LOPPURAPORTTI

090002-204/100002-2

SELVITYS ORC (ORGANIC RANKINE

CYCLE) PROSESSIN
HYÖDYNTÄMINEN OSANA
METSÄTEOLLISUUDEN TARVITSEMIA
LAITTEITA JA JÄRJESTELMIÄ

Paperra Oy

24.11.2010
 2

Tiivistelmä

Organic Rankine Cycle –prosessi (ORC) on lämpövoimaprosessi, jossa työaineena käytetään

orgaanista yhdistettä kun tavanomaisessa voimalaitoksessa on vesihöyryyn perustuva höyrykattila.
Koska sopivasti valittu orgaaninen työaine höyrystyy vettä matalammissa lämpötiloissa, myös
matalan lämpötilan lämpövirtoja voidaan käyttää sähkön tuottamiseksi.

ORC-asennusten lukumäärä ja teho on alkanut kasvaa 2000-luvulla. Suurin osa maailman ORC-
laitteistoista tuottaa sähköä biomassan ja -kaasun poltosta saatavan lämmön avulla pienissä alle 1
MW:n yksiköissä. Toinen yleinen ORC-teknologian sovelluskohde on geotermisen energian
hyödyntäminen sähköntuotantoon. Kolmas ORC-sovellus on teollisuuden ylijäämälämmön
hyödyntäminen, mikä selvityksen mukaan ei yleisesti mahdollisuutena ole erityisen tuttu
suomalaiselle teollisuudelle.

Suomalainen teollisuus tuottaa Energiateollisuus Ry:n raportin mukaan yli 55 °C:n ylijäämälämpöä
17,9 TWh/a, mikä on valtava määrä verrattuna esimerkiksi Suomen tuulisähkön tuotantoon 0,26
TWh vuonna 2008. Lisäksi hyödynnettäessä teollisuuden ylijäämälämpöä sähköntuotantoon,
tuotettaisiin sähkö ajan ja paikan suhteen samassa yhteydessä missä sähköä kulutetaan, jolloin ei
tarvittaisi tuuli- tai aurinkovoimaan verrattuna sähkön siirtämistä tai säätövoimaa. ORC-prosessilla
ylijäämälämmöstä tuotettavan sähkön määrä on kuitenkin hyvin tapauskohtaista eikä tässä
selvityksessä ollut mahdollista kartoittaa kokonaisuutta.

Selvityksen esimerkissä hankintahinnasta lasketut takaisinmaksuajat ilman tukia ovat kohtuulliset

eli noin 5-7 vuotta, kun lasketaan teollisuuden sähkön hintatasolla 40 EUR/MWh. Sähkön hinnan
nousu esimerkiksi kuluttajien maksamalle tasolle, investointituet tai syöttötariffit parantavat
nopeasti kannattavuutta.

Runsaasti ylijäämälämpöä tuottavia teollisuuden aloja ovat mm. metsäteollisuus, metallinjalostus,

kemianteollisuus, öljynjalostus ja betoniteollisuus. Energiayhtiöiden voimalaitokset eivät olleet
Energiateollisuus ry:n raportissa mukana, mutta on mahdollista, että hyödynnettäviä
ylijäämälämpövirtoja löytyy mm. ydinvoimaloista.

Ylijäämälämpöä hyödyntävien ORC-prosessien suurin haaste liittyy matalien lämpötilojen kautta

vaatimattomaan hyötysuhteeseen. Lähtökohtaisesti Suomen viileät ilmasto-olosuhteet parantavat
 3

prosessin hyötysuhdetta, koska ORC-prosessi on kylmän ja lämpimän lämpövaraston välissä

toimiva lämpövoimakone.

ORC-prosessin olennaisimmat osat ovat turbiini, syöttöpumppu, sekä höyrystimenä ja

lauhduttimena käytettävät lämmönvaihtimet. Markkinoilta on hankittavissa sekä käyttövalmiita
prosesseja että yksittäisiä osia. Suomalaista ORC-teknologian toimittajaa ei ole, mutta
liiketoimintamalli olisi mahdollista rakentaa markkinoilta ostettujen osien ympärille ja perustuen
teollisuuskohteiden sovellusosaamiseen.

Esimerkiksi metsäteollisuudessa voidaan ylijäämälämpöä hyödyntämällä saavuttaa

energiatehokkuuden parannusta. Ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuuksia ORC-teknologian
avulla olisi syytä ottaa mukaan jo prosessien suunnitteluvaiheeseen.
 4

Esipuhe

Organic Rankine Cycle -prosessi (ORC) on pienen mittakaavan lämpövoimakone

sähköntuotantoon. Kiinnostus ORC-tekniikan käyttöönottoon ja kehittämiseen on ollut 2000-
luvulla vilkasta. Yksi sovelluskohteista on ollut teollisuuden ylijäämälämmön muuttaminen
sähköksi.

Tämän selvitystyön tavoitteena oli kartoittaa ORC-prosessin käyttöönoton mahdollisuutta osana

metsäteollisuuden laite- ja järjestelmätoimituksia. Raportissa luodaan yleiskatsaus ORC-prosessin
perusteisiin, komponentteihin ja taloudelliseen kannattavuuteen. Vaikka pääpaino on
metsäteollisuuden prosesseissa, myös muiden teollisuuden alojen potentiaalista koottiin
perustiedot.

Selvitystyön rahoitti Jyväskylä Innovation Oy ja työtä johti kehitysjohtaja Petri Nyberg. Työtä valvoi
ohjausryhmä, jossa oli edustettuna Runtech Systems Oy, Fluidhouse Oy ja VTT. Käytännön
tiedonkeruusta ja raportoinnista vastasivat Lari Heinonen ja Markku Leskelä Paperra Oy:stä.
 5

Sisällysluettelo

Tiivistelmä ................................................................................................................................................... 2
Esipuhe ........................................................................................................................................................ 4
1 Johdanto .............................................................................................................................................. 6
2 Prosessin perusperiaatteet................................................................................................................... 8
3 Lämmönsiirtotapahtumat ...................................................................................................................12
4 Komponentit ja kustannukset..............................................................................................................17
5 Takaisinmaksuaikalaskelmia ................................................................................................................24
5.1 Yleistä..........................................................................................................................................24
5.2 Kuumaa ilmaa hyödyntävä ORC ...................................................................................................25
6 Käyttökohteita ....................................................................................................................................27
6.1 Metsäteollisuus ...........................................................................................................................27
6.2 Muu teollisuus.............................................................................................................................28
6.2.1 Yleistä ..................................................................................................................................28
6.2.2 Metallinjalostus ...................................................................................................................29
6.2.3 Kemianteollisuus .................................................................................................................30
6.2.4 Öljynjalostamot ...................................................................................................................30
6.2.5 Betoniteollisuus ja muiden mineraalipohjaisten tuotteiden valmistus ..................................30
6.2.6 Voimalaitokset .....................................................................................................................31
6.3 Teollisuuden kiinnostus ORC-teknologiaa kohtaan .......................................................................31
7 Tuet ja tariffit ......................................................................................................................................32
8 Liiketoimintamalleja teknologian valmistamiseksi ...............................................................................33
9 Yhteenveto ja johtopäätökset .............................................................................................................35
Lähdeluettelo .............................................................................................................................................39
 6

1 Johdanto

ORC-teknologia (Organic Rankine Cycle) on alun perin kehitetty huoltovapaaksi

sähköntuotantomenetelmäksi kehitysmaakäyttöön. Keskeinen idea on välttää
höyrykattilainvestointiin liittyvät rajoitteet: korkea painetaso ja siitä seuraavat suuret
materiaalivaatimukset sekä laitoksen suureen kokoon liittyvät rajoitteet mm. polttoaineen
hankinnassa. Tavanomaisista höyryvoimaprosesseista poiketen ORC-prosesseissa käytetään
työaineena orgaanista yhdistettä, joka sopivasti valittuna saadaan höyrystymään myös matalissa
lämpötiloissa.

Tyypillisiä sovelluskohteita ovat nykyisin voimalaitosten savukaasujen lämmön hyödyntäminen

sähköntuotannossa, geotermiset sovellukset, pienen mittakaavan biomassaa tai –kaasua
polttoaineenaan käyttävät kattilalaitokset sekä suurten polttomoottoreiden ja teollisuuden
ylijäämälämmöt. Yhteensä ORC-prosesseja on käynnissä joitakin satoja. Lähes puolet prosesseista
on biomassan polttoon pohjautuvia sovelluksia. Noin kolmannes ORC-sovelluksista hyödyntää
geotermistä energiaa ja viidennes ylijäämälämpöä. Eräs pieni segmentti on aurinkokeräimiä
lämmönlähteenään käyttävät ORC-prosessit.

Kiinnostus teollisuuden ylijäämälämpösovelluksia sekä yleisesti pienen mittakaavan hajautettua

sähköntuotantoa kohtaan on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Ylijäämälämmön matalaan
lämpötilaan liittyvät tekniset haasteet on ratkaistu työaineita ja turbiineja kehittämällä.
Merkittävin matalalämpösovellusten ongelma liittyy vaatimattoman termisen hyötysuhteen kautta
investoinnin kannattavuuteen.

