TEKIJÄNOIKEUS NEUVOSTO LAUSUNTO 1987:2

Hakija: Äidinkielen opettajain liitto, toiminnanjohtaja

Matti Sinko

Asia: Videoiden esittäminen kouluissa

Annettu: Helsingissä 11. 2. 1987

Selostus asiasta

f\) Äidinkielen opettajain liitto on 14. 11. 1986 päivätyllä kirjeellään

pyytänyt tekijänoikeusneuvoston lausuntoa videoiden esittämisestä
kouluissa sekä kappaleen valmistamisesta videoista.

Tekijänoikeusneuvoston lausunto

Tekijänoikeusneuvosto on käsitellyt lausuntopyynnön ja esittää

lausuntonaan seuraavan.

Voimassa oleva tekijänoikeuslaki (jäljempänä TekijäL) on annettu

8. 7. 1961 (8. 7. 1961/404). Oikeudesta valokuvaan on annettu erillinen
laki (jäljempänä ValokL) samaan aikaan (8. 7. 1961/405). Molempiin
lakeihin on myöhemmin tehty useita muutoksia.

Tekijän oikeudet

TekijäL 1 §:n mukaan on sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteel­

lisen teoksen, tekijänoikeus teokseen. Teos voi olla kaunokirjallinen
tai selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttä­
möteos, elokuvateos, kuvataiteen, rakennustaiteen, taidekäsityön tai
taideteollisuuden tuote. Teosten luettelo ei ole täydellinen vaan
esimerkin omainen.

TekijäL 2 §:n mukaan tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin yksino­

maisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja
saattamalla se yleisön saataviin. Tekijänoikeus lähtee siis siitä,
 2

että tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksesta kaikissa sen

ilmenemismuodoissa. Oikeutta valmistaa kappaleita teoksesta ja oi-
keutta saattaa teos yleisön saataviin sanotaan tekijän taloudellisiksi
oikeuksiksi.

Kappaleen valmistamiseen ja yleisön saataviin saattamiseen palataan

lähemmin myöhemmin.

TekijäL 3 §:ssä ovat säännökset tekijän moraalisista oikeuksista.

Tekijä on ilmoitettava hyvän tavan vaatimalla tavalla aina kun
teoksesta valmistetaan kappale tai se saatetaan yleisön saataviin.
Teosta ei saa muuttaa tekijän taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta
loukkaavalla tavalla eikä saattaa yleisön saataviin tekijää edellä
sanotulla tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.

Valokuvaajan oikeus

Valokuvan valmistajalla eli valokuvaajalla on yksinomainen oikeus

valokuvaamalla, painamalla, piirtämällä tai muuta tekotapaa käyt­
täen valmistaa kappaleita kuvasta sekä näyttää sitä julkisesti.
Valokuvaajan oikeus valokuvaan on pääosiltaan samanlainen kuin tekijän
oikeus teokseensa. Myös valokuvaajan oikeuden rajoitukset ovat saman­
sisältöiset kun tekijänoikeuden haltijan.

Tekijänoikeuden rajoitukset

l' Tekijälle kuuluvaa yksinoikeutta on rajoitettu tekijänoikeuslain

2 luvussa olevilla säännöksillä. Tekijänoikeuden rajoituksia on
perusteltu (Komiteamietintö N:o 5/1953, Ehdotus laiksi tekijänoi­
keudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin. ) lähinnä yleisen
edun vaatimuksilla sekä käytännöllisillä ja teknisillä syillä. Lisäksi
on katsottu, että sillä, joka on laillisesti hankkinut suojatun
teoksen kappaleen, tulee olla oikeus ainakin rajoitetusti saada määrä­
tä kappaleesta yksityiselämän piirissä. Rajoitukset koskevat lähinnä
tekij än taloudellisia oikeuksia. Erikseen on syytä todeta, että
koska tekijän oikeus määrätä teoksestaan on yksinoikeus, ovat teki­
jänoikeuslain säännökset rajoituksista pOikkeuksia pääsäännöstä ja
niitä on sen vuoksi tulkittava ahtaasti.

