-

:riii

:i\
i\i!:
:iN:
rNi

Ultra-
juoksija
1t 92
 IAU
I1{TERl{ATIOilAt
ASSoGlAIr0lt
0F
UtTRARUl{lIERS'l'oivot tjatkossa
avast j- U1t ra.juoksi ja
leht i
Underl. A. A. F.Polronoge
Mikä ihmeen
Iiaauu ?
Lyhenne IAU Larkoit-taa kan-
sainvälis t ä ultrajuoksuliit - asiasta mahdollisesti in-
toa, joka toimii kv. yleis-
urheiluliit-on (1AAF) alai-
suudessa. IAU:n president-
tinä on englantilainen u1t-
raveteraani Malcolm
Campbell,joka myös julkaisee
liit-on tiedotuslehteä (IAU
Newsletter).
IAU:11a on oma kansallinen
edust ajansa useissa maissa.
Suomenedust-ajana on tähän
asti toiminut Göran Anders-
son. Hän kultenkln pyysi
minua ottamaan tehtävänsä
IAU:ssa muihin kiireisiinsä
vedoten. Göran t yöskente-
lee mm. ruotsalaisen Ma-
rat honl öoaren-lehden pari s-
sa. Ruotsist a 70-l uvulla
Ahvenanmaalle muutt aneena
hän ei osaa Suomenkieltä.
Nii npä - parit kirjeet
Campbeflin kanssa vaihdet -
t uani - t ulin "nimi t et yksi"
uudeksi Suomenedust ajaksi
IAU: ssa. Campbell ja hänen
maanmiehensäAndy Milroy
(joka vastaa IAU:ssa nyky-
ään tilastoista ja teknisis-
tä asioista) oitivät UlLra-
juoksija-1eht eä erinomaise-
na väy1änä kv. liiton asioi-
den välittämiseksi Suomen
ult rajuoksljoi 1le. (Mones-
sa muussa [uroopan maassa on
aivan hiljattain syntynyt
vastaavanlaisia julkaisuja ) .
Lftrqiuoksussa joka vuosi on
arvokisaruosi:
Tänä vuonnakinjuostaan 1fi|krn:n
MM-kiss, lfl) km:nja 24 tunnin
EM-kisar "Inter-continental Cupr' 1(X)
krn:llii ja Z tunnin juoksussa...
rohkaisee
myös suomalaisia juoksijoi-
t a mukaan kansainväIisiin
juoksuihin.
Campbell toivoi kovasli
osanottoa Suomesta jo helmi
kuun puolivä1issä fspanjass
j uost avaan l-80 km: n MM-ki-
saan ( IAU World Cup). No,
onneksi mei11ä on L.einosen
Seppo, joka on kuin onkin
Iähdössä Lspanjaan (muilla
nostuvilla sen sijaan tulee
kilre, sil lä ilmoit l aut umis
aika päät t yy t ammikuun puo-
livälissä) "
Muita IAU:n arvokilpailuja
t änä vuonna ovat 24 tunnin
EM-kisa ( jär.iest et ään 1 .
kerran ) Hollannissa 29 . 5
sekä 100 km:n LM-kilpailu,
joka juost aan niinikään
Hollannissa I2.9. L lsäksi
juost aan vanhaan tapaan
cup-kilpai I u 100 km: 11ä ja
24 tunnin juoksussa. [.n-
sinmainit-u11a matkalla
cup on jo laajent unut
Kansl Tom Sobalhallitsi viime talven
lumikenkäkisojaUSA:ssa. Kuvassahän
on matkallaBeargreasen maratnnin
voittoonajella3:11.47. Tomjuoksi
avoimessaluokassa,jossa sallittiin
kevyemmätja pienemmät(minimi 25
tuumaa)varta vastenjuoksukisoihin
suunnitellutlumikengät. Perinteisessä
luokassa(minimi 30 tuumaa)voittaja
håvisi Tomille lähestunnin. Sobalin
ylivoirnaakuvaakuitenkin se, ettå
avoimessaluokassakinvain yksi
juokslia hänenlisåkseenalitti neljä
tuntia.
Neljä viikkoa em. maraioninjirlkeen
Tom voitti 109 mailin hrmikenkäkisan
Alaskassahurjalla reittiennätyksellä
23:52(siis175km alle24hrnnissa!).
Kilpailun kakkone'niäiyli kolme tuntia.
2-
Eurooppa Cupista koko maa-
i,1man kat t avaksi, ja tänä
vuonna näin on laita myös
24 t.unnin cupin. Molemmis-
sa on kymmenkuntaosakil.-
pailua, joista 2 parasta
otet.aan kunkin juoks ijan
kohdal la huom.ioon.
Lisätietoja antaa
Tero Töyrylä.
Iltrqiuoksiia
- lehti kaikitle ultr4iuoksiioille'
ultrqiuoksusta kiinnrxtuneille sekä
kaikilte niille, joiden rakkaus
juoksua tai urheilua kdttaan
muuten on ultraluokkaa.
Os. Ultrqiuoksiia
c/o Tero Töyrytii
Pellavatdrtaank,12 B 12
331ffi Tampere
Fuh.9311229474
Ihnestyy3 kertaa t.1992
{tammi-, touko- ja elokuu)
Toukokuunnumeroolisi tarkoitus
saadaulosjo huhtikuun puolella,
joten siihentarkoitettumateriaali
tulisi ioimittåahuhtikuun10. piii-
våånmennesså(ellei erikseensovita
nyöhemmästiiajankohdasta).
Kirjoituksia, piirroksia ja valokuvia
otetaanjulkaistavaksierittåin
mielellåån. Juoksuunliittyviä
kilpailu- tai pikkuilmoituksia(tai
vaikka terveisä) voi myös lähettåå.
P.S. Valitån puh.numeronimuuthr-
misenmahdollisestiaiheuttamia
ongeLniayhteydenotossa.Vasledes
I upaanilmpittaamahdollisista
muutoksistaoitis kaikille tilaajille.
Tilaukset:
I numero 25 mk
2 numeroa 50mk
3 numeroa 70 mk
Pankkitilitle:
Tero Töyrylåi, KOP-TamPere
11.165$'1023110
(HUOM! Nimi ja osoite oman
edun nimissii SELVASTI!)
JanosBogarvoitti Spartathlonin,
SeppoLeinonenviides
Edellisvuodenkolmonen, UnkarinJanos Bogar voitti Atoenasta Spartaanjuostun n. 25O
km:n mittaisen Spartathlonin ayyskuussa 1991. Suomen Seppo Leinonon, ioka on
parhaimmillaansiioittuntrtneliänneksi,oli nytkin hienostiviides, Tänä vuonna onkin sitten
uuorossa1O-vuotisjuhlajuoksu.
Hetimiten viime syksyn kisan
jälkeen Leinonen oli hieman
empiväinen sen suhteen, josko hän
on tänä vuonna mukana kilpailijan
ominaisuudessa:
- Juhlatapahtumaa ei voi kyllä
jättää väliin. Saa sitten nähdä,
olenko mukana kilpailijana,
huoltajana vai kåivelijänä. Yksi
välivuosi voisi tuoda lisää kipinää,
jotta pääsisin vihdoinkin
palkintopallille. Se on pari kertaa
ollut todella lähellä.
Veikkaanpa vain, että aika tekee
tehtävänsä, ja Seppo nähdään
mukana nimenomaan kilpailijana
myös ensi syksynä. Palkintopallille
paäsy tullee kyllä olemaan
entistäkin vaikeampaa, sillä
juhlajuoksuun odotetaan tosi kovaa
osallistuiaioukkoa.
Leinonen aloitti viime vuoden kisan
hyvin ia oli 82 km:n kohdalla
Korintossa kuudentena. Bogar oli jo
tässä vaiheessa karannut 40
minuutin päähän. Virkkalalaisen
kova alkuvauhti alkoi kostautua
108 kilometrin paikkeilla.
- Kuuma ilma ajoi suoloia, hikeä ja
nesteitä ulos rajulla vauhdilla. Alkoi
tuntua siltä, että mennään kuin
Eetu heinään. Siis ihan liian kovaa,
Leinonenselvensi.
Moni läkähtyi kokonaan huriaan
alkuvauhtiin. Leinonen putosi 124
km:iin mennessä 12:nneksi, joka
olikin hänen huonoin sijansa koko
kilpailunaikana.
- Mielessåni ei ole juuri koskaan
käynyt keskeyttäminen. Nyt
mietin, ettil helkkari ei tästä tule
mitilän. R.rolet matkasta on vielä
jäliellä ia toinen kuuma päivä
edessä. Sain kuitenkin kootuksi
ajatukseni ja toistin itselleni: vauhti
vain pois, Leinonen muistelee.
- Yön lähestyessä iuoksu lähti pikku
hiliaa taas kulkemaan.
Lopputaivalkaan Spartan tiellä ei
ollut LeinosellehelPpo.
- Huhujen mukaan Spartan tiellä oli
lämpöasteite 43. Tiellä oli
käynnissä asvaltointi ia tienpinta oli
polttavan kuuma. Se oli kuitenkin
ainoa tie Spartaan, ioten sitä pitkin
oli mentävä. lhme kyllä ialkapohiiin
ei tullut edes rakkoia.
- Viimeiset 20 kilometriä oli täysin
tuuletonta ja Paahtavan kuumaa.
Oli kuin ampiaiset olisivat pyörineet
päässä. Yritin toistella itselleni'
että kyllä hyvin harioitellut mies
tätä kestää vielä muutaman tunnin.
Maaliin tultuaan Leinonen ioutui
makaamaan sairaalassa tunnin
jälkitarkastuksessa, sillä pulssi ei
ottanut rauhoittuakseen. Hän
myöntääkin, että kyseessä oli
hänen uransa huriin ia rankin
Spartathlon.
Huriuutta ja rankkuutta on kYllä
suunnitteilla yllin kyllin myös tälle
vuodelle. Hän aikoo mm. iuosta
Suomen Päästä Päähän,
Nuorgamista Helsinkiin' Matkaa
kertyy 1 367 km ja urakka alkaa
näillä näkymin 5. toukokuuta.
TULOKSET
1 . Janos Bogar, Unkari 24h15mi n31 s
2. James Zarei, l-Britannia/lran 26h48mi n3Os
3. Gyula Hari, Unkari 29h12mi n55s
4. GeorgesStoakes, l-Britannia 30h50mi n35s
5. Seppo Leinonen,Suomi 31 h 28 min 15 sii
6. Luigi Luzietti, ltalia 31 h37min33s
7. William Verdonck, Belgia 32h11min27s
8, Kiyoto Nagata, Japani 32h12min20s
9. Torleif Rekkebo, Norja 32h26 min23 s
1O. Jeffrey Hufton, l-Britannia 33h07min11s
Yhteensä25 iuoksijaaehti maaliin36 tunnissa'
ViereisessäkuvassaSeppoLeinonen.
-3-
 BerndtHeinrichinharioittelu:
"lJltrajuoksuon eri juttlt"
Ultrojuoksijonlukijotovot ioivoneet lehdessö julkoistovon perökköisinö pöivinö (ensinpitköjo sittenkohtoloisen pitkö).
ulirojuoksun horjoitteluo 1o kilpoiluun volmistoutumisto, Nöiden kohden lenkin tulisi Finken mukoon ollo
kuienmyösitsekilpoilusuoritusto, koskevia ohjeito.0len kilometrirnööröltöönnoin puolet viikon kokonoiskilometri-
vostosivonhiljottoin soonutkösiinienemmön tömön mööröstö(suhieellisen vöhönjuostoesso enemmönkin).
tyyppistö moterioolio.Insi numeroon kosoonkin sen Nöin kehoo voidoon ylikuormittooultrojuoksun vootimollo
pohjoltokunnontietopoketin horjoittelustoym. edellö spesifillö
tovollo ilmonetiö kokonoiskuormitus on liiollinen.
moinituisto
teemoisto. 0nhonviikosso vielöviisi oöivööooloutuo ennenuutto
ylikuormitusto.
on - kutenBerndt
Ultrojuoksu Heinrichsonoo - "erijutiu"
kuin esim.moroton. Niinpöporhooseen mohdolliseen [nsinumerosso lisöömm.Finken ontomisto ohjeisto;myös
tulokseen,ylipöönsöultromotkosto selviömiseen toi konkreettisiösuosituksio esim. lenkkivouhdiksi 10 km:n
mohdollisen miellyttövöön (siedettövöön?) suoriiukseen jo/toi morotonin ennötyksenmukoon orvioituno.Mukono
töhdöttöessö tömöeriloisuus on törkeöö ottoohuomioon. iuleeolemoon esimerkkejö huippujuoksijoidenhorjoittelusto,
Voikkokilometrimöörömme jöisivötkinkouoksi Heinrichin mutiomyösnimenomoon toi "horrostelijoille"
oloittelijoille
koltoistenhuippujen moksimimöörisiö - jo nimenomoon torkoiiettuo mcterioolio.Scin esim. GoryContereilto
siinötopouksesso jo -
siksi on meillökoikillo mohdollisuus USA:sto perötikuusiosoiseno julkoistun "So
kirjoiiussor.ion
liittööhojoiiteluumme ltse
erityispiirteitö.
ultrohorjoittelun You Wont To Run Ultros?". Siinö köydöön tosi
osiossotömö spesifisyys 0n sitö törkeömpöö, mitrj perusteellisesti
löpikoikki mohdollinen oinooviopuolison jo
vöhöisempiö ovotkilomeirimöörömme. perheen huomioon ottomiseen itse
osti. Gory on "kokenut,
muttohidos"juoksijo (t<s.s. 19) ltse osiosso pyysin
Amerikkoloinen ultrojuoksijojo horjoilielun fysiologioo Goryltö kirjeitse lupoo yhden hönen ortikkelinso
tutkinutPottiFinke torjooohjeissoon koksi
ultroiuoksiioille julkoisemiseen. MuttoGorypö löhettiminulle toistosotoo
ultrojuoksuokösittelevööjuttuoonrunsoon '10vuoden ololtol
pööperiootetto: 1) ylikuormilus ilmonliiollistokuormitusto
jo'2) spesifisyys. Kyseon oikeostoon jo
yhdestö somosto (Gorymuuten keröilee "eksoottisio"
intohimoisesti T-poitojo.
osiosio:ultrojuoksijon on volmistettovokehooon jo mieltöön Joten,jos jollokullo 0n ylimööröisiö juoksuoiheisio toi
kestömöön niitö spesifejö ongelmio, jotko ultromotkon muiiokin suomenkielisiö poitojo,niin löheitököö minulle.
juoksemiseen liitiyvöt.Koskoesim.100 km:njuoksuun Toimitonne edelleen Gorylle. Koko mieluiten XL)
volmistoutuminen 100km:nmitioisio lenkkejö juoksemollo Ultrojuoksun horjoittelusioon kirjoitettu myöskirjojojo
johioisimitöilmeisimmin kuormitukseen,
liiolliseen on kehoo joistomuutomon
kirjosio, olenhonkkinut. Niistölisöötietoo
(jo mieltö)volmistettovo urokkoon toisinkeinoin. Yleisin koipoovot voivot
myös ottooyhteyttö.
topo on juostokoksi selvöstiviikonpisintölenkkiö

Bernd He i n r i - c h j u o k s i . en sim m ä ise n u ltr a kisa n sa 4 L - vu o ti aa- Y l i opi stossa H ei -nri chi n j uoksi j an ura j atkui j enkki .läi s een
tapaan ti i "vi i sti toi si aan seurannei den maastoj uoksu- , s i -
na v uonn a I 9 8 1 , s a a v u t t ae n h e ti USA:n e n n ä lykse n 5 :1 8 .20
särata- j a ul korataki l pai l ukausi en tahdi ttarnana. Mui s ta
I 00 k m : 1 I ä . V a i k k a h ä n o Ii va n n o n u t e n sim m ä ise n u llr a nsa
yl i opi st.onsa j uoksi j oi sta poi keten H ei nri ch kertoo t uol -
ol. ev an s a m a l l a v i i m e i n e n, h ä n p a r a n si m u u ta m a n se u r a a v an
l oi n j uosseensa myös kesä11ä j a mui na l oma-ai koi na. Tapa-
v uoden a i k a n a k a i k k i a m a a n sa u ltr a e n n ä tvksiä r a ta m a tkoi l l a
aina v uo r o k a u d e n j u o k s u u n ( 2 5 1 km ll0 m ) a sti. na ei kui tenkaan ol l ut j uosta I km:i ä pi tempi ä l enkk ej ä,
ei vätkä vi i kkomäärät koskaan yl i ttäneet 50 ki Lometri ä.
R adal l a B ernd j uoksi 2 mai l i a, yl eensä 9:49 - 10:00
Kut en s e u r a a v a s t a j u t u s ta ilm e n e e , m ie h e n tie u ltr a ju o ksi -
(l 000 metri l l ä n.9:05-9:20). E nnätyksekseen hän juok s i
jak s i k ä v i m o n e n m u t k a n ja m a tka n ka u tta . Hä n e n ta p a nsa
kui tenki n aj an 9224 (l 000 m:l l ä n, 8:45).
ki1pail. l.a h a r v o j . n j a h ar jo ite lla p r o je ktilu o n te ise sti kul -
loink in v a i n y h t ä t i e t b yä kisa a va r te n e i tu n n u o le va n tai
Y l i opi ston j äJ.keen (el etti i n 50-l uvun al kupuol ta) B e rndt
o lleen la i n k a a n h a r v i n a i sta va n h e m m a np o lve n u lL r a ju o ksi -
j atkoi j uoksemi sta yhden väl i vuoden j äl keen, mutta e i k i l -
joiden k o h d a l l a . t l u s i , n u o r e m p i u ltr a ju o ksija p o lvi maai l -
pai l l ut kertaakaan kymmeneenvuoteen:
m an huip u l } a ( a i n a k i n m itä 1 0 0 km :iin L u l.e e ) se n sija a n
tunt uu k i l p a i l e v a n k ä s i ttä m ä ttö m ä n h u r ja e n b a h tiin , p aJ.j on
u s eamm i n k u i n e s i m . h u i pp u m a r a to o n a r it. - Jal kuvat ki l pai l ut yl i opi sl ossa ol i vat poJ.ttaneet mi nut
l oppuun psyykki sesti . E n haLunnut koskaan enää ki l pa i l l a.
H al usi n vdi n j uosta,
H einric h s a n o o j u o s s e e n sa p ikku p o ja sta lä h tie n "ko ska se
o l. i aina h a u s k a a " . V a s ta o p p iko u lu a ika n a a n h ä n e n ju o k su-
Lopul ta H ei nri ch kui tenki n tul 1 l i .i ttyneeksi epävi .ra1Li -
h arras t uk s e n s a s a i t i e t t yä ' r va ka vu u tta ' r m a a sto ju o ksu kiso-
j en m uod o s s a . N i i s s ä h ä n m e n e styikin va r sin h yvin . seen j uoksuporukkaan, j ol l a ol i tapana kokoontua j ok a i l -
tapäi vä pai kal l i sel l e radal l e, eni mmäkseentekemään no-
peusharj oi ttel ua 200-800 m:n toi stoj .n.

-4 -
 Iieclllnrnre' :t\,vir i)irl r)n .;Lrrr':i jrii.i i i rrll .i', ir-rl , r) LSi
piKamati.rll:r ltlO - L llilll r :'i \eflki'iral;(,lL: <n
-l -l
mataLon l l rrrta ul l rarnal l t'toaari l i l \dl i Jl :l L'rl i l i l rtt t:l äL-
;;-;;;;;;;;;;;;,, mrä.:nkä rnurl i rehel l i -sesti yot rl eL:i kään san oa tuntev anr

6Gluku: "Yliopiston jälkeen en kilpaillut ootrmaal j -sLa t aoaa har.l orLei Ia. i l rl d :nemmän .l uen. s l i a
enemmänmenen sekai -stn. V orn 'i ai n sanoa. että ol en tehnv t:
kymmeneenvuoteentt ol etuksra, arvai l l uL, pel annut uhkaoel rä i a tlormrnuL
vahvasti omi en tuntemustenl mukaan.
7{Fluku: "Puolella maililla 2 minuutin
haamuraja rikkilu Y l eensä. al .oi ttaessanr terveenä j a kohtuul l i ses s a k un-
nossa ol .evana. harj oi ttel en vähemrnänkui n tern l uoLa
SGluku: Maraton ja - ultramatkat C hi gacon ki saa varten. K ol me kuukautl a on suuri n pri r-
9(Fluku: oYähän kevyttii hölkkäåija - ehkii 50 tei n caj ani . Juoksen harvoi n useammi n kui n k erran päi -
vässä, mi eLuummi n pi tkään j a hi l j aa kui n useammi n Luj aa'
vuotta tåiytettyiini taas kilpailujakin" Y l eensä syön ennen j uoksua, j a vauhti ni on suunni l l een
ki l paj .l uvauhti a bai vähän nopeampaa. K oska k i l ometri mää-
räni saavut.taval hui ppunsa suhteel l i sen pi an' s aarl ohJ el .-
maani Li sätehoa sekoi ttamal l a j oukkoon j oi takl 'n pi temprä
J.enkkej ä j al tai j uoksemal -Ia nopeammrn(i l man että k ok o-
nai ski l ,ometri määrä nousee)' fn koskaan venvltel e, nos ta
ja u u d e lta ' Aloi n unek-
- S e I l a i n e n t u n t u i jä n n ittä vä ltä pai noj a tai tee mi tään muuta j uoksemi sen ohell a. Y mmäc -
s ia 2 m i n u u t i . n r i k k å m ise sta p u o le lla m a ilill' a ' J a yhtenä
rän asran ni i n, että j os j uoksen ri i l tävän pa l j on, ni i n
päj. v ä n ä s e n t e i n k i n , yksin ju o ste n ja ystä vä n i o ttaessa harj oi ttel ul l ani l öydän, j a vahvi sban, hei koi n ta l enk k i ä-
aik a a . 0 1 i n J 5 - v u o tia s' Se o n vie lä kin ikim u istoi si mpl a ni . E j . o1e j ärkeä V ahvi staa X :ää j os Y on i ts e as i as s a
juoks u j a n i , s i l l ä k o ko ylio p isto a ja n "tie sin " e tten pys- suori tusl a raj oi ttava teki j ä. Mi nusta aj -noa tapa i öv tää
t y is i p a r e m p a a n k u i n 2 :0 9 . Y on si mul oi da ki l pai l uti l annetta mahdol l j .si m man Lafk as ti .
K erran j uoksi n 120 km vi i kossa kahden vi i kon aj an s aadak -
Une l m a n s a s a a v u t e t tu a a n ja n o p e u sh a r jo itle lu u n Ii i ttyneen
seni sel vi l -l e ol i nko rasi -ttamassa i tseäni l i i k aa j uos tes -
uutu u d e n v i e h ä t y k s e n ka iko ttu a Ee cn d tj.lIä o li to inen unel ma: sani 225 km vi i kossa. Tunsi n ol onj . i han hyvä k s i . Tämä
Bost o n i n m a r a t o n . Ju o stu a a n e n sim m ä ise lIä m a r a lo ni l l aan antoi mi nul l e psykol ogi sesti val tavasl i potku a' s rIIä ol i n
B os t o n i i n o i k e u t t a va n a ja n 2 :3 3 ja Bo sto n issa ? "24' hän ol l ut todel l a hyvi n pel oi ssani l i i kaharj oi ttel us La.
pää t t i y r i t t ä ä v i e lä vh tä , ju o ksija n u r a n sa ' ' lo p u llista'
v iho v i i m e i s t ä " L a v o ite tta . Se o Ii m a r a to n tu lo s 2:21'54'
joka o l i s i o i k e u t l a n u L USA:n o lvm p ia ka r sin ta kilp a iluun'
Vaikkaminullaon tapanaiuosta
30-50 km viikossa,en ole juuri
Ny t j o 4 O - v u o t i a a na ( ja 8 0 - Iu vu lle tu l- ta e ssa ) h än rrarj oi t- koskaanharioitellutpitempiiiin
t ell e n e m m ä nk u i n ko ska a n : I6 0 km viiko ssa .
kuin kaksitai kolme kuukautta
j a sen
- 0 1 i n p ä ä t t ä n y t a n ta a ka ikke n i tu o ssa kilp a i.l' u ssa kerrallaan.
jä. J " k e e nj ä t t ä ä j u okse m ise n kilp a r lu l' Iise ssa m ie lessä Io-
pul l i s e s t : . . A i k a ni o li 2 :2 7 ' 3 6 , ja ka ikke n i a n t aneena
olin v a k u u t t u n u t , e ttä se o Ii p a r a s, m itä ikin ä maratoni l -
I a v o j . s i n s a a v u t t aa . M in u lla e i o llu t m ib ä ä n syytä j uosta Y 1i l 0 vuotta kestäneen j uoksi j an "urani " ar k ana - puh-
s it ä m a t k a a u u d e l l ee n . taasti amatööri nä - mi .nul l a on varmasti oIl ut taroeek s i
^i rl ^^ ^^^" 'rr^^ -ai ani . 0Ien kokei l l ut kai ke nl ai s i a oh-
Be r n d t o l i k u i t e n k in tu n te n u t itse n sä yll- ä ttä vä n vahvaksi j el mi a, j a ol en harj oi tel l ut pi kamatkoj a, kes k i matk oj a j a
juo k s e m i e n s a m a r a to n ie n lo p p u p u o le lla . th kä p ä se vj -i ttasi fn us k o.
ul tD amatkoj a varten, kai kki a näi tä eri ai koi na.
åiin " n , e t t ä h ä n e n tu lisi vie lä yr ittä ä u ltr a ju o k sua - nyt eftä näjnen har iniifFt,t in ./ndiqt-cffä,,isSd. Iielen<rn
jo I ä h e s 2 J v u o t t a p ä ivittä in ju o sse e n a .
hyvä j uoksi j a qL j uosta ni i tä kai kki a. l "l u tta mi k äIi hän
yri ttää kerral l a kai kki a, hän er saavul a paras ta nahdol -
V a n n o e n i t s e l l e e n ja va im o lle e n , e ttä kvse e ssä ol i si l i sta tul ostaan mi l l ään ni i stä. K un mj -nä j u ok s i n l :59
ehd o t t o m a s t i h ä n e n e lä m ä n sä viim e in e n kilp a ilu ' E erndt puol el Ia maj .l i Ll a. en ol i sr pvstvnvt j uoksem aan maratoni a
alo i t t i harjoittelun Ch i.g a co n I0 0 km :lle . io ka i uostai si i n (ai nakaan al te 2:45). K un j uoksi n marai onj -n ?127' en oI-
lok a k u u s s a - 8 I . 1ut 2 mi nuuti n kunnossa puol el l a marl i Ll a. J a k un j uok s i r
100 km 6:18, en ol i si pystvnyt maratoni l l a Zz 25:een. K v -
- Päivä, jolloin alo itin h a r jo itte lu n tu o ta kilp ai l ua var-
svmys on si i tä, etl ä en ol e koskaan cl l ut "? :22:n naratoo-
t en , o l i m i n u l l e to d e lla su u r i ia m e r kittä vä . Si i hen ver- nari , j oka j uoksee ul tramaratonei ta". K un j uok s i n 2:22,
ratt u n a i t s e k i l p a ilu e i tu n tu n u t p a ljo n m iltä ä n . ol i n eri -koj .stunut Ii i aksi j uuri naral oni l l a tarv i ttav aan
nopeuteen. S j .ksi ol i muutel l ava ohj el maa mel k oi s es ti en-
Ha r j o i t t e l u k e s k e ytyi ku ite n kin p ia n p o lviva m m a n j a -l ei k- nen kui n pystyi n antamaan parasLani ul tramaratoni .l l a.
kauksen vuoksi. H e in r ich sa n o o tä m ä n ku ite n kin vai n vah-
v is t å n e e n h ä n e n k a ikki- ta i- e i- m itä ä n - a se n n e tta a n . vam- K uten sanoi n, mi nul l a ei oIe ti .eteel l i stä todi .s betl a s i l l -e
m a s t a t o i v u t t u a a n He in r ich n o sti p ikku h ilja a vi.ikottai sen että se mi tä tei n ohj el maa muuttaakseni ol i oi k ei n. l 4utta
ha r j o i t t e l u m ä ä r ä n s ä 1 5 0 - 1 9 0 km :iin ke sä Ilä - 8 1 . mi nun ol i E B g!!4, että se ol i oi kei n, pysty äk s enj - v i e-
mään ohj el man l äpi . S euraavassa esi tte.Len harj oi tus ohj ei -
- V i i m e i . n e n k u u k a u si o l- i ko vin ' Ju o ksin JZ km :n l enki n mani j a sen perusteJ-ut. Jäl keenpäi n en ol e v arma s i -i tä,
jok a p ä i v ä , u s e i n vie lä p ä a ika a va sta a n . ol -i ko se paras mahdol l i nen, mutta ai kanaan mi nun ol i ol tar
si i tä vakuut.tunut. S i ksi en voj . tarl ota rai htoehtoj a.
Vi. i s i p ä i v ä ä e n n en kisa a He in r ich ju o ksi tu o lla l enki 'l l ä
no p e i m m a na i k a n s a l:5 2 . Ja va ikka h ä n o li p ih istel l yt V ai kka j uoksen tavanomai sesti 10-50 km vi i koss a. en ol e
ru o k a i l u s s a a n h i i l i h yd r a a tte ja ko ko n a ise n viiko n aj an'
' '.n kax s i t.ar k ol me
hä n l ä h t i . s e u r a a va n a p ä ivä n ä tyh jä 1 Iä va tsa lla 65 km:n kuukautta kerral l aan. H arj oi ttel en varn,rhtä ti ettv ä k rI-
Le n k i l - l e . B e r n d t ke r to o o lle e n sa tu o n L e n kin lopussa pai J.ua varten. K i l pai l u ei saa oIIa 2-J kuu k autta k auem-
pa l j o n h e i k o m m a s sa ku n n o ssa ku in ko ska a n m in kä ä n kj -l pai - pana, si l l ä muuLen mj -nun rn vai .kea kesktLtr'ä s i l hen J ok a
I un l o p u s s a . M u tta ko lm e n p ä ivä n h iilj- h yd r a a ttitankkaus päi vä. (Mui tten kui n ul traki soj en kanssa on ar!an tol s rn-
t ek i i h m e i t ä . B er n d ti' n a ika 6 :1 8 .2 0 o 1 i u u si US A :n ennä- V oi n j uosta ni i i ä 3opa kahdesl i päi vässä. 0 l .en nv ös ;uos -
tys. M i e s i t s e k e r to o ku ite n kin su u n n ite lle e n sa ai naki n sut maratone3a peräkkärsi nä päi vrnä. Joskus l änes täv s t-1l l '
15 m i n u u t t i a k o v e m Pa a tu lo sta . osana harJoi ttel uanL .

Mi e h e n ä , j o n k a p ar h a ita p u o lia e i tu n n u o le va n lupauksi -

en s a p i t ä m i n e n , He in r ich "so r tu i" vie L ä m o n ta kertaa i l or-
K un ol en pdätLdnvi JU ost a j onK rn t er \r.r^Ji r i 3 k rs an'
uu s i e n h a a s l e i d e n - ku te n 2 4 tu n n in ju o ksu n - e dessä' vi eensä S uoksemal Ie -11 <n:n Lenk rn'
h a r jo itte lu sta an: tan harj orLtel uni
S e u r a a v a s s a m i e h e n o m a a tilin te ko a I km v or c IIa
5e on atna kova K oetLel emus' V j -i rnei set
pel kkää buskaa. Mutta mrnä sel vi än si i Lä - i a onni ttel en
i .tseäni si rta, että sel vrsi -n matkasta "i l man" harj oi ttel ua
(Perusuu v, 1989 'Innmarional Ultra Training"-knjessa
Iämä pi kku voi tto ai van al ukst kannusl aa rnrn ua eteenpal n'
julkristuun Heiarichio artikkeliin. Kirjaseir on bimiranur
Atdy Miltoy ja so on RRC:n - briailiisn
munuejuoksukerhon- jutkaisema.)

-5-
 Juoksi n muui en C hi oacon 100 km:n ennäi vkseni nauttl e n k ar-
pal omehua - i han såma j uttu. tn voi käyi tää karpa_ Lomehua-
kaan enää. l ,l vös sj .l l orn uskoi n l övtäneeni taj .ka;uoman,
mutta seuraaval l a kerral l a si t.ä kävtl äessäni rni nun täv ty i
Kun olen päässyt tilaan, jossa l uvutLaa l 0 mai l j .n kohdal l a. N yt si i s ymmärrätte m j .k s i
minulla on puute hiilihydraateista, mj -nun on kahdesl i täytvnyt keskevLtää! S i Lt.emmj n ol en
pyrki nyL käyLtämään mi Lä kummal l i sempi a ravi ntoarneita,
tiodän alkavani päästä kiisiksi
toi voen el Lei kehoni "tunni starsi " nri tä. (24 tunnj .n j uok -
rasvoihin. Tämä on kaiken sussanr söi n Laj . j oi n kai kkea mi tä i ki nä vai n sarn k äs i i ni ,
päåimäärä. j a l opussa mi nul l a oIi hurj a tuorej .den krei ppi en himo).
V ai kka ol i n kokei l l uL sekä karpaJ-omehuaettä Lxceeo i ä har-
j oi tuksi ssa, j a pi tänvt mol emmi sta. oJ.i n yl eensä j u onut
ni i tä Iopuksi . "pal ki ntona" urakan suori tLami sesta, j oLl oi n
ne assosi oi tui vat mi el i hyvän tunteeseen. K i J.pai l uss a hui -
Tämän jälk e e n e n t e e l g l q f qg 4 n o p e u sh a r jo itL e lu a . L u o tan j asi n kehoani - mutta se antoi mi nun tehdä sen vai n k erran
n opeut eeni. S e , m i t ä t a r v itse n o n ke stä vyys. T e o r ia n i yhtä ai netta kohden.
mu k aan k et j u o n v a i n n i i n va h va ku in se n h e iko in le n kki.
Tois ella ja k o l m a n n e l l a v iiko lla p ä ä se n yle e n sä jo lä h e lJ.e
n j .it ä k m-m ä ä r i ä , j o i t a j u okse n Io p p u a ja n . Ke skilyn kilo - Uhaskipuja saan ios juoksen
me t rim äärii n . A l o i t a n a i na le n kkin i h ita a sti. Jo s e n tun-
n e oloani h y v ä k s i , h i d a s t an e n tlse stä ä n . Jo s tu n tu u h yväl - lujaa ia hyvin tankattuna. Kun
tä , s aat an n o s t a a v a u h t i a p a ljo n kin , sillä m in u lla o n a ina juoksen "tyhiänä' ja hiliaa, en
ki i re s aad a h o m m ah o i d e t t ua . En sim m ä isi.l.]ä L e n ke illä h ei k-
kout eni t ul e e u s e i n e s i i n ä ä r im m ä ise n ä n ä lkä n ä . ( 0 le n o 1-
koskaan kärsi lihaskivuista.
l u t niin n ä l i s s ä n i , e t t ä o le n p ysä h tyn yt m a a la ista lo n
l u ona hiljai s e l l a m a a l a i s tie llä ke r jä tä kse n i le ivä n p a la a ! ). Jos minulla on lihaskipuia,
Ti edän mis t ä o n k y s y m y s : h id a s va u h ti ja h e ikko u s jo h L u vat
gJ.uk ogeen i n p u u t t e e s t a . j a n ä J.ä n tu n te m u kse t tu le va t ku n hellitiin harioittelua heti. Mrftta
verens ok eri k i n I o p u l t a l a ske e . L e p o je r u o ka a u tta va l jos olen väsynyt, pyrin juokso-
n opeas t i,
maan tässä tilassa mahdollisimman
Tä s s ä k ohd i . n t a v a n o m a i n e n n e u vo o n h e llittä ä , Ie vä tä p ä i vä paljon kilometrejä.
tai pari k u n n e s h i i l i h y d r a attiva r a sto si o va t ta a s tä ytty-
neet ja v o i t j u o s t a r e n n o sti ja n o p e a sti. M u tta tä ssä
H arj oi tusoäi väki rj ani kertovat usei n päi vä päi r,äl tä hi taam_
Leen eron m a r a L o n - j a u J . tr a m a tko je n h a r jo itte lu n vä lillä .
masta vauhdi si a, Mutta ei hän autonkaan voi ol ettaa toi mi _
l 4arat onille . j a e h k ä p ä v i e lä 5 0 m a ilille kin , h a r jo ite lle s-
van kun pol tLoai ne on Iopussa, j oten en oLe huol est unut.
sa ni t ek is i n j u u r i t u o n n e u vo n m u ka a n , siIlä h a lu a i.sin
K un j uoksen "tvhj änä" j a hi l j aa, en koskaan saa l i h as k i ou-
h arjoit t aa k y k y ä n i t ä y t t ä ä ja ku lu tta a h i.ilih yd r a a ttiva r a s- j .Imenee j oskus si l l oi n,
Ja. S en si j aan l i haski puj a k un
toja. lJ LL r a m a r a t o n o n e r r ju ltu . u ltr a ju o ksu ssa h e iko i n
ol en tävnnä hi i l i hydraattej a, tunnen i tsr:ni nopeax s i j a
i e nk k i on r a s v o j e n k ä y t t ö , ja r a svo je n kä yttö ä e i m a ksi.- vahvaksi , j a pi stän vaunti a l enkki eni l oD D uun. H e l l i tän
mo ida nooe a l l a j u o k s u l l a . Niin p ä m in ä vä ltä n n o o e u tta
ai na rasj -tusta j os saan l i haskJpuj a. mutta en tee n i i n k os -
ku i. n rult oa , I u k u u n o t t a m a tta p itkä n le n kin lo p p u a ( sikä Ii kaan väsvmvksen vuoksi .
ku rn mi-nu s t a e n ä ä o n m i h i n kä ä n ) . Tuska vi i ttaa vammaanr väs v mv s
pol ttoai neen vähvvter:n. 0l en tj .etoj _nen sj .i tä, etta tai tai _
nen ohj el ma tekee mi nut maratoni l La ai na vai n hj .taammak s l ,
Vä s y my s pi. s t e j o s s a ] g 4 ! t a i s in m a r a to n ille h a r jo j.te lle ssa-
si l l ä nooean maratoonari n on vj .el ä pj .tkä1ti pärj ättä v ä
ni on nime n o m a a ns e p i s t e , jo ssa a la n h a r jo ite lla u ltr j- a rrrrrarrvu!ddLLrai
h i i ti h .,i - ^ - r r ,neenvathdunnan varassa,
vart en. Kilomelrit e n n e n vä sym ysp iste ttä o va t tu r h a a Jr j uuri si tä mi _
nä pyri n vä1ttämään. Mi nä hal uan sel vi tä ki .i pai l un Loi -
täy t et t ä - e l L e n j a t k a j u o kse m ista . Yr itä n sa a d a ju o stuk-
sesta j a kol mannesta 50-nai l i sesta. E nsj .mmäi nen50_mai l i _
si m ahdoll i s i m m a n p a l j o n kj- J.o m e tr e jä y1 i- vä syn e e ssä tila s-
nen ei o1e raj oi ttava teki j ä. (0l en käyttänyt sama a har_
j oi Lusohj el maa ri i ppumatta ki san pi tuudesta. E n us k o että
I00 mai l i n j a 24 tunni n ki san väl i l l ä on si i nä suhlees s a
Ul t rak is a e i m i n u n l o g i i k k a n i m u ka a n e d e s a la e n n e n ku in
mi tään eroa. Itse asi assa, kun j uoksi n 24 tunni n U S A :n
a i .nak in 50 m a i l i a ( 8 0 k m ) o n ju o stu . Ra jo j- tta va te kijä ei
ennätykseni , ol i n suunni l el l uL koko aj an ni menoma anI00
ol e s e, k u i n k a p a l . j o n h i i l i h yd r a a tte ja sin u lJ- a o n va r a s-
mai l i n ennät.yksen yri t+.ämi stä si i nä ki åassa. Muutin mi e-
tos s a (s e o n I & ! t ä r k e ä a sia ' m u tta e i yle e n sä r a io itta va
l eni vasLa puol i tunti a ennen l ähtöä kuul l essani . että
tek ijä). R a j o i t t a v a t e k i j ä o n se , ku in ka h yvin p ystyt
ja n a u ttia r a vin to a ju o ksu n on odotettavi ssa kuuma päi vä. S e teki "nopean j uoks un"
kä y t t äm ään r a s v a v a r a s t o j a si
mahdottomaksi . t'l utta pääti n pysyä mukana kai kkj - 24 tun_
a i kana. N i i n p ä , j o s h a r j o itte le n m a r a t.o n ilIe . ju o kse n
Li a j a hyödynl ää yön vi i l eät tunni t).
ennen ruok a i l u a . J o s h a r j o itte le n u ltr a ju o ksu a va r te n ,
j u ok s en ru o k a i l u n j ä 1 k e e n , p yr kie n h a r jo itta m a a n va tsa a ni .
S aattai si oIIa i hanteel l i sta hraj oi tel l a j uoksemal l a
No pean juo k s i j a n , o l l a k s e en n o p e a , o n su lje tta va ve r e n
säännöl l i sesti ul traki soj a (kunhan ni i den väl i ssä ei .
vi r t aus s u o l i s t o o n , U l t r aju o ksija e i vo i te h d ä n ij.n .
ol e 2 vi i kkoa enempää. j ol l oj .n j o hanki ttua kuntoa ei
Si is pä s y ö n m v ö s j u o k s u n a ika n a h a r jo itta a kse n i su o lislo a-
menetetä). fn kui tenkaan hal ua j ättää tvötäni - op eLta-
ni . J a k u n o l e n p ä ä s s y t tiJ.a a n , jo ssa m in u lla o n p u u te
hi i lihy draale i s t a , t i e d ä n a ]ka va n i p ä ä stä kä siksi r a svo i- mi sen, tutki muksen j a ki rj oi ttami sen j .1oa. Jokai nen
hi n . Täm ä o n k a i k e n p ä ä mä ä r ä , va ikka te e n kin ko m p r o m issi n j uoksu vei si pari päi .vää ai kataul ustani . Juoksema l .l a
tre enaam al l a m v ö s v a t s a a n i. M itä L u le e kä vttä m ä ä n i päj .vän toi sensa j äl keen puutteel l i si l l a hi l l i hydraatti-
''polt Loai. n e e s e e n " , v a s t a u s o n : m itä va in ja ka ikke a . varastoi l ,l a pääsen kui tenki n Fysi ol ogi sesti Li l aan, j ok a
An nan k eho n i k e r t o a m i n u l le m iL ä se h a lu a a . Usko n se n ti -e- mui stuttaa si tä ki l pai l un vai hetta j ossa kestävyvs on
tä v än as ian p a r e m m i n k u i n a r vo n i, jo tka h e lp o sti la n ke a vat ratkai seva. S e ei ol e hupi "harj oi ttel ua.
xaik en maa i l m a n h ö m p ö L v ksiin .
Y ht.eenvetona: yri tän saavuttaa ul trakokemuksen j uoks emal -
1a j oka päi vä ennen täydel l i stä pal autumi sta edel l i s en
päi vän j uoksusta. E del tävä l 0-50 km:n l enkki auttaa mi -
nua pääsemään "heti " (rasvoj en käytön kannal ta) kri i tti -
Vatsani yhdistää kilpailussa seen harj oi Lusvai heeseen seuraavana päi vänä, i l man etLä
nauttimani juoman tuskaan mi nun l arvi l si si j uosta tuo 10-50 km j äl l een ennen k ui n
tunnen tuskaa. Jos j uoksi si n vai n voi -mi l tani Luoreena j a
6ikä suostu vastaanottamaan kovaa j oka päi vä, harj oi tteLi si n maratoni a tai j otai n muu-
samaa juomaa toista kertaal ta päämääräni kannal ta merki tyksetöntä matkaa varten.

Eemdt Heinrich
H aluan huo m a u t l a a , e t t ä su h d e to im ii m o le m p iin su u n - Yhdysvaltalainen v:sta'58, syntynyt Saksassa
ti i. n: olen o p p i n u t . e t t ä va tsa yr ittä ä m yö s h a r jo itla a 19.4.40. Pituus 173 cm, paino 76 kg ("lso osa km'
mi nua. J u o k s i n 1 0 0 m a i l l n USA:n e n n ä tykse n i kä yttä e n måärästä tähtää vain tämän painon såilyttåmiseen").
a inoas t aan f x c e e d i ä ( h i i l i h vd r e a ttiva lm iste ) . Aja ite - Ollut kahdesti naimisissa, erinnut l€hdesti; kåksi lasta'
1 in löy t än e e n i t a i k a j u o m an . M u tta se u r a a va ksi sitä Amtnatiltaan ytiopiston professori {fysiologinen
käy i. t äes s ä n i t u l i n h i r m u i se n sa r r a a ksi - p e lkä sL ä ä n ekologia). Parhaat iuoksutulokset ennen ultra-aikoia:
tu on ainee n t u o k s u s a i m i n u l o kse n ta m a a n . M in u n o li kes- Maili 4:26, 10 km 33 min, trieraton 2222'36'
kev t et t äv ä. U s k o n , e t t ä syvn ä o li se , e ttä ke h o n i m u r s l i Ultraennätykset:50 nuilia 5:10.12, lOO km 6:38'20
kov an t us k a n e n n ä l r , s j u o k su ssa n i ja vh d isti se n kä r ,ttä m ää- {molemrnat-81), 1OOmailia I2:27.O1 (-84} ia 24 tuntia
n i juom aa n , S e k r . e I t ä v t y r e n ä ä o tta m a sta siL ä va sla a n . 251 km 130 m t-83).

b-
 Suomi- L99l

Juokstiat:,8-14 tuntia,
vt. liikuntasihteeri: 4 kk
Maija Pentikäinen-Laine on ollut huolto,puolellamukanaHartolan Suomi-juoksunyhteydesså
viimeiset kymmenenwotta. Piiäasiassahän on ollut huoltamassamaratoonareita,mutta kyttåili
alkuvuosina satasenkinjuolsijoia tien poskessamehukannunlanssa. Hiin kertoo muistavansa
varmaanloppuikånsämillaista oli odotella "ytsi tunnissa" tahtia tulevia juoksijoia, joista vain
joka toinen käytti huollon palveluksia.

Viime kesånä Maija joutui v.t. liikunasihteerin ominaisuudessahoitamaan Suomi-juoksun

alkuvalmistelutja lo'ppuselvitykset. Siinä välillä hån kertoo mm. valvoneensa31 tuntia putkeen
ollessaanläpi yön toimistossatöissä. Tulee mieleen Monteloitten lausahdussiitå, että kyllahän
100 km aina juosta jaksaa, mutta moisen kisanjgirjestiiminen onkin jo ihan eri juttu.