Tämän työn alkuperäisenä tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet yhdistää ORC-prosessi

metsäteollisuudelle toimitettaviin laiteratkaisuihin sähkön tuottamiseksi prosessien
ylijäämälämmön kohteista. Työn aikana päätettiin koota tietoja myös muun teollisuuden
sekundaarilämmön kohteista. Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli arvioida ORC-sovellusten
kannattavuutta ja toisaalta arvioida ORC-teknologian eri hankintatapojen mahdollisuutta ja
toimivuutta (tehdäänkö kaikki itse, kootaanko komponenteista jne.) Selvitys pyrki antamaan
tietoa, jonka pohjalta voidaan tehdä päätös ORC-laitteistoon liittyvän tuotekehitysprojektin
aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä.
 7

Projektin aikana selvitettiin myös mahdollisuutta valmistaa ja koota ORC-teknologiaa Keski-

Suomessa. Tähän liittyen arvioitiin ORC-teknologian yleisiä markkinoita Suomessa ja Euroopassa
sekä selvitettiin tuki- ja tariffiasioita. Eräiltä yrityksiltä tiedusteltiin kiinnostusta ottaa ORC-
teknologiaa käyttöön sähkön tuottamiseksi ylijäämälämmöstä.
 8

2 Prosessin perusperiaatteet

Kuvassa 1 on esitetty ORC-prosessin perusperiaate sekä tärkeimmät komponentit, jotka ovat

höyrystin, turbiini, lauhdutin ja syöttöpumppu. Lisäksi tarvitaan putkitukset sekä säätöventtiileitä.
ORC-prosessi on lämpövoimaprosessi, jonka terminen hyötysuhde määräytyy yhtälössä 1 esitetyn
Carnot’n koneen hyötysuhteen perusteella. Hyötysuhteen lisäksi tuotettuun nettosähkömäärään
vaikuttaa ylijäämälämpövirrasta ORC-prosessiin siirretty lämpömäärä. Käytännössä ORC-prosessin
hyötysuhde on luokkaa 45 % yhtälön 1 esittämästä maksimihyötysuhteesta. Hyötysuhteen
alenemaan vaikuttavat mm. exergiahäviöt lämmönsiirtimissä, turbiinissa, vaihdelaatikossa,
generaattorissa ja pumpussa sekä lämmönsiirtimien pinch-arvo. Myös painehäviöt putkistoissa
madaltavat hyötysuhdetta.

max = 1-Tc/Th (1)

missä max on maksimihyötysuhde,

Tc kylmän puolen lämpötila,

Th kuuman puolen lämpötila.

Kuva 1. Ylijäämälämpöä hyödyntävän ORC-kiertoprosessin perusperiaate /1/.

 9

Kuvassa 2 on esitetty periaatekuva kiertoprosessista T,S –tasossa. Prosessin vaiheet ovat:

1 --> 2: Nesteen lämmitys höyrystimessä

2 --> 3: Nesteen höyrystys höyrystimessä

3 --> 4: Höyryn paisuminen turbiinissa

4 --> 5: Tulistuneen höyryn jäähtyminen lauhduttimessa

5 --> 1: Höyryn lauhtuminen lauhduttimessa.

Kuva 2. Tyypillinen ORC-Kiertoprosessi kuvattuna lämpötila-entropia –tasossa.

Pisteen 1 jälkeen nesteen paine lisäksi nostetaan pumpulla valittuun höyrystämispaineeseen.

Paine valitaan käytettävissä olevan lämpövirran lämpötilan ja lämpömäärän perusteella. Kuvassa 3
on esitetty erään ORC-prosesseissa yleisesti käytetyn työaineen (R-245fa, pentafluoropropaani)
 10

höyrystymislämpötila paineen funktiona. Mitä korkeamman lämpötilan lämpöä on käytettävissä,

sitä korkeammassa paineessa höyrystäminen voidaan tehdä ja sitä enemmän paisunnan aikana
saadaan prosessista ulos mekaanista työtä. Jos kiertoainetta käsitellään ideaalikaasuna, voidaan
paisuntatyö laskea T,S –tasossa yhtälöllä 2.

w = cp ( T3-T4) (2)

missä w on turbiinin tekemä työ,

cp höyryn ominaislämpökapasiteetti,

T lämpötila.

Kuva 3. Tyypillisen ORC-proseissa käytetyn työaineen höyrystymislämpötila paineen funktiona.

ORC-kiertoprosessin hyötysuhde määrittyy lämmönsiirron ja varsinaisen paisunnan

yhteisvaikutuksesta. Kuten taulukosta 1 on nähtävissä, on eri työaineilla toisistaan eroavat
lämmönsiirto-ominaisuudet, mutta ne myös tekevät työtä kiertoprosessissa eri hyötysuhteilla.
 11

Taulukko 1. Eri työaineiden hyötysuhteita. rec = lämmönsiirtimen hyötysuhde (rekuperaatioaste),

ORC = kiertoprosessin hyötysuhde, global = rec* ORC = prosessin kokonaishyötysuhde. /2/.

Useat orgaaniset yhdisteet käyttäytyvät T,S –tasossa eri tavalla veteen verrattuna.
Matalalämpösovelluksissa työaineiksi pyritään valitsemaan ns. kuivia tai isentrooppisia fluideja
(kuva 4). Kuivan fluidin kostean höyryn alue on kapea veden kaltaiseen märkään fluidiin
verrattuna. Tämä johtuu alhaisesta höyrystymislämmöstä. Märän fluidin kyllästyskäyrä on
kellokäyrän muotoinen. Tästä johtuen isentrooppisessa (vakioentropia) paisunnassa joudutaan
kostean höyryn alueelle. Kuivan fluidin tapauksessa kyllästyskäyrän kulmakerroin on positiivinen
myös käännepisteen (aineen kriittinen piste) jälkeen, joten isentrooppinen paisunnan aikana höyry
tulistuu. Isentrooppinen fluidi on kuivan ja märän fluidin välimuoto. Isentrooppisen fluidin
tapauksessa isentrooppinen paisunta tapahtuu kyllästyskäyrällä.
 12

Kuva 4. Havainnollistus isentrooppisen, märän ja kuivan fluidin käyttäytymisestä lämpötila-

entropia –tasossa. Katkoviivalla on esitetty aineelle ominainen kyllästyskäyrä ja yhtenäisellä
viivalla ORC-kiertoprosessi (vrt. kuva 2).

Kuten kuvasta 4 on nähtävissä, kuiva fluidi tulistuu paisuessaan. Tulistumisen ansiosta pisaroita ei
paisunnan loppupäässäkään muodostu, mikä on hyödyllistä turbiiniin kunnon kannalta. Toisaalta
tulistuminen pienentää turbiinista saatavilla olevaa työtä ja lisäksi lauhduttimen
lämmönsiirtopinta-alan tarvetta, koska tulistunut höyry pitää jäähdyttää kylläiseksi höyryksi ennen
kuin sen lauhtuminen on mahdollista.

3 Lämmönsiirtotapahtumat

Höyrystimessä ja lauhduttimessa tapahtuvan lämmönsiirron tunteminen on välttämätöntä

lämmönsiirtimien mitoittamiseksi tietyn nettosähkötehon ORC-prosessille.
Lämmönsiirtotapahtumia hahmoteltiin seuraavien oletusten ja taulukkoarvojen perusteella:

Käytettävissä on 100 °C:n ylijäämälämpövirta ja 15 °C:n lauhdutusvettä

Yllä mainituilla lämpötiloilla työaineen R245fa:n voidaan antaa paisua turbiinissa 10 bar:n
paineesta 2 bar:n paineeseen (ks. kuva 3.)
 13

R245fa:n ominaislämpökapasiteetti nesteenä 2…10 bar paineessa on cp= 1,45 kJ/kgK

R245fa:n höyrystymislämpö 10 bar:n paineessa on lh = 145 kJ/kg
R245fa:n ominaislämpökapasiteetti höyrynä 2 bar:n paineessa on cp= 1,18 kJ/kg
R245fa:n entalpia höyrynä 10 bar:n paineessa on 470 kJ/kg
R245fa:n entalpia höyrynä 2 bar:n paineessa on 430 kJ/kg.
R245fa:n höyrystymislämpötila 10 bar:n paineessa on Th = 90 °C.
R245fa:n lauhtumislämpötila 2 bar:n paineessa on Tl 33 °C.
R245fa:n lauhtumislämpö 2 bar:n paineessa on lh = 186 kJ/kg
Höyry on paisunnan loppupäässä tulistunutta 12 °C:n verran.

Kuvassa 5 on piirretty lämmönsiirtotapahtuma höyrystimessä käytettäessä lämmönlähteenä

kuumaa vettä. Ennen höyrystämistä työaine on lämmitettävä höyrystymislämpötilaansa.
Lämmitystarve riippuu höyrystimen ja lauhduttimen lämpötilaerosta. Mitä kylmempää vettä on
käytettävissä lauhduttimessa, sitä matalampaan paineeseen höyryn voi paisua. Luonnollisesti on
turbiinista saatavan työmäärän kannalta edullista käyttää mahdollisimman suurta höyrystimen ja
lauhduttimen välistä lämpötilaeroa, jotta paine-ero turbiinin yli olisi mahdollisimman suuri.

Kuva 5. Havainnollistus ORC-prosessin höyrystimestä.

Jos ORC-kiertoprosessia käsitellään isentrooppisena, on turbiinista saatava työmäärä R245fa:n

paisuessa 10 bar:n paineesta 2 bar:n paineeseen n. 40 kJ/kg. Työaineen virtaaman ollessa 1 kg/s,
saadaan tehoa turbiinista siis teoriassa 40 kW. Todelliseen nettotehoon vaikuttavat ainakin
 14

turbiinin isentrooppinen hyötysuhde, generaattorin hyötysuhde, vaihdelaatikon/taajuusmuuttajan

hyötysuhde sekä pumpun ottama teho. Erään valmistajan prosessissa turbiinin isentrooppinen
hyötysuhde on n 85 % ja nettoteho n 75-80 % teoreettisesta tehosta, jolloin mainitulla 1 kg/s
työaineen virtaamalla saataisiin sähkötehoa 30-32 kW.

Työaineen höyrystymislämpö 10 bar:n paineessa on 145 kJ/kg. 1 kg/s virtauksen höyrystäminen

vaatii siis lämpötehoa 145 kW. R245fa:n ominaislämpökapasiteetti nesteenä on 10 bar:n paineessa
n. 1,45 kJ/kgK. Työaineen lämpötilan nostaminen 33 °C:sta lämpötilaan 90 °C vaatii siis
lämpöenergiaa

1,45*(90-33) = 83 kJ/kg.

Virtaaman ollessa 1 kg/s, tarvitaan lämmitykseen lämpötehoa 83 kW. Lämmitykseen ja

höyrystämiseen tarvitaan yhteensä lämpöenergiaa 83+145 = 228 kJ/kg. Jos lämmönsiirtimen
hyötysuhde olisi 75 %, pitäisi käytettävissä olevasta lämpövirrasta ottaa lämpömäärä Q:

Q = 228/0,75 = 304 kJ/kg.

Koska yhdellä kilogrammalla työainetta arvioitiin saatavan esitetyissä olosuhteissa sähköä n 31

kW, ORC:n hyötysuhteeksi tulee tällöin

= Q/P = 31/304 = 0,1020, eli n 10 %.

Huomioimalla tyypillisen ORC:n hyötysuhteen olevan luokkaa 45 % carnot-hyötysuhteesta,

saadaan yhtälöstä 1 laskettuna hyötysuhteeksi niin ikään n 10 %:

= 0,45 = = 0,1025.

Todelliseen lämpövirrasta talteen saatuun lämpömäärään vaikuttavat lämmönsiirtimen

hyötysuhteen lisäksi mahdolliset lämpöhäviöt sekä pinch-arvo. Mitä pienempi on lämmönsiirtimen
pinch-arvo, sitä korkeampi työaineen höyrystymislämpötila voidaan tietyllä ylijäämälämpövirran
lämpötilalla valita.

Työaineen lämmitys vaatii kuvan 5 lämpötila-alueella toimittaessa noin 35 % kokonaistehosta ja

höyrystäminenvnoin 65 %. Siten myös ylijäämälämpövirran lämpötila laskee lämmittämisen ja
höyrystämisen aikana samassa suhteessa. Kuvan 5 lämpötiloilla ylijäämälämpövirran lämpötila
laskee vain hieman höyrystymislämpötilan alapuolelle, koska työaineen lämmittäminen vaatii
 15

lämpöenergiaa määrän, joka vastaa muutaman °C:n pudotusta ylijäämälämpövirran lämpötilassa.

Lämmityksen ja höyrystämisen lämmöntarpeiden suhteen voi laskea yhtälöllä 3.

= )
(3)

Jos lämmönlähteenä on lauhtuva höyry tai lähellä kastepistettään oleva kostea ilma, ei yhtälö
sellaisenaan päde. Lauhtuvan höyryn lämpötila pysyy vakiona ja kostean ilman lämpökapasiteetti
muuttuu kun osa sen sisältämästä höyrystä kondensoituu. Lisäksi nestemäinen vesi voi luovuttaa
lämpöä jäähtymisen kautta.

Mikäli kokonaisuuden kannalta on järkevää, voidaan harkita käytettävän eri lämmönsiirtimiä

lämmitykseen ja höyrystämiseen.

Lauhduttimen osalta lämmönsiirtotapahtuma on esitetty kuvassa 6. Lauhduttimeen on olennaista

tuoda sopiva määrä kylmää vettä työaineen lauhduttamiseksi. Työaine on useassa tapauksessa
jonkin verran tulistunutta, jolloin se on jäähdytettävä ennen lauhdutusta. Liika kylmä vesi
puolestaan aiheuttaa työaineen ylijäähtymistä. Lauhdutinta mitoitettaessa on otettava huomioon
kylmän veden lämpötilavaihtelut, eli mitoitus on tehtävä riittävän väljäksi. Mitä pienempi on
lauhduttimen pinch-arvo, sitä matalampaan paineeseen höyryn voidaan antaa paisua.

Kuva 6. havainnollistus ORC-prosessin lauhduttimesta. Työaineen lauhtumispaine on noin 2 bar ja

sitä vastaava lämpötila noin 33 °C. Työaine tulee lauhduttimeen 45 °C:n lämpötilassa, eli
tulistuneena 12 °C:n verran.
 16

R245fa:n lauhtumislämpö 2 bar:n paineessa on 186 kJ/kg ja höyryn ominaislämpökapasiteetti 1,18

kJ/kg. Tulistuneen höyryn jäähdyttäminen 45 °C:n lämpötilasta 33 °C:n lämpötilaan vapauttaa siis
lämpötehoa

1,18 *(45-33) = 14 kJ/kg.

Lauhtumisessa puolestaan vapautuu lämpötehoa 1 kg/s massavirralla 186 kW.

Tulistuneen höyryn jäähdytyksen lämpömäärä voidaan siirtää höyrystimeen menevän työaineen

esilämmitykseen kuvan 7 mukaisella järjestelyllä. Tarvittava ylimääräinen lämmönsiirrin lisää
kustannuksia ja sen järkevyys määräytyy muun kokonaisuuden perusteella.

Höyryn tulistaminen ennen paisuntaa vaikuttaa hyötysuhteeseen. Merkitys riippuu työaineesta ja

sen kyllästyskäyrän muodosta sekä käytetyistä lämpötiloista ja lämpömääristä.

Kuva 7. ORC-prosessi, johon on hyötysuhteen nostamiseksi lisätty lämmönsiirrin turbiinin ja

lauhduttimen väliin /3/.
 17

4 Komponentit ja kustannukset

Kaupallisissa ORC-prosesseissa käytetään pääasiassa kahdentyyppisiä turbiineja.

Turbokompressoreista tuttu radiaalijuoksupyörä on esitetty kuvassa 8.

Kuva 8. Radiaalijuoksupyörä (Infinity Turbine).

Radiaalijuoksupyörän pyörimisliike johtuu kaasun virtauksesta korkeapaineiselta puolelta

(höyrystimen puoli) matalapaineiselle puolelle (lauhduttimen puoli). Turbiinista saatava
mekaaninen työ perustuu siis kaasun liike-energiaan. Toinen turbiinityyppi on
ruuvikompressoreissa käytettävä ruuviosa (kuva 9).
 18

Kuva 9. Ruuvikompressorin ruuviosa /4/.

ORC-prosesseissa käytettävän ruuviosan pyörimisnopeus on, samoin kuin kompressoreissa,

radiaalijuoksupyörää hitaampi. Ruuviosan pyörimisen aikaansaa pääosin kaasun paisuminen
ruuvissa, eikä kaasun virtaus kuten radiaalijuoksupyörässä.

Johtuen ruuviosan alhaisemmasta pyörimisnopeudesta, ei pisaroiden olemassaolo turbiinissa ole

yhtä haitallista kuin radiaalijuoksupyörän tapauksessa. Näin ollen prosessin työaineen voidaan
antaa paisua myös siten, että paisunnan loppupäässä päädytään kostean höyryn alueelle. Tämä
voi kuivia fluideja käytettäessä lisätä hieman paisunnan aikana kiertoprosessista ulossaatavaa
työmäärää. Ilmiötä on havainnollistettu kuvassa 10.
 19

Kuva 10. Paisunnat kostean ja tulistuneen höyryn alueella /5/.

Ruuviosalla on turbiinikäytössä yleisesti ottaen huonompi hyötysuhde kuin radiaalijuoksupyörällä.

Koska ruuviosaa käytettäessä on kuitenkin mahdollista suorittaa paisuntaprosessi kostean höyryn
alueella, voi ruuviosalla varustetun ORC-prosessin kokonaishyötysuhde olla tapauksesta riippuen
parempi kuin radiaalijuoksupyörällä varustetun prosessin, johtuen kuvassa 10 havainnollistetusta
pidemmästä paisunnasta. Lisäksi höyryn tulistumisen välttämisen ansiosta lauhduttimessa ei
tarvitse jäähdyttää höyryä ennen lauhdutusta, joten lauhduttimen lämmönsiirtopinta-alan tarve
on pienempi. Radiaalijuoksupyörien valmistusmateriaaleihin on suuren pyörimisnopeuden takia
kiinnitettävä erityistä huomiota. Osa valmistajista käyttää radiaalijuoksupyörien
valmistusmateriaalina titaania, mikä luonnollisesti nostaa kustannuksia verrattuna
ruuvikompressoriin.

Kaupalliset ORC-valmistajat käyttävät joko ruuvi- tai radiaaliturbiinia, eikä puolueettomia

vertailevia tutkimuksia tämän työn puitteissa tullut esiin.

Liitteessä 1 on esitetty erään ORC-prosessin kytkentäkaavio. Liitteissä 2-5 on esitetty eräiden

toimittajien versioita ORC-prosessista.
 20

Varsinainen voimantuotantoyksikkö koostuu turbiinista, generaattorista ja syöttöpumpusta. Lisäksi

turbiinin tyypistä (pyörimisnopeudesta) riippuen saatetaan tarvita vaihdelaatikko, jotta
pyörimisnopeus saadaan laskettua generaattorille sopivaksi. Toinen vaihtoehto suuren
pyörimisnopeuden tapauksessa on kytkeä suurnopeusgeneraattori samalle akselille turbiinin
kanssa, mutta käyttää taajuusmuuttajaa, jolla sähkön taajuus säädetään verkkoon syöttämiseksi.
Suurimmat ORC-prosessin komponentit ovat useissa sovelluksissa lämmönsiirtimet, eli höyrystin ja
lauhdutin (ks. esimerkiksi liite 3).

Muita prosessin komponentteja ovat putkitukset, venttiilit ja muut säätölaitteet. Säätötarpeen

määrä riippuu olosuhteiden stabiiliudesta. Työaine on saatava höyrystettyä, mutta toisaalta
työaineen tulistaminen saattaa olla hyötysuhteen kannalta haitallista kuten edellä mainittiin. Näin
ollen ORC:n höyrystimeen täytyy johtaa tietyllä lämpötilan ja lämpömäärän vaihteluvälillä pysyvä
lämpövirta. Vastaavasti lauhduttimeen on tuotava kylmää vettä määrä, joka riittää työaineen
faasin muuttamiseen kylläisestä höyrystä kylläiseksi nesteeksi. Lisäksi lauhdutinta ja kylmän veden
virtausta mitoitettaessa on huomioitava mahdollinen höyryn tulistuminen paisunnan aikana.
Tulistunut höyry täytyy jäähdyttää ennen lauhdutinta. Toisaalta lauhdutettua työainetta ei usein
kannata ylijäähdyttää, koska tällöin sen lämmittämiseksi kiehumispisteeseensä on käytettävä
enemmän lämpöä. Kuuman puolen virtausta varten voi olla syytä rakentaa mahdollisuus
ohivirtaukseen (kuva 11).

Kuva 11. Höyrystimen kuuman virran virtaaman säätölaitteet sekä havainnollistus

ohivirtauskanavasta (UTV Power PureCycle).

Lämpömäärien säätämiseksi on luonnollisesti mitattava lämpötiloja, paineita ja virtausmääriä.

Järjestelmään on syytä myös rakentaa automaattinen alasajotoiminto käytettäväksi tilanteissa,
 21

joissa lämpöä ei ole saatavilla höyrystimeen riittävää määrää. Syöttöpumppua voidaan säätää
esimerkiksi taajuusmuuttajan avulla työaineen sopivan paineen tuottamiseksi. Kuten kuvasta 3
nähdään, riippuu sopiva paine käytettävissä olevan lämpövirran lämpötilasta. Osa ORC-
prosesseista vaatii öljyvoitelun, osa käyttää voiteluun prosessintyöainetta.

Kaupallisissa sovelluksissa käytettyjä työaineita ovat mm. tolueeni, pentafluoropropaani (R245fa)

ja tetrafluoroetaani (R134). Työaineelta vaaditaan lämmönsiirto- ja turbiiniominaisuuksien lisäksi
seuraavia:

Ei ympäristöhaittoja (global warming potential, ozone depletion potential)

Kohtuullinen hinta
Käytettävissä olevaan lämmönlähteeseen nähden sopiva höyrystymislämpö
Käytettävissä olevaan lämmönlähteeseen nähden sopiva painealue
Stabiilius prosessin lämpötila-alueella

Osa ORC-prosessitoimittajista myy valmiita laitteistoja ja osa tarjoaa myyntiin myös pelkkiä
voimantuotantoyksiköitä, joiden pohjalta asiakas voi itse rakentaa oman prosessin. Tunnetuimpia
ORC-toimittajia ovat mm.:

Turboden (http://www.turboden.eu)
Tri-O-Gen (http://www.triogen.nl)
Ormat (http://www.ormat.com)
Infinity Turbine (http://www.infinityturbine.com)
Pratt & Whitney (http://www.utcpower.com)
Electratherm (http://www.electratherm.com)
Opcon (http://www.opcon.se)
Calnetix (http://www.calnetix.com)

Kuvassa 12 on esitetty erään Pohjois-Amerikkaan asennetun ylijäämälämpöä käyttävän ORC-

prosessin kustannusjakauma ja kuva prosessista.
 22

Kuva 12. Erään toiminnassa olevan ORC-prosessin kaaviokuva ja kustannusjakauma /6/.

Kuvan 12 prosessissa suurin yksittäinen kustannus on lämmönsiirtimet. Lauhduttimen toiminta

perustuu jäähdytystorniin, joten sen kustannukset ovat kylmää joki- tai järvivesikiertoa
korkeammat. Sähkön jakelun ja turbiini-generaattori –yhdistelmän kustannukset ovat 15 %. Muut
kustannukset, jotka sisältävät työ- ja kunnossapitokulut, ovat neljännes koko hinnasta.

Taulukossa 2 on esitetty arviot erään ORC-toimittajan eri komponenttien hintaluokasta. Arvot on

laskettu vertaamalla ORC-toimittajan ilmoittamia yksittäisen komponentin ostohintaa koko
prosessin ostohintaan. Lämmönsiirtimien hinta perustuu lämmönsiirrintoimittajalle tehtyyn
tarjouspyyntöön /7/. Lämmönsiirtimet on mitoitettu tilanteeseen, jossa lämmönlähteenä on 100
°C:n lämpötilassa oleva vesi. Lämmönsiirtimien hinta vastaa haponkestävästä teräksestä tehtyjä
vastavirtaperiaatteella toimivia levylämmönsiirtimiä. Lämmönsiirtimien hinta luonnollisesti
vaihtelee huomattavasti käytettävän lämpövirran ominaisuuksien mukaan. Esimerkiksi korroosiota
tai syöpymistä aiheuttavat lämmönlähteet vaativat olosuhteisiin sopivan
lämmönsiirrinmateriaalin.
 23

Taulukko 2. ORC-valmistajan ilmoittamia prosessin ja komponenttien hankintahintoja.

Komponentti Hinta-arvio [€] Suhteellinen osuus hinnasta [%]

Infinity Turbine 250 kW, koko prosessi 285 000 100
Radiaaliturbiini 65 000 23
Generaattori 8500 3
Vaihdelaatikko 20 000 7
Syöttöpumppu 40 000 14
Fluidi R245fa 14 000 5
Lämmönsiirtimet (Alfa Laval) /7/ 65 000 23

Taulukossa 2 eriteltyjen komponenttien lisäksi prosessiin tarvitaan lämmönsiirtimet, putkitukset,

säätöventtiilit sekä automaatiojärjestelmä. Lämmönsiirtimien hinta riippuu sovelluskohteesta,
mutta lämmönsiirtimet ovat merkittävässä osassa sekä prosessin toiminnan että kustannusten
kannalta. Lisäkustannuksia tulee asennus- ja käyttöönottotyöstä sekä haluttaessa syöttää sähkö
verkkoon.

ORC-voimalaitoksen liittäminen verkkoon vaatii investointeja kytkentöihin ja suojauksiin. Asian

selvittämiseksi on syytä ottaa yhteyttä paikalliseen verkkoyhtiöön. Motiva on koostanut ohjeen
piensähköntuotannon verkkoonliittämistä harkitseville:

http://www.motiva.fi/files/232/Sahkon_pientuotannon_liittaminen_verkkoon.pdf

ORC-prosessin kunnossapitokustannukset ovat matalat. Taulukossa 3 on listattuna erään

valmistajan ilmoittamat säännölliset kunnossapitotoimenpiteet. Mikäli prosessiin on rakennettu
etäseurantajärjestelmä, voidaan osa kunnonvalvonnasta tehdä sen avulla
 24

Taulukko 3. ORC-valmistajan ilmoittamat säännölliset kunnossapitotoimenpiteet, Opcon

Powerbox.