TekijäL 11 §:n nojalla on jokaisella oikeus valmistaa julkistetusta

 3

teoksesta muutama kappale yksityistä käyttöään varten. Näin valmis­

tettua kappaletta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Valokuvan
osalta sisältyy vastaava säännös ValokL 5 §:ään.

Teos katsotaan jUlkistetuksi, kun se luvallisesti on saatettu yleisön

saataviin. Elokuvateos jUlkistetaan yleensä sen ensi-illassa. Teos
on julkaistu, kun sen kappaleita on tekijän suostumuksella saatettu
kauppaan tai muutoin levitetty yleisön keskuuteen. Videolle taI tioitu
teos jUlkaistaan tarjoamalla sen kappaleita esimerkiksi yleisesti
vuokrattavaksi.

Valokopioinnin yleistyttyä ja helpotuttua lisättiin vuonna 1980 teki­

j änoikeuslakiin 11 a §, jonka sisältämä11ä sopimuslisenssijärjestelyl­
lä j ärj estettiin esimerkiksi kouluissa tapahtuva valokopiointi.
Vastaavan sisältöinen säännös otettiin ValokL 5 a §:ksi.

TekijäL 14 §:n nojalla julkistetusta teoksesta on lupa ottaa hyvän

tavan mukaisesti lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
Sallitulle siteeraukselle ei siis ole laissa enimmäispituutta, vaan
kysymys siitä, onko siteeraus tekijänoikeuslain mukaan sallittu vai
ei, ratkaistaan kussakin tapauksessa erikseen.

TekijäL 17 §:ssä on mahdollistettu kappaleen valmistaminen radio- ja

televisiolähetykseen sisältyvästä julkistetusta teoksesta opetustoi­
'
minnassa käytettäväksi. Lukuisia tietyn alan suomalaisia tekijöitä
edustava järjestö voi antaa luvan sovituilla ehdoilla valmistaa äänen
tai kuvan talteenottamisen avulla radio- tai televisiolähetykseen
sisältyvän julkistetun teoksen kappaleita opetustoiminnassa tai tie-
teellisessä tutkimuksessa käytettäväksi. Luvan saaja voi vastaavin
ehdoin valmistaa kappaleita sellaisestakin lähetykseen sisältyvästä
saman alan teoksesta, jonka tekijää järjestö ei edusta. Lain sään-
nöksellä on siis kahden osapuolen solmiman sopimuksen vaikutus ulotet­
tu sopimuksen ulkopuoliseenkin.

TekijäL 17 §:n nojalla ovat valtion puolesta opetusministeriö sekä

Oy Yleisradio Ab ja Kopiosto r.y. solmineet vuonna 1984 sopimuksen
kappaleen valmistamisesta säännöksessä mainitusta aineistosta ope­
tuksessa käytettäväksi. Sopimuksen ehtoj en mukaan on kiellettyä
nauhoittaa ulkomaisia ohjelmia, ellei ohjelmakohtaisesti toisin ilmoi­
teta, elokuvateatteri- tai videolevitykseen tarkoitettuja elokuvia
 4

tai mainoksia.

TekijäL 20 §:n mukaan on sallittua esittää julkaistu teos julkisesti

jumalanpalveluksessa tai opetuksen yhteydessä. Säännös ei kuitenkaan
koske elokuvateosta.

TekijäL 2 3 §:n mukaan saa niitä kirjallisen tai sävellysteoksen kappa­

leita, jotka julkaiseminen käsittää, levittää edelleen sekä näyttää
julkisesti. Toisin sanoen lahjaksi saadun tai ostetun kirjan tai
äänilevyn saa esimerkiksi myydä vanhain tavarain kauppaan. Taiteel-
liset teokset, jollainen esimerkiksi elokuvateos on, eivät siis ole
vapaasti levitettävissä. Laillisesti hankitun videolle tallennetun
elokuvateoksen myyminen tai vaikkapa lahjoittaminen toiselle ei ole
sallittua.

