NORDKALKIN

YMPÄRISTÖrAportTI 2010
 Paraisten kaivoksessa Länsi-Turunmaalla on louhittu kalkkikiveä
teollisesti vuodesta 1898. Louhos sijaitsee kaupungin keskustassa.

Tässä ympäristöraportissa kerromme toimintamme vaikutuksesta

ympäristöön sekä toteutuneista ja suunnitelluista toimenpiteistä
ympäristökuormituksen vähentämiseksi kaikissa toimintamaissamme.
Nordkalk on julkaissut ympäristöraportteja vuodesta 1996 alkaen.

3. Vastuullista toimintaa
4. Kalkkikivi kuuluu jokaiseen päivään
6. Työturvallisuus aina asialistan kärjessä
8. Raaka-aineesta tuotteeksi
10. Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus kasvaa
12. Ympäristötavoitteet ja -toimenpiteet 2010
13. Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet
14. Kaivoksille laaditaan jälkihoitosuunnitelmat
16. Kaivosten toimintaedellytykset turvattava Kansikuva: Raportin kansikuvassa näky-
vät Nordkalkin kalkkiuuni ja jauhatuslaitos
18. Konsernirakenne Parfill Paraisilla. Kuva on otettu vierasve-
19. Nordkalk kartalla nesataman suunnasta.

2

Monet Nordkalkin tuotteet ovat tarpeellisia nykyisen
elintason ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Tuottei-
tamme tarvitaan lukuisten päivittäishyödykkeiden
valmistuksessa, ja ne ovat tärkeitä ympäristönhoi-
dossa, esimerkiksi vedenpuhdistuksessa, pH:n sää-
telyssä ja savukaasujen puhdistuksessa.
Nordkalkin toiminnalla on monia ympäristövaikutuk-
sia. Hyödynnämme uusiutumatonta raaka-ainetta, ja
kaivoksemme ja louhoksemme muuttavat maisemaa
siten, että se ei koskaan palaudu täysin entiselleen.
Toimintamme aiheuttaa ns. kasvihuonekaasupääs-
töjä, sillä raaka-aineemme jalostaminen merkitsee
usein hiilidioksin vapautumista (kemiallis-termisessä
prosessissa kalsiumkarbonaatti muuttuu kalsiumok-
sidiksi ja hiilidioksidiksi).
Vastuullista
toimintaa
Kannamme vastuumme ympäristökysymyksissä
ja työskentelemme aktiivisesti ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
Nordkalkin toiminnassa vastuullisuus on perustavan-
laatuinen asia. Kannamme vastuumme ympäristö-
kysymyksissä, roolimme on selkeä sekä itsellemme
että muille, ja työskentelemme aktiivisesti ympäristö-
vaikutusten vähentämiseksi. Pidämme huolta toimi-
paikkojemme ja niiden ympäristön viihtyisyydestä,
samoin kuin työterveydestä ja -turvallisuudesta.
Tänä päivänä vastuullista toimintaa vaativat niin suuri
yleisö kuin viranomaiset ja lupia myöntävät tahot-
kin. Paikallinen lainsäädäntö, samoin kuin Euroopan
Unionin direktiivit ja vaatimukset, edellyttävät yhä
parempaa asiantuntemusta, edunvalvontaa ja rapor-
tointia keskeisissä ympäristökysymyksissä.
Nordkalk varmistaa kykynsä vastatata ennakoivasti
näihin haasteisiin. Tämä tapahtuu uudistamalla ja työympäristöstämme ja tuotantolaitostemme ympä-
parantamalla osaamistamme sekä koulutuksen että ristöstä. Toimimme osana yhteiskuntaa. Olemme
rekrytointien kautta. Nordkalk on näkyvästi ja aktii- vakuuttuneita siitä, että kalkkiteollisuus ja luonto-
visesti mukana näiden kysymysten kannalta keskei- arvot voivat elää rinnakkain, voimassaolevaa ympä-
sillä foorumeilla ja kalkkialan järjestöissä paikalli- ristölainsäädäntöä noudatten.
sesti ja Euroopan tasolla.
Nordkalk täyttää standardien ISO 9001, ISO 14001
ja OHSAS 18001 vaatimukset ja noudattaa EU:n Bertel Karlstedt
ohjeita esim. kemikaalien käsittelyssä. Osallistumme Konsernijohtaja
aktiivisesti moniin hankkeisiin, joiden tavoitteena on
yhä ympäristöystävällisempi teollisuus; esimerkkinä
tästä suomalainen energiatehokkuussopimus Motiva.
Meille Nordkalkissa vastuullinen toiminta tarkoit-
taa vastuun ottamista itsestämme ja toisistamme,
3

Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä teollisuuden,
maatalouden ja ympäristönhoidon käyttöön. Meistä
jokainen hyödyntää kalkkikivipohjaisia tuotteita päi-
vittäin: esimerkiksi tavalliselta aamiaispöydältä löy-
tyy useita tuotteita, joiden valmistuksessa on jossain
vaiheessa käytetty kalkkikiveä. Sitä tarvitaan pape-
rin, teräksen, sokerin ja lasin valmistuksessa sekä
vedenpuhdistuksessa. Leipävilja kasvaa kalkitussa
maassa, ja kana tarvitsee kalkkia jotta kananmunaan
muodostuu kuori.
Lyhyesti sanottuna: kalkki täyttää, puhdistaa ja stabi-
loi. Sen kemiallisia ominaisuuksia tarvitaan useissa eri
prosesseissa, ja monessa tapauksessa voidaan konk-
reettisesti todeta, että yhteiskuntamme on rakennettu
kalkkikivelle.
Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava ja koko Euroo-
pan kolmanneksi suurin kalkkikivipohjaisten tuottei-
den valmistaja.
4
Kalkkikivi kuuluu
jokaiseen päivään
Nordkalkin tuotteita tarvitaan monien sellaisten
päivittäishyödykkeiden valmistuksessa,
jotka muodostavat hyvinvointimme perustan.
Vuonna 2010 taloudellinen kehitys oli erittäin myön-
teinen, ja kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysyntä
kasvoi voimakkaasti. Useimmat asiakassegmenteistä
näyttävät toipuneen taloudellisesta taantumasta
viime vuoden aikana. Edelleen on kuitenkin myös
epävarmuutta markkinoiden tulevasta kehityksestä.
Terveys ja turvallisuus
ensimmäisenä asialistalla
Nordkalk jatkoi järjestelmällistä työtä terveyden ja
turvallisuuden parantamiseksi. Toiminta Suomessa,
Ruotsissa, Puolassa ja Virossa on sertifioitu OHSAS
18001 –standardin mukaisesti. Venäjällä sertifiointi
on tarkoitus saada päätökseen vuonna 2011.
Nordkalkista kokonaan
Rettigin omistama yritys
19. toukokuuta 2010 Rettig osti Nordkalkin koko osa-
kekannan, ja 21. elokuuta EU:n kilpailuviranomai-
set hyväksyivät kaupan. Nordkalk muuttui julkisesta
yrityksestä yksityiseksi ja nimi muutettiin Nordkalk
Oy Ab:ksi (aiemmin Oyj Abp).
Uusi kalkkikivilouhos Gotlantiin
Nordkalkin suunnitelma uuden kalkkikivilouhoksen
avaamiseksi Bungessa Pohjois-Gotlannissa varmis-
tui lokakuussa 2010, kun Ruotsin korkein oikeus
ilmoitti, että se ei ota asiaa käsiteltäväksi. Nordkalk
investoi uuteen louhokseen noin 50 miljoonaa euroa,
ja toiminta voi jatkua 25-40 vuotta. Gotlantilainen
kalkkikivi on korvaamaton raaka-aine pohjoismai-
selle terästeollisuudelle.
Ympäristölupa Kolarin kalkkikivikaivokselle
Pystyäkseen tyydyttämään kaivosteollisuuden kas-
vaneen kalkkikivitarpeen Nordkalk ottaa uudelleen
käyttöön Kolarin kalkkikivilouhoksen Pohjois-Suo-
messa. Nordkalk sai ympäristöluvan louhinnalle jou-
lukuun 2010 lopussa. Vuosittainen louhintamäärä on
enimmillään 400 000 tonnia vuodessa.
Uusi dolomiittilouhos Virossa
Nordkalkin ainoa dolomiittiesiintymä on Kureveressä,
Lounais-Virossa. Avolouhos on nyt jotakuinkin lop-
puun louhittu, ja viime vuonna aloitettiin louhinta
läheisessä Esiveren esiintymässä.
Tukea ympäristöprojekteille ja tutkimukselle
Suomessa Nordkalk tukee Pidä Saaristo Siistinä
-yhdistystä, joka vastaa jätteiden käsittelystä saa-
ristossa ja tiedottaa aktiivisesti ympäristöasioista.
Nokialla Nordkalk seuraa veden laatua Alinenjärven
vesistössä, ja mahdollinen happamoituminen estetään
tarpeen vaatiessa lisäkalkituksella. Lappeenrannan
tehtaat täytti 100 vuotta 15. marraskuuta 2010, ja
juhlan kunniaksi Nordkalk lahjoitti 100 000 euroa
Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tutkimuk-
sen ja opetuksen tukemiseksi.
Ruotsissa Nordkalk toimii aktiivisesti MinFo-yhdis-
tyksessä, joka panostaa toiminnassaan ympäristöön
 Rikastamo,
Lappeenranta