5 Takaisinmaksuaikalaskelmia

5.1 Yleistä

Kuvassa 13 on esitetty takaisinmaksuaika erään laitetoimittajan ORC-prosessille tehon funktiona

kolmella eri sähkön hinnalla. Kuten kuvasta nähdään, pienenee takaisinmaksuaika alhaisimmalla
sähkön hinnalla lähelle kolmea vuotta prosessin tehon lähestyessä 300 kW:a. Sähkön hinnan
ollessa 80 €/MWh, on ostohinnan takaisinmaksuaika 250 kW:n prosessilla n. 2 vuotta. Prosessin
ominaishankintahinta (€/kW) laskee prosessin tehon kasvaessa, vaikka suurempi prosessi onkin
hankintahinnaltaan kalliimpi. Takaisinmaksuaikoja arvioitiin tarkemmin kuumaa ilmaa
hyödyntävälle ORC:lle.
 25

Kuva 13. Erään ORC-toimittajan ilmoittamista hankintahinnoista lasketut ORC-prosessin

takaisinmaksuajat 10, 50 ja 250 kW:n nettotehon prosesseille. Prosessin käyttöaika 7800 h/a.
Investointituet vaikuttavat takaisinmaksuaikaan (ks. kappale 7).

5.2 Kuumaa ilmaa hyödyntävä ORC

Paperikoneen tyhjöjärjestelmien turbopuhaltimet tuottavat kuumaa, n. 150 °C, ilmaa. Ilman

kastepiste voi olla esimerkiksi 40 °C. Kuumasta ilmavirrasta saadaan edellä esitettyjen
lämmönsiirtoa koskevien seikkojen valossa lämpöä työaineen höyrystämiseen lähinnä ilman
jäähtymisen kautta. Jotta ilman sisältämän vesihöyryn lauhtuminen saataisiin hyötykäyttöön, tulisi
ilman lämpötilan laskea alle kastepisteen. Ilman massavirta voi vaihdella esimerkiksi välillä 6…10
kg/s.

Kuuman ilman lämpötila on suuressa osassa lämmönsiirrintä kastepistettä korkeampi, koska

työaineen höyrystymislämpötilaksi on käytännössä valittava yli 40 °C:n lämpötila. Jos työaineen
tulolämpötila lämmönsiirtimeen on esimerkiksi kappaleessa 4 esitetty 33 °C, saattaa ilman
sisältämän vesihöyryn kondensoitumista kuitenkin ainakin paikallisesti esiintyä lähellä työaineen
tulopuolta, koska kylmä työaine jäähdyttää lämpöpintoja. Työaine kuitenkin lämpenee melko
nopeasti yli ilman kastepisteen, koska ilmavirran on oltava kohtuullisen suuri työaineen
massavirtaan nähden, jotta työaineen höyrystäminen on mahdollista. Tässä valossa on järkevää
tarkastella puhaltimen poistoilmaa hyödyntävän ORC:n takaisinmaksuaikaa siten, että ilmasta
 26

saatava lämpöteho on pelkkää ilman jäähtymisessä vapautuvaa tehoa. Ilmasta ORC-prosessiin

saatava entalpia on liitteessä 6 esitettyjen laskelmien perusteella 45 kJ/kg.

Kuvassa 14 on esitetty ulos saatava nettoteho ilman eri massavirroilla ja kuvassa 15

takaisinmaksuaikoja erään kaupallisen prosessin ostohinnalle. Kuvat perustuvat liitteessä 6
esitettyihin laskelmiin.

Kuva 14. Kuumaa ilmaa hyödyntävän ORC:n teho ilman massavirran funktiona. Ilman lämpötila
ennen ORC:n höyrystintä 150 °C ja höyrystimen jälkeen 109 °C.

Kuten kuvasta 15 nähdään, on kuumailmasovellusta vaikea saada suomalaisen teollisuuden

maksamilla nykysähkönhinnoilla alle viiden vuoden takaisinmaksuajan investoinniksi. Alle kolmen
vuoden takaisinmaksuaika edellyttäisi melko suurta pudotusta prosessin hintaan tai lähelle 100
€/MWh nousevaa sähkön hintaa. Takaisinmaksuaikojen kohdalla on huomattava, että suuremman
nettotehon prosessi on hankintahinnaltaan pienempää prosessia kalliimpi, vaikka suuremman
prosessin ominaishinta €/kW olisikin matalampi.

Lisäksi on huomioitava, että esitetyt laskelmat koskevat erään kaupallisen prosessin ostohintaa.
Asennukseen liittyvät työkulut kasvattavat takaisinmaksuaikaa. Jos sähkö halutaan myydä
verkkoon, voi sekin aiheuttaa kustannuksia, kuten kappaleessa 3 mainittiin. Toisaalta
investointituet korvaavat osan kuluista ja voivat lyhentää takaisinmaksuaikaa merkittävästi (ks.
kappale 7).
 27

Kuva 15. Kuumaa ilmaa hyödyntävän prosessin takaisinmaksuajat eri ilman virtaamilla ja sähkön
hinnoilla. Käyttöaika 7800 h/a.

6 Käyttökohteita

6.1 Metsäteollisuus

Metsäteollisuudesta on löydettävissä ORC-teknologialle lupaavia käyttökohteita:

Sellutehtaiden lämpimät pesuvedet, jotka täytyy usein jäähdyttää joka tapauksessa

Mekaanisen massanvalmistuksen höngät ja muut höyryt
Paperikoneen läpipuhallushöyry (erityisesti päällepuhalluskuivatusten tapauksessa)
Paperikoneen kuivatushöyry ratakatkojen aikana
Kuumat lauhteet
Voimalaitosten savukaasut
Mekaanisen metsäteollisuuden kuivauslämmöt
Kuorikattilat

Kemiallisen massanvalmistuksen yhteydessä lämpöä tuotetaan runsaasti. Lämpöä pyritään

käyttämään tehtaan tai integraatin sisällä hyödyksi, mutta myös ylijäämälämpövirtoja
todennäköisesti löytyy. Mm. valkaisuprosessissa syntyy lämmintä jätevettä, jota täytyy jäähdyttää
 28

ennen biologista puhdistusta. Tämänkaltaisissa tilanteissa ORC-prosessin avulla voidaan paitsi

tuottaa sähköä, myös helpottaa jäähdytysongelmaa.

Paperikoneen käyttämästä energiasta suurin osa kulutetaan höyrynä kuivatusosalla paperin

kuivaamiseen. Höyryä johdetaan kuivatusosalle suurempi määrä kuin mitä paperin kuivaamiseen
tarvitaan. Käyttämättä jäänyt höyry lauhdutetaan kuivatusosan jälkeen loppulauhduttimessa.
Paperikoneilla sattuvien ratakatkojen aikana kuivatushöyryä ei paperin kuivatukseen tarvita
lainkaan. Katkojen aikana höyry johdetaan paperikoneelle, mikäli voimalaitoksella ei ole
matalapaineturbiinia ja apulauhdutinta höyryn lauhduttamiseen voimalaitoksella. Paperikoneen
kuivatuskaskadin päähän asennettu ORC-prosessin avulla voitaisiin siis hyödyntää sekä
kuivatusosan läpipuhallushöyryä paperikoneen normaaliajotilanteessa että kuivatushöyryä
tuotantokatkojen aikana.

6.2 Muu teollisuus

6.2.1 Yleistä

Metsäteollisuuden lisäksi myös muusta teollisuudesta on löydettävissä ylijäämälämpövirtoja, jotka

voitaisiin valjastaa ORC-käyttöön. Suomessa teollisuuslaitokset voivat monessa tapauksessa
syöttää ylijäämälämpöä kaukolämpöverkkoon. Toisaalta kaukolämpöverkon
rakennuskustannukset voivat tehdä lämmön myymisestä kannattamatonta tai laitokset voivat
sijaita kaukana lämpöä tarvitsevista taajamista. Maailmalta löytyy myös alueita, joilla
kaukolämpöä ei tarvita tai sitä ei muusta syystä ole. Näissä tapauksissa ORC-prosessi voisi tarjota
vaihtoehtoisen mahdollisuuden hyödyntää teollisuuden ylijäämälämpöä.

Seuraavissa kappaleissa on lyhyesti listattu joitakin potentiaalisia teollisuudenaloja ja niistä

löytyviä ylijäämälämpövirtoja. Tiedot perustuvat Energiateollisuus Ry:n teettämään teollisuuden
ylijäämälämpötutkimukseen, ellei toisin mainita /8/. Taulukossa 4 on esitetty teollisuuden
ylijäämälämmön kokonaismäärät eri teollisuudenaloilla sekä kokonaishyödyntämispotentiaali
kaukolämpöverkkoon.
 29

Taulukko 4. Teollisuuden ylijäämälämpömäärät alle 55 °C ja yli 55 °C lämpötila-alueilla. Tekninen

hyödyntämispotentiaali tarkoittaa lämpömäärää, joka olisi teknisesti mahdollista siirtää
kaukolämpöverkkoon. 55 °C on kaukolämpökierron tyypillinen paluuveden lämpötila. /8/.

