Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu

1 10
Huojuvan
kasvun
vuosi
 1/2010

Kannen kuva: Thinkstock

Julkaisija
Ulkoasiainministeriö

Päätoimittaja
Jari Sinkari
Puh. (09) 160 56350
jari.sinkari@formin.fi
Pääkirjoitus: Jorma Korhonen ....................................................... 3
Toimituspäällikkö
Mikko Taivainen, Edita Press Oy
VIP-haastattelu: Veli Sundbäck ...................................................... 4
Puh. 040 860 2548 Nigeria – 10 vuodessa 20 joukkoon? ............................................ 8
mikko.taivainen@edita.fi
Kolumni: Dan Steinbock .............................................................. 11
Toimitussihteeri
Harri Kilpi Vuosi 1 jälkeen suuren laman . .................................................... 12
Puh. (09) 160 55592
harri.kilpi@formin.fi Kun lakkaa satamasta... . ............................................................. 16
Toimitusneuvosto Vihreä valo voimistuu .................................................................. 18
Jorma Korhonen (pj.), UM/KPO
Jukka Ahtela, EK Suomalaiset vientiyritykset esittäytyvät . .................................... 20
Pekka Huhtaniemi, UM/KPO Jotain vihreää Tanskanmaalla ...................................................... 22
Merja Paavola, TEM
Matti Rasimus, Finpro Quo vadis WTO? ........................................................................... 25
Jukka Seppälä, Metso
Petri Tuomi-Nikula, UM/VKO Puola – Kun valtion rooli on suuri ............................................... 28
Jari Sinkari, UM/VKO
Mikko Taivainen, Edita Lähettiläät kiertoon? ................................................................... 31
Kustantaja Lissabon – Mikä muuttui? . .......................................................... 34
Edita Press Oy, PL 739, 00043 EDITA
www.edita.fi/press, puh. 020 450 00 Lyhyesti .................................................................................. 36–38
fax 020 450 2750
Toimitusjohtaja Rita Jussila
Ministerin mietteet ...................................................................... 39

Ulkoasu
Adults – Aikuinen Mainostoimistosuhde

Taitto
Crisme Kotilainen, Edita Press Oy

Ilmoitukset
Julkaisu Bookers Oy
Kia Kangas

12
Puh. (09) 7738 2221 Risto E.J. Penttilä ja
kia.kangas@bookers.fi
Risto Siilasmaa punnitsevat
Tilaajapalvelu ja
osoitteenmuutokset ulkomaankaupan näkymiä.
puh. 020 450 2455
rekisteripalvelut@edita.fi

Painopaikka
Edita Prima Oy, 2010
ISSN 0783-490X

Painosmäärä
11 000 kpl

Paperi:
Lumiart Silk 115g

www.kauppapolitiikka.fi

Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden

sisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edusta
ulkoasiainministeriön kantaa.

2 • Kauppapolitiikka • 1/2010
 Pääkirjoitus
EU tarvitsisi selkeän tiekartan
Veli Sundbäck kauppasuhteisiin
4
arvioi Suomen
W
kauppapolitiikalla olevan TO-neuvottelujen pähkinää ei
EU:ssa hyvä maine. valitettavasti edelleenkään ole
kyetty murtamaan, ja DDA-neu-
vottelujen päättäminen on siirtynyt ku-
luvalle vuodelle. Monenkeskisten kaup-
paneuvottelujen sisältövajetta on pyritty
paikkaamaan alueellisilla vapaakauppaso-
pimuksilla. Näistä merkittävin, Korean ta-
savallan kanssa neuvoteltu sopimus saate-
taan voimaan kuluvana vuonna. Samalla
testataan ensimmäistä kertaa käytännössä
yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa,
kun sopimuksen hyväksymiselle on saata-
va myös sen hyväksyntä.
Globaalin taloudellisen päätöksente-
on rakenteita koeteltiin edellisvuoden ai-
kana useaan otteeseen. Muodollisten jär-
jestelmien kangerrellessa epävirallisen val-
mistelun ja päätöksenteon asema vahvis-
tuu. G8 laajeni G20:ksi, ja nousevat talous-
mahdit ovat vakiinnuttaneet asemansa pe-
rinteisten teollisuusmaiden rinnalla. Pie-
nille kansallisvaltioille ei paikkaa pöydäs-
sä ole katettu. Luontevinta olisi, että Suo-
mi pyrkisi vaikuttamaan asioiden kulkuun
ennen kaikkea EU:n kautta.
Päätöksenteon rakenteiden muutok-
sen tulisi kuvastua kauppakohteluun. Ke-
hitysmaa-asemaa ja siitä seuraavaa erityis-
31
kohtelua ei alun perinkään tarkoitettu iki-
Suurlähettiläitä
muistoiseksi nautintaoikeudeksi. Päinvas-
hallituksiin! Lasse toin, erityiseduista tulisi luopua maan ta-
Lehtinen ehdottaa. loudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen
myötä. Näin erityiskohtelun edut voitaisiin
suunnata niitä eniten tarvitseville.
Kotityöt Lissabonin sopimuksen ym-
pärillä ovat sitoneet EU:n voimavaroja. Ra-
kennustyö on vihdoin valmis, ja toimeen-
pano voi alkaa. Lissabonin sopimus ei tuo
radikaaleja muutoksia kauppapolitiikkaan.
Sopimus vahvistaa komission asemaa en-
tisestäänkin kauppapolitiikan hoidossa sa-
malla kun palvelukauppa, investoinnit ja
henkisen omaisuuden kaupalliset näkö-
kohdat siirtyivät unionin toimivaltaan.
Kansallisesti neuvoteltujen ja voimaansaa-
tettujen investointisuojasopimusten voi-
massaolo jatkuu toistaiseksi ja jäsenmaat
voivat neuvotella uusiakin sopimuksia.
Komission edustustot ovat muuttu-
neet EU-edustustoiksi, joihin EU:n ulko-
asiainhallinto lä-
hettää päällikön.
Kaup p ap o l it i i -
kan hoito säilynee
päällikön vaih-
doksesta huolimat-
ta jatkossakin komission vahvassa otteessa
myös ulkomailla. Tarve kansallisten edus-
tustojen ylläpitoon ei kuitenkaan häviä.
On nähtävissä, että suurlähetystöjem-
me ja konsulaattiemme asema kaupallisten
etujemme vaalijoina vahvistuu sitä mukaa,
kun EU-edustustot keskittyvät unionin ul-
kopoliittisen roolin vahvistamiseen. Vien-
nin ja kansainvälistymisen edistäminen –
VKE-työ – säilyy jatkossakin kansallisena
tehtävänä.
Kilpailukyvyn vahvistamiseksi luo-
tu Lissabonin strategia on muuttunut
EU2020 -strategiaksi. Kauppapolitiikan
asemaa ja kauppapoliittisten toimenpitei-
den vaikutusten seurantaa EU:n kilpailu-
kyvyn ulkoisena ulottuvuutena on syytä
vahvistaa. Sopimalla sääntely-yhteistyön
vahvistaminen EU:n strategiseksi tavoit-
teeksi ja työohjelmaksi parantaisi ennakoi-
tavuutta ja vahvistaisi toimintalinjaamme.
EU:lla tulisi olla selkeä tiekartta sen
suhteen, kenen kanssa neuvotellaan, miten
haluamme kehittää kolmasmaadialogia
tärkeiden kauppakumppaneidemme kans-
sa; ja miten uusiin haasteisiin tulisi vastata
esimerkiksi WTO:ssa.
Kööpenhaminan ilmastokokoukses-
sa sivuttiin kaupallisia sekä kauppapoliitti-
sia kysymyksiä, vaikka kauppaneuvottelu-
ja ei käytykään. Yritykset kilpailuetujen ta-
saamisen rajasuojatoimin johtavat helposti
protektionistiseen kierteeseen, jossa toimi-
en laillisuutta koetellaan WTO:n riitojen-
ratkaisussa ja jossa kaikki istuvat lopulta
häviäjien penkillä. Kööpenhaminan Bright
Green-messutapahtuma vihreän teknolo-
gian tarjoamien ratkaisujen vauhdittami-
seksi tarjosi kuitenkin uskoa myönteisen
vaihtoehdon mahdollisuudesta. Yritykset
ovat valmiita, toivottavasti myös valtiot ja
kuluttajat.
Jorma Korhonen
Kauppapoliittisen osaston päällikkö
Kauppapolitiikka • 1/2010 • 3
 VIP-haastattelu

Hyvä
Veli
Veli Sundbäck on ollut viemässä Suomea EU-jäseneksi
ja Nokiaa maailman menestykseen. Kauppapolitiikka-
lehden haastattelussa hän arvioi WTO-neuvotteluja,
Suomen harjoittamaa kauppapolitiikkaa ja Suomea
liiketoimintaympäristönä.

URA ULKOASIAINMINISTERIÖSSÄ
Siitä, kun minä olin täällä töissä, ministeriö on levinnyt uusiin raken-
nuksiin. Ulkoasiainhallinnon muuttaessa Ritarikadulta Merikasarmiin
koko henkilökunta mahtui nykyisen Martti Ahtisaari -aukion varrella
oleviin rakennuksiin.
Muistelen vuosia ulkoasiainministeriössä hyvillä mielillä. Minul-
la oli paljon mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä, ja pääsin oppimaan
koko ajan uutta – varsinkin viimeisen 15 vuoden aikana. Moni hieno
muisto liittyy EU-jäsenyysprojektiin, enkä tarkoita tällä vain jäsenyys-
neuvotteluja. 

4 • Kauppapolitiikka • 1/2010
 Kuva: Pekka Kiirala

Veli Sundbäckin mielestä Euroopan

kannattaa valppaasti seurata Aasian
kahdenvälisten ja alueellisten
vapaakauppaneuvotteluiden etenemistä.

Kauppapolitiikka • 1/2010 • 5
 Olin mukana, kun Suomi liittyi Euroopan talousalu-
eeseen, Eftan täysjäseneksi, Esaan, Eurekaan, Euroopan
neuvostoon ja kun EU:n kanssa tehtiin puitesopimus tut-
kimus- ja tiedeyhteistyöstä. Lopputulos oli se, että Suo-
mesta tuli asteittain täysivaltainen eurooppalainen osa-
puoli.
Oli antoisaa tehdä työtä kollegojen kanssa hyvässä
tiimissä. Se hitsautui niin tiiviiksi, että moni ystävyyssuh-
de on säilynyt tähän päivään saakka. Ura ulkoasiainmi-
nisteriöistä ei koskaan poistu minusta, eikä unohdu.
Kävin läpi uraputken alimmalta tasolta ylimmäl-
le virkamiesten keskuudessa. Olin kaikissa tehtävissä
paitsi yhdessä: en koskaan toiminut edustuston pääl-
likkönä ulkomailla. 26,5 vuodesta olin vain 8,5 vuot-
ta ulkomailla ja loput Suomessa. Normaalisti suhde lie-
nee fifty-fifty.
NOKIAN PALVELUKSEEN
Sitten minulle avautui mahdollisuus päästä Nokian pal-
velukseen. Se oli tarjous, josta ei voinut enkä halunnut-
kaan kieltäytyä.
Ulkoministeriötausta antoi hyvän pohjan niihin
tehtäviin, joihin menin, eli kansainvälisiin suhteisiin ja
kauppapolitiikkaan. Varsinainen liiketoiminta – johtami-
nen, strategiat ja prosessit – piti kuitenkin opetella. Oli
myös sellaisia taitoja, jotka olivat olennaisia molemmis-
sa tehtävissä, kuten neuvottelu- ja esiintymistaidot, joihin
ulkoasiainhallinto antaa hyvät eväät.
Ulkoasiainhallinto on myös hyvä pohja ymmärtää
kansainvälisiä asioita, erilaisia maita ja kulttuureja. Sieltä
saa sivistystä, joka on hyödyllistä liiketoiminnassa. Kun
tapaa liikekumppaneita, on hyötyä siitä, että pystyy kes-
kustelemaan muustakin kuin bisnekseen liittyvistä kysy-
myksistä.
Nokia-ajasta on hankala nostaa esille yksittäisiä
huippuhetkiä: koko 13,5 vuotta oli upeaa aikaa. Olin on-
Pitkä ura lyhyesti
Veli Sundbäck jäi viime kesäkuussa eläkkeelle Nokian joh-
tajan tehtävistä. Hänen vastuualueinaan olivat yhteiskun-
tasuhteet ja kauppapolitiikka. Nokia palvelukseen hän
siirtyi vuonna 1996 ulkoministeriön valtiosihteerin tehtä-
vistä, joita hän hoiti vuodet 1993–1995. Hän toimi mi-
nisteriön kauppapoliittisena alivaltiosihteerinä vuosina
1990–1993. Sundbäck aloitti ulkoministeriön palveluk-
sessa vuonna 1969. Hänellä oli muun muassa merkittävä
rooli Suomen EY-jäsenyysneuvotteluissa.
6 • Kauppapolitiikka • 1/2010
nekas ja etuoikeutettu, kun pääsin sisältä käsin seuraamaan yh-
tiön kehitystä ja menestystä. Ulkomailla oli helppoa liikkua, kun
käyntikortissa luki Nokia, sillä kaikki tunsivat yhtiön nimen.
Minun ja kollegojeni tavoitteena oli vaikuttaa liiketoimin-
taympäristöön Suomessa ja maailmalla niin, että toimintaympä-
ristö olisi mahdollisimman suotuisa, siinä olisi mahdollisimman
vähän esteitä taloudelliselle vuorovaikutuksella ja liiketoiminnan
harjoittamiselle. Se oli puitteiden luomista ja välillistä vaikutta-
mista. Erityisesti alussa oli paljon esimerkiksi ylimääräisiä tulli-
maksuja, joita saatiin asteittain poistettua. Näin saatiin alennet-
tua liiketoiminnan kustannuksia.
JULKINEN JA YKSITYINEN SEKTORI
Olisi hyvä asia, jos julkisen ja yksityisen sektorin välillä olisi
enemmän työvoiman liikkuvuutta, mutta ymmärrän hyvin syyt,
miksi näin ei ole. Tällainen liikkuvuus rikastuttaisi niin talous-
elämää kuin hallintoa.
Yrityksissä ei aina oikein tiedetä, mitä julkinen sektori tekee,
ja virkamiehet eivät puolestaan ymmärrä liiketoiminnan haas-
teita. Puolin tai toisin ei pitäisi esiintyä väheksyntää. Tärkeintä
on se, miten työ tehdään, sillä ilman kovaa työntekoa ei pärjää.
Oleellista on oikea suhtautuminen ja asenne.
Hallinto voisi ottaa oppia liike-elämän rytmistä ja tehok-
kuudesta, sillä muutoksiin reagoidaan sujuvasti ja vauhdikkaasti.
Päätöksen tekemisen rakenne on erilainen. Julkisella puolella po-
liittinen päätöksenteko kestää, ja esityksiä kierrätetään portaal-
ta toiselle. Yrityksissä tehdään esitys, päätetään ja sitten imple-
mentoidaan.
Nokian kulttuurissa vältetään byrokraattisuutta, mikä on
suuri vahvuus. Organisaatiotasoja ei ole monia, ja vastuuta an-
netaan enemmän alemmille tasoille kuin esimerkiksi virkamies-
kunnassa. Ministeriössä pienetkin asiat saattavat mennä ylim-
pien portaiden päätettäviksi. Liiketoiminnassa tällaiseen ei ole
varaa.
EU-JÄSENYYS
Suomen EU-jäsenyys on erittäin merkittävä asia yrityksille, mut-
ta suurin merkitys sillä on Suomen kansainväliselle asemalle, jo-
ka vahvistui ja selkiytyi. Asema on EU:n jäsenenä selkeästi ja hel-
posti kommunikoitavissa.
Suomi on EU:n ytimessä, ja meillä on vapaa pääsy sisämark-
kinoille, jotka eivät ole ihan niin esteettömät ja vapaat kuin ne
saisivat olla. EU:n ansiosta kauppa on kuitenkin vapaampaa ja
kaupanesteet ovat madaltaneet.
En ole ekonomisti, mutta minusta Suomen on ollut hyödyl-
listä liittyä euroalueeseen. Viime aikoina esimerkiksi Ruotsi on
saanut suhteellista kilpailuetua omasta valuutasta, mutta osana
suurempaa kokonaisuutta pidän euroa Suomelle hyvänä asiana.
Euro ei automaattisesti vie mihinkään, mutta se on luonut
vakautta ja suotuisat puitteet liiketoiminnalle.
 VIP-haastattelu

Minulla on sellainen kuva, että suomalaiset kauppapoliitikot

ovat uskottavia ja arvostettuja maailmalla.