Toistakymmentävuotta olen olltrt milloin minkäkin
pensaanjuurella mehun kaadossaSuomi-juoksun
aikana. Toisinaan olen ollut lCI h:llä mutta
viime vuodet olen ollut huoltemassanraratoonareita
j a puolimaratoonareita.
Muistoissa on monta veikeiiä hetkeä jotka
ollessaan ajankohtaisiaeivät vättiimiittå tuntuneet
veikeiltä. Milloin ovat juoksijat kyselleet
vessapaperia kun sitli ei ole ollut. Kerran piti
6sl3fsnin aikana neuvoa juoksijaa hautausmaan
aidantaaksejne.
Mutta kaikki yllämainihrt tapauksetniihin liittyvine
tavaroiden rahtaamisineenolivat vain alkusoittoa
ruljanssille,johon jouduin viime kesiinä.
Talvella lupauduin heikkona hetkenäni hoitamaan
osa-aikaisestiv.t. liikuntasihteerin virkaa ja jouduin
oikein tunnolla syventymiiän Suomi-juoksun
jfiestelyihin.
Eli seuraavassakertomus siitii, kun juoksijat
kisaavat 7-15 nrntia niin liikuntasihteeri hiiiirriä
neljä tuukautta.

'satasenaikana tuli joskus aamuyöstliyksi juoksija

urnnissaja hänkään ei mehua huolinut. Yöltä
saattoi olla melkein pakkasta keskikesästä
huolimatta ja tikkitakit ja pilkkihrahsil olivat
tarpeen.
Joskus on satanut vettä kaatamalla ja kaikki
huoltotarvikkeet ovat kastuneet tiiysin. Välillä
minulla on ollut mukana lapseni, joista
nuoririlnainen taisi slls gnsimmäistäkertaa Suomi-
juoksun huollossa puolirnrotiaana. No, siinä
sivussa sai lapsi ädinmaitoa ja benaania, kun
juoksijat saivatjuomia ja suolakurkhtja.
MAALISKUU
Neuvottelujakilpailun johtajan, Heikki Vuorenpään
kanssa alkuvalmisteluista. Sain listan ihmisistä,
jotka ovat olleet viime vuosina mukana töissii" ja
panen puhelinnrletin päiille. Iltaisin soittelen
ja
huolto-, ajanotto- muissa tehtiivissä ennenolleille
ja toistan samaa litaniaa muutåman kymmenen
kertaa. Toisten mielestä olen liikkeellä liian
aikaisin, eivätkä he vielä tiedä, mitii tekevät
kesätuun lopussa,mutta vähitellen kevätkuukausien
aikanasaanjoukot kerättyä.

-7 -
Virastossa pid?immekäytiiväneuvotteluja aina kun
tulee mieleenasioita,joita en tiedä.
HUHTIKUU
Puhelinralli jatkuu. Tunnen itseni jo mankaksi, kun
toistan samaajuttua kerran toisensajåilkeen.
Esitteet menevät painoon, ja lehti-itmoituksetkin
thytyy muistaahoitaa ajoissa.
Reitti on muuttunut safiNen osalta edellisestii
vuodesta"ja se aiheuttaa pientä vipinää liikunta-
Liikuntapaikkojen hoitajamme
sihteeriinkin.
MajalanPenuihikoileejo etukäteenkylttien kanssa.
TOUKOKUU
Saaneteeniyli kolmesataaisoa ruskeaakirjekuorta
ja alan tunkeaniihin esiueitäja Hartolan Sanomia.
Sormet painomusteesta viirjäytyneenä ahkeroin
kuoria tliyteen. Yhtå vain ei kukaan muistanut
minulle sanoa: pankkisiirtolappuja olisi myös
pidinyt kirjeisiin panna.
Liimapurkkikin tyhjenee, kun kirjeitii liimailen ja
leimaan.
Välillä deuvottelen päiiemåinnänknnssa tavaran
tilauksista ja muusta. tarpeellisesta. Sekamehua
tulee l0 khnisteriaja muistettavienasioiden lista
u"*oT pitenee,vuoroin lyhenee.
Vauhti kiihtyy, kun kesiikuu alkaa. Hauta-ahon
Teemun kanssaneuvottelenpalkinnoist4 mitaleista
ja tunniakirjoista.
Reitin pinrus tårkistetåan"ja sitten tulee pienoinen
ongelma,kierros on aavistutsenliian pitkä. Pulma
selvitetliän sillä" että juoksijat eivät tulekaan
ensimmäsellä kierroksella maaliin käåntymään,
vaanhe jatkavaf matkaakoululla käymättii.
Ennakkoilmoittautumisia tippuu harvakseltaen,
mutta Suomi-juoksu-lehden mennessä painoon
juoksijoita on kaiken f,aiftlirenkin vähemmänkuin
muina wosina. Ja sitten löyryy pankista iso nippu
maksukuinej1 ja.osanottomiiärä dkaa näyttåiii jo
joltakin.
Juhannuskin menee juoksua miettiessä. Niitto-
silppurin kaapeleita kiiånnellessä on hyvää aikaa
miettiä kaikenlaista, ja aikakin tulee käytettyä
tehokkaasti.
-8-
Viimeiset virittelyt tehdä?inviikolla ja vauhtia on.
Onneksi lasten retken vetiimisen merkeissämennyt
tiistai helpotta4 ja loppuviikko mennä hurahtaa
viime hetken jlirjestelyissä. Koko ajan vein on
tunne, eftll joku meneepieleen ja jannitan mikä ja
milloin se on.
Lauantai29. kesäkuuta
Kilpailupäivän aamuna herään ukonilmaan viiden
maissa, ja säåtä kuunnellen mietin pitiiisikö
lomittaja käydä halkemåssaautolla. No, onneksi
sade ja jyrinä lekkiut ja polkupyörällä liikkuva
lomittajapä,iisee
töihin.
Kahdeksan maissa l?ihden ajelemaan parin-
ky--enen kilometrin påirihiin kirkonkyläiin.
Autossa on mukana mm. makuupussi, mutta se
raukka saakyllä viettliä yksin autossakoko yön.
Haen loput tavaraf kunnantalolta" availen ovia ja
pystyfiin kilpailukeskusta. Ja minun tuurillani
ensimmiiistentulijoiden joukossa on saksalainen
juoksija ja huudan apua. Sitä rientiiii antalnaan
Niemen Maarit, kunnan matkailusihteeri ja tosi
tehokaqnainen.
Päivå mennä hurahtaa. Våilillä kipaisteen
Kuninkaankierros ja illan kisojen
ilmoinautumisruuhkaalkaa. Kolmen, neljän maissa
jonoja alkaajo kertyä.
Jessein välissä vilkaisen eteeni ja ylös ja näen
edessäni parikymmentii metriä pitkiin parijonon
ihmisiä. Työtahti kiihtyy niin Maaritilla kuin
minullakin. Kelloa en ehdi vilkaista kuin vasta
våihän ennen seitsemäå kun viimeinenkin
puolimaratoonarikäy ilmoittautumassa.
Maarit takoo tietoja tietokoneelle ja minä yritän
pysyäselvillä keitå on jo kirjoitettu ja keitii ei.
Väliaikoja tulee ja kaikki juoksijat ovat matkalla.
Kirjoitusurakka jatkuu. V?ilillä on vain vaikeuksia
saadaselville, mitli missäkinlukee, mutta selviävät
ne epäselvätkinajastaan.
Ensimmiiisetjuoksijat tulevat maaliin ja työtahti
kiihtyy taas. Jossainvälissä VuorenpäånHeikki
laittaalistat paremmuusj?irjestykseen.
Ilta pimeneeja juoksijoita saapuumaaliin tasaista
tahtia. Sekaannustaaiheuttaa eråiskilpailija, joka
on pannutnumerolappunsa rintaansavällrin päin ja
numeroon muuttunut aivan toiseksi.
Tuloslistoja kirjoitetaanja tarkistetaan. Maaritin
sormet kiitävät näppäimillä ia tulosta syntyy.
Maratoninja puolimaratoninpalkintojenjakoalkaa.
Tuloslistat saatiin kuntoon oikeaanaikaan,vaikka
työvoimaa olikin liian våihåin. Dufuan Rami iäi
auttamaansuurimmassahötäkässä,vaikka håinellä
olikin jalka paketissa.
Kun palkinnot on jaettu harvenee våikijoukko
melkoisesti. Ulkona soittelevat rock-yhtyeet
aikamoisella metelillä saatellessaan satasen
juoksijoitauusillekierroksille.
Kilpailun kulustaen paljontiedä, muttaehkäminun
ei tarvitsekaan tietää. Våiliaikatuloksiatippuu
hilialleenja tietojakeskeyttåineiståikin
saadaan"
Yhden jälkeen alamme jåinnätä, kuka kisassa
ensimmäiseksimaaliin ennättää. Ja Luukkosen
Seppohan sieltä ensimmäiseksi maaliin ehtii.
Reilun kuusi minuuttia myöhemnin maalivaatteen
alittaasaksalainenKarl Schmid,.jokaloppuakohden
kiristi vauhtiamelkoisesti.
Tunnin sisåillä tusinan verran kitpailijoita ehtii
maaliin. Melkoisenhässåik?in aiheuttaaKokkosen
Keijo, joka erinäistenyhteensattumienwoksi låihtee
ylimäåiräisellekierrokselle. No, miesjuoksee 120
kilometriä siinä kun hitaammat taittavat 100
kilometriä. Maalissamies kyllä sanoomuutaman
vditun ja muutamanvalikoimattomansanan. Mutta
toivottavasti Keiio tulee ensi kesåiniikinkisaan
mukaan.
Myyntipisteessä on rnyytävänä Suomi-juoksu-
paitoja, kuningaskunta-lippiksiäja kuninkaan-
kierros-pyyhkeitä. Melkoisesti yllätyn, kun
maratonin keskeyttämåiinjoutunut Christian von
Gerich tulee pyyheliina-ostoksilleia haluaa antaa
minulle sen. Katselenyllättyneenäja punastun,
mutta otan pyyhkeen vastaan kiittiien. Christian
kertoo muistavansa minut edellisten vuosien
huoltotehtävistä iloisena huoltaiana. Ja nyt
punastunlisää!
Yö kuluu! Heikki poistuu nukkumaanja Maarit
sanoin. Kaihoten ajattelenmakuupussiaautossa,
mutta onneksi on täydenkuun aika, ja minua
"kuuhullua"ei nukutaliian paljon.
Sunnuntai30. kesäkuuta
Aamu kirkastuu ja juoksijoita saapuu maaliin
harvakseltaan.39:stäkisaanllihteneestä kymmenen
ioutuu jättiimäiinleikin sikseensysstätai toisesta.
Varhaisinaairmuntunteinaolen ojentamassa maaliin
saapuvillekataiaisiamuistolaattoja. Viimeisensaa
Ikosen Jussi, joka - jouduttuaan kävelem?iän60
kilometriä sadasta- saapuumaaliin aamulla våih?in
iiilkeenkahdeksan.
Maarit on tullut paikalle ja Heiktikin tulee, kun
hätyyt?in. Tuloslistoia tarkistetaanja Kokkosen
Keijolle annetaantulos våihiinarviolta, kun tarkkaa
aikaa ei tiedä kukaan. Siioitus hänenosaltaanon
kuitenkinoikea.
Jatkuu seur. eivulla.

Yksi ensikertalainen
on vaiaat yhdeksän
tuntia juostuaan
urakkansa suorittanut
ja voi jo kaikessa
rauhassa hemmotella
itseään järjestäjien
tarjoamallahuollolla.

Ultrakisan järjestä-
minen ei tosiaankaan
käy käden kääntees-
sä. Låimpimät
kiitokset Maialle ia
muille Hartolan juok-
sun eteen ahkeroi-
neille!

Vaan on se satanen
meillejuoksijoillekin
vähän pidemmän ajan
projekti. vaikkei itse
iuoksu kestäkään työ-
påivää tai paria pitem-
pään. (Kuva: Kalervo
Töyrylä).

-9-

Teemu Hauta-ahoasetteleepalkintoja lavalle ja
kymmentävaille yhdeksiinhiin kysyy: "Missä ovat
arvontalaput?" Katsomme Maaritin kanssa
toisiammehitaasti ja lausummehiljaa muutaman
valitun sanan. Totean, effä tässä on nyt sitten
ainakin yksi asia, joka meni pieleen. Tiesinhiin
minä, että arvonta suoritetaan, mutta en taiunnut
tehdäasianhyvåiksimitiiåinjo yön aikana.
No, Heikki tulee ja hä?iriiä hetken tietokoneen
kanssaja saakoneensuoltamaan listaakilpailijoista.
Maarit sieppaasaksetja alkaaleikkaamaanlappuja
irti. Itse pingon opettajanhuoneeseen hakemaan
toisia saksia,ja astia alkaa tåyttyä kilpailiioiden
nimilapuista.
KunnanjohtaiaTaisto Pölkki kuuluffeleearyonnan
alkavan,ja saksemmesaksivatentistäkiivaammin.
Siinä vaiheessa, kun lippuset on leikattu,
huokaamme helpotuksesta. Arvonta alkaa ia
lappujentekohössåikässä on myös keskeyttäneiden
kilpailiioiden laput saksittu mukaan.
Ensimmäiseksi astiasta nostetaan maratonilla
keskeyttåineen Christianvon Gerichin lappu, mutta
ei håinellevåiritelevisiota
suoda.vaansensaatoinen
kilpailija.
Palkintoienjaon jiilkeen kilpailiiat ia paikallaolevat
työntekijätalkavatpoistuapaikalta. Käyn juomassa
ties kuinka monennet teet ia samalla kiittelen
keiuiön porukkaahyviistii työstä.
Kymmenenjälkeen alan kasaillatavaroita autoon.
Pitelen ovia auki Heikille ja Teemulle, jotka
kantavat tietokonetta autoon. Ajelemme
kunnantalolle,ja rahtaamme
tavaratsinne.
Heikki toteaa, ettii hiinen pelkonsa minun
muuttumisestanitäydenkuun vaikutuksesta ihmis-
sudeksiei onneksitoteutunut. No, ymmärråinvielä
leikkiä, vaikka unenpuute tekeekin oloni aika
raukeaksi.
Käyn vielä syömässå,ia sitten lähden aielemaan
kotiin päin. Ajaessanihuudatanradiota melkein
täysillä, ettenmatkanaikanavain nukahtaisitattiin.
Selviiin kotiin ilman vaikeuksia, ia otettuani
puhelimenpois seinästäkömmin sänkyyn. Onneksi
on rauhallista, sillä kotijoukot ovat lähteneet
Kuopioonmaatalousnäyttelyyn.
Nukun ja torkuskelen muutaman tunnin ja puoli
seitsemänjlilkeen kömmin ylös, kun maatalous-
näyttelyssäkävijätsaapuvatkotiin.
t0-
Maanantail. heinäkuuta
Maanantaina såintään
taaskunnantalolle.Järjestelen
erinäisiå asioita, kuten kunniakirjojen kirjoitusta,
tuloslistoienkopioimistajne.
Loppuviikosta yritän etsiskellä suuresta läjåstä
kunniakirjoja oikeita oikeisiin kirjekuoriin.
Työpöytänion niin täynnä,eftähädin tuskin löydän
puhelimenkasanaltasensoidessa.
Pikkutriljaa alkaa homma olla hoidettu ja päåisen
taas vaihteeksi tekemäiin jotain muutakin kuin
Suomijuoksua.
Heinäkuu
Postittelenoman ennätyksensä tekijöiden paketteja
ia alanolla aikatäynnäkoko Suomi-juoksua.
Heinåikuun lopulla pidiimme kritiikkipalaverin,
.iossakertaammeasioita. Pohdimme,mikä onnistui
ia missämeni pieleen. Jo ennenpalaverialistaan
asioita, joita seuraavanSuomi-juoksunkohdalta
pitiiä muistaa. Ja kritiikkipalaverissalista pitenee
edelleen. Paljon meni pieleen, mutta onneksi
jossain onnistuttiinkin. Ensimmåiinenpåiivä on
pahin hirressåkin, ja ensimmäinenkerta Suomi-
juoksun jåirjestelyissäjaä mieleeni aikamoisena
kaaoksena.
Marraskuu
Tiimiin jutun kirjoittamisesta sain idean
lueskellessani Tero Töyrylåin Ultrajuoksijaa
uudemmankerran. Kirjoitin Terolle ja kysyin
tarvitsisiko hlin lehteä varten iutara jiirjesfiijän
kokemusvinkkelistä kåisin.
Vihreiiä valoa saatuanialoin naputella,ja tulos on
pitkä, mutta olen yleensåikin monisanainen.
Valitettavasti!
Ensi kesåin Suomi-juoksun j?irjestelyt ovat vielä
alkutekiiöissiiåin.Ainoat varmat tiedot ovat ne, että
iuoksu jiirjestetälinja että reitit ovat samatkuin tiinä
vuonna.
Sitä, kuka on se onnellinen, joka muutaman
kuukauden vaivaa päätäiin ia jalkojaan
järjestelyissä,en vielä tiedä. Säåistölinja
on vallalla
ia virkoia saatetaanyhdistellä. Itse en liene
kuitenkaan remmissä. Korkeintaan kaatelen taas
mehua Uitoksen leipomon kohdalla ja jututan
iuoksijoitasiinä.
Harjoitusintoa Teille kaikille ja tervetuloa
Hartolaantaasensikesåinä!
Maijn Pentikiiinen-Laine
Siihenaikaankun veljeksetlampun osti

Oli elokuinenilta. Alkoi hämärtyä. Kohta oli
aivan pimeää. Juoksulenkillämmeaskel kåvi
epävarmaksi. Aina ei tiennyt mihin astui.
Kylätie oli aivan musta. Silloin välähti. Nyt
ostetaan otsalamput, kun Wienin Sata
kilometriäkin on runsaan kahden kuukauden
päästä,ja aina ehtii tulla pimeä pitkållälenkiilä.
Ei kulunut kauaakaan,kun meillä oli 1 100 mk
rnaksaneet ladattavat kirkkaat halogeeni-
rotsalamput. Hieman askarrutti mieltä, miten
kilon painoinenakku käyttäytyy selässäkolmen
tunnin lenkillä. Niinpä oli jännittynyt olo, kun
ensimmäistä kertaa lähdimme juoksemaan.
Mutta heti kävi selväksi; tämähän on
mahtavaa, kuin auton valot. Akku pienessä
repussa selässä ei tuntunut juuri lainkaan.
Lamppu päässä ei painanut ollenkaan ja se
liimautuiotsaan kuin takiainen.
Ei olisi uskonut, kuinka hauskoja tapauksia
pimeällä maantielläsaattoi syntyä. Erikoisuus
oli siinä, että meitä oli kaksi ja juoksimme
rinnakkain,molemmillalamput otsalla. Melkein
kaikki autoilijat luulivat, että vähintåin joku
traktori tulee vasenta puolta vastaan.
Autoilijat suorastaan hätåäntyivät, vilkuttivat
valoja, vuoroin kauko-ja lähivaloja. Pudottivat
nopeuden 30 km:iin tunnissa, toiset jopa
pysähtyivät. Ja me vilkutimme myös valoja.
Sillå meillä oli myös kauko- ja lähivatot.
Autoilijoiden kasvot olivat tosi hämmästyneitä,
kun pääsivätkohdalle. Vähän heitä nolottikin.
Eräänä iltana juoksimme pientä kapeaa
kylätietä. Autoilija huomasi meidät jo kaukaa.
Nytpä tulee leveä katepillari vastaan. Miten
kohdata näin kapealla tiellä. Ei muuta kuin
peruuttamaan autoa hieman leveämmälle
kohdalle. Saavuimmepaikalle. Molemmillaoli
hauskaa.
Siinä otsalamppu on v allan erinomainen,kun
se valaisee aina sen kohteen mihin katsot.
Kun auto tulee kohdallesi, voit katsoa auton
sisälle ja nähdä siellä hämmästyneet katseet.
Kun kuulet synkästä metsästå rapinaa, käånnät
katseesi sinne. Koko metsä on kirkkaana
edessäsi. Ja kun meitä on kaksi, niin valoisuus
on aina kaksinkertainen.
Kokemukset ovat olleet tosi hienoja ja tuoneet
pitkille iltayön lenkeillelisää jännitystä. Joten
suosittelemme kaikille niille, jotka joutuvat
juoksemaan pimeinä iltoina pimeillä teillä:
menkää urheiluliikkeeseen ja tilatkaa itsellenne
halogeeniotsalamput.Valoisaatalvea!

Olavija Kalevi Montela

HU0M! Til-auksesi voimassaolo käy ilmi kuoressa olevasta osoite-

lapusta.- Esim. 't3/97" nimesi perässä tarkoittaa, että tilauksesi
on voimassa vuoden -92 kolmanteen numeroon asti, se mukaanlukien.
Mi-kä1i nimesi perässä ei ole mitään, oleL saanut lehden avustajan-
kappaleena, näytenumerona tms. Täl]öin lehden saantl jatkossa
edelJ.yttää tilausta.

Näin uuden vuoden alkajaisiksi ja uuden lehden kyseessäolLessa en

mene vielä sanomaan mitään lopul1i-sta ultrajuoksijan ilmestymises-
Lä vuonna -9J. Sen voin l_uv ala, että lehLi ilmestyy, eli jos t1-
laatte J numeroa numerosLa 2/92 alkaen, turette ne myös saamaan!

