Turku Science Park vuoNNA 2010

Sisällysluettelo................................................................................................................ 3
Toimitusjohtajan katsaus.............................................................................................4-5
Hallituksen toimintakertomus.......................................................................................6-7
TScP Kiinteistöt Oy.......................................................................................................... 8
Tuloslaskelma ja tase 2010............................................................................................. 9

Katsaus päätoimialojen tilanteeseen

Bioalan tunnelmia Turussa...........................................................................10-12
Case: Pöytä on katettu Abacus Diagnosticalle.................................................... 13
Soveltava tieto- ja viestintäteknologia Varsinais-Suomessa 2010.................14-16
Case: Fuugoa on lapsellisen helppo käyttää...................................................... 17

BioTurku®................................................................................................................18-19
Case: Pharmatest voitti kasvukivut...............................................................20-21
Soveltava ICT...........................................................................................................22-23
Case: Sanako katkaisi napanuoransa ja muutti Eurocityyn............................24-25
Osaamiskeskus.......................................................................................................26-27
Case: Tuhansien järvien maa löysi kulttuurinsa.................................................. 28
Case: Suomen elintarvikeyrityksiä rohkaistaan maailmalle................................ 29
Yrityskehitys............................................................................................................30-31
Case: Aqsens Oy haistaa vilunkipelin................................................................. 32
Case: Se ei pelaa joka pelkää – Tribeflame Oy................................................... 33
Markkinointi ja viestintä...........................................................................................34-35
Turku Science Parkin vuoden 2010 uutisotsikoita.............................................. 35

Biocelex Oy..............................................................................................................36-37
Innovatiivisen kasvun vauhdittaja.............................................................................38-39

3
toimitusjohtajan katsaus

4
 toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus
Turku Science Park Oy:ssä toteutettujen yritysjärjestelyjen rahoituksesta ja ohjauksesta sekä yliopistojen tutkimuk- merkittävänä suomalaisena ja turkulaisena tulevaisuuden
myötä yhtiön toiminta irtaantui kokonaan kiinteistöliike- seen ja opetukseen, opiskelijoihin ja henkilöstöön liittyvistä osaamis- ja liiketoiminta-alana.
toiminnasta ja keskittyy nyt elinkeinopoliittisiin palvelui-asioista. Lain myötä valtion ohjaus yliopistoille pieneni ja
hin. Uuden strategian mukaisesti Turku Science Park Oy yliopistot saivat lisää toimintava- Yhtiön strategiaprosessin yhtey-
on elinkeinopoliittinen yhtiö, joka tukee tutkimuslähtöisen pauksia. Samalla yliopistojen oma Yliopistojen uudenlaisen toi- dessä myös visiota on kirkastettu
ja osaamisintensiivisen liiketoiminnan kehittämistä Turun vastuu hallinnosta ja taloudenpidosta minnan kehittämisen kannalta ja vuoteen 2015 tähtäävä tahtoti-
talousalueella, jotta alue on kilpailukykyinen ja houkutte- lisääntyi. Samanaikaisesti, vuoden on hyvin tärkeää entisestään la kuuluu: ”Turku Science Park Oy
leva. Yhtiön olemassaolon oikeutus ja tehtävä nivoutuvat 2010 alussa, Turun yliopisto ja lähentää Turku Science Park on innovatiivinen ja proaktiivinen,
Turun alueen elinvoimaisuuden yhteen perusedellytyk- Turun kauppakorkeakoulu yhdis- Oy:tä ja turkulaisia yliopistoja. kansainvälisesti tunnettu elinkei-
seen, yritysten hyvinvointiin. Nämä tavoitteet ovat tärkeitätyivät uudeksi entistä monialaisem- nopoliittinen vaikuttaja, joka toi-
myös yhtiön suurimmalle omistajalle, Turun kaupungille. maksi Turun yliopistoksi. Yliopistojen minnallaan tukee ja kaupallistaa
uudenlaisen toiminnan kehittämisen kannalta on hyvin innovaatioita valituilla painopistealoilla. Tarvelähtöisten pal-
Toteutettujen organisaatiomuutosten seurauksena yhtiö tärkeää entisestään lähentää Turku Science Park Oy:tä ja velujen ja verkottuneen toimintatavan ansiosta tuotamme
voi nyt keskittyä perustehtäväänsä. Kun samalla mer- turkulaisia yliopistoja. Yhteistyötä lisäämällä ja uudenlais- asiakkaillemme ja omistajillemme merkittävää lisäarvoa.”
kittävä osa keskeisen Turku Science Park -alueen kiin- ta synergiaa hakemalla voidaan tuottaa kaikkia osapuolia Asetettu visio on hyvin tavoitteellinen, mutta ei suinkaan
teistöliiketoiminnasta on siir- hyödyttäviä uusia palveluja. tavoittamattomissa. Nyt onkin aika aloittaa kova ja mää-
retty omaan yhtiöönsä, Turun rätietoinen työ, jotta voimme vastata omaan huutoomme.
Teknologiakiinteistöt Oy:hyn, Yhtiön olemassaolo nivoutuu Turku Science Park Oy:n ja Karolinska
voidaan tälläkin saralla keskit- Turun alueen elinvoimaisuuden Institutet Holding Ab:n yhteisyritys
tyä sen ammattilaisten toimesta yhteen perusedellytykseen, yri- Biocelex Oy on bioalan innovaatioi-
yhtiön ydinosaamiseen. Yhtiöiden tysten hyvinvointiin. hin ja liiketoiminnan kehittämiseen
yhteistyöllä voidaan entisestään keskittyvä kehitysyhtiö, joka toimii
kasvattaa Turku Science Park liiketaloudellisin perustein. Biocelex
-alueen elinvoimaa ja houkuttelevuutta. Oy:n toiminnan edelleen jalostamiseksi on aloitettu pro-
sessi, jolla yhtiön omistajiksi ja toimijoiksi pyritään saa-
Vuoden 2010 alussa tuli voimaan uusi yliopistolaki, jolla maan merkittävimmät suomalaiset life science -yliopis- Rikumatti Levomäki
säädetään yliopistojen tehtävistä, hallinnosta, toiminnan tot. Näin voidaan vahvistaa life science -alan roolia yhtenä Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja

5
Hallituksen toimintakertomus

6

Hallituksen toimintakertomus
Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Turun kaupungin
Osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelman, joka oh-
jaa myös Turku Science Park Oy:n toimintaa. Kaupungin
omistajapolitiikan mukaan TScP:n tehtävänä on korkea-
koulujen sekä alueen yritysten innovaatioiden kaupallis-
taminen ja liiketoiminnan kehittäminen valituilla korkean
teknologian alueilla. Painopistealueita ovat bioteknologia /
materiaaliteknologia sekä sovellettu ICT. Näiden tehtävien
keskeisiä toteuttamistyökaluja ovat esi- ja yrityshautomot,
yrityskiihdyttämöt, hanketoiminta sekä liiketoiminnan ke-
hittämiseen liittyvä konsultointi. Lisäksi TScP on toimi-
nut HealthBIO-klusterin kansallisena koordinaattorina sekä
valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman koordinoijana
Varsinais-Suomen osalta.
 
TScP:n, Karolinska Institutet Holding Ab:n ja Turun
Seudun Osuuspankin yhteisyritys Biocelex Oy on life
science -alan tarpeisiin luotu kiihdyttämöyritys, joka toimii
liiketaloudellisin perustein. Biocelex arvioi bioteknologiain-
novaatioiden kaupallista potentiaalia Karolinskan työkaluja
soveltaen sekä pyrkii hyödyntämään Karolinskan sijoitus-
rahastoa, jossa myös TScP on osakkaana.
Rakennejärjestelyt
Turku Science Park -konsernissa toteutettiin 30.6.2010
yritysjärjestelyt, joissa Turku Science Park Oy jakautui
kahdeksi uudeksi yhtiöksi siten, että kiinteistöliiketoi-
minta siirtyi omaan yhtiöönsä, TScP Kiinteistöt Oy:hyn.
Ennen jakautumista Turun Biolaakso Oy sulautui Turku
Science Park Oy:hyn ja sen hallinnassa olleen KOy Focun
vuokraustoiminta siirtyi muiden kiinteistöjen tavoin TScP
Kiinteistöt Oy:hyn. Jakautumisen jälkeen TScP Kiinteistöt
Oy:n koko kiinteistöomaisuus on myyty suunnitelman mu-
kaisesti pois yhtiöstä. Yritysjärjestelyjen yhteydessä pe-
rustettu Turku Science Park Oy puolestaan keskittyy sille
määriteltyyn ydintehtävään.
Yhtiön osakkeet
Turku Science Park Oy:n osakepääoma on 4.592.000 eu-
roa, osakkeita on 1.329.346 kpl. Tytäryhtiöt eivät omista
yhtään emoyhtiön osaketta.
Johto ja hallinto
Yhtiön hallituksen muodostivat alkuvuonna Tom von
Weymarn (puheenjohtaja), Tero Hirvilammi (varapu-
heenjohtaja), Pauliina de Anna, Rabbe Klemets, Seppo
Lehtinen, Björn Mattsson, Aleksi Randell sekä Matti
K. Viljanen.
Yhtiökokouksessa nimettiin uusi hallitus, johon kuuluvat
Tom von Weymarn (puheenjohtaja), Aleksi Randell (varapu-
heenjohtaja), Jukka Rinnevaara, Björn Mattsson, Matti K.
Viljanen, Seppo Lehtinen ja Riitta Koskimies. Hallitukseen
yhtiökokouksessa nimetty Mikko Pukkinen on eronnut
jäsenyydestä 25.11.2010.
Hallitus kokoontui 10 kertaa. Hallituksen jäsenten keski-
määräinen osallistumisaste kokouksiin oli 83 %.
Rabbe Klemets hoiti vt. toimitusjohtajuutta 17.5.2010 saak-
ka, jolloin Rikumatti Levomäki aloitti toimitusjohtajana.
Henkilöstö ja organisaatio
Konsernin palveluksessa oli tilikauden lopussa 40 henki-
löä, joista emoyhtiössä 37 henkilöä.
Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä
ja epävarmuustekijöistä
Turku Science Park -konserni on syksyllä käynnistyneen
strategiatyön yhteydessä arvioinut toimintansa laajuuteen
Hallituksen toimintakertomus
ja rakenteeseen nähden kattavasti merkittävimpiä riskejä
ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymi-
seen vaikuttavia seikkoja.
Kaupungin määrittelemät TScP:lle kohdistuvat elinkeinopo-
liittisten palvelujen sisällöt sekä rahoituksen päättää Turun
kaupunki vuositalousarvion yhteydessä. Tavoitteeseen
TScP:n ulkopuolisen rahoituspohjan laajentamiseksi liit-
tyy epävarmuutta. Toteutettujen yritysjärjestelyjen myötä
sijoitusriski on noussut aikaisempaa merkittävämmäksi
muiden riskien pienentyessä.
Tulevaisuuden näkymät
TScP:n toiminnan terävöittämiseksi on yhtiön toiminnan lin-
jauksia käsitelty syksyllä 2010 alkaneessa strategiatyössä.
Strategia tulee yhtiön hallituksen käsittelyyn helmikuussa
2011 ja se ohjaa yhtiön tulevaa toimintaa.
TScP on konserniohjeen mukaisesti irtisanonut Pharma-.
Cityssä sijaitsevien tilojensa vuokrasopimukset päättymään
vuoden 2011 lopussa ja tulee muuttamaan DataCityyn.
Tilintarkastus
Yhtiön tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers
Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Johan Kronberg.
Hallituksen osinkoehdotus
Emoyhtiön tilikauden tappio oli 76.362,47 euroa ja kon-
sernin tilikauden voitto 185.669,91 euroa. Hallitus esittää,
että osinkoa ei jaeta.
7
TScP Kiinteistöt Oy
TScP Kiinteistöt Oy syntyi 30.6.2010, jolloin Turku Science Park Oy jakautui kahdeksi uudeksi yhtiöksi siten, että kiinteistöliiketoiminta siirtyi omaan yhtiöönsä, TScP Kiinteistöt Oy:hyn.
Ennen jakautumista Turun Biolaakso Oy sulautui Turku Science Park Oy:hyn ja sen hallinnoimana olleen KOy Focun vuokraustoiminta siirtyi muiden kiinteistöjen tavoin TScP Kiinteistöt
Oy:hyn. KOy Focu myytiin 31.12.2010 Salmela-yhtiöille. Turun kaupungin antaman konserniohjeen mukaisesti kiinteistöistä oli tarkoitus luopua. Tämä toteutui alkuvuonna 2011, jolloin
viimeiset TScP Kiinteistöt Oy:n omistuksessa olleet kiinteistöt myytiin Turun Teknologiakiinteistöt Oy:lle.