Kuva: Pekka Kiirala

– Jotta Suomi sopeutuisi
maailman myrskyihin, YRITYSTEN SIJOITTUMINEN
tarvitaan ennakkoluu- Toimintaympäristön kokonaisuus ratkaisee, kun yritykset arvi-
lotonta ja reipasta rea- oivat maita sijaintipaikkoina. Kokonaisuuteen vaikuttavat monet
gointia. Kansakunnilta tekijät, muun muassa kustannustaso, verotus, turvallisuus, toimi-
edellytetään ketteryyttä, va logistiikka, osaavan työvoiman saatavuus, markkinoiden lä-
ei vain yrityksiltä, sanoo
heisyys ja edellytykset t&k-toimintaan.
Veli Sundbäck.
Aidosti globaalissa yrityksessä sijaintipaikka riippuu siitä,
mistä liiketoiminnan osa-alueesta on kyse. Tuotantoon vaikut-
taa maan kustannustaso ja suurten markkinoiden sijainti ja lä-
heisyys, jotta logistiikka voidaan rakentaa tehokkaaksi. Tutkimus
WTO-NEUVOTTELUT
ja tuotekehitys edellyttävät, että osaavia resursseja on saatavilla.
Vain suurimmissa yrityksissä on henkilöitä, jotka seuraa- Myynti ja markkinointi on näiden toimintojen luonteen vuoksi
vat maailmankauppajärjestön neuvottelukierroksia. Mi- syytä levittää laajalle.
nulla on se käsitys, että talouselämässä laajemmin neuvot- Pääkonttorin sijaintiin vaikuttaa se, millaisia resursseja on
telut otetaan tavallaan annettuna ja luotetaan, että viran- käytössä ja millainen yleinen toimintaympäristö on. Juurillakin

”
omaiset tekevät oikeita päätöksiä. on merkitystä.
Päälinja on se, että kuulutaan kansallisiin, eurooppa- Suomi on hyvä liiketoimin-
laisiin ja kansainvälisiin etujärjestöihin, jotka seuraavat taympäristö, jolla on paljon etu-
neuvotteluja yritysten puolesta. Jos kysyisi yritysjohtajalta, ja. Kustannusmielessä maa ei ole
mitä WTO-neuvotteluissa on viimeksi tapahtunut, vastaus kärkipäässä mutta osaamisresurs-
ei olisi kovin tarkka. Dohan kierros kestää, venyy ja vanuu, sit ovat vahvuus. Suomessa on
ja fokus on siirtynyt pois sieltä, vaikka neuvottelut sinän- erittäin hyviä yliopistoja ja kor- Suomalaiset
sä kiinnostavat. keakouluja. Suomi on turvallinen kauppapoliitikot
WTO-neuvotteluilla on yrityksille merkitystä, sillä
kaupan esteiden poistaminen säästää aikaa ja rahaa. Suo-
maa, jossa on toimiva logistiikka
ja infrastruktuuri.
ovat arvostettuja
tuisammat puitteet mahdollistavat liiketoiminnan kasvun, maailmalla.
mikä luo talouskasvua, vahvistaa työllisyyttä ja antaa mah-
dollisuuksia hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen.
Yritykset odottavat, että puitteita edelleen kehitetään, LUOTTAMUSTEHTÄVIÄ JA OMAA AIKAA
eikä ainakaan esitetä uusi kaupan esteitä tai suosita yksit- Olen ollut mukana työelämässä päätoimisesti 40 vuotta ja teh-
täisiä maita eikä blokkeja. Kaikkien osapuolten pitäisi olla nyt ”my fair share”.
mahdollisimman tasavertaisia keskenään. Minulla on vielä noin kymmenen luottamustehtävää: olen
Finnairin hallituksessa, senior adviserina private equity -yhtiös-
sä, puheenjohtajana Teknologiateollisuuden 100-vuotisjuhlasää-
tiössä ja mukana kotimaisten ja kansainvälisten lasten ja nuorten
SUOMEN KAUPPAPOLITIIKKA säätiöiden toiminnassa sekä julkishallinnon EU-asioita käsittele-
En seuraa kauppapolitiikkaa enää päivittäin, mutta sen pe- vissä työryhmissä.
rusteella, mitä olen kuullut Brysselistä ja itse havainnut Aivan erityisesti olen sitoutunut John Nurminen -säätiön
täällä ja maailmalla, niin Suomen EU:ssa harjoittamalla toimintaan, jolla pyritään parantamaan Itämeren tilaa fosfori-
kauppapolitiikalla on hyvä maine. päästöjä vähentämällä.
Suomen liberaalilinja on usein sama kuin, mitä ko- Minulla on enemmän aikaa lapsenlapsille, perheelle, ystävil-
missio ajaa. Se on merkki siitä, että linja toimii. le ja harrastuksille. On mukavaa, kun ehtii ja jaksaa lukea enem-
Pienen maan vaikutusmahdollisuudet riippuvat siitä, män. Seuraan maailman menoa tarkemmin kuin ennen.
miten hyvin se asiansa esittää. Oma kanta on perusteltava
järkevästi ja niin, että muut voivat sen ymmärtää ja hyväk- Mikko Taivainen
syä. Faktapohjainen argumentointi on paras keino.

Kauppapolitiikka • 1/2010 • 7
 1
Finpro kokoaa yritysvaltuuskunnan
ulkomaankauppa- ja kehitysminis-
teri Paavo Väyrysen johtamalle
vienninedistämismatkalle Nigeriaan
14.–19. maaliskuuta.

Lisätiedot: www.finproevents.fi

8 • Kauppapolitiikka • 1/2010
10vuodessa
20 joukkoon?
Suomalaiskiinnostus
Nigeriaan ja Länsi-Afrikkaan
on heräämässä.
N
igeria on yli 150 miljoonalla
asukkaallaan Afrikan väkirik-
kain maa. Mahdollisuuksil-
taan se on valtava markkina-
alue. Kännykkäliittymiä kerrotaan ole-
van jo 74 miljoonaa. Toisaalta taloudes-
ta kertoo sekin, että pankkitilejä on vain
12–15 miljoonaa. Kaksi kolmannesta elää
alle dollarilla päivässä, mutta maassa on
samaan aikaan mittavaa öljyteollisuuden
tuomaa vaurautta.
Maa muodostaa monitasoisen mosa-
iikin. Jorubat, igbot ja pohjoisen hausat
muodostavat etniset pääryhmät. Etniset
suhteet ovat merkittävä taustatekijä myös
liike-elämän ymmärtämiseksi. Suomek-
sikin julkaistu menestysromaani Puoli-
kas keltaista aurinkoa kertoo etnisistä ja
taloudellisista jännitteistä, joista Biafran
sota aikanaan leimahti.
Nigeria voidaan jaotella myös mus-
limien pohjoiseen ja kristittyjen hallit-
semaan etelään. Nykyinen pääkaupunki
Abuja asetettiin vuonna 1991 keskelle tä-
tä uskonnollista jakolinjaa. Abujassa toi-
mii Suomen suurlähetystö samoin kuin
Länsi-Afrikan talousyhteisön ECOWA-
Sin päämaja. 15 jäsenvaltion yhteisö kat-
taa 280 miljoonaa asukasta.
Nigerian rannikolla sijaitsee 17 mil-
joonan asukkaan Lagos, joka on maan
entinen pääkaupunki ja Afrikan suu-
rin satama. Usea maa pitää kaupungis-
sa vientitoimistoaan, sillä se on edelleen
liike-elämän sydän. Lagosin osavaltio to-
teuttaa parhaillaan mittavia infrastruk-
tuuriprojekteja.
Lagosista itään levittäytyy Niger-­
joen suistoalue Niger Delta, jossa sijaitsee
öljytuotannon keskus. Laskutavasta riip-
puen maa on maailman kuudenneksi tai
seitsemänneksi merkittävin öljyntuottaja.
Alueen Bonny Island on Afrikan suurin
teollisuusalue.
Pohjois-Nigeriaakaan ei pidä unoh-
taa. Sen kaivosteollisuus ja maatalous
ovat parhaillaan kehitysvaiheessa. Alue
sisältää valtavat luonnonvarat.
BRINC-ryhmään ”ännäksi”?
Nigeria on Saharan eteläpuolisen Afri-
kan toiseksi suurin talous Etelä-Afrikan
jälkeen.
Optimismia ei maasta puutu. Ei ole
tavatonta kuulla puhuttavan ”BRINC”-
ryhmästä, jossa Nigerian N kiilaisi Brasi-
lian, Venäjän, Intian ja Kiinan joukkoon.
Matkaa vielä riittää. Maa oli ta-
louskriisin kynnyksellä maailmanlis-
tan 37. ostovoimakorjatulla bruttokan-
Afrikka
Kuva: Thinkstock
santuotteella. Presidentti Umaru Musa
Yar’aduan visio on kuitenkin nostaa Ni-
geria maailman 20:n suurimman talou-
den joukkoon vuoteen 2020 mennessä.
Investointipankki Goldman Sachsin
vuonna 2005 antama ennuste povasi vas-
taavia sijoituksia vuodeksi 2025. Samai-
nen arvio asetti maan lähelle 10 suurim-
man talouden kärkeä vuonna 2050 – jos
kaikki menee hyvin.
Visio ”20:2020” tarvitsee nimittäin
onnistuakseen melkoiset reunaehdot: ta-
saisen poliittisen kehityksen, tuotanto-
rakenteen monipuolistumisen ja noin
12 prosentin vuosittaisen BKT-kasvun.
Vuoden 2009 kasvu jäi todennäköises-
ti selkeästi alle maailmanpankin vuosiksi
2007–2011 ulottuvan 7,9 prosentin kas-
vuarvion.
Moni pitää yltiöoptimistisilta kuu-
lostavia tavoitteita silti oikeansuuntaisi-
na. Vireillä olevilla infrastruktuurihank-
keilla, talouden monipuolistamisella,
korruption kitkemisellä ja muun muas-
sa energiasektorin uudistuksilla voidaan
päästä takaisin kasvun tavoiteuralle.
Monen sijoittajan Nigeria-usko pe-
rustuu väestöennusteisiin. 150–170 mil-
joonan asukkaan maa voi YK:n arvioi-
den mukaan kasvaa jopa 282-miljoonai-
seksi jättiläiseksi vuoteen 2050 tultaessa.
Toisaalta tällaisen väestömäärän nosta-
minen köyhyydestä kuluttajiksi on
melkoinen haaste. 
Kauppapolitiikka • 1/2010 • 9
 Afrikka
Alussa oli öljy...
Öljyteollisuus on pitkään ollut vakuuttu-
nut Nigeriasta sijoituskohteena. Öljytulot
ovat jopa 98 prosenttia maan vientitulois-
ta ja 40 prosenttia BKT:sta. Öljyntuotan-
nolla on laaja vaikutus Nigerian taloudes-
sa. Öljyriippuvuudesta kielteisine vaiku-
tuksineen pyritään eroon.
Maa etsii kokonaisstrategiaa ener-
giasektorinsa kehittämiseksi. Jos Niger
Deltan levottomuudet lakkaavat pysy-
västi kapinallisten armahdusohjelman
avulla, voi maan kokonaistuotanto jo-
pa kaksinkertaistua. Niin suuri merkitys
konflikteilla on.
Toinen ajankohtainen kysymys ener-
giasektorilla on sääntelypuitteen kehit-
täminen. Nigerian National Petroleum
Corporation (NNPC) pyritään muun-
tamaan Brasilian Petrobrasin kaltaiseksi
toimijaksi. Kolmas haaste koskee tuotan-
non monipuolistamista.
Suurin energiasektorin haaste on
oman öljynjalostuksen ja sähköntuotan-
non käynnistäminen. Onnistumisella oli-
si vaikutusta kaikille Nigeriassa toimiville
yrityksille. On paradoksaalista, että ener-
giarikkaassa Nigeriassa toimivat yritykset
nimeävät suurimmaksi yksittäiseksi on-
gelmakseen sähkönsaannin riittämättö-
myyden.
... ja miten siitä eteenpäin?
20-20 -visio perustuu ennen kaikkea sil-
le, että maa onnistuu monipuolistamaan
talouttaan. Kipupisteet eivät suoraan lii-
ty infrastruktuuriin saati energiasekto-
10 • Kauppapolitiikka • 1/2010
riin. Pullonkauloja ovat myös yritysten
alhainen into listautua pörssiin, lainan-
saannin vaikeus pienemmille yrityksille
ja yleensä pankkisektorin tilanne.
Keskuspankin pääjohtajan Lamido
Sanusin määrätietoinen ote pankkisek-
torista on saanut kansainvälistäkin julki-
suutta. Pankeille on asetettu tiukat tasei-
den raportointivelvoitteet ja johtajia on
erotettu. Parhaillaan keskustellaan siitä,
missä määrin ulkomaisia pankkeja sallit-
taisiin sektorille. Sanusi haluaa niiltä pit-
kän tähtäimen sitoutumista.
Uudet tuulet puhaltavat myös Nige-
rian telekommunikaatiosektorilla. Kan-
sallisen telekommunikaatioviraston (Ni-
gerian Communications Commission)
ajamasta markkinoiden vapauttamises-
ta toivotaan esimerkkiä muillekin sekto-
reille. Jo Nigerian markkinoiden koko ja
perusinfrastruktuurin kehittyminen on
tuonut alalle suuren määrän kansainväli-
siä toimijoita.
Abuja
Lagos
Mahdollisuuksia haasteet
tiedostaen
Nigerian talouden uudistuspyrkimykset
voivat kätkeä merkittäviä mahdollisuuk-
sia suomalaisyrityksille energia- ja ympä-
ristöteknologiasta maatalouslaitteisiin.
67,5 miljoonan euron vienti (v. 2008)
tulee vielä kaukana Etelä-Afrikan tasaval-
lan takana, joka on Suomen ykkösvienti-
kohde Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Potentiaalista huolimatta Suomen vien-
ti Nigeriaan oli vuoden 2008 jopa hienoi-
sessa laskussa, -6 prosenttia. Muihin Län-
si-Afrikan maihin vienti kasvoi samaan
aikaan reippain luvuin: Senegal +193, Ka-
merun +310 ja Ghana +20 prosenttia.
Taloussuhteet Nigeriaan ovat kui-
tenkin tiivistyneet. Tasavallan president-
ti Tarja Halonen teki virallisen valtio-
vierailu Nigeriaan vuoden 2009 maalis-
kuussa. Nigerian varapresidentti Jonat-
han Goodluck vieraili Suomessa heti tä-
män jälkeen. Investointisuojasopimus tu-
li voimaan vuonna 2007. Kaksinkertais-
ta verotusta koskevasta sopimuksesta on
neuvoteltu pitkään.
Kaupan edellytyksiin Nigerian kans-
sa tulee vaikuttamaan myös parhail-
laan EU:n ja Länsi-Afrikan talousalue
ECOWAS:n välillä neuvoteltava EPA-ta-
louskumppanuussopimus.
Korkea riskitaso
Nigeria valmistautuu juuri nyt vuoden
2011 vaaleihin. Parhaillaan heikon ter-
veytensä kanssa kamppaileva presidentti
Umaru Musa Yar’adua tulee pohjoisesta.
Suomessa keväällä 2009 vieraillut vara-
presidentti Goodluck puolestaan on ko-
toisin etelän öljyrikkaasta Bayelsan osa-
valtiosta. Herkän tasapainon löytämises-
tä eri eturyhmien välillä tulee vaaleissa-
kin olemaan kyse. Viimeaikaiset uutiset
väkivaltaisuuksista kertovat jännitteistä.
Nigeria on jakaantunut 36:een vau-
raudeltaan ja kooltaan erilaiseen osaval-
tioon. Yrityksille onkin a ja o tiedostaa,
millä tasolla ratkaisut tehdään, etenkin
jos kiinnostuksen kohteena ovat mitta-
vat julkisen sektorin sopimukset. Suoma-
laisille Nigerian markkinan koko ja kyky
vastata kysyntään vaaditulla volyymillä
voivat myös olla haaste.
Maailmanpankin teettämän Doing
Business -tutkimuksen valossa liikekes-
kus Lagos on liikkeenharjoittamisen vai-
keudessa sijalla 108 vertailussa, joka kä-
sitti 178 valtiota. Sähkökatkosten ja inf-
rastruktuurin puutteen lisäksi voivat suo-
malaisyritykset törmätä Nigeriassa on-
gelmiin viranomaisten kanssa.
Maa on korruptiotilastoissa sijalla
130. Nigeria on ryhtynyt toimiin sen nu-
jertamiseksi perustamalla siitä vastaavan
viranomaisen. On myös luotu talousri-
koskomissio.
Nigeria ei ole yrityksille ”safarikoh-
de”, vaan maassa toimiminen vaatii tutus-
tumista ja pitkää sitoutumista. Nyt on hy-
vä tilaisuus.
Lauri Voionmaa
Lähetystösihteeri, sl Abuja.

Revival of U.S.
Exports?
The White House believes that America needs an
exports initiative to win in the future. But is it viable
and will it reverse the decline of U.S. competitiveness?
“W
e will double our ex-
ports over the next fi-
ve years, an increase
that will support two
million jobs in America,” said President
Barack Obama in his recent State of the
Union speech. “To help meet this goal,
we’re launching a National Export Initia-
tive that will help farmers and small busi-
nesses increase their exports, and reform
export controls consistent with national
security.”
After President Obama named
Jeffrey Immelt to his new economic
advisory board about a year ago, GE’s
CEO, along with others, has been pushing
for an export initiative.
As Immelt put it last summer, America
ought to be “not just the world’s leading
market but a leading exporter as well.”
All successful companies reflect
their legacy and internationalization.
U.S. multinationals have struggled with
increasing global competition, due to
the rise of the Western European rivals
in the 1970s, the Japanese global giants
in the 1980s, and, more recently, the
emerging BRIC giants. It is not that
U.S. multinationals have failed; rather,
competition has been catching up.
Closing Down or Opening Up
Last summer, two Harvard professors,
Gary P. Pisano and Willy C. Smith, took
the argument a step further. America, they
say, has lost, or is on the verge of losing
its ability to develop and manufacture a
slew of high-tech products, e.g. batteries
that power electric and hybrid cars,
LEDs for the next generation of energy-
efficient lighting, critical components of
solar panels, advanced displays for mobile
phones etc.
The two blamed faltering investment
in research, and destructive outsourcing.
In reality, outsourcing has
contributed to global efficiencies and
consumer welfare. Today, many U.S.
companies are thriving in the large BRIC
economies, even as their revenues have
declined in the home base.
Also, as GE has demonstrated,
U.S.-based multinationals can thrive
on “reverse innovation”; that is, by
developing products in emerging
countries such as China and India. Last
year, GE Healthcare, the world’s
biggest medical-imaging machine
maker, announced a $1,000 hand-held
electrocardiogram device in India and a
$15,000 PC-based ultrasound machine
in China.
Pushing research at the home base,
while fortressing borders might result
in interesting science, but it would not
reverse the decline of U.S. competitiveness.
No Easy Solutions
Time will tell whether American export
revival is viable. But even if it were, it is
not the most vital components of the U.S.
GDP. Even before the global financial
crisis, consumption accounted for more
than 70 percent of the GDP, whereas
the contribution of net exports (exports
minus imports) exceeded -5 percent.
In fact, U.S. trade deficits have been
in the red ever since the late 1960s, while
the deficits have soared since the late
1990s. Typically, it has slackened during
recessions and grown during periods of
expansion.
During much of the 1990s, U.S.
trade in advanced technology products
still produced trade surpluses. But
coinciding with the end of the dot-com
Kolumni
Kuva: Antero Aaltonen
boom in 2001, the trade balance for U.S.
technology products has deteriorated.
The deficit in advanced technology
products widened to $56 billion by 2008.
The deficit was $66 billion with China,
while the U.S. had a $7-billion surplus
with the EU in 2008.
Marketplace & Platform
Only 4 percent of U.S. companies export
and just 500 companies account for
60 percent of U.S. exports. It is thus
imperative for “the export initiative”
to encourage a more global mindset,
encourage exports and engage in deeper
global integration.
The Obama administration’s
proposed export revival is likely to
increase concern for protectionism
and trade friction, particularly among
America’s large trading partners.
In small and open economies –
from Northern Europe to East Asia
– the proposed changes highlight the
importance of the U.S. marketplace.
In the coming years, it should not be
regarded just as an export destination,
but also as a strategic platform for direct
investment and know-how, especially in
the technology sector.
Dr. Dan Steinbock is Research Director of
International Business at the India, China
and America Institute.
Kauppapolitiikka • 1/2010 • 11

Kansantalous
VUOSI Miltä näyttää Suomen ulkomaankauppa suuren
lamavuoden jälkeen? Risto E.J. Penttilä ja Risto Siilasmaa
miettivät, millä eväillä Suomi menestyy tulevaisuudessa.
S
uomen ulkomaankaupan näky-
mät vuodelle 2010 on melko no-
peasti käsitelty.
– Parempaan päin. Suomen
vienti kehittyy nopeasti, kunhan kansain-
välinen kauppa vilkastuu, sanoo EVAn
johtaja Risto E.J. Penttilä, joka on siirty-
mässä huhtikuussa keskuskauppakama-
rin johtoon.
F-Securen hallituksen puheenjohtaja
Risto Siilasmaa on luottavainen, että itc-
ala palaa vuonna 2010 kasvu-uralle. Läh-
tökohtien pitäisi olla hyvät, sillä itc-sek-
torin kasvu tyssäsi viime vuonna, muttei
supistunut niin kuin kävi muilla perintei-
semmillä vientialoilla.
– Kasvu ei ole kuitenkaan ollut riittä-
vän nopeata, uusi vaihde olisi saatava sil-
mään, hän toteaa.
12 • Kauppapolitiikka • 1/2010
1
Enemmän siis pitäisi saada aikaisek-
si, sillä Siilasmaan mukaan ict-ala on suo-
raan ja välillisesti Suomen tuottavuuden
parantamisen ja hyvinvoinnin kannal-
ta keskeisessä asemassa, mutta siitä lisää
tuonnempana.
Yritykset valmiina kasvuun
Suomen talouden uusien tukijalkojen
paikallistaminen onkin huomattavasti
pidempi tarina. Penttilä pakkaa menes-
tyseväslaatikkoon Aasiaa sekä palvelu- ja
koulutusvientiä. Hän katsoo, että Venä-
jän, Afrikan ja Baltian kakuista on saata-
vissa enemmän irti. Siilasmaa luottaa pe-
rusleipäänsä ja uskoo, että ict-ala voi kas-
vaa Suomen talouden yhdeksi uudeksi
veturiksi palveluviennin kasvun vanave-
dessä.
Penttilän mielestä suomalaiset yri-
tykset ovat hyvässä iskussa, kun maail-
man markkinat alkavat vetää. Työelämän
johtamiskulttuuri on hänen mukaansa
kuitenkin uusittava, jos Suomi mielii pär-
jätä kansainvälisessä kilpailussa, sillä jat-
kossa työmarkkinoilla on vähemmän vä-
keä suurten ikäluokkien siirryttyä eläk-
keelle.
 *
jsl.
*
jälkeen suuren laman

Kuvat: Thinkstock
– Edellisestä lamasta noustiin No­kian
avulla, nyt tarvitaan kaikkien yrityksien
panosta. Siksi elinkeinopolitiikkaa ei voi-
da enää harjoittaa yhden sektorin mukaan,
vaan tarvitaan veroratkaisuja, jota varmis-
tavat hyvät toimintaedellytykset kaikille
yrityksille.

Kiina kiihdyttää kärkeen

Penttilä on viime vuoden aikana kiertänyt
puhumassa EVAn skenaarioiden pohjalta
siitä, miltä maailma näyttää laman jälkeen.
Esityksien jälkeen hän on kysynyt kuulijoil-
ta, mikä on todennäköisin kehityskulku.
– Noin 90 prosenttia on vastannut, et-
tä kiinalainen kapitalismi, eli maailma toi-
puu talouskriisistä Aasian johdolla. Kyllä se
on niin, että Kiina vie ja muut vikisee.
Penttilä neuvoo, että Suomen on ope-
teltava kaksi asiaa, Aasia ja palvelut. Aasia
on hänen mielestään helppo hoitaa: lähe-
tetään sinne vaihto-oppilaita, jolloin Suo-
meen saadaan aasialaista kulttuuria ym-
märtäviä ihmisiä. Hän toteaa, että suoma-
lainen kollektiivinen tapa tehdä töitä me-
nee Aasiassa paremmin läpi kuin amerik-
kalainen yltiöindividualismi, joka korostaa
sankariyrittäjiä. 

Kauppapolitiikka • 1/2010 • 13
 Penttilä näkee, että suomalaisille yri-
tyksille löytyy vielä paljon tekemistä Ve-
näjän suunnalla. Hän huomauttaa, et-
tä Venäjä on monelle suomalaiselle yri-
tykselle pikemminkin kotimarkkina kuin
vientimarkkina.
– Maantieteestä on vihdoinkin Suo-
melle hyötyä. Historiassa emme voineet
maantieteelle mitään, valitettavasti. Nyt
Kuva: F-Secure
tunnu istuvan suomalaiseen tasa-arvo-
ajatteluun. Eikä koulukaan ole perin-
teisesti ruokkinut palveluajattelua. Sik-
si Penttilä ei ole mitenkään luottavainen,
että Suomi menestyisi pelkästään tuotta-
malla palveluja kuluttajille.
– Meidän kannattaa pitää kiinni
teollisesta toiminnasta, sillä sen varaan
voidaan rakentaa palveluliiketoiminnan
– Tässä ei ole mitään järkeä. Tarvi-
taan korkeimman poliittisen johdon pää-
töksiä ja määrätietoista lainsäädännön
kehittämistä. Suomesta puuttuu kunnon
konserniohjaus.
– Mahdollisuuksia tähän on, sil-
lä Valtiovarainministeriön sisällä on tie-
tohallinnon konserniohjauksen yksik-
kö. Nykyvaltuuksillaan ja nykytoiminta-

emme voi sille mitään, onneksi.
Itämeren alueella on Penttilän mie-
lestä käyttämätöntä potentiaalia: esimer-
kiksi kolmessa Baltian maassa on yh-
tä paljon asukkaita kuin Ruotsissa. Hän
pohtii, että Suomi voisi hyötyä Afrikan
mahdollisuuksista. Noin 900 miljoonan
potentiaalisen kuluttajan markkinoilla
jaetaan par aikaa markkinaosuuksia.
Teollisuus palveluiden perusta
Palvelut ovatkin sitten hankalampi ta-
paus, sillä toisen palveleminen ei oikein
ydin. Teollisten tuotteiden ohessa voi-
daan myydä huolto- ja ylläpitopalveluja
niin kuin esimerkiksi Kone, Wärtsilä ja
Metso tekevät.
Penttilä korostaa, että kuluttajil-
le suunnatun palveluliiketoiminnan ke-
hittämisessä kannattaa lähteä liikkeel-
le omista vahvuuksista, joiksi hän nostaa
terveydenhuollon ja koulutuksen. Pentti-
lä kaipaakin molemmille sektoreille lisää
suomalaisia yrittäjiä.
– Jos Suomi on hyvä maa omistaa ja
yrittää, niin yrittäjät kyllä löytävät mark-
kinat. En usko, että jos valtio päättää sat-
sata vaikkapa biopolttoaineisiin, niin sillä
tavalla syntyy uusia Nokioita.
mallilla yksikkö ei pysty hoitamaan teh-
täväänsä riittävän hyvin.
Siilasmaa sanoo, että jos tilanteeseen
ei saada muutosta, niin tuhlataan rahaa
ja samalla menetetään ne positiiviset vai-
kutukset, jotka saataisiin tekemällä asiat
kunnolla. Hän korostaa, että toimiva tek-
ninen tietoyhteiskunta-alusta on merkit-
tävä tuottavuustekijä niin valtiolle, kansa-
laisille kuin yrityksille.
Tuottavampia työntekijöitä
tarvitaan
Siilasmaa konkretisoi Suomen tulevai-
suuden haasteita suhdeluvun avulla. Hän

Risto Siilasmaa:
Olet mukana monessa ja
kannat huolta Suomen
tulevaisuudesta. Miksi?
– Olen suomalainen ja lapseni ovat
suomalaisia. Olen itsekkäästi kiin-
nostunut siitä, että Suomi on hyvä
maa asua ja elää.
– Minulla on mahdollisuus käyt-
tää kohtuullisen runsaasti työaikaa
­yhteisiin asioihin. Koen sen kansa-
laisvelvollisuudekseni.
– Kaikki toimintani tähtää samaa eli
Suomen menestymiseen.
Tietoyhteiskuntakehitys ei häikäise
Muun muassa Nokian hallituksessa istu-
va Risto Siilasmaa linkittää suomalaisen
tietoyhteiskunnan tilan, jota hän luon-
nehtii kriisiksi, ja maamme mahdollisuu-
det pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.
Siilasmaa uskoo, että ict-sektorista
voi muodostua uusi talouden veturi, mut-
ta sitä ennen valtionvallan on hoidettava
tietoyhteiskunnan jalusta kuntoon.
– Suomessa eletään vielä menneen
loiston lumoissa. Vuosituhannen vaih-
teessa oli hyviä yksittäisiä hankkeita ku-
ten veroehdotus. Sen jälkeen ei ole tullut
mitään uutta, mutta muut ovat edenneet
nopeasti.
– Suuri ongelma on ennen kaik-
kea poikkihallinnollinen asiakaslähtöi-
nen kehittäminen. Ei riitä, että on jouk-
ko hyviä yksittäisiä julkissektorin palve-
luita. Niiden pitäisi muodostaa kansalai-
sen näkökulmasta looginen palvelukoko-
naisuus, josta löytää tarvitsemansa palve-
lun helposti ja nopeasti.
Perusongelma on Siilasmaan mieles-
tä julkisen hallinnon tunnelinäkö. Jokai-
nen kunta ja kaupunki sekä hallinnonala
ja -sektori kehittävät omat tekniset ratkai-
sunsa, jotka ovat kaikki erilaisia, eikä tie-
to siirry järjestelmäviidakon välillä.

14 • Kauppapolitiikka • 1/2010

vertaa, kuinka montaa muuta suomalais-
ta yksi yksityisen sektorin työntekijä elät-
tää verotuksen kautta.
– 1980-luvulla suhde oli 1–1,5. Pa-
himpina lamavuosi 1990-luvulla luku
nousi 2,4:ään. Nykyisin se on noin kaksi.
– Mikäli taloudessa kaikki menee
hyvin, vuonna 2030 yksi yksityisen sek-
torin työntekijä elättää 2,8 muuta suo-
malaista. Joudumme siis elämään koko
2010- ja 2020-luvun 1990-luvun lama-
vuosia vastaavalla tasolla.
Siilasmaa korostaa, että tarvitaan
kansalaisten ja julkishallinnon aikaa
säästäviä tietojärjestelmiä. Suomea uh-
kaa työvoimapula, ja näin saataisiin va-
pautettua resursseja yksityisen sektorin
käyttöön.
Sillä puolella työpaikkojen on vielä ol-
tava sellaisia, jotka tuottavat niin paljon li-
säarvoa, että yksi yksityisen sektorin työn-
tekijä voi kustantaa 2,8 muun elämisen.
– Suomalaista yhteiskuntaa ei voi ra-
kentaa ilman osaamista. Tarvitsemme
Kansantalous
toimialoja, jolla työskentelee korkeasti
koulutettuja ja hyvin palkattuja ihmisiä.
Ict-ala on yksi tällainen.
Ict-alan voi olla merkittävä työllistäjä
tulevaisuudessa, mutta sillä voi olla vielä-
kin suurempi vaikutus työn tuottavuuden
parantamisen kautta bkt:n kasvuun.
Siilasmaa sanoo, että työn tuottavuus
Kuvat: EVA ja Thinkstock
on noussut Suomessa viimeisten 20-vuo-
den aikana aikana karkeasti kaksi pro-
senttia vuosittain. Tästä kasvusta puo-
let on ollut ict-sidonnaista joko suoraan
alan kasvua tai teknologian hyödyntämi-
sen kautta.
Osaamista, innovaatiota ja
kasvuryityksiä
Se on käynyt selväksi, että Siilasmaa kan-
Risto E.J. Penttilä:
taa huolta suomalaisen tietoyhteiskun-
nan tilasta ja tulevaisuuden hyvinvoin- Miksi vaihdat työpaikkaa?
nista. Jotain olisi siis tehtävä. Mitä? – EVA on mielestäni maailman
– Aalto-yliopisto oli virkistävä ja us- paras työpaikka, mutta välillä kai-
koa luova uudistus. Yliopistolainsäädän- paa vaihtelua.
nön kehittämistä pitäisi jatkaa.
– On hyvä, että suomalainen yh-
teiskunta pystyy uudistamaan instituu­
tioitaan. Toivoisin samanlaista rohkeutta
muultakin julkishallinnolta.
Siilasmaa sanoo, että suomalaista in-
novaatiojärjestelmää on kehitettävä kan-
sainvälisen raportin suositusten mukaan.
Hänen mielestään raportin vähemmän
mairittelevia mutta paikkansa pitäviä ha-
vaintoja ei pidä haudata vaan suosituksen
pitäisi määrätietoisesti toteuttaa.
– Suomessa tarvitaan lisää kansain-
välistyviä kasvuyrityksiä. Monelle näistä
teknologia on joko myytävä tuote tai kes-
keinen osa palveluliiketoiminnan kilpai-
luetua.
Siilasmaa on itse puhunut bisnesen-
kelitoimintaa edistävien kannustimien
puolesta. Hän muistuttaa, ettei aloittele-
valla yrittäjällä ole usein kokemusta kan-
sainvälisestä liiketoiminnasta. Suomesta
kuitenkin löytyy jo kokeneita kansainvä-
lisen liiketoiminnan hallitsevia yritysjoh-
tajia, joille on kertynyt varallisuutta. He
voisivat auttaa uusia yrittäjiä osaamisel-
laan, verkostoillaan ja pääomillaan.
Mikko Taivainen
Kauppapolitiikka • 1/2010 • 15
 Merikuljetukset
Kun lakkaa
satamasta...
Vienti romahti synkkiin lukemiin vuonna 2009.
Miltä tilanne näytti ennen lakon uhkaa viennin
etulinjassa, suomalaisissa rahtisatamissa?
K
uten kaikkialla, Kotkan satamas-
sa oltiin liki lamaannuksessa vii-
me kevään ja kesän aikana.
– Syksyn aikana pientä oras-
tavaa elpymistä on ollut havaittavissa. To-
ki ollaan edelleen kaukana vuoden 2008
huipputasoista, kertoo sataman toimitus-
johtaja Kimmo Naski. Taantuma ei ole
16 • Kauppapolitiikka • 1/2010
juurikaan vaikuttanut Kotkan sataman
viennin rakenteeseen. Suurin osa kutis-
tuneestakin viennistä on edelleen metsä-
teollisuuden tuotteita. Sunilan uudelleen
avattu sellutehdas saattaa jopa auttaa kas-
vattamaan sataman liikennettä.
Vuoden 2010 yleisten näkymien suh-
teen Naski on varovaisen optimistinen.
Vuosaaren satama.
– Odotamme perustoimintaam-
me eli vientiin ja Venäjän tuontiin noin
5–7 prosentin vuotuista kasvua vuoteen
2009 verrattuna. Tämän lisäksi Kotkan
sataman erityispiirteenä tulee lähivuosi-
na olemaan Nordtsream-kaasuputken ra-
kennustyömaa.
Jos hanke saa ympäristöluvat ja
käynnistyy, siitä aiheutuva lisäliikenne
tulee varmasti lisäämään Kotkan sataman
toimintaa keskimääräistä selvästi enem-
män. Putkia rahdattaisiin Kotkasta suo-
raan merelle asennettaviksi sekä Hangos-
sa sijaitsevalle toiselle varastointipisteelle.
– Pelkästään betoni, josta valetaan
putken suojapinnoite, muodostaa myös
huomattavan osan rakennustyön materi-
aalivirtaa. Rahdin kokonaismääräksi ar-
vioidaan noin 1,5 miljoonaa tonnia. Tä-
mä vastaa lähes viidesosan lisäystä sata-
man koko vienti- ja tuontiliikenteeseen,
Naski kertoo.
Autotuonti Hankoon kuivui lähes
kokonaan
Hangon satamassa katsotaan tulevaan sa-
manlaisissa toiveikkaissa tunnelmissa.
– Näyttäisi siltä, että paperin vienti
on jonkun verran vilkastunut viime vuo-
den kesän aallonpohjan jälkeen. Muun
viennin osalta Hangossa tilanne on py-
synyt rauhallisena. Jos viime kuukausil-
 Hangon satama.
ta pitää jotain uutta kehitystä hakea, niin
tuonti pikemmin kuin vienti, on hienoi-
sessa kasvussa, toteaa satamajohtaja Paa-
vo O. Lyytikäinen.
Dramaattisin muutos Hangon sata-
man kohdalla on ollut autotuonnin lähes
täydellinen romahtaminen.
– Hanko on ollut keskeisin uusien
autojen tuontisatama ja Venäjälle suun-
tautuvan transito-liikenteen alkupää.
Vuoden 2009 aikana autotuonti supistui
kuitenkin 75 prosenttia vain vuoden ta-
kaisista huipputasoista. Venäjälle suun-
tautuva autovirta supistui vielä tätäkin
jyrkemmin.
Kovaa nousua ei odoteta Hangossa-
kaan.
– Kevätkausi tulee todennäköisesti
olemaan hiljainen. Jos jotain merkittävää
parannusta talous- ja vientitilanteeseen
tulisi, se näkyisi meillä aikaisintaan ensi
syksynä. Ylöspäin viettävä käyrä on siis
loiva ja kestää monta vuotta, että päästäi-
siin lähellekään parhaimpia viime vuosi-
na nähtyjä lukuja.
Toteutuessaan kaasuputkihanke
työllistää Hankoa, joka toimii toisena
keskeisenä varastointikeskuksena putken
materiaaleille.
– Rakennustyö tulee vilkastutta-
maan sataman toimintaa. Volyymin li-
säys saattaa olla reilusti toistakymmentä
prosenttia. Kyseessä on kuitenkin yksit-
täinen projekti, joka luo lyhyen vaikutus-
kokonaisia rekkoja voitaisiin joustavasti
siirtää ympäristöystävällisemmiksi rau-
tatiekuljetuksiksi. Tämä vähentäisi myös
liikennepainetta lähialueen tieosuuksilta.
Kuluvana vuonna satamalle ennuste-
Kuvat: Satamien omat kuvapankit
taan kasvua.
– Arvioimme on noin viisi prosent-
tia plussaa. Ensimmäiset kuukaudet sitten
näyttävät, ollaanko menossa tähän suun-
taan vai ei. Kysymysmerkkeinä näkyvät jo
nyt suurten teollisuuden alojen, erityisesti
puu- ja paperiteollisuuden rakennemuu-
tokset ja niistä mahdollisesti aiheutuvat
logistiikan uudelleen järjestelyt.
– Näillä saattaa olla voimakas vaiku-
tus sataman kautta kulkevaan tavaravir-
taan. Orgaaninen kasvu kyllä nostaa Suo-
men vientiä ja kasvattaa kaikkien satami-
en kokonaisliikennettä, mutta kuljetusten
siirtymisistä ja muista logistiikkajärjeste-
lyistä johtuen satamien välille voi syntyä
suuriakin eroja. Joiden liikenne voi sel-
piikin, mutta ei tuone pysyvää, rakenteel- västi kasvaa, toisten supistua, Nissinen
lista kasvumoottoria satamalle, Lyytikäi- toteaa.
nen huomauttaa.
Harri Kilpi
Helsinki piristyi joulukuussa
Loppuvuosi toi positiivista muutosta Hel-
singin satamaan. Kotkan satama.
– Joulukuussa näkyi jo selkeää piris-
tymistä. Vientiin tuli kasvu noin kahdek-
san prosenttia edelliseen joulukuuhun
verrattuna. Tammikuun alustavien tieto-
jen mukaan kasvua olisi jo noin 14 pro-
senttia. Mitään nopeaa kasvua on kuiten-
kin turha odottaa, kehitys tulee olemaan
hidasta ja loivaa, toteaa satamajohtaja
Heikki Nissinen.
Helsingin sataman läpi kulkeva ma-
teriaali- ja tavarajakauma on melko tark-
ka poikkileikkaus Suomen viennin koko-
naisrakenteesta. Nissisen mukaan mis-
sään tavararyhmässä ei näy selvästi muita
suurempia muutoksia, vaan lama on su-
pistanut vientiä suhteellisen tasaisesti ko-
ko leveydeltä.
Toisin kuin Kotkassa ja Hangossa,
Helsingissä ei ole kaasuputken kokoisia
hankkeita näköpiirissä.
– Vaikka runsas vuosi sitten avat-
tu Vuosaaren tuliterä satama takaa huip-
pukuntoisen kapasiteetin, kehitettävää-
kin toki löytyy. Vuosaareen esimerkiksi
suunnitellaan niin sanottua intermodaa-
literminaalia. Sen avulla maanteitse kul-
jetettavia kontteja, perävaunuja ja jopa
Kauppapolitiikka • 1/2010 • 17
 Ilmastokokous
Vihreä valo
voimistuu
Bright Green Expo
Messujen järjestäjänä toimi tanskalainen elinkeinoelämän
keskusjärjestö Dansk Industri (DI). Yhteistyökumppaneihin
kuului eri maiden vienninedistämisorganisaatioita, kuten
Ruotsin Exportrådet, norjalainen Innovation Norway sekä
suomalaiset Finpro ja Cleantech Finland.
Messujen konsepti perustuu amerikkalaisen futuristin
Alex Steffenin Bright Green -ympäristöajatteluun. Sen
mukaan globaaleihin ilmastohaasteiden hallinnassa tulee
korostaa innovatiivisuutta ja älykkäitä teknologioita.
www.brightgreen.dk
18 • Kauppapolitiikka • 1/2010
L
iikemaailma oli näyttävästi muka-
na Kööpenhaminan ilmastokoko-
uksessa. Bright Green -messuil-
le osallistui yli 170 yritystä, joiden
ydinalueeseen kuuluvat puhtaat ja kes-
tävät teknologiat. Suomesta oli mukana
useita yrityksiä. Kauppapolitiikka haas-
tatteli Vaconin ja Uponorin edustajia.
Jokainen sähkömoottori
mahdollisuus
Vacon on yhteen tuotteeseen, taajuus-
muuttajiin, keskittynyt yhtiö. Taajuus-
muuttajia hyödynnetään erityisesti säh-
kömoottoreissa ja uusiutuvan energi-
an tuotannossa, sillä niiden avulla säh-
kömoottoreiden energiankulutusta pys-
tytään tehostamaan. Viestintäjohtaja Se-
bastian Lingon mukaan Vaconissa rahat
on satsattu cleantechiin, eli puhtaaseen
teknologiaan luottavaisin mielin.
Sitovat poliittiset päätökset
jäivät Kööpenhaminassa
tekemättä.
Ympäristöteknologian
tausta-ajurit vahvistuvat
joka tapauksessa.
– Yhtiötä perustettaessa vuonna 1993
lähtökohta on ollut prosessiohjauksessa ja
-tehostamisessa. Myöhemmin energian-
säästö ja puhtaan energian tuotanto ovat
tulleet esiin keskeisinä globaaleina megat-
rendeinä, jotka meidän kannaltamme on-
nekkaasti tukevat Vaconin alkuperäisiä
konsepteja. Näin tuotteemme sopivat tä-
hän aikaan hyvin, Linko kertoo.

Asiakasrajapintoja tilaisuudesta ei
Bright Green -messuilta haettu, vaan ta-
voitteet olivat muualla.
– Haimme näkyvyyttä muissa koh-
deryhmissä. Niihin kuuluvat toimitta-
jat, poliittiset päätöksentekijät ja muut
vaikuttajat. Lähdimme myös oppimaan
muilta alan yrityksiltä, kuinka puhtaan
teknologian osaamista muualla esitel-
lään ja markkinoidaan. Ständillämme kä-
vi runsaasti tavallisia, asiasta kiinnostu-
neita tanskalaisia, mikä oli mukavaa, Lin-
ko sanoo.
Vacon
Vaasasta 1993 Vaconissa aloit-
taneessa työskentelee nyt 1 200
henkeä ja sen myyntipisteet toimi-
vat 25 maassa. Yhtiön liikevaihto
oli 293,2 miljoonaa euroa (2008)
ja sen osakkeet noteerataan Hel-
singin pörssin päälistalla.
www.vacon.fi
– Varsinaista kohderyhmäämme
emme kuitenkaan tavoittaneet. Bench-
markingin suhteen tapahtuma oli sitten
hyvinkin antoisa. Saimme kovimman
mahdollisen vertailukohteen ja vertais-
paineen, kun esittelimme tuotteitam-
me keskeisimpien kilpailijoiden, kuten
Danfossin ja ABB:n välittömässä lähei-
syydessä
Huippukokouksen laimeaksi leimat-
tu lopputulos ei Vaconin näkökulmasta
suuremmin huoleta.
– Mitään suoranaisia vaikutuksia tu-
loksella Vaconin toiminnan kannalta tus-
kin on. Energian käytön tehostaminen
ja teknologioiden puhdistaminen tule-
vat jatkumaan joka tapauksessa; jossain
maissa enemmän, joissain vähemmän,
Linko toteaa.
– Tietysti se, että päätöksentekijät
osoittaisivat pitävänsä näitä asioita tär-
keinä ja olisivat valmiita todella panos-
tamaan niihin maailmanlaajuisessa mit-
takaavassa, olisi toki myönteinen asia
meidänkin liiketoimintamme näkökul-
masta.
Tutuilla ratkaisuilla kestävyyteen
Uponor on yksi johtavista rakennus- ja
ympäristötekniikan järjestelmien toimit-
tajista maailmassa. Yritys tarjoaa raken-
tajille ja remontoijille lämmitykseen, ve-
den- ja energianjakeluun sekä ilmanvaih-
toon ja jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja
järjestelmiä. Lisäksi se valmistaa tuotteita
kunnallisen infrastruktuurin rakentami-
seen ja saneeraukseen. Konsernini liike-
vaihdosta 80 prosenttia tulee Pohjoismai-
den ulkopuolelta.
Kööpenhaminan Bright Green -mes-
suille Uponor oli lähtenyt kärkenään sisä-
tilailmastojärjestelmät, kertoo Petri Laa-
lo, joka toimii näiden järjestelmien Busi-
ness Group Managerina Uponorin Länsi-
Euroopan toiminnoissa.
– Suomeksi sanottuna tämä tarkoit-
taa rakennusten lämmitystä ja jäähdytys-
tä, ilmanvaihtoa, energianhankintaa. Ky-
seessä on yksi Uponorin keskeisistä toi-
mialueista. Perinteisesti meidät kenties
yhdistetään lähinnä muoviputkiin. Nyky-
ään olemme kuitenkin suunnanneet stra-
tegiaamme kohti rakennustekniikan ko-
konaisratkaisuja ja niihin liittyviä palve-
luita ja järjestelmätoimituksia.
Yksi näiden järjestelmien keskeinen
komponentti on sisätilailmastot ja nii-
den hallinta. Bright Greenissä Uponor toi
esiin tätä linjausta ja profiloi itseään pois
vanhasta putki-imagosta. Toki tuttujen
tuotteiden valmistus jatkuu.
Uponor
Asko Oyj:n tytäryhtiönä vuonna
1982 perustetulla Uponor-kon-
sernilla on yhteensä 11 tehdasta
6 maassa. Yhtiössä työskentelee
noin 3 700 henkilöä 30 maas-
sa. Uponorin osake on notee-
rattu Helsingin pörssin päälistal-
la 1988 alkaen.
www.uponor.com
– Kööpenhaminassa halusimme kui-
tenkin linkittää Uponorin ilmastonmuu-
toksen ja energiantehokkuuden kanssa
painivien yritysten muodostamaan kil-
pailukenttään, Laalo korostaa.
Puhtaat teknologiat ovat Laalon mu-
kaan osa Uponorin tuotteiden ydintä.
– Otetaan esimerkiksi lattialämmi-
tysjärjestelmämme. Säteilyvaikutuksen-
sa avulla ne lämmittävät ensin rakentei-
ta suhteellisen matalalämpöisillä kierto-
vesillä. Kun rakenteet pikkuhiljaa läm-
penevät, myös niiden sisään jäävät ti-
lat lämpiävät. Kiertovesien matalan läm-
mön takia energiaa kuluu tavanomaiseen
Kuva: Bright Green
lämmitykseen verrattuna selvästi vähem-
män.
Kun vaikkapa lattialämmitys yhdis-
tetään uusiutuviin energialähteisiin, ku-
ten maa- tai aurinkolämpöön, päästään
huomattaviin säästöihin.
– Messuilla pääviestimme olikin se,
että rakennusten ja asuinkäytön hiilijalan-
jälkeä voidaan vähentää roimasti jo ole-
massa olevalla teknologialla. Aina ei tar-
vita uusia innovaatioita, Laalo tähdentää.
Uponor oli liikkeellä samanlaisilla
tavoitteilla kuin Vacon.
– Tarkoituksenamme oli näyttäytyä
poliittisille päättäjille ja muille huippuko-
kousosallistujille sekä profiloitua clean-
tech-yrityksenä. Ständimme oli melko
pieni ja sen miehityksenä oli kaksi edus-
tajaa. Toisaalta onnistuimme herättä-
mään kiinnostusta ilmeisen hyvin, sil-
lä molemmat edustajat olivat suurimman
osan ajasta täystyöllistettyjä vastatessaan
kävijöiden kysymyksiin.
Laalo ei näe syytä kiistää Kööpenha-
minan huippukokouksen tulosten olleen
pettymys.
– Laajan mediaraportoinnin perus-
teella olen vetänyt itse samat johtopää-
tökset. Kyllähän siinä niin kävi, että sellai-
set korkea tason poliittiset päätökset, joil-
la olisi pistetty vauhtia alan kehitykseen,
jäivät tekemättä.
Toisaalta Laalo ei usko, että yritys-
ten kannalta puhtaan teknologian ete-
neminen oleellisesti hidastuisi. Esimer-
kiksi EU:lta on joka tapauksessa tulos-
sa lähivuosina energiankulutukseen ja
päästöihin liittyviä uusia määräyksiä ja
asetuksia. Lisäksi jo taloudelliset seikat
työntävät yksityistä sektoria kohti suu-
rempaa energiatehokkuutta. Isoja drai-
vereita kyllä riittää, ja ne pitävät alan
teollisuuden kiireisenä ja kehittyvänä,
hän korostaa.
Harri Kilpi
Kauppapolitiikka • 1/2010 • 19
 Vientiyrityksiä

Idänkauppa
kannattaa
Julkisivupaneeleita, leipomotuotteita, AV-tekniikkaa,
betonisäiliöitä ja -pumppuja sekä tulisijoja. Viisi Venäjän
markkinoilla toimivaa suomalaisyritystä esittäytyy.

Fazer
Fazerin leipomotuotteita on viety Venäjälle vuodesta 1996 alkaen ja makeisvienti al-
koi 1980-luvulla. Leipomotuotteita on jakelussa Pietarissa, Moskovassa ja kaikilla
merkittävillä markkina-alueilla. Makeisten jakelu kattaa lisäksi suurimmat kaupun-
git ja kauppaketjut.

Hapankorppujen lisäksi Suo-

messa valmistetut pakastetut karja-
lanpiirakat ja ruisleivät ovat nouse-
massa merkittäviksi vientituotteik-
si vähittäismyymälöiden paistopis-
teisiin, hotelleihin ja ravintoloihin.
Tuotteet markkinoidaan ja jaetaan
paikallisen Fazerin Hlebnyi Domìn
toimesta.
Geisha on Fazerin suosituin
suklaamerkki Venäjällä. Tutkimus-
ten mukaan venäläinen kuluttaja
on kaivannut uutuuksia erityises-
ti Geisha brändin alle. Fazer vastaa
venäläisen kuluttajan odotuksiin
Fasco
lanseeraamalla tänä vuonna Geis- Fasco Oy valmistaa julkisivupanee-
ha Dreamy Caramel -konvehdin ja leita tuulettuviin julkisivujärjestel-
suklaalevyn. miin. Tuote sopii uudis- ja sanee-
rauskohteisiin. Joustava mitoitus,
helppo työstettävyys ja rajaton vä-
rivalikoima takaavat kysynnän jat-
kossakin. Venäjän markkinoilla
valtteina on ollut helppo asennetta-
vuus ja nopea toimitusaika.

20 • Kauppapolitiikka • 1/2010
 Qualitron
Qualitron Oy Ab on tänä vuonna 20-vuo-
tisjuhliaan viettävä espoolainen projekti-
yhtiö, jonka toimialaan kuuluvat yleisra-

Kuvat: Yritysten omat kuvapankit

diotasoiset TV-, video- ja audiotuotanto-
laitteet ja -järjestelmät sekä urheiluaree-
noiden ja tapahtumien AV-ratkaisut jopa
Olympiakisoja myöten. Qualitronilla on
ollut tytäryhtiö Moskovassa jo 90-luvul-
ta lähtien ja IVY-alueen vienti onkin ol-
lut voimakkaassa kasvussa viime vuosien
aikana. Yhtiön merkittävimpiä asiakkaita
ovat useat TV-yhtiöt, videotuotantotalot
ja suurten urheilutapahtumien järjestäjät.
Kuvassa Qualitronin toimittama
ProfiMedian 11-kanavainen automaatti-
nen TV-lähetyskeskus Moskovassa, joka
lähettää musiikkivideoita 24 tuntia vuo-
rokaudessa

Saraka
Laite-Saraka Oy on vuon-
na 1976 perustettu yritys, jo-
ka valmistaa betonisäiliöitä
ja -pumppuja, joita viedään
Pohjoismaiden lisäksi Keski-
Eurooppaan ja Venäjälle.
Saraka Eko-beto-
nipumppu on pikakiinnit-
teinen, ja se soveltuu lisä-
varusteeksi kaikkiin betoniautoihin – vuosimallista ja mer- Yhtiön mukaan Saraka Eko-pumppu on markkinoiden edulli-
kistä riippumatta. Saraka Eko-pumppu voidaan kiinnittää­ sin pumppu. Sen pumppauskapasiteetti on 50 m3/h ja putkistolinja
3- tai 4-akseliseen betoniautoon helposti ja nopeasti. Kiinni- voi olla jopa 150 m vaakasuoraan. Näitä pumppuja on valmistettu jo­
tys kestää vain viisi minuuttia. 20 vuoden ajan.

Tulikivi
Pörssinoteerattu perheyritys Tulikivi Oyj ja sen tytäryhtiöt muo-
dostavat Tulikivi-konsernin, joka on maailman suurin varaa­vien
tulisijojen valmistaja. Konserni tunnetaan Tulikivi-vuolukivi­
uuneista ja luonnonkivituotteista sekä Kermansavi-uuneista ja
käyttökeramiikasta. Konsernin liikevaihto on noin 67 Me, josta
viennin osuus on noin puolet. Konsernilla on seitsemän tuotan-
tolaitosta, ja sen palveluksessa on yli 500 henkilöä.
Tulikivi on vienyt Tulikivi-uuneja Venäjälle yli kymmenen
vuotta. Nykyään Venäjällä toimii konsernin tytäryhtiö OOO Tu-
likivi, joka työllistää neljä henkilöä. Tulikivi näkee Venäjän yh-
tenä tärkeänä tulevaisuuden vientimaana. Tulikiven vientimail-
le on tyypillistä se, että niissä on kylmää, halkoja ja rahaa. Venäjä
täyttää nämä kriteerit erinomaisesti.

Kauppapolitiikka • 1/2010 • 21
 Ilmastokokous
Kuva: Thinkstock

22 • Kauppapolitiikka • 1/2010
J
oulukuisen Kööpenhaminan ilmastokokouksen etukäteis-
julkisuudessa kauppapolitiikka loisti poissaolollaan. Kui-
tenkin jo vuotta aikaisemmin Suomessakin herättiin huo-
maamaan, kuinka kauppa ja talous kytkeytyvät useisiin
keskeisiin ilmastokokouksen asialistan kysymyksiin.
Kaupan ja ilmaston katolinen avioliitto
Sveitsiläinen kansalaisjärjestö International Centre for Trade and
Sustainable Development (ICTSD) on aiemmin järjestänyt ym-
päristöteemaisia tapaamisia esimerkiksi Maailman kauppajärjes-
tön kokousten yhteyteen.
Ilmastoneuvottelujen yhteyteen se järjesti kauppa ja ilmas-
tonmuutospäivän, johon oli kutsuttu tutkimuslaitosten, liike-elä-
män sekä talous- ja kauppapolitiikan asiantuntijoita. Seminaaris-
sa purettiin kansainvälisen kaupan ja ilmastokysymysten vyyh-
tiä. Pääpuhujien joukossa oli ulkoasiainministeriön kauppapo-
liittisen osaston päällikkö Jorma Korhonen.
Jotain
vihreää
Tanskan­maalla
Mitä jäi käteen Kööpenhaminan ilmasto­kokouksesta
kauppapolitiikan näkökulmasta?
– Oikeastaan kaikki me pääpuhujat korostimme sitä, kuin-
ka vuorovaikutteisia kauppa ja ilmasto ovat. Ilmastohaasteisiin
on vastattava, kaupan taakse ei voi piiloutua näiltä kysymyksil-
tä. Vaikka talouskasvu on välttämätöntä, siihen ei voida pyrkiä
millä hinnalla hyvänsä. Kasvu ja varallisuuden kertyminen tulisi
nähdä myös moottoreina, joiden avulla voidaan luoda investoin-
tipohjaa vihreille teknologioille, Korhonen sanoo.
Vapaakauppaa ja sitoutumista
Ilmastokysymyksiä ei tulisi Korhosen mielestä myöskään käyttää
verukkeina vapaakaupan vastaisille toimenpiteille.
– Näitä voisivat olla esimerkiksi rajasuojatoimenpiteet tuot- eivät vastanneetkaan odotuksia, kertoi neuvottelujen kanssa sa-
teille, joilla pyritään tasaamaan kilpailuetua ja estämään teolli- manaikaisesti järjestetty Bright Green -messut selvää kieltään
suuden siirtymistä sinne, missä määräykset ovat sallivampia. Sen
sijaan, että hukattaisiin aikaa ja energiaa riitelyyn, kannattaisi ten investointiuskosta. Vaikka teknologia ei ole taikasana kaikki-
keskittyä pohtimaan sitä, kuinka puhtaat teknologiat saataisiin
markkinoille mahdollisimman nopeasti ja halvalla.
Varsinkin nousevat taloudet, eritoten Kiina, Intia ja Brasi-
lia pitäisi saada sitoutettua yhteisiin tavoitteisiin. Ennen kokousta
Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama vieraili Kiinassa, ja vai-
kutti siltä, että nämä kaksi maata sopivat Kööpenhaminassa neu-
voteltavat asiat ennakkoon.
Nyt äänenpainot Washington-Peking-akselilla ovat kuiten-
kin huomattavasti kiristyneet, ja presidentti Obama on todennut,
ettei pidä uskoa kaikkea mikä on painettu. Kiinalaisia todennä-
köisesti järkytti myös se kritiikin määrä, jonka he saivat Kööpen-
haminassa osakseen.
– Kauppaneuvotteluissa, sääntelyn sekä kaupan ja palvelujen
vapauttamisen kohdalla, tulee jatkossakin huomioida ympäristö-
näkökohdat. Hyvänä esimerkkinä tästä voitaisiin mainita ympä-
ristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen kaupan vapauttamiseen
tähtäävä hanke, jossa Suomi on toiminut hyvin aktiivisesti.
Toisin sanoen: otetaan ympäristönäkökohdat huomioon
kauppanäkökohtien rinnalla ja pyritään teknologisin keinoin
edesauttamaan ponnisteluja puhtaamman ympäristön puolesta.
Kylmän suihkun kautta tositoimiin
Kööpenhaminan kokous kävi myös reaalipolitiikan oppitunnista.
Asiaansa lujasti uskoville saattoi tulla yllätyksenä, ettei muu maa-
ilma EU:n tavoin nojannutkaan syvässä etukenossa kohti kestä-
vää kehitystä.
– EU:n piirissä oli käyty
jo ennen kokousta paljon si-
säisiä keskusteluja ja neuvot-
teluja unionin omasta linjas-
ta. Sitten huippukokouksessa
kävi ilmi, että EU on paljolti
yksinään mestaruussarjassa,
kun taas useimmat muut pe-
lasivat divaritasolla, Korho-
nen sanoo.
Maailma ei ollut niin
valmis muutoksiin, kuin EU:ssa oli uskottu. Riskinä on nyt, et-
tä jos EU toteuttaa yksipuolisesti muita suurempia päästörajoi-
tuksia, teollisuutta siirtyy löyhemmän ympäristölainsäädännön
maihin. Samalla puolestaan EU:ssa kasvaisivat helposti paineet
kauppapoliittisten suojatoimien käyttöön ja vähintäänkin vapai-
den päästöoikeuksien myöntämiseen oamalle teollisuudelle.
– Molempiin toimenpiteisiin liittyy politiikkanäkökohtien
lisäksi todennäköisesti myös WTO-oikeudellisia ongelmia. Pro-
tektionistiseen kierteeseen joutumista tulisi kaikin tavoin vastus-
taa.
Liialliseen pessimismiin saati lamaannukseen ei kuitenkaan
ole aihetta.
– Kokous oli EU:lle kuin avantoon pulahtaminen: havahdut-
tava kokemus. Tuumaustaukoa tarvitaan, mutta kylmään veteen
ei kannata jäädä liian pitkäksi aikaa. Vaikka neuvottelutulokset
teknologian jo olemassa olevista mahdollisuuksista sekä yritys-
en avoimeksi jääneiden ongelmien ratkaisuksi, se on keskei-
nen osa mitä tahansa ratkaisua. 
Kauppapolitiikka • 1/2010 • 23
 Ilmastokokous
Kestävän kehityksen ratkaisujen tuli-
si olla proaktiivisia. Oman maan tuotan-
toa suojataan parhaiten parantamalla sen
kilpailukykyä, lisäämällä tuottavuutta se-
kä luomalla parhaat mahdolliset puitteet
kilpailulle ja innovoinnille.
Suomessa pyritään ympäristölii-
ketoimintaa ja osaamista kokoamaan
Cleantech Finland-brändin alle. Puh-
Kuva: Thinkstock
taan teknologian käytön edistämiseen
tähtäävä brändihanke on polkaistu käyn-
tiin Finpron, EK:n sekä Lahden tiede- ja
yrityspuiston yhteistyönä. Hankkeen toi-
minnallistamiseen on myös ulkoasiain-
ministeriö osallistunut aktiivisesti, erityi-
sesti edustustoverkkonsa myötävaikutuk-
sella.
– Uskon, että suomalaisen vihre-
än teknologian ja osaamisen kansainvä-
listäminen pysyy korkealla myös omalla
työlistallani. En usko myöskään, että yh-
täkään vienninedistämismatkaa tullaan
järjestämään ilman että samalla pyrittäi-
siin edesauttamaan myös vihreän osaa-
misemme kansainvälistämistä, Korhonen
korostaa.
G77: IPR EVVK!
Kukaan ei kiistäne teknologian keskei-
syyttä ilmastohaasteiden ratkaisemisel-
le. Puhtaat innovaatiot tulisi tuotteistaa
ja saattaa markkinoille niin tehokkaasti
kuin suinkin.
Uudet keksinnöt ovat kuitenkin haa-
voittuvaisia piratismille, joka voi laaja-
mittaisena viedä kannustimet alan liike-
toiminnalta. Innovaatioita suojaavat teol-
liset tekijänoikeudet (IPR) ovat eräs kes-
keisistä ilmastoon liittyvistä kauppapo-
liittisista kiistakysymyksistä.
– Aihe jakaa osapuolet selviin leirei-
hin, kertoo lähetystöneuvos Pekka Koso-
nen ulkoasianministeriön kauppapoliitti-
selta osastolta. Kööpenhaminan neuvot-
teluissa hän oli mukana täydet kaksi viik-
koa Suomen delegaation jäsenenä
Kehitysmaaryhmän eli G77:n ja Kii-
nan mukaan vihreä teknologia pitäisi olla
mahdollisimman helposti saatavilla kehi-
tysmaille. Tämähän on tietysti myös län-
simaiden tavoite: mitä nopeammin kor-
kealaatuinen, vähäpäästöinen teknologia
saadaan leviämään, sitä parempi ilmas-
tonsuojelun kannalta.
– Suurimmat kehitysmaat ovat kui-
tenkin esittäneet, että puhtaan teknolo-
24 • Kauppapolitiikka • 1/2010
gian tulisi olla myös halpaa tai jopa il-
maista kehitysmaille. Heidän näkökan-
naltaan innovaatioita suojelevat teolliset
tekijänoikeudet eli IPR:t, ovat kaupan es-
teitä, jotka pitäisi poistaa, Kosonen mai-
nitsee.
Teollistuneissa maissa nämä oikeu-
det taas nähdään keskeisinä teknologian
osina ja pääomana. Ilman IPR- turvaa ja
taloudellista kannustinta innovaatiotoi-
minta kuihtuu. Tämä puolestaan hidas-
taa puhtaan teknologian kehitystä, mikä
ei ole kenenkään etujen mukaista.
– Läheskään kaikissa käytännön ta-
pauksissa ei ole kyse teknologian vien-
nistä länsimaista kehitysmaihin. Esimer-
kiksi Kiina on maailman suurin aurin-
kopaneelien viejämaa tällä hetkellä. On-
gelmana tässä tapauksessa tuntuukin ole-
van enemmän se, että itse kiinalaiset tu-
lisi saada käyttämään teknologioita, joita
he itse vievät, Kosonen korostaa.
Kovasta väännöstä huolimatta
Kööpenhaminassa IPR:t jäivät käsitte-
lemättä.
– G77 ja Kiinan eivät tässä yhteydes-
sä halua puhua tekijänoikeuksien sisäl-
löstä mitään, vaan haluisivat tuoda esille
muun muassa pakkolisensoinnin ja vaa-
timuksen kaiken puhtaan teknologian
IPR-vapaudesta. Länsimaitten näkökul-
masta taas oikeuksia ei voi lähteä heiken-
tämään. Lyhyesti sanoen eri osapuolten
kannat näitten kauppapoliittisten teemo-
jen osalta tarkentuivat, mutta mitään ko-
vin selkeää edistystä asioissa ei tältä osin
tapahtunut, Kosonen summaa.
Hän huomauttaa myös, että ilmas-
toneuvottelut eivät ole oikea paikka neu-
votella näistä teemoista, koska niille on
omat erityisfooruminsa, kuten WIPO
(World Intellectual Property Organisa­
tion) ja WTO.
– Lähes kaikki ilmastoneuvottelui-
hin osallistuneet maat ovat myös näiden
järjestöjen jäseniä, joita sitoo kyseisillä
foorumeilla tehdyt sopimukset. Ei sieltä
voi yhtäkkiä siirtää joitain tiettyjä teemo-
ja YK:n alaiseen prosessiin.
Hanskoja ei lyöty tiskiin
Laihasta loppuasiakirjasta ei pidä vetää
liian pessimistisiä johtopäätöksiä. Köö-
penhamina ei ollut mikään pääteasema,
jonka jälkeen hanskat lyödään peruutta-
mattomasti joko syteen tai saveen. Neu-
vottelutyö jatkuu tiiviillä aikataululla jou-
lutauon jälkeen.
– Viikolla 3 kävin EU:n sisäisen tek-
nologiatyöryhmän kokouksessa Madri-
dissa, jossa IPR:n oli eräs asiakokonai-
suus. Se on edelleen yksi keskeisistä ”pu-
naisista linjoista”, jota ei voida ylittää.
EU:n tavoitteena on myös laajemmalti
pohtia neuvottelustrategiaa ja pyrkiä löy-
tämään muiden teollisuusmaiden kans-
sa yhteisiä linjoja, joiden avulla neuvot-
teluissa päästäisiin eteenpäin, Kosonen
kertoo.
– Toisaalta en usko mihinkään suu-
riin suunnanmuutoksiin, sillä teollisuus-
maat ovat hyvin yksimielisesti vahvojen
IPR-oikeuksien takana, Kosonen arvelee.
Kulisseissa kevään 2010 EU-puheen-
johtajamaa Espanja tulee pitämään yh-
teyttä ilmastoasioissa erityisesti Yhdys-
valtoihin ja muihin unionin ulkopuoli-
siin teollisuusmaihin. IPR ja muut kaup-
papoliittiset teemat tulevat olemaan
agendalla EU:n kokouksissa sekä epävi-
rallisissa tapaamisissa.
Kansallisellakin tasolla riittää poh-
dittavaa. Esimerkkinä Kosonen mainitsee
Suomen metsät ja niiden hiilinielukapasi-
teetin, jonka raameista on sovittava EU:n
kanssa. Työtä siis riittää.
Harri Kilpi
 Maailmankauppajärjestö

Quo
   vadis

Kuva: Thinkstock
WTO?
Kansainvälisen kaupan
sääntöjärjestelmä on ja pysyy
riippumatta siitä, onko WTO-
kierros henkihieverissä.

Q
uo vadis, Domine? Tätä kysyi
apostoli Pietari ahdingossa Via
Appian varrella parisen tuhat-
ta vuotta sitten. Kysymyksensä
jälkeen Pietari tyytyi kohtalonsa ja päätyi
ristille roikkumaan pää alaspäin.
Pietarin legendasta saa hyvällä mieli-
kuvituksella tai huonolla maulla aasinsil-
lan Maailman kauppajärjestö WTO:hon
ja sen Dohan kauppaneuvottelukierrok-
seen (DDA). Uuden vuosikymmenen al-
kaessa näyttää vahvasti siltä, että Dohan
neuvottelujen 10-vuotisjuhla on edessä
vuonna 2011. Juhlitaanko päivänsankaria
neuvottelujen onnistuneen päätök-
sen merkeissä, jää nähtäväksi. 

Kauppapolitiikka • 1/2010 • 25
 Dohan kierroksen via dolorosa on
jo nostanut pintaan keskustelua kauppa-
järjestön tulevaisuudesta tai Dohan kier-
roksen mielekkyydestä. Radikaalimmas-
ta päästä ovat vaatimukset DDA:n dump-
paamisesta ja kauppaneuvottelujen aloit-
tamisesta uudelta pohjalta. Tähän johto-
päätökseen olisi houkuttelevaa yhtyä, ot-
taen huomioon umpikujaan ajautuneet
neuvottelut, lukuisat ”ryypätyt” määrä-
ajat ja hyödyttömät korkean poliittiset
tason kehotukset neuvottelijoille pistää
homma pulkkaan.
WTO:n nähdään tuloksettomien
neuvottelujen myötä kärsineen jo merkit-
tävän arvovaltatappion ja ajautuneen us-
kottavuuskriisiin. Samaan hengenvetoon
voisi esittää, että maailma on mennyt
menojaan ja dinosaurus WTO on jäänyt
muinaiseen kaupan vapauttamisen juras-
sic parkiinsa.
Jäsenvaltioiden turha syyttää
peiliä
Carnegie Endowmentin johtaja Uri Da-
dush summaa asiaintilan ytimekkäästi:
Kaupan vapauttamista on sitten WTO:n
perustamisen (1995) tapahtunut kaik-
kialla paitsi WTO-pääkaupungissa Ge-
nevessä.
Toisaalta Dadush listaa myös kaup-
pajärjestön saavutukset: neuvottelujen lä-
26 • Kauppapolitiikka • 1/2010
pinäkyvyys on kasvanut ja kehi-
tysmaat ovat kattavammin mu-
kana kaupan vapauttamisessa.
WTOn jäsenmäärä on noussut
”
yli 150. Erityisesti Kiinan liittymistä hän
pitää merkittävänä.
Edelleen, WTO:n pääjohtaja Pascal
Lamyn ansiosta Aid for Trade -aloittees-
ta on kehittynyt merkittävä väline kauppaa
tukevan kehitysyhteistyön saralla. Lisäk-
si WTO on näytellyt merkittävää roolia fi-
nanssikriisissä kauppaa rajoitta­vien ja pro-
tektionististen toimien monitoroinnissa.
Finanssikriisi on myös paljastanut
WTO-sääntöjen riittämättömyyden sel-
laisilla aloilla, kuten polkumyynti tai jul-
kiset hankinnat. Kun mukaan lisätään ke-
hitysmaiden sidottujen tullien taso, pal-
velukauppa tai maatalouden tukiregiimit,
kaupan vapauttamisessa riittää siis vie-
lä töitä.
Huolimatta siitä, että WTO ei ole
onnistunut keskeisessä tehtävässään eli
kaupan vapauttamisessa, siitä on aidos-
ti kehittymässä universaali organisaatio.
Venäjän liittyminen sinetöisi tämän. To-
sin tässä(kin) prosessissa on vielä muu-
tama kanto kaskessa ja kivi kääntämättä.
Täytyy myös muistaa, että WTO on jä-
senvetoinen organisaatio aidoimmillaan.
Jos kaupan liberalisointi ei onnistu, turha
syyttää ”peiliä”.
WTO:sta on aidosti
kehittymässä
universaali
organisaatio.
Edellisestä lauseesta päästään suo-
raan kysymyksen, mikä mättää Dohan
neuvotteluissa.
Tätä luuta on kaluttu jo sen verran
ahneesti, että syyt DDAn jämähtämiseen
lienevät jo listattu: muun muassa maata-
louskauppaan liittyvät suuret sensitiivi-
syydet, palvelukauppaneuvottelujen mo-
nimutkaisuus, osapuolten ja erilaisten
intressien suuri määrä, konsensusperi-
aate sekä niin kutsuttu single underta-
king -lähtökohta, eli mistään ei ole sovit-
tu ennen kuin kaikesta on sovittu. Esille
on nostettu myös se, että kauppaneuvot-
telukierrokset ovat pidentyneet sitä mu-
kaa, kun useampi maa on niihin liittynyt.
Neuvottelukierrosten keston logii-
kan valossa DDA loppuunsaattaminen ei
olisikaan pahasti myöhässä – vielä. Edel-
leen WTO:n romahtamisesta tuskin kan-
nattaa isoon ääneen metelöidä. Kahdek-
salla edellisellä neuvottelukierroksel-
la luotu kaupan sääntöjärjestelmä on ja
pysyy, riippumatta siitä onko DDA hen-
kihieverissä tai matkalla krematorioon.
Epäonnistuminen olisi ensimmäinen laa-
tuaan kauppaneuvottelujen pitkässä his-
toriassa. Tätä tuskin kovin helposti salli-
taan tapahtuvan.
”Kärsimysnäytelmä” toistunee
pääsiäisenä
Vuosi 2010 on uusin määräaika neuvot-
teluille, ja tilannekatsaus on määrä tehdä
Genevessä pääsiäiseen mennessä. Mikäli
vanhat merkit pitävät paikkaansa, edes-
sä on jälleen kaupan liberalisoinnin kär-
simysnäytelmä – toivottavasti ilman syyl-
listen etsintää ja tuomioita. Tämän jäl-
keen katse kohdistetaan heinäkuuhun.
Se, että ratkaisun avaimet olivat käsillä
heinäkuussa 2008, ei enää juuri lämmitä,
mutta se oli osoitus siitä, että sopimus on
mahdollinen.
Neuvottelutilanne alkuvuonna 2010
ei lupaa liikoja, ja näkymät ovat jokseen-
kin masentavat – ovatko ne milloinkaan
olleet lupaavat.

Dohan kierroksella on vielä aikaa,
muttei loputtomiin. Teknistä työtä teh-
dään ahkerasti Genevessä, mutta poliit-
tista potkua tarvittaisiin, varsinkin rapa-
kon takana. Vanhan viisauden mukaan
kaulimalla ja kääntämällä syntyy lehtevä
taikina, mutta pullat pitäisi saada myös
uuniin jossakin vaiheessa.
WTO:n reformia tai neuvottelu-
agendan muuttamista on myös väläytelty.
Perinteinen viisaus varoittaa ryhtymäs-
tä moisiin yrityksiin, jos DDA halutaan
saada kunnialla maaliin. Tästä neuvotte-
lukierroksesta saatujen kokemusten no-
jalla reformikeskustelu lienee edessä jos-
sakin vaiheessa. Tällöin esille kaivetaan
niin sanottu Sutherlandin raportti vuo-
delta 2004.
Raportti tehtiin edellisen WTO-pää-
johtajan Peter Sutherlandin toimeksian-
nosta, ja sen suositukset olivat maltillisia.
Pyrkimyksenä oli esittää uudistuksia, jot-
ka olisivat realistisia toteuttaa. Sutherlan-
din ryhmä esitti myös huolensa monen-
keskisen sääntöpohjaisen
”
kauppajärjestelmän tulevai-
suudesta. Aiheellinen huoli
edelleenkin.
Epäonnistuminen
olisi ensimmäinen
laatuaan.
Dohan kierros
Maailman kauppajärjestö WTO
syntyi ison kauppapoliittisen so-
pimuspaketin tuloksena 1994.
Dohan kierros käynnistyi vuon-
na 2001, koska oli sovittu, et-
tä maataloudesta ja palveluista
käydään lisäneuvotteluita.
Esityslistalle otettiin myös te-
ollisuustuotteet, säännöt, kau-
pan helpottaminen, teollis- ja te-
kijänoikeudet, kauppa- ja ym-
päristökysymykset sekä kehitys-
problematiikka.
Tavoitteena on säätelyä purkamalla helpottaa
maailmankauppaa ja parantaa kehitysmaiden ase-
maa. Neuvotteluratkaisu edellyttäisi myönnytys-
ten ja etujen tasapainotusta laajalla agendalla niin,
että 153 WTO-maata voisi tuloksen hyväksyä.
Esityslistan kasvattaminen toisi
uudet ongelmat
Maailma on muuttunut sitten vuoden
2001, kun Doha käynnistyi. Joidenkin
mielestä WTO:lle ja Dohan kierroksel-
le pitäisi saada lisää relevanssia, jotta sen
esityslista vastaisi paremmin nykytodel-
lisuutta.
Samalla olisi syytä kertoa, miten
WTO-jäsenkunta pääsisi helpommin so-
puun sellaisista – sinänsä ajankohtaisista
– kysymyksistä, kuten ruokaturva, ener-
Maailmankauppajärjestö
Kuvat: Thinkstock
WTOn päärakennus,
kuva: WTO
gia ja ilmastonmuutos, kilpailupolitiik-
ka – joka jo ehdittiin tiputtaa agendal-
ta yhdessä investointien kanssa – tai työ-
elämän normit. Puhumattakaan siitä, et-
tä uusi agenda saataisiin sovittua säädyl-
lisessä ajassa.
Arkiviisaus suosittelee tässäkin, että
Dohan kierros ensin päätökseen, ja vasta
sitten katsotaan tulevia haasteita kauppa-
rintamalla. Kauppaneuvotteluissa on to-
tuttu luovaan kekseliäisyyteen, ja sitä tar-
vitaan jatkossakin.
Minne menet WTO? Dohan kier-
roksen neuvottelutilanteen valossa tä-
tä kysymystä voi pohtia monelta kantil-
ta. Tuomiopäivän pasuunoita tulee riittä-
mään neuvottelujen pitkittyessä.
Raamatullisessa retoriikassa pysy-
teltäessä kannattaa muistaa presidentti
Mauno Koiviston toteamus paholaises-
ta: pirua ei tule maalata seinälle, ellei tie-
dä, miten sen saa sieltä pois. Suositelta-
vaa ei ole myöskään ryhtyä elämöimään
Dohan kierroksen ruumiilla. Kuolemasta
herääminen kun ei tiettävästi ole onnis-
tunut keneltäkään viimeiseen kahteen tu-
hanteen vuoteen.
Ilkka-Pekka Similä
EY:n yhteisen kauppapolitiikan ja
taloudellisten ulkosuhteiden yksikön
päällikkö UM:n kauppapoliittisella
osastolla.
Kauppapolitiikka • 1/2010 • 27
 Eurooppa
Kun valtion
rooli on suuri
Voitaisiinko vienninedistämisen organisaatioita yhdistää
ulkomaanedustuksessa, kysyy Varsovan suurlähettiläs
Vesa Himanen.
O
n vanha ja kulunut totuus, että
Suomi on ulkomaankaupasta
erittäin riippuvainen maa. Itse-
kin olen vuosien varrella aloit-
tanut lukemattomat tekstiluonnokset täl-
lä fraasilla. Mutta sille ei voi mitään, että
tämä on edelleen totuudenmukainen ku-
vaus. Vieläpä niin, että riippuvuus koros-
tuu näinä taloudellisesti vaikeina aikoina
entisestään.
Vientiriippuvuus on johtanut siihen,
että Suomelle on kehitetty kattava vien-
nin ja kansainvälistymisen edistämisko-
neisto. Työn luonteen ja toimintaympä-
ristön jatkuvan muutoksen vuoksi vien-
ninedistämistoiminta on jatkuvien uu-
distuspaineiden ja joskus jopa kyseen-
alaistamisen kohteena.
Saattaa olla, että se onkin tuomit-
tu aina olemaan ajastaan jäljessä. Tultu-
amme Euroopan Unionin jäseneksi tilan-
teen koettiin muuttuneen niin, että vien-
tiponnistelut tulisi kohdistaa sisämarkki-
noiden sijasta muualle. Varsinkaan unio­
nin sisäisiä vienninedistämismatkoja ei
pidetty kovin tarpeellisina eikä solidaari-
sina toimenpiteinä.
28 • Kauppapolitiikka • 1/2010
Unionin viimeisten laajentumisten
jälkeen törmättiin taas kysymyksenaset-
teluun siitä, millä välineillä kykenisimme
parhaiten edistämään vientiämme ja in-
vestointeja uusilla sisämarkkina-alueilla?
Tämä kysymys tuli itselleni hyvin ajan-
kohtaiseksi siirtyessäni lähettilääksi Puo-
laan vuonna 2008.
Kokemuksia Puolasta
Puola oli pitkään eräänlaista harmaa-
ta aluetta suomalaisviennille, ja osittain
se on sitä vieläkin. Vientimme on tosin
viime vuosina kasvanut 20–30 prosentin
vuosivauhtia, mutta lähtötaso oli mata-
la. Kuvaavaa on, että vielä pari vuotta sit-
ten vientimme Viroon oli Puolan vientiä
suurempaa, vaikka kyseessä on ihan toi-
sen mittaluokan markkina-alue.
Syitä on varmasti monia mutta eräs
yhteinen nimittäjä näyttää olevan se, et-
tä Puola on vielä tänäkin päivänä monille
suomalaisille melko tuntematon entinen
sosialistimaa Baltian ja Saksan välissä.
Tämä historiaan kuuluva imago on
kuitenkin nopeasti häviämässä muun
muassa kasvavan EU-kanssakäymisen
Pääkaupunki Varsova on Puolan
talouden, tieteen ja kulttuurin keskus.

Kuva: Thinkstock
Suomi on aidon
kiinnostunut
Puolasta.

johdosta. Puola mielletään yhä enemmän

suureksi ja vaikutusvaltaansa kasvatta-
vaksi EU-maaksi, jolla on voimakkaasti
kasvavat kotimarkkinat. Tämä on myön-
teinen päätelmä, jota himmentää vain se,
että monet EU-kumppanimme ovat kek-
sineet sen meitä aiemmin.
Puolan vienninedistämiseen on kui-
tenkin panostettu jo pidemmän aikaa,
ja Varsovassa toimii edelleen Finpron
vientikeskus. Epävarmuutta on kuiten-
kin esiintynyt siitä millä välineillä ja mi-
ten viennin ja kansainvälistymisen edis-
tämistä tulisi täällä harrastaa.
Eriäviä mielipiteitä on ollut erityi-
sesti siitä, miten voimakkaasti valtio-
vallan olisi osallistuttava tähän työhön
esimerkiksi vienninedistämismatkojen
kautta. Meille ei myöskään ole täysin sel-
vää, millä keinoin voisimme parhaiten
edistää suomalaisyritysten osallistumis-
ta Puolan mittaviin EU-rahoitusta saa-
viin hankkeisiin.
Meillä on oltu tietoisia siitä, että
Puolassa valtiovallan ja alueellisten päät-
täjien rooli taloudellisista hankkeista pää-
tettäessä on edelleen suhteellisen tärkeä.
Tämä on siivittänyt hallitustason vierai-
luvaihtoa, mikä onkin viime vuosina ol-
lut vilkasta ja esimerkiksi pääministerita-
paamisia on ollut vuosittain.
Erityisesti energia-, puolustusväli-
ne- ja infrastruktuurihankkeet ovat
olleet vahvasti esillä näissä keskus- 

Kauppapolitiikka • 1/2010 • 29
 Eurooppa
teluissa ja myös tulosta on syntynyt. Esi-
merkiksi Patrian solmima panssariajo-
neuvokauppa on yksi suurimpia joita
suomalaisyritykset ovat tehneet.
Perinteisen ministerivetoisen VKE-
matkan toteuttaminen oli harkinnassa
pitkään. Vuoden 2009 syksyllä päätettiin
selvittää suomalaisyritysten kiinnostus
tällaiseen matkaan. Ulkomaankauppa- ja
Kuva: Thinkstock
kehitysministeri Paavo Väyrynen oli ol-
lut halukas tällaisen matkan tekoon, mut-
ta ennen sen toteuttamista oli tärkeä saa-
da tietää kuinka laajaa yritysten osallistu-
mishalukkuus olisi.
Johtopäätökset matkasta
Finpron tekemä yrityskysely tuotti odo-
tettua myönteisemmän tuloksen. Yli kol-
mekymmentä suomalaisyritystä oli ha-
lukas osallistumaan matkaan, ja se pää-
tettiin toteuttaa varsin lyhyellä valmiste-
luaikataululla 8.–9.12.2009. Kiinnostuk-
sen suuruus tuli yllätyksenä, koska muun
muassa joulukuisen ajankohdan ja huo-
non taloustilanteen arvioitiin vaikutta-
van kielteisesti. Myönteistä oli myös se,
että yritysvaltuuskuntaan osallistui hyvin
erilaisia ja erikokoisia yrityksiä ja yhteisö-
jä aina Fortumista ja NokiaSiemensNet-
woksistä Lappset-yritykseen ja Aalto-yli-
opistoon.
Myös puolalaistahojen kiinnos-
tus osoittautui ennakoitua suuremmak-
si. Talous- ja varapääministeri Waldemar
Pawlak oli kiinnostunut toimimaan isän-
tänä ja osallistui bilateraalikeskustelujen
ohella osin myös muuhun ohjelmaan.
Ministeri Väyrynen tapasi yritysten
kanssa myös Puolan infrastruktuuri- ja
opetusministerit ja valtuuskunta kävi li-
säksi ympäristöministeriössä. Myös suo-
malais-puolalaisen yritysfoorumin osan-
otto yllätti myönteisesti. Sadalle hengelle
mitoitettu tila osoittautui liian pieneksi, ja
osa osallistujista joutui seuraamaan tilai-
suutta av-laitteiden välityksellä naapuri-
huoneesta.
Matka onnistui siis yli odotusten ja
oli eräänlainen piristysruiske viennin-
edistämiselle Puolassa. Ruiskeen vaiku-
tukset häipyvät kuitenkin hiljalleen el-
lei piristymistä kyetä ylläpitämään jatko-
toimenpitein. Nähtäväksi myös jää, mi-
ten paljon yritykset saavat konkreettis-
ta vastiketta matkasijoitukselleen. Jo tä-
hän mennessä saadusta palautteesta voi
30 • Kauppapolitiikka • 1/2010
Veiksel-joki virtaa Puolan läpi, ja sen varrella sijaitsevat muun muassa Krakovan,
Varsovan, Toruńin ja Gdańskin kaupungit.
kuitenkin päätellä, että yritykset pitivät
ministeritason tapaamisia ja keskuste-
luja erittäin hyödyllisiä ja joitakin uusia
hankkeita on jo pantu vireille matkan tu-
loksena.
Tällainen laajan rintaman esiintymi-
nen ja jalkautuminen Puolan maaperäl-
le ei varmasti ole myöskään jäänyt vail-
le täkäläisten yritystahojen ja päättäjien
huomiota. Tämä oli konkreettinen osoi-
tus siitä, että Suomi on aidon kiinnostu-
nut Puolasta ja sen markkinoista.
Päällekkäisyyttä?
Mielestäni ”tapaus Puola” vahvistaa si-
tä käsitystä, että vienninedistämistä on
harrastettava siellä, missä sille on tarvetta
ja kysyntää, mutta kuhunkin kohteeseen
räätälöidyllä tavalla. Myös vienninedis-
tämismatkat ovat edelleen hyödyllisiä,
soveltuvin osin myös EU-alueella. Nii-
hin on myös luontevaa yhdistää poliitti-
sen tason tapaamisia myös muihin asioi-
hin liittyen.
Noviisin on turha lähteä ruotimaan
laajemmin vienninedistämisorganisaa­
tiomme tarkoituksenmukaisuutta. En
kuitenkaan malta olla kommentoimatta
organisaatiomme rakennetta ulkomailla
– tosin vain suhteellisen lyhyen Varsovan
kokemuksen antamalla rintaäänellä.
Ulkomaanedustuksemme tekee
osansa tuottavuustalkoiden tavoitteiden
saavuttamiseksi ja kustannuksia ja re-
sursseja karsitaan ja asioita pyritään hoi-
tamaan entistä selkeämmällä priorisoin-
nilla. Talkoot eivät kuitenkaan näytä kos-
kevan vienninedistämisorganisaatiota.
Ylläpidämme edelleen osin päällekkäisiä
toimintoja Finpron yksiköiden toimies-
sa itsenäisinä ”vuokralaisina” lähetystö-
jen yhteydessä.
Vaikka koen yhteistyömme Puolassa
olevan mahdollisimman kitkatonta ja su-
juvaa, olen vakuuttunut siitä, että toimin-
nan tulokset olisivat vielä paremmat toi-
mittaessa saman hatun alla. Vääjäämättö-
mät päällekkäisyydet karsiutuisivat, toi-
minnan johdonmukaisuus paranisi, in-
formaation vaihto tehostuisi ja työn te-
hokkuus ja taloudellisuus lisääntyisi.
Vastaavasti en kykene löytämään yh-
tään vahvaa ”paikallista” perustetta sille,
että ylläpidämme kahta erillistä organi-
saatiota. Ymmärrän toki, että ulkomaan-
toiminta on vain osa kokonaisuudesta ja
nykyrakenteet on varmasti luotu harki-
tuin perustein. Yhden kenttätoimijan nä-
kemys on kuitenkin tämä.
Vienninedistäminen on myös nyky-
oloissa kiinteä osa edustuston muuta toi-
mintaa. Puola on vastikään nimetty myös
yhdeksi julkisuusdiplomatian pilottikoh-
teeksi. Suomi-tietouden ja kanssakäymi-
sen lisäämisellä on suora vaikutus kaup-
paan. Tässä on yksi lisäperuste sille, että
peräänkuulutan keskustelua vienninedis-
tämisorganisaation yhdistämistarpeesta
ulkomaanedustuksessa.
Vesa Himanen
Suurlähettiläs, Varsovan sl
 Henkilökierto

Lähettiläät

Kuva: Thinkstock
kiertoon?
Lasse Lehtinen visioi henkilöstöpoolia,
josta suurlähettiläitä välitettäisiin
määräaikaishommiin muualle
yhteiskuntaan.

U
lkoministeriöllä on lähes 100 edustustoa ul-
komailla, mutta huomattavasti vähemmän
päällikköpaikkoja kotimaassa. Lasse Lehtisel-
lä on idea. Työllistetään mielekkäisiin hom-
miin UM:n ulkopuolelle sellaiset suurlähettiläät, joil-
le ei löydy kykyjä vastaavia tehtäviä ministeriön linja­
organisaatiosta.
Hyvin verkottunut viestintäkonsultti, ex-parlamen-
taarikko, kirjailija ja entinen Lontoon suurlähetystön
lehdistöneuvos Lasse Lehtinen on ”erinäisiä kertoja” is-
tunut kuuntelemassa suurlähettiläitä, jotka ovat valitta-
neet mielekkäiden tehtävien puutetta Suomeen pa-
lattuaan. 

Kauppapolitiikka • 1/2010 • 31
 – Aiheesta on riittänyt pitkiä mono-
logeja. Tosin monet niiden esittäjistä ovat
nykyisin jo eläkkeellä, Lehtinen lisää, to-
dennäköisesti lähdesuoja mielessään.
Lehtiselle on syntynyt käsitys, et-
tä lähettiläille kertyy maailmalta tietä-
mystä ja kokemusta, jota ei hyödynnetä
tarpeeksi. Heihin on satsattu paljon, he
ovat oppineet paljon, mutta järjestelmä
ei pysty tarjoamaan Suomessa tarpeek-
si haastavia hommia, joissa kokemukset
hyödynnettäisiin.
– Luodaan keinotekoisia tehtäväko-
konaisuuksia. Tämä on resurssien tuh-
laamista ja ihmisten aliarvioimista, Leh-
tinen katsoo.
Hän ehdottaa poolia, johon haluk-
kaat suurlähettiläät voisivat ilmoittautua.
Yritykset, muut ministeriöt ja järjestöt
voisivat katsoa, millaisia henkilöitä on
” Parempi
diplomaatti lähtisi
maailmalle.
tarjolla ja varata heitä käyttöönsä tietyksi
ajaksi. Palkka tulisi UM:ltä, mutta yhteis-
kunta hyötyisi kokonaisvaltaisesti.
Mitä etuja ”vähällä käytöllä oleva”
suurlähettiläs toisi UM:n ulkopuolelle?
Lehtisen lista on pitkä. Lähettiläät
oppivat maailmalla yhtä ja toista. Kieli-
taidon ja laaja-alaisen näkemyksen lisäk-
si he pystyvät sujuvasti liikkumaan mo-
nissa maailmoissa diplomatian, politii-
kan, liike-elämän, tutkijoiden ja virka-
miesten parissa.
Mukaan kertyy esiintymiskokemus-
ta ja eri kulttuurien tuntemusta. Poliitti-
sesti vaikeissa maissa toimineiden hen-
kilöiden kokemuspalettiin tulee kykyä
hahmottaa, miten talous ja politiikka
sotkeutuvat yhteen.
– Tällaisella kokemuksella varus-
tetun ihmisen ”ääneen ajattelulla” olisi
hyötyä monessa paikassa, Lehtinen sa-
noo.
Esimerkiksi yritys saisi ihmisen, jo-
ka toimisi sparraajana kansainvälisis-
sä operaatioissa, miksei myös yrityksen
hallituksessa, Lehtinen mainitsee. Mah-
dollisia sijoituspaikkoja voisivat olla
myös järjestöt, muu julkinen sektori se-
kä mediat. Esimerkiksi pääkirjoitustoi-
mituksissa saattaisi löytyä hyötykäyttöä
sujuvakynäiselle lähettiläälle, hän poh-
diskelee.
Mitä etuja tulisi UM:lle?
Ministeriö hyötyisi Lehtisen mukaan ta-
lon ulkopuolelta kertyvästä kokemukses-
ta. Kierto lisäisi ymmärrystä muusta yh-
teiskunnasta.
– Uudelle ulkomaanpostille lähtevä
lähettiläs olisi kehittänyt valmiuksiaan.
Parempi diplomaatti lähtee maailmalle,
jos hän on nähnyt kotimaassa muutakin
kuin Merikasarmin, Lehtinen naurahtaa.
Lehtinen uskoo, että ministeriölle
pooli keräisi tietotaidon karttumisen li-
säksi myös PR-hyötyä. Edustustojen roo-
li koko Suomen edustajana ulkomailla
muuttuisi uskottavammaksi.
Onko Lehtisen idea mahdollinen
toteuttaa?
Kauppapoliittisen osaston päällikkö Jor-
ma Korhonen ei suoraan tyrmää Lehti-
sen ajatusta. Hänestä on hyvä, että erilai-
sia ideoita esitetään ja asioista käydään
keskustelua. Korhonen on kuitenkin si-
tä mieltä, ettei UM voisi maksaa palkkaa
työstä, joka tehdään muualle.
– Jos UM:n ulkopuolella on kiinnos-
tusta ja tarvetta lähettiläiden työpanok-
selle, kyllä silloin palkkarahojenkin pi-
täisi löytyä tilaajapuolelta, Korhonen to-
teaa.
– Kotimaahan palaavien lähettiläi-
den asiaa on ministeriön johdossa poh-
dittu paljon, sanoo valtiosihteeri Pertti
Torstila. Vaikeus on siinä, että operatii-
visia johtotehtäviä ei riitä jokaiselle.

Mitä CV-hyötyä Lasse Lehtinen
itse keräsi UM:stä?
– Lontoon aika opetti, miten maailma
toimii. Viime kädessä kaikki riippuu
henkilösuhteista. Myös suhteellisuu-
dentaju kehittyi, Lehtinen korostaa.
Suomi muuttui maailmalta kat-
seltuna oikean kokoiseksi. Suomessa
esiintyy usein ääripäiden ajattelua. Jo-
ko meillä ”tiedetään” kaikki parem-
min kuin muualla tai sitten väitetään,
ettei Suomessa osata yhtään mitään.
Suurimpana mediavoittonaan hän
muistelee äitiyspakkauksen esitte-
lemistä brittimedialle. Se tehtiin yh-
teistyössä sosiaali- ja terveysministe­
riön kanssa. Pakkauksen idea ja sisäl-
tö oli demokraattisuudessaan vallan-
kumouksellinen englantilaisille. Että
saman laatutavaraa sisältävän pake-
tin sai köyhä yksinhuoltaja tai vaikka-
pa ministeri. Aihe kytkeytyi sisäpoliitti-
seen keskusteluun aikana, jolloin so-
siaalietuja oli Englannissa karsittu ko-
valla kädellä.
Mitään voittokulkua lehdistöneu-
voksen Lontoon-aika ei suinkaan ol-
lut. Hänelle oli shokki, kuinka vä-
hän Suomesta tiedettiin Britannias-
sa vielä 1980-luvulla. Vakavasti otet-
tavat ihmisetkin asemoivat Suomen
itäblokkiin. Kyseltiin neuvostojouk-
kojen määrästä ja tarvetta turvapai-
koille Suomesta tuleville poliittisil-
le pakolaisille. Inariin eksynyt maa-
liohjus ja ontuva Tshernobyl-tiedo-
tus eivät karistaneet harhaluulo-
ja. Vasta EU-aika on Lehtisen mu-
kaan paaluttanut Suomen aseman
selväksi.
Lontoon-pestin jälkeen Lehti-
nen toimi tiedotusjohtajana. Hä-
net kutsuttiin tehtävään siksi, että
kokemusta oli kertynyt journalis-
mista, politiikasta ja diplomatiasta.
Nykyisin Lehtinen konsultoi oman
firmansa kautta muun muassa yri-
tysten kriisiviestintää.
JS
Henkilökierto
Kuvat: UM
Tilanne ei Torstilan mukaan nykyi-
sin ole niin huono kuin Lehtinen arve-
lee.
– Tyhjän päälle ei palaa kukaan. Jo-
kaiselta palaavalta lähettiläältä kysytään
hyvissä ajoin, mihin tehtävään tai aihee-
seen hän haluaisi asiantuntemustaan an-
taa. Samanaikaisesti ministeriön osas-
toilta pyydetään arvio ajankohtaisista
erityistarpeista. Nämä kaksi päätä sovi-
tetaan yhteen. Menettely toimii ja viime
vuosina kotiin palanneet päälliköt ovat
sopeutuneet hyvin näin räätälöityyn teh-
täväänsä.
Torstila mainitsee, ettei Lehtisen
pooli-idea ole UM:n johdolle uusi.
– Käytäntö on kuitenkin osoittanut,
että kysyntä yhteiskunnasta ei ole muu-
tamaa tapausta lukuun ottamatta ollut
tarjontaa vastaavaa – palkanmaksajasta
riippumatta.
Jari Sinkari
Kauppapolitiikka • 1/2010 • 33
 Lissabonin sopimus
Mikä
muuttui
K
auan eläköön EU:n oikeushenki-
löys! Tiedottajien ja toimittajien
kannalta on juhlaa, ettei joulu-
kuusta lähtien ole enää tarvinnut
halkoa hiuksia siitä, missä kohtaa uutista
tai tiedotetta EU vaihtuu EY:ksi ja päin-
vastoin.
U- ja Y-kirjainten kanssa taiteilu joh-
tui siitä, ettei Euroopan Unioni aiemmin
ollut oikeushenkilö. Niinpä esimerkiksi
tulliliittoon ja kauppaneuvotteluihin vii-
tatessa piti aiemmin puhua EY:stä, kos-
ka yhteisö oli oikeushenkilönä neuvotte-
luosapuoli. Unioni taas oli … unioni. Jo-
ka tapauksessa, nyt se on Lissabonin so-
pimuksen kätilöimä oikeushenkilö, ja en-
tistä… unionimpi.
Toinen nimimuutos tapahtui, kun
otsikoltaan kryptinen 133-komitea ni-
mettiin kauppapoliittiseksi komiteaksi.
Vastedes EU:n tärkeimmän kauppapo-
liittisen valmisteluelimen nimi jo kertoo,
mitä asioita se käsittelee.
Nämä olivat helppoja ja konkreetti-
sia muutoksia.
34 • Kauppapolitiikka • 1/2010
Lissabonin sopimuksen voimaantulo
muuttaa myös kauppapolitiikan hoitoa.
?
Vielä vuoden säädöt edessä? minnaksi vaatii jopa vuoden keskustelut
Lissabonin sopimuksen yleisperiaate on unionin toimielinten kesken.
myös kauppapoliittisen asioiden suhteen EU:n kauppakumppaneiden kannal-
johdonmukainen. Unionin valta kasvaa ta merkittävää on se, että unionin toimi-
kansallisen toimivallan kustannuksella. valtaan kuuluvat vapaakauppasopimuk-
Esimerkiksi palveluiden kaupan säädös- set voidaan tehdä pelkästään unionin
ten sorvaaminen siirtyy unionille. päätöksellä. Niitä ei tarvitse enää saattaa
Yksittäinen jäsenmaa ei voi enää voimaan kansallisesti.
jarruttaa päätöksentekoa, sillä valtaosa
päätöksistä tehdään määräenemmistöl-
lä. Kääntöpuolena on, että uudistus vaa-
tii edunvalvonnalta valppautta. Pitää olla
tarkkana siitä, ettei unioni tee ”sujuvasti”
määräenemmistöllä päätöksiä, jotka oli-
sivat Suomen etujen vastaisia.
– Sopimusluonnokset pitää tutkia
tarkasti ja lobata ajoissa, sanoo lähetystö-
neuvos Anne Ahonen. Hän vetää UM:n
kauppapoliittisella osastolla tiimiä, joka
arvioi Lissabonin sopimuksen käytännön
muutoksia kauppapolitiikkaan.
Kauppapoliittisten päätösten työstä-
miseen jäi Ahosen mukaan vielä paljon
hienosäätöä. Sopimuksen kaikkien peri-
aatteiden muuttaminen käytännön toi-
 Nopeuttaako tämä kauppasopimus-
neuvotteluja?
Ei välttämättä. Ahonen muistuttaa,
että nykyiset ”uuden sukupolven” vapaa-
kauppasopimukset sisältävät syvälle me-
neviä määräyksiä kaupan menettelyta-
poihin. Tämän vuoksi ne saattavat myös
tulevaisuudessa sisältää jaettuun toimi-
valtaan kuuluvia kysymyksiä, eli kun-
kin EU-maan kansallisen parlamentin on
saatettava ne sisäisesti voimaan.
Jos kansallisten parlamenttien rooli
vapaakauppasopimusten hyväksymises-
sä vähenee, europarlamentin rooli kas-
vaa. Esimerkiksi vapaakauppasopimus-
neuvotteluissa komission tulee antaa sille
väliaikatietoja. Sopimukset vaativat par-
lamentin hyväksyntää.
Ahosen mukaan europarlamen-
tin kansainvälisen kaupan komitean IN-
TAn (Committee on International Tra-
de) rooli korostuu. Komission ja jäsen-
maiden pitää vakuuttaa europarlamenti-
kot esimerkiksi tulevaisuuden kauppaso-
pimusten hyödyllisyydestä. Varsinkin ko-
mitean puheenjohtajan rooli tulee kasva-
maan merkittävästi. Suomalaisia meppe-
jä ei INTAssa toistaiseksi ole – ei edes va-
rajäseninä.
Suomen kannattaa vahvistaa yhteyksien
hoitoa Euroopan parlamenttiin,
korostaa Anne Ahonen.
– Europarlamentin toimivallan kas-
vu vaikuttaa neuvottelujen sisältöön, kes-
toon ja voimaansaattamisaikatauluihin.
EU-Etelä-Korea -vapaakauppasopimus
tulee olemaan tärkeä testitapaus, Ahonen
mainitsee.
Investointisopimuksissa riittää
pohdittavaa
Lissabonin sopimuksen myötä ulkomais-
ten suorien investointien säädöspohja
siirtyy unionin toimivaltaan. Periaattees-
sa. Käytännössä investointisopimukset
muodostavat mielenkiintoisen vyyhden.
Jokaisella EU-jäsenmaalla on kahdenvä-
lisiä sopimuksia ympäri maailman. Niitä
on sorvailtu vuosikymmenien ajan.
– Koska niitä on tehty eri aikoina eri
lähtökohdista, tekstien läpi kampaami-
nen veisi vuosikausia. Komissio on rii-
tauttanut joidenkin vanhojen sopimusten
sisältämiä elementtejä. Keskustelut jatku-
vat, mutta tärkeintä on, että suomalais-
ten ja eurooppalaisten sijoittajien naut-
timaa suojaa ei millään muotoa horjute-
ta, toteaa kaupallinen neuvos Kimmo Si-
nivuori. Hän on investointikysymyksiin
perehtynyt asiantuntija kauppapoliittisel-
la osastolla.
Komissiolta odotetaan niin kutsut-
tua ”isoisälauseketta”, jolla varmistettai-
siin se, ettei investointeja uhkaa sopi-
mukseton tilanne. ”Grandfathering”-sää-
Kuva: Thinkstock ja UM
dös takaa, että vanhat kahdenväliset sopi-
mukset ovat voimassa niin kauan, kunnes
jotain uutta kehitetään tilalle.
Uusien sopimuksien osalta komissio
ja jäsenmaat käyvät parhaillaan keskuste-
lua siitä, miten asia järjestettäisiin. Tällä
hetkellä näyttää siltä, että jäsenmaat voi-
vat jatkaa sopimusten tekoa kahdenväli-
seltä pohjalta. Eli esimerkiksi Suomi voi
edelleen avata investointisopimusneu-
votteluja uusien potentiaalisten maiden
kanssa. Komissio tulee jatkossa antamaan
aiheesta ohjeistusta.
Toisaalta investointisopimukset tu-
levat jatkossakin olemaan niin kutsuttuja
sekasopimuksia. Osa niiden sisältämistä
säädöksistä kuuluu jäsenvaltioille. Näis-
tä esimerkkejä ovat pakkolunastukseen
ja mahdollisten riitojen käsittelyyn liitty-
vät pykälät.
Mitä kauppapolitiikassa jää pelkäs-
tään jäsenmaille?
Lissabonin sopimus ei vaikuta kan-
salliseen promootiotoimintaan. Jäsen-
maiden yksinomaiselle vastuulle jäävät
edelleen viennin, tuonnin, yritysten kan-
sainvälistymisen ja investointien kansalli-
nen edistäminen eli VKE-toiminta.
Jari Sinkari
Kauppapolitiikka • 1/2010 • 35
 Lyhyesti

”EU-parlamentti tuo avoimuutta”

R uotsi onnistui syksyn EU-puheenjohtajuutensa kauppapo-

liittisissa tavoitteissa Suomen näkökulmasta erinomaisesti.
Anders Ahnlid oli UD:n kauppapoliittisen osaston päällikkönä
yksi arkkitehdeistä. Hän vieraili Helsingissä tammikuun lopussa
alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemen kutsusta.
Mitä kuuluu pohjoisten liberaalien ja Välimeren maiden jän-
nitteille?
Selkeitä rintamalinjoja ei ole, vaan ne muodostuvat asiakohdit-
tain. Puheenjohtajan tehtävä on rakentaa kompromisseja ja vie-
dä asioita eteenpäin.
Hankalin paikka liittyi EU-Etelä-Korea -vapaakauppaneu-
votteluihin. Erityisesti Italia suhtautui kriittisesti.
Vaati paljon epävirallista yhteydenpitoa eri tahoille, että ko-
missio sai jäsenvaltioilta valtuudet jatkaa neuvotteluja. Suomen
taustatuki oli merkittävä.
Voimistiko syksyn dramaattinen taloustilanne protektionismia? Eteneekö Dohan kierros?
Oli tärkeää, että G20-maat julistautuivat irti protektionismista Oli tärkeää, että Pittsburghissa WTO-kierroksen merkitys tun-
Pittsburghin huippukokouksessa. Ministerimme Eva Björlingin nustettiin ja asetettiin takarajaksi tämän vuoden loppu. Pitää
tavoitteena oli Dohan WTO-kierroksen eteenpäin vienti, mutta myös olla realisti ja tunnustaa, että eteneminen on haasteellista.
yhtä tärkeäksi muodostui protektionismin kierteen välttäminen
Laittaisitko omat rahasi likoon takarajan eli tämän vuoden lo-
unionin sisällä ja ulkopuolella. EU-koneisto reagoi varsin luovas-
pun puolesta?
ti niihin haasteisiin, joita finanssikriisi asetti.
Toisaalta kriisi ei dramaattisesti vaikuttanut EU:n ulkoisiin (Naurua) En.
taloussuhteisiin. Luulen esimerkiksi, että polkumyyntitulleja kii-
Haluatko välittää viestin Kauppapolitiikan lukijoille?
nalaisille ja vietnamilaisille jalkineille olisi jatkettu, vaikka talous-
tilanne olisi ollut parempi. Kauppapoliittinen yhteistyö Tukholman ja Helsingin välillä toi-
mii erinomaisesti. Suhde on eteenpäin katsova ja rakentava
Mikä muuttuu, kun EU-parlamentti tulee mukaan kauppapo-
EU:ssa
liittiseen päätöksentekoon?
Mutta pientä kitkaa on maatalouspoliittisissa näkemyksissä?
Muutos on erittäin positiivinen ja tärkeä – ”jätteviktig”. Avoi-
muus kasvaa Brysselissä. Koko Euroopan laajuinen näkökulma (Naurua) Kyllä. Mutta eri näkemykset kuuluvat EU:hun. Muun
taloudesta ja työllisyydestä vahvistuu. Samalla vaaditaan myös muassa uudet jäsenmaat ovat tuoneet lisänsä maatalouspoliitti-
paljon energiaa ja resursseja keskusteluun, jotta EU:n talou- seen keskusteluun.
dellisissa ulkosuhteissa jatkuu tavoitteellinen draivi ja eteen-
päin meno. Jari Sinkari

kanssa eri aloja yhdistävien kasvuhaas-

Luoville aloille teiden ja mielenkiintoisten konsepti-

kansainvälistymishanke en tunnistamiseksi, Luovimo-hank-

keen vetäjä, toimialajohtaja Irma Pata-
la Finprosta sanoo.

F inpro käynnistää luovien alojen yri-

tysten kansainvälistymiseen tähtää-
vän Luovimo-hankkeen. Tavoitteena
on kehittää suomalaisten luovien alo-
jen yritysten kansainvälistä osaamista,
johon liittyvät hallitun kasvun johtami-
nen, uudet toimintamallit ja kilpailu.
– Luovimon pääpaino on konsepti-,
tuote- tai palvelumyynnin valmiuksien
kehittämisessä. Hankkeen fokustoimialo-
Mukaan haetaan 20 luovien alojen
kärkiyritystä. Yrityshaku on käynnissä
5. maaliskuuta asti.
ja ovat muotoilu, elokuva tv/av, musiikki, Hankkeen rahoittavat työ- ja elin-
esittävät taiteet sekä pelit ja sisällöntuo- keinoministeriö sekä opetusministeriö.
tanto. Teemme tiiviisti yhteistyötä luo-
Lisätietoja: www.finpro.fi/Luovimo
vien alojen vienti- ja toimialajärjestöjen

36 • Kauppapolitiikka • 1/2010
Muotoilu kiinnostaa Ranskassa
K aikissa ranskalaisissa muotoilu- ja
sisustuslehdissä pohjoismaiden de-
sign ja life style – design scandinave – oli-
vat näkyvästi esillä koko vuoden 2009.
Lehdet eivät enää erehdy esineiden tai
suunnittelijoiden kansalaisuu-
desta ja suomalainen muotokie-
li erottuu joukosta omana ko-
konaisuutenaan, persoonallise-
na ja mukautumiskykyisenä.
Näkyvimmän kokonaisuu-
den julkaisi Idéat, joka teki poh-
joismaisen designin erikoisnu-
meron lokakuussa. 200-sivui-
sessa teemanumerossa käytiin
läpi pohjoismaisen designin
suuret historialliset nimet ja uu-
det nousevat kyvyt. Lehden mukaan täy-
tyy katse kääntää pohjoiseen, jos haluaa
tietää mitä muotoilussa tällä hetkellä ta-
pahtuu.
Humanismi, tasapaino muodon ja
tarkoituksen välillä, kestävyys, ekologi-
suus ja varhainen modernismi ovat me-
nestyksen salaisuuksia. Muotoilun de-
mokraattisuus ja arkipäivää helpottavat
funktiot tulevat historiasta, ja säilyvät ar-
voina, joita uusi sukupolvi jatkaa, luo-
vuudesta luopumatta.
Suomi erottui
hyvin muiden poh-
joismaiden joukos-
ta. Aallon, Tapiovaa-
ran, Saarisen, Aar-
nion, Artekin ja Iit-
talan kaltaisten klas-
sikoiden lisäksi esille
nostettiin muun mu-
assa Harri Koskinen,
Ilkka Suppanen, Sel-
ki Asema ja IvanaHel-
sinki.
Mainittavia laajoja artikkeleita on
julkaissut myös muotoilun ja arkkiteh-
tuurin ammattilehti Le Moniteur Ar-
chitecture, jonka mukaan ”suomalai-
nen muotoilu on kuin kohtaaminen, jo-
ka kunnioittaa vanhaa ja luo estottomasti
uutta”. Palstatilaa sai muun muassa Aeron
uustuotantosarja The Tapiovaara Family.
Maison Française esitteli kymmensi-
vuisessa artikkelissaan helsinkiläisen ko-
din, joka oli sisustettu suomalaisen desig-
nin klassikoilla. AD- Architectural Digest
esitteli Iittalan historian ja muotoiluklas-
sikot. Résidences décoration artikkelin
mukaan ”suomalaisen muotoilun voima
on sen kiinnittyminen niin vahvasti ar-
keen”. Kuusisivuinen ar-
tikkeli on otsikoitu ”kes-
tävä muotoilu”.
Naistenlehdet Gra-
zia ja Elle esittelivät Hel-
sinkiä trendikkäänä
matkailukohteena ja päi-
välehti Libération muo-
tiliiteessään valitsi mat-
kailuteemaksi saunan.
Air France Magazine
omisti 12 sivua suomalai-
selle muotoilulle ja Helsingille, joka on
Focuksessa
”yllätyksellinen, urbaani ja täydellisessä
harmoniassa luonnon kanssa”. Matkailu-
suomalais­osaaminen
vinkeiksi lehti nosti saunan, Hvitträskin,
Nounou Designin ja Särkänlinnan ravin-
tolan.
TV5 Monden Destination Réussi-
T uore Focus 2010 -julkaisu ker-
too suomalaisyritysten tarjoa-
mista ratkaisuista keskeisiin glo-
te -ohjelma esitteli lokakuussa Suomen. baaleihin haasteisiin, jotka liittyvät
Ohjelma seurasi ranskalaisen suunnitte- muun muassa terveyteen, asumiseen
lijan Bruno Beaugrandin elämää ja työ- ja ympäristöön. Näkökulman kult-
tä Suomessa, tutustui Helsinki Design tuurin kansainväliseen menestyk-
Weekin tapahtumiin sekä antoi vinkkejä seen avaa artikkeli animaatio- ja pe-
Suomeen opiskelemaan haluaville. liteollisuudesta.
Studiovieraana oli MTV3:n toi- 40-sivuinen julkaisu ilmestyi
mittaja Helena Petäistö. tammikuussa englanniksi. Maalis-
Ranskassa erittäin suositut kuussa julkaistaan versiot espanjak-
sisustus- ja muotoilulehdet ovat si, saksaksi, venäjäksi, kiinaksi ja ja-
suunnannäyttäjiä, jotka käsittele- paniksi. Lehden jakelusta huolehtivat
vät laajasti koko elämäntapakult- ensisijaisesti Suomen suurlähetys-
tuuria. Ranskalaisten perinteinen töt ulkomailla. Kahdeksatta kertaa il-
käsitys muotoilusta koristetaitee- mestyvä Focus on herättänyt kohde-
na, arts déco-ratifs, on muuttu- maissaan runsaasti kiinnostusta.
massa kohti Helsinki Design Ca- Yritykset voivat käyttää sitä il-
pital teemaa: design on osa elämää. maiseksi oman viestintänsä tukena.
Focus on luettavissa digilehtenä eng-
lanniksi osoitteessa www.focusma-
Lehdet ja levikit: gazine.fi
Elle (463 687)
Air France Magazine (395 029)
Yritykset ja yhteisöt voivat tilata jul-
Grazia (240 000)
kaisua maksutta käyttöönsä seuraa-
Maison Française (177 821)
vasta verkko-osoitteesta:
Résidences décoration (170 480)
Idéat (117 742) http://extranet.libris.fi/focus/
Le Moniteur Architecture (18 789) käyttäjä: focuslib
salasana: f0cu5extra
Kauppapolitiikka • 1/2010 • 37

Teurastusjätteestä polttoaineeksi
N orjalainen Malvik Biogas As on ke-
hittänyt Trondheimille ja sen naa-
purikunnille kokonaisvaltaisen biokaasu-
hankkeen, jonka turvin kaupunkialueen
kaikki bussit siirtyvät käyttämään neste-
mäistä biokaasua vuoteen 2012 mennes-
sä. Esityksen mukaan keskeisimmän tek-
nologian hanketta varten toimittaisi suo-
malainen, Espoossa ja Vaasassa toimiva
Preseco Oy, joka on Malvik Biogas As:n
vähemmistöosakas.
Trondheimin alueen bussivarikon
viereen aiotaan rakentaa nesteytetyn bio-
kaasun tuotantolaitos. Raaka-aineena on
tarkoitus käyttää teurastus- ja muita bio-
jätteitä. Tuotettavan kaasun lasketaan
riittävän vähintään 150 bussille, myö-
hemmässä vaiheessa 250:lle.
Hanke on ympäristö- ja ilmastopo-
liittisesti erittäin houkutteleva. Johtuen
sijainnistaan vuonon pohjukassa Trond-
heim kärsii pahoista ilmanlaatuongelmis-
ta dieselillä kulkevien ajoneuvojen pien-
hiukkaspäästöjen muodossa. Siirtyminen
biokaasun käyttöön parantaisi ilmanlaa-
tua oleellisesti. Samalla vähennetään alu-
een hiilidioksidipäästöjä ja kevennetään
jätehuoltotaakkaa.
Malvikin ja Presecon edustajan
Christoffer Worsöen mukaan hanke on
liiketaloudellisesti varsin kannattava.
Finnveran myöntämät luottotakuut lisää-
38 • Kauppapolitiikka • 1/2010
vät hankkeen houkuttelevuutta poliittis-
ten päättäjien näkökulmasta. Investoin-
nin kustannukset nousevat lähes 300 mil-
joonaan kruunuun. Hankkeen tuotto oli-
si 8–15 prosentin tasolla riippuen reuna-
ehdoista.
Hanke esiteltiin Sör-Tröndelagin
maakunnan,Trondheimin kaupungin ja
sen naapurikuntien poliittisille päättäjille
tammikuussa 2010. Malvik ja Preseco toi-
vovat, että investointipäätös syntyy mah-
dollisimman pian. Jos investointipäätös
tehdään, hankkeesta on tulossa merkittä-
vä cleantech-referenssi Suomellekin. Pre-
secon ohella hankkeeseen osallistuu toi-
nen suomalainen yritys, BMH Service
Uudestakaupungista.
Suomen Norjan suurlähettiläs Peter
Stenlund on Presecon norjalaisedustajan
toivomuksesta käynyt keskusteluja hank-
keesta sekä Sör-Tröndelagin maakun-
nan että Trondheimin kaupungin joh-
don edustajien kanssa. Asenteet hanket-
ta kohtaan ovat varsin myötämielisiä. Mi-
käli hanke etenee toivotulla tavalla, se esi-
tellään jo huhtikuussa järjestettävillä nor-
jalaisilla jätehuoltomessuilla.
Lyhyesti
Menestystä
kestävyys­
mittauksissa
N okia on totuttu näkemään
puhdasta teknologiaa ja kes-
täviä käytäntöjä mittaavissa yri-
tysindekseissä. Uusimmille lis-
toille mahtuu myös muita suoma-
laisia yrityksiä. George Sorosin
omistama kanadalainen mediayh-
tiö Corporate Knights keräämältä
Global 100 Most Sustainable Cor-
porations -listalta löytyy kolme
suomalaista yritystä.
Nokian lisäksi Suomesta lis-
talle yltävät Kesko ja NesteOil.
Suomen ja Pohjoismaiden suori-
tus on verrattain hyvä, sillä muu-
tamista suuremmista kansantalo-
uksista listattiin suhteessa selväs-
ti vähemmän yrityksiä, Yhdysval-
loista 12 ja Japanista vain viisi.
Listaa varten Corporate
Knights kerää tiedot 3 000 suur-
yrityksestä ja arvioi niitä yhden-
toista kestävyyden kannalta kes-
keisen muuttujan suhteen. Näihin
kuuluvat muun muassa energiate-
hokkuus, jätteen tuotanto ja käsit-
tely, hallinnon läpinäkyvyys sekä
johdon ja keskiverron työntekijän
palkkasuhde.
Nokian on menestynyt myös
oman sektorinsa sisäisissä puhta-
uslistauksissa. Greenpeacen jul-
kaiseman Guide to Greener Elec-
tronics -listan tammikuun päivi-
tyksessä Nokia säilytti edelleen
kärkisijan. Johtopaikan pistemää-
rä tosin hieman laski, sillä Green-
peacen mukaan Nokia ei ollut tar-
peeksi aktiivisesti lobannut uusi-
en haitallisten aineiden rajoituk­
sien puolesta.
Lisätietoja:
www.global100.org
www.greenpeace.org/electronics

Onko koulutus­
osaamisestamme
vientivaltiksi?
Suomen koulutusosaaminen tunnetaan maailmalla laajasti.
Tämän osoitti ulkoasiainministeriön edustustojen avulla
marraskuussa vuonna 2009 suorittama kartoitus. Suomen
maine perustuu ennen muuta koululaistemme hyviin
PISA-tuloksiin.
K
iinnostusta Suomen osaamiseen
ilmenee olosuhteiltaan hyvin
erilaisissa maissa. Jotkut niis-
tä ovat jo pitkällä omien koulu-
tusjärjestelmiensä rakentamisessa, jotkut
taas vielä kehitysmaita, joiden koulutus-
järjestelmä on vasta muotoutumassa.
Kartoituksen tulos on ilahduttava
Suomen koulutusviennin strategiaa poh-
tineen opetusministeriön johtaman työ-
ryhmän kannalta. Kiinnostusta on, mut-
ta sen muuttaminen kaupalliseksi kysyn-
näksi vaatii vielä runsaasti työtä. Haas-
teena on koulutukseen liittyvän osaa-
misemme tuotteistaminen tavalla, joka
edesauttaisi menestymistämme alan ko-
venevassa kilpailussa. Pelkän PISA-mai-
neen varaan kaupallista menestystämme
ei voida perustaa.
Markkinoita on etsittävä ensi sijas-
sa maista, joilla on varaa maksaa korkea-
laatuisesta koulutusosaamisesta. Niissä
haasteena on usein suomalaisiin oloihin
kehitetyn tietotaidon mukauttaminen
paikallisiin oloihin ja kulttuuriin.
Kiinnostusta Suomen koulutusosaa-
miseen on myös kehitysmaissa. Suomi
onkin käyttänyt tuntuvan osan kehitys-
yhteistyön määrärahoista koulutussekto-
rin kehittämiseen. Perusopetustakin ra-
hoitetaan, mutta yhä enemmän huomio-
ta kiinnitetään ammatilliseen koulutuk-
seen, opettajien kouluttamiseen, erityis-
opetukseen sekä kouluhallinnon ja kou-
lutusjärjestelmien kehittämiseen. Viime
aikoina on panostettu erityisesti yliopis-
toihin muun muassa instituutioiden vä-
lisen yhteistyön instrumentin avulla. Ke-
hitysyhteistyövaroin rahoitetusta opetus-
alan yhteistyöstä on hyötyä niille suoma-
laisille toimijoille, jotka haluavat kansain-
välistyä ja kehittää kaupalliseen vientiin
sopivia tuotteita.
Kaupallisella puolella voinemme
tuotteistaa muun muassa koulutussek-
torin kehittämiseen liittyvää teknolo­giaa
(IT-infrastruktuuri). Kiinnostusta on
myös opettajainkoulutukseen, ammatilli-
seen täydennyskoulutukseen, erityisope-
tukseen sekä sähköiseen oppimiseen liit-
tyviin menetelmiin. Kielikoulutuksessa ja
siihen liittyvässä kielilaboratorioteknii-
kassa suomalaiset yritykset ovat saaneet
vahvan kaupallisen jalansijan.
Aineksia kaupalliselle toiminnalle
varmasti on, mutta käsitteet on hyvä sel-
ventää ja tavoitteissa tulee olla realisti-
nen. Koulutusviennin käsitettä ei esimer-
kiksi pitäisi laajentaa koskemaan teolli-
suustuotteidemme vientiin liittyvää käyt-
täjäkoulutusta, vaan raja tulisi vetää lä-
hemmäs puhtaasti pedagogista toimin-
taa. Jonkin tietyn erikoisalan ammatilli-
nen koulutus sitä sen sijaan tietenkin on.
Julkiselta vallalta toivottava tukipanos on
niin ikään hyvä suhteuttaa sektorin vien-
nin nykyiseen ja näköpiirissä olevaan ko-
koon. Koulutusalaa olisi hyvä tarkastella
hyvinvointipalvelujen vientiponnistusten
yhteydessä.
Ministerin mietteet
Kuva: Pekka Kiirala
Parhaimmin koulutuspalvelujen
viennissä ovat menestyneet ne maat, jot-
ka ovat kyenneet hankkimaan yliopistoi-
hinsa ja muihin oppilaitoksiinsa ulko-
maisia opiskelijoita. Tähän liittyy meillä
kysymys korkeakoulu- ja myös ammat-
tikorkeakouluopiskelun maksullisuudes-
ta. Meillä on saatu aikaan vasta kokei-
lu yliopisto-opintojen maksullisuudesta
ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opis-
kelijoille. Maksujärjestelmä pitäisi luoda
mahdollisimman nopeasti. Kehitysmais-
ta tulevien opiskelijoiden opintomaksu-
ja ja muita kustannuksia voidaan kattaa
kehitysyhteistyövaroin, kunhan OECD:n
kehitysapukomitean määrittelemät ehdot
täytetään.
Koulutusosaamisen vientiä on tar-
mokkaasti kehitettävä. Se on yksi niis-
tä puroista, joista kansantaloutemme uu-
teen nousuun kohottava viennin vahvis-
tuva virta koostuu.
Paavo Väyrynen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Kauppapolitiikka • 1/2010 • 39