Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu

1 09
Talouden
avaruus
 150 vuotta
Edita 150 vuotta
Viestinnän arjessa vuodesta 1859

”
Voimme toivoa naapureiden
lähimatkailun jatkuvan
talouslamasta huolimatta.
Haastavat
markkinat
Pääkirjoitus
K
auppapolitiikka-lehden pääkirjoitus otsikoitiin neljä vuotta sitten sanoin ”Venäjän
vienti vetää hyvin – Ukraina nousemassa kiinnostavaksi markkinaksi”. Näkymät
ovat sittemmin synkentyneet, sillä maailmantalouden taantuma vaikuttaa kaikkiin
maihin. Raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet viimeisen puolen vuoden aikana,
millä yhdessä talouskriisin kanssa on ollut vääjäämätön vaikutus Venäjän talouteen. Tilan-
ne ei kuitenkaan ole toivoton vaan haasteellinen.
Vuoden 2008 aikana Venäjä nousi Suomen suurimmaksi kauppakumppaniksi, ja
kauppavaihto ylsi yli 15 miljardiin euroon. Suomalaisyritysten investoinnit Venäjälle kipu-
sivat yli viiden miljardin euron.
Pietarin kuvernööri Valentina Matvienko mainitsi uudenvuoden puheessaan, miten
Suomi liittyi vuonna 2008 Pietarin johtavien investoijien ryhmään.
Suomalaisten perinteiset vienti- ja yhteistyöalueet ovat olleet Venäjän lähialueilla, mut-
ta katseita on viime vuosina suunnattu yhä edemmäksi. Marraskuussa suomalaista osaa-
mista ja vientiä edistettiin Komin tasavallassa. Korkean tason viennin edistämismatkoja on
tänä vuonna suunnitteilla eri alueille – suomalaisyritysten toiveiden mukaisesti. Viime syk-
synä avattu Finnairin suora lentoyhteys Jekaterinburgiin palvelee niin suomalaisyritysten
kuin venäläisten tarpeita. Onpa ollut puhetta jopa ”Jekaterinburgin hubista Uralin alueelle”.
Venäjän ”suuret hankkeet” kuten Stokhmanin kaasukentän rakentaminen mantereel-
la tarvittavine infrastruktuureineen tai Sotshin olympiarakentaminen kiinnostavat kaikki
suomalaisia toimijoita. Osaamisella pärjätään. Viranomaiskontaktein ja -toimin pyritään
avaamaan oikeita ovia ja näin avittamaan osaajia eteenpäin.
Suomalaisen yhteiskunnan suhteet naapurimaahan ovat moninaiset ja monitasoiset –
näin tulee ollakin. Mitä enemmän tunnemme naapuria ja olemme sen kanssa tekemisissä,
sitä parempi. Monitasoisia ja kestäviä suhteita on rakennettu myös lähialueyhteistyön avul-
la. Kuluvana vuonna lähialueyhteistyöhön Pietarin kaupungin, Leningradin alueen, Mur-
manskin ja Karjalan tasavallan kanssa suunnataan noin 19 miljoonaa euroa. Tästä sum-
masta lähes kuusi miljoonaa euroa kohdennetaan taloudellisen yhteistyön edistämiseen.
Viranomaisyhteistyön tavoitteena on rakentaa puitteita ja kehittää hallintoa, jotta elinkei-
noelämällä olisi paremmat toimintaolosuhteet.
Lähialueyhteistyövaroja suunnataan myös ympäristöhankkeisiin mukaan lukien Poh-
joisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus, maa- ja metsätalouteen, ydinturvallisuuteen,
koulutushankkeisiin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Yhteistyössä painotetaan venäläis-
ten kumppaneiden tasavertaista osallistumista niin suunnitteluun, toteutukseen
kuin hankkeiden rahoitukseen. Kahdenvälisen lähialueyhteistyön lisäksi Euroo-
pan unionin naapuruusinstrumentin kautta toteutetaan raja-alueiden keskinäisiä
hankkeita.
Venäläisten kiinnostus Suomea kohtaan on lisääntynyt. Viime vuonna tehtiin
yhteensä 7 miljoonaa rajanylitystä. Viisumeita Suomi myönsi yli 700 000. Huomat-
takoon, että hyvä kakkonen Schengen-maiden joukossa oli Italia vähän yli 400 000
viisumilla. Venäläisiä matkailijoita oli Suomessa viime vuonna arviolaskelmien
mukaan yli kaksi miljoonaa. Tälle sektorille meidän kannattaa panostaa. Voimme
näet toivoa naapureiden lähimatkailun jatkuvan talouslamasta huolimatta.
Laman jälkeen tulee nousukausi. Sitkeä suhteiden ylläpitäminen ja kaupan jatkaminen
palkitaan viimeistään tuolloin. Meillä puolestamme on oikeus odottaa, että Venäjä sitou-
tuu kansainvälisiin pelisääntöihin – on outoa, että Venäjä ei vielä ole WTO:n jäsen. Euroo-
pan unioni jatkaa niin sanottua uutta perussopimusta koskevia neuvotteluja Venäjän kans-
sa. Tavoitteena on oikeudellisesti sitova, laaja-alainen sopimus, jossa on niin energiaa kos-
kevat klausuulit kuin selkeät riitojenratkaisumenetelmät. Tasavertainen kumppanuus toi-
mii selkeiden sääntöjen pohjalta. Se on molempien etu.
YK:n julistaman tähtitieteen vuoden ja Suomen uuden avaruusstrategian kunniaksi Kaup-
papolitiikka-lehden numeron 1/2009 horisontti ulottuu lähialueilta myös avaruuteen.
Nina Vaskunlahti
Itäosaston päällikkö
Kauppapolitiikka • 1/2009 • 3
 1/2009
Julkaisija
Ulkoasiainministeriö

Päätoimittaja
Jari Sinkari
Puh. (09) 160 56350
jari.sinkari@formin.fi

si/Jupiterimages
Toimituspäällikkö
Mikko Taivainen, Edita Press Oy
Puh. 040 860 2548
mikko.taivainen@edita.fi

Kannen kuva: Kuvapörs

Toimitusneuvosto
Jorma Korhonen (pj.), UM/KPO
Jukka Ahtela, EK
Pekka Huhtaniemi, UM/KPO
Matti Rasimus, Finpro
Henrik Räihä, TEM
Jukka Seppälä, Metso
Petri Tuomi-Nikula, UM/VKO
Jari Sinkari, UM/VKO
Mikko Taivainen, Edita

Kustantaja
Edita Press Oy, PL 739, 00043 EDITA
www.edita.fi/press, puh. 020 450 00
fax 020 450 2750
Toimitusjohtaja Rita Jussila Pääkirjoitus: Nina Vaskunlahti.................................................................................. 3
Ulkoasu
Adults – Aikuinen Mainostoimistosuhde Avaruus
Taitto VIP-haastattelu: Kjell Forsén, Vaisala....................................................................... 6
Crisme Kotilainen, Edita Press Oy
Ulkoavaruusministeriö?............................................................................................. 9
Ilmoitukset
Julkaisu Bookers Oy Avaruus maan kamaralla..........................................................................................10
Tanja Lauronen Grand old spaceman.................................................................................................12
Puh. (09) 7738 2213
tanja.lauronen@bookers.fi Avaruuden hyötykäyttö aluillaan............................................................................13
Tilaajapalvelu ja Viihde viihtyy avaruudessa......................................................................................16
osoitteenmuutokset
puh. 020 450 2455
rekisteripalvelut@edita.fi Lähialueet
Painopaikka Mistä uusi kasvu?......................................................................................................19
Edita Prima Oy, 2009
ISSN 0783-490X Jarrua kaasuhankkeille?............................................................................................22
Painosmäärä
12 000 kpl Me mennään hiljaa (länsi)markkinoille.................................................................24
Paperi: Syksyn satoa: 700 kaupanestettä..............................................................................26
Lumiart Silk 115g
Kolumni: Dan Steinbock..........................................................................................27
www.kauppapolitiikka.fi
Kiinan Ruhrin uusi tuleminen.................................................................................28
Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden Vieraskynä: Tehtävä, mitä voidaan tehdä!..............................................................33
sisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edusta
ulkoasiainministeriön kantaa. ICC – Vauhtia verkostoista......................................................................................34
Lyhyet................................................................................................................... 36–38
Ministerin mietteet....................................................................................................39

4 • K a u p p a p o l i t i i k k a • 11//22000099
 Sisältö

Vaisalan Kjell Forsén uskoo

erikoistumiseen....6–8

Mitä annettavaa avaruudella on Suomelle?...9–18

Ángel Gurrían mukaan muut OECD-maat voivat

hyödyntää Suomen kokemuksia viime lamasta
selviämisestä....24–25

Lykkääkö taantuma Shtokmanin

kehittämistä?...22–23

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 5
 VIP-haastattelu

T
oimitusjohtaja Kjell Forsén sa-
noo, että Vaisalan näkökulmas-
ta ilmastoliiketoiminnasta siirry-
tään avaruusbisnekseen noin 40–
50 kilometrin korkeudessa. Silloin ilma-
kehästä tulee niin ohutta, että yhtiön sää-
havaintolaitteiden näkökyky päättyy.
Siitä edemmäs matka jatkuu kanto-
rakettien avulla. Vaisala on tullut tunne-
tuksi muun muassa siitä, että sen paine-
anturit on kelpuutettu mukaan avaruus-
lennoille. Esimerkiksi Nasan Mars-len-
non ilmapaineen mittausanturit perus-
tuivat Vaisalan teknologiaan. Myös Sa-
turnuksen Titan-kuussa käyneellä Huy­
gens-luotaimella oli mukanaan yhtiön
laitteita.
Vaisalan yhteistyö Yhdysvaltojen
avaruushallinnon kanssa ei rajoitu pel-
kästään avaruusretkiin. Forsén luonneh-
tii Kennedy Space Centerin lähtöaluetta
Vaisalan ”näyttelyalueeksi”, sillä siellä on
käytössä yhtiön mittalaitteiden koko kir-
jo säähavaintolaitteista salamoiden pai-
kannukseen.
– Sää on yleisin syy satelliittien läh-
dön siirtoon, ja sen kanssa ei oteta mi-
tään riskejä.

Heti maailmalle
Vuonna 2007 Vaisalan liikevaihto oli
noin 224 miljoonaa euroa, josta 96 pro-
senttia tuli viennistä. Lisäksi yhtiö on
markkinajohtaja monilla toimialueillaan.
Miten tällaiseen asemaan on päästy?
Forsén sanoo, että professori Vilho
Väisälän vuonna 1936 perustama yri-
tys suuntasi heti vientimarkkinoille. En-
simmäinen kaupallinen versio radioluo-
taimesta mahdollisti tietojen saamisen
yläilmakehästä, jossa sääilmiöt muodos-
tuvat. Muilla laitteilla sieltä ei saatu ha-
vaintoja, joten Vaisalan tuotteelle oli ky-
syntää. 

6 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Tietoa
taivaalta

Kuva: Pekka Kiirala

Vaisalan radioluotaimet
keräävät säähavaintotietoa
ilmakehästä. Yhtiön anturit
ovat käyneet kauempanakin,
Mars-planeetalla ja Saturnuksen
Titan-kuun pinnalla.

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 7
 VIP-haastattelu

– Vaisala on myöhemmin laajentu- Tulevaisuudessa Forsénin mukaan

nut niin, että yhtiö voi toimittaa kattavan
valikoiman mittalaitteita. Olemme ainut
yritys maailmassa, joka pystyy tähän.
Forsén kertoo, että Vaisala toimii
15 niche-markkinalla, joista radioluotai-
met ovat yksi. Kapeat markkinasegmen-
Kuva: Pekka Kiirala
kasvua haetaan palveluista. Esimerkik-
si lentokenttien säähavaintolaitteiden on
toimittava häiriöttömästi kellon ympäri,
mikä luo edellytykset tehokkaan palvelu-
liiketoiminnan kasvulle.
Vaikuttaa siltä, että suomalaiset

tit asettavat kasvulle omat rajansa. Toi- hankkivat erilaisia säähavaintolaitteita

saalta tällaisen erikoistumisen hyvä puoli kotiinsa. Kiinnostavatko kuluttajamark-
on se, että kansainväliset suuryritykset ei- kinat Vaisalaa?
vät ole kiinnostuneita näin kapeista seg- – Rautakaupasta voi ostaa sääase-
menteistä. mia kympillä. Ero Vaisalan sääasemiin
– Menestysresepti syntyy siitä, et- on yhtä suuri kuin yöllä ja päivällä. Mei-
tä olemme keränneet yhteen niche-aluei- dän laitteita on esimerkiksi etelänavalla ja
ta, joilla on samansuuntaisia mittaustar- Mount Everestin base campissä. Erikois-
peita. Samanlainen strategia voisi toimia osaamistamme on se, että laitteet mittaa-
muillakin toimialoilla, kunhan erikoistu- vat tarkasti kaikissa olosuhteissa. Siksi ne
misalat muodostavat oikeanlaisen koko- ovat aivan liian kalliita kuluttajille.
naisuuden. Forsén sanoo, että ilmastokysymyk-
Tällainen toimintatapa edellyttää sen voimakas nousu kansainväliselle
huomattavia investointeja tutkimukseen agendalle näkyy Vaisalan liiketoiminnas-
ja tuotekehitykseen. Vaisala käyttääkin sa, mutta se ei kasvata liikevaihtoa. Yhti-
yli kymmenen prosenttia liikevaihdos- ön laitteiden asennuskanta on niin hyvä,
taan t&k-toimintaan. Yhtiön palveluk- ettei sitä ole tarvetta kasvattaa. Sen sijaan
sessa on toistakymmentä tutkijaa, ja yh- tarvitaan entistä tarkempia mittalaitteita.
teistyö tutkimuslaitosten kanssa on tiivis- Toki kehittyvillä markkinoilla sijoitetaan – Ilman Vaisalan pudotussondin lähettämiä
tä. Tarvittaessa lisäosaamista on hankittu myös perusinfrastruktuuriin. tietoja ei hurrikaani Katrinan reittiä New
yritysostojen avulla. – Olemme juuri ryhtyneet kehittä- Orleansiin olisi pystytty ennustamaan,
mään erityisen tarkkaa radioluotainta kertoo Kjell Forsén.
Kasvua palveluista yläilmakehän kosteuden mittaamiseksi.
Forsén muistuttaa, että Vaisala toimit- Tutkijat selvittävät, edistääkö vai hidas-
taa mittalaitteita myös teollisuuden käyt- taako lisääntynyt vesihöyryn määrä ilma-
töön. Tyypillistä Vaisalan tuotteille on se, kehässä kasvihuoneilmiötä. On äärettö- Piristävä poikkeus
että ne välittävät reaaliaikaista tietoa, toi- män tärkeää, että heillä on luotettavat ja
mivat vaativissa ympäristöissä ja tuotan- tarkat lähtötiedot. Forsén luonnehtii Vaisalaa akateemi-
tosarjat ovat suhteellisen lyhyitä. seksi yritykseksi, joka on hyvin perillä
oman alansa tieteellisestä kehityksestä.
Historial­liset juuret ovat professorin te-
kemässä innovaatiossa, jonka Vaisala on
Oiva tapa avata ovia pystynyt kaupallistamaan ja kansainvälis-
Vaisala osallistuu suhteellisen ahkerasti tasavallan presidentin ja ministerien viennin- tämään.
edistämismatkoille. Kjell Forsén arvioi, että VKE-matkojen merkitys Vaisalalle on suu- Vaisala ei ole ainoa tutkijan keksin-
ri, koska merkittävä osa yhtiön asiakkaista on valtion varojen käytöstä päättäviä vi- nöstä alkunsa saanut yritys Suomessa,
ranomaisia. mutta monelle kasvu on jäänyt haaveek-
– VKE-matkat ovat oivallinen tapa avata oikeita ovia suhteellisen lyhyessä ajassa.
si. Miksi Vaisala on onnistunut?
Tasavallan presidentti ja ministerit tekevät hyvää työtä suomalaisen elinkeinoelämän
edistämiseksi.
– Professori Väisälä oli itse meteoro-
Valtiojohdon vetoapu korostuu maissa, joissa Vaisalalla ei ole omaa yhtiötä tai logi, joten hän tunsi asiakkaiden tarpeet.
edustajaa. Näitä maita riittää, sillä yhtiöllä on asiakkaita noin 120 maassa. Haastatte- Hän oli myös matkustellut laajasti maail-
luhetkellä Vaisala oli lähdössä Tasavallan Presidentti Tarja Halosen ja ulkomaankaup- malla ja oli erittäin kielitaitoinen. Ei rii-
pa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen matkassa Intiaan. tä, että hallitsee teknologian. On ymmär-
Forsén arvioi, että Vaisala pystyy kasvattamaan liiketoimintaansa Intiassa. Toisin rettävä asiakkaita, ja pystyttävä keskuste-
sanoen potentiaalia on enemmän kuin tähän mennessä on pystytty hyödyntämään. lemaan heidän kanssaan.
Hän perustaa näkemyksensä siihen, että Intia kehittää infrastruktuuriansa. Teiden var-
sille tarvitaan säälaitteita samoin kuin uusille ja vanhoille lentokentille. Mikko Taivainen

