AIVOT PÄÄTTÄVÄT MIELTÄ NOPEAMMIN s.

36
NEUROLOGIA

Late on uusi
muistisairaus
KU
UULENNOT 50 VUOTTA

Kuuhun pääsy
oli hilkulla
METEOROLOGIA

Energiasää
7/2019 12,90€ Suomen suurin tiedelehti ennustaa
kilowatteja
ARKEOLOGIA

SINÄKIN VOIT
OLLA JAMNAN
JÄLKELÄINEN
TIEDE
VASTAA
Voiko hyttynen
pistää
t
toista?

PITÄÄKÖ
KEMIKAALEJA
PELÄTÄ?
ALTISTUS ALKAA KOHDUSSA
 SISÄLTÖ
Numero 7/2019 12. kesäkuuta 2019

ARTIKKELIT
LÄÄKETIEDE

14 Kuinka iso terveys-

riski kemikaalit ovat?
Elimistöömme kertyy satoja aineita
tuhansista arjen tuotteista. Milloin
altistus alkaa olla vaaraksi?

KUULENNOT 50 VUOTTA

22 Kuusi visiittiä
Kuuhun teki
unelmista totta
Ensimmäinen kuumatka oli katketa
viime tipassa, mutta lopulta kiihkeä
avaruuskilpa vei naapuriin 24 miestä.

44
KEMIA

32 Keinoalkoholi
olisi täsmäjuoma
Pääsisimme päihteen haitoista,
jos sen saisi sitoutumaan aivoissa
vain suotuisiin reseptoreihin.

NEUROFILOSOFIA

36 Hyvästi, vapaa tahto

Uskomme, että teemme tietoisia
päätöksiä. Oikeasti aivot päättävät,
ennen kuin itse päätät mitään. Energiaa
ennustava
METEOROLOGIA
sääpalvelu
44 Energiasää ennustaa
paisteet ja tuulet
siivittää aurinko-
Sääennusteet laajenevat energia- ja tuulivoimaa.
säähän. Uudenlainen palvelu kertoo
vihreän sähkön tuoton tunnilleen.

ARKEOLOGIA

52 Olemme jamna-
kansan jälkeläisiä
5 000 vuotta sitten Eurooppaan
saapui vankkureilla väkeä idästä.
Elämä ja perimä mullistuivat.

2 TIEDE 7/2019
 59 Herättelee
hajuaistia.
Suomen suurin tiedelehti 380 000 lukijaa

PÄÄTOIMITTAJA
Jukka Ruukki
ART DIRECTOR
Riku Koskelo
TOIMITUSSIHTEERI
Tuula Kinnarinen
TOIMITTAJAT
Kirsi Heikkinen
Mikko Puttonen
GRAAFINEN
SUUNNITTELIJA
Petri Rotsten
ASSISTENTTI
Pia Markkanen
VAIHDE
puh. (09) 1201

22
SÄHKÖPOSTIT
tiede@sanoma.com
etunimi.sukunimi @sanoma.com
POSTIOSOITE
Tiede, PL 65, 00089 Sanoma
KÄYNTIOSOITE
Töölönlahdenkatu 2, 00100 Helsinki
KUSTANTAJA
Sanoma Media Finland Oy
Sanoma Lifestyle
Johtaja Johanna Lahti
JULKAISIJA
Tieteen tiedotus ry.
TAUSTAYHTEISÖT
Ihminen Suomen Akatemia
pääsi Kuuhun Suomen itsenäisyyden
juhlarahasto Sitra
20.7.1969. Suomen Kulttuurirahasto
Tiedeakatemiain neuvottelukunta
Emil Aaltosen säätiö
Yrjö Jahnssonin säätiö
Maj ja Tor Nesslingin säätiö
Paavo Nurmen säätiö
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

32
VAKIOT Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö
Syöpäsäätiö – Cancerstiftelsen
TeknillistenTieteiden Akatemia
PÄÄKIRJOITUS
Tieteellisten Seurain Valtuuskunta
5 Takinkääntö Jenny ja Antti Wihurin rahasto
sallittu Ihanne-
REAKTIOT drinkki olisi
6 Upeita koululaisia haitaton.
ASIAKASPALVELU
UUTISET
oma.sanoma.fi/tiede
7 Late on uusi puh. 0203 31010*
Asiakaspalvelumme palvelee
muistisairaus puhelimitse arkisin klo 9-17. Asiakas-
TIEDE VASTAA numerosi löydät lehden takakannesta
59 Voiko hyttynen osoitetietojen yhteydestä. *Puhelun
hinta on 8,4 snt/min. Asiakaspalve-
pistää toista? luumme tulevat puhelut tallennetaan,
KIRJAT ja tallennetta voidaan käyttää liike-
tapahtumien varmentamiseen sekä
62 Alkulintu asiakaspalvelun kehittämiseen.
sukeltaa kuin hylje

14
MEDIAMYYNTI
OSALLISTU mediapalvelu @sanoma.com
puh. (09) 120 5090
64 Luitko lehden? 39. vuosikerta, 14 numeroa
Osallistu arvontaan ISSN 1457-9030
Aikakauslehtien liiton jäsenlehti
KUVA-ARVOITUS

65 Siinähän on
Kemikaalit Painopaikka
Walstead Central Europe Krakova
ihan selvästi...
voivat horjuttaa
OMAT SANAT
lapsensaanti-
66 Kahdenlaisia
toiveita.
lehmänkauppoja

7/2019 TIEDE 3
 FORD TAKUU
vuotta tai
100 000 km

Aisti. Jokainen. Active. Hetki.

ford.fi/fiesta

Ford Fiesta Active -mallisto alk. 20.042,71 € (autoveroton hinta 17.180 € + arvioitu autovero CO2 -päästöillä 134 g/km 2.262,71 € + 600 € toimituskulut). Ford Fiesta Active -malliston CO2-päästöt
134–156 g/km ja EU-keskikulutus 6,0–6,9 l/100 km (uusi mittaustapa WLTP). Kuvan auto erikoisvarustein.
 Suomen suurin tiedelehti 380 000 lukijaa 12. kesäkuuta 2019 PÄÄKIRJOITUS

JUKKA RUUKKI

Takinkääntö sallittu
Tieteessä ei ole heikkoutta muuttaa mieltään, etsiä ja erehtyä.

L
ukija soitti sakaan. Sana elää enää radio-
ja kummas- lähetyksissä.
teli tutkijoi- Lääketieteessä oltiin 1970-
den eripu- luvulla sitä mieltä, että 90
raa. Tänään prosenttia syövistä johtuu
kanan- ulkoisista tekijöistä. Yksikin
munia saa syödä mielin molekyyli syöpävaarallista
määrin, mutta huomenna kemikaalia voisi sairastuttaa.
tulee toinen tutkimus, joka Ryhdyttiin innolla testaa-
kumoaa kaiken. Muna muut- maan synteettisiä kemikaale-
tuu epäterveelliseksi. ja. Jospa syöpä vähenisi
Mikä tutkijoita oikein maailmasta.
riivaa? Päättäisivät jo. On käynyt täsmälleen
Ei auttanut, vaikka yritin päinvastoin. Syntyvistä lap-
selittää, että päättämättö- sista puolet sairastuu elä-
myys kuuluu asiaan. Tieteen mänsä aikana syöpään – eikä
tuottama tieto on epävarmaa selitys löydy kemikaaleista.
– totta toistaiseksi. Ehdotto- Syöpä lisääntyy, koska väki
man varmaa tai lopullista vanhenee. Tärkein syöpäriski
tietoa on kovin vähän. Van- onkin ikä.
han määritelmän mukaan Nyt kemikaaleja epäillään
tieteellinen totuus on käsi- Tieteellinen tieto täydentyy ja korjaantuu kaiken aikaa. taas (ks. s. 14–21). Syytelista
tys, jonka 90 prosenttia alan on pitkä. Syöpä. Diabetes.
tutkijoista uskoo. Autismi. Alzheimerin tauti.
Ihmismielen on vaikea sietää keskeneräisyyttä. Asioi- Mikään väitetyistä terveyshaitoista ei ole kirkossa
den pitäisi olla juuri eikä melkein. Vähempi ei riitä. kuulutettu. Näyttö perustuu lähinnä eläin- ja solukokei-
Koetin lohduttaa soittajaa sillä, että tiede korjaa aina siin, usein suurilla annoksilla.
virheensä. Uusi tieto syrjäyttää vanhan. Väärät oletukset Mediassa viestit ovat alkaneet ampua yli. Hengen-
kuopataan. Käännetään takkia hihansuita myöten. vaaralliset häirikkökemikaalit vaanivat meitä jo kynsila-
Tieteessä takinkääntö ei ole heikkoutta tai kieroilua koissa ja hampurilaiskääreissä. Kukaan ei ole turvassa.
vaan merkki avoimuudesta. Heikkoutta olisi sulkea Moni tutkija toppuuttelee. Vakavat haitat ihmisille
silmänsä ja korvansa ja takertua jääräpäisesti vanhaan, ovat vain oletus, kunnes toisin osoitetaan.
Kuvat Pia Arnould ja Getty Images

kun faktat kertovat muuta. Ei mennä fiilispohjalta. Odotetaan tietoa. Ja käänne-

Historia tarjoaa monta hyvää esimerkkiä. Parisataa tään takkia, jos siihen on aihetta.
vuotta kemistit uskoivat, että aineen palaessa siitä irtoaa
flogiston-nimistä ainetta. Myöhemmin kävi ilmi, että
palaminen onkin aineen yhtymistä happeen.
Fyysikot eivät ole sen parempia. Vielä runsaat sata
vuotta sitten he pitivät faktana, että radioaallot etenevät Sähköposti jukka.ruukki@sanoma.com
eetterissä. Kävi ilmi, ettei mitään sellaista ollut olemas- Twitter @jukkaruukki Blogi tiede.fi/tottatoistaiseksi

7/2019 TIEDE 5
 REAKTIOT tiede.fi/palaute, tiede@sanoma.com

FACEBOOK

Facebookissa jo 38 000 seuraajaa.

Jos et vielä kuulu joukkoon, liity.
Saat kiinnostavia uutisia ja blogeja,
hauskoja kysymyksiä ja puheenaiheita.
facebook.com/tiede.fi
TIETEEN TIEDOTUS RY
JULISTAA HAETTAVAKSI

apurahan
Upeita koululaisia
TIEDE-STIPENDIT Muun muassa
näin kehuivat opettajat eh-
dokkaitaan Tiede-lehden
stipendin saajiksi:
Z Lumi jäi yhden oppitunnin
Tieteen tiedotus ry julistaa haettavaksi
jälkeen selittämään, kuinka
rahoitusta tieteellisen tutkimuksen tuloksista haastavan tehtävän olin anta-
tiedottamiseen ja saattamiseen yleisön tietoisuuteen. nut hänelle optisista laitteista.
Kirjahankkeet ja tieteellinen tutkimus eivät kuulu Hän kertoi, kuinka oli ensin
apurahoituksen piiriin. Hakijana voi olla yksityinen ajatellut, että valon kulkua
henkilö, työryhmä tai rekisteröity yhteisö. Rahoitus videotykissä on mahdotonta
ymmärtää, mutta hän oli opis-
osoitetaan rekisteröidylle taustayhteisölle.
kellut ja opiskellut asiaa, kun-
nes oli lopulta ymmärtänyt,
Jaettavana on 200 000 euroa, miten yksinkertainen ilmiö
josta yhdistys rahoittaa 1–4 hanketta. lopulta asian taustalla on.
Z Tänä lukuvuonna huimasti
Vapaamuotoiset (max. 3 sivua A4) matikassa ja fysiikassa otet-
taan parantanut opiskelija.
aiehakemukset tulee toimittaa sähköpostitse yhtenä
Lupsakka maatalon poika on
pdf-tiedostona (tieteentiedotus@gmail.com) alkanut käyttää maalais-
23.8.2019 mennessä. järkeään.
Z Ada on seiskaluokkalainen
osaamisellaan vaan vilpittö-
mästi auttaa muita tiedon
lähteille ja omaksumaan
asioita.
Kaikkiaan sata yläkoululais-
ta ja lukiolaista palkittiin Tie-
de-lehden vuosikerralla. On-
nea tekijöiltä!
Toimitus
Lukuelämyksiä
Z Taas selvisi itselle monta
asiaa, ei tarvitse jossitella.
Timo Jokinen, Helsinki
Z Lehdessänne on mukava
tasapaino eri asioita käsittele-
vien juttujen välillä. Mikään
tieteenala ei ole yliedustettu.
Iiro Horsma, Oulu

Aiehakemuksessa on kuvattava hankkeen tiedeintoilija. Viimeisen kuu- LUKIJAÄÄNESTYS 6

tausta, tavoitteet, karkea budjetti, toteutus ja kauden aikana hän on pom-

mittanut minua kysymyksillä
vastuullinen toteuttaja yhteystietoineen.
esimerkiksi kirahvien nika-
mien lukumäärästä ja tuulen
Aiehakemusten perusteella jatkoon pääsevät taustalla vaikuttavista meka-
hankkeet valitaan syyskuussa, ja näitä pyydetään nismeista.
toimittamaan varsinainen hakemus myöhemmin. Z Lotassa on asennetta! Opis-

Rahoituspäätökset tehdään marraskuun aikana. keluvälineet ovat heti esillä,

hän ei pelkää yhä uusien tieto-
konesovellusten käyttöä ja
hän on aina valmis oppimaan
jotain uutta.
Z Hänellä on oivaltava tapa
oppia ja löytää uusia näkökul-
Tieteen tiedotus ry:n tarkoituksena on tieteellisestä mia asioihin ja hän on ikäisek-
seen valmis kypsäänkin poh-
tutkimuksesta ja sen tuloksista tiedottaminen. Yhdistys julkaisee
dintaan maailmanmenosta ja
Tiede-lehteä ja osallistuu Hyvä Terveys-lehden julkaisemiseen.
siihen liittyvistä ilmiöistä.
Elmeri ei myöskään patsastele
Lisätietoja:
www.tieteentiedotus.fi
6 TIEDE 7/2019
Paras juttu
1. Empaattinen auttaa
omia ja vieraita
2. Meihin jäi valuvikoja
3. Pelastavatko metsien
hiilinielut maapallon?
Kiinnostavin uutinen
1. Tulehduslääke
hoitaa masennusta
2. Kissakin tuntee nimensä
3. Musta aukko on nyt nähty

Välittäminen
tarttuu.
PSYKOLOGIA
Lapset muuttavat aikuisten ilmastoasenteita
Vanhemmat kuuntelevat jälkikasvuaan, osoitti koululaisilla tehty koe.
K
oululaiset Yhdysvaltalaisen Pohjois-
ovat ru- Carolinan osavaltionyliopis-
venneet ton tutkijat kokeilivat, muut-
pitämään taisiko 10–14-vuotiaille kou-
meteliä lulaisille järjestetty ilmasto-
ilmaston- kurssi heidän vanhempiensa
muutoksen pysäyttämiseksi. asenteita.
Liikehdinnän keulakuvaksi on Koulutukseen osallistui
kohonnut ruotsalaisteini lapsia 240 perheestä, ja siihen
Greta Thunberg. sisältyi sekä ilmastoasioiden
Lapset myös pystyvät opiskelua että omien vanhem-
vaikuttamaan aikuisiin, vah- pien haastattelua. Verrokki-
vistaa uusi tutkimus Nature perheiden jälkikasvu ei ollut
yaruta
Climate Change -lehdessä. mukana ilmastotunneilla.
UUTISET
Tilaa Tieteen uutiskirje tiede.fi/uutiskirje
Tutkijat selvittivät perhei-
den näkemyksiä ilmaston-
muutoksesta ennen ja jälkeen
kurssin. Koulutukseen osallis-
tuneiden oppilaiden vanhem-
pien huoli ilmastosta kasvoi
enemmän kuin verrokkiper-
heissä.
Eniten muuttuivat isien ja
konservatiivisten vanhem-
pien mielipiteet. Tämä yllätti
tutkijat, koska miesten ja kon-
servatiivien ilmastoasenteet
ovat vankkumattomimmat.
Ilmastokysymykset jaka-
vat aikuisia vahvasti poliittis-
ten kantojen mukaan. Lapsia
kuunnellaan kenties siksi, että
heidän ei katsota ajavan poliit-
tista ideologiaa, joten van-
hemmat luottavat heihin.
Tytöt käänsivät vanhem-
piensa päätä vähän enemmän
kuin pojat. Tytöt kantoivat
enemmän huolta ilmastosta,
ja voi olla, että he osaavat
teini-iässä ilmaista näkemyk-
siään poikia paremmin.
7/2019 TIEDE 7
 UUTISET
Hermoradat
hapertuvat, kun
ikää karttuu.
Late on uusi muistisairaus
Nyt havaittu vanhuudenvaiva muistuttaa Alzheimerin tautia.
T
utkijat ovat
tunnistaneet
uuden de-
mentian.
Alzheimerin
tautia muis-
tuttava aivosairaus sai nimek-
seen late, ja sitä sairastaa ar-
violta viidesosa 80 vuotta
täyttäneistä ihmisistä.
Latesta kärsivät miljoonat
ikäihmiset, mutta usein se on
diagnosoitu väärin Alzheime-
rin taudiksi.
Late- ja Alzheimer-demen-
tian oireet ovatkin samankal-
taiset. Molemmat aiheuttavat
muun muassa muistiongel-
mia, kognitiivisten taitojen
heikkenemistä ja mielialan
häiriöitä.
Late kuitenkin pahenee
Alzheimerin tautia hitaam-
8 TIEDE 7/2019
NEUROLOGIA
min, raportoi löydöksen teh-
nyt kansainvälinen tutkimus-
ryhmä Brain-lehdessä.
Dementian parissa työsken-
televät tutkijat ovat havain-
neet, että osalla iäkkäistä poti-
laista dementia ei etene niin
nopeasti kuin Alzheimerin
taudissa yleensä. Tähän ryh-
mään kuuluvilla ihmisillä on
todennäköisemmin late kuin
Alzheimer.
Dementian muodot
eroavat aivoissa
Dementia ei ole yksi sairaus,
vaan siitä on useita eri muoto-
ja. Yleisimpänä pidetään Alz-
heimerin tautia, jota on myös
tutkittu eniten.
Jokainen dementian muoto
näyttäytyy aivoissa erilaisena.
Tutkijat ovat todenneet tämän
tarkastellessaan näytteitä,
jotka on otettu dementiaa
sairastaneiden ihmisten ai-
voista näiden ruumiinavaus-
ten yhteydessä.
Alzheimerin taudissa aivois-
sa tapahtuu mikroskooppisia
Tunnistus
voi parantaa
lääkkeitä.
muutoksia, jotka vaurioittavat
hermoratoja ja aivosoluja.
Mekanismeja ei vielä tunneta
tarkasti.
Tärkeimpiä Alzheimer-
muutoksia ovat aivoihin kerty-
vät proteiinikasaumat eli
amyloidiplakit ja tau-proteii-
nista muodostuvat hermo-
säievyyhdit.
Latessa keskeisimmässä
roolissa on puolestaan
tdp-43-niminen proteiini,
tutkijaryhmä arvioi. Latea
sairastavilla tämän proteiinin
rakenne muuttuu.
Karkeasti noin neljännek-
sellä yli 85-vuotiaista on niin
paljon tdp-43-proteiinin
muutoksia, että ne vaikuttavat
heidän muistiinsa tai ajattelu-
kykyynsä.
Sairauden nimi late tarkoit-
taa englanniksi myöhäistä. Se
on myös lyhenne sanoista
limbic-predominant age-
related tdp-43 encephalopat-
hy, suomeksi suurin piirtein
ikään liittyvä limbinen
tdp-43-aivosairaus.
Late reagoi
hoitoihin toisin
Nyt havaitulla aivosairaudella
on todennäköisesti Alzheime-
rin tautiin verrattavat vaiku-
tukset kansanterveyteen.
Löytö voi helpottaa myös
lääkkeiden kehitystä.
”Late reagoi todennäköises-
ti erilaisiin hoitoihin kuin
Alzheimerin tauti, mikä saat-
taa selittää, miksi niin monet
Alzheimer-lääkkeet ovat
epäonnistuneet kliinisissä
kokeissa”, sanoo tutkimusta
johtanut professori Peter
Nelson Kentuckyn yliopiston
tiedotteessa.
Tutkijat uskovat, että uuden
aivosairauden tunnistaminen
auttaa kehittämään yksilölli-
sempiä hoitomuotoja demen-
tiaan.
Kuvat SPL/MVPhotos ja Getty Images
”Tämä on todennäköisesti
tärkein artikkeli, joka demen-
tioista on julkaistu viiden
viime vuoden aikana”, arvioi
professori Robert Howard
Lontoon University Colleges-
ta Science Media Centre
-asiantuntijasivustolla.
 Äänestä kiinnostavin uutinen tiede.fi/lukijakilpailu Tilaa uutiskirje tiede.fi/uutiskirje
Versot
kutsuvat
vuorille.
ELÄINTIEDE
Panda syö
kuin lihansyöjä
K
iinassa elävän
mustavalkoi-
sen isopandan
ruokavalinnat
hämmentävät
tutkijoita. Pandalla on saman-
lainen lihansyöjän yksioikoi-
nen ruoansulatusjärjestelmä
kuin muillakin karhuilla, mutta
se syö lähes yksinomaan bam-
bua. Miten se selviytyy?
Vastaus piilee proteiinissa,
osoittaa tuore seurantatutki-
mus.
Tutkija Fuwen Wei Kiinan
tiedeakatemiasta kollegoi-
neen tarkkaili Luoteis-Kiinas-
sa sijaitsevan Fopingin suoje-
lualueen isopandojen ruokai-
lua useiden vuosien ajan. He
keräsivät jätöksiä ja aterioiden
jäämiä ja analysoivat niiden
ravintosisällön.
Kävi ilmi, että pandojen
ruokavalio muistuttaa ravitse-
muksellisesti pikemmin lihan-
syöjän kuin kasvissyöjän ra-
vintoa. Se sisältää peräti 50
prosenttia proteiinia – saman
verran kuin esimerkiksi suur-
ten kissapetojen leijonan ja
tiikerin. Kasveja syövän nisäk-
kään proteiiniannos jää yleen-
sä 20 prosenttiin.
”Myös hiilihydraattien ja
rasvojen määrä oli saman-
lainen kuin lihansyöjillä”, Wei
kertoo New Scientist -leh-
dessä.
Panda on hyvin tarkka siitä,
minkä osan kasvista pistää
suuhunsa. Se valikoi nuoria
versoja, jotka sisältävät eniten
proteiinia.
Kun kesä etenee ja bam-
bukasvusto varttuu, eläin
kipuaa vuorille etsimään myö-
hemmin puhjenneita versoja.
Syksyllä ja talvella se pistelee
poskeensa proteiinipitoisia
lehtiä ja jättää varret rauhaan.
Miksi pandat valitsivat näin
työlään tavan syödä, ei tie-
detä.
”Bambuun erikoistuneita
eläimiä on hyvin vähän, joten
voi olla, että ne saivat siitä
kilpailuedun”, Wei sanoo.
Tutkimuksen julkaisi Cur-
rent Biology.
UUTISET
TIETEEN TENTTI
Miten isän ikä
lisää sikiön riskejä?
Syntyvyys on Suomessa
historiallisen alhaisella tasol-
la, ja synnyttäjien ikä nousee.
Odottavan äidin ikään liitty-
vät riskit tunnetaan suhteelli-
sen hyvin, mutta myös vanha
isä on riski lapsen ja äidin terveydelle, sanoo
professori Jorma Toppari.
Mitä riskejä isän ikään liittyy?
Z Yli 45-vuotiaiden isien vauvoilla on hie-
man muita suurempi riski syntyä ennen-
aikaisesti, pienipainoisina tai kuolleena.
Lisäksi iäkkään isän lasta odottavalla nai-
sella on tavallista suurempi riski sairastua
raskausdiabetekseen.
Vanhojen isien lapsilla esiintyy enemmän
lapsuusajan syöpiä kuin nuorempien isien
jälkeläisillä. Psykiatristen ja autismityypin
häiriöiden riski on jopa viisinkertainen.
Myös lyhytkasvuisuutta aiheuttavan
akondroplasian ja muiden saman geeni-
alueen oireyhtymien todennäköisyys kas-
vaa. Niiden riskit nousevat jopa tuhatkertai-
siksi, mutta tapaukset ovat niin harvinaisia,
että niitä on ollut Suomessa vain muutamia.
Missä iässä riskit ilmaantuvat?
Z Miehen paras ikä lasten hankintaan näyt-
tää olevan 25–30 vuotta. Sen jälkeen riskit
alkavat lisääntyä.
Joissakin tutkimuksissa isyyden riskira-
jana on pidetty 55 vuotta, mutta jo yli 35-
vuotiaiden isien lapsilla esiintyy esimerkiksi
enemmän skitsofreniaa.
Absoluuttinen riski ei kuitenkaan ole iso.
Suuri osa iäkkäiden isien lapsista on täysin
terveitä.
Mistä isään liittyvät riskit johtuvat?
Z Kun mies ikääntyy, testosteronin tuotanto
heikentyy ja sperman laatu huononee.
Dna:n tiettyjen alueiden geeneihin kertyy
muutoksia. Elintavat ja muut ympäristö-
tekijät hienosäätävät vaikutuksia.
Jorma Toppari
on fysiologian professori Turun yliopistossa.
7/2019 TIEDE 9
 UUTISET
Aluksi oli merikin.
Etelän kesä kuivatti Marsin
Naapurin merkilliseen vesikatoon löytyi epätavallinen selitys.
K
un Mars oli
nuori, siellä
lainehti
järviä, meri-
kin, ja virta-
si vuolaita
jokia. Vettä saattoi olla jopa
enemmän kuin maapallolla.
Runsaat kolme miljardia
vuotta sitten olot muuttuivat.
Vesi alkoi huveta ja ympäristö
kuivua.
Kun vesistä oli kadonnut
jopa 80 prosenttia, Marsista
tuli se punainen planeetta,
jonka me tunnemme. Märästä
menneisyydestä juoruavat
enää ammoiset merenpohjat,
vesien uurtamat uomat, napa-
kalottien vesijäät ja ilmakehän
vähäinen vesihöyry.
Planeettatutkijat ovat jo
pitkään uskoneet, että Mars
10 TIEDE 7/2019
Äänestä kiinnostavin uutinen tiede.fi/lukijakilpailu Tilaa uutiskirje tiede.fi/uutiskirje
TÄHTITIEDE
menetti suuren osan vedes-
tään vesihöyrynä avaruuteen,
koska luotainhavaintojen
mukaan niin tapahtuu vielä
nykyäänkin.
Mekanismia, joka auttaa
vesihöyryä karkuun, on haettu
esimerkiksi pienestä massasta,
heikosta painovoimasta, ilma-
kehän ohuudesta ja aurinko-
tuulista, mutta mikään teoria
ei ole tuntunut riittävältä.
Nyt Moskovan fysiikan ja
teknologian tutkimuslaitoksen
Dmitri Šopošnikov ja hänen
kollegansa Max Planck -insti-
tuutista Saksasta tarjoavat
uudenlaisen ratkaisun Geo-
physical Research Lettersissä.
Lämpö avaa esteen
Pakomekanismi on ollut mys-
teeri, koska Marsilla on Maan
tavoin ilmakehä, jonka kes-
kimmäisen kerroksen pitäisi
olla äärettömän kylmä. Kun
vesihöyry kohoaa sinne asti, se
väistämättä jäätyy, vajoaa
takaisin alas ja päätyy lopulta
sateina maahan.
Soikea
kiertorata tuotti
pumpun.
Šopošnikovin ja kumppanei-
den tekemien meteorologisten
tietokonesimulaatioiden mu-
kaan se, mikä pätee Maahan, ei
pädekään Marsiin.
Naapurimme ilmakehän
vesikierto on epätavallinen,
eikä sulku toimi jatkuvasti. Se
pettää Marsin eteläisen pallon-
puoliskon kesässä, joka koittaa
joka toinen Maan vuosi.
Silloin ilmakehän keskiker-
roskin lämpenee paikoin ja
ylös kohoavat lämpimät ilma-
massat pääsevät ikään kuin
pumppaamaan vesihöyryä
yläkerroksiin.
Tuulet kuljettavat höyryt
edelleen pohjoisnavan leveys-
asteille. Siellä osa vesimole-
kyyleistä jäähtyy ja lähtee
paluumatkalle alas, mutta osa
hajoaa Auringon ultravioletti-
säteilyssä, ja vapautuva vety
karkaa avaruuteen.
Tutkijoilla on selitys siihen-
kin, miksi näin tapahtuu juuri
Marsin eteläisellä pallon-
puoliskolla.
Ilmiön tuottaa naapurimme
poikkeuksellisen soikea kierto-
rata Auringon ympäri. Etelän
kesän aikaan Mars on aina
lähimmillään tähteämme,
joten se pääsee lämmittämään
planeettaa enemmän kuin
pohjoisen kesän aikaan.
Myrsky antaa apua
Poikkeuksellisella ilmiöllä on
Marsin pinnalla vielä omalaa-
tuisia apureita, jotka entises-
tään voimistavat vesihöyryn
karkausta: valtoimenaan pyö-
rivät pölymyrskyt. Ne imevät
ahnaasti auringonsäteilyä,
lämmittävät ilmakehää ja
nostavat vesihöyryä kymme-
nien kilometrien korkeuteen.
Nämä tähtitieteen uutisista
tutut myräkät puhkeavat har-
vakseltaan, mutta kiertävät
sitten koko planeetan.
Viimeisin koettiin vuonna
2018, edellinen 2007.
Šopošnikov ja kumppanit
laskivat, että 2007 myrskyssä
ilmakehä lämpeni yli 30 astetta
ja vesihöyryä päätyi yläilmake-
hään kaksi kertaa niin paljon
kuin myrskyttömän etelän
Eso
kesän aikaan.
E L Ä M Ä J AT K U U

