CICERO

C
I
C
E
R
O

P
U
H
U
J
A
S
T
A
G A U D E A M U S PUHUJasta
MA R C US
T UL L I US
Marcus Tullius Cicero (10643 eKr.) oli poliitikko,
puhuja, filosofi ja latinan kielen kehittj, jossa
henkilityy roomalaisen ja eurooppalaisen huma-
nismin sivistysihanne. Hnen tuotantoonsa kuuluu
filosofisia tutkielmia, puhetaidon oppaita, poliitti-
sia ja oikeudellisia puheita sek kirjeenvaihtoa.
Puhujasta kuuluu antiikin retoriikan teorian tr-
keimpiin teoksiin. Sen aiheena ovat ne ominaisuudet,
joita tydellisell puhujalla voisi ja tulisi olla.
Ciceron mukaan puhetaitoon kuuluu useita osa-
alueita ja se edellytt laajoja opintoja; ilman
yleissivistyst puhetaito on tyhj sanahelin.
Dialogimuotoinen teos henkii oikean keskustelun
tunnelmaa, ja sen tyyli vaihtelee kepest sanan-
vaihdosta pitkiin, opettavasvyisiin monologeihin.
I S BN 951- 6 6 2 - 9 6 0 -1
11. 1, 7 7. 2 , K .
www. gaude a mus k i r j a . f i
Puhuj as ta
GAUDEAMUS HEL SI NKI 2006
Suomentanut
Aul i kki Vuol a
Tcokscn suomcnnostyohon on saatu tukca Kordclinin saatiolta, Suomalaiscn
kirjallisuudcn cdistamisvaroista (F!L!) scka Jcnny ja Antti Vihurin saatiolta.
Kansi: Jukka Aalto
Gaudcamus Kirja. y Yliopistokustannus Univcrsity Prcss Finland Ltd.
HYY Yhtyma. PL .c, cc.c. Hclsinki.
www.gaudcamuskirja.
Copyright acc6 suomcnkiclincn laitos suomcntaja ja Gaudcamus Kirja /
y Yliopistokustannus Univcrsity Prcss Finland.
isnx .66a6c.
TammcrPaino, Tampcrc acc6
S!SALLYS
Ciccro ja Puhujasta,
(Juha Sihvola)
Suomcntajalta,
! kirja,
!! kirja,
!!! kirja,
Kirjan hcnkilot,
Hakcmisto,
, v u n u , ~ s : ~
C!CR JA PUHUJ ASTA
Marcus Tullius Ciccro oli vaikutusvaltaincn poliitikko, mcstarillincn
puhuja, monipuoliscsti sivistynyt loso ja mcrkittava latinan kiclcn
kchittaja, jossa hcnkiloityy roomalaiscn ja curooppalaiscn humanismin
sivistysihannc. Ciccrolta on sailynyt laaja kirjallincn tuotanto, johon
kuuluu lososia tutkiclmia, puhctaidon oppaita, poliittisia ja oikcu
dcllisia puhcita scka kirjccnvaihtoa.
C! CRN LAMA
Ciccro syntyi ylaluokkaisccn pcrhccsccn vuonna .c6 cKr. Roomalaiscn
ylaluokan suosimaan tapaan han opiskcli monipuoliscsti krcikkalaista
losoaa ja puhctaidon tcoriaa. Hancn opcttajiaan Roomassa olivat
cpikurolaincn Faidros, tuolloin skcptisismiin suuntautunccn Platonin
Akatcmian jascn Filon ja stoalaincn iodotos. ,cluvun alussa Ciccro
matkusti Atccnaan, jossa han kuuntcli akatcmialaista Antiokhos Aska
lonilaista ja cpikurolaista Zcnonia. Samalla matkalla han vicraili myos
Rodoksclla, jossa han tutustui myohaisstoalaisccn losoin Poscido
nioksccn. Myohcmmin Ciccro pcrchtyi laajasti losocn ja puhujicn
kiistoja koskcviin kirjallisiin lahtcisiin. rityiscsti Akatcmiassa toimi
nccn Kharmadaan kirjoittama tcos oli hancllc tarkca.
Ciccro lahti poliittiscllc urallc ,cluvun puolivalissa ja toimi muun
muassa kvcstorina Sisiliassa. Roomassa han mcncstyi asianajajana ja sai
nimityksia myos korkcisiin valtion virkoihin kutcn cdiiliksi (6 cKr.),
prcctoriksi (66 cKr.) ja konsuliksi (6 cKr.). Konsulina toimicssaan han
paljasti Lucius Scrgius Catilinan johtaman salaliiton tasavaltaa vastaan
ja piti lukuisia sita koskcvia syytospuhcita, joita on pidctty kaunopuhci
suudcn mallicsimcrkkcina. Ciccro palkittiin salaliiton paljastamiscsta
v u n u , ~ s : ~
korkcalla arvonimclla pater patriae, isanmaan isa, mutta muutama vuosi
myohcmmin han joutui arvostclun kohtccksi ja jopa joksikin aikaa
pakcncmaan Roomasta, koska oli osallistunut salaliittolaistcn oikcu
dcttomiin tcloituksiin. cluvun lopulla han toimi mcncstyksckkaasti
Kilikian prokonsulina.
\altataistcluissa cluvulla Ciccro yritti puolustaa tasavaltaisia
ihantcita mutta oli cpaonnincn liittolaistcnsa valinnassa. Julius Cacsar
kuitcnkin armahti Ciccron, vaikka tama oli tukcnut Pompciusta Cacsa
ria vastaan. Cacsarin murhan jalkccn Ciccro kirjoitti kuuluisat lip
polaispuhccnsa Marcus Antoniusta vastaan ja yritti hakca taustatukca
taman vastustajalta ctavianuksclta, myohcmmalta Augustuksclta,
mutta kun kilpailijat saivat valiaikaiscsti riitansa sovittua, hc julistivat
Ciccron valtion viholliscksi. Ciccro surmattiin vuonna cKr. ja Anto
nius naulautti taman irti hakatun paan Forum Romanumillc.
F! LSF! JA K! RJA! L! JA
maan ajattcluunsa Ciccro omaksui aincksia kaikista niista lososista
suuntauksista, joihin oli pcrchtynyt. Lahcisimmaksi han koki akatcmia
laiscn skcptisismin, mutta ctiikassa ja uskonnonlosoassa hancn ajat
tclunsa lahcstyi stoalaisuutta.
\aikka Ciccro harrasti losoaa koko ikansa ja muun muassa
kaansi Platonin ja Kscnolonin dialogcja krcikasta latinan kiclcllc, han
kirjoitti lososct tcokscnsa suhtcclliscn myohaan. pataydclliscsti
sailyncct De republica (\altiosta) ja De legibus (Laeista) ovat pcraisin
cluvulta. Tarkoitus oli laatia roomalaisct vastincct Platonin tcoksillc
Valtio ja Lait. Sisallolliscsti Platonvaikuttcita on tcoksissa vain vahan,
kun scn sijaan tarkcampia vaikuttajia olivat Panaitios, Polybios, Antiok
hos, Poscidonios ja !sokratcs.
Tarkcimmat lososct tutkiclmansa Ciccro kirjoitti kcskclla c
luvun dramaattisia valtataistcluja. Tcos Academica kasittclcc Platonin
v u n u , ~ s : ~
pcrustaman mutta sittcmmin platonismista irtautunccn losokoulun
Akatcmian piirissa csiintyncita lososia kiistoja. Ciccro kuvaa koulun
piirissa csiintyncita ajatuksia vaihccssa, jolloin sc oli ottamassa ctai
syytta acc ja .ccluvulla johtajina toimincidcn Arkcsilaokscn (.a.
cKr.) ja Karncadccn (a..a cKr.) cdustamaan jyrkkaan skcptisismiin.
De nibus (Paamaarista) ja De ociis (Velvollisuuksista) kasittclcvat
ctiikkaa ja De natura deorum (Jumaltcn luontccsta) scka osin myos De
divinatione (nnustustaidosta) ja De fato (Kohtalosta) uskonnon
losoaa. ialogimuotoon kirjoitctut Tusculanae disputationes (Tuscu
lumilaisct kcskustclut) sisaltavat kiinnostavan kuvaukscn stoalaiscsta
psykologiasta ja scn tuntcita koskcvista tcorioista.
Puhctaitoa Ciccro scn sijaan kasittcli jo nuoruudcntuotannos
saan. nsimmaiscn puhctaitoa kasittclcvan tutkiclmansa De inventione
(ikcan puhcainciston loytamiscsta) han kirjoitti aavuotiaana vuonna
cKr. Sc osoittaa krcikkalaistcn csikuvicn vaikuttanccn vahvasti roo
malaiscn puhctaidon kchityksccn. Sclkcasti tarkcimman rctoriscn tcok
scnsa De oratore (Puhujasta) Ciccro laati vuonna cKr. Scn jalkccn
han palasi aihcpiiriin myohaiskautcnsa tcoksissa Partitiones oratoriae
(Puhctaidon kayttamista luokittcluista), Topica (Topiikka), Brutus ja
Orator (Puhuja). Myos varsinaisct poliittisct ja oikcudcllisct puhcct,
joita on sailynyt laaja valikoima, ovat tarkcita Ciccron puhctaidon luon
nctta koskcvicn kasitystcn ymmartamiscksi.
PUHUJ ASTA
Puhujasta-tcokscn aihccna ovat nc ominaisuudct, joita taydcllisclla
puhujalla voisi ja tulisi olla. sitys koostuu kolmcsta kirjasta. Kunkin
kirjan alussa Ciccro kuvailcc scuraavaksi csitcttavan dialogin tapahtuma
paikkoja, jotka kaikki sijaitscvat Tusculumissa roomalaiscn ylimykscn ja
Ciccron tukijan Crassukscn tilalla. Kcskustclujcn tapahtumaajaksi csi
tctaan syyskuu . cKr. Kcskustclujcn hcnkilohahmot ovat Ciccron myos
. c v u n u , ~ s : ~
tosiclamassa tuntcmia roomalaisia puhujia: Crassus, Antonius, Scacvola,
Sulpicius, Cotta, Catulus ja Julius Cacsar Strabo. Ciccro kcrtoo kuul
lccnsa kaydyt kcskustclut Cottalta. Mita ilmcisimmin kcskustclut ovat
kuvitcltuja, mutta Ciccro pyrkii kuvaamaan uskottavasti hcnkiloidcnsa
todcllista pcrsoonallisuutta ja hcidan nakcmystaan rctoriikasta. Crassus
ja Antonius olivat myos Ciccron puhctaidonopcttajia. Hc puolcstaan
olivat saancct oppinsa opiskcltuaan losoaa ja rctoriikkaa Atccnassa
.ccluvun lopulla.
Puhujastatcosta laaticssaan Ciccro kaytti myos Aristotclccn Reto-
riikkaa, joka oli jaanyt tuntcmattomaksi uscimmillc hcllcnistiscn ajan
rctoriikan tcorcctikoillc (ks. !!..6c). Suurta osaa Aristotclccn tcoksista
ci ilmciscsti ollut lainkaan saatavilla pcripatccttiscn losokoulun toiscn
johtajan Tcolrastokscn (,aa, cKr.) kuolcman jalkccn. Kun rooma
laisct valloittivat Lahiitaa .. vuosisadan alkupuolclla, loydcttiin Aristo
tclccn tcostcn kasikirjoitustcn taydcllincn laitos, joka tuotiin Roomaan
sotapaallikko Sullan sotasaaliin mukana. Andronikos Rhodoslaincn toi
mitti ja julkaisi Aristotclccn kootut tcoksct cluvulla, mutta Ciccrolla
oli mahdollisuus pcrchtya niihin jo aikaiscmmin. Atticukscllc osoitta
massaan kirjccssa han mainitscc kaynccnsa tutkimassa Sullan pojan kir
jastoa ja loytanccnsa siclta Aristotclccn tcoksia.
Ciccro viittaa Puhujasta-tcoksccn kahdcssa kirjccssaan. Lcntuluk
scllc osoittamassaan kirjccssa han sanoo, ctta standardisoitujcn saanto
lucttcloidcn sijasta tarkoitus oli kchittaa Aristotclccn ja ccluvulla cKr.
vaikuttanccn krcikkalaiscn puhujan !sokratccn pcrintccn mukaista rcto
riikan tcoriaa. Ciccro totcaa myos yrittanccnsa kirjoittaa Aristotclccn
tyylilla. Han ci kuitcnkaan viittaa Aristotclccn Retoriikkaan tai muihin
sailyncisiin lososiin ja tictccllisiin tutkiclmiin vaan sittcmmin kadon
ncisiin dialogcihin. Niissa ci sovcllcttu Platonin suosimaa kysymystcn ja
vastaustcn mcnctclmaa, vaan anncttiin kcskustclijoidcn kayttaa pidcm
pia puhccnvuoroja. Toisin kuin Puhujastatcokscssa, aristotcclisissa dia
logcissa kcrtoja on tavalliscsti myos itsc mukana kcskustclussa. Kirjccssa
Atticukscllc Ciccro kuitcnkin sanoo, ctta Puhujastatcokscssa han on
. . v u n u , ~ s : ~
jaljitcllyt Akatcmiassa ccluvulla cKr. toiminccn loson Hcraklci
dcs Pontikokscn csitystapaa, jossa hcnkilohahmot ovat cdclliscn suku
polvcn mcrkkihcnkiloita cika kcrtoja ota osaa kcskustcluun. Ciccro ci
paljonkaan kayta csitykscssaan rctoriikan tcknista tcrminologiaa, vaan
antaa hcnkiloidcnsa pohtia vapaamuotoiscsti jo Platonin Gorgiaassa ja
Faidroksessa kasittclcmia kysymyksia. Tcokscssa pohditaan, onko rcto
riikka todcllincn taito ja mita scn harjoittajalta vaaditaan. sitysta voi
daan pitaa yritykscna yhdistaa aristotcclincn losoa, !sokratccn ja
muidcn ammattimaistcn puhctaidon opcttajicn pcrinnc scka rooma
laincn puhctaito.
Puhujasta-tcokscn rakcnnc on huolclliscsti sommitcltu mutta sisal
taa myos paljon toistoa. Toiston avulla Ciccro yhtaalta korostaa tarkcina
pitamiaan ajatuksia mutta saa aikaan myos vapaamuotoiscn kcskus
tclun tunnclmaa. nsimmaiscn kirjan kcskustclu kaydaan Crassuk
scn puutarhassa sijaitscvan suurcn plataanin varjossa. Asctclma viittaa
suoraan Platonin Faidrosdialogin samanlaisccn tapahtumapaikkaan.
sanottajat csittavat crilaisia nakcmyksia siita, missa maarin puhctaito
cdcllyttaa luontaista kykya, rctoriikan tcorian hallintaa, kaytannon har
joituksia ja tictoa puhccssa kasitcltavista asioista. Crassukscn mukaan
hyvan puhujan tulcc olla synnynnaiscsti lahjakas mutta myos tuntca
laajasti losoaa, politiikkaa, historiaa ja lakia. Scacvola taas cpailcc,
ctta niin laajaa tictomaaraa ci kukaan kaytannossa voi hallita. Siksi han
korostaa tckniscn laintuntcmukscn mcrkitysta. Antonius ci hyvaksy
Crassukscn kantaa, jonka mukaan hyva puhuja kykcncc puhumaan
mista aihccsta tahansa. Hancn miclcstaan puhujalta cdcllytctaan cnncn
kaikkca taitoa kayttaa kiclta ja csittaa pcrustcita oikcusistuimissa ja jul
kisissa kokouksissa. Puhujan tulcc talloin olla jonkin vcrran pcrchtynyt
aihccsccn, mutta syvallincn losoan ja lain tuntcmus ci olc tarpccn.
Toiscn kirjan kcskustclu tapahtuu cnsimmaiscn kirjan kcskustcluja
scurannccn yon jalkciscna aamuna. Scuruc jatkaa pohdintojaan pylvas
kaytavassa kavcllcn. Miljoon tarkoitus on mahdolliscsti viitata Aristo
tclccn pcripatccttiscksi cli losoaa kavcllcn harjoittanccksi kutsuttuun
. a v u n u , ~ s : ~
kouluun ja korostaa toiscn kirjan sisallon aristotcclisia piirtcita. ni
tcn tilaa saa Antonius, jonka nakcmyksct ovat nyt hicman toiscnlaisia
kuin cnsimmaiscssa kirjassa. Han pitaa tarpcclliscna pcrchtya puhctai
don historiaan scka pohtii kckscliaisyydcn, puhccn jascntamistaidon ja
hyvan muistin mcrkitysta. Han crottaa toisistaan puhujan kolmc tchta
vaa: puolustcttavan asian osoittamincn todcksi, kuulijoidcn taivuttami
ncn omallc kannallc scka kuulijoidcn kiihdyttamincn halutun toiminnan
cdcllyttamaan tunnctilaan (!!...). Han siis sovcltaa Aristotclccn Reto-
riikan crottclua, jossa kuulijan vakuuttumiscllc csitctaan kolmc syyta:
puhujan luonnc (thos), tuntcct (pathos) ja argumcntit (logos).
Ciccron nakcmys naidcn vakuuttamiscn kcinojcn luontccsta kui
tcnkin poikkcsi jonkin vcrran Aristotclccn kannasta. Han ci kasittclc
todcnnakoisyyspaatclmia, cnthymcmaa ja csimcrkkia, joilla on tarkca
rooli Retoriikassa, cika tulkitsc rctorista argumcntointia syllogistiscn
logiikan sovcllukscksi. Ciccron csityksccn nayttavatkin vaikuttancct
Aristotclccn Topiikassa critcllyt argumcnttimallit (ks. crit. !!..6a.,).
Puhujan luontccn csittamista koskcvat huomautuksct on kirjoitcttu
roomalaiscsta nakokulmasta, ja tuntcidcn crittclyssakin Ciccron csitys
on Aristotclcsta kaytannonlahciscmpi. Aristotclccsta poikctcn Ciccro
kiinnittaa myos suurta huomiota huumorin mcrkityksccn puhctaidossa.
Cacsar kasittclcc aihctta laajasti puhccnvuorossaan (!!.a.,ac).
Kolmanncssa kirjassa kcskustclijat ovat taas vctaytyncct varjoon
iltapaivan hcltcclta. Ymparistonvaihdoksclla kcntics halutaan jallccn
viitata Platonin Faidrokseen. Crassus kasittclcc puhcidcn csittamistapoja
ja tyylikysymyksia mutta kahdcssa laajassa poikkcamassa korostaa myos
opilliscn sivistykscn ja losoan mcrkitysta puhujallc. Tassa yhtcydcssa
han arvioi cri losokoulujcn nakcmyksia rctoriikasta. Crassus syyt
taa Sokratcsta siita, ctta tama virhcclliscsti crotti toisistaan rctoriikan
ja losoan, ja scn sijaan arvostaa Platonin Akatcmiassa kannatcttua
nakcmysta, jonka mukaan nama kaksi liittyvat toisiinsa. Kolmanncssa
kirjassa kasitcllaan laajasti myos puhccn aihccn lavcntamista, jota vartcn
Crassus katsoo laajan tictomaaran olcvan puhujallc valttamaton.
. v u n u , ~ s : ~
maa kantaansa tcokscssa kasitcltyihin asioihin Ciccro luonnostc
lcc jo cnsimmaiscn kirjan johdantojaksossa. Han pitaa puhctaidon alaa
paljon ylciscsti luultua laajcmpana ja katsoo, ctta siihcn kuuluu uscita
osaalucita ja ctta sc cdcllyttaa laajoja opintoja (!..6). !lman ticdollista
sivistysta puhctaito on Ciccron miclcsta tyhjaa sanahclinaa. Tyylitajua
on kchitcttava kaytannon harjoituksissa ja on opiskcltava tuntcidcn
psykologiaa, koska puhcidcn vaikutus pcrustuu kuulijoidcn miclcn tyyn
nyttclyyn ja kiihdyttamisccn (!..,). Lisaksi puhujan on tunncttava histo
riaa ja oikcustapauksia, oltava hyvamuistincn ja huumorintajuincn scka
hallittava tyyliscikat ja monipuolisct csitystavat. Kaikkicn alojcn asian
tuntija ci puhujan kuitcnkaan tarvitsc olla.
Puhujastatcokscn polvcilcvaa tyylia on arvostcltu. Samoin on
moitittu sita, ctta tcos paatyy suosittamaan puhujallc mclko pinnallista
opillista sivistysta, vaikka pyrkimykscna oli arvostclla nakcmysta, jonka
mukaan hyva puhuja ci lainkaan tarvitsc tictamysta puhccn kasittclc
masta asiasta vaan pystyy puhumaan aihccsta kuin aihccsta. Tasta huo
limatta Puhujasta kuuluu Aristotclccn Retoriikan ja Quintilianukscn (n.
jKr.) tcokscn Institutio oratoria (Puhujan kasvatukscsta) ohclla
antiikin rctoriikan tcorian tarkcimpiin tcoksiin. Tcoksclla on kulttuu
rihistoriallista arvoa myos siksi, ctta siina hahmotctaan Rooman tasa
vallan ajan lopulla suosittua kansalaiscn ja valtiomichcn mallia scka
siihcn olcnnaiscsti kuuluvaa ylcissivistykscn ihannctta.
K! RJALL! SUUTTA
Aristotclcs (.,). Retoriikka ja Runousoppi. Suomcntanut Paavo Hohti, sclityksin
varustanut Juha Sihvola. Teokset !X. Hclsinki: Gaudcamus.
Ciccro (acc). Laeista. Suomcntanut \cliMatti Rissancn. Hclsinki: VSY.
Ciccro (.a). Vanhuudesta, Ystvyydest ja Velvollisuuksista. Suomcntanut ja johdannon
kirjoittanut Marja !tkoncnKaila. Toincn painos. Hclsinki: VSY.
Kcnncdy, Gcorgc (.). A New History of Classical Rhetoric. Princcton: Princcton Uni
vcrsity Prcss.
May, Jamcs M. (toim.) (acca). Brills Companion to Cicero: Oratory and Rhetoric. Lcidcn: 8rill.
Powcll, J.G.F. (toim.) (.). Cicero the Philosopher. xlord: Clarcndon.
. v u n u , ~ s : ~
SUMNTAJALTA
Suomcnnostyossa tavoittccnani oli saattaa Ciccron paikoin varsin kou
kcroincn kicli sujuvallc suomcn kiclcllc ja samalla sailyttaa scn ominais
tyyli. Myos alkukiclcssa tavoitcttu aidon kcskustclun luontcva tunnclma
oli tarkcaa sailyttaa. lcn lucttavuudcn vuoksi pilkkonut pitkia, moni
polvisia lauscrakcntcita ja muuttanut Ciccron suosimia, hiukan raskaita
kicltcisia rctorisia kysymyksia myontcisiksi totcamuksiksi. Alkutcks
tissa ci olc kappalcjakoa cika otsikointia, mutta halusin lucttavuussyista
lisata suomcnnoksccn valiotsikot, joissa olcn valjasti scurannut italian
kiclista laitosta.
Latinan kiclcn abstrakticn kasittcidcn suomcntamincn kysyy tark
kuutta. simcrkiksi sanat ars ja vis ovat hyvin monivivahtcisia. Ars voi
cri asiayhtcyksissa tarkoittaa muun muassa alaa, taitoa, tcoriaa, ticdctta,
tictccnalaa tai saantoja, tai scn voidaan ymmartaa tarkoittavan jopa
oppikirjaa, civatka cri mcrkitystcn rajat olc aina sclkcita. Vis puolcstaan
tarkoittaa Ciccrolla paitsi voimaa paljon uscammin olcmusta, potcn
tiaalia tai sisaltoa.
Toisin kuin monissa muissa Ciccron tcoksissa Puhujastatcok
scn tckstissa ci olc kovin monia aukkokohtia, mutta cri kasikirjoitus
tcn lukutavoissa on joitakin tckstin sisaltoon vaikuttavia croavaisuuksia.
lcn suomcnnostyossa tukcutunut paljolti Karl Pidcritin .ccluvulla
tckcman tcksticdition lukutapoihin ja myos tutkinut tcokscsta tch
tyja crikiclisia kaannoksia. Myos hyvat kommcntaarit ovat antiikin
kirjallisuudcn suomcntajallc valttamattomia apuncuvoja tckstin kon
tckstin avaamiscssa. Tarpccn mukaan olcn lisannyt tckstiin sclvcntavia
alaviittcita.
Haluan kiittaa oivallista ja oivaltavaa opcttajaani Annc Hclttu
laa koko kasikirjoitukscn huolclliscsta lukcmiscsta scn cri vaihcissa ja
arvokkaista muutoschdotuksista, kaantajakollcgaani \cliMatti Rissasta
. 6 v u n u , ~ s : ~
ajatustcn hcrattamiscsta ja muutamicn kaannosratkaisujcn kypsyttclysta,
Juha Sihvolaa suomcnnoshankkccn alkuun saattamiscsta ja tukcmiscsta
scka cdcsmcnnytta opcttajaani Pcntti Soukkasta, joka kaksikymmcnta
vuotta sittcn tutustutti minut tahan Ciccron tcoksccn. Samoin kiitan
suomcnnostyota taloudclliscsti tukcncita Kordclinin saatiota, Suoma
laiscn kirjallisuudcn cdistamisvaroja scka Jcnny ja Antti Vihurin saa
tiota.
Turussa . syyskuuta
Aulikki Vuola





Puhujasta
. v u n u , ~ s : ~
! K!RJA
.. Kun uscin mictin ja muistclcn mcnncita aikoja, vcljcni Quintus, cri
tyiscn onnclliscssa ascmassa tuntuvat minusta ylccnsa ollccn scllaisct
virkauransa ja saavutustcnsa huipulla olcvat ihmisct, jotka tasavallan
suotuisina aikoina pystyivat jarjcstamaan clamansa niin, ctta kykcnivat
scka tckcmaan tyotaan vaaratta ctta nauttimaan vapaaajastaan arvok
kaasti. Ja otaksuinhan itsckin craassa vaihccssa, ctta paasisin oikcutc
tusti ja ikaan kuin kaikkicn siunauksclla lcpaamaan ja suuntaamaan
huomioni mcita molcmpia kiinnostaviin hcnkisiin harrastuksiin, kun
han loputon puhujantyo ja suosionkalastclu olisi paattynyt virkauran
jalkccn kcskiian taittccssa.
a. Taman ajatuksissani ja suunnitclmissani vaalimani toivccn tckivat kui
tcnkin tyhjaksi scka valtion ylcincn vaikca tilannc ctta monct omat vas
toinkaymiscni. Aikana, jona taysi rauha ja lcpo nayttivat olcvan luvassa,
ilmcnikin crityiscn suuria hankaluuksia ja raivoisicn myrskyjcn kausia.
\astoin harrasta toivcttani minulla ci sitcn ollut tilaisuutta paasta naut
timaan ja uudcllccn clvyttamaan niita harrastuksia, joihin jo poikaiasta
asti olin pancutunut.
. Jouduin varhaiscssa nuoruudcssani myllakkaan, jossa vanha, hyva jar
jcstys kaanncttiin paalacllccn. Konsulikautcni taas osui kcskcllc ylcista
kriisitilannctta, ja scn jalkccn olcn kaikcn aikaa saanut taistclla niita kuo
huja vastaan, jotka hyokyivat yha uudcstaan paallcni, vaikka juuri mina
yritin cstaa niita aihcuttamasta pcrikatoa koko yhtciskunnallc. Tassa an
kcassa tilantccssakin haluan kuitcnkin kiircistani huolimatta antautua
kiinnostukscnkohtcillcni ja kayttaa kirjoittamisccn scn ajan, jonka viha
micstcn pctollisuudclta, ystavicn puolustamisclta ja valtiollisilta tchta
vilta pystyn.
a c v u n u , ~ s : ~
. Kuuntclcn kylla nakcmyksiasi, hyva vcli, jos haluat ncuvoa tai pyy
taa jotain, silla kcncnkaan muun arvovallalla ja toivcilla ci olc minuun
yhta paljon vaikutusta. Minun on nyt palautcttava miclccni cras vanha
tapaus, jota cn totta puhucn taysin sclvasti muista mutta joka luullakscni
sopii hyvin siihcn, mita kysyt, cli ctta saisit tictaa, mita kaikkcin kauno
puhcisimmat ja kuuluisimmat puhujat ajattclcvat koko puhctaidosta.
. Kutcn olct uscin sanonut, sinahan haluat minun julkaiscvan naista
asioista jotain viimcistcltya ja hiottua. Nuorcna kirjoittamani, kcskcn
craisina julkaistut jutut civat oikcin sovi tamanikaiscn arvollc, civatka nc
olc monista mcrkittavista oikcusjutuista saamani kokcmukscn vcroisia.
Kcskustcllcssammc tasta olct uscin ollut kanssani cri miclta, kun olcn
pitanyt kiinni siita, ctta kaunopuhcisuus pcrustuu ihmiscn sivistyksccn
ja oppincisuutccn. Sina taas katsot, ctta sc voidaan crottaa korkcasta
koulutukscsta ja ctta sc pohjautuu pikcmminkin jonkinlaisccn luonnon
lahjakkuudcn ja kaytannossa harjaantumiscn yhdistclmaan.
6. !haillcssani mcrkittavia ja huomattavan alykkaita michia mina puo
lcstani aina ihmcttclcn, miksi kaikilla muilla aloilla on ollut suuria
kykyja cncmman kuin puhctaidon alalla. \oidaanhan scka vahapatoi
silta ctta kaikkcin arvostctuimmiltakin aloilta nimcta uscitakin lahjak
kuuksia, kun asiaa oikcin pcrustcclliscsti mictitaan.
,. Jos kuuluisicn hcnkiloidcn patcvyytta mitataan hcidan saavutustcnsa
hyodyllisyydcn tai suuruudcn nojalla, kukapa ci ascttaisi sotapaallikkoa
puhujan cdcllc: ika kukaan voi kiistaa, ctta pclkastaan omasta kansas
tammckin voidaan nimcta lahcs lukcmaton maara ctcvia sotapaallikoita,
puhctaidon alalta taas ci juuri kctaan.
. mana aikanammc on ollut monia ja isicmmc ja csiisicmmc aikana
vicla uscampia michia, jotka ovat osanncct ohjata ja johtaa valtiota ncu
vokkaasti ja kyvykkaasti, kun hyvia puhujia ci sita vastoin olc pitkaan
a . v u n u , ~ s : ~
aikaan ollut kuin tuskin yksi sicdcttava sukupolvca kohdcn. Puhctaito
rinnastctaan hclposti scllaisiin aloihin, joissa on kysc vaikcasclkoisista
taidoista ja kirjallisuudcn lajcista, cika niinkaan sotapaallikon ansioihin
tai ctcvan scnaattorin viisautccn. Siksi kannattaakin tarkastclla naidcn
alojcn cri osia ja arvioida, kcita ja kuinka monia huomattavia hcnkiloita
niilla on toiminut. Nain on hyvin hclppo arvioida, kuinka vahan puhu
jia on ja on aina ollut.
. Ticdathan, ctta oppincidcn mukaan kaikkicn korkcaarvoisimpicn
tictcidcn alkulahdc ja ikaan kuin synnyttaja on krcikkalaistcn losoaksi
kutsuma ticdonala. n kuitcnkin vaikca luctclla, kuinka monia laajat
ticdot hankkincita ja monipuoliscsti suuntautuncita hcnkiloita losoan
alalla on toiminut, koska nama civat toimincct vain jollakin yksittaisclla
alalla, vaan kasittclivat kykynsa mukaan kaikkia mahdollisia asioita tic
tcclliscn tutkimukscn tai dialcktiikan muodossa.
.c. Kaikkihan tictavat, kuinka hamaricn asioidcn parissa, kuinka vaikca
sclkoisclla, monitahoisclla ja tarkalla alalla niin kutsutut matcmaatikot
toimivat. Talla alalla on kuitcnkin ollut niin monia patcvia hcnkiloita, ctta
kaikki sillc maaratictoiscsti omistautuncct hcnkilot vaikuttavat saavutta
nccn tavoittccnsa. Kukapa musiikillc tai sillc kirjallisuudcn harrastukscllc,
jota niin kutsutut grammaatikot harjoittavat, pcrin pohjin omistautunut
ci tuntisi ja hallitsisi naidcn alojcn kasittamaa lahcs rajatonta aincistoa:
... Minusta tuntuu, ctta naissa vapaidcn tictcidcn tutkimusta ja oppcja
harjoittancissa michissa on ollut kaikkcin vahitcn oivallisia runoilijoita
ja puhujia. Tassa picncssa maarassa, josta ani harvoin nouscc suuria
kykyja, on hyvia puhujia kuitcnkin vicla paljon vahcmman kuin hyvia
runoilijoita, jos vcrrataan tarkasti scka roomalaistcn ctta krcikkalaistcn
runoilijoidcn maaraa.
a a v u n u , ~ s : ~
.a. Taman pitaisi hammastyttaa sitakin cncmman, kun otctaan huo
mioon, ctta muilla aloilla aincksct ammcnnctaan vaikcatajuisista ja
alakohtaisista lahtcista. Puhctaidon koko mcnctclma taas on tavallaan
kaikkicn ulottuvilla ihmistcn tavoissa ja puhctavoissa. Muilla aloilla on
niin ollcn crinomaisinta scllaincn, mika on mahdollisimman ctaalla
maallikkojcn alysta ja ymmarrykscsta, kun puhctaidossa sita vastoin
pahin virhc on poikcta ihmistcn tavanomaiscsta puhctavasta ja ylci
scsta ajattclutavasta.
.. i voida liioin vaittaa, ctta muidcn alojcn harjoittajia olisi cncmman
tai ctta suurcmmat odotuksct, micllyttavampi tyo tai runsaammat ctuu
dct motivoisivat naita oppimaan alan. Roomassa ci olc varmasti mitaan
alaa milloinkaan harjoitcttu yhta antaumuksclla kuin puhctaitoa. Ja
tan tassa pois laskuista Krcikan, joka on aina julistanut olcvansa kauno
puhcisuudcn johtotahti, ja kuuluisan Atccnan kaupungin, kaikkicn oppi
alojcn kchdon, jossa puhctaito kcksittiin ja kchitcttiin huippuunsa.
.. Niihin aikoihin, kun Rooma oli saanut kaikki kansat valtansa piiriin
ja jatkuva rauhantila takasi valtiolliscn vakaudcn, kutakuinkin kaikki
kunnianhimoisct nuorukaisct katsoivat vclvollisuudcksccn ahcrtaa
puhctaidon opintojcn parissa. Aluksi hcilla ci tosin ollut mitaan kasi
tysta minkaanlaiscsta tcoriasta, civatka hc panncct painoa kaytannon
harjoittclullc tai alan ohjcistollc, vaan hc ylsivat vain siihcn, mihin oman
alynsa ja harkintansa ansiosta pystyivat. Kun maanmichcmmc sittcm
min olivat kuullcct krcikkalaisia puhujia, tutustuncct naidcn tcoksiin ja
noudattancct naidcn oppcja, hckin innostuivat puhctaidon harjoittami
scsta aivan uskomattomalla tavalla.
.. Hcita innosti moninaistcn oikcusjuttujcn laajuus, vaihtclcvuus ja
suuri maara, ja tcorccttiscn ticdon hankkimiscn lisaksi kaikki myos
harjoittclivat ahkcrasti, mika oli hcidan miclcstaan arvokkaampaa kuin
kaikkicn opcttajicn ncuvot. Palkinnotkin tosin olivat suuria niin kuin
a v u n u , ~ s : ~
nykyaankin: puhujathan saavat osaksccn suosiota, rahaa ja arvonantoa.
Alynlahjoiltaan roomalaisct puolcstaan mcnivat sclvasti kaikkicn mui
dcn kansojcn cdcllc, kutcn voidaan paatclla monistakin scikoista.
.6. Nain ollcn on syytakin ihmctclla, miksi kansojcn historiassa on
kautta aikojcn ja kaikkina aikakausina ollut niin kovin vahan puhujia.
Puhctaidon ala on kuitcnkin paljon laajcmpi kuin ylciscsti luullaan, ja
siihcn kuuluu uscita cri osaalucita ja opintoja.
PUHUJAN \ALTTAMATTMAT LLYTYKST
Mista muusta puhujicn vahaiscn maaran voidaan katsoa johtuvan kuin
taman alan lahcs uskomattomasta laajuudcsta ja vaikcudcsta: Puhujia
on vahan, vaikka alalla on valtavasti opiskclijoita ja opcttajia ja monia
loistavia lahjakkuuksia, oikcusjutut ovat kcskcnaan hyvin crilaisia ja
kaunopuhcisuudcsta koituu runsaasti ctuja.
.,. Puhujalla on oltava laajat ticdot ja hyva ylcissivistys, koska muutcn
vuolaastikin soljuvat sanat vaikuttavat ontoilta ja naurcttavilta. !tsc pu
hc on muotoiltava kiinnittamalla huomiota niin sanojcn valintaan kuin
ascttcluunkin, ja puhujan on tunncttava lapikotaisin kaikki ihmiscn luon
nollisct tuntcct, koska kaunopuhcisuudcn koko olcmus ja taito pcrustuu
kuulijoidcn micltcn tyynnyttclyyn tai kiihdyttamisccn. Lisaksi tarvitaan
tictynlaista vichkcytta ja sukkcluutta, hcrrasmichcn sivistysta scka no
pcutta ja lyhyytta niin vastattacssa kuin hyokattacssakin. Tama kaikki on
viimcistcltava hicnovaraisclla sulokkuudclla ja hicnostuncisuudclla.
.. Puhujan on myos hallittava koko historia ja runsaasti csimcrkki
tapauksia, cika pida laiminlyoda lakicn ja kansalaisia koskcvan oikcudcn
tuntcmustakaan. !tsc puhumiscsta (puhccn csittamiscsta) taas tyydyn
sanomaan scn, ctta sita on saanncltava ruumiinliikkcin, clcin, ilmcin
scka aancnmuodostuksclla ja vaihtclulla. Siita, kuinka tarkca pclkastaan
a v u n u , ~ s : ~
tama nakokohta on, kcrtoo tcattcri ja nayttclijoidcn koykaincn ala:
vaikka hc kuinka ponnistclisivat saadcllaksccn aantamistaan, aantaan ja
liikkcitaan, jokaincn tictaa, kuinka harvassa ovat ja ovat aina ollcct nc
nayttclijat, joita karsii katsclla. nta mita sittcn sanoisin muistista, kaik
kicn asioidcn aarrcaitasta: Jos puhuja ci kayta sita kcksimicnsa ja pun
nitscmicnsa ajatustcn ja sanojcn vahtina, kaikki hancn ansionsa mcncvat
hukkaan, vaikka nc olisivat kuinka loistavia!
.. Kaunopuhcisuus kasittaa uscita aloja, joista jokaincn yksinkin vaa
tii paljon tyota. Alkaammc siis paivitclko, miksi hyvia puhujia on niin
vahan. Kannustakaammc scn sijaan poikiammc ja muita, joidcn mai
nccsta ja arvonannosta piittaammc, kasittamaan asian tarkcys, hcidan
ci tulc jaada ylciscsti kaytcttyjcn ncuvojcn, opcttajicn tai harjoitustcn
varaan, vaan luottaa siihcn, ctta ticttyjcn muidcn avulla hc voivat paasta
tavoittccsccnsa.
ac. Kukaan ci nahdakscni voi olla taysin patcva puhuja, cllci tunnc kaik
kia tarkcimpia asioita ja aloja. Puhccn tulcc vcrsoa ja tulvia asioidcn
tictamykscsta. llci puhuja olc cnsin oivaltanut ja sisaistanyt tata asiaa,
hancn ilmaisunsa on onttoa ja lahcs lapsckasta.
a.. milla puhujillammc on niin runsaasti vclvoittcita Rooman jul
kiscssakin clamassa, cttcn halua salyttaa ctcnkaan hcillc tata suurta
vaatimusta olla pcrilla aivan kaikcsta, vaikka puhujan kasittccsccn ja
kaunopuhcisuudcn tchtaviin ja vclvoittcisiin nayttaakin kuuluvan, ctta
puhuja pystyy puhumaan mista tahansa hancllc csitctysta aihccsta tyy
likkaasti ja tyhjcntavasti.
aa. Ja koska olcn vakuuttunut siita, ctta tama ala tuntuu uscimmista
ihmisista aarcttomalta ja loputtomalta, kasittclcn tassa kirjassa vain
sita aluctta, jonka oppincct ovat mclko yksimicliscsti paattancct kuu
luvan tahan kaunopuhcisuudcn lajiin asiaa tarkasti tutkittuaan ja siita
a v u n u , ~ s : ~
pitkaan kcskustcltuaan. Krcikkalaisilla on runsaasti niin alya ja oppi
ncisuutta kuin vapaata aikaa ja intoakin, ja hc ovat jo csittancct jonkin
laiscn oppialojcn valiscn jaon. Hc civat olc kasitcllcct kukin criksccn
koko kaunopuhcisuudcn alaa, vaan crottancct muista puhclajcista puhc
taidon scn osan, joka liittyy oikcuskiistoihin ja ncuvottcluihin. Hcidan
mukaansa vain tama laji kuuluu puhujan alaan.
a. n liioin aio luctclla nuorcna poikana saamiani ohjcita, vaan antaa
ncuvoja, joita aikanaan sain tictaa ctcvimpicn ja arvovaltaisimpicn
puhujicmmc kasitcllccn kcskustcluissaan. i silla, ctta halvcksisin krcik
kalaistcn puhujamcstaricn ja opcttajicn pcrintoa, mutta hcidan ajatuk
scnsahan ovat jo tunncttuja ja kaikkicn saatavilla, cika niita voisi minun
kaannokscllani sclittaa tyylikkaammin tai ilmaista sclvcmmin. Suonct
siis, vcljcni, ctta asctan arvovallassa krcikkalaistcn cdcllc nc michct, joillc
on Roomassa myonnctty kaunopuhcisuudcn korkcin ascma.
TAPAHTUM! N TAUSTAA
a. Niihin aikoihin, kun konsuli Filippus kavi kiivaasti ylimyspuoluccn
kimppuun ja rusukscn scnaatin arvovallan puolustamiscsta saama
tribunaatti naytti murcncvan ja hcikkcncvan, muistan kuullccni, ctta
Lucius Crassus oli roomalaiskisojcn aikaan vctaytynyt kcraamaan voi
miaan Tusculumin huvilallccn. Sinnc oli tullut myos hancn cntincn
appcnsa Quintus Mucius (Scacvola) ja Marcus Antonius, joka oli scka
Crassukscn poliittincn liittolaincn ctta lahcincn pcrhcystava.
a. Roomasta oli Crassukscn mukana lahtcnyt kaksi nuorukaista, ru
sukscn lahcista ystavaa, joidcn varassa vanhcmman sukupolvcn toivo
luokkansa sailymiscsta paljolti oli: Gaius Cotta tavoittcli tuolloin kansan
tribuunin paikkaa ja Publius Sulpiciukscn uumoiltiin hakcvan tata vir
kaa scuraavana vuonna.
a 6 v u n u , ~ s : ~
a6. nsimmaiscna paivana hc kcskustclivat vallitscvista vaikcista ajoista
ja tasavallan tilasta ylipaansa myohaisccn iltaan asti. Nama asiat olivat
kin ollcct syyna hcidan tuloonsa. Cotta kcrtoi uscin, kuinka nama kolmc
cntista konsulia olivat valitcllcct ja muistcllcct prolcctalliscsti monia
asioita. Myohcmmin osoittautui, ctta hc olivat niin paljon ctukatccn
cnnakoincct kaikki valtiollc kohta koittavat onncttomuudct.
a,. Kun asioista oli kcskustcltu juurta jaksain ja pcscytymiscn jalkccn
kayty poytaan, Crassus oli osoittanut niin suurta inhimillista lampoa,
ctta kaikki aicmman kcskustclun aihcuttama alakulo oli tyystin halvcn
nyt. Han oli ollut niin micllyttavaa scuraa ja puhunut niin vichattavasti,
ctta jos hcidan victtamansa paiva oli muistuttanut scnaatin istuntoa,
vastasi illallincn puolcstaan Tusculumin tyylia.
a. Scuraavana paivana scuruc lahti kavclyllc vanhcmman vacn lcvattya
tarpccksi. Kun oli kavclty pari kolmc kicrrosta, Scacvola virkkoi: Cras
sus, cmmcko tckisi kutcn Sokratcs Platonin Faidrosdialogissa: Minullc
tulcc sc tapaus miclccn tasta sinun plataanistasi. Sc varjostaa tihcilla
oksillaan tata paikkaa samalla tavalla kuin sc, jonka varjoon Sokratcs
hakcutui ja joka miclcstani on saanut kuuluisuutta pikcmmin Platonin
sanojcn kuin dialogissa kuvatun puron ansiosta. Jalkansa koviksi park
kiinnuttanut Sokratcskin hcittaytyi ruohikkoon ja lausui sanat, joidcn
losot sanovat tullccn jumalalliscsta inspiraatiosta. n siis varmasti
kohtuullista suoda sama kohtclu minun jaloillcni!
a. Ja viclapa tchda sc mukavammin! Crassus huudahti ja pyysi tuo
maan picluksia. Sittcn kaikki istuutuivat plataanin alla olcvillc istuimillc.
Cotta kcrtoi uscin, ctta Crassus otti puhccksi kaunopuhcisuudcn rcn
touttaaksccn lasnaolijoidcn miclct cdclliscn kcskustclun jaljilta.
a , v u n u , ~ s : ~
CRASSUS: PUHTA! N MRK! TYS YHT! SKUNNALL
c. Crassus aloitti totcamalla, cttcivat Sulpicius ja Cotta hancn nahdak
sccn tarvinncct rohkaisua vaan pikcmminkin kchuja, koska hc olivat jo
saavuttancct scllaisct taidot, ctta ohittivat ikatovcrinsa ja jopa vctivat
vcrtoja vanhcmmallckin polvcllc. Sittcn Crassus virkkoi: Minusta ci
olc mitaan niin suurcnmoista kuin puhcclla ohjailla ihmistcn miclia,
voittaa puolcllccn hcidan tahtonsa, sysata sita haluamaansa suuntaan ja
jallccn houkutclla pois niin kuin haluaa. Tama yksi ainoa asia on aina
kukoistanut ja vallinnut kaikkicn vapaidcn kansojcn kcskuudcssa, ctcn
kin rauhantahtoisissa ja vakaissa yhtciskunnissa.
.. Mika onkaan upcampaa, kuin jos ihmistcn suunnattomasta joukosta
yksi pystyy joko yksin tai muutaman harvan ohclla tckcmaan scllaista,
mika kuitcnkin on kaikillc ihmisillc luontaista: Tai mika on hicnom
paa tictaa tai kuulla kuin viisailla lauscilla ja arvokkailla sanoilla hoys
tctty ja hiottu puhc: Tai mika on vaikuttavampaa tai mahtavampaa kuin
yhdclla puhcclla vaikuttaa kansan tuntcisiin, cmpiviin tuomarcihin tai
ankaraan scnaattiin:
a. dcllccn, mika on yhta kuninkaallista, jaloa tai antcliasta kuin aut
taa apua tarvitscvia, rohkaista lannistcttuja, pclastaa ihmishcnkia tai
pysyttaa kansalaisct omassa maassa:
.
Mika on yhta valttamatonta kuin
pitaa aina kasilla ascita, joilla voi itsc suojautua, arsyttaa kclvottomia tai
ahdistcttuna ollcssaan iskca takaisin: ika pida aina ajatclla vain Foru
mia, oikcussalcja, puhujalavaa ja kuuriaa mika voi vapaaaikanakaan
olla suloiscmpaa tai ihmisluonnollc ominaiscmpaa kuin clcgantti ja kai
kilta osin hicnostunut puhc: lcmmc mcrkittavasti claintcn ylapuolclla
juuri siksi, ctta kcskustclcmmc kcskcnammc ja pystymmc ilmaiscmaan
ajatuksiammc puhumalla.
!
Puolustamalla scllaisista rikoksista syytcttyja, joista uhkasi maastakarkotus.
a v u n u , ~ s : ~
. Kukapa ci scn vuoksi syystakin ihailisi tata kykya ja katsoisi vclvolli
suudcksccn ponnistclla siina ollaksccn muita ihmisia ctcvampi samassa
asiassa, jossa ihmincn on cnitcn claintcn ylapuolclla: Kaunopuhcisuu
dcn suurimpiin saavutuksiin tullakscni: mika muu voima on pystynyt
kokoamaan hajallaan olcvat ihmisct yhtccn paikkaan, johdattamaan
hcidat alkcclliscsta maalaisclamasta nykyisccn sivilisaatioon ja claman
tapaan tai maaraamaan lait, oikcusistuimct ja oikcudcn yhtciskunticn
vakiinnuttua:
. n puutu nyt muihin pcrustcluihin, joita on lahcs lukcmattomia, vaan
totcan lyhycksi yhtccnvcdoksi, ctta taysinoppinccn puhujan ohjaukscn
ja viisaudcn varassa on miclcstani paljolti niin hancn oma arvovaltansa
kuin myos uscidcn yksityishcnkiloidcn ja koko valtion hyvinvointikin.
Jatkakaa scn tahdcn, hyvat nuorukaisct, talla ticlla ja pancutukaa alaan,
jolla nyt olcttc, jotta voisittc olla kunniaksi itscllcnnc, avuksi ystavillcnnc
ja hyodyksi valtiollc!
. Scacvola virkkoi lcppoisaan tapaansa: lcn kaikcssa muussa samaa
miclta Crassukscn kanssa, mutta pahoin pclkaan, cttcn voi myontaa
sinullc kahta asiaa (cnka suinkaan halua vicda kunniaa apcltani Gaius
Lacliuksclta tai hancn lasna olcvalta vavyltaan tai vahatclla hcidan
kykyjaan). nsiksikin sanoit puhujicn aikojcn alussa pcrustanccn ja
uscin myos pitanccn ylla yhtciskuntia, ja toiscksi vaitit puhujan olcvan
patcva kaikilla puhccn ja inhimilliscn tictamykscn aloilla cika patc
vyydcn rajoittuvan vain Forumiin, kansankokouksccn, oikcussaliin ja
scnaattiin.
6. nko joku tosiaankin kanssasi samaa miclta siita, ctta aikojcn alussa
vuorillc ja mctsiin lcvittaytynyt ihmissuku olisi alkanut rakcntaa ympa
rillccn kaupunkcja ja muurcja kaunopuhcistcn puhujicn houkuttclc
mana cika niinkaan viisaidcn ncuvojcn taivuttamana: Tai ctta muut
valtioidcn pcrustamisccn tai yllapitamisccn liittyvat hyodyt olisivat
a v u n u , ~ s : ~
kaunopuhciscsti ja runolliscsti puhuvicn puhujicn civatka viisaidcn ja
rohkcidcn micstcn ansiota:
,. \ai olctko chka sita miclta, ctta maincikas Romulus kokosi yhtccn pai
mcnct ja pakolaisct, jarjcsti avioliitot sabiininaistcn kanssa ja tukahdutti
rajanaapurcidcn hyokkayksct kaunopuhcisuutcnsa cika poikkcuksclli
scn ncuvokkuutcnsa ja alynsa ansiosta: Mitcn on Numa Pompiliukscn
laita: nta Scrvius Tulliukscn: nta sittcn muut kuninkaat, jotka tcki
vat monia ainutlaatuisia asioita valtion rakcntamiscksi onko kcntics
havaittavissa jalkcakaan kaunopuhcisuudcsta: Ja kun kuninkaat oli kar
kotcttu vaikka ymmarrammckin, ctta karkotukscn sai aikaan Lucius
8rutukscn micli cika kicli ciko myos silloin kaikki ollut ncuvokkuu
dcn cika suinkaan puhctaidon ansiota:
. \oisin halutcssani mainita niin Roomasta kuin muistakin yhtcis
kunnista csimcrkkcja siita, kuinka cnsiluokkaiscn kaunopuhcisct michct
ovat aihcuttancct valtiollc cncmman haittaa kuin hyotya. Jos jatan mai
nitscmatta muut tapauksct, minusta Tibcrius ja Gaius Gracchus ovat
ollcct kuulcmistani puhujista lahjakkaimpia tcita kahta, Crassus, lukuun
ottamatta. Hcidan isansa oli alykas ja arvostcttu mics, joka oli cnncn
kaikkca ccnsorina ollcssaan ja uscasti muutcnkin pclastanut valtion.
Hanclla ci kuitcnkaan ollut puhujan lahjoja, vaan han siirsi vapautctut
orjatkin kaupunkitribuksccn clccttomasti ja vahapuhciscsti, ci suinkaan
millaan hiotulla puhctulvalla. llci han olisi tchnyt niin, mcilla ci olisi
cnaa aikoihin ollut tata valtiota, joka mcilla nyt vicla hadin tuskin on!
Hancn kaunopuhcisilla pojillaan oli kaikki luonnonlahjoina ja opiskc
lcmalla saadut avut puhctaitoon, ja isansa ncuvokkuudcn ja csiisicnsa
sotataidon ansiosta hc saivat hoidcttavaksccn kukoistavan valtion mutta
hajottivat scn maan tasallc juuri tuolla mainitscmallasi kuuluisalla val
tioita ohjaavalla kaunopuhcisuudclla. Mita siita sanot: nta muinaisct
lait ja csiisicn pcrinnaistavat:
c v u n u , ~ s : ~
. nta sittcn cnnusmcrkit, jotka ovat sinun, Crassus, ja minun hal
linnassammc ja suurcksi mcncstykscksi valtiollc: nta uskonnollisct
toimituksct ja pyhat mcnot: Ja cntapa kansalaisia koskcva oikcus, jota
sukuni on jo kauan harjoittanut vailla mitaan kaunopuhcisuudcn mai
nctta tuskinpa puhujat ovat sita kcksincct, siihcn tutustuncct tai sita
lainkaan kasitcllcct:
c. Mina puolcstani muistan jumalaiscsti puhunccn Scrvius Galban,
Marcus Acmilius Porcinan ja itscnsa Gaius Carbon, jonka sina nuoru
kaiscna nitistit. Han ci ticnnyt mitaan lacista, han ci hallinnut csiisicn
tapoja cika tuntcnut kansalaisia koskcvaa oikcutta. Tcidankin suku
polvcnnc on sinua, Crassus, lukuun ottamatta niin tictamaton oikcus
opista, ctta valilla suorastaan nolottaa. Ja sinakin olct oppinut minulta
valtion lait pikcmmin oman kiinnostukscsi ansiosta kuin jostain hyvallc
puhujallc lankcavasta vclvollisuudcsta.
.. tit puhccsi lopulla ikaan kuin oikcudckscsi vaittaa, ctta puhuja pys
tyy puhucssaan kasittclcmaan mita hyvansa aihcita. n suvaitsisi tata
vaitctta, cllcmmc olisi taalla sinun maapcrallasi, ja olisin niidcn lukuistcn
hcnkiloidcn ctuncnassa, jotka olisivat halukkaita kiistclcmaan kanssasi
valitystuomiomcncttclyssa tai ryhtymaan juhlallisccn lainmukaisccn
mcncttclyyn, koska olct niin harkitscmattomasti rynnannyt muidcn
omaisuudcn kimppuun!
a. Kaikki pythagoralaisct nostaisivat cnsimmaisina sinua vastaan oikcus
jutun, ja cmokritokscn scuraajat ja muut luonnonlosot vaatisivat
oikcudcssa omaansa. Kaikki nama michct ovat taitavia ja arvovaltaisia
puhujia, joidcn kanssa ct voisi kiistclla mcncttamatta takuurahaasi.
Lisaksi kimppuusi kavisivat nc losokoulukunnat, joidcn kantaisa on
itsc Sokratcs, ja osoittaisivat, cttct olc clamassa oppinut mitaan hyvasta
ja pahasta, ct mitaan ihmistcn tuntcista ja tavoista, ct mitaan claman
lainalaisuuksista, cttct olc tavoitcllut kcrrassaan mitaan tictamysta ctka
. v u n u , ~ s : ~
ticda mitaan! Kun kaikki nama olisivat hyokanncct kimppuusi, haastai
sivat vicla yksittaisct losokoulukunnatkin sinut kiistaan.
. Kimppuusi kavisivat Uudcn Akatcmian cdustajat, jotka pakottaisi
vat sinut pyortamaan sanasi, mita tahansa sanoisitkin, ja stoalaiscmmc
puolcstaan pyydystaisivat sinut vaittcidcnsa ja kysymystcnsa vcrkkoihin.
Pcripatcctikot taas osoittaisivat, ctta hcidan puolccnsa kuuluu kaantya
niissa asioissa, joidcn katsot olcvan puhujan apuncuvoja ja puhckcinoja,
ja ctta Aristotclcs ja Tcolrastos ovat kirjoittancct niista paitsi parcm
min myos paljon cncmman kuin kaikki rctoriikan opcttajat yhtccnsa.
. Jatan kokonaan mainitscmatta matcmaatikot, grammaatikot ja
savcltaitcilijat, joidcn kanssa tuolla tcidan puhctaidollannc ci olc mitaan
yhtcista. Siksi ci miclcstani, Crassus, pida luvata niin paljon ja niin suu
ria! Sc, mista voit mcnna takuusccn, on jo sinansa tarpccksi suurta: ctta
puolustamasi oikcusjuttu vaikuttaa kohtuulliscn hyvalta ja todcnnakoi
sclta, ctta kansankokouksissa ja scnaatissa sinun puhccsi on kaikkcin
vakuuttavin, lyhycsti sanottuna ctta viisaat pitaisivat puhcttasi tyylik
kaana, tyhmat myos totuudcnmukaiscna. Jos pystyt johonkin cncmpaan,
ci sita olc miclcstani pystynyt tckcmaan puhuja, vaan Crassus itsc omicn
luonnonlahjojcnsa ansiosta cika puhujan kyvyillaan!
TRTT! SN T! TAMYKSN MRK! TYS PUHUJALL
SKA PUHTA! N MRK! TYS T! M! H! LL JA
F! LSF! LL
. Crassus vastasi: Ticdan toki hyvin, Scacvola, ctta krcikkalaisct puhu
vat ja vaittclcvat naista asioista paljonkin. Sainhan kuulla alan huomat
tavimpia cdustajia, kun kvcstorina ollcssani tulin Makcdoniasta kasin
Atccnaan Uudcn Akatcmian kukoistuskautcna, kutcn siita sanottiin
niihin aikoihin, kun Kharmadas, Klcitomakhos ja Aiskhincs olivat scn
johdossa. Siclla toimi myos Mctrodoros, joka oli yhdcssa cdclla mainit
a v u n u , ~ s : ~
tujcn micstcn kanssa kuunncllut ahkcrasti Karncadcsta, puhctaidossa
kcrtoman mukaan kaikkcin lahjakkainta ja kaunopuhcisinta micsta.
Myos ystavasi Panaitiokscn oppilasta Mncsarkhosta ja pcripatcctikko
Kritolaokscn oppilasta iodorosta arvostcttiin suurcsti.
6. Filosoan alalla toimi lisaksi monia kuuluisia ja mahtavia michia,
joidcn huomasin kaikkicn olcvan taysin yksimiclisia siita, ctta puhujat
civat kuulu valtion johtoon civatka minkaan opilliscn sivistykscn pariin
ja cttcivat hc tunnc korkcampia asioita. Hc ahtoivat ja sulkivat puhujat
ainoastaan oikcudcnkayntcihin ja vahapatoisiin kansankokouksiin kuin
vankikoppiin ikaan.
,. Mina puolcstani cn ollut samaa miclta scn cncmpaa naidcn kuin
tallaistcn kcskustclujcn kcksijan ja alkuunpanijan Platoninkaan kanssa,
joka oli puhctaidossa sclvasti huomattavin ja kaunopuhcisin kaikista.
Luin silloin Atccnassa varsin innokkaasti yhdcssa Kharmadaan kanssa
Platonin Gorgiasdialogia. Sita lukicssani ihmcttclin cnncn kaikkca
sita, kuinka Platon pilaillcssaan puhujicn kustannuksclla antoi kuitcn
kin itscstaan suurcn puhujan vaikutclman! Poloisia krcikkalaisia on jo
pitkaan vaivannut cras sanakiista, mutta hcillchan kiistat ovatkin tar
kcampia kuin totuus.
. Jos sovitaan, ctta puhuja on ihmincn, joka pystyy ainoastaan puhu
maan kaunopuhciscsti prcctorin cdcssa tai oikcudcssa, kansan cdcssa tai
scnaatissa, on kuitcnkin myonncttava, ctta hancllakin on oltava moncn
laisia avuja. Jos puhuja ci olc pcrchtynyt syvalliscsti kaikkiin julkisiin
asioihin, jos hanclla ci olc tictamysta lacista, tavoista ja oikcudcsta ja
jos han ci tunnc ihmisluontoa ja ihmistcn tapoja, han ci voi kasitclla
naita asioita kyllin sujuvasti ja kokcnccsti. Jos puhuja on pcrilla naista
asioista, joita tuntcmatta ci kukaan asianajaja voi oikcudcssa hoitaa
cdcs vahimmaistchtaviaan, kuinka han muka voisi olla tictamaton kor
kcammasta opista: Jos puhujan patcvyydcn katsotaan olcvan vain sita,
v u n u , ~ s : ~
ctta han puhuu sanansa huolclliscsti sommitcllcn, tyylikkaasti ja kauno
puhciscsti, kysyn vain, kuinka han voi saavuttaa scn ilman sita ticta
mysta, jonka hanclta cpaattc. ihan puhctaitoa voi olla, cllci puhuja olc
kunnolla omaksunut sanottavaansa!
. Jos siis kuuluisan luonnonlilosolin cmokritokscn kcrrotaan
puhunccn tyylikkaasti (samaa miclta olcn muutcn minakin), hancn
puhcidcnsa aihcct kuuluivat luonnonlosoan alaan, mutta sanojcn
tyylikasta asua on pidcttava puhujallc ominaiscna. Platon chka puhui
jumalaiscsti minka kylla myonnan asioista, jotka civat mitcnkaan
liity poliittisiin kiistoihin, ja samoin Aristotclcs, Tcolrastos ja Karnca
dcs saattoivat olla kaunopuhcisia ja micllyttavia ja ascttaa sanansa tyy
likkaasti kcskustcllcssaan cri aihcista. \aikka nuo aihcct siis kuuluvat
muihin oppialoihin, puhc sinansa on ominaista juuri tallc alallc, jota
parhaillaan tarkastclcmmc.
c. Ja huomatkaammc, ctta jotkut losot ovat puhuncct naista samoista
asioista kuivakkaasti ja lyhytsanaiscsti, kutcn Khrysippos, jonka sanotaan
ollccn crittain tcravaalyincn cika yhtaan muita huonompi loso siksi,
cttci ollut kyvykas hancllc vicraalla puhctaidon alalla. Mita croa siis on
mainitscmicni hcnkiloidcn sanapaljoudcn ja kiclclliscn rikkaudcn scka
niidcn hcnkiloidcn niukan ilmaisutavan valilla, joilta tama kaunopuhci
suudcn vaihtclcvuus ja tyylikkyys puuttuu: Taitavasti jaotcltu, tyylikas ja
taidokkaasti ja huolclliscsti koristcttu puhc on varmasti ainoa asia, jonka
lahjakkaat puhujat mainitscvat itscllccn ominaiscksi. Jos puhuja ci kui
tcnkaan olc sisaistanyt puhccnsa sisaltoa cika hallitsc sita, puhc on vaa
jaamatta vailla pohjaa tai joutuu ylciscn pilkantcon kohtccksi.
.. nko mitaan niin miclctonta kuin tyhjanpaivaincn sanahclina,
vaikka sanat sinansa olisivat kuinka upcita ja tyylikkaita, jos taustalta
puuttuu tyystin kaikki ajatus ja tictamys: Puhuja pystyy puhumaan
minka tahansa alan mista tahansa aihccsta parcmmin ja tyylikkaammin
v u n u , ~ s : ~
kuin scn kcksija tai asiantuntija, jos vain on pancutunut siihcn huolcl
liscsti aivan kutcn asiakkaansa oikcustapauksccn.
a. Jos halutaan vaittaa, ctta on joitakin nimcnomaan puhujillc ominaisia
asiasisaltoja ja aihcita ja ticttyjcn, vain Forumin sisapuolcllc rajoittuvicn
asioidcn tictamysta, myonnan kylla puhctaidon kcskittyvan cnitcn tallc
aluccllc. Kuitcnkin juuri talla alalla on valtavasti aihcpiircja, joita niin
kutsutut rctoriikanopcttajat civat lainkaan opcta civatka hallitsc.
. Kukapa ci tictaisi puhujan kyvyissa olcvan paljolti kysc siita, ctta
ihmistcn miclct kiihotctaan kiukkuun, vihaan tai tuskaan taikka johda
tcllaan naista tuntcmuksista lcmpcytccn ja myotatuntoon: Naita asioita
ci kukaan voi saada aikaan puhumalla, cllci pcrin pohjin tunnc ihmis
luontoa ja ihmiscn olcmusta scka niita syita, jotka saavat miclcn kiih
tymaan tai muuttumaan.
. Tata aluctta pidctaan kuitcnkin ylciscsti losolcillc kuuluvana, cika
kukaan puhuja ainakaan minun suostumukscllani tulc koskaan vaitta
maan vastaan. Suodcssaan losolcillc asioidcn tcorccttiscn tictamykscn
ainoastaan sillc sarallchan nama ovat halunncctkin kcskittya puhuja
tosin pitaa itscllaan puhccn muotoilun, jolla ci olc mitaan arvoa ilman
tata tictamysta. Kutcn olcn jo monta kcrtaa sanonut, puhujallc on omi
naista arvokas ja tyylikas, kuulijoidcn ajattclutavan ja miclipitcidcn
mukaan sovitcttu puhc.
. Myonnan toki Aristotclccn ja Tcolrastokscn kirjoittanccn naista
asioista. Huomaa kuitcnkin, Scacvola, cttci tama vaitc puhu yksin
omaan minun puolcstani. n lainaa hcilta piirtcita, jotka ovat puhu
jallc ja hcillc yhtcisia, kun hc taas myontavat, ctta sc, mita hc puhuvat
naista asioista, on puhujicn alaa. Hc siis otsikoivat muut tcokscnsa alan
mukaisclla nimclla mutta kutsuvat naita tcoksia rctorisiksi ja otsikoivat
nc scn mukaiscsti.
v u n u , ~ s : ~
6. Kcskustclussa tulcc uscin csillc scllaisia nakokohtia, joissa on kasitcl
tava jumaltcn kuolcmattomuutta, vclvollisuudcntuntoa, yksimiclisyytta,
ystavyytta, kaikkia ihmisia ja kansakuntia koskcvaa luonnonoikcutta,
tasavcrtaisuutta, miclcnmalttia ja kaikcnlaisia hyvcita. Luulcnpa, ctta
kaikki gymnasionit ja losokoulukunnat julistavat silloin taman kaikcn
olcvan kokonaan hcidan hciniaan cika lainkaan kuuluvan puhujillc.
,. Kun sittcn olcn antanut losocn ajankuluksccn kcskustclla nur
kissaan naista asioista, annan puhujan csittaa micllyttavasti ja arvoval
taiscsti samat asiat, joista losot puhuivat kuivin ja niukoin sanoin.
Naista asioista kcskustclin silloin Atccnassa losocn kanssa. Minua
yllytti siihcn Marcus Marccllus, joka on nyt kuruuliscna cdiilina ja osal
listuisikin varmasti kcskustcluummc, cllci olisi parhaillaan valmistclc
massa kisoja. Han oli jo silloin nuorcna harvinaiscn innostunut naista
opinnoista.
. Lakicn saatamiscssa, sotaa, rauhaa, liittolaisia ja valillisia vcroja kasit
tclcvissa tai luokan ja ian mukaan jaotcllussa kansalaisia koskcvassa
oikcudcssa krcikkalaisct voivat vallan hyvin sanoa Lykurgokscn ja Solo
nin vaikka nama onkin lucttava hyviin puhujiin ollccn patcvampia
kuin Hypcrcidcs tai cmosthcncs, jotka scntaan olivat taydcllisia ja hic
nostuncita puhujia. Roomalaisct puolcstaan voivat tassa miclcssa asct
taa scllaistcn tunnctusti maincikkaidcn puhujicn kuin Scrvius Galban
ja appcsi Gaius Lacliukscn cdcllc kahdcntoista taulun lain laatijat, jotka
varmasti olivat viisaita michia.
. n missaan nimcssa vaita, cttcivat tictyt alat olisi yksinomaan niidcn
hallinnassa, jotka ovat kaikclla tarmollaan pcrchtyncct niidcn oppimi
sccn ja harjoittamisccn. \aitan vain, ctta taysinoppinut ja taydcllincn
puhuja pystyy puhumaan kaikista asioista vuolassanaiscsti ja vaihtclc
vasti. Uscinhan niissa aihcissa, joidcn kaikki myontavat olcvan puhujicn
crikoisalaa, on jotain scllaista, mika on otcttava ja omaksuttava jostain
6 v u n u , ~ s : ~
vaikcatajuiscmmasta tictccsta cika vain oikcuskaytannosta, jonka tc
suottc yksinomaan puhujillc.
6c. Kysynkin, pystyyko puhuja muka puhumaan sotapaallikkoa vastaan tai
puolustamaan tata, cllci han tunnc sotilasasioita tai uscin myos maa tai
mcrialucita. nko muka mahdollista puhua kansan cdcssa lakicn hyvak
symiscsta tai hylkaamiscsta tai scnaatissa kaikista valtiolliscn claman asi
oista ilman syvallista valtion hallitscmiscn tuntcmusta ja taitamista: Tai
tuskinpa puhcclla voidaan kiihottaa tai laannuttaa tuntcita ja miclcn
liikkcita, mika on puhujan kcskcincn cdcllytys, cllci tutkita huolclliscsti
kaikkia losocn tcorioita ihmiscn luonnosta ja kayttaytymiscsta.
6.. hka olcttc kanssani samaa miclta yha vahcmman, mutta cn kuitcn
kaan sickailc sanoa, mita miclta olcn. Tuo samaincn luonnonlosoa ja
nc oppialat, joidcn juuri totcsit kuuluvan matcmatiikan ja muidcn alo
jcn piiriin, ovat kylla harjoittajicnsa crityistictamysta, mutta jos joku
haluaa niita sclvitcltavan puhccssa, hancn on syyta turvautua puhujan
ammattitaitoon.
6a. Jos siis atccnalaisillc ascvarikon rakcnnuttanut kuuluisa arkkitchti
Filon tunnctusti kuvaili kansallc tyotaan crinomaiscn kaunopuhciscsti, on
katsottava ctta han oli kaunopuhcincn arkkitchdin cika puhujanlahjo
jcnsa ansiosta. Ja jos lasna olcvan Marcus Antoniukscn olisi pitanyt puhua
tclakkatyosta Hcrmodorokscn puolcsta, han olisi puhunut crinomaiscn
kaunopuhciscsti ja scikkapcraiscsti hancllc vicraasta taidosta opittuaan
cnsin talta itsc asian. Asklcpiadcs puolcstaan, jonka kanssa olin tckcmi
sissa laakarin ja ystavan ominaisuudcssa niihin aikoihin, kun han kauno
puhcisuudcssa ylitti kaikki muut laakarit, ci kaunopuhciscsti puhucssaan
hyodyntanyt laakctictccn vaan kaunopuhcisuudcn taitojaan.
6. Sokratcs tapasi sanoa, ctta kaikki ovat tuntcmallaan alalla kyllin
kaunopuhcisia. Lahcmpana totuutta on, ctta kukaan ci voi olla sana
, v u n u , ~ s : ~
valmis alalla, jota ci tunnc, cika kukaan toisaalta pysty puhumaan
kaunopuhciscsti alasta, jonka tuntcc hyvinkin, jos ci olc sclvilla puhccn
rakcntamiscsta ja hiomiscsta.
6. Jos siis halutaan maaritclla kattavasti ja tasmalliscsti puhujan toimi
ala, taman arvokkaan nimitykscn on nahdakscni ansainnut scllaincn
puhuja, joka puhuu patcvasti, jarjcstclmalliscsti, kaunopuhciscsti, ulko
muistista ja tictylla tavalla arvokkaasti mista hyvansa ctccn tulcvasta
asiasta, jota puhccssa on sclvitcttava.
6. Jos kasitc mista hyvansa asiasta tuntuu liian lavcalta, siita voidaan
lcikata ja karsia pois scn vcrran kuin on tarpccn. Pidan kuitcnkin kiinni
siita, ctta vaikka puhuja ci olisikaan pcrilla muidcn alojcn ja oppialojcn
sisallosta ja hallitsisi ainoastaan vaittclyihin ja oikcuskaytantoihin liitty
vat asiat, han puhuisi niista kuitcnkin paljon parcmmin kuin alan asian
tuntijat, kunhan olisi cnsin saanut nailta tapauskohtaista opctusta.
66. Jos siis taman Sulpiciukscmmc olisi puhuttava sodankaynnista, han
voisi kysclla tictoja lankoni isalta Gaius Mariuksclta ja nc saatuaan
julistaa nc niin, ctta Mariukscstakin tuntuisi kuin toincn tuntisi asiat
lahcstulkoon parcmmin kuin han itsc. Jos hancn pitaisi puhua kansalai
sia koskcvasta oikcudcsta, han puhuttclisi puolcstaan sinua, Scacvola, ja
voittaisi puhujan taidoissa sinut joka scntaan olct niin patcva ja kokc
nut juuri niissa asioissa, jotka on sinulta oppinut!
6,. Jos taas pitaisi puhua ihmisluonnosta, ihmistcn pahcista, himoista,
pidattyvyydcsta, tuskasta tai kuolcmasta, han chka puhuttaisi losoan
alalla patcvaa Scxtus Pompciusta (mikali katsoo aihcclliscksi, kyl
lahan puhujan pitaisi tuntca nama aihcpiirit). ppisipa han minka
hyvansa asian kcnclta hyvansa, han puhuisi siita aivan varmasti paljon
tyylikkaammin kuin sc, jolta han asian oppi.
v u n u , ~ s : ~
6. Filosoa jactaan kolmccn osaan: luonnon mystccrcihin, dialcktiikan
pikkutarkkoihin crittclyihin scka ihmiscn clamaan ja kayttaytymisccn
cli ctiikkaan. Jos puhuja noudattaa ncuvoani, sivuutammc kaksi cnsim
maista ja pancmmc scn laiskuutcmmc tiliin. Jos taas cmmc pida kiinni
kolmanncsta, joka on aina ollut puhujicn hallussa, cmmc jata puhujallc
mitaan aluctta, jolla han voisi patca.
6. Puhujan olisi scn vuoksi kauttaaltaan opctcltava tama ihmiscn cla
maan ja kayttaytymisccn liittyva losoan osa. Muidcn alojcn asioita
han voi kuitcnkin tarpccn tullcn kuvailla tyylikkaasti puhccssaan, vaik
kci olisikaan opiskcllut niita, jos joku vain on kcrtonut ja valottanut niita
hancllc. ppincct tictavat, ctta astrologiasta tyystin tictamaton Aratos
puhui taivaasta ja tahdista tyylikkain ja upcin sakcin ja ctta maascudusta
taysin vicraantunut Nikandros Kololonilaincnkin kirjoitti loistavasti
maanviljclysta runoilijan cika talonpojan lahjojcnsa ansiosta. Miksi
puhuja ci siis voisi puhua kaunopuhciscsti asioista, jotka on opctcllut
ticttya tapausta ja tilannctta vartcn:
,c. Runoilija on lahcista sukua puhujallc: hicman sidotumpi kiclcn
poljcntoon mutta sananvalinnoissaan vapaampi, koristcidcn maarassa
kumppani ja lahcs tasavcrtaincn. Siina nama kaksi ovat lahcs idcnttisia,
ctta hc civat rajoita valtaansa tai ascta sillc rajoja, jotta voisivat vacllclla
vapaasti samoja kykyja ja samanlaista ilmaisuvoimaa kayttacn.
,.. Mita taas tulcc siihcn, mita aicmmin sanoit sictavasi vain koska
olct minun maapcrallani ctta puhujan on hallittava taysin kaikki
puhctaidon lajit ja kaikki ylcissivistykscn osaalucct cn totta vickoon
ikimaailmassa sanoisi niin, jos katsoisin olcvani itsc scllaincn kuin hah
mottclcmani puhujan malli!
,a. Scn sijaan, kutcn tapasi uscin sanoa Gaius Lucilius tuo sinua koh
taan hicman vihamiclincn cika minun kanssani juuri siita syysta niin
v u n u , ~ s : ~
lahcincn kuin olisi halunnut mutta kuitcnkin oppinut ja sivistynyt mics
minakin olcn sita miclta, ctta puhujiin ci pida lukca scllaista micsta,
joka ci olc saanut korkcaa sivistysta kaikissa vapaallc michcllc sopivissa
taidoissa. \aikka puhuja ci hyodyntaisikaan niita puhccssaan, siita kay
kuitcnkin sclvasti ilmi, onko han niista tyystin tictamaton vai oppinut nc.
,. ivathan pallon pclaajatkaan tcc mitaan tictynlaisia harjoitcltuja
voimistclutcmppuja, vaan hcidan liikkcistaan ilmcncc, osaavatko hc
voimistclla vai civat, ja kuvanvcistajista puolcstaan kay sclvasti ilmi,
osaavatko hc piirtaa vai civat silloinkin, kun civat kayta apunaan mitaan
kuvaa. Samoin oikcudcssa, kansankokouksissa ja scnaatissa pidctta
vista puhcista kay hclposti ilmi vaikka ci suoranaiscsti kaytcttaisikaan
hyvaksi muita aloja onko puhuja toiminut ainoastaan puhctaidon
alalla vai tullut puhujan urallc saatuaan opctusta kaikissa vapaissa tai
tcissa.
,. n kiistclc kanssasi pidcmpaan, Scacvola sanoi nauracn. Aikaan
sait jollain ihmccn tcmpulla juuri scn, missa puhuit minua vastaan, sitcn,
ctta myonnyit nakcmyksccni siita, mitka ominaisuudct civat sovi puhu
jallc. Sittcn tcit jonkinlaiscn tayskaannokscn ja vaitit niidcnkin olcvan
puhujallc ominaisia.
,. Kavin prcctorina toimicssani Rodokscssa ja kcskustclin puhctaidon
ylimman mcstarin Apolloniokscn kanssa asioista, jotka olin oppinut
Panaitioksclta. Tapansa mukaan tama pilkkasi losoaa, vahattcli sita
ja puhui siita viljalti, pikcmminkin kcpcaan savyyn kuin vakavasti. Sina
ct sita vastoin pyrkinyt puhccnvuorossasi halvcksimaan mitaan alaa tai
oppiainctta, vaan korostit niidcn kaikkicn olcvan puhujan ikaan kuin
kumppancita ja palvclijoita.
,6. Jos joku hallitsisi kaikki nama asiat ja jos han naidcn kykyjcn lisaksi
vicla puhuisi tyylikkaasti, cnpa tosiaan voisi kiistaa hancn olcvan crin
c v u n u , ~ s : ~
omaincn ja ihailtava mics. Jos scllaincn olisi olcmassa tai olisi koskaan
ollut tai jos voisi olla, niin varmaankin olisit yksinasi scllaincn sinahan
ct minun ctka kcncnkaan muunkaan miclcsta juuri jattanyt kiitokscn
sijaa muillc puhujillc, lasnaolijoidcn suostumuksclla sanocn!
,,. Sina scntaan ticdat kaikcn oikcus ja siviiliasioista, mutta jos ct kui
tcnkaan itsc olc pcrchtynyt siihcn tictamyksccn, jonka liitat puhujaan,
on syyta varoa, cttcmmc vain salyta puhujan niskoillc cncmpaa kuin
asia ja totuus sallivat.
, . Crassus vastasi: Muista, cttcn puhunutkaan omista kyvyistani, vaan
hyvan puhujan kyvyista! Mitapa mina olcn voinut oppia tai tulla tic
tamaan: Minahan tutustuin kaytantoon cnncn tcoriaa ja kouliinnuin
kaytannon tilantcissa Forumilla, virantavoittcluissa, politiikassa ja ysta
vicn asioidcn ajamiscssa, cnncn kuin minulla oli aavistustakaan niin
tarkcista asioista.
,. Jos sinusta nayttaa silta, ctta olcn kovinkin ctcva ja alyahan minulta
ci sinun mukaasi liicmmin puutu, vaikka oppincisuutta, vapaata aikaa
ja palavaa oppimishalua puuttuukin niin mita arvclct, millaincn ja
kuinka hyva silloin olisi scllaincn puhuja, jolla olisi jonkun chka suu
rcmpi aly ja nc ticdot, joita mina cn olc saavuttanut:
c. Silloin Antonius sanoi: Hyvaksyn nakcmykscsi, Crassus, cnka yhtaan
cpailc, cttci scllaincn ihmincn, joka on pcrchtynyt kaikkicn aihcidcn ja
alojcn olcmuksccn ja luontoon, olisi paljon kaunopuhciscmpi.
.. Sita on kuitcnkin cnsiksikin vaikca totcuttaa cnncn kaikkca claman
tapammc ja toimicmmc vuoksi, toiscksi on myos varottava, cttcmmc
vain vicraannu tasta totunnaiscsta kansankokouksiin ja oikcusistuimiin
liittyvasta puhckaytannostammc. Juuri mainitscmicsi micstcn puhclaji
on miclcstani jotcnkin omalaatuincn, vaikka hc puhuvatkin tyylikkaasti
. v u n u , ~ s : ~
ja arvovaltaiscsti niin asioidcn olcmukscsta kuin inhimillisista kysymyk
sistakin. Hcilla on jollain tavoin kiillotcttu ja hilpca kcskustclutyyli, joka
sopii parcmmin rctoriikan harjoituksiin ja tcorccttisiin ponnistuksiin
kuin vakijoukkoon ja Forumillc.
a. Mina puolcstani tutustuin Krcikan kirjallisuutccn vasta varttunccssa
iassa ja silloinkin vain pintapuoliscsti. Kun prokonsulina toimicssani
mcnin Kilikiaan, poikkcsin kuitcnkin Atccnassa ja huonojcn mcrcnkulku
olosuhtcidcn vuoksi viivyin siclla uscita paivia. \ictin paivittain aikaa
oppincidcn micstcn scurassa, kutakuinkin samojcn, jotka juuri mainitsit.
Hc olivat saancct tictaa, cn ticda mitcn, ctta toimin sinun tapaasi mcr
kittavicn asioidcn parissa, ja jokaincn ryhtyi kykyjcnsa mukaan kcskus
tclcmaan puhujan tchtavasta ja puhctaidon mcnctclmasta.
KR! KKALA! STN NAKMYS
KAUNPUH! SUUN PRUSTASTA
. Toisct hcista, kutcn itsc Mncsarkhos, sanoivat ctta mcidan rooma
laistcn puhujiksi kutsumammc michct ovat vain jonkinlaisia sujuvasti ja
harjaantunccsti puhuvia kiclityolaisia. Hc vaittivat lisaksi, cttci voi olla
todcllincn puhuja olcmatta viisas ja ctta kaunopuhcisuus on craanlaincn
hyvc, koska siina on kysc hyvin puhumiscsta. Silla taas, jolla on yksi hyvc,
on nc kaikki, ja nc ovat kcskcnaan samanlaisia ja samanarvoisia. Kauno
puhcisclla on siis scn mukaiscsti kaikki hyvcct ja han on viisas. Tama oli
kuitcnkin saivartclcvaa ja kapcalinjaista argumcntointia, joka oli varsin
kaukana omasta ajattclutavastani.
. Kharmadas sita vastoin puhui samoista aihcista paljon laaja
alaiscmmin cika vain csitcllaksccn omia nakcmyksiaan, silla Uudcssa
Akatcmiassa oli tapana vaittaa kcskustclussa kaikillc vastaan. Han tar
koitti cnncn kaikkca sita, ctta rcctorciksi kutsutut puhctaidon opcttajat
a v u n u , ~ s : ~
civat hallitsc kunnolla mitaan alaa ja cttci kukaan voi saavuttaa kauno
puhcisuudcn taitoja, cllci olc cnsin omaksunut losocn opctuksia.
. raat kaunopuhcisct, politiikassa ja oikcusjutuissa harjaantuncct
atccnalaisct puhuivat tata vastaan. Hcidan joukossaan oli myos isantani
Mcncdcmos, joka askcttain kavi Roomassa. Han sanoi, ctta on olcmassa
tictty ticdon aluc, joka koskcc valtioidcn pcrustamis ja hallitscmis
mcnctclmia, ja siita innostui Kharmadas, paattavaincn ja joka alalta
oppia saanut mics, jolla oli uskomaton maara ajatuksia. Han opctti, ctta
kaikkia tuon ticdon nakokohtia tulcc ctsia losoasta ja cttci puhu
jicn kirjasissa olc koskaan jalkcakaan valtiossa vallitscvista saadoksista,
kuolcmattomista jumalista, nuorison kasvattamiscsta, oikcudcsta, karsi
vallisyydcsta, maltista ja kaikkicn asioidcn oikcista mittasuhtcista scka
muista scikoista, joita ilman yhtciskuntia ci voisi olla tai nc civat toi
misi kunnolla.
6. Han kysyi, miksi rctoriikan opcttajicn kirjat on ahdcttu taytccn csi
puhcita ja loppusanoja scka muita vastaavanlaisia joutavuuksia niin
kuin han niita kutsui mutta niissa ci mainita sanallakaan valtiomuotoja,
lakicn saatamista, yhdcnvcrtaisuutta, oikcamiclisyytta, uskollisuutta,
himojcn voittamista ja ihmistcn tottumustcn muokkaamista, jos puhu
jan alaan kcrran kuuluu hallita niin paljon tarkcita asioita.
,. Kharmadaalla oli tapana pilkata rcctoricn opctuksia osoittaaksccn,
cttci nailla cnsiksikaan ollut sita tictamysta, jota hc niin vaativat itscl
lccn, ja cttcivat nama liioin ollcct pcrilla puhctaidon tcoriasta ja mcnc
tclmista. Hancn miclcstaan puhujallc on tarkcinta, ctta ylciso nakisi
hanct scllaiscssa valossa kuin han itsc toivoo. Siihcn voidaan hancn
mukaansa paasta vain saadyllisclla clamalla, josta nuo rctoriikan opct
tajat civat olc jattancct jalkcakaan opctuksiinsa. Puhuja ci niin ikaan voi
saada kuulijoita haluamaansa miclcntilaan, cllci ticda, kuinka monin cri
tavoin ja millaista kiclta ja puhctyylia kayttacn ihmismiclta mihinkin
v u n u , ~ s : ~
suuntaan liikutcllaan. Nama asiat ovat katkcttyina syvallc losoan yti
mccn, civatka rcctorit olc koskctcllcct niita cdcs pintapuoliscsti.
. Mcncdcmos yritti kumota nama vaittcct pikcmminkin csimcrkcin
kuin argumcntcin. Han csitti ulkomuistista monia loistavasti kirjoitct
tuja kohtia cmosthcnccn puhcista ja osoitti nain, ctta yllyttacssaan
puhccllaan niin tuomarcidcn kuin kansankin miclia cri suuntiin tama
ticsi tarkasti, milla kcinoin pystyisi saavuttamaan scn lopputulokscn,
johon Kharmadaan mukaan kukaan ci voi paasta, cllci tunnc losoaa.
. Kharmadas vastasi Mcncdcmokscllc, cttci toki kiistanyt cmosthc
nccn suurta viisautta ja ilmaisuvoimaa, mutta nyt puhuttiinkin rccto
ricn opctuksista cika cmosthcnccn kyvyista, olipa tama hankkinut
kykynsa lahjojcnsa ansiosta tai koska oli tunnctusti ollut innokas Pla
tonin kuuntclija.
c. Uscin Mcncdcmos myos mcni puhccssaan niin pitkallc, ctta vaitti,
cttci mitaan puhctaitoa ollut olcmassakaan. Han pcrustcli vaittccnsa
sitcn, ctta ihmincn pystyy luonnostaan miclistclcmaan noyrasti niita,
joilta hancn on pyydcttava jotain, ja toisaalta pclottclcmaan uhkaavasti
vastustajiaan. Pystymmc myos csittamaan asiammc, pcrustclcmaan
vaittccmmc ja kumoamaan vastavaittcct scka lopuksi anomaan jotain
ja valittamaan aanccn. Naista asioistahan on kysc puhujan kaikissa
kyvyissa. Lisaksi tottumus ja harjoitus tcroittavat alya ja sujuvoittavat
puhctta. Mcncdcmos myos nojautui suurccn maaraan csimcrkkcja.
.. Han sanoi cnsiksikin, cttci kukaan rctoriikasta kirjoittanut tco
rcctikko ollut kaunopuhcisuudcssa cdcs kcskitasoa ja palasi alituiscsti
Koraksccn ja Tcisiaksccn, jotka tunnctusti olivat alan kcksijoita ja alullc
panijoita. Han mainitsi lisaksi lukuisia sangcn kaunopuhcisia michia,
jotka civat ollcct saancct lainkaan rctoriikan alan oppia civatka valitta
ncct siihcn tutustuakaan. Naidcn joukkoon joko pilaillcn kustannuk
v u n u , ~ s : ~
scllani tai koska tosiaan uskoi ja oli kuullut sanottavan niin han luki
minutkin, koska cn ollut oppinut mutta olin hancn mukaansa kuitcnkin
varsin kyvykas puhuja. Minun oli hclppo yhtya naista vaittcista cnsim
maisccn, nimittain siihcn, cttcn olc saanut tcorccttista oppia, mutta toi
scn vaittccn kohdalla arvclin hancn joko pilailcvan kustannukscllani tai
vain crchtyvan.
a. Kharmadas vaitti, ctta tictccllista on ainoastaan sc, mika kasittaa tun
ncttuja, pcrin pohjin tutkittuja, yhtccn ja samaan tuloksccn johtavia ja
harhaanjohtamattomia tictoja. Kaikki puhujicn kasittclcmat tccmat sita
vastoin ovat cpavarmoja ja cpamaaraisia, koska cnsiksikin niita csittavat
ihmisct, jotka civat hallitsc niita kaikkia taysin, ja toiscksi niita kuuntc
lcvat scllaisct, joillc ci suinkaan tarvitsc valittaa tictoa vaan ainoastaan
hctkcllincn, virhccllincn tai vahintaankin cpasclva nakcmys.
. Jatkaako aihccsta cncmpaa: Kharmadas tuntui silloin saavan minut
vakuuttunccksi siita, cttci mitaan puhctaidon tcoriaa olc olcmassakaan
ja cttci kukaan pysty puhumaan taitavasti ja kaunopuhciscsti, cllci olc
tutustunut oppincimpicn losocn opctuksiin. Han tapasi naissa kcs
kustcluissa osoittaa suurta ihailua sinun, Crassus, alyasi kohtaan, ja
sanoi pitavansa minua alttiina kuuntclijana, sinua taas arhakkana kcs
kustclijana.
HY\AN JA KAUNPUH! SN PUHUJAN \AL! NN R
. \akuutuin tasta nakcmykscsta ja kirjoitinkin craasccn kirjasccni,
joka tictamattani ja vastoin tahtoani paasi julkisuutccn, ctta olin kylla
tutustunut joihinkin hyviin puhujiin mutta cn siihcn mcnncssa yhtccn
kaan todclla kaunopuhcisccn. Maarittclin hyvan puhujan hcnkiloksi,
joka pystyy puhumaan tavallisillc ihmisillc kyllin purcvasti, sclkcasti
ja ylcistajuiscsti, tcrvccn jarjcn pohjalta. Kaunopuhciscn puhujan taas
v u n u , ~ s : ~
maarittclin scllaiscksi, joka pystyy ihmcclliscmmin ja suurcnmoiscm
min lavcntamaan ja kaunistamaan mita aihctta suinkin tahtoo scka pita
maan miclcssaan ja muistissaan kaikkicn puhctaitoon liittyvicn asioidcn
kaikki tictolahtcct. \aikcaahan sc mcillc on, olimmchan virkojcn tavoit
tclun ja Forumin toimicn raskauttamia jo cnncn kuin aloimmc opiskclla.
Siihcn on kuitcnkin mahdollista paasta.
. Silla sikali kuin pystyn cnnustamaan ja kansalaistcmmc alynlahjat
huomioon ottacn olisin sangcn tyytyvaincn, jos joskus saataisiin tavoit
tclcmammc kaltaincn puhuja. Han olisi pancutunut ottamaan oppitun
tcja, lukcmaan ja kirjoittamaan ja opiskcllut innokkaammin kuin mc.
Hanclla olisi cncmman aikaa kaytossaan scka parcmmat cdcllytyksct ja
kypscmpi ascnnc oppimisccn, ja han olisi pitkajannittciscmpi ja uuttc
rampi. Hanta voitaisiin taydclla syylla kutsua ci ainoastaan hyvaksi vaan
kaunopuhciscksi. Crassushan nahdakscni on jo scllaincn, mutta jos joku
on alyltaan samanvcroincn ja kuuntclcc cncmman lucntoja ja lucskclcc
ja kirjoittaa cncmman, han voi saavuttaa hiukan cncmman.
6. Sulpicius virkkoi: Mcista ci kumpikaan, scn cncmpaa Cotta kuin
minakaan, osannut odottaa, ctta puhccnnc cksyisi naillc urillc, Cras
sus, joskin toivoimmc sita hartaasti. limmc tannc tullcssammc val
miita tyytymaan siihcn, ctta tcidan kcskustcllcssannc muista aihcista
mckin voisimmc saada puhccstannc irti jotain muistamiscn arvoista.
mmc uskaltancct oikcin toivoakaan, ctta paasisittc kcskustclussa nain
syvalliscllc tasollc, olipa sittcn kysc taman alan opinnoista, tcoriasta tai
synnynnaisista kyvyista.
,. lcn hartaasti ihaillut tcita kumpaakin varhaiscsta nuoruudcstani
lahticn ja Crassuksccn olcn lisaksi lampimasti kiintynyt. n kuitcn
kaan koskaan olc pystynyt nyhtamaan hanclta sanaakaan puhctaidon
olcmukscsta ja tcoriasta scn cncmpaa yksin kuin rusukscn kanssa sita
yrittacssani, vaikka roikuin aina hancn kannoillaan. llakscni rchclli
6 v u n u , ~ s : ~
ncn, sina, Antonius, ct tassa suhtccssa koskaan kicltanyt minulta apuasi
kyscllcssani ja ticdustcllcssani sinulta asioita ja opctit minullc uscinkin,
mita saantoja tapasit noudattaa puhucssasi.
. Nyt, kun olcttc molcmmat avanncct johdannon tutkistclcmiimmc
asioihin ja Crassus on sysannyt kcskustclun alkuun, voisittcko csit
taa mcillc yksityiskohtaiscsti, mita ajattclcttc kaikista puhctaidon osa
alucista: Jos suostuttc tahan, kiitan suurcsti, Crassus, tata palcstraa ja
Tusculumin huvilaasi ja asctan taman kaupungin ulkopuolclla olcvan
gymnasionisi pitkallc kuuluisan Akatcmian ja Lykcionin cdcllc!
. Crassus sanoi: Sc sopii, Sulpicius, mutta pyydctaan asiallc Anto
nius, joka pystyy tckcmaan, mita vaadit, ja on lisaksi tottunut scllaisccn,
niin kuin kuulin sinun sanovan. \aitithan vahan aikaa sittcn minun aina
visusti karttanccn tamantyyppista kcskustclua ja karkkycssasi vastauksia
minun hyvin uscin cvannccn nc. n tchnyt niin ylpcyttani cnka toy
kcyttani cnka siksi, cttcn haluaisi kannustaa sinua oikcanlaiscssa ja vil
pittomassa innokkuudcssasi ctcnkin kun ticsin sinun olcvan kaikista
ihmisista ainoa, joka luonnostaan sovcltuu kaunopuhcisuutccn vaan
siksi, ctta tallaincn kcskustclu on Hcrculcs vickoon minullc vicrasta,
cnka olc pcrilla asioista, joita csitctaan ikaan kuin tcorccttiscsti.
.cc. Cotta virkkoi: Koska olcmmc onnistuncct siina, mika naytti mcista
niin vaikcalta, cli saamaan sinut, Crassus, ylipaansa puhumaan naista
asioista, on oma vikammc, jos paastammc sinut kasistammc, ilman ctta
olct sclittanyt kaikkca, mita sinulta kysclcmmc!
.c.. Puhun siis niista asioista, jotka ticdan ja osaan, niin kuin on tapana
kirjoittaa pcrinnon haltuunoton yhtcydcssa, Crassus vastasi. Cotta sanoi
siihcn: Kukapa mcista muka olisi niin hapcamaton, ctta vaittaisi ticta
vansa tai osaavansa scllaista, mita sina ct osaa tai ticda: Kysclkaa siis
minulta, mita miclittc, silla chdolla, ctta voin kiistaa osaavani scllaista,
, v u n u , ~ s : ~
mita cn osaa, ja tunnustaa tictamattomyytcni, jos cn ticda jotain, sanoi
Crassus.
NK KAUNPUH! SUUSTA TR! AA:
.ca. No niin, virkkoi Sulpicius, kysymmc sinulta cnsin, mita ajattclct
siita, mita Antonius juuri csitti, cli onko olcmassa jotain crityista kauno
puhcisuudcn tcoriaa: Mita: sitattcko minullc nyt pikku kysymyk
scn, josta voin puhua miclcni mukaan, niin kuin jollckullc joutilaallc ja
puhcliaallc krcikkalaiscpclillc (joka tosin saattaa olla myos oppinut ja
sivistynyt): Crassus kysyi. Luulcttcko kcntics, ctta joskus olisin piitan
nut tallaisista asioista tai ajatcllut niita cnka pikcmminkin aina naura
nut niidcn ihmistcn julkcutta, jotka suurcn joukon cdcssa puhujalavalta
kchottavat kcta hyvansa csittamaan kysymyksia:
.c. Gorgias Lcontinoilaiscn kcrrotaan cnsimmaiscna tchnccn niin. Han
tuntui ottavan itscllccn varsin suurcn tchtavan ja lupaavan sangcn suuria
ilmoittacssaan olcvansa valmis kaikkccn, mista joku halusi kuulla puhut
tavan. Myohcmmin nain alcttiin mcnctclla ylciscsti ja mcnctcllaan vicla
nykyaankin: ci olc mitaan niin vaativaa, odottamatonta tai uutta aihctta,
cttcivat puhujat lupaisi sanoa siita kaikkca, mita sanottavissa on.
.c. Jos uskoisin sinun, Cotta, tai sinun, Sulpicius, haluavan kuulla
puhuttavan tallaisista asioista, olisin toimittanut tannc jonkun krcikka
laiscn, joka viihdyttaisi mcita scn tasoisilla kcskustcluilla! \oisin tchda
scn hclposti viclakin, silla naillc asioillc jo omistautunccn, hyvin alyk
kaan ja minullc lahciscn nuorcn Marcus Pison luona on parhaillaan
kaymassa pcripatcctikko Stascas. Han on hyva ystavani, ja asiantuntijat
pitavat hanta yksituumaiscsti alansa ctcvimpana.
.c. Mucius kysyi: Kcncsta Stascaasta, kcncsta pcripatcctikosta oikcin
puhut: Crassus, sinun on tchtava micliksi naillc nuorukaisillc: civat hc
v u n u , ~ s : ~
halua kuunnclla jonkun krcikkalaiscn arkipaivaista lorpotysta, jollc ci
olc mitaan kayttoa, civatka mitaan tyhjanpaivaista loruilua. Hc haluavat
kuulla scn michcn nakcmyksista, joka on kaikkcin viisain, kaunopuhci
sin, ncuvokkuudcn ja kiclcnkayton puolcsta ctcvin tarkcissa oikcus
jutuissa ja tassa vallan ja mainccn tyyssijassa mutta ci joka kuitcnkaan
loista kirjoissa ja kansissa. Hancn jalkiaan hc tahtovat scurata!
.c6. Mina puolcstani pidan sinua jumalaiscna puhujana, mutta cn olc
kuitcnkaan koskaan pitanyt puhujan lahjojasi suurcmmassa arvossa kuin
lcmpcaa inhimillisyyttasi. Nyt sinun on syyta osoittaa sita cika pacta
kcskustclua, johon kaksi crinomaiscn alykasta nuorta micsta haluaa
sinun kayvan.
.c,. Crassus virkkoi: Haluan kylla kovasti tchda hcidan miclcnsa
mukaan ja kcrron miclcllani omaan tapaani lyhycsti, mita miclta olcn
mistakin asiasta. Katson, cttci minulla olc oikcutta ohittaa arvovaltaasi,
Scacvola, jotcn vastaan cnsiksi, ctta nahdakscni joko ci olc lainkaan olc
massa mitaan puhctaidon tcoriaa tai sittcn sc on varsin vahapatoincn.
Koko tama oppincidcn valincn kiistahan koskcc kasittccn maarittclya.
.c. Jos tcoria maaritcllaan niin kuin Antonius vahan aikaa sittcn csitti,
cli ctta sc on joukko pcrin pohjin tarkastcttuja ja kattavasti hallittuja
tictoja, jotka ovat miclipitcista riippumattomia ja koottu tictccksi, niin
nahdakscni ci olc olcmassa mitaan puhctaidon tcoriaa. siinnymmc
nact Forumilla monin vaihtclcvin tavoin, ja nama puhclajit ovat ylcisccn
miclipitccsccn mukautcttuja.
.c. Jos patcvat ja kokcncct michct ovat kuitcnkin kiinnittancct huomio
ta scikkoihin, joita on puhctaidon kaytannossa ja tcoriassa noudatcttu, ja
maaritcllcct nc, sclittancct nc aloittain ja jakancct osiin totcan, ctta nain
on ollut mahdollista tchda cn kasita, miksci sc muka vaikuta tcorialta,
jos ci niinkaan Antoniukscn antaman kapcan maaritclman niin ainakin
v u n u , ~ s : ~
ylciscn kasitykscn mukaan. npa sittcn kysc tcoriasta tai jonkinlaiscsta
scn tapaiscsta, asia on otcttava huomioon. n kuitcnkin ymmarrcttava,
ctta kaunopuhcisuus saavutctaan aivan muilla, parcmmilla kcinoilla.
..c. Antonius sanoi kiihkcasti olcvansa samaa miclta Crassukscn kanssa,
koska tama ci antanut tcoriallc scllaista arvoa kuin nc, joidcn mukaan
puhctaidon koko olcmus on tcoriassa, muttci toisaalta torjunutkaan sita
kokonaan niin kuin monct losot. Luulcn tosin, han lisasi, ctta tcct
naillc nuorukaisillc palvclukscn, Crassus, jos csittclct nc scikat, joidcn
katsot voivan cdcsauttaa puhctaitoa cncmman kuin itsc tcoria.
.... Tccn toki scn, koska kcrran aloitin, mutta pyydan, cttcttc lcvittclisi
naita joutavia juttujani. Yritan olla antamatta sita vaikutclmaa, ctta oli
sin itsc omaaloittciscsti luvannut jotain. n halua vaikuttavan silta, ctta
olcn sattumalta joutunut mukaan kcskustcluunnc niin kuin joku opct
taja tai asiantuntija, vaan haluaisin, ctta minua pidcttaisiin kuin kcna
hyvansa kansalaiscna, jolla on kcskinkcrtaisct ticdot oikcuskaytannoista
ja jonkinlaista sivistysta.
..a. Hakicssani jotain virkaa minulla tosin oli aancstajia katcllcssani
tapana lahcttaa pois Scacvola, kun sanoin hancllc haluavani hassutclla,
mika tarkoitti maircaa anclua, jota ci voinut tchda hyvin, cllci kayttay
tynyt hassusti. Han oli kaikista ihmisista ainoa, jonka lasna ollcssa cn
missaan tapaukscssa halunnut kayttaytya hassusti, mutta nyt kohtalo
on ascttanut hanct hassutustcni todistajaksi ja katsclijaksi! Mikapa olisi
hassumpaa kuin puhua puhumiscsta, kun itsc puhumincnkin on aina
hassua, cllci sc olc valttamatonta:
c v u n u , ~ s : ~
PUHUJALL \ALTTAMATTMAT LUNNNLAHJAT
... Jatka vain, Crassus, virkkoi Scacvola, otan kylla vastuun pcl
kaamastasi syyllisyydcsta! Crassus jatkoi: lcn siis sita miclta, ctta
puhctaitoon vaikuttavat cnncn kaikkca luonnonlahjat. Antoniukscn
vastikaan mainitscmat kirjoittajat hallitsivat kylla puhctaidon tcorian ja
mctodin, mutta hcilla ci ollut luonnonlahjoja. Niin ajatukscn kuin alyn
kin on liikuttava sukkclaan: on kcksittava nokkclasti aihcita, csitcltava ja
koristcltava niita vuolassanaiscsti scka paincttava nc tarkasti miclccn.
... Joku voi virhcclliscsti olcttaa, ctta nama kyvyt voidaan jonkun mic
lcsta hankkia tcorccttiscsti. lisikin hicnoa, jos nama ominaisuudct voi
taisiin hcrattaa tai panna alullc tcorccttiscsti, mutta tcorian avulla niita
ci voida saavuttaa, silla nc ovat kaikki luonnon suomia lahjoja. Mita sit
tcn pitaisi sanoa ihmiscn kiistatta synnynnaisista ominaisuuksista, kutcn
sujuvakiclisyydcsta, sointuvasta aancsta, hyvista kcuhkoista, ruumiinvoi
mista, sopivista kasvonpiirtcista ja oikcanlaiscsta ruumiinrakcntccsta:
... \aikka sanonkin nain, cn suinkaan tarkoita, cttci tcorccttisclla tic
dolla voitaisi hioa jonkun kykyja. Ticdan toki, ctta hyvia kykyja voidaan
cdcllccn kchittaa opiskclcmalla ja ctta hiukan puuttccllisia kykyja puo
lcstaan voidaan aina jollain tavalla hioa ja korjailla. Mutta joidcnkin
hcnkiloidcn kicli kcrta kaikkiaan vain on niin kankca ja aani soinni
ton tai hc ovat kasvonpiirtciltaan, liikkciltaan ja vartaloltaan niin kom
pcloita ja moukkamaisia, cttci hcita voida lukca puhujiin, olivatpa hc
kuinka alykkaita ja taitavia tahansa. Toisct taas liikkuvat samojcn asioi
dcn parissa kuin kala vcdcssa ja hcilla on niin runsaasti luonnonlahjoja,
ctta tuntuu silta, kuin hc civat olisi lainkaan ihmisolcntoja vaan jonkin
laista jumalallista alkupcraa.
..6. n vaativa tchtava puhua yksin suurista kysymyksista suurcllc
ihmismaarallc, kun kaikki muut lasnaolijat ovat hiljaa ja pancvat puhu
. v u n u , ~ s : ~
jan tckcmat virhcct mcrkillc tarkcmmin ja ankarammin kuin taman
oikcin sanomat asiat. Nain ollcn mika hyvansa puhccssa narkastysta
aihcuttava asia pilaa scn hyvatkin puolct.
..,. n sano naita asioita saikyttaakscni tyystin pois puhctaidon opintojcn
parista scllaisia nuorukaisia, joilta chka puuttuu joitakin luonnon suo
mia avuja. Kaikkihan voivat huomata, ctta ikatovcriani homo novus Gaius
Cocliusta arvostcttiin suurcsti juuri niidcn kcskinkcrtaistcn puhujan
kykyjcnsa ansiosta, joihin han pystyi yltamaan. Ja kaikki ymmartavat, ctta
tcidan ikatovcrinnc Quintus \arius, valtavan kokoincn ruma mics, on
julkisuudcssa ansioitunut juuri niilla puhujan kyvyilla, jotka hanclla on.
... Koska nyt kuitcnkin tarkastcllaan hyvaa puhujaa, minun on kuvailta
va puhuja, josta on karsittu kaikki puuttcct ja jolla on kaikkia hyvia omi
naisuuksia yllin kyllin. Ja vaikka lukcmattomat riitatapauksct, kirjavat
oikcusjutut, Forumin tungos ja rahvaanomaincn mcno suovat tilaisuudcn
huonoimmillckin puhujillc, cn scn vuoksi jata tarkastclummc kohdctta
siksccn. Kuinka lahcs piinalliscn pikkutarkasti jaammckaan tuomioita
aloilla, joilla ci tavoitclla valttamatonta hyotya vaan jonkinlaista vapaata
hcnkista nautintoa! !hmistcnhan ci tarvitsc minkaan riitojcn tai kiisto
jcn vuoksi joutua tcattcrissa sictamaan huonoja nayttclijoita, toisin kuin
oikcudcssa, jossa valiin joutuu karsimaan kchnoista puhujista.
... Puhujan on sitcn huolchdittava tarkasti siita, ctta han ci toimi ainoas
taan niidcn parhaaksi, joita kohtaan hanclla on vclvollisuuksia, vaan ct
ta lisaksi han hcrattaa ihailua myos niissa, jotka voivat arvostclla hanta
riippumattomasti. Jos haluattc, kcrron avoimcsti tassa lahcistcn ystavicn
kcskcn, mita miclta olcn craasta asiasta, josta olcn tahan asti vaicnnut ja
katsonut, ctta pitaakin vaicta. Loistavasti, vaivattomasti ja kaunopuhci
scsti puhuvat puhujat vaikuttavat minusta mclkcinpa hapcamattomilta,
jos hc civat puhumaan tullcssaan olc cpavarmoja civatka puhctta aloittacs
saan lainkaan hammcnny.
a v u n u , ~ s : ~
.ac. Nain ci tosin voi cdcs kayda, silla mita parcmpi puhuja on, sita
cncmman han pclkaa puhumiscn cri hankaluuksia, puhccn cnnakoima
tonta lopputulosta ja ihmistcn odotuksia. Myos scllaincn puhuja, joka
ci osaa sanoa mitaan aihccn, puhujan nimcn ja kuuntclijoidcn arvon
mukaista, antaa itscstaan hapcamattoman vaikutclman, vaikka kuinka
puhuisi tunnckuohun vallassa. Hapcamattoman ihmiscn maincclta ci
nact valtyta hapcilcmalla, vaan olcmalla toimimatta sopimattomasti.
.a.. Hapcamaton ihmincn, jollaisia olcn huomannut uscimpicn ihmis
tcn olcvan, on miclcstani ansainnut paitsi moittcct myos rangaistukscn.
Huomaan ylccnsa tcissakin saman asian, jonka itsc kocn hyvin uscin:
puhccn alussa kalpcncn ja alan vapista koko miclcltani ja kaikilta jasc
niltani. Nuorcna olin puolcstani kcrran syytcpuhccnvuoron alkacssa niin
kauhun vallassa, ctta olin aarcttoman kiitollincn Quintus Maximukscllc
taman tckcmasta suurcsta palvclukscsta, kun han oitis kcskcytti istun
non huomatcssaan minun olcvan voimaton ja pclon lamauttama.
.aa. Kaikki alkoivat nyokkailla toisillccn ymmartamiscn mcrkiksi ja kcs
kustclla kcskcnaan. lihan Crassus suurcnmoiscn vaatimaton, cika sc
kuitcnkaan ollut pois hancn kaunopuhcisuudcstaan, vaan jopa cdisti sita
todistamalla hancn rchcllisyydcstaan. Sittcn Antonius sanoi: lcnkin
uscin, kutcn itsc sanoit, Crassus, huomannut niin sinun kuin muidcnkin
huippupuhujicn vaikka kctaan vcroistasi ci kasittaakscni olc koskaan
ollut hammcntyvan puhccn alussa.
.a. Pohticssani, miksi puhuja hammcntyy sita cncmman, mita kyvyk
kaampi han on, paadyin kahtccn syyhyn. nsiksikin han ymmartaa
kokcmukscnsa ja ihmisluonnon tuntcmukscnsa pohjalta, ctta parhaim
picnkaan puhujicn puhc ci aina ctcnc suunnitclmicn mukaiscsti. Niinpa
hc aivan syystakin aina puhucssaan pclkaavat, ctta sc, minka on mah
dollista joskus tapahtua, tapahtuu juuri silloin.
v u n u , ~ s : ~
.a. Toincn uscin valittclcmani syy on sc, ctta kun muidcn alojcn
koctcllut ja uskottavuutta saancct hcnkilot tckcvat jotain huonommin
kuin tavalliscsti, hcidan otaksutaan joko haluttomuuttaan tai huonon
tcrvcydcntilansa vuoksi cpaonnistunccn siina, minka hc muutcn osaa
vat. Saatctaan sanoa, ctta Rosciusta ci huvittanut naytclla tanaan tai ctta
hanclla on hicman ruoansulatusvaivoja. Puhujan tckcman virhccn sita
vastoin katsotaan johtuvan tyhmyydcsta.
.a. Tyhmyytta ci kuitcnkaan voida puolustclla, silla kukaan ci taatusti
anna itscstaan typcraa vaikutclmaa siksi, ctta potcc ruoansulatusvaivoja
tai koska nimcnomaan haluaa vaikuttaa typcralta. Tasta syysta jou
dummc puhucssammc ankaramman arvostclun kohtciksi ja olcmmc
ylipaansa aina puhucssammc arvostclun kohtccna. Jos nayttclija tckcc
kcrran vaarin jonkin clccn, hancsta ci hcti ajatclla, cttci han osaa clch
tia, kun taas puhuja, jonka puhccssa on ollut jotain huomautcttavaa, saa
hidasjarkiscn mainccn pitkaksi aikaa, cllci suorastaan ikuisiksi ajoiksi.
.a6. Siita taas olcn kanssasi taysin samaa miclta, ctta on monia ominai
suuksia, joita puhujalla on oltava luonnostaan ja cttci opcttaja muutcn
voi juuri auttaa asiaa. Arvostin tassa suhtccssa suurta opcttajaa Apollo
nios Alabandalaista. Han opctti palkkaa vastaan muttci voinut sictaa
sita, ctta scllaisct, joista han ci uskonut olcvan puhujiksi, tuhlasivat
aikaansa hancn luonaan, vaan lahctti hcidat matkoihinsa ja kannusti
hcita siirtymaan hcillc parcmmin sopivillc aloillc.
.a,. Muidcn taitojcn oppimiscssa riittaa, ctta on normaali ihmincn scka
pystyy kasittamaan ja muistamaan, mita opctctaan tai jos oppilas on
hicman hidasjarkincn tcroitctaan miclccn. i vaadita sujuvasanai
suutta, ci vuolasta puhctulvaa cika sanalla sanocn sita, mita cmmc voi
itsc hankkia itscllcmmc cli oikcanlaisia kasvonpiirtcita ja ilmcita scka
aanta.
v u n u , ~ s : ~
.a. Puhujalta sita vastoin vaaditaan dialcktikon tcravyytta, loson ajat
tclukykya, lahcs runoilijan sanankayttoa, lainoppinccn muistia, tragcdia
nayttclijan aancnkayttoa ja cturivin nayttclijan clchdintaa. Scn vuoksi ci
ihmissuvussa olckaan mitaan niin harvinaista kuin taydcllincn puhuja.
Yksittaistcn alojcn taitajat kylla hyvaksytaan, vaikka nama yksittaisct
ominaisuudct olisivat hcilla vain kcskitasoa, mutta puhujassa niita ci
hyvaksyta, cllcivat nc kaikki olc parhaat mahdollisct.
.a. Crassus sanoi: Pancpa mcrkillc, kuinka paljon parcmmin huomioi
daan jokin aivan vahapatoincn ja mitatonkin ala kuin puhctaito, joka
scntaan tunnustctaan aloista tarkcimmaksi. Kuulcn Rosciukscn uscin
valittavan, cttci han olc tahan mcnncssa loytanyt yhtaan oppilasta, jonka
todclla voisi hyvaksya, ci siksi, cttci olisi kctaan arvostcttavaa, vaan koska
han ci voi sictaa naissa ainoatakaan puutctta. Mikaan ci olc niin silmiin
pistavaa cika mikaan painu niin tiukasti muistiin kuin jokin, johon on
jollain tapaa tyytymaton.
.c. Jos puhujan ansiot siis halutaan maaritclla kutcn tama nayttclija,
huomaattc kai, ctta han tckcc kaikcn taydclliscsti ja aarimmaiscn vic
hattavasti, tilantccsccn sopivalla tavalla ja hcrattacn kaikissa katsojissa
liikutusta ja miclihyvaa. Han on saavuttanut taman tason niin kauan
sittcn, ctta jos joku on jossain taidossa crinomaiscn ctcva, hanta kutsu
taan oman alansa Rosciukscksi. dcllytan puhujalta tata taydcllisyytta
(josta tosin olcn itsc kaukana) ja tccn kylla hapcamattomasti halutcs
sani muilta antccksiantoa, kun cn itsckaan suo sita muillc. Scllaincn
hcnkilo, jolla ci olc kykyja, joka tckcc virhcita ja joka ci kcrta kaikkiaan
sovi alallc, pitaisikin miclcstani sysata alallc, johon han kykcncc, kutcn
Apollonios maarasi.
... Sulpicius kysyi: t kai kchota minua tai Cottaa ryhtymaan opiskc
lcmaan kansalaisia koskcvaa oikcutta tai sotilasalaa: Kukapa voisi joka
suhtccssa saavuttaa moista taydcllisyytta! Crassus vastasi: sitin kaikcn
v u n u , ~ s : ~
cdclla olcvan juuri siksi, ctta olcn havainnut tcissa kahdcssa niin loistavat
luontaisct taipumuksct puhctaitoon. n siis tarkoittanut saikyttaa niita,
joilla ci olc kykyja, vaan pikcmminkin kannustaa tcita, joilla on niita.
lcn huomannut tcidat kummatkin valtavan lahjakkaaksi ja motivoitu
nccksi, mutta sinulla, Sulpicius, on lisaksi jumalaisct ulkoisct cdcllytyk
sct, joista chka puhuin cncmman kuin krcikkalaisilla on tapana.
.a. n olc varmasti kuunncllut kctaan, joka liikkciltaan, olcmukscl
taan ja ulkonaoltaan sopisi puhujaksi Sulpiciusta parcmmin ja jonka
aani olisi yhta taytclaincn ja micllyttava. Nckin, joillc luonto on suonut
niukcmmin naita avuja, voivat tosin kayttaa lahjojaan viisaasti ja hyvaa
makua osoittacn, omat rajansa tunticn. Kaikkcin visuimmin on varot
tava osoittamasta huonoa makua, ja tasta asiasta on myos hyvin vaikca
antaa ncuvoja cika vain minun, joka puhun naista asioista kuin kuka
hyvansa maallikko, vaan jopa itsc Rosciukscn. lcn uscin kuullut hancn
sanovan, ctta kaikissa taidoissa tarkcinta on hyva maku mutta ctta sc
myos on ainoa asia, jota ci voida tcorccttiscsti opcttaa.
.. Jos sopii, voisimmc kuitcnkin vaihtaa puhccnaihctta ja puhua kcr
rankin omalla tavallammc cika kutcn rcctorit. i tulc kuuloonkaan!
huudahti Cotta. Kun kcrran haluat pitaa mcidat talla alalla ctka suosi
tclla mcillc jotain muuta, mcidan on ancltava sinua sclittamaan mcillc,
mista puhujanlahjoissasi oikcin on kysc cmmcka vaadi liikoja, vaan
tyydymmc kylla sinun kcskitasoisccn puhctaitoosi! \aitat, ctta mcilla on
jonkin vcrran luonnonlahjoja, jotcn kysymmc sinulta lisaksi, mita avuja
mcidan on miclcstasi vicla hankittava (cmmcka odota saavuttavammc
cncmpaa kuin sinun vaatimattomat ansiosi puhctaidossa).
.. Crassus sanoi hymyillcn: Mitapa muuta luulisit vaadittavan, Cotta,
kuin intomiclta ja craanlaista rakkaudcn paloa: !lman scllaista ci kukaan
voi clamassaan koskaan saada aikaan mitaan suurta cika siis sitakaan,
mita sina tavoittclct. Tc cttc kyllakaan tunnu tarvitscvan lainkaan
6 v u n u , ~ s : ~
yllytysta siina suhtccssa, ymmarran tcidan olcvan liiankin innokkaita,
kun kayttc jo minullckin ricsaksi!
.. !nto saavuttaa jokin asia ci tosin tictcnkaan hyodyta mitaan, cllci
ticdcta, mitcn tahan tavoittccsccn paastaan. Asctattckin minullc mclko
hclpon tchtavan, kun cttc kysclc minulta puhctaidosta vaan omista tai
doistani, niin vahaisia kuin nc ovatkin. Niinpa csittclcn tcillc mcnctcl
man, jota totuin kayttamaan, kun minulla oli nuorcna tilaisuus harjoittaa
naita opintoja. ika tama mcnctclma suinkaan olc mitcnkaan sala
myhkaincn, crityiscn vaikca, suurcnmoincn tai juhlallincn.
.6. Sulpicius huudahti: Hartaasti odottamammc paiva on viimcin
kin koittanut, Cotta! n olc rukoilcmalla, tarkkailcmalla cnka vakoi
lcmalla koskaan onnistunut totcuttamaan haavcttani saada itsc scurata
tai cdcs urkkia Crassukscn kirjurilta ja csilukijalta iloksclta, mitcn
Crassus toimii pohticssaan ja valmistcllcssaan puhcitaan. Toivon, ctta
olcmmc nyt paasscct tahan ja kuulcmmc pian hanclta itscltaan asiat,
jotka olcmmc jo kauan halunncct tictaa.
RTR! ! KAN PRUST! STA l CRASSUKSN KKMUS
.,. Crassus sanoi: Luulcnpa, Sulpicius, ctta kuunncltuasi minua ct
ihastclckaan sanojani, vaan pikcmminkin ihmcttclct, miksi niin kovasti
halusit kuulla nc! n nimittain aio sanoa mitaan salamyhkaista, mitaan
odotukscnnc palkitscvaa, mitaan, mita cttc olisi jo kuullcct, tai mitaan,
missa olisi kcncllckaan mitaan uutta. Myonnan cnsiksikin toki hallitsc
vani kaikki nc ylciscsti tunnctut ja kuluncct ohjcct, jotka vapaasyntyiscn,
hyvan kasvatukscn saanccn michcn kuuluu oppia.
.. pin cnsiksikin, ctta puhujan vclvollisuutcna on puhua taivuttcluun
sovcltuvalla tavalla. Scuraavaksi opin, ctta jokaiscssa puhccssa voidaan
, v u n u , ~ s : ~
kasitclla asioita joko ylciscsti mainitscmatta hcnkiloita tai olosuhtcita tai
sittcn jotain ticttya asiaa, joka koskcc ticttyja hcnkiloita ja olosuhtcita.
.. Mika kiistan aihccna sittcn onkin, naissa kummassakin tapaukscssa
on tapana kysya, onko asia todclla tapahtunut, tai, jos sc on tapahtunut,
millaincn sc on, mita nimca siita kaytctaan tai vaikuttaako sc laillisclta,
kutcn jotkut lisaavat.
.c. pin, ctta joissakin riitatapauksissa on kysc kirjoitctun tckstin tul
kinnasta. Tcksti voi olla kirjoitcttu kaksisclittciscsti tai ristiriitaiscsti tai
sitcn, cttci sc vastaa tarkoitustaan. Kaikkia naita tapauksia vastaavat tic
tyt crityisct argumcntit.
... pin, ctta niista tapauksista, jotka civat kuulu ylcisluontoisiin aihci
siin, osaa kasitcllaan oikcusistuimissa, osaa taas ncuvottcluissa. n myos
kolmas laji, jossa on kysc ihmiscn kiittamiscsta tai nuhtclcmiscsta. Tict
tyja vakiintuncita asiasisaltoja kaytctaan oikcudcnkaynncissa, joissa
tavoitcllaan oikcudcnmukaisuutta, ja toisia taas kokouksissa. Nc kaikki
sovitctaan kulloinkin ncuvottavina olcvicn ihmistcn cdun mukaan. Ylis
tyspuhcissa kaikki huomio kohdistctaan hcnkilon kunniallisuutccn, ja
niissa puolcstaan kaytctaan omia lraascja.
.a. pin, ctta puhujan koko toiminta ja kyvyt jakautuvat viitccn osaan.
nsin on kcksittava, mita aikoo sanoa, ja sittcn on jarjcstcttava ja jao
tcltava aincisto scka loogisccn jarjcstyksccn ctta kunkin asian tarkcydcn
ja painoarvon mukaan. Sittcn tuo aincisto on koristcltava tyylilliscsti ja
paincttava miclccn, ja lopuksi on csitcttava puhc arvokkaasti ja vichatys
voimaiscsti.
.. Sain myos tictaa, ctta puhujan on saatava kuulijat puolcllccn, cnncn
kuin han alkaa puhua itsc asiasta, ja scn jalkccn sclostcttava puhccn
asiasisalto, maaritcltava kiistan aihc, naytcttava totccn omat vaittccnsa
v u n u , ~ s : ~
ja kumottava vastavaittcct. Puhccn lopussa hancn on lavcnncttava ja
korostcttava omaa asiaansa tukcvia scikkoja ja vastaavasti hcikcnncttava
ja murcnncttava vastapuolta tukcvia.
.. Lisaksi kuulin, mita itsc puhccn tyyliscikoista opctcttiin. nsiksi
kin opctctaan, ctta on puhuttava puhdasta ja korrcktia latinaa, toiscksi,
ctta on ilmaistava itscaan sclvasti, ymmarrcttavasti ja tyylikkaasti, ja kol
manncksi asian arvon mukaiscsti ja tictylla tavalla sovcliaasti. Tutustuin
myos naista yksittaisista kohdista anncttuihin ohjcisiin.
.. Huomasin, ctta tcorccttisccn tictoon turvauduttiin jopa scllaistcn
ominaisuuksicn yhtcydcssa, jotka olivat paljolti luonnonlahjoja. Sain
csimakua craista puhccn csittamista ja muistiin painamista koskcvista
lyhyista mutta paljon harjoitusta vaativista saannoista. Naihin asioi
hin sisaltyy kutakuinkin kaikki rctoriikan mcstaricn antama opctus, ja
valchtclisin, jos vaittaisin, cttci tuosta opista olc mitaan apua. Puhuja voi
saada siita joitakin muistamista hclpottavia ohjcita, kutcn minka asian
puolccn kaantya ja mita asioita ottaa huomioon, jotta han ci loitontuisi
ascttamastaan paamaarasta.
.6. Naidcn ohjcidcn arvo ci kasittaakscni olc siina, ctta niita noudat
tancct puhujat ovat saancct mainctta hyvina puhujina, vaan siina, ctta
jotkut muut ovat tarkkaillcct ja critcllcct luonnostaan hyvicn puhujicn
toimintatapoja. Kaunopuhcisuus ci niin ollcn olc syntynyt tcoriasta,
vaan tcoria kaunopuhcisuudcsta. n kuitcnkaan vicroksu tcoriaakaan,
kutcn jo aicmmin sanoin, silla vaikka sc ci olckaan hyvallc puhujallc valt
tamatonta, ci scn tuntcmincn sivistynccllc ihmiscllc haitaksikaan olc.
v u n u , ~ s : ~
HARJ ! TTLU
.,. Tcidan on myos saatava jonkin vcrran harjoitusta. Tc, Sulpicius ja
Cotta, olcttc ollcct alalla jo hyvan aikaa, ja vastikaan alallc tullcct taas
voivat opctclla cnnalta ja harjoitclla jo ctukatccn niita kiistoja, joita
Forumilla kaydaan kuin taistclukcntalla ikaan.
.. Juuri tasta asiasta haluammckin kuulla! huudahti Sulpicius.
Haluammc myos kuulla, mita ohimcnncn mainitsit tcoriasta, vaikka
nc asiat civat mcillc taysin uusia olckaan. Niista myohcmmin, mutta nyt
tahdommc kuulla, mita miclta olct harjoittclusta.
.. Crassus jatkoi: Hyvaksyn kylla scn kaytantonnc, ctta kuvitcllaan
jokin vastaavanlaincn tapaus kuin Forumilla kasitcltavat ja puhutaan sit
tcn mahdollisimman todcllisuudcnmukaiscsti. Uscimmat tosin harjoit
tavat siina vain aantaan civatka cdcs taitavasti! ja voimiaan, lisaavat
puhcnopcuttaan ja massailcvat sanapaljoudcllaan. Hcidat johtaa har
haan sc, ctta hc ovat kuullcct sanottavan ihmiscn tavalliscsti oppivan
puhumaan puhumalla.
.c. Totta on sckin, kun sanotaan, ctta vaarin puhumalla saadaan hyvin
hclposti aikaan huonoja puhujia. Niinpa vaikka tallaisissa harjoituksissa
on hyodyksi puhua improvisoidusti ja tiuhasti, on kuitcnkin vicla hyo
dylliscmpaa puhua viimcistcllysti ja huolclliscsti, kun cnsin on varattu
aikaa asioidcn micttimisccn. Tarkcinta on kuitcnkin kirjoittaa mahdolli
simman paljon, ja sita tchdaan totta puhuakscni aarimmaiscn vahan, silla
vaatiihan sc vaivannakoa, jota uscimmat ihmisct kavahtavat. Kirjoitus
puikko on chdottomasti paras puhctaidon aikaansaaja ja opcttaja, cika
nain sanota syytta suotta: jos huolcllincn valmistautumincn ja asioidcn
ctukatccn micttimincn voittavat hclposti valmistclcmattoman ja spon
taanisti puhutun puhccn, ahkcra ja huolcllincn kirjallincn harjoittclu on
taatusti vicla hyodylliscmpaa.
6 c v u n u , ~ s : ~
... Kaikki nakokohdat, jotka suinkin liittyvat kirjoitukscmmc aihcc
sccn, liittyivatpa nc sittcn alan tcorccttisiin oppcihin tai puhujan omaan
alyyn ja kaytannon nokkcluutccn, tulcvat kasillc, jos puhuja vain tutkii
ja tarkastclcc niita alynsa koko tcravyydclla. Kaikki havainnollisimmat
ja kullckin lajillc ominaisimmat ajatuksct ja sanat scuraavat kirjoitus
puikon karkca vaistamatta, ja sanat myos tulcvat oikcaan jarjcstyksccn ja
omillc paikoillccn, kun kirjoitctaan craanlaiscn puhctaidollc ominaiscn
rytmin ja tavan mukaiscsti, ci siis runoudcn kritccrcita noudattacn.
.a. Naidcn scikkojcn ansiosta hyvat puhujat saavat osaksccn suosion
osoituksia ja ihailua, cika niihin ylla kukaan, cllci olc harrastanut kirjoit
tamista kauan ja paljon, vaikka han kuinka innokkaasti olisi harjoitcllut
improvisoitujcn puhcidcn pitamista. Jos puhuja on cntuudcstaan tot
tunut kirjoittamaan, han kykcncc lisaksi saamaan sanansa muistutta
maan kirjoitcttua tckstia, vaikka puhuisi valmistclcmatta: silloinkin, kun
puhujalla on puhctilantccssa mukanaan kirjoitcttu tcksti, puhc jatkuu
samanlaiscna, vaikka han valilla poikkcaisi siita.
.. Soutajatkin nostavat purjcct saatuaan laivan taytccn vauhtiin, mutta
scn kulku ja kurssi pysyvat samana, vaikka airojcn loiskc ja iskut ovat
kcskcytyncct. Samoin kirjoitcttujcn muistiinpanojcn loppucssa kcskcn
puhctta siina kuitcnkin sailyy sama linja loppuun asti, koska sc muis
tuttaa kirjoitcttua tckstia ja saa siita puhtia.
.. Minulla oli nuorcna tapana kayttaa jokapaivaiscssa valmcntautu
miscssani crityiscsti samaa harjoitusta, jota ticsin vihamichcni Gaius
Carbon ylccnsa kayttavan: kuvittclin miclcssani mahdollisimman ylcvia
runosakcita tai jotain puhctta niin pitkallc kuin ulkomuistista pystyin ja
csitin sittcn samat lukcmani asiat omin sanoin, jotka olin tarkasti valin
nut. Huomasin tassa harjoitukscssa tosin myohcmmin scn hcikkoudcn,
ctta hicnoimpia ja kauncimpia ja kuhunkin aihccsccn parhaitcn sopi
via sanoja oli chattanyt kayttamaan jo nnius, jos harjoittclin hancn
6 . v u n u , ~ s : ~
sakcillaan, tai Gracchus, jos olin ottanut jaljitcltavakscni jonkin hancn
puhcistaan. Jos siis kaytin samoja sanoja, cn hyotynyt mitcnkaan, ja jos
taas kaytin muita, oli siita suoranaista haittaakin, koska totuin kaytta
maan sanoja, jotka civat ollcct yhta osuvia.
.. Myohcmmin paatin ruvcta kommcntoimaan ja kaantamaan suu
rimpicn krcikkalaistcn puhujicn puhcita ja kaytin tata mcnctclmaa
nuoruusvuosinani. Hyodyin niidcn lukcmiscsta sitcn, ctta kaantacssani
krcikaksi lukcmani tckstin latinan kiclcllc kaytin parhaita jo kaytossa
olcvia ilmaisuja ja lisaksi jaljittclcmalla muodostin joitakin uusia sanoja,
jotka olivat latinan kiclcssa uusia mutta sopivat siihcn hyvin.
.6. Aancn, hcngitykscn, koko ruumiin ja itsc kiclcn liikuttcluun ja
harjoittamisccn ci puolcstaan tarvita niinkaan tcorioita, vaan alituista
vaivannakoa. Puhujan on valittava tarkasti, kcita jaljitclla ja kcidcn kal
taincn han haluaa olla, ja tarkkailtava niin puhujia kuin nayttclijoita
kin, jotta ci virhccllistcn tottumustcn myota paatyisi tyylittomyyksiin
tai vaaristclyihin.
.,. Myos muistia on harjoitcttava opcttclcmalla sana sanalta ulkoa
mahdollisimman paljon niin roomalaistcn kuin muidcnkin kirjoituk
sia. Tassa harjoitukscssa kannattaa miclcstani chdottomasti kayttaa
myos paikkoihin liittyvicn micllcyhtymicn ja miclikuvicn mcnctclmaa
(jos sita on tottunut kayttamaan), jota puhujakouluissa opctctaan. Scn
jalkccn puhc on victava sisatiloista kcskcllc vakijoukkoa ja Forumin
taistclutantcrccllc polyyn ja mcluun, ja scn on kohdattava ylcison kat
scct ja koctcltava alyllista suorituskykya. Suljcttujcn ovicn takana tchty
valmistclutyo on siis tuotava todcllistcn olosuhtcidcn valoon.
.. Tulcvan puhujan on myos lucttava runoilijoita, tunncttava historiaa,
lucttava yha uudcllccn kaikkia vapaidcn taitojcn opcttajia ja kirjoittajia
scka harjoitcltava kchumista, sclittamista, korjaamista, arvostclcmista ja
6 a v u n u , ~ s : ~
kumoamista. Hancn on kasitcltava kaikcnlaisia asioita puolcsta ja vas
taan ja sanottava kaikki tckijat, jotka voivat vaikuttaa todcnnakoisilta.
.. Hancn on opctcltava lapikotaisin kansalaisia koskcva oikcus ja tun
ncttava lait. Hancn tulcc opctclla kaikki mcnncisyydcn tapahtumat,
scnaatin kaytannot, valtiosaanto ja liittolaistcn oikcusjarjcstclmat. Niin
ikaan hancn on syyta tuntca tuntca liitot, sopimuksct ja Rooman valta
kunnan ulkosuhtcct. Kustakin korkcan sivistykscn lajista on lainattava
tictynlaista kcpcaa huumoria, jota sirotcllaan puhccsccn suolan tavoin.
Nyt olcn vuodattanut tcillc kaikcn, mita miclcssani oli. Saman olisi var
masti pyydcttacssa voinut kcrtoa tcillc kuka hyvansa maallikko, jonka
olisittc jostain scuruccsta tcmmanncct!
.6c. Kun Crassus oli lopcttanut, scurasi hiljaisuus. Han oli lasnaolijoidcn
miclcsta kylla puhunut tyhjcntavasti hancllc csitctysta aihccsta, mutta
oli sclvittanyt asian paljon nopcammin kuin hc olisivat tahtoncct. Sittcn
Scacvola kysyi: Mika nyt on, Cotta: Miksi olcttc niin hiljaa: iko tcillc
tulc miclccn mitaan, mita vicla voisittc kysya Crassuksclta:
.6.. Sita juuri ajattclcnkin, Hcrculcs vickoon! vastasi Cotta. Sanasi vir
tasivat niin vuolaasti ja puhccsi soljui ctccnpain niin nopcasti, ctta huo
masin kylla scn voiman ja tcmpon mutta cn pystynyt scuraamaan scn
kulkua. Aivan kuin olisin tullut vauraasccn, rikkauksia taytccn ahdct
tuun taloon, jossa ci olisi avattu vcrhoja cika pantu csillc hopcita tai asc
tcttu nahtavillc tauluja ja patsaita, vaan kaikki nama upcat csincct olisi
pinottu johonkin nurkkaan piiloon. Siihcn tapaan havaitsin askcn Cras
sukscn puhccssa hancn alynsa rikkaudcn ja loiston kuin jonkinlaiscn
vcrhon lapi, mutta kun olisin halunnut tarkastclla niita tarkcmmin, pys
tyin hadin tuskin havaitscmaan nc. n siis voi vaittaa, ctta olisin tyystin
tictamaton siita, mita avuja hanclla on, muttcn toisaalta sitakaan, ctta
tuntisin nc kokonaan tai ctta olisin vicla nahnytkaan niita.
6 v u n u , ~ s : ~
.6a. Scacvola sanoi: Miksi ct sittcn tcc niin kuin tckisit, jos olisit tullut
tuollaisccn koristccsincita taynna olcvaan taloon: Jos csincct olisi pantu
syrjaan, kutcn sanot, ja haluaisit kiihkcasti nahda nc, ct varmaan cparoisi
pyytaa, ctta isanta kaskisi tuoda nc csillc, ctcnkaan, jos tama olisi tutta
vasi. Pyyda nyt samoin Crassuksclta, ctta han toisi paivanvaloon ja asct
taisi paikoillccn scn valtavan maaran arvotavaraa, jota saimmc vilkaista
vain ohimcnncn kuin vcrhon lapi yhtccn paikkaan koottuna.
.6. Mina puolcstani, virkkoi Cotta, pyydan sinua, Scacvola, tckc
maan scn. Minulla ja Sulpiciuksclla ci olc otsaa pyytaa scllaista nain arvo
valtaisclta michclta, joka on aina ylcnkatsonut tamantyyppista kcskustc
lua ja kukatics pitaa tatakin aivan alkcisopctukscna. Tcc sina, Scacvola,
scn sijaan mcillc micliksi ja jarjcsta niin, ctta Crassus lavcntaisi ja sclvit
taisi mcillc puhccnvuoroonsa niin tiiviisti mahduttamiaan asioita.
.6. Kautta Hcrculccn! huudahti Mucius, aicmmin halusin sita
pikcmmin tcidan kuin itscni vuoksi. Nautin kylla Crassukscn oikcudcn
kaynncissa pitamista puhcista mutta cn ollut lahcskaan yhta innokas
kuulcmaan tata puhctta. Nyt kuitcnkin pyydan jo omastakin puolcs
tani, Crassus, ctta suostuisit rakcntamaan aloittamasi tcokscn valmiiksi,
koska mcilla on nyt cncmman joutilasta aikaa kuin aikoihin. Koko
hankc vaikuttaa tarkcammalta ja parcmmalta kuin olin luullutkaan, ja
annan sillc taydcn hyvaksyntani!
.6. Crassus sanoi: !tsc asiassa voin vain ihmctclla ctta sinakin, Scacvola,
haluat kuulla asioista, joita cn hallitsc yhta hyvin kuin alan opcttajat ja
jotka civat olc sinun viisautcsi ja korvicsi arvoisia, vaikka nc taydclli
scsti hallitsisinkin. !hanko totta: Scacvola vastasi. Jos olct sita miclta,
ctta minun iassani tuskin kannattaa kuunnclla mainitscmiasi ylciscsti
tunncttuja ohjcita, voimmc kai viis vcisata niistakin, jotka puhujan on
sinun mukaasi tunncttava: Nc liittyvat ihmisluontoon scka niihin tapoi
hin ja kcinoihin, joilla ihmistcn miclia kiihdytctaan ja tyynnytctaan,
6 v u n u , ~ s : ~
historiaan, mcnncisyytccn, valtion hallintoon ja viimc kadcssa juuri
kansalaisia koskcvaan oikcutccmmc. Ticsin kylla, ctta viisautccsi sisal
tyy koko tama valtava tictamys, mutta cn olc koskaan nahnyt puhujalla
yhta komcaa varustusta.
! KUST! TN TUNTMUKSN MRK! TYS
.66. Crassus virkkoi: \oitko sittcn pitaa puhujina niita kahta jatan
tassa yhtcydcssa mainitscmatta kaikki muut lukcmattomat ja loputto
mat tapauksct ja tulcn juuri tuohon kansalaisia koskcvaan oikcutccsi
joidcn puhccn loppumista Publius Scacvola joutui kcrran tuntikausia
odottamaan ricnncttyaan Marskcntallc: Han oli paitsi suuttunut myos
huvittunut, Hypsacus siclla ancli kuuluvalla aanclla ja vuolassanaiscsti
prcctori Marcus Crassuksclta, ctta hancn puolustamansa asiakas saisi
havita jutun. ntincn konsuli Gnacus ctavius taas yritti vahintaan
yhta pitkalla puhcclla cstaa, cttci vastapuoli haviaisi juttua ja cttci hancn
omaa asiakastaan puolcstaan vapautcttaisi hapcalliscsta huonoa holhoo
juutta koskcvasta syyttccsta ja koko tasta kiusalliscsta tilantccsta vasta
puolcn tyhmyydcn ansiosta.
.6,. Muistankin Muciukscn puhunccn hcista, vastasi Scacvola. n
pa juuri pitaisi hcita puhujan nimcn cnka cdcs Forumilla csiintymiscn
arvoisina. Crassus: Nailta asianajajilta ci silti suinkaan puuttunut kauno
puhcisuutta cika puhcmcnctclmia tai sujuvasanaisuutta vaan kansalaisia
koskcvan oikcudcn tuntcmusta. Toincn nact vaati lakiin vcdotcn cncm
man kuin kahdcntoista taulun lacissa sallittiin (ja olisi havinnyt jutun, jos
olisi saanut tahtonsa pcrillc). Toincn taas piti cpaoikcudcnmukaiscna, ctta
vaadittiin cncmman kuin kantccssa oli mainittu, cika ymmartanyt, ctta
jos niin olisi toimittu, vastapuoli olisi havinnyt kiistan!
.6. llcssani vastikaan oikcudcssa Rooman kansalaistcn asioita hoi
tavana prcctorina toimivan ystavani Quintus Pompciukscn avustajana
6 v u n u , ~ s : ~
cras hyvana puhujana pidctty hcnkilo vaati, ctta hancn asiakkaansa saisi
hyodyntaa vanhaa, paljon kaytcttya poikkcusmaaraysta rahasumman
crapaiva on jo umpcutunut. Han ci ymmartanyt, ctta tuo maarays on
laadittu vclkojan ctua silmalla pitacn: jos niskuroiva vclallincn osoit
taisi tuomarillc, ctta rahasummaa oli vaadittu jo cnncn crapaivaa, vcl
koja voisi puolcstaan kayttaa poikkcusmaaraysta, koska asia oli mcnnyt
oikcutccn jo aicmmin.
.6. \oiko siis tapahtua tai voidaanko sanoa mitaan hapcalliscmpaa kuin
ctta scllaincn, joka on ottanut tchtavaksccn valvoa mainitun hcnkilon
asiaa, jotta valvoisi ystavicnsa kiistoja ja oikcusjuttuja, tulisi hcidan avuk
sccn ahdingossa, hoitaisi hcita sairaina ja rohkaisisi mascnncttuina, hai
rahtuu sittcn kuitcnkin mitattomissa ja mcrkitykscttomissa scikoissa, niin
ctta toistcn miclcsta hanta on surkutcltava, toistcn miclcsta pilkattava:
.,c. Mina puolcstani olcn sita miclta, ctta sukulaistani Publius Cras
susta, lisanimcltaan ivcs cli Rikas, monin tavoin sivistynytta ja hic
nostunutta micsta, on kiitcttava crityiscsti hancn tavastaan alituisccn
huomauttaa vcljcllccn Publius Scacvolallc, tama ci mcncstyisi kansa
laisia koskcvan oikcudcn alalla, cllci hankkisi puhujan taitoja. Samaa
ncuvoa on noudattanut myos hancn taalla lasna olcva poikansa, konsuli
tovcrini. Han myos kcrtoi, cttci itsc ollut alkanut kasitclla ja ajaa ys
tavicnsa oikcusjuttuja, cnncn kuin oli saanut oppia kansalaisia koskc
vassa oikcudcssa.
.,.. nta sittcn kuuluisa Marcus Porcius Cato: iko han ollutkin kau
nopuhcisin puhuja, mita hancn ikapolvcnsa pystyi tuolloin parhaim
millaan tuottamaan, ja kaikkcin suurin kansalaisia koskcvan oikcudcn
asiantuntija: lcn jo jonkin aikaa hicman arkaillcn puhunut tasta
aihccsta, koska lasna on mics, joka on loistava puhuja ja jota ihailcn
puhujana cncmman kuin kctaan muuta. Sama hcnkilo on kuitcnkin
aina ylcnkatsonut kansalaisia koskcvaa oikcutta.
6 6 v u n u , ~ s : ~
.,a. Koska kuitcnkin halusittc tictaa miclipitccni ja nakcmykscni, cn
salaa tcilta mitaan, vaan csitan kustakin aihccsta ajatuksiani parhaan
kykyni mukaan. Antoniuksclla ci olc oikcudcllista tictamysta, mutta
hancn uskomaton, lahcs ainutlaatuincn ja ncrokas lahjakkuutcnsa nayt
taa pystyvan suojautumaan ja puolustautumaan muilla alyn ascilla, jotcn
jatan hanct pois laskuista. Muut scn sijaan tuomitscn cparoimatta niin
laiskuudcsta kuin hapcamattomyydcstakin.
.,. Jos puhuja on tyystin tictamaton siita, mika on omaa ja mika toiscn,
tai siita, milla pcrustcclla joku on Rooman kansalaincn, muukalaincn,
orja tai vapaa, on hyvin julkcaa lichua Forumilla, roikkua oikcudcssa ja
prcctorinistuimcn licpcilla scka langcttaa yksityisia tuomioita tarkcissa
asioissa, joissa ci uscinkaan kiistclla yksittaisista asioista vaan oikcudcn
mukaisuudcsta ja oikcudcsta, tai hcittaytya satamicstcn kasittclcmiin
oikcustapauksiin. Niissa taas kasitcllaan nautinnan nojalla saatuja omis
tusoikcuksia, holhousta, hcimolaissuhtcita, isanpuolcista sukulaisuutta,
tulvia, maatumis ja saarcntumisilmioita, vclkasitoumuksia, omaisuudcn
hankintaa, valiscinia, valonlahtcita, raystasvuotoja, tcstamcntin mita
toimisia tai hyvaksymisia tai lukcmattomia muita asioita.
.,. soittaa todclla naurcttavaa julkcutta myontaa olcvansa harjaan
tumaton ohjaamaan picnia aluksia mutta vaittaa kykcncvansa hallit
scmaan viisisoutuja tai suurcmpiakin laivoja. Jos annat johtaa itscsi
harhaan picncssa joukossa vastapuolcn csittamalla vahapatoisclla sopi
muksclla ja allckirjoitat asiakkaasi asiakirjoja, joissa on jokin hanta
vahingoittava lausckc, pitaisiko minun ajatclla uskovani sinullc jonkin
tarkcamman jutun: Hcrculcs scntaan, kaksihankaiscn aluspahascn sata
massa upoksiin ajavakin osaisi todcnnakoiscmmin ohjata argonautticn
laivaa Mustallamcrclla!
.,. Jos ci siis paitsi picnissa uscin myos kaikkcin tarkcimmissakin
jutuissa kiistcllaan kansalaisia koskcvasta oikcudcsta, mitcn sittcn lain
6 , v u n u , ~ s : ~
opista tyystin tictamaton asianajaja julkcaa ilmaantua paikallc: Mika
olisi voinut olla tarkcampi tapaus kuin scn sotilaan, jonka kuolcmasta
sotavacssa tuotiin kotiin pcraton vicsti: !sa uskoi asian todcksi, muutti
tcstamcnttiaan ja tcki sopivaksi katsomastaan hcnkilosta pcrijan. !sa oli
itsc jo kuollut, kun sotilas palasikin kotiin ja vaati oikcustcitsc osuut
taan isan pcrintoon tcstamcntista pois jatcttyna poikana, ja asia siirtyi
satamicstcn kasitcltavaksi. Tamakin tapaus tictysti kuului kansalaisia
koskcvaan oikcutccn: voidaanko poika jattaa osattomaksi isansa omai
suudcsta, kun isa ci olc maininnut hanta tcstamcntissaan pcrilliscna
muttci toisaalta pcrinnottomanakaan:
.,6. nta sc Marccllustcn ja patriisisukuistcn Claudiustcn valincn
tapaus, jossa satamichct langcttivat tuomion, kun Marcclluksct vaativat
vapautctun orjansa pojan pcrintoa vctoamalla pcrhckuntaan ja Clau
diuksct taas vctoamalla sukulaisuussuhtccsccn: iko niin, ctta vain
puhujicn piti puhua tassa jutussa koko pcrhckuntaa ja sukulaisuutta
koskcvasta oikcudcsta:
.,,. nta cras toincn tapaus, josta ticdammc kiistcllyn satamicstcn oikcus
istuimcssa: Roomaan saapui pakolaincn, jolla oli oikcus saada Roomasta
pakopaikka, mikali joku ottaisi hanct ikaan kuin suojcluksccnsa, mutta
han kuolikin ilman tcstamcnttia. iko asianajaja oikcudcssa sclvittanyt
ja valottanut varsin cpasclvaa ja huonosti tunncttua klicntin ja isannan
suhdctta koskcvaa lakia:
.,. nta kun hiljattain ajoin Gaius Scrgius ratan asiaa Antonius
tammc vastaan yksityisoikcudcssa, ciko puolustukscni pcrustunut koko
naan oikcustictccsccn: Marcus Marius Gratidianus oli nact myynyt
talon ratallc muttci maininnut kauppasopimukscssa, ctta osa talosta
olikin rasitukscn alaiscna. lin sita miclta, ctta jos myyja on tictoincn
jostain cpacdulliscsta scikasta sopimukscssa muttci mainitsc siita, hancn
on myos vastattava siita.
6 v u n u , ~ s : ~
.,. Ystavani Marcus 8uculcius, jota cn pida mitcnkaan tyhmana mic
hcna ja joka omasta miclcstaankin on varsin viisas cika todcllakaan
kavahda oikcustictccn opintoja, hairahtui askcttain vastaavalla tavalla
juuri tassa suhtccssa. Myydcssaan talon Lucius Fuukscllc han takasi
kauppasopimukscssa, ctta paivanvalo osuu taloon juuri scllaiscna kuin
sc kaupantckohctkclla osui. Kun jollain puolclla kaupunkia sittcn alct
tiin rakcntaa ja rakcnnustyomaa nakyi Fuukscn ostamaan taloon, tama
haastoi oitis 8uculciukscn oikcutccn, koska hancn miclcstaan paivan
valo muuttui, jos picnikin osa taivasta pcittyi vaikka pitkankin matkan
paassa.
.c. nta sittcn hiljattain satamicstcn oikcusistuimcssa kasitclty Manius
Curiukscn ja Marcus Coponiukscn laajasti tunncttu tapaus mitcn
suuri joukko ihmisia olikaan paikalla ja mitka odotuksct scn puolus
tuksccn kohdistuivatkaan! !katovcrini ja kollcgani Quintus Scacvola
on kaikista kansalaisia koskcvan oikcudcn asiantuntijoista patcvin,
aarimmaiscn tcravaalyincn ja jarkcva, puhujana viimcistclty ja pikku
tarkka, kaikista oikcusoppincista paras puhumaan ja, kutcn minulla on
tapana sanoa, kaikista puhujista ctcvin oikcustictccllisissa kysymyksissa.
Han pcrusti puolustukscnsa tcstamcntin sananmukaisccn tulkintaan ja
vaitti, cttci pcrijaksi voida maarata isansa kuoltua syntynccn ja kuollccn
pojan jalkccn tulcvaa pcrillista, cllci tama olc syntynyt ja kuollut, cnncn
kuin on taysiikaincn. Mina sita vastoin katsoin tcstamcntin laatijan
ajatcllccn, ctta jos ci olisi ollut mitaan poikaa, josta olisi tullut taysi
ikaincn, Manius Curius olisi siina tapaukscssa ollut pcrija. iko kum
pikin mcista tukcutunut tassa jutussa oikcustictccn auktoritccttcihin,
csimcrkkitapauksiin ja tcstamcnttimallcihin cli liikkunut nimcnomaan
kansalaisia koskcvan oikcudcn ydinalucclla:
... Mcrkittavimmista tapauksista on lukcmattomia csimcrkkcja, mutta
niita cn mainitsc tassa cnaa cncmpaa. Kansalaisoikcuksia koskcvissa
jutuissa liikutaan uscin oikcudcn alucclla. Ylhaista sukua olcvan kclpo
6 v u n u , ~ s : ~
michcn ja cntiscn konsulin Gaius Mancinukscn tapaus oli scuraavan
laincn. Han oli joutunut cpasuosioon numantialaistcn kanssa solmitun
liiton vuoksi, ja lctiaalicn csimics oli luovuttanut hanct numantialais
tcn kasiin, jotka civat kuitcnkaan ottancct hanta vastaan. Mancinuk
scn palattua takaisin han mcni cparoimatta scnaatin istuntoon, josta
kansantribuuni Publius Rutilius kaski ohjata hanct ulos, koska han ci
ollut cnaa Rooman kansalaincn. Pcrintciscn kaytannon mukaan oman
isan, kansan tai lctiaalicn csimichcn luovuttamalla hcnkilolla ci nact
olc paluuoikcutta.
.a. Mika juttu tai kiista kaikista siviiliasioista voi olla tarkcampi kuin
tama, joka koski sosiaalista ascmaa, kansalaisuutta, vapautta ja cntiscn
konsulin kansalaisoikcuksia, ctcnkin kun kysccssa ci ollut mikaan rikos,
jonka han olisi voinut kiistaa tchnccnsa, vaan kansalaisia koskcvan oikcu
dcn alaan kuuluva tapaus: Samaan tapaan csiisammc kysyivat tapauk
scssa, joka koskcc alcmpaa kansanluokkaa: jos mcilla toimisi orjana
liittolaiskansan alamaincn, joka vapauduttuaan palaisi kotimaahansa,
palaisiko han omaistcnsa pariin taysin kansalaisoikcuksin ja mcncttaisi
Rooman kansalaisuudcn:
.. nta vapaus, jota tarkcampi mikaan paatos ci voi olla: kun kysy
taan, onko vapaidcn kansalaistcn lucttcloon isannan tahdosta mcrkitty
hcnkilo vapaa hcti vai vasta sittcn, kun on suoritcttu puhdistusuhri, ciko
tama kiista kuuluisi kansalaisia koskcvan oikcudcn alaan: nta mita
pitaisi sanoa tasta csiisicmmc aikaan sijoittuvasta tapaukscsta: ras
pcrhccnisa saapui Hispaniasta Roomaan jatcttyaan raskaana olcvan
vaimonsa provinssiin ja nai Roomassa toiscn naiscn muttci ilmoitta
nut asiasta cnsimmaiscllc vaimollc. Mics kuoli sittcn tcstamcnttia jat
tamatta, ja kumpikin vaimo oli synnyttanyt hancllc pojan. Nostcttiinko
muka kiista mitattomasta asiasta, kun kcskustcltiin kahdcn hcnkilon,
jalkimmaiscn vaimon synnyttaman pojan ja hancn aitinsa, kansalais
oikcuksista: Naincnhan joutuisi jalkavaimon ascmaan, jos aviocro
, c v u n u , ~ s : ~
cnsimmaiscsta vaimosta astuisi voimaan vain tictyn juridiscn kaavan
mukaan cika ainoastaan solmimalla uusi avioliitto.
.. iko siis scllaista hcnkiloa tulc pitaa cnncn kaikkca hapcamatto
mana, joka viis vcisaa naista ja muista vastaavista valtion lacista, kulkcc
pystyssa pain ja itsctictoiscna suurcn ihmisjoukon scuraamana ympari
Forumia silmaillcn sinnc ja tannc, puhuu kuuluvalla ja itscvarmalla
aanclla ja paattavaisin ilmcin scka tarjoaa suojaa asiakkaillccn ja apua ysta
villccn ja jarkcnsa ja ymmarrykscnsa valoa lahcs kaikillc kansalaisillc:
! KUST! TN LUNTSTA
.. Koska puhuin hapcamattomyydcsta, on syyta suomia myos ihmistcn
vclttoutta ja laiskuutta. \aikka laintuntcmus onkin laaja ja vaikca aluc,
siita koituvan suurcn hyodyn pitaisi kuitcnkin motivoida ihmisia nakc
maan vaivaa ja opcttclcmaan sita. Kautta kuolcmattomicn jumaltcn, cn
tosin sanoisi tata Scacvolan kuullcn, cllci han itsc hokisi alituiscsti, cttci
mihinkaan alaan olc hancsta yhta hclppo tutustua!
.6. Uscimmat ihmisct ovat asiasta cri miclta tictyista syista. nsiksikin
tata aluctta hallinncct mcnncidcn aikojcn michct civat cdcs halunncct
lcvittaa tictoa siita, koska halusivat sailyttaa oman valtansa ja kasvattaa
sita. Toiscksi ci ollut kctaan, joka olisi laatinut ylciscsitykscn yksittaistcn
tapaustcn mukaan jaotcllusta aincistosta scn jalkccn, kun oikcustictccsta
tuli julkista Gnacus Flaviukscn cnsimmaiscna julkistcttua oikcustoimi
kaavat. Mitaan oppialaa ci nact voida muodostaa, cllci silla, joka hallitscc
kysciscn aihccn, olc scllaisia logiikan kykyja, ctta han pystyy saamaan
aikaan oppialan asioista, joista ci vicla olc olcmassa scllaista.
.,. Huomaan puhunccni hicman liian cpasclvasti pyrkicssani puhu
maan tiiviisti ja yritankin nyt puhua sclkcammin, mikali suinkin pys
, . v u n u , ~ s : ~
tyn. Lahcs kaikki nyt cri aloiksi kootut kasittcct olivat cnncn hajallaan ja
crillaan toisistaan, kutcn musiikissa rytmi, savclct ja mclodiat, gcomct
riassa viivat, kuviot, valimatkat ja suurcct, astronomiassa taivaankappa
lcidcn kicrtokulku, tahticn nousu, lasku ja liikkcct scka grammatiikassa
runoilijoidcn tulkinta, historian tuntcmus ja sanojcn sclittamincn ja
aantamincn. Puhctaidon alalla taas inventio (puhccn ainciston suunnit
tclu ja kcraamincn), elocutio (puhccn tyylillincn muokkaamincn), dispo-
sitio (ainciston jascntcly puhccksi), memoria (muistiin painamincn) ja
actio (csittamincn) olivat aicmmin kaikillc tuntcmattomia ja hajanaisia
kasittcita.
.. Niinpa otcttiin kayttoon cras puhctaidon ulkopuolclta, losocn
kokonaan itscllccn omimalta alalta
.
lainattu taito, jossa hajanaincn aincs
kcrataan yhtccn ja jarjcstctaan tictyksi jarjcstclmaksi. Kansalaisia kos
kcvan oikcudcn tavoittccna tulcc siis olla lakiin ja tapoihin pcrustuvan
oikcamiclisyydcn sailyttamincn kansalaisia koskcvissa asioissa ja riita
kysymyksissa.
.. Sittcn on crotcttava cri luokat ja tiivistcttava nc tictyksi mahdolli
simman picncksi maaraksi. Luokka puolcstaan kasittaa kaksi tai uscam
pia alaluokkia, joilla on jotain yhtcista mutta jotka croavat toisistaan
crityispiirtciltaan. Alaluokat ovat siis niidcn luokkicn alaisia, joihin nc
kuuluvat. Kaikki luokkicn ja alaluokkicn nimityksct on maaritcltava tar
kasti. Maarittcly tarkoittaa niidcn scikkojcn lyhytta ja tasmallista sclit
tamista, jotka ovat maaritcltavallc asiallc ominaisia.
.c. Liittaisin mukaan csimcrkkcja, cllcn olisi sclvilla siita, kcidcn scu
rassa puhun, ja niinpa tccn vain lyhycn yhtccnvcdon csittamastani. Jos
minulla siis on tilaisuus tchda sc, mita olcn jo pitkaan suunnitcllut (tai
jos joku muu ottaa scn tchtavaksccn, jos itsc olcn cstccllincn tai kuollut),
!
So. dialcktiikasta.
, a v u n u , ~ s : ~
cli cnsiksikin jakaa koko kansalaisia koskcvan oikcudcn aluc luokkiin,
joita on vain muutamia, sittcn jakaa nama luokat ikaan kuin jascniin
ja scn jalkccn kuvailla niidcn kunkin ominaisluonnc, tcilla olisi silloin
kaytcttavissannc jarjcstclma, joka on laaja ja runsas cika lainkaan vai
kca tai cpasclva.
... Silla valin kun hajallaan olcvia kasittcita kootaan yhtccn, voidaan
kuitcnkin hankkia kansalaisia koskcvan oikcudcn tuntcmusta poimi
malla ja yhdistclcmalla kasittcita siclta taalta. ttcko huomaa, kuinka
Gaius Aculconkin kaltaincn hcnkilo, hyva tuttavani, joka kuuluu roo
malaisccn ritarisaatyyn ja on aarimmaiscn tcravaalyincn mutta muilla
aloilla varsin niukasti sivistysta hankkinut mics, hallitscc kansalaisia
koskcvan oikcudcn niin hyvin, cttci kukaan kaikkcin asiantuntcvimmis
takaan mcnc hancn cdcllccn lasna olcvaa Scacvolaa lukuun ottamatta:
.a. Kaikki tama aincistohan on silmicmmc cdcssa ja jokapaivaiscssa
kaytossa ihmistcn kokoontumisissa ja Forumilla cika hautautunccna
lukcmattomiin kirjoituksiin tai massiivisiin tcoksiin. Tata aincistoa ovat
nact aluksi lcvittancct uscat cri kirjoittajat, jotka ovat sittcn kirjoittancct
scn uscita kcrtoja uudcstaan joitakin vahaisia muutoksia tchtyaan.
.. Lisaksi,toisin kuin uscimmat luulcvat, kansalaisia koskcvaan oikcu
tccn tutustumisccn liittyy ihmccllincn nautinto ja ilo, mika hclpottaa scn
oppimista ja ymmartamista. Sc, joka siis on micltynyt naihin Acliuk
scn painottamiin opintoihin, saa mcnncisyydcsta varsin kattavan kuvan
niin kansalaisia koskcvan oikcudcn, ylipappicn kirjojcn kuin kahdcn
toista taulun lakicnkin pohjalta. Toisaalta niista nact oppii muinaisia, jo
kaytosta poistuncita sanoja, ja toisaalta taas craat oikcudcnkayntityypit
valaiscvat csiisicmmc tapoja ja clamantyylia. Sc, joka taas on kiinnostu
nut politiikantuntcmukscsta, jonka Scacvola ci katso kuuluvan puhujan
patcvyysvaatimuksiin, vaan johonkin muuhun viisaudcn lajiin, huomaa
scn sisaltyvan kokonaisuudcssaan kahdcntoista taulun lakcihin. Niissa
, v u n u , ~ s : ~
on kuvattu kaikki valtion cdut ja osaalucct. Sc, jota taas vichattaa tuo
ylcn mahtailcva ja poyhkcilcva losoa rohkcncn sanoa! loytaa kan
salaisia koskcvasta oikcudcsta ja lacista kaikkicn vaittclyidcnsa lahtcct.
.. ikcus ja lait osoittavat, ctta mcidan tulcc cnitcn tavoitclla muidcn
kunnioitusta, kun hyvccllisyys ja oikcamiclincn ja rchcllincn tyo palki
taan kunnialla, palkkioilla ja loistavalla maincclla ja pahcista ja rikoksista
puolcstaan rangaistaan sakoilla, kunnian mcncttamisclla, vankilalla, rai
poilla, maanpaolla ja kuolcmalla. pimmc hillitscmaan intohimommc,
tukahduttamaan kaikcn ahncutcmmc, varjclcmaan omaisuuttammc scka
pitamaan miclcmmc, silmammc ja katcmmc crossa muidcn omaisuu
dcsta lakicn arvovaltaisclla opastuksclla cmmcka loputtomilla, kiistan
taytcisilla vaittclyilla.
.. Napiskoon vain vastaan kuka haluaa, sanon kuitcnkin mita miclta
olcn: kahdcntoista taulun lain kirjancnkin vctaa yksinaan vcrtoja kaik
kicn losocn kirjastoillc niin arvovaltansa kuin valtavan hyodyllisyy
tcnsakin puolcsta, jos joku tutkii lakicn alkupcraa ja paapcriaattcita.
.6. Ja jos isanmaammc on mcillc rakas, niin kuin scn pitaisi olla, ja
taman rakkaudcn voima ja luonnc on scllaincn, ctta viisas dysscus
kin asctti kuolcmattomuudcn cdcllc kuuluisan !thakan, joka nokotti
picnilla jyrkilla kallioilla kuin piskuincn pcsa, niin millaista rakkaudcn
paloa mcidan tulcckaan tuntca scllaista isanmaata kohtaan, joka ainoana
maailmassa on hyvccn, vallan ja kunnian tyyssija: !sanmaasta mcidan
taas on cnsimmaiscksi tunncttava scn siclu, tavat ja valtiosaanto, koska
isanmaa on kaikkicn mcidan aitimmc ja koska on katsottava, ctta lakicn
saatamiscssa on vaadittu yhta paljon viisautta kuin taman impcriumin
mahdin luomiscssa.
.,. ikcudcn tuntcmukscsta saa myos scn ilon ja miclihyvan, ctta on
hclppo ymmartaa, kuinka paljon viisaampia omat csiisammc olivat
, v u n u , ~ s : ~
muihin kansoihin nahdcn, jos roomalaistcn lakcja vcrrataan Krcikan
Lykurgokscn, rakonin ja Solonin laatimiin lakcihin. n aivan usko
matonta, kuinka sckavia ja lahcs naurcttavia kaikkicn muidcn kansojcn
kansalaisia koskcvat oikcudct ovat sita tapaan uscin toistclla joka
paivaisissa kcskustcluissa, kun asctan roomalaisct viisaudcssa kaikkicn
muidcn, varsinkin krcikkalaistcn cdcllc. Naista syista sanoin, Scacvola,
kansalaisia koskcvan oikcudcn tuntcmukscn olcvan valttamatonta tay
dcllisiksi puhujiksi aikovillc.
.. Kaikkihan ovat sita paitsi sclvilla siita, ctta kansalaisia koskcva
oikcus sinansa tuo runsaasti kunniaa, suosiota ja arvostusta scn mahti
hcnkiloillc. Krcikassa pragmaatikoiksi kutsutut ylcnkatsotut hcnki
lot tarjoavat olcmatonta palkkiota vastaan puhujillc palvcluksiaan
oikcudcnkaynncissa, kun mcilla scn sita vastoin tckcvat kaikkcin arvossa
pidctyimmat ja kuuluisimmat michct, kutcn Aclius Scxtus, jota suurin
runoilijammc
.
kutsui hancn laajan kansalaisia koskcvan oikcudcn tun
tcmukscnsa ansiosta sanoilla crinomaiscn alykas mics, tuo valpas Aclius
Scxtus. Hancn lisaksccn myos monct muut alynsa ansiosta arvovaltaa
saavuttancct michct saivat aikaan scn, ctta hcidan antacssaan oikcu
dcllisia lausuntoja hcidan arvovallallaan oli vicla cncmman painoarvoa
kuin hcidan alyllaan.
.. Mikapa voisi olla kunnialliscmpi turvapaikka rikastuttaa ja sulos
tuttaa vanhuusaikaa kuin oikcustictccn tutkimincn: Hankin itscllcni
jo nuoruudcssani taman apuncuvon cnka pclkastaan kayttaakscni sita
Forumin oikcusjutuissa vaan myos tchdakscni vanhuusajastani kunnialli
scmman ja kauniimman, niin ctta kun voimani alkaisivat hcikcta ja
schan alkaa olla lahclla suojclisin kotiani yksinaisyydclta. Mikapa
on hicnompaa kuin tchtavansa ja valtion ascttamat vclvoittcct taytta
nyt vanhus, joka voi taysin pcrustcllusti sanoa saman kuin nniukscn
!
nnius.
, v u n u , ~ s : ~
runossa kuuluisa Python Apollo: olcvansa scllaincn, jolta jos nyt civat
kansat ja kuninkaat niin ainakin kaikki omat kansalaisct kysyvat ncu
voa: valtion cdusta cpavarmat matkaan lahctan muuttuncina avullani
cpavarmoista varmoiksi ja arvostclukykyisiksi, jottcivat hc cpasclvia
tapauksia hatikoidcn kasittclisi.
acc. Lainoppinccn talo cpailcmatta toimiikin koko yhtcison oraakkc
lina. Tasta kcrtoo sc, ctta lasna olcvan Quintus Muciukscn (Scacvolan)
ovclla ja ctcishallissa tungcksii paivittain valtava ihmismaara ja valtion
huomattavimpia hcnkiloita, vaikka hancn tcrvcytcnsa on jo hcikko ja
ikansa korkca.
ac.. Minun ci olc cnaa tarpccn puhua pitkaan siita, miksi puhujan
on tunncttava myos valtiota ja koko valtakuntaammc koskcva julkis
oikcus scka mcnncisyydcn asiakirjat ja csimcrkkitapauksct. Yksityisia
asioita koskcvissa oikcusjutuissa ja oikcudcnkaynncissa on uscin lai
nattava puhctta kansalaisia koskcvasta oikcudcsta, jonka tuntcmus siksi
on puhujallc valttamatonta, kutcn aicmmin sanoin. Samoin oikcudcn,
kansankokoustcn ja scnaatin julkisluontoisissa jutuissa politiikan alalla
toimivilla puhujilla on oltava kaytossaan ikaan kuin aincistona koko
mcnncisyydcn historia, kaikki julkisoikcudcn paatoksct scka valtion
hallitscmiscn koko mcnctclma ja tictamys.
aca. n hac puhccllani mitaan rahanahnctta asianajajaa, huutajaa tai
lainkirjaimcn vaantclijaa, vaan scn alan mcstaria, jonka kyvyt luonto
tosin antaisi ihmiscllc mutta niita pidcttaisiin jumalan lahjana. Silloin
ihmiscllc ominaisct piirtcct civat olisikaan mcista lahtoisin, vaan nayt
taisivat annctun mcillc jumalalliscsti. Taman hcnkilon pitaisi myos pys
tya liikkumaan vahingoittumattomana viholliscn kcihaidcn kcskclla cika
niinkaan airucnsauvalla kuin puhujan nimclla varustautunccna. Hancn
pitaisi lisaksi puhccssaan saattaa syylliscn rikos ja paha tcko alttiiksi
kansalaistcn vihallc mutta toisaalta pidatclla hcita vctoomuksillaan.
, 6 v u n u , ~ s : ~
Hancn pitaisi alynsa avulla pclastaa oikcudcnkaynncissa syyttomat
rangaistuksclta, kchottaa vclttoa ja hairahtuvaa kansaa saadyllisyytccn
tai johtaa sc pois crhccsta scka yllyttaa sita pahantckijoita vastaan tai
tyynnytclla sita, jos sc hyokkaa kunnon ihmisia vastaan. Puhujan pitaisi
siis pystya puhumalla kiihdyttamaan tai tyynnyttamaan mita hyvansa
tilantccn ja aihccn kulloinkin cdcllyttamaa tunnctta.
ac. Jos joku kuvittclcc, ctta puhctaidon jarjcstclmasta kirjoittancct ovat
tyhjcntavasti kasitcllcct tata kykya tai ctta mina olcn tchnyt scn nain
lyhycsti, han crchtyy pahasti, cika hanclta jaa huomaamatta ainoastaan
tictamattomyytcni vaan myos aihccn laajuus. Ajattclin tosin osoittaa
tcillc kun kcrran niin halusittc lahtcct, joista voittc ammcntaa, ja
niillc johtavat rcitit, mutta cn itsc toimi oppaana. Sc olisikin loputon
tchtava cika cdcs valttamatonta, jotcn naytan tcillc ainoastaan ticn ja
osoitan lahtcct, kutcn tapana on.
ac. Nahdakscni, virkkoi Mucius, olct tchnyt jo cncmman kuin tar
pccksi tyydyttaakscsi hcidan intomicltaan, jos hc kcrran ovat innok
kaita. Kcrrotaanhan kuuluisan Sokratccnkin tavannccn sanoa, ctta han
oli miclcstaan tayttanyt tchtavansa, jos oli kchotuksillaan innostanut
cdcs jonkun tarpccksi pancutumaan hyvccn tuntcmisccn ja oppimi
sccn. Niidcn, jotka ovat vakuuttuncita siita, cttcivat haluaisi mitaan niin
kiihkcasti kuin olla hyvccllisia ihmisia, on hclppo oppia kaikki muukin.
\astaavasti uskon, ctta jos haluattc ryhtya Crassiukscn puhccssaan csit
tclcmiin opintoihin, saavutattc hclposti haluamannc maaranpaan taman
kulkurcitin ja tcillc avatun ovcn kautta.
ac. Sulpicius puuttui puhccsccn: Mcidan miclcstammc nama asiat ovat
hyvinkin micluisia ja micllyttavia, mutta haluammc tictaa vicla hicman
cncmman cnsiksikin puhctaidon saannoista, jotka, Crassus, kavit varsin
lyhycsti lapi, vaikka myonsitkin, cttct ylcnkatso niita ja olct opctcllut nc.
Jos kcrrot niista hicman lavcammin, taytat pitkaaikaiscn toivccmmc. Nyt
, , v u n u , ~ s : ~
saimmc kuulla, mita asioita on harjoitcttava, ja sckin on kylla tarkcaa,
mutta haluammc tutustua myos kcinoihin ja mcnctclmiin.
ac6. Crassus vastasi: lcn noudattanut pikcmminkin tcidan tahtoannc
kuin omia tapojani tai taipumuksiani sailyttaakscni ystavyytcnnc. Mita
siis sanottc, jos pyydammc Antoniusta csittamaan asiat, joita han pitaa
itscpintaiscsti sisallaan cika olc tahan asti julkistanut (han valittcli, ctta
niista on hiljattain livahtanut julkisuutccn cras kirjancn), ja paljasta
maan puhctaidon mystccrit: Kutcn haluat, sanoi Sulpicius, ja Anto
niukscn puhucssa saammc jonkinlaiscn kasitykscn myos siita, mitcn
sina ajattclct.
ac,. Crassus sanoi: Pyydan siis sinua, Antonius, csittamaan, mita miclta
olct asioista, joita sinulta kysytaan, silla naidcn nuortcn micstcn innok
kuus vclvoittaa mcita iakkaita michia.
ANTN! UKSN NAKKULMA JA KKMUS
Antonius sanoi: Huomaan olcvani aivan satimcssa, koska minulta kysy
taan asioista, joidcn suhtccn olcn tictamaton ja tottumaton, ja myos
siksi, ctta nama nuorukaisct civat anna minun nyt laistaa asiasta, jota
minulla on tapana valttaa oikcudcnkaynncissa, nimittain puhumasta
vasta sinun jalkccsi, Crassus.
ac. Ryhdyn siis siihcn, mita niin cnnakkoluulottomasti vaadittc, koska
toivon, ctta minulta ci tassakaan kcskustclussa odotcta mitaan clcgant
tia puhctta, kutcn ci normaalitilantccssakaan puhucssani. n nact aio
puhua puhctaidon tcoriasta, jossa cn olc koskaan oppia saanutkaan, vaan
omista tottumuksistani. Samantyyppisia ovat myos ohjcct, joista kcrron
muistclmissani: cn olc oppinut niita mistaan, vaan olcn saanut nc kay
tannosta ja oikcusjutuista. Jos tc, oppincct hcrrat, cttc hyvaksy niita,
, v u n u , ~ s : ~
syyttakaa omaa kohtuuttomuuttannc, kun vaadittc minulta asioita, joita
cn ticda! Ylistakaa sita vastoin suopcuttani, kun vastaan tcillc miclcllani,
cn tosin omasta paatokscstani vaan tcidan innokkuutcnnc vuoksi.
ac. Crassus vastasi: Jatka vain, Antonius. i olc vaaraa, cttct puhuisi niin
viisaasti, ctta joku mcista katuisi houkutcllccnsa sinut tahan kcskustcluun.
Antonius: Jatkan siis ja tccn scn, mita jokaiscn kcskustclun alussa tulisi
miclcstani tchda, cli sclitan, mita kcskustclu tarkasti ottacn koskcc. Sitcn
sc ci lahdc harhailcmaan ja hapuilcmaan sinnc tannc, jos kcskcnaan cri
miclisct kcskustclijat ymmartavatkin scn aihccn cri tavoin.
a.c. Jos siis kysyttaisiin csimcrkiksi, mita on sotapaallikon taito, minus
ta pitaisi cnsin maaritclla, mika on sotapaallikko. Kun olisi sovittu, ctta
sotapaallikolla tarkoitctaan craanlaista sodankaynnin johtajaa, jatkaisin
kasittclcmalla sotavakca, sotalcircja, marssimista, hyokkaysta, kaupunkicn
piirittamista, muonahuoltoa, ansojcn pystyttamista ja valttamista scka
muita sodan johtamisccn liittyvia asioita. Nc, jotka hallitscvat nama asiat
miclcssaan ja tictamykscltaan, maarittclisin sotapaallikoiksi ja kayttaisin
csimcrkkcina Scipio Alricanusta ja Fabius Maximusta. Mainitsisin myos
pamcinondaan ja Hannibalin ja muita saman tason michia.
a... Jos taas pyydcttaisiin maarittclcmaan scllaincn ihmincn, joka on
suunnannut kaikcn kokcmukscnsa, tictonsa ja intonsa valtion ohjaami
sccn, maarittclisin hanct nain: micsta, joka hallitscc kcinot aikaansaada
valtiollc hyotya ja lisata sita scka kayttaa naita kcinoja, on kutsuttava val
tion pcrasimcnpitajaksi ja johtavaksi ncuvonantajaksi. Mainitsisin kuu
luisan scnaatin johtomichcn Publius Lcntulukscn, Gracchustcn isan Ti
bcrius Gracchukscn, Quintus Mctcllukscn, Publius Alricanukscn, Gaius
Lacliukscn ja lukcmattomia muita niin roomalaisia kuin muitakin.
a.a. Jos taas kysyttaisiin, kcta voidaan taydcsta syysta kutsua oikcusoppi
nccksi, vastaisin, ctta scllaista, joka tuntcc hyvin yksityisihmistcn yhtcis
, v u n u , ~ s : ~
kunnassa noudattamat lait ja tavat scka pystyy antamaan vastauksia,
hoitamaan oikcudcnkayntcja ja saatamaan lakcja. Tasta lajista nimcaisin
Scxtus Acliukscn, Manius Maniliukscn ja Publius Muciukscn. Ja tul
lakscni nyt vahapatoiscmpiin aloihin: jos pitaisi maaritclla muusikko,
grammaatikko tai runoilija, voisin samalla tavoin sclittaa, mita kukin
hcista harjoittaa ammatiksccn ja mita kultakin voidaan cnimmillaan
vaatia. Jopa lososta, joka kykyjcnsa ja tictamykscnsa nojalla yksin hal
litscc lahcs kaikcn tictamykscn, on olcmassa jonkinlaincn maaritclma.
Tata nimitysta kaytctaan hcnkilosta, joka pyrkii ymmartamaan kaikkicn
jumalallistcn ja inhimillistcn asioidcn olcmukscn, luontccn ja syyt scka
hallitscmaan kaikki hyvan claman saannot ja noudattamaan niita.
ANTN! UKSN MAAR! TLMA PUHUJASTA
a.. Nakcmykscni puhujasta sitahan mc tassa hacmmc ci sitcn olc
sama kuin Crassuksclla, joka tuntuu mahduttavan puhujan tchtavaan ja
nimityksccn kaikkicn asioidcn ja alojcn koko tictamykscn. Puhuja on
miclcstani ihmincn, joka kykcncc kayttamaan micllyttavalta kuulostavia
sanoja ja uskottavia lauscita tavallisissa oikcusistunnoissa. Hanta kutsun
puhujaksi ja vaadin hancn scn lisaksi olcvan hyvaaanincn, csiintymis
kykyincn ja tictylla tavalla vichatysvoimaincn.
a.. \aikuttaa silta, ctta Crassukscmmc kuvaili puhujan kykyja oman
alynsa lahcs mittaamattomicn rajojcn cika alan omicn rajojcn mukaiscsti.
!lmaiscmalla nakcmykscnsa han nact uskoi puhujallc valtion ohjaami
scn pcrasimcn, ja ihmcttclcn, ctta sina, Scacvola, sallit scn hancllc, vaikka
scnaatti on niin uscin ollut kanssasi samaa miclta tarkcista kysymyksista
puhucssasi tiiviisti ja koruttomasti. Marcus Scaurus, valtion asioidcn
hoidossa aarimmaiscn patcva mics, kuulcmma olcskclcc lahiscudulla
maascutuhuvilallaan. Jos han kuulisi sinun, Crassus, vaativan itscllcsi
hancn arvokkuudclla ja ncuvokkuudclla ansaitscmaansa arvovaltaa ja
c v u n u , ~ s : ~
vaittavan scn kuuluvan puhujallc, niin luulcnpa, ctta han tulisi tannc
tuossa tuokiossa ja saikayttaisi mcidat lorpottclcmasta pclkalla katsccl
laan ja ilmccllaan. Hancn patcvyytcnsa pcrustuu kuitcnkin pikcmmin
kin kykyyn toimia viisaasti tarkcissa kysymyksissa kuin puhctaitoon. i
han silti olc halvcksittava puhujanakaan.
a.. Ja jos joku kykcncc kumpaankin, ci kyvykas valtiomics ja scnaat
tori scn nojalla olc puhuja, tai jos taitava ja kaunopuhcincn puhuja on
lahjakas valtionhallinnossa, ci han olc hankkinut tictamystaan suju
valla puhccllaan. Nama kyvyt ovat varsin kaukana toisistaan ja aivan cri
laisia ja crillisia. Marcus Cato, Publius Alricanus, Quintus Mctcllus ja
Gaius Laclius olivat kaikki kaunopuhcisia michia mutta civat suinkaan
kayttancct samoja mcnctclmia ja kcinoja puhcidcnsa tyylittclyssa kuin
valtion arvovallan korostamiscssa. ika scn cncmpaa luonnonjarjcstys
kuin mikaan laki tai tapakaan kiclla yksittaisia ihmisia hallitscmasta
uscampia kuin yhdcn alan.
a.6. \aikka Pcriklcs oli kaunopuhcisin atccnalaincn ja uscidcn vuosicn
ajan johtava valtiomics tuossa valtiossa, ci naita kumpaakaan kykya tulc
scn vuoksi ilman muuta pitaa samallc hcnkilollc kuuluvina ja samallc
alallc ominaisina. Ja vaikka Publius Crassus oli scka kaunopuhcincn ctta
oikcusoppinut, ci kansalaisia koskcvan oikcudcn tuntcmusta scn takia
pida lukca puhujan kykyihin kuuluvaksi.
a.,. Jos joku on taitava jollain alalla tai jossain kyvyssa ja tutustuu sit
tcn johonkin toisccnkin alaan, nayttaa sc, mita han lisaksi tictaa, olc
van tavallaan osa sita, missa han on hyva. Samaa logiikkaa kayttacn
voidaan sanoa, ctta pallon ja kahdcntoista viivan pclaamincn kuuluvat
hyvinkin kansalaisia koskcvan oikcudcn piiriin, koska Publius Mucius
oli kummassakin huomattavan ctcva. Ja saman jarkcilyn mukaiscsti
voidaan krcikkalaistcn luonnonlosolciksi kutsumia michia nimittaa
runoilijoiksi, koska luonnonloso mpcdoklcs kirjoitti kcrran crin
. v u n u , ~ s : ~
omaiscn runoclman. Filosot vaittavat kaikcn olcvan ikaan kuin hcidan
aihcpiiriaan ja hcidan vallassaan mutta civat kuitcnkaan rohkcnc vait
taa gcomctrian tai musiikin kuuluvan losollc scn nojalla, ctta kaikki
myontavat Platonin ollccn noilla aloilla crinomaiscn ctcva.
a.. Jos taas halutaan yhdistaa puhujaan kaikki mahdollisct alat, on
sicdcttavampaa todcta pikcmminkin scuraavaa. Koska puhctaidon ci
kuulu olla tyhja ja alaston vaan monilla cri asioilla sopivan vaihtclc
vasti maustcttu ja koristcttu, niin hyvan puhujan cdcllytykscna on, ctta
han on kuunncllut ja nahnyt paljon, kaynyt lapi monia asioita mictticn,
ajatcllcn ja lukicn, ci niin, ctta olisi hallitscvinaan nc, vaan ikaan kuin
ottacn lainaksi toisillc kuuluvaa. Myonnan kylla, ctta hancn on toimit
tava taitavasti oikcudcnkaynncissa ja cttci han saa vaikuttaa missaan
asiassa vastaalkajalta, kokcmattomalta, muukalaisclta tai vicrailijalta
puhucssaan oikcudcnkaynnissa.
PUHUJAN JA F! LSF! N R! STA
a.. n anna myoskaan tuon paatoksclliscn tyylisi, jota losot tapaa
vat niin uscin kayttaa, hammcntaa minua, Crassus. Sanoit, cttci kukaan
pysty kiihottamaan puhumalla kuulijoidcn miclia tai laannuttamaan
kiihtyncita miclia vaikka juuri tassa voidaan parhaitcn havaita puhu
jan voima ja suuruus cllci han olc pcrustcclliscsti tutustunut kaikkicn
asioidcn olcmuksccn, ihmistcn toimintatapoihin ja niidcn syihin, ja
ctta puhujan on siksi chdottomasti opiskcltava losoaa. Huippualyk
kaat michct, joilla on ollut yllin kyllin vapaata aikaa, ovat kayttancct
siihcn kokonaiscn ihmisian. n suinkaan ylcnkatso hcidan tictomaa
raansa ja alansa tarkcytta, vaan jopa ihailcn niita vilpittomasti, mutta
mcillc kansan kcskuudcssa ja Forumilla toimivillc riittaa, ctta mcilla
on tictoa ja puhummc scllaisista asioista, jotka civat poikkca ihmistcn
arkiclamasta.
a v u n u , ~ s : ~
aac. Kuka suuri ja arvovaltaincn puhuja on halutcssaan saada tuomarin
vihamicliscksi vastapuolta kohtaan koskaan cparoinyt scn vuoksi, cttci
ticda, onko suuttumukscssa kysc miclcnkuohahdukscsta vai halusta kos
taa kocttu loukkaus: Kuka halutcssaan hammcntaa ja kiihottaa muita
tuntcita tuomaricn tai kansan miclissa puhuu niin kuin losolcilla on
tapana: sa losolcista vaittaa, ctta miclcn pitaa olla kokonaan vapaa
intohimoista ja ctta nc, jotka kiihottavat niita tuomaricn miclissa, tckc
vat vakavan rikokscn. Toisct taas tahtovat olla suvaitscvampia ja lahcm
pana claman tosiasioita ja sanovat siksi, ctta intohimojcn tulcc olla
kohtalaisia tai micluummin kcvcita.
aa.. Puhuja puolcstaan tckcc sanoillaan vicla paljon suurcmpia ja vastcn
micliscmpia kaikista niista asioista, joita jokapaivaiscssa clamassa pidc
taan pahoina, kiusallisina ja kaihdcttavina. Samoin han puhumalla
ylcntaa ja kaunistclcc niita asioita, joita ylciscsti pidctaan tavoitcltavina
ja toivottavina. Han ci pyri vaikuttamaan tyhmicn kcskuudcssa silla
tavoin viisaalta, ctta kuulijat pitaisivat hanta houkkiona tai mitattomana
krcikkalaiscna tai sictaisivat huonosti oman tyhmyytcnsa, vaikka arvos
taisivatkin puhujan alya ja ihailisivat taman viisautta.
aaa. Puhuja tunkcutuu ihmistcn micliin ja tutkistclcc hcidan tuntcitaan
ja ajatuksiaan sitcn, cttci kaipaa losocn maaritclmia cika puhccssaan
pohdi, onko ylin hyva ruumiissa vai miclcssa, onko sc hyvctta vai micli
hyvaa tai voidaanko niita yhdistaa, tai voidaanko mitaan tictaa varmasti
tai tuntca tai kasittaa sclvasti, niin kuin jotkut katsovat. Myonnan kylla,
ctta on tarkcaa tutkia naita monimutkaisia asioita ja ctta niista on olc
massa monia, monipuolisia ja vaihtclcvia tcorioita. Mc pyrimmc kui
tcnkin aivan cri asiaan, Crassus.
aa. Puhujan on oltava tcravaalyincn, luonnostaan ja kokcmukscnsa
ansiosta nokkcla mics, joka sclvittaa tarkkavainuiscsti, mita hancn
maanmichcnsa ja nc, joita han tahtoo puhccllaan taivutclla, ajattclcvat
v u n u , ~ s : ~
ja tuntcvat, mita miclta hc mistakin asiasta ovat ja mita hc tavoittclcvat.
Hancn tulcc tunnustclla kunkin ihmislajin, ikaryhman ja kansanluokan
tuntcmuksia scka luodata niidcn ihmistcn ajatuksia ja tuntcita, joillc han
puhuu tai aikoo puhua.
aa. Filosocn kirjat han voi sita vastoin varata taman Tusculumissa olcs
kclummc kaltaisia virkistyshctkia ja vapaaaikaa vartcn, cttci joutucssaan
puhumaan oikcudcsta ja uskollisuudcsta vain lainaisi Platonia. Platonin
miclcstahan nama asiat on pucttava sanoiksi, ja han loikin kirjoissaan
jonkinlaiscn uudcn valtion niin kaukana oli jokapaivaiscsta clamasta ja
kansojcn tavoista sc, mita hancn miclcstaan oikcudcsta piti sanoa.
aa. Jos kansat ja valtiot hyvaksyisivat tallaisct ajatuksct, kuka olisi sal
linut sinun, Crassus, vaikka olctkin niin kuuluisa ja arvostcttu ja kansa
kuntammc mahtimics, taannoin puhua niin kuin puhuit maanmichiasi
taynna olcvassa kansankokoukscssa: Pclastakaa mcidat kurjuudcsta, nii
dcn kidasta, joidcn julmuus ci saa vcrcstammc kylliksccn, alkaa salliko
mcidan palvclla orjina kctaan muuta kuin tcita, joita voimmc ja joita
mcidan pitaakin palvclla! Jatan siksccn kurjuudcn, koska kukaan vahva
ihmincn ci voi losocn mukaan olla siina tilassa. Jatan siksccn myos
kidan, josta haluat tulla pclastctuksi, jotta vcrtasi ci imisi cpaoikcudcn
mukaincn tuomio, silla scllaistakaan ci losocn mukaan voi tapahtua
viisaallc. Uskalsit kuitcnkin sanoa scka sinun ctta koko scnaatin, jonka
asiaa silloin ajoit, palvclcvan orjana.
aa6. Crassus, voiko hyvc muka toimia orjana losocn mukaan, joidcn
ncuvojcn katsot kuuluvan puhujan patcvyytccn: Hyvc on ainoa aina
vapaana pysyva asia, ja vaikka ruumis olisi saatu kiinni ascin ja sidottu
kahlcin, scn on sailytcttava oikcutcnsa ja rajaton vapautcnsa kaikissa
asioissa. Scn jalkccn sanoit, ctta scnaatti voi tai scn suorastaan pitaa
palvclla kansaa voisiko kukaan loso, vaikka olisi kuinka hcllamicli
ncn, vcltto ja ponncton ja mittaisi kaikcn ruumiin kokcman miclihyvan
v u n u , ~ s : ~
tai tuskan mukaan, hyvaksya sita, ctta scnaatti palvclisi kansaa, joka itsc
on luovuttanut tallc ikaan kuin vallan suitsct scn ohjaamiscksi ja hal
litscmiscksi:
aa,. Mina olin sita miclta, ctta puhuit jumalaiscsti. Publius Rutilius
Rulus, oppinut ja losoaan pcrhtynyt mics, taas sanoi sinun puhunccn
hicman sopimattomasti, suorastaan hapcalliscsti ja iljcttavasti. Rutilius
arvostcli uscin ankarasti myos hyvin muistamaansa Scrvius Galbaa siita,
ctta tama oli vcdonnut kansan saaliin Lucius Scriboniukscn haastcttua
hanct oikcutccn ja Galban vcriviholliscn Marcus Caton puhuttua kit
kcrasti ja hyokkaavasti hanta vastaan Rooman kansallc (han csitti taman
puhccn Originestcokscssaan).
aa. Rutilius siis moitti Galbaa siita, ctta tama oli lahcs nostanut hartcil
lccn sukulaiscnsa Gaius Sulpicius Galukscn orpopojan Quintukscn saa
daksccn kansan liikuttumaan kyyncliin kuuluisan isan muistosta. Han
oli uskonut Rooman kansan huostaan taman kaksi picnta poikaa ja julis
tanut scn naidcn orpojcn holhoojaksi, ikaan kuin taistclun uhatcssa olisi
tchnyt tcstamcntin ilman vaakaa ja vaskitauluja.
.
Han kcrtoi, ctta Galba
joutui kansan pahansuopuudcn ja vihan kohtccksi ja hanct vapautcttiin
naidcn patccttistcn kohtaustcn ansiosta. Samasta asiasta voidaan lukca
Caton tcokscsta: cllci Galba olisi kayttanyt hyvaksccn poikicn tilan
nctta ja kyynclia, hanct olisi tuomittu rangaistavaksi. Rutilius pahcksui
ankarasti tallaisia kcinoja ja sanoi, ctta moiscn halpamaisuudcn cdcllc
on pantava maanpakoon ajamincn ja kuolcmakin.
aa. ika han vain sanonut tata, vaan itsc todclla koki asian nain ja
osoitti scn toiminnallaan. Kutcn ticdattc, han oli nuhtccttomuudcn
!
Lat. sine libra atque tabulis: sotilas saattoi cnncn taistclun alkua tchda sanalliscn
tcstamcntin, jonka todistajina oli kaksi sotilastovcria. Tallaincn ilman tavanomaisia
muodollisuuksia (vaskclla ja vaaalla, per aes et libram) tchty tcstamcntti oli lailliscsti
patcva.
v u n u , ~ s : ~
pcrikuva, cika koko Roomassa ollut hanta oikcamicliscmpaa ja sivcam
paa ihmista. Han ci niin ollcn halunnut rukoilla tuomarcita mutta vic
roksui sitakin, ctta hancn jutustaan olisi puhuttu scn tyylikkaammin tai
lavcammin kuin yksinkcrtaincn totuus cdcllytti. Han luovutti picncn
osan jutusta lasna olcvan sisarcnpoikansa Cottan, kaunopuhciscn nuo
rcn michcn hoidcttavaksi, ja muun osan puolustukscsta hoiti Quintus
Mucius omalla koruttomalla tavallaan, yksinkcrtaiscsti ja sclkcasti.
ac. Jos sina, Crassus, olisit silloin ollut puhumassa, sina, joka juuri
sanoit, ctta puhujan on hacttava puhccsccnsa apua ja tyylia losocn
kaymista kcskustcluista, ja jos olisit voinut puhua Publius Rutiliukscn
puolcsta omalla tavallasi ctka losocn tavalla, puhccsi olisi haihdutta
nut tuomaricn micltcn sopukoista kaikcn tunnottomuudcn, vaikka hc
olisivat ollcct niin kuin olivatkin kuinka rikollisia, nuo turmiollisct
ja hirsipuun ansainncct kansalaisct. Nyt olcmmc mcncttancct scllai
scn hicnon michcn, kun asiaa ajcttiin niin kuin sc tapahtuisi Plato
nin ihanncvaltiossa: kukaan puolustajista ci huoannut cika huutanut,
kukaan ci surrut cika valittanut, kukaan ci anonut cika rukoillut mitaan
valtiolta. Kukaan ci siina oikcudcnkaynnissa cdcs polkcnut jalkaansa,
jottci hancsta kanncltaisi stoalaisillc nain mina asian nacn.
SKRATN S!MRKK!
a.. Rutilius, roomalaincn mics ja cntincn konsuli, jaljittcli kuuluisaa
muinaista Sokratcsta, joka oli ihmisista viisain ja cli clamansa sivcasti.
Sokratcs puhui oikcudcssa puolustukscksccn niin, cttci vaikuttanut ano
valta cika syyllisclta, vaan tuomaricn opcttajalta tai isannalta. Taitava
puhuja Lysias oli tuonut hancllc valmiiksi kirjoitctun puhccn, jonka han
voisi halutcssaan opctclla ulkoa kayttaaksccn sita avuksccn oikcudcn
kaynnissa. Sokratcs luki scn miclcllaan ja sanoi, ctta sc oli kylla hyvin
kirjoitcttu mutta lisasi: Samalla tavoin kuin jos toisit minullc sikyoni
6 v u n u , ~ s : ~
laisct kcngat, cn kayttaisi niita, vaikka nc olisivat mukavat ja jalkaani
sopivat, koska nc civat olisi michckkaat. Puhc oli siis hancsta kylla taita
vasti laadittu ja puhujallc sopiva muttci vahva ja michckas. Niinpa hanct
tuomittiin, cika ainoastaan cnsimmaiscssa aancstykscssa, jossa tuomarit
paattivat, tuomitaanko vai vapautctaanko hanct, vaan muissakin aancs
tyksissa, jotka lain mukaan oli pidcttava.
aa. Atccnassa oli tapana ikaan kuin arvioida rangaistus scn jalkccn,
kun syyllincn oli tuomittu, mikali kysccssa ci ollut hcnkirikos. Kun tuo
marit olivat tchncct paatokscnsa, syytcttya pyydcttiin tavallaan arvioi
maan, millaiscn rangaistukscn han myonsi korkcintaan ansainnccnsa.
Kun Sokratcclta kysyttiin asiasta, han vastasi ansainnccnsa suurimmat
mahdollisct kunnianosoituksct ja palkinnot scka yllapidon prytancio
nissa valtion kustannuksclla, mita Krcikassa pidcttiin suurimpana mah
dolliscna kunnianosoitukscna.
a. Tuomarit kimpaantuivat hancn vastaukscstaan niin paljon, ctta tuo
mitsivat kuolcmaan aivan viattoman michcn. Jos hanct olisi vapautcttu,
mita Hcrculcs vickoon olisin toivonut hancn alynsa suuruudcn tahdcn
(joskaan asia ci liity mcihin mitcnkaan), niin mitcnkahan oikcin kcs
taisimmc noita losolcja, jotka nyt, kun hanct tuomittiin vain siksi, cttci
han ollut pcrilla puhctaidosta, vaittavat kuitcnkin, ctta hcilta pitaa kysya
puhctaidon ohjcita: n ryhdy kiistclcmaan hcidan kanssaan siita, kumpi
on parcmpaa tai todcmpaa. Totcan vain, ctta losoa on aivan crillincn
ala ja ctta kaunopuhcisuus voi yltaa huippuunsa ilman sitakin.
PUHUJALL R! ! TTAA SUMM! TTA! NN
! KUST! TN TUNTMUS
a. Nyt tajuan, miksi sina, Crassus, kasittclit niin kiihkcasti kansalai
sia koskcvaa oikcutta, tai tajusin scn jo puhucssasi. nsiksikin halusit
, v u n u , ~ s : ~
tchda micliksi Scacvolallc, jota mcidan kaikkicn on syystakin rakastct
tava hancn aarimmaiscn sydamcllisyytcnsa vuoksi. Kun huomasit hancn
tictojcnsa olcvan ikaan kuin myotajaisia ja scuructta vailla scka korutto
mia, rikastutit ja koristclit niita sanojcn myotajaisilla. Sittcn uhrattuasi
asiallc tyota ja vaivaa pclastyit vain tuhlannccsi aikaasi, jos ct ylistaisi
kaunopuhcisuudcllasi taman alan tarkcytta, kun sinulla kuitcnkin oli
lahipiirissasi alallc innostava opcttaja.
.
a. n halua kuitcnkaan otclla tamankaan alan kanssa. lkoon sc juuri
niin tarkca kuin uskot, ja kicltamatta sc onkin mcrkittava ja ulottuu laa
jallc, koskcc monia ihmisia, on aina nauttinut suurta kunnioitusta, ja
vicla nykyaankin kuuluisimmat kansalaisct harjoittavat sita cturivissa.
\aro kuitcnkin, Crassus, riisumasta ja riistamasta kansalaisia koskcvan
oikcudcn tictcclta scn omaa, sillc pcrintciscsti suotua asua, kun haluat
koristaa scn uudclla, vicraalla varustuksclla.
a6. Jos sanoisit, ctta oikcusoppinut on puhuja ja vastaavasti puhuja on
myos oikcusoppinut, rinnastaisit kaksi maincikasta alaa, jotka ovat tasa
vcrtaisia ja nauttivat samaa arvonantoa. Nyt tosin myonnat, ctta voi olla
olcmassa oikcusoppinut, jolla ci olc tata kasittclcmaammc kaunopuhci
suutta. Scn sijaan vaitat, cttci kukaan voi olla puhuja, cllci olc opctcllut
kansalaisia koskcvaa oikcutta. ikcusoppinut sinansa on siis sinullc vain
jonkinlaincn valpas ja tcrava lain kirjaimcn saivartclija, oikcudcnkaynnin
airut, oikcuskaavojcn aanccn loilottaja ja pilkunviilaaja! Koska puhuja
ottaa uscin oikcusjutuissa avuksccn oikcusopin, yhdistit taman tictccn
alan kaunopuhcisuutccn kuin noyran, kintcrcilla scuraavan palvclijan.
a,. Taivastclit, Crassus, scllaistcn asianajajicn julkcutta, jotka lupai
lcvat suuria vaikka civat hallitsc cdcs pikkuasioita, tai julkcavat
oikcudcnkaynncissa kasitclla kansalaisia koskcvan oikcudcn tarkcimpia
!
So. Scacvola.
v u n u , ~ s : ~
nakokohtia, vaikka civat lainkaan tunnc niita civatka olc koskaan niita
opctcllcct kumpaakin tapausta on kuitcnkin hclppoa ja vaivatonta
puolustaa. ihan siinakaan olc mitaan ihmccllista, ctta joku pystyy puo
lustamaan cocmptiosopimuksclla vihittya naista oikcudcssa, vaikka ci
tictaisi, kuinka scn kaava kuuluu. Ja jos kcrran picntcn ja suurtcn laivo
jcn ohjaamisccn vaaditaan samaa taitoa, pystyy pcrinnonjaon kaavasta
tictamatonkin ajamaan pcrintoa jakavan pcrhccn asiaa.
a. Mita tulcc csiin tuomiisi satamicstcn kasittclcmiin aarimmaiscn
mcrkittaviin tapauksiin, jotka pcrustuivat oikcudcllisiin kysymyksiin,
mika niista muka loppujcn lopuksi oli scllaincn, cttci hyva, joskin oikcus
oppiin pcrchtymaton puhuja olisi pystynyt puhumaan siita loistavasti:
Kokcncimmatkin lainoppincct olivat kaikissa naissa tapauksissa var
sin crimiclisia oikcudcn tulkinnasta, kutcn myos juuri mainitscmassasi
Manius Curiukscn tapaukscssa, Gaius Hostilius Mancinukscn kiista
asiassa ja scn pojan kohdalla, jonka toincn vaimo oli synnyttanyt mutta
cnsimmaiscllc vaimollc ci ollut ilmoitcttu asiasta.
a. Kysyn vain, mita hyotya puhujallc olisi naissa tapauksissa ollut
oikcudclliscsta tictamykscsta, kun voittajaksi olisi sclviytynyt sc oikcus
oppinut, joka olisi nojautunut toiscn crityisosaamisccn cika omaansa
cli oikcustictccn sijasta kaunopuhcisuutccn. lcn myos uscin kuullut,
kuinka Publius Crassukscn tavoitcllcssa cdiilin virkaa hancn luoksccn
tuli cras maalaismics kysymaan ncuvoa. Mics vcti Crassukscn sivuun,
csitti asiansa ja sai vastaukscn, joka oli pikcmminkin totuudcn kuin
kysyjan ctujcn mukaincn. Hanta vanhcmpi cntincn konsuli Scrvius
Galba avusti hanta, koska oli naittanut Crassukscn tyttarcn pojallccn
Gaiukscllc. Galba huomasi michcn alakuloisuudcn, kutsui tata nimclta
ja kysyi, missa asiassa tama oli puhutcllut Crassusta. Mics kcrtoi, ja
nahdcssaan taman olcvan kiihdyksissaan Galba sanoi: Huomaan Cras
sukscn vastannccn sinullc ajatuksissaan ja hajamicliscna.
v u n u , ~ s : ~
ac. Sittcn han tarttui Crassusta kadcsta ja kysyi talta: Kuulc nyt, mita
miclcssasi oikcin liikkui, kun mcnit vastaamaan hancllc silla tavoin:.
Crassus vastasi pitkan kokcmukscn tuomalla varmuudclla vahvistavansa,
ctta asia oli niin kuin han oli vastannut cika siita voinut olla cpailysta
kaan. Galba taas mainitsi pilan paitcn monta vastaavanlaista tapausta ja
csitti monta nakokohtaa, jotka puoltavat oikcudcnmukaisuutta lain kir
jainta vastaan. Crassus ci kycnnyt vctamaan Galballc vcrtoja vaittclyssa
han oli kylla hyva puhuja muttci alkuunkaan Galban vcroincn vaan
pakcni kirjailijoidcn pariin ja osoitti, ctta hancn kantansa oli lucttavissa
myos hancn vcljcnsa Publius Muciukscn tcoksista ja Scxtus Acliukscn
kommcntaarcista. Lopulta han kuitcnkin myonsi, ctta Galban kanta
vaikutti hyvaksyttavalta ja joksccnkin todcnmukaisclta.
a.. Tamantyyppisissa tapauksissa ci voi olla kysc mistaan juridiscsta
cpasclvyydcsta, cika niita tavalliscsti vicda lainkaan oikcutccn. Tuskinpa
kukaan vaatii itscllccn pcrintoa scllaiscn tcstamcntin nojalla, jonka
pcrhccnpaa on tchnyt, cnncn kuin hancllc on syntynyt poika: i vaadi,
koska on sclvaa, ctta tcstamcntti mitatoidaan, jos jalkccnpain syntyykin
pcrillincn. Tallaisista oikcustapauksista ci niin ollcn koidu oikcudcn
kayntcja. Puhuja voikin tyynin miclin sivuuttaa riitatapauksissa koko
taman osan oikcutta, joka cpailcmatta on myos scn laajin osa.
aa. Siina osassa oikcusticdctta, josta patcvimmatkin asiantuntijat kiis
tclcvat, puhujan ci olc vaikca loytaa puolustamansa osapuolcn tucksi jo
takuta auktoritccttia. Kun han on saanut talta kcihaat, han lcnnattaa nc
itsc puhujan voimillaan, cllct sittcn ajanut Manius Curiukscn asiaa ci
ka millaan pahalla tata oivallista micsta kohtaan Scacvolan kirjastcn tai
appcsi ohjcidcn avulla. tko ryhtynytkin ajamaan tasavcrtaisuudcn pcri
aatctta ja puolustamaan tcstamcnttcja ja vainajicn viimcista tahtoa:
a. lcn itsc uscin ollut kuuntclcmassa sinua, ja olct nahdakscni saa
nut cncmmiston tuomarcidcn aanista ctcnkin huumorisi, hicnovaraiscn
c v u n u , ~ s : ~
alysi ja hicnostuncidcn sutkaustcsi ansiosta, csimcrkiksi kun laskit lcik
kia Scacvolan yliampuvasta rikkiviisaudcsta ja olit ihailcvinasi hancn
alyaan, kun han oli tullut siihcn tuloksccn, ctta pitaa syntya, cnncn kuin
voi kuolla. Tai kun kokosit tcravaalyiscsti mutta samalla huvittavasti ja
humoristiscsti lacista, scnaatin paatoksista ja jokapaivaiscsta clamasta
ja puhccsta csimcrkkcja siita, kuinka noudattamalla kirjaimia ajatustcn
sijaan ci saada aikaan mitaan. ikcudcnistunto tayttyi hilpcydcsta ja ric
musta. n kasita, mita hyotya sinullc oli tuossa tapaukscssa kansalaisia
koskcvan oikcudcn harjoittamiscsta sinuahan hyodyttivat ainutlaatui
sct puhujankykysi, jotka yhdistit lcikillisyytccn ja rakastcttavuutccn.
a. Jopa itsc Mucius, suvussaan kulkcnccn oikcusopin ja sitcn mcl
kcinpa pcrintonsa puolustaja, mita scllaista han puhui tuossa jutussa
sinua vastaan, mika vaikutti kansalaisia koskcvasta oikcudcsta laina
tulta: Mita lakia han lainasi: Mita scllaista han paljasti, mika oli maal
likoillc cpasclvaa: Hancn koko puhccnsahan tosin pyori scn ymparilla,
ctta kirjoitctun sanan on paincttava vaaassa cncmman. Kaikki koulu
pojatkin harjoittclcvat opcttajansa johdolla tata, kun opcttclcvat saman
tyyppisissa tapauksissa puolustamaan milloin kirjoitcttua sanaa, milloin
oikcudcnmukaisuutta.
a. Sinun olisi miclcstani pitanyt mainitussa sotilaan tapaukscssa tukcu
tua Hostiliukscn kannckaavoihin cika omaan valtaasi ja puhujankykyihisi,
olisitpa sittcn puolustanut pcrillista tai sotilasta. Jos olisit puolustanut
tcstamcnttia, olisit toiminut niin, ctta oikcudcnkaynnissa olisi tuntunut
olcvan pclissa koko pcrintooikcus, ja jos taas olisit ajanut sotilaan asiaa,
olisit tapasi mukaan sanoillasi hcrattanyt hancn isansa hcnkiin ja tuo
nut hanct kaikkicn silmicn ctccn. Han olisi sylcillyt poikaansa ja usko
nut taman itkicn satamicstcn huomaan. lisit Hcrculcs vickoon saanut
kivctkin itkcmaan ja valittamaan, jotta koko tuo kaava niin kuin sana
muoto kuuluu ci vaikuttaisi kahdcntoista taulun laista otctulta scnhan
sina asctat kaikkicn kirjakokoclmicn cdcllc vaan opcttajan litanialta.
. v u n u , ~ s : ~
a6. Syytat nuoria michia laiskuudcsta, koska nama civat oitis opcttclc
tata miclcstasi niin hclppoa oppialaa juuri niidcnhan pitaisi huomata
scn hclppous, jotka kuljcskclcvat ympariinsa poyhkcillcn tictamykscl
laan ja ylvastcllcn, ikaan kuin ala olisi kovinkin vaikca. Scn huomaat
sinakin, joka vaitat hclpoksi scllaista oppialaa, jonka ct tahan asti olc
myontanyt olcvan oppiala lainkaan mutta josta voi tulla scllaincn, jos
joku joskus oppii jonkin muun oppialan voidaksccn saada aikaan taman
alan. Tullakscni sittcn siihcn, ctta sc on muka niin hauskaa kaikki
kylla suovat sinullc taman miclihyvan mutta kcstavat itsc olla ilmankin,
jos olisi pakko opctclla ulkoa jotain, jokaincn opcttclisi micluummin
Pacuviukscn Teucerin kuin kauppatavaran myymista koskcvat Mani
liukscn lait.
a,. Miclcstasi mcidan on jo isanmaan rakkaudcstakin tunncttava csi
isicmmc aikojcn tavat ctko olc huomannut, ctta muinaisct lait ovat
joko itscstaan vanhcntuncct tai nc on korvattu uusilla: Sinun mukaasi
kansalaisia koskcvan oikcudcn ansiosta saadaan rchtcja michia, koska
lait takaavat palkinnot hyvccllisyydcsta ja rangaistuksct pahcista mina
ainakin olcn aina ollut sita miclta, ctta mikali hyvccllisyytta ylipaansa
voidaan ihmisillc opcttaa, sc tchdaan opastamalla ja kchottamalla cika
uhkailcmalla, pakottamalla ja pclottclcmalla. Pystymmchan ilman
minkaanlaista oikcudcllista tictamystakin ymmartamaan, kuinka hyva
on kavahtaa pahuutta.
a. masta puolcstani minahan olcn ainoa, jonka myonsit voivan
hoitaa oikcudcnkaynnit hyvin ilman mitaan oikcudcllista tictamystakin
voin vastata sinullc, Crassus, cttcn olc koskaan saanut oppia kansa
laisia koskcvassa oikcudcssa cnka tosin koskaan kaivannutkaan moista
tictamysta niissa oikcusjutuissa, joita olcn pystynyt oikcudcssa puolus
tamaan. n nact aivan cri asia olla jonkin alan tai taidon asiantuntija
kuin valttaa olcmasta ikavystyttava ja kompclo jokapaivaiscssa clamassa
ja ihmistcn valiscssa kanssakaymiscssa!
a v u n u , ~ s : ~
a. Kcncllapa ci olc mahdollisuutta itsc kayda maatilallaan tai tarkas
taa maatiluksiaan huvin tai virkistykscn vuoksi: i kai yksikaan ihmi
ncn olc niin sokca tai typcra, cttci olisi lainkaan pcrilla siita, mita on
kylvo ja sadonkorjuu, mita on puidcn ja viinikoynnostcn karsimincn ja
mihin vuodcnaikaan ja mitcn nc tchdaan. Jos siis on tarkastcttava tiluk
sct, uskottava viljclysasioissa tilanhoitajallc jokin tchtava tai anncttava
kasky pchtorillc, onko kcntics opctcltava ulkoa karthagolaiscn Magon
kirjat vai voidaanko tyytya ylcisccn tictamyksccn: Miksi cmmc siis voi
hankkia kansalaisia koskcvasta oikcudcstakin vain scn vcrran tictoa,
cttcmmc vaikuta muukalaisilta tai uusilta tulokkailta omassa maas
sammc, ctcnkin kun kulutammc aikaammc oikcudcnkaynncissa, liikc
toimissa ja Forumilla:
ac. Jos hoidcttavakscmmc uskotaan liian visaincn juttu, asiasta olisi us
koakscni vaikca ncuvotclla Scacvolan kanssa, vaikka asian osapuolct itsc
toimittaisivat mcillc kaikki paatoksct ja ticdot. Jos kiista koskcc jotain
konkrccttista asiaa, jos csimcrkiksi pitaisi maaritclla rajoja cika voida
saapua paikan paallc tutkimaan asiaa tai kiistcllaan tilikirjoista ja maksu
osoituksista, pakostakin opimmc mutkikkaita ja uscin visaisiakin asioi
ta pcrustcclliscsti. Jos mcidan on tunncttava lakcja ja oikcusoppincidcn
nakcmyksia, onko syyta pclata, cttcmmc pysty kasittamaan niita, cllcm
mc olc nuorcsta pitacn opiskcllcct kansalaisia koskcvaa oikcutta: iko
kansalaisia koskcvan oikcudcn tuntcmukscsta siis olc puhujallc mitaan
hyotya: n voi vaittaa mistaan syvalliscsta tictamykscsta, cttci siita olisi
hyotya ctcnkaan scllaiscllc puhujallc, jonka on koristcltava kaunopuhci
suutcnsa suurclla maaralla argumcnttcja. Puhujallc valttamattomia tictoja
on kuitcnkin hyvin paljon, ja nc ovat niin laajaalaisia ja vaikcita, cttcn
soisi hancn hajottavan ahkcrointiaan liian moncllc tahollc.
a.. Kukapa kiistaisi scn, ctta puhuja tarvitscc liikkcissaan ja ascnnois
saan scllaista clchdintaa ja vichattavyytta kuin nayttclija Rosciuksclla:
Kukaan ci kuitcnkaan kchota nuoria puhctaidon opiskclijoita ahkcroi
v u n u , ~ s : ~
maan clchtimiscn opcttclussa nayttclijoidcn tapaan. Mikapa olisi puhu
jallc yhta tarkcaa kuin aani: n silti ncuvo kctaan puhctaidon opiskclijaa
pitamaan huolta aancstaan krcikkalaistcn ja tragcdianayttclijoidcn
tavoin, jotka pitavat istualtaan puhcharjoituksia vuosikaudct ja cnncn
csiintymistaan nostavat joka paiva vahitcllcn aantaan makuuascnnossa
ja laskcvat sita sittcn istualtaan korkcimmasta matalimpaan. Jos haluai
simmc tchda nain, cmmc chtisi lausua ylistys ja haalauluja niin monta
kcrtaa kuin ohjcidcn mukaan pitaisi, kun asiakkaammc jo julistcttai
siin syylliscksi!
aa. Jos mcilla ci olc mahdollisuutta harjoitclla clchdintaa, joka on suu
rcksi avuksi puhujallc, cika aancnkayttoa, joka cnitcn cdcsauttaa ja pitaa
ylla kaunopuhcisuutta, vaan pystymmc kummassakin saavuttamaan
vain scn vcrran kuin jokapaivaistcn tchtavicn taistclutantcrcclta liikcncc
aikaa, niin vicla vahcmman voidaan varata aikaa kansalaisia koskcvan
oikcudcn opcttclullc. Sc voidaan sita paitsi opctclla myos paakohdittain,
ilman systcmaattista opctusta, ja sc croaa aancnkaytosta ja clchdinnasta
siina, ctta aanta ja clcita ci voida yhtakkia vain ottaa ja tcmmata jostain.
ikcudcllincn ratkaisu johonkin tapauksccn taas voidaan saada vaikka
hctkcssa joltain asiantuntijalta tai alan kirjallisuudcsta.
a. Krcikassa on suurimmilla puhujilla oikcudcnkaynncissa pragmaati
koiksi kutsuttuja avustajia, kutcn askcn mainitsitkin, koska hc ovat itsc
tyystin asiantuntcmattomia. mat kansalaiscmmc ovat siina suhtccssa
mcnctcllcct paljon parcmmin, koska ovat halunncct, ctta maincikkaim
picn hcnkiloidcn arvovalta turvaisi lait ja oikcudcn. Jos krcikkalaisct
kuitcnkin olisivat pitancct niin valttamattomana, ctta puhuja saa oppia
kansalaisia koskcvassa oikcudcssa, civat hc olisi antancct hancllc avus
tajaksi pragmaatikkoa.
a. Sanoit vanhustcn valttyvan yksinaisyydclta siviilioikcudcn tuntc
mukscn avulla chkapa sama onnistuu myos suurclla rahamaaralla!
v u n u , ~ s : ~
mmc kuitcnkaan olc ratkaiscmassa, mika on mcillc hyodyksi, vaan
sita, mika on puhujallc valttamatonta. Tosin samaisclla Rosciuksclla on
tapana sanoa (otan yhdclta ja samalta taitcilijalta uscampia csimcrkkcja
yhtalaisyyksista puhujaan), ctta mita cncmman hancllc karttuu ikaa, sita
vcrkkaiscmmin hanclta kayvat huilunsoittajan tahdit ja sita rcnnom
pia lauluista tulcc. Jos nain tckcc Rosciuskin, jota scntaan sitovat tictty
rytmi ja runomitta, kuinka paljon hclpommin mc puhujat voimmckaan
hollcntaa ja jopa muuttaa puhcrytmiammc:
a. Sinahan ticdat, Crassus, kuinka monia crilaisia puhctapoja on, cnka
ticda, olctko juuri sina osoittanut scn cnsimmaiscna, silla olcthan jo
kauan puhunut paljon rcnnommin ja maltilliscmmin kuin sinulla oli
cnncn tapana. Ja tama nykyincn painokas mutta maltillincn puhctapasi
on aivan yhta micluista kuultavaa kuin cntincn mahtipontisuus ja jan
nitc. n ollut monia puhujia, kutcn kuuluisat Scipio tai Laclius, jotka
saavuttivat tarkoituspcransa vain hicman kiihkcammalla puhctyylilla
civatka koskaan koctcllcct kcuhkojaan tai huutancct niin kuin Scrvius
Galba. Jos ct siis voi tai halua tchda nain, pclkaatko, ctta sinun, tuossa
ascmassa olcvan michcn ja kansalaiscn, kodin hylkaavat muutkin, jos
riitaosapuolct civat cnaa nuohoakaan siclla: lcn niin kaukana tasta
nakcmykscsta, ctta katson, cttci vanhuudcnturvaa pida laskca ncuvoa
pyytavicn maaran varaan, ja suorastaan odotan tuota sinun niin pclkaa
maasi yksinaisyytta kuin rauhaisaa satamaa ikaan. lcnkin sita miclta,
ctta ihanin vanhuudcnlohtu on joutilas aika.
a6. Kaikcssa muussa cli puhun nyt historiasta, julkisoikcudcn
tuntcmukscsta, mcnncisyydcn tapahtumista ja csimcrkkicn kaytosta
kaannyn tarvittacssa ystavani Congukscn, crinomaiscn ja naissa asioissa
paljon oppia saanccn michcn puolccn. nka hangoittclc vastaan, jos
nuorct tahtovat noudattaa kchotustasi ja lukca kaikcn mahdolliscn,
kuunnclla kaikkca mahdollista, harjoittaa kaikkia vapaallc michcllc
sopivia tictcita ja hankkia laajan sivistykscn. Minusta vain tuntuu, cttci
v u n u , ~ s : ~
hcillc jaa siihcn juurikaan aikaa, jos hc haluavat noudattaa sinun, Cras
sus, antamiasi ohjcita ja panna nc taytantoon! \aikuttaa silta, ctta olct
ascttanut naillc nuorillc mclkcin liian ankaria saantoja, vaikka nc saat
tavat hyvinkin olla tarpccn hcidan tavoittcidcnsa saavuttamiscksi.
a,. \aivaa tosiaankin saa nahda, kun osallistuu oikcusjuttuja jaljittclc
viin improvisoituihin harjoituksiin, opcttclcc tarkkaa ja syvallista val
mistclua tai suorittaa kuuluisia kirjallisia harjoituksiasi joita kaikkia
syystakin kutsuit puhctaidon hiojiksi ja opcttajiksi. Myos oman puhccn
vcrtaamincn muidcn kirjoituksiin ja spontaanin kcskustclun virittami
ncn jonkun muun kirjoitukscsta kchumis, moittimis, hyvaksymis tai
kumoamistarkoitukscssa on varsin huomattava ponnistus niin muistin
kuin jaljittclcmiscnkin kannalta.
a. Sita vastoin kavahdin vaatimustasi, ctta jokaiscn mcista pitaisi olla
jonkinlaincn Roscius, ja pclkaan pahoin scn pikcmminkin saikyttavan
kuin rohkaiscvan. Sanoit myos, ctta hyvia puolia ci kuitcnkaan panna
mcrkillc siina maarin, kuin huonot syopyvat kuulijoidcn micliin niidcn
hcrattaman tympcydcntuntccn vuoksi. Mcita puhujia ci miclcstani pida
arvioida yhta pikkutarkasti kuin nayttclijoita.
a. lcn huomannut, ctta mcita kuunncllaan tarkkaavaiscsti, vaikka
aancmmc olisi kahcakin, silla puhccnaihc ja oikcusjuttu kylla pitavat
ylcison ottccssaan. Nayttclija Acsopus sita vastoin vihcllctaan hcti ulos,
jos hancn aancnsa alkaa hiukankin kahcytya! Scllaisilla aloilla, joilla
vaaditaan cnncn kaikkca kuulonautintoa, nact narkastytaan hcti, kun
nautinto hiukankin vahcncc. Kaunopuhcisuudcssa sita vastoin monct
scikat pitavat kiinnostusta ylla. \aikka nc civat kaikki olisikaan cnsi
luokkaisia mutta uscimmat ainakin huomattavia, nc vaikuttavat kuitcn
kin puhujan kayttamina vaistamatta ihailtavilta.
6 v u n u , ~ s : ~
KAYTANNSSA HARJAANTUM! SN MRK! TYS
a6c. Lahtotilantccsccn palatakscni, olctctaan, ctta puhuja on hcnkilo,
joka kykcncc puhumaan vakuuttavasti, kutcn Crassus kuvaili. Hancn
pitaa kuitcnkin pysytclla jokapaivaiscn claman ja Forumin tapahtu
micn piirissa, sulkca pois kaikki muut opinnot riippumatta siita, kuinka
suurcnmoisia ja ylistcttyja nc ovatkaan, ja kcskittya vain tahan yhtccn
alaan ja ahcrtaa scn parissa paivat ja yot. Hancn tulcc jaljitclla kuuluisaa
atccnalaista cmosthcncsta, jollc varmasti voidaan suoda puhctaidon
johtoascma. Hancn kcrrotaan ollccn niin innostunut ja ahkcra, ctta
hancn tunnollisuutcnsa ja uuttcruutcnsa voittivat aluksi synnynnaisct
puuttcct. Hanclla oli niin paha puhcvika, cttci han pystynyt lausumaan
cdcs opiskclcmansa alan cnsimmaista kirjainta, mutta han oppi sinnik
kaasti harjoittclcmalla puhumaan niin, cttci kcncnkaan katsottu puhu
van sclvcmmin.
a6.. Lisaksi han hcngitti liian tihcasti mutta paasi silti puhcissaan suu
riin tuloksiin pidattamalla hcngitystaan, niin ctta pystyi saamaan yhtccn
lauscjaksoon kaksi aancn nousua ja laskua, kutcn hancn tcoksistaan kay
ilmi. Kcrrotaan, ctta hanclla oli myos tapana lausua uscita sakcita suu
taynna picnia kivia korkcalla aanclla yhtccn hcngcnvctoon cika suinkaan
paikallaan ollcn, vaan kavcllcssaan ja jyrkkaa makca noustcssaan.
a6a. lcn chdottomasti sita miclta, Crassus, ctta nuoria pitaa kannus
taa uurastamaan tallaisin kchotuksin. Kaikki sc muu, minka kokosit cri
opinnoista ja aloista, ci miclcstani kuulu puhujan varsinaisiin vclvoittci
siin ja tchtaviin, vaikka itsc olctkin oppinut scn kaikcn. Kun Antonius
oli lopcttanut, Sulpicius ja Cotta nayttivat olcvan pcrin cpavarmoja siita,
kumman puhc tuntuisi olcvan lahcmpana totuutta.
a6. Sittcn Crassus sanoi: Antonius, tcct puhujasta jonkinlaiscn tyo
michcn, cnka ticda, ajattclctko todclla niin vai kaytatko vain ilmiomaista
, v u n u , ~ s : ~
kumoamiskykyasi, jossa ci kukaan olc ctcvampi. Taman kyvyn harjoitta
mincn toki kuuluu puhujallc, mutta nykyaan sc kuuluu losocn tapoi
hin ja ctcnkin niidcn, joilla on tapana puhua kaikista csitctyista aihcista
vuolassanaiscsti puolcsta ja vastaan.
a6. n ajatcllut joutuvani ctcnkaan naidcn nuorukaistcn kuullcn opct
tamaan ainoastaan, millaincn on sc, jonka tyyssijana ovat oikcussalit ja
jolla ci olisi cncmpaa anncttavaa kuin oikcusjutut vaativat. Tahtaimcs
sani oli jotain suurcmpaa, kun olin sita miclta, ctta puhujalta ci pida
puuttua mitaan varustctta varsinkaan omassa valtiossammc. Sina sita
vastoin rajasit puhujan tchtavat kovin ahtaasti, jotcn voit hclpommin
csittaa mcillc, mita olct saanut tulokscksi tutkittuasi puhujan vclvoittcita
ja puhujan alan ohjcita, mutta luulcnpa, ctta vasta huomcnna.
a6. Tanaan olcmmc jo puhuncct tarpccksi. Nyt Scacvolakin, joka paatti
mcnna omallc Tusculumin huvilallccn, voi lcvahtaa vahascn, kun kuu
muus hcllittaa, ja huolchtikaammc mckin hyvinvoinnistammc, koska on
scn aika. Kaikki olivat samaa miclta. Sittcn Scacvola sanoi: Toivonpa,
cttcn olisi luvannut Lucius Acliukscllc tulcvani tanaan huvilallcni, silla
micluummin kuuntclisin Antoniusta! Ja noustcssaan ylos han sanoi
hymyillcn: Minua ci niinkaan harmittanut sc, ctta han suomi kansa
laisia koskcvaa oikcuttammc, vaan pikcmminkin huvitti hancn tunnus
tukscnsa, cttci han tunnc sita.
v u n u , ~ s : ~
!! K!RJA
CRASSUKSN JA ANTN! UKSN PP! N! SUUS
.. Muistat varmaan, Quintus, kuinka lapsuudcssammc uskottiin ylci
scsti, cttci Lucius Crassus ollut saanut scn kummcmpaa oppia kuin
pikkupoikana alkcisopctusta ja ctta Marcus Antonius puolcstaan oli
tictamaton ja vailla kaikkca sivistysta. li tosin monia scllaisiakin, jotka
civat uskoncct asian olcvan niin, mutta hc halusivat kuitcnkin hatistclla
mcidat puhctaidon opinnoista innostuncct kaikcn opilliscn sivistyk
scn parista ja kuuluttivat micluusti julki cdclla mainitscmiani scikkoja
naista puhujista, jotta pitaisimmc omaa uurastustammc hukkaan hci
tcttyna ja isammc, crinomaiscn ja viisaan michcn, vuokscmmc nakcmaa
vaivaa holmona. livathan nama opilliscsti sivistymattomat michctkin
yltancct ylimmallc kaytannon alyn tasollc ja hankkincct uskomattoman
puhctaitonsa.
a. Mcilla oli silloin scnikaistcn poikicn tavoin tapana kumota tallais
tcn ihmistcn puhcita vctoamalla todistajiin suvun piirista: isaammc,
tatimmc michccn Gaius Aculcoon, jota Crassus arvosti cncmman kuin
kctaan muuta, ja sctaammc Lucius Ciccroon, joka oli lahtcnyt Kilikiaan
ja palannut siclta yhdcssa Antoniukscn kanssa. Hc nact kcrtoivat mcillc
uscin lavcasti Crassukscn opinnoista ja oppincisuudcsta. Saimmc scrk
kujcmmc kanssa kuulla puhuttavan Crassusta kiinnostavista aihcista ja
myos opctusta hancn tuttavapiiriinsa kuuluvilta opcttajilta. Mc pojat
kin huomasimmc uscin hancn puhuvan krcikkaa kuin ci olisi koskaan
muuta kiclta osannutkaan. Han myos kysyi opcttajiltammc ja kasittcli
puhccssaan kaikcnlaisia asioita, ikaan kuin mikaan ci olisi ollut hancllc
uutta tai cnncnkuulumatonta.
. c c v u n u , ~ s : ~
. Saimmc myos uscin kuulla sivistyncclta scdaltammc, ctta Antonius oli
niin Atccnassa kuin Rodokscssakin kaynyt syvallisia kcskustcluja kor
kcasti oppincidcn micstcn kanssa. Kysclin nuorcna poikana uscin itsckin
hanclta kaikcnlaista scn vcrran, kuin scnikaiscllc tyypillisclta ujoudcltani
saatoin. Tassa kaikcssa ci kai olc sinullc mitaan uutta. Kcrroinhan sinullc
jo aikaiscmmin, kuinka sain lukuistcn ja moncnlaisia aihcita kasittclc
vicn kcskustclujcmmc pcrustcclla scn vaikutclman, cttci Antonius ollut
harjaantumaton tai tictamaton missaan scllaiscssa, mita kykcnin cdcs
jollain tapaa arvioimaan.
. Crassus ci siis halunnut antaa niinkaan sita vaikutclmaa, ctta olisi ollut
tyystin oppimaton, vaan pikcmminkin scllaiscn, ctta ylcnkatsoi oppi
ncisuutta ja asctti omicn maanmicstcmmc alyn krcikkalaistcn cdcllc
kaikilla aloilla. Antonius taas katsoi kansalaistcmmc suhtautuvan hancn
puhcisiinsa suopcammin, jos uskottaisiin, ctta han ci ollut koskaan opis
kcllut mitaan. Toincn siis arvcli olcvansa vaikutusvaltaiscmpi, jos hancn
uskottaisiin halvcksivan krcikkalaisia, ja toincn taas, jos uskottaisiin,
cttci han ollut krcikkalaisista ikina kuullutkaan.
. Talla haavaa on samantckcvaa, mika hcidan tarkoitukscnaan oli, mutta
tyoni tassa vaihccssa on olcnnaista, ctta kukaan ci olc koskaan voinut
loistaa ja olla johtavassa ascmassa kaunopuhcisuudcn alalla, cllci olc
scka hallinnut rctoriikkaa ctta hankkinut laajoja ylcistictoja. Joksccn
kin kaikki muut alat ovat itscnaisia, mutta puhctaidolla tarkoitctaan
asiantuntcvaa, kokcnutta ja tyylikkasta puhumista aihccsta riippumatta,
jotcn ci voida maaritclla mitaan ticttya aluctta, jonka rajojcn sisallc sc
sopisi. Jos joku vaittaa pystyvansa puhumaan kaunopuhciscsti, hancn on
puhuttava hyvin kaikcsta, mika voi olla ihmistcn vaittclyn aihccna, tai
sittcn suosiolla luovuttava puhujan nimikkccsta.
6. Myonnan kylla, ctta niin omassa valtiossammc kuin Krcikassakin,
missa on aina suurcsti arvostcttu tata alaa, on ollut monia loistavaalyisia
. c . v u n u , ~ s : ~
ja ctcvia puhujia, joilla ci kuitcnkaan olc ollut laajaa ylcistictamysta.
Sita vastoin vaitan, ctta Crassus ja Antonius civat olisi voincct olla niin
kaunopuhcisia cika hcilla olisi voinut olla niin rikasta ilmaisutapaa, jos
hc civat olisi hallinncct kaikkia niita asioita, jotka scllaisccn alykkyy
tccn liitctaan.
,. Ryhdyinkin miclcllani saattamaan kirjallisccn muotoon Crassukscn
ja Antoniukscn tasta aihccsta aikanaan kaymia kcskustcluja. Tarkoituk
scnani on kitkca sc pcrintciscsti vallinnut kasitys, ctta toincn hcista ci
ollut kovin oppinut ja toincn taas olisi ollut aivan oppimaton, ja tallcttaa
kirjaani, mita suurimmat puhujat ovat miclcstani ncrokkaasti puhuncct
puhctaidosta, jos vain olcn asian joksccnkin oikcin ymmartanyt. Haluan
myos pclastaa hcidan jo haalistuvan mainccnsa vaipumasta unholaan ja
hiljaisuutccn.
. n chka olisi katsonut tata vaivannakoa vclvollisuudckscni, jos hci
dat tunncttaisiin hcidan omista kirjoituksistaan. n kuitcnkin otcttava
huomioon, ctta toisclta on sailynyt kirjoituksia vain niukasti ja nckin
nuoruusvuosilta, ja toincn taas ci olc jattanyt jalkccnsa mitaan kirjal
lista. Ajattclin siis olcvani naillc suurillc ncroillc vclkaa scn, ctta tckisin
mahdollisuuksicni mukaan hcidan muistostaan kuolcmattoman nyt,
kun sc on vicla clava.
. Kaydcssani kasiksi tahan tyohon voin hyvalla syylla odottaa onnis
tuvanikin siina, silla cnhan kirjoita vaikkapa Scrvius Galban tai Gaius
Carbon puhctaidosta, jolloin voisin scpittaa mita haluaisin cika kukaan
voisi kumota sanojani omilla muistikuvillaan. Julkaiscn taman tcokscn,
jotta siihcn tutustuisivat ihmisct, jotka ovat uscin itsc kuunncllcct siina
kasitcltyja michia. Nain voisin csitclla nama kaksi suurmicsta niillc,
jotka civat olc milloinkaan nahncct hcita, ja kayttaa todistusaincistona
nama molcmmat puhujat tuntcncidcn, yha kcskuudcssammc clavicn
hcnkiloidcn muistikuvia.
. c a v u n u , ~ s : ~
.c. n liioin aio ahdistclla sinua nyt opctustarkoitukscssa, rakas parahin
vcljcni, millaan rctoriikan kirjoilla, joita pidat lattcina ja kompcloina. Ja
voiko kcncllakaan olla tasmalliscmpaa tai hicnostunccmpaa puhctapaa
kuin sinulla: lct karttanut puhujaksi ryhtymista licnccko tuo johtu
nut hcnkilokohtaiscsta valinnasta, kutcn tapaat sanoa, vai arkuudcsta ja
jonkinlaiscsta luontaiscsta pidattyvaisyydcsta, kutcn kaunopuhcisuudcn
isa !sokratcs kirjoitti itscstaan, vai ajattclitko kcntics, ctta yksi rcctori
niin pcrhcpiirissa kuin lahcs koko Roomassakin riittaa, kutcn sinulla
on tapana pilailla mutta cn kuitcnkaan usko sinun luokittclcvan naita
kirjoja siihcn lajiin, jonka kustannuksclla aivan syystakin pilaillaan scn
kirjoittajicn sivistymattomyydcn vuoksi.
... Crassukscn ja Antoniukscn puhccsta ci olc miclcstani jatctty pois mitaan,
mita ihmiscn hcidan aikanaan cdcllytcttiin oppivan ja tictavan suurcn
moiscn alyn, vasymattoman opiskclun, korkcan oppincisuudcn ja jatkuvan
harjoittclun ansiosta. \oit hclposti arvioida asiaa itsckin, silla halusithan
oppia puhctaidon tcorccttisct pcrustcct itsckscsi ja kaytannon taas minun
valitykscllani. Jotta kuitcnkin pystyisin saattamaan ottamani vaativan tch
tavan nopcammin loppuun, jatctaan siksccn minun kchotukscni ja palataan
nayttamollc tuotujcn hcnkiloidcn kcskustcluun.
CATULUS JA CASAR L! ! TTY\AT SURAAN
.a. Kcskustclua scuraavana paivana toiscn hctkcn vaihcilla
.
paikallc
saapui yhtakkia vanhcmpi Quintus Catulus vcljcnsa Gaius Juliukscn
scurassa. Crassus oli vicla vuotccssa, Sulpicius istui hancn luonaan ja
Antonius kavcli Cottan kanssa pylvaskaytavassa. Kuultuaan micstcn
tullccn Crassus nousi kiihtynccna, ja kaikki ihmcttclivat pclastyncina,
oliko hcidan tuloonsa jokin vakavakin syy.
!
Noin scitscmalta aamulla.
. c v u n u , ~ s : ~
.. Kun hc olivat tcrvchtincct toisiaan lampimasti, niin kuin hcidan
tapanaan oli, Crassus kysyi: Mikas tcidat tannc toi: Kuuluuko jotain
uutta: i niin mitaan, vastasi Catulus, ticdathan ctta roomalaiskisat
ovat juuri mcncillaan. n taysin ymmarrcttavaa, jos pidat mcita hup
suina tai rasittavina, mutta Cacsar tuli cilcn illalla huvilallcni ja sanoi
tavannccnsa taalta palannccn Scacvolan, jolta oli kuullut vallan kummia.
Sina, jota olcn niin uscin yrittanyt kaikin kcinoin saada osallistumaan
kcskustcluun, olit kuulcmma kcskustcllut Antoniukscn kanssa juurta
jaksain kaunopuhcisuudcsta ja vaitcllyt lahcs krcikkalaistcn tapaan!
.. \cljcni ancli sittcn minua tulcmaan tannc kanssaan, ja olinkin var
sin innokas kuulcmaan tcita, mutta pclkasin olcvammc hairioksi, jos
ilmcstyisimmc tannc. Han kcrtoi Scacvolan sanonccn, ctta suuri osa
kcskustclusta oli itsc asiassa lykatty tahan paivaan. Jos olct sita miclta
ctta olcmmc ollcct liian innokkaita, panc sc Cacsarin tiliin, jos taas liian
tungcttclcvia, syyta mcita molcmpia! Mc puolcstammc olcmmc iloisia,
ctta tulimmc tannc, mikali vain cmmc olc hairioksi.
.. Crassus virkkoi: Mina taas olisin ollut iloincn, mista tahansa syysta
olisittc tullcctkin, silla saanhan nahda luonani rakkaimmat ystavani.
lisin tosin halunnut syyn ollccn micluummin mika tahansa muu kuin
tuo mainitscmasi, silla cn totta puhucn olc koskaan ollut niin tyytyma
ton itsccni kuin cilcn! Sc johtui cnncn kaikkca hyvantahtoisuudcstani,
silla tchdcssani nuorillc micliksi unohdin tyystin olcvani jo vanha mics
ja tcin scllaista, mita cn tchnyt cdcs nuorcna, nimittain puhuin tcorcct
tisista kysymyksista. Minun kannaltani sattui kuitcnkin niin oivalliscsti,
ctta oman osuutcni paatyttya saavuittc nyt kuulcmaan Antoniusta!
.6. Cacsar sanoi: Mina puolcstani, Crassus, olcn oikcin innokas kuulc
maan sinua tuossa pidcmmassa yhtajaksoiscssa kcskustclussa, mutta jos
sc ci olc mahdollista, tyydyn kylla tavanomaisccnkin puhccsccsi. Sitcn
voin tcstata myos sita, onko ystavallani Sulpiciuksclla tai Cottalla sinuun
. c v u n u , ~ s : ~
cncmman vaikutusvaltaa kuin minulla, ja saan varmasti sinut taivutcltua
osoittamaan minullc ja Catulukscllckin vahascn rakastcttavuudcstasi.
Jos sc ci olc miclccsi, cn ahdistclc sinua cnka toimi sitcn, ctta paasisit
arvostclcmaan minua houkaksi, kun pclkaat itsckin olcvasi scllaincn.
.,. Crassus vastasi: Hcrculcs scntaan, Cacsar, olcn aina ollut sita miclta,
ctta kaikista latinan kiclcn sanoista talla sanalla on laajin mcrkitys. Hou
kaksi (ineptus) kutsuttu on kasittaakscni saanut nimitykscnsa siita, cttci
jokin olc sopivaa (aptus). Talla sanalla on kiclcssammc uscita cri mcrki
tyksia. Sanaa ineptus kaytctaan ihmiscsta, joka ci tajua, mita olosuhtcct
vaativat, joka puhuu liikaa ja joka tuo itscaan csillc taikka ci ota huo
mioon lahcistcnsa ascmaa cika ctua lyhycsti sanottuna jollain tavalla
taitamatonta tai ylcnpalttista ihmista.
.. Tama pahc rchottaa Krcikan niin ylcn sivistynccn kansan kcskuudcssa.
Hc civat olc cdcs antancct tallc vitsaukscllc nimca, koska civat tajua scn
mcrkitysta! \aikka kuinka yritcttaisiin sclvittaa, mika sana krcikkalaisil
la vastaa sanaa ineptus, ci scllaista loydy. Kaikista hcidan lukcmattomista
huonoa makua osoittavista kotkotuksistaan varmaankin pahin on hci
dan tapansa kcskustclla scikkapcraiscsti visaisista tai joutavanpaivaisista
asioista missa hyvansa paikassa ja kcncn kanssa tahansa. Juuri niin nama
nuorct michct pakottivat mcidat cilcn vastoin tahtoammc tckcmaan!
.. Catulus sanoi: Mutta Crassus, nc krcikkalaisct, jotka olivat omissa
valtioissaan suuria ja kuuluisia, kutcn sina olct ja kutcn mc kaikki
pyrimmc olcmaan omassammc, olivat aivan crilaisia kuin nama nykyi
sct, jotka tuppautuvat korviimmc, civatka hc vapaaaikanaankaan kaih
tancct tallaisia kcskustcluja.
ac. Jos sinusta houkkia ovat scllaisct niin kuin pitaakin ajatclla joilla
ci olc mitaan olosuhtcidcn, paikan cika ihmistcn tajua, tuntuuko tama
paikkakin kcntics sinusta cpasopivalta, koska pylvaskaytava, jossa kavc
. c v u n u , ~ s : ~
lcmmc, harjoituskcntta ja hajallaan olcvat istumapaikat tuovat jotcn
kin miclccn krcikkalaistcn gymnasionit ja niissa kaydyt kcskustclut:
Tai voitko vaittaa cpasopivaksi tata taysin joutilaista hctkca, jollaincn
on mcillc niin harvinaista hcrkkua ja johon mcilla nyt on aivan toi
vcidcmmc mukaiscsti mahdollisuus: \ai onko tamantyyppincn kcskus
tclu miclcstasi lasnaolijoillc vicrasta: lcmmchan kaikki yhta miclta
siita, cttci clamassa olc mitaan miclta, jos siina ci olc tallaisia pyrki
myksia.
a.. Mina nacn asian aivan cri kannalta, vastasi Crassus, silla kasit
taakscni krcikkalaisct kcksivat voimistclupaikkansa, istuinpaikkansa ja
pylvaskaytavansa, Catulus, ruumiinharjoitusta ja huvittclua civatka suin
kaan kcskustclcmista vartcn. Gymnasionithan oli kcksitty satoja vuosia
aicmmin, cnncn kuin losot alkoivat niissa lavcrrclla. Filosot pita
vat nykyaan niita kaikkia hallussaan, mutta viclakin hcidan kuulijansa
kuulcvat micluummin lcntavan kickon kuin loson aancn. Kickko
kun kolahtaa, kaikki jattavat loson kcskcn hancn tarkcita ja vakavia
asioita kasittclcvaa puhcttaan ja mcncvat voitclcmaan itscnsa. Hc asct
tavat sitcn moiscn kcpcan huvin losocn kaikkcin hyodyllisimpana
pitaman toiminnan cdcllc.
aa. Siita olcn kylla samaa miclta, ctta mcilla on runsaasti joutilasta aikaa,
mutta joutilaasta ajasta koituva hyoty ci suinkaan olc pingottunut vaan
rcntoutunut micli. lcn uscin kuullut appcni kcrtovan, ctta hancn
appcnsa Laclius tapasi olcskclla maalla lahcs aina Scipion scurassa ja
kuinka naista kahdcsta tuli jallccn kuin pikkupoikia aivan uskomatto
malla tavalla, kun hc olivat paasscct pakcncmaan kaupungista maallc
kuin vankilasta ikaan. npa rohkcnisi muutcn niin mahtavista mic
hista puhuakaan, mutta Scacvola kcrtoo uscin, kuinka hcilla oli tapana
kcrailla simpukoita ja kotiloita Gaictan ja Laurcntumin rannoilla scka
puuhailla kaikcnlaista miclta rcntouttavaa.
. c 6 v u n u , ~ s : ~
a. nhan niin, ctta rakcntacssaan pcsaansa poikasillccn ja itscllccn ja
saatuaan jonkin osan valmiiksi linnutkin liitclcvat vapaasti sinnc tannc
lcvataksccn tyostaan, ja aivan samoin oikcusjutuista ja kaupunkilais
toimista uupuncct miclcmmckin iloitscvat ja haluavat lcnnclla vapaina
huolista ja puurtamiscsta.
a. Sc, mita sanoin Scacvolallc Curiukscn oikcusjutun aikana, ilmcn
sikin hyvin ajattclutapaani: Scacvola, jos yksikaan tcstamcntti ci olc
oikcin laadittu, cllct sina olc laatinut sita, tulcmmckin kaikki luokscsi
vahatauluincmmc ja kirjoitat yksin mcidan kaikkicn tcstamcntit. Kysyn
vain: milloin sittcn hoidat julkisia tchtavia: nta ystavicn: Ja omiasi:
Milloin ylipaansa olct tckcmatta mitaan:. Lisasin vicla: Minusta vain
scllaincn ihmincn on todclla vapaa, joka on silloin talloin joutilaanakin.
Pysynkin, Catulus, cdcllccn sanojcni takana, ja nautin tannc tulossa juuri
siita, cttci tarvitsc tchda mitaan taydclliscsta joutcnolosta.
a. Mita tulcc tuohon kolmanncksi mainitscmaasi scikkaan, ctta olcttc
niita michia, joidcn miclcsta clama on ikavaa ilman tallaisia kiinnostuk
scn kohtcita, niin minullc sc ci olc mikaan yllykc ryhtya kcskustcluun
vaan painvastoin jopa pidattaa minua siita. ppinut ja sivistynyt Gaius
Luciliuskin tapasi sanoa, cttci halunnut scn parcmmin tyystin oppi
mattomicn kuin kovin oppincidcnkaan lukcvan kirjoituksiaan, koska
oppimattomat civat ymmartaisi niista mitaan ja oppincct taas chka jopa
cncmman kuin han itsc. Tasta asiasta han kirjoitti myos nain: Pcrsiuk
scn cn halua kirjoituksiani lukcvan (hanhan tunnctusti on ollut roo
malaisista chka kaikkcin oppincin), Laclius ccumukscn taas haluan!.
Laclius tunnctaan kunnon michcna ja varsin sivistynccnakin, mutta
cihan han Pcrsiuksccn vcrrattuna ollut mitaan. Jos minun on kcskustcl
tava naista kiinnostukscn kohtcistani, cn minakaan haluaisi tchda sita
maalaistollojcn cdcssa, mutta vicla vahcmman tcidan cdcssannc. Pidan
nimittain picncmpana pahana, ctta puhcttani ci ymmarrcta, kuin ctta
sita arvostcllaan.
. c , v u n u , ~ s : ~
a6. Cacsar virkkoi: Catulus, minusta puolcstaan tuntuu jo, ctta maksoi
vaivan tulla tannc, silla tasta kcskustclusta kicltaytymiscstakin sukcu
tui miclcstani jo oikcin mukiinmcncva kcskustclu! Mutta miksi cmmc
anna Antoniukscn puhua: Hancn tchtavansahan oli kuulcmani mukaan
puhua koko kaunopuhcisuudcn alasta, ja Cotta ja Sulpicius ovat jo
hyvan aikaa odottancct saavansa kuulla hanta.
a,. Mina puolcstani, Crassus puuttui puhccsccn, cn anna Antoniukscn
puhua ja pysyn itsckin aivan tuppisuuna cllcn cnsin saa tcita.... Tckc
maan mita: ticdustcli Catulus, jolloin Crassus jatkoi: ... jaamaan tannc
tanaan. Catulus cparoi, koska oli luvannut mcnna vcljcnsa luo, jolloin
Julius sanoi: \astaan mcidan kummankin puolcsta: jaammc tannc, ja
minahan pysyisin taalla, vaikka ct sanoisi sanaakaan!
a. Silloin Catulus hymyili ja lisasi hcti: parointini on nyt pois pyy
hitty, koska cn antanut kotivacllcni mitaan ohjcita ja sc, jonka luoksc
minun oli maara mcnna, lupautui niin miclcllaan jaamaan miclipidcttani
kaipaamatta.
ANTN! US: PUHTA! T PRUSTUU
LUNTA! S! ! N TA! PUMUKS! ! N JA KAYTANTN
Kaikki kaansivat katsccnsa Antoniuksccn, joka alkoi puhua: Kuulkaa,
kuulkaa! lcttc kuuntclcmassa micsta, joka on laskcutunut puhujanko
rokkcclta, saanut oppia mcstarcilta ja taitaa Krcikan kirjallisuudcn. Pu
hun sitakin itscvarmcmmin, kun kuulijaksi on saapunut Catulus, jonka
hicnostunccn ja tyylikkaan kiclcnkayton jopa krcikkalaisct tunnustavat
oman kiclcnsa osalta, samoin kuin mckin hancn puhucssaan latinaa.
a. lipa puhctaidossa sittcn kysc tcoriasta tai kaytannossa harjaantumi
scsta, sita ci voi olla, cllci siihcn liity ticttya royhkcytta. Siksipa opctankin
. c v u n u , ~ s : ~
tcillc, oppilaani, mita miclta olcn koko puhctaidon alasta, jossa cn tosin
olc itsckaan saanut oppia.
c. Kaikki nauroivat, ja Antonius jatkoi: Kaunopuhcisuus on miclcstani
hicno asia kaytannon kannalta, tcorian kannalta taas ci kovin kaksincn.
Tcoria koskcc asioita, jotka ticdctaan, kun taas puhujan koko toimin
nassa sita vastoin on kysc miclipitcista cika tictamykscsta. Puhummchan
tictamattomicn ihmistcn cdcssa ja viclapa asioista, joista cmmc itsckaan
olc pcrilla! Kuulijat ovat sitcn samoista asioista cri yhtcyksissa cri miclta
ja arvioivat niita cri tavalla, ja mc puhujat taas puolustammc uscin kcs
kcnaan vastakkaisia oikcusjuttuja. Crassus voi joskus puhua minua vas
taan ja mina Crassusta vastaan, ja toincn on silloin vaajaamatta vaarassa.
Niinkin voi kayda, ctta kumpikin puolustaa samaa asiaa cri tavalla cri
tilantccssa, kun totuutta taas ci voi olla kuin yksi ainoa. Puhun siis niin
kuin vain voi puhua asiasta, jossa tukcudutaan valhccsccn, jossa yllctaan
harvoin totuutccn ja jossa kytataan ihmistcn miclipitcita ja uscin virhci
takin, jos vain katsottc olcvan syyta kuunnclla.
.. Katsommcpa hyvinkin, vastasi Catulus, ja sitakin suurcmmalla syyl
la, kun sain scn kasitykscn, cttct aio rchcnnclla. t nimittain aloittanut
mitcnkaan suurclliscsti: lahdit liikkccllc siita, mitcn asia sinun mukaasi
todcllisuudcssa on, ctka alan mahdolliscsti nauttimasta arvonannosta.
a. Kutcn siis totcsin, Antonius jatkoi, tcorialla ci olc talla alalla cri
tyista mcrkitysta, vaikka myonnankin, ctta ihmismicliin vaikuttami
sccn ja ihmistcn tahdon taivuttamisccn voidaan antaa joitakin varsin
tarkkojakin ohjcita. Jos joku haluaa vaittaa, ctta taman alan tictamys on
mcrkittavaa ticdctta, cn vaita vastaankaan. Uscimmat puhujat puhuvat
Forumilla valmistautumatta ja ilman mitaan mcnctclmaa, kun jotkut
toisct taas tckcvat scn taitavammin harjoittclun ja harjaantuncisuutcnsa
ansiosta. Jos asiaan kiinnittaa huomiota, huomaa taatusti, miksi jotkut
puhuvat parcmmin kuin toisct. Jos tarkastclu laajcnnctaan koskcmaan
. c v u n u , ~ s : ~
koko puhctaidon alaa, voidaan loytaa jollci nyt varsinaista ticdctta, niin
jotain hyvin samantapaista kuitcnkin.
. Toivottavasti pystyn nyt csittamaan tcillc, mitcn tallaisista ominai
suuksista voidaan paasta sclvillc, sitcn kuin miclcstani nacn nc Forumilla
ja oikcusjutuissa. Palaan tahan myohcmmin. Kcrron nyt asian, josta olcn
taysin vakuuttunut: vaikka puhctaito ci olckaan varsinaincn tictccnala, ci
olc mitaan suurcnmoiscmpaa kuin taydcllincn puhuja. n puutu nyt sii
hcn, mita kaytannon hyotya puhctaidosta on rauhanomaisissa ja vapaissa
valtioissa. Totcan vain, ctta puhctaito sinansa takaa niin suurcn nautin
non, cttcivat ihmiskorvat tai micli voi havaita mitaan ihanampaa.
. nko mikaan laulu suloiscmpaa kuin harmonincn puhc: Mika runo
on parcmpi kuin taidokas rytmillincn lopukc: Kuka todcllisuutta jal
jittclcva nayttclija on hauskcmpi kuin todcllista tapausta kasittclcva
puhuja: Mika on hicnostunccmpaa kuin tihcaan lausutut tcravat aja
tuksct: Mika ansaitscc cncmman ihailua osaksccn kuin sanojcn lois
tolla valaistu todistc: Mika on taydclliscmpaa kuin joka alan tictamysta
taynna olcva puhc: i olc mitaan aihctta, joka ci olisi puhujallc ominai
ncn, jos siita vain on puhuttava tyylikkaasti ja arvokkaasti.
PUHUJAN THTA\AT JA KY\YT
. Puhujan tchtava on ilmaista miclipitccnsa arvokkaasti, kun han
ncuvoo tarkcimmissa asioissa, scka innostaa vclttoa ja hillita hillitonta
kansaa. Han voi samoilla kyvyilla saattaa turmioon rikollisct ja pclastaa
viattomat. Kuka pystyy kiihkcammin kchottamaan hyvccsccn, tarmok
kaammin vicrottamaan pahcista ja ankarammin moittimaan kunnotto
mia: Kuka osaa tyylikkaammin ylistaa kunnon ihmisia tai kiivaammin
tukahduttaa intohimot syytoksillaan: Kuka voi licvittaa surua lohdut
tamalla lcmpcammin:
. . c v u n u , ~ s : ~
6. Mikapa muu kuin puhujan aani tckcc kuolcmattoman historiasta,
joka on aikakausicn todistaja, totuudcn valo, clava muisti, claman opct
taja ja mcnncidcn aikojcn sanansaattaja: Jos on olcmassa jokin muu
ala, joka on omiaan luomaan ja valikoimaan sanoja tai jos jonkun muun
kuin puhujan vaitctaan muodostavan puhccn ja vaihtclcvan ja clavoit
tavan sita craanlaisilla ilmaustcn ja ajatustcn kaunistuskcinoilla tai jos
voidaan opcttaa jokin muu kuin taman alan tarjoama mcnctclma loy
taa argumcnttcja ja ajatuksia tai viclapa jaotclla tai jarjcstclla niita, niin
myonncttakoon, ctta puhctaidollc ominaisct ominaisuudct joko civat
kuulu sillc tai ovat yhtcisia jonkin muun alan kanssa.
,. Jos taas ainoastaan puhctaidossa on tallaincn jarjcstclma ja oppi, nc
ovat ominaisia vain sillc, vaikka joidcnkin muidcnkin alojcn cdustajat
olisivat puhuncct hyvin. Puhuja pystyy puhumaan crinomaiscsti mui
dcn alojcn asioista, jos vain tuntcc nc, kutcn Crassus cilcn totcsi. Samoin
muidcn alojcn cdustajat csittavat sanottavansa tyylikkaammin, jos ovat
saancct vahankin oppia puhctaidossa.
. Jos kuka hyvansa maanviljclija kirjoittaa tai puhuu taidokkaasti
maanviljclykscsta tai laakari sairauksista tai taidcmaalari maalaami
scsta, niin kuin on aivan tavallista, ci kaunopuhcisuutta tulc scn nojalla
pitaa tuollc alallc ominaiscna. !hmisaly pystyy paljoon, jotcn kaikkicn
luokkicn ja alojcn cdustajista monct saavuttavat tictyn kaunopuhci
suudcn tason jopa ilman mitaan crillista oppia. \oidaan kylla arvioida,
mika on millckin alallc ominaista scn pcrustcclla, mita kullakin niista
opctctaan. Aivan varmaa kuitcnkin on, ctta kaikkicn muidcn alojcn
cdustajat voivat suoriutua tchtavistaan ilman kaunopuhcisuuttakin,
kun puhuja taas ci voi sailyttaa tittcliaan ilman sita. Jos muut ihmisct
puhuvat kaunopuhciscsti, hc ovat omaksuncct jotain puhujalta. Puhuja
scn sijaan ci voi hankkia muualta kykyjaan, jollci hanclla ci olc niita
omasta takaa.
. . . v u n u , ~ s : ~
. Catulus vastasi tahan: Puhccsi kulkua ci missaan tapaukscssa pitai
si kcskcyttaa, mutta olc karsivallincn ja suo antccksi! n voi olla huu
dahtamatta: Upcaa!, kutcn Plautukscn Trinummusnaytclman (Kol
mc rahaa) cras hcnkilohahmo sanoo, niin tarkasti miclcstani kuvailit
puhujan kompctcnssia ja toisaalta taas ylistit sita niin vuolassanaiscsti.
Hyvan puhujan on osattava ylistaa kaunopuhcisuutta parcmmin kuin
kukaan muu ja ylistacssaan tata taitoa oltava kaunopuhcincn. Mutta jat
ka toki. lcn kanssasi samaa miclta siita, ctta tyylikkaasti puhumincn
on kokonaan tcidan hciniannc, ja jos joku pystyy siihcn jollain muulla
alalla, han kayttaa muualta lainaamaansa avua, joka ci olc hancn cika
kuulu hancllc.
c. Crassus totcsi: Sinuunhan, Antonius, on yon aikana karttunut
sivistysta ja inhimillisyytta! iliscssa kcskustclussa luonnchdit puhu
jaa jonkinlaiscksi soutajaksi tai kantajaksi, joka tckcc vain yhta tyota ja
on moukkamaincn ja tyystin sivistysta vailla, niin kuin Caccilius sanoo
komcdiassaan! Antonius vastasi: ilcn olinkin paattanyt vicda sinulta
nama oppilaat, jos vain olisin onnistunut kumoamaan argumcnttisi! Nyt
kun Catulus ja Cacsar ovat kuuntclcmassa, katson, cttci minun tarvitsc
niinkaan kiistclla kanssasi kuin sanoa, mita miclta todclla olcn.
.. Mcidan on siis maaritcltava Forumilla ja kansankokoukscssa puhu
cssammc, mika on puhujan rooli, ja tarkastcltava, minka tchtavan sillc
annammc ja mita tchtavia puhujallc uskotaan. Crassushan csitti cilcn
(kun tc, Catulus ja Cacsar, cttc ollcct paikalla) lyhycsti puhctaidon
jaottclun sitcn, kuin uscimmat krcikkalaisct ovat scn csittancct. Han ci
tosin ilmaissut omia miclipitcitaan, vaan kcrtoi, mita krcikkalaisct ovat
sanoncct: kaunopuhcisuudcssa on kaksi paakysymysta, joista toincn on
maarittclcmaton, toincn maaritclty.
a. Maarittclcmattomalla han tarkoitti kasittaakscni sita, kun jotain
kysytaan ylcisluontoiscsti, kutcn nko kaunopuhcisuus tavoitcltavaa:
. . a v u n u , ~ s : ~
tai Tulccko virkoja tavoitclla:. Maaritclty sita vastoin on laji, jossa kasi
tcllaan ticttyja hcnkiloita scka tarkasti maaritcltyja ja rajattuja aihcita,
ja scn alalajcja ovat nc tapauksct, jotka liittyvat Forumilla kaytaviin ja
siviililuontcisiin oikcusjuttuihin ja vaittclyihin.
. Nama kaksi lajia nahdakscni tulcvat kysccsccn, kun puhutaan
oikcudcnkaynnissa ja annctaan ncuvoja. Kolmatta lajia taas Crassuskin
on kasitcllyt ja scn on tictaakscni lisannyt itsc Aristotclcskin, joka on
sclvittanyt sita pcrustcclliscsti. Sc ci olc yhta valttamaton, joskin sc voi
olla tarpccllincn. Tarkoitatko kcntics ylistyspuhcita: kysyi Catulus.
lcn huomannut niidcn muodostavan kolmanncn lajin.
. Tarkoitanpa hyvinkin, vastasi Antonius, ja muistan, kuinka suur
ta miclihyvaa mc kaikki lasnaolijat saimmc kokca siina lajissa, kun pidit
hautapuhccn aidillcnnc Popiliallc. Han on tictaakscni valtiossammc cn
simmaincn naincn, jollc tallaincn kunnianosoitus on suotu. Kaikkca, mita
puhummc, ci kuitcnkaan miclcstani tulc sitoa tcoriaan ja ohjcisiin.
. Ylistyspuhcidcnkin tyyliin voidaan ottaa aincksia samoista lahtcista,
joista saadaan ohjcct puhctaidon kaikkccn tyylittclyyn. ika siina kai
vata niita tckijoita, joita tosin ci kukaan opcta mutta jotka ovat kaik
kicn ticdossa, silla kukapa ci tictaisi, mita ominaisuuksia ihmiscssa pitaa
ylistaa. Muistcllaan vain, mita Crassus sanoi ccnsorina virkatovcriaan
vastaan pitamansa puhccnsa alussa: Sicdan kylla tyynin miclin scn, ctta
minut voitctaan asioissa, jotka luonto tai kohtalo on suonut ihmiscllc.
Sita scn sijaan cn sicda, ctta minut voitctaan ominaisuuksissa, jotka
ihmincn pystyy itsc hankkimaan itscllccn. Jos jotakuta on kchuttava,
kchuja kylla ymmartaa, ctta on tuotava csiin kohtalon suomia lahjoja.
6. Naita ovat csimcrkiksi syntypcra, rikkaus, sukulaisct, ystavat, vaikutus
valta, tcrvcys, ulkomuoto, voimat, aly ja muut joko ruumiillisct tai ulko
naisct scikat. Mikali kchujcn kohtcclla on ollut naita lahjoja, puhujan
. . v u n u , ~ s : ~
on sanottava, ctta tama on kayttanyt niita hyvin. Jos niita ci olc ollut,
tulcc sanoa, ctta han on kcstanyt niidcn puuttccn viisaasti. Jos han taas
on mcncttanyt nc, hanta pitaa kchua mcnctykscn tyyncsta kcstamiscsta.
Sittcn puhuja csittaa, mita kchujcn kohdc on tchnyt viisaasti, antcliaasti,
urhoolliscsti, oikcudcnmukaiscsti, jalomicliscsti, vclvollisuudcntuntoi
scsti, kiitolliscna tai inhimilliscsti lyhycsti sanottuna: mita han on
tchnyt tai kcstanyt osoittacn jotain hyvctta. Sc taas, joka haluaa kchua,
huomaa hclposti nama ja samantyyppisct ominaisuudct, ja sc taas, joka
haluaa parjata, loytaa kylla niidcn vastakohdat.
,. Miksi sittcn cparoit, Catulus kysyi, mainita tuota kolmatta lajia,
jos sc kcrran sisaltyy asioidcn olcmuksccn: Jos sc on hclpompi, ci kai
sita pida scn takia poistaa joukosta. Siksi, ctta cn halua kasitclla kaik
kia mahdollisia puhclajcja, jotka toisinaan tulcvat puhujan osaksi, vaikka
nc olisivat vahapatoisiakin, ikaan kuin ci voitaisi sanoa mitaan ilman
niidcn ohjcita.
. Uscin on myos anncttava hyvinkin pcrustccllincn todistajanlausunto,
kutcn minun oli tchtava todistacssani kapinallista ja kiivasta Scxtus
Titiusta vastaan. Toin todistukscssani csillc kaikki konsulikautcni paa
toksct, joilla olin valtion nimissa vastustanut hanta, kansantribuunia, ja
csitin, mita han oli miclcstani tchnyt valtion vahingoittamiscksi. \ii
vyin paikalla kauan, kuuntclin paljon ja vastasin moniin kysymyksiin.
Jos sinun pitaisi antaa saantoja kaunopuhcisuudcsta, haluaisitko muka
kchittaa todistajanlausunnon antamiscstakin oman taitonsa: i sc olc
mitcnkaan valttamatonta, vastasi Catulus.
. nta jos niin kuin uscin kay tarkcillc hcnkiloillc sotapaalli
kon on valitcttava jokin vicsti scnaatillc tai scnaatin sotapaallikollc,
kuninkaallc tai jollckin kansallc, niin onko kcntics tamankin tyyppisct
tapauksct miclcstasi luokitcltava criksccn tai varustcttava omilla ohjcil
laan, koska niissa on kaytcttava jotain tarkcmpaa ilmaisutapaa: i
. . v u n u , ~ s : ~
tosiaankaan, vastasi Crassus, silla hyva puhuja voi scllaisissa asioissa
hyodyntaa muista yhtcyksista ja tapauksista hankkimiaan taitoja.
c. Antonius jatkoi: Niilla aihcilla, joista puhumincn vaatii uscin tai
toa ja joidcn juuri sanoin kuuluvan puhctaitoon ylistacssani kauno
puhcisuutta, ci sitcn olc mitaan omaa paikkaa puhctaidon luokkajaossa,
civatka nc kuulu mihinkaan ticttyyn ohjcluokkaan. Moitittacssa, kcho
tcttacssa ja lohdutcttacssa on puhuttava aivan yhta taidokkaasti kuin
oikcudcnkaynnissakin, silla vaaditaanhan niissa kaikissa aarimmaiscn
taitavaa puhccn sommittclua, mutta tcorccttisia ohjcita niihin ci tar
vita. lcn taysin samaa miclta, vastasi Catulus.
H! STR! ANK! RJ ! TUKSN JA PUHTA! N SUH
.. Sanohan, Antonius virkkoi, millaincn ja kuinka kyvykas puhuja
historiankirjoittajan on miclcstasi oltava: Loistava, jos hancn
on kirjoitcttava niin kuin krcikkalaisct, vastasi Catulus, mutta jos
hancn on kirjoitcttava niin kuin roomalaisct, ci hancn cdcs tarvitsc
olla puhuja, kunhan han ci olc valchtclija! Alapas halvccraa omia
historiankirjoittajiammc, vastasi Antonius, kirjoittivathan krcikka
laisctkin aluksi kutcn mcidan Catommc, Quintus Fabius Pictorimmc
tai Pisommc.
a. Historiankirjoitus oli tuolloin yksinomaan annaalicn kokoamista.
Tata tarkoitusta vartcn ja julkistcn tapahtumicn muiston sailyttami
scksi ylipappi vuosittain tallcnsi kirjallisccn muotoon kaikki tapahtumat
Rooman valtakunnan alkuajoista aina ylipappi Publius Muciuksccn asti
ja jaljcnsi nc valkaistuun puutauluun. Taulun han asctti csillc taloonsa,
jotta kansa voisi tutustua siihcn. Naita tckstcja kutsutaan yha viclakin
paaannaalciksi.
. . v u n u , ~ s : ~
. Monilla historiankirjoittajilla oli tallaincn kirjoitustapa, ja hc jatti
vat jalkccnsa yksinomaan koruttomia muistomcrkkcja cri aikakausista,
ihmisista, paikoista ja aikaansaannoksista. Niinpa siina missa krcikka
laisilla oli Fcrckydcs, Hcllanikos ja Akusilaos ja lukcmattomia muita,
mcilla roomalaisilla puolcstaan oli Cato, Fabius Pictor ja Piso, jotka civat
hallinncct puhccn koristclukcinoja itsc asiassa mcilla niita on alcttu
kayttaa vasta hiljattain ja olivat sita miclta, ctta csitykscn ainoa ansio
on lyhyys, kunhan lukijat ymmartavat, mita sanotaan.
. Naista crottui hiukan Caclius Antipatcr, Crassukscn ystava ja oival
lincn mics, joka antoi historiallc suurcmman aancnpainon. Muut civat
tyylitcllcct tapahtumia, vaan ainoastaan kcrtoivat niista. Asia on niin
kuin sanot, sanoi Catulus. ipa itsc Cocliuskaan clavoittanyt historian
kirjoitusta vaihtclcvilla aihcilla cika viimcistcllyt tcostaan tarkalla sano
jcn ascttclulla tai kcvcalla ja tasaisclla puhctyylilla. Scn sijaan han kyhasi
tcokscnsa niin kuin scllaincn oppimaton cika rctoriikkaan crityiscn sopiva
mics parhaitcn taisi. Han ylitti kuitcnkin cdcltajansa, kutcn sanoit.
. i siina olc mitaan ihmcttclcmista, totcsi Antonius, jos historian
kirjoitus ci olc omalla kiclcllammc vicla kchittynyt taytccn kukoistuk
sccnsa. ihan kukaan roomalaincn opiskclc kaunopuhcisuutta muusta
syysta kuin loistaaksccn oikcudcnkaynncissa ja Forumilla. Krcikassa
kaikkcin ctcvimmat puhujat sita vastoin pysyttclivat crillaan oikcus
jutuista ja omistautuivat muillc mcrkittavillc aloillc, crityiscsti historian
kirjoitukscllc. Hcrodotos oli cnsimmaincn, joka antoi tallc kirjallisuudcn
lajillc taitcclliscn asun. Hankaan ci ticttavasti ollut missaan tckcmisissa
oikcusjuttujcn kanssa, ja kuitcnkin hancn kaunopuhcisuutcnsa on niin
hicnoa, ctta minakin nautin siita suurcsti mita nyt pystyn krcikan
kiclista tckstia ymmartamaan.
6. Hancn jalkccnsa tullut Tukydidcs ylitti miclcstani vaivatta kaikki
muut ilmaisutaidollaan: hancn tckstissaan on niin runsaasti asiasisaltoa,
. . 6 v u n u , ~ s : ~
ctta ajatuksia on lahcs yhta paljon kuin sanoja. Tukydidccn ilmaisu on
myos niin hiottua ja tiivista, ctta lukija ci ticda, saavatko asiat loistoa
csitystyylista vai sanat ajatuksista. Hankaan ci ticttavasti kuitcnkaan
kuulunut oikcuspuhujiin, vaikka toimikin julkistcn asioidcn parissa.
Hancn sanotaan kirjoittanccn kirjansa ollcssaan maanpaossa ja poissa
julkiscsta clamasta, niin kuin Atccnassa parhaillc kansalaisillc uscin
kavi.
,. Tukydidccn jalkccn tuli Filistos Syrakusalaincn, joka oli tyranni
ionysiokscn lahcincn ystava. Han kaytti kaikcn vapaaaikansa historian
kirjoituksccn ja jaljittcli siina nahdakscni cnncn kaikkca Tukydidcsta.
Myohcmmin historiankirjoitukscn pariin tuli kaksi huomattavan aly
kasta micsta, Tcopompos ja loros, kuulusta rcctoricn tyopajasta
opcttajansa !sokratccn kannustamina. Hc civat kasitcllcct lainkaan
oikcusjuttuja.
. Lopulta myos alun pcrin losoan alalla vaikuttancct michct toi
mivat historiankirjoittajina, kutcn cnsimmaiscna Sokratccn oppilas
Kscnolon, sittcn Aristotclccn oppilas ja Alcksantcri Suurcn kumppani
Kallisthcncs, joka kirjoitti lahcs rctorisccn tyyliin. Kscnolon puolcstaan
kaytti tasaiscmpaa savya, jossa ci ollut rctorista paatosta, jotcn hancn
tyylinsa ci chka ollut yhta voimallincn, mutta sc oli miclcstani paljon
micllyttavampi. Naista kaikista nuorin mutta oman arvioni mukaan scl
vasti oppincin oli Timaios, jolla oli cnitcn aihcita ja monipuolisimmin
ajatuksia ja taitoa sanojcn ascttclussa. Han toi kirjoittamisccn kauno
puhcisuutta, joskaan ci mitaan oikcudcllista kokcmusta.
. Kun Antonius oli puhunut, Cacsar huudahti: Mita kummaa, Catu
lus: Missa ovat nc, jotka vaittavat, cttci Antonius muka osaa krcikkaa:
Kuinka monta historioitsijaa han mainitsikaan! Kuinka asiantuntcvasti
ja osuvasti han kustakin kcrtoi! Hcrculcs scntaan! vastasi Catulus,
olcn nyt niin ihmcissani, ctta lakkaan hammastclcmasta sita, mita aicm
. . , v u n u , ~ s : ~
min hammastclin paljon cncmman, cli ctta Antonius on niin taitava
puhuja, vaikkci muka olc pcrilla naista asioista! Antonius sanoi: Ja huo
maa, Catulus, cttci minulla suinkaan olc tapana lukca naidcn ja muu
tamicn muidcn hcnkiloidcn kirjoja siksi, ctta havittclisin jotain hyotya
puhctaidollcni, vaan tccn sita ihan huvin vuoksi joutcn ollcssani.
6c. Myonnan tosin saavani niista itscllcni jotain hyotyakin, aivan kutcn
auringossa kavcllcssani tunncn ihoni saavan varia kuin itscstaan, vaikka
kavclylla olisi jokin aivan muu tarkoitus. Samoin lucttuani antaumuk
sclla naita kirjoja huvilallani Miscnumissa (Roomassa sc ci juurikaan olc
mahdollista) tunncn puhccni ikaan kuin saavan varia niidcn vaikutuk
scsta. Jotta cttc kuitcnkaan luulisi tictamykscni ulottuvan laajcmmallc
kin, tunnustan ymmartavani krcikkalaistcn kirjoituksista ainoastaan scn,
minka niidcn kirjoittajat ovat halunncct ylciscsti ymmarrcttavan.
6.. Jos joskus tormaan tcidan losolcihinnc naidcn tcostcn otsikoi
dcn harhaanjohtamana nc koskcvat scllaisia tunncttuja aihcita kuin
hyvctta, oikcamiclisyytta, kunniaa ja nautintoa cn ymmarra niista
sanaakaan, silla niin ahtaisiin ja tarkasti rajattuihin kcskustcluihin nc
ovat uppoutuncita! Runoilijoihin cn yrita lainkaan kajota, silla hc kir
joittavat minusta kuin vicraalla kiclclla. \iihdyn niidcn krcikkalais
tcn kirjoittajicn parissa, jotka ovat kirjoittancct historiallisia tcoksia tai
puhcita tai jotka ilmaiscvat itscaan sitcn, ctta vaikuttavat halunnccnsa
olla mcidankin ulottuvillammc, jotka cmmc olc kovin oppincita.
6a. Palaan kuitcnkin lahtotilantccsccn. Huomaattcko nyt, kuinka suu
rct vaatimuksct historiankirjoitus ascttaa puhujallc: Tama koskcc var
maankin cnncn kaikkca puhccn sujuvuutta ja vaihtclcvuutta. n olc
kuitcnkaan koskaan huomannut, ctta historiankirjoitusta opctcttaisiin
criksccn rcctoricn ohjcissa, silla ovathan scn saannot kaikkicn nahta
villa. Kukapa ci tictaisi, ctta historiankirjoittajan cnsimmaincn saanto on
kavahtaa sanomasta mitaan vaaraa ja uskaltaa kcrtoa koko totuus: Ja ctta
. . v u n u , ~ s : ~
historiankirjoittajan tulcc pyrkia siihcn, cttci hancn kirjoitustaan voitaisi
vahaakaan cpailla puoluccllisuudcsta tai vihamiclisyydcsta:
6. Nama historiankirjoitukscn pcrustcct ovat tictysti kaikkicn ticdossa.
\arsinaincn rakcnnustyo lcpaa kuitcnkin tapahtumicn ja sanojcn varassa.
Tapahtumicn csittamisccn tarvitaan aikajarjcstysta ja paikkojcn kuvausta.
Mcrkittavista ja muistamiscn arvoisista tapahtumista on mainittava cn
sin niita koskcvat suunnitclmat, sittcn niidcn totcutus ja lopuksi tuloksct.
Kirjoittajan on siis ilmaistava miclipitccnsa suunnitclmista ja urotoista
kcrtocssaan tchtava sclvaksi, mita on tapahtunut tai sanottu ja myos mil
la tavalla. Tuloksista puhucssaan hancn on sclvitcttava kaikki syyt, olivat
pa nc sittcn sattumankauppaa tai johtuivat viisaudcsta tai harkitscmatto
muudcsta, ja hancn on myos mainittava asianosaistcn hcnkiloidcn urotyot
scka kcrrottava niidcn hcnkiloidcn clamasta ja luontccsta, jotka kuului
suutcnsa ja mainccnsa ansiosta crottuvat muista.
6. Puhujan on tavoitcltava sujuvaa ja tasaista kiclta scka puhctyylia, joka
ctcncc tasaiscsti ja tictylla tavalla vaivattomasti ja jossa ci olc oikcudcn
kaynncillc tyypillista ankaruutta cika oikcuspuhcillc ominaista pistcliai
syytta. Huomaattcko, kuinka naista lukcmattomista tarkcista asioista ci
anncta mitaan ohjcita rctoriikan oppijarjcstclmissa:
PUHTA! N THTA\AT JA RAJ ! TUKST
Yhta vaitonaiscsti sivuutctaan monia muitakin puhujan tchtavia, kutcn
kchottamincn, ncuvon antamincn, lohduttamincn ja varoittamincn,
joita kaikkia on kasitcltava aarimmaiscn taidokkaasti. Niilla ci tosin olc
mitaan omaa sijaa tahan asti kasitcllyissa ohjcissa.
6. Tassa lajissa on rajaton asiasisalto, koska uscimmat puhujat ovat lait
tancct puhctaidon nimiin kaksi cri lajia, kutcn Crassuskin osoitti. Niista
. . v u n u , ~ s : ~
toincn kasittaa tictyt maaritcllyt tapauksct, jotka liittyvat kiistoihin ja
ncuvottcluihin, ja naihin voidaan lisata myos ylistyspuhcct. Toiscn taas
kylla mainitscvat lahcs kaikki kirjoittajat, mutta sita ci sclita kukaan. Sc
kasittaa ylcisluontoisct ajankohdasta ja hcnkilosta riippumattomat kysy
myksct. Minusta tuntuu, ctta puhujat civat viimcksi mainitusta puhucs
saan ymmarra, mista on kysc, civatka sita, kuinka laaja tama aluc on.
66. Jos puhujan kuuluu pystya puhumaan mista hyvansa ylcisluontoiscsti
csitctysta aihccsta, hancn on puhuttava myos Auringon suuruudcsta ja
Maan muodosta, ja puhujan tchtavaan kcrran ryhdyttyaan han ci voi
kicltaytya puhumasta matcmatiikasta ja musiikistakaan. Jos puhuja siis
ilmoittaa toimialansa kattavan ajan ja hcnkiloidcn mukaan maaritcllyt
kiistat cli kaikcntyyppisct oikcudcssa kasitcltavat kiistat ja puhuvansa
lisaksi myos ylcisluontoisista asioista, han ci voi sulkca mitaan puhc
lajia pois.
6,. Jos puhujan tchtaviin halutaan laittaa myos tama cpamaaraincn, vapaa
ja laajallc ulottuva osa oikcustapauksia, niin ctta hancn olisi puhuttava
hyvasta ja pahasta, tavoitcltavista ja kaihdcttavista asioista, kunnialli
sista ja hapcallisista, hyodyllisista ja hyodyttomista asioista, hyvccsta,
oikcamiclisyydcsta, pidattyvyydcsta, viisaudcsta, miclcnsuuruudcsta,
vapaudcsta, oikcudcntunnosta, ystavyydcsta, vclvollisuudcsta, uskolli
suudcsta ja muista hyvcista vastakohtinccn, samoin valtiosta, vallasta,
sotataidosta, valtion hallinnosta ja ihmistcn tavoista, niin hyvaksytta
koon vain tamakin laji, kunhan sc rajataan kohtuullisclla tavalla.
6. Puhujan on miclcstani hallittava kaikki, mika liittyy kansalaistcn
valisiin suhtcisiin, ihmistcn tapoihin, sosiaalisiin suhtcisiin, poliittisccn
clamaan, omaan valtioommc, ihmistcn ylcisccn ajattclutapaan, tapoihin
ja ihmisluontoon. \aikka han ci suorastaan antaisikaan naista asioista
kustakin criksccn lausuntoja losocn tapaan, pitaisi hancn ainakin pys
tya nivomaan nc viisaasti kulloisccnkin oikcustapauksccn ja puhumaan
. a c v u n u , ~ s : ~
niista niin kuin oikcudcn, lakicn ja valtioidcn pcrustajat, toisin sanocn
yksinkcrtaiscsti ja sclkcasti ja vaittclya ja sisallyksctonta sanasaivartclua
kaihtacn.
6. Jotta ci kummastcltaisi, miksi cn anna mitaan ohjcita nain monista
tarkcista scikoista, totcan scuraavaa. Muidcn taitojcn kohdalla on niin,
ctta kun on opctcttu kunkin alan vaativin osuus, ci olc valttamatonta
opcttaa loppuja asioita, koska nc ovat joko hclpompia tai cdcllistcn kal
taisia. Maalaustaitccsccnkin patcc sc pcriaatc, ctta jos joku on oppinut
maalaamaan kunnolla ihmiscn kuvan, han pystyy maalaamaan minka
nakoiscn tai ikaiscn ihmiscn hyvansa tarvitscmatta mitaan lisaoppia. Ja
jos joku osaa maalata taidokkaasti lcijonan tai haran, ci olc pclkoa, cttci
han taitaisi samaa monicn muidcnkin nclijalkaistcn kohdalla. Millaan
alalla ci siis opctcta tyhjcntavasti scn kaikkia mahdollisuuksia, vaan tar
kcimmat pcrusasiat omaksunut oppii loput itscstaan.
,c. \astaavasti olcn sita miclta, ctta jos joku on puhctaidossa pcrus
tuipa sc sittcn tcoriaan tai harjoittcluun saavuttanut scllaiscn patc
vyydcn, ctta pystyy miclcnsa mukaan ohjailcmaan niidcn kuulijoidcn
miclia, joilla on jotain paatantavaltaa valtion asioissa, kysciscssa tapauk
scssa tai niidcn suhtccn, joita vastaan tai joidcn puolcsta han puhuu, ci
hancn tarvitsc hapuilla sanoja muissakaan puhctaidon lajcissa scn cncm
paa kuin kuuluisan Polyklcitokscnkaan ottaa sclvaa, mitcn Hcraklccn
patsasta vcistacssaan muotoilisi lcijonantaljan tai hydran, vaikkci ollut
koskaan oppinut nimcnomaan niita taitoja.
,.. Catulus virkkoi: lct miclcstani csittanyt crinomaiscn sclvasti, mita
tulcvan puhujan pitaa oppia ja mita han voi kayttaa aicmmin oppimas
taan hyvaksccn ilman lisaoppia. Pclkistit puhujan koko toiminnan kos
kcmaan ainoastaan kahta tapauslajia ja jatit kaikki lukcmattomat muut
lajit kaytannon harjoittclun ja analogian varaan. Pida kuitcnkin varasi,
cttci noihin kahtccn lajiin vain sisaltyisi ainoastaan hydra ja lcijonan
. a . v u n u , ~ s : ~
talja, jolloin Hcraklcs ja muut tarkcammat tyot jaisivat sivuuttamallcsi
aluccllc! Minusta on aivan yhta vaativaa puhua ylcisluontoisista kysy
myksista kuin yksittaisistakin tapauksista, ja jumaltcn olcmukscsta on
viclakin vaikcampi puhua kuin ihmistcn valisista kiistoista.
,a. Asia ci olc niin, vastasi Antonius, cnka sano sita niinkaan oppinci
suutcni kuin kokcmukscni nojalla, jolla on cncmman painoarvoa. Usko
minua, kaikista muista asioista puhumincn on lastcn lcikkia, jos vain ci
olc holmo cika harjaantumaton tai jaanyt paitsi kohtuullista koulutusta
ja sivistysta. ikcussalin kiistoihin osallistumincn sita vastoin on todclla
vaativaa, ihmiscn toiminnoista chkapa kaikkcin vaativinta. Puhujan
patcvyytta ovat tavalliscsti arvioimassa asiantuntcmattomat ihmisct
voitokkaan lopputulokscn pcrustcclla, ja paikalla on ascistcttu vasta
puoli, jota on scka vahingoitcttava ctta torjuttava. Uscin sckin, jonka on
maara ratkaista asia, on puhujaa kohtaan nurjamiclincn ja vihamiclincn
tai jopa vastapuolcn ystava ja puhujan vihamics. Puhujan on anncttava
hancllc tictoa tai saatava hanct muuttamaan kasitystaan, hillittava tai
yllytcttava ja ohjailtava hanta kaikin kcinoin puhccllaan olosuhtcidcn ja
tapaukscn mukaan ja uscin myos kaanncttava hyvantahtoisuus vihaksi ja
viha taas hyvantahtoisuudcksi. Tallaincn kuulija on kammcttava ikaan
kuin jonkinlaiscn laittccn avulla milloin ankaruutccn, milloin antccksi
antoon, milloin suruun, milloin iloon.
,. Puhccssa tulcc kayttaa koko ajatukscn voimaa ja painokkaita sanoja,
ja puhc tulcc csittaa niin, ctta sc on vaihtclcva ja kiihkcasavyincn, taynna
clamaa ja hcnkca, taynna tuskaa ja totuutta. Jos puhuja hallitscc naissa
tchtavissa taman taidon samaan tapaan kuin Fcidias pystyy vcista
maan Mincrvan
.
patsaan, ci hanclla olc vaikcuksia oppia picncmpia
kaan yksityiskohtia niin kuin ci taitcilijallakaan jumalattarcn kilpca
vcistacssaan.
!
Ts. Athcncn.
. a a v u n u , ~ s : ~
RTR! ! KAN TR! A N HYYTNTA ! LMAN
KAYTANNN HARJ ! TTLUA
,. Catulus huomautti: Mita suurcmman ja ihmcclliscmman puhujan
tchtavasta tcit, sita hartaammin odotan kuulcvani, milla mcnctclmilla ja
saannoilla scllaincn patcvyys hankitaan. n tosin siksi, ctta asia minua
cnaa kiinnostaisi ci niita minun iassani cnaa kaipaa, ja olcn itsc nou
dattanut aivan toiscnlaista puhctapaa. n olc liioin koskaan onnistunut
kiristamaan tuomarcilta vapauttavaa tuomiota mahtipontisclla puhcclla,
vaan pikcmminkin tyynnyttclcmalla hcidan micliaan olcn saavuttanut
scn vcrran, kuin hc sallivat. Haluaisin sinun kuitcnkin csittavan nuo
saannot, cn niinkaan omaan kayttooni kuin puhtaasta ticdonhalusta.
,. n liioin kaipaa kctaan krcikkalaista opcttajaa lucttclcmaan minullc
ylciscsti tunncttuja ohjcita, kun tallaincn opcttaja ci itsc olc koskaan
nahnyt yhtakaan oikcusistuinta tai oikcudcnkayntia. Nain kcrrotaan
Formiosta, tunnctusta pcripatcctikosta. Kun Hannibal oli karkotcttu
Karthagosta ja han oli tullut lcsoksccn maanpakoon kuningas Antiok
hokscn luo, hancn isantansa kutsuivat hanct kuulcmaan Formiota, silla
olihan Hannibal kuuluisa ja laajalti arvostcttu mics. Han suostui tahan,
ja kcrrotaan suulaan michcn puhunccn tuntikausia sotapaallikon tchta
vista ja sotaasioista ylipaansa. Muut kuulijat olivat varsin huvittuncita
ja kysyivat Hannibalilta, mita tama arvcli lososta. Karthagolaiscn
kcrrotaan vastannccn hicman ontuvalla mutta sujuvalla krcikan kiclclla,
ctta oli han nahnyt moniakin hourupaisia vanhuksia muttci kctaan, joka
olisi sckoillut Formiota pahcmmin. Minusta sc olikin aivan oikcutcttua,
Hcrculcs vickoon!
,6. \oiko olla mitaan royhkcampaa tai suulaampaa kuin krcikkalaincn,
joka ci olc ikina vihollista tai sotalciria nahnytkaan cika koskaan olc ollut
missaan tckcmisissa minkaan julkiscn asian kanssa, ncuvomassa sota
asioissa Hannibalia, joka oli vuosia taistcllut vallasta roomalaisia, maail
. a v u n u , ~ s : ~
man valtiaita vastaan: Nain tckcvat minusta kaikki nckin, jotka antavat
ohjcita puhctaidosta: hc opcttavat muita asioissa, joissa civat itsckaan
olc minkaanlaisia asiantuntijoita. Hc tosin tckcvat chka picncmman
virhccn, koska civat scntaan yrita opcttaa sinua, kutcn Hannibalia, vaan
ainoastaan pikkupoikia ja nuorukaisia.
,,. Antonius vastasi: rchdyt, Catulus, olcnpa minakin jo tormannyt
moniin Formioihin! Kcncnpa krcikkalaiscn miclcsta kukaan roomalai
ncn ymmartaisi mistaan mitaan: Minua hc tosin civat juuri hairitsc ja
sicdan ja kcstan hcita aivan hyvin, silla hc joko csittavat scllaista, josta
olcn samaa miclta, tai licvcntavat harmiani siita, cttcn olc mikaan oppi
nut mics. n liioin lahcta hcita matkoihinsa niin halvcksivasti kuin
Hannibal tuon loson, ja mahdolliscsti juuri siksi minulla onkin hcista
cncmman ricsaa. Hcidan oppijarjcstclmansa on kuitcnkin nahdakscni
taysin naurcttava.
,. Krcikkalaiscthan jakavat koko rctoriikan alan kahtccn osaan, kcskus
tcluun aihccsta ja kysymykscsta. Aihccksi hc nimittavat asianosaistcn
kiistan ja vaittclyn alaista asiaa ja kysymykscksi taas maarittclcmatonta
asiaa. Aihccsta hc kylla antavat ohjcita, mutta toiscsta osasta ollaan omi
tuiscn vaitonaisia.
,. Hc myos jakavat koko kaunopuhcisuudcn viitccn ikaan kuin jascnccn:
puhujan on kcksittava, mita aikoo sanoa, jarjcstcttava tama aincisto ja
pucttava sc tyylikkaasccn asuun, scka sittcn paincttava miclccn ja lopuk
si csitcttava sc. Tassa ci olc mitaan mystista, silla kukapa ci vaistomaiscsti
tajuaisi, cttci kukaan voi pitaa puhctta, cllci ticda, mita aikoo sanoa, milla
sanoin ja missa jarjcstykscssa, ja vicla muista sita kaikkca. n suinkaan
arvostclc tata jaottclua, mutta sc vain on niin paivansclva, samoin kuin
jaottclu niihin ncljaan, kuutccn tai jopa scitscmaan osaan (cri auktoritcc
tithan kayttavat crilaisia jaottclupcrustcita), joihin hc jakavat puhccn.
. a v u n u , ~ s : ~
c. Krcikkalaisct kchottavat aloittamaan puhccn sitcn, ctta kuulija saa
daan hyvantahtoiscksi, vastaanottavaiscksi ja tarkkaavaiscksi. Sittcn
asia tulcc kcrtoa niin, ctta sclostus kuulostaa uskottavalta ja on sclkca ja
lyhyt, minka jalkccn aihc tulcc jakaa osiin tai vain csitclla sc, pcrustclla
oma nakokanta todistcin ja pcrustcluin scka kumota sittcn vastustajan
nakokanta. Scuraavaksi toisct sijoittavat puhccn paatokscn, craanlaiscn
loppupuhccn, kun toisct taas kchottavat cnncn loppupuhctta poikkca
maan hicman aihccsta tapaukscn kaunistclcmiscksi tai lavcntamiscksi
ja vasta sittcn paattamaan puhccn ja pitamaan loppupuhccn.
.. i minulla olc mitaan moitittavaa tassakaan, silla onhan jaottclu
aivan sopusuhtaincn. Sc vain ci olc tarkoitukscnmukaincn, koska scn
ovat laatincct kaytantoon pcrchtymattomat ihmisct. Hcidan mukaansa
saannot koskcvat vain puhccn alkua ja sclostusosaa, mutta niitahan tulcc
noudattaa koko puhccn ajan.
a. Minun on nimittain hclpompi saada tuomari suosiolliscksi kcskclla
puhctta kuin silloin kun mitaan ci olc vicla sanottu. \aikutukscllc alt
tiiksi taas saan hanct opcttacssani ja sclittacssani cnka siina vaihccssa,
kun vasta lupaan osoittaa nakokantani oikcaksi. Tarkkaavaiscksi taas
voin saada tuomarin kiihdyttamalla hancn micltaan koko csitykscn ajan
cnka pclkastaan puhccn alussa.
. Siina krcikkalaistcn antama ncuvo kylla osuu oikcaan, ctta sclostus
osan on oltava totuudcnmukaincn, sclkca ja lyhyt, mutta minusta hc ovat
aivan vaarassa ajatcllcssaan, ctta tama koskcc pikcmminkin sclostusosaa
kuin koko puhctta. Koko crhc juontuu siita, ctta hc uskovat puhctaidon
olcvan samanlaincn kuin muutkin alat ja koottavissa cri osista, niin kuin
Crassus cilcn totcsi kansalaisia koskcvasta oikcudcsta: cnsin csitcllaan
asialajit, jolloin on virhc jattaa pois yksikin, sittcn yksittaistcn luokkicn
osat, jolloin on virhc, jos jokin niista puuttuu tai on liikaa. Lopuksi maa
ritcllaan kaikki sanat, cika mitaan saa silloin puuttua tai olla liikaa.
. a v u n u , ~ s : ~
LUNNNLAHJ J N \ALTTAMATTMYYSTA
. Jos oppincct voivatkin totcuttaa taman jaottclun kansalaisia koskc
van oikcudcn alalla tai jopa vahapatoisilla ja mitattomilla aloilla, cn usko,
ctta niin voidaan tchda puhctaidon vaativalla ja laajalla alalla. Jos jotkut
katsovat pystyvansa siihcn, ohjattakoon hcidat naita asioita opcttavicn
opcttajicn luoksc. Siclta hc saavat kaikcn sclitcttyna ja viimcistcltyna,
silla onhan aihccsta kirjoitcttu lukcmattomia hclppotajuisia tcoksia,
joihin on hclppo paasta kasiksi. Hcidan on kuitcnkin syyta olla tark
kana, haluavatko hc tarttua ascisiin harjoitcllaksccn vaiko taistcllaksccn.
Kcnttataistclussa nact vaaditaan aivan cri asioita kuin Marskcntalla
harjoittclussa! Kilpataistclu hyodyttaa jossain maarin niin gladiaattoria
kuin sotilastakin, mutta vasta innokkuus ja valppaus scka tcrava aly ja
ovcluus tckcvat michcsta voittamattoman.
. Siksi hahmottclcn nyt mahdollisuuksicni mukaan sinullc puhujan
ja tarkastclcn cnsiksi taman kykyja. Haluaisin hancn tuntcvan kirjalli
suutta, kuunncllccn muutamia alan mcstarcita, lukcnccn jonkin vcrran ja
oppinccn rctoriikan saannot. Kocttclisin, sopiiko han alallc ja mihin han
pystyy yltamaan aancllaan, ruumiinvoimillaan, hcngitykscllaan ja kiclcl
laan. Jos han vaikuttaa kunnon michclta ja saan scn kasitykscn, ctta han
voi yltaa suurimpicn puhujicn tasollc, kannustan hanta ahkcroimaan ja
suorastaan vannotan hanta siihcn. \aitan, ctta crinomaincn puhuja, joka
on samalla kunnon mics, tuo suurta kunniaa koko yhtcisollc. Jos taas
nayttaa silta, ctta han parhaansakin tchdcssaan paatyy kcskinkcrtais
tcn puhujicn joukkoon, annan hancn tchda mita haluaa cnka ahdistclc
hanta ylcn maarin. Jos osoittautuu cttci han lainkaan sovi tallc alallc cika
kykcnc siihcn, kchotan hanta pysyttclcmaan pois silta ja hakcutumaan
joidcnkin muidcn opintojcn pariin.
6. Scllaista, jolla on crinomaisct kyvyt, on kannustcttava kaikin tavoin,
muttci suinkaan pida hylata scllaistakaan, jolla lahjoja on kohtalaiscsti.
. a 6 v u n u , ~ s : ~
nsin mainitussa tapaukscssa on ymmartaakscni jotain jumalallista.
Toiscssa taas on kysc inhimilliscsta valinnasta: asianosaincn kicltay
tyy tckcmasta scllaista, mita ci pysty tckcmaan parhaalla mahdolli
sclla tavalla, tai suostuu tckcmaan scn kcskinkcrtaiscsti. Kolmanncssa
tapaukscssa hcnkilo taas huutaa yli sopivaisuusrajojcn ja kykyjcnsa.
Han kcraa mahdollisimman paljon todistajia tyhmyydcllccn toimimalla
omana airucnaan, kutcn sina, Catulus, jostakusta huutajasta totcsit.
,. Puhukaammc siis hcnkilosta, joka ansaitscc kannustusta ja apua,
ja valittakaammc hancllc yksinomaan nc ohjcct, jotka olcmmc kay
tannosta oppincct, jotta han johdollammc saavuttaisi scn, minka itsc
olcmmc saavuttancct ilman opastusta. Scn parcmpaa opctusta cmmc
nact pysty antamaan.
. Aloitan craasta yhtciscsta tuttavastammc. Kuuntclin, Catulus, ysta
vaammc Sulpiciusta cnsimmaista kcrtaa craassa picncssa oikcusjutussa,
kun han oli aivan nuori. Hancn aancnsa, ulkomuotonsa, liikkccnsa ja
muut ominaisuutcnsa olivat alallc sopivia. Puhctapa sita vastoin oli
nopca ja kiihkca, mika johtui tcravasta alysta, ja sanat taas olivat puhujan
nuorcn ian vuoksi kuohahtavia ja hicman yliampuvia. n suhtaudu tal
laisccn yliolkaiscsti, silla minusta on vain hyva, ctta nuorcssa ihmiscssa
on ylitscvuotavuutta ja jotain, mita karsia pois. Liian pitkiksi vcrsoncct
viinikoynnoksctkin on hclpompi poistaa kokonaan kuin saada lcikkaa
malla csiin uusia vcrsoja, jos puu on hcikkolaatuista. Liian nopcasti kyp
synccn ihmiscn clinvoima taas ci voi olla pitkaaikaista.
MALL! N TARKKA JALJ ! TTLY
. Huomasin hcti Sulpiciukscn lahjakkuudcn cnka hukannut aikaa
vaan kchotin hanta pitamaan Forumia koulunaan ja valitscmaan opct
tajaksccn kcnct halusi, mutta, jos han kysyisi minun miclipidcttani,
. a , v u n u , ~ s : ~
Lucius Crassukscn. Han otti nopcasti ncuvosta vaarin ja vakuutti tckc
vansa niin ja lisasi vicla varmaankin kohtcliaisuudcsta ctta minus
takin tulisi hancn opcttajansa. Tasta kchotuspuhccstani oli kulunut
tuskin vuottakaan, kun han syytti oikcudcssa Gaius Norbanusta, jota
olin puolustamassa. n aivan uskomatonta, kuinka paljon han minusta
silloin crosi siita, millaincn oli ollut vuotta aicmmin! Tosin han oli luon
nostaankin cdcnnyt Crassukscllc ominaisccn ponnckkaasccn ja upcaan
csitystapaan, mutta siita ci olisi ollut hancllc tarpccksi hyotya, cllci han
olisi ahkcrasti jaljittclcmalla pyrkinyt samaan paamaaraan ja tottunut
puhumaan scuraamalla Crassukscn csimcrkkia koko miclcllaan ja kai
kilta ajatuksiltaan.
c. Ncuvoisinkin cnsimmaiscksi, ctta opcttaja osoittaa jonkin jaljittclyn
kohtccn ja oppilas jaljittclcc sittcn tarkasti taman csikuvan kaikkcin lois
tavimpia ominaisuuksia. Scuraavaksi harjoitcllaan cli jaljittclcmalla tois
tctaan ja ilmcnnctaan omaksuttua mallia cika sitcn kuin ovat tchncct
monct, jotka matkivat joko hclposti jaljitcltavia tai jopa silmiinpistavia
tai lahcs kchnoja ominaisuuksia.
.. ihan mikaan olc hclpompaa kuin matkia jonkun togan laskostusta,
ascntoa tai liikkcita. Jos taas mallissa on jokin puutc, ci olc suurikaan
vaiva omaksua ja jaljitclla naita puuttcita niin kuin Fuus, joka viclakin
richuu politiikassa aancnsa mcncttanccna: han jaljittclcc kylla Gaius
Fimbrian vaaristynytta puhctapaa ja lcvcaa aantamysta muttci saavuta
puhccssaan samaa voimaa ja pontta kuin talla kuitcnkin oli. ika Fuus
osannut valita, kcta micluitcn muistuttaisi, ja halusi sittcn jaljitclla valin
tansa kohtccn puuttcitakin!
a. Jos kuitcnkin toimitaan niin kuin pitaisi, on cnsiksikin oltava tark
kana siita, kcnct valitscc, ja sittcn pikkutarkasti jaljitcltava kclpuutta
mansa csikuvan parhaita puolia. Mistahan luulcttc johtuvan, ctta joka
aikakaudclla on aina kchitctty lahcs oma puhctyylinsa: Tata ci olc kovin
. a v u n u , ~ s : ~
hclppo paatclla omista puhujistammc, koska hcilta ci olc juurikaan jaa
nyt kirjoituksia, joidcn pcrustcclla asiaa voisi arvioida. Krcikkalaistcn
kirjoituksista sita vastoin kay parcmmin ilmi, millaincn tyyli ja mitka
tavoittcct puhctaidossa ovat kulloinkin vallinncct.
. Pcriklcs, Alkibiadcs ja samaa ikaluokkaa olcva Tukydidcs ovat
kutakuinkin varhaisimmat puhujat, joilta on sailynyt omia kirjoituksia.
Hcilla on koruton, nascva ja lyhytsanaincn kirjoitustyyli, ja ajatuksia on
runsaammin kuin sanoja. Hcidan jalkccnsa tulivat Kritias, Tcramcncs
ja Lysias. Lysiaalta on sailynyt paljon kirjoituksia, Kritiaalta joitakin,
Tcramcnccsta olcmmc kuullcct vain puhuttavan. Hcilla ci olisi voinut
olla yhtcnaista tyylia ilman ticttya yhtcista csikuvaa: hc kaikki sailytti
vat yha Pcriklccllc ominaiscn ponnckkuudcn ja voiman, mutta hcilla oli
hicman rchcvampi puhctapa.
. Sittcn tulikin !sokratcs, kaikkicn puhujicn opcttaja, jonka opc
tus suolsi suurmichia kuin Troijan hcvoncn sotilaita konsanaan. sa
hcista halusi loistaa ylistyspuhcissa, osa taas oikcudcnkaynticn taistclu
kcntalla. Tcopompos, loros, Filistos, Naukratcs ja monct muut olivat
luontccltaan crilaisia, mutta hcilla oli samat tavoittcct scka kcskcnaan
ctta opcttajicnsa kanssa. ikcusjuttuihin kcskittyncct puhujat, kutcn
cmosthcncs, Hypcrcidcs, Lykurgos, Aiskhincs, cinarkhos ja monct
muut taas civat tosin ollcct kcskcnaan samanvcrtaisia, mutta kaikki
cdustivat samaa todcllisia tapahtumia jaljittclcvaa puhclajia. Hcillc omi
naincn puhctapa ja tavoittcct sailyivat niin kauan kuin hcita jaljitcltiin.
. Naidcn micstcn kuoltua hcidan muistonsa haalistui kadotcn
vahitcllcn kokonaan ja vallallc tuli muita pchmcampia ja laimcam
pia puhctyylcja. Sittcn vaikutti cmokharcs, jonka sanotaan ollccn
cmosthcnccn sisarcnpoika, hancn jalkccnsa cmctrios Falcronilai
ncn, miclcstani hicnostuncin kaikista, ja muita hcidan kaltaisiaan. Jos
jatkaisimmc mcidan paiviimmc asti, ymmartaisimmc, ctta aina on ollut
. a v u n u , ~ s : ~
joku puhuja, jota uscimmat muut ovat halunncct muistuttaa. simcr
kiksi nykyaan koko Aasia jaljittclcc Mcncklcs Alabandalaista ja hancn
vcljcaan Hicroklcsta, joita olcn itsckin kuunncllut.
6. Jos joku siis tahtoo jaljittclcmalla saavuttaa tallaiscn samankaltai
suudcn, han onnistuu siina scka harjoittclcmalla tihcaan ja intcnsiivi
scsti ctta cnncn kaikkca kirjoittamalla. Jos Sulpiciukscmmc tckisi nain,
hancn puhccnsa olisi paljon tiiviimpaa. Nyt siina on valilla tictynlaista
rchcvyytta, jota on karsittava kynalla, vahan niin kuin maalaisct sanovat
liian pitkaksi kasvanccsta ruohosta.
,. Sulpicius huomautti: lct aivan oikcassa ncuvocssasi minua ja
pidankin siita, mutta luulcnpa cttct sinakaan, Antonius, olc juuri tchnyt
kirjoitusharjoituksia! Antonius vastasi: !kaan kuin cn pystyisi opctta
maan muillc scllaista mita itscltani puuttuu! !hmiscthan luulcvat, cttcn
cdcs pida tilikirjaa. Tassa tapaukscssa voidaan kuitcnkin omaisuutcni
pcrustcclla ja tuossa toiscssa taas puhumani pcrustcclla niin mitatonta
kuin sc onkin arvioida, mita tccn.
. \oidaan kuitcnkin huomata, ctta monct puhujat civat jaljittclc
kctaan toista, vaan saavuttavat tavoittccnsa omilla luonnonlahjoillaan
muistuttamatta kctaan csikuvaa. Tcita, Cacsar ja Cotta, voidaan pitaa
siita sclvana csimcrkkina: toincn on saavuttanut ticttya roomalaispuhu
jillc cpatavallista vichkcytta ja huumoria, toincn taas nascvan ja korutto
man puhctyylin. ika ikatovcrinnc Curiokaan, jonka isa oli miclcstani
oman aikansa kaunopuhcisin mics, nayta crityiscsti jaljittclcvan kctaan.
Han on kchittanyt aivan omanlaiscnsa puhctavan ja tyylin vakavuu
dcllaan, tyylikkyydcllaan ja rikkaalla ilmaisutavallaan. Saatoin arvioida
asiaa ctcnkin siina oikcusjutussa, jossa han puhui satamicstcn cdcssa
minua vastaan Cossiukscn vcljcstcn puolcsta. Han osoitti siina kaikkia
niita ominaisuuksia, jotka scka vuolassanaisclla ctta viisaalla puhujalla
tulisi olla.
. c v u n u , ~ s : ~
PUHN A! N! STN KKS! M! NN l ! N\NT!
. Johdattakaammc nyt vihdoin hahmottclcmammc puhuja puolus
tcttavicn juttujcn pariin, tarkcmmin sanocn oikcudcnkaynticn ja riita
tapaustcn pariin, jotka vaativat vahan cncmman vaivannakoa. Aivan
cnsimmaiscksi ncuvon hanta tutustumaan kasittclcmiinsa tapauksiin
huolclliscsti ja pcrin pohjin, millaisia nc sittcn ovatkin. Tallaincn ncuvo
saattaa hymyilyttaakin, onhan sc pikcmminkin hyodyllincn kuin aly
kas ja pikcmminkin maalaisjarkccn pcrustuva kchotus kuin oppinccn
opcttajan opctus.
.cc. Tata ci opctcta koulussa, jossa pojillc csitctaan hclppoja tapauk
sia tyyliin laki kicltaa ulkomaalaisia nouscmasta muurillc, cli jos joku
ulkomaalaincn nouscc sillc ja torjuu viholliscn, han joutuu syyttccsccn.
Tallaisiin tapauksiin tutustumincn ci olc vaiva cika mikaan, ja suurct
mcstarit tckcvatkin aivan oikcin, kun civat opcta niista mitaan. Foru
milla toimittacssa on sita vastoin tutustuttava asiakirjoihin, todistcisiin,
crilaisiin sopimuksiin, sitoumuksiin, sukulaisuus ja lankoussuhtci
siin, paatoksiin ja lausuntoihin asianosaistcn hcnkiloidcn clamaan
on kaikcn kaikkiaan tutustuttava pcrin pohjin. Monct ctcnkin yksityis
luontoisct oikcusjutut, jotka ovat uscin paljon cpasclvcmpia, havitaan,
koska nama scikat on lyoty laimin.
.c.. Jotkut puhujat nayttavatkin viilcttavan ympari Forumia ja siirtyvan
jutusta toisccn puhucn tapauksista, joihin civat olc cdcs tutustuncct,
halutcssaan antaa scn vaikutclman, ctta hcilla on kadct taynna toita.
Nain hc syyllistyvat joko vakavaan laiminlyontiin, jos todclla ovat otta
ncct asian ajaaksccn, tai vilpillisyytccn, jos ovat luvanncct hoitaa scn,
mutta vicla pahcmpaan kuin luulisikaan, koska kukaan ci pysty puhu
maan muulla tavalla kuin tokcrosti asiasta, jota ci tunnc. Suhtautucssaan
yliolkaiscsti laiskan mainccsccn, joka on vakavampi asia, hc siis myos
saavat tyhman mainccn, jota itsc kavahtavat cncmman.
. . v u n u , ~ s : ~
.ca. Huolchdin tavalliscsti siita, ctta asiakas valistaa minua asiassaan
kahdcn kcskcn, jotta han puhuisi vapautunccmmin. Sittcn asctun vasta
puolcn kannallc saadakscni asiakkaan puolustamaan omaa asiaansa ja
csittamaan siita pcrustcclliscsti oman nakcmykscnsa. Hancn poistut
tuaan claydyn yksin mahdollisimman puoluccttomasti kunkin kolmcn
rooliin cli omaani, vastapuolcn ja tuomarin. Paatan csittaa scllaiscn
nakokohdan, josta on cncmman apua kuin haittaa. Jos taas huomaan
jossakin nakokohdassa cncmman huonoa kuin hyvaa, hylkaan scn koko
naan ja viskaan hyodyttomana sivuun.
.c. Pohdin siis cnsin, mita sanon, ja vasta sittcn csitan scn, kun taas
uscimmat puhujat tckcvat nama kaksi asiaa samanaikaiscsti luottacn
alyynsa. Hc puhuisivat kuitcnkin taatusti parcmmin, jos olisivat sita
miclta, ctta hcidan on cnsin mictittava puhccn sisaltoa ja vasta sittcn
puhuttava.
.c. Kun olcn tutustunut tapauksccn pcrin pohjin, miclccni tulcc hcti,
mika on riidan aihc. i olc mitaan ihmistcn valista riidan aihctta, jossa
ci otcttaisi sclvaa, mita on tchty, mita tchdaan tai tullaan tckcmaan tai
minka luontcista sc on tai mitcn sc maaritcllaan. Tama patcc riippu
matta siita, onko kysccssa rangaistava tcko, kutcn rikos, tai kiistatapaus,
kutcn pcrinnonjako tai ncuvottclu, kutcn sodan yhtcydcssa, tai yksit
taista ihmista koskcva tapaus, kutcn ylistamincn tai vaikkapa kcskus
tclu clamantavasta.
.c. Uscimpicn oikcusjuttujcn tai ainakin rikosjuttujcn puolustukscssa
tcko pyritaan kiistamaan. \akavimpia oikcustapauksia on rahojcn takai
sin vaatimincn, ja siina on niin ikaan kiistcttava lahcs kaikki syyttcct.
\aalivilpin kohdalla puolcstaan on ylccnsa mahdotonta crottaa antcliai
suus lahjonnasta ja hyvantahtoisuus miclistclysta. Salamurha, myrkyt
tamis ja kavallusjutuissa tcko tulcc chdottomasti kiistaa. Tama on
cnsimmaincn oikcudcssa kasitcltavicn tapaustcn laji, jossa kiistcllaan jo
. a v u n u , ~ s : ~
tapahtunccsta asiasta, ncuvottcluissa taas kasitcllaan tavalliscsti tulcvia,
harvcmmin nykyisia tai jo tapahtuncita asioita.
.c6. Uscin ci myoskaan pyrita sclvittamaan, onko tapausta tapahtunut
vai ciko olc, vaan minka luontcincn sc on. Niinpa konsuli Gaius Carbon
puolustacssa kansan cdcssa Lucius pimiusta ja ollcssani kuulijana han ci
suinkaan kiistanyt Gaius Gracchukscn murhaa, vaan vaitti pimiukscn
tchnccn scn aivan oikcutctusti pclastaaksccn isanmaansa. Tai kutcn Pub
lius Alricanus vastasi Tibcrius Gracchukscn asiasta hanta kuulustclcvallc
samaiscllc Carbollc, joka oli silloin kansantribuunina aivan cri linjoilla
ja aloittclcmassa poliittista uraansa, ctta Gracchukscn murha oli hancn
miclcstaan ollut aivan laillincn. Kaikkia scllaisia tapauksia puolustctaan
oikcutcttuina, jotka ovat ollcct tarpccllisia, luvallisia tai valttamattomia
tai vaikuttavat tchdyn ymmartamattomyydcsta tai vahingossa.
.c,. Naissa tapauksissa kysytaan, mitcn kiistanalaista asiaa pitaisi nimit
taa. Juuri tallaiscsta scikasta kiistclin lasna olcvan Sulpiciukscn kanssa
ankarasti Norbanukscn jutussa. Myonsin kylla uscimmat hancn syytok
sistaan tosiksi, mutta kiistin Norbanukscn tchnccn valtiorikosta, silla
koko juttuhan koski kyscista lex Apuleiaan pcrustuvaa kasitctta.
.c. Tamantyyppisissa jutuissa monct suosittclcvat, ctta kumpikin osa
puoli maarittclisi lyhycsti kiistan kohtccna olcvan kasittccn. Tama on
minusta ylccnsa taysin lapscllista. n nimittain kysc cri maaritclmasta,
kun kcskustcllaan oppincidcn kcskcn tcorccttistictccllisista kysymyk
sista, kutcn sclvitcttacssa mita on taidc, laki tai valtio. Naissa tapauksissa
tictccllincn mctodi cdcllyttaa maaritcltavan asian mcrkitykscn ilmaisc
mista sitcn, cttci mitaan jatcta pois cika mitaan olc liikaa.
.c. Mainitscmassani jutussa ci scn cncmpaa Sulpicius tchnyt kuin
minakaan yrittanyt tchda niin, vaan kumpikin pitkitti omaa puhct
taan niin paljon kuin pystyi koko kaunopuhcisuutcnsa vuolaudclla
. v u n u , ~ s : ~
pohticssammc, mita on valtion kunnian loukkaamincn. Maaritclma
nact tcmmataan uscin kasistammc cnsiksikin, jos vastustaja arvostclcc
siita yhtakin sanaa tai lisaa tai ottaa pois yhdcnkin, ja toiscksi maarit
tcly viittaa jo olcmukscltaankin lahcs lapsckkaasccn kouluopctuksccn ja
harjoittcluun. Silloin sc ci pysty purcutumaan tuomarin miclccn, silla sc
luiskahtaa kasista, cnncn kuin sita on cdcs ymmarrctty.
..c. Siina lajissa taas, jossa kiistcllaan siita, millaincn jokin asia on,
tulcc uscin kiistaa kirjoitctun sanan tulkinnastakin. Talloin kiista syn
tyy ylccnsa kaksisclittciscsta kasittccsta. Kirjoitctun sanan ja sisallon
valiscssa crossa on nact kysc craanlaiscsta kaksisclittcisyydcsta, joka scl
viaa, kun puuttuvat sanat lisataan. Kun nc on lisatty, puolustaudutaan
vaittamalla, ctta kirjoitukscn sisalto olikin ilmisclva. Jos taas kiistcllaan
vastakkaisista tckstcista, ci synny uutta luokkaa vaan muunnclma cnsin
mainitusta. Joko kiistaa ci voida koskaan ratkaista tai sc ratkaistaan sitcn,
ctta puolustcttavaa kirjoitusta taydcnnctaan poisjatctyilla sanoilla. Jal
jcllc jaa niin ollcn vain yksi laji tapauksia, joissa kiistcllaan kirjoitctusta
sanasta: sc, ctta jotain on kirjoitcttu kaksisclittciscsti.
.... Kaksisclittcisyyksia puolcstaan on uscaa cri tyyppia, ja luulisin dia
lcktikkojcn tuntcvan nc parcmmin. mat puhujammc taas civat olc
niista pcrilla, vaikka hcidan pitaisi yhta lailla tuntca nc. Kaikcssa puhccn
ja kirjoitukscn kaytossa csiintyy ylcisimmin sc tyyppi, jossa kiistcllaan
siksi, ctta yksi tai uscampi sana on jatctty pois.
..a. Nc sita vastoin crchtyvat, jotka crottavat taman kirjoitctun sanan tul
kintaan liittyvan tapaustyypin niista tapauksista, joissa vaitcllaan jonkin
asian luontccsta ja olcmukscsta. Koskaan ci nact tutkita niin syvalliscsti
asian olcmusta kuin kirjoitctun dokumcntin kohdalla, joka ci mitcnkaan
liity tapahtumista kaytyihin kiistoihin.
... Kaikkiaan kolmc cri tyyppia voivat siis antaa aihccn vaittclyyn tai
. v u n u , ~ s : ~
kiistaan: cnsiksikin mita tchdaan, mita on tchty tai mita aiotaan tchda:,
toiscksi millaincn tuo tcko on: ja kolmanncksi mita nimitysta siita
kaytctaan:. Joidcnkin krcikkalaistcn lisaama onko sc tchty lainmukai
scsti: sisaltyy kokonaisuudcssaan toiscksi mainittuun kohtaan. Palaan
nyt kuitcnkin tchtavaani.
T! STLU, TA! \UTTLU JA TUNT! S! ! N
\A! KUTTAM! NN
... Kun alan kasitclla tapausta tutustuttuani cnsin vastaanottamani
jutun lajiin, paatan aivan cnsimmaiscksi, mihin kohdistan koko scn osan
puhctta, joka on kulloiscllckin oikcustapaukscllc ja oikcudcnkaynnillc
ominaincn. Scuraavaksi pohdin huolclliscsti itscni ja asiakkaidcni csit
tamista cdulliscssa valossa scka kuulijoidcn micltcn ohjailcmista halua
maani suuntaan.
... Koko puhctaidon jarjcstclma nojaa siis kolmccn suostuttclukcinoon:
osoitctaan puolustcttava asia todcksi, taivutctaan kuulijat omallc kan
nallc ja kiihdytctaan hcidan miclcnsa jutun kulloinkin vaatimaan tunnc
tilaan.
..6. Puhuja taas voi kayttaa kahdcnlaisia valincita pyrkicssaan osoitta
maan vaittccnsa tosiksi. nsinnakin han voi kayttaa itsc juttuun kuulu
via scikkoja, joita puhuja ci olc saanut aikaan ja joita on kasitcltava tictyn
mcnctclman mukaan. Tallaisia ovat crilaisct asiakirjat, todistajanlausun
not, crilaisct sopimuksct, kiduttamalla saadut tunnustuksct, lait, scnaatin
kannanotot, jo ratkaistut jutut, saadoksct, lausunnot ja mahdollisct muut
todistcct, joita puhuja ci olc itsc kcksinyt vaan on saanut nc jutusta ja
scn osapuolilta. Jalkimmaisct valincct ovat yksinomaan puhujan csitta
mia vaittcita ja todistcita.
. v u n u , ~ s : ~
..,. nsin mainitussa lajissa on sitcn pohdittava, kuinka kasitclla todis
tcita, toiscssa taas myos sita, kuinka loytaa niita. Krcikkalaisct rctoriikan
opcttajat jakoivat oikcusjutut uscaan lajiin ja sisallyttivat kuhunkin val
taisan maaran argumcnttcja. Tama sopii kylla nuortcn opctuksccn, silla
sitcn hcilla on valittomasti jutun saatuaan kasilla viittauskohtia, joista hc
voivat ottaa hcti hclposti argumcnttcja. n kuitcnkin mcrkki hitaasta
alysta scurailla purosia mutta ci nahda asioidcn alkupcraa, ja tassa iassa
ja talla kokcmuksclla pitaa oivaltaa jo alkulahtccsta asti, mista haluammc
syyttaa ja mista kaikki on lahtoisin.
... nsimmaincn luokka kasittaa puhujallc toimitcttavat todistcct, ja sc
on opctcltava kcrralla kunnolla, jotta sita voitaisiin kayttaa hyvaksi kai
kissa vastaavissa tapauksissa. lcmmc tottuncct puhumaan abstraktisti
koko luokasta tai sittcn konkrccttiscsti yksittaisista olosuhtcista, ihmi
sista ja jutuista, asiakirjojcn puolcsta tai niita vastaan, kuulustclujcn puo
lcsta tai niita vastaan ja samaan tapaan luokan muista todistcista. Naita
nakokohtia tcidan, Cotta ja Sulpicius, on siis pohdittava ja opctcltava
nc huolclliscsti, jotta tcilla olisi nc aina valmiina saatavilla.
... Minulta vcisi liian kauan sclittaa tassa tilantccssa, milla kcinoin on
vahvistcttava tai horjutcttava todistcita, asiakirjoja ja kuulustcluja. Nii
hin kaikkiin riittaa kcskinkcrtaincnkin aly, mutta nc vaativat sinnikasta
harjoittclua. Tcorccttista opctusta ja siita saatavia ohjcita niihin vaadi
taan vain scn vcrran, ctta niita koristcllaan tictyin tyylillisin koristclu
kcinoin.
.ac. Toisccn luokkaan kuuluvia, puhujan kokonaan hankkimia todistci
takaan ci olc vaikca kcksia, mutta niissa vaaditaan sclkcampaa ja hio
tumpaa csitystapaa. ikcusjutuissa on sitcn kaksi paamaaraa: mita sanoa
ja milla tavoin. nsin mainittu vaikuttaa kovin tcoriantaytcisclta, ja siina
tarvitaankin tcorccttista osaamista, mutta scn kasittamisccn, mita on
sanottava, riittavat kcskinkcrtaisctkin kyvyt. Toiscssa voidaan havaita
. 6 v u n u , ~ s : ~
puhujan jumalallincn voima ja arvo, ja siina on kysc puhccn aihccna olc
van asian ilmaiscmiscsta tyylikkaasti, rikkaasti ja vaihtclcvasti.
ANTN! UKSN JA CRASSUKSN THTA\! NJAK
.a.. Kun kcrran haluattc, suostun viimcistclcmaan ja saattamaan paa
toksccn arvioikaa tc, kuinka paljon saan aikaan! cnsimmaiscn osan
cli mista lahtcista puhc ammcnnctaan, jotta silla pystyttaisiin taivutta
maan, antamaan tictoa ja vaikuttamaan tuntcisiin. Ainoastaan naidcn
kolmcn avulla pystytaan vakuuttamaan, ja lasna on hcnkilo, joka pystyy
opcttamaan, kuinka kayttaa niita tyylikkaasti, silla han toi taman tai
don cnsimmaiscna roomalaistcn kcskuutccn, kartutti sita suurcsti ja oli
ainoa, joka hallitsi scn.
.aa. n nact usko, Catulus cnka pclkaa minua cpailtavan miclistc
lysta ctta on kctaan scn cncmpaa krcikkalaista kuin roomalaistakaan
oman aikammc maincikasta puhujaa, jota cn olisi kuunncllut uscaan
kcrtaan ja tarkkaavaiscsti. Jos minulla siis on joitakin kykyja nayttaa
silta, ctta uskallan niin toivoa, koskapa tckin alykkaat michct nacttc niin
paljon vaivaa saadakscnnc kuulla minua sc johtuu siita, cttci kukaan
puhuja olc koskaan minun kuultcni pitanyt puhctta, joka ci olisi syopy
nyt syvallc muistiini. Niin ollcn, millaincn ja kuinka patcva sittcn olcn
kin arvioimaan, voin kuultuani kaikkia puhujia todcta ja arvioida, cttci
kukaan toincn olc pystynyt niin monipuoliscsti ja runsaasti koristclc
maan puhcttaan kuin Crassus.
.a. Jos tckin olcttc asiasta samaa miclta, on sitcn uskoakscni tasa
puolista, jos luotuani, ravittuani ja vahvistcttuani taman parhaillaan
muotoilcmani puhujan luovutan hanct Crassukscllc pucttavaksi ja
koristcltavaksi.
. , v u n u , ~ s : ~
.a. Crassus vastasi: Jatka vain, Antonius, kutcn jo aloitit: cihan hyvan
ja antcliaan isan sovi jattaa pukcmatta ja koristclcmatta siittamaansa ja
kasvattamaansa jalkclaista, ctcnkaan kun ct voi kiistaa, ctta sinulla on
siihcn cdcllytyksia. Puuttuiko muka voimavaroja, cncrgiaa, hcnkca tai
arvovaltaa puhujalta, joka oikcusjutun paattccksi puhucssaan ci cparoi
nyt kutsua syytcttyna ollutta cntista konsulia nimclta, rcpia auki hancn
vaattcitaan ja nayttaa tuomarcillc vanhan kcnraalin rinnassa olcvia arpia:
Sama hcnkilo ci kapinallista ja hurjapaista, lasna olcvan Sulpiciukscn
puolustamaa micsta puolustacssaan cparoinyt kaunistclla jopa kapinoita
ja osoittaa arvovaltaisin sanakaantcin, ctta monct kansannousut civat
suinkaan olc cpaoikcutcttuja, kun niista ci voi kukaan olla vastuussa.
Han osoitti, ctta moni kansanliikc oli saanut alkunsa ajatcltacssa val
tion ctua, kutcn silloin, kun kuninkaat oli karkotcttu ja tribuunicn valta
vakiinnutcttu, ja ctta kuuluisa Norbanukscn kapina sai alkunsa julkiscsta
surusta ja vihasta sotajoukkonsa mcncttanytta Cacpiota kohtaan, sita ci
pystytty tukahduttamaan ja sc sai aivan oikcutctusti puhtia.
.a. lisiko niin arvcluttavaa, cnncnkuulumatonta, salakavalaa ja uutta
aihctta voitu kasitclla ilman puhujan uskomatonta patcvyytta ja puhc
taitoa: Mita sanoisin Gnacus Malliusta ja Quintus Rcxia kohtaan tun
nctusta myotatunnosta: nta lukcmattomista muista tapauksista: Niissa
ci crityiscmmin loistanut tuo kaikkicn myontama crikoislaatuincn alysi,
vaan juuri nama kyvyt, jotka nyt haluat lukca ansiokscni, ovat aina ollcct
sinulla poikkcukscllisia ja huomattavia.
.a6. Catulus huomautti: lcn aina kovasti ihaillut tcissa kahdcssa sita,
ctta vaikka olcttc puhctyyliltannc niin crilaisia, kumpikin kuitcnkin
puhuu niin, ctta tuntuu kuin olisittc saancct luonnonlahjaksi kaikki
kyvyt ja oppincct kaikcn mahdolliscn. Siksi voisitkin, Crassus, nyt kayt
taytya rakastcttavasti mcita kohtaan ja sclittaa mcillc, mita Antonius
tahallaan tai tahattomasti jattaa sanomatta. Ja Antonius, jos vaikc
nct jostain, cmmc niinkaan katso, cttct olc osannut puhua siita, vaan
. v u n u , ~ s : ~
ajattclcmmc sinun halunnccn micluummin Crassukscn tckcvan scn.
.a,. Crassus sanoi: \oisit, Antonius, aivan hyvin sivuuttaa chdottamasi
aihccn, josta kukaan lasnaolijoista ci olc kiinnostunut, cli mista lahtcista
oikcusjutuissa kasitcltavat aihcct saadaan. Puhuisit niista varmasti lois
tavasti ja omapcraiscsti, mutta aihcpiiri on mclko hclppo ja siita on jo
saatavilla runsaasti ohjcita. Kcrro mcillc scn sijaan, mista saat nc aihcct,
joita kasittclct uscin ja aina niin ncrokkaasti.
.a. Kcrron toki, vastasi Antonius, ja saadakscni sinulta hclpommin
pyytamani suostun kaikkiin vaatimuksiisi. Koko puhujanmcnctclmassa
ni ja kyvyissani, joita Crassus vastikaan ylisti maasta taivaasccn, on kysc
kolmcsta clcmcntista, kutcn aicmmin sanoin: ihmistcn taivuttclusta, tic
don jakamiscsta hcillc ja hcidan miclcntilaansa vaikuttamiscsta.
.a. Naista cnsimmaiscssa vaaditaan puhccssa savyisyytta, toiscssa tcra
vaa alya ja kolmanncssa ponnckkuutta. Jotta tuomari langcttaisi tuo
mion puhujan cduksi, on valttamatonta, ctta han joko luonnostaan
kallistuu puhujan puolcllc tai ctta hanct johdatcllaan tallc kannallc puo
lustukscn csittamin todistuksin tai ctta miclcnliikutus ajaa hanct siihcn.
Koska kuitcnkin sc osa, joka kasittaa tapahtumicn sclostukscn ja puo
lustukscn, tuntuu sisaltavan koko tata lajia koskcvan opin, puhun cnsin
siita lyhycsti. Luulcnpa nimittain, ctta olcn painanut miclccni vain joi
takin harvoja kaytannossa kasittclcmiani asioita.
.c. Noudatankin miclcllani, Crassus, viisasta kchotustasi cnka kasit
tclc yksittaistcn oikcusjuttujcn puolustamista, jota puhctaidon opct
tajat tavalliscsti opcttavat nuorukaisillc. Tuon scn sijaan csiin nc
ylcisluontoisct nakokohdat, joista voidaan saada jokaiscn oikcusjutun
ja puhccn sisalto. ikcudcssa puhuttacssa ci olc tarpccn palata joka
kcrta kysciscn jutun crityisluontcisiin todistcisiin, vaan on oltava ticttyja
aihcita, jotka tulcvat hcti miclccn juttua sclostcttacssa, kutcn kirjaimct
. v u n u , ~ s : ~
sanaa kirjoitcttacssa. ihan jotain sanaa kirjoitcttacssakaan tarvitsc joka
kcrran micttia scn yksittaisia kirjaimia.
... Naista ylcisluontoisista aihcista tosin on viimc kadcssa hyotya vain
scllaiscllc puhujallc, jolla on ian tuomaa kaytannon kokcmusta ja joka
on tottunut kuuntclcmaan ja pohtimaan moncnlaisia asioita, mika on
ikaa tarkcampi tckija. \aikka joku olisi kuinka sivistynyt, tcravaalyincn
ja nokkcla scka lisaksi luontcva csiintyja, ci hanclla kuitcnkaan olc pal
jonkaan hyotya naista aihcista, joista argumcnttcja saadaan, jos hanclla
ci olc kokcmusta yhtcison kaytannoista scka maanmicstcnsa mcncttcly
tavoista, saadoksista, tavoista ja taipumuksista. Tassa tyossa vaaditaan
hioutunutta alya, joka on kuin pclto, jota ci olc kynnctty vain kcrtaal
lccn vaan kahtccn tai kolmccnkin kcrtaan, jotta sc voisi tuottaa parcm
man ja runsaamman sadon. Alya puolcstaan voi hioa kayttamalla sita,
kuuntclcmalla, lukcmalla ja kirjoittamalla.
K! ! STAKYSYMYKSN TTAM! NN
.a. Puhujan on cnsiksikin sclvitcttava, minka tyyppincn oikcusjuttu on
kysccssa, cika sc koskaan jaakaan cpasclvaksi. Hancn on sclvitcttava, onko
kyscincn tapaus todclla tapahtunut, millaincn sc on tai mita nimca siita
kaytctaan. Kun nama asiat on sclvitctty, on tcrvccn jarjcn cika rcctoricn
opcttamicn laskclmicn pohjalta hcti sclvaa, mika on jutun ydin cli mita
ilman kiistakysymysta ci voi syntya. Sittcn puhujan on maaritcltava tuo
mioistuimccn victava kysymys, jota rcctorit kchottavat lahcstymaan tahan
tapaan: pimius surmasi Gracchukscn. Mika muodostaa oikcusjutun:
Sc, ctta han tcki tckonsa valtion cdun nimissa kutsuttuaan kansalaisct
ascisiin scnaatin paatokscn mukaiscsti. Jos nain ci olisi tapahtunut, ci olisi
juttuakaan. ccius kuitcnkin kiistaa, ctta tcko olisi ollut oikcutcttu, koska
sc oli lakicn vastaincn. Juttu tulcc siis uudcllccn tuomioistuimccn, jol
loin kysytaan, oliko tcko kuitcnkin oikcutcttu, koska sc tchtiin scnaatin
. c v u n u , ~ s : ~
paatokscn mukaiscsti valtion pclastamiscksi. Tallaisct scikat ovat ilmi
sclvia ja pcrustuvat tavalliscllc tcrvccllc jarjcllc. Puhujan onkin scn sijaan
ctsittava tuomioistuimccn tulcvaan oikcustapauksccn liittyvia todistcita,
jotka niin syyttajan kuin puolustukscnkin on csitcttava.
.. Tassa kohdcn on syyta kiinnittaa huomiota siihcn pahaan crhcc
sccn, johon poikicmmc opcttajat syyllistyvat. Sc ci tosin juurikaan liity
puhctaitoon, mutta haluan tcidan tajuavan, kuinka tylsaa ja hioma
tonta vakca nuo itscaan niin sivistyncina pitavat ihmisct ovat. Hcidan
mukaansa puhcidcn luokittclussa on kahta cri juttutyyppia. Toista hc
kutsuvat scllaiscksi, jossa kcskustcllaan ylciscsti hcnkiloita ja olosuhtcita
mainitscmatta, toista taas scllaiscksi, joka koskcc ticttyja hcnkiloita ja
olosuhtcita. Hc civat olc lainkaan sclvilla siita, ctta kaikkia kiistoja voi
daan kasitclla ylcisclla tasolla.
.. \astikaan mainitscmassani tapaukscssakaan pimiukscn tai cciuk
scn hcnkilo ci liity mitcnkaan puhujan kayttamiin nakokohtiin, vaan kysc
on ylcisluontoiscsta ja abstraktista asiasta: pitaisiko scllaista hcnkiloa
rangaista, joka on surmannut Rooman kansalaiscn scnaatin paatokscn
nojalla pclastaaksccn isanmaansa, vaikka tcko olikin lakicn vastaincn:
Mitaan oikcutccn tulcvaa juttua ci viimc kadcssa tarkastcllakaan osa
puoltcn hcnkiloidcn kannalta, vaan ylcistcn kasittcidcn tasolla.
.. Myos niissa tapauksissa, joissa vaitcllaan jostakin tictysta tapahtu
masta, csimcrkiksi siita, ottiko ccius vastaan rahaa lakicn vastaiscsti,
niin syyttajan kuin puolustukscnkin on liikuttava todistcissaan ylcisclla
tasolla.
.6. Kun syytctaan tuhlaavaisuudcsta, puhujan on puhuttava ylcllisyy
dcsta, muidcn omaisuutta himoitscvan tapaukscssa ahncudcsta, kapinal
liscn tapaukscssa puolcstaan kumoukscllisista ja kchnoista kansalaisista.
Jos syyttccn todistajina on uscita ihmisia, todistcissa on kcskityttava
. . v u n u , ~ s : ~
siihcn, minka tyyppisia nama todistajat ovat. Ja vastaavasti kaikki, mita
sanotaan syytctyn puolustukscksi, on chdottomasti kaanncttava olo
suhtcista ja yksilosta ylcisluontoisiin aihcisiin ja luokkiin. Naita jotain
tapahtumaa kasittclcvia oikcustapauksia tuntuu chka olcvan kovin
monia, jos puhuja ci nopcasti oivalla kaikkia juttuun liittyvia scikkoja.
Syyttcita ja puolustusaihcita on kuitcnkin rajattomasti, todistusaihcita
taas rajallincn maara.
.,. Jos sita vastoin laskctaan asianosaistcn mukaan, on lukcmattoman
paljon scllaisia hankalia tapauksia, joissa ci kiistclla siita, onko jokin asia
tapahtunut vai ci, vaan siita, minka tyyppisia nama tapauksct ovat. Jos
taas laskctaan aihcidcn mukaan, niita on varsin vahan ja nc ovat aivan
kiistattomia. Jos Mancinukscn jutun katsotaan liittyvan vain yhtccn
ticttyyn Mancinuksccn, niin syntyisi uusi juttu aina, kun lctiaalicn csi
mics luovuttaisi jonkun cika tata vastaanotcttaisi. Jos jutussa sita vas
toin kiistcllaan siita, katsotaanko, ctta lctiaalicn csimichcn vihollisillc
luovuttamalla ja naidcn torjumalla hcnkilolla on oikcus saada takaisin
cntincn oikcudcllincn ascmansa, ci Mancinukscn hcnkilolla olc mitaan
tckcmista puhctaidon cika puolustukscn todistcidcn kanssa.
.. Ja vaikka puhuja saisikin yksittaiscn hcnkilon ansiokkuudcsta tai
kclvottomuudcsta puhccsccnsa jotain olccllista aincistoa tosiscikkojcn
lisaksi, scllaisct tckijat jaavat itsc puhccnaihccn ulkopuolcllc. n kui
tcnkin valttamatonta siirtaa myos puhccn naita asioita kasittclcva osa
ylciscn kcskustclun tasollc. n puhu naista asioista kumotakscni niidcn
oppincidcn vaittcct, jotka oikcustapaukscn lajia maaritcllcssaan kuvaa
vat naita juttuja hcnkiloihin ja olosuhtcisiin liittyvina, vaikka hcita on
kylla syyta moittia.
.. \aikka kysc olisi tictyista olosuhtcista ja hcnkiloista, on kuitcnkin
ymmarrcttava, ctta jutut civat olc riippuvaisia niista vaan kulloiscsta
kin oikcustapaukscn lajista. Tama ci tosin koskc minua, silla minun ci
. a v u n u , ~ s : ~
missaan tapaukscssa tarvitsc kiistclla hcidan kanssaan. lcnnaista on
ymmartaa, cttcivat nuo oppincct olc onnistuncct cdcs crottclcmaan cri
lajcja ja sclittamaan niita hiukan tarkcmmin, minka hc olisivat pysty
ncct tckcmaan ilman mcidan oikcudcllista harjaantuncisuuttammckin
hcilla kun kcrran on joutilasta aikaa niin kosolti.
.
.c. Tama ci koskc minua, kutcn sanoin, mutta muuan toincn asia scn
sijaan koskcc, ja vicla cncmman sc koskcc tcita, ystavani Cotta ja Sulpi
cius. Kun otctaan huomioon, missa tilassa naidcn oppincidcn tcoriat nyt
ovat, on syyta pclata, ctta oikcusjuttuja tulcc paljon. Jos nc nact pcrus
tuvat yksittaisiin hcnkiloihin, juttuja on yhta monta kuin ihmisiakin cli
lukcmattoman paljon. Jos taas viitataan ylcisluontoisiin kysymyksiin,
niita on niin vahan ja niin harvakscltaan, ctta hyvamuistiscn ja jarkcvan
puhujan pitaisi hallita nc kaikki kuin vctta valacn ja lahcs ulkoa laskc
tcllcn. llcttc sittcn mahdolliscsti olc sita miclta, ctta Lucius Crassus on
oppinut jutun Manius Curiuksclta ja nain pystynyt monin argumcntcin
osoittamaan, miksi Curiukscn pitaisi kuitcnkin olla Coponiukscn pcrija,
kun tallc hancn kuolcmansa jalkccn syntynyt lapsi ci ollutkaan poika.
... Coponiukscn ja Curiukscn nimct civat liittyncct mitcnkaan Crassuk
scn monipuolisccn argumcntointiin civatka jutun olcmuksccn tai luon
tccsccn, vaan koko asia liittyi ylcisluontcisccn tapahtumaan ja tapauk
sccn, ci mihinkaan ticttyihin olosuhtcisiin tai nimiin. Tcstamcntissahan
luki nain: jos minullc syntyy poika, joka kuolcc aikaiscmmin (...) niin tul
koon mainitusta hcnkilosta silloin pcrijani. Jos poikaa ci synnykaan, on
ko katsottava, ctta pcrija tulcc siita hcnkilosta, joka on maaratty pcrijaksi
siina tapaukscssa, ctta poika kuolisi: Tama on ylcispatcvan oikcudcn pii
riin kuuluva ylcisluontcincn kysymys, jossa ci kaivata hcnkiloidcn nimia,
vaan systcmaattista kcskustclua ja todistcidcn loytopaikkoja.
!
Ciccro napayttaa uscin krcikkalaisia naidcn runsaasta joutilaasta ajasta (otium).
. v u n u , ~ s : ~
.a. Tassa suhtccssa myos oikcusoppincct ovat mcillc cstccna ja han
kaloittavat tapauksiin tutustumista. lcn nact huomannut, ctta Caton
ja 8rutukscn kirjoissa on oikcusistuimcn vastaustcn yhtcydcssa ylccnsa
mainittu niidcn micstcn tai naistcn nimct, joillc on vastattu. Taman tar
koitukscna oli nahdakscni sc, ctta ticdustclun tai cpailykscn syyn aja
tcltaisiin olcvan ihmisissa cika asioissa. !hmisiahan on lukcmattomia,
jotcn tyolaantyisimmc oikcustictccn opintoihimmc ja mcncttaisimmc
scka oppimishalummc ctta toivommc oppia sc pcrin pohjin. Crassus
kuitcnkin sclittaa mcillc jossain vaihccssa nama argumcntit paaluok
kiin jarjcstcttyina. Han nimittain lupasi cilcn mcillc, mikali ct satu tic
tamaan, Catulus, sovittaa nyt hajallaan ja lcvallaan olcvan kansalaisia
koskcvan oikcudcn ticttyihin paaluokkiin ja saada siita hclposti kasi
tcltavan jarjcstclman.
.. Catulus huomautti: Sc ci varmasti olc Crassukscllc vaiva cika
mikaan, onhan han oppinut oikcustictccsta kaikcn, mita oppia voi, ja
lisaa itsc, mita hancn opcttajiltaan on jaanyt puuttumaan. Sitcn han
pystyy asianmukaiscsti kuvailcmaan oikcudcllista aincistoa ja sclvit
tamaan sita tyylikkaasti. Antonius sanoi: Kuulcmmc siis nama asiat
Crassuksclta, jahka han on vctaytynyt niin kuin aikoo vakijoukon
kcskclta ja oikcudcnkaynncista yksityisoloihin toimimaan lainopilliscna
ncuvonantajana.
.. lcn kuullut scn hanclta uscin, huomautti Catulus, kun han on
sanonut paattanccnsa jattaa tuomioistuimct ja oikcusjutut. Sc ci kuitcn
kaan olc mahdollista, kutcn tapaan sanoa hancllc. Han ci nact kcstaisi
sita, ctta cpatoivoisct ylimyspuoluccn jascnct huutaisivat hanta taman
tasta turhaan avuksccn, cika sita kcstaisi tyynin miclin Rooman kau
punkikaan, jos sc mcncttaisi Crassukscn aancn, sc katsoisi, ctta silta
on riistctty jonkinlaincn kunniamcrkki. Antonius huudahti: Hcrcu
lcs vickoon! Jos Catulus puhui totta, sinun Crassus on clcttava kanssani
samassa piinapcnkissa! Suodaan tuo sinun haukotuttavan ikavystyttava
. v u n u , ~ s : ~
tictccsi Scacvoloidcn ja hancn kaltaistcnsa joutilaidcn siclujcn vapaa
ajallc!
.. Crassus hymyili vaisusti: Saata ihmccssa loppuun aloittamasi asia,
Antonius. Minullc tama haukotuttava ticdc suo vapaudcn hcti, kun
pakcncn scn pariin. Juuri tama onkin vastikaan aloittamani puhccn
aihccn tavoittccna, Antonius sanoi. \oidaan ymmartaa, ctta kaikki
kiistanalaisct asiat pcrustuvat ylcisluontoisiin paatapauksiin ja niidcn
olcmuksccn civatka yksittaisiin ihmisiin, joita on rajattomasti, tai loput
toman vaihtclcviin olosuhtcisiin. Paaluokkia taas on rajallincn maara,
itsc asiassa varsin niukasti. Siksi tahtoisin, ctta puhctaidollc omistau
tuncilla olisi kunkin puhclajin matcriaali aihcpiircittain jaotcltuna ja
varustcttuna ja michitcttyna nimittain argumcntcin ja ajatuksin.
.6. Puhccn matcriaali synnyttaa sanoja, jotka tuntuvat minusta aina
tarpccksi tyylikkailta, jos vain vaikuttavat olcvan pcraisin itsc argumcn
tista. Jos kuitcnkin tahdottc tictaa totuudcn tai ainakin scn, mita miclta
olcn minahan voin vahvistaa vain omat ajatukscni ja nakcmykscni
mcidan on victava Forumillc tama tapaustcn ja ylcistcn paaluokkicn
kalusto. Saadcssammc hoidcttavakscmmc jonkin jutun mcidan ci siis
pida ryhtya vasta silloin tutkimaan aihcita, joista kaivaa csiin todistcita.
Niitahan voi kuka hyvansa picnclla vaivannaolla ja kokcmuksclla kasi
tclla pintapuoliscnkin tarkastclun jalkccn. Miclcnkiintommc on koh
distuttava niihin jo uscaan kcrtaan mainitscmiini lahtcisiin ja aihcisiin,
joista saadaan kaikki aincisto kaikkiin puhcisiin.
.,. Koko taman taidon tai kaytannon ytimcna on, ctta tunnctaan sc
rcviiri, jonka rajojcn sisalla mctsastctaan ja jaljitctaan tutkittavana olc
vaa kohdctta. Kun kaytannon tyossa parkkiintunut puhuja on rajan
nut miclcssaan koko tama aluccn, ci hanclta jaa mitaan huomaamatta
ja kaikki asian yksityiskohdat tulcvat kadcn ulottuvillc ja loksahtavat
paikoillccn.
. v u n u , ~ s : ~
! N\NT! N \ALTTAMATTMAT LLYTYKST
Puhccn ainciston kcksimiscssa on kolmc pcruscdcllytysta, nimittain
tcrava aly, tcorccttincn ticto jota voidaan haluttacssa kutsua taidoksi
ja tarkka kaytannon sovcltamiskyky, ja naista minun on anncttava
alyllc ctusija.
.. Sovcltamiskyky voi tosin hcratclla laiskaa alya, nimittain scllaincn
sovcltamiskyky, joka patcc kaikkiin asioihin ja cnncn kaikkca puolus
tuksccn. rityiscsti sita on vaalittava ja alituiscsti kaytcttava, silla ci olc
mitaan, mita scn avulla ci saavutcttaisi. Sovcltamiskyvyn ansiosta pys
tymmc tutustumaan juttuun pcrin pohjin, kutcn alussa sanoin. Scn
ansiosta pystymmc kuuntclcmaan vastapuolta tarkkaavaiscsti ja kasit
tamaan kaikki taman lauscct ja yksittaisct sanatkin scka tulkitscmaan
kaikkia taman ilmcita, jotka ylccnsa ilmcntavat tuntcita.
.. Harkintakykya puhuja taas osoittaa tckcmalla taman vaivihkaa, niin
cttci vastapuoli vain luulc voivansa hyotya siita jotcnkin. Sovcltamiskyvyn
ansiosta micli myos tutustuu tarkasti nakokohtiin, jotka kohta csittclcn,
ja tunkcutuu syvallc juttuun intcnsiiviscn huolclliscsti ja harkitcn. Sovcl
tamiskyvyn ansiosta puhuja pystyy kayttamaan hyvaksccn naita asioita,
muistia kuin valaiscvaa lamppua scka aantaan ja voimiaan.
.c. Alyn ja sovcltamiskyvyn valiin jaa vaatimaton tila tcoriallc. Scn
tchtavana on osoittaa, mista on ctsittava sita, mika pyritaan loytamaan.
Kaikki muu on kiinni huolcllisuudcsta, tarkkaavaisuudcsta, pohdinnasta,
valppaudcsta, sinnikkyydcsta ja kovasta tyosta. Tiivistan asian yhtccn
sanaan, jota olcn jo uscaan kcrtaan kayttanyt: kysc on kaytannon sovcl
tamiskyvyn hyvccsta, johon sisaltyvat kaikki muutkin hyvcct.
... \oimmc kylla havaita, kuinka vuolassanaisia ovat losot, jotka
kasittaakscni sina, Catulus, tosin ticdat asiasta cncmman civat anna
. 6 v u n u , ~ s : ~
mitaan ohjcita puhctaidosta mutta puhuvat kuitcnkin mista hyvansa
csiin tulcvasta asiasta vuolaasti ja ylcnpalttiscsti.
F! LSF! AN JA RTR! ! KAN SUH SKA
RMALA! STN SUH KR! KKALA! STN KULTTUUR! ! N
.a. Catulus virkkoi: Asia on juuri niin kuin sanot, Antonius. Uscim
mat losot civat anna minkaanlaisia ohjcita puhctaidosta, mutta aina
hcilla kuitcnkin on jotain sanottavaa mista hyvansa asiasta. Yli kaikcn
ihailcmani Aristotclccn mukaan on tosin joitakin ylcisia tccmoja, joista
voitaisiin saada pcrustclut scka losocn vaittclyihin ctta naihin oikcu
dcnkaynncissa kaytcttyihin puhcisiinkin. Sinun puhccnvuorosi, Anto
nius, ci juuri croa hancn opctuksistaan joko siksi, ctta kuljct samoja
jalkia, koska sinulla on samantapaista sakcnoivaa alya, tai sittcn siksi,
ctta olct lukcnut ja opctcllut hancn opctuksiaan, mita pidan todcn
nakoiscmpana. Huomaan nact sinun puuhaillccn krcikkalaistcn kult
tuurin parissa cncmman kuin olisimmc uskoncctkaan!
.. Antonius vastasi: Kcrronpa sinullc totuudcn, Catulus. lcn aina
ollut sita miclta, ctta kansan silmissa micllyttavalta ja uskottavalta vai
kuttaisi scllaincn puhuja, josta paistaisivat mahdollisimman vahan
mitkaan tcoriat ja jonka puhccssa ci olisi haivaakaan krcikkalaiscsta
kulttuurista. Krcikkalaisct ovat toisaalta ottancct tchtavaksccn harjoit
taa mcrkittavia asioita ja vakuuttavat antavansa ihmiscllc kcinot tutkia
luonnon salaisuuksia, claa hyvaa clamaa ja puhua vuolassanaiscsti. Siksi
olcnkin aina ollut sita miclta, ctta on claimcn tasoista cika inhimillista
olla kallistamatta hcillc korvaansa. Ja jos ci uskalla kuunnclla hcita jul
kiscsti, jotta oma arvovalta ci vahcnisi kansalaistcn cdcssa, voi kuitcn
kin salaa kuuntclcmalla napata hcidan sanojaan ja tarkkailla kaucmpaa,
mita hc puhuvat. Niin mina tcin, Catulus, ja sain ylimalkaiscsti maistaa
hcidan kaikkicn vaittclyjaan ja niidcn paalajcja.
. , v u n u , ~ s : ~
.. Catulus sanoi: Miclcsi on tosiaan rantautunut aroin miclin kuin sci
rccnin kalliollc krcikkalaiscn losoan pariin, jota roomalaisct civat olc
koskaan ylcnkatsoncct. !taliahan oli kcrran taynna pythagoralaisia, silloin,
kun osa tasta maasta kuului Magna Gracciaan. Jotkut jopa vaittavat, ctta
vuosia cnncn itsc Pythagorasta clanyt kuninkaammc Numa Pompilius
olisi ollut pythagoralaincn! Hanta onkin pidcttava sitakin mcrkittavam
pana, silla olihan han pcrilla valtiotictccsta jo kaksi vuosisataa, cnncn kuin
krcikkalaisct hoksasivat scn. ika kansakuntammc varmasti olc tuottanut
maincikkaampia, arvovaltaiscmpia tai hicnostunccmpia hcnkiloita kuin
Publius Alricanus, Gaius Laclius ja Lucius Furius, joidcn scurassa csiin
tyi aina julkisuudcssa kaikkcin sivistyncimpia krcikkalaisia.
.. lcn kuullut naidcn micstcn uscin sanovan, ctta atccnalaisct tckivat
micluisan tcon niin hcillc kuin monillc valtion mcrkkimichillckin lahct
tacssaan scnaattiin lahcttilaiksi tarkcimpia asioitaan hoitamaan Karnca
dccn, Kritolaokscn ja iogcnccn, kolmc scn ajan suurinta losoa. Hc
olivat monicn muidcn tavoin kuunncllcct uscin naita losolcja hcidan
olcskcllcssaan Roomassa. !hmcttclcnkin, Antonius, miksi olct lahcs
tulkoon julistanut sodan losoaa vastaan kuin mikakin Pacuviukscn
Zcthos, vaikka sinulla on vastassasi tallaisia mcstarcita!
.6. n suinkaan! Antonius vastasi. lcn tosin paattanyt nniukscn
Ncoptolcmosta mukaillcn harrastaa losoaa micluummin hiukka
scn vain, silla kokonaan cn valita (sillc omistautua). Tama kuitcnkin on
nakcmykscni, ja miclcstani toin scn myos csiin: cn vicroksu losoan
opintoja, kunhan nc pysyvat kohtuudcn rajoissa! Jos ihmisct saavat
tictaa, ctta puhuja on niita harrastanut tai hanta cdcs cpaillaan jonkin
laiscsta tcorccttisuudcsta, sc vaikuttaa puhujallc haitalliscsti murcnta
malla taman arvovaltaa ja puhccn uskottavuutta tuomarcidcn silmissa.
.,. Palatakscmmc nyt lahtokohtaan: ctko huomaa, ctta niista kolmcsta
kuuluisasta lososta, joidcn kcrroit tullccn Roomaan, iogcncs sanoi
. v u n u , ~ s : ~
opcttavansa taitoa kcskustclla hyvin ja crottaa oikca vaarasta, jota krcik
kalaisct kutsuvat dialcktiikaksi: Talla tictccnalalla, jos sc nyt scllaincn
on, ci anncta mitaan ohjcita totuudcn loytamiscksi, vaan ncuvotaan
ainoastaan, kuinka arvioida sita.
.. Jos on kysc yksinkcrtaiscsta vaittccsta, dialcktikot katsovat tchta
vaksccn arvioida kaikcsta myontamastammc tai kiistamastammc, onko
sc oikcin vai vaarin. Jos taas tama vaitc koostuu uscasta osasta ja jos sii
hcn liittyy muitakin cdcllytyksia, hc arvioivat, ovatko niidcn valisct suh
tcct loogiscsti oikcin ja onko paatclmista tchty oikcita johtopaatoksia.
Lopulta hc pistclcvat jo itscaankin piikcillaan ja tormaavat loputtomassa
kysclyssaan kysymyksiin, joita civat cnaa itsckaan pysty ratkaiscmaan, ja
jopa scllaisiin, jotka pakottavat hcidat mclkcinpa purkamaan aicmmin
aloittamansa tai jo loppuunsaattamansa paattclyt.
.. Stoalaiscstammc ci siis olc tassa asiassa mitaan apua, koska han
ci opcta, mitcn puhuja loytaisi sanottavansa. Han on itsc asiassa vain
cstccna csittacssaan monia ongclmia, joita ci hancn mukaansa voi mil
laan ratkaista, ja csitcllcssaan puhclajin, joka ci olc lavca cika vuolaasti
kumpuava, vaan kuiva, suppca ja pikkutarkka. Jos joku hyvaksyy scllai
scn, hyvaksykoon minun puolcstani, kunhan myontaa ctta puhujallc
scllaincn ci sovi! Puhujan puhc on sovitcttava kansanjoukkojcn korvicn
mukaan ja scn on maara huvittaa ja taivuttaa ylcisoa ja antaa uskotta
vuutta scllaisillc argumcntcillc, joita ci punnitakaan millaan kultascpan
pikkuvaaalla vaan ikaan kuin ronskilla torivaaalla.
.6c. Siksi jatankin siksccn koko tuon ticdonalan, joka on liian vaitonai
ncn todistcidcn loytamiscsta mutta liian puhclias niidcn arvioimiscssa.
Kritolaokscsta, joka tuli Roomaan yhdcssa iogcnccn kanssa, kutcn
mainitsit, olisi nahdakscni voinut olla cncmman hyotya pyrkimyksil
lcmmc. Hanhan kuului Aristotclccn scuraajiin, jonka lausumia olcn var
sin lahclla. Aristotclccn kirjoista olcn lukcnut scka scn, jossa han csittaa
. v u n u , ~ s : ~
kaikkicn cdcltajicnsa rctoriikan tcoriat, ctta nc, joissa han csittaa omat
nakcmykscnsa asiasta. Hancn ja naidcn alan varsinaistcn mcstarcidcn
valilla on nahdakscni sc cro, ctta Aristotclcs kasittcli puhctaitoon (jota
han muutcn ylcnkatsoi!) liittyvia asioita yhta tcravaalyiscsti kuin oli
tutkinut kaikkicn asioidcn olcmusta ja luontoa. Nama kaksi muuta taas
katsoivat, ctta vain tata alaa kannatti harjoittaa, ja juuttuivat yksinomaan
taman yhdcn mctodin kasittclyyn civatka osoittancct samaa ncuvok
kuutta kuin Aristotclcs, joskin hcilla oli tassa yhdcssa ainoassa lajissa
cncmman kokcmusta ja harrastuncisuutta.
.6.. Karncadccn uskomatonta puhckykya ja vaihtclcvaa tapaa puhua
mcidan scn sijaan tulisi toivoa itscllcmmckin. Han ci koskaan puolus
tanut puhcissaan mitaan asiaa, jota ci olisi nayttanyt totccn, cika vastus
tanut mitaan, mita ci olisi pystynyt kumoamaan. Tama on kuitcnkin jo
cncmman kuin rctoriikan asiantuntijoilta ja opcttajilta voi vaatia.
PUHN S! SA! ST JA ULK! ST ARGUMNT! T
.6a. Jos haluaisin opastaa puhctaidon pariin jonkun tyystin asiantuntc
mattoman hcnkilon, uskoisin hanct micluummin naidcn sinnikkaidcn
opcttajicn huostaan, jotka takovat yot paivat yhta ja samaa alasinta ja
pancvat oppilaidcnsa suuhun ainoastaan pikkuruisia, hicnoksi purcskcl
tuja palasia kuin imcttajat sylilapsillc. Jos han taas minusta vaikuttaisi
saanccn vapaan michcn arvoiscn koulutukscn, tutustunccn jo hicman
kaytantoonkin ja olcvan tarpccksi tcravaalyincn, kiidattaisin hanct
sinnc, mista tulvii koko virta cika mikaan syrjaincn puropahancn, cli scl
laiscn opcttajan luo, joka osoittaisi hancllc kaikkicn argumcntticn ikaan
kuin loytopaikat, sclostaisi niita lyhycsti ja maarittclisi nc.
.6. Mihin puhuja siis voi kompastua, jos han on ottanut huomioon, ctta
kaikki, mita puhccsccn otctaan joko hyvaksymis tai kumoamismiclcssa,
. c v u n u , ~ s : ~
otctaan joko scn sisapuolclta cli asian omasta olcmukscsta tai luontccsta
tai omaksutaan scn ulkopuolclta: Nc otctaan puhccn sisapuolclta, kun
tarkastcllaan koko asiaa tai scn osaa tai nimitysta tai jotain siihcn liitty
vaa scikkaa, ja ulkopuolclta, kun kcrataan jutun ulkopuolista matcriaalia,
joka ci liity asian luontccsccn.
.6. Jos asiaa tarkastcllaan kokonaisuudcssaan, kokonaismcrkitysta on
sclitcttava scuraavalla tavalla: jos majcstcctissa on kysc valtion suuruu
dcsta ja arvokkuudcsta, scllaincn hcnkilo loukkaa sita, joka luovuttaa
sotajoukon Rooman kansan vihollistcn kasiin, ci sc, joka luovuttaa Roo
man kansan kasiin taman rikokscn tckijan.
.6. Jos tarkastcllaan osaa siita, sc on jaotcltava talla tavoin: valtion
cdun nimissa oli totcltava joko scnaattia tai otcttava kayttoon jokin
uusi toimcnpidc tai toimittava omasta aloittccsta. Naista uudcn toimcn
pitccn kayttoonottamincn olisi poyhkcaa ja omaaloittcisuus julkcaa, ja
siispa oli noudatcttava scnaatin paatosta. Jos kysc on nimitykscsta, on
tchtava niin kuin Carbo: Jos konsuli kcrran on hcnkilo, joka huolchtii
isanmaan cdusta, mitapa muuta pimius tcki:.
.66. Jos kysc on juttuun liittyvista tckijoista, argumcntticn sijainti ja
loytopaikkoja on uscita. n jaljitcttava samavartaloisia sanoja, lajcja
ja alalajcja, vastaavuuksia ja croavaisuuksia, vastakkaisuuksia, loogisia
scurauksia, sopivia olosuhtcita, niin sanottuja cnnakkotapauksia, risti
riitaisuuksia scka asioidcn syita ja scurauksia. n myos ctsittava mcrki
tykscltaan suurcmpia, samanarvoisia ja vahaiscmpia vcrtailukohtia.
.6,. Samavartaloisista sanoista voidaan johtaa tamantyyppisia argu
mcnttcja: jos hurskautta kuuluu ylistaa suurcsti, tcidan on liikututtava
syvasti nahdcssannc Quintus Mctcllukscn surcvan niin hurskaasti!.
Paaluokista johdctut argumcntit taas ovat tallaisia: jos valtion virkojcn
kuuluu olla Rooman kansan vallan alaisia, niin miksi syytat Norbanusta,
. . v u n u , ~ s : ~
joka tribuunina ollcssaan noudatti kansan tahtoa:.
.6. Paaluokan alaiscsta alaluokasta johdctut argumcntit taas voivat olla
tallaisia: jos kaikkicn valtion cduista huolchtivicn pitaa olla mcillc rakkai
ta, niin ctcnkin sotapaallikoidcn, joidcn ncuvoja, hyvccllisyytta ja riskin
ottoa mcidan on kiittamincn turvallisuutcmmc ja valtion arvovallan sai
lymiscsta. Analogiasta johdctut argumcntit: jos villiclaimctkin hoitavat
poikasiaan, millaista hcllyytta mcidan tulcc osoittaa lapsillcmmc:
.6. roavaisuuksista johdctut argumcntit: jos on barbaarcillc ominaista
claa paiva kcrrallaan, mcidan suunnitclmicmmc on puolcstaan tahdattava
iaisyytccn. Scka analogiaa ctta croavaisuutta kasitcltacssa on mainittava
csimcrkkcja muidcn ihmistcn tcoista, sanomisista ja sattumuksista. Uscin
voi myos kcrtoa kuvittccllisia tarinoita. simcrkki antitccsista:
.,c. Jos Gracchus kayttaytyi jumalattomasti, pimius sita vastoin kayt
taytyi csimcrkilliscsti. Loogisista scurauksista: jos joku on surmattu
mickalla ja sinut, hancn viholliscnsa, on tavattu paikalta vcrincn mickka
kadcssasi cika siclla olc nahty kctaan muuta kuin sinut cika kcncllakaan
muulla ollut motiivia ja olct aina ollut luontccltasi haikailcmaton, onko
rikokscn tckijasta cpailystakaan: Sopivia olosuhtcita, cnnakkotapauksia
ja ristiriitaisuuksia taas voi kasitclla niin kuin Crassus joskus nuorcna:
\aikka puolustitkin pimiusta, Carbo, civat ihmisct silti pida sinua
kunnon kansalaiscna. n sclvaa ctta tccskcntclit ja pyrit johonkin, koska
valitit kansankokoukscssa uscin Tibcrius Gracchukscn kuolcmaa, koska
olit osalliscna Publius Alricanukscn murhaan, koska csitit tribuunina
ollcssasi scllaista lakia ja koska olct aina vastustanut ylimyspuoluctta.
.,.. Asioidcn syista saadut argumcntit taas ovat tallaisia: jos haluattc kit
kca ahncudcn, on kitkcttava scn aihcuttava pahc, ylcllisyydcnhalu. Syista
saadut argumcntit: jos valtionrahaston varoja kaytctaan scka sodan
rahoittamisccn ctta rauhantilan vaalimisccn, tarvitaan tuloja.
. a v u n u , ~ s : ~
.,a. Nain puolcstaan voidaan vcrrata mcrkitykscltaan suurcmpia, vaha
patoiscmpia ja samanarvoisia asioita. Mcrkitykscltaan suurcmpi asia:
jos hyva mainc on rikkauksia tarkcampaa ja jos ihmisct kcrran juoksc
vat niin innokkaasti rahan pcrassa, kuinka paljon innokkaammin tulcc
tavoitclla kunniaa! Mcrkitykscltaan picncmpi asia: Tama ottaa niin ras
kaasti scllaiscn ihmiscn kuolcman, jota tuskin tunsi, cntapa jos han olisi
rakastanut tata: nta mitcn han aikanaan suhtautuu minuun, joka olcn
hancn isansa: Mcrkitykscltaan samanarvoincn asia: n yhta suuri rikos
ryostaa valtiolta rahaa kuin lahjoittaa rahaa valtion vahingoksi.
.,. Jutun ulkopuolclta sita vastoin saadaan nc argumcntit, jotka
civat nojaudu omaan voimaansa, vaan ulkopuolisccn, kutcn naissa csi
mcrkcissa: Tama on totta, Quintus Lutatius sanoi niin. Ticdammc, ctta
sc ci pida paikkaansa, koska on pidctty kuulustclu. Taman taytyy olla
nain, luc siclta asiakirjoista!. Koko tasta lajista puhuin jo aikaiscmmin.
.,. lcn nyt puhunut naista scikoista niin lyhycsti kuin mahdollista.
Jos haluaisin osoittaa jollckullc aluccn, jonnc on uscaan kohtaan hau
dattu kultaa, pitaisi riittaa, ctta nayttaisin hancllc jaljct ja tuntomcrkit
niista paikoista. Saatuaan nc tictoonsa han voisi kaivaa kullan csiin omin
pain scka loytaa vahin vaivoin ja crchtymatta haluamansa. Samoin olcn
mcrkinnyt argumcntit tallaisilla tuntomcrkcilla, jotka osoittavat niita
havittclcvallc, missa nc ovat. Kaikcn muun saa sclvillc tarkkuudcn ja
pohdiskclun avulla.
.,. Scn arvioimisccn, mika argumcnttilaji sopii parhaitcn mihinkin
juttutyyppiin, ci sita vastoin tarvita mitaan monimutkaista tcoriaa, vaan
siihcn riittaa ihan kcskivcrtoincn ymmarryskin. Tchtavani ci olc nyt
csitclla mitaan puhctaidon tcoriaa, vaan antaa alan asiantuntijoillc joi
takin ncuvoja oman kokcmukscni pohjalta. Kun miclccn ja ajatuksiin
on lujasti kiinnittyncina naita nakokohtia ja niita usutctaan liikkccllc
kaikissa puhccssa csillc tulcvissa asioissa, puhujalta ci voi jaada mitaan
. v u n u , ~ s : ~
huomaamatta scn cncmpaa oikcusistunnon kiistoissa kuin ylipaansa
missaan puhctaidon lajissa.
.,6. Jos puhuja onnistuu antamaan itscstaan haluamansa kaltaiscn kuvan
ja vaikuttamaan kuulijoidcnsa micliin sitcn, ctta pystyy ohjailcmaan tai
tcmpaamaan hcidat mihin hyvansa haluaakin, ci han taatusti tarvitsc
mitaan muuta ollaksccn puhuja. nhan sclvaa, cttci sanottavan loyta
mincn mitcnkaan riita, jos naita loytoja ci osata kasitclla.
.,,. Niita on kasitcltava vaihtclcvasti, sitcn, cttci kuulija huomaa mitaan
kcinotckoista tai kyllaanny liiallisccn yksitoikkoisuutccn. Puhujan on
csitcttava oma kantansa ja osoitcttava, miksi asia on niin. Joskus on
hyva tchda johtopaatoksct samojcn argumcntticn pohjalta, joskus taas
parcmpi sivuuttaa nc ja siirtya johonkin muuhun tccmaan. Uscin puhu
jan on parcmpi olla csittamatta omaa kantaansa, vaan pikcmminkin
tuoda csiin pcrustclut. Jos puhujan on joskus puhuttava vastaavanlaiscsta
tapaukscsta, hancn on cnsin osoitcttava vastaavuus ja sittcn yhdistct
tava kasitcltavana olcva juttu siihcn. Hancn on ylccnsa pcitcttava argu
mcntticn rajakohdat, jotta kukaan ci pysty laskcmaan niita, sitcn, ctta
nc croavat toisistaan sisalloltaan mutta vaikuttavat ilmaisultaan yhtccn
sulautuncilta.
KUUL! J ! N TUNT! S! ! N JA M! L! P! T! S! ! N
\A! KUTTAM! NN
.,. Kayn nama asiat nopcasti lapi naidcn oppincidcn micstcn lasna
ollcssa, itsc kun olcn tallaincn puolioppinut, jotta vihdoinkin paasi
simmc tarkcampiin aihcisiin. Mikaan ci olc puhctaidossa tarkcampaa,
Catulus, kuin ctta kuulija suhtautuu puhujaan myotamicliscsti ja ctta
puhuja itsc liikuttuu niin, ctta on pikcmminkin jonkinlaiscn miclcn
kuohahdukscn ja liikutukscn kuin oikcudcn paatostcn tai harkinnan
. v u n u , ~ s : ~
hallittavana. !hmiscthan arvioivat asioita paljolti vihan, kiintymykscn,
suuttumukscn, tuskan, ilon, toivon, pclon tai crhccn tai jonkin miclcn
liikkccn pohjalta civatka niinkaan totuudcn, saantojcn, oikcudcllistcn
normicn tai kaavojcn tai lakicn nojalla.
.,. Jatkctaan siis niidcn parissa, cllci tcilla olc jotain muuta miclcssannc.
Catulus virkkoi: sitykscstasi jai nahdakscni vicla puuttumaan hiukan
jotain, joka sinun pitaisi sclittaa, cnncn kuin siirryt mainitscmaasi aihcc
sccn. Mitahan sittcn: Antonius kysyi. Millaincn nakcmys sinulla on
todistcidcn jarjcstykscsta ja jascntclysta, jossa minusta vaikutat aina niin
ncrokkaalta: Catulus kysyi.
.c. No nacthan, Catulus, kuinka ncrokas siina olcn! Antonius vastasi.
Sc ci olisi cdcs juolahtanut miclccni, cllct olisi muistuttanut minua.
\oit siita paatclla, ctta niissa tapauksissa, joissa tunnun silloin talloin
saavani jotain aikaan, niin kay kokcmukscni tai pikcmminkin sattuman
ansiosta. Sivuutin taman osan kuin vicraan ihmiscn, koska cn tunnc sita,
mutta itsc asiassa silla on niin suuri mcrkitys puhctaidossa, cttci mikaan
muu parcmmin auta paascmaan voittoon. Minusta kuitcnkin tuntuu,
ctta kysyt minulta liian varhaiscssa vaihccssa, mita mcnctclmaa kaytan
todistcidcn jarjcstamiscssa ja jascntclyssa.
... Jos olisin rajoittanut puhujan koko kapasitcctin argumcnttcihin ja
asiatodistcidcn csittamisccn, olisikin jo aika sanoa jotain todistcidcn jar
jcstykscsta ja asioidcn ascttclusta. sitin kuitcnkin, ctta puhctaidossa on
kolmc tavoitctta, ja olcn puhunut vasta yhdcsta, jotcn koko puhccn jar
jcstamista voidaan kasitclla vasta, kun on puhuttu kahdcsta muusta.
.a. ikcusjutun voittamiscn kannalta on cnsiarvoiscn tarkcaa, ctta niin
asianajajicn kuin asiakkaidcnkin tavat, pcriaattcct, tcot ja clamantapa
saatctaan myontcisccn valoon ja vastaavasti mustamaalataan nc vasta
puolcn osalta. n myos tarkcaa taivuttaa tuomarit mahdollisimman
. v u n u , ~ s : ~
suosiollisiksi niin puhujaa kuin hancn asiakastaankin kohtaan. Micli
pitcisiin voidaan vaikuttaa puhumalla ihmiscn kunniallisuudcsta, tcoista
ja hyvasta mainccsta. n tictcnkin hclpompi kaunistclla naita ominai
suuksia, jos nc ovat olcmassa, kuin kcksia niita tyhjasta, jos niita ci olc.
Puhujaa cdcsauttavat myos savyisa aani, noyryytta ilmcntavat kasvot ja
ystavallincn kiclcnkaytto. Jos puhuja kiihtyy liikaa, han vaikuttaa vasta
hakoisclta ja tchtavaansa vastcn tahtoaan pakotctulta. Puhujallc on suu
rcksi hyodyksi antaa itscstaan hyvantahtoincn, lcmpca, vclvollisuudcn
tuntoincn ja oikcamiclincn kasitys cika pyrkyrimaista tai ahnctta kuvaa.
Kaikki tallaisct kunnolliscn ja vaatimattoman, kaikkca muuta kuin kii
vaan, itscpaiscn ja riidanhaluiscn ihmiscn ominaisuudct saavat kuulijan
suosiolliscksi ja vastaavasti vicroksumaan scllaisia, joilta nc puuttuvat.
.. \astapuolcsta on siis vaitcttava painvastaista. Koko tama puhclaji on
omiaan niissa oikcusjutuissa, joissa tuomarin micli ci olc hclposti kiihdy
tcttavissa jonkinlaisclla tcravalla ja kiihkcalla kiihotuksclla. Aina ci vaa
dita cdcs paatokscllista puhctta, vaan uscin riittaa tyyni, noyrasavyincn
ja maltillincn puhc, jolla osapuolct parhaitcn saatctaan hyvaan valoon.
Asianosaisiksi cn kutsu vain syytcttyina olcvia, vaan kaikkia, joidcn asias
ta kiistcllaan. Tama nact oli cnncn muinoin sanan reus mcrkitys.
.

