Jubbannde e Nguurndam

SAYKU UMAAR
Naatirka

Banndiraae
Banndiraae teddue renndaae nguurndam, musie
teddue
teddue weltortooe janngude eme ngenndiyakooje,
haa teeti
teeti noon e emngal Pulaar, emngal dimal,
eeungal,
eeungal, galungal,
galungal, ngal winndere kala jaani
jaani hono
emngal Pulaar. Amin ngaddana on seea e humpito
ndaaango e nguurndam oon gorko diiniyake
diiniyake
harbiyake,
harbiyake, mbo tinndol wolla ciftol waawaa huunude
huunude
golle mum, kono maa min mbaan
mbaan on oo jubbande e
nguurndam makko, hono Sayku Umaar Taal gorko mbo
Halwaar.
Ina wela min nde njiimoton e ngol oo daartol, oo gorko
diiniyake
diiniyake mbo golle mum e balle mum teskaa haa e
allunge.
Banndiraae
Banndiraae daartol ngol noon waawaa huutinde ko
nji
nji en anndude e makko wolla ko kumpa en e
nguurndam makko.
makko. Kono maa en mba
mba heen
jubbannde e ko humpito rokki en. Een
Een aagoo ballal e
janngooe
janngooe teddue witiyakooe nuunue e ngol oo
daartol Sayku Umaar mbo witooji
witooji ndoki yaltinde e
joolol haayre, o wietee Degemmbere. Nde wonnoo
noon so neo
neo wi haalataa
haalataa ko haalanoo dataa ko
2
haali. Banndiraae
Banndiraae teddue amin ndaardi on ballal e
kala o mbaaw on wonde e jokli duunde Baaba
Aadama.
Een njokki noon e witude e naamnaade haa jooni,
waasataa e sahaaji garooji uren luggiinaade e nder oo
oo taariik.

3
Loowdi

Umaar Taal -
- 4

Humpito Nguurndam Sayku Umaar Taal -

- 4

anle 7

Jihaadi -
- 8

Humpito
9

Daartol Alhajji Umaar Taal -

- 10

Kawtal Tijjaaniyakoo
Tijjaaniyakooe
kooe 13

E Dow Laawol Makka 16

Hol to fuii
fuii njillu nguu? 19

Laamorgo 22

Wuro waaango
waaango tata 26

Hare jihaadi 27

Diiniyake
Diiniyake E Ganndo 32

Gasnirde -
- 38

4
Umaar Taal

Innde makko tigi ko Umaar Taal, wolla Umaar Saydu

Taal Waliw cuaao
cuaao e nder juule, ko o dono ganndal
suufiyake,
suufiyake, diiniyake timmuo.
timmuo.
O jibinaa ko o wietee Halwaar e nder Fuuta Tooro,
hannde hannde oo mbien Senegaal. Ko hakkunde
hitaande 1794 e hitaande 1797 Sayku Ummar Taal majji
e nder joolol haayre Banjagara o wietee
Degemmbere, ina hawri e 12 Feewiriyee e hitaande
1864
1864 ko kako
kako fuii
fuii lelnude laamu aleee.

Humpito Nguurndam Sayku Umaar Taal

E baawe
baawe Alla Joomiraao hollirii alngu mbo sunoo
sunoo e
nokku ceniio,
ceniio, no o ardi e oo aduna, e jamma Alarba e
lewru Koorka e hitaande 1797 o wietee Halwaar ko
adii juulal fajiri. iy Saydu Taal kaum
kaum e sokna Binta
Aadama Ayse Caam. Ko o io nayao baaba makko e
io jeetao yumma makko. aleejo jibinaao e galle
mawo,
mawo, diiniyake mawo ummiio e Ukbah ibun
Amaar, jokkuo
jokkuo e Islaam Mohammed. O fuii
yaajnaade e gannde makko e Islaam ko e sabaabu Abdel

5
Kariim, ganndo diina, juulo
juulo umminooo Fuuta Jalo,
tergal e pelle Tijjaaniyakoo
Tijjaaniyakooe.
kooe.

Gila e cukaagu makko, o seeraano e hollude yonta

makko kaawniio
kaawniio e mbaawka e welde hakkille e jade
uraana, gila omo yahree e duui jeetati, hollirde yide
yide
mum dursitaade cimooje, yahde makka ngam
juuroyaade e wade
wade siyaara e juulde e Nulaao Alla
Mohammed sallalaahu aleyhi wo sallam.

E oon waktu cuaao,

cuaao, sehilaae makko e oon yonta,
mbaawaano anndude ko woni Makka wolla Madiina.
Duui
Duui makko kadi njontaani hollirde yide
yide makko.
Sayku Umaar amtorinoo ma ganndal makko haa o
waaa
waaa kaliifa gila ko o suka, omo holliratnoo gannde
kaawniie.
kaawniie. Caggal uum ko e hitaande 1820 o ummii
leydi makko Fuuta, o o jibinaa oo fade Makka.

E ngal oon anngal

anngal fof yide
yide makko e ngoa makko
wonnoo ko e yide
yide eydude sahaa e sahaa kala ganndal
makko e Islaam. Caggal juulde Asuraa o yi ceerno
makko Seek Mohammed al Saiid yoo jam e kisal ngon e
makko. Caggal uum o hesitini jamirooje e o
wadunoo
wadunoo e Seek Tijjaan
Tijjaan Serif. O heddii e golle galle
6
oon fode
fode duui tati e nder ndeenka mawka kako e
Seydinaa Mohammed yoo yurmeende Alla won e makko.
O heiino
heiino e juue oon kadi gee tiie ure heen
teetude
teetude ee noon, ko hakkunde Makka e Madiina, omo
janngatnoo ko woni
woni e ernde makko, o nehanoo ko e
njiimaandi Nulaao
Nulaao Alla Mohammed sallalaahu aleyhi wo
sallam. Ko Seydinaa Seek e hoore mum yamirnoo yoo
Seek Mohammed kali rokku mo kala ko o yii
yii e ko faati
e oon faanu, o wi um kadi mbaawataa tan ko
yottinande mo, kono
kono minen min ndokkii no mo fof.

O heiino
heiino kadi yamiroore yidude e Seydinaa
Mohammed e saanga nayewu makko e haaldude e
makko, o heii
heii mbelemma anndude Innde teddunde Al
Ism Al Asiim e yide ure mum e Nulaao Alla aleyhi wo
salaam. Kadi o wi yoo Seydinaa
Seydinaa Seek ummin hare
jihaadi e yuinde
yuinde e jannginde laawol Alla. Caggal nde
o hei
hei ee oon jamirooje fof, Al Hajji Umaar Taal
heblanii ruttaade e yuinoyde
yuinoyde dewal Alla e rewde e
konngol gootol hono wide Laailaaha illaah Mohammad
Rusuulallaah.

7
anle

Ko e yahde 1827 fode

fode duui sappo e jeetati, Umaar
Taal wai
wai anle kewe. O yahii Hamdallaay e bae
Niseer o o hawrunoo e Aamadu Seeku, kadi o fai
lebbi keewi
keewi o wietee Sokotoo e sara Mohammed
Bello. O ummii oon o fai Keer, kadi o jokkondirii oon
e Bornu o o resnoo mboomri e ballal Mohammed Bello.
Caggal uum o yahi Hamdallay to Aamadu Seeku. E
ngool oon jaii
jaii mo teddini mo. Caggal mum o jaggaa
o sokaa, jaggi mo noon ko laamo
laamo Bambarake o
wietee Segu. Nde o woppitaa, o hooti leydi Fuuta Jalo
Jalo,
lo,
o almaami yamirnoo mo, yoo o yuin Saawiya e
hitaande 1841. Fodde duui
duui sappo e tati, omo janngina
Islaam Ceniio
Ceniio e jokli Alla nayi ii kala, aawooje e
sariyaaji Tijjaaniya e nder Fuuta Jalo
Jalo ko adii, kadi haa
yottoyii Dingiraay hannde hannde oo Gine
Gine e hitaande
1848.