Hyviä juoksuhaluja Tei1le kaiki1le, ja jos ei vaan kertakaikkiaan

haluta, niln ä1kää ihmeessä juosko. Pieni tauko voi antaa uskomat-
tomasti potkua - ja samal-ra opettaa oikein kouri-in- ja Lies mihin
tuntuvasti jolakin oleellista juoksuharrastuksestanne. Mutta jos
ja kun j uoksette, niin varokaa koiria! Minua puri joulun tienoilla
yksi plkkuinen piski koipeen ollessani 1enki11ä. Jaa että miksikö
tällaisia kirjoittelen. No si-ksipä vaan, kun tähän piti- tu]-la kuva
kahdesta kaverista 0rj-vedeltä lamput otsallansa. Vaan kun en saanut
mennyksi pimiöön kuvia tekemään. 0n niin pimeää muutenkin, ja kun
vrelä tekee yötyötä niin ei valoa juuri näe. No kevät tulee ja
l .: ,,,,
^1 ,^ ^+
^a r ^o Jt
uu, mutta - mikä tärkeintä - nyt tämäkin sivu tuli täyteen.
( TT)
- 11-
 perheessä vieraanvaraisuuden, minun onnistui
Aivan tavallinenultrajuoksija2: osallistuaSuomi-juoksuun. Katselemattasiihen, että
ennen iuoksua olin våihåinhermona ia jlinnittynyt,
iuoksu suiui hyvin. Läheskoko matkanjuoksin ihan
VELLO REESAAR yksin. Vain neliännenkierroksenalussaohitin Olavi
Montelankolmen,tai oliko se kahden,kaverinkanssa.
Olen vielä ylpeä, että onnistuin ohittamaanvenhan
Velto Reesaar Eestistä suoritti debyyttinsä konkarin.muttaseoli viili-aikaista.
ultramatkoilla viime kesänä Hartolan satasella.
Toivottavasti näemme Vellon mukana kisassa Parin kolmen kilometrin påiiistiine menivät omia teitä.
myös ensi kesänä. Seuraavassajuttua Vellosta ja Ensimmäiset50 km olivat suhteellisenhelppoja. Oli
hänenjuoksemisestaanmiehen itsensäkertomana. ilo juoksustaia hyv?istiisäiistä. 50-80 km oli jo työtii,
loppuvaiheessa raskastatyötä. 80-95km oli helvettiä.
Minä olen synfynyt29.5.1941. Pituus178 cm. Paino Olin suunnattoman väsynyt. Sillalla oli ensimmäinen
71-72k9. Ammatiltaniolen autonkuliettaja.21 wota lepotauko, samoin seuraavallajuomapisteellä,missä
olen työskennellyttaksikuskina, viimeiset 4 wona istuin pari minuuttia. Ensimmäisensoratienalussaen
yksityisyritt?iiånäomalla autollani. Olen naimisissa. pystynyt enäii juoksemaanja kävelin noin kilometrin
Kotonakasvaa14 ja 15 wotiaat pojat. Kotini ja työn verran. Oli erittiiin vaikea pakottaa itseni taas
våiliinmahtuuvain iuoksuharrastus.Aloitin ainoastaan juoksemaan. Näin tapahtuivielä kaksi kertaa. Silloin
terveydentakia. V. 1984 olin vakavastisairas. Se kuoli minussaKreikan haave. 10 km ennenloppua
päättyi selkärankaleikkaukseen. Poistuessani voimat olivat .täysin lopussa. Silloin takaa låihestyi
sairaalastaolin ylipainoinen, sairas, vlisynyt vanha kaksi juoksrjaa ja kaksi pyöräilijåiä. Pyöriiilijöilta,
mies. Jotakin oli tehtävä. Puolenvuoden kulutfua, jotka ilmeisesti olivat låiåiklireitä,sain hieronnan. Nyt
30.4.85,suoritinensimmäiset juoksuaskeleet.Matka pystyin taas liikuttelemaan itseäni. Ja sitten tapahtui
oli2,2 km ia aikaakului 13,5 min. Oli kovin vaikeaa, ihme: 5 km ennenmaaiia ?ikkiäei ollut väsymyksestä
muttaiatkoin joka päivä. Kului lähesvuosi ennenkuin iiilkiäkään. Minä tåasiuoksin, ja hyviiä vauhtia. Ja
iuoksustasain tyydytyksen. Nyt juoksu on muuttunut niin loppuun saakka. En osaaselittåä, mistå sejohtui.
osaksi elämästiini,elåim?intyyliksi. En osaa ajatella Lisä?invielä aikatauluni:
itseiiniilmaniuoksuaenää. 10 km 0:49, 20 km 0:47, 30 km 0:47, 40 km 0:49,
50 km 0:52, 65 km 1:38, 70 km 0:24, 80 km 1:03,
Matkoia olen iuossutkaikenlaisia. Yritåin osallistua 90 km 1:20, 100km 1:01.
mahdollisimman moniin Eestiinjuoksu-
tapatrtumiin. Mutta lempimatka on maraton. Olen Piautua ei ollut aikaa, koska viikon kulutnra oli
iuossut 24 mantoma. Ensimm?iinenoli v. L987 Tallinnan maratoni. Mä v?ihåinepåiilin, mutta kun
Tartossa ajalla 3:38. Ennätyksenion v. 1990 kahden påiiviin kuluttua lihaskivut olivat poissa ja
Tallinnan maratonilta 2:57.1,L. Muiden matkoien torstaina 10 km lenkin jäkeen tunsin itseni hyvin,
ennätyksetovat seuraavat: menin ja juoksin sen 3:09. Ja nyt mä suoritin
50 km 3:42.04(1990),30 km 1:59.19(1989), tyhmyyden. Olisi pit?inyt levätii pari viikkoa, mutta
20 km I:17.40 (1988)ja 10 km 38.13 (1988). mä iatkoin samaavauhtia. Ja viikon kuluttua %-
maratonin aikana sain lihasrepeytymiä jalanpohjaan'
V. 1988 osatlistuinmyös 8:aan triathlon-kilpailuun. Siitli asti (kirjoitetnr lokakuun loppupuolella) en ole
Yksi näistä oli lronman-kilpailu (s.o., kilpailu p?i?issytkivuista pois. Luotan, ettii keviiåilläolen taas
täyspitkillä matkoilla). Aikaa kului 12:53. Täsfii kunnossa. Ja tietysti olen kiinnostunut ultramatkoista.
suorituksesta,kuin myös Hartolan satasesta,olen , Mutta koska Eestissäniiitli ei jåirjestetå,ja Venäjiille
erittäinyipeä. I minua ei vetiiii milliiiin voimalla, pitiiä etsiäulkomailta.
Se taas riippuu länsivaluutasta, oikeastaan sen
Ajatus iuosta 100 km syntyi kolme vuotta sitten, kun puutteestå. Mutk 1-2 juoksua ulkomailla mä pystyn
luin JuoksiialehdestiiSeppo Leinosen sankariteosta ratroittamaan.Ja 1. siialla on Suomi-juoksu.Niin että
Kreikassa. Se oli myös eestiliiisenmaratoonarinison jos kuntoni lupaa, tåpaamme ensi vuonna taas
haaveensynty. Mutta ensin pitää juosta 24 tunnissa Hartolassa.
200 km. Ja ennensitä pitiiä kokea 100 km. Juoksiia-
iehdenavullasainHeikki Vuorenpiiåin puhelinnumeron TerveisinVello.
ia pyysin kilpailukutsun. Kiitos hänen ia h?inen

-t 2 . -
 /t rvis liåFt
'*1,
tu$/ootrsu k/ubr
u k rn rrrr" /r)t/:aart
)KSL
"/ /-ef//
nf pqsla
JV
/anus
td,i/rr, åV,h-- \/'!E-r-e- f/ulohf
e/
Ko*Iu
^Uu,.7tf

Jaarzuor
l/cc6ruar
tTart's
3ot
308
lJ^^

Ivt- /r.l f
1lq,/cmb*
7{/";g;;-
,4brernber
Oelscmbcr

Vello Reesaar lähetti viereisellä

sivulla olevan kirjoituksen mukana
oheisen taulukon, josta itne'lrevät
hiiinen harjoihrskilometrinsä viine
vuodelta(lokakuunpuoliväliin asti).
Kaikki on tasavauhtistaaerobista
juoksua, lukuunottamattakilpailuja
(kilpailupäivien kilometrimiiåråt on
ympyröity taulukossa). Vello
kilpaili v. 1991seuraavasti:

27.1 Lenskontalvimaraton3:04
24.2 T arlonhiihtomaraton
23.3 20 km 1:19
7.4 Tartto.Otepiiiinmareton3:03
13.4 30 km 2:03
2A.4 rc km 38.34
5.5 20k'nl:20
19.5 30 km 2:04
1.6 Tukholmanmaratan3:Z2
10.6 20 km 1:21
29.6 Suomi.juoksu 100lm 9:30.41
6,7 Tallinnanmaraton3:09
13.7 th -manton (loukkaanhminen)
17.8 Eestinmest.maraton 3:22

Kuvista ylemmåsså Vello Puoli-

matkassasillalla. Alemmassahån
on kyykistynyt naufrimaån
huoltotröydiinantimista n. 80 km:n
kohdalla: nennen helvetiä', kuten
hån itse on kuvan tekstittånYt.

Tapaamisiin ensi kesänå Vello!

Omsstaja koko juoksevan Suomen
puolestatoivon Sinulle Vigeshrksista
vapaatatalvea!
-1 3 -
 trVain neliä kilometrifi
[Iltrajuoksun
kolme hilometriii ja olen Mäkisen Markun
ihmeellisestämaailmasta: luona... enää viisi
uoksemhta...nvt olen sillä
parikkaretki:
Ia... siinäseon...r'
K kuollut tuon pLo"olSUOmen
Juuri toikatessani ympan
Jams Yor olla :,XT#Hfffi vaiaassaneljåissä
i"il|"ll;1,Jffi I
avuksi 100 oikeinkuolit?r'.Tämätuntuitgil kUUkaUdeSSA
hyväftii ja aloin hti miettiä, nifiil-------
kilpailussa? sanoisin seurarvalla kieirroksella.
Viineisellä kierrohsella. ehkä
endorfiinin huumaamana, sepitin
jonka lausuin
"lAU-Newsletter"-julkaisun viime- pienen runon' I Seura-tehdessii seurattiin viime
syksyisessånumerossaRuotsin Rune hyvästiksi.
kevään ja kesän mittaan aiemmin
Larsson kirjoitfaa otsikolla
"mindrunning"juoksemisenmentaa- Jos
jokuon sitämbuii,ettäonlxlll -ryn*^rj:i::-^l:
sairasta ja vastcnmielistii höpisfii| rinkankannon :---":-":'"
MD-tempauksessa
lisesta puolesta. Ennen ,_!, ,___^ri-,,^ | kunnoståutun3en Markku
-_.r- -_,-,-^__L,
ultrajuoksijaksi ryhtymistiiiin Rune pienetle onnettomasti nä"fräil"'"'zs, kävelykierrosta
Bqrvrya&rtv'w
oli pitkään USA:ssa, jossa hån eliiimelh, voin toki -T:HH| | :---"'
ymmärtiiä 'r'
rr!rn+r: r,r.,#o oo *^"-"-'"i-itlf I Suoneu ympäri. Virroilta kotoisin
k;lFaili lyhyemmillä keståvyysjuok- häntii. Mutta se todeltakin toimi. | ohva ":"-::-J-P
s^ -,.#^: 6:-,.A i^r.66; ;";; thhupartainen Ercvr,- kiersi
eräo1nsa&r't
minua jakamaan hyvin I| :::'
sumatkoilla. Siellä hän myös oppi Se auttoi *^4r,^-
:":l:r'uEu
maarqioja mytlten 1.4.-
psyykkisen valmentautumisenniksit -!4L** pienempiin
pitkän matkan ----ä,rJ''i-lSuomen
ja merkityksen. hetpommin käsitertiiviin äil. rfi -i:l In i
:t'1' Sfi)
.#g**T:*gT"H3
km.oli.maantietii'loput
kilometriävoi o[a [*mmår I ::3
"m 1000tm umpimetsiiii'
Niinpä hän vuonna 1983 takaisin mfiärånpää, ia saata-iä;;; |
ja plercmpiii päämäiiriå, t".tlT
Ruotsiin muutettuaan . I Kirkkonummerta alkanut kierros
""'".'"":"'::
ultrajuoksijaksi ryhdyttyiiän oli vrrrslla askebninakohti-...lopullistal :.
..
. ^ | etenl ensln lånnessa mandolltsrmman
oppinut psyykkaarnaan itsenså päämååriiä. Ja kylliihän -10 " I lähellä olevia teitii
' rannikkoa
jånistl kuulostaa palion muka- | ;:"-:._.:;^ _:^L: hr6+i,jäÅ^
huippusuoritukseenvaikkapakadulle Kilpisjärvelle, sieltå tuntun$sa
ja
kuolleen jiiniksen avulla. Seuraa- vemmrlta
v a n e m m a n l - _ '. '
:::.;;- Angeliin. välilä tictä
| Norjan rajaa '1:"::l:,,:;_;
pelottavalta kuin lfi) kilometriä.?' l::^j-:.' 1:i: _^;^
vassa Rune kedoo kokemuksistaan I NuorgamrmJa slnentåas[å1$AraJA-
1.00 kilometrin kisassa Lundissa. vyöhykerå maastossa kulkien
Matka koostuikymmenestå10 km:n Sallaan asti. Loppumatka it.iirajaa
kierroksesta, ja ultrauransa alku- Ja ensinumerossa: myötåillen Kirkkonummelle tapahtui
askelia ottanut Larsson murehti heti taasteitii pitkin.
alkuun jäliellii olevien kierrosten
määrää. Kuinka peuran- Eväänsä ja muut kamPPeensa
Måkinen kuljetti enimmiikseen
"Juduani yhdeksän kilometriå päpanat joutuivat selåssåän, mutta osan matkasta
ensimmåisestä kbrroksesta tulin rinkka kulki huoltoporukanautossa.
kadunkulmaukseen, jossa minun Rune Larssonin Yönsä mies vietti påäosinmukanaan
oli venytetåvä askeltani' jotta en ku[iesamassaanteltassa. Huolto-
olisi astunut kuolhen jäniksen mustikkakeittoon? taukoja oli keskimiärin kahden
päälle. Se ei ollut kovin viikon välein, ja tauon jälkern
miellyftiivä kokemus. Ei tuntunut kantamuksella oli painoa 3G40
Seuraavean numeroon
kovin innostavalta qiatella' ettii kiloa.
tiiytyisi tehdä vielii kosolti asiaa ultrajuoksun harjoil
kertaa. Huomatessani, ettå puolesta. Silloin selvää mm. Miikisen pi$in päivåtaival syntyi
tarkoittaa
kuollut jänls herätti minussa loppumatkasta,jolloin mies patikoi
negatiivisia qiatuksia' tit'sin "seikkailutreenillåån",joka on ollut f10 km 22 tunnissa huoltoauton
minun pitiiisi pliilstii niirstii eroon. osa hänen valmentautumistaanhuolehtiessa rinkan kyydityksestii.
Muuten päiviistä saaffaisi tulla Spartathlon-kisojavarten. Rune Kilpisjårven paikoin metrisessä
turhnn pitkä. Äkkiö sah voittanut kisan kahdesti, vaikka hangessapäivän kilomelriannos sen
sanoajlinikselb jotakin joka seikkailuharjoitustenyhteydesså sijaanjäi alle kymmenen.
käynyt niinkin, ettb illa
ohittaessanisen.
tyytyväisenä lusikoidun mustikka- Markun tavoitteenakierrokselle läh-
keiton klöntit ovat aa
Jo muutaman kilometrin tiessään o1i sisäisen rauhan
paljastuneet peuran papanoiksi.
neetr pohtimisen jäIkeen löytåminen. Tåmän Päåmäärånhån
päättilnyt' miHi Päästäisin keroo saavuttaneensajo kolmen
tuohon Mutta siitä .ia muusta ultraj viikon kuluttua liihdöstå.
seuraavan kerran
kulnaukseen tulhssani. harjoitteluun liittyvästii
malttematiomana tuota ensi nurnerossa! (Iatkuu seur. sivulla)

^t4-
 Vaikka Miikinen viime kesånä
pitkästii patikoinnista vå]räksi aikaa
tarpoekseen, riittåå
lähitulevaisuudessakinuusia tavoiseita.
Hånen kesällii 1990 tekemånsä
rinkankannon maailman-ennätys
nimittiiin syntyi miehenmukaan "turhan
lyhyellii harjoinelulla". 106,7 kiloa
painava rinkka seliisså ku$etut 12
kilometriä veivät tuolloin aikaa 7 tuntia
20 minuuttia ja 33 sekuntia. Ajasta
kuulemma varaa pudottaa pois
parikin tuntia.
(liihteefi Seura, Aamulehti 15.9,
kuulopuheeQ
WI EN
100km
2.11.l ggl
Käytiinpäkolmistaanihan ltä-
vallanWienissäasti juoksemas-
sa vielåyksi (kullekinvuoden
toinen)satanen.
Lähdönoli määrätapahtuaklo 6
aamulla,mutta pistivätsen
verranparemmaksi,
että lau-
kaisivatstarttipistoolin
jo pari
minuuttiaennenkuutta. Me
täsmällisetsuomalaiset(kuten
toki jokunenmuukinlolimme
laukauksenkajahtaessa
vasta
matkallalähtöpaikalle, kylläkin
jo sen suhteellisenvälittömässä
läheisyydessä.
Lämpötilaoli lähtiessäkuta-
kuinkinnollassa,mutta nousi
siitäjonkinverranpåivän
kuluessa.Edellisenä iltana
faivonnuttuuli ofi kilpailu-
päivänåonneksityyntynyt.
Juoksusuoritettiin5 km:n
mittaisellaasvaltoidulla (tosin
osin varsinmuhkuraisella ja
hevoskastanjan lehtienpaikoin
peittämällä)lenkilläPraterin
puistossa.Osanottajia oli
epämåäråisen arvionimukaan
puolisentoistasataa. Oea(tosin
vähemmistö)heistätyytyi 50
km:n matkaan.
Tunnelmaoli kovinerilainenja
ennenkaikkeapaljon"sosiaali-
sempi"kuin Hartolassa- siitä
yksinkertaisestasyystä, että
muitakilpailijoitaoli koko ajan
ympärillä.Järjestäjienhuole-
npito oli, ainakinsikälikuin siitä
itse pääsinosalliseksi,kovin
ja isällistä.
äidillistä
Tuloksiajärjestäjätpanttasivät
kuin ihmeempääkin aarretta.
eikå niitå ole vuodenloppuun
mennessåpostitsekaan tullut,
vaikkalupasivatlähettää.
Kilpailunvoitti joka tapauksessa
LawianAleksandrMasarygin
kovallan. 6:33 ajallaan.
Masaryginkuuluuriikalaiseen
urheiluseuraan nimeltä
Celtnieks.Seuraliitti lajivalikoi-
maansaultrajuoksutvastanoin
vuosisitten,ja hommaalähti
vetämäänsekåvalmentajana
että itse myös kovanaultrajuok-
sijanakunnostautunut Vladimir
Merzlikin.Hänenvaimonsa
TamaraMerzlikina ts. -391
juoksiseuralleviimevuonna
ensimmäiset voitot Eurooppa-
cupinosakilpailuissa:24
tunnissa222 km 020 m ja 100
km 8:24.49. Hänvoitti myös
viimesyksynäensimmäistå
kertaajärjestetyt24 tunnin
juoksunN-liitonmestaruus-
kifpailutQ1A.120m).
Wienissäei Tamarallemeno
oikeinmaistunut.Hänehtijo
jättåäradanja siirtyå lepåä-
mään,kunnesVladimirlöysi
vaimonsasisältäloikoilemasta
ja passittitakaisinradallen.
tunnin lepotauonjälkeenl
WieninvoittajaMasaryginryh-
vastaviime
tyi ultrajuoksijaksi
vuodenkesäkuussa. Hänotti
tuolloinyhteyttäMerzlikiniin
kertoensaaneensa tarpeekseen
maratoonarin urastaan(paras
aika2:21.391jä sitä haitan-
neistavammoistaan.
Merzlikintutki ja testasimiehen
perusteellisesti
sekälaatitålle
kolmenkuukaudenharjoitus-
ohielman,joka tåhtåsiKaliszin
lO0 km:n kilpailuun loka-
kuussa. Masaryginjuoksi
-15-
lupaavasti6:44.42 ja sijoittui
toiseksiPuolanMaggerille13
minuuttiahävinneenå.
Vainkolmeviikkoamyöhemmin
tuli voitto Wienissä.Kolme
päivääkestänytmatkaja kyl-
mässävoimistelusalissa nukuttu
kilpailuaedeltävå yö eivät estä-
neetAleksandria aloittamasta
hurjaavauhtia. 60 km:njå-
lkeenhän cli kuusiminuuttia
edellä6:28:n aikataulua.Tåstä
eteenpäinhånjuoksivaillakil-
pailuavoitosta,muttavauhti
putosijonkinverran. Kilpailun
jälkeenmiestunsi olonsa
hyväksijajuoksivieläsamana
iltanapienenlenkin. Seuraa-
vanaaamunahänjuoksitunnin
verran.
Merzlikinarveleev. 196O
syntyneenvalmennettavansa
olevantämånvuodenlopulla
valmisjuoksemaan
kuuluu
Tavoitteisiin
6:10-6:15.
tuleva-
isuudessa myös 24 tunnin
juoksu.
HuolimattaLawiankurjista
oloista,urheiluseura
Celtnieksissäsatsataankaikin
voiminultrajuoksunharjoitus-ja
ravinto-ohjelmienkehittämi-
seen.Tuntuuolevantarkkaa
puuhaa,sillä Merzllkinarveli
MasarygininvauhdinhiljentY-
misenWieninsatasenloppu-
puolellajohtuneenhuollossa
sattuneesta10 minuutin
viiveestä.
Jatkuusivulla31.
HUOM!
Wienin satasen tulokset tulivat kuin
tulivatkin postitse pienen muistuttamisen
jålkeen vuodenalussa:
1. AleksandrMasarigin,NL 6:33.08
(l/M30), 2) Valeri Klement,Saksa7:14.04
(2lM3O),3) Uöan Kropfitsch,Itäv.
7:32.19(1/M35),4) RobertBlaha,Itiiv.
7:34.II (1iM40), 5) BernhardFrotschning,
Itbv. 7:44.34(3/M30), 6) Viktor suborin,
NL 7:55.20(2lM4O\,7) Tero Töyrylåi,
Suomi8:l3.lD (4/lt80), 8) Noöert
Machata,Itiiv. 8:13.(X(1/M55),...,20)
Kahvi Monbh, Suomi 8:51.29 ({/M40)'
22) Olavi Monteh, Suomi 9:07.47
(5/M4s).
Parasnainenoli Chri$ine Hochleitner, Itåv.
9:23.21(N45). Maaliintuli lfi) km:llä 14
tunnin mååråiajasse61 juoksirjaa,50 km:llä
44 (voittaja PuolanMarciej Citpjak
3:19.51).
 Petri Rautiainenalkoi iuo$
ksekseentt
tteihän se
PETRI RAUTIAINEN LO TATTN KÄVI VIIVIE NTIMEROSSA
JULKAISTUN SuoMr-ruoKsuN KAIKKIEN AtKotEN
TILASToN TARKASTI rÄpr ra löyst sntrÄ mwÄrsrn
PUUTTEITA TAI NSTIRtrTAISUUKSIA. LISÄXST PARI
TULosrA or.r rÄÄNyr KoKoNAAN pors. NÄMÄ
PUUTTEEToLEN PYRKINYTKoR'AAMAAN STVUILLA17 JA
18.

PBrnr oN LUpAUTUNUT tÄsrBops vAsTAAMAAN

SUOMALAISTEN ULTRAIUOKSI'OIDEN TULOSTEN
Trrå,sroINNIsrA. IltimrrÄ oN Jo TIEToKoNEELT-AAN
TUo SuoMr-ruoKsuN TIL-Asro. SBx usÄrsl rorvolslN,
nrrÄ Ns suoMALAIsET,
Jort(A ovAT JUossEErnnrÄ
TAIIANSA ULTRAMATKOJA ULKOM{LLA,
lÄnrrrÄrsrvÄr ruloxsnNsa JAMuuTTrlAsrorrrDor
(SARJA, suoITUs sARIAssA, YI{TEISSIJALUKU,
pATKKAKUNTA, pÄrvÄuÄÄnÅ rA TrETysrr MATKAN
PFUUS) MÄIDOLLTSTMMAU rÄynEl,r,rSrXÄ SUOnalX
EETRILI,E.
osorre on: h,rru RAUTTNNEN,
vÄnÄ-olruvrouxaru3
A2, 08200LorUA(PUH.912187048).

Jospakertoisin ensin vähånitseståni,minkälainenhep'puolen.

Olen synrynyt 24.2.1964. Olen käynyt ammattikoulun
laboranttiliqianvuosina 198+1986. Sitteu olin vuoden tiiisså
Orionin låiäketehtaallaEspoossa, minkå jälkeen låhdin
jatkamaanopintojani Tampereelleteknillisee,noppilaitokseen.
lalmistuin keväällä1991prosessi-insiniiöriksi.Töiti ei vain
ole löytynyt, muttaeihiin sejuoksernistaestå. jonkinlainen kuvaus omastaviikottaisestaharjoit-
Seufaavassa
telusta:
Olen harrastanutliikuntaa ihan pikkupojasta lähtien, mutta
silloin vaihtuivat lajit tiuhaantåhtiin, mitiiiin piiälajia ei ollut. Maanantai:15 km vauhtiavaihdellen33A - 4.iO min/km
lS-vuotiaanarupesin pelaamaanjalkapalloa, mutta sekin ura Tiistai: Alkuverryttely 5 kn, mäkiloikkia 5-8 kertaa 3
jäi vajaan kahden vuoden mittaiseksi. Polvestn meni
minuutin palautuksella,loppuVerryttely5 km
nivelkierukka, joka ei parantunut ilman leikkausta. Kun Keskiviikko:Tasavauhtinen 10-15km. 4 - 4.iO min/km
leikkauksestaoli kulunut yli puoli vuottia, aloin juoksentele- Torstai: Alkuverryttely 5 km, mååråintervallia5 x 40Om 4
maan, aluksi vain pari kertaa viikossa. Juoksemistase ei minuutin palautuksella,loppuverryttely5 km
hrnnu mitenkäånhaittaavan,kun sen sijaan pallon potkimista Pe{antai:Tasavauhtinen 18 km, 4.30 - 4.50 minikm
ja sivuttaisiaväåntöliikkeitäseei kestänyt.
I^auantai:10-15km vauhtiavaihdellen3.gO- 43A nifi/km
Sunnuntai:Tasavauhtinen30 km. 5 min/km
Ensimmäse,nätalvena, kun olin Tampereellaopiskelemassa,
aloitin juoksemisenlosissani. Jatkansitii edelleen,ja lop'puaei Talviaikaan olielma on våhiin toisenlainen, tiistaisin ja
ainakaanihan heti ole nåkyvisså. Miksi lopettaisiheti hyvän torstaisin kåyn punttisalilla ja muina päivinå lenkillå.
harras[rksen,kun on vauhtiin kunnolla päåssyt? Tarkoituksena on totutella harjoittelemaan tehokkaammin,
juosta silloin pitkiii matkoja - 2A km ja yli - verkkaisella
Aluksi ajat olivat heikompia, mutta vuosien mittaan ne ovat vauhdilla.
paranhmeetniin paljon, etrå vanhoje,nennåtystenrikkominen
ei e,nååtahdoonnishu milläirn ilmeellä. Nyt kun opinnot ovat
Kisojen lähestyessåjätim kisoja edeltåvållåviikolla tiiydellii
ohi eikå kotitehtåvien, työselostustenja kokeiden takia ole
paineita, piiåtin teholla tapahtuvat suoritukset pois ja vähennån muutenkin
liittyä urheiluseuraan saadakseni
kilometrien mäåräå. Kisaviikkonajuoksemanikilomehimäärä
valmennuksellista opetusta ja harjoitusta. Omat evät
on 50-70 Vo normaalista harjoittelun miiåriistiii, kisan
rupesivatjo olemaanloppuun kåytetyt, ja opastustapiti hakea
jostakin muualta, kun ajat eivät enääparanhrneetkilometrejå rasitusasteesta ja juoksuajankohdastariippuen. Joskus olen
juossut 30 km:n sijastapitemmånkinlenkin. Pisin harjoitus-
lisåiåimiillå.

-16-
lenkki. .jonkaolen.juossut,on 50 km. Moni on ihmetellyt, Seuraavassakaikki maratonit .ja sitä pitemmät matkat. jori<*
miten.jaksanjuosta näin pitkiä matkojaja enkö vdsy matkalla olenjuossut:
,r11snkrsn.Monelle on harhakuvitusse, etta aina mennåån
niin lujaa kuin kintuista irtoaa. Kuten kaikki 13.8.88 HelsinkiCity 3:43.47
keståvyysjuoksrjattietåvät, sellainen harjoittelu ei rakenna 12.8.89 HelsinkiCify 3:05.59
keståvyyttå. 10.9.89 Vaasa 3:43.42(opiskelukiireitå)
2.6.90 Tukhotna 3:01.26
Päåtrnsamallatavalla lähteå kokeilemaan100 km:n juoksua 11.8.90 HelsinkiCity 3:09.24
kuin kokeilin aikånani ensimmäistråketaa maratonia. 1.6.91 Tukholna 3:01.39
Ajattelin, ettei se sen kummallisempikokemus ole. Osasin 29-30.6.91Hfftola 100km 10:23.18
ottaamatkanpituudenhuomioonsiten"ettenlähtenytvetiimiiän 10.8.91 HelsinkiCity 3:04.23
millään 'pikajuoksutyylillä". Vauhti ei milläån tavalla pååtå 13.10.91 Korso kesk. @tatrarnppi)
hurmannut, vaan hmtui suoraan sanoen lönköttelylä.
Alkuvaiheessaei osannutkuvitella, nillainen koitos on vielä
edesså påin. Kun olin 60 kilomekiä juossut, alkoivat 1988-1990kilomehejä$li vuositbin
Opiskeluvuosinani
ongelnat. Jaloissa tuntui kuin olisi vasaralla kolkutetu 150G.2000. Vuonna l99I - mikä on myöskin
jalkapo$aan joka kerta, kun jalka iskeytyi maahan.
opinlovuosihuhtikuun loppuun asti - on 2000 km:n raja
Juokseminen tuntui selvåsti mukavammalta kuin kåvely, Vuonna 1992 se rikkoontuu tätdin
mennyt rikki.
vaikkei sekään kaikista mielekkäintå juuri silloin ollut.
vuotista selvemmin,voi hyvåssålykysså rikkoonurajopa
Juoksrmrasituksestakertoo jo se, ettå viimsisel 40 km vievät
3000 km. Opiskelunohessakysymyksessrioli enempikin
liihes yhä paljon aikaa kuin ensimmäiset60 km. Sillå aisi
itsenså virkiståminen kuin tulosten salrvuttaminen.
olla melkoinen yhteys em. harjoitteluun. Vaik&a hrntui Useimmatpäivätkestivätklo 18 asti,jonka jälkeen edessä
viimeisillä meheillä ennen loppusuoraa,etråjalat eivät enåå
oli kotitehtåvien teko. Koska ajahrs ei tahlonut eniiå
kanna, en kuilenkaanajatellut, ettenköenäåkoskaanjuoksisi
ollenkaan kulkea, vaan neinasi nukahtaa kirjojen ja
satasta. Sen takia en ajattelenäin, ettå se on suhteessalyhyt muistiinpanojen äiireen, päåtin tehdä noin ilnnin
hetki, kun urnteesaaneensa koitoksestaarneekseen,ja ajahrs
misaisEnlenkin, ja aloittaa tehävien pakertamisenvasra
muutbru. Onneksinäin. sen jålkeen. Siitä huolimatta kilometrejå kertyi em.
mä.åhäL kesäloma-aikaan n. 50 Vo vuoden
Viisi viikkoa Suomi-juoksun jälkeen oli Helsinki City
kokonaismäårästä. Ainakin talviharjoinelu jäi melko
Marathon, joka on jiiiinyt mieleen siiä systå, eff'å se oli viihåiseksi, nikä näryi kevällå kunnossa siirtyessåni
seitsemäs maratonini enkä ole ikinä emen hrllut yhtå kesårytniin. Tulevana talvenaei ainakaanopiskelu ole
hyväkuntoisenamaaliin. Ennåtysti en tosin juossut, nutta esteenåharjoittelulle. Suurin lisåys vuouriseenkilomeki-
mieleenjåånyt juokzu se kuitenkin oli. Korson maratonpari måårååntaitaåkinarlla talviajalle.
kuukautta myöhemmin oli kahdeksas, johon olin
ilmoiuaunrnut,muttajouduin keskeytråmäån matkan 25 km:n
Kuka olisi ikin'i uskoaut, eff'åjuoksen maratoninja vielä
paikkeilla jalkakrampin takia. Muutsr hrntui menevänerifräin jopa 10Okm yhteenvetoon- ei kotiväki eivätkå hrttavat
lujaa alle 2.50:n vauhtia. 1-2 t* ennen juoksua tehty ainakaan?
kesävyteen,mutta oma
intervalliharjoittelunäytti vaikuffanee'n
suolatasapaino tunhri ho{uvan sitåkin pahemmin. Sydämessä
Petri Rautiainen
vauhti ei tuntunut ahdistavan,mutta jalat eivät e'nååmaasta
nousse€t. Toisaaltahuollossakinolisi ollut toivomisenvaraa, Lisåys; Petri paransi Costa de Calvian maratonilla joulukuussa
mutta oman kokemattomuudenpiikkiin tämiin kuitenkin maratonennågrståän8 minuunia. Aika oh 2:53.23.
lasken.

KORTAUKSIA SUOMI-JUOKSLINKAIKKIEI{ AIKOJEN

TILASTOON (tlltrajuoks{ia ll9l, ss. l4-2O
Irja Mannerin lukuisistaSuomi-juoksuistaoli yksi pudonnutproistilastosta,nimittäin hänenjuoksunsavuodelta-88, joka
oli sikåii erityisennerkittrivå, etå hån sai silloin muistokengånkyrnmenennenSuomi-juoksrmsa
kunniaksi.

Jalo Fbnt jä puolestaantilastossailman parastasuoriurstaan,joka on rruonna-87 juostu 10:38.18.

Korjaukset ja tävdennykset Gorjatnr tai tåydennettytieto vahvennettuna)

(s. 14) 6:54.19 Aimo Markkanen Vuoksenniska 2tM (z) '73

(s. 15) 7:42.14 Henrik Anthoni Helsinki 1/M40 (7) 72
8:25.08 3lM4L (8) 7s
(s. 17) 8:18.48 Eino Polvela Luhanka 4lM-40 (s) IJ

Jsf.kuuseur. siwlla.
-r7 -
Jatkoaedelliseltasivulta.
(s. 20) 9:30.32 Arto Ovaska Orimattila 1tM (14) t6
(s.2U2L) 9:45.54 SeppoHeiskanen Vieremä/Valkeisk liMs5 (23) 80

10:44.52 1/M60 (33x) 87

1l:21.05 1/M65 (2r) 8e

11.a1
tL.Lt.L+
aA lllra.A
t/wluv (22) 88
ts.22) 10:31.31 IzuA I\fANNER HELSINKI liN4s (77)

11:34.05 1/N40 {u) 88

tZ,t+.+t 2/N35 ( 31) 8r

(s.22123) 10:38.18 Jalo Furu Kokkola fitM{A 601
10:55.47 71M40 (18) 8e
13:13.00 11/M40 (26) e0
(s. 24) lL:36.32 SeppoRaivisto Hyrylä 8/M4s (30) 83
(s. 24) LL:39.44 PIRIO VEUALAINEN LOHJA 1n\35 (32) 84
(s.ä) i5:i4.30 DANIELA BURRA TTALIA 2/N (57x) ö t

Hyvät lukijat!
Ultrajuoksijalehti - t imä kannattamatonhullun eiåimåintavan kannattaja- ei vielä ole
käsiin, Itselläni on - uskokaatai
löytiinyt tiefåänkaikkien mahdoliistenasianharrastajain
älkä - riittjimiin töitä lehden våisämisessä. Aikaa ja intoa ei oikein eniiä riitå
"markkinointiin", s.o. mahdollistenuusien tilaajien metsäsfämiseen.Niinpä vetoankin
teihin, Hyvät Lukijat, _ioilla mahdoltsesti on futtavapiirissåinnepotentiaalisia tilaajia
I*vittäIr;ää sanaaiehdestii! Jos ihan oikein asiamieheksihaluatteryhtya, voin toimittaa
teille lehtiä. Yhdestji hankitusta uudestavuosikerran tilaajasta lupaan "asiamiehelle"
ornan. tilauksen jatkamista yhdellii numerolla (koimesta vuosikerran tilaajasa siis
kokonaisellavuosikerralla).

Minulle on esitetty toivomuksia mm. maratonjuoksun ottamisesta mukaan lehden

"skaalaan". Siä en tule kuitenkaannåii1länåilvmin fs1crnään,sillä lehdentarkoituson
vain tiiydentiiii suomalaisten juoksulehtien tarjoamaa antia ultrajuoksun osalta.
Ultrajuoksija ei ole eikä pyri olemaan koko suuren suomalaisenjuoksijajoukon lehti,
mutta toivottavaa olisi, ettå se tavoittaisi mahdollisimman iaajasti ultrajuoksusa
kiinnostuneetsuomalaiset.(Mitii tulee "skaalan" laajentamiseenmuihin ultralajeihin kuin
juoksuun,esim. triathlonja ylipitkiit hiihdot, tämäon niihdiikseniihan o.k., mildli näistä
lajeista innostuneitaavustajialöytyy. Mirä muuten lehden sisåiltööntulee, tarkoitukseni
on ensi numerossa julkaista lukijakysely.jolla pyrin hahmottamaan laajemminlukijoiden
toiveita. Toiveetovat toki tervetulleia iiman varsinaistakyselyåikin!).

Lehdentilauskiiy påiinsämaksamalla25 ml/numero, 50 mk/ 2 numeroatatT} mk I

3 numeroa pankkitilitle Tero Töyrylä, KOP-Tre 114650-1023110. Tilauksen voi
suorittaamyös soittamallanumeroon93I- 229 474 I Tero tai kirjoittamalla os. T.T.,
Pellavatehtaankabr12 B 12, 33100Tampere.

ViimevuotistaUltrajuoksija-lehteällgl on edelleensaatavissa. Se sisältäämm. 100

km:n Suomi-juoksunkaikkienaikojentiiaston.

- r g-
 :
Hitaistahitaimpienpuheenvuoro
MIELUUMMIN OLISIMME NOPEITA.. .
Kylliihiin te meidiit tunnette. Olette niihneet meidiit
kilpailuissa, efte tosiaankaan voi olla huomaamatta
meitä, me olemme mukana alusta loppuun (ioslnts
pitempåiiinkin) hitaasti ja raskaasti edeten. Ja täytyy
myöntiiå, että olette kyllii tosi reilqia meitä kohtaan. Se'
€ttä osaåtte antåa arvoa tuskallisen €fenemisffme
vaatimalle ponnistelulle, tekee koko homman paljon
helpommaksi. Mutta totta viekiitin, mieluummin
olisimme nopeita.
Niinkuin nyt tuo Gary Buffington. 'Buff' oli koulussaan
urheilun monitoimimies. Amerikhalaista jalkapalloa hän
pelasi puolustajan paikalla. Siihen oh lyhin matka
takt'rillunewotteluista kesken pelin, ja se oli siten ainoa
pelipaikka, johon hän saattoi ehtiå ilman sttå hanlei
rangaisfrksenpelin tahallisestaviivyttiimisesfå. Buff olisi
mieluumnin ollut nopea.
Itse olin yleisurheilija. Juoksu-urheilu tarjosi parhaan
mahdollisuudenselvitå niillä kyvyillä, joilla meitå hitaita on
siunathr. Jokainenjuoksemani kilpailu zujui samankaavan
mulirian. Kaikki karkasivatjättäen minut heti liihdössäja
minä yritin koko loppumatkan ajan saada heitå kiinni.
lajivatinnan suhteen minulla ei koskaan ollut ongelmia.
Juoksin pisimmät matkat" mitå tarjolla oli. Mieluummin
olisin kuitenkin ollut nopea.
Kaikki me siirryimme ultramatkoille samoja kuvitehnia
elätellen. Vihdoinkin sinnikäq yrittånisemme palkitaisiin.
Tällä kertaa olisi tarpeeksiaikaa saadamuut kiinni. Vaan
sairnmekin todeta, että ultramatkoilla nuo nopeat löivät
meidåt entiståkin seivemnin. Toiset ultrajuoksiiat
mailin juokse'misesta. Meitå kalvaa pelko,
haaveilevat100
eträ häviämme 100 mailin erolla. Te tavalliset juoksiiat
jos ja juomat ovat loppu nrllessanne maaliin.
ilnrisette, ruoka
vain haluamme perille
påiålstii ennen kuin
Hitto soikoon, me
tulokseton panf,r postiin. Uskokaa pois, mieluummin mekin
qli5immenopeita.
Hitautemmeantaaaihetta moniin hyuiin vitseihin' Niiden
meistå,joiden rakkaus lajia kohtaan sulkee pois keskeyttå-
misenmahdollisuuden,on hyväksyttåvätråmätosiasia. Muut
ehkå hyvåksyvätmeidät sellaisinakuin olemme, sen tähden
keitä me olemme, mutta meille se on vaikeaa. Syvållä
jokaista meitä kalvaa epäilys, effå jotenkin,
sisimmiissiimme
jotakin on meidlm kohdallammepielessä. Ja kun neillå on
huono päivåmme(teidiin on vaikea kuvilella kuinka huono
huono paivä on 12 tunnin 50 mailin juoksiialle), kiusaus
jåttäå kesken on suuri. Jåttåå kesken kilpailu, jätåå
ultrajuoksu,jättää koko pahuksentouhu. Se, efrå te pidåtte
ponnisteluammearvossa,on joskus ainoa asia,joka pelastaa
itsetunlomme urheilijoina. Alkåå fteqkaan lakatko
taputtamastameitä hiipljöitå selkään. Tarvitsemme sitii
enemmitnkuin haluaisimne myöntää.
I-aji on meille monrn tavoin erilaista kuin teille. Aikarajat'
eivät ole meille vain huonon påivän pohjanoleerauksia.
Aikaraiat ovat periksiantamattonriavastustajia' pelättyjä
piiskajiakilpailuissamrne.On kilpailuia,.ioitaemmekoskaan
-19-
uskalla yrittää meille mahdottomienrajojen vuoksi' Vain
joufru
meidån edessåmmevålklcyy ubkakuva siitä, et&i
vedetyksi syrjärinhyuänäpäivänä vain siksj, on viipynyt
-kauan.- -etta
liian 1'elsinaån meidån on kulutettava kaikki
voimamme jo alkuvaiheessavain pysyåksemmemukana
kilpailussa. Epåtoivoinen taistehrmmeaikarajaa vastaån
muisaruaa ironisesti huippujuokslfan paineita hänen
jahdates"a"nennätYstä.
Kårkijuoksifoita huolettaa ehkä se, tfirautrilko huollossa
hrhaa aikaa, ja se, miten lilytåisi huoltoptiydårnantimistr
nopeastioman zuosilt<insa. Me nrkoilenme nielessämme'
Toivotta-
3ot"tl" olisi vielä jiiljellä, ihan mitå tahanså'
"ua
vasti ete koskaanjoudu kokemaan,millainen nöyryytys ja
on jouduttr
qyyllisyys aiheutrru siifä, kun huoltopistefrå
Oia-aat pystyssä ylimäåräiset puoli fimtia vain sinua
--Huoltovålitkään
odotellen. eivät ole samoja' Jos leille
joka
luvataan huolto htnnin viilein, me saafitmesitå vain
toinen hrnti. Usein tunhru siltä, efrii joka ikinen seilt<avain
lisiiå tilammezurkeutta.
Ja .ne tunne,mme pitkii;natkanjuoksijan toJellisen
yksinåisyyden paremnin kuin kukaån' Me juoksemme
ytsin, atustaloppuun. Krm me trrlemmemaaliin' te olette
yfoo^*i jo menneetkotiin. Kun me saalutåmmejonkun
Lisen 3uotSr3an,yleensä monien mailien jälkeen' hän
todennlitoisestikeskeyträä. voiteko ymmiirtiilåmiltli tunhru
juosta viimeisenä60 tai 70 mailia, lo'pulta ohitaa joku, ja
tiu* ti-ii keskeyfiiiii, jåtien sinut jälleen viimeiseksi!
Parenpi olisi olla nopea-
Ei reidånole kuitenkaansyytii såiåiliiimeitå. Kyllä hitaudella
puolensakinon. Mikiiän ei pakota meitå kiirehti-mäån ohi
..i."-i* tai niikymien, joille toivoisitte olevan enemniin
aikaå. Kukaan ei epliile, ettemmeköolisi yriträneet silloin
kun emme onnisnr eikå lcukaanibmettelejos meille sattru
huono päivä Guinka he voisivatkaanerottaåsen!)' Ja silloin
kun juoksemme hyuin, olemmeyhtii tyytyvåiisiåkuin tekin'
Mikä parasta, meillä on omat ennåtyksemmeihan niinkuin
teillåkin. Ja silloin kun meitä on saurassajuokzussa
enemmitnkuin yksi - silloin me kilpaile'mme' Taistelu mies
mieståvasta'n on taistelua riippumatia siitår"nillii no'peudella
eik;å ole kefåitn,
se tapahtuu. Ja kun me harjoittelemme
johon nähden itseårnme vertailisimme' srlme tunne
ol"nr--" ollenkaan hitaita. Voimme hadoitellessamme
haaveilla siitå, mihin errme ehkå kilpailussa kykene'
lnppuje,n lopuksi meillii on ihan yhtå mukavaakuin kenellä
tahansa.
Ei. teidåinei tosiaankaantarvitse sääliä meitå' Olemme
mukana. koska rakastammetätå' Ja me saånme ontån
osarlme siinä kuin tekin. Mutta, jos saisimmevapaasti
valita, olisimmemieluumminnopeita'
GARY CANTRELL
(Julkaistu"Ultrarunning"-lehdenheinå-elokuunnumerossa
1991.)
 >&
IJI-TR.AJI.JOKSLJKT I,PAI I-I.JJA L9 9 L

