CUADERNOS HISPANOAMERICANOS DE PSICOLOGÍA, Vol. 2 No.

2, 61-77

Carlos Alberto Gómez-Rada

LIID
L DEERRAAZZGGOO: : C
COONNCCEEPPTTOOSS
, ,T
TEEOORR
IAÍA
SS
YH
Y HAALLLLAAZZGGOOSS RREELLEEVVAANNTTEE
SS

Carlos Alberto Gámez-Rada'

Reessuum
R meenn
EIl oobbjjeettiivvoo ddeell pprreesseenntete eessccrritioto eess eexxppoonneer r llooss eennffooqquueses m maáss rreelelevvaanntetses eenn eell eesstutuddioio ddeel l
lliiddeerraazzggoo, , suuss ddiivveerrggeenncicaisas yy ssiim miliiltiutudedse,s, ddeessddee uunn ppuunntoto ddee vviisstata ccrrfíttiiccoo yy eell eesstataddoo ddee aavvaanncce e
tteeoórriiccoo. . Para elo,, ssee rreeaalliizzoó uunnaa rreeccooppilialcaicoinónddooccuumm enetnatlalddee llaasstteeoorrfaíass ddee lliiddeerarazgzogopprreeddoo mm iniannatenstes
dduurraanntete eell ssiigglloo X XXX.. PPoosstteeriroiorm rm enetn e te ssee llleevvoó aa ccaabboo uunnaa iinnddaaggaacci6inón ssoobbrree lloosshhaalllalazgzogsoseemmppfríirciocsos
m maáss rreelleevvaanntetses eenn ttoommoo aa eessttaa tteem maátitcicaa ddee eessttuuddioio, , aallgguunnasas ddee eessttooss eenn eell ccoonntetexxtoto CCoololomm bibainaon. o.
SSee aannaalliizzaarroonn lluueeggoo llaass vveenntatajajas s yy lliim miittaaccioionneses ddee llooss ddiivveerrssoos s eennffooqquuese.s. LLaaiinnffoorm rmacaicoinón rreeccooppilialdaada
ppeerrm mitiitoió ccoonnssttaatatar r qquuee eexxiissttee uunnaa ggrraann ddiivveerrggeenncicaia tteeoórricicaa eenn ttoomrnoo aa llaa eexxpplilciaccaic6inónddeelllidliedreazragzog, o,
ppaannoorraammaa ddeennttrroo ddeell ccuuaall ssee ddeessttaaccaann ccuuaatrtoroeennffooqquuees ddoom mininaanntetse:s: llaass tteeoorfraías sbbaassaaddasaseennaattrribibuutotsos
ppeerrssoonnaalelse,s, llaass tteeoorrfíaass ccoonndduucctutaulaelse, s, llooss m mooddeelolos s ssiittuuaaccioionnalaelses yy llaa ppeersrsppecetcivtiava aatrtribibuu cicoinoanla. l. AA
ppeessaarr ddee las ddiiffeerreenncicaisas aappaarreenntetses eenn m muucchhooss aassppeecctotos,s, eessttaass tteeoorfraías sppooddriraíann sseerrccoommpplelm em enetnartiaarsi.as.
De igu al forma, se pudo establecer qu e aunque existe investigaci6n empfrica que respaldld
D e i g u a l f o r m a , s e p u d o e s ta b le c e r q u e a u n q ue e x is te in v e s tig a c i ón e m p ír ic a q ue r e s p a a a llaa
bondad de lgunos de estos modelos, aun son mu chos los interrogantes que existen y varias s llaass
b o n d a d d e a lg u n o s d e e s t o s m o d e lo s, a ú n s o n m u c h o s l o s i n t e r r o g a n t es q u e e xi s te n y v a r ia
hiippoótetesissis nnoo coonnffirirmmadaadsa.s. FFiinnaalm lmeenntet,e, ssee pprreesseenntatnan aallgguunnaas s ccoonncclulusisoinoenses eenn ttoomrnoo aaeessteteccoommppleljeojo
feenn6ómmeennoo yy ssee ddiissccuutete eenn ffoorrmmaa pprroossppecetcivtiavaeell ffuuttuurroo ddee lJaaiinnvveestsitgiagcaic6inóneenn eessteteccaammppo.o.SSeeeessppeerara
qquuee llooss ddaattooss aaqquufí rreeccooppilialaddoo s s eessttiim muulelenn lJaa iinnvveesstitgigaacicoinón eenn eessttee ccaammppoo ddee eesstutuddioi.o.
Paallaabbrarsas ccllaavveess:: lliiddeerraazzggo,o, oorrggaannizizacaic6inó,n, ppssiiccoolologgfaía oorrggaannizizaacicoinoanlal
P

Abbssttrraacctt
A
The objective of this article is to presen t thee m
T h e o b je c t i v e o f t h i s a r t i c le is t o pr e s e n t th moosst t nnootatabblele aapppproroacahcehses iinntthheessttuuddyyoofflleeaaddeersrhshipip
aass w weelll aass ittss ddiivveerrggeenncecse,s, ssiim miillaarritiiteises ((ffrroomm aa ccrriitticicaal l ppooinint t ooff vviieeww) ) aanndd tthhee ssttaatete ooff tthheeoorerteitciaclal
pprrooggreress .s. FFoarr ddooiinngg ssoo aa ddooccuummeenntatrayry ccoom mppilialtaitoinon ooff tthhee m moosst t pprreevvaaililnigng lleeaaddeersrhsihpip tthheeoorireises ooff
thhee 2200'h'h cceennttuurryy w waass ddoonnee. . A Affteterwrwaradrsd, s, aann iinnqquuiriryy aabboouut t tthhee oouutststatanndidnigng eemmppiriircic ffiinnddininggs s iinn tthhisis
ffiieelldd wwaass ccaarrrriieedd oouutt.. SSoomrnee ooff tthheessee ffiinnddininggs s ttooookk ppllaaccee iinn tthhee CCoololommbbiainan ccoonntetexxt.t. TThheenn, , tthhee
aaddvvaanntataggeses aanndd lliim miitatatitoionns s ooff tthhee ddiifffeerernetn t aapppproroacahcehses wweerree aannaalylyzzede.d. TThhee ccoommppilialtaiotinon ooff
infoorrm maatitoionn m maaddee iitt ppoossssibiblele ttoo vveerrifiyfytthhee eexxiisstteennccee ooff aa ggrreeaat t tthheeoorerteitciaclal ddiviveergregnecnece aarroouunndd ththee
exxppllaannaatitoionns s ooff lJeeaaddeerrsshhipip. . FFoouurr pprreeddoomm ininanatnt aapppprrooaachcehses ssttaanndd oouut t iinn tthhisis ffiieeldld: : tthheeoorireises bbaasseedd
oonn ppeerrssoonnaal l aattttrribibuutetse,s, bbeehhaavvioiorarlal tthheeoorrieies,s, ssiittuuaatitoionnalal m mooddeelsls aanndd tthhee aattrtribibuutitoinon ppeersrpspecetcivtiev.e. IInn
ssppiittee ooff tthhee aappppaarerennt t ddiiffffeerreenncceses iinn m maannyy aassppeecctsts, , tthheessee tthheeoorireises wwoouuldld bbee ccoommpplelm em enetnartya.ry. IInntthhee
ssaam mee w waayy,, iitt ccoouulldd bbee eessttaabbllisishheedd tthhaatt eevveenn tthhoouugghh tthhiiss eemmppiriircic iinnvveesstitgigataitoinon ssuuppppoortrsts tthhee vviaiabbiliiltiyty
ooff ssoom rnee ooff tthheessee m mooddeelsls, , tthheerree aarree ssttiilll m maannyy qquueesstitoionns s aanndd sseevveerarla l hhyyppoothtehseisis wwhhicichh hhaavvee nnoot t
bbeeeenn vveerriiffieiedd. . FFiinnaalllyly, , som
rneeccoonncclluussioionns s aarroouunndd tthhiiss ccoommpplelxex pphheennoomm eneonnonaarreepprreesseenn tetde.d. BBeessididees,s, thhee
ffuuttuurree ooff innvveesstitgigaatitoionn ddeeaalilningg w wiitthh tthhiiss ffiieelldd wwaass ddiissccuussseedd iinn aapprroospspecetcivtieve wwaayy. .IItt iiss eexxppeecctetded
tthhaatt tthhee ccoom mppilialatitoionn ooff ddaattaa iinn tthhiiss aarrttiicclele bbeeccoommeses aann iinncceenntitvive e ttoo ffuututurere rreesseearacrhchiinn tthhisis aarerea.a .
Keeyy w
K woorrddss: : lleeaaddeerrshshipip, , oorrggaannizizataitoino,n, oorrggaannizizataitoinoanlal ppssyycchhoololgoyg.y.

1 Docente, Universidad El Bosque. Psicólogo egresado de Ja Universidad Católica de Colombia

 CUADERNOS HISPANOAMERICANOS DE PSICOLOGÍA, Vol. 2 No. 2, 61-77

Carlos Alberto Gómez-Rada

Ell m
E muunnddoo dee laa orrggaanniizzaacci6iónn ccoonnssttiitutuyyee ssiinn dduuddaa iinnddeeppenednideineten.te. EEnn eessttee sseennttiid do, llaa oorrggaannizizaacic6inón
ell esscceennaarrioio dee m maayyoorr iim mppaacctoto eenn llaa ddiinnaámmicicaa ddee ddeebbee eenn ggrraann m meeddididaa ssuuss rreessuultlataddoos s aa llaa aaccccii6ónn ddee
traannssffoorrmmaacci6inón ddee laa ciivviilliizzaacci6iónn m mooddeerrnnaa. . EElllloo eenn ggrruuppooss ((D Doonneelllyly, , G Giibbssoonn ee IIvvaanncceevvicihc,h, 11999988)). .
prriinncciippioio a quuee peerrm meeaa tooddooss looss aám mbbiittooss eenn ddoonnddee PPoorr oottrraa ppaarrttee yy ddeebbiiddoo aa llooss ccaam mbbioioss qquuee eessttaánn
la accttiivviiddaadd huum maannaa tiieennee lluuggaarr:: faam miilliiaa, , eedduuccaacci6iónn, , ooccuurrrriieennddoo aa nniivveell m muunnddiaial,l, ssee eessttaá eexxiiggieiennddoo uunnaa
deeppoorrttee, , cieenncciiaa, , arrttee,, ppoollfíttiiccaa, , lleeyyeess,, eeccoonnoommfaía yy nnuueevvaa ppoossttuurraa ddee llaa oorrggaannizizaacci6ió n n ccoonntteemmppoo rarnáenae.a.
soocciieeddaadd enn geenneerraal.l. E Essttaa nnoo ssee ppuueeddee qquueeddaarr ccoom moo ssiim mpplele eessppeecctataddoorara
Éssttaa essttaá reellaacciioonnaaddaa coonn laa ssaattiissffaacccci6iónn ddee ttooddaass
E ddee uunn eennttoorrnnoo ccaam mbbiaianntete yy nnoo aaccttuuaarr eenn ccoonnsseeccuuenen- -
laass neecceessiiddaaddees s huum maannaass, , 1lo0 qquuee ssiiggnniifficicaa qquuee eell cciiaa,, eenn llaa m meeddiiddaa qquuee eelllloo ppooddrriaía ccoom mpprorommeteetrer ssuu
hoom mbbrree coonntteemmppoorarnáenoeo eess taann ddeeppeennddieienntete ddee llaass ddeessaarrroolllolo ffuuttuurroo. . L Looss ccaam mbbioioss eenn m muucchhaas ooccaassioio- -
orrggaanniizzaaccioionneses quuee suu exxiisstteenncciaia siinn ellllaas sseerriíaa vviirr-- nneess ssee pprreecciippitiatann ccoom moo hhuurraaccaannees s yy nnoo ppiiddeenn ppeerrmmi-i-
tuaallm meenntete im mppoossibiblele. . EEssttoo cooiinncciiddee coonn 1lo0qquuee sseefñiaa-- ssoo ppaarraa eessttaabblleecceersres.e. L Laa aalltteerrnnataitviav,a, mmuucchhaass vveecceess, ,
Ilan Kaasstt y Roosseennzzwweeigig (11998888) ) ciittaaddooss ppoorr C Chhiiaavee-- eess ""ssaabbeerr lliiddiiaarr"" ccoonn 1lo0 ooccuurrrididoo, , iinntteenntatannddoo ssaaccaarr
naattoo (11999999)) "laass orrggaanniizzaaccioio nenses nnoo soonn feenn6óm meennoos s eell m meejjoorr pprroovveecchhoo ppoossiibblele ddee llaa ssiittuuaacci6iónn; ; ssee ppuueeddee
diissttaanntteess, , immppeerrssoonnaalelse;s; ellllaas essttaánn iinneexxoorraabblelemm ene-n- ccoollooccaarr eell pprroocceessoo ddee pprriivvaatitzizaacic6inón yy//oo ccaappiittaalilzizaa- -
te ennttrreellaazzaaddaas s coonn nuueessttrraa viiddaa ccoottiiddiiaannaa".". ccii6ónn ddee llaass eem mpprreessaass ppuúbbllicicaas ccoom moo eejjeemmpplolo ddee eellloo
Unnaa oorrggaanniizzaacci6iónn ess uunnaa rreeuunnii6ónn ddee ppeerrssoonnaass eenn
U oo ttooddooss llooss ccaam mbbioioss ggeenneerraaddoos s ppoorr llaa aappeerrtuturara
essttaaddoo oorrggaanniizzaaddoo, , ess ddeecciirr,, qquuee m maannttiieenneenn uunnaass eeccoonn6ómmicica a eenn eell ccaassoo C Coololommbibainaon.o.
reellaacciioonneess dee foorrm maa ttaall ""qquuee llooss eessffuueerrzzooss ppeerrssoonnaa- - EEssttoo hhaa ssiiggnniifficicaaddoo uunn iinnccrreemmeenntoto ddee llaa ccoommppee- -
less dee suuss miieem mbbrrooss see unneenn y cuullm miinnaann eenn aallggoo ttiittiivviiddaadd eenn yy eennttrree llaass oorrggaannizizaaccioio nenses yy ccaam mbbioioss
quuee inddiivviidduuaalm lmenetnete noo pooddrriíaann looggrraarr"". . LLaass oorrggaanni-i- eenn llaa eessttrruucctuturara ddee llooss sseeccttoorreess eeccoonn6ómmicioco s;s; ttaam m--
zaacciioonneess soonn accttoo,, ppuueess exxiisstteenn enn llaa m meeddiiddaa eenn bbiieénn,, rreeaaccoommooddam am ieinetnotsos eenn llaa aaccttiivviiddaadd ddee llooss sseecc--
quuee see reeuúnneenn ddee foorrm maa oorrggaanniizzaaddaa llaass ppeerrssoonnaass, , ttoorreess pprroodduucctitviovso, s, ddaánnddoossee aassfí eell aauum meenntoto ddee llaa
laass essttrruucctuturaras,s, looss pprroocceessooss, , llooss rreeccuurrssooss yy llaa ccuullttuu-- aaccccii6ónn eenn eell sseeccttoorr sseerrvvicicioios s qquuee ssee hhaa ssiittuu.aaddoo ppoorr
raa.. Sii essttooss diivveerrssooss coom mppoonneenntetses nnoo ccoonnfflluuyyeenn, , ssii ddeellaanntete ddeell sseeccttoorr aaggrriíccoolala ee iinndduusstrtiraial.l. A Addeemmaás,s, ssee
essttaánn seeppaarraaddoos,s, noo coonnssttiittuuyyeenn eenn ssfí eell ttiippoo ddee eessttaá pprroodduuccieienndd o o uunn iim mppoorrtatanntete ddeessaarrroolllolo tteeccnnoo1l6ó--
oorrggaanniizzaacci6iónn aall cuuaall ssee aalluuddee aqquuií.. SS6ó1lo 0 eenn llaa m meeddii-- ggiiccoo qquuee,, ssiinn lluuggaarr aa dduuddaass, , ttiieennee aam mpplilaiass rreeppeerrccuu- -
ddaa enn quuee see ennssaam mbblalann eenn uunn ccoonnjjuunntoto, , m maáss eexxaaccttaa-- ssiioonneess ssoobbrree llooss nniivveeleless ddee pprroodduucctitviv idiadda,d, llooss pprrooccee--
meennttee coom moo unn sisstteem maa, , see ppuueeddee coonnssiiddeerarar r qquuee ssooss ddee ttrraabbaajojo, , llooss ssiisstteem maass ddee ccoom muunnicicaacic6inó,n, llooss
sfí s e coonnffiigguurraa unnaa oorrggaanniizzaacci6ió n.n. E Enn llaa ddiim meennssi6iónn pprroodduucctotos s yy sseerrvviiccioioss qquuee ssee ooffeerrttaann. . A Assiimmisismmoo, ,
Arriissttootteélilcicaa, , looss faaccttoorreess soonn ppootteenncciaia yy llaass oorrggaanni-i- llooss ccaam mbbioioss ddeem mooggraráfifciocsos qquuee ssee oobbsseerrvvaann eenn nnuueess--
zaacciioonneess soonn accttoo (A Accoosstata, , 22(00000)).. ttrraa ssoocciieeddaadd ccoom moo eell ddeesscceennssoo ddee llaa nnaattaalildidaadd, , eell
Assiim
A misismmo,o, laa oorrggaanniizzaacci6iónn ddeebbee sseerr ccoom mpprreenn- - aauum meenntoto ddee llaa eessppeerraannzzaa ddee vviiddaa yy llooss m moovvim imieienn- -
diiddaa coom moo unnaa crreeaaccii6ónn ssoocciiaall qquuee ssee ffoorrm maa yy rree-- ttooss m miiggrraatotoriroios s ssoonn oottrrooss eelleemmeenntotos s ssiiggnnifificicaatitviovso.s.
coonnssttrruuyyee coonnssttaanntetemm enetnete aa ssfí m miissm maa eenn eelllelenngguaujaej.e. EEssttooss ccaam mbbioioss pprroodduucceenn ttrraannssffoorm rmacaicoinoenses eenn llaass
EEnn effeeccttoo, , looss c6óddiiggooss, , ssfím mbboollooss, , ssiiggnnooss, , ggeessttooss yy ccaarraaccteterfrsístitciacsas ddee llaa ffuueerrzzaa llaabboorraal l ccoom moo ssoonn ssuu pprroo--
poorr suuppuueesstoto la coom muunnicicaacci6iónn vveerrbbaal,l, nooss hhaabbllaann ggrreessiivvoo eennvveejjeeccim imjeinetnoto yy hheetteerrooggeenneiediaddad ((pPeeirir6ó, ,
dee unnaa reaalliiddaadd latteennttee qquuee exxpprreessaa laa iddeennttiiddaadd ddee 1 9
1996). 9 6 ) .
la orrggaanniizzaacci6iónn (PPeerrddoom moo, , 2000). Enn ttooddoo eessttee pprroocceessoo, , eell sseerr hhuum
E maannoo ccoonnsstittiutuyye e uunn
Dee iguuaall foorrm
D maa,, laass oorrggaanniizzaaccioionenses ssoonn ppeerrssoo-- eelleem meenntoto ffuunnddaammeenntatlal qquuee,, eenn ooppiinni6iónn ddee ddiivveerrssooss
naass jurrfíddiiccaass qquuee ppeerrm miitteenn qquuee llaa s oocciieeddaadd aallccaannccee aauuttoorreess, , m maarrccaariraía llaa ddiiffeerreenncciaia eenn llaa vveennttaajaja ccoom mppee- -
looggrrooss qquuee noo ppooddrriíaann oobbtteenneerrssee aaccttuuaannddoo ddee m mooddoo ttiiti vva quuee ppuueeddee tteenneerr uunnaa oorrggaannizizaacic6inón ccoonn rreessppeecctoto

Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología

 LIDERAZGO: CONCEPTOS, TEORÍAS Y HALLAZGOS RELEVANTES
Carlos Alberto G6mez-Rada

a otrraa.. Enn esttee orddeenn de ideeaass,, la psiiccoollooggfaía orggaanniizzaa-- Enn razz6ónn de 1lo0 antteerriioorr, , el preesseennttee esccrriittoo preetteenn--
cioonnaall em meerrggee coom moo un cam mppoo de esttuuddiioo cuyyaass imppllii-- de coonnssttiittuuirir un maarrccoo de reffeerreenncciaia parraa el esttuuddiioo
cacciioonneess parraa el dessaarrrroolllolo de la orggaanniizzaacci6iónn acttuuaall y coom mpprreennssi6iónn de esttee imppoorrttaanntete fenn6óm meennoo coom m--
ressuullttaann impprreessccininddibiblelse,s, en la meeddiiddaa en quee se poorrttaam
meenntatal.l.
enffooccaa hacciiaa la coom mpprreennssi6iónn dell acttoorr funnddaam meenntatal l
dell dessaarrrroolllolo orggaanniizzaaccioionnala:l: el serr hum maannoo. .
A su vezz,, lass teéccnniiccaass de la psiiccoollooggiaía orggaanniizzaa-- EVOLUCIÓN HISTÓRICA
cioonnaall hann idoo addqquuiirriieennddoo maayyoorr imppoorrttaanncciaia a
meeddiiddaa quee loss liíddeerreess de la orggaanniizzaacci6iónn se dann A travveéss de la hissttoorriiaa, , el siggnniiffiiccaaddoo de liddeerraazzggoo
cueennttaa dell infflluujjoo quee la moottiivvaacci6iónn, , ellildideerarzagzogo y ha idoo mooddiiffiiccaánnddoo sese de acuueerrddoo coonn loss cam mbbiiooss
otrrooss faccttoorreess psiiccoo1l6óggiiccooss ejeerrcceenn soobbrree el rennddii-- dell dessaarrrroolllolo hum maannoo. . Enn suss iniicciiooss,, ellildíderer eraa
miieennttoo labboorraall.. Esttee asppeeccttoo de la addm miinniisstrtraacci6iónn un envviiaaddoo de loss dioosseess,, quiieenneess reggiíaann su coonndduucc--
de neggoocciiooss ha coobbrraaddoo maáss valloorr en el muunnddoo dell ta de guiíaa.. Esttee sem miiddii6óss eraa el enccaarrggaaddoo de revveellaarr
traabbaajjoo,, junnttoo coonn el reccoonnooccim imieienntoto de la reppeerrccuu-- verrddaaddeess y traannssm miititrir a su gruuppoo esttooss parraám meetrtroos.s.
si6ónn dell am mbiente ganizacionnalal en quee se reaalliizzaa
b i e n te o r g a n i z a c io Laa figguurraa delllildíderer coonnoocciiddaa dessddee haccee miilleenniiooss
el traabbaajjoo.. Looss psiicc6óllooggooss mooddeem rnooss exaam miinnaann la llam maa la ateennccii6ónn poorr su fueerrzzaa y la graann infflluueenncciaia
esttrruuccttuurraa 0 a t m
o mósferas 6 s f e r a s d e d i v
versos pos e em
e rs o s t ip o s d mpprree-- soobbrree la hissttoorriiaa de loss pueebbllooss hum maannooss. . Figguurraass
sass,, suss pattrroonneess y esttiillooss de coom muunniiccaacci6ión,n, asií coom moo Jessuuccrriisstoto, , Neellssoonn Maannddeellaa o0 Maarrtthhiinn Luutthheerr
coom o l a s e st r
mo s tructuras ocialesu c t ur a s s o c i a l e s d e c a rraácctteerr forrm maall e Kiinngg poonneenn a pennssaarr aceerrccaa de sfí loss liddeerreess nacceenn
inffoorrmmaal l quee proodduucceenn; ; toddoo elloo l1o0 hacceenn a finn de o se hacceenn,, de si suss proocceessooss psiiccoo1l6óggiiccooss soonn
invveessttiiggaarr el efeeccttoo quee tienneenn esttooss faccttoorreess en el apprreennddiiddooss 0o herreeddaaddooss y de c6óm moo un liíddeerr efeeccttiivvoo
coommppoorrtatarnmieienntoto dell em mpplleeaaddoo (Scchhuuaarrssteteinin, , 1999955)).. coonndduuccee la coonndduucctata de un gruuppoo (Am maayyaa, , 1999966))..
Unnoo de loss proocceessooss quee geenneerraa maayyoorr imppaaccttoo Segguúnn Cuulllliiggaann (11998866),), hiisstt6órirciacm am enetente hann
en lass orggaanniizzaaccioionn eses en la acttuuaalliiddaadd, , es la dirreecc-- exiissttiiddoo cinnccoo eddaaddeess delllildiedrearzagzog:o:
ci6ónn de em mpprreessaass, , quee tiennee su bassee en la perrssppeecctit-i- a) Eddaadd dell liddeerraazzggoo de coonnqquuiisstata: : durraannttee esttee
va de quee si loss trabbaajjooss y lass orggaanniizzaaccioionneses se perriíooddoo, , la priinncciippaal l am meennaazzaa eraa la coonnqquuiisstata. .
plaanniiffiiccaann, , orggaanniizzaann y coonnttrroollaann de maanneerraa apprroo-- Laa gennttee bussccaabbaa al jefee om mnniippootetenntet,e, el maannddaa--
pi ada, aum meennttaa el dessaarrrroolllolo intteeggrraall de loss miieem m-- tarriioo desspp6óttiiccoo y doom miinnaanntete quee proom meettiieerara a la
brooss de la orggaanniizzaacci6iónn, , asií coom moo la proodduuccttivivididadad gennttee segguurriiddaadd a cam b
mbio i o d e s u l e aallttaadd y suss
de la miissm maa.. Esttoo impplliiccaa quee se necceessiittaann perrssoo-- imppuueesstotoss. .
nass coonn cappaacciiddaaddees s de gerreenncciiaa quee apprreennddaann a b) Eddaadd de liddeerraazzggoo coom meerrcciaial:l: a coom miieennzzooss de la
utiilliizzaarr lass habbiilliiddaaddeess dell perrssoonnaal,l, quee seaann cappaa-- eddaadd indduussttrriiaal,l, la segguurriiddaadd ya noo eraa funnccii6ónn
cess de coom muunniiccaarsres,e, tommaarr decciissiioonneess, , ressoollvveerr coonn-- priinncciippaal l dell liddeerraazzggoo. . Laa gennttee coom meennzzaabbaa a
fliccttooss,, dirriiggiirr,, creeaarr un am mbbiieenntete moottiivvaaddoor r y poossii-- bussccaarr a aqquueelllooss quee puddiieerraann inddiiccaarrlleess c6óm moo
tivvoo quee proom muueevvaa en el em mpplleeaaddoo la coonnsseeccuucci6iónn levvaannttaarr su nivveell de viddaa..
de lass meettaass coorrppoorraatitvivaas,s, esttoo es,, liddeerraazzggoo efeeccttiivvoo ec) Eddaadd de l1iiddeerazggoo de orggaanniizzaacci6iónn: : durraannttee esttee
Doonnnneelllyly, , Giibbssoonn & lIvanncceevviicchh, , 1999966;; Roobbbbiinnss, ,
(D perriíooddoo se eleevvaarroonn loss esrtnánddaarreess de viddaa y eraann
1999999)).. maáss faácciilleess de alccaannzzaarr; ; la gennttee em mppeezz6ó a bussccaarr
Sigguuiieennddoo esttaa ideeaa,, loss liíddeerreess en lass orggaanniizzaa-- un sitiioo doonnddee perrtteenneecceer.r. El siggnniiffiiccaaddoo delllildidee- -
cioonneess debbeenn serr cappaacceess de addaappttaarrssee a loss cam m-- razzggoo se coonnvviirrttii6ó en la cappaacciiddaadd de orggaanniizzaarsrsee. .
biooss,, entteennddeerr la hissttoorriiaa el muunnddoo,, la teccnnoollooggiaía y d) Eddaadd delllildiderearzagzogo de innnoovvaacci6iónn: : a meeddiiddaa quee
a loss prooppiiooss em mpplleeaaddooss de la em mpprreessaa. . se innccrreemm enetn
abt aba la tassaa de innnoovvaacci6iónn, , coonn

Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología

 LIDERAZGO: CONCEPTOS, TEORÍAS Y HALLAZGOS
Carlos Alberto G6mez-Rada
frecuencia los productos y méetodos se volvífan
obsoletos antes de salir de la junta de planeacióon.
La edad de la organizació on habífa creado un
vehífculo que estaba fuera de control.
Los lífderes del momento a eran aquellos que eran
extremadamente innovadores y podfían manejar
los problemas de la creciente celeridad de la
obsolencia. Tales lífderes creadores e innovadores
siempre estaban ocupados en la adquisicióon de
nuevos conocimientos y habilidades. Los nuevos
conocimientos y habilidades se utilizaban para
nuevas ideas de producció on, conceptos financie-
ros y de mercadeo. Las industrias que tenífaann la
máas alta calidad de liderazgo innovador, atraífan
la gente máas creativa.
e) Edad dellildideerraazzggoo de la informació on: a medida
que la tecnologífa avanzaba cada vez máas raápido,
habífa una angustia máas acentuada a quedarse a
la zaga del amanecer electró onico. Por 1lo0 tanto,
se hizo evidente que ninguna compañ iiífaa podrfía
sobrevivir sin lífderes que entendieran cóomo debífa
manejarse la informacióon. El lífder moderno de
la informació on es entonces aquella persona que
mejor la procesa, aquella que la interpreta máas
inteligentemente y la utiliza en la forma máas
moderna y creativa.
En el tiempo actual se considera que estáa emer-
giendo un nuevo tipo de liderazgo:
f) Liderazgo en la "Nueva Ed ctaadd"":: eéste estaráa carac-
terizado por lífderes que deberáan conocer cóomo
se utilizan las nuevas tecnologífas, có omo analizar
y sintetizar eficientemente la informacióon que
estáan recibiendo y deberáan entender que dirigen
gente, no cosas, nu úmeros 0 o proyectos. Tendráan
que ser capaces de suministrar 1lo0 que la gente
quiere con el fin de motivar a quienes estáan diri-
giendo. Tendráan que desarrollar su capacidad de
escuchar para descubrir 1lo0 que la gente desea,
tanto como su capacidad de proyectar en el me-
diano y en el largo plazo, y asíf conservar un
margen de competencia.
..
RELEVANTES
CONCEPTO DE LIDERAZGO
El concepto de liderazgo es uno de los que máas
controversias ha generado dentro de la literatura
científfica y sobre eéste existen diversas interpreta-
ciones asíf como diversos autores han tratado la te-
mái:t1ictiac.a.Asfí, Fiedler ( 11996611)) citado por Kreitner y
Kinicki ( 1997), considera ellliiddeerraazzggoo como un he-
cho subjetivo que estructura el poder de un grupo.
Esta unidad estructurada se realiza por medio de
una constelacióon de relaciones entre el lífder y los
restantes miembros del grupo. Este lífder debe tener
como caracterífsticas principales la satisfaccióon de
necesidades de su grupo, la seguridad y la tendencia
allaa unidad.
Desde otro punto de vista, ellliiddeerraazzggoo es la capa-
cidad de influir en un grupo para que se logren las
metas. La fuente de esta influencia podrfía ser for-
mal, tal como la proporcionada por la posesióon de
un rango general en una organizacióon (Robbins,
1999).
El liderazgo es tambiéen un proceso altamente
interactivo y compartido, en el cual los miembros
de todos los equipos desarrollan habilidades en un
mismo proceso; implica establecer una direccióon,
visióon y estrategias para llegar a una meta, alinean-
do a las personas y al mismo tiempo motiváandolas
(French & Bell, 1996).
Liderazgo es, ademáas, la influencia interpersonal
ejercida en una situacióon, dirigida a travées del pro-
ceso de comunicacióon humanaa a la consecucióon de
uno 0o diversos objetivos específficos. Ellildideerraazzggoo
es considerado como un fenóomeno que ocurre
exclusivamente en la interaccióon social; debe ser
analizado en funcióon de la relaciones que existen
entre las personas en una determinada estructura
socciiaall,, y no porr el exaam meenn de una serie de
caracterífsticas individuales (Chiavenato, 1999).
Segúun Donnelly, Gibson & Ivancevich (1996),
algunos autores han dado la impresióon de que el
liderazgo es sinóonimo de direccióon; sin embargo,
esto no es corrrreeccttoo;; no soólo los lfíderreess se
Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología
 LIDERAZGO: CONCEPTOS, TEORÍAS Y HALLAZGOS RELEVANTES