8
Jihaadi

o Dingiraay oo, o heblii oon hare jihaadi. O waii

oon dente e yuinde harbiyakooe joggitiie.

een harbiyakooe noon njoggitinoo ko kaore

leefe
leefe keanooe e juue julakooe iwe leye
woeee
woeee woni Orop, e keanoo
keanoo ko e juue yime
Biritanik e Saraliyoon, e njani e nokke keewe
wondude diiwanuuji Malikoo
Malikooe
kooe e nder hitaande 1850.
O jaggi leydi Mannde
Mannde e Bammbuk ko aldaa e caeele
caeele e
hitaande 1853. O yani Bammbara Masasi o o
nanngunoo laamorgo ooro e hitaande
hitaande 1854, o hiiii
hiiii
leol Bammbarakoo
Bammbarakooe
kooe e Karta, een murtirnooe mo
no feewi, ngam hataade
hataade mo e hataade laamu
koloniyaal Farayse (woni laamu tuubakooe)
tuubakooe) O mahii
tata Kuakaari fode
fode kilooji 77 funaange Kaay. E lewru
seeto
seeto woni Awriil e hitaande 1857, o jaayni hare
hakkunde yime
yime makko e Laamu Kaaso, o jaggi tonndu
Mediin o yime Luwiis Federba ketunoo e juue
makko ande 18 Suwiyee e hitaande 1857.
Hakkunde hitaande 1858 e 1861, Alhajji Umaar Taal
yani e lei
lei Bammbarakooe Karta e Segu e hare gao.
gao.
ande 10 lewru mbooy e hitaande1861 o hei
hei Segu, o
9
halfini oon caggal mum io mum Aamadu ngam
yahde yanoyde Hamdallaay laamorgo Fule
Fule Maasina,
yannoo ngo e juue
juue makko ande 16 mbooy e hitaande
1862. Caggal karleeli tati, banooi
banooi fode capane
jeei
jeeii
ii (70000) ujunere neo ko maayi. oon forsi mo
kako,
kako, Sayku Umaar e suuoyaade
suuoyaade e jooli kaae o
wietee Degemmbere sara Banjagara. O majji e ii
oon jooli kaae ande 12 lewru iaiiru e hitaande
1864. Banndiraao
Banndiraao makko, hono Tijjaan Taal lomtii mo,
mo,
o jooii
jooii o wietee Banjagara
Banjagara laamorgo aleee. Hono
iyiiko Aamadu Taal gonnooo Segu, haa nde
Faraysinaae
Faraysinaae njaggunoo oon e hitaande 1833.

Humpito

Wonande gannde makko e humpito makko luggingo

luggingo e
Islaam e nder eo
eo ngo o yuinnoo wonande fedde
Alhajji
Alhajji Umaar Taal paminii
paminii yime e laawol Tijjaaniya
ngol o wonnoo gardinaao
gardinaao oon dumunna, kadi o fodii
jokkondiral lei
lei oksidantaal.

Alhajji Umaar Taal ina halfirnoo njiimaandi mum gannde

e wasiyaaji wonande seerene
seerene mawe. Ko e hakkunde

10
hitaande 1842 e hitaande 1858 Hamse woni gardiio
gardiio
Senegaal.

Yoga e sehilaae
sehilaae makko wolla mawniraae makko
hajjiyakoo
hajjiyakooe
kooe fof noon ko sariya Islaam oo wonnoo
hoore golle mae,
mae, gardiio ko faati e binndol Alhajji
Umaar Taal ina waasi yahdude e miijo mae
mae ngoo,
sabu ko e majjue
majjue e njiataa binndi e waasde e
rewde sariya Alla lelnaao
lelnaao oo, pecce ii goodnooe e
oon sahaa. Fedde laamuyakoore
laamuyakoore e fedde nde wonaa
laamuyakoore.
laamuyakoore. Kala heen fedde noon ina joginoo
gardiio
gardiio laamuyake woni dore mawnde.

Daartol Alhajji Umaar Taal

Taal

Gooto e sehilaae
sehilaae Alhajji Umaar Taal, hono
Mohammadu Aliw Caam, wonande winndannde daartol
binndangol e nguurndam dore
dore nde o ardinoo ajami
wolla mbien Pullo janngatnooo
janngatnooo karfeeje Arab nayi 4.
een binndaae e Farayse laawol gadanol facciri e ko
bietee
bieteeo
eteeo Heri Gaden e hitaande 1935 kadi e laabi
keewi
keewi e nder eme goe. Facciro urngo attaade
winndannde yummaare ndee, wonande heen wooto ko e
Farayse, facciri um ko bieteeo Sammba Je e
11
hitaande 1934. Daartol Alhajji Umaar Taal ina
yantondiri e oon sahaa e daarti Fule
Fule bae Senegaal e
Mali, ko kako
kako naatni Islaam e nder hirnaange Afrik,
ngool daartol hannde woni nelal kollungal garal oon
Seek diiniyake
diiniyake e sahaaji wolla yontaaji garoyooji
cooynaai
cooynaai caggal mbaba jaaka gardiio dore wolla
Alhajji Maalik Sy wonande dewiro makko gardiio
gardiio hoore
Tijjaaniya. Omo wiee Umaar iy Sayiid e galle mawo
Taale.
Taale. O hajjoyiino, nde o artunoo, o waaa kaliifa
Fuuta, um ina rokka en e Arab, alhajji Umaar ibun
Seyiid Taal Fuutiiyu.

E nder emngal makko laangal

laangal neeniwal Pulaar, e nder
facciro laango
laango weengo. Umaar Seydu Taal e nder
binndi Faryase hono nii dowliniraa Elhajji Umaar.

Hollirde eeal e mbaawka Islaam Sudaan e fannu

binndol e humpito luggo e wito
wito luggo e hono een
gee
gee mbaawaa waylaade, so tawii een gee wolla
toe
toe mawe njuinaama e karte politik leam
leam
leaagu e nder sudaan oksidentaal caggal maayde
makko.

12
Daartol ngol ina heddii e hakkillaaji goo
gooine heewe,
hono noon oooo
oooo gorko ina joginoo darnde. So tawii
een gee wolla toe nduttinaama
nduttinaama e nguurndam
makko njuiniraama
njuiniraama no haaniri nii e facciro laango
kono um iiaani
iiaani no haaliraa nii wolla tawa siwaa, ina
waawi wonde ko haalaa e Umaar ina waawi wonde
daartol wolla ciimtol loowngol ali
ali wolla gee baaae.
O feei ko aldaa e sikke ko
ko hakkunde kitaale 1794 wolla
tawa ko e hitaande 1795 wolla e hitaande 1797 e wuro
na wiee Halwaar hae
hae funaange
funaange Podoor e diiwaan
maayo Senegaal e nder Fuuta e nder leydi kaaleteendi
Pulaar. Nganndaandi gila e yontaaji kondi
kondi njuulu ndi.