100 km:n "maailman- Miesten voitto Brasilian Nunesille

" juostiin
mestaruudesta Miesten kiipua johti alkumatkasta Iso-Britannian Erik
Seedhouse, jonka matkanteko kuitenkin loppui eonen
FirenzestaFaetlzaan puolimatkaa 15 km:n yhtåmittaisessanousussakiusaksi tulleiden
selkäkramppienwoksi. Kårkeen siirtyi maailmanmestaruutla
puolustava Vuillemenot, jonka peråsså puolimatkan jälkeiselte
DEL PASSATORE100KM (Italia)' 25.5.91 alamlikiosuudellelähtivåt ltalian Normanno de Gennalo, N-liion
Lev Hiterman, Raffikan Jean-Marc Bellocq ja Saksan Heinz
H[glin. Pikkuhiljaa kårkeå tavoiri myös Brasilian Nunes, joka
Nyt kun lutuisissa maissajo jåirjestetåånkansallisia mestaruus-
oli huhtikuussaylliinilnyt voittamalla Madridin i00 km. Kun n.
kilpailuja 1fl) km:n juoksussa, lienee myös lajin ensimmä*en
toteutuminen jo aivan 70 km oli juostu, Nunessiirtyi kärkeen rajulla nykäisylE ja eteni
uirallistemnatTmanmestaruuskilpailujen Madridissa
jo
maailtnanmestaruudesta voicoon uudella reiaiennätyksellå 6:35.36.
lähivuosien asia. Epävirallisesti
juoksemaansa ennätystään Nunes paransi kokonaisa viisi
juostaanvuosittainjonkin tunnetunkansainvålisensatåsenyhley-
sekuntia! Kaksi muuta mitalisliaa menivät Ranskaan,joka voitti
desså ftilpailusta käytetåän myös nimikerä "World Cup").
joukkuekilpailun. Saksanjuoksiiat valloittivat sljat 46. ja veivät
Kyseessåon kv. ultrajuoksun kasojärjestön IAU:n organisoima
ja kv. yleisurheiluliiton IAAF:n suojelemakilpailu, joka viime hopeanjoukkuekisassaennenIso-Britanniaa.
vuonna juostiin "Del Passatore100 krn.-kilpailun yhteydessä
Italiassa. Naisten kisassa Iso-britannian Adams uusi
voittonsa
Del Passatore on tunnetuimpia eurooppalaisia 100 km:n
massajuoksuja(samannimisiäkisoja käydiiån myös Amerikan Naisten kilpailua hallitsi odotetustipuolustavamaaiknanmestari,
mantereella). Reitti on varsin rankka kulkien Firenzestå Iso-Britannian Eleanor Adams. Ajallaan 7:52.15 hån osoisi
Faenz,aan yli Appeniinienvuoriston. Tapahtumanmassaluonteen Nunesin tavoin hämmäsyttåvää"tartkuufta": Madridin satas€llå
mukaisestilåtttiiöitå oli viime keväänäkin n. 3 50O. Toisaalta Adams oli taittanut matkan L2 sekuntia nopeammin.
yhå useampimaa oli lähetänyt huippuluokanjuoksijoita maail- Ensimmåisen satasensa juossut Neuvostoliiton Nadezda
manme$anrude$akilvoiftelemaan. Mm. USA ja Neuvotoliino Gumerova ofti MM-hopeaa runsaat 13 minuuEia britille
olivat ensi kertaa mr.rkanatäydellisillä ja virallisilla edustus- håvinneenå. Kolmas oli alkumatkasta kärjessåkin juossut
joukkueillaan. Unkarin Marta Vass. Naisten joulkuekulta med Saksaan'
vailka maan ki*kain tåhti Brgt Lennartz joutuikin
Kiirkiparin kommellukset ennen kisaa: toinen keskeyftåmäån.
pidätettiin irtolaisena, toinen eksyi ja ryilstettiin
MIEIIET
l. Valmir Nunes,Brasilia 6:35.36
Jo itse kilpailua edeltåvät tapahtumat olivat miesten kilpailun
2 . RolandVuillemenot,Ranska 6:39'14
kiirkiparin osalta "italialaisen' värikkåitå. Kisan kakkonen,
3. JeanMarc Bellocq,Ranska 6:52'55
RanskanRoland Vuillemenot joutui Ehtemåän juoksuun koko
4. Henz Hfiglin, Saksa 7:O2.49
edellisen yön valvoEuaan; mies oli eksynyt muusta Ranskan
5. Jrirgen Mennel, Saksa 7:10.08
joukkueestaja tullut lopulta vielö ryöstefyksi hotellinsa edesså.
6 . Herbert Ctintz, Saksa 7:10.21
Kilpailun voiuajalla, Brasilian Valmh Nunesilla, ei ollut sen
7. PatrickMacke, Iso-.Britannia 7:10.53
kummempaakeskittymisrauhaa.Brasilian kansallinenjärjestö oli
8. DonaldRichie,Iso-Britannia 7:L3.26
pääuiinyt hånenEhesåmiseståånltåliaan vain viisi päivåä ennen
9. SergeiKopylov, N-liiao 7:19.55
kisaa. Vaivalloisen 24-tuntisen matkan jålkeen Nunes saapui
10. DietmarKmies,Saksa 7-.20.04
Firerzen Vitlorio.hotelliin, josta ei kuitenkaanlöytynyt huonesa
(2O:nnen aika8:59.30)
aika7:40.49,90:nnen
våsyneellematkalaiselle. Nunesin ei auttanut muu kuin yriträå
nukkua ulkona. Vaan yritykseksi sekin jäi, sillä valppaat
paikaliiset poliisit korjasivat miehen talteen "irtolaisena'.
NAISET
Iso-Br. 7:52.15
1. EleanorAdamsRobinson,
Lopulta sentåänselvisi, etrå Nunesille oli kuin olikin varattu
2. Nadezda N-liiuo
Gumerova, 8:05.47
huoneVinorio.hotellista - ei kuitenkaanFirenzestä'vaan sarnan-
3. Marta Vass,Unkari 8:15.28
nimisestå hotellista Faenzassa. Nåin Nunesille jäi loppujen
4. KatharinaJanicke,Saksa 8|26.48
iopuksi sentåån nursas päivå aikaa levätå ennen kisaa,
5. Sigdd Lomsky, Saksa 8:30.10
valvoEuaankaksi kokonaistavuorokautta.
6. NursiaBagdahov,N-liiso 8:42.54
7. Angelika Botcher, Saksa 8:44.05
Neljältå iltapävällå alkanutta kilpailua våritti hullaantuneiden 8:46.30
8. MoniqueFrussotte,Ranska
katselijoiden kansanjuhla,joka pimeän tultua muodostui peräti
9. HuguetteJovault,Ranska 8:52'46
vaaratekijäksisatojenpyöråilijöiden ja autoilijoiden parveillessa
10. Marija Ostrovskaja.N-liitto 8:53.13
kårkijuoksijoiden"apuna". Tosin vain erän saksalaisjuoksijan
(2O:nnenaika 9:55.42,73 naistamaaliin)
tiedetäånjoutuneen auton tönåisemåksi,mutta sitåkin toivotto-
mampi tehtåvä oli kilpailun toimitsijoilla heid;ån yrinåessäån
Reini: asvaltoitu.mäkinen.
pitåå kiinni virallisista såännöistå.joissa ei ole juuri tilaa
katsojienspontåanille halulleavustaa.luoksiioita.

-10-
 kohnen kuukauden kilpailukiellon, jonka jälkeen Seedhouse onkin
ehtinyt juosta lukuisia satasia.

Saksalainen Fellerin perhe oli Palamoksessa mukana peräti kolmen

osanottajan voimin. Isä Franz sai tunnustaa poikansa Robertin vajaat
puoli minuuttia itseään nopeammaksi. Toinen poika Stefan sen
sijaanjäi ajallaan 8:32.15 yli puoli tuntia isäståän.

Ranskalainen Henri Girault juoksi 194:nnen satasensa, eikä

maanmies Guy Long ole hånkään aivan aloiselija: Costa Bravan kisa
oli miehen 141. satakilometrinen. Miesten ajat eivät ole tiedossa,
mutta huhtikuussa Madridissa Girault juoksi 11:29.45. Miehen
suurin murhe kuului olevan se, ettå kilpailuhaluja tåytyi hieman
hillitii, jotta 20o:s satanen osuisi suunnitelmien mukaan Millaun
kisaan sykaylE.

l.Henz Hiiglin, Saksa 6:41.10

2. Roland Vuillemenot: Ranska 7:11.28
3. Ulf Sengenbager 7:28.Q4
4. Jos L. Gonzales,Espanja 7:37.40
5. Andreas Ostertag 7:45.55
6. Jose Leiva Romero, Espanja 7:52.18
7. Robert Feller, Saksa 7:53.55
8. Franz Feller, Saksa 7:54.22
9. Laurent Varin, Ranska 8:0O.25
10. J. Bern Garcia, Espanja 8:14.08
15. Quima Casas,Espanja 8:34.52 1./N
22. Srlvre Watson, Iso-Britannia 9:t2.24 2.lN
ErikSeedhouse,Iso-Britannia 6:37.58 hylättiin

i;i,,":i' i#)ry'4ffi:"+itiit,,|,ry:ffifL:ti:'ifiiÅf;,;|{.:('.;/!t
W){.å,q.//fr.-.,|
+11vuniN";;; ;M-kisanpalkintokorokkeena.'1,',
Kiinalaisnainen Wu Wing-yee
pisteli24 nnnissayli 215 km
cocA coLA 24HOURSRACE,
HONGKONG9-10.2.9r
" MM-esikisan"voittajahylättiin
dopingintakia 28-vuotias kiinatar Wu Wing-yee (Wynnie Gosgrove) pisteli 24
tunnissaradalla 215 km 641 m. Tulos syntyi Aasian mestaruus-
kilpailuissa,ja se on paitsi uusia Aasian ennåtys,myös 8. paras
lajissakauttaaikojen. 100 km:n väliaikaoli 9:15.30, 150 km ohittui
lOOKM COSTA BRAVA, GIRONA ajassa 14:40.24 ja 2AA km meni rikki, kun aikaa oli kulunut
PALAMOS, ESPANJA (17.2.91) 22:O1.24.

Vuoden 1992 MM-satanen (IAU:n 10O km:n mestaruuskilpailu, ks.

s. 20) juostaa Espanjan Palamoksessa16. helmikuuta. Kisa juostaan
yhtenå lenkkinä ja Suomesta on mukaan lähdössä "melkoisella Onks ulkomaille lälttiöitä?
varmuudella" Seppo Leinonen. Viime vuoden hclmikuussa osa
vakavista mestaruuden tavoittelitoista oli jo tutustumassa reittiin, joka Mikäli olet kiinnostunutulkomaisistaultraiuoksuista,ota
on melko tasainenja nopea. ihmeessäyhteyttä!
Såat tietää, missäja milloinon mahdollisestijuuri Sinua
Kisan kärkipari, Iso-Britannian Erik Secdhouse ja Saksan Heinz kiinnostavia kilpailuia.Tai toisinpäin- saattietääonko
Htiglin, aloitti kovaa, juosten maratonin väliaikapisteeseen vähän jossakintietyssäpaikassa{maassa}iuuri ionakintiettynä
pääLle 2.4O:n Puolimatkaan tultacssa Seedhouse oli jo jåftiinyt ajankohtanaminkåikinlaisia kilpailuia.
saksalaista nelisen minuuttia, ensinmainitun våliajan ollessa 3:08. Saat myös tietoja siitii, mihinulkomaisiiniuoksuihinon
Ero kasvoi låhes kymmeneen minuuttiin, kunnes Hriglin viimeisten mahdollisestilähdössämuitasuomslaisia.IAU:n
parinkymmenen kilometrin aikana kuroi voimakkaasti etumatkaa tiedotustehden vålityksellåliikkuutietoa myös muista
umpeen, kuiteenkaan Seedhousia tavoittamattr. tapahtumistakuin kilpailullisistaultraiuoksuista.Jos
esimerkiksiolet kiinnostunutuseammanpäivän
Varsinainen paukku tuli perästå vasta sen jålkeen kun tieto ryhmävaelluksista entisenNeuvostoliitonmaäperällä,
Seedhousen voitosta oli jo kiirinyt koko ultrajuoksua seuraavan niin niistå on kovastitariontaa.
maailman tietoisuuteen. Englantilaisjuoksijan doping-testi nimittåin
osoittautui positiiviseksi! Syyksi mainittiin Seedhousen flunssaansa Terv.Tero,p. 931- 229 474.
ottåma läiikirys. Iso-Britannian Yleisurheiluliitto langetti miehelle

-21-
 Ann Trasonin hat trick: HOUSTONULTRAMARATIION
HOUSTON,1EXAS (USA) 23.2.9r
kolmekisaaperäkkäinME-vauhtia
Viisi viikkoa Dallasin ME-juoksunsa jälkeen Trason lohkaisi
ennätykseståån vielii runsaat viisi minuuttia, ansaiten siten ME:stå
luvatun l0 @O dollarin palkkion. 40 mailia ohittui yli 10 minuu$ia
edellistä ennätysjuoksua nopeammassa ajassa, mutta viimeisten
JACKSONtrTT/E.O mailien ennätyshuumassa vauhti pääsi hieman hiipumaan. 40 mailin
DALLAS, TEXAS (USE) lg.l.gl väliaika 4:26.13 on sekin paras tällä matkalla kockaan naisen
saavuttematulos.

Yhdysvaltojen30-vuotiasAnn Trason piti 50 mailin kisa$a miesten MyöS miesten kilpailussa mentiin kovempaa kuin koskaan
voirajaa Robert Pereziä tosi tiukoilla, häviten lopulta vain lT aikaisemmin vielä 40 mailin kohdalla, jossa Kanadan "kaikkitai-ei-
sekuntia. Trasonin tulos 5:45.42 on naisten(epävirallinen)ME. mitåän"-taktikko Andy Jones kellotti 3:45.39. 50 km ohittui ajassa
Entinen ennåtys 5:54.17 oli sekin Trasonin nimissä 2:54.24. Pian tåmän jälkeen mies kuitenkin sammahti täydellisesti
(väliaikatuloksena
juostuna). eikå kyennyt edes pysymäån jaloillaan, saatika saattamaan kilpailua
loppuun asti.
50 mailia
1. RobertPerez(42v',t 5:45.26 1. Sean Crom (34v) 5:19.29
2. Ann Trason(3Ov) 5:45.42 l./N (ME) 2. Charlie Trayer (36v) 5:36.08
3. RudyAlvarez(36v) 5:55.38 3. Ray Krolewicz (35v) 5:39.48
4. SteveShopoff(44v) 6:A2.20 4. Ann Trason (3Ov) 5:40.18 1./N (ME)
9. DebbiePeebles(39v) 6:35.27 2./N 5. Steve Shopoff (44v) 5:57 .35
22. Iulie Tassel(35v) 7:50.15 2./N
100 km
l. DavidDrach(34v) 7:5l .Ol N. 2 mailin tasainen kierros. Osanottajia 53 (50 mailia) ja ul4 (50
km, voittoaika 3 :48.40).
5 km:n tasainenkierros. Osanonajial l (100km) ja 79 (50 mailia).

SRI CHINMOY lOOMILE

QUEENS,N.Y. (USA) 4.5.91
Parin kuukaudenhiljaiselon jälkeen Ann Trason oli valmis vuoden
kolmanteen kisaansa - ja kolmanteen ME-juoksuunsa! Ennen
Queensinkisaa paras naisenkoskaanjuoksemaaika lfi) maililla oli
Trasonin13:55.02. Tulos oli syntynytvuonna 1989 väliaikana24
tunninjuoksussa,jossaTrasontaittoi runsaat230 km (mikii - yruirys,
yllätys- ei ollut ME.tulos).

Vauhti oli Queensissäennätystälupailevaa alusta låhtien: 50 mailia

":*,;. _5:58.21,100km 7:33.24. 12 tunnissamatkaaoli takanajo 145km
f**ZOa m (runsaat 3 km enemmönkuin hänen våliaikå"*
juoksussajuoksemassaan entisessä12 tunnin ME:ssä). Loppu"r. otti
koville, mutta ennätys 100 maililla syntyi kuitenkin runsaan 7
rninuutin turvin. Samallatuli voitto myös parheistamiehistå, sillå
niinikåän ennäswauhtia aloittanutSeanCrom joutui keskeyttåmiiån-

1. Ann Trason (30v) 13:47.41 1./N (ME)

2. Frank Deleo (38v) 15:35.06l ./M

1 mailin mittainen tasainen kierros. 18 osanottaiaa.

Trason

-2 2 -
WestfieldRun ComradesMarathon
SYDNEY.MELBOURhIE (AUSTRALIA) PIETERMARITSBURG-DT JRBAN
17-25.5.91,645 mailia (102Ekm) tiellii @TELÄ-AFRTKKA) 31.s.91

Takaa-ajokisassajuostiin suurista seteleistji Bruce Fordycen voittoputki katkesi

Kilpailu käytiin tasoituslähtönätapahtumanjulkisen mielenkiinnon Tållä kertaa Pietermaritzburgista'alaspåin"kohti Duöanin

lisåämiseksi. Tasoitukset vaihtelivat nollasta (ensikertalaiset. rannil*okaupunkia juostulle Comrades-maratonillelåhti huikeat
naiset)neijån tunnin välein 24 tuntiin niin, etå kärkijoukko oli jo 14 986 osanottajaa,joista suurimmallaosalla riitti tavoitte€ksi56
ehtinyt 186 km:n päåhän kun parhaimmiksi arvioidut vasta mailin (n. 90 km) miuaisenmatkan suoriftaminenloppuun ennen
piiåsivät liikkeelle. Ensimmäisenåmaaliin ehtivälle kuten myös l1 tunnin aikarajan umpeutumistå. Bruce Fordyce sen sijaan
nopeimmanajanjuoksevalle oli luvassa30 000 Australian dollaria. starttasinoin puolta nopqtmpaaaikaaja cnnen kaikkea kymme-
nettå voiftoaan lavoitellen. Fordyce oli voittanut Comradesin
24 tunnin tasoituksesta huolimatta maaliin ehti ensimmåisenä joka vuosi wodesta 1981 låhtien, lukuunotramauawona -89
vuoden -90 kakkonen Bryan Smith, joka nåin kuittasi molemmat jolloin hån ei ollut mukana. Vatsakramprpienkiusaamanahån
påäpalkinnot sekå vielä 1000 dollaria parhaana australialaisena kuit€nkin joutui tiillä kertaa pistiimåän kåvelyksi ja luopumaan
(yhteensäyli 2@ 000 Suomen markkaa). Todellisissajuoksu- voiton tavoittelusta 60 km:n juoksun jälkeen. Sitkeästi mies
ajoissahän oli yli 10 tuntia toiseksiparastanopea.mpi. kuitenkin pinnisteli perille 330. sijalla tunnin ja vartin voittajalle
jåäneenä.
Edellisvuoden voiuaja Kreikan Yiannis Kouros ei nyt ollut
mukana. Matkaan lähteneistå23 juokslja*a 11 ehti ajoissaperille. Juoksunvoiton ratkaisi edukseenmatkanviimEiseiläkolmannek-
Kaikki kolme naistajoutuivat keskeyniimliån. sella Nic Beser, joka ajallaan 5:40.53 oli kolmisen minuuuia
toiseksitullutta nopeampi,muttajä kauaksi Fordycen reiftiennä-
1. Bryan Smith,Australia(24h) 6pv12h50min tyks€stä5:27.t8. Naistenvoittaja Frith van der Merwe ei myös-
2. Tony Collins,Australia(12h) 7pv04h17min +5.n käån håqryte[yt omissa nimissåänollura reiftiennåtystå(5:55)'
3. Andrew Law, Australia(12h) 7pv09h32min +9.42 muua piti ennakkosuosikinelkein kakkoseksi tulleen Helene
4. MauriceTaylor, Austraffa(24h) 6pv23tå2mn +10.32 Reecenp€räti 45 minuutin päässätakanaan.
5. Kevin Mansell,Australia(24h) 7pv02h26min +13.36
6. Jean-G.Boussiquet, Ranska(24h) 7pv02h47mn +L3.57 Comradeson juostu vuodesta1921, jolloin Vic Claphamjårjesti
7. Don Mitchell, Uusi-Seelanti(24h) 7pv05h08min + 16.18 kilpailun toisen maailmansodantovereiden(comrades)muistoksi.
8. EduardoVega,Australia(24h) 7pv05h59min +17.@ Kisa juostaan wositain vuoronperåän "&- ia ylåmåkeen".
9. Mark Gladweil,Australia(12h) 7pv20h45min +i9.55 Ylöspäin kohti Pietemaritzburgia mentäessäkertyy nousua1675
10. PeterGray, Australia(12h) 7pv21M8min +20.38 metriä. Miståänpelkästålaskeselustaei toki ole kysymys silloin-
11. KeithO'Connell,Australia(0h) 8pv10h51min+22.01 kaankun suuntanaon rannikkokaupunkiDuöan' sillii suurin osa
alamäe$å sijoituu aivan reitin loppuun, ja nousuakin kertyy
Tulokset tasoituskilpailun mukaisessa paremmuusjådestyksessä. 765 m. Kilpailussa note€rataan ymmärreråvåsti ennårykset
Tasoitusmainittu suluissakotimaanjäikeen. Påivisså,runneissaja erikseen molcmpiin suuntiin, vaillka matka hieman vuosiffain
minuuteissailmoitecu tulos on todellinen juoksuun kåytetly aika. vaihteieekin paitsi suunnan myös pienten reitin muutosten
Viimeiseksi *-merkin jälkeen oleva luku kertoo, mikå oli kunkin vuoksi. Ylämåkeenjuostava Comradeson n. 8G87 km pitkå'
juoksijan ero voittajaan tasoituskilpailussa (tunneissa ja alamåkeenmatkaakertyy n. 89-90kn.
minuuteissa).
Pååsyvaatimuksena kilpailuun ot 4 rh, tunnin alitus maratonilla'
mutra kårkinimet ovat aivan maailman ehdotonta huippua.
Fordyce on mm. 50 mailin ME:n haltija (4:5A.2L)ja naisten
voinaja Merwe on pistellyt maratonin aikext 2:/7.36. Vuodesta
-75 liihtien Comrades, kuten maantiejuoksuylipåånsiikin, on
ollut avoin kaikille etelå-afril*alaisille ihonväriin katsomafta.
Jotakin kilpailun suosiostakertonee osanottajamäårån ohella se,
eså Etelä-Afrikan radio ja TV (ainoallakansallis€llakanavallaan)
SYEINEY - MELEICIUF|NE seuraåvatkisaa koko päivän ajan. lnnostuneitakatsojia riiu:iii
koko pitkån matkanvarrelle.

Sydneystii Melbourrreen ei juosta enää Mediao mukanaolotakaaparhaillejuoksijoille sievoisetsponsori-

tänä vuonna rahat. Ainakin Fordycentiedetåånjo Comrades-voitoillahanifti-
mansamaineenavulla "turvanneentulevaisuutensa". Järjestäjåt
Kilpailun jarjestiijät olivat jo ehtine€r näynåvåsti ilmoitella
haluavat kuitenkin pitää itse kilpailutapahtuman puhtaana
tämänvuotisesta juoksusta, kun viime vuoden lopulla kävi
rahavirroista. Kilpailussaet jaeirzpelkintorahoja' ei starttirahoja
selväksi, ettå kisan pååsponsori Westfields ei enåå tuie mukaan ,
eikå kulukowauksia kenellekåån.
rahoittamaan juoksua. Näin ollen tåmänvuotinen kilpailu
jouduttiin peruuttamaan, eikä Sydneystå Melbourneen joustane
Miestenlcirki: Bester5:40.53,Meiklejohn5:43.55,Thomas
myöskäån tulevina vuosina.
5:45.13. Fordyce330.ajalla6:57.
Naistenparhaat:Merwe6:08.40,Reece6:54.21.
Kilpailun johtaja Charlie Lynn on kuitenkin ilmoinanut
työskentelevånsä kovasti sen eteen, ettå Australiassa
jårjeste8åisiin jo v. 1992 jokin muu suuri kv. ultrakilpailu.

-23-

Trasonkulki kovaamaastossakin
WESTERI,{STATES100MILE
SQUAWVALLEY-AUBURN
GALITORNIA, USA) 29.6.91
Vuoden 1960 talviolympialaisten pitopaikkana tunnetusta Squaw
Valleystå Auburniin juostava 10O mailin maastojuoksuon USA:n
suosituimpiaultrakilpailuja. Niinpå jo kisaan mnke_anpäåseminen
vaatii ilmoittautumisen 7% kuukeutta ennen juoksua, jonkin
järjesdijien asettamanpååsyvaatimuksentäynåmisen sekä onnea
julkisesti suoriteftavassa aryonnassa, jossa halukkaista vielä
raakataan suuri osa pois. Nåin jarjestäjät kykenevåt pitåmäån
osanottajamåårånsellaisena, ettå huolto pelaa vaikeakulkuisesta
reitistä huolimana. ni 1 30() vapaaehtoisenlisäksi huollosta ja
juoksijoiden rerveydestä huolehtii peråti 50 lääkäriå, iS
sairaanhoitajaa,50 podiatria sekäjoukko koulutettujahierojia.
Juoksun reitti kulkee syvien metsien, joidenkin jokien ja Sierra
Nevadan vuoriston halki, joten huollon järjeståminen
monisatapåisellejuoksijajoukolle ei osanottorajoituksesta
ja huikeasta
huoltohenkilökunnan mäårästil huolimatta ole help,po tehtåvä.
Erityisen ongelmalliseksitilanteen teki viime kesåkuussakilpailua
edeltånytparin päivån taukoamatonsadeja e,nnåtysmäisen alhainen
lämpötila. Säåolojenvuoksi metsätiettieryille huoltopaikoille olivat
tåysin kulkukelvoBomat, ja huollosta jouduniinkin kokonaan
luopumaan14 mailin miraisellaosuudella.
Jos såå aiheuttikin päånsärkyäjårjesäjille, niin juoksijat päåsivåt
parantelemaanennåtyksä, kun tavanomainen kuumuus ei ollut
verottamassavoimia. Miesten kisan voiEanut Tom Johnsonparansi
reitriennåtystå peråti 30 minuutilla, yltåen nåin ensimmåisenä
kilpailun historiassa keskimiiärin alle 6 minuutin km-vauhtiin.
Entistå ennätystänimissäänpirånyt Brian Purcell sijoittui toiseksi,
muttajäi Johnsonistaperäti koLnen vartin pååhän.
Al Howieja SandyBarwick
1 300mailin(!) kärjessä
SRI CHINMOY ULTIIW\TE ULTRA
QUEEI\S,N.y. (us.L) 16.9- 4.10.91
Flushing Meadows-puistonmailin mittaisella kierroksella on
vuodesta 1987 lähtien jädesretry hurja kilpailu kolmella eri
juoksumatkalla.| f,QQ6ailie, 1 0OOmailia ia 700 mafia.
Ensimmåisellä kerralla kukaan Z4:,sä osanottajasta ei
selvittånytmatkojaniille asetettujenaikarajojenpuitteissa.
Seuraavana vuonna yiannis Kouros (I(reik*a) ja Sandy
Barwick (Uusi-seelanti)ylsivät 1 Qee 66iliila präti ME-
tuloksiin. 1 300 mailin kisassa saatiin ensimmåistå
maaliintulijaaodottaavuoteen 1989, jolloin Iso-BritannianAl
Howie onnistuikiertåmän nuo runsaattuhat kierrosta vaaditun
18 påivänkuluessa.
Vuoden 1991 juoksussa Sandy Barwick teki saman
ensimmäisenånaisena. Vaikka naisille on suotu yksi påivå
enemmän4sn61nikaa, ei Sandy viipynyt edes tåytta lg
päivää. Mutta miksi juuri 1 300 mailia e OglJ km)? En
tiedii, eikå tiedä IAU:n presidentti Malcolm Campbellkaan,
mutta hån ehdottaavastaukseksi:"Why not?,' Joka tapauksessa
matka on jo ehtinyt saada legendaarisen maineen ja sen
viehåtywoima on vastustamatonmonille kail&ein huriimmista
megamatkojen ulhajuoksijoista.
Al Howie oli tiilliikin kertaa 1 30O mailin nopein - ja ainoa,
joka ehti perille ennenSandyä. Howie liihti kisaan vain kaksi
viikkoa aivan hurjan Kanadan hatkUuoksunsa jälkeen. Tåssä
soolduoksussaanhån taiuoi käsinåmäftömär 7 295.5 km 72
piiivässä l0 tunnissa ja ä minuutissa. Keskimåiiråinen
påiväannosoli siis hiemanyli 100km.

Naisten voiton vei jo kolmannen keran periikkåin Ann Trason. 1 300 nailia
ReiEiennåfs parani neijållä minuutilla, mutta eroa toiseksitulleeseen 1. Al Howie,I-Br. 16pv19h31 mi n47s
Shelby Hayden-Cliftoniin kertyi lähes kaksi ja puoli tuntia. 2. SandyBanvick, U-Seel.(N) 17pv16h38mi n56s
Viimemainittu on ultrajuoksun lisäksi menestynytmyös triathlonissa 3. Marty Sprengelmeyer,UsA 17pv22h46mi n07s
ja voittanutmm. Amerikanhalkipyöräilyn. 4. AntanaLocs, Kanada(N) 18pv20h05mi n00s
1 Ofr) mailin väliaikoja
1. Tom Johnson(32v) 15:54.05 Al Howie, I-Br. 12pv01 h42mn52s
2. Brian Purcell(35v) 16:39.08 SandyBarwick. U-Seel.(N) t2pv 14 h 38 min 40 s
3, PeterFindlay, Kanada(32v) 17:02.59 Marty Sprengelmeyer,USA L3pvU 7h19mi n41s
4. Tim Twiermeyer(32v) t7:25.26 AntanaLocs, Kanada(N) L3pv23h18mi n32s
5. RayScannell(41v) t7:34.20 l./M& RonnieWong, USA L4pvL2h48mi n25s
6. Carl Anderson(30v) L7:47.57 BruceHoltman,USA L4pv2Oh16mi n42 s
9. Ann Trason(3Ov) 18:29.37 1./N Trishul Cherns,Kanada 14pvl l h47mi n35s
19. Alfred Bogenhuber (5lv) 19:33.18 1./tvl50 SuprabhaSchecter,USA (N) 15pvt2h12mi n54s
?0. Ted Adamski,Ruotsi(43v) i9:38.35 Emil Laharrague,Ranska 16pvV 2h41 mi n55s
32. ShelbyHayden-Clifton (3lv) ?O:44.422./N RenateNierkens, Saksa(N) 16pv11 h19mi n54 s
42. Lym O'Malley({}y) 2l:42.13 1./N40 Helen Westreicher,Sveitsi (N) L7pv22h24mi n0Os
61. HelgaBackhaus, Saksa(38v)22:54.323.lN Christel Volmerhausen,Saksa(N) 18pv06h04mi n02 s
75. Rob Volkenand(6Ov) 23:2L.22 1./lvl6o Barwickin aika 64 naistenME.

368 osanottajaa. 242 ehri maaliin 30 tunnin aikarajan sisä18. 1Ofi) mailia
Iuoksujärjeste$iini 5. kerran. 1. Tom Possert,USA 13pv14h02mi n52s
2. IstvanSipos,Unkari 14pv02h07mi n33s
3. CharlieEidel, USA 14pv16h52mi n41 s
4. Arpan De Angelo, USA L4pv22h16mi n45s
Iso-Britannian Dan Coffey juotui louklcaantumisenvuoksi
keskeyttåmäån,mutta ohitti 1 000 km yli 6Gvuotiaiden ME-
ajassa9 pv 12 h 02 min 48 s

-2 4 -
Santaloville100km:n ME
ja voittc IALI:n trfnter- lVinschoten100km
(Hollanti)7.9.91
C ontinental-Cupissaft 1. KonstantinSantalov,N-liitto 6:26.20 (ME)
2. IeanPaulPraet,Ranskå 6:35.34
3. Ulf Anderson,Ruotsi 6:53.33
4. JanSzumiec,Puola 6:56.57
Vaikka Brasilian Nunes veikin 100 km:n MM:n (s. 20) ja
5. Wim Van Diik, Hollanti 6:59.20
voitti myös kaksi muutaviime vuonnajuoksemaansa satasta
(Madrid, ks. s. 27 ja Santander,ks. alla), oli myös toisen 6. StephenMoore, Iso-Britannia 7:O3.54
7. En& Seedhouse, Iso-Britannia 7:17.06
uuden tulokkaan, N-liiton Konstantin Santalovin kausi
8, VaclavKamenik,Tshekkosl. 7:23.55
ilmiömäinen. Mies kilpaili ahkerasti,ja vauhti vain kiihtyi
9. ZbigniewLunski, Puola 7:26.49
syksyäkohti tultaessa.
10. PeterMann,Saksa 7:29.28
Naiset
Tappio Nunesille, keskeytys MM-kisassa, mutta kaksi
1. SylviaWatson,Iteo-Britannia 8:24-A5
ME:tii ja voitto "Intercontbntakupissart
2.HilaryJohnson,Iso-Britannia 8:50.53
3. Anni Loanstad,Tanska 9:25.22
HuhtikuussaMadridissa Santalov oli jåånyt kuudenneksi,
4. Riet Hoöer, Sveitsi 9:28,50
mutta voitti kolme viikkoa myöhemmin Hanaun kisan
5. ElzbietåCzemiak,Puola 9:5I.13
Saksassa(ks. s. 28). Firenzen MM-kisassa hän joutui
kuitenkin keskeyttåmään Nunesin viedessä voiton.
Maaliintulleita 76. Entinen ME oli Iso-Britannian
Kesiikuussa BelgianTourhautissa tuli kolmassija (ks. s. 30),
ja syyskuussaWinschotenissa,Hollannissa,tuli jo voitto DonaldRichielti. 6:28.11 vuodelta1982.
ME:ksi noteeratulla xjalla 6:26.20. Espanjan Santanderissa
5.10 Santalov joutui kuitenkin tunnustamsenNunesin
niukasti paremmakseen. Mutta kuinka ollakaan, vain kaksi
viikkoa myöhemmin Amiensissa, Ranskassa. Santalov
paransiennätyståän lukemiin6.24.24. 100km CiudadDe Santander
(Espenja)5.10.91
Santalovon juossut maratonin2:L4, ja ehti viime vuonna
kokeillamyösvuorokaudenjuoksua fts. s. 29), loppupuolella l. Valmir Nunes,Brasilia 6:36.53
kuitenkin melko lailla sammahtaen. Santalovinvoitokkoistå 2. KonstantinSantalov,N-liitto 6:37.4O
100 km:n juoksuistaHanauja Winschotenkuuluivat IAU:n 3. Lev Hitterman.N-liitto 6:44.03
"Inter-Continental Cupiin", Eurooppa-cupin uuteen koko 4. AleksejKononov,N-liifto 6:47.T1
mailmankattavaanversioon. Tåtii kirjoittaessanieivät cupin 5. DonaldRichie,Iso-Britannia 6:49.13
lopulliset tulokset ole vielä käytettävissäni,mutta Santalovin 6. Miguel BlancoNava, Espanja 6:57.22
voitto näyttäåvarmalta. 7. Farid ZaÅpov,N-liino 6:58.53
8. SergeiKopylov, N-liitto 7:00.31
Santalov vs Praet 9. Erik Seedhouse,Iso-Britannia 7:AO34
10. RamonAlvarezSainz,Espanja 7:O7.34
Kovan vastuksen Santaloville paitsi ko. cupissa, myös Naisef
ylipäånsä syksyn kisoissa antoi Ranskan Jean Paul Praet. 1. Eniko Feher,Unkari 8:37.49
Hän oli kakkonen Santalovin jälkeen tämän molemmissa 2. Analiceda Silva, Brasilia 9:58.49
ennätysjuoksuissa,voitettuaan vielå keslikuussa Torhoutin 3. ZateckaBozena.Tshekkosl. lO13.25
kisan,jossaSantalovsiisjäi kolmanneksi.

Maailmanennätys,vaan ei paras tulos

Amiens100km (Ranskq)19.10.9t
Maailmassaon juostu joitakin Santalovin tulosta parempia
aikoja, ja vaikka ns. epäselvöttapauksetkinlasketaanpois,
sisiiltåä viimeksi niikemäni kaild<ien aikojen tilasto kaksi 1. KonstantinSantalov,N-liitto 6:24.24 (ME)
SantalovinME:tå parempaatulosta,vieliipä 6:20:n alitusta 2. lean PaulPraet,Belgia 6:33.41
(Don Richien ratatulos 6:10.20 ja Jean-Paul Praetin 3. DenisGack.Ranska 6:38.49
katuradallajuoksema 6:15.30). Ns. epöselviin tapauksiin 4. Erik Seedhouse, Iso-Britannia 6:49.21
luetaanlisiiksi neljä Santalovin6:24-tulostaparempaaaikaa, 5. Bruno Scelsi,Ranska 6:51.03
jotka kaikki ovat myös 6:20:n alituksia (kärjessäPraerin 6. Miroslav Kiko, Tshekkoslov. 6:52.33
huima6:03.51). Tuloksetovat kuitenkinmeinneiltåvuosilta, 7. AleksandrBaza,N-liitto 6:58.fr
ja ilmeisesti uuden lajin nuoruudenvitsauksiinvälttåmättä 8. Luis-AmericoSafaiva,Portugali 6:58.49
kuuluu se, ettå johonkin on vedettäväraja esim. ennätysten 9. Nikolai Grimov, N-liitto 6:59.49
kirjaamisensuhteensiinä vaiheessakun aletaan"virallistua". 10. Thierry Slot, Ranska 6:59.56
Nåin ollen näyttiiä siie siltä, että Santalovin6:24.2O on 11. Ulf Anderson,Ruotsi 7:A431
terminmahdollisimman virallisessamielesså100km:n ME. Naiset
l. HuguetteJouault,Ranska 8:L9.29
2. MoniqueFrussotte,Ranska 8:34.08
3. AngelaMertens,Belgia 8:41.24

-25-
24 tunnin Eurooppa-Cupin BarkleyMarathons: maailman
voitto Christenekilleja Savagelle vaikein måtastojuoirsnkilgnitu
Vaikkeivät lopulliset tulokset24 tunnin Eurooppa-cupistaviime lVartbuqg,Tennessee
ruS$ 23.3.91
vuodelta olekaan tiitii lirjoitettaessa vielä käytettåvissäni,ei
voittåjista näy olevan epäselvyyttii. Neuvostoliiton Valeri Sitä sanotaanmaailman vaikeimmaksi maastojuoksukilpailuksi.
Christpnek voitti jo toukokuussa Baselin osakilpailun. Viimeisten kuuden yuoden aikana 134 kokenutta
Kokonaiskilpailun voitto ratkesi syksyllä, kun hän oli ultramaratoonaria on yrittiinyt sitii. Kuusitoista on päässyt
Ranskassaparas sekå Arpueilin että Niortin kilpailuissa. puolivåliin asti. Kukaan ei ole selvittånyt koko matkaa - itse
Viimeksimainittujen väliå oli vain 3 viikkoa. Naisten cupin asiassal(D kilometrinkin raja on rikkomatta.
voitti Iso-BritannianMarianne Savage.joka Birminghamissä
woitti myös parhaan miesjuoksijan. Toinen ja ratftaiseva Se on Barkleyn lfi) mailia - mahdotonkilpailu.
voitto tuli Arcueilissa.
Jotta jotkut osanottajista kuitenkin saisivat nauttia maaliin
tulemisen hurmasta,kilpaillaan samassayhteydessämyös 55
Sri Chinmoy 24 Hour Road Race, mailin matkalla. Tållii matkallakaan ei maaliin saakka
selviäminenole mikåän heippojuttu. Viime vuonna 37 lähtiiästii
Basel(Sveitsi) +5.5,91 l0 selvitti 55 mailia. Se oli puolet enemmänkuin maaliintulleita
oli ollut aikaisempinavuosina yhteensä. Voittajan - USA:n
1. Valeri Christenok,N-liitto 240 km 984 m DennisHerrin - keskinopeus oli 3.38 km/h. Kilometrivauhdiksi
2. ThomasRusek,Tshekkoslovakia 2361nrt333m muutettune se tekee I7.35/km. Aika 25:53.13 oli uusi
3. RuneLarsson,Ruotsi 2I'l km75o m reittiennätys.
4. FrancoisValloton,Sveitsi 200 km 097 m
Parasnainen Kilpailuun on vuosien varrella ott&nut osaa koko joukko
Maria Nardin-Bini. Italiå 20Okm 754 m ulkomaalaisiaultrajuoksiioita. Vaikka joukossa on ollut alle 7
tunnin miehiä iOOkm:llii ja vuorokaudessa yli 240 km juosseita
24 lleures Internationales Df Arcueil huippuja, vain yksi sveitsiläisjuoksijaoli ennen vuotta 1991
(Ranska) l2-13-l0.9l selvittänytlyhyemmänmatkan, Niinpä neuvostoliittolåisetVåleri
Hristenok ia Viktor Dobrjanski tekivätkin historiaataivallettuaan
kisassajaetulle kehdeksannellesijalle viime keväänå. Heidänkin
1. Valeri Christenek,N-liitt<r 255 km 269 m oli kuitenkin todettava kaksi yhdysvaltalaista naisjuoksdaa
2. V. Konopleb,N-liitto 241 km 146 m paremmikseen.
3. M. Granier,Ranska 238 km 694 m
4. A. Hannappel,Sveitsi 231km269m Mikö sitten tekee Barkleyståniin vaikean? Kisa juostaanvillissä
5. M. Furin, Tshekkoslovakia 228 km 694 m luonnossa termin kaikkein alkuperåisimmässämerkityksessä.
6. J. Sieper(tuloslistassa 216 km 375 m
"Suomi"???) Mitiiän reifi.imerkintiijä ei reitin varrella ole, mutta sitäkin
7. K. D. Harte,Saksa 215km276 m enemmånjos jonkinlaisia pöheikköjä,jokia, vesiputouksiasekä-
8. P. Russias,Ranska 214fun677m vuorigtossa kun ollaan-jattuvaa nousuajalaskua. Kilpailijoiden
9. G. Cossin,Ranska 2Q7km746 m on selviydyttävåreitistå heille annetunkartan avulla. Kontrolli
B.
10. Debesson 204 km 805 m oli viime keviiånäjårjestetty siten, ettäjuoksun iså Gary Cantrell
Naiset oli sijoittanut kuusi pehmeäkantistakirjaa reitin eri kohtiin.
1. MarianneSavage,Saksa 222ktn 869 m Niistii kunkin kilFtiliian tuli repåistå mukaansa kulloinkin
2. H. Backhaus.Saksa 213 km 906 m päällimmäisenäollut sivu todisteeksimatkan suorittamispst4.55
3. M. Nardin Bini, Italia 211 km 080 m mailia taivallettiin kolmena lenkkinä, ja varmuuden vuoksi
4.B.Zate.cka,Tshekkoslovakia 2([km 411m Cantrell oli pyytånyt yhtii kilpailijoista muuttamaan
kontrollipisteinä toimineiden kirjojen sdaintia kesken kilpailun.
Kilpailun suoritti loppuun40 juoksdaa. Huoltopisteitä reitillä ei tietenkäån ole, vaan kilpailijoiden on
kannettavaeväätja juomat mukanaan,kuten myös pimeäntultua
välttåmåtöntaskulamppu.
24 Heurs Internationales de Niort
(tiellii) (Ranska) L!.ll.gl Barkleyn kisan tuloksissaon tapana mainita jokainen vähintiiän
yhden kierroksen taivaltanut kilpailija. Kuten joku
neuvostoliittolaisistajuoksiioista viime keväänä sanoi "Kyseessä
1. Valeri Christenek, N-liitto 260km 118m ei olejuoksljoidenkeskinåinenkilpailu, vaan luonnonja ihrtrisen
2. Marcel Foucat, Ranska 258 km 003 m vålinen kilpailu". Ja siinå kisassaon vain yksi voittaja - Barkley!
3. Maurice Mondon, Ranska 251km 855m
Paras nainen
Christel Roos. Saksa (N50) 199km 741 m

-26 -
 RedwoodEmpire 24 h IAU:n 4{l tunnin juoksun
Vielä lisiiä tuloksia mestaruuskilpailu
Såntå Rosa, Kålif. (USA),
Surgeres,Ranska7'9.5.91
23.3.9r
1. ValerieGoubar,NL 427.562km
1. Mark Steinberg202.734km 2. Gilbert Mainix, Ranska410.2M
5. HelenKlein 176.185km 3. RichardBrown. I-Br. 401.208
100 km de Rognonas, (65{9 vuotiaiden naisten ME) 4. JeanP. Delhotel,Ranska374.865
Ranska27.1.91 5. Alain Mallereau,Ranska360.028
Heien Kleinin, 68 vuotta, väLiaika 6. Arribert Hannappel,Sveitsi
1. BernardCurton 6:46.23 l0O maililla,21:03.01, on myös 352.458
2. PatrickTissot 7:05.28 hånenikiisarjansauusi ME. 7. Guy Mallereau,Ranska 352.155
3. PascallDidillon 7:19.I5 8. Fred Piron, Ranska 342.768
4. AngeGarcia 7:?7.56 9. William Verdenck,Bei 335.501
5. JoelRault 7:26.05 100 km Pedestres 10. IswanSipos,Unkari 332.475
6. RichardMeunier 7:32.37 11. SeppoLeinonen, Suomi
7. BernardCormier 7:33.Q5
Madrid (Espanja)7.4.91
332.r77
8. LaurentVarin 7:36.L7 Parhaat naiset:
23.'BernardRenaudin8:33.16 M60 1. Valmir Nunes,Brasilia6:35.47 12. Ariette Touchard, Ranska
25. Max Courtillon 8:47.51 M6O 2. L. A. Sareiva,Portug. 6:45.28 3 1 8 .7 1 8
33. MoniqueFrussotte 8:47.51 l/N 3. RamonA. Saez,Esp. 6:46.18 13. Edith Couhe, Ranska 3ll.l49
46. MonicaLemeur 9:09.24 2/N 4. DonaldRirchie,I-Br. 6:54.10 307.038
15. SandraBrown. I-Br.
47. AnnickLecercle 9:10.15 3/N 5. Victor Gonzalez,Esp. 6:57.59
16. Josianc Oudart. Ranska 292.359
6. KonstantinSantalov,Nl 7:02.32
19. Francoise Lamothe. Ranska
Os.ouajia 153. l5:nnena*a7:53, 7. VaclavKamenik,Tsh.7:18.04 n2.793
tasoRanskassa on maailmankovin! 8. JoseA. Costa,Brasilia7:18.50
Curtonin voittoaika oli uusi reitti- 9. EiiasC. Barroso,Esp. 7:26.04
Goubarin voisotulos on ikäsarjan
ennätys.Kisajuostiin tasaisella20 10. FranciscoLopez,Esp. 7:4L.A3
4oy'! v ME ja toiseksi Paras kaiken
km:n lenkillii. Parhaatnaiset kaikkiaan kautta aikojen. ME on
13. EleanorAdams,I-Br. 7:52.03 Kreikan Kouroksella juoksusta. jossa
22. AnahceF. da Silva, Brasilia hän våliaikana juoksi mYös
Kahden meren maraton, 9:04.53
35 mailia (56 km) vuorokaudenjuoksun ME:n vaikka
35. PauleseFevre, Ranska10:58.20 pitikin taukoa koko 1. vuorokauden
Kapkaupunki, EAfrikka viimeisen tunnin!
30.3.91 Kuten sivulta 20 ilmenee, Nunesja
Adamsvoiftivat myös toukokuussa Goubar taittoi ensimmåisenpåivån
1. Tshabalala 3:16.(D juostunMM-satasen,vieläPälähes
a*ana248 km (miehen nimisså
2. Morake 3:L1.02 samoinajoin kuin Madridissa. oleva N-liiton ennätYsonZQ.km).
3. Nyabanyaba 3:17.58 Madridin kisanjuoksi loppuun 46
4. Hlawe 3:18.58 osanottajaa. Juoksussasyntyi mYös kaksi muuta
5. I. Tshabalala 3:19.40 veteraanisarjojen ME-tulosta.
6. Mayawana 3:19-54 Gilbert Mainixin tulos on 55-59-
Naiset Sri Chinmoy 7 Day Race vuotiaiden ennåtys ja Francoise
l. Drögemöller 3:50.41 Queens,N.Y. (USA) Lamothen tulos on ennätYs65{9-
2. Lucre 3:56.52 vuotiaiden naisten ikäluokassa.
G13.s.91
Kova on tasokyllä E-Afrikassakin!
1. CharlieEidel 885 kn
Ja osanouajamäårät - tfus,åkinkisassa
869 km
L€s 100 km de Roche la
oli yli 9 000 juoksiiaa! 2. Trishul Cherns
Parhaatnaiset Moliere
3. SuprabhaSchecter 841km (Ranska)23-24.3.91
200 km kiively 5. AntanaLocs 817 km
Bazencourt, Ranska 1. MauriceMondon 7:32'03
2&2r.4.9r JuostiinFlushing Meadow-puistossa, 2. JosephVerot 7;54'24
jossajärjesteriiänmuitakin todeila 3. MichelFaure 8:13'35
pi&iä megaultria. Osanottajiaoli
1. Noel Dufan.Rånska21:03.09
yhteeoså2E. Moni ei kuitenkaan 64 loppuunjuossutta 100 km:llä, 66 50
2. Brown, lso-Britannia 2l'.45.L9
juossutihankoko vijkkoa, vaanjäni km:ilå (voittoaika3 :43).
urakankeskentai kåvi väl;llå
4 km:n kierr<rs. pakoilisetrnenonsa
hoitelemassa
palatakseensittentaasPuistoon
yhdenmailin mittaistalenkkiä
L€s 100 km De La Vallee Des
L€s 100 km de Roctrela Lacs (Ranska)f.6.91
kiertåmään.
Moliere
(Ranska)?3-U.3.9L 1. Jean-LucGrandmottet 7:25.0Q
2. LaurentVarin 7:41.23
l. MauriceMondon 7;32.03 Fleurance100 km (Ranska) 3. Guy Villaume 7:41.34
2. JosephVerot 7:54'24 29.6.91
3. MichelFaure 8:13.35 42juoksikisanloPPuun.
1. P. La Roche 7:2'l .29
64 loppuunjuossutta 100km:llii' 66 30 suoritti kisan loppuun.
50 km:llä (voittoaika3:43).
 Parhaatnaisct L€s 100 km Maubourguetet
Sri Chinmoy12ja 24 tuntia Saksa 207.326
11. HelgaBackhaus,
Staded' Issy-les-Moulineaux 13. ChristelRoos,Saksa 205.429
Du Madiranais (Ranska)
(Ranska)23-24.3.91 17. GiselaFricke, Saksa 202.786 16.6.9r

12 tuntia 1. PatrickMorel 'l:2L.5O

l. ChristianFontaine I4O.933 2. MarcelFoucat 7:23.56
2. PierreRussias ln 333 Interprint 12 tuntia 3. JeanD. Calbera7:44.51
3. FrancoiseValloton 123.890 Darlington (Iso-Br.) 7.4.91
24 tunt:a 23 maaliintulijaa.
l. IstvanSipos,Unkari 222.517 1. D. Weir 138.270km
2. Eric Blanchet 220.917 2. D. Wallace l3234ok;lrl
3. Max Courtillon 21L.264 3. H. Palmer 130.739km

Loppuunjuosseitai0 (12 h) ja fi Qah) Du Puy 24 tuntia (Ranska)

L€s f00 km De Belves 2%30.6.9r
(Ranska)20.4.91'
Rimaucourt (Ranska) 100 km 1. P. Dessaile 229.765Wn
6.4.91 1. BernardRosetti 7:L6.59 2. P. Esteve 205.033
2. ChristianRague 7:28.55 3. J.C. Beaumei 202.195
3. ClaudeAbadie 7:35.4O
1. Denis Gack 6:45.56 22 suoritusta.
ParhMt naiset
2. GillesOlry 7:03.12 9:35.00
50. PauletreEchevame
3. Guy Viilaume 7:27.29 9:50.'16
61. AnneueVidal
4. Laurent Varin 7:44.35
Parhaatnaiset Iso-Britannian mestaruus-
Kisanjuoksi loppuuun281. kilpaitu 100 km, Holme
13. MoniqueFrussose 8:57.55
21. ArleBeTouchard 9:34.L6 Plerrepont 2.6.91
Loppuunjuoksi 50. L€s 100 km De Martigpe 1. Erik Seedhouse, I-Br. 6:42.A3
(Rånska)21.4.91 2. Faid Z,aptrov,N-liiuo 6:47.53
3. Don Richie, I-Br. ö:)ö.))
Hanau-Rodenbactr(Saksa) 1. JeanLuc Leport 7:32.20 4. Nikolai Arikyshkin, N-liitto 7:15.32
100 km 2A.4.91 2. RobertSechepee 7:33.L9 5. PatrickMacke, I-Br. 7:2O.04
3. LaurentVarin 7:39.49 6. SamLamboume,I-Br. 7:23.04
4. PatrickCharpentier 7:42.42 7. JohnTapela,Botswana 7:39.24
1. KonstantinSantalov.NL 6:35.49 Parasnainen 8. CharlieHunn,I-Br. 7:41.48
2. DietmarKnies,Saksa 7:423O 25. ColetteGenois 9:50.36 Naiset
3. HartmutHaber.Saksa 7:t2.O6 1. SilviaWatson,I-Br. 8:22.56
4. HaraldSakowski,Saksa 7:L5.2O 2. DoniaNugent,Irlanti 8:37.44
5. Robed Feiler. Saksa 7:11.24 Moreuil 12tuntia
6. WemerHymmen,Saksa 7:19'18 Zapirov johti selvåstipuolimatkassa
7:21.06
(Ranska)5.5.91 (3:10.59). Molemmatvoittajat
7. Piotr Wadas.Puola
8. MichaelObermeier,Saks7:23.23 juoksivat uudet rei$iennätykset.
17. PeterMann, Saksa(M50) 7:3L.2O 1. ErnstKis-Kiraly 150.187 Nugentin aika on usi Irlannin naisten
72. Jo Vos, NL (M60) 8:45.46' 2.lean Jacques Ledru 148.839 ennåtys. Yhteensä60 juoksijaa tuli
Naiset 3. AntonioDe Jesus 1,18.595 maaliin 12 tunnin aikarajankuluessa.
1. KatherinaJanicke.Saksa8:10.16 4. PeterMann, Saksa(M50) 1.+4.881
2. AngelikaBottcher,Saksa8:32.08 5. Boris Bakmaz 143.816 Iso-BritannianSandraBrown käveli
3. TamaraMerziikina,NL 8:36.15 matkanaikaan10:50.53. Sandraja
Juoksunsuorini loppuun 50 kiipailijaa. hänenmiehensäRichardovat
Liikenteeståvapailla teillå juostava 1O Kisajuostiin 3,4 km:n minaisellakatu- kilpakåvelijöini, mutta kilpailevat myös
km:n reitti kulkee metsänkeskellåja on kierroksella. 24 tunnin ja sitä pidernmillii
ilmeisennopea,sillä Hanaussaon tehty ultramatkoilla,joilloin he sekäjuoksevat
kovia tuloksia viime vuosina.Kisan ettå kävelevåt. Molemmatovat yitåneet
juoksi loppuun203 osanouajaa. L€s 100 km De Vendee erinomaisiinsuorituksiin
ultrajuoksukisoissatällå talliikallann.
Eanska) 18.5.91
Sandrateki v. 1984jopakaturatden
Apeldoorn24 tuntia ME:n vuorokaudenjuoksussa.
1. PeterPolak 7:06.30
(Ilollanti) lGl1.5.91 Pariskuntasuositteleekilpakävelyn
2. PatrickTissot 7:lO.4O
alkeidenopettelemistapitkiin
3. Michel Dutertre7:34.5L
ultrakisoihin tåhtåävilleja niille, jotka
1. HelmutSchieke.Saksa 244.451 4. PhilippeThomassin7:45.54 juosta
eivätjaksakokonaisuudessaan
2. JiirgenSeydler,Saksa 232.222 Parasnainen
lyhyempiå ultramatkoja, He ovat
3. AntonSmeets,NL 224.720 76. PauleceEchevarne9:39.32
vakuuttuneiLanimenomaan-fllpgtäveiyn
4. Adolf Duning, Saksa 222-254 edullisuudestatavailiseenkävelyyn
5. RainierFritsch,Saksa 2L4.557 tuli maaliin.
182Osanottajaa verrattunajuoksun tåydentåjänäultra-
6. Dieter Sanitz,Saksa 213j85 matkoilla.
7. HubertKarl, Saksa 2L2.n3
8. ReinerOtteöach, Saksa 210.485
-28 -
 Asiasta ollaan myös toista mieltii. On John Tnrrant 50 mailia Jabbeke24 tuntix
olemassatutkimustuloksia, joiden Heret'ord(t-Br.) 21.7.91 @elgia)17-18.8.9r
mukaan nimenomaan h:iclagkåvely
yhdistettynå juoksuun on kaikkein
I . Don Richie 5:14.15 l. PaulBeckers 249.300km
vähiten energiaa (suhteessa 2. T. Lenegan 5:53.35
suoritukseen) kuluttava yhdistelmå
2. LucienT aelman24O.516
3. Dirk Ballon 219.065
ultrakisoissa. Tähån pohjautuen onkin
tsuositeltu kävelytaukojen ottamista
StrollingJim 40 (4t.2 mailia) Naiset
enemmänkin levon kannalta pitkissä Wartrace, Tennessee (USA) 1. DianaBlieck 187.515
suorituksissa. Enemmän kävely-juoksu- 27.4.91
yhdistelmästå käydystii keskustelusta
Beckersintulos on Belgian ennätys.
ensi numeron ha{oittelu- ja kilpailutak- l. Andy Jones,Kanada 3:59.26
tiikkapaketissa. 2. Gregg Foreman, USA 4:46.OI
Plzenska 24 tuntia, Plzen
Andyllä oli hyvä päivänsä. Tulos on
(Tshekkosl.l 17 -18.8.91
Biel (Sveitsi)100 km 7.6.91 huikea, sillä reitti oli varsin mäkinen.
50 km:n väliaika oh2:,57.42. 1. Burstar Kassian 236.O27
1. PeterCamenzind, Sveitsi6:51.25 Loppuun juosseitaT4. 2. Milos Skorpil 221.960
2. Johannes Knupfer,Sveitsi6:56.30 3. Milan Furin 214.603
3. MarkusEngeler,Sveitsi 7:03.A9 Alppimaraton,n. 67 km Naiset
4. AndreasOstertag,Sveitsi 7:08.44 Davos(Sveitsi)28.7.91 1. BozenaZatecka(N4O)181.39O
5. RobedSoltermann, Sveitsi 7:lZ.l5
6. MartinJob,Sveitsi 7:12.39 49 loppuunjuossutta.
l. P. Camaztnd 5:21.46
T.Maciq Cieplak,Puola 7:13.51
2. C. Doll 5:30.@
8. HansueliSigrist,Sveitsi 7:18.24 3. J. Higier 5;30.38
9. ZbigniewLunski, Puola 7:28.55 Naiset
Migennes 100 km
lQ. Lrtz Aderhold,Saksa 7 :,3t.27 1. E . F e i e r 6:17.30 (Ranska) E.6.9f
Parhaatnaiset
63. JuttaPhilippin,Saksa 8:33.29 6:45.56
Suomalaisiakin oli mukana, ainakin 1. BemardCudon
89. Trudi Staudenmann, Sveitsi8:46.32 Tauno Virta Salostajuoksi pitkån 2. LuigiMauro 6:57.1.6
183. SybilleMoellensiep,Saksa matkan. 3. AlbertPietrasik 7:29.46
9:22.26
187.Margri Schweiwiller,Sveitsi
209maaliintulijaa.
9 :2 3 .1 9
242. Riet Horber, Sveitsi 9:40.10
Kalahari lffi km
Kovia veteraaneje (Botswana)4.E.91
89. Trudi Staudenmann (N50) 8:46.32 Sri Chinmoy 100 km, Bois de
90. EugenBaechler(M60) 8:46.43 1. Roland Vuillemenot, Ranska 6:55.04 Bologne (Ranska) 7.7.91
345. GerhardSperb(M67) tO:11.24 2. Charles Khudube, Botswana 7:09.55
348. UrsulaSchmirz(N59) lO:13.34 3. John Tapela, Botswana 7:21 .O5 1. BrunoMorier 7:35.54
846. HelgaKuendig(N63) l2:O8.23 2. Marc Schmitt 7:41.55
1O05.Heinz Roffler (M70) l2:52.I1 Juoksussa ratkaistiin Afrikan mest&ruus. Parasnainen
1727.MasnGisa(N71) 13:33.09 Khuduben tulos on uusi Afrikan 4. HuguetteJouault 8:14.59
1798.HelmutGnosa(M75) l8:28.45 ennätys. Britti Erik Seedhouse
1890.ErnstBraendli(M81) 19:36.11 keskeytti vähän ennen puolimatkaa. Joualtintuloson Ranskanennätys.
2025.Adolf Weidman(M90) 22:35.t3 Maaliin tuli 17juoksliaa.

Suluissasukupuolija todellinenikä. Torhout 24 tuntia

Maaliin tuli yhteenså2051juoksiiaa. (Belgia)3-4-E.91 100 km de Vogelgrun
(Ranska) 7.9.91
1. KonstantinSantalov,NL 226.323
2. Henn Tyskens,Belgia 214.548
L€s 100 km De Chateuroux 1^Hanspeter Roos,Sveitsi 7:13.14
3. PieterDroogmans (M40) 2W.032
2. JoselFassbind,Sveitsi(,to) 7:31.37
(Ranska) 19.5.91 Naiset
7:37.77
3. RobertFeller, Saksa
l. DianaBlieck (N40) 189.395
4. FranzFeller, Saksa(50) 7:45.58
1. PatrickLevesque 7:25.05
2. GhislainPloix Hurjilla 100km:n suorituksillaan itsensä
7:27.55 49 iuoksi kisan loppuun.
3. GillesFeydeau viime vuona liipi lyönyt Santalovkokeili
7:32.5O
4. Bruno Morier myösvuorokaudenjuoksua. Hän teki
7:37.O'l
5. ReneDe Sousa väliaikanaanuudenN-liiton ennåtyksen
7:39.55
Parasnainen 12 tunninjuoksussa,muttaloppu tuotti
17. MonicaLe Meur vaikeuksia.Yht. 34 juoksiiaa.Kilpailu Courcon 24tunJit
9:22.32
käytiin katuradalla. (Ranska)2l-22.9.91

1. Fred Piron 2N.726

2. Jeon-GillesBoussiquet 222.558
3. Jean-Claude Lapeyrigne 218.016
-2 9 - 4. JacquesMazenco 214.231
Millau 100 km Vänersborgl{X} km
Eanska) 28.9.91 (Ruotsi) 3.9.91
La Grande de Bretagne
1. RuneLarsson 7:35.42 Eanska) 6{3,5 km 1-15.6
1. RolandVuillemenot 7:N.26
2. Per Grip 8:38.38 (15 päivän etappikilpailu)
2. MauriceMondon 7:A832
3. ChristianRoig 7:L3.04 3. LennartSkoog 8:47.51
Naiset 4. LennartHansson 9:02.32 | Vladimir Manilov, N-liitto 4l:37.23
1. HuguetteJouault 8:38.08 5. RainerNiska 9:34.3I 2. ThomasRusek;Tsh. 44:17.3O
2. MoniqueFrussotte 8:48.17 6. RolandKarlsson(50) 9:36.33 3. Z. Bognanovich,Puola 44:5O.4O
3. MoniqueExbrayat 9:10.08 12. KonradVolkening(70) II:31.27 4. Kiraly, Unkari 45:37.3O
(60)
13. RikardJosefsson l1:46.2Q 5. Kalinoshkin,N-liiuo 46:34.53
3687osanottajaa. 6. JamesZarei, I-Britannia 46:36.33
24 lahritää,joistaosakilpaili 50 km:11ä. 7. SeppoLeinonen, Suomi 47224.48
Senvoitti PerWangdahl(3:33.40).
Szeged24 ja 12 tuntia (Unkari) Matkaanlåhti 46 juoksijaa,joista 32
suoritti kilpailun loppuunasti.
t3-14.7.91
Birmingham 24 h (radalla)
24 tunta (Iso-Britannia) 3-4.E.91
1. BogarJanos, Unkari 247.84O
2. PeterPolak,Tshekkosl.(40)237.841 l. Marian Savage (N) 219.082
3. SemanStefan,Tsh. 233.07Q 9. Ernie Warwick (M70) 165.'127
4. Valeri Gubar,N-liitto (40) 224.989 Etelä-Afrikan
5. IstvanSipos,Unkari 223.085 Savageiätti parasta miesjuoksijaa yli m€staruuskilpailut
6. Valeri Koratecki,N-liitto (50) 20 km. 75-vuotias Warwick juoksi
213.200
lffi km ja lffi mnilia
väliaikoina ikäluokkansa ME:t 50 km:n'
7. JeanP. Delhotal,Ranska(40)200.819 40 mailin, 50 mailin ja 100 km:n
8. Max Courtillon,Ranska(60)195.604 Loppuvuodesta 1991juostunEtelä-
matkoilla.
9. Seppolcinonen, Suomi 195.298 Afrikan 100km:n mestaruuskisan voitti
Naiset Charl Mattheusajalla6:56.47. Samassa
l. TamaraMerzlikina,N-liitto 175.220 yhteydessåratkaistunmestaruudenI 0O
MegansRun 24 h (USA:n mailin matkallavei Norrie Williamson
(50)
12 tuntia mest.,radalla) (15:30.48).
1. FazekasLakas.Unkari 14L.769 Portfnnd, Oregon 2E49.9.91
2. Sztcz Antal, Unkari l&.783
3. Gyori Ferenc,Unkari 136.7ll l. Roy Pirrung 238.861 Lontoo-BrightonEE,skm
4. Harry Arndt, Saksa(50) 135.733 2. SueEllen Trapp (N) 219.689 (Englantt)6.f0.91
Netsct 3. SusanOlsen(N) 2I7 -155
1. Marta Vass,Unkari LI7 .238 4. David Atlas 21'6'093
Viime syksynäjo 41. kertaajuostun
JanosinatkaZffi km:n kohdallaoli kisan voitti Englannin David Kelley
Naiseteivåt siispaljonmieskilpailijoita
18:22.46. Ks. Leinosenkommentit ajalla6:13.56. Aikarajaoli 9% tuntia,
kunnioittaneet!Trappintuloson maan ja senkuluessamaaliinehti 131
kisastaviime numerossa. ennätys. juoksljaa. HeidänjoukossaanSuomen
ja Joutsenon Jaakko hhtonen, joka
100 km Nacht Ynn Vla.enderon ajallaan8:03.28sijeiittuiM4Gsarjassa
Edmund Fitzgerald lfi) km 17:ksija oli yhteensä68. Jaskan
Torhout (Belgra) 2l-22-6.91
Duluth (USA) 26.10.91 mainio raportti kilpailusta löytyy
Juoksijalehdennumerosta10ja Etelå-
l. JeanPaulPraet,Belgia 6;33.51
1. StefanFekner,Kanada 6:42.09 Ssimaa-lehdesä 15.10.
2. RolandVuillemenot,Ranska6:4l .lL
2. S$anCrom,USA 6:50.35
3. KonstantinSantalov,NL 6:48.42
6:50.15 3. KevinSetnes,USA 7:00.59
4. Erik Seedhouse,I-Br.
4. Piotr Wadas,Puola 7:02.34
5. DonaldRichie,I-Br. 6:52.09
6. LouisSareiva,Portugali 6:55.16 5. JoePerske,USA 7:25'38 Iso'Britannianmcxfaruuskilpailut
7. HansSchnyder,Sveitsi 7:01.fi) 6. RobertPerez,USA (40) 7:31.38 24 twrtia, Lontoo26-27.10.91
7:08.14 7. Heö Tanzer,USA 7:32.57
8. RalphBosten,Belgia
7:15.35 8. PatrickFalman,USA 7:43.37 Ilon Rbhie juoksi vuoden kärkituloksen
9. UIf Anderson,Ruotsi
10. Burkhardlrnnadz, Saksa 7:17.07 Naiset vuorokaudenjuok$ussa
Naiset 1. SueKainulainen,Kanada 8:52.28
1. EleanorAdamsRobinson, 2. Lnda Gentling,USA (40)9:03.04 l. Don Richie 268 km 251 m
Iso-Brit. 8:L2.41 2. M. Francis 250 km 407 m
?. Hilary Johnson,I-Br. 8:49.38 Juoksussa ratkaistiinUSA:n 3. D. Weir 239 km 049 m
3. Hilary Walker,I-Br. 8:52.51 mestaruudetja se oli myös valinta- 4. P. Bream 232kmL2Om
kilpailu vuoden-92 MM-sataselle. 5. R. Brown 228kmL24m
143juoksi maeliin 12 tunnin aikarajan Parasnainen
kuluessa.KanadanAndy Jones,.50 D. Nugent,Il'lantit77 km 962 m
mailin ME-mies, juoksi ensimmäisen
salesensa.llånjohti kisaa s€lvästiaina
puolimatkaanasti, muttajoutui
65 km:n kohdalla.
keskeyttiinr.äiin
-3 0 -
WIEh[ .,,,,',',,.:,:,,.:,:,,,,,ii,.,.i,..',;il,;.,.
',.'t.1:1.$iit"i

100km
z,ll.Lggr

(. la t k o a s iv u lt a 151

.'a , Kuvissameikäpojat
, "maalitelttaan"
' sukeltamassa.Ylimmåssä
: :::kuvassanäkyvä Olavi
,,,, Montela sai ajakseenn.
:rrr:::
9:07. Sijoitus 40-44-
:;r:
""n vuotiaidensarjassaoli
:l :l ::iVi ::
i i dgS ,

Keskimmäisessä kuvassa
teltan suullakumartava
Kalevi Montela sijoittui
samassasarjassa
neljänneksi ajallaanB:51.

Itse olin 30-34-vuotiaiden

sarjan neljäs ajalla
B:13.00 (kaikkisarjat
huomioiden8.).

HuomaaMonteloiden
päissä olevat
"väinämöislakit",joissa
:::::,
Suomenlippu pienen
,r,r,,oli
' kepin nokassa(juurija
iiiijuuri nähtävissäKalevin
,ri:ikuvassa). Suomi kyllä
::|:::::: ,i huomattiin,vaikka itse
:::::|,::::::
A
olin matkassavähemmän
isänmaallisinvarustein.
?|.w&

'!oTero Töyrylä.
Sisältö

2 IAU - kv. ultrqiuokzuliitto

3 Spartathlon 1991
4 Berndt Heinrichin harj oittelu :
"Llltrqiuoksu on eri juttu"
Suomi-juoksuj åirjeståiiiin
niikökulmasta
11 Siihen aikaan kun veliekset
lampun osti
T2 Aivan tavallinen uhr4iuoksiia 2:
Vello Reesaar
L4 Kuinka kuollut jåinis voi olla
avuksi lfil km:n juoksussa?
15 Wien Lfi) lqn 2.11.91
16 Petri Rautiainen
19 Hitaista hitaimpien puhbenvuoro:
"Mieluummin olisimrne nopeita... "
20 Kv. ultrakisoja 1991

:::: ::::: ::.,.,:

: .: i:: .:: ::: .' :.:.::
,,.:, ,,:.,:.:
::::',.,:.::,,;:;.,,r;.it.,l',':
:t:,,,,,.i'.i,

.iti.t:i:,
t,i:!,.t..,.i.l.i::iiii:i
: :::.::::::::l:l:l:l:l:::iii:::::

::::::::i:i:il:i:ir;:::l

SeppoLeinonen liihetti valokuvin, jotka viestivät keuniisti uhrqiuoksiioiden väIisstä

ystiivyydestä. Tässäk&ksi nilstä. YlemmåssäkuvassaEnglannin Jeff lluftton (721iu Leinonen
taittavat taivalta vuoden -t8 Spartathlonissan. 21 krn:n kohd{lle. Midet juoksivat tuolloin 145
krn yhtå matkaa. AlemmassalcrvassaSeppoonnittelee Jeffiii maalissa Spartassa.