Yli 55 °C:n lämpötilassa olevan ylijäämälämmön kokonaismäärä on 17,9 TWh/a. Ylijäämälämmöstä

tuotettavissa olevan sähkön määrä on selvitettävä tapauskohtaisesti. Teollisuuden
ylijäämälämmön hyödyntäminen sähköntuotantoon poikkeaa esimerkiksi tuulivoimasta monin
tavoin. Ylijäämälämpöä on saatavilla aina lämpöä tuottavan prosessin ollessa käynnissä, eikä
tuotettu sähkömäärä näin ollen riipu tuuliolosuhteista. Lisäksi ylijäämälämmöstä tuotettu sähkö
tuotetaan samassa paikassa missä energiaa kulutetaan, eikä sähköä siksi ole välttämätöntä syöttää
yleiseen verkkoon.

6.2.2 Metallinjalostus

Metallinjalostus on eräs energiaintensiivisimmistä teollisuudenaloista. Sekundärilämpövirtoina

voidaan mainita mm. seuraavat.

Prosessien savukaasut
Voimalaitosten savukaasut
 30

Jäähdytykset
Metalliteollisuuden ylijäämälämpövirroista useat ovat lämpötilaltaan satoja asteita.

6.2.3 Kemianteollisuus

Kemianteollisuudessa lämpöä syntyy esimerkiksi eksotermisistä reaktioista. Tällaisia ovat mm.

muoviraaka-aineiden valmistukseen liittyvät polymerointireaktiot. Reaktoreista lämpö täytyy
siirtää pois. Ylijäämälämpövirtojen lämpötilat voivat olla tasolla 60-70 °C ja lämpötehot kymmeniä
megawatteja.

Kemikaalien, kuten happojen valmistuksessa syntyy suuria ylijäämälämpövirtoja.

Paperikemikaalien, täyteaineiden ja pigmenttien valmistuksessa syntyy niin ikään lämpöä.
Esimerkiksi kalsiumkarbonaatin märkäjauhatuksen tuloksena voi olla 70-100 °C:n vesihöyryä.
Jauhimien installoitu teho voi olla joitakin kymmeniä megawatteja. Suurin osa tehosta muuttuu
lopulta lämmöksi. Myös lannoitteiden valmistus on eräs tutkimisenarvoinen teollisuudenala ORC-
teknologian kohteeksi.

6.2.4 Öljynjalostamot

Öljynjalostamoilla esimerkiksi tislausprosessit vaativat korkeita lämpötiloja. Ylijäämälämpövirtoja

suomalaisilla jalostamoilla ovat mm.:

Savukaasut, 200-600 °C
Ilmajäähdytykset 40-90 °C.

6.2.5 Betoniteollisuus ja muiden mineraalipohjaisten tuotteiden valmistus

ORC-prosesseja on ainakin Pohjois-Amerikassa käytössä betoniteollisuuden yhteydessä. Sementin

valmistuksessa tarvittavan klinkkeriuunin lämpötila on yli 1400 °C. Suomalaisista sementtitehtaista
ylijäämälämpöä myydään kaukolämpöverkkoon kymmeniä gigawattitunteja vuodessa. Lämpöä
 31

otetaan talteen uunin jäähdytysilmasta ja savukaasuista syöttöilman esilämmityksen jälkeen.

Kalkkitehtaiden kalkinpolttouunien ylijäämälämpö poistuu mm. savukaasujen muodossa yli 100
°C:n lämpötilassa. Ylijäämälämpömäärät voivat kalkinpoltossakin olla kymmeniä gigawattitunteja
vuodessa.

Muita mineraalituotteita valmistavia ja lämpöä käyttäviä teollisuudenaloja ja valmistusprosesseja

ovat esimerkiksi:

Lasi- ja lasituoteteollisuus
Tulenkestäviä keraameja valmistava teollisuus
Keraamisten rakennustuotteiden valmistus
Posliini- ja muiden keramiikkatuotteiden valmistus
Kiven leikkaaminen ja muotoilu

6.2.6 Voimalaitokset

VTT on vuonna 1997 pohtinut mahdollisuutta hyödyntää ydinvoimalan ylijäämälämpöä.

Selvityksessä todettiin ORC-prosessin olevan kannattamaton ylijäämälämmön matalan lämpötilan
takia /9/.

Perinteisissä Lauhde- ja CHP-laitoksissa ORC-teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi

savukaasujen lämmöntalteenotossa. CHP-laitosten ongelmana on usein alhainen lämmöntarve
osan aikaa vuodesta. Näissä tapauksissa ORC-teknologia voisi tarjota mahdollisuuden
lisääntyneeseen sähköntuotantoon tapauksissa, jolloin lämpöä on ylimäärin. Myös
paperitehdasintegraatissa ORC-prosessia voitaisiin hyödyntää sähköntuotantoon esimerkiksi
tilanteissa, joissa paperikone tarvitsee voimalaitoksen syöttämää höyryä tavallista vähemmän
(ratakatkot jne.).

6.3 Teollisuuden kiinnostus ORC-teknologiaa kohtaan

Teollisuuden kiinnostusta ottaa käyttöön ORC-teknologiaa kartoitettiin suppealla

haastattelukierroksella. ORC-teknologia ei useimmille yritysedustajille ollut tuttua. Kuultuaan
 32

teknologiasta, useimmat olivat kiinnostuneita miettimään tarkemmin mahdollisia sovelluskohteita

oman yrityksensä tuotantolaitoksiin. Vaikka tämän työn aikana tehdyt kyselyt kattoivat vain
pienen osan teollisuudesta, voidaan päätellä, että kiinnostusta ylijäämälämmön hyödyntämiseksi
sähköntuotantoon löytyy. Olennaista on saada ORC-teknologiaa valmistettua siten, että
investoinnista tulee takaisinmaksuajaltaan kohtuullinen.

Kuvassa 16 on esitetty yleinen ORC-prosessien yhteenlaskettu (kumulatiivinen) installoitu teho

sekä käynnistyneet projektit. Kuten kuvasta nähdään, on kiinnostus ORC-teknologiaa kohtaan
kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti.

Kuva 16. ORC-voimaloiden määrän kehitys vuodesta 1984 /10/.

7 Tuet ja tariffit

Useassa Euroopan maassa on käytössä vihreän sähkön syöttötariffijärjestelmiä tai vihreitä

sertifikaatteja. Syöttötariffijärjestelmät ovat eri maissa erilaisia ja ne määritellään erikseen eri
energialähteille /11/. Teollisuuden ylijäämälämmöstä tehtyä sähköä ei kerätyn tiedon mukaan
sinänsä käsitellä vihreänä sähkönä. Kuitenkin ylijäämälämmön ollessa peräisin esimerkiksi
biomassan tai –kaasun poltosta, voi ORC-sähkö saada vihreän sähkön statuksen. Näin ollen
esimerkiksi kemiallisen massanvalmistuksen ylijäämälämpövirtojen lämmöllä käytetyn ORC-
prosessin tuottama sähkö voidaan ajatella tariffikelpoiseksi, olettaen että lämpö on tuotettu
 33

biopolttoaineella. Sama koskee esimerkiksi mekaanista metsäteollisuutta, jossa poltetaan

puuperäistä jätettä. Liitteessä 7 on esitetty tariffien suuruuksia ja niiden kestoja Euroopassa.

Suomessa tariffit ja sertifikaatit eivät yleisesti koske metsäteollisuuden sähkön- ja

lämmöntuotantoa. Suomessa hankinnan kannattavuuteen vaikuttaa kuitenkin energiatuki, jota on
mahdollista saada energiatehokkuutta parantaviin hankintoihin, joksi myös ORC-prosessi
useimmissa tapauksissa lasketaan. Tuen maksimimäärä on yleisessä tapauksessa
energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille 25 %. Käytettäessä ESCO-palvelua (Energy
Service Company), on tuen maksimimäärä 30 %. ESCO-palvelussa investoinnin rahoittaa
ulkopuolinen yritys. ESCO-palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna,
maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista.

Energiatuen lisäksi Suomessa tuetaan energiaa säästävää uutta teknologiaa. Uusi teknologia
tarkoittaa teknologiaa, jota ei ole Suomessa vielä kaupallisessa mittakaavassa hyödynnetty. Koska
ORC-prosesseja ei tämän työn kirjoitushetkellä vuonna 2010 vielä ole Suomessa käytössä, voisi
muutamalle ensimmäiselle prosessille saada Työ- ja Elinkeinoministeriön mukaan uuden
teknologian tukea. Tuen maksimimäärä on 40 % investoinnin hinnasta. Mikäli haluttaisiin
käynnistää tutkimus- ja tuotekehitysmielessä ORC-prosessi jossakin teollisuuslaitoksessa, voitaisiin
sen käyttämiseksi sekä mittausten ja havaintojen tekemiseksi saada alustavan arvion mukaan
tuotekehitystukea TEKES:ltä.

