KERIEKITHO LESHÜDA

(The New American Bible, Catholic Bible Publishers, Wichita, Kensas, 1990-91 edition)

Keriekitho, Ketholeshü nu leshüda kerietho-ue Hebrew die bereshit, puoca, ‘sietsenu’ icüu pie
sedelie. Leshüda hau nu kijüu chükelie dze, themia kelhou dze, mu ba hurei Hebrew themiako
dze (Kerieki 1:1; 2:4) thupie tuokecü la Septuagint (Greek) thuyie-u nu leshüda hau pie
‘Keriekitho’ icü kielie.
Puo kecha-kedzü mu kemeyie rei kekreikecü kezapie kerepuo chükecü za (toledoth) nunu
Kepenuopfüe mha pete kekhase kebau ücü, Puoe themia ze mhachükecü, mu kelakelie Puo
mharhüu la Puoe themia kro puo kedapie uko bu dojükelie dze thushü.
Adam geinu Jacob ketso nuosenuoyie dze pie leshüdau kekratsa chü, derei Israel themia
kemoko yiemia dzeko zowe thu pedei mo mu nounyü rei khashü petsa. Sidi kenuotsa hako dze
thu rei tuo mota. Siro Abraham mu puoe Kepenuopfü ze dietseidiekhokelie dze sedekelie
yawinu, Isaac mu Jacob-kedakelie themiako- geinu Abraham yiemiako dze pie themia kelhou
dze chü tuota.
Leshüdau nu puocako kekhiekerhüpfü di thedzeko thushü zo shierei, puo panya kenyi leshüda
puo, mu mia puo rübei thuo thushü ülie kenjü. Puo bo kekreikecü nunu, morei leshü kethu zho
kekreikecü nunu leshüdau thukeshü ngulieya. Hako liro Yahwist (J), Elohist (E) mu Priestly (P)
boko nunu se kepar ngulie, mu hako geinu nnhienhie diepu nu thedze pu keyieketuo rhiu
ngulieya.
Keriekitho leshüdau nu pethakeshüko, nnhienhie teikiko rhi, mu thedzeko kekhiepfü keba-e
Yahwist bo nunu se kepar thashü. Leshüdau-e Kepenuopfü themia kelhou nyie nu mhachükeshü
geinu Puo mharhüu chü vorliekezhü thapie kieshü seikecü kemesa dze (sacred history) puo.
Elohist bo-u liro lukihaki thashü, mu hau liro ziemho mu u mho geinu Kepenuopfü rhi pie
pekiekeshü chü. Teigeidieliemia-e Kepenuopfü mu themia donu chaliemia chü. Hamhorei
Kepenuopfüe rükriethorkecü puo nu kebau kemengu mu lhenu kevi-kesuo kitsa se kepecü pu
pekuokeshü chü. Priestly bo-u nunu se kepar liro kerie-kenuo dzeko, thezako, nuosenuoyieko,
hako pie Keriekitho leshüdau kewheko chü, mu hako geinu puo nu thupie ketuoko te kemashü.
Siro Yahwist mu Elohist boko mho rei kerüleizha nhie zhoko, zhürekecü nyieko mu Kepenuopfü
mu Noah unie, tsiu Kepenuopfü mu Abraham unie donu diekhokelieko pie ba sashülie.
Keriekitho leshüu phrü pesou kevomia-e leshüdau nu thuthe 1-11 ha puo kemerü kreitou di
thukeshü ngulietatuo; süusü, kijüu seüde mu themia chükeshü (nnhienhie dze). Thuthe hako nu
ketho ca ketuoko pie hako se pekru tuoketuo Israelmiako bu si rüülieketuo la hateiki themiakoe
si-mu-nguyakezha nyieko/nyako/vieko geinu thedzeko thushü molie kenjüta. Hau la kethukeru
zhoko geinu ketho cako si kekrei toukelie chü morosuo bei.
Siro Phichüko Abraham, Isaac mu Jakob uko dze sedekelie (Kerieki 11: 27-50: 26) yawinunu
thedze kethu zho-u kedi parta. Phichüko dzeko üse themia kelhou dze tou zo ücü rhi nu leya mo
shierei, Abraham teikinu sedekelie thedzeko-e hateiki NiathuKepenuotsa teicie nyie kenieu
(B.C.2000-1500) ki dzeko ze kepero keba mu Ketholeshü thushü kemo thedze kethumia leshüko
nu thupieketuo ngulieya.

1
Keriekitho leshüdau nu nanyü mvüdze kemeyie pethakeshü kekra tuoya- Kepenuopfüe sietsenu
tuo mu rükriethorkecü puo nu bayakezha, Puo mhasi mu Puo kevi, Puo kekuo geinu mha pete
chükeshü, mu chükeshü pete rei süu geinu balieyakezha; Kepenuopfü rhi nu mu Puo kemhie
nunu themia chükeshü, mu themia geinu thenumia chükelie: thepfumia puo mu thenumiapfü
puo pie kishükiya zho pesiekeshü: themia-e keriekitho mesa tseikecü; kemiako mu dieze chü
moketa geinu themia phoumakewa, süu la u krü kerienie mu unie yiemia gei vorketa nyieko,
hako pete tuo. Siazha keretho khapie unie tsüwa zo shierei, Kepenuopfüe kezevi-lalieketuo mu
kalekelie se vorshüketuo u krü kerienie ki pushü mu kenuotsa rei kepulakeshü chü. Puo kepele
mu dieze la Abraham-e theja ngulie, mu puo yiemiako, Isaac, Jacob, mu Jacob nuonuoko
(Kerieki 12:3; 18:18; 22:18) geinu puo bu seyie pete la theja puo chülie. Siro puo geinu
Kenhekelieu (Messiah), themia pete la theja kezhatho-u, kenuotsa penuo vorlie (Gal.3:8).
Ketholeshü Kesau nu Keriekitho dze tsiemelie thakeshü/pukeshü chüya. Khrista-e Adam ze
kepetsoukecüu / ketherükecüu (antithesis) chülie; kephouma mu kesia-e Adam geinu themia
gei vorta, derei miathokelie mu kerhei-e Jisu Khrista geinu vorlie (Rom 5:12, 17ff). Siro Noah
rou-ue Kehou-u zasiu chülie, mu hau nu dzülukepfü dzü geinu themiako bu kepeka nunu
kelakelie ngulieya (1 Peter 3:20ff). Abraham kepele-e kepelemia pete la thakie puo chüte; puo
nuou Isaac pie ruosuo chükecüe Puou Nuou Khrista ruosuo-u thashü. Ruosuozho-u zorei Abel,
Abraham mu Melchizedek-nuoko ze kepero vo di Khrista-e ruosuo chükeshüu thashü.

Hamhie di Keriekitho leshüdau kezapie tuoya:

I. Nnhienhie Dze (1: 1-11:26)
II. Phichüu Abraham (11: 27-25:18)
III. Phichünie Isaac mu Jacob (25: 19-36:43)
IV. Joseph mu Puo siezedzürieko (37: 1-50:26)

2
 MOSES LESHÜDA PUO-U

KERIEKITHO

I. Nnhienhie Dze (1: 1-11:26)

Thuthe 1

1 Sietsenu Kepenuopfü teiko mu kijü chüshüa. 2 Mu kijüu we methuo mu puo rhi jü; siro kezei
thuo kesouko mho zepfü ba; siro Kepenuopfü Ruopfüu b dzüko mho gei meletuo;
3 Siro Kepenuopfüe, “Zieliecie” sishü; sitse zie parta. 4 Sitse Kepenuopfü kezieu vi ücü ngulie;

mu Kepenuopfüe kezieu mu kezeiu bie/kho kekreiwa. 5 Siro Kepenuopfüe kezieu pie ‘Teiso’ üdi
kielie, mu Puo kezeiu pie ‘Teizei’ üdi kielie. *Siro thevatie mu khise bata; zha puote.
6 Süsie Kepenuopfüe “Dzüko donunu tei puo bu balie, mu süu bu dzüko mu dzüko pfükho

kekreiwaliecie” ishü. 7 Sidi Kepenuopfüe tei chüshü, mu süu bu puo mho rei puo khro rei dzü
kebako chü kekreiwa; mu süu silie. 8 Kepenuopfüe süu pie ‘Tei’ üdi kielie. Siro thevatie mu
khise bata; zha kenieute.
9 Süsie Kepenuopfüe “Tei khro dzüko bu vo thechü puo nu kengu batalie, sidi kijü keso bu

parliecie” sishü. Mu süu silie. 10 Sitse Kepenuopfü kijü keso-u üse ‘Kijü’ ülie; mu dzü
kengukelieko üse ‘Dzükezhako’ üdi kielie; tsiu Kepenuopfüe süu vi ücü ngulie. 11 Süsie
Kepenuopfüe, “Kijüu bu nha, puotsia kepfü gako, mu puo thuo puosi kepfü nhasiboko puotsia
puo nu ketuoko, puo thuo puo rhi kheki chücü bu kijü mho gei parliecie” sishü. Mu süu silie. 12
Kijüu-e nha, puo thuo puotsia kepfü gako, siro puo thuo puosiu vüshüyakezha puotsia kepfü
seiboko pelhoushü; sitse Kepenuopfüe süu vi ücü ngulie. 13 Süsie thevatie mu khise bata; zha
seu.
14 Siro Kepenuopfüe, “Teizei mu teiso chü kekreishüketuo la kezieko bu teigei zhaliecie; mu süko

bu zasiko, puotei kekreikecüko, teisozhako mu teicieko chülie; 15 mu uko bu kijüu va

pezieshüketuo la teigei nu kezieko chü zhalie” sishü. Mu süu silie. 16 Siro Kepenuopfüe kezie
kezhanie chüshü; kezie kezhau bu khinhie mho di, mu kezie kecüu bu theva mho dinu di
chüshü; Puoe themvüko rei chüshü. 17 Siro Kepenuopfüe süko bu teigei zha di kijü gei
zieshüketuo chüshü, 18 sidi uko bu teiso-u mu teizeiu mho diketuo, tsiu kezieu nunu kezeiu kho
kekreiwaketuo chüshü. Mu Kepenuopfüe süu vi ücü ngulie. 19 Siro thevatie mu khise bata; zha
dia-u.
20 Siro Kepenuopfüe sie, “Dzüko bu rhei ketuo kemele khunuo puokro kechü pelhoushülie, sidi

kijü mho gei perako bu tei kemethuo gei pruo tuolie” sishü. 21 Sidi
Kepenuopfüe dzükezha nu u thuo u zho-u sesekecü khunuo kemeriekecüko, mu dzü ketshu
kechü rhei ketuo kemele khunuoko, mu puo shü chü kepfü u thuo u zho-u sesekecü pera kheko
rei chüshü. Siro Kepenuopfüe süu vi ücü ngulie. 22 Sitse Kepenuopfüe japie uko tsü di sie,

3
“Nie si vülie mu kruoliecie, sidi dzükezhako nu dzüko ketshu chülie, mu kijü gei perako bu rei
kruoliecie” sishü. 23 Siro thevatie mu khise bata; zha pengou-u.
24 Siro Kepenuopfüe sie, “Kijüu bu u thuo u zho-u sesekecü khunuoko pelhoushüliecie: u thuo u

zho sesekecü perinuo, tsiu gou ketuoko, mu nhachüko bu lhou parliecie” sishü. Mu süu silie. 25
Siro Kepenuopfüe u thuo u zho kese nhachüko mu perinuoko mu kijü gei gou ketuo kheko u
thuo u rhi sesekecü chüshü. Mu Kepenuopfüe süu vi ücü ngulie.
26 Sitse Kepenuopfüe sie, “Nko u rhi nunu, u kemhiei di themia chülie khe; sidi uko bu dzükezha

nu khuoko mho dilie, teigei perako, perinuoko, kijüu mu kijü gei gou ketuo khunuo peteko mho
dilietuo khe” sishü. 27 Sidi Kepenuopfüe Puo thuo Puo rhi nunu themia chüshü, Kepenuopfü rhi
nunu Puoe themia chüshü; Puoe thepfu mu thenu chüshü. 28 Mu Kepenuopfüe japie sünie
tsüshü, di sünie üse, “Nie si vülie, mu kruolie di kijüu ketshu chülie; sidi süu penyülie; tsiu
dzükezha nu khuoko mho, teirako mho, mu kijüu gei mele ketuo kheko mho diliecie” sishü. 29
Sidi Kepenuopfüe sie, “Harie, Ae puotsia kepfü ga peteko, kijüu zie gei ketuo khe, seibo
kehoupuorei, seibo puosi chü di puotsia khashüyakezhako pie nie tsüwate; süsü pie nie ca
chüliecie. 30 Siro kijüu gei nhachü kehoupuorei, teira kehoupuorei mu kijü mho gou ketuo
kheko, puo kerheiro kenyiko, A ga kepejoko pete pie uko ca chüketuo la khashüwate” sishü. Mu
süu silie. 31 Siro Kepenuopfüe puo mhatho peteko mehoshü ru, harie, süko vithor zo. Tsiu
thevatie mu khise bata; zha sorou-u.

a 1:1= created, or when God began to create (Kepenuopfü teiko mu kijü chükeshü ki)
b 1:2= Spirit, or Wind (spirit of God; wind of God) Kepenuopfü ruopfü; Kepenuopfü thesü/teikhrie
* 1:5= In ancient Israel a day was considered to begin at sunset. According to the highly artificial
literary structure of Gen 1, 1-2, 4a God’s creative activity is divided into six days to teach the
sacredness of the Sabbath rest on the seventh day in the Israelite religion (Gen 2:2f)

Thuthe 2

1 Hamhie di teiko mu kijüu mu süko kroko chü tseilie. 2 Siro Kepenuopfüe zha thenie nhie Puo
mhatho chü kevorko chü tseilie, sidi Puoe Puo mhatho chükelie peteko nunu zha thenie nhie
rüleilie. 3 Süla Kepenuopfüe japie zha thenieu gei shü di süu chü kemesalie, kekreilamonyü
Kepenuopfüe sünhie Puo mha pelhoukeshü mu chükeshü kheko nunu rüleikelie la.
4 Hakoha teiko mu kijüu chükeshü nhie tei mu kijü gei pelhoukeshü nuolhouko we (dzewe). (or

Hakoha teiko mu kijüu chükeshü dzewe)

Chükeshüko Dze Kekrei Puo (Yahwist Account of Creation)

Kepenuopfü Niepuu kijüu mu teiko chükeshü nhie (teiki) 5 kijüu gei (lie nu) nha puo rei ba
moluo, mu nha nu ga puo rei lhou sier moluo- Kepenuopfü Niepu-ue tei bu rü kijü gei tsurshü
mo zoluocü la, tsiu kijüu cielieketuo miapuorei tuo moluo; 6 derei kijü nunu mhoutsa puo sier
(mist or flood=dzü rüluo par) di kijü zie pete pecieshüta- 7 sitse Kepenuopfü Niepu-ue rünyo
(ground=kijü) nu nyophe üse themia chülie, sidi kerhei thesü hapie puo nyhüki nu shüshü; sidi

4
themia bu kerhei kenyi (living being) puo chülie. 8 Siro Kepenuopfü Niepuu-e niathu kevatsa
Eden nunu tezie puo chüshü, sidi Puoe chükelie themiau khapie sünu shü (bu sünu lhou). 9 Siro
Kepenuopfü Niepu-ue seibo umhi ki zivi ücüko, mu theca chülie keviko pete pelhoupie sünu
shü, tsiu tezieu metsuo nu kerheiprübo-u mu kevi kesuo sikelie seibo-u rei pelhoushü.
10 Tezieu vaketuo la Eden nunu kerü puo kru par, mu sünunu kerüu pro par kerü dia chüta. 11

Kerü kerieu za Pishon; süu kru suna keba/kenyi Havilah kijü peteu houpfü voya; 12 mu kijü süu
suna vi; sünu bdellium mu onyx tsiepfü baya/nyiya. 13 Siro kerü kenieu za Gihon; süu kru Cush
kijüu pete hou vo. 14 Siro kerü seu Tigris; süu we Assyria niathutsa krukezhüu. Siro kerü dia-ue
Euphra’tes.
15 Sidi Kepenuopfü Niepu-ue themiau bu Eden zieu theke mu rüguose baketuo la puo ze vo

sünu shüshü. 16 Siro Kepenuopfü Niepu-ue themiau ki die hakemhiecü khashü: “No tezie nu
nhasi pete rie cü kehou chülie vi; 17 derei kevi kesuo sikelie seibo-u si we no cü suotuo; no süu
gei cü liro sünhie no siatatuo” sishü.
18 Siro Kepenuopfü Niepu-ue sie, “themiau bu puo rübei keba vi molie; A puo la puokruketuo

puo kekhruohi (dziese??) puo chüshütuo” sita. 19 Süla Kepenuopfü Niepu-ue kijüu nunu nha nu
khunuoko pete, mu teigei teirako pete chüshü, sidi themiau bu uko za tholieketuo la uko ze vor
puo ki shü; mu themiau-e pelhoukeshüko kiekelie zakieu se puo za chü phre tuota. 20 Sidi
themiau (Hebrew=adam) perinuoko/khunuoko mu teirako pete, siro nha nu nhachüko pete za
tho phrelie; derei (süko donu) themiau la puokrukecü/ puotoukecü (puo dziese) puo kekhruohi
ngulie mo. 21 Süla Kepenuopfü Niepu-ue keze kesou se puo bu themiau gei vor shü, mu puo
zekezhü ki Puoe puo tieru puo bielie, di puo chüu chü kemalawa; 22 siro Kepenuopfü Niepu-ue
themiau geinu biekelie tieruu se thenumiapfü puo chülie di süpfü ze vor themiau ki shü. 23 Sitse
themiau sie,
“haha a ruko donu a ru zo
mu a chü donu a chü ze;
puo üse Thenupfü ütuo,
puoe Themiau geinu puo se parkelie la” sita.
24 Süla themiau-e (thepfumia-e) puo puo mu puo zuo khawa di puo kimia kitsa votatuo; sidi

unie chü puo chütatuo. 25 Siro themiau mu puo kimia unie kenienie methuo phre, sirei unie
menga mo zo.

2:7= Hebrew nu kijü nu nyophe icüe adamah iya,

2:7= themia (thepfumia) icüe ish iya
2:20= themiau icüe adam ireiya
2:23= thenupfü= ishshah iya
2:15= ‘to till the earth and take care of it’ need not be restricted only to farming. It includes
every human endeavour to harness the world’s latent energies, be they material, cultural or
spiritual. Man has to help and guide the world to evolve towards its God-appointed perfection.
2:8= ‘Eden’ means pleasure, delight

5
 Thuthe 3

Sietsenu Kephoumau (Kephouma Kerieu- First Sin) mu Süu Siazha

1 Siro tinyhüue Kepenuopfü Niepuu chükeshü khunuoko pete donu puo do vikuo. Puoe

thenupfü üse, “Harie, Kepenuopfüe nnie ki, ‘nnie bu tezieu nu sei kehoupuo geinu rei cülie lho,’
ishü me?” idi ketsota. 2 Sitse thenupfüe tinyhüu üse, “Hienie tezieu nu seiboko geinu puo si
cülie vi; 3 derei Kepenuopfüe ‘Nnie bu teizieu metsuo nu keba seibo-u si cülie lho; nnie siaketa
keprei la nnie süu bie reilie lho’, sishülie” si. 4 Derei tinyhüu thenupfü üse, “Nnie siatalie lho. 5
Kepenuopfüe nnie süu cükelie sie nnie mhi mhirho parlietuo, sidi nnie rei kevi kesuo si di
terhuomia (Kepenuopfü) mhietaketuo la sikeshü zo” sita. 6 Sitse thenupfüe seibo-u zivi mu
puosi cü viketuo, mu mhasilieketuo la mengukezhü seibo puoükecü ngushü tse, puo süu si
rielie di cülie; mu puoe huo khapie puo nupfuu rei tsüshü, ru puo rei cülie. 7 Sitse unie
kenienie mhi mhirho parta, di unie methuo keba silie; mu unie chiedenyü terhü kemalie di pie
unie kewhe chülie.
8 Sitse unie-e Kepenuopfü Niepu-u thevatie tei kemeku ki tezie nu rühou ketuo pfhe sishü/lie,

sitse themiau mu puo kimia unie Kepenuopfü Niepuu mhodzü nunu rüshü di tezieu seiboko
donu bata. 9 Derei Kepenuopfü Niepuu themiau (Adam) kie di puo üse, “No kirapuo ba ga?” si.
10 Sitse puo sie, “A tezie nunu N pfhe sishü di a methuo keba la michiete; sidi a rüshüte” si. 11

Siru Kepenuopfü sie, “Supuonie no methuo keba pie n ki pu ga? A n bu cü hienukeshü sei-u si
no cülieta zo monyü?” (me?) sita. 12 Sitse themiau sie, “No thenumiapfü puo bu a ze banu di
kha a tsükeshüpfü seibo-u si pie a tsü, mu a süu cüliete” ita. 13 Süsie Kepenuopfü Niepu-ue
thenupfü üse, “No hauha kedipuo chüwata ga?” si. Sitse thenupfüe “Tinyhüu a sewa di a bu
cüliete” sita. 14 Sitse Kepenuopfü Niepu-ue tinyhüu üse,
“No mha hau chükewa la kiriko pete donu, mu nhachü peteko donu n bu rüse kepfüu chütuo; n
bu n va pie rünyo zepfü di (geinu) rüyietuo mu n rheichie rünyo cütuo.
15 A thenupfü nnie donu, tsiu puo tsia (yie) mu n tsia (yie) donu kengukemvü khashüwatuo; puo

(He= süu/ puo yie-u) n tsü pechütuo mu no puo/süu (his) phitshü pechütuo” sishüwa.
16 Siro Puo thenupfü ki, “A n nuoni teiki n mezhie chü pekra seshütuo; kezie nunu no n nuonuo

penuotuo, sirei n menguu-e n nupfu gei batuo, mu puo bu n mho kezha chütuo (dituo/n
kekhatuo)” sita.
17 Siro Puo Adam (themiau) üse, “No n kimia pfhe rünyü di A n ki A diekhakeshü ‘No süu cülie

lho’ ikeshü nhasiu cükewa la, kijüu n la rüse pfüte ho; n rheichie meyhumezhie di süu chücü
(ciecü) tuotuo;
18 süu zohuko mu kikhahuko (puohu kenyi nhako/thistles) pelhoushü n tsütuo, mu noe lie nu

gako/nhako cütuo;
19 no rünyo nunu n chükelie la, no süu mevilata kemochie n rükhru dzü nunu n va pfhü cütuo;

no sü rünyo ze ru, n bu rünyo mevilatatuo” sita.

20 Themiau puo kimia za thopie Eve chülie, kekreilamonyü puoe lhou ketuo peteko krüpfücü la.
21 Siro Kepenuopfü Niepu-ue chüzhü pie Adam mu puo kimia unie pfhenei chüshü di unie

wheshüwa.

6
22Süsie Kepenuopfü Niepuue sie, “Harie, themiau kevi kesuo si di nko mhiete; mu puo puo dzie
yhapie kerheiprü seibo-u si biepie cülie di rhei sei tuota rei silie lhote” sita- 23 sidi Kepenuopfü
Niepuue themiau bu puo chükelie rünyo-u ciecütuonu di Eden zieu nunu puo ketsewa. 24 Puoe
themiau whuowa; sidi Puoe kerheiprübo-u cha khawaketuo la cherubim mu lutsahatsa
rüreikelie (rügekelie) zhiecha miü kemhie puo khapie Eden zieu niathutsa shüwa.

3:20= Eve icüe Hebrew nu ‘kelhou’/‘lhou’/’rhei keba’ iya

Thuthe 4

Cain Abel Dukhrikewa

1 Siro themiau puo kimia Eve ze kesiwa, ru puo nuonipfülie di Cain penuolie tse puoe, “A

Niepuu kekhruohi se di thepfunuomia puo nguliete” sita. 2 Süsie rei süpfüe puo siezeu Abel
penuolie. Siro Abel tekuo pfhe (peri) derei Cain we lieciemia puo chü. 3 Si tuo di Cain-e kijü
nunu ciekelie siko (lieyie) se vor di khapie (ruosuo chüpie) Niepuu tsü, 4 mu Abel puo kuoko
donu nuoriemia mu keluothomia (süko shuoko sa=and their fat portions) se vor (ruosuo
chüpie Niepuu tsü). Sitse Niepuue Abel mu puo ruosuo rhulie (ngu Puo neilie), 5 derei Puoe
Cain mu puo ruosuo rhu mota. Süla Cain puo nou meyie seta di puo zie suo sieta (pesouta). 6
Süla Niepuu Cain üse, “No kiüdi n nou meyie mu kiüdi n thesuo sieta ga (n dzüshie chüta ga)? 7
No mhachü pevilie (puotou-u chülie) ro, süu (n) pesieshü (lielie) motuo me? Mu no mha kevi
chülie (mhachü pevilie/puotou-u chülie) mo ro, kephouma we kikha ki zhü zo; süu n mengutuo
(shütazhü zo), derei no puo kekhalie (penyülie) morosuo bei” sita.
8 Cain puo siezeu Abel ki “Avu keze lie nu tsu khe” si. Sidi unie lie nu tuo ru, Cain puo siezeu

Abel petsou sier di puo dukhriwata. 9 Sitse Niepuu-e Cain üse, “N siezeu Abel kirapuo ba ga?” si.
Sitse puo sie, “A si mo; a a siezeu kepfheu me?” sita. 10 Sitse Niepuu sie, “No kedipuo chüwata
ga? N siezeu zie kijü nunu a kie zhüte. 11 Mu tsie no kijü nunu rüse pfüte, mekuopie n dzie
nunu pekrukeshü n siezeu zie lielietuoükezhü kijü süu geinu n whuowate. 12 No kijüu (lie)
cieshü rei süu puo kekuo de kha n tsü salie lhote (süu rüchüpie n tsülie lhote); noe kijü nu
kitamia mu rühou ketuomia puo chütatuo” sita. 13 Sitse Cain Niepuu üse, “A siazhau a hielie kevi
ziete. 14 Harie, No thie kijüu zie geinu a whuowate; mu a N zie mhodzü rüshü tuotatie; mu a sü
kijü nu kitamia mu rühou ketuomia puo chütatie, mu themia kehoupuorei a ngukeliemia a
dukhriwatie” sita. 15 Sitse Niepuu-e puo üse, “Silie lho! Themia kehoupuorei Cain dukhriwa ro,
sümia gei khepu süde thenie lietuo” sita. Sidi Niepuue Cain kengumia puo dukhrikewa keprei la
zasi puo chüpie Cain gei shüwa. 16 Sitse Cain-e Niepuu mhingu kinu tuo prata di Eden
niathutsatie Nod (puoca, rühouketuo) kijü nu lhou tuota.

Themia Lhou Sier Sedekelie (Beginnings of Civilization)

17 Cain puo kimia siwa, mu süpfüe nuonipfülie di Enoch penuolie; mu Cain-e nadi puo chüshü di

puo nuou Enoch za pie rüna süu za kielie. 18 Siro Irad penuopie Enoch tsüshü (Enoch nuou-e

7
Irad); mu Irad-e Mehu’ja-el-nuo puou, mu Mehu’ja-el-e Methu’sha-el-nuo puou mu Methu’sha-
el-e Lamech-nuo puou. 19 Siro Lamech-e puo kimia kenie nyi; miapfü puo za Adah, mu
kekreipfü za Zillah. 20 Siro Adah-e Jabal penuoshü; puoe pfheki nu lhou di perinuo
nyiyakezhako krüu chü. 21 Siro puo siezeu za Jubal; puoe übou (nyarübou) mu luoü seyakezha
peteko krüu. 22 Siro Zillah geinu Tubal-cain penuolie; puoe mese (bronze) mu thegi dapie
mhanya neiüko rükrei se parkeshüu. Siro Tubal-cain üpfüe Na’amah.
23 Siro Lamech puo kimianie üse,

“Adah mu Zillah, a pfhe rünyüliecie;

Nnie, Lamech kimianie, a diepu rünyüliecie:
mia puo a bie kerüzakeshü la a puo dukhriwate,
khriesamia puo a vükeshü la a puo dukhriwate.
24 Khepu thenie pie Cain kedukhrimia gei shüketuo sie,

Lamech gei we va hiethenie-ethenie meciete” sita.

25 Süsie Adam puo kimia si lawa, mu süpfü thepfumia puo penuolie, sitse süpfüe sie,

“Kepenuopfü Cain puo dukhrikewa-u Abel sou nu tsie nuo kekrei puo keda lapie a tsüshüte,” idi
puo za pie Seth tholie. 26 Siro Seth rei puo nuo thepfu puo nyilie, mu puoe puo za pie Enosh
chülie. Siro hateikiko themiakoe Niepuu za kie vüta/sede tuota.

Thuthe 5
(1 Seyie 1:1-4)
Adam Yiemia Vo Noah mu Puo Nuo Thepfuko Ketso
1 Hauha Adam nuosenuoyie dze thupieketuo leshüda we. Kepenuopfüe themia chükeshü nhie,

puoe Kepenuopfü kemhie nunu puo chüshü; 2 puoe thepfu mu thenu chüshü di jashü u tsü, mu
uko (unie) chükeshü nhie uko (unie) za pie ‘Themia’ (Adam) idi kielie. 3 Siro Adam-e cie krie puo
di ser lhoulieketa sie nu puo rhi kemhie nunu puo nuo thepfumia puo lhoulie mu puo za thopie
Seth chülie. 4 Siro Seth penuokelie sie nu Adam-e cie krie thetha lhoulie; siro puo nuonuo
thepfumia mu thenumia kekrei rei nyilie. 5 Mu Adam-e teicie krie thepfü di ser (pete) lhoulie di
siata.
6 Siro Seth-e cie krie puo di pengou lhoulieketa sie nu puo nuou Enosh lhoulie. 7 Siro Seth-e

Enosh penuokelie sie nu cie krie thetha di thenie lhou, mu puo nuonuo thepfumia mu thenumia
kekrei rei nyilie. 8 Hamhie di Seth-e teicie krie thepfü di kerekenie lhoulie di siata.
9 Siro Enosh cie hiethepfü lhouliecü sie nu puo nuou Kenan lhoulie. 10 Siro Enosh-e Kenan

penuokelie sie nu cie krie thetha di kerepengou lhou, mu puo nuonuo thepfumia mu thenumia
kekrei rei nyilie. 11 Sidi Enosh-e cie krie thepfü di pengou lhoulie di siata.
12 Siro Kenan cie hiethenie lhouliecü sie nu puo nuou Mahalalel lhoulie. 13 Siro Mahalalel

penuokelie sie nu Kenan-e cie krie thetha di hiedia lhoulie, mu puo nuonuo thepfumia mu
thenumia kekrei rei nyilie. 14 Süsie Kenan cie krie thepfü di ker lhoulie di siata.
15 Siro Mahalalel cie hiesorouepengou lhoukelie sie nu Jared lhoulie/penuolie. 16 Siro Jared

penuokelie sie nu Mahalalel-e cie krie thetha di ser lhoulie, mupuo nuonuo thepfumia mu

8
thenumia kekrei rei nyilie. 17 Hamhie di Mahalalel cie krie thetha di hiethepfüepengou lhoulie di
siata.
18 Siro Jared cie krie puo di hiesorouekenie lhoukelie sie nu Enoch lhoulie/penuolie. 19 Siro

Jared-e Enoch penuokelie sie nu cie krie thetha lhou, sidi puo nuonuo thepfumia mu thenumia
kekrei rei nyilie. 20 Sidi Jared cie krie thepfü di hiesorouekenie lhoulie di siata.
21 Siro Enoch cie hiesorouepengou lhoukelie sie nu Methuselah lhoulie/penuolie. 22 Tsiu Enoch-

e Methuselah penuokelie sie nu cie krie se Kepenuopfü ze tuo, mu puo nuonuo thepfumia mu
thenumia kekrei rei nyilie. 23 Hamhie di Enoch cie krie se di hiesorou-epengou lhoulie. 24 Siro
Enoch Kepenuopfü ze tuo; sidi puo tuo mota, kekreilamoü Kepenuopfü thuo puo zeketa la.
25 Siro Methuselah cie krie puo di hiethethaethenie lhoukelie sie nu Lamech lhoulie. 26

Lamech penuokelie sie nu Methuselah cie krie thenie di hiethethaekenie lhoulie, mu puo
nuonuo thepfumia mu thenumia kekrei rei nyilie. 27 Sidi Methuselah cie krie thepfü di hiesorou-
ethepfü lhoulie di siata.
28 Siro Lamech cie krie puo di hiethethaekenie lhoukelie sie nu puo nuo thepfumia puo lhoulie.
29 Sidi puoe puo za pie Noah tholie, mu puoe pukecü, “Niepuue rüsekewa kijüu nunu nuo hau

thuo u mhatho nunu mu u dzie üse kemezhie di mhachütuoyakezha nunu u chü peluolietuo
(relief- kerüülietuo)” sita. 30 Siro Noah penuokelie sie nu Lamech cie krie pengou di
hiethepfüepengou lhoulie, mu puo nuonuo thepfumia mu thenumia kekrei rei nyilie. 31 Sidi
Lamech-e cie krie thenie di hiethenie-ethenie lhoulie di siata.
32 Siro Noah cie krie pengou parketa sie nu puo nuonuo Shem, Ham mu Japheth nyilie.

Thuthe 6

Themia Kerüzhü
1 Themia kijüu gei kra parlie, mu thenunuomia penuopie uko tsüshü tse, 2 Kepenuopfü nuonuo

thepfuko-e themia nuopfüko zivicü ngulie; sidi uko thuo kedakelie kheko lielieta. 3 Sitse Niepu-
ue sie, “A Ruopfü bu kechachie themia ze kekhou sei zo tuolie lhote (ze sei tuokecü chülie
lhote), puoe chüüphou zocü la; siürei puo tei zhako bu cie krie puo di mepfü zotatuo” sita. 4
Sükisü mu süsie rei Nephilimko kijü nu lhou tuoya, mu Kepenuopfü nuonuo thepfuko themia
nuopfüko lielie di süko nuo penuopie uko ketsü teikiko rei tuo. Hakoha-e kerie ki themia kekuo
mu meyiemeluo ketuoko.
5 Siro Niepu-ue kijüu themiako rüzhü se vota mu uko noudoko rei mha kesuo rübei le sei zotacü

ngulie. 6 Mu Niepu-ue Puo themia chüpie kijü gei keshü la rünou mo vorta, sidi Puo nou chü
(suo) bata. 7 Süla Niepu-ue sie, “A kijü zie geinu A thuo chükeshü themiako pekawatuo; themia
mu khunuo, siro gou ketuoko, tsiu teirako, A süko chüshüwa di A nou rüdi baketa la” ita. 8 Derei
Noah zowe Niepuu mhingu ki Puo khrie pfülie.

Noah Kepenuopfü Nei Chükelie

9
9 Hakoha Noah seyieko. Noah-e themia kemiatho puo, mu puo kelhou teiki themiako donu
kemezhümia puo; Noah-e Kepenuopfü ze tuoya. 10 Siro Noah-e puo nuo thepfumia se nyi,
Shem, Ham mu Japheth.
11 Siro kijüu we Kepenuopfü mhodzü ki suo seta, mu zhosuo thuo kijüu tshupfü bata. 12 Siro

Niepuu kijüu mehoshü ru, harie, süu suo zo; kekreilamonyü chüüphou petekoe kijü nu u thuo u
cha nu suo phre tuoketa la.
13 Sitse Kepenuopfü Noah üse, “A chüüphou peteko pie puo thela chüwaketuo (pekawaketuo)

rhüse bate; kekreilamonyü, uko geinu kijüu bu zhosuo se tshupfü baketa la, mu harie, A kijüu
sa di süko pekawatuo. 14 No gopher seipfü üse rou puo chüliecie; no rou nunu kibouko chülie,
no puo mho rei, puo nu rei tehoutsa pie kenhe phrelie. 15 Mu no hakemhie di rou-u chütuo:
rouu cha bu thu krie se, puo zha bu thu hiepengou, mu puo rükrie bu thu ser ituo. 16 No rou-u
mho gei puo keya puo chü sashülie, süu thu puo chü khotuo; siro no rou-u kikhau puo tseitsa nu
chülie; puo lha kerünuo puou , kenieu mu seu icü chülie. 17 Kekreilamonyü, harie, tei khro ketuo
kerhei thesü u gei keba chüüphou pete pekawaketuo la A dzükepelhei se vor kijü zie gei
shütuoüzhie; kijüu gei ketuo mha peteko (everything) siatatuo. 18 Derei A n ze A dietseidiekho-
u chülietuo; mu no-e rou nu vorlietuo, no, n nuonuo thepfuko, mu n kimia, mu n nuonuoko
nupfüko n satuo. 19 Siro uko bu n ze di rheilieketuo la, puo chü kepfü lhou ketuo khe, no puokrü
puochü zelie di kenieniecü se ler rou nu shü phrelietuo. 20 Pera puo thuo puo jatiu, mu periko u
thuo u jatiu, kijü gei gou ketuo jati, zho neiü donu kenieniecü bu rhei balieketuo la n ze rou nu
le phretuo. 21 Siro no kecüca cüyaükecü kheko n sa selie, mu kengulie; süsü pie n ca mu uko ca
chülietuo” sishü. 22 Noah-e sikecü chülie; puoe Kepenuopfü puo ki pukeshü peteko chülie.

Thuthe 7

Dzüdi/Dzükepelhei Kezhau
1 Sitse Niepu-ue Noah üse, “No mu n kinuko pete rou ne leliecie; kekreilamonyü, thephou hau

nu A mhodzü ki no miatho bakecü A-e ngulieketa la. 2 No puochü mu puokrü sa di khunuo

kemesako pete thenie mu thenie zelie; puochü mu puokrü sa di nhachüko mesa kemoko kenie
mu kenie; 3 siro teirako rei kijüu zie gei u tsia pekru se tuolieketuo la, puodzü puokrü kesa di
thenie mu thenie ze rou-u nu lelie. 4 Kekreilamonyü, zha thenie sie a teisozha hiedia mu
teizeizha hiedia tei perüpie kijü gei shüshütuo; mu kijüu gei A chükeshü lhou ketuo peteko peka
lotsowatuo” sishü. 5 Mu Noah-e Niepuu puo ki pukeshü peteko chülie.
6 Siro Noah kelhouzha cie krie sorouketa ki dzükepelhei kijü gei vor. 7 Siro dzükepelhei-u

therhielieketuo la Noah-e puo nuonuo thepfuko, mu puo kimia, mu puo nuonuoko nupfünuoko
ze di rou-u nu leta. 8 Khunuo kemesako mu mesa kemoko, mu perako, tsiu kijü mho gou
tuoyakezha kheko, 9 kenieniecü, puokrü puochü idi Niepu-ue Noah ki die khakeshü tuoi, Noah
ze rou-u nu leta. 10 Siro zha thenie sie dzüdi dzüko kijüu gei vorta.
11 Noah kelhouzha cie krie sorou cie, thekhrü kenieu khrü zha kerethenie nhie, sünhiesü, kesou

kezhau nu dzüluoko rüluo/rüpfhü parta, mu teigei dzü khirkiko khrüshüta. 12 Mu teisozha

hiedia mu teizeizha hiedia kijüu gei teirüu tsur bata. 13 Noah mu puo nuo thepfuko, Shem, Ham,

10
mu Japheth, tsiu Noah kimia mu puo nuo thepfuko nupfünuo mia seko puo ze rou-u nu leketa
teisozha nhie, 14 uko mu nhachü jati neiüko, mu perinuo jati neiüko, siro kijü mho gou
tuoyakezha khunuo jati neiüko, mu pera zho neiüko mu puo rhi neiüko rei (rou-u nu) leta. 15
Süko kerhei thesü u nou ketuo kheko kenienie di Noah ze rou-u nu le phreta. 16 Mu lekelieko,
Kepenuopfüe puo ki diekhakeshü tuoi, puo chü kepfü thepfu mu thenu keze le phreta; sitse
Niepuu puo khapie kinu bawa.
17 Dzükepelheiu zha hiedia kijü gei bata; mu dzü kra miemieta, mu rou-u toupfü sieta, sidi süu

piesie kijü mho rükrie se tuota. 18 Siro dzüko kuo se di kijüu mho kra miemie vota; mu rou-u
dzüko mho rüdza tuota. 19 Tsiu dzüko kijü mho di/thou phi vota di tei peteu khro kijüthou
kerükrieko pete vupfülieta; 20 dzüko thu kerepengou zie kijüthouko whepfü bata. 21 Siro puo chü
kepfü kijüu gei mele ketuo kheko, perako, perinuoko, nhachüko, mu kijü mho tshupfü (swarm)
ketuo kheko, mu themia kheko siata; 22 kijü keso nu ketuo u nyhüki nu kerhei thesü kenyi kheko
pete siata. 23 Siro kijü gei lhou ketuo peteko, themia, perinuo, mu gou ketuoko, mu teirako peka
phrewa; kijü nunu süko pekaperuowata. Noah mu rou nu puo ze lekelieko rübei keba zota. 24
Siro dzüko kijü mho zha krie puo di hiepengou dzüko kuo se bata.

Thuthe 8

Dzükepelheiu Tseiketa
1 Derei Kepenuopfüe Noah mu nhachü peteko, siro puo ze di rou-u nu keba kiriko pete rükralie.

Sidi Kepenuopfüe teikhrie puo chüpie kijüu mho vorshü tse, dzüko rükre tsuta; 2 kesou-u nu
dzüluoko mu teigei khirkiko khawa, mu teigei terü kekhawa, 3 sidi kijüu geinu dzüko latata zo
bata. Zha krie puo di hiepengou sie we dzüko tsata mu thachü vota; 4 Siro khrü thenieu khrü zha
kerethenie nhie rou-u vo Ar’arat kijüthou gei bata. 5 Siro khrü ker-u ketso dzüko tsa miemie zo
vota, sidi khrü ker-u khrü zha puo nhie we kijüthouko zie (tops= tsüleko/züko) nguta.
6 Zha hiedia sie Noah-e puo thuo chükelie rou-u khirkiu khrüshü, 7 sidi shüzha puo khashü

(phrashü) ru, süu kijü gei dzüko solie kemochie pruo phi mu phi tuota. 8 Süsie puo kijüu zie gei
dzüko tsata mo mo shicü sishütuoü di mekhru puo khashü (phrashü); 9 derei dzüko kijü pete
mhapfü ba zoluocü la, mekhruu ba thusekelie chü pfhü pejüta di rou-u nu la vorta. Süla Noah
puo dzie chase pra puo pielie di puo ze la ler rou nu shülie. 10 Süsie rei puo zha thenie ge la ba,
di rou nunu mekhru-u ketse lashü; 11 mu thevatie mekhru-u la vor, site harie, puo tie nu oliv nyü
kerhei puo rhopfü tuo; süla Noah-e dzüko kijüu geinu sotakezhü silie. 12 Süsie rei puo zha kekrei
thenie gelashü di mekhru-u ketse lashü ru, süuva we puo la vor mota.
13 Noah cie krie sorou di puo keta cie, thekhrü therieu zha therie nhie, kijüu gei dzüko so vota;

sitse Noah rou-u keyau biewa di mha mehoshü ru, harie, kijü zie sozhüta. 14 Thekhrü kenieu zha
mepfüethenie nhie kijüu sota. 15 Sitse Kepenuopfüe Noah ki sie, 16 “No mu n kimia, mu n
nuonuo thepfuko mu n nuonuoko nupfünuoko zelie di rou-u nunu prataliecie. 17 N ze ketuo puo
chü kepfü pete - perako, periko, mu kijü gei gou ketuo khe sa ze partalie- sidi uko bu kijüu gei
lhou phishü di kruolie, mu kra miemieliecie” sishü. 18 Süla Noah mu puo nuo thepfuko, mu puo

11
kimia, mu puo nuonuoko nupfünuoko ze di (rou-u nunu) parta. 19 Mu nhachü kehoupuorei, gou
tuoyakezha kheko, pera kheko, kijü gei mele tuoyakezha pateko u thuo u kinumiako zeze (u
kro-u ze phre) di rou nunu prata.

Kepenuopfü Noah ki Puo die khakeshü

20 Sitse Noah Niepuu la ruosuoba puo chülie, sidi nhachü kemesa kheko nunu mu pera kemesa

kheko nunu se vo ruosuoba gei kethe ruosuo chüshü. 21 Sitse Niepu-ue puo re kethengu-u silie
tse Puo nou nu lekecü “Cüsie A themia la mhakipuorei kijüu rüse la salie lhote, themia melou nu
puo noudoko sü puo nhicu nunu suo tuoya zeru; siro A tsieu va chüshükewa tuoi mhakipuorei
lhou ketuo peteko peka salie lhote. 22 Kijüu kebachie, tsia kepru tei mu lieyie tei, kemekou mu
kele, teile mu teisei, siro teiso mu teizei jütalie lho” sita.

(End of deluge: 1657th year of man’s life, corresponding to B.C. 2343)

Thuthe 9

Noah Ze Dietseidiekhokelieu
1 Mu Kepenuopfüe japie Noah mu puo nuonuoko tsü, sidi uko üse, “Kruolie mu kralie di kijüu

ketshu chüliecie. 2 Siro khunuo pete, teira pete, kijüu gei ketuo kheko, mu dzükezha nu
khuoko pete nie prei mu michie di lhoutuo; süko pete khapie nie dzie nu shüwate ho. 3 Lhou
ketuo kemele kheko bu nie ca chütuo; mu A ga kepejo kheko se nie ketsü tuoi, A mha pete
khapie nie tsüshüya. 4 Derei puo zie sa di themuo puorei cülie lho, puo zie gei kerheiro bakecü
la. 5 Siro A nie kerheiro zie sou-u lie petuotuo; khunuo geinu rei mu themia geinu shierei nie
kerheiro zie sou-u A lie zotuo; tsiu themia kehoupuorei mu puo siezeu dzie nunu rei, A themia
kerheiro lie zotuo. 6 Kepenuopfüe Puo rhuo Puo rhi nunu themia chükeshü la, themia
kehoupuorei themia zie pekru ro, themia bu sümia zie pekrutuo. 7 Mu nieko kruolie mu kralie,
nie bu kekrau chü di kijüu ketshu chü lhoutuo” sishü.
8 Siro Kepenuopfü Noah mu puo ze ketuo puo nuonuoko üse, 9 “Harie, A nieko mu nieko sie

nieko nuosenuoyieko ze kediekhokelie puo pebashüzhie; 10 tsiu kerheiro kenyi, perako, periko,
mu kijüu nhachü peteko, rou nunu nieko ze kepar kheko ze kediekholieyawe. 11 A nieko ze A
diekho-u chüshüya; süusü, dzükepelhei bu mhakipuorei puo chü kepfüko dathe lawalie lho, mu
dzükepelhei bu sier kijüu peka salie lhote” si. 12 Sidi Kepenuopfüe sie, “Hauha pie A mu nieko
donu, tsiu nieko ze ketuo khunuo peteko mu vorketuo thephou peteko rei sa kediekhokewa
zasi chütuo. 13 A A pfhesei pie kimhou nu shüshütuo, mu süu bu A mu kijüu donu kediekhokewa
zasi chütuo. 14 A kimhouko se kijü nu kevor ki, kimhou nu pfhesei-u ngu ro, 15 Ae A thuo nieko,

12
tsiu puo chü kepfü kerheiro kenyi peteko donu diekhokewau rükralietuo; sidi dzü bu
mhakipuorei di sier puo chü kepfü kheko pekala sa motatuo. 16 Pfhesei-u kimhou nu par bata
ro, A süu mehoshü di Ae Kepenuopfü mu kijüu gei lhou ketuo puo chü kepfü peteko donu
kechachie la kediekhokewau rükralietuo” sishü. 17 Siro Kepenuopfü Noah üse, “Hauha A mu
kijüu gei ketuo puo chü kepfü peteko donu chükewa kediekhokelieu zasiu zo” si.

Noah mu Puo Nuo Thepfuko

18 Siro Noah nuonuo rou nunu keparkoe Shem, Ham mu Japheth. Siro Ham-e Canaan

krüu/puou. 19 Hako sekoe Noah nuonuoko, mu hako geinu themia lhoupie kijüu pete ketshu
chülie.
20 Siro Noah-e lieciemia chü kijü cie kerietho-u. Puoe khubelie puo cielie; 21 siro puoe zu krielie

di mezeta, mu puo pfheki nunu puo pfhenei se mo zhü. 22 Siro Ham, Canaan puou, puo puo
kemethuo ngushü tse pra kitie puo dzürienie ki pushü. 23 Sitse Shem mu Japheth pfhe puo
chülie di pie unie bouka gei shülie, sidi tuo pesie pfheki nu le di unie puou kemethuo whewa;
unie zie kereilieketa la unie unie puou kemethuo ngu mo. 24 Siro Noah-e kemeze nunu mecielie
di puo nuo nhicutho-u puo gei chükeshü silie tse, 25 puoe sie,
“Canaan bu rüse kepfü chücie; puo bu puo dzürienie thekeko thekeu chütuo” sita.
26 Süsie rei puoe sie, “Shem bu a Kepenuopfü Niepuu theja kepfüu chü, mu Canaan bu puo

thekeu chücie.
27 Kepenuopfü bu Japheth chü pekrashü mu puo bu Shem pfhekiko nu lhoulie; tsiu Canaan bu

puo thekeu chücie” sishüwa.

28 Siro Noah dzükepelheiu sie nu cie krie se di hiepengou lhou salie. 29 Noah kelhouzha pete kesa

cie krie thepfü di hiepengouta di puo siata.

Thuthe 10
(1Seyie 1:5-23)
Noah Nuosenuoyieko
1 Siro Noah nuonuoko Shem, Ham mu Japhet süko seyiekoe hakoha we: dzükepelhei sie nu uko

nuonuo thepfumia penuolie/lhoulie.

2 Japheth nuo thepfuko: Gomer, Magog, Madai, Javan, Tubal, siro Meshech mu Tiras. 3 Siro

Gomer nuonuoko: Ash’kenaz mu Riphath, mu Togar’mah. 4 Siro Javan nuo thepfuko: Eli’shah,
Tarshish, Kittim, mu Do’danim. 5 Hako geinu dzükezha khie kelhoumiako lhou keyie vota.
Hakoe Japheth nuonuoko, u thuo u kijüko nu, u thuo die krei, tsiu u thuo u kinumia krei, idi u
seyie chü kekrei se tuoketako.
6 Ham nuo thepfuko: Kush, Egypt, (Mizraim), Put mu Canaan. 7 Kush nuo thepfuko: Seba,

Ha’vilah, Sabtah, Ra’amah, mu Sab’teca (ka). Ra’amah nuo thepfuko: Sheba mu Dedan. 8 Tsiu
Kush-e Nimrod-nuo puou chülie; puo kijü nu kekuomia kerietho puo chü. 9 Puo Niepuu mhodzü
nu chüwhuomia kekuotho puo; süla ‘Nimrod tuoi di Niepuu mhodzü nu chüwhuomia kekuo puo
chücie’, icü puya. 10 Puo kedi-rüvie liro Shinar kijü nu keba Babel, Erech (k) mu Accad nunu
sedelie. 11 Puo kijü süu nunu tuo pra di Assyria nu vo Nine’veh, Reho’bothir mu Calah; 12 tsiu

13
Nin’eveh mu Calah unie donu keba rüna kezhau Resen, hako pesielie. 13 Siro Mizraim-e (Egypt-
e) Ludim, An’amim, La’habim, Naph-tu’him, 14 Pathru’sim mu Caslu’him (hau geinu Philistineko
sier), mu Caph’torim uko puo-u/krüu chülie.
15 Siro Canaan nuorieu ro Sidon mu süsie Heth, 16 mu Jeb’usiteko, Amoriteko, tsiu Gir’gashiteko,
17 Hiviteko, Arkiteko, Siniteko, 18 Ar’vaditeko, Zem’ariteko, mu Ha’mathiteko. Kenuotsa Canaan

seyieko lhou meya se vota. 19 Siro Canaanko kelhou kijüe meya pie Sidon nunu vo Gerar kevatsa
Gaza ketso; süsie rei Sodom, Gomor’ah, Admah, mu Zeboi’im kevatsa liro vo Lasha ketso. 20
Hakoha-e Ham nuo thepfuko, u thuo u kinumiako, u thuo u die mu u thuo u kijü mu u seyie krei
di lhou tuoketako.
21 Siro Japheth dzürieu Shem-e Eber nuonuoko pete krü kechüu rei puo nuonuo lhoulie. 22
23
Shem nuo thepfuko: Elam, Asshur, Arpach’shad, Lud, mu Aram. Aram nuo thepfuko: Uz, Hul,
Gether mu Mash. 24 Siro Arpach’shad-e Shelah krü-u/puo-u chülie; mu Shelah-e Eber puo-
u/krüu chülie. 25 Siro Eber puo nuo thepfumia kenie nyilie/lhoulie: sünie mia puo za Peleg, puo
tei ki kijüu kezawatacü la; mu puo siezeu za Joktan. 26 Joktan-e Almo’dad, Sheleph,
Hazarma’veth, Jerah, 27 Hador’am, Uzal, Diklah, 28 siro Obal, Abim’a-el, Sheba, 29 Ophir, Hav’ilah,
mu Jobab uko krüu chülie. 30 Tsiu uko kelhouchü we Mesha nunu vo Sephar-tsatie niathutsa
kijüthou rünako ketso. 31 Hakoha Shem nuo thepfuko, u thuo u kinumia, u thuo u die, u kijü mu
u seyie kekrei di lhou tuoketako.
32 Hakoha Noah kinumiako, u thuo u nuolhou kephrü nu mu seyie nu ketuoko; mu dzükepelhei

kijü nu vorkewa sie hako geinu themia seyie keza tuota.

II. Phichüu Abraham (11: 27-25:18)

Thuthe 11

Babel Tsiepfheu
1 Siro kijüu pete die puo pu mu dieca keduoyo rübei se tuo zoluo. 2 Süsie themiako niathutsanu

lhou rüyie vorkezhü ki uko vor Shinar kijü nu kijü thezha puo ngulie di sünu lhouta. 3 Sitse uko
huoniehuo üse, “Khe, nko ita chülie di rie pevi selie ge!” sita. Sidi uko ita pie ketsie sou chülie,
mu nyoba üse mosola chülie. 4 Süsie ukoe huoniehuo üse, “Khe, nko rüna kezha puo nko thuo
nko la chülie, mu tsiepfhe puo chüpie puo züu bu kho tei thucü chülie, sidi nko za puo chülie
khe; nko rei kijü zieu gei kezakezi tuota rei si mie ru” sita. 5 Siro Niepu-ue themia nuonuoko
nadiu mu tsiepfheu chüpie kebau mehotuoü ker. 6 Sitse Niepu-ue sie, “Harie, uko themia kro
puo zo mu uko die puo seya; mu hau-e uko thiesie kedipuo chü sa siertie shikecü seüde puo
zoluo; mu cha mo di tsiewe uko chütuoü kesie kehoupuorei chülie vi partatie. 7 Khe, nko tsu di
uko die kebvüwa di uko bu huoniehuo diepu si moketa chüwa khe” sita. 8 Sidi Niepuu thechü
sünunu uko pfüphropie uko bu kijü pete nu lukihaki tuota, mu uko nadi kechüu khawata. 9 Süla
thechü süu za pie Babel chüta; Niepu-ue sünunu kijü pete die bie kebvüwa; tsiu sünunu Niepu-
ue uko bu kijü zieu gei cüre tuoketa la.

14
Shem Nuosenuoyieko (1Seyie 1:24-27)
10 Hakoha Shem seyieko. Dzükepelhei-u sie cie kenie cie, Shem-e puo kelhouzha cie krie puo

keta ki, puo nuo thepfumia, Arpach’shad lhoulie/penuolie; 11 mu Shem-e Arpach’shad

penuokelie sie nu cie krie pengou lhou salie di puo nuonuo thepfumia mu thenumia kekrei
nyilie.
12 Siro Arpach’shad cie sere-epengou parkelie ki puo nuou Shela lhoulie; 13 süsie Arpach’shad-e

Shela lhoukelie sie nu cie krie dia di se lhoulie di puo nuonuo thepfumia mu thenumia kekrei
nyilie.
14 Siro Shelah cie ser lhoulieta tse puoe Eber krüu/puou chülie; 15 süsie Shelah-e Eber

penuokelie sie nu cie krie dia di se lhoulie di puo nuo thepfumia mu thenumia kekrei rei nyilie.
16 Siro Eber cie sere-edia lhoulieketa ki Peleg-nuo puo-u chülie; 17 süsie Peleg penuokelie sie nu

Eber cie krie dia di ser lhoulie di puo nuonuo thepfumia mu thenumia kekrei nyilie.
18 Siro Peleg cie ser parkelie ki Reu-nuo puou chülie; 19 süsie Reu penuokelie sie nu Peleg-e cie

krie kenie di thepfü lhoulie di puo nuonuo thepfumia mu thenumia kekrei nyilie.
20 Re’u cie sere-ekenie lhoulieketa ki Serug-nuo puo-u chülie; 21 süsie Serug penuokelie sie nu

Re’u cie krie kenie di thenie lhoulie di puo nuonuo thepfumia mu thenumia kekrei nyilie.
22 Siro Serug cie ser parkelie ki Nahor-nuo puou chülie: 23 mu Nahor penuokelie sie nu Reu cie

krie kenie di thenie lhoulie di puo nuonuo thepfumia mu thenumia kekrei nyilie.
24 Nahor cie mepfüethepfü parkelie ki puo nuou Terah lhoulie; 25 süsie Terah penuokelie sie nu

Nahor cie krie puo di kerethepfü lhoulie di puo nuonuo thepfumia mu thenumia kekrei nyilie.
26 Terah cie hiethenie lhoulieketa ki puo nuo Abram, Nahor mu Haran nyilie/lhoulie.

Terah Nuosenuoyieko
27 Siro hakoha Terah nuosenuoyieko. Terah-e Abram, Nahor mu Haran-nuoko puo-u; mu Haran-

e Lot-nuo puo-u. 28 Tsiu Haran-e puo puo-u Terah mhodzü, Chal’deanko kijü Ur rüna, puo
kepenuo chüu nunu siata. 29 Siro Abram mu Nahor unie thenu lielie; Abram kimia za Sar’ai, mu
Nahor kimia za Milcah; hapfünuo puou liro Milcah mu Iscah unie puou Haran. 30 Siro Sar’ai-e
nuojüpfü puo; puoe puo nuo jü.
31 Süsie Terah-e puo nuou Abram, siro puo tsu-u, Haran nuou Lot, mu puo nuou Abram kimia,

puo miepfü Sar’ai zelie di uko keze Chald’eanko kijü Ur rüna nunu Canaan kijü nu votatuoü di
tuoshü; derei uko Haran nu vor tsolie tse, sünu lhou bata. 32 Siro Terah-e puo kelhouzha cie krie
kenie di pengou lhoulie di Haran nunu siata.

Thuthe 12

Kepenuopfü Abram Kekie

1 Siro Niepu-ue Abram üse, “No n kijü mu n seyieko, mu n puo-u ki khawa di a kijü puo thashü n

kieketuo-u nu votaliecie. 2 Sitse A n chüpie n bu seyie kezha puo chütuo, mu A japie n tsütuo,

15
tsiu n za chü pezhashütuo, sidi n bu mia la theja puo chütuo. 3 Ae japie n ketsümia tsütuo, mu n
rüsekecümia A sümia rüsetuo; mu n geinu kijü nu kikru pete bu theja ngutuo” sita.
4 Süla Abram-e puo kelhouzha cie hiethenie-epengou keta ki, Niepuu puo ki pukeshü tuoi Haran

nunu tuo prata, mu Lot rei puo ze tuota. 5 Mu Abram-e puo kimia Sar’ai, siro puo siezeu nuou
Lot, mu uko mha kenguse ketuo peteko, mu Haran nunu ngukelie themia peteko puo ze tuoshü;
uko Canaan kijü nu votuoü di tuo prata. Siro uko Canaan kijü nu vorlie tse, 6 Abram-e kijü pfüthe
se Shechem (Shekem idi putuo) nu keba Moreh phrietsau (oak or terebinth- phrie bo kenyiu)
nu vorlie. Süteiki Canaanmia kijü sünu lhou tuo. 7 Sitse Niepuu Abram pengushü di puo üse, “A
kijü hau khapie n nuosenuoyie tsütuo” sishü. Süla Abram-e sükisünu ruosuoba puo chüpie puo
pengukeshü Niepuu tsü. 8 Sünusünu puoe tuose Bethel niathutsa kijüthou gei vorlie, sidi Bethel
niakratsa mu Ai niathutsa icü nunu puo pfheki pethoulie; mu sünunu puoe ruosuoba puo chüpie
Niepuu tsü di Niepuu za kieshü. 9 Süsie rei Abram tuo Negeb kijü kesia-tsatie (Palestine
pekhrotsa) va miemie vota.

Abram mu Sar’rai Unie Egypt Nu Kevo

10 Siro kijü nu pekrie puo sierta. Süla kijüu nu pekrie re seketa ki ze, Abram-e vo puotei huoyo

batatuoü di tuose Egypt nu tsuta. 11 Siro puo Egypt nu letaketuo tie ki puo kimia Sar’ai üse,
“Harie, noe thenu kezivipfü puocü a si; 12 tsiu Egyptmia n gu ro, ‘hapfüha puo kimia zo’ itatuo;
sidi uko a dukhriwatuo, derei n bu we rheilietuo. 13 Süla no a üpfü zoüliecie, siro n la ukoe a
perheishütuo mu a gei vishütuo” sita. 14 Siro Abram Egypt nu vorkelie ki, Egyptmia-e thenupfü
(puo kimia) zivi phicü ngulie. 15 Siro Pharaoh kedinuoko (princes) süpfü ngushü di Pharaoh ki
puo tsheshü. Sitse thenupfü ze Pharaoh kinu vota (puo vie chüta). 16 Mu süpfü la puo Abram gei
rei vishü di tekuo, mithu, gadachü, kituo thepfumia mu thenumia, mu gadakrüko, mu utko pie
puo tsü sashü.
17 Derei Abram kimia Sar’ai la Niepu-ue Pharaoh mu puo kinuko gei thepetheruo kere khashü di

uko pechüta. 18 Süla Pharaoh Abram kielie di puo üse, “No kedipuo chüpie a gei shüwata ga? No
kiüdi cüpfü üse n kimia ücü a ki pu mo ga? 19 No kiüdi, ‘Puo a üpfülie’ ishü di a bu puo pie a
kimia chütuoü puo zelieta ga? Süla tsiewe harie, n kimia sü, puo zelie di tuotacie” ita. 20 Siro
Pharaoh ahza khashü di puo themiako bu puo (Abram) mu puo kimia mu puo vieko pete sa di
puo ze vo cha nu shüwa (ketsewa).

Thuthe 13

Abram mu Lot Unie Kekhoketa

1 Süla Abram-e puo kimia mu puo vie ketuo pete, tsiu Lot rei sa di uko ze Egypt nunu tuota di

Negeb (kijü kesia) nu vota.

2 Siro Abram-e kiriko, suna mu rakachü nyi se. 3 Siro puo Negeb kijü kesia nunu tuose Bethel

ketso, puo thiedzü puo pfheki pethoupie bakecü Bethel mu Ai donu, 4 puo thiedzü ruosuoba
puo chüpie keba thechüu nu la vorlie; sidi Abram sünunu Niepuu za kieshü. 5 Siro Abram ze
ketuo Lot rei tekuo mu peri kroko mu pfhekiko (puo thuo puo kikru mu puo kituoko) nyi, 6 süla

16
kijüu unie kenienie la mereta: unie vieko krathorketa la unie keze lhou balie suota, 7 mu Abram
thupfheko mu Lot thupfheko kegeitatacü nyita. Siro sükisü Canaanmia mu Per’izziteko thechü
sünu lhou tuoya.
8 Sitse Abram-e Lot üse, “Avu sü siezedzürie ze; süla avu mu avu thupfheko (themiako) donu

kegeikecü puorei pie tuo hie khe. 9 Kijüu pete n mhodzü ki zhü moü me? N thuo a kinu krei
pratacie. No thevitsa lietuo ro, a thezatsa votatuo; morei no thezatsa votatuo üro, a thevitsa
vatatuowe” sita. 10 Sitse Lot tosie ru, Zo’ar kevatsatie, Jordan razhau pete, Niepuu tezieu tuoi,
mu Egypt kijüu tuoi, dzü puo va pevi phi phrecü ngulie; sükisü Niepuu Sodom mu Gomor’rah
pekakewa mhodzü. 11 Süla Lot-e Jordan razhau pete kedalie di tuose niathutsa vata; sidi unie
kekhota. 12 Abram-e Canaan kijü nu lhou, mu Lot-e kijü thezhau nu rüna kezhako nu lhou, sidi
puo pfheki keyie se Sodom ketso vota. 13 Siro Sodommia-e Niepuu mhodzü nu lhou rüzhü mu
phoumathor tuoya.
14 Süsie Lot puo kinu tuoketa sie Niepuu Abram üse, “No n tha nunu n mhi pengoshücie, sidi

petsotsa, pekhrotsa, niathutsa, mu niakratsa mehoshücie; 15 no kijü kengu kheko A khapie no

mu n nuosenuoyieko tsü di kechachie nie vie chütuo. 16 Mu A n tsia (nuosenuoyie) chüpie kijü
nu nyophe mhieshütuo; sidi mia puonie kijü nu nyopheko phrülie hulie vi üro, n seyieko rei
phrükelie chütuo. 17 Sieliecie, sidi tuose kijüu puocha puochie meho voshücie, A süu pie n tsü
bei zotuocü la” sita. 18 Sitse Abram puo pfheki keyie se Hebron nu phriebo (phrietsa) keba
Mamre nu vorta; mu sünunu puoe ruosuoba puo chüpie Niepuu tsü.

Thuthe 14

Lot Tekelie mu Kelakeshü

1 Shinar kediu Amraphel teiki, Ella’sar kediu Ar’ioch, Elam kediu Ched-or-lao’mer, mu Goi’im

kediu Tidal, 2 kedi hakoe Sodom kediu Bera, Gomor’rah kediu Birsha, Admah kediu Shinab,
Zeboi’im kediu Sheme’ber, mu Bela kediu (Zoar ücüu) ze terhü chü. 3 Hako peteko vor Siddim
razhau (tsiedo Metsie Dzükezhau/Kesia Dzükezhau üyakezhau) nu kengulie. 4 Uko cie kerekenie
Ched-or-lao’mer khro tuota, derei cie kereseu cie uko puo petsou sierta. 5 Siro cie keredia-u cie
Ched-or-lao’mer mu puo ze ketha kedimiakoe vor Ash’teroth-karna’im nunu Reph’aim biewa
(penyüwa), Ham nunu Zuzim penyüwa, Sha’veh-kiriatha’im nunu Emim penyüwa, 6 tsiu uko
kijüthou Se’ir geinu vo rayha tierie nu keba El-paran ketso Horiteko penyüwa; 7 süsie uko rürei
lata di En-mish’pat (puoca Kadesh) nu vorlie, sidi Amal’ekmiako kijü pete, mu Haz’azon-ta’mar
nu lhouketuo Amormiako rei penyüwa. 8 Sitse Sodom kediu, Gomor’rah kediu, Admah kediu,
Zoboi’im kediu, mu Bela (Zoar ücüu) kediu uko pra di Siddim Razhau nunu 9 Elam kediu Ched-or-
lao’mer, Goi’im kediu Tidal, Shinar kediu Am’raphel, mu Ella’sar kediu Ar’ioch ze terhü chü; sidi
kedi dia-e kedi pengou ze kegei. 10 Siro Sidim razha nu sü nyoba kheho thuo tshu; sikecü la
Sodom mu Gomor’rah kedinie ta vozhü tse, mia kro puo te kheho/thekhe nu leta, mu keshako
ta se kijüthou gei vota. 11 Süla uko ngumvümiakoe Sodom mu Gomor’rah vienya pete ketalie mu
uko kecücako pete rei selie di tuota; 12 siro uko Sodom nu lhouketuo, Abram siezeu nuo-u Lot
rei telie mu puo vienyako rei chülie di tuota.

17
13Sitse ta prakeliemia puo vor Amormia Mamre phrietsau nu keba Hebrew themiau Abram ki
rükhruoshü; Mamre mu puo siezenie Ashcol mu Aner ukoe Abram ze khrietho mu
kesiethayakezhamia. 14 Siro Abram-e mia puo siezeu (kinumia- kinsman) te zeketa silie tse puo
thuo puo ki nunu penuolie di petha se kesiermia krie se di kerethetha zelie di luko whuo Dan
ketso vo. 15 Sidi puoe pezei nu puo kituoko keza petselie di luko whuo le uko penyüwa, mu uko
whuo se Damascus pesotsa keba Hobah nu vowa. 16 Sidi ukoe mha va pfüketa pete kelalie, mu
puo siezeu (kunumia-kinsman) Lot mu puo vieko, tsiu thenuko mu themiako sa ze la vorlie.

Melchiz’edek Japie Abram Ketsü

17 Sitse Abrahm-e Ched-or-lao’mer mu süu ze ketuo kediko dukhriwa di la kevor ki, Sodom

kediu-e Shaveh Razhau (puoca Kediu Razhau) nunu puo ze kesetuoü di tuo pra. 18 Siro Salem
kediu Melchiz’edek niekhrüda mu zu se vor; puoe süteiki Kepenuopfü Kerükrietho-u zievo chü
baya. 19 Sidi puoe japie puo (Abram) tsü di sie,
“Tei mu kijü chükeshü,
Kerükrietho-u Kepenuopfü bu japie Abram tsücie;
20 tsiu n ngumvüko khapie n dzie nu keshü

Kerükrietho-u Kepenuopfü bu thetshekepfüu chüliecie!” sishü.

Mu Abram-e mha peteko gei za ker za puo khapie puo tsü.
21 Süsie Sodom kediu Abram üse, “Themiako kha a tsüwalie, derei terhü mhavako n thuo

lielietacie” si. 22 Sitse Abram-e Sodom kediu üse, “A Kerükrietho-u Kepenuopfü, tei mu kijü
chükeshüu ki a die phrashüwate, 23 a n bu, ‘A Abram chü penyishüte’ ituoketa keprei la a kelo
prü puorei morei phikou rhü puorei morei n vie yopuo rei lielie lho zoü di rüsewate.
24 Khriesako cü mu kriekelieko mu themia a ze kevoko ya zo mo liro a mhapuorei lielie lho;

derei (a zeko) Aner, Eshcol, mu Mamre uko bu uko ya pieliecie” sita.

Thuthe 15

Kepenuopfü Abram Ze Dietseidiekhokelie

1 Mha hako sie ziemho geinu Niepuu die Abram ki vor di sie, “Michie hiecie, Abram, A n zhüu

zo; n zhakhra zha phi zotuo” sishü. 2 Derei Abram lasie, “Harie, Kepenuopfü Niepuu, No
kedipuo se a tsü tuomu, kekreilamonyü a tsie rei a nuo puorei jü zokecü la, a kayie sü
Damascusmia Eliezer zote!” si. 3 Sidi Abram sie, “Harie, No a tsia (nuo) puorei se a tsü mo ze;
mu a ki nunu penuokelie a diemiako mia puo bu a vie pete wecü zotatie” si. 4 Sitse harie,
Niepuu die puo ki vorcü hakemhie: “Themia hau bu n ka lielie (welie) lho; derei n nuo n noupra-
u bu n ka lie/we zotuo”si. 5 Sidi Puo puo ze kitie vo di puo üse, “Tosie tei mehoshü di themvüko

18
phrülie vi ro süko phrüshücie” sishü. Sidi puo üse, “N nuosenuoyie bu luko mhie zotuo ho,” si. 6
Sitse Abraham-e Niepuu pelelie; mu Puo süu üse miathoüta.
7 Siro Niepuu puo üse, “Ae kijü hau khapie n bu n vie chütuoü di Chaldeamia rüna Ur nunu n

ze parkeshüu Niepuu zo,” si. 8 Derei puo sie, “Harie, Kepenuopfü Niepuu, a bu süu welieketuo
kedipuo mhie di silietuo ga?” si. 9 Sitse Niepuu puo üse, “Thuünuo cie se keta puo, mu tekuokrü
cie se keta puo, mekhru puo mu paruonuo yopuo icü A la keseliecie” sishü. 10 Siro puo hako
pete se Puo ki vorlie di ketou nunu süko dashü di tietsa puo üse kekreitsatieu ze
peketsoushüshüi; derei peranie we dawa mo. 11 Sitse mha tekecü rako kesia moko gei ker, mu
Abram süko whuowa.
12 Siro niaki le tsutazhücü ki, keze kesou se puo Abram gei vorta; siro harie, zei buoi di

kemeriecü puo puo gei tsurta. 13 Sitse Nipuu Abram üse, “N nuosenuoyiekoe u kijü kemo puo nu
solhimia chü di mia diemia chü, mia bu cie krie dia uko pechüketuo si touliecie; 14 derei Ae
ketsokecü pie uko pesekecü seyieu gei shütuo; mu kenuotsa uko mhanyi phi di tuo partatuo.
15 Derei no we n nou mene di n puonuoko ki votatuo; no tsa pereketa ze n khrutuo. 16 Siro phou

diau sie uko thechü hau nu la vortuo; Amoritemiako kejo kerüzhü tsie rei tsei moluo eru” si.
17 Süsie niaki leta di tei zeita tse, harie, mikhu keba mi bou puo, mu mitu miü puo (smoking fire

pot and a flaming torch) chü khrieko (themuoko) donu vota. 18 Sünhiesü Niepuu Abram ze
kediekholie di puo üse “A Egypt kerü nunu vo kerü kezhau, Euphrates ketso kijü hau kha n
nuosenuoyieko tsüwate, 19 Keniteko, Ken’izziteko, mu Kad’moniteko, 20 mu Hittiteko,
Per’izziteko, mu Reph’aim-u, 21 mu Amoriteko, mu Canaanmiako, Gir’gashiteko, mu
Jeb’usiteko lhou keba kijü pete khashüwate” sishü.

Thuthe 16

Ish’mael Penuokelie
1 Siro Abram kimia Sar’ai nuo puo rei penuoshü puo tsü mo. Siro süpfü puo kituo Egyptmiapfü

puo, puo za Hagar ücüpfü puo nyi; 2 sitse Sar’ai Abram üse, “Harie, Niepuu a bu nuo kepenuo
khawate; mu no a kituopfü ki vocie, a bu puo geinu a nuo ngulie rei si mie ru” si. Sitse Abram
Sar’ai pfhe zeta. 3 Süla Abram cie ker Canaan kijü nu lhou tuoketa sie nu Abram kimia Sar’ai
puo kituo Egyptpfü Hagar ze vor puo nupfu Abram bu puo liepie puo kimia chülie. 4 Mu puo
Hagar ki vo, ru süpfü nuonipfülieta; mu süpfüe puo nuonipfüketa silie tse puo niepupfü peseta.
5 Sitse Sar’ai Abram üse, “A gei kekrükewau bu n gei pfücie! A a kituopfü khapie n merü gei shü;

mu puo nuonipfüketa ngulie tse, a ngu kezhase bate; Niepuu bu avu donu capiu chüliecie” si. 6
Derei Abram Sar’ai üse, “N kituopfü sü n dzie nu ba ze; n thuo n neiu chüpie puo gei
shüwaliecie” sita. Sitse Sar’ai süpfü pese seta di süpfü bu puo kengu ki nu tata.
7 Sitse Niepuu dieliemia puoe Shur nu kevo chau rayha nu dzüluo-u khieki nu süpfü ngulie. 8 Sidi

süu sie puo ki, “Sar’ai kituopfü Hagar, no kirapuo nu vor mu kirapuo votieya ga?” si. Süpfü sie
puo üse, “Ae a niepupfü Sar’ai kinu tatazhülie,” si. 9 Derei Niepuu dielieu puo üse, “N niepupfü
ki la volie di n thuo n khapie puo khrükhro balie” sita. 10 Süsie rei Niepuu dielieu puo üse, “A n
nuosenuoyie chü pekra phipie krodi phrü hulie kelho chüshütuo” sishü. 11 Hamhorei

19
Niepuu dielieu puo üse, “Harie, no nuonipfü tuote, mu thepfunuomia puo penuolietuo; mu no
puo za pie Ish’mael chüliecie; Niepu-ue n mezhieko rünyülieketa la. 12 Siro puo themia donu nha
nu ketuo gada puo tuoi zotuo; puo dzie ü mia pete petsoutuo, mu mia pete dzie rei puo
petsoutuo, mu puo puo siezedzürie pete bu puo kepetsou donu lhoutuo,” si. 13 Süla süpfü puo
rüchükeshüu Niepuu za kie di sie, “No mha nguyakezha Niepuu puo zo” si; tsiu puo-e pu
sakeshü, “A Kepenuopfü ngutouwate me mu a Puo ngukewa sie rei rhei baliete me?” ita. 14 Süla
dzükhou süu za üse Beer-la’hai-roi (puoca, krodi puo puou) üta; süu Kadesh mu Bered unie donu
zhü.
15 Sidi Hagar-e thepfumia puo penuo pie Abram tsü; mu Abram-e Hagar puo nuo penuoshü puo

ketsüu za thopie Ish’mael chülie. 16 Siro Hagar-e Ishmael penuo pie puo tsükeshü ki Abram-e cie
hiethetha-esorouta.

Thuthe 17

Dietseidiekho-u Zasi
1 Abram cie hiethepfüethepfü keta ki Niepuu Abram pengushü, sidi puo üse, “A-e pKekuotho

Kepenuopfüu zo; no A mhodzü ki tuolie, mu vi tsei zolie. 2 Siro A avu donu dietseidiekelie
chüshütuo, mu n chü pekruo phishütuo” si. 3 Sitse Abram tsu zerepfü zhüta; mu Kepenuopfü
puo rüchü di sie, 4 “Harie, A dietseidiekho-u sü n ze tuo zo, mu no-e seyieko krodi krüu
chütuo. 5 N za bu Abram üsalie lhote, derei n za bu Abraham ütatuo; A n chüpie seyieko krodi
krüu chüshüwaketa la. 6 A n chü pekruo phishütuo, mu A n geinu seyieko pelhoushütuo, mu
kedimia n geinu siertuo. 7 Tsiu Ae no mu n sie vorketuo n nuosenuoyieko phou pete
Kepenuopfü chüketuo la, A avu mu n sie vorketuo n nuosenuoyieko donu telhe kechachie
kediekhokelie puo chüshütuo. 8 Siro no mu n yiemia n sie kevorko do puo la lhou keba kijüu,
(solhimia chü lhouketuo kijüu) süusü, Canaan kijüu pete nie bu pevie se sei tuoketuo la A khapie
nie tsütuo; mu A uko Kepenuopfü chütuo” sita.
9 Siro Kepenuopfü Abraham üse, “Siro no mu n sie vorkezhü thephou peteko we A n ze

diekhokelieu ze tuolie. 10 Hauha nieko bu zetuoü di, A mu no, siro n sie kevor n yiemiako donu
kediekhokelieu: nieko donu thepfumia kehoupuorei u zhü repfütuo. 11 Siro nieko nie chü nu
nie zhü tieu retuo, mu süu bu A mu nie donu kediekhokewa zasi puo chütuo. 12 Nieko donu
thepfumia zha thetha ketamia, thephou pete nu thepfumia kehoupuorei, nie kinu/donu penuo
kevor khe, morei nie seyie kemo rüsomia kinu raka üse khrükelieko rei u zhü re phretuo, 13 nie
kinu penuokeliemia, mu nie shükei-raka pie khrükeliemia rei u zhü re phretuo. Hamhie di A ze
kediekhokelieu bu nie chü nu kechachie kediekhokelie puo chü tuotatuo. 14 Siro thepfumia
kehoupuorei puo chü nu puo zhü tieu re kemomia puo themiako donunu dawatuo
(kelhiwatuo); puoe a dietseidiekho-u varhuowate” sita.
15 Siro Kepenuopfü Abraham üse, “Siro n kimia Sar’ai ro, n bu puo üse Sar’ai üdi kie salie lhote,

derei puo za bu Sarah ütatuo. 16 A ja puo tsütuo, sizomonyü A puo bu thepfunuomia puo rei kha
n tsütuo; u zo, A ja puo tsütuo, mu puo bu seyieko zuopfü puo chütuo; puo geinu
seyieko/themiako kedimia siertuo” sita. 17 Sitse Abraham tsu zerepfü zhüta mu nyü mu puo

20
thuo puo rüchü di sie, “Themia puo kelhouzha cie krie puo keta ze nu puo nuo nyilietuo le? Siro
Sarah cie hiethepfüta di nuo penuolietuo le?” ita. 18 Sidi Abraham-e Kepenuopfü üse, “Hou,
Ishmael N mhodzü nu lhou tuokelie sie we!” ita. 19 Sitse Kepenuopfü sie, “Mo zo, Sarah n kimia
thepfumia puo penuoshü n tsü zotuo; mu no puo za pie Isaac tholiecie. A puo ze A diekhokelie-
u chüshütuo mu süu bu puo sie kelhouko la rei sa kechachie kediekhokewa puo chütuo. 20 Tsiu
Ismael la liro, A n pfhe siliete; mu harie, A jashü puo tsütuo mu A puo chü pekruo phishütuo;
puo bu kedinuomia (princes) kerekenie krüu chütuo, mu A puo chüpie seyie kezha puo
chüshütuo. 21 Derei A diekhokelieu we thecie puotei tsie mese ki Sarah penuoshü n tsüketuo
Isaac geinu chüshütuo,” sita.
22 Puo die pu tseiwata tse, Kepenuopfüe Abraham kinunu khota. 23 Sitse Abraham puo nuo

Ish’mael mu puo ki nunu puo diemia penuokelie khe, siro puo raka pie khrükelieko, Abraham
kinu thepfumia keba kheko zelie di Kepenuopfü puo ki pukeshü tuoi, sünhie teiluo uko chü gei
uko zhü tieu re phrelie. 24 Abraham puo chü nu puo zhü tieu rekelie ki puo kelhouzha cie
hiethepfüethepfüta. 25 Tsiu puo nuou Ish’mael puo chü nu puo zhü tieu rekelie ki puo
kelhouzha cie kereseta. 26 Teiso sünhie Abraham mu puo nuou Ishmael unie unie zhü re
phrelie; 27 mu puo kinu ketuo thepfumia peteko, puo ki nunu penuokelie khe, mu rüsomia kinu
raka pie khrükelieko, puo ze u zhü re phrelie.

Thuthe 18

Thepfunuomia Puo Pie Abraham mu Sarah Unie Tsüketuo Pukeshü

1 Siro Abraham-e khinhieluo ki Mamre phrieboko phi nu puo pfheki kicie nu keba ki Niepu-ue

puo pengushü. 2 Sidi puo tosie mehoshü ru, harie, mia se puo dzüki tha. Mu puo uko ngu tse
uko ze kesetuoü di puo pfheki kicie nunu ta vor, sidi tsu kijü zerepfü zhülie, 3 di sie, “A Niepuu, a
N mhingu ki N khrie pfüya ro, tuo N kituou therhieta hiecie. 4 A bu dzü huoyo se vorshü di nieko
phi khrüwacie, sidi nieko seibo khro nu nieko keleiliecie; 5 siro a niekhrüda meva puo (huoyo) se
vorshütuo mu nieko nou valie, mu sikelie sie nu tuoliecie- nieko nieko kituou ki vorliete ru” si.
Sitse uko sie, “N kepu kemhie chüliecie” ita. 6 Sitse Abraham rükri puo pfheki nu Sarah ki vo di
puo üse, “thou kememhie kemejü se (3) dojü mhalie di nepie niekhrüda rieliecie” sishü. 7 Siro
Abraham ta se thukro nu vo di mithunuo kemedzü puo phou kevi yopuo se vor puo thekeu
tsüshü ru puo süu kese mhailie. 8 Siro puo duhi (thunudzü khie), mu mithunudzü, siro mithunuo
gacha se vor di khapie uko mhodzü nu shü; sidi uko mhacü keba ki puo uko khie ki seibo khro
tha.
9 Süsie uko puo üse, “N kimia Sarah kirapuo ba ga?” idi ketso ru, puo sie, “Puo pfheki nu ba zo”

sishü. 10 Sitse Niepuu sie, “A hasie tsie tei meseu la kevor ki (bayie teiu nu) n ki la vor beituo;
mu n kimia Sarah thepfunuomia puo ngulietuo,” sishü. Mu Sarah-e Puo siekou pfhekiu kikha
sieki tha di Puo pfhe rünyü tha. 11 Siro Abraham mu Sarah unie phichüta, mu tsa seta; siro Sarah
gei thenumia zho-u rei tuo mota. 12 Süla Sarah-e puo dzükerüchü di sie, “A mu a nupfu rei
tsaketa sie nu, a kenei balietuo le?” ita. 13 Sitse Niepuu Abraham üse, “Kiüdi Sarah we nyü di, ‘a
tsa zenu a nuo penuolie kethotuo le?’ iba ga? 14 Niepuu la mhachülie kere huo nyi me? Puotei

21
chiekeshü ki ze, thecie bayie teiki A n ki la vortuo, mu Sarah thepfunuomia puo ngulietuo” sita.
15 Derei Sarah phra mvü di sie, “A nyü mo zo,” ita; puo michieketa la. Sitse Puoe “Mo zo, no nyü

tou zo” ita.

Sodom Pejokecü Pushükewa

16 Süsie themiako sünunu sieta di tuo se Sodom kitsa vata, mu Abraham uko ze vo cha nu

shüshütuoü di uko ze vo. 17 Sitse Niepuu sie, “A mha chüshütuoü kebau pie Abraham pekhretuo
me? 18 Abraham sü seyie kezha mu kekuo phi puo chü zotie; siro kijü nu seyie peteko puo
geinu theja ngulie zotie ru. 19 Silie lho, kekreilamonyü, Abraham bu kemiatho mu
kethoca/ketouca se lhou di puo nuonuoko mu puo kinuko chathapie Niepuu chau nu
tuolieketuo la mu sidi Niepuu bu Puoe phrashüwaketako chü tseipie Abraham gei shülieketuo
la, A puo kedaliete” si. 20 Süsie Niepu-ue sie, “Sodom mu Gomor’rah-nie kephouma rethorketa
la unie pejokecü pfhe kemerie baketa la, 21 A tsie tsu di sünie pejo keba pfhe, A ki vor baketa de
chüse bata mo mo shikecü mehotuo; mu si mo üro A silietuo” sita.
22 Sidi themiako sünunu rürei se Sodom kevatsa vota; derei Abraham tsie rei Niepuu mhodzü ki

tha zo. 23 Sitse Abraham tuo penuo phi di sie, “No kemiathoko rei kerüzhüko ze pekawa zotuo
me? 24 Mhanuü nadiu nu kemiathomia hiepengou ba ro, no kemiatho hiepengouko la rüna süu
kelashü mo di pekawa zotuo me? 25 Kerüzhümia sa di kemiathomia dukhriwaketuo, mu sidi
kemiathomia bu kerüzhümia ze ketouketa süu bu N therütacie! Süsü bu N ze kepetsetacie!
Kijü pete Capiu kemezhüu chüshü motatuo me?” sita. 26 Sitse Niepu-ue lasie, “A Sodom nu
kemiathomia hiepengou nadiu nu ba di ngukelie sie, süko la A thechüu pete kelashü zotuo” sita.
27 Süsie Abraham puo die kela di sie, “Harie, a we nyophe mu mige zoshierei, a tsie Niepuu

rüchütuoü thate. 28 Mhanuü kemiathomia hiepengou tso kemo mia pengou zota ro, no pengou
tso kemo la nadiu pete pekawatuo me?” sishü. Sitse Puo sie, “A mia hiediaepengou ngukelie sie
süu pekawalie lho” sita. 29 Süsie rei puo lasie, “Mhanuü mia hiedia ngulie ro” ishü. Sitse Puoe “A
hiediako la süu chü mota zotuo”sita. 30 Süsie puo “Harie, a die pu lashütuo mu Niepuu bu Puo
nei mota hiecie. Mhanuü sünu ser ngulie ro kimhietuo ga?” sishü. Sitse Puo sie, “A sünunu mia
ser ngulie ro süu chü motatuo” sita. 31 Sitse puo sie, “Harie, a thuo a khapie Niepuu rüchütuoü
thate. Mhanuüu sünunu mia mepfü ngulie ro” ilashü. Sitse Puo sie, “A mia mepfü la süu
pekawalie lho zo” si. 32 Süsie puo lasie, “Harie, Niepuu bu Puo nei mota hiecie, a tsieu va rübei
die pucü zotatuo mu. Mhanuü sünu mia ker ngulie ro” sishü. Sitse Puo sie, “A mia kerko la süu
pekawalie lho zo” si. 33 Sidi Niepu-ue Abraham ze kerüchüwa mumetha tuota; mu Abraham rei
puo chü nu (ki nu) la vorta.

Thuthe 19

22
Sodom Kerüzhü
1 Siro teigeidielienie thevatie Sodom nu vor, mu Lot-e Sodom kharu ki ba. Siro Lot unie ngushü

tse unie ze kesetuoü sielie, di nerhu tsu puo zie pie kijü zerepfü zhülie, 2 sidi sie, “Harie, a
niepunie, a nnie ki chaya, nnie rürei se nnie kietuou kinu lelie di nnie phi khrüwa mu
teizeizhau pevoliecie; sitse nnie bu sie zilie di nnie cha nu volietuo” sishü. Sitse unie sie “Lielho;
hienie teizeizhau pete chadi nu ba zotuo” ita. 3 Derei puo unie kie bei zota; süla unie puo kitsa
vata di puo kinu lelie; siro puo unie pehe, sidi khreiü shü kemo niekhrüda rie/chüshü, mu unie
süsü cülie. 4 Derei uko zhü tsu kemo nu, nadiu nu themiako, Sodom nu miako, phichü nhicu,
kiüko nunu thepfumiako vor kiu houpfülieta; 5 sidi uko Lot kie di puo üse, “Tsiezhü n ki vor
kebanie kirapuo ba ga? Hie bu unie silieketuo la unie ze par hieko ki shücie” ita. 6 Sitse Lot kikha
nu uko ki pra di kikha shüpie kha lawa, 7 sidi puo uko üse, “A siezedzürieko, a nieko ki chaya,
mha kesuo chüpie hai zota hiecie. 8 Harie, thepfumia siwakemo a nuopfü kenie ba ho; a bu
sünie ze par nieko ki shüwalie, di nieko thuo unie gei nieko chü kenyüu chü zolie; derei themia
hanie gei we mhapuorei chü hie zocie, unie a ki khrükhro lerketa la” sita. 9 Derei uko sie,
“Tsiesie thatalie!” sita. Sidi uko sie, “Themia hau rüso chü vor keba puo zo di puoe capi puo
chütuo le! Tsie we hie unie ki rei n gei we suokuotatie”sita. Sidi uko themiau Lot sü khou toutou
zo kikha va phatuoü di penuo phirta. 10 Derei themianie unie dzie cha se pra Lot ze kinu lerlie,
sidi ki khawa. 11 Süsie unie kiu kikha ki ketha pete, phichü nhicu, mhi chü pecie phrewa di uko
bu kikha pfhülie lho thata.

Sodom mu Gomor’rah Pekawata

12 Süsie themianie Lot üse, “Haki kekreimia huo ba sa luo me? N nyanuo, n nuonuo thepfu rei,

thenu rei, tsiu nadiu nu n kitsa ketuo kehoupuorei ze hau nunu partacie; 13 hienie thechü hau
pekawatuoüya, kekreilamonyü, Niepuu mhodzü nu themiako pejokecü pfhe re se baketa la, mu
puo pekawanu di Niepu-ue hienie ketseshüwe” sita. 14 Sitse Lot pra di puo nuopfüko lietuoü
keba puo nyanuoko rüchü di sie, “Sielie, thechü hau nunu tatalie; Niepu-ue nadiu pekawatuoü
bate”si. Derei puo nyanuoko mhodzü nu puo-e keyu chü keba mhieta.
15 Khise teiso pi par tse, teigeidielienie Lot kehie di sie, “Sielie di siazha pie nadiu gei keshü ki n

pekawa molieketuo la n kimia mu n ze keba n nuopfünie ze tatalie” si. 16 Derei puo ge ba zota;
süla, themianie puo mu puo kimia mu puo nuopfünie dzie merhashülie, Niepuu puo
ngumezhiekeshü la, sidi uko ze par nadiu khie shüwa. 17 Süsie unie uko ze chazou parlieta tse
puo üse, “Nie kerheiro la tataliecie, rüreila nie sietsatie meho hie, morei razhau nu rülei baketa
chü hie; nie pekakewa keprei la tase kijüthou gei votalie” sita. 18 Sitse Lot unie üse, “Hou, si
hiecie, a niepunie; 19 harie, tsie nnie kituou nnie mhingu ki nnie khrie pfüliete, mu nnie a
kerheiro kelakeshü geinu nnie ketsei kevi kezha chüpie a pengushüte; derei a ta kijüthou gei
volie kenjü zolie, kepekau a mhodzü vorta ro, a siatatie. 20 Harie, rüna luu nu ta volieketuo la
penuo be, mu süu (rüna) kecü yopuo ze; harie, a bu ta sünu vota zoyi (süu kecü yopuo zo mo
me?), siro a kerheiro-u pekrulietuo!” sita. 21 Sitse puo sie, “Harie, a n mengu hau rei chüshü n
tsütuo, a n kepu rünau pekawa molietuo. 22 No rükrilie di ta sünu votalie; no sünu vo tsolie
kemochie a mhapuorei chülie kenjü ze ru” sita. Süla rüna süu za üse Zo’ar (puoca, kecüu) üta.
23 Siro Lot Zo’ar nu vorkelie ki niaki thu se kijü va vorta.

23
24 Sitse Niepu-ue teigeinu metsie (mitsie??-brimstone) mu mi perüpie Sodom mu Gomor’rah va;
25 sidi Puo nadi sünie, siro Razhau pete, tsiu nadinie nu kelhou peteko, siro kijü gei lhou keba
peteko rei sa pekawa. 26 Derei puo sietsa ketuo Lot kimiapfü rürei lashü, sitse puo metsie co
puo mevi thata. 27 Siro Abraham khise rüna sielie di puo Niepuu mhodzü nu thakecü chüu nu
vo. 28 Sidi puo Sodom mu Gomor’rahtsatie, mu kijü razhau pete kitsa mehoshü ru, harie, kijüu
mikhu sü miphu nu mikhu tuoi khu pekhra siekezhü ngulie.
29 Hamhie di Kepenuopfüe razhau nu rüna nadinie pekakewa ki, Kepenuopfü Abraham rükralie,

sidi Puoe Lot kelhou rünanie pekakewa ki, mha kepekako donunu Lot ketsewa.

Moab mu Ammon Unie Lhou Kesier Thenga Bode

30 Siro Lot-e Zoar nunu tuo pra di vo kijüthouko geinu puo nuopfünie ze lhou bata; puo Zoar nu

lhou michieketa la; sidi puo puo nuopfünie ze di tsiepfü (cave) puo nu lhou. 31 Sitse nuoriepfüe
nhicupfü üse, “Avu puou-e phichüte, mu kijü pete nu zhopfü chü thepfumia puorei avu ki kevor
tuo mote. 32 Khe, avu avu puou bu khubezu (zu) krielietuo, sidi avu puo ze zhütuo, avu sidi avu
puo tsia se tuolietuo mu” ita. 33 Sidi süzhü unie khubezu (zu) pie unie puou bu krielie; sidi
nuoriepfü le di puo puou ze zhüta; mu puo we kicükipuo süpfü zhü tsur mu kicükipuo süpfü
siete shicü si mo. 34 Süsie nhie nuoriepfü nhicupfü üse, “Harie, a nzhü a puo ze zhüwate; avu
tsiezhü rei puo bu khubezu (zu) krielie khe, sidi no le puo ze zhülie, sidi avu puou tsia se
tuolietuo mu” si. 35 Sidi unie süzhü rei unie puou bu khubezu (zu) krielie; sidi nhicupfü sielie di
vo puo ze zhüta; mu puo we kicükipuo süpfü zhü tsur mu kicükipuo süpfü siete shicü si mo. 36
Sidi Lot nuopfünie kenienie unie puou geinu nuonipfülie. 37 Nuoriepfü thepfumia puo penuolie
di puo za pie Moab tholie; süu thie ketso rei Moabmiako krüu ütuoya. 38 Nhicupfü rei thepfumia
puo penuolie di puo za pie Ben’ammi tholie; süu thie ketso rei Ammonmiako krüu ütuoya.

Thuthe 20

Abraham mu Sarah Unie Gerar Nu Kevo

1 Süsie Abraham sünunu rüve se Negeb kijütsatie vo di Kadesh mu Shur unie donu lhouta; sidi

puo Gerar nu rüsomia chü di lhou. 2 Sitse Abraham puo kimia Sarah pu di “puoe a üpfü zowe”
ishü. Sitse Gerar kediu Abim’elech mia ketseshü di Sarah zelieta. 3 Derei Kepenuopfüe theva gei
Abim’elech mho geinu puo ki vor di puo üse, “Harie, no liekelie thenupfü la no kesiamia puota
zo ho; süpfüe mia nupfünuo ze ru” sita. 4 Siro Abim’elech-e süpfü penuo (khie ki) vo mo zoluo;
süla puo sie, “Niepuu, no kejo kejümia puo dukhriwa zotuo me? 5 Puo thuo rei a ki, ‘puo a
üpfüwe’ sishü mo me? Tsiu süpfü puo thuo rei ‘Puo a prüu zo’ sishü ze. A a nou mesa mu jo
kemo dzie se hauha chükecü zo” sita. 6 Sitse puo mho geinu Kepenuopfü puo üse, “U zo, no n
nou mesa puotou di hauha chükewa A si zo, mu A thuo n bu A gei phoumakewa nunu n
khalie; süla A n bu puo biekecü/nyükecü khawa. 7 Süla tsie themiau kimia kha lashüwalie;
kekreilamoü puo-e siedzekesimia puo zocü la, mu puo n la chashütuo, siro no rheilietuo. Derei
no süpfü kha lashüwa kemosie, no mu n kro peteko siata petuo zoketuo siliecie” sita.

24
8 Süla Abim’elech khise rüna sielie di puo kituoko pete kiepie mha hako pete pupie uko nyie nu
shü; sitse themiako michie phita. 9 Süsie Abim’elech Abraham kielie di puo üse, “No hieko gei
kedipuo chüshüwata ga? Siro a n gei kephouma kicüpuo chüwaü di no a mu a kedi rüvie gei
kephouma kezha puo se vorshü ga? No a gei chü zhükemo mhathoko chüshüte” sita. 10 Süsie
rei Abim’elech Abraham üse “No kedipuo le di mha hau chüshüta ga?” ita. 11 Sitse Abraham sie,
“Thechü hau nu Kepenuopfü keprei ba mo mecie ücü leketa la, mu sitse themiako a kimia la a
dukhriwaketuo le vorketa geinu a hau chüwate. 12 Sizomoü, puo a üpfü ketho zo, puo a puo
nuopfü zo, derei a zuo nuopfü mo; sidi puo a kimia chüte. 13 Siro Kepenuopfü a bu a puou ki
nunu par di rühou tuoketa ki, a puo üse, ‘No a gei ketsei hau chüshü a tsü morosuo; avu
vokelie thechü pete nu rei, a pu di, puo a prüu zowe ilieliecie,’ icü pupie tuo” sita. 14 Sitse
Abime’lech-e tekuo mu mithu, mu kituo thepfumia mu thenumia rei khapie Abraham tsü, mu
puo kimia Sarah khapie puo tsü lawa. 15 Sidi Abim’elech sie, “Harie, a kijü sü n mhodzü nu zhü
ze, n thuo n neira lhouliecie” sishü. 16 Siro puo Sarah üse, “Harie, a rakachü nyie puo se n prüu
tsüshü ho; süu-e n zeketuo themia peteko mhodzü ki n kemete thakeshüu chütuo; mu peteko
mhodzü nu no mezhü late” sita. 17 Süsie Abraham Kepenuopfü ki chashü; sitse Kepenuopfü
Abim’elech, mu puo kimia siro puo kituopfüko chü keshürhoshü; sidi uko bu nuo nyilie kevi
chülie. 18 Kekreilamonyü, Niepu-ue Abraham kimia Sarah la Abim’elech kinuko pete nuobvü
khawaketa la.

Thuthe 21

Isaac Penuokelie
1 Siro Niepu-ue pukeshü tuoi Sarah ki vor, mu Niepu-ue pukeshü mhiei Sarah gei chüshü. 2 Mu

Sarah-e nuonipfülie di Abraham tsa ze nu, Kepenuopfü puo ki pukeshü tei tou ki thepfumia
puo penuoshü puo tsü. 3 Siro Abraham-e Sarah penuoshü puo ketsü puo nuo thepfu-u za
thopie Isaac chülie. 4 Siro Abraham-e Kepenuopfü puo ki die khakeshü kemhie di puo nuou
Isaac zha thetha parlie tse puo zhü relie. 5 Puo nuou Isaac penuokelie ki Abraham-e puo
kelhouzha cie krie puota. 6 Süsie Sarah sie, “Kepenuopfü a bu nyükelie ca chüshü a tsüshüte;
süu dze kesi khe a ze di nyütuo” sita. 7 Süsie rei süpfüe “Supuonie Sarah üse nhicumia nukeshü
chütuo ücü Abraham ki pu tuotuo ga? Sirei ae puo tsa ze thepfunuomia puo penuoshü puo
tsüshüte” sita.

Hagar mu Ish’mael Unie Ketsekewa

8 Siro unuoyo memie sie di nuokho chüta; mu Isaac nuokhonuo/nuokho chükelie nhie Abraham-

e thehe kezha puo chüshü. 9 Derei Sarah-e Egyptpfü Hagar penuoshü Abraham ketsü nuo-ue
puo nuou Isaac ze meruo chü (rüzhü) keba ngushü. 10 Süla puo Abraham üse, “Kituo hapfü mu
puo nuou unie whuowacie; kekreilamonyü, kituo hapfü nuou bu a nuou Isaac ze keze kayie
chülie lhocü la,” sita. 11 Mu puo nuou (Ish’mael) la mha süu-e Abraham nou chü pesuo sekecü
puo chüta. 12 Derei Kepenuopfü Abraham üse, “Unuou la mu kituopfü la rei n nou chü pesuo
ba hiecie; Sarah n ki kepu peteko nu puo pfhe ze zolie, kekreilamonyü Isaac geinu n

25
yieko/nuosenuoyieko za kieketuo la. 13 Mu Ae kituopfü nuou rei chüpie puo bu seyie puo
chüshütuo, puo n tsia ze ru,” sita. 14 Süla Abraham khise rüna sie di niekhrüda mu dzü chüzhü sü
puo keseshü Hagar tsü di süu pie süpfü bouka gei shüshü, mu puo nuou sa di puo ketsewa; mu
süpfü tuota di vo Beer-sheba nhatsa/rayha (wilderness) nu rühou tuota.
15 Siro chüzhü sü nu dzüko se phrewata tse, süpfü unuo-u khapie nhabo yopuo khro pie zhüwa.
16 Sidi puo vo unuoyo ze kepetsekecü theü cieshü ro tsolieketuo chie puo nu bata; kekreilamoü

puoe, “A bu unuoyo se ngu hie zoyi” icü le tuoketa la. Mu süpfü vo unuoyo rütsietsa bakecü ki
nhicunuoyo puo pfhe phra di kra bata. 17 Sitse Kepenuopfü unuoyo pfhe silie; mu Kepenuopfü
dielieu teigei nu Hagar kie di puo üse, “Hagar, kedipuo la n nou kemezhieta ga? Michie hiecie;
kekreilamonyü Kepenuopfü unuoyo kra kebachü nunu puo pfhe si bate. 18 Sielie, unuoyo
phoulie di n dziepie puo kegu pielie; kekreilamonyü A puo chüpie seyie kezha puo chüshütuo”
sita. 19 Sitse Kepenuopfü puo mhi chü kemhirhoshü ru puo dzükhou puo ngulie; mu süpfü vo di
dzü pelipie puo chüzhü süu tshulie, di se vo unuoyo bu krielie. 20 Siro Kepenuopfü unuoyo ze
tuo di puo zha sierlie; puo nhatsa/rayha (wilderness) nu lhou, mu puo lhou sier theü pie
kesimia puo chülie. 21 Puoe Paran nhatsa/rayha (wilderness) nu lhou; mu puo zuo-e Egypt kijü
nunu thenu puo lieshü puo tsü.

Abraham mu Abim’elech Donu Diekho Chükelie

22 Sümeseki Abim’elech mu puo rüpfünuo mhokezhau Phicol unie Abraham üse, “Kepenuopfü n

mhatho peteko nu n ze tuoya; 23 süla no tsie Kepenuopfü zanu a gei, mu a nuonuo gei morei a
nuopienuoyie gei dietho kemo chülie lho zo ücü rüseshücie, derei a n gei tsei-mu-vikeshü
kemhie chüpie a gei mu no rüsomia chü di lhou keba kijü gei rei shücie” ita. 24 Sitse Abraham-
e, “a rüseshütuo” ilie.
25 Süsie Abim’elech thekeko-e dzükhou puo vakhalieketa (seized) la Abraham-e Abim’elech ki

panyashü tse, 26 Abim’elech sie, “Supuonie hau chüwa shicü a we si mo; no rei a ki pu mo, mu a
thie nu süu sikecü zo” sita. 27 Süla Abraham tekuo mu mithu khapie Abim’elech tsüshü, sidi unie
dietseidiekho puo chüwa. 28 Süsie Abraham-e tekuo kro nunu tekuokrü thenie kha krei pie
bawa. 29 Sitse Abim’elech Abraham üse, “No tekuokrü thenie kha kreipie ketha ha kiüdi ga?” ita.
30 Sitse puo sie, “N bu a dzükhou hau thieshü zo ücü zhapumia puo chü tuoketuo la n bu a dzie

nunu tekuokrü thenie hako liekelie chütuowe” sita. 31 Süla thechü süu üse Beer-sheba
(dzükhou thenie moro rüse dzükhou) üdi kieta; unie süki nu keze rüse puo chüwaketa la. 32

Sidi unie Beer-sheba nunu kediekholie. Sitse Abim’elech mu puo rüpfhünuo mhokezhau Phicol
unie sielie di la Philistineko kijü nu vota. 33 Siro Abraham-e tamarisk-bo (puonyü kepejo nhabo
puo) puo leipie Beer-sheba nu shü, sidi süki nu Niepuu, Kechachie Kepenuopfüu za kieshü. 34
Mu Abraham-e teisozha kekra Philistineko kijü nu rüsomia chü lhou.

Thuthe 22

Isaac Pie Ruosuo Chüshünucü Dieu

26
1 Mha hako sie Kepenuopfü Abraham dojü di puo üse, “Abraham!” si; siru puo-e sie, “A haki
bawe,” sishü. 2 Sitse Puoe sie, “N nuou, n nuopfuliu, no puo khrieyakezhau Isaac zelie, sidi
tuose Mori’ah kijü nu vo di A n ki pushüketuo kijüthouko puo geinu puo khapie kethe ruosuo
puo chüshücie” ita. 3 Süla Abraham khise rüna sielie di puo gada gei theba keselie, mu puo
themia khriesamia kenie mu puo nuo Isaac zelie; siro puo kethe ruosuo la sei phrolie, sidi sielie
di (tuose) Kepenuopfü puo ki pukeshü chüu nu vota. 4 Siro zha se nhie Abraham-e tosie ru
thechüu petse zakecü nu keba ngulie. 5 Sitse Abraham puo khriesanie üse, “Nnie gada-u ze di
haki batalie, siro thepfunuoyo/unuou (lad) hienie lutsa khie vo di rüsuowa di nnie ki la
vorlietuo” sishü. 6 Sidi Abraham kethe ruosuo kechü sei chülie di khapie puo nuou Isaac gei shü;
mu puo puo dzie nu zhie mu mi selie. Sidi unie keze tuo vota. 7 Süki Isaac puo puo Abraham üse,
“A puo!” si; sitse puo sie, “A nuo, a haki tuo zowe” sishü. Sitse puo sie, “Harie, mi mu sei we tuo
ciü; derei kethe ruosuo puo chüketuo la tekuonuou kia?” ilie. 8 Sitse Abraham sie, “A nuo,
Kepenuopfü Puo thuo kethe ruosuo puo la tekuonuou keseshütuo,” siwa. Sidi unie keze tuo
vota.
9 Unie vor Kepenuopfüe puo ki pukeshü chüu tsolie tse, Abraham-e sükisünu ruosuobau chülie,

mu sei khapie puotou chüpie zhülie, sidi puo nuo Isaac phalie di puo khapie ruosuoba gei seiko
mho pie zhülie. 10 Süsie Abraham puo dzie cha sie puo nuo-u dukhrituoü di zhieu chülie. 11
Derei teigei nu Niepuu dielieu puo kie di sie, “Abraham, Abraham!” si; sitse puo sie, “A haki ba
zowe,” sishü. 12 Siru puo sie, “N dzie khapie thepfunuoyo/unuoyo gei shü hiecie, mu puo gei
mhapuorei chüwa hie; a tsie we no Kepenuopfü prei tuoyakezha siliekete; no a kinu n nuou, n
nuopfuliu se bata mo ze ru” sita. 13 Süsie Abraham tosie mehoshü ru, harie, tekuochü puo puo
sietsa ronyho nunu puo kianie doupfü tha ngulie; sitse Abraham vo tekuochüu ze vor puo nuo-u
sounu süu khapie kethe ruosuo chüwa. 14 Süla Abraham thechü süu za üse ‘Niepuu thuo
keseshütuo’ icü chüshü; mu süki ze thie ketso rei ‘Niepuu kijüthou-u geinu Puo thuo
keseshütuo’ idi pu tuoya.
15 Siro teigei nu Niepuu dielieu va kenieu va Abraham kie, 16 di sie, “Niepuu puya, ‘A a thuo (A

üse) rüseshüte, no mha hau chükeshü, no n thuo n nuo, n nuopfuliu se bata kemo la, 17 A
japie n tsü tou zotuo, mu A n nuopienuoyie chü pekra pie teigei themvüko mu dzükezha khie
theshünyoko mhieshütuo; siro n seyiemia bu uko ngumvüko care/kharu (gate) pevielietuo, 18
tsiu n yiemiako geinu kijü nu seyie peteko bu theja ngulietuo; no a pfhe zekelie la’” sita. 19 Hai di
Abraham puo khriesanie ki la vorlie, mu uko sie di keze Beer-sheba nu vorta; mu Abraham Beer-
sheba nu lhou bata.

Nahor Nuosenuoyie
20 Siro mha hako sie, mia Abraham ki pukecü, “Harie, Milcah rei nuo penuopie n siezeu Nahor

tsüshüte: 21 puo nuo nuorieu Uz mu puo siezeu Buz, siro Aram-nuo puo Kemu’el, 22 siro
Chesed, Hazo, Pildash, Jidlaph, mu Bethu’el” isi. 23 Siro Bethu’el sier Rebecca krüu/puou
chülie. Milcah-e mia thetha hako penuopie Abraham siezeu Nahor tsüshü. 24 Siro puo za
Reumah ücü puo mezhüpfü (pelipfü) rei Tebah, Gaham, Tahash mu Ma’acah penuoshü.

Milcah= Milka idi putuo

27
Chesed= Kesed idi putuo
Ma’acah= Maka idi putuo

Thuthe 23

Sarah Se mu Puo Khrukewa

1 Siro Sarah-e cie krie puo di mepfüethenie lhoulie; Sarah kelhou teicie-e hade. 2Siro Sarah-e

Canaan kijü nu, Kir’iath-ar’ba (Hebron üyakezhau) nunu siata; mu Abraham-e Sarah krü mu puo
la kra ituoü di tuo le (krakecü thoko chü). 3Siro Abraham-e puo kinu kesiamia mhodzü nunu
sie di (puo kimia kesia mo-u khawa di tuo par) Hitmiako (Hittiteko) rüchü di sie, 4 “Ae nieko
donu rüsomia mu solhimia chütuo eru, a bu a themia siaketa ki khru kevielieketuo la nieko khie
kinu mekhruchü puo kha a tsücie,” si. 5Sitse Hitmiako (Hittiteko) Abraham die kela di sie, 6
“Hieko pfhe rünyüshücie, a niepuu; no sü hieko donu kedinuo kekuo puo zo; hieko
mekhruchü/mekhruchüko (sepulchers) n thuo n nei keda di sünunu n kesiamia khruliecie; n bu
n kesiamia khruketuo la we hieko miapuorei hie mekhruchü/mekhru (sepulcher) khashü n tsü
khrietalie lho morei n chakha chütalie lhowe” sita. 7Sitse Abraham-e sie di nuketsu kijü süu
themiako, Hitmiako (Hittiteko), kelushü. 8Sidi puo uko üse, “A bu a kinu kesiamia khru
kevielieketuo nieko medo zocü sie, harie, a pfhe rünyüshü di a la Zohar nuou Efron ki chacie,
9sidi puo bu puo lietie nu (lieu mei ki) kezhü puo vie Mach-pe’lah tsiepfüu (cave) se a tsücie. A

bu se mekhruchü puo chüse tuoketuo la puo bu puoma lie tsei di nieko mhingu kinu se a tsü
thiecie” sishü. 10Süki Ephron-e Hitmiako (Hittiteko) donu ba; sitse Hit-u (Hittite-u) Ephron-e
Hitmiako (Hittiteko) mhodzü kinu, puo nadiu kharu nu keler kheko (puoca nadiu kesemiako)
mhodzü nunu Abraham die kelashü di sie, 11 “A niepuu, silie lho, a pfhe rünyüshücie; a lieu kha
n tsüshüya, tsiu puo nu keba tsiepfüu (cave) sa di a süu kha n tsüshüya; a themiako nuonuoko
mhodzü kinu a süu kha n tsüshü ho; n kinu/themia kesiamia khruliecie” sita. 12Sitse Abraham-e
kijü süu nu themiako mhodzü nu nuketsushü. 13Siro puo kijüu nu themiako mhodzü nunu
Ephron ki mha pu di sie, “Derei no n medo tuo ro, a pfhe rünyüshücie; a lieu ma khashü
zotuolie; a kinu süu lielie di a bu sünunu a kinu/themia kesiamia khruwacie” si. 14Sitse Ephron
Abraham die kela di sie puo üse, 15 “A niepuu, a pfhe rünyüshücie; kijü rakachü shekel krie dia
ma yopuo sü avu donu kedipuocümu? Süla n kinu/themia kesiamia khruliecie” sita. 16Siro
Abraham Ephron dieu puo medolie; sidi Abraham-e Hitmiako (Hittiteko) mhodzü nunu Efron
pukeshü tuoi, süteiki lhithomia priesa mejüyakezha medzi di, rakachü shekel krie dia mejüpie
Efron tsüwa.
17Süla Mach-pe’lah nu keba Mamre niathutsa kezhü, Efron lieu, puo nu tsiepfü (cave) kezhüu,

siro lie nu keba seiboko pete, mu sükhie sümhou houpfü keba peteko 18Hitmiako (Hittiteko)
mhodzü nu mu nadiu kharu nu kele kheko (puoca nadiu kesemiako) mhodzü nunu Abraham vie
chütaücü chüwa. 19Siro süsienu Abraham-e puo kimia Sarah pie Mamre (Hebron ücüu)

28
niathutsa keba, Canaan kijü nu, Mach-pe’lah lieu tsiepfüu (cave) nunu khruwa. 20Siro lieu, mu
sünu kezhü tsiepfüu (cave), Abraham bu se mia kekhruchü chütuoü di lielieketa Hitmiako
(Hittiteko) bu chü kemecie touwa.

Mach-pe’lah=Makpela idi putuo

Mamre: In Genesis 14:24 Mamre is mentioned as the name of one of Abraham's allies, who in
14:13 is described as the Amorite, brother of Eschcol and Aner. The name of the grove of trees
is evidently considered as derived from this sheikh or chieftain. The "oaks" ("terebinths") of
Mamre where Abram pitched his tent (Genesis 14:13; 18:1) are described (Genesis 13:18) as "in
Hebron." Later on MACHPELAH (which see) is described as "before," i.e. "to the East of Mamre"
(Genesis 23:17; 25:9; 49:30; 50:13), and Mamre is identified with Hebron itself (Genesis 23:19).

Thuthe 24

Isaac mu Rebecca/Rebekah Unie Kerikelie

1Siro Abraham-e tsata, mu puo kelhouzha phichü seta; siro Niepu-ue mha pete nu japie

Abraham tsü. 2Süsie Abraham-e puo kituou, puo vie peteko mehoyakezha puo kinu kituo
phichütho-u üse, “N dzie chapie a do khro shülie, 3sitse a n bu a uko donu lhouketuo
Canaanmia nuopfüko liepie a nuou tsülie lho zo ükecü, 4derei no a kijü nu a se a yieko ki vo di
a nuou Isaac la puo kimia puo ze vorshüketuo Niepuu, teigei mu kijü Kepenuopfüu se
rüseshütuo” sita. 5Sitse kituou puo üse, “Thenupfüe a medzi kijü hanu vor nyü mota reilie vi,
sita üro a bu n nuou ze la no kevor thechüu nu vo morosuotuo me?” sita. 6Sitse Abraham puo
üse, “No a nuou ze sünu la vo molieketuo n kireiliecie. 7Niepuu, teigei Kepenuopfüu, a puou ki
nunu, tsiu a kepenuochüu nunu a zekelieu, siro a rüchü mu a ki rüse zo di a üse, ‘A kijü hau
khapie n nuosenuoyieko tsütuo’ ikeshüu, Puo Puo dielieu ketsepie n mhodzü shüshütuo, mu no
sünunu a nuou kimia puo pfhü ze vorlietuo. 8Derei thenupfü n medzi nyülie mota ro, no a rüse
hau nunu n shüphreilietatuo; siürei a nuou we ze sünu la vo suo bei zo” sishü. 9Sitse kituou puo
dzie üse puo niepuu Abraham do khro shüshü di mhatho hau chüketuo la puo ki rüseshüwa.
10Sitse kituou puo niepuu utko donunu ut ker zelie, mu se mia tsüketuo la puo niepuu vie nunu

mha kevi kheko selie di tuota; puo sie di tuo se Mesopota’mia nu Nahor keba nadiu nu vorlie.
11Sitse puo thevatie, thenumia dzü keü teiki, utko bu rünau ca sie keba dzükhou khie ki

khoutuolie. 12Sidi puo sie, “Harie, Niepuu, a niepuu Abraham Kepenuopfü, a bu thie khriekelie
chücie, sidi ketseikevi pie a niepuu Abraham pekieshünu di a mezhiemeloya. 13Harie, a
dzükhou khie ki tha, mu rünau themiako nuopfüko dzü ütuoü vortuo. 14A rüüpfü puo üse, ‘N
lipfhü se kershü di a bu dzü krielienu di n ki chayalie’ ishü ro, puoe ‘Krielie, mu a n utko bu rei
kriekelie khashütuowe’ sikelie süpfü bu Noe N kituou Isaac la keda se kebapfü chüliecie.
Sügeinu a-e No a niepuu Abraham gei tseikeshü silietuowe” sita.
15Puo die pu thelie kemo nu, harie, Rebecca/Rebekah, Abraham siezeu Nahor kimia Milcah

nuou Bethuel nuopfü sü puo bouka gei puo lipfhü toupie di vor. 16 Rüüpfü hapfü zivi secüpfü
puo, miapuorei puo siwa kemo rüü phousepfü puo. Puoe dzükhou nu ke di puo pfhü üpie

29
tshulie di khor. 17Sitse kituou puo ze kesetuoü ta vo, di puo üse, “N pezie rei n pfhü nunu a bu
dzü huoyo kriecie,” sishü. 18Sitse süpfü puo üse, “Krieliecie, a niepuu” si; sidi puo rükri puo dzie
nu puo pfhü se kerlie di puo bu krielie. 19Sidi süpfüe puo bu dzü krielieta tse sie, “A n utko bu rei
dzü krielie kemochie uko la dzü ü sashütuowe” ita. 20Sidi puo rükri sie puo pfhü rupie
dzükemedzebou (trough= dzüdoubou) nu shüwa di dzükhou nu dzü ütuoü di ta lata, sidi puo
utko pete la dzü üshü. 21Siro themia-u sü Niepu-ue puo rüve chü pevishü mo mo shikecü
silieketuo la kemekrie di puo meho terüpfü thata.
22Süsie utko dzü krielieta tse, themia-u shekel puotie mesi suna nyhükha puo, mu süpfü dzie la

shekel ker mesi suna thuo kenie chülie, 23 sidi sie, “No supuo nuopfüte shikecü a ki pushücie. N
puo kinu hieko bu balie kevi thechü ba me?” ishü. 24Sitse süpfü puo üse, “A Milcah penuoshü
Nahor ketsüu Bethu’el nuopfülie” sita. 25Süsie rei süpfü puo üse, “Hieko rügu mu khunuo cako
ba hu, siro balie kevi thechü rei bawe,” sita. 26Sitse themia-u puo tsü tsünge di Niepuu rüsuota,
27sidi puo üse, “Niepuu, a niepuu Abraham Kepenuopfü, a niepuu gei Puo ketsei kevi mu Puo

ketho-u vawakemo-u bu thejakepfüu chüliecie. A la zowe, Niepuu Puo thuo a ze a niepuunuo

yiemia kinu vorshüte” sita.
28Sitse rüüpfü ta vo puo kinuko/zuo kikruko (mother’s household) ki mha hako dze pete pushü.
29 Rebecca-e/Rebekah-e puo prüu puo, puo za Laban ücü puo ba; mu Laban-e themia-u ze

kesetuoü di ta se dzükhou nu vor. 30Siro puoe puo üpfü gei nyhükha mu puo dzie nu kethuonie
ngushü, mu puo üpfü Rebecca-e, “themia-u a üse hahitelie,” ikecüko silie tse, puo themia-u ki
vor ru, harie, puo utko sa di dzükhou khieki tha ngulie. 31Sitse puo sie, “Vorliecie, no Niepuu
theja kepfüu; no kiüdi chazou tha zo ga? A kinu kesepie bawate mu utko la rei thechü kesepie
bate” sita. 32Süla themia-u kinu vorlie; sitse Laban utko phreishü (pie lhouwa); sidi rügu mu
khunuo cako pie utko tsüshü, mu puo mu puo zeketuo themiako bu u phi khrüwatuoü di dzü
khashü. 33Süsie puo bu mhacütuoü di kecüca khapie puo mhodzü nu shü; derei puo sie, “A a
dielieu pushüwa kemochie mhacülie lho,” ita. Sitse puo sie, “Pushülie” sishü.
34Süla puo sie, “Ae Abraham kituouwe. 35Niepu-ue japie a niepuu tsü phishüte, sidi puo zha-

meyie (mhanyi) philiete; Puoe/Kepenuopfüe tekuo mu mithu kroko, tsiu raka mu suna, thepfu
kituoko mu thenu kituoko, siro utko mu gadako kha puo tsü. 36Siro a niepuu kimia Sarah puo tsa
ze nu thepfumia puo penuopie a niepuu tsüshüte; mu puoe puo vie pete pie süu tsüwate. 37Siro
a niepuu a bu rüse zo di, ‘No a nuou la a-e uko kijü nu lhou keba Canaanmia nuopfüko puorei
liepie puo kimia chü hie zocie; 38derei no a puonuo kinuko mu a seyieko ki vo di a nuou la puo
kimia puo zeliecie’ idi a ketseta. 39Sitse a puo üse, ‘Thenupfü a medzilie lhoüta reilie vi’ sishü.
40Derei puo a üse, ‘Ae Puo mhodzü ki ketuou Niepu-ue Puo dielieu ketsepie n ze voshütuo di n

cha chü pekrushütuo; mu no a seyieko mu a puo kinuko kinu a nuou la puo kimia puo zeliecie;
41sitse no a seyieko ki volie tse a rüseu nunu n shüphreilietatuo; mu ukoe süpfü khashü n tsü

mota rei no a rüseu bu n pha sa motatuo’ isi.

42 “Sidi a thie dzükhou/dzüluou (spring) nu vorlie di sie, ‘Hei Niepuu, a niepuu Abraham

Kepenuopfü, No tsie a kevo chau chü pevishü ro, 43harie, a dzükhouu khie ki ketha ki, ae rüümia
dzü ütuoü kevorpfü puo üse, “a bu n lipfhü nunu dzü huoyo krieshüyi,” sishü, 44mu puoe a ki,
“Krieliecie, siro a n utko la rei dzü üsashütuo” isikeliepfü bu Niepu-ue a niepuu nuou la kedase
kebapfü chüliecie’ itha.

30
45 “A a thuo a nou nu die hako pu tseilie kemo nu, harie, Rebecca sü puo pfhü pie puo bouka gei
shüpie di vor; sidi puo dzükhou nu tsu di dzü ülie. Sitse a puo üse, ‘N pezie rei a bu dzü a bu dzü
huoyo kriecie’ ishü. 46Sitse puo rükri puo bouka geinu puo lipfhüu se ker di sie, ‘Krieliecie, siro a
n utko bu rei sa krielietuowe,’ ita. Süla a dzü krielie mu puo utko bu rei krielie. 47Süsie a puo üse,
‘No supuo nuopfü di mu?’ iru puo sie, ‘Milcah-e penuoshü Nahor ketsü nuou Bethu’el
nuopfülie’ si. Süla a nyhükhau pie puo nyhü nu shü, mu kethuonie pie puo dzie nu shü. 48Sidi a
tsünge tsu Niepuu rüsuota, sidi a niepuu Abraham Kepenuopfüu, puotoukecü chau nu a ze vor
puo nuou la a niepuu siezeu nuopfü lieketuo a niepuu yiemiako kinu keshü Kepenuopfü tsheta.
49Süla tsie, nieko a niepuu gei tseiüvi mu diethoshüketuo sie, a ki puwacie; mu lielhoü rei a ki

pucie; a bu rürei thezatsa morei thevitsa valieketuo la” sita.

50Sitse Laban mu Bethu’el unie sü sie, “Mha hau Niepuu kinu vor zo; hie n ki kesuo rei kevi rei (

hie nei morei mokecü) pukelie jü. 51Cüge-i, Rebecca sü n mhodzü ki be, puo zelie di volie, sidi
Niepuu thuo pukeshü tuoi puo bu n niepuu nuou kimia chüliecie” sita.
52Süsie Abraham kituou-e unie dieko silie tse Niepuu mhodzü nerhu tsu kijü zhüta. 53Sidi kituou

suna mu raka üse kechü cümenyieko mu pfhemenei se par di khapie Rebecca tsüshü; siro puo
rütsonyie puoma kereko pie puo prüu mu puo zuo rei tsü sashü. 54 Sidi kituou mu puo zeketuo
themiako rei mhacü-mhakrielie di uko süzhü ki sünu bata. Uko khise sierlie tse, puo sie, “A
ketsepie a niepuu ki shüwatacie” ishü. 55Sitse rüüpfü prüu mu puo zuo unie sie, “Rüüpfü bu
hieko ze zha huoyo, ketsa nurei zha ker, bashücie; süsie puo bu volietuo” sita. 56Derei puo unie
üse, “Niepu-ue a chau chü pevishütacü la a bu menyhota hiecie; a ketseshüwa di a bu a
niepuu ki volietacie” sita. 57Sitse uko sie, “Hieko rüüpfü kieshütuo di puo die ketsowatuo” sita.
58Sidi uko Rebecaa kieshü di puo üse, “No themia hau ze votatuo me?” iru, puoe, “A vota zotuo”

ita. 59Sidi uko uko üpfü Rebecca/Rebakah, puo kituopfü, mu Abraham kituou, mu puo
zeketuoko ketseshüwa. 60Siro uko japie Rebecca/Rebekah tsü di puo üse, “Hie üpfü, no mia
nyie ker chü nyienyie zuopfü puo chüliecie; mu n nuosenuoyieko bu uko rütse rücie ketuoko
(ngumvümia) care peviekelieu chüliecie!” sishü. 61Süsie Rebecca mu puo kituopfüko sie utko gei
balie di themia-u siemedzita; hamhie di kituou Rebecca zelie di puo cha nu vota.
62Siro Isaac-e Beer-la’hai-roi nunu vor Negeb nu lhou tuota. 63Tsiu Isaac-e mha medotuoü di

thevatie lie nu vozhü; süki puo tosie mehoshü ru harie, utko vorkezhü ngulie. 64Sitse Rebecca-e
tosie di Isaac ngu tse, puo ut geinu kerlie, 65sidi kituou üse, “Lutsakhie nko ze kesetuoü di lie nu
vorkezhü themia-u supuo ga?” idi ketso. Sitse kituou sie, “Puo a niepuu ze mu” sita. Sitse puo
puo tsüdzeu/keyapfheu (veil) chülie di puo zie yapfülieta. 66Siro kituou puo mhatho peteko pie
Isaac ki pushü. 67Süsie Isaac-e süpfü ze puo zuo Sarah pfheki nu lerlie, sidi Rebecca lielie di süpfü
bu puo kimia chülie; mu puo süpfü khrielie. Sidi Isaac-e puo zuo se sie puo nou luo lalie.

*Rebecca morei Rebekah selie vi

III. Phichünie Isaac mu Jacob (25: 19-36:43)

Thuthe 25

31
Abraham Ketu’rah Liekelie
1 Abraham thenu kekrei puo, puo za Ketu’rah ücüpfü lie la. 2Mu süpfüe Zimran, Jokshan,

Medan, Mid’ian, Ishbak mu Shuah penuoshü puo tsü. 3Siro Jokshan-e Sheba mu Dedan unie
krüu/puou chülie. Siro Dedan nuonuoko liro Asshu’rim, Letu’shim mu Le-um’mim. 4Siro Mid’ian
nuonuokoe Ephah, Epher, Hanoch, Abi’da mu Elda’ah. Hako pete Ketu’rah nuonuo. 5 Abraham-e
puo vie ketuo/keba pete khapie Isaac tsüwa. 6Derei Abraham-e mha methuo pie puo
meshüpfüko (pelipfüko) nuonuoko rei tsü; sidi puo rhei baluokecü nu puoe Isaac kinu süko
ketsepie niathu kevatsa niathutsatie rünako nu shüwa.

Abraham Se/Siaketa
7Abraham lhoukelie teicieko pete kesa cie krie puo di hiethenie-e pengou. 8Siro Abraham-e tsa

pereta mu phichümia puo chü di teicie kekra lhoulie di siata, mu puo ze puo themiako ki vota.
9Mu puo nuo Isaac mu Ish’mael unie-e Hitmia (Hittitemia) Zohar nuou Ephron lie nu kezhü

Mach-pe’lah tsiepfüu (cave) Mamre niathutsa kezhüu nunu puo khruwa; 10 lie hau Abraham-e
Hit nuonuoko (Hittiteko) kinu khrükelie lieu. Sünunu Abraham mu puo kimia Sarah unie khru.
11Süsie Abraham se sie Kepenuopfüe japie puo nuou Isaac tsü; mu Isaac-e Beer-la’hai-roi nu

lhouta.

Ish’mael Nuoyieko (1 Seyiedze 1:25-31)

12Hakoha-e Sarah kituo Egyptpfü Hagar penuoshü Abraham ketsü nuou Ish’mael

nuosenuoyieko. 13Ish’mael nuonuo kesieso di penuokelieko za hamhie: Ish’mael nuorieu

Neba’ioth; süsie Kedar, Adbeel, Mibsam, 14Mishma, Dumah, Massa; 15Hadad, Tema, Jetur,
Naphish mu Ked’emah. 16 Hakoha Ish’mael nuonuoko, uko rüna mu uko kebachüko, mu uko
seyie lekeshü rhi nu liro kedinuo kerekenie. 17(Tsiu hakoha Ish’mael lhoukelie teicieko, cie krie
puo di serüethenie lhoulie; sidi puo hathewa di siata, mu puo ze puo themiako ki vota.) 18Siro
ukoe (Ish’mael nuosenuoyiakoe) Hav’ilah nunu vo Shur ketso Egypt ze kepetsoukecü
Assyriatsatie vokezhü nu lhou; mia puo-e puo siezeko ze kepetsoutsou di lhou. (ref. the new
community bible)

Esau mu Jacob Penuokelie mu Unie Khriesa Dze

19 Hakoha Abraham nuou Isaac seyieko: Abraham-e Isaac puou, 20mu Isaac-e Rebecca/ Rebekah

bu puo kimia chütuoü di Paddan-aram nu Arame’an (Aram-mia) Bethu’el nuopfü mu Arame’an

Laban üpfü liekelie ki puo kelhouzha cie hiediata. 21Tsiu Isaac-e puo kimia nuojüpfü puocü la
Niepuu ki puo mezhiemeloshü; sitse Niepu-ue puo kechau chüshü puo tsü, sidi Rebecca
nuonipfülie. 22Siro puo nuonie puo va nunu kegeita. Süla puo bu sie, “Hituoü ro kiüdi a bu
rheituo shi” ita. 23Sidi puo Niepuu ketsotuoü Puo ki vo. Süki Niepuu puo üse,
“Seyie kenie-e n nuobvü nu tuo,
tsiu n geinu penuokeshünie
kepfüphrotatuo;
mia puoe kereiu ki kuokuotuo,

32
mu phichüu nhicuu theketuo” sita.

24Sidipuo nuoze tei tsolie tse, harie, puo nuobvü/va nu nuobi tuo. 25Siro phichüu penuolie ru,
puo mo pete merie mu puomie tsüpie pfhemie tuoi par; süla uko puo za thopie Esau chülie.
26Süsie puo siezeu penuolie, mu puo dzie-e Esau phitshü teshü par; süla puo za thopie Jacob

chülie; siro puo-e (Rebecca-e) sünie penuokeshü ki Isaac cie hiesorouta.

27 Unuonie zha sierkelie ki, Esau-e chüwhuo kevimia puo chü di lie/nha nu ketuomia puo chü,

derei Jacob-e zeikecümia puo chü di pfhekiko kelhoumia chüta. 28Isaac-e Esau khrie, puoe süu
chügei puo neiyakezha la; derei Rebecaa-e / Rebekah-e Jacob khrie.

Esau Puo Phichüzhau Zekewa

29Khunhie puo Jacob-e gadzü (pottage= soup) puo kemeluopie zha ru, Esau sü lie nunu vor, mu

puo merü setuo. 30Sitse Esau-e Jacob üse, “A merü se tuote, mu no mhacha kemerieyhara pie
kebau huo cücie!” sita. (Süla puo za üse ‘Edom’, puoca merie, üya). 31Sitse Jacob sie, “N
phichüzhau se a ki zeshüwa perielie” ita. 32Sitse Esau sie, “Harie, a siatatuoüzhie; a a
phichüzhau se kedipuo kemevi chülie ta?” ita. 33Siro Jacob sie, “Pedzüperie a ki rüseshüwalie”
ita. Süla puo puo ki rüseshüwa di puo phichüzhau Jacob ki zewa. 34Sitse Jacob-e niekhrüda mu
rücü (lentils) galuou pie Esau tsüshü, mu puo mhacümhakrielie di sie tuota; hamhie di Esau puo
phichüzhau pie kezhasewa.

Gen 25:6= “The country of the East” (land of Kedem): the region inhabited by the Kedemites or
Easterners (Gen 29:1; Jgs 6:3, 33; Jb 1: 3; Is 11:14). The names mentioned in verse 2ffm as far as
they can be identified, are those of tribes in the Arabian desert. (The New American Bible)
Epha= Efa idi putuo
Epher= Efer idi putuo
Mamre: In Genesis 14:24 Mamre is mentioned as the name of one of Abraham's allies, who in
14:13 is described as the Amorite, brother of Eschcol and Aner. The name of the grove of trees
is evidently considered as derived from this sheikh or chieftain. The "oaks" ("terebinths") of
Mamre where Abram pitched his tent (Genesis 14:13; 18:1) are described (Genesis 13:18) as "in
Hebron." Later on MACHPELAH (which see) is described as "before," i.e. "to the East of Mamre"
(Genesis 23:17; 25:9; 49:30; 50:13), and Mamre is identified with Hebron itself (Genesis 23:19).

Thuthe 26

Isaac mu Abim’elech
1 Siro Abraham teiki kesier pekrie therieu sie pekrie kekrei puo kijü nu la sier. Mu Isaac-e Gerar

nu Philistineko kediu Abim’elech ki vo. 2 Sitse Niepuu puo pengushü di puo üse, “Egypt nu ke/vo
hiecie, derei a kijü puo n ki pushüketuou nu lhou balie. 3 Puotei huo la (Rüsomia chü) thechü
hau nu lhou balie, mu A n ze tuo zotuo, mu ja n tsütuo; kekreilamonyü A kijü hako khapie no mu
n nuosenuoyieko tsüshütuo, mu A n puo Abraham ki rüsekeshüu chüshütuo. 4 A-e n

33
nuosenuoyieko chü pekra pie teigei themvüko de shütuo, mu kijü hako pete khapie n
nuosenuoyieko tsüshütuo; tsiu n yieko geinu kijü ketuo seyie pete bu theja ngulietuo;
5 kekreilamonyü, Abraham-e A pfhe zelie, mu A pukeshüu, A die khakeshüko, A thezho

pukeshüko mu A zhoko se bakelie la” si.

6 Süla Isaac-e Gerar nu lhou bata. 7 Siro thechü sünu themiako-e puo kimia dze ketso ru, puo-e

“Puo a üpfülie,” sishü; kekreilamonyü, puoe süpfü üse “puo a kimia zo” icü pu preiketa la, mu
puoe lekecü, “mia Rebecca la a dukhriwa rei silie lhomu” ita, kekreilamonyü, puoe zivi
phikecü la. 8 Süsie puo sünu puotei kecha baketa ze nu, Philistineko kediu Abim’elech-e khirki
puo nu mha mehoshü ru, harie Isaac-e puo kimia Rebecca ze rüzhü (kemeruó) keba ngulie.
9 Sitse Abim’elech Isaac kielie di sie, “Harie, cüpfücü n kimia tou zo we; mu no kiüdi, ‘Puo a

üpfülie,’ ishü ga?” sita. Sitse Isaac puo ki, “Kekreilamonyü, a-e ‘puo la a bu siata rei silie lhomu,’
itelie” sishü. 10 Süki Abim’elech sie, “No hieko gei chükeshü hau kedipuota ga? Themiako donu
mia puo-e n kimia zezhüwa rüü se zotie, mu sita ro no kejo se vor hieko gei shütie” sita. 11 Sidi
Abim’elech-e thede die pupie themia peteko ki shü di sie, “Kehoupuorei themia hau morei puo
kimia kebieu bu sia petuo zotuo ho” iwa.
12 Siro Isaac-e kijü sünu tsia prushü, ru süu teicie nu zocü süde krie puo ngu lalie. Niepu-ue japie

puo tsüshü, 13 mu themiau mhanyilie, sidi nyi miemie vota di kenyitho puo chüta. 14 Puo-e
tekuo kroko mu mithu kroko nyita, mu puo kinumia kruo philieta, süla Philistineko puo ngu
uko rota. 15 (Siro Philistineko-e puo puo Abraham teiki puo puo-u kituoko thiekeshü
dzükhouko khawa di rünuyo pie süko luowata). 16 Sitse Abim’elech Isaac üse, “Hieko kinu tuo
zotacie; no-e hieko ki zha mu kuokuoketa la” sita.
17 Süla Isaac-e sünunu tuota di vo Gerar razhau nu puo pfheki pethoulie di sünu lhou bata. 18

Siro Isaac-e thiedzü puo puo Abraham teiki thiekeshü dzükhouko thie kesa lalie; Philistineko-e
Abraham se sie süko khakewa la; mu puo thiedzü puo puoe thokeshü zako se süko kie lalie. 19
Derei Isaac thekeko-e razhau nu dzükhou thie keba ki dzüluo kerhei puo ngulie tse, 20 Gerarmia
thupfheko-e Isaac thupfheko ze kegeita/kemeüta di sie, “Dzüu hie vie zo” ita. Uko puo ze
keprüliketa la puo dzükhou süu za thopie Esek (puoca kesuketa) chüwa. 21 Süsie uko dzükhou
kekrei puo thie lalie ru, mia süu la uko ze kegei lata, mu puo süu za thopie Sitnah (Puoca,
kengumvükecü) chüwa. 22 Sitse puo sünunu tuo rüdita di dzükhou kekrei puo thie la; süu la we
mia kenya mota; mu puo süu za pie Reho’both (puoca, meyakecü morei thechü kenyi) chülie,
sidi puo-e sie, “Tsiewe Niepu-ue u la thechü khashüte mu nko kijüu nu kruolietuo,” sita.
23 Puo sünunu Beer-sheba nu khota. 24 Sitse süzhü Niepuu puo pengushü di puo ki, “A-e n puo

Abraham Kepenuopfüu zo; michie hie, A n ze ketuo la, mu A ja n tsütuo, sidi A kituou Abraham
la n nuosenuoyie chü pekrashütuo” sita. 25 Süla puo sükinu ruosuoba puo chülie di Niepuu za
kieshü di puo pfheki pie süki pethoulie; siro sükisünu Isaac kituokoe dzükhou puo thielie.
26 Sitse Abim’elech-e Gerar nunu puo zeu (adviser=nupu-u) Ahuz’zath mu puo chüpahi

(rüpfhünuo) mhokezhau Phicol zelie di puo ki vo. 27 Isaac uko üse, “Nieko a ngumecü di nieko
kinu a ketsewa di kedipuo la üdi a ki vorzhü ga?” ita. 28 Sitse uko sie, “Niepuu n ze ketuo hie ngu
touliete; süla hieko-e rüse puo bu nko donu tuolie, sidi hieko bu n ze dietseidiekho puo
chüwa, 29 hieko mha kevi sie kekrei puorei chü mo di kevi kechü nunu n ketsekewa tuoi, no
rei hieko pechülie lho zoükecü chüwanucü n ki chaya. No-e tsie Niepuu theja kepfüuta ze ru,”

34
sita. 30 Sitse puo thehe puo chüshü uko tsü, mu uko mhacümhakrielie. 31 Siro uko khise sie zilie
di rüsepie huoniehuo kiewa; mu Isaac-e uko ketseshüwa, mu uko nou mene di puo ze kekhota.
32 Siro teisozha sünhiesü Isaac kituoko vor di uko thie keba dzükhou-u dze pie puo ki pu di sie,

“Hieko dzü nguliewe” ishü. 33 Süla puo süu za thopie Shibah chüwa; süla thie ketso rei nadi süu
za üse Beer-sheba üdi kie tuoya zo.

Esau Kimia Hitmiapfüko (Hittitemiapfüko)

34 Esau puo kelhouzha cie hiedia keta ki Hitmia (Hittitemia) Be-e’ri nuopfü Judith mu Hitmia

(Hittitemia) Elon nuopfü Bas’emath unie lielie; 35 mu hanie la Isaac mu Rebecca unie nou chü
kepesuo puo chüta (bu lhou ketheguolie kemo chüta).

Phicol= Fikol idi puttuo

Be-eri= Biri idi putuo

Thuthe 27

Isaac Japie Jacob Ketsü

1 Isaac tsata, mu puo mhi merüta di puo mha ngu mota tse, puo nuo phichüu Esau kieshü di

puo üse, “A nuo” sishü ru, puoe puo üse, “A haki bawe” si. 2 Süki puo sie, “Harie, a tsie tsate; a a
se zha si mo. 3 Süla no n rünyieko, n theütsiebou mu theü selie di nha nu tsucie, sidi a la chü gei
se vorcie; 4 sidi a a neiyakezha cü kevi gacha kesepie vor a bu cülie; mu sidi a siata kemo nu a bu
jashü n tsücie” sishü.
5 Süki Rebecca-e Isaac puo nuou Esau rüchü keba rünyü ba. Süla Esau chüwhuo di chü gei se

vortuoü di nhanu tsuta tse, 6 Rebecca/Rebekah puo nuou Jacob üse, “Harie, a n puoe n dzürieu
Esau rüchü di 7 ‘Chü (game) gei se vor a tsücie, sidi a bu siata kemo nu Niepuu mhodzü nunu
jashü n tsüketuo la cü kevi mhaca chüpie a bu cücie’ idi pukeshü si ho. 8 Süla a nuo, a pfhe ze
di a n ki pukeshü zeshücie. 9 Tsie khunuo kro nu vocie, sidi sünunu puophou kevi kenie se vorlie,
sitse a n puoe puo neiyakezha cü kevi mhaca chüshü puo tsütuo; 10 mu n bu süu se vo n puo
tsütuo, sidi puo bu cülie di puo se mhodzü japie n tsüshülietuo” sita. 11 Derei Jacob puo zuo
Rebecca/Rebekah üse, “Harie, a dzürieu Esau-e puo mie kenyimia puo, mu a we themia kemeju
puoe. 12 Mhanuü a puoe a kese ro ae puo mhodzü nu puo se-kedo keba mhietatie; sidi a theja
puo monyü rüse puo se vor a gei shülietatie” sita. 13 Sitse puo zuo puo ki, “Rüseu bu a gei
vortalie, a nuo; no a die ze di vo sünie se vorlie” sita. 14 Sitse puo vo di sünie telie, sidi se vor
puo zuo tsüshü; mu puo zuoe puo puou puo neiyakezha cü kevi mhaca chülie. 15 Siro Rebecca-e
/Rebekah-e kinu keba puo nuo phichüu Esau pfhenei kevithoko chülie di süko pie puo nuo
nhicuu Jacob bu selie; 16 siro puo temvünuonie zhü biepie puo dzie gei shü mu puo vo kemeju

35
gei rei shüshü; 17 sidi puoe kesekelie cü kevi mhacau mu niekhrüda khapie puo nuo Jacob dzie
nu shü.
18 Sidi puoe (Jacob-e) puo puo ki vo di sie, “A puo” sishü; ru puoe “A haki bawe, no supuo ga, a

nuo?” si. 19 Sitse Jacob sie puo puo üse, “A n nuo nuorieu Esau we. No a ki kepu kemhiei a
chüliete; sie balie di a chügei cüliecie, sidi jashü a tsüshücie” si. 20 Derei Isaac puo nuo üse, “A
nuo, no kedipuo mhie zo di mha ngu mhailie te mu?” sita. Puo sie, “Niepuu, n Kepenuopfü a
ketsepie kevi nu keshü la (a bu khrie sekelie la) ze mu,” sita. 21 Sitse Isaac Jacob üse, “A penuo
phirthie, a bu n keseshü di no a nuou Esau tou zo mu mokecü silieketuo la” si. 22 Süla Jacob
puo puo khieki phi ru, puoe puo keseshü di sie, “Puo pfhe we Jacob pfhe, derei puo dzie we
Esau dzie ze” ita. 23 Sidi puo puo silie mota, kekreilamonyü puo dzienie rei puo dzürieu dzie tuoi
puo mie nyiketa la; süla puo japie puo tsüwa. 24 Puo (Isaac) sie, “No a nuou Esau tou zo me?” idi
ketso. Sitse puo, “U zo” ita. 25 Süla puo sie, “Kecücau se phir a penuoshücie, sidi a bu a nuo-u
chügeichüu (game) cülie di jashü n tsüshüwacie” sita. Süla puo süu se phi puo penuoshü di puo
bu cülie; siro puo khubedzü (wine-zu) se vorshü di puo bu krielie. 26 Süsie puo puo Isaac puo
üse, “A nuo, penuo phir di a meboshücie,” si. 27 Süla puoe puo penuo phir di puo meboshü; sitse
puoe (Isaac-e) puo pfheneiko thengu di jashü puo tsü di sie,
“Hage-i, a nuo-u re sü
Niepu-ue japie ketsü nhako (field-lieu) re mhielie!
28 Mu Kepenuopfü bu teigei thezei ü se n tsü,

mu kijüu gei keluoko (kijüu kevi kheko),

tsiu telha mu khubedzü kesa (zu) ketshu kelhuo n tsü thienyü.
29 Themia neiüko bu n theke chücie,

mu seyieko tsu n kelucie.

N siezedzürieko mhokezhau chücie,
mu n zuo nuonuoko bu tsu n kelucie.
N kerüse kehoupuo bu rei rüse pfücie,
mu ja n ketsü kehoupuo bu rei theja pfücie” sishü.

Esau-e Pejükewa Thejau

30 Siro Isaac-e japie Jacob tsüshüwa, mu Jacob-e puo puou mhodzü nunu tuo pralie hu metha,

puo dzürieu Esau sü chü whuoketuo nunu vorlie. 31 Puo rei cü kevi mhaca chülie di se puo puo ki
vor. Sidi puo puo üse, “A puo bu sielie di puo nuou chügeichü (game) cüshücie, sidi jashü a
tsüshü thienyü” si. 32 Sitse puo puo Isaac sie puo üse, “No supuo ga?” sita. Siro puo sie, “A n
nuou, n nuo nuorieu Esau ze mu” si. 33 Sitse Isaac pethorta (pekhrukhru) di sie, “Di siro nhachü
geilie di se vor a tsü, mu no vor kemo nu a bu süu cü phrelie di japie puo tsüwaketau supuo ta
di mu? U, sizo, mu puo bu theja ngulietatie” sita. 34 Esau sü puo puo-u die silie tse kra
meleimekuo di puo puo üse, “Jashü a rei tsü zocie, a puo” sita. 35 Derei puo sie, “N siezeu vor a
sewa (guile) di n thejau sete” sita. 36 Esau sie, “Puo za thopie Jacob chü toulie zo mo tenyü mu?
Puo tsieu va sa va kenie a seliete. Puo a phichüzhau lielie; siro harie, puo tsie a theja lieliete”
sita. Sidi puo sie, “No a la n theja puo khapie ba mota zo me mu?” ita. 37 Isaac-e Esau die kela di
puo üse, “Harie, a puo bu n niepu-u chütuoüwate, siro puo siezedzürieko pete pie puo kituo

36
chütuoüwate; mu a puo bu telha mu khubedzü (wine-zu) kenyimia chüketuo pushüwate. A
nuo, a bu n la kedipuo chü salietuo ga?” sita. 38 Esau puo puo üse, “No theja puo rübei bacü zo
me, a puo? Japie a rei tsü zocü mu, a puo” sita. Sidi Esau sü puo pfhe phra di kra bata.
39 Sitse puo puo Isaac sie puo ki:

“Harie, n bu kijü keviko ze kepetsekecü nu lhoutuo,

tsiu tei peso gei thezeiko ze kepetse di lhoutuo.
40 N bu n zhiecha se di lhoutuo,

tsiu no n siezeu theketuo;

derei no rüpreilieketa sie we
no n vo geinu puo vocieu kelhouwatatuo” sishü.

Jacob-e Esau Noupfhüu Therhieketa

41 Siro Esau-e puo puo-u japie puo tsüwaketa la Jacob ngu mecüta; sidi Esau puo nou nu, (puo

thuo puo rüchü di sie,) “A puo-u krü baketuo zhako penuo bate; süsie a a siezeu Jacob
dukriwatuo” ibata. 42 Direi puo nuo phichüu Esau dieko pu vo Rebecca bu silieta; süla puo puo
nuo nhicuu Jacob kieshü di puo üse, “Harie, n dzürieu Esau sü n dukhriwatuo ücüu pie puo thuo
puo nou thupeluo se bate. 43 Süla a nuo, no tsie a die zeliecie; sidi sie di tase a prüu, Haran nu
ketuou, Laban ki votalie; 44 sidi n dzürieu nouyieu rüdita kemochie zha huoyo sünu batalie; 45 n
dzürieu bu puo nouyieu n kinu kedilieta di, no puo gei chükeshüu rükra mota kemochie batalie;
süsie a n kelieshütuo, sidi sünunu n ze lalietuo. Kiüdi a bu khunhie puo nu nnie kenienie pejü
phrekewa chütuo di mu?” sita.
46 Süsie Rebecca/Rebekah Isaac üse, “A we Hit nuopfüko (Hittitemiapfüko) la lhou a nyieta

zolie; mhanuü Jacob-e hako tuoikecü, rüna hau nu lhou keba, Hit nuopfüko (Hittitemiapfüko)
miapfü puo lietuoücü puo chücü sie, a kelhou kedipuo kemevi ba ta?” sita.

Thuthe 28

1 Sitse Isaac-e Jacob kielie di japie puo tsü, sidi puo ki pu bei di sie, “N bu Canaanmia nuopfüko
puo rei lielie lho ho. 2 Sielie di tuo Paddan-aram nu n zuonuo puou Bethu’el ki volie; sidi sünunu
n zuonuo prüu (n meiu) Laban nuopfüko mia puo lieliecie. 3 Kekuotho Kepenuopfü bu japie n
tsülie, n chü pekruo mu chü pekrashülie, sidi n bu themia seyie kro puo chülie üthienyü; 4 Puo
bu Abraham thejau pie no mu n ze ketuo (n sa di) n nuosenuoyieko tsülie; sidi n bu
Kepenuopfüe khapie Abraham ketsü no rühouketuo kijüu pie n vie chülie üthienyü!” sishü. 5 Sidi
Isaac-e Jacob ketsewa; mu puoe Paddan-aram nu Siriamia (Arame’an) Bethuel nuou Laban,
Jacob mu Esau unie zuopfü Rebecca prüu ki vota.

Esau-e Ish’mael Nuopfü Liekelie

6 Siro Esau-e Isaac sü japie Jacob tsüwa di puo ketsepie Paddan-aram nu shü di puo bu sünunu

thenu puo lielienukecü; siro jashü puo ketsü ki puo üse, “N bu Canaan nuopfüko miapuorei lielie
lho” idi pu beikeshü ngulie/silie; 7 mu Jacob-e puo puo mu puo zuo unie die ze di Paddan-aram

37
nu voketa rei sa silie. 8 Süla Esau-e puo puo-u Isaac-e Canaan nuopfüko puo nei kemo ngulie
tse, 9 Esau sü Ish’mael ki vo di, puo kimia baketako mhonu, Abraham nuou Ish’mael nuopfü
Ma’halath, Neba’ioth üpfü liepie puo kimia chü salie.

Bethel nu Jacob Mho-u

10 Jacob-e Beer-sheba nunu tuo pra di Harantsatie vota. 11 Sidi puo thechü puo nu vorlie tse,

niaki leketa la, süzhü teizei zha pete sünu bata. Sidi puo süki kezhü ketsie puo chüpie puo tsü
khro shülie di thechü süki nu zelietuoü di zhüta. 12 Sitse puo mho pemakecü nu kheya puo kijü
nu dou di puo tsüu kho tei tso ba; mu harie, Kepenuopfü dielieko sügei kho mu ke ba! 13

Siro harie, Niepu-ue sümho tha di sie, “Ae Niepuu, n puo Abraham Kepenuopfü mu Isaac
Kepenuopfü; no zhükecü kijüu, a süu pie no mu n seyieko tsütuo; 14 siro n seyieko bu kijü nu
nyopheko detuo (kemhie zotuo), mu nieko bu niakratsa mu niathutsa ketso, siro pesotsa mu
pekhrotsa ketso zepfü votatuo; siro n geinu mu n seyieko geinu kijü ketuo kinumiako (kikruko)
pete bu theja ngulietuo/pfütuo. 15 Harie, A n ze tuo zo, mu n kevo pete nu n rüguose tuo zotuo,
sidi n ze la vor thechü hanu shüshütuo; A n ki pukeshüko chüshüwa kemochie A n khawalie lho
zocü la” sita. 16 Sitse Jacob puo keze nunu co sier di sie, “Niepuu thechü hanuha ba tou zo; mu a
süu si tuo mo” ita. 17 Sidi puo michieta di sie, “Thechü hau we kemerie/ungo (awesome) za!
Hauha Kepenuopfü ki kemo puorei mota zo, mu hauha teigei careuta/kharuuta (gate) zo,” ita.
18 Sidi Jacob khise rüna sielie di puo tsükhe chüpfü kezhü ketsieu chülie di süu doupie tsiese puo

chüshü, sidi tier lapie süu tsüle gei shüshü. 19 Sidi puo thechü süu za thopie Bethel chüwa; derei
therie ki we nadi süu za Luz üya. 20 Süsie Jacob rüse di sie, “Kepenuopfüe a ze tuoketuo sie, mu
a bu cha hau nu kevo ki a ze tuo, mu a bu cüketuo la niekhrüda khashü a tsü mu
dziemeneiketuo la pfhenei kha a tsü üliro, 21 sidi a bu noune nu a puo kinu la vorlie üro, sikecü
siesü Niepuu bu a Kepenuopfü chütuo, 22 mu ketsie hau, a pie tsiese puo chü di doukeshüu bu
Kepenuopfü ki chütuo; mu No mha kha a ketsü peteko nunu a za ker za puo pie N tsütuo” si.

Gen 28:19= Bethel: that is, ‘house of God”; the reference is to the abode of God in v 17

Thuthe 29

Jacob-e Rachael Ze Kesekecü

1 Süsie Jacob-e puo rüve chü vota, sidi niathutsa kelhou themiako (people) kijü nu vorlie. 2 Puo

mha mehoshü ru, harie, lie nu dzükhou puo mu tekuo kro se süu khieki kezhü ngulie;
kekreilamonyü dzükhou süu nunu tekuo kroko dzü krieyakezha la. Dzükhou tie kegeu ketsie
kezha puo, 3 süla tekuo kroko pete vo sünu kengulieta tse, kuopfheko dzükhou-u tie nunu
ketsieu ketoupie (khúpie) puo khie shüwa di dzü pie tekuoko diewa ro, ketsieu chüpie (népie)
puo chü nu dzükhou tie mho lashüwawaya.
4 Sitse Jacob uko üse, “A siezedzürieko, nieko kirapuo nu vor ga?” sishü. 5 Sitse uko sie, “Hieko

Haran nunu vorwe” sita. Sitse puo uko üse, “Nieko Nahor nuou Laban si me?” si. Sitse ukoe,
“Hieko puo siwe,” ilie. 6 Süsie puo uko üse, “Puo vi ba zo mo?” idi ketso. Sitse uko sie, “Puo vi

38
ba zo; mu lege-i, puo nuopfü Rachel tekuo ze di vorzhie!” sita. 7 Sitse puo sie, “Harie, tsie
khinhie zoluo, mu perinuoko kengukelie tei meluo; nieko dzü pie tekuoko dieshüwa di uko ze
vo nha liecü tuotacie” sishü. 8 Derei ukoe sie, “Tekuo kroko pete vor hulie kemochie hieko
sishülie kenjü luolie, mu süsie nu dzükhou-u tie nunu ketsieu khúwa di, hieko dzü pie tekuoko
tsüyalie,” ita.
9 Puo uko ze kerüchü ketha nu Rachel sü puo puo kuoko ze di vor, puoe süko pfheyie ru. 10 Sitse

Jacob sü puo zuo prüu Laban nuopfü Rachel mu puo zuo prüu Laban kuoko ngushü tse, Jacob
tuo phi di dzükhou tieu nunu ketsieu ketouwa/néwa, sidi dzü pie puo zuo prüu Laban kuoko
tsüshü. 11 Sidi Jacob Rachel meboshü di puo pfhe phra di krata. 12 Siro Jacob-e Rachel ki puoe
puo puo seyiemiaü/kinumiaü (kinsman), mu puoe Rebecca nuou ücü pushü; sitse süpfü ta vo
puo puou ki pushü.
13 Siro Laban-e puo üpfü nuou Jacob dze silie tse puo ze kesetuoü di ta vorta, sidi puo ciepielie

di puo meboshü, mu puo ze puo kinu vorlie. Siro Jacob mha hako peteko pie Laban ki pushü ru,
14 Laban puo üse, “No sü a chü mu a ru ketho zo!” sita. Sidi puo thekhrü puo sünu puo ze bata.

Jacob Laban Nuopfünie Liekelie

15 Süsie Laban Jacob üse, “Di no a seyiemiacü (kinsman) la üdi methuo zo di a lie chü batuo

memu? Kedipuo pie n zha chütie shiü a ki pu thiecie” sita. 16 Siro Laban-e puo nuo thenu kenie
ba; phichüpfü za Leah mu nhicupfü za Rachel. 17 Siro Leah mhi zivi phi, (weak/lovely/delicate)
derei Rachel we puo rhi zivi mu ngu u nei phicü chü. 18 Jacob-e Rachel puo nei; süla puo sie, “A n
nuo nhicupfü Rachael la cie thenie n lie chüshütuo” ilie. 19 Sitse Laban-e sie, “Puo pie mia
kekreimia puo ketsüu ki n ketsü we vikuo zo; a ze baliecie” sita. 20 Sidi Jacob cie thenie Rachel la
mhachü; derei puo süpfü ngu puo neikecü la, puo mhodzü ki (teicie) süko zha keduo yopuo
mhie zo.
21 Süsie Jacob Laban üse, “A zhako tseite ru a kimia khashü a tsüwatacie, sidi a bu puo ki vocie”

sishü. 22 Süla Laban-e thechü sünu keba kheko kie kengulie di thehe puo chüshü. 23 Derei
thevatie puoe puo nuopfü Leah zelie di süpfü ze Jacob ki vorshü; mu puo süpfü ki vowa. 24 (Siro
Laban-e puo kituopfü Zilpah pie puo nuopfü Leah bu puo kituopfü chülienu di khashü puo tsü.)
25 Süsie teisolie tse, harie Leah ngulieta; sitse Jacob Laban üse, “No kedipuo la üdi mha hau

chüpie a gei shü ga? A Rachel la n lie chü vor mo me? Di siro no kiüdi a sewa ga?” sita. 26 Sitse
Laban sie, “Hieko rüna nu phichüpfü mhodzü nhicupfü khashükecü chüya molie. 27 Hapfü
zhadoudo-u chü tseiwalie, mu no kekreipfü la tsie rei cie thenie a lie chü sashü ro süpfü khashü
n tsütuo,”sita. 28 Sitse Jacob sikecü chülie, sidi süpfü zhadoudo-u chü tseilie; sitse Laban puo
nuopfü Rachel khapie puo ki penyishü. 29 (Siro Laban puo kituopfü Bilhah bu puo nuopfü Rachel
kituopfü chülienu di pie puo tsüshü.) 30 Siro Jacob-e Rachel ki rei vo, mu puo Leah ki Rachel puo
neikuo, sidi puo cie kekrei thenie Laban lie chü la.
31 Niepu-ue mia Leah khrie mokecü ngushü tse puo nuobvü khrüshü; derei Rachel bu nuojüpfü

puo chü bata. 32 Sidi Leah nuonipfülie di thepfumia puo penuolie, mu puo süu za thopie Reuben
(puoca, ‘harie, thepfunuomia puo’) chülie; puoe pukecü, “Niepu-ue a mezhieko mehoshüte;
tsiewe a nupfu a ngu puo neita mecieta zo” sita. 33 Siro puo nuonipfü lalie di thepfumia puo
penuolie; sidi sie, “Mia a mecükecü Niepu-ue siliete, Puo süla nuo hau rei sa khapie a tsü zo” ita;

39
sidi puo süu za thopie Simeon (puoca, ‘puo a pfhe silie’) chülie. 34 Siro puo nuonipfü lalie di
thepfumia puo penuolie, sidi sie, “Tsiewe a nupfu a ze kekutatuo, a thepfumia se penuoshü puo
tsüshüte ru” sita; süla puo süu za thopie Levi (puoca- kekutatuo) chülie. 35 Siro puo nuonipfü
lalie di thepfumia puo penuolie; sidi puo sie, “A tsieu va we Niepuu tshetuo” sita; süla puo puo
za thopie Judah (puoca, ‘a kethezie ketshe khashütuo’) chülie; sidi puo penuo sa mota.

Gen 25:6= “The country of the East” (land of Kedem): the region inhabited by the Kedemites or
Easterners (Gen 29:1; Jgs 6:3, 33; Jb 1: 3; Is 11:14). The names mentioned in verse 2ffm as far as
they can be identified, are those of tribes in the Arabian desert. (The New American Bible)
Gen 29:17- lovely eyes: the adjective modifying eyes is often translated as ‘weak’ but ‘lovely’ is
the more probable word. (Ref. The new American Bible, Catholic edition)

Thuthe 30

1 Rachel-e puo nuo puo rei penuoshü Jacob tsü kemo ngulieta tse, puo dzüriepfü ngupie puo
rota; sidi puo Jacob üse, “Nuo khashü a tsücie, kemosie a siatatuo!” ita. 2 Sitse Jacob Rachel gei
puo neimo vorta di sie, “Ae n nuobvü siu khase baketa Kepenuopfü thau nu baüta me mu?”
sita. 3 Sitse süpfü sie, “A kituopfü Bilhah sü haki be; puo ki vocie, sidi puo bu penuopie a do
gei shücie, sidi a bu puo geinu a nuonuo nyiliecie” sita. 4 Sidi süpfüe Bilhah pie puo tsü di puo
bu pie puo kimia chü; mu Jacob süpfü ki vo. 5 Sitse Bilhah nuonipfülie di thepfumia puo
penuoshü Jacob tsü. 6 Sitse Rachel sie, “Kepenuopfü a rüli mehoshüte (capi chüshüte/mezhü
thoshüte), mu a pfhe rei rünyülie di nuo puo khashü a tsüe,” si; süla puo puo za thopie Dan (He
has vindicated me= puoca: puo a mezhü thoshüte) chülie. 7 Siro Rachel kituopfü Bilhah nuonipfü
lalie di thepfunuo kenieu penuopie Jacob tsü. 8 Sitse Rachel-e sie, “Ae keperhiekecü kere se puo
a dzüriepfü ze keperhie di kuoliete” ita; sidi puo za thopie Naph’tali chülie.
9 Leah-e puo penuo sa moketa ngulie tse, puo kituopfü Zilpah zelie di puo khapie Jacob bu puo

kimia chülienu shü. 10 Siro Leah kituopfü Zilpah-e thepfumia puo penuoshü Jacob tsü. 11 Sitse
Leah-e sie, “Theruo kevi!” ita, süla puo za thopie Gad (puoca: theruo kekuo/kevi) chülie. 12
13
Süsie Leah kituopfü Zilpah thepfunuo kenieu penuopie Jacob tsü. Sitse Leah sie, “A nei za!
Thenumiapfüko a üse a nei kebapfü üzotie ru” sita; sidi puo puo za thopie Asher (puoca, theruo
kevi nu) chülie.
14 Siro Reuben-e thoulha lieyie ki tsu di lie nunu khuprü (mandrakes- herb thought to promote

conception) ngulie di se vor puo zuo Leah tsü. Sitse Rachel-e Leah üse, “N nuou khuprü
(mandrakes) huo se a tsüyi” ilie. 15 Derei süpfü sie, “No a kinu a nupfu se seketa mha kecü puo
ücü leya me? Sidi no a nuou khuprü (mandrakes) rei sa seta nyüya me?” sita. Süki Rachel lasie,
“Süsie n nuou khuprüko (mandrakes) la puo bu tsiezhü n ze zhüwaliecie,” ita. 16 Siro thevatie
Jacob-e lie nunu vorkezhü ki, Leah vo puo ze kese di puo üse, “No tsiezhü a ki vor morosuo; a a
nuou khupfüko (mandrakes) pie n zha khrüse bate” sita. Süla puo süzhü süpfü ze zhü. 17 Siro
Kepenuopfü Leah pfhe rünyülie di puo bu nuonipfülie di thepfu pengou-u penuoshü Jacob tsü.
18 Sidi Leah sie, “A a kituopfü khapie a nupfuu tsükeshü la, Kepenuopfü a zha chü a tsü zo” ita,

40
sidi süpfüe puo za thopie Is’sachar chülie. 19 Süsie Leah nuonipfü lalie di thepfu sorou-u
penuoshü Jacob tsü. 20 Sitse Leah sie, “Kepenuopfü a phruo pevi seshü a tsü zo; tsiewe a nupfu
a ze lhou batatuo, a thepfumia sorou penuoshü puo tsüshüte ru” ita; sidi süpfüe puo za thopie
Zeb’ulun chü. 21 Süsie kenuotsa puo thenumia puo penuolie ru, puo za thopie Dinah chülie.
22 Süsie Kepenuopfüe Rachel rükralie, mu Kepenuopfüe puo pfhe rünyüshü di puo nuobvü

khrüshü. 23 Sidi puo nuonipfülie di thepfunuomia puo penuolie ru, puo sie, “Kepenuopfü a kinu
thethau chü sete” ita; 24 siro puo sie, “Niepuu bu thepfunuo puo pie a ba sashüyi” icü pu di puo
za thopie Joseph (puoca, Puoe bashüya) chülie.

Jacob-e Laban Kinu Puo Yako Rüguokelie

25 Siro Rachel-e Joseph penuokelie sie Jacob-e Laban üse, “A bu a thuo a kinu mu a thuo a ra

volieketuo la a khashüwacie. 26 A bu uko la n lie chü kevor a kimianuoko mu a nuonuoko khashü

a tsüwa di a bu tuotacie; a kedipuo chü di n lie chü vorshü shikecü n thuo si be ru” sita. 27

Derei Laban puo üse, “No a bu n ki pukeshü n medotuoü ro, Niepu-ue n la japie a tsüshü keba
a siliete; 28 süla n zha chieshüliecie, siro a khashütuolie” sita. 29 Sitse Jacob sie, “Noe n thuo a
kedipuo mhie di n lie chüshü shikecü si ze, mu n kiriko rei a ze di kedipuo mhielieta shicüko si
be. 30 A kevor mhodzü we süko tsa ze, mu süko krapie krodi puo chüliete; mu a kevo kheko nu
Niepu-ue japie n tsüshüe. Derei tsiewe a bu kedikechükipuo nu a thuo a kinuko la
mhakesetuo ga?” sita. 31 Sitse puo (Laban) sie, “A bu kedipuo pie n tsütuo ga?” sita. Jacob-e sie,
“N bu mhapuorei khapie a tsülie lho; no hau chüshü a tsütuo ro, a n kuo kro-u va chü mu pfhe
lashütuowe: 32 a bu thie n ri kro pete nu vocie, sidi tekuo kehoupuorei rürhücüko mu
krarhakecüko mu keteiko keda kreilie, siro temvü rei krarhakecüko morei rürhücüko kela kreilie;
sidi sükosü pie a zha chücie. 33 Sidi no a n ze mhachü kevorko zha le kevo ki, a kedietho bu
kenuotsa a zhapu chütuo. Temvüko kehoupuorei rürhü morei krarha kemoko mu tekuo donu
tei kemo a kitsa tuo di ngulie ro, süko üse rügulietaüta zotuo” sita. 34 Sitse Laban-e “Viwe! N
kepu kemhieliecie” sita. 35 Derei sünhie Laban-e kuochü puorhie kenyiko mu krarhakecüko, siro
kuokrü rürhü mu krarhakecüko mu puo gei kekra huo tuoketa pete; mu tekuonuoko donu
keteiko pete kela kreilie, di pie puo nuonuoko bu mehota; 36 sidi puo Jacob unie donu zha se
rüve kepeciekecü chüpie bawa; mu Jacob-e Laban ri kro keshako theke ba.
37 Siro Jacob-e poplar-bo mu almond-bo mu plane-bo kerheiko geinu kethé bielie; sidi süko zhü

hü pekrálie, sidi kethéko nu kekráko ngu keba chülie. 38 Sidi puo kethéko zhü hükelieko se vor
peri kroko bu dzü krieyakezha dzübouko (troughs) mhodzü nu seshülie. Siro kirikoe dzü krie
kevor ki rüpieyakezha/kerüpuoyakezha la, 39 peri krokoe ketheko mhodzü nunu rüpielie di
rürhü, krarha mu thepfü kenyi penuoshü. 40 Sitse Jacob-e tekuonuoko kho kreilie di peri kroko
zie kerei pie krarhakecüko mu tei keba Laban vie peri kroko nu shü; mu puo thuo puo vieko
whuo kreilie, di süko khapie Laban vieko donu shü molie. 41 Siro peri kro kekuoko (morei, puo
yie keviko) rüpieketuo teikiko, Jacob-e ketheko pie periko mhi ki dzübou mhodzü nu shüshü,
sidi süko bu ketheko donunu nuonipfülie; 42 derei peri kro kethachüko la liro puo süko khashü
mota; sidi kethachüko Laban vieta, mu kekuoko Jacob vie chülie. 43 Hamhie di themiau mhanyi
phi sieta di peri kro kekra, tsiu thenu kituo mu thepfu kituo, siro ut mu gadako ba phita.

41
Gen 30:3- Bear/give birth on my knees (Penuopie a do gei shücie): In the ancient Near East, a
father would take a newborn child in his lap to signify that he acknowledged it as his own;
Rachael uses the ceremony in order to adopt the child and establish her legal rights to it.
Naphtali: Naftali idi putuo (Naphtali puoca, explained by the phrase “naptule elohim niptalti,
literally, ‘in a divine wrestling match I have wrestled,’ perhaps implying the concept of an
ordeal)
Asher: explained by the term beoshri, literally “in my good fortune,” i.e. what good fortune,
and by the term ish-sheruni, “they call me fortunate.”
Mandrakes: an herb whose root was anciently thought to promote conception. The Hebrew
word for mandrakes, dudaim, has erotic connotations, since it sounds like the words daddayim
(breasts) and dodim (sexual pleasure).
Is’sachar: Isakar idi putuo (explained by the terms, sekani, ‘my reward.’ And in verse 16, sakor
sekartika, literally ‘I have hired you’ i.e. I have paid for you.
Zebulun: related to the Akkadian word zubullum, “bridegroom’s gift,” is explained by the terms,
zebadani….zebed tob, “he has brought me a precious gifts,” and yizbaleni, “he will offer me
presents.”
Joseph- Josef idi putuo: explained by the words yosep, “may he add,” and in verse 23 asap, “he
has removed.”

Thuthe 31

Jacob Puo Kikru Mu Kiriko Ze Taketa

1 Süsie Jacob-e Laban nuonuoko haikecü, “Jacob-e nko puou vie pete pielietazhie; mu hadzü nko

puou vie peteko üse puo thuo puo vie chü thelietazhie” icü puketuo silie. 2 Siro Jacob-e Laban
puo gei thiedzü tuoi tseishü motakecü ngulie. 3 Sitse Niepuu Jacob üse, “No tuo n puonuoko
kijü nu mu n seyieko ki la votalie, mu A n ze tuo zotuo” sishü. 4 Süsie Jacob-e Rachel mu Leah
unie kiepie puo khurinuo kro-u ketuo lie nu shülie, 5 sidi unie üse, “Nnie puo-u a gei thiedzü
tuoi tseishü ba moketa a ngu bate. Derei a puou Kepenuopfü zowe a ze tuo zo. 6 Siro nnie rei a
a kekuo pete se nnie puo lie chüshü zocü si ba; 7 sirei nnie puo we a sewawa di a zha rei va ker
kediwa; derei Kepenuopfüe puo bu a pechüwa molie. 8 Mhanuü puo-e sie, ‘Thepfü kepfüko
(spotted) pie n zha chütuowe’ iro, khunuoko kro pete thepfü kepfü (spotted) penuoshüyie; mu
puo-e ‘rürhücüko pie n zha chütuowe’ iro, khunuo kro pete rürhücüko penuoshüyie. 9 Hamhie
di Kepenuopfüe n puo kiriko pielie di se/kha a tsüshüwate. 10 Siro khurinuoko kerüpuokecü teiki
(season) a tosie ru, harie a mho geinu temvüchü rürhü, thepfü pfü (spotted) mu
rümhocüko/puorhie chücüko (mottled) prou pie temvü krüko gei/mho keshü ngulie. 11 Sitse
Kepenuopfü dielieu a mho geinu a üse ‘Jacob,’ si ru, a rei ‘A haki bawe!’ sishü. 12 Sitse puoe sie,
“Tsie tosie mehoshü phi; temvükrüko gei prou kesie temvüchüko pete rürhü, thepfü pfü
(spotted) mu rümho/puorhie chü (mottled) phre zo die; Ae Laban n gei chüshü vorketako ngu
bate. 13 Ae Bethel Kepenuopfü, no sünunu tsiese puo tier pie kenheshü di A ki rüse puo
rüsekeshüu zowe. Tsie sielie di kijü hau nunu tuotalie, mu n thuo n kepenuo chü nu la votalie’
idi a ki pulie” sita. 14 Sitse Rachel mu Leah unie puo ki, “Tsie rei hienie puou kinu hienie ya

42
morei hienie phruoketuo ba saluo me? 15 Puo hienie pie rüsorünamia chüwa moü me?
Kekreilamonyü, puo hienie zelie, tsiu hienie la ngukelie rakako zecü thelieta ze. 16

Kepenuopfü hienie puou kinu puo kinyi seketa peteko sü hienie vie mu hienie nuonuoko vie ze;
cüsie khe, Kepenuopfü n ki pukeshü kehoupuorei chüliecie” sita.
17 Süla Jacob sielie di puo nuonuoko mu puo kimianuoko pie ut gei shülie; 18 sidi puo thuko pete,

puoe pfhükelie puo nya puo ra pete (livestock-kiriko pete), puoe Paddan-aram nunu kengupie
puo vie chükelie thuko/khurinuoko (cattle) selie/zelie, sidi puo puo Isaac kijü Canaan nu
votatuoü dojülie. 19 Siro Laban-e puo kuoko mie betuoü vota tse, süteiki Rachel-e puo puou vie
terhuomharhiko rügulie. 20 Tsiu Jacob-e puo tatazhü ücü pu mokecü geinu Arameanmia/Aram-
mia Laban se-kedowa. 21 Sidi puo puo vie pete selie di tata; siro puo sie di tuo Euphrates cie
(crossed=pfüthe) vota, sidi puoe tuo Gilead kijüthou-u kitsa va vota.

Laban Ta Vo Jacob Tsokelie

22 Siro zha se nhie mia Jacob taketa pie Laban ki pushü tse, 23 puoe puo siezedzürieko

(kinsmen=kinumiako) zelie di zha thenie puo whuo vota, mu Gilead kijüthou-u kitsatie puo sie
pie zo vota. 24 Derei Kepenuopfüe theva Arame’an/Aram-mia Laban mho geinu puo ki vor di
puo üse, “No die kevi rei kesuo rei (die kevi-kesuo puorei) pie Jacob ki pu molieketuo n
kireiliecie” sishü.
25 Sidi Laban vor Jacob tsolie. Siro Jacob-e kijüthou geinu puo pfheki pethoupie ba, mu Laban

puo siezedzürienuoko (kinsmen=kinumiako) ze Gilead kijüthou (kijü khru) gei balie (razhü chü
di thuselie). 26 Sitse Laban Jacob üse, “No kiüdi a sekedo di mhatho haicü chü, mu zhiecha pie
kediemia te zeketa tuoi a nuopfüko ze tata ga? 27 Kiüdi no pekhre tata mu a sekedowa; tsiu a
bu u kenei mu ütsaliko, siro übou mu bazhako se di n ketseshülieketuo la a ki pu mo ga? 28 Siro
no kiüdi a bu a nuonuo thepfuko mu thenuko meboshü di uko ze kekhokelie rei khashü mo
ga? No mhasi kemo (kenya) mhatho chüwate. 29 A n pechülie kevi kekuo a dzie nu ba; derei n
puo Kepenuopfüe nzhü a rüchü di a ki, ‘No die kevi rei kesuo rei (die kevi-kesuo puorei) pie
Jacob ki pu molieketuo n kireilieluo’ site. 30 Siro no tsiewe n puo-u kiko menguthorcü la tuo
parte, derei no kedipuo la a rhuoko rügulie ga?” sita. 31 Sitse Jacob Laban üse, “A michieketa
lawe; no a kemvü chü di a ki nu n nuopfünie se seketa preiketa la zo. 32 Derei suomia

geinu n rhuoko ngulietie shiü, sümia bu rhei tuolie lho. Avu siezedzürieko
(kinsmen=kinumiako) mhodzü nunu n vie kicüpuo a gei tuo shiü meholie di setalie” sita. Siro
Jacob-e Rachel süko rügu setuo ücü si mo.
33 Süla Laban-e Jacob pfheki nu le, mu Leah pfheki nu le, mu kituopfünie pfheki nu rei le, derei

süko ngulie mo. Süsie puo Leah pfheki nunu tuo pra di Rachel pfheki nu le. 34 Siro Rachel-e
terhuomharhiko (kinu rhuoko) chülie di khapie ut chie gei thebau gei shüwa di süko pebapfü
bata. Laban-e pfheki nu mha pete kese vo, derei süko ngulie mota. 35 Sitse süpfü puo puou üse,
“A n mhodzü nu sie thashülie kenjü keba la a niepu-u bu puo nou meyieta hiecie; thenumia
zho-u a gei keba la” sita. Sidi puoe kinu rhuoko (household gods) pfhü se, derei ngulie mota.
36 Sitse Jacob puo nou meyie di Laban kerhieta; sidi Jacob sie Laban üse, “A kejo-e/ kemou-e

kicüpuo ga? A kephouma-e kiu üdi no n tho chü a whuo vor ga? 37 No a nya peteko kese
vowacü, n kinu terhuomhariko (kinu rhuoko) kikecüpuo ngulieta ga? Ngukelieko khapie a

43
siezedzürieko (kinsmen=kinumiako) mu n siezedzürieko (kinsmen=kinumiako) mhodzü nu
shülie di uko bu avu donu mha pepiwalie. 38 Teicie mepfü hako a n ze vorshüe; n kuokrüko mu n
mvükrüko u nuonuo khawa (puorei nuokra-nuova chüwa) mo ze, tsiu n ri kroko nu pedoko rei
a cülie mo ze. 39 Nhachü bu tekewako a se n ki vor mo; a a thuo süko ka suwa; no we peso
geinu rügukelieko rei morei pezei ze rügukelieko rei a dzie nunu süko su lielie. 40 A we hamhiei
vor zo; khinhie gei teile la, mu theva gei kemeku la a bie pejü (kemezhie phi), mu keze rei a mhi
kinu tataya. 41 Cie mepfü hako a n ki nunu sier (a n ki nu tuo); a n nuopfünie la cie keredia mu n
ri kroko la cie sorou n theke (n lie chü), siru no va ker a zha bie kediwa. 42 A puou Kepenuopfü,
Abraham Kepenuopfü mu Isaac-e Kepreiu (Preiyakezhau) a gei tuo mocü we, no methuo a
ketsewa mecie zo muü. Kepenuopfüe a mezhieko mu a dzie mhatho kereko nguliete, sidi nzhü n
kerhieshüte” sita.

Laban Mu Jacob Unie Dietseidiekho Puo Chükelie

43 Sitse Laban-e Jacob die kela di puo üse, “Unuopfüko rei a nuopfüko zo, unuonuoko rei a

nuonuoko zo, peri kroko rei a ri kroko ze, mu no ngu keba peteko a vie zo. Derei a bu thie we a
nuopfünie mu unie penuokeshü unie nuonuoko gei kedipuo chülie vituo ga? 44 Khe, vorlie, a
mu no idi avu kediekhokelie puo chüwa khe; sidi süu bu avu donu zhapu puo chü tuotalie” sita.
45 Süla Jacob ketsie puo chülie di süu doupie tsiese puo chülie. 46 Süsie Jacob puo siezedzürieko

(kinsmen=kinumiako) üse, “Ketsie pa kengulie” sishü; sitse uko ketsie palie di pfhelie; sidi uko
tsiepfheu khie ki nu mhacülie. 47 Siro Laban süu zapie Je’gar-sahadu’tha (Aramaic nu zhapu
tsiepfhe) chü; derei Jacob süu üse Galeed (Hebrew nu zhapu tsiepfhe) chülie. 48 Süsie Laban-e
sie, “Tsiepfhe hau bu thie avu donu zhapu chüte ho” sita. Süla puoe süu za pie Galeed üta; 49 mu
co-u (tsieseu) pie Mizpah (kepfhe co-u) üdi kielie, kekreilamonyü puoe pucü, “Avu huoniehuo ze
tuo moketa ki Niepuu bu a mu n donu pfhe balie. 50 No a nuopfünie pese, morei no a nuopfünie
sie rei thenu lie sa ro, themia puorei avu ze tuo mo zo shierei, rükraliecie, Kepenuopfü thuo avu
donu zhapu chü be” sita.
51 Süsie Laban Jacob üse, “Avu donu a khakeshü tsiepfhe hau mu tsiese hau mehoshü phi. 52 A n

pechütuoü di tsiepfhe hau cie n ki vo, morei n bu rei a pechütuoü di tsiepfhe morei tsiese hau
cie a ki vorlie lho ükecü tsiepfhe hau bu zhapu chü mu tsiese hau bu zhapu chütuowe. 53
Abraham Kepenuopfü mu Nahor Kepenuopfü, tsiu unie puou Kepenuopfü bu avu donu capiu
chülie” sita. Süla Jacob-e puo puo Isaac Keprei-u se rüseshü. 54 Tsiu Jacob-e kijüthou geinu
ruosuo puo chüshü di puo siezedzürieko (kinsmen=kinumiako) bu niekhrüda cütuoü di uko
kielie; sidi uko niekhrüda cülie di teizeizhau pete kijüthou (kijü khru) gei bata.
55 Süsie Laban-e khise rüna sielie di puo tsunuoko mu puo nuopfünie meboshü di japie uko

tsüshü; sidi puo tuota di puo thuo puo kinu la vota.

Thuthe 32

1Siro Jacob-e puo cha nu vozhü tse, Kepenuopfü dieliemiako puo ze kese, 2 mu Jacob süko
kengu ki sie, “Hauha Kepenuopfü kroko (army=chüpahiko or camp=razhüchü) zo” ita; sidi puo

44
thechü süki za üse Mahana’im (hanu keseu ca liro, chüpahi kro kenie, morei razhüchü kenie)
chüwa.

Jacob Esau Nei Chütuoü Di Mha Ketsekeshü

3 Siro Jacob-e puo mhodzü dieliemia ketsepie Edom rüna, Se’ir kijü nu ketuo puo dzürieu Esau ki

shü di, 4 uko tarhocü, “Nieko a niepu-u Esau ki hakemhiecü pushücie: “N kituou Jacob-e
puyawe, ‘A solhimia chü di tsie ketso Laban ki tuowate; 5 mu a thudoko, gadako, mu tekuo
kroko, siro thepfu kituo mu thenu kituoko nyite; mu a bu n mhingu ki n khrie pfülie üthienyü idi
a niepu-u ki dielie khashüyawe’ ishücie,” sishü.
6 Sitse dielieko (messengers) Jacob ki la vor di sie, “Hieko n dzürieu Esau ki vowate, mu sizomoü

puo n ze kesetuoü di mia krie dia ze vorzhü ho” sita. 7 Sitse Jacob michie mu puo nou kemezhie
phita; sidi puo puo zeketuo themiako, siro tekuo kroko, mithu kroko, mu utko kezapie kro kenie
chülie, 8 puo lekecü, “Esau vor di kro kerieu pekawacü puo chü ro, kro kepeshau talietuo,”si.
9 Sidi Jacob sie, “Hei a puo Abraham Kepenuopfü mu a puo Isaac Kepenuopfü, hei Niepuu, No a

üse, ‘N ra mu n seyieko ki la votalie, siro A n gei mha kevi chüshütuo’ ikeshüu, 10 a we, No n
kituou gei dietho mu rüsierünie kemo kekhrie se mha kevi chüshü kevorko donu kecütho-u zo
rei ngulie sü molie; a a the rübei se di Jordan hau cie vota ru, tsiewe a kro kenie tuote (chü
tuote). 11 A N ki a mezhiemeloya, a dzürieu dzie nunu, Esau dzie nunu a kelashücie;
kekreilamoü puo vor di uzuopfüko sa di unuonuoko hieko pete geiwa rei silie kelho la a puo
prei ze ru. 12 Mu Noe pucü, ‘A N gei mha kevi chüshü bei zotuo, sidi n tsiako chüpie dzükezha nu
huoca (theshünyo) phrü hulie kelhoko tuoi shütuo’ sishü ze” ita.
13 Sidi puo süzhü süki bata, sidi puo seketuoko nunu mha pie puo dzürieu Esau tsüketuo keselie:
14 temvükrü krie kenie mu mvüdo mepfü; tekuokrü krie kenie mu puochü mepfü; 15 u nudzü

khashükezha ut ser mu süko nuonuoko, thukrü hiedia mu thudo ker, gadakrü mepfü mu puochü
ker, hako kedalie. 16 Sidi puo süko, puo thuo puo kro-u bu kreikrei di khapie puo kituoko
peseshü, sidi puoe puo kituoko üse, “A mhodzü vozhülie, mu kro puo mu kro kekrei-u unie
donu thechü (space-penyi) pie tuolieliecie” sishü. 17 Sidi puo kerietho-u üse, “A dzürieu Esau n
ze kesekelie ki mu n ketso di, ‘No supuo kituomia ga? Kirapuo votuoüzhü ga? Siro n mhodzü
ketuoko ha supuo vie ga?’ iro, 18 no hai di puliecie, ‘hakoha n kituou Jacob vielie; hakoha khapie
a niepu-u Esau tsü di ketseshülie; mu harie, puo rei hieko sie tuowe’ iliecie” sishü. 19 Sükemhie
di puoe kro kenieu, mu useu, mu thuwhuo kroko medzi ketuo peteko üse, “Nieko pete Esau ze
kesekecü ki sükemhie puo ki puliecie: 20 siro niekoe, ‘sizomoü, harie, n kituou Jacob hieko sie
tuowe,’ icü pushüliecie” sishü. Kekreilamoü, puo-e “A mha pie puo ketsü a mhodzü voketako bu
puo nei chülie di, a thuo kenuo ze puo zie ngu ro, puo rei a zelietuo nhie mu,” idi le baketa la. 21
Süla mha khakeshüko puo mhodzü vota; mu puoe süzhü puo kroko ze thechü sünu bata.

Jacob Peniel Nu Teigeidielieu Ze Kenekecü

22 Siro puo süzhü sielie di puo kimianie mu puo kituopfünie mu puo nuonuo kerepuokrüko zelie

di Jabbok rüu ketheluo ki nu süu (ford=shallow place of river) cie vota. 23 Puoe uko ketsepie

rücüu ciewa, mu sütuoi puo zeketuo khe ketse phreshüwa. 24 Sidi Jacob puo rübei bata; sitse
mia puo puo ze kene ba teisotie tso. 25 Siro themia süu-e Jacob penyülie lhoketa nguta/sita tse

45
puo puo leikhei kerükou (puo kere) nu bieshü; sitse Jacob puo ze kene keba nu puo leikhei
kereiwata (bielawa/rülata). 26 Sitse themia-u sie, “teisotazhie mu a bu tuotacie” si. Derei Jacob
sie, “No jashü a tsü kemosie a n bu tuolie lho” sita. 27 Siru puoe puo üse, “N za supuo ga?” idi
ketso. Sitse puo-e “Jacob” sishü. 28 Süki puo sie, “N za pie Jacob üdi kielie lhote, derei Israel,
ituo; noe Kepenuopfü mu themia ze kebie di kuolieketa la” sita. 29 Süsie Jacob sie, “N pezie rei n
za se a ki pushüyi” idi cha. Derei puoe, “Kedipuo la üdi no a za ketsoya ga?” ita. Sidi puo
sükisünu jashü puo tsü. 30 Süla Jacob-e “A mhotsou Kepenuopfü nguwate, sirei a kerheiro
pekru se tuo ze” icü pu di, thechü süu/süki za thopie Peni’el chüwa. 31 Siro puoe puo do rüyho
di Peni’el cie vokezhü ki niaki thu par puo vata. 32 Süla Israelmia thie ketso rei mha mekhrü gei
keba (hollow of the thigh) puo leikhei nyhiero-u cüya mo; Jacob dokhrü nu puo leikhei kerükou
nu puo nyhiero-u biekeshü la.

Gen 32:28- Israel: Kepenuopfü ze keperhie (Israel: the first part of the Hebrew name Yisrael is
given a popular explanation in the word sarita, “you contended;” the second part is the first
syllable of elohim, “divine beings.”)
Gen 32:30- Peni’el: the face of God (Kepenuopfü zie)

Thuthe 33

Jacob Mu Esau Unie Kesekecü

1 Siro Jacob-e tosie mha mehoshü ru, harie, Esau vorzhü ngulie, mu mia krie dia puo zetuo.

Sitse puo nhicunuoko kezapie Leah mu Rachel mu puo kituopfünie tsüwa. 2 Sidi puo kituopfünie
mu unie nuonuoko bu rielie, süsie Leah mu puo nuonuoko, mu Rachel mu Joseph unie bu
kenuotholie/khatholie. 3 Sidi puo thuo uko mhodzü rielie, sidi tuo puo dzürieu penuo volie
kemochie va thenie nouke kijü tsushü.
4 Derei Esau puo ze kesetuoü di ta vor, sidi puo ciepielie, mu puo vo krapfülie di puo mebota,

mu unie kra phreta. 5 Süsie Esau tosie di thenuko mu nhicunuoko ngulie tse, puo sie, “N zeketuo
hakoha suomia ga?” ita. Sitse Jacob sie, “Kepenuopfü ngukemezhie nunu khapie n kituou ketsü
nuonuokolie,” si. 6 Süsie kituopfünie mu unie nuonuoko tuo penuo vorta, mu uko nerhu
tsushü. 7 Siro Leah mu puo nuonuoko rei tuo penuo vorlie, di nerhu tsushü; süsie thela nu
Joseph mu Rachel unie penuo vor di nerhu tsushü. 8 Süki Esau sie, “A ze kesekewa puokro
kekreikreicüko no kedipuo le di hai ga?” idi ketso. Jacob sie, “A niepu-u mhingu ki puo khrie
pfülietuoü di lie,” sita. 9 Derei Esau sie, “A siezeu, a a kelhuo bawe; n vie kebako bu n vie chü ba
zoliecie” sita. 10 Jacob lasie, “Lielhowe, a tsiewe n mhodzü nu n khrie pfülieketa sie, a dzie nunu
a mha khakeshüu lieliecie; no n neithor di a zekelie la, a n zie ngukelie ha, Kepenuopfü zie
kengu mhie zo. 11 A n tsütuoü di n ki mha se kevorko lielienu di n ki a mezhiemeloyawe,
kekreilamonyü, Kepenuopfü a ngumezhie phishü mu ae a kelhuo baketa la” sita. Hamhie di puo
pu beilie, ru puo rei lielie.
12 Sitse Esau sie, “Nko nko rüve chatuo-u tuoshü khe, mu a n mhodzü rielietuo” si. 13 Derei

Jacob puo üse, “A niepu-u rei nhicunuoko thachükecü, mu tekuo kro mu mithu kro a ze ketuoko

46
unuonuo nuyakecü la a uko ze menuo morosuocü si be ru; tsiu khunhie puo uko whuo keyieshü
ro thukro pete siatatie. 14 A niepu-u bu puo kituou mhodzü voliecie, siro a rüli di, a mhodzü
ketuo periko mu nhicunuoko chatuo mhie (medzi/chü) di Se’ir nu a niepu-u ki vor tsolie
kemochie uko taze vorlietuo”sita.
15 Süla Esau sie, “A bu tsie a ze ketuoko huo khapie n ze tuotalie” sita. Derei puoe sie, “Siketuo

ca kedipuo/kicüpuo batuo ga? A bu a niepu-u mhodzü puo nei pfükelie chüliecie” sita. 16 Süla
sünhie Esau puo cha ze Se’ir nu la vota. 17 Derei Jacob tuo Succoth nu volie di puo thuo puo la ki
puo chülie, mu puo riko la pruko chülie; süla thechü süu za pie Succoth chüya.

Jocob Vor Shechem Tsokelie

18 Siro Jacob khrukhre di Paddan-aram nunu Canaan kijü nu keba Shechem nadiu nu vorlie; sidi

nadiu mhodzü ki nu razhü chü bata. 19 Siro puo Shechem pesiekeshü Hamor nuonuoko kinu
raka krie puo pie puo pfheki pethoukelie kijüu khrülie. 20 Puo sükisünu ruosuoba puo chülie
mu süu pie El-El’ohe-Israel (puoca, Kepenuopfü, Israel Kepenuopfü) idi kielie.

Succoth (Booths): an important town near the confluence of the Jabbok and the Jordan (Jos
13:27; Jgs 8:5-16; 1 Kgs 7:46). Booths: in Hebrew, sukkot, of the same sound as the name of the
town.

Thuthe 34

Dinah perhukewa (pesekewa/shükewa)-(Rape of Dinah)

1 Siro Leah-e penuoshü Jacob ketsü nuopfü Dinah sü kijü sünu thenuko mehoshütuoü (ze

keseshütuoü) pra; 2 mu Hivmia (Hivite) Hamor, thechü sünu kediu nuou Shechem süpfü ngushü
tse, puo zelie (seize=telie) di kemvü chü puo zezhüwa, sidi puo perhuwa (pesewa). 3 Siro

puo nou-e Jacob nuopfü Dinah kitsa tuota; puoe rüüpfü khrie (ngu puo nei) mu menenuoi di
süpfü rüchü. 4 Sidi Shechem puo puo-u Hamor üse, “Rüü hapfü liepie a tsücie,” ita. 5 Siro puoe
(Shechem) puo nuopfü Dinah perhuwata (pesewata) ücü Jacob-e si bata; derei puo nuo
thepfuko lie nu periko ze tuota; süla uko vor kemochie Jacob kemekrie bata. 6 Sitse Shechem-
nuo puo-u Hamor-e Jacob rüchütuoü di prata. 7 Mu Jacob nuo thepfuko süsü sishü tse lie nunu
vor; sidi thepfukoe u nou suo (neimo) mu u nou meyie phita, kekreilamonyü puoe (Shechem-e)
Jacob nuopfü zezhükewau geinu Israel nu mhasikemo puo chüwaketa la; mu süsü chü zhü mo
zo.
8 Derei Hamor uko rüchü di sie, “A nuou Schechem nou-e n nuopfü mengu bate; puo bu puo ki

nyitanu di a n ki a mezhiemeloya. 9 Hieko ze kese keriliecie; nie nuopfüko pie hie tsü mu nie rei
hie nuopfüko lieliecie. 10 Nie bu hie ze rüna chü lhoutuo; siro kijü sü nie mhodzü ki methuo zhü
ze; süra lhou mu thelhi (nie medo) chütuolie, mu sünu pevie pie nie vie chülie” (get property in
it) si. 11 Shechem rei thenupfünuo puo mu puo prünuoko üse, “A bu nieko mhi ki nieko nei
pfülie üthienyü, mu nieko a ki kehoupuo pu/cha rei a süsü chüpie nieko tsü zotuo. 12 Kishükiya
la mha methuo khakeshü mu thema kidepuo cha nyüya shiü chaliecie, siro a nieko kepu de
khashü zotuo; derei rüüpfü pie a ki penyishü zocie” sita.

47
13 Siro Shechem-e uko üpfü Dinah perhuwaketa (pesewaketa) la Jacob nuonuokoe Shechem
mu puo puou Hamor unie gei kedoda (deceitful) di unie die kelashü. 14 Uko unie üse, “Hie hau
chülie kenjüwe, hie üpfü khapie zhürekemomia ki shütuoücü we hie la thetha/thenga (disgrace)
puote ru. 15 Nieko rei hieko mhie di thepfumia kehoupuorei u zhürelie ro, mhaca süu geinu
rübei nie ze kediekholie kevi zo. 16 Sikelie sie hie nuopfüko kha nie tsütuo, mu hie rei nie
nuopfüko lielie, sidi hieko nie ze lhou di nko keze themia (one people=seyie) puo chülietuo. 17
Derei nieko zhükere nu hie pfhe rünyülie kemosie, hie nuopfü zelie di tuotatuo ho” sita.
18 Hamor mu Hamor nuou Shechem unie-e uko die sipie unie neilie. 19 Mu khriesau sü Jacob

nuopfü ngu puo nei baketa la, puoe mha süu chüketuo kenhuo (kege) mota. Siro puoe uko
kikru nu pete ki rei therhukepfütho chüya. 20 Süla Hamor mu puo nuou Shechem unie uko rüna
pehüko kehou nu vor di u ramia ze kerüchü di sie, 21 Themia hakoha u ze vilieketuo chü ba zo;
süla uko bu u kijü nu balie di sünunu thelhi (uko medo) chülie; kekreilamonyü, harie, kijüu
meyapie uko kelhuo chülie vi zhü zo; nko uko nuopfüko lielie, mu nko nuopfüko pie uko ki
penyishü ilie khe. 22 Nko mhaca hau chülie ro, ukoe nko ze lhou balie, sidi nko keze
themia/seyie puo chülietuoüya; süusü, ukoe u zhürekepfü tuoi nko bu rei thepfumia kheko u
zhüre morosuo üya. 23 Uko riko, uko nyako mu uko khunuoko u vie chüta motuo me? Nko uko
ze kediekholie khe, sitse uko u ze lhou balietuo. 24 Sitse, pehüko kehou nu vor keba kheko
Hamor mu Shechem unie die zelie; sidi pehüko kehou nu vor kebako sa di nadiu nu thepfumia
peteko u zhürelieta.

Dinah Prünuoko Uko Üpfü Khepukelie/chükelie

25 Siro zha se nhie, uko uko gei chü baluocü ki, Jacob nuo kenie, Simeon mu Levi, Dinah prünie-

e, zhiecha unie tse selie di mia le mo keba nu, nadiu nu vor thepfumia pete dukhriwa. 26 Siro
unie zhiecha pie Hamor mu puo nuou Shechem unie geiwa, sidi Shechem kinunu Dinah ze parlie
di tuota. 27 Jacob nuonuo kekreikoe, uko üpfü perhukewa la, geikewako sie pie vor di nadiu
pekawa; 28 ukoe süko kuo kroko, u thu kroko mu u gadako, nadiu nu kebako mu terha ketuo
pete se uko medzita; 29 süko kinyi pete, u nuonuoko mu u nupfünuoko pete, kinu keba kheko,
telie mu pekawa. 30 Sitse Jacob Simeon mu Levi unie üse, “Nnie a chüpie kijü/thechü hanu
kelhou, Canaanko mu Per’izzko (Per’izziteko) bu a mecüketa chükewa la, kemezhiekecü
(kere=trouble) se a ki vorshüte; a we themia tsa, süla mia kepekrolie di a petsou vor ro, a
dukhriwatie, sidi a mu a kikruu pete pekawa zotie” sita. 31 Derei unie sie, “Puo bu hienie üpfü
üse thethenumia puo mhie zotuo me?” ita.

Shechem: Shekem idi putuo

: The son of Hamor the Hivite (33:19, 34)
: A descendant of Manasseh (Numbers 26:31 ; Joshua 17:2 ).
: A city in Samaria (Genesis 33:18 ), called also Sichem (12:6 ), Sychem (Acts 7:16 ).
: An important city in central Palestine, in the valley between mounts Ebal and
Gerizim, 34 miles north of Jerusalem and 7 miles southeast of Samaria.

48
 Thuthe 35

Jacob Bethel Nu La Kevo

1 Kepenuopfüe Jacob üse, “Sielie, sidi Bethel nu volie/kholie di sünu lhoutalie; sidi sünunu

ruosuoba puo chüpie no n dzürieu Esau kinu tatakezhü ki n pengukeshü Kepenuopfü-u

tsüshülie” sita. 2 Süla Jacob puo kinuko mu puo zeketuo kheko üse, “Nieko donu ketuo
kekreimia rhuoko (terhuomharhiko) kha phrewalie, nie thuo nie chü kemesalie, mu nie
pfhenei kediwalie; 3 sidi nko sielie di (tuo) Bethel nu vota khe; siro a sünunu a ruosuoba puo
chüpie a kemengakelie ki a pfhekhokeshü, mu a kevo cha pete nu a ze tuo zokecü
Kepenuopfüu tsüshütuo” sita. 4 Süla uko mia rünamia/seyie kekreimia rhuo u dzie nu ketuoko,
mu menyie uko nyie nu ketuoko khapie Jacob tsüwa; sitse Jacob-e süko pie Shechem khieki
phriebo-u khro nu keviewa/khruwa.
5 Siro uko rüve vokezhü ki, Kepenuopfü kinu michie kezhatho puo pie uko khie-mhou keba nadi

kheko gei shüwa, süla uko Jacob nuonuoko whuo mo. 6 Sidi Jacob-e Canaan kijü nu keba Luz
(süusü Bethel zo) nu vorlie, puo mu puo zeketuo peteko, 7 mu puo sünunu ruosuoba puo
chüshü di thechüu za pie El-bethel (puoca, Bethel Kepenuopfü) chüshü; kekreilamoü, puo puo
dzürieu mhingu kinu tatakezhü ki Kepenuopfüe sükisünu puo pengukeshü la. 8 Siro (hateiki)
Rebecca/Rebekah thekepfü (nurse) Deborah siata di Bethel khro ki phriebo-u phi nunu puo
khruwa; süla thechü süu za pie Al’lonba-cuth (puoca, krakecü/kekra phriebo-u) chüta.
9 Puo Paddan-aram nunu la vorkelie ki, Kepenuopfüe Jacob pengu lashü, sidi japie puo tsü. 10

Sidi Kepenuopfüe puo ki, “N za-e Jacob zo; n za pie Jacob üdi kie salie lhote, derei n za bu Israel
chütatuo”sita; süla puo üse Israel üdi kieta. 11 Süsie Kepenuopfü puo üse, “Ae Kepenuopfü
Kekuotho-u zowe: kruolie mu kra miemieliecie, n geinu seyie puo mu seyieko kro puo siertuo,
siro n geinu kediko partuo/siertuo. 12 A kijü khapie Abraham mu Isaac ketsüu pie n tsüshütuo,
mu kijü süusü pie n sie kevor n nuosenuoyieko tsütuo” sita. 13 Sidi Kepenuopfüe puo rüchü
kethachüu nunu tuota. 14 Sitse Jacob-e Kepenuopfü puo rüchükecü chüu nu tsiese puo
seshülie; sidi puo kekrie ruosuo (drink offering) puo rupie sügei shü, mu sügei tier lashü. 15 Süla
Jacob-e Kepenuopfü puo rüchükecü thechü süu üse Bethel idi kieta.

Benjamin Penuokelie Mu Rachel Se

16 Süsie uko Bethel nunu tuoshü, mu uko Ephrath nu vo tsolie mo zaluokecü nu, Rachel nuoze

mhachü chülie, mu puo kechü reta. 17 Mu puo mhachü kemezhie se keba ki nuoze kethekepfü
puo üse, “Michie hie, no tsie thepfumia puo ngu lalietuo mu” sishü. 18 Siro puo ruopfü
tuotakezhü ki, (puo siatakecü la), süpfü puo za pie Ben-o-ni (puoca, a nousuo nuo-u) chüshü;
derei puo puo we puo za pie Benjamin (puoca, thedzie/udzie thezatsa nuo-u) chü. 19 Sidi Rachel
siata, mu Ephrath kevo cha nunu puo khruwa (Bethlehem üyakecüu). 20 Tsiu Jacob puo mekhru
gei tsiepfhe (pillar of stone=ketsie co/tsiese) puo chüshü; Rachel mekhru tsiepfhe (pillar of
stone=ketsie co/tsiese) süu thie ketso rei tuoya zo. 21 Süsie Israel tuota di Eder tsiepfhe (tower)
tse kevo ki nu puo pfheki pethoulie.
22 Siro Israel-e kijü sünu keba ki Reuben vo di puo puou meshüpfü (pelipfü) Bilhah ze zhüwa;

mu Israel-e mia süusü pukecü si.

49
Siro Jacob nuonuo thepfumia kerekenie: 23 Leah nuonuoko: Reuben, (Jacob nuo nuorieu), mu
Simeon, Levi, Judah, Is’sachar, mu Zebulun. 24 Rachel nuonuo: Joseph mu Benjamin. 25 Rachel
kituopfü Bilhah nuonuo: Dan mu Naphtali. 26 Leah kituopfü Zilpah nuonuo: Gad mu Asher.
Hakoha Jacob nuonuo Paddan-aram nu ketuo ki penuoshü puo ketsü thepfuko.

Isaac Se
27 Süsie Jacob-e Mamre morei Kir’iath-ar’ba (Hebron üyacüu) nu, Abraham mu Isaac lhoukewa

thechüu nu puo puou Isaac ki vor. 28 Siro Isaac zhako-e cie krie puo di hiethethata. 29 Sidi Isaac
tsa mu lhouwa di siata tse, puo ze vo puo themiako ki shüwa; mu puo nuonie Esau mu Jacob
unie puo khruwa.

35:2- Foreign gods (kekreimia rhuoko)- pagan images, including household idols (see Gen
31:19), that Jacob’s people brought with them from Paddan-aram
35:4: rings (menyieko)- eaarings were often worn as amulets connected with pagan magic.
35:18- Ben-o’ni: means either “son of my vigor” or, more likely in the context, “son of
affliction.” Benjamin: “son of the right hand.” This may be interpreted to signify a son who is his
father’s help and support, but more likely its original meaning was “southerner.” In the Hebrew
idiom, the south lies to one’s right hand, and Benjamin was the southernmost of the Rachel
tribes.

Thuthe 36

Esau Nuosenuoyieko (1 Seyie 1: 34-36)

1 Siro hakoha Esau (Edom ücüu) nuosenuoyieko. 2 Esau-e Canaan nuopfüko lie. Hitmia (Hittite-

mia) Elon nuopfü Adah, Hivmia (Hivitemia) Zib’eon nuou, Anah nuopfü Oholiba’mah, 3 siro
Ish’mael nuopfü, Neba’ioth üpfü Bas’emath. 4 Siro Adah-e El’iphaz penuoshü Esau tsü; mu
Bas’emath-e Reu’el penuoshü; 5 mu Oholiba’mah-e Je’ush, Jalam mu Korah penuoshü; hakoha
Canaan kijü nunu penuoshü puo ketsü Esau nuo thepfuko (sons).
6 Süsie Esau-e puo kimiako, mu puo nuo thepfuko mu thenuko, mu puo ki ketuo kheko, siro puo

kiriko mu puo khurinuoko pete mu puo Canaan kijü nunu kepfekelie puo vieko / nyaüra pete
selie; sidi puo siezeu ze kepetsekecü kijü/thechü puo nu vota. 7 Kekreilamonyü unie vieko
krathor di keze balie suota; unie riko la unie dopuo keze kebachüu unie la tsaketa la. 8 Sidi
Esau Se’ir kijüthou gei lhouta; Esau sü Edom zo.
9 Siro hakoha Se’ir kijüthou gei E’dom-miako (E’domiteko) krüu/puotsau Esau seüyieko. 10

Hakoha Esau nuo thepfuko za: Esau kimia Adah nuou E’liphaz, Esau kimia Bas’emath nuou
Re’uel. 11 Siro E’liphaz nuonuokoe Teman, Omar, Zepho, Gatam mu Kenaz. 12 (Siro Timna-e Esau
nuou E’liphaz meshüpfü (pelipfü) chü di Am’alek penuoshü E’liphaz tsü). Hakoha Esau kimia
Adah nuo thepfuko (sons). 13 Siro hako Re’uel nuo thepfuko (sons): Nahath, Zerah, Shammah
mu Mizzah. Hakoha Esau kimia Bas’emath nuo thepfuko (sons). 14 Siro hako Zib’eon nuou Anah
nuopfü mu Esau kimia Oholiba’mah nuo thepfuko (sons): puoe/süpfüe Je’ush, Jalam mu Korah
penuoshü Esau tsü.

50
Edom Chienuoko Mu Krütako/Kediko
15 Hako Esau nuo thepfuko krütako/thekrüko (chiefs): Esau nuo nuorieu El’iphaz nuonuoko:

krütako/thekrüko (chiefs) Teman, Omar, Zepho, Kenaz, 16 Korah, Gatam mu Am’alek: hakoha
Edom kijü nu El’iphaz geinu kevor krütako/thekrüko (chiefs) we; ukoe Adah nuo thepfuko. 17
Siro hako Esau nuou Re’uel nuo thepfuko: krütako/thekrüko (chiefs) Nahath, Zerah, Shammah
mu Mizzah; hakoha Edom kijü nu Re’uel kitsa krütako (chiefs); ukoe Esau kimia Bas’emath nuo
thepfuko. 18 Siro hakoha Esau kimia Oholiba’mah nuo thepfuko: krütako / thekrüko (chiefs)
Je’ush, Jalam mu Korah; hakoha Esau kimia, Anah nuopfü Oholiba’mah geinu kevor
krütako/thekrüko (chiefs). 19 Hakoha Esau (süusü, Edom ücüu) nuo thepfuko, mu hakoe uko
krütako/thekrüko (chiefs).
20 Hakoha-e kijü süu nu kelhoumia Hormia (Horite-mia) Se’ir nuo thepfuko: Lotan, Shobal,

Zib’eon, Anah, 21 Dishon, Ezer mu Dishan; hakoha-e Hormia (Horiteko) krütako / thekrüko
(chiefs), Edom kijü nu Se’ir nuo thepfuko. 22 Siro Lotan nuonie liro Hori mu Heman; mu Lotan
üpfüe Timna. 23 Hakoha Shobal nuo thepfuko: Alvan, Man’ahath, Ebal, Shepho mu Onam. 24 Siro
hakoha Zib’eon nuo thepfuko: A’iah mu Anah: Anah ha puo puou Zib’eon gadako pfhe/theke di
nha nu ketuo ki dzüluo keleko (kele dzüluoko) ngukelieu (found). 25 Siro hakoha Anah
nuonuoko: Dishon mu Anah nuopfü Oholiba’mah. 26 Siro hakoha Dishon nuo thepfuko:
Hemdan, Eshban, Ithran mu Cheran. 27 Hakoha Ezer nuo thepfuko: Bilhan, Za’avan mu Akan.
28 Hakoha Dishan nuo thepfuko: Uz mu Aran. 29 Hakoha Hormiako (Horiteko) krütako/thekrüko

(chiefs): krütako/thekrüko (chiefs) Lotan, Shobal, Zib’eon, Anah, 30 Dishon, Ezer, mu Dishan:
Se’ir kijü nu uko chienuo/puotsanuo rhi nunu lekeshü ki, hakoha-e Horko (Horiteko)
krütako/thekrüko (chiefs).
31 Siro Israelmiako mho kedi puorei dikecü mhodzü Edom kijü nu kedi kechüko hakoha. 32 Be’or

nuou Bela Edom nu kedi chü, mu puo rüna nadiu (seluoba-u) za Din’habah. 33 Bela siata tse,
Bozrah (Bozrah nadi) nu ketuou/themiau Zerah nuou Jobab puo sie di. 34 Siro Jobab siaketa sie
Temanmia (Temaniteko) kijü nunu kevor Husham puo sie di. 35 Siro Husham siaketa sie, Bedad
nuou Hadad, Moabko kijü nunu Mi’dian penyükewau, puo sie kedi chü; mu puo rüna nadiu
(seluobau) za Avith. 36 Siro Hadad siata tse, Masre’kah nunu kevor Samlah puo sie kedi chü. 37
Siro Samlah siaketa sie, Euphra’tes khie keba Rohobothmia Shaul puo sou nu kedi chü. 38 Shaul
siata tse, Achbor (ch=k) nuou Ba’al-ha’nan puo sou nu kedi chü. 39 Süsie Achbor nuou Ba’al-
ha’nan siata tse, Hadar puo sou nu kedi chü, mu puo rüna nadiu (seluobau) za Pau; puo kimia
za Mehet’abel, puo zuoe Matred, mu süpfüe Me’zahab nuopfü.
40 Uko kinumia, uko lhou kevor thechüko mu uko zako geinu lekeshü, hakoha-e Esau geinu

kevor krütako/thekrüko/chienuoko (chiefs) za: krütako/thekrüko (chiefs) Timna, Alvah, Jetheth;

41 Oholiba’mah, Elah, Pinon, 42 Kenaz, Teman, Mibzar, 43 Mag’diel, mu Iram; hakoha-e uko vie

chü kevor uko kelhou thechüko rhi nu lekeshü Edom (süusü, Esau, Edommiako krüu)
krütako/thekrüko (chiefs).

Note:
36:33 Bozrah: an ancient biblical city in southern modern day Jordan (city of Jobab)

51
36:37 Rohoboth: an ancient city on the Euphra’tes river (also in 1 Chron 1:48)
36:35 Moab: the eldest son of Lot by his older daughter (Gen 19:37)
36:35 Midian: 4th son of Abraham by Keturah (after Sarah’s death: Gen 25: 1-5)
36:39 Me’zahab: father of Matred and grandfather of Mehet’abel, wife of Hadar, last king of Edom

IV. Joseph mu Puo siezedzürieko (37: 1-50:26)

Thuthe 37

Joseph Kezha Chüketuo Pemakecü

1 Jacob-e Canaan kijü nu puo puou dopuo (solhimia chü) kelhouchü nu lhou. 2 Hauha Jacob

kikru dze.
*Joseph-e cie kerethenie phichülieketa/partacü ki ze, puo dzürieko ze puo tekuo pfhe tuoya;
siro puoe puo puou kimia Bilhah mu Zipah unie nuo thepfuko ze di khriesa puo chü; mu
Joseph-e uko dze kesuo puo se vor uko puou ki rükhruoshü. 3 Siro Israel-e puo nuonuo pete
donu Joseph khriethoya, puoe puo (ke)tsa nuocü la; sidi puo boulie kecha puo bou sa kechü
puo chüpie puo tsüshü. 4 Derei puo dzürieko uko puo-ue puo (Joseph) dzürieko pete ki rei puo
khriekuocü ngushü tse, uko puo ngu mecüta, di puo rüchü kemezhü chülie mota.
5 Siro Joseph-e puo mho puo pema, mu puo süu pie puo dzürieko ki pushü tse uko puo ngu

mecü kuo sata. 6 Puo uko ki, “A a mho kepema hau rünyüshücie; 7 harie, nko lie nu telha khro
tuo, ru harie, a lha-khro-u sieta, di dou toupfü thata; mu harie, nieko lha-khroko vor a lha-khro-
u houpfülie di süu kelulie” sishü. 8 Sitse puo dzürieko puo üse, “No hieko mho di kethotuo mo
nyü? Morei no hieko mho mha kekha zotuo mo nyü?” sita. Sidi uko puo mhoko mu puo dieko la
puo ngu mecü kechü sata. 9 Süsie puo puo mho kekrei puo pema di süu se puo dzürieko ki pu di
sie, “Harie, a a mho puo pema la ho, mu harie, niaki, khrü, mu themvü kerepuokrü nuketsu a
keluzhacü ngulie” sishü. 10 Derei puo süu puo puo mu puo dzürieko ki pushü tse, puo puou puo
ruo di, “No ha n mho hau kikecüpuo pema di mu? A mu n zuo, siro n siezedzürieko hieko vor
kijü nerhu tsu n kelu zo kethotuoluo le?” sita. 11 Süsie puo dzürieko puo ngu uko rota; derei puo
puou we süu se puo nou tuota.

Joseph Dzürieko Puo Zekewa

12 Siro puo dzürieko tsu Shechem kepenuora uko puo kuo pfhetuoü di tsuta. 13 Sitse Israel-e

Joseph üse, “N dzürieko Shechem nu tekuo pfhe tuo monyü? Vorlie, a n ketsepie uko ki shütuo
mu” sishü. Mu puoe puo puo üse, “Harie, a haki tuo zowe” si. 14 Süla puo puoe puo üse, “No tsie
tsu di n dzürieko, mu tekuoko vi tuo zo mo mo shicü mehoshü di, die se la vor a tsüshücie” sita.
Süla puo Hebron razha nunu puo ketseshü, mu puo Shechem nu vorlie. 15 Süki mia puoe puo
(Joseph) lieko nu rühouketuo ngulie; sitse themiau sie, “No kedipuo pfhütuo ga?” idi puo ketso.
16 Ru puo sie, “A dzürieko pfhü tuolie; a ngumezhie di, uko kirapuo nu tekuoko mehotuo shiü

se a ki pushücie” si. 17 Sitse themiau sie, “Uko haki nu tuote, mu a uko kepu di, ‘Nko Dothan nu
vota khe,’ ituocü si ho” ishü. Süla Joseph puo dzürieko sie pie vo di Dothan nunu uko ngulie. 18
Siro uko ratsa nu puo ngushü, mu puo uko penuo vorlie kemo nu uko puo dukhriwatuoü di

52
kedovalieta. 19 Sidi uko huoniehuo üse, “Legei, puo mho kesiu sü tsurzhie ho. 20 Khe, vorlie, nko
puo dukhriwa di puo kelhoupie khehoko puo nu shüwa khe; sidi nhachü puo zho kesuo puo
(kekhrie kezei puo) thuo puo tecülietaüwatuo; sidi nko puo mhoko kedipuo chü vortie shicü
mehotuo” ilie. 21 Derei Reuben süu sishü tse uko üse, “Nko puo kerheiro we liewa hiecie” ishü
di uko dzie nunu puo kelashü. 22 Mu Reuben uko üse, “Thezie puorei pekru hie; puo kelhoupie
nha hanu (rayha hanu) kheho hau nu shüwalie, derei thedzie we puorei pie puo gei shü mo
zolie” si; puoe uko dzie nunu puo kelalie di puo kha lapie puo puou tsükewa le di süu pushü. 23
Süla Joseph puo dzürieko ki vorlie tse, uko puo boulie rhuolie, puo seketuo puo bou kechü puo
boulie kechau; 24 sidi uko puo telie di puo kelhoupie kheho puo nu shüwa. Kheho-u methuo ba,
dzü puorei sünu ba mo.
25 Süsie uko mhacütuoü ke bata; sitse uko tosie ru, harie, Ish’maelmia (Ish’maelite) rüve ketuo

kro puo Gilead nunu vorkezhü ngulie, uko utko geinu mosala, mu balm, mu myrrh [(ketsa-
(gum), u kenhekecü daru-(balm) mu mharekethengu-(myrrh)] toupfü di Egypt nu tsuzhü. 26
Sitse Judah puo siezedzürieko üse, “Di nko nko siezeu dukhriwa di puo zie keviewa rei kedipuo
kemevi ngulie ta? 27 Khe, nko puo zepie Ishmaelmia (Ish’maeliteko) ki shüwa khe, sidi nko dzie
pie puo gei shüwa mo zolie, puo rei nko siezeu mu nko chü ze ru” sita. Sitse puo siezedzürieko
puo die rünyülie. 28 Süki Midianmia (Midianiteko) lhithomiako tuo uko penuo vor; sitse uko
kheho-u nunu Joseph merhashü se parlie di puo pie Ishmaelmia (Ishmaeliteko) ki rakachü
shekel mepfü nu zelie; mu uko Joseph ze Egypt nu vota.
29 Süsie Reuben kheho-u nu la vor di Jsoeph ba moketa ngulie tse, puo puo pfhe cierhata 30 mu

puo puo siezeko ki la vor di sie, “Unuoyo ba mote; mu a bu kirapuo vo ta?” sita. 31 Süsie uko
Joseph boulieu chülie, mu temvünuo yopuo dukhrilie di boulieu pie thezie nu petselie; 32 sidi
uko puo boulie puo bou kechü kechau (mia puo dzie nunu) ketseshü uko puou ki shü, mu süu
se puo ki vor di sie, “Hieko hau ngulie ho; hauha n nuou boulie mo mo shicü meholiecie” ishü. 33
Siro puo süu silieta di sie, “Hauha a nuou boulie zowe; nhachü kekhrie puonie puo tecüliete;
Joseph sü ciechücierhawata molie lhote” sita. 34 Sidi Jacob puo pfhenei cierhata, mu
gakhropfheko chü selie, sidi teisozha kekra puo nuo krü bata. 35 Puo nuonuoko thenu rei thepfu
rei pete puo nou thu peluotuoü vo; derei puo mia bu puo nou thu peluo mvüta, di puo sie,
“Molie, a we kra zo di Sheol nu a nuou ki tsu zotie” ibata. Hamhie di puo puoe puo la kra bata.
36 Süteiki Mid’ianmiakoe puo (Joseph) zepie Egypt nu Pharaoh khro kezhamia puo, mia

kepfheko kezhau Pot’iphar ki shüwa.

Thuthe 38

Judah Mu Tamar
1 Siro sükisü Judah-e puo siezedzürieko ki nu tuo ke di Adul’lammia (Adul’lamitemia) puo, puo

za Hirah ücüu ki vo lhou tuota. 2 Sünu Judah-e Shua ücü Canaanmia puo nuopfü puo puo
ngushü, ru puo süpfü lielie di puo ki vowa, 3 sitse süpfü nuonipfülie di thepfumia puo
penuoshü, mu puoe (he=Judah-e) puo za thopie Er chülie. 4 Süsie rei süpfü nuonipfü lalie di
thepfumia puo penuoshü, mu süpfü puo za thopie Onan chülie. 5 Süsie rei puo thepfumia puo
penuo lalie, di puo za thopie Shelah chülie; mu süpfü süu penuokelie ki puoe (Juda-e) Chezib nu

53
ba. 6 Siro Judah puo nuo nuorieu Er la thenu puo lieshü puo tsüwa, mu süpfü za Tamar. 7 Derei
Judah nuo nuorieu Er-e Niepuu mhodzü nu ziezhü mota; süla Niepuu puo pesiawa. 8 Sitse Judah
Onan üse, “No n dzürieu kimia ki vocie, sidi puo gei puo nupfu siezemia mhathoko chüpie puo
gei shüwalie, sidi n dzürieu tsia pelhoushüliecie” sishü. 9 Derei Onan-e puo tsia-u/yieu
(offspring) puo vielie kelho si, süla puoe puo dzürieu kimia ki vocü ki, puo tsia-u khapie puo
dzürieu tsükewa keprei la, puo phoudzüu vapie kijü shüwa. 10 Siro puo mhatho süusü Niepuu
Puo nei mo; süla süu rei pesiawa. 11 Sitse Judah sie puo miepfü Tamar üse, “A nuou Shelah
phichü sierlie kemochie no n thuo n puo ki nu sami chü balie” sita- puoe puo (Shelah) rei puo
dzürienie tuoi di siaketa keprei la sishü. Süla Tamar vo di puo thuo puo puou ki nu lhou bata.
12 Siro puotei huo voketa ki ze, Judah kimia Shua nuopfü siata; siro Judah puo nou luolieta tse

(thekrü chü tseikewa sie), puo zeu Adul’lammia (Adul’lamitemia) Hirah unie zelie di unie Timna
nu puo kuomie kebeko ki kho. 13 Sitse mia Tamar ki, “Co, n meiu (father-in-law) puo kuomie
betuoü di Timna nu khozhie ho,” sishü tse, 14 puo puo geinu puo sami pfheneiko rhuowa di puo
zie keyau (veil=tsüdzeu?) pie puo yapfülie di Timna nu kevo cha khieki keba Enaim kharu-u nu
balie; kekreilamonyü puoe Shelah phichülieta zorei puo bu süu ki nyikemo ngu baketa la. 15 Siro
Judah puo ngu tse puoe süpfü üse thethenupfü puo thenyüsieta; süpfüe puo zie
ya/dzepfülieketa la. 16 Puo tuo chakhie süpfü penuo phi di puo üse, “Vorlie di a bu n ki le thie”
sita; puoe süpfü üse puo miepfü ücü sikemo la sita. Sitse süpfü puo üse, “N bu a ki lelieketuo la
no kedipuo se a tsüshü ta?” sita. 17 Sitse puoe “A temvü kro nunu temvünuo yopuo
ketseshütuo” ishü. Sitse süpfü sie, “No süu ketseshü kemochie mha puo pie phrakeshü (pledge)
chüshütuo nyü?” ita. 18 Sitse puoe, “A bu mha kicüpuo pie phrakeshü (pledge) chü n tsü ta?” si.
Sitse süpfüe, “N mohor (signet=zasi?) mu n ro-u (cord) mu n dzie nu ketuo n theu liecie” isi.
Sitse puo süko khashü süpfü tsüwa, di puo ki lewa, mu süpfü puo geinu nuonipfülieta. 19 Sidi
süpfü sie di tuo vota, mu puo geinu puo zie keyau biewa di puo sami pfheneiko se lalieta.
20 Siro Judah-e thenupfü dzie nunu puo phrakeshü nyako lie lalietuoü di Adul’lammia

(Adul’lamitemia) puo zeu dzie nunu temvünuo yopuo ketseshü, derei süu süpfü pfhü pejüta.
21 Mu puo thechü sünu themiako ketso di, “Enaim nu cha khieki keba thethenupfü kirapuo ba

ga?” isie. Sitse ukoe, “Hanu thethenumiapfü puorei ba vor mo” ita. 22 Süla puo Judah ki la vor di
sie, “A puo ngulie molie; mu sünu themiako rei ‘thethenumia puorei hanu baya molie’ itelie”
sita. 23 Süsie Judah sie, “puo thuo süko liepie puo vie chülietalie, moro avu mia krenyü chütatie
ru; harie, a-e temvünuo hayo ketseshü ze, derei no puo ngulie mote” sita.
24 Thekhrü se mese sie mia Judah ki, “N miepfü Tamar we thetheliewate; mu sizomonyü, puoe

thethelie di nuonipfü tuote” idi pushü. Sitse Judah sü sie, “Puo ze vorlie di puo thewalie” ita. 25
Mia puo ze vorkezhü ki puoe puo meiu (father-in-law) ki dielie ketseshü di sie, “Mha hako puo
vie kecüu (niepu-u) geinu a nuonipfü ba ho” sishü. Mu puoe/süpfüe sie, “A n ki chaya, mohor-u,
(signet=zasi?) kero-u (cord) mu ketheu, hakoha supuo vie shiü, siliecie/leliecie” ita. 26 Sitse
Judah-e süko silie di sie, “Puo/Hapfüe a ki miatho kuote, ae a nuou Shelah pie puo tsükemo la
eru” sita. Sidi puo puo süpfü zezhü sa mota.
27 Siro süpfü puo nuoze tei vorlie tse, nuobi puova nu tuo ngulie. 28 Siro puo nuoze vachü chü

vor tse, puo nuo yopuo puo dzie se par; sitse nuoze kethekepfüe kelo kemerie puo chülie di pie
sügei phashü di sie, “Hau par rie,” ishü. 29 Derei puo puo dzie se laleta tse, harie, puo dzürieu

54
parta; süla süpfüe sie, “N thuo n la mha kevarhuo (breach: pfüpha parkelie) puo chülieta ze!”
sita. Süla puo za thopie Perez chülie. 30 Süsie nu puo siezeu kelo kemerie puo dzie nu phapfü di
par; mu puo za thopie Zerah chülie.

38:5=Chezib: Kezib idi putuo

38:29= Perez: Puoca, varhuokewa (Hebrew- breach: breaking of, break through, make gap in)
38:30: Zerah: puoca, ziekruoicü (Zerah- a name connected here by popular etymoloty with a
Hebrew verb for the red light of dawn, alluding apparently to the crimson thread)

Thuthe 39

Joseph Mu Pot’iphar Kimia

1 Siro Joseph ze Egypt nu vorta, mu Pharaoh khrorü kezha puo, mia kepfheko kezhau, tsiu

Egyptmia Pot’iphar-e, Ishmaelmiako puo ze sünu ketsurko kinu puo khrülie. 2 Siro Niepuu-e
Joseph ze tuo, sidi puo lhou khriekeliemia puo chüta; mu puo puo niepu-u, Egypt-u kinu tuo,
3 mu puo niepu-u rei Niepuu puo ze ketuo mu Niepuu thuo puo dzie nu mhatho pete bu

khriekelie chükeshü ngulie. 4 Süla Joseph-e puo niepu-u mhodzü nu puo khrie pfülie di puo lie
chü; siro puoe Joseph chüpie puo kinu mha pete kemeho-u chü, sidi puo vie ketuo peteko
khapie puo peleshüwa. 5 Siro Joseph chüpie kinu kemeho-u mu puo vie ketuo pete mho kezhau
chükewa yawinu Niepuu-e Joseph la japie Egypt-u (Egyptmia-u??) kinu shü; Niepuu theja-e puo
vie kinu keba pete mu lie nu ketuoko gei bata. 6 Süla puoe puo vie pete pie Joseph dzie nu
shüwa; mu süki ze, puoe puo thuo puo kecüca la zo kemosie, mhapuorei puo nounyü tuo kemo
chüta.
Siro Joseph-e puolhe puolhou vi mu zivi. 7 Siro puotei huoyo sie, puo niepu-u kimia mhi-e
Joseph gei bata, sidi süpfü puo üse, “A ze zhücie” ita. 8 Derei puo mvüta, sidi puo niepu-u kimia
üse, “Harie, a ki hanu bakecü la, a niepu-ue mhapuorei puo nounyüya mo, sidi puo vie ketuo
kheko khapie a dzie nu shüwate; 9 ki hanu zowe puo a ki zha mote; siro no-e puo kimiakecü la,
puoe no zo kemosie mhapuorei a kinu khase keba jü; siü ro a kedipuo mhie di mha kesuo
kezha hauha chü di Kepenuopfü gei phoumatuo ga?” sita. 10 Sidi süpfüe teisonhie Joseph rüchü
sei ba zo shierei, puo-e süpfü ze zhünukecü morei süpfü ze banucü rei puo pfhe rünyü mo
bata. 11 Derei khunhie puo, puo-e puo mhatho chütuoü di kinu le, mu süki kinu thepfumiako
miapuorei kinu ba mo tse, 12 süpfü puo pfhe teshülie di sie, “A ze zhücie” sita. Derei puo süpfü
dzie nu puo pfhe khawa/vawa di ta kitie prata. 13 Mu süpfü-e puo puo pfhe vapie puo dzie nu
shüwa di ta kitie voketa ngulie tse, 14 puo kinu themiako/thepfumiako (men of the house)
kieshü di süko üse, “Harie, puoe (a nupfue) u zhaseketuo la Hebrewmia puo ze vor u donu
shüte; puo a ze zhütuoü vor, mu a melie petoshü; 15 mu puoe a melie petokeshü silieta tse,
puo puo pfhe vapie a tsüwa di ta kitie prate ho” sita. 16 Sidi puo niepu-u kinu vor kemochie
süpfüe puo pfhe-u khapie puo khie ki pie zhü tso, 17 sidi puo sükemhie tou di thedzeu pie puo
(niepu-u) ki kepula di, “Hebrew kituo-u, no nko donu ze vorkeshüu a zhasetuoü (pesetuoü) di a
ki vorwe; 18 derei a pfhe phra petoshü tse puo puo pfhe vapie a tsüwa di ki nunu ta prate ho”
sishü.

55
19 Siro puo niepu-ue puo kimia dieko “N kituo-u a gei hamhiecü chü zowe” ikeshü silie tse, puo
puo nou meyie seta. 20 Sidi Joseph niepu-ue puo telie di puo khapie kediu dieko khapie
bayakezha kedieki nu shüwa, sidi puo sünu kedie chü bata. 21 Derei Niepuu-e Joseph ze tuo zo,
mu Puo ketsei pie puo pekie ba zolie, sidi puo chüpie puo bu kedieki kepfheu khrie pfülie.
22 Mu kedieki kepfheu kedieko pete khapie Joseph dzie nu puo pelewa; mu sünu mhakechü

pete/kehoupuorei puo thuo chü phre bata; 23 Niepuu puo ze tuo zokecü la, kedieki kepfheu-e
Joseph pelekewako puo la rei puo nounyü mota; mu Joseph mha kehoupuo chüshü shierei
Niepuu-e süu chü pekruoshü.
Thuthe 40

Joseph-e Kedienie Mho Ca Pukeshü (Kediemia Kenie Mho)

1 Mha hako chüketa sie ki, Egypt kediu hiekepie kezhau mu puo niekhrüdakerie kezhau unie

unie niepu-u nei kemo chüwa. 2 Süla Pharaoh-e puo lietho kezha, puo hiekepieu mu puo
niekhrüdakerieu, hanie gei puo nou meyie vorta, 3 sidi puo unie khapie mia kepfheko kezhau
dzie nu keba kiu nu, Joseph khapie (confined) keba kediekiu nu shüwa. 4 Siro mia kepfheko
kezhau-e (puoca, captain of the guard, who is Potiphar himself) Joseph bu unie meholienu
(lietho-u chülienu) shü, sidi puo unie lie chü bata; sidi uko dopuo puotei kro puo (some time=
indefinite/long period) kedieki nu bata. 5 Sitse khuzhü puo, unie kenienie - kedie chü keba
Egypt nu kediu hiekepieu mu puo niekhrüdakerieu unie- puo thuo puo mho kreikrei mu puoca
nyi phre di unie mho pema phre. 6 Siro khise Joseph unie ki vor ru, harie, unie unie thesuosiei
keba ngulie. 7 Süla puoe puo niepu-u kinu nu puo ze kedie chü keba Pharaoh lietho kezhanie
üse, “Kiüdi thie nnie thie nnie thesuosiei bata ga?” sishü. 8 Sitse unie puo üse, “Hienie hienie
mho pema phre, mu miapuorei puoca pukeshü jü balie” sita. Sitse Joseph unie üse, “Mhaca
vatshakeshü sü Kepenuopfü vie moü me? Nnie mho a ki pushücie” sishü.
9 Süla tehiekepie kezhau puo mho pie Joseph ki pu di sie, “Harie, a mho gei khubebo puo a

mhodzü ki ba; 10 mu khubebo-u puo co se ba; siro süu pou par mumetha, puo pouko rülha
parta; süsie süu phroko geinu khubesi me parlie. 11 Siro Pharaoh hieu a dzie nu ba; mu a
khubesiko bielie di thepie Pharaoh hie nu shülie, sidi a tehieu khapie Pharaoh dzie nu shü” sita.
12 Sitse Joseph sie puo ki, “Süu ca-e haite: puo co seko-e zha se; 13 mu zha se donu Pharaoh n tsü

phou pesieshütuo, sidi n khapie n kam (mhatho) nu lashütuo; mu no hadzü puo hiekepieu
kechü ki tuoi di no Pharaoh hie pie puo dzie nu keshü chülatatuo. 14 Derei no n la vikelie sie a
rükra tuocie, sidi a ngumezhie di a gei tseishü, mu Pharaoh ki a dze pushü di ki hau nunu a ze
parshücie. 15 Kekreilamoü, Hebrewmia kijü nunu mia a rügulieta ketho zo; mu hanu zorei a
khapie thekrē (dungeon) (kedieki) nu shü kezhü mhatho puorei a chüwa mo zo” sishü.
16 Siro niekhrüdakerie kezhau puoca pukeshü-u vicü ngulie tse puo Joseph üse, “A rei a mho

pema: niekhrüda rha se a tsü gei tuo, 17 mu merha pesotho-u nu Pharaoh la niekhrüda kerie
neiüko tuo, derei a tsü gei ketuo merhako nunu perako-e süko cü tuolie” sishü. 18 Sitse Joseph-e
sie, “Süu ca-e haiwe: merha seko sü zha se; 19 hasie zha se donu Pharaoh - n geinu - n tsüu
phouse sietatuo, sidi sei puo geinu n gouwatuo; mu n geinu perako n chü cülietuo” sishü.
20 Süsie zha se nhie, Pharaoh kepenuo zha nhie, puoe thehe puo chüpie puo liethoko pete tsü,

mu puo kituo peteko donu puo hiekepie kezhau mu niekhrüdakerie kezhau unie tsü phouse

56
siershü (lifted up). 21 Sidi puo puo hiekepie kezhau kha lapie puo bu tehiekepie chü lata; mu puo
bu tehieu khapie Pharaoh dzie nu shü; 22 derei Joseph-e unie mho ca pushü unie kiekeshü tuoi
di, puo puo niekhrüdakerie kezhau we gouwa. 23 Sirei tehiekepie kezhau Joseph
rükrakecüu/lekecüu monyü puo rükra mota.

Note:
The captain of the guard himself, who was Potiphar, charged Joseph with them (Genesis 40:4), which
intimates that he began now to be reconciled to him, and perhaps to be convinced of his innocence,
though he durst not release him for fear of disobliging his wife. (Matthew Henry’s Bible commentary)

Thuthe 41

Joseph-e Pharaoh Mho Ca Pukeshü

1 Siro ciete kenie sie Pharaoh-e puo mho geinu puo vo Nile rüu khieki ketha pema, 2 sitse harie,

Nile rüu nunu mithu ngu u neisiei mu luokecü thenie par, mu uko tekhrie donu nha liecü tuo.
(feed in the reed grass) 3 Süsie harie, mithu, ngu unei mo mu weto-ikecü kekrei thenie uko
sienu Nile rüu nunu par, sidi Nile rüu khie mithu kekreiko tsei nu thata. 4 Sitse ngu unei kemo
mu wetoikecü mithuko-e ngu u neisiei mu luocü thu thenieko cülieta. Sidi Pharaoh cota. 5 Süsie
puo ze la tsu ru puo mho pema la; siru harie, telha kre, u kelhou vi mu u tshukecü thenie-e bo
puo geinu lhou par keba ngu. 6 Sitse harie, telha kre süko sie, u kelhou suotoi mu niathutsa
teikhrie bu he pesotoiwacü kre thenie pou parcü ngu. 7 Sitse telha kre kesuo thenieko-e puosi
vi mu zivicü kre thenieko mezulie. Süsie Pharaoh cota, sitse, harie, süu puo mho puo zocü silie.
8 Süla, teisolie tse puo puo nou kemezhie bata; sidi puo mia ketsepie Egypt nu

meduolieyakezhako (magicians) pete mu sünu mhakesi kheko kieshü; sidi Pharaoh-e puo mho
pie uko ki pushü, derei süko miapuorei puo mho ca vatshapie Pharaoh kieshükelie jüta.
9 Sitse Pharaoh hiekepie kezhau Pharaoh üse, “A thienu a kejoko rükraliete. 10 Pharaoh-e puo

kituomia gei puo nei mota, di niekhrüdakerie kezhau hienie khapie mia kepfheko kezhau kinu
shükewa ki, 11 a rei mu puo rei, hienie mho kepema puo zhü pema, hienie mia puoe puo thuo
puo mho ca nyinyi di pema. 12 Sükisü Hebrewmia khriesamia, mia kepfheko kezhau kituo puo
hienie ze ba; ru hienie puo ki pushü tse, puo hienie mia puopuocü puo mho pemakecüu rhi
nunu puoca pushüshü idi, hienie mho ca vatshapie hienie kieshü. 13 Mu puo puoca hienie ki
vatshakeshü tuoi chüchüta; a we a kha lapie a kam (mhatho) nu shü lashü, mu niekhrüdakerieu
we gouwate” sita.
14 Sitse Pharaoh mia ketsepie Joseph kieshü, ru uko rükri thekre-u (dungeon) (kedieki) nunu puo

ze parlie; süsie puo puo tiemie thiewa, mu puo pfhenei kedilie di Pharaoh mhodzü nu vor. 15
Sitse Pharaoh Joseph üse, “A a mho puo pema ru miapuorei puoca pukelie jüte; mu a mia kinu
n dze kepu sicü, no mia mho puo silie ro süu ca vatshashülieya üsi” sita. 16 Sitse Joseph sie
Pharaoh ki, “Süusü a gei tuo molie; Kepenuopfü thuo puotou puo kelapie Pharaoh tsü zotuo”
sita. 17 Sitse Pharaoh Joseph rüchü di sie, “Harie, a mho gei a-e Nile rüu khie tha; 18 sitse, luo mu
ngu unei sieicü mithu thenie Nile rüu nunu par di tekhrie donu nha liecü tuo; (feed in the reed
grass/ in the rushes) 19 süsie mithu, lhou pesuo, ngu unei mo, mu wetokecü kekrei thenie uko
sie par, a mhakipuorei Egypt kijü pete nu lhou pesuo, zisuo mu wetoikecü sükemhie ngukemo
57
kro puo. 20 Sitse mithu kewe kezisuoko-e mithu kerie keluo thenieko cülieta, 21 derei uko süko
cülieta zorei, miapuorei uko üse süko cülieketa ücü silie kenjü, kekreilamonyü, uko ngupie
kerieki mhie di wetopfü tha zocü la. Süsie a cota. 22 Süsie a ze la tsu a mho gei ngucü, telha bo
puo geinu telhakre thenie-e puo tshu mu vi di par; 23 sitse niathutsa teikhrie bu uko hekewa
kitoi, mese mu sotoicü kre thenie-e kerieko sie par, 24 sitse telha kre kesuoko kevi thenieko
mezulie. Mu a süsü pie meduoyakezhako (magicians) ki pushü, derei miapuorei puoca
vatshapie a kieshülie mote” sita.
25 Sitse Joseph Pharaoh üse, “Pharaoh mho-e puo zo: Kepenuopfüe chüshütuoü kebau pie

Pharaoh pesishüte. 26 Mithu kevi theniekoe teicie thenie; mu telha kre kevi thenieko cie thenie:
umho-u puo zo. 27 Siro mithu kewe mu kezisuo thenie süko sie keparko cie thenie, mu niathutsa
teikhrie bu hekewa telha kre kemethuoko rei cie thenie: sükosü cie thenie pekrie bataketuo
zo. 28 Süusü a Pharaoh ki pukeshü mhiei, Kepenuopfüe chüshütuoü kebau pie Pharaoh
pengushüte. 29 Egypt kijü peteko nu cie thenie mhanyi sekecü ngutuo; 30 derei süko sie cie
thenie pekrie siertuo, mu sidi Egypt kijü nu mhanyi phi kevorko pete rükra motatuo; pekrie thuo
kijüu cü pejüwatuo, 31 mu kijü sünu kenyi teiu sie kevor pekrie-u la mhanyi phi kevor-u si mota
zotuo; süusü re se zoketuo la. 32 Siro Pharaoh puo mho kepema sie pemakecüe Kepenuopfü
thuo mha süu rhüse tuoketa la zo, mu Kepenuopfüe pecha mo di süu chüshütatuo. 33 Süla tsie
Pharaoh bu themia kemenuo mu mhakesimia puo kedalie, di puo bu Egypt kijü pete nu mha
kemeho-u chüliecie. 34 Süsie rei Pharaoh bu mha kemeho (overseers) chüketuo la themia
pethoshülie, sidi mhakenyi teicie thenieko tei-u nu Egypt kijü nu mha ngukelie kheko za
pengou (chü di) za puo liepie balie. 35 Sidi uko bu mhakenyi teicieko nu kecüca ngukelieko
kengupie Pharaoh kekuo khronu shülie di nadiko nu kepfepie balie. 36 Kecüca süko bu Egypt
nu teicie thenie pekrie vorketuo la kengupie batuo, pekrieu la kijüu bu kata molieketuo la”
sishü.

Joseph Kekuo Kenyimia Chü Sierkelie

37 Mharhü süu Pharaoh mu puo kituoko pete u neilie. 38 Mu Pharaoh puo kituoko üse, “Nko

themia sikecü, Kepenuopfü ruopfü puo nu ketuomia puo ngulie vi me?” sita. 39 Süla Pharaoh
Joseph üse, “Kepenuopfü mha hako pete pie n pekiekeshü eru, miapuorei n de mha le menuo
mu mhasikecü ba mowe; 40 n bu a ki-u mho kezha chütuo, mu no ahza khakeshüko se a themia
peteko kekhatuo; kedibau gei rübei a n ki zhakuocü zotuo” sita. 41 Mu Pharaoh Joseph üse,
“Harie, a n chüpie Egypt kijü pete mho shüwate” sita. 42 Sitse Pharaoh puo dzie nunu puo
mohor/zasi dziekhau (signet ring) bielie di pie Joseph dzie nu shüshü, mu linen pfhe kemese
pfhenei pie puo ketsoshü, siro suna cü puo pie puo vo nu shü; 43 tsiu puo bu Pharaoh kier gari
(bagei) kenieu (second) nu balie; mu mia puo mhodzü melie di sie, “Khoutoulie!” si tuota.
Hamhie di puo-e puo chüpie Egypt kijü pete mho shüwa. 44 Hamhorei Pharaoh Joseph üse, “Ae
Pharaoh (kecü la pu chieshüya), mu n medo ketso (n sanyü) mo di Egypt kijü nu mia puo bu rei
puo dzie morei puo phi chashülie (yhapie sielie) lho zo” sita. 45 Siro Pharaoh Joseph za pie
Zaph’enath-pane’ah chüwa; mu On (Heliopolis) nu zievo-u, Poti’phera nuopfü As’enath pie puo
ki penyishü. Süsie Joseph-e Egypt kijü pete mho kezha chü vota.

58
46 Siro Joseph-e Egypt kediu Pharaoh lietho nu lekelie ki cie serta. Süsie Joseph Pharaoh mhodzü
nunu pra di Egypt kijü pete nu rühou voshü. 47 Siro mhakenyi teicie thenieko (tei-u) nu kijüu
mha ketshu-kelhuo khashü (gei mha rüchü philie), 48 sidi puo Egypt kijü nunu teicie thenieko nu
mha ketshu-kelhuo bakecü ki kecücako kengulie di kecücako kengupie nadiko nu shülie; puoe
nadiko pete khiemhou keba lieko nunu ngukelie cako kengupie nadiko nu shülie. 49 Siro
Joseph-e telha kengu pekrapie dzükezha huoca tuoilie, sidi krathorketa ki ze, süko mejü
(measure) sa mota, kekreilamonyü süko mejü hulie kelho chüketa la.
50 Siro pekriekecü teicie-u vor kemo nu On (Heliopolis) zievo-u Poti’phera nuopfü As’enath-e

thepfumia kenie penuopie Joseph tsüshü. 51 Sitse Joseph puo nuo nuorieu za pie Manas’seh
chülie; puo-e pukecü, “Kekreilamonyü, Kepenuopfü a chüpie a bu a mezhieko mu a puo kinuko
pete rükra moketa la” si. 52 Siro puo nuo kenieu za pie E’phraim chülie; puoe pucü,
“Kekreilamonyü, Kepenuopfüe a kemezhiekecü kijü hau nunu a chü pekruoshüketa la” isi.
53 Siro Egypt nu mhakenyi teicie thenieko tseita. 54 Sidi Joseph pukeshü tuoi pekriekecü

thenieko vor sedelie. Kijü pete nu pekrieta; derei Egypt kijü nu we kecüca balie. 55 Siro Egypt
kijü pete nu mha jüta tse themiako Pharaoh ki kecüca cha; sitse Pharaoh Egyptmia pete üse,
“Joseph ki volie; puo nie ki kepuu chüliecie” sishü. 56 Süla pekrieu kijü zie pete gei tuota tse,
Joseph telha kiko pete khrüshü di Egyptko ki mha zeshü, kekreilamoü Egypt kijü nu pekrie re
seketa la. 57 Sizomonyü kijü pete nu pekrieu re seketa la, rüna pete nu telha khrütuoü di Egypt
nu Joseph ki vor.

41:45,50- Potiphera: Potifera idi putuo

41:51- Manasseh: allusion to this name is in the Hebrew expression, nishshani, “he made me
forget.” (making to forget)
41:52- Ephraim: (Efreim idi putuo): related to the Hebrew expression hi-phrani, “(God) has
made me fruitful.” (to be fruitful)

Thuthe 42

Joseph Siezedzürieko Egypt nu Ketsu

1 Jacob-e Egypt kijü nu telha baücü silie tse, puoe puo nuonuoko üse, “Nieko kiüdi huoniehuo

meho ba zo ga?”sishü. 2 Sidi puo sie, “Harie, Egypt nu telha ba ücü a si bate; nko siata mo di
rheilieketuo la nieko sünu tsu di nko la telha khrüliecie” sishü. 3 Süla Joseph dzürie kerko Egypt
nunu telha khrütuoü tsu. 4 Derei mha ketsopfhü huo puo gei vorketa keprei la, Jacob-e Joseph
siezeu Benjamin ketsepie puo bu puo dzürieko ze tsu mota. 5 Sidi Canaan kijü nu pekrie
baketa ki ze, Israel nuonuoko rei telha khrütuoü ketsumia kekreiko ze tsu.
6 Siro Joseph-e kijü sünu kekhakecüu (governor) chü ba; puo-e kijü sünu themiako pete ki mha

zeshücüu chü ba. Mu Joseph dzürieko vor di u zie pfü kijü nerhu tsu di puo kelu. 7 Joseph-e puo
dzürieko ngu tse uko sielieta, derei puo uko üse rüsomia tuoi di uko gei die pu mehiemeha di
uko üse, “Nieko kirapuonu vor ga?” sita. Sitse uko-e, “Kecüca khrütuoü di Canaan kijü nunu
vorlie,” si. 8 Hamhie di Joseph puo dzürieko silie, derei uko we puo silie mo. 9 Siro Joseph-e

59
puo uko kepema puo mhoko rükralie, sidi uko üse, “Nieko mha shieshü ketuomia (rieketuomia-
spies) zo; nieko kijüu kethachü mehotuoü di vorzhie mu ha” sita. 10 Sitse uko puo üse, “Mo

zolie, a niepu-u, n kituoko kecüca khrütuoü di vorcü zolie. 11 Hieko pete mia puo nuo zo; hieko
themia kediethomia zo, n kituoko mha shieshü ketuomia (rieketuomia) mo zolie” sita. 12 Sitse
puo uko üse, “Mo zo, nieko kijü kethachü mehotuoü di vor zo” ilashü. 13 Sitse uko sie, “Hieko n
kituoko mia kerekenie keze siezedzüriemia kechü kro puo, Canaan kijü nu mia puo nuo; mu
harie, thie hieko donu nhicutho-u hieko puou ze bate, mu mia puo we tuo mote” sita. 14 Derei
Joseph uko üse, “A nieko ki pu keba tuoi, nieko mha shieshü ketuomia (rieketuomia) zo. 15 Hau
geinu nieko si toulietuo/dojütuo: nieko sieze nhicutho-u ze hanu tsur kemosie, Pharaoh rhei
keba tuoi, (a Pharaoh kerheiro se rüseshüya= