Artikkeleita
Teresa ry järjestää
kirpputorin
Fatiman ihmeet
Neitsyt Marian ilmestyminen Portugalin Fatimassa
sunnuntaina 13.3.2005 P. Marian seurakuntasalissa
klo 11.15 – 14.00. Kirpputorista saatavat tuotot käyte- ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa on
tään kokonaisuudessaan Teresa ry:n kautta karitatiivi- pitempi tarina kuin ensiarvaamalta näyttäisikään. Fides
sen toiminnan tukemiseen. julkaisee tässä ja seuraavissa numeroissa Uskon
Kuten aina ennenkin, meillä voit tehdä upeita löytö- Sanomassa viitisenkymmentä vuotta sitten ilmestyneen
jä, tarjolla on kirjoja, ”antiikkia” ja vaatetusta, kotilei- artikkelisarjan, jossa kerrotaan, mitä Fatimassa oikein
purien tuotteita ym. Arpajaisissa voit koettaa onneasi, tapahtui.
ja kahviossa nautit suolaista ja makeaa. Osallistumalla
autat meitä auttamaan.
Tervetuloa! Eletään vuotta 1158.
TERESA RY Maurit isännöivät
vielä Portugalin ete-
Auta teresoita auttamaan! läosassa. Eräässä ka-
hakassa joutuu kris-
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• ••••• tittyjen vangiksi yl-
••••••••••••••••• •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• häinen neito Fàti-
•••• ••••••••••• •••••• ma. Hän suostuu
• ••• • ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• kastettavaksi, saa ni-
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• •••• • •••••••••••••
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• mekseen Oureana ja
• ••• • ••• ••••••••••••••••••••••••••••••• ••••••••••••••••••••••• tulee vangitsijansa,
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• ritari Don Goncalo
••••••••••••••••••••••••••• ••••••••••••••••••••••••••••••••••••
• •••••••••••••••• ••••••••••••••••••••••• • ••••••••••••••••••• Hermingesin puoli-
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• soksi. Kuningas lah-
•••••••••••••••••••••••••••• joittaa hääparille
••••••••••••••••
TERESA RY:N JOHTOKUNTA Abdeagas nimisen
kaupungin, jonka ni-
meksi tulee Ourea-
na, nykyinen
Ourèm.
Oureana kuolee
Teresa Association will arrange parhaassa kukoistuk-
sessaan. Sureva mies
sulkeutuu 30 kilo-
a Bazaar and Flea Market metsin päässä Ourè-
on Sunday March 13, 2005 at the parish hall of St. mista olevaan Alco-
Mary’s, from 11.15 AM to 2.00 PM. The proceeds will bacan luostariin. Sit-
be used to support charitable work through the Teresa temmin apotti siir-
Association. tää Oureanan ruu-
As always, you’ll be able to find great things, we’ll have miin 6 kilometrin
books, “antiques” and clothing, home-baked goods päässä olevaan ky-
etc. You may try your luck at the lottery, and in the lään, jonne hän oli
café there will be both sweet and savoury goodies. pyhän Neitsyt Mari-
With your participation you’ll help us to help. an nimelle rakennut-
You are warmly welcome! tanut kappelin ja luostarin.
TERESA ASSOCIATION Kylän nimeksi tuli siitä lähti-
en Fàtima.
Pyhän Neitsyen taivaaseen-
Help Teresa Association to help ottamisen päivän aattona elo-
••• •••••• ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• kuun 14. päivänä 1385 por-
• •••••••••••••••••• •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• •••••• tugalilaiset saivat Fatimassa
•••• •••••• •• ••••••••••• •••••••••••••••• •••••••••••••••••••••• pienellä joukolla loistavan
•••••••••••• •••••••••••••••••••••• ••••••••••••
• ••• ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• voiton maahan hyökänneestä
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• ••••••••••••••• • Kastilian armeijasta. Sen
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• ••••• muistoksi kuningas Joäo ra-
•••••••••••••••••••••••••••••• ••• •••••••••••••••••••••••••••
••••••• •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• •••••••••••••••• kennutti Fatimaan upean kir-
••••• •••••••••••••••••••••••••••••••••••• •••••••••••••••••••••••••••• kon ja luostarin, joka annet-
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• •••••••••••••• tiin dominikaanien haltuun.
•••• •••••••• •••••••• ••• ••••• ••••••••••••••••••••••••••••
•••••••••••••••••••••••• He istuttivat kansaan ruusuk-
TERESA ASSOCIATION korukouksen harjoittamisen.
Aljustrel on pieni kylä lä-
hellä Fatimaa. Siellä asui avio-
pari Antonio dos Santos ja
Maria Rosa, joiden kuudes ja
nuorin lapsi oli 1907 synty-
nyt Lucia. Antonio dos San-
Lukijoilta tosin sisar Olimpia oli kah-
desti naimisissa. Ensimmäi-
Tarjottavat kirjoitukset toimitetaan Fidesin toimituk- sestä avioliitosta oli syntynyt
seen kirjekuoressa tai sähköpostilla. Kuori merkitään kaksi lasta, jälkimmäisestä.
tunnuksella “lukijoilta”, sähköposti otsikoidaan sa- Emanuele Piero Marton kans-
moin. Mielipiteitä ei julkaista ilman kirjoittajan nimeä sa solmitusta yhdeksän, joista
eikä niitä palauteta. Toimitus varaa oikeuden mielipi- nuorimmat olivat 1908 synty-
nyt Francisco ja 1910 syntynyt
teiden lyhentämiseen. Jacinta. Perheet olivat hyvin
14 - Fides 03/2005
toimeen tulevia tilallisia, joi-
den lapset pantiin jo pienenä
paimentamaan lampaita.
On vuosi 1915. Lucia,
Francisco ja Jacinta ovat lähei-
sellä myllymäellä paimenessa.
Puolenpäivän aikaan he syöty-
ään polvistuvat rukoilemaan.
Samassa näkyy metsikön yllä
valkoinen kuin lumesta tehty
auringon säteitten valaisema
olento. Säikähtäneet lapset
jatkavat rukoustaan, mutta
silmät ovat kiinnitettynä ilmi-
öön. Rukouksen päätyttyä se
hävisi.
Muutamien viikkojen
päästä ilmiö toistui pari ker-
taa. Lucia oli vaiti, mutta tä-
din lapset eivät malttaneet
olla kertomatta. Huhu tuli
Lucin äidinkin korviin.
”Mitä ne ihmiset juttele-
vat? Mikä siellä oli?”
”Oli kuin lakanaan käärit-
ty mies.”
Rouva Maria Rosa puisti
päätään.
Vuoden 1916 kevät oli lo-
puillaan. Lapset olivat taas
paimenessa. He menevät kal-
lion luolaan sadetta
pitämään. He syö-
vät, rukoilevat ja
jatkavat leikkiään.
Tuulenpuuska pa-
kottaa heidät kat-
sahtamaan ylös.
Kukkulan juu-
rella kasvavan öljy-
puulehdon yllä nä-
kyy taas valkoinen
olento. Se kiitää
lapsia kohti. Jo
erottuvat kasvot-
kin, ne ovat viisi-
toistavuotiaan po-
jan näköiset.
”Älkää pelätkö.
Minä olen rauhan
enkeli. Rukoilkaa
minun kanssani.”
Enkeli polvis-
tui, taivutti päänsä
ja lausui kolmasti:
”Jumalani, us-
kon ja kumarran si-
nua, toivon ja ra-
kastan sinua. Ru-
koilen anteeksian-
tamusta niille, jot-
ka eivät usko, eivät
sinua kunnioita, ei-
vät toivo eivätkä ra-
kasta sinua.”
Enkeli nousi ja käski las-
ten rukoilla samalla lailla.
Hän vakuutti, että se rukous
liikuttaa Jeesuksen ja Marian
sydämen. Sanat painuivat las-
ten mieleen ja he toistivat ru-
kousta usein ja pitkään, väsy-
mykseen asti.
Kesän lopulla lapset olivat
päivällisen jälkeen leikkimässä
Lucian kotipihan kaivolla.
Enkeli ilmestyi taas.
”Mitä te teette? Rukoilkaa!
Rukoilkaa paljon. Tuokaa lak-
kaamatta Herralle rukouksia
ja uhrauksia ihmisten syntien
sovitukseksi ja syntisten kään-
tymiseksi. Sillä vedätte isän-
maanne päälle rauhan. Minä
olen Portugalin suojelusenke-
li. Kestäkää nöyrästi kärsimyk-
set, jotka Herra teille lähet-
tää.”
[Jatkuu...]
Fatiman ihmeet sarja ilmestyi
Uskon Sanoma -lehdissä 3-4/
1953 - 5-6/1955.
 Ajassa