TekijäL 2 5 §:n mukaan taideteoksen kappaleen luovutus ja teoksen

julkaiseminen sisältää oikeuden luovutetun kappaleen tai julkaisemisen
kohteena olevien kappaleiden edelleen levittämisen sekä julkisen
näyttämisen.

Tekijänoikeuslain tarkoittamaa näyttämistä on videokasettiesimerkkita­

pauksessa videonauhan asettaminen näytteille vuokraamon ikkunaan.
Tekijänoikeuslain tarkoittamaa esittämistä taas on videonauhan sisäl­
tämän teoksen saattaminen katsottavaksi.

Kappaleen valmistaminen

Kappaleen valmistaminen teoksesta kuuluu tekijän yksinoikeuden pii­

riin. Kappaleen valmistamista on esimerkiksi televisiO- Ohjelman
ottaminen videonauhalle.

Julkinen esittäminen

Teos saatetaan yleisön saataviin, kun se esitetään julkisesti. Jul­

kisena esittämisenä pidetään myös ansiotoiminnassa suurehkolle sulje-
tulle piirille tapahtuvaa esittämistä. Rajan vetäminen julkisen ja
yksityisen esittämisen väliin on käytännössä erittäin vaikeaa. Sen
vuoksi kysymystä on syytä käsitellä tässälcin yhteydessä melko pi tkäs­
ti.
 5

TekijäL 2 §:n mukaan kaikkien teoslajien julkista esittämistä arvi­

oidaan samojen periaatteiden mukaan. Elokuvateoksenkaan osalta ei
ole erityissäännöksiä julkisesta esittämisestä.

Tekijänoikeuslakia valmistelleen komitean mietinnössä (komiteamietintö

5/1953) todetaan julkisesta esittämisestä muun muassa seuraavaa:

"Tekijän yksinoikeus teoksen saatamiseen toisten saataviin

on, niinkuin on sanottu, r a j oit et tu yleisölle esittämiseen.
On nimittäin katsottava asianmukaiseksi, että teos, joka jo
on ilmestynyt, saadaan vapaasti esittää yksityisissä piireis­
sä. Asian luonnossa on ja tekijän tarkoitustakin vastaa,
että esim. julkaistu kirjallinen teos saadaan lukea ja sävel­
lysteos soittaa rajoitetuissa piireissä, niin myös että
taideteosta näytetään niille, jotka käyvät sen omistajan
kodissa jne. Missä raja on vedettävä yleisön ja yksityisen
piirin välille, voi kuitenkin käytännössä aiheuttaa vai­
keuksia. Yleisesti pätevää määritelmää kummastakaan käsit­
teestä tuskin voidaan antaa, vaan on jokainen tapaus arvos­
teltava erikseen elämän yleisten sääntöjen mukaan sekä rat­
kaisu erimielisyyden sattuessa jätettävä oikeuskäytännön va­
raan. " (s. 47)

Esitys on aina julkinen, kun teos esitetään ennalta määräämättömälle

joukolle. Esitystilaisuudessa tosiasiallisesti läsnä olevien henki­
löiden lukumäärällä ei ole merkitystä. Tilaisuuden maksuttomuudella
tai maksullisuudella ei myöskään ole merkitystä tässä tapauksessa.

Tietyn seuran tai yhdistyksen jäsenilleen järjestämää esitystilaisuut­

ta pidetään julkisena esittämisenä, mikäli seuran tai yhdistyksen
jäsenyys on avoin kaikille. Esimerkkinä voidaan mainita elokuvakerho­
toiminta.

Oikeuskäytännössä on julkisena esittämisenä pidetty muun muassa radio­

lähetyksen saattamista kovaäänisen välityksellä ravintolayleisön
kuultavaksi (KKO 1934 1 22) sekä Oy Yleisradio Ab:n lähettämien sävel­
teosten esittämistä linja-auton kaiuttimien väli tyksellä matkustaj ille
(KKO 1968 II 81).