8
 Tuloslaskelma ja tase 2010

Tuloslaskelma ja tase Uuden yhtiön puolivuotisjakso 1.7. - 31.12.2010

TULOSLASKELMA
liikevaihto 3 407 421,32
materiaalit ja palvelut -725 513,83
henkilöstökulut -1 139 842,01
poistot ja arvonalennukset -20 002,70
liiketoiminnan muut kulut -1 344 499,00
liikevoitto 177 563,78
rahoitustuotot ja -kulut 8 106,13
nettotulos 185 669,91

TASE


Vastaavaa:
pysyvät vastaavat 2 127 373,14
vaihtuvat vastaavat 5 016 868,77
vastaavaa yhteensä 7 144 241,91

Vastattavaa
oma pääoma 5 680 492,32
vieras pääoma 1 463 749,59
vastattavaa yhteensä 7 144 241,91

Henkilöstön määrä 38

9
katsaus päätoimialojen tilanteeseen

10

Bioalan
tunnelmia Turussa
Bioalalta saatiin Turussa vuonna 2010 useita
positiivisia uutisia, vaikka korkean teknologian
pääomarahoituksen puute heikensi yritysten
toimintaedellytyksiä Suomessa.
Alueen veturiyritys Bayer Schering Pharma kasvatti toi-
mintansa volyymia. Turussa valmistettavan hormoniehkäi-
sykierukka Mirenan vuosimyynti kasvoi 539 miljoonaan
euroon, ollen ilmeisesti Suomen kaikkien aikojen menes-
tynein teknologiatuote.
PerkinElmer Human Health (turkulaisittain Wallac) on
parin viime vuoden ajan saavuttanut noin 130 miljoo-
nan euron liikevaihdon. Yrityksen ydinliiketoimintaa ovat
seulontatutkimukset, joiden positiivinen kehitys paransi
vuonna 2010 yrityksen kokonaiskannattavuutta selvästi.
Äidin ja sikiön hyvinvointiin liittyvän liiketoiminnan vah-
vistuttua Turussa yritys siirsi lääketeollisuuteen ja tutki-
mukseen liittyvien monileimalukijoittensa valmistuksen
Britanniaan ja Singaporeen.
Orionin liikevaihto kasvoi vuonna 2010 noin 10 prosenttia
nousten 850 miljoonaan euroon. Orionin omaan tutkimuk-
seen perustuvien keskeisten tuotteiden kuten sydänlääke
Simdaxin ja tehohoitorauhoite Precedexin myynti kasvoi.
Turun T&TK-yksikkö keskittyy yhä enemmän alkuperäis-
lääkkeiden kehitykseen. Sekä T&TK-yksikön että paikal-
lisen lääketuotantotehtaan työllisyysnäkymät ovat hyvät.
Myös vuoden 2011 tammikuussa julkistettu yhteistyöso-
pimus amerikkalaisen Endo Pharmaceuticalsin kanssa
syöpälääkekehityksessä lisää onnistumisien todennäköi-
syyttä alkuperäislääkkeiden tutkimuksessa ja kehityksessä.
Kannattavuutta ja kansainvälistymistä
Suurten yritysten lisäksi myös useat pk-yritykset ja tut-
kimustoiminta saavuttivat konkreettisia merkkipaaluja.
Turkulainen diagnostiikkayritys HyTest ylitti tulostavoit-
teensa vuonna 2010. Sen liikevaihto nousi 9,1 miljoo-
naan euroon ja liikevoitto peräti 3,1 miljoonaan euroon.
Liikevaihdosta 97 prosenttia tuli viennistä. Vahvan kasvun
taustalla oli erityisesti sydämen vajaatoiminnan diagnos-
tiikkaan käytettävien immunoreagenssien hyvä menekki.
Biotie Therapies Oyj ja sveitsiläinen Synosia allekirjoitti-
vat yhdistymissopimuksen, jonka seurauksena Synosiasta
tulee osa Biotietä. Syntyvällä yrityksellä on yhdeksän klii-
nisessä vaiheessa olevan lääkekehityshankkeen tuote-
portfolio, merkittävät kansainväliset toiminnot ja toimi-
pisteet Suomessa, Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Biotiestä
tulee yhdistymisen myötä maailman johtavia keskus-
hermostolääkkeiden kehittäjiä, ja sen alkoholiriippu-
vuuden hoitoon tarkoitetusta nalmefeenista julkaistiin
vuoden 2010 lopulla positiivisia kolmosfaasin tuloksia. . bakteerina tunnetun MRSA:n geneettiseen varmistukseen
. saavutti myynnin aloittamisen Euroopassa mahdollistavan
Hormos Medical Oy:n amerikkalainen emoyhtiö QuatRx
katsaus päätoimialojen tilanteeseen
Pharmaceuticals Company ja japanilainen Shionogi so-
pivat Turussa kehitetyn ospemifeenin maailmanlaajuisista
markkinointioikeuksista. QuatRx saa 25 miljoonaa dollaria
allekirjoitusmaksuna ja yli 100 miljoonaa dollaria etappi-
maksuina. Lisäksi QuatRx saa rojalteja tuotteen myynnistä.
Ospemifeeni on markkinoiden ensimmäinen estrogeeniton
vaihtoehto vaihdevuosien jälkeisen emättimen limakalvo-
atrofian oireiden hoitoon.
Lääketeollisuuden ei-kliinisiä tehokkuustutkimuksia tarjoa-
va turkulaisyritys Pharmatest Services Oy solmi puiteso-
pimuksen kansainvälisen monialayritys Bayerin kanssa.
Pharmatest tarjoaa tautimalleja, joilla arvioidaan erityi-
sesti syövän etäpesäkkeiden, osteoporoosin ja tulehdus-
sairauksien hoitoon kehitettävien lääkkeiden tehokkuutta.
Kaarinalainen lääkeraaka-aineita ja esimerkiksi probioot-
teja valmistava Galilaeus Oy moninkertaisti tuotantoka-
pasiteettinsa perustamalla valmistusyksikön Varsovaan.
Yritys pystyy näin tarjoamaan monipuolisempaa palvelua
asiakkailleen ja toimimaan tehokkaasti muun muassa
Aasiasta tulevaa kilpailua vastaan.
Diagnostiikkasektorilla toimivan Abacus Diagnostica
Oy:n kehittämä uudentyyppinen laboratoriotesti sairaala-
CE-merkinnän. Myyntiluvan saanut GenomEra CDXTM -
11
katsaus päätoimialojen tilanteeseen
järjestelmä on tulos vajaat kaksi vuotta kestäneestä tuo-
tekehityksestä, jota yritys on tehnyt keräämänsä sijoitus-
pääoman ja Tekes-rahoituksen turvin.
Turku Science Parkin yrityshautomossa toimiva MetGen Oy
voitti eurooppalaisen sijoittajakilpailun ympäristöteknolo-
giayritysten sarjan. Eurecan European Venture Contest
2010 -sijoittajakilpailussa oli tuhat kilpailevaa vaihtoehtoa
24 eri maasta. MetGenin entsyymejä käytetään sellu- ja
paperiteollisuudessa nopeuttamaan ja tehostamaan pro-
sesseja sekä vähentämään niissä syntyvää jätettä.
Niin ikään Turku Science Parkin yrityshautomosta ponnah-
tanut Medbase Oy:n Sfinx-lääketietokanta osoittautui heti
suurmenestykseksi. Yhteistyösopimus Italian suurimman
lääketieteellisen kustantajan Elsevierin kanssa on kasvat-
tanut yrityksen liikevaihdon jo noin miljoonaan euroon. Jo
nyt kelpo tulosta tekevä yritys uskoo liikevaihtonsa sopi-
muksen ansiosta vielä viisinkertaistuvan.
Tutkimuksen uusia avauksia
Lääkelaitoksen korvannut Lääkealan turvallisuus- ja
kehittämiskeskus Fimea avasi lokakuun alussa toimi-
pisteen Turku Science Parkiin. Fimea vastaa lääkealan
lupa- ja valvontatehtävistä sekä lääkehoitojen arvioinnis-
ta. Fimean tulo Turkuun on strategisesti merkittävä, sillä
yritysten on nyt helpompaa saada viranomaisneuvontaa
kehitystyönsä tueksi.
12
VTT on kasvanut Turussa jo 75 hengen organisaatioksi.
Se hankkii tehokkaasti tutkimusrahaa alueelle muun mu-
assa EU:sta. Vuoden 2010 tärkeimpiä uusia avauksia oli
yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustaman
Turun aivovammakeskuksen kanssa käynnistetty EU-
rahoitteinen TBI Care -projekti. Myös aiemmin solmittu
yhteistyösopimus saksalaisen Bayer Schering Pharma
AG:n kanssa on poikinut Turkuun uusia projekteja.
VTT:n ja Turun yliopiston tutkijat löysivät neljä elimistön
aineenvaihdunnassa vaikuttavaa entsyymiä, joiden toimin-
taa estämällä voidaan estää eturauhassyöpäsolujen kas-
vua. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sekä syöpätyypin
tunnistamisessa että lääkekehityksessä.
Turun yliopiston koordinoima kansainvälinen polttoaine-
hanke Direct Fuel sai EU:lta lähes neljän miljoonan euron
rahoituksen. Projektin päämääränä on kehittää menetelmä,
jolla auringon säteilemä energia muuttuisi suoraan käyttö-
valmiiksi polttoaineeksi fotosynteettisten mikro-organismien
avulla. Tutkimus tehdään Turun yliopiston biokemian ja
elintarvikekemian laitoksessa sekä Biotekniikan kes-
kuksessa. Projektiin osallistuu yhdeksän tutkimuskump-
pania Euroopasta ja Yhdysvalloista.
Yritysten kasvu ja tuotekehitys edellyttävät bioalalla pitkä-
jänteistä rahoitusta. Pohjois-Euroopassa ja Suomessa bio-
ala on kärsinyt erityisesti alkuvaiheen riskipääomien puut-
teesta. On syytä olla huolissaan siitä, että tehdyt keksinnöt
ja löydökset eivät ikinä päädy tuotteiksi tai myydään liian
aikaisessa vaiheessa pois, jolloin idean tuottanut tutkimu-
sympäristö ei ehdi saada siitä taloudellista hyötyä. Turussa
toimivat yritykset ovat kyenneet tekemään läpimurtoja,
mutta riskirahan puuttuminen on estänyt uusien bioyritys-
ten muodostumista. Uuden yliopistolain ansiosta yliopistot
voivat tulla spin-off -yritystensä osakkaiksi, mikä yhdessä
pääomasijoitustoiminnan aikanaan elpyessä edesauttanee
uusien osaamisintensiivisten yritysten syntyä.
 katsaus päätoimialojen tilanteeseen

Pöytä on katettu
Abacus Diagnosticalle
Diagnostiikkayritys Abacus Diagnosticassa on tunnelma katossa. Yrityksen ke-

Case hittämä GenomEra CDX™, uudentyyppinen laboratoriotesti MRSA-bakteerin ha-

vaitsemiseen, sai syksyllä 2010 koko Euroopan kattavan myyntiluvan. Vihdoinkin
hitiksi ennakoidun tuotteen myynti voi alkaa.

GenomEra CDX™ on uuden sukupolven DNA-pohjainen tes- saamiseen kuluu näytteenotosta aikaa vain tunnin verran.. ja. Abacuksen kehittämä analysaattori ja MRSA-bakteerin
tausjärjestelmä infektiotautien määrittämiseen. Abacuksen tunnistava testilastu ovat jo markkinoilla, mutta ne ovat
tuotekehittelyn tavoite oli kunnianhimoinen: luoda helppo- – Nopeus on tärkeää, koska potilas voidaan silloin lähet- vasta alkusoittoa. Abacus kehittää koko ajan uusia testi-
käyttöisin ja nopein testi mitä markkinoilta löytyy. tää nopeammin eteenpäin sairaalan sisäisessä logistii- lastuja pitäen fokuksen infektiotaudeissa ja antibioottire-
. kassa. Potilaan karanteenissa viettämät tunnit maksavat, sistensseissä bakteereissa.
Tuotekehityksen lähtökohtana oli Turun yliopiston biotek- Palenius huomauttaa.
niikan laitoksella syntynyt innovaatio: kemiallisia reagens- Sillä välin GenomEra-analysaattorit rouskuttavat sairaa-
seja sisältävä kertakäyttöinen testilastu. Tautimääritystä Abacus pärjää kohta omillaan loissa testilastuja ja jauhavat joka puraisulla Abacukselle
tehtäessä potilaasta otettu näyte asetetaan ensin pipetil- . rahaa. Monen elättivuoden jälkeen juhlapöytä on vihdoin
lä testilastun sisään. Sen jälkeen lastu työnnetään analy- Tuotekehitys vaatii biopuolella pitkää pinnaa. Vuonna 2004 katettu koreaksi Abacus Diagnosticalle.
saattoriin, joka ilmoittaa testituloksen. Ja siinä se – paljon perustetulta Abacus Diagnosticalta kesti lähes seitsemän
helpommaksi ei testaus voi enää tulla. vuotta saada markkinoille ensimmäinen tuotteensa, ja 3D-illustraatio
. GenomEra CDX™ -testausjärjestelmä pitää sisällään osaa- MRSA-bakteerista.
Toimitusjohtaja Tom Palenius uskoo, että Abacuksella on mista, joka ajoittuu aina 1990-luvun alkuun asti.
käsissään menestystuote, sillä GenomEra on todistanut .
muun muassa Turun ja Tampereen yliopistollisten sairaa- – Kaupallistamisen sykli voi biopuolella olla jopa 10-15
loiden koekäytössä olevansa erehtymätön sairaalabakteeri vuotta, joten GenomEran valmistuminen oli Abacukselle
MRSA:n tunnistaja. iso virstanpylväs. Tähän asti olemme menneet Tekes-
. rahoituksen ja pääomasijoitusten varassa, mutta jos-
– GenomEra ei ole antanut MRSA-testeissä yhtä ainoata sain vaiheessa vuotta 2011 kassavirran suunta kääntyy.
väärää negatiivista tulosta. Väärä negatiivinen olisi huonoin Ulkopuolinen rahoitus kuluvalle vuodelle on jo varmistet-
skenaario, sillä jos potilaan infektiota ei havaita testissä, tu, mutta vuonna 2012 tulemme toimeen jo omillamme,
niin hän saattaisi karanteenista vapauduttuaan tartuttaa Palenius iloitsee.
muitakin sairaalassa, Palenius toteaa. .
. Paleniuksen mukaan GenomEra-tuoteplatformin kasvulle ei
GenomEra on ollut myös luvatun nopea. Testituloksen ole mikrobiologian sovellusalueilla oikeastaan mitään rajo-