8 • Kauppapolitiikka • 1/2009

I
nnoittuneina niistä suurista mah-
dollisuuksista, jotka ihmiskunnal-
le avautuvat ihmisen astuttua ulkoa-
varuuteen, tunnustaen koko ihmis-
kunnan yhteisen hyödyn, joka koituu ul-
koavaruuden rauhanomaisen tutkimisen
ja käytön edistämisestä, katsoen, että ul-
koavaruuden tutkimista ja käyttöä olisi
harjoitettava kaikkien kansojen hyödyksi
riippumatta niiden taloudellisesta tai tie-
teellisestä kehitystasosta...
Komeapoljentoinen katkelma ei
ole astronautti Neil Armstrongin puhe-
luonnosvihkosta eikä scifi-kirjailijan ga-
laksienvälisestä pasifistisesta unelmas-
ta. Näin alkaa kansainvälinen ”yleissopi-
mus valtioiden toimintaa johtavista peri-
aatteista niiden tutkiessa ja käyttäessä ul-
koavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut
taivaankappaleet”.
– Tällä suomenkielisellä nimellä niin
kutsuttu ulkoavaruussopimus saatettiin
Suomessa voimaan vuonna 1967. Se on
toistaiseksi kattavin säädösperusta kan-
sainväliselle toiminnalle avaruudessa,
kertoo lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä.
Sopimuksen on saattanut voimaan lähes
sata valtiota.
Mäkelä toimii ulkoministeriön
oikeus­palvelun virkamiehenä, jolle kuulu-
vat avaruusoikeudelliset samoin kuin sy-
vänmerenpohjan käyttöön liittyvät oikeu-
delliset asiat. Mariaanien haudasta ulkoa-
varuuteen ulottuva vastuualue kuulostaa
inhimillisesti ajatellen laajalta, muttei ole
oikeudellisessa mielessä sattumaa.
Kansainvälisen oikeuden näkökul-
masta peruskysymys on se, kuinka sää-
dellään toimintaa alueilla, joille valtioi-
den suvereniteetti ei yllä. Syvänmeren-
pohjaan tai avaruuteen liittyviä kysymyk-
siä tulee hänelle eteen harvoin. Mäkelän
päätehtävät liittyvät vakavimpiin kan-
sainvälisiin rikoksiin ja niitä käsitteleviin
tuomioistuimiin.
Mäkelän mukaan avaruuden talou-
dellisen hyödyntämisen sääntely on vielä
vähäistä. Ei olla esimerkiksi pystytty sopi-
maan siitä, mihin ilmatila loppuu ja mis-
tä avaruus alkaa. Ilmatilaansa valtiot hal-
litsevat suvereenisti, mutta avaruus – sa-
moin kuin syvänmerenpohja – ovat ih-
miskunnan yhteistä perintöä.
Vuoden 1967 sopimuksen pääperi-
aatteina on, ettei mikään valtio voi valla-
Ulkoavaruus-
ministeriö?
Avaruuden kaupallinen hyödyntäminen edellyttäisi
teknologian lisäksi myös vankempaa sopimusperustaa.
ta avaruutta tai sen osaa omaan käyttöön-
sä ja että avaruus on tarkoitettu rauhan-
omaiseen toimintaan, johon kaikilla val-
tioilla on siellä tasavertainen toimintava-
paus. Valtiot ovat ilmoitusvelvollisia toi-
mistaan muun muassa YK:n pääsihteeril-
le. Tutkimuksesta tai muusta toiminnas-
ta ei tule aiheutua haittaa muille valtioille
maan päällä eikä avaruudessa.
Entä jos jokin yritys haluaisi
perustaa kaivoksen kuuhun?
Mäkelän mukaan sopimuksessa lähde-
tään siitä, että avaruuden ”operaattoreis-
ta” vastaavat valtiot tai kansainväliset jär-
Avaruussopimukset
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
jestöt, joissa valtiot ovat jäseninä. Mikä-
li valtion kansalaisten tai oikeushenkilöi-
den (yritys) toiminta voisi haitata mui-
den valtioiden toimintaa (tai etuja) ava-
ruudessa, aiheesta pitäisi käydä etukäteis-
neuvotteluja.
Kuun käyttöä on pyritty säätelemään
niin kutsutulla kuusopimuksella. Sen 11.
artiklan mukaan kuun (ja muiden tai-
vaankappaleiden) luonnonvaroja on hyö-
dynnettävä yhteisesti, ja tätä varten pitäi-
si perustaa kansainvälinen hallintajärjes-
telmä.
Vuonna 1979 tehty sopimus astui
voimaan vuonna 1984, mutta sen on rati-
fioinut vain 13 maata, eli vain pieni kou-
rallinen YK:n paristasadasta jäsenmaas-
ta. Suomikaan ei ole mukana. Poissaolol-
laan loistavat kaikki vakavaa avaruustut-
kimusta harjoittavat maat. Wikipedia to-
teaa yksikantaan, että juuri tästä syystä
sopimus on epäonnistunut.
Toisaalta pois jättäytyminen on myös
selvä viesti. Ehkä ”joukkopaon” syynä on
juuri sopimuksen kaunis ajatus avaruu-
den luonnonvarojen yhteisestä jakami-
sesta. Joka tapauksessa avaruuden kau-
pallinen hyödyntäminen edellyttäisi van-
kempaa oikeusperustaa. Kaivausvaltauk-
sen saanti kaatuisi puuttuvaan sopimus-
pohjaan. Avaruuden operatiivista kaup-
papolitiikkaa ei tästä syystä vielä ole.
Jari Sinkari
Kauppapolitiikka • 1/2009 • 9
 Avaruus
maan kamaralla
Satelliittien välittämää tietoa hyödyn-
netään yhä enemmän maanpäällisis-
sä sovelluksissa. Ne ovat yksi uuden
avaruusstrategian painopiste, sanoo
johtaja Henrik Räihä TEM:stä.

V
iime syksystä lähtien ava-
ruusasiat ovat olleet työ- ja elin-
keinoministeriössä yhden hen-
kilön eli Henrik Räihän vas-
tuulla. Avaruusasioiden merkitys on kas-
vanut, ja vastuun keskittämisellä TEM on
halunnut vahvistaa valmiuksiaan. Kun
Kauppapolitiikka-lehti haastatteli Räi-
hää, oli uuden kansallisen avaruusstrate-
gian (2009–2011) laadinta aivan kalkki-
viivoilla.
Räihän mukaan avaruuspolitiik-
ka korostaa avaruustoiminnasta koitu-
via hyötyjä suomalaiselle yhteiskunnal-
le ja elinkeinoelämälle. Uuden strategi-
an avulla pyritään vahvistamaan toimin-
taa aloilla, joilla on jo vankkaa osaamista.
– Suomen avaruustoiminnan vah-
vuuksia ovat teknologia, kaukokartoi-
tus ja paikannus. On tärkeää, että niiden
mahdollisuudet hyödynnetään teollisuu-
den ja yhteiskunnan eri sektoreilla.
Avaruustoiminta jakaantuu kol-
meen osaan, mutta niiden välillä on
luonnollisesti vuorovaikutusta. Perus-

10 • Kauppapolitiikka • 1/2009

tutkimusta harjoitetaan yliopistoissa ja
tutkimuslaitoksissa. Avaruusteollisuus
suunnittelee ja valmistaa satelliitteja ja
raketteja. Palveluyritykset hyödyntä-
vät satelliittien välittämään tietoa omis-
sa tuotteissaan.
– Yritämme myös vahvistaa kansal-
lista kilpailukykyä. Resursseja suunna-
taan alueille, joissa on todellista kaupal-
lista potentiaalia.
ESA keskeinen foorumi
Räihä muistuttaa, ettei Suomi ole lähettä-
nyt itse yhtään satelliittia avaruuteen, jo-
ten maamme on tässä asiassa täysin riip-
puvainen kansainvälisestä yhteistyöstä.
Euroopan avaruusjärjestö ESA (Europe-
an Space Agency) on Suomelle keskeinen
yhteistyöfoorumi.
”
– Osallistumme valikoivasti
kansainvälisiin hankkeisiin. Esi-
merkiksi miehitetyt avaruuslen-
not on rajattu pois, koska ne ovat
huippukalliita, eikä suomalainen
teollisuus saisi tilauksista kuin
rippeet.
Räihä vertaa osallistumista Euroo-
pan avaruusjärjestön toimintaan vasta-
kauppamekanismiin. Kun Suomi rahoit-
taa Euroopan avaruusjärjestön toimintaa,
suomalaisen teollisuus saa maksuosuut-
ta vastaavan määrän tilauksia. Näin kehi-
tettyä teknologiaa yritykset pystyvät par-
haassa tapauksessa hyödyntämään myös
muissa sovelluksissa.
– Mikä toimii avaruudessa, toimii
myös maan kamaralla. Avaruudessa tek-
niset laitteet suojataan pitkän käyttöiän
varmistamiseksi, mutta muuten se on pit-
källe samaa kuin maassa, hän painottaa.
Räihä sanoo, että osallistumilla tie-
teellisiin ohjelmiin Suomi pystyy tuke-
maan omaa innovaatiotoimintaa ja ava-
ruustutkimusta. Eikä Suomi ole pelkäs-
tään saavana osapuolena, vaan
maallamme on myös annettavaa
muille.
– Avaruusteknologia perus-
tuu maan päällä toteutettuun tek-
niikkaan. Suomi on tunnettu inno-
vatiivisuudestaan ja kyvystään ke-
hittää uutta teknologiaa, jota voi-
daan puolestaan käyttää avaruus-
sovelluksissa.
Rahoituspohja laajemmaksi
Suomessa avaruustoiminnan merkittä-
vimmät rahoittajat ovat Tekes, jonka ton-
tille kuuluvat teknologiset sovellukset, ja
Suomen Akatemia, joka huolehtii yliopis-
tollisesta perustutkimuksesta.
Mikä toimii
avaruudessa,
toimii myös
maan kamaralla.
Räihä tähdentää, että Suomessa tar-
vitaan laajempaa rahoituspohjaa, sillä
avaruustoiminta leviää usealle eri sekto-
rille. Hänen mielestään rahoituksen ko-
konaiskakkua voitaisiin kasvattaa, jos
muut vastuuministeriöt lisäisivät osallis-
tumistaan.
– Suomeen voi tulla tilauksia, joiden
toteuttamiseksi tarvitaan muutakin kuin
Tekesin teknologiarahaa. Jos lisärahoitus-
ta onnistutaan saamaan, suomalaista ava-
ruustoimintaa voidaan kehittää ja laajen-
taa.
Räihän mielestä koko avaruustoi-
minnan ketju perustutkimuksesta ja teol-
lisuudesta palvelusovelluksiin olisi saa-
tava toimimaan entistä paremmin. Vain
Avaruuspolitiikka
Kuvat: Antero Aaltonen
– EU:n merkitys avaruustoiminnasta
kasvaa, toteaa Henrik Räihä.
yhden lenkin kehittäminen lisää riippu-
vuutta kansainvälisestä yhteistyöstä. Sa-
manaikaisesti pitäisi pystyä teroittamaan
keihäänkärkiä.
– Suomessa ei voida hallita ja osa-
ta kaikkea. Laaja-alaisuudesta huolimatta
pitäisi pystyä vahvistamaan valittujen sek-
torien teollista osaamista.
Räihä arvioi, että EU:n rooli euroop-
palaisessa avaruustoiminnassa on kasva-
massa. Kaksi suurinta hanketta ovat Eu-
roopan oma paikannusjärjestelmä Galileo
ja maailmanlaajuinen ympäristön ja tur-
vallisuuden seurantajärjestelmä GMES.
– EU ja Suomi korostavat avaruu-
den rauhanomaista käyttöä, mutta joissa-
kin tapauksissa on järkevää yhdistää puo-
lustus- ja siviilisovelluksia. Yhdysvaltalai-
nen GPS-järjestelmäkin kehitettiin ensin
armeijan käyttöön.
Räihä toteaa, että Suomi painot-
taa omassa avaruustoiminnassaan ESAn
merkitystä, mutta tukee EU:n avaruus-
hankkeita silloin, kun niistä on yleistä
hyötyä, ja ne edistävät jäsenmaiden kil-
pailukykyä.
Mikko Taivainen
Kauppapolitiikka • 1/2009 • 11
 Avaruuspolitiikka
Grand old
spaceman
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
Milloin avaruuden luonnonvarat saadaan hyötykäyttöön?
Nähdäänkö koskaan suomalaista astronauttia?
Suomalaisen avaruustoiminnan konkari Kari Tilli
vastaa kysymyksiin.
T
oimialajohtaja Kari Tilli on ollut
mukana Tekesin avaruustoimin-
nassa organisaation perustami-
sesta lähtien. Hän on muun mu-
assa kotimaisen avaruusasiain neuvotte-
lukunnan jäsen ja Suomen päädelegaat-
ti Euroopan avaruusjärjestö ESA:n neu-
vostossa.
Tilli luokittelee puheet avaruudessa
sijaitsevista tehtaista ja tuotantolaitoksis-
ta toistaiseksi science fictioniksi, sillä ky-
se on niin pitkän aikavälin suunnitelmis-
ta. Teknologia ei ole vielä sillä tasolla, että
avaruuden luonnonvaroja voitaisiin hyö-
dyntää kustannustehokkaasti.
– Korkeat kustannukset ovat keskei-
nen avaruuslentojen yleistymistä hidasta-
va tekijä. Ei ole keksitty edullista tapaa lä-
hettää ihmisiä ja satelliitteja avaruuteen.
Kantorakettiteknologia ei ole kehittynyt
ihan sellaista vauhtia kuin 1960-luvun
alussa toivottiin.
Tilli sanoo, että Yhdysvallat ja Eu-
rooppa kaavailevat miehitetty avaruus-
asemaa kuuhun. Sellaisen avulla voitai-
siin vähentää avaruuslentojen kustan-
nuksia, mikäli asemalta voitaisiin esimer-
kiksi täydentää esimerkiksi avaruusalus-
ten happivarastoja. Tilli arvioi, että en-
simmäinen käytännön sovellus voisi liit-
tyä Mars-hankkeeseen toteuttamiseen.
Tutkija vai turisti?
Suomalainen astronautti avaruudessa ei
ole Tillin mielestä täysi mahdottomuus.
ESA etsii uusia astronautteja, ja suoma-
laisetkin ovat hakeneet aktiivisesti paik-
12 • Kauppapolitiikka • 1/2009
koja. Hän huomauttaa, että valituksi tule-
vat ovat ESA:n astronautteja, eivät tietyn
maan edustajia.
– On aivan mahdollista, että suoma-
lainen nähdään avaruudessa hyvinkin pi-
kaisesti. Suomi ei kuitenkaan ole mukana
rahoittamassa astronauttiohjelmaa, eikä
uusi avaruusstrategiakaan ota kantaa tä-
hän suuntaan.
Voihan käydä niinkin, että ensim-
mäinen suomalainen avaruudessa on tu-
risti. Tilli tähdentää, että avaruusturismin
arkipäiväistyessä matkan voi tehdä omal-
la kustannuksellaan. Nykyisillekin ava-
ruusasemille on tehty kaupallisia lentoja.
Vaativaa teknologiaa
Tilli laskee, että noin 20 suomalaisyritys-
tä on mukana ESA:n toiminnassa ja val-
mistaa erilaisia komponentteja ja alijärjes-
telmiä satelliitteihin. Vuonna 2007 yritys-
ten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 15
miljoonaa euroa, ja ne työllistivät noin 150
henkilöä.
– Pelkkä kiinnostus avaruustoimin-
taan ei riitä. Teknologia on niin vaativaa,
että sen kehittäminen edellyttää pitkäai-
kaista sitoutumista.
Tilli kertoo, että uusi avaruusstrategia
kannustaa yrityksiä laajentamaan markki-
noitaan. Muutamat yritykset ovat päässeet
mukaan ESA:n ulkopuolisiin hankkeisiin,
kuten esimerkki säteilyilmaisia kehittävä
Oxford Analytical Instruments.
Tilli mainitsee myös ohjelmistoyri-
tys Space Systems Finlandin, Patrian ava-
ruuselektroniikan yksikön ja mikroaalto-
järjestelmiä kehittävän DA Design Elec-
tronicsin hyvinä esimerkkeinä. Avaruus-
toiminnan tuottamia tietoja hyödyntävi-
en yritysten lista on sitten jo huomattavas-
ti pidempi.
Suomalaiset vahvuudet
Tilli katsoo, että suomalaisella avaruus-
toiminnalla on omat selkeät vahvuutensa.
Julkisen sektori hyödyntää hänen arvion-
sa mukaan hyvin avaruustoiminnan tuot-
tamaa tietoa esimerkiksi metsäsektorilla,
ilmakehän ja meren tutkimuksessa.
Kehitettävää olisi avaruustoiminnan
kovassa ytimessä eli satelliittien rakenta-
misessa. Tilli toteaa, että alan teollisuus
on Suomessa pienimuotoista. Tätä selit-
tää osaltaan se, että Suomi sijoittaa ESA:n
toimintaan vähemmän kuin monet muut
maat.
– Suomen pitää voimakkaasti prio-
risoida avaruustoiminnan eri osa-alueita
ja ohjelmia. Emme voi olla mukana kai-
killa sektoreilla, joilla meillä on osaamis-
ta. Tässä on riskinä eräänlainen pienuu-
den loukku.
Tilli korostaa, että kansainvälinen yh-
teistyö on Suomelle itsestäänselvyys, ja si-
tä tulee vahvistaa entisestään. Sillä tavalla
päästään mukaan hankkeisiin, joihin omat
resurssit eivät yksin riitä. Kaikki maat te-
kevät yhteistyötä avaruussektorilla, ja pie-
nelle maalle se on erityisen tärkeää.
Mikko Taivainen
 Avaruus –
liiketoimintamahdollisuudet

Avaruuden
hyötykäyttö

Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
aluillaan
Muualla aurinkokunnassa riittää
tilaa, energiaa ja raaka-aineita.
Milloin alamme hyödyntää niitä?