Selvästi yksityisessä piirissä tapahtuvaa esittämistä on teoksen

 6

esittäminen perhepiirissä tai suppeassa ystäväpiirissä. Ohjaavaa

korkeimman oikeuden ratkaisua ei yksityisen piirin osalta ole.

Opetustoiminnan osalta todetaan peruskouluasetuksen 24 §:ssä, että

opetus peruskoulussa on julkista. Vastaavat säännökset ovat myös
lukioasetuksessa ja peruskoulua korvaavasta koulusta ja yksityisestä

lukiosta annetussa asetuksessa. Julkisuus tarkoittaa, että kenellä

tahansa on mahdollisuus päästä seuraamaan opetusta mainituissa oppi­
laitoksissa. Tekijänoikeudellisesti ei tilaisuuden julkisuutta arvos­
teltaessa ole merkitystä sillä, kuinka moni käyttää edellä mainittua
läsnäolo-oikeuttaan hyväkseen.

Tekijänoikeuden yleisenä tarkoituksena on turvata luovan henkisen

työn edellytykset. Tämän vuoksi tekijänoikeudella pyritään turvaamaan
tekijän taloudelliset oikeudet. Tekijällä on pääsääntöisesti mahdol­
lisuus määrätä teoksestaan kaikissa taloudellisesti merkittävissä
suhteissa.

Kysymykset ja vastaukset

Seuraavaksi tekijänoikeusneuvosto pyrkii antamaan vastaukset lausunto­

pyynnössä esitettyihin kysymyksiin. Heti aluksi on kuitenkin todetta­
va, että tyhjentävän vastauksen antaminen tekijänoikeutta koskevasta
yleisestä kysymyksestä on vaikeaa. Selvyyden vuoksi tekijänoikeusneu­
vosto toistaa ennen vastaustaan lausuntopyynnössä esitetyn kysymyksen.

1. Onko rangaistavaa nauhoittaa te1evisiolähetyksestä ulkomainen

tai kotimainen filmi tai muu ohjelma tai mainos?

Omaan yksityiseen käyttöön saa TekijäL 11 §:n nojalla nauhoittaa

kaikkea olemassa olevaa materiaalia.

Opetuskäyttöön saa nauhoittaa TekijäL 17 §:ään perustuvan sopimuksen

nojalla kaikkea sopimuksen sallimaa aineistoa. Lausunnon sivulla 4
on tarkemmin selostettu nauhoittamisen rajoituksia.

2. Onko sellaisen nauhoitteen kotikatselu sallittua?

TekijäL 11 §:n nojalla yksityiseen käyttöön valmistetun kappaleen

kotikatselu on sallittua. Täten valmistettua kappaletta ei saa
 7

käyttää muuhun tarkoitukseen.

TekijäL 17 §:n nojalla valmistettua kappaletta saa käyttää vain

opetuksessa.

3. Syyllistyykö opettaja rikokseen esittäessään esim. koulun

äidinkielen tai kuvaamataidon tunnilla videonauhan, joka sisältää

1. kohdassa mainittua aineistoa?

Vastauksissa 1. ja 2. kysymykseen on selvitetty sallittua kappaleen

valmistamista eli nauhoittamista. Mikäli videon sisältämä aineisto
on sellaista, jota edellä mainittu sopimus koskee, ei opettaja syyl­
listy rangaistavaan tekoon esittäessään videon tunnilla.

4. Onko elokuvien, mainosten tai muun videolle tallennetun mate­

riaalin analysointi koulussa videonauhoitteiden avulla rangaista­

vaa toimintaa?

Nauhoitetun aineiston osalta tekijänoikeusneuvosto viittaa 1. - 3.

kysymykseen antamiinsa vastauksiin. Mikäli nauhoittaminen on edellä
mainitun sopimuksen mukaista, voidaan nauhoitetta käyttää koulussa
kaikin tavoin.