13
katsaus päätoimialojen tilanteeseen

14
 katsaus päätoimialojen tilanteeseen

Soveltava tieto-
ja viestintäteknologia
Varsinais-Suomessa vuonna 2010
Turku-Salo -alue muodostaa Suomen tieto- ja viestintäteknologia -alan vahvimman osaami-
sen keskittymän pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Uusimpien tilastojen mukaan alueella on
1 500 ICT-palvelu- ja sisältötuotantoon keskittyvää yritystä, joissa työskentelee yhteensä yli
11 000 henkeä.

ICT-toimialalla on nähtävissä selkeä muutos, jossa henki-
löstö vähenee suurissa yrityksissä ja pieniä, innovatiivisia
yrityksiä syntyy tilalle. Tämä todetaan myös kauppakama-
rien kesäkuussa 2010 julkaisemassa ICT-barometrissa.
Monet alan yritykset näkevät kannattavuuden kehittyvän
positiivisesti ja työvoiman saatavuuden olevan hyvä, vaik-
ka joistakin erityisosaajista on pulaa.
Kansainvälisiä sopimuksia
Useat alueen yritykset uutisoivat vuoden 2010 aikana
kasvustaan ja kansainvälistymisestään. Laajakaista- ja
videoverkkoteknologiaa tarjoava Teleste Oyj kertoi sekä
miljoonasopimuksesta Israelilaisen Hot Telecom -yhtiön
kanssa että Ineonin kanssa toimitettavasta videovalvon-
tajärjestelmästä Pariisin poliisille. Yritys vahvisti asemiaan
myös Puolan markkinoilla ostamalla IP-video- ja laajakais-
taratkaisuja toimittavan puolalaisen Satlanin. Telesten
vuoden 2010 liiketulos parani selvästi vuodesta 2009.
Turku Science Parkin yrityshautomossa aikoinaan ensi-
askeleensa ottanut ohjelmistotalo Neoxen Systems on
kasvanut tasaisesti ja ollut aktiivisesti kehittämässä myös
alueen koulutussektoria. Yhtiö muun muassa kehittää yh-
dessä julkistoimijoiden ja kumppaniverkostonsa kanssa
monikielistä, kaikille toimijoille avointa sähköistä toimin-
taympäristöä oppilaitoskäyttöön.
Turkulaislähtöiset Sparknet ja OpenSpark -verkot kehit-
tyvät ja jatkavat tasaista kasvuaan MP-MasterPlanetin
ja D-Link Nordicin ansiosta. OpenSparkin uusia ominai-
suuksia ovat muun muassa langattomat salauskäytännöt
sekä suljetun kotiverkon käyttömahdollisuus.
Terveys- ja hyvinvointiteknologian
vahvaa osaamista
Terveys- ja hyvinvointiteknologia on noussut keskeiseen
asemaan Varsinais-Suomen ICT-toiminnoissa. Turkulainen
terveydenhuollon kieliteknologian kehittämiseen erikois-
tunut IKITIK-konsortio sai Turun kauppakamarin ja
Uuden Teknologian Säätiön myöntämän palkinnon vuo-
den turkulaisesta ICT-teosta. Konsortion toiminta keskittyy
rakenteettoman ja usein tekstimuotoisen tiedon käsittelyn
haasteisiin terveydenhuollossa. Sen kehittämiä ratkaisu-
ja on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2012 avautuvassa
Turun yliopistollisen keskussairaalan uudessa T-sairaalassa.
Konsortion toiminnassa ovat mukana Acentra Oy, Lingsoft
Oy, Turku Centre for Computer Science (TUCS), Turun
yliopiston hoitotieteen ja informaatioteknologian lai-
tokset, Kites ry sekä Turku Science Park Oy.
Alueella järjestettiin vuoden 2010 aikana aikaisempaa
enemmän terveys- ja hyvinvointiteknologiaan keskittyviä
tapahtumia. Erityisesti yritysten suosioon nousi Konkarit
Kertovat -seminaarisarja, joka keskittyi terveystekno-
logisten tuotteiden tuotekehitykseen erityisesti laadun-
ja riskienhallinnan kautta. Tilaisuuden järjesti Innowell

15
katsaus päätoimialojen tilanteeseen
Network -projekti yhteistyössä Terveysteknologian Liitto
ry:n (FiHTA) kanssa. Vuonna 2010 käynnistettiin myös
Varsinais-Suomen hyvinvointiklusteri, jonka tavoitteena
on verkottaa sektorin keskeisimmät toimijat keskenään ja
luoda alueelle uutta kasvua.
Uutta yritystoimintaa
Merkittävä avaus uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi
alueelle on Innovation Mill -hanke, jossa Turku tekee seu-
raa yhdeksälle muulle suomalaiskaupungille. Kyseessä on
Nokia Oyj:n, Technopolis Oyj:n ja Tekesin yhteinen han-
ke, jossa jatkojalostetaan Nokian käyttämättömiä ideoita
uudeksi liike- ja yritystoiminnaksi. Turun kaupunki antaa
näin turkulaisyrityksille mahdollisuuden päästä hyödyn-
tämään Nokian ideasalkkua. Ensimmäisenä tilaisuuteen
tarttui turkulainen kieliteknologiayritys Lingsoft Oy. Toinen
innovatiivinen kasvuyrityshanke on Salossa ja Turussa toi-
miva Protomo, joka on jo toiminut laukaisualustana mo-
nelle uudelle yritykselle. Vuonna 2008 käynnistynyt, muun
muassa Sitran, ELY-keskusten ja osallistujakaupunkien
rahoittama Protomo haluaa olla toimintatavoiltaan aiem-
pia innovaatiopajoja ketterämpi ja joustavampi formaatti.
Protomon avulla luodaan liiketoimintaa ja työpaikkoja uusi-
en innovaatioiden tai palvelukonseptien ympärille. Turkuun
toimintamuoto tuli lokakuussa 2010.
Kansallisia ja kansainvälisiä yhteishankkeita
Varsinaissuomalaiset ICT-alan toimijat ovat menestyneet
hyvin yhteiseurooppalaisissa tutkimus- ja kehityshankkeis-
sa. Turkulaiset korkeakoulut ovat olleet erityisen aktiivisia
EU:n tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa. Syksyllä
2010 julkaistussa Euroopan komission tilastossa Turun yli-
opisto on 41 puiteohjelmahankkeellaan listalla neljäs heti
16
VTT:n, Helsingin yliopiston ja Aalto-korkeakoulusäätiön
jälkeen. Åbo Akademille puiteohjelmahankkeita tilastoitiin
13 ja aktiivisimpien listalle pääsi myös turkulainen Gasera
Oy kuudella puiteohjelmahankkeellaan.
Yhtenä esimerkkinä menestyneistä ICT-alan kansainväli-
sistä hankkeista on kansainvälisen tietoliikennepalkinnon
voittanut B21C (Broadcast for the 21st Century), jossa olivat
mukana Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammatti-
korkeakoulu. Hanke kehitti teräväpiirtotelevisio- ja mo-
biilitelevisioteknologiaa ja siinä suomalaisista yrityksistä
mukana olivat Nokia, Digita ja Elektrobit. Turkulaiset kor-
keakoulut ja yritykset jatkavat työtä saman aiheen parissa
kansainvälisessä ENGINES-projektissa, joka käynnistettiin
vuoden 2010 alussa.
Kansallistakin tutkimusrahoitusta on ohjautunut alueelle
muun muassa IKITIK-konsortion puitteissa tapahtuvaan
tutkimukseen. Potilaskertomusten tekstin laadun paran-
tamiseen ja kansantajuistamiseen tähtäävien aidosti poik-
kitieteellisten hankkeiden saama Suomen Akatemian
rahoitus oli yhteensä yli miljoona euroa.
Korkeakoulujen ja kolmannen sektorin
vahva rooli
Korkeakoulusektorillakin tapahtui paljon vuoden 2010 aika-
na. Turun yliopiston matematiikan ja informaatioteknologian
laitokset sekä Turun kauppakorkeakoulun johtamisen
laitos käynnistivät uuden laajasisältöisen tietoturva-alan
maisteriohjelman. Syksyllä 2010 valittiin myös ensimmäi-
set opiskelijat vastakäynnistyneeseen biolääketieteellisen
kuvantamisen maisteriohjelmaan. Kaksivuotinen kansain-
välinen maisteriohjelma toteutetaan yhteistyössä Turun
yliopiston ja Åbo Akademin kesken.
Kolmannen sektorin toiminta ICT-alalla oli erittäin aktiivista
vuoden 2010 aikana. Varsinais-Suomen ICT-alan yritys-
ten yhteistyö tehostui Turun Seudun Ohjelmistoyrittäjät
ry:n (TSOY) perustamisen myötä. Jäsenmäärä on kasvanut
nopeasti ja nyt mukana on viitisenkymmentä jäsenyritys-
tä sekä merkittäviä kannatusjäseniä. Toimintaansa jatkoi
aktiivisesti myös Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-
yhdistys ry (VSTKY).
Yhteistyön voima
Varsinais-Suomen haasteena on ICT-barometristä ilmenevä
turkulaisista oppilaitoksista valmistuvien IT-ammattilaisten
osaamisen heikko tunnettuus. Toisena merkittävänä haas-
teena voidaan nähdä ICT:n vaihteleva ja osaksi vähäinen
hyödyntäminen muiden toimialojen pk-yrityksissä. Turku
Science Park Oy onkin jo tarttunut näihin tehtäviin yhdes-
sä alueen korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Yhtenä esi-
merkkinä on Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun
ja Turku Science Park Oy:n yhteinen ESR-rahoitteinen ICT-
portti -hanke, joka auttaa Varsinais-Suomen alueen pk-
yrityksiä tietotekniikan hyödyntämisessä. Etenkin pieniltä
yrityksiltä haaskautuu paljon kallista työaikaa tietoteknisiin
ongelmiin, jotka täsmäavulla voisi vaihtaa tehostuneeseen
bisnekseen. Tähän tähtää Turku Science Park Oy:n osuus
kokonaisuudessa, TUTKA™-palvelu.
 katsaus päätoimialojen tilanteeseen

Fuugoa on lapsellisen
helppo käyttää
Paina mieleen nimi Fuugo. Se on turkulaisen Axel Technologiesin kehittämä tele- pussiin. Meillä on tietenkin vahva usko siihen, että tämä