R U U T U -A L K U P E R Ä I S S A RJA

Uudet jaksot perjantaisin

Ruutu+ 9,95€/kk – kokeile maksutta

 UUTISET
Valoisa ilta heikentää terveyttä
Aikavyöhykkeen länsilaidalla uni lyhenee ja haurastuu.
J
älleen uusi
terveystalous-
tieteellinen
tutkimus pu-
huu sen puoles-
ta, että Suomen
kannattaisi valita pysyväksi
ajakseen normaaliaika. Kesäai-
ka nimittäin lisää valoa iltaan,
mikä tulosten mukaan ei ole
hyväksi sen paremmin tervey-
delle kuin tuloille.
Yhdysvaltain aikavyöhyk-
keet tarjosivat Pittsburghin
yliopiston Osea Giuntellalle
ja Svizzera Italiana -yliopiston
Fabrizio Mazzonnalle luon-
nollisen koeasetelman tutkia,
miten päivän valoisan ajan
sijoittuminen vaikuttaa ihmi-
siin.
Samalla aikavyöhykkeellä
eletään yhteisen kellonajan
12 TIEDE 7/2019
KRONOBIOLOGIA
mukaan, mutta valoisuus vaih-
telee suuresti vyöhykkeen eri
laidoilla. Länsilaidalla aurinko
painuu mailleen noin tuntia
myöhemmin kuin itälaidalla.
Aamut puolestaan alkavat
lännessä hämärämpinä.
Raja-asukkaat
vertailussa
Aiemmin tutkijat ovat verran-
neet saman aikavyöhykkeen
asukkaita keskenään. Tutki-
muksissa toistuu havainto, että
länsilaidalla elämänrytmi
myöhentyy, uni vähenee ja
terveys reistailee enemmän
kuin itälaidan varhaisemmassa
rytmissä.
Tutkijakaksikko päätti tällä
kertaa verrata Yhdysvaltoja
halkovien vyöhykkeiden rajoil-
le osuvien piirikuntien työ-
Elimistö kaipaa
pimeyttä oikeaan aikaan.
ikäisiä toisiinsa. Raja-alueella
ihmiset elävät samaa aurinko-
aikaa, mutta rajan oikealla
puolella eli toisen vyöhykkeen
länsireunalla päivän painues-
sa mailleen kello on tunnin
enemmän kuin rajan vasem-
Palkkakin on
kolme prosenttia
pienempi.
malla puolella eli toisen vyö-
hykkeen itäreunalla.
Tällaisen vertailun etuna on,
että lähellä toisiaan mutta eri
aikavyöhykkeillä asuvat elävät
todennäköisesti samankaltai-
semmissa oloissa kuin saman
aikavyöhykkeen laidoilla
asuvat, joiden välillä voi olla
jopa puolitoistatuhatta kilo-
metriä. Valoisuuden vaikutus
erottuu vertailussa selvem-
min, kun olot ovat muuten
samanlaiset.
Sänky kutsuu
myöhemmin
Kävi ilmi, että vyöhykerajan
oikealla puolella ihmiset meni-
vät nukkumaan myöhemmin
ja saivat keskimäärin 19 mi-
nuuttia vähemmän unta kuin
rajan vasemmalla puolella,
jossa aurinko laskee tuntia
aikaisemmin. Oikealla puolel-
la rajaa asuvat kertoivat myös
useammin kärsivänsä univai-
keuksista.
Uniongelmat korostuivat
niillä, jotka joutuvat työnsä tai
lasten koulun alkamisen takia
heräämään aikaisin. Heidän
on vaikeampi korvata myöhäi-
nen maatameno nukkumalla
aamulla pidempään.
Aiemmissa tutkimuksissa
myöhäisen valon on huomattu
altistavan muun muassa yli-
painolle, diabetekselle, sydän-
vaivoille ja rintasyövälle. Nämä
riskit osoittautuivat suurem-
miksi aikavyöhykerajan oikeal-
la puolella. Selitys saattaa olla
lyhyempi yöuni, jonka tiede-
tään lisäävän ylipainoa ja tu-
lehduksia.
Uni- ja terveysongelmilla on
myös rahallinen hintansa.
Tutkijat laskivat, että aurinko-
ajan ja yhteiskunnan sosiaali-
sen rytmin välinen epätahti-
suus lisää Yhdysvaltain ter-
veysmenoja kahdella miljar-
dilla dollarilla eli 1,8 miljardilla
eurolla.
Väsymys niistää myös ihmis-
ten tuottavuutta. Yksi valoisa
lisätunti illalla tarkoittaa , että
koko maa menettää 4,4 miljoo-
naa työtuntia. Palkkakin on
kolme prosenttia pienempi
valoisan illan alueilla.
 Äänestä kiinnostavin uutinen tiede.fi/lukijakilpailu Tilaa uutiskirje tiede.fi/uutiskirje
Lämpöeron voi
muuttaa sähköksi.
TEKNIIKKA
Energiaa heltiää
yötaivaan kylmyydestä
V
arsinkin kirkkai-
na öinä maan-
pinta säteilee
infrapunasätei-
lynä kosolti läm-
pöä kylmään avaruuteen.
Avaruuden lämpötila on
lähellä absoluuttista nollapis-
tettä, joten maassa on aina
paljon lämpimämpää. Tätä
maan ja avaruuden lämpötila-
eroa voisi hyödyntää sähkön
tuottamiseen hyvin saman-
kaltaisella teknologialla kuin
aurinkokennoissa on.
Kun auringonsäteilyn valo-
hiukkanen eli fotoni ohjautuu
aurinkokennon puolijohdema-
teriaaliin, sen energia irrottaa
materiaalista elektroneja.
Vapaat elektronit kulkeutuvat
kennon negatiiviselle elektro-
dille ja syntyneet elektro-
niaukot puolestaan kennon
positiiviselle elektrodille. Kun
elektrodien välille kytketään
Kuvat Getty Images
sähköjohto, elektronit virtaa-
vat negatiiviselta elektrodilta
positiiviselle, eli syntyy sähkö-
virta.
Laitteisto voisi toimia myös
takaperin. Silloin kenno luo-
vuttaa yöllä fotoneita infrapu-
nasäteilynä kohti kylmää
avaruutta ja kaikki toimii päin-
vastaisessa järjestyksessä,
mutta yhtä kaikki sähkö saa-
daan virtaamaan. Sen suun-
nalla ei ole talteenoton kannal-
ta väliä.
Stanfordin yliopiston tutki-
jat ovat nyt rakentaneet tällai-
sen käänteisesti toimivan
paneelin. Se tuotti tehoa pis-
kuiset 64 nanowattia neliö-
metrillä mutta voisi parhaim-
millaan tuottaa neljä wattia,
ryhmä raportoi Applied Phy-
sics Letters -lehdessä.
Esimerkiksi aurinkopanee-
lit tuottavat tehoa 100–200
wattia neliömetrillä.
Kunhan kylmyyspaneelit
hiotaan tehokkaammiksi, niille
löytynee käyttöä monissa
kohti taivasta suunnatuissa
laitteissa. Tutkijoiden mukaan
tekniikkaa voi käyttää myös
hukkalämmön talteenottoon
monenlaisista koneista.
UUTISET
Viiniä ei juoda maun takia
GENETIIKKA Ihmisten mieltymys juoda kar-
vaita juomia, kuten kahvia, viiniä ja olutta, ei
ole yhteydessä makuaistiin vaikuttaviin
geeneihin. Sen sijaan se kytkeytyy kofeiinin
ja alkoholin kulutukseen liittyviin geeneihin,
Northwestern-yliopiston tutkijat raportoi-
vat Human Molecular Genetics -lehdessä.
”Ihmiset pitävät kahvin ja alkoholin vaiku-
tuksista . He juovat niitä siksi, eivät maun
vuoksi”, ennaltaehkäisevän lääketieteen
apulaisprofessori Marilyn Cornelis tulkitsee
tulostaan tutkimustiedotteessa.
Rooma päästi lyijyä ilmaan
GEOFYSIIKKA Rooman valtakunnan kaivokset
kymmenkertaistivat ilmankehän lyijypitoi-
suuden luontaiseen tasoon verrattuna. Ne
syytivät saasteita ilmaan 500 vuoden ajan,
monikansallinen tutkimusryhmä sai selville
Ranskan Mont Blanc -vuoren jäätiköltä
kairatuista näytteistä.
Tutkimus julkaistiin Geophysical
Research Letters -lehdessä.
Vertailun vuoksi: vuosina 1950–1985
polttoaineisiin lisätty lyijy nosti ilmakehän
lyijypitoisuuden 50–100-kertaiseksi.
Alkumolekyyli löytyi viimein
ASTROFYSIIKKA Maailmankaikkeuden ensim-
mäinen molekyyli oli luultavasti heliumhyd-
ridi-ioni eli heliumin ja ionisoituneen vedyn
liitto. Se syntyi noin satatuhatta vuotta alku-
räjähdyksen jälkeen.
Maapallolla se ei ole
luonnollinen aine. Jalo-
kaasu helium ei tykkää
yhdistyä muiden ainei-
den kanssa. Avaruudes-
takaan hydridiä ei ollut
löytynyt, ennen kuin Max Leijuu
tähtisumussa.
Planck -instituutin Rolf
Güsten kollegoineen
huomasi sitä tähtisu-
mussa, joka sijaitsee 3 000 valovuoden
päässä Joutsenen tähdistön liepeillä. He
kertoivat löydöstä Nature-lehdessä. b
7/2019 TIEDE 13
 KUINKA ISO
LÄÄKETIEDE

TERVEYSRISKI
KEMIKAALIT OVAT?
Teollisesti valmistettuja kemiallisia aineita on jo 150 000.
Noin tuhatta niistä epäillään hormonihäiriköiksi,
jotka saattavat vaarantaa terveytemme.
TEKSTI Jukka Ruukki KUVAT Getty Images

S
hampoo. Hoito- siin kaikki polyesteri, olisimme
aine. Hammas- melkein ilkosillamme”, tutkimus-
tahna. Suuvesi. professori Hannu Kiviranta Tervey-
Partavaahto. den ja hyvinvoinnin laitoksesta
Ihovoide. Deo- sanoo.
dorantti. Hius- Vieraita aineita päätyy myös
geeli. Meikit. meihin. Keskivertosuomalaisen
Hajuvesi. Päälle elimistöstä löytyy ainakin sadan
polyesteripaita kemikaalin cocktail.
tai jotain muuta keinokuitua. Lista Imuroimme niitä sisäämme jo
yhtenä ainoana aamuna käyttämis- pelkästään hengittämällä. Tavalli-
tämme kemiallisista valmisteista on nen huonepöly sisältää palonsuoja-,
pitkä – emmekä ehtineet vielä edes hajuste- ja pesuaineita sekä pieniä
aamupalaan. pitoisuuksia muita synteettisiä
Kemikaaleja on joka paikassa. yhdisteitä. Yllättävän suuri lähde
Niitä ei pääse pakoon vaikka haluai- saattaa olla kodin elektroniikka,
si. Jokainen esine astioista kattotii- kuten televisiot ja tietokoneet. Huo-
liin sisältää teollisesti valmistettuja neilma-altistus voi olla merkittävä,
yhdisteitä. koska vietämme 90 prosenttia ajas-
”Muistutan usein luennolla ylei- tamme neljän seinän sisällä.
sölle, että jos tästä salista poistettai- Eniten kemikaaleja nielemme

14 TIEDE 7/2019
 Kemikaalialtistus
alkaa kohdussa.
Syntymättömät ja
vastasyntyneet ovat
myös herkimpiä
vaikutuksille.

7/2019 TIEDE 15
 kuitenkin ruoan mukana. Hiljattain
uutisoitiin, että syöminen ravintolassa
saattaa lisätä elimistön kemikaalimää-
rää vielä enemmän kuin kotiruokailu.
Yhdysvaltalaistutkimuksessa pikaruo-
kaloissa ja ravintoloissa aterioineilta
mitattiin yli kolmannes enemmän
ftalaatteja kuin kotona syöneiltä.
Ftalaateilla pehmennetään muoveja,
joita käytetään paljon elintarviketeolli-
suudessa. Niiden epäillään häiritsevän
hormonitoimintaa ja aiheuttavan he-
delmättömyyttä. Lisäksi ne on yhdistet-
ty moniin kansansairauksiin, kuten
syöpiin, keskivartalolihavuuteen ja
aikuistyypin diabetekseen.
Jäljittäminen vaikeaa
Vastaavia uutisia näkee tämän tästä.
Uhkaavatko ftalaatit ja muut arkiset
kemikaalit tosiaan terveyttämme?
Kysymykseen on mahdotonta vastata
lyhyesti kyllä tai ei. Pienten kemikaali-
määrien vaikutusten osoittaminen
ihmisissä on erittäin vaikeaa.
Mahdollisia haitta-aineita on ympä-
ristössä tuhansia, ja niille altistuminen
on hyvin yleistä. Väestötutkimuksiin on
mahdotonta löytää ihmisiä, jotka eivät
olisi joutuneet tekemisiin satojen eri-
laisten kemikaalien kanssa.
Jo vastasyntyneen kudoksista mita-
taan pieniä kemikaalipitoisuuksia.
Yhdisteet välittyvät äidiltä sikiöön
istukan kautta. Syntymättömät ja vasta-
syntyneet ovat itse asiassa herkimpiä
Jokainen valmiste ja esine sisältää teollisia kemikaaleja.
16 TIEDE 7/2019
kemikaalien vaikutuksille. Esimerkiksi
nuorten miesten kivessyövän arvellaan
saavan alkunsa jo sikiöaikana.
”Terveysvaikutusten tutkimista
hankaloittaa se, että altistus alkaa jo
ennen syntymää ja jatkuu koko elin-
iän”, sanoo kemian professori Tuulia
Hyötyläinen Örebron yliopistosta.
Hän luennoi ChemBio-tapahtumassa
maaliskuussa Helsingissä.
Haittojen
esiin saamista
vaikeuttaa pitkä
altistusaika.
Haitat puolestaan saattavat ilmetä
vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten
päästä altistuksesta. Siksi sairastumi-
sen yhteys kemikaalialtistukseen voi
olla lähes mahdoton osoittaa.
Altistuksen arviointia vaikeuttaa
myös kemikaalien erilainen hajoa-
misaika. Osa yhdisteistä poistuu eli-
mistöstä nopeasti, jopa tunneissa
– näin tekevät esimerkiksi ftalaatit.
Toiset aineet taas ovat huolestutta-
van pysyviä. Ne eivät hajoa luonnossa
eivätkä eliöissä vaan kulkeutuvat ym-
päristöön ja lopulta ravintoketjun hui-
pulle, ihmisiin. Niitä ovat esimerkiksi
per- ja polyfluoratut alkyylit.
Näiden pfas-yhdisteiden likaa, rasvaa
ja vettä hylkiviä ominaisuuksia hyödyn-
netään muun muassa pesuaineissa,
leivinpapereissa, paistinpannuissa,
kenkäsuihkeissa ja vaatteissa, ja ne ovat
käytännössä hajoamattomia. Niitä
löytyy nykyään lähes kaikkialta ympä-
ristöstä.
Tuulia Hyötyläinen ryhmineen on
saanut tutkimuksissaan viitteitä siitä,
että sikiön pfas-altistus vaikuttaa lap-
sen myöhempään terveyteen. 270 ruot-
salaisäidin ja -vauvan analyysi osoitti,
että raskaudenaikainen kemikaalikuor-
ma on yhteydessä lapsen pienempään
syntymäpainoon ja hitaampaan kas-
vuun.
”Suuret pfas-määrät voivat myös
muuttaa syntyvän lapsen aineenvaih-
duntaa tavalla, joka lisää riskiä sairas-
tua ykköstyypin diabetekseen.”
Äänetön kevät herätti
Kemikaalien mahdolliset haitat pul-
pahtivat tietoisuuteen ensi kerran
syyskuussa 1962, kun yhdysvaltalainen
biologi Rachel Carson julkaisi teoksen
Silent Spring, Äänetön kevät. Nimi
viittasi laululintujen tuhoon.
Carson kuvasi seikkaperäisesti, kuin-
ka ympäristöön holtittomasti levitetyt
hyönteismyrkyt, varsinkin ddt, sekoitti-
vat lintujen lisääntymiskoneiston niin
pahoin, että metsien aamuiset konsertit
olisivat pian historiaa. Ddt kertyi ravin-
toketjussa, ohensi munankuoria ja
romahdutti lintukantoja. Sama surulli-
nen ilmiö havaittiin myöhemmin Itä-
meren merikotkilla.
Kirja vaikutti yleiseen mielipiteeseen
sähkösokin tavoin. Se avasi ihmisten
silmät kemikaalien ympäristövaikutuk-
sille ja antoi alkusysäyksen nykyiselle
ympäristöliikkeelle. Myös teollisuus ja
viranomaiset havahtuivat ongelmiin.
Kemikaalien käyttöä järkiperäistettiin.
Eniten Äänetön kevät vaikutti tietee-
seen. Sitä ennen ei ollut tajuttu, että
Kuvat Getty Images ja Shutterstock
kemikaalit voisivat häiritä eliöiden
lisääntymistä.
1980-luvulla tästä saatiin lisää todis-
teita. Floridan Apopkajärvellä syntyi
alligaattoreita, joiden sukupuolielimet
olivat epämuodostuneet. Ympäristöön
päätyneet kemikaalit sekoittivat niiden
kehitystä.
 Britanniassa havaittiin, että jäteve-
sien naishormonijäämät vaikuttivat
koiraskaloihin. Kun kaloja pantiin
sumppuihin jätevesipuhdistamon
alajuoksulle, muutaman päivän kulut-
tua koiraiden maksasta löytyi munaso-
lun valkuaisainetta, vitellogeniiniä.
Normaalisti sitä syntyy vain naaraan
maksassa.
Ranskan rannikolla osterien tuotanto
romahti. Kasvattajat olivat ymmällään,
kunnes syypääksi paljastui laivojen
pohjamaalien tributyylitina. Sen vaiku-
tuksesta naarasostereille kehittyivät
koiraan sukupuolielimet.
Eläinten lisääntymishäiriöt kirvoitti-
vat kiihkeän keskustelun siitä, häiriin-
tyykö ihmisen hormonitoiminta ja
terveys kemikaaleista samalla tavalla.
Tiedeyhteisö ryhtyi puhumaan ympä-
ristöestrogeeneistä.
Vuonna 1993 julkaistiin suurella
kohulla yhdysvaltalaistutkimus, jossa
ddt yhdistettiin rintasyöpään. Naiset,
joiden verestä löytyi normaalia enem-
män tiettyä ddt:n hajoamistuotetta,
sairastuivat rintasyöpään muita her-
kemmin.
Aineisto oli pieni, mutta hälyttävä
tulos johti Yhdysvalloissa laajoihin
tutkimuksiin. Suurimpaan osallistui
120 000 naista, joista 236 sai jossakin
elämänsä vaiheessa syövän. Sairas-
tuneiden ja terveiden verrokkien ympä-
ristöestrogeenipitoisuuksissa ei kui-
tenkaan havaittu eroja. Sama nollatulos
saatiin eurooppalaisissa tutkimuksissa.
Tunnetut rintasyövän riskitekijät,
kuten ikä ja vähäiset synnytykset, osoit-
tautuivat paljon olennaisimmiksi kuin
ympäristöestrogeenit.
Käyttöä on rajoitettu
Vaikka monet kemialliset yhdisteet on
kiistatta osoitettu estrogeenin tapaisik-
si, niiden hormonaalinen vaikutus on
hyvin heikko.
Eläinkokeissa on myös ilmennyt, että
seuraukset eivät ole yksinomaan kiel-
teisiä: osa kemikaaleista on aiheuttanut
syöpiä, mutta toiset ovat suojanneet
niiltä.
Sama ristiriita on havaittu tutkittaes-
sa kemikaalien yhteyttä poikien suku-
puolielinten kehityshäiriöihin ja mies-
ten siittiökatoon. Jotkin yhdisteet
Hormonihäiriköt vaikeuttavat lisääntymistä.
näyttävät ehkäisevän, toiset lisäävän
riskiä.
Tätä nykyä tiedeyhteisö puhuu mie-
luummin hormonihäiriköistä tai -häi-
ritsijöistä kuin ympäristöestrogeeneis-
tä. Tämä johtuu siitä, että kemikaalit
saattavat matkia naishormonien lisäksi
myös mieshormoneja. Jotkin niistä
vaimentavat elimistön omaa testoste-
ronia. Toiset taas saattavat horjuttaa
koko elimistön hormonisäätelyä taval-
la, joka altistaa täysin uudenlaisille
terveysriskeille. Tähän viittaa myös
hormonihäirikön englanninkielinen
nimi endocrine-disrupting chemical,
edc.
Häiriköille
on yhä tarjolla
myös vaihtelevia
määritelmiä.
Maailman terveysjärjestö WHO mää-
rittelee hormonihäiriköksi aineen tai
seoksen, joka ”muuttaa hormonitoi-
mintaa ja aiheuttaa haittoja terveessä
eliössä, sen jälkeläisissä tai populaa-
tioissa”. Euroopan komissio puolestaan
määrittelee hormonihäiriköt ”huolta
aiheuttaviksi kemikaaleiksi”, yhtä
haitallisiksi kuin esimerkiksi syöpää
aiheuttavat yhdisteet.
EU:ssa on hartaudella laadittu kritee-
rejä, joiden perusteella hormonihäirik-
kökemikaalin voisi tunnistaa ja tarvit-
taessa kieltää. Niiden soveltaminen
aloitettiin viime vuonna rikkakasvien
torjunta-aineista. Sama käytäntö kos-
kee biosidikemikaaleja, joihin kuuluu
suuri joukko teollisuuden ja terveyden-
huollon käyttämiä desinfiointi-, tuho-
laistorjunta- ja puunsuoja-aineita.
Monien hormonihäiriköiksi epäilty-
jen kemikaalien käyttöä on rajoitettu,
vaikka pitäviä näyttöjä haitallisuudesta
ihmisille ei olekaan. Ftalaattien käyttöä
on rajoitettu kosmetiikassa ja leluissa.
Vuonna 2011 EU kielsi varotoimen-
piteenä bisfenoli A:n käytön tuttipul-
loissa, koska aineen turvallisuudesta ei
ollut saatu varmuutta. Ensi vuonna
bisfenoli A poistuu myös kassakuittien
lämpöpapereista, koska se irtoaa pape-
rista helposti ja imeytyy kosteaan tai
rasvaiseen ihoon.
Toistaiseksi noin tuhatta synteettistä
kemikaalia epäillään hormonihäiri-
köiksi, ja lista kasvaa kovaa vauhtia. Se
on silti vain pieni osa maailman
150 000:sta teollisesti tuotetusta kemi-
kaalista. Uusia rekisteröidään joka
vuosi noin 10 000.
Kaikki häiriköt eivät ole ihmisen
tekoa, vaan niitä löytyy myös luonnos-
ta. Ravintomme sisältää runsaasti
luontaisia aineita, jotka vaikuttavat
hormonien toimintaan tai niiden pitoi-
suuksiin lukuisten säätelyjärjestelmien
7/2019 TIEDE 17
 kautta. Monista luonnon hormonihäi-
riköistä tiedetään kuitenkin harmitta-
van vähän, vaikka niitä on ympäristös-
sä määrällisesti paljon enemmän kuin
ihmisen luomia kemikaaleja.
Annos tekee myrkyn
Aineiden myrkyllisyyttä arvioivan
toksikologin näkökulmasta ratkaise-
vin asia aineen haitallisuudessa on
määrä: ”Se, onko ruoasta tai ympäris-
töstä saatu annos niin suuri, että se
häiritsee hormonitoimintaa ja haittaa
terveyttä”, täsmentää emeritustutki-
musprofessori Jouko Tuomisto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Sveitsiläinen lääkäri ja tutkija Para-
celsus paalutti jo 1500-luvulla toksi-
kologian kulmakiven: kaikki aineet
ovat myrkyllisiä. Ei ole ainetta, joka ei
ole myrkky, hän muotoili. Vasta annos
ratkaisee myrkyllisyyden.
Vesikin voi olla kuolemaksi, jos sitä
hörppii liikaa. Toisaalta pohjimmil-
taan hyvin myrkyllinen aine voi olla
vaaraton, jos sille altistutaan vain
vähän. Maailman voimakkain tunnet-
tu myrkky on botuliinitoksiini, jota
tuottaa maaperässä esiintyvä bakteeri
Clostridium botulinum. Ainetta käyte-
tään siitä huolimatta lääkkeenä vaikei-
siin kouristuksiin, koska se estää lihas-
hermojen toimintaa. Samasta syystä
laimeilla botuliinitoksiinipistoksilla
silotetaan kasvojen ryppyjä ja hoide-
taan liikahikoilua.
Vielä muutama vuosikymmen sitten
kemikaaleja ei osattu varoa. Rachel
Carson kuvaa Äänetön kevät -kirjas-
saan, kuinka puita suojattiin 1950-
luvulla tuhohyönteisiltä jättimäisillä
hyönteismyrkkyannoksilla. Ddt:tä
saatettiin ruiskuttaa kilokaupalla
yhteen ainoaan puuhun. Se kyllästi
myös hyönteiset. Niitä syövät linnut
saivat tappavan annoksen tai pyöräyt-
tivät kuoriutumattomia munia.
Yhtä hullusti kävi 1970-luvulla Itä-
meren hylkeille. Ne joko menettivät
lisääntymiskykynsä tai saivat kehitys-
häiriöitä syötyään silakoita, joihin oli
kertynyt runsaasti dioksiineja ja pcb-
yhdisteitä. Hylkeiden altistus oli to-
dennäköisesti jopa satakertainen
nykyihmisen kemikaalikuormaan
verrattuna.
18 TIEDE 7/2019
Analyyseissä vesiperä
Keskustelu hormonihäiriköistä on
jakanut tiedemaailman karkeasti kah-
teen leiriin: huolestuneisiin ja kriitti-
siin. Huolestuneisiin kuuluu joukko
sairauksien esiintyvyyteen perehtynei-
tä epidemiologeja sekä hormonitutki-
joita, endokrinologeja. Hillitympää
linjaa edustavat perinteiset toksikolo-
Olemassaoloa
ei kiistä kukaan,
riskit hajottavat
näkemyksiä.
git, myrkyllisyystutkijat, joiden leipäla-
ji on kemikaalien vaaran ja riskin kriitti-
nen arviointi.
Kumpikin leiri tunnustaa hormoni-
häiriköiden olemassaolon, erimieli-
syyttä on vain riskin suuruudesta.
”Erimielisyys ja kiistely ovat tehok-
kain tapa viedä tiedettä eteenpäin”,
Tuomisto muistuttaa.
Muutama vuosi sitten joukko huoles-
tuneita endokrinologeja arvioi Journal
of Clinical Endocrinology & Metabo-
lism -tiedelehdessä, kuinka kallis lasku
hormonihäiriköistä lankeaa maksetta-
vaksi eurooppalaisille. Tutkijat päätyi-
vät 157 miljardin euron vuosihintaan.
Summa syntyy, kun lasketaan yhteen
sairauksien hoidoista ja niiden vuoksi
menetetystä työpanoksesta koituneet
kustannukset.
Epäilijöiden mukaan laskelmaan
liittyy yksi olennainen ongelma. Se
pätee vain, jos hormonihäiriköiden
terveyshaitat ihmiselle ovat totta. Tä-
hänastiset tutkimukset eivät vahvista
syy-yhteyttä.
Terveyshaitoista ei tarvitsisi kinastel-
la, jos hormonihäiriköiden vaikutuksia
voisi testata suoraan ihmisillä. Eettisis-
tä syistä kokeita on mahdoton järjestää.
Siksi oletukset hormonihäiriköiden
riskeistä perustuvat suurilla annoksilla
tehtyihin eläin- ja solukokeisiin. Pul-
mana on, että ne vertautuvat huonosti
ihmisen todelliseen kemikaalikima-
raan. Esimerkiksi arkinen ftalaattialtis-
tuksemme on jopa miljoonia kertoja
pienempi kuin kokeissa testatut pitoi-
suudet.
Näyttö ihmisillä nojaa väestötutki-
muksiin. Niistäkin on saatu ristiriitaisia
tuloksia. Viimeaikaiset useiden tutki-
musten yhteenvedot eli meta-analyysit
ovat vetäneet vesiperän. Niiden mukaan
haittoja terveydelle ei synny nykyisillä
kemikaalien altistustasoilla.
”En ole toistaiseksi nähnyt ensim-
mäistäkään tutkimusta, joka osoittaisi
selvän syy-seuraussuhteen esimerkiksi
ravinnosta saatavien muovikemikaalien
terveyshaitoista”, Tuomisto sanoo. Näin
siitä huolimatta, että astioista ja pak-
kauksista niitä siirtyy jatkuvasti pieniä
pitoisuuksia ruokaan ja siitä ihmiseen.
Turhaa pelottelua?
Näkemyserot ovat läikkyneet hormoni-
häiriköiden sääntelyä valmistelevalle
viranomaiselle. Viisi vuotta sitten Eu-
roopan komissio sai avoimen kirjeen,
jossa muistutettiin tutkimusnäytön
puuttumisesta. Sen oli allekirjoittanut
73 tunnettua tieteentekijää eurooppalai-
sista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.
Heidän mukaansa kemikaalien käytön
rajoittamisen tai kieltämisen täytyy
perustua vankkaan tutkimustietoon.
Epätieteellinen pelottelu johtaa helposti
riskien yliarviointiin ja vääriin päätök-
siin.
”Eläinkokeet antavat viitteitä ja aavis-
tuksia, mutta ne eivät voi toimia lainsää-
dännön pohjana”, kommentoi tanska-
laisprofessori Steen Honoré Kööpenha-
minan yliopistosta tiedesivusto Viden-
skab.dk:n haastattelussa. Honoré on
kirjeen ensimmäisiä allekirjoittajia.
Hänen mukaansa ei ole olemassa
mitään todisteita siitä, että häirikköke-
mikaalit vaikuttaisivat samalla lailla
eläimissä ja ihmisissä. Hänen mukaansa
vastapuoli liioittelee heikosti tehdyistä
tutkimuksista saatuja tuloksia ja jättää
niitä tulkitessaan huomiotta monia
olennaisia virhelähteitä.
Toista laitaa edustaa tanskalainen
lastenlääkäri, professori Niels Erik
Skakkebaek. Hän julkaisi jo parikym-
mentä vuotta sitten hälyttävän raportin
länsimaisten miesten siittiöpitoisuuk-
sien romahtamisesta. Syyksi epäiltiin
ympäristömyrkkyjä.
Jatkuu sivulle 20.
 EPÄILTYJÄ HORMONIHÄIRIKÖITÄ
Vaikutuksia tutkitaan yleensä eläin- ja solukokeissa, usein suurilla annoksilla.
KEMIKAALI LÄHTEITÄ HAVAITUT RISKIT

Bisfenoli A Muovit **, kassakuittien Hormonaaliset syövät, kuten rintasyöpä,

lämpöpaperi ***, aineenvaihdunnan ja hermoston kehitys-
ruoka- ja juomatölkit muutokset, puberteetin häiriöt

Ftalaatit Muovit Siittiökato, sikiövauriot, aineenvaihdunnan

ja hermoston häiriöt, astma

PCB-yhdisteet Lämmönsiirtonesteet ja Syöpä, kehityshäiriöt

(polyklooratut sähköeristeet *
bifenyylit)

PBDE-palon- Muovit, tekstiilit, huonekalut, Kilpirauhashormonin säätelyn häiriöt,

estoaineet kodin elektroniikka kehityshäiriöt

PFAS-yhdisteet Tekstiilit, astiat, paperi, Muutokset immuunivasteessa,

(per- ja poly- kartonki, suksivoide kehityksessä, lisääntymisessä ja
Asiantuntija: Hannu Kiviranta , THL. Lähde: Minireview: Endocrine Disruptors: Past Lessons and Future Directions, Molecular Endocrinology, 2016

fluoratut alkyylit) rasva-aineenvaihdunnassa

Lyijy Bensiini, juomavesi, Keskushermoston ja munuaisten vauriot,

maalit * lisääntymishäiriöt, syöpä

Metyylielohopea Hiilen ja jätteiden poltto, Sydänvauriot, keskushermoston

maaperä, ruokakala kehityshäiriöt, diabetes

Dioksiinit Jätteiden poltto, silakka Kehityshäiriöt, syöpä,

lisääntymishäiriöt

DDT Hyönteismyrkyt * Syöpä, kehityshäiriöt

Arseeni Kaivovesi, eläinten rehu, Syöpä, diabetes, immuunipuutos,

lannoitteet, kasvinsuojeluain
neet kehityshäiriöt, sepelvaltimotauti

Kadmium Lannoitteet, tupakka Syöpä, lisääntymishäiriöt

Atratsiini Rikkaruohomyrkky Siittiökato ja muut lisääntymishäiriöt,

puberteetin häiriöt

Alkyyli- ja Pesu- ja puhdistusaineet, Aineenvaihdunnan häiriöt,

nonyylifenolit maalit ja painovärit kehityshäiriöt

Parabeenit Kosmetiikka, hygieniatuottteet, Rintasyöpä, lievä naishormonivaikutus

elintarvikkeet

* EU:ssa kielletty ** EU:ssa kielletty tuttipulloissa ja alle 3-vuotiaille tarkoitetuissa elintarvik

kepakkauksissa *** EU:ssa kielto voimaan 2020

7/2019 TIEDE 19
 Skakkebaek pitää huolta hormoni-
häiriköistä äärimmäisen vakavana,
vaikka vedenpitävät todisteet puuttu-
vat.
”Meidän ei pitäisi aliarvioida eläin-
kokeiden tuloksia, jotka osoittavat selviä
merkkejä hormonihäiriköiden vaiku-
tuksista lisääntymiseen ja syöpiin”, hän
kommentoi Videnskab.dk -sivustolla.
Suorapuheisena tunnetun Skakke-
baekin mielestä hormonihäirikkökemi-
kaalien sääntely on edennyt hitaasti ja
vesittynyt teollisuuden voimakkaan
lobbauksen takia.
”Kiistely muistuttaa ilmastonmuu-
toskeskustelua, jossa pieni joukko änky-
röitä kieltää faktat planeetan kurjasta
tilasta”, hän huomauttaa. Tupakoinnis-
takin piti vääntää pitkään kättä, ennen
kuin sen haitallisuus hyväksyttiin.
Ranskalainen päivälehti Le Monde
julkaisi pari vuotta sitten Skakkebaekin
ja sadan muun huolestuneen tutkijan
kirjelmän, jossa he esittävät ratkaisuksi
kansainvälisen ilmastopaneelin kaltais-
ta elintä. Se analysoisi tutkimustietoa
päätöksentekoa varten ja vauhdittaisi
häirikkökemikaalien kieltoa.
Aineet harvoin yksinään
Skakkebaek kumppaneineen lähtee
oletuksesta, jonka mukaan hormonihäi-
riköiden toksisuus ei noudata totuttuja
tieteen lainalaisuuksia. Se ei ole saman-
laista kuin perinteisillä myrkyillä, jotka
vaikuttavat äkillisesti ja paljastuvat heti
Sikiön kemikaalikuormitus voi vaikuttaa lapsen kehitykseen.
20 TIEDE 7/2019
testeillä. Siksi pienetkin annokset lap-
sena voivat sairastuttaa vasta viiden-
kymmenen vuoden päästä.
Skakkebaekin leiri vetoaa myös po-
tensoituvaan synergismiin eli eri ainei-
den ennalta arvaamattomiin yhteisvai-
kutuksiin. Oletus on, että kymmenen
kemikaalia pieninä pitoisuuksina ai-
heuttaa enemmän haittaa kuin kukin
aine yksinään. Ilmiö on tuttu joistakin
Emme kohtaa
yksittäisiä aineita
vaan usean aineen
yhdistelmiä.
solukokeista. Haitat ilmaantuvat, kun
yhdistetään useampia kemikaaleja
väkevyyksillä, jotka eivät erikseen
aiheuta mitään harmia.
Perinteisen toksikologian näkökul-
masta kemikaalien yhteisvaikutus on
kuitenkin harvoin enemmän kuin
osiensa summa. Jos kaksi ainetta sitou-
tuu samaan hormonireseptoriin, hei-
kompi voi sammuttaa voimakkaam-
man. Tällöin vaikutus on vähäisempi
yhdessä kuin erikseen.
Erilaisten näkemysten yhteensovit-
tamista hiertää sekin, ettei hormonivai-
kutusten ja terveyshaittojen välisiä
molekyylitason mekanismeja tunneta
kovin hyvin. Vielä vähemmän tiede-
tään siitä, mitä seuraa pitkäaikaisesta
altistumisesta pienille kemikaalicock-
taileille.
”Elävässä elämässä emme altistu
yksittäisille aineille vaan erilaisille
kemikaaliseoksille”, Hannu Kiviranta
sanoo.
Seoksena riittää vähäkin
Ongelmavyyhtiin on etsitty vastausta
hiljattain päättyneessä EDC-MixRisk
-tutkimuksessa, johon osallistui useita
tutkimusryhmiä Euroopasta ja Pohjois-
Amerikasta. Mukaan kuului myös
Kivirannan laboratorio.
”Tutkimuksen lähtökohtana oli
tunnistaa sellaisia kemikaaliseoksia,
joille löytyy jokin yhteys lasten kasvun
tai kehityksen poikkeamiin”, Kiviranta
kertoo.
Yleensä kemikaalitutkimukset pol-
kaistaan käyntiin eläin- ja solukokeilla.
EU:n rahoittama EDC-MixRisk lähti
liikkeelle suoraan ihmisistä. Tutkijat
ryhtyivät seuraamaan niin sanottua
Selma-kohorttia, joka koostuu 2 300:n
ruotsalaisäidin lapsista. Tutkimuksen
alkaessa yksikään heistä ei ollut vielä
syntynyt. Nyt kohortin vanhimmat
lapset ovat noin seitsenvuotiaita.
Tutkimuksen alkuvaiheessa äitien
verestä mitattiin 54 yleisintä ympäris-
tökemikaalia. Pitoisuuksia verrattiin
lapsen syntymäpainoon ja pituus-
kasvuun. Sukupuolisen kehityksen
mittarina toimi poikalapsen siittimen
ja peräaukon välinen etäisyys – lyhyt
väli viittaa yleensä naishormonien
vaikutukseen. Neurologista kehitystä
arvioitiin kielitestillä: kuinka monta
sanaa lapsi tunnisti nelivuotiaana.
”Eniten kemikaaleille kohdussa
altistuneet lapset tunnistivat vähem-
män sanoja kuin muut”, Kiviranta
kertoo.
Tutkijat erittelivät mittauksista ke-
mikaalit, jotka kytkeytyivät havaittui-
Kuvat Getty Images ja Shutterstock
hin haittoihin voimakkaimmin. Niihin
kuului arjesta tuttuja kemikaaleja,
kuten ftalaatteja, pfas-yhdisteitä,
palonestokemikaaleja ja torjunta-
aineita. Sitten tutkijat valmistivat
Lundin yliopiston laboratoriossa näistä
aineista seoksen.
Seuraavaksi seosta testattiin eläimil-
lä ja soluviljelmissä vastaavilla annok-
silla, joita oli mitattu Selma-kohortin
äideiltä. Tulokset yllättivät.
”Joissakin testeissä jo hyvin pieni
annos aiheutti muutoksia soluissa ja
koe-eläimissä”, Kiviranta sanoo.
Sammakkoeläimillä seos vaikutti
tyroksiinin eli kilpirauhashormonin
aineenvaihduntaan. Tyroksiinin sääte-
lylle tärkeiden geenien toiminta muut-
tui. Sama ilmiö havaittiin muissakin
solu- ja eläinkokeissa.
Tyroksiini on yksi tärkeimmistä
aineenvaihdunnan säätelijöistä. Sen
puute häiritsee erityisesti keskus-
hermoston kehitystä. Tyroksiinin
säätelyhäiriön huomaa helposti nuija-
päillä: muodonmuutos toukasta sam-
makoksi pysähtyy.
Lopullisia tuloksia ei ole vielä julkais-
tu tieteellisissä sarjoissa, mutta Kivi-
rannan mukaan EDC-MixRisk -tutki-
muksen perusteella voi tehdä jo ainakin
yhden varovaisen päätelmän.
”Pienetkin kemikaaliannokset saat-
tavat olla seoksina haitallisia”, hän
sanoo. Mikä ilmiön selittää, onkin jo
toinen kysymys.
Keskustelu tarpeen
Yksi tutkimus ei vielä riitä. Niitä tarvi-
taan lisää, jotta asiaa voisi pitää var-
mana.
Odotellessa niin viranomaisten kuin
kansalaisten kannattaa noudattaa
varovaisuusperiaatetta. Se tarkoittaa
kemikaalien sääntelyä ja turhan altis-
tuksen välttämistä.
”Minusta keskustelu hormonihäiri-
köistä on tarpeen”, Kiviranta sanoo. Se
saa kuluttajat toivottavasti pohtimaan,
onko ylenpalttinen altistus arjessa
välttämätöntä.
Markkinoille tulee jatkuvasti uusia
kemikaaleja, joiden hormonivaikutuk-
sia ei tunneta.
”Jos jäämme odottamaan haittoja
ihmisille, olemme auttamattomasti
myöhässä”, hän sanoo. Euroopan ko-
missio on hormonihäiriköitä koskevas-
sa lakiesityksessään ottanut askeleen
tähän suuntaan. Kemikaalin kieltämi-
seen voi tulevaisuudessa riittää eläin-
kokeista saatu tieto. Näyttöä ihmiselle
aiheutuvasta haitasta ei vaadita.
”Jos aineita kielletään, pitää varmis-
Sanavaraston karttumisessa on havaittu viive.
taa, että tilalle saadaan turvallisia vaih-
toehtoja”, Kiviranta sanoo.
Muuten mennään ojasta allikkoon.
Jotkin korvaavat kemikaalit ovat osoit-
tautuneet jopa alkuperäisiä haitalli-
semmiksi. Pahamaineiset pcb-yhdis-
teet vaihdettiin aikoinaan bromattui-
hin palonestoaineisiin, joiden on sit-
temmin osoitettu kertyvän niin
ympäristöön kuin ihmisiin.
”Sen sijaan kemikaalia, jonka haitat
ilmaantuvat vasta megalomaanisilla
annoksilla, ei kannata paremman puut-
teessa kieltää.”
Oma ongelmansa ovat luonnon ja
ravinnon sisältämät luontaiset kas-
Vääntöä voi
verrata syövästä
taannoin käytyyn
keskusteluun.
viestrogeenit, kuten lignaanit ja isofla-
vonit. Niitä kaupitellaan yleisesti ter-
veysvaikutteisina elintarvikkeina ja
luontaistuotteina, vaikka ne täyttävät
hormonihäirikön määritelmän. Esi-
merkiksi rintasyöpää sairastaneille ei
suositella runsaasti isoflavoneja sisältä-
viä ravintolisiä. Soijapapua sisältävää
ruokavaliota pidetään kuitenkin turval-
lisena, vaikka siitä saakin isoflavoneja.
Elintapoja ei saa unohtaa
Emeritusprofessori Jouko Tuomisto
vertaa nykyistä kädenvääntöä 1970-
luvun syöpätutkimukseen. Tuolloin
nopea kehitys syövän biologisessa
ymmärryksessä herätti tiedeyhteisössä
suuren innostuksen. Se kärjistyi lopulta
ajatukseen, jonka mukaan 90 prosent-
tia syövistä syntyy ulkoisista tekijöistä:
yksikin molekyyli syöpävaarallista
kemikaalia voisi aiheuttaa syövän.
Synteettisten kemikaalien testaus sai
vauhtia. Tavoite oli kunnianhimoinen
eli hävittää suurin osa syövistä.
Syöpä ei ole kadonnut keskuudes-
tamme, päinvastoin. Se on lisääntynyt.
Selitys ei löydy ulkoa vaan sisältä. Syö-
pien lisääntyminen johtuu väestön
vanhenemisesta ja osin elintavoista,
kuten epäterveellisestä ruokavaliosta ja
vähäisestä liikunnasta.
Tuomiston mukaan elintapatekijät
ovat jääneet hormonihäirikkökeskuste-
lussa liian vähälle huomiolle.
”Elintavat vaikuttavat sairastumi-
seen helposti kymmenkertaisesti hor-
monihäiriköiden mahdollisiin haittoi-
hin verrattuna.” b
Jukka Ruukki
on Tiede-lehden päätoimittaja.
Aiheesta lisää: Evidence of the possible
harm of endocrine-disrupting chemicals in
humans: ongoi ng debates and key issues.
Endocrinology and Metabolism, 2018.
7/2019 TIEDE 21
 20.7.1969
Historiallinen
matka alas alkaa.
Kuualus Eagle on
juuri irtautunut
komentomoduuli
Columbiasta.

AVARUUSLENNOT

Kuusi visiittiä
Kuuhun teki
unelmista totta
50 vuotta sitten ihmiskunta otti suuren harppauksen,
kävi ensi kerran Kuussa – mutta hilkulla onnistuminen oli. Ilman
kylmähermoista lennonohjaajaa matka olisi keskeytynyt viime tipassa.
Kun pää oli saatu auki, naapuriin suuntasi lisää lentoja.
TEKSTI Jari Mäkinen KUVAT Nasa

22 TIEDE 7/2019
H
einäkuun 20. Kuualuksella oli nopeutta vielä
päivänä 1969 2 200 kilometriä tunnissa mutta
kello 16.10.22 korkeutta kiertolaisemme pinnasta
– Suomen enää yhdeksän kilometriä.
aikaa kello Juuri tuolla hetkellä, seitsemän
22.10.22 – minuuttia ennen laskeutumista,
nuori, 26- aluksen tietokone näytti keltaisin
vuotias lennonohjaaja Steve Bales valokirjaimin hälytyskoodin: 1202.
seurasi Houstonin lennonjohtokes- ”Ohjelmahälytys”, Armstrong il-
kuksessa historiallisen matkan moitti Houstoniin.
viimeistä etappia. Apollo 11 -astro- Periaatteessa Balesin olisi pitänyt
nautit Neil Armstrong ja Edwin keskeyttää laskeutuminen. Silloin
Aldrin lähestyivät ennalta valittua Armstrong ja Aldrin olisivat irrotta-
tasankoa Rauhallisuudenmeressä. neet kuualuksen miehistöosan las-
keutumisosasta, suunnanneet ta-
kaisin Kuun kiertoradalle ja telakoi-
tuneet komentoalukseen, jolla
Michael Collins oli jäänyt kiertä-
mään Kuuta kaksikon pinnalla
käynnin ajaksi. Se olisi tarkoittanut
valtavaa pettymystä. Astronautit
olivat taittaneet 379 200 kilometriä
ja lentäneet 102,5 tuntia ja joutuisi-
vat palaamaan tyhjin käsin, teke-
mättä sitä, mitä piti.
Bales ei hätääntynyt. Hän vastasi
”Go”, ja laskeutuminen jatkui. Hän
tiesi, että kuualuksen tietokone oli
20.7. Armstrong
ottaa hienon kuvan
Aldrinista – ja samalla
selfien itsestään.
Kuva päätyy Life-
lehden kuunumeron
kanteen 11.8.
7/2019 TIEDE 23
20.7.1969 Aldrin kantaa kojeita kevein askelin Kuun heikossa painovoimassa.
suunniteltu priorisoimaan tehtäviä ja
ilmoittamaan, jos se ylikuormittui.
Sitä 1202 tarkoitti – ja simulaatiohar-
joitusten perusteella kuormitustila
menisi nopeasti ohi. Toisaalta Bales
luotti epämääräiseen tuntemukseensa,
ettei virhe johda lisäongelmiin.
Kolme minuuttia 41 sekuntia myö-
hemmin hälytys toistui, ja heti perään
niitä tuli kaksi lisää. Kun laskeutumi-
nen kuitenkin muuten sujui normaa-
listi, Bales uskalsi edelleen antaa Arm-
strongin ja Aldrinin jatkaa matkaansa.
Yksitoista sekuntia myöhemmin
koko lennonjohto pidätteli hengitys-
tään. Kuualus lipui sivuun suunnitel-
lulta laskeutumisradalta. Armstrong
oli nähnyt edessä rosoisen tasangon ja
kraatterin ja ottanut ohjat lennon-
johdolle mitään sanomatta. Hän lensi
alusta sivusuunnassa käsinohjauksella
kuin helikopteria ja tähyili otollisem-
paa laskeutumispaikkaa.
Lennonjohto kuunteli astronauttien
harvaa sananvaihtoa ja laski sekunteja
polttoaineen loppumiseen: 90, 60, 30.
”Houston, Rauhallisuudenmeren
tukikohta täällä, Kotka on laskeutu-
nut”, Armstrong ilmoitti kuin ikuisuu-
den jälkeen. Lennonjohto huokaisi
helpotuksesta ja puhkesi riemunhuu-
toihin.
Kaksi ja puoli tuntia kävelyä
Kuualus Kotka oli päätynyt runsaan
kuuden kilometrin päähän aiotusta
24 TIEDE 7/2019
24.7. Kuumiehet on pantu mikrobikaranteeniin. Presidentti piipahtaa ikk
laskeutumispaikasta, oikein sopivalle
tasankoalueelle. Kuusi tuntia ja 34
minuuttia myöhemmin Armstrong
taiteili avaruuspuvussaan aluksen
tikapuiden ala-astimilla. Hän testasi
askelmittaa, hypähti alas ja lausui
kuuluisat sanat: ”Tämä on pieni askel
ihmiselle, suuri harppaus ihmiskun-
nalle.”
Polttoaine
oli loppumassa,
lennonjohto laski
sekunteja.
Hän kuvaili näkemäänsä ja sitä,
miltä tuntui olla Kuussa, mutta ennen
kaikkea hän keräsi nopeasti näytepus-
siin pienen valikoiman kuukiviä –
siltä varalta, että paluumatkalle pitäisi
jostain syystä lähteä yllättäen ja äkkiä.
Kaikki meni kuitenkin hyvin. Arm-
strong pystyi toimimaan Kuun puute-
ripinnalla, ja 24 minuuttia myöhem-
min Aldrin laskeutui kiertolaisemme
kamaralle. Kaksikko pystytti tutki-
muslaitteita ja Yhdysvaltain lipun,
puhui presidentti Richard Nixonin
kanssa, keräsi lisää kuukiviä ja -pölyä
ja paljasti lennon muistolaatan, jossa
Maan asukkaat kertoivat tulleensa
rauhanomaisin aikein.
Kaksi tuntia 31 minuuttia kestänyt
kuukävely oli tarkkaan suunniteltu,
eikä astronauteilla ollut ylimääräistä
aikaa ihmettelyyn tai pohdiskeluun.
Aldrin kuitenkin muisteli jälkikäteen
työn tuoksinassa mieleensä ponnahta-
nutta ajatusta:
”Kesken kaiken tajusin, ettei kukaan
ollut koskaan ollut yhtä kaukana kuin
me olimme ja ettei yhtä suuri määrä
ihmisiä ollut koskaan yhtä aikaa seu-
rannut kahden ihmisen tekemisiä.”
Ensimmäistä kuukävelyä katsoi
arviolta 530 miljoonaa ihmistä ympäri
maailman. Se on edelleen kaikkien
aikojen suurimpia suoran tv-lähetyk-
sen keräämiä yleisömääriä.
12 tuntia myöhemmin Armstrong ja
Aldrin loivat viime silmäyksiä Kuun
maisemaan. He olivat levänneet seit-
semän tuntia ja tekivät lähtöä. Kun he
21. heinäkuuta kello 19.54 Suomen
aikaa käynnistivät kuualuksensa raket-
timoottorin nousupolttoon, he olivat
viettäneet Kuussa 21 tuntia ja 42 mi-
nuuttia.
Kolme tuntia ja 41 minuuttia myö-
hemmin paluukapseli telakoitui Apol-
lo-alukseen. Astronautit purkivat
komentomoduuliin kameransa, muut
laitteensa ja 21,5 kilogrammaa kuupe-
ränäytteitä ja ryömivät itse sisään
perässä. Collins, joka oli tehnyt yksin
14 kierrosta Kuun ympäri, oli yhtä
hymyä. Seitsemän tuntia ja 20 minuut-
tia myöhemmin alkoi kotimatka.

kunan takana. 13.8. New York juhlii historian tekijöitä kaupungin mahtavimmassa paraatissa.
Ensimmäisiä kuunkävijöitä juh-
littiin sankareina. He olivat täyttäneet
tavoitteen, jonka presidentti John F.
Kennedy oli asettanut 8 vuotta 1
kuukausi ja 29 päivää aikaisemmin 25.
toukokuuta 1961. Tuona päivänä vasta
viisi kuukautta virassa ollut Kennedy
esitti kongressille, että liittovaltio
ottaa tehtäväkseen lennättää ihmisen
Kuuhun ja takaisin ennen vuosikym-
menen loppua.
Alas mentiin
kuudesti, aina
Maan puoleiselle
poskelle ja päivän-
tasaajan tuntu-
maan.
Apollo 15!
Hadleyn rilli
Keitä olivat
pioneerit?
9 Apolloa vei
Kuuhun 24 miestä,
12* alas asti.
Apollo 8 21.–27.12.1968
Z William Anders, 35, Frank
Borman, 40, James Lovell, 40.
10 kierrosta Kuun ympäri.
Apollo 10 18.–26.5.1969
Z Eugene Cernan, 35, Thomas
Stafford, 38, John Young, 38.
Laskeutumisharjoitus
15 kilometrin korkeuteen.
Apollo 11 16.–24.7.1969
Kolme kiihkeää ohjelmaa Z Neil Armstrong*, 39, Edwin
Kennedyn kongressipuheen aikaan Aldrin *, 40, Michael Collins, 38.
yksikään yhdysvaltalainen ei ollut Kuukävely 2 t 31 min.
kiertänyt edes Maata avaruusaluksel- Näytteitä 21,5 kg.
la. Ainoana avaruudenkävijänä Alan Apollo 12 14.–24.11.1969
Shepard oli vasta tehnyt 15 minuutin Z Alan Bean*, 37, Charles Con-
ponkaisun avaruuden puolelle yli rad*, 39, Richard Gordon, 40.
sadan kilometrin korkeuteen. Silti Kuukävely 7 t 45 min.
Kennedy oli jo lennättämässä astro- Näytteitä 34,3 kg.
nautteja Kuuhun. Apollo 13 11.–17.4.1970
Jatkuu sivulle 26. Z Fred Haise, 36, James Lovell,
42, John Swigert, 38.
Räjähdys huoltomoduulissa.
Kiersi Kuun ja palasi Maahan.
Apollo 14 31.1.–9.2.1971
Z Edgar Mitchell*, 40, Stuart
Roosa, 37, Alan Shepard*, 47.
Kuukävely 9 t 21 min.
Näytteitä 42,8 kg.
Apollo 15 26.7.–7.8.1971
Z James Irwin*, 41, David Scott*,
39, Alfred Worden, 39.
Kuukävely 18 t 33 min.
Näytteitä 76,7 kg.
Apollo 16 16.–27.4.1972
Z Charles Duke*, 37,

Apollo 17! Kenneth Mattingly, 36,

Taurus-Littrowin laakso John Young*, 41 .
Kuukävely 20 t 14 min.
Näytteitä 94,3 kg.
Apollo 17 7.–19.12.1972
!Apollo 11 Z Eugene Cernan*, 38,
!Apollo 14 Rauhallisuudenmeri Ronald Evans, 39, Harrison
Apollo 12!
Fra Mauronylänkö
Myrskyjenmeri Schmitt*, 37 .
Apollo 16! Kuukävely 22 t 2 min.
Descartesin tasanko Näytteitä 110,4 kg.

7/2019 TIEDE 25
3.6.1965 Edward White aloittaa astronauttien avaruuskävelyt.
Hän oli valinnut tavoitteen luulta-
vasti siksi, että saksalainen raketti-
insinööri Werhner von Braun oli
vinkannut tällaisesta mahdollisuu-
desta.
Von Braun oli suunnitellut kuulen-
toa siitä alkaen, kun hän toisen maail-
mansodan alla ja alkuvuosina johti
Saksassa maailman ensimmäisen
ohjuksen V-2:n kehitystyötä. Sodan
jälkeen hän päätyi Yhdysvaltoihin, ja
Kennedyn puheen aikaan hän luotsa-
si 1958 perustetun avaruushallinnon
Nasan rakettihankkeita.
Kun Nasassa laskettiin, että miehi-
tetty lento Kuuhun oli mahdollinen,
Kennedy uskalsi julistaa tavoitteen.
Onnistuessaan hanke kuittaisi men-
neet nöyryytykset.
Keväällä 1961 Neuvostoliitto näytti
olevan täysin suvereeni avaruudessa,
vaikka vain puolenkymmentä vuotta
aikaisemmin sitä oli pidetty teknolo-
gisena kehitysmaana. Se oli lokakuus-
sa 1957 lähettänyt Maan kiertoradalle
kaikkien aikojen ensimmäisen satel-
liitin, Sputnik-tekokuun. Huhtikuussa
1961 oli vuorossa historian ensimmäi-
nen miehitetty avaruuslento, kun
kosmonautti Juri Gagarin kiersi
Maan Vostok 1 -aluksella.
Maineen ja kunnian lisäksi Yhdys-
valloille oli tärkeää edistää avaruus-
tekniikkaansa ja alan osaamistaan.
Alkoi kiihkeä kehitys, testaus ja har-
joittelu.
26 TIEDE 7/2019
15.10.1965 Saturnus V -kantoraketin ohjausyksikkö etenee testeihin.
Yksipaikkaisilla Mercury-aluksilla
opeteltiin avaruuslentojen alkeet ja
varmistuttiin siitä, että ihminen pys-
tyy toimimaan avaruuden painotto-
muudessa. Niillä Yhdysvallat pääsi
kunnolla kiinni myös avaruuskilpaan,
kun John Glenn helmikuussa 1962
teki läntistä avaruushistoriaa ja kiersi
Kuuhanke
kahmaisi 4,41 %
koko liittovaltion
budjetista.
Maan kolme kertaa viisi tuntia kestä-
neellä lennolla. Kaikkiaan Mercury-
lentoja tehtiin seitsemän vuosina
1961–1963.
Mercuryn perässä käyttöön tuli
Gemini, nimensä mukaisesti kaksi-
paikkainen avaruusalus, jolla alettiin
testata tulevilla kuulennoilla vaaditta-
via taitoja. Niihin kuuluivat muun
muassa alusten ratojen muuttamiset,
lennot lähekkäin ja telakoitumiset
yhteen. Astronautit opettelivat hallit-
semaan aluksia käsinohjauksella, ja
avaruuskävelyt alkoivat. Niillä harjoi-
teltiin liikkumaan ja toimimaan ava-
ruuspuvussa alusten ulkopuolella.
Gemineillä tehtiin kaikkiaan kym-
menen miehitettyä lentoa vuosina
5.8.1968 Apollo
1965 ja 1966. Lentoja myös pidennet-
tiin, ja pisimmillään astronautit kiersi-
vät Maata pari viikkoa. Näin voitiin
varmistua siitä, että ihminen kestää
painottomuutta pitkän kuulennon
ajan. Samalla totuteltiin elämään
avaruudessa. Kaikkea syömisestä
nukkumiseen ja peseytymisestä tar-
peiden tekemiseen piti harjoitella.
Gemini-lentojen aikana hiottiin
käyttöön myös uusi keksintö, lennon-
johto. Houstonissa koko ajan valppai-
na olleet insinöörit oppivat toimimaan
eräänlaisina astronauttien suojelus-
enkeleinä, ja perinne jatkuu, tosin
hieman muokattuna.
Nasa oppi myös pitämään huolta
mediasta. Toimittajille tehtiin pressi-
keskus, järjestettiin tiedotustilaisuuk-
sia ja jaettiin tuhteja tietopaketteja,
jotta he pystyivät kertomaan suurelle
yleisölle sankarillisista avaruuslentä-
jistä ja siitä, miksi kuulentoihin kan-
natti panostaa. 1960-luvun puolivälis-
sä käynnistynyt Nasan mediakone
toimii edelleen kuin rasvattu.
Töitä sadoilletuhansille
Apollo-ohjelma omistautui Kuuhun
menolle. Se eteni huimaa tahtia Mer-
cury- ja Gemini-lentojen rinnalla ja
levittäytyi halki liittovaltion.
Jättiläismäisen Saturnus V -kuu-
raketin osat suunniteltiin ja testattiin
Alabamassa Marshallin avaruuskes-
kuksessa von Braunin johdolla. Rake-

o 7:n miehistö harjoittelee märkää Maahan paluuta.
teiksi ne koottiin Floridassa Kenne-
dyn avaruuskeskuksessa. Sinne nousi
tuolloisen maailman suurin rakennus,
163 metriä korkea VAB, Vehicle
Assembly Building. Vain sellaisessa
mahtui työstämään 110-metristä kuu-
rakettia.
Apollo-alusten komento- ja huolto-
moduulien osia tehtiin Downeyssä
Kaliforniassa ja Tulsassa Oklahomas-
sa, laskeutumisalusten osia Beth-
pagessa New Yorkissa. Moduuleiksi ja
edelleen Apolloiksi osat koottiin
Houstonissa Texasissa. Raketin nok-
kaan valmiit alukset istutettiin Ken-
nedyn avaruuskeskuksen VAB:ssa.
Sieltä koko komeus matkasi telaket-
julavetilla viiden kilometrin päähän
laukaisualustalle.
Lennonjohto perustettiin Housto-
niin, samoin astronauttien koulutus-
keskus. Kuun geologiaan lentäjät
perehtyivät muun muassa Arizonassa,
missä oli meteoriittikraatteri ja kuu-
perää muistuttavaa vulkaanista maa-
perää.
Valtavan koneiston johto, vielä
nuori avaruushallinto, piti päämajaan-
sa pääkaupungissa Washington
DC:ssä.
Tilikirjojen perusteella Apollo-
ohjelman huippukohta osui vuoteen
1966. Silloin kuuhanke kahmaisi 4,41
prosenttia koko Yhdysvaltain bud-
jetista ja Nasan palkkalistoilla oli
Jatkuu sivulle 28.
Miksi Neuvostoliitto hävisi?
Johtoasema mureni tekniikkaan ja ihmissuhteisiin.
A
varuuskilpailun
alkuaikoina Neu-
vostoliitto oli
selvästi edellä
Yhdysvaltoja. Sillä
oli jo voimakas kantoraketti, joka
lähetti 1957 Sputnik-tekokuun ja
1961 kosmonautti Juri Gagarinin
Maata kiertämään.
Kummastakin merkkitapauk-
sesta vastasi maan avaruusguru
Sergei Koroljov. Hän ei kuiten-
kaan saanut johtaakseen hanket-
ta, jonka tarkoituksena oli viedä
kosmonautit Kuuhun ennen Yh-
dysvaltain astronautteja. Kuu-
hanketta vetämään nimettiin
Valentin Gluško, joka otti kump-
panikseen Vladimir Tšelomein.
Kaksikon suosioon vaikutti toden-
näköisesti se, että presidentti
Nikita Hruštšovin poika Sergei
työskenteli Tšelomein suunnitte-
lutoimistossa.
Gluško ja Tšelomei kaavailivat
lentoa Kuun ympäri lokakuulle
1967 kommunistisen vallan-
kumouksen 50-vuotispäiväksi.
Tehtävään ryhdyttiin kehittä-
mään raskasta kantorakettia,
nykyisin Proton-nimellä tunnet-
tua UR-500:aa.
Syksyllä 1964 Hruštšov kuiten-
kin syrjäytettiin, ja kuuohjelman
o
johtoon kohosi Koroljov. Hän oli jo
suunnitellut kuulennolle Sojuz-
alusta, ja hänellä oli kilpaileva
rakettisuunnitelma. Sen mukaan
Sojuzin lähettäisi matkaan Proto--
niakin suurempi N-1, ja Apollosta
lennon erottaisi lähinnä se, että
Kuuhun laskeutuisi yksi kosmo-
nautti, koska kuukabiinissa ei ollut
tilaa kahdelle.
Onnettomuudet vainoavat
Alku ei näyttänyt hyvältä. Huhti-
kuussa 1967 Sojuzin ensilento
päättyi katastrofiin: kosmonautti
Vladimir Komarov kuoli, kun
aluksen laskuvarjot sotkeutuivat
toisiinsa. Syyskuussa tuhoutui
miehittämätön Sojuz, marras-
kuussa toinen.
Sitten tuli onnistumisia. Huhti-
kuussa 1968 Luna 14 -luotain
asettui kiertämään Kuuta, ja syys-
kuussa Zond 5, Sojuzia muistut-
tanut harjoituslentoalus, teki
matkan Kuuhun ja takaisin muka-
naan eläimiä.
Myös vuosi 1969 alkoi hyvin.
Tammikuussa kaksi Sojuzia tela-
koitui ja vaihtoi miehistöä Maan
kiertoradalla. Helmikuussa onni
kääntyi.
Kuuraketti N-1 oli lopulta valmis
koelentoon. Yritys päättyi räjäh-
dykseen laukaisualustalla. Yhtä
lailla epäonnistui toinen yritys
kesäkuussa. Raketti kohosi het-
ken kohti taivasta ja räjähti.
Pääsyynä N-1:n epäonnistumi-
siin pidetään moottoreita. Apollo-
ohjelman Saturnus V toimi viidel-
lä moottorilla, mutta N-1:ssä niitä
Kuuhun meno
typistyi Zondiin,
joka käytti eläimiä
kiertoradalla.
oli massiivinen määrä, peräti 30,
eivätkä ne olleet edes hyviä.
Muitakin syitä on. Osan tap-
piosta selittää rahan puute.
Kuuohjelmaan ei annettu varoja
samassa määrin kuin Yhdysval-
loissa.
Henkilökysymyksiäkään ei voi
sivuuttaa. Koroljov kuoli 1966
syöpäleikkaukseen, ja seuraajat
keskittyivät lähinnä kampitta-
maan toisiaan.
7/2019 TIEDE 27
13.4.1970 Lennonjohto lopettelee Apollo 13:n tv-lähetystä. Vartin päästä räjähtää.
396 000 työntekijää – eivätkä tässä ole
mukana alihankkijoilla työskennelleet
sadattuhannet ihmiset.
Työtä riitti, sillä niin Saturnus V
kuin Apollot olivat myöhässä ja painoi-
vat liikaa. Massaa piti nipistää sieltä ja
täältä, jos Kuuhun aiottiin.
Onnettomuudesta opiksi
Painon karsinta onnistui ja projekti
eteni, mutta Apollon sähköiset ja tek-
niset järjestelmät olivat vielä aika ta-
valla hakusessa, kun ohjelman ensim-
mäistä miehitettyä lentoa Apollo 1:tä
valmisteltiin matkaan. Alus oli tarkoi-
tus lähettää Maan kiertoradalle 21.
helmikuuta 1967, mutta aikomus päät-
tyi katastrofiin jo paljon ennen määrä-
päivää.
27. tammikuuta astronautit Virgil
Grissom, Edward White ja Roger
Chaffee istuivat komentomoduulissa
raketin nokassa harjoittelemassa tule-
vaa lentoaan. Moduuli oli paineistettu
puhtaalla hapella, ja oviluukku oli
kiinni niin kuin se olisi oikeasti mat-
kaan lähdettäessä.
Kolmikko kävi läpi moduulin järjes-
telmiä kerta toisensa jälkeen, koska ne
eivät pelanneet kunnolla. Tietoliiken-
neyhteydet katkeilivat, ja ilmastointi
puski sisään kummaa hajua. Kun on-
gelmat korjaustoimista huolimatta
jatkuivat, harjoituksen keskeyttämistä
harkittiin useaan kertaan.
Kun kello lähestyi puolta seitsemää
28 TIEDE 7/2019
14.5.1971 Apollo 11:n suuri kiertonäyttely päättyy. Se veti 3,3 miljoonaa
illalla, keskeytyksestä lopulta päätet-
tiin. Silloin lennonjohdon radiosta
kuului hätääntynyt sana: ”Tulipalo”.
Kuvaruudusta näkyi, että moduulin
sisätila oli liekeissä. White koetti avata
luukkua. Hetkeä myöhemmin radios-
ta kantautui tuskanhuutoa. Astronau-
tit paloivat moduuliinsa epäonnisen
harjoituksen päätteeksi.
Apollo 1:n
tulipalo paljasti
alusten ja asujen
heikkoudet.
Jos aikataulu Kennedyn tavoitteen
saavuttamiseksi oli näyttänyt tiukalta
ennen onnettomuutta, niin nyt se
näytti mahdottomalta. Monet vaativat
koko hankkeen peruuttamista. Astro-
nautit itse nousivat kuitenkin sano-
maan, että he tietävät lentojen vaarat
mutta ovat siitä huolimatta valmiit
jatkamaan ja aikanaan myös lentä-
mään Kuuhun.
Todennäköiseksi syyksi onnetto-
muuteen paljastui sähköjärjestelmäs-
sä sattunut oikosulku. Siitä alkoi
tulipalo, joka levisi räjähdysmäisesti
moduulin puhtaan hapen kyllästä-
mässä ilmassa. Tuhoa pahensivat
paperiset ohjekirjat ja paloherkkiä
muoveja sisältäneet sisustusmateriaalit
ja avaruuspuvut.
Onnettomuuden jälkeen Apollo-
alusten sisustus ja astronauttien lento-
puvut suunniteltiin käytännössä koko-
naan uudelleen.
Paloherkät materiaalit vaihdettiin
palamattomiin. Puhdas happi siirrettiin
yksinomaan avaruuskäyttöön, ja harjoi-
tuksissa aluksia alettiin paineistaa
ulkoilmasta tutulla hapen ja typen
seoksella. Sähköjärjestelmää korjattiin,
ja luukku vaihdettiin hitaasti sisään-
päin avautuvasta nopeasti ulospäin
avautuvaan.
On mahdollista, että järkyttävän
alkuvaiheen ansiosta Apollo-aluksille ei
myöhemmin tapahtunut suuria onnet-
tomuuksia.
Jouluksi kiertoradalle
Vuodesta 1968 muodostui kuukilpailun
kiihkein vuosi. Se alkoi kahden Apollo-
aluksen miehittämättömällä koelennol-
la tammi- ja huhtikuussa. Niitä seurasi
Neuvostoliiton kaksi näyttävää suori-
tusta. Ensin huhtikuussa Luna 14
-luotain asettui kahdeksi kuukaudeksi
kiertämään Kuuta, ja syyskuussa maan
kuualus Zond 5 teki onnistuneen len-
non kiertoradalle ja takaisin eläimiä
mukanaan.
Nyt oli ilmiselvää, että Neuvostoliitto
kaavaili miehitettyä lentoa Kuuhun.
Kun tiedustelutietojenkin mukaan
Neuvostoliitto oli lähes valmis kuulen-

kävijää. 11.12.1972 Viimeisen Apollon Eugene Cernan testaa kuuautoa perille päästyään.
toon, Nasa päätti kiirehtiä. Jos Apol-
lon ensimmäinen miehitetty lento,
Apollo 7, sujuisi suunnitellusti, voisi jo
Apollo 8 lähteä käymään Kuussa eikä
jäädä Maan kiertoradalle niin kuin
alun perin suunniteltiin.
Apollo 7 kiersi hienosti Maata seit-
semän päivää, ja Apollo 8 teki histo-
riaa jouluna 1968. James Lovell,
William Anders ja Frank Borman
poistuivat ensimmäisinä ihmisinä
Maan vaikutuspiiristä, tavoittivat
toisen taivaankappaleen ja kiersivät
sen kymmenen kertaa.
Lento Kuun ympäri oli kuitenkin
vain välitavoite, myös Neuvostoliitos-
sa. Kun sen miehitetyille lennoille
suunnitellun uuden suuren kuurake-
tin koelento päättyi räjähdykseen
laukaisualustalla, Yhdysvaltain voitto
alkoi näyttää selvältä. Vain vastaavan-
lainen epäonni voisi estää unelman
toteutumisen.
Takaiskuja ei tullut, vaan lennot
onnistuivat yleisesti ottaen hyvin.
Apollo 9 testasi kuualusta Maan ym-
päristössä ja Apollo 10 teki saman
Kuun kiertoradalla. Siellä astronautte-
ja tosin kohtasi vaaratilanne, kun
kuualus alkoi kesken laskeutumisko-
keen pyöriä holtittomasti. Astronautit
kuitenkin saivat aluksen hallintaansa,
ja kenraaliharjoitus onnistui.
Tie oli auki ensimmäisten ihmisten
astua Kuuhun ja toteuttaa Kennedyn
julistus asetetussa aikataulussa.
Loppujen lopuksi toteutus onnistui
odotettuakin paremmin. Apollo 11:n
lisäksi Kuuhun ehti ennen vuosikym-
menen loppua myös Apollo 12 marras-
kuussa 1969. Sen astronautit jopa
laskeutuivat tarkasti haluttuun paik-
kaan Myrskyjenmeressä – vain parin-
sadan metrin päähän Surveyor-las-
keutujasta, jonka Nasa oli 1966 lähet-
tänyt tutkimaan Kuun pintaa. Ennen
Surveyorin tietoja Kuun oletettiin
olevan niin paksun pölyn peitossa,
ettei sinne voisi edes laskeutua.
Kolme lentoa jäi tekemättä
Heti vuosikymmenen vaihduttua
poliittiset tuulet Yhdysvalloissa kään-
tyivät ja kalliita kuulentoja alettiin
kritisoida voimakkaasti.
Suuri yleisö ja monet päättäjät eivät
ymmärtäneet, miksi lentoja pitäisi
jatkaa, kun Neuvostoliitto oli lyöty.
Nasan budjettia leikattiin rajusti, ja
viimeinen suunniteltu kuulento,
Apollo 20, päätettiin jättää tekemättä.
Arvostelijat saivat lisää pontta huh-
tikuun puolivälissä 1970, kun Apollo
13 joutui vaikeuksiin.
Lento alkoi loistavasti. Lennonjohto
jopa valitti kaiken sujuvan kyllästyttä-
vän rauhallisesti ja tasaisesti. Tylsyys
päättyi, kun lento oli kestänyt 56
tuntia. Huoltomoduulissa kaksi johtoa
kosketti toisiaan ja sai aikaan oikosu-
lun, jonka seurauksena happitankki
Jatkuu sivulle 31.
.
Mitä lennot
opettivat?
Suurinta antia ei voi
mitata rahassa.
Z Opimme toimimaan avaruudes-
sa. Lentoratojen laskenta ja alusten
asennonsäädöt tarkentuivat. Pa-
rannukset helpottivat tietoliiken-
nesatelliittien ja planeettaluotain-
ten ohjausta.
Z Opimme tuntemaan Kuuta. 382
kilogramman lasti kuukiviä on osal-
taan vahvistanut käsitystä siitä,
että Kuu syntyi suuressa kosmises-
sa törmäyksessä.
Z Saimme arkeemme kosolti tekni-
siä uutuuksia: tulenkestäviä kan-
kaita, elektroniikkaa, navigointilait-
teita, radiotekniikkaa, digitaalika-
meroita, tietokoneohjelmia, hengi-
tyslaitteita, eristeitä, sydänkäyrä-
piirtureita, vedenpuhdistimia,
muoveja, varashälyttimiä, akkupo-
rakoneita, kvartsikidekelloja.
Z Ymmärsimme tieteen ja tekniikan
arvon. Monet myöhemmin mullis-
taviin keksintöihin yltäneet henkilöt
ovat todenneet Apollo-ohjelman
olleen uransa innoittaja. Erinomai-
nen esimerkki ovat in-
sinöörit, jotka perustivat
tietokoneet mullistaneen
Intelin vuonna 1969.
Z Ennen kaikkea: Näim-
me ensi kerran kotimme
yhdellä silmäyksellä.
Apollo 8 -lennolla 1968
otetussa kuvassa elävä
Maa nousee kuolleen Maa 1972.
Kuun ylle. Apollo 17 -len-
non kuvassa vuodelta 1972 pla-
neettamme kelluu mustassa ava-
ruudessa kuin marmorihelmi.
Z Kuvat muuttivat ihmisten käsi-
tystä itsestään ja planeetastaan.
Ne tekivät kuulennoista ihmiskun-
nan yhteisen saavutuksen ja veivät
eteenpäin niin ympäristöliikettä
kuin rauhanliikettä. Tämän ilmenty-
mänä Apollo ja Sojuz telakoituivat
1975 ja komentajat paiskasivat
kättä liennytyksen hengessä.
7/2019 TIEDE 29

Kuu palasi kohteeksi
Menijöitä vetää naapuriin vanha syy: se on siellä.
P
uolen vuosisadan
hiljaiselon jälkeen
Kuuhun on taas
tunkua. Sinne täh-
täävät avaruus-
konkarit Yhdysvallat
ja Venäjä ja lukuisat tulokkaat, kuten
Kiina, Intia, Israel, Japani, Korea ja
Saksa. Vuoteen 2025 mennessä Kuu-
hun suuntaa näillä näkymin 16 lentoa,
joita operoivat niin kansalliset ava-
ruusjärjestöt kuin yksityiset avaruus-
yritykset. Jos katsotaan 2030-luvulle
saakka, määrä nousee yli 30:n.
Tätä nykyä aktiivisimmin Kuussa
toimii Kiina, joka vuoden vaihteessa
lähetti naapuriin jo toisen laskeutu-
misluotaimen, tällä kertaa Kuun lähes
tutkimattomalle takapuolelle. Loppu-
vuodesta Kiinan on määrä noutaa
Kuusta näytteitä Maahan, ja pitkän
aikavälin suunnitelmiin kuuluu tuki-
kohdan perustaminen kiertolaisemme
etelänavalle.
30 TIEDE 7/2019
Uuden kuuryntäyksen yhteydessä
on puhuttu paljon kaivostoiminnasta
ja avaruusturismista, mutta pohjim-
miltaan kaikkia hankkeita yhdistää
ensimmäisten kuulentojen primus
motorin, presidentti John F. Kenne-
dyn toteamus Kuuhun menon motii-
vista: ”Koska se on siellä.”
Kun tekniikka on edistynyt ja ava-
ruuteen pääsy tullut edullisemmaksi,
on Kuu looginen kohde, kun halutaan
tehdä jotain jännittävämpää kuin
kivuta Maan kiertoradalle.
Haaveena ihmisen paluu
Lähitulevaisuuden tärkein virstan-
pylväs on kesälle 2020 suunniteltu
Yhdysvaltain uuden Orion-avaruus-
aluksen koelento Kuuhun. Miehittä-
mättömällä lennolla Nasa testaa
alusta ja sen eurooppalaisvalmisteista
huoltomoduulia tositoimissa. Alus
myös vie Kuuta tutkimaan 13 nano-
satelliittia.
Nasan uusi
miehistöalus
Orion muistuttaa
Apolloa mutta
on sitä suurempi.
Kyytiin mahtuu 4–6
matkustajaa.
Orionia on kehitetty lähes kaksi
vuosikymmentä. Hankkeen juuret
vievät vuoteen 2003, jolloin Colum-
bia-avaruussukkula tuhoutui onnetto-
muudessa, Nasa päätti siirtää sukku-
lat eläkkeelle ja ryhtyi hakemaan uutta
suuntaa lähiavaruuden toimilleen.
Valinta kohdistui Kuuhun. Joulu-
kuussa 2005 presidentti George W.
Bush ohjeisti Nasan kehittämään
aluksia, joilla astronautit voisivat
laskeutua Kuuhun vuoteen 2020
mennessä.
Hanke sai nimen Constellation,
mutta epävirallisesti sitä kutsuttiin
Apolloksi steroidella – mitä se olikin.
Siihen kuului Saturnus V:tä muistut-
tanut Ares-kuuraketti, Apollon kaltai-
nen Orion-alus ja Apollon kuumoduu-
lin näköinen laskeutumisalus. Rahaa
tuli kuitenkin lähinnä vain Orionin
kehittämiseen.
Suunnitelmat muuttuivat, kun
Barack Obama astui valtaan. Heti
ensimmäisen kautensa alussa hän dostua superraketti SLS. Se näyttää räjähti, tuhosi melkein puolet huolto-
peruutti kuuhankkeen, koska se oli maksavan odotettua enemmän ja moduulista ja teki komentomoduulis-
ylittänyt budjettinsa, jäänyt jälkeen valmistuvan myöhässä, mikä uhkaa ta toimintakyvyttömän.
aikataulustaan ja vaikutti vanhan- lykätä hanketta. Kuussa käynti vaihtui kamppailuun
aikaiselta. Kuun sijaan piti ryhtyä Nasa onkin ilmoittanut harkitsevan- hengestä. Astronauttien oli pakko
tutkimaan asteroideja. Samalla raket- sa kaupallisen raketin käyttöä. Tesla- muuttaa kuumoduuliin ja käyttää sitä
tisuunnitelma vaihtui miljardööri Elon Muskin pelastusaluksena. Oman neuvokkuu-
entistä yksinkertaisem- SpaceX-yrityksen Fal- tensa ja lennonjohdon ohjeiden turvin
paan Space Launch Ihmisen con Heavy pystyisi jo nyt he onnistuivat nilkuttamaan Kuun
Systemiin. Orionin kehi- pitäisi tehdä kuljettamaan Kuun ympäri ja palaamaan Maahan.
tys jatkui, koska maa comeback kiertoradalle lähes sa- Koko maailma riemuitsi pelastumi-
tarvitsi aluksen sukku- man verran rahtia ja jopa sesta, mutta samalla monet pelkäsi-
loiden tilalle.
2024. edullisemmin kuin SLS vät, että vastaavanlainen vahinko
Presidentti Donald aikanaan. tapahtuisi uudelleen – ikävämmin
Trumpin kaudella koh- Ainakin ensimmäiset seurauksin. Budjettipaineessa Nasa
de vaihtui taas. Se on uudet kuulennot Nasa joutui leikkaamaan kuulento-ohjel-
jälleen Kuu, jonne mennään ”viiden aikoo ilmoituksensa mukaan tehdä mastaan kaksi lentoa lisää. Nyt perut-
vuoden sisällä”, kuten varapresidentti omalla raketilla. Jos se niiden jälkeen tiin Apollot 19 ja 18.
Mike Pence julisti maaliskuussa. luopuu SLS:stä, siihen käytettyjä Muilta osin tilanne oli edelleen
Nyt hankkeeseen on luvattu kohta- miljardeja voi pitää lähinnä työttö- oikeinkin hyvä. Onnistuneiden käyn-
laisesti rahaakin, ja tarkoitus on, että myydentorjuntana. tien perusteella Nasa uskalsi pidentää
Orion tekee ensimmäisen miehitetyn oleskeluaikaa Kuussa.
lennon Kuun kiertoradalle kesällä Tähtialus kiilaa ohitse Apollo 15 -lennosta alkaen astronau-
2022. Kuualusta, jolla päästäisiin SpaceX voi sotkea avaruusjärjestöjen tit saattoivat olla perillä kolme vuoro-
pinnalle, suunnitellaan. Ensimmäinen suunnitelmia muutenkin, sillä yhtiö kautta ja tehdä kolme kuukävelyä.
laskeutuminen tapahtuisi 2024. tekee Falconilleen seuraajaa, jonka Kun Saturnus-rakettia oli saatu keven-
koelennot alkavat pian. Kokonaan nettyä ja kuumoduuliakin pystytty
Uusi asemakin mielessä uudelleen käytettävä SuperHeavy- parantamaan, astronauteille saatiin
Kuun kiertoradalle kaavaillaan myös raketti pystyy viemään Kuuhun sadan myös mukaan enemmän tutkimus-
avaruusasemaa, sillä Maata kiertävän tonnin rahdin, mikä on neljä kertaa laitteita ja jopa kevytrakenteinen
Kansainvälisen avaruusaseman käyt- enemmän kuin SLS:n suunniteltu kuuauto, jolla retkiä saattoi laajentaa
töikä on umpeutumassa. Teknisesti kantokapasiteetti. kävelyetäisyyttä kauemmaksi.
asema ei vielä ole lopussa, mutta hen- SuperHeavyyn kuuluu myös iso Apollo 16 kävi Kuussa keväällä 1972.
kisesti loppu häämöttää. Asema on avaruusalus Starship. Siihen on tulos- Sitten joulukuussa 1972 oli vuorossa
täyttänyt tärkeimmän tehtävänsä: se sa tilaa jopa sadalle ihmiselle, ja se Apollo 17, josta tuli kaikista lennoista
on tehnyt toiminnasta avaruudessa pystyy laskeutumaan Kuuhun. menestyksekkäin. Suurin ansio siitä
rutiinia. Niinpä avaruusjärjestöt ha- Starshipin ensimmäinen koelento kuuluu oikealle tutkijalle, geologi
luavat ottaa seuraavan askeleen. on jo päätetty. Näillä näkymin se ta- Harrison Schmittille, joka näytti
Hanke, jossa ovat mukana Yhdys- pahtuu vuonna 2023 ja kyydissä on konkreettisesti, mitä eroa on ammatti-
vallat, Euroopan avaruusjärjestö Esa, lennon rahoittaja, japanilainen taiteili- laisella ja amatöörillä. Vaikka astro-
Japani, Kanada ja Venäjä, on saanut jamiljardööri Yusaku Maezawa ja nauteille opetettiin geologiaa ja heidät
nimen Gateway, porttikäytävä. Se kymmenkunta muuta taiteilijaa, jotka koulutettiin kiinnittämään huomiota
viittaa asemalle kaavailtuihin tehtä- Maezawa kutsuu mukaansa. kiinnostaviin yksityiskohtiin, sai
viin. Sieltä tehtäisiin tutkimusretkiä Voi siis olla, että kun avaruusjärjes- todellinen asiantuntija huomattavasti
Kuun pinnalle ja mahdollisesti lähdet- töjen ammattiastronautit putputtavat enemmän irti matkasta. Tuomisina oli
täisiin aikanaan kohti Marsia. Kuuhun pienellä Orion-aluksella, 110 kilogrammaa kuukiviä, yli neljäs-
Nykyisen suunnitelman mukaan Starship suhauttaa ohitse turistijouk- osa kuuden onnistuneen kuulennon
Gatewayn rakentaminen alkaisi vuon- ko mukanaan. yhteissaaliista.
na 2024 ja joitakin vuosia myöhem- Ei olisi mikään ihme, jos avaruus- Schmitt ja Eugene Cernan lähtivät
min siellä voitaisiin oleskella pysyväs- järjestöt unohtaisivat sekä SLS:n että paluumatkalle keskiviikkona 13. joulu-
ti. Miehistöä asemalle veisi ja sieltä Orionin ja alkaisivat käyttää SpaceX:n kuuta 1972. Sen koommin yksikään
toisi Orion, johon kerrallaan mahtuu ja muiden kaupallisten toimijoiden ihminen ei ole käynyt Kuussa. b
jopa kuusi avaruuslentäjää. kuljetuspalveluja uutta avaruusase-
Gateway on kiinnostava hanke, ja maa rakentaessaan ja Kuuhun pala- Jari Mäkinen
suunnitelmat ovat varsin pitkällä. tessaan. Esimerkiksi Blue Origin esit- on avaruuslentoihin ja -tekniikkaan
Ongelmaksi saattaa kuitenkin muo- teli hiljattain oman kuualuksensa. erikoistunut vapaa tiedetoimittaja.

7/2019 TIEDE 31
 Haitaton
alkoholi sitou-
tuisi aivoissa
vain tiettyihin
reseptoreihin.

KEINOALKOHOLI
KEMIA

OLISI TÄSMÄJUOMA
Brittiprofessori kehittää ainetta, joka tuottaa
pelkän nousuhumalan, ei krapulaa tai riippuvuutta.
Suomalaisasiantuntijat toivovat, että yritys onnistuu.
TEKSTI Juha Merimaa KUVA Getty Images

32 TIEDE 7/2019
M
Mitä jos olisi juoma, joka tuottaisi sa-
manlaista mielihyvää kuin alkoholi,
mutta ei sen haittoja? Jota voisi nautis-
kella ystävien seurassa ilman pelkoa
ylilyönneistä tai krapulasta seuraavana
päivänä? Kotiinkin voisi halutessaan
ajaa vaikka autolla, koska vastalääke
selvittäisi pään hetkessä.
Tällaista ainetta kehittää brittipro-
fessori David Nutt. Tavoitteena on
valmistaa synteettistä alkoholia, joka
aiheuttaa aivoissa nousuhumalan
kaltaisen tilan. Tolkutonta juopumusta
ei synny, koska vaikutus ei voimistu
enää muutaman lasillisen jälkeen.
Juoma ei vaurioita maksaa tai aivoja,
vaikka sitä käyttäisi paljonkin.
Kuulostaa korkealentoiselta, mutta
Nutt ei ole helppoheikki vaan Lontoon
Imperial Collegen neuropsykofarma-
kologian professori. Hän on tutkinut
alkoholin vaikutuksia aivoissa pian 40
vuotta. Nuttin tunteva Helsingin yli-
opiston farmakologian professori Esa
Korpi sanoo tämän olevan aikamme
merkittävimpiä neurofarmakologeja.
Politikointi aiheutti potkut
Itse kuuntelin Nuttia vuonna 2014
Britannian tiedeviikolla Birming-
hamin yliopistossa. Harmaa herras-
mies luennoi keinotekoisen alkoholin
kehityksestä ja toisesta lempiaihees-
taan, huumepolitiikasta.
Suuren yleisön tietoisuuteen Nutt
nousi vuonna 2009, kun hänet erotet-
tiin Britannian hallituksen huumeiden
ongelmakäytön asiantuntijapaneelis-
ta. Syynä olivat Nuttin liian huume-
myönteisiksi koetut lausunnot. Hän
muun muassa esitti, että ratsastami-
nen on vaarallisempaa kuin ekstaasin
käyttö.
Nutt vetosi tutkimustuloksiin, joi-
den mukaan alkoholi ja tupakka ovat
kannabista, ekstaasia tai lsd:tä vaaralli-
sempia aineita, ja toivoi hallituksen
muuttavan huume- ja päihdepolitiik-
kaansa sen mukaisesti. Tämä oli liikaa
sisäministeri Alan Johnsonille, joka
ilmoitti, että Nutt ei voinut yhtä aikaa
toimia hallituksen neuvonantajana ja
sen politiikan arvostelijana.
Nutt ei ole lopettanut kritiikkiä. Hän
siteeraa usein julkisuudessa oman
tutkimusryhmänsä analyysiä eri päih-
teiden haitoista. Yksilölle haitallisim-
mat huumeet ovat crack-kokaiini,
heroiini ja metamfetamiini. Neljäntenä
tulee alkoholi. Yhteiskunnan kannalta
alkoholi on kuitenkin selvä ykkönen.
Se jättää heroiinin ja crackin selvästi
taakseen.
Nutt näkeekin alkoholin nyky-
yhteiskuntien pahimpana päihdeon-
gelmana.
Sokerille
on korvaajia,
miksi ei olisi
alkoholille.
”Jos alkoholille ilmoitettaisiin elin-
tarvikkeiden turvallisuusmääräysten
mukainen suositus, määrä vastaisi
yhtä viinilasillista vuodessa”, Nutt
sanoi maaliskuussa Guardian-leh-
dessä.
”Lukujen valossa alkoholi on valta-
van vaarallista”, hän painotti. Kieltola-
kien toimivuus on kuitenkin näyttöjen
perusteella heikkoa.
”Siksi ryhdyin miettimään, voisiko
alkoholille kehittää korvikkeen, josta
saisi sen hyvät puolet ilman huonoja.”
Nutt vertaa tavoitettaan keinotekoi-
siin makeutusaineisiin, joilla pyritään
tuottamaan sokerin maku ilman ter-
veyshaittoja.
Vaikea toteuttaa
Ajatus kuulostaa hyvältä myös profes-
sori Esa Korven mielestä. Hän suhtau-
tuu siihen kuitenkin epäillen.
”Olisi hurjaa, jos Nuttin kuvailema
aine todella saataisiin markkinoille,
mutta en oikein usko, että se onnistuu”,
hän sanoo.
Vaikeutena on, että alkoholi on bio-
kemiallisesti hyvin poikkeuksellinen
yhdiste. Se on pieni, helposti liukeneva
molekyyli, joka kulkeutuu elimistössä
moneen paikkaan. Tästä johtuen alko-
holin tarkkaa vaikutusmekanismia ei
tunneta.
”Useimmat hermostoon vaikuttavat
lääkeaineet, kuten opiaatit, bentso-
diatsepiinit ja kannabis, vaikuttavat
yhden reseptorin kautta. Toisin sanoen
soluissa on jokin tietty paikka, johon ne
kiinnittyvät ja jonka läpäistyään ne
pääsevät säätämään sen toimintaa”,
Korpi selittää.
Alkoholille tällaista yksittäistä vas-
taanotinta ei ole löytynyt. Korpi itsekin
on tutkimusryhmineen etsinyt alkoho-
lireseptoria. Turhaan.
”Tämänhetkisen näkemyksen mu-
kaan alkoholi vaikuttaa useiden eri
reseptorien ja mekanismien kautta.”
Koska reittejä on lukuisia, ne voivat
vaikuttaa myös toisiinsa. Tämä osal-
taan selittää, miksi ihmiset reagoivat
alkoholiin niin eri tavoin.
Reaktioiden moniulotteisuus tekee
synteettisen alkoholin suunnittelemi-
sesta erittäin hankalaa.
Kokeneena tutkijana Nutt tietää
tämän. Hän myöntää suoraan, ettei
ymmärrä alkoholin koko vaikutusme-
kanismia. Toimivaa korviketta voi
valmistaa siitä huolimatta, hän uskoo.
Avaimina gabareseptorit
Nuttin mukaan tavoite saattaa onnis-
tua gabareseptorien avulla. Gaba eli
gamma-aminovoihappo on tärkein
hermosolujen toimintaa jarruttava
välittäjäaine. Sen reseptoreja on tun-
nistettu aivoista viitisentoista eri ver-
siota.
Jotkin gabat välittävät alkoholin
aiheuttamaa rentoutta, toiset pehmeää
turtumusta. Kolmannet taas ovat vas-
tuussa useista ikävistä vaikutuksista,
kuten muistinmenetyksestä ja motori-
sesta epätasapainosta. Ne ruokkivat
myös halua juoda lisää.
On mahdollista rakentaa keinotekoi-
sia alkoholimolekyylejä, jotka sitoutu-
vat vain haluttuihin gabareseptorei-
hin. Näin ne aiheuttavat toivotut vaiku-
tukset mutta estävät kielteisiksi koetut,
Nutt sanoo.
7/2019 TIEDE 33
 Hän on patentoinut tätä varten jo mämehulta. Juoman päihdyttävistä on samantapainen kuin esimerkiksi
useita erilaisia molekyylejä. vaikutuksista hän ei kertonut mitään. ahdistuksen hoitoon tarkoitetussa
Millaisia ne oikein ovat? Nutt itse sanoo, että synteettinen diapamissa.
Nutt ei v astaa uteluihini – tarkem- alkoholi maistuu pahalta, mutta maus- Tosaalta Nutt on osallistunut myös
pia tietoja on jopa kollegan turha kärt- tamalla se voidaan saada maistumaan 5-metoksi-2-aminoindaanin eli meain
tää. miltä tahansa, jopa oluelta tai viskiltä. kehittelyyn. Se on synteettinen aine,
”Hän sanoi, että sijoita yhtiöön, niin Vaikka Nutt ei juuri muuta suostu- joka patenttihakemuksen perusteella
sitten kerrotaan. Muille ne ovat liikesa- kaan Alcarellesta paljastamaan, jotain tuottaa samankaltaista euforiaa kuin
laisuuksia”, Korpi kertoo. bilehuumeena tunnettu ekstaasi.
Nuttin työ on nimittäin edennyt niin Meain molekyylirakenteeseen on
pitkälle, että hän perusti vuonna 2016 Molekyyli kuitenkin lisätty ”jarru”, jonka ansiosta
yrityksen keinotekoisen alkoholin maistuu pahalta, ainetta ei kotvan kuluttua tee enää
markkinoimiseksi. Sekä juoma että mutta maun voi mieli lisää. Nutt ja meain alun perin
yritys saivat nimekseen Alcarelle. keksinyt anonyymi huumekemisti ”Dr
Tuotetta ei kuitenkaan vielä saa ostaa
piilottaa. Z” kutsuvatkin yhdistettä chaperonik-
– tai edes maistaa. Juoman juridinen si, joka tarkoittaa kaitsijaa tai esiliinaa.
status on toistaiseksi epäselvä, joten
sen tarjoaminen ulkopuolisille voisi Ei ensimmäinen kerta
tuottaa ongelmia. sen koostumuksesta voi yrittää päätel- Alcarelle ei suinkaan ole ensimmäinen
Tiettävästi Nutt on silti tarjonnut lä. Nuttin tutkimushistoria ja patentti- ehdokas alkoholin korvaajaksi.
synteettisiä alkoholimolekyylejä toi- hakemukset vihjaavat, että kyseessä ”Vastaavaa on yritetty aiemminkin
mittajalle ainakin kerran, Financial olisi bentsodiatsepiinin sukuinen esimerkiksi erilaisilla bentsodiatsepii-
Timesin haastattelijalle vuonna 2016. valmiste. Jos valistunut arvaus osuu ni- ja opiaattijohdannaisilla. Niissä on
Tämä kuvaili niiden maistuvan hedel- oikeaan, juoman vaikuttava ainesosa kuitenkin tullut vastaan kaksi ongel-
maa”, Korpi kertoo.
Ensimmäinen on se, että nämä ai-
neet rauhoittavat ihmisen keskus-
hermostoa. Vaikuttavan annoksen ero
Jokainen päihde on haitallinen lamauttavaan on ollut pieni, eikä päih-
Harmitonta huumaajaa ei ole vielä keksitty. Nuttin tutkimusryhmän de, jonka selkein vaikutus on väsymys,
haitta-arviossa ihanteellinen päihde sijoittuisi vasempaan alakulmaan. kuulosta kovin houkuttelevalta.
Toinen ongelma on näiden aineiden
3 Heroiini
Suuri aiheuttama riippuvuus. Alkoholiriip-
puvuuden torjuminen aineella, joka
aiheuttaa myös riippuvuutta, voi viedä
Tupakka Kokaiini vain ojasta allikkoon.
Katukaupan Eri tavoin päihdyttävistä aineista ei
metadoni kuitenkaan ole pulaa. Huumausainei-
Barbituraatit na on Suomessa kielletty yli 500 erilais-
2
Alkoholi
Keskin-
Bentsodiatsepiinit ta molekyyliä, ja määrä kasvaa koko
kertainen
ajan niin sanottujen muuntohuumei-
RIIPPUVUUS

Buprenorfiini
Amfetamiini den myötä.
Kannabis Ketamiini
Olisiko joistain niistä alkoholin kor-
LSD 4-metyylitioamfetamiini vaajiksi?
GBH eli gamma
Metyylifenidaatti
Ekstaasi Ensimmäiseksi mieleen tulee kanna-
Khat Liuottimet
1 bis, joka on jo laillistettu tai dekrimina-
Pieni
Alkyylinitriitit
lisoitu muun muassa Kanadassa ja
Anaboliset steroidit
eräissä Yhdysvaltain osavaltioissa.
Puolestapuhujat väittävät sen olevan
Lähde: David Nutt et al.,
Development of a rational
alkoholia turvallisempaa.
scale to assess the harm of Korpi myöntää argumentin pitäväk-
drugs of potential misuse,
Lancet 2007. si. Alkoholin yliannostukseen kuolee
0 Olematon 1 Pieni 2 Keskinkertainen 3 Suuri ihmisiä jatkuvasti, mutta kannabikses-
HAITALLISUUS sa vaikuttavan ja kuolemaan johtavan
annoksen ero on huomattava. Käytän-
nössä kannabis on yhdistetty muuta-

34 TIEDE 7/2019
 David Nutt on tutkinut alkoholia 40 vuotta. Korvikkeen koostumuksen hän pitää vielä liikesalaisuutena.
miin vanhempien käyttäjien sydän-
kohtauskuolemiin.
Riskitöntä kannabiskaan ei ole. Se
esimerkiksi hidastaa reaktiokykyä
alkoholin tavoin. Auton ajaminen
pilvessä ei ole sen parempi ajatus kuin
juopuneenakaan.
Nuttin mukaan kannabis on silti sekä
yksilölle että yhteiskunnalle selvästi
alkoholia vaarattomampaa. Jos kanna-
bis korvaisi alkoholia päihteenä, kan-
santerveys todennäköisesti paranisi.
Korvaako se?
Näyttää siltä, että ei. Päihteiden
käyttöä tutkinut Pekka Hakkarainen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta
sanoo kannabiksen käyttäjien käyttä-
vän yleensä myös alkoholia. Päihde siis
tulee toisen lisäksi, ei sen korvaajaksi.
Käytäntö esteenä
Ylipäänsä ajatus jostain toisesta ai-
neesta, joka korvaisi alkoholin, ei kuu-
losta realistiselta, toteaa sosiologian
tohtoriopiskelija Aleksi Hupli. Hän on
Humaania päihdepolitiikkaa ry:n
Shutterstock
hallituksen jäsen.
”Käytännössä sekakäytön estäminen
edellyttäisi , että alkoholi poistettaisiin
markkinoilta. Tämä tuntuu aika kau-
kaiselta ajatukselta.”
Käytäntökin voi tulla esteeksi. Esi-
merkiksi ilokaasua on joskus ehdotettu
alkoholia vaarattomammaksi tavaksi
päihtyä, mutta sen aiheuttama noste
kestää vain hetken. Vaikea kuvitella,
että juhlissa nuuhkittaisiin kilpaa
ampulleja.
Olennaisin
kysymys kuuluu:
toimiiko juoma
luvatusti?
Sama ongelma on Korven ehdotuk-
sella, liikunnalla.
”Alkoholin nauttimisen suurimmik-
si eduiksi nähdään yleensä ahdistuk-
sen väheneminen. Liikunta ajaa samaa
asiaa”, Korpi sanoo.
Biokemiallisesti ajatus kuulostaa
järkevältä mutta sosiaalisesti hankalal-
ta. Saunailtojen suosio tuskin kasvaisi,
jos oluet vaihdettaisiin kuntopyöriin.
En myöskään tiedä, edistäisikö punt-
tien nostelu rentoa seurustelua tai
avautumista elämän kipukohdista.
”Niin, eihän liikunta toki ihan samal-
la lailla vaikuta kuin alkoholi”, Korpi
myöntää.
Eipä toisaalta vaikuta vielä mikään
muukaan. Alcarellella ei ole myyntilu-
paa, eikä kukaan ulkopuolinen tiedä,
missä vaiheessa sen tuotekehittely on.
Yrityksen sivustolla on ollut viime
aikoina hiljaista. Guardianille maalis-
kuussa annettu haastattelu oli ensim-
mäinen elonmerkki Nuttin projektista
kuukausiin.
Oleellisin kysymys on se, toimiiko
juoma lopulta kuten Nutt esittää, vai
jääkö se yhdeksi yritykseksi muiden
joukkoon.
1980-luvulla Nutt oli mukana kehit-
tämässä alkoholin vastalääkettä, joka
hälventäisi humalan heti. Tavoite
onnistui, mutta aineen sivuvaikutuk-
set osoittautuivat niin vaarallisiksi,
että ainetta ei voinut käyttää. b
Juha Merimaa
on vapaa tiedetoimittaja ja Sanoma tiede-
toimituksen vakituinen avustaja.
7/2019 TIEDE 35
Meistä tuntuu,
että päätämme
asioista vapaasti,
mutta aivot tekevät
päätöksiä, ennen
kuin tietoinen mie-
lemme havahtuu.

36 TIEDE 7/2019
 NEUROFILOSOFIA
Hyvästi,
VAPAA
TAHTO
Aivojen neurobiologisesta koneistosta ei löydy vapautta.
Tunne siitä on kuitenkin tarpeellinen harha, sanovat tutkijat.
E
TEKSTI Mikko Puttonen KUVITUS Getty Images
lokuun en- Whitman oli aiemmin saman vuoro-
simmäisenä kauden aikana puukottanut äitinsä ja
päivänä vaimonsa. Kun rikosetsivät menivät
vuonna 1966 Whitmanin kotiin, he löysivät vaimon
konetek- ruumiin lisäksi itsemurhaviestin tap-
niikan pajalta.
opiskelija Viestissään 25-vuotias Whitman
Charles kirjoitti, ettei enää ymmärrä itseään.
Whitman Hänen pitäisi olla järkevä ja älykäs
nousi Texa- mies, mutta viime aikoina hän oli kärsi-
sin yliopiston päärakennuksen 94 nyt oudoista ajatuksista. Whitman
metriä korkeaan torniin tukku aseita kertoi rakastaneensa vaimoaan syvästi,
mukanaan. Hän ampui kolme vastaan- eikä keksinyt mitään järjellistä syytä,
sa tullutta ihmistä ja alkoi sitten tähdä- miksi murhasi tämän.
tä muita näköalatasanteelta. Whitman esitti itsemurhaviestis-
Puolentoista tunnin kuluttua polii- sään toiveen, että hänelle tehtäisiin
sit surmasivat Whitmanin. Siihen ruumiinavaus, koska epäili jonkin
mennessä tämä entinen merijalkaväen muuttuneen aivoissaan.
sotilas oli ehtinyt tappaa 13 ihmistä ja Toive toteutettiin, ja aavistus osoit-
haavoittaa kymmeniä. tautui oikeaksi. Whitmanin aivoista
Uhreja löytyi lisää. Paljastui, että paikannettiin kolikon kokoinen kas-
vain. Se painoi mantelitumaketta, joka
säätelee tunteita, pelkoa ja aggressiivi-
suutta.
Whitmanin ja hänen uhriensa on-
nettomuudeksi kasvain muutti aivojen
toimintaa ja teki tavallisesta miehestä
tappokoneen, tulkitsee aivotutkija
David Eagleman kirjassaan Inkogni-
to – aivojen salattu elämä.
Mantelitumakkeen häiriöt saattoi-
vat selittää myös saksalaisen Ulrike
Meinhofin väkivaltaisuutta. Meinhof
kuului Punainen armeijakunta -terro-
ristiryhmään ja osallistui Saksassa
useisiin pommi-iskuihin, kunnes
hänet vangittiin vuonna 1972. Hän
hirttäytyi sellissään neljä vuotta myö-
hemmin.
Kaksi neurologia tutki Meinhofin
aivot ja havaitsi vaurion mantelitu-
makkeen tuntumasta. Kaksikon mu-
7/2019 TIEDE 37
 kaan se oli peräisin vuonna 1962 tehdys-
tä leikkauksesta, jossa Meinhofilta
poistettiin aivoista hyvälaatuinen
kasvain. Neurologit arvelivat, että siitä
alkoi toimittajana työskennelleen
Meinhofin liuku kohti terrorismia.
Tiede otti Jumalan paikan
Kuulostavatko selitykset liian yksinker-
taisilta? Onko mantelitumake muka
nappi, jota painamalla tehdään tappa-
ja? Voivatko mantelitumakkeensa
sätkynukkeina toimineet väkivallante-
kijät vain sanoa: en se minä ollut vaan
aivoni?
Samaa voi oikeastaan kysyä meistä
kaidan tien kulkijoista. Yhtä laillahan
jokainen tekomme on aivojen bio-
logisten mekanismien tulosta, vaikka
niiden syytä ei voikaan yhtä selvästi
osoittaa sormella.
Tällä tosiasialla on dramaattisia
seurauksia koko ihmiskuvallemme. Se
nimittäin tarkoittaa hyvästejä vapaalle
tahdolle: vaikka meistä saattaa tuntua,
että päätämme vapaasti, mitä teemme,
tuo vapauden tunnekin on aivojen oma
tuote.
Tahdon vapautta on pohdittu pit-
kään. Jo ennen tieteellisen maailman-
kuvan vahvistumista se aiheutti ongel-
man teologiassa, jossa piti huomioida
Jumalan kaikkitietävyys ja -voipuus.
Jumalahan katselee jokaista tekoam-
me kuin näytelmän käsikirjoittaja, joka
tietää ennalta, mitä hänen henkilöhah-
Päätös kupin nostamisesta on tehty, ennen kuin se nousee tietoisuuteen.
38 TIEDE 7/2019
monsa sanovat seuraavaksi. Jos kerran
hiuskarvakaan ei liikahda Jumalan
tahtomatta, miten on mahdollista, että
ihmiset ovat vapaita tekemään mitä
tekevät?
Tieteen kehittyessä Jumalan paikan
tässä ristiriidassa otti luonnon oma
syiden ja seurausten järjestelmä.
Ihmistä
ohjaa biologia
kuten muitakin
eläimiä.
Fysikaalinen maailma muodostaa
valtaisan luonnonlakien ohjaaman
koneiston, jossa mitään ei tapahdu
ilman edeltävää syytä. Matemaatikko
Henri Poincaré kirjoitti, että jos tunti-
simme kaikki luonnonlait ja maailman-
kaikkeuden tilan tietyllä hetkellä, voi-
simme ennustaa täsmällisesti sen
seuraavan tilan. Ennustaja olisi kaikki-
tietävän Jumalan asemassa.
Syyn ja seurauksen lain eli determi-
nismin hallitsemassa maailmassa oli
yksi poikkeus: ihmisen oma tahto ja
ajattelu. Koemme itsemme vapaiksi
hengiksi, joita determinismi ei koske.
Esimerkiksi filosofi René Descartes
ajatteli, että eläimet ovat pelkkiä moni-
mutkaisia aineellisia koneita ilman
tietoisuutta, kun taas meillä ihmisillä
on sielu, joka elää riippumatta aineelli-
sen todellisuuden laeista.
Sitten aineettomalle sielulle kävi
huonosti. Tunnustettiin, että ihminen
on biologinen olento muiden eläinten
joukossa. Meidänkin ajatteluamme
pyörittää aivojen neurobiologien ko-
neisto.
Kun ajattelun aineellisuus hyväksyt-
tiin, syntyi pulma. Miten sovittaa yh-
teen kokemus siitä, että määräämme
omia ajatuksiamme ja tekojamme,
mutta aineelliset aivomme noudattavat
biologian, kemian ja fysiikan lakeja?
Päätös ennen päätöstä
Sitä mukaa kuin aivotutkijat ja psykolo-
git ovat saaneet avattua enemmän
päätöksentekokoneistoamme, koke-
mus omien tekojemme hallinnasta on
alkanut näyttää huteralta.
Kiivas keskustelu tietoisen tahdon
harhaisesta luonteesta käynnistyi
tutkimuksesta, jonka teki yhdysvalta-
lainen neurotieteilijä Benjamin Libet
1980-luvun alussa.
Mitä tapahtuu, kun poimit pöydältä
kahvikupin? Muodostat ensin aikomuk-
sen, josta lähtee tieto aivojen tekoja
suunnitteleville hermosoluille. Nämä
lähettävät määräyksen eteenpäin liike-
hermoille, jotka komentavat käden ja
sormien lihaksia. Ne tekevät työtä käs-
kettyä, ja lopulta pitelet kuppia kädes-
säsi. Eikö niin?
Tämä tapahtumien järjestys vastaa
arkikokemustamme niin hyvin, että
lähes jokainen vastaa kyllä.
Kokemus ei kuitenkaan vastaa todel-
lisuutta. Libetin koe viittaa siihen,
aivomme päättävät teon tekemisestä
ensin ja tietoinen aikomus herää vasta
sen jälkeen.
Fysiologit huomasivat jo 1960-luvul-
la, että noin sekuntia ennen kuin ihmi-
nen tekee jotain, aivojen sähkökäyrässä
näkyy niin sanottu valmiuspotentiaali.
Sitä pidettiin pitkään merkkinä tah-
dosta.
Myös Libet kytki koehenkilöt sähkö-
käyrää piirtävään eeg-laitteeseen.
Sitten hän pyysi heitä liikauttamaan
rannettaan milloin halusivat. Koehen-
kilöiden eteen oli asetettu kellotaulu,
jonka viisari pyöri nopeasti. Heidän piti
Harva meistä haluaisi, että joku ulkopuolinen näkisi ennakolta, mitä teemme seuraavaksi.
tarkkailla kelloa ja panna merkille,
missä kohtaa viisari oli, kun he saivat
päähänsä tehdä liikkeen. Se kertoisi
tietoisen päätöksen hetken.
Kuten odotettua, liikettä edelsi aina
valmiuspotentiaali. Yllättävää sen
sijaan oli, että valmiuspotentiaali näkyi
aivosähkökäyrässä yli kolme sekunnin
kymmenystä ennen tietoista päätöstä
käden liikauttamisesta. Jos Libetin
tulos on oikeassa, aivomme tekevät
ratkaisun ennen kuin tiedämme siitä
itse.
Viive jopa 11 sekuntia
Sittemmin useat tutkijat ovat tehneet
samantapaisia kokeita ja saaneet sa-
manlaisia tuloksia. On myös havaittu,
että jos teko suoritaan oikealla kädellä,
päätöstä edeltävä valmiuspotentiaali
näkyy aivojen vasemmassa puoliskos-
sa. Se ohjaa kehon oikeanpuolista toi-
mintaa. Vasemman käden kohdalla käy
päinvastoin. Liikkeen valmistelu ai-
voissa riippuu siis myös siitä, miten
liike aiotaan tehdä.
Australialaisen South New Walesin
yliopiston psykologian professori Joel
Pearson työtovereineen osoitti äsket-
täin kokeissaan, että päätöksen pystyy
ennustamaan aivojen magneettikuvis-
ta jopa 11 sekuntia ennen kuin ihminen
itse kokee tekevänsä sen. Tutkijat kyke-
nivät ennustamaan, mitä väriä koehen-
kilö ajatteli.
Kokemus
täysin vapaasta
päätöksestä oli
illuusio.
Laboratoriossa järjestetty koetilanne
on tietysti hyvin erilainen kuin arkielä-
mä, ja tehtävätkin erikoisia. Mutta jos
ihmisen aivotoiminnasta on mahdollis-
ta todeta, että katsokaapa, kohta hän
päättää liikuttaa rannettaan tai ajatella
vihreää, tutkijat alkavat lähestyä Poin-
carén käsikirjoittaja-Jumalan asemaa.
Miltä sitten tuntuisi olla tällaisen
ennalta tietämisen kohteena? Neuro-
tieteilijän koulutuksen saanut tietokir-
jailija Sam Harris kuvailee kirjassaan
Vapaa tahto ajatuskokeen. Hän kehot-
taa kuvittelemaan, että olet huoneessa.
Tiedät, että meneillään on koe ja että
sinua tarkkaillaan aivoskannerilla.
Puuhailet ja mietit kaikenlaista. Otat
pöydältä jonkin lehden. Luet aikasi,
kunnes kyllästyt. Päätät mennä kenkä-
ostoksille kokeen jälkeen. Muutat mie-
lesi, koska muistat, että pitää hakea
lapsi koulusta. Ajatuksesi harhailevat,
kunnes koe päättyy.
Tämän jälkeen näkisit tallenteen
mielesi tapahtumista ja videon käyttäy-
tymisestäsi kokeen aikana. Samalla
kokeen järjestäjät osoittaisivat, miten ja
mistä he tiesivät koko ajan, mitä tekisit
muutaman sekunnin päästä. Vaikka
koit tekeväsi joka hetki vapaita päätök-
siä, tutkijoiden kyky ennustaa jokainen
niistä ennalta paljastaisi tuntemuksesi
illuusioksi.
Monien muiden tavoin Harris pitää
Libetin ja kollegoiden kokeita osoituk-
sena siitä, että meillä ei ole vapaata
tahtoa. Vuonna 2007 kuollut Libet itse
uskoi, että vapaa tahtomme rajoittuisi
eräänlaiseen veto-oikeuteen, tietoisuu-
7/2019 TIEDE 39
 den kykyyn pysäyttää aivojen aloittama
teko. Vapauden hetki olisi siis se joku-
nen sekunnin kymmenesosa, joka
erottaa tahdon tunteen syntymisen
varsinaisesta ranteen liikautuksesta.
Libetin ehdotuksen ongelmana on,
että teon pysäytys on teko sekin. Sitäkin
edeltää väistämättä aivojen tiedosta-
maton päätös, jonka tuloksena pysäytys
tapahtuu.
Emme näytä pääsevän mihinkään
siitä, että aivot päättävät ja tietoinen
mieli seuraa perässä.
Sepite korvaa tiedon
Tietoisen tahdon harhaa puoltavat
myös psykologiset kokeet, joita kogni-
tiivinen neuropsykologi Michael Gaz-
zaniga kollegoineen teki 1970-luvulla
aivohalkiopotilaille. Näiltä oli katkaistu
vasenta ja oikeaa aivopuoliskoa yhdis-
tävä aivokurkiainen. Tällaisia leikkauk-
sia tehtiin 1960-luvulla epilepsian
hoitamiseksi.
Koska yhteys aivopuoliskojen välillä
ei toimi, esimerkiksi näköjärjestelmä ei
toimi tavalliseen tapaan. Siksi aivohal-
kiopotilas tiedostaa vain osan näköken-
tästään. Hän siis periaatteessa näkee
muttei hahmota kaikkea tietoisesti.
Aivot kuitenkin kehittävät selityksiä
niillekin näköaistimuksille, joita potilas
ei itse tajua näkevänsä.
Yhdessä kokeessa tutkijat näyttivät
samanaikaisesti kahta eri kuvaa poti-
laalle, joka oli tuolloin nuori poika.
Aivot keksivät kanakopin siivoamisen, kun eivät ymmärtäneet näkemäänsä.
40 TIEDE 7/2019
Hänen toinen aivopuoliskonsa näki
linnun jalan ja toinen lumisen maise-
man. Sitten tutkijat pyysivät poikaa
valitsemaan edessään pöydällä olevista
kuvakorteista ne, jotka liittyivät hänen
näkemäänsä. Poika nosti toisella kädel-
lään lumilapion ja toisella kanan kuvan.
Molemmat valinnat olivat järkeviä
kunkin aivopuoliskon näkökulmasta.
Evoluutio
tuskin kehitti
meille turhaa
tunnetta.
Erikoisempaa seurasi, kun poika
selitti valintojaan. Linnun jalan hän
tiedosti nähneensä, joten kanan kuva
oli ymmärrettävä valinta. Miksi hän
poimi pöydältä myös lumilapiota esit-
tävän kortin? tutkijat kysyivät. Siksi,
että lapiota tarvitaan kanakopin siivoa-
miseen, poika vastasi mutkattomasti.
Oikea vastaus olisi ollut en tiedä,
mutta sitä pojan aivot eivät antaneet.
Ne sepittivät saman tien järkevältä
kuulostavan selityksen omalle teolleen,
joka vaikutti järjettömältä. Siksi sepite
ei tuntunut koehenkilöstä keksityltä
vaan luonnolliselta.
Sepittäminen ulottuu myös tuntei-
siin. Samantapaisessa kokeessa näytet-
tiin jotakin pelottavaa aivohalkiopoti-
laan oikealle aivopuoliskolle. Kun koe-
henkilössä virisi pelon tunteita, hän
selitti, että kokeen järjestäjä vaikutti
tänään jotenkin pelottavalta. Taaskin
koehenkilö uskoi vakaasti omaan seli-
tykseensä.
Tarpeellinen tuntemus
Sepittäminen eli konfabulaatio on
Gazzanigan mukaan tavallista myös
terveille ihmisille, kun emme tunne
tekojemme todellisia syitä. Jokainen
meistä kertoo tarinoita itsestämme ja
uskoo niihin. Olemme vakuuttuneita,
että ne ovat tosia.
Mielemme ei tyydy sepittämään vain
tekojemme syitä. Myös tunne siitä, että
olemme tekojemme lähteitä, perustuu
luuloon, todistelee Harvardissa työs-
kennellyt psykologian professori Da-
niel Wegner kirjassaan The Illusion of
Conscious Will, vapaan tahdon illuusio.
Wegner on muun muassa saanut
ihmiset kokemaan, että he päättävät
siirtää tietokoneen osoitinta jonkin
kuvakkeen kohdalle, vaikka tosiasiassa
päätöksen ja siirron on tehnyt toinen
henkilö.
Tahtomisen tuntu syntyy tietyissä
oloissa jälkikäteisenä päätelmänä,
Wegner sanoo. Teko taas on tavattoman
monimutkaisten mekanismien yhteis-
vaikutusten tulosta. Koska emme oi-
keasti pysy näistä tekijöistä kärryillä,
keksimme uskon tietoisen tahtomme
kykyyn saada tekoja aikaan. Tahdon
kokemus on siis sepite, konfabulaatio.
Evoluutio tuskin olisi kehittänyt
meihin kokemusta tietoisesta tahdosta,
jos se olisi aivan turha. Virattomana se
olisi luultavasti pudonnut pois meidän
psykobiologisesta koneistostamme.
Vaikka tahdonalaisen tekemisen
kokemus ei Wegnerin mukaan oikeasti
osallistu teon tekemiseen, se palvelee
muita tarkoituksia. Se esimerkiksi erot-
telee, mitkä ovat omia tekojamme ja
mitkä muiden. Se on kuin vastaisen
varalle tehty muistiinpano, joka kertoo,
mistä tapahtumista me olemme vas-
tuussa ja mistä emme.
Aivot noudattavat lakeja
Vapaan tahdon hylkääminen ei kuiten-
kaan edellytä sitä, että Wegner olisi
Ketjureaktio, joka nostattaa ihmisen ylös sängystä, ei voi päättyä kyljen kääntämiseen.
oikeassa ja tahto pelkkä lisuke, jonka
mieli sepittää jälkikäteen. Esimerkiksi
brittiläinen aivotutkija Patrick Hag-
gard on todistellut, että tahdolla on
osuutensa suunnitelmalliseen tekoon
johtavissa tapahtumissa, vaikka se ei
pohjimmiltaan olekaan vapaa.
Aivoleikkauspotilailla tehdyt kokeet
vihjaavat, että tahto voi sittenkin edel-
tää tekoa ja osallistua sen synnyttämi-
seen. Kun potilaiden aivojen tiettyä
kohtaa ärsyttää sähköisesti, heille nou-
see halu liikuttaa tiettyä ruumiinosaa.
Heillä siis on tahto mutta ei vielä tekoa.
Kun ärsytystä lisätään, he myös liikutta-
vat kyseistä ruumiinosaa.
Toiset tutkijat ovat osoittaneet, että
tahdon toiminnoilla on omat paikkansa
ja verkostonsa aivoissa ja että niitä voi
häiritä esimerkiksi magneettistimulaa-
tiolla.
Tahto ei silti ole muuta kuin neuro-
biologisen tapahtumaketjun osanen. Se
ei ole mikään ihmisen aineellisista
aivoista irrallinen sielu, ”haamu ko-
neessa”.
”Neurotieteilijän täytyy olla determi-
nisti. Aivojen sähköiset ja kemialliset
tapahtumat noudattavat fysiikan lake-
ja”, Haggard korosti eräässä haastatte-
lussaan.
Kaikki filosofit eivät kuitenkaan
usko, että vapaa tahto on kumottu. He
väittävät, että vapaa tahto on täysin
mahdollinen, vaikka maailma ja ihmis-
ten teot olisivat täysin luonnonlakien
armoilla. Kanta on nimeltään kompati-
Tahtokin
on kemiallisten
tapahtumien
alainen.
bilismi, suomeksi ehkä oppi determi-
nismin ja vapauden yhteensopivuu-
desta.
Tahdonvapaus on perinnäisesti
tarkoittanut vapautta valita ja tehdä
toisin. Nousin aamulla sängystä mutta
olisin yhtä hyvin voinut kääntää kylkeä
ja jäädä nukkumaan.
Determinismi ei tätä salli, sillä sa-
masta lähtötilanteesta ei voi seurata
kahta eri tekoa. Kausaalinen tapahtu-
maketju, joka kiskoi minut sängystä, ei
determinismin mukaan voi päättyä
kuin yhdellä tavalla. Nousin vääjäämät-
tä ylös, ja muu olisi ollut yliluonnollinen
ihme.
Kompatibilisti kuitenkin hylkää
ajatuksen, että vapaus edellyttää mah-
dollisuutta tehdä toisin. Hänen mu-
kaansa teot voivat olla vapaita, vaikka ne
olisivat osa syiden ja seurausten ketjua.
Hän määrittelee vapauden niin, ettei
ristiriitaa synny.
Ihminen on kompatibilistin mukaan
vapaa, kun hän tekee tekonsa ilman
ulkoista pakkoa omien arvojensa, mieli-
tekojensa ja harkintansa tuloksena.
Vapautta ei vie se, että arvot, mieliteot ja
harkinta ovat syntyneet niitä edeltävien
kausaaliketjujen tuloksena. Tärkeää on
vain se, että teko heijastaa ihmisen omaa
järkeilyä.
Ajatustapa muistuttaa antiikin filoso-
fin Platonin ideaa siitä, että sielussam-
me asustaa järkiminä, joka ohjailee ja
hillitsee alemmanasteisia halujamme ja
yllykkeitämme.
7/2019 TIEDE 41
 Kompatibilisti ajattelee, että kun
järki on sielussamme sille kuuluvalla
päällikön paikalla, olemme vapaita.
Voin esimerkiksi haluta noudattaa
terveellistä ruokavaliota mutta langeta
silti jatkuvasti rasvaiseen ruokaan ja
vaipua sen jälkeen katumuksen syöve-
reihin, koska toimintani ei vastaa paras-
ta harkintaani. Vahvatahtoisena pystyi-
sin vastustamaan turmiollisia herkkuja
ja tuntisin olevani enemmän sinut
tekojeni kanssa. Olisin itseni herra,
vapaa viettieni vallasta.
Paitsi etten olisi. Järkikään ei ole
biologian ja luonnon kausaalisten
mekanismien ulkopuolella, muistuttaa
Stanfordin yliopiston neurotieteen
professori ja kädellistutkija Robert
Sapolsky tuoreessa, ihmisen käyttäy-
tymisen biologisia ja sosiaalisia juuria
luotaavassa kirjassaan Behave.
Me vain tapaamme pitää biologisena
kaikkea, mikä liittyy luontaisiin taipu-
muksiin ja mielitekoihin, kun taas
ponnistelu, ahkeruus, peräänantamat-
tomuus ja kyky hillitä impulsseja kuulu-
vat vapaan tahdon valtakuntaan. Tosi-
asiassa nämäkin tahdonvoiman taidot
ovat tarkassa biologisessa ohjauksessa
ja kehittyneet sellaisiksi kuin ovat gee-
nien ja kokemusten yhteispelissä, Sa-
polsky sanoo.
Tuuri ohjaa elämää
Usein ihmisten on helpompi hyväksyä
ajatus, että pahantekijöiden aivoissa on
Kurinalainsuus on biologista siinä missä mielihalukin.
42 TIEDE 7/2019
jotain vikaa, joka ajaa nämä tekoihinsa.
Ensimmäisiin koulusurmaajiin kuulu-
neen Whitmanin tekojen voi hyvin
ajatella johtuneen mantelitumakkeen
väärästä aktivaatiosta. Vaikeampi on
hyväksyä, että myös hyvässä ihminen
toimii neurobiologisessa ohjauksessa.
Vapauden
puute ei ole niin
tuhoisaa kuin
on luultu.
Koko elämäämme hallitsee kaikissa
vaiheissa tuuri. Onnen kauppaa on
esimerkiksi se, millaiset geenit saamme
vanhemmiltamme, kasvammeko vau-
raassa vai köyhässä perheessä ja pide-
täänkö meistä hyvää huolta vai kohdel-
laanko kaltoin. Emme ole valinneet,
millaisiin oloihin ja millaisin valmiuk-
sin synnyimme. Nämä lähtökohdat
kuitenkin ohjaavat monin tavoin elä-
määmme.
Näin koki myös Albert Einstein,
joka ei uskonut tahdonvapauteen.
”Uraani ei määrännyt oma tahtoni
vaan tekijät, jotka eivät ole hallinnassa-
ni. En pidä mitään omana ansionani.
Kaikkea määräävät alusta loppuun
voimat, joita emme voi kontrolloida”,
hän sanoi eräässä haastattelussaan.
Pitääkö olla huolissaan?
Einsteinia vapaan tahdon puuttuminen
ei tuntunut haittaavan. Toiset sitä vas-
toin näkevät siinä uhkaa. He kantavat
huolta siitä, että vapaan tahdon hylkää-
minen murentaisi sekä oman toimin-
tamme että yhteiskunnan perustan.
Tuleeko meistä saamattomia fatalis-
teja, jos kaikki on ennalta määrättyä?
Miten käy henkilökohtaiselle vastuulle,
jos kaikki tekomme ovat vain geneettis-
ten valmiuksien, kasvuolojen biologi-
sen ohjelmoinnin ja satunnaisten olo-
jen mekaaninen tulos?
Monet psykologiset tutkimukset
viittavat siihen, että menetämme jotain
hyvää, jos menetämme uskon vapaa-
seen tahtoon. Kun ihmisiä on altistettu
kokeissa ajatukselle, että emme ole
vapaita, he ovat toimineet itsekkääm-
min, huijanneet herkemmin, käyttäyty-
neet aggressiivisemmin, osoittaneet
heikompaa itsekontrollia ja menettä-
neet intoaan tavoitella asioita. Merki-
tyksellisyyden tunne on haihtunut.
Tulokset ovat jopa nostaneet esiin
kysymyksen, kannattaako ihmisille
kertoa uutista vapaan tahdon kuole-
masta, vaikka se olisi totta. Jos asiasta ei
hiiskuta, varjeltaisiin ihmisiä lamaaval-
ta kohtalonuskolta, itsekkyydeltä ja
turhuuden tunteelta.
Toisaalta tieto vapaan tahdon puuttu-
misesta ei ehkä ole psykologisesti niin
vahingollista kuin on luultu. Esimerkik-
si vuonna 2019 Social Psychological and
Personality Science -lehdessä julkais-
tussa tutkimuksessa australialaistutki-
jat Damien Crone ja Neil Levy eivät
löytäneet mitään yhteyttä moraalisen
käyttäytymisen ja vapaaseen tahtoon
uskomisen välillä. Tahdonvapauteen
uskovat eivät osoittautuneet yhtään
kiltimmiksi kuin ne, jotka eivät siihen
uskoneet.
tahtokin maallistuu
Varoittelu moraalin rapistumisesta
muistuttaa menneillä vuosisadoilla
esitettyä huolta siitä, kuinka uskonnon
hiipuminen vie moraalilta pohjan.
Olisipa kiinnostavaa siirtyä aikako-
neella 1700-luvulle ja tehdä sosiaalipsy-
kologisia tutkimuksia siitä, miten altis-
tuminen uskontoa kritisoiville ajatuk-
sille muuttaisi ihmisten käyttäytymis-
Suhtautuminen rikollisuuteen tulee muuttumaan. Rangaistukset eivät katoa, mutta ne painottuvat hoitoon.
tä. Tulisiko heille tunne, että millään ei
ole enää mitään väliä?
Mene ja tiedä, mutta uskonnotto-
muus ei väistämättä johda moraalin
rappioon. Tutkimusten mukaan asia
saattaa olla jopa päinvastoin. Hyvin
uskonnollisissa maissa tehdään esimer-
kiksi murhia ja väkivaltarikoksia enem-
män kuin maallistuneissa maissa.
Yhdysvalloissa murhia tehdään eniten
uskonnollisimmissa osavaltioissa.
Kenties olemme vapaan tahdon osal-
ta samanlaisen maallistumiskehityk-
sen alussa kuin uskonnolle on tapahtu-
nut. Aluksi tuntuu, että ilman tahdon-
vapautta elämältä uhkaa pudota pohja,
mutta kun maallistuminen etenee,
huoli väistyy.
Vapaalla tahdolla on sitä paitsi pi-
meätkin puolensa. Tutkimuksissa on
muun muassa käynyt ilmi, että vapaa-
seen tahtoon lujasti uskovat ovat muita
hanakampia rankaisemaan ankarasti
rikoksista. Ankaruus lievenee, kun
ihmisten tieto käyttäytymisen neuro-
biologisesta perustasta lisääntyy.
Suhtautuminen rikollisuuteen muut-
tuu vapaan tahdon jälkeisessä maail-
massa. Silloin tunnustetaan, että ihmi-
set eivät ole sen enempää vastuussa
rikoksistaan kuin he ovat vastuussa
allergiastaan.
Rangaistukset eivät katoa, mutta
niiden luonne muuttuu. Ihmisiä pitää
edelleen suojata pahantekijöiltä, mutta
paheksunta saa mennä. Hoitaminen
korvaa koston.
Biologisen
ymmärryksen
kasvu lieventää
asenteita.
Saattaa toki olla, että kosto ja hyvityk-
sen vaatiminen on iskostunut ihmis-
luontoon niin syvään, että siitä on vai-
kea päästä eroon. Meidän voi olla vaikea
nähdä itsemme ja muut pikemmin
ymmärtävän kuin tuomitsevan asen-
teen läpi.
Princetonin yliopiston psykologit
Joshua Greene ja Jonathan Cohen
ovat verranneet tilannetta käsityksiin
avaruudesta.
Einsteinin suhteellisuusteoria ja
käsitys neliulotteisesta avaruudesta
syrjäytti aikanaan tieteessä kolmi-
ulotteisen käsityksen, mutta koemme
yhä elävämme kolmessa ulottuvuudes-
sa. Kun haluamme suunnitella ava-
ruusraketin tai muuta modernia tekno-
logiaa, hyödynnämme silti suhteelli-
suusteoriaa emmekä omaa mutukoke-
mustamme.
Samalla tavoin voimme toimia, jos
meistä on vaikea henkilökohtaisesti
irrottautua vapaan tahdon ja tuomitse-
misen asenteista.
Oikeudenkäyttö, rikollisuuden tor-
junta ja miksei myös yhteiskuntapoli-
tiikka voivat olla erikoisalueita, joissa
meidän täytyy ottaa käyttöön paras
tieteellinen näkemys ihmisen käyttäy-
tymisestä. Jos siihen ei kuulu vapaa
tahto, jätetään se pois laskuista. b
Mikko Puttonen
on Tiede-lehden toimittaja.
7/2019 TIEDE 43
 ENERGIASÄÄ
METEOROLOGIA

ENNUSTAA PAISTEET
Kun uusiutuvan energian käyttö lisääntyy,
tarvitaan uudenlaisia sääennusteita.
Ne kertovat, miten paljon sähköä milläkin
paikkakunnalla on saatavissa lähitunteina,
seuraavina päivinä tai viikon parin päästä.
TEKSTI Kalevi Rantanen KUVAT Getty Images

44 TIEDE 7/2019
 Suomessa on
varaa lisätä auringon
ja tuulen energiakäyttöä.
Sähköstä syntyy tätä
nykyä tuulivoimalla noin

JATUULET
5 prosenttia, aurinko-
voimalla vasta 0,2.

7/2019 TIEDE 45
 B
Bjarne kysyy Andersilta: ”Millainen
energiasää teillä on tänään?” Anders
vastaa: ”Kymmenen kilowattituntia
tuulipuolella ja nolla aurinkopuolella.”
Kuvitteellisilla henkilöillä on ruot-
sinkieliset nimet, koska keskustelu
voidaan hyvin käydä Ahvenanmaalla.
Energiatalouden kehitysyhtiö Flexens
aikoo tehdä Ahvenmaasta täysin uusiu-
tuvalla energialla toimivan maakun-
nan. Silloin tarvitaan energiasää-
ennusteita.
Energiasääennuste on uudissana,
jolle Kotimaisten kielten keskus antoi
vuonna 2016 virallisen määritelmän:
”aurinko- ja tuulienergian käytössä
hyödynnettävä sääennuste, joka kertoo
paikkakuntakohtaisesti auringon-
paisteen ja tuulen kilowattitunteina
seuraavan 24 tunnin aikana”.
Kielenhuoltajat sanovat asian selväs-
ti mutta turhan tiukasti. Energiasääen-
2.5
2 energiasääennusteisiin liittyy epävar-
Kilowattituntia, kWh
1.5
1
0.5
Aurinkoenergia
0 sillä vaihtelun tarkka ennustaminen on
0
00
.0
.0
.0
.
10
14
16
12
BCDC:n energiaennuste on helppo lukea: sähkön odotetun tuoton näkee tunnilleen.
46 TIEDE 7/2019
nusteen ei ole pakko olla 24 tunnin
pituinen. Määritelmä lienee peräisin
BCDC Energian julkaisuista.
Tämä Oulun yliopiston johtama
tutkimuskonsortio, tieteellinen hanke-
kokonaisuus, etsii keinoja hyödyntää
tuuli- ja aurinkoenergiaa mahdollisim-
man tehokkaasti. Sen ensimmäinen,
alkukesästä 2016 lanseerattu innovaa-
tio oli juuri energiasääennuste, joka
kertoi 24 lähitunnin aurinko- ja tuuli-
energian tuoton 2,5 kilowatin tehoon
yltävällä aurinkopaneelilla tai pientur-
biinilla 120 paikkakunnalle eri puolilla
Suomea.
Nykyisin päästään pidemmälle.
Ilmatieteen laitos, jonka säädataan
BCDC:n ennustekin perustuu, aloitti
kesäkuussa 2018 tuulisähkön tuotanto-
ennustepalvelun, jonka ennusteet
päivittyvät neljä kertaa vuorokaudessa
ja ulottuvat 66 tunnin päähän.
Eikä tämäkään ole maksimi. Ennus-
teilla tähdätään jo parin viikon päähän.
Yhä parempaa säätiedettä
Energiasääennusteet on mahdollista-
nut kehitys, joka on tapahtunut sään
ennustamisen ytimessä eli säämalleis-
sa. Nämä mallit, jotka kuvaavat ilmake-
hän virtauksia ja sääsuureita, kuten
lämpötilaa, kosteutta, tuulen nopeutta
ja auringonsäteilyä, ovat nyt tarkempia
kuin vielä vuosikymmen sitten.
Edistystä ovat siivittäneet muutok-
Keskiviikkona kello 16,
tuulienergia 1,8 kWh.
Tuulienergia
0
0
0
0
0
0
0
0
0
.0
.0
.0
.0
.0
.0
.0
.0
00
04
08
06
20
02
22
18
set, jotka perustuvat tietokoneiden
laskentatehon kasvuun. Laskentaohjel-
mat eli algoritmit ovat kehittyneet,
mallien alueellinen ja ajallinen tark-
kuus on parantunut, havainnot ovat
täsmentyneet ja niiden hyödyntäminen
helpottunut, listaa toimialajohtaja
Sami Niemelä, joka vetää Ilmatieteen
laitoksessa meteorologian ja meritie-
teen tutkimusohjelmaa.
Niemelä mainitsee tiedon yhdistämi-
sen, data-assimilaation, esimerkkinä
”osatieteistä”, jotka ovat tuoneet lisää
osuvuutta. Data-assimilaatio yhdistää
maa-asemien, luotainten, tutkien ja
satelliittien säähavainnot ja tuottaa
ennusteelle mahdollisimman hyvän
alkutilan.
”Mitä paremmin alkutila kiinnittyy
paikalliseen todellisuuteen, sitä parem-
pi sääennuste saadaan”, Niemelä sanoo.
Sama pätee energiasäähän. Ilmatie-
teen laitoksen tuuli- ja aurinkoenergian
tuotantoennustejärjestelmän maantie-
teellinen resoluutio on 2,5 kilometriä.
Sään alueellinen vaihtelu voidaan siis
kertoa kahden ja puolen kilometrin
välein.
”Käyttäjä voi myös räätälöidä ennus-
teen omiin tarpeisiinsa aurinkopanee-
lien suuntauksen tai tuuliturbiinin
korkeuden ja nimellistehon mukaan”,
tarkentaa Ilmatieteen laitoksen tutki-
musprofessori Anders Lindfors. Hän-
tä kiinnostaa, miten sääennusteet
parhaiten muuntuvat uusiutuvan ener-
gian tuotantoennusteiksi.
Aina ei voi tietää
Vaikka säämallien ennustuskyky on
kohentunut, sääennusteisiin ja samalla
muutta, jota tuskin voidaan koskaan
poistaa kokonaan.
Auringonsäteilystä saatavan ener-
gian ennustamista vaikeuttaa eniten
pilvisyyden vaihtelu.
Kuvat: BCDC Energia ja Esa/ATG medialab
”Jos on poutapäivä, energian määrän
voi ennustaa hyvinkin tarkasti. Jos
pilvisyys vaihtelee, epävarmuus kasvaa,
haastavaa”, Sami Niemelä sanoo.
Tuulienergian tuottoa on toisella
tavalla vaikea ennakoida, vaikka tuulen
nopeus voidaan ennustaa hyvin usean
vuorokauden päähän.
Sääsatelliitit tarkentavat
ennusteita. Aeolus kerää
lasereilla ajantasaista
tietoa maailman tuulista.
Mitä pidemmälle energiasäätä halutaan ennakoida,
sitä tärkeämpää on mallintaa ennusteiden epävarmuutta.
”Teho on verrannollinen tuulen
nopeuden kolmanteen potenssiin.
Tämä tarkoittaa, että pienet virheet
tuulen nopeuden arvioinnissa saattavat
aiheuttaa suuren virheen tuulienergian
ennusteeseen.”
Otetaan esimerkki. Tuuliturbiinin
roottorin halkaisija on kaksi metriä ja
hyötysuhde 50 prosenttia. Jos tuulen
nopeus on viisi metriä sekunnissa,
tehoa saadaan karkean laskelman mu-
kaan 5 x 5 x 5 eli 125 wattia. Jos nopeus
kasvaa kuuteen metriin sekunnissa eli
viidesosalla, teho on 216 wattia. Teho
siis nousee – ja luonnollisesti myös
laskee – jyrkemmin kuin tuulen nopeus.
Yhdistely tarkentaa
Mitä pidemmälle säätä ja energiasäätä
halutaan ennakoida, sitä tärkeämpää
on osata mallintaa myös ennusteiden
epävarmuutta. Tähänkin on jo keinoja.
”Kun ennusteet ulottuvat kahden
viikon päähän, yhden ennusteen sijasta
tutkitaan useita polkuja. Näin virheiden
määrä vähenee ja toiminnasta tulee
robustimpaa tai luotettavampaa", sa-
noo erikoistutkija Juha Kiviluoma
Teknologian tutkimuskeskuksesta
VTT:stä. Hänen erikoisalansa on ener-
giajärjestelmien mallintaminen.
Epävarmuus ilmaistaan joukolla
mahdollisia toteumia. Toisilla niistä on
suurempi painoarvo ja toteutumisen
todennäköisyys kuin toisilla.
”Yksinkertaisimmillaan mallin-
nuksessa voidaan käyttää kahta ske-
naariota. Toinen on ennusteiden keski-
arvo, jonka todennäköisyys on suureh-
ko, toinen on ennuste, jonka todennä-
köisyys on pieni, mutta mitä enemmän
mahdollisia polkuja laskennassa ote-
taan huomioon, sitä parempia päätök-
siä pitäisi tulla”, Kiviluoma havainnol-
listaa.
Siinä missä tavallista ihmistä kiinnos-
taa, millainen sää on huomenna, am-
mattinsa puolesta säätä seuraavilla,
kuten energiapalvelujen tuottajilla, on
siis mielessään toinen kysymys: kuinka
todennäköisesti sääennuste toteutuu?
Tästä syystä epävarmuuden vähentä-
mistä tutkitaan paljon.
Tutkija Karoliina Hämäläinen
Ilmatieteen laitoksesta on esimerkiksi
etsinyt keinoja parantaa tuuliennustei-
ta. Hän on kehittänyt muun muassa
ennustemallien kalibrointia eli tilastol-
lisia korjausmenetelmiä, sillä tuuli-
energiaan vaikuttavat muutkin seikat
kuin tuulen nopeus.
Tulosten mukaan systemaattisia
virheitä pystytään korjaamaan esimer-
kiksi ottamalla malliin mukaan pieniä
saaria, joita ei yleensä huomioida mutta
jotka vaikuttavat ilmakehän virtauksiin
ja tuulikenttään. Viidentoista vuoro-
kauden energiasääennuste parani
kalibroinnilla merkittävästi, etenkin
alkupäässä. Suurimmat tarkennukset
osuivat neljännen ja viidennen vuoro-
kauden kohdalle.
Hämäläisen tutkimuksessa tuulta
mitattiin valotutkilla eli lidareilla mää-
rätyn pituisissa jaksoissa. Jatkuvat
mittaukset säähavaintoverkolla toden-
näköisesti tarkentavat tuloksia ja pa-
rantavat ennusteita entisestään.
Hämäläinen on tutkinut myös sitä,
miten Suomen talvessa yleinen rootto-
rien jäätyminen vaikuttaa tuuliener-
7/2019 TIEDE 47
 gian tuotantoon. Lapojen pintaan
kertyvä jää näet muuttaa roottorin
aerodynamiikkaa ja tuulen virtausta
niin, ettei tuulesta saada talteen paras-
ta mahdollista tehoa. Kun jäätymisen
mahdollisuus ja vaikutukset opitaan
ennakoimaan, myös talviolojen tuuli-
energiaennusteet täsmentyvät.
Vihreän energian suurin haaste on vaihteleva tuotanto.
Polttoaineen virta voi kasvaa tai vähentyä odottamattomasti.
Varasto tasaa vaihtelua
Vielä vähän aikaa sitten sähköntuotan-
non piti mukautua vain kulutuksen
osin ennustamattomiin muutoksiin.
Itse tuotanto oli suhteellisen varmaa
– hiili- tai ydinvoimalassa yllättävät
häiriöt ovat harvinaisia – ja polttoainet-
ta aina saatavilla. Kun tuuli- ja aurinko-
voiman osuus lisääntyy, syntyy kaksin-
kertaista epävarmuutta. Tuotantokin
voi muuttua odottamattomasti, kun
”polttoaineen” eli tuuli- tai aurinko-
energian virta kasvaa tai vähenee.
”Tuulivoiman ja aurinkosähkön
suurin haaste on vaihtelevuudessa eikä
ennusvirheissä. Ennusvirheitäkin
kannattaa pienentää, mutta vaihtele-
vuus on se tekijä, joka muokkaa koko
energiajärjestelmää merkittävästi”,
korostaa Juha Kiviluoma.
Vaihtelevuus nostaa keskiöön ener-
giavarastot, jotka ovat yksi tärkeä tapa
Sähkön välivarastointiin on vaihtoehtoja. Helen Helsingissä käyttää 15 000 akkukennoa.
48 TIEDE 7/2019
pienentää vaihtelevuutta eli tasata
tuotannon ja kulutuksen heilahduksia.
Niistä saadaan sähköä silloin, kun
tuotanto notkahtaa tai kysyntä kasvaa.
Hyviä tasausvarastoja ovat vesivoi-
maloiden altaat, mutta niitä ei enää
juuri voida rakentaa lisää. Sähköakuista
puhutaan, mutta ne yleistyvät todennä-
köisesti ensin Etelä-Euroopassa, jossa
aurinko paistaa talvisinkin kunnolla.
Suomen oloissa kiinnostavia ovat
lämpöakut, kuten kuumavesisäiliöt.
Niitä on valmiina siellä, missä on varaa-
va sähkölämmitys, ja tarvittaessa voi-
daan rakentaa lisää.
Koska energian varastointi maksaa,
tärkeiksi nousevat myös varastointikus-
tannukset, jotka pitäisi saada pysymään
mahdollisimman pieninä. Niitä voi-
daan mallintaa siinä missä energian-
tuottoa – sitä paremmin, mitä parempia
ovat energiasääennusteet.
Varastoinnin ja kustannusten op-
timointia on selvitetty BCDC:n sisar-
hankkeessa VaGessa. Se on etsinyt
keinoja tuuli- ja aurinkosähkön käytön
tehostamiseen vaihtelun oloissa.
Varastointiin malli valitsee ratkaisu-
ja, jotka minimoivat kustannuksia
epävarmuudet huomioiden. Epävar-
massakin tilanteessa sähköntuottajan
voi kannattaa ajaa varasto melko alas,
jos energiasta saa lähitunteina selvästi
paremman hinnan kuin myöhemmin.
Virtuaalivoimala kannattaa
Epävarmuuksista huolimatta tarvit-
semme uusiutuvaa energiaa, jos yritäm-
me päästä ilmastotavoitteisiimme.
Ilmastoa lämmittävät kasvihuonekaa-
summe syntyvät ennen kaikkea fossii-
listen polttoaineiden käytöstä, ja sitä
pitäisi nyt leikata reippaasti.
BCDC-konsortio julkaisi 2018 yhdes-
sä muutaman muun tiedeyhteisön
kanssa joukon toimintasuosituksia
hiilineutraalin talouden tavoittami-
seksi.
Niistä yksi sanoo: Sähköistetään
nopeutetulla aikataululla lämpöjärjes-
telmät ja liikenne. Ja toinen: Tehdään
pakollisiksi kysyntäjouston mahdollis-
tavat sähköjärjestelmät uudisraken-
nuksissa ja peruskorjauksissa.
Suositukset jättävät mietittäväksi,
mitä nopeutettu sähköistäminen ja
uudet järjestelmät tarkoittavat. Ensim-
mäiseksi tulee mieleen sähkölämmi-
tyksen ja lämpövarastojen lisääminen.
Lämpöä ja kuumaa vettä tarvitaan
kaikenkokoisten asuintalojen lisäksi
teollisuusrakennuksissa, maatiloilla,
kaupoissa, toimistoissa, kouluissa,
terveyskeskuksissa, urheilutiloissa ja
monissa muissa paikoissa – sanalla
sanoen kaikkialla, missä ihmiset oles-
kelevat.
Suositusten mainitsema kysyntä-
jousto tarkoittaa järjestelyä, jossa ener-
gian kysyntä voidaan mukauttaa tar-
jontaan mukavuudesta tinkimättä.
Järjestely synnyttää sähköntuottajien
ja -kuluttajien verkon, joka toimii kuin
tehoaan säätävä voimala. Alan ihmiset
puhuvatkin virtuaalivoimalasta.
BCDC Energian tutkijat ovat laske-
neet, miten virtuaalivoimalan tuotan-
toa voi muuntaa ja tasapainottaa.
Kuva Helen Oy
”Tutkimme yhden megawatin aurin-
kovoimalaa, joka tekee tarjouksen 24
tunnin sääennusteen mukaan. Tar-
 MEILLÄKIN PAISTAA JA TUULEE
Parhaat energiasäät osuvat etelään ja rannikoille.
T
oisin kuin yleennsää
ajattelemme, au-
ringonsäteilyä on
Suomessa tarjo olla
Kartat Pentti Pirinen ja Matti Horttanainen/Ilmatieteen laitos. Muut lähteet: Motiva ja Lut.
lähes yhtä pal-
jon kuin Keski-Euroopassa, ja a
tuotanto-olot ovat hyvät.
Aurinkovoimassa ei näet
ratkaise pelkkä paiste. Aurin-
kopaneelit toimivat viileässä ä
tehokkaammin kuin helteess sä,
ja ilmakehän, veden ja lumen n ! 96
heijastama hajasäteily on pa a-
neeleille säteilyä siinä missä
suoraan taivaalta tuleva säte eily.
Tuulivoiman tuotanto on
meillä parhaimmillaan syys- ja
talvikuukausina, siis silloin, kun
tarvitsemme sähköä eniten.
Talvet ovat näillä leveysasteiilla
kesää tuulisempia, ja koska
kylmä ilma on lämmintä ti-
heämpää, samasta tuulesta
saa enemmän energiaa.
joukseen tulee ennusvirhettä. Aurinko
voi esimerkiksi olla pilvessä, vaikka
ennuste lupasi paistetta. Virhe pitää
kompensoida eli tarjouksen ja toteutu-
van tuotannon ero pitää tasapainottaa”,
valaisee perusteita BCDC-konsortion
johtaja, Oulun yliopiston taloustieteen
professori Rauli Svento.
Tutkijat simuloivat kahta tasapaino-
tusvaihtoehtoa.
Ensimmäinen oli osallistua säätösäh-
kömarkkinoille pörssisähköä kalliim-
milla hinnoilla. Toinen vaihtoehto oli
muodostaa kotitalouksien kanssa vir-
tuaalivoimala ja sopia käyttöveden
kuumavesivaraajien käytöstä tasapai-
notukseen. Tällöin varaajien kuumen-
nus voitiin tarvittaessa kytkeä päälle tai
pois päältä ja syöttää niihin ylimäärä-
sähköä tai vapauttaa niistä energiaa
ennusvirheen edellyttämällä tavalla.
”Virtuaalivoimala oli kaikkien osa-
Aurinngon
kokoonaissäteily
1981––2010.
Vuotuuinen
enerrgia kWt/m2
! 68
82–725
! 72
26–770
! 77
7 1–817
! 8118–852
! 8553–880
! 8881–914
! 9115–959
60–1 023
puolien kannalta edullisempi vaihtoeh-
to”, Svento tiivistää laskelmien tulokset.
”Taloudellisesti edut eivät tämän
kokoluokan virtuaalivoimalassa ole
kovin suuria. Tärkeää kuitenkin on, että
yhteinen toiminta tulee edullisemmaksi
kuin kunkin oma optimointi.”
Sama tulos saatiin toisessa tutkimuk-
sessa, jonka BCDC:n tutkijat tekivät
yhdessä ruotsalaisten kollegojensa
kanssa.
Sen aineiston muodosti Ruotsin ener-
giaviranomaisen keräämä tarkka kulu-
tusdata 200 kotitaloudesta Mälardale-
nin alueella Tukholman länsipuolella.
Talouksissa oletettiin olevan 2,5 kilowa-
tin aurinkopaneelit.
Tutkijat yhdistivät toteutuneen kulu-
tuksen alueen energiasääennusteen
tuotantopotentiaaliin ja laskivat, että
kuluttajat voivat säästää sähkölaskussa
jopa 12 prosenttia, kun sähkö hinnoitel-
Kolmen megawatin
tuuulivoimala,
tornni 150 metriä.
Vuootuinen tuotto
MWWh
! 3 000–4 000
! 4 000–5 000
! 5 000–6 000
! 6 000–7 000
! 7 000–8 000
! 8 000–9 000
! 9 000–10 000
! 10
0 000–11 000
! 111 000–12 000
! 12
2 000–13 000
! 13
3 000–14 000
! 144 000–15 000
Tältä näytttää uusiutuvan
sähkön Suo omi. Tiedot
perustuvatt Ilmatieteen
laitoksen mittauksiin, joita
tehdään kaautta maan.
laan ajantasaisesti. Jos sähkölämmite-
tyn pientalon sähkölasku on 1 500–
2 000 euroa vuodessa, säästöä syntyy
150–200 euroa.
”Havaintomme tukevat hypoteesia,
jonka mukaan dynaaminen hinnoittelu
voi auttaa yhdistämään uusiutuvia
energiamuotoja energiajärjestelmään.
Hinnoittelu voi kannustaa kotitalouk-
sia sijoittamaan kysyntäänsä optimaa-
liseen ajankohtaan”, tutkijat tiivistävät.
Säätö kotiin, tilit verkkoon
Muuttuvat energiamarkkinat aktivoi-
vat meidät kuluttajat tarkkailemaan
energiankäyttöämme ja samalla osallis-
tumaan energiapalveluiden tuotan-
toon. Energiayhtiöt tekevät parhaansa
vetääkseen meidät mukaan. Ne markki-
noivat energiansäätöä ja -säästöä varten
laitteita, jotka voidaan asentaa talon
sähkökeskuksen yhteyteen. Lisäksi
7/2019 TIEDE 49
 Kun oppiva tekoäly lisääntyy tietojärjestelmissä,
voimme jättää sään ja sähkön hinnan seuraamisen sille.
tarvitaan vain etäältä luettava sähkö-
mittari, internetyhteys ja huoneisiin
älykkäät lämpötila-anturit.
Laitteet hakevat hintatiedot sähkö-
pörssistä eli meillä Suomessa Nord
Poolista. Ennusteiden tuottajilta ne
hakevat säätietoja. Kun tietojärjestel-
miin tulee yhä enemmän tekoälyä ja ne
oppivat keräämästään datasta, voimme
antaa sään ja sähkön hintojen seuraa-
misen tekoälyapurille.
Tulevaisuuden näkymät muuttavat
energiasääjärjestelmää myös laajem-
min. Tälläkin alalla tärkeitä ovat esi-
merkiksi pilvipalvelut. BCDC-konsor-
tion nimikin tulee sanoista Bright
Clouds Dark Clouds – eikä nimi tarkoita
yksinomaan taivaan pilviä vaan myös
tietoverkon pilviä. Laskentaa tekevät
tietokoneet konesaleissa, jotka saatta-
vat sijaita kaukanakin.
Uutta on myös kehitteillä oleva loh-
koketjuteknologia. Lyhyesti se tarkoit-
taa yhteisiä ja hajautettuja tilikirjoja
verkossa.
Tässä järjestelmässä jokainen sähkö-
kauppa kirjautuu verkossa moneen
paikkaan. Kirjausta on käytännössä
mahdotonta peukaloida jälkeenpäin,
sillä luotettavuus varmistetaan teke-
mällä väärentäminen erittäin vaivalloi-
Omakoti- ja lomakotiasujat ovat alkaneet pienentää sähkölaskuaan omalla tuotannolla.
50 TIEDE 7/2019
seksi. Näin vakuuttavat teknologian
kehittäjät.
Haittapuoli on, että lohkoketjun
turvallisuuden varmistamiseen tarvi-
taan paljon laskentatehoa ja energiaa.
Kehittäjien mukaan ongelma pysty-
tään ratkaisemaan. Australialainen
Power Ledger esimerkiksi on luonut
verkkoalustoja, joilla sähköntuottajat ja
-kuluttajat pystyvät käymään kauppaa
ilman välikäsiä.
Usko alaan on vahva
Energiasääpalvelut kiinnostavat nyt
niin kuluttajia kuin sähköntuottajia.
BCDC:n kaikille avoimen energiasää-
palvelun kyselyt kertovat, että kulutta-
jat ovat halukkaita ympäristölle edulli-
siin lämmitysjärjestelmiin ja kysyntä-
joustoihin. Ilmatieteen laitoksen pää-
asiassa ammattilaisille tarkoitetun
palvelun kysely osoittaa, että tuotanto-
ennusteita pidetään hyödyllisinä.
Ennusteiden kasvavasta merkityk-
sestä kertoo myös innostus, jolla niin
säätekniikan kuin tietotekniikan yri-
tykset alaa edistävät.
Yhdysvaltalainen tietokonejätti IBM
julisti alkuvuodesta Las Vegasin elek-
troniikkamessuilla kehittäneensä
maailman tarkimman sääennustejär-
jestelmän. Sen tuottaman ennusteen
tarkkuus on kolme kilometriä, ja ennus-
te päivittyy kerran tunnissa.
Järjestelmään, jonka kauppanimi on
Graf, kerätään dataa monista uusista
lähteistä. Tuulennopeuksia ja lämpöti-
loja lähettävät lentokoneiden mittalait-
teet ja satojentuhansien sääharrasta-
jien sääasemat. Ilmanpainetietoja
saadaan miljoonien ihmisten älypuhe-
limista. Datan käsittelevät Yhdysval-
tain energiaministeriön Summit- ja
Sierra-supertietokoneet, jotka kuuluvat
maailman tehokkaimpiin.
Suomessa Vaisala tuottaa sekä tuuli-
ja aurinkoenergian ennusteita että
energiasääpalvelujen tekniikkaa, kuten
lidareita ja sonareita eli valo- ja äänitut-
kia tuulen mittaukseen. Pohjoisen
tuulipuistossa pilotoidaan jäätymisen
havainnointijärjestelmää.
Ilmatieteen laitos tarjoaa puheli-
meen ladattavaa Sää-sovellusta, joka
kertoo tuhansien paikkakuntien sään
niin meiltä kuin maailmalta ja johon
käyttäjät voivat syöttää omia havainto-
jaan sääilmiöistä, kuten sateista, su-
muista, ukkosista ja lumensyvyydestä.
Ahvenanmaata älykkääseen ener-
giankäyttöön siirtävä Flexens sanoo,
että ”Smart Energy Åland” on ”public–
private–people partnership” eli julkis-
ten organisaatioiden, yksityisten yri-
tysten ja yksityishenkilöiden kumppa-
nuutta. Julkishallinnon ja yritysten
kumppanuudesta on puhuttu paljon.
Kolmas toimija, yksityiset ihmiset, on
uutta.
Kun yhä useammalla on taskussaan
sääasema – älypuhelin – jonka anturit
mittaavat ilmanpainetta, lämpötilaa,
ilmankosteutta, tuulen nopeutta ja
muita sääsuureita, energiasään ennus-
tamiseen voi halutessaan kohta osallis-
tua jokainen meistä. b
Kalevi Rantanen
on vuoden tiedetoimittaja ja
Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Aiheesta lisää:
bcdcenergia.fi/energiasaa ja
ilmatieteenlaitos.fi/tuulipalvelut
 Suoria HS Live -nettilähetyksiä
kesäfestareista oopperaan alk. 9,90 €/kk.
 Paimentolaisten
vankkurikolonnat olivat
outo näky jo pitkään
maata viljelleille
eurooppalaisille.

ARKEOLOGIA
TEKSTI Juha Merimaa KUVITUS Ossi Hiekkala

Olemme jamnaka
Maanosamme elämä mullistui 5 000 vuotta sitten, kun Keski-Aasian aroilta
52 TIEDE 7/2019
 M
Muukalaisia ilmaantui ensin Euroopan
itälaidalle nykyisen Romanian, Serbian
ja Unkarin alueelle, myöhemmin yhä
syvemmälle länteen. Kivikauden ihmi-
siksi tulijat olivat pitkiä – miehet ylei-
sesti 175-senttisiä – valtaosin sinisil-
mäisiä ja huomattavan terveitä.
Täkäläisistä poiketen tulijat eivät
viljelleet maata eivätkä asuneet paikoil-
laan. He vaelsivat paimentolaisina
kymmenpäisten karjalaumojen kanssa.
Heillä oli myös uusia aseita, kuten
taistelukirveitä ja kuparitikareita.
ansan jälkeläisiä
a saapui uutta väkeä. Heistä tuli meidän nykyeurooppalaisten esivanhempia.
Viiden vuosituhannen takaiset
tapahtumat ovat esihistoriaa, eikä
niistä löydy kirjoitettua tietoa. Emme
siis tiedä, miksi tulijat itse itseään kut-
suivat. Nykytutkimuksessa heidät
tunnetaan jamnoina.
Sen kuitenkin tiedämme, että he
olivat nuori kansa ja muuttivat koko
Euroopan väestöhistorian.
Haudat ovat tuntomerkki
Nykyisten arvioiden mukaan jam-
nakansa syntyi 3000-luvun viimeisinä
vuosisatoina ennen ajanlaskumme
alkua, mutta yhtä alkukotia sille ei voi
osoittaa. Joukko on kasautunut vähän
kuin nykyiset yhdysvaltalaiset, uudelle
houkuttelevalle alueelle hakeutuneista
ihmistä. Geeniperimältään jamnat
olivat sekoitus Itä-Euroopan ja Kauka-
sian metsästäjä-kerääjiä.
Muodostuttuaan kansa kehitti ilmei-
sen nopeasti yhtenäisen kulttuurin,
jonka tunnusomaisin piirre olivat huo-
7/2019 TIEDE 53
 lella rakennetut hautakuopat ja niiden
päälle kootut näyttävät hautakummut.
Usein kummut vielä koristeltiin erityi-
sin hautamerkein.
Vaikka kummut ovat vuosituhansien
kuluessa jääneet metsien ja peltojen
alle, hautoja tunnetaan jo tuhansia –
Euroopastakin niitä on löytynyt toista-
tuhatta. Niiden perusteella kansa on
saanut nimensäkin, venäjän kielen
kuoppaa merkitsevästä sanasta jama.
Näyttää siltä, että jamnat ajattelivat
hautaa ennen muuta rakennuksena.
Kuopat on sisustettu kuin lepohuoneet
ikään: niihin on aseteltu mattoja, tyyny-
jä ja seinävaatteita. Sen sijaan esineitä
on tuskin lainkaan, joten monista muis-
ta kulttuureista poiketen tavaroiden
pakkaaminen tuonpuoleiseen ei ollut
tälle kansalle tärkeää.
Poikkeuksellinen on myös vainajien
asento. Heidät on haudattu selälleen,
kädet rinnalla tai pään alla, jalat kou-
kussa. Syytä asentoon ei tiedetä, mutta
teorioita on. Yli 30 vuotta jamnoja tutki-
nut Volker Heyd uskoo, että jamnoille
oli oleellista saada jalkapohjat kiinni
maahan.
Heyd on Helsingin yliopiston arkeo-
logian professori ja johtaa EU:n rahoit-
tamaa monitieteistä hanketta, joka
selvittää jamnojen tuloa ja vaikutusta
täkäläiseen elämänmenoon niin arkeo-
logian, genetiikan, kielitieteen kuin
ilmastotieteen keinoin. Helsingin
yliopistoon tutkimuksen vetovastuu
siirtyi vuonna 2018, kun Heyd ”pakeni”
Bristolin yliopistosta Britanniasta
mahdollisen Brexitin ongelmia.
”Jalkapohjat olivat jamnoille selvästi
merkityksellinen asia. Heiltä säästy-
neissä hautamerkeissäkin kuvataan
usein jalanjäljet”, Heyd perustelee
näkemystään.
Mistä jalkapohjien korostaminen
alun perin läksi, on eri asia. Heydin
mukaan se saattoi juontua jamnojen
vaeltavasta elämäntavasta, jonka mah-
dollisti uusi innovaatio: juhdan vetä-
mät vankkurit.
Vankkuriin sai vettä
Kukaan ei tiedä varmasti, missä ja mil-
loin vankkurit varsinaisesti keksittiin.
Kielitieteellisen aineiston perusteella
yksi hyvin mahdollinen paikka on
54 TIEDE 7/2019
Tripoljen kulttuuripiiri nykyisen Ukrai- vat myöhemmissä indoeurooppalaisis-
nan ja Romanian alueella ja ajankohta sa kielissä Välimereltä Skandinaviaan.
noin vuosi 3 500 eaa. ”Jo aiemmin tiesimme indoeuroop-
Jamnat saattoivat omaksua vank- palaisten kielten saapuneen idästä
kurien idean Tripoljesta, mutta heistä vuoden 3 000 tienoilla ennen ajan-
tuli kulkupelin ensimmäisiä suuria laskun alkua. Havaintoni tukee teoriaa,
hyödyntäjiä. Heidän elinympäristönsä että ne saapuivat nimenomaan jam-
– Volgajokea reunustaneet laajat arot – nojen mukana.”
Kielestä voi päätellä myös jamnojen
kulttuuria. Mitä todennäköisimmin se
Juuri jamnat oli patriarkaalinen ja keskitti vallan
lienevät tuoneet vahvoille johtajille.
Tähän suuntaan viittaa muun muassa
tänne nykykielten kuningasta tarkoittava sana, joka löytyy
kantakielen. jo indoeurooppalaisesta kantakielestä.
Ajatusta tukevat myös hautaukset.
Vainajat ovat lähes yksinomaan miehiä,
nainen on nähty hautaamisen arvoisek-
olivat kuin luotuja vaunuilla kuljet- si ani harvoin.
taviksi. Tutkijat olettavat, että jamnoilla oli
Ennen vankkureita aroilla liikkumi- yhteinen uskomusjärjestelmä.
nen oli uhkarohkeaa, sillä veden löyty- ”Jamnakulttuuri levisi nopeasti, ja
misestä ei ollut takeita. Vankkurien yleeensää nopeiin tapa yh
hdisttää suuriia
ansiosta tilanne muuttui. Kun niihin ihmmisjoukkoja on uskonto”, Heyd sanoo.
lastasi ruukkuja, vesivaraston sai mu- Jä
ärjestelmän jäännöksiä voidaan
kaan. Silloin aroilla pystyi kulkemaan kennties nähdä esimerkiksi muinaisten
minne mieli, sillä lakeuksilla riitti syö-
tävää karjalle.
Liikkuva elämäntyyli näkyy jam-
nojen ruokavaliossa. Kun vanhemmilta
leiripaikoilta löytyy riistan ja pikku-
eläinten luita, jamnojen jäljiltä tunne-
taan lähes yksinomaan naudanluita.
”He elivät naudoistaan ja hyödynsi-
vät niistä kaiken. He joivat maitoa ja
verta, söivät lihan, tekivät nahasta
vaatteet ja luista koruja ja työkaluja.
Luultavasti naudat myös vetivät jam-
nojen vankkureita,” Heyd kuvaa.
Jamnat jättivät jälkeensä hienoja
hautoja, taidokasta keramiikkaa, työka-
luja ja kupariaseita. Heidän suurin
perintönsä on kuitenkin henkinen.
Vanha kieli korvautui
Nykyään uskotaan laajasti, että juuri
jamnat toivat Eurooppaan useimpien
täkäläisten nykykielten äitikielen,
indoeurooppalaisen kantakielen. Tä-
män puolesta todistaa muun muassa
pyöriin ja vankkureihin liittyvä sanasto,
sanoo Helsingin yliopiston indologian
emeritusprofessori Asko Parpola.
Parpola huomasi sanat omissa tutki-
muksissaan kymmenkunta vuotta
sitten. Samat kaksitoista sanaa toistui-
kreikkalaisten ja skandinaavien uskon-
noissa.
”Näitä uskontoja yhdistävät piirteet,
esimerkiksi voimakas myrskyn jumala,
voisivat olla muistumia jamnojen
uskonnosta. Myös jumalten hierarkia,
jossa huipulla istuva voimakkain juma-
la on miespuolinen, sopisi hyvin siihen,
mitä tiedämme jamnakulttuurista,
mutta lopulta joudumme arvaile-
maan.”
Jamnojen vaikutus Eurooppaan ei
kuitenkaan jätä arvailulle sijaa.
Väestö lähes katosi
Dna-tutkimukset ovat paljastaneet,
että sata vuotta jamnojen saapumisen
jälkeen Euroopan geenikartta oli mul-
listunut: geeneistä oli vaihtunut kaksi
kolmasosaa. Erityisen selvästi muutos
näkyy isiltä periytyvissä Y-kromosomi-
linjoissa. Valtaosa vanhoista Y-linjoista
kuolli poiis ja tilallle ilmaanttuiivatt jam-
nojen Y-linjat. Paikallisten miesten
sijaan lapsia saivat ja sukuaan jatkoivat
siis jamnamiehet.
Geneettinen muutos näkyy hyvin
myös fossiileissa: ”Ennen jamnojen
tuloa eurooppalaiset olivat lyhyitä,
noin 160-senttisiä, ja melko sairaalloi-
sia. Luut juoruavat taudeista”, Heyd
sanoo.
Samaan aikaan kun perimäaines
vaihtui, vaihtui kieli ja muuttuivat
Vuosisadan
päästä Euroopan
miehet saivat vain
vähän lapsia.
monet kulttuuriset tavat. Tämä näkyy
selvästi muun muassa asumuksissa ja
haudoissa.
”Jamnojen saapuessa Eurooppa oli
tiilkkutä
äkki, jossa ellettiiin erii puollilla erii
tavoin, mutta suuret, useiden perhei-
den ja sukupolvien yhteiset asumukset
olivat yleisiä. Hautauksia tehtiin suu-
Tulijat erotti
täkäläisistä myös
omalaatuinen
yksilöhautaus.
riin joukkohautoihin, joihin pantiin
kumpaakin sukupuolta.”
Jamnojen tultua ihmiset siirtyivät
elämään perhekunnittain ja joukko-
haudat vaihtuivat yksilöä korostavaan
hautauskulttuuriin. Vainajat laskettiin
kuoppaan yksin.
Muutos on niin selvä, että Heydin
tukimusryhmä puhuu nykyisen Euroo-
pan juurista. Niiden syntyyn liittyy
kuitenkin isoja avoimia kysymyksiä.
Yksi niistä on tulijajoukon koko.
Heydin arvion mukaan jamnoja
saapui joitakin kymmeniätuhansia,
ehkä enimmillään 100 000. Kun eu-
rooppalaisia uskotaan 5 000 vuotta
sitten olleen noin seitsemän–kahdek-
san miljoonaa, tulijat muodostivat vain
rippusen valtaväestön rinnalla. Yhtä
jamnaa kohti oli varovaisenkin arvion
mukaan 70–80 eurooppalaista.
Nyt on pakko kysyä: Mitä ihmettä
tapah htuii eurooppalaisten ja jamnojen
kohdatessa? Miiten pieni joukko saattoi
nousta niskan päälle ja valtaväestö
lähes kadota?
”Se on miljooonan euron kysymys”,
Heyd vastaa.
Tulivat vallo
oittajina
Vanhan näkem myksen mukaan Euroo-
passa saattoi 5 000 vuotta sitten tapah-
tua massiivinen n kansanmurha. Siinä
tapauksessa me eillä olisi jamnojen jälke-
läisinä verta kä äsissämme.
Väkivaltaota aksuman mukaan jamnat
tulivat valloitta ajina, tappoivat miehet ja
ottivat naiset va aimoikseen. Dna-ana-
lyysien peruste eella ajatus vaikuttaa
loogiselta.
”Se on loogin nen, mutta onko se arkeo-
loginen?” sanoo jamnahankkeen koor-
dinaattori Bian nca Preda-Balanica
Helsingin yliop pistosta.
Sodankäynn nistä ei ole säilynyt todis-
teita, ja epäselvväksi jää, miten pieni
tulijajoukko oliisi noin vain onnistunut
kukistamaan paljon suuremman alku-
peräisväestön. Pelkkä pituusero ja
uudenlaiset taiistelukirveet tuskin
riittivät. Olisi ta
arvittu jokin muu mer-
kittävä etu.
Mitään oleelllista teknologista etua ei
ole löytynyt. Py yörä tunnettiin Euroo-
passa jamnojen n saapuessa, ja arkeologi-
sen aineiston perusteella täkäläiset
7/2019 TIEDE 55
 yhteisöt olivat järjestyneet sosiaalises-
ti vähintään yhtä hyvin kuin jamnat.
Luultavasti mukana on siis tekijä,
jota emme vielä tunne. Sellaiseksi on
tarjottu hevosta. Joissain tulkinnoissa
jamnat on esitetty hyökkäävinä ratsu-
miehinä. Pronssikauden tehokkain
sotilas oli nimittäin ratsulla liikkuva
jousimies, jota vastaan jalkamiehen
mahdollisuudet jäivät vähäisiksi.
Tutkijoilla ei kuitenkaan ole näyt-
töä siitä, että jamnat olisivat olleet
ratsumiehiä tai käyttäneet jousia.
”Haudoista, joita tunnemme, on
löytynyt vain muutama hevosenluu
eikä käytännössä lainkaan nuolen-
päitä”, Heyd toteaa.
”Vaikuttaa siltä, että jamnat tunsi-
vat hevosen, mutta eivät ainakaan
yleisesti käyttäneet sitä ratsuna. Se oli
ehkä enemmän esittelykappale, kuin
sirkuseläin. Todisteet eivät tätä nykyä
tue ratsumiesteoriaa.”
Todisteiden puute ei kuitenkaan
tarkoita todistetta puutteesta. On
mahdollista, että jamnoilla oli paljon
hevosia, vaikka näyttöä tästä ei ole.
Ehkä muinaiset hevoshautausmaat
odottavat jossain löytäjiään.
Ehkä taudit tappoivat
Väkivallan sijaan alkuperäisväestön
nopeaa vähenemistä voisivat selittää
taudit. Muinaisista vainajista tehtyjen
analyysien avulla on voitu päätellä,
että ainakin rutto on tullut Euroop-
paan samoihin aikoihin kuin jamnat.
Jos jamnat kantoivat tauteja, joita
vastaan täkäläisillä ei ollut vastustus-
kykyä, väestö olisi voinut huveta no-
peasti ilman väkivaltaa.
Tätä argumenttia tukee hienoisesti
se, että jamnoilla oli läheinen suhde
karjaansa. Taudit olisivat voineet
Haudoista on tullut arkeologeille
keino selvittää jamnojen
etenemistä uusille alueille.
56 TIEDE 7/2019
levitä eläimistä ihmisiin. Toisaalta
argumenttia vastaan sotii se, että eu-
rooppalaisten yhteisöt olivat jamnojen
perhekuntia suurempia ja sairaampia.
Koska tiheä asutus tuottaa yleensä
voimakkaampia tautikantoja kuin
harva, jamnat olisivat itse asiassa voi-
neet olla pahemmassa vaarassa kuin
eurooppalaiset.
Joissakin
hypoteeseissa
jamnat liikkuvat
ratsukoina.
Viime vuonna julkaistiin myös uusi
hypoteesi, joka esittää, että rutto olisi
saapunut ja väestö romahtanut jo en-
nen jamnojen tuloa. Ajatuksen tueksi
on kuitenkin vähänlaisesti todistusai-
neistoa.
Tautiteoriaan liittyy myös se ongel-
ma, että nimenomaan miesten sukulin-
jat päättyivät. Useimmat taudit, kuten
rutto, eivät erottele ihmisiä sukupuolen
mukaan. Toisaalta jotkin taudit voivat
tehdä miehistä kyvyttömiä jatkamaan
sukuaan.
”On mahdollista, että väkivalta ja
taudit ovat toimineet yhdessä”, Heyd
arvioi – mutta lisääkin teorioita on
tarjolla.
Lähtö vaatii selityksen
Väestön vaihtumista on selitetty myös
ilmastonmuutoksella. Se olisi johtanut
katovuosiin ja väestön romahdukseen.
Heyd ei teoriaa usko. Hän toteaa
Euroopan jo tuolloin olleen niin moni-
muotoinen ja koostuneen niin monen-
laisista ympäristöistä, ettei ilmaston-
muutos olisi voinut muuttaa elinoloja
täysin.
”Jos lämpötila nousee, etelä voi kui-
vua, mutta pohjola hyötyy, tai toisissa
oloissa käy päinvastoin”, hän tiivistää.
Sen sijaan ilmasto olisi hyvinkin voi-
nut vaikuttaa siihen, miksi jamnat yli-
päätään lähtivät idän aroilta länteen.
Muuton syy on yksi niistä suurista kysy-
myksistä, joita tutkijat yrittävät selvit-
tää.
”Arot muodostavat hyvin yhtenäisen
ympäristön. Jos vaikka kuivuus olisi
muuttanut itää laidunnukseen kelpaa-
mattomaksi, olisi liike kohti länttä ollut
luonteva ratkaisu.”
Jamnahankkeen tutkijoihin kuuluva
Helsingin yliopiston geotieteiden pro-
fessori Heikki Seppä toteaa kuitenkin,
ettei teorian tueksi ainakaan vielä ole
näyttöä.
”Itse asiassa alustavan aineiston pe-
rusteella aroilla olisi jamnojen kukois-
tuksen aikaan ollut tavallista kosteampi
kausi”, Seppä toteaa.
”Olemme kuitenkin vasta tutkimuk-
sen alussa. Kuva tarkentuu lähivuosien
aikana, kun pääsemme tekemään lisää
tutkimuksia. Voi olla, että jotain on
jäänyt toistaiseksi huomaamatta.”
Toinen syy liikehtimiseen voisi olla
kukoistaville kulttuureille ominainen
tarve levittyä. Tämä johtaa pohtimaan,
ketkä Eurooppaan lopulta lähtivät.
Tutkijat otaksuvat, että yleensä jam-
nat liikkuivat perheyhteisöinä, mutta
muita vaihtoehtoja ei voi sulkea pois.
”Kyseessä saattoivat olla myös nuor-
ten miesten joukot. Patriarkaalisessa
järjestelmässä vanhin poika yleensä peri
kaiken. Silloin nuoremmat veljet olisi
voitu hyvin ajaa matkoihinsa etsimään
onnea ja vaimoja”, Heyd pohtii.
 Eurooppa asuttui neljä kertaa
Ensin olivat neandertalit, viimeisinä tulivat jamnat.

11 4 500 vuotta sitten

jamnojen jälkeläiset
saapuvat Skandinaviaan
ja eteläiseen Suomeen.
1Euroopassa.
450 000 vuotta sitten
neandertalit syntyvät
He levittäytyvät
12 4 400 vuotta sitten
jamnojen jälkeläiset
saapuvat Britteinsaarille.
Keski-Aasiaan ja Lähi-itään.

4 45 000 vuotta
sitten metsästäjä-
10 4 900 vuotta
sitten jamna-
kerääjät saapuvat.
kulttuuri on juurtunut.
8 5 300 vuotta sitten
jamnakansa muodostuu
Mustanmeren aroilla.

