Professional Documents
Culture Documents
Aviator Tas 1.1
Aviator Tas 1.1
Kustantaja Aviator Media Oy:n pomo on Perttu Karivalo, joka toimii myös ties
Aviator Media Oy monettako kertaa Suomen päälentonäytöksen johtajana. Lähel-
tä seuraavina voimme vakuuttaa miehen tekevän työtä täydellä
Toimitus sydämellään ja tunteja laskematta. Tämän tuloksena syntyy len-
Aviator-lehti tonäytöksiä, jotka pärjäävät missä tahansa kansainvälisessä ver-
Heparintie 18 tailussa millä tahansa mittarilla mitattuna.
02540 Kylmälä
Päätoimittaja / Editor-in-Chief
Mitään suurta ei tehdä yksin, eikä lentonäytös ole tässä poikkeus.
Kusti Kairikko
Turun Lentokerhon, vastuullisen järjestäjän, sadat vapaaehtoiset
kusti@aviatorlehti.com ovat rakentaneet talkoilla koko kevään päälentonäytöstä. Kerho-
+358 50 9183350 laiset ovat tehneet ympäripyöreitä päiviä suurella sydämellä. Il-
man tätä korvaamatonta työtä ei lentonäytöstä synny.
Toimitusjohtaja / Managing Director
Varapäätoimittaja / Deputy Editor Ilmailukerhojen toiminta jää usein äänekkäämpien organisaati-
Perttu Karivalo oiden ja äänekkäämpien persoonien varjoon. Täysin syyttä, sillä
perttu@aviatorlehti.com suurin ja arvokkain työ ilmailun parissa tehdään nimenomaan
+358 40 5431539 kerhoissa, ei kattojärjestöissä, niiden hallituksissa, toimikunnissa
Art Director
tai delegaatioissa. Arvokasta työtä toki kaikki lajin eteen tehtävä,
Harri Tuononen
mutta suurin ansio kuitenkin niille, jotka sen ansaitsevat. Muiste-
harri@aviatorlehti.com taan tämä, kun joku ohjaa meidät parkkipaikalle, tarkistaa liput
+358 50 5859351 tai huolehtii kestityksestä monien yleisölle näkymättömien, mutta
silti välttämättömien töiden lisäksi.
Avustajat
Mikko Maliniemi Aviatorin Turun näytöksen erikoisnumeroon olemme koonneet
Hanna Räihä taustoja mielenkiintoisimmista esiintyjistä, kalustosta ja ohjelma-
numeroista. Näiden lisäksi näytöksessä esiintyy sekä ilmassa että
Ilmoitusmyynti maassa koko joukko muita taatusti tutustuminen ja näkemisen
Perttu Karivalo arvoisia esiintyjiä.
perttu@aviatorlehti.com
Nautitaan (epäilemättä loistavasta) lentonäytöksestä!