”N
ämä olennot olisivat maailman avaruu-
den kansalaisia, auringonvalon ja rajatto-
man tilan perikuntaa”, tähän tapaan neu-
vostoliittolainen Konstantin Tsiolkovs-
ki kirjoitti avaruutta hyödyntävästä ihmiskunnasta yli sa-
ta vuotta sitten.
Tsiolkovski, jota pidetään Neuvostoliiton avaruusoh-
jelman isänä, olisi todennäköisesti hämmästynyt siitä, et-
tei avaruudessa ole vieläkään raaka-ainetehtaita ja voima-
laitoksia.
Hänen unelmansa aidosta avaruusyhteiskunnasta
on kuitenkin toteutumassa. Meitä ei aja avaruuteen
oma energia- tai raaka-ainepulamme vaan liike-
toiminta, esimerkiksi Maan ulkopuolelle suuntau-
tuva turismi.
Muun aurinkokunnan resursseja hyödynnetään
siis aluksi nimenomaan avaruudessa, ehkä juuri hotelli-
työmailla. Platina, kulta ja Kuun helium saattavat olla poik-
keuksia. Niitä voitaisiin kuljettaa tännekin.

Ensin turistit
Elämme avaruuteen siirtymisen toista vaihetta.
Ensimmäisen vaiheen aikana valtioiden johtamat
järjestöt hoitivat kaikki avaruushankkeet. Ne ei-
vät ole vieläkään menettäneet valtaansa, mutta
teettävät osan töistä yksityisillä yrityksillä.
Ensimmäisessä vaiheessa ei kenellekään
olisi pälkähtänyt päähän myydä paikkoja ava-
ruusaluksista yksityisille. Nyt on toisin. Kuudes
avaruusturisti palasi hiljattain noin parikym-
mentä miljoonaa euroa maksaneelta matkaltaan
Maata kiertävälle Kansainväliselle ava-
ruusasemalle. 

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 13
 Avaruus –
liiketoimintamahdollisuudet

Lisäksi avaruustoimintaan on tul- Energiaa Kuusta Kuusta saatavaa Helium-3 puoles-

lut mukaan Bigelow Aerospacen ja Vir- Asteroideissa on myös runsaasti jalome- taan ratkaisisi Maan energiapulan, jol-
gin Galacticin kaltaisia yksityisiä yrityk- talleja. Niille ja helium-3:lle olisi käyttöä lemme sitten opi siirtämään avaruuden
siä, jotka rakentavat omia avaruusaluksi- täälläkin. Platinaa, rhodiumia ja palla- aurinkoenergiaa tehokkaasti ja turvalli-
aan. Toistaiseksi niillä piipahdetaan juuri diumia tarvittaisiin erityisesti polttoken- sesti Maahan.
ja juuri avaruuden puolelle, mutta yhtiöi- nojen katalyyteiksi. Tietenkin platinaa Helium-3:a käytettäisiin nimittäin
tä pyörittävät liikemiesmiljardöörit mie- käytettäisiin muiden avaruuden jalome- tulevaisuuden fuusioreaktoreiden polt-
livät yhä ylemmäs. tallien tapaan myös koruihin. toaineena. Nyt kehitteillä olevat reaktorit
Bigelow Aerospace on jo kiidättänyt
kaksi puhallettavaa telttaakin avaruuteen.
Tarkoitus on testata niitä ja vuokrata nii-
den edistyneempiä versioita yrityksille la-
boratoriotiloiksi. Lopullinen päämäärä
on kuitenkin Maata kiertävien avaruus-
hotelliketjun rakentaminen.
Kun matkailu vilkastuu, avaruudessa
tarvitaan sellaiset määrät raaka-aineita,
ettei niiden kuskaaminen maapallolta ole
enää taloudellisesti mielekästä. Sama pä-
tee toiseen suuntaan: raaka-aineiden kul-
jettaminen avaruudesta maapallolle on
näillä näkymin aivan liian kallista.

Louhittavaa riittää
Maapallon ulkopuolisia resursseja tar-
vitaan esimerkiksi hotellien ja työmail-
le aurinkoenergiaa tuottavien satelliittien
rakentamiseen.
Aivan ensimmäiseksi työstettäisiin
kuitenkin vettä avaruuden työläisille. Si-
tä voisi löytyä asteroideilta, komeetoista
tai Kuun ikiroudasta. Hajottamalla vesi
vedyksi ja hapeksi tuotettaisiin ajoainet-
ta raketteihin ja hengitysilmaa.
Myöhemmin asteroideista, joita on
lukemattomia, louhittaisiin muun muas-
sa nikkeliä, rautaa ja alumiinia. Halkaisi-
jaltaan kilometrin kokoinen asteroidi voi
sisältää esimerkiksi 30 miljoonaa tonnia
nikkeliä, 440 rautaa ja 20 nikkeliä.
Avaruuden tehtaat maksaisivat mil-
jardeja, mutta ne toimisivat ilmaiseksi
aurinkovoimalla, ja viimeistään tuotanto-
vaiheessa robotit tekisivät työn. Toisaalta
kustannukset saavatkin olla korkeita, sillä
kilpailevan tuotteen kuljettaminen Maas-
ta maksaa maltaita.
Tarvittava uusi teknologia opitaan
paikan päällä työskentelemällä. Optimis-
tien mukaan meistä saattaa tulla jopa niin
käteviä, että ohjaamme Maata uhkaavalla
radalla lähestyvän asteroidin avaruuden
tuotantolaitokseen ja käytämme sen rik-
kaudet hyväksemme!

14 • Kauppapolitiikka • 1/2009
käyvät tritiumilla, merivedestä saataval-
la vedyn isotoopilla. Helium-3 olisi tri-
tiumia tehokkaampaa, eikä tuottaisi sen-
kään vertaa radioaktiivisia sivutuotteita.
Valitettavasti Maassa ei juuri ole sitä.
Kuun helium on peräisin Auringon hiuk-
kasista, jotka pommittavat kiertolaisem-
me pintaa.
Heliumia ja vetyä voisi teoriassa
”imeä” myös suoraan esimerkiksi kaa-
sumaisen planeetta Uranuksen kyljes-
tä. Toistaiseksi ei osata rakentaa helium-
3:lla toimivaa fuusioreaktoria, mutta pul-
ma voi hyvinkin ratketa siihen mennessä,
kun heliumimurit saadaan surraamaan.
Riskisijoittajien vuoro
Avaruuteen mennään hyödyntämismie-
lessäkin varmasti ennen pitkää. Siinä si-
vussa sinne syntynee myös siirtokuntia.
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
Aikataulu ei sen sijaan ole selvillä.
Nasan arvion mukaan asteroidien
hyväksikäyttö alkaisi 2100-luvulla. Jos
avaruusturismi aktivoituu laajassa mitta-
kaavassa, siihen liittyvä liiketoiminta voi
kuitenkin aikaistaa aikataulua huomatta-
vasti.
Kysyn Turun kauppakorkeakoulun
professori Antti Paasiolta, kuinka realis-
tisena hän näkee avaruusturismin kasva-
misen erityisesti nyt, kun maailman ta-
lous rakoilee. Hän korostaa, että avaruus-
teknologian kehitys on vuosikymmenien
prosessi, eikä se juurikaan kärsi lyhytai-
kaisista taantumista.
– Tällä hetkellä avaruusturismi vaatii
mittavia investointeja teknologiaan. Alaa
voidaan ehkä verrata bioteknologiaan,
esimerkiksi lääkekehitykseen, jossa al-
kuinvestoinnit ja riskit ovat erittäin kor-
keita. Rahoituskapasiteettia maailmassa
toki on riittävästi. Kyse on enemmänkin
siitä, miten uskottavina rahoittajat näke-
vät avaruuteen liittyvät liiketoimintamal-
lit, yrittäjyyteen erikoistunut Paasio aloit-
taa.
– Tutkijana näen todennäköisim-
mäksi vaihtoehdoksi sen, että pääomaa
investoivat toimijat avaavat markkinat
luomalla infrastruktuurin avaruuslento-
koneineen ja -kenttineen, jatkaa Paasio ja
miettii samaan hengenvetoon, miltähän
painottomassa, Michelin-tähden ansain-
neessa ravintolassa tarjoiltava ateria mah-
taisi näyttää.
Leena Tähtinen
Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja ja
Turun yliopiston tähtitieteen dosentti
Kauppapolitiikka • 1/2009 • 15
 Avaruus – kulttuurivienti
Kuva: Futuremark

16 • Kauppapolitiikka • 1/2009
 Viihde viihtyy
avaruudessa
Avaruus vapauttaa
tietokonepelien tekijät
arkitodellisuuden kahleista.

A
varuus on inspiroinut tie-
tokonepelien suunnitteli-
joita niin kauan kuin pe-
lejä on tehtailtu. Joissa-
kin lajityypeissä, kuten First Per-
son Shootereissa (FPS) eli pe-
lihahmon näkökulmasta to-
teutetuissa ammuskelupeleis-
sä avaruus on miljöönä huo-
mattavan yleinen.
– Avaruus on erinomainen
aihe tietokonepeleille. Sinne voidaan sijoittaa
tapahtumia, joita voi olla muuten vaikea motivoida. Avaruus-
pelissä ei tarvitse perustella, että kimppuun hyökkää kuusikä-
tinen ja viisimetrinen vihreä hirviö, sanoo pelialan asiantuntija
KooPee Hiltunen. Hän toimii johtajana Neogamesissa, joka on
Teknologiakeskus Hermian hallinnoima Suomen pelialan kes-
kus.
Ensimmäistä omaa peliään kehittävässä Futuremark Ga-
mes Studiossa ajatellaan samansuuntaisesti. Työn alla ole-
va Shattered Horizon -peli on painottomassa tilassa tapahtuva
usean yhtäaikaisen pelaajan ammuskelupeli. Se sijoittuu maan
lähiavaruuteen, joka on kaivosonnettomuuden seurauksena
kuusta irronneiden lohkareiden täyttämä. 

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 17
 Avaruus – kulttuurivienti

Futuremarkin pelistudion johtaja

Jukka Mäkinen kertoo, että avaruus va-
littiin pelimiljööksi liikkumisen vapau-
den vuoksi. Siellä voidaan kulkea luon-
tevasti kolmeen suuntaan, minkä vuok-
si pelaajalla on enemmän vaihtoehtoja.
Seinät ja katot voivat tarvittaessa toimit-
Kuvat: Energiaproductions

taa lattian virkaa, jolloin pelikentistä tu-

lee monipuolisempia.
– Avaruus on suosittu ympäristö
niin peleissä kuin elokuvissakin. Tapah-
tumat sijoittuvat lähes aina kauas tule-
vaisuuteen ja kaukaiseen galaksiin laser-
aseineen ja outoine elämänmuotoineen.
Meidän pelimme sijoittuu lähitulevaisuu-
teen ja maan kiertoradalle. Näillä valin-
noilla tavoitellaan hieman realistisempaa
ja ihmisläheisempää näkökulmaa.

Oma tai lainaidea

Pelistudiot voivat ideoida ja kehittää kai-
ken itse. Näin Suomessa tavallisesti toi-
mitaan. Toinen vaihtoehto on lisensoin-
ti eli yritys hankkii oikeudet hyödyn-
tää vaikkapa elokuvan nimeä ja hahmo-
ja. Star Wars- ja Star Trek -pelit ovat tästä
tyypillinen esimerkki. Riittäisivätkö suo-
malaisten rahkeet tällaiseen?
Hiltunen arvioi, ettei suurimuotoi-
nen lisensointi ole ajankohtainen asia
Suomen näkökulmasta. Täysimittaisen
konsolipelin tekeminen amerikkalaisen
elokuvan kylkeen on niin suuri projekti,
etteivät suomalaisten pelitalojen rahkeet
riitä. Mutta mobiilipuolella tilanne on
toinen. Esimerkiksi tamperelainen Uni-
versomo on toteuttanut Star Wars -pelin
lisenssin päälle.
– On olemassa vastakkaisiakin esi-
merkkejä. Suomalaisen Max Payne -pe-
lin pohjalta on tehty Hollywood-elokuva,
hän muistuttaa.
Tamperelaisen Samuli Torssosen (vas.) luoma Star Wreck -elokuvasarja parodioi scifi-sarjoja
hyvällä menestyksellä.
Entäpä sitten yhteistyö kotimais-
ten elokuvantekijöiden kanssa? Hiltunen
muistelee, että vuonna 1986 julkaistiin
”Uuno Turhapuro muuttaa maalle” -elo-
kuvaan perustuva peli, ja myös Rölli-elo-
kuvasta on tehty peli. Hän kertoo Ener-
gia Production -tuotantoyhtiön suunnit-
televan tietokonepelin julkaisemista scifi-
aiheiseen Iron Sky -elokuvaansa liittyen.
Amatööreistä ammattilaisiksi
Energia Productionin toimitusjohtaja Sa-
muli Torssonen vahvistaa tietokonepe-
lin olevan suunnitteilla, mutta projekti
on vasta alkuvaiheessa. Torssonen on tul-
lut tunnetuksi Star Wreck -elokuvasarjas-
ta, joka parodioi muun muassa Star Trek
-elokuvia.
Viimeisimmän Star Wreck -eloku-
van jälkeen vuonna 2005 ydinjoukko or-
ganisoitui tuotantoyhtiöksi. Nyt työn al-
la on uusi projekti, jolla pyritään nosta-
maan tekemisen tasoa astetta korkeam-
malle. Esituotantovaiheessa olevan Iron
Sky -elokuvan budjetiksi on suunniteltu
viisi miljoonaa euroa. Leffa on tarkoitus
kuvata Saksassa ja saksalaisten näytteli-
jöiden voimin.
Se on luontevaa elokuvan aiheen nä-
kökulmasta. Leffa perustuu salaliittoteo-
riaan, jonka mukaan natseilla oli toisen
maailmansodan loppuvaiheessa salais-
ta teknologiaa, jonka avulla he perusti-
vat siirtokunnan kuuhun. Vuonna 2018
viihteen suosikkipahikset tekevät paluun
maahan.
– Elokuvassa pitää keskittyä pää-
henkilöihin. Tietokonepeli on meille kei-
no laajentaa elokuvan maailmaa, ja ker-
toa siitä yksityiskohtaisemmin. Toki pe-
lit ovat oikein toteutettuina hyvää bisnes-
tä. Se on kasvava ala, mutta kilpailu siellä
kovaa, korostaa Torssonen.

Mikko Taivainen

18 • Kauppapolitiikka • 1/2009
 Lähialueet – Itämeri

Kuva: Futureimagebank.com
Mistä
uusi
kasvu?
Itämeren alueelle laaditaan
EU-strategiaa vaikeassa
taloustilanteessa. Kasvun hyytymisen
vauhti yllätti tutkijan. 

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 19
 Lähialueet – Itämeri

– Liikenneyhteyksien paraneminen,
energiaturvallisuuden lisääntyminen,
tutkimusohjelmien parempi kattavuus,
pk-yrityksien tehokkaammat verkostot,
markkinoille pääsyä haittaavien rajaestei-
den karsiminen ja ulkorajojen ylitysten
sujuvoittaminen, Luoto luettelee.
Alueella on osaamista muun muassa

O
ptimismi oli korkealla ja kas-
vukäyrät sojottivat yläviis-
toon, kun Baltic Development
Forum (BDF) piti kokouksen
Tallinnassa marraskuussa vuon-
tyvät päätökset olisivat johdonmukai-
sia, eivätkä yhden osa-alueen toimet löi-
si korvalle toisia. Kyseessä on ensimmäi-
nen kerta, kun unioni muotoilee strategi-
sia tavoitteita jollekin maan-
ympäristö- ja energiateknologiassa, elin-
tarviketuotannossa, luovassa teollisuu-
dessa, bioteknologiassa ja mereen liitty-
vissä toiminnoissa. Parhaimmillaan stra-
tegialla parannetaan kilpailuedellytyksiä.