Fatiman ihmeet
Kuluu pari kolme kuukautta.
Lapset ovat vuoren rinteellä
paimenessa. Syötyään he me-
nevät luolaan rukoilemaan.
Äkkiä heidät ympäröi kirkas
valo. Enkeli. Hänellä on kä-
dessä ehtoolliskalkki, sen yllä
ilmassa Hostia, josta tippuu
kalkkiin veren pisaroita. En-
keli polvistuu lasten viereen ja
käskee heidän lausua hänen
kanssaan kolmasti:
"Pyhä Kolminaisuus, Isä,
Poika ja Pyhä Henki, kumar-
ran Sinua sieluni syvyydestä
uhraan Sinulle Herramme
Jeesuksen Kristuksen kalliin
Ruumiin, Veren, Sielun ja
Jumaluuden joka on läsnä
maailman kaikissa tabernaak-
keleissa, sovitukseksi niistä
häväistyksistä, joilla Häntä
loukataan; Pyhimmän Sydä-
men rajattomien ansioiden ja
Marian Perisynnittömän Sy-
dämen puoltorukouksen täh-
den anon viheliäisille syntisil-
le kääntymisen armoa."
Enkeli nousi ja ojensi Lu-
cialle Hostian. Kalkin hän
juotti Jacintalle ja Franciscol-
le sanoen:
"Ottakaa vastaan Jeesuk-
sen Kristuksen Ruumis ja
Veri, joita kiittämättömät ih-
miset kelvottomasti loukkaa-
vat." Ja taas maahan kumartu-
neena kolmasti: "Pyhä Kolmi-
naisuus, Isä, Poika ja Pyhä
Henki..."
Lapset jäivät rukousasen-
toon ja toistivat enkelin opet-
tamia sanoja, kunnes Francis-
co huomasi, että ilta oli tulos-
sa ja kotiinpaluu edessä.
Toukokuun 13 päivä
l917, sunnuntai. Lapset ovat
kirkosta tultuaan vieneet:
lampaat kolmen kilometrin
päässä Fatimasta olevaan.
Cova da Iriaan (Irian notko).
Lucian vanhemmilla oli siellä
rautatammia ja öljypuita kas-
vava palsta. Aika kului rattoi-
sasti, puolipäivä läheni, pi-
dettiin rukous ja ruvettiin taas
pikku kivistä kyhäilemään ta-
loja.
Samalla paikalla ylenee nyt
suuri kivinen kirkko.
Taivas on pilvetön. Yhtäk-
kiä leimahtaa salama. Rajuil-
ma? Paras joutua kotiin. Lam-
paat ajetaan kokoon, mutta
rinteen puoliväliin, suuren
tammen kohdalle jouduttu-
aan lapset näkevät edellistä
kirkkaamman salaman. He
kiiruhtavat kulkuaan, mutta
jäävät äkkiä kuin maahan nau-
littuina seisomaan. Muuta-
man askelen päässä, nuoren
tammen yllä, näkyy ilmassa
aurinkoa kirkkaamman säde-
kehän keskellä ihmeen kaunis
nainen; Hän viittaa lapsille
rauhoittavasti ja.sanoo:
"Älkää peljätkö, en tee teil-
le pahaa."
Lapset seisovat liikkumat-
tomina. Nainen on näköjään
15-18 vuoden ikäinen, puku
lumivalkea, jalkoihin asti ylet-
tyvä. Päätä peittää jalkoihin
saakka ulottuva valkoinen
kultareunainen huntu. Yh-
teen liitetyt kädet pitävät val-
kohelmistä rukousnauhaa,
jonka päässä riippuu hopeai-
nen risti. Kasvot näyttävät
murheellisilta.
Lucia rohkenee kysyä::
"Mistä tulette?" Ilmestys vas-
taa: "Taivaasta." - "Mitä meiltä
tahdotte?" - "Olen hullut käs-
keäkseni teitä tulemaan tänne
samana päivän hetkenä kuu-
den kuukauden aikana, kun-
- osa 2
kin kuun 13. päivänä. Loka-
kuussa ilmoitan teille, kuka
olen ja mitä teiltä tahdon."
Lapset ovat vaiti. Lopulta
Lucia kysyy: "Pääsenkö minä
taivaaseen?"
Vastaus on myöntävä. -
"Entä Jacinta?" - Hänellekin
taivas luvataan. - "Ja Francis-
co?" Taivaallinen olento kat-
sahti poikaan äidillisen helläs-
ti ja lempeän nuhtelevasti:
"Kyllä hänkin, mutta hä-
nen täytyy ensin sanella mon-
ta Ruusukkoa."
Lucia tiedusteli kahden äs-
ken kuolleen tytön kohtaloa
ja sai vastaukseksi, että toinen
oli taivaassa, toinen vielä kii-
rastulessa. Taivaallinen olento
jatkoi:
"Tahdotteko lahjoittaa it-
senne Jumalalle ja olla valmiit
kaikkiin uhrauksiin ja kärsi-
myksiin, jotka Hän teille lä-
hettää, sovittaaksenne ne mo-
net synnit, joilla Jumalan van-
hurskautta loukataan, hankki-
aksenne kääntymisen armon
syntisille, ja hyvittääksenne
kiroukset, ja muut häväistyk-
set, joilla Marian Perisynni-
töntä Sydäntä haavoitetaan?"
"Sen näe tahdomme teh- Lapset polvistuivat ja huu- han. Lapset hätääntyivät.
dä", vastasi Lucia kolmen dahtivat: "Oi Pyhä Kolminai- Mutta ihmeekseen he näkivät,
puolesta. suus, kumarramme Sinua! Ju- ettei palkoihin ollut kosket-
Ilmestys teki äidillisen malani, Jumalani, rakastan tu. Yhteisesti päätettiin, että
eleen ja. ennusti lasten pian Sinua..." ilmestys pidetään visusti salas-
joutuvan paljon kärsimään. Ilmestys käski lasten joka sa. Jacinta ei kuitenkaan malt-
Jumalan armo oli kuitenkin päivä hartaasti sanella pyhää tanut kotona olla vaiti, ja
heitä vahvistava ja lohduttava. Ruusukkoa, jotta maailmaan pian asia oli naapurienkin tie-
'Taivaallinen olento levitti saataisiin rauha. (Portugalin dossa. Siitä tuli lapsille toru-
kätensä ja vuodatti lasten ylle nuoret miehet olivat vielä so- misia ja kuritusta. Vanhem-
ihmeellisen kirkkaan ja lem- tarintamalla.) Sitten taivaalli- mat luulivat lasten valehtele-
peän valon, joka "tunki sielun nen olento kohosi, liiteli van. Kärsimykset olivat alka-
sisimpään. Siinä valossa näim- kohti itää ja lakkasi näkymäs- neet.
me itsemme Jumalassa, sel- tä. (jatkuu)
vemmin kuin kirkkaimmassa Sillä välin olivat lampaat
kuvastimessa." menneet naapurin hernemaa-

Varför stiftet kommer att invigas till Marias obefläckade hjärta?

N
är jag läste i Fides att vår
biskop har för avsikt att i
höst inviga stiftet till Mari-
as obefläckade hjärta, fann jag iden
främmande och underlig. Men
senare fick jag ett tips om orsaken
till detta beslut och satte mig vid
bokhyllan för att studera saken. Då
jag antar att många reagerat som
jag, vill jag dela mina fynd med lä-
sarna. Beslutets rötter går långt till-
baka, ända till 1917 och Marias up-
penbaring i Fatima. Maria visade sig
6 gånger från den 13.3. till den
13.10. för tre barn Lucia, Francis-
co och Jacinta. Vid alla uppenba-
ringarna uppmanade hon barnen
att flitigt be rosenkransen och att
uppoffra sig för syndarna.
Vid det andra besöket frågade
Lucia på allas vägnar om de skulle
komma till himlen. Maria bejaka-
de det och sade att hon snart skul-
le ta de två yngre till himlen men
att Lucia skulle leva längre för att
sprida andakten till Marias obef-
läckade hjärta. Den tredje gången
gav hon barnen en blick in i helve-
tet och sade sedan att om man följ-
de hennes uppmaningar skulle
många själar frälsas och freden
komma. Kriget (1914-1918) är
snart förbi, sade hon, men om man
inte upphör att skymfa Gud räcker
det inte länge innan ett värre bör-
jar. Världen kommer att straffas för
dess många förbrytelser. Det kom-
mer krig, hungersnöd, och kyrkan
och den helige Fadern får lida för-
följelse. För att förhindra detta bör
världen invigas till mitt rena hjärta
och en botkommunion varje förs-
ta lördag i månaden bör införas.
Om man uppfyller min bön kom-
mer Ryssland att omvända sig och
det blir fred. Om icke så kommer
en trosfientlig propaganda att spri-
da sin villfarelse i hela världen och
den åstadkommer krig och förföl-
jelse av kyrkan. Många goda kom-
mer att lida som martyrer och
påven kommer att lida mycket. Fle-
re nationer blir tillintetgjorda. Till-
sist segrar mitt rena hjärta. (Här är
det skäl att komma ihåg att dessa
ord yttrades före revolutionens
och kommunismens utbrott.)
Den sista uppenbaringen av-
slutade Maria med orden: Ni skall
inte mera såra Jesus, som redan li-
dit så mycket för er.
Det var först 1942 som Pius XII
i ett radiotal berättade om händel-
serna i Fatima och avslutade med
en bön för freden. 1984 vigde Jo-
hannes Paulus II i samverkan med
alla biskopar hela världen till Ma-
ria och följande år började Sovjet
öppna sig och några år senare föll
det sönder.
Med detta som bakgrund kan
man se att biskopens beslut att
viga vårt stift till Marias rena hjärta
är en bön om fred för världen och
vårt land.
MÄRTA AMONOFF