Kusti Kairikko
Kannen kuva:
Mikko Maliniemi
Jättiläinen rapakon takaa
MERSU -AVAINPERÄ
Koko 13 x 4 cm.Til.nro: 14-452 Hinta 7,50
PILOT -AVAINPERÄ
Koko 13 x 4 cm.Til.nro: 14-020 Hinta 6,50
I G H TS
E R FL WED
AFT S BRE T
K F
DRIN AIRCRA S
TO D A RD
STAN
WWW.FLYINGBREWERYFINLAND.FI
Kuva: Ilmavoimat
Hawk Mk.66
BAE Systems Hawk Mk 66 on alun perin Sveitsin Sveitsi päätti luopua Hawkien käytöstä lentokoulu-
ilmavoimille suunniteltu versio englantilaisesta tusjärjestelmänsä uudistuksen yhteydessä vuonna
yksimoottorisesta ja kaksipaikkaisesta suihkuhar- 2002, jolloin koneet varastoitiin. Mk 66 -koneet
joituskoneesta. hankittiin Suomen Ilmavoimille vuonna 2007. Hawkit
toimitettiin Suomeen maantiekuljetuksilla elokuuhun
Ilmavoimilla on 16 Sveitsin ilmavoimilta vuonna 2008 mennessä. Suomessa koneet palautettiin len-
2007 käytettynä ostettua Mk 66 -konetta, jotka tokuntoon, minkä yhteydessä niiden tekniikka tutkit-
otettiin lentokoulutuskäyttöön vuosina 2011 - 2013. tiin, koneiden ohjaamot modernisoitiin ja niihin tehtiin
muita muutostöitä. Mk 66 -koneet eroavat Mk 51- ja
Mk 66 -koneilla annetaan jatko- ja taktista lento- 51 A -kalustosta muun muassa moottoriensa sekä
koulutusta Ilmasotakoulussa. Niitä käytetään kou- asejärjestelmänsä osalta. Huoltotoiminnassa erot on
lutuksessa Suomeen vuodesta 1980 alkaen han- huomioitava, mutta lentämisen kannalta ne ovat erit-
kittujen Hawk Mk 51- ja vuodesta 1993 hankittujen täin pieniä. Mk 51 -kaluston tapaan myös Mk 66:een
Mk 51A -koneiden rinnalla. voidaan asentaa ilmanäytteenottosäiliöt.
Ennen käyttöönottoa koneille on suoritettu Patria Tekniset tiedot
Aviationin toteuttama ohjaamon nykyaikaistaminen
uusilla lasiohjaamonäytöillä ja HUD-heijastinnäy- Siipien kärkiväli: 9,39 m
töllä sekä tehtävänpurkuohjelmistolla. Päivitys on
tehty myös osaan vanhemmasta Hawk-kalustosta. Pituus: 11,85 m
Lisäksi koneiden tekniikkaa on yhdenmukaistettu
tietyiltä osin vanhempien Hawkien kanssa niin, että Korkeus: 4,00 m
koneet ovat ohjaajan kannalta mahdollisimman
samankaltaisia. Tyhjäpaino: 3635 kg
CASA C-295M
CASA C-295M on espanjalaisvalmisteinen, kak- vuonna 1923 perustettu espanjalainen CASA on osa
simoottorinen kuljetuskone. Ilmavoimissa tyyp- EADS-puolustusteollisuuskonsernin Airbus Military
pitunnuksella CC varustetut koneet on sijoitettu -liiketoimintaryhmää. Ilmavoimat hankki C-295M
Satakunnan lennostossa toimivaan Tukilentolaivu- -koneita korvaamaan käytöstä poistuvaa Fokker F27
eeseen. Koneita käytetään muun muassa puolus- -kuljetuskonekalustoa. Kaksi ensimmäistä CASAa
tusvoimien materiaali- ja henkilökuljetuksiin koti- ja toimitettiin Suomeen kevättalvella 2007. Maailmalla
ulkomailla. C-295M:iä lentää yli 50 kappaletta. Kotimaan kul-
jetuslentotoiminnan lisäksi Ilmavoimien C-295M
CASA on Ilmavoimien ensimmäinen varsinainen -kalusto on osallistunut suomalaisten kriisinhallin-
taktinen kuljetuskone, ja se soveltuu ominaisuuk- tajoukkojen toiminnan tukemiseen lennoilla muun
siltaan toimintaan kriisialueiden vaativissa olo- muassa Tšadiin ja Afganistaniin. Lisäksi koneella
suhteissa. CASA voi kuljettaa 2000 kilogramman tehdään mm. laskuvarjojääkärien hyppykoulutuslen-