8 Liiketoimintamalleja teknologian valmistamiseksi

ORC-prosesseja toimittavia yrityksiä on lukuisia. ORC-prosessin valmistamisen kannalta haastavin

komponentti on turbiini. Ruuviturbiiniksi soveltuu kompressorin ruuviosa sellaisenaan tai pienin
modifikaatioin. Ruuviosiin liittyy kuitenkin joitakin patentteja. Yksikään ruuvi-ORC –sovelluksia
toimittava yritys ei ollut tämän työn osana tehdyn selvityksen mukaan kiinnostunut myymään
pelkkää ruuviosaa. Kirjallisuuslähteiden mukaan ruuviturbiiniksi soveltuu tavallinen
ruuvikompressorin ruuviosa. Patenttirajoitteiden salliessa olisi siis mahdollista hankkia
kompressori- tai puhallinvalmistajilta ruuviosa ja rakentaa sen ympärille ORC-prosessi.
Ruuvisovelluksen avulla voidaan paisunta tehdä kostean höyryn alueella. Tämän ansiosta voidaan
käyttää lämmönsiirtopinta-alaltaan pienempiä lauhduttimia, koska höyry ei ole paisunnan lopussa
 34

tulistunutta. Ruuvisovelluksen ympärille rakennetun ORC-prosessin hinta voikin erään lähteen

mukaan olla jopa 30 % radiaalijuoksupyörää hyödyntävän prosessin hintaa matalampi /4/.
Taulukossa 2 esitetyt hinnat eivät kuitenkaan tätä väitettä osoita yleispäteväksi.

Radiaalijuoksupyörän muuntaminen turbiinikäyttöön on ruuviosaa työläämpää. Tämä johtuu

pääasiassa radiaalijuoksupyörän suuresta pyörimisnopeudesta. Suurnopeuskoneeseen liittyvät
virtaustekniset ilmiöt ovat monimutkaisia ja niiden tunteminen vaatii testaus- ja mallinnustyötä.
Mikäli radiaalijuoksupyörä haluttaisiin valmistaa itse, vaatisi se huomattavasti tuotekehitystyötä.

Radiaaliturbiineja kehittäneiden yritysten joukosta löydettiin edustajia, jotka tarjoavat myyntiin

myös pelkkiä turbiineja tai turbiini-generaattori-vaihdelaatikko –yhdistelmiä sillä tarkoituksella,
että asiakas voi valmistaa oman ORC-tuotteensa ostoturbiinin ympärille. Valmistajien ilmoittamat
turbiininen hyötysuhteet eivät näytä merkittävästi eroavan. Ainakin Infinity Turbinella on
kotimaassaan Yhdysvalloissa laite demostraatio- ja koulutuskäytössä.

Turbiiniin liittyvät patentti- ja tuotekehitysongelmat voidaan siis välttää hankkimalla markkinoilta

valmiiksi optimoitu radiaaliturbiini vaihdelaatikkoineen ja generaattoreineen.
Radiaaliturbiinitoimittajilta on myös mahdollista ostaa konsultointia ja apua esimerkiksi prosessin
suunnitteluun. Markkinoilta on löydettävissä mm. toimittaja, joka myy turbiinejaan erityisesti
asiakkaille, jotka haluavat itse rakentaa muun prosessin ja näin tehdä oman ORC-tuotteen. Mikäli
halutaan hyötyä valmiista turbiinista, kannattaa prosessi siis koota radiaaliturbiinin ympärille.

Lämmönsiirtimiin liittyen on mahdollisesti tehtävä lisätutkimusta, jotta niiden valmistus kyetään

tekemään teknistaloudellisesti optimaalisimmalla tavalla. Lämmönsiirtimien
valmistuskustannukset muodostavat suuren osan koko prosessin kustannuksista. Suomessa
tehtävän valmistuksen kannalta on siis olennaista kyetä tekemään kustannustehokkaat, mutta
hyvin toimivat lämmönsiirtimet. Putkitukset, venttiilit, pumppu ja automaatiojärjestelmä ovat
nekin olennainen osa kokonaisuutta, mutta niiden osalta voidaan käyttää markkinoilta saatavia
standardiratkaisuja.

Työaineita voidaan ostaa markkinoilta, mutta niiden valinta edellyttää osaamista. Työaineen
lämmönsiirto-ominaisuudet ja aineen käyttäytyminen turbiinissa vaikuttavat ratkaisevasti
 35

prosessin hyötysuhteeseen. Tutkimusta voisi tehdä mm. kyllästyskäyrältään optimaalisen aineen

löytämiseksi. Koska todellisessa paisunnassa entropia aina kasvaa, olisi mahdollisesti hyödyllistä
löytää aine, joka on isentrooppisen ja märän fluidin välimuoto siten, että paisuntaprosessi kulkisi
kyllästyskäyrää pitkin. Toisin sanoen fluidin kyllästyskäyrällä entropia kasvaisi saman verran kuin
entropiaa generoituisi turbiinissa. Näin vältyttäisiin sekä kostean että tulistuneen höyryn alueelle
joutumiselta.

ORC-teknologiaan liittyvänä ansaintalogiikkana suomalaiselle yritykselle voidaan ajatella

esimerkiksi seuraavia:

Kootaan oma ORC-tuote pääosin valmiista komponenteista ja myydään sitä

teollisuuteen
Omistetaan ORC-prosessi, hankitaan lämpöä teollisuudesta ja myydään sähkö verkkoon
Myydään ORC-tuote ylijäämälämpöä tuottavan teollisuuslaitoksen yhteydessä
toimivalle yhdyskunnalle, joka tekee prosessilla sähköä esimerkiksi
kotitaloustarpeeseen.

Viimeksi mainitun vaihtoehdon puolesta puhuu kotitalousasiakkaiden maksama sähkön hinta.

Kotitaloudet maksavat Suomessa sähköstään likimain kaksinkertaisen hinnan esimerkiksi
metsäteollisuuteen nähden, joten hankinnan takaisinmaksuaika on kotitalouksille pienempi.
Käytettäessä ORC-sähköä rajatun yhdyskunnan tai yksittäisen teollisuuslaitoksen tarpeisiin, ei sitä
tarvitse syöttää valtakunnan verkkoon. Näin vältytään verkkoonsyöttämisen lisäkustannuksilta.

9 Yhteenveto ja johtopäätökset

ORC-prosessi on alun perin kehitetty huoltovapaaksi sähköntuotantomenetelmäksi

kehitysmaakäyttöön. Sovelluskohteita ovat nykyään esimerkiksi lämmön talteenotto
voimalaitosten savukaasuista, geotermiset sovellukset, pienen mittakaavan kattilalaitokset,
suurten polttomoottoreiden ylijäämälämmöt sekä mm. aurinkokeräimet. Kiinnostus teollisuuden
ylijäämälämpösovelluksia kohtaan on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Ylijäämälämmön
matalaan lämpötilaan liittyvät haasteet on kyetty ratkaisemaan työaineita ja turbiineja
 36

kehittämällä. Merkittävin matalalämpösovellusten haaste liittyy vaatimattoman termisen

hyötysuhteen kautta ORC-investoinnin kannattavuuteen.

Geotermiset ORC-sovellukset, uusiutuvia energianlähteitä käyttävät ORC-sovellukset sekä

aurinkokeräimen lämpöä hyödyntävät ORC-sovellukset ovat useassa Euroopan maassa tariffein tai
vihrein sertifikaatein tuettuja sähköntuotantomenetelmiä. Teollisuuden jätelämmöstä tuotettu
ORC-sähkö ei yleisesti ole tariffikelpoista. Poikkeuksena voidaan nähdä tilanne, jossa lämpö on
peräisin tariffikelpoisesta uusiutuvasta energianlähteestä olettaen. Syöttötariffeja ei ole ainakaan
Suomessa toistaiseksi odotettavissa teollisuuden ylijäämälämpövirroista tuotetulle ORC-sähkölle,
mutta suomeen tehdyn investoinnin takaisinmaksuaikaan vaikuttaa energiatuki sekä muutaman
ensimmäisen investoinnin kohdalla uuden teknologian tuki.

Potentiaalisimpia sovelluskohteita ovat metsäteollisuudessa kemiallisen massanvalmistuksen

ylijäämälämpövirrat. Erityisen kiinnostavia ovat biologiseen käsittelyyn johdettavat jätevedet, joita
joudutaan jäähdyttämään joka tapauksessa. Mekaanisen massanvalmistuksen lämpövirrat voivat
kasvaa suuriksi ja mikäli niitä ei hyödynnetä muualla integraatissa, ovat myös ne potentiaalisia
kohteita. Myös esimerkiksi paperikoneiden läpipuhallushöyryä ja katkonaikaista kuivatushöyryä
sekä mekaanisen metsäteollisuuden ylijäämälämpöjä hyödyntäviä sovelluksia on syytä harkita.
Muutaman lähtökohtaisesti kiinnostavan metsäteollisuusintegraatin lämpövirtojen kartoittaminen
olisi hyödyllistä kokonaiskuvan saamiseksi. Kuumaa ilmaa hyödyntävän ORC-prosessin
takaisinmaksuaika on tarkastelluilla ilmavirtaamilla ja nykyisellä teollisuuden sähkönhinnalla yli 3
vuotta.

Selvityksen aikana löydettiin metsäteollisuuden prosessikohteita, joissa ORC-prosessia

hyödyntämällä ja suunnittelemalla kokonaisuus uudelleen on mahdollista parantaa
energiatehokkuutta merkittävästi. Yhdestä tapauksesta suunnitellaan jatkotutkimusta ja siinä
yhteydessä myös sähkön käytön hyötylaskelmat tarkentuvat.