E yonta baaba
baaba makko ina woodnoo ngagu potal e nder
njiimaandi e hitaande 1776 dental Toorode
Toorode tiingal
janngungal waiino
waiino mooondiral e renndinde yime
ngam jiide
jiide wolla lide diiniyakooe, keewal e pamal
mum heindinooma
heindinooma leydi ndii fodde teemederannde e
feccere, e njoiniino dental juule gardiniraangal
almaami juulo
juulo toppitiio laawol Alla kolloowo sariya e
sahaa kala, e reende leol aleee e gee gone e nder
renndo wolla gee
gee kawjinooje renndo e telinde
njulaagu e leepte tuubakooe
tuubakooe Farayse gila Sen Luwi.

13
Saaktude een gannde e yuinde gee denndaae
nguurndam. Toorode
Toorode joggitiie gannde fade e ure
ganndaae.
ganndaae. Caggal kaaldigal e yuinde gee
diiniyakoo
diiniyakooe
kooe e seedtinde gollal wonde e galle mawo,
hono noon lelnaa e dow yamiroore e yuurnitaade
njiimaandi ndiin
ndiin leydi e pine mum, leefre seea
seea ina
teskanoo e nder mae
mae e amtude fotdeeji mae e
nder leydi potal.

Kawtal Tijjaaniyakoo
Tijjaaniyakooe
kooe

Umaar Taal jibinaao

jibinaao e nder Toorode. Baaba makko
ko ceernaajo ganndaao
ganndaao galuo baal esngu. O
waii
waii fiyannde jihaadi e hitaande 1776. Daari ii e koe
mumen kollii en wonde o mahiino jamaayel e nokku o
o juulatnoo e nder gallol makko, ngam juulde oon no
haaniri nii, tawa wonaa e nokku mbo dillere heewnde
woni. Ko kako
kako adii rokkude taaniraagel mum e iyum
e winndaade
winndaade e diina e Arab cuaao.
cuaao. Hono noon Umaar
gio
gio Alla o waawaa huaade
huaade uraana e nder ernde
makko e duui
duui sappo e ii, omo yahra e njuudi e
dewondiral gee,
gee, jokkude e jade boowal e hetaade
seerene,
seerene, hono noon o meeaa daeede gila e yontaaji
e nder diiwaan
diiwaan saahel haa Sudaan (Mali). Kono kadi o
14
woniino dosgal mawngal o sara Tiwaawoon, e nder
leydi Wolof (Jolfue)
(Jolfue) haa to leye Safale. O hawriino e
alawma gooto e hitaande 1822 Seek Abdel Kariim
Nakiili koolaao
koolaao to Fuuta Jalo, juinnooo Tijjaaniya,
Tijjaaniya,
omo hainoo
hainoo e makko ngam hede humpito e Islaam
luggo, ngam aawde sariya e hollirde gee
gee teetue e
anndude hadisaaji Alla e ko i mbi e rokkude fode
haannde waeede
waeede iin jaeeli tawa alaa ko i keddi e
fodeeji
fodeeji e renndinde yime haa Umaar dai
dai semmbe
semmbe
iio,
iio, alaa ko woodaa so wonaa hede ganndal, kono
kadi caggal mum o janngoyii kadi Konngo e Bobboo
Julasoo e juue
juue Mohammed al Mustafaa ganndo caaso
e ganndal, hede
hede hono een gannde ina tiii weeaani.

Lelnunoo laawol Tijjaaniya ngol noon ko bietee

bieteeo
Ahmed Al Tijjaan e hitaande 1781 to leye
leye Aarabeee
woni magareb Arab. Laatii
Laatii ko addaa koo e Sudaan ko
ooyaani, mawe diiniyakooe yuinnooe dente nji
daartol Islaam ina tawee e nder jaltugol mum gee
gee
suufiyakooje
suufiyakooje ure teetude heen ko gee taaae
taaae tigi
e nder waylo waylo dentino
dentino Wahaabiyakaagal e nder
leye
leye Arab so wonii ko maa e teetinee, ko uum woni
sabaabu diiwgol yoga e hellifaae
hellifaae to ngaal dual
dowrowal alasura to Keer, um wiliti
wiliti gee
gee keewe
15
kaane
kaane waeede, ndeen dillannde yottoyinooma
yottoyinooma nayeejo
Kaadiriyake
Kaadiriyake jooinooo
jooinooo jonnde tiinde e sahaa juuto
to Sudaan. Njaajeendi njuutndi waii
waii e kalwaaji
Tijjaaniya, hono noon ko daae
daae ceerndi roondaade
innde makko e jogiie
jogiie nde ee.

Omo teetinatnoo
teetinatnoo wondiie
wondiie makko e rokkirde wolla
humpitde ge
gee lelnaae ee e gooinde Islaam.
Umaar mbo koolino en e heblo kaadiir e hakkunde
mum e leydi mum taccundi daawal e sara Abdel Kariim,
oon emmbanoo o e hakkunde Safale mowluudu e ko
nanndi e een gee, o janngii heen no dewal Alla
wairtee.
wairtee.

Umaar mbo cikkuno en e jade kaadiri waii e yonta

mum e leol mum daawal teetungal
teetungal e sara Abdel
Kariim eemtinnoo e luggiinaade
luggiinaade e emmbo Safale
Safale
Mowluud Faal wadiino
wadiino e yuinde e nder balle, o
janngii heen dikiri e awraad woni wirdu e wajiifaaji,
hono no laawol
laawol Tijjaaniya lelnirnoo, feeii wonde Alhajji
Umaar heiino
heiino humpito laatungo e heblude
suufiyakaagal
suufiyakaagal e Islaam e oon yonta, mo o
feccondirnoo mbelemma ganndal e oon hooreejo
denndaao
denndaao nguurndam oon tolno omo hollira gee
16
kaawniie
kaawniie o henoo e oon ceernaajo
ceernaajo nayeejo bieteeo
bieteeo
Abdel Kariim.

E Dow Laawol Makka

Hono noon eydii e yide makko ngoa juulo pellital

nawde e heblanaade hajju, kono noon aadi mbo e
ngaadondirnoo oo timmaano hakkunde mae,
mae, Abdel
Kariim hawri e lajal to Maasina. Umaar hajjoyi caggal
makko. een gee mballiino mo e renndinde e
jokkondire e njibini dente dentine kaore, ngal
atngal mawngal e nder leydi mum wondude e njulaagu
juule
juule o wietee Sen Luwi. Diiniyake oo e nder hajju
makko heiino
heiino caeele e laatindaade yoga e gee
gee e
njahdaani e laawol diina, tee waylude e weeaani, kono
kadi heen goe
goe ina njahdi e miijo Umaar e hitaande
1827 goe
goe heen mbaii ngartam o wietee Sokotoo e
hitaande 1826.

Wondude e gee
gee moftanooe e cuundi mbappii, een
mbaawi etaade aawde wolla
wolla nanndinde hono oon
diiniyake
diiniyake cattuo
cattuo no hollirnoo yoo waire e nder
kitaale 1824 haa 1827 ko e ndeer uum atngal ngal
jootoranooka
jootoranooka e saanga jade, feinanoonde
feinanoonde to
17
Bobboo Julasoo nde dartinnoo ko adii wolla ko sakkitii
to Maasina leydi Fule,
Fule, oon o doole e anndue
anndue saliie
fof moomtanoo e hitaande 1818 wolde mawnde jihaadi
wai,
wai, hono noon yeeso ngol leol
leol nuunungol,
nuunungol,
juulungol
juulungol teskangol, yuina hollira e atakeeji.

O dartii kadi Sokotoo e nder dillere e mettere, hono ko

waaa
waaa koo e nder ii duui
duui wolla ko ooyaani seea e
nder njuudi
njuudi Fule juule e njuudi Hawsa ina waawi
wonde juuluo
juuluo wolla waasa wonde juulo, ii oon
hareeji ii mbiaa ko adii een gee e nder nguurndam
peewam,
peewam, kollirii fode ruttitaade e yuinde sariya e
mbaadi moiri
moiri gila e yonta hellifaae
hellifaae nayo adiie,
leye
leye ee ii nanondiri e kaadiri, en nganndaa sabaabu
ngaal kawral, kono noon o urtinii bale e o fodnanoo
ee, kono kadi een mbaawi wide tan ko e nder wito e
yaajnaade e gannde mawe
mawe o wonnoo e dow mum toon,
kadi
kadi o resiino toon debbo Hawsa, dewnooo
dewnooo e makko
haa nawti mo o sikke alaa Aysiir, fesaam e Ejipte.

Umaar wai
wai haaju makko to makka, o hawrii toon e
kaliifa Tijjaaniya e hijaas, Mohammed al Kali al Hasani
yide
yide makko teetunde waaa, kono jokkondiral mae
mae
kadi waiino
waiino finnde.
18
Umaar winnditii um caggal makko, wolla nde oon
wiata ko addi Seek, ruttata e mum teddungal cakkital
juutngal, ngam heblude um wonde gorko koolaao
tedduo
tedduo e nder leol
leol aleee, hono no wiratnoo
kumpito ee yoga e gee e faccirooji
faccirooji ke
ke on e gee
goe
goe baae hono noon.

E nder iin humpitooji ii sakket oo hollii jokkondiral

adan hakkunde een wore io nguurdiino duui tati
o wietee Mediin e nder gondigal mae juutngal
Umaar ina janngatnoo dewe Alla goe
goe e sirluuji goi e
juue
juue oon hooreejo. Sakket yamiroore rokkanoonde
yoo wae
wae e laawol Tijjaaniya. Mohammed al Kali, o itti
gannde ee fof e njuudi o wati um kaliifa nder
Tekruur, hono no Sudaan e sarde ndiin njuudi.
njuudi. Hol
ko um foti wonde wolla wide?

Leol aleee ina joginoo njuudi

njuudi e keewal e een
golle. Hono no Umaar Jah hollirnoo oon ganndo e nder
ko o winoo, omo waawi oogde fannuuji goi ballooji
um e hataade gee nguurndam wolla adunayakooje
e mbaadi sariya ganndaao
ganndaao e nder dental juule. Hono
noon kadi
kadi e hoybinde um e nder juule anndina
mukaddam e nder dente e humpito no haaju makko oo
19
jogori wade, ngam Umaar ina humpanoo geal
geal urngal
alude
alude e yitinaade e aduna. Omo yinoo yahde Siri, o
fai
fai kadi to Ejipte, caggal mum mediin. O teskiima
toon kadi dente e nder leye
leye duanaae peewnaae e
dow innde Mohammed Aali, een
een nganndi o heiino
wondude e Seek Al Saar mbo mbinoen
mbinoen ina jogii
njuudi
njuudi e humpito haawniingo, jokkondiral e heewe
o sikke alaa wuurdaae e hono mumen tan tolno
joggitaango e nder
nder werto leydi.

Hol to fuii
fuii njillu nguu?

Bale
Bale e o fai ee to Ejipte, wonnoo daawal mum
gadanal e nder duttal mum gadanal, ooyngal
hebaneede, ngal hollirii tardooji makko e ko wanoo
wanoo e
leye
leye Sudaan. Hono noon wonaa ruttaade makko kono
ko atngal makko fuii,
fuii, o annii, omo wondi e
goo
gooine heewe, hono noon kadi omo eydatnoo
keewal yime
yime mae omo wasiyoo, omo eyda e
Tijjaaniya ko sakkitii koo, hono juumre addunoonde
luural feewde e ganndal ngal o yuinnoo
yuinnoo e waeede
ngal aawi, canongal
canongal um, wolla tiino
tiino ngal um. O
teskiima o Bornu njiimaandi kiindi e Islaam

20
puunoondi
puunoondi gila e yontaaji ennui e dow luural wolde
Sokotoo.

Ceernaajo oo wietenoo ko Mohammed el Kenemi gooto

e winndiyakoo
winndiyakooe
kooe e wore Islaam, yinooe hiiaade
Sudaan, ngal oon jokkondiral jaawngal bonde, Umaar
nanngunooo
nanngunooo hoore mum e nder rafi kawral gannde
memnooe
memnooe laawol ngol e renndinde dente
Tijjaaniyakoo
Tijjaaniyakooe
kooe hawrunooe e galle hoohooe joaa
joaae
aae
bae
bae ngoinaa.
ngoinaa. Maa o waaw joinde hoohooe e
woinde
woinde a
ae e fannu jade del-
del-kanemi.
Oo oon kadi rokkiino desal mawo cuuo debbo e
leydi. Umaar rewiino Sokotoo, oon o o heddinoo haa
e hitaande 1838 fode
fode duui nayi wolla duui sappo e
ii, hono no ganndo oo jairnoo, yoo o yah nder leydi.

Laamu Mohammed Bello - iy Hutmata Ibun Fudi,

jaaynoowo jihaadi e lelnude gee
gee kese politik e nder
Sudaan hakkundeejo (lommbo). Ko o ganndo jannguo,
jannguo,
hono no baaba makko wolla kaaw makko Abdallaah,
hono makko weeaani
weeaani e jookdu Sokotoo, kako urnoo
fof janngude, urnoo waawde yurmaade, urnoo
urnoo
udditaade e kala ko waawnoo taweede e nder leydi
Sudaan. Ko yide
yide amtaare leol
leol aleee e hede
21
fode
fode mumen ina yiotonoo e kaan ngonka e oon waylo
waylo. O winnditiima ko heewi e een gee o heii
goo
gooine hoolaae yontu e e ngool laawol.

Werto ngoo ina hollaen Mohammed Bello ko kaum e

hoore mum, maa o jokku fade e laawol Tijjaaniya, kadi
maa o hollu ko Umaar wonoyta cukko makko e ardaade
Sokotoo, toe
toe ii e en mbaawaa yuinde e wade,
ina wayno Umaar heiino
heiino ngonka e yide mum, o
tawtoraa
tawtoraa gee
gee militeeruuji (dadiie) o jokkondiri e
kumpitiio
kumpitiio gooto gontunooo sehil makko haa oon
rokki mo talkuru sikaandu
sikaandu e njeenaaje keewe,
keewe, o
ummii Sokkotoo omo ali,
ali, o iwi e margal o tai oggi
kaliifaandi, o resi mboomri Mohammed Bello, hono iy
debbo maw
mawo Hawsa, ural e amtaare e neaagal
makko eydiima e hetude ngenndi makko ko adii
yahdu makko.