.. Jos nama kuvataan puhccssa oikcamiclisiksi, sivciksi, tunnollisiksi,
vaatimattomiksi ja loukkauksct kcstaviksi, tama vaikuttaa aivan ihmccl
liscsti. Niin puhccn alussa, asian sclostamiscssa kuin puhccn lopussa
kin sc mcrkitscc uscin cncmman kuin itsc juttu, jos asia vain csitctaan
micllyttavasti ja hcrkkavaistoiscsti. Hcrkalla vaistolla ja tictynlaisclla
puhctavalla saadaan niin paljon aikaan, ctta puhccssa voidaan ikaan
kuin piirtaa puhujan luonnckuva. Tictyn ajattclutavan, ticttyjcn sanan
valintojcn scka maltilliscn ja suopcutta ilmcntavan csitystavan ansiosta
puhujat vaikuttavat kunnollisilta, lcmpcilta ja hyvilta ihmisilta.
!
Latinan sana res tarkoittaa asiaa, reus taas syytcttya.
. 6 v u n u , ~ s : ~
.. Tahan kaunopuhcisuudcn lajiin liittyy sc crilaincn puhctyyppi, jossa
taivutctaan ja kiihotctaan aivan cri tavalla tuomaricn miclia niin, ctta hci
dat saadaan vihaamaan tai arvostamaan jotain, vastahakoisiksi syytctyn
vapauttamiscllc tai haluamaan sita, pclkaamaan tai toivomaan, haluamaan
tai kavahtamaan, iloitscmaan tai surcmaan, tuntcmaan myotatuntoa tai
halua rankaista tai johdatctaan mihin hyvansa tuntcisiin, jotka ovat nai
dcn ja muidcn samantyyppistcn miclcnliikkcidcn lahisukulaisia.
.6. Puhujan kannalta on tictcnkin toivottavaa, ctta tuomarcilla olisi jo
cntuudcstaan myotamiclisia, puhujaa hyodyttavia tuntcita juttua kohtaan.
Sanotaanhan sananlaskussakin, ctta hclpompi on kannustaa juokscvaa
hcvosta kuin saada liikkccllc voimatonta. Jos tallaisia tuntcita ci olc tai nc
civat olc ilmcisia, ryhdyn cpavarmassa mutta mcrkittavassa oikcusjutussa
ottamaan sclkoa tuomaricn miclialasta. Yritan vainuta niin tarkasti kuin
pystyn, mita hc ajattclcvat, mita miclta hc ovat, mita odotuksia hcilla on,
mita hc tahtovat ja mihin suuntaan hc tuntuvat olcvan hclposti johda
tcltavissa puhccn avulla. Huolclliscn laakarinkin on tutustuttava paitsi
potilaan sairautccn myos taman tcrvccna noudattamiin tapoihin ja ruu
miinrakcntccsccn, cnncn kuin han yrittaa maarata laakctta.
.,. Jos tuomarit saadaan kcsytcttya ja hc kutcn aicmmin sanoin tai
puvat itscstaan siihcn suuntaan, johon hcita sysaan, kaytan hyvakscni,
mita on tarjolla, ja nostan purjcct siihcn suuntaan, jossa on vahankaan
toivoa tuulcsta. Jos tuomari on kiihkoton ja tyyni, on nahtava cncmman
vaivaa, silla kaikki hancn tuntccnsa on lictsottava puhcclla, kun hancn
luonnollisista taipumuksistaan ci olc apua. ras ctcva runoilija onkin
maaritcllyt osuvasti puhccn luonnchdinnalla puhc sydanta kaantava ja
kaikkca hallitscva. Puhcclla on niin suuri voima, ctta sc pystyy paitsi
tukcmaan horjuvaa myos saattamaan jo tukcvasti scisovankin horju
maan ja jopa vangitscmaan vastaan pancvan ja hangoittclcvan niin kuin
vakcva ja pystyva sotapaallikko ikaan.
. , v u n u , ~ s : ~
.. Naita asioita Crassus vastikaan pilan paitcn vaati minulta, kun
han sanoi minulla olcvan tapana kasitclla niita ncrokkaasti ja kchui
minun toiminccn loistavasti Manius Aquiliukscn ja Gaius Norbanuk
scn jutussa ja craissa muissakin jutuissa. Kun sita vastoin sina, Crassus,
kasittclct niita oikcudcssa, mina Hcrculcs vickoon aivan vapiscn: scl
laista miclcnpaloa, kiihkoa ja tuskaa ilmcnnat silmillasi, kasvoillasi ja
clcillasi, jopa ctusormcllasi! Juhlallisct ja tarkasti valitut sanasi tulvivat
niin vuolaasti ja ajatukscsi ovat niin luonnollisia, tosia, tuorcita ja vailla
lapscllista tccnnaisyytta ja kcinotckoisuutta, ctta minusta nayttaa kuin
ct ainoastaan sytyttaisi tuomarcita vaan olisit itsckin tulcssa!
.. i liioin olc mahdollista, ctta kuulija kokisi tuskaa, vihaa tai katcutta,
saikahtaisi jotain tai olisi johdatcltavissa itkuun tai saaliin, jos puhujasta
ci saa sita vaikutclmaa, ctta hanccn itsccnsa ovat syopyncct tulikirjai
min kaikki nc tuntcct, joita han haluaa tuomarissa hcrattaa. Jos olisi
turvauduttava tccskcnncltyyn tuskaan, jolloin puhc olisi vain valhctta
ja jaljitclmaa, saatcttaisiinkin tarvita jotain suurcmpaa taitoa. n ticda
mita sinullc, Crassus, ja muillc puhujillc tapahtuu, mutta minulla ci olc
mitaan syyta valchdclla lahcistcn ja viisaidcn ystavicn scurassa. n olc
koskaan, Hcrculcs vickoon, halunnut hcrattaa tuomarcissa puhccllani
tuskaa, saalia, katcutta tai vihaa ilman, ctta olisin itsc ollut niidcn tun
tcidcn vallassa, joidcn valtaan olcn halunnut saada hcidat.
.c. Puhujan ci olc hclppo saada tuomaria vihastumaan haluamaansa
ihmisccn, jos vaikuttaa silta, ctta han itsc suhtautuu asiaan valin
pitamattomasti. Han ci voi saada tuomaria vihaamaan kctaan, cllci
tama olc cnsin nahnyt hancn itscnsa hchkuvan vihasta. Puhuja ci voi
liioin saada kuulijaa saalin tuntccn valtaan, cllci osoita omaa tuskaansa
sanoillaan, ajatuksillaan, aancnsavyllaan, ilmcillaan ja jopa itkullaan.
Niin kuin mikaan matcriaali ci olc niin hclposti syttyvaa, ctta sc voisi
lcimahtaa tulccn, cllci scn lahcllc cnsin tuoda tulta, samoin kcncnkaan
micli ci olc niin altis puhujan paatokscllc, ctta voisi syttya, cllci puhuja
. v u n u , ~ s : ~
itsc lahcsty sita asiastaan syttynccna ja hchkuvana.
... ika scn pida tuntua mitcnkaan mcrkittavalta ja ihmccllisclta, ctta
puhuja vihastuu, tuntcc tuskaa tai joutuu kaikkinaiscn tunnckuohun
valtaan niin monta kcrtaa, ctcnkin kun on kysc muidcn asioista. Puhu
jan ci olc tarpccn jaljitclla tai juonitclla, koska niin suuri voima on niilla
ajatuksilla ja aihcilla, joita han kayttaa ja kasittclcc puhccssaan. Muidcn
ihmistcn micltcn liikuttamisccn tahtaavan puhccn nact on liikutcttava
puhujaa itscaan vicla cncmman kuin yhtakaan kuulijaa.
.a. ika pida ihmctclla, ctta nain tapahtuu oikcusjutuissa, oikcudcn
kaynncissa, ystavicn ollcssa vaarassa, vakijoukossa, politiikassa ja
Forumilla, kun pclissa ci olc ainoastaan alymmc mainc sc olisikin
vahapatoiscmpaa, vaikka sitakaan ci pida jattaa huomiotta, kun kcrran
olct julistanut pystyvasi tckcmaan scllaista, mihin vain harvat kykcncvat
vaan muita, paljon tarkcampia arvoja, kutcn uskollisuus, vclvollisuus
ja huolcllisuus. Kun nama arvot johdattavat mcita, cmmc vcntovicrai
takaan puolustacssammc kuitcnkaan pysty pitamaan naita vicraina, jos
haluammc, ctta mcita pidctaan kunnon michina.
.. Kutcn sanoin, tata ci kuitcnkaan tarvitsc ihmctclla, silla mikapa
voisi olla tccnnaiscmpaa kuin runot, tcattcri ja naytclmat: lcn tosin
itsc uscin nahnyt tcattcrissa, kuinka nayttclijan silmat tuntuvat hchku
van naamion takana hancn lausucssaan sanat lct siis uskaltanut crota
hancsta ja ilman hanta Salamiin tulla: tko isas katsctta saikkynyt:.
Aina kun nayttclija lausui sanan katsctta, tunsin nakcvani vihastunccn
Tclamonin suunniltaan surusta poikansa mcnctcttyaan. Ja kun han lau
sui murtuncclla aanclla surkcaan savyyn Minut rikki raatclit, lapscni
riistit, saatoit pcrikatoon paivicni lopulla, ct vcljcs kuolcmasta piitannut
ctka picncsta pojastaan, jok oli huostaas uskottu!, tuntui, kuin han olisi
puhunut itkicn ja vaikcroidcn. Jos nayttclija ci pystynyt suoriutumaan
osastaan hyvin tuntcmatta tuskaa, vaikka nayttcli saman osan paivittain,
. v u n u , ~ s : ~
luulcttcko Pacuviukscn sittcn kirjoittanccn tata kohtausta tyynin ja rcn
noin miclin: Sc ci todcllakaan olc mahdollista.
.. lcn uscin kuullut sanottavan cmokritos ja Platon kuulcmma
ovat kirjoittancct niin ctta kukaan ci voi olla hyva runoilija ilman miclcn
hchkua ja jonkinlaista kiihkoa lahcntclcvaa innoitusta. Siksi tcidan ci pi
da kuvitclla minun tchnccn, mita tcin, tuntcmatta suurta tuskaa puhccni
lopussa ajacssani Manius Aquiliukscn kansalaisoikcuksicn sailymista. n
tosin halua mukailla ja jaljitclla hccrostcn mcnncita vaihcita ja scpitcttyja
murhcita cnhan csita kctaan muuta hcnkiloa kuin itscani.
.. Muistin, kuinka Manius oli noussut konsulina ja voittoisana paallik
kona Capitoliumillc victtamaan scnaatin hancllc myontamaa triuma, ja
nyt kun nain hanct lyotyna, muscrrcttuna ja surun murtamana, aarim
maisccn ahdinkoon ajcttuna, jouduin itsc saalin valtaan jo cnncn kuin
yritin hcrattaa sita muissa. Huomasin tuomarcidcn liikuttuvan syvasti,
kun kutsuin csiin murhcclliscn ja nuhruiscn vanhukscn ja tcin scn, mista
sina, Crassus, annoit tunnustusta, cli rcpaisin auki hancn vaattccnsa ja
naytin hancn arpiaan. n tchnyt tata clctta minkaan tcmpun mukaan,
jollaiscsta minulla ci olc mitaan tictoa, vaan suurcn miclcnliikutukscn
ja tuskan ajamana.
.6. Avustajanani toiminut Gaius Marius vicla lisasi puhccni suru
miclisyytta kyynclillaan, ja kaannyin uscaan ottccsccn hancn puolccnsa
ja uskoin hancn hoitoonsa virkatovcrin asian ja rukoilin hanta puo
lustamaan sotapaallikoidcn yhtcista ctua. \alitukscni ja kaikillc juma
lillc, ihmisillc, kansalaisillc ja liittolaisillc kohdistamani anomuksct
olivat taynna kyynclcita ja suurta tuskaa. Jos naissa silloin lausumissani
sanoissa ci olisi ollut aitoa tuskan tunnctta, ci puhccni olisi vcdonnut
tuntcisiin vaan ollut pclkastaan naurcttava! Ncuvonkin tcita, Sulpicius
mina ctcva ja oppinut mcstari ctta kykcnisittc vihastumaan, tuntc
maan tuskaa ja itkcmaan puhucssannc.
. 6 c v u n u , ~ s : ~
.,. \aikka mitapa mina sinullc tallaista asiaa opcttamaan. Syyttacssasi
tovcriani sytytit scllaiscn palon paitsi puhccsi sisallolla myos ja ctcn
kin kiihkolla, paatoksclla ja miclcnpalolla, ctta minun oli vaikca yrittaa
ryhtya sammuttamaan sita. Jutun kaikki nakokohdat puhuivat sinun
puolcstasi, haastoit oikcutccn vakivallan, paon, kivitykscn ja tribuu
nicn saalimattomyydcn Cacpion vakavassa, surkutcltavassa tapaukscssa.
Lisaksi ticdcttiin, ctta scnaatin johtomicsta ja muutcnkin csimcrkillista
kansalaista Marcus Acmiliusta oli hcitctty kivclla. ika kukaan pystynyt
kiistamaan, ctta Lucius Cotta ja Titus idius oli ajcttu vakivalloin pois
puhujalavalta, kun hc halusivat puuttua lakichdotuksccn.
.. \aikutti myos silta, ctta sina, joka olit nuori mics, vaikcroit naita
asioita valtion nimissa pcrin arvokkaasti, kun taas mina, cntincn ccnso
ri, annoin scn vaikutclman, ctta pystyin hadin tuskin kunnialliscsti puo
lustamaan kapinallista, cntisccn konsuliin saalimattomasti suhtautuvaa
micsta. Tuomarit olivat kaikki ylimyspuoluccsta ja Forum oli taynna
optimaattcja, jotcn minullc olisi hadin tuskin katsottu licvcntavaksi asian
haaraksi sc, ctta olin puolustamassa micsta, joka oli ollut kvcstorinani. Pi
taisiko minun sanoa noudattanccni jotain taktiikkaa: Kcrronpa mita tcin.
Jos haluattc, voittc sijoittaa puolustukscni johonkin rctoriikan kohtaan.
.. Kokosin kaikki cri kapinatyypit scka niidcn puuttcct ja riskit,
palautin miclccn valtiommc cri vaihcisiin liittyvat csimcrkit ja paa
tin puhccni totcamalla, ctta vaikka kapinat olivat aina ollcct ikavia, osa
niista oli ollut oikcutcttuja, mclkcinpa valttamattomiakin. Sanoin silloin
scn, mista Crassus vastikaan mainitsi: ilman ylimyspuoluccn vastarintaa
ci olisi voitu karkottaa kuninkaita cika luoda kansantribunaattia, ci
rajoittaa niin moncsti konsulicn valtaa plebiscitumeilla cika suoda Roo
man kansallc vctoomusoikcutta, tuota kansakunnan suojclijaa ja vapau
dcn puolustajaa. Ja jos nama kapinat koituivatkin valtion parhaaksi, ci
Gaius Norbanusta pida oitis ascttaa syyttccsccn hirvcasta rikokscsta ja
vaatia hancllc kuolcmanrangaistusta, jos kansan kcskuudcssa puhkcaa
. 6 . v u n u , ~ s : ~
jokin kapina. Jos Rooman kansallc on joskus suotu oikcus kapinoida lail
liscsti minka osoitin tapahtunccn uscasti niin mikaan syy ci olc ollut
oikcutctumpi. Sittcn kaansin kokonaan puhccni suunnan ja ryhdyin
arvostclcmaan Cacpion pakoa ja valittclcmaan sotajoukon tuhoa. Rcvin
sitcn puhccssani uudcllccn auki omaisiaan surcvicn haavat ja lictsoin
uudcllccn Rooman ritarisaadyn cdustajat vihaamaan Quintus Cacpiota.
Hchan olivat toimincct tuomarcina, kun oikcudcnkaynti oli aikanaan
kayty, ja Cacpio oli yrittanyt saada hcidat pois tuomarin paikalta.
acc. Tajusin, ctta olin saanut tuomarit ja ajamani jutun valvontaani scka
voittanut kansan puolcllcni olin puolustanut scn oikcuksia kapinankin
yhtcydcssa ja kaantanyt tuomaricn miclct suosiollisiksi jutullcni koros
tamalla valtion osaksi tullutta onncttomuutta, omaistcn kokcmaa surua
ja kaipausta scka hcnkilokohtaista vihaani Cacpiota kohtaan. Silloin
aloin sckoittaa tahan kiivaasccn ja kitkcraan puhclajiin sita toista savyi
saa ja lauhkcaa lajia, josta aicmmin puhuin. Sanoin taistclcvani tovcrini
puolcsta, jota minun tuli csiisicn tapaan pitaa kuin omana poikanani, ja
koko oman mainccni ja kohtaloni puolcsta. Mikaan ci olisi voinut olla
mainccllcni hapcalliscmpaa cika tuottaa kirvclcvampaa tuskaa kuin sc,
cttcn voisi auttaa tovcriani tunncttiinhan minut siita, ctta olin uscin
pclastanut tyystin tuntcmattomiakin ihmisia, koska nama olivat Roo
man kansalaisia.
ac.. Pyysin tuomarcita sallimaan taman tuntccnpurkaukscn ikani, vir
kaurani ja suorittamicni tchtavicn nojalla, jos hc katsoivat tuskani oikcu
tctuksi ja ctcnkin jos hc olivat tajunncct, ctta olin aina anonut armoa
vaarassa olcvicn ystavicn, cn koskaan itscni vuoksi. Niinpa koko puo
lustukscssa ja koko jutussa kasittclin aivan lyhycsti kaikkca sita, mika
tuntui kuuluvan rctoriikan tcoriaan, kutcn puhucssani lex Apuleiasta tai
sclittacssani, mita majcstccttirikos tarkoittaa. \cin lapi koko jutun kayt
tamalla hyvakscni niita kahta puhccn osaa, joista toisccn kuuluu lcpyt
tcly ja toisccn kiihottamincn ja joita on kasitclty alan opctukscssa varsin
. 6 a v u n u , ~ s : ~
niukasti. Pyrin vaikuttamaan toisaalta aarimmaiscn ankaralta hcrattacs
sani hcnkiin vihantuntcita Cacpiota kohtaan, toisaalta taas valtavan
tyynclta ilmcntacssani ascnnoitumistani ystaviani kohtaan. Sitcn voitin
silloin sinun, Sulpicius, syytcttasi vastaan pikcmmin vaikuttamalla tuo
maricn tuntcisiin kuin osoittamalla.
aca. Sulpicius vastasi: Kcrroit kylla totuudcn, Hcrculcs vickoon! n olc
koskaan nahnyt minkaan luisuvan kasistani niin kuin tuon jutun. Kun
olin siis, niin kuin sanoit, uskonut sinullc oikcusjutun sijaan tulipalon,
millaincn olikaan aloitukscsi, kautta kuolcmattomicn jumaltcn! Mil
laista pclkoa, cparointia ja sanoissa takcrtclua! Ja kuinka saavutitkin hcti
alussa antccksiannon siita, ctta sait puolustaa sinullc lahcista ihmista,
cntista kvcstoriasi! Kuinka taitavasti cnsiksikin onnistuit saamaan ihmi
sct kuuntclcmaan sinua!
ac. Luulin jo sinun saanccn aikaan vain scn, ctta kuulijat katsoisivat
vaistamattomaksi antaa sinullc antccksi scllaiscn kclvottoman kansa
laiscn puolustamiscn. Siina samassa aloit kuitcnkin ujuttaa puhccsccsi
salavihkaa (muut civat cpaillcct mitaan, mutta mina pclastyin kovasti)
scllaista ajatusta, ctta kysc ci olisikaan ollut Norbanukscn kapinasta vaan
Rooman kansan suuttumukscsta, joka oli ollut aivan oikcutcttua, ansait
tua ja vclvollisuudcntuntoista. nta minka todistccn jatit kayttamatta
Cacpiota vastaan: Kuinka taitavasti osasitkaan sckoittaa kaikkiin sanoi
hisi vihan, vihamiclisyydcn ja saalin! tka toiminut nain ainoastaan
puolustuspuhccnvuorossasi, vaan myos Scaurukscn ja muidcn todista
jicni kohdalla, joidcn todistcita ct kumonnut osoittamalla nc vaariksi,
vaan tarttumalla tuohon samaisccn kansannousuun.
ac. Kun muistclit sita hctki sittcn, cn mina ainakaan jaanyt kaipaamaan
cncmpia ohjcita, puolustukscsi csittamincn on miclcstani jo sinansa
varsin hyva oppitunti. Antonius jatkoi: Jos kuitcnkin haluattc, kcrron
myos nc saannot, joita minulla on puhucssani tapana noudattaa ja ottaa
. 6 v u n u , ~ s : ~
huomioon tunnontarkasti. lcn nact oppinut pitkan clamani varrclla
tarkcista asioista saamani kokcmukscn avulla hallitscmaan kcinot, joilla
puhuja pystyy vaikuttamaan kuulijoidcn micliin.
ac. nncn kaikkca minulla on tapana arvioida, vaatiiko juttu sita, silla
aivan picnissa jutuissa ci pida kayttaa nain kiihkcita savyja cika liioin
scllaistcn ihmistcn lasna ollcssa, joidcn micliin cmmc kuitcnkaan pysty
vaikuttamaan sanoin. Nain valtymmc joutumasta naurunalaisiksi tai
vihamiclisyydcn kohtccksi, jos csitammc tragcdioita tyhjanpaivaisissa
asioissa tai ryhdymmc jarisyttamaan asioita, joita ci voi horjuttaa.
ac6. Puhccn on hcratcttava tuomaricn miclcssa, tai kcillc sittcn puhu
taankin, scllaisia tuntcita kuin sympatia, viha, suuttumus, katcus, saali,
toivo, ilo, pclko ja harmistumincn. Saammc sitcn osakscmmc sympatiaa,
jos annammc scn vaikutclman, ctta oikcudcssa ajamammc asia hyodyt
taa kuulijoita tai ctta ponnistclcmmc kunnon ihmistcn puolcsta tai cdcs
scllaistcn puolcsta, joita kuulijat pitavat kunnollisina ja hyodyllisina.
Tama nimittain tuo cnitcn sympatiaa, cnsin mainittu hyvccn puolusta
mincn taas kunnioitusta. n myos hyodylliscmpaa antaa toivoa jostain
tulcvasta hyodysta kuin muistclla mcnncita hyvia tckoja.
ac,. Puhujan on pyrittava osoittamaan, ctta puolustcttavassa asiassa
on kysc joko kunniasta tai hyodysta ja cttci sc, jollc halutaan sympa
tiaa, olc koskaan ctsinyt omaa ctuaan cika tchnyt kcrrassaan mitaan
hcnkilokohtaiscn hyotymiscn vuoksi. maa mukavuuttaan tavoittclc
vaa ihmista nact katsotaan karsaasti, kun taas muidcn cduksi toimivaan
suhtaudutaan myontciscsti.
ac. Puhujan on tarkasti varottava antamasta vaikutclmaa, ctta han
kchuu ylcnpalttiscsti niita, joita kohtaan haluaa hcrattaa sympatiaa hci
dan hyvicn tckojcnsa tahdcn, silla scllaincn hcrattaa uscin katcutta. Nai
hin samoihin todistclahtcisiin pitaytymalla opitaan hcrattamaan muissa
. 6 v u n u , ~ s : ~
vihaa ja toisaalta siirtamaan sita pois mcista ja asiakkaistammc. Samat
nakokohdat patcvat myos suuttumukscn nostattamisccn tai laannutta
misccn. Liioittclcmalla kuulijoillc sita, mita hc jo cntuudcstaan pitavat
turmiolliscna tai hyodyttomana, synnytctaan vihaa. Jos taas liioitcllaan
tckoa, joka on tchty kunnollisia ihmisia vastaan tai scllaisia vastaan, jotka
scn ovat vahitcn ansainncct, tai valtiota vastaan, saadaan aikaan viha
miclisyytta ja vihaa muistuttava miclipahan tunnc, jos kohta ci suoras
taan kiihkcaa vihaa.
ac. Puhuja voi myos synnyttaa pclkoa scllaisia vaaroja kohtaan, jotka
uhkaavat kuulijoita tai koko yhtcisoa. Lahimmin koskcttaa hcnkilo
kohtaincn pclko, mutta myos koko yhtcisoa koskcva pclko on saatava
muistuttamaan sita. Tama sama ja ainoa kcino patcc myos toivoon, iloon
ja harmiin. hka voimakkain kaikista on katcudcn tunnc, ja scn tukah
duttamiscssa vaaditaan yhta paljon voimia kuin scn hcrattamiscssakin.
!hmisct kadchtivat cnitcn kaltaisiaan tai alcmpiaan, jos kokcvat jaa
nccnsa itsc polkcmaan paikoillccn ja harmittclcvat toistcn ctcncmista.
Tosin uscin kadchditaan kiihkcasti myos itscaan ylcmpia ihmisia, ctcnkin
jos nama tuovat itscaan csillc sictamattomalla tavalla ja ylittavat yhtcistcn
lakicn rajat ascmansa tai onnckkuudcn suoman ctcvammyytcnsa nojalla.
Jos halutaan hcrattaa katcutta naita ctuoikcuksia kohtaan, on cnncn kaik
kca korostcttava, ctta nc civat olc hyvccllisyydcn, vaan suorastaan pahci
dcn ja hairahdustcn scurausta. Jos nc ovat suhtcclliscn kunniallisia ja
vakavasti otcttavia, on sanottava, ctta kysciscn hcnkilon mitkaan ansiot
civat vcda vcrtoja hancn poyhkcydcllccn ja haikailcmattomyydcllccn.
a.c. Kun halutaan laannuttaa katcus, on puolcstaan korostcttava, ctta
ascma on saavutcttu kovalla tyolla ja suuria vaaroja uhmatcn cika suin
kaan omaa vaan muidcn ctua silmalla pitacn. Ja vaikka asiakas nayt
taisikin saanccn jonkin vcrran mainctta ja kunniaa mika onkin aivan
kohtuullincn korvaus kohdatuista vaaroista han ci kuitcnkaan saa siita
mitaan iloa, vaan on valmis hcittamaan scn kokonaan pois ja luopumaan
. 6 v u n u , ~ s : ~
siita. Uscimmat ihmisct ovat katccllisia, ja sc on ylcisin ja laajimmallc
lcvinnyt pahc, koska mcncstyksckasta ja kukoistavaa kohtaloa kadch
ditaan. Niinpa puhujan on huolchdittava siita, ctta miclikuva mcncs
tykscsta halvcncc, ja anncttava sc vaikutclma, ctta hcnkilon muidcn
miclcsta niin crinomaisccn kohtaloon liittyykin vaivaa ja kurjuutta.
a... Saalia puhuja taas hcrattaa, jos kuulija saadaan samastamaan omat
vaihccnsa puolustcttavan onncttomaan kohtaloon ja taman kokc
miin vastoinkaymisiin tai vastoinkaymisiin, joita tama pclkaa niin, ctta
katsocssaan toista joutuu alituiscsti palaamaan omiin kokcmuksiinsa.
Yksittaisct kovat ihmiskohtalot tckcvat sitcn kuulijaan syvan vaikutuk
scn, jos nc kcrrotaan miclta liikuttavasti, aivan kutcn maahan poljcttu ja
nujcrrcttu hyvc hcrattaa syvaa miclipahaa. dcllccn, siina missa kunnol
liscn michcn mainccn varjclcmisccn tahtaavan puhccn osan tulcc olla
savyltaan lcvollincn ja noyra, kutcn olcn jo monta kcrtaa sanonut, niin
taman osan, johon puhuja ryhtyy kuulijoidcn liikuttamiscksi ja taivutta
miscksi kaikin kcinoin, on puolcstaan oltava jantcva ja kiihkca.
a.a. Naissa kahdcssa, lcvolliscssa ja kiihkcassa lajissa, on kuitcnkin
jotain samankaltaistakin, ja niita on siksi vaikca crottaa toisistaan. Siita
lcmpcydcsta, jolla pyrimmc voittamaan kuulijat puolcllcmmc, on nact
saatava joitakin vaikuttcita myos siihcn kiihkcaan paatoksccn, jolla kiih
dytammc hcita, ja tasta paatokscsta puolcstaan on silloin talloin saatava
aincksia lcmpcaan savyyn. Maltillisin onkin scllaincn puhc, jossa puhu
jan ankaruutta hoystctaan inhimillisyydclla ja toisaalta lcvolliscn tyylin
tyyncytta ryhdistctaan tictylla vakavuudclla ja kiihkcydclla.
a.. Naissa kummassakin puhctaidon lajissa scka siina, jossa tavoitcllaan
paatosta ja kiihkcytta, ctta siina, jossa puhc on sovitcttu hcnkilon claman
ja tapojcn mukaan johdannon on oltava hidas ja lopctukscnkin vitkastc
lcva ja pitkitctty. Tahan puhctaidon lajiin ci pida siirtya liian akisti, silla sc
ci liity mitcnkaan oikcusjutun sisaltoon, ja ihmisct haluavat kuulla cnsin
. 6 6 v u n u , ~ s : ~
scn, joka koskcc nimcnomaan hcidan asiaansa. Toisaalta siita ci myoskaan
pida poikcta liian nopcasti pois, kun siihcn on kcrran paasty.
a.. Saalia, katcutta tai kiukkua ci voi hcrattaa yhtakkia, kun todistc taas
voidaan omaksua hcti, kun sc on csitctty, ja vaatia jo toista ja kolmat
takin. Todistc punnitaan kuulijoidcn jarjclla, ja sc painuu naidcn mic
lccn hcti, kun sc on csitctty. Tuossa toiscssa puhctaidon lajissa ci sita
vastoin vcdota tuomaricn jarkccn vaan tuntcisiin, mihin kukaan ci voi
paasta, cllci puhu pitkaan, vaihtclcvasti ja rikkaasti ja samaa kiihkcaa
csitystapaa kayttacn.
a.. Siksi lyhytsanaiscsti ja noyrasavyiscsti puhuvat puhujat voivat kylla
antaa tuomarillc tictoa mutta civat kykcnc liikuttamaan taman tun
tcita, ja tama on aivan olcnnaista. n jo taysin sclvaa, ctta kcinot minka
hyvansa jutun kasittclcmisccn puolcsta tai vastaan saadaan samoista
argumcntticn loytokohdista. Todistc taas voidaan kumota joko arvos
tclcmalla scn tucksi csitcttyja vaittcita tai osoittamalla, cttci annctuista
lauscista scuraa vaitctynlaisia johtopaatoksia. Jos taas todistctta ci pys
tyta kumoamaan nain, vastavcdoksi on csitcttava toincn, painavampi tai
ainakin yhta painava todistc.
a.6. Tuomaricn taivuttamiscksi lausuttujcn maltillistcn sanojcn tai
tunnckuohun nostamiscksi lausuttujcn kiihkcidcn sanojcn vaikutus
on haivytcttava hcrattamalla naissa vastakkaisia tuntcmuksia, jolloin
hyvantahtoisuudcn tilallc tulcckin viha ja saalin tilallc karsastamincn.
HUUMR! N KAYTT RTR! ! KASSA
a.6. \itsit ja sukkcluudct puolcstaan ovat nautittavia, ja niista on
puhccssa uscin myos suurta hyotya. Kaikkca muuta voidaan opcttaa
tcorccttiscsti, mutta nc ovat ilman muuta luonnonlahjoja, cika niihin
. 6 , v u n u , ~ s : ~
tarvita ohjcita. Sina, Cacsar, olct tassa asiassa miclcstani sclvasti mui
dcn ylapuolclla, jotcn sita parcmmalla syylla voitkin joko vahvistaa, mita
sanoin, cli cttci huumorista olc olcmassa mitaan tcoriaa, tai, jos scllaincn
on, voit juuri sina opcttaa mcita siina.
a.,. Cacsar vastasi: Sivistysta saanut ihmincn pystyy miclcstani kcs
kustclcmaan mista hyvansa muusta aihccsta sukkclammin kuin itsc
sukkcluuksista! lcn nahnyt krcikankiclisia kirjoja, joidcn otsikkona
on \itsikkyydcsta, ja toivoin oppivani niista jotain. Loysinkin niista
monia krcikkalaistcn vitscja ja piloja tassa lajissa ovat lahjakkaita
sisilialaisct, rodoslaisct, byzantionilaisct ja cnncn kaikkca attikalaisct
mutta nc, jotka yrittivat csittaa asiasta jonkinlaista mcnctclmaa ja tco
riaa, osoittautuivat niin kuiviksi, ctta hcissa nauratti ainoastaan hcidan
kuivakkuutcnsa.
a.. Minakin olcn niin ollcn sita miclta, cttci tata alaa voida lainkaan
opcttaa tcorccttiscsti. Huumoria on kahdcnlaista: toincn niista lcvit
taytyy tasaiscsti koko puhccsccn ja toincn taas on pistava ja lyhyt vitsi.
\arhaisct kirjoittajat nimittavat cnsin mainittua pilkallisuudcksi ja
jalkimmaista pistcliaisyydcksi. Kummallakin on kcpcanlaincn nimi ja
miksipa ci, silla onhan koko naurattamiscn laji kcpca.
a.. lcn kuitcnkin, kutcn totcsit, Antonius, huomannut, ctta oikcudcn
kaynncissa saadaan uscin hyvia tuloksia huumorin ja vitsicn avulla. Koko
puhccsccn lcvittaytyvaa ironiaa ci tarvitsc opcttaa, silla luonto muovaa
ihmisct scka luo imitoijia ja jutunkcrtojia ilmcidcn, aancn ja puhctavan
avulla ja mitapa sijaa silla voisi olla pistcliaisyydcssakaan, sukkcluus
kun on singottava maaliinsa, cnncn kuin tuntuu, ctta on ollut tilaisuut
ta cdcs ajatclla:
. 6 v u n u , ~ s : ~
aac. Mitapa apua vcljcllani olisi mistaan tcorioista ollut, kun han
Filippukscn kysycssa, miksi han haukkui, vastasi nakcvansa varkaan:
.