MYYNTI TUOTERYHMITTÄIN 2010 MYYNTI ASIAKASSEGMENTEITTÄIN 2010

(% liikevaihdosta) (% liikevaihdosta)

Muut 8 % Ympäristönhoito 7 %

Poltettu ja Maatalous Paperi 23 %

sammutettu 6%
Paperi- kalkki 36 %
pigmentti
18 % Muu
teollisuus
13 %
Sellu 7 %

Kalkkikivi- Rakennus- Teräs ja

jauheet 19 % materiaalit kaivokset 18 %
26 %
Kalkkikivi 19 %

ja kestävään kehitykseen. Nordkalk on mm. osallis- LIIKEVAIHTO

tunut tutkimukseen alkaalisten sivutuotteiden käy- (milj. eur)
350
töstä kaivosalueiden ympäristöongelmien ratkaise-
miseksi. Tutkimustulokset julkaistiin vuonna 2010. 300

250
Ympäristötyö on järjestelmällistä
koko Nordkalkissa 200
Ympäristötyön tavoitteena on nostaa järjestelmäl-
lisesti esille tärkeitä parannuskohteita ja ylläpitää 150

ympäristöjärjestelmää yhteistyössä linjaorganisaa- 100

tioiden kanssa. Nordkalkin toiminnoille Suomessa,
Ruotsissa ja Puolassa on jo aiemmin myönnetty ISO 50

14001 -sertifikaatti, ja vuonna 2010 se myönnettiin

0
myös Viron toiminnoille. Tavoitteena on sertifioida -05 -06 -07 -08 -09 -10
Venäjän toiminnot vuoden 2011 aikana.

Nordkalkin sisäinen kunniamaininta, Vuoden ympä-

ristöteko 2010 myönnettiin ympäristöpäällikkö Tua
Welinille hänen työstään kalkkituotteiden REACH-
rekisteröimiseksi.

5

Vimpelin tehtaalla oli vuoden 2010 lopussa työs-
kennelty yli 3100 päivää ilman tapaturmia. Kuvassa
vasemmalta Jaakko Mässbacka, Sari Tuohimaa,
Petri Saarela, Asmo Lehtorinne, Mika Metsälä ja
Tero Mikola.
Raportoitujen työtapaturmien lukumäärä koko kon-
sernissa nousi vuonna 2010 verrattuna edelliseen
vuoteen. Kehitys selittyy osittain toiminnan kasvulla
ja osittain konsernin raportoinnin yhtenäistämisellä.
Tyypillisimpiä tapaturmia olivat liukastumiset ja
kompastumiset. Vuonna 2010 ei sattunut kuolemaan
johtaneita tapaturmia.
Läheltä piti -tapausten ja muiden vaarojen raportoin-
tiin kiinnitettiin paljon huomiota. Tuotantoyksiköitä
kehotettiin ottamaan käyttöön erilaisia palkintoja,
joilla raportointia saataisiin kampanjaluontoisesti
aktivoitua. Raporttien lukumäärä saatiinkin kaksin-
kertaistettua vuoteen 2009 verrattuna, ja yhteensä
läheltä piti -tapauksia raportoitiin noin 1000 kap-
paletta. Korjaamalla työympäristön vaaratekijöitä
6
TYÖTURVALLISUUS
AINA ASIALISTAN
KÄRJESSÄ
Kaikkein tärkeintä tapaturmien ehkäisyssä on henkilös-
tön myönteinen asenne työturvallisuusasioihin ja yhtei-
siin sääntöihin.
saadaan ehkäistyä tapaturmia, ja lisäksi vaarojen
raportointi parantaa henkilöstön työturvallisuus-
tietoisuutta.
Turvallisuusauditoinnit antavat
mahdollisuuden vaikuttaa
Vuonna 2010 nostettiin tasoa monessa turvallisuus-
johtamisjärjestelmään liittyvässä asiassa, sillä tavoit-
teena on saada OHSAS 18001 -sertifikaatti kaikille
paikkakunnille. Työhön osallistui paljon henkilöstöä,
ja esimerkiksi vakanssikohtaisten riskinarviointien
päivityksen kautta moni työntekijä oli mukana vai-
kuttamassa oman työnsä ja työympäristönsä järjes-
telyihin. Vuoden 2010 päätteeksi ulkoinen auditoija
myönsi sertifikaatin niille Suomen, Ruotsin, Puolan
ja Viron yksiköille, joilla sitä ei vielä ollut. Venäjän
organisaatio on tarkoitus auditoida keväällä 2011.
Raskaiden koneiden ja kaivostyön turvallisuusaudi-
tointeja jatkettiin. Kaikkien tuotantomaiden suurim-
mat kaivokset on nyt auditoitu. Auditoinnit ovat osoit-
tautuneet erinomaisiksi tilaisuuksiksi nostaa kaivos-
ten turvallisuuskäytäntöjen tasoa koko konsernissa.
Turvallisuus on asennekysymys
Vuonna 2009 aloitettua nollatoleranssipolitiikkaa
päihteiden suhteen jatkettiin. Tuotantomaat suunnit-
telivat konsernipolitiikan toimeenpanon sellaiseksi,
joka sopii paikalliseen lainsäädäntöön ja kulttuuriin.
Erityisesti esimiehiä varten annettiin konkreetti-
set keinot puuttua havaittuihin epäkohtiin. Nolla-
toleranssipolitiikan tärkein viesti on oikea asenne
turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Tämän tukemiseksi
henkilöstölle järjestettiin terveysalan ammattilaisten
tilaisuuksia, joissa kerrottiin päihteiden terveydelli-
sistä ja sosiaalisista vaikutuksista.
Ensimmäistä kertaa konsernitasolla järjestettiin
Health & Safety Day, johon osallistui edustajia kai-
kista tuotantomaista. Tarkoituksena oli välittää hyö-
dyllistä tietoa ja työkaluja työturvallisuusjohtamista
varten sekä antaa mahdollisuus jakaa kokemuksia.
Motivoitunut ja työssään viihtyvä henkilöstö
Syksyllä 2010 toteutettiin henkilöstötutkimus, jonka
tulokset kertovat työtyytyväisyyden olevan Nordkal-
kissa hyvällä tasolla. Edellisen, vuonna 2007 toteu-
tetun tutkimuksen osoittamiin kehityskohteisiin on
 IKÄJAKAUTUMA PALVELUSVUODET TAPATURMATAAJUUS HENKILÖSTÖ MAITTAIN
Ruotsi Ruotsi (yhteensä 1144 henkilöä)

Tapaturmien lukumäärä per miljoona tehtyä työtuntia

200 Venäjä 300 Venäjä 60
Puola Puola Ruotsi 14 % Suomi 47 %
Viro Viro
250
Suomi Suomi 50
Henkilöiden lukumäärä

Henkilöiden lukumäärä
150
Venäjä 5 %
200 40

100 150 30

100 20 Puola 25 %
50

50 10
Viro 9 %

0 0 0

15-19 25-29 35-39 45-49 55-59 66-69 Ikäluokka <1 6-10 16-20 26-30 36-40 46 - Palvelusvuodet Suomi Ruotsi Puola Viro Venäjä
20-24 30-34 40-44 50-54 60-65 70- 1-5 11-15 21-25 31-35 41-45 SUKUPUOLI

Naiset 21 % Miehet 79 %

panostettu ja varsinkin Puolassa työtyytyväisyys on
parantunut merkittävästi. Tutkimuksen osoittamia
vahvuuksia ovat omaan työhön ja motivaatioon liit-
tyvät asiat, vastuut ja työn organisointi, työkuorman
kohtuullinen taso sekä selkeät tavoitteet. Kehittämis-
toimenpiteet tulevat seuraavina vuosina keskittymään
arvostavan, luottamuksellisen ja oikeudenmukaisen
Yhteistyötä yli rajojen
Nordkalkin kansainvälisen yhteistoiminnan eli
EWC:n (European Works Council) ensimmäinen
kokous pidettiin kesäkuussa 2010 Helsingissä.
Kokoukseen osallistui henkilöstöryhmien ja johdon
edustajia Suomesta, Ruotsista, Puolasta, Virosta ja
Venäjältä. Tulevaisuudessa kansainvälisen yhteis-
asiat yhden järjestelmän piiriin. Tällä tavoin tullaan
jatkossa tehostamaan erityisesti osaamisen kehittä-
mistä ja varmistamaan toiminnan yhdenmukaisuus.
H&S Network yhtenäistää ja yhdenmukaistaa työtur- HENKILÖSTÖRYHMÄT
vallisuuskäytäntöjä ja -raportointia koko konsernissa.
Toimihenkilöt 39 % Työntekijät 61 %

työilmapiirin kehittämiseen.
Osaamisen kehittäminen jatkuvaa
Kehityskeskustelut ovat olennainen osa johtamista
ja osaamisen kehittämistä Nordkalkissa. Tavoitteena
on, että kehityskeskustelut käydään vuosittain koko
henkilöstön kanssa ja sovittujen kehittämistoimien
toteutumista seurataan. Osaamisen kehittämisen tar-
peet selvitetään kehityskeskusteluissa huolellisesti.
toiminnan muoto tulee muuttumaan, koska Rettigin Nordkalkin ympäristötyön asiantuntijoiden kan-
omistajuuden vuoksi Nordkalk liittyy Rettig Grou- sainvälinen yhteistyöverkosto on Environmental
pin kansainväliseen yhteistoimintaan, Euroforumiin. Network, ja energia-asioita koordinoi Energy Team.
Nordkalkin eri maiden henkilöstöammattilaisista koos-
tuva HR Network jatkaa yhteistyötään. Vuoden 2010
aikana käynnistettiin järjestelmäkehitystyö, jonka
tavoitteena on saada kaikkien Nordkalkin toimin-
tamaiden strategiseen henkilöstöhallintoon liittyvät

7

Nordkalk tekee aktiivisesti työtä minimoidakseen
toiminnan ympäröivälle luonnolle ja henkilöstön
työympäristölle aiheuttamia vaikutuksia. Kalkkiki-
veä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai
maanalaisissa kaivoksissa. Louhittu kivi kuljetetaan
karkeamurskaukseen ja lajitteluun ja sieltä edelleen
jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua
ja pölyämistä, ja avolouhos muuttaa maisemaa. Muita
haittoja ovat louhinnasta syntyvä, perinteiseen jalos-
tukseen soveltumaton kivi sekä tuotantoprosessien
oheistuotteet. Kaivoksiin valuu vettä, mikä saattaa
vaikuttaa alueen pohjaveden tasoon.
Kalkkikivituotteet ovat murskattua, jauhettua tai seu-
lottua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO3).
Kalkkikiven jauhaminen on useimmiten kuivapro-
sessi, joten pölynmuodostus on kalkkikiven jauha-
tus- ja käsittelylaitosten suurin haitta ympäristölle.
Pölypäästöjä voidaan kuitenkin tehokkaasti rajoittaa
puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Teitä
8
RAAKA-AINEESTA
TUOTTEEKSI
Nordkalk ottaa ympäristön huomioon jo tuotantoa
suunniteltaessa. Työ melun, pölyn ja tärinän
vähentämiseksi on jatkuvaa.
ja varastoitua kiviainesta kastelemalla kaivosten
ympäristön pölyttyminen vähenee.
Nordkalk rikastaa Lappeenrannan kaivoksen kivi-
raaka-aineesta kalsiittia ja wollastoniittia. Nordkal-
kin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy jatkojalostaa
rikastetun kalsiitin paperipigmentiksi. Rikastuspro-
sessi on pääosin suljettu.
Jatkuvaa ympäristötyötä tuotantolaitoksissa
Vuonna 2010 tehtiin useita investointeja melun ja
pölyämisen vähentämiseksi tuotantopaikkakunnilla.
Puolassa Miedziankassa parannettiin lajittelulai-
toksen äänieristystä, ja mittaukset osoittavat melun
selvästi vähentyneen. Miedziankassa otettiin myös
käyttöön siirrettävä ajoneuvojen pyörien pesulaite,
mikä vähentää pölyn leviämistä maanteille.
Epätavallisen kuiva kesä ja syksy aiheuttivat ongelmia
Storugnsissa Gotlannissa, jossa pölysi kalkkiuunin
suodinpölyn läjityspaikka. Naapurit valittivat tilan-
teesta, ja myös valvontaviranomainen on huoma-
uttanut haitasta. Suodinpölyn osalta tilanne korja-
taan kuluvan vuoden aikana. Ensisijaisesti pyritään
lisäämään suodinpölyn hyötykäyttöä. Sitä mukaa
kun laitoksen modernisointi etenee, myös hajapö-
lyäminen vähenee.
Luulajassa keskityttiin vuonna 2010 etsimään käyt-
tökohteita suodinpölylle, jota muodostuu kaikissa
kalkkiuuneissa.
Raahessa esiintyi pölyämistä. Uunien suodattimia
uusitaan ja korjataan vuonna 2011.
Esiintymiä hyödynnetään tehokkaasti
Varsinaisen hyödyllisen kiven lisäksi louhitaan myös
sivukiveä, jota hyödynnetään sepelinä. Sivukiven määrä
riippuu mm. geologisista tekijöistä ja louhintasuun-
nitelmista. Nordkalk-konsernin tavoitteena on lisätä
sivukiven hyötykäyttöä edelleen ja louhia ympäris-
töä säästäen. Vuonna 2010 hyödynnettiin 88 % lou-
hitusta kivestä. Nordkalkin kaikilla kaivoksilla laadi-
taan paikallinen suunnitelma sivukiven käsittelystä ja
varastoinnista kaivannaisjäteasetuksen mukaisesti.
Paraisilla on yhteistyössä asiakkaiden kanssa haettu
uusia tuotantotapoja, jotka mahdollistavat harmaan
kalkkikiven käytön tilanteissa, joissa on aikaisem-
min käytetty vain kaikkein valkoisinta kiveä. Koska
valkokiveä on saatavilla rajallisesti, edesauttaa har-
maan kalkkikiven käyttö kaivoksen erilaisten kalkki-
kivityyppien hyödyntämistä. Varastoalueen laajennus
helpottaa kiven eri raekokojen erottelua.
Ympäristötuotteet
Nordkalkin tuotteita käytetään ympäristönhoitoon,
sillä erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla
voidaan sekä ehkäistä että korjata monia ympäris-
töongelmia. Maanparannuksessa kalkitaan peltoja
NordkalkIN TUOTANTOPROSESSI
jauhatus
Nordkalk louhii 21 paikkakunnalla esiintymistään kalkkikiveä ja jalostaa siitä kalkkikivijauhetta
ja -rouhetta, rikastettua kalsiittia sekä poltettua ja sammutettua kalkkia. Lisäksi tuotevalikoi-
maan kuuluvat dolomiitti ja wollastoniitti.
sa
Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Louhittu m
kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun ja sieltä edelleen jalostettavaksi. Karbonaat- a

m
t

ut
on
tituotteet ovat murskattua, jauhettua tai seulottua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO3).

us
ul

se
Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 1100 °C:ssa
joko kierto- tai kuilu-uunissa. Poltettu kalkki eli kalsiumoksidi (CaO) on rakeista tai jauhe-
pala- poltettu

maista, ja eri tuotteet saadaan murskaamalla, seulomalla ja jauhamalla. Sammutettua kalkkia

ni
valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa muodos-
taen kalsiumhydroksidia (Ca(OH)2), eli sammutettua kalkkia, joka on kuivaa, puuterimaista, kalkki KALKki

iuu
vaaleaa jauhetta.

kalkk
lu / välivarastointi
it te ta jau
j on ha
la eul tu
maaperän happamuuden vähentämiseksi, mikä myös s s
vähentää lannoituksen tarvetta.
s s sammutettu
au

Kalkkituotteilla on tärkeä rooli vedenkäsittelyssä.

eu
kalkki
sk

Juomaveden valmistuksessa ja jäteveden puhdistuk-

lo
r

sessa käytetään kalkkikivituotteita sekä poltettua ja

nt
mu

sammutettua kalkkia. Happamoituneiden vesistöjen

a
vedenlaatu voidaan palauttaa kalkituksilla happa-
moitumista edeltävälle tasolle. Nordkalk panostaa
vesistöjen hajakuormitusta vähentävien tuotteiden
ja toimintatapojen kehittämiseen. Ruotsissa on mah-
ta

dollista hakea valtion tukea fosforipäästöjen vähen-

louhin

tämiseksi pelloilta vesistöihin, mikä tarjoaa uusia

mahdollisuuksia Nordkalkin kalkkikivipohjaiselle
Fostop-konseptille.

Voimalaitosten savukaasut puhdistetaan tehokkaasti kalkkikivi-

poltetulla tai sammutetulla kalkilla tai kalkkikivi-
tuotteilla. Myös jätteenpoltossa syntyviä päästöjä jauhe
vähennetään kalkkituotteiden avulla.