Case visio- ja videosovellus, joka väitetysti mullistaa televisionkatselun. Puheille tuli

katetta joulukuussa Los Angelesista, jossa Fuugo voitti TV Innovation Awards
-kilpailun pääpalkinnon mobiili-tv-sarjassa.
lentää. Tuotteemme on kiinnostava ja hyvä. Sen ympärillä
alkaa olla jo pientä kansainvälistä kuhinaa. Olemme lä-
hes päivittäin yhteyksissä isojen laitevalmistajien kanssa,
Kalske valaa uskoa.
Axel Technologiesin toimitusjohtaja Petri Kalske kertoo mea näytöllä oikealle tai vasemmalle. Kanavavalikon saa
Fuugon olevan seurausta hyvin yksinkertaisesta ajatuk- puolestaan näkyviin sormenpyyhkäisyllä ylös. Samanaikaisesti Kalske itse ravaa hattu kourassa pääoma-
sellisesta läpimurrosta. . sijoittajalta toiselle. Axel Technologies on löytänyt Fuugon
– Väitän, että nelivuotias tyttäreni oppisi käyttämään Fuugoa markkinointikampanjalle jo rahoittajia ja lisää on hakuses-
– Päätimme uida vastavirtaan ja unohtaa hetkeksi sen, mitä minuutissa, Kalske naurahtaa. sa, jotta Fuugo saataisiin maailmalle kunnon ryminällä.
asiakkaat meiltä pyysivät. Kaikki tulivat aina kysymään, tu- . .
emmeko tätä tai tuota standardia tai toimiiko sovelluksemme Fuugolle asetettu hurjat tavoitteet – Emme halua, että vain nippa nappa pystymme elättä-
tietyllä alustalla. Kukaan ei ikinä kysynyt, onko meillä helppo- . mään itsemme. Me haluamme Fuugosta globaalin tuot-
käyttöistä tv-sovellusta, tai mitä lisäarvoa se kuluttajalle tuo.. Viime joulukuussa Los Angelesissa järjestetyn TV Innovation teen. Tavoitteemme on saada vähintään kymmeniä mil-
. Awards -kilpailun tuomaristo oli Kalskeen kanssa samaa joonia käyttäjiä parissa
– Ei asiakkaan pitäisi joutua miettimään, minkä sovelluk- mieltä. He palkitsivat Fuugon mobiili-tv-sarjan pääpalkin- vuodessa, Kalske linjaa.
sen tai teknologian takana on se tv-ohjelma tai videoklippi, nolla perustellen päätöstään Fuugon innovatiivisuudella,
jonka hän haluaa katsoa, Kalske toteaa. kaupallisella potentiaalilla ja todennäköisellä kuluttaja-
. hyväksynnällä.
Niinpä tv-ja video-ohjelmistoja kannettaville päätelaitteille .
valmistava Axel Technologies alkoi kaksi vuotta sitten ke- – Olemme erityisen ylpeitä siitä, että voitimme kilpailun
hittää Fuugoa, uudenlaista tv- ja videosovellusta. Kalskeen vieraskentällä Yhdysvalloissa, missä meitä ei tunneta. Itse
mukaan Fuugo on markkinoiden ensimmäinen sovellus, joka ajattelemme niin, että jos pärjäämme Yhdysvalloissa,
ratkaisee mobiili-tv:n ja mobiilivideon käyttäjäongelmat. niin pärjäämme kaikkialla, sillä Yhdysvalloissa
. on kaikkein kovin kilpailu, Kalske huo-
– Monessa älypuhelimessa on jo nyt useita eri tv-sovel- mauttaa.
luksia ja vielä erillinen Media Player videoita varten. Fuugo
on vain yksi helppokäyttöinen sovellus, jonka kautta saa Toimitusjohtajansa sanoin
kaikki olennaiset tv- ja videopalvelut, Kalske kiteyttää. Axel Technologies on tullut
vedenjakajalle, sillä ensimmäi-
Tähän perustuu Fuugon slogan: Aina jotain katsomisen nen Fuugo lähti asiakkaalle tam-
arvoista (Always something good to watch). Se tarjoaa mikuussa.
yhden, kaikki oleellisimmat tv- ja viihdesisällöt sisältävän .
sovelluksen, jota on helppo käyttää ja hallita. Fuugossa – Kärjistäen voisi sanoa, että joko tämä
kanava vaihtuu niinkin helposti kuin pyyhkäisemällä sor- lähtee lentoon tai sitten pistämme pillit
Fuugo tuo TV- ja
videopalvelut yhteen
sovellukseen. 17
katsaus päätoimialojen tilanteeseen

18

BioTurku ®
BioTurku keskittyi vuonna 2010 alueellisten
hankkeiden aktivoimiseen sekä alueen yri-
tysten ja palveluyksiköiden kansainvälisten
liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen.
Toimintavuosi 2010 käynnistyi tammikuussa BioTurun aa-
miaisinfolla, jossa esiteltiin BioTurun strategiset painopis-
teet ja vuoden 2010 toimintasuunnitelma alueen yrityksille
ja korkeakouluille. Kesällä toteutimme yhdessä yrityshau-
tomon kanssa nyt jo rutiiniksi muodostuneet Biotreffit,
jossa alueelliset pk-yritykset verkottuivat.
Tukea keskushankkeille
Turku Science Park on osallistunut yhdessä Turun yliopis-
ton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa kan-
sainväliseen EU Drivers -hankkeeseen, joka tähtää Turun
biokuvantamisen (Turku BioImaging) tutkijoiden työyhtei-
sön liiketoimintapotentiaalin etsimiseen ja edistämiseen.
Turun yliopiston Tautimallinnuskeskuksen ja Turun
kliinisen biomateriaalikeskuksen tuotteistamisen ja pal-
velumyynnin tukemiseksi BioTurku on ollut mukana teke-
mässä ja rahoittamassa keskusten markkinointiesitteitä,
sekä edistänyt yksiköiden asiakashankintaa kansainvälisillä
messuilla. Lisäksi BioTurku on tukenut Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin tekemää Turun kliinisen tutkimuksen
esitettä, jonka odotetaan lisäävän kansainvälisille yrityk-
sille suunnattua tutkimusliiketoimintaa Turussa.
BioTurku on valmistellut yhdessä alueellisten toimijoiden
– sairaanhoitopiirin, yliopistojen ja yritysten – kanssa kan-
sallinen syöpäkeskus -hankkeen Turun yksikön kokoa-
mista ja suunnittelua. Yksikön tavoitteena on varmistaa
potilaille ensiluokkainen syövän hoito, ja sitoa toisiinsa kor-
keatasoinen syövän tutkimus, opetus ja koulutus. Tähän
Lisätietoja: Turku Science Park Oy / BioTurku, johtaja Tero Piispanen, puh. 0400 781 683
liittyen turkulainen yritys- ja tutkimusdelegaatio osallis-
tui European Cancer Cluster Partnering -konferens-
siin Oslossa tavoitteenaan nostaa Turun syöpäosaamisen
kansainvälistä profiilia ja luoda yhteistyötä Oslo Cancer
Clusterin kanssa.
Yhteistyötä Itämeren alueella
Turku Science Parkin ja Heidelberg Technologiepark
GmbH:n vuonna 2008 solmiman yhteistyösopimuksen
puitteissa Turussa toteutettiin kansainvälinen Systems
Biomedicine – linking genes to disease -seminaari sekä
yrityksille että tutkijoille. Kokousväelle organisoitiin myös
tutustuminen Turun VTT:hen. Kokouksen ansiosta tieteel-
linen yhteistyö alueiden välillä on lisääntynyt.
BioTurku liittyi Itämeristrategian lippulaivaprojektin ”Baltic
Sea Health Region” ydinryhmään, task force partnerik-
si, mikä edesauttanee turkulaisten pääsyä jatkossa EU-
hankkeisiin. Ensimmäinen yhteisprojekti, HealthPORT, saikin
jo rahoitusta. HealthPORTin päämääränä on edistää sairaa-
lassa tehtyjen keksintöjen tuotteistamista pk-yrityksissä.
BioTurku järjesti suomalais-venäläisen seminaarin yhdessä
Turun yliopiston ja Venäjän kaupallisen edustuston kans-
sa bioalan yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi.
Edustajamme tapasivat lisäksi Pietarin alueen biokluste-
ria rakentavan organisaation edustajia. Yhteistyö heidän
kanssaan näyttäisi lähtevän lupaavasti käyntiin. Yhteistyön
myötä suomalaisprojekteille tarjoutuu kanava päästä mu-
kaan Rusnano korporaation pääomasijoitusohjelmaan.
Esillä biomaailman turuilla
Vuonna 2010 BioTurku päivitti kansainvälisille markkinoil-
le suunnatut esitteet BioTurun alueen yrityksistä ja tutki-
BIOTURKU®
muksesta. Lisäksi alueen diagnostiikkayritysten profiilit
ja korkeakoulujen tutkimusosaamisen koottiin samoihin
kansiin uudeksi diagnostiikkaesitteeksi.
BioTurku osallistui osana Skandinaavista yhteispaviljon-
kia USA:n BIO2010 -messuille, joka on maailman suurin
bioalan tapahtuma. Siellä BioTurku-konseptia esiteltiin
suoraan sijoittaja- ja asiakaskandidaateille. Onnistuneen
tapahtumamarkkinoinnin ansiosta kuva Suomen osastosta
päätyi koko messujen kotisivuille. Lisäksi BioTurku osal-
listui alan eurooppalaisiin partnerointitapahtumiin mm.
Barcelonassa, Münchenissä ja Oslossa. Yhteensä näissä
tapahtumissa BioTurun edustajat ovat tavanneet noin 70
asiakas- ja sijoittajakandidaattia alueen yritysten ja pal-
veluyksiköiden puolesta. Toiminnan tuloksena useiden
yritysten kanssa on käyty jatkoneuvotteluja.
EU-rahoitukseen liittyvää valmennusta tarjottiin yhdessä
Tekesin kanssa järjestetyn ”Eurooppalaiset rahoitus-
mahdollisuudet bioalan palvelusektorille” -tapahtuman
avulla. Palvelusektorille esiteltiin myös Ernst&Youngin te-
kemää pääomasijoittajaselvitystä omassa tapahtumassaan.
BioTurussa työskenteli syksyn ja talven 2009-10 ajan EU:n
Vulcanus-ohjelman kautta saapunut japanilainen harjoit-
telija Motonori Imamura. Imamura työskenteli BioCityn
proteomiikkaryhmän tutkijana ja teki lisäksi BioTurulle
Japaniin liittyviä markkina- ja toimijaselvityksiä.
Turku Science Park Oy koordinoi myös kansallista
HealthBIO-osaamiskeskusohjelmaa. HealthBIOn puit-
teissa Tampereella järjestettiin kaksipäiväinen vuosi-
seminaari, Suomen bioalan suurin Get Together -event
sekä sen yhteydessä erillinen yritysten kansainvälinen
partnerointitapahtuma. Tapahtumat keräsivät yhteensä
noin 250 osanottajaa.
19
katsaus päätoimialojen tilanteeseen

20
 BIOTURKU®

Pharmatest
voitti kasvukivut
Prekliinisiä palvelutuotteita myyvä Pharmatest sai maistaa vuoden verran la-

Case ma-ajan teinin kivuliasta elämää. Yhtiö vei läpi yritysfuusion keskellä kansain-
välistä finanssikriisiä hyvin vaikeissa olosuhteissa, mutta selvisi kasvukivuis-
taan. Toimitusjohtaja Jussi Halleenin mukaan kokemus oli erittäin opettavainen.

Joulukuussa 2009 Turku Science Parkissa nähtiin yritys- ei osannut tulla ajatelleeksi. Ensinnäkin fuusion läpiviemi- tapahtuvaa tuotekehitystä varten.
fuusio, kun Pharmatest, Orthotopix ja Genolyze yhdis- seen tarvittiin pääomia yllättävän paljon. Toisekseen hen- .
tyivät Pharmatest-nimen alle. Vuonna 1999 toimintansa kilöstön integroiminen uuteen yhtiöön ei ollut ihan mutka- Viimeisin hyvä uutinen oli Bayer Schering Pharman kans-
aloittanut Pharmatest on lääketeollisuudelle prekliinisiä tonta. Suoraan sanottuna ensimmäinen fuusion jälkeinen sa solmittu puitesopimus syyskuussa 2010.
tehokkuustutkimuksia tarjoava yritys. vuosi oli vaikea, Halleen huokaa. .
. – Lääkejätit kuten Bayer Schering eivät yleensä näin pien-
Toimitusjohtaja Jussi Halleen kertoo Orthotopix-fuusion Viisaampana kohti uusia fuusioita ten toimijoiden kanssa tällaisia puitesopimuksia tee, joten
täydentäneen Pharmatestin palveluvalikoimaa uusilla tut- . tämä on kova juttu. Varmasti voi sanoa, että sieltä on aika
kimusmalleilla. Sen sijaan bioinformatiikkapalveluja tar- Fuusion laajemman tapahtumakehyksen loi kansainvä- paljon liikevaihtoa luvassa. Lisäksi se kertoo ulospäin muille,
joavan Genolyzen kanssa fuusioon vaikuttivat muut syyt. linen finanssikriisi, mistä suurin osa ongelmista johtui. että olemme hyviä siinä, mitä teemme, Halleen myhäilee.
. . .
– Genolyzen bioinformatiikan avulla pystymme kehit- – Jos meillä olikin alla neljä peräkkäistä voitollista vuotta, Halleen kertoo Pharmatestin kymmenkertaistaneen liike-
tämään omia tuotemallejamme, nopeuttamaan esi- niin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä tilaukset sit- vaihtonsa talouskriisiä edeltäneen viiden vuoden aikana.
merkiksi tulosten analysointia. Fuusioiduimme siis ten loppuivat kuin sormia napsauttamalla. Emme saaneet Jos taloustilanne normalisoituu ja kasvuodotusten reali-
Genolyzen kanssa pääasiassa parantaaksemme jo yhtään merkittävää projektia puoleen vuoteen. Onneksi soimiseen tarvittava pääomarahoitus löytyy, niin hän pi-
olemassa olevia tuotteitamme, Halleen selventää.. meillä oli voitollisten tilikausien jäljiltä sen verran kassava- tää täysin realistisena, että liikevaihto kymmenkertaistuisi
. rantoja, että taantumasta lopulta selvittiin, Halleen toteaa.. myös seuraavan viiden vuoden aikana.
Näin syntyi uusi, uljaampi Pharmatest: reilut 20 henkeä .
työllistävä yritys, jonka liikevaihto on noin miljoona euroa. Nyt fuusion aiheuttamat vaikeudet on lähestulkoon voitet- Samanaikaisesti Halleen pitää silmänsä auki uusien fuusi-
Fuusion mukana tulivat kuitenkin kasvukivut, joita Halleen tu, ja Pharmatestin tilauskanta on vuoden 2008 jälkeen oiden toivossa – monta kokemusta viisaampana.
ei edes yritä kiistää. elpynyt vuosi vuodelta. Lisäksi yhtiö on saanut suomalai- .
. silta pääomasijoittajilta merkittävän pääomasijoituksen ja – Karttuneista kokemuksista on taatusti hyötyä seuraavia
– Fuusioprosessissa tuli vastaan kaikenlaisia asioita, joita EU:lta 780 000 euron rahoituksen uusilla indikaatioalueilla fuusioita tehdessä, hän vakuuttaa.