Tee goo
gooine um ee ina keewnoo, kadi laawol
Tijjaaniya ngol heiino
heiino darnde tiinde e nder Kaadiri.
Kadi kaa oon ngonka ina nanndunoo e ngonka
ngonnooka
ngonnooka e hakkille makko kaa, (ina waawi wonde kadi
jiiru).
jiiru). Dillindu dille maaytunooe gila e hitaande 1837
nawe
nawe um haa e les njiimaandi oon lomto makko.
22
Laamorgo

Ko to Maasina Umaar e adtiie um mbanoo kadi

lebbi jeenayi, een bale wolla ko uri oon raide e
nder mum noon o tuubnii heewe.
heewe. Sukaae a
ae
ndaarti warde mo. To laamorgo Segu too noon,
ennugol makko hollirii waeede mo e nder dummbirdu
(kasoo), rewi heen ko dillere e yonta waylo e leepte
catue.
catue. O heii jaungal kaanngal to Kanngaba, kadi
to juule
juule Ka Ka, caggal uum o hetoyi Fuuta Jalo,
dente goe
goe juule njibinaa e nder wolde jihaadi, nde e
yonta garo.
garo. Almaami rokki mo nokku o o haani
haani
wonde Jenngungo e nder binndi ko sakket, kono wonaa
e gartal mum, hono noon kadi o yitaani leydi makko,
kono ko um daawal gadanal e njillu makko. E nder
uum hay gooto aminanooki maa o wa kaawniie,
miijo maako e hakkilantaagal makko fatiri mo ko e
jade
jade Islaam seea
seea seea e moftude um e hakkille,
kono kadi omo haawaa ngol kulol. Omo miijotonoo
haeede
haeede lefol laamu Islaam ceniio, to yime, e o
hei
hei ee e renndude e mae miijo, ngam hataade haa
heta
heta hoore Islaam.

23
O yaajjina laawol ngol e urnude
urnude ngol huunde fof, o
holliino darnde mawnde caggal aawoore waaande
waaande
sakket, kadi o jati
jati ko o salinoo ko feewaano e waasde
timminde yamiroore lelnaande ina rewi e makko keewal
yime
yime yie gee denndaae e yide huutinnde, ko e
mbasiytonoo mo koo, waawaano
waawaano yahdude e kawral ngal
kaum e potal ngal, uum ina luutndinoo kala wonnoo
oon, tawi kadi gee gode en mbataani heen facciro
e yide
yide wone e saraaji ii kala, e um tiii yuinde.

Dore
Dore yuunde
yuunde jooiinde ina haani joinde aawoore
mum timmunde,
timmunde, waawnde aawde kala juumre. Sabu
nde Almaami mbo Fuuta ina waawi wonde fode
fode
joinaande
joinaande golleteende e nder leydi heefereee e
saraaji mum kala, kono ko laawol laatungol
laatungol lelnaa
hakkunde mae.
mae.

Ko e hitaande 1839 e 1840 wolla e hitaande 1841 woni

nde Umaar
Umaar joinoyi
joinoyi almuude o wietee Jenngungo.
Nder duui
duui seea o yerindiri gannde e neesu e
hakkilantaagal mae,
mae, hono noon kadi o hei
goo
gooine hese woe doggol gootol ngam yantude e
makko, kako
kako e hoore makko o jokki e timminde een
gee
gee e fannu moen
moen anndiraaka hono noon, kaum e
24
luutndiie
luutndiie Tijjaaniya, een gee noon ngonaa
teskanooe.
teskanooe.

Dental ngal aliino

aliino e dokke gee moe, hono
almuude
almuude woppanooe njantiri heen, kadi ee mbaawi
yeeyde kulle e nder ko e ngolli hono no kaliifaandi ndii
holliri, ko wayno almetaaji, Umaar ina reennoo
almuude
almuude mum e ngaluuji jaawi, uum ina holla en
caggal Angelee e Sara-
Sara-Liyoon, Angelenaae
Angelenaae
heedtunooe
heedtunooe bae aleeri maayo ngoo e yide
Faraysenaae
Faraysenaae woe to Senegaal, kure e conndi, ee
keblatnoo oon fedde wootere tokosere.
tokosere.

Tare
Tare e heefereee ee njahri bae funaange maayo
ngoo, e dow tere
tere jarlitiie, to Fuuta Jalo e jokkondiral
njulaagu, eydi ko jotondiral hakkunde mae e tere
dental ngal. Oon gorko koolaao
koolaao jiaao e wonde mo
deeo,
deeo, ko o gorko jogiio gannde
gannde mawe
mawe cuuiie.

Hooreejo leol newingol ina yillotonoo gila to woi

woi e
les njiimaandi mum njoinndi,
njoinndi, caaktugol e jaajngol
gee
gee gone e sara makko. o sikke alaa ko e hitaande
1845 haa yottii e hitaande 1846, o yahdi e jeyi makko to
ngenndi makko. Ngal
Ngal oon atngal leelngal hakkunde
25
o wietee Riyoo e Sen Saalum fade bae Gammbi,
ngam joinoyde
joinoyde almuude Tijjaaniya e jonnde tiinde,
leydi Jolfue
Jolfue ndii taccaa ko yaawi rewi heen ko Sen Luwi.
Umaar naatti leydi aleee.
O yitaaka fode
fode duui noogaas, kono ee
ee accannoo
um geal mum e waylo wango ngoo caggal mum. O
heii
heii heen balle keewe teetue, ko wayno Alfaa
Umaar Ceerno Baylaa Wan mbo Kanel e nder Fuuta
kiindi,
kiindi, o waii wore mum yoo njahan mo. Njecudi
Njecudi
njillu makko woni nuskundi, kono hol no paamirten
gee
gee makko e kaa oon ngonka?

E tolno ina waawnoo wonde geugol,

geugol, kadi no e
mbairi
mbairi nii ina holla mbadi makko e yoneede makko e
sara een sukaae yaawe gooinde, ko winnditaade
o njioynoo ural mum. Caggal nde Umaar wonoyi
io leydi o,
o, hono noon hay batte ko foti addeede e
een ardiie ngal oon dental juule, haa e tiniraa no
haanaani haa nanndi e bae
bae goo.
goo. Ko to fuuta leydi
juule,
juule, e to unndu to almaami henoo moere, ko
ndeen Umaar ruttii Jenngungo e hitaande 1848 kako
kako e
fedde
fedde hesitinaande
hesitinaande ko ooyaani.

26
Wuro waaando
waaando tata

Kono omo newaninoo almaami mbo Timmbo, ina waawi

wonde, Jenngungo ina nanndi e sabaabu juiniraao
juiniraao
no feewaani e nder yuo
yuo gee kese. O soodti e junngo
laamo
laamo Tammbaa wuro Dingiraay, hono no Nulaao
fuorinoo
fuorinoo yiannde mum to makka, kadi ko noon o
wanoo
wanoo nde o feri. O joinoyi yime mum Madiina, ko
oon o heblanii wolde jihaadi, hono noon Umaar e
yime
yime mum, ina njahatnoo Jenngungo e Dingiraay.
Jamaanu ina eydoo yantude e makko gooto gooto,
leelaani njuudi
njuudi mae eydii, ummoraade Fuuta
eydi semmbe e doole makko.

Ngoon wuro alungo

alungo ubbaa, saawiya wolla ribaat neesu
e aadaaji Islaam e nder keeri ere yime, yurmeende
ina kebloroo doole e ndeen hare Harbiyakoo
Harbiyakooe
kooe cuaa.
Julaagu daaaa ina ndokkira kaore.
kaore. Peeje e
hakkilantaagal ina eydoo mawnude, uum sabombini
luural e dillere mawnde, ngam hetude
hetude lefol laamu
Tammbaa e nder kitaale 1851 e 1852.

