ASPERGERIN SYNDROOMA (OIREYHTYMÄ)

AIKUISILLA NAISILLA

Tania Marshall:

Askeleita kohti naisten

Asperger-profiilia

Linkki englanninkieliseen tekstiin:

https://taniaannmarshall.wordpress.com/2013/03/26/moving-towards-a-female-profile-the-
unique-characteristics-abilities-and-talents-of-asperwomen-adult-women-with-asperger-
syndrome/

Seuraava lista on virallinen, yksityiskohtainen kehysraami, joka sisältää ainutlaatuisia luonteenpiirteitä ja

oireita aikuisista naisista, joilla on Aspergerin Syndrooma / Oireyhtymä (”assinainen”). Se EI ole
kuitenkaan virallinen, tutkimukseen perustuva arviointityökalu. Lista on kehkeytynyt niiden monien
naisien myötä, joiden kanssa olen työskennellyt vuosien saatossa. Olen arvioinut, tarkkaillut,
diagnosoinut ja työskennellyt satojen, kaikenikäisten
tyttöjen ja naisten kanssa.

Tämä dokumentti perustuu minun (Tania Marshall) anekdoottiseen, kliiniseen todistusaineistoon ja

tutkimuksiin, joita toiset hyvin tunnetut ammattilaiset ovat tehneet. Muokkaan ja päivitän tätä listaa
ajoittain. Lista on kirjoitettu omien näkemysteni, huomioitteni ja kokemusteni pohjalta, eikä se ole
missään erityisessä järjestyksessä. Yhdenkään ihmisen ei tarvitse omata kaikkia piirteitä, ja on
harvinaista, että ihminen tunnistaisi itsessään kaikki nämä piirteet.

***Huomaa, että tutkimus laahaa usein anekdoottisen, tutkivan ja kliinisen työn perässä.

Tania työskentelee kanssakirjoittajana tällä hetkellä kirjan parissa, jonka ammattilaiset ovat alustavasti
otsikoineet: ”Assessment of Autism Spectrum and Asperger’s in Females: Comprehensive diagnostics and
treatment planning for girls and women with autism spectrum conditions across the lifespan”. Seuraava
profiili luotiin naisille, jotka ovat tehneet itsediagnoosin tai harkitsevat virallista diagnoosia ja se auttaa
mielenterveysalan ammattilaisia tunnistamaan Aspergerin Syndrooman aikuisissa naisilla.

Aspergernaiset kokevat oireitaan erilaisilla tasoilla, joten siinä missä toiset ”assit” ovat hyvin introvertteja
(sisäänpäin kääntyneitä), toiset eivät sitä ole. Monet naiset eivät osu virallisten kriteereiden sisään, koska
heillä on omat selviytymismekaninsa. Heidät voitaisiin määrittää ”ali-kliinisiksi” tai joilla on ”aspergerin
jäänteitä”. Naisia joilla on Aspergerin syndrooma tai Autismi jäävät usein ulkopuolelle koska kykyjen kirjo
tai olemassa olevat toiminnan tasot ovat niin laaja kirjo. Valtaosa naisista ei saa virallista diagnoosia kuin
vasta aikuisvuosinaan. Tämä lista kuvastaa monia keski-ikäisiä Aspergernaisia, joiden kanssa olen
työskennellyt. Piirteiden vakavuus riippuu myös jossain määrin siitä, onko sinut arvioitu tai diagnosoitu
ja/tai saatko tukea tai onko sinulla joukko avustavia ihmisiä ympärilläsi, sekä siitä, onko olemassa jokin
toinen terveydentilaan vaikuttava tekijä (esimerkiksi persoonallisuushäiriö).
1. Kognitiiviset/intellektuellit kyvyt

Taipumus korkeaan keskivertoon tai nerokkaaseen älykkyyteen, usein (muttei aina)

merkittävästi jakaantuneena joko verbaaliin tai havainnointikykyyn, matalampi työmuisti ja/tai
prosessointinopeus, oppimisvaikeuksia (esimerkiksi dyskalkulia (matematiikan oppimisen
erityisvaikeus), lukihäiriö, luetun ymmärtäminen).
Erinomainen pitkäkestoinen muisti.
Heikompi lyhytjaksoinen muisti.
Saattaa tarvita akateemisia akkommodaatioita yliopistossa.
Selkeä oppimisprofiili, joka sisältää piikkimäisiä vahvuuksia ja heikkouksia,
oppimisvaikeuksia/eroja.
Saattaa olla peräänantamattoman negatiivinen ajattelussaan tai joustamattoman
mustavalkoinen.