9

Nordkalk käyttää tuotannossaan monenlaisia ener-
giamuotoja. Työ tuotantolaitosten energiatehokkuu-
den parantamiseksi on jatkuvaa. Energiatehokkuus on
tärkeä näkökanta suunniteltaessa uusia investointeja,
ja nykyisiä tuotantoprosesseja optimoidaan energia-
kulutuksen vähentämiseksi.
Kalkinpoltossa on perinteisesti käytetty hiiltä, öljyä ja
maakaasua, mutta nyt on käynnissä intensiivinen tut-
kimustyö vaihtoehtoisten polttoaineiden löytämiseksi.
Murskauksessa ja jauhatuksessa käytetään sähköä, ja
kuivatusprosessissa tarvitaan polttoöljyä tai nestekaa-
sua. Nordkalk panostaa myös uuden ympäristöystä-
vällisen teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen.
Työ prosessien tehostamiseksi ja toiminnan ympä-
ristövaikutusten vähentämiseksi jatkui. Suomessa
Nordkalk liittyi jo vuosia sitten suomalaisen elinkei-
noelämän energiatehokkuussopimukseen, jonka pyr-
kimyksenä on jalkauttaa uutta, energiatehokkuutta
10
vaihtoehtoisTEN
polttoaineiDEN OSUUS
KASVAA
Nordkalk panostaa uuden ympäristöystävällisen teknologian
tutkimukseen ja kehittämiseen.
parantavaa teknologiaa ja lisätä uudistuvien energia-
lähteiden käyttöä.
Useita uusia projekteja vuonna 2010
Suomessa on meneillään kehitysprojekti biopolttoai-
neiden käyttöönottamiseksi Paraisten kalkkiuunissa.
Projektiin liittyy myös uunin polttoprosessin kehittä-
minen. Projektille on saatu rahoitusta Tekesiltä (tek-
nologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus).
Vampulan jauhatuslaitokselle on asennettu uusi pol-
tin, jossa voidaan käyttää myös biokaasua. Testaukset
aloitettiin joulukuussa 2010 ja poltin otettiin kokonai-
suudessaan käyttöön alkuvuodesta 2011. Kaasu toi-
mitetaan 1,5 kilometriä pitkää putkea pitkin läheisestä
biokaasutuottaja Vambion laitoksesta, jossa kaasua
tuotetaan elintarviketeollisuuden, teurastamoiden ja
karjanhoidon jäännöstuotteista sekä jätevesilietteestä.
Köpingin kalkkiuunissa Ruotsissa on jo vuosia käytetty
vaihtoehtoisia polttoaineita perinteisten rinnalla. Vuoden
2010 aikana on parannettu varastotiloja ja laitteita, jotta
tämäntyyppisten polttoaineiden käyttöä voidaan edel-
leen lisätä. Syksyllä Nordkalk solmi biokaasua koskevan
aiesopimuksen ruotsalaisen Cortuksen kanssa. Cortus
suunnittelee koekaasutuslaitoksen rakentamista Köpin-
giin. Kaasutusprosessi mahdollistaa ongelmallisten ja
huonolaatuisten biopolttoaineiden muuttamisen kor-
kealuokkaiseksi hiilidioksidineutraaliksi polttoaineeksi,
joka sopii kalkinpolttoon. Prosessia hienosäädetään, eri
polttoaineyhdistelmiä testataan ja tuottavuutta arvioi-
daan seuraavan kolmen vuoden aikana.
Koko Nordkalk säästää energiaa
Nordalkissa säästetään paljon energiaa parantamalla
laitteita ja ohjausteknologiaa sekä uusimalla toimin-
tarutiineja tehtailla. Henkilöstö opetetaan huomioi-
maan energiatehokkuus jokapäiväisessä työssään, ja
suurten investointien rinnalla tehdään tehtailla jat-
kuvasti pieniä parannuksia.
Köpingissä on kalkkiuuniin asennettu uusi ohjaus-
järjestelmä, joka säästää energiaa huomattavasti.
Tytyrin kalkkiuuneissa on jatkettu koeajoja kier-
rätysöljyllä. Kompressoriasema uusittiin loppuvuonna
2009, minkä ansiosta vuonna 2010 on säästetty ener-
giaa tuntuvasti.
Paraisten Parfill-tehtaalla on energian käytön opti-
moimiseksi parannettu paineilmalla toimivaa kul-
jetinta, joka vie tuotteita suoraan asiakkaan tiloihin.
Kaivoksissa työskentelevät ovat jo vuosien ajan ope-
telleet ajamaan kaivosajoneuvoja mahdollisimman
taloudellisesti, mikä vähentää ympäristökuormitusta.
Vähentyneet päästöt ja kierrätys
Nordkalk osallistuu aktiivisesti tutkimuksiin, joissa sel-
vitetään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä sekä hiili-
dioksin talteenottoa ja varastointia.
 nordkalk-konsernin päästöt ilmaan

CO2 Hiukkaspäästöt SO2 NOx

(t CO2 / louhittu kalkkivitonni) (kg hiukkasia / louhittu kalkkivitonni) (kg SO2 / louhittu kalkkivitonni) (kg NOx / louhittu kalkkivitonni)

Nordkalkin tuotantoprosessissa syntyy hiukkas- eli 0,14 0,05 0,06 0,12

pölypäästöjä, ja savukaasut sisältävät typen oksideja 0,12

0,04
0,05 0,10
(NOx ), hiilidioksidia (CO2 ) ja vaihtelevia määriä 0,10
0,04 0,08
rikkidioksidia (SO2 ). 0,03
0,08
0,03 0,06
0,06
Kaaviot kuvastavat merkittävimpiä päästöjä suh- 0,02
0,02 0,04
teessa louhitun kalkkikiven määrään. Ne perustuvat 0,04

mittauksiin ja laskelmiin ja koskevat koko Nordkalk- 0,02

0,01
0,01 0,02

konsernia. Hiukkaspäästöjen kasvu vuonna 2010

0,00 0,00 0,00 0,00
johtui suodatinhäiriöistä yhdellä Suomen kalkki- 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010
tehtaalla. Tilanne korjataan vaihtamalla ja korjaa-
malla suodattimia.

Kalkinpoltossa noin kaksi kolmasosaa päästöistä syn-

tyy raaka-aineesta eli kalkkikivestä, kun siitä jalostetaan
poltettua kalkkia. Loput päästöistä syntyy fossiilisten
polttoaineiden käytöstä.
HYÖDYNNETTY HUKKALÄMPÖ
(MWh)
Hiilidioksidin talteenotolla tarkoitetaan, että hiilidi- Tytyri
30000
oksidi erotetaan esimerkiksi tehtaan savukaasusta. Parainen
Lappeenranta
Eroteltu hiilidioksidi varastoidaan niin, ettei se pääse Louhi
ilmakehään. Varastona voidaan käyttää esimerkiksi 25000

huokoista kallioperää. Hiilidioksidia voidaan käyt-

tää myös eri tuotteissa; esimerkiksi paperipigmentti 20000

PCC:n valmistuksessa palautetaan kalkinpoltossa

vapautunut hiilidioksidi lopputuotteeseen. 15000

Kalkkiuunien hukkalämpöä hyödynnetään kaupun- 10000

kien kaukolämpöverkoissa Lappeenrannassa, Loh-

jalla ja Paraisilla. Vuonna 2010 Nordkalk toimitti 5000

lämpöä määrän, jolla voidaan lämmittää noin 2300

taloutta ja toimittaa niille lämminvesi. 0 Vampulan tehtaalle on asennuttu uusi poltin, joka
2002 2010
mahdollistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön.