21
Soveltava ICT

22

Soveltava ICT
Osaston vuosi loi tulevaisuutta määrittelemäl-
lä klustereiden rajapintoja ja vastuullisuutta.
Kokoonpanoteollisuuden haasteiden kasvu
heijastui myös ICT-toimialle.
Turun seudun kokoonpanoteollisuuden vaikeudet ja palve-
lurakenteen muutostarpeet näkyivät selvästi ICT-toimialalla.
Molemmat trendit edesauttoivat yritysten erikoistumista ja
fokusointia. Varsinais-Suomen ICT-klusteri koostuu mo-
nista erilaisista toimijoista, joiden liiketoiminnan rakenteet
eroavat paljonkin toisistaan. Vuoden aikana tunnistettiin
ison alueellisen ICT-klusterin osajoukkoja ja käynnistettiin
niiden yhteistyö- ja kehitystarpeiden määrittelyt.
Turun kaupungin ja Turku Science Parkin strategiaprosessi
korosti ICT:n soveltamista ja sen kautta saatavia hyöty-
jä muille teollisuudenaloille. Valtioneuvoston hyväksyttyä
Jokapaikan tietotekniikan osaksi Varsinais-Suomen
Osaamiskeskuksen (V-S OSKE) toimintaa, on mahdol-
lista käynnistää entistä tiiviimpi yhteistyö tietotekniikkaa
hyödyntävien toimialojen kanssa uusien liiketoimintamah-
dollisuuksien löytämiseksi eri klustereiden rajapinnoissa.
V-S Oskessa tämän toiminnan vastuuorganisaationa on
Yrityssalo. Hyvänä esimerkkinä ovat kieliteknologian ja
terveydenhuollon yhteiset käyttäjälähtöiset järjestelmät.
Niiden tarve tunnistetaan, mistä osaltaan kertoo IKITIK-
konsortion saama Turun kauppakamarin palkinto vuo-
den ICT-Teosta.
Käytännön työtä hankemaailmassa on kohdistettu sekä
alueen pk-yrityksiin että kansainvälisiin hankkeisiin.
Vuoden 2010 aikana Turku Science Park Oy toteutti tie-
totekniikan tukipalveluja 117 varsinaissuomalaiselle pk-
yritykselle eLive ja ICT-portti -hankkeiden kautta. Nämä
EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) ja ESR (Euroopan
sosiaalirahasto) -rahoitteiset palvelut antavat keinoja yri-
tysten liiketoiminnan tehostamiseen ja tuovat alueen ICT-
yrityksille uusia asiakkaita.
Turku Science Parkin asema kansainvälistymisen yhteis-
työkumppanina korkeakouluille vahvistui vuoden 2010 ai-
kana. Yhtiön osaamista ovat hyödyntäneet useat konsorti-
ot valmistellessaan tutkimushankkeita Euroopan unionin
eri rahoitushakuihin.
Vastuullisuuden periaate toteutuu ”greentech”-näkökulmasta
ja näyttää suuntaa osaamiskeskuksen klustereissa sekä ICT-
hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vastuullisuuden
Soveltava ICT
teemaa toteutettiin osaamiskeskusohjelmassa valmiste-
lemalla sitä korostavia hankkeita elintarvikekehityksessä,
usean klusterin välillä sekä kohdistetusti vastuullinen
matkailu -hankkeessa. Varsinais-Suomen metsäklus-
teri tuotti yhdessä Turun yliopiston Tulevaisuuden tut-
kimuskeskuksen kanssa tiekartan Varsinais-Suomen tu-
levaisuuden agriliiketoiminnalle: ”Matkalla Biokauteen
– miten verkottunut Bioketju punotaan” -kirja katsoo
nykyhetken yli ja tarjoaa vaihtoehtoisen näkymän raken-
tavaan, vastuulliseen tulevaisuuteen.
Vuoden aikana jatkui ympäristöinnovaatioiden liiketoi-
minnan kehittämishanke sekä käynnistyi Itämeren typ-
pikuormituksen alentamiseen tähtäävä Interreg-hanke.
Sitran käynnistämän Maamerkit-ohjelman kanssa käytiin
strategista keskustelua laajan elinkaarianalyysiä hyödyn-
tävän vastuullisuushankkeen käynnistämisestä.
European Enterprise Network (EEN) -hanketta toteutet-
tiin yhtenä Suomen neljästä toimipisteestä. Monivuotisen
hankkeen tavoitteet täyttyivät jo kuluneena vuonna kun
Turku Science Park onnistui saattamaan turkulaiset ja
latvialaiset elintarvikeosaajat yhteiseen hankkeeseen.
23
katsaus päätoimialojen tilanteeseen

24

Sanako katkaisi
napanuoransa ja
muutti EuroCityyn
Turku Science Park sai mielenkiintoisen uuden asukin tammikuussa 2010, kun
Case Sanako Oy muutti EuroCityyn. Sanako on turkulaisen Telesten spin off ja maail-
man suurin kielenopetusjärjestelmien valmistaja.
Globaalisti operoivassa maailmassa kielitaidon merkitys
korostuu, ja sekös Sanako Oy:lle sopii.
– Me teemme ohjelmistoja, joiden avulla kieltenopetus voi-
daan kouluissa järjestää. Ennen vanhaan puhuttiin kieli-
laboratorioista. Nyt vain tietokoneohjelmat ovat korvanneet
kelanauhurit, Sanakon toimitusjohtaja Juha Ollila valaisee.
Sanako ei ole suuri yritys, mutta omalla kapealla sarallaan
se on maailman suurin. Yhtiöllä on 76 työntekijää, joista
noin 35 on Turussa, kahdeksan Espoossa ja loput ympäri
maailmaa. Sanako on erittäin kansainvälinen yritys, sil-
lä liikevaihdosta peräti 96 prosenttia koostuu viennistä.
Kasvua on edesauttanut Suomen maine PISA-tutkimusten
kestomenestyjänä.
– Suomen hyvä pedagoginen maine on valtti, jota me
olemme hyödyntäneet. Suomessa vierailee paljon erilai-
sia kouluvaltuuskuntia maailman eri maista, mikä pelaa
suoraan meidän pussiimme, Ollila myhäilee.
Sanakolle tärkeitä asiakasmaita ovat muun muassa
Iso-Britannia, Yhdysvallat, Saksa, Ranska ja Espanja.
Suurimmat kasvutoiveet on kuitenkin ladattu Kiinaan ja
Intiaan. Maailmassa on tällä hetkellä noin miljardi englan-
nin kielen taitajaa, mutta määrän on arvioitu kaksinker-
taistuvan vuoteen 2020 mennessä – lähinnä kiinalaisten
ja intialaisten toimesta. Sanako laskee kasvunsa tämän
kielimullistuksen varaan.
Science Park on hyvä kotipesä
Sanakon tarina alkoi vuonna 2001, kun turkulainen elekt-
roniikkayritys Teleste päätti luopua kielibisneksestä ja myi
sen osan itsestään Sanako Oy:ksi. Tammikuussa 2010
Sanako teki lopullisen pesäeron Telesteen myös fyysisesti,
kun se muutti Telesten toimistorakennuksesta Kaurakadulta
Turku Science Parkiin.
Ollilan mukaan Turku on kelpo sijainti kansainvälisesti
operoivan kasvuyrityksen pääkonttorille.
– Me menemme yleensä asiakkaan luo, melko harvoin
asiakas käy meidän luonamme. Ja silloin kun käyvät, niin
Science Parkin tilat ovat kaikin puolin edustavat, Ollila toteaa.
Ollilan käsityksen mukaan myös Sanakon henkilöstö on
viihtynyt uudessa ympäristössä.
Soveltava ICT
– Science Parkin sijainti on hyvä, tänne on hyvät kulkuyhtey-
det. Väkemme Espoosta käy täällä viikoittain ja heidän on
helppo tulla tuohon Kupittaan asemalle junalla. Myös tek-
niikka toimii ja lounaspaikkoja on runsaasti, Ollila kiittelee.
Ollilan mukaan Sanako etsi nykyaikaisia tiloja, jotka an-
taisivat asiakkaalle hyvän ja ammattimaisen vaikutelman.
EuroCitystä löytyi hyvä hinta-laatu-suhde.
– Lisäksi tässä on teknologiayrityksiä ja yliopisto lähellä.
Voimme saada heiltä työvoimaa, kun tarvitsemme lisää
esimerkiksi ohjelmistokehittäjiä.
Paikkaa valitessa otettiin huomioon myös se, että lisäväen
palkkaaminen on tilojen puolesta mahdollista, sillä Sanakolla
on hyvät kasvunäkymät. Ollila arvioi, että Sanako palkkaa
parin vuoden kuluessa Suomeen 10-20 henkeä lisää.
– Koulutus on pysyvää pääomaa, johon kaikki maat ha-
luavat satsata. Edes taantuma ei ole karsinut opetukseen
pistettäviä panoksia, Ollila toteaa.
25
katsaus päätoimialojen tilanteeseen

26

osaamiskeskus
Varsinais-Suomen Osaamiskeskus (V-S OSKE)
on ollut vuodesta 1993 maakunnan ja Turun
kaupungin innovaatioympäristön tärkein ke-
hittämistyökalu. Alueellisesta toteutuksesta
on alusta asti vastannut Turku Science Park
Oy yhdessä sidosryhmäverkostonsa kanssa.
Varsinaissuomalaista osaamista hyödynnettiin viidessä alu-
een vahvuuksia kuvaavassa klusterissa: Elintarvikekehitys,
HealthBIO – Terveyden bioteknologia, Matkailu- ja elä-
mystuotanto, Meriosaaminen ja Uusiutuva metsäteol-
lisuus. Kahdessa klusterissa Turulla on myös kansallinen
koordinaatiovastuu: Koneteknologiakeskus Turku Oy
koordinoi meriklusteria, HealthBIO:n vetovastuu on Turku
Science Park Oy:llä.
Vuoden 2009 aikana suoritettu osaamiskeskusohjelman eva-
luointi antoi pääosin ruusuja alueen hankkeille. Risutkin otet-
tiin vastaan kehittämisen viitoiksi. Evaluointi antoi mahdolli-
suuden tarkistaa toiminnan kohteita ja vaihtaa painopisteitä.
Alueen sidosryhmien mielipiteitä kuultuaan Turku Science
Park Oy ehdotti kolmea muutosta ohjelman toteuttamiseen.
Ehdotuksiin sisältyivät liittyminen JPT – Jokapaikan tieto-
tekniikka -klusteriin ja Digitaaliset Sisällöt -klusteriin
sekä uusien materiaalien ja älykkäiden pintojen osaamisen
siirtäminen Nanoklusteriin. Työ- ja elinkeinoministeriö
vahvistikin 2011 alkavaksi kaudeksi Varsinais-Suomelle
kuusi osaamisalaa, joista uusina Yrityssalo Oy:n vastuul-
la toimiva Jokapaikan tietotekniikka sekä Metsäklusterin
toiminnan Turku Science Parkissa korvaava Nanoklusteri.
Samalla V-S osaamiskeskusohjelman budjetti vuodelle
2011 kasvoi yli kymmenyksellä.
Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden ke-
hittämiskeskus FFF on elintarvikekehityksen klusterin
paikallisena toimijana tehnyt uraauurtavaa työtä yliopiston
palvelujen tuomiseksi pk-yritysten ulottuville. Aistinvaraiseen
arviointiin liittyvä osaaminen on ollut olennainen osa yhä
useamman elintarvikeyrityksen tuotekehitystä. Alueen
elintarvikealan toimijoiden kehittämisen ja yhteistyön lip-
pulaivaksi syntyi vuoden mittaisen uurastuksen tuloksena
miljoonahanke Varsinais-Suomen Ruokaketju – VARRU,
joka selventää eri toimijoiden välistä roolijakoa ja tuo nä-
kyväksi yhteistyön kautta saavutettavat uudet mahdolli-
suudet elintarvikeyritysten kentässä.
Metsäklusteri tekee tilaa Nanolle
Varsinais-Suomen uusiutuvan metsäteollisuuden
osaamiskeskuksen FIF:n toiminta jakautui selvästi kah-
teen osaan. Alkuvuoden ajan FIF keskittyi metsäsektorin
tulevaisuudenkuvien viimeistelyyn yhdessä Turun yli-
OSAAMISKESKUS
opiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa.
Keskeisenä teemana useissa aihioissa oli vastuullisuus.
Toisen vuosipuoliskon työpanos kohdistettiin klusterin
vaihtoon osallistumalla Nanoklusterin strategiaproses-
siin ja V-S Osaamiskeskuksen aseman määrittelyyn uu-
den kauden alkaessa.
Matkailu- ja elämysklusterin paikallinen toimija Turku
Touring kehitti sekä maakunnan matkailua koordinaatio-
vastuulla että kulttuurimatkailun kansainvälistymistä useissa
erillisprojekteissa. Kulttuuripääkaupunkivuoteen valmistau-
tuminen näkyi lähes kaikissa hankkeissa Turku 2011-sää-
tiön kanssa tehtävänä yhteistyönä. Kulttuuripääkaupunkien
yhteistyö sekä Euroopan laajuinen kulttuurimatkailijoiden
verkosto käynnistivät kulttuuripääkaupunkivuoteen koh-
distettuja aktiviteetteja.
Meriklusterin toimintaa leimasivat telakkateollisuuden
vaikeudet. Alueellisesta toiminnasta vastaavan Kone-
teknologiakeskus Turku Oy:n keskeisenä tehtävänä ohjelmassa
oli hyödyntää rakennemuutokseen liittyviä työkaluja. Oske
käynnisti useita koulutukseen ja uudelleensuuntaamiseen
liittyviä toimenpiteitä sekä tiivisti yhteistyötä lounaisrannikon
merellisten kaupunkien ja Teknologiateollisuuden kanssa.
27
OSAAMISKESKUS

Tuhansien järvien maa

löysi kulttuurinsa
Turku paistattelee vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkina, mutta ku-

Case lisseissa hiljainen puurtaminen jatkuu. Maamme Matkailun ja elämystuotan-

non osaamiskeskus, Turku Touring etunenässä, on määrätietoisesti kehittänyt
Suomesta kulttuurimatkailukohdetta jo pitkään.
Turku 2011/Arto Takala

Turku Touringissa toimiva Varsinais-Suomen Matkailun
ja elämystuotannon osaamiskeskus on osana kansallista
matkailuklusteriamme pyrkinyt jo pitkään nostamaan kult-
tuurimatkailua paremmin esiin. Osaamiskeskuksen alai-
suudessa toimivan Kulttuurin ketju -hankkeen projekti-
päällikkö Anne Karsikas-Järvisen mielestä on loistavaa,
että kulttuurimatkailuun todella panostetaan.
– Suomea on nyt 30 vuotta mainostettu luontomatkailu-
kohteena, joten on hyvä tuoda esille, että meillä on täällä
myös korkeatasoista kulttuuria, Karsikas-Järvinen toteaa.
Kulttuurin ketju on Euroopan sosiaalirahaston ja Hämeen
ELY-keskuksen rahoittama hanke, jossa ovat mukana
Turun, Helsingin ja Rovaniemen kaupungit sekä Gösta
Serlachiuksen taidesäätiö Mäntästä. Näiltä paikkakun-
nilta on mukana useita kulttuurikohteita.
Hankkeen tavoitteena on kulttuurimatkailun tuotekehitys.
Lisäksi hankkeessa luodaan kulttuurimatkailulle kansalli-
nen laadunkehittämisohjelma, Culture DQN, jota pilotoi-
daan hankkeen kulttuurikohteissa. Turusta mukana ovat
Åbo Svenska Teater, Turun linna ja Luostarinmäen
käsityöläismuseo.
AMK:n opiskelijat ÅST:n ideasampoina
Hyvän esimerkin tarjoaa Kulttuurin ketjun ja Turun am-
mattikorkeakoulun kehittämä palvelumuotoilun kurssi-
kokonaisuus, jonka pilottikohteena oli Åbo Svenska Teater.
– Kokosimme eri alojen opiskelijoista sekaryhmiä, jotka
kävivät katsomassa ÅST:n näytelmiä ja tekivät havainto-
ja siitä, miten ÅST:n tarjoamaa teatterielämystä voitaisiin
kehittää, Karsikas-Järvinen kertoo.
Yhdistelemällä havaintoryhmiin eri alojen opiskelijoita var-
mistettiin parannusehdotusten monipuolisuus. Ryhmissä oli
restonomiopiskelijoiden ja tuotekehityksen opiskelijoiden
lisäksi esimerkiksi muotoilualan opiskelijoita, jotka toivat
mukaan visuaalisen näkökulman.
ÅST:n markkinointijohtajan Sanna-Maria Sareliuksen
mukaan opiskelijoille annettiin täysin avoimet lähtökoh-
dat löytää ja valita parannettavat asiat itse.
– Olemme heidän työhönsä todella tyytyväisiä. He olivat
oikein ahkeria. Esimerkiksi muotoilun opiskelijat auttoivat
yhdessä restonomiopiskelijoiden kanssa tekemään studio-
näyttämön yleisötilasta tilasuunnitelman, jolla tilasta saisi
viihtyisämmän, Sarelius kertoo.
Sareliuksen mukaan ÅST:ssa on tänä vuonna tarkoitus poh-
tia, mitkä opiskelijoiden ideoista voitaisiin toteuttaa, sillä
ideat olivat kaikessa konkreettisuudessaan varsin hyviä.
– Opiskelijat esimerkiksi esittivät muutoksia teatterin kyl-
titykseen ja julkisivun valaistukseen. He ideoivat, miten
teatterirakennus ja sen historia saataisiin lähemmäksi
asiakkaita. Lisäksi teatteriesitysten rinnalle ehdotettiin
uusia oheistuotteita, Sarelius listaa.
Karsikas-Järvisen mukaan palvelumuotoilun kurssin kon-
septi on herättänyt mielenkiintoa muissa matkailualan
oppilaitoksissa, joista ainakin ammatillinen korkeakoulu
Arcada suunnittelee järjestävänsä vastaavanlaisen kurssin
Helsingissä. Samaan konseptiin saatetaan tarttua uudel-
leen myös Turussa tulevina lukukausina: silloin pilottikoh-
teina voisi toimia vaikkapa Turun linna tai Luostarinmäen
käsityöläismuseo.

28
 OSAAMISKESKUS

Suomen elintarvikeyrityksiä
rohkaistaan maailmalle
Lukujen valossa suomalaiset elintarvikeyritykset ujostelevat vientimarkkinoita

Case liiaksi. Kainostelusta yritetään päästä eroon Elintarvikealan pk-yritysten kan-

sainvälistymisohjelmalla, jolla halutaan edesauttaa elintarvikeviennin kasvua
antamalla kasvuhaluisille pk-yrityksille kansainvälistymisen perustaidot.

Elintarviketeollisuusliiton tilastot kertovat tilanteesta kai-
ken oleellisen: Suomeen tuotiin vuonna 2009 elintarvik-
keita noin 3,2 miljardin euron arvosta, kun elintarvikkei-
den vienti jäi samana vuonna alle puoleen tästä eli noin
1,2 miljardiin euroon.
Tämän epäsuhdan Suomi toivoo oikovansa, ja Euroopan
sosiaalirahaston tuella käynnistetty Elintarvikealan pk-
yritysten kansainvälistymisohjelma on ponnistus tähän
suuntaan. Helmikuussa 2010 alkanutta ohjelmaa vetää
Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus FFF,
Varsinais-Suomen Elintarvikekehityksen Osaamiskeskus.
Projektipäällikkö Saila Mattila kertoo, että koulutuksessa
on ollut mukana kymmenen pk-yritystä eri puolilta Suomea
sekä kehittäjiä elintarvikeklusterin eri osaamiskeskuksista.
Osalla yrityksistä on aiempaa vientihistoriaa, osalla ei. Yksi
yritys on aloittanut viennin koulutuksen aikana.
Jäljellä on vielä kaksi koulutusjaksoa, joilla perehdytään
osallistujien kiinnostaviksi kokemiin markkina-alueisiin.
– Koulutuksen lopuksi teemme ensi lokakuussa tutustumis-
matkan Saksaan, jossa on järjestetty yrityksille ostajatapaa-
misia. Lisäksi osallistumme Anuga 2011 -ruokamessuille
Kölnissä, Mattila valaisee.
Suomalaistuotteilla valtava potentiaali paketjut ovat palkanneet konsultteja etsimään maastam-
me myytäviä tuotteita. Venäläisturistien virta Suomeen käy
Yksi koulutuksessa mukana oleva yritys on Salon Perniössä nykyään niin vuolaana, että venäläiset ovat oppineet tunte-
sijaitseva Marjajaloste Meritalo Oy, jonka omistaa Olavi maan tuotteemme ja tykästyneet niihin.
Lindstedt yhdessä vaimonsa kanssa. Suomalaisista raaka-
aineista hilloja ja mehuja valmistava Meritalo on liikevaih- Tuotteet ja kysyntä ovat siis olemassa. Elintarvikealamme
doltaan hieman yli miljoonan euron yritys, joka työllistää kenttä muodostuu kuitenkin pääosin pk-yrityksistä, joilla on
nykyisellään kolme henkeä Lindstedtien lisäksi. korkea kynnys lähteä ulkomaille. Ne tarvitsevat verkostolta
kaiken mahdollisen tuen.
Nyt Lindstedtien mieli halajaa vientimarkkinoille. Lindstedtin
mukaan tarjottu kv-koulutus on osoittautunut Meritalon tu- Elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymisohjelman to-
levaisuudensuunnitelmien näkövinkkelistä erittäin hyödyl- teutuksesta vastaavat FFF:n lisäksi Foodwest Oy, Viikki
liseksi. Hän mainitsee esimerkkinä esitelmät kohdemark- Food Centre, Agropolis Oy ja Turun kauppakorkeakoulu.
kinoiden rakenteesta.
– En esimerkiksi tiennyt, että jos kaipaan vaikkapa Hampurin
supermarketketjujen tai Pietarin tukkureiden yhteystietoja,
niin löydän ne kaikki Turun kauppakorkeakoulun ylläpitä-
mästä tietokannasta, Lindstedt kertoo.
Mattilan mukaan nimenomaan Saksa ja muu Itämeren alue
– eritoten Pietari – muodostaa sen markkina-alueen, joka
suomalaisyrittäjiä eniten kiinnostaa.
Kiinnostus on molemminpuolista. Pietarissa suomalaisilla
elintarvikkeilla on niin hyvä imago, että venäläiset kaup-
29
yrityskehitys
Yrityskehitys
Turku Science Parkin Yrityskehitys rakentaa
osaamiseen ja teknologiaan perustuvia kas-
vuyrityksiä. Yrityskehityksen palvelut ulottu-
vat liikeideoiden arvioinnista kasvua tukeviin
kehittämispalveluihin.
Turku Science Parkin yrityksille suunnatut alkuvaiheen
palvelut (Hautomopalvelut) sisältävät liikeideoiden ar-
vioinnin, liiketoiminnan käynnistämistä valmistelevan
esihautomopalvelun ja yrityksen alkuvaiheeseen ajoittu-
van varsinaisen hautomovaiheen. Myöhemmän vaiheen
yrityksille tuotetaan kasvua tukevia kehittämispalveluja
(Kasvuyrityspalvelut). Lisäksi tarjoamme toimitiloja aula-
palveluineen kahdessa hautomoyksikössä: Biohautomossa
ja Yrityskeskus DIO:ssa.
Vuoden 2010 aikana arvioitiin 46 mahdollisiksi uusiksi hau-
tomoyrityksiksi listattua liikeideaa, joista noin kolmasosa
otettiin varsinaiseen hautomovaiheeseen tähtäävään jatko-
kehitykseen. Hautomossa käynnistyi kuusi uutta lupaa-
vaa kasvuyritystä, joista kolme toimii ICT- ja kolme muilla
toimialoilla. Yhdentoista yrityksen hautomovaihe päättyi,
ja vuoden aikana oli hautomossa kaikkiaan 24 yritystä.
Rahoituksen hankinta, tuotekehityksen onnistuminen ja
markkinoiden avaaminen ovat hautomovaiheen tyypilli-
simpiä tavoitteita. Rahoituksen saaminen elpyi merkit-
tävästi edellisestä vuodesta. Yritysten saama ulkoinen
rahoitus oli lähes kolme miljoonaa euroa eli miltei kol-
minkertainen vuoteen 2009 verrattuna. Oman pääoman
ehtoisia sijoituksia sai kuusi yritystä yhteensä noin 1,3
30
miljoonaa euroa. Liikevaihtoa hautomovaiheen yritykset
tuottivat noin 3,5 miljoona euroa ja työllistivät 74 henkeä.
Hautomotoiminnan tärkeimpänä julkisena rahoittajana oli
Turun Seudun Kehittämiskeskus.
Hankkeet kehityksen ja kasvun välineinä
Lokakuussa käynnistyi Yrityskeskus DIO:ssa uutena al-
kuvaiheen yrityskehityspalveluna Turun Protomo osana
Yrityssalo Oy:n hallinnoimaa Varsinais-Suomen Protomo-
hanketta. Turku Science Park ja Yrityssalo ovat solmineet
hankkeen toteutuksesta yhteistyösopimuksen. Protomo
on uudenlainen ideat ja osaajat yhdistävä innovaatioap-
paraatti, joka tuo idean kehittämiseen sekä taloudellisia
resursseja että asiantuntemusta.
Yhteistyö turkulaisten yliopistojen kanssa jatkui TULI-
projekteissa uusien tutkimuslähtöisten liikeideoiden etsi-
miseksi ja jalostamiseksi. Hautomossa käynnistyi vuoden
aikana yksi uusi tutkimuslähtöinen yritys.
Kasvuyrityspalveluista tärkeimmät olivat pk-yritysten kan-
sallinen kasvuohjelma, TRIOplus-ohjelma ja Innovation
Mill -hanke. Kahdessa ensin mainitussa Turku Science
Park vastaa palvelujen koordinoinnista ja osin toteutuk-
sesta Varsinais-Suomessa. Ohjelmat aktivoivat yrityksiä
kehittämistoimiin, arvioivat kasvuedellytyksiä tai terveh-
dyttämistarpeita ja edistävät kehittämisohjelmien tekoa.
Ohjelmissa myös rahoitetaan suunniteltuja kehittämis-
toimenpiteitä. Näiden ohjelmien puitteissa Turku Science
Parkin Yrityskehitys palveli yli 20 yritystä.
Innovation Mill on Technopolis Oyj:n hanke, jossa Nokian
käyttämättömille ideoille etsitään uusia hyödyntäjiä. Turun
kaupunki liittyi hankkeeseen mukaan, ja vuoden aikana
käynnistyi ensimmäinen hankkeen puitteissa toteutettu
kehittämisprojekti. Turku Science Park on hankkeen akti-
voija ja markkinoija Turussa.
Lisätietoja:
Turku Science Park Oy / Yrityskehitys,
johtaja Olli Mankonen, puh. 0400 921 937
yrityskehitys

31
yrityskehitys
Case Yksi Aqsens Oy:n tulevaisuuden-
kuvista saattaa olla koiran virka.
Tämä Tekesin ja Newentures Oy:n
rahoittama yritys kehittää Turku Science Park
Oy:n Biohautomossa kemiallista haistelijaa,
joka tunnistaa tuoteväärennökset vainuamal-
la niiden yksilöllisen jäljen. Menetelmänä se
toimii siis samankaltaisesti kuin koiran nenä.
Aqsens Oy:n toimitusjohtajan Timo Teimosen mukaan
idean isä on Turun yliopiston lääketieteellisen fysiikan ja
tekniikan professori Pekka Hänninen, joka sai inspiraa-
tion valmisteilla olevaan tuotteeseen ihastellessaan koi-
riensa hajuaistia.
– Koira voi tunnistaa hajujäljen lähes molekyylitasolle
asti. Se johtuu koiran nerokkaasti toimivasta kirsu-aivot
-yhdistelmästä ja sen tavasta muodostaa hajujälki. Nyt
olemme Pekka Hännisen tutkimuksiin ja oivallukseen
perustuen kehittäneet vastaavaan logiikkaan perustuvaa
menetelmää, joka uudistaa tavan tehdä nesteanalyyseja,
Teimonen kertoo.
Aqsensin kemiallinen haistelija on upea näyte turkulaises-
ta osaamisesta, sillä laite hyödyntää nesteiden tunnista-
misessa käytettyä aikaerotteista fluoresenssimenetelmää
(TRF). Se on alkujaan Turussa kehitetty menetelmä, jonka
32
Aqsens Oy haistaa
vilunkipelin
ympärille on rakennettu Turun yliopistosta lähtöisin olevaa
uutta teknologiaa, ja lopputuloksena on lupauksia herät-
tävä liiketoimintamahdollisuus.
– Menetelmänä Aqsens on hieman tieteen perusparadig-
maa vastaan, sillä emme niinkään etsi yksittäistä signaalia,
vaan tavallaan kontrolloimme kohinaa. Menetelmä ei etsi
spesifistä ainesosaa, vaan kokonaisuutta epäspesifisesti,
kemiallista sormenjälkeä, Teimonen kuvailee.
Aqsensin haistelijalla voi tunnistaa nesteitä tai mitä ta-
hansa, minkä voi nesteyttää. Laite on nopea, edullinen ja
helposti liikuteltavissa, sillä analysaattorin tunnistinosa
ei ole tavallista tunnistelevyä kummempi. Itse Aqsens-
menetelmä on testeissä hämmästyttänyt ymmärrysky-
vyllään jopa tekijänsä.
– Ostimme kaupasta pullovettä montaa eri merkkiä, ja laite
erotteli ne kaikki kauniisti. Se jopa havaitsi, että kahdella
eri tuotemerkillä myytävät pullovedet olivat peräisin yh-
destä ja samasta lähteestä, Teimonen ihastelee.
Biohautomolle Aqsensilta iso kiitos
Teimonen mainitsee Aqsensin potentiaalisina asiakasseg-
mentteinä lääke- ja juomateollisuuden sekä muut tuoteal-
kuperästä ja turvallisuudesta kiinnostuneet liiketoiminnat.
Myös viinien alkuperän ja autenttisuuden laite tunnistaa
kuin paraskin connousseur. Asiakkaita löytynee myös
maatalousteollisuudesta, jossa riesana ovat väärennetyt
lannoitteet ja torjunta-aineet.
Suurimmat markkinat ovat kuitenkin lääketeollisuudes-
sa, sillä väärennettyjen lääkkeiden vuotuiset markkinat
kipuavat jopa 70 miljardiin dollariin.
– Tällä hetkellä lääkkeen autenttisuus tarkistetaan pakka-
uksen RFID-tagista. Sekin on ihan ok, paitsi että se lisää
tuotantokustannuksia, eikä kerro mitään itse lääkkeen
turvallisuudesta, Teimonen toteaa.
Teimonen kertoo kemiallisen haistelijan kaupallisen ulos-
tulon tapahtuvan vielä tämän kevään aikana, joten vuonna
2009 perustettu Aqsens on läpimurron kynnyksellä. Tästä
toimitusjohtaja jakaa Aqsensin kuusihenkisen tiimin puo-
lesta kiitosta myös Science Parkin Biohautomolle ja kai-
kelle sille tuelle, jota Turku on osaamisellaan tarjonnut.
– Ei meillä itsellämme olisi ollut mitään mahdollisuutta
hankkia tätä laboratorioinfraa, jonka Biohautomo on meil-
le tarjonnut. Lisäksi meille on tärkeää olla ympäristössä,
jossa on jaettua osaamista. Karu totuus on, ettei tämän
kokoinen yritys millään pystyisi hankkimaan tätä kaikkea
itse, Teimonen muistuttaa.

Se ei pelaa, joka pelkää –
Tribeflame Oy
Case Tribeflame Oy on ratkaissut kaik-
kia lapsiperheitä riivaavan ongel-
man hukkuvista pelinappuloista.
Elektronisia lautapelejä valmistava yritys siirtää
olemassa olevia lautapelejä sähköiseen muo-
toon kosketusnäyttölaitteille ja suunnittelee
siinä ohessa myös omia pelejään.
Turku Science Parkin hautomoyritys Tribeflame Oy on
esimerkki kaikesta siitä hyvästä, mitä seuraa, kun inno-
vatiiviset ihmiset ryhtyvät rohkeasti tuumasta toimeen.
Toimitusjohtaja Torulf Jernströmin kertomus Tribeflamen
perustamisesta tihkuu yrittäjähenkeä, jollaista Suomesta
soisi löytyvän enemmänkin.
– Olimme pari vuotta sitten oluella Tribeflamen toisen pe-
rustajan Marcus Alasen kanssa ja pelasimme shakkia.
Siinä meille tuli mieleen, että voisi olla kiva pelata lautape-
lejä myös kosketusnäytöllä. Mietimme ja suunnittelimme
asiaa, kunnes keväällä 2009 molemmat irtisanouduim-
me töistämme ja perustimme Tribeflamen kesäkuussa.
– Kesällä 2010 saimme sitten Aboa Venturesta pääoma-
rahoituksen, ja nyt meitä on kaikkiaan viisi henkeä töissä
täällä yrityshautomo DIO:ssa, Jernström kertaa.
Jernström ja Alanen suunnittelivat Tribeflamen peleille
ensin omaa pelilaitetta, mutta he luopuivat
ajatuksesta, kun Applen pian perästäpäin
lanseeraama iPad osoittautui luontevaksi
pelialustaksi.
Jernströmin sanoin elektroninen lautapeli on perinteisen
lautapelin ja tietokonepelin helposti liikuteltava fuusio.
– Voit pistää näytön esimerkiksi kahvipöydälle ja pelata
kavereidesi kanssa tai voit antaa sen lapsille auton taka-
penkille. Mitenkään muuten lautapelejä ei voisi autossa
pelata, koska nappulat hukkuisivat. Pelimme sopivat kai-
kenlaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Toki voit pelata yksinkin
tietokonetta vastaan esimerkiksi junassa tai lentokonees-
sa, Jernström kertoo.
Oma peli on jo valmistumassa
Tribeflamen tuotevalikoimassa on tällä hetkellä neljä pe-
liä. Ne olivat kaikki jo olemassa olevia lautapelejä, joiden
sähköistämiseen Tribeflame haki lisenssit pelivalmistajil-
ta. Jernströmin mukaan valmistajat suhtautuvat peliensä
elektronisiin versioihin varsin suopeasti.
Tribeflamella ei ole Suomessa kilpailijaa, mutta maailmalta
niitä löytyy 5-10, joten kaikki pelit eivät enää ole saatavilla.
Tähän joukkoon kuuluu muun muassa lautapelien kunin-
yrityskehitys
kuusluokkaan lukeutuva Monopoli,
jonka sähköistämisestä valmistaja Hasbrolla on jo
sopimus amerikkalaisen Electronic Artsin kanssa.
Jernströmin mukaan muutama joka kodin tuntema lau-
tapeli Tribeflamen suunnitelmiin kuitenkin kuuluu. Lisäksi
Tribeflamella on jo nyt valikoimassaan pelejä, jotka ovat
erittäin suosittuja lautapeliharrastajien keskuudessa – esi-
merkiksi Keltis Oracle.
– Se on jatko-osa Keltisille, joka valittiin vuonna 2008
vuoden lautapeliksi Saksassa, mikä on suuri markkina.
Meillä on valmisteilla elektroninen versio myös kahden
aiemman vuoden voittajasta.
Jernströmin mukaan Tribeflamen pelit ovat käyneet mu-
kavasti kaupaksi. Hän uskoo, että jos kosketusnäyttölait-
teiden ja niiden näyttöjen koko jatkossa kasvaa, niin elekt-
ronisista lautapeleistä voi kasvaa joka kodin harrastus.
Sen varaan Tribeflame aikoo rakentaa kasvunsa. Yritys jul-
kaisee ensi vuonna 5-10 peliä lisää, ja myös täysin omaa
tuotantoa oleva hitti on suunnitteilla.
– Sen voin sanoa jo varmuudella, että ensi vuonna meiltä
tulee markkinoille myös oma peli, Jernström lupaa.
33
Markkinointi ja viestintä
Markkinointi ja viestintä
Turku Science Park Oy:n viestintäpalveluiden
strateginen tehtävä kytkeytyy suoraan yhtiön
tavoitteiden saavuttamiseen ja johtamiseen.
Markkinoinnin ja viestinnän yhteen kokoa-
valla toiminnolla rakennetaan yhteisökuvaa
sekä lujitetaan klustereiden (BioTurku® ja ICT
Turku) ja alueen vetovoimaa kansallisesti ja
kansainvälisesti. Vaikka Turku Science Park
Oy omassa toiminnassaan irtautui kiinteistö-
liiketoiminnasta, on pyrkimyksenä edelleen
kasvattaa tiedepuistoalueen haluttavuutta
myös sijoittumispaikkana.
Turku Science Park Oy:n viestintäpalvelut -osasto suun-
nittelee, konsultoi, koordinoi ja toteuttaa markkinoin-
tiviestinnän palveluja sekä arvioi ja mittaa viestinnän
toimivuutta. Tärkeimpiä keinoja ovat koko yhteisön me-
diasuhteet, verkkoviestintä sekä markkinointi- ja vies-
tintämateriaalit, keskitetty Turku Science Park (TScP)
-imagon rakentaminen ja brändin hallinta, klustereihin
perustuva kohdennettu markkinointi sekä tilaisuudet ja
muu alueen toimijoiden yhteisöllisyyden lujittaminen.
Ydinpalveluita ovat TScP-viestintä sekä klusterimarkki-
nointi (BioTurku®, ICT Turku), jotka molemmat tukevat
Turku Science Parkin aluemarkkinointia ja alueviestintää.
Etenkin BioTurkua on jo pitkään markkinoitu niin kump-
panina kuin sijoittautumis- ja investointikohteena kan-
sainvälisille yrityksille, tutkimusryhmille ja sijoittajille.
Vuoden 2010 alusta lukien Turku Science Park Oy on li-
säksi hoitanut Turun kaupungin Osaamis-, yrittäjyys- ja
elinkeino-ohjelmassa sille osoitettua invest in -tehtä-
34
vää. Ulkomaisten investointien ja yritysten houkuttelussa
luonnollisena lähtökohtana ovat omat painopistealamme.
UUTISOINTI JA JUTTUTUOTANTO
Vuoden aikana osasto julkaisi 101 uutista ja piti TScP:n
medianäkyvyydessä maamme teknologiakeskusten kär-
jen tuntumassa. Alueen toimijoille tiedotettiin 39 paino-
pistealoihin liittyvästä tapahtumasta. Alueella sijaitsevia
yrityksiä palveltiin mahdollisuuksien mukaan myös tie-
dotteiden jakelun ja stilisoinnin suhteen. Lisäksi osasto
antoi Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen Elintar-
vikekehityksen klusteriväelle markkinointiviestinnän
valmennusta.
Omat julkaisut ja viestintämateriaalit
Keväällä julkaistiin 36-sivuinen vuosikatsaus, joka yh-
dessä yliopistojen varainkeruukirjeen kanssa postitettiin
yhteensä 1500 seudulliselle ja valtakunnalliselle teknolo-
giatoimijalle. Englanninkielistä vuosikatsausta on sitäkin
jaettu runsaasti.
Turku Science Parkin verkkosivustoa kehitettiin lisää-
mällä itse tuotettua toimituksellista sisältöä sekä tuo-
malla sinne alueen keskeisiä teknologiakiinteistöjä
esittelevä virtuaalikierros. Vuoden aikana verkkosivujen
lukijamäärä kasvoi: niitä luki keskimäärin 9.970 ihmistä
kuukaudessa. Etusivun ”Kuukauden kasvo” -osio profi-
loi niin tutkimuksen kuin yritystoiminnan parissa Turku
Science Parkin alueella työskenteleviä henkilöitä. Skaala
on laaja ja tiedettäkin popularisoiva: avaruustähtitieteen.
professori Esko Valtaojasta ja molekulaarisen solubio-
logian professori Johanna Ivaskasta hankeväkeen sekä
tiedepuiston muihin työntekijöihin.
Sähköinen sidosryhmäjulkaisu eSpark koottiin 11 ker-
taa, jonka ohella ilmestyi Verkkolehti Spark. Lisäksi
Turku Science Parkin Info palveli kaikkia alueen kävijöi-
tä opastaen ja materiaalia jakaen BioCity-rakennuksen
ala-aulassa.
Investointien houkuttelu
Oman, pääasiassa BioTurku® -markkinoinnin lisäksi in-
vestointien houkuttelutyötä on tehty etenkin Invest in
Finland -organisaation kanssa. Tavoiteltavaa, mutta eri-
tyisen haastavaa on saada alueelle erityisesti innovaa-
tioihin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistuvia
sijoituksia. Vaikka kansainvälinen talous elpyi vuonna
2010, suorien ulkomaisten investointien markkina Suo-
messa ei kasvanut odotusten mukaisesti. Lisäksi en-
simmäistä kertaa yli puolet kansainvälisistä sijoituksista
kohdistui kehittyviin talouksiin.
Turku Science Parkin aluetta on esitelty niin kansainväli-
sille kuin kotimaiselle vierailijaryhmille etenkin yritysten
ja yliopistoyhteisön osaamiseen pohjautuen. Vierailujen
tavoitteena on investointien edistämisen lisäksi etsiä
kumppaneita yrityksille ja yliopistoyksiköille. Vierailija-
ryhmät ovat entistä valikoituneempia, sillä resurssit eivät
riitä yleisestä mielenkiinnosta liikkeellä olevien ryhmien
vastaanottamiseen.
 Markkinointi ja viestintä

LISÄARVOA TAPAHTUMISTA
Viestintäpalvelut osallistui useiden alueen tapahtu-. Turku Science Parkin
vuoden 2010 uutisotsikoita
mien järjestämiseen, viestintään ja markkinointiin. Li-
säksi osasto ideoi ja organisoi Pääomasijoitus-aamu-
päivän joka keräsi runsaat 120 osallistujaa, pääosin
yrityksistä. Tilaisuudessa pääsi tutustumaan pääoma-
sijoittajiin, tapaamaan alan avainhenkilöitä, sekä kuu-
Biotie sai hyviä tutkimustuloksia [21.1.2010]
lemaan arvokkaita vinkkejä niiltä turkulaisyrityksiltä,
jotka pääomasijoituksia ovat onnistuneet saamaan - osa Axel Technologies vie Fuugon Barcelonaan suurin toivein [15.2.2010]
useampiakin, kuten Axel Technologies. Tapahtuman Galilaeus Oy perusti tuotantoyhtiön Varsovaan [18.2.2010]
jatkona loppuvuodesta alettiin valmistella paikallista Turkulaislääke meni maailmalla kaupaksi isolla rahalla [2.3.2010]
sparraustiimiä yritysten avuksi, lähinnä pääomasijoitus-
Rikumatti Levomäestä Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja [24.3.2010]
ten saamisen kannalta keskeisen tiedon ja presentaatio-
taitojen hiomiseksi. Suomalainen on tulevaisuudessa kävelevä terveystietopankki [15.4.2010]
IKITIK nappasi Vuoden ICT-teko -palkinnon [15.4.2010]
Turku Science Park lupaa olla ”innovatiivisen kasvun Lingsoft Oy ensimmäinen hyötyjä Turun Innovation Mill -osakkuudesta [6.5.2010]
vauhdittaja”. Tässä onnistuminen vaatii korkeakoulujen
ICT-portti tarjosi Turun ICT-yrittäjille yhteistyön kättä [26.5.2010]
ja yritysten määrätietoista yhteistyötä, jota Turku Scien-
ce Park Oy myös verkottamisosaamisellaan edistää. Jo
BIO2010-tapahtuma todisti alan voiman [10.6.2010]
perinteeksi muodostunut, Itsenäisyyspäivän viettoon Sanako Oy kaataa kielimuurit [11.6.2010]
inspiroiva ”Itsenäinen Suomi – vapaus innovoida” Turkulaisyrityksiä kannustettiin hyödyntämään Nokian ideasalkkua [16.6.2010]
-tilaisuus synnytti toivoaksemme myös uusia kontak- Pk-elintarvikeyritykset hakevat kansainvälistymiskurssilta lisärohkeutta [23.6.2010]
teja ja yhdessä tekemisen ituja.
Tillandz-palkinto meni ruskean rasvan tutkijoille [20.8.2010]
Korkeaan osaamiseen ja tieteeseen pohjautuvat hank- Turkulaistutkijat haluavat antaa tv-kansalle paremman kuvan [6.9.2010]
keet, yritykset, ilmiöt ja ihmiset harvemmin nousevat Pharmatestille Bayer-sopimus [21.9.2010]
suuriin otsikoihin. Start-upit rakentavat toimintaansa Pääomasijoitusaamupäivä evästi käytännön neuvoilla [28.9.2010]
ja tutkijat omistautuvat työlleen. Molemmat kokevat
Medbase lähti heti nousikiitoon [29.9.2010]
viestien läpisaamisen työlääksi ja toissijaiseksi. Eten-
kin, kun medialla tiedetään olevan entistä vähemmän Fimea avasi toimipisteen Turku Science Parkiin [13.10.2010]
aikaa ja väkeä perehtyä ymmärrystä vaativiin aloihin ja Esa Tervo vie Neoxen Systemsin opintielle [12.11.2010]
kehityskulkuihin. Tässä työssä Turku Science Park Oy:n Turku Science Park Oy käynnistää yhteistyön venäläisten kanssa [16.11.2010]
viestinnällä on tärkeä rooli pyrkiessään helpottamaan yh-
Abonano: Turun ensimmäinen Protomo-tarina [23.11.2010]
teistyökumppaneidensa työtä popularisoimalla tiedettä ja
kertomalla aloittavienkin yritysten arjesta.
HyTestin liikevaihto hipoo jo 10 miljoonan euron rajaa [7.12.2010]
Abacuksen nopealle MRSA-testille CE-merkintä [8.12.2010]
Lisätietoja: MetGen voitti eurooppalaisen sijoittajakilpailun [22.12.2010]
Turku Science Park Oy,
viestintäjohtaja Katja Wallenlind, puh. 050 5774 807

35
BIOcelex oy

36

Biocelex Oy
Biocelex Oy jatkoi vuonna 2010 toimiaan liike-
toimintansa vakiinnuttamiseksi ja strategian-
sa kehittämiseksi. Yhtiö oli mukana lukuisien
suomalaisinnovaatioiden arviointi- ja kehitys-
työssä ja esitti ruotsalaiselle yhteistyökump-
panilleen useita bioalan sijoituskohteita.
Heinäkuussa 2007 perustetun Biocelex Oy:n operatiivi-
nen toiminta käynnistyi 1.9.2007. Yhtiön osakkaita vuo-
den 2010 lopussa olivat Turku Science Park Oy (59 %),
Karolinska Institutet Holding AB (26 %), Turun Seudun
Osuuspankki (10 %) ja yhtiön johto (5 %).
Toimintakaudella 2010 yhtiö panosti edelleen liiketoi-
minnan vakiinnuttamiseen ja strategiseen kehittämiseen.
Liiketoiminnan perustaksi on muotoutunut innovaatioiden
etsintä Suomesta, liiketoiminnan kehityspalvelujen myyn-
ti sekä vuoden 2011 loppuun jatkuvan Tekesin Pharma
-ohjelman koordinointi. Tilikauden päättyessä Biocelexin
palveluksessa oli kolme henkilöä.
Ideoiden ja innovaatioiden evaluointia
Biocelexin innovaatioiden kehitystoiminta sisältää
varsinaissuomalaisten ja laajemmin suomalaisten life
science -alan ideoiden ja innovaatioaihioiden etsintää,
alustavaa kaupallistamispotentiaalin evaluointia sekä ai-
hioiden esittämistä Karolinskan innovaatioiden arviointi-
prosessin hoidettavaksi ja päätettäväksi.
BIOcelex oy
Omassa toiminnassaan Biocelex soveltaa koko Suomessa
ns. Karolinska Institutet Innovations AB:n innovaati-
oiden kehitysmallia. Mallia on muunneltu suomalaiseen
life science -alaan soveltuvaksi ja toimintavuoden aikana
kyseistä mallia on toteutettu tehokkaasti potentiaalisten
innovaatiotoimijoiden keskuudessa.
Toimintavuoden aikana Biocelex esiarvioi ja esitti yhteis-
työsopimustensa puitteissa ruotsalaisille yhteistyökumppa-
neilleen (Karolinska Institutet Innovations AB ja Karolinska
Development AB) lukuisia suomalaisia bioalan innovaa-
tioita sijoituskohteiksi.
Life science -alan kehittäjäkumppani
Biocelex myy liiketoiminnan kehittämispalveluja pääasiassa
suomalaisille life science -alan toimijoille. Liiketoiminnan
kehittäminen sisältää muun muassa strategiasuunnittelun,
tuotteistamisen, kansainvälistymisen sekä rahoituspro-
sessin. Näissä palveluissa Biocelexin potentiaalisia asi-
akkaita ovat varhais- ja kasvuvaiheen yritykset, yliopistot
ja instituutit. Myös jo vakiintuneet suuremmat alan toi-
mijat kuuluvat yhtiön kehityspalveluiden kohderyhmään.
Lisätietoja:
Biocelex Oy,
toimitusjohtaja Kai Lahtonen, puh. 050 689 48
37
Innovatiivisen kasvun vauhdittaja

Turku Science Park –

innovatiivisen kasvun
vauhdittaja
• Kaksi tiedekorkeakoulua: Turun yliopisto ja Åbo Akademi

• Turun ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu

• Turun yliopistollinen keskussairaala TYKS

• Kärkitoimialat bioteknologia ja soveltava ICT

• 17 500 työntekijää

• 30 500 opiskelijaa

• 400 professoria

• yli 300 yritystä ja organisaatiota

• yli 250 000 m2 valmiita toimitiloja viiden neliökilometrin alueella

• Toistakymmentä teknologiarakennusta Helsingin moottoritien varressa,

Kupittaan rautatieaseman välittömässä läheisyydessä, kävelymatkan päässä keskustasta

• Alle puolen tunnin ajomatka kansainvälisten yhteyksien lentokentälle

38
Innovatiivisen kasvun vauhdittaja

39
innovatIIVISEN KASVUN VAUHDITTAJA
www.turkusciencepark.com