”
na 2007. Harvardin klusteritutki-
ja ja BDF:n pääekonomisti Chris-
tian Ketels esiintyi estradimikrofo-
ni suupielessä kuin rocktähti valot-
taessaan Itämeren alueen talouspo-
tentiaalia eri näkökulmista. Yhdek-
si suurimmista pullonkauloiksi koettiin
pula osaavista työntekijöistä.
Kuinka nopeasti kaikki muuttui run-
saassa vuodessa? Baltian maat ovat fi-
nanssikriisin tiukassa otteessa. Öljyn hin-
nanlasku on syönyt Venäjän talouskas-
vun. Saksan talouden luottamusmittauk-
set alittavat pakkasennätyksiä. Pohjois-
maat yrittävät elvyttää pahimman ajan
yli.
Näissä oloissa EU:n komissio laatii
parhaillaan Itämeristrategiaa. Komissio
julkistaa esityksensä toukokuussa, ja jä-
senvaltiot käsittelevät sitä syksyllä Ruot-
sin puheenjohtajuuskaudella. Tarkoituk-
sena on sovittaa yhteen EU:n politiik-
kaa itämeri-asioissa ja esittää, miten uni-
onin politiikka ja rahoitusvälineet saatai-
siin alueen kannalta parhaaseen mahdol-
liseen käyttöön.
Näin muun muassa merenkulkuun,
ympäristöön, kauppaan ja talouteen liit-
tieteelliselle alueelleen. Alueen liiketoimintaympäristössä
Tuoko strategia konk- riittää petrattavaa. Esimerkiksi palveludi-
reettisia hyötyjä suomalaisy- rektiivin soveltamista voitaisiin yhtenäis-
rityksille, Itämerisuurlähetti- tää. Yhtenä hajanaisuuden osoituksena
läs Jari Luoto? on valuuttojen kirjo. Suhteellisen pienel-
Luodon tehtävänä UM:n lä maantieteellisellä alueella on käytös-
Eurooppa-osastolla on edesauttaa sitä, et- sä kahdeksan rahayksikköä. Euroalueen
tä Suomen hallinnolla on yhtenäinen kä- laajentaminen tulisi Luodon mukaan ol-
sitys siitä, millaisia toimia Itämeren alu- la pitemmän tähtäyksen tavoite.
eelle tulisi tehdä;ja lobata
sitten näitä kantoja muiden Energiakuviossa
maiden ja komission päät- Saksan talous jännitteitä
täjille. Energiaverkkojen ke-
– Lamalääkkeeksi EU:n
yskii, ja koko hittäminen on yksi
Itämeristrategiasta ei ole, Itämeren lohko, johon itäme-
Luoto sanoo. alueella on ristrategialta odote-
Hänen mukaansa stra- flunssa. taan konkretiaa. yh-
tegia saattaa kuitenkin tälö ei ole helppo, sil-
vauhdittaa joitakin liiken- lä alueen energiape-
ne - ja energiaverkkoinvestointeja, joihin li kietoutuu politiikkaan. Euroopan uni-
kanavoidaan myös EU-rahaa. Tätä kautta onin jäsenvaltioiden energiaratkaisut ja
mahdollisuuksia saattaa avautua. omien varantojen ehtyminen merkitsee,
että energiaa tarvitaan unionin ulkopuo-
Pullonkaulat pois lelta kasvavassa määrin.
Pääosin strategia poistaa pullonkauloja Venäjällä sitä on, ja maa haluaa taa-
uuden kasvun tieltä. Suurimmat hyödyt ta energialleen markkinat. Toisaalta Puo-
koituvat liiketoimintaympäristön parane- la ja Baltian maat haluavat vähentää ener-
misena useamman vuoden päästä. giariippuvuuttaan Venäjästä. Jännittei-

20 • Kauppapolitiikka • 1/2009

syys on leivottu sisään tähän asetelmaan.
Samalla Itämeren merkitys Venäjän ener-
giankuljetusreittinä on kasvanut, mikä
nostaa alueen strategista paino-
seen oli jättimäinen operaatio, mutta tä-
nä vuonna tehdään todennäköisesti ta-
loushistoriaa yritysostojen, konkurssien
ja yhteenliittymisten määrässä.
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
talous elpyy, kun maailman vientimark-
kinat elpyvät. Venäjän talous lähtee nou-
suun, kun kasvu kiihdyttää öljyn kulutus-
ta. Vielä ei tiedetä, kuinka syvälle sukel-

”
arvoa..
Turun kauppakorkeakoulun
Pan-Eurooppa-instituutin johtaja
professori Kari Liuhto näkee ny-
kytilanteessa useita riskejä. Hän
nostaa tärkeimmäksi koodisa-
naksi luottamuksen. Sitä tarvitaan EU:n
ja Venäjän välille. Jos positiivisia asioita
etsii, hänen mukaansa Itämeren alueel-
la vallitsee suuri taloudellinen keskinäis-
riippuvuus. Se lieventää poliittisia jännit-
teitä.
Saksa on maailman suurin viejä, ja
suurin tai kärkipään kauppakumppani
kaikille Itämeren talouksille.
– Jos Itämeren talousalueen kuume-
mittari pitää johonkin tökätä, se on Sak-
sa. Nyt Saksan talous yskii, ja koko Itäme-
ren alueella on flunssa. Olemme samassa
veneessä, Liuhto kiteyttää.
Yritysjärjestelyjen ennätysvuosi
Venäjällä?
Venäjä on Liuhdon mielestä suuri kysy-
mysmerkki. Parin kuukauden kuluttua
saadaan ensimmäisen kvartaalin talous-
luvut. Verratessa niitä viime vuoden en-
simmäiseen kvartaaliin paljastuu ensim-
mäistä kertaa se, kuinka suuri pudotus
kunkin yrityksen kannattavuudessa on
vuoden aikana tapahtunut. Useissa yri-
tyksissä johtopäätöksenä saattaa olla äk-
kijarrutus, irtisanomiset, ja sen myötä
työttömyyden nopea lisääntyminen.
Liuhto ennustaa vuodesta 2009 en-
nätyksellistä yritysjärjestelyjen vuotta
Venäjällä. 1990-luvun alku yksityistämi-
Hän muistuttaa, että toisaalta letaan.
myös mahdollisuuksia on pal- Itämeren alueen talousnäkymien no-
jon - niillä joilla on rahaa. pea heikkeneminen on tullut tutkijallekin
Tähän kytkeytyy valtion yllätyksenä. Riskejä nähtiin, mutta niiden
rooli. Liuhto pohdiskelee, kuin- toteutumisen nopeus yllätti. Liuhto tun-
ka Venäjän valtio aikoo tule- tee itsekritiikin piston.
vaisuudessa irrottautua niistä yrityksis- – Kyllä meidän tutkijoiden olisi pi-
tä, joita se huonoina aikoina tänyt nopeammin
tukee. Nyt ykköslistalla on oivaltaa esimerkik-
kolmisensataa yritystä, jot-
ka ovat valtion rahoitustuen
Olisi si ruplan devalvoitu-
misen riski ja kertoa
”erityissuojeluksessa”. pitänyt siitä yrityksille. Suo-
Varapääministeritasol- nopeammin men vienti Venäjälle
ta on annettu signaaleita, et- oivaltaa ruplan on ruplan devalvoi-
tei valtio jäisi äänettömäk-
si yhtiömieheksi, kun nousu
devalvoitumisen tumisen takia kallis-
tunut noin 40 pro-
jälleen alkaa. Liuhdon mu- riski. senttia vajaassa puo-
kaan venäläinen bisneseliit- lessa vuodessa. Täl-
ti saattaa muovautua uudel- laisesta riskistä olisi
leen talouskriisin ja sen jälkeisten vuosi- pitänyt pystyä varoittamaan yrityksiä ai-
en aikana. emmin.
Sekä Luoto että Liuhto näkevät Pie- – Ehkä meillä on ollut jonkinlaista
tarin alueen merkityksen korostuvan Itä- yritystä jopa hienotunteisuuteen. On väl-
meren alueella, kun kasvu jälleen alkaa. telty veneen keinutusta. Mutta totuus on
Luodon mukaan Itämeren talous- se, ettei Suomesta käsin ruplaa devalvoi-
alueen dynamiikkaa lisää se, että sillä on da. Siksi aiheesta olisi pitänyt käynnistää
useita eri vaiheessa olevia alueita. keskustelu huomattavasti aiemmin, Liuh-
Liuhto kiteyttää asian sanomalla, et- to miettii.
tä Pohjoismaat ja Baltian maat on jo pit-
kälti rakennettu. Pietarin seudulla riittää Jari Sinkari
rakennettavaa ja investoitavaa, kun kasvu
jälleen käynnistyy.
”Suomesta käsin ei ruplaa
devalvoida”
Liuhdon mukaan tällä hetkellä ei tiedetä,
milloin kasvu jälleen käynnistyy. Saksan

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 21
 Jarrua
kaasu-
hankkeille?
Shtokmanin vai Jamalinin
kaasukenttä? Vai riittävätkö resurssit
molempien kehittämiseen?
Siinä kysymyksiä, joita pohditaan
taloustaantuman vuoksi.

22 • Kauppapolitiikka • 1/2009

S
htokmanin kaasukenttä Ba- Hankkeen rakentamistöiden ra-
rentsin merellä on yksi poh- hoituksesta piti päättää jo viime vuon-
joisen pallon puoliskon mer- na, mutta talouteen iskeneen taantuman
kittävimpiä energialöytöjä. vuoksi sitä jouduttiin lykkäämään tämän
Suomalaiset haluavat luonnollises- vuoden puolelle. Konsuli Jyrki Terva Pie-
ti päästä osallisiksi tämän arktisen tarin pääkonsulaatissa sanoo, että taantu-
kaasukeitaan kehittämisestä. Vien- man vaikutusta koko hankkeen aikatau-
ninedistämismatkoja onkin tehty luun on vaikea arvioida.
ministerin johdolla ranskalaisen To- – Gazprom on ilmoittanut, että
talin ja norjalaisen Statoil/Hydron Shtok­manin kaasukenttä on tuotanto-
luokse. käytössä vuosina 2013–2014. Muuta vi-
rallista tietoa ei ole.
Finpron Muurmanskin vientikes-
kuksen vetäjä Petri Leino pitää julki-
suudessa esiintyneitä arvioita hankkeen
myöhästymisestä liian pitkälle menevinä.
Leino huomauttaa, että toistaiseksi ei ole
olemassa päätöstä Shtokman-hankkeen
lykkäämisestä, ja sen valmistelut etenevät
aikataulun mukaisesti.
Terva muistuttaa, että esivalmistelut
ovat käynnissä Muurmanskin alueelle.
Teriberkan satama-alueelle rakennetta-
van kaasun nesteytyslaitoksen maansiir-
totyöt on esimerkiksi aloitettu. Gazprom
on käynnistänyt Venäjällä tarvittavien
rakennus- ja ympäristölupien hakupro-
sessin.
Miehemme Muurmanskissa
Petri Leino on aloittanut Finpron Muurmanskin vienti-
keskuksen vetäjänä. Leinolla on vankka kokemus Venä-
jän markkinoista ja öljy- ja kaasuteollisuudesta.
Uudella postillaan Leino vauhdittaa suomalaisyritys-
ten liiketoimintamahdollisuuksia Barentsin alueen arkti-
sissa öljy- ja kaasuteollisuuden sekä infrastruktuurihank-
keissa. Pidemmällä aikavälillä myös kaivostoiminnan ja
metsävyöhykkeiden näkymät ovat suomalaisittain lu-
paavia.
– Tämä on hyvä näköalapaikka suomalaiseen vientiteollisuuteen.
On mielenkiintoista olla avaamassa uusia ovia, totesi Leino ennen
siirtymistään Muurmanskin toimistoon.
Lähialueet – Barents
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
Lisätuotantoa tarvitaan
Leino arvioi, että talouden taantuman
vuoksi Shtokmanin hankkeen rahoitus-
ta joudutaan jossakin määrin mietti-
mään uusiksi. Hän pitää mahdollisena,
että hankkeelle halutaan valtiollisia ta-
kauksia.
Tervakaan ei ihmettelisi, jos rahoi-
tuksesta käytäisiin keskusteluja. Hän to-
teaa, ettei julkisuuteen kuitenkaan ole
saatu tietoja, onko Venäjän hallitus val-
mis käyttämään investointirahastojaan
tai ovatko läntiset pankit kiinnostuneita
rahoittamaan hanketta.
Jotkut energia-alan asiantuntijat ovat
asettaneet vastakkain Länsi-Siperiassa si-
jaitsevan Jamalinin kaasu- ja öljykentän
rakentamisen ja Shtokmanin hankkeen.
Analyytikkojen mukaan Gazpromin on
valittava toinen, mutta venäläisyhtiön
mukaan resurssit riittäisivät molempien
toteuttamiseen.
– Gazpromin nykyiset kaasukentät
ovat laskevan tuotannon kenttiä, ja tuo-
tantomäärien lasku kiihtyy muutaman
vuoden kuluessa. Jotta Gazprom pystyy
täyttämään ulkomaisille asiakkaille an-
netut sitoumukset ja palvelemaan Venä-
jän omia markkinoita, yhtiö tarvitsee uu-
sia tuotantokenttiä.
Terva korostaa, että jollakin aikatau-
lulla sekä Shtokmanin että Jamalinin ken-
tät otetaan molemmat tuotantokäyttöön.
Myös Leino on varma asiasta, sillä esi-
merkiksi Euroopan oma kaasuntuotan-
to on laskussa mutta samanaikaisesti ky-
syntä kasvaa, joten kaasua tarvitaan lisää.
Mikko Taivainen
Kauppapolitiikka • 1/2009 • 23
 40 vuotta OECD:ssa

Me mennään
hiljaa (länsi)
Kuva: Raino Heinonen

markkinoille...
OECD-jäsenyys oli yksi askel Suomen ankkuroitumisessa
länsimarkkinoihin. Se hoidettiin sammutetuin lyhdyin.

P
aljon tapahtui 16.12.1968. Sa- Ilmoituksen ydinsisältönä oli vakuu- roopan jälleenrakennustehtävä oli toteu-
nomalehdet raportoivat muun tus, ettei liittyminen vaarantanut mahdol- tettu.
muassa Apollo-8:n miehistön lisuuksia kehittää suhteita myös järjes- Länsi-Euroopan maiden kaupan es-
valmisteluista kuun kiertämi- töön kuulumattomiin maihin. Ja itse jär- teiden purkaminen oli siirtynyt 1957 pe-
seksi, Yhdysvaltain toiveesta tulitauosta jestöä pääministeri luonnehti pikemmin- rustetun Euroopan talousyhteisön (EEC)
Pohjois-Vietnamin kanssa, edelleen jat- kin pysyväksi taloudelliseksi konferens- ja 1960 perustetun Euroopan vapaakaup-
kuvista jännitteistä Pariisin Nanterren siksi kuin kansainväliseksi järjestöksi. paliiton (EFTA) tehtäviksi. OECD ot-
yliopistossa sekä Alexander Dubcekin Neuvostoliitossa ei pidetty OECD:stä, ti hoitaakseen yleisen taloudellisen ja ta-
valinnasta kommunistipuolueen johtoon sillä sen edeltäjäjärjestö OEEC oli perus- louspoliittisen selvitystyön ja se alkoi ot-
miehitetyssä Tshekkoslovakiassa. tettu vuonna 1948 hallinnoimaan Yhdys- taa jäsenikseen myös Euroopan ulkopuo-
Kotimaan uutisista merkittävin oli valtain sodanjälkeistä Marshall-apua Län- lisia maita.
eduskunnan ahkerointi myöhään yöhön si-Eurooppaan. Suomi ei ollut ottanut Toimialamuutoksesta huolimatta
sen äänestettyä kymmenistä laeista ja pää- apua Neuvostoliiton vastustuksen vuoksi. Neuvostoliiton epäluulo järjestöä koh-
töksistä, muun muassa budjettiin liittyen. OEEC muuttui nykyiseksi OECD:ksi taan säilyi.
Yksi päätöksistä oli taloudellisen yhteis- vuonna 1961. Järjestön alkuperäinen Eu-
työn ja kehityksen järjestöön OECD:hen
liittyminen. Se syntyi selvin numeroin,
vaikka laitavasemmisto SKDL:n johdolla
sitä kiivaasti vastustikin.
Mauno Koivisto antoi tuoreeltaan
pääministerin selvityksen siitä, mistä liit-
tymisessä oli kyse. Muun muassa Hel-
singin Sanomat julkaisi sen kokonaisuu-
dessaan. Taitavasti muotoiltu lausunto ei
maininnut Neuvostoliittoa nimeltä, mut-
ta itänaapuri oli vahvasti läsnä rivien vä-
leissä.

OECD:n pääsihteeri Ángel Gurría toivotti

Suomelle hyvää OECD-syntymäpäivää
ja mainitsi, ettei pääministeri Vanhanen
näytä päivääkään yli 40-vuotiaalta.
Ministeri Väyrynen toimi isäntänä.
Vasemmalla Pertti Salolainen.

24 • Kauppapolitiikka • 1/2009
 Juridinen oikotie käytössä
Tuoreessa teoksessaan ulkoasiainminis-
teriöstä vuosina 1970–1981 historioitsija
Timo Soikkanen mainitsee, että OECD
hiersi Suomen ja Neuvostoliiton väle-
jä pidempään ja vakavammin kuin jäse-
nyyden asiallinen painoarvo olisi antanut
olettaa.
Tämä on yksi tulkinta. Kauppapo-
liittisen osaston apulaisosastopäällikkö
Pekka Säilä korostaa OECD:n merkitys-
tä Suomen kauppapoliittiselle lännetty-
miselle.
– Jos Neuvostoliitto olisi todella ta-
junnut, kuinka monella tasolla Suomi
hyötyisi jäsenyydestä ja kuinka se vetäisi
Suomea kohti länttä, niin kuka tietää mi-
ten olisi voinut käydä, Säilä pohtii.
Kuva: OECD
OECD:n perustamiskokous järjestettiin
joulukuussa 1960, ja järjestö aloitti seuraavana
vuonna. Suomi liittyi jäseneksi 28.1.1969.
Hänelle itselleen selvisi vasta
1970-luvulla, kuinka järjestöön liittymi-
nen oli alun perin hoidettu juridisia oiko-
teitä pitkin. Säilä oli 1970-luvulla muka-
na valmistelemassa Suomen osallistumis-
ta OECD:n alaisen Nuclear Energy Agen-
cyn (NEA) työhön, joka hoiti ydinener-
giateknologian kehittämistä.
NEA:n osallistuminen oli kiistan-
alaista kylmän sodan ollessa koleimmil-
laan ja Neuvostoliiton tarkkaillessa Suo-
men lännettymistä. Tästä syystä osallis-
tumisen mukanaan tuomat sitoumukset
tutkittiin UM:n oikeudellisella osastolla
tarkkaan, aina OECD:hen itseensä liitty-
misen perusasiakirjoja myöten. Keskeisin
näistä liittoutumissitoumuksista oli ”Hal-
lituksen esitys eduskunnalle Suomen liit-
tymisestä Taloudellisen yhteistyön ja ke-
hityksen järjestöä (OECD) koskevaan
konventioon” syksyltä 1968.
Siinä todetaan, että ”OECD:n jäsen-
maita sitovista säädöksistä kenties kaik-
kein tärkeimmät ovat näkymättömän
maksuliikkeen ja pääoman siirtojen va-
pauttamissäännöstöt.” Nämä ovat esi-
tyksen mukaan ”Suomen hyväksyttävis-
sä eräin vähäisin, lähinnä teknisin
varaumin.”
Hallituksen esityksessä kysei-
siä säännöstöjä ei kuitenkaan kä-
sitellä eikä varaumia selosteta. Säi-
län mukaan nämä säännöstöt ovat
luonteeltaan sellaisia, että ne oli-
si todennäköisesti pitänyt saattaa
voimaan perustuslain säätämisjär-
jestyksessä, siinä määrin ne rajoit-
tivat Suomen suvereniteettia.
– Pääomaliikkeiden säännös-
tön kohdalla jäsenmaa ilmoittaa
käyttämistään rajoituksista, sitou-
tuu lisärajoitusten tekemättä jät-
tämiseen ja alistuu järjestön valvontaan
40 vuotta yhdessä oppimista
Suomen OECD-jäsenyys astui voimaan
28.1.1969, jolloin Suomen Pariisin suurlähet-
tiläs R. R. Seppälä kävi tallettamassa liittymis-
asiakirjan Ranskan ulkoministeriöön.
Järjestön nykyinen meksikolainen pääsih-
teeri Ángel Gurría teki 40-vuotista jäsenyyt-
tä juhlistavan ”onnitteluvierailun” Suomeen
19.–20. tammikuuta. Hän tapasi ylintä valtio-
johtoa ja puhui juhlaseminaarissa, jossa arvioi-
tiin OECD-jäsenyyden merkitystä.
Gurría kehui Suomea muun muassa vä-
häisestä korruptiosta sekä osaamisesta tiede-,
koulutus- ja innovaatiopolitiikkojen kehittämi-
sessä. Hänen sanamuotonsa olivat niin mairit-
televia, että seminaarissa esiintynyt ulkoasiain-
valiokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen
petasi Gurríalle paikkaa brändityöryhmään.
Pekka Säilä sanoo, että OECD:n
merkitystä Suomen menestykselle ei
aina ymmärretä.
näiden säännöstöjen noudattamisek-
si sekä rajoitusten edelleen purkamisek-
si. Toisin sanoen jäsenmaan sääntely lu-
kitaan järjestöön liittymisen tasolle. Tä-
Kuva: Harri Kilpi
mä tarkoitti merkittävää Suomen suve-
reniteetin kaventumista – mutta meidän
eduksemme, Säilä tähdentää.
Sanamuotoihin ei kukaan puuttu-
nut, ja hallituksen esitys sai huomattavan
enemmistön taakseen. Eduskunta päätti
liittymisestä 16.12.1968. Jäsenyys sinetöi-
tiin pelkällä asetuksella ilman perustusla-
kikäsittelyä.
Säilän mukaan OECD:n merkitystä
Suomen menestykselle ei aina ymmärre-
tä. Järjestö tarjosi jäsenmaiden käyttöön
suuret määrät tietoa ja osaamista, makro-
taloudellisesta suunnittelusta ja tilastoista
ydinteknologian ja kouluarkkitehtuuriin
yksityiskohtiin.
– Tästä tarjonnasta hyötyminen
muodostaa tärkeän osan Suomen ”län-
nettymisestä” 1970- ja 1980-luvuilla. Kyl-
män sodan olosuhteissa varsinainen liit-
tyminen piti hoitaa lakia taivuttaen ja in
sotto voce, Säilä sanoo.
Harri Kilpi, Jari Sinkari
OECD-koordinaatiosta valtioneuvostossa
vastaava ulkomaankauppa- ja kehitysministe-
ri Paavo Väyrynen korosti seminaarissa, että
jäsenyys oli looginen askel Suomen kauppa- ja
taloussuhteiden vahvistamisessa.
Pääministeri Matti Vanhanen kiitti
OECD:n tarjoamaa politiikka- ja tilastotukea.
– Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka, tiede- ja
teknologiapolitiikka, alueellinen kehityspoli-
tiikka sekä erityisesti tutkimukseen ja tuote-
kehitykseen ja koulutukseen liittyvät politiikat
ovat suuresti hyötyneet OECD:n tuesta ja ver-
taistiedon jaosta, Vanhanen painotti.
Hänen mukaansa tukea ja tietoutta tarvi-
taan erityisesti nyt, kun talous pitäisi saada jäl-
leen kasvu-uralle – kestävän kehityksen peri-
aatteista tinkimättä.
Kauppapolitiikka • 1/2009 • 25
 Kaupanesteet
Syksyn satoa:
700 kaupanestettä
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
Venäjä keräsi eniten mainintoja kaupanestekyselyssä.
Eurooppa on nousussa.
S
yksyllä tehdyssä kaupanesteky-
selyssä saatiin runsaasti vastauk-
sia. Niitä kertyi noin 360, joissa
ilmoitettiin lähes 700 kaupanes-
tettä. Kysely tehtiin yhteistyössä, johon
osallistuivat UM, TEM, Elinkeinoelämän
keskusliitto EK, Keskuskauppakamari,
Suomen Yrittäjät ja Finpro.   Estetyypeistä eniten ilmoituksia teh-
Alustavat tulokset ovat samansuun-
taisia kuin kolme vuotta aiemmin tehdys-
sä selvityksessä. Suomalaisyritykset koh-
taavat ulkomaantoiminnoissaan ylivoi-
maisesti eniten kaupanesteitä Venäjällä.
Kaupanesteiden raivaaminen on työ-
tä, joka jatkuu kaiken aikaa. Yritykset
voivat tehdä ilmoituksia kohtaamistaan
kaupan ja investointien esteistä UM:n
verkkosivulla nettilomakkeella. 
Niistä voi ilmoittaa myös suoraan
markkinoillepääsyasioiden yksikköön.
EU:n sisämarkkinoilla kohdattavien es-
teiden osalta yhteyttä voi ottaa myös
työ- ja elinkeinoministeriöön.
Lomake: http://formin.finland.fi/
kauppapolitiikka/kaupanesteet
Yksikönpäällikkö Ilkka Saarinen
(+358) 09 1605 6327
Kaupallinen sihteeri Selina Kangas  
(+358) 09 1605 5543
Ulkoasiainministeriö
Kauppapoliittinen osasto
Markkinoillepääsyasioiden yksikkö
PL 413, 00023 Valtioneuvosto
Sähköposti: tradebarrier@formin.fi
Ylitarkastaja Leila Vilhunen
(+358) 010 606 4686
Työ- ja elinkeinoministeriö
Työelämä- ja markkinaosasto
Sisämarkkina- ja kuluttajapolitiikka
PL 32, 00023 Valtioneuvosto
Sähköposti: solvit@tem.fi
26 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Seuraavaksi eniten ongelmia kohda-
taan Kiinan ja Yhdysvaltain markkinoil-
la. Kolmen kärki kuvastaa Suomen tär-
keimpiä kauppakumppaneita EU:n ulko-
puolisissa maissa.
Tullaus poikii ilmoituksia
tiin tullitariffeihin ja tullausmenettelyi-
hin liittyen. Lisäksi tekniset kaupanesteet
nousivat kyselyssä jälleen esiin. Erityises-
ti Venäjällä työläät sertifiointimenette-
lyt ja asiakirjavaatimukset koetaan kaup-
paa hankaloittaviksi. Myös yritysilmas-
ton ongelmat, kuten raskas byrokratia ja
korruptio vaikeuttavat suomalaisyritys-
ten toimintaa ulkomaankaupassa. Lisäk-
si raportoitiin ongelmista muun muassa
henkilöiden liikkuvuudessa.
– Teollisuudenaloista eniten ilmoi-
tuksia tuli metalliteollisuuden, konei-
den ja laitteiden, elektroniikkateollisuu-
den sekä metsäteollisuuden aloilta, ker-
too markkinoillepääsyasioiden yksikön
päällikkö Ilkka Saarinen.
EU-maistakin löytyy pullonkauloja
Ongelmia kohdattiin myös sisämark-
kinoilla, erityisesti Baltian maissa. Sisä-
markkinoiden osalta ilmoitetut esteet ja-
kautuivat tasaisemmin eri estetyyppei-
hin. Useampia ilmoituksia tuli ongelmis-
ta kilpailuolosuhteissa ja yritysilmastossa,
julkisissa hankinnoissa sekä verokäytän-
nöissä. Myös teknisistä kaupanesteistä tuli
mainintoja, mutta huomattavasti vähem-
män kuin edellisessä kyselyssä, jolloin se
oli suurin yksittäinen estetyyppi. Sektori-
kohtaisesti ilmoituksia tuli eniten palvelu-
jen kauppaa sekä rakennus- ja sisustusalo-
ja koskevista ongelmista.
Ilmoitukset luottamuksellisia
Ongelman selvittäminen alkaa tarvitta-
essa yhteydenotolla esteestä ilmoittanee-
seen yritykseen, mahdollisten lisätietojen
saamiseksi. Ilmoitukset käsitellään eh-
dottoman luottamuksellisina, ja toimen-
piteisiin kaupanesteen poistamiseksi ryh-
dytään vasta yritykseltä saadun suostu-
muksen jälkeen.
Ratkaisu- tai vaikuttamiskeinon va-
linta riippuu ongelman tai esteen luon-
teesta. Käytössä on erilaisia väyliä kaupa-
nesteiden selvittämiseksi. Niistä tärkeim-
mät ovat suorat kahdenväliset kontaktit
kohdemaiden viranomaisiin, vuoropuhe-
lu Euroopan komission kanssa sekä Maa-
ilman kauppajärjestö WTO:n mekanis-
mit, jotka avautuvat Suomelle EY:n yhtei-
sen kauppapolitiikan kautta.
Selvityksessä raportoidut kaupan- ja
investointien esteet on otettu käsittelyyn,
ja työssä on päästy hyvään vauhtiin. Usei-
den tapausten osalta on saavutettu edis-
tystä, ja yksittäisiä esteitä on jo kyetty rat-
kaisemaan.
Kyselyn loppuraportti valmistuu
myöhemmin tänä keväänä.
Selina Kangas ja Aaron Vuola
markkinoillepääsyasioiden yksikkö

In
the Obama administration, the new policy architects
are for science, technology and innovation, energy
independence, and environmental values.
During the transition, President Barack
Obama’s key adviser on the expansion of broadband access was
IBM’s CEO Samuel Palmisano.
Harvard physicist John Holdren was named science
adviser and director of the White House Office of Science and
Technology Policy, while marine biologist Jane Lubchenco will
lead the National Oceanic and Atmospheric Administration,
which does much of the government’s research on global
warming.
The key energy and environmental nominations – Steven
Chu, the Nobel Prize-winning physicist, Carol Brown, the
White House czar coordinating climate policy, Lisa Jackson,
the head of the Environmental Protection Agency, Los Angeles
Deputy Mayor Nancy Sutley to run the president’s Council on
Environmental Quality – reflect a dramatic change in policy.
Changes in economic realities are a different story.
Economic Pressures
In the short-term, however, it is the global financial crisis that
will make or break the administration.
In the coming years, American innovation will have to cope
with the full impact of the burst of the housing bubble, credit
crush and the ‘technically insolvent’ banking system.
In the Clinton years, the U.S. economy benefited greatly
from free trade, globalization and the technology revolution.
In the Bush era, these gains were largely lost.
Obama’s plan aims to stimulate employment, certain critical
economic sectors, and U.S. consumer spending.
The proposed near $900 bn stimulus plan specifies $550 bn
in spending on new projects and $275 bn in tax cuts.
In addition to infrastructure ($90 bn), health care ($111
bn), the proposed stimulus plan would allocate $142 bn in
education, $16 bn in science and technology, and
$54 bn to energy.
Dark Clouds in Silicon Valley
Since the 1980s, the entrepreneurial venture
capital-IPO cycle centered in Silicon Valley has
generated new wealth, commercialized innovation,
created new companies and industries.
It is the interplay of technology development,
aggressive entrepreneurship and venture capital
that accounted for the strong U.S. economic
growth and productivity in the 1990s.
During the past eight years, U.S. technology
development has eroded, entrepreneurship is
lingering, and venture capital has dried up. In
1986, there were 365 companies that went public,
in comparison to 269 IPOs in 1999 – but only six in 2008.
After the dotcom bust and the failures of the corporate
ethics in the early 2000s, Congress, the SEC and the Financial
Kolumni
Change
ahead
Kuva: Antero Aaltonen
Will the Obama administration’s new science,
technology and innovation policies improve
the U.S. economy and create new jobs?
Accounting Standard Board (FASB) piled up new laws and
regulations, presumably to avoid future Enrons and Andersens.
Instead of increasing oversight and preventing new waves
of accounting scandals, the new regimes have failed to prevent
frauds.
Change Takes Time
In addition to the U.S. banking system and economic crisis, the
Obama administration must cope with the eclipse of America’s
innovation engine.
For now, it seems that the Obama administration’s focus
is on big government, big business, and big unions, whereas
America’s innovation engine, Silicon Valley, was not born by but
against this trinity.
Also, the administration’s tentative trade policies, “Buy
American” clauses in the stimulus plan and remarks on currency
regimes indicate unilateral policies, which have a potential to
harm the multilateral foreign policy.
These policy shifts could be further
reinforced by the new administration’s
proposed collaboration between the
Defense Department and NASA to speed
up a mission to the moon amid the prospect
of a new space race with China.
During the past eight years, critical
time has been lost in the United States
innovating alternative energy sources,
treating disease, reversing climate change,
strengthening security and improving
economy.
The Obama administration will initiate
change. It cannot do miracles, but it could
avoid unnecessary friction.
Dr. Dan Steinbock
Research Director of International Business at the India, China and
America Institute.
Kauppapolitiikka • 1/2009 • 27
28 • Kauppapolitiikka • 1/2009

uusi tuleminen
K
oillis-Kiina on pitkään näytel-
lyt merkityksellistä roolia Kii-
nan taloudellisessa ja poliittises-
sa historiassa. Viime vuosisadan
alussa alue tunnettiin koko Kiinaa hallin-
neen mantsu-dynastian kotina, Mantsu-
riana.
– Vaikka alue ei vielä tuolloin ollut
teollisesti tärkeä, sen strateginen merki-
tys Korean ja Venäjän vastaisena rajavyö-
hykkeenä oli huomattava, kertoo lähetys-
töneuvos ja Kiinan asiantuntija Annikki
Arponen ulkoasiainministeriöstä.
– Mitä tulee luonnonvaroihin, koil-
lisissa maakunnissa ovat aina sijainneet
maan suurimmat pitkää kuitupuuta kas-
vavat metsät. Myös kaivostoiminnalla on
alueella pitkät perinteet.
Ensimmäiset talous- ja teollisuuskes-
kukset kehittyivät muutamaan suureen
kaupunkiin, kuten Harbiniin ja Shenjan-
giin, erityisesti japanilaisten investointei-
na aina mantsu-dynastian ajoilta saakka.
Koillis-Kiinan luonnonvarat hou-
kuttelivat japanilaiset lopulta Mantsuri-
an miehitykseen 1930-luvulla. Arposen
mukaan metsät, kaivokset ja japanilais-
ten luoma teollinen infrastruktuuri loi-
vat pohjan, jonka avulla alueesta kehit-
Kiinan
Ruhrin
Koillis-Kiina oli pitkään maan teollinen
selkäranka. Nyt sinne investoidaan jälleen.
Suomalaisyritysten kannattaa harkita
Mantsuriaa toimintakohteenaan.
tyi myöhemmin Kiinan kansantasavallan
ajan ”Ruhr”, teollistumisen moottori.
Aina 1980-luvulle saakka Liaonin-
gin, Jilin ja Heilongjiangin maakuntien
raskas teollisuus muodosti osan Kiinan
kansallisomaisuudesta.
”
Siinä missä Etelä-Kii-
nan tehtaissa tehtiin hal-
patyövoimalla lenkkitos-
suja, T-paitoja ja leluja lä-
hinnä vientiin, Koillis- Viime vuosina
Kiinan teräs-, paperi- ja Koillis-
autotehtaissa korostui tie-
totaito, insinööriosaami-
Kiina on
nen ja kotimarkkinoiden elänyt uutta
palvelu. nousukautta.
Kiinan talouden avau-
tumisen seurauksena muut kasvukeskuk-
set painoivat kuitenkin ohi, ja Koillis-Kii-
nan teollisuuskeskus painui vähitellen
unholaan. Alueen osuus Kiinan BKT:sta
Koillis-Kiina
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
on laskenut huippuvuosien 17 prosentis-
ta nykyiseen alle yhdeksään.
Kiinan neljäs kasvukeskus?
Viime vuosina Koillis-Kiina on elänyt
uutta nousukautta. Alueen bruttokansan-
tuote on kasvanut Kiinan keskiarvoa no-
peammin, samoin 100-miljoonaisen vä-
estön ostovoima.
Mantsurian uuden tule-
misen taustalla on Kiinan hal-
linnon vahva tuki, jolla van-
han teollisuusalueen rappeu-
tuminen on saatu kääntymään
uuteen alkuun. Ulkoasiansih-
teeri Teemu Turusella on Pe-
kingin suurlähetystössä ollut
näköalapaikka maakunnan viimeisim-
piin vaiheisiin.
– Muutos lähti käyntiin vuonna
2004, kun Kiinan johto nosti 
Kauppapolitiikka • 1/2009 • 29
 Koillis-Kiinan elvyttämisen yhdeksi kan-
sakunnan prioriteetiksi ja julkisti Revita-
lization of Northeast -strategian, Turu-
nen kertoo.
Shanghain, Helmijoen suiston sekä
Pekingin ja Tianjinin alueiden lisäksi Kii-
na tarvitsee uusia talouden moottoreita.
Koillis-Kiinaa vastaavia alueellisia kehi-
tyssuunnitelmia Kiinalla on myös läntis-
ten provinssien ja Keski-Kiinan provins-
sien suhteen. Näistä lupaavimpana näyt-
täytyy Chengdun ja Chongqingin kau-
punkien tienoo.
Vuonna 2005 Koillis-Kiinan elinvoi-
maisuutta ajamaan perustettiin itsensä
pääministeri Wen Jiabaon vetämä johto-
ryhmä, ja uusimmassa viisivuotissuunni-
telmassa (2006–2010) Koillis-Kiinan ke-
hittämiselle luotiin tarkemmat tavoitteet.
Seuraavien 10–15 vuoden aikana Koillis-
Kiinan pitäisi nousta Kiinan neljänneksi
talouden kasvukeskukseksi.
Koillis-Kiinassa toimii edelleen neljäs-
osa Kiinan autoteollisuudesta, kol-
masosa laivanrakennusteollisuudes-
ta ja neljäsosa öljynjalostusteollisuu-
desta.
Koillisen metsät tuottavat puolet
Kiinan puutavarasta, ja sen öljyläh-
teistä pumpataan kolmasosa Kiinan
raakaöljystä.
Alueen energiapotentiaalista ker-
too se, että Kiinan suurin öljy-yhtiö
PetroChina ilmoitti elokuussa 2008
investoivansa vuoteen 2020 men-
nessä 10 miljardia juania Koillis-Kii-
nan energiaratkaisuihin, muun mu-
assa tuulivoimaan, biopolttoainei-
siin, polttoliuskeeseen, metaaniin ja
geotermiseen energiaan.
Näiden lisäksi keskusjohto tukee
alueen perinteistä vahvaa asemaa
maataloustuotteissa.
vähentämään. Lisäksi Koillis-Kiinan po-
tentiaalia energiantuotannossa ja raaka-
aineiden lähteenä vahvistetaan.
Kiinan ulkomaankaupassa Koillis-
Kiinan merkitys on mitätön neljä pro-
senttia kokonaisuudesta. Ulkomaisista
investoinneista valtaosa suuntautuu itä-
rannikolle.
Koillis-Kiina pyrkii pääsemään mu-
kaan kisaan investoinneista parantamalla
ulkomaisten yritysten liiketoimintaedel-
lytyksiä. Tavoite on vahvistaa alueellista
yhteistyötä ja karsia hallinnollisia vaati-
muksia.
Turunen huomauttaa, että viisivuo-
tisohjelmassa kuitenkin korostetaan kan-
sainvälisesti kilpailukykyisten uusien kii-
nalaisten yritysten esiinmarssia sekä kii-
nalaisten innovaatioiden kehittämistä.
– Selvää on, että valintatilanteessa
Kiina suosii kiinalaisia ratkaisuja. Suo-
malaisten yritysten kannalta se tarkoittaa

Keskusjohdon suuret
suunnitelmat
Suurilla linjoilla Koillis-Kiinan uudista-
missuunnitelmat seurailevat koko Kiinan
talouden rakennemuutosta. Viisivuotis-
suunnitelmassa pyritään raskaasta teolli-
suudesta palveluiden kehittämiseen, ko-
koomateollisuudesta omiin innovaatioi-
hin, julkisen sektorin toiminnasta yksi-
tyiseen yrittämiseen ja holtittomasta ku-
luttamisesta kestävämpään kehitykseen.
Näillä peruskonsepteilla tavoitellaan
Koillis-Kiinan BKT per capitan kaksin-
kertaistamista välillä 2002–2010. Koillis-
Kiinan suunnitelmissa tietenkään ei ole
otettu huomioon nykyistä talouden ala-
mäkeä, jonka vaikutukset koko Kiinan
talouteen tulevat olemaan merkittävät.
Viisivuotissuunnitelmassa koros-
tuu Koillis-Kiinan julkisen sektorin BKT-
osuuden merkittävä vähentäminen. Ta-
voitteen mukaan yksityisen yritteliäisyy-
den pitäisi muodostaa 48 prosenttia Koil-
lis-Kiinan BKT:sta vuoteen 2010 men-
nessä. Vuonna 2005 se oli 36 prosenttia.
Revitalization of Northeast -strate-
giassa tarkennettiin Koillis-Kiinan teol-
lisuuden painopistealoja. Kiinan muiden
kasvukeskusten tuotanto on ollut liian
riippuvaista ulkomaisista komponenteis-
ta ja varusteista, joten koillisen teollisuut-
ta pyritään valjastamaan erityisesti tähän
tarpeeseen, ulkomaista laiteriippuvuutta

30 • Kauppapolitiikka • 1/2009

sitä, että jos et osaa tehdä mitään muu-
ta kuin mitä kiinalaiset jo osaavat, turha
vaivautua Koillis-Kiinaan asti, hän arvioi.
Koillis-Kiina, Suomi ja SWOT
Koillis-Kiinan merkitystä pohtiessa kan-
nattaa pitää mielessä Kiinan talouden ko-
ko ja maantieteellisen alueen laajuus. Kil-
pailu itärannikon kasvukeskuksien lie-
peillä on todella kovaa, joten useat ul-
komaalaiset yritykset ovat siirtyneet ha-
kemaan uusia kasvumahdollisuuksia vä-
hemmän tunnetuilta alueilta.
Suomalaisten yritysten kannal-
ta Koillis-Kiina tarjoaa paljon mahdolli-
suuksia.
– Yli 100 miljoonan ihmisen mark-
kina-alueella on hyvin samanlaiset ilmas-
to olosuhteet kuin Suomessa. Alueen vä-
estön ostovoima on viimeisten vuosi-
en aikana noussut selvästi ja liiketoimin-
taedellytykset parantuneet. Ja mikä tär-
”
keintä, Kiinan keskusjoh-
to on toistuvasti antanut tu-
kensa Koillis-Kiinan talou-
delliselle kehitykselle. Koil-
listen provinssin johtajilla on
suuret paineet osoittaa pystyvänsä nosta-
maan Mantsuria takaisin maailmankar-
talle, Turunen luettelee.
Arponen muistuttaa, että järkevä si-
joittaja tuntee ja tunnustaa alueen riskit.
Monissa alueen kaupungeissa viranomai-
silla on vaikeuksia perusjärjestyksen yl-
läpidossa ja rikollisuus rehottaa. Lisäksi
aluetta vaivaavat edelleen saaste- ja muut
ympäristöongelmat.
Monikansallisilla suuryritysten tur-
vana on koko ja suhdeverkosto, joka aset-
taa ne tavallaan näiden ongelmien ylä-
puolelle. Pk-yrityksillä tällaisia resursse-
ja ei ole.
Paikallistuntemus olisi äärimmäisen
tärkeää niin kuin myös vertaistuki muilta
suomalaisilta yrityksiltä. Alueelle kannat-
taisi yrittää saada jalansijaa yritysryhmän
voimin, sillä yksin pärjääminen tuottaa
vaikeuksia. Myös kulttuurin ja kielitaidon
tarve korostuu perinteisesti kotimarkki-
noita palvelleessa Koillis-Kiinassa.
Koillis-Kiinan vaikeutena on se, että
kriittinen päänavaus on tekemättä.
– Pienimuotoisia projekteja alueella
on kyllä tehty, muun muassa metsätilojen
ja kaukolämpöpilottihankkeiden muo-
dossa, mutta suuret teollisuusinvestoin-
nit, kuten Stora Enson, UPM:n ja Met-
son tehtaat ovat suuntautuneet etelään.
Koillis-Kiina
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
Järkevä sijoittaja
tuntee ja tunnustaa
alueen riskit.
Ne eivät valtion apua enää tarvitse. Pk-
yritykset sen sijaan etsivät parhaita paik-
koja edelleen ja tarvitsevat tähän UM:n ja
TEM:in vetoapua, Arponen pohtii.
Laaja selvitys talousprofiilista
Keskeinen avun muoto ovat ministeriöi-
den järjestämät yritysmatkat.
– Työ- ja elinkeinoministeriön tou-
ko-kesäkuussa järjestettävä Koillis-Kii-
nan matka on osa jo vuonna 2005 alka-
nutta ministeriön Koillis-Kiina-projek-
tia, toteaa erityisasiantuntija Merja Lät-
tilä TEM:stä.
– Projekti alkoi, kun todettiin, et-
tä suomalaiset eivät tunne aluetta ja sen
mahdollisuuksia. Myöskään koilliskii-
nalaiset eivät tunne Suomea, huolimatta
korkeatasoisten delegaatioiden Suomen
vierailuista.
Kauppa- ja teollisuusministeriö
(KTM) päätti selvittää Koillis-Kiinan po-
tentiaalia useamman toimialan kattavalla
laajalla selvityksellä. Tästä syystä selvitys ei
anna ratkaisuja yksittäisille yrityksille vaan
tekee yhteenvetoa alueen talousprofiilista
yleisellä tasolla. Koillis-Kiinan kolme maa-
kuntaa käsittävän selvityksen teki Ph.D Er-
lin Yang avustajineen China Tekwaysta.
Ensi vaiheessa tutustuttiin Liaonin-
gin maakuntaan. Siitä saatujen 
Kauppapolitiikka • 1/2009 • 31
 Koillis-Kiina
myönteisten kokemusten jälkeen työ laa-
jennettiin kattamaan lisäksi Jilinin ja Hei-
longjiangin.
– Ensimmäinen selvitys herätti siinä
määrin kiinnostusta Kiinassa, että vain
kuukautta Liaoningin viranomaisten in-
Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages
formoimisesta heidän delegaationsa saa-
pui Suomeen, Lättilä kertoo.
Delegaatiolle järjestettiin promoo-
tiotilaisuus ja workshop, johon ministe-
riö oli kutsunut viisi suomalaista, lähinnä
ympäristöalan yritystä esittelemään tuot-
teitaan ja toimintaansa. Osa yrityksistä
toimi jo Kiinassa ja muilla arvioitiin ole-
van hyvät valmiudet yhteistyön aloitta-
miseen. Tilaisuus oli erittäin onnistunut.
Ympäristö on aihe, joka kiinnostaa kiina-
laisia ja on hyvin ajankohtainen.
Tämän vuoksi KTM:n johdolla jär-
jestettiin suomalaiselle yritysdelegaatiol-
le mahdollisuus esitellä itsensä ja tutustua
Liaoningin maakunnan mahdollisuuk-
siin syksyllä 2006. Matkan aikana järjes-
tettiin seminaari- ja match making -tilai-
suudet sekä yrityskäyntejä sekä Shenyan-
gissa että Dalianissa.
– Kaiken kaikkiaan tämä malli – en-
sin tiivis selvitys faktoista, sitten kiinalais-
Jätteen syväkeräysjärjestelmiin eri-
koistunut Molok Oy ja lastinkäsitte-
lylaitteiden toimittaja Hiab, jotka toi-
mivat yhdessä Kiinaan markkinoil-
le, tekivät kotiläksyt perusteellisesti.
Molemmat esittelivät Suomessa vie-
railleelle kiinalaisdelegaatiolle tuot-
teensa.
Hiabin edustajat tekivät myös
alustavan matkan Liaoningiin ja kut-
suivat ympäristöalan viranomaiset
Shenyangin seminaariin. Hiab va-
kuutti päättäjät tuotteellaan, hyö-
dynsi delegaatiomatkalla saamaansa
positiivista palautetta ja pääsi seuraa-
vaan vaiheeseen – tarjouksen tekoon
ja projektin toteutukseen.
Molok Oy ja Hiab olivat myöhem-
min mukana huolehtimassa Pekin-
gin Olympialaisten siisteydestä. Mo-
lok on kyennyt avaamaan markki-
nat useissa muissa Kiinan suurkau-
pungeissa, ja Hiab on vakiinnutta-
nut asemansa Kiinan johtavana ul-
komaisena kuorma-autonosturitoi-
mittajana.
32 • Kauppapolitiikka • 1/2009
ten vierailu Suomeen, jota seuraa vasta-
vuoroinen vierailu Kiinaan – tuntui toi-
mivan niin hyvin ja tuottavan tuloksia,
että sitä mallia toteutetaan myös muiden
Koillis-Kiinan provinssien kohdalla, Lät-
tilä toteaa.
Yritysmatka kesällä 2009
Selvityksen toinen, Jiliniä ja Heilong-
jiangia koskeva osuus valmistui kevääl-
lä 2008. TEM olisi halunnut hyödyntää
selvitystyötä samalla tavalla kuin ensim-
mäistä osaa, mutta Kiinan vuoden 2008
tapahtumat tulivat väliin. Jo keväällä kii-
nalaisten virkamiesten matkat olivat jäis-
sä maanjäristyksen vuoksi, sitten tuli
olympialaiset ja vuoden lopulla finanssi-
kriisi, jotka kaikki estivät Suomeen suun-
tautuvat delegaatiomatkat.
Nyt yritetään uudestaan.
– Koillis-Kiinan edustajat on kutsut-
tu keväällä esittäytymään suomalaisen
elinkeinoelämän edustajille, ja touko-ke-
säkuussa Suomesta lähtee kansliapäällik-
kö Erkki Virtasen johtama yritysdelegaa-
tio Kiinaan, Lättilä kertoo.
Matka on suunnattu ensisijaises-
ti energia- ja ympäristöalojen, elintarvi-
ke-, elintarviketurvallisuuden, metsä- ja
maatalouskone- sekä metsänhoitosekto-
reiden yrityksille. FECC:in (Finnish En-
vironmental Cluster for China) toivo-
muksesta matka on sijoitettu osumaan
yksiin Pekingissä järjestettävien laajo-
jen  CIEPEC-ympäristömessujen kanssa,
joissa FECC on mukana.
Osallistujille on tarjolla kaksi oh-
jelmavaihtoehtoa: molemmat sisältävät
Harbinin ja Changchunin. Lisäksi voi-
daan valita Shenyang tai vaihtoehtoisesti
lentää suoraan Pekingiin, jossa jää enem-
män aikaa omiin tapaamisiin tai ympä-
ristömessuihin tutustumiseen. Kotimat-
kalle lähdetään Pekingistä.
Viikon mittaisella matkalla on tar-
koitus järjestää kullakin paikkakunnalla
yhteinen Suomi-teemainen promootiota-
pahtuma, minkä jälkeen yritykset esitte-
levät omia tuotteitaan ja palveluitaan.
Nämä esittelyt on jaettu toimiala-
kohtaisiksi miniseminaareiksi. Jokaisel-
le yritykselle järjestetään kullakin paik-
kakunnalla lisäksi 3–4 mahdollisen kii-
nalaisen partnerin kanssa match ma-
king -tapaamiset. Mukana ohjelmassa on
myös yrityskäyntejä.
Lättilän mukaan matkalla on kah-
denlaisia tavoitteita. Ensinnäkin virka-
miesyhteistyötä halutaan tiivistää, jot-
ta suomalaiset yritykset voisivat odottaa
tukea paikallisilta viranomaisilta. Toisena
tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityk-
siä luomaan kontakteja kiinalaisiin yri-
tyksiin ja tutustumaan toimintaympäris-
töön.
Harri Kilpi, Teemu Turunen
TEM:n yritysdelegaatio vierailee Koillis-
Kiinassa 30.5.–7.6.2009. Seminaarit,
yrityskäynnit ja match making -tapaamiset
tapahtuvat Changchunin ja Harbinin
kaupungeissa. Matkan käytännön
järjestelyjä hoitaa China Tekway Ltd Oy.
Ilmoittautuminen 4.3.2009 mennessä.
Lisätietoja antavat: Erlin Yang, China
Tekway Oy, puh. (09) 6969 2048 tai erlin.
yang@chinatekway.com sekä  Merja Lättilä,
TEM, puh. 010 606 2123 tai merja.lattila@
tem.fi

S
uomen talouden ennakoidaan
supistuvan parisen prosent-
tia tänä vuonna, emmekä sääs-
ty maailmantalouden ongelmil-
ta. Suomen talous on tiukasti sidoksissa
maa­ilmaan ja maailma meihin. Kiivaas-
ti edennyt globaali finanssikriisi iskee nyt
reaalitalouteen.
Vaarana on taloudellisia suhteita sää-
televien järjestelmien mureneminen. Uh-
kakuvana ovat esimerkiksi EU:n kilpai-
lusääntöjen ja sisämarkkinoiden murtu-
minen ja WTO- järjestelmän todellinen
heikkeneminen. Suuret valtiot voivat tu-
kea omia yrityksiään vastoin sääntöjä, ja
tämä rikkoo kauppajärjestelmän.
Vaikka EU-mailla on yhteinen kaup-
papolitiikka, paljon voidaan päättää ja
tehdä itse. Vakaa ja jäntevä, kilpailuky-
kyä ylläpitävä talouspolitiikka on kai-
ken ydin. Tämän lisäksi tarvitaan nyt uu-
sia luovia ratkaisuja, joilla voidaan tehos-
taa vientiä ja kansainvälistymistä sekä ly­
hyellä että pitkällä aikajänteellä.
Suomeen on syntynyt vuosikymme-
nien kuluessa vientiä ja kansainvälisty-
mistä edistäviä organisaatioita. Yhteistä
näille on varsin monessa tapauksessa val-
tion ja yritysten keskinäinen yhteistyö se-
kä myös järjestelmän hajanaisuus. Tässä
ei käsitellä viennin rahoitusta ja takuita,
eikä varsinaisia viennin- ja kansainvälis-
tymisen operaatioita.
Ulkoasiainministeriöllä on aina ol-
lut vahva rooli ulkoisten taloussuhteiden
tukemisessa. Merkitys on vahvistumassa
vaikeilla markkinoilla. Lähetystöjen tär-
keimpänä tehtävänä on edistää Suomen
taloussuhteita. Ministeriön on syytä ottaa
tämä huomioon, kun kehitetään lähetys-
töverkostoa ja valitaan sinne henkilöstöä.
Myös ulkoasiainministeriön antamaa ke-
hitysapua on käytettävä taloussuhteiden
edistämiseen.
Valtion lähettämien edustajien ohel-
la Suomella on laaja kunniakonsuliver-
kosto ympäri maapalloa. Tämän verkos-
ton hyväksikäyttöön kannattaa kiinnittää
entistä enemmän huomiota.
Yritysten kansainvälistymisen, vien-
nin, tuonnin ja myös ulkomaisten yritys-
ten tänne saamisessa päävastuu on työ- ja
elinkeinoministeriöllä osana sen elinkei-
nopolitiikkaa. Suomen menestys on täy-
sin riippuvainen siitä, miten onnistum-
Tehtävä,
mitä voidaan
tehdä!
me hyödyntämään kansainvälisiä mark-
kinoita.
Ministeriössä on ollut vuodesta 2002
lähtien Vientifoorumi, jonka tehtävänä
on toimia viranomaisten, järjestöjen ja
yritysten yhteistyöfoorumina. Foorumis-
sa on jäseniä ministeriöistä, vienninedis-
tämisjärjestöistä ja yrityksistä. Ministeriö
rahoittaa osaltaan seuraavia organisaa-
tioita: Finland Convention Bureau FCB,
Finpro, Fintra, Invest in Finland, Music
Export Finland Musex, Suomalais-ruot-
salainen kauppakamari, Suomalaisvenä-
läinen Kauppakamari sekä Osuuskunta
Viexpo. Lisäksi tulevat vielä suoraan yri-
tyksille annetut avustukset.
Uuden ministeriön myötä tarvitaan
vientifoorumin toiminnan ja kokoonpa-
non kehittämistä. Edistämisorganisaati-
oilla on päällekkäisiä toimintoja ja epä-
selviä tehtäväjakoja. Työalueita on sel-
vennettävä ja pyrittävä uusiin innovatii-
visiin ratkaisuihin.
Suomessa uskotaan teknologiaan ja
innovaatioihin, ja Tekesin rooli on täs-
sä työssä aivan olennainen. On hyvä, et-
tä Tekes on varansa saanut, mutta inno-
vaatiot pitää kaupallistaa ja myydä. Suo-
malaisen mallin perusheikkous on inno-
vaatioiden kaupallistaminen ja rahasta-
minen. Liiketoimintaosaamista on kehi-
tettävä. Tästä on mainintoja kansallises-
sa innovaatiostrategiassa.
Varsin monella organisaatiolla on
valtion rahoittamia toimipisteitä ulko-
mailla. Viimeistään nyt on saatava nä-
mä eri toimipisteet yhteistyöhön ja edis-
tämään Suomen kuvaa ja asemaa ulko-
Vieraskynä
mailla sekä taloussuhteita. Tarvitaan yh-
teistyötä, toimintojen keskittämistä ja sel-
viä painopisteitä.
Suomessa toimii vapaaehtoispohjalla
koko joukko kauppayhdistyksiä. Ne voi-
vat joissakin tapauksissa olla käyttökel-
poisia taloussuhteiden edistäjiä. Varsin
pienellä valtion panostuksella niiden te-
hoa voidaan lisätä huomattavasti.
Kokonaan oman lukunsa viennin- ja
kansainvälistymisen edistämisessä tuovat
kuntien ja maakuntaliittojen sekä eri op-
pilaitosten erilaiset projektit ja ohjelmat.
Ne ovat useasti hajanaisia, lyhytkestoisia
ja ilman kunnon tavoitteita aikaansaatuja
EU-rahojen hyödyntämiskoneita. Tosin
on myönnettävä, että joukossa on myös
kunnolla toimivia järjestelmiä.
Valtiojohdon on tuettava taloussuh-
teita ja suomalaisten yritysten toimia ul-
komailla. Heidän tärkeimpiä tehtäviään on
turvata toimintaedellytyksiä ja antaa tarvit-
tavaa tukea siellä, missä sitä tarvitaan.
Viennin ja kansainvälistymisen edis-
täminen on tehokasta ja edullista elvyttä-
mistä. Rakenteiden muutokset ovat aina
hitaita, ja niistä voi tulla elämää suurem-
pia ongelmia. Tässä tilanteessa on arvioi-
tava viennin- ja kansainvälistymisen toi-
mijat, toiminnat ja koko politiikka. Tarvi-
taan 2010-luvun toimintapolitiikka.
Sampsa Saralehto
Kirjoittaja dosentti Sampsa Saralehto
on Helsingin seudun kauppakamarin
varatoimitusjohtaja.
Kauppapolitiikka • 1/2009 • 33
 Kauppakamaritoiminta
Vauhtia
verkostoista
Uusi verkosto vauhdittaa Kansainvälisen
kauppakamarin eli ICC:n työtä.
H
arvalla talousmiehellä on yh-
tä laaja vastuualue kuin teolli-
suusneuvos Martin Granhol-
milla. Hänen koordinaattorin
vastuualueensa kattaa koko Euroopan li-
säksi muun muassa Venäjän, Ukrainan ja
Turkin. Jo pelkästään maiden yhteenlas-
kettu väkiluku ylittää puoli miljardia.
Järjestelyn taustalla on elinkeino-
elämän kansainvälinen asiantuntijaor-
ganisaatio Kansainvälinen kauppakama-
ri (ICC), joka on pistänyt organisaation
resursseja ja liiketoimintamalleja uuteen
uskoon.
Maailman jako viiteen
Järjestön puheenjohtajien Marcus Wal-
lenbergin ja Victor Fungin johdolla teh-
dyn strategityön tuloksena syntyi muun
muassa linjaus ICC:n alueellisten verkos-
tojen toiminnan vahvistamisesta osana
kansainvälisen toiminnan kehittämistä.
ICC:n hallitus päätti marraskuus-
sa 2008 vahvistaa viittä maantieteellis-
tä, alueellista verkostoa: Aasia/Tyyn-
imeri; Afrikka; Amerikka; Eurooppa ja
Kauko/Lähi-itä. Näiden verkostojen on
tarkoitus tiivistää yhteistyötään ja tä-
34 • Kauppapolitiikka • 1/2009
ten vahvistaa myös ICC:n kansainvälis-
tä toimintaa.
Hankkeen yleisenä tavoitteena on
vahvistaa kunkin maan elinkeinoelämän
osallistumista kansainvälisen kaupan ja
investointien kehittämiseen ICC:n puit-
teissa. Esimerkiksi Euroopassa Venäjän,
Ukrainan, Turkin ja muiden Itä-Euroo-
pan kehittyvien talouksien mukaan saa-
minen tiiviimmin ICC-toimintaan on
yksi tavoitteista. Verkostoille nimettiin
myös luottamushenkilötaustaiset koordi-
naattorit. Granholm, joka on ICC:n hal-
lituksen jäsen, valittiin vastuulliseksi Eu-
roopan ICC-verkostosta.
Erittäin laajan maa-alueen haltuun-
otto tarjoaa koordinaattorille tietenkin
mittavan haasteen.
– Vaikka ICC-maajohtajat ovat mi-
nulle vielä etäisiä, ICC Suomen maajoh-
taja Timo Vuori on jo pitkään ollut yhte-
ydessä heihin ja pedannut tulevaa yhteis-
työtä, Granholm kertoo.
– Tarkoituksenamme on lähteä yh-
dessä heti aktiivisesti liikkeelle. Lisäksi
jotkut maat ovat työläämpiä kuin toiset.
Monissa EU-maissa yhteistyö toimii jo
hyvin, uudemmissa jäsenmaissa ja eten-
kin Venäjällä otetaan vasta ensiaskelia,
Granholm analysoi tehtäväkenttäänsä.
– Tärkeintä ICC-työssä on vaikutta-
minen vapaakaupan kautta, best practi-
ces -kokemusten jakaminen ja toisiltam-
me oppiminen. Odotukset ovat suuret,
mutta niin ovat mahdollisuudetkin.
Ensivaikutelmat rohkaisevia
Lähtöasetelma on hyvä: kiinnostus
ICC:tä kohtaan kasvaa Suomessa.
– Yrityksille järjestämämme tilaisuu-
det ovat suosittuja, esimerkiksi remburs-

sikurssillamme kävi paljon väkeä, Gran-
Mikä ICC?
International Chamber of Commerce (ICC) pyrkii toiminnassaan huomioimaan elin-
keinoelämän näkemykset yritysten kansainvälisen toimintaympäristön kehittämisessä.
Muita tärkeitä tehtäviä ovat kansainvälisen kaupan menettelyjen ja käytäntöjen ke-
hittäminen, kansainvälisen kaupan riitojenratkaisu, neuvonta, koulutus ja muut pal-
velut sekä vastuullisista yritystoimintaa monikulttuurisessa ympäristössä koskevat oh-
jeet ja suositukset
ICC Suomi on ollut mukana verkostossa vuodesta 1927 lähtien valvomassa Suo-
men elinkeinoelämän intressejä ja kehittämässä yritysten kansainvälistä toimintaym-

Kuvat: ICC
holm kertoo. päristöä. Kansainväliset suomalaisyritykset, kuten Cargotec, Fiskars, Huhtamäki, Jaak-
Hän toivoo, että yritykset käyttäisi- ko Pöyry, Kesko, Kone, Metso, Nokia, Stora Enso, UPM-Kymmene ja Wärtsilä muo-
vät ICC:n palveluja paitsi teknisten yksi- dostavat Suomen jäsenistön.
tyiskohtien myös kokonaisvaltaisemman ICC:n luottamushenkilöinä ovat toimineet keskeiset suomalaiset elinkeinoelä-
kuvan saamiseksi maailmantaloudesta, män vaikuttajat. Vuonna 2009 ICC Suomen puheenjohtajana toimii Jorma Eloran-
talousluvuista ja kaupan esteistä. ta (Metso) ja varapuheenjohtajina Martin Granholm ja Hannu Syrjänen (Sanoma).
–Uudella verkostorakenteella on tar- ICC Suomen maajohtajana toimii Timo Vuori.
koitus varmistaa, että tieto menee mah-
Lisätiedot: www.iccwbo.org ja www.icc.fi
dollisimman tehokkaasti perille, Gran-
holm sanoo.
Koordinaattorin tehtävänä on edis-
tää ja tukea ICC:n toimintaa koko alu-
eella yhteistyössä Pariisin kansainväli- men elinkeinoelämän yhteyksiä uusiin gisian, Tadzhikistanin, Turkmenistanin,
sen sihteeristön kanssa. Henkilökohtais- ja vanhoihin EU-jäsenmaihin sekä eri- Moldovan, Valko-Venäjän, Uzbekistanin,
ten kontaktien ohella on tarkoitus järjes- tyisesti kehittyviin markkinoihin, kuten Georgian ja Ukrainan.
tää 1–2 kertaa vuodessa alueellisia koko- Venäjään, Ukrainaan ja Turkkiin. Lisäk-
uksia. Toimintatavat ovat vasta hahmot- si toimintaa voidaan kohdistaa sellaisiin Harri Kilpi
tumassa.
Ensimmäinen liki kolmenkymme-
nen maan Eurooppa-tapaaminen pide-
tään Rotterdamissa maaliskuussa 2009.
Tällöin saadaan myös ensimmäiset koke-
mukset siitä, kuinka uusi rakenne toimii.
– Aasiassa vastaava kokous on jo jär-
jestetty ja sen puitteissa tapahtunut ver-
taisoppiminen ja tiedonjako tuntuivat
toimivan hyvin, Granholm kertoo. Tule-
vaisuudessa tapaaminen voidaan järjes-
tää myös Suomessa.

Laajat teemat, laajat alueet

ICC Suomen tavoitteina Euroopan ver-
koston yhteistyössä on vuorovaikutuksen
ja yhteistyön lisääminen sekä EU-mais-
sa että EU:n ulkopuolisissa maissa toimi-
vien ICC-osastojen kanssa. Merkittäviä
teemoja tulevat olemaan WTO, ilmasto,
energia ja finanssimarkkinat.
Lisäksi tarkoituksena on jatkaa
ICC:n perinteistä työtä kauppamenet-
telyihin liittyvissä kysymyksissä, joihin
kuuluvat muun muassa maksutapojen,
toimitusehtojen, sopimusmallien ja ris-
kienhallinnan kaltaisia kokonaisuuksia
Kyseinen yhteistyö voi tarjota uu-
denlaisia mahdollisuuksia vahvistaa Suo-
Itä-Euroopan maihin, joissa ei toistaisek- – Tärkeintä ICC-työssä on vaikuttaminen
si ole omaa tai vahvaa ICC-toimintaa. vapaakaupan kautta, best practices
Esimerkiksi ulkomaankauppa- ja ke- -kokemusten jakaminen ja toisiltamme
oppiminen, korostaa järjestön Suomen
hitysministeri Paavo Väyrynen on nos-
varapuheenjohtaja Martin Granholm (oik.).
tanut viime aikoina voimakkaasti esil-
le Suomen tarpeet kehittää taloudellista
yhteistyötä niin sanotun laajemman Eu-
roopan puitteissa. Se kattaa vanhat IVY-
maat, Armenian, Azerbaidzhanin, Kir-

Kauppapolitiikka • 1/2009 • 35

Cleantech Finland -brändi
lanseerattiin Intiassa
D elhin kestävän kehityksen huipputapaaminen kokosi 5.–7. helmikuuta yhteen
maailman ympäristöpäättäjät. Konferenssin yhteydessä järjestettiin ilmaston-
muutosnäyttely. Se esitteli ympäristöteknologian eli cleantech-alan yritysten osaamis-
ta ympäri maailman.
Näyttelyssä lanseerattiin ensimmäistä kertaa maailmalle Suomen ympäristölii-
ketoiminnan kasvua tukeva Cleantech Finland -brändi. Sen tavoitteena on profiloida
Suomi tunnetuimmaksi cleantech-maaksi Suomen kannalta potentiaalisilla markki-
na-alueilla vuoteen 2012 mennessä.
Brändillä parannetaan yritysten tunnettuutta kansallisten ja kansainvälisten si-
dosryhmien keskuudessa sekä luodaan Suomesta kuvaa vastuullisena korkean tekno-
logian ja ympäristöosaamisen maana, johon kannattaa sijoittaa ja sijoittua
Suomalaisista cleantech-alan yrityksistä mukana näyttelyssä olivat muun muas-
sa Cargotec, Desinfinator, Ehovoc, Naturpolis, Nokia, Outotec, ST1 Biofuels, Vaisa-
la ja VTT.
Lisätiedot: www.finpro.fi
Mobiilipalveluille kysyntää Intiassa
M atkapuhelinliittymien määrä
Intiassa kasvoi vuoden 2008
joonan liittymän rajan. Intian edellä
matkapuhelinkäyttäjien määrässä on
lopulla nopeammin kuin koskaan enää Kiina.
aikaisemmin saavuttaen 340 mil- Merkittävin kasvupotentiaali
löytyy Intian maaseudulta, jossa vain
yhdellä kymmenestä on matkapuhe-
lin. Lisäksi 3G-verkkojen todennä-
köinen laajeneminen vuoden 2009
aikana mahdollistaa erilaisten lisä-
palveluiden tulon markkinoille.
Tällä hetkellä palvelutarjoajien
tuloista Intiassa vain 10–14 pro-
senttia tulee lisäpalveluista. Nii-
den osuuden uskotaan nousevan
yli 30 prosenttiin seuraavan vii-
den vuoden aikana.
Kasvun odotetaan muodos-
tuvan lähinnä multimedia- ja si-
sältöpalveluista, online-peleis-
tä, mobiili-tv:stä ja muista in-
novatiivisista palveluista. Näil-
le markkinoille pyrkii Finpro
imemään suomalaisyrityksiä
Mobile Media India -projek-
tin kautta.
Lisätiedot www.finpro.fi
36 • Kauppapolitiikka • 1/2009
Lyhyesti
Kauppapolitiikka-
sivut uudistuivat
L ehden verkkosivut uudistuivat 27.
tammikuuta. Värimaailma keveni
ja valikko selkeytyi. Julkaisujärjestel-
män muutos teki kuitenkin verkkoa-
varuuteen jääneistä vanhoista linkeis-
tä historiaa.
Esimerkiksi Googlen käyttäjät
törmäävät vielä pitkään hakutuloksiin,
joissa kauppapolitiikka-sivujen aineis-
toon ohjaavan linkin päästä löytyy ve-
siperä. Entiset aineistot löytyvät kui-
tenkin nopeasti etusivulle klikkaamal-
la ja sivun hakutoimintoa käyttämällä.
Metaani talteen ja
markkinoille
S uomi liittyi Yhdysvaltain lan-
seeraamaan metaania markki-
noille (M2M) -hankkeeseen syksyl-
lä. Tammikuussa pidettiin Monter­
reyssä Meksikossa kokous, jossa han-
ketta konkretisoitiin neljässä jaostos-
sa. Suomea kiinnostaa erityisesti me-
taanin taltiointi ja hyödyntäminen
maataloudessa ja kaatopaikoilla. Asi-
aa valmistellaan yhteistyössä kehitys-
poliittisen ja kauppapoliittisen osas-
ton välillä.
Metaani on kasvihuonekaasu, jo-
ka voimistaa kasvihuoneilmiötä jo-
pa 25 kertaa enemmän kuin hiilidiok-
sidi. Tosin metaanin vaikutusaika on
vähäisempi.
M2M-hankkeessa pyritään luo-
maan yhteyksiä hallintojen ja yritys-
ten välille. Tarkoituksena on saada
markkinavoimat valjastettua metaa-
nin taltiointiin ja hyötykäyttöön. Mu-
kana on tällä hetkellä yli 800 yritystä.
Hanke tarjoaa myös suomalaisille bio-
kaasualan yrityksille mahdollisuuksia.
Lisätiedot yrityksille: ympäristöalan
kauppapoliittisten kysymysten
asiantuntija Esa Savolainen;
esa.savolainen@formin.fi

Kuvat Wuxin oopperatalosta: PES-Arkkitehdit
Kuva: Finland at World EXPO 2010
IRENA aloitti
S aksassa Bonnissa järjestettiin tammi-
kuun lopussa kansainvälisen uusiutu-
van energian viraston järjestön IRENA:n
(International Renewable Energy Agen-
cy) perustamiskonferenssi. Siihen osallis-
tui 75 maata. Suomen puolesta viraston
liittymissopimuksen allekirjoitti elinkei-
noministeri Mauri Pekkarinen.
IRENA:n perustamisasiakirja astuu
voimaan, kun 25 allekirjoittajamaata on
ratifioinut sopimuksen. Kesäkuussa ko-
”Suomalainen”
oopperatalohanke
etenee Kiinassa
K arita Mattila, Soile Isokoski, Matti Sal-
minen, Pekka Salminen. Kolme ensim-
mäistä ovat tunnettuja suomalaisia oopperan
lähettiläitä. Professori Pekka Salminenkin on
kulttuurin vientitykki ja oopperatähti, mutta
hieman eri näkökulmasta. Hän myi Kiinaan
kokonaisen oopperatalon.
Kiinassa vuodesta 2003 toiminut PES-
Arkkitehdit voitti viime kesänä kansainvä-
lisen kutsukilpailun Wuxin kaupungin uu-
desta oopperatalosta Salmisen ja arkkiteh-
ti Tuomas Silvennoisen tekemällä ehdotuk-
sella. Arkkitehtitoimisto valittiin myös to-
teuttamaan hanketta. Voittoja on siis tilillä
hankkeeseen liittyen kaksi. Sopimuksen ko-
konaisarvo on 2,6 miljoonaa euroa.
Oopperatalon rakentaminen alkaa kii-
nalaisen uudenvuoden jälkeen, todennäköi-
sesti maalis-huhtikuussa. Rakennuksen on
tarkoitus valmistua vuonna 2011. Wuxi on
kehittyneen Jiangsun maakunnan vauraim-
pia kaupunkeja, noin 150 kilometriä Shang-
haista. Ensi vuonna järjestettävä Shanghain
maailmannäyttely vauhdittaa projektin to-
teutusta.
Myös Suomen näyttelypaviljonki Kirnu
Shanghain maailmannäyttelyssä on herättä-
nyt paljon kiinnostusta. Kilpailu huomios-
ta tulee olemaan kova, sillä helmikuun alus-
sa osallistumispäätöksen tehnyt ”EU” nos-
ti osallistujamäärän 231:een. Tuolloin osal-
listumisensa oli vahvistanut 185 maata ja 46
organisaatioita; niiden joukossa EU.
koontuva väliaikainen valmistelukonfe- tavan kesällä hahmottuvan työohjelman
renssi huolehtii käytännön järjestelyistä suuntaviivoja ja järjestön tarjoaman lisä-
ennen IRENA:n varsinaisen viraston toi- arvon selkiintymistä.
minnan käynnistämistä.
IRENA:n perustamiskonferenssissa
sijoituspaikkaa ilmoittivat hakevansa Itä-
Muun muassa G7-maista Yhdys-
vallat, Japani, UK ja Kanada sekä BRIC-
maat eli Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina ei-
valta ja Arabiemiraattien liitto. Hakuun vät ole vielä liittyneet IRENA:an. Jäsenek-
osallistunee myös Saksa ja muita jäsen- si on liittynyt 20 EU-maata, ja tarkkaili-
maita. Järjestölle haetaan ODA-statusta, joina jatkavat UK, Belgia, Tshekki, Slova-
jotta osa jäsenmaksuista ja vapaaehtois- kia, Unkari, Viro ja Malta.
rahoituksesta voitaisiin luokitella viralli-
Lisätiedot: www.tem.fi
seksi kehitysavuksi.
IRENA perustettiin Saksan voimak-
kaalla tuella. Eräät valtiot näyttävät odot-
Kauppapolitiikka • 1/2009 • 37

Kasvulukuja maailmalta
S uomen ulkomaanedustustojen talous­
raportit sisältävät silminnäkijähavain-
toja eri puolilta maailmaa.
75 maassa sijaitsevista toimipisteissä
tehdään arvioita paikallisen toimintaym-
päristön kehittymisestä.
Kevään aikana kiinnitetään erityis-
tä huomiota siihen, mitä Suomen kan-
nalta tärkeillä markkinoilla tehdään
Venäjä:
NA (-0,2)
Venäjän teollisuustuotanto jatkoi kovaa
luisuaan joulukuussa. Työttömyys lisään-
tyi huomattavasti. Rupla on heikentynyt
nopeasti.
Federaation budjettiin repesi iso va-
je vuoden 2008 viimeisellä neljänneksel-
lä. Vaje jatkuu myös tänä vuonna. Venäjä
on poistanut eräitä vientitulleja ja nosta-
nut eräitä tuontitulleja.
Norja:
+0.8 (-0.4)
Viisi vuotta jatkunut voimakas talouskas-
vu päättyi Norjassa vuoden 2008 loppu-
puolella maailmanlaajuisen finanssikrii-
sin vaikutusten ulottuessa myös Norjaan.
Turbulentin vuoden 2008 jälkeen
ovat Oslon pörssin pörssikurssit kehitty-
neet varovaisen positiivisesti tammikuus-
sa 2009.
Pitkään ennätyksellisen alhaisena
pysynyt työttömyys on kääntynyt nou-
suun. Asuntomarkkinat – joiden hinnois-
sa pitkään on ollut paikoitellen runsaasti-
kin ilmaa – ovat kääntyneet laskuun.
38 • Kauppapolitiikka • 1/2009
oman tuotannon suojelemiseksi tai kil-
pailukyvyn parantamiseksi; millaisia
poikkeuksellisia valtiontukia otetaan
käyttöön, tai kaavaillaanko joillakin ta-
louden sektoreilla ulkomaalaisomistuk-
sen rajoituksia.
Brasiliasta jysähti uutispommi
26. tammikuuta: maa oli ottanut käyttöön
pakolliset tuontilisenssit omaa tuotan­
Thaimaa:
+3 -+4 (-0,4 - +2)
Maailman talouskriisi ulottaa vaikutuk-
sensa myös viennistä riippuvaiseen Thai-
maahan. Synkimmät ennusteet povaavat
talouden supistuvan 0,4 prosenttia kulu-
vana vuonna. Miljoonan thaimaalaisen
arvioidaan menettävän työpaikkansa.
Italia:
< 0 (-0,8 - -2)
Talouskasvu on ollut heikkoa vuosikau-
det. Taantumaan Italia vajosi vuoden
2008 kolmannella neljänneksellä. Maa on
ilmeisesti Irlannin ohella euroalueen ai-
noa, jonka koko viime vuoden talouskas-
vu jäi negatiiviseksi.
Vietnam:
+6,23 (+4,3 - +6,5)
Viime vuoden alkupuolella talouden
lämpötila oli kuumenemassa, mutta lop-
puvuodesta kuljettiin kohti kylmenevää.
Lyhyesti
toaan suojatakseen. Muutamassa päiväs-
sä määräys kuitenkin peruttiin.
Tammikuun ja helmikuun alun
talous­raporteista on poimittu seuraavat
bkt-luvut: vuoden 2008 toteutuman en-
nuste, prosenttia (2009 ennuste, prosent-
tia).
Lisätiedot: www.kauppapolitiikka.fi
Saudi-Arabia:
+4,2 (NA)
Hyvästä kasvuluvusta huolimatta muun
kuin öljyyn perustuvan yksityisen sekto-
rin kasvu hidastui viime vuonna vuoden
2003 jälkeen alimmalle tasolle.
Talous- ja suunnitteluministerin
mukaan taloudelliseen elvytykseen pe-
rustuva budjetti auttaa lisäämään tavaroi-
den ja palvelusten kysyntää sekä rahoitta-
maan tuotantoa ja investointeja.
Peru:
>+9 (NA)
Talouden hidastuminen tuntuu myös Pe-
russa: valuutta on menettänyt noin kym-
menyksen arvostaan viime huhtikuun
huippulukemaan verrattuna, ja pääkau-
pungin pörssi on laskenut 60 prosenttia
viime vuoden alun lukemista.
Kansainvälinen talouskriisi ei ole
kuitenkaan vaikuttanut Peruun yhtä voi-
makkaasti kuin moniin muihin alueen
valtioihin.

Afrikka
– mahdollisuuksien maanosa
Afrikalla on kehno brändi useiden maailman yritysjohtajien
mielessä. Maanosa tiedetään kyllä luonnonkauniiksi ja
luonnonvaroiltaan rikkaaksi, mutta Afrikka-kuvaa leimaavat
väestön köyhyys, heikko infrastruktuuri ja väkivaltaisuudet.
A
frikka on monimuotoinen. Sen
jakaminen Saharan pohjoispuo-
lella oleviin ja eteläpuolisiin val-
tioihin johtaa usein karkeisiin
yleistyksiin. Sekä etelässä että pohjoises-
sa on vakaasti kehittyviä maita. Luonnon-
varat ovat jakautuneet eri puolille maan-
osaa. Levottomuudet ja väkivalta ovat va-
kava ongelma vain harvoissa maissa ja
harvoilla alueilla.
Kehityspolitiikassa on tehty vuo-
sikymmenten varrella virheitä. Niiden
vuoksi vuosikymmenten kehitysponnis-
tukset ovat valuneet osittain hukkaan. Tä-
mä koskee myös tämän vuosituhannen
kehityspolitiikkaa.
YK:ssa vuonna 2000 hyväksytyt vuo-
situhattavoitteet (Millennium Develop-
ment Goals) tähtäävät äärimmäisen köy-
hyyden poistamiseen. Nämä ghanalaisen
pääsihteerin Kofi Annanin johdolla laadi-
tut tavoitteet tähtäsivät kehityksen vauh-
dittamiseen erityisesti Afrikassa. Niiden
pohjalta on muun muassa sovittu, että
kehitysavun lisäyksestä vähintään puolet
suunnataan Afrikkaan.
Virhe tapahtui tällä kertaa siinä, että
keinot vuosituhattavoitteiden saavuttami-
seksi ymmärrettiin liian kapea-alaisesti.
Voimavaroja ryhdyttiin suuntaamaan sel-
laiseen toimintaan, jolla on suora vaikutus
köyhyyteen ja niitä mittaaviin indikaatto-
reihin. Avun kanavoinnissa painotettiin
julkisen sektorin merkitystä.
Käytännön kokemus on nopeas-
ti osoittanut, ettei tällainen toiminta köy-
hyyden poistamiseksi ole kaikkein tehok-
kainta. Suoran köyhyyden poistamisen
rinnalla tarvitaan toimintaa, jolla vahvis-
tetaan kumppanimaiden taloudellista pe-
rustaa kehittämällä niiden perusrakentei-
ta ja luomalla edellytyksiä niiden yksityis-
sektorin kehitykselle.
Afrikan maat ovat itse havainneet to-
teutetun kehityspolitiikan yksipuolisuu-
den. Niinpä esimerkiksi Tansanian kan-
sallisen köyhyyden poistamisohjelman
(MKUKUTA) tärkeimmät prioriteetit
ovat sähköistys ja teiden rakentaminen.
Ne eivät sellaisenaan ole vuosituhattavoit-
teita, mutta ne ovat tärkeitä välineitä ta-
voitteiden saavuttamiseksi.
Kansainvälisissä kehityspolitiikkaa
käsitelleissä kokouksissa nimenomaan
useat Afrikan maat ovat korostaneet yk-
sityissektorin, maatalouden ja pienyritys-
toiminnan kehittämisen tärkeyttä.
Suomen lokakuussa 2007 hyväksy-
tyssä kehityspoliittisessa ohjelmassa ko-
rostetaan kaiken toiminnan luonnontalo-
udellista, taloudellista ja yhteiskunnallista
kestävyyttä. Siinä painotetaan yksityissek-
torin vahvistamista kaiken kehityksen pe-
rustana. Ohjelma on kansainvälisen kes-
kustelun kärjessä.
Viime vuodesta lähtien olen ponnis-
tellut ohjelman toiminnallistamiseksi se-
kä EU:n puitteissa että maailmanlaajuisesti.
EU:n politiikka kääntyi viime vuon-
na. Vielä avun tehokkuutta käsitellessä
Accran konferenssissa EU johti vanhan
ajattelun mukaista toimintaa, Dohan ke-
hitysrahoituskonferenssissa EU:n linja oli
jo uudistunut.
Äskettäin Prahassa pidetyssä koko-
uksessa EU:n kehitysministerit antoi-
vat tukensa Suomen aloitteelle ja päätti-
vät esittää Yhdysvalloille tranatlanttista
kumppanuutta kestävän kehityksen edis-
tämiseksi.
Afrikkaan suunnataan tulevina vuo-
sina valtavat voimavarat. Suunnitelmat
ovat muuttumassa siten, että varoja suun-
nataan aikaisempaa enemmin myös infra-
struktuurin kehittämiseen ja yksityisen ta-
louselämän elvyttämiseen. Tämä tarjoaa
Ministerin mietteet
Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia
hyviä mahdollisuuksia myös suomalaisten
yritysten toiminnalle. Tämä on huomattu
myös Finprossa, joka on avannut toimipis-
teen Afrikan kehityspankin päämajakau-
punkiin Tunisiin.
Suomen omassa kehityspoliittises-
sa ohjelmassa painotetaan muun muassa
luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä
ja yhteistyön aikaansaamista suomalaisen
yhteiskunnan ja kumppanimaiden välil-
lä. Meidän voimavarojamme suunnataan
tämän mukaisesti aikaisempaa enemmän
aloille, joilla suomalaisilla asiantuntijoilla
ja yrityksillä on jotakin erityistä annetta-
vaa kumppanimaiden kehitykseen.
Afrikka on tärkeä maanosa suoma-
laisten yritysten viennin ja kansainvälisty-
misen edistämisessä. Tämä on tullut esiin
myös Afrikkaan suuntautuneilla virka-
matkoillani.
Egyptiin tein noin vuosi sitten vierai-
lun, joka oli ensisijassa VKE-matka. Etio-
piassa, Keniassa, Mosambikissa ja Na-
mibiassa mukana oli yritysten edustajia.
Seuraavalle Etelä-Afrikkaan ja Sambiaan
suuntautuvalle matkalle on ilmoittautu-
nut mittava yritysvaltuuskunta.
Afrikassakin ovat käytettävissä yri-
tystoiminnan kehittämiseen suunna-
tut instrumentit, kuten korkotukiluotot,
Finnfundin palvelut ja Finnpartnership-
ohjelma. Myös uutta instituutioiden vä-
lisen yhteistyön instrumenttia voidaan
käyttää perustan luomiseksi yritysten
harjoittamalle yhteistyölle. Monenkeski-
set organisaatiot kuten esimerkiksi Maail-
manpankki, Afrikan kehityspankki, YK:n
eri toimijat sekä EU tarjoavat myös Suo-
melle kanavia vahvistaa yhteistyötä.
Afrikka on mahdollisuuksien maan-
osa myös suomalaisille yrityksille.
Paavo Väyrynen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Kauppapolitiikka • 1/2009 • 39
 Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö
Suomen toimintasuunnitelma
(2008–2011)

ULKOASIAINMINISTERIÖ

Suomen kauppaa tukevan kehitysyhteistyön

toimintasuunnitelmaa voi tilata osoitteesta
keoinfo@formin.fi