16 - Fides 04/2005
 Artikkeleita

Fatiman ihmeet - osa 3

Toinen ilmestys
Keskiviikko, kesäkuun 12 päi-
vä, pyhän Antonius Padova-
laisen päivän aatto. Antonius
oli Portugalin poika, ja synty-
mämaa juhlii häntä suuren-
moisesti. Fatiman kirkko oli
pyhän Antoniuksen nimikko-
kirkko.
Aattopäivän iltana Jacinta
kuiskaa äidilleen: "Äiti, älä
mene huomiseen Antoniuk-
sen juhlaan. Tule ennemmin
meidän kanssamme Cova da
Iriaan, että saat nähdä Pyhä
Neitsyen."
"Mitä vielä. Et sinäkään
sinne mene. Ja turha sinne on
mennäkään, kun Neitsyt ei
kuitenkaan ilmesty."
"Kyllä, äiti, aivan varmasti
ilmestyy. Pyhä Neitsyt
lupasi tulla eikä hän tule-
matta jää."
"Et siis menekään Antoni-
uksen juhlaan?"
"Pyhä Antonius ei ole kau-
nis..."
"Vai niin. Ja miksi ei?"
"Kun Jumalan Äiti on pal-
jon kauniimpi. Minä menen
Lucian ja Franciscon kanssa
Cova da Iriaan. Jos se Rouva
käskee meidän mennä pyhän
Antoniuksen juhlaan, silloin
menemme sinne."
Varhain seuraavana aamu-
na Marton pariskunta lähti
Pedreirasin markkinoille. Las-
ten pyynnöistä ei välitetty,
mutta ei heitä kiellettykään
Cova da Iriaan menemästä.
Kello 11 aikaan kolmikko läh-
ti ilmestyksen paikalle. Ei sen-
tään yksin, sillä perässä kulki
puoli sataa uteliasta. Eräs
heistä kertoo:
"Määrätunnilla lapset saa-
puivat Cova da Iriaan, polvis-
tuivat ison rautatammen juu-
relle ja alkoivat sanella ruusu-
kon kunniakasta osaa (ylös-
nousemus, taivaaseenastumi-
nen, Pyhän Hengen
tulo, pyhän Neitsyen
taivaaseenotto, pyhän
Neitsyen kruunaus).
Sen päätyttyä Lucia
nousi, suoristi vaat-
teensa kuin kirkkoon
mennäkseen ja käänsi
katseensa itään, 'Pitää-
kö tässä vielä kauan
odottaa?' kysyttiin. 'Ei
enää, salama jo leimah-
ti. Rouva tulee.' Ja kii-
ruusti hän juoksi pie-
nelle rautatammelle,
toverit perässään. Kuu-
lin kaiken, minkä Lu-
cia ilmestykselle sanoi,
mutta mitään en näh-
nyt enkä vastauksia
kuullut. Yhden merkil-
lisen asian vain huoma-
sin. Lucia sanoi ilmes-
tyksen poistuneen idän
suuntaan. Ja tammen
vesan nuoret lehdet oli-
vat taipuneet itään
päin, aivan kuin vaat-
teen lieve olisi niitä si-
paissut."
Keskustelu kesti kymme-
nisen minuuttia. Lucia kysyi:
"Mitä minulta tahdotte?" Il-
mestys vastasi tulevansa seu-
raavan kuun 13. päivänä. Sii-
hen mennessä oli lasten joka
päivä harjoitettava ruusukko-
rukousta. "Tahtoni on, että
opitte lukemaan, sitten saatte
kuulla, mitä teiltä vaadin."
Lucian rukouksiin oli sul-
jettu eräs sairas, "Jos hän pa-
rantaa elämänsä, niin hän tu-
lee tänä vuonna terveeksi."
Sitten taivaallinen Rouva
uskoi lapsille "ensimmäisen
salaisuuden". Francisco, joka
tälläkään kerralla ei ollut il-
mestyksen puhetta kuullut,
sai "salaisuuden" tietoonsa
Lucialta.
Mikä se "salaisuus" oli?
Lapset eivät suostuneet sitä
ilmaisemaan. Sen vain, että ei
heille tässä maailmassa ollut
varattuna rikkautta eikä on-
nea.
Nyt se ensimmäinen salai- "Minun täytyy siis jäädä
suus tiedetään. Lucia on rip- tänne yksin?"
pi-isänsä käskystä pannut kir- "Yksin et jää. Onko sinul-
jaan, että joulukuun 17. päi- la paljon kärsimistä? Älä me-
vänä 1927 hän oli tabernaak- netä rohkeuttasi. Minä en si-
keliin kätketyltä Jeesukselta nua koskaan jätä. Perisynni-
kysynyt, kuinka rippi- tön sydämeni on oleva sinul-
isän käsky oli täytettä- le turvapaikka ja tie, joka vie
vä. Herra Jeesus vastasi sinut Jumalan luokse."
selvästi ja kuuluvasti: Jumalan äiti levitti käten-
"Kirjoita, rakas tyt- sä. Niistä valui kirkkauden
täreni, kaikki, mikä si- vuo, jossa lapset näkivät itsen-
nun käsketään kirjoit- sä Jumalassa. Franciscoa ja Ja-
taa. Pane kirjaan sekin, cintaa valaiseva kirkkaus oli
minkä Pyhä Neitsyt si- suunnattu ylös, mutta Lucial-
nulle ilmestyksessä tie- le valo valui alas. Ilmestyksen
doitti, mutta salaisuu- oikeassa kädessä oli sydän,
den muuta osaa älä vie- jota joka taholta ympäröivät
lä ilmaise." pistävät orjantappurat.
Viimeinen kirjaan- Lapset tajusivat, että maa-
pano, Leirian piispan ilman synnit haavoittavat Ma-
käskystä tehty, paljas- rian sydäntä, ja heidän oli teh-
taa meille keskustelun tävä katumusta. Siitä päivästä
koko kulun: lähtien lapset syttyivät palavas-
"Pyytäisin Teitä ot- ti rakastamaan Marian peri-
tamaan meidät kaikki synnitöntä sydäntä.
kolme taivaaseen." Toisen ilmestyksen lopus-
"Minä tulen pian sa kuului rautatammelta kuin
noutamaan Franciscon etäinen paukaus taikka maan-
ja Jacintan, mutta si- alainen ukkosen jyrinä, ja tai-
nun täytyy viipyä täällä vasta kohden nousi valkoinen
kauemmin, Jeesus tah- pilvenhattara.
too käyttää palveluksia- Pilveä sormellaan osoitta-
si, jotta minä tulisin en Lucia huudahti:
ihmisille tutuksi ja rak- "Tuolla hän on, tuolla...
kaaksi. Hän tahtoo, että maa- Nyt hän on poissa, taivas sul-
ilmassa ruvetaan kunnioitta- jettiin."
maan minun Perisynnitöntä Pilvi oli lakannut näkymäs-
Sydäntäni. Sen hartauden tä. Palattiin Fatimaan, johon
harjoittajalle minä lupaan au- saavuttiin messun päättyessä.
tuuden; ne sielut ovat Juma- Matkalla Lucia kehotti ihmi-
lalle erikoisen rakkaita, he siä joka päivä kotonaan pitä-
ovat kukkia, jotka minä Hä- mään ruusukkohartautta,
nen valtaistuimensa eteen koska pyhä Neitsyt sitä vaati.
kannan."

Suomen Caritas ry:n

Maallikkodominikaanit sääntömääräinen vuosikokous
kutsuvat viettämään 28.4.2005 klo 18.00
Pyhän Henrikin srk-salissa.
pyhän Katariina Tule kuulemaan Sinapinsiemen ry:n ja Caritaksen kum-
Sienalaisen päivää mitoimintaa! KAHVITARJOILUA - TERVETULOA!

perjantaina 29.4. klo 18-21

Studium Catholicumissa
Ritarikatu 3 bA, Hki 17 Teresat kiittävät
klo 18.00 messu ja kahvit Kiitämme kaikkia kirpputoriin osallistuneita: lahjoitta-
19.15 Jouni Elomaan esitelmä: jia, työntekijöitä ja asiakkaita! Yhdessä yrittämällä pääsim-
"Taiteilijan saarna me jälleen hyvään tulokseen, jonka käytämme eläkeläispäi-
- Fra Angelicon taide vän kuluihin, lasten ja nuorten kesäleirien tukemiseen ja
ja spiritualiteetti" muihin teresoiden toimintaan liittyviin kuluihin.
20.30 kompletorium
Sydämelliset kiitokset!
TERVETULOA
TERESA RY

14 - Fides 05/2005

Fatiman ihmeet - osa 4
Kolmas ilmestys
Pyhän Antoniuksen juhlan
vieraat veivät sanoman Fati-
man ympäristöön. Muuta-
mat, jotka tunsivat lasten re-
hellisyyden, uskoivat ilmes-
tyksen oikeaksi. Enimmät
kuitenkin epäröivät, niin pa-
pistokin. Suurin epäilijä oli
Fatiman kirkkoherra, don
Emmanuele Marques Fer-
reira.
Lasten vanhemmat huo-
lestuivat yhä enemmän. Isän-
tä Martos tiesi lapsensa rehel-
lisiksi, mutta häntä vaivasi aja-
tus, että he olivat ehkä joutu-
neet petetyiksi.
"Tässä menettää malttin-
sa, kun teidän takianne koko
maailma Cova de Iriassa lauk-
kaa."
Äidin tuskitteluun lapset
vastasivat:
"Emmehän me ketään
houkuttele. Menee ken tah-
too tai on menemättä. Mutta
joka ei usko, saa Jumalalta
rangaistuksen. Sinuakin Ju-
mala rankaisee, ellet usko."
Äiti vaikeni. Rajuilma oli
sillä kertaa vältetty. - Emäntä
dos Santos syytti tytärtään va-
lehtelijaksi ja kaiken maail-
man pettäjäksi, torui ja pieksi
yhtä mittaa, niin että kirkko-
herran täytyi tulla hillitse-
mään. Emäntä rauhoittui ja
sanoi Lucialleen:
"Huomenna menemme
messuun, ja sitten menet ro-
vastin puheille. Hän sinua
rangaiskoon, niin kuin hyväk-
si näkee. Kun hän saa sinut
tunnustamaan, että olet va-
lehdellut, olen minäkin tyyty-
väinen."
Näin kertoo muistiinpa-
noissaan Lucia ja lisää, että si-
saret pitivät äidin puolta pe-
lotellen pappilassa odottavil-
la rangaistuksilla. Lucia kertoi
asian Marton lapsille, ja nämä
sanoivat kirkkoherran käske-
neen heidänkin tulla pappi-
laan. "Mitäpä, vaikka meitä
lyödäänkin. Kärsimme sen
mielellämme Jumalan rakkau-
den tähden."
Lucia jatkaa kertomus-
taan:
"Seuraavana päivänä me-
nin äidin kanssa pappilaan.
Äiti ei matkalla puhunut mi-
tään. Minä olin messun aika-
na uhrannut huoleni Jumalal-
le… Pappilan portaita noustes-
samme äiti varoitti: 'Lakkaa
nyt jo minua kiusaamasta.
Sano rovastille, että olet va-
lehdellut, niin hän ensi pyhä-
nä rauhoittaa ihmiset. Vallan
kuulumatonta, että ihmiset
ryntäävät Cova de Irian tam-
14 - Fides 06/2005
men juurelle rukoilemaan'."
Kirkkoherra oli ystävälli-
nen ja kyseli tyynesti. Hän ar-
veli kuitenkin:
"Minusta tämä ei tunnu
taivaasta lähteneeltä. Tehdes-
sään sieluille ilmoituksia Ju-
mala tavallisesti käskee kerto-
maan ne rippi-isälle tai seura-
kunnan paimenelle, mutta
tämä tyttö pysyy mykkänä.
Voi olla pahan hengen juon-
ta. Sittenpähän nähdään."
Kirkkoherran sanat sattui-
vat Luciaan kipeästi. Hän al-
koi itsekin arvella, että ilmes-
tykset ehkä olivat sielunvihol-
lisen työtä, ja sanoi sen ser-
kuilleenkin. Jacinta kiisti jyr-
kästi: "Paha henki on ruma ja
asuu maan alla. Se meidän
Rouva oli ihmeen kaunis ja
nousi taivaaseen." Lucian
epäilys hälveni sillä kertaa,
mutta heräsi uudelleen, ja
hän päätti olla menemättä
tammelle. Intokin laimeni.
Tyttö alkoi arvella, että on
ehkä parempi sanoa valehdel-
leensa, niin pääsee ihmisiltä
rauhaan Tädin lapset olivat
toista mieltä. "Ei sitä saa teh-
dä. Sehän on valehtelemista,
ja valhe on synti."
Lisää hämmennystä tuotti
Lucialle paha uni. "Perkele
ratkesi pilkkanauruun kehuen
pettäneensä minut syöstäk-
seen minut kadotukseen. Se
oli jo siepannut minut kyn-
siinsä, mutta minä huusin
avukseni pyhää Neitsyttä.
Niin kovalla äänellä, että äiti
heräsi ja hätääntyneenä kysyi,
mikä minua vaivasi. En muis-
ta, mitä lienen vastannut,
mutta en koko yönä enää saa-
nut unta."
Se kauhu piti Luciaa val-
lassaan. Lievitystä toi vain yk-
sinäisyys. Piilopaikassaan tyt-
tönen antoi kyynelten vapaas-
ti vuotaa. Serkkujenkin seura
vaivasi.
Heinäkuun 12. päivän ilta-
na oli Fatimassa suuri joukko
uteliasta väkeä. Lucia sanoi
tätinsä lapsille aikovansa tällä
kertaa pysyä poissa ilmestys-
paikalta.
"Me menemme. Rouva
käski."
"Ja minun täytyy ottaa
osalleni keskustelu", sanoi Ja-
cinta ja puhkesi itkuun.
"Mitä sinä itket?"
"Kun sinä et tule mu-
kaan."
"Minä en tule. Ja jos Rou-
va minua kysyy, sano minun
jääneen pois siksi, että pelkään
pahan hengen juonta." Ja Lu-
cia juoksi ihmisiltä piiloon.
Artikkeleita
Mutta seuraavana päivä-
nä lähtöhetken koittaessa
Lucia tunsi vastustamatto-
man voiman vetävän Cova
da Irian tammelle. Hän
meni tapaamaan serkku-
jaan ja näki heidän polvil-
laan rukoilemassa ja itke-
mässä.
"Ettekö vielä ole men-
neet?"
"Ilman sinua emme
rohkene."
"Tulenhan minä mu-
kaan…"
Cova da Iriassa oli kool-
la kolmatta tuhatta henkeä.
Jotkut arvelivat heitä ol-
leen viidettä tuhatta. Lap-
set pääsivät vaivalla joukon
lävitse.
Ilmestyminen tapahtui
kuten kummallakin edelli-
sellä kerralla täsmälleen
puolen päivän aikaan. Por-
tugalin virallinen kello
osoitti puolta kahta, mut-
ta tähtitieteellinen aika oli
täsmälleen kaksitoista. Lu-
cia ei rohjennut puhutella
taivaallista lähettiä. Jacinta
rohkaisi häntä. Lucian ky-
symykseen, mitä heiltä vaa-
dittiin, taivaallinen Rouva
vastasi, että lasten oli tulta-
va tammelle elokuun 13.
päivänä. Joka päivä heidän
oli saneltava ruusukkoa,
jotta sota pian loppuisi.
Lucia pyysi Rouvaa il-
moittamaan nimensä ja te-
kemään jonkin ihmeen,
jotta ihmiset uskoisivat il-
mestyksen oikeaksi. Vasta-
ukseksi ilmestys käski las-
ten tulla tammelle joka
kuukausi. Hän lupasi loka-
kuussa sanoa nimensä ja
tehdä ihmeen. pelastumiseksi ja sanokaa uh-
Lucia pyysi taivaan lähetil- rausta tehdessänne: Teen tä- suuden ja kieltänyt sitä kelle-
tä eräälle rammalle parantu- män, oi Jeesus, rakkaudesta kään kertomasta. Lapset eivät
mista, eräälle Fatiman per- Sinuun ja syntisten kääntymi- aavistaneet, mitkä koettele-
heelle kääntymistä ja eräälle seksi sekä sovitukseksi niistä mukset heitä kohta odotti-
Antoiguian sairaalle pikaista loukkauksista, jotka tehdään vat. Jumalan kaitselmus oli
pääsyä taivaaseen. Ramman Marian Perisynnittömälle sy- kuitenkin siinä mukana.
nimi oli João Carreira, ja hän dämelle." Ihmisten rynnätessä utele-
on sittemmin ollut Cova da Äkkiä Lucia päästi tuskan maan isäntä Marto nosti Jac-
Irian pyhäkön suntiona. huudon, ja syvä murhe verho- intan syliinsä ja kantoi hänet
Ilmestys vastasi: "Rammal- si hänen kasvonsa. Vihdoin väkijoukon lävitse kotiin.
le en anna terveyttä enkä va- hän kysyi: "Ettekö minulta Läsnä olleet eivät kuulleet
pauta häntä köyhyydestään. muuta tahdo?" Vastaus oli: muuta kuin Lucian sanat ei-
Harjoittakoon hän joka päivä "En muuta". vätkä nähneet muuta kuin
omaistensa kanssa ruusukko- Tämän jälkeen Lucian sie- tammen ylle laskeutuvan pil-
rukousta. Antoiguian sairaal- lusta oli kaikki levottomuus venhattaran. Ilmestyksen ajan
la ei ole kiirettä; minä tiedän poissa. Ihmiset piirittivät hä- oli auringon valo huomatta-
paremmin ajan, jolloin tulen net ja kysyivät hänen mur- vasti himmentynyt.
häntä noutamaan. Muut saa- heensa syytä. "Se on salai-
vat anomansa armon ensi suus." - "Hyvää vai pahaa tietä- (Jatkuu...)
vuonna, mutta harjoittakoot vä?" - "Meidän kolmen onnek-
ruusukkorukousta." si." - "Entä kansalle?" - "Toisil- Fatiman ihmeet -sarja ilmestyi
Lucian laimennutta intoa le hyväksi, toisille pahaksi." Uskon Sanoma -lehdissä 3-4/
taivaan lähetti vahvisti: "Uh- Jumalan Äiti oli lapsille il- 1953 - 5-6/1955.
ratkaa itsenne usein syntisten maissut heitä koskevan salai-

Fatiman ihmeet - osa 5
Neljäs ilmestys
Hengellinen esivalta vitkasteli.
Katolinen lehdistö varoitteli
herkkäuskoisuudesta. Ilmes-
tys voi olla pimeyden ruhti-
naan juonta tai lahkolaisten
vehkeilyä.
Uskonnonvastaisen leh-
distön palstat täyttyivät "kaa-
tuvatautisten houreista", "sug-
gestiosta" ja "klerikaalisista
vehkeilyistä". Oli löydetty
uusi kivennäislähde ja sen pa-
remmaksi kannattavaisuudek-
si oli keksitty ihmejuttu.
Se pani ihmisiä liikkeelle.
Elokuun 13. päivänä Cova da
Iriaan saapui parinkymmenen
tuhannen joukko, hevosella,
autolla, polkupyörällä, jalan.
Tammen ympärillä odotet-
tiin rukoillen ja virsiä veisa-
ten.
Puolipäivä oli tullut, mut-
ta lapsia ei näy. Missä he vii-
pyvät? Kruununvouti on hei-
dät vanginnut.
Mennään panemaan kruu-
nunvouti koville! Samassa
kuuluu paukaus ja välähtää
salama, tammen yllä leijaa val-
kea pilvi, joka viipyy kymme-
nen minuuttia. Paukaus kuu-
luu kahdesti ja niin voimak-
SUUREN PAAVIN MUISTO
Caritas toimittaa tilauksesta oheisen kuvan mukaista
pronssista muistoriipusta paavi Johannes Paavali II läpi-
mitta 5,5cm hinta 10eur kpl. Tilaukset puh. 09-1357998
tai e-mail info@caritas.inet.fi
14 - Fides 07/2005
kaana, että ihmiset säikähti-
vät. Pilvet rusottivat sateen-
kaaren väreissä. Kansa rukoili
entistä hartaammin.
Mutta missä olivat lapset?
Vila Nova da Ourèmin
kruununvouti Arturo
d'Oliveira Santos oli kiihkeä
vapaamuurari ja kirkon vihol-
linen. Hänen uskontonsa oli
valtion laki, joka kielsi kaikki
ulkoilmassa pidettävät har-
taudet. Hän kutsui elokuun
11. päivänä, lauantaina, lapset
ja heidän vanhempansa viras-
toonsa. Lucia meni isänsä
kanssa. Franciscon ja Jacintan
isä meni yksin. Hän sai nuh-
teet, ettei ottanut lapsiaan
mukaan. Luciaa ahdistettiin
ankaralla kyselyllä, mutta tyt-
tö pysyi lujana. Pöytäkirja
tehtiin, ja asiasta uhattiin ot-
taa selvä, vaikka lapsilta henki
menisi.
Lucia tapasi serkkunsa kai-
von vieressä itkemässä ja ru-
koilemassa. Hänen sisarensa
oli tietänyt, että Lucia oli jo
tapettu.
Heinäkuun 13. päivän aa-
muna kruununvouti tuli Mar-
ton taloon ja kysyi:
Artikkeleita
"Tiedättekö, mitä varten
minä olen tullut? Aion men-
nä Cova da Iriaan näkemään
ihmettä. Olen Tuomas."
"Se on oikein tehty, herra
kruununvouti."
Vieras kutsutti lapset esiin
ja lupasi viedä heidät autol-
laan Cova da Iriaan.
Lapset sanoivat mieluum-
min menevänsä jalan. Kello-
kin oli vasta kymmenen.
Kruununvouti vaati lapsia
mukaansa pappilaan. Van-
hemmat lähtivät kanssa. Pap-
pilassa kruununvouti puhut-
teli lapsia ystävällisesti ja pyy-
si kirkkoherraa pitämään tut-
kintoa. Tämä kysyi Lucialta:
"Tiedätkö, että valheesta
joutuu helvettiin?"
"Jos sinne valheesta jou-
tuu, niin minä en sinne jou-
du. Jos ihmiset menevät Cova
da Iriaan, en minä ole heitä
sinne menemään käskenyt."
Taas tiukattiin Lucialta sa-
laisuutta. Hän vastasi ilmoit-
tavansa, jos taivaallinen Rou-
va sallii.
"Nämä ovat yliluonnolli-
sia asioita, lähtekäämme", sa-
noi kruununvouti.
Lapset eivät liikahtaneet.
Marto ei aavistanut pahaa ja
kehotti lapsia lähtemään.
Auto läksi liikkeelle -
Ourèmiin. Lapset huomautti- la, emmekä saa sanoa hyvästiä Kun ei ollut apua houkutuk-
vat, ettei suunta ollut oikea. vanhemmillemme. Tahtoisin sista eikä pelotteluista, kruu-
Kruununvouti sanoi vievänsä vielä kerran nähdä äitini." nunvouti raivostui ja käski
heidät ensin Ourèmin kirkko- Francisco vastasi: "Älä poliisin kuumentaa kattilalli-
herran luokse ja sieltä Cova itke, vaikka emme enää äitiä sen öljyä. Lapset teljettiin toi-
da Iriaan. Ourèmiin tultua näekään. Uhratkaamme sekin seen huoneeseen. Sitten ovi
lapset suru syntisten kääntymiseksi. avattiin, ja kruununvouti
tahtoivat heti päästä kirk- Jeesukseni, olkoon tämä kär- huusi Jacintalle: "Jollet vastaa,
koherran puheille, mutta sitty sinun rakkautesi tähden joudut ensinnä poltettavaksi.
ja syntisten kääntymiseksi." Lähde mukaan."
heille vastattiin, että piti syö-
dä ensin. Jacintakin liitti kätensä Lapsi lähti heti empimät-
yhteen, katsahti taivaalle ja li- tä. Francisco pysyi tyynenä.
Tammen luona kansa
odottaa, ja kruununvouti on säsi itkien: "Ja Pyhän isän hy- "Jos he meidät tappavat, niin
väksi. Ja Marian perisynnittö- olemme kohta taivaassa. Ei
hyvillään…
Kirkkoherran puheille ei mälle sydämelle tehtyjen minua kuolema pelota. Suo-
loukkausten sovitukseksi." koon Jumala, ettei Jacinta
lapsia viety, vaan pantiin ares-
tiin. Seuraavana aamuna tuli Vangit tulivat liikuttu- menetä rohkeuttaan. Minä
vanha eukko salaisuutta urk- neiksi ja kehottivat lapsia il- lausun hänen puolestaan Ter-
kimaan. Turhaan. Lapset vie- maisemaan salaisuuden. Jac- ve Marian. Hän otti lakin
tiin nyt oikein kuulusteltavak- inta huusi päättäväisesti: päästään ja risti kätensä.
si. He kertoivat kokemansa, "Emme ikinä. Ennen kärsim- Samassa ovi avattiin. "Hän
mutta salaisuutta he eivät il- me kuoleman." on jo kuollut. Nyt on sinun
maisseet, vaikka heitä uhkail- Samassa he muistivat, että vuorosi", huusi kruununvou-
tiin kidutuksella. Puolenpäi- eivät vielä olleet rukoilleet ti osoittaen Franciscoa. "Sano
vän aikaan heidät vietiin kruu- ruusukkorukoustaan. Jacinta minulle salaisuutesi."
nunvoudin asuntoon. Rouva otti kaulastaan siunatun me- "En voi sanoa sitä kenelle-
sääli heitä ja antoi heille syö- daljongin ja pyysi erästä van- kään."
mistä. Iltapäivällä lapset tel- kia ripustamaan sen seinässä "Sepäs nähdään." Kruu-
jettiin yleiseen vankilaan. Hei- olevaan naulaan. Tämän tila- nunvouti talutti pojan pois -
tä uhattiin polttamisella. päisen alttarin eteen lapset samaan huoneeseen, jossa Ja-
Vangit kohtelivat heitä ystä- polvistuivat rukoilemaan. cinta oli. Sitten tuli Lucian
vällisesti. Jacinta itki. Lucia Vangit rukoilivat mukana. vuoro.
yritti lohduttaa häntä ja ky- Kului muutama tunti. Siihen julma ilveily lop-
syi: "Miksi itket?" Ovi avattiin ja lapset vietiin pui. Elokuun 15. päivänä -
"Kun meidän täytyy kuol- uudelleen kuulusteltaviksi. Marian taivaaseenottamisen
 Lukijoilta

Hölynpölyä vihkivedestä KÄVELLEN KÖYLIÖÖN

"Jos ottaa keskiyöllä lepakon kor-
van ja kastaa sen Neitsyt Mari-
an juhlapäivänä lähteeseen ja
vihmoo täysikuun aikana taka-
perin tanssien kaikki sukulaisen-
sa lausuen "Abrakadabra", saa
suuren voiman kaikkea pahaa ja
sairauksia vastaan."
Voi hyvä tavaton ja pyhä syl-
vi! Miksi Fides julkaisee edes
mielipidepalstalla (Fides 06,
"Lukijoilta") tällaista roskaa?
Kristillisten sakramenttien
merkit: kastevesi, ehtoollisvii-
ni ja -leipä, pyhä öljy ja kätten
päällepaneminen, ovat pyhiä
merkkejä eikä niitä pidä tällä
tavoin häväistä.
Teemu Heiramon kirjoi-
tus tekee kristillisistä sakra-
menteista ala-arvoista taikaus-
koa.
Hänen kirjoituksensa on
häväistys sille, mitä vihkivesi,
kastevesi, todella tarkoittaa
terveen katolisen teologian
mukaan.
Myöskin Fides-lehden toi-
mituksen pitäisi miettiä, mil-
laista hölynpölyä se päästää
julkaistavaksi. Silloinkin, kun
palstan nimi on "Lukijoilta".
MARKKU KOPONEN
TUKHOLMA
17. - 19. 6. 2005
Juhlavuoden johdosta kävel-
lään tänä vuonna muiden kris-
tittyjen kanssa toista reittiä.
Pyhiinvaelluksen ohjelma:
Perjantai 17.6.
- Helsingistä lähdetään klo
16.30 bussilla P. Marian kirkol-
ta Yläneelle, jossa yövytään työ-
väentalossa

Tarjottavat kirjoitukset toimitetaan Fidesin toimituk-
seen kirjekuoressa tai sähköpostilla. Kuori merkitään
tunnuksella “lukijoilta”, sähköposti otsikoidaan sa-
moin. Mielipiteitä ei julkaista ilman kirjoittajan nimeä
eikä niitä palauteta. Toimitus varaa oikeuden mielipi-
teiden lyhentämiseen.
juhlana - lapsia taas kuulustel-
tiin. Kruununvouti uskoi jo
vaivansa turhaksi ja vei lapset
takaisin Fatiman pappilaan.
Suuri oli vanhempien ilo,
kun he messusta tultuaan taas
näkivät lapsensa terveinä ja
reippaina. Martot olivat edel-
lisenä päivänä yrittäneet saada
lapsista tietoja, mutta Lucian
tarmokas äiti ei ollut millän-
säkään. "Olkoon vankilassa.
On hän sen ansainnut."
"Mistä hyvästä?"
"Jos hän on minulle puhu-
nut valheita, niin hän saa nyt
palkkansa. Jos hän on puhu-
nut totta, kyllä pyhä Neitsyt
auttaa häntä."
JATKO
Lapsille tuli suuri suru,
että nyt ei Madonnaa saisi
nähdä ennen kuin syyskuussa.
Mutta sunnuntaina elokuun
19. päivänä Lucia oli Valinho-
sissa Franciscon ja tämä van-
hemman veljen Joãon kanssa
paimenessa. Äkkiä taivas
muuttui ja kuului jyräys. Lu-
cia arvasi, että ilmestys oli tu-
lossa, ja käski Joãon mennä
hakemaan Jacintaa. Pian pyhä
Neitsyt ilmestyikin, puun yllä
kuten Cova da Iriassa.
Madonna paheksui sitä,
että lapsia oli estetty määrä-
päivänä saapumasta tammel-
le, ja lisäsi, että sen tähden
lokakuuksi luvatusta ihmees-
tä tulee heikompi. Hän ke-
hotti lapsia edelleenkin har-
joittamaan ruusukkorukous-
ta ja kahtena seuraavana kuu-
Lukijoilta
kautena saapumaan tammelle
määräpäivänä ja aikana.
Lucia kysyi, mitä oli tehtä-
vä pyhiinvaeltajien tammen
juurelle tuomille lahjoille.
Pyhä Neitsyt käski teettää
kahdet pyhien kuvien kanto-
paarit. Toista piti kantaa Lu-
cian ja Jacintan kahden muun
tytön kanssa, toista Francics-
con kolmen muun pojan
kanssa. Lasten tuli olla valkoi-
siin puettuina. Lahjojen lop-
puerä oli käytettävä ruusukko-
juhlan viettoon ja kappelin
rakentamiseen.
Lucia anoi vielä terveyttä
muutamille sairaille. Ilmestys
vastasi, että jotkut heistä pa-
ranevat sen vuoden aikana.
Murheellisena Neitsyt kehot-
ti lapsia edelleen rukoilemaan
ja kurittamaan itseään sanoen
päätteeksi: "Rukoilkaa, ru-
koilkaa ja tehkää paljon uhra-
uksia syntisten puolesta. Sillä
monet joutuvat helvettiin sen
takia, ettei kukaan rukoile ja
tee uhrauksia heidän puoles-
taan."
Kymmenen minuutin ku-
luttua Neitsyt sanoi lapsille
jäähyväiset.
Lapset eivät tähän asti ol-
leet koskeneet tammeen. Nyt
he taittoivat siitä kaksihaarai-
sen oksan, jolla taivaallisen il-
mestyksen jalat olivat levän-
neet. Kotiin tultuaan Jacinta
huusi Lucian äidille:
"Täti, olemme taas näh-
neet sen taivaallisen Rouvan."
Ja emäntä Santoksen väittäes-
sä vastaan tyttö näytti tuo-
maansa oksaa.
Lauantai 18.6.
- vaellus Yläneeltä Nousiaisiin (osa matkasta bussilla)
Sunnuntai 19.6.
- vaellus Nousiaisista Köyliön Kirkkokarille (osa mat-
kasta bussilla)
- klo 13.00 pyhä messu Kirkkokarilla
- n. klo 15.00 paluu Helsinkiin bussilla.
Pyhiinvaeltaja tarvitsee hyvän vaellushengen, hyvät
kengät ja päivärepun. Yöpymistä varten on tarpeen
makuupussi. Yöpymistarvikkeet yms. kuljetetaan
yöpymispaikasta toiseen.
"Senkin valehtelijat. Näyt-
Hinta ruoasta ja yöpymisestä on n. 30 euroa. Sen
täkääpä tänne." Tädin ottaes-
lisäksi bussi matka Helsingistä Yläneelle ja Köyliöstä
sa oksan käteensä siitä lähti
Helsinkiin on 30 euroa. Maksun voi suorittaa tilille
oudonlainen hyvä haju. Se
P. Marian srk, Sampo 800013-1241619, mainiten
pani ajattelemaan, että lasten
"Köyliön vaellus" tai käteisellä vaelluksen aikana.
puheissa ehkä oli perää. Muu-
taman päivän päästä tuli kol-
Ilmoittautuminen 9.6. mennessä Pyhän Marian
me poliisimiestä kuulustele-
pappilaan, puh. 09-2411633. Tiedustelut: isä Wies-
maan lapsia. Pois mennessään
law Swiech SCJ, puh. 09-6877460.
he varoittivat lapsia ilmaise-
maan salaisuuden ja uhkaili-
vat kuolemalla.
(Jatkuu...) BUSSILLA KÖYLIÖÖN
Fatiman ihmeet -sarja ilmestyi
Uskon Sanoma -lehdissä 3-4/ Tilausbussi lähtee sunnuntaina 19.6.2005 Pyhän
1953 - 5-6/1955.
Henrikin katedraalin edestä klo 9.00 ja Pyhä Ma-
rian kirkon lähellä olevalta Paciuksenkadun bus-
sipysäkiltä n. klo 9.15. Paluu n. klo 18.00. Ilmoit-
tautumiset Pyhän Marian seurakunnan kansli-
aan, puh. 09-2411633 viimeistään 9.6. Matkan hin-
ta 20 euroa, lapset ilmaiseksi.
Tervetuloa mukaan!
SUURALENNUKSELLA oopperaan: ARABELLA
Kiehtovaa Richard Straussin musiikkia. Tapahtumapaikkana on Wien, jossa köyhtynyt kreivi Waldner
yrittää saada kahta tytärtään Arabellaa ja Zdekaa naimisiin seurapiireihin. Varaa hänellä on vain
Arabellan vaatettamiseen, joten toinen tytär saa tyytyä esittämään poikaa. Monien vaiheiden jälkeen
molemmista sisarista tulee onnellisia.
Tiistaina 8.11.2005 klo 19.00
Lipun hinta vain 45 Euroa (normaalihinta 68 Euroa)
Lippuja myydään kirkkokahveilla molemmissa seurakunnissa. Tuotto menee kirkon hyväksi.
Sitovia tilauksia ottaa vastaan Rita Kaira puh. (09) 491 495, tai kesällä 09–8793870, Marja-
Leena Rautakorpi 09–2391953. Soittoaika klo 9-10.
PYHÄN HENRIKIN SEURA

Fides 07/2005 - 15
 Artikkeleita

Keväinen pyhiinvaellus Roomaan 4.-9.5.2005

Jo viime syksynä Fidekseen
tuli ilmoitus suunnitteilla
olevasta pyhiinvaellusmatkas-
ta Roomaan. Vuosi 2005 on-
kin kaikille suomalaisille kris-
tityille erityinen, koska tänä
vuonna vietämme kristinus-
kon Suomeen saapumisen
850-vuotisjuhlaa. Meille ka-
tolilaisille tämä vuosi on mer-
kittävä toisestakin syystä, sillä
tänä vuonna vietämme myös
hiippakuntamme perustami-
sen 50-vuotisjuhlaa.
Alkuvuodesta ryhmä alkoi
olla koossa, ja lopulta meitä
matkaan lähtijöitä oli 32.
Ryhmäämme johtivat taidok-
kaasti isä Wieslaw Swiech
SCJ ja piispamme Józef Wró-
bel SCJ. Osa ryhmästämme
oli tavannut toisensa ensim-
mäisen kerran jo huhtikuus-
sa, joten matkaan lähtiessä
tunsimme toisemme ainakin
ulkonäöltä.
Ryhmämme olikin mo-
nenkirjava - mukana oli mat-
kalaisia ympäri Suomea, mut-
ta myös Puola, Viro, Ruotsi
ja Irak olivat edustettuina.
Mukana oli kokeneita Roo-
man matkaajia ja aivan ensi-
kertalaisia, nuoria ja vanhoja.
Osa meistä oli katolilaisia,
mutta mukana oli myös mui-
ta kristittyjä, mikä olikin so-
pivaa ottaen huomioon juh-
lavuoden ekumeenisen luon-
teen.
Tapasimme toisemme
toukokuun 4. päivän aamuna
Helsinki-Vantaan lentokentäl-
lä, missä saimme matkalip-
pumme. Lentokenttä olikin
yllättävän kiireinen, ja hetken
jo tuntui siltä, ettemme var-
masti edes ennätä lentokonee-
seen. Kaikki kuitenkin sujui
hyvin, ja edessämme oli kol-
men tunnin lento aurinkoi-
seen Roomaan. Meille oli jär-
jestetty bussikuljetus lento-
kentältä ursiliinisisarten vie-
raskotiin, joka toimi maja-
paikkanamme Roomassa
olomme ajan.
Matkapäivämme iltapäivä
sujui melko pitkälle paikoil-
leen asettaumisessa, huonei-
den jakamisessa, joukkolii-
kennelippujen hankkimisessa
ja muissa vastaavissa käytän-
nön toimissa. Olimme sopi-
neet, että ensimmäisenä päi-
vänä ruokailemme kaikki yh-
dessä sisarten luona, mikä oli-
kin todella mukavaa, koska
saimme samalla mahdollisuu-
den tutustua toisiimme pa-
remmin. Vietimme iltames-
sun sisarten kappelissa, söim-
me vielä illallisen yhdessä ja
kokoonnuimme sitten kes-
kustelemaan tulevien päivien
ohjelmastamme. Muutamat
meistä sinnikkäämmistä kävi-
vät kaupungilla jo heti keski-
viikkoiltana. Itse päädyin
huonetovereideni kanssa Vati-
kaaniin ja onnistuimme osal-
listumaan vesperiin Pyhän
Pietarin kirkossa, joka oli to-
della juhlallinen ja vaikuttava
tilaisuus.
Aloitimme kaikki päiväm-
me viettämällä yhteisen lau-
deksen jo ennen aamiaista.
Koska ryhmämme oli melkoi-
sen suuri, olimme sopineet,
että kuljemme aina tapaamis-
paikoillemme pienemmissä
ryhmissä, kukin valiten itsel-
leen parhaiten sopivan reitin.
Rooman ruuhkaiset bussit/
metrot/raitiovaunut tulivat
todella tutuiksi! Torstaiksi
olimme sopineet tutustuvam-
me kahteen Rooman suurista
basilikoista - San Giovanni in
Lateranoon ja Santa Maria
Maggioreen. Lisäbonuksena
ryhmällämme olikin se, että
matkanjohtajamme olivat
nähneet todella paljon vaivaa,
ja onnistuneet järjestämään
meille mahdollisuuksia viet-
tää messuja ja rukoshetkiä eri
kirkkojen kappeleissa. Jo tä-
mä teki matkastamme todella
ainutkertaisen.
Perjantaipäivän vietimme
enemmän “kaupunkituristei-
na” - meillä oli todella loista-
va opas, joka kuljetti meitä
ympäri Colosseumia ja Fo-
rum Romanumia kertoen sa-
malla mielenkiintoisesti ja vä-
rikkäästi Rooman historiasta.
Pistäydyimme myös katso-
massa Mamertino-vankilaa,
jossa myös pyhän Pietarin ja
pyhän Paavalin uskotaan ol-
leen vangittuina. Kaupunki-
kierroksemme jälkeen kävim-
me vielä Santa Maria sopra
Minervan basilikassa ja vie-
timme messun siellä olevassa
suomalaisessa kappelissa. Isä
Tuomo T. Vimparikin ennät-
ti liittyä seuraamme.
Lauantaina vierailimme San Paolo fuori le mura: Pyhän Pietarin patsas näyttää osoittavan mosaiikista
Birgittalaissisarten luostarissa. tehtyjä paavien muotokuvia, niiden joukossa myös edesmenneen paavimme
Johannes Paavali II:n kuva, nyt kuolinvuodella täydennettynä.
Saimme mahdollisuuden tu-
tustua luostariin, viettää mes-

Fatiman ihmeet — osa 6

Viides ilmestys
Lasten ahdistelu herätti koko
maassa suuttumuksen ja sa-
malla halun tutustua Cova da
Irian ilmestyksiin. Syyskuun
13. päivänä oli jo kello kym-
menen aikaan koolla niin suu-
ri kansan paljous - parikym-
mentä tuhatta - että lapset
suurella vaivalla pääsivät tam-
melle. Polvistuneet ihmiset
uskoivat heille huoliansa. Kel-
lä oli rampa lapsi, kellä sokea,
kellä poika tai mies sotarinta-
malla, kellä oli suru paatu-
neesta omaisesta.
Lucia polvistui tammen
juurelle. Äkkiä hän keskeytti
rukouksensa ja huudahti rie-
mastuneena: "Tuolla hän on!
Tuolla hän tulee!"
Aurinko himmeni niin,
että kuu ja tähdet näkyivät,
tammen verhosi valkoinen
harsomainen pilvi. Ylhäältä
sateli valkoisia hiutaleita, päi-
vänvalo muuttui kellertäväksi.
Onko ihmettelemistä, että
taivaallisen olennon kirkkaus
himmentää maallisen aurin-
gon?
Pyhä Neitsyt käski lasten
jatkaa ruusukkorukousta, jot-
ta sota loppuisi. Hän lupasi
ilmestyä lokakuussa Joosefin
ja Jeesus-lapsen seurassa. Sil-
loin hän myös lupasi ilmaista
nimensä. Lasten oli lokakuun
13. päivänä välttämättä tulta-
va.
Lucia esitti Neitsyelle läs-
nä olevien ihmisten pyynnöt.
Hän sai vastaukseksi, että
muutamat paranevat, mutta
eivät kaikki, koska Herra ei
heihin luota. Lucian maini-
tessa, että kansa tahtoo raken-
taa kappelin ilmestysten pai-
kalle, Neitsyt sanoi sen hyväk-
syvänsä.
Kansanjoukko ei kuullut
Ilmestyksen ääntä, se näki
kuitenkin Lucian keskustele-
van jonkun kanssa. Hänen sa-
noessaan: "Nyt hän lähtee
pois" aurinko sai entisen va-
lonsa. Lapset palasivat van-
hempiensa saattamina kotiin,
ja joukko hajaantui.
Ilmestykset vetivät Al-
justreliin semmoisen määrän
uteliaita, epäilijöitä ja pahan-
suopia, että lasten täytyi luo-
vuttaa lammasten kaitsemi-
nen muille. Kirkkoherra ih-
metteli, etteivät lapset kävijöi-
den paljoudesta sairastuneet.
Vieraiden joukossa oli Lis-
sabonin pappisseminaarista
professori, joka myöhemmin
salanimellä Visconde de
Montelo kirjoitti Fatiman il-
mestysten historian. Hän
voitti ystävällisyydellään las-
ten ja heidän vanhempiensa
luottamuksen. Hän kuuluste-
li lapsia, kutakin erikseen kah-
desti, syyskuun 27. ja loka-
kuun 11. päivänä. Hän kysyi,
osaako Lucia lukea. Tyttö vas-
tasi kieltävästi. Neitsyt oli käs-
kenyt lasten oppia lukemaan.
Lasten vastaukset pitivät
yhtä. Kysymykseen, minkä nä-
köinen Neitsyt oli, he sanoi-
vat hänen pukunsa olevan val-
koinen ja kultalangalla reu-
nustettu. Päätä peitti valkoi-
nen alas asti ulottuva huntu.
Kaulasta riippui kultainen
kultaiseen tupsuun päättyvä
nyöri. Kädet olivat rinnan
eteen yhteen liitettyinä, oi-
keasta kädestä riippui valkoi-
nen valkoiseen ristiin päätty-
vä rukousnauha. Rouva ei
koskaan hymyillyt, kasvojen
ilme oli aina vakava, mutta ei
surullinen. Hän näytti viisi-
toistavuotiaalta ja oli kau-
niimpi kuin kukaan muu.
Hän sanoi tulevansa taivaasta
ja lupasi lokakuun 13. päivä-
nä ilmaista nimensä.
(Jatkuu...)
Fatiman ihmeet -sarja ilmestyi
Uskon Sanoma -lehdissä 3-4/
1953 -5-6/1955.

12 - Fides 08/2005
 Artikkeleita

Fatiman ihmeet - osa 7

Kuudes
ilmestys
Pyhiinvaeltajien kertomukset
ja kirkonvastaisen sanomaleh-
distön naljailut herättivät
koko Portugalissa jännittävän
odotuksen. Mitähän loka-
kuun 13. päivänä nähtäneen?
Aljustrelissa elettiin kiih-
kon vallassa. "Entä jos ei mi-
tään nähdäkään?" Huhuttiin,
että viranomaiset olivat häi-
riöksi varustaneet räjähtävän
Jo aamuvarhaisesta oltiin
Portugalin joka kulmalta tu-
lossa Fatimaan. Iltapäivällä
olivat tiet täynnä ajopeliä ja
jalankulkijoita, monet avoja-
loin rukousnauha kädessä.
Sateisesta syyssäästä huolimat-
ta oli päätetty hyvän paikan
varaamiseksi viettää yö ulko-
na.
Lokakuun 13. päivä oli
kolea ja sateinen. Ihmisjouk-
ko kasvoi. Sitä oli tullut lähel-
tä ja kaukaa, Portosta, Coim-
brasta, Lissabonista. Sanoma-
rakennetaan kappeli. Harjoit-
takaa joka päivä ruusukkoru-
kousta. Sota loppuu pian, ja
miehet palaavat rintamalta
kotiin."
Lucia esitti ihmisten hä-
nelle uskomia huolia. Pyhä
Neitsyt vastasi täyttävänsä
muutamat anomukset, mutta
ei kaikkia. "Ihmisten täytyy
tehdä parannus ja rukoilla
anteeksiantamusta." Ja mur-
heellisena hän jatkoi: "Ei pidä
enempää loukata Herraa, hän
on jo liiaksi kärsinyt loukka-
uksia."
Se oli viimeinen sana.
Pyhä Neitsyt kohotti kätensä
ja osoitti aurinkoa. Lucia
huudahti: "Katsokaa aurin-
koa!"
Sade oli lakannut ja pilvet
häipyneet. Aurinko tuli näky-
viin hopean hohtoisena kuin
kuu. Äkkiä se alkoi pyöriä pai-
kallaan ja singota monenväri-
siä säteitä, keltaisia, vihreitä,
punaisia, sinisiä, orvokin vä-
risiä, jotka muuttivat koko
maiseman ja ihmiset. Hetki-
seksi kieppuminen pysähtyi
alkaakseen uudelleen. Taas
tuli pysähdys ja sen jälkeen
kolmas pyöriminen, edellisiä
kirkkaampana ja värikkäämpä-
nä.
Ihmisten henki salpaan-
tui. Äkkiä aurinko näytti ir-
taantuvan taivaankannesta ja
syöksyvän maahan. Joukko
puhkesi hätähuutoon: "Ihme,
ihme!" - "Minä uskon, Jumala
on!" - "Ave Maria!" - "Armah-
da, laupias Jumala!" Ihmiset
polvistuivat liejuiseen maa-
han ja lausuivat ääneen katu-
muksen sanoja.
Näytelmä kesti kymmenen
minuutin ajan. Sitä näkemäs-
sä oli seitsenkymmentuhanti-
nen joukko, uskovia, kieltäjiä,
maalaisia ja kaupunkilaisia,
tieteen miehiä ja sanomaleh-
tien edustajia. Kaikki näkivät
yhtaikaa saman, selvästi ja sil-
lä hetkellä, joksi ilmestys oli
luvattu. Ja aurinkoihmeen
päätyttyä olivat kaikkien vaat-
teet kuivat.
Fatiman ihmeet -sarja ilmestyi
Uskon Sanoma -lehdissä 3-4/
1953-5-6/1955.

pommin. lehtien reportterit olivat myös

Lasten sukulaiset horjui-
vat pelon ja toivon vaiheilla.
"Jos sittenkin lapset ovat ereh-
tyneet?"
Jotkut neuvoivat, että las-
ten on mentävä tammelle yk-
sin. Heille ei kukaan pahaa
tehne, mutta jos siellä olisivat
vanhemmat, eikä mitään il-
mesty…
Lucian äiti oli kokonaan
neuvoton. Ehkä tyttö puhuu
totta? Mutta jos hän on pa-
han hengen pettämä?
"Paras lähettää lapset tääl-
tä turvaan. Henki niiltä vie-
dään, jos ihme jää tapahtu-
matta."
12:nnen päivän aamuna
emäntä Santos nousi varhain
ja herätti Lucian. "Lapsi kul-
ta, tänään on meidän paras
mennä ripille. Ihmiset sano-
vat, että huomenna meitä
odottaa Cova da Iriassa kuo-
lema. Jos Rouva ei ihmettä
tee, silloin meidät surmataan,
ja meidän on oltava valmiit."
Lucia vastasi tyynenä: "Jos
äiti menee ripille, tulen minä-
kin mukaan, mutta en kuole-
man pelosta. Ja Rouva var-
masti pitää sanansa."
Lucia, Francisco ja Jacinta
olivat ainoat, jotka pysyivät
tyynenä. "Vaikka pommikin
räjähtäisi, niin pääsemmehän
taivaaseen sitä ihanaa Rouvaa
näkemään."
mukana. Sade kasteli maan
liejuiseksi ja ihmiset ihoa
myöten. Puoli kahdentoista
aikaan oli joukkoa 50-70 tu-
hatta. Vähää vailla puolta päi-
vää tulivat lapset, pyhävaat-
teissa.
Ihmisjoukon tehdessä
kunnioittavasti tilaa lapset äi-
tiensä saattamina tulivat tam-
melle, josta ei ollut jäljellä
kuin paljas runko. Kaikki
tungeksivat lähemmäksi.
Lucia käski panna sateen-
suojat kokoon. Kaikki totte-
livat, ja alettiin rukoilla ruus-
ukkoa.
Kello oli täsmälleen kaksi-
toista, kun Lucia keskeytti ru-
koilemisen ja huudahti: "Nyt
leimahti!" Ja silmänsä korkeu-
teen luoden: "Tuolla hän on,
tuolla hän on!"
Äiti varoitteli: "Katso, ett-
et pety!"
Lucia oli jo hurmiossa.
"Kasvot kaunistuivat ja pu-
nehtuivat, huulet ohenivat",
todisti silminnäkijä marras-
kuun 13. päivänä. Ihmiset
näkivät lasten ympärillä val-
koisen pilven kuin pyhän sa-
vun hattaran.
Taaskin Lucia kysyi: "Kuka
te olette ja mitä minulta tah-
dotte?"
Ja Ilmestys vastasi: "Olen
Pyhän Ruusukon Kuningatar.
Tahtoni on, että tälle paikalle

16 - Fides 09/2005
 Pyhimys

Fatiman loppuselostus
Kolmannessa ilmestyksessä maan rauha. Ellei, silloin saa lut vielä käynyt ensikommuu-
(heinäkuun 13. päivänä 1917) vallan uskonvastainen kiiho- niolla. Hän suoritti rippinsä,
Pyhä Neitsyt uskoi Lucialle tustyö, joka levittää kaikkialle ja seuraavana aamuna kirkko-
kaksi asiaa, jotka oli toistai- valhettaan ja vainoaa Kirkkoa. herra toi hänelle Pyhimmän
seksi pidettävä salassa. Ensim- Hyviä ihmisiä surmataan jou- Sakramentin. Sairas tahtoi
mäinen koski lapsia itseänsä, koittain, Pyhä Isä joutuu pal- nousta vuoteesta istumaan,
toinen muita ihmisiä. jon kärsimään, monet kansat muua sitä ei hänen heikkou-
Jälkimmäisestä salaisuu- tuhotaan… Mutta lopulta tensa vuoksi sallittu. Äiti, si-
desta Lucia ilmaisi 25 vuotta minun Perisynnitön Sydäme- sar ja Lucia olivat läsnä, kum-
myöhemmin kaksi osaa, kol- ni perii voiton." mitätikin tuli. Onnellisena
mannen vielä jäädessä kät- Portugalille luvattiin us- poika sanoi: "Nyt menen pa-
köön (*). kon säilyminen. Salaisuutta ei ratiisiin, siellä rukoilen Jee-
Lapset näkivät pyhän Neit- saanut silloin ilmaista muille susta ja Pyhää Neitsyttä nou-
syen levittävän kätensä, ja niis- kuin Franciscolle. tamaan sinne pian teidätkin."
tä vuotavat valonsäteet näytti- Hieman myöhemmin: Päivän lopulla tytöt sanoivat
vät tunkeutuvan maan sisään. "Ruusukkorukouksessanne li- jäähyväisiksi: "Jumalan hal-
He näkivät suuren tulisen jär- sätkää joka salaisuuden lop- tuun, Francisco. Jos tänä
ven, jossa kiemurteli mustia puun: Oi Jeesukseni yönä menet taivaaseen, älä
korventuneita olentoja, pa- anna meille anteeksi syn- unohda meitä." - "En unoh-
hoja henkiä ja ihmisten sielu- timme, vapahda meidät hel- da." - "Siis näkemiin taivaas-
ja. Ne muistuttivat hehkuvia vetin tulesta ja vie kaikki sie- sa."
kekäleitä, nousivat liekkien lut taivaaseen, varsinkin ne, Seuraava päivä, huhtikuun
mukana ylös ja vaipuivat alas jotka sinun laupeuttasi eniten neljäs, oli perjantai. Kuuden
kuin suuret tulipalon kipu- tarvitsevat." aikaan aamulla kuoleva sanoi:
nat. Tuomitut valittivat pääs- Kuten Pyhä Neitsyt oli lu- "Katso äiti, tuota kaunista va-
täen hirveitä tuskan ja epätoi- vannut, pääsivät Francisco ja loa tuolla ovella… Nyt sitä ei
von huutoja, niin että lapset Jacinta pian taivaaseen: Joulu- näy."
vapisivat pelosta. (Tässä koh- kuun 23. päivänä 1918 Mar- Suloinen hymy kirkasti
Den helige dassa Lucialta pääsi tuskan
huudahdus, jonka läsnä ol-
leet kuulivat). Pahat henget
ton perhe isää lukuun otta-
matta sairastui espanjantau-
tiin. Serkku Lucia Santos
lapsen kasvot, ja hiljaa, huo-
kaisematta, hän nukahti. Hän
ei ollut yhtätoista täyttänyt.
Isidor av Sevilla olivat outojen, iljettävien pe-
toeläinten näköisiä ja läpi-
vietti kaiken vapaan aikansa
heidän vuoteensa ääressä. Fatiman ihmeet -sarja il-
kuultavia kuin hehkuvat hii- Lapset harjoittivat rukousta mestyi Uskon Sanoma -leh-
Isidor av Sevilla föddes omkring är 560 i Cartagena i Spani- let. ja itsensä kieltämistä, minkä dissä 3-4/ 1953-5-6/1955.
en som son till ståthållaren Severinus. På hans tid behärska- Näky kesti silmänräpäyk- jaksoivat. Joskus kun he tun-
des Spanien av de arianska visigoterna (=västgoterna), som sen. Lapset olivat taivaallisel- sivat voivansa paremmin, he (1) Vuoden 1939 tammi-
förtryckte den katolska kyrkan var de kom åt. le Rouvalle kiitolliset, että kävelivät Cova da Iriaankin. kuun revontulet, jotka näkyi-
Hans äldre broder Leander, som var ärkebiskop av Sevil- hän oli sitä ennen luvannut Helmikuun lopulla Francis- vät etelämaihin asti.
la, förde en seg kamp för trons renhet och kyrkans rättighe- heille taivaan, muuten he oli- con tila huononi, ja hänet vie- (*) Kirkko paljasti salaisuu-
ter. Isidor växte upp hos sin bror och lärde sig där huru sivat kauhusta menehtyneet. tiin sairaalaan. Huhtikuun 2. den kolmannen osan viimein
viktigt det var att i diskussioner kunna stöda sina uttalan- Lempeänä ja murheellise- päivänä hänen luokseen kut- riemuvuonna 2000.
den på citat från Bibeln och från kyrkofäderna. Hän blev på na Pyhä Neitsyt ilmoitti lap- suttiin kirkkoherra Don Mar-
detta sätt småningom en av landets lärdaste män, så lärd att sille tulevia: ques Ferreira. Francisco ei ol-
folk kom för att titta på honom av ren nyfikenhet. Till sist "Olette nähneet helvetin,
blev han led på det hela och gick i kloster för att få ro. Men johon syntisparat kulkevat.
det hjälpte ej honom i längden. När hans bror dog om- Heitä pelastaakseen Herra tah-
kring år 600 fordrade folket Isidor till biskop. Även om too, että maailmassa aletaan
hans bror gjort mycket för kyrkan återstod det ännu til- kunnioittaa minun Perisynni-
lräckligt med uppgifter. töntä Sydäntäni. Jos tehdään
Som främsta stod utbildning och uppfostran av präster- se, minkä minä teille sanon,
skapet, för att dessa skulle bli lämpliga verktyg i Guds hand pelastuu moni sielu ja saadaan
för folkets uppfostran. De två synoderna i Sevilla och Tole- rauha. Sota lähestyy loppu-
do år 633 som behandlade dessa problem, var hans verk. aan (oli vuosi 1917); mutta
För att hjälpa prästerskapet åstadkom han ett stort upps- jos ei lakata Herraa loukkaa-
lagsverk, Etymologiae = etymologierna, vilket förblev enas- masta, ei kulu pitkää aikaa,
tående och grundläggande under flere århundraden. I det ennen kuin alkaa toinen, edel-
behandlade han hela det dåvarande mänskliga vetandet: listä pahempi sota; se tapah-
grammatik, retorik(=vältalighet),matematik, musik, astro- tuu seuraavan paavin (Pius XI)
nomi, medicin, filosofi, juridik, agrikultur, zoologi, arki- aikana.
tektur, teater, krigskonst, skeppsbyggnadskonst och natur- Kun jonakin yönä näette
ligtvis alla former av teologi. Gentemot detta universalverk oudon valon (1), niin tietä-
verkar sedan alla hans övriga böcker : världskrönikan, goter- kää, että se on Jumalan merk-
nas, vandalernas och suevernas historia, hans teologiska ki, joka ilmoittaa maailman
Sentensbok, hans munkregel och hans liturgiska skrifter saavan ansaitsemansa rangais-
närmast små och obetydliga. tuksen: tulee sota ja nälkä
Pä dödsbädden fördelade han sin egendom bland de fat- sekä Kirkolle ja Pyhälle isälle
tiga och rev sönder alla gäldbrev som han hade i sin ägo. vaino… Sen estämiseksi minä
Morgonen den fjärde april år 636 lät han bära sig till kyr- haluan, että maailma vihitään
kan, biktade sig och mottog kommunionen, medan folket minun Perisynnittömälle Sy-
grät och klagade omkring honom. Till sist gav han dem alla dämelleni, sekä että kunkin
sin biskopliga välsignelse. Stödd av två diakoner dog han kuukauden ensimmäisenä
knäböjande på altartrappsteget. lauantaina käydään sovitus-
MÄRTA AMINOFF kommuuniolla. Jos minun
pyyntöni täytetään, saadaan
Venäjälle kääntymys ja maail-

6 - Fides 10/2005