Carlos Alberto Gámez-Rada

eennccuueenntrtraann eenn llaa jjeerraarqrq uiuaía ddee llaa ggeerreenncciaia, , ssiinnoo ddeeffiinnicicioionn eses qquuee ssee hhaann ddaaddoo ssoobbrere lliiddeerarazg zgo.o. LLaass
ttaam mbbiieénn eenn llooss ggrruuppooss iinnffoorrmmaaleles s ddee ttrraabbaajojo. . LLaa categorias son las siguientes: a) como activividid
c a t e g o r í a s s o n la s s ig u i en te s: a ) c o m o a c t adad yy
ddiiffeerere ncnicaia eennttrree lliiddeerarzagzogo yy ddiirreeccic6inón ssee hhaa pprroocceessoo ggrruuppaal;l; bb)) ccoom moo ttiippoo ddee ppeersrsoonnalaidliadda;d; ce))
eessttaabblleeccididoo ddee llaa ssiigguuiieenntete m maanneerraa: : eelllildiedrearzagzogo eess ccoom moo llaa ccaappaaccididadad ddeepprroovvooccarar oobbeeddieienncicai;a; dd))ccoommoo
uunnaa ppaarrttee ddee llaa ddiirreecccci6iónn, , ppeerroo nnoo eess ttooddaa eellllaa.. EEll eejjeerrccicicioio ddee iinnfflluueenncciai;a; ee)) ccoom moo ccoonndduucctat;a; ff)) ccoommoo
lliiddeerraazzggoo eess llaa hhaabbiilliiddaadd ddee ccoonnvveenncceer r aa oottrrooss ppaarraa rreellaacci6iónn ddee ppooddeer;r; gg)) ccoommoo eell iinnsstrtruummenetnoto ppaarraa eell
qquuee bbuussqquueenn ccoonn eennttuussiaiassmmoo eelllolgorgoro ddee oobbjjeetitvivoos s llooggrroo ddee m meetatass ggrruuppaaleles;s; hh)) ccoommoo rreessuultlatdado o ddeel lpprroo- -
ddeeffiinniiddooss. . EEss eell ffaaccttoorr hhuummaannoo eell qquuee uunnee aa uunn ggrruuppoo ceso de intteerraacccci6ió
c e s o d e i n nn; ; ii))ccoom moo rroollddiiffeererenncicaidaod;oj);j)ccoommoo
y 1lo0 m moottiivvaa hhaacciiaa looss oobbjjeettiivvooss. . LLaass aaccttiivvididaaddeses ddee iinniicciiaacci6iónn yy m maanntetennim imieinetnoto ddee llaa eesstrtruucctuturara ddee rrooIl. .
llaa ddiirreeccccii6ónn ccoom moo llaa ppllaanniifficicaacci6ión,n, llaa oorrggaannizizaacci6inón En una linea muy ssiim
E n u n a l ín e a m u y milialar,r, MMccFFaarlralnadnd ((11996699) )cciitata--
y la tom a de decciissiioonnees s nnoo ssoonn eeffeecctitvivaas s hhaasstata qquuee
y l a t o ma de d e ddoo ppoorr SSaabbuucceedd o o ((11999966 ),), sseefñiaalalabbaa qquuee eelllidlíedrereesseell
el liíddeerr eessttiim muulala eell ppooddeerr ddee llaa m moottiivvaacci6iónn eenn llaass qquuee hhaaccee qquuee ssuucceeddaann ccoossaass qquuee ddee oottrroo m mooddoo nnoo
peerrssoonnaass y laass ddiirriiggee hhaacciiaa llooss oobbjjeettivivoos.s. ssuucceeddeeriraínan . . FFiinnaalmlmeenntete yy ccoommoo qquueeddoo eexxpplilcicitiatdaodo
Ell liddeerraazzggoo eess llaa m maanneerraa ddee m moovveerr ppeerrssoonnaass yy eenn llaa aaffiirrmmaacci6ió n n aannteteriroiro,r, eell lliíddeerr eess uunnaa ppeersrsoonn aa
esttoo ess uúnniiccaammeenntete uunnaa ppaarrttee ddee llaass ttaarreeaass ddeell ddiirreecc-- que ejerce s u influencia sobre un grupo mas 0 mee- -
q u e e j e r c e s u in f l u e n c ia s o b re u n g r u p o m á s o m
tivvoo (G Giinneebbrraa, , 11999977)). . nnooss nnuummeerorososo ddee ppeerrssoonnasa.s.
Seegguúnn Siilliícceeoo, , C Caássaarreess & G Goonnzzaálelezz ((11999999),), eell Dada la complejidad en la concepci6n de esstete
D a d a l a c o m p l ej id a d e n l a c o n c e p c ió n d e e
liíddeerr enn tooddooss looss niivveelleess yy eenn ttooddooss llooss ccaam mppooss ddee ffeenn6ómmeenn oo ddeell ccoom mppoortratm am ieinetnoto ssoocciaial l yyppoorr1l0ottaanntoto
traabbaajjoo huum maannoo, , ess eenn rreeaalliiddaadd uunn ccoonnsstrtuructcotror ddee oorrggaanniziazcaicoinoanla, l, ddiivveersrsooss aauutotoreres s hhaann ddiririgigidid oo ssuuss
la cuullttuurraa oorrggaannizizaacicoinoanla, l, ssiieennddooesétas,ta, eell ccoonnju junntoto eessffuueerzrzoos s hhaacciaia eell ddeessaarrrorolllolo ddee m mooddeleolsos eexxpplilciactai-ti-
de vaallooress,, traaddiicciioonnees,s, ccrreeeenncciaias,s, hhaábbiittooss, , nnoorrmmaas,s, vvooss qquuee ppeerrmmitiatann eenntteennddeer r ssuu nnaatuturaralelzeaz.a. EEsseepprroofufu- -
accttiittuuddeess yy coonndduucctatass qquuee Ile ddaann iiddeenntitdidaadd , ,pp eerrssoonnaa- - ssoo iinntteerreéss hhaa ccoonndduuccidid oo aall ddeessaarrrorolllolo ddee m muúltlitpiplelses
liddaadd,, s ennttiiddoo yy ddeessttiinnoo aa uunnaa oorrggaannizizaacci6ió n n ppaarraa eell eennffooqquuees s qquuee eenn eell ttrraannssccuursroso ddeell ssiigglolo ppaassaaddoo hhaann
looggrroo ddee ssuuss oobbjjeettiivvooss eeccoonn6ómm iciocsos yy ssoocciaialeles.s. ccrreeaaddoo uunn ppaannooraramm a a uunn ttaanntoto ccoonnfu fusoso eenneelleenntetennddi-i-
Soobbrree eell m
S miissm moo ppaarrttiiccuulalar,r, K Kaasstt ((11997733)) cciittaaddoo mmiieenntoto ddee eessttee ffeenn6ómmeenno.o. NNoo oobbsstatanntete llaaddififuusis6ión,n,
paorr Soobbrraal! ((11999988),), affiirrm maa qquuee ell lliiddeerraazzggoo eess eell eess ppoossi~iblele aaggrruuppaar r llaass eexxpplilcicaacicoinoenses eennuunnaassccuuaanntatas s
prroocceessoo ppoorr eell qquuee unn iinnddiivvididuuoo eejjeerrccee ccoonnssisistetenntet-e- tteennddeenncciaisas ttee6órricicaass ddoomminin anatnetse. s.
m meennttee m maáss innfflluueenncciaia qquuee oottrrooss eenn llaa eejjeeccuucci6iónn ddee
laass fuunncciioonneess ddeell ggrruuppoo. . A Addeemmaás,s, eessttee aauuttoorr hhaaccee
eénnffaassiiss enn qquuee eessaa innfflluueenncciaia nnoo ppuueeddee lliim mitiatarsrese aa TEORÍAS DEL LIDERAZGO
unnaass ppooccaass ooccaassioionneses 0 o aacccciioonnese,s, ssiinnoo qquuee ddeebbee ttee--
neerr uunnaa ppeerrdduurarbaibliidliaddad eenn eell ttiieem mppoo. . EEllloo pprroovvooccaa HHiisst6tórirciacmam eneten,te, eell aabboorrddaajeje ddeelllidliedraezragzogo hhaa iiddoo
quuee el ppaappeell ddeelllildíedrer sseeaa ppeerrm maannenetnet, e, eenn eell sseennttiiddoo ttoommaannddoo ccuurrssooss rreelalatitvivam am enetnete ddisistitnitnotsos qquuee ssee
quuee see Ile coonncceeddee caappaacciiddaadd ddee iinnfflluueenncciaia ssoobbrree uunn ssuucceeddeenn aa vveecceess ccoom moo oolleeaaddasas cciícclilcicaas s qquuee rreetotommanan
gruuppoo deetteerrmmininadaodo yy ppoorr uunn ppeerriíooddoo tteem mppoorarlal m maáss cciieerrttooss eénnffaassisis yy ddiissmminin
uyueynen eell vvaalolorr ddeeootrtrooss. . A Alglguu- -
o meennooss aam mpplliioo. . nnooss eennffooqquuees s hhaann eevvooluluccioio nandaodo yyaaggrereggadaodo nnuueevvoo ss
Coom moo ssee ppuueeddee aapprreecciaiar,r, llaa lliitteerraatuturara qquuee eexxiisstete eelleemmeenntotsos aalalas s pprreemmisiassas pplalanntetaedaadsasppoorrccoonnccepecpicoi-o-
sobrree lliiddeerarazgzogo ess m muuyy vvaarriaiadad~a; eess aassií ccoom moo nneess aanntteeriroio rerse.s. SSee ppuueeddee ddeeccirir qquuee llaasseexxpplilcicacaicoinoenses
Sabbuucceeddoo (11999966)) ciittaa aa G Gaarrcciaía ((11999911)) qquuiieenn eenn ssuu mmaáss aannttiigguuaass ssoobbrree eellildiedrearzagzogo eesstutuvvieierornon rreelalaccioio- -
traabbaajjoo dooccttoorraal l ssee reem miittee aa llooss ttrraabbaajojoss ddee SSttooggddililll nnaaddaass ccoonn llaass ccaarraacctetreisrtíisctaics as ppeersrsoonn alaelses ee iinnvvaariraia- -
(1997744)) y B Baassss (11998811)) ppaarraa sseefñiaallaarr llaass ddiiffeerreenntetsesccaattee-- bblleess ddee llooss iinnddivividid
uousosppoosseeeddoo rerses ddeeddicichhaaccuuaalildidaadd. .
goorriíaass eenn llaa qquuee ppuueeddeenn eennccuuaaddrarrasrese llaass ddiissttiinntatass DDeenntrtoro ddee eessttee eennffooqquue e ssee eennccuueenntrtarnan llaa tteeooriraía ddee

Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología

Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología
 LIDERAZGO: CONCEPTOS, TEORÍAS Y HALLAZGOS RELEVANTES

Carlos Alberto Gámez-Rada

looss raassggooss, , ellildideerarzagzogo caarriissm maátitcicoo yy laa tteeoonraía m moottii-- ddee llooss llfíddeerreess m meeddiiaanntete vvaarriiooss rraassggooss fffíssiiccooss, , ddee
vaacciioonnaal.l. O Ottrroo grruuppoo ddee innvveessttigigaaddoorerses hhaa ttrraattaaddoo ppeerrssoonnaalildidadad yy ddee iinntteelliiggeenncciai,a, hhaa ddaaddoo ccoom moo rreessuul-l-
ddee veerr elllildid erearzagzogo m maáss ccoom moo uunn ccoonnjjuunntoto ddee ccoom m-- ttaaddoo ppooccoo aaccuueerrddoo eennttrree llooss iinnvveesstitgigaadd oroerse.s.
poorrttaam mieienntotos s essppeeccfíffiiccooss qquuee eexxhhiibbee eelllfldíderer yy qquuee AA pprriinnccipipioios s ddeell ssiigglloo X XXX ssee ccrreefíaa qquuee llooss llfíddeerreess
deetteerrm mininaann suu essttiilloo ddee inntteerraaccccioiónn ccoonn looss ssuubboorrddi-i- ppoosseefíaann rraassggooss ddiissttiinntitvivoos s ccoom moo iinntteelligigeenncicai,a, eessttaatutu- -
naaddooss. . E Enn essttaa ppeerrssppeecctitvivaa see uubbiiccaann laass teeoonraíass ccoonn-- rraa fffíssiiccaa yy ccoonnffiiaannzzaa eenn ssii m miissmmooss, ppoorr 1lo0 qquuee ccoonntit-i-
duuccttuuaaleless y elllildid erearzagzogo trraannssaaccccioionn ala/tlr/tarnasnfosfro
mram - a- nuuoólala bbuússqquueeddaa ddee llaa m meejjoorr ccoom mbbininaacicoinón ddee rraassggooss
cioonnaall.. U Un nfoque menos conocido valú al ldide-e-
n e n f o q u e m e n o s c o n o c id o e v a lU a a l li dduurraanntete llooss 4400 aafñiooss ssiigguuiieenntetes,s, ssiieennddoo eell rreessuultlataddoo
raazzggoo enn teérrm miinnooss ddee unn rooll soocciiaall.. D Deennttrroo ddee eéssttee ppooccaa ccoonnccoorrddaanncicaia ssoobbrree qquueé rraassggooss yy hhaabbiilildidaaddeses
s e inssccrriibbee laa teoonraía raacciioonnaal-l - bbuurrooccrraátitcica.a. U Unn eennffoo-- ccaarraaccteterirzizabaaba aa llooss llfíddeerreess ddee eéxxiito to. .
qquuee m maáss recciieennttee, , deessaarrrroollloló looss ppoossttuulaladdoos s ddee llaa Enn aaddiicciioónn aa 1lo0 aanntteerrioior,r, ssee ppuueeddeenn cciittaarr llooss ppllaann--
E
teeoorriíaa coonndduucctutuaal l y suubboorrddininoó ssuu eeffeeccttoo eenn ffuunncciioónn tteeaam mieienntotos s ddee D Daannieiel l CCoolleemmaann, , qquuiieenn hhaa ppllaannteteaaddoo
ddee laass coonnddiiccioionnees s coonntteexxtutuaalelses eenn laass qquuee ssee eejjeerrccee qquuee uunnooss ddee llooss rraassggooss ddiissttiinntitvivoos s qquuee ddeeffiinneenn aall
ellildid erearzagzog.o. D Deennttrroo ddee essttee ggrruuppoo eessttaánn laass teeoonraíass llfíddeerr mmooddeerrnnoo eess llaa iinntteelligigeenncicaia eem mooccioionnala;l; eess ddeecciri,r,
sittuuaacciioonnaaleles s 0o coonnttiinnggenecnicailaesle. s. PPoorr uúllttiim moo, , rreecciieenn- - laa ccaappaaccididaadd ppaarraa ccaappttaarr llaass eem mooccioionneses ddeell ggrruuppoo yy
teemmente e a bordado l roblema delllildiedrearzagzogo
e n te s e h a a b a rd a d o e l p r o b le m a d e ccoonndduuccirilralsas hhaacciiaa uunn rreessuulltataddoo ppoossiititvivoo. . SSiinn eem m--
coom moo unn feennoóm meennoo ppeerrcceepptutuaal,l, ppeerrssppeecctitvivaa eenn llaa bbaarrggoo, , aa ddiiffeerreenncciaia ddee 1lo0 qquuee ppllaannteteaann llaa m maayyoonraía
cuuaall see ennccuueenntrtraa laa teeoonraía dee laa attrriibbuuccioiónn ddee liiddee-- ddee llooss aauuttoorreess ddee llaa ccoorrrriieenntete ddee llooss rraassggooss, , sseegguúnn
raazzggoo (K Krreeiittnneerr yy K Kiinniicckki,i, 11999977;; Roobbbbiinnss, , 11999999;; llooss ccuuaalleess eessttooss aattrriibbuutotoss sseenraíann iinnnnaatotoss, , eessttee aauuttoorr
HHeellllrriieeggeel,l, Sllooccuumm y W Wooooddmmaann, , 11999999)). .A A ccoonnttiinnuuaa- - ccoonnssid ideerara qquuee ddiicchhoo ttaalleenntoto ssee ppuueeddee aapprreennddeer r yy
ciioónn,, see pprreesseenntatann laass caarraacctteenrsítsitciacsas m maáss im mppoorrtatann- - pprroom moovveer r eenn llaass oorrggaannizizaacicoinoenses ((CCoolelemmana,n, 11999988).).
tess ddee essttooss eennffooqquuese.s. LLiiddeerraazzggoo caarriissmmaátitcicoo: : eessttaa eess uunnaa tteeoorriaía qquuee
Teoorriíaa dee Llooss raassggooss:: essttee ppuunnttoo ddee vviissttaa tteeoórriiccoo ppllaanntteeaa qquuee eelllildiedrearzagzogo eess llaa hhaabbiillididaadd qquuee ttiieenneenn
suurrggiioó a coom miieennzzooss ddeell siigglloo X XX X yy ppaarrttee ddee laa iiddeeaa llooss llfíddeerreess ppaarraa iinnfflluuirir ddee ffoorrm maa iinnuussuuaal l eenn llooss
dee quuee ellildid erearzagzogo essttaá ddeetteerrm mininaaddoo ppaorr uunnaa sseerriiee sseegguuiiddooreres,s, bbaassaaddooss eenn uunnooss ppooddeerreess ddee aattrraaccccioiónn
dee atrriibbuuttooss peerrssoonnaalleess qquuee ppoosseeeenn llooss lfíddeerreess. . ccaassii ssoobbrreennaatuturarlaelse.s. E Essttooss llfíddeerreess ssee ccaarraaccteterirziaznan
DDeessddee loss afñioos 200 see haann heecchhoo vaarriiaass innvveessttiiggaaccioio- - ppoorr sseerr ppeerrssoonnaass ccoonn m muucchhaa ccoonnffiiaannzzaa eenn ssfí m miiss--
neess sinn quuee enn niinngguunnaa ddee ellllaas see haayyaann tteenniiddoo m mooss,, uunnaa vviissiioónn ccllaarraa yy ffuueerrttee ccoom mpprroommisioso ccoonn eellllaa,,
reessuullttaaddooss geenneerraalilzizaabb lelses ((H Hooggeeddtst,s, 11999922)). . SSiinn eem m-- ccaappaaccididaadd ppaarraa ccoom muunnicicarar ddee ffoorrmmaa eexxpplflíccitiata ddiicchhaa
bbaarrggoo,, allgguunnaass caarraacctteenrsítsitciacsas qquuee ssee ccoonnssiiddeerarann ccoo-- vviissiioónn, , ccoom mppoortratamm ieinetnoto ppooccoo ccoonnvveennccioio nanlal yy eenn
muunneess inncclluuyyeenn laa inntteelliiggeenncciai,a, laa rreessppoonnsasabbilildiadda,d, m muucchhooss ccaassooss eexxttrraaoordrdinianraiori, o, sseerr aaggeenntetess ddee ccaammbbioio
la accttiivviiddaadd soocciiaall,, laa coonnffiaiabbilildiadda,d, laa oorriiggin inaalildiadda,d, yy sseennssiibbiliildidadad aall eennttoorrnnoo, , eettcc..,, ((GGiibbssoonn, , IIvvaanncceevvicihch
el essttaattuuss eccoonnoóm mico, as abilidades cognossccitiitvivasas
ic o , l a s h a bi li d a d e s c o g n o yy D Donnelly , 1996). Los líderes lllaam
o n n e ll y , 1 9 9 6 ) . L o s l f d e r e s l maaddoos s ccaarriissmmaátit-i-
y dee segguurriiddaadd, , coom moo looss rraassggooss m maáss iim mppoortratantnetse. s. ccooss ddiissppoonneenn ddee ppooddeerr ssoocciiaal,l, eess ddeecciirr, , ttiieenneenn llaa
Paarraa Doonnnneelllyly, , G Giibbssoonn, , & Ilvaanncceevvicichh ((11999966)) aauuttoorriiddaadd ppaarraa ssoocciiaalilzizaar r ssuu ppeennssaammieienn toto yy ssuuss ccoonn--
deessddee haaccee algguúnn tieem mppoo, , looss innvveessttiiggaaddoorerses eessttaánn dduuccttaass iinnddiivvididuuaalelse.s. D Deebbee eenntteennddeersrese ppoorr ""ccaarriiss--
trraattaannddoo ddee iddeennttiifficicaar r vvaarriiooss rraassggooss ppeerrssoonnaaleles s ddee m maa"",, llaa ccuuaalliiddaadd qquuee ppaassaa ppoorr eexxttrraaoordrdininarairaia ((ccoonnddi-i-
looss lfíddeerreess coom moo crriitteerriiooss ppaarraa ddeessccrriibbirir 0o pprroonnoosstit-i- cciioonnaaddaa m maággiiccaammenetnete eenn ssuu oorriiggeenn, , 1lo0 m miissmmoo ssii ssoonn
caarr looss suucceessooss. . A Allgguunnoos s eejjeeccuutitvivoos s qquuee ssee ddeeddiiccaann pprrooffeetatass qquuee hheecchhiciceeroros,s, aárrbbiittrrooss, , jjeeffeess ddee ccaacceerrfaía
a reecclluuttaarr y seelleeccccioionnaar r geerreenntteess, , ccoonnssiiddeerarann qquuee eell oo ccaauuddililoloss m miilliittaarreess) ) ddee uunnaa ppeerrssoonnaalildidada,d, ppoorr ccuuyyaa
ennffooqquuee soobbrree looss raassggooss ess ttaann vvaálliiddoo ccoom moo ccuuaall-- vviirrttuudd ssee Ilee ccoonnssid ideerara eenn ppoosseessioiónn ddee ffuueerrzzaass ssoobbrree--
quuiieerr otrroo meéttooddoo; ; siinn em mbargo , a compaararaccioiónn
b a r go , l a c o m p nnaattuurraaleles s 0o ssoobbrreeaaccceesisbilbelses aa ccuuaallqquuieier r oottrroo, , 0o ccoom moo

Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología

Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología
 LIDERAZGO: CONCEPTOS, TEORiASY HALLAZGOS RELEVANTES
Carlos Alberto Gémez-Rada
enviadas de Dios 0o como ejemplar y en conse-
cuencia, como jeffee caudillo, lífder 0o gufía. (Gil,
1990).
Actualmente, la atencio ón se ha enfocado a tratar
de determinar la forma en que los lífderes carismáa-
ticos influyen en los seguidores. El proceso empieza
con elllfíddeerr articulando una visió on interesante. Esta
visióon proporciona un sentido de continuidad a los
seguidores al unir el presente con un mejor futuro
para la organizació on. El lífder comunica entonces
altas expectativas de desempeñ fioo y expresa la segu-
ridad de sfí mismo del seguidor. A continuacióon, el
lífder transm miittee palabras y acciones mediante un
nuevo conjunto de valores; y con su comportamien-
to establece un ejemplo para que los seguidores 1lo0
imrniten. Finalmente, elllfíddeerr carismáatico hace auto-
sacrificios y se compromete en comportamientos
no convencionales para demostrar coraje y convic-
ciones acerca de la visió on (Robbins, 1999; Kreitner
y Kinicki, 1997).
Liderazgo motivacional: desde esta perspectiva
se destaca la presencia de tres motivadores funda-
mentales: poder, logro y afiliacióon. Estos motiva-
dores activan y dirigen la conducta de las perso-
nas, aunque no necesariamente estáan presentes en
igual intensidad en cada persona; y en la mayorníaa
de los casos, so ólo uno de ellos determina el tipo de
conducta que manifiesta el lífder. Para Romero
(1993) los lífderes que han alcanzado cierto creci-
miento personal conducen a sus seguidores allaa b6ús-
queda del mismo, entendiendo este crecimiento
como un proceso por el cual la persona genera
construcciones integradoras cada vez máas comple-
jas sobre su realidad interior y exterior.
Para esta teorníaa,, un lífder motivacional es una per-
sona en crecimiento que no teme equivocarse y que
cuando 1lo0 hace, estáa dispuesta a corregirse; para
eéste, no existen verdades absolutas y sus planteaa--
mientos son conjeturas sujetas a verificacióon; es
haábil para escuchar a los demáas y se aproxima a la
gente expresando un intereés genuineo; quienes Ile
siguen no 1lo0 hacen por temor sino por identifica-
Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología
cióon, respeto y confianza en sus juicios y decisio-
nes; es un inspirador que tiene las ventajas del poder
propio del cargo que ostenta (Romero, 1993).
Teorfías conductuales: desde estas teoriías se
busca establecer una correspondencia entre 1lo0 que
hace elllfíddeerr y la forma como se desempeñfiaa el gru-
po. Hodgets (1992) afirma que este modelo, desa-
rrollado por investigadores de la universidad de
Michigan, incorpora dos dimensiones principales:
a) el interées del lífder en lograr que el trabajo se
realice y b) su preocupacióon por las personas mis-
mas, dicho de otra manera, el centrado en el trabajo
y el centrado en los trabajadores. En este mismo
sentido, en la universidad de Ohio se desarrollaron
estudios similares que permitieron postular la
existencia de dos factores denom rninados: a) la es-
tructura inicial, la cual supone que la conducta del
lífder se caracteriza por definir los roles, las tareas
y la forma como estos deben ser llevados a cabo
por los miembros del grupo, y b) la consideracióon
que se caracteriza por un liderazgo basado en rela-
ciones mutuas de confianza, respeto y entendi-
miento entre ellflíddeerr y los trabajadores.
Los estudios realizados desde esta perspectiva
no han mostrado de forma clara que un estilo de
liderazgo resulte máas eficaz que el otro, máas bien
se ha planteado que un liderazgo eficaz implicarífa
puntuar alto en ambas dimensiones (Gibson,
Ivancevich & Donnelly, 1996).
Una tercera teoriía dentro de este grupo es la teo-
riía de la parrilla Gerencial 0 o tambiéen denominada
Grid Administrativo, desarrollada por Robert Blake
y Jane Mouton. Ellos propusieron que el estilo de
liderazgo podfía ser trazado sobre una grláiffiiccaa de
dos dimensiones. A los individuos se les pregunta
sobre su estilo de liderazgo y tomando como base
sus respuestas, son colocados en un punto corres-
pondiente de una grafica. Estos dos autores utilizan
la Parilla Gerencial como un marco de referencia
para ayudar a que los gerentes conozcan su estilo
de liderazgo y dirijan su movimiento hacia el estilo
ideal de la gerencia. Para ellos, hay cinco estilos
Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología
 LIDERAZGO: CONCEPTOS, TEORiASY HALLAZGOS RELEVANTES
Carlos Alberto Gémez-Rada

essppeeccfíffiiccooss quuee see uttiilliizzaann ppaarraa ddeessccrriibbirir laass ddiiffee-- uunniivveersrisdid adaedses ddee M Miicchhigigaann yy O Ohhiioo ppaarraa ppllaannteteaar r
reenntteess maanneerraass quuee exxiisstteenn ppaarraa ddiirriiggiirr a oottrrooss aassií:: uunn eennffooqquuee rreennoovvaaddoo. . D Dee aaccuueerrddoo ccoonn eelllloo,, hhaabbrriaía
a) G Geerreenncciaia em mppoobbrreeccidida:a: eenn eéssttaa,, eell H lídder ccoonnssiiddeerara ddooss ffoorrm maass eenn qquuee eell H líderr iinntteerraacctU túaa ccoonn ssuuss ssuubboorr-
quuee see deebbee ejjeerrcceerr ell m miínniimmoo eessffuueerrzzoo ppaarraa rreeaalliizzaarr ddiinnaaddoos,s, ccoonnffiigguurarann dodo ddooss ttiippooss ddee H lídeerr:: eell H lídeerr
ell traabbaajjoo; ; bb)) O Obbeeddiieenncciaia aa llaa aauuttoorriiddaadd: : eell H lídder ttrraannssaaccccioionnalal yy eell H líderr ttrraannssffoorm rmacaicoinoanla. l. EEll pprriimmeeroro
buussccaa laa effiicciieenncciaia enn laass ooppeerraaccioionnees,s, ddiisseefñiaannddoo iiddeennttifificicaa llooss ddeesseeooss yy pprreeffeerreenncicaisas ddee ssuuss sseegguuididoo- -
coonnddiiccioionnees s ddee trraabbaajjoo enn ddoonnddee eell sseerr hhuum maannoo rreess yy lleess aayyuuddaa aa aallccaannzzaar r eell nniivveell ddee rreennddim imieienntoto
intteerrffiieerraa 1lo0 miínniimmoo ppoossiibblele; ; mmuueesstrtraa, , aa ddeem
maáss, , ppooccoo qquuee lleess ppeerrm mitiitriará aallccaannzzaar r llaass rreeccoommppeennsassas qquuee eellllooss
intteerreéss enn el deessaarrrroolllolo y laa m moorraall ddee s uss ssuubboorrddininaa- - ddeesseeaann. . E Ell sseegguunnddoo ssee ccaarraaccteterirziza a ppoorr tteenneerr hhaabbiliil-i-
dooss.. ce)) Clluubb caam mppeesstrtree: : ell Hlídder see ennffooccaa eenn aappooyyaarr ddaadd ppaarraa iinnssppiirraar r aa llooss ssuubboorrddininaadd osos aa ccoonnsseegguuirir
y m moossttrraarrssee coonnssiiddeeraraddoo ccoonn llooss eem mpplleeaaddoos;s; ssiinn oobbjjeettivivoos s m maayyooreress ddee llooss iinniicciiaalm lmeenntete ppllaanneeaaddoos s yy
em mbbaarrggoo, , teerrm miinnaarr ell ttrraabbaajjoo nnoo ccoonnssttiitutuyyee eell aassuunntoto aa oobbtteenneerr rreeccoom mppeennsassas iinnttrriínnsseeccasa.s. PPaarraa llooggrraarlrolo, ,
ddee m maayyoorr inntteerreéss ppaarraa eéll;; dd)) G Geerreenncciaia ddee oorrggaannizizaa- - ppaarrttee ddee llaa ccoom muunnicicaacic6inón ccllaarraa ddee ssuu vviissii6ónn ppeerr--
ci6ónn ddeell hoom mbbrree: : ell H lídder bbuussccaa eell eeqquuiilliibbriroio eennttrree ssoonnaall ((H Heelllrrieieggeel,l, SSllooccuumm yy W Wooooddmmana,n, 11999999).).
la neecceessiiddaadd ddee reeaalliizzaarr ell traabbaajjoo yy uunnaa m moorraall ssaattiiss-- LLiiddeerraazzggoo R Raciona l Burocrraátitcioc:o: eessttee ttiippoo ddee llii--
a c io n a l B u ro c
faaccttoorriiaa enn looss em mpplleeaaddoos,s, y e)) E Eqquuiippoo: : eell Hlídder ccoonn-- ddeerraazzggoo ssee ffuunnddaammeenntata eenn llaa ddeem mooccrarcaicai,a, aauunnqquuee eell
siddeerraa quuee looss looggrrooss enn ell ttrraabbaajjoo soonn rreessuullttaaddoo ddee ppooddeerr pprroovvieiennee ddee D Dios, quien tieennee ccoom
i o s, q u ie n t i moo m meeddiaiaddoor r
unn traabbaajjoo maannccoom muunnadaodo ennttrree looss suubbaalltteemrnoos s yy aall ppuueebblloo, , eell ccuuaall ppoorr m maayyooriraía ddeecciiddee ssuu ddeessttiinnoo aall
la orrggaanniizzaacci6iónn , , el cuuaall coonndduuzzccaa a reellaacciioonneess ddee eelleeggiirr aa ssuuss ggoobbeem rnante.s. EEssttee m
a n t e s mooddeelolo hhaaccee eénnffaassisis
coonnffiiaannzzaa y reessppeettoo m muuttuuooss. . A Assií mmiissmmoo, , ssee ppuueeddee m maáss eenn eell ppaappeell qquuee eenn qquuiieenn 1lo0 ooccuuppaa. . LLaa lleeyy eessttaá
ddeecciirr qquuee laa ppaarrrriilllaa geerreenncciaial l eess uunn eennffooqquuee ddee ppoorr eenncciim maa ddee llooss ffuunnccioionnaariroisos iinnddeeppeennddieinetnetm emenetente
accttiittuuddeess qquuee m miiddee looss vaalloorreess, , ooppiinniioonneess yy sseennttii-- ddee ssuuss rraassggooss yy llaa oobbeeddieienncciaia ssee ttrriibbuutata aa eéssttaa yy nnoo aa
mmientos de naa ppeerrssoonna,a , rreellaacciioonnaannddo o llaa eeffiiccaacciaia
ie n to s d e u n aarrbbiittrrioio ddeell ggoobbeem rnaanntete ((RRooddrirgígueuze,z, 11998888).).
enn el traabbaajjoo y laa saattiissffaacccci6iónn hhuum maannaa ccoom moo uunn pprroo-- LLiiddeerraazzggoo SSiittuuaaccioinoanla: l: eessttee eennffooqquuee aaggrruuppaa uunn
grraam maa foorrm maall dee ddeessaarrroolllolo ddee laa geerreenncciaia ((G Giibbssoonn, , ccoonnjjuunntoto ddee tteeoorriíaass qquuee ppaarrtteenn ddee llaa iiddeeaa qquuee eell
Ivvaanncceevvicichh y Doonneelllyy, , 11999966;; R Roobbbbinins,s, 1999999)).. ccoom mppoortratammieinetnoto ddeell H lídderr eessttaarriíaa aaffeecctataddoo ppoorr uunnaa
Assiim miissmmoo, , deennttrroo ddee essttaa ppeerrssppeecctitviav,a, looss eessccaann-- sseerriiee ddee ffaaccttoorreess ddeell ccoonntteexxtoto eenn eell qquuee ssee eejjeerrccee
diinnaavvooss haann pprrooppuueesstoto unn ennffooqquuee qquuee pprreetteennddee ddiicchhoo lliiddeerraazzggoo yy eelllloo ddeetteerrmmininaariraía ssuu eeffeecctitvivididadad
s uppeerraarr laass liim miittaaccioionneses ddee llaass pprrooppuueesstatas s cchlálssiiccaass ((K Krreeitintneer r yy K Kiinniicckki,i, 11999977);); iigguuaalm lmeenntet,e, A Addaairir
dee laass essccuueellaass ddee O Ohhiioo yy M Miicchhigigaann, , llaass ccuuaalleess ffuuee-- ((11999900)) ccoonnssid ideerara qquuee eell lliiddeerraazzggoo ddeeppeennddee ddee llaa
roonn ddiisseefñiaaddaass ppaarraa unn m munddoo ddee fiinnaalleess ddee llooss aafñiooss
u n ssiittuuaacci6iónn yy, ppoorr 1lo 0 ttaannttoo, , eéssttaa rreessuultlata rreelleevvaanntet.e.
400 y prriinncciippioioss ddee looss aafñiooss 6600.. E Ell m
muunnddoo oorrggaannizizaa- - DDeennttrroo ddee eessttee ggrruuppoo ddee tteeoorriaías,s, eexxiisstetenn ddiivveerrssooss
cioonnaall enn la accttuuaallididaadd ess m muucchhoo m maáss ddiinnaámmicicoo, , eess ppllaanntteeaammieinetnotso;s; uunnoo ddee eellllooss pprrooffuunnddiziaza eenn eell aappoo--
deecciirr,, caam mbbiiaa peerrm maanneenntetemm enetnet.e. See reeqquuiieerree eennttoonn-- yyoo ssoocciioo--eemmoocicoinoanlal qquuee eell H lídderr pprrooppoorcrcioionana aa ssuuss
ceess unn nuueevvoo tipo ddee H lídder qquuee vvaalloorree laa eexxppeerrii-- sseegguuididoorerse,s, aassií ccoom moo eenn llooss rreeqquuiissitiotos s ssiittuuaaccioionna-a-
meennttaacci6iónn, , buussqquuee iddeeaass,, geenneerree e im mppllaanntete eell ccaam m-- lleess ppaarraa qquuee eéssttee ppuueeddaa eejjeerrcceer,r, eess ddeecciirr, , eell aappooyyoo
bbiioo.. A A essttee nuueevvoo essttiilloo ddee liiddeerraazzggoo 1lo0 ddeennoommininaann qquuee eell H lídderr pprreessttaa aa uunnaa ssiittuuaacci6iónn ddeetteerrmmininadaada ((RRoo--
oorriieennttaaddoo all ddeessaarrrroolllolo ((R Roobbbbinins,s, 11999999)). . ddrriígguueezz, , 11998888)). .
P
Poorr uúllttiim moo, , reecciieenntetemmeenntete ssee hhaa ppllaanntteeaaddoo uunnaa UUnnaa sseegguunnddaa tteeoorriíaa eenn eessttee sseennttiiddoo, , eess llaa ddeessaarroro- -
teoorriíaa qquuee ppuueeddee ubbiiccaarrssee enn eessttee ccoonntteexxtoto: : lliiddeerraazz-- llllaaddaa ppoorr FFiieeddlleerr ((11996611),), cciittaaddoo ppoorr R Roobbbbininss ((11999999););
goo trraannssaaccccioionnala/ltr/tarnasnfosfromram ciaocniaoln. al. E Essttee eennffooqquuee sseeggU ún eéssttaa,, eell ggrruuppoo tteennddrraá uunn ddeesseemmppeefiñoo aaddeeccuuaaddoo
reeccooggee looss plaanntteeaammieienn totsos inniicciiaalleess hheecchhooss ppoorr laass ccuuaannddoo ssee pprroodduuccee uunnaa ccoom mbbininaacci6ión n aaddeeccuuaaddaa ddeell

Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología

Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología
 LIDERAZGO: CONCEPTOS, TEORÍAS Y HALLAZGOS RELEVANTES
Carlos Alberto Gomez-Rada

esttiilloo de intteerraacccci6iónn delllildíderer coonn suss subboorrddiinnaaddoos.s.
Esttaa tiennee dooss tennddeenncciaiass baássiiccaass:: oriieennttaaddoo allaa tarreeaa
É delllildiedrearzagzogo situuaacciioonnaal,l, la cuaall ha obbtteenniiddoo graann
u oriieennttaaddoo allaass rellaacciioonneess. . Esttaa vinnccuullaacci6iónn addeeccuuaa--
da enttrree el esttiilloo delllildíderer y suss subboorrddiinnaaddoos s deppeenn--
denrál de lass carraacctteerrisístitcicasas de la tarreeaa y el graaddoo en
quee la situuaaccii6ónn lIe da coonnttrrooll 0 o infflluueenncciaia allildídere,r,
dannddoo luggaarr a treess coonnssiiddeerraaccioionn eses baássiiccaass:: a) graaddoo
de esttrruuccttuurraacci6iónn de la tarreeaa:: éesttee pueeddee serr altoo 0o
bajjoo;; b) cannttiiddaadd de pooddeerr de quee dissppoonnee ellildídeer r de
acuueerrddoo coonn su poossiiccii6ónn en la orggaanniizzaacci6iónn; ; éesttee
pueeddee serr fueerrttee 0 o deébbiill;; y ec) calliiddaadd de lass rellaacciioonneess
intteerrppeerrssoonnaalelses enttrree ellildídeer r y dem maáss miieem mbbrrooss dell
gruuppoo;; éesttaa pueeddee serr bueennaa 0 o poobbrree.. Dee elloo se
genneerraa unaa maattrriizz quee invvoolluuccrraa ochhoo poossiibblleess
cirrccuunnsstatanncciaisas (TTaabbllaa 11).
Enn su prooppuueesstata, , Fieeddlleerr preeddiiccee quee en la situuaa--
cioonneess I, II, IIII,, VIIII Y y VIIIIII,, quuee se pueeddeenn coonnssiiddeerraar r
exttrreem maass, , se desseem mppeefiñaa meejjoorr un liíddeerr oriieennttaaddoo a
la tarreeaa, miieennttrraass quee en lass situuaacciioonneess IV, V Y y VII,,
quee se coonnssiiddeerraann mooddeerraaddaass, , un liíddeerr oriieennttaaddoo a
lass perrssoonnaass obbtteennddrriaía meejjoorreess ressuullttaaddooss (Scchhrriieess--
heiim m,, Baannnniisstteerr & Moonneeyy, , 1997799;; Giibbssoonn & C eoolsls, ,
1999966;; Vrroooom m & Jaggoo,, 1999900;; Roobbbbiinnss, , 1999999))..
Ottrraa prooppuueesstata bajjoo esttee mooddeelleo es la de Heerrsseeyy
y Blaanncchhaarrdd. . Pauull Heerrsseeyy y Keenn Blaanncchhaarrdd hann de--
sarrrroolllaaddoo un mooddeelleo de liddeerraazzggoo llam maaddoo teoorrfíaa
reccoonnooccim imieienntoto enttrree esppeecciiaalilsistatas s dell dessaarrrroolllolo
gerreenncciiaal l y ha siddeo applliiccaaddaa en varriiaass de lass graannddeess
em mpprreessaass quee appaarreecceenn en la revviissttaa Foorrttuunnee 50000..
Deennttrroo de esttaa ó6ppttiiccaa,, el esttiilloo de liddeerraazzggoo quee el
liíddeerr debbee exhhiibbiirr parraa loggrraarr ressuullttaaddooss ó6pttiim mooss, ,
esttaá excclluussiivvaammenentete en funnccii6ónn de lass carraacctteerrfíss--
ticaass de loss segguuiiddoorreess, , maáss coonnccrreettaammeenntet,e, coonn el
nivveell de coom mppeetteenncciaia de esttooss y la dissppoossiicci6iónn a
coollaabboorraarr coonn lass prooppuueesstatass dell liíddeerr.. A pessaarr de
1lo0 quee ellildídeer r haggaa,, la efiiccaacciiaa deppeennddee de lass accciioo--
ness de suss segguuiiddoorreess. . É Esttaa es unaa dim meennssi6iónn imppoorr--
tannttee quee ha siddeo passaaddaa porr altoo 0 o meennoosspprreecciaidada a
en la maayyoorriíaa de lass teoorriíaass delllildiderearzagzogo (Roobbbbiinnss, ,
1999999))..
El liddeerraazzggoo situuaacciioonnaal l utiilliizzaa lass miissm maass dooss
dim meennssioionnees s delllildiderearzagzogo quuee plaanntteeaa Fieeddlleerr:: coom m--
poorrttaammieienntoto oriieennttaaddoo a la tarreeaa y oriieennttaaddoo alalas s
rellaacciioonneess. . Sinn embbaarrggoo, , Heerrsseeyy y Blaanncchhaarrdd vann
un passoo maáss addeellaannttee al coonnssiiddeerraar r quee dennttrroo de
caddaa unaa se pueeddee punnttuuaarr altoo 0o bajjoo;; y a parrttiirr de
su coom mbbiinnaacci6iónn, , ofrreecceenn cuaattrroo esttiillooss esppeeccfíffiiccooss
de lideerraazzggoo: : com muunniiccaar,r, vennddeerr,, parrttiicciippaarr y delleeggaarr, ,
loss cuaalleess se preesseennttaann en la tabbllaa 2 (Roobbbbiinnss, , 1999999))..

Taabbllaa 1l..
Matriz situacional de Fiedler

FACTORSITUACIONAL SITU ACIONES

I I1I1 im
ll IV V VI VI I vim
V ll
Relació6n líider-miembro Buena Buena Buena Buena Pobre Pobre Pobre Pobre
Estructura de la tarea Alta Alta Baja Baja Alta Alta Baja Baja
Posició6n de poder Fuerte Deébil Fuerte Deébil Fuerte Deébil Fuerte Deébil

Taabbllaa 2.
Estilos de liderazgo planteados por Hersey y Blanchard

ESTILOS RESULTANTES ESTILOS BÁ

AS
sIIC
COOSS DE LIDERAZGO
DEL MODELO ORIENTADO A LA TAREA ORIENTA
ADDO
O A LAS RELACIONES
COMUNICAR Alto Bajo
VENDER Alto Alto
PARTICIPAR Bajo Alto
DELEGAR Bajo Bajo

Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología •'

Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología
 LIDERAZGO: CONCEPTOS, TEORÍAS Y HALLAZGOS RELEVANTES
Carlos Alberto Gomez-Rada
Dentro del modelo, tambiéen se plantean cuatro
situaciones baásicas relacionadas con los seguidores:
Rl: en eésta los seguidores no son competentes y
no estáan dispuestos a colaborar;
R2: en eésta los seguidores no son competentes,
pero estáan dispuestos a colaborar;
R3: en eésta los seguidores son competentes, pero
no estáan dispuestos a colaborar, y
R4: en eésta los seguidores son competentes y
estáan dispuestos a colaborar.
Segúun el modelo, el estilo comunicar serníaa máas
adecuado para la situació on R 1,, el estilo vender para
la R2, el estilo participar para la R3 y el delegar
para la R4.
Otro modelo es el de Robert House, quien originóo
un modelo denominado teorníaa del camino a la meta,
que tiene su base en la teorníaa de las expectativas de
la motivacióon. E Ésta plantea que el comportamiento
dellflíddeerr debe estar dirigido a aumentar la satisfac-
cióon de los empleados con sus labores y los niveles
de desempeñfioo.. Para lograr esto, debe aclarar la na-
turaleza de la tarea, reducir los obstáaculos para el
desarrollo exitoso de la misma y aumentar las opor-
tunidades de que sus colaboradores obtengan satis-
faccióon en su trabajo. Respecto del comportamiento
del líider, identifica cuatro estilos de liderazgo:
a) liderazgo de apoyo; b) liderazgo de direccióon;
ce) liderazgo de participacióon y d) liderazgo orienta-
do alllooggrroo (Vroom & Jfago, 1990; Hellriegel, Slo-
cum y Woodman, 1999).
A partir de 1lo0 anterior, deriva una serie de hipóote-
sis, entre las que se pueden destacar las siguientes:
• El liderazgo directivo se relaciona con mayor
satisfaccióon en los empleados, en tareas ambi-
guas 0o de tensióon, cuando hay conflicto entre
los miembros del grupo y con empleados con
locus de control extermnoo. Por el contrario, seráa
menos efectivo cuando los empleados son muy
competentes 0 o tienen mucha experiencia.
• Ellildideerarazzggoo de apoyo se relaciona con niveles
altos de desempeñfioo y satisfaccióon de los emplea-
dos en cargos con tareas estructuradas, en am-
Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología
bientes de trabajo altamente burocráaticos y cuan-
do los empleados tienen locus de control intermnoo.
• El liderazgo orientado al logro produciráa un
afianzamiento en las expectativas de los subordi-
nados respecto a que el esfuerzo conduce a alto
desempeñfioo en tareas ambiguas.
Las investigaciones realizadas hasta el momento
para validar dichas hipóotesis parecen hasta el mo-
mento prometedoras; no obstante, falta máas investi-
gacióon al respecto.
Otra de las teorníaass máas reconocidas dentro del
enfoque situacional es la planteada por Vroom y
Yetton en la que se vincula el grado y la forma de
la participacióon de los lífderes en la toma de las deci-
siones; bajo esta perspectiva se establece un pro-
ceso de anáalisis situacional sustentado en siete atri-
butos del problema que permiten volver máas eficaz
el proceso de toma de decisiones. Tales factores
son: a) importancia de la calidad de la decisióon;
b) informacióon del líider respecto al problema; ce)
grado de estructuracióon del problema; d) importan-
cia de la aceptacióon de la decisióon por los subordi-
nados para una puesta en praáctica efectiva; e) proba-
bilidad de que la decisióon del líider sea aceptada
por los subordinados; f) congruencia entre los obje-
tivos de la empresa y de los subordinados y g) con-
flicto 0 o desacuerdo entre los subordinados (Vroom
y Jfago, 1990).
A partir de ello, se dan una serie de paráametros
que permiten determinar el grado de participacióon
que tienen los subordinados en las decisiones del
lífder. Lo anterior se configura en cinco estilos de
liderazgo: autocráatico I1 (AIl), Autocráatico I11I (AlIlI)),,
Consultivo I1 (CI), Consultivo I11I (CII) y de grupo I11I
(GIiiI)).. En AIl, ellflíddeerr soluciona el problema con la
informacióon de que dispone, sin consultar a nadie;
en AlIlI,, ellflíddeerr solicita informacióon que considera
relevante a los subordinados, puede 0 o no comunicar
la naturaleza del problema y no solicita opinióon en
su solucióon; en CI, el lífder comparte individual-
mente la problemáaticaa a sus subordinados y luego
toma una decisióon eél solo; en CII, elllfíddeerr comparte
•'
Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología
 UDERAZGO: CONCEPTOS, TEORÍAS Y HALLAZGOS
Carlos Alberto Gámez-Rada
el proobblleemmaa coonn suss coollaabboorraaddoorerses y tom maa unaa
decciissii6ónn quee pueeddee 0 o noo refflleejjaarr lass ideeaass dell gruuppoo;;
y poorr úulttiim moo,, en GIiIi, el liíddeerr coom mppaarrtete la proobbllee--
maáttiiccaa coonn el gruuppoo y se tom maa unaa decciissii6ónn en
connsseennssoo. . Assiim miissmmoo, , loss auttoorreess hann dessaarrrroolllaladdoo
un prooggrraammaa de coom mppuuttaaddoorara quee orggaanniizzaa loss dattooss
en un áarbbooll parraa tom maarr decciissiioonneess (Roobbbbiinnss, , 1999999))..
Teoorriíaa atrriibbuuccioionnaal:l: esttaa teoonríaa plaanntteeaa quee el
liíddeerr funncciioonnaa coom moo un proocceessaaddoor r de inffoorrm maacci6iónn
quee obbsseerrvvaa el coom mppoorrtatammieinetnoto de suss subboorrddiinnaa- -
dooss,, lannzzaa expplliiccaaccioionnees s (attrriibbuuccioionnees)s) sobbrree el coom m--
poorrttaammieienntoto de esttooss y lueeggoo se coom mppoorrtata en coonn--
seccuueenncciaia. . Diicchhaass atrriibbuucciioonnees s pueeddeenn serr intteerrnnaass
o extteerrnnaass, , deppeennddieiennddoo de la coom mbbiinnaacci6iónn de treess
faccttoorreess dennoom miinnaaddoos s dissttiinnccii6ónn, , coonnsseennssoo y coonn--
sistteenncciiaa. . El priim meerroo se reffiieerree a si la coonndduucctata es
esppeecciíffiiccaa parraa unaa situuaaccii6ónn 0 o es coom muúnn a varriiaass;; el
coonnsseennssoo haccee reffeerreenncciaia al graaddoo en el cuaall la coonn--
duccttaa de un subboorrddiinnaaddoo cooiinncciiddee coonn la de loss otrrooss
anttee la miissm maa situuaaccii6ónn y la coonnssiisstteenncciaia al graaddoo en
quee esaa coonndduucctata se reppiittee enn el miissm moo subboorrddiinnaaddoo
obbjjeettoo de la atriibbuuccii6ónn. . Cuuaannddoo la dissttiinnccii6ónn es bajjaa,,
el connsseennssoo es bajjoo y la connssiisstteenncciaia es aIlta,, el ressuullttaa--
doo es unaa atrriibbuuccii6ónn intteerrnnaa;; cuaannddoo poorr el coonnttrraarriioo
la dissttiinnccii6ónn es bajjaa,, el coonnsseennssoo es altoo y la coonnssiiss--
tenncciiaa es bajjaa,, la atrriibbuuccii6ónn ressuullttaanntete serraá extteerrnnaa. .
Laa teoonríaa suggiieerree quee en la meeddiiddaa quee se j uzzgguuee la
coonndduucctata coom moo cauussaaddaa poorr aIlguunnaa carraacctteenrsítsitciaca dell
segguuiiddoorr (intteerrnnaa)), , maáss possiibbiilliiddaaddees s exiisstteenn parraa
quee el liíddeerr tom mee unaa acccii6ónn soobbrree el segguuiiddoorr
(Giibbssoonn, , Ivaanncceevvicichh y Doonneelllyy, , 1999966))..
INVESTIGACIONES
A pessaarr de la graann cannttiiddaadd de teoonríaass quee exiisstteenn
y de 1lo0 suggeessttiivvaass quee soonn algguunnaass de ellaass,, la invveess--
tiggaaccii6ónn em mppfírriiccaa noo siem mpprree ressppaallddaa esttooss plaann--
teaammiieenntotoss 0 o en algguunnooss cassooss esttooss soonn coonnttrraaddicic--
torriiooss,, valliiddaannddoo asppeeccttooss funnddaam
meenntatalelses dell mooddee--
11o0, peerroo reeffuutatann dodo ottrrooss. . A coonntitnin uaucaic
6nión se
preesseennttaann algguunnooss hallllaazzggooss relleevvaanntetess: :
Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología
RELEVANTES
Coonn ressppeeccttoo a 1lo0 quee plaanntteeaann loss enffooqquueess
oriieennttaaddooss hacciiaa lass carraacctteerrfísstitcicaas s perrssoonnaaleless dell
inddiivviidduuoo, , en un esttuuddiioo reaalliizzaaddoo enttrree 900 liíddeerreess
proom miinneenntetes s y suss subboorrddiinnaaddoos s se ideennttiiffiiccaaroronn
cuaattrroo carraacctteenrsítsitciacsas y habbiilliiddaaddeess coom muunneess quee
debbeenn poosseeeerr y dessaarrrroolllalar r loss liíddeerreess en la deéccaaddaa
de loss noovveenntata: : 1) maanneejjoo de ateennccii6ónn: : habbiilliiddaadd
de coom muunniiccaar r un sennttiiddoo de loggrroo,, obbjjeettiivvoo 0 o dirreecc--
ci6ónn quee atrraaiiggaa a loss segguuiiddoorreess; ; 2) maanneejjoo dell
siggnniiffiiccaaddoo: : habbiilliiddaadd de creeaarr y coom muunniiccaar r el siggnnii--
ficcaaddoo coonn claarriiddaadd y coom mpprreennssi6iónn; ; 3) maanneejjoo de
la connffiiaannzzaa: : habbiilliiddaadd de serr coonnffiiaabbleless y coonnssee--
cueenntteess de maanneerraa quee lass perrssoonnaass pueeddaann coonnttaarr
coonn ellooss;; y 4) maanneejjoo de sfí miissm moo:: habbiilliiddaadd parraa
coonnoocceerrssee y utiilliizzaarr suss dessttrreezzaass dennttrroo de loss liím mii--
tess de forrttaalleezzaa y debbiilliiddaadd. . Assfí miissm moo,, se suggiieerree
quee loss liíddeerreess traannssffiieerreenn pooddeerr a suss orggaanniizzaaccioio- -
ness parraa creeaarr un am mbbiieenntete de trabbaajjoo possiittiivvoo, , dinnaá--
rniicoo y esttiim
m muullaanntete (Giibbssoonn, , Ivaanncceevvicichh y Doonneelllyy, ,
1999966))..
Deennttrroo de esttaa miissm maa liínneeaa,, Toorroo (1999966)) reaalliizz6ó
unaa invveessttiiggaacci6iónn coonn 12200 gerreenntteess de succuurrssaaleless
de unaa orggaanniizzaacci6iónn dell seccttoorr finnaanncciieerroo parraa detteerr--
miinnaarr queé coonnddiicciioonnees s perrssoonnaallees esttaabbaann rellaacciioo--
naddaass coonn el éexiittoo en el traabbaajjoo.. Parraa elloo,, se tom maa--
ronn coom moo varriiaabblleess inddeeppeennddieienntetses loss connoocciimmieienn- -
toss esppeecciíffiiccoos,s, lass habbiilliiddaaddeess intteelleeccttuuaaleles,s, la moo--
tivvaaccii6ónn hacciiaa el traabbaajjoo y la perrssoonnaalildidaadd. . Laa varrii--
abbllee deppeennddieienntete eéxiittoo gerreenncciiaal l fuee evaalluuaaddaa en
teérrm
miinnooss de treess inddiiccaaddooreress objjeettiivvooss: : tassaa de coolloo--
caccii6ónn,, tassaa de cappttaaccii6ónn y tassaa de rennttaabbiillididaadd. . Looss
ressuullttaaddooss inddiiccaarroonn quee loss connoocciimmieienntotos s orggaa--
nizzaacciioonnaaleles s detteerrm miinnaann parrcciiaallmmeenntete la rennttaabbiilli-i-
dadd,, perroo noo de forrm maa aissllaaddaa sinnoo en intteerraacccci6iónn
coonn otrraass varriiaabblleess de moottiivvaacci6iónn y perrssoonnaalildidaadd. .
Poorr su parrttee,, lass habbiilliiddaaddeess noo parreecceenn guaarrddaarr
rellaaccii6ónn coonn el eéxiittoo gerreenncciiaal.l. Coonn rellaaccii6ónn a la
moottiivvaacci6iónn en genneerraall, , noo se enccoonnttrraaroronn diffeerreenn--
ciaass signniiffiiccaatitvivaas s enttrree loss gruuppooss de gerreenntteess coonn
inddiiccaaddooreress de efeeccttiivviiddaadd maáss altooss quee loss bajjooss;;
sinn embbaarrggoo, , lass perrssoonnaass quee punnttuuaabbaann maáss altoo
en loggrroo tennddfíaann a alccaannzzaarr maayyoorreess nivveelleess de
Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología
 UDERAZGO: CONCEPTOS, TEORÍAS Y HALLAZGOS RELEVANTES
Carlos Alberto Gámez-Rada

reennttaabbiliildidaadd. . C Coonn reessppeecctoto aa llaa peerrssoonnaalildidada,d, llooss Deennttrroo ddeell mmiissmmoo eennffooqquuee, , oottrroo aassppeecctoto qquuee hhaa
D
ggeerreenntteess qquuee llooggrraabbaann uunnaa m maáss aallttaa ccaappttaacci6iónn ppuunn-- ssiiddoo eevvaalluuaaddoo eess eell ggeénneerroo yy ssuuss iinnfflluueenncciaisas eenn eell
t uuaarroonn m maáss allttoo enn ddoommiinnaanncciaia yy looss m maáss eem mpprreennddee- - eessttiilloo ddee liiddeerraazzggoo. . SSoobbrree eessttee ppaarrtticicuulalar,r, G
Gaarrddinineer r
ddaorreess ppuunnttuuaarroonn m maáss aallttoo eenn rreennttaabbiliildidaadd. . PPoorr yy TTiiggggeemmaannn ((11999999)) rreeaalliizzaaroronn uunn eessttuuddioio ddoonnddee
uúllttiim
moo l laammaa l aa atteennccii6ónn qquuee l aa vvaarriiaabblele m moottiivvaaccioio- - ssee eexxaam mininaaroronn llaass iinndduusstrtiraias s ddoommininaaddasas ppaorr hhoomm--
nnaall ppooddeerr,, nnoo ppuunnttuu6ó eenn aallttoo eenn nniinngguunnoo ddee llooss bbrreess yy llaass ddoom mininaaddasas ppoorr mmuujjeerreess yy ssuuss eeffeecctotoss ssoo--
ggeerreenntteess ddee llaa m muueessttrraa. . bbrree eell eessttiilloo ddee lliiddeerraazzggoo, , llooss nniivveeleless ddee eessttrreéss yy llaa
Assiimmiissmmoo, , 3355 eessttuuddiiooss eemmppiírricicooss qquuee
A ssaalluudd m meennttaal l eenn uunn ggrruuppoo ddee 6600 mmuujjeerreess yy6600 hhoomm--
aabbaarrccaabbaann m muueessttrraass yy orrggaannizizaaccioionensesdiivveerrssaass, , bbrreess ggeerreenntetes.s. LLooss rreessuultlataddoos s iinnddiiccaann qquuee llaass m muujjee--
seefñiaallaarroonn quuee llooss liíddeerreess ccaarriissmmaátitcicoos s reecciibbiieerroonn aallttaass rreess qquuee llaabbaorarann eenn iinndduusstrtiraias s ddoommininaaddasas ppoorr hhoomm--
ccaalliiffiiccaaccioionn
eses ddee
reennddiimmiieenntoto, , fuueerroonn peerrcciibbididoos sccoom moo maáss eeffiiccaacceessppoorr bbrreess rreeppoorrtatann m maáss pprreessii6ónn yy ddiissccrrim imininacaic6inó.n. LLaass
s uuss j eeffeess yy s uubbaalltteerrnnooss,, yy ttuuvviieerroonn sseegguuiiddooreres s m maáss ggeerreenntetess eenn iinndduussttriaass ddoom mininaaddasas ppoorr hhoommbbreres s rree--
satiissffeecchhooss y prroodduucctitvivoos s quuee l ooss liíddeerreess trraannssaaccccioionn a-a- p o rt a n entir un p e a r e s t a d oo ddee saalluudd m
p o r ta n s e n tir u n p e o r e s ta d meenntatal l ccuuaannddoo
l eess ( KKrreeiittnneerr yy KKiinniicckki,i, 11999977)).. LLooss m miissmmooss aauuttoorreess eellllaass uuttiilliizzaann uunn eessttiilloo ddee lliiddeerraazzggoo ddee oorriieenntatacci6ió nn
cciittaann oottrroo e ssttuuddiioo r eeaalliizzaaddoo ccoonn 3311 pprreessiiddeenntetes s ddee inntteerrppeersrosonn ala, l, mmiieenntrtraass llooss ggeerreenntetess eenn eessttee m miissmmoo
EEssttaaddooss UUnniiddooss ddoonnddee eel ccaarriissmmaa pprreeddiijjoo ddee m maanneerraa ttiippoo ddee iinndduusstrtiraias s rreeppoorrtatann eessttaarr mmeenntatalmlmenetnete m meejjoorr
siggnniiffiiccaatitviva a eell ddeesseemmppeefiñoo pprreessiiddeenncciaila.l. ccuuaannddoo uuttiilliizzaann eell m miissmmoo eessttiilloo ddee lliiddeerraazzggoo. . EEssttee
AAllgguunnaass innvveessttigigaaccioionenses hhaann rreellaacciioonnaaddoo aattrriibbuu-- mmiissmmoo ppaattrr6ónn nnoo ssee eennccuueenntrtara eenn llaass iinndduusstrtiraisas
t ooss ddeell i nnddiivviidduuoo yy ssuu rreellaaccii6ónn ccoonn llooss eessttiillooss ddee llii-- ddoom mininaaddasas ppoorr m muujjeerrees.s.
deerraazzggoo, , siittuuaánnddoossee eenn uunn ppuunnttoo ddee ccoonneexxi6iónn eennttrree TTaam mbbieiénn ssee ppuueeddee sseefñiaallaarr uunn eessttuuddioio lllleevvaaddoo aa
l ooss ennffooqquueess ddee r aassggooss yy ccoonndduucctutuaal.l. E Enn coonnssoonnaann- - ccaabboo eenn uunnaa iinnssttiittuucci6iónn hhoossppitiatalalrairaia ddee C Cuubbaa, , ddoonnddee
ciiaa coonn elllloo,, CChhuurrcchh yy W Waaccllaawwsskki i ( 11999988)) lllleevvaarroonn aa ss ee eevvaalluu6ó llaa iinnfflluueenncciaia ddeell lliiddeerraazzggoo eejjeerrccididoo ppoorr
c aabboo uunnaa innvveessttigigaacci6ión n eenn ddoonnddee ssee iinnddaagg6ó aacceerrccaa looss jjeeffeess ssoobbrree eell eessttrreéss yy eell ddeesseemmppeefiñoo ddeell ppeerrssoo--
ddee l aass r eellaacciioonneess eennttrree la oorriieennttaacci6iónn dee laa ppeerrssoonnaalil-i- nnaall.. LLaa m muueesstrtraa iinncclluuyy6ó aa 4400 ppeerrssoonnaas s qquuee llaabboorraa- -
daadd yy la coonndduucctata dee liddeerraazzggoo eenn el trraabbaajjoo. . L Laa m muueess-- bbaann eenn ccuuaattrroo ssaallaass ddee m meeddicicininaa iinntteerrnnaa. . LLooss rreessuultlata- -
trraa essttuuvvoo coonnssttiitutuididaa ppoorr uunn ggrruuppoo ddee 25533 eejjeeccuutitvivoos s ddooss m moossttrraaroronn qquuee,, ddaaddaass llaass ccoonnddicicioionneses ddee ssoobbrree--
sseenniioorr ddee uunnaa ccoorrppoorraacci6iónn aam mpplliiaammeenntete ddiivveerrssifiifcica-a- ccaarrggaa llaabboorraal l yy ccaarreenncciaia ddee rreeccuurrssoos,s, llooss eem mppleleaaddoos s
ddaa.. M Meeddiiaanntete uunn aannaálliissisis ttiippoo cclluusstteerr ssee ddeetteerrmmininaa- - rreeggiisstrtraabbanan aallttoo nniivveell ddee eessttrreéss ee iinnssaatitsisfafacccic6inó.n. SSiinn
roonn c uuaattrroo ggrruuppooss s eegg6únn l aa oorriieennttaacci6iónn ddee llaa ppeerrssoo-- eem mbbaarrggoo, , llaa pprreesseenncciaia ddee uunn lliiddeerraazzggoo aapprrooppiaiaddoo
nnaalliiddaadd: : 1) innnnoovvaaddooreres ddee ccaam mbbiioo 0o iinnvveenntotoreres,s, 22)) looggrraabbaa ccoonnttrraarrerestsatrar llooss eeffeeccttooss nneeggaatitvivoos s ddee ddiicchhaass
c oooorrddiinnaaddoorerses a nnaalliíttiiccooss 0 o aaddmmiinnisistrtaraddoroerse,s, 3)) pprraagg-- ccoonnddiiccioionneses ((CCaassaaleles,s, 11999999)). .
mmaáttiiccooss orrggaanniizzaaddoos s 0o i m mpplleemmeenntatdaodroerse, s, yy 44)) iiddeeaa-- CCoonn rreellaacci6iónn aa llooss eennffooqquuees s ssiittuuaaccioionnalaelses yy aattrrii--
lissttaass e nnttuussiiaasstatas s 0 om moottiivvaaddoorerse.s. PPoosstteerrioiorm rmenetnete ssee bbuucciioonnaaleles ,s, aauunnqquuee ssoonn rreeccieienn tetse,s, ssee hhaann rreeaallizizaaddoo
uussaarroonn aannaálliissisis dee A ANNOOVVAA ppaarraa ddeetteerrmmininaar r si hhaabbiíaa aallgguunnaass iinnvveesstitgigaacicoinoenses qquuee hhaann ppuueesstoto aa pprruueebbaa
ddiiffeerreenncciaias s ssiiggnniiffiiccaatitvivasas eennttrree llooss ggrruuppooss ccoonn rreess-- ssuuss hhiipp6ótetessisi.s. PPoorr eejjeemmpplolo, , uunn eessttuuddioio rreeaallizizaaddoo m mee--
ppeeccttoo aa ssuuss ppeerrcceeppccioionneses yy rreeppoorrtteess ddiirreeccttooss ddee ssuu ddiiaannttee llaa uuttiilliizzaacci6iónn ddee uunnaa m muueesstrtara ddee ddiirreecctotorerses
coonndduucctata ddee liiddeerraazzggoo, , bbaassaaddooss eenn eell eennffooqquuee ddee llii-- aauussttrriiaaccoos s eenn ddoonnddee ssee eevvaalluu6ólaslas ddeecciissioionneses rreeaalleess
d eerraazzggoo t r aannssaaccccioionnalal yy l iiddeerraazzggoo t rraannssffoorm rmacaicoinoanla. l. qquuee eessttooss ttoom maarroonn, , ppeerrmmitiit6ió vvaalliiddaarr llooss ppllaannteteaa- -
LLooss reessuullttaaddooss eenn ggeenneerraal l innddiiccaann qquuee llooss lliíddeerreess m miieenntotoss ddeell m mooddeelolo ddee lliiddeerraazzggoo ddee VVrroooomm yy JJaaggoo. .
i nnvveennttoorreess yy m moottiivvaaddooreres s ttiieennddeenn a pprreesseenntatar r uunn eessttii-- E Ell pprroocceeddim imieinetnoto iimmpplliiccaabbaa llaa ffoorrmmaacci6iónn ddee ppeeqquuee- -
1lo0 ddee liiddeerraazzggoo m maáss trraannssffoorm rmacaicoinoanlal eenn ccoom mppaarara- - fñiooss ggrruuppooss ddee ddiirreecctotoreres,s, qquuiieenneess rreevviissaabbaann ccaaddaa
c ii6ónn c oonn looss aaddm miinnisistrtaraddoroerses ee iim mpplelemmenetnatdaodroesr.es. ssiittuuaacci6iónn yy eessttiippuulalabbanan eell pprroocceessoo ddee ddeecciissi6iónn uuttiillii--

Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología

Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología
 LIDERAZGO: CONCEPTOS, TEORíASY HALLAZGOS RELEVANTES

Carlos Alberto G6mez-Rada

zzaaddoo ppoorr eell ddiirreecctotor,r, yy uunn aam ná'illiissiiss ddee llooss aattrribibuutotos s vveerrssoos s iinnvveestsitgiagdaodroerses ddee lalatetemmatáitciaca ddeeccuualáelses ssoonn
del problema que existfa en ccaaddaa ssiittuuaacci6iónn
d e l p r ob l em a q u e e x i s tí a e n . . LLooss rree-- llaassvveerdrdaadd erearsas ccaauusasass ddeelllidliedraezragzog, o,ssuus seefefectcotsosccoonn- -
ssuullttaaddooss m moossttrraaroronn qquuee ccuuaannddoo ssee aannaalilzizaaroronn ddeess-- ccrreetotos s yy ssuu rreelalacci6ió n n ccoonn ootrtaras s vvaariraibalbelses ccoomm poprotart-a-
ccrriippcciioonneess eessccrriittaass ddee llaass ssiittuuaaccioionnese,s, llooss jjuuiiccioioss mentales y de la organizaci6n. 19ualmente, ees s uunn
m e n ta l es y d e l a o r g a n i za c i ó n. I g u a lm e n te,
eeffeeccttuuaaddoos s ppoorr ppeeqquueenñoos s ggrruuppooss ssoonn m maáss eeffeecctitvivoos s hheecchhoo qquuee nniningguunn a a ddee lalass teteooriraísas hhaastsata aahhoo rarapproro- -
que los efectuados por una sola personaa. . O
q u e l o s e f e c t u a d o s p o r u n a s o l a p e rs o n Ottrroo eesstutu- - puestas es suficiente en sf misma para explicacraraadde-e-
p u e s ta s e s s u f ic i e n te e n s í m i sm a p a ra e x p l i
ddiioo rreeaalliizzaaddoo eenn ppeeqquueenñaas s eem mpprreessaas s ddee EEsstataddoos s ccuuaaddaamm enetnete eesstete ffeenn 6ó mm eneon. o. UUnn aannaálilsiissis mmaás sddeetat-a-
Unidos y Canada que eran addm
U n i d o s y C a n a d á q u e e ra n a mininisitsrtardaadsas ppoorr ssuuss llllaaddoo ddee eellllaass nnooss ppeerm rmiteite aapp rerceicariar mmeejojor r eestsata
dduueenñooss, , eevvaalluu6ó eell ccoom mppoortratmam ieinetnoto ddee llooss lliíddeereres s aa aaffirirmmaacic6inó.n.
ttrraavveéss ddee ccoonnjjuunntotos s ddee pprroobblelemmaas s rreellaaccioionnadaodsos ccoonn LLaass tteeooriraías s qquuee hhaann pplalanntetaedaodo qquuee eel llildideerarzagzogo
llaa ggeerreenncciaia ddee ssuuss nneeggooccioios.s. LLooss rreessuultlataddoo ss m moosstrtara- - eesstatá ddeeteterm rminiandaodo ppoor ruunnaasseerireieddeeaatrtirbibutuotsosddeel lininddi-i-
rroonn qquuee llooss jjeeffees s qquuee uuttiilliizzaabbaann llooss lliinneeaammieinetnotsos vvididuuoo, , ccoommoo llaa teteooriraía ddee loloss rraassg goo s,s, hhaann fafalllaldaodo aa
ddeell m mooddeelloo pprrooppuueesstoto ppoorr V Vrroooomm yy JJaaggoo ddee ffoorrmmaa llaa hhoorraa ddee eesstatabblelceecrer uunn ccoonnjujuntnoto uunnifiofrom rm e e ddeeraras-s-
mmaáss pprreecciissaa qquuee llaa m meeddiiaa, , oobbtteennfaíann m maayyoor r pprroodduucc- - ggooss qquuee sseeaaccoommuúnn aalolossininddiviv idiudousos qquueesseehhaannddees-s-
ttiivviiddaadd eenn ssuu nneeggooccioio yy eem mppleleaaddoos s m maáss ssaattiis
sfefecchhosos ttaaccadaodo hhisits6tróicraicmaem ntee nte como o lildíd
c o m ereerses (G (G ibisbosno, n,
((G
Giibbssoon , IIvvaanncceevvicichh yy D Doonneelllyly, , 11999966).). IIvvaanncceevv icihch yyDDoonneelllyl,y, 11999966 ).).PPaartreteddeelalaeexxpp lilciaccaic6inón
Por su parte, Fiedler y llooss ppaarrttididaariroio
P o r s u p a r t e , F i e dl e r y s s ddeell m mooddeelolo a estas evidencias podria encontrarse en eel l hheechch
a e s t a s e v i d e n c ias p o d ría e n c o n t r a r se e n oo
pprrooppuueesstoto ppoorr eéll hhaann lllleevvaaddoo aa ccaabboo 6633 eessttuuddioios s eenn ddee qquuee eell lliiddeerarazgzogo eejejercrcidid o o ppoor r eesstatas s ppeersrosnoansas ssee
45544 ggrruuppooss sseeppaararadd osos ddee lliíddeerreess m miililtiatraerse,s, aaccaaddemém i-i- hhaa ddaaddoo eenn aám mbbitiotos s ssoocciailaelses yy eemmprperseasriaarlieaslesmmuuyy
ccooss ee iinndduusstrtriaialeles s qquuee aappooyyaann llooss ppllaanntetaem amienietonstos diferentes, en ccuultluturarsas ddisistitnin
d i f e r e n t e s, e n tatsas yy eenn mmoomm enetnotsos
ddeell m mooddeelloo yy ssuuggiieerreenn qquuee ccaaddaa ttiippoo ddee lliíddeerr eess hhiisst6tórircicoos s ddiviveersroso s.s. EEllloloimimpplilciac,a, ppoor rssuuppuuesetsot,o,qquuee
efiiccaazz enn aallgguunnaass ssiittuuaaccioionnese.s. N Noo oobbsstatantnet,e, oottrrooss llaass ccaararacctetreirsítsictiacsas ppeersrosonn alaelses ddeeeesstotos shhoomm brberseseenn- -
auuttoorreess nnoo ccooiinnccidideenn ccoonn eessttooss hhaalllaazzggoos s ((GGibibsoso n,n, ttrree ssfíssoonnttaannddiviveersrassas ccoommoo sseeriraíaddeeeespsp erearra. r.OObbvv iai-a-
Ivvaanncceevvicichh yy D Doonneelllyly, , 11999966)). . m meenntet,e, eesstoto nnooss rreemmitiete aalalaidideeaaddeeqquueeeelllidliedraezragzogo
CCoonn rreessppeecctoto aalllildiderearzagzogo ttrraannssaaccicoinoanl-atlr-atnrsafnosrf-or- eennpprrininccipip ioio nnooeessuunnaassppeectcotoddeeteterm rm iniandaodoggeenn etéicticaa- -
maccioionnala,l, nnuum
m a meerorosossos eessttuuddioioss ccoonn ooffiicciaialeles s eesstataddoo- - mente. Puede emerger en cualquier tipo de ininddiviiv~i-
m e n te . P u e d e e m e r g e r e n c u a l q u ier t ip o d e
unniiddeennsesse,s, ccaannaaddieiennsesses yy aalleem maannees s m moosstrtararoronn qquuee dduuoo bbaajojo ccoonnddiciicoinoenses eessppeecicailaelses ddoonndd e e ddicichh asas ccaa- -
enn tooddoo nniivveel,l, llooss lliíddeerreess ttrraannssffoorm rmacaicoinoanleasles ffuueeroronn rraaccteterirsítsitciacsasppeersrsoonn alaelses ccoonntrtirbiubyuaynanaaqquueeeéstseteininflful-u-
evvaalluuaaddooss ccoom moo m maáss eeffiiccaacceess qquuee llooss ttrraannssaaccicoi-o- yyaa eenn llaass ddeemm asásppeersroso nansa.s.
naalleess.. D Dee iigguuaall ffoorrmmaa, , llaa eevviiddeenncciaia iinnddicicaa qquuee eell Asf mismo, los enfooqq
A s í m is m o ,J o s e n f ueuses rreeccieinen tetses ddeenntrtoroddeeeestsata
liiddeerraazzgogo ttrraannssfofo rmrmacaiocnioalnal eesstatá m maáss ffuueertretemmenetnete lliínneeaaccoommooeelllidliedreazragzogoccaarirsim sm atáictioco titeienn enenuunnaappoo yoyo
coorrreelalcaicoinoandaodo ccoonn m meennoor r rroottaacci6iónn, , aallttaa pprroodduu ctci-ti- eem mppfríircicoo mmuuyy lliimmitiatdado.o. EEss mmasá,s, aalglgunuonsos aauutotorerses
viiddaadd yy m maayyoorr ssaattiissffaacccci6iónn ddee llooss ssuubboorrddininadadosos eenn ccoommoo GGibibssoonn , , IIvvaanncecveivcihch yyDDoonnelellyly ((191969)6, ),ccoonn sis-i-
ccoom mpparaarcai6cnión ccoonn eell lliiddeerarzagzogo ttrraannsascacciocnioalnal ddeerraann qquuee eesstete ttipipoo ddee lildid erearzagzogoppuueded e e sseer reennmmuu --
(R Roobbbbinin s,s, 11999999)). . cchhaass ooccaassioio nenses m maáss ppeerjrujuddiciicailal qquuee bbeenenféicfioc.o. PPoor r
eellolo, , hhaannpproropp ueusetostoqquueerreessuultlatammaás saaddeceucaudaodoccuuana-n-
ddoo llaa ssiittuuaacci6ió nn iimmpplilciaca ccoomm popnoennetenstesidideoeo l6lgóigcoicsos0o
CONCLUSIONES m moorarlaelse,s, ccoommoo eenn lildídeererses ppooliltíitciocsos 0ossoocicailaelse, s,0oeenn
llaass oorrgganan iziazcaicoinoenses ddoonndde e hhaayyccrirsiissis yysseerereqquu ieireere aa
Coom
C moo ssee ppuueeddee ddeerriivvaar r ddeell ppaannooraramma a aannteteriroior,r, aallgguuieienn eennqquuieienn ccoonnfifaira.r.
s onn m muucchhooss llooss eennffooqquu eses qquuee eexxisistetnen ssoobbrereeellidlied-e- EEnn eesstete m misismmoo sseenntitiddoo, , sseegguúnn CCoonnggerer (1(19991)1)eel l
raazzggoo, , siinn qquuee eexxiissttaa aauúnn uunn ccoonnsseenn
soso eenntrtere llooss ddii-- ccaarirsimsm a a eess uunn ccoonnccepetpoto ddeemm asaisaidaodo aamm ppliloi,o, inintatna-n-

Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología m

 LIDERAZGO: CONCEPTOS,
Carlos Alberto G6mez-Rada
gible, inmensurable y en cierta fforrmaa inalcanzable.
Bajo esta consideracioón, es claro que la iinnvveessttiiggaa--
cioón cientfífica presenta serias dificultades ppaarraa
identificar los rasgos distintivos ddee los liíderes ccaarriiss--
maáticos, a pesar de que muchos autores han rreealiiza-
do tal esfuerzo. Es asfí que la concepcioón dellildideerraazz--
go carismaático no pasa de sserr unnaa interesante rree--
construccioón histoórica incapaz ddee aportar ddeessddee uunn
punto de vista cientfífico.
Lo anterior, por supuesto, no elimina completa-
mente el asunto de que las caractenríssttiiccaass ppeerrssoonnaalleess
como algunos rasgos de personalidad, motivaciona-
o el llamado carisma no sean condiciones qquuee
l es 0
esteén presentes en los liíderes 0o que tengan rreelacioón
con su capacidad de liderazgo, solamente qquue nnoo
se puede afirmar que existan uunnooss atributos uunniivveerr--
sales que definan a un liíder independientemente
del contexto en el cual se ejerce ese liderazgo.
Entonces, si ellildideerraazzggoo no es un asunto ddee aattrri-
butos personales, podnríaa concebirse, como 1lo0 hhiicciiee--
ron los teoóricos conndduuccttuuaalleess, , coom moo un ccoonnjjuunnttoo
de conductas generales que emergen el acto deelllildídeerr
y que pueden clasificarse en unooss patrones eessttaabblleess
que configurarfían unos tipos ddee lfíderes.
Sin embargo, las eviiddeenncciiaass sseefñiaalan que llaa ccllaassii--
ficacioón de esos patrones se ha hecho mediante llaa
utilizacioón de cuestionarios autoaplicados, 1lo0 qquuee
desde el punto de vis ta metodoloógico es un meéttoodao
limiittado y controvertido (Giibbssoonn,, IIvvaanncceevviicchh yy
Donelly, 1996). Esstto se pueddee entteennddeerr meejjoorr ssii
aprecciiaam
mooss que la mayor parte de estas pprruueebbaass
estaán conformadas por reactivos que describen uunn
ejemplo de conducta de liderazgo que se ccoonnssiiddeerraa
como ejemplo de un estilo paarrttiiccuullaarr y a llaa ccuuaall eell
evaluado respoonnddee determiinnando s i deessccrriibbee aaddee--
cuadamente su c omporrttaam miieennttoo habiittuuaall 0o nnoo.. EEssttaa
teécnica tiene de por sfí un sesgo ddee deseabilidad ssoo--
cial. Ademaás, existe la dificultad de que llooss iinnddiivvii--
duos se comportan de manera diissttinta cuando eessttaánn
inmers os en disttiinntos es cenariiooss,, por 1lo0 que ccllaassiiffii--
carlos dentro de una tendencia geenneerraall no rreessppoonnddee
a l a flexibilidaadd de la coonndduuccttaa..
di
TEORíASY HALLAZGOS RELEVANTES
AAssiimmiissm moo,, llooss iinnvveessttiiggaaddoorreess hhaann tteenniiddoo ppooccoo
exiton paraa eennccoonnttrraarr rreellaacciioonneess ccoonnssiisstteenntteess eennttrree
é x it o n p a r
llooss ppaattrroonneess ddee ccoom mppoorrttaam miieennttoo ddee lliiddeerraazzggoo yy
ddeesseem mppeefñioo ddeell ggrruuppoo ((RRoobbbbiinnss,, 11999999)).. PPoorr ssuu--
ppuueessttoo,, eess iinnnneeggaabbllee eell hheecchhoo ddee qquuee eell eejjeerrcciicciioo
ddeell lliiddeerraazzggoo iim mpplliiccaa ccoonndduuccttaass yy qquuee eenn aallgguunnooss
casos tales formaass ddee eejjeerrcceerr eell ildiderearzagzgoo ttiieennddeenn aa
c a s o s ta l e s f o rm
ggeenneerraarr tteennddeenncciiaass qquuee ccaarraacctteerriizzaann aa llooss iinnddiivvii--
dduuooss.. EEss iigguuaallm meennttee uunn hheecchhoo iinneeqquufívvooccoo qquuee eell
ccoom mppoorrttaamiieennttoo ddeelllfldídeerr iinnfflluuyyee eenn eell ddeesseem mppeefñioo
de los subordinados, pero tambien es una reaalliiddaadd
d e l o s su b or d i n a d o s , p e ro ta m b i é n e s u n a r e
qquuee eell ccoom mppoorrttaam miieennttoo ddee eessttooss 1l0o aaffeeccttaa,, rraazzoónn
ppoorr llaa ccuuaall sseerrfíaa m maáss pprruuddeenn tete hhaabblalar r ddee uunnaa
iinnfflluueenncciiaa bbiiddiirreecccciioonnaall eennttrree llfíddeerr yy ssuubboorrddiinnaaddoo..
LLooss ccoom meennttaarriiooss aanntteerriioorreess rreessppeeccttoo aa llooss ddooss
pprriim meerrooss eennffooqquueess nnooss rreem miitteenn nneecceessaarriiaammeennttee aa
llaa iiddeeaa ddee qquuee eelllildideerarazzggoo eess uunn ffeennoóm meennoo qquuee eessttaá
ddeetteerrm miinnaaddoo ppoorr eell ccoonntteexxtoto, , aassppeeccttoo eéssttee qquuee nniinn--
gun teeoórriiccoo ssee aattrreevvee aa nneeggaarr eenn llaa aaccttuuaalliiddaadd. . SSiinn
g ú n t
eem mbbaarrggoo,, rreessppeeccttoo aa llaa eeffeeccttiivviiddaadd ddee llooss m mooddeellooss
ssiittuuaacciioonnaalleess,, lloossrreessuullttaaddooss ssoonncciieerrttaammeennttee ccoonnttrroo--
vveerrssiiaalleess..
PPoorr eejjeem mpplloo,, ssoobbrree eell m mooddeelloo ddee FFiieeddlleerr, , eexxiissttee
ccoonnssiiddeerraabbllee eevviiddeenncciiaa qquuee aappooyyaa ppaarrtteess ssuussttaanncciiaa--
llees ddeell eessttuuddiioo.. N Noo oobbssttaanntete, , eexxiisstteenn dduuddaass ssoobbrreeeell
C Cuueessttiioonnaarriioo ddeell C Coom mppaafñieero M Meennooss PPrreeffeerriiddoo
((CCM MPP)) qquuee eell aauuttoorr uuttiilliizzoó ppaarraa iiddeennttiiffiiccaarr lloosseessttii--
llooss ddee lliiddeerraazzggoo.. A Allgguunnaass ddee ssuuss vvaarriiaabblleess ssoonnddiifffí--
cciilleess ddee eessttaabblleecceerr eenn llaa aapplliiccaacciioónn ddeellm mooddeelloo,, ppoorr
eejjeem mpplloo,, ssaabbeerr qquueé ttaann bbuueennaass ssoonn llaass rreellaacciioonneess
llfíddeerr--m miieem mbbrroo,, qquueé ttaann eessttrruuccttuurraaddaa eessttaá llaattaarreeaa yy
qquueé ttaannttooppooddeerr ttiieenneeeell llfíddeerreenn ssuuppuueessttoo ((RRoobbbbiinnss,,
11999999)).
SSoobbrree eell m mooddeelloo ddee ttrraayyeecctotoriraia-m -meteat,a, uunniinnvveessttii--
ggaaddoorr ssuuggiirriioó qquuee eell ccoom mppoorrttaam mieienntoto ddeellooss ssuubboorr--
ddiinnaaddooss sseenríaa llaa ccaauussaa ddeell ccoom mppoorrttaam mieienntoto ddeelllildídeer r
yy nnoo ccoom moo 1lo0 pprreeddiiccee eell m mooddeelolo. . DDee iigguuaall m maanneerraa, ,
llooss eessttuuddiiooss rreeaalliizzaaddooss hhaassttaa llaa ffeecchhaa rreessppaallddaann llaa
pprriim meerraa hhiippoótteessiiss ddeell m mooddeelloo,, ppeerroo nnoo llaa sseegguunnddaa
((GGiibbssoonn,, IIvvaanncceevviicchh yy D Doonneellllyy,, 11999966))..
CCoonn rreessppeeccttoo aalala tteeoorriíaa ddee H Heerrsseeyy yy BBllaanncchhaarrdd,,
vvaarriiooss aauuttoorreess ssuuggiieerreenn qquuee eess ssoólloo uunnaaaaddaapptataccioiónn
Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología
 LIDERAZGO: CONCEPTOS, TEORíASY HALLAZGOS RELEVANTES
Carlos Alberto G6mez-Rada

mooddeem rnaa deell G Grriidd addm miinniisstrtaratitvivoo yy llooss rreessuullttaaddooss ttiiccaa,, pprrooppoonnieienndodo qquuee rreessuultlata rraazzoonnaabblele ppeennssaarr qquuee
l a a pooyyaann soólloo ppaarrcciiaallm mente ((RRoobbbbinins,s, 11999999)).. ssii eell lliiddeerraazzggoo ssuuppoonnee uunn ccoommppoortratm amieinetnoto ddee llooss
Quuiizzaáss,, deennttrroo ddee eessttee ggrruuppoo,, llaa tteeoorriíaa qquuee hhaa iinnddiivvididuuooss qquuee eem meerrggee eennllaaiinntteerraacccioiónn ssoocciaial,l,ddeebbee
ofreecciiddoo reessuullttaaddooss m maáss pprroom meeteteddoorerses eess llaa pprroo-- eessttaarr ssuujjeetoto aa llooss mmiissmmooss pprriinnccipipioioss qquuee eexxpplilcicaann
puueessttaa poorr Vrroooomm--Y Yettoonn.. A Assfí,, K Krreeiittnneerr yy K Kiinniicckki i llaa ccoonndduucctata ddee llooss iinnddivivididuuooss eenn eell ccoonntetexxtoto ddee 1l0o
(11999977)) affiirrm maann quuee eessttee m mooddeelloo nnoo hhaa ssiiddoo ssuuppeerraaddoo ssoocciiaal.l.
poorr niinngguunnaa ottrraa teeoorriíaa enn teérrm miinnooss ddee vvaalliiddeezz cciieenn-- EEssttoo ssiiggnnifiifcicaa qquuee eellidliedrearzagzog,o, ccoommoo ccuuaalqlquuieirer
tfíf i ca y uttiilliiddaadd praáccttiiccaa.. Poorr.supueessttoo,, ttiieennee lliim miittaa-- c
com o mppoortratammieinetnoto ddeell sseerr hhuummaannoo,, eessttaá ssuujejetoto aa ccaa--
cioonneess paarraa aapplliiccaarrssee a tooddaass llaass ssiittuuaacciioonneess qquuee rraacctteerrisístitciacsas iinnvvaarriaiabblelses ddeell ssuujjeetoto,, ccoommoo llaa ppeerrssoo--
i mpplliiccaann toom maarr deecciissiioonneess eenn llaass oorrggaannizizaaccioionnese,s, nnaalliiddaadd,, ssuu hhiissttooriraia ddee aapprreennddiziazjaej,e, ssuuss pprrooppiaiass
puueessttoo quuee ell pprroocceessoo ddeecciissoorrioio ppllaanntteeaaddoo ddeennttrroo m moottivivaaccioionnese,s, vvaalloorreess, , aacctittiutuddees,s, ccrreeeenncciaisa,s, hhaabbiliil-i-
d ell mooddeelloo im mpplliiccaa frreennttee aa ccaaddaa elleecccciioónn ddaarr rreess-- daaddeess yy ccoonnooccim
d imieinetnotso;s; qquuee aa ssuu vveezz ddiicchhoo ccoommppoor-r-
puueessttaass exxcclluuyyeenntetess deell ttiippoo ssfí 0o nnoo,, aassppeecctoto eéssttee ttaammieienntoto ssee ccoonnffigiguurara ddeenntrtoro ddee uunn eesscceennaariroio ssoo--
quuee noo sieem mpprree reefflleejjaa llaa rreeaalliiddaadd.. cciiaall ppaarrtticicuulalar,r, ddeenntrtroo ddee uunneessppaaccioio ggeeooggraráfifcioco ddiiss--
Enn geenneerraal,l, llaass teeoorriíaass ssiittuuaaccioionnaalelses ssee eennffrreenntatann ttiinnttoo,, eenn uunn m moommeenntato hhiisstotórircicoo ccoonnccreretoto yy qquuee,, ppoorr
a la diiffiiccuullttaadd ddee noo haabbeerr ddeessaarrroolllaladdoo uunn eennffooqquuee 1lo0 ttaannttoo,, llooss aassppeecctotoss ddee eessttee ccoonntetexxtoto ddeeteterm rmininanan
maáss hollfíssttiiccoo quuee peerrm miittaa inntteeggrraarr laass m muúllttiippleless ddii-- ssuu eeffeeccttivivididaadd..
meennssiioonneess dee laa sittuuaacciioónn oorrggaannizizaaccioionnalal qquuee iinnfflluu-- AAssfí,, llaa oorrggaannizizaaccioiónn ccoommoo uunn ttooddoo --eenn ssuussccoomm--
y enn e n la effeeccttiivvididaadd ddeelllildiedrearzagzog.o. EEss m maáss,, ssuu rreellaa-- ponneenntetess ffoorrmmaaleless ee iinnffoorrmmaalelse-s-ddeetteerrmina eell eejejer-r-
p o
cioónn coonn m muucchhooss assppeeccttooss ddee llaa eessttrruucctuturara oorrggaannizizaa-- cciicciioo ddeellidliedrearzagzog,o, ppeerroo aa ssuu vveezz eésstete ddeeteterm rmininaa llaa
ci onnaall,, c om moo enn el ennffooqquuee ddee FFiieeddlleerr,, ssee pprreesseenntatann rreeaallididaadd oorrggaannizizaacicoinoanla,l, llaa ttrraannssfoform rm y
a y ssee ttrraannss--
a
de forrm maa noo m muuyy claarraa 0o eenn m muucchhooss oottrrooss m mooddeeloloss ffoorrmmaa ccoonn eelllaa.. D Dee iigguuaall ffoorrmma,a, eesstata iinnteteraraccicoinón eess
sonn claarraammeenntete ineexxiisstteenntetes.s. PPoorr eejjeem mpplolo,, llaass rreellaa-- uunn pprroocceessoo eemmiinneenntetm emenetnete hhuummaannoo; ; yyppoorr1l0ottaanntoto, ,
cioonneess quuee eessttaabblleeccee elllildiedrearzagzogo ccoonn oottrrooss pprrooccee-- llaass ppeerrcceeppccioionneses ddee llooss iinnddivivididuuoos s yyllaaffoorrmmaaccoommoo
sos coom moo la cuullttuurraa y ell clliim maa oorrggaanniizzaaccioionnala,l, llooss eexxpplliiccaann llooss hheecchhooss qquuee aalllfí ooccuurrerenn,, ddeeteterm rmininanan
sistteem maass dee reeccoom mppeennsasass ee inncceennttivivoos,s, llooss pprroodduucc-- ssuu ccoonndduucctata yy oorriieenntatnan· llaa ccoonndduucctata ddeell llfíddeerr yy ddee
toss,, el m meerrccaaddoo,, etcc.. ssuuss sseegguuididoorerses eennuunn fflluujojoppeerrmmaannenentete ddeerreetrtrooininfofor-r-
Laa teeoorriíaa dee laa attrriibbuuccioiónn ppoorr suu ppaarrttee,, aaddiicciioonnaa m maaccioiónn, , ccoommuunniciaccaicoinón yy aaccccioiónn. .
un eleem meenntoto dee crruucciiaall im mppoorrtatanncciai,a, eell ccuuaall eess iiggnnoo--
r addoo poorr l oss ottrrooss ennffooqquueess,, aall seefñiaallaarr qquuee llaa ccoonn--
duccttaa deelllfldídeerr essttaá deetteerrmmininaaddaa ppoorr llaass aattrriibbuuccioionneses
quuee eél haaccee deell coom mppoorrtatammieinen toto ddee ssuuss ssuubboorrddininaa-- REFERENCIAS
dooss,, peerroo,, all iigguuaall qquuee eenn 1lo0 qquuee ooccuurrrree ccoonn llooss
mooddeellooss coonndduucctutuaaleles,s, paarreeccee m maáss addeeccuuaaddoo aappllii-- Accoosstata,, CC.. ((22000000).). LLaajfuunnccioiónn ddee Llaa PPssiiccooLlogfía eenn
A
carr el prriinncciippioio ddee caauussaalliiddaadd reeccfípprrooccaa ((G Giibbssoonn,, Llaas O Orrggaanniziazcaicoinoens.es. BBooggootatá:: UUnnivievresridsaidad
ivaanncceevvicichh y D Doonneelllyly,, 11999966)).. NNaaccioionnaall ddee CCoolloommbbiai.a.
Dee tooddoo 1lo0 aanntteerrioior,r, ssee ppuueeddee ccoonncclluuirir qquuee llooss Addaairir,, 1J.. ((11999900).). U
A liddeerreess, , nnoojjeeffeess.. CCoololommbbiai:a: LLeeggisis
esfuueerrzzooss aissllaaddooss poorr exxpplliiccaarr eelllildiderearzagzog,o, nnoo hhaann EEddiittoorreess..
hecchhoo otrraa coossaa quuee suubbrraayyaarr llaa neecceessiiddaadd ddee ggeennee-- Am
A maayyaa, , M M.. ((11999966).). DDiinnaámmiiccaa ddee Iliiddeerraazzggoo eenn Llaas
rarr unn mooddeelloo exxpplliiccaatitvivoo inntteeggrraaddoo qquuee OOrrggaanniizzaacciioonneess. .TTeessisis::UUnniviveersrisdidadadSSaanntotoTToommaas.s.
aarrttiiccuulele
lass diffeerreenntteess ppeerrssppeecctitvivasas eenn uunn eessqquueemmaa tteeoórriiccoo W.. ((11999900).). CCoommoo lllleeggaarr aa sseerr ULdídeerr. . CCoo--
BBeennnnisi,s, W
coohheerreenntete. . VViissttoo aassfí,, ssee ppooddrriíaa innttrroodduuccirir llaa tteemmaá- - lloommbbiaia:: EEddiitotoriraiall NNoorrmmaa. .

Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología

 LIDERAZGO: CONCEPTOS, TEORíASY HALLAZGOS RELEVANTES
Carlos Alberto G6mez-Rada
B olman, L. & D eal, T . ( 1995). Orggaannizizaaccioión n y
Liddeerraazzggoo. . M éexico: A ddison-Wesley Iberoame-
r icana.
Casales, J. C. ( 1999). Patrones de liderazgo y
desempeñfioo profesional en i nstituciones de
salud. Reevviissttaa Intteerraammeerirciacnaana de Psiiccoollooggfaía
Occuuppaaccioionnaal.l. 18 ( 11)), 311--4400. .
Casares, D. (1994). Liddeerraazzggoo:: Cappaaccididaaddeses parraa
diriiggiirr.. Méexico: Fondo de c ultura Econó6mica.
Church, A. & Waclawski, J. (1998). T he relation-
ship b etween individual personality orientation
and executive leadership behaviour. Jouurmnaall off
Occccuuppaatitoionnalal andd O Orrggaanniizzaatitoionnaal l Psyycchhoolologgy.y.
71, 9999--112255..
Chiavenato, Il.. (1999). Intrroodduuccccioiónn a la Teoorrfíaa Gee--
nerraall de la Addm miinnisistrtaracicoinó.n. Brasil: Edicióon
McGraw Hill lInteramericanna.
Coleman, D . ( 119 998 ) . W hat m akes a leader. Haarrvvaarrdd
Bussiinneessss Revviieeww.. Novem mber.
Conger, J. ( 1991). Lfíddeerr Carriissmmaátitcicoo. . Bogotáa:
McGraw Hill.
Culligan, T. ( 1986). Priinncciippioioss Ollvviiddaaddooss de la
Geerreenncciaia Excceelleenntete. . Bogotáa: Editorial L egis.
Dáavila, l1..((11998899). Teoorrfíaass orggaanniizzaaccioionanlaelses y adm mii--
nisttrraaccioiónn. . Colombia: Ed. lInteramericana.
Dessler, G. (1996). Addm miinnisistrtaracicoinón de Peerrssoonnaal.l.
6ªa Ed. Méexico: Prentice Hall.
Díiaz, G. (1998). ElI Recurso Humano en las Empre-
sas que Forman Parte de l a Globalizacióon.
Revviissttaa Acttaa Accaaddeémmicicaa:: Universidad A utó6no-
m a d e C e n t r o A méer i c a.
Donnelly, 1J..,, Gibson, J. & lIvanccevicchh, J1.. (1998). Laa
Nueevvaa Dirreeccccioiónn de Em mpprreessaas:s: Dee la Teoorrfíaa a
la Praáccttiiccaa.. Colombia: Editorial M cGraw Hill.
Dunnette, M. ( 1998). P Pssiiccoololgofgaía Inndduustsrtiraila.l.
Méexico: E ditorial Trillas.
Fontrodona, J. (2000). Laa dirreecccciioónn de Em mpprreessaass
en la Eraa de la Glloobbaallizizaaccioinó:n: Unnaa refflleexxiioónn
dessddee la eértica.. Conferencia en l a Universidad
Francisco M arroquíin.
French, W & Bell, C. (1996). Deessaarrrroolllolo Orrggaannizizaa--
cionnaall.. Méexico: Editorial Prentice Hall.
• Cuadernos Hispanoamericanos de Psicología
G ardiner, M . & T iggemann, M . ( 1999). G ender
differences i n l eadership s tyle, j ob s tress a nd
mental health i n m ale- a nd female- d ominated
industries. Jouurm naall off Occccuuppaatitoionnalal Psyycchhoo--
loggyy.. 72,330011--331155. .
Gibson, J., Ivancevich, J. & Donnelly, J. ( 1996).
Lass orggaanniizzaaccioionense.s. Madrid: Editorial McGraw
Hill.
Gil, F. ( 1990). Liddeerraazzggoo. . Méexico: Editorial
Instituto de C apacitació6n P olíitica.
Ginebra, J . (1997). Liddeerreess en Acccciioónn.. Colombia:
Editorial McGraw Hill.
Gonzáalez, J1.. (1981)).. Applliiccaaccioionneses de la Psiiccoollooggfaía
en la Orrggaannizizaaccioiónn dell Traabbaajjoo en la Indduuss--
triaa.. Monografíia de grado en sociologíia.
Bogotáa: Universidad Cooperativa INDESCO.
Hellriegel, Slocum y Woodman (1999). Coommppoorrtata--
miieennttoo Orrggaannizizaaccioionanla.l. Méexico: Intem rnaattioonnaall
Thomson Editores.
He m
rnáandezz, R., Fem rnáandeezz, C. & Baptista, P.. ( 1997).
Meettooddoolologgfaía de la Invveessttiiggaaccioión.n. Méexico:
Edicióon McGraw Hill.
Hodgets, R. (1992). Coommppoorrtatammieinetnoto de lass Orrggaa--
nizzaacciioonnees.s. Méexico: Editorial McGraw Hill.
K otter, J. ( 1988). El Faaccttoorr Liddeerraazzggoo. . Madrid:
Ediciones Díiaz de Santo S. A.
Kreitner y K inicki (1997). Coommppoorrtatammieinetnoto de lass
Orrggaannizizaaccioionense.s. Madrid: M cGraw Hill.
Myers, D. (1995). Psiiccoollooggfaía Socciiaall.. Méexico: Edi-
torial McGraw Hill.
Peiró6,1J.. (1996). Psiiccoollooggfaía Socciiaall de las orggaanniizzaa--
cionneess.. Madrid: McGraw Hill.
Perdomo, M. (2000). A lgunas r utas p ara el acerca-
miento de l a psicologíia social de l as organiza-
ciones. Revviissttaa de Cieenncciiaass Huummaannaass de la Unnii--
verrssiiddaadd de Sann Buueennaavveenntuturara Caallii.. Edició6n
No.66 J ulio - Diciembre.
Robbins, S. (1999). Coommppoorrtatammieinetnoto Orggaannizizaaccioio- -
nall.. Méexico: Editorial P rentice Hall.
Rodríiguez, M. ( 1988). Liddeerraazzggoo:: dessaarrrroolllolo de
habbiilliiddaaddeess direeccttiivvaass. . S erie: C apacitació6n
In- t egral. M éexico: Manual Moderno.
 LIDERAZGO: CONCEPTOS, TEORíASYHALLAZGOS RELEVANTES

Romero, O. (1993). Liiddeerraazzggoo m moottiivvaaccioionn

ala:l: Siliceo, A., Casares, D D.. & G Goonnzzaálleezz,, 1J.. ((11999999))..
concepci6ón y aplicaci6ón en la industria. Revista Liderazgo, Valores y Cultura O Orrggaanniizzaacciioonnaall..
Interamericana de Psicologiía Ocupacional. 12 Meéxico: Editorial McGraw H Hiillll..
(2), 109-125. Sobral, J. ((11999988)).. C Coonndduuccttaa PPoollfíttiiccaa IInnddiivviidduuaall..
Sabucedo,1J.. (1996). Psicologiía PoU líttica,, Madrid: Madrid: E Eddiittoorriiaall PPiirraám
miiddee..
Strauss, G., Sayles, L L..& N Naannnneettii,, 1J.. ((11999955)).. PPeerrssoo--
Editorial Sfíntesis Psicologfía.
nal Problemas H Huum maannooss ddee llaaAAddmmiinniissttrraaccii6ónn..
Schriesheim, cC.., B
Banniisstteerr,, B. & Money, W . (1979).
Editorial Prentice-Hall H Hiissppaannooaam meérriiccaannaa SS..A A..
Psychometric properties of the PLC scale: An Toro, F. (1999966)).. Determinates ddeell eéxxiittoo ggeerreenncciiaall..
extension of rice's review. Academy off Man-
Revista Laattiinnooaammeerricicaannaa ddee P Pssiiccoollooggiíaa.. 2288 ((11))
agement Review. April. 280-290. Vroom,, V. & Jago, A. (1999900)).. £E1l N Nuueevvoo lliiddeerraazzggo.
Schuarstein, L.. (1995). Psicologiía Social de las Madrid: Ediciones Dfíaz de SSaannttooss,, SS..A A..
Organizaciones. Bogotaá: Editorial Paidooss.. Werther, W. & Davis, H. ((11999999)).. A Addm miinniissttrraaccii6ónn
Shultz, D. (1997). Psicologiía Industrial. Colom- dePersonal yy R Reeccuurrssooss H Huum maannooss.. B Booggoottaá:: EEddii--
bia: Editorial McGraw Hill. torial McGraw H Hiillll..

Cuadernas Hispanoamericanos de Psicología