Edellä yleisessä osassa on todettu, että opetus eri oppilaitoksissa

on julkista. Näin ollen esimerkiksi videon esittäminen luokassa
tarvitsee tekijänoikeuden haltijan suostumuksen. Tekijänoikeusneuvos­
to huomauttaa tässä yhteydessä, että esimerkiksi videovuokraamoissa
vuokrattavat videot on tarkoitettu vain yksityistä käyttöä varten.

5. Onko oppilaiden yhteisesti keräämin varoin vuokraamien video­

elokuvien katselu koulussa lainvastaista?

Arvioitaessa videoiden esitystilanteen tekijänoikeudellista luonnetta

on samantekevää, kuka on hankkinut esitettävät videot. Esittämisen
luonne ratkaisee tarvitaanko esittämiseen lupa vai ei. Mikäli esitys­
tilanne on julkinen edellä esitettyjen periaatteiden mukaan, edellyt­
tää esittäminen tekijänoikeuden haltijan suostumusta. Mikäli taas
on kysymys yksityisessä piirissä tapahtuvasta esittämisestä, lupaa
ei tarvita.
 8

Kaikkeen lausunnossa edellä esitettyyn viitaten tekijänoikeusneu­

vosto toteaa, että oppilaiden vuokraamien videoiden käyttäminen ope­
tuksen yhteydessä ei ole sallittua ilman erillistä lupaa. Mikäli
oppilaat katselevat vuokraamaansa videota yksityiseksi luonnehditta­
vassa tilanteessa, se voi tapahtua ilman erillistä lupaa. Varsinaista
kerhotoimintaa, jonka pääsisältönä on esimerkiksi yhteisillä varoilla
vuokrattujen videoiden katselu, on yleensä pidetty julkisena esittä­
.
misenä, joka edellyttää tekijänoikeuden haltijan suostumuksen.

6. Onko muun kuin oppilaiden itse valmistamien kuvien tai filmi­

materiaalin tai säveltämän musiikin liittämiseen oppilaiden itse
tekemiin videofilmeihin pyydettävä lii tettävän aineiston tekijän­
oikeuden haltijoilta lupa, vaikka siten koostettua filmiä ei esitetä
muualla kuin koulussa tai oppilaiden muussa varsinaisen koulutyön
ulkopuolisessa ei-kaupallisessa harrastustoiminnassa (esim. videoker­
hoissa)?

Kysymyksessä mainitun toiminnan te]{ijänoikeudellinen merkitys ratkais­

taan viime kädessä jokaisessa esille tulevassa tapauksessa erikseen
edellä selostettujen yleisten periaatteiden pohjal ta. Tässä yhteydessä
on syytä korostaa, että tekijänoikeus tuottaa tekijälle yksinoikeuden
määrätä teoksesta. Tekijänoikeuslaissa olevat tekijän oikeutta ra-
joittavat säännökset ovat poikkeuksia, joita on tulkittava ahtaasti.
Pääsäännön mukaan tulee saada tekijänoikeuden haltijoiden suos t umus
suojatun materiaalin ]{äyttämiseen lausuntopyynnössä esitetyllä taval­
la.

7. Tarvitaanko elokuvan julkiseen esittämiseen erillinen musiikin

esityslupa? Eikö pelkkä elokuvan esityslupa riitä?

TekijäL 39 §:n mukaan kirjallisen tai taiteellisen teoksen elokuvaa­

misoikeuden luovutus käsittää oikeuden saattaa teos yleisön saataviin.
Tämä ei kuitenkaan koske sävelteosta. Näin ollen elokuvan julkiseen
esittämiseen tulee saada erillinen esittämislupa musiikin osalta.

, lo /\
I
J/1.t'dCt J(( /-'\ (NeL,
puheenjohtaja

Sihteeri
 9

Lausunto on käsitelty tekijänoikeusneuvoston täysistunnossa.

Lausuntoon liittyy varatoimitusjohtaja Matti Anderzenin, kanslia­
päällikkö Jussi Tunturin ja sisustusarkkitehti Esko Pajamiehen .
eriävä mielipide.

1,....."
 11.3.19B7

ERI ÄVÄ MIELIPIDE:

Opetustoimintaan on tekijänoikeuslainsäädännössä suhtauduttu

yleisesti ottaen varsin vapaamielisesti. On ymmärretty valta­

kunnallisen opetuksen tärkeä merkitys. Lainsäädäntöä

uudistettaessa 1970-luvun lopussa käytiin varsin perusteelli­

nen keskustelu opetustoiminnassa tapahtuvasta nauhoittamises­

ta. Samalla kun tekijöiden suojaa laajennettiin, saatiin

valtiovallan avulla erilaisin sopimusjärjestelyin aikaan

tilanne, joka osittain on auttanut oppilaitoksia selviytymään

nykyaikaisen opetuksen asettamista velvoituksista.

Tarkasteltaessa Äidinkielten opettajien liiton lausuntopyyn­

töä muodostuu ongelmaksi yksittäisessä koululuokassa tapahtu­

van opetuksen luonne. Tekijänoikeusneuvoston sihteeri oli

asian ensimmäisessä käsittelyvaiheessa todennut, että koulu­

luokka on suljettu ja kuuluu tekijänoikeudellisessa mielessä

yksityisen esittämisen piiriin. Asian käsittelyn kuluessa

hankittiin lausunnot Teosto ry:n ja Kopiosto ry:n palveluk­

sessa olevilta lakimiehiltä. Lausunnot ovat perusteellisia

eikä niitä sinänsä voi moittia. On selvää, että koululuokassa

tapahtuva esittäminen heidän lausunnossaan muuttuu julkisek­

si. Pääargumenttina on käytetty peruskouluasetuksen 24 § ja

luokioasetusta, joiden mukaan opetus peruskoulussa on

julkista.

Jokainen koulutointa tunteva ymmärtää, että peruskoulu- ja

lukioasetus ovat laaditut muussa kuin tekijänoikeustarkoituk­

sessa. Selvää on myös, että valtakunnassa tapahtuvaa opetusta

pitää voida valvoa ja tarkastaa. Koululuokkaa ei voi sulkea

tarkastajilta, auskultoijilta ja erikseen määrätyiltä

viranomaisilta, mutta yleistä ja julkista tilaa luokkahuo­

neesta opetuksen yhteydessä ei voi tehdä. Opetuksen täytyy

voida tapahtua häiriöttä. Koululuokassa opettajan johdolla

ja valvonnassa tapahtuvaa opetustilannetta on pidettävä

 2

luonteeltaan yksityisenä. Esimerkiksi määräykset oikeuden­

käynnin julkisuudesta eivät tee raastuvanoikeuden salista

yksityistä tai julkista tilaa tekijänoikeudellisessa

mielessä.

On myönnettävä, että tekijänoikeuden rajoitussäännöksiä on

yleisesti ottaen tulkittava ahtaasti, mutta valtakunnallisen

opetustoiminnan kohdalla on puhtaasti yhteiskunnallisistakin

syistä sallittava vapaampi, opetuksen sujuvuutta suosiva

tulkinta.

Lausuntopyynnön 6. kohta koskee oppilaitosten piirissä

tapahtuvaa videokerhotoimintaa. Jos tähänkin kysymyksen

suhtaudutaan muodollisen ahtaasti, annettu vastaus tyrehdyt­

tää orastavan ja kannatettavan, oppilaiden omaan aktiviteet­

tiin perustuvan hyvän harrastuspiiritoiminnan kokonaan. Kun

harrastuspiiri on suppea ja toiminta yksinomaan koulun

piirissä tapahtuvaa, ei luvanpyyntömenettelyä voida vaatia.

� '4..",y.J ...::s::
"'� \�Tunturi
Matti Anderzen �i