Raksystems — Kuntotarkastus RS3

2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT
Viite Havainto Huolto Lisä- Korjaus/ Tieto-
tutkimus uusiminen kortti

9. Pesuhuoneen ja saunan seinä- ja

lattiarakenteista ei tarkastuksella saatu
varmuutta

9. Kellarittomien osuuksien alapohjarakenne ei

selvinnyt tarkastuksella

9. Kuistin osalla ulkoseinän alaosa osin alle

10cm maanpinnasta ja seinärakenteessa
kohonneita kosteuksia

11. Ulkoverhouksen ikääntymisen,

verhouksessa ja seinärakenteissa
havaittujen vaurioiden ja seinärakenteiden
kunnon lisätutkimustarpeen vuoksi
ulkoverhouksen uusiminen on suositeltavaa

12. Alkuperäiset ikkunat ovat ylittäneet teknisen

käyttöikänsä

14. Asuintilojen räystäillä ei havaittu

tuuletusrakoja jokaisessa kattopalkkivälissä

15. Kuistin yläpohjan tuuletus puutteellinen

15. Kuistin yläpohjatilassa havaittiin vaurioita

19. Tallin maanvastainen ulkoseinä on

vaurioitunut ja seinä on pullistunut autotalliin
päin

20. Öljysäiliön tarkastaminen

20. Lämmityskattila on ylittänyt teknisen

käyttöikänsä

20. Vanhempi ilmalämpöpumppu lähestyy

teknisen käyttöikänsä loppua

20. Vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän

alkuperäiset osat ovat ylittäneet teknisen
käyttöikänsä

21. Kuistilla havaittiin mikrobiperäistä hajua

22. Vesi- ja viemärijärjestelmän uusimattomat

osat ovat ylitäneet teknisen käyttöikänsä

23. Sähköjärjestelmän uusimattomat osat ovat

ylittäneet teknisen käyttöikänsä

Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista.

Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa tietokortissa.

Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat
kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen
yhteydessä.

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 3 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

3 RAJAUKSET
Vesikate tarkastettiin maasta tähystäen sekä lapetikkailta havainnoiden katteen jyrkkyyden
vuoksi.

4 MUUTA
Rakennepiirustusten puuttuminen vaikeutti rakenteiden arvioimista.

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 4 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

5 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA

Tarkastuksen tilaaja Kohteen omistaja

Airi Puurula Airi Puurula

Ormusrinne 5 Ormusrinne 5
00700 Helsinki 00700 Helsinki

Tarkastuspäivä 13.11.2018 Tarkastaja Atte Salminen,

RI(Amk)

Ilmoitettu pinta-ala 70 m2 Ilmoitettu 1934

rakennusvuosi

Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus

Tarkastuksen syy
Omistaja halusi selvittää rakennuksen kunnon ennen asuntokauppaa.

Läsnä olleet
Veli-Matti Rautamäki
Juho Lindström
Anu Lindström
Jukka Forsten n.klo 13-14:15
Kiinteistönvälittäjä Pekka Simola, Kiinteistömaailma Arabia Kalasatama
Kuntotarkastaja Atte Salminen, Raksystems Insinööritoimisto Oy

Tarkastushetken sää

RH % °C g/m3 Sääolosuhde

Ulkoilma 96,1 7,1 7,5 Sateinen

Huoneilma 39,5 22,6 7,9

Olosuhteet ennen Normaalit

tarkastusta

Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet

Pintakosteudentunnistin Gann Hydrotest LG 1 + B 50, 2/2018
Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HM40 ja HM42PROBE, 3/2018
Puunkosteusmittari Tramex Compact Moisture Meter, 3/2018
Oras vedenvirtaamamittari
Käyttöveden lämpötilamittari
Kamera, vatupassi, pistopiikki, savu

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 5 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

6 RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA
Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot

Kerrosluku 2 + Kellari

Rakennustapa# Paikalla rakennettu

Perustukset ja alapohja Perustukset#: Kalliolle perustettu

Alapohja#: Kellarisilla osilla maanvastainen betonilaatta,
Kellarittomien osuuksien alapohjarakenteesta ei
tarkastuksella saatu varmuutta

Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät#: Puurakenteisia

Julkisivupinnoite#: Puuverhous
Väliseinät#: Puurakenteiset
Välipohjat: Kellari/Alakerta#: Kiviaines- ja
puurakenteinen
Alakerta/Yläkerta#: Puurakenteinen

Vesikatto Kattomuoto#: Harjakatto

Vesikate#: Tiilikate
Asuintilojen yläpohja # Puurakenteinen

Tulisijat # Ei tulisijoja

Lämmitysjärjestelmä Lämmöntuotto#: Lämmityskattila

Lämmönjako#: Vesikiertoiset patterit, Vesikiertoinen
lattialämmitys muoviputket, Ilmalämpöpumppu,
Ilmalämpöpumppu

Ilmanvaihto # Painovoimainen ilmanvaihto

Vesi- ja viemärilaitteisto Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan):

Käyttövesiliittymä
Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan):
Jätevesiviemäriliittymä

Käytettävissä olleet asiakirjat # Kuitteja ja takuutodistuksia tehdyistä remonteista.

Loppukatselmus Loppukatselmuspöytäkirja ei ollut käytössä

Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on
lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty.
Tähdellä (*) merkityt rakennetiedot perustuvat asiakkaalta saatuihin tietoihin. Risuaidalla (#)
merkityt rakennetiedot perustuvat tarkastajan rakenteiden pinnoilta tehtyihin arvioihin sekä
rakenneavauksien kohdilta tehtyihin havaintoihin. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä
ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät.

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 6 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia
rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä,
joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon
rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta.

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 7 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

7 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA

Alkuhaastattelu

Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta

täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut
vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä
korjauksista. Lomake on raportin liitteenä.

8 HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA JA TULKINTA

Luentaohje
Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista
saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä
kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia.
Raportissa käytetään termiä ”kuntotarkastuksen suoritusohje”, jolla
tarkoitetaan Rakennustiedon Kuntotarkastus asuntokaupan
yhteydessä suoritusohjetta KH 90-00394 vuodelta 2007. Mahdolliset
perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai
määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä.
Sisältöön liittyvää
Korjausohjeiden Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys,
tulkinta minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa
korjaussuunnittelua.
Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona
rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset
toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut
umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on
tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu
käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan,
laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät:
KH 90-00403 kortti).
Raportin lopussa olevassa kappaleessa ”Tekniset käyttöiät,
tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot” on kerrottu yleisimpien
järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja
kunnossapitojaksot.
Viittaukset Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin
nykyisiin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman
rakentamisohjeisiin aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole
jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista
saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään
rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä
rakennustapana.

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 8 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

9 PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA RAKENNUKSEN VIERUSTA

MAANPINNAN TASOEROT RAKENTEISIIN

Tasoerot (tarkkuus ± 5 Ei cm Alueet, missä tasoero on

cm) tarkastettavissa min riittämätön

Maanpinta-sokkelin 8 Kuistin takapäädyn puoleinen

yläreuna ulkonurkka

PERUSTUKSET JA SOKKELIT:
Sokkelissa havaittiin hiushalkeamia, joilla ei ole rakenteellista merkitystä.
Etupäädyssä havaittiin perusmuurissa leveitä halkeamia kattilahuoneen ikkunan kohdalla.
Havaintojen perusteella halkeamia on paikoin paikkailtu. Veli-Matti Rautamäeltä saadun tiedon
mukaan halkeamat ovat pysyneet ennallaan ainakin vuodesta 2013 asti.
฀Suositellaan halkeamien korjaamista. Mikäli halkeamat syntyvät uudestaan, tulee
halkeamien syy selvittää.

Sokkelin yläosissa havaittiin halkeamia rakennuksen takapäädyissä. Halkeamista pääsee

kosteutta sokkelirakenteen sisään ja jäätyessään vesi rapauttaa sokkelia lisää.
฀Suositellaan vaurioiden korjaamista.

Perusmuurin vedeneristystä ei ole. Toimiva perusmuurin vedeneriste vähentää perusmuurin ja

alapohjan kosteusrasitusta. Perusmuurin vedeneristeen asentamisen tarve kellarin ulkoseiniin
riippuu kellarin tilojen käyttötarkoituksesta ja pesuhuoneen ja saunan lattioiden ja ulkoseinien
toteutustavasta, ks. kohta "Kellari".
Suositellaan perusmuurin vedeneristeen asentamista vähintään niille osin joilla
puurungon ja maanpinnan välinen korkeusero on alle 300mm.

KELLARI
Kellarin osalla havaittiin kosteutta kauttaaltaan lattiassa ja seinien alaosissa pesuhuonetta ja
saunaa lukuun ottamatta. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä
kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Kosteus ei yleensä heikennä
kiviaineisten rakenteiden kestävyyttä, mutta kosteiden rakenteiden päällä olevat pinnoitteet
saattavat kosteusvaurioitua ja niihin voi muodostua mikrobikasvustoa. Tiiviiden
pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee välttää, samoin asentamasta kiinteitä
umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin kosteus ei pääse poistumaan vaan se
voi tiivistyä rakenteeseen. Tarkastuksella ei saatu varmuutta kellarin pesuhuoneen ja saunan
lattioiden ja ulkoseinien rakenteiden toteutustavasta. Rakenteissa tulee olla huomioituna
rakenteisiin maaperästä kohdistuva kosteusrasitus, jottei rakenteisiin pääse muodostumaan
vaurioita.
฀Suositellaan rakenteiden selvittämistä ja tarvittaessa rakenteiden kunnon tutkimista
rakenteita avaamalla.

ALAPOHJA
Kellarittomien osuuksien alapohjarakenne ei selvinnyt tarkastuksella. Havaintojen perusteella
pintaverhouksen alla on puukoolaus, mutta sen alapuolisista rakenteista ei ole tietoa. Kuistin
sokkelissa on pieni aukko josta pyrittiin arvioimaan rakennetta. Aukosta näkyy puurakennetta,
mutta muuta tietoa rakenteesta ei aukosta saatu.
Suositellaan rakenteiden selvittämistä ja samalla rakenteiden kunnon tarkistamista.

VIERUSTAT
Maanpintojen kallistuksissa rakennuksen ympärillä ei havaittu merkittäviä puutteita.
Takapäädyssä kallion ja sokkelin liittymäkohtaan on tehty vastakallistus pintavesien

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 9 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

poisjohtamiseksi. Ei toimenpiteitä.
Rakennuksen vierustalla on kasvillisuutta ja multapenkkejä. Kasvillisuus ja multapenkit
lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta ja heikentävät kuivumista.
Suositellaan kasvillisuuden ja multapenkkien poistamista rakennuksen vierustoilta.

RISKIRAKENTEET
Kohteen kuistin ulkoseinän alaosan puurakenteiden ja maanpinnan välinen korkeusero
takapäädyssä on havaintojen perusteella osin alle 10 cm. Riskinä on ulkoseinärakenteen
alaosien vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta. Rakenne on luokiteltu
riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Rakenteen kuntoa
selvitettiin rakenteen avauksella kuistin takapäädyn ulkonurkasta. Rakenteeksi todettiin
sisältä ulospäin panelointi ja eriste-/runkotila. Avausta ei jatkettu seinärakenteessa
ulommas. Alasidepuun yläpinnasta mitattiin 19 paino-% kosteuksia, kosteudet ovat kohollaan
olevia. Kosteuden ollessa pitempi aikaisesti yli 18 paino-% se mahdollistaa puurakenteen
vaurioitumisen ja olosuhteet mikrobikasvustolle ja kun kosteus on yli 23 paino-% alkaa
puurakenne vaurioitua. Riskin toteutumista voidaan pienentää sade- ja sulamisvesien oikealla
poisjohtamisella, toimivalla perusmuurin vedeneristyksellä sekä kasvillisuuden poistamisella
rakennuksen viereltä. Rakenteen kunto ei selvinnyt riittävän kattavasti avauksella.
Havaintojen perusteella lattian/seinän puurakenteet jatkuvat havaittua alajuoksua alemmas.
Suositellaan rakenteen kunnon selvittämistä laajemmin erillisellä kuntotutkimuksella
alapohjan rakenteen selvittämisen ja kunnon tutkimisen yhteydessä.

1. Matalaa sokkelia kuistin nurkalla 2. Sokkelin halkeamaa kattilahuoneen ikkunan

kohdalla

3. Ulkoseinän alaosan rakenneavaus

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 10 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

10 SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT

SALAOJAJÄRJESTELMÄ
Tarkastuksessa ei tehty havaintoja salaojista. Rakennus on rakenteiden pinnoilta tehtyjen
havaintojen mukaan perustettu kallion varaisesti ja perustukset alkavat suoraan kalliopinnalta.
Salaojituksen asentaminen ei ole yleensä kallionvaraisesti perustetuissa rakennuksissa
järkevästi mahdollista.
SADEVESIJÄRJESTELMÄ
Vesikaton sade- ja sulamisvesiä ei ole pääosin johdettu pois rakennuksen vierustoilta, mikä
lisää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteusrasitusta. Syöksytorvien kautta valuvat vedet
johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 m etäisyydelle
rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille eikä naapuritonteille aiheudu haittaa.
Rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä tai katoilta valuvia vesiä. (RakMK
C2 Kosteus 1998) Kattovesien poisjohtaminen voidaan järjestää esimerkiksi betonisilla
kouruilla tai maanalaisilla umpinaisilla putkilla.
Suositellaan vesikaton sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen järjestämistä.

4. Sadevesien ohjausta 5. Sadevesien ohjausta

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 11 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

11 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT
PUUVERHOUS
Ulkoverhouksen pinnoite on paikoin hilseillyt. Julkisivujen puuosat suositellaan
huoltomaalattavaksi 6–12 vuoden välein.
Ulkoverhouksen alaosissa havaittiin paikoin lahovaurioita pistopiikillä kokeiltuna. Verhouksen
alaosa lähtee betonisen seinää leveämmän sokkelin päältä, joka lisää verhouksen
alaosien kosteusrasitusta. Paikoin sokkelin ja seinäverhouksen välissä havaittiin rakoja joista
sadevesi voi päästä seinän rakenteisiin.
Etupäädyssä havaittiin julkisivuverhouksessa pullistumaa. Pullistuman syystä ei
tarkastuksella saatu varmuutta.
RUNKORAKENNE
Rakennuksen etupäädyn ja takasivun nurkalla havaittiin ilmalämpöpumpun ulkoyksikön
kohdalla lahovaurioita alimmassa verhouslaudassa. Lahon verhouslaudan takana havaittiin
lahovaurioita myös pystysuuntaisessa puurakenteessa (tarkastuksella ei saatu tutkimusaukon
pienuudesta johtuen varmuutta onko kyseessä runkotolppa).
Kattilahuoneen oven karmien ja sokkelin välisistä raoista havaittiin seinärakenteissa
silmämääräisesti arvioituna lahovaurioita.
Seinärakenteiden kunnon ja vaurioiden laajuuden selvittäminen ja
korjaaminen ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä on suositeltavaa.

RISKIRAKENTEET
Kohteen ulkoseinät ovat tiiviisti pinnoitettuja sekä rakenne on tuulettumaton. Rakenteen
kuntoa ei kuntotarkastusmenettelyllä voida riittävän kattavasti selvittää. Kokemuksen mukaan
sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin tiiviin pinnoitteen alle aiheuttaen
rakenteisiin vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen
suoritusohjeessa (KH 90-00394).
฀Suositellaan rakenteiden kunnon tutkimista ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä.

TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ
Ulkoverhous on ylittänyt teknisen käyttöikänsä. Puuverhouksen tekninen käyttöikä on
normaalirasituksessa 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja
kunnossapitojaksot, 2008).
Ulkoverhouksen ikääntymisen, verhouksessa ja seinärakenteissa havaittujen
vaurioiden ja seinärakenteiden kunnon lisätutkimustarpeen vuoksi ulkoverhouksen
uusiminen on suositeltavaa. Uusimisessa on suositeltavaa järjestää tuuletusrako
ulkoverhouksen ja seinärakenteen väliin erillisen korjaustyösuunnitelman mukaan.
Myös sokkelin ja seinärakenteen välisen liittymän kosteusteknisen toimivuuden
parantaminen (esim. pellittämällä) on suositeltavaa.

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 12 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

6. Julkisivua 7. Pinnoitteiden hilseilyä

8. Pehmeää nurkkalaudan alaosaa 9. Rakoa sokkelin ja verhouksen liittymässä

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 13 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

12 IKKUNAT JA ULKO-OVET
PUITTEET, KARMIT JA LASIT
Rakennuksen uusitut ikkunat ovat puu- ja metallirakenteisia. Ikkunoissa on sisäpuitteessa
eristyslasielementti ja ulkopuitteessa yksi lasi. Ikkunat on uusittu vuosina 2015-2016.
Rakennuksen alkuperäiset ikkunat ovat puurakenteisia. Ikkunat ovat 2-puitteisia ja 2-lasisia.
Uusituissa ikkunoissa ei havaittu huomautettavaa.
Kuistin ikkunoissa havaittiin lasien välissä puitteissa tummumaa ja pistopiikillä koestettuna
pehmenemistä. Havaintojen perusteella vauriot johtuvat ulomman ikkunalasin sisäpintaan
tiivistyneestä kosteudesta.
฀Suositellaan kuistin ikkunoiden uusimista ja samalla ikkunoiden alapuolisten
rakenteiden kunnon tutkimista.

Alkuperäisten ovien ja ikkunoiden puuosien maalipinnat ovat paikoin

haalistuneet/vaurioituneet.
Ikääntyneet ikkunat vaativat säännöllistä huoltokäsittelyä.

VESIPELLIT
Ikkunoiden vesipeltien asennuksessa ei havaittu huomautettavaa.
TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ
Alkuperäiset ikkunat ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja niiden uusimistarpeeseen tulee
varautua. Puurakenteisten ikkunoiden tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta
(KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008).

10. Alkuperäistä ikkunaa 11. Uusittua ikkunaa

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 14 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

13 VESIKATTO JA VARUSTEET
RAJAUS:
Vesikate tarkastettiin maasta tähystäen sekä lapetikkailta havainnoiden katteen jyrkkyyden
vuoksi.
VESIKATE
Vesikate on uusittu saadun tiedon mukaan vuonna 2014.
Katteessa ei havaittu merkittäviä vaurioita tai puutteita.
Läpivienneissä ei havaittu huomautettavaa.
Harjalla on harjatiiviste.

12. Viemärin tuuletusputken läpimenoa 13. Vesikattoa

14. Vesikattoa 15. Vesikaton ja aluskatteen välistä tilaa

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 15 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

14 ASUINTILOJEN YLÄPOHJA
YLÄPOHJAN TUULETUS
Vinon osan tuuletuksesta (50mm) ja harjakolmiotilasta tehtiin havaintoja vesikatolta tiiliä
siirtämällä ja aluskatteen saumasta kuvaamalla. Tuuletusraoissa ei tarkastetuissa osissa
havaittu puutteita tai viitteitä rakenteellisista vaurioista.
Harjakolmiotilan päädyissä on havaintojen perusteella tuuletusventtiilit. Räystäillä havaittiin
paikoin tuuletuksen mahdollistavat raot. Rakoja ei havaittu jokaisen kattopalkin välissä.
฀Suositellaan räystään tuuletusrakojen järjestämistä jokaiseen kattopalkkiväliin
yläpohjarakenteen tuuletuksen toiminnan varmistamiseksi.

ALUSKATE
Havaintojen perusteella aluskatteena on kuituvahvistettu muovi, joka ulottuu ulkoseinälinjan
ulkopuolelle. Ei havaittu huomautettavaa.

16. Harjakolmiotilaa 17. Vinon yläpohjan tuuletusta

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 16 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

15 KUISTIN YLÄPOHJA
KÄYNTI YLÄPOHJATILAAN
Käynti yläpohjatilaan on järjestetty sisällä sijaitsevan luukun kautta.
YLÄPOHJAN TUULETUS
Yläpohjatilaan ei ole tuuletusaukkoja päädyissä ja räystäsrakenne on umpinainen eikä siinä
ole tuuletusaukkoja. Tuuletuksen toiminnalle ei ole edellytyksiä.
Suositellaan tuuletuksen järjestämistä.

HAVAINNOT YLÄPOHJATILA
Yläpohjatilan terassin puoleisessa takanurkassa havaittiin paakkuuntuneita puruja.
Havaintojen perusteella purut ovat paakkuuntuneet mahdollisen aiemman vesikaton aikana
sattuneista vuodoista. Tarkastushetkellä purut olivat kuivia.
฀Suositellaan kastuneiden purujen vaihtamista.

Yläpohjatilan terassin puoleisessa takanurkassa havaittiin aluslaudoituksessa tummumaa

ja mikrobikasvustoon viittaavia jälkiä.
Suositellaan vaurioiden laajuuden selvittämistä ja korjaamista.

Yläpohjatilan terassin puoleisessa takanurkassa havaittiin kantavassa kattopalkissa

lahovaurioita.
฀Suositellaan vaurioiden laajuuden selvittämistä ja korjaamista.

Tilan reuna-aluille havaittiin paikoin seinien purueristyksien painuneen.

฀Suositellaan seinien eristyksen puutteiden korjaamista.

18. Yläpohjaa 19. Paakkuuntuneita puruja

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 17 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

20. Mikrobikasvustoon viittaavia jälkiä 21. Lahovauriota kantavassa kattopalkissa

aluslaudoituksessa

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 18 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

16 PESUHUONE JA SAUNA
RAKENTEET JA PINNOITTEET

Lattiarakenteet ja -pinnoitteet Pinnoitteena laatat. Lattiarakenteesta ei varmuutta.

Seinärakenteet ja -pinnoitteet Pinnoitteena laatat, saunassa paneeli. Seinärakenteesta ei

varmuutta.

Kattopinnoitteet Kiviainesrakenteinen ja pinnoitteena paneeli.

VEDENERISTYS
Vedeneristyksestä tehtiin havaintoja lattiakaivosta ja läpivienneistä. Vedeneristyksen laajuutta
ja kuntoa ei voida tarkastaa rakennetta rikkomatta.
LATTIAKAIVO
Lattiakaivossa ei havaittu puutteita tai vaurioita.
LATTIAKALLISTUS
Saunan lattian kallistukset tarkastettiin vesivaa'alla. Kallistuksissa havaittiin puutteita
lauteiden alla. Riittämätön kaato vaatii tarvittaessa veden poistamista lattiakaivoon
esimerkiksi lastalla. Lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu esteettä
lattiakaivoon. Lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1:100. (RakMk C2 Kosteus 1998).
Suositellaan lattian kuivaamista esimerkiksi lastalla tarvittaessa käytön jälkeen.

Pesuhuoneen lattian kallistukset tarkastettiin vesivaa'alla ja laskemalla vettä lattialle. Suihkun

kohdalla kallistuksissa ei havaittu huomautettavaa. Muilla osin tilassa ei ole toimivia
lattiakallistuksia. Mikäli vesiä kulkeutuu suihkualueen ulkopuolelle suositellaan veden
poistamista lattiakaivoon esimerkiksi lastalla. Lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että
vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1:100. (RakMk C2
Kosteus 1998).
Suositellaan lattian kuivaamista esimerkiksi lastalla tarvittaessa käytön jälkeen.

ILMANVAIHTO
Pesuhuoneessa on poistoilmaventtiili. Saunassa on tuloilmaventtiili. Saunassa tulisi olla tulo-
ja poistoilmaventtiili tilan tehokkaan tuulettumisen mahdollistamiseksi.
฀Suositellaan poistoilmanvaihdon järjestämistä saunaan.

KOSTEUSHAVAINNOT
Lattiat ja seinien alareunat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden
välillä ja pesuhuoneen seinien yläosat havaintopisteiden välillä 1 m. Ei havaittu kosteutta.
HAVAINNOT PESUHUONE
Tilassa ei havaittu muuta huomautettavaa.
HAVAINNOT SAUNA
Tilassa ei havaittu muuta huomautettavaa.

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 19 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

22. Pesuhuonetta 23. Lattiakaivo

24. Saunaa

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 20 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

17 WC
LATTIAKAIVO
Tilassa ei ole lattiakaivoa.
ILMANVAIHTO
Tilassa on ilmanvaihtoventtiili joka tarkastushetkellä toimi korvausilmaventtiilinä.
฀Suositellaan esim. poistoilmapuhaltimen asentamista tuuletusaukkoon.

KOSTEUSHAVAINNOT
Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin
kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä. Ei havaittu kosteutta.
HAVAINNOT
Wc-istuimen kiinnitys on puutteellinen ja pönttö heilui sitä työnnettäessä.
Suositellaan wc-istuimen kiinnityksen parantamista.

25. WC-tilaa

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 21 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

18 KEITTIÖ
ALLASKAAPPI
Allaskaapissa havaittiin puutteita vesiputkien tuennoissa.
฀Suositellaan vesiputkien tuennan parantamista.

ILMANVAIHTO
Tilassa on liesituuletin.
KOSTEUSHAVAINNOT
Allaskaapin ja tiskikoneen edustan lattia, kylmälaitteiden edustan lattia ja seinäpinnat
pesualtaan kohdalta kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä. Ei
havaittu kosteutta.
HAVAINNOT
Tilassa ei havaittu huomautettavaa.

26. Keittiötä 27. Allaskaappia

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 22 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

19 MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT

KOSTEUDEN AIHEUTTAMAT JÄLJET MUISSA TILOISSA
Tiloissa ei havaittu kosteuteen viittaavia jälkiä.
HAVAINNOT KOSTEUDENTUNNISTIMELLA
Seinien alareunat, lattiat ja vesipisteiden lähellä olevat seinä ja lattiapinnat kartoitettiin
kosteudentunnistimella 1-3 m havaintopisteiden välillä. Kosteutta ei havaittu.
HYÖNTEISET/TUHOELÄIMET
Tiloissa ei havaittu viitteitä hyönteisistä tai tuhoeläimistä tai niiden aiheuttamista vahingoista.
AUTOTALLI
Tallin lattiana on maapohja.
Tallin katon vedeneristyksenä on bitumikermi joka on saadun tiedon mukaan uusittu vuonna
2015.
Tallin maanvastainen ulkoseinä on vaurioitunut ja seinä on pullistunut autotalliin päin. Tallin
kattorakennetta on tuettu teräspilareilla pullistuman havaitsemisen jälkeen eikä pullistumassa
ole havaittu tämän jälkeen muutoksia. Riskinä on seinän pullistuman pahentuessa myös
pilareiden vaurioituminen seinän työntyessä autotalliin päin.
฀Suositellaan seinän vaurioiden korjaamista erillisen korjaustyösuunnitelman mukaan.

Autotallin katon alaosien teräsrakenteissa ja raudoituksissa havaittiin ruostetta.

Tarkastuksella ei havaittu rakenteissa merkittäviä vaurioita. Teräsrakenteiden ja raudoituksien
ruostumista voidaan estää huoltokäsittelemällä ruostuneet osat.
Rakenteiden kuntoa tulee seurata

KATTILAHUONE
Rakenteiden pinnoilla ei havaittu kosteuteen viittaavia jälkiä tai viitteitä vaurioista.
Seinien alareunat ja lattiat kartoitettiin kosteudentunnistimella 1-3 metriä havaintopistevälillä.
Kosteutta ei havaittu.
MUUT TILAT
Yläkerrassa patteriverkoston paisuntasäiliön alapuolella havaittiin lattiassa ruosteläikkä
lattiapinnoitteen päällä. Lattiapinnoitteessa ei havaittu vaurioihin viittaavia jälkiä. Veli-Matti
Rautamäeltä saadun tiedon mukaan lattialle tippuu muutama vesipisara lämmityskauden
alkaessa. Säiliön alapinnalla havaittiin ruostetta. Säiliö on saadun tiedon mukaan alkuperäinen
joten sen tekninen käyttöikä on ylittynyt.
฀Suositellaan säiliön kunnon tarkkailua ja sen uusimistarpeeseen varautumista.

Kylmäkellarissa havaittiin kosteutta kauttaaltaan lattiassa ja seinien alaosissa. Havaitut

kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän
aikakauden rakennuksille. Kosteus ei yleensä heikennä kiviaineisten rakenteiden kestävyyttä,
mutta kosteiden rakenteiden päällä olevat pinnoitteet saattavat kosteusvaurioitua ja niihin voi
muodostua mikrobikasvustoa. Tiiviiden pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee
välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin
kosteus ei pääse poistumaan vaan se voi tiivistyä rakenteeseen.

Tilan katon alaosien teräsrakenteissa havaittiin ruostetta. Tarkastuksella ei havaittu

rakenteissa merkittäviä vaurioita. Teräsrakenteiden ruostumista voidaan estää
huoltokäsittelemällä ruostuneet osat. Rakenteiden kuntoa tulee seurata.

Kylmäkellarin oven puisten pielirakenteiden alaosissa havaittiin pistopiikillä pehmenemää.

Suositellaan vaurioituneiden oven pielirakenteiden uusimista. Uusimisessa tulee
huomioida rakenteisiin kohdistuva kosteusrasitus.

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 23 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

Kellarin käytävän ja autotallin välisessä seinässä on lautaverhous. Havaintojen perusteella

seinärakenteena on lautaverhous, koolaus ja lämmöneristys, betoniseinä. Ympäröivien
kiviainesrakenteisien seinien alaosissa havaittiin kohonneita kosteuksia
pintakosteudentunnistimella havainnoituna. Lautaverhouksen alaosissa havaittiin kohonneita
kosteuksia puunkosteusmittarilla havainnoituna.
฀Suositellaan verhousrakenteiden purkamista seinärakenteissa havaitun kosteuden
vuoksi.

Rakennuksen pinnoissa havaittiin paikoin pientä vinoutta, taipumaa ja kaarevuutta. Havaitut

vinoudet ja taipumat johtuvat alusrakenteiden taipumisesta ja mittaepätarkkuuksista yms.
Nämä eivät nykyisessä laajuudessaan aiheuta toimenpiteitä.

28. Autotalli 29. Autotallin seinän pullistumaa ja sekä katon

tukipilaria

30. Kattilahuonetta 31. Kylmäkellaria

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 24 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

32. Yläkertaa 33. Alakertaa

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 25 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

20 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ
Lämmityskattila on asennettu saadun tiedon mukaan alkuperäinen. Poltin on uusittu saadun
tiedon mukaan vuonna 2006.
Ilmalämpöpumput on asennettu saadun tiedon mukaan vuosina 2008 ja 2015. Ei havaittu
huomautettavaa.
Ilmalämpöpumpun kondenssivesiä ei ole johdettu pois ulkoyksikön alapuolelta, jolloin vesiä
voi päästä ulkoseinälle ja sokkeliin.
Suositellaan kondenssivesien poisjohtamisen järjestämistä.

Lämmitysjärjestelmän näkyvillä osilla (patterit sekä niille tulevat putket) ei havaittu vuotoja tai
vaurioita.
Öljysäiliö on sijoitettu autotallin perällä olevaan tilaan ja säiliö on metallia. Säiliön pinnoilla tai
ympärillä näkyvissä osissa ei havaittu viitteitä vuodoista tai vaurioista.
Öljysäiliön edellisestä tarkastuskerrasta ei ole tietoa.
Suositellaan säiliön tarkastamista.

TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ
Lämmityskattila on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua.
Lämmityskattiloiden tekninen käyttöikä normaalirasituksessa on lämmityskattilan tyypistä
riippuen 30-40 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot,
2008).
฀Vanhempi ilmalämpöpumppu lähestyy teknisen käyttöikänsä loppua ja sen
uusimistarpeeseen tulee varautua. Ilmalämpöpumppujen tekninen käyttöikä
normaalirasituksessa on 10-15 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja
kunnossapitojaksot, 2008).
Vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän alkuperäiset osat ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja
niiden uusimistarpeeseen tulee varautua.

34. Lämmityslaitetta 35. Lämmityslaitetta

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 26 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

36. Lämmityskattilaa 37. Öljysäiliötä

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 27 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

21 ILMANVAIHTO
SISÄILMANLAATU
Kohteessa havaittiin tarkastuksen yhteydessä kuistilla mikrobiperäinen haju, joka
todennäköisesti johtuu yläpohja- ja seinärakenteissa havaituista vaurioista ja kosteudesta.
Kuistin rakenteissa havaittiin myös lisätutkimustarpeita. Haju on luokiteltu riskihavainnoksi
kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Suoritusohjeen mukaan tarkastuksessa
tulee kiinnittää huomiota mikrobiperäiseen ja muihin poikkeaviin hajuihin.
VENTTIILEIDEN VIRTAUS
Ilmanvaihtoventtiilien ilman virtaussuunnat tarkastettiin merkkisavulla pistokokeenomaisesti.
Merkkisavulla tarkasteltuna ei havaittu puutteita venttiilien ilman virtaussuunnissa.
HAVAINNOT
Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen
aiheuttamiin paine-eroihin. Järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista.
Siirtoilmaraot väliovien yhteydessä ovat osin niukkoja. Siirtoilmarakojen puute heikentää
ilmanvaihdon toimintaa ovien ollessa suljettuina.
Suositellaan siirtoilmarakojen järjestämistä esimerkiksi ovien ja kynnysten väleihin.

Yläkerrassa ei ole poistoilmaventtiiliä.

฀Suositellaan poistoilman järjestämistä yläkertaan.

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 28 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

22 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO
VESIMITTARI
Vesimittari sijaitsee kattilahuoneessa.
Vesimittarissa ei havaittu silmämääräisesti tarkasteltuna puutteita tai vaurioita.
KÄYTTÖVESIVARAAJA
Erillistä käyttövesivaraajaa ei ole, vaan käyttövesi lämmitetään lämmitysjärjestelmässä.
KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ

Käyttövesijärjestelmä Käyttövesiliittymä
(saatujen tietojen mukaan)

Käyttövesiputket (näkyvillä Teräsputket

osin)
Vesijohdoissa ei havaittu viitteitä vaurioista tai puutteita näkyvillä osilla.
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ

Jätevesijärjestelmä (saatujen Jätevesiviemäriliittymä

tietojen mukaan)

Viemäriputket (näkyvillä osin) Valurautaa

Viemäreissä ei havaittu näkyvillä osilla viitteitä vaurioista tai puutteita.
TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ
Vesi- ja viemärijärjestelmän uusimattomat osat ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja
uusimistarpeeseen tulee varautua. Vesi- ja viemärijärjestelmän osien tekniset käyttöiät
normaalirasituksessa ovat: kuparisten vesijohtojen (asennustavasta ja pinnoituksista riippuen)
40-50 vuotta, valurautaisten viemärien 50 vuotta, muovisten viemärien (riippuen
asennusajasta) 40-50 vuotta ja betoniset viemärit sekä galvanoidut teräsputket ovat
saavuttaneet teknisen käyttöikänsä. (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja
kunnossapitojaksot, 2008).

38. Vesimittaria

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 29 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

23 SÄHKÖT
Silmämääräisesti tarkasteltuna ei havaittu vaurioita tai puutteita sähköjärjestelmässä.
Tarkastuksella saadun tiedon mukaan ala- ja yläkerran sähköjärjestelmät on uusittu.
TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ
Sähköjärjestelmän uusimattomat osat ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja niiden
uusimistarpeeseen tulee varautua. Sähköjärjestelmän osien tekninen käyttöikä on pääosin
noin 30-50 vuotta. (ST 97.00, Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus, 2005).

39. Sähkötaulua

RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY
Vantaa 16.11.2018

Atte Salminen
RI(Amk)
030 670 5665

Liitteet
Alkuhaastattelulomake
Ulkoseinän alajuoksupuun korkeus maanpinnasta riittämätön
Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä
Kohteessa havaittu mikrobiperäinen tai muu poikkeava haju

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 30 / 35

Raksystems — Kuntotarkastus RS3

YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA RS3

VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT
Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät
ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii
yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset
rakennusmääräykset ja –ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat
huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli
tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee,
korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle.
YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ
Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n
julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle
tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa www.raksystems.fi. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm.
tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu
myös Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen RS³
suoritustapa.

Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen

KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvausta.
Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista.

Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta,
isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla
havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin,
vikoihin ja riskeihin.

Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita,
joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu
havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien
tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden
sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla
aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli
rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten
perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen
vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto
saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa
suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen
mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei
ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee
vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös
suositeltavaa.

Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos

pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita
kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla
pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei
pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää.

Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida
rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta
normaalin käytön aikana.

Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa
rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä
nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja
turvalliseen rakennuksen ylläpitoon.

Ormusrinne 5 00700 Helsinki — Tarkastuspäivä 13.11.2018 31 / 35