Tasasähköpiirit

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op)
Syksy 2009 / Luokka AS09
Vesa Linja-aho
Metropolia
8. kesäkuuta 2010
Kalvot on julkaistu lisenssillä CC Nimeä 1.0 Suomi.

http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi/
Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 1 / 134

Sisällysluettelo
Klikkaamalla luennon nimeä pääset hyppäämään luennon ensimmäiselle

kalvolle.
1 1. luento 7 7. luento

1. luento
Kurssin perustiedot
Opettaja: DI Vesa Linja-aho, etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Tunnit ma klo 11.00-14.00 ja to 14.00-16.30, luokka P113
I Mikä olisi sopiva aika tauoille? Ehdotus: opetusta 11.00-11.50 ja
12.30-13.55 sekä 14.00-15.00 ja 15.15-16.30.
Suorittaminen: Kotitehtävät ja tentti. Tentti on ma 12.10.2009 klo
11.00-14.00.
Oppikirja: Kimmo Silvonen: Sähkötekniikka ja elektroniikka. Kurssilla
käydään luku 1 eli sivut 1-621 .
I Kirjan hinta (tarkistettu 28.8.2009) 29,10 €2 - 38,00 €3
I Kirja saatavilla myös Metropolian, kaupungin ja TKK:n kirjastosta.
I Kirjaa käytetään myös muilla sähkötekniikan kursseilla.
Kaikista muutoksista tiedotetaan Tuubi-portaalissa!
1
Sivunumerot voivat himan vaihdella painoksittain
2
http://www.adlibris.com
3
http://www.suomalainen.com
1. luento
Kotitehtävät
Kurssilla on 12 kotitehtävää.
Jokaisesta kotitehtävästä saa 0, 0,5 tai 1 pistettä.
Jotta kurssista pääsee läpi, on saatava vähintään 4 pistettä.
Neljän yli menevät pisteet hyvitetään tenttipisteiksi kertoimella 0,5.
Tentissä on viisi tehtävää á 6 pistettä.
Tentti on läpi, jos saa 15 pistettä.
Muut arvosanarajat ovat liukuvia.
Esimerkki
Opiskelijalla on kotitehtävistä 8 pistettä. Hän saa tentistä 13 pistettä.
Tentti menee kuitenkin läpi, koska kotitehtäväpisteet huomioon ottaen
(8 − 4) · 0,5 + 13 = 15 pistettä.
Tosin on melko harvinaista, että henkilö, joka on saanut 8/12

kotitehtävistä, saa tentistä vain 13 pistettä.
1. luento
Kurssin oppimistavoitteet
Opinto-oppaasta:
Tavoitteet
Kyky yksinkertaisten lineaaristen tasasähköpiirien laskemiseen peruslakeja
hyödyntäen ja kyky riippumattomia lähteitä sisältävien verkkojen analysointiin.
Tasavirtapiirien analysoinnin ja laskemisen perusteet ja eri sähkösuureiden
laskeminen. Opittu on jatkossa tärkeänä pohjana käsiteltäessä vaihtosähköpiirejä.
Kyky ymmärtää ja laskea myös laskukoneella perustasasähköpiirejä. Kyky lukea ja
analysoida piirikaavioita sekä kyky ymmärtää virtojen että jännitteiden suunnat ja
näiden merkitys.
Sisältö
Perussuureet, yksiköt ja virtapiirin osat. Ohmin laki, sähköteho, Kirchoffin jännite-
ja virtalait, sarja- ja rinnakkaispiirit, Theveninin ja Nortonin teoreemat.
Laskuesimerkit ja laskuharjoitukset myös kerrostamismenetelmän avulla.

1. luento
Kurssin aikataulu
1 Sähkötekniikan perussuureet ja yksiköt. Jännitelähde ja vastus.
Kirchhoffin lait ja Ohmin laki.
2 Konduktanssi. Sähköteho. Sarjaan- ja rinnankytkentä. (Maa)solmu.
3 Virtalähde. Kirchhoffin lakien soveltaminen virtapiirin ratkaisemisessa.
Solmujännitemenetelmä.
4 Solmujännitemenetelmän harjoittelua.
5 Lähdemuunnos.
6 Théveninin ja Nortonin teoreemat.
7 Kerrostamismenetelmä.
8 Jännitteenjako- ja virranjakosäännöt.
9 Kela ja kondensaattori tasavirtapiirissä.
10 Ohjatut lähteet.
11 Kertaus.
12 Kertaus.
1. luento
Kurssi muodostaa pohjan sähkötekniikan opiskelulle
Kurssin tietoja tarvitaan kursseilla Vaihtosähköpiirien perusteet,

Mittaustekniikka ja sähköturvallisuus, Autoelektroniikka 1,
Autosähkölaboraatiot, . . .
Tärkeää!
Opiskelemalla tämän kurssin asiat kunnolla helpotat omaa työtäsi
jatkossa!
Tasasähkötekniikan perusteiden osaaminen on autosähköinsinöörille yhtä

tärkeää kuin kirjanpidon perusteiden osaaminen tilintarkastajalle,
lujuusopin perusteiden osaaminen sillanrakennusinsinöörille jne.

1. luento
Mitä kurssilla ei käsitellä
Tällä kurssilla ei käsitellä sähkön fysikaalista olemusta. Kysymykseen "mitä

sähkö on?"perehdytään kursseilla Pyörimisliike ja sähkömagnetismi sekä
Sähkömagneettinen induktio ja värähtelyt.

1. luento
Opiskelusta
Oppitunneilla tarjotaan mahdollisuus oppia - oppiminen on kuitenkin

sinusta itsestäsi kiinni.
Enemmän vastuuta itsellä kuin ammattikoulussa ja lukiossa.
1 op ≈ 26,7 tuntia työtä. 3 op = 80 tuntia työtä. Tästä lähiopetusta
on 39 tuntia.
Eli opiskelua oletetaan tapahtuvan myös omalla ajalla!
Luentokalvoja ei ole suunniteltu itseopiskelumateriaaliksi. Oppikirja on
sitä varten.
Jos tunneilla edetään liian nopeasti tai liian hitaasti, sanokaa siitä
(joko tunnilla tai kahden kesken [esim. sähköpostitse])!
Kyselkää paljon, myös tyhmiä kysymyksiä.

1. luento
Mikä on vaikeaa ja mikä helppoa?
Eri asiat ovat helppoja eri ihmisille. Oma kokemukseni on kuitenkin, että
Tasavirtapiirianalyysi on helppoa, koska siinä pärjää
perusmatematiikalla.
Tasavirtapiirianalyysi on vaikeaa, koska virtapiirit eivät ole samalla
tavalla intuitiivisia kuin mekaaniset järjestelmät.
Matematiikan opiskelu on tärkeää jatkon kannalta — vaihtosähköpiirien
analysoinnissa on tärkeää, että osaat laskea kompleksiluvuilla.

1. luento
Kohta mennään itse asiaan
Kysymyksiä?

1. luento
Sähkövirta
Sähkövirta on varauksenkuljettajien liikettä.

Yksikkö on ampeeri (A).
Suureen lyhenne on I.
Sähkövirtaa voidaan verrata letkussa kulkevaan veteen.
Virta kiertää aina jossain silmukassa (se ei puristu kasaan eikä häviä
olemattomiin).
Virtapiirissä virta merkitään nuolella johtimeen:
-
I = 2 mA

1. luento
Kirchhoffin virtalaki
Kuten edellä todettiin, sähkövirta ei häviä mihinkään.
Kirchhoffin virtalaki (myös: Kirchhoffin ensimmäinen laki)

Virtapiirin jollekin alueelle tulevien virtojen summa on yhtä suuri kuin
sieltä lähtevien virtojen summa.
I3 = 1 mA
6
- -
I1 = 3 mA I2 = 2 mA
Piirsitpä ympyrän mihin tahansa kohtaan piiriä, ympyrän sisään menee
yhtä paljon virtaa kuin mitä tulee sieltä ulos!

1. luento
Ole tarkka etumerkkien kanssa!
Voidaan sanoa: "pankkitilin saldo on -50 euroa"tai "olen 50 euroa

velkaa pankille".
Voidaan sanoa: "Yrityksen tilikauden tulos oli -500000 euroa"tai
"firma teki tappiota 500000 euroa".
Jos mittaat johtimen virtaa virtamittarilla ja se näyttää −15 mA, niin
kääntämällä mittarin toisin päin se näyttää 15 mA.
Aivan samalla tavalla voidaan virran suunta ilmoittaa etumerkillä. Alla
on kaksi täysin samanlaista piiriä.
I3 = 1 mA I3 = 1 mA
6 6
- -
I1 = 3 mA I2 = 2 mA Ia = −3 mA Ib = −2 mA

1. luento
Jännite
Jännite on kahden pisteen välinen potentiaaliero.

Suureen lyhenne on U.
Virtapiirianalyysissä ei oteta kantaa siihen, miten potentiaaliero on
luotu.
Jännitteen yksikkö on voltti (V).
Jännitettä voi verrata paine-eroon putkessa tai korkeuseroon.
Jännitettä merkitään pisteiden välille piirretyllä nuolella.

+
12 V U = 12 V

− ?

1. luento
Kirchhoffin jännitelaki
Kahden pisteen välillä vaikuttaa sama jännite tarkastelureitistä

riippumatta.
Tämä on helpoin hahmottaa rinnastamalla jännite korkeuseroihin.
Kirchhoffin jännitelaki (myös: Kirchhoffin toinen laki)

Silmukan jännitteiden summa on etumerkit huomioon ottaen nolla.
r
4,5 V r

− + − + − +

1,5 V 1,5 V 1,5 V

1. luento
Ohmin laki
Mitä suurempi virta, sitä suurempi jännite – ja päinvastoin.

Resistanssilla tarkoitetaan kappaleen kykyä vastustaa sähkövirran
kulkua. Resistanssi on jännitteen ja virran suhde.
Resistanssin tunnus on R ja yksikkö ohmi ( Ω).
U = RI
U -
-
I R

1. luento
Käsitteitä
Virtapiiri Elektronisista komponenteista koostuva järjestelmä, jossa

sähkövirta kulkee.
Tasasähkö Sähköiset suureet (jännite, virta) eivät muutu - tai
muuttuvat vain vähän - ajan kuluessa.
Tasasähköpiiri Virtapiiri, jossa jännitteet ja virrat ovat ajan suhteen
vakioita.
Esimerkki
Taskulampussa on tasasähköpiiri (paristo, kytkin ja polttimo). Polkupyörän
dynamo ja lamppu puolestaan muodostavat vaihtosähköpiirin.

1. luento
Vaihtoehtoinen tasasähkön määritelmä
Tasajännitteellä ja -virralla voidaan tarkoittaa myös jännitettä ja virtaa,

jonka suunta (etumerkki) pysyy samana, mutta suuruus voi vaihdella.
Esimerkiksi tavallinen lyijyakkujen laturi tuottaa yleensä nk. sykkivää
tasajännitettä, jonka suuruus vaihtelee välillä 0 V ... ≈ 18 V. Tätäkin
kutsutaan yleensä tasajännitteeksi.
Sopimus
Tällä kurssilla tasajännitteellä (virralla) tarkoitetaan vakiojännitettä
(virtaa). Sekä suunta että suuruus pysyvät ajan suhteen vakiona.

1. luento
Yksinkertainen virtapiiri
Akkuun kiinnitetty hehkulamppu. Hehkulangan resistanssi on 10 Ω.

-

+ I =?
12 V

@
@
−

1. luento

-

+ I =?
12 V 10 Ω

−

1. luento

-

+ I =?
12 V 10 Ω 12 V

− ?

1. luento

-
I = 1,2 A

+
12 V 10 Ω 12 V

− ?
U = RI
I=UR =
12 V
10 Ω = 1,2 A

1. luento
Oppikirja
Tällä luennolla käsiteltiin kirjan Kimmo Silvonen: Sähkötekniikka ja

elektroniikka kappaleet:
1.1.1 Sähkövirta ja Kirchhoffin virtalaki
1.1.3 Potentiaaliero ja Kirchhoffin jännitelaki
1.2.1 Ohmin laki
Koska sivunumerointi saattaa vaihdella painoksittain, viittaan kappaleen
numeroihin.

1. luento
Kotitehtävä 1 (annettu 31.8., palautus 3.9.)
Kotitehtävä palautetaan seuraavan tunnin alussa.

Muista kirjoittaa paperille oma nimesi ja opiskelijanumerosi.
Kotitehtävä 1
Ratkaise virta I.

+
1,5 V

−
R = 20 Ω

+
1,5 V I
?

−

2. luento
Kotitehtävä 1 (31.8., pal. 3.9.) - Esimerkkiratkaisu

Kotitehtävä 1
Ratkaise virta I.

+
1,5 V

−
R = 20 Ω

+
1,5 V I
?

−

2. luento

Kotitehtävä 1
Ratkaise virta I.

+
1,5 V U2

− ?
UR R = 20 Ω
?
+
1,5 V U1 I
?

− ?
U1 + U2 − UR = 0 ⇔ UR = U1 + U2

2. luento

Kotitehtävä 1
Ratkaise virta I.

+
1,5 V U2

− ?
UR R = 20 Ω
?
+
1,5 V U1 I
?

− ?
U1 + U2 − UR = 0 ⇔ UR = U1 + U2
UR U1 + U2 1,5 V + 1,5 V
U = RI ⇒ UR = RI ⇒ I = = = = 150 mA
R R 20 Ω

2. luento
Konduktanssi
Resistanssilla tarkoitetaan kappaleen kykyä vastustaa sähkövirran

kulkua.
Resistanssin käänteislukua kutsutaan konduktanssiksi. Konduktanssin
tunnus on G ja yksikkö Siemens (S).
Konduktanssi kertoo kappaleen kyvystä johtaa sähköä.
Esimerkiksi jos R = 10 Ω niin G = 0,1 S.
1
G= R U = RI ⇔ GU = I
U -
-
IG= 1
R

2. luento
Sähköteho
Teho tarkoittaa tehtyä työtä aikayksikköä kohti.

Tehon tunnus on P ja yksikkö watti (W). U -
Elementin kuluttama teho on P = UI -
I
Jos kaava antaa positiivisen tehon, elementti kuluttaa tehoa. Jos
kaava antaa negatiivisen tehon, elementti luovuttaa tehoa.

2. luento
Sähköteho
Energia ei häviä piirissä

Piirielementtien kuluttama teho = piirielementtien luovuttama teho.
U
I=
I ?I R

+ 6
U2
E R PR = UI = U U
R =
R
−
2
PE = U · (−I) = U −U U
R =− R
Kuvassa vastus kuluttaa yhtä paljon tehoa kuin jännitelähde luovuttaa.

2. luento
Sarjaankytkentä ja rinnankytkentä
Määritelmä: sarjaankytkentä
Piirielementit ovat sarjassa, jos niiden läpi kulkee sama virta.
Määritelmä: rinnankytkentä
Piirielementit ovat rinnan, jos niiden yli on sama jännite.
Sama tarkoittaa samaa, ei samansuuruista.

2. luento
Sarjaankytkentä ja rinnankytkentä
Sarjaankytkentä
- -
I I
Rinnankytkentä
U -
U -

2. luento
Vastusten sarjaankytkentä ja rinnankytkentä
Sarjaankytkentä
⇐⇒
R1 R2 R = R1 + R2
Rinnankytkentä
R2
⇐⇒
1
R= 1
+ R1
R1 2
R1
Tai sama kätevämmin konduktansseilla G = G1 + G2 .

2. luento
Vastusten sarjaankytkentä ja rinnankytkentä
Edellisen kalvon kaavat soveltuvat myös mielivaltaisen monelle

vastukselle. Esimerkiksi viiden resistanssin sarjaankytkennän
resistanssi on R = R1 + R2 + R3 + R4 + R5 .

2. luento
Jännitelähteiden sarjaankytkentä
Jännitelähteiden sarjaankytkennässä jännitteet voidaan laskea yhteen

(mutta etumerkeissä pitää olla tarkkana).
Jännitelähteiden rinnankytkentä on piiriteoriassa kielletty (kahden
pisteen välillä ei voi olla yhtäaikaa
kaksi eri jännitettä).

r r
− + + − − +
E1 E2 E3
⇐⇒

r r
−
+
E = E1 − E2 + E3

2. luento
Mitä sarjaan- ja rinnankytkentä eivät ole

Pelkkä se, että komponentit "näyttävät olevan vierekkäin"ei tarkoita,
että kyseessä on rinnankytkentä.
Pelkkä se, että komponentit "näyttävät olevan peräkkäin"ei tarkoita,
että kyseessä on sarjaankytkentä.
Mitkä kuvan vastuksista ovat keskenään sarjassa ja mitkä rinnan?

+ R1 R2 +
E1 R3 E2

− −

2. luento
Mitä sarjaan- ja rinnankytkentä eivät ole

Pelkkä se, että komponentit "näyttävät olevan vierekkäin"ei tarkoita,
että kyseessä on rinnankytkentä.
Pelkkä se, että komponentit "näyttävät olevan peräkkäin"ei tarkoita,
että kyseessä on sarjaankytkentä.
Mitkä kuvan vastuksista ovat keskenään sarjassa ja mitkä rinnan?

+ R1 R2 +
E1 R3 E2

− −
Vastaus
Eivät mitkään! E1 ja R1 ovat sarjassa keskenään, samoin E2 ja R2 . Nämä sarjaankytkennät ovat
puolestaan molemmat rinnan R3 :n kanssa. Sen sijaan mitkään vastukset eivät ole keskenään
rinnan eivätkä sarjassa.

2. luento
Napa ja portti
Piirissä olevaa johdon liitäntäkohtaa nimitetään navaksi tai nastaksi.

Kaksi napaa muodostavat portin eli napaparin.
Helpoin esimerkki: auton akku, jolla sisäistä resistanssia.
b

+ RS
E

−
b

2. luento
Solmu
Solmulla tarkoitetaan virtapiirin aluetta, jonka sisällä on sama

potentiaali.
Palikkamenetelmä: laske kynä johonkin kohtaan johdinta. Ala värittää
johdinta, ja aina kun tulee vastaan komponentti, käänny takaisin.
Väritetty alue on yksi solmu.
Montako solmua on kuvan piirissä?
-

+ I R R3 R5
1
E R2 R4 R6

−

2. luento
Maa
Yksi solmuista voidaan nimetä maasolmuksi.

Maasolmu-merkinnän käyttö säästää piirtämisvaivaa.
Auton akun miinusnapa on kytketty auton runkoon; näin muodostuu
suuri maasolmu.
Sanonta "tämän solmun jännite on (esim.) 12 volttia"tarkoittaa, että
sen solmun ja maan välinen jännite on (esim.) 12 volttia.
-

+ I R R3 R5
1
E R2 R4 R6

−
r

2. luento
Maa
Maasolmu voidaan kytkeä laitteen runkoon tai olla kytkemättä

(symboli ei siis tarkoita, että laite on "maadoitettu").
Edellisen kalvon piiri voidaan piirtää myös näin:
-

+ I R R3 R5
1
E R2 R4 R6

−

2. luento
Oppikirja

1.2.2 [Siemensin laki ja] konduktanssi eli johtokyky
1.3.1 Tehon ja energiankulutuksen laskeminen
1.4.1 Sarjaankytkentä
1.4.2 Rinnankytkentä
1.5.1 Vastusten sarjaankytkentä
1.5.2 Vastusten rinnankytkentä
1.4.5 Napa, portti, maa
numeroihin.

2. luento
Kotitehtävä palautetaan seuraavan tunnin alussa.

Muista kirjoittaa paperille oma nimesi ja opiskelijanumerosi.
Kotitehtävä 2
Ratkaise virta I.
-

+ I R R3 R5
1
E R2 R4 R6

−
R1 = R2 = R3 = R4 = R5 = R6 = 1 Ω E = 9V

3. luento
Kotitehtävä 2 (annettu 3.9., palautus 7.9.) -

Esimerkkiratkaisu
Kotitehtävä 2
Ratkaise virta I.
-

+ I R R3 R5
1
E R2 R4 R6

−
R1 = R2 = R3 = R4 = R5 = R6 = 1 Ω E = 9V
R5 ja R6 ovat sarjassa. Tämän sarjaankytkennän resistanssi on

R5 + R6 = 2 Ω.
Tämä sarjaankytkentä puolestaan on rinnan R4 :n kanssa. Tämän
rinnankytkennän resistanssi on 1 +1 1 Ω = 23 Ω.
1 2

3. luento
Ratkaisu jatkuu
R3 taas on sarjassa edellisen kanssa. Sarjaankytkennän resistanssi on

R3 + 23 Ω = 53 Ω.
Ja tämä sarjaankytkentä on rinnan R2 :n kanssa. Tämän
rinnankytkennän resistanssi on ( 5 )−1
1
+1
= 85 Ω.
3 1
Ja tämän kanssa on sarjassa vielä R1 . Jännitelähteen E näkemä
kokonaisresistanssi on siis 85 Ω + R1 = 13
8 Ω.
Virta I on Ohmin lain mukaan I = E
13
Ω
= 72
13 A ≈ 5,5 A.
8

3. luento
Virtalähde
Puhekielessä sanaa virtalähde käytetään varsin monimerkityksellisesti.

Esimerkiksi tietokoneen virtalähde hajosi.
Virtalähteellä tarkoitetaan piiriteoriassa elementtiä, jonka läpi kulkee
jokin tietty virta (se voi olla vakio tai muuttua jonkin säännön
mukaan). Aivan kuten jännitelähteenkin napojen välillä on aina sama
jännite.

6
J R


3. luento
Virtalähde
Kun jossain johtimen haarassa on virtalähde, tiedät johtimen virran.

-
I = 1A

6
J = 1A R1 R2


3. luento
Kirchhoffin lakien systemaattinen soveltaminen

Virtapiiriyhtälöt kannattaa kirjoittaa systemaattisesti, ettei sekoa omaan
näppäryyteensä. Yksi tapa on solmujännitemenetelmä:
1 Nimeä jokaisen virtapiirin haaran virta.
2 Valitse joku solmuista maasolmuksi ja nimeä jännitteet maasolmua
vasten.
3 Kirjoita virtayhtälö jokaiselle solmulle, jossa on kiinni enemmän kuin
kaksi komponenttia.
4 Lausu vastusten jännitteet nimettyjen jännitteiden avulla (piirrä
vastusten jännitenuolet samoin päin kuin niiden virtanuolet
[=selvempää]).
5 Lausu virrat jännitteiden avulla ja sijoita ne kohdan 2 virtayhtälöihin.
6 Ratkaise jännitteet.
7 Ilmoita kysytty jännite/jännitteet ja/tai virta/virrat.

3. luento
Esimerkki
Ratkaise virta I.
R1 R2

+
+
E1 R3 E2

− −
I
?

3. luento
Esimerkki
Ratkaise virta I.
I2
R1 - R2

+ I1
+
E1 R3 E2

− −
?I

3. luento
Esimerkki
Ratkaise virta I.
I2
R1 - R2

+ I1
+
E1 R3 U3 E2

− ? −
?I

3. luento
Esimerkki
Ratkaise virta I.
I2
R1 - R2

+ I1
+
E1 R3 U3 E2 I = I1 + I2

− ? −
?I

3. luento
Esimerkki
Ratkaise virta I.
E1 − U-
3 E2 − U3
I2
R1 - R2

+ I1
+
E1 R3 U3 E2 I = I1 + I2

− ? −
? I

3. luento
Esimerkki
Ratkaise virta I.
E1 − U-3 E2 − U3
I2
R1 - R2

+ I1
+
E1 R3 U3 E2 I = I1 + I2

− ? −
? I
U3 E1 − U3 E2 − U3
= +
R3 R1 R2

3. luento
Esimerkki
Ratkaise virta I.
E1 − U-3 E2 − U3
I2
R1 - R2

+ I1
+
E1 R3 U3 E2 I = I1 + I2

− ? −
? I
U3 E1 − U3 E2 − U3 R2 E1 + R1 E2
= + =⇒ U3 = R3
R3 R1 R2 R1 R2 + R2 R3 + R1 R3

3. luento
Esimerkki
Ratkaise virta I.
E1 − U-3 E2 − U3
I2
R1 - R2

+ I1
+
E1 R3 U3 E2 I = I1 + I2

− ? −
? I
U3 E1 − U3 E2 − U3 R2 E1 + R1 E2
= + =⇒ U3 = R3
R3 R1 R2 R1 R2 + R2 R3 + R1 R3
U3 R2 E1 + R1 E2
I= =
R3 R1 R2 + R2 R3 + R1 R3

3. luento
Huomautuksia
Yhtälöt voi kirjoittaa monella eri logiikalla, ei ole yhtä oikeaa

menetelmää.
Vaatimuksena ainoastaan a) Kirchhoffin lakien noudattaminen b)
Ohmin lain4 noudattaminen sekä se, että yhtälöitä on yhtä monta
kuin tuntemattomia.
Jos piirissä on virtalähde, se säästää (yleensä) laskentatyötä, koska
silloin tuntemattomia virtoja on yksi vähemmän.
Käyttämällä konduktansseja yhtälöt näyttävät siistimmiltä.
4
Ohmin lakia voi käyttää vain vastuksille. Jos piirissä on muita komponentteja, tulee
tietää niiden virta-jänniteyhtälö eli tietää, miten komponentin virta riippuu jännitteestä.
3. luento
Toinen esimerkki
- R - R2 - R5

+ I1 1 I2 I5
+
E1 R3 U3 R4 U4 E2 I1 = I2 + I3

− ? ? − I2 = I4 + I5
I3
? I4
?
E1 − U3 U3 − U4 U3 U3 − U4 U4 U4 − E2
= + ja = +
R1 R2 R3 R2 R4 R5
G1 (E1 − U3 ) = G2 (U3 − U4 ) + G3 U3 ja G2 (U3 − U4 ) = G4 U4 + G5 (U4 − E2 )

Kaksi yhtälöä, kaksi tuntematonta, voidaan ratkaista. Käytä
konduktansseja!
3. luento
Huomattavaa
Virtapiirin ratkaisemiseksi on useita muitakin menetelmiä kuin

solmujännitemenetelmä: haaravirtamenetelmä, silmukkamenetelmä,
solmumenetelmä, modifioitu solmupistemenetelmä. . .
Mikäli piirissä on ideaalisia jännitelähteitä (=jännitelähteitä, jotka
liittyvät suoraan solmuun ilman että välissä on vastus), yhtälöihin
tulee yksi tuntematon arvo lisää (=jännitelähteen virta) sekä yksi
yhtälö lisää (jännitelähde määrää solmujen jännite-eron).

3. luento
Oppikirja

1.6 Jännite- ja virtalähteet
1.10.1 Kirchhoffin lakien systemaattinen soveltaminen
1.10.4 Solmujännitemenetelmä
numeroihin.

3. luento
Kotitehtävä 3a)
Ratkaise virta I4 .
Kotitehtävä 3b)
Tarkista tuloksesi siten, että merkitset kuvaan kaikki jännitteet ja virrat ja
toteat, että tuloksesi ei ole ristiriidassa Kirchhoffin lakien kanssa.

− +
6 R1 R4
R2 ER R5
J 3

I4
?
R1 = R2 = R3 = R4 = R5 = 1 Ω E = 9V J = 1A

4. luento

Esimerkkiratkaisu
Kotitehtävä 3a)
Ratkaise virta I4 .
Kotitehtävä 3b)
Tarkista tuloksesi siten, että merkitset kuvaan kaikki jännitteet ja virrat ja
toteat, että tuloksesi ei ole ristiriidassa Kirchhoffin lakien kanssa.

− +
6 R1 R4
R2 ER R5
J 3

I4
?
R1 = R2 = R3 = R4 = R5 = 1 Ω E = 9V J = 1A

4. luento
Ratkaisu
-
−
+I
6 R1 R4
J R2 U2ER3 U3 R5

? ?
I4
?
R1 = R2 = R3 = R4 = R5 = 1 Ω E = 9V J = 1A
Kirjoitetaan kaksi virtayhtälöä ja yksi jänniteyhtälö. Merkitään vastusten

R4 ja R5 sarjaankytkennän konduktanssia symbolilla G45 .
J = U2 G2 + I
I = U3 G3 + U3 G45
U2 + E = U3
Sijoittamalla toisesta yhtälöstä I:n ensimmäiseen yhtälöön ja sijoittamalla
tähän kolmannesta yhtälöstä saatavan U2 :n, saadaan
J = (U3 − E )G2 + U3 (G3 + G45 )
4. luento
Sijoitetaan yhtälöön lukuarvot ja ratkaistaan:
U3 = 4 V
Joten kysytty virta on 4 V · 1 S = 4 A.
Jänniteyhtälöstä U2 + E = U3 ratkeaa U2 = −5 V, siispä vastuksen

R2 virta on 5 A alhaalta ylöspäin.
Virraksi I saadaan 1 A + 5 A = 6 A, josta 4 A kulkee R3 :n läpi ja

loput 2 A vastusten R4 ja R5 läpi.
Jännitteet ja virrat täsmäävät Kirchhoffin lakien kanssa, joten piiri on

laskettu oikein.
4. luento
Esimerkki 1
Ratkaise I ja U.
− +
E3

+ I R1 +
?

6
E1 E2 R2 U J

− − ?

4. luento
Esimerkki 1
Ratkaise I ja U.

I3 − +
E3

+ I R1 +
?

6
E1 E2 R2 U J

− − ?
J = UG2 + I3
I3 = I + (E1 − E2 )G1
U = E1 + E3

4. luento
Esimerkki 2
Ratkaise U2 ja I1 .
R
2
U

-
+
+
+
J1 J2
E1 E2 E3

− − −

I1

4. luento
Esimerkki 2
Ratkaise U2 ja I1 .
R
2
U

-
+
+
+
J1 J2
E1 E2 E3

− − −

I1
I1 = (E1 − E3 )G + J1
E2 + U2 = E3

4. luento
Mistä lisäharjoitusta?
Oppikirjaan on lisämateriaalia osoitteessa http://users.tkk.fi/

~ksilvone/Lisamateriaali/lisamateriaali.htm
Sieltä löytyy tasavirtapiiritehtäviä 175 kipaletta http:
//users.tkk.fi/~ksilvone/Lisamateriaali/teht100.pdf
Tehtäviin on pdf:n lopussa myös ratkaisut, joten saat välittömän
palautteen osaamisestasi!
Jos intoa riittää, voi opetella käyttämään piirisimulaattoria. Sillä on
helppo mm. tarkistaa kotitehtävät:
http://www.linear.com/designtools/software/ltspice.jsp

4. luento
Esimerkki 3
Ratkaise U4 .

+ R1 R3
E R2 R4 U4

− ?

4. luento
Esimerkki 3
Ratkaise U4 .

+ R1 R3
E R2 U2 R4 U4

− ? ?
(E − U2 )G1 = U2 G2 + (U2 − U4 )G3

(U2 − U4 )G3 = G4 U4

4. luento
Kotitehtävä 4
Ratkaise jännite U1 . Kaikki vastukset ovat 10 Ω vastuksia, E = 10 V ja
J = 1 A.

6 R2
+
J R1 U1 R3 E

? −
R4

5. luento

Esimerkkiratkaisu
Kotitehtävä 4
Ratkaise jännite U1 . Kaikki vastukset ovat 10 Ω vastuksia, E = 10 V ja
J = 1 A. U1 − U-2
-
R2 I
+
6 U2
J R1 U1 R3 E

U2 − U3−
? ?
R4
U3
J = U1 G1 + (U1 − U2 )G2
(U1 − U2 )G2 = (U2 − U3 )G3 + I
G3 (U2 − U3 ) + I = U3 G4
U2 − U3 = E
5. luento
Ratkaisu jatkuu
J = U1 G1 + (U1 − U2 )G2
(U1 − U2 )G2 = EG3 + I
G3 E + I = U3 G4
U2 − U3 = E
Ratkaistaan kolmannesta yhtälöstä I ja sijoitetaan se toiseen yhtälöön.

Ratkaistaan viimeisestä yhtälöstä U3 ja sijoitetaan se paikalleen.
J = U1 G1 + (U1 − U2 )G2
(U1 − U2 )G2 = EG3 + (U2 − E )G4 − G3 E
1 = 0,2U1 − 0,1U2
0,1U1 − 0,1U2 = 0,1U2 − 1

5. luento
Ratkaisu jatkuu
1 = 0,2U1 − 0,1U2
0,1U1 − 0,1U2 = 0,1U2 − 1
Jonka ratkaisu on
U1 = 10
U2 = 10
Eli kysytty jännite U1 on 10 volttia. Tämän voi vielä tarkistaa

simulaattorilla.

5. luento
Piirimuunnokset
1 Piirimuunnoksella tarkoitetaan toimenpidettä, jonka avulla piiri tai

piirin osa muunnetaan esitystavaltaan erilaiseksi mutta ulospäin
samalla tavalla käyttäytyväksi piiriksi.
2 Jo kurssilla käsitellyt jännitelähteiden sarjaankytkentä, vastusten
rinnankytkentä sekä vastusten sarjaankytkentä ovat piirimuunnoksia.
3 Tällä tunnilla käsitellään virtalähteiden rinnankytkentä sekä
jännitelähde-virtalähdemuunnos.

5. luento
Esimerkki piirimuunnoksesta
Kaksi (tai useampi) vastusta muunnetaan yhdeksi, samalla tavalla
käyttäytyväksi vastukseksi.
Sarjaankytkentä
⇐⇒
R1 R2 R = R1 + R2
Rinnankytkentä
R2
⇐⇒
1
R= 1
+ R1
R1 2
R1
Tai sama kätevämmin konduktansseilla G = G1 + G2 .

5. luento
Virtalähteiden rinnankytkentä
Kaksi (tai useampi) virtalähdettä muunnetaan yhdeksi, samalla tavalla

käyttäytyväksi virtalähteeksi.
Virtalähteet rinnan
b b

6
6
6
J1 J2 J3 ⇐⇒ J = J1 + J2 − J3

b b
?
Kuten jännitelähteiden rinnankytkentä, myös virtalähteiden

sarjaankytkentä on määrittelemätön (arkikielellä: kielletty) asia
piiriteoriassa, aivan kuten nollalla jakaminen matematiikassa. Johtimessa ei
voi samaan aikaan olla kahta erisuuruista virtaa!

5. luento
Jännitelähde-virtalähdemuunnos
Jännitelähteen ja vastuksen sarjaankytkentä käyttäytyy kuten

virtalähteen ja vastuksen rinnankytkentä.
Lähdemuunnos
b b

+ R
6
E ⇐⇒ J R E = RJ

−
b b

5. luento
Tärkeää muistettavaa
Huomaa, että ideaalista jännite- tai virtalähdettä ei voi muuntaa yllä

olevalla tavalla. Jännitelähteellä on oltava sarja- ja virtalähteellä
rinnakkaisresistanssa.
Vastuksen arvo pysyy samana, jännite- ja virtalähteen arvo saadaan
kaavasta E = RJ, joka perustuu Ohmin lakiin.
Lähdemuunnos ei ole vain piiriteoreettinen kuriositeetti.
Lähdemuunnos sopivassa paikassa säästää monen rivin
kaavanpyörittelyltä, esimerkiksi transistorivahvistimien analyysissä.

5. luento
Muunnoksen perustelu
Lähdemuunnos
- -

+ R I I
6
E
E U R U
R
− ? ?
Vasen kuva
E −U
I= U = E − RI
R
Oikea kuva:
E U E −U E
I= − = U=( − I)R = E − RI
R R R R
Molemmat piirit käyttäytyvät samalla tavalla.

5. luento
Esimerkki
Ratkaise U.

+ R1 R2 +
E1 R3 U E

− ? −
Muunnetaan piiri

6
6
J1 R1 R2 R3 J2

Ja ei muuta kuin vastaus pöytään:

J1 + J2
U=
G1 + G2 + G3

5. luento
Erittäin tärkeä huomio
Vaikka vastuksen arvo pysyy samana muunnoksessa, vastus ei ole

sama vastus! Esimerkiksi edellisessä esimerkissä muuntamattoman
vastuksen virta ei ole sama kuin muunnetun vastuksen virta!

5. luento
Oppikirja

1.7.1 Jännitelähde-virtalähde-muunnos
numeroihin.

5. luento
Kotitehtävä 5
Ratkaise virta I muuntamalla virtalähteet jännitelähteiksi. J1 = 10 A,
J2 = 1 A, R1 = 100 Ω, R2 = 200 Ω ja R3 = 300 Ω.
-
I R2
6 6
J1 R1 R3 J2

Tämä on helppo ja nopea lasku; jos huomaat kirjoittavasi toista sivullista

yhtälöitä, olet tehnyt jotain väärin.

6. luento
Kotitehtävä 5 - Esimerkkiratkaisu
Kotitehtävä 5
Ratkaise virta I muuntamalla virtalähteet jännitelähteiksi. J1 = 10 A,
J2 = 1 A, R1 = 100 Ω, R2 = 200 Ω ja R3 = 300 Ω.
-
I R2
6 6
J1 R1 R3 J2

-

+ R1 I R2 R3 +
R1 J1 R3 J2

− −
R1 J1 − R3 J2 1000 V − 300 V 7
I= = = A ≈ 1,17 A.
R1 + R2 + R3 600 Ω 6
6. luento
Théveninin ja Nortonin teoreemat
Olemme käsitelleet seuraavat piirimuunnokset: jännitelähteiden

sarjaankytkentä, virtalähteiden rinnankytkentä, vastusten
rinnankytkentä sekä vastusten sarjaankytkentä sekä
jännitelähde-virtalähdemuunnos.
Théveninin ja Nortonin teoreemat liittyvät nekin piirimuunnoksiin.
Théveninin ja Nortonin teoreemojen nojalla mikä tahansa
jännitelähteistä, virtalähteistä ja vastuksista koostuva piiri voidaan
esittää jännitelähteen ja vastuksen sarjaankytkentänä tai virtalähteen
ja vastuksen rinnankytkentänä.

6. luento
Esimerkki piirimuunnoksesta
Théveninin teoreema
Mikä tahansa lineaarinen piiri voidaan esittää yhdestä portista katsottuna
jännitelähteen ja vastuksen sarjaankytkentänä. Tätä sarjaankytkentää
kutsutaan Théveninin lähteeksi.
Portti
Portti = napapari = kaksi napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä
joku toinen piiri (esimerkiksi auton akun navat ovat hyvä esimerkki
napaparista).
Nortonin teoreema
Mikä tahansa lineaarinen piiri voidaan esittää yhdestä portista katsottuna
virtalähteen ja vastuksen rinnankytkentänä. Tätä rinnankytkentää
kutsutaan Nortonin lähteeksi.

6. luento
Théveninin lähteen muodostaminen
b b

+ R1
+ RT
E R2 ⇐⇒ ET

− −
b b
Théveninin lähteen ET selvitetään yksinkertaisesti laskemalla portin

jännite. RT voidaan selvittää kahdella tavalla:
Sammuttamalla kaikki piirin riippumattomat (ei-ohjatut) lähteet ja
laskemalla portista näkyvä resistanssi.
Selvittämällä portin oikosulkuvirta ja soveltamalla Ohmin lakia.
Ohjattu lähde on lähde, jonka arvo riippuu piirin jostain toisesta
jännitteestä tai virrasta. Nämä käydään kurssin loppupuolella.

6. luento
b b

+ R1
+ RT
E R2 ⇐⇒ ET

− −
b b
Portin jännite saadaan (tässä tapauksesa) laskemalla vastusten läpi

kulkeva virta ja kertomalla se R2 :lla. Tämä portin jännite, niin sanottu
tyhjäkäyntijännite, on sama kuin ET
E
ET = R2
R1 + R2

6. luento

RT voidaan ratkaista kahdella tavalla. Tapa 1: sammutetaan piirin kaikki
lähteet, ja lasketaan napojen välinen resistanssi. Sammutettu jännitelähde
on jännitelähde, jonka jännite on nolla volttia, eli toisin sanoen pelkkä
johdin:
b b
R1 RT
R2 ⇐⇒
b b
Nyt napojen välinen resistanssi on helppo laskea: R1 ja R2 ovat rinnan,

joten resistanssiksi saadaan
1 R1 R2
RT = = .
G1 + G2 R1 + R2
Tämä tapa on yleensä helpompi kuin oikosulkuvirran käyttäminen!
6. luento
RT :n selvittäminen oikosulkuvirran avulla

RT voidaan ratkaista kahdella tavalla. Tapa 2: oikosuljetaan navat, ja
lasketaan oikosulun läpi kulkeva virta eli oikosulkuvirta:
b b

+ R1
+ RT
E R2 IK
? ⇐⇒ ET IK
?

− −
b b
Oikosulkuvirran suuruus on
E
IK =
R1
ja vastuksen RT arvoksi saadaan (soveltamalla Ohmin lakia
oikeanpuoleiseen kuvaan):
E
ET ET R1 +R2 R2 R1 R2
RT = = E = E
=
IK R R1
R1 + R2
1

6. luento
Nortonin lähde
Nortonin lähde on yksinkertaisesti Théveninin lähde johon on sovellettu

lähdemuunnosta (tai päinvastoin). Resistanssi on sama molemmissa
lähteissä. Nortonin lähteessä virtalähteen virta on sama kuin portin
oikosulkuvirta.
b

6
JN RN

b

6. luento
Esimerkki 1
Muodosta Théveninin lähde. Kaikki

komponenttiarvot = 1.
b
− +
J1
6
R1 ER
2

b

6. luento
Esimerkki 2
Muodosta Théveninin lähde. Kaikki komponenttiarvot = 1.

b

+ R1 R3
6
E R2 J

−
b

6. luento
Oppikirja

1.9.3 Théveninin ja Nortonin teoreemat
numeroihin.

6. luento
Kotitehtävä 6
Muodosta kuvan piiristä Théveninin lähde. Kaikki komponenttiarvot ovat
1. (Vastukset ovat jokainen 1 Ω ja virtalähde J1 = 1 A.)
b

6 R2
J1 R1 R3

b

7. luento
Kotitehtävä 6
Muodosta kuvan piiristä Théveninin lähde. Kaikki komponenttiarvot ovat
1. (Vastukset ovat jokainen 1 Ω ja virtalähde J1 = 1 A.)
b

6 R2
J1 R1 R3

b
Ratkaistaan ensin Théveninin jännite ET . Tämän voi tehdä esimerkiksi

lähdemuunnoksen avulla:
b

+ R1 R2
J1 R1 1
J1 R1 R3 ET = R1 +R2 +R3 R3 = V
3
−
b
?

7. luento
Ratkaisu jatkuu
Ratkaistaan seuraavaksi Théveninin lähteen resistanssi RT . Helpoiten tämä

onnistuu sammuttamalla lähteet ja laskemalla portista näkyvä resistanssi
(toinen tapa olisi oikosulkuvirran selvittäminen). Resistanssin voi laskea
joko alkuperäisestä tai muunnetusta piiristä, lopputulos on sama.
Lasketaan muunnetusta piiristä, eli sammutetaan jännitelähde:
b
R1 R2 1 2
R3 RT = 1
+ R1
= 3 Ω
R1 +R2 3
Vastukset R1 ja R2 ovat sarjassa, ja tämä sarjaankytkentä on rinnan R3 :n

kanssa. Nyt ET ja RT tiedetään, joten voimme muodostaa Théveninin
lähteen (ks. seuraava kalvo).

7. luento
Lopullinen ratkaisu
b
2

+ RT = Ω
3
1
ET = V
3
−
b

7. luento
Kerrostamismenetelmä
Vastuksista ja vakioarvoisista virta- ja jännitelähteistä koostuva piiri

on lineaarinen.
Jos piiri on lineaarinen, voidaan vastusten jännitteet ja virrat selvittää
laskemalla kunkin lähteen vaikutus erikseen.
Tätä ratkaisumenetelmää kutsutaan kerrostamismenetelmäksi.

7. luento
Kerrostamismenetelmä
Kerrostamismenetelmää sovelletaan seuraavasti

Lasketaan kunkin lähteen aiheuttama(t) virta/virrat ja/tai
jännite/jännitteet erikseen siten, että muut lähteet ovat
sammutettuina.
Sammutettu jännitelähde = oikosulku (suora johdin), sammutettu
virtalähde = avoin piiri (katkaistu johdin).
Lopuksi lasketaan osatulokset yhteen.

7. luento
Esimerkki kerrostamismenetelmän soveltamisesta

Ratkaise virta I3 kerrostamismenetelmällä.

+ R1 R2 +
E1 R3 E2

− −
I3
?
Sammutetaan oikeanpuoleinen jännitelähde:

+ R1 R2
E1 1
E1 R3 I31 = 1
R1 + G +G G2 +G3 G3
2 3
−
I31
?
Sammutetaan vasemmanpuoleinen jännitelähde:
R1 R2 +
E2 1
I32 = 1
R2 + G +G G1 +G3 G3 R3 E2
1 3
−
I31
?
7. luento
Esimerkki kerrostamismenetelmän soveltamisesta
Virta I3 saadaan laskemalla osavirrat I31 ja I32 .

E1 1 E2 1
I3 = I31 + I32 = 1 G3 + 1 G3
R1 + G2 +G3 G2 + G3 R2 + G1 +G3 G1 + G3

7. luento
Milloin kerrostamismenetelmä on kätevä?
Kun laskija pitää enemmän piirin sormeilemisesta kuin yhtälöryhmien

pyörittelemisestä.
Jos piirissä on paljon lähteitä ja vähän vastuksia,
kerrostamismenetelmä on usein nopea.
Jos piirissä on useita eritaajuisia lähteitä (näihin tutustutaan kurssilla
Vaihtosähköpiirit), piirin analysointi perustuu
kerrostamismenetelmään.

7. luento
Lineaarisuus ja kerrostamismenetelmän teoriatausta
Kerrostamismenetelmä perustuu piirin lineaarisuuteen, eli siihen, että

jokainen lähde vaikuttaa jokaiseen jännitteeseen vakiokertoimella.
Sama kaavana: jos piirissä on lähteet E1 , E2 , E3 , J1 , J2 , niin jokainen
piirin jännite ja virta on muotoa k1 E1 + k2 E2 + k3 E3 + k4 J1 + k5 J2 ,
missä vakiot kn ovat reaalilukuja.
Jos kaikkien lähteiden arvo on nolla, ovat piirin vastusten virrat ja
jännitteet nolla; eli nollaamalla kaikki lähteet paitsi yksi, voidaan
laskea kyseisen lähteen vaikutuskerroin.

7. luento
Oppikirja

1.9.5 Superpositioperiaate eli kerrostamismenetelmä

7. luento
Kotitehtävä 7
J1 = 1 A R1 = 10 Ω R2 = 20 Ω R3 = 30 Ω E1 = 5 V
-

I2 R
+
6 2
J1 R1 R3 E1

−

8. luento
Kotitehtävä 7
J1 = 1 A R1 = 10 Ω R2 = 20 Ω R3 = 30 Ω E1 = 5 V
-

I2 R
+
6 2
J1 R1 R3 E1

−

8. luento
Ratkaisu
Lasketaan ensin virtalähteen vaikutus:

-

I21 R
6 2
J1 R1 R3

Vastusten R1 ja R2 yli on sama jännite (ne ovat rinnan) ja vastus R2

kaksinkertainen verrattuna vastukseen R1 joten R2 :n läpi kulkee puolet
pienempi virta kuin R1 :n. Koska vastusten läpi kulkee yhteensä J1 = 1 A:n
suuruinen virta, kulkee R1 :n läpi 2/3 A ja R2 :n läpi I21 = 1/3 A.

8. luento
Ratkaisu
Lasketaan seuraavaksi jännitelähteen vaikutus:
-
I22 R
+
2
R1 R3 E1

−
Vastukset R1 ja R2 ovat nyt sarjassa ja niiden yli on yhteensä E = 5 V

jännite, joten
E 5V 1
I22 = − =− = − V.
R1 + R2 10 Ω + 20 Ω 6
Negatiivinen etumerkki johtuu siitä, että virran I22 suunta on alhaalta ylös
ja vastusten jännitteen suunta ylhäältä alas.
Lopuksi yhdistetään tulokset:
1 1 1
I2 = I21 + I22 = A − A = A.
3 6 6
8. luento
Jännitteenjakosääntö
U1 -
R1
U R2 U2
? ?
U1 = U R1R+R
1
2
ja U2 = U R1R+R
2
2
Elektroniikkapiirissä tarvitaan usein vertailujännite, joka
muodostetaan jostain suuremmasta jännitteestä.
Kaava toimii myös useamman vastuksen sarjaankytkennälle.
Nimittäjään tulee kaikkien vastusten summa ja osoittajaan se vastus,
jonka yli olevaa jännitettä kysytään.

8. luento
Virranjakosääntö
-
I I1
? I2
?
R1 R2
I1 = I G1G+G
1
2
ja I2 = I G1G+G
2
2
Kaava pätee myös monen vastuksen rinnankytkennälle.
Tätä ei tarvita yhtä tavallisesti kuin jännitteenjakosääntöä, mutta on
luontevaa ottaa se esille jännitteenjakosäännön yhteydessä.

8. luento
Esimerkki 1
I1
? I2
? ?I3
6 R4
J R1 R2 R3


8. luento
Esimerkki 1
I1
? I2
? ?I3
6 R4
J R1 R2 R3

G1
I1 = J G1 +G2 +G3

8. luento
Esimerkki 1
I1
? I2
? ?I3
6 R4
J R1 R2 R3

G1 G2
I1 = J G1 +G2 +G3
I2 = J G1 +G2 +G3

8. luento
Esimerkki 1
I1
? I2
? ?I3
6 R4
J R1 R2 R3

G1 G2 G3
I1 = J G1 +G2 +G3
I2 = J G1 +G2 +G3
I3 = J G1 +G2 +G3

8. luento
Esimerkki 2
U1 U2 U3

W W W

+ R1 R2 R3
E R4 U4

− 9

8. luento
Esimerkki 2
U1 U2 U3

W W W

+ R1 R2 R3
E R4 U4

− 9
U1 = E R1 +R2R+R
1
3 +R4

8. luento
Esimerkki 2
U1 U2 U3

W W W

+ R1 R2 R3
E R4 U4

− 9
U1 = E R1 +R2R+R
1
3 +R4
U2 = E R1 +R2R+R
2
3 +R4

8. luento
Esimerkki 2
U1 U2 U3

W W W

+ R1 R2 R3
E R4 U4

− 9
U1 = E R1 +R2R+R
1
3 +R4
U2 = E R1 +R2R+R
2
3 +R4
U3 = E R1 +R2R+R
3
3 +R4

8. luento
Esimerkki 2
U1 U2 U3

W W W

+ R1 R2 R3
E R4 U4

− 9
U1 = E R1 +R2R+R
1
3 +R4
U2 = E R1 +R2R+R
2
3 +R4
U3 = E R1 +R2R+R
3
3 +R4
U4 = E R1 +R2R+R
4
3 +R4

8. luento
Oppikirja

1.5.3 Jännitteen jako
1.5.4 Virran jako
numeroihin.
8. luento
Kotitehtävä 8
Ratkaise jännite U jännitteenjakosääntöä hyväksikäyttämällä.
E1 = 10 V R1 = 10 Ω R2 = 20 Ω R3 = 30 Ω
R4 = 40 Ω R5 = 50 Ω E2 = 15 V
U -

+ R1 R4 R5 +
E1 R2 R3 E2

− −
9. luento
Kotitehtävä 8
Ratkaise jännite U jännitteenjakosääntöä hyväksikäyttämällä.
E1 = 10 V R1 = 10 Ω R2 = 20 Ω R3 = 30 Ω
R4 = 40 Ω R5 = 50 Ω E2 = 15 V
U -

+ R1 R4 R5 +
E1 R2 U2 R3 U3 E2

− ? ? −
U2 = E1 R1R+R
2
2
= 10 V 10 Ω+20
20 Ω
Ω = 63 V
2
U3 = E2 R3 +RR3
4 +R5
= 15 V 30 Ω+40 Ω+50 Ω = 3,75 V
30 Ω
U = U2 − U3 = 2 12 V ≈ 2,92 V.
11
9. luento
Kela ja kondensaattori
u u u

-

W W W
- -
i R i L i
C
di
u = Ri u = L dt i = C du
dt
9. luento
Kela ja kondensaattori tasasähköpiirissä
u u u

- W -

W - W
i R i L i
C
di
u = Ri u = L dt i = C du
dt
Tasajännite ja -virta pysyvät ajan suhteen vakiona eli jännitteiden ja

virtojen aikaderivaatat ovat nollia. Eli kelan jännite on tasasähköpiirissä
nolla ja kondensaattorin virta on tasasähköpiirissä nolla.
9. luento
Poikkeus 1
Kondensaattoriin syötetään väkisin tasavirtaa.

6
J C

i = C du du
dt ⇒ J = C dt ⇒
du
dt = J
C eli kondensaattorin jännite kasvaa
vakionopeudella.
9. luento
Poikkeus 2
Kelaan kytketään tasajännitelähde.

+

E L

−
di
u = L dt di
⇒ E = L dt ⇒ di
dt = E
L eli kelan virta kasvaa vakionopeudella.
9. luento
Kelan ja kondensaattorin käsittely tasasähköpiirilaskuissa
Kela korvataan oikosululla (=johtimella) ja kondensaattori korvataan

katkoksella (eli irrotetaan piiristä).
9. luento
Oppikirja
Kondensaattoria ja kelaa käsitellään kirjan kappaleissa

2.2 Kela, induktanssi ja permeabiliteetti
2.3 Kondensaattori, kapasitanssi ja permittiivisyys
mutta siellä asiaa käsitellään huomattavasti laajemmin kuin tällä kurssilla!
Kalvoilla esitetyt tiedot riittävät; kirjasta voi tietenkin lukea, jos asia
kiinnostaa enemmän. Kelaan ja kondensaattoriin tutustutaan enemmän
kurssilla Vaihtosähköpiirit.
9. luento
Kotitehtävä 9
Ratkaise jännite U oheisesta tasasähköpiiristä.
E1 = 10 V R1 = 10 Ω R2 = 20 Ω R3 = 30 Ω
R4 = 40 Ω L = 500 mH C = 2 F E2 = 15 V

+ R1 L R4 +
C
E1 R2 R3 U E2

− 9 −
10. luento
Kotitehtävä 9
E1 = 10 V R1 = 10 Ω R2 = 20 Ω R3 = 30 Ω
R4 = 40 Ω L = 500 mH C = 2 F E2 = 15 V

+ R1 L R4 +
C
E1 R2 R3 U E2

− 9 −
10. luento
Kotitehtävä 9 - Esimerkkiratkaisu jatkuu
Koska piirissä ei ole jännitelähde-kela-rinnankytkentöjä eikä

virtalähde-kondensaattori-sarjaankytkentökä ja kyseessä on tasasähköpiiri
(jännitteet ja virran pysyvät vakiona), voidaan kelat korvata oikosuluilla ja
kondensaattorit katkoksilla

+ R1 R4 +
E1 R2 R3 U E2

− 9 −
jolloin jännite U saadaan näppärästi jännitteenjakosäännöllä:

R3 3
U = E2 = 6 V ≈ 6,4 V
R3 + R4 7
10. luento
Ohjattu lähde
Tähän mennessä (jännite- ja virta)lähteet ovat olleet vakioarvoisia.

Jos lähteen arvo ei riipu piirin muista jännitteistä, lähdettä kutsutaan
riippumattomaksi. Vakioarvoiset tai ajan funktiona muuttuvat
lähteet ovat riippumattomia lähteitä.
Jos lähteen arvo riippuu jonkin toisen piirin osan virrasta tai
jännitteestä, lähde on ohjattu lähde.
10. luento
Jänniteohjattu jännitelähde (VCVS)
r

+
u e = Au

−
r
?
VCVS:n jännite e riippuu jostain toisesta jännitteestä u.

Kerrointa A kutsutaan jännitevahvistukseksi.
Käytännön esimerkki: audiovahvistin.
10. luento
Virtaohjattu jännitelähde (CCVS)
r

+
i
? e = ri

−
r
CCVS:n jännite e riippuu jostain virrasta i.

Kerrointa r kutsutaan siirto- tai transresistanssiksi.
Käytännössä harvinainen (voidaan rakentaa operaatiovahvistimen
avulla).
10. luento
Jänniteohjattu virtalähde (VCCS)
r

6
u j = gu

r
?
VCCS:n virta j riippuu jostain toisesta jännitteestä u.

Kerrointa g kutsutaan siirto- tai transkonduktanssiksi.
Käytännön esimerkki: kanavatransistori.
10. luento
Virtaohjattu virtalähde (CCCS)
r

6
i
? j = βi

r
CCCS:n virta j riippuu jostain virrasta i.

Kerrointa β kutsutaan virtavahvistukseksi.
Käytännön esimerkki: bipolaaritransistori.
10. luento
Oppikirja
Ohjatut lähteet käsitellään kirjan kappaleissa

1.8.1 Ohjattu vai riippumaton lähde
1.8.2 Jänniteohjattu jännitelähde (VCVS)
1.8.3 Virtaohjattu jännitelähde (CCVS)
1.8.4 Jänniteohjattu virtalähde (VCCS)
1.8.5 Virtaohjattu virtalähde (CCCS)
10. luento
Kotitehtävä 10
E1 = 10 V R1 = 10 Ω R2 = 20 Ω R3 = 30 Ω
R4 = 40 Ω r = 2Ω

-

+ R1 i R2 R4 +
E1 R3 U e2 = ri

− 9 −
Huomaa, että oikeanpuoleinen lähde on ohjattu lähde.
11. luento
Kotitehtävä 10
E1 = 10 V R1 = 10 Ω R2 = 20 Ω R3 = 30 Ω
R4 = 40 Ω r = 2Ω

-

+ R1 i R2 R4 +
E1 R3 U e2 = ri

− 9 −
Huomaa, että oikeanpuoleinen lähde on ohjattu lähde.
11. luento

-

+ R1 i R2 R4 +
E1 R3 U e2 = ri

− 9 −
Merkitäännä R1 :n ja R2 :n sarjaankytkentää symbolilla R12 ja kirjoitetaan

solmuyhtälö:
UG3 = (E1 − U)G12 + (ri − U)G4
Yhtälössä on kaksi tuntematonta, joten kirjoitetaan toinen yhtälö, jossa
esiintyvät samat tuntemattomat:
i = (E1 − U)G12
Sijoitetaan i ylempään yhtälöön:
E1 G12 − UG12 + rG4 G12 E1 − rG4 G12 U − UG4 = UG3
11. luento
E1 G12 − UG12 + rG4 G12 E1 − rG4 G12 U − UG4 = UG3

josta
G12 E1 (1 + rG4 ) = U(G3 + G12 + G4 + rG4 G12 )
sijoitetaan lukuarvot ja ratkaistaan U:
10 2
30 (1 + 40 )
U= 1 1 1 2 = 3,75 V
30 + 30 + 40 + 40·30
11. luento
Kertausta
Tällä tunnilla lasketaan kertaustehtäviä. Jos saat kaikki tehtävät laskettua,

laske kotitehtävä.
11. luento
Kertaustehtävä 1
Kertaustehtävä 1
Ratkaise U ja I ensin kerrostamismenetelmällä ja sitten jollain muulla
menetelmällä.
R1 = 1 Ω R2 = 2 Ω J = 1A E = 3V
-

+ I R2
E R1 J U

− ??
Vastaus: I = 4 A ja U = 1 V.
11. luento
Kertaustehtävä 2
Kertaustehtävä 2
Muodosta kytkimien vasemmalla puolella olevasta piiristä Théveninin
lähde. Laske sitten, kuinka suuri on virta IX , kun kytkimet suljetaan ja RX
on a) 0 Ω, b) 8 Ω ja c) 12 Ω.
R1 = 5 Ω R2 = 3 Ω R3 = 8 Ω R4 =4 Ω E = 16 V
b b
R2 R4
R3
RX

+
R1 E

− IX
?
bb
: Vastaus: RT = 8 Ω, ET = 8 V. a) 1 A b) 0,5 A c)0,4 A.

11. luento
Kertaustehtävä 3
Kertaustehtävä 3
Laske jännite U3 .
G1 = 1 S G2 = 2 S G3 = 3 S G4 = 4 S 5 = 5S g = 6S J = 3A
G

gU1
r

6 G4 G5
J U1 G1 G2 G3 U3

? ?
48 V ≈ −417 mV
U3 = − 115
11. luento
Kotitehtävä 11
Tiedetään, että virta I3 = 0 A. Laske E1 .
R1 = 5 Ω R2 = 4 Ω R3 = 2 Ω R4 = 5 Ω R5 = 6 Ω E2 = 30 V
-

+ R1 R3 I3 R2 +
E1 R4 R5 E2

− −
12. luento
Kotitehtävä 11
R1 = 5 Ω R2 = 4 Ω R3 = 2 Ω R4 = 5 Ω R5 = 6 Ω E2 = 30 V
-

+ R1 R3 I3 R2 +
E1 R4 R5 E2

− −
12. luento
Kotitehtävä 11
R1 = 5 Ω R2 = 4 Ω R3 = 2 Ω R4 = 5 Ω R5 = 6 Ω E2 = 30 V
-

+ R1 R3 I3 R2 +
E1 R4 U4 R5 U5 E2

− ? ? −
12. luento
Koska I3 = 0 A, vastusten R1 ja R4 läpi kulkee sama virta, ja samoin

vastusten R2 ja R5 läpi kulkee sama virta. Näin ollen ne ovat sarjassa5 ja
niihin voidaan soveltaa jännitteenjakosääntöä. Vastuksen R5 yli oleva
jännite on U5 = E2 R2R+R
5
5
= 18 V. Tällöin vastuksen R4 yli on myös 18 V.
Nyt jännitteenjakosäännön mukaan:
R4 5Ω
U4 = E1 ⇒ 18 V = E1
R1 + R4 5Ω + 5Ω
josta ratkeaa E1 = 36 V.
Huom! Aivan yhtä oikein olisi ollut kirjoittaa solmujänniteyhtälöt piirille ja
ratkaista niistä E1 .
5
Siksi ja vain siksi että tiedetään, että I3 on nolla.
12. luento
Kertausta
Tällä tunnilla lasketaan taas kertaustehtäviä. Voin myös laskea pyydetyistä

aiheista esimerkkejä taululla tai suoraan halukkaiden vihkoon.
12. luento
Kertaustehtävä 4
R2 = 5 Ω E1 = 3 V E2 = 2 V
-
I1 I2 +
R1 E2

+
−
E1

−
R2
a) Millä R1 :n arvolla I2 = 0 A?
b) Mikä on silloin virta I1 ?
a) 10 Ω ja b) 0,2 A.
12. luento
Kertaustehtävä 5
R1 = 100 Ω R2 = 500 Ω R3 = 1,5 kΩ R4 = 1 kΩ E1 = 5 V

J1 = 100 mA J2 = 150
mA
-

J2
r

6 R2 +R3
J1 R1 E1 R4 U4

− ?
Ratkaise U4 .
U4 = 92 V
12. luento
Kertaustehtävä 6
R1 = 12 Ω R2 = 25 Ω J = 1 A E1 = 1 V E2 = 27 V

+ R1 − +
6 E2
E1 J U R2

− ?
Laske jännite U.
1 V ≈ 27 mV
Vastaus: 37
12. luento
Kirjoita lyhyt essee seuraavista aiheista:

Mitä opit tällä kurssilla?
Oliko kurssi perseestä vai hyödyllinen?
Mitä opettaja olisi voinut tehdä paremmin?
Miten kurssia voisi kehittää?
Essee ei vaikuta tentin arvosteluun — voit antaa palautetta rehellisesti6 .
Lyhyestä esseestä (alle sata sanaa) saa puoli pistettä, pidemmästä (sata
sanaa tai enemmän) 1 pisteen.
Palautus: Kirjoita essee suoraan sähköpostiviestiksi (ei liitetiedostoksi) ja
lähetä minulle viimeistään tenttipäivänä klo 18.00. Laita viestin otsikoksi
(subject-kenttä) "Tasasähköpiirit palaute 2009 Etunimesi
Sukunimesi".
6
Minua kiinnostaa aidosti, miten kurssia voisi parantaa.
12. luento
Loppuhuomautukset
Kalvot on julkaistu lisenssillä CC Nimeä 1.0 Suomi7 . Lyhyesti: saat

käyttää ja muokata kalvoja miten tahansa, kunhan tekijän (= Vesa
Linja-aho) nimi mainitaan.
Yksittäisiä laskuesimerkkejä/virtapiirejä saa luonnollisesti lainata
ilman mitään nimenmainintoja, koska ne eivät ylitä teoskynnystä.
Muutama kalvojen tehtävä onkin lainattu TKK:n kurssien
Piirianalyysi 1 ja Sähkötekniikka ja elektroniikka materiaalista.
Näitä kalvoja on käytetty Metropoliassa syksyn 2009 Tasasähköpiirit
-kurssilla. Otan mielelläni vastaan kehitysideoita ja virhelöydöksiä ja
kaikkea muutakin palautetta.
7
http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi/

Tasasähköpiirit

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

You might also like

Tasasähköpiirit

Uploaded by

Document Information

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Tasasähköpiirit

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op)

Syksy 2009 / Luokka AS09

Kalvot on julkaistu lisenssillä CC Nimeä 1.0 Suomi.

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 1 / 134

Klikkaamalla luennon nimeä pääset hyppäämään luennon ensimmäiselle

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 2 / 134

Tosin on melko harvinaista, että henkilö, joka on saanut 8/12

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 5 / 134

Kurssi muodostaa pohjan sähkötekniikan opiskelulle

Kurssin tietoja tarvitaan kursseilla Vaihtosähköpiirien perusteet,

Tasasähkötekniikan perusteiden osaaminen on autosähköinsinöörille yhtä

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 7 / 134

Mitä kurssilla ei käsitellä

Tällä kurssilla ei käsitellä sähkön fysikaalista olemusta. Kysymykseen "mitä

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 8 / 134

Oppitunneilla tarjotaan mahdollisuus oppia - oppiminen on kuitenkin

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 9 / 134

Mikä on vaikeaa ja mikä helppoa?

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 10 / 134

Kohta mennään itse asiaan

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 11 / 134

Sähkövirta on varauksenkuljettajien liikettä.

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 12 / 134

Kuten edellä todettiin, sähkövirta ei häviä mihinkään.

Kirchhoffin virtalaki (myös: Kirchhoffin ensimmäinen laki)

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 13 / 134

Ole tarkka etumerkkien kanssa!

Voidaan sanoa: "pankkitilin saldo on -50 euroa"tai "olen 50 euroa

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 14 / 134

Jännite on kahden pisteen välinen potentiaaliero.

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 15 / 134

Kahden pisteen välillä vaikuttaa sama jännite tarkastelureitistä

Kirchhoffin jännitelaki (myös: Kirchhoffin toinen laki)

− + − + − +

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 16 / 134

Mitä suurempi virta, sitä suurempi jännite – ja päinvastoin.

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 17 / 134

Virtapiiri Elektronisista komponenteista koostuva järjestelmä, jossa

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 18 / 134

Vaihtoehtoinen tasasähkön määritelmä

Tasajännitteellä ja -virralla voidaan tarkoittaa myös jännitettä ja virtaa,

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 19 / 134

Akkuun kiinnitetty hehkulamppu. Hehkulangan resistanssi on 10 Ω.

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 20 / 134

Akkuun kiinnitetty hehkulamppu. Hehkulangan resistanssi on 10 Ω.

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 20 / 134

Akkuun kiinnitetty hehkulamppu. Hehkulangan resistanssi on 10 Ω.

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 20 / 134

Akkuun kiinnitetty hehkulamppu. Hehkulangan resistanssi on 10 Ω.

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 20 / 134

Tällä luennolla käsiteltiin kirjan Kimmo Silvonen: Sähkötekniikka ja

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 21 / 134

Kotitehtävä 1 (annettu 31.8., palautus 3.9.)

Kotitehtävä palautetaan seuraavan tunnin alussa.

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 22 / 134

Kotitehtävä 1 (31.8., pal. 3.9.) - Esimerkkiratkaisu

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 23 / 134

Kotitehtävä 1 (31.8., pal. 3.9.) - Esimerkkiratkaisu

Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 8. kesäkuuta 2010 23 / 134

− + − + − +