2. Koulutus/yliopistoelämä

On saattanut lopettaa lukion ja palannut sinne myöhemmin tai on toistanut oppimäärän. On
saattanut hankkia osittaisia tutkintoja, saattaa olla filosofian tohtorin tasoisia tutkintoja. Monet
ovat opiskelleet kauemmin verrattuna ikätovereihinsa.
Monilla on historia yliopiston tunneille osallistumisesta, joita on seurannut poissaoloja
tunneilta tai lukukausilta. Joskus myöhemmin elämänsä aikana hän sitten
ilmoittautuu/osallistuu uudestaan. Tämä johtuu usein ylikuormituksesta tai hämmennyksestä.
Historiasta löytyy kokeiden lykkäämisiä, tuntien väliin jättämistä, ohjelmista tai tunneilta
poisjääminen on yleistä.
Saattaa olla käynyt lukion tai kurssin pariin kertaan TAI lopettanut ne kokonaan.
Historia vierailuista monien tohtoreiden ja neuvonantajien luona läpi yliopistoelämän, ilman
merkittävää parannusta asioihin.
Vaikeuksia ottaa sama määrä kursseja tai tunteja kuin ikätovereilla.
Saattaa eksyä kampuksella helposti, hukata tavaroitaan, myöhästyä tunneilta tai kokeista.

3. Ura/Työ


Tuntee usein vetoa auttamiseen, taiteeseen tai eläimiin liittyviin ammatteihin, ja on usein
”ekspertti” valitsemallaan alueella. Tunnen monia assinaisia, jotka ovat menestyneet
seuraavilla aloilla: taitelijat, laulajat, näyttelijät, runoilijat, kirjoittajat, opettajat, psykologit,
psykiatrit, erityisopettajat/konsultit, hevoskouluttajat/kuiskaajat, tohtorit, tiedemiehet,
virkailijat, kirjailijat, lastenhoitajat, mallit, koomikot, tietotekniikkaan liittyvät spesialistit,
eläinten käsittelijät tai eläintarhan pitäjät, yliopiston professorit, hoitajat, meediot, viihdyttäjät
ja valokuvaajat.
Saattaa olla päiviä poissa töistä johtuen sosiaalisesta uupumuksesta.
Saattaa olla suuria vaikeuksia osallistua tai olla mukana työntekijöiden yhteisissä
kokouksissa, lounastauoilla, työn sosiaalisissa tapahtumissa.
Saattaa kehittää tekosyitä ettei tarvitse osallista työ/työntekijätoimintoihin.
Historiasta saattaa löytyä kyvyttömyyttä käsitellä työ/työllistymisympäristöjä, usein
siirtymisiä työstä työhön, etenkin varhaisina aikuisvuosina.
Kovasti työskentelevä, tunnontarkka työntekijä.
Saattaa stressaantua, jos on tehtävä paljon töitä lyhyessä ajassa.
Saattaa turhautua/stressaantua, pyydettäessä tekemään liian monia asioita yhtä aikaa.
Yrittää kovasti välttää virheitä, unohtaen asioita.
Yrittää kovasti miellyttää toisia.
Saattaa polttaa siltoja (esimerkiksi lähteä tai kävellä ulos työpaikasta ilman erillistä
ilmoitusta).
4. Sosiaalisuus ja ystävät/ihmissuhteet


Haluaa mieluummin kohdata yhden ihmisen kerrallaan sosiaalisissa kanssakäymisissään.