9 5 000 vuotta
sitten jamnat
siirtyvät länteen.

5 22 000–15 000 vuotta

sitten metsästäjä-kerääjät
sinnittelevät jääkauden kireän 7 8 000 vuotta
sitten viljelijät
6 12 000 vuotta
sitten viljely
Jamnat
jättivät vahvan jäljen
loppuvaiheen turvataskuissa. alkaa Lähi-idässä. eurooppalaisten geeneihin,
saapuvat.
mutta meissä kaikissa on
kohtaamisten peruina
myös neandertalia,
metsästäjä-kerääjää
2 60 000 vuotta
sitten nykyihmisen
maailmanvaltaus alkaa. 3 50 000 vuotta
sitten tulokkaat
ja viljelijää.

Metsästäjä-kerääjiä ja neandertalit koh-

purkautuu ulos Afrikasta. taavat Lähi-idässä.

Hän itse arvelee, että jamnoja saapui
useammassa aallossa ja erilaisina ryp-
päinä. Osa saattoi tulla perhekuntina,
osa nuorten miesten joukkoina. Aikaa
variointiin oli, sillä muutto jatkui sata-
Kartan aineisto Tuula Kinnarinen, grafiikka Riku Koskelo/Tiede. Kartapohja: Getty Images
Arkeologia lähestyy menneisyyttä
moniulotteisemmin.
”Eurooppa oli metsäistä aluetta eikä
sopinut samanlaiseen laiduntamiseen
kuin Mustanmeren itäpuoli. Jamnat
pa heidän patriarkaalisesta järjestel-
mästään. Kreikkalaiset perustivat
siirtokuntiaan lähettämällä perheiden
nuorempia poikia meren taakse ja
roomalaiset täyttivät pikkuveljillä

kunta vuotta. legiooniaan.

Nuorten miesten voisi kuvitella ol-
leen alttiita ryöstelemään ja hyökkää-
mään heikompiensa kimppuun. Bianca
Preda-Balanica kuitenkin muistuttaa ,
etteivät asiat välttämättä sujuneet
kaikkialla saman kaavan mukaan.
”Ehkä jossain tapeltiin ja ryöstettiin
naisia, mutta seuraavassa laaksossa
käytiin kauppaa ja mentiin naimisiin.”
Jälkeläiset ehtivät meille
Ihan selvää ei ole vielä sekään, voiko
jamnojen sanoa selviytyneen voittaji-
na. Geneettinen voitto on selvä, mutta
se ei kerro koko kuvaa.
”Geneetikoilla on taipumus nähdä
vain suuria linjoja – ihmiset liikkuvat,
sekoittuvat ja korvaavat toisia ihmisiä,”
Heyd toteaa.
Uudet olot
pakottivat myös
tulijat vaihtamaan
elintapojaan.
joutuivat sopeutumaan ja omaksu-
maan paikallista elämäntyyliä”, Heyd
sanoo.
Selvästi jamnalainen kausi jäikin
lyhyeksi, vain 500 vuoden mittaiseksi.
Alkuperäinen kulttuuri kehittyi edel-
leen nuorakeraamiseksi kulttuuriksi,
joka loi pohjan Euroopan myöhemmille
kulttuureille.
Niihin jäi kaikuja jamnoista, vaikka-
Jos ajatellaan, että jamnat toivat
tänne indoeurooppalaiset kielet ja
pakanauskonnot, heidän merkityksen-
sä kasvaa perusluonteiseksi.
Nykyisen Suomen alueelle jamnat
itse eivät ehtineet, mutta nuorakeraa-
misen kulttuurin edustajat levittäytyi-
vät pohjolaan asti. Heidän jäljiltään
skandinaaveissa on jamnaa jopa puolet,
enemmän kuin missään muualla Eu-
roopassa. Meidän suomalaistenkin
dna:ssa jamna-aines näkyy, mutta
vähemmän kuin naapureidemme
perimässä. b
Juha Merimaa
on vapaa tiedetoimittaja ja
Sanoma tiedetoimituksen
vakituinen avustaja.

7/2019 TIEDE 57
 Artikkelit tieteen ja teknologian
tuoreimmista läpimurroista alk. 9,90 €/kk.
 TIEDE
VASTAA
Kysy mitä vain, asiantuntija vastaa: tiede.fi/kysy

Ei kuulu
menyyseen.

ELÄINTIEDE

Voiko hyttynen pistää toista?

Lajitoveriin olisi vaikea osua, eikä sen ”veri” edes ravitsisi.

O
n erittäin kuitenkin niin vähän hiilidiok- ateriaksi, sen pistäminen voisi proteiinisaalis jäisi pieneksi,
epäto- sidia, että sen aistiminen on osoittautua mahdottomaksi. koska hemolymfassa on vain
dennä- hyttyselle varmasti mahdo- Hyönteisiä nimittäin peittää vähän ravinnoksi kelpaavia
köistä, tonta. kitiinikuori, joka on paljon soluja.
että hyt- Lämpökään ei tee hyöntei- kovempi kuin esimerkiksi Hyönteisiltä puuttuvat siis
tynen sistä hyttysen maalitaulua, ihmisen tai poron iho. lähes kaikki tekijät, jotka evo-
edes koska ne eivät erotu ympäris- Hyönteisillä ei ole verisuo- luutiossa ovat valikoituneet
yrittäisi pistää toista hyttystä töään lämpimämpinä. nia, joihin hyttynen voisi iskeä hyttysten ravintolähteiden
– tai mitään muutakaan Silmistäkään ei ole apua, imukärsänsä. Veren sijasta tunnusmerkeiksi.
hyönteistä. koska hyttysen näköjärjestel- kitiinikuoren alla piilee hemo-
Hyttysen houkuttavat mä erottaa huonosti pieniä lymfaa, joka huuhtelee sisä- Vastaajana
Images
nechaev-kon

saaliiden luo näiden tuottama kohteita. elimiä. Esa Hohtola,

hiilidioksidi ja lämpö. Hyön- Vaikka hyönteinen jollakin Vaikka hyttynen saisi imet- eläinfysiologian emeritus-
Getty

teisten hengitys synnyttää konstilla päätyisi hyttysen tyä tätä hyönteisen ”verta”, professori, Oulun yliopisto.

7/2019 TIEDE 59
 TIEDE VASTAA Kysy mitä vain, asiantuntija vastaa tiede.fi/kysy

ELÄINTIEDE
Herättelee nenää.

Potevatko eläimet
korkeaa verenpainetta?

M
oni sairaus
voi nostaa
eläimen
veren-
painetta.
Tällöin on kyseessä toissijai-
nen eli sekundäärinen veren-
paine.
Ikääntyvien kissojen ja
koirien verenpaineen nousu
saattaa olla seurausta esimer-
kiksi kroonisesta munuaisten
vajaatoiminnasta tai kilpirau-
hasen liikatoiminnasta. Niille
on kehitetty verenpainetta
alentavia eläinlääkkeitä. Poh-
FYSIOLOGIA jimmiltaan hoidetaan kuiten-
kin taustalla olevaa sairautta.
Voiko hajuaistia Joissakin harvoissa ta-
pauksissa korkea verenpaine
kuitenkin kirahville normaali
tila, eikä se kärsi verenpaine-
taudista.
Eläimille on omat veren-
painemittarit, ja paine mita-
taan usein tassusta tai hän-
nästä.
Tarhaeläinten verenpai-
neen mittaaminen on hanka-
lampaa kuin lemmikkien.
Suurin osa ei ole kesyjä, joten
ne täytyy ottaa kiinni tai nu-
kuttaa mittausta varten. Kä-
sittelyyn tottumattomalla
eläimellä verenpaine nousee
stressin seurauksena. Nuku-
tukseen käytettävillä rauhoit-
teilla on usein samanlainen
sivuvaikutus.

treenata?
Osa eläimistä on saatu
on ensisijaista. Usein syy jää koulutettua niin, että mittaus
hämärän peittoon. Perimä onnistuu pienellä vaivalla.

K
selittää suuren osan veren-
yky haistaa voi heikentyä tai paineen vaihtelusta.
hävitä monesta syystä. Kirahvilla on pitkän kaulan- Vastaajana
Yleisimmät ovat ikääntymi- sa takia selvästi korkeampi Sanna Sainmaa,
nen, hengitystieinfektiot ja verenpaine verrattuna muihin eläinlääkäri, Korkeasaaren
limakalvon kasvaimet. maanisäkkäisiin. Kyseessä on eläintarha.
Hajuaistia voi kuitenkin elvyttää. Herätte-
ly aloitetaan neljällä perustuoksulla: neilikal-
Yläpainetta?
la, sitruunalla, ruusulla ja eukalyptuksella.
Yhtä tuoksua nuuhkitaan 10 sekuntia,
sitten pidetään 10 sekunnin tauko ennen
seuraavaa. Harjoitus tehdään kaksi kertaa
peräkkäin aamuin illoin. Kolmen kuukauden
jälkeen tuoksut vaihdetaan neljään uuteen.
Paras tulos saadaan, kun harjoittelu aloi-
tetaan vuoden sisään hajuaistin vaurioitu-
misesta ja sitä jatketaan vuoden ajan. Kaik-
kien nenää ei tunnollinenkaan treeni korjaa.
Vastaajana
Seija Vento,
dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien
ja allergologian erikoislääkäri, Hus.

60 TIEDE 7/2019
 TIEDE VASTAA

Hyydyttää
sotahalut.

HISTORIA

Onko jokin paikka säästynyt sodalta?

Mitä hankalammat luonnonolot, sitä vähemmän seudulla on taisteltu.

S
odankäynti on tästä huolimatta edelleen käyty. Napa-alueilla ja jääti- Sotateollisuuden luonnon-
le
evinnyyt ka
aikkia
al- me elko
o ly
yhy
yinä
ä. köillä ei juuri ole sodittu. Sa- varojjen kulutus,, jätteet ja
le, minne ihmi- Teollinen aika muutti perin- moin autiomaiden kuumat ja haitalliset päästöt vaikuttavat
nenkin. Yhteis- teisen, työvoimavaltaiseen kuivat olot ovat liian hankalat laajalti.
kuntien kehitys lähitappamiseen perustuneen pitkäaikaisille sodille. Myös Toisen maailmansodan
on vaikuttanut hetkittäisen sodankäynnin valtamerillä taistelut ovat aikana kehitettyjen atomi-
huomattavan paljon sotien pääomavaltaiseksi, koneiste- jääneet lyhytaikaisiksi. pommien radioaktiivinen
muotoon. tuksi ja ympärivuotiseksi etä- Ilmakehä säästyi sodan- laskeuma levitti sodan seu-
Metsästäjä-kerääjien hei- tuhoamiseksi maalla, merellä käynniltä ensimmäiseen raukset ensi kertaa ympäri
moyhteiskunnat sotivat usein ja ilmassa. maailmansotaan ja avaruus maailmaa.
keskenään , mutta taistelut Mitä hankalammat luon- toiseen maailmansotaan Siten yksikään paikka maa-
olivat kestoltaan lyhyitä ja nonolot, sitä vähemmän on saakka . pallolla ei ole säästynyt sotien
paikallisia. kuitenkin taisteltu. Vaikka tähänastiset taiste- vaikutuksilta. b
Kuvat Getty Images

Maatalousyhteiskunnat Valtaosa maapallon väes- lutantereet eivät kata joka Vastaajana

kykenivät jo huoltamaan suu- töstä on asunut melko kapealla ikistä kolkkaa, moderni sota- Simo Laakkonen,
ria armeijoita ja sotaretket lauhkealla vyöhykkeellä, jolla koneisto joukkotuhoaseineen maisemantutkimuksen
laajenivat. Taistelut pysyivät myös suurin osa sodista on yltää kaikkialle. yliopistonlehtori, Turun yliopisto.

7/2019 TIEDE 61
 KIRJAT

Kuikan poikaset
syntyvät usein
ennen juhannusta.

ELÄINTIEDE

Alkulintu sukeltaa kuin hylje

Kuikka on peto vedessä mutta tumpelo maalla ja ilmassa.

V
aikka vesi on
vielä hie-
man viileää,
rohkaisen
mieleni ja
pulahdan
kalliolta järveen. Ensin pari
nopeaa vetoa ja perään pitkä
liuku, joka vie minut kauas
rannasta.
Nousen pintaan keskellä
aamusumuista lahtea. Yhtäk-
kiä tulee tunne, että joku tuijot-
taa. Katsomme toisiamme
hölmistyneinä, kuikka ja minä.
Uljas uintiasento ja liskomai-
Vaikka kuikat ovatkin uteliai-
ta, en ole koskaan päässyt näin
lähelle. Yksi hienoimpia luon-
toelämyksiä, mitä olen kos-
kaan kokenut!
Tuijotuskisa ei kestä kovin
kauan. Kuikan hermo pettää
ensin. Se päästää korvia särke-
vän kuik-kiljaisun ja tekee
hätäsukelluksen.
Minuutteihin ei näy eikä
kuulu mitään. Lopulta sadan
metrin päässä tumma hahmo
nousee pintaan kuin ongen-
koho. Kuikka kääntää selkänsä
hyvästiksi. Ehkä tapaamme
vanhimpia lajeja. Kuikat olivat taa yhtä hyvin. Lintu saattaa
todennäköisesti myös ensim- paetessaan pysytellä pinnan
mäisiä lintuja, jotka saapuivat alla viisi minuuttia ja edetä
Suomeen viimeisen jääkauden siinä ajassa puolen kilometrin
jälkeen yli 10 000 vuotta sitten. päähän lähtöpaikasta. Pääosa
Kun mannerjään reuna vetäy- sukelluksista on lyhyempiä
tyi, muinaiskuikat lensivät pyrähdyksiä.
vapautuviin Kirjallisuudessa kuikkalin-
vesiin kalasta- tujen syvyysennätykseksi
maan. mainitaan 50–60 metriä.
Suomessa kuolleita kuikkia on
Sukeltaa löydetty kalaverkoista parista-
syvälle kymmenestä metristä.
Kuikka onkin Toisin kuin monet muut
omimmillaan vesilinnut, kuikka ei käytä
Lähikuvassa
vedessä – eri- sukeltaessaan lainkaan sii-
Pekka Lehtonen

kuikka.
nen kaula tuovat mieleen vielä joskus. tyisesti pin- Pekka Lehtonen & piään. Ruumin takaosaan
Martti Perämäki,
muinaisen alkulinnun. Etäi- Kuikka on yli 40 miljoonaa nan alla. Har- Gaudeamus 2019.
kiinnittyneet, kaikkiin suun-
syyttä on vain muutama metri. vuotta vanha lintu, maailman va siivekäs sukel- 176 s., 36 €. tiin taipuvat jalat ja vahvat

62 TIEDE 7/2019

räpylät ovat sen valtti. Hylje-
mäisistä raajoista löytyy räjäh-
tävää voimaa. Verkkoon taker-
tunut kuikka saattaa kiskoa
pyydystä kymmeniä metrejä
perässään.
Kuivalla maalla kuikan
liikkeistä katoaa kaikki loisto ja
letkeys. Mestarisukeltaja
muuttuu taapertajaksi – taka-
peroisten
jalkojen syytä Kaunis ääni
sekin. kantaa useita
Kuikka
joutuu työn-
kilometrejä.
tämään jaloil-
la itseään
päästäkseen pesälle, joka
sijaitsee enintään metrin pääs-
sä vesirajasta. Pidemmälle sitä
ei kannattaisi rakentaa.
Kansantarun mukaan köm-
pelyys on linnun omaa syytä.
Kun eläimiä luotiin, kuikkaan
iski liika kiire. Jumala joutui
heittämään jalat sen perään.
Tarvitsee kiitoradan
Linnuksi kuikka on harvinai-
sen huono lentoon lähtijä.
Kokoon nähden siivet ovat
lyhyet ja kapeat. Raskastekoi-
nen lintu ei pääsisi lentoon
ilman jalkojen antamaa apua.
Kuikka juoksee pitkän matkan
veden pinnalla kehittääkseen
riittävän vauhdin. Tyynellä
säällä se tarvitsee jopa 200
metrin kiitoradan. Aina se-
kään ei riitä. Nousu lässähtää.
Joitakin vuosia sitten kansa
äänesti kuikan Suomen rak-
kaimmaksi mökkilinnuksi.
Eikä ihme. Se on upea ja alku-
kantainen.
Muinaisuus kaikuu jo laulu-
äänessä. Kuuik-kukuuik-
kukuuik! Kuikan huudolta on
tuskin välttynyt yksikään
mökkiläinen. Kaunis ja kaiku-
va koiraan reviiriääni kantaa
hyvällä säällä jopa kuuden
kilometrin päähän. Se on haas-
te muille kuikille. Tämä osa
järveä on minun. Pysykää
loitolla. Naaraskin huutaa
nimeään, tosin harvoin.
Seurustelee parvissa
Harvalla vesilinnulla on yhtä
rikas seuraelämä. Kuikat ovat
hyvin sosiaalisia ja kalastavat
joukolla. Varsinkin loppuke-
sästä ne lyöttäytyvät suuriin
parviin. Kuik-
kien kokouk-
set noudatta-
vat lähes aina
samaa kaavaa.
Parveen liitty-
vä otetaan
vastaan tuttavallisesti nok-
kien. Nokkatervehdystä seu-
raa pyöröuinti. Tulokas ja pari
muuta kuikkaa uivat hetken
aikaa kaula ojossa ja pää taakse
ojennettuna halkaisijaltaan
parin metrin kehää. Sen jäl-
keen koko joukko asettuu
jonoon ja jatkaa matkaa. Uusi
jäsen on hyväksytty parveen.
Yli kolmasosa Suomen lintu-
lajeista on uhanalaisia. Kuikka
poikkeaa joukosta. Vuosikym-
meniä sitten näytti jo huonol-
ta, mutta nyt kanta on kasva-
nut. Pesiviä pareja arvellaan
olevan yli 10 000. Kuikka on
onnekseen oppinut tulemaan
toimeen ihmisen kanssa. Laji
lisääntyy jopa vilkkailla ulkoi-
lujärvillä.
Pekka Lehtonen, toinen
kirjan kirjoittajista, on hen-
keen ja vereen kuikkaihminen.
Kiinnostuksen herätti aikoi-
naan isä, tunnettu luontohar-
rastaja ja -kirjoittaja Leo Leh-
tonen, joka väitteli tohtoriksi
uljaan vesilinnun biologiasta.
Pekka Lehtonen on jatkanut
isänsä tutkimuksia, seurannut
ja kuvannut vuosikymmenet
kotijärvensä Etelä-Suonteen
kuikkien elämää.
Jukka Ruukki,
Tiede-lehden päätoimittaja.
KIRJAT
HYÖNTEISET
Pienet älyn jättiläiset
Kun kirjan nimi on
Suuri suomalainen
muurahaiskirja, siltä
on lupa odottaa pal-
jon. Monipuolisesti
muurahaisten maail-
Suuri
maan ja tutkimuk-
suomalainen
seen tutustuttava
muurahaiskirja. uutuusteos täyttää
Katja Bargum ja
toiveet. Se ei tyydy
Heikki Helanterä,
Minerva 2019. yleisimpien lajien ja
215 s., 26 €.
elinympäristöjen
esittelyyn vaan tar-
joaa sivukaupalla oivalluksia ja yllätyk-
siä. Muurahaiset viettävät hautajaisia,
niillä on jopa vessoja ja rokotteita. Ne
pystyvät pienessä päässään vaikutta-
viin suorituksiin. Tehokkaaseen toi-
mintaan ei tarvita suuria aivoja.
Tekijät ovat tutkineet kymmeniä
vuosia muurahaispesän elämää. (JR)
LUONTOA LAPSILLE
Erilainen ötökkäkirja
Kuvittaja Maia Raita-
sen kirja on virkistä-
vän toisenlainen
tietokirja. Kesäpusa-
kan taskuun mahtu-
va opus esittelee 69
Muurahainen
kotimaista hyönteis-
lypsyllä. tä tunnistekuvina.
Maia Raitanen,
Into 2019. 150 s.,
Höysteenä on fakta-
21 €. tietoa kustakin la-
jista.
Jokaisella aukeamalla kukkii myös
huumori: ötökkämäisiä sutkauksia
sarjakuvatyyliin kuvitettuna. Sarjaku-
varuudut on tehty houkuttelemaan
kirjan varsinaista kohderyhmää, lap-
sia, mutta niiden aforismit ja tarinat
hauskuuttavat myös aikuisia – aina-
kin minua.
Kirja houkuttelee liikkeelle luon-
toon. Se on oiva hankinta vaikkapa
kesämökin kirjahyllyyn. (JR) b
7/2019 TIEDE 63
 OSALLISTU

10 KYSYMYSTÄ

Luitko lehden?
Mitä jäi mieleen?
1. Ftalaattien lähteitä ovat
a) muovit
b) tekstiilit
c) ruokakalat?
2. Ensimmäisenä kuuperälle pääsi
a) Apollo 8
b) Apollo 11
c) Apollo 13? LUKIJAKILPAILU

3. Voimakkaimmin riippuvuuden
aiheuttaa Voita hieno tietokirja
a) kannabis Mikä oli mielestäsi lehden kärkiuutinen ja kiinnostavin juttu?
b) alkoholi

A
c) kokaiini?
4. Jamnakansa tuli Eurooppaan rvomme kaikkiaan viisi Myrsky vesilasissa on Atena Kustan-
a) 4 000 palkintoa. nuksen uutuuksia.
b) 5 000 Toukokuun kirja ker- Vastaa 24.6.2019 mennessä netissä
c) 8 000 vuotta sitten? too, mikä yhdistää pieniä tiede.fi/lukijakilpailu, sähköpostilla
5. Päätöksen pystyy ennustamaan ja suuria ilmiöitä. Mitä tiede@sanoma.com tai postikortilla
aivojen magneettikuvista jopa yhteistä on maitokahvilla ja ilmakehäl- Tiede, PL 65, 00089 Sanoma. Tulok-
a) 1 sekunti lä? Miksi ketsuppi pusertuu pullosta set julkaistaan numerossa 8/2019.
b) 11 sekuntia niin hitaasti? Mikä auttaa sekä skorpio- Palautetta voidaan julkaista ilman eri
c) 1 minuutti etukäteen? neja että pyöräilijöitä pysymään hen- ilmoitusta. Osoitetietoja voidaan käyt-
6. Hyönteisiä suojaa kuori, joka on gissä? tää suoramarkkinointiin.
a) kollageenia Kirjasta selviää, miten nykytieteen Tiede 6/2019 kirjapalkinnon voittivat
b) kitiiniä tärkeimpiä saavutuksia voi ymmärtää Jarmo Jansa (Torrevieja, Espanja), Katja
c) keratiinia? vaikkapa popcornin ja jääkaappimag- Koutokangas(Kokkola), Eeva Leino (Inkoo), Harri
7. M ars on kuivunut, koska sen neettien avulla. Lehtonen(Tampere), Seija Kettunen (Jokela)
a) painovoima on vahva
ASIAKASPALVELU
b) massa on suuri
c) kiertorata on soikea?
8. Uuden aivosairauden nimi on
oma.sanoma.fi/tiede
a) Make Oma Sanoma on Sanoman automaattisesti Väestörekis- Tarjottu tai tilattu aineisto
b) Pera asiakkaille tarkoitettu palvelu- teriin tekemäsi ilmoituksen hyväksytään julkaistavaksi
Oikeat vastaukset: 1a, 2b, 3c, 4b, 5b, 6b,7c, 8c, 9c, 10b.

c) Late? kanava verkossa, josta löydät
kaikkien Sanoman tuotteiden
9. Muurahaiset viettävät asiakaspalvelusivut.
a) varpajaisia Oma Sanomassa:
b) lakkiaisia Z näet omat tilauksesi
Z voit tehdä tilausmuutoksia
c) hautajaisia? Z löydät tietoa sekä ohjeita
10. Suomessa tuotetusta Z näet ja lunastat asiakasetusi
sähköstä tuulivoimalla syntyy Helppo ja turvallinen e-lasku!
Z Ota käyttöön e-lasku omas-
a) 0,5 sa verkkopankissasi. Käyt-
b) 5 töönottoon tarvitset asiakas-
c) 15 prosenttia? numeron joka löytyy lehtesi
takakannesta tai laskulta.
Osoitteenmuutos
Z Päivitämme osoitteesi
perusteella, jos asiakas-
tiedoissasi on merkintä VTJ.
Z Lehden tilaajat ovat Sano-
ma Media Finland Oy:n
asiakasrekisterissä. Rekiste-
riseloste on nähtävissä
verkkosivuillamme osoittees-
sa oma.sanoma.fi.
Aineistot
Z Lehti ei vastaa tilaamatto-
man materiaalin säilyttämi-
sestä eikä palauttamisesta.
Lehti ei vastaa taloudellisesti
niistä vahingoista, jotka
aiheutuvat ohjeissa olevista
paino- tai muista virheistä.
sillä ehdolla, että julkaisija
saa korvauksetta käyttää sitä
uudelleen lehden tai sen
yksittäisen osan uudelleen-
julkaisun, yleisölle välittämi-
sen tai muun käytön yhtey-
dessä toteutus- ja jakeluta-
vasta riippumatta sekä
luovuttaa oikeutensa edel-
leen ja muokata aineistoa
hyvän tavan mukaisesti.
Tilaukset toimitetaan force
majeure -varauksin (lakko,
tuotannolliset häiriöt, ali-
hankkijoiden viivästykset
yms.).

64 TIEDE 7/2019
 OSALLISTU
Oikeastri pyyhkäisyelektronimikroskooppikuvassaon hyttysen siipi. Kuva SPL/MVPhotos

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Grillikatoksen ekoötökkäverho.
Tai jotain aivan muuta, tuumivat lukijat
Tiede-lehden Facebook-sivulla.
1. Vaatetanko täynnä kesätoppeja. Laura Kotiranta.
2. Elämä lähestyy maapalloa orgaanisten aurinko-
purjeiden avulla. Vesa Greis.
3. Peruukkipohja. Riitta Sokka.
4. Paratiisisaaren majan katon reunus, merituuli
hieman heiluttaa. Markku Hokkanen.
Mitä sinä näet? Tulkitse seuraava kuva etukäteen:
facebook.com/tiede.fi. Julkaisemme hauskimmat ideat lehdessä.

7/2019 TIEDE 65
 OMAT SANAT

KAISA HÄKKINEN

Kahdenlaisia lehmänkauppoja
Yksipuolinen huiputus vaihtui molemminpuoliseen hyötyyn.

P
oliittisista mään lehmänsä voidakseen
lehmän- maksaa velkojalleen. Tämä
kaupoista lupasi tyytyä siihen sum-
on Suo- maan, jonka vuokraaja saisi
messa lehmästään.
puhuttu jo Vuokraaja tarjosi leh-
yli sata vuotta. Niillä tarkoi- mänsä kaupaksi kymmenen
tetaan vastavuoroisuuteen frangin hintaan, mutta kytki
perustuvia sopimuksia ja samaan kauppaan kissansa,
kytkykauppoja, joista kum- jonka hinnaksi tuli sata
pikin osapuoli hyötyy. frangia. Erikseen hän ei
Oikeita lehmiä on myyty suostunut myymään. Kau-
kautta aikojen, eikä reiluista pat syntyivät, mutta velko-
kaupoista ole syntynyt ikäviä jan oli tyydyttävä nauretta-
puheita. Paheksuttavista van vähäiseen maksuun.
lehmänkaupoista alettiin Kissarahat vuokraaja piti
kirjoitella julkisesti 1800- tietenkin itse.
luvun lopulla suomenkieli- Saksassa puhuttiin ensin
sissä sanomalehdissä, joissa hevoskaupoista ja sitten
palstatilaa annettiin mielel- myös lehmänkaupoista
lään myös uteliaisuutta vertauskuvallisessa, poliitti-
herättäville sattumuksille ja sessa merkityksessä jo 1800-
rötöksille. Yleensä sama luvun loppupuolella. Saksa-
tarina kerrottiin useassa laisesta sanonnasta otettiin
lehdessä. Alkuperäisiä kaupan kohteita. mallia suomen ja ruotsin
Viipurissa eräs lehmänsä kieleen, ja lehmänkaupat
myynyt oli saanut maksuksi väärennetyn satamarkka- saivat meilläkin nykyisen merkityksensä.
sen. Petos paljastui nopeasti, kun myyjä yritti itse tehdä Nimimerkki Olli-setä kirjoitti poliittisista lehmän-
ostoksia väärällä setelillä. kaupoista lappeenrantalaisessa työväenlehdessä Kan-
Muuan huijari taas sieppasi lehmän laitumelta ja san Ääni vuonna 1909. Hän oli huolissaan omissa jou-
talutti sen näytille erään varakkaan isännän eteen. Isän- koissa olevista herraskaisista, jotka saattaisivat antau-
tä maksoi pulskasta naudasta pyydetyn summan ja oli tua lehmänkauppoihin porvarien kanssa.
ostokseensa tyytyväinen, kunnes talon karjakko tuli Kirjoitus käsitteli puolueen eduskuntavaaliehdokkai-
paikalle ja totesi, että isäntä oli ostanut oman lehmänsä. ta. Lehmänkaupat ovat siis kuuluneet suomalaiseen
Ismo Pekkarinen/Lehtikuva

Kaikki 1800-luvun lopun suomalaiset lehmänkaupat, eduskuntaretoriikkaan sen alkuvaiheista lähtien. b

jotka ylittivät uutiskynnyksen, olivat todellisia myynti-
tapahtumia, joissa myyjää tai ostajaa huijattiin. Sen
sijaan Ranskassa kerrottiin tehdyn lehmänkauppa, jossa Kaisa Häkkinen
kärsijäksi joutui ulkopuolinen. on suomen kielen emeritaprofessori
Nokkela maanvuokraaja joutui rahapulassa myy- Turun yliopistossa.

66 TIEDE 7/2019
 SEURAAVA
NUMERO SUOMEN SUURIN TIEDELEHTI NYT 14 NUMEROA VUODESSA!
ILMESTYY
10.7.2019

Miten voivat
Suomen järvet?
Perimää
hallitsee
pimeä dna
Selkä vaivasi
jo apinaihmistä

ONKO ÄLY SEURAA

TIEDETTÄ

SEKSIKÄSTÄ?
!

"