11
 YmpäristöTYÖN
TAVOITTEET JA
TOIMENPITEET 2010
Raaka-aine
TAVOITE:
• Louhitun kiven käyttöasteen nostaminen 90 %:iin vuoteen 2013 men-
nessä ja 95 %:iin vuoteen 2016 mennessä.
• Uusien käyttöalueiden löytäminen sivukivelle.
TOIMENPITEET 2010:
• Luulajassa ja Storugnsissa (Ruotsi) sekä Raahessa on tehty aktiivisesti
työtä hyötykäyttökohteiden löytämiseksi suodinpölylle.
• Paraisilla otettiin käyttöön uusia tuotantotapoja, jotka mahdollistavat
harmaan kalkkiven käytön valkoisen sijasta. Varastoalueen laajennus
helpottaa raaka-aineen homogenisointia.
12
EnergiA tärinä, melu, pöly
TAVOITE: TAVOITE:
• Sähkönkulutuksen vähentäminen: 5 % vuosina 2008-2016 • Tuotannon aiheuttaman tärinän, melun ja pölyämisen vähentäminen.
• Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen kalkinvalmistuk-
sessa: 2-5 % vuosina 2009-2013.
TOIMENPITEET 2010: TOIMENPITEET 2010:
• Tytyrin kalkkiuuneissa jatkettiin koeajoja kierrätysöljyillä. Kompres- • Äänieristystä on parannettu toimipaikoilla Miedzianka (Puola), Lands-
soriasema uusittiin loppuvuonna 2009, minkä ansiosta vuonna 2010 krona (Ruotsi) ja Sipoo.
säästettiin energiaa tuntuvasti.
• Paraisilla käynnistyi yhteistyöprojekti muiden teollisuuslaitosten ja
• Vampulan jauhatuslaitokselle asennettiin biokaasulle soveltuva poltin. kaupungin kanssa ilmanlaadun seuraamiseksi.
• Rikastushiekka-altaiden kastelu Lappeenrannassa.
• Köpingissä (Ruotsi) on parannettu varastotiloja ja laitteita vaihtoeh-
toisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi. Biokaasua varten suunni- • Uudet pölysuodattimet asennettiin Tytyrissä (Lohja) ja Rakkessa (Viro).
tellaan kaasutuslaitoksen rakentamista. Kalkkiuuniin asennettiin uusi
ohjausjärjestelmä kiertouunin energiankäytön vähentämiseksi. • Teitä ja lastauspaikkoja asfaltoitiin Tytyrissä ja Karinussa (Viro).
• Laivojen purkurutiineja on uusittu pölyämisen vähentämiseksi Lands-
• Kaivoksissa työskentelevät koulutetaan ajamaan kaivosajoneuvoja
mahdollisimman taloudellisesti, mikä säästää polttoainetta ja vähen- kronassa (Ruotsi).
tää ympäristökuormitusta.
• Suomessa jatkuu kehitysprojekti biopolttoaineiden käyttöönottami-
seksi Paraisten kalkkiuunissa.
• Paraisten Parfill-tehtaalla modernisoitiin paineilmalla toimivaa kul-
jetinta, joka vie tuotteita suoraan asiakkaan tiloihin. Näin voidaan
optimoida energiankäyttöä, eikä autokuljetuksia tarvita.
• Luulajan kalkkiuuniin on asennettiin energiaa säästävää teknologiaa.
 NORDKALK-KONSERNIN
TOIMINTAPERIAATTEET
Nordkalk louhii, jalostaa ja toimittaa kalkkikiveä asi-
akkaille sekä tuottaa toimintaansa liittyviä palveluja.

Toiminnan suuntaviivat
Työympäristön tulee olla kaikille hyvä ja turvallinen.
Noudatamme voimassaolevia lakeja, määräyksiä ja sopimuksia.
Toiminnan ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan.
Toimintaamme ohjaavat arvomme luottamus, osaaminen ja laatu.
Toimitamme oikean tuotteen ja palvelun sovittuna ajankohtana.
LOUHITUN KIVEN HYÖDYNTÄMINEN Jatkuva parantaminen
Kaivosten jälkihoito (2010)
Päämäärämme on parantaa jatkuvasti tuotteitamme, palvelujamme ja prosesse-
TAVOITE: Hyödynnetyt sivutuotteet jamme huomioiden taloudelliset seikat, ympäristönäkökohdat ja energiankäyttö.
11 %

• Jokaisella Nordkalkin kaivoksella on jälkihoitosuunnitelma.

Läjitetty 12 %
Viestintämme asiakkaiden kanssa on toimivaa ja parannamme suoritustamme
• Tuotantokäytöstä poistetuille kaivoksille luodaan uusia käyttötarkoituksia. myös seuraamalla poikkeamia.
• Toiminta integroidaan osaksi yhteiskuntaa.
Osana strategista ja vuosittaista suunnittelua teemme parannussuunnitelmia,
jotka koskevat työterveyttä ja -turvallisuutta, laatua, ympäristöä ja energiasi-
TOIMENPITEET 2010: donnaisia kustannuksia. Näihin liittyvät päämäärät, toimenpiteet ja investoinnit
määritellään parannussuunnitelmissa. Arvioitaessa investointia Nordkalkissa
• Paraisilla saatiin päätökseen yhden läjitysalueen jälkikäsittely.
Jatkojalostettu tulee arvioida myös sen vaikutukset työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä
• Viranomaisten kanssa on sovittu Ignabergan (Ruotsi) vanhan louhok- ja myyty ympäristöön.
sen lopullisista jälkihoitosuunnitelmista. Päämääränä on luoda lintu- kalkkikivi
77 %
lampia luonnon keskelle.
Seuraamme jatkuvasti tavoitteidemme toteutumista työterveydessä ja -turval-
• Esiveren (Viro) louhoksen lähellä kasvavat orkideat on huomioitu toi- lisuudessa sekä laatu- ja ympäristötyössä.
minnan suunnittelussa.
ENERGIALÄHTEET Vastuu
(2010)
Kaikkien esimiesasemassa olevien tulee varmistaa, että henkilöstö ymmärtää
Muut 2 %
tehtävänsä ja että heillä on tarvittavat valtuudet ja riittävä pätevyys työhönsä.
Koksikaasu
Vaihto- Meillä kaikilla on velvollisuus huomauttaa puutteista ja virheellisyyksistä.
ehtoiset
18 %
polttoaineet
Nordkalkin toimitusjohtajalla on ylin vastuu valvoa toimintaperiaatteiden
18 % noudattamista.
Sähkö 9 %
Maakaasu
6%
Viestintä
Nämä periaatteet tarkastetaan säännöllisesti ja päivitetään tarpeen vaatiessa. Ne
Polttoöljyt
jaetaan henkilöstölle ja ne ovat kaikkien Nordkalkin sidosryhmien saatavilla.
9%
Bertel Karlstedt
Konsernijohtaja
Hiili 38 %

13

Tutkija Juha Pykälä Suomen ympäristökeskuksesta
on kartoittanut biodiversiteettiä Nordkalkin louhos-
ten läheisyydessä.
Nordkalkilla on kaivosten sulkemista koskevat toi-
mintaperiaatteet, joissa määritellään käytöstä pois-
tettujen kaivosten jälkihoito. Jokaiselle kaivokselle
laaditaan alustava jälkihoitosuunnitelma, jossa huo-
mioidaan kaivoksen ja alueen erityispiirteet. Näi-
den suunnitelmien avulla pyrimme huomioimaan
entistä paremmin yhteiskunnan tarpeet. Kaivosten
elinkaari on usein kymmeniä vuosia, joten suunni-
telmia päivitetään sen mukaan miten louhinta ete-
nee ja alue muuttuu. Jälkihoidon lähtökohtana on
kaivosalueen turvallisuuden varmistaminen mm.
aitaamalla. Usein osa louhoksen jyrkistä seinämistä
loivennetaan, ja louhosta maisemoidaan, jotta se
sopii ympäristöönsä.
Kaivos on osa yhteiskuntaa
Kaivosten erikoispiirteitä voidaan hyödyntää myös
monin muin tavoin. Lohjalla Nordkalkin Tytyrin maan-
alaisen kaivoksen käytöstä poistetuissa osissa toimii
museo, näyttelytila ja juhlasali. Osa Tytyrin tyhjistä
kaivoskuiluista on hyötykäytössä voimalaitostuhkan
loppusijoituspaikkana. Hylätyssä kaivoskuilussa
14
kaivoksillE
laaditaan jälki-
hoitosuunnitelmat
Kaivoksesta louhitaan tärkeitä raaka-aineita usein
kymmenien vuosien ajan. Louhinnan päätyttyä alkaa jälkihoito,
jota suunnitellaan jo kaivosta perustettaessa.
testataan hissejä. Gotlannin Stougnsissa vanhaan
louhokseen on rakennettu moottoriurheilurata ja sen
läheisyydessä on luovutettu maata tuulivoimaloita var-
ten. Kaivosalueilla on myös järjestetty konsertteja, ja
esimerkiksi Paraisten toiminnassa olevan kaivoksen
näyttävät maisemat on ikuistettu valokuviin, mainos-
filmeihin ja jopa elokuvaan. Esimerkki kalkkipitoisen
maaperän taloudellisesta hyödyntämisestä on arvok-
kaan tryffelisienen viljely Gotlannissa.
Alueita maisemoidaan louhinnan edetessä
Etelä-Ruotsissa Ignabergan louhoksen hyödynnet-
tyjä osia on maisemoitu samalla kun louhinta jatkuu
muissa osissa. Maisemointi käsittää louhoksen reu-
nojen osittaisen loiventamisen, läjityskasojen poista-
misen ja suoja-aidan rakentamisen paikalle, jolla on
jyrkkiä seinämiä. Työ tehdään yhteisymmärryksessä
viranomaisten kanssa. Alueelle on vuosien saatossa
muodostunut viheralueita, jotka on huomioitu maise-
moinnissa. Vedenpumppausta suunnitellaan vähennet-
tävän lintulampien luomiseksi, sillä louhoksen lähei-
syydessä on rikas lintukanta. Ignabergan louhos on
yhteydessä vesiensuojelualueeseen, josta kunta ottaa
juomavettä. Maisemoidusta alueesta voi tulevaisuu-
dessa muodostua luonto- ja virkistysalue.
Virossa Rakken lähellä Kamarikun louhoksessa on
tehty jälkihoitosuunnitelma yhteistyössä Tarton yli-
opiston kanssa. Yhteistyö on jatkunut vuosia, ja aiem-
min vastaavanlainen jälkihoitosuunnitelma on tehty
Kureveren ja Vasalemman louhoksille. Nordkalk pyr-
kii lisäämään louhinnan yhteydessä irroitettujen maa-
massojen hyödyntämisastetta. Tavoitteena on erotella
maa-aines, jota voidaan käyttää esimerkiksi maise-
moinnissa (mm. multa ja savi) ja varastoida se erik-
seen tulevaa tarvetta varten. Myös Karinun louhok-
sessa maisemoidaan jo hyödynnettyjä alueita samalla
kun louhinta jatkuu muissa osissa.
Paraisten louhoksen Skräbbölessä sijaitsevan vanhan
läjitysalueen jälkihoito saatiin valmiiksi vuonna 2010.
Suunnitelma laadittiin vuonna 2005 viranomaisvaati-
musten perusteella. Suunnitelmiin ja tehtyyn työhön
sisältyi myös kaupungin maatöiden puhtaan materiaalin
sekä louhoksesta poistetun moreenin ja mullan hyö-
dyntäminen läjitysalueen teossa. Pinta katettiin vaa-
rattomalla lähialueen teollisuudelta saadulla kompos-
tiaineksella kasvuston juurtumisen nopeuttamiseksi.
Tavoitteena on tulevaisuudessa tehdä alueesta hou-
kutteleva ja viihtyisä viheralue.
Vuosi 2010 oli biodiversiteetin teemavuosi
YK julisti vuoden 2010 luonnon monimuotoisuuden
teemavuodeksi. Teema on edelleen ajankohtainen, sillä
EU ei päässyt tavoitteeseensa, joka on lajien monimuo-
toisuuden köyhtymisen pysäyttäminen. Nyt halutaan
parantaa ymmärrystä perimmäisiä yhteiskunnallista-
loudellisia näkökohtia kohtaan, jotta tavoite voitaisiin
saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.
Kalkkipitoisilta kaivosalueilta löytyy monia harvinaisia
kasvi- ja eliölajeja, ja käytöstä poistettu kalkkikivilou-
hos tarjoaa erinomaisen kasvuympäristön kalkinsuo-
sijakasveille. Biodiversiteetti on suuri kalkkialueilla ja
aina selvästi korkeampi kuin niiden lähiympäristöjen
kalkkiköyhissä elinympäristöissä. Länsi-Turunmaan
Etelä-Ruotsissa Ignabergan louhoksen hyödynnet-
tyjä osia on maisemoitu samalla kun louhinta jat-
kuu muissa osissa. Louhoksen pohjalle muodostuu
lintulampia.

kalkkipitoisilla alueilla lajimäärien on todettu olevan

Suomen korkeimmat monissa tutkituissa eliöryh-
missä. Viron Esivere on toinen esimerkki siitä, että
kalkkia suosivat kasvit viihtyvät avolouhosten lähei-
syydessä, ja suojatakseen alueella kasvavia orkide-
oita Nordkalk on rauhoittanut tiettyjä maa-alueita
louhoksen läheisyydessä.

Suomen ympäristökeskus kartoitti vuonna 2009

jäkälä- ja sammalkasvillisuutta Tytyrin ja Mustion
louhoksilla Lohjalla sekä Paraisten kaivoksen alu-
eella Länsi-Turunmaalla. Kartoituksessa löytyi useita
harvinaisia ja osin uhanalaisia lajeja. Projekti jatkui
vuonna 2010 laajentuen koskemaan alueita Vim-
pelissä, Vampulassa ja Sipoossa. Ympäristökeskus
suunnittelee eliöstön kartoittamista myös Nordkalkin
kaivoksilla Lappeenrannassa ja Kolarissa. Kalkkiki-
vikaivoksilla on tärkeä rooli biodiversiteetin säilyt-
täjinä, ja louhinnan loputtua ne tarjoavat mahdolli-
suuksia opastetulle luontomatkailulle.