Metsäteollisuuden lisäksi lähes kaikki muukin energiaa paljon kuluttava teollisuus tuottaa
ylijäämälämpöä. Esimerkkeinä voidaan mainita öljynjalostus, metallinjalostus, kemianteollisuus,
muoviteollisuus sekä betoni- ja sementtiteollisuus.
 37

Teollisuuden kiinnostusta ORC-teknologian hyödyntämistä kohtaan kartoitettiin projektin aikana.

Vastaukset saatiin muutamalta metsäteollisuusyritykseltä, kemianteollisuusyritykseltä ja
muovialan yritykseltä. Useimmat yritysedustajat osoittivat kiinnostusta aiheeseen ja olivat
halukkaita pohtimaan tarkemmin ORC-prosessin käyttökelpoisuutta ylijäämälämpövirtojensa
hyödyntämiseen.

Suomessa teollisuuslaitokset voivat monessa tapauksessa syöttää ylijäämälämpöä

kaukolämpöverkkoon. Toisaalta kaukolämpöverkon rakennuskustannukset voivat tehdä
lämmönmyymisestä kannattamatonta tai laitokset voivat sijaita kaukana lämpöä tarvitsevista
taajamista. Maailmalta löytyy myös alueita, joilla kaukolämpöä ei tarvita tai sitä ei muusta syystä
ole. Näissä tapauksissa ORC-prosessi voisi tarjota vaihtoehtoisen mahdollisuuden hyödyntää
teollisuuden ylijäämälämpöä.

ORC-prosessin tärkein komponentti on turbiini. Yleisimmissä markkinoilta löytyvissä prosesseissa

käytetään joko turbokompressorin radiaalijuoksupyörää muistuttavaa turbiinia tai
ruuvikompressorin ruuviosaa muistuttavaa turbiinia. Lämmönsiirto ja lämmönsiirtimet ovat toinen
erittäin merkittävästi prosessin hintaan ja hyötysuhteeseen vaikuttava tekijä. Prosessissa kiertävä
työaine on niin ikään merkitykseltään olennainen ja se tulee valita huomioiden käytettävissä
olevat lämpömäärät ja lämpötilat. Työaineen lämmönsiirto-ominaisuudet sekä käyttäytyminen
paisunnan aikana vaikuttavat prosessin kokonaishyötysuhteeseen.

Erityisesti radiaalijuoksupyörän optimoiminen turbiinikäyttöön on haastavaa ja työlästä.

Radiaaliturbiineja on kuitenkin mahdollista hankkia markkinoilta. Suomalainen liiketoimintamalli
olisi siten mahdollista rakentaa valmiina hankitun turbiinin ympärille. Liiketoiminnan
käynnistäminen vaatii sopivien toimijoiden yhteenliittymää. Osaamista ja kokemusta tarvitaan
valmista turbiinia hyödynnettäessä erityisesti lämmönsiirtimistä. Yleinen virtauskoneisiin sekä
myös kylmälaitteisiin liittyvä osaaminen on hyödyksi. Säätötekniikan osaamista tarvitaan, jotta
laitteisiin kyetään rakentamaan järkevät säätöratkaisut, vaikka automaation osalta
perussovelluksissa pärjätäänkin standardiratkaisuilla.

ORC-käyttöön suunniteltuja ruuviturbiineja ei ole saatavilla markkinoilta sellaisenaan ilman muuta

prosessia, mutta kompressori- tai puhallinvalmistajien kanssa voidaan suunnitella turbiinina
 38

käytettävä ruuviosa. Kirjallisuuslähteiden mukaan kompressorikäyttöön suunnitellun ruuviosan

modifioiminen turbiiniksi ei vaadi suurta tuotekehityspanostusta. Todennäköisesti testaustyötä
joudutaan kuitenkin tekemään ainakin hieman enemmän verrattuna valmiiseen, ORC-käyttöön
suunniteltuun radiaaliturbiiniin. Ruuvisovelluksiin liittyy joitakin patenttirajoitteita.
 39

Lähdeluettelo

1. Hung, T. C., Shai, T. Y. ja Wang, S. K. A Review of organic rankine cycles (ORCs)

for the recovery of low-grade waste heat. Energy 22(1997):7. s. 661-667.

2. Declaye, S. Quoilin, S. Lemort, V. Design and Experimental Investigation of a Small-Scale

Organic Rankine Cycle Using a Scroll Expander. International Refrigeration and Air
Conditioning Conference. Purdue, July 12-15, 2010.

3. Quoilin, S. An introduction to thermodynamics applied to Organic Rankine Cycles.

University of Liège. 2008.

4. Smith, I.K. Stosic, N. Kovacevic, A. Langson, R Cost Effective Small Scale ORC Systems
for Power Recovery From Low Enthalpy Geothermal Resources. Geothermal Resources
Council. John Ascuaga's Nugget Resort Sparks, Nevada September 30 - October 3, 2007.

5. Smith, I.K. Stosic, N. Kovacevic, A. Langson, R. Cost effective small scale ORC systems
for power recovery from low enthalpy geothermal resources. London City University.

6. Arvind, C.T. Waste Heat to Power. Economic Tradeoffs and Considerations. 3rd Annual
Waste Heat to Power Workshop. September 25, 2007. Houston, TX.

7. Renlund, Magnus. Product Business Manager, Process Technology Division, Alfa Laval.
Henkilökohtainen tiedonanto. 30.11.2010.

8. Työ- ja elinkeinoministeriö. Teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntäminen

kaukolämmityksessä. Saatavilla:
http://www.energia.fi/fi/kaukolampo/kirjasto/tutkimusraportit. Viitattu: 30.11.2010.

9. Sipilä, K. TVO:n Olkiluodon voimalaitoksen lauhdelämmön hyödyntäminen. VTT.

Tutkimusseloste ENE6/8/97.

10. Quoilin, S. Lemort, V. Technological and Economical Survey of Organic Rankine

CycleSystems 5th European conference, Economics and management of energy in industry.
April 14-17, 2009. Algarve, Portugal

11. Fraunhofer Institute Systems and Innovation Research. Evaluation of different feed-in tariff
design options -Best practice paper for the International Feed-in Cooperation. A research
project funded by the Ministry for the Environment, Nature Conservation and Nuclear
Safety (BMU). 2006, Germany
Liite 1(7)
 Liite 2 (7)

Tri-O-Gen
Liite 3(7)
Liite 3(7)
Liite 4(7)
Liite 5(7)
 Liite 6(7)

Kuumailmasovellus

Mikäli ilman suhteellinen kosteus 40 °C:n lämpötilassa on 100 %, on ilman absoluuttinen kosteus x
= 0,049 kgH2O/kgk.i.. Kostean ilman entalpia tietyssä lämpötilassa voidaan laskea seuraavalla
yhtälöllä:

hk=cpit + x(lh+cpht)

missä hk on entalpia [kJ/kg]

cpi ilman ominaislämpö [1,006 kJ/kg°C]

t lämpötila [°C]

x kosteus [kgH2O/kgk.i]

lh veden höyrystymislämpö [2501 kJ/kg]

cph vesihöyryn ominaislämpö [1,85 kJ/kg°C]

Mainituissa olosuhteissa olevalle ilmalle saadaan entalpiaksi 287 kJ/kg.

150 °C:n ilmalla voidaan höyrystää ORC-prosessin työainetta esimerkiksi 130 °C:n lämpötilassa
(R245fa:n paine n. 23 bar). Jos lämmönsiirtimen pinch-arvoksi valitaan 5 °C, on ilman lämpötila
höyrystämisen jälkeen 135 °C. Mikäli on käytettävissä riittävästi kylmää vettä lauhduttimessa, voi
työaine tulla höyrystimeen esimerkiksi lämpötilassa 25 °C. Lämpötilassa 130 °C on R245fa:n
höyrystymislämpö n. 99 kJ/kg ja ominaislämpökapasiteetti välillä 25…130 °C n. 1,65 kJ/kg. Yhtälöllä
3 laskettuna lämmityksen ja höyrystämisen välisten lämmöntarpeiden suhteeksi saadaan 1,75.
Näin ollen ilman lämpötilapudotus lämmityksen aikana on

Tlämmitys = 1,75*(150-135) = 26 °C.

Kuuman ilman lämpötilapudotus on siten 15+26 = 41 °C, eli ilman loppulämpötila höyrystimen
jälkeen on 109 °C. Tässä lämpötilassa ilman entalpiaksi saadaan yllä esitetyllä yhtälöllä laskettuna
242 kJ/kg. Ilmasta saatava teho olisi siis

hsisään-hulos = 287-242 = 45 kJ/kg.

Ilman massavirran todettiin eräässä tilanteessa olevan 6 kg/s, josta laskettuna käytettävissä oleva
lämpöteho on
 Liite 6(7)

6*45 = 270 kW.

Mainituilla lämpötila-alueilla ORC:n nettohyötysuhteen voidaan olettaa olevan 13 %. Tämän

perusteella saadaan kyseisen ilmavirran avulla tuotettavissa olevaksi sähkömääräksi

270*0,13 = 35 kW.

Vastaavasti ilmavirtaamilla 10 ja 14 kg/s saadan tehoiksi 58 ja 82 kW.

Liite 7(7)