Tarvitsee enemmän aikaa olla erossa ihmisistä, kuin ikätoverinsa (yksinoloa).
Saattaa kokea stressiä, ahdistuneisuutta tai hämmennystä sosiaalisissa ryhmissä tai
ryhmätyötilanteissa.
Vahva halu osallistua keskusteluihin, jotka liittyvät heidän erityiskiinnostuksiinsa.
Voimakas inho sosiaalisia rupatteluja, juoruja, tyhjänpäiväisyyksiä, valheita kohtaan tai jos
keskustelusta puuttuu ’toiminto’, mutta jotkut (assit) osallistuvat niihin myös itse.
Historiasta löytyy kiusaamista, kiusoittelua, syrjintää ja/tai vaikeutta sopeutua saman
ikäisten joukkoon, ellei hänellä sitten ole samankaltaisia ”assi” ystäviä.
Voimakas inho valheita kohtaan, mutta saattaa valehdella itselleen.
Kykyä toimia sosiaalisesti, mutta ei kykene siihen kovin pitkinä jaksoina. Kärsii ”sosiaalisesta
uupumuksesta” tai ”sosiaalisesta krapulasta”, jos on liian sosiaalinen. Krapula voi kestää
tunneista päiviin, ja sillä voi olla heikentävä vaikutus.
Suuria vaikeuksia konfliktien, riitojen, huudon kohteena olemisen kanssa, taisteluissa,
sodassa.
Valtavia vaikeuksia ottaa asioita vastaan itse, pyytää apua, asettaa rajoja.
Saattaa olla tarvetta juomiseen, jotta pystyisi olemaan sosiaalinen.
Saattaa potea nyt tai aikaisemmin posttraumaattista stressiä, joka johtuu usein siitä, että on
ollut väärinymmärretty, väärindiagnosoitu, väärin kohdeltu ja/tai väärin lääkitty.
Erot sosiaalisissa kyvyissä - on erityisen hyvä kahdenkeskisissä tai ryhmissä tapahtuvissa
tilanteissa, mutta vaikeuksia työskennellä ryhmätilanteissa.
Saattaa huomata olevansa sosiaalisessa tilanteessa tai suhteessa, jossa hän ei ole onnellinen,
muttei tiedä, miten voisi päästä siitä pois.
Historiasta voi löytyä hyväksikäyttöä toisten taholta, vaikka onkin toiminut sopivalla tavalla
toisten ohjeiden mukaisesti liiketaloudellisesti, laillisesti tai sosiaalisesti.
Usein tympääntynyt sosiaalisissa tilanteissa tai juhlissa ja/tai ei tiedä, miten toimia
sosiaalisissa tilanteissa.
Saattaa vastata ”kyllä” sosiaalisiin tapahtumiin, mutta keksii myöhemmin tekosyyn, miksi
hänen ei tarvitsekaan osallistua, usein jääden kotiin itsekseen (lukemaan kirjaa tai
työskentelemään oman erityisen kiinnostuksenkohteensa parissa).
On usein mieluummin oman kiinnostuksen aiheensa parissa kuin sosiaalisessa
kanssakäymisessä.
Saatetaan pitää perheen ”mustana lampaana”.
Toiset pitävät häntä erilaisena, outona, erikoisena tai ”omituisena”.
Saattaa kokea, että hänen pitää toimia ”normaalisti” miellyttääkseen muita TAI ei välitä
lainkaan siitä, että sulautuuko joukkoon vai ei.
Kopioi, miimikoi, näyttelee sulautuakseen joukkoon ja saadakseen toiset pitämään hänestä.
Ihmisten miellyttäjä, mutta saattaa sitten yhtäkkiä polttaa siltoja (esimerkiksi katkaista
ihmissuhteen), sillä heillä on vaikeuksia käsitellä konflikteja.
Naiset näyttävät olevan parempia kuin miehet maskeeraamaan autismin piirteensä
sosiaalisissa tilanteissa. Tytöt pystyvät siihen kuitenkin harvemmin heille tuntemattomissa
tilanteissa.
Häntä saatetaan pitää ”yksinolijana” TAI hänellä voi olla monia tuttavia, muttei todellisia
ystäviä.

5. Kommunikoiminen


Vaikeuksia kommunikoida ajatuksiaan ja tunteitaan sanoin toisille, etenkin jos on ahdistunut,

stressaantunut tai järkyttynyt. Usein pystyy kirjoittamaan ajatuksensa paljon paremmin.
Ei ehkä pidä avun pyytämisestä toisilta, kykenemätön pyytämään tai ei tiedä, miten pyytää
apua.
Saattaa olla passiivinen, ei tiedä miten asettaa rajoja terveellä tavalla.
Saattaa loukata toisia sanomalla mitä ajattelee, vaikkei niin pyri tekemäänkään.
Saattaa osoittaa toisten ihmisten virheitä.
Saattaa antaa liikaa yksityiskohtia ja päätyä ikävystyttämään muita tahtomattaan.
Saattaa kysyä noloja kysymyksiä (yleensä nuorempana).
Epätavallinen ääni (tasainen, monotoninen, korkeahko, lapsenomainen).
Taipumusta ottaa asiat kirjaimellisesti, tajuamatta mitä ihmiset pyrkivät sanomaan.
Saattaa puhua liian kovaäänisesti tai liian pehmeästi, usein tietämättä sitä itse.
Usein hämmästynyt kun ihmiset kertovat hänelle, että hän on ollut töykeä tai toiminut
sopimattomasti.
Huonot pragmaattiset kielitaidot.

6. Fysiologia/neurologia

A. Erittäin herkkä

Äärettömän herkkä, ei ehkä pysty katsomaan tai kuuntelemaan uutisia, kuuntelemaan radiota,
lukemaan sanomalehteä, katsomaan väkivaltaisia ohjelmia/elokuvia tai kauhuelokuvia,
näkemään loukkaantuneita tai kivuissa olevia eläimiä, pahoinpitelyä, sotaa, trauma, ovat
herkkiä ympäristön tunteille ja “tunteelliselle ilmapiirille”, kokevat tunteen siirtymistä ja
psyykkisiä “6. aisti” kykyjä, saattavat omata voimakkaita intuitiivisia ja/tai psyykkisiä kykyjä.

B. Aistien käsittely häiriö/sairaus

o Saattaa omata aistiherkkyyksiä seuraavilla alueilla; kuulo, näkö, maku, kosketus, haju,
tasapaino, liike, intuitio.
o Saattaa olla hyvin herkkä kivulle tai hänellä on korkea kipukynnys.
o Saattaa huomata miltä ruoka maistuu tai tuntuu ja jokin saattaa olla tärkeämpää kuin
toinen.
o Saattaa olla kömpelö tai hänellä on huono koordinaatiokyky.
o Ei ehkä pidä kovista äänistä ja/tai ahdistuu tai stressaantuu kirkkaista valoista, voimakkaista
hajuista, karheista pinnoista/vaatteista, lähellä kulkevista sireeninäänistä, tai ihmisistä liian
lähellä hänen takanaan.
o Saattaa olla vaikeuksia tulla toimeen lasten kanssa, johtuen itkusta, huudosta tai muista
kovista äänistä.
o Herkkä sille, miltä vaatteet tuntuvat, ja se saattaa olla heille tärkeämpää kuin se, miltä ne
näyttävät.
o Saattaa joutua vetäytymään syrjään, eristämään itsensä kun hämmentynyt aistiensa kautta.
o Ei ehkä pysty sietämään ääniä, näkymiä, hajuja, tekstuureja, liikettä, josta ei pidä.
o Ei ehkä pidä halaamisesta, halimisesta tai siitä, että häntä pidetään sylissä. ”Pidän
halaamisesta vain, kun se on oma päätökseni”.
o Voi hermostua tai stressaantua ellei pysty kulkemaan tuttua reittiä mennessä jonnekin.
o Asiat, joiden pitäisi tuntua kivuliailta eivät ehkä ole sitä (mustelmat, muttei tiedä mistä ne
tulivat, johtuen kömpelyydestä).
o Sosiaalisissa tilanteissa hermojärjestelmällä on taipumusta aiheuttaa sekaannusta helposti,
joka johtaa syrjään vetäytymiseen (esimerkiksi siirtyy hiljaiseen paikaan juhlissa, leikkii lasten
tai eläinten kanssa).
o Voimakas nälkä saattaa vaikuttaa mielialaan ja/tai haitata kykyä keskittyä.
o Hän saattaa huomata ja nauttia herkistä tai hienoista tuoksuista, mauista, äänistä,
taideteoksista ja musiikkikappaleista.
C. Ahdistus, stressi ja/tai raivo. Viimeaikaiset aivoskannaukset osoittavat siihen suuntaan, että
suurentuneella mantelitumakkeella on roolinsa intensiivisten tunteiden kohdalla, kuten
ahdistus ja raivo.

D. Saattaa olla ongelmia kuultujen asioiden käsittelyn kanssa.

E. Hänellä saattaa olla Irlen Syndrooma.

F. Saattaa narskuttaa hampaita tai hänellä on trismus (lockjaw) (purentaelinten häiriö).

G. Saattaa sairastaa pakko-oireista häiriötä tai hänellä on sen piirteitä.

H. Hänellä saattaa olla yksi tai useampia 7:stä eri ADHD:n tyypistä.

(http://www.amenclinics.com)

I. Yleensä hänellä on vaikeuksia toiminnanohjauksessa (ajan hallinnassa, etukäteen

suunnittelemisessa, organisoimisessa).

J. Saattaa keinuttaa itseään, heiluttaa jalkaansa, nykiä tai tehdä muita liikkeitä käsillään,
pyörittää hiuksia sormissaan, silittää pehmeää kangasta rauhoitellakseen itseään (eli
stimmailla tai rauhoittaa itseään).

K. Saattaa olla erittäin herkkä lääkkeille, kofeiinille ja/tai alkoholille.

L. Saattaa olla gluteiini, vehnä, kaseiini tai jokin muu ruoka-allergia/herkkyys, vatsavaivoja.

M. Saattaa olla univaikeuksia, halu pysytellä valveilla myöhään yöhön, ei ole yleensä aamu-
ihminen.

N. Hänellä saattaa olla dyspraksia.

O. Saattaa olla tic-liikkeitä (esimerkiksi kurkun karistaminen, yskiminen).

7. Fyysinen ulkonäkö


Pukeutuu yleensä eri tavoin kuin muut ikäisensä, usein hieman erikoisesti, saattaa pukeutua
mieluummin mukavasti kuin ulkonäön vuoksi.
Saattaa pukeutua “ylilyöden” tai epätavallisesti tilaisuuksissa.
Saattaa yrittää kovasti sopeutua ulkomuotonsa avulla joukkoon tai ei välitä lainkaan.
Saattaa olla käymättä suihkussa tai jättää hygienian hoidon väliin ajoittain, johtuen erilaisista
prioriteeteista (yleensä ne liittyvät erityisiin kiinnostuksen kohteisiin).
Näyttää nuoremmalta kuin hänen ikäisensä yleensä.
Epätavallinen ääni; saattaa olla “lapsenomainen”, monotoninen, kova tai pehmeä laadultaan.
Tekee usein tiettyjä asioita käsillään (pyörittää hiuksia tai esineitä, erilaisia liikkeitä) tai
jaloillaan (“pomppii” tai keinuu edestakaisin seisoessaan).

8. Elämäntyyli

Kirjat, tietokoneet, internet, eläimet, lapset, luonto saattavat olla hänen parhaita ystäviään.
Hän rakastaa hiljaisuutta, yksinoloa, rauhallista ympäristöä.
Hän saattaa olla erittäin uskonnollinen, tai sitten ei lainkaan. Buddhalaisuus vaikuttaa
yleiseltä.
Saattaa haluta viettää niin paljon aikaa itsekseen kuin on mahdollista, eläinten kanssa ja
luonnossa.
Saattaa olla suuri mieltymys rutiineihin ja siihen, että asiat ovat samalla tavalla joka päivä.
Saa tyydytystä siitä, että saa työskennellä valitsemassaan työssä ja/tai erityskiinnostustensa
parissa.
Hänen prioriteettiensa alkupäässä saattaa olla se, että hän pystyy järjestämään elämänsä,
tapahtumat, työnsä ja ympäristönsä siten, että hän pystyy välttämään hämmentävät,
stressaavat ja järkyttävät tilanteet.

9. Ihmissuhdevalinnat/seksuaalisuus/sukupuoli


Saattaa deittailla tai naida paljon vanhemman tai paljon nuoremman kumppanin, tai samaa
sukupuolta olevan, sillä heillä ei ole taipumusta nähdä “ikää” tai “sukupuolta”, vaan he näkevät
henkilön persoonallisuuden.
Saattaa olla aseksuaalinen, eli hänellä on mieltymyksiä, jotka nähdään tärkeämpinä kuin
seksi tai suhde.
Saattaa olla ’hyperseksuaali’, jota fyysinen seksuaalinen kontakti kiinnostaa.
Saattaa erota ikätovereistaan joustavuudessaan seksuaalisten suuntautumisten suhteen tai
saattaa ajatella tai haluta vaihtaa sukupuoltaan. Jotkut yksilöt saattavat muuttaa
sukupuolensa tai tehdä seksuaalisia kokeiluja, jotta menestyisivät paremmin sosiaalisesti tai
”sopeutuisivat” joukkoon tai jotta tuntisivat itsensä vähemmän erilaiseksi.
Ei ole ehkä halunnut tai tarvinnut intiimiä suhdetta (aseksuaali).
Olemassa on suurempaa joustavuutta seksuaalisuudessa ja/tai sukupuolessa. Saattaa olla
heteroseksuaali, tai aseksuaali tai homo tai bi-seksuaali tai sukupuolenvaihtaja.

10. Erityiset kiinnostuksen kohteet

Erityinen kiinnostuksenkohde saattaa liittyä henkilön uraan, fantasiaan, kirjoittamiseen,

eläimiin, lukemiseen, julkkiksiin, ruokaan, muotiin, koruihin, meikkeihin, tatuointeihin,
symboleihin, vain muutamia mainitakseni.
Kyky ”hyperkeskittyä” pitkiksi ajoiksi erityisen kiinnostuksen pariin, syömättä, juomatta tai
käymättä vessassa, pystyy keskittymään kiinnostukseensa tuntikausiksi, usein menettäen
ajantajun kokonaan.
Rakastaa ja iloitsee ollessaan yksin, rauhassa ja hiljaisuudessa. Yksinoloa kuvataan usein,
että ”taritsen sitä kuin tarvitsen ilmaa, jota hengitän”.
Syvä rakkaus eläimiä ja luontoa kohtaan.
Usein kiinnostunut asioista, joita muut ihmiset eivät pidä kiinnostavina.
Saattaa keräillä tai hamstrata itseään kiinnostavia asioita.
Itsetutkiskelua ja itsetietoisuutta. Monet naiset käyttävät vuosia yrittäen ymmärtää itseään,
lukien itseapu- ja psykologiakirjoja ja pohtivat miksi he tuntevat olonsa niin erilaisiksi, toiselta
planeetalta tulleiksi tai että ”emoalus on pudottanut minut väärälle planeetalle”.