hyötykuorman jopa 4000 kilometrin päähän. toja. C295M:ään on myös nopeasti asennettavissa
Omasuojajärjestelmiensä ansiosta kone voi suo- MEDEVAC-sairaankuljetusvarustus, joka mahdollistaa
jautua muun muassa maasta ammuttavien olka- 6–9 paaripotilaan sekä hoitohenkilöstön kuljettami-
pääohjusten muodostamalta uhalta. Kone kykenee sen sairaalaan käyttäen lentoonlähtö- ja laskupaik-
toimimaan hyvin lyhyiltä ja kapeilta kiitoteiltä, se koina pienimpiäkin lentopaikkoja Tekniset tiedot
tarvitsee lentoonlähtöön vähimmillään vain 670
metrin ja laskeutumiseen ainoastaan 320 metrin Siipien kärkiväli: 25,9 m
matkan. Lisäksi koneen lähes 13 metriä pitkän ja
190 cm korkean rahtitilan voi kuormata sen tilavan Pituus: 24,5 m
perärampin kautta suurikokoisillakin tavaroilla, ja
sisätilat voi joustavasti muunnella henkilökuljetus- Korkeus: 8,7 m
tai rahtikäyttöön tai niiden yhdistelmäksi. Tyhjäpaino: 15 200 kg
Enimmillään CASA voi kuljettaa polttoaine mu- Suurin lentopaino: 23 200 kg
kaan luettuna 8000 kilogramman hyötykuorman,
joka voi koostua rahdista tai 60 matkustajasta. Rakenne: metalli- ja komposiittirakenteita
Tyypillisesti C-295M lentää Ilmavoimissa kahden
ohjaajan sekä kahden matkamekaanikon miehis- Voimalaitteet: 2 x Pratt & Whitney Canada
töllä. CASA:n hyviin ominaisuuksiin kuuluu myös PW127G -potkuriturbiinimoot
nykyaikainen, suuriin monitoiminäyttöihin perus- toria (teho á 1972 kW/2645 hv).
tuva Thales TopDeck -avioniikka, jonka ansiosta
ohjaajien työskentelyolosuhteet ovat hyvin saman- Normaali matkanopeus: 470km/h
laiset kuin moderneissa liikennelentokoneissa. Lakikorkeus: 9144 m
Konetyypin historiaa: Varustus: Mm- omasuojajärjestelminä
CASA C-295M on vuonna 1998 ensilentonsa soihdutus- ja silputusjärjestel
tehnyt, suurikokoisempi versio 1980-luvulla suun- mät, ilmatankkauspuomi.
nitellusta 45-paikkaisesta espanjalais-indonesialai- Määrä Ilmavoimissa: 3 kpl
sesta CASA/IPTN CN235 -matkustaja- ja sotilas-
kuljetuskoneesta. Nykyään C-295M:n valmistaja,
Kuva: Ilmavoimat
Pilatus PC-12 NG
Pilatus PC-12 NG on sveitsiläisvalmisteinen, yhdel- NG-malli on PC-12:n vuonna 2007 esitelty, uudella
lä potkuriturbiinimoottorilla varustettu 2 + 8-paik-
kainen lentokone. Lennostoihin sijoitetuilla koneilla PrimusApex-avioniikalla varustettu versio.
suoritetaan Ilmavoimissayhteyslentoja sekä kevyen
rahdin kuljetuksia.Ilmavoimissa tyyppitunnuksella Pilatus PC-12 NG valittiin Ilmavoimissa poistuvan,
PI varustettu PC-12 NG on monipuolinen lentoko- vuodesta 1983 palvelleen Piper Chieftain- ja vuodes-
ne. Sekykenee kuljettamaan matkustajia ja rahtia ta 1991 palvelleen Valmet Redigo -yhteyskonekalus-
vaihtelevissa sää- ja valaistusolosuhteissa pienille- ton seuraajaksi vuonna 2009. Pilatukset toimitettiin
kin kiitoteille, ja se on nopea ja taloudellinen pitki- Ilmavoimille vuonna 2010. PC-12 -koneita on val-
enkin etäisyyksien päähän suuntautuvilla lennoilla. mistettu yli 900 kappaletta, ja niitä lentää eri puolilla
maailmaa muunmuassa matkustajan-, sairaankulje-
Enimmillään tuhannen kilon hyötykuorman kul- tus- ja valvontakoneina.
jettavan PC-1 2NG:n sisätilat ovat muunneltavissa
rahti- tai matkustajakäyttöön tai niiden yhdis- Tekniset tiedot
telmäksi. Koneen lastaamista helpottaa suuri, Siipien kärkiväli: 16,28 m
ylöspäin aukeava ovi takarungossa. PC-12 NG
on hyväksytty toimintaan tunnetuissa jäätävissä Pituus: 14,40 m
olosuhteissa. Matkustamon paineistus mahdollis-
taa lentämisen korkealla, jossa huonot lentosäät Korkeus: 4,26 m
päästään usein ylittämään ja polttoainetaloutta
parantamaan. PC-12 NG:n toimintamatka on enim- Tyhjäpaino: 2800 kg
millään kolmen matkustajan kuormalla jopa 2890 Suurin lentopaino: 4760 kg
kilometriä. Pilatuksen hyviin ominaisuuksiin kuuluu
myös pilotin työkuormaa vähentämään suunniteltu Suurin matkanopeus: 519 km/h
ohjaamo. Honeywell PrimusApex -avioniikka esit-
tää lennon-, moottorinvalvonta- ja suunnistustiedot Lakikorkeus: 9144 m
sekä monipuolisesti muuta informaatiota help-
pokäyttöisillä lasiohjaamonäytöillä, ja järjestelmiä Voimalaitteet: 1 Pratt & Whitney Canada
ohjataan ”hiiren klikkauksilla.” Kone on operoitavis- PT6A-76P -potkuritur
sa yhden tai kahden ohjaajan miehistöllä. Yhden biinimoottori (895 kW / 1200 hv)
ohjaajan toiminnassa toista ohjaamon istuimista Rakenne: Pääasiassa metallirakenne, ei-
voidaan käyttää matkustajapaikkana. kantavissa osissa komposiitti
Konetyypin historiaa: materiaaleja
Vuonna 1991 ensilentonsa tehnyt PC-12 on muun Varustus: Mm. säätölapapotkuri laskukii
muassa sotilaskoulukoneistaan tunnetun sveit- toa lyhentävällä reverssiasetuk
siläisen Pilatus Aircraftin tuote yleisilmailukone- sella, matkustamon paineistus,
luokkaan, jota perinteisesti ovat hallinneet kaksi- jäänestojärjestelmät, Primus
moottoriset potkuriturbiinikoneet. Koneessa on Apex -avioniikka.
yhdistetty onnistuneesti taloudellisuutta tuova yksi- Määrä Ilmavoimissa: 6 kpl
moottorisuus hyviin sisätiloihin ja hyötykuormaan.
Kuva: Oskari Tähtinen
Tekniset tiedot
Siipien kärkiväli: 11,43 m
Pituus: 17,1 m
Korkeus: 4,67 m
Tyhjäpaino: 10 680 kg
Suurin lentopaino: 23 541 kg
Rakenne: Metalli- ja komposiittirakenne
Voimalaitteet: 2 x General Electric F404-
GE-402 -ohivirtausmoottoria
(suurin työntövoima jälkipoltolla
à 7983 kp/78,3 kN)
Maksiminopeus: Matalalla 1300 km/h,
korkealla Mach 1,8
Lakikorkeus: 15 000 m
Aseistus: Yksi 20 mm M61 Vulcan -tykki.
Ilmataisteluaseistuksena
yhteensä enintään 12 lyhyen
kantaman Sidewinder-infrapuna
ohjusta ja/tai keskipitkän kanta
man AMRAAM-tutkaohjusta
siipi- ja runkoripustimissa. MLU 2
-päivityksen jälkeen lyhyen, kes
kipitkän ja pitkän kantaman il
masta maahan -aseistusta.
