Propedeuttinen kirurgia - Kipsaus merkittävä hoidon kannalta. Komplisoitunut, vaatii aina leikkaushoidon.

Infektioriiski lisään-
tynyt. Gustillo-andersenin luokitus
17.8.2010 | Luennoitsija Niko Strandberg | Kopsaaja Daniel Granström
Extra-artikulaarinen murtuma
Potilaan tutkiminen
Intra-artikulaarinen murtuma
Hyvä anamneesi on aina tärkeä.
□□ aikaisemmat sairaudet ja lääkitykset (esim vuotoriskiä lisäävät, kuten Marevan) Luunmurtumien Konservatiivinen hoito
□□ aikaisemmat vammat ja leikkaukset (mahdolliset rekonstruktiot, kiinnikkeet) Hyväasentoiset tai vähän dislokoituneet murtumat voidaan hoitaa konservatiivisesti Tär-
Saadakseen hyvä kuva potilaan vammasta on tärkeä kysyä myös keä on ulkoinen immobilisaatio, esim. lasta tai kipsi, jotta asennon pettäminen estyisi.
itse vammamekanismistä, eli miten vamma on syntynyt? 1. Esitiedot Tyypillisiä konservatiivisesti hoidettavia murtumia ovat rannemurtumat, metakarpaali- ja
□□ Matalaenerginen vamma on esim. vamma, joka syntyy kun metatarsusmurtumat, nilkkamurtumat ja olkaluun kaulan murtumat.
2. Status
kaatuu samalla tasolla. Matalaenergisiin vammoihin liittyy yleensä
3. Kuvantaminen Dislokoituneet murtumat vaativat ulkoisen immobilisaation lisäksi reposition. Riittävä
jokin patologinen tausta, esim osteoporoosi.
4. Johtopäätökset anestesia on välttämätön, jotta repositio onnistuisi.
□□ Korkeaenergisesta vammasta puhutaan, jos vamma johtuu
5. Suunnitelma □□ infiltraatiopuudutus (murtumarako)
korkeaenergisestä iskusta, esim. putoaminen yli 1 metrin korkeu-
6. Jatkohoito □□ johtopuudutus (esim sormien lukssaatioiden repositio)
delta tai liikennetapaturma. Korkeaenregisiä vammoja voi syntyä
□□ riittävä kipulääkitys (olkanivelen repositiio)
ilman patologista taustaa.
□□ yleisanestesia tarvittaessa
Status tehdään inspektion, palpaatiion, mobilliisaation (passsiiiivviinen/aktiivinen),
Vedolla pyritään korjaamaan lyhentymä ja siirtymät. Saavutettu asento tuetaan lastalla.
stabiliteetin testauksen sekä provokattiiivisten testien keinoin. Tutkimustilanne täytyy
Yleisimmät konservatiivisen hoidon ongelmien syyt ovat:
olla potilaalle mahdollisimman rauhallinen ja turhaa kivun tuottamista on syytä välttää.
A. Potilaasta johtuvat syyt (huono ko-operaatio, liitännäissairaudet esim. diabeetti-
Potilasta on riisuttava tarpeeksi. Kaikki oleelliset asiat merkitään potilaspapereihin!
nen neuropatia, ylipaino, tupakointi).
Asianmukaiset potillasasiakirjamerkinnät ovat välttämättömiä hoidon jatkuvuuden kannal-
B. Murtumasta johtuvat syyt (instabiliteetti, pehmytkudosvammat pehmytkudos
ta. Pahoinpitelytapauksissa on syytä digikuvata vammat.
interpositio murtumarakoon).
Myös kuvantamistutkimuksista on yleensä hyötyä.
C. Hoidosta johtuvat syyt (riittämätön repositio, huono tai riittämätön immobilisaatio,
□□ Natiiviröntgen on halpa ja helposti saatavana myös perusterveydenhuollossa.
immobilisaation kesto väärä, kuormitus rajoitukset).
□□ TT soveltuu vaikeiden murtumien kuvantamiseen kun ei natiiviröntgen riitä.
D. Seurannasta johtuvat syyt (unohdetaan seuranta, röntgenkuvat riittämättömät, ei
□□ MRI kuvissa näkyvät jänne-, lihas- ja nivelsidevammat parhaiten.
reagoida murtuman asennon muuttumiseen).
□□ UÄ soveltuu pehmytkudosten ja vierasesineiden kuvantamiseen.

Tärkeitä murtumaKäsitteitä
Suljettu murtuma. Kun luu murtuu, mutta iho pysyy
murtumakohdassa ehjänä, on kysymyksessä umpimur-
tuma. Epäsuora voima, matalaenerginen vamma.

Avomurtuma. Avomurtumassa murtuneen luun lisäksi

iho on rikkoutunut ja haavasta voi näkyä muun kudok-
sen lisäksi myös luu. Avomurtumissa tulehdusvaara on
suuri. Korkeaenerginen vamma, pehmytkudosvamma
Kipsausmateriaalit Konservatiivisen hoidon indikaatiot:
□□ Ekstra-artikulaariset murtumat: dorsaalinen kallistuma < 10°, radiaalinen lyhentymä
Ollaan siirrytty käyttämään kalkkikipsin sijasta enemmän synteettisiä lasikuitumateriaa-
< 3 mm, inklinaatio > 15°.
leja. Kombinoidaan pehmeät ja kovat materiaalit. Ihoa vasten käytetty pehmeämpi materi-
□□ Intra-artikulaariset murtumat: nivelpinnan jatkuvuus +, nivelpinnan pykälä < 1 mm.
aali estää paine- ja hankaushaavojen syntymistä. Pehmeän materiaalin ympärillä käytetty
kovempi materiaali antaa hyvän tuen ja pitää luut paikallaan. Rannemurtuman repositio
Perinteinen kalsiumsulfaattifosfaatti -kipsi kovettuu nopeasti ja kannattaa tämän takia □□ Puudutus lidocainilla, 10-15 ml murtumarakoon. Repositio 5-10 min puudutuksen jäl-
edelleen käyttää esim. reponoitavassa murtumassa kun hyvä asento on immobilisoitava no- keen. Paikallispuudutus on riittävä aikuispotilailla, mutta lapsipotilaat yleisanestesiassa.
peasti. Kalkkikipsi mukautuu hyvin pinnan muotoon. Haittoihin kuuluu se, että se on hyvin □□ Potilas makaa selällään.
raskas kipsi. Tämän takia esim. humeruksen murtumissa ei kannata käyttää kalkkikipsiä □□ Lääkäri vetää tukevalla otteella sormista rauhallisesti ja riittävän pitkään.
koska se venyttää murtumarakoa isommaksi. □□ Avustava henkilö (kandi) vetää samalla vastaan kyynärtaipeesta tai olkavarren ala-
osasta kyynärnivelen ollessa 90° kulmassa.
Kipsauksessa huomioitavat asiat!
□□ Repositiosuunta on ensin dorsaalinen, jotta murtumakappaleet saadaan irrotettua
□□ Käytä aina riittävästi pehmustetta.
toisistaan ja samalla korjattua mahdollinen ap- tai sivusuuntainen siirtymä.
□□ Tuoreessa vammassa ota huomioon raajan turpoaminen.
□□ Murtuma reponoidaan painamalla peukalolla dorsaalisesti dislokoitunut fragmentti
□□ Älä koskaan jätä lasikuitumateriaalia suoraan ihokontaktiin.
paikalleen säilyttäen samalla veto.
□□ Tunne käytössä olevat materiaalit. 2
□□ Asento lukitaan kääntämällä ranne loivaan volaarifleksioon ja ulnaarideviaatioon.
Distaalinen rannemurtuma □□ Liian voimakasta yli 30° fleksiota vältettävä, koska se vaikeuttaa sormien mobili-
Yleisin päivystyspisteissä hoidettava murtuma. saatiota ja lisää medianushermoon kohdistuvaa painetta.
Hoidon tavoite: □□ Pronaatiota vältettävä, koska se johtaa helposti murtuman luutumiseen pronaatiovir-
□□ anatomian pallauttaminen heasentoon ja vaikeuttaa myös kipsauksen jälkeistä mobilisaatiota.
□□ liikelaajuuden ja voiman säilyttäminen □□ Kolmas henkilö asettaa kostutetun kipsilastan pehmusteineen paikalleen. Kipsi
□□ posttraumaatttisen artroosin estäminen sidotaan heti joustamattomalla tai lievästi elastisella siteellä.
1 □□ Repositioasento säilytetään, kunnes kipsi on kuivunut.
□□ komplikaatioiden välttäminen

Pääosan konservatiivisesti hoidettavista murtumista voidaan
hoitaa avosektorilla. Hoidon onnistumisen kannalta oleellisinta
on hyvä reposiittio- ja kipsaustekniikka.
Repositiossa huomioitava: lyhentymä, inklinaatio, radiaalinen
lyhentymä, styloideuksen murtuma ja dorsaalinen kallistuma.
Rtg kontrollit: ensimmäinen < 1 vk, toinen 2 viikon kohdalla (redislokaatio tapahtuu
yleensä kahden vk:n kuluessa) ja tarvittaessa 3 viikon kohdalla. Kipsausaika 4-6 vk,
yleensä 5 vk. Kipsi vaihdetaan vain tarvittaessa, yleensä kipsin painamisen takia. Hoidon
kulmakivi on potilaan aktiivisesti suorittamat harjoitteet.

Radiusmurtuma RTG:
□□ Radiuksen nivelpinta on normaalisti 11-12° volaarisesti kallistunut (1)
□□ Radiaalinen kallistuma l. inklinaatio 22-24° (2)
□□ Radiuksen radiaalinen mitta 9-12 mm
□□ Ulnar variance, radiuksen mitta verrattuna ulnaan
□□ Nivelen kongruenssi
□□ Processus styloideus ulnaen murtuma