nta mita apua niista olisi saanut Crassus Scacvolaa vastaan pitamansa
puhccn aikana satamicstcn cdcssa tai puhucssaan syyttajana toiminutta
8rutusta vastaan puolustacssaan Gaius Plancusta: Minullc, Antonius,
myontamasi ascma taytyykin kaikkicn yksimiclisclla suostumuksclla
luovuttaa Crassukscllc: ani harva on yhta loistava kummassakin huu
morin lajissa, koko puhccsccn lcvittyvassa vitsikkyydcssa ja improvisoi
duissa sukkcluuksissa.
aa.. Crassukscn Scacvolaa vastaan pitamaa Curiukscn puolustuspu
hctta savytti tictynlaincn hilpcys ja lcikillisyys, mutta improvisoituja
sukkcluuksia siina ci sita vastoin ollut lainkaan. Crassus vaali vastusta
jansa arvovaltaa ja sailytti sitcn omansakin. Humorististcn ja pistcliai
dcn ihmistcn on hyvin vaikca arvioida ihmisia ja tilantcita scka pidattya
sanomasta miclccnsa juolahtavia, chka hyvinkin mchcvia sutkauksia.
aaa. Jotkut vitsinickat tulkitscvatkin runoilija nniukscn sanat nain koo
miscsti: Hclpompi on viisaan tukahduttaa tulcnlicska suullaan kuin pi
dattya hyvista sutkauksista!. Hyvat sutkauksct tarkoittavat tassa tictcn
kin vitsikkaita lohkaisuja. Jos Crassus pysyttclikin Scacvolan vastaiscssa
jutussa vain tuossa toiscssa lajissa, johon ci sisaltynyt mitaan piikikkaita
hcrjoja, han toisaalta taistcli kummassakin lajissa puhucssaan 8rutusta
vastaan, jota vihasi ja jonka katsoi ansaitscvankin tulla loukatuksi.
aa. Kuinka monta vitsia han laukoikaan 8rutukscn vastikaan myy
masta kylpylasta ja taman hukatusta pcrinnosta! nta sittcn nc spon
taanit sukkcluudct, kun 8rutus sanoi hikoilcvansa ilman mitaan syyta,
!
Haukkumincn viittaa tassa scka Catulukscn puhctapaan hancn kaydcssaan vastapuolcn
kimppuun scnaatissa (latinan vcrbi latrare mcrkitscc scka koiran haukkumista ctta satti
mista, kutcn suomcnkin vastaava vcrbi) ctta hancn nimccnsa (catulus on diminutiivimuoto
koiraa mcrkitscvasta sanasta canis).
. 6 v u n u , ~ s : ~
ja Crassus vastasi: i ihmc, juurihan kylpylasta lahdit! ja lukcmatto
mat vastaavanlaisct! Koko puhctta savyttanyt piikikkyys oli aivan yhta
nautittavaa. 8rutus oli csimcrkiksi kutsunut paikallc kaksi csilukijaa ja
antanut toiscllc lucttavaksi Crassukscn puhccn Narbon koloniasta, toi
scllc lex Serviliaa kasittclcvan puhccn, ja vcrtaili niidcn poliittiscsti risti
riitaisia kohtia. Ystavammc Crassus antoi hyvin vitsikkaasti kolmcn
csilukijan lucttavaksi kolmc 8rutukscn isan kirjoittamaa siviilioikcutta
kasittclcvaa kirjaa.
aa. nsimmaiscsta kirjasta: limmc sattumalta Privcrnumin mailla....
8rutus, isasi todistaa jattanccnsa sinullc maatilan Privcrnumissa!. Sittcn
toiscsta kirjasta: lin Alban maatilalla poikani Marcukscn kanssa. Mi
ka viisas mics, kansalaistcmmc parhaimmistoa! Han siis tunsi rallastaja
poikansa ja pclkasi ihmistcn luulcvan, cttci tallc olc jatctty mitaan pcrin
noksi. Sittcn kolmanncsta, viimciscsta kirjasta (niin monta han kirjoitti,
kutcn Scacvolalta kuulin): \iivahdin sattumalta Tiburin mailla poikani
Marcukscn kanssa. Missahan ovat nama kiintcistot, 8rutus, jotka isasi
ilmoittaa naissa julkaistuissa muistclmissaan jattanccnsa sinullc: Jos ct
olisi ollut jo aikamics, han olisi scpittanyt vicla ncljanncnkin kirjan, johon
olisi antanut kirjoittaa kylpcnccnsa poikansa kanssa kylpylassa!
.

aa. Kukapa ci siis myontaisi, ctta 8rutus saatiin vaicnncttua talla huumo
rilla ja vitsikkyydclla yhta tchokkaasti kuin niilla traagisilla kohtauksilla,
joita Crassus nostatti, kun vanhan Junian hautajaissaattuc kulki sattu
malta Forumin yli oikcudcnkaynnin aikana. Kautta kuolcmattomicn ju
maltcn, millaincn paatos! Mika sanavalmius! Mika iskcvyys! Han naulitsi
katsccnsa 8rutuksccn ja uhkasi tata jokaisclla clccllaan, aarimmaisclla an
karuudcllaan ja tihcaan pudottamillaan kysymyksilla: 8rutus, miksi vain
istut siina: Minka sanan tahtoisit tuon vanhan naiscn vicvan isallcsi ja
!
Roomalaisct civat pitancct sopivana, ctta aikuincn poika kylpi yhdcssa isansa kanssa tai
vavy appcnsa kanssa.
. , c v u n u , ~ s : ~
kaikillc niillc, joidcn kuvia hautajaissaattuccssa kannctaan: nta csiisil
lcsi: Tai Lucius 8rutukscllc, joka vapautti kansammc kuningasvallasta:
Mita han sanoo sinun tckcvan, minka asian, minka kunnian tai hyvccn
ctccn ponnistclcvan: maisuudcn kartuttamiscksiko: Mutta cihan scl
laincn olc sallittua scnaattorisaadyllc. lctctaan, ctta sc on ja ctta omai
suutta ci olc cnaa, oikkusi ovat havittancct scn kokonaan.
aa6. hka han sanookin sinun toimivan kansalaisia koskcvan oikcudcn
parissa: Schan on isasi alaa. Scn sijaan han sanoo, cttct taloa myydcssasi
sailyttanyt irtaimistosta cdcs isasi tuolia! Sanooko han sinun omistautu
nccn sotilasalallc: than olc koskaan sotalciria nahnytkaan! Tai kauno
puhcisuudcllc: Sita ci sinussa olc haivaakaan, ja olct omistanut aancsi ja
kiclcsi kokonaan tuollc hapcalliscllc pancttclijan ammatillc! Julkcatko
vicla csiintya paivanvalossa: Julkcatko katsoa naita ihmisia silmiin: Jul
kcatko olla Forumilla ja kaupungissammc, csiintya kansalaistcsi silmicn
alla: tko savahda tuota vainajaa ja csiisicsi kuvia: t olc sailyttanyt
itscllasi tilaisuutta jaljitclla hcita ctka cdcs paikkaa, mihin sijoittaa nc!.
Tallaincn puhctapa on kuitcnkin traagiscn juhlava ja ylcva.
aa,. Crassuksclta muistctaan lukcmattomia sukkcluuksia ja vitscja jopa
yhdcsta ainoasta craassa kokoukscssa pidctysta puhccsta. Yksikaan vait
tcly ci olc ollut vaativampi cika mikaan kansallc pidctty puhc mcrkit
tavampi cika yhta taitavasti kcpcydclla ja lcikkimiclisyydclla hoystctty
kuin sc, jonka Crassus hiljattain piti virkavcljcaan vastaan toimicssaan
ccnsorina. Siksi olcnkin, Antonius, kanssasi samaa miclta siita, ctta
sukkcluudct voivat uscin hyodyttaa puhccssa paljonkin, ja siitakin, cttci
niita missaan tapaukscssa voi opcttaa tcorccttiscsti. !hmcttclcn kuitcn
kin, ctta luit minun osakscni niin suurct ansiot tassa lajissa ctka antanut
Crassukscllc ctusijaa, kutcn muilla aloilla.
aa. Antonius vastasi: lisin antanutkin, cllcn joskus hiukan kadch
tisi Crassusta tuon takia. Sc, ctta on sukkcla ja humoristincn, ci tosin
. , . v u n u , ~ s : ~
sinansa olc mitcnkaan crityiscn kadchdittavaa. Sita minun scn sijaan on
ollut vaikca sulattaa, ctta sama puhuja, joka on karismaattisin ja sukkc
lin kaikista, on myos juhlallisin ja ankarin kaikista, kutcn Crassukscn
osaksi on tullut!
aa. Crassus nauroi hancn sanoillccn, ja Antonius jatkoi: Kiistacssasi,
ctta humoristisuudcsta olisi csitctty mitaan tcoriaa, Julius, toit kuitcn
kin csillc jotain, joka vaikuttaa silta, ctta siita pitaisi silti antaa ohjcita.
Sanoit, ctta on oltava jonkinlaista hcnkiloidcn, asiayhtcydcn ja tilan
tccn tajua, jotta vitsi ci hcikcntaisi asian arvokkuutta, ja Crassuksclla
onkin tapana kiinnittaa huomiota ctcnkin tahan. hjc jattaa sukkc
luudct siksccn on paikallaan silloin, kun niita ci tarvita. Haluammc
kuitcnkin tictaa, mitcn niita kaytctaan silloin, kun niihin on tarvctta,
csimcrkiksi vastapuolta vastaan tai ctcnkin tyhmaa, puoluccllista ja
cpaluotcttavaa todistajaa vastaan, mikali ylciso vain vaikuttaa valmiilta
kuuntclcmaan.
ac. Kuulijoihin uppoavat ilman muuta hclpommin puhujan provosoi
tuna kuin omaaloittciscsti kcrtomat vitsit, silla nokkclaalyisyys ilmcncc
parcmmin vastatcssa ja toisaalta vastaamincn on ihmiscllc luontaista.
Nain puhuja antaa scn vaikutclman, ctta olisi pysynyt vaiti, cllci hanta
olisi provosoitu. simcrkiksi mainitscmassasi vaittclyssa Crassus ci
sanonut juuri mitaan sukkclalta sutkauksclta vaikuttavaa, joka ci olisi
ollut vastaus provosointiin. omitiuksclla oli niin paljon arvokkuutta ja
arvovaltaa, ctta tuntui miclckkaammalta hcikcntaa hancn vastavaittci
taan huumorilla kuin murtaa niita kiivaalla argumcntoinnilla.
a.. Sulpicius virkkoi: tta mita: mmc kai salli, cttci Cacsar, joka
tosin myonsi Crassukscllc ctusijan mutta on kuitcnkin paljon parcmmin
pcrilla tasta alasta, sclittaisi mcillc koko huumorin lajia, scn luonnctta ja
alkupcraa, ctcnkin kun han itsc myontaa, kuinka tchokasta ja hyodyl
lista huumorin ja vitsikkyydcn viljcly on: Julius sanoi: Kuinka voisin
. , a v u n u , ~ s : ~
kicltaytya, jos kcrran olcn samaa miclta kuin Antonius, joka sanoi, cttci
huumorista olc olcmassa mitaan tcoriaa:
aa. Sulpicius pysyi vaiti, jotcn Crassus vastasi: !tsc asiassa niista asioista,
joista Antonius on jo hyvan aikaa puhunut, on kylla craanlaincn tcoria.
Niin kuin han itsckin sanoi, sc koskcc puhctaidossa vartccnotcttavicn
nakokohticn tarkastclcmista. Jos pclkastaan nc pystyisivat tckcmaan
ihmiscsta kaunopuhciscn, niin kukapa ci olisi kaunopuhcincn: Kukapa
ci pystyisi hclposti tai ainakin jossain maarin oppimaan naita nako
kohtia: Miclcstani naidcn ohjcidcn tcho ja hyoty ci pcrustukaan siihcn,
ctta kcksisimmc tcorian avulla, mita sanoa, vaan siihcn, ctta voisimmc
luottaa, ctta luonnonlahjoilla, opiskclulla tai harjoituksclla saavutta
mammc on joko oikcin, tai ymmartaa, ctta sc on virhccllista, minka
mittapuun mukaan niita sittcn arvioidaankin.
a. Siksi minakin pyydan sinua, Cacsar, sclittamaan nakcmykscsi koko
tasta vitsikkyydcn lajista, cttci vain syntyisi scllaista vaikutclmaa, ctta
jokin puhctaidon osaaluc niinhan myonsittc asian olcvan on jatctty
huomiotta tassa kaymassammc scikkapcraiscssa kcskustclussa. Cacsar
vastasi: Koska kcrran vaadit, Crassus, minun kantavan kortcni kckoon,
cn laista tchtavasta cnka sitcn anna sinullckaan syyta kicltaytya tckc
masta omaa osuuttasi. Hammastclcn kylla uscin, kuinka jotkut ihmisct
voivat olla niin julkcita, ctta clchtivat nayttamolla Rosciukscn katscl
lcssa. Kukaan ci voi liikahtaakaan ilman, ctta han pancc mcrkillc kaikki
puuttcct! Minakin puhun nyt cnsimmaista kcrtaa huumorista Cras
sukscn kuullcn ja sananlaskun sian tavoin opctan puhujaa,
.
jota askcn
kuultuaan Catulus sanoi, ctta muidcn pitaa hanccn vcrrattuna syoda
hcinia.
!
Mukaclma sananlaskusta sus Minervam docet (sika Mincrvaa opcttaa): joku haluaa
opcttaa toiscllc jotain, josta ci itsckaan olc pcrilla.
. , v u n u , ~ s : ~
a. Crassus sanoi: Mutta Catulushan vain laski lcikkia, ctcnkin kun
itsc puhuu niin loistavasti, ctta tuntuu, kuin hanta tulisi ravita jumal
tcn ambrosialla. Nyt kuulcmmc kuitcnkin sinua, Cacsar, ja annammc
sittcn puhccnvuoron Antoniukscllc. Antonius vastasi: Minulla ci olc
cnaa kovin paljon sanottavaa, mutta olcn oman puhccni vaivasta ja
matkankulusta niin uupunut, ctta lcpaan Cacsarin puhccnvuorossa
kuin sopivasti kohdallc osuvassa majatalossa. Julius vastasi: t tosin
tulc pitamaan vicraanvaraisuuttani jarin avokatiscna. Tuskin olct saanut
maistaa sita pikkuriikkiscn, kun jo ajan sinut jallccn ticllc!
a. Jotta cn pidattclisi tcita kaucmpaa, csitan aivan lyhycsti nakcmyk
scni koko tasta aihccsta. Naurattamiscn yhtcydcssa on csitcttava viisi
kysymysta. nsimmaiscksi on kysyttava, mita nauru on, toiscksi, mista
sc saa alkunsa, kolmanncksi, kuuluuko puhujan haluta saada aikaan
naurua, ncljanncksi, missa maarin, ja viidcnncksi, mitka ovat vitsikkyy
dcn cri lajit. nsimmaincn kohta on cmokritokscn alaa. Siina kysy
taan, mita nauru on, mitcn sc voidaan saada aikaan, missa sc lyysiscsti
sijaitscc, milla tavoin sc syntyy ja purskahtaa niin akilliscsti, ctta ihmi
ncn ci kykcnc pidattamaan sita vaikka haluaisi, ja kuinka sc valtaa saman
aikaiscsti niin kyljct, suun, suonct, silmat kuin kasvotkin. Tama asia ci
itsc asiassa cdcs kuulu tahan kcskustcluun, ja vaikka kuuluisikin, cn
hapcaisi tunnustaa, cttcn tunnc sita. ivathan sita tunnc cdcs nc, jotka
vaittavat olcvansa scn asiantuntijoita.
a6. Huumorin ikaan kuin tyyssijassa ja aluccssa tata kasittclcn scuraa
vaksi on siis kysc craanlaiscsta nolostuttavuudcsta ja poikkcavuudcsta.
Yksinomaan tai suurimmaksi osaksi naurattavat scllaisct vitsit, jotka
tuovat jostain asiasta hicnovaraiscsti ilmi scn nolostuttavan puolcn. Kol
mantccn kohtaan tullakscni, puhujan tchtaviin kuuluu nostattaa naurua.
Hilpcys hcrattaa sympatiaa aihcuttajaansa kohtaan, koska kaikki ihai
lcvat tcravaa alya, joka ilmcncc uscin yhdcsta ainoasta sanasta, ctcnkin
vastaukscn mutta joskus myos provosoinnin kohdalla. Provosoinnilla
. , v u n u , ~ s : ~
puhuja lannistaa vastapuolcn ascttamalla tallc cstcita, halvcntamalla
ja saikyttamalla tata scka kumoamalla taman argumcntit. Huumorilla
puhuja myos antaa itscstaan hicnostunccn, sivistynccn ja sujuvasanai
scn kuvan. nncn kaikkca puhuja voi vitsilla ja huumorilla pchmcntaa
alakuloista ja ankaraa tunnclmaa ja saattaa uscin licnnyttaa scllaisia kiu
sallisia syytoksia, joita on vaikca kumota vastaargumcntcin.
a,. Ncljatta kohtaa on tarkastcltava hyvin huolclliscsti, cli mihin rajaan
saakka puhuja voi hyodyntaa piloja puhccssaan. Pilan kohtccna ci saa
olla kcncnkaan silmiinpistava kclvottomuus, johon liittyy rikollisuutta,
cika toisaalta silmiinpistava kurjuuskaan. Puhuja haluaa, ctta rikollisia
rankaisisi jokin huumoria korkcampi voima, cika toisaalta halua tchda
pilaa onncttomista ihmisista, cllcivat nama olc poyhkcita. Puhujan onkin
kunnioitcttava ylcisonsa tuntcita, jotta han ci vahingossa puhuisi scllai
sia ihmisia vastaan, joita kohtaan kuulijoilla on lampimia tuntcita.
a. \itsicn kaytossa on siis noudatcttava naita rajoja. tollisimpia pilai
lun kohtcita ovatkin ihmisct, jotka civat olc ansainncct osaksccn scn
cncmpaa suurta vihaa kuin suurta saaliakaan. Koko huumorin ala kos
kcc vikoja ihmistcn jokapaivaiscssa clamassa, ci kuitcnkaan itscllcmmc
rakkaidcn, kovaosaistcn tai scllaistcn, joita on rangaistava hcidan tckc
micnsa rikostcn vuoksi.
a. Myos rumuus ja ruumiillisct puuttcct ovat otollincn pilailun kohdc,
joskin tassakin tapaukscssa on syyta kysya samaa kuin chdottomasti
muissakin cli kuinka pitkallc tallaisissa piloissa voidaan mcnna. Aihccsta
opctctaan, ctta puhujan tulcc valttaa sanomasta mauttomuuksia ja lisaksi
varoa vaikka voisi sanoa jotain kuinka vitsikkaasti cttci vitsista tulc
hullunkurista tai yliampuvaa. Ymmarrammc hclpommin, minka tyyp
pisia tallaisct vitsit ovat, kun tulcmmc naihin huumorin lajcihin.
. , v u n u , ~ s : ~
T! LANNKM! ! KKA: ANKT! T JA ! M! T! NN! T
Piloja on kahta tyyppia, joista toiscssa on kysc tapahtumasta, toiscssa
sanoista.
ac. Tapahtumasta on kysc, kun jotain kcrrotaan anckdootin muodossa.
simcrkiksi sina, Crassus, sanoit kcrran puhucssasi Publiusta vastaan,
ctta Publius oli hotkaissut Rabiriuksclta kasivarrcn riidcllcssaan taman
kanssa Tarracinassa craasta tytosta. Hauska juttu, joskin kokonaan omaa
kcksintoasi. Puhccsi lopussa lisasit vicla, ctta kaikillc Tarracinan scinillc
oli raapustcttu kirjaimct P. P. R. R. R. Kysycssasi niidcn mcrkitysta cras
paikallincn vanha mics oli vastannut: Purcva Publius Rabiriukscn raa
jaa raatclcc.
.

a.. Huomaattchan, kuinka sukkcla, tyylikas ja puhujallc sopiva tama
huumorin laji on, olipa sittcn kcrrottavana tositarina (johon tosin voi
daan sirotclla pikku valhcita) tai scpitctty juttu. Tassa lajissa on sc hyva
puoli, ctta tapahtumia kuvattacssa ilmcnnctaan kcrrottavan hcnkilon
tapoja, puhctapaa ja kasvonpiirtcita sitcn, ctta kuulijoista tuntuu kuin
asia tapahtuisi paraikaa.
aa. \itsi pcrustuu tapahtumaan myos silloin, kun sc saadaan aikaan
vaaristclcmalla jonkun sanoja, kutcn Crassus sanocssaan: Kautta ylhai
syytcsi, kautta pcrhccnnc!. Mita muuta syyta kansankokoukscn kuulijoil
la oli nauraa kuin tuota ilmcidcn ja aancn matkimista: Kun han sittcn
lisasi Kautta patsaittcsi! ja lisaksi jaljittcli vastapuolcn clchdintaa lcvit
tamalla kasivartcnsa, nauroimmc todclla makcasti. Samaan lajiin kuuluu
myos Rosciukscn csittama vanhukscn imitointi. Sinua vartcn, Antilon,
!
Tai: Muriscva Mcmmius Largiukscn lonkkaa louskuttaa. Lat. L. L. L. M. M.:
Lacerat Lacertum Largi Mordax Memmius. Kysc on todcnnakoiscsti vaalimainokscsta,
johon virkaa tavoittclcvicn chdokkaidcn nimct mcrkittiin uscin pclkilla ctukirjaimilla,
koska hcnkilot olivat ylcisollc niin tuttuja.
. , 6 v u n u , ~ s : ~
mina nama istutan. Ja tuntuu kuin itsc vanhuutta kuuntclisin, han lau
sui. Kaikissa taman huumorinlajin vitscissa on kuitcnkin oltava aarim
maiscn varovaincn, silla jos matkimincn mcncc liian pitkallc, siita tulcc
narrimaista ja ilvcilijamaista, jollaisia ovat havyttomyydctkin. Puhujan on
kaytcttava imitointia vaivihkaa, sitcn, ctta kuulijan miclikuvitukscllc jaa
cncmman tilaa kuin silmillc. Hancn tulcc ilmcntaa hyvia tapojaan ja havc
liaisyyttaan valttamalla karkcita sanoja ja havyttomia aihcita.
a. Nama ovat siis tapahtumiin kohdistuvicn vitsicn kaksi lajia. Nc
ovat tyypillisia kautta puhccn sirotcltavia piloja, joilla kuvataan ihmis
tcn luontcita ja ilmcnnctaan niita niin, ctta kcrtomalla jokin anckdootti
tajutaan, millaisia nc ovat, tai imitoimalla jotakuta lyhycsti huomataan
tassa jokin silmiinpistava, naurcttava vika.
SANALL! NN HUUMR!
a. Sanallista huumoria synnyttaa jokin iskcva sana tai lausc. Kutcn cdcl
liscssa lajissa, joka kasitti anckdootin ja imitaation, on varottava muistut
tamasta ilvcilijoita ja narrcja, samoin puhujan on tassakin lajissa nahtava
vaivaa valttyaksccn pcllcmaisclta sanailulta. Mika siis crottaa Crassukscn,
Catulukscn ja muut puhujat ystavastannc Graniukscsta ja minun ystavas
tani \argullasta: Asia ci totta vickoon olc koskaan cdcs juolahtanut mic
lccni, silla kaikkihan hc ovat sanavalmiita, Graniusta sanavalmiimpi tosin
ci kukaan. ro ilmcncc miclcstani cnncn kaikkca siita, cttci valttamatta
tarvitsc lohkaista vitsia aina, kun siihcn tarjoutuu tilaisuus.
a. ikcudcnkaynnissa astui kcrran csiin harvinaiscn lyhyt todistaja.
Filippus kysyi, voisiko kuulustclla tata. Tutkintatuomari vastasi kiirch
ticn: Kunhan tcct scn aivan lyhycsti. Filippus vastasi: i syyta huolccn,
onhan kuulustcltavakin niin lyhyt!. Koomista! Tuomarina istui kuitcn
kin Lucius Aurilcx, joka oli todistajaakin lyhycmpi mics. Han joutui
. , , v u n u , ~ s : ~
kaikkicn naurun kohtccksi, jolloin koko vitsi vaikutti ilvcilylta. Jos vitsi
osuu scllaisiinkin hcnkiloihin, joita ci tarkoitcta, sc on sitcn itscssaan
mauton, vaikka muutcn olisi kuinka hyva.
a6. simcrkiksi Appius, joka pitaa itscaan humoristiscna ja totta vic
koon onkin, vaikka taman tasta sortuukin mauttomuudcn pahccsccn
sanoi kcrran silmapuolcllc ystavallcni Gaius Scxtiukscllc: Tulcn atc
riallc luokscsi, huomaan nact, ctta yksi paikka on tyhjana. Tallaincn on
mautonta, koska han tcki kiusaa ilman aihctta ja toisaalta sanoi scllaista,
mika koskcc kaikkia silmapuolia. Tallaisct vitsit civat nauratakaan niin
paljon, koska nc vaikuttavat ctukatccn mictityilta. Scxtiukscn vastaus
sita vastoin oli mainio ja spontaani: Pcschan katcsi ja tulc syomaan!.
a,. Puhujan crottaa sitcn vitsinickasta tilannctaju, kohtuullisuus sukkc
luuksicn laukomiscssa ja sutkaustcn saastclias kaytto scka lisaksi sc, ctta
mc puhujat ajammc jonkun asiaa cdistaakscmmc jotain cmmcka vaikut
taakscmmc huvittavilta, kun vitsinickat sita vastoin latclcvat vitscja kai
kcn aikaa ilman mitaan syyta. Mitapa \argulla silla saavutti, ctta sanoi
crasta virkaa tavoittclcvan Aulus Scmproniukscn ja taman vcljcn Mar
cukscn sylcillcssa hanta: hatistclchan pois nuo karpasct, poika!:
.
Han
halusi vain saada aikaan naurua, joka on miclcstani sangcn vaatimaton
alyntuotc. \itsicn kcrtomiscn oikca ajankohta onkin punnittava har
kitcn ja arvostclukykya kayttacn olisipa mcilla jokin oppikirja niista!
!hmiscn luonnc kuitcnkin on maaraavana tckijana.
a. Nyt csittclcn vicla paakohdittain nc huumorin lajit, jotka crityi
scsti saavat aikaan naurua. nsimmaincn jaottclu olkoon, ctta sukkcla
sanonta pcrustuu joko asiaan tai sanaan, ja kaikkcin cnitcn ihmisia
huvittaa, jos naurun joskus nostattavat asia ja sanat yhdcssa. Muistakaa
kuitcnkin, ctta mita huumorin lahtcita kasittclcnkin, samoista lahtcista
!
\cljcksct kuuluivat Scmproniustcn sukuun, jonka lisanimi oli Musca, karpancn.
. , v u n u , ~ s : ~
voidaan johtaa vakaviakin ajatuksia silla crotuksclla tosin, ctta vaka
vuus liittyy kunniallisiin ja ankariin, pila taas nolostuttaviin ja ikaan kuin
cpamuotoisiin asioihin. Samoilla sanoilla voidaankin ylistaa kunnollista
orjaa ja ivata kclvotonta. Gaius Claudius Ncron vanha tunncttu sutkaus
varastclcvasta orjasta onkin hauska: tama on ainoa, jonka vuoksi talossa
ci olc mitaan sinctoity cika lukkojcn takana samaahan tavataan sanoa
luotcttavasta orjasta. Tassa tapaukscssa on kaytctty jopa samoja sanoja,
samoista pcrusaihcista kaikki kuitcnkin saa alkunsa.
a. Muuan Spurius Carvilius ontui pahasti, koska oli saanut haavan
taistcllcssaan maansa puolcsta, ja scn vuoksi arkaili mcnna ihmistcn
pariin. Hancn aitinsa sanoi hancllc: Miksi ct mcnc ihmistcn ilmoillc,
Spuriukscni: Palatkoon sankaruutcsi miclccsi jokaisclla ottamallasi
askclclla!. Tama oli hicnosti ja arvokkaasti sanottu. Glaucia taas sanoo
ontuvallc Calvinukscllc hassusti: Missa on vanha sanonta hoippuukos
han: Hanhan suorastaan hoipcrtclcc!. Kumpikin lausahdus on joh
dcttu ontumisccn liittyvista micllcyhtymista.
.
Scipio kysyi kcrran aivan
vakavalla naamalla: nko mitaan \cllciustammc vcltompaa:
a
Filippus
taas huomautti pahanhajuisclta pukilta haiscvallc michcllc koomiscsti:
Minahan joudun sinun pukkimakscsi!.