Umaar noon hakadi

hakadi jooiima
jooiima ko tiii, o toowti e leydi
he e celdui
celdui maayo e tikisoo, celdui maayo Senegaal
Senegaal
27
e Niseer, jaggui
jaggui kae Buure, amtaare huutindinnde
wai,
wai, kabaaru mawo hakkunde juule e nder falnde
hirnaange ndee fof.

Hare jihaadi

Ko hono noon, o rokkiri anniya makko kuutidino

kuutidino e
hataade
hataade hare urnde dowlude. O ummii Dingiraay e
lewru see
seeto
eeto 1854, kono fergo makko ngoo artiraani
mo e Jenngungo, fergo ngoo huccini mo ko e hare
jihaadi. Kadi e ndeen falnde ko malikoo
malikooe
kooe tan o
haata,
haata, keeweendi heefere e laawol fade saahal.
Harbiyakoo
Harbiyakooe
kooe mum ina ngaawa bonnde, ina mbara
eya, ee gaa ina
ina ndaha ina mbaa
mbaa e kasoo
(dummbirdu) kako
kako yoga heen njaii
njaii ngoppaa. E oon
sahaa unndu juule ina jaggaa. Umaar yii fuoraade
ko dow Senegaal. Kono Faraysenaae,
Faraysenaae, gila e darnegol
jeejee oo toon to Podoor e hitaande 1854 udditaa to
Fuuta Tooro joind
joinde
inde toon peeje dadiie
dadiie ee caltii
njeeygu kaore
kaore no waawnoo wade fof, ee oo laamore
ii Wambarakooe heefere, ko een Umaar urnoo
toaade.
toaade.

28
O jaggie
jaggie e hitaande 1855, o nanngi laamorgo ooro, o
fecci harbiyakoo
harbiyakooe
kooe makko, o um alanaa um
caeele,
caeele, saabii
saabii uum noon, ko ballal yime makko
ummoriie
ummoriie ooro, saliie
saliie Wambarakooe, een ngoni
Jaawaraen.

Caggal uum, e caltii njiimaandi Umaar. Umaar

hatiie
hatiie e gasirde kitaale 1855 e 1856. Nde laamu
juule
juule Maasina tini hare ndee ko ko eydotoo mawnude
wallie,
wallie, kono konuuji makko poolaa i njahtiri caggal.

Umaar fewji hare, naatni yime

yime e Islaam, nanngi
leyeele
leyeele kaum
kaum e maccue,
maccue, feewni koore konuuji,
mahi tataaji. E ndee oon uddere hesere, omo watti
hakkille makko kadi e Fuuta Tooro, yime
yime keii humpito
humpito
e nanalla wonde Faraysenaae
Faraysenaae ina njii hede nokku o
ko wayno Federbe, mahi nokkuuji o kaore ee
ngonata oo haa yottii Mediin haa e yeeso leydi ndii fof
e nder Kaaso, e Umaar laaminoo ko ooyaani e
njulaagu doole.

Umaar saltii njulaagu kaore,

kaore, woppiti
woppiti leete
leete Kaaso,
uddi Mediin hakkunde Awriil e Suwiyee1857, oon o
boniraa, ko ndeen o eewi no Faraysenaae urdi um
29
peeje, tee hare diina ndee, ko to Wambarakoo
Wambarakooe
kooe woni.
Kono Fuuta ko leydi makko ina jogii toon teddungal
mawngal. E cakkitte hitaande
hitaande 1854, ardiie
ardiie toon ee e
almaami mbai
mbai mo aawoowo luure hakkunde mae
mae e
tuubakooe,
tuubakooe, kono noon ne fotaani wonde, almaami
janano e yiannde wondiie
wondiie makko fof.

Won bae
bae ina sella heefereee
heefereee peewnitoo e leye
makko, oo too bae
bae e Karta eydii haetaae
haetaae e
hitaande 1858. E naatire hitaande 1859 o wai
wai
noddaango mawngo fade e yime
yime makko, yoo ndaay e
nder teemedere fof sappaal
sappaal haa noogasaal, njahi tawi
heen woe
woe ko forsaae. Umaar ruttitii e ooro fooli
Jaawaranaae.
Jaawaranaae.

E nder uum Federbe ne naati e Fuuta huutorii leam

leaagu e yime
yime a
ae Umaar, ngam fusde toon e
watude
watude toon pecce pecce gone e njiimaandi Faryse.
Ko ndeen e nder sirlu e eewndaade, kame hadiie
ee, e kei e hitaande 1860, ko joom hakkille foti
ndaarde, sabu um jiidaa e kawral dartinngal hare
hakkunde mae,
mae, tee ngal meeaa winndeede e
kaayitaaji.

30
Bae
Bae maayo Senegaal e Bafi ko e ndeenka
Faraysenaae
Faraysenaae wonnoo, bae aamo oo ko Umaar
jeynoo, gooto e mae
mae fof ina reeni yime mum e
maccue
maccue mum njulaagu, hay gooto haaaka.
Gollidoo
Gollidooe
dooe ee kaoytaa. Ko ndeen Umaar fuii
jihaadi mum, tee jooni waddata ko e oo too laamu, mbo
Segu o.

Hare ndee fuii

fuii ko e hitaande 1860, haa jooni bonano
leyeele
leyeele e rewi ee. Poolgu makko gadano ko e lewru
Mee, ngu udditani um maayo Niseer, rewi heen ko
aamina, caggal uum wolde wulnde hetii um Woytila
e lewru Settamburu, o sakkitii o naati Sansannde,
Sansannde,
caggal Segu ko ndeen Maasina naati kadi e hare, tee ko
urnoo wonde caeele Umaar ko hare hakkunde mum e
leyde juule
juule ooye e jihaai joini, caeele
caeele e
mbaawi falaade ko ooyaani, hakkunde makko e Fuuta
Jalo
Jalo e Fuuta Tooro, e ngardi o ruttaade caggal
weeaani.
weeaani.

Nde laamo
laamo Maasina tini bone gono e poolgu
Tijjaaniyake,
Tijjaaniyake, o wi oon yoo yaltu Sansannde, Umaar
noon wi mbo ko yoo e ndenndu e ka
kaa e heefereee
ee, Aamadu mo Aamadu ina jiimi e Segu tee aldaa e
31
Umaar miijo, ko uum addi haa Umaar wi
Maasinanaae
Maasinanaae ko wallooe newnooe tooruuji tee yime
mum ko naafigeee
naafigeee ina poti haeede.

E lewru colte woni Feewiriyee hitaande 1861 aleee

pooli dental Wammbarakoo
Wammbarakooe
kooe e Fule ngal, e lewru
mbooy woni Marse Umaar naati nder Segu, tawi laamo
laamo
oo dogii. Leydi ndii hetaa.
hetaa. Laamo Wammbarakooe
oo mooloyii Maasina.

e mbai kaaldigal, ngam woppude hare ndee kame e

laamuuji ii juule, kono e ndoki
ndoki hawrude. Umaar
heblii e lewru Seeto
Seeto woni Awriil 1862 hai e gao
gao
makko, fooli mbo e lewru Duujal woni Mee e ndee wolde
mawnde e bale
bale keewe, Fuutake oo naati Hamdallaay
wari laamo
laamo mumen ketaao caggal dogdu makko.

Umaar lammini iyum, jokki e golle

golle mum. Tummbuktu
ko noon ne kadi omo foti hataade
hataade murtere yime
soolie
soolie ko ooyaani tawi ko laamo juule mawo
wallie,
wallie, hono no Seek al Bakkay. Fuutakooe keti
nokku oo, pusi wuro ngo, kono e keddaaki oon, e
pooloyaa poolgu bonngu e lewru Mee e hitaande 1863,

32
hade luutndiie
luutndiie a
ae Umaar nguddi um e Hamdallay e
wide ee
ee njana e Aamadu to Segu.

Umaar yalti wuro uddaango ngoo, naatoyi e nder haayre

to dow kaae
kaae Banjagara,
Banjagara, ko toon o maayi e lewru
Feewiriyee 1864, to hadiie
hadiie mum pooli um wolla pelli
um tawi ina hatoo wolla e pelli haayre o o wonnoo
oo nde fusi. iyum Aamadu lomtii um e laamu, tawi
laamu nguu fuiima
fuiima leefde, ko uum addunoo haa
holliri noon.

Duui
Duui sappo batindiii e nguurndam Umaar ii keewii
hareeji e peeje laamuyakooj
laamuyakooje,
kooje, kono ko gee
gee ure
mawnude ee tan kollirtoo. So en ndaardii seeset
taariik oo, urata wonde ko taariik yime wonnooe
hakkunde Senegaal e to Niseer e dow Umaar e hoore
mum. So en mbiii yoo en ndaar nafoore Umaar een
een
poti ndaarde oo gorko e gollal mum e nder diina e hol
ngoaaji
ngoaaji o addani gollidiie makko.

Diiniyake
Diiniyake E Ganndo

Goo
Gooine Umaar yie um kollitii so neo ina yii
anndude Umaar, yoo ndaar neo
neo diiniyake, e ndee
33
oo yiannde anndue fele mbo ee ooyaani, tee ko
ii uri anndeede e mae,
mae, ko een ngoni Joh Willis e
Umaar Jah, tee defte mumen njanngaaka no feewi.
Umaar ina renndi e laame
laame adiie um haano e jihaadi
e nder Sudaan; heddaade mo e sunna ganndaao
ganndaao tiio,
hataade
hataade mo Islaam jiiondiraao koddigal juule e
heefereee,
heefereee, tawi
tawi juule
juule ee ko yoat e kuugal, so tawii
kadi ko kame
kame uri famude wolla laame juule
heewe
heewe masaalahaa e kodigal, yide makko ruttaade,
ande fof e kaaldigal no sariya e aawirtee, huutoraade
ngonka yime
yime woaae darnga mumen, kono
almuude
almuude mum nanngi
nanngi um ko kesintinoowo
danndoowo garoowo, mujaddid nder duui
duui 1300
limoore juule,
juule, mbo annabaae kaali haala mum wolla
ndeen cukko maadii.

Heen luutndiie
luutndiie um mbi oon wai hoore mum kono
ko kaum woni Iisaa poo
poo artidde e maadii ina ngoon
miijo juul
juule woe.
woe. Omo gooini koyi makko ii, so
omo waa
waa gollal tawat ko o nulaao mbo jam e kisal
ngoni mum oo e Tijjaaniya njamiri mo e nder koyol.
koyol.
Omo weli iiam, omo heewi barke. Alla ina rokki mo
duaawu e waawde listekaar.

34
Ganndal cuuingal
cuuingal ngal o huutorta
huutorta mbela Alla ina walla
mo, holla mo e koyol
koyol o o foti rew so tiialla heptimoo
mo welde iiam am o hei e Tijjaaniya. Kono kadi
Umaar alaa nanndo e janngingol mum e gannde mum e
neaagal
neaagal mum e nokku mum e pinal mum manngal e
ganndal mum leyeele
leyeele funaange
funaange ngaddani mo faamde
laabi Islaam, kolli mo ballal juule
juule nde o yahnoo e gure
Islaam ooye, ko uum addani mo kadi ade
ade
jiiondirde
jiiondirde mbo e sudaan oo, haa uri heddiie e
leyeele
leyeele mumen tan, e ganndal mumen haai tan ko
e haliifaae
haliifaae nayo adiie ee,
ee, jeyeede mumen e laawol
kesol Tijjaaniya e arde mo caggal jihaaduuji jawtui
jawtui ii
addani mo faamde ko heewi e salaade yoo jihaadi
ngoppe.

Mbatten hakkillaaji men e heen gee

gee seea.
Umaar, fuitii
fuitii hollirde e yaajnude nafoore jihaadi
Islaam no e mbi fof;
fof; jihaadi jaasi haanaade
haanaade diina
mum kono ko ardii fof ko jihaadi hade
hade e ernde, hade
e gilli woki
woki mum, ko almuudo fof foti wade
wade e jihaadi
emngal bairteengal firu wolla waajuuji, i jihaaduuji
ii fof, ko e doose jannginire Tijjaaniya.

35
Watude
Watude Islaam
Islaam no wonnoo haki,
haki, ko e miijo mum jiaa.
Miijo mum ko artirde Islaam o wonnoo haki e nder
aduna hee fof, tawa wonaa o nokku mum oo tan.
Kono o jaaani
jaaani won e jiane diiniyakooe wolla
laame
laame adinooe mo; tee o forsaani juule yoo ndew e
laabi almamee
almameee
ameee nayo adinooe ee, tee kadi o udditii
damal jihaadi tafsirande hoore mum, uraani mo
moere
moere e een sehilaae Alla (waliyaae) e dow een
gollirooe
gollirooe sariya olo.

Ko uum seerndi Umaar e jihaadiyakooe heewe e

miijo mumen woni tan ko e artirde sariya
sariya (fukaha) no
Umaar Jah wiri ni Stewart hollirii wonde no ngoo oo
miijo Umaar ina nanndi e miijo saharanaae
saharanaae eggooe e
koaani
koaani e nokku mbo sariya yahdata e ganndal
cuuingal.
cuuingal.

Ko noon kadi Umaar ina seerti e heddiie

heddiie gaa ee to
bae
bae amtude jade e golle Tijjaaniyakaagal.
Tijjaaniyakaagal. een
golle noon ko uri heen heewde ko tawa wonaa kako
wolla Tijjaaniya winoon, ko kalwa winoon, tawa neo
neo
wooto
wooto yime hea no rewiri Alla. Gollal mum urngal
anndeede ko Rimah.

36
Gaawe wondiie
wondiie Alla fade e goddi wondiie senngo ko
deftere, jime, golle e sariyaaji laawol ko e winndannde
wonnde e ndeen deftere; binnduo
binnduo nde oo wi ko to Alla
nde ummorii um, so en eewii hakke ko alkule
tiitoonde ee kawrata e limoore um hawrata ko e
ande nde winndaande ko noon ne woni no nganndirten
alkule ee.

ande heen wonata alawma mbo kabaruuji moi.

moi.
Laamu oo gorko diiniyake
diiniyake e golle makko kolli en
moere
moere e nafoore, tee golle mum ga oo gaa bae e
laamu ina njooi,
njooi, ko noon ne kadi e ina nanndi e
eydotooe yaajde, tawa kadi omo joganiie
joganiie miijo
wongo,
wongo, kono doole majje ko e Sudaan mbo hirnaange
e uri heewde. Umaar amaani innde laamo.

Omo renndi miijo e Usmaan Ibun Fudi taariyake

taariyake Aarabe
bio
bio caggal haliifaae nayo e Alla rewni e laawol
peewngol, ari tan ko laame
laame kako noon
noon omo yinoo
yinoo
seertude e een laame, o haai tan ko e seekuyaagal.
urnoo wonde ngoa makko fof ko jannginde e
haaade
haaade jihaadi, gee cewe laamu ee ko woe o
accirnoo e, kono peeje e rewnude e laawol ko kako
waata.
waata.
37
O renndini konu tiingu,
tiingu, jannginaangu
jannginaangu hare joggitiingu
fetelaaji moi,
moi, kaore moe jogaae ne kay jogagal
moal,
moal, hebbini tataaji konuuji-
konuuji- huunde hesere e nder
jihaadi.

Konu makko nguu engu wai

wai alue Fuutakooe,
wore
wore hooreee waiie soofaen, wore koyakooe
e tuubnaae
tuubnaae ko ooyaani,
ooyaani, embo jogii waylue
waylue ngam
feewnitde kaore
kaore ee wolla feewnude kure e kaore
goe
goe keptaae e juue Faraysenaae, kala nde hareeji
ii eydii haaju mae eydoto e fetelaaji e yime.

Laamu Sansannde
Sansannde e duui
duui batindiii ii mbo njaajeendi
mum ina wona teemedde
teemedde tati kiloo meeteer kaar
(300,000 km2) tawa laamorgo mbo anndaaka, tan no
feewi, sabu caggal ummaade Umaar Dingiraay o
jooaaki
jooaaki tan nokku gooto, kono ooro e Segu ina e
nokkuuji makko mawi.
mawi.
Ngam reende ii oo nokkuuji fof goni e njiimaandi
yime
yime mum, tawa ko i joooji kubbal (empo).

Umaar suii
suii yime e nder koreeji mum, e o hoolii e
maccue
maccue mum. E maayde makko, laamu makko ina
38
woondirnoo,
woondirnoo, omo sarinoo, tawi kadi ko doole o
hebiraa, nokkuuji ii puii murtude tee o fuiima
leefde, kono Aamadu
Aamadu laamii haa e njangu Faraysenaae.
Faraysenaae.
Paamen ne kadi o famaano
famaano doole.

Gasnirde

Hol ko heddii e oo fuutake

fuutake mbo miijo mum wonnoo e
hesitinde
hesitinde laamu juule, kono tawii omo yejjiti leydi
makko e hareeji makko ii, sikke alaa heen ina heddii
ko heewi, hay sonno
sonno winndiyakoo
winndiyakooe
kooe emngal Faryse
mbi alaa gonato
gonato annabiijo e nder leydi mum.
Umaar rewi ko e aada Abdal Kadir gardiio
gardiio jihaadi
iao e hitaande 1776 to Fuuta Tooro mbo heewe
njaani
njaani rewe e makko kooyi ooro, e njahi leydi
ooro ngam haoyaade
haoyaade jihaadi
jihaadi fuutakoo
fuutakooe
kooe e kadi
yotaade
yotaade poolguuji i Wambarakooe poolnooe. iin
ndaayguuji tawi woni sabaabu mum ko miijo heso ngo
Umaar addi, ina e ko eydi kadi keeweendi yime e
faaeende
faaeende hakkunde een kaae sara maayo o e
konoo,
konoo, kaum
kaum e hareeji leam leaagu
leaagu e hareeji
peccui
peccui fuuta e leydi Umaar ndi, ina waasnoo mo
jaande
jaande e gollal makko ngal no feewi, saka heen nii
Faraysenaae
Faraysenaae ee ina mbadda e hetude leydi ndii,
39
kaum e hareeji makko hakkunde makko e fuutakoo
fuutakooe
kooe
ina nanngondiri e yime
yime makko diiniyakoo
diiniyakooe ee, tawi
ne kadi e mbai ko hono makko alaa e leol
leol ngol,
kono ee
ee mballa mo to caggal leydi mae too. So tawii
ko Umaar, omo watunoo
watunoo hakkille e leydi makko, omo
waajotonoo e, omo hollatnoo e miijo makko ngoo,
nde o yi heefere
heefere ina naata e yime
yime makko, o noddie
noddie
fade e daayngo.

Ko ngoon daayngo addi haa leol Umaar ngol uri e

laamu hee, almuude
almuude uraana sofaaen, ko uri
heewde e laamu hee tawa ko fuutakoo
fuutakooe,
kooe, ngardii o
naattini e e konuuji makko, konuuji lei fuuta
garnooi
garnooi hataade funaange.
funaange. um oo fof tawaa
fuiima
fuiima muusde e ngonaa ee fuutakooe, ee golle
e kaanaani hakkunde wondue e diina gooto,
Tijjaaniya ne urnaaka leol
leol ngol.

Hataade
Hataade seea ko Umaar hai koo e Faraysenaae
addani mo wonde e een saliie maccungaagu.
Hata
Hataade
taade mo yeddotaako, kono waktu oo kaum e hare
ndee hollita en ko salaade. Umaar meeaani
meeaani aawde
wolla leeptude Faraysenaae
Faraysenaae e laamanteeri laamu
ooyndi ngaroori. Omo yiratnoo gite mum njulaagu,
40
hono noon wondiie
wondiie mum ina kuutoratnoo een gee
naftooje kaawnii
kaawniie
aawniie wondude e heefere, ina mbanoo
yime
yime e mae waawe wuurdude e diiniyakooe
Islaam nder njiimaandi kalfaandi.

Kono een julakooe ina pawanoo doole mawe e

jiiduuji
jiiduuji dadiie (Militeer) urnoo amteede ko salaade
kiial
kiial e dow gee goe e salaade
salaade njeeygu kaore.
kaore.

Luural udditii. Umaar watindii

watindii ko aawde amtaare e
fode
fode Faraysenaae e sara maayo ngoo e een io
tintondire
tintondire e kuunaani werto leydi e nder yideeji
mumen, e kaaldi e kawri ko uri yaawde e waasde
hade
hade e yahde juue bellelle. Hare Faraysenaae
Faraysenaae ami
ko yolnde heeriinde wulnde e nder gee
gee
Umarayakooje,
Umarayakooje, Federbe huccondiri e tere
tere
Faraysenaae,
Faraysenaae, mawniino no feewi yideeji mae e
tere
tere Umaar.

een gee denndaae tawondiri e Seek kollirii luggeeki

urki teetude. Ko hono noon o teetiniri
teetiniri Islaam e
Tijjaaniya.

41
O waylitii kako
kako e hoore makko, o rewni caggal makko
goo
gooine, yime haawtiie ardue e jokli ii kala.
(Fuuta-
(Fuuta-Tooro, Fuuta Jalo,
Jalo, e unndu, Sokotoo kaum
kaum e
Maasina...) semmbe e hataade,
hataade, o sabobini anle
kaane
kaane gontue ootannnde ngool comcol kiingol
kiingol
hakkunde lei
lei e nder pooe.

een gee hare ngaddi toe teetue e dillinde

ngaluuji gorwori, e mberlaa e jehre, keewal mawngal
tiingal
tiingal e maccungaagu teetinaa e rewe e sukaae,
wore
wore ee noon keewnoo ko wareede, hono noon
noon e oon
waktu leepte aleee e maayo wonnoo ko yeeyde
maccue
maccue wore ba yoo ba wolla dowlinde amtaare e
nder Sudaan, sabobini huutoraade een gee
maccungaagu ko waylude njecudi njeeygu.

Hono kaan ngonka yantondiri e gee

gee dadiie e juule?
um alaano gee
gee diiniyakooje, ganndal wolla jiiru ko
holliraa e werto heeriingo wolla iingo
iingo e een balle
wolla golle.

42
 Fresque Dakar Pentirgol Dakar

Un petit re
it de lhistoire de Alhadj Oumar
Tall

43