Varustus: Mm. APG-73 -pulssidopplertut
ka. Omasuojana soihtu- ja silpu
tuslaitteet sekä elektronisia jär
jestelmiä. MLU 1 -päivityksen
myötä mm. JHMCS-kypärätäht
äinjärjestelmä ja APX-111 -oma
tunnuskyselijä sekä taktinen
TAMMAC-karttajärjestelmä. MLU
2:ssa mm. Link 16 -tiedonsiirto
järjestelmä ja Litening-maalinet
sintäpodi.
Määrä Ilmavoimissa: Yksipaikkaisia C-mallin koneita
55 kpl, kaksipaikkaisia D-mallin
koneita 7 kpl
Kuvat: Norjan puolustusvoimat
70-vuotiaat kaunottaret
Saab Gripen
Saab Gripen on mahdollinen Suomen Ilma- resurssein. Gripenin suunnitteluvaatimuksen on
voimien F/A-18 Hornet hävittäjien seuraaja ollut myös valmius toimia maantietukikohdista,
näiden tullessa käyttöjaksonsa päähän ensi joissa lentoonlähtö, laskeutuminen ja polttoaine-
vuosikymmenellä. Kokelaalle tämä lisää ja ammustäydennykset voidaan toteuttaa vaati-
paineita näyttää parhaat kykynsä. vissakin olosuhteissa.
Turkuun saapuu kaksi Ruotsin Ilmavoimien Operatiivisessa käytössä Gripen on ollut vuodes-
Saab Jas 39C Gripen taistelukonetta Skara- ta 1997 lähtien. Sen järjestelmiä päivitetään jat-
borgin 7. Lennostosta Såtenäsista. Såtenä- kuvasti uusimmalla teknologialla ja suorituskyvyl-
sin tukikohta on Ruotsin Ilmavoimien Gripen lä vastatakseen muuttuvia operatiivisia tarpeita.
-koulutuskeskus, jolta toimivat myös Ruotsin
Ilmavoimien suuret nelimoottoriset Lockheed Turun päälentonäytöksessä esiintyvät koneet
Hercules -kuljetuskoneet. ovat 2000-luvulla käyttöön otettua Gripenin C
versiota. Uusimmat, Ruotsin ja Brasilian tilaamat
Gripen kehitettiin Ruotsin tarpeisiin, torjuak- Gripen NG (Next Generation) hävittäjät otetaan
seen ja lyödäkseen potentiaalisena uhkana käyttöön neljän vuoden sisällä.
pidettyjen maiden hävittäjiä. Se on erittäin mo-
nipuolinen hävittäjä, joka kykenee täyttämään Gripen on operatiivisessa käytössä Ruotsissa,
laajan skaalan tehtäviä ilman maassa suoritet- Etelä-Afrikassa, Tšekin Tasavallassa, Unkarissa ja
tavia muutoksia. Kone on varustettu viimeisen Thaimaassa. Lisäksi The Empire Test Pilot School
polven sensoreilla ja lentojärjestelmillä. Se Iso-Britanniassa käyttää Gripeniä koelentäjäkou-
on helppo huoltaa ja korjata, myös maasto- lutuksessa.
olosuhteissa, asevelvollisten toimin ja vähin
Gripen NG Kuva: Saab
Kuva: Perttu Karivalo
Wikimedia Commons
Meripelastuskopteri Saksasta
EC 135P2+
Saksan Merivoimien EC 135P2+ -helikopteri on harvinainen vieras
Suomessa. Se lentää Turkuun pitkän siirtolennon Saksasta, ja kun
koneen toimintamatka on vain noin 600 kilometriä, matka edellyttää
useita välilaskuja.
Saksan merivoimat käyttää EC 135P2+ -helikoptereita koulutus-
käytössä välietappina merivoimien Sea King ja Lynx -helikoptereihin.
Saksan merivoimien EC135P2+ helikopterit on varustettu vinssillä,
joka avulla niillä harjoitellaan meripelastustehtäviä.
Kuva Mikko Maliniemi
Rajavartiolaitoksella kattava kalusto
SUPER PUMA, DORNIER DO 228 ja AW119Ke KOALA
Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen Turun tukikohdasta
näytöksestä esiintyy Super Puma -meripelastushelikopteri sekä
Dornier Do 228 -merivalvontalentokone. Lisäksi esillä on AW-
119Ke Koala -monitoimihelikopteri.
Vartiolentolaivueen AW119Ke Koala kalusto otettiin käyttöön vuo-
sina 2010–2011, joten Koala on varmasti uusi tuttavuus suurim-
malle osalle lentonäytöksen yleisöä.
Ilmassa esiintyvät Super Puma ja Dornier Do 228.
Vartiolentolaivue ylläpitää jatkuvaa meripelastusvalmiutta kolmel-
la helikopterilla Turussa, Helsingissä ja Rovaniemellä. Ilma-aluk-
silla tuetaan yhteistoimintaviranomaisia etsintä- ja pelastusteh-
tävissä, sairaankuljetuksissa, metsäpalojen sammutuksessa sekä
muissa virka-aputehtävissä.
Legenda palaa Suomen taivaalle
MiG-15
Korean sodan kuningas MiG-15, oli aikansa Nyt MiG-15UTI lentää Turun taivaalle täydelliseen
yksi parhaimmista hävittäjistä. Suihkuko- suomalaiseen maalauskaavioon maalattuna. Turun
neiden ensimmäistä sukupolvea edustanut taivaalla tehdäänkin ilmailuhistoriaa, sillä edellisen
kone palveli myös Suomen Ilmavoimien kerran Neuvostoliitossa suunniteltuja ja valmistettu-
riveissä, ja siksi se palaakin ilmatilaamme ja MiG-hävittäjiä nähtiin Suomen taivaalla 1997, kun
tutuissa vaatteissa. MiG-21 poistui käytöstä.
Korean sodassa Neuvostoliiton ylpeys MiG-15 Turkuun saapuvaa MiG-15UTI .konetta operoi Royal
oli vaikea vastustaja USA:n F-86 Sabre –koneil- Norwegian Historic Squadron.
le. Kyseisessä, ensimmäisessä suihkukoneiden
ilmasodassa, taistelikin kaksi maailman sen het-
ken parasta hävittäjää. MiG-15UTI
Moottori Klimov RD-45 FA, 22,7 kN
Suomen ilmavoimat hankki Neuvostoliitosta Kärkiväli 10,08 m
MiG-15 -koneen kaksipaikkaisia MiG-15UTI Pituus 10,04 m
-versioita ja lensi koneilla 1962-1977. Näiden Korkeus 3,40 m
tunnukset olivat MU-1 - MU-4. Koneet saapuivat Lentopaino 4 850 kg
Rissalaan 10.11.1962 ja palvelivat siellä Hävittäjä- Nopeus 1 015 km/h
lentolaivue 31:n 3. lentueessa. Nousuaika 10 000m 7 min
Tyypin viimeinen lento tapahtui MU-4:llä Ris- Lakikorkeus 14 600 m
salasta Luonetjärvelle 7.2.1977. Yksi kone (MU-
3) tuhoutui lento-onnettomuudessa, MU-1 on Toimintamatka Lisäsäiliöillä 1 265 km
Hallinportin ilmailumuseossa Jämsässä, MU-2 Aseistus Yksi 12,7mm UBK-Je -koneki
Vesivehmaalla ja MU-4 Keski-Suomen ilmailu- vääri tai yksi 23 mm NS-23
museossa Tikkakoskella. -tykki
Pohjoismaiset hävittäjät
kuva: Ruotsin Ilmavoimat
johon tutustuttuamme seuraa hetken tiedustelutiedot. Tämän ”Mikäli tilanne jatkuu olemme
tiedustelukatsaus ja palaveri jälkeen käynti Top 3 Superviso- valmiina saamaan toimintaoh-
GLO:n kanssa (Ground Liaison rin luona jolta saamme viimei- jeita Joint Terminal Air Cont-
Officer). GLO on linkkimme simmät säätiedot ja mahdolliset rollerilta (JTAC). Hän määrittää
maavoimien yksikköihimme tehtäväpäivitykset. Seuraavaksi mitä teemme seuraavaksi.
alueella. GLO antaa tarkemman vuorossa on kävely koneelle ja Yleensä lennämme hyvin ma-
tehtävä määrityksen, ja kertoo koneen ulkopuolinen tarkastus talalla vihollisen asemien yli
tarkasti mikä tilanne kohdealu- sekä aseistuksen tarkastus. Kun näyttäen voimamme ja aseis-
eella on, sekä joukkojemme si- kaikki on kunnossa, kättelemme tuksemme. Mikäli tämäkään
jainnit. Hän kertoo myös minkä koneen vastaavan mekaanikon ei auta, käytämme pommeja,
tyyppistä toimintaa alueella on kanssa ja laskemme ohjaamon raketteja tai tykkiä eliminoidak-
odotettavissa. Yleensä tehtä- kuomun alas. Moottorin käyn- semme vihollisuhan. Saatuam-
vämme on toimia maajouk- nistys, ja rullaus tarkastuspis- me JTAC:lta viestin vihollisen
kojen silminä ja aseistettuina teeseen, jossa aseistuksemme toiminnan loppumisesta ja
tukiyksikkönä taivaalla.” varmistussokat poistetaan. kiitokset omilta joukoiltamme,
Lentoonlähtö täydellä jälkipol- palaamme joko tukikohtaamme
”Perusteellisen GLO palaverin tolla ja kurssi kohti ensimmäistä tai hakeudumme lähimmälle
jälkeen pidämme oman noin partioaluetta. Joinakin päivinä tankkauskoneelle täyttämään
45-60 minuuttia kestävän lento sujuu jopa kuten oli suun- tankkimme.”
oman briiffimme, jossa käym- niteltu.”
me koko lentotehtävän lävitse. ”Palattuamme tukikohtaamme
Käytämme paljon aikaa mah- ”Partioimme pitkiltä tuntuvia käymme koko tehtävän läpi
dollisten taktisten tilanteiden tunteja etsien mahdollista ja katsomme koko tehtävän
ennalta läpikäymiseen. Voimme vihollisen toimintaa omien uudestaan koneen järjestelmien
esimerkiksi keskustella siitä, joukkojemme ympärillä. Usein nauhoittamasta materiaalista.
miten toimimme jos vihollisen käy kuitenkin niin, että asiat Pyrimme oppimaan joka tehtä-
asemat ovat jyrkässä vuoren menevät täysin erilailla kuin västä ja siten olemaan valmiim-
rinteessä, tai kohdealue on suunnittelimme. Saatuamme pia seuraavalla kerralla.”
pilvien peitossa. Toiminta omien TIC-viestin maasta käännym-
joukkojen välittömässä lähei- me heti kohti hädässä olevaa Operation Enduring Freedomin
syydessä on myös yksi keskus- joukkoamme niin nopeasti kuin aikana 555 FS lensi yli 14 000
telun aihe.” mahdollista, jotta läsnäolomme lentotuntia ja 3500 lentotehtä-
alueella huomataan nopeasti. vää pudottaen yli 700 pommia.
”Lentotehtävän suunnittelun Usein pelkkä saapumisemme
jälkeen puemme lentovarusteet alueella ja suihkumoottoriem-
päällemme ja käymme tar- me äänet lopettavat vihollisen
kistamassa mahdolliset viime toiminnan.”
MAGAZINE FOR AVIATORS BY AVIATORS
www.aviatorlehti.com