Nama molcmmat lajit pcrus

tuvat siihcn, ctta sanat kuulostavat samalta.
!
Sanalcikki pcrustuu vcrbin claudicare mctalorisccn kayttoon, Calvinus hailyi
poliittisissa miclipitcissaan. \crbimuoto claudicat viittaa patriiscihin, clodicat taas
plcbcijcihin.
2
Lat. Quid hoc Naevio ignavius? (ignavus,vcltto).
1
Lat. Video me a te circumveniri (lahcs samalta kuulostaa hircus, pukki).
. , v u n u , ~ s : ~
KAKS! MRK! TYKS! ST SANAT
ac. Sanojcn kaksimcrkityksisyytccn pcrustuvia vitscja pidctaan chka
kaikkcin osuvimpina, civatka nc aina cdcs liity pilailuun vaan uscin
aivan vakaviinkin asioihin. Kuuluisa Scipio Alricanus ascttcli illalli
silla paahansa scppclctta ja rikkoi scn monccn kcrtaan, jolloin Publius
Licinius \arus huomautti: i ihmc cttci sc sovi, onhan kysccssa suurcn
sotajoukon paa!. Tama oli kiitcttavan osuvasti ja samalla kunnioitusta
osoittavasti sanottu. Samaan lajiin kuuluu sanonta Calvukscllc riittaa,
hanhan puhuukin niin niukasti!
.
. Lyhycsti sanottuna kaikista huumorin
lajcista voidaan saada myos arvokkaita ja vakavia aihcita.
a.. n myos huomattava, ctta kaikki naurua hcrattavat ilmauksct civat
suinkaan olc vitsikkaita. Mikapa naurattaa cncmman kuin ammatti
ilvcilija: Hancn kasvonsa, ilmccnsa, jaljittclcmansa manccrit, aancnsa
ja liikkccnsa naurattavat. Hancsta voidaan sanoa, ctta han on hauska, ci
kuitcnkaan sitcn kuin puhujan olisi oltava, vaan kutcn miimikko. Siita
syysta tama cnsimmaincn, kaikkcin cnitcn naurua hcrattava laji ci koskc
mcita puhujia: mcidan ci pida csittaa karttyista vanhusta, taikauskoista,
cpaluuloista, kcrskuria tai holmolaista. Mcillahan on tapana tchda pilaa
tallaisista ihmisista cika csittaa hcita hchan naurattavat jo itscssaan.
aa. Toincn oikcin hauska laji on imitaatio, jota tosin voidaan hyodyntaa
vain salavihkaa ja ohimcnncn, jos siihcn tarjoutuu tilaisuus muutcn sc
ci olc lainkaan sopivaa. Kolmanncssa lajissa on kysc irvailusta, joka ci
olc puhujan arvon mukaista, ja ncljanncssa taas ricttauksista, jotka civat
olc Forumin arvollc sopivia civatka oikcastaan lainkaan kuulu sivisty
ncidcn ihmistcn kokoontumisiin. Kun puhujan alasta on nyt poistcttu
nain monta huumorin lajia, jaljclla ovat vain scllaisct vitsit, jotka tuntu
vat pcrustuvan joko asiaan, niin kuin cdclla sanoin, tai sanoihin. Asiaan
!
Calvus tarkoittaa kaljua.
. c v u n u , ~ s : ~
pcrustuva vitsi on hauska milla tahansa sanoin kcrrottuna, kun taas scl
laiscn vitsin koko hauskuus pcrustuu sanoihin, joka mcncttaa iskcvyy
tcnsa, kun sanat muutctaan.
a. Kaksimcrkityksisyydct ovat cnncn kaikkca nokkcluuksia ja pcrustu
vat sanoihin civatka asiaan. Nc civat ylccnsa kirvoita suurtakaan naurua,
vaan niita arvostctaan pikcmminkin hicnoina ja oppincina sutkauksina.
Tallaincn on csimcrkiksi vitsi Titiukscsta, joka harrasti innokkaasti pal
lon pclaamista. Hancn cpailtiin rikkonccn yolla jumaltcn kuvapatsaita.
Joukkuctovcrit ctsivat hanta, koska han ci ollut saapunut pclikcntallc,
ja \cspa Tcrcntius puolustcli Titiusta sanomalla, ctta tama oli murta
nut kasivarrcn. Tai vitsi Alricanukscsta, joka kysyy Luciliukscn tcok
scssa: Mitapa ccius sittcn: Haluatko ctta Pikkupahkina lavistctaan:
Sanoi han.
.

a. Tai sinun, Crassus, ystavasi Graniukscn sutkaus: i sc olc pcn
nin arvoincn.
a
Ja jos tahdottc tictaa, osuvasanaiscksi sanotaan juuri
scllaista, joka loistaa cnitcn tassa lajissa, muut sita vastoin nostattavat
suurcmmat naurut. Kaksimcrkityksisyyksia sinansa arvostctaan suu
rcsti, kutcn jo totcsin. Alyn osoitukscna pidctaan scllaista, ctta joku
pystyy johtamaan sanan sisallon toisccn suuntaan kuin on odotctta
vissa. Kaksimcrkityksincn sana hcrattaa kuitcnkin pikcmminkin ihai
!
\itsin mcrkitys on hiukan cpasclva. Kaksimcrkityksisyys on sanassa Nucula, joka
tarkoittaa toisaalta picnta pahkinaa (nux), toisaalta pracncstclaista. Pracncstc (nyk.
Palcstrina) oli noin c kilomctrin paassa Roomasta sijaitscva latinalaiskaupunki.
Pracncstclaisia kutsuttiin pikkupahkinoiksi, koska ollcssaan karthagolaistcn pii
rittamina hc pitivat nalan loitolla syomalla pahkinoita tai koska scudulla kasvoi
runsaasti picnikokoisia pahkinoita. Tassa mainittu ccius on todcnnakoiscsti Publius
ccius Subulo, joka oli ottanut yhtccn craan pracncstclaiscn kanssa, jolloin Scipio
olisi kysynyt hanclta: Haluatko lavistaa pikkupahkinan:, joka voitiin siis ymmartaa
myos Haluatko lavistaa pracncstclaiscn:.
2
Lat. Non esse sextantis. Sextans oli vahaincn rahamaara, jotcn vitsi tarkoittaa joko vahck
syvasti ci olc cdcs sckstantin (pcnninkaan) arvoincn tai imartclcvasti ci olc sckstantin
(pcnnin), vaan paljon cncmman arvoincn. Talloin kysc saattaa olla myos sanonnasta sex
tantis, kuusi kcrtaa niin paljon.
. . v u n u , ~ s : ~
lua kuin naurua, cllci sc sittcn osu johonkin muuhun huumorin lajiin.
Kayn nyt lapi nama lajit.
TTAMATTMAT TKA! SUT
a. Ticdattchan, ctta tunnctuin huumorin laji on sc, kun kuulija odottaa
jotain ja sittcn sanotaankin aivan muuta. Kuulijan saa talloin nauramaan
hancn oma crchtymiscnsa. Kun vicstiin yhdistctaan lisaksi kaksoismcr
kitys, siita tulcc vicla hauskcmpi. Noviuksclla on tallaincn vitsi saalia
tuntcvasta michcsta, joka nakcc tuomittua micsta kuljctcttavan orjaksi.
Han kysyy: Kuinka suurcsta summasta sinut myytiin: ja saa vastauk
scn Tuhanncsta scstcrtiukscsta. Jos han olisi lisannyt ainoastaan \ic
kaa pois vain!, kysccssa olisi odottamattomaan kaantccsccn pcrustuva
huumorin laji. Koska han kuitcnkin jatkoi: n lisaa cncmpaa, vickaa
vain pois!, hancn sanoistaan tuli miclcstani crinomaiscn hauskat, kun
vitsiin liitcttiin kaksimcrkityksincn ilmaus.
.
Mahtava vaikutus saadaan
aikaan myos, jos vastapuolclta otctaan kiivaassa vaittclyssa jokin ilmaus
ja iskctaan sita kayttacn hanta itscaan, kutcn Catulus Filippusta.
a6. Kaksimcrkityksisyyksia on kuitcnkin uscampaa lajia, joista kusta
kin on olcmassa yksityiskohtaincn tcoria, jotcn sanoihin on kiinnitct
tava tarkasti huomiota ja nc on valittava huolclliscsti. Nain valtytaan
luomasta kankcita ilmauksia ja antamasta tccnnaista vaikutclmaa mutta
voidaan kuitcnkin sanoa sangcn monia sukkcluuksia.
!
Lat. Nihil addo. \crbi addo (addere) voi tassa tarkoittaa joko cn lisaa cncmpaa sanoja cli
minulla ci olc mitaan lisattavaa tai cn lisaa cncmpaa rahaa cli michcsta on jo makscttu
kyllin paljon.
. a v u n u , ~ s : ~
SANAL! K! T JA SAK! N JA SANANLASKUJ N
S! TRAAM! NN
Toiscssa lajissa sanaa muutctaan hiukan. Krcikkalaisct kutsuvat sita
paronomasiaksi, kun sc rajoittuu yhtccn kirjaimccn, kutcn Caton
sanoissa nobiliorcm mobiliorcm.
.
Samaiscn Caton chdotcttua jollc
kullc amus dcambulatum tama oli vastannut Quid opus luit de:,
mihin Cato: !mmo vcro, quid opus luit te:
a
Cato oli vastannut: Si tu ct
adversus ct aversus impudicus cs.
a,. Jonkun nimcn mcrkitykscn hyodyntamincn on niin ikaan osu
vaa, kun saatctaan naurunalaiscksi sc syy, jonka vuoksi ihmisclla on
tictty nimi. Askcttain csimcrkiksi sanoin lahjusrahoja jakavallc Num
miukscllc, ctta tama oli saanut nimcnsa Marskcntan mukaan

kutcn
Ncoptolcmos Troijan mukaan. Kaikki nama nokkcluudct pcrustuvat
sanoihin. Uscin voidaan lisata nokkclasti myos jokin runosac joko scllai
scnaan tai vahan muutcttuna tai osa jostain runosakccsta, kutcn Scaurus
lainasi vihastuksissaan Statiukscn sanoja: Shhh, hiljaa, mita sc moi
ncn mclu on: Noin mahtavasti itsccnsa uskoo, vaikkci aitia, isaa oo:
Pois moincn royhkcys!. Jotkut vaittavat, ctta sinun, Crassus, kansalais
oikcuksia koskcva lakisi on pcraisin tasta tilantccsta. Myos Cocliukscn
vastaiscssa jutussa sinullc oli hyodyksi lainata sactta. Coclius todisti, ctta
hanclta oli havinnyt rahaa, ja kun hanclla oli nautintoihin hicman liiaksi
micltynyt poika, sanoit hancn jo tchdcssaan lahtoa: Tajuatko, ctta van
huksclta huijattiin kolmckymmcnta drakhmaa:.
!
Kysccssa on mahdolliscsti Marcus Fulvius Nobilior, joka toimi konsulina . cKr. ja jota
vastaan Cato piti puhccn. Tassa Cato todcnnakoiscsti irvailcc hancn krcikkalaismiclisyyt
taan. Adjcktiivi mobilis tarkoittaa mm. hailyvaista, absoluuttiscsti kaytctyn komparatiivin
muoto mobilior tassa varsin hailyvaista.
2
Cato kaytti vanhahtavaa ctuliittccllista vcrbia deambulare (mcnisimmcko kavclyllc:), ja
toincn ticdustcli, mihin ctuliitctta de muka tarvitaan, johon Cato vastasi Mihin sinua (te)
sittcn tarvitaan:
1
Nummius jakoi Marskcntalla rahaa (nummus) lahjuksiksi valitsijoillc vaalikampanjansa
aikana.
. v u n u , ~ s : ~
a. Tahan lajiin kuuluvat myos sananlaskut. simcrkiksi kun Ascllus
kcrtoi Ascllukscllc kicrtanccnsa kaikki provinssit sotilaspalvclukscssa
ollcssaan, Scipio tokaisi hancllc: Aja aasia!.
.
Namakin sutkauksct tulcc
lukca sanoihin cika asiaan pcrustuviksi vitsciksi, silla nc civat sailyta
samaa vichatysta, jos sanat civat olc samat.
a. Sanoihin pcrustuu myos sc varsin kutkuttava laji, kun annctaan
ymmartaa jotain kirjaimclliscsti cika ajatukscn tasolla. Yksinomaan
tata lajia cdustaa Tutor, kcrrassaan koomincn vanha miimikko. Mutta
jatan nyt siksccn miimikot. Haluan vain valottaa tata lajia muutamalla
mcrkittavalla ja tutulla csimcrkilla. Tahan lajiin kuuluu sc, mita sina,
Crassus, hiljattain vastasit michcllc, joka kysyi sinulta, hairitsisiko han,
jos tulisi tapaamaan sinua varhain aamulla. \astasit: t kylla hairitsc
minua!, jolloin mics kysyi: Kaskctko siis hcrattaa sinut:, mihin sina:
Sanoinhan, ctta ct kylla hairitsc minua!.
a6c. Samaa lajia cdustaa sc vanha sutkaus, jonka kuuluisan Scipio Malu
gincnsikscn kcrrotaan sanonccn. Han oli valinnut ccnturiastaan kon
suliksi Lucius Manlius Acidinukscn, ja airucn sanottua Nimita Lucius
Manlius han oli vastannut: Nimitan hanta kunnon michcksi ja ansioi
tunccksi kansalaiscksi. Ccnsorina toimiva Cato taas kysyi Lucius Porcius
Nasicalta: Kasi sydamcllc, olctko naimisissa:. Tama vastasi humoristi
scsti: Sydamcssani cn olc!. Nama ovat laimcita vitscja ja kolahtavat vain
silloin, kun nc sanotaan vastoin odotuksia. Kutcn jo aicmmin sanoin,
mcita huvittaa luonnostaankin oma crchtymiscmmc: naurammc, kun
mcita ikaan kuin huiputctaan odotuksissammc.
!
Scipio on Ascllukscn nimcsta pilaa tchdcssaan lainannut osaa joko sananlaskusta
agas asellum, cursum non docebitur (ohjaa vain aasia, juokscmaan sc ci opi) tai alun
pcrin krcikkalaiscsta sananlaskusta agas asellum, si bovem agere non queas (ohjaa aasia,
jos ct pysty ohjaamaan harkaa). Jalkimmaiscssa tapaukscssa Scipio vihjaisi, cttci
parcmpaakaan micsta olc saatavilla.
. v u n u , ~ s : ~
ALLGR! A JA MTAFRA
a6.. Sanallisia ovat myos scllaisct vitsit, jotka pcrustuvat allcgoriaan cli
vcrtauskuvaan, yhdcn ainoan sanan mctalorisccn kayttoon tai sanojcn
mcrkitykscn nurin pain kaantamisccn cli ironiaan. Scuraava on csi
mcrkki allcgorian kaytosta. Marcus Pinarius Rusca chdotti kcrran lakia,
jossa saadcttaisiin, mista iasta alkacn voi hakca mitakin virkaa. Marcus
Scrvius Galba vastusti lakia ja kysyi hanclta: Sanohan, Marcus Pinarius,
jos puhun sinua vastaan, parjaatko minuakin niin kuin olct parjannut
kaikkia muita:. Pinarius vastasi: Sita niitat mita kylvatkin!.
a6a. Mctalorasta taas on csimcrkkina scuraava. Korinttilaisct olivat
luvanncct pystyttaa ratsastajapatsaan kuuluisallc Scipio vanhcmmallc
paikkaan, jossa oli muidcnkin sotapaallikoidcn patsaita. Tama vastasi,
cttci pitanyt ratsuvacnsotilaista. Sanojcn mcrkitys voidaan myos kaan
taa nurin pain, kutcn Crassus tcki puolustacssaan Aculcota tuomari
Marcus Pcrpcrnan cdcssa. Aculcota vastaan cli Gratidianukscn puo
lcsta oli puhumassa Lucius Aclius Lamia, joka on ruma mics, kutcn
ticdattc. Lamia kcskcytti arsyttavalla tavalla Crassukscn, joka sanoi:
Kuunncllaanpa tata kaunista poikaa!. Kaikki nauroivat. Lamia sanoi:
Ulkomuotoani cn olc itsc voinut muovata, mutta alyani kylla!. Silloin
Crassus: Kuunncllaanpa tata kaunopuhcista puhujaa!. Kaikki nauroi
vat vicla cncmman. Scllaisctkin sutkauksct ovat mchcvia, niin vakavassa
puhccssa kuin kokkapuhcissakin kutcn juuri totcsin, vitsin ja vakavan
puhccn aihcct ovat crilaisct, mutta paaluokkicn ja argumcntticn loyto
paikkojcn osalta mcnctclma on sama cnncn kaikkca siis puhccllc anta
vat tyylia antitccsit, vastakkaisct vaittcct.
a6. Tama sama laji on uscin myos humoristincn. simcrkiksi kuuluisa
Scrvius Galba antoi kansantribuuni Lucius Scribonius Libollc listan
tuomarcista, jotka olivat hancn ystaviaan. Libo kysyi: Milloin sina,
Galba, oikcin tulct ulos ruokasalistasi:, ja Galba vastasi: Sittcn kun itsc
. v u n u , ~ s : ~
tulct ulos vicraista makuuhuoncista!. Tata lajia muistuttaa suurcsti sc,
mita Glaucia sanoi Mctcllukscllc: Huvila sinulla on Tiburissa, karjapiha
sita vastoin Palatiumilla!.
.
AS! AAN PRUSTU\AT \! TS! T:
ANKTT!, \RTAUS, KAR! KATYYR!, PARAKS!
a6. lcn tainnut nyt mainita kaikki sanoihin pcrustuvat vitsilajit. Asiaan
pcrustuvia vitsilajcja on cncmman ja nc myos naurattavat cncmman,
kutcn cdclla totcsin. Niihin kuuluu anckdootti, joka on varsin vaativa
huumorinlaji. Anckdootissa on csitcttava ja kuvailtava tilantcita, jotka
vaikuttavat todcllisilta, niin kuin on ominaista kcrtomukscllc, ja jotka
toisaalta ovat jotcnkin nolostuttavia, niin kuin huumoriin kuuluu. Siita
hyva joskin lyhyt csimcrkki on cdclla lainaamani Crassukscn anckdootti
Mcmmiukscsta. Tahan lajiin kuuluu myos tarinoidcn kcrtomincn.
a6. Historiakin voi tarjota huumorin aincksia. simcrkiksi Scxtus
Titiukscn nimittacssa itscaan Kassandraksi Antonius totcsi: \oisin
nimcta moniakin, jotka ovat sinullc kuin Aias ilcukscnpoika!
a
Myos
yhdcnkaltaisuutta voidaan hyodyntaa, jolloin tulokscna on vcrtaus tai
craanlaincn muotokuva. \crtaukscsta on csimcrkki, kuinka Gallus todisti
aikoinaan Pisoa vastaan ja vaitti, ctta prclckti Magiukscllc oli anncttu
suunnaton summa rahaa. Scaurus kiisti taman vcdotcn Magiukscn koy
hyytccn, jolloin Gallus vastasi: rchdyt, Scaurus hyva. n vaitakaan
!
Karjapiha (cohors) kuului roomalaisccn maascutuhuvilaan. Tassa sanalla viitataan
ilmciscsti taloon, johon Mctcllus kokosi niin kuin karjaa karjapihaan kannattajiaan,
joidcn oli maara suojclla hanta Saturninusta vastaan.
2
li kunniasi hapaisijoita. Hancllc kavisi samoin kuin Troijan kuninkaan Priamokscn
ja kuningatar Hckabcn tyttarcllc Kassandrallc, jonka varoituksia Troijan tuhosta
kukaan ci ottanut todcsta. Aias oli Lokrikscn kuninkaan ilcukscn poika, yksi
Troijaa piirittancista krcikkalaisista. Troijan havitykscn aikana han hapaisi Athcncn
alttarin ryostamalla scka scn turviin pacnnccn Kassandran ctta jumalankuvan, johon
tama oli takcrtunut.
. 6 v u n u , ~ s : ~
Magiukscn pitanccn rahoja, vaan nicllccn nc vatsaansa kuin alaston
.

pahkinoidcnkcraaja!. Niin ikaan vanha Marcus Ciccro, yhtciscn mai
nion ystavammc isa, sanoi kcrran: Kansalaiscmmc ovat kuin syyrialaisct
orjat: mita parcmmin taitaa krcikkaa, sita kclvottomampi!.
a66. Ulkonaonkuvauksctkin naurattavat kovasti. Niissa vcrrataan taval
liscsti jotain ruumiinvikaa johonkin vicla inhottavampaan. Kcrran
sanoin Hclvius Manciallc: Nyt naytan, millaincn olct!, ja tama vastasi:
Nayta sittcn, olc hyva!. soitin siis sormcllani rahanvaihtajakojujcn
liikckilpcna olcvaa Mariukscn sotakilpccn maalattua vaaristcltya gallin
kuvaa, jonka kicli riippui ja poskct roikkuivat. Tama hcratti suurta hil
pcytta, silla kuva tosiaankin muistutti crchdyttavasti Manciaa. Todista
jana olcvaa, lcukaansa vaantclcvaa Pinariusta puolcstaan kchotin kcrran
sanomaan sanottavansa, kunhan han olisi cnsin purcskcllut suussaan
olcvan pahkinan.
a6,. Huvittavia ovat myos paradoksaalit, mahdottomuuksiin asti mcnc
vat kuvauksct, joissa kohdctta joko liioitcllaan tai vahatcllaan. simcr
kiksi sina, Crassus, sanoit kcrran kansankokoukscssa: Mcmmius pitaa
itscaan niin suurcna, ctta joutui Forumillc mcnncssaan taivuttamaan
paansa kulkicssaan Fabiukscn kaarcn alta!. Samaan lajiin kuuluu myos
sc, mita Scipion kcrrotaan Numantiassa ollcssaan sanonccn suutahdct
tuaan Gaius Mctcllukscllc: Jos aitisi olisi synnyttanyt viidcnncn pojan,
han olisi synnyttanyt aasin!.
a6. Sukkcla voi olla myos sclitys, jossa picnclla yksityiskohdalla ja uscin
yhdclla ainoalla sanalla valaistaan jotain hamaraa ja salaista asiaa. Pub
lius Cornclius tunncttiin ahnccna ja haikailcmattomana michcna, jos
kin han oli crinomaiscn urhoollincn ja taitava sotapaallikko. Han kiitti
Gaius Fabriciusta, koska tama oli valinnut hanct konsuliksi micstcn
!
Ts. jolla ci olc sakkia cika taskuja.
. , v u n u , ~ s : ~
vihamiclisista valcista huolimatta ja viclapa vaativassa ja hankalassa
sodassa. Fabricius vastasi: i siina olc mitaan kiittamista, jos tulcn mic
luummin ryostctyksi kuin myydyksi orjaksi!. Tai kutcn Scipio Alricanus
vastasi Ascllukscllc, joka syytti hanta tuosta kuuluisasta onncttomasta
puhdistusuhrista: Ala yhtaan ihmcttclc, silla sc, joka vapautti sinut alim
masta maksuluokasta, joutui surmaamaan uhriharan puhdistusuhrin
paattccksi!
.
.
! RN! A
a6. !roniakin on huvittavaa: sanotaan toista kuin ajatcllaan, ci silla
tavoin kuin aicmmin sanoin, kun sanotaan aivan painvastaista, kutcn
Crassus Lamiallc, vaan kun koko puhccn ajan tchdaan pilaa vakavaan
savyyn mutta ajatcllaan kuitcnkin aivan muuta kuin mita sanotaan
aanccn. Scptimulcius Anagninukscllc oli makscttu Gaius Gracchukscn
paasta palkkioksi kultaa. Han pyysi Scacvolaa vicmaan hanct muka
naan prclcktiksi Aasiaan, ja ystavammc Scacvola vastasi: Mita sina
houkka oikcin haluat: Taman kansan kcskuudcssa on niin paljon rikol
lista aincsta, ctta vakuutan sinun tulcvan muutamassa vuodcssa uppo
rikkaaksi, jos jaat Roomaan!.
a,c. Fannius kcrtoo annaalcissaan Alricanus Acmilianukscn harrasta
nccn tata lajia ja luonnchtii hanta krcikkalaisclla ilmauksclla iroonikko.
Mutta kutcn naista asioista parcmmin pcrilla olcvat sanovat, minun
kin miclcstani Sokratcs mcni hicnovaraiscn alynsa ja humaaniutcnsa
ansiosta ylivoimaiscsti kaikkicn cdcllc ironiassa, sanojcn pcittamiscssa.
!ronia on varsin tyylikas huumorin laji, vitsikas mutta samalla vakava, ja
sopii niin puhujan puhcisiin kuin hcnkcviin kcskustcluihinkin.
!
Hancn oli suoritcttava puhdistusuhri puhdistaaksccn valtion siita hapcasta, ctta
Ascllus oli nostcttu takaisin alimmasta maksuluokasta.
. v u n u , ~ s : ~
a,.. Sita paitsi kaikki tama, mita tassa puhun vitscista, sopii aivan yhta
hyvin maustccksi oikcudcnkayntcihin kuin kaikkiin muihinkin kcskus
tcluihin. Cato mainitscc mittavassa vitsikokoclmassaan (josta minakin
olcn ottanut monia csimcrkkcja) Gaius Publiciukscn sanonccn miclcs
tani hyvin nokkclasti: Publius Mummius on sopiva mics tilantccsccn
kuin tilantccsccn.. Asia on juuri niin, silla cihan clamassa olc scllaista
hctkca, johon ci sopisi alykas huumori ja hcnkcvyys.
a,a. Palaan kuitcnkin kasittclcmaani aihccsccn. Jonkin vialliscn kuvaa
mincn arvostavin sanoin on lahcista sukua ironiallc. Tasta on csimcrk
kina sc, kun Scipio Alricanus ccnsorina ollcssaan crotti tribukscsta
ccnturian paallikon, joka ci ollut osallistunut Acmilius Paulukscn tais
tcluun. Tama sanoi jaanccnsa lciriin vartioon ja kysyi, miksi Alricanus
moitti hanta. Alricanus vastasi: n pida liian tunnontarkoista mic
hista..
a,. Huvittavaa on sckin, kun toiscn sanat kasitctaan cri tavalla kuin
tama on halunnut, kutcn Fabius Maximukscn ja Livius Salinatorin
tapaukscssa. Livius oli mcncttanyt Tarcntumin hallinnan, mutta piti yha
hallussaan linnavuorta, josta kasin oli johtanut monta mcncstyksckasta
taistclua. Muutaman vuodcn kuluttua Maximus otti kaupungin uudcl
lccn hallintaansa, ja Salinator pyysi hanta muistamaan, ctta han oli saa
nut Tarcntumin valtaansa hancn ansiostaan. Maximus vastasi: Kuinka
cn sita muistaisi: nhan olisi koskaan valloittanut sita uudcllccn, cllct
sina olisi cnsin mcncttanyt sita!.
JARJ TTMAT SUTKAUKST
a,. Tictyt jarjcttomat mutta juuri scn vuoksi uscin niin humoristisct
sutkauksct sopivat paitsi miimikoillc jossain maarin myos mcillc puhu
jillc:
. v u n u , ~ s : ~
Mika tyhmyri! Juuri alcttuaan hankkia rahaa otti ja kuoli!
Mika sukulaisuussuhdc sinulla oikcin on tahan naisccn:
Han on vaimoni.
No muistuttaakin sinua, kautta Juppitcrin!
Niin kauan kuin kavi kylpylassa, han ci koskaan kuollut.
Tama huumorinlaji on mclko pintapuolincn ja sopii miimikoillc, kutcn
sanoin. Mcilla puhujillakin on kuitcnkin sillc joskus kayttoa, niin kuin
silloin kun joku, joka ci oikcasti olc tyhma, sanoo jotain humoristiscsti
tyhman tavoin. simcrkiksi Mancian kuultua, ctta Marcus uronius oli
syyttanyt sinua vaalikcinottclusta ccnsorina ollcssasi, han sanoi: \ih
doinkin saat hoitaa omia toimiasi!.
a,. Tallaisct hcitot naurattavat kovasti, kutcn totta vickoon kaikki scllai
sct, joita tcravaalyisct ihmisct hcittavat jarjcttomasti ja humoristiscsti.
Tahan lajiin kuuluu sckin, ctta toincn on ikaan kuin ci olisi ymmartanyt,
kun kuitcnkin on ymmartanyt. simcrkiksi kun Pontidiuksclta kysyt
tiin, millaiscna han pitaa aviorikokscsta kiinni jaavaa micsta, han vastasi:
Hitaana!. Tai kutcn tcin kutsunnoissa, kun Mctcllus ci halunnut uskoa,
ctta nacn huonosti, ja kysyi:
a,6. tko siis nac yhtaan mitaan:. \astasin: !tsc asiassa nacn Porta s
quilinalta asti sinun huvilasi!. Samaan lajiin kuuluu myos Scipio Nasican
sutkaus. Han tuli kaymaan runoilija nniukscn luona ja kysyi tata ovclla.
Palvclijatar sanoi, cttci nnius ollut kotona, mutta Scipio tajusi hancn sa
novan niin isannan kaskysta ja taman kuitcnkin olcvan sisalla. Muutamaa
paivaa myohcmmin nnius tuli Nasican luo ja kysyi tata ovclla. Nasica
huusi, cttci olc kotona. nnius huusi: Mita: ttako cn tunnistaisi aan
tasi:. Nasica tahan: Scnkin torppo! Kun kysyin sinua, uskoin palvclija
tartasi, joka sanoi, cttct olc kotona. tko usko minua itscani:.
. c v u n u , ~ s : ~
a,,. Koomista on sckin, kun huulcnhcittajaa naurctaan taman omin
kcinoin. ntincn konsuli, nuorcna huonomainciscna tunncttu Quintus
pimius sanoi giliukscllc, huumorintajuiscllc michcllc, joka vaikutti
hicman naismaisclta, vaikkci scllaincn ollutkaan: Mitapa kuuluu, rakas
gilia: Milloin tulct luokscni varttinoincsi ja villoincsi:. gilius vastasi:
n uskalla, kautta Polluxin! Aitini on nact kicltanyt minua kaymasta
huonomaincistcn naistcn luona.
P! ! LHUUMR!
a,. Hauskoja ovat myos ilmauksct, joihin katkcytyy vitsi. Tahan lajiin
kuuluu tarina Siculukscsta, jonka ystava valitti vaimonsa hirttaytynccn
viikunapuuhun. Siculus vastasi: Antaisitko minullckin muutaman vcr
son istutcttavaksi siita puusta!. Samaa lajia cdustaa sc, mita Catulus
sanoi craallc kchnollc puhujallc. Puhuja otaksui hcrattanccnsa kuulijois
saan saalia ja puhccnsa loputtua kysaisi Catuluksclta, oliko taman mic
lcsta onnistunut tassa. Catulus vastasi: Kysy vain kuinka suurta! i kai
kukaan voi olla niin tuntccton, cttci pitaisi puhcttasi saalittavana!.
a,. Minua itscani naurattavat vihaiscsti ja ikaan kuin artyisasti sanotut
lohkaisut, paitsi silloin, kun nc sanoo oikcasti karttyisa ihmincn, jolloin
naurattaakin cncmman hcnkilon luonnc kuin vitsi. Tassa lajissa tama
Noviuksclta otcttu csimcrkki on miclcstani varsin osuva: Miksi itkct,
isa: nko ihmc cttcn laula: Minahan olcn tuomittu!. Tallc lajillc on
tavallaan vastakohtana karsivallincn ja hitaan valinpitamaton huumorin
laji. Siita on csimcrkkina sc, kuinka Cato joutui kirstua kantavan michcn
tonaiscmaksi ja tama sanoi vasta jalkikatccn \aro!, jolloin Cato kysaisi,
kantoiko tama jotain muutakin kuin kirstua.
ac. Myos tyhmyydcsta moittimincn on koomista. Scipio tarjosi prccto
rina toimicssaan Siculukscllc puolustusasianajajaksi crasta kcstivicrastaan,
joka oli kylla hyvasta pcrhccsta mutta aivan passinpaa: Pyydan sinua,
. . v u n u , ~ s : ~
prcctori, anna tama asianajaja vastapuolcllcni alaka minullc kctaan!. Scl
laincnkin naurattaa, kun jotain sclitctaan alykkaasti ja osuvasti mutta tul
kitaan asia aivan cri tavoin kuin sc todcllisuudcssa on, kutcn silloin, kun
Scaurus syytti Rutiliusta vaalikcinottclusta tultuaan itsc valituksi konsu
liksi ja toiscn karsittya tappion. Scaurus osoitti Rutiliukscn tilcista kir
jaimia A. F. P. R. ja sanoi niidcn tarkoittavan kuluja Publius Rutiliukscn
tiliin.
.
Rutilius taas sanoi niidcn tarkoittavan kaytctty cnsin ja victy vasta
sittcn tilcihin.
a
Rutiliusta avustanut roomalaincn ritarisaatyincn Gaius
Canius huudahti, cttcivat kirjaimct tarkoittancct kumpaakaan naista. No
mita sittcn: Scaurus kysyi. Acmilius tcki, Rutilius karsii scurauksct!.

TTAMATTMAT LAUSAHUKST
a.. Myos ristiriitaisct lausahduksct naurattavat: Mitapa hanclta puuttuisi
paitsi omaisuus ja hyvccllisyys:. Jollain tavoin crchtyvan hcnkilon hyvan
tahtoincn moittimincn on myos huvittavaa. Granius nuhtcli Albiusta,
joka oli tyytyvaincn Scacvolan vapauttamiscsta, vaikka nayttikin silta, ctta
Albucius oli hyvaksynyt todistccksi taman tilikirjat. Han ci ymmartanyt,
ctta tuomio oli langctcttu hancn omicn tilikirjojcnsa vastaiscsti.
aa. Samantapaincn on ncuvona anncttu hyvantahtoincn kchotus.
Granius suosittcli aancnsa mcncttanccllc kchnollc asianajajallc kylman
hunajaviinin juomista kotiin palattua. Tama vastasi: Minahan mcnc
tan aancni, jos niin tccn!. Parcmpi niin kuin mcncttaa asiakas! vastasi
Granius.
a. Huvittavaa on myos todcta jokin asia, joka on asianomaiscllc hcn
kilollc jollain tapaa luontccnomaista. simcrkiksi Scaurusta kadch
dittiin ylciscsti, koska hancsta oli tullut varakkaan Pompcius Frygion
!
(AFPR:) Actum Fide P. Rutili.
2
(AFPR:) Ante Factum Post Relatum.
1
(AFPR:) Aemilius Fecit, Plectitur Rutilius.
. a v u n u , ~ s : ~
omaisuudcn hoitaja ilman tcstamcnttia. Han puolusti oikcudcnkayn
nissa 8cstiaa, ja syyttajana toiminut Gaius Mcmmius huudahti hautajais
saattuccn kulkicssa ohi: Scaurus, tuolla vicdaan vainajaa voisitkohan
sina paasta hancn omaisuutcnsa hoitajaksi!.
a. Kaikista naista lohkaisuista naurattavat kuitcnkin cnitcn scllaisct,
jotka ovat odottamattomia. Niista on lukcmattomia csimcrkkcja. Scnaa
tissa kcskustcltiin kcrran valtion maista ja lex Toriasta, ja jotkut hyokka
sivat Lucullusta vastaan. Hc vaittivat, ctta taman karja laidunsi valtion
mailla. Appius vanhcmpi sanoi silloin: i sc olc Lucullukscn karjaa, nyt
crchdyttc han naytti puolustavan Lucullusta minusta sc on vapaata
karjaa, silla schan laiduntaa missa lystaa!.
a. Pidan myos Tibcrius Gracchukscn lyonccn Scipion kommcntista.
Kun Marcus Flaccus oli lukcnut Gracchukscn nimiin monia rikoksia, han
chdotti tuomariksi Publius Muciusta. Scipio vastasi: Hylkaan chdotuk
scn, silla Mucius on puoluccllincn!. Aantcn kohinan aikana han lisasi:
n hylkaa hanta siksi, ctta han on puoluccllincn minun suhtccni, vaan
koska han on puoluccllincn kaikkicn suhtccn!. Crassustammc hauskcm
paa micsta saa kuitcnkin hakca. Kun todistajana toiminut Silus oli vahin
goittanut todistukscllaan Pisoa kcrrottuaan, mita oli kuullut sanottavan
tata vastaan, Crassus virkkoi: \oi olla, Silus, ctta sc, jolta kuulit asian, pu
hui vihan vallassa. Silus nyokkasi. \oi myos olla, ctta ct ymmartanyt oi
kcin. Silus nyokkasi tahankin tarmokkaasti, valmiina antamaan kaikcssa
myotcn. \oi myos olla, lopctti Crassus, ctta ct olc lainkaan kuullutkaan,
mita vaitit kuullccsi!. Lausc loppui niin odottamattomasti, ctta todista
ja joutui kaikkicn naurun kohtccksi. Noviukscn tcos on taynna tallaisia
piloja, joista tama on hyvin tunncttu: \aikka kuinka olct loso, tarisct
kuitcnkin palcllcssasi!
.

!
li vaikka hcnkilo kuinka olisi loso, han rcagoi kylmaan samalla tavalla kuin tavallisct
kin ihmisct, vrt. stoalaistcn vaittama loson taydcllincn tuntccttomuus.
. v u n u , ~ s : ~
a6. Uscin on vitsikasta myontaa vastustajallc juuri sc, minka han itsc
kiistaa sinulta. ras alhaista syntypcraa olcva mics sanoi kcrran Gaius
Lacliukscllc, cttci tama ollut csiisicnsa arvoincn, jolloin tama vastasi:
Sina kylla olct, Hcrculcs vickoon!. Uscin vitscissa on myos moralisoiva
savy, kutcn Marcus Cinciuksclla sina paivana, jona han csittcli lahjo
jcn ja lahjoitustcn saantclya koskcvan lain. Gaius Ccntho astui csiin ja
ticdustcli halvcksivasti: Mita sinulla on tarjolla, Cinciolus:, ja Cincius
vastasi: sta itscllcsi, Gaius, jos haluat kayttaa!.
.

a,. Uscin voidaan myos humoristiscsti toivoa jotain mahdotonta, kutcn
Marcus Lcpidus, joka loikoili ruohikossa muidcn harjoitcllcssa Mars
kcntalla: Haluaisinpa, ctta tama sc olisi sita raatamista!. Humoristista
on niin ikaan antaa valinpitamattomasti kicltcincn vastaus scllaisillc, jot
ka kysclcvat jotain kiihkcasti, kutcn Lcpidus ccnsorina toimicssaan. Han
oli crottanut Marcus Antistius Pyrgcnsikscn ritarisaadysta. Taman ysta
vat kysclivat kovaaaniscsti, mita tama vastaisi isallccn, joka kysyisi, miksi
hanct oli crotcttu ritarisaadysta, vaikka han oli crinomaincn kansalaincn,
aarimmaiscn saastavaincn, vaatimaton ja kunnollincn mics. Lcpidus vas
tasi: Sanokoon, cttcn usko yhtccnkaan naista ominaisuuksista!.
a. Krcikkalaisct ovat koonncct yhtccn myos joitakin muita humo
ristisia sutkauksia, kutcn sadattcluja, ihmcttclyn osoituksia ja uhka
uksia. lcn kuitcnkin miclcstani jakanut ainciston jo liiankin moniin
alalajcihin. Sanojcn mcrkityksccn ja sisaltoon pcrustuvat vitsit ovat
tavallaan vakiintuncita ja tarkasti maaritcltyja ja saavat ylccnsa aikaan
pikcmminkin kchuja kuin naurua.
a. Asiaan ja ajatuksccn pcrustuvissa vitscissa taas on lukcmattomia
alakohtia mutta vain muutamia paaluokkia. Nauru saadaan aikaan
!
Nain saatcttiin sanoa hcnkiloillc, jotka halusivat alituiscsti lainata muilta hank
kimatta itscllccn tarvitscmaansa. Ccntho ilmciscsti tajusi mcncttavansa tuottoisan
tulolahtccn Cinciukscn csittaman lain myota.
. v u n u , ~ s : ~
pcttamalla odotuksct, nauramalla muidcn olcmusta, tuomalla koomi
scsti csiin oma olcmus, halvcntavilla vcrtauksilla, ironialla, puhumalla
jarjcttomia paradokscja tai arvostclcmalla tyhmyyksia. Niinpa scn, joka
haluaa puhua humoristiscsti, on omaksuttava craanlaincn naihin cri
huumorin lajcihin sovcltuva olcmus ja tottumuksct, jolloin myos ilmaisu
tapa on sopusoinnussa kulloiscnkin vitsityypin kanssa. Ja mita vakavam
malla ja alakuloiscmmalla naamalla joku puhuu, kutcn sina, Crassus, sita
koomiscmmilta hancn vitsinsa ylccnsa kuulostavat.
ac. Sina taas, Antonius, sanoit lcpaavasi miclcllasi puhccssani kuin
majatalossa ikaan, mutta jouduitkin tavallaan kuin Pontisillc soillc paik
kaan, joka ci olckaan cnaa kovin ihana cika tcrvccllincn. Nyt katsot
lcvannccsi kylliksi ja voivasi jallccn jatkaa matkaa ctccnpain. Antonius
vastasi: Sina puolcstasi otit minut iloiscsti vastaan, ja sinun ansiostasi
ticdan cncmman ja olcn myos uskaliaampi pilailcmaan. n cnaa pcl
kaa, ctta minua pidcttaisiin liian vahapatoiscna tassa lajissa, kun csittclit
minullc csikuviksi kaikki nama Fabriciuksct, Alricanuksct, Maximuk
sct, Catot ja Lcpiduksct.
a.. lcttc nyt saancct kuulla asiat, jotka halusittc minulta kuulla ja joita
tosin olisi voinut kasitclla tarkcmminkin ja pohtia syvalliscmmin. Kaikki
loput asiat ovatkin hclpompia ja juontuvat jo sanotuista asioista.
ANTN! UKSN YHTN\T PUHN A! N! STN
KKAM! SSTA l ! N\NT!
Antonius: Kun siis olcn kaynyt juttuun kasiksi ja kaynyt lapi kaikki scn
nakokohdat huolclliscsti ja parhaani mukaan ja todcnnut jutun todis
tuskcinot ja kcinot, joilla tuomaricn miclia taivutcllaan ja hcidan tun
tcisiinsa vaikutctaan, pohdin, mita hyvia ja huonoja puolia jutussa on.
i oikcastaan olc mitaan kiista tai riitaasiaa, jossa ci olisi molcmpia,
silla taas on mcrkitysta, missa maarin niita on.
. v u n u , ~ s : ~
aa. Kaytan puhucssani tavalliscsti sita mcnctclmaa, ctta tartun asian
myontcisiin puoliin, kaunistclcn ja liioittclcn niita, viipyilcn, pysyttclcn
ja roikun niissa. Jutun kicltcisista ja haitallisista puolista pysyn sita vas
toin crillani, ci sitcn, ctta vaikuttaisin valttclcvan niita, vaan sitcn, ctta nc
katkcytyvat ja pcittyvat kokonaan kaunistcllcssani ja korostacssani hyvia
puolia. Jos juttu pcrustuu todistcillc, kiinnitan huomioni cnncn kaik
kca pitavimpiin, olipa niita sittcn uscita tai vain yksi. Jos taas jutussa on
taivutcltava tuomarcita ja vaikutcttava hcidan tuntcisiinsa, kaannyn scn
nakokohdan puolccn, jonka avulla pystyn parhaitcn tckcmaan niin.
a. Tassa osassa puhctta on olcnnaista, ctta mikali puhc saa cncmman
pontta vastapuolcn kumoamiscsta kuin omicn vaittcidcni vahvistami
scsta, suunnistan siihcn suuntaan taysin purjcin. Jos minun sita vastoin
on hclpompi osoittaa todcksi oma vaittccni kuin kumota vastapuolcn
vaittcct, yritan saada tuomaricn huomion kaannctyksi pois vastapuolcn
puolustukscsta ja kiinnittaa scn omaani.
a. Minulla on kaksi pcriaatctta, jotka tuntuvat kovin yksinkcrtaisilta,
koska minulla ci olc csittaa vaikcampiakaan. nsiksikaan cn koskaan
vastaa mitcnkaan kiusallisccn tai hankalaan todistccsccn tai nakokoh
taan. Joku saattaa naurcskclla tata ja aivan syystakin, silla kukapa ci
tallaisccn pystyisi: Puhun kuitcnkin nyt omista kyvyistani cnka mui
dcn. Myonnan, ctta jos tunncn olcvani liian ahtaalla, vctaydyn tavalli
scsti sitcn, cttcn nayta pakcncvcn hcitcttyani kilpcni maahan muttcn
myoskaan nayta nostanccni sita sclkani suojaksi. Scn sijaan osoitan
puhucssani craanlaista mahtailcvaa arvokkuutta, jolloin vctaytymiscni
muistuttaakin taistclua. Kun pysyttclcn linnoitukscssani, vctaytymiscni
ci nayta silta, ctta olisin pacnnut vihollista, vaan naytan vain valinnccn
otolliscn ascmapaikan.
a. Toiscn saannon suhtccn puhujan on miclcstani oltava hyvin varo
vaincn ja tarkka, ja sc huolcttaa tavalliscsti itscani suurcsti: huolchdin
. 6 v u n u , ~ s : ~
ylccnsa visusti siita, cttcn vain olisi jotcnkin haitaksi jutullc cnka niin
kaan siita, ctta olisin sillc hyodyksi. nka tarkoita, cttci pitaisi nahda
vaivaa naista kummassakin. Puhujallc vain on paljon hapcalliscmpaa
antaa vaikutclma, ctta on ollut jutullc vahingoksi kuin cttci olc ollut
sillc hyodyksi. Mutta mitas tc siclla puhuttc, Catulus: ttc suinkaan
puhu ylcnkatsocn siita mita juuri puhuin (niin kuin sita tosin kuuluu
kin ylcnkatsoa): mmc suinkaan! Catulus vastasi, minusta vain tun
tui, ctta Cacsar halusi sanoa tasta aihccsta jotain. Sc kay kylla painsa,
vastasi Antonius, puhuupa han sittcn kumotaksccn sanomiscni tai
kysyaksccn jotain.
a6. Julius puuttui puhccsccn: lcn totta vickoon aina kchunut sinua
siita, ctta vaikutat puhujana niin varovaisclta, ja crityista kiitosta ansait
sct siita, cttct olc koskaan sanonut mitaan scllaista, mika vahingoittaisi
asiakastasi. Kcskustclin kcrran sinusta juuri Crassukscn kanssa suurcn
ylcison cdcssa, ja Crassus ylisti vuolaasti kaunopuhcisuuttasi. Muistan
sanonccni silloin, ctta kaikkicn muidcn ansioidcsi ohclla suurin ansiosi
on osata sanoa sc, mita pitaa sanoa, ja myos olla sanomatta scllaista,
mita ci tarvitsc sanoa.
a,. Muistan Crassukscn vastannccn minullc, ctta kaikki muutkin lahjasi
ovat huippuluokkaa mutta ctta vain kunnoton ja vilpillincn hcnkilo
mcncc sanomaan jotain asiaankuulumatonta ja vahingoittaa sitcn asia
kastaan. Siksi sc, joka ci tcc niin, ci hancn miclcstaan olc taitava puhuja,
vaan sc, joka tckcc niin, on kunnoton puhuja. Nyt haluaisin, Antonius,
ctta kcrrot, jos sinullc sopii, miksi pidat sita, cttci aihcuta jutullc vahin
koa, puhujan kaikkcin tarkcimpana ominaisuutcna.
a. Sclitan kylla, mita tarkoitan, Cacsar, Antonius sanoi. Muistakaa
han kuitcnkin kaikki, cttcn puhu taydclliscn puhujan lahcs jumalaisista
kyvyista vaan omasta vaatimattomasta kokcmukscstani ja noudattamis
tani tavoista! Crassukscn vastaus on alykkaallc ja tavanomaiscsta poik
. , v u n u , ~ s : ~
kcavallc michcllc ominaincn, hancsta tuntuu kasittamattomalta, ctta
puhuja aihcuttaisi jotain vahinkoa ja olisi haitaksi asiakkaallccn.
a. Han tckcc paatclmansa oman toimintansa pcrustcclla, silla hancn
oman alynsa voima on niin valtava, cttci kukaan voi hancn miclcstaan
puhua itscaan vastaan muutcn kuin tahallaan. Puhun kuitcnkin nyt
aivan tavallisista ja ylcisista alynlahjoista cnka mistaan poikkcukscllisista
ja crinomaisista kyvyista. Kuuluisalla atccnalaisclla Tcmistoklcclla oli
krcikkalaistcn kcskuudcssa crinomaiscn ncuvokkaan ja alykkaan mic
hcn mainc. Kcrrotaan, ctta kcrran hancn luoksccn tuli cras oppinut ja
sivistynyt mics, joka lupasi opcttaa hancllc tictynlaista tuolloin cnsim
maista kcrtaa tunnctuksi tulcvaa muistitckniikkaa. Tcmistoklcs tic
dustcli, mita talla tckniikalla voitiin saada aikaan, ja mcstari vastasi, ctta
scn avulla pystyisi muistamaan kaikcn. Tcmistoklcs vastasi, ctta hancllc
olisi ollut micluisampaa, jos mics olisi opcttanut, kuinka halutcssaan
unohtaa kuin ctta kuinka muistaa kaikcn.
cc. Kasitatko, kuinka tcravaalyincn, lahjakas ja syvamicttcincn tuo
mics oli: Hancn antamastaan vastaukscsta voidaan paatclla, cttci hancn
miclcstaan koskaan vuoda ulos mikaan, mika sinnc kcrran on virrannut.
Hancsta oli viclapa toivottavampaa pystya unohtamaan scllaisct asiat,
joita han ci halunnut muistaa, kuin muistaa jotain vain kcrran kuulc
maansa tai nakcmaansa. Tcmistoklccn vastaukscn vuoksi ci kuitcnkaan
pida jattaa muistia vaillc huolcnpitoa cika minun pida Crassukscn crin
omaiscn alyn vuoksi lyoda laimin omaa varovaisuuttani ja arkuuttani
oikcudcnkaynncissa. Scn cncmpaa Tcmistoklcs kuin Crassuskaan ci
olc kartuttanut kykyjani, vaan osoittanut minullc omat kykynsa.
c.. Puhujan on otcttava oikcudcnkaynncissa huomioon lukcmattomia
asioita puhccn kaikissa vaihcissa, jotta han ci hcrattaisi pahcnnusta tai
kompastuisi johonkin. Uscin todistaja ci aihcuta lainkaan vahinkoa tai
aihcuttaa sita vain vahan, jos hanta ci provosoida siihcn. Syytctty anoo ja
. v u n u , ~ s : ~
asianajajat yllyttavat minua hyokkaamaan, solvaamaan ja lopulta kuulus
tclcmaan. n jarkahda, cn tottclc, cn tayta hcidan toivcitaan cnka siis saa
kchujakaan. Asiantuntcmattomicn ihmistcn on nact hclpompi moittia
siita, mita sanotaan tyhmasti, kuin kiittaa siita, mista vaictaan viisaasti.
ca. Kuinka paljon tallaiscssa tapaukscssa saadaankaan vahinkoa aikaan,
jos loukataan suuttunutta todistajaa, joka ci olc holmo ja jolla on jonkin
laista vaikutusvaltaa! Suuttunccna tallaincn ihmincn nact haluaa vahin
goittaa, ja hancn alynsa suo siihcn mahdollisuudcn ja nauttimansa
arvostus vaikutusvaltaa. Crassus tosin ci tcc tata virhctta, mutta monct
muut tckcvat uscinkin. Mikaan ci ylccnsa tunnu minusta nolommalta
kuin kuulla puhujan lausccn, vastaukscn tai kysymykscn jalkccn sanot
tavan: Han tcki siita sclvaa!. \astapuolcstako:. i, vaan puhujasta ja
hancn asiakkaastaan!. Crassukscn miclcsta nain voi kayda vain puhu
jan vilpillisyydcn vuoksi.
c. Huomaan kuitcnkin varsin uscin aivan kunnon ihmistcnkin aihcut
tavan oikcudcnkaynncissa vahinkoa. Kutcn aicmmin sanoin, minulla
on tapana vaistaa ja tarkcmmin sanocn pacta tilantcita, joissa joutuisin
ahtaallc. Muut taas civat tcc niin, vaan kicrtclcvat viholliscn lcirissa ja
jattavat omat linnoitukscnsa. ivatko hc nain aihcuta huomattavasti
vahinkoa omallc jutullccn, kun joko vahvistavat vastapuolcn apuncuvoja
tai pahcntavat asioita, joita civat pysty parantamaan:
c. dcllccn, kun hc civat ota huomioon, millaisia hcidan puolusta
mansa asiakkaat ovat, hc civat vahattclcmalla licvcnna naissa katcutta
hcrattavia scikkoja, vaan tckcvat niista vicla vihattavampia kchumalla
ja korostamalla niita. Kuinka paljon vahinkoa scllaiscsta aihcutuukaan!
Jos puhuja hyokkaa tuomarcillc miclcisia ja hcidan arvostamiaan ihmisia
vastaan liian ankarasti ja loukkaavasti valmistclcmatta cnsin puhccllaan
maapcraa, ciko han kaannakin tuomarit itscaan vastaan:
. v u n u , ~ s : ~
c. Jos taas moitit vastapuolcssa scllaisia pahcita tai vikoja, joita on
myos yhdclla tai uscammalla tuomarilla, ctko ymmarra hyokkaavasi sil
loin tuomarcitakin vastaan, mika on vakava virhc: dcllccn, jos toista
hcnkiloa puolustacssasi otat riidan hcnkilokohtaiscsti tai annat louk
kaantunccna vihan saada sinut valtaansa ja jatat jutun siksccn, ctko
muka aihcuta mitaan vahinkoa: Minua pidctaan tallaisissa tapauksissa
liiankin karsivalliscna ja rauhalliscna ci siksi, ctta kuuntclisin miclcl
lani solvauksia, vaan koska cn halua paastaa juttua kasistani. Nain oli
silloinkin, kun nuhtclin sinua, Sulpicius, siita, ctta kavit avustajan ctka
vastapuolcn kimppuun. Jos joku siis mahdolliscsti alkaa panctclla minua,
noudatan myos sita mcnctclmaa, ctta saan hanct nayttamaan havytto
malta tai suorastaan jarjcttomalta.
c6. Jos taas itsc laitat todistcisiin jotain sclvasti vaaraa tai ristiriitaista
scn kanssa, mita puhut tai aiot puhua, tai jotain luontccltaan lainkaytollc
ja oikcuskaytannollc vicrasta, ctko muka aihcuta vahinkoa: Mitapa
sanomaan cncmpaa: Toistan uscin huolchtivani aina parhaani mukaan
siita, ctta mahdollisuuksicni mukaan saan puhccllani aikaan jotain hyvaa
tai cn ainakaan mitaan haitallista.
PUHN JASNTLY l ! SPS! T!
c,. Palaan nyt siihcn, Catulus, mista vastikaan annoit minullc tun
nustusta, nimittain puhccnaihcidcn ja todistcidcn jarjcstamisccn ja
sijoittcluun. Sita koskcva mcnctclma on kahtalaincn: toincn koskcc
oikcusjutun luonnctta, toincn taas puhujan arviointikritccrcita ja jarjcn
kayttoa. !tsc kaunopuhcisuudcn luonnckin cdcllyttaa, ctta puhuja sanoo
jotain cnncn varsinaista asiaa, csittaa sittcn asian ja osoittaa scn todcksi
vahvistamalla omia ascmiaan ja torjumalla vastapuolcn ascmia ja ctta
han lopuksi csittaa yhtccnvcdon ja paattaa puhccn.
a c c v u n u , ~ s : ~
c. Paljolti puhujan oman harkinnan varassa taas on paattaa, mita han
sanoisi asian oikcaksi todistamiscksi ja sclittamiscksi ja mitcn jarjcstaisi
aincistonsa. n nact uscita mahdollisia argumcnttcja, joista monista saa
scn vaikutclman, ctta nc voisivat olla puhccssa hyodyksi. sa on kui
tcnkin niin vahapatoisia, cttci niita voida ottaa vakavasti. Toisista taas
saattaa olla jotain apuakin, mutta niihin sisaltyy uscin myos jotain hai
tallista. Niista mahdolliscsti koituva hyoty ci nain ollcn olc niin suuri,
ctta sc kompcnsoisi haitan.
c. Jos hyodyllisia ja pitavia argumcnttcja kuitcnkin on kovin run
saasti, kutcn uscin on, niista joko hcikoimmat tai muidcn, painavam
picn kanssa samanarvoisct pitaa miclcstani crotclla ja poistaa puhccsta.
Minulla ci olckaan tapana oikcusjuttujcn argumcnttcja kootcssani niin
kaan punnita niita kuin laskca nc.
.c. Kutcn olcn jo uscaan kcrtaan sanonut, puhuja saa kuulijat puolcllccn
kolmclla cri tavalla cli kcrtomalla tictoja, taivuttclcmalla tai vctoamalla
hcidan tuntcisiinsa. Puhujan on tuotava niista csiin vain yksi cli hancn
on anncttava sc vaikutclma, ctta han haluaa vain kcrtoa tictoja. Kaksi
muuta hancn on lcvitcttava pitkin puhctta niin kuin vcri on ruumiissa.
Niin puhccn alussa kuin muissakin osissa, joista kohta lyhycsti puhun,
on oltava ylcn maarin scllaista tchoa, ctta kuulija pystyy tunkcutumaan
kuulijoidcn micliin ja liikuttamaan niita.
... Naista puhccn osista ci tosin saa todistcidcn csittclyyn pcrustuvia
tictoja, mutta niista on kuitcnkin paljon hyotya taivuttclussa ja ihmis
tcn tuntcisiin vaikuttamiscssa. Niidcn oikca paikka on puhccn alussa ja
lopussa, mutta uscin on kuitcnkin hyodyksi poikcta valilla puhccn var
sinaiscsta aihccsta tuntcidcn hcrkistamiscksi.
.a. Mcillc puhujillc tarjoutuu uscin tilaisuus poikcta puhccn aihccsta
ja vaikuttaa kuulijoidcn tuntcisiin, kun olcmmc kcrtoncct ja csittancct
a c . v u n u , ~ s : ~
tapaukscn, vahvistancct todistccmmc tai kumonncct vastapuolcn todis
tcct tai kummassakin kohdassa. Sc voidaan aivan hyvin tchda myos koko
puhccn aikana, mikali oikcusjuttu vain on kyllin mcrkittava ja laaja.
Puhccn lavcntamiscn ja koristclun kannalta mcrkittavimpia ja antoi
simpia ovat scllaisct oikcusjutut, joissa puhujan on uscin mahdollista
poikcta talla tavoin aihccsta ja kayttaa kcinoja kuulijoidcn tuntcidcn
kiihdyttamiscksi tai taivuttamiscksi.
.. Puhccn jascntclyssa arvostclisin niita, jotka sijoittavat hcikoimmat
argumcntit hcti alkuun. Samassa asiassa crchtyvat miclcstani nckin,
jotka uscita asianajajia kaytcttacssa mika ci olc koskaan ollut miclccni
haluavat kyvyiltaan hcikoimpana pitamansa puhuvan cnsimmaiscna.
Kuulijoidcn odotuksiin on nact vastattava mahdollisimman nopcasti.
Jos niihin ci vastata hcti alussa, puhccn loppuosan aikana on nahtava
paljon cncmman vaivaa. ikcudcnkaynti on hcikoissa kantimissa, jos sc
ci anna lupausta parcmmasta hcti puhccn alcttua.
.. Parhaan puhujan on siis puhuttava cnsimmaiscna ja pitavimmat
todistcct on vastaavasti csitcttava puhccn alussa. Kummassakin tapauk
scssa on syyta noudattaa sita saantoa, ctta myos puhccn loppuun varataan
parhaita aincksia. Jos mukana on kcskinkcrtaisia aincksia haitallisillc
han ci pida koskaan antaa sijaa! nc on sijoitcttava kcskcllc todistcita.
PUHN J HANT
.. \asta harkittuani kaikkia naita nakokohtia minulla on tapana mict
tia, mita sanoisin cnsimmaiscksi ja millaista johdantoa kayttaisin. Jos
olcn joskus halunnut kcksia cnsimmaiscksi puhccn johdannon, mic
lccni on aina tullut vain kuivia, joutavia, kaikkiin tapauksiin sovcltuvia
tai ylcispatcvia asioita. Puhccn johdanto on aina laadittava huolclliscsti
ja scn on oltava alylliscsti purcva, taynna ajatuksia ja sananvalinnoil
taan viimcistclty. Scn on myos sovittava kulloisccnkin oikcusjuttuun.
a c a v u n u , ~ s : ~
Kuulijat saavat johdannon pcrustcclla puhccsta ikaan kuin cnsimmaiscn
miclikuvan ja suositukscn, ja puhujan tulcc scn avulla lcpyttaa kuulijat
ja voittaa hcidat puolcllccn.
.6. n ylccnsa kummastclc niinkaan niita, jotka civat olc lainkaan
omistautuncct tallc taidollc, kuin Filippukscn kaltaista huippuluokan
kaunopuhcista ja sivistynytta micsta, joka tavalliscsti nouscc puhuja
lavallc tictamatta lainkaan, minka sanan cnsimmaiscksi sanoisi. Sama
mics sanoo, ctta hanclla on tapana ruvcta taistclcmaan vasta lammitct
tyaan kasivartcnsa. Han jattaa kuitcnkin huomiotta, ctta juuri gladiaat
torit, joilta han taman vcrtaukscn on lainannut, hcittavat cnsimmaisct
kcihaansa pchmcasti, koska tavoittclcvat cnncn kaikkca sulavaa liikctta
ja saastavat loppuja voimiaan.
.,. n sclvaa, cttci puhccn johdannon ylccnsa tarvitsc olla kiivas tai
hyokkaava. Gladiaattoritaistcluissa on kysc clamasta ja kuolcmasta ja
niissa ratkaiscvat ascct, mutta cnncn hyokkaysta on kuitcnkin uscita
kcinoja, joilla ci pyrita haavoittamaan, vaan pclkastaan nayttamaan voi
maa. Kuinka paljon visummin tata saantoa pitaa noudattaa puhccssa,
jossa ci vaadita ruumiillista voimaa, vaan alyllista miclihyvaa! Koko
luomakunnassa ci nact mikaan vcrso ja puhkca csiin taydclliscna silman
rapaykscssa, silla luonto itsc on varannut kaikillc crityiscn cloisillc
ilmioillc ja toiminnoillc mclko vcrkkaiscn alun.
.. Puhccn johdannon tckijoita ci pida kuitcnkaan hakca oikcusjutun
ulkopuolclta, vaan nc on otcttava scn sisimmasta ytimcsta. Koko juttu
on cnsin tutkittava ja tarkastcltava kauttaaltaan. n ctsittava ja jarjcs
tcttava kaikki todistcct ja scn jalkccn harkittava, millaista johdantoa
olisi parasta kayttaa.
.. Talla tavoin sc on hclppo loytaa: johdanto saadaan niista aihcista,
jotka tarjoavat runsaasti scka argumcnttcja ctta tilaisuuksia poikcta
a c v u n u , ~ s : ~
uscin aihccsta, kutcn sanoin. Nailla aihcilla on sitcn vaikutusta, onhan
nc otcttu ikaan kuin puolustukscn ytimcsta, ja on ilmcista, ctta nc civat
olc ylcisluontoisia cika niita voida siirtaa muihin juttuihin, vaan nc ovat
kokonaan vcrsoncct juuri silla hctkclla kasitcltavana olcvasta jutusta.
ac. Kaikkiin johdantoihin tulisi sisaltya koko kasitcltava asia pahkinan
kuorcssa ja ticnraivaus ja johdanto oikcusjuttuun tai scn jonkinlaincn
kaunistclu ja ylcvoittamincn. Taloissa ja tcmppclcissakin on ctcisct ja
sisaankaynnit, ja samoin oikcusjutun alkuun tulcc sijoittaa scn sisaltoa
vastaava johdanto. \ahapatoisissa ja uscin csillc tulcvissa jutuissa on
uscin tarkoitukscnmukaiscmpaa aloittaa itsc tapaukscsta.
a.. Kun sita vastoin on kaytcttava varsinaista johdantoa, niin kuin
uscimmissa tapauksissa, voidaan tuoda csiin ajatuksia syytctysta, vasta
puolcsta, itsc asiasta tai tuomarcista. Syytctysta kutsun syytctyiksi
jutun asianosaisia on mainittava scikat, jotka osoittavat taman olcvan
antclias, kovaosaincn ja saalin arvoincn kunnon mics. Nc sulattavat vaa
ran syytokscn. \astapuolcsta taas voidaan kunkin scikan osalta todcta
kutakuinkin painvastaista.
aa. !tsc tapahtumasta voidaan todcta, onko sc julma, jumalaton, ylciscn
miclipitccn vastaincn, aihccton, vihcliaincn, vastcnmiclincn, sopimaton
tai cnncnkuulumaton ja onko sc korvattavissa tai sovitcttavissa. Tuoma
rit puolcstaan on saatava nayttamaan suopcilta ja asiaan hyvantahtoiscsti
suhtautuvilta, mika saadaan aikaan pikcmminkin kasittclcmalla juttua
kuin anclcmalla. Tama mcnctclma on solutcttava koko puhccsccn ja
ctcnkin scn loppuosaan, monicn johdantojcnkin pitaisi kuitcnkin lah
tca liikkccllc tasta pyrkimykscsta.
a. Krcikkalaisct ncuvovat puhujaa saattamaan tuomarin tarkkaavai
scksi ja vastaanottavaiscksi hcti puhccn alussa. Tallaisct ncuvot ovat
kylla hyodyllisia mutta koskcvat yhta lailla puhccn muitakin osia kuin
a c v u n u , ~ s : ~
aloitusta. Niita vain on hclpompi noudattaa alkupuolclla, koska tuo
marit ovat vastaanottavaiscmpia puhccn alkupuolclla ja tarkkaavaisim
millaan siina vaihccssa, kun kaikki on vicla cdcssapain. soittamis tai
kumoamistarkoitukscssa sanotut asiat ovat puhccn alussa tchokkaam
pia kuin kcskclla puhctta.
a. Suurin osa scllaisista johdannoista, joilla pyritaan voittamaan tuo
mari omallc kannallc tai kiihdyttamaan taman tuntcita, voidaan koota
niista aihcista, jotka sisaltyvat itsc juttuun ja ovat omiaan hcrattamaan
tuntcita. Niita ci kuitcnkaan pida csittaa kaikkia hcti alussa, vaan puhu
jan tulcc ainoastaan taivuttaa tuomaria kcvycsti sitcn, ctta tama on jo
valmiiksi taipunut suotuisaan suuntaan puhccn loppuosan varallc.
a. Puhccn johdannon on myos liityttava muuhun puhccsccn, jottci sc
vaikuttaisi kitaralla itscaan sacstavan laulajan johdannolta vaan koko
muun ruumiin kanssa yhtcncvaisclta jascnclta. Jotkut puhujat kylla csit
tavat johdannon tarkasti mictittyaan mutta antavat sittcn lopun puhccn
aikana scn vaikutclman, cttcivat valittaisi lainkaan tulla kuunnclluiksi.
Puhccn johdanto ci saa olla scllaincn kuin samnilaisgladiaattorcilla,
jotka hcristclcvat cnncn taistclua kcihaitaan, joita civat sittcn kayta
kaan taistcllcssaan. Puhujan taas on taistcltava kayttacn johdannossa
csittamiaan ajatuksia.
SLSTUSSA
a6. Sclostusosa kchotctaan jattamaan lyhycksi. Jos lyhyydcksi sano
taan sita, ctta ci olc ylimaaraisia sanoja, Lucius Crassukscn puhctyyli on
lyhytta. Jos taas lyhyytta on sc, ctta sanoja on juuri scn vcrran kuin on
tarpccn, sc on joskus tarpccnkin mutta uscin vain haitaksi ja crityiscsti
sclostusosassa. Paitsi ctta tama hamartaa ymmartamista, sc myos vic
sclostuksclta scn tarkcimmat ominaisuudct: micllyttavyydcn ja suostut
tclcvan tyylin. Kuinka pitka sclostusosa onkaan vaikkapa Tcrcntiukscn
a c v u n u , ~ s : ~
sanoilla silla kun han tuli michcn ikaan... alkavissa sakcissa!
a,. Siina kuvataan nuorukaiscn itscnsa tapoja, orjan kysclcmista, Khry
sikscn kuolcmaa, sisarcn ulkonakoa, kauncutta ja tuskaa scka kcrrotaan
loput asiat vaihtclcvasti ja micllyttavasti. Jos komcdiakirjailija olisi tavoi
tcllut scllaista lyhyytta kuin hanta vicdaan, mcnnaan, saavummc hau
dallc, hanct on laskcttu roviollc, han olisi saanut kaikcn mahtumaan
kymmcnccn sakccsccn, vaikka ilmaus hanta vicdaan, mcnnaan on silla
tavoin osuva, ctta sc palvclcc pikcmminkin sulokkuutta kuin lyhyytta.
a. Jos ci olisi sanottu muuta kuin ctta hanct on laskcttu roviollc, asia
olisi kuitcnkin ollut hclppo ymmartaa. Scllaincn sclostus, jossa on cri
laisia hcnkiloita ja valilla vuoropuhclua, on kuitcnkin cloisa, ja tapahtu
micn sclostus on myos uskottavampi, kun csitctaan, mitcn on toimittu.
Sclostus on myos paljon hclpompi ymmartaa, jos siina valilla pysahdy
taan cika kiirchdita scn lapi vauhdilla.
a. Sclostusosan on puhccn muidcn osicn tavoin oltava sclkca. Siina
on kuitcnkin nahtava cncmman vaivaa, koska asian kcrtomiscssa on
vaikcampi olla sclkca kuin johdannon csittamiscssa, todistcidcn csitta
miscssa tai puhccn lopcttamiscssa. pasclvyys on puhccn tassa osassa
kohtalokkaampaa kuin muissa, koska jos jossain muussa kohdassa
on sanottu jotain cpasclvasti, hukkaan mcncc ainoastaan sc, mita on
sanottu cpasclvasti. pasclva sclostusosa taas hamartaa koko puhccn,
myos siksi, ctta jos puhuja on kcrran sanonut jotain cpasclvasti, han voi
sanoa scn sclkcammin jossain toiscssa kohdassa, kun sclostusosalla taas
on puhccssa yksi ainoa paikka. Sclostusosasta saadaan sitcn hclposti
ymmarrcttava, jos kaytctaan tavanomaisia sanoja ja sailytctaan aika
jarjcstys cika siina olc kcskcytyksia.
c. Puhujan on harkittava, milloin kayttaa sclostusta ja milloin taas
ci. Sita ci tarvita, jos asia on ylciscsti tunncttu ja on sclvaa, mita on
a c 6 v u n u , ~ s : ~
tapahtunut, cika liioin siina tapaukscssa, ctta vastapuoli on jo csittanyt
scn, cllci sittcn scn kumoamiscksi. Silloin kun sclostusta on syyta kayt
taa, ci kannata kcrtoa kovin tarkasti tckijoista, jotka voivat hcrattaa cpai
lyksia syyllisyydcsta ja ovat puhujaa vastaan, vaan on jatcttava pois niin
paljon kuin mahdollista. Puhujan on varottava vahingoittamasta juttua,
minka Crassus laittaa vilpillisyydcn cika tyhmyydcn tiliin, jos niin jos
kus kay. Koko jutun kannalta on hyvin tarkcaa, csitctaanko asia ovclasti
vai ci, koska sclostusosa on puhccn koko loppuosan lahdc.
.. Scuraavaksi on vuorossa jutun maarittcly, jossa on todcttava, mika
on kiistan aihc. Sittcn on csitcttava jutun todistcct hcikcntamalla vasta
puolcn argumcnttcja ja vahvistamalla omia. ikcusjutuissa on nact yksi
ainoa mcnctclma puhccn sillc osallc, jolla argumcntointi voidaan saada
uskottavaksi. Siina vaaditaan niin vakuuttamista kuin kumoamista
kin, ja koska puhuja ci voi kumota hanta vastaan csitcttyja argumcnt
tcja vahvistamatta omiaan cika toisaalta vahvistaa omiaan kumoamatta
vastapuolcn csittamia, nama kaksi toimintaa liittyvat toisiinsa scka luon
nostaan ctta hyodyn ja kasittclytavan osalta.
a. Koko puhc taas on lopctcttava tavalliscsti lavcntamalla aihctta joko
provosoimalla tai tyynnyttclcmalla tuomaria, ja samoin kuin cdclla
mainituissa kohdissa cnncn kaikkca puhccn loppupuolclla on koottava
yhtccn kaikki tckijat, joilla voidaan mahdollisimman paljon vaikuttaa
tuomaricn tuntcisiin ja puhujan hyodyksi.
. Miclcstani ci kannata criksccn mainita ohjcita, joita annctaan suos
tuttclu ja ylistyspuhcista, silla nc ovat cnimmaksccn samoja. Katson
kuitcnkin, ctta suostuttclcmincn tai taivuttamincn ovat hyvin vaiku
tusvaltaiscn hcnkilon alaa. \iisaan, kunnianarvoisan ja kaunopuhciscn
hcnkilon kuuluu csittaa nakcmykscnsa tarkcimmista asioista sitcn, ctta
han pystyy cnnakoimaan jarjcllaan, vakuuttamaan arvovallallaan ja suos
tuttclcmaan puhccllaan. Scnaatissa tama on syyta tchda picnimuotoi
a c , v u n u , ~ s : ~
scmmin, silla schan on viisaidcn ncuvosto, jossa on anncttava monillc
muillckin tilaisuus puhua. Puhujan on myos varottava, cttci hancn vain
cpailtaisi rchcntclcvan alyllaan.
KANSANKKUKSSSA PUHUM! NN
. Kansankokoukscssa puhuja voi sita vastoin kayttaa koko puhctaitoaan
taysimaaraiscsti, ja siina vaaditaan juhlavuutta ja vaihtclua. Suostuttclc
vassa puhclajissa mikaan ci olckaan toivottavampaa kuin arvokkuus. Jos
hyotya pidctaan toivottavimpana, jaa huomaamatta, mika on suostuttclc
vasti puhuvan tarkcin tchtava, ja huomataan vain sc, mita tama kulloinkin
cnitcn tavoittclcc. tcnkaan omassa kuulussa valtiossammc ci olc kctaan,
joka ci pitaisi arvokkuutta kaikkcin tavoitcltavimpana asiana. Hyodyn ta
voittclu kuitcnkin paascc tavalliscsti voitollc, kun taustalla on pclko siita,
ctta jos hyoty laiminlyodaan, mcnctctaan arvokkuuskin.
. !hmisct ovat kuitcnkin crimiclisia siita, kumpi naista on hyodylli
scmpaa, tai jos siita on paasty yksimiclisyytccn, hc kiistclcvat, tulccko
kunniallisuudcsta vai hyodysta huolchtia cncmman. Nama kaksi tuntu
vat uscin olcvan ristiriidassa kcskcnaan, jotcn hyotya puolustava puhuja
lucttclcc rauhan, rikkaudcn, vcrojcn, sotajoukkojcn ynna muidcn asioi
dcn hyotynakokohtia, joidcn tuottoa mitataan niista koituvalla hyodylla.
\astaavasti luctcllaan naidcn vastakohdista koituvia haittoja. Kunnial
lisuutccn kchottava puhuja kcraa csimcrkkcja csiisicn maincikkaista,
vaarojakin sisaltavista tcoista, ja kasvattaa jalkipolvicn vaalimaa kuo
lcmatonta muistoa. Han puolustclcc, ctta hyoty syntyy mainctcosta ja
liittyy aina kunniallisuutccn.
6. Kummassakin tapaukscssa on arvioitava cnncn kaikkca sita, mika
on mahdollista ja mika ci, ja myos sita, mika on tarpccn ja mika ci.
Kaikki ncuvovat puhcct kcskcytyvat, jos tajutaan, ctta asia on mahdoton
a c v u n u , ~ s : ~
tai vaistamaton. Puhujan tarkkanakoisyydcsta kcrtoo, ctta han pystyy
osoittamaan taman muillc, jotka civat olc sita huomanncct.
,. Jotta puhuja voisi antaa poliittisia ncuvoja, hancn on cnsiarvoiscn
tarkcaa olla pcrilla valtion asioista. Jotta han voisi puhua vakuuttavasti,
hancn on puolcstaan tunncttava kansakunnan tavat. Nc taas muut
tuvat uscin, jotcn puhclajiakin on vaihdcttava tavan takaa. Ja vaikka
kaunopuhcisuudclla onkin oikcastaan yksi ja ainoa olcmus, tuntuu,
ctta puhujan on kansankokoukscssa kaytcttava craanlaista ylcvampaa
ja loistokkaampaa puhctyylia, koska hancn on kunnioitcttava kansaa,
painotcttava valtion ctua ja otcttava huomioon vakijoukon voimak
kaat tuntccnilmauksct. Puhujan on pitkin puhctta pyrittava kiihdytta
maan kuulijoidcn miclta tai hcrattamaan naissa toivoa, pclkoa, halua tai
ylpcytta kchottamalla tai muistuttamalla. Uscin hancn on myos kaan
ncttava huomio pois harkitscmattomuudcsta, vihamiclisyydcsta, toi
vosta, cpaoikcudcnmukaisuudcsta, katcudcsta tai julmuudcsta.
. Kansankokous on tavallaan puhujan tarkcin nayttamo, jotcn han
innostuu siclla aivan luonnostaankin kayttamaan koristcclliscmpaa
puhctyylia. Kansanjoukolla on niin suuri voima, ctta niin kuin huilun
sacstyksclla laulava laulaja ci pysty laulamaan ilman huiluja, samoin
puhujakaan ci pysty olcmaan kaunopuhcincn ilman kuulcmassa olc
vaa vakijoukkoa.
. Puhuja voi tchda monia crilaisia virhcita kansallc puhucssaan, jotcn
hancn on varottava nostattamasta scn aanckasta pahcksuntaa. Scn voi
aihcuttaa jokin puhujan crchdys, jos syntyy scllaincn vaikutclma, ctta
han on sanonut jotain karkcasti, ylpcasti, rivosti, saadyttomasti, jotain
miclcn pahctta osoittacn, loukkaamalla ihmisia tai pahansuopuuttaan,
mika voi olla oikcutcttuakin. Sc voi myos johtua pancttclusta ja kuulo
puhcista tai siita, ctta aihc on vastcnmiclincn, tai siita, ctta kansan
joukko on omicn halujcnsa tai pclkojcnsa vallassa. Naillc ncljallc syyllc
a c v u n u , ~ s : ~
on saman vcrran parannuskcinoja: moittcct, jos puhujalla vain on arvo
valtaa, huomautus, joka on craanlaincn licva moitc, lupaus, ctta mikali
ylciso vain suostuu kuuntclcmaan, sc kylla lopulta hyvaksyy asian, ano
mus, joka on hcikkotchoincn mutta toisinaan hyodyllincnkin kcino.
c. Sukkcluudct, alynvalayksct ja arvokkaasti ja hyvalla maulla hcitctyt
tokaisut civat olc missaan muussa yhtcydcssa hyodylliscmpia. Mikaan ci
olc hclpompaa kuin johdatclla kansanjoukko pois pahantuulisuudcsta ja
uscin katkcruudcstakin osuvasti, napakasti, alykkaasti ja humoristiscsti
lausutulla sutkauksclla.
YL! STYSPUHT
lcn nyt joksccnkin kattavasti ja parhaani mukaan csitcllyt tcillc saan
not, joita minulla on tapana noudattaa kummassakin oikcusjuttutyypissa
ja mita pyrin valttamaan, mita ottamaan huomioon ja millaista mcnc
tclmaa ylipaansa kaytan oikcusjutuissa.
.. Ylistyspuhcct kasittava kolmas lajikaan ci olc vaikca. lin aluksi
tavallaan crottanut scn crillccn ohjcistani, mutta poistin sittcn koko
taman aluccn, toisaalta siksi, ctta on monia tarkcampia ja monikayttoi
scmpiakin puhclajcja, joita juuri kukaan ci opcta, ja toisaalta taas siksi,
ctta mcilla roomalaisilla ci olc juurikaan tapana kayttaa ylistyspuhcita.
Krcikkalaisctkin kirjoittclivat ylistyspuhcita pikcmminkin lucttaviksi tai
huvin vuoksi tai jonkun hcnkilon kunniaksi kuin hyodyntaaksccn niita
oikcudcnkaynncissa. Hcidan kirjoissaan ylistctaan Tcmistoklcsta, Aris
tcidcsta, Agcsilaosta, pamcinondasta, Filipposta, Alcksantcri Suurta
ja muita hcnkiloita. Forumilla kayttamillammc ylistyspuhcilla on joko
lyhycllc todistukscllc ominaincn paljas ja koruton olcmus tai sittcn nc
on laadittu hautajaispuhctta vartcn, silla hautajaisiin ci oikcin sovi puhc
taidon ansioidcn csittcly. Kasitclkaammc kuitcnkin tatakin lajia, koska
ylistyspuhcita on joka tapaukscssa silloin talloin kaytcttava ja joskus
a . c v u n u , ~ s : ~
myos kirjoitcttava, joko niin kuin Gaius Laclius kirjoitti Quintus Tubc
rollc, joka halusi ylistaa cnoaan Scipio Alricanusta, tai kutcn mc itsckin
voimmc halutcssammc ylistaa jotakuta krcikkalaistcn tapaan.
a. n sclvaa, ctta osa ihmiscn ominaisuuksista on toivottavia, osa taas
ylistcttavia. Sukutausta, cdullincn ulkomuoto, voima, vauraus ja rikkaus
ja muut scikat, joita kohtalo suo ulkoapain tai ruumiin osaksi, civat olc
sinansa todcllisia ylistamiscn syita, ylistcttavana kun pidctaan yksin
omaan hyvctta. Koska hyvc itsc kuitcnkin nayttaytyy ctcnkin naidcn
scikkojcn kaytossa ja kohtuullisuudcssa, ylistyspuhcissa on kasitcltava
myos naita luonnon ja kohtalon suomia lahjoja. Niissa on syyta ylis
taa sita, cttci ihmincn olc ylpistynyt vallankaytossa, cttci han poyhkcilc
rahoillaan ja cttci han olc ascttunut muidcn ylapuolcllc kohtalon suo
micn yltakyllaistcn ctujcn vuoksi. Puhujan on anncttava scllaincn vai
kutclma, ctta ihmincn ci olc rikkauksillaan ja omaisuudcllaan cdistanyt
ylpcytta ja nautinnonhalua vaan hyvyytta ja kohtuutta.
. Hyvc taas on sinansa ylistcttavaa, cika ilman hyvctta voida ylistaa
mitaan. Siina on uscita puolia, joista jotkin sopivat toisia parcmmin ylis
tcttavaksi. n scllaisiakin hyvcita, jotka nayttaytyvat ihmistcn tavoissa
ja jonkinlaiscssa hyvantahtoisuudcssa ja hyvissa tcoissa, ja toisia taas,
joidcn sija on jossain alylliscssa kyvyssa tai miclcn suuruudcssa ja lujuu
dcssa. Ylistyspuhcissa on micluista kuulla mainittavan lcmpcys, oikca
miclisyys, suopcus, uskollisuus ja yhtcisissa vaaroissa osoitcttu urhcus.
. !hmisct katsovat, ctta kaikista naista hyvcista koituu hyotya paitsi
niidcn haltijoillc myos koko ihmissuvullc. \iisaus ja suurisicluisuus, joi
dcn rinnalla kaikki inhimillisct scikat tuntuvat vahapatoisilta ja arvot
tomilta, ja tictynlaincn alyn voima ajattclussa ja itsc kaunopuhcisuus
hcrattavat yhta paljon ihailua mutta vichattavat vahcmman. Tuntuu,
ctta niilla osoitctaan kunnioitusta ja huolcnpitoa pikcmmin ylistykscn
kohtcillc kuin kuulijoillc. Ylistamisccn on kuitcnkin liitcttava namakin
a . . v u n u , ~ s : ~
hyvccn lajit, silla ihmiscn korvat sictavat kuunnclla scka hyvccn micl
lyttavia ja suloisia ctta ihailua hcrattavia puolia.
. Koska jokaisclla yksittaisclla hyvcclla on tictyt ikaan kuin omat
vclvollisuutcnsa ja tchtavansa, jokaista niista on myos ylistcttava omalla
tavallaan. ikcamiclisyytta ylistcttacssa on sitcn kcrrottava, mita ylis
tykscn kohdc on tchnyt uskolliscsti ja tasapuoliscsti ja muuta vastaa
vaa. Samoin muita hyvcita osoittacn tchdyt tcot on sovitcttava kunkin
hyvccn lajin, olcmukscn ja nimitykscn mukaan.
6. tollisinta on ylistaa tckoja, joista saa scn kasitykscn, ctta nc tchncct
vahvat michct civat odota saavansa niista mitaan hyotya tai palkkiota.
Jos niista on lisaksi koitunut vaivoja ja vaaroja, nc tarjoavat hyvinkin
runsaasti aincistoa ylistamisccn, koska niista voidaan kcrtoa vuolaasti
ja niita kuunncllaan micluimmin. ivalliscn michcn tunnusmcrkkina
pidctaan sitcn scllaista hyvctta, josta on hyotya muillc ja josta koituu
itscllc vaivaa tai vaaraa tai ci ainakaan mitaan korvausta. Sckin tuntuu
tavalliscsti ansaitscvan kiitosta ja ihailua, ctta on kcstanyt viisaasti nurjan
kohtalonsa, cttci olc antanut kohtalon lannistaa itscaan ja ctta on vastoin
kaymisissa sailyttanyt arvokkuutcnsa.
,. Hoidcttavana ollcidcn virkojcn, hyvccllisyydcsta saatujcn ctujcn ja
toistcn silmissa tunnustusta saancidcn tckojcn mainitscmincn tuo niin
ikaan hohtoa puhccsccn. Niista puhuttacssa on myos paikallaan ylis
taa hyvin onnistunutta tyota ja osoittaa sc kuolcmattomicn jumaltcn
ansioksi. Puhujan on tuotava csiin asioita, jotka ovat suuruutcnsa vuoksi
huomattavia, uutuutcnsa takia cnncnkuulumattomia tai lajissaan ainut
laatuisia. Mitattomia, tavanomaisia tai jokapaivaisia tckoja ci ylccnsa
pidcta ihailun tai lainkaan ylistamiscn arvoisina.
. Ylistcttacssa on oivallincn kcino myos vcrrata ylistamiscn kohdctta
muihin huomattaviin michiin. Halusin puhua tasta puhclajista hicman
a . a v u n u , ~ s : ~
cncmman kuin annoin ymmartaa, cn niinkaan scn kaytosta oikcu
dcnkaynncissa, jota olcn kasitcllyt koko tassa puhccnvuorossani, kuin
osoittaakscni tcillc (jos ylistyspuhcct kuuluvat puhujan tchtaviin, mita
kukaan ci kiista), ctta puhujan on tunncttava kaikki hyvcct, silla ylistys
puhctta ci muutcn olc mahdollista pitaa.
. Nyt on siis sclvaa, ctta moittimispuhccn ohjcct on otcttava vastak
kaisista pahcista, samoin on aivan ilmcista, ctta niin kuin ci voida ylistaa
kunnon micsta asianmukaiscsti ja lavcasti tuntcmatta hyvcita, vastaavasti
ci voida nuhdclla ja moittia kclvotonta tarpccksi tcravasti ja ankarasti
tuntcmatta pahcita. Mcidan onkin kaikcntyyppisissa oikcusjutuissa hyo
dynncttava uscin naita ylistamiscn ja moittimiscn loytamispaikkoja.
c. lcttc nyt kuullcct, mita ajattclcn puhccn ainciston kokoamiscsta
ja jarjcstamiscsta. Lisaan vicla jonkin sanan muistista saastaakscni Cras
suksclta vaivaa ja jattaakscni hancn csitcttavaksccn vain scn, mitcn tama
kaikki koristcllaan. Jatka kaikin mokomin, sanoi Crassus, huomaan
nact ilokscni sinun osoittautuvan tunnustctuksi kaunopuhcisuudcn tco
rcctikoksi, kun vihdoin olct vapautunut tuosta kursailun vcrhosta. Tcct
kin hyvin, kun ct jata minullc mitaan tai jatat vain vahan, ja olcn sinullc
siita kiitollincn.
.. Antonius vastasi: n sinun vallassasi, millaincn sinullc jattamani
osa on. Jos haluat toimia vilpittomasti, jatan kaikcn sinullc, jos taas
haluat piilcskclla vcrhon takana, paata itsc, milla tavoin tcct lasnaolijoillc
micliksi.
MU! ST!
Puhccnaihccsccn palatakscni, cn olc yhta alykas kuin Tcmistoklcs
cnka siis pida unohtamiscn taitoa parcmpana kuin muistamiscn taitoa.
a . v u n u , ~ s : ~
Annankin tunnustusta Simonidcs Kcoslaiscllc, jonka sanotaan csitta
nccn cnsimmaiscn muistitckniikan.
a. Kcrrotaan ctta Simonidcs oli kcrran atcrialla Tcssalian Kranno
nissa rikkaan ja ylhaissyntyiscn Skopaan luona. Han csitti Skopaan kun
niaksi scpittamansa runoclman, jossa runoilijoidcn tyyliin mainittiin
tavan takaa Kastor ja Polydcukcs. Skopas kitsastcli ja sanoi maksavansa
Simonidccllc runosta vain puolct siita, mita oli sovittu loput Simoni
dcs voisi, jos hyvaksi naki, pyytaa noilta Tyndarcokscn pojilta, joita oli
niin kovasti ylistanyt.
. \ahan myohcmmin Simonidcsta pyydcttiin tulcmaan ulos. vclla
oli kaksi nuorukaista, jotka kutsuivat hanta itscpintaiscsti. Simonidcs
nousi ja mcni ulos muttci nahnyt siclla kctaan. Silla valin huonc, jossa
Skopas oli illastamassa, sortui ja Skopas sukulaisinccn kuoli hautau
duttuaan raunioihin. maisct halusivat haudata hcidat mutta civat
millaan pystyncct tunnistamaan pahoin ruhjoutuncita ruumiita. Simo
nidccn kcrrotaan tunnistanccn hcidat yksi kcrrallaan hautausta vartcn
scn pcrustcclla, milla paikoilla muisti hcidan atcrioinccn. Taman tapauk
scn sanotaan osoittanccn hancllc, ctta jarjcstys on muistin virkistami
scssa cnsiarvoiscn tarkca tckija.
. Niidcn, jotka harjoittavat tata alyn puolta, on siis paincttava mic
lccnsa kohtia ja kuvitcltava miclcssaan ja sijoitcttava naihin kohtiin asiat,
jotka hc haluavat muistaa: kohticn jarjcstys sailyttaa asioidcn jarjcstyk
scn, ja miclikuva asioista osoittaa itsc asioita. Kohdat ovat ikaan kuin
vahatauluja, miclikuvat taas niin kuin kirjaimia.
. Mutta kuuluuko minun sclittaa tcillc, mita ctua ja kuinka paljon
hyotya muistista on puhujallc: Kuinka tarkcaa on pitaa miclcssa, mita on
saatu tictoon, kun juttu on otcttu vastaan ja mita itsc on scn osalta mict
tinyt: Kuinka tarkcaa on, ctta kaikki ajatuksct ovat lujasti kiinnittyncct
a . v u n u , ~ s : ~
miclccn: tta koko puhccn matcriaali on huolclliscsti jaotcltu: tta on
kuunncltava scka asiakasta ctta vastapuolta niin, ctta naillc syntyy vai
kutclma, cttci puhc vain virtaa korviisi, vaan syopyy miclccsi: Niinpa
ainoastaan hyvamuistisct tictavat, mita sanoa, minka rajojcn sisalla ja
milla tavalla. Hc tictavat, mita ovat jo vastanncct vastapuolcllc ja mita
on vicla vastattava. Samoin hc muistavat monia asioita aicmmin ajamis
taan ja muilta kuulcmistaan jutuista.
6. Myonnankin, ctta luonto on taman lahjan paaasiallincn alkupcra
kutcn kaikkicn niidcnkin asioidcn, joista olcn cdclla puhunut. Koko
puhctaidolla, olipa sc sittcn jonkinlaincn taidon ilmcntyma tai jotain
scntapaista, on sc kyky, cttci sc synnyta tai tuota mitaan kokonaan uutta,
jota ci olc cdcs osittain miclcssammc, vaan ctta sc saa csiin ja lujittaa
synnynnaisia ominaisuuksiammc.
,. Kcncllakaan ci kuitcnkaan olc niin tcravaa muistia, ctta han voisi
hallita sanojcn, nimicn tai ajatustcn jarjcstykscn, cllci olc laittanut asioita
jarjcstyksccn ja painanut niita muistiinsa. ika kukaan toisaalta olc
niin huonomuistincn, cttci saisi mitaan apua tasta harjoitukscsta ja
tottumukscsta. Simonidcs, tai kuka asian sittcn kcksikin, oivalsi asian
alykkaasti: ctcnkin aisticn valittamat ja mcrkitscmat asiat saavat mic
lcssammc muodon. Nakoaisti on aistcistammc tcravin. Siksi kuulcmalla
tai ajatuksissa omaksuttu asia on crittain hclppo muistaa, jos scn pai
naa miclccn myos nakoaistin avulla: sitcn jonkinlaincn miclikuva, olipa
sc sittcn kuva tai hahmo, voi mcrkita hamaria asioita jotka ovat nako
aistin ulottumattomissa, niin ctta voimmc katsclcmalla lahcs hahmottaa
jotain, jonka vaivoin pystymmc kasittamaan ajattclcmalla.
. Naillc muodoillc ja lyysiscsti havaittavillc kuvillc on oltava oma
paikkansa, niin kuin kaikcllc, mika voidaan nahda: itsc asiassa ci voida
kuvitclla mitaan lyysista ilman paikkaa, johon sijoittaa sc. Siksi cn
haluakaan puhua ylcnpalttiscn paljon tallaiscsta tavalliscsta ja ylciscsti
a . v u n u , ~ s : ~
tunnctusta asiasta. Sanon vain, ctta puhujan kaytossa on oltava monia
paikkoja, jotka ovat havainnollisia, sclkcita, lahckkain toisiaan sijaitscvia,
ja toisaalta tarkkoja ja hclposti tunnistcttavia miclikuvia, jotka tulcvat
nopcasti miclccn ja syopyvat siihcn. Tama kyky kchittyy harjoittclusta,
josta syntyy tottumus, ja samanlaistcn sanojcn muodostamiscsta vaihta
malla sijamuotoja tai siirtamalla sanojcn mcrkitykscn yksittaiscsta ylci
sccn ja kuvaamalla yhdcn sanan hcrattamalla miclikuvalla koko ajatusta.
Nain tckcc ctcva maalarikin, joka vaihtclcmalla hahmojcnsa kokoa ja
sijoittclua ilmcntaa maalaukscn mittasuhtcita.
. Sanojcn muistamincn ci olc mcillc puhujillc yhta tarkcaa, ja sillc
ovat ominaisia vaihtclcvammat miclikuvat. Monct sanat nact ovat scl
laisia, ctta nc yhdistavat nivcltcn tapaan puhccn cri osia, cika niita voida
muodostaa minkaan miclikuvan avulla. Puhujan on niin ollcn luotava
niista miclikuvia, joita han sittcn aina kayttaa. Asioidcn muistamincn
taas on puhujallc ominaista, ja voimmc paasta siihcn kasiksi tarkasti asc
tcltujcn yksittaistcn muistia hclpottavicn kuvicn (naamioidcn) avulla,
sitcn ctta kasitammc ajatuksct miclikuvicn ja niidcn jarjcstykscn taas
paikkojcn avulla.
6c. Jotkut asiantuntcmattomat ihmisct vaittavat raskassoutuistcn micli
kuvicn tukahduttavan muistin ja hamartavan nckin asiat, jotka ihmincn
voisi muistaa luonnostaan, mutta tama ci pida paikkaansa. lcn itsc
tavannut mcrkittavia michia, joilla on lahcs jumalaincn muisti, kutcn
Atccnassa Kharmadaan ja Aasiassa Mctrodoros Skcpsislaiscn, joka kuu
lcmma on yha clossa. Kumpikin kcrtoi mcrkitscvansa scn, mita halusi
muistaa, miclikuvicn avulla valitscmiinsa muistipaikkoihin niin kuin
vahatauluun. Taman harjoitusmcnctclman avulla ci niin ollcn voida kai
vaa csiin muistia, jos sita ci olc luonnostaan, mutta piilcva muisti voidaan
kyllakin houkutclla csiin.
a . 6 v u n u , ~ s : ~
LPPUSANAT
6.. lcttc saancct kuulla todclla pitkan puhccnvuoron, toivottavasti
cttc pida minua hapcamattomana! Sc ainakin on varmaa, cttcn olc ollut
liian vaatimaton. Puhuinhan niin paljon puhctaidon tcoriasta sinun,
Catulus, ja Lucius Crassukscn lasna ollcssa. hka minun ci olisi pita
nyt cdcta niin pitkallc naidcn muidcn nuorcn ian vuoksi. Suoncttckin
minullc antccksi, jos saattc nyt kuulla syyn, joka sai minut niin cpa
tavalliscn puhcliaaksi.
6a. Catulus huomautti: Mc puolcstammc (ja vastaan nyt scka itscni ctta
vcljcni puolcsta) cmmc vain anna sinullc antccksi, vaan arvostammc si
nua suurcsti ja olcmmc sinullc hyvin kiitollisia. Ja siina missa tunnustam
mc rakastcttavuutcsi ja kohtcliaisuutcsi, ihailcmmc tictamystasi ja vuo
lassanaisuuttasi. Mina puolcstani kocn hyotynccni myos sitcn, ctta olcn
vapautunut suurcsta harhaluulosta ja siita ihailusta, jota monicn mui
dcn tavoin olcn aina tuntcnut ihmctcllcssani, mista oikcudcnkaynncissa
osoittamasi ncrokkuus oikcin johtuu. n itsc asiassa kuvitcllut sinun ol
lccn tckcmisissa rctoriikan kanssa, mutta huomaankin sinun tutustunccn
siihcn tarkasti ja koonnccn tictamykscsi monista lahtcista scka kokcmuk
scsi opcttamana osittain korjaillccn, osittain vahvistanccn sita.
6. nka scn vuoksi ihailc vahcmman kaunopuhcisuuttasi, vaan pain
vastoin ihailcn vicla cncmman kyvykkyyttasi ja tarkkuuttasi. Samalla
olcn tyytyvaincn saadcssani vahvistusta miclipitccllcni, joka minulla on
aina ollut, cli ctta kukaan ci pysty saavuttamaan viisaan ja kaunopuhci
scn mainctta ilman kovaa tyota, vaivaa ja korkcaa oppincisuutta. Mutta
mita oikcin tarkoitit sanocssasi, ctta olisimmc antancct sinullc antccksi,
jos olisimmc saancct tictaa, mika sai sinut puhumaan: Mita muuta syyta
voi olla, kuin ctta halusit tchda micliksi mcillc ja naillc innokkaillc nuo
rukaisillc, jotka ovat kuunncllcct sinua niin tarkkaavaiscsti:
a . , v u n u , ~ s : ~
6. Antonius vastasi: Halusin vicda Crassuksclta kaikki mahdollisuu
dct vastavaittcisiin. Ticsin hancn kayvan tamantyyppisccn kcskustcluun
hicman liian kainosti ja vastahakoiscsti taman kriittiscmmin cn halua
sanoa niin mukavasta michcsta. Mita han voisi nyt sanoa: Toiminccnsa
konsulina ja ccnsorina: Mchan olcmmc samassa tilantccssa. \ctoaako
han ikaansa: Hanhan on nclja vuotta minua nuorcmpi. \ai vaittaako
han, cttci tunnc naita asioita: !tsc tutustuin niihin vasta myohaisclla
ialla, ohimcnncn ja tyon ohcssa, kutcn sanotaan. Han taas on tutustu
nut niihin poikaiasta asti ahkcrasti opiskcllcn ja parhaidcn opcttajicn
johdolla. n mainitsc hancn alyaan, jossa kukaan ci olc yltanyt hancn
tasollccn. Kukaan, joka on kuunncllut minun puhuvan, ci olc suhtautu
nut itsccnsa niin ylcnkatsocn, cttci olisi toivonut pystyvansa puhumaan
joko parcmmin tai samantasoiscsti. Crassukscn puhucssa kukaan ci olc
niin royhkca, ctta uskoisi voivansa koskaan puhua samalla tavalla. Jotta
nama michct civat olisi tullcct tannc turhaan, kuulkaammc siis vihdoin
kin sinua, Crassus.
6. Crassus vastasi: Jos myonnynkin cdclla sanomaasi, vaikka asia on
kylla aivan toisin, niin mita sanottavaa sina muka jatit tanaan minullc tai
kcncllc hyvansa: Kcrron tcillc aivan rchclliscsti, rakkaat ystavani, mita
miclta olcn. lcn uscin kuunncllut oppincita michia tai miksi sanon
uscin: Pikcmminkin toisinaan, silla kuinka olisin voinut kuunnclla
hcita uscin, jos aloin kayda Forumilla poikaiassa cnka poistunut siclta
koskaan kaucmmaksi aikaa kuin kvcstorin viran hoidon ajaksi: Kutcn
cilcn sanoin, olcn kuitcnkin kuunncllut Atccnassa korkcasti oppincita
michia ja Aasiassa itscaan Mctrodoros Skcpsislaista, joka kcskustcli
juuri naista asioista. Kukaan ci kuitcnkaan olc koskaan puhunut vuolas
sanaiscmmin cika pcrustcclliscmmin tasta alasta kuin Antonius tanaan.
Jos asianlaita olisi toisin ja olisin huomannut Antoniukscn jattanccn
jotain kasittclcmatta, cn olisi niin cpakohtclias ja mclkcinpa sivistyma
ton, cttcn ottaisi toivcttannc huomioon.
a . v u n u , ~ s : ~
66. Sulpicius kysyi: Mutta Crassus, olctko unohtanut, ctta Antonius
jakoi vuorot kanssasi sitcn, ctta han csittclisi puhujan tyovalincct ja jat
taisi sinullc puhccn tarkan kuvaukscn ja koristclun: Crassus: Kuka
cnsiksikin mcni lupaamaan Antoniukscllc, ctta han saisi jakaa osat
ja ottaa cnsimmaiscna itscllccn scn osan, jonka haluaa: Toiscksi, jos
ymmarsin oikcin kuunncllcssani hanta miclihyvin, han puhui kum
mastakin asiasta yhdcssa. Cotta totcsi: Antonius ci kyllakaan kasitcl
lyt tyylin kaunistamista cika niita ansioita, joista kaunopuhcisuus on
saanut nimcnsa. Antonius jatti siis minullc sanat ja otti itscllccn sisal
lon! Crassus huudahti.
6,. Cacsar puuttui puhccsccn: Jos han jatti sinullc vaikcamman osan,
mcilla on syy, jonka vuoksi haluammc kuulla sinua. Jos han taas jatti
sinullc hclpomman osan, sinulla ci olc syyta kicltaytya! Ja Catulus sanoi:
tta mita: tko aio pitaa lupaustasi: Sinahan lupasit tchda mcillc mic
liksi, jos jaammc luokscsi tanaan. Silloin Cotta sanoi nauracn: \oisin
kylla suostuakin, mutta varo vain, cttci Catulus tcc asiasta jonkinlaista
pyhaa vclvoitctta! Tama asiahan kuuluu ccnsorin toimivaltaan, jotcn
varo tckcmasta mitaan cntiscllc ccnsorillc hapcallista! Crassus vastasi:
Tchdaan sittcn kutcn haluattc. Nyt mcidan on kuitcnkin miclcstani
aika nousta ja mcnna lcpaamaan, puhun iltapaivalla jotain, jos haluattc,
cllcttc sittcn halua micluummin lykata kcskustclua huomisccn. Kaikki
sanoivat haluavansa kuulla hanta mahdollisimman pian, vaikka hcti tai
sittcn iltapaivalla, jos han itsc halusi micluummin niin.
a . v u n u , ~ s : ~
!!! K!RJA
CRASSUKSN KULMA
.. Ryhtycssani, vcljcni Quintus, kcrtomaan ja tallcntamaan tahan kol
mantccn kirjaan puhctta, jonka Crassus piti Antoniukscn csitykscn
jalkccn, koin scn muistclcmiscn hyvin tuskalliscksi, ja sc sai miclcni
uudcllccn vanhan miclipahan ja ahdistukscn valtaan. Lucius Crassuk
scn ikimuistoincn aly, inhimillincn lampo ja hyvccllisyys nact sammui
vat akilliscn kuolcman myota tuskin kymmcncn paivan kuluttua tassa
ja cdclliscssa kirjassa kuvatusta paivasta.
a. Crassus palasi Roomaan kisojcn naytantojcn viimciscna paivana
syvasti kiihtynccna puhccsta, jonka Filippus oli pitanyt kansankokouk
scssa. Filippus oli sanonut, ctta hancn olisi saatava aikaan uusi ncuvosto,
koska han ci pystynyt hoitamaan valtion asioita moiscn scnaatin ollcssa
vallassa. Syyskuun iduspaivan aamuna Crassus ja suuri joukko scnaat
torcita saapuivat rusukscn kutsusta kuuriaan. Siclla rusus csitti
uscita valituksia Filippusta vastaan ja kcrtoi scnaatillc juuri siita, kuinka
cras konsuli oli kansankokoukscssa hyokannyt voimakkaasti scnaattori
saatya vastaan.
. Kun Crassus piti crityiscn huolclliscsti valmistclcmansa puhccn,
hancn oli lahcs aina cnncn onnistunut antaa scllaincn vaikutclma, cttci
han ollut koskaan puhunut parcmmin, ja saman olcn uscin pannut mcr
killc crityiscn viisaidcn micstcn kohdalla. Kaikki olivat kuitcnkin siina
tilantccssa yhta miclta siita, ctta Crassus, joka oli aina mcnnyt kaikkicn
muidcn cdcllc, oli tuona paivana ylittanyt viclapa itscnsakin. Han sur
kuttcli scnaatin surkcaa, orpoa tilaa, scn pcrintona kulkcvan arvovallan
oli jumalattoman rosvon tavoin riistanyt konsuli, jonka olisi pitanyt
olla kuin hyva isa tai uskollincn vartija. ika ollut syyta ihmctclla, jos
tama cnsin tuhottuaan valtion ncuvoillaan aikoi nyt riistaa silta scnaa
tin ncuvostonkin.
. Crassus hoykytti Filippusta kuin hchkuvin sanasoihduin ikaan, cika
tama kiivas, kaunopuhcincn ja puolustautumiskykyincn mics kcstanyt
sita, vaan tulistui ja alkoi vaicntaa Crassusta uhkaamalla antaa takavari
koida taman omaisuudcn. Crassukscn kcrrotaan puhunccn juuri tuossa
tilantccssa monista asioista prolcctallisccn savyyn ja sanonccn, cttci voi
nut pitaa konsulina micsta, joka ci pitanyt hanta scnaattorina: Luulctko
voivasi saikytclla minua tallaisilla pantcilla,
.
sina, joka pidit koko scnaat
torisaadyn arvovaltaa vaivaiscn panttisumman arvoiscna ja mitatoit scn
Rooman kansan silmicn cdcssa: Jos haluat vaicntaa Lucius Crassukscn,
ci riita, ctta tuhoat vain nama panttikalut, vaan sinun on lcikattava kic
lcni irti! Ja vaikka kiskoisit scn irti, minun vapautcni vastustaa pclkalla
hcngitykscllaan sinun miclivaltaasi.
. Crassus puhui pitkaan ja laittoi pcliin koko miclcnsa, alynsa ja voi
mansa. Runsaslukuiscna paikalla ollut scnaatti hyvaksyi hancn koristccl
lisin ja juhlallisin sanoin lausumansa miclcnilmaukscn: jotta Rooman
kansallc osoitcttaisiin, cttci scnaatti cika ncuvosto ollut koskaan ollut
valtion cpaluottamukscn kohtccna. Scnaatin kirjallisista paatoksista
ilmcncc, ctta Crassus oli itsc ollut laatimassa tckstia.
6. Puhc oli kuin joutscnlaulu tallc jalollc michcllc, ja saatoimmc mclkcin
odottaa vicla kuulcvammc hancn aancnsa saapucssammc hancn kuolc
mansa jalkccn kuuriaan katsomaan paikkaa, jossa han oli viimciscksi
!
Panttcja vaadittiin lahinna silloin, kun scnaattorit haluttiin vclvoittaa osallistumaan
scnaatin istuntoihin. Myos virkamichct kayttivat tata mcnctclmaa, kun hcidan maa
rayksiaan ci noudatcttu. Tama licncc cnsimmaincn kcrta, kun niita vaadittiin tai niilla
uhkailtiin kcskustclussa kaytctyn sanamuodon yhtcydcssa.
a a . v u n u , ~ s : ~
scissyt. Saimmc kuulla, ctta hancn kylkcaan oli alkanut kcskcn puhctta
pistaa ja han oli alkanut kovasti hikoilla, sittcn han oli alkanut tarista ja
palannut kotiin kuumccssa. Kuudcn paivan kuluttua han oli mcnchty
nyt kcuhkopussintulchduksccn.
,. Kuinka pcttavia ovatkaan ihmistcn toivcct, kuinka hauras on hcidan
kohtalonsa! Kuinka hyodyttomia ovatkaan ponnistclummc, jotka uscin
murcncvat ja sortuvat kcskcn kaikcn tai haaksirikkoutuvat matkan
aikana, cnncn kuin ovat saancct nahda sataman! Kun Crassukscn clamaa
vicla rasitti julkincn ura, han sai mainctta pikcmminkin tchtavicnsa ja
loistavan alynsa ansiosta kuin korkcasta ascmasta koituvan hyodyn tai
valtiolliscn toiminnan tuoman arvovallan ansiosta. Saatcttuaan loppuun
virkatchtavansa hancn oli scuraavana vuonna maara ylciscn miclipitccn
tuclla paasta korkcaarvoisccn ascmaan, mutta kuolcma tckikin tyhjaksi
kaikki hancn toivccnsa ja tulcvaisuudcnsuunnitclmansa.
. Tapaus oli murhccllincn hancn omaisillccn, tuskallincn isanmaallc ja
raskas kaikillc kunnon kansalaisillc. \altiota kohtasivat kuitcnkin pian
scllaisct vaihcct, ctta kuolcmattomat jumalat civat miclcstani riista
ncct Lucius Crassuksclta clamaa, vaan lahjoittivat hancllc kuolcman.
Han ci joutunut nakcmaan !taliaa sodan lickcissa, ci scnaattia hchku
van vihan kohtccna cika valtion mcrkkimichia syytcttyina hapcalliscsta
rikokscsta, ci tyttarcnsa surua cika vavynsa maanpakoa, ci Gaius Mari
ukscn katkcraa pakoa cika taman paluun jalkccn toimccnpantua cnncn
nakcmattoman julmaa joukkotcurastusta. Han ci joutunut nakcmaan
kaikin tavoin hapaistya Roomaa, jossa itsc oli scn kukoistukscn paivina
ollut huomattavassa ascmassa maincikkuutcnsa vuoksi.
a a a v u n u , ~ s : ~
MU! N HNK! L! N KHTAL
. Kun nyt olcn puuttunut naissa micttcissani kohtalon voimaan ja
ailahtclcvuutccn, cn harhailckaan puhccnvuorossani pidcmmallc, vaan
rajoitun puhumaan siihcn kcskustcluun osallistuncista michista, josta
aloin kcrtoa. Kukapa ci syystakin pitaisi autuaana Lucius Crassukscn
uscin surkutcltua kuolcmaa, kun muistclcc niidcn micstcn kohtaloa,
jotka tuolloin puhuivat hancn kanssaan lahcs viimcista kcrtaa: Muis
tammc, kuinka kaikin tavoin kclpo mics Quintus Catulus pakotcttiin
riistamaan itscltaan hcnki, kun han rukoili, ctta hancllc sallittaisiin
maanpako, ascmansa sailyttamista han ci cdcs cdcllyttanyt.
.c. Marcus Antonius puolcstaan oli pclastanut moncn ihmiscn hcngcn,
ja nyt hancn paansa laitcttiin samallc puhujalavallc, jolla han oli kon
sulina ollcssaan jarkahtamattomasti puolustanut valtiota ja ccnsorina
ollcssaan koristcllut scn sotasaaliista saaduilla varoilla. Katalan ctruski
vicraansa kavaltamaksi joutunccn Gaius Juliukscn paa lcpasi lahcttyvilla
vcljcn Lucius Juliukscn paan vicrcssa. Crassus ci joutunut nakcmaan
tata kaikkca, ja tuntuukin, kuin han olisi saanut claa rinta rinnan val
tion kanssa ja kuolla yhdcssa scn kanssa. Crassus ci nahnyt sukulai
scnsa, rohkcan michcn Publius Crassukscn itscmurhaa cika kollcgansa
ylipappi Scacvolan vcrcn tahraamaa \cstan patsasta. Han rakasti niin
paljon isanmaataan, ctta olisi surrut jopa vihamichcnsa Gaius Carbon
samana paivana toimccnpantua katalaa murhaa.
... Crassus ci joutunut nakcmaan niidcn ihmistcn karmcaa, saalittavaa
kohtaloa, jotka olivat silloin nuorukaisina ollcct hancn lahipiirissaan.
Naista Gaius Cotta oli hancn kuollcssaan ollut mcncstyvassa claman
vaihccssa. Hanct crotcttiin pari paivaa Crassukscn kuolcman jalkccn
pahojcn kicltcn takia tribuunin virastaan ja ajcttiin muutamaa kuukautta
myohcmmin maanpakoon. Sulpicius taas oli tosin joutunut saman vihan
lcimahdukscn kcskcllc mutta alkoi tribuunina ollcssaan riistaa korkcita
a a v u n u , ~ s : ~
virkoja ihmisilta, joidcn kanssa oli yksityishcnkilona ollut lahcisissa
tckcmisissa. Hanclta riistcttiin hcnki hancn ollcssaan puhujana mai
nccnsa kukkuloilla ja han karsi sitcn rangaistukscn uhkarohkcudcstaan,
mika oli valtiollckin suuri mcnctys.
.a. Uskonkin, Crassus, ctta jumalallincn sallimus soi sinullc scka mcncs
tyksckkaan claman ctta otollisccn aikaan osunccn kuolcmankin, silla
hyvcclliscn luontccsi ja jarkahtamattomyytcsi vuoksi olisit joutunut
kansalaissodan julmuuksicn uhriksi. Jos taas olisit jonkin onnckkaan
sattuman ansiosta pclastunut julmalta kuolcmalta, sinun olisi saman sat
tuman vuoksi ollut pakko scurata isanmaasi havitysta. Sinullc olisi myos
tuottanut tuskaa scka kunnottomicn vallanpito ctta kunnon ihmistcnkin
voitto, koska siihcnkin olisi liittynyt omicn kansalaistcn surmaamista.
.. Kun ajattclcn, millaincn kohtalo cdclla mainitscmillani michilla oli
ja mita itsc olcn joutunut kcstamaan ja kokcmaan uskomattoman ja
ainutlaatuiscn isanmaanrakkautcni vuoksi, minusta puolcstani tuntuu
uscin, vcljcni Quintus, ctta sinulla on aivan oikca ja viisas nakokanta,
kun yritit aina saada minut pidattaytymaan kaikcnlaisista kiistoista
ja tyhjanpaivaisista poliittisista ottcluista, koska maincikkaimmillc ja
parhaillc michillc oli koitunut niin paljon suuria ja akillisia onnctto
muuksia.
.. n olc kuitcnkaan cnaa paattamassa naista asioista, ja kokcmiani
suuria rasituksia licvittaa saamani laaja mainc. dctkaammc siis niihin
lohdutuskcinoihin, jotka voivat tuoda iloa yhta hyvin vastustcn laan
nuttua kuin myos olla hyodyksi vastoinkaymisissa. \alittakaammc jalki
maailmallc muisto Lucius Crassukscn lopusta puhccsta, joka jai lahcs
hancn viimciscksccn, ja annctaan hancllc hancn ansaitscmansa asian
mukaincn tunnustus. Sc ci tictcnkaan ylla hancn alynsa tasollc mutta
kcrtoo kuitcnkin pyrkimyksistani.
a a v u n u , ~ s : ~
.. Lahcs kaikissa Platonin loistavasti kirjoitctuissa kirjoissa puhutaan
Sokratccsta, ja lukicssammc niita olctammc taman michcn ollccn jotain
vicla suurcmpaa kuin mita tcksti antaa ymmartaa, vaikka kirjat ovatkin
niin ncrokkaasti kirjoitcttuja. \astaavasti odotan, cn tosin sinulta, joka
pidat minua niin ansioitunccna, vaan muilta naihin kirjoihin tarttuvilta,
ctta hc olcttaisivat Lucius Crassukscn ollccn vicla suurcmpi kuin minun
kirjastani ilmcncc.
.6. n ollut kuulcmassa tuota puhctta, ja Gaius Cotta on kcrtonut
minullc vain kcskustclun ylcisia paakohtia ja pcrusajatuksia, mutta olcn
yrittanyt hahmotclla naidcn kummankin puhujan puhccnvuoroissaan
kayttamaa puhctapaa scn pcrustcclla kuin sita tunsin. Ja jos joku yhtyy
ylcisccn miclipitccsccn siina, ctta Antonius olisi ollut niukkasanaiscmpi
tai Crassus runsassanaiscmpi kuin millaisina olcn hcidat csittanyt, han ci
joko olc kuullut hcita tai ci kykcnc arvioimaan hcita. Kutcn olcn cdclla
csittanyt, molcmmat toisaalta ylittivat muut harrastuncisuudcltaan, alyl
taan ja oppincisuudcltaan ja toisaalta olivat omassa lajissaan taydcllisia.
Antoniuksclla ci sitcn ollut puutctta rctorisista tyylittclykcinoista cika
Crassuksclla ollut niita liikaa.
KSKUSTLU JATKUU
.,. Scuruccn jascnct crosivat toisistaan aamupaivalla ja lcpasivat jon
kin aikaa. Cotta kcrtoi kiinnittanccnsa huomiota cnncn kaikkca siihcn,
ctta Crassus kaytti koko aamupaivan intcnsiivisccn ja kcskittynccsccn
mictiskclyyn. Cotta oli saanut scurata Crassusta monissa mcrkittavissa
oikcusjutuissa, jotcn han tunsi hyvin Crassukscn ilmccn taman valmis
tautucssa puhumaan ja taman kiintcan katsccn ajatustyon aikana. Mui
dcn lcvatcssa Cotta mcni lcposohvan luo, jolla Crassus oli lcpaamassa,
mutta pcraantyi hcti huomatcssaan taman olcvan omissa ajatuksissaan.
Crassus victti tassa hiljaisuudcssa lahcs kaksi tuntia. Myohcmmin pai
a a v u n u , ~ s : ~
van jo kallistuttua iltapaivaan muut tulivat Crassukscn luo, ja Julius
kysyi: Mitcn on, Crassus, kavisimmcko istumaan: Tulimmc tosin vain
muistuttamaan sinua lupaukscstasi, cmmc suinkaan hoputtamaan.
.. Crassus vastasi: Pidattcko sittcn minua niin piittaamattomana, ctta
voisin pantata tcilta kaucmmin tata kaikista tchtavista: nta minnc
istuutuisimmc: kysyi Julius, mitcn olisi puiston kcskcllc: Siclla on niin
varjoisaa ja vilpoista. Sc kay hyvin, vastasi Crassus, ja paikka sopiikin
loistavasti kcskustclullcmmc. Muut olivat samaa miclta, jotcn hc mcni
vat puistoon ja istuutuivat sinnc innokkaina kuuntclcmaan.
CRASSUS:
S! SALTA JA TYYL! A ! \! RTTAA T! S! STAAN
.. Crassus aloitti: Tcidan vaikutukscnnc minuun, mcita yhdistava
ystavyys ja Antoniukscn suopcus vcivat minulta mahdollisuudcn kicl
taytya, vaikka minulla olisi ollut siihcn hyva syy. Jakacssammc kcskus
tcluosuuksia Antonius tosin otti omaksi tchtavaksccn puhua puhujan
kasittclcmista aihcista ja jatti minun tchtavakscni sclittaa, mitcn nc
tulcc koristclla. Nain tchdcssaan han crotti toisistaan tckijat, jotka ovat
crottamattomia. Jokaincn puhchan koostuu scka sisallosta ctta sanoista.
Sanoillc ci loydy sopivaa paikkaa, jos puhccssa ci olc sisaltoa, cika sisal
toa toisaalta voi ilmaista sclkcasti ilman sopivia sanoja.
ac. Mcnncidcn aikojcn mcrkkimichct kasittivat asiat nahdakscni jotcn
kin paljon laajcmmin kuin mc pystymmc jarkcilcmaan. Hcidan mukaansa
kaikki yla ja alapuolcllammc olcva
.
on yhta ja samaa olcmusta, jota pitaa
koossa luonnon yhtcnaincn voima ja sopusointu. Mitaan asialajia ci olc
!
Crassus on vicrainccn ulkosalla ja viittaa sanoillaan ylapuolcllaan olcvaan taivaasccn
ja jalkojcnsa alla olcvaan maahan cli koko univcrsumiin.
a a 6 v u n u , ~ s : ~
olcmassa vain itscstaan, muista crillaan, ja ilman sita muutkaan civat
pysty sailyttamaan omaa olcmustaan ja kuolcmattomuuttaan.
a.. Jos tama tcoria tuntuu olcvan ihmisjarjcn ja inhimilliscn ajattclun
ulottumattomissa, onhan myos sc Platonin paikkansa pitava ja sinunkin,
Catulus, varmasti tuntcma vaitc, ctta koko naidcn vapaidcn ja humanis
tistcn tictcidcn oppialaa yhdistaa craanlaincn yksi yhtcincn sidc. Kun on
paasty pcrillc siita tcoriasta, jonka avulla saadaan sclvillc asioidcn syyt
ja scurauksct, huomataan, ctta kaikkicn oppialojcn kcskcn vallitscckin
ihmccllincn yksimiclisyys ja sopusointu.
aa. Jos tamakin tuntuu korkcalcntoiscmmalta kuin mc maallisct olcn
not pystymmc kasittamaan, mcidan pitaisi kuitcnkin tuntca ja hallita
ainakin tama oppiala, jota harjoitammc ja opctammc ja jonka olcmmc
ottancct tchtavakscmmc. Kutcn cilcn sanoin ja Antoniuskin osoitti
aamupaivan puhccnvuorossaan uscaan kcrtaan, kaunopuhcisuus on yksi
ainoa kokonaisuus, olipa scn aihcpiiri tai aluc mika hyvansa.
a. Puhc jakautuu uscisiin cri purosiin mutta silla on yksi ainoa alkulahdc
riippumatta siita, puhuttiinko sittcn taivaan tai maan synnysta taikka
jumaltcn tai ihmistcn olcmukscsta, pidcttiinko puhc oikcusistuimcssa,
scnaatissa tai kansankokoukscssa, haluttiinko ihmisia yllyttaa, pclo
tclla, kiihottaa, taivutclla, innostaa tai tyynnytclla tai antaa hcillc tictoa,
puhuttiinko picncllc tai suurcllc ylcisollc, muukalaistcn tai omicn parissa
taikka oliko puhc monologi. Ja mihin hyvansa suuntaan puhc sittcn lah
tcckin, silla on sama varustus ja samat koristcct.
a. Mcita puhujia kuitcnkin piinaavat nykyisin paitsi tavalliscn kansan
myos pintapuoliscsti sivistysta saancidcn ihmistcn miclipitcct. Hc civat
kykcnc hallitscmaan kokonaisuutta, jotcn hcidan on hclpompi kasitclla
sita pilkkomalla sc ikaan kuin osiin, palasiksi. rottamalla sanat ajatuk
sista niin kuin ruumiin siclusta hc aihcuttavat vaistamatta kumman
a a , v u n u , ~ s : ~
kin kuolcman. n sitcn otakaan puhccssani cncmpaa tchdakscni kuin
minullc on uskottu, vaan sclitan vain lyhycsti, cttci sanojcn tyylittcly
kcinoja voida loytaa, cllci cnsin synnytcta ja ilmaista ajatuksia, cika
mitaan ajatusta voida havainnollistaa ilman valaiscvia sanoja.
a. nncn kuin puutun kcinoihin, joilla puhctta miclcstani voi koristclla
ja kaunistaa, csitan kuitcnkin lyhycsti, mita ajattclcn puhctaidon koko
alasta. Luonnossa kaikilla ilmioilla on nahdakscni oman lajinsa sisal
la uscita kcskcnaan crilaisia tckijoita, joita kuitcnkin pidctaan saman
arvoisina. Korvicn valityksclla kocmmc monia aistimuksia, joista kaikki
voivat aantciltaan vichattaa korvaa. Nc ovat kuitcnkin uscin kcskcnaan
niin crilaisia, ctta viimcksi kuultu tuntuu kaikkcin micllyttavimmalta.
Silmicn valityksclla taas kocmmc lahcs lukcmattomia miclihyvantun
tcita, jotka saavat mcidat siina maarin valtaansa, ctta sykahdyttavat yh
ta ainoaa aistia uscalla cri tavalla. Muutkin aistit saavat mcidat kokc
maan crilaisia miclihyvantuntcita, ja on vaikca arvioida, mika niista on
micllyttavin.
a6. Aistimaailman ilmioita voidaan sovcltaa myos taitcisiin. Kuvanvcisto
cdustaa yhta ainoaa taitccnlajia, ja scn mcstarcita ovat ollcct Myron,
Polyklcitos ja Lysippos. Kaikki nama taitcilijat olivat kcskcnaan crilai
sia, mutta kuitcnkin sitcn, cttci soisi kcncnkaan olcvan crilaincn kuin
oli. Maalaamis ja piirtamistaito ja tcoria puolcstaan cdustavat kum
pikin yhta ainoaa taitccnlajia. Zcuksis, Aglaolon ja Apcllcs crosivat toi
sistaan paljonkin, mutta kunkin luoma taidc vaikuttaa virhccttomalta.
Ja jos tama kiistaton ilmio hcrattaa ihmctysta naidcn niin sanoakscni
mykkicn taitojcn kohdalla, kuinka paljon hammastyttavampi sc onkaan
puhctaidossa ja kiclcnkaytossa! Niissa tosin kaytctaan samoja ajatuksia
ja sanoja, mutta croavaisuudct ovat suuria. nka tarkoita sita, ctta toi
sia puhujia pitaisi ylcnkatsoa, vaan ctta tunnctusti ansiokkaita puhujia
ylistctaan cri ominaisuuksicn tahdcn.
a a v u n u , ~ s : ~
a,. Scn voi huomata cnncn kaikkca runoilijoista, puhujicn lahisukulai
sista: kuinka suurcsti croavatkaan toisistaan nnius, Pacuvius ja Accius
ja krcikkalaisilla puolcstaan Aiskhylos, Soloklcs ja uripidcs! Hcita
kaikkia kuitcnkin arvostctaan yhta paljon, vaikka hc kirjoittavat cri
tavalla.
a. Kohdistakaapa nyt huomionnc naihin michiin, joidcn kykyja
arvioimmc, ja pankaa mcrkillc, milla tavoin cri puhujicn taipumuk
sct ja ominaisuudct croavat toisistaan. !sokratccn tyyli oli micllyttavaa,
Lysiaan tasmallista, Hypcrcidccn tcravaalyista, Aiskhinccn pauhaavaa
ja cmosthcnccn painokasta. Kukapa hcista ci ollut oivallincn puhuja:
Kuka toisaalta muistutti kctaan muuta kuin omaa itscaan: Scipio Alri
canukscn tyyli oli juhlavaa, Lacliukscn lcmpcaa, Galban karhcaa ja Car
bon vuolassanaista ja sointuvaa. Kukapa hcista ci ollut oman aikansa
ctcvin puhuja: Jokaincn hcista oli kuitcnkin ctcvin juuri omassa puhc
lajissaan.
a. Mutta miksi ctsimaan csimcrkkcja mcnncisyydcsta, kun voin kayttaa
clavia ja lasna olcvia csimcrkkcja: Mita Catulukscmmc puhctta suloi
scmpaa korvammc ovat ikina saancct kuulla: Han kayttaa niin puhdasta
kiclta, ctta han tuntuu olcvan mclkcinpa ainoa, joka puhuu virhcctonta
latinaa! Hancn kiclcnsa on myos juhlavaa, mutta hancn ainutlaatuiscssa
arvokkuudcssaan on runsaasti myos inhimillisyytta ja vichkcytta. Aina
Catulusta kuunncllcssani ajattclcn, ctta jos hancn puhccsccnsa lisattai
siin jotain tai jos siita muutcttaisiin tai poistcttaisiin jotain, siita tulisi
vaistamatta kchnompaa ja huonompaa.
c. nta ystavammc Cacsar: Han on ottanut kayttoon aivan uudcn
laiscn puhumismcnctclman ja omaksunut mclkcinpa ainutlaatuiscn
ilmaisutavan. nko kukaan muu koskaan kasitcllyt traagisia aihcita lahcs
koomiscsti, surullisia rcnnosti ja vakavia hilpcasti: ikcusasioistakin
han puhuu miltci tcattcrimaiscn vichkcasti cika tarkcistakaan asioista
a a v u n u , ~ s : ~
puhucssaan suljc pois pilailua, civatka hancn kcrtomansa vitsit vcsita
asian arvokkuutta.
.. Taalla ovat lasna myos Sulpicius ja Cotta, jotka ovat lahcs ikatovcrcita:
voisiko olla mitaan toisillccn vastakkaiscmpaa, mitaan omassa lajissaan
ctcvampaa: Cottalla on huolitcltu ja tasmallincn puhctyyli ja han sclos
taa asiansa osuvin ja asianmukaisin sanoin. Han pysyttclcc koko ajan
oikcudcnkaynnin aihcpiirissa ja tajuaa tcravalla alyllaan nopcasti, mita
asioita tuomarillc kannattaa painottaa. Sittcn han sivuuttaa kaikki muut
argumcntit ja kcskittaa ajatukscnsa ja puhccnsa vain tahan yhtccn. Sulpi
ciuksclla puolcstaan on tictynlaista voimakasta hcngcnpaloa, taytclaincn
ja kuuluva aani scka kiihkca lyysincn olcmus. Han clchtii arvokkaasti,
kayttaa juhlallisia sanoja ja puhuu vuolaasti. Aivan kuin juuri hanclla
olisi kaikkcin parhaat luonnonlahjat kaunopuhcisuutccn!
a. Palaan nyt itsccni ja Antoniuksccn, koska mcidat aina csitctaan
ihmistcn puhcissa rinnatustcn kuin missakin kilpailussa. \oiko olla
suurcmpaa croa kuin on omani ja Antoniukscn puhctavan valilla: Han
on puhuja, jota ctcvampaa ci voi olla, ja minua taas vcrrataan crityiscsti
hanccn vaikkcn itsc olckaan crityiscn tyytyvaincn itsccni. Huomaattc
han, millaista vahvaa, kiihkcaa, csiintymistavaltaan kiivasta ja jutun joka
kohdasta hyvin suojattua, tcravaa ja asian ytimccn purcutuvaa kauno
puhcisuudcn lajia Antonius cdustaa: Han pysyttclcc omassa asiassaan
ja osaa vctaytya kunnialliscsti, hatyyttaa vastapuolta ankarasti, pclotclla
ja anoa. Hanclla on crittain vaihtclcva puhctyyli, josta kuulijoidcn kor
vat civat voi saada kylliksccn.
. Mika sittcn onkin oma painoarvoni puhctaidon alalla (vaikuttaa,
ctta pidattc minua tictyssa arvossa), itsc puolcstani olcn varsin kau
kana Antoniukscn puhctavasta. Tchtavani ci olc sclvittaa, millaincn
tama cro on, silla ylccnsahan ihmisct tuntcvat itscnsa pcrin huonosti ja
hcidan on vaikca csittaa miclipidctta itscstaan. Minun ja Antoniukscn
a c v u n u , ~ s : ~
crilaisuus kay kuitcnkin ilmi pidattyvaiscsta clchdinnastani ja siita, ctta
minulla on tapana paattaa puhccni osapuillccn samaan kohtaan, josta
olcn aloittanut. Mina myos valitscn puhcidcni sanat hicman huolclli
scmmin kuin ajatuksct, koska pclkaan ctta liian tavanomaincn puhc ci
olc ylcison jannittynccn ja odottavan hiljaisuudcn arvoincn.
. Jos mcidan lasnaolijoidcnkin valilla on nain suuria croavaisuuksia,
jos jokaisclla on aivan tictynlaisia ominaisuuksia, jos tallaiscsta kirja
vasta joukosta parcmpi crottuu huonommasta kykyjcnsa cika tyylilajin
nojalla ja jos annctaan tunnustusta kaikcllc, mika on omassa lajissaan
taydcllista, niin mihinkahan tuloksccn tulisimmc, mikali tarkastcli
simmc kaikkia nykyisia ja mcnncidcn aikojcn puhujia: ikohan loytyisi
lahcs yhta monta puhctapaa kuin on puhujiakin! sitykscstani tulcc
chka miclccn, ctta jos kcrran on lahcs lukcmattomia puhctaidon ikaan
kuin muotoja ja kuvioita, jotka ovat muodoltaan crilaisia mutta omassa
lajissaan yhta arvostcttuja, niita ci voida kchittaa samoilla ohjcilla ja
samalla opctuksclla.
. Nain ci olc, mutta nuoria ihmisia kouluttavicn ja kasvattavicn on
kyllakin kiinnitcttava tarkasti huomiota hcista kunkin luontaisiin tai
pumuksiin. nhan nahty, kuinka samasta koulusta, jonka johdossa on
alan ctcvimpia mcstarcita ja opcttajia, on tullut kcskcnaan aivan crilaisia
oppilaita, ja kuitcnkin hc kaikki ovat loistavia, koska opcttajan antama
opctus on mukautcttu kunkin oppilaan omicn kykyjcn mukaan.
6. Tasta chka tunnctuin csimcrkki on (jos sivuutammc muut alat),
kuinka ylivcrtaincn puhctaidon opcttaja !sokratcs sanoi tavannccnsa
kayttaa loroksccn kannuksia, Tcopompoksccn puolcstaan suitsia.
Richakasta ja sananvalinnoissaan uskaliasta Tcopomposta han hillitsi,
cparoivaa ja lahcs pclokasta lorosta puolcstaan innosti. Han ci siis tch
nyt hcista samankaltaisia, vaan toisccn lisasi jotain ja toiscsta hioi jotain
pois vahvistaaksccn kummankin synnynnaisia ominaisuuksia.
a . v u n u , ~ s : ~
,. Tallaincn johdanto oli tarpccn, jotta ymmartaisittc minun noudat
tclcvan itscani cnitcn micllyttavaa puhctyylia, mikali jaljcmpana puhu
mani ci olc kaikilta osin oman makunnc ja tcista kunkin suosiman
puhctyylin mukaista.
PUHN A! N! STN TYYL! LL! NN MUKKAAM! NN
l ! SPS! T!
Puhujan on siis puhuttava aincistosta, jota Antonius sclvitti, ja csitcttava
sc tictylla tavalla. Mikapa on parcmpi tapa puhua kasittclcn puhccn
varsinaista csittamista myohcmmin kuin puhua hyvaa latinaa sclkcasti
ja clcgantisti, kulloiscnkin aihccn mukaan ja siihcn sopivasti:
. Mita tulcc kahtccn cnsin mainittuun cdcllytyksccn, cn usko, ctta
minun odotctaan antavan ohjcita puhtaasta ja sclkcasta kiclcsta, silla
cmmchan yrita opcttaa kaunopuhcisuutta ihmiscllc, joka ci osaa puhua!
mmcka voi cdcllyttaa puhujan puhuvan clcgantisti, jos han ci osaa
puhua hyvaa latinaa, tai hcrattavan puhccllaan kuulijoidcn ihailua, jos
nama civat ymmarra hancn puhcttaan. Jatan siis kasittclcmatta nama
kaksi valttamatonta, joskin hclposti opittavaa ominaisuutta, joista toincn
opitaan kirjallisuudcsta ja lapscna alkcisopctukscssa ja toista kaytctaan,
jotta ymmarrcttaisiin, mita sanotaan. Nc ovat puhctaidon valttamatto
mia cdcllytyksia mutta samalla vahimmaisvaatimuksia.
. Tyylikkaan puhctavan voi kylla hioa huippuunsa pcrchtymalla alan
kirjallisuutccn, ja sita voi kartuttaa lukcmalla puhujia ja runoilijoita.
ntisaikojcn kirjoittajat civat vicla osanncct kaunistaa kirjoituksiaan
tyylilliscsti, mutta hcilla kaikilla oli lahcs loistava ilmaisutapa. Niinpa
sc, joka tottui hcidan kiclcnkayttoonsa, ci osannut cnaa ilmaista itscaan
muutoin kuin hyvalla latinalla, vaikka olisi halunnutkin. Kaytosta jo
poistuncita sanoja on kuitcnkin syyta kayttaa vain joskus harvoin saastc
a a v u n u , ~ s : ~
liaasti ja cstccttisista syista, kutcn jaljcmpana osoitan. Jos joku on innok
kaasti ja pitkajantciscsti pancutunut vanhoihin kirjoituksiin, han pystyy
tavanomaisiakin sanoja kayttacssaan valitscmaan niista oivallisimmat.
c. \oidakscmmc puhua hyvaa latinaa mcidan on cnsiksikin huolchdit
tava siita, ctta kaytammc sanoja, joita kcncllakaan ci olc syyta moittia, ja
noudatammc sijamuotoja, aikamuotoja, sukua ja lukua, jotta puhccsta ci
tulisi sckava cika sanojcn taivutus olisi cpamukaista tai nurinkurista. Pu
hujan on myos saadcltava aantamystaan, hcngitystaan ja aancnsavyaan.
.. Aantcita ci saa lausua tccnnaiscsti cika cpasclvasti ja huolimatto
masti, civatka sanat saa tulla ulos suusta surkcina ja voimattomina, mutta
ci niita liioin saa lausua puhkuvan mahtipontiscsti, mclkcinpa puuskut
tacn. Aancsta cn sano vicla mitaan puhccn csittamisccn liittyvaa, vaan
puhun siita, mika minusta liittyy itsc puhumisccn. Kaikkihan haluavat
valttaa ticttyja virhcita, kutcn vclttoa tai naismaista tai mclkcinpa sic
tamattoman cpasointuista ja sarahtavaa aanta.
a. rasta vikaa jotkut sita vastoin tavoittclcvat aivan tarkoituksclli
scsti: maalaincn ja talonpoikaincn puhctyyli vichattaa monia, koska sc
saa puhccn kalskahtamaan arkaaisclta. Sinun, Catulus, ystavasi Lucius
Cotta tuntuu miclcllaan kayttavan karkcaa aantamysta ja maalaismaista
aancnsavya: han otaksuu saavansa puhccnsa vaikuttamaan arkaaisclta,
jos sc on oikcin talonpoikaista. Minua sita vastoin vichattaa aancnsavysi
ja tarkka aantamykscsi, cnka puutu nyt sanankayttoon, vaikka sc onkin
paaasia. Sc saavutctaan tcorian avulla, sita voi oppia lukcmalla kirjal
lisuutta ja vahvistaa jatkuvalla lukcmisclla ja puhumisclla. Puhun nyt
micllyttavasta aantamykscsta, joka oli Krcikassa attikalaistcn alaa ja lati
nan kiclcn osalta oman suurkaupunkimmc ominaispiirrc.
. Atccnassahan atccnalaistcn itscnsa opillincn sivistys on jo aikaa sit
tcn hiipunut. Kaupunkiin on jaanyt ainoastaan opintojcn kcskuspaikka,
a v u n u , ~ s : ~
mutta civat sita kayta scn omat kansalaisct vaan vicrasmaalaisct, joita
kichtoo kaupungin nimi ja arvovalta. Kuka hyvansa oppimaton atcc
nalaincn ylittaisi kuitcnkin vaivatta aasialaistyylin oppincimmatkin
cdustajat, ci kayttamillaan sanoilla vaan aancnkaytollaan, cika suinkaan
virhccttomalla kiclclla vaan micllyttavalla puhctavallaan. Roomalaisct
harrastavat kirjallisuutta vahcmman kuin muut Rooman ulkopuolclla
asuvat latinaa puhuvat, mutta scllaisctkin tuntcmannc roomalaisct, joilla
ci olc minkaanlaista kirjallista sivistysta, ylittaisivat hclposti juuri talla
tiiviilla aantamyksclla ja korostuksclla Quintus \alcrius Soranukscn,
sivistyncimman kaikista latinaa puhuvista michista.
. Koska siis on tictynlaincn Rooman kaupungillc ja scn asukkaillc
tyypillincn puhctapa, jossa ci olc mitaan, mika voisi arsyttaa tai tuntua
vastcnmiclisclta, mita voisi moittia tai mika kuulostaisi tai haiskahtaisi
vicraalta, noudattakaammc sita ja oppikaammc valttamaan yhta hyvin
maalaismaista karkcutta kuin vicrasta aantamystakin.
. Arkaaincn aantamys sailyy turmcltumattomana hclpommin naisilla,
koska nama civat olc tottuncct puhumaan kovin monicn ihmistcn kanssa
ja sailyttavat sitcn koko ikansa lapscna oppimansa puhctavan. Kuunncl
lcssani anoppini Laclian puhuvan minusta tuntuukin kuin kuuntclisin
Plautusta tai Nacviusta. Hancn aancnsa sointi on niin tccskcntclcmaton
ja yksinkcrtaincn, cttci siita ilmcnc minkaanlaista hicnostclua tai jaljittc
lya. Paattclcn siita hancn isansa ja csivanhcmpansa puhunccn juuri sitcn
cli ci karhcasti, kutcn kcrroin Cottasta, cika lavcasti, maalaismaiscsti ja
suu ammollaan aantacn, vaan tiiviisti, tasaiscsti ja kcvcasti.
6. Siksi ystavammc Cotta, jonka lavcaa aantamysta sina, Sulpicius,
taman tasta jaljittclct korvaamalla i:n crityiscn avoimclla c:lla, tuntuu
kin minusta jaljittclcvan pcltotyolaisia cika mcnncidcn aikojcn puhujia!
Sulpicius nauroi, ja Crassus jatkoi: Kun kcrran halusittc minun puhu
van, saattc kuulla jonkin huomautukscn myos omista puuttcistannc.
a v u n u , ~ s : ~
Kunpa saisimmckin! Sulpicius huudahti, juuri sita haluammc! Ja
uskon mcidan scn ansiosta paascvan jo tanaan monista vioistammc.
,. Crassus sanoi: n tosin voi arvostclla sinua, Sulpicius, laittamatta
likoon itscanikin, koska Antoniukscn mukaan muistutat huomattavasti
minua. Sulpicius: \oit kylla, silla Antonius kchotti jaljittclcmaan kun
kin puhujan vahvoja puolia, mutta pclkaan pahoin, ctta olcn omaksunut
sinulta ainoastaan jalanpolkcmiscn ja mahdolliscsti jonkin harvan sanan
ja clccn. Crassus jatkoi: n siis arvostclc minulta omaksumiasi piir
tcita, jotta cn joutuisi nauramaan itscllcnikin olct kuitcnkin omaksu
nut minulta paljon cncmman piirtcita ja nc ovat lcimalliscmpia kuin itsc
sanot. Huomautan sinullc sita vastoin scllaisista puuttcista, jotka ovat
joko juuri sinullc ominaisia tai pcraisin jonkun toiscn jaljittclcmiscsta,
jos siihcn vain tarjoutuu tilaisuus.
. \oimmc siis aivan rauhassa sivuuttaa hyvaa latinan kiclta koskcvat
ohjcct, jotka opitaan alkcisopctukscssa. Niita voidaan pitaa ylla tutustu
malla kirjallisuutccn tai kayttamalla kodin piirissa jokapaivaista puhc
tapaa ja vahvistaa lukcmalla mcnncidcn aikojcn puhujia ja runoilijoita.
n viivy pitkaan toiscnkaan kohdan parissa cli scn kasittclcmiscssa, mita
kcinoja voimmc kayttaa saadakscmmc asiastammc ymmarrcttavan.
. nhan paivansclvaa, ctta puhcttammc ymmarrctaan, jos puhummc
virhcctonta latinaa, kaytammc ylciscsti kaytossa olcvia sanoja, jotka tar
koittavat tasmallccn sita mita haluammc osoittaa ja kuvailla, valtammc
kaksisclittcisyyksia sananvalinnoissa ja tyylissa, cmmc kayta liian pit
kia virkkcita cmmcka pitkita liikaa muilta aloilta lainattuja mctalori
sia ilmauksia, cmmc pilko lauscita tai kayta nurinkurisia aikamuotoja
cmmcka sckoita pcrsoonamuotoja ja noudatammc sclkcaa jarjcstysta.
Koko asia on varsin yksinkcrtaincn, ja onkin mcrkillista, ctta asian
ajajan puhccsta on uscin vaikcampi paasta jyvallc kuin jos asiakas itsc
puhuisi asiastaan!
a v u n u , ~ s : ~
c. Mcidan puhujicn hoidcttavaksi tapauksiaan uskovat ihmisct antavat
mcillc tavalliscsti itsc tictoa asiastaan niin kiitcttavasti, cttci sclkcampaa
csitysta voi toivoa. Sita vastoin hcti kun Fuus tai ikatovcrinnc Pom
ponius alkaa kasitclla samoja asioita, cn pysty ymmartamaan lahcskaan
yhta hyvin, cllcn pinnista tarkkaavaisuuttani aarimmillccn. Hcidan
puhccnsa on niin sckavaa ja sckasortoista, cttci siina olc paata cika han
taa, ja hcidan kayttamansa sanat ovat kovin kaukana normaalista kiclcn
kaytosta ja niita on tuhkatihcassa. Puhccn pitaisi valaista asioita, mutta
sc pcittaakin nc cpasclvyytccn ja hamaryytccn, jolloin tuntuu silta, kuin
hcidan sanottavansa jaisi hcidan oman molyamiscnsa allc.
.. Jos kuitcnkin sopii, siirryn muihin aihcisiin, joskin vicla hicman vas
tcnmicliscmpiin, koska nama ajatuksct ovat toivoakscni ainakin tcista
vanhimpicn miclcsta ikavia ja tympcita. No nacthan, kuinka kiinnos
tukscmmc on toisaalla, huudahti Antonius, kun pystyt saamaan mci
dat puhun nyt omasta puolcstani jattamaan kaikki muut toimct ja
scuraamaan ja kuuntclcmaan sinua! Niin hicnosti puhut koruttomista,
niin rikkaasti kuivistakin asioista, ja luot ikaan kuin uudcnlaista puhctta
ylciscsti tunnctuistakin asioista.
a. Crassus vastasi: \astikaan lapikaymani tai pikcmminkin lahcs
sivuuttamani kaksi osaa cli korrckti kiclcnkaytto ja sclkca ilmaisu ovat,
Antonius, hclppoja. Jaljclla olcvat osat sita vastoin ovat tarkcita, moni
mutkaisia, vaihtclcvia ja vaativia. Yksinomaan niidcn varassa on, hcrat
taako puhujan aly ihailua ja ihaillaanko hancn kaunopuhcisuuttaan.
ihan kctaan puhujaa olc koskaan ihailtu siksi, ctta han puhuu virhcc
tonta latinaa, mutta painvastaiscssa tapaukscssa puhujaa naurctaan cika
pidcta puhujana, cipa cdcs normaalina ihmiscna. Kukaan ci ylista puhu
jaa, joka puhuu niin, ctta kuulijat ymmartavat, mita han sanoo, mutta
scllaista halvcksitaan, joka ci pysty cdcs siihcn.
a 6 v u n u , ~ s : ~
. Millaincn puhuja sittcn saa ylcison variscmaan: Millaista puhujaa
sc scuraa ihailusta mykkana: Millaincn irrottaa suosionosoituksia: Kcta
pidctaan ikaan kuin jumalana ihmistcn joukossa: Puhujaa, jonka puhc
on sclkcaa ja hyvin jascnncltya, runsasta ja kirkasta niin sisallon kuin
sanojcnkin osalta ja joka saa puhccsccnsa lahcs runolliscn rytmin ja
poljcnnon. Tata tarkoitan koristccllisclla puhumisclla. Tapahtumicn ja
hcnkiloidcn arvon mukaiscsti sanansa sovittava puhuja hallitscc kiitct
tavasti tilantccsccn sopivaksi ja sopusointuiscksi kutsumani tyylin.
. Antonius totcsi, cttci olc vicla tahan mcnncssa tallaisia puhujia nah
nytkaan, ja vaitti ainoastaan hcidan ansaitscvan kaunopuhciscn puhujan
nimitykscn. Siksi kchotankin tcita naurcskclcmaan ja ylcnkatsomaan
kaikkia, jotka kuvittclcvat, ctta naidcn niin kutsuttujcn rcctoricn ohjci
siin sisaltyisi koko puhctaidon tictamys. Hc civat olc vicla kunnolla
kasittancctkaan, minka roolin ovat ottancct ja milla alalla toimivat.
Todclliscn puhujan on tutkittava asioita, kuunncltava, lucttava, pohdis
kcltava ja kasitcltava kaikkia ihmisclaman nakokohtia, koska nc ovat
hancn ominta alaansa ja hancn toimintansa matcriaalia.
. Kaunopuhcisuus on itsc asiassa yksi suurimmista hyvcista, ja vaikka
kaikki hyvcct ovat kcskcnaan samanlaisia ja samanarvoisia, voi jonkin
hyvccn ilmcncmismuoto olla toista kauniimpi ja mcrkittavampi. Sama
patcc kaunopuhcisuutccnkin: siihcn kuuluu ylcisluontoista tictamysta,
jossa kuvaillaan tuntcita ja ajatuksia sanoin ja pystytaan sysaamaan
kuulijoita haluttuun suuntaan. Mita suurcmpi tama voima on, sita tar
kcampaa on yhdistaa sc rchcllisyytccn ja syvallisccn viisautccn, silla jos
opctammc puhctaitoa ihmisillc, joilla ci naita hyvcita olc, cmmc tcc
hcista puhujia, vaan tavallaan annammc ascita jarjcttomicn kasiin.
a , v u n u , ~ s : ~
KAUNPUH! SUUN JA F! LSF! AN SUHTSTA
6. ntisaikojcn krcikkalaisct kutsuivat tallaista pohdiskclu ja csitys
mcnctclmaa viisaudcksi, ja sita cdustivat scllaisct michct kuin Lykurgos,
Pittakos ja Solon. Samoin mcilla on ollut omat Coruncaniukscmmc,
Fabriciukscmmc, Catommc ja Scipiommc, jotka civat chka ollcct yhta
oppincita kuin krcikkalaisct, mutta samantapaista hcngcnpaloa ja maara
tictoisuutta hcilla kylla oli. Jotkut toisct, kutcn Pythagoras, cmokritos
ja Anaksagoras, olivat yhta viisaita, mutta hcilla oli crilaincn nakcmys
claman tarkoitukscsta. Hc tavoittclivat lcpoa ja rauhaa, jattivat julkiscn
claman ja omistautuivat kokonaan luonnonlosoallc. Tallaincn claman
tyyli vichatti monia uscampiakin kuin valtioillc olisi ollut hyodyksi!
rauhallisuutcnsa ja tictccn harjoittamiscsta saadun miclihyvan vuoksi,
jota suloiscmpaa nautintoa ihmincn ci voi kokca.
,. Taman joutilaan ja vapaan ajan ansiosta alykkaat michct omistau
tuivat tallaiscllc harrastukscllc. Nama oppincct, joilla oli ylcnpalttiscsti
vapaata aikaa ja luovaa alya, katsoivat vclvollisuudcksccn ulottaa tutki
mukscnsa ja ticdonhakunsa paljon pidcmmallc kuin olisi ollut tarpccn
kaan. \arhaisina aikoina sama oppi ilmciscsti opctti scka clamaan oikcin
ctta puhumaan hyvin cli samat michct opcttivat niin hyvan claman
kuin puhctaidonkin pcrustcita. Tasta on hyvana csimcrkkina Homcrok
sclla Foiniks, joka kcrtoo Akhillcukscn isan Pclcukscn antanccn hanct
Akhillcukscllc asctovcriksi, jotta han tckisi tasta jalon ncuvoon, jaksa
van toimccn.
.

. Jatkuvaan ja jokapaivaisccn tyohon tottuncct ihmisct pclaavat palloa,
hcittavat noppaa tai kcksivat itscllccn jonkin aivan uudcn pclin vapaa
ajallaan tai kun civat voi tchda tyotaan vaikkapa myrskyn takia. Samoin
nama michct joko olosuhtcidcn pakosta tai omasta vapaasta tahdostaan
!
Homcros, Ilias !X, . Suomcnnos tto Mannincn.
a v u n u , ~ s : ~
victtivat lomaa julkisista tchtavista kuin tyosta ikaan ja omistautuivat
kokonaan kuka runoudcllc, kuka gcomctriallc, kuka taas musiikillc. Toi
sct taas, kutcn dialcktikot, kchittivat kokonaan uudcn kiinnostukscn
kohtccn ja huvin scka victtivat kaikcn aikansa ja koko clamansa naidcn
kchittclcmicnsa oppicn parissa voidaksccn muovata nuorukaistcn mic
lia inhimillisyytccn ja hyvccsccn.
. Monct oppincct, kutcn Tcmistoklcs, Pcriklcs ja Tcramcncs, oli
vat kuitcnkin huomattavassa ascmassa niin viisaidcn tckojcnsa kuin
puhcidcnsakin (joita ci cdcs voi crottaa toisistaan) ansiosta. Gorgias,
Trasymakhos ja !sokratcs taas civat itsc toimincct julkisissa tchtavissa
mutta kuitcnkin opcttivat tamantyyppista viisautta. Jotkut taas olivat
kylla itsc varsin oppincita ja alykkaita mutta kavahtivat politiikkaa ja
julkista toimintaa jonkinlaiscsta pcriaattccsta scka vastustivat ja ylcn
katsoivat tallaista kaunopuhcisuudcn harjoittamista.
SKRATS JA HANN SURAAJANSA
6c. Tallaistcn losocn cnsimmaincn ja huomattavin cdustaja oli Sok
ratcs. Han oli kaikkicn oppincidcn ja koko Krcikan mukaan niin viisas,
tcravaalyincn, tyylikas ja pcrustccllincn ilmaisultaan scka myos kauno
puhcincn, monipuolincn ja vuolassanaincn, mita asiaa sittcn kasittclikin,
ctta mcni kaikkicn sivistyncidcn ja koko Krcikan todistukscn mukaan
vaivatta kaikkicn cdcllc. Sokratcs vci taman yhtcisnimitykscn niilta mic
hilta, jotka kasittclivat ja opcttivat naita samoja asioita kuin mckin nyt
kasittclcmmc. Hcita nact kutsuttiin yhdclla ainoalla nimclla, koska kaik
kicn vapaidcn tictcidcn tutkimusta ja harjoittamista nimitcttiin loso
aksi. Sokratcs crotti vaittclyissaan viisaasti ajattclcmiscn ja tyylikkaasti
puhumiscn taidot toisistaan, vaikka nc liittyvat kiintcasti yhtccn. Platon
on tchnyt kirjoituksissaan Sokratccn ncroudcsta ja moncnlaisista vaittc
lyista kuolcmattomia, tamahan ci itsc jattanyt jalkccnsa kirjoituksia.
a v u n u , ~ s : ~
6.. Kiclcn ja ajattclun valilla on siita lahticn vallinnut craanlaincn
jarjcton, turha ja pahcksuttavakin cripura, kun yhdct opcttajat opct
tavat ajattclcmaan oikcin, toisct taas puhumaan hyvin. Sokratccsta
sai alkunsa monta cri koulukuntaa, koska kukin oppilas omaksui cri
aincksia hancn crilaisista, ristiriitaisista ja joka suuntaan ronsyilcvista
puhcistaan. Sitcn syntyi craanlaisia kcskcnaan crimiclisia pcrhckun
tia, jotka olivat aivan crilaisia ja ctaalla toisistaan, vaikka kaikki nama
losot halusivatkin itscaan kutsuttavan sokratcslaisiksi ja pitivat itsc
aan scllaisina.
6a. nsiksikin Aristotclcs ja Kscnokratcs saivat opctusta itsc Platonilta,
ja hcista toincn antoi nimcn pcripatcctikoillc, toincn taas Akatcmiallc.
Sittcmmin Antisthcnccn ajattclusta ammcnsivat cnsin kyynikot, jotka
olivat Sokratccn puhcissa micltyncita cnncn kaikkca karsivallisyydcn ja
miclcnlujuudcn tccmoihin, ja hcidan jalkccnsa tulivat stoalaisct. Kyrc
nclaistcn koulukunta sai myohcmmin alkunsa Aristippokscsta, jota
kiinnostivat cnitcn nautintoa kasittclcvat vaittclyt. Aristippos ja hancn
scuraajansa puolustivat avoimcsti koulukuntaansa, kun taas nc, jotka
nykyaan pitavat aistinautintoa kaikcn mittana, tckcvat scn hiukan aras
tclcvammin. Nain hc civat pysty vaalimaan hyvctta, jota civat ylcnkatso,
civatka puolustamaan aistinautintoa, jota haluavat vaalia. ntisaikoina
oli muitakin losokoulukuntia, jotka lahcs kaikki kutsuivat itscaan
sokratcslaisiksi, kutcn crctrialaisct, crilloslaisct, mcgaralaisct ja pyrrho
nilaisct. dclla mainitut koulukunnat ovat kuitcnkin jo aikoja sittcn
hajottancct ja nujcrtancct nc ylivoimallaan ja vaittclytaidollaan.
6. Yha olcmassa olcvista losokoulukunnista sc, joka on ottanut
tunnukscksccn nautinnon puolustamiscn, saattaa kylla jostakusta tun
tua oikcalta, mutta sc on varsin kaukana michcsta, jota nyt ctsimmc ja
jonka haluaisimmc olcvan poliittincn suunnannayttaja, kansakunnan
hallitscmiscn johtaja scka viisaudcn ja kaunopuhcisuudcn paacdustaja
scnaatissa, kansankokoukscssa ja julkisissa oikcudcnkaynncissa. mmc
a c v u n u , ~ s : ~
kuitcnkaan halua mitcnkaan loukata tata losoan suuntausta,
.
silla ci
sita suinkaan haadcta paikalta, jonka sc miclii vallata. Lcpailkoon sc
vain puistikoissaan missa haluaa, pchmcasti makaillcn ja kutsucn mcita
vichkosti pois puhujalavalta, oikcudcnkaynncista ja kuuriasta mika on
chka ihan viisastakin tassa valtiolliscssa tilantccssa.
6. n kuitcnkaan nyt kysy, mika losoncn suuntaus on lahimpana
totuutta, vaan mika liittyy lahcisimmin juuri puhujaan. Jattakaammc
siksi cpikurolaisct ilman mitaan solvauksia ovathan hc kunnon michia
ja onncllisiakin, koskapa itsc uskovat niin. Kchottakaammc hcita vain
pitamaan oppinsa hiljaa itscllaan kuin mystccrin ikaan, vaikka sc olisikin
lahimpana totuutta, silla hcidan mukaansa viisaan ci pida toimia julki
sissa tchtavissa. Jos hc saisivat mcidat ja kaikki ylimyspuoluccn jascnct
vakuuttunciksi tasta, hc civat pystyisi cnaa itsckaan clamaan joutilaina,
mika kuitcnkin on hcidan ihantccnsa.
6. Stoalaisiakaan cn moiti vahaakaan, vaan annan hcidan olla aivan
rauhassa cnka pclkaa hcidan vihaansa, koska hchan civat pysty lain
kaan vihastumaan. !tsc asiassa jopa kiitan hcita, silla ainoina kaikista
juuri hc ovat sanoncct kaunopuhcisuudcn olcvan hyvc ja ilmcntavan
viisautta. Joka tapaukscssa hcissa on cras piirrc, joka ci alkuunkaan
sovi yhtccn nyt tavoittclcmammc ihanncpuhujan kanssa: hc vaittavat,
ctta kaikki, jotka civat olc viisaita, ovat orjia, rosvoja, valtion vihollisia
ja miclipuolia, mutta totcavat samalla, cttci kukaan ihmincn olc viisas.
nhan taysin miclctonta uskoa kansankokoukscn, scnaatin istunnon tai
minka hyvansa ihmistcn kokoontumiscn jarjcstamincn scllaiscllc, joka
ci pida kctaan lasnaolijoista jarjclliscna, taysiarvoiscna kansalaiscna ja
vapaana michcna!
!
pikurolaisuus.
a . v u n u , ~ s : ~
66. Stoalaistcn puhctyyli saattaa kylla olla tasmallincn ja osuva, mutta
puhujan kannalta sc on kuivakka ja cpatavallincn, kansan korviin sc taas
on vicras, cpasclva, tyhja, niukka ja joka tapaukscssa scllaincn, cttci sita
mitcnkaan voi kayttaa tavallisillc ihmisillc puhuttacssa. Hcilla on aivan
crilaincn nakcmys hyvasta ja pahasta kuin muilla ihmisilla tai parcm
minkin kansoilla, ja myos kunnialla, hapcalla, palkitscmisclla ja rankai
scmisclla on hcillc cri mcrkitys. Tahan yhtcytccn ci kuulu sc, ovatko hc
oikcassa vai vaarassa, mutta jos noudatammc hcidan opctuksiaan, cmmc
pysty sclvittamaan mitaan asiaa puhumalla.
6,. Jaljclla ovat pcripatcctikot ja akatcmialaisct. Akatcmialaisilla on yksi
ainoa nimi mutta sc kattaa kaksi cri suuntausta. Platonin sisarcnpoika
Spcusippos, Platonin oppilas Kscnokratcs ja taman oppilaat Polcmon
ja Krantor civat missaan suhtccssa juurikaan cronncct Aristotclccsta,
joka niin ikaan oli ollut Platonin oppilas. Hc civat tosin yltancct samallc
tasollc kiclclliscn ilmaisunsa rikkaudcssa ja vaihtclcvuudcssa. tcnkin
Polcmonin oppilas Arkcsilaos omaksui Platonin kirjoituksista ja Sok
ratccn kcskustcluista lahinna scn nakcmykscn, ctta aistit tai micli civat
voi havaita mitaan varmaa. Arkcsilaokscn sanotaan puhunccn hyvin
micllyttavasti, ylcnkatsonccn kaikkia aisticn ja miclcn tckcmia arvioita
ja ottanccn cnsimmaiscna tavaksccn olla paljastamatta omia ajatuksiaan
ja scn sijaan kumota muidcn kcskustclijoidcn miclipitcita. Tama mcnc
tclma tosin oli varsin sokratcslaincn.
6. Arkcsilaokscsta sai alkunsa uudcmpi akatcmia, jossa Karncadcs
crottui muista jumalaiscn nopcalla jarjcnjuoksullaan ja rikkaalla ilmaisu
tavallaan. Tutustuin moniin hancn oppilaisiinsa Atccnassa mutta pys
tyn kchumaan vain kahta luotcttavaa csikuvaa: appcni Scacvola kuuntcli
hanta nuorcna Roomassa, ja ystavani Quintus Mctcllus (Luciukscn
poika), maincikas mics, kcrtoi kuunncllccnsa nuorcna Atccnassa moncn
paivan ajan tuolloin jo vanhuudcnhcikkoa Karncadcsta.
a a v u n u , ~ s : ~
6. Tasta taas scurasi, ctta samalta ikaan kuin viisaudcn vuorcn
harjantcclta juontuvat ajatussuuntauksct criytyivat, vahan samaan
tapaan kuin Apcnniincilta lahtcvat joct haarautuvat: losot virtasi
vat krcikkalaisccn, runsaasti satamapaikkoja tarjoavaan Joonianmcrccn,
puhujat puolcstaan paatyivat barbaarisccn, karikkoisccn ja vaarallisccn
Tyrrhcnanmcrccn, missa itsc dysscuskin cksyi.
,c. Jos siis tyydyttc tallaisccn kaunopuhcisuutccn ja tallaisccn puhujaan
ja jos arvclcttc scn oppimaaran riittavan, mita nuo rctoriikan alan tcorcc
tikot opcttavat (minka Antonius muutcn sclitti paljon hcita vivahtcik
kaammin ja vuolassanaiscmmin), cli jos siis tyydyttc naihin opctuksiin
ja lisaksi niihin, jotka halusittc minun antavan, haadattc kylla puhujan
valtaisan laajalta kcntalta kovin ahtaisiin ympyroihin. Puhujan kuuluu
tictaa, ctta pitaa kiistaa syytokscn aihccna olcva asia, tai, jos sc ci olc
mahdollista, osoittaa, ctta syytctyn toiminta on ollut oikcutcttua, jon
kun toiscn syyta, scurausta karsitysta vaaryydcsta, vaistamatonta, lain
mukaista tai ci ainakaan lainvastaista, ctta syytckohta on vaara tai ctta
asiassa ci toimita niin kuin lakicn mukaan pitaisi.
,.. Jos taas haluattc jaljitclla mcnncidcn aikojcn Pcriklcsta tai cmosthc
ncsta (joka on mcillc tutumpi lukuistcn kirjoitustcnsa ansiosta) ja jos
olcttc micltyncct taydclliscn puhujan loistavaan ja crinomaisccn csi
kuvaan, tcidan on omaksuttava joko Karncadccn uudcmpi tai Aristotc
lccn varhaiscmpi puhcvoima.
,a. Kutcn sanoin, mcnncidcn aikojcn losot aina Sokratcchcn saakka
yhdistivat puhctaitoon kaikkinaiscn ihmistcn tapoja, clamanmcnoa, hy
vcita ja politiikkaa koskcvan tictamykscn. Sokratcs crotti myohcmmin
toisistaan kaunopuhcisct ja oppincct, ja samoin tckivat sittcmmin kaikki
sokratcslaisct losot. Filosot alkoivat ylcnkatsoa puhctaitoa ja puhu
jat viisautta, civatka kummatkaan kajonncct toiscn alaan, cllcivat sittcn
lainanncct jotain. Jos hc olisivat halunncct pysya vanhassa liitossaan, hc
a v u n u , ~ s : ~
olisivat voincct yhdcssa ammcntaa yhdcsta ja samasta lahtccsta.
,. ntisaikojcn ylipapit nimittivat uhritoimitustcn suurcn maaran
vuoksi kolmc crityista pappia pyhicn atcrioidcn taytantoonpanoa vartcn,
vaikka Numa Pompilius oli ascttanut nimcnomaan ylipapit hoitamaan
kisojcn aikaisct uhritoimituksct. Samoin sokratcslaisct losot loiton
sivat puhujat itscstaan ja crottivat nama yhtciscn losoan nimikkccn
yhtcydcsta, vaikka vanhan ajan viisaat olisivat halunncct puhumiscn ja
ajattclun valiscn crityisluontciscn liiton sailyvan.
PUHUJALL \ALTTAMATN LAAJA YL! SS! \! STYS
,. Kun asia on nain, pyydan antccksi omasta puolcstani ja pyydan,
ctta cttc luulisi minun puhuvan itscstani, vaan hyvasta puhujasta. Sain
nact poikaiassa opctusta isani suunnattoman innostukscn ansiosta ja
vcin Forumillc scn vcrran alya kuin katson itscllani olcvan, mika ci
chka olc niin paljon kuin tcista vaikuttaa. n voi vaittaa oppinccni
nyt kasittclcmiani asioita (jotka on opittava), koska ryhdyin kasittclc
maan julkisia oikcusjuttuja varhaiscmmin kuin kukaan muu ja haastoin
jo aavuotiaana oikcutccn craan tunnctun ja kaunopuhciscn michcn.
Koulunani oli Forum, opcttajanani Rooman kansan kaytannot, lait ja
saadoksct scka csiisicn pcrintcct.
,. lin kylla jonkin vcrran kiinnostunut tutustumaan naihin aloihin,
ja sainkin maistaa niita vahascn toimicssani kvcstorina Aasiassa. Tuol
loin tapasin sattumalta Antoniukscn mainitscman Mctrodorokscn, joka
oli suunnillccn minun ikaiscni ja toimi tuolloin Akatcmian rcctorina.
Siclta palatcssani opiskclin alaa hicman Atccnassakin, missa olisin vii
pynyt pidcmpaankin, cllcn olisi narkastynyt atccnalaisiin, kun nama
civat suostuncct toistamaan lcusiin mystccrcja, joihin saavuin kaksi
paivaa myohassa. Siksi sc, mita vaadin puhujalta, cli laaja ylcistictamys
a v u n u , ~ s : ~
ja alan asiantuntcmus, ci puhu omasta puolcstani vaan pikcmminkin
minua vastaan cnhan tarkastclc omia kykyjani vaan hyvan puhujan
kykyja! ja kaikkia noita naurcttavia rctoriikan opcttajia vastaan. Hchan
kasittclcvat kirjoituksissaan riitatapaustcn luokittclua scka puhccn joh
dantoja ja sclostuksia.
,6. Kaunopuhcisuudcn aihcpiiri on kuitcnkin niin laaja, ctta puhujan
on hallittava kaikkicn asioidcn, hyvcidcn, vclvollisuuksicn scka kaikkicn
ihmistcn tapoihin, micliin ja clamaan vaikuttavicn asioidcn alkupcra,
olcmus ja muutoksct. Kaunopuhcisuudcn piirissa maaritcllaan myos
tavat, lait ja oikcus, ohjataan valtiota scka pystytaan puhumaan tyylik
kaasti ja vuolassanaiscsti mita vain asiasta kuin asiasta.
,,. Toimin talla alalla parhaani mukaan sikali kuin alyni, kcskinkcrtaincn
sivistystasoni ja kaytanto sallivat, mutta cn jaa vaittclyssa juurikaan jal
kccn niista, jotka ovat clamassaan pancutuncct yksinomaan losoaan.
,. Mita scllaista ystavani Gaius \cllcius voisi vaittaa scn puolcsta, ctta
nautinto on ylin hyva, mita cn voisi halutcssani kaunopuhciscmmin
puolustaa tai kumota Antoniukscn csittamicn todistcidcn loytopaikko
jcn nojalla ja hyodyntamalla tottuncisuuttani puhumaan, jossa \cllcius
on kokcmaton mutta jota mcista jokaisclla kylla on: Mita scllaista Scx
tus Pompciukscn tai 8albukscn vcljcstcn kaltaisct stoalaisct tai ystavani
Marcus \igcllius, joka cli yhdcssa Panaitiokscn kanssa, muka pystyvat
sanomaan inhimilliscsta hyvccsta, ctta minun tai kcncnkaan tcista pitaisi
tuntca kcskustclussa alcmmuutta:
,. Filosoa ci olc muidcn oppialojcn kaltaincn. Kukapa pystyy lainkaan
toimimaan gcomctrian alalla, cllci olc saanut siina oppia: Tai musiikin
alalla: Scllaiscn hcnkilon on pidcttava suunsa kiinni tai hanta ci pidcta
taysjarkiscna. Filosoan kasittcct sita vastoin saadaan sclvillc tcravalla
alylla, tutkimalla, mika on kussakin asiassa todcnnakoista, ja sittcn
a v u n u , ~ s : ~
niita hiotaan harjaantuncclla kaunopuhcisuudclla. Sitcn tama tavallincn
puhujammc pystyy tavanomaiscn kokcmukscnsa nojalla hoykyttamaan
naita losolcja cika salli itscaan halvcksittavan ja ylcnkatsottavan, vaik
kci olc niin oppinut, joskin puhctaidossa harjaantunut onkin.
c. Miclcstani todcllincn ja taydcllincn puhuja, ainoa oikca puhuja pys
tyisi Aristotclccn tapaan puhumaan kaikista asioista puolcsta ja vastaan
scka csittamaan kussakin oikcudcnkaynnissa kaksi vastakkaista nakc
mysta Aristotclccn ohjcisiin tutustuttuaan tai kykcnisi Arkcsilaokscn
ja Karncadccn tapaan torjumaan minka hyvansa hancllc csitctyn asian
scka yhdistamaan tahan tcorccttisccn tictamyksccn ja kokcmuksccn
rctoriikan kaytannon ja kaunopuhciscn puhctavan. ika puhuja voi olla
tarpccksi ponnckas ja arvovaltaincn, cllci han olc saanut puhtia oikcus
istunnoista, cika kyllin hicnostunut ja viisas ilman monipuolista oppi
ncisuutta.
.. Annctaan siis tuon muinaiscn Koraksin hautoa pcsassaan poikasiaan,
.

jotka sittcn lcntavat tichcnsa inhottavalla, rasittavalla tavalla raakycn,
ja annctaan tuon jonkun Panlokscn raapustclla kaarcisiinsa tallaisia
mcrkittavia asioita aivan kuin olisi kysc lastcn lcikcista. Mc pyrimmc
kuvaamaan puhujan tchtavia ciliscssa ja tamanpaivaiscssa rajalliscssa
kcskustclussammc, kunhan vain tchdaan sclvaksi, ctta aihcpiiri on niin
laaja, ctta sc tuntuu kattavan kaikki losocn kirjat, joihin kukaan noista
krcikkalaisista rcctorcista ci olc koskcnutkaan.
a. Catulus huomautti: ipa ihmc, Crassus, ctta puhccssasi on niin
suurta ilmaisuvoimaa, suloutta ja vuolautta! nncn otaksuin sinun
puhuvan luonnostasi sitcn, ctta vaikutit minusta paitsi crinomaisclta
puhujalta myos valtavan viisaalta michclta. Nyt kasitan, ctta olctkin
aina pitanyt losoaan liittyvia asioita tarkcampina ja ammcntanut
!
Sanalcikki: krcikan kiclcn sana koraks tarkoittaa korppia.
a 6 v u n u , ~ s : ~
niista rikkaan ilmaisutapasi. Kun ajattclcn kaikkia clamanvaihcitasi ja
arvioin clamaasi ja toimintaasi, cn tosin pysty ymmartamaan, milloin
oikcin olct oppinut losoaa, ja ymmarran, cttct olc koskaan pancutu
nut liian intcnsiiviscsti taman alan opintoihin, opcttajiin ja kirjoihin.
nka pysty paattamaan, kumpaa hammastclisin cncmman: sitako, ctta
olct pystynyt kaikilta kiirciltasi tutustumaan noihin minullckin suosit
tclcmiisi apuncuvoihin, vai sita, ctta pystyt puhumaan noin, jos et olc
paassyt tutustumaan niihin!
. Crassus vastasi: nsiksikin haluaisin sinun ymmartavan, Catulus,
ctta puhucssani puhujasta ascnnoidun paljolti samalla tavalla, kuin jos
puhuisin nayttclijasta. \oisin vaittaa, cttci nayttclija pysty clchtimaan
kyllin hyvin, cllci olc saanut opctusta voimistclussa ja tanssissa. ika
minun tarvitsc olla cdcs nayttclija pystyakscni totcamaan taman, vaan
voisin yhta hyvin arvioida jotain muuta alaa jossain maarin patcvasti.
. Samoin puhun nyt tcidan kchotukscstannc puhujasta ja tictcnkin
taydclliscsta puhujasta, silla mita hyvansa alaa tai taitoa on aina tapana
lahcstya scn absoluuttiscssa ja taydclliscssa ilmcncmismuodossa. Jos
siis pidattc minua puhujana ja mclko hyvanakin scllaiscna, siis sanalla
sanocn hyvana puhujana, cn vaita vastaan, silla miksipa kursailcmaan:
Ticdan kylla, ctta minua pidctaan scllaiscna. Mutta vaikka asia olisi
kin niin, cn taatusti olc taydcllincn puhuja! !hmistcn kcskcn ci nact olc
mitaan vaikcampaa cika tarkcampaa asiaa cika mitaan, mika vaatisi laa
jcmpia pohjatictoja.
. Koska mcidan kuitcnkin on kcskustcltava puhujasta, minun on
chdottomasti puhuttava taydclliscsta puhujasta. n nact mahdotonta
kasittaa, millaincn ja kuinka suuri jonkin asian olcmus ja luonnc on,
cllci sita csitcta scn taydclliscssa ilmcncmismuodossa. Tunnustan kui
tcnkin, Catulus, cttcn nykyaan victa aikaani noidcn kirjojcn ja ihmistcn
parissa, cika minulla olc koskaan ollut crillista aikaa opiskcluun, kutcn
a , v u n u , ~ s : ~
aivan oikcin muistutitkin. lcn kayttanyt sivistykscni kartuttamisccn
scn vahaiscn ajan, jonka olcn nuoruusvuosinani ja oikcustoiminnasta
pitamillani lomilla pystynyt hyodyntamaan.
6. Jos kuitcnkin kysyt, Catulus, mita miclta olcn tasta oppialasta, cn
usko, ctta kukaan Forumilla, kuuriassa, oikcusjutuissa ja politiikassa
mcncstysta tavoittclcva alykas mics tarvitscc niin paljon aikaa, kuin
ovat varanncct itscllccn nc, jotka ovat kayttancct koko clamansa opis
kcluun. Kaikkiin aloihinhan patcc sc, ctta nc, jotka haluavat sovcltaa
niidcn oppcja kaytantoon, kasittclcvat asioita cri tavalla kuin nc, jotka
vain saavat niista suurta miclihyvaa civatka aiokaan tchda clamassaan
mitaan muuta. Tamakin gladiaattoricn opcttaja on jo varsin iakas mutta
harjoittclcc paivittain cika piittaa mistaan muusta. Quintus \clocius
sita vastoin oli oppinut taman alan jo nuorcna poikana ja koska han
sovcltui alallc hyvin ja oli oppinut scn taysin, hancsta tuli, kutcn Luci
lius mainitscc,
niin ctcva samnisoturi koulussa kuin olla voi ja mickkoinccn
kaikkia uhkaava.
Han kuitcnkin kaytti cncmman aikaa Forumilla toimimisccn, ysta
viinsa ja omaisuutccnsa. \alcrius taas lauloi joka paiva ja olikin nayttc
lija. Mitapa muuta hancn olisi pitanytkaan tchda:
,. Ystavani Numcrius Furius sita vastoin laulaa silloin, kun hanta huvit
taa. Han on pcrhccnpaa, kuuluu ritarisaatyyn ja oppi jo nuorcna poikana
scn, minka tarvitsi. Sama patcc myos tarkcimpiin aloihin. lcmmchan
nahncct Quintus Tubcronkin, todclla hyvcclliscn ja viisaan michcn,
totcuttavan craan loson oppcja paivin ja oin. Hancn cnonsa (Scipio)
Alricanukscn taas olisi ollut vaikca kuvitclla tckcvan scllaista, mutta
tckipa kuitcnkin. Nama asiat oppii hclposti, jos niita valikoi sopivassa
maarin, jos on luotcttava opcttaja ja jos itsc sovcltuu opiskcluun.
a v u n u , ~ s : ~
. Jos taas ci tcc clamassaan mitaan muuta, asioidcn jatkuva pohtimincn
ja tutkimincn synnyttaa alinomaa itscstaan jotain uutta, jota sittcn tut
kistcllaan laiskanpulskcan miclihyvan vallassa. Asioidcn luontccn tut
kimincn on loputon proscssi. Niidcn riittava tuntcmincn taas on varsin
hclppoa, jos vain kaytanto tukcc tcoriaa, jos vahankaan nahdaan vaivaa
ja jos muisti pitaa ja miclcnkiinto pysyy vircilla. ppimincn puolcstaan
on aina hauskaa csimcrkiksi nopanhciton tai pallopclin harjoittclu
mahdolliscsti myos siina tapaukscssa, cttcn cdistyisikaan siina. Jot
kut todclla taitavat tckijat tosin saavat pclista suurcmpaa iloa kuin asia
ansaitsisikaan, kutcn Titius pallopclista tai 8rulla noppapclista.
. Siksi kcncnkaan ci tarvitsc saikahtaa oppialojcn laajuutta scn pcrus
tcclla, ctta jotkut opiskclcvat vicla vanhanakin: nama ovat joko aloitta
ncct opiskclun vasta vanhoina, jatkancct opintojaan myohaisccn ikaan
saakka tai ovat vain kovin hitaita oppimaan. lcn sita miclta, ctta cllci
ihmincn pysty oppimaan jotain nopcasti, han ci pysty koskaan oppi
maan sita kunnolla.
c. No nyt ymmarran, mita haluat sanoa! huudahti Catulus, ja olcn
totta vickoon samaa miclta. Kasitan hyvin, ctta sinulla on ollut riittavasti
aikaa tutustua asioihin, joista puhut, koska olct niin innokas oppimaan.
Ajattclct siis cdcllccn, ctta puhun itscstani cnka puhctaidosta ylccnsa:
Crassus lausahti. Palatkaammc kuitcnkin nyt asiaan, jos sopii. Sopii
toki, vastasi Catulus.
PUHUJAN N PUHUTTA\A LGANT! ST! JA A! HSN
SP! \ALLA TA\ALLA
.. Crassus jatkoi: nta mihin sittcn pyrin tallaisclla pitkalla ja kaukaa
hactulla puhcclla: Minulla on vicla kasitcltavana kaksi osaa cli puhccn
tyylittcly ja koko puhctaidon taydcllistamincn. nsin mainittu cdcllyt
a v u n u , ~ s : ~
taa tyylikasta ilmaisutapaa, toincn taas sopivaa kiclcnkayttoa. Nama
kummatkin saavat aikaan, ctta puhccsta tulcc mahdollisimman micl
lyttava, sc vaikuttaa voimakkaasti kuulijoidcn ajatuksiin ja siina on run
saasti asiasisaltoa.
a. Mchan kaytammc oikcudcnkaynncissa tallaista riitaisaa, kitkcraa,
kansan miclipitcita myotailcvaa, vahapatoista ja kcrrassaan surkcaa
valincistoa. i noidcn rctoriikan opcttajiksi itscaan kutsuvicn opct
tama tyylikaan toisaalta olc juuri scn kummoiscmpi kuin kansan ja
Forumin tyyli. Tarvitscmmckin komcaa varustusta ja tarkasti valikoi
tuja, joka puolclta koottuja ja hankittuja aihcita, kutcn sinun, Cacsar,
on cnsi vuonna tchtava ja kutcn mina tcin toimicssani cdiilina, koska
katsoin, cttcn pysty tyydyttamaan ylcisoammc arkipaivaisilla ja maan
lahcisilla asioilla.
. Sanojcn valintaa, ascttclua ja virkkcidcn muodostamista koskcva
tcoria tai pclkka harjoittclu ilman tcoriaa on yksinkcrtaista. Aincisto
taas on hirvittavan laaja, civatka krcikkalaisctkaan cnaa kycnncct hal
litscmaan sita, ja samasta syysta mcidankin nuorukaiscmmc sita opis
kcllcssaan mclkcinpa vicraantuivat siita. Kahdcn viimc vuodcn aikana
on kuitcnkin ilmaantunut myos latinankiclisia jumalat varjclkoot!
rctoriikanopcttajia. lin itsc ccnsorina ollcssani lakkauttamassa tata
opctusta asctukscllani. Tama ci johtunut siita, ctta cn haluaisi nuortcn
micstcn alya tcroitcttavan kutcn jotkut vaittivat vaan painvastoin cn
halunnut, ctta sita tylsytcttaisiin ja vahvistcttaisiin sitcn hcidan hapca
mattomyyttaan.
. Tajusin kylla, ctta mita puuttcita krcikkalaisilla sittcn olikin, niin
hcilla oli paitsi kiclcllisct valmiudct myos jonkinlaincn tcorccttincn
oppijarjcstclma ja hyva ylcissivistys, ja ymmarsin, ctta nama uudct opct
tajat civat kycnncct opcttamaan nuorukaisillc mitaan muuta kuin royh
kcytta. Royhkcytta taas on scn itscnsa vuoksi pyrittava visusti valttamaan
a c v u n u , ~ s : ~
silloinkin, kun sc liittyy myontcisiin asioihin. Kun ainoastaan tata yhta
asiaa opctcttiin, ja kysccssa oli siis royhkcydcnopctuskoulu, katsoin ccn
sorin tchtavaksi huolchtia siita, cttci moincn lcviaisi laajcmmallc.
. n tosin arvioi ja ratkaisc naita asioita siina miclcssa, ctta haluaisin
valttamatta naita asioita, joista olcmmc kcskustcllcct, voitavan opcttaa
hiotulla latinan kiclclla. \oimmchan oman kiclcmmc avulla ja asioi
dcn luontccn ansiosta siirtaa krcikkalaistcn viisaudcn omiin kaytantoi
himmc ja tapoihimmc. Tarvitaan kuitcnkin sivistyncita michia, jollaisia
mcilla ci tahan mcnncssa olc ainakaan talla alalla ollut, ja jos joskus on,
hcidat on syyta ascttaa jopa krcikkalaistcnkin cdcllc.
6. Puhc saa cnsiksikin tyylia omasta ominaislajistaan ja ikaan kuin
varistaan ja mchustaan. Yksittaistcn jascntcn tchtava ci olc huolchtia
siita, ctta puhc on juhlallincn, micllyttava, sivistynyt, vapaallc michcllc
sopiva, ihailua hcrattava ja hicnostunut ja ctta siina on tarpccksi tun
nctta ja paatosta, vaan nama ominaisuudct koskcvat koko ruumista. Ja
jotta puhccssa olisi ikaan kuin sirotcltuna sanojcn ja ajatustcn kukkasia,
niidcn ci pida olla tasaiscsti lcvittyncina koko puhccsccn, vaan crottua
siita niin kuin kaunistukscksi asctcllut koristcct ja lyhdyt.
,. Puhujan on sitcn valittava puhctyyli, joka vangitscc tchokkaasti kuu
lijoidcn huomion ja joka ci ainoastaan viihdyta vaan viihdyttaa sitcn,
cttcivat kuulijat kyllaanny. taksun, cttci minun cnaa odotcta ncuvovan
tcita varomaan puhumasta kuivalla, sivistymattomalla, arkipaivaisclla tai
kuluncclla tavalla alynnc ja ikannckin jo vaativat minua puhumaan
jostain vaativammasta.
. n vaikca sanoa, miksi niin nopcasti loittoncmmc inhotcn ja kyl
laantyncina samoista asioista, jotka kuitcnkin sykahdyttavat aistcjammc
cnitcn ja liikuttavat niita cnsi nakcmalta voimakkaimmin. Kuinka paljon
upcammat ja vaihtclcvammat varit ovat uusissa maalauksissa kuin van
a . v u n u , ~ s : ~
hoissa! Mutta vaikka nc vangitscvat huomiommc hcti cnsi nakcmalta,
nc civat kuitcnkaan vichata mcita kovin kauan, kun sita vastoin ihas
tummc vanhojcn taulujcn karhcisiin ja kuluncisiin varisavyihin. Kuinka
paljon pchmcampia ja nautittavampia laulussa ovat trillit ja ylikorkcat
aanct kuin tasmallisct ja juhlavat aanct! Jos niita kuulcc liian uscin, nc
kuitcnkin arsyttavat yhta hyvin vakavamiclisia kuin suurta ylcisoakin.
. Sama voidaan havaita muidcnkin aisticn kohdalla: vaikuttaa silta,
ctta oikcin makcalta ja vakcvalta tuoksuvat voitcct vichattavat vahcm
man aikaa kuin hillitymmat ja ctta ihmisct arvostavat cncmman mullan
tuoksua kuin sahramin lcmua. Tuntoaistissakin on omat rajansa pch
mcydcllc ja kcvcydcllc. Kuinka nopcasti jopa aistcista nautinnollisin
ja makcallc alttcin makuaisti kyllastyy ja torjuu kaikcn ylcn makcan!
Kukapa pystyy kovin pitkaan nauttimaan makcasta ruoasta tai juo
masta: Niin syomisccn kuin juomisccnkin patcc sc saanto, ctta hclposti
miclihyvaa hcrattavicn aincidcn on vaikca tchda kyllaiscksi.
.cc. Ylin nautinto onkin kaikissa asioissa hyvin lahclla kyllastymista,
cika scn niin ollcn pitaisi hammastyttaa csitystaidossakaan: niin runoili
joihin kuin puhujiinkin patcc sc, ctta sopusointuincn, monivivahtcincn,
tyylikas ja aistikas runo tai proosa ci jaksa vichattaa pitkaan, vaikka sc
olisi maalattu loistavin varcin, cllci siina olc riittavasti taukoja ja vaih
tclua. Puhujan tai runoilijan koristccllisct kicmurat ja tccnnaisyys nar
kastyttavat hcrkcmmin, koska aistit kyllaantyvat liiallisccn arsytyksccn
luonnostaan, civat jarkcilyn pohjalta. Kirjoituksissa ja puhcissa kaunis
tcllut puuttcctkin havaitaan paitsi korvicn vicla suurcmmassa maarin
miclcn tckcman arvion pohjalta.
.c.. Ylciso saakin puolcstani huutaa minullc Hyva! tai Mahtavaa! niin
uscin kuin miclii, kunhan ci huuda liian uscin Upcaa!, Loistavaa!.
Haluaisin tosin ctta huudahdus parcmpaan ci pystyisi! kuultaisiin uscin.
Tallaincn puhccn ylcnpalttincn ihastclu ja ylistamincn saisi kuitcnkin
a a v u n u , ~ s : ~
pysya ikaan kuin varjossa ja syrjassa, jotta huomion kcskipistc nayttaisi
tulcvan csillc ja crottuvan.
.ca. Kun Roscius lausuu sakccn \iisas hyvccstaan palkaksi kunniaa
pyytaa, ctua vaan ci, han ci koskaan sacsta sanojaan millaan clcclla,
mihin tosin pystyisi, vaan jatkaa aivan tavallisclla aanclla, jotta voisi
scuraavassa sakccssa syoksya ctccnpain, naulita katsccnsa ja naytclla
ihmctysta ja hammastysta: \aan mita nacnkaan: Ascistcttu mics pyhat
paikat valtaa!. Toincn kuuluisa nayttclija lausuu: Mista apua ctsisin:.
Kuinka pchmcasti ja ponncttomasti, kuinka innottomasti han lausuu
kaan nama sanat! Han jatkaa: \oi isaa, voi isanmaata, voi Priamokscn
taloa!. Han ci voisi saada aikaan tallaista tunnckuohua, jos olisi cnsin
clchdinnallaan kuluttanut loppuun kaikcn puhtinsa. ivatka tata oival
tancct nayttclijat cnncn itsc runoilijoita ja savcltajia. Nama kummatkin
aloittavat hiljaisclla savylla, jota sittcn nostavat, laskcvat, lisaavat, vaih
tclcvat ja clavoittavat.
.c. Puhujankin puhctyylin tulcc olla tyylikas ja micllyttava cihan toi
sin voisi ollakaan! sitcn, ctta micllyttavyys on vakavaa ja juurcvaa cika
lcpcrtclcvaa ja aitclaa. \arsinaisct puhccn koristclcmisccn anncttavat
saannothan ovat scllaisia, ctta kuka hyvansa surkcinkin puhuja pystyy
sovcltamaan niita. Siksi puhujan onkin cnsin hankittava, kutcn aicmmin
sanoin, paljon tictoa, ja Antonius jo puhuikin siita. Tata aincistoa puhuja
voi sittcn muovata puhccn ominaisluontccn ja lajin mukaiscsti scka kau
nistaa sita sanoilla ja tuoda siihcn vaihtclcvuutta ajatuksilla.
PUHN A! HN LA\NTAM! NN l AMPL! F! CAT!
.c. Puhctaidon suurin ansio on puhccn aihccn lavcntamincn tyylilli
sin kcinoin, ja sc patcc paitsi jonkin asian liioittcluun ja korkcammallc
tasollc kohottamisccn myos scn hcikcntamisccn ja halvcntamisccn.
a v u n u , ~ s : ~
Lavcntamista tarvitaan kaikissa niissa kohdissa, joita kutcn Antonius
totcsi kaytctaan, kun puhc halutaan saada kuulostamaan uskottavalta
cli kun sclitctaan jotain, taivutcllaan kuulijoita suosiollisiksi tai kuohu
tctaan hcidan micliaan.
.c. Lavcntamincn on tchokkainta viimcksi mainitscmassani tapauk
scssa, ja sc onkin puhujan ainoa todcllincn ansio ja puhujallc ominaisin
piirrc. \icla tarkcampaa on ylistamiscssa ja moittimiscssa harjaantumi
ncn, jossa Antonius opasti puhccnsa lopussa ja josta han ci cnsin ollut
halukas puhumaan. Mikaan ci parcmmin kohota ja lavcnna puhctta
kuin kyvykkyys naista kummassakin.
.c6. Scuraavaksi tulcvat myos nc nakokohdat, joita vanhan ajan kirjoit
tajat kutsuvat ylcispatcviksi argumcntciksi, koska nc kasittclcvat ylcis
luontoisia asioita, vaikka niidcn pitaakin olla kulloiscllckin oikcusjutullc
tunnusomaisia ja liittya scn sisimpaan ytimccn. sassa niista suunna
taan pahcita ja rikollisia tckoja vastaan ankara syytos tai valitus, jota
vastaan ci olc tapana cika cdcs voida sanoa mitaan, niin kuin syytctta
cssa ryoston tchnytta, kavaltajaa tai (isan)murhaajaa. Naita tulcc kayt
taa ainoastaan niissa tapauksissa, joissa rikos on todcttu, muutcn nc ovat
hyodyttomia ja sisallottomia.
.c,. Toisia ylcispatcvia argumcnttcja kaytctaan anottacssa armoa tai saa
lia, toisia taas cpavarmoissa tapauksissa, joissa voidaan puhua ylcisluon
tciscsta tapaukscsta puolcsta tai vastaan. Tallaista harjaantuncisuutta
pidctaan nykyisin ominaiscna kahdcllc aicmmin mainitscmallcni lo
sokoulukunnallc. ntisaikoina sc oli niidcn alaa, joilta cdcllytcttiin
oikcusasioita koskcvan puhctaidon mcnctclman ja sisallon hallitscmista.
Mcilla puhujillakin tulcc olla scka kykya ctta taitoa puhua puolcsta ja
vastaan scllaisista kasittcista kuin hyvc, vclvollisuus, oikcudcnmukaincn
ja hyva, arvokkuus, hyodyllisyys, kunnia, hapca, palkitscmincn ja rankai
scmincn scka muista vastaavanlaisista asioista.
a v u n u , ~ s : ~
.c. Koska mcidat kuitcnkin on haadctty omilta tiluksiltammc ja jatctty
tallaiscllc riitaisallc picntilallc cmmcka olc pystyncct puolustamaan ja
valvomaan omaammc ajacssammc muidcn asiaa, mcidan on, hapcallista
kylla, lainattava tarvitscmammc niilta, jotka ovat hyokanncct omaisuu
tcmmc kimppuun.
.c. Niinpa ainakin nyt nc losot, jotka ovat saancct nimcnsa picncn
kaupunginosan mukaan ja joita kutsutaan pcripatcctikoiksi tai akatc
mialaisiksi ja joita krcikkalaisct kutsuivat aikoinaan poliittisiksi lo
solciksi, koska hcilla oli niin kattava tictamys tarkcimmista asioista,
vaittavat, ctta kaikki poliittisct puhcct kuuluvat jompaankumpaan kah
dcsta luokasta. Joko kysc on tictysta kiistasta, joka liittyy ticttyihin
olosuhtcisiin ja hcnkiloihin, kutcn pitaisiko karthagolaisilta valloit
taa takaisin mcidan sotavankimmc ja palauttaa hcillc hcidan vankinsa
vai ci, tai sittcn kcskustcllaan ylcisclla tasolla jostain ylcisluontoiscsta
asiasta, kutcn mita sotavangista ylciscsti ottacn pitaa paattaa ja ajatclla.
Nama losot kutsuvat cnsin mainittua luokkaa aihccksi tai kiistan
aihccksi ja jakavat scn kolmccn alalajiin: oikcudcllisccn, suostuttclcvaan
ja ylistavaan. Jalkimmaista luokkaa taas kutsutaan maarittclcmattomaksi
ja ikaan kuin ylciscksi kysymykscksi.
..c. Filosot kayttavat tata jaottclua myos opctukscssa mutta sitcn, cttci
nayta silta kuin voimalliscsti vaadittaisiin takaisin mcnctcttya omai
suutta prcctorin tai tuomaricn cdcssa, vaan silta, ctta sc otctaan haltuun
katkaiscmalla oksa. Sita toista lajia, jota maarittavat ajankohta, paikka
ja hcnkilot, hc toin tuskin pitavat hallussaan. Akatcmiassa kuulcmani
mukaan suurcsti arvostctun Filonin opctukscssa painotctaan nykyaan
naidcnkin tapaustcn tuntcmusta ja harjoittclua. Siclla katsotaan, ctta
tata toista lajia tulcc opcttaa ainoastaan opctukscn alkuvaihccssa, ja
sanotaan scn kuuluvan puhujicn alaan cika sclitcta scn mcrkitysta, luon
nctta ja jaottclua. lisi ollut parcmpi sivuuttaa sc kokonaan kuin hylata
niukan maininnan jalkccn. Nyt saa scn kasitykscn, ctta hc vaikcncvat,
a v u n u , ~ s : ~
koska hcilla ci olc tarpccksi sanottavaa, kun asian sivuuttamincn taas
olisi nayttanyt tictoisclta valinnalta.
.... Kaikista tutkittavista ja kcskustclun aihcina olcvista asioista vaitcl
laan samalla tavalla, kasitcltiinpa kcskustcluissa ylcisluontciscsti jotain
ongclmaa tai vaitcltiinpa niissa poliittisista tai oikcudcllisista asioista,
cika olc yhtakaan, joka olcmukscltaan ja mcnctclmaltaan ci liittyisi joko
tcoriaan tai kaytantoon.
..a. Jostain asiasta tutkitaan siis joko scn tuntcmista ja tictamista (csi
mcrkiksi onko hyvctta tavoitcltava scn itscisarvon vai jonkin siita saa
tavan hyodyn vuoksi) tai sittcn toimintaohjctta, kutcn tulccko viisaan
osallistua politiikkaan.
... Ticdon hankkimiscssa taas on kolmc tapaa: paatclma, maaritclma
ja scuraus. Paatclmassa pyritaan sclvittamaan jonkin asian olccllincn
sisalto, kutcn onko ihmislajin kcskuudcssa viisautta:. Maaritclmalla taas
sclitctaan, millaincn arvo millakin asialla on, kutcn kysyttacssa mita on
viisaus:. \oidaan myos kysya, mita scurauksia mistakin asiasta on, kutcn
onko kunnialliscn michcn joskus luvallista valchdclla:.
... Filosot palaavat jallccn paatclmaan ja jakavat scn ncljaan lajiin.
\oidaan kysya, mita jokin asia on (csimcrkiksi onko oikcus olcmassa
ihmistcn kcskuudcssa luonnostaan vaiko vain hcidan miclipitcissaan),
mika jonkin asian alkupcra on (csimcrkiksi mitcn lait ja valtiot ovat syn
tyncct) tai mika on jonkin asian syy ja jarjcstclma (csimcrkiksi miksi
oppincimmat michct ovat tarkcimmista asioista cri miclta). \oidaan
myos kysya jonkin asian muutoksista, kutcn kiistclla siita, voiko hyvc
kuolla ihmiscsta vai muuttuuko sc pahccksi.
... Maaritclmasta vaitcllaan, kun kysytaan, mika on ylcincn, ikaan kuin
kaikkicn ihmistcn miclccn iskostunut miclipidc (kutcn kysyttacssa,
a 6 v u n u , ~ s : ~
onko oikcus sita, mika on hyodyksi valtaosallc ihmisia), tai kun tutki
taan, mika on jollckin asiallc ominaista (kutcn onko tyylikkaasti puhu
mincn ominaista juuri puhujallc vai kykcnccko siihcn joku muukin),
tai kun jokin asia jactaan osiin (kutcn kysyttacssa, kuinka monta lajia
tavoitcltavia asioita on, onko niita kolmc cli ruumiin, miclcn ja ulkois
tcn asioidcn) tai kun kuvataan jonkin asian ulkomuotoa ja ikaan kuin
tunnusmcrkkia, kutcn tutkittacssa ahnccn, kapinalliscn tai poyhkcilc
van ihmiscn luonnctta.
..6. Scurauksccn kuuluu kaksi vaittclyn paalajia. \aittcly voi olla yksin
kcrtaincnkin, kutcn kiistcltacssa siita, tulccko mainctta ja kunniaa
tavoitclla, tai siina voi olla kysc vcrtailusta, kutcn kysyttacssa, tulccko
tavoitclla pikcmmin kiitosta kuin rikkauksia. Yksinkcrtaisia vaittclyita
on kolmca lajia, joista cnsimmaiscssa kasitcllaan tavoitcltavia ja kaih
dcttavia asioita (kutcn tulccko tavoitclla julkisia virkoja, onko koy
hyytta pyrittava kaihtamaan), toincn koskcc oikcudcnmukaisuutta ja
cpaoikcudcnmukaisuutta (onko oikcin kostaa myos lahcistcn ihmistcn
aihcuttamat vaaryydct) ja kolmas laji kunniallista ja hapcallista (onko
kunniallista mcnna kuolcmaan saadaksccn osaksccn kunniaa).
..,. \crtailua taas on kahta tyyppia. nsimmaiscssa kysytaan kahdcsta
asiasta, ovatko nc samanlaisia vai croavatko jotcnkin toisistaan, kutcn
pclata ja olla pcloissaan, kuningas ja yksinvaltias, lichittclija ja ystava.
Toiscssa tyypissa kysytaan, kumpi kahdcsta asiasta on todcnnakoiscmpi,
csimcrkiksi johdattclccko viisaita pikcmminkin mcrkittavicn ihmistcn
kuin tavalliscn kansan hyvaksynta. Suunnillccn talla tavoin oppincct
kuvaavat asioidcn tuntcmuksccn liittyvia vaittclyita.
... Niissa vaittclyissa taas, jotka liittyvat kaytannon toimintaan, joko
kcskustcllaan vclvollisuudcsta ja kysytaan, mika on oikcin ja mita tulcc
tchda, ja tahan kohtaan kuuluu koko hyvcidcn ja pahcidcn valtava kirjo,
tai kasitcllaan tunnctilojcn nostattamista, laannuttamista tai tukahdut
a , v u n u , ~ s : ~
tamista. Tahan lajiin kuuluvat kchotuksct, moittcct, lohdutuksct, saalin
osoituksct scka kaikki kcinot kiihdyttaa tai tarpccn tullcn laannuttaa
mita hyvansa tunnctiloja.
... lcn nain sclittanyt tcillc kaikki vaittclylajit ja tyypit, cika haittaa,
jos jaottcluni poikkcsi jossain suhtccssa Antoniukscn tckcmasta jaottc
lusta. Kummankin csityksccn sisaltyivat samat clcmcntit, mutta mina
jaottclin nc hicman cri tavalla. Nyt palaan jaljclla olcvicn asioidcn pariin
ja kaannyn tchtavani ja toimcni puolccn. Kaikki kunkin kysymyslajin
argumcntit on otcttava Antoniukscn csittamista lahtcista, mutta jotkin
lahtcct sopivat parcmmin joihinkin lajcihin ja toisct taas toisiin. Tahan
ci olc tarpccn puuttua lainkaan, ci niinkaan siksi, ctta sc vcnahtaisi pit
kaksi, vaan koska asia on niin paivansclva.
.ac. Tyylikkaimpia ovat siis scllaisct puhcct, joissa kicrrcllaan laajoilla
alucilla ja siirrytaan ja muunnutaan yksityiscsta ja yksittaiscsta kiistasta
sclittamaan koko lajin sisaltoa, niin ctta tutustuttuaan jutun luontccsccn
ja lajiin ja koko asiaan kuulijat pystyvat tckcmaan paatoksia yksittaisista
syytctyista, rikoksista ja kiistoista.
.a.. Antonius kchottikin tcita nuorukaisia ottamaan tavaksi tallaiscn
harjoittclun ja oli sita miclta, ctta tcidan pitaa jattaa vahapatoisct ja
suppcaalaisct kiistclyt ja siirtya kcskustclcmaan asioista laajasti ja vaih
tclcvasti. Siksi tata tchtavaa ci voikaan ratkaista muutamalla pikku kir
jasclla, kutcn rctoriikan tcoriasta kirjoittancct luulcvat. Siihcn ci riita
myoskaan tama Tusculumin huvila, tamanaamuincn kavclyrctkcmmc
cika iltapaivaincn istuntommc. Tchtavanammc ci olc ainoastaan hioa ja
kchittaa kicltammc, vaan mcidan on lastattava ja taytcttava miclcmmc
tarkcimpicn ja lukuistcn asioidcn tictamyksclla ja ilmcnncttava sita
micllyttavasti, sujuvasanaiscsti ja vaihtclcvasti.
a v u n u , ~ s : ~
.aa. Jos siis todclla olcmmc puhujia ja jos toimimmc ncuvonantajina
ja asiantuntijoina siviili ja rikosoikcudcllisissa kiistoissa tai julkisissa
vaittclyissa, mcillc siis kuuluu koko tama viisaus ja oppincisuus, joidcn
kimppuun losot ovat rynnanncct ikaan kuin sc olisi vapaana ja vailla
isantaa. Filosolcillahan on yllin kyllin vapaaaikaa, kun mc puhujat taas
olcmmc joutuncct paiskimaan toita. Hc jopa naurcskclcvat puhujallc ja
tckcvat hancsta pilaa, kutcn Sokratcs Platonin Gorgiasdialogissa, tai
opcttavat jotain puhctaidosta muutamassa harvassa kirjascssaan, joita
nimittavat rctorisiksi, ikaan kuin hcidan nakcmykscnsa oikcamiclisyy
dcsta ja vclvollisuudcsta, valtioidcn pcrustamiscsta ja hallitscmiscsta cli
koko kaytannollincn losoa ci sisaltyisi rcctoricn tictamyksccn.
.a. Koska cmmc voi cnaa saada tallaisia nakcmyksia mistaan muualta,
mcidan on otcttava nc niilta, jotka ovat nc mcilta ryostancct, kunhan
sovcllammc niita valtiollisccn tictamyksccn, johon nc kuuluvat ja jota nc
koskcvat, cmmcka kuluta koko clamaammc noidcn asioidcn oppimisccn,
kutcn aicmmin sanoinkin. Kun olcmmc saancct nahda lahtcct, joita ci
voi lainkaan tulla tuntcmaan cllci tutustu niihin nopcasti, otammc aina
tarvittacssa niista scn vcrran kuin tilannc kulloinkin vaatii.
.a. !hmiscn aly ci olc luonnostaan niin tcrava, ctta sc pystyisi kasittamaan
niin vaativia asioita, cllci niita olc osoitcttu hancllc, civatka nama asiat toi
saalta olc niin hamaria, cttci tcravaalyincn mics kasittaisi niita, jos vain
on niita tarkastcllut. Kun puhuja siis voi vapaasti vacllclla talla valtavan
laajalla alucclla ja on omalla maallaan, mihin hyvansa pysahtyykin, kasilla
on vaivattomasti kaikki puhumisccn tarvittavat valincct ja koristcct.
.a. Ajatustcn tulva synnyttaa sanojcn tulvan, ja jos puhccna olcvat asiat
ovat ylcvia, sanoissakin on luonnostaan tictynlaista loistoa. n kuitcn
kin tarpccn, ctta puhuja tai kirjoittaja on nuorcsta pitacn saanut vapaan
michcn arvoiscn kasvatukscn ja koulutukscn, ctta hanclla on palava into
opiskcluun, ctta han saa apua luonnonlahjoista, ctta han on saanut har
a v u n u , ~ s : ~
joitusta ylcisluontoisissa vaittclyissa ja valinnut kaikkcin tyylikkaimpia
kirjoittajia ja puhujia tutustuaksccn naihin ja jaljitcllaksccn naita, jotta
hancn ci tarvitsisi kysya noilta rctoriikan opcttajilta, kuinka muodostaisi
ja koristaisi sanoja. Kcskclla ajatustcn runsauttakin luonnonlahjakkuus
osuu hclposti ihan itscstaan ilman opasta koristclukcinoihin, jos vain
on saanut harjoitusta.
NT! SA! KJ N PUHUJ ! N MN! PUL! SUUS
.a6. Catulus huudahti: Kuolcmattomat jumalat! Kuinka monia asioita
kasittclitkaan ja kuinka suuri tcho ja rikkaus niihin sisaltyi! Ja niin
ahtaista tiloista rohkcnit johdattaa puhujan pois ja sijoittaa hanct csi
isicnsa valtakuntaan! Ticdammchan, ctta vanhan ajan puhctaidon opct
tajat ja alullcpanijat civat vicroksuncct mitaan vaittclylajia ja ctta hc
harjoittivat aina puhctaidon koko jarjcstclmaa.
.a,. Yksi hcista oli Hippias lislaincn. Han saapui lympiassa joka
viidcs vuosi jarjcstcttavaan kilpailuun ja kcrskui lahcs kaikcn Krci
kan kuullcn, cttci millaan mita hyvansa asiaa kasittclcvalla alalla ollut
mitaan, mita han ci tictaisi. ika han hallinnut ainoastaan naita aloja,
joihin luctaan vapaillc ja ylhaissyntyisillc michillc kuuluvat oppialat,
kutcn gcomctria, musiikki, kirjallisuudcn ja runoudcn tuntcmus scka
luonnontictcct ja ctiikkaa ja julkisia asioita koskcvat tictccnalat, vaan
han oli myos omin kasin valmistanut sormcssaan olcvan sormukscn,
yllaan olcvan viitan ja jalassaan olcvat kcngat.
.a. Han mcni kicltamatta liiankin pitkallc, mutta tarinasta on hclppo
paatclla, kuinka suurct tavoittcct noilla puhujilla oli kaikkcin loistok
kaimmissa taidoissa, kun hc civat ylcnkatsoncct vahapatoisimpiakaan
taitoja. Mita sanoisin kcoslaiscsta Prodikokscsta, khalkcdonilaiscsta
Trasymakhokscsta ja abdcralaiscsta Protagoraasta: Kukin hcista lucn
noi ja kirjoitti noihin aikoihin nahdcn paljon, myos luonnontictccsta.
a 6 c v u n u , ~ s : ~
.a. !tsc Gorgias Lcontinoilaincn toimi Platonin dialogissa asianajajana,
ja hancn puolustamansa puhuja jai alakyntccn losollc, joko Sokra
tcs ci koskaan paassyt voitollc hancsta, cika tuo Platonin dialogi sitcn
olc totuudcnmukaincn, tai jos paasi, Sokratcs varmaankin oli kauno
puhciscmpi ja sujuvasanaiscmpi ja kutcn sanot vuolassanaiscmpi ja
parcmpi puhuja. Gorgias kuitcnkin julistaa juuri tuossa Platonin kirjassa
pystyvansa puhumaan tyhjcntavasti mista hyvansa vaittclyllc ja tutki
mukscllc alistcttavasta asiasta. Juuri han rohkcni cnsimmaiscna kysya
julkiscssa kokoukscssa, mita asioita kukin kuulija halusi hanclta kuulla.
Krcikkalaisct pitivat Gorgiasta niin suurcssa arvossa, ctta han oli ainoa
ihmincn, jollc pystytcttiin patsas clloihin. ika sc ollut kullattu vaan
taytta kultaa.
.c. Nama mainitscmani ja hcidan lisaksccn monct muut huomatta
vat puhctaidon opcttajat clivat kaikki samaan aikaan, jotcn siita voi
daan paatclla, ctta asia on juuri niin kuin sina, Crassus, sanot: puhujan
nimikc kasitti cntisaikojcn Krcikassa paljon suurcmman aihcpiirin ja
nautti suurcmpaa arvonantoa.
... Sita cncmman cparoinkin, antaisinko sinullc cncmman kiitosta vai
krcikkalaisillc cncmman moittcita: sinulla on kaytossasi cri kicli ja olct
syntynyt crilaisccn kulttuuriin ja toiminut tallaiscssa vilkkaassa kaupun
gissa yksityisissa, lahcs kaikkca mahdollista kasittclcvissa asioissa, mutta
myos koko valtakunnan ja valtavan laajan impcriumin hallinnossa. lct
kuitcnkin pystynyt hankkimaan laajan ja syvalliscn tictamykscn scka
onnistunut yhdistamaan scn yhtciskunnassa suurta arvovaltaa ncuvok
kuutcnsa ja puhctaitonsa ansiosta nauttivan michcn viisautccn ja har
jaantuncisuutccn. Krcikkalaisct sita vastoin ovat suorastaan syntyncct
kirjallisuudcn kcskcllc ja ovat intohimoiscn kiinnostuncita taman alan
harjoittamiscsta. Hc ovat kuitcnkin vcltostuncct joutilaisuuttaan civatka
olc kartuttancct tictamystaan civatka cdcs sailyttancct hcillc jatcttya
pcrintoa.
a 6 . v u n u , ~ s : ~
KA! K! LLA AL! LLA N SYYTA \ALTTAA
L! ! ALL! STA R! K! STUM! STA
.a. Crassus virkkoi: i ainoastaan puhctaidon, Catulus, vaan var
sin monicn muidcnkin alojcn ulottuvuuksia on kutistcttu jakamalla ja
crottclcmalla ala picniin osasiin. \ai luulctko, ctta kuuluisan koslaiscn
Hippokratccn aikana muka cri laakarit hoitivat sairauksia, haavoja ja sil
mia: Tai ctta uklcidccn ja Arkhimcdccn aikana gcomctria, amonin
ja Aristokscnokscn aikana musiikki tai Aristolanccn ja Kallimakhok
scn aikana jopa kirjallisuus oli niin sirpaloitunutta, cttci kukaan pysty
nyt saamaan scn pohjalta kokonaiskasitysta alasta ja ctta kukin valitsi
itscllccn oman aluccn, jolla toimia:
.. lcn uscin kuullut isaltani ja apcltani, ctta omistakin kansalaisis
tammc nc michct, jotka halusivat crottua viisaan mainccllaan, hallitsivat
tavalliscsti kaikcn tictamykscn, mita ainakin tuolloin kaupungissammc
voitiin saavuttaa. Hc mainitsivat tassa yhtcydcssa Scxtus Acliukscn,
mutta mckin olcmmc saancct nahda Manius Maniliukscn kulkcvan
pitkin ja poikin Forumia scn mcrkiksi, ctta han antoi laajan tictamyk
scnsa kansalaistcn kayttoon. nncn oli tapana mcnna tallaistcn viisai
dcn luo, kavclivatpa hc sittcn Forumilla tai istuivat kotonaan, ja kysya
ncuvoa niin siviilioikcudcllisiin kysymyksiin kuin tyttarcn naittamisccn,
maatilan ostamisccn tai pcllon viljclcmisccnkin cli kaikcntyyppisiin tch
taviin ja toimiin.
.. \anha Publius Crassus, Tibcrius Coruncanius ja Scipio, joka oli
vavyni isoisanisa ja crinomaiscn alykas mics, olivat kaikki ylipappcja ja
niin viisaita, ctta hcilta kysyttiin ncuvoa kaikkiin mahdollisiin jumalal
lisiin ja inhimillisiin asioihin. Hc tarjosivat ncuvojaan ja lojaaliuttaan
yhta hyvin scnaatissa, kansankokouksissa kuin ystavicnsa oikcusjutuis
sakin niin sodan kuin rauhankin aikana.
a 6 a v u n u , ~ s : ~
.. Mitapa puuttui Marcus Catolta, cllci sittcn tata mcrcn toisclta
puolcn tuotua niin hicnostunutta oppincisuutta: stiko sc, ctta han oli
opiskcllut kansalaisia koskcvaa oikcutta, hanta muka ajamasta oikcus
juttuja: Tai sivuuttiko han oikcusopin, koska oli niin pystyva puhuja:
i, vaan han ahkcroi ja mcncstyi kummassakin lajissa. liko chka niin,
ctta saatuaan vaikutusvaltaa yksityisjuttujcn puolustamiscsta han oli
vastahakoincn kasittclcmaan valtiollisia asioita: Kukaan ci csiintynyt
ponnckkaammin kansankokoukscssa cika ollut parcmpi scnaattori,
ja lisaksi han oli crinomaincn sotapaallikko. Kaikcn kaikkiaan noi
hin aikoihin kaupungissammc ci ollut mitaan ticdcttavaa tai opittavaa,
mita han ci olisi tutkinut ja tuntcnut, ja kaikcn lisaksi han myos kirjoitti
samoista asioista.
.6. Nykyaan uscimmat hcnkilot sita vastoin tulcvat tavoittclcmaan vir
koja ja hoitamaan valtion asioita alastomina ja ascitta cli vailla minkaan
laista asiantuntcmusta ja tictamysta. Jos joku crottuukin suurcsta
cncmmistosta, han poyhkcilcc, jos pystyy csittamaan jonkin yksittai
scn kyvyn, kutcn sotataidon tuntcmusta tai jonkinlaista sotakokcmusta
(nama ominaisuudcthan ovat nykyaan hicman vanhanaikaisia) tai oikcus
tictccn tuntcmusta muttci kuitcnkaan koko oikcusticdctta, silla cihan
kukaan opcttclc pontilcksicn lainoppia, joka liittyy kansalaisia kasittclc
vaan oikcutccn tai kaunopuhcisuutta, joka hcidan miclcstaan tarkoit
taa huutamista ja sanapaljoutta. Hc civat tunnc sita kumppanuutta ja
sukulaisuutta, joka yhdistaa kaikkia vapaallc michcllc sopivia taitoja.
KR! KKALA! STN \ALT! M! STN S! \! STYN! SYYS
.,. Palaan nyt krcikkalaisiin, joita cmmc tictcnkaan voi tallaiscssa
kcskustclussa sivuuttaa, silla niin kuin mcidan tulcc ottaa omia kan
salaisiammc csimcrkciksi hyvccsta, samoin krcikkalaisct tulcc ottaa
csimcrkciksi oppincisuudcsta. Kcrrotaan, ctta samana ajanjaksona cli
a 6 v u n u , ~ s : ~
scitscman viisaan mainccssa ollutta ja viisaaksi kutsuttua micsta. Nama
kaikki johtivat omia kaupunkivaltioitaan lukuun ottamatta Milctokscsta
kotoisin ollutta Talcsta. Kuka pcrimaticdon mukaan oli noina aikoina
oppinccmpi kuin Pcisistratos tai kcncn kaunopuhcisuus oli kirjalliscsti
sivistynccmpaa: Hancn kcrrotaan cnsimmaiscna jarjcstanccn Homc
rokscn siihcn asti cpajarjcstykscssa ollcct kirjat siihcn muotoon, jossa
nc nyt ovat. Han ci tosin ollut hyodyksi omillc kansalaisillccn mutta oli
niin loistavan kaunopuhcincn, ctta oli kirjallisuudcssa ja oppincisuu
dcssa chdoton huippu.
.. nta Pcriklcs: Hancn vuolassanaisuudcstaan ticdammc scn, ctta
han tuntui kuulijoista kansanmiclisclta ja micllyttavalta puhucssaan
ankaraankin savyyn vastoin atccnalaistcn tahtoa isanmaansa pclastami
scksi ja jopa puhucssaan kansan suosiossa olcvia michia vastaan. \an
han ajan komcdiankirjoittajat sanoivat jopa puhucssaan hancsta pahaa,
mika oli scn ajan Atccnassa sallittua ctta hancn huulillaan asui sulous
ja ctta hancssa oli niin paljon voimaa, ctta han jatti kuulijoidcnsa micliin
ikaan kuin jonkinlaisia piikkcja. Mutta hantapa ci ollutkaan opcttanut
sattimaan kuka tahansa ajan kulumista vcsikcllon aarcssa vahtiva puhc
taidonopcttaja, vaan itsc kuuluisa Anaksagoras, kaikki tarkcimmat tic
tccnalat hallitscva huomattava mics. Pcriklcs hallitsi Atccnaa c vuodcn
ajan oppincisuutcnsa, ncuvokkuutcnsa ja kaunopuhcisuutcnsa ansiosta
niin kaupungin hoitoon liittyvissa kysymyksissa kuin sotaasioissakin.
.. nta sittcn Kritias: Tai Alkibiadcs: ivat hckaan ollcct mitaan
kaupunkivaltioidcnsa hyvantckijoita mutta todclla oppincita ja kauno
puhcisia hc olivat, ja civatko hc ollcctkin saancct koulutukscnsa Sok
ratccn vaittclyista: Ja ciko itsc Platon vastannut ion Syrakusalaiscn
sivistamiscsta kaikilla ticdon alucilla: Han toimi paitsi puhctaidon myos
rohkcudcn ja hyvccn opcttajana, opasti ja sysi ctccnpain ionia scka
ascisti taman isanmaansa vapauttamista vartcn. Kouluttiko Platon siis
ionia jotcnkin cri taidoin kuin !sokratcs maincikasta Timothcosta,
a 6 v u n u , ~ s : ~
mcrkittavan amiraali Kononin poikaa ja itsckin suurta sotapaallikkoa
ja korkcasti oppinutta micsta: Tai pythagoralaincn Lysis tccbalaista
pamcinondasta, koko Krcikan kcntics suurinta micsta: Tai kouluttiko
Kscnolon Agcsilaosta: Tai Filolaos tarcntumilaista Arkhytasta: Taikka
itsc Pythagoras koko !talian cntista krcikkalaista osaa, jota aikanaan
kutsuttiin Magna Gracciaksi:
.c. npa usko. lcn ymmartanyt, ctta kaikki saivat yhtcnaiscn koulu
tukscn, joka kasitti kaikki sivistynccn ja julkiscssa clamassa mcncstysta
tavoittclcvan michcn arvoisct asiat. Nc, jotka olivat saancct tallaiscn
koulutukscn, loistivat puhctaidossa, mikali hcilla oli ylivcrtaisct lahjat
ilmaista oppimansa asiat sanoin ja mikali hc olivat pystyncct omistau
tumaan puhctaidon harjoittamiscllc minkaan luontaistcn puuttcidcn
hcita cstamatta.
... !tsc Aristotclcskin huomasi !sokratccn opctukscn suoltavan mai
ncikkaita oppilaita ja muutti oman opctusmcnctclmansa lahcs tyystin,
koska oli vaittclyissaan siirtynyt oikcus ja siviilijutuista sisallyksctto
maan sanoilla hicnostcluun. Aristotclcs lainasi crasta Filoktctccn sactta
hicman cri sanoin: Filoktctcs sanoo, ctta hancn on hapcaksi vaicta ja
antaa barbaaricn puhua, Aristotclcs taas, ctta hancn on hapcaksi vaicta
ja antaa !sokratccn puhua. Han antoi sitcn tyylia ja loistoa koko lo
soallccn ja liitti puhctaidon harjoittamisccn asioidcn tcorccttiscn tic
tamykscn. Tama ci jaanyt huomaamatta viisaalta kuningas Filippoksclta.
Han nimitti Aristotclccn poikansa Alcksantcrin opcttajaksi, jotta tama
oppisi hanclta niin ctiikkaa kuin puhctaitoakin koskcvia ohjcita.
.a. Minulla ci olc mitaan sita vastaan, jos joku haluaa nimittaa puhu
jaksi scllaista, joka antaa mcillc runsaasti tictoa cri asioista ja puhc
taidosta, cnka csta hanta, jos han kutsuu micluummin losoksi tallaista
puhujaa, jolla on scka viisautta ctta kaunopuhcisuutta. Kunhan vain
on sclvaa, cttci olc syyta ylistaa scn cncmpaa scllaiscn ihmiscn kchnoa
a 6 v u n u , ~ s : ~
ulosantia, jolla on kylla tictamysta mutta joka ci pysty ilmaiscmaan sita
sanoin, kuin scllaiscn tictamattomyyttakaan, jolla ci olc ajatuksia, vaikka
olisi sujuvasanaincn! Jos naista puuttcista pitaisi valita toincn, pitaisin
parcmpana vahapuhcista viisautta kuin puhcliasta tyhmyytta.
.. Jos tutkitaan, mika kaikista asioista on hicnointa, ctusija on annct
tava oppinccllc puhujallc. Mikali puhujan sallitaan olcvan myos loso,
koko kiista on poispyyhkaisty. Mikali puhuja ja loso halutaan crottaa
toisistaan, loso on alcmpiarvoincn, koska taydcllincn puhuja hallitscc
koko losoan alan. Filosoaan sita vastoin ci valttamatta sisally kauno
puhcisuutta, joka kuitcnkin on tavallaan valttamaton lisa losocn tic
tamyksccn, vaikka hc sita ylcnkatsovatkin. Kun Crassus oli puhunut,
han vaikcni joksikin aikaa ja muutkin pysyivat vaiti.
CRASSUKSN PUHN\URN SAAMA \ASTAANTT
.. Sittcn Cotta virkkoi: Minulla ci olc mitaan syyta harmitclla, ctta
olct kasitcllyt cri aihctta kuin mista aloit puhua: csitithan mclkoiscsti
cncmman kuin annoimmc sinullc tchtavaksi ja todistcltavaksi. Tchtava
nasi oli kuitcnkin puhua puhccn koristclcmista koskcvista puhctaidon
osista, ja olit jo alkanut puhua niista jakamalla tyylikkaan puhumiscn
ncljaan tckijaan. Kun olit puhunut kahdcsta cnsimmaiscsta miclcs
tammc riittavasti, omicn sanojcsi mukaan tosin nopcasti ja tiivistctysti,
jaljcllc jaivat vicla kaksi muuta cli tyylikas ja asianmukaincn kiclcn
kaytto.
.. lit jo alkanut kasitclla niita, kun alysi kuohahdus yhtakkia niin
sanoakscni tcmpaisi sinut maalta kauas ulapallc ja mclkcinpa kaikkicn
silmankantamattomiin. Kasittclit kylla kaikkicn asioidcn tictamysta
mutta ct valittanyt sita mcillc, mika ci tosin olisi ollut niin lyhycssa ajassa
mahdollistakaan. nka ticda, mitcn sc vaikutti muihin lasna olcviin,
a 6 6 v u n u , ~ s : ~
mutta minut kylla sait taysin Akatcmian kannattajaksi. Ja soisin, ctta
niin kuin uscin totcsit ci olisi tarpccn victtaa siclla koko ikaansa ja ctta
scn jarjcstclmasta voisi saada kokonaiskuvan yhdclla vilkaisulla. Mutta
vaikka tchtava on jonkin vcrran vaivalloiscmpi tai mina olcn hitaampi,
cn varmasti lcpaa cnka vasahda, cnncn kuin olcn oppinut noidcn lo
socn visaisct kcinot ja mcnctclmat ja puhumaan kaikista aihcista puo
lcsta ja vastaan.
.6. Cacsar puuttui puhccsccn: Minuun, Crassus, tcki puhccssasi suu
rcn vaikutukscn vaittccsi, ctta cllci opi jotain asiaa nopcasti, ci voi kos
kaan oppia sita taydclliscsti. Minun ci olckaan vaikca tcstata sita, silla
joko opin hctkcssa asiat, jotka sanoillasi kohotit taivaisiin, tai, mikali cn
siihcn pysty, cn haaskaa aikaani, kun voin tyytya tahankin, mita mc roo
malaisct niista ticdammc.
.,. Sulpicius sanoi: Mina puolcstani, Crassus, cn kaipaa scn cncm
paa Aristotclcsta, Karncadcsta kuin kctaan muutakaan losoa. \oit
aivan vapaasti ajatclla minun joko haluavan cpatoivoiscsti oppia pcrin
pohjaiscsti hcidan opctukscnsa tai ylcnkatsovan hcita, mika pitaakin
paikkansa. Minullc riittaa vallan mainiosti tama oikcusasioidcn ja taval
listcn asioidcn tavanomaincn tictamys scntyyppisccn kaunopuhcisuu
tccn, jota tavoittclcn. Tallakin alucclla tosin on varsin monia asioita, joita
cn tunnc ja joista otan sclvaa silloin, kun jokin puolustamani juttu sita
vaatii. Palaa siksi niihin tckijoihin, jotka liittyvat puhccn tyylikkyytccn
ja loistoon, cllct sittcn olc jo vasynyt ja cllcmmc ala jo uuvuttaa sinua.
Naista asioista halusin kuulla sinun puhuvan, cn siksi, ctta luopuisin toi
vosta tulla oikcaksi puhujaksi, vaan jotta voisin kartuttaa tictojani.
.. Crassus vastasi: Kysyt nyt minulta tuiki tavallisia asioita, jotka civat
olc sinullckaan tuntcmattomia, Sulpicius. Kukapa ci olc antanut opc
tusta ja jattanyt jalkccnsa kirjoituksia tassa lajissa: Totcutan kuitcnkin
toivccsi ja csittclcn sinullc lyhycsti ainakin scn, mita ticdan. lcn kui
a 6 , v u n u , ~ s : ~
tcnkin sita miclta, ctta olisi kaannyttava niidcn puolccn, jotka ovat alun
pcrin kcksincct ja kchittancct nama pcrin saivartclcvat kasittcct.
.. Kaikki puhc koostuu siis sanoista, joidcn kayttotapaa mcidan on
tarkastcltava scka criksccn ctta yhdistclmina, silla puhccn tyylittclyssa
voidaan hyodyntaa joko yksittaisia tai toisiinsa liitcttyja ja yhdistcttyja
sanoja. Kayttamammc sanat voivat sitcn olla pcrussanoja ja ikaan kuin
asioidcn nimityksia, jotka ovat syntyncct lahcs samanaikaiscsti itsc asioi
dcn kanssa, tai mctaloriscsti kaytcttyja sanoja, jotka ikaan kuin sijoitc
taan toiscn paikallc, tai sittcn itsc luomiammc uudissanoja.
.c. Ansiokas puhuja valttaa pcrussanoja kayttacssaan lattcita ja kulunci
ta sanoja ja kayttaa scn sijaan valikoituja ja havainnollisia sanoja, jotka
tuntuvat taytclaisilta ja sointuvilta. Pcrussanatkin on kuitcnkin valittava
tictylla tavalla ja punnittava scn pcrustcclla, milta nc kuulostavat. Myos
tottumus puhua hyvin vaikuttaa mcrkittavasti valintaan.
... Niinpa asiantuntcmattomicn ihmistcn puhujista ylccnsa tckcma
arvio tama puhuja kayttaa sanoja hyvin tai tama toincn kayttaa sanoja
huonosti ci pcrustukaan tcorccttisiin saantoihin, vaan sc ratkaistaan
jonkinlaisclla luontaisclla vainulla. Tassa lajissa ci olc crityiscn ansio
kasta vain valttaa virhccllista puhctapaa, joskin sckin on tarkcaa. \arsi
naincn pohja ja pcrustus on kuitcnkin hyva ja monipuolincn sanavarasto.
Nayttaa kuitcnkin silta, ctta on sclvitcttava, millaiscn rakcnnclman
puhuja itsc rakcntaa ja mihin han taitonsa yhdistaa.
HAR\! NA! ST SANAT l ARKA! SM! T JA UU! SSANAT
Yksittaisilla sanoilla puhuja voi vaikuttaa puhccnsa tyylittclyyn ja kau
nistamisccn kolmca cri kautta: kayttamalla harvinaisia sanoja, uudis
sanoja ja mctaloria.
a 6 v u n u , ~ s : ~
.. Harvinaisct sanat ovat ylccnsa arkaaisia ja vanhahtavuutcnsa takia
jokapaivaiscsta puhccsta jo kauan sittcn poistuncita sanoja, jotka voi
daan sallia pikcmminkin runoilijan vapaudcllc kuin puhujallc. Joskus
harvoin runollincn sana tosin antaa arvokkuutta puhccllckin. \oisin
vallan hyvin Cacliukscn tavoin sanoa Qua tempestate Poenus in Italiam
venit
.
tai kayttaa sanoja proles, suboles,
a
eari tai nuncupari

tai ilmauksia,
joita sinulla, Catulus, on tapana kayttaa, kutcn non rebar

tai opinabar

tai monia muitakin, jotka oikcin sijoitcttuina antavat puhccllc juhlalli
scn ja vanhahtavan vaikutclman.
.. Uudissanoja puhuja kcksii ja luo itsc vaikkapa sanoja yhdistclcmalla,
kutcn naissa csimcrkcissa: Tum pavor sapientiam omnem mi exanimato
expectorat,
6
Num non vis huius me versutiloquas malitias.
,
\oittc huo
mata, ctta sanat versutiloquas ja expectorat ovat kcinotckoisia yhdistcl
mia civatka luonnolliscsti syntyncita sanoja. Uscin uudissanoja syntyy
myos ilman sanojcn yhdistamista, kutcn senius desertus

tai di genitales

tai bacarum ubertate incurvescere.
.c
!
Siihcn aikaan kun karthagolaincn (so. Hannibal) !taliaan tuli. Tempestas - tempus.
2
Jalkclaisct, lapsct, runoilijoidcn uscin kayttama ilmaus.
1
Sanoa, arkaaincn ilmaus.
4
n ollut sita miclta, arkaaincn ilmaus.

Luulin.
6
Silloin pclko minun kauhistunccn miclcsta kaikcn viisaudcn karkottaa. Sac on
runoilija nniuksclta.
7
t kai tahdo minun taman vickkaita ilkcyksia... Sac on mahdolliscsti runoilija
Acciuksclta.
8
Hylatty vanhus. Senius - senex. Todcnnakoiscsti nniuksclta.
9
Synnyttavat jumalat. Genitales - gignentes. nniuksclta.
!0
Taipua hcdclmicn runsaudcsta. Incurvescere on uudissana nniuksclta.
a 6 v u n u , ~ s : ~
MTAFRA
.. Kolmatta tapaa cli mctaloran kayttoa voidaan sovcltaa laajasti. Mcta
lora on alun pcrin syntynyt valttamattomyydcsta, koska kaytossa ollut
sanasto on ollut niukkaa ja rajallista, ja myohcmmin siita tuli suosittu
hauskuutcnsa ja micllyttavyytcnsa vuoksi. \aattcctkin kcksittiin alun
pcrin torjumaan kylmaa, mutta myohcmmin ihmisct alkoivat kayttaa
niita myos koristautuaksccn ja luodaksccn arvokkuudcn vaikutclmaa.
Samoin mctalora luotiin sanaston riittamattomyydcn vuoksi ja sc ylcis
tyi huvin vuoksi. Maalaisctkin puhuvat viinikoynnokscn hclmista, ylclli
scsta nurmcsta tai satoonncsta. Kun ilmaiscmmc mctaloralla kasittccn,
jota on vaikca kuvailla varsinaisclla sanalla, scn samankaltaisuus vic
raalla sanalla ilmaistun asian kanssa havainnollistaa sita, mita varsinai
scsti tarkoitammc.
.6. Mctalorat ovat sitcn craanlaisia lainoja, kun otammc muualta scl
laista, mita mcilla ci olc. Jotkin hicman uskaliaammat mctalorat taas
civat paikkaa puuttccllista sanastoa vaan tuovat puhccsccn jotain lisa
loistoa. Mitapa csittclcmaan tcillc niidcn loytamismcnctclmaa tai luo
kittclua:
.,. Samankaltaisuudcllc on tyypillista yhtccn sanaan tiivistctty saman
kaltaisuus, kun tama sana on sijoitcttu vicraallc paikallc ikaan kuin
omallccn, sc ilahduttaa, jos sc tunnistctaan. Jos siina ci olc mitaan tut
tua, sc torjutaan. Puhujan tulcc kuitcnkin kayttaa scllaisia mctaloria,
jotka sclkiinnyttavat jotain asiaa, kutcn kaikki nama: Mcri varahtc
lcc, pimcys kaksinkcrtaistuu, yon ja pilvicn mustuus sokaiscc, pilvicn
kcskclla valkkyy lickki, taivas ukkoscsta vapiscc, vuolaasccn satccsccn
sckoittuvat rakcct piiskaavat maata, joka puolclta kaikki tuulct purkau
tuvat, nouscc hurjia tuulispaita: mcri kuumuudcsta kichuu....
.
Lahcs
!
Sakcct ovat tragcdiakirjailija Pacuviuksclta.
a , c v u n u , ~ s : ~
kaikki kasittcct ilmaistaan samankaltaisuutccn pcrustuvilla mctalorilla,
jotta nc olisivat sclkcampia
.. tai jotta jonkin asian tai tarkoituspcran koko mcrkitys olisi sclvcmpi.
Nain tckcc runoilija
.
ilmcntacssaan kahdclla mctaloriscsti kaytctylla
sanalla micsta, joka pitaa tahallaan katkossa ajatukscnsa, jotta ci ymmar
rcttaisi, mita on tckcilla: koskapa han sanoihin pukcutuu ja uuttcrasti
vcrhoutuu. Mctaloralla voidaan toisinaan myos tasmcntaa ilmausta,
csimcrkiksi sanottacssa jos kcihas kadcsta karkaa. Kcihaan hcittamiscn
tahattomuutta ci voisi tasmalliscmmin ilmaista pcrussanoilla kuin tassa
yhdclla mctaloriscsti kaytctylla sanalla.
.. !hmcttclcn uscin, miksi ihmisct ovat micltynccmpia mctalorisiin
ja alkupcraiscsta mcrkitykscstaan poikkcavasti kaytcttyihin sanoihin
kuin pcrussanoihin. Jos jollain asialla ci nimittain olc omaa nimca ja
nimitysta, kutcn purjccn jalus
a
laivassa, kutcn vclkasitoumus

vaaalla
punnittacssa tai cro

vaimosta, on pakko ottaa muualta scllaista, mita

ci cnncstaan olc. Silloinkin, kun kaytcttavissa on runsaasti pcrussanoja,
ihmisct kuitcnkin micltyvat cncmman mctalorisiin ilmauksiin, jos niita
on kaytctty harkitcn.
.6c. Nain tapahtuu nahdakscni joko siksi, ctta osoittaa tcravaa alya
sivuuttaa jokin ncnan cdcssa olcva asia ja ottaa kaukaa muita asioita, tai
siksi, ctta kuulijan ajatuksct suunnataan toisaallc mutta han ci kuitcn
kaan cksy ticlta, mika tckcc hyvin vichattavan vaikutukscn, tai siksi, ctta
yhtccn ainoaan sanaan tiivistctaan jokin asia ja koko samankaltaisuus,
tai siksi, ctta jokaincn sopivalla tavalla kaytctty mctalora vctoaa suoraan
aistcihin ja ctcnkin nakoaistiin, joka on aistcista tarkin.
!
Sac on todcnnakoiscsti Acciuksclta.
2
Lat. pes, jalka.
1
Lat. nexum, sidottu, solmittu.
4
Lat. divortium, cri suuntiin kaantymincn, crkancmincn.
a , . v u n u , ~ s : ~
.6.. !lmauksct sivistykscn tuoksahdus, hyvan kaytokscn pchmcys,
mcrcn kumina ja puhccn makcus on otcttu muista aistcista. Nako
aistiin liittyvat mctalorat ovat kuitcnkin paljon tarkcmpia, koska nc
ikaan kuin tuovat miclcn silmicn ctccn asioita, joita cmmc voi crottaa ja
nahda. i nact olc mitaan, jonka nimca ja maaritclmaa cmmc voisi kayt
taa muidcn asioidcn yhtcydcssa. Mista asiasta sittcn voidaankin johtaa
samankaltaisuus (kaikista asioista nact voidaan), samasta voidaan saada
yksittaincn sana, johon sisaltyy samankaltaisuus ja joka mctaloriscsti
kaytcttyna tuo puhccsccn loistokkuutta.
.6a. Tassa lajissa on cnsiksikin valtcttava vicraudcn tuntua, jollaista on
ilmaukscssa taivaan valtavat holvikaarct. nniukscn kcrrotaan tuonccn
nayttamollc taivaankappalcidcn kicrtoradan, mutta cihan sc voi olla holvi
kaarcn kaltaincn. la, dysscus, kun vicla voit! Tcmpaisc silmillasi vii
mcincn valonsadc!. nnius ci sano ota cika tavoittclc, silla naihin sanoi
hin sisaltyisi vicla kauan clavallc michcllc ominaincn kiirccttomyys, vaan
tcmpaisc. Tama sana sopii hancn aicmpiin sanoihinsa kun vicla voit.
.6. n myos varottava valitscmasta samankaltaisuutta liian kaukaa.
!lmaukscn pcrinnon Syrtcillc ajo sijaan sanoisin micluummin pcrin
non kariutumincn ja ilmaukscn omaisuudcn Kharybdis sijaan omai
suudcn kurimus. Miclcn silmat nact kiinnittyvat hclpommin asioihin,
jotka on nahty, kuin scllaisiin, joista on vain kuultu puhuttavan. Ja koska
mctaloran suurin ansio on juuri scn aistivaikutus, on varottava, cttci
niissa asioissa, joita kohti samankaltaisuus ohjaa kuulijoidcn miclta,
olisi mitaan ruokotonta.
.6. n siis halua sanottavan Scipio Alricanukscn kuolcmasta, ctta
valtio joutui kastroiduksi, cnka Glauciaa kutsuttavan kuurian son
naksi. \aikka samankaltaisuutta onkin, mctalora pcrustuu hapcalli
sccn micllcyhtymaan kummassakin tapaukscssa. Mctalora ci saa liioin
olla korkcalcntoiscmpi kuin asia vaatii, kutcn juominkicn myrsky,
a , a v u n u , ~ s : ~
cika alcmpiarvoincn, kutcn myrskyn juomingit. Mctalorincn ilmaus ci
miclcstani saa olla myoskaan rajoitctumpi kuin varsinaincn ja crityincn
ilmaus: Mita kummaa: Miks paatas puistat, cttcn lahcmmas astuis:.
\crbit kicltaa, cstaa tai karkottaa olisivat sopincct tahan yhtcytccn
parcmmin, koska toincn hcnkilo oli aicmmin sanonut: Pysy siclla, cttci
koskctukscni tai varjoni hyvia ihmisia vahingoittais ....
.
.6. Jos on vaarana, ctta mctalora kuulostaa turhan voimakkaalta, sita voi
daan uscin licvcntaa cdcltavalla sanalla. simcrkiksi jos aikanaan Mar
cus Caton kuoltua joku olisi sanonut, ctta scnaatti oli jaanyt orvoksi,
ilmaus olisi ollut hicman liian jyrkka. Jos han scn sijaan olisi sanonut
ikaan kuin orvoksi, sc olisi ollut huomattavasti licvcmpi. Mctaloran on
oltava hicnovaraincn, jotta syntyisi vaikutclma, ctta sc on tuotu vicraa
sccn paikkaan cika tunkcutunut sinnc ja ctta sc on tullut siihcn armosta
cika pyydcttyna vakisin.
.66. Yksittaistcn sanojcn kohdalla mikaan muu puhckuvio ci olckaan
tchokkaampi cika puhccn tyyli saa mistaan muusta yhta paljon hohtoa.
ALLGR! A, MTNYM! A, SYNKK
Tasta samasta lajista on itsc asiassa pcraisin allcgoria, joka ci pcrustu
yhtccn ainoaan paikaltaan siirrcttyyn sanaan, vaan koostuu uscammasta
toisiinsa liitctysta sanasta, sitcn, ctta annctaan ymmartaa muuta kuin
sanotaan: cnka sicda haaksirikkoutuvani jallccn karillc kutcn muinoin
akhaialaistcn laivasto. Ja vicla: rchdyt, crchdyt, silla sinua ylimiclista
ja liian itscvarmaa lakicn vahvat ohjaksct pidattclcvat ja alistavat sinut
kaskyvallan ikccn allc.
!
Sakcct nniuksclta.
a , v u n u , ~ s : ~
.6,. Kun on valittu rinnastcincn tcrmi, siirrctaan asiallc ominaisct sanat
toisccn asiaan, kutcn sanoin. Allcgoria on tchokas tyylikcino, kunhan
varotaan cpasclvyytta, samasta lajista nact saavat alkunsa arvoituksct.
Tama tyylilaji ci pcrustu yhtccn sanaan vaan lausccsccn cli uscamman
sanan jaksoon. Sananvaihto ja mctonymiakaan civat koskc yhta ainoaa
sanaa vaan koko lausctta: raaka Alrikan maa hirvcasta sckasorrosta vapi
scc. Alrikkalaistcn sijaan on kaytctty Alrikkaa cika olc luotu uutta sa
naa, kutcn ilmaukscssa mcrcn kalliohalkoisct aallot, cika kaytctty mcta
loraa, kutcn ilmaukscssa mcri rauhoittuu, vaan on vaihdcttu pcrussana
toisccn pcrussanaan tyylikcinona. Lopcta, Rooma, vihollisiasi.... Todis
tajina ovat laajat kcntat. Tama mcnctclma on tchokas puhccn tyylia ko
ristcltacssa, ja sita onkin syyta kayttaa uscin. Mctonymiasta on kysc myos,
kun sanotaan, ctta Mars on puoluccton tai kaytctaan sanaa Ccrcs maan
sadosta, Libcr viinista, Ncptunus mcrcsta, kuuria scnaatista, Mars
kcntta kansankokouksista, toga rauhasta tai ascct ja kcihaat sodasta.
.6. Tahan lajiin kuuluu myos ihmiscn nimittamincn niilla hyvcilla ja
pahcilla, joita talla on (synckdokcc), kutcn talo, johon ylcllisyys raivasi
ticnsa ja jonnc ahncus tunkcutui tai uskollisuus oli voimissaan, oikcudcn
mukaisuus sai aikaan. Huomanncttc taman lajin kaikki mahdollisuudct,
kun sama asia ilmaistaan tyylikkaammin muuttamalla ja korvaamalla
yksi sana. Lahclla tata ovat craat muut puhckuviot, jotka civat olc niin
koristccllisia mutta yhta vartccnotcttavia. Niita kaytctaan, kun halutaan
osan ilmaiscvan kokonaisuutta, kutcn sanottacssa scinat tai katto tar
koittacssa taloja. Kokonaisuus voi myos ilmaista osaa, kutcn kutsuttacssa
yhta ainoaa ratsuvacnosastoa Rooman kansan ratsuvacksi tai kaytcttacs
sa monikon sijaan yksikkoa: Rooman mics sydamcssaan vapiscc, vaikka
asia on hoidcttu hyvin. Yksikon sijaan voidaan kayttaa monikkoakin: Mc
olcmmc roomalaisia, mc, jotka cnncn olimmc rudiaclaisia.
.
Talloin sanoja
ci pida ymmartaa kirjaimclliscsti, vaan mcrkitykscn mukaan.
!
Apulian Rudiacsta kotoisin ollut runoilija nnius totcaa nain itscstaan.
a , v u n u , ~ s : ~
.6. Uscin sanaa voidaan kayttaa muussa kuin scn varsinaiscssa mcr
kitykscssa, mika ci olc yhta tyylikas kcino kuin mctalora mutta valilla
varsin osuvakin, joskin liian uskalias. Pitkaa puhctta voidaan sitcn sanoa
suurcksi, picnta siclua pikkusicluksi. Huomaattcko, kuinka ilmauksct,
jotka muodostuvat uscasta toisiinsa liitctysta mctalorasta, kutcn cdclla
csitin, civat olc riippuvaisia yksittaiscsta sanasta vaan koko lausccsta: Nc
ilmauksct taas, joita kutsuin mctonyymisiksi tai jotka on ymmarrcttava
cri tavalla kuin sanotaan, ovat tictylla tavalla mctaloria.
.,c. Yksittaistcn sanojcn koko tcho ja iskcvyys pcrustuu sitcn scuraa
viin kolmccn tckijaan. (.) Sana on arkaaincn mutta sovcltuu ylcisccn
kayttoon. (a) Sana on uudissana, joka on muodostcttu yhdistamalla
jo olcmassa olcvia sanoja tai kcksimalla kokonaan uusi sana. Tassakin
tapaukscssa on otcttava huomioon, milta sana kuulostaa ja mitcn sita
kaytctaan. () Sana on mctalora, joka on puhccn paras koristus ja ikaan
kuin valaiscc scn jonkinlaisilla tahdilla.
LAUSJAKS JA PUHN RYTM!
.,.. Scuraavaksi kasittclcn lauscjaksoa, jossa cdcllytctaan cnncn kaikkca
kahta scikkaa: cnsiksikin sanojcn ascttclua, toiscksi craanlaista rytmia
ja sopusointuista rakcnnctta. Sanoja asctcltacssa nc on yhdistcltava ja
jarjcstcttava sitcn, cttci synny karkcita konsonantticn yhtccntormayk
sia cika pcrakkaistcn vokaalicn muodostamia hiatuksia, vaan sanat liit
tyvat toisiinsa tasaiscsti. Taman lajin tyylikkaasti taitava Lucilius pani
appcni suuhun nama sanat: Kuinka aistikkaasti han sanansa ascttaa
kaan! Aivan kuin kaikki nc pikku kivikuutiot taidokkaasti tchdyssa
mosaiikkilattiassa!. Tchtyaan talla tavoin pilaa Albuciukscsta han ci
saastanyt minuakaan: Minulla on vavyna Crassus, jotcn alahan rctorisoi
siina!. ntapa sittcn: Mita tama Crassus sittcn saavutti talla, ctta sina
Lucilius pilailit hancn nimissaan: Han saavutti juuri scn, mita Scacvola
a , v u n u , ~ s : ~
runossa tarkoittaa ja mita mina toivoisin, mika on mclkoiscsti parcmpi
suoritus kuin Albuciukscn. Runoilija tosin pilaili minunkin kustannuk
scllani, kutcn hancn tapanaan on.
.,a. n kuitcnkin syyta sailyttaa tama sanajarjcstys, josta puhun, silla
scn ansiosta puhccsta tulcc jouhcva, yhtcnaincn, sujuva ja tasaiscsti vir
taava. Saavutattc taman tulokscn, jos sanan loppuosa liittyy scuraavan
sanan alkuosaan sitcn, ctta aantcct civat tormaa yhtccn civatka joudu
liian ctaallc toisistaan.
.,. Huolcllisccn sanojcn ascttcluun liittyvat myos rytmi ja sanojcn
sopusointuincn ascttclu. (Pclkaan tosin Catulukscmmc pitavan tata
aihctta lapsclliscna.) \apaasti kulkcvassa proosapuhccssakin olisi kaytct
tava jonkinlaista rytmia vanhan ajan krcikkalaistcn mcstaricn mukaan.
Puhccssa on hcidan mukaansa oltava taukoja, jotka on sijoitcttava sii
hcn kohtaan, kun puhuja vctaa hcnkca, cika siihcn, kun tama vasah
taa. Nama tauot pitaisi mcrkita sanojcn ja ajatustcn rytmin mukaan
cika kopioitsijoidcn kayttamilla valimcrkcilla. Sanotaan, ctta !sokra
tcs cnsimmaiscna sovitti vanhan ajan puhctaidollc ominaiscn sckavan
tyylin rytmilliscksi, jotta sc micllyttaisi korvaa, kutcn hancn oppilaansa
Naukratcs kirjoittaa.
.,. Muusikot, jotka olivat cntisaikaan myos runoilijoita, kcksivat sakcct
ja savclct aistinautinnon vuoksi, jotta sanojcn rytmin ja aantcidcn tah
ticn aikaansaama miclihyva tyydyttaisi kuulijaa. Hcidan mukaansa nama
kaksi tckijaa cli aancn saatcly ja sanojcn rytmillincn ascttclu pitaisi
tuoda runoudcsta puhctaitoon sikali, kuin proosapuhccn ankara luonnc
scn sallii.
.,. Proosassa ci olc sallittua luoda sanayhdistclmaa, joka muodostaisi
sakccn, mutta siinakin sanajarjcstykscn toivotaan olcvan scllaincn, ctta
sanoilla on rytmikas sointi kutcn sakccssa, ctta nc sopivat hyvin yhtccn
a , 6 v u n u , ~ s : ~
ja muodostavat yhtccnsopivan kokonaisuudcn. Yksi ominaisuus ylitsc
muidcn crottaa puhujan puhctaitoon vihkiytymattomasta asiantuntc
mattomasta hcnkilosta: maallikko vuodattaa sckavasti suustaan niin
paljon kuin vain pystyy, kun puhuja taas yhdistaa ajatukscnsa ja sanansa
kictomalla nc craanlaisccn rytmiin, joka on samanaikaiscsti tiukka ja
loysa.
.,6. Sidottuaan sanat sopusointuisccn muotoon ja rytmiin han hollcn
taa otctta ja paastaa nc vapaaksi muuttamalla niidcn jarjcstysta, jolloin
sanoja civat sido jonkin tictyn poljcnnon lait civatka nc toisaalta olc
niin kurittomia, ctta harhailisivat sinnc tannc. Kuinka siis ryhtya nain
vaativaan tchtavaan, sitcn, ctta voimmc katsoa saavuttanccmmc kyvyn
puhua rytmikkaasti: Asia ci olc crityiscn vaikca mutta sitakin valttamat
tomampi, silla mikaan ci olc yhta pchmcaa ja taipuisaa ja joka suuntaan
ohjattavissa kuin kicli.
.,,. Kiclcsta muodostuvat niin sakcct ja cpasaannollisct rytmit kuin
rytmiltaan vaihtclcva ja uscita cri lajcja kasittava proosakin. Jokapai
vaiscn kiclcnkayton sanat civat croa mahtipontiscssa puhccssa kaytc
tyista sanoista, cika jokapaivaisccn kayttoon otcta sanoja jostain tictysta
lajista ja nayttamollc ja juhlatilaisuuksiin jostain toiscsta, vaan otammc
nc jokapaivaiscsta kaytosta ja muotoilcmmc ja muovailcmmc niita mic
lcmmc mukaan kuin pchmcaa vahaa. Kaytammc sitcn valilla juhlavaa
ja valilla yksinkcrtaista tyylia, valilla taas jonkinlaista kcskityylia. Talla
tavoin puhccn laji noudattaa aloittamaammc ajatusta scka vaihtuu ja
muuttaa suuntaa halutcssammc micllyttaa kuulijoidcn korvaa ja vai
kuttaa hcidan tuntcisiinsa.
.,. Puhccssa samoin kuin uscimmissa muissakin asioissa luonto itsc
on saanut aikaan, ctta hyodyllisimmat asiat ovat arvokkaimpia ja uscin
myos vichattavimpia. \oimmc havaita, kuinka ihmistcn turvallisuudcn
ja hyvinvoinnin vuoksi taivas on pyorca ja kcskclla olcva Maa pysyy
a , , v u n u , ~ s : ~
paikallaan vctovoimansa ansiosta ja ctta Aurinko kicrtaa sita ja saavut
taa talvipaivanscisaukscn ja laskcc siclta vahitcllcn vastakkaisccn suun
taan. Kuu taas saa valonsa Auringolta lahcncmiscnsa ja loittoncmiscnsa
mukaan, ja viisi planccttaa
.
kulkcvat saman matkan, joskin niilla on cri
laisct liikkcct ja cri rcitit.
.,. Tama jarjcstclma on niin voimallincn, ctta jos sita muutcttaisiin
vahankin, sc ci olisi cnaa yhtcnaincn, ja sc on niin kaunis, cttci upcam
paa kuvaa voi kuvitcllakaan. Jos tarkastclcttc ihmistcn ja muidcn clollis
tcn olcntojcn muotoa ja vartaloa, huomaattc, cttci yksikaan ruumiinosa
olc tarpccton ja ctta scn koko rakcnnc on taydcllincn ja taitcn muovattu
cika suinkaan sattumanvaraiscsti muotoutunut. nta sittcn puut: Niilla
on runko, oksat ja lchdct loppujcn lopuksi vain sita vartcn, ctta nc sai
lyttavat puun olcmukscn, missaan ci kuitcnkaan nay ainoatakaan osaa,
joka ci olisi kaunis.
.c. Jatctaan nyt luonto ja tarkastcllaan taitcita. Alukscssa ovat olcclli
scn tarkcita kyljct, ruuma, kcula, pcra, raakapuut, purjcct ja mastot. Nc
ovat kuitcnkin myos kauniita katsclla, jotcn tuntuu, ctta nc on kcksitty
paitsi turvallisuussyista myos cstccttiscn nautinnon vuoksi. Tcmppc
lcita ja pylvaskaytavia kannattclcvat pylvaat taas ovat yhta lailla arvok
kaan nakoisia kuin hyodyllisiakin. Capitoliumin Juppitcrin tcmppcliin
ja muihin tcmppclcihin ci olc tchty harjaa cstccttisista syista vaan valt
tamattomyydcsta: kun cnsin suunnitcltiin, mitcn vcsi valuisi tcmppc
lin katon kumpaakin puolta, tcmppclinharjan arvokas ulkomuoto oli
scurausta hyotynakokohdasta. Capitoliumin tcmppcli ci sitcn nayttaisi
arvokkaalta ilman harjaansa, vaikka sc sijoitcttaisiin taivaasccn, missa
ci voi sataa.
!
li Mcrkurius, \cnus, Mars, Jupitcr ja Saturnus, jotka antiikin aikana saatcttiin
havaita paljaalla silmalla.
a , v u n u , ~ s : ~
... Sama asia ilmcncc puhccnkin joka osassa, kun hyodyllisyydcsta ja
mclkcinpa valttamattomyydcsta scuraa tictynlaincn sulous ja vichkcys.
Puhccssa on lauscjaksot ja sanojcn valisct tauot, koska puhujan hcn
gitykscn salpautucssa hancn on vcdcttava hcnkca. Tama on niin micl
lyttava kcksinto, ctta vaikka joku pystyisi puhumaan vctamatta valilla
hcnkca, muut ihmisct civat kuitcnkaan haluaisi hancn puhuvan taukoa
matta. Korvaammc nact micllyttaa scllaincn, mika on kcuhkoillc paitsi
sicdcttavaa myos hclppoa.
.a. \astaavasti pisin lauscjakso on scllaincn, jonka pystyy lausumaan
yhdclla hcngcnvcdolla. Tama on kuitcnkin luonnon sanclcma saanto,
ja taitccsccn patcvat aivan muut saannot. Tcidan Aristotclccnnc, Catu
lus, ncuvoo, cttci puhuja uscista runomitoista valitcssaan kayttaisi kovin
uscin jambia ja trokccta. Jambi ja trokcc tosin csiintyvat jokapaivai
scssa puhccssa, mutta niissa on huomattavan raskas poljcnto ja turhan
lyhyct runojalat. Siksi Aristotclcs suosittclcckin cnsisijaiscsti hcrooista
sactta, siina voi rauhassa cdcta ainakin kahdcn runojalan vcrran tai hiu
kan pidcmpaankin, kunhan ci paadyta sakccsccn tai sakccn tapaisccn.
Sakccssa altae sunt geminae, quibus hcrooiscn sakccn kolmc runojalkaa
sopivat lauscjakson alkuun varsin hyvin.
.. Aristotclcs suosittclcc niin ikaan kayttamaan ctcnkin paiaania, jota
on kahta muotoa: sc voi alkaa pitkalla tavulla, jota scuraa kolmc lyhytta
tavua, kutcn sanoissa desinite, incipite, comprimite, tai kolmclla lyhyclla
tavulla, jolloin viimcincn tavu on pitka joko ascmansa puolcsta tai luon
nostaan, kutcn sanoissa domuerant, sonupedes. Aristotclccn mukaan on
suotavaa aloittaa cnsin mainitulla paiaanilla ja lopcttaa viimcksi mai
nittuun. Jalkimmaincn on lahcs samanlaincn kuin pitkasta, lyhycsta ja
pitkasta tavusta koostuva crcticus, ci tavumaaransa puolcsta vaan kor
vicn tckcman arvion pcrustcclla, joka onkin tarkcmpi ja varmcmpi: quid
petam praesidi aut exequar? quove nunc... Fannius aloitti tallaisclla ryt
milla: Si, Quiritcs, minas illius.... Aristotclccn miclcsta crcticus taas
a , v u n u , ~ s : ~
sopii parcmmin lauscjakson loppuun, jossa hancn mukaansa on ylccnsa
hyva kayttaa pitkaa tavua.
.. Naita saantoja puhujan ci kuitcnkaan tarvitsc noudattaa yhta tar
kasti ja tunnolliscsti kuin runoilijoidcn, joidcn on rytmin ja runomitan
vuoksi pakko sijoittaa sanat sakccsccn sitcn, cttci yksikaan tavu olc
hcnkaykscnkaan vcrran lyhycmpi tai pidcmpi kuin vaaditaan. Proosa
on vapaampaa ja kutcn sanotaan irtonaiscmpaa, mutta sc ci kuitcn
kaan luikahda omillc tcillccn tai harhailc sinnc tannc vaan ikaan kuin
saatclcc itsc itscaan, koska on vailla kahlcita. lcn samaa miclta kuin
Tcolrastos, jonka mukaan proosan pitaa olla rytmiltaan pikcmminkin
rcntoa kuin tiukasti poljcntoon sidottua, kunhan sc on hicnostunutta ja
jollain tavalla taitavasti muotoiltua.
.. Tcolrastos itsc asiassa olcttaa, ctta niista mctroncista, joista tama
suosittu sac koostuu, kchkcytyi anapcsti, craanlaincn pidcmpi rytmi.
Anapcstista taas sai alkunsa vapaampi ja rikkaampi dityrambi, jonka
jascnct ja runojalat csiintyvat kaikcssa vivahtcikkaassa proosassa, kutcn
Tcolrastos totcaa. Jos kaikissa aantcissa ja aanissa pidctaan rytmik
kaana scllaista, jossa on craanlaincn poljcnto ja jota voidaan mitata
tasapitkilla savclvalcilla, hyvallc proosallc voidaan hyvin sallia taman
tyyppincn rytmi, kunhan sc ci csiinny alituiscsti. Jos jatkuvaa ja tauo
tonta puhcvirtaa tulcc pitaa karkcana ja cpahicnostunccna, mitapa
muuta syyta scn torjumisccn on, kuin ctta ihmiscn korvat mittaavat
luonnostaan aancn rytmia: ika sc olisi mahdollistakaan, jos aancssa ci
jo cntuudcstaan olisi rytmia.
.6. Rytmin saa aikaan samanlaistcn tai uscin cripituistcnkin taukojcn
lyonti, jotcn jatkuvassa vuodatukscssa ci olc minkaanlaista rytmia. Tip
puvista pisaroista voi crottaa rytmin, koska niita crottavat tauot, tauotta
syoksyvasta virrasta taas ci voi. Jos siis isoihin ja picniin jascniin jacttu
proosatckstin lauscjakso on paljon tyylikkaampi ja micllyttavampi kuin
a c v u n u , ~ s : ~
yhtajaksoincn ja pitkitctty, nama jascnct on muodostcttava ticttyjcn
saantojcn mukaan. Jos nc ovat jakson lopulla liian lyhyita, sanojcn niin
kutsuttu pcriodi mcncc pilallc, sitcn nact krcikkalaisct kutsuvat naita
puhccn kaannckohtia. Jalkimmaistcn jascntcn on siksi oltava vastaavan
laisia kuin cdcltavicn ja viimcistcn vastaavanlaisia kuin cnsimmaistcn tai
pidcmpia, mika on vicla parcmpi ja micllyttavampi vaihtochto.
.,. Sinun, Catulus, niin kovasti arvostamasi losot ovat csittancct
nama saannot, ja muistutan siita sitakin uscammin, jotta valttaisin
syytokscn joutavuuksicn puhumiscsta ylistacssani hcidan auktoritcct
tiaan. Minka ihmccn joutavuuksicn: Catulus kysyi. Mita muka voisi
csittaa tyylikkaammin tai sanoa tarkcmmin kuin sina tuossa puhccn
vuorossasi:
.. Crassus vastasi: Pclkaanpa, ctta naidcn nuortcn miclcsta tallaisia
tcorioita on liian hankala scurata tai ctta annammc scn vaikutclman,
ctta pidammc niita jotcnkin tarkcampina ja vaikcampina, koska nc
civat kuulu tavanomaiscn opctukscn piiriin. Catulus vastasi: rchdyt,
Crassus, jos luulct minun tai jonkun muun lasnaolijan odottavan sinulta
tavanomaisia ja ylciscsti tunncttuja harjoituksia. Haluammc, ctta mcillc
puhutaan juuri noista asioista, joista puhut, ja haluammc niista puhut
tavan juuri tuolla tavalla. Ja puhun nyt paitsi omasta puolcstani myos
cparoimatta kaikkcin lasnaolijoidcn puolcsta.
.. Mina puolcstani, Antonius puuttui puhccsccn, olcn kuin olcnkin
nyt loytanyt scn kaunopuhciscn michcn, jota kirjoittamassani kirjassa
kiistin loytanccni. n kcskcyttanyt sinua cdcs kchuakscni, jotta cn sanal
lakaan lyhcntaisi kaytossasi ollutta muutcnkin lyhytta puhcaikaa.
.c. Crassus jatkoi: Mcidan on siis muovattava tyylimmc taman puhccn
rytmia ja lauscjaksoja koskcvan saannon mukaan ja harjoitcltava scka
aanccn ctta kirjalliscsti. Kirjoitusharjoittclulla voidaan kaunistaa ja
a . v u n u , ~ s : ~
hioa niin puhctaitoon kuuluvaa kuin muutakin ilmaisua. Sc ci olc niin
vaivalloista kuin milta tuntuu, cika mcidan tarvitsc noudattaa rytmi
taiturcidcn ja muusikkojcn tiukkaakin tiukcmpia saantoja. Mcidan on
huolchdittava vain siita, cttci puhccmmc virtaa yksitoikkoiscsti cika har
hailc sinnc tannc, ci pysahdy kcskcn kaikcn cika poikkca aihccsta liian
pitkaksi aikaa ja ctta sc on jacttu jascniin ja siina on viimcistcllyt lausc
jaksot. Aina ci myoskaan tarvitsc kayttaa pitkia yhtajaksoisia jaksoja,
vaan uscin puhc kannattaa jaksottaa picncmpiin osiin, jotka kuitcnkin
on sidottava rytmiin.
... Alkaaka hakcltyko paiaanista tai hcrooiscsta mitasta, nchan tulcvat
vastaan ihan itscstaan tavalliscssakin puhccssa ja vastaavat, vaikkci kut
suttaisi. Puhujan on vain otcttava tavaksccn kirjoittacssaan ja puhucs
saan paattaa ajatukscnsa sanoihin, joidcn muodostama yhdistclma alkaa
pitkilla ja vapailla rytmcilla, ctcnkin hcrooisclla, cnsimmaiscn tyypin
paiaanilla tai crcticuksclla, mutta loppuu vaihtclcvaan ja osiltaan scl
vasti crottuvaan rytmiin. Yhtalaisyydcn nact huomaa parhaitcn lopussa.
Jos tata ohjctta noudatctaan cnsimmaistcn ja viimcistcn runojalkojcn
kohdalla, kcskclla olcvat voivat jaada huomaamatta, kunhan lauscjakso
itsc ci olc lyhycmpi kuin kuulijat odottavat tai pidcmpi kuin voimat ja
hcngitys sallivat.
.a. Lauscjakson loppuun on myos miclcstani kiinnitcttava tarkcmpaa
huomiota kuin alkuosiin, koska ctcnkin siina arvioidaan ihantccllista
taydcllisyytta. Sakcissa on kiinnitcttava yhta lailla huomiota alkuun,
kcskiosaan ja loppuun, koska koko sac hcikkcncc, jos sc ontuu missa
tahansa kohdassa. Proosassa sita vastoin kiinnitctaan harvoin huo
miota lausccn alkuun, uscimmitcn taas loppuun. Koska loppuosat siis
ovat proosacsitykscssa sclvasti nakyvilla ja havaittavissa, niissa on kay
tcttava vaihtclcvia savyja, jotta miclcn tckcma arvio ja korvicn kyllaan
tymincn ci torju niita.
a a v u n u , ~ s : ~
.. Lausccn lopussa on kiinnitcttava huomiota kahtccn tai kolmccn
runojalkaan ja korostcttava niita, kunhan cdcltavat rytmit civat olc liian
lyhyita ja katkonaisia. Niidcn on oltava trokccta tai daktyylia tai sittcn
on vaihdcltava Aristotclccn suosittclcmaa jalkimmaiscn tyypin paiaania
ja sita vastaavaa crcticusta. \aihtclcmalla naita puhuja ci kyllastyta kuu
lijoita yksitoikkoisuudclla cika anna itscstaan scllaista vaikutclmaa, ctta
puhuisi laskclmoidusti.
.. Sinun, Catulus, hyvin muistamasi kuuluisa Antipatros Sidonilaincn
tapasi syytaa spontaanisti hcksamctrcja ja muita runomittoja cri muo
doissa. Tama alykas ja hyvamuistincn mics harjoittcli niin paljon, ctta
hancn paattacssaan miclcssaan tahdonvoimallaan vaihtaa runomittaan
sanat scurasivat aivan itscstaan. Kuinka paljon hclpommin samaan
yltaakaan proosassa harjoittclun ja tottumukscn myota!
.. i olc mikaan ihmc, ctta oppimattomista ihmisista koostuva ylciso
kin pystyy kuulcmaan nama crot, silla luonnolla on tassa niin kuin muis
sakin asioissa uskomattoman suuri voima. Kaikki ihmiscthan kykcncvat
arvioimaan jotcnkin vaistomaiscsti, mika taitcissa ja tcorioissa on hyvaa
ja mika kchnoa, vaikka civat olisi lainkaan pcrilla niista. Ja jos ihmisct
kcrran pystyvat arvioimaan maalauksia, vcistoksia ja muita taidctcoksia,
joidcn ymmartamisccn hcilla on luonnostaan hcikommat cvaat, sitakin
suurcmpia kykyja hc osoittavat arvioidcssaan sanoja, rytmia ja aantcita,
silla nc ovat lujasti kiinnittyncct ihmiscn ymmarryksccn ja luonto on
pitanyt huolcn, cttci kukaan olc niista taysin osaton.
.6. Kuulijaan vaikuttavat siis paitsi taidokkaasti asctcllut sanat myos
rytmi ja aantcct. Kuinka moni ymmartaa rytmiikan ja mctriikan tcoriaa:
Koko tcattcriylciso kuitcnkin protcstoi aanckkaasti, jos niissa tchdaan
picnikin virhc, kutcn lausutaan tavu liian lyhycna tai pitkana. iko sa
moin kay savcltcnkin kohdalla, kun vakijoukko haataa lavalta paitsi yksi
aaniscsti laulavan kuoron myos scn korvaan sarahtavat yksinlaulajat:
a v u n u , ~ s : ~
.,. nkin hammastyttavaa, kuinka suuri cro oppinccn ja oppimat
toman ihmiscn valilla on toiminnassa ja kuinka mitaton taas asioidcn
arvioinnissa. Taidc on lahtoisin luonnosta, jotcn jos sc ci liikuta ja vic
hata luonnostaan, sc ci tunnu tayttanccn tarkoitustaan. Mikaan kun
ci olc yhta sisimmillc tunnoillcmmc luontaista kuin rytmit ja aantcct,
jotka innostuttavat ja kiihdyttavat mcita, rauhoittavat ja rcntouttavat
miclcmmc scka saavat mcidat uscin hilpcydcn tai surumiclisyydcn val
taan. Niidcn valtava voima sopii parcmmin runoihin ja lauluihin, minka
oppinut kuningas Numa ja csiisammc ymmartaakscni panivat mcrkillc,
kutcn juhlapidoissa soitctut lyyrat ja huilut ja saliipappicn laulusakcct
osoittavat. nitcn niita kuitcnkin hyodynsivat cntisaikojcn krcikkalai
sct. lisinkin micluummin halunnut kcskustclla kanssannc naista ja
vastaavanlaisista asioista kuin niista lapscllisista mctalorista!
.. ppimaton ylciso huomaa siis sakccssa tchdyn virhccn ja samoin
sc vaistoaa, jos puhccmmc jotcnkin ontuu. Runoilijallc kommahdysta ci
kuitcnkaan anncta antccksi, kun mcillc puhujillc sc taas sallitaan. Kuu
lijat kylla oivaltavat cttci puhccmmc olc tarkoitukscnmukaista ja tay
dcllista, vaikka civat pukahtaisi sanaakaan. ntisaikojcn puhujat, kutcn
jotkut vicla nykyaankin, civat osanncct muodostaa lauscjaksoa ja ikaan
kuin sanojcn kicrtoa mcilla sita on alcttu osata ja uskaltaa vasta hiljat
tain ja lausuivat sanat kolmittain tai kaksittain tai jotkut jopa yhdcn
sanan kcrrallaan. Tassa kyvyttomyydcssaan ilmaista itscaan hc kuitcn
kin pitaytyivat kuulijoidcn korvicn luonnollisiin vaatimuksiin, sitcn, ctta
hcidan sanansa olivat tasapainoisina jaksoina, ja pitamalla saannolliscsti
taukoja hcngcn vctamista vartcn.
KLM PUHTYYL! A:
.. lcn nyt parhaani mukaan csitcllyt nakcmykscni crityiscsti puhccn
koristclusta. lcn puhunut yksittaistcn sanojcn ansioista, niidcn yhdis
a v u n u , ~ s : ~
tclmista, rytmista ja jaksotukscsta. Jos haluattc kuulla myos puhctyylin
ylciscsta olcmukscsta ja jonkinlaiscsta savysta, on runsasta ja kuitcnkin
silotcltua tyylia ja yksinkcrtaista mutta jantcvaa ja voimallista tyylia scka
naita kumpaakin yhdistavaa tyylia, jota arvostctaan kcskiticn cdustajana.
Naissa kolmcssa tyylissa on oltava vichatysta, jota ci olc maalattu mil
laan punavarilla vaan joka lcvittyy kuin vcri.
acc. Sittcn vasta puhujammc on koulutcttava kayttamaan sanoja ja aja
tuksia sitcn, ctta samoin kuin asccn kayttajat tai palcstralla kavijat pyr
kivat paitsi vaistamaan ja antamaan iskuja myos liikkumaan sulavasti,
kutcn sc joka ( ) jotka kasittclcvat ascita.
.
ac.. Sana ja ajatuskuvioita voidaan muodostaa lahcs lukcmattomia,
minka hyvin ticdattc. Niissa on kuitcnkin sc cro, ctta jos muutctaan
sanoja, sanakuvio haviaa, kun ajatuskuvio taas sailyy, haluttiinpa kayt
taa mita sanoja hyvansa. \aikka tckisittckin nain, katson silti parhaaksi
muistuttaa, ctta puhujallc ominaista, tai ainakin oivallista ja ihailua
hcrattavaa, on nimcnomaan pitaytya jo mainittuihin kolmccn saantoon
yksittaisia sanoja kaytcttacssa: mctaloria tulcc kayttaa uscin, uudissanoja
silloin talloin ja arkaaisia sanoja joskus harvoin. Jatkuvassa puhccssa taas,
kun hallitscmmc micllyttavan sanojcn yhdistclcmiscn ja puhccna ollcct
rytmia koskcvat saannot, koko puhctta on somistcttava ja clavoitcttava
uscin toistuvilla lausc ja sanakuvioilla ikaan kuin loistavilla lampuilla.
TARK! MMAT RTR! ST THK! NT
aca. Puhuja tckcc kuulijoihin suurcn vaikutukscn pysyttclcmalla yhdcssa
ja samassa asiassa ja csittamalla tapahtumat havainnolliscsti, ikaan kuin
nc paraikaa tapahtuisivat kuulijoidcn silmicn alla. Nama tchokcinot
!
Kasikirjoitukscn tcksti on tasta kohdcn turmcltunut ja osa tckstista puuttuu.
a v u n u , ~ s : ~
ovat hyvin kayttokclpoisia puhccn sclostusosassa, kun sclostcttavaa
asiaa halutaan sclvcntaa tai lavcntaa: nain kuulijat saavat lavcnncttavasta
asiasta juuri niin suurcn vaikutclman kuin puhuja pystyy puhccllaan saa
maan aikaan. Taman tchokcinon vastakohta on uscin yhtccnvcto. Muita
ovat alluusio, jonka avulla annctaan ymmartaa cncmman kuin sanotaan,
ytimckas ja suppca totcamus, halvcntamincn ja siihcn liittyva pilkka,
jonka on pysyttava Cacsarin mainitscmicn ohjcidcn piirissa,
ac. asiasta poikkcamincn, josta on palattava paaasiaan sovcliaasti ja
sopusointuiscsti, kun on saatu aikaan huvitusta, puhccnaihccn maarit
tcly ja scn crottamincn siita mita on jo sanottu, palaamincn paaasiaan,
toisto scka paatclma. Liioittclulla ja hypcrbolalla voidaan suurcnnclla tai
vahatclla tosiasioita. Muita kcinoja ovat kysymys ja sita huomattavasti
muistuttava kuulustclu ja kuulustclijan oman nakcmykscn csittamincn.
Lisaksi on ironia, joka kaikkcin parhaitcn ikaan kuin luikcrtclcc kuulijoi
dcn micliin, kun sanotaan yhta mutta tarkoitctaan toista. !ronia on hyvin
hcrkullincn tchokcino, kunhan puhc on savyltaan kcskustclcvaa cika paa
tokscllista. Scuraavaksi tulcc cparointi, jaottclu ja korjaus, kun puhuja
haluaa oikaista jotain jo sanomaansa tai ctukatccn torjuu syyttccn.
ac. nnalta torjumista voidaan kayttaa scn turvaamiscksi, mita aio
taan sanoa. Asia voidaan myos sysata toiscn syyksi, ncuvottclu taas on
craanlaista kcskustclua kuulijoidcn kanssa. Todcllistcn tai kuvittccllis
tcn hcnkiloidcn tapojcn ja kayttaytymiscn matkimincn on mcrkittava
tyylikcino ja sopii crittain hyvin taivuttcluun ja uscin myos tuntcisiin
vaikuttamisccn.
ac. Pcrsonikaatio on loistava tchokcino puhccnaihccn lavcntami
scssa. Muita ovat kuvailu, harhaanjohtamincn, huumori ja cnnakoimi
ncn scka kaksi hyvin tchokasta kcinoa, vcrtaus ja csimcrkki. dcllccn
kcinoja ovat puhccn ainciston jaottclu, kcskcytys, antitccsi, csitykscn
kcskcyttamincn, suositus, craanlaincn vapaa sana (jonka savy voi olla
a 6 v u n u , ~ s : ~
vahan hulvattomampikin lavcntamista silmalla pitacn), suuttumincn,
moitc, lupaus, anomus, harras pyynto, lyhyt poikkcamincn aihccsta (joka
on cri asia kuin cdclla mainittu poikkcamincn), puolustus, taivuttclu,
loukkaus ja sadatus. Naidcn tchokcinojcn avulla puhuja voi puhccssa
sclvcntaa ajatuksiaan.
ac6. Puhctta voidaan ascidcn tavoin kayttaa uhkailuun ja vaatimustcn
csittamisccn tai sittcn vain taidokkaasccn nayttamisccn. Saman sanan
toistamiscssa on toisinaan voimaa, toisinaan taas suloutta. Samoin on
muutcttacssa tai taivutcttacssa sanaa hiukan, toistcttacssa samaa sanaa
uscaan kcrtaan lausccn alussa ja taas lopussa scka toistcttacssa samoja
sanoja kiihkcasti pcrakkaistcn lauscidcn lopussa. Nain toimivat myos
sanan sijoittamincn lausccn alkuun tai loppuun, savyn nostamincn,
sanan tihca toistamincn hiukan cri mcrkitykscssa, sanan kcrtaamincn
scka samalla tavalla paattyvicn tai samasijamuotoistcn sanojcn ja saman
tyyppistcn lausccnosicn tai sanojcn kaytto.
ac,. Lisaksi tulcvat porrastus (kliimaksi), lausccn sanojcn jarjcstykscn
muuttamincn, taidokas poikkcamincn tavanomaiscsta sanajarjcstyk
scsta, vastakohta (antitccsi), sidcsanojcn poisjattamincn (asyndcton),
puhccnaihccn vaihtamincn, kumoamincn, huudahdus, sanan lyhcnta
mincn, saman sanan kayttamincn cri sijamuodoissa, yksittaistcn kcskc
naan samanarvoistcn asioidcn kasaava lucttclcmincn, syyn nimcamincn
kullckin yksittaiscllc totcamukscllc, myontymincn, toiscntyyppincn
cparointi kuin cdclla mainittu, odottamaton ilmaus, nakokulmicn luct
tclcmincn, toiscntyyppincn korjaus, kasittccn crittcly, pcrajalkccn csitc
tyt kysymyksct tai totcamuksct, kcskcytys, kuvaus, itscllc vastaamincn,
mctonyymincn ilmaus, cri synonyymicn kayttamincn, osuva sanajarjcs
tys, toisto, aihccsta poikkcamincn ja kicrtoilmaus (pcrilraasi).
ac. Suunnillccn naita ja vastaavanlaisia tchokcinoja kayttamalla voi
daan kaunistaa puhccn tyylia ajatuksin ja sanakuvioin, ja saattaa naita
a , v u n u , ~ s : ~
kcinoja olla cncmmankin. Cotta virkkoi: Panin mcrkillc, Crassus, ctta
lucttclit nama tchokcinot mainitscmatta mitaan maaritclmia tai csi
mcrkkcja, koska olctat mcidan tuntcvan nc jo cnncstaan. Crassus sanoi:
Niin, cn otaksunutkaan cdclla puhumani asioidcn olcvan tcillc uusia,
mutta noudatin kuitcnkin yhtcista tahtoannc.
ac. Aurinko sai minut puhumaan naista asioista lyhycmmin, ja nyt, kun
sc on jo nopcasti laskcmassa, minunkin taytyy sclvittaa asiani lahcs suin
pain kiirchticn. Tamantyyppincn csitys on kuitcnkin tcoriankin osalta
ylciscsti tunncttu. Kaytanto sita vastoin on aarimmaiscn tarkcaa ja vaa
tivinta koko puhctaidon harjoittamiscssa.
TYYL! N MUKAUTTAM! NN LSUHT! S! ! N
a.c. Nyt on ainakin osoitcttu, jos ci aivan kauttaaltaan sclvitctty, kaikki
puhccn koristamisccn liittyvat nakokohdat. Tarkastclkaammc siis scu
raavaksi, mika puhccssa on tarkoitukscnmukaista cli mika tyyli milloin
kin on sopivin. Ainakin on sclvaa, cttci yksi ja sama tyyli sovcllu kaikkiin
oikcusjuttuihin ja kuulijoihin, puhujiin ja olosuhtcisiin.
a... Murhaoikcudcnkaynncissa on kaytcttava tictynlaista tyylia, siviili
oikcudcnkaynncissa ja vahapatoisissa tapauksissa toiscnlaista. Ncu
vottcluissa, ylistyspuhcissa, oikcudcnkaynncissa, kcskustcluissa,
lohdutuspuhcissa, moitcpuhcissa, tcorccttisissa pohdiskcluissa ja histo
rialliscssa kcrtomukscssa tarvitaan kaikissa crilaista tyylia. Mcrkitysta
on sillakin, onko kuulijoina scnaatin jascnia, tavallista kansaa vai tuo
marcita, onko kuulijoita paljon vai vahan vaiko vain yksi ainoa ja min
kalaisia ihmisia hc ovat. n myos otcttava huomioon, minka ikaincn
puhuja itsc on, millaincn ascma ja arvovalta hanclla on, onko sotaaika
vai vallitsccko rauha ja onko aikaa niukasti vai runsaasti.
a v u n u , ~ s : ~
a.a. Tuntuukin, cttcn voi tassa antaa mitaan ohjcita, paitsi ctta valit
sisimmc joko runsaan, yksinkcrtaiscn tai kcskinkcrtaiscn puhctyylin
kasitcltavana olcvan tapaukscn mukaan. \oidaan kayttaa kutakuinkin
samoja tyylittclykcinoja, toisinaan ponnckkaammin, toisinaan maltilli
scmmin. !hmiscn kyky toimia tarkoitukscnmukaiscsti on kaikissa tapa
uksissa tcorccttiscn tictamykscn ja luonnonlahjojcn tulosta, kaytannon
viisaudcn ansiosta han taas tictaa, mika mihinkin tilantccsccn sopii.
PUHN S! TTAM! NN l ACT!
a.. Kaikki nama puhctaidon apuncuvot ovat kuitcnkin riippuvaisia
siita, mitcn nc csitctaan. Puhccn csittamincn on siis puhctaidossa rat
kaiscvan tarkcaa. !lman sita paraskin puhuja voi olla nollan vcroincn,
kun kcskitasoincn mutta taitavasti csiintyva puhuja taas uscin voittaa
parhaimmatkin puhujat. Kcrrotaan, ctta kun cmosthcncclta kysyt
tiin, mika puhctaidossa on crityiscn olcnnaista, han antoi puhccn csit
tamiscllc niin cnsimmaiscn, toiscn kuin kolmanncnkin sijan. Tatakin
parcmpana olcn aina pitanyt Aiskhinccn vastausta. Kocttuaan hapcal
liscn tappion craassa oikcusjutussa Aiskhincs oli lahtcnyt Atccnasta ja
saapunut Rodoksccn. Hancn kcrrotaan rodoslaistcn pyynnosta lukcnccn
scn mainion puhccn, jonka han oli pitanyt cmosthcnccn puolustamaa
Ktcsilontcsta vastaan. Han luki scn, ja scuraavana paivana hanta pyydct
tiin lukcmaan myos sc puhc, jonka cmosthcncs oli pitanyt vastauk
scksi Ktcsilontccn puolustukscksi. Aiskhincs luki puhccn micllyttavalla
ja kuuluvalla aanclla ylcison kuunncllcssa lumoutunccna. Kuinka paljon
cncmman olisittckaan ihaillcct tata puhctta, jos olisittc saancct kuulla
cmosthcncsta itscaan!, han huudahti. Nain Aiskhincs osoitti, kuinka
tarkca osuus csityksclla on: sama puhc olisi hancn mukaansa ollut cri
laincn, jos scn olisi pitanyt cri hcnkilo.
a.. Mita Gracchukscssa, jonka sina Catulus muistat minua parcmmin,
oli scllaista, jota niin suurcsti ihailtiin, kun olin poikaiassa: Mihin mina
a v u n u , ~ s : ~
poloincn mcnisin: Minnc suuntaisin: Capitoliumillcko: Mutta sc tulvii
vcljcni vcrta! Kotiinko: tta nakisin aitiraukkani valittamassa maahan
lyyhistynccna: Kaikki olivat sita miclta, ctta Gracchukscn lausucssa
nama sanat hancn ilmccnsa, aancnsavynsa ja clccnsa olivat scllaisct,
ctta vihamichctkaan civat kycnncct pidattclcmaan kyyncliaan. Puhun
naista asioista, koska puhujat, todclliscn claman kuvaajat, ovat kokonaan
hylanncct taman aihcpiirin, kun taas nayttclijat, todclliscn claman jal
jittclijat, ovat omincct scn.
a.. Todcllisuus cpailcmatta voittaa jaljittclyn kaikin puolin, mutta jos sc
olisi sinansa tarpccksi tchokasta puhccn csittamiscn kohdalla, cmmc var
masti kaipaisi siihcn mitaan tckniikkaa. Puhccn csittamiscssa on ilmais
tava tai jaljitcltava cnncn kaikkca miclcnliikutusta. Sc on kuitcnkin uscin
niin sckava, ctta hamartyy ja lahcs pcittyy, jotcn on poistcttava hamaryytta
aihcuttavat tckijat ja korostcttava sclvcmpia ja nakyvampia nakokohtia.
a.6. Jokaista tunnctilaa vastaa luonnostaan sillc ominaincn ilmc, aancn
savy ja clc. Koko ihmisruumis, kaikki ilmcct ja aancnsavyt soivat kuin
kiclct soittimissa miclcnliikkcidcn koskcttacssa niita. Aancnsavyt ovat
itsc asiassa jannitcttyja kuin soittimcn kiclct ja vastaavat jokaisccn kos
kctuksccn kimcina, morcina, nopcina, hitaina, voimakkaina tai hiljai
sina. Naidcn kaikkicn valilla on vicla kullckin savyllc valimuoto. Niista
crkaantuu uscita aancnsavyja, kutcn pchmca ja karkca, nappailcva ja
yhtajaksoincn, pidattclcva, katkonaincn, hillitty ja vaimca.
a.,. Kaikkia naita lajcja saadcllaan taitccn saantojcn mukaan. Nayttclijat
kayttavat niita cri aancnsavyihin kutcn maalarit cri varcja. Suuttumus
taas saa aikaan tictynlaiscn purcvan, kiihtynccn ja vahan valia kcskcyty
van puhctavan, kutcn naissa sakcissa: ma vcljcni mua kchottaa lapscin
ahmimaan...
.
Ja naissa joita sina, Antonius, vahan aikaa sittcn lainasit:
!
Sac Acciukscn Atreusnaytclmasta.
a c v u n u , ~ s : ~
Uskalsit siis... Ja: iko kukaan tasta rankaisc: Kahlitkaa... Ja saman
laista on lahcs koko Atreusnaytclmassa. Saaliin ja suruun tarvitaan
toiscnlaista aancnsavya, taipuisaa, taytclaista, katkonaista ja valittavaa,
kutcn naissa sakcissa:
Mihin nyt suuntaisin: Minka rcitin valitsisin: !sani kotiinko:
\aiko Pcliaan tytartcn luo:
\oi isaani, voi isanmaatani, voi Priamokscn taloa!
Ja naita sakcita scuraavissa:
Kaikcn taman lickcissa nain,
Priamoksclta hcngcn vakivalloin vcin.
a.. Pclkoon taas tarvitaan vaimcaa, cparoivaa ja alakuloista aancnsavya:
Saarroksissa oon monin tavoin, vuoks sairaudcn, maanpaon ja
koyhyydcn,
pclko karkottaa kauhistunccsta syommcstain kaikcn viisaudcn.
Aitini uhkaa hcnkcain kidutuksclla kauhcalla ja surmalla,
cika kukaan niin vakaa miclcltaan ja niin itscvarma oo,
cttci vcri pclokkaalta pakcnis ja cttci pclosta kalpcnis.
a.. \akivalta vaatii toiscnlaista aancnsavya, cncrgista, kiivasta, uhkaavaa
ja jotcnkin juhlavan akkipikaista:
Taas Tycstcs Atrcukscn kimppuun kay,
taas han minuun kasiksi kay ja rauhaani hairitscc.
Suurcmpi vaiva, suurcmpi paha pitaa minun tuottaa
murskatakscni ja tukahduttaakscni julman syommcnsa.
Miclihyva taas vaatii sulavaa, lcmpcaa, ilahtunutta ja rcntoa aancnsavya:
a . v u n u , ~ s : ~
\aan otcttuaan itscllccn morsiusscppclccn
han toi scn sinullc ja tccskcntcli antavansa itscllccn haasoihdut
silloin han pilaillcn nc sinullc antoi taitcn ja vichkosti.
Miclipahaan tarvitaan jonkinlaista matalaa aancnsavya, joka ci kuitcn
kaan olc surkuttclcva ja jossa on monotonincn aantamys:
Aikana jona Paris Hclcnan onncttomaan liittoon liitti
olin silloin raskaana ja kuukaudct synnytyksccn lahcs taytty
ncct:
samaan aikaan Hckabc Polydorokscn, viimciscnsa, synnytti.
LT JA ! LMT
aac. Kaikkiin naihin tunnctiloihin tulcc liittya niita vastaava clchdinta,
ci scllaista kuin tcattcrissa, jolla sacstctaan joka ikista sanaa, vaan scllai
ncn, joka sclkiyttaa koko asiaa ja ajatusta. Puhujan on puhuttava rinta
ryhdikkaana ja michckkaana, ci niin kuin nayttclijat nayttamolla, vaan
ascita kayttavan ja palcstralla harjoittclcvan tapaan. Kadcnliikkcidcn ci
pida olla liian ilmcikkaita, sitcn, ctta sormct myotailcvat sanoja civatka
ilmcnna niita. Kasivarrcn on osoitcttava ponnckkaasti ctccnpain, scn on
oltava ikaan kuin puhccn pcitsi. Jalkaa sopii polkca suurimman janni
tykscn hctkclla puhccn alussa tai lopussa.
aa.. Kasvojcn ilmc on ratkaiscvan tarkca, ja siina taas kaikki on kiinni
silmista. dcllincn sukupolvi ci juurikaan ylistanyt cdcs Rosciusta, kun
talla oli kasvoillaan naamio. Puhccn csittamincn lahtcc puhujan miclcs
ta ja kasvot ovat miclcn kuva, silmat taas ilmcntavat sita. Silmat ovatkin
ainoa ruumiinosa, jolla voidaan saada aikaan yhta monta mcrkitysta ja
muunnosta kuin on miclcnliikkcitakin. Kukaan ci pystyisi siihcn silmat
a a v u n u , ~ s : ~
suljcttuina. Tcolrastos kcrtoi craasta Tauriskokscsta, ctta talla oli tapana
puhua sclin ylcisoonsa, koska puhui katsc kiinnitcttyna johonkin.
aaa. Siksi silmicn liikkcita on saadcltava, puhujan ci pida vaihdclla liikaa
ilmcitaan, jotta han ci sortuisi houkkamaisuutccn tai kasvojcnvaantclyyn.
Silmicn avulla ilmcnnctaan tuntcita milloin tiiviisti tuijottamalla, milloin
lcmpcalla ilmcclla, milloin luomalla katsc johonkin, milloin taas hilpcy
dclla puhccn kulloiscnkin savyn mukaiscsti. Puhccn csittamincn on ikaan
kuin ruumiin puhctta, ja sita tarkcampaa on, ctta sc on sopusoinnussa
ajatustcn kanssa. Luonto on antanut ihmiscllc tuntcidcn ilmcntamisccn
silmat niin kuin hcvoscllc tai lcijonallc karvat, hannan ja korvat.
aa. Kasvojcn ilmcilla onkin puhccn csittamiscssa hcti aancn jalkccn
tarkcin osa, ilmcct taas ovat riippuvaisia silmista. Kaikissa puhccn csit
tamisccn liittyvissa tckijoissa on jonkinlaista luonnon antamaa voimaa,
ja siksi niilla on suurin vaikutus oppimattomiin ja rahvaasccn, jopa bar
baarcihin. Sanoillahan on vaikutusta vain niihin, joita yhdistaa sama
kicli, alykkaat ajatuksct taas mcncvat uscin ohi ihmisilta, jotka civat olc
alykkaita. Jos puhuja ilmcntaa puhccn csittamiscssa tunnctta, sc vai
kuttaa kaikkiin, tuntcct kun ovat kaikilla ihmisilla samanlaisia ja nc voi
tunnistaa muissa samoista mcrkcista kuin itscssa.
AANNKAYTT
aa. Aanclla kuitcnkin on cpailcmatta mcrkittavin rooli puhccn tai
dokkaassa csittamiscssa. Mcidan on cnsiksikin toivottava itscllcmmc
hyvaa aanta ja sittcn vaalittava sita, millaincn sc sittcn onkin. Naihin nyt
antamiini ohjcisiin ci tosin kuulu mitcnkaan sc, mitcn aancsta pidctaan
huolta, mutta olcn kuitcnkin sita miclta, ctta siina on nahtava kovasti
vaivaa. Sita vastoin kcskustclummc aihcpiiriin taitaa hyvinkin liittya sc
vaitc, ctta uscimmissa asioissa sc, mika on hyodyllisinta, on myos jollain
a v u n u , ~ s : ~
tapaa sovcliainta, kutcn vastikaan totcsin. Mikaan ci olc hyodylliscmpaa
aancn sailyttamiscllc kuin uscin toistuva savynvaihtclu, cika mikaan olc
sillc tuhoisampaa kuin jatkuva kcskcytykscton jannitc.
aa. Mika siis on korvillcmmc ja puhccn micllyttavan csittamiscn kan
nalta sopivampaa kuin vuorottclu ja vaihtclu: Niinpa voitkin kuulla,
Catulus, klicntiltasi Liciniuksclta, Gracchukscn yksityissihtccrina toi
mincclta sivistyncclta orjalta, ctta Gracchuksclla oli kansankokoukscssa
puhucssaan tapana pitaa vaivihkaa takanaan asiantuntcvaa avustajaa.
Tama puhalsi hcti picnccn norsunluisccn pilliin, kun Gracchukscn
piti nostaa ponnctonta aanta tai laskca liian kiihtynytta aanta. Kautta
Hcrculccn! Catulus puuttui puhccsccn, olcn kuullutkin siita ja uscin
ihaillut niin Gracchukscn tunnollisuutta kuin hancn tictamystaan ja
oppincisuuttaankin!
aa6. Samoin mina, virkkoi Crassus, ja minusta on surullista, ctta nc
michct sortuivat politiikassa scllaisccn itscpctoksccn. Nyt valtiossammc
on kuitcnkin mcncillaan scllaincn vchkcily scka ylcistymassa ja jaamassa
jalkipolvillc scllaincn clamantyyli, ctta toivoisimmc kansalaistcmmc
kuitcnkin olcvan samanlaisia kuin nuo michct, joita isammc civat voi
ncct sictaa. Julius puuttui puhccsccn: Pyydan, Crassus, lopcta nyt jo
tuo ja palaa siihcn Gracchukscn pilliin, jonka idcaa cn oikcin kunnolla
tajunnut.
aa,. Crassus jatkoi: Kaikissa aanissa on jonkinlaincn kcskisavy, joka on
kullakin aanclla omanlaiscnsa. n hyodyllista ja korvallc micllyttavaa
nostaa aanta vahitcllcn kcskisavysta onhan tictylla tavalla moukka
maista aloittaa huutamalla jolloin aani myos saa varmuutta ja lujuutta.
Aancn voimakkuudclla on lisaksi craanlaincn aaripaansa. Sc on kui
tcnkin hillitympi kuin korkcin aani, johon asti sc pilli ci salli puhujan
nostaa aantaan, vaan kutsuu hanct pois. \astaavasti matalalla aanclla
on oma aaripaansa, joka saavutctaan ikaan kuin aantcidcn astcikkoa
a v u n u , ~ s : ~
laskcutumalla. Tama vaihtclcvuus ja tallaincn kaikkicn aantcidcn lapi
kaymincn sailyttaa aancn ja tckcc puhccn csittamiscsta micllyttavan.
Pilliin puhaltajan voittckin sittcn jattaa kotiin ja vicda Forumillc muka
nannc tasta harjoitukscsta saamannc tunnclman.
aa. lcn csittanyt scn vcrran kuin kykcnin, cn tosin scn vcrran kuin oli
sin halunnut, vaan kutcn kircan aikataulun vuoksi oli pakko. nkin nok
kclaa syyttaa aikaa, kun ci voi lisata cncmpaa, vaikka haluaisi... Catulus
virkkoi: Minun arvioni mukaan tcit kylla koko aincistosta niin ncrok
kaan yhtccnvcdon, ctta vaikuttaa silta, kuin ct olisi omaksunut asioita
krcikkalaisilta, vaan voisit opcttaa itsc krcikkalaisia. masta puolcstani
olcn iloincn saatuani osallistua tahan kcskustcluun, olisin vain halun
nut, ctta vavyni ja sinunkin ystavasi Hortcnsius olisi ollut taalla lasna.
Uskon, ctta hancsta tulcc vicla loistava puhuja niidcn avujcn ansiosta,
joita puhccssasi kasittclit.
aa. Crassus: Sanoitko ctta tulcc: Minun miclcstani han on jo scllai
ncn! Tulin siihcn tuloksccn hancn puolustacssaan scnaatissa Alrikan
juttua ja vicla cncmman hancn puhucssaan hiljattain 8ithynian kunin
kaan puolcsta. Siksi katsantokantasi on aivan oikca, Catulus. Talta nuo
rukaisclta ci minusta puutu mitaan scn cncmpaa luonnonlahjojcn kuin
oppincisuudcnkaan osalta. Sitakin parcmmalla syylla sinun, Cotta, ja
sinun, Sulpicius, on oltava valppaita ja ahkcria.
ac. Hortcnsius ci olc puhujana mikaan kcskinkcrtaisuus, joka ikaan
kuin tulisi korvaamaan tcidan ikaluokkaannc, vaan aarimmaiscn tcrava
alyincn, intohimoiscn asiallc omistautunut ja sivistynyt mics, jolla on
poikkcuksclliscn hyva muisti. Suhtaudun hanccn myontciscsti, mutta
toivon kuitcnkin hancn ylittavan vain ikatovcrinsa, silla tcillc ci olisi
kunniaksi joutua niin paljon nuorcmman michcn voittamiksi! Mutta
noustaanpa jo ja mcnnaan virkistaytymaan ja rcntoutctaan vihdoin mic
lcmmc intcnsiiviscn kcskustclun jalkccn.
a v u n u , ~ s : ~
K!RJAN HNK!LT
Antonius, Marcus Antonius (., cKr.), toincn kirjan kcskustcluun osallistuva suuri
puhuja. siintyy yhdcssa taman kanssa opcttavana sukupolvcna, Cotta ja Sulpicius
taas ovat oppilaina. Aikansa suurimpia puhujia, puhujana sanavalmis, hyvamuistincn
ja taitava kcksimaan argumcnttcja, kunnostautui crityiscsti oikcuspuhujana. Tyylil
taan ci yhta hicnostunut kuin Crassus, vaikka monct pitivat hanta samanvcroiscna
puhujana. Ciccron konsulitovcrin isa, triumviraatin jascncn Marcus Antoniukscn
isoisa. Toimi myos konsulina cKr. ja ccnsorina , cKr. Murhattiin kansalaissodan
aikana Sullan kannattajana.
Caesar, Gaius Julius Caesar Strabo Vopiscus (k. , cKr.), Catulukscn vclipuoli, sai jo
nuorcna mainctta oikcuspuhujana. Puhujana vaali vichattavaa tyylia ja huumoria.
Murhattiin kansalaissodan aikana. Mainitaan tckstissa myos nimclla Gaius Julius.
Catulus, Quintus Lutatius Catulus (k. , cKr.), Gaius Cacsarin vclipuoli, nuhtcctto
muudcstaan tunncttu ja oppinut mics, joka ci kuitcnkaan saavuttanut suurta mai
nctta oikcuspuhujana. !haili avoimcsti krcikkalaistcn kiclta ja kirjallisuutta ja toimi
myos runoilijana. Konsulina yhdcssa Mariukscn kanssa .ca cKr., voitti taman kanssa
kimbrit ja tcutonit. Joutui tckcmaan itscmurhan kansalaissodan aikana. Mainitaan
tckstissa myos nimclla Quintus Lutatus.
Cotta, Lucius Aurelius Cotta (s. .a cKr.), kansantribuunina cKr. Piti puhujana csi
kuvanaan Antoniusta, oli taitava hankkimaan todistusaincistoa. sallistuu Antoniuk
scn ja Crassukscn tavoin kcskustcluun koko kirjan ajan, joskin hancn roolinsa siina
on vahaincn. Cottan ja Sulpiciukscn oppilaan roolia scn sijaan korostctaan uscin ja
hcidan nuoruuttaan jopa liioitcllaan, koska asctclma on pcdagogiscsti tarkca. Ciccro
kcrtoo kuullccnsa Cottalta kirjassa kaydyssa kcskustclusta.
Crassus, Lucius Licinius Crassus (.c. cKr.), toincn kirjan kcskustcluun osallis
tuva suuri puhuja. Historioitsija Lucius Caclius Antipatcrin oppilas. dusti puhu
jana maltillista asianismia ja kaytti kaunista kiclta. Mcrkittavin roomalaincn puhuja
cnncn Ciccroa, joka oli hancn oppilaanaan nuorcna poikana ja nayttaa valinnccn
hanct csittamaan kcskustclussa omia nakcmyksiaan. Toimi cdiilina .c cKr., konsu
lina cKr. ja ccnsorina a cKr.
Scaevola, Quintus Mucius Scaevola (n. .,c cKr.), lisanimcltaan Augur, muidcn
Muciustcn tavoin oikcusoppinut, Crassukscn appi, Lacliukscn vavy ja ystava, Ciccron
opcttaja. maksui jo nuorcna stoalaiscn clamankatsomukscn. Prcctorina \ahassa
Aasiassa .ac cKr., konsulina .., cKr. sallistuu kcskustcluun kirjan alkupuolclla,
loppupuolclla hancn tilallccn tulcvat Catulus ja Cacsar. Mainitaan tckstissa myos
nimclla Mucius.
Sulpicius, Publius Sulpicius Rufus (.a cKr.), vanhan patriisisuvun jascn, puhu
jana loistava luonnonlahjakkuus. Puhctaidossa piti csikuvanaan Crassusta. sallistui
myos politiikkaan ja kansantribuunina hallitsi kansalaissodan puhjcttua Mariukscn
suojclukscssa jonkin aikaa Roomaa vastascnaattinsa avulla. li aicmmin ystavansa
rusukscn tavoin kannattanut ylimyspuoluctta. Joutui Sullan joukkojcn murhaa
maksi kansalaissodan aikana.
a 6 v u n u , ~ s : ~
HAKM!ST
viitataan ilmciscsti Pydnan taistcluun.
zz.
Aemilius, Marcus Aemilius Lepidus Por-
cina, konsulina ., cKr. yhdcssa Gaius
Hostilius Mancinukscn kanssa. Jaljittcli
cnsimmaiscna krcikkalaista tyylia, josta
roomalaisct kayttivat nimitysta levitas.
Tibcrius Gracchukscn ja Gaius Carbon
opcttaja. o.
Aesopus, Clodius Aesopus, mcstarillincn
tragcdianayttclija ja roomalaisylcison
suosikki Ciccron aikana, kutcn Roscius
komcdian alalla. zq.
Africanus, Africanus Aemilianus, ks.
Scipio.
Afrikka (lat. Africa), antiikin aikana \ali
mcrcn ctclapuolclla sijaitscvasta aluccsta
kaytctty nimitys. Suppcammin tarkoitti
provinssia, jonka roomalaisct muodos
tivat Karthagolta valtaamistaan alucista
.6 cKr. r6, zzq.
Agesilaos (6c cKr.), Spartan kunin
gas Spartan hcgcmonian aikana. r,
rq.
Aglaofon (ccl. cKr.), kuuluisan krcik
kalaiscn maalarin Polygnotokscn isa ja
opcttaja. Tcoksista ci ticdcta kovin pal
jon, mutta paapiirtcita niidcn tyylista
voidaan paatclla Polygnotokscn tcok
sista. z6.
Aias, krcikkalaiscssa mytologiassa yksi
Troijaa piirittancista krcikkalaisista,
Lokrikscn kuninkaan ilcukscn poika.
Hapaisi Troijan havitykscn aikana Athc
ncn alttarin ryostamalla scn turviin pacn
nccn Kassandran. z6.
Aiskhines (n. . cKr.), kuu
luisa atccnalaincn puhuja ja poliitikko,
cmosthcnccn vastustaja ja Makcdo
nian Filippokscn kannattaja. Yksi Aisk
hinccn kuuluisimmista puhcista on puhc
Ktcsilontcsta vastaan vuodclta c cKr.
Ciccro oli kaantanyt scn ja Ktcsilontcsta
Aasia (lat. Asia), roomalaincn provinssi
Aasia sai alkunsa . cKr., kun Pcrga
monin kuningas Attalos !!! tcstamcnt
tasi lantiscn \ahanAasian (nyk. Turk
kia) kasittavan valtakuntansa Roomallc.
Aasia oli Rooman valtakunnan rikkaim
pia provinsscja. q, z6q, 6o, 6,
.
aasialaistyyli (asianismi), hcllcnistisclla
ajalla kchittynyt rctoriikan tyylisuuntaus,
jollc oli tyypillista sanalcikkicn kaytto,
hicnostclu ja mahtipontisuus. .
Abdera, krcikkalaincn kaupunki Traa
kiassa, tunncttu tyhmyricn mainccssa
ollcista asukkaistaan. Abdcrasta olivat
kuitcnkin kotoisin myos losot cmo
kritos ja Protagoras. rz8.
Accius, Lucius Accius (n. .,c6 cKr.),
roomalaincn runoilija ja oppinut. Piti
tragcdioidcnsa csikuvana ctcnkin uri
pidccn naytclmia. Harrasti myos kicli
ticdctta ja mm. chdotti uudistuksia lati
nan oikcinkirjoituksccn. z.
Aculeo, Gaius Aculeo, Ciccron tadin
Hclvian aviomics, Crassukscn lahcincn
ystava. rqr, z, z6z.
Aelius, Lucius Aelius Stilo (n. .c,c
cKr.), cnsimmaincn suuri roomalaincn
grammaatikko ja oppinut. Sclitti kahdcn
toista taulun lain vanhahtavia sanoja,
Acliukscn painottamat opinnot viittaa
tahan. pctti mm. \arroa ja Ciccroa.
rq, z6.
Aelius, Sextus Aelius Paetus Catus, sivis
tynyt oikcusoppinut ja taitava puhuja.
Konsulina . cKr., ccnsorina . cKr.
Tunnctaan lahinna siita, ctta jakoi siviili
oikcudcn koko yksityisoikcutta koskc
van osan kolmccn paaosaan. rq, rq8,
zrz, zo, r.
Aemilius, Lucius Aemilius Paullus Mace-
donicus (n. aa.6c cKr.), prcctorina ..
cKr., konsulina .a ja .6 cKr. pisodissa
a , v u n u , ~ s : ~
puolustanccn cmosthcnccn puhccn
latinaksi. , q, z8, zr.
Aiskhylos (a6 cKr.), kolmcsta suu
rcsta atccnalaiscsta tragcdiarunoilijasta
varhaisin. Naytclmista on sailynyt scitsc
man, mutta hancn otaksutaan kirjoitta
nccn cc tragcdiaa. z.
Akatemia, Platonin cKr. pcrustama
losokoulu, jonka alkupcraiscna tchta
vana oli kouluttaa losolcja valtiollisiin
tchtaviin, kutcn itscvaltiaidcn ncuvon
antajiksi. Paaasiassa scn toiminta oli
ystavystcn alyllista yhdcssaoloa, jossa
suullista kcskustclua pidcttiin tarkcim
pana. q8, 6z, , rro, r.
akatemialaiset, 6, roq.
Akhaia, Krcikan Pcloponncsokscn nic
mimaan pohjoisosa. Mykcnclaisaikana
nimityksclla viitattiin miltci koko Pclo
ponncsoksccn, ja krcikkalaisia nimitct
tiin ylciscsti akhaialaisiksi tai akhaijciksi.
r66.
Akhilleus, krcikkalaiscssa mytologiassa
nopcin ja urhcin Troijaa piirittancista
sankarcista, Pclcukscn ja Tctikscn
poika. .
Akusilaos, Krcikan varhaincn histo
rioitsija, cli ccluvun lopulla cKr. Kir
joitti tcokscn Gcncalogiat, joka sisaltaa
proosamuotoisia sankaritaruja, ja tcok
scn Kosmogonia, joka kasittclcc maail
mankaikkcudcn syntya. .
Albius, ilmciscsti prcctorina Aasiassa
.ac cKr., muutcn ci tunncttu. z8r.
Albucius, Titus Albucius, prcctorina Sar
diniassa n. .c cKr., myohcmmin maan
paossa Atccnassa. ppinut ja sivistynyt
mics, joka Ciccron mukaan kavi miltci
krcikkalaiscsta. Satiirirunoilija Lucilius
pilkkasi hancn krcikkalaismiclisyyttaan.
z8r, rr.
Aleksanteri Suuri (6a cKr.),
Makcdonian kuningas Filippos !!:n
poika. Pyrki luomaan maailmanvallan
scka sulauttamaan yhtccn hcllccnicn ja
pcrsialaistcn kulttuurit. Hancn valloitus
tcnsa myota krcikkalaincn sivistys lcvisi
tuAasiaan ja gyptiin ja syntyi hcllc
nistincn kulttuuri. 8, r, rr.
Alkibiades (n. cc cKr.), atccnalai
ncn valtiomics ja sotapaallikko pclopon
ncsolaissodan aikana, Sokratccn ystava ja
oppilas. q, rq.
ambrosia, krcikkalaiscssa mytologiassa
jumaltcn ravinto, jota hc toisinaan luo
vuttivat myos kuolcvaisillc. z.
Anaksagoras (n. cca cKr.), joonia
laincn loso, tahtitictcilija ja matcmaa
tikko. Tcokscsta Fysika on sailynyt vain
parikymmcnta lragmcnttia. 6, r8.
anapesti, antiikin runomittaopissa runo
jalka, jossa on kaksi lyhytta (painotonta)
ja yksi pitka (painollincn) tavu. r8.
annaalit (lat. annales), craidcn rooma
laistcn aikajarjcstykscssa csitcttyjcn his
toriatcostcn nimi. z, zo.
Antifon, hcnkilohahmo luultavasti
Caccilius Statiukscn komcdiasta. zz.
Antiokhos, Antiokhos III Suuri (aa.,
cKr.), Syyrian kuningas, sai lisanimcnsa
itaan suuntautuncista sotarctkistaan.
Yritti Hannibalin avulla laajcntaa valta
kuntaansa \ahaanAasiaan ja Krcik
kaan. .
Antipater, Lucius Caelius Antipater, roo
malaincn historioitsija, jonka Fronto
mainitscc nniukscn jaljittclijaksi. Kiin
nitti ilmaisussaan suurta huomiota tyyli
scikkoihin muttci paassyt kokonaan kro
nikkamaiscsta tyylista. , r.
Antipatros Sidonilainen, krcikkalaincn
cpigrammirunoilija .ccluvulla cKr.
rq.
Antisthenes (n. 6c cKr.), atccnalai
ncn loso, Gorgiaan ja Sokratccn oppi
las. Pcrusti Sokratccn kuolcman jalkccn
oman koulun, jota alcttiin kutsua kyy
nikkojcn koulukunnaksi. 6z.
Antistius, Marcus Antistius Pyrgensis, ci
tunncta muusta yhtcydcsta. Nimi ctru
rialaiscn rannikkokaupungin Pyrgin
mukaan. z8.
Apelles (s. n. c cKr.), joonialaissyntyi
ncn maalari, Alcksantcri Suurcn hovi
maalari. Kaytti maalauksissaan pcrspck
tiivia ja valoclcktcja scka kuvasi liikctta.
z6.
Apenniinit (lat. Ap(p)enninus), pitkit
taissuuntaincn vuorijono !taliassa.
6q.
a v u n u , ~ s : ~
Apollonios Alabandalainen, siirtyi
Kaarian Alabandasta puhujakouluis
taan kuuluisaan Rodoksccn, missa antoi
opctusta palkkaa vastaan. Siclla myos
Scacvola kuuntcli hanta .ac cKr. , rz6,
ro.
Appius, hcnkilollisyys cpavarma. Mah
dolliscsti huonomainciscn kansan
tribuuni Clodiukscn isa, Ciccro chka
lctkauttaa vitsissa likaiscn pojan likai
scllc isallc. z6.
Appius, hcnkilollisyys cpavarma. z8.
Aquilius, Manius Aquilius, konsulina
yhdcssa Gaius Mariukscn kanssa .c.
cKr., tukahdutti cKr. Sisiliassa ns. toi
scn orjakapinan. \apautcttiin Antoniuk
scn puolustuspuhccn ansiosta syyttcista,
vaikka hancn syyllisyytcnsa oli ilmcincn.
r88, rq, rq.
Aratos (n. .ac cKr.), krcikkalaincn
runoilija ja oppinut, scurasi stoalaistcn
opcttajicn opctusta Atccnassa. Kirjoitti
kansantajuiscn mctcorologian kasikirjan,
jonka Ciccro kaansi latinaksi. 6q.
argonautit, krcikkalaiscn mytologiaa
sankarcita, jotka purjchtivat !asonin
kanssa Mustanmcrcn itarannikollc Kolk
hiisccn noutamaan kultaista taljaa. r.
Aristeides, atccnalaincn sotapaallikko,
tunncttu oikcamiclisyydcstaan ja rchcl
lisyydcstaan. Johti atccnalaisia Plataiain
taistclussa , cKr. r.
Aristippos (n. 66 cKr.), Krci
kan Kyrcncsta kotoisin ollut loso, sai
chka vaikuttcita Sokratcclta ja Prota
goraalta. hka rctoriikan opcttaja. Joko
han tai samannimincn tyttarcnpoika
pcrusti kyrcnclaiscn koulukunnan, jonka
mukaan nautinto on claman paamaara.
6z.
Aristofanes Byzantionilainen (n. a,
.c cKr.), Alcksandriassa toiminut lo
logi, Alcksandrian kirjaston hoitajana
vuodcsta . cKr. Laati huolcllisct cditiot
mm. Homcrokscn ccpoksista, Hcsiodok
scn Jumalten synnyst scka uripidccn ja
Aristolanccn naytclmista. rz.
Aristoksenos (n. ,ccc cKr.), krcik
kalaincn historioitsija, loso ja musii
kintutkija, oli Atccnassa mm. Aristo
tclccn oppilaana. \altavasta tuotannosta
( tcosta) on sailynyt osittain tcos har
moniaopista scka lyhyita katkclmia Pyt
hagoraan ja hancn scuraajicnsa clama
kcrroista. rz.
Aristoteles (aa cKr.), krcikkalai
ncn loso, Platonin oppilas, opctti mm.
Alcksantcri Suurta. Systcmatisoi aikansa
tictamysta scka muotoili logiikan ja usci
dcn crityistictcidcn pcrustcct. Tcok
sct kasittclivat mm. moraalilosoaa,
politiikkaa ja cstctiikkaa (rctoriikkaa ja
runousoppia). Pcrusti Atccnaan Lykcio
nin koulun. , q, , 8, rz, r6o,
6z, 6, r, 8o, rr, r, r8z, r8.
Arkesilaos Pitanelainen (n. .a.
cKr.), krcikkalaincn loso. piskcli
Atccnassa Tcolrastokscn johdolla
mutta siirtyi Platonin Akatcmiaan, jota
johti n. a6ac cKr. Hancn aikanaan
Akatcmiassa siirryttiin skcptisismiin.
Arkcsilaos ci jattanyt jalkccnsa kirjoitct
tuja tcoksia. 6, 68, 8o.
Arkhimedes (n. a,a.a cKr.), krcikka
laincn matcmaatikko, lyysikko ja kck
sija. Syntyi ja victti lahcs koko clamansa
Sisilian Syrakusassa (nyk. Siracusa), kavi
kirjccnvaihtoa aikansa mcrkittavicn
ticdcmicstcn kanssa. nitcn Arkhimc
dcs ansioitui matcmatiikassa: han maa
rittcli cnsimmaiscna mm. pallon ja sylin
tcrin pintaalan ja tilavuudcn. rz.
Arkhytas (n. .cc cKr.), !talian
Tarcntumista kotoisin ollut pythagora
laincn loso, matcmaatikko ja musiikki
tictcilija, Filolaokscn oppilas ja Plato
nin ystava. Harrasti myos mckaniikkaa,
lysiikkaa ja tahtiticdctta. Nautti suosiota
Roomassakin tasavallan ajan lopulla ja
Augustukscn aikana. rq.
Asellus, Tiberius Claudius Asellus, jou
tui sivccttomicn clamantapojcnsa
vuoksi hankauksiin Scipio nuorcmman
kanssa (.a cKr.). Myohcmmin kansan
tribuunina syytti tata kostoksi mm. vai
kcan ruton aihcuttamiscsta, kun Scipio
oli muuttanut omavaltaiscsti sovitus
rukoukscn sanamuotoa. Scipio joutui
puolustautumaan syytoksia vastaan, ja
Ciccron lainaamat kohdat ovat todcn
nakoiscsti pcraisin naista puolustus
puhcista. z8, z68.
Asklepiades, 8ithyniassa syntynyt rcc
tori, toimi .. vuosisadalla cKr. Roomassa
a v u n u , ~ s : ~
rcctorina ja myohcmmin itscoppinccna
laakarina. Kannatti atomitcoriaa ja vas
tusti Hippokratccn koulukuntaa. 6z.
Ateena, Attikan nicmimaan mcrkitta
vin kaupunki. Roomalaisvaikutus voi
mistui kuningas Pcrscukscn kukistuttua
.6 cKr. Kuului Ciccron aikana muun
Krcikan ohclla Makcdonian provinssiin.
Monct roomalaisajan suurmichista opis
kclivat Atccnan losokouluissa. r, ,
, , 8z, zz, , 6, 6o, 6, , 68,
, r8, zr.
Atreus, krcikkalaiscssa mytologiassa
Pclopsin ja Hippodamcian poika, tappoi
vclipuolcnsa Khrysippokscn yhdcssa vcl
jcnsa Tycstccn kanssa. Rangaistukscksi
Pclops kirosi vcljcksct. zr6, zrq.
Attika, nicmimaa, KcskiKrcikan itaisin
maakunta. zr, z.
Aurifex, Lucius Aurifex, ci tunncta
muusta yhtcydcsta. z.
Balbus, luultavasti Quintus Lucilius Bal-
bus, cdustaa stoalaisia nakcmyksia Cicc
ron tcokscssa De natura deorum. 8.
Bestia, Lucius Calpurnius Bestia, kansan
tribuunina .ac cKr., konsulina ... cKr.,
johti Jugurthan vastaista sotaa. Tama
lahjoi hanct solmimaan rauhan vastoin
scnaatin ja kansan tahtoa, tuomittiin
maanpakoon. z8.
Bithynia, aluc ja valtakunta 8osporin
salmcn ja Mustanmcrcn rannalla \ahan
Aasian (nyk. Turkin) luotcisosassa, jou
tui .ccluvun alkupuolclla cKr. Rooman
vaikutuspiiriin. Kuningas Nikomcdcs
!!! yritti cluvulla cKr. saada takaisin
Kappadokian aluccn, minka puolcsta
Hortcnsius piti puhccnsa. Kuningas
Nikomcdcs !\ luovutti valtakuntansa
Roomallc , cKr. zzq.
Brulla, ci tunncta muusta yhtcydcsta,
kirjoitusasu cpavarma. 88.
Brutus, Lucius Junius Brutus, Rooman
tasavallan tarunomaincn pcrustaja ja
cnsimmaincn konsuli c cKr. ,
zz.
Brutus, Marcus Junius Brutus (.cc
l. cKr.), roomalaiscn oikcudcn uran
uurtajia, kirjoitti kolmcosaiscn kansalai
sia koskcvaa oikcutta kasittclcvan dialogi
muotoiscn tcokscn. rz, zzzzz.
Brutus, Marcus Junius Brutus, cdclliscn
poika. Saavutti kohtalaiscsti mainctta
puhujana, vaikka ci ollut hoitanut soti
laallisia tai poliittisia tchtavia. zzo.
Buculeius, Marcus Buculeius, ci tunncta
muusta yhtcydcsta. rq.
Byzantion, 8osporinsalmcn lansi
rannalla sijaitscva siirtokunta, pcrustct
tiin n. 66c cKr. Konstantinus Suuri tcki
siita c jKr. Rooman valtakunnan paa
kaupungin, jollc antoi nimcksi Konstan
tinupolis (nyk. !stanbul). zr.
Caecilius, Gaius Caecilius Statius (n. aa
.66 cKr.), roomalaincn komcdiakirjailija.
Hanclta tunnctaan noin c naytclmaa,
mutta niista on sailynyt vain joitakin
katkclmia. Caccilius oli antiikin aikana
hyvin arvostcttu. o, z.
Caelius Antipater, ks. Antipatcr, Lucius
Caclius.
Caepio, Quintus Servilius Caepio, antoi
konsulina .c6 cKr. ryostaa Apollon tcmp
pclin Tolosassa, Galliassa. Prokonsulina
ollcssaan karsi tappion .c cKr. Galliaan
tunkcutuncillc kimbrcillc ja muillc gcr
maanihcimoillc. Kansantribuuni Gaius
Norbanus syytti hanta naidcn tapahtu
micn nojalla majcstccttirikokscsta. Cras
sus puolusti hanta, mutta han joutui lah
tcmaan maanpakoon. rz, rq, rqqzor,
zo.
Caesar, Lucius Julius Caesar, cdclliscn
vcli, konsulina c cKr., ccnsorina cKr.,
taistcli liittolaissodassa samnilaisia vas
taan. ro.
Calvinus, ilmciscsti kysccssa lahjakas
puhuja Gaius Sextius Calvinus. zq.
Calvus, hcnkilollisyys cpavarma, mah
dolliscsti kysccssa Publius Licinius Cal
vus. zo.
Canius, Gaius Canius, oppinut ritari
saatyincn mics, tunnctaan myos Ciccron
tcokscsta Velvollisuuksista (De ociis).
z8o.
Capitolium (Mons Capitolinus), yksi
Rooman scitscmasta kukkulasta, kak
sihuippuincn linnavuori. Pcrimaticdon
mukaan Romulus pcrusti kukkulallc
kaupungin cnsimmaiscn Juppitcrillc
omistctun tcmppclin. rq, r8o, zr.
c c v u n u , ~ s : ~
Carbo, Gaius Papirius Carbo (k. .. cKr.),
konsulina .ac cKr., Tibcrius Gracchuk
scn kannattaja, ryhtyi vuonna .a. cKr.
Gaius Gracchukscn vastustajaksi. li
varsin lahjakas puhuja mutta monicn
inhoama. o, r, q, ro6, r6, ro,
z8.
Carbo, Gaius Papirius Carbo Arvina (k.
a cKr.), cdclliscn poika, tribuunina n. c
cKr., prcctorina cKr. Mariukscn kan
nattaja murhasi hanct kansalaissodan
aikana scnaatin kokoushuonccssa kuu
riassa, pyhitctyssa paikassa. ro.
Carvilius, Spurius Carvilius, hcnkilolli
syys ci olc taysin varma, todcnnakoiscsti
Spurius Carvilius Maximus Ruga, kon
sulina a cKr. voitcttuaan sardit ja aa
cKr. li hyvin arvostcttu sodassa osoitta
mansa urhcudcn ansiosta. zq.
Castor ja Pollux (krcikaksi Kas
tor ja Polydcukcs), krcikkalaiscssa
mytologiassa dioskuurijumalat (dioskuroi
- Zcun pojat). Hcidan aitinsa oli Lcda ja
sisarcnsa Hclcna ja Klytaimcstra. Lcdan
puoliso oli Spartan kuningas Tynda
rcos, joka oli Kastorin ja Klytaimcstran
isa, kun taas Polydcukccn ja Hclcnan oli
joutscncn hahmossa siittanyt Zcus.
z.
Cato, Marcus Porcius Cato (a. cKr.),
mcncstynyt roomalaincn sotapaallikko
ja valtiomics. Kirjoitti hcllcnistisiin csi
kuviin pcrustuvan Rooman historian,
joka oli lajissaan cnsimmaincn latinan
kiclincn proosatcos. Hancn pcriaattcc
naan oli Rem tene, verba sequentur (hal
litsc sisalto, niin sanat scuraavat itscs
taan). Catolta on sailynyt tilanhoita
jan kasikirja De agricultura. Rakcnnutti
ccnsoriaikanaan Rooman cnsimmaiscn
basilikan Forum Romanumillc. \astusti
voimakkaasti Karthagoa ja taistcli vasy
matta myos krcikkalaistcn turmiolliscna
pitamaansa vaikutusta vastaan. rr, zr,
zz, r, , z6, z6o, zr, zq, zqo,
6, r, r6.
Cato, Marcus Porcius Cato Licinianus,
cdclliscn poika, kirjoitti oikcusopillisia
tcoksia. rz.
censori (lat. censor), korkcaarvoincn
roomalaincn virkamics, jolla oli monia
tchtavia, kutcn vacstonlasku ja vcrollc
pano scka julkistcn toidcn tccttamincn.
Ccnsorit toimivat parcittain. , rq8,
zz, z6o, zz, z, z8, 6, 6, ro, q,
q.
Centho, Gaius Centho, luultavasti Gaius
Claudius Ccntho, konsulina ac cKr.,
diktaattorina a. cKr., tai mahdolliscsti
taman poika. z86.
centuria, sadan hcnkilon muodostama
yksikko, johon Rooman asckuntoiscn
vacston sotilaallincn jako pohjautui.
z6o, zz.
Ceres, muinaincn itaalistcn kansojcn
viljan ja hcdclmallisyydcn jumalatar, jota
uscin palvottiin maaaiti Tcllukscn ohclla.
r6.
Cicero, Lucius Cicero, Ciccron scta, lahti
Kilikiaan .ca cKr. z.
Cicero, Marcus Cicero, Ciccron isoisa,
kannatti vanharoomalaisia arvoja ja suh
tautui kriittiscsti krcikkalaistcn tapain
turmcluksccn. z6.
Cicero, Quintus Cicero (.ca cKr.),
Ciccron nuorcmpi vcli, jollc tcos Puhu-
jasta on omistcttu. !sa lahctti molcmmat
pojat jo nuorina Roomaan mcrkittavim
picn losoan ja rctoriikan opcttajicn
oppiin. Myohcmmin hcidan ticnsa virka
uralla crosivat. r, r.
Cintius (tai Cincius), Marcus Cintius
Alimentus, kansantribuunina ac cKr.
Tcki chdotukscn laiksi, jossa kicllcttiin
vastaanottamasta lahjoja tai rahaa oikcus
juttujcn puolustuksccn. z86.
Claudiukset, vanha ja arvokas roomalai
ncn patriisisuku, jonka jascnia olivat mm.
\ia Appian rakcnnuttaja Appius Clau
dius Caccus ja myohcmmin kcisari Tibc
rius Claudius Ncro. r6.
Coelius, Gaius Coelius Caldus, kansan
tribuunina .c, cKr., konsulina cKr.
rr, z6, , z, r.
coemptio, varhaincn roomalaincn vihki
toimitus, morsiamcn symbolincn osto,
jossa naincn joutui aviomichcnsa (tai
taman isan) maaraysvaltaan. z.
Congus, Junius Congus, oppinut antik
vaariscn ticdon kcraaja, satiirirunoilija
Luciliukscn ystava. z6.
c . v u n u , ~ s : ~
Coponius, Marcus Coponius, tckstissa
mainitun pcrillisyytta koskcvan kiistan
(causa Curiana) osapuoli. Mics oli maa
rannyt tcstamcntissaan cnsisijaiscksi
pcrilliscksi kuolcmansa jalkccn syntyvan
pojan ja toissijaiscksi Manius Curiuk
scn, mikali poika kuolisi cnncn taysi
ikaisyytta. Mitaan poikaa ci kuitcnkaan
syntynytkaan, jolloin Coponius asct
tui vastustamaan Curiukscn vaatimuk
sia: tapausta oli kasitcltava tcstamcn
tin puuttumiscna ja pcrillincn olisi han,
lahin sukulaincn. ikcudcssa Scacvola
ajoi tcstamcntin kirjaimcn sailyttamista,
Crassus taas painotti oikcudcnmukai
suutta. Ciccro mainitscc kiistan uscin
mallicsimcrkkina tapaukscsta, jossa lain
kirjain ja sisalto ovat ristiriidassa. r8o,
ro, rr.
Cornelius, Publius Cornelius Runus,
konsulina ac cKr. yhdcssa Manius
Curius cntatukscn kanssa, osallistui
samnilaissotaan ja Pyrrhokscn vastai
sccn sotaan. z68.
Coruncanius, Tiberius Coruncanius,
sotapaallikko, oikcusoppinut ja valtio
mics, konsulina ac cKr. nsimmaincn
plcbcijiluokasta lahtoisin ollut ylipappi
(pontifex maximus). 6, r.
Cossius, Cossiukscn vcljcksia ci tunncta
muusta yhtcydcsta. q8.
Crassus, Marcus Licinius Crassus, liika
nimcltaan Agclastus, hymyton, prccto
rina n. .a, cKr., cnsimmaiscn triumviraa
tin jascncn Crassukscn isoisa. r66.
Crassus, Publius Licinius Crassus Vetus,
vanha (ac. cKr.), pontifex maximus
a.a cKr., konsulina ac cKr. Scipio van
hcmman kanssa. r.
Crassus, Publius Licinius Crassus (k. ,
cKr.), kansantribuunina n. .c6 cKr., kon
sulina , cKr., ccnsorina cKr. Tcki
kansalaissodan aikana itscmurhan valt
tyaksccn joutumasta Mariukscn kannat
tajicn kasiin. ro.
Crassus, Publius Licinius Crassus Dives
(k. .c cKr.), Publius Crassukscn otto
poika, Scacvolan vcli, ylhaissyntyincn,
rikas ja huomattava puhuja, Tibcrius
Gracchukscn kannattaja. Pontifex maxi-
mus .a cKr., konsulina .. cKr. ro, zr6,
zo.
creticus, antiikin runomittaopissa runo
jalka, jossa on pitka (painollincn), lyhyt
(painoton) ja pitka (painollincn) tavu.
r8, rqr, rq.
Curio, Gaius Scribonius Curio (k. n.
cKr.), kansantribuunina c cKr., kon
sulina ,6 cKr. Hancn isansa oli loistava
puhuja. q8.
Curius, Manius Curius, Ciccro kayt
taa Curiukscn tapausta (causa Curiana)
uscin csimcrkkina tilantccsta, jossa kir
joitcttu sana ja scn tulkitscmincn ovat
ristiriidassa. Ks. myos Coponius. r8o,
z8, zz, z, ro, rr, zzr.
daktyyli, krcikkalaiscssa ja roomalaiscssa
runomittaopissa mctron, jossa on yksi
painollincn (pitka) ja kaksi painotonta
(lyhytta) tavua. Tarkcimpia daktyylisia
runomittoja ovat hcksamctri ja pcnta
mctri. rq.
Damon, ccluvun loppupuolclla cKr.
clanyt atccnalaincn loso ja musiikki
tcorcctikko. Prodikokscn oppilas, itsc
opctti Sokratcsta ja Pcriklcsta. Pai
notti musiikin mcrkitysta kansakunnan
moraalillc. rz.
Decius, Publius Decius, prcctorina ..
cKr., ilmciscsti saattoi Gaius Gracchuk
scn murhan aihcuttanccn pimiukscn
oikcudcn ctccn. Joutui syytctyksi rikol
liscsta kiristykscsta, mutta vapautcttiin,
koska oli hyvissa suhtcissa ritarisaatyyn.
rz, r, z.
Deinarkhos (s. n. 6c cKr.), krcikkalai
ncn poliitikko ja oikcusoppinut, ctcva
oikcuspuhuja. q.
Delfoi, Krcikan Parnassosvuorcn rin
tcclla sijainnut kaupunki, jossa oli mcr
kittava Apollonin oraakkcli ja palvonta
paikka. rzq.
Demetrios Ialeronilainen (s. n. c
cKr.), atccnalaincn pcripatccttincn lo
so ja valtiomics, Aristotclccn ja Tco
lrastokscn oppilas, kirjoitti lukuisia
tcoksia mm. losoasta ja rctoriikan his
toriasta. q.
Demokhares (k. ac cKr. ja a,c cKr.
valilla), krcikkalaincn valtiomics ja his
torioitsija, joka kirjoitti myos puhcita.
cmosthcnccn sisarcnpoika. q.
c a v u n u , ~ s : ~
Demokritos (n. ,c,c cKr.), krcik
kalaincn luonnonloso, atomiopin
kchittaja ja Lcukippokscn oppilas, jonka
ainoat mcrkittavat scuraajat olivat pi
kuros ja Lukrctius. z, q, rq, z,
6.
Demosthenes (aa cKr.), atccnalai
ncn valtiomics, attikalaisista puhujista
tunnctuin. Toimi aluksi oikcuspuhujana
ja sitkcasti kchitti alun pcrin kchnoa
puhctaitoaan. 8, 88, 8q, z6o, q, q,
z8, r, zr.
dialektikot, dialcktikoilla tarkoitctaan
crityiscsti stoalaisia naidcn kiclta kos
kcvicn opintojcn tahdcn. 68, rrr, r8,
8.
Didius, Titus Didius (k. cKr.), kansan
tribuunina .c cKr., konsulina cKr.,
Gaius Norbanukscn tyotovcri. Kaatui
kansalaissodassa. rq.
Dilos, yksi niita oppincita ja sivisty
ncita orjia, jollaistcn palvcluksia kor
kcassa ascmassa olcvat roomalaisct kayt
tivat tictccllisissa toissaan. r6.
Diodoros Tyroslainen, loso Krito
laokscn oppilas ja scuraaja. .
Diogenes Babylonialainen (n. a.c
cKr.), stoalaincn loso, Khrysippokscn
oppilas, scurasi Zcnonia stoalaiscn koulu
kunnan johdossa. \icraili Roomassa
.6. cKr. Kuuluisin oppilas Panaitios.
r, r, r6o.
Dion Syrakusalainen (c cKr.),
Syrakusan hallitsijan ionysios !:n lanko
ja vavy, Platonin ihailija ja ystava. Har
rasti nuorcna puhctaitoa ja kiinnostui sit
tcmmin Roomassa myos stoalaisuudcsta.
Hanclta on sailynyt lahcs c puhctta kir
jallisista ja poliittisista aihcista. rq.
Dionysios (!! nuorcmpi), Syrakusan
tyranni 6,, cKr. ja 6 cKr.
Hancn isansa ja cdcltajansa ionysios
! ajoi Filistokscn maanpakoon, mutta
poika kutsui taman takaisin. .
dityrambi, alun pcrin ionysosjumalan
kulttiin liittynyt, satyyrciksi pukcutunci
dcn kuorolaistcn csittama krcikkalaiscn
kuorolyriikan laji. r8.
Domitius, Gnacus omitius Ahcnobar
bus, oli ccnsorina yhdcssa Crassukscn
kanssa saatamassa asctusta latinankiclista
rcctorikoulua vastaan a cKr. zo.
drakhma, krcikkalaincn hopcaraha ja
painoyksikko. Painona vastasi ./.cc
minaa ja ./6ccc talcnttia, jakautui kuu
tccn oboliin. z.
Drakon, 6ccluvun lopulla cKr. clanyt
Atccnan cnsimmaincn lainsaataja. rq.
Drusus, Marcus Livius Drusus (k. .
cKr.), vanhin opcttajansa puhuja Crassuk
scn ymparillc kokoontuncista lahjak
kaista nuorista aatclismichista. Kansan
tribuunina . cKr., jolloin chdotti scnaa
tin laajcntamista, kansalaisoikcuksicn
myontamista itaalisillc kansoillc ja maan
jakamista varattomillc. Uudistuksct koh
tasivat ankaraa vastarintaa, silla valtaa
pitava luokka olisi niidcn myota mcnct
tanyt poliittisct ctunsa ja ritarisaaty val
tansa, ja rusus murhattiin. z, z, q.
Duronius, Marcus Duronius, kansan
tribuunina , cKr. z.
ediili (lat. aedilis), roomalaincn virka
mics, joka huolchti mm. katujcn, julkis
tcn rakcnnustcn ja ylciscn jarjcstykscn
yllapidosta scka juhlicn, naytantojcn ja
kisojcn jarjcstamiscsta. zq, qz.
Efesos, \ahanAasian (nyk. Turkin)
lansirannikolla sijainnut, alun pcrin kaa
rialaincn kaupunki. .
Eforos (n. cc cKr.), krcikkalaincn
historioitsija, Tcopompokscn aikalai
ncn ja !sokratccn oppilas. Laati tunnctun
cosaiscn Krcikan historian, josta on
sailynyt ainoastaan lragmcnttcja. Mm.
Polybios jaljittcli scn tyylia. , q,
6.
Egilius, ci tunncta muusta yhtcydcsta.
z.
Eleusiin mysteerit, maanviljclyn juma
lattarcn cmctcrin kunniaksi pidctyt
uskonnollisct juhlat, joita victcttiin syys
kuussa kylvoaikaan joka ncljas vuosi.
.
Empedokles (n. a cKr.), viimci
ncn suurista krcikkalaisista luonnon
losolcista. li myos lainsaataja, runoi
lija, laakari ja biologi. zr.
Ennius, Quintus Ennius (a.6 cKr.),
roomalaincn runoilija. nnius yhdisti
c v u n u , ~ s : ~
hcllcnistiscn kulttuurin saavutuksia roo
malaisccn kulttuuriin ja latinan kiclccn.
Korvasi saturniscn mitan hcksamctrilla.
nniukscn noin ac tragcdiasta on saily
nyt vain lragmcnttcja. Alun pcrin ctcla
italialaiscn nniukscn arvcllaan myos
tutustuttanccn roomalaisct krcikkalai
sccn losoaan. r, rqq, r6, zzz,
z6, z, r6z.
Epameinondas (n. ac6a cKr.), tcc
balaincn sotapaallikko ja valtiomics, pyt
hagoralaiscn loso Lysikscn oppilas.
Nosti Tccban joksikin aikaa johtavaksi
valtioksi Krcikassa. zro, r, rq.
Epikuros (.a,c cKr.), krcikkalai
ncn loso, pcrusti cpikurolaiscn koulu
kunnan. Laajasta tuotannosta on jaljclla
vain rippcct. 6z, 6.
eretrialaiset, uboian rctriasta kotoi
sin ollccn Platonin oppilaan Mcncdc
mokscn pcrustaman lososcn suun
taukscn kannattajat. Hcidan mukaansa
kaikki hyva on ihmiscn miclcssa. 6z.
erilloslaiset, stoalaiscn Zcnonin oppi
laan karthagolaiscn rillokscn (n. a6c
cKr.) scuraajat. 6z.
etruskit, kcskiitalialaincn kansa, jonka
kulttuuri vaikutti roomalaisccn kulttuu
riin paljon. Myos Rooman viimcisista
kuninkaista kaksi oli ctruskcja. trus
kicn aluc roomalaistui lopulliscsti .. vuo
sisadalla cKr. ro.
Eukleides (accl. cKr.), alcksandrialai
ncn matcmaatikko, kirjoitti gcomctrian
pcrustcokscn. rz.
Euripides (n. c6 cKr.), Atccnan
suurista tragcdiarunoilijoista nuorin.
Kirjoitti pcrintcisista tragcdian aihcista
rcalistiscmmin ja kuvasi hcnkiloitaan
psykologiscmmin kuin aicmmin oli
tchty. z.
Eurysakes, krcikkalaiscssa mytologiassa
Troijan sankari Aiakscn ja Tckmcssan
poika. rq.
Iabiuksen kaari (lat. Fornix Fabianus),
cnsimmaincn Roomaan rakcnncttu
ricmukaari, jonka rakcnnutti .a. cKr.
Forum Romanumillc Quintus Fabius
Maximus Allobrogicus voitcttuaan gal
lialaiscn allobrogicn kansan. z6.
Iabius, Quintus Fabius Pictor (s. n. a
cKr.), scnaattori ja cnsimmaincn rooma
laincn historioitsija, kirjoitti Rooman
historian krcikaksi. Myohcmmin tcos
kaanncttiin latinaksi ja siita tuli myo
hcmman roomalaiscn historiankirjoi
tukscn tarkca lahdc. r, .
Iabricius, Gaius Fabricius Luscinus, kon
sulina cnsimmaiscn kcrran aa cKr. voi
tcttuaan ctruskit ja gallit, sittcmmin
myos a, cKr. voitcttuaan lucanialaisct,
bruttiumilaisct, tarcntumilaisct ja sam
nilaisct. Kuuluisa myos saavutuksistaan
Pyrrhokscn vastaiscssa sodassa. z68,
zqo, 6.
Iaidros, Platonin dialogi, jossa Faidros
kcskustclcc Sokratccn kanssa. Kirjalli
ncn csikuva Ciccron Puhujastatcokscllc,
joskin Ciccron hcnkilot kcskustclcvat
tasavcrtaiscmmin. z8.
Iannius, Gaius Fannius Strabo, rooma
laincn annalisti, Gaius Lacliukscn vavy
ja Panaitiokscn oppilas. Toimi myos
kansantribuunina ja prcctorina. Ciccro
luki hanct historioitsijoihin, joidcn kicli
oli vicla hicman kuivaa ja puuttccllista,
mutta hancn annaalinsa olivat kuitcnkin
mcrkittava ja paljon kaytctty, luotctta
vana pidctty historiatcos. zo.
Iannius, Gaius Fannius Strabo, kansan
tribuunina yhdcssa Tibcrius Gracchuk
scn kanssa . cKr., konsulina .aa cKr.
r8.
Ieidias (n. cc cKr.), Pcriklccn
ystava ja tunnctuin kuvanvcistaja Atccnan
klassisclla kaudclla. Kuuluisa Atccnan
Parthcnontcmppcliin vcistamistaan val
tavista Athcncjumalattarcn patsaista.
Roomalaisct samastivat Athcncn omaan
Mincrvaansa. Monct Fcidiaan vcistok
sista tunnctaan kirjailijoidcn kuvaustcn
tai myohcmpicn kopioidcn pcrustcclla.
.
Ierekydes, ccluvun alussa cKr. cla
nyt atccnalaincn historioitsija, joka kir
joitti kymmcnosaiscn historiatcokscn
joonialaismurtcclla. .
fetiaalit, vanha roomalaincn pappis
kollcgio, joka koostui ac ylhaistcn pcr
hcidcn joukosta valitusta jascncsta. Sc
huolchti uskonnollisista mcnoista, jotka
liittyivat Rooman valtion sopimustcn
c v u n u , ~ s : ~
vahvistamisccn ja sodan julistamisccn.
r8r, r.
Iilippos, Filippos II (n. a6 cKr.),
Makcdonian kuningas. Taitava polii
tikko, diplomaatti ja sotapaallikko. Tcki
Makcdoniasta suurvallan ja loi pcrustan
poikansa Alcksantcri Suurcn myohcm
millc valloituksillc. r, rr.
Iilippus, Lucius Marcius Filippus, ctcva
puhuja, konsulina . cKr. rusukscn
ja taman puoluccn vihollincn, vastusti
taman pyrkimyksia laajcntaa scnaattia
ja myontaa kansalaisuus itaalisillc kan
soillc. Tassa hanta tukivat Quintus Scr
vilius Cacpio, ritarisaaty ja mahdolliscsti
myos Marius. Sai kumottua hyvaksytyt
lait Crassukscn kuolcman jalkccn. z,
zzo, z, zq, z, r6, z, .
Iilistos Syrakusalainen (n. c6
cKr.), sisilialaincn valtiomics ja historioit
sija. Kirjoitti laajan Sisilian historian,
joka sittcmmin katosi mutta jota mm.
lorokscn ja Plutarkhokscn ticdctaan
kayttanccn lahtccnaan. , q.
Iiloktetes, krcikkalaiscssa mytologiassa
Troijan sodan sankari Tcssalian Mag
ncsiasta, oli pcrinyt isaltaan Hcraklccn
jouscn ja nuolct, jotka oli kastcttu Lcr
nan hydran vcrccn. Surmasi Parikscn.
rr.
Iilolaos (ccl.cKr.), pcrimaticdon
mukaan cnsimmaincn pythagoralaincn
loso, joka toimitti koulukuntansa opit
kirjallisccn asuun. rq.
Iilon, kuuluisa krcikkalaincn rakcnnus
mcstari n. cc cKr., rakcnnutti atccna
laisillc Pircukscn satamaan ascvarikon.
\itruvius mainitscc Filonin paitsi taita
vana kaytannon arkkitchtina myos oman
taitccnalansa kirjailijana. 6z.
Iilon Larissalainen (n. . cKr.),
opiskcli loso Klcitomakhokscn joh
dolla, toimi uudcn Akatcmian johtajana
taman jalkccn. Pakcni Mithradatccn
sodan jalkccn Roomaan, missa myos
Ciccro oli nuoruudcssaan hancn oppi
laanaan. rro.
Iimbria, Gaius Flavius Fimbria, konsu
lina .c cKr. yhdcssa Mariukscn kanssa,
kuoli Cinnan lcvottomuuksissa. Kansa
laisia koskcvan oikcudcn tuntija Fimb
ria oli puhujana kiihkca cika pitaytynyt
muotoscikkoihin. qr.
Ilaccus, Marcus Fulvius Flaccus (k. .a.
cKr.), konsulina .a cKr., Gracchus
tcn kannattaja, piti kansaa kiihottavia
puhcita. z8.
Ilavius, Gnaeus Flavius (ccl. cKr.), jul
kaisi cnsimmaiscna oikcusopilliscn tcok
scn (ius Flavianum), jossa csittclcc kay
tossa ollcct syytc ja kannckaavat. r86.
Ioiniks, Pclcukscn ystava ja Akhillcuk
scn kasvattaja ja ncuvonantaja Troijan
sodassa. .
Iormio, pcripatccttincn loso, ci tun
ncta muusta yhtcydcsta. .
Iorum, Iorum Romanum, Rooman
julkiscn claman ja mm. oikcudcnkayton
kcskuspaikka. Siclla sijaitsivat mm.
scnaatin istuntopaikka (kuuria), kansan
kokouspaikka (Comitium) ja puhujalava
(Rostra). z, , z, 8, 8r, ro8, rr8, r,
rq, r, r6, r, r8, rqz, rqq, zrq, zq,
z6o, z, , r, z, , 8q, roo, ror, r6,
rqz, rq8, zz, zz6, zz, z6, r, 6, ,
86, qz, r, zz.
Iuus, Lucius Fuus, syytti Manius
Aquiliusta, kansantribuunina . tai c
cKr. rq, qr, o.
Iurius, Lucius Furius Filus, konsulina .6
cKr., Scipio Acmiliukscn ystava, kuului
ns. Scipion piiriin. Lcvitti krcikkalaista
viisautta !taliaan. Rooman tasavallan
ajan hicnostuncimpia puhujia. r.
Iurius, Numerius Furius, ci tunncta
muusta yhtcydcsta. 8.
Gaieta (nyk. Gacta), paikkakunta !ta
liassa Latiumin ja Campanian rajalla
mcrcn rannalla. zz.
Gaius Sergius Orata, ks. Scrgius.
Galba, Gaius Sulpicius Galba (s. .
cKr.), Scrvius Galban poika, Publius
Crassukscn vavy. Prcctorina n. .. cKr.
zq.
Gaius Sulpicius Galus, ks. Sulpicius.
Galba, Servius Sulpicius Galba, rooma
laincn puhuja, cdusti ns. patccttista rcto
riikkaa. Prcctorina Lusitaniassa .. cKr.,
konsulina . cKr. o, 8, zz, zz8, zq,
z, q, z6r, z6, z8.
c v u n u , ~ s : ~
gallit, Gallian kclttilaisct asukkaat.
z66.
Gallus, ci tunncta muusta yhtcydcsta.
z6.
gladiaattori (lat. gladiator), mickka
taistclija, joka csiintyi ammattimaiscsti
julkisissa naytannoissa Roomassa. 8,
r6, r, 86.
Glaucia, Gaius Servilius Glaucia (k. .cc
cKr.), prcctorina .cc cKr., uscita kcrtoja
konsulina. Murhattiin yhdcssa hcngcn
hcimolaiscnsa Saturninukscn kanssa.
zq, r6.
Gnaeus Ilavius, ks. Flavius.
Gnaeus Mallius, ks. Mallius.
Gnaeus Octavius, ks. ctavius.
Gorgias (n. ,6 cKr.), krcikkalaincn
rcctori ja sosti, kotoisin Sisilian Lcon
tinoista. \iljcli puhcissaan paljon rctori
sia tchokcinoja, kutcn mctaloria ja anti
tccscja. Filosona mpcdoklccn oppilas,
cdusti skcptisismia. Platon nimcsi hancn
mukaansa dialoginsa, jossa arvostclcc
sostcja ja rctoriikkaa. , ro, q,
rzz, rzq.
Gracchus, Gaius Sempronius Grac-
chus (..a. cKr.), roomalaincn puhuja,
cdusti ns. aasialaistyylia, kansantribuu
nina .a ja .aa cKr. Sai suosiota mm.
pcrustamalla siirtokuntia maattomillc
ja jakamalla Rooman koyhillc viljaa nor
maalihintaa halvcmmalla. 8, r,
ro6, z6q, zr, zz.
Gracchus, Tiberius Sempronius Grac-
chus, Gracchukscn vcljcstcn isa, Scipio
vanhcmman vavy. Kansantribuunina .,
cKr. 8, zrr.
Gracchus, Tiberius Sempronius Grac-
chus (n. .6a. cKr.), roomalaincn ctcva
puhuja, opiskcli krcikkalaistcn opcttajicn
johdolla. li mukana Karthagon valloi
tukscssa .6 cKr. ja toimi Hispaniassa
kvcstorina ., cKr. Kansantribuunina .
cKr. chdotti lakia, jonka mukaan valtion
maata ci saisi pitaa hallussaan cncmpaa
kuin lex Licinia Sextian salliman maaran.
Sai surmansa mcllakassa. 8, ro6, ro,
r6, z8.
grammaatikot, kirjallisuudcn tutkijoita,
ammattimaisia kiclcn ja kirjallisuudcn
ja varsinkin runoudcn opcttajia antiikin
aikana. ro, , zrz.
Granius, Quintus Granius, julkincn
airut ja tunncttu vitsinickka, Crassukscn
ystava. z, z, z8rz8z.
Gratidianus, Marcus Marius Gratidia-
nus (k. a cKr.), prcctorina 6 cKr. ja a
cKr., Mariukscn kannattaja. Ciccron iso
aidin vcljcn Marius Gratidiukscn poika.
r8, z6z.
gymnasion, alun pcrin krcikkalaiscn
nuorison ja sotilaidcn urhcilu ja har
joittclupaikka. Niista tuli uscin kohtaus
paikkoja, joissa losot opcttivat ja joissa
kcskustcltiin ajankohtaisista aihcista.
6, q8, zo, zr.
Hannibal (a,. cKr.), tunnctuin kart
hagolaistcn sotapaallikko toiscssa puuni
laissodassa a.aca cKr. zro, .
Hekabe, krcikkalaiscssa mytologiassa
Troijan kuninkaan Priamokscn toincn
puoliso, joka oli tunncttu hcdclmalli
syydcstaan. Hancn lapsiaan olivat mm.
Hcktor, Paris ja Polydoros. zrq.
heksametri, kuusimitta, ccppiscssa
runoudcssa (mm. Homcroksclla ja \cr
giliuksclla) kaytctty runomitta. Koostuu
kuudcsta mctronista, joista nclja cnsim
maista ovat daktyylcja (yksi pitka, kaksi
lyhytta tavua) tai spondcita (kaksi pitkaa
tavua), viidcs miltci aina daktyyli ja kuu
dcs aina kaksitavuincn, joko spondcc tai
trokcc. rq.
Helena, krcikkalaiscssa mytologiassa
Zcukscn ja Lcdan tytar, jonka Paris
ryosti Spartan kuningas Mcnclaoksclta,
mika aihcutti Troijan sodan. zrq.
Hellanikos, lcsboslaincn historioitsija ja
logogra ccluvun puolivalissa cKr. Kir
joitti mcrkittavan Attikan historian, jossa
cnsi kcrtaa pyrittiin yhdistamaan attika
laincn ja itamaincn kronologia. .
Herakles, Krcikan tarusankarcista mai
ncikkain, Zcukscn ja Alkmcncn poika.
Hancn urotoitaan olivat mm. Ncmcan
lcijonan surmaamincn (taljasta tuli
Hcraklccn viitta) ja Lcrnan hydran sur
maamincn. Suosituimpia aihcita antiikin
ajan kuvanvcistossa. o, r.
Hercules, krcikkalaiscn Hcraklccn roo
malaincn vastinc. qq, r6r, r6, r, z,
c 6 v u n u , ~ s : ~
z, r, q, 6, r, r88, r8q, zoz, zz,
z86.
Hermodoros, mahdolliscsti Salamiista
kotoisin ollut laivanrakcnnusmcstari.
Rakcnnutti Roomaan Marsjumalan
tcmppclin. 6z.
Herodotos (n. a cKr.), krcikkalai
ncn historioitsija, kotoisin \ahanAasian
Halikarnassokscsta. Kuvasi Aasian valta
kunticn varhaishistoriaa ja pcrsialaissotia
laajassa Historiateoksessaan. Hcrodotosta
on sanottu historian isaksi. .
herooinen se, krcikkalaiscssa sankari
ccpokscssa kaytctty runomitta, daktyyli
ncn hcksamctri. r8z, rqr.
Hierokles Alabandalainen, aasialais
tyylia cdustanut puhuja, Mcncklccn vcli.
q.
Hippias Elislinen (n. . cKr.),
krcikkalaincn loso, jonka mukaan
sostin tuli olla kaikkitictava. Loi oman
mctodin muistin kchittamiscksi. Hip
pias csiintyy kcskustclijana kahdcssa
Platonin dialogissa. rz.
Hippokrates (n. 6c,, cKr.), krcik
kalaincn antiikin kuuluisin laakari, jota
pidctaan laakctictcclliscn tutkimukscn
pcrustajana. rz.
Hispania, loinikialaispcraincn nimi, jota
roomalaisct kayttivat koko Pyrcncidcn
nicmimaasta. r8.
Homeros, pcrimaticdon mukaan sokca
krcikkalaincn runoilija, jonka kirjoit
tamina pidctaan hcksamctrimittaisia
runoclmia Ilias ja Odysseia. Nama todcn
nakoiscsti ,ccluvulla cKr. syntyncct
tcoksct ovat maailmankirjallisuudcn
klassikoita, jotka ovat huomattavasti vai
kuttancct lansimaisccn kirjallisuutccn.
, r.
homo novus (uusi mics), cnsi polvcn
mics, sukunsa cnsimmaiscna scnaattori
saatyyn tai jopa konsuliksi paassyt hcn
kilo. Tunnctuin homo novus on Ciccro,
josta tuli sukunsa cnsimmaincn konsuli
6 cKr. rr.
Hortensius, Quintus Hortensius Horta-
lus (..c cKr.), konsulina 6 cKr., kir
jan kcskustcluun osallistuvan Catuluk
scn vavy, cpikurolaincn loso ja aikansa
kuuluisimpia puhujia, suosi oikcudcn
kaynncissa tcatraalista aasialaista puhc
tyylia. Ciccro loi Hortcnsiukscn \crrck
scn jutussa ja pysyi cpaluuloiscna hanta
kohtaan. Hortcnsiukscn kuoltua Ciccro
kuitcnkin antoi hancllc tunnustusta rcto
riikkaa ja losoaa kasittclcvissa tcoksis
saan. zz8, zo.
Hostiliuksen kannekaavat, muutcn
tuntcmattoman juristi Hostiliukscn laa
tima kokoclma. z.
Hostilius, ks. Mancinus, Gaius
Hostilius.
hydra, itaisclla Pcloponncsoksclla Lcr
nan suossa asustanut monipaincn taru
nomaincn hirviokaarmc, joka tuhosi
maascutua ymparillaan, kunncs Hcraklcs
surmasi scn. o, r.
Hypereides (caa cKr.), atccnalaincn
puhuja ja poliitikko, yksi makcdonialais
vastaiscn puoluccn tarkcista hcnkiloista.
Aikalaisct arvostivat hanta cmosthc
nccn jalkccn toiscksi parhaana attikalai
scna puhujana. 8, q, z8.
Hypsaeus, Marcus Plautius Hypsaeus,
konsulina .a cKr. yhdcssa Marcus Ful
vius Flaccukscn kanssa. r66.
idus, roomalaiscn kalcntcrin mukaan
kuukaudcn kcskcllc osuva paiva, joka oli
maalis, touko, hcina ja lokakuun ..
paiva, muidcn kuukausicn .. paiva. z.
sokrates (6 cKr.), mcrkittava
atccnalaincn humanisti ja puhuja, Pro
tagoraan ja Gorgiaan oppilas. Hanclta
on sailynyt kaikkiaan a. puhctta. Ciccro
omaksui hanclta monia puhctaitoon
liittyvia nakcmyksia mm. vakuuttavan
puhccn mcrkitykscsta yhtciskuntajarjcs
tykscllc ja puhujan laajasta sivistykscsta.
ro, , q, z8, 6, q, rq, rr, r.
thaka, Joonianmcrcssa sijaitscva vuoris
toincn saari, Homcrokscn kuvaukscssa
dysscukscn kotipaikka. rq6.
jambi, antiikin runomittaopissa mctron,
jossa on lyhyt (painoton) ja pitka (pai
nollincn) tavu. r8z.
)oonianmeri, Adrianmcrcn ctclanpuo
lcincn osa \alimcrta. Joskus nimityksclla
viitattiin myos Adrianmcrccn tai koko
Sisilian itapuolisccn mcrialuccsccn.
6q.
c , v u n u , ~ s : ~
)ulius, Gaius Julius Strabo, kirjan kcskus
tcluun osallistuvan Catulukscn vclipuoli.
ro.
)ulius, Lucius Julius, konsulina c cKr.,
ccnsorina cKr. Saati lain (lex Iulia)
kansalaisuudcn myontamiscsta liittolai
sillc. ro.
)unia, 8rutukscn kanssa samaan sukuun
kuulunut naincn, joskaan ci lahisukulai
ncn, koska 8rutus ci osallistunut tckstissa
mainittuun hautajaissaattoon. zz.
)uppiter, roomalaistcn ylijumala, jollc
oli pyhitctty suuri, jo ctruskikuninkai
dcn alullc pancma tcmppcli Capitolium
kukkulalla. Juppitcrin kunniaksi pidct
tiin crilaisia juhlia, muun muassa rooma
laiskisat. z, r8o.
kahdentoista ruudun pelaaminen,
shakkia muistuttava pcli, jossa pclilauta
oli jacttu kahtccn kuudcn ruudun osaan.
zr.
kahdentoista taulun lait (lat. leges
XII tabularum), Rooman vanhin
lakikokoclma, laadittiin noin c cKr.
plcbcijicn vaatimukscsta hcidan oikcuk
sicnsa turvaamiscksi. Alkupcraisct taulut
tuhoutuivat ccluvulla cKr., mutta vicla
Ciccron aikana niita opiskcltiin kou
luissa. 8, r6, rq, rq, z.
Kallimakhos (n. cac cKr.), krcikka
laincn runoilija. Toimi Muscionin kirjas
tossa ja laati cnsimmaiscn systcmaattiscn
lucttclon arkaaiscn ajan krcikkalaiscn
kirjallisuudcn cdustajista kirjallisuus
lajcittain. Kallimakhos cdusti uutta
runoilijatyyppia, oppinutta runoilijaa,
joka yhdistcli tuotannossaan cri tyyli
lajcja. rz.
Kallisthenes (n. ,ca, cKr.), Aristotc
lccn oppilas ja sukulaincn. Kirjoitti mm.
tcoksct Krcikan historiasta ja Alcksan
tcri Suurcn mainctcoista. 8.
kansalaisia koskeva oikeus (lat. ius
civile), q, 8, rr, r8o, r8z, r88, rq, rq,
rq8, zr6, z, zo, rz, r6.
kansankokous, Ciccro viittaa ylccnsa
Roomassa pidcttyyn cpavirallisccn kan
sankokouksccn (contio), jonka kutsui
koollc virkamics tai pappi. Siina voi
tiin kcskustclla tchdyista laki ja muista
chdotuksista, ja siihcn saattoivat osallis
tua myos nc, joilla ci viralliscssa kansan
kokoukscssa (comitia) ollut aanioikcutta.
Kansantribuunit kayttivat naita kokouk
sia uscin kansan kiihotuksccn. , ,
6, , 8r, zor, zz, ro, zz, z6, ,
8, z, 6, 6, r, r, r6, zz.
kansantribuuni (lat. tribunus plebis), tar
kcin Rooman tasavallan aikaincn pcl
kastaan alcmman vapaan vacston jascnia
plcbcijcja cdustava virkamics, joka mm.
pystyi vctooikcudcllaan mitatoimaan
kaikkicn virkamicstcn toimct diktaatto
ria lukuun ottamatta. z, r8r, 8, ro6,
r6, rqq, z6.
Karneades (n. a..a cKr.), krcikkalai
ncn loso, joka johti ac vuotta Platonin
Akatcmiaa. Johti Roomaan .6 cKr. mat
kannutta losolahctystoa. Juuri tahan
Roomassa anncttuun opctuksccn Ciccro
viittaa cnsimmaiscn kirjan alussa. Kar
ncadcclta ci olc jaanyt omia kirjoituk
sia, mutta hanct tunnctaan oppilaidcnsa
tcoksista. , q, r, r6r, 68, r,
8o, r.
Karthago, loinikialaincn kauppa
siirtokunta (nyk. Tunisiassa), lantiscn
\alimcrcn suurimpia kauppamahtcja.
Rooma tuhosi Karthagon puunilais
soticn paattccksi .6 cKr. , roq.
Kassandra, Homcrokscn mukaan Troi
jan kuninkaan Priamokscn ja kuningatar
Hckabcn kauncin tytar. z6.
Keos (nyk. Kca), lahclla Attikan nicmi
maan karkca sijaitscva Kykladicn saari
ryhman lantisin saari. rz8.
Khalkedon, 8osporinsalmcn Aasian
puolcisclla rannalla vastapaata 8yzan
tionia sijaitscva, mcgaralaistcn noin 6c
cKr. pcrustama kaupunki. rz8.
Kharmadas, krcikkalaincn puhuja .cc
luvulla cKr., tunncttu crinomaiscsta
muististaan. , , 88q, q, 6o.
Kharybdis, krcikkalaiscssa mytologiassa
Poscidonin ja Gaian tytar, joka anasti
Hcraklccn karjaa ja scn takia muutcttiin
mcrihirvioksi. dysscus joutui rctkillaan
purjchtimaan Kharybdikscn ja Skyllan
valista. Kharybdis on tulkittu mcrcn
kurimukscksi Mcssinansalmcn Sisilian
puolcisclla rannalla. r6.
Khrysippos (n. acac cKr.), stoalaincn
c v u n u , ~ s : ~
loso, aluksi Arkcsilaokscn, sittcmmin
stoalaiscn Klcanthccn oppilas ja stoalai
scn koulukunnan kolmas johtaja. o.
Khrysis, atccnalaincn hctaira Tcrcntiuk
scn naytclmassa Andria. z.
Kilikia, maakunta \ahanAasian kaak
koisosassa nykyiscn Turkin alucclla. 8z,
z.
Kleitomakhos (n. .c..c cKr.), kartha
golaissyntyincn loso, johti Platonin
Akatcmiaa Karncadccn kuolcman (.a
cKr.) jalkccn. .
klientti (lat. cliens), Roomassa vapaasyn
tyincn hcnkilo, joka nautti jonkin suvun
tai siihcn kuuluvan yksityishcnkilon
suojclusta. Klicntti oli samankaltaiscssa
suhtccssa isantaansa (patronus) kuin pcr
hccnjascnct pcrhccnisaan. Mikali klicntti
kuoli ilman tcstamcnttia tai luonnollista
pcrijaa, isanta oli lahin pcrija. r,
zz.
Konon, atccnalaincn sotapaallikko pclo
ponncsolaissodassa ja scn jalkccn, pyrki
uudistamaan Atccnan mcrivallan.
rq.
konsuli (lat. consul), Rooman tasavallan
aikana korkcimmat vuosittain valitta
vat virkamichct, joita toimi kaksi kcrral
laan. Tasavallan lopulla cntisct konsulit
hoitivat virkakautcnsa jalkccn konsulin
valtuuksin jotain provinssia tai paattivat
aloittamansa sotarctkcn. Kcisariajalla
kcisarit jakoivat valtakunnan mcrkki
hcnkiloillc pclkiksi kunniatchtaviksi
muuttuncita konsulinvirkoja. r, z6, r66,
ro, r8z, zq, 8, rq8, z6o, 6, z, .
Koraks (ccl. cKr.), pidctaan oppi
laansa Tcisiakscn ohclla cnsimmai
scna puhctaidon tcorccttiscn opctukscn
pcrustajana. Molcmmat olivat kotoisin
Sisiliasta qr, 8r.
Korintti, kaupunki Krcikassa Pclopon
ncsokscn nicmimaalla. Joutui roomalais
tcn havittamaksi .6 cKr. Myohcmmin
roomalaiscn Akhaian provinssin paa
kaupunki. z6z.
Krannon, paikkakunta Krcikan Tcssa
liassa. z.
Krantor (n. a, cKr.), Kscnokratccn
ja Polcmonin johdolla Akatcmian pii
rissa opiskcllut kilikialaissyntyincn lo
so. 6.
Kritias (n. 6cc cKr.), atccnalaincn
valtiomics ja kirjailija, joka kannatti oli
garkiaa. Kirjoitti myos runoja ja tragc
dioita. q, rq.
Kritolaos, pcripatccttista koulukuntaa
.ccluvulla cKr. johtanut loso. li
mukana Roomaan matkannccssa lo
solahctystossa yhdcssa Karncadccn ja
iogcncs 8abylonialaiscn kanssa. ,
r, r6o.
Ksenofon (n. c cKr.), atccnalai
ncn kirjailija ja sotapaallikko, Sokratccn
oppilas ja ystava. 8, rq.
Ksenokrates (n. cc. cKr.), krcikka
laincn loso, Platonin ystava ja oppilas.
Pyrki systcmatisoimaan aitoja Platonin
oppcja. Filosoan klassincn jako logiik
kaan, lysiikkaan ja ctiikkaan licncc hancn
kchittclcmansa. Tcoksia tunnctaan vain
uusplatonilaistcn losocn sitaatcista.
6z, 6.
Ktesifontes, csitti cmosthcnccllc kul
taista scppclctta taman palvcluksista
isanmaata kohtaan. Aiskhincs syytti
hanta tasta mutta joutui alakyntccn.
zr.
kuruulinen ediili, roomalaincn virka
mics, joka huolchti julkistcn kisojcn jar
jcstamiscsta, , qz.
kuuria (lat. curia), Rooman scnaatin
kokoushuonc. z, z, 86, r6, r6.
kvestori (lat. quaestor), roomalaincn
virkamics, joka toimi alun pcrin ticttyja
murhatapauksia kasittclcvana tuomarina
ja myohcmmin konsulin itscllccn nimit
tamana apulaiscna. 6, .
kyreneliset, Aristippos Kyrcnclaiscn
pcrustama koulukunta. Korostivat nau
tintoa claman paamaarana ja korkcim
pana hyvana. 6z.
kyynikot, loso Antisthcnccn kannat
tajat ja scuraajat. 6z.
Laelia, nuorcmman Scipion kuuluisan
ystavan Gaius Laclius Sapicnsin tytar,
naimisissa Quintus Mucius Scacvola
auguurin kanssa. .
Laelius, Gaius Laelius, lisanimcltaan
c v u n u , ~ s : ~
Sapicns (\iisas) (n. .c.a cKr.),
puhuja, Scipio Acmilianukscn ystava.
Harrasti varsinkin stoalaista losoaa ja
pyrki lcvittamaan Panaitiokscn ajatuk
sia. Ciccro nimcsi ystavyytta kasittclcvan
dialoginsa hancn mukaansa. , 8, zrr,
zr, z, zz, r, z86, r, z8.
Laelius, Laelius Decimus, ci tunncta
muusta yhtcydcsta. z.
lainmukainen menettely (lat. legis actio),
r.
Lamia, Lucius Aelius Lamia, ci tunncta
muusta yhtcydcsta. z6z.
Laurentum, kaupunki Tibcrjocn suis
ton ctclapuolclla Latiumin rannikolla.
zz.
Lentulus (s. ac6 cKr.), Publius Cornelius
Lentulus, konsuli .6a cKr., scnaatin paa
michcna .a cKr., Gracchukscn vastus
taja. zrr.
Lepidus, Marcus Aemilius Lepidus, yli
pappi (pontifex maximus), konsulina
., cKr., ccnsorina ., cKr., toiscn kcr
ran konsulina ., cKr. yhdcssa Quintus
Mucius Scacvolan kanssa. z8.
lex Apuleia, tribuuni Lucius Appulcius
Saturninukscn saatama laki vuodclta .cc
cKr. ro, zor.
lex Servilia, konsuli Quintus Scrvilius
Cacpion .c6 cKr. csittama laki, jota Cras
sus puolusti oikcuspuhccssaan. zz.
lex Toria, tribuunina .a... cKr. toi
minccn Spurius Toriukscn mukaan
nimctty laki, jonka nojalla kullakin kan
salaisclla oli oikcus laiduntaa ticttya
maaraa suur ja pikkukarjaa julkisilla
mailla. z8.
lex Villia annalis, vuodclta .c cKr.
olcva laki, jossa saadcttiin, ctta prcc
toriksi saattoi paasta cdiilin tai kansan
tribuunin viran hoidon jalkccn aikaisin
taan cvuotiaana.
Liber, alun pcrin itaalincn hcdclmalli
syydcn jumala, jonka roomalaisct samas
tivat jo ccluvulla cKr. viinin ja hcdcl
mallisyydcn jumalaan 8acchuksccn.
r6.
Licinius, Publius Licinius Varus, kuruuli
scna cdiilina a.c cKr. zo.
Livius Salinator, Marcus Livius Salina-
tor (n. aacc cKr.), konsulina a. cKr.,
sai karthagolaistcn sotapaallikosta Hasd
rubalista voiton yhdcssa Gaius Claudius
Ncron kanssa ac6 cKr. z.
Lucilius, Gaius Lucilius (n. .c.ca cKr.),
roomalaincn satiirirunoilija, Lacliukscn
ja Scipio Acmilianukscn ystava. Hancn
c tcokscstaan tunnctaan vain joitakin
sailyncita sakcita. Myohcmmat satiiri
runoilijat saivat vaikuttcita Luciliuksclta.
z, z, z, 86, rr.
Lucius Porcius Nasica, ks. Scipio.
Lucullus, mahdolliscsti kysccssa Lucius
Licinius Lucullus, prcctorina .c cKr., tai
sittcn satiirirunoilija Lucilius. z8.
luonnonlosoa, lahinna Jooniassa cc
ja ccluvuilla cKr. vaikuttanut losoan
suuntaus, jota cdustivat mm. Talcs,
Anaksimandros ja Pythagoras. nncn
Sokratcsta losot olivat kiinnostuncita
luonnosta ja luonnonilmioista, mutta
hancn jalkccnsa hc alkoivat cncmman
pohtia ihmista. z, q, 6r, zr.
Lykeion, Atccnan itaosassa sijain
nut suuri gymnasion, jonnc Aristotclcs
pcrusti losokoulunsa cluvulla cKr.
Uutccn loistoon koulu nousi .. vuosi
sadalla cKr. q8.
Lykurgos (n. ca cKr.), atccnalai
ncn valtiomics ja puhuja, joka opiskcli
Platonin ja !sokratccn johdolla. Hanclta
on sailynyt vain yksi puhc. , 8, rq,
q, 6.
Lysias (n. c cKr.), attikalaincn
puhuja, jonka tuotannosta on sailynyt
puhctta, .,a puhccn otsikot ja noin sata
lragmcnttia. Lysias cdusti yksinkcrtaista
tyylia ja oli csikuvana attikalaiscllc tyy
lillc. zr, q, z8.
Lysippos (n. ccc cKr.), krcikka
laincn kuvanvcistaja, jota jo hancn clinai
kanaan arvostcttiin kaikkicn aikojcn tai
tavimpana pronssin kasittclijana. Lysip
pos vaikutti paljon hcllcnistisccn taitcc
sccn. z6.
Lysis, !talian Tarcntumista kotoisin ollut
pythagoralaincn loso, pamcinon
daan opcttaja Tccbassa. rq.
Magius, ci tunncta muusta yhtcydcsta.
z6.
. c v u n u , ~ s : ~
Magna Graecia, yhtcisnimitys tcla
!talian krcikkalaiskaupungcillc. r,
rq.
Mago, karthagolaincn maanviljclykscsta
kirjoittanut kirjailija, johon mm. Plinius
viittaa. zq.
majesteettirikos, zor.
Makedonia, Pohjois8alkanilla sijain
nut valtio ja viljava aluc, yhdyssidc Krci
kan nicmimaan ja Manncruroopan
valilla. .
Mallius, Gnaeus Mallius Maximus,
homo novus, konsulina .c cKr. Anto
nius puolusti hanta .c cKr. Lucius Apu
lcius Saturninukscn syyttacssa hanta
majcstccttirikokscsta. Tuomittiin maan
pakoon. rz.
Mancia, Helvius Mancia, Quintilianus
viittaa samaan tapauksccn. z66, z.
Mancinus, Gaius Hostilius Mancinus,
konsulina ., cKr., karsi uscita tappioita
Numantian vastaiscssa sodassa. r8r,
z8, r.
Manilius, Manius Manilius (s. n. acc
cKr.), kuuluisa oikcusoppinut, konsu
lina . cKr. li yksi mcrkittavimmista
oikcustictccn alan kirjailijoista ja mm.
laati kokoomatcokscn kauppasopimuk
sissa ylcisista kaavoista (Manilianae leges
venalium vendendorum). zrz, z6,
r.
Manlius, Lucius Manlius Acidinus Ful-
vianus, prcctorina . cKr., konsulina .,
cKr. z6o.
Marcellukset, pcrinnollincn lisanimi,
jota kaytcttiin plcbcijcihin kuuluvassa
Claudiustcn suvun haarassa. r6.
Marcellus, Marcus Marcellus, kuruu
liscna cdiilina . cKr., palasi nuorcna
Crassukscn scurassa Aasiasta Makcdo
nian ja Atccnan kautta Roomaan. Muu
tcn ci tunncttu. .
Marcus Servilius, ks. Scrvilius.
Marius, Gaius Marius (n. .,6 cKr.),
ritarisaatyincn homo novus, prcctorina
.. cKr. ja konsulina .c, ja .c.cc cKr.
Kunnostautui Jugurthan vastaiscssa
sodassa. 66, rq6, z66, 8.
Mars, roomalaistcn sodanjumala. Alku
jaan vanha itaalincn jumala, joka myo
hcmmin samastcttiin krcikkalaistcn
sodanjumalan Arcksccn. r6.
Mars-kentt (lat. Campus Martius),
sotavacn harjoituskcnttana ja kokoon
tumispaikkana, mm. vaalikokoustcn
pitopaikkana kaytctty laaja tasaincn aluc
Rooman vanhan ydinaluccn pohjois
osassa. Kcnttaa rakcnncttiin kolmcssa cri
vaihccssa ccluvulta cKr. alkacn. r66,
8, z, z8, r6.
Maximus, Quintus Fabius Maximus
Allobrogicus, konsulina .a. cKr. Hancn
mukaansa nimctyn Fabianukscn ricmu
kaarcn rakcnnuttaja. z6.
Maximus, Quintus Fabius Maximus
Eburneus, prcctorina .. cKr., konsulina
..6 cKr. rzr.
Maximus, Quintus Fabius Maximus Ver-
rucosus Cunctator (k. ac cKr.), Hanniba
lin kuuluisa vastustaja, viidcsti konsulina
ja kahdcsti diktaattorina. zro, z,
zqo.
megaralaiset, Sokratccn oppilaan uk
lcidccn noin c cKr. pcrustama loso
koulukunta. 6z.
Memmius, Gaius Memmius (k. n. .cc
cKr.), kiihkca kansanvallan puolustaja ja
aristokratian vastustaja. \itsissa (!! ac
alaviitc) viitataan hancn purcvaan kiclcn
kayttoonsa. Sotatribuunina Numantiassa
n. . cKr. \aikutti kansantribuunina
... cKr. ratkaiscvasti Jugurthan sodan
tapahtumicn sclvittamisccn. Prcctorina
.c cKr. Joutui kilpailijansa Gaius Scr
vilius Glaucian murhauttamaksi. zo,
z6, z6, z8.
Memmius, Publius Memmius, ci tunncta
muusta yhtcydcsta. zr.
Menedemos, atccnalaincn rcctori, ci
tunncta muusta yhtcydcsta. 8, 88qo.
Menekles Alabandalainen, kuuluisa
krcikkalaincn aasialaistyylia cdustanut
puhuja, Apolloniokscn opcttaja. Myos
Antonius kuuntcli hanta noin .ca cKr.
q.
Metellus, Gaius Caelius Metellus, lisa
nimcltaan Caprarius, konsulina .. cKr.
yhdcssa Papirius Carbon kanssa, ccnso
rina .ca cKr. z6.
. . v u n u , ~ s : ~
Metellus, Quintus Caecilius Metel-
lus Macedonicus (k. .. cKr.), prcctorina
. cKr., jolloin aloitti sodan Makcdo
niaa vastaan. Konsulina . cKr. \astusti
Tibcrius ja Gaius Gracchusta. zrr, zr.
Metellus, Quintus Caecilius Metellus
Numidicus, konsulina .c cKr. z6,
68.
Metellus, Quintus Caecilius Metellus Pius
(k. n. 6 cKr.), ccnsorina .ca cKr., ylipaal
likkona Jugurthan vastaiscssa sodassa,
joutui Mariukscn syrjayttamaksi. Ajct
tiin maanpakoon yritcttyaan haataa
scnaatista Saturninukscn ja Glaucian.
Prcctorina n. cKr., taistcli kansalais
sodassa samnilaisia vastaan. r6, z6.
Metrodoros, alun pcrin cpikurolaincn
loso, liittyi myohcmmin Karncadccn
koulukuntaan. .
Metrodoros Skepsislinen, Akatc
miassa vaikuttanut loso ja rcctori, jota
myos Crassus oli kuunncllut. Kuuluisa
crinomaiscsta muististaan. , 6o,
6, .
metron, antiikin runomittaopissa sakccn
picnin rakcnncosa. r8.
Miletos, satamakaupunki \ahassa
Aasiassa (nyk. Turkissa) Kaarian ranni
kolla. r.
Minerva, roomalaistcn viisaudcn ja kasi
tyotaidon jumalatar. .
Misenum, kaupunki ja hyva luonnon
satama Napolinlahdcn suulla. Sinnc
sijoitcttiin Augustukscn aikana lantiscn
\alimcrcn laivastoascma. 6o.
Mnesarkhos, stoalaincn loso, io
gcncs 8abylonialaiscn oppilas, Atccnan
stoalaiscn koulun johdossa .c cKr. \as
tusti rcctorcita. , 8.
Mummius, Publius Mummius, ci tunncta
muusta yhtcydcsta. zr.
Mustameri, krcikkalaisct tunsivat Mus
tanmcrcn jo varhain, kutcn taru argonau
tcista osoittaa. r.
Myron, krcikkalaincn klassiscn kaudcn
kuvanvcistaja, tyoskcntcli c ja c
luvuilla cKr. Atccnassa ja Samoksclla.
z6.
Naevius, Gnaeus Naevius (n. a6ac.
cKr.), varhaincn roomalaincn runoilija,
kirjoitti scka komcdioita ctta tragcdioita.
.
Naevius, Marcus Naevius, todcnnakoi
scsti kansantribuunina . cKr. toiminut
Marcus Nacvius. zq (alaviitc).
Narbo (nyk. Narbonnc), kaupunki
tclaGalliassa. Mainitaan kirjallisuu
dcssa jo cc cKr. Roomalaisct pcrustivat
.. cKr. paikallc kolonian (Narbo Mar-
tius tai colonia Narbonensis) tukikohdaksi
gallihcimoja vastaan. \altaosa scnaat
torcista vastusti kolonian pcrustamista,
mutta Crassus kannatti hankctta ja puo
lusti sita yhdcssa varhaisimmista puhcis
taan. zz.
Naukrates, krcikkalaincn puhuja cc
luvulla cKr., !sokratccn oppilas. Tuotan
toa ci olc sailynyt. q, r.
Neoptolemos, alkupcraisclta nimcltaan
Pyrrhos, krcikkalaiscssa mytologiassa
Akhillcukscn ja cidamcian poika, jolla
oli ratkaiscva rooli Troijan valloituk
scssa. Sai toiscn nimcnsa, koska osallistui
Troijan sotaan hyvin nuorcna (kr. neos,
nuori, ptolemos, sota). r6, z.
Neptunus, roomalaistcn vcdcn jumala,
joka samastcttiin ccluvulla cKr.
krcikkalaisccn Poscidoniin. Sittcmmin
muuntui taman tavoin mcrcn jumalaksi.
r6.
Nero, Gaius Claudius Nero, konsulina ac,
cKr., komcnsi Hannibalin vastaisia jouk
koja tcla!taliassa. z8.
Nikandros Kolofonilainen, krcikka
laincn opctusrunoilija, vaikutti noin .c
cKr. Hanclta on sailynyt kaksi tcosta
myrkyllisista claimista ja myrkyista. \ai
kutti vidiuksccn ja \crgiliuksccn. 6q.
Nobilior, Marcus Fulvius Nobilior, kon
sulina . cKr. Cato irvailcc tckstissa
todcnnakoiscsti hancn krcikkalaismicli
syyttaan. z6.
Norbanus, Gaius Norbanus, kansan
tribuunina .c6 cKr., kvcstorina cKr.
Antoniukscn konsulikaudclla. Antonius
puolusti hanta kuuluisassa oikcusjutussa,
ja hanct vapautcttiin majcstccttirikos
syyttccsta. 8q, ro, rz, r68, r88, rqq,
zo.
. a v u n u , ~ s : ~
Novius, Gaius Novius, .. vuosisadan
alkupuolclla cKr. clanyt roomalaincn
atcllaanirunoilija, jolta on sailynyt
naytclmannimca ja muutamia katkclmia.
z, zq, z8.
Numa Pompilius, Rooman toincn
kuningas, hallitsi pcrimaticdon mukaan
,.6, cKr. Uudisti mm. hallintoa ja
kalcntcria. , r, , rq.
Numantia, Hispaniassa (spanjassa)
sijaitscva kaupunki, josta tuli roomalaisia
vastaan aloitctun vapaustaistclun kcskus
noin .c cKr. Scipio Acmilianus tuhosi
scn . cKr. r8r, z6.
Nummius, jakoi Marskcntalla rahaa
lahjuksiksi valitsijoillc vaalikampanjansa
aikana. z.
Octavius, Gnaeus Octavius, konsulina .a
cKr., ci tunncta muusta yhtcydcsta. r66.
Odysseus, krcikkalaiscssa mytologiassa
!thakan kuningas, yksi Troijan sodan
suurista sankarcista ja Homcrokscn
Odysseian paahcnkilo. rq6, 6q, r6z.
Olympia, Pcloponncsokscn nicmimaalla
sijaitscva vanhin yhtciskrcikkalaincn
kulttipaikka. lympian kisoja oli tradi
tion mukaan jarjcstctty vuodcsta ,,6 cKr.
Joka viidcs vuosi kisojcn yhtcydcssa kil
pailtiin myos julkisissa csityksissa tarvit
tavassa puhctaidossa. rz.
Opimius, Lucius Opimius, prccto
rina .a cKr., konsulina .a. cKr., jolloin
aihcutti Gaius Gracchukscn murhan.
Kansantribuunina toiminut Publius
ccius asctti hanct syyttccsccn, mutta
Gaius Carbon onnistui puolustukscllaan
vapauttaa hanct. ro6, rz, r, r6, ro.
Opimius, Quintus Opimius, cdclliscn isa,
konsulina . cKr. z.
optimaatit (lat. optimati), Rooman kon
scrvatiivincn ylimyspuoluc. siintyivat
tasavallan ajan lopulla kansanpuoluccn
vastustajina. rq8.
Pacuvius, Marcus Pacuvius (aac n. .c
cKr.), roomalaincn tragcdiakirjailija,
taidcmaalari ja savcltaja, jonka uscim
picn krcikkalaisaihcistcn tragcdioidcn
csikuvana oli uripidcs. Tckstissa maini
tun naytclman Teucer nimi viittaa Tcla
monin poikaan Tcukroksccn. z6,
r, r8, rq, z, r.
paiaani (paion), antiikin runomitta
opissa rytmilaji, jossa ci olc saannollista
runomittaa. Siina voi olla csimcrkiksi
yksi pitka tavu ja kolmc lyhytta tavua tai
kolmc pitkaa tavua ja yksi lyhyt tavu.
r8, rqr, rq.
Palatium (Mons Palatinus), Rooman
tarkca kukkula, liittyy olcnnaiscsti kau
pungin pcrustamistaruun. z6.
palestra (lat. palaestra), urhcilu ja tais
tcluharjoituskcntta, jolla krcikkalaisct
nuorukaisct saivat myos hcnkista kasva
tusta. q8, zoo.
Panaitios (n. ..c cKr.), Rodokscsta
syntyisin ollut krcikkalaincn stoalais
loso. Saapui . cKr. Roomaan, missa
oli lahcisissa tckcmisissa Polybiokscn
ja Scipion piirin kanssa. Ciccro kaytti
hancn tcostaan Velvollisuuksista-tcok
sccnsa. , , 8.
Panlos, mahdolliscsti Ciccro yhdistaa
tassa kaksi cri hcnkiloa cli Aristotclccn
Retoriikassa (!!, a) mainitun rcctorin ja
Apcllccn opcttajan maalari Panlokscn.
8r.
Paris, krcikkalaiscssa mytologiassa Troi
jan kuninkaan Priamokscn poika. Ryosti
jumalatar Alroditcn avulla Spartan
kuninkaan Mcnclaokscn puolison Hclc
nan, mika aihcutti Troijan sodan. zrq.
patriisit, Rooman syntypcraiscn maata
omistavan aatclin jascnct, joillc kaikki
pappisvirat ja korkcimmat maallisct virat
oli aluksi varattu. r6.
Peisistratos (k. a, cKr.), Atccnan
cnsimmaincn tyranni. Atccnan kauppa
ja kcramiikkatuotanto kukoistivat hancn
aikakaudcllaan. Pcisistratos pcrusti mm.
Panathcnaiajuhlan pyrkimykscnaan
tchda Atccnasta tarkca uskonnollincn ja
kulttuurikcskus. r.
Peleus, krcikkalaiscssa mytologiassa
Aigcian kuninkaan Aiakokscn poika,
Tclamonin vcli ja Akhillcukscn isa.
.
Perikles (n. a cKr.), mcrkittavin
valtiomics Atccnan suuruudcn ajalla,
dcmokraattiscn puoluccn johtaja. zr6,
q, q, r, r8.
peripateetikot, Aristotclccn loso
ncn koulukunta, sai nimcnsa Lykcionin
. v u n u , ~ s : ~
gymnasionin katctusta pylvashallista,
jossa Aristotclcs tapasi olcskclla opcttacs
saan. , , ro, ro, 6z, 6, roq.
Perperna, Marcus Perperna, todcn
nakoiscsti konsulina a cKr. ja ccnsorina
6 cKr. z6z.
Persius, Gaius Persius, aikakautcnsa
oppincimpia michia, laati puhcita myos
muillc. z.
Piso, ci varmaa, kuka Piso kysccssa.
z6, z8.
Piso, Lucius Calpurnius Piso, konsu
lina . cKr., ccnsorina .ac cKr., kirjoitti
annaalit, joita Livius ja muut historioitsi
jat hyodynsivat. r, .
Piso, Marcus Pupius Piso Calpurnianus (n.
..6. cKr.), konsulina 6. cKr., oli nuo
rcna lupaava puhuja, tunncttu Clodiuk
scn tukijana Ciccroa vastaan. sallistuu
pcripatcctikkona kcskustcluun Ciccron
tcokscssa De nibus. ro.
Pittakos (n. 6c6 cKr.), Mytilcncn
tyranni Lcsbokscn saarclla, myos sota
paallikko, lainsaataja, loso ja runoilija.
Hanct laskcttiin yhdcksi antiikin scitsc
masta viisaasta. 6.
Plancius, Gnaeus Plancius (tai Gaius
Plancus), Crassus puolusti oikcudcssa
muutcn tuntcmatonta Planciusta syytta
jana toiminutta Marcus Junius 8rutusta
vastaan. zzo.
Platon (a,, cKr.), atccnalaincn lo
so, Sokratccn oppilas. Pcrusti , cKr.
Atccnaan losokoulun, Akatcmian.
Platonin losoassa kcskcista on idca
oppi: korkcinta hyvaa on ticto idcoista, ja
valtion tchtava on kasvattaa kansalaisct
tahan tictoon. Hyokkasi kcinotckoista
rctoriikkaa vastaan ctcnkin Faidros ja
Gorgiasdialogcissaan. z8, , q, 8q, zr,
zz, zo, rq, r, zr, 6o, 6z, 6, rzz,
rzq, rq.
Plautus, Titus Maccius Plautus (n.
a/ac. cKr.), roomalaincn komcdia
kirjailija. Kaytti csikuvinaan uudcn atti
kalaiscn komcdian cdustajicn naytclmia
mutta mukaili ja yhdistcli niita vapaasti.
Plautuksclta on sailynyt ac kokonaista
naytclmaa. q, .
plebiscitum, kansantribuunin kokoon
kutsuman plcbcijicn kokoukscn paa
tos. Koskivat cnsin ainoastaan plcbcijcja
mutta astcittain alkoivat vclvoittaa koko
kansaa. rqq.
Polemon, krcikkalaincn loso, johti
Platonin Akatcmiaa Spcusippokscn ja
Kscnokratccn jalkccn .a,c cKr. Pai
notti cncmman ctiikkaa kuin dialcktiik
kaa. 6.
Polydoros, krcikkalaiscssa mytologiassa
Priamokscn ja Hckabcn nuorin poika.
zrq.
Polykleitos, krcikkalaincn kuvanvcis
taja ja taidctcorcctikko ccluvun jalki
puoliskolla cKr. o, z6.
Pompeius, Quintus Pompeius Rufus (k. n.
cKr.), prcctorina . cKr., konsulina
cKr. yhdcssa Sullan kanssa, joutui ylimys
puoluccn kannattajana myohcmmin
Gnacus Pompcius Strabon sotilaidcn
surmaamaksi. r68.
Pompeius, Sextus Pompeius, moni
puolincn oppinut, mm. oikcustictccn,
gcomctrian ja stoalaiscn losoan tun
tija. 6, 8.
Pompeius Irygio, ci tunncta muusta
yhtcydcsta. z8.
Pomponius, Gnaeus Pomponius (k. a
cKr.), tribuunina c cKr. o.
Pontidius, ci tunncta muusta yhtcydcsta.
z.
pontifeksien lainoppi (lat. ius ponti-
cium), ylipappicn lainoppi, sisalsi myos
yksityisoikcutccn ja tuomiovaltaan kuu
luvia saadoksia, koska kaikki julkisct toi
mituksct liittyivat lahciscsti uskontoon.
r6.
pontifex maximus, Rooman tarkcim
man pappiskollcgion johtaja, jonka tch
tavana oli yksin tai muidcn jascntcn
kanssa mm. ncuvoa ja avustaa scnaattia ja
korkcimpia virkamichia uskonnollisissa
toimissa. Pontifex maximus myos maa
rasi uskonnollistcn juhlicn paikat ja vihki
tcmppclit. z.
Pontiset suot (lat. Pomptinus ager),
tclaLatiumissa Roomasta kaakkoon
Apcnniinicn ja Tyrrhcnanmcrcn valissa
sijaitscva aluc, joka alun pcrin oli tihcaan
asuttua ja viljavaa maata. Jokicn tukkcu
duttua sc soistui ja siita ja tuli vaarallincn
. v u n u , ~ s : ~
malariapcsakc. \ia Appia kulki soidcn
kautta, mutta matkailijat civat miclcllaan
kayttancct rcittia. zqo.
Popilia, Quintus Lutatius Catulukscn
vaimo, tcokscssa csiintyvan Catulukscn
aiti. .
Porta Esquilina, Rooman tasavallan
aikaiscn muurin portti. z6.
pragmaatikot, krcikan pragmatikos tar
koitti vaihdcllcn mm. asiantuntijaa, asian
ajajaa tai virkamicsta. Tassa yhtcydcssa
sc csiintyy cnsimmaista kcrtaa oikcus
tictccn asiantuntijan mcrkitykscssa.
Hcidan sosiaalincn ascmansa oli alhai
ncn vcrrattuna roomalaisiin oikcusoppi
ncisiin, jotka kuuluivat uscin scnaattori
luokkaan. rq8, z.
preetori (lat. praetor), roomalaistcn kon
sulicn ja sotapaallikoidcn arvonimi.
Myohcmmin arvoastcikossa konsu
lcita lahinna olcva virkamics, jonka paa
tchtavana oli oikcudcnkaynticn hoita
mincn. \uodcsta a, cKr. lahticn valit
tiin Rooman kansalaistcn kcskinaisia
riitaasioita kasittclcva praetor urbanus ja
Rooman kansalaistcn ja muukalaistcn tai
pclkastaan ulkomaalaistcn valisia juttuja
kasittclcva prateor peregrinus. 8, , r66,
r68, r, z8o.
prefekti (lat. praefectus), paallikko, hal
linnon ja sotalaitokscn arvonimi, jota
kaytcttiin laajasti Roomassa. z6.
Priamos, krcikkalaiscssa mytologiassa
Troijan viimcincn kuningas, Zcun
suosiossa hurskautcnsa vuoksi. roz,
zr.
Prodikos (s. n. c cKr.), krcikkalaincn
sosti, joka Sokratccn aikana kavi uscin
Atccnassa ja oli tunncttu puhuja. Kuului
varhaisiin sostcihin, aloitti ctymologian
ja synonymiikan tutkimukscn ja piti
oikcaa sananvalintaa crityiscn tarkcana.
rz8.
prokonsuli (lat. proconsul), konsuli, jonka
kaskyvaltaa oli jatkcttu varsinaiscn kon
sulikaudcn jalkccn. 8z.
Protagoras, krcikkalaincn loso cc
l. cKr., kotoisin Abdcrasta, mcrkittavin
sostcista. Tunncttu lausccstaan !hmi
ncn on kaikcn mitta, ts. kaikki on suh
tccllista ja suhtccllista. pctti rahasta
mm. rctoriikkaa ja vaittclytaitoa. rz8.
prytaneion, krcikkalaiscssa kaupunki
valtiossa kaupungintalo, jossa kaupungin
johtomichct, valtiovicraat ja cri tavoin
ansioituncct kansalaisct atcrioivat val
tion kustannuksclla. zz.
Publicius, Gaius Publicius Bibulus, mah
dolliscsti kansantribuunina ac cKr.
zr.
Publius Africanus, ks. Scipio.
Publius Cornelius, ks Cornclius.
Publius Licinius Varus, ks. Licinius.
Publius Mucius, ks. Scacvola.
Publius Rutilius Rufus, ks. Rutilius.
pyrrhonilaiset, skcptisismin pcrustajana
pidctyn Pyrrhonin (n. 6a,c cKr.) scu
raajat. 6z.
Pythagoras (k. n. 6 cKr.), krcikkalai
ncn loso. Hancn ymparillccn syntyi
tcla!taliassa askccttisuutccn taipu
vaincn lososuskonnollincn koulu
kunta (pythagoralaisct), joka vaikutti
vicla kauan pcrustajansa kuolcman jal
kccn. Pythagoras tutki musiikin tcoriaa
ja ihmiskchon suhtcita, ja matcmatiikan
opiskclun ajatcltiin tiiviisti liittyvan lo
soan opiskcluun. z, r, 6, rq.
Python Apollo, clloin (cnt. nimcl
taan Pytho) Apollonin tcmppclin ncitsyt
papittarcn valityksclla jumala antoi vas
taukscnsa kysclcmaan tullcillc uskovillc.
rqq.
Quintus, ks. Ciccro.
Quintus Iabius Pictor, ks. Fabius.
Quintus Lutatius, ks. Catulus.
Quintus Maximus, ks. Maximus.
rasituksen alaisuus (lat. servire), rasi
tuksct cli scrvituutit olivat roomalaiscssa
oikcudcssa rajoitcttuja csinckohtaisia
kayttooikcuksia vicraasccn csinccsccn.
r8.
Rex, Quintus Marcius Rex, mahdolli
scsti konsulina .. cKr., sai .., cKr. voiton
liguurcista. Sckaantui .c cKr. Gnacus
Malliukscn kanssa kimbrcista kocttuun
tappioon. Syytcttiin chka ansaitscmat
toman triumn victtamiscsta mutta
. v u n u , ~ s : ~
vapautcttiin Antoniukscn puolustukscn
ansiosta. rz.
ritarit, ritaristy (lat. equites), ritarit
muodostivat kuningasajalla Rooman
armcijan ratsuvacn, myohcmmin ritari
saaty oli scnaattoriluokan jalkccn yhtcis
kunnan toiscksi arvokkain saaty. rqr,
rqq, z8, 8.
Rodos, saari Kaarian cdustalla nykyiscn
Turkin lounaiskulmassa. Atccnan ohclla
krcikkalaiscn tictccn ja taitccn, crityiscsti
puhctaidon kcskuspaikkoja. Aiskhincs
pcrusti saarcllc puhujakoulun. , ,
zr, zr.
Romulus, pcrimaticdon mukaan Roo
man cnsimmaincn kuningas ,,. cKr.
.
Rooma, r, z, 8, 8, r, r, r8rr8,
zzzzq, ro, 6o, r, r, r, r6o, r6,
r6, rqq, zoo, zo, z6q, z, , 8, , 68,
, r6, r68.
Rooman valtakunta, rq, rz.
roomalaiskisat (lat. ludi Romani tai ludi
Magni), Juppitcrin kunniaksi vuodcsta
66 cKr. alkacn vuosittain syyskuussa
victctty juhla, jonka aikana ci pidctty
scnaatin cika oikcudcnistuntoja. Nii
hin liittyivat myos naytantokisat, ludi
scaenici. r, z.
Roscius, Quintus Roscius Gallus (k. 6a
cKr.), tasavallan ajan lopun maincikkain
roomalaincn nayttclija, joka alun pcrin
oli vapautcttu orja. Ciccro otti hanclta
lausuntatuntcja ja myos puolusti hanta
oikcudcssa. rz, rzq, ro, rz, z, zr,
z, z8, z, zz, roz, zzr.
Rudiae, tcla!talian Apuliassa sijain
nut kaupunki, josta runoilija nnius oli
kotoisin. r68.
Rusca, Marcus Pinarius Rusca, ci tunncta
muusta yhtcydcsta. Hancn Ciccron mai
nitscma lakichdotukscnsa koski ilmci
scsti lex Villia Annalis lain (vuodclta .c
cKr.) uudistusta. z6r.
Rutilius, Publius Rutilius, kansantribuu
nina .6 cKr. r8r.
Rutilius, Publius Rutilius Rufus, oikcus
oppinut, puhuja ja ctcva sotilas, konsulina
.c cKr., oli jo nuoruudcssaan Lacliuk
scn ja Scipion ystava. Laajasti oppinut ja
pcrchtynyt stoalaisuutccn Panaitiokscn
oppilaana. Scaurus yritti osoittaa, ctta
Rutilius oli kayttanyt tictyt rahasummat
lahjontaan. zz, zo, z8o.
sabiinit, itaalincn hcimo Kcski!talian
vuoristoalucilla. Sabiinit liittyvat Roo
man pcrustamistaruun, silla roomalai
sct nuorukaisct ryostivat sabiinincitoja
puolisoiksccn. Myos Rooman varhaisct
kuninkaat Numa Pompilius ja Ancus
Marcius olivat sabiincja. .
Salamis, tarusankari Aiakscn kotisaari
Attikasta luotccsccn. Sanat lausuu Pacu
viukscn samannimiscssa naytclmassa
yksin kotiin palaavallc pojallccn Tcucc
rillc Tclamon, joka on saanut ticdon toi
scn poikansa Aiakscn kuolcmasta. rq.
salii-papit, vanha ja kunnioitcttu roo
malaincn pappisvcljcskunta, jonka jascn
tcn tuli olla patriisisaatyisia. rq.
samnilaiset (lat. Samnites), Kcski!ta
liassa antiikin aikana asunut vuoristo
kansa. Yksi gladiaattorcidcn taistclija
tyyppi oli samnilaissotilaan varustcisiin
sonnustautunut secutor, jahtaaja. z,
86.
satamiehet (lat. centumviri), yksityis
oikcudcllisia asioita, ctcnkin pcrinto
juttuja, kasitcllyt roomalaincn tuomio
istuin. r, r, r6, r8o, z8, z, q8,
zzo.
Scaevola, Publius Mucius Scaevola (n.
.c.. cKr.), roomalaincn oikcusoppi
nut, kansantribuunina .. cKr., prccto
rina .6 cKr. ja konsulina . cKr. Kan
natti Tibcrius Gracchusta ja yritti cstaa
hancn tuhonsa. Toimi prcctorin avusta
jana cika voinut poistua paikalta, cnncn
kuin puolustusasianajajat olivat pitancct
puhccnsa. Mainitaan tckstissa myos
nimilla Mucius ja Publius Mucius. r66
r6, ro, zrz, zr, zz, z, z8.
Scaevola, Quintus Mucius Scaevola
Pontifex (.ca cKr.), cdclliscn poika,
puhuja ja oikcusoppinut, konsulina
cKr., pontifex maximus vuodcsta cKr.
Crassukscn tyotovcri uscissa viroissa.
Julkaisi cnsimmaiscn kattavan csityk
scn siviilioikcudcsta. Murhattiin \cstan
tcmppclissa Marius nuorcmman kas
kysta. Mainitaan myos nimclla Quintus
Mucius. r8o, zzq.
. 6 v u n u , ~ s : ~
Scaurus, Marcus Aemilius Scaurus (n. .6a
cKr.), sai paljon vaikutusvaltaa scnaa
tin johtomichcna. Konsulina .. cKr.,
ccnsorina .c cKr., tasavallan puolcsta
taistclija. zr, zo, z, z6, z8o, z8.
Scipio, Publius Cornelius Scipio Nasica
Corculum, vanhcmman Scipio Alrica
nukscn vavy, konsulina .6a ja . cKr.,
ccnsorina .6 cKr., pontifex maximus .c
cKr. r.
Scipio, Publius Cornelius Scipio Nasica
Serapio, konsulina . cKr., Joutui syyt
tccsccn Gracchukscn murhasta ja lahc
tcttiin lahcttilaaksi Pcrgamoniin. z8.
Scipio Africanus, Publius Cornelius Sci-
pio Africanus maior (vanhcmpi) (n.
a. cKr.), mcrkittava sotapaallikko,
Gracchukscn vcljcstcn aidinisa. zo,
z6z, r, 8.
Scipio Africanus, Publius Cornelius Sci-
pio Aemilianus Africanus minor (nuo
rcmpi) Numantinus (n. a. cKr.),
Rooman suurimpia sotapaallikoita,
Hannibalin voittaja. Mainitaan tckstissa
myos nimclla Publius Alricanus. zro,
zr, z, ro6, r, zq, z, z8, z6, zo,
zz, z8, r6.
Scipio Maluginensis, Marcus Cornelius
Scipio Maluginensis, prcctorina .,6 cKr.
z6o.
Scipio Nasica, Publius Cornelius Scipio
Nasica, prcctorina . cKr., konsulina ..
cKr., jolloin voitti Pohjois!talian voi
makkaimman gallihcimon boijit. Har
rasti myos oikcusticdctta. z6.
Scribonius, Lucius Scribonius Libo, vaati
kansantribuunina . cKr. turhaan Scr
vius Sulpicius Galban saattamista syyt
tccsccn lusitanialaisia vastaan tchdyista
julmuuksista. zz, z6.
seireenit, puoliksi naiscn ja puoliksi
linnun muotoisia krcikkalaiscn myto
logian hahmoja, joilla oli vastustamaton
lauluaani. Scirccnicn uskottiin asuvan
tcla!talian rannikolla tai lahisaarilla.
r.
Sempronius, Aulus Sempronius, kuului
sukuun, jonka lisanimi oli Musca, karpa
ncn. \argulla viittasi Scmproniukscn
tavoittclcman viran mitattomyytccn.
z.
senaatti (lat. senatus), alun pcrin patriisi
sukujcn vanhimmista koostunut Roo
man ncuvosto. Scnaatti saattoi virka
micstcn ohjccksi tchda paatokscn (sena-
tus consultum), jolla ci pcriaattccssa tasa
vallan aikana ollut lainvoimaa mutta
jota kaytannossa oli scnaatin arvovallan
vuoksi vaikca vastustaa. , , 8, 6o,
, r8r, zor, zrr, zr, zz, zz6, rr6, r,
z8, , , 6, 6, r6, r6, zrr, zzq.
senaattoristy, z, .
Septimuleius Anagninus, Lucius Sep-
timuleius Anagninus, lcikkasi Gaius
Gracchukscn kuolcman jalkccn talta
paan irti ja vci scn konsuli pimiukscllc,
joka oli korvaukscksi luvannut hancllc
paan painon vcrran kultaa. Kcrrottiin,
ctta Scptimulcius oli myos tayttanyt
paan lyijylla tchdaksccn siita painavam
man. z6q.
Sergius, Gaius Sergius Silus Orata, prccto
rina , cKr., oli kuuluisa tuhlaavaisuudcs
taan ja ylclliscsta clamantyylistaan. r8.
Servilius, Marcus Servilius Pulex Gemi-
nus, konsulina aca cKr., tunncttu humo
ristisuudcstaan. z6r.
Servius Tullius, Rooman kuudcs kunin
gas , cKr. .
sestertius, yhdcssa dcnaarin kanssa acc
luvulla cKr. kayttoon otcttu roomalaincn
raha. Scstcrtius oli ncljanncsdcnaari.
z.
Sextius, Gaius Sextius, hcnkilollisyys cpa
varma, mahdolliscsti prcctorina .cc cKr.
toiminut Gaius Scxtius Calvinus. z6.
Sikyon, krcikkalaincn kaupunki Korin
tista lantccn, yksi Krcikan klassiscn tai
tccn kcskuspaikoista. Sikyonilaisct kcn
gat olivat ylclliscn pchmcat ja kalliit
naistcn juhlakcngat. zr.
Silus, Catilinan isa Lucius Sergius Silus
tai taman vcli Marcus Sergius Silus, kvcs
torina cKr. z8.
Simonides Keoslainen (n. ,6, cKr.),
krcikkalaincn clcgiarunoilija ja kuoro
lyyrikko, jonka tuotannosta on sailynyt
noin .cc lragmcnttia. r, .
Sisilia (lat. Sicilia), \alimcrcn suurin
saari, Rooman cnsimmaincn provinssi.
Krcikkalaisct kaupungit pcrustivat Sisi
. , v u n u , ~ s : ~
liaan siirtokuntia jo ,ccluvulla cKr., ja
Sisiliassa vaikutti monia antiikin mcr
kittavia losolcja ja ticdcmichia, kutcn
Arkhimcdcs ja puhctaidon tcorian var
haisina kchittajina tunnctut Koraks ja
Tcisias. zr.
Skopas, Tcssalian Krannonissa n. cc
cKr. vaikuttanccn dynastiasuvun jascn.
z.
sostit, varsinkin Atccnassa ccluvun
loppupuolclta cKr. alkacn. vaikuttancita
viisaudcn opcttajia, jotka painottivat
opctukscssaan ctcnkin vaittclytckniik
kaa ja ylcissivistavia aihcita. \ahitcl
lcn sosmia alcttiin pitaa pikcmminkin
nacnnaisviisautcna kuin todclliscna tic
tona, ja tama ajattclutapa sailyi myohais
antiikkiin saakka. rz.
Sofokles (n. ,c6 cKr.), kolmcsta
suurcsta attikalaiscsta tragcdiakirjaili
jasta kcskimmaincn, omana aikanaan
naista suosituin. z.
Sokrates (6 cKr.), atccnalaincn
loso. Ticdot Sokratccsta pcrustu
vat aikalaistcn ja oppilaidcn valittamiin
tictoihin, silla han ci itsc kirjoittanut
mitaan. Sokratcclla ci ollut tapana csit
taa valmiita oppcja, vaan kcskustclcmalla
ja ristiriitoja osoittamalla han pyrki saa
maan kcskustclukumppanin itsc oival
tamaan ratkaisut. Lopulta tuomittiin
kuolcmaan syytcttyna jumalanpilkasta
ja nuorison turmclcmiscsta. z8, z, 6,
zo, zr, zz, 8, zo, r, 6o6z, 6,
z, rzz, rzq, rq.
Solon (n. 6c6c cKr.), atccnalaincn
runoilija, lainsaataja ja valtiomics. Pani
toimccn tarkcita uudistuksia, mm. jakoi
kansalaisct ncljaan varallisuusluokkaan
ja totcutti vclkasanccraukscn. 8, rq,
6.
Soranus, Quintus Valerius Soranus, lo
logi ja antikvaariscn ticdon kcraaja, hanta
uscin sitccraavan \arron cdcllakavija
oppincisuudcssaan. Kansantribuunina
a cKr. .
Speusippos (n. cc cKr.), Plato
nin sisarcnpoika, joka johti Akatcmiaa
hancn jalkccnsa. Aristotclccn mukaan
han kchitti ctcnkin niita opcttajansa aja
tuksia, jotka olivat luontccltaan matc
maattisia. 6.
Staseas, Pison napolilaincn losoan
opcttaja, asui taman luona pitkan aikaa.
Stascas oli ilmciscsti cnsimmaincn pcri
patccttincn loso, joka ascttui Roo
maan. ro, ro.
Statius, ks. Caccilius Statius.
stoalaiset, loso Zcnonin noin c cKr.
pcrustaman losokoulukunnan kan
nattajat. Hcidan mukaansa kaikki toi
minta on ainccllista ja kaikkca tapahtu
mista saatclcc ankara valttamattomyys.
Stoalaiscn ihantccn mukaan luonnon
lakicn cli jarjcn mukaincn clama on hyvc
ja sitcn myos onni. Kaikki siclunclaman
hairiot ovat pahasta, ja viisas hillitscc
itscnsa taydclliscsti. zo, rq, 6,
66, 8.
Sulpicius, Gaius Sulpicius Galus, konsu
lina .66 cKr. zz8.
Syrtit, kaksi \alimcrcn lahtca Alrikan
pohjoisrannikolla. r6.
Syyria (lat. Syria), antiikin aikana suun
nillccn nykyiscn Syyrian ja Libanonin
kattava aluc. Pompcius pcrusti 6 cKr.
Syyrian provinssin, jonka paakaupun
giksi tuli Antiokia. z6.
Tarentum, Joonianmcrcn rannikko
kaupunki tcla!taliassa. Spartalaisct
ascttuivat sinnc jo ,ccluvulla cKr. Mar
cus Livius Salinator mcnctti kaupungin
karthagolaisillc a.a cKr. z.
Tarracina (volskinimi Anxur, nyk. Tcrra
cina), volskicn tukikohta Tyrrhcnan
mcrcn rannalla vilkkaan \ia Appian var
rclla. zo.
Tauriskos, ci tunncta muusta yhtcy
dcsta. zzr.
Teeba, 8oiotian tarkcin kaupunki, joka
kukoisti lyhycn aikaa ,c cKr. lahticn
suurtcn valtiomicstcn Pclopidaan ja
pamcinondaan ansiosta. Alcksantcri
Suuri havitti kaupungin taysin cKr.
rq.
Teisias, syrakusalaincn rcctori, Koraksin
oppilas, jota pidctaan Gorgiaan, Lysiaan
ja !sokratccn opcttajana ja cnsimmaiscn
rctoriikan kasikirjan laatijana. qr.
Telamon, krcikkalaiscssa mytologiassa
Aiakokscn poika ja Pclcukscn vcli. sal
listui argonautticn rctkccn ja Hcraklccn
. v u n u , ~ s : ~
kanssa cnsimmaisccn sotaan Troijaa vas
taan. Tclamon lausuu tckstin sanat yksin
ilman vcljcaan kotiin palaavallc pojallccn
Tcukrokscllc saatuaan ticdon toiscn poi
kansa Aiakscn kuolcmasta. !sa hylkasi
Tcukrokscn, koska tama ci ollut kycnnyt
huolchtimaan vcljcstaan. rq.
Terentius, Publius Terentius Afer (n. .
. cKr.), tarkca roomalaincn karthago
laissyntyincn komcdiakirjailija. Uscim
picn naytclmicn csikuvina olivat krcik
kalaiscn Mcnandrokscn naytclmat.
z6.
Tales (chka n. 6a6 cKr.), varhaisin
joonialaiscn luonnonlosoan cdustaja,
joka valitti krcikkalaisccn maailmaan
cgyptilaiscn ja babylonialaiscn astro
nomian ja gcomctrian saavutuksia. Yksi
antiikin scitscmasta viisaasta. r.
Temistokles (n. a cKr.), atccna
laincn dcmokraattincn poliitikko ja sota
paallikko. Rakcnnutti Atccnallc sataman
Pircuksccn toimicssaan arkonttina noin
cKr. zqq, oo, r, r, q.
Teofrastos (n. ,.a, cKr.), krcikka
laincn loso, Aristotclccn oppilas, joka
johti pcripatccttista koulukuntaa taman
jalkccn. , q, , r8, r8, zzr.
Teopompos (,a cKr. jalkccn),
krcikkalaincn historioitsija ja rcctori.
Laati kaksi laajaa historiatcosta, joista
on sailynyt suoria sitaattcja vain noin cc
rivia. , q, 6.
Teramenes (ccl. cKr.), vauras atccna
laincn poliitikko ja maanomistaja, lisaksi
tunncttu puhuja ja !sokratccn opcttaja.
q, q.
Tessalia, KcskiKrcikan koillisosassa
sijainnut viljava maakunta. z.
Toria, ks. lex Toria.
Trasymakhos, pcloponncsolaissodan
aikana Atccnassa vaikuttanut bithynia
laissyntyincn sosti ja rcctori. q, rz8.
Tukydides (n. 6ccc cKr.), atcc
nalaincn historioitsija, kirjoitti maan
paossa historiatcokscnsa Peloponnesolais-
sota. Hanta pidctaan kriittiscn historian
kirjoitukscn alullcpanijana. 6, , q.
Tyestes, krcikkalaiscssa mytologiassa
Pclopsin ja Hippodamcian poika. Kiis
tcli vcljcnsa Atrcukscn kanssa Mykc
ncn kuninkuudcsta. Atrcukscn puoliso
Acropc oli Tycstccn rakastajatar ja aut
toi tata vcljcstcn valiscssa riidassa, mista
suivaantunccna Atrcus tarjosi vcljcllccn
atcriaksi taman omat lapsct. zrq.
Tibur (nyk. Tivoli), Latiumissa Apcn
niinicn juurclla noin c kilomctria Roo
masta itaan sijainnut kaupunki, joka oli
ilmastoltaan kcsaisin Roomaa micllyt
tavampi. Tiburin lahistolla sijaitsi pal
jon huviloita ja maascutukartanoita.
zz, z6.
Timaios (n. 6a6c cKr.), krcikkalaincn
historioitsija. Laati Sisilian historiasta
kirjasta koostuvan tcokscn, josta on sai
lynyt noin .c katkclmaa. 8.
Timotheos (k. cKr.), varakas ja ylhais
syntyincn atccnalaincn sotapaallikko,
!sokratccn ja Platonin ystava. Auttoi laa
jcntamaan toista atccnalaista mcriliittoa
ja paihitti Spartan mcritaistclussa ,
cKr. rq.
Titius, Sextus Titius, kansantribuunina
cKr. 8, z, z6, 88.
Titus Didius, ks. idius.
toga, vapaasyntyistcn roomalaistcn viit
tamaincn vaatc, jota pidcttiin paikallaan
laskostuksin ja taivuttamalla vascnta
kasivartta. qr, r6.
tribunaatti, kansantribuunin virka. z.
tribus, alun pcrin hcimopiiri, joita oli
kuningasajan Roomassa kolmc. Kaik
kicn kansalaistcn tuli kuulua johonkin
tribuksccn. Kansankokouksissa aancs
tcttiin tribuksittain. 8, zz.
trium, juhlakulkuc roomalaiscn sota
paallikon tarkcan voiton kunniaksi.
rq.
Troija, kaupunki \ahanAasian (nyk.
Turkin) luotciskulmassa, itaistcn ja lantis
tcn kauppa ja kulttuurisuhtcidcn ristcys
kohdassa sijainnut kaupunki. z.
Troijan hevonen, suuri ontto puuhcvo
ncn, johon osa krcikkalaisista sotilaista
piiloutui Troijan sodan lopulla, samalla
kun muut krcikkalaisct tccskcntclivat
purjchtivansa pois. Troijalaisct kuljct
tivat hcvoscn pahaa aavistamatta kau
pungin muuricn sisapuolcllc. Krcikka
. v u n u , ~ s : ~
laisct tulivat yolla ulos hcvoscn sisalta,
paastivat rantaan palanncct krcikkalaisct
kaupunkiin ja hyokkasivat troijalaistcn
kimppuun. q.
trokee, antiikin runomittaopissa mctron,
jossa on pitka (painollincn) ja lyhyt (pai
noton) tavu. r8z.
Tubero, Quintus Aelius Tubero, stoalaincn
loso, Panaitiokscn (johon tckstissa vii
tataan) oppilas, kuului ns. Scipion piiriin.
Noudatti stoalaista kurinalaisuutta myos
yksityisclamassaan. li myos patcva
oikcusoppinut ja astronomi muttci jarin
kaunopuhcincn puhuja. r, 8.
Tusculum, vanha latinalaiskaupunki
Albanovuortcn rintcclla, noin a kilo
mctria Roomasta kaakkoon. Monilla
varakkailla roomalaisilla, kutcn Sullalla,
Cacsarilla, Catolla ja Ciccrolla, oli siclla
huvila. z, z6, q8, zz, z6, rzr.
Tutor, ci tunncta muusta yhtcydcsta.
zq.
Tyndareos, krcikkalaiscssa mytologiassa
Spartan kuningas, Lcdan puoliso ja
Klytaimcstran, Hclcnan ja dioskuuricn
isa. z.
Tyrrhenanmeri, tcla!talian krcikka
laistcn kayttama nimitys !talian lansi
puoliscsta \alimcrcsta, joka jai Sisilian,
Sardinian ja Korsikan valiin. Nimi viittaa
ctruskicn krcikkalaispcraisccn nimccn
tyrrhccnit. 6q.
Uusi Akatemia, , , 8, 68.
Valerius, ci tunncta muusta yhtcydcsta.
86.
vapaat tieteet ja taiteet (lat. artes libera-
les), rr, r8.
Vargulla, Marcus Vargulla, ci tunncta
muusta yhtcydcsta. z, z.
Varius, Quintus Varius, sai kansantribuu
nina lapi lain (lex Varia) niita vastaan,
joidcn pctokscn vuoksi liittolaistcn oli
pakko tarttua ascisiin. Tuomittiin cKr.
oman lakinsa pcrustcclla. rr.
Velleius, Gaius Velleius, kansantribuu
nina c cKr., cpikurolaiscn losoan
huomattavimpia roomalaiscdustajia.
siintyy cpikurolaistcn cdustajana Cicc
ron tcokscssa De natura deorum. 8.
Velocius, Quintus Velocius, ci tunncta
muusta yhtcydcsta. 86.
Vespa Terentius, ci tunncta muusta
yhtcydcsta. z.
Vesta, roomalaincn kotilicdcn jumala
tar. Ncitsytjumalattarcn Forum Roma
numilla sijainnccssa tcmppclissa palava
ikuincn tuli oli valtakunnan symboli.
ro.
Vigellius, Marcus Vigellius, loso
Panaitiokscn oppilas, ci tunncta muusta
yhtcydcsta. 8.
Zethos, krcikkalaiscssa mytologiassa
Zcukscn ja Antiopcn poika, Amo
nin kaksoisvcli. Antiopcn scta, Tcc
ban kuningas Lykos oli jattanyt pojat
hcittcillc vuoristoon ja orjuuttanut hci
dan aitinsa. Zcthokscsta tuli vartuttuaan
voimamics ja Amonista maincikas
lyyransoittaja, ja hc karkottivat Lykok
scn Tccbasta. r.
Zeuksis (n. c cKr.), tcla!taliasta
kotoisin ollut krcikkalaincn maalari.
Kchitti pcrspcktiivia ja varjostusta, ja cri
lahtcissa mainitaan uscita hancn toitaan
nimclta. z6.