15

Maan saatavuus taattava
Nordkalk on osallistunut aktiivisesti EU:n vuoden
2008 raaka-ainealoitteesta käytyyn keskusteluun.
Aloite perustuu kasvavaan tietoisuuteen tarpeesta
taata mineraaliperäisten raaka-aineiden saatavuus
kiristyvässä maailmanlaajuisessa kilpailutilanteessa.
Keskeinen kysymys on maan saatavuus: tunnistet-
tuja raaka-ainelähteitä on saatava louhia nykyisten
kaivoslakien puitteissa. Maankäytön suunnittelussa
on huomioitava eri sidosryhmien tarpeet.
EU ei pyri luomaan koko unionia koskevaa kaivos-
direktiiviä tai muunlaista yhteistä lainsäädäntöä. On
jokaisen jäsenmaan oma asia luoda lakinsa niin, että
ne vastaavat paikallisia ja kansallisia vaatimuksia.
Suomi on laatinut EU:n raaka-ainealoitteen perus-
teella oman mineraalistrategian. Se käsittelee mine-
raaliresursseja koskevia sääntöjä, raaka-aineen
saatavuutta ja louhinnan ympäristönäkökohtia.
16
kaivosten toiminta-
edellytykset
turvattava
On tärkeää löytää tasapaino luonnonsuojelun ja elintasomme
ylläpitämiseen tarvittavien luonnonvarojen louhinnan välillä.
Suomessa hyväksyttiin uusi kaivoslaki keväällä
2011. Uusi laki sisältää tiettyjä uusia maksuja ja
velvoitteita kaivosyhtiöille, mutta sen ei odoteta
vaikuttavan merkittävästi Nordkalkin toimintaan.
Monet lain osa-alueet, esimerkiksi kaivosten jäl-
kihoito, on huomioitu jo tämänhetkisessä toimin-
nassa. Kansallisen mineraalistrategian laadinta on
suunnitteilla myös Ruotsissa.
Teollisuus ja luonnonsuojelu voidaan yhdistää
Kesäkuussa 2010 EU julkaisi ohjeistuksen, joka sel-
ventää mineraalilouhinnan määräyksiä niillä Natura
2000 -alueilla, joilla on louhintakelpoisia mineraa-
leja, sekä näiden alueiden läheisyydessä. Esimerkiksi
Pohjois-Gotlannissa on useita alueita, jotka rajoit-
tuvat Nordkalkin louhoksiin. Uusien toimintaohjei-
den mukaan louhinta on mahdollista näillä alueilla
edellyttäen, että toiminta on kestävällä pohjalla. Bio-
diversiteetti eli luonnon monimuotoisuus voi jopa
hyötyä kalkin louhinnasta, koska on olemassa sekä
kasveja että eliöitä, jotka viihtyvät kalkkipitoisessa
maassa. On tärkeää löytää tasapaino luonnonsuoje-
lun ja elintasomme ylläpitämiseen tarvittavien luon-
nonvarojen louhinnan välillä.
Raaka-ainealoite johti siihen, että EU-maat panos-
tivat vuonna 2010 kokemusten jakamiseen maan
saatavuudesta ja kriittisten sekä tärkeiden mineraali-
pohjaisten raaka-aineiden tunnistamiseen. Tärkeisiin
raaka-aineisiin luetaan myös kalkkikivi, jonka osalta
huomioitiin erityisesti paperipigmentissä käytettävä
valkoinen kalsiitti. Raaka-aineen saatavuus voi olla
myös alueellisesti painottunutta, esimerkkinä Got-
lannin kalkkikivi, joka on korvaamaton raaka-aine
pohjoismaiselle terästeollisuudelle.
Kalkkiteollisuus on riippuvainen
vapaista päästöoikeuksista
Kalkkiteollisuus on osallistunut kauden 2013-2020
päästökauppaa koskevan lain muokkaamiseen. Vuoden
2011 aikana EU-parlamentti kertoo kantansa uuteen
lakiehdotukseen. Ehdotuksen mukaan kalkkiteolli-
suudelle jaetaan päästöoikeuksia sovitun vertailu-
arvon (benchmark) mukaisesti. Ehdotuksessa ver-
tailuarvo on 0,954 päästöoikeutta jokaista tuotettua
kalkkitonnia kohden. Tällä on merkittävä vaikutus
kalkintuottajille, ja toimiala on ajanut asiaa voimak-
kaasti eri foorumeissa.
Kalkinpoltolle saadaan vain yksi vertailuarvo, mikä
tarkoittaa, että kalkinpoltolle on erilaiset edellytyk-
set kuilu- ja kiertouuneissa. Tarve vähentää edelleen
kiertouunien päästöjä kasvaa, samoin kuin tarve
lisätä hiilidioksidivapaiden polttoaineiden käyttöä.
Otsikon ”Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus kas-
vaa” alla kuvataan lähemmin Nordkalkin pyrkimyk-
siä korvata fossiiliset polttoaineet muilla, hiilidiok-
sidipäästöjä vähentävilla vaihtoehdoilla.
 Miedzianka, Puola

Nordkalkin REACH-rekisteröinti on valmis

Euroopan unionin uusi kemikaalien rekisteröin-
tiä, arviointia ja lupamenettelyä koskeva asetus
REACH astui voimaan 1.6.2007. Nordkalkin tuot-
teet poltettu kalkki (CaO) ja dolomiitti (CaMgO2)
sekä sammutettu kalkki (Ca(OH)2) on rekisteröity
asetuksen mukaisesti.

REACH-rekisteröinti ei koske luonnossa esiintyviä

mineraaleja, ja näin ollen Nordkalkin kalkkikiveä,
kivimateriaalia, kalsiumkarbonaattia ja wollastoniit-
tia ei tarvitse rekisteröidä. EU:n kemiallisia aineita
koskevat määräykset parantavat kemikaalien käsit-
telyn turvallisuutta ja suojelevat siten terveyttä ja
ympäristöä. Samanaikaisesti ne ylläpitävät Euroo-
pan kemianteollisuuden kilpailukykyä.

17
Konsernirakenne

Nordkalk Oy Ab
Suomi
Parainen

100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 51 % 50 %

Suomen
Nordkalk AB Nordkalk AS Nordkalk GmbH NK-East Oy Nordkalk Sp. z o.o Karbonaatti Oy NorFraKalk AS
Ruotsi Viro Saksa Suomi Puola Suomi Norja
Lärbro Vasalemma Lyypekki Parainen Krakova Lappeenranta Verdal

67 % 51 % 10 %
98 % 100 %

Kalkproduktion OOO Nordkalk

Storugns AB Alekseevka Nordkalk OOO Nordkalk Verdalskalk AS
(KPAB) Venäjä Ukraine TOV Venäjä Norja
Ruotsi Alekseevka Ukraina, Pidgaytsi Moskova Verdal
Lärbro

51 %

OOO Techno-Invest
Russia,
Sverdlovskaya oblast

18
Jauhatus

Myynti/toimisto
Kolari
Kaivos

Kalkkiuuni
Luulaja
Oma satama/terminaali
Raahe
Suomi
Verdal
Kokkola
Örnsköldsvik
Vimpeli

Seinäjoki

Ruotsi Louhi
Siikainen

Norja Orsa
Tampere Lappeenranta
Venäjä
Vampula
Tytyri Sipoo
Parainen Helsinki Pietari

Alekseevka
Köping Vasalemma
Tukholma Kurevere Rakke

Uddagården
Viro
Storugns

Moskova
Ignaberga
Siauliai
Landskrona
Liettua

Lübeck
Szczecin

Puola
Sławno

Saksa Miedzianka

Krakova
Wolica
Ukraina
Ivano-Frankivsk

19
Suomi Ruotsi Viro Puola Saksa Venäjä
Nordkalk Oy Ab Nordkalk AB Nordkalk AS Nordkalk Sp. z o.o. Nordkalk GmbH Nordkalk Alekseevka Ltd
Skräbbölentie 18 Nya Hamnvägen / Box 901 Vasalemma Pl. Na Groblach 21 Konrad-Adenauer-Strasse 6 Business Centre Bazen
21600 Parainen SE-731 29 Köping EE-76101 Harju maakond PL-31-101 Krakow DE-23558 Lübeck Pr. Shaumiana, 4-1, liter A, Office 204
Puh. 020 753 7000 Puh. +46 221 292 00 Puh. +372 6713 266 Puh. +48 12 428 65 80 Puh. +49 451 30 09 38 0 RU-195027 Saint-Petersburg
Fax 020 753 7001 Fax +46 221 128 71 Fax +372 6713 148 Fax +48 12 429 50 05 Fax +49 451 30 09 38 44 Puh. +7 812 448 9454
Fax +7 812 449 9453

www.nordkalk.com - member of the Rettig Group -