11. Tunteellinen
Tuntee asiat syvästi.
Muiden ihmisten mielialat vaikuttavat häneen, erityisesti, jos ne ovat negatiivisia.
Taipumusta olla hyvin herkkä tunnekivulle.
Vaikuttuu suuresti taiteista, musiikista, tietyistä elokuvista.
Saattaa olla kykenemätön katsomaan kauhua, väkivaltaa tai muutoin levottomuutta
herättäviä elokuvia, ja uutisohjelmia.
On jatkuvassa, yleisahdistuksen tilassa, masennuksenpuuskien kera, jotka tuntuvat
seuraavan häntä.
Vaikeuksia säädellä tunteita ja käsitellä stressiä.
On sosiaalisesti ja tunteellisesti nuorempi/kehittymättömämpi kuin mitä on hänen
kronologinen ikänsä, paljonkin nuorempi, jos hän on kaksikymppinen.
Tunteellisesti liian rehellinen (kykenemättömyys peittää todelliset tunteensa, silloin kun se
olisi sosiaalisesti hyväksyttävämpää) ja naiivi.
Kokee kaikenlaiset tunteet hyvin intensiivisinä (esimerkiksi kun hän rakastuu, hän rakastuu
hyvin syvästi).
Saattaa ajatella, että hän on myötätuntoinen, mutta hänen tekonsa eivät tule sillä tavoin
esille.
Usein liian herkkä ja hän tuntee hyvin paljon empatiaa.
Usein samaistuu ja/tai on hyvin herkkä tietynlaisille hahmoille elokuvissa.
Hyvin herkkä asioille, jotka koskevat maapalloa, eläimiä, ihmisiä, asianajoa, oikeutta,
ihmisoikeuksia ja ”altavastaajia.
Jotkut naiset ovat melko ”lapsenkaltaisia”, eivätkä reagoi kypsällä tavalla kuin vasta noin 40
vuoden ikäisinä.

12. Persoonallisuuden piirteitä ja/tai piirteitä ja kykyjä

Luontainen johtaja, itsenäinen, voimakastahtoinen, määrätietoinen ja voi olla hyvin

kilpailunhaluinen (jopa itsensä kanssa).
Hyvin voimakkaasti introvertti TAI voi olla ekstrovertti.
Yleisesti puuttuu voimakas tunne itsestä, itsetunnosta ja/tai identiteetistä. Saattaa käyttää
kameleonttimaisia kykyjään sulautuakseen joukkoon ja ollakseen tekemisissä erilaisten
ryhmien kanssa tai ihmisten kanssa ajan myötä, etsiessään todellista identiteettiään.
Voimakas oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden tunto, hän on totuudenetsijä.
Hyvin luova ja saattaa saada originaaleja ideoita ”ryöppyinä”.
Ei pidä muutoksesta ja saattaa kokea sen häiritseväksi tai stressaavaksi.
Hyvin herkkä kritiikille tai havaitsemalleen kritiikille.
Ei pidä siitä, että häntä katsotaan kun hän esiintyy (esiintymisahdistus).
Hänelle on kenties sanottu, että hän välittää likkaa, tekee liikaa toisten eteen ja/tai että hän
on liian herkkä.
On perfektionisti (on ehkä osallistunut perfektionisti-ryhmäohjelmaan).
Havaitsee yksityiskohtia tarkasti.
Pakkomielteet/erityskiinnostukset saattavat olla lyhytaikaisia (vaihtuen toisesta toiseen
nopeasti) tai pitkäaikaisia (niistä voi syntyä hieno ura).
Naiivisuus, viattomuus, liiallinen luottaminen ja toisten ottaminen kirjaimellisesti ovat
melkoinen yhdistelmä hyväksikäytölle ja väärinkäytölle.
Voimakas tuntemus, että hän on erilainen suhteessa muihin ikätovereihinsa, jota kuvataan
usein tyyliin ’aivan kuin tulisin toiselta planeetalta’.
Hänellä ei ehkä ole tuntemusta itsestä ja/tai identiteetistä, itsetuntoa.
Taipumusta olla hyvin vakava, paikoitellen aivan liian vakava.
On intensiivinen kaikessa, mitä hän tekee.
Lapsuudessa on ehkä kuvailtu hyvin herkäksi ja/tai ujoksi.

13. Mennyt ja/tai nykyinen mielenterveyshistoria

Saattaa omata historian, johon liittyy paljon itkemistä, tietämättä miksi.
Saattaa olla pitkähkö historia käynneistä terapeuteilla, psykiatreilla, psykologeilla.
Saattaa olla kokeillut erilaisia lääkityksiä.
Saattaa olla pakko-oireinen mielialahäiriö tai piirteitä siitä.
Saattaa olla yksi tai useampia kuudesta eri ADHD:n muodoista.
On kokenut jatkuvaa depressiota ja/tai väsymystä/uupumusta, tietämättä miksi.
Historiasta löytyy yritystä ymmärtää itseään, vastausten etsimistä selittämään itseään ja
miksi hän tuntee olonsa niin erilaiseksi tai ei sovi joukkoon.
Historiassa monia lääkäri- ja konsulttikäyntejä koko yliopistoelämän ajalta.

Perheestä saattaa löytyä autismia, Aspergerin Syndroomaa, bi-polaarisuutta,

skitsofreniaa, ADHDtä, OCDtä (pakko-oireisuutta), ahdistusoireyhtymiä.

Saattaa olla väärindiagnosoitu bipolaariseksi, epävakaaksi

persoonallisuudeksi/rajatilapersoonallisuudeksi tai skitsofreenikoksi.
On ehkä aikaisemmin diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö tai masennus, syömishäiriö,
rajatilapersoonallisuus, bipolaarisuus ja/tai ADHD.
Historia masennuksesta, ahdistuksesta, syömishäiriöistä, mielialan muutoksista.

14. Selviytymismekanismeja

Saattaa olla päätynyt käyttämään alkoholia, huumeita, tupakointia selvitäkseen intensiivisten

tunteidensa kanssa, lääkitsee itseään ollakseen sosiaalinen ja/tai sopeutuakseen joukkoon
ja/tai tullakseen hyväksytyksi ryhmän sisällä.
Saattaa käyttää erilaista persoonaa ollessaan julkisuudessa, selviytyäkseen.
On saattanut kehittää valikoiman erilaisia huonosti toimivia selviytymismekanismeja
(esimerkiksi koppavuus ja/tai narsismi).
Saattaa vaihtaa sukupuolta tai seksuaalisuuttaan pyrkiessään ”sopimaan joukkoon” tai
löytämään itselleen oikean ryhmän.
On käyttänyt imitointia, sosiaalista kaikupuhetta (tahdosta riippumatonta sanojen tai fraasien
toistoa) teeskennelläkseen normaalia, jäljitelläkseen tai vaikuttaakseen normaalilta.
Saattaa heilua seisoessaan paikallaan, maakuuasennossa ollessaan tai keinutuolissa
rauhoittuakseen tai rauhoitellakseen itseään.
Saattaa tuntea tarvetta vetäytyä sänkyyn tai pimeään huoneeseen tai paikkaan ollakseen
yksin tai saadakseen yksityisyyttä, ja selvitäkseen aisti ja/tai sosiaalisesta ylikuormituksesta.
Vetäytyy ja/tai välttelee.
Saattaa kehittää persoonallisuushäiriön keinona selvitä Aspergerin
Syndroomasta/Oireyhtymästä.

15. Kuudes aisti, intuition, psyykkiset kyvyt



Kyky tuntea toisten ihmisten tunteita.

Saattaa ”tietää” tai hänellä on tietämystä joistakin asioista, muttei käsitystä miten hän sen
tietää.
Saattaa olla ammattimainen näkijä tai meedio.
Hänellä on yksi tai useampia psyykkisiä kykyjä.
On empaattinen.

16. Ainutlaatuisia kykyjä ja vahvuuksia


Älykkyys, janoaa tietoa ja rakastaa oppimista.
Voi opettaa itsensä melkein mihin tahansa asiaan, jos vain ottaa sen asiakseen.
Voimakas tahto, määrätietoinen ja itsenäinen.
Perfektionisti.
Huomattava pitkäkestoinen muisti, valokuvamuisti.
Hieno huumorintaju.
Työskentelee hyvin ”kriisitilanteissa”.
Hyvin pohdiskeleva ajattelija.
Joustavuus, ketteryyttä siirtyä kriisistä toiseen, palata takaisin, aloittaa jälleen alusta,
uudestaan ja uudestaan.
Kykyä havaita yksityiskohtia.
Hyvä kahden ihmisen ryhmissä tai esittelijänä hieman isommille ryhmille.
Enemmän ”filosofeja” kuin ”professoreita”, mutta voivat olla molempia.
Näkee ”sielunsa silmin” tarkkoja yksityiskohtia, lahjakas visuaalinen oppija.
Saattaa olla lahjakas taiteissa, musiikissa, kirjoittamisessa, kielissä.
Erittäin intuitiivinen.

Kykenee syvään filosofiseen ajatteluun, Aspergernaisista tulee usein kirjoittajia,

runoilijoita, taiteilijoita, laulajia, esiintyjiä, näyttelijöitä tai professoreita.

17. Haasteet

Saattaa olla vaikeaa ymmärtää hienovaraisia tunteita, esimerkiksi jos joku on

mustasukkainen, nolostunut, ei kiinnostunut tai ikävystynyt.
Pitää yllä kulissia, vaikuttaa normaalilta.
Tunteiden käsitteleminen.
Oppimisvaikeudet.
Saattaa hermostua odottamattomista muutoksista.
Ei ehkä pysty näkemään kun toinen flirttailee hänelle.
Haastavaa työskennellä ja toimia ryhmässä.
Suuria vaikeuksia hyvin herkissä konflikteissa, stressissä, kinasteluissa, riidoissa, sodissa,
juoruilussa ja negatiivisuudessa.
Sosiaalinen rupattelu, small talk, keskustelut vailla ”funktiota”, ystävien säilyttäminen ja
ihmissuhteet, sosiaalinen ahdistus ja sosiaalinen fobia.
Saattaa pitää tai haluta mieluummin olla itsekseen, niin paljon kuin on mahdollista.
Saattaa kokea haastavaksi ymmärtää, mitä toiset odottavat häneltä.
Hyväksikäytetään naiiviuden, viattomuuden ja liialti muihin luottamisen vuoksi.
Rajat (usein nuorempana).
Saattaa olla vaikeuksia täyttää lomakkeita, tehdä paperitöitä (veroilmoitukset), rahan
säästäminen.
Saattaa olla vaikeuksia tunnistaa tai muistaa kasvoja (prosopagnosia/kasvosokeus).

18. Empatia


Kognitiivinen empatia saattaa puuttua tai on hyperempaattinen (esimerkiksi liikaa vaikuttava

empatia).
Kognitiivinen empatia: kyky ennustaa toisen ajatuksia ja aikeita, sen tietäminen miten toinen
tuntee ja mitä he saattavat ajatella. Tunnetaan myös perspektiivin ottamisena.
Vaikuttava/emotionaalinen empatia: kyky tai kapasiteetti tunnistaa tunteita joita toinen
kokee, kun tunnet toisen henkilön tunteet ominasi. Sosiaalinen neurotiede on huomannut, että
tämän kaltainen empatia liittyy peilineuronijärjestelmään. Emotionaalinen empatia on edistää
yksilön virittymistä toisen ihmisen sisäiseen maailmaan, se on valtaisa etu ihmisillä, jotka
työskentelevät laajalla alueella ammateissa hoitajasta opettajaan ja sosiaalityöhön,
psykologiaan ja muihin hoitoalan ammattilaisiin.
Myötätuntoinen empatia tai ”empaattinen huoli”. Tällainen empatia auttaa meitä
ymmärtämään henkilön ahdinkoa ja tuntea heidän kanssaan, ja olla myös spontaanisti
liikuttunut, auttaakseen heitä, jos ja kun toinen tarvitsee apua. Stressaantuneena mielen
teoria taidot saattavat vaikuttaa olevan tyystin poissa.

19. Saattaa olla Ehlers-Danlosin syndrooma.

20. Saattaa olla intensiivinen halu miellyttää toisia ja/tai olla pidetty toisten silmissä. Saattaa
stressaantua voimakkaasti, jos hänestä vaikuttaa siltä, että joku ei pidä hänestä tai jos joku ei
oikeasti pidä hänestä.
21. Toiminnanohjauksen ongelmiin sisältyvät: vaikeudet tehdä päätöksiä, ajanhallinta,
etukäteen suunnitteleminen, organisointi, tehtävien loppuun saattaminen.
22. On saattanut viettää kokonaisen elämän käyttäen valtavia voimavaroja
“teeskennelläkseen”, “jäljitelläkseen”, “esittääkseen” “käydäkseen normaalista”. Monet ovat
hyödyntäneet kehonkielikirjoja, peilejä, näyttelytunteja parantaakseen sosiaalisia taitojaan.
23. Saattaa olla tokofobia = synnytyksenpelko.
24. Saattaa olla sukupuolidysforia, joka tunnetaan myös nimellä sukupuoli-identiteetin häiriö
(GID), joka on virallinen diagnoosi henkilöille, jotka tuntevat tai kokevat merkittävää stressiä
ja ilottomuutta omaa sukupuoltaan ja/tai sukupuolirooleja kohtaan. Nämä henkilöt tunnetaan
transseksuaaleina tai transgendereina.
25. Fotograafinen näkömuisti.
25. Intensiivinen tai jatkuva tarve tutkiskella itseään/selvittää omaa itseään.
26. Hypermobiliteettisyndrooma.

Yhdelläkään naisella ei ole kaikkia näitä piirteitä. Jotkut listan piirteistä voivat sopia sinuun.

Tiettyä tietämystä ja tietoisuutta tarvitaan, jotta tunnistaisi oireet, luonteenpiirteet ja

käytöksen itsessään. Aspergerin Syndrooma ilmenee usein dysleksian, dysgraphian,
dyskalkulian, Irlen Syndrooman, dyspraksian (kyvyttömyys ilmaista itseään kirjallisesti),
APD/APDS:n kera (kuullun käsittelemisen vaikeudet) ja/tai Ehlers-Danlosin syndrooman (EDS)
rinnalla.

Yksilölliset piireet saattavat vaihdella lievistä vakaviin.

Alatyypit – tulossa pian!

Tania Marshall työskentelee oman tohtorinarvon/filosofian tohtorin arvon parissa, autismia koskevissa
opinnoissaan, jotka erikoistuvat naisten autismiin. Hän on filosofian maisteri soveltavassa psykologiassa
ja humanististen tieteiden kandidaatti psykologiassa. Hän tarjoaa jatkuvasti diagnoosiarvioita, tukea ja
apua henkilöille kaikilla eri elämän alueilla. Arvioiden kyselyyn tai varaamiseen,
ongelmanratkaisusessioihin ja/tai tukea saadaksesi, ole hyvä ja ota yhteyttä Taniaan osoitteessa
tania@aspiengirl.com. Tania on myös kirjoittamassa lopettelemassa ensimmäistä kolmen kirjan sarjaansa
naisten autismista Hänen sarjansa ovat ostettavissa osoitteessa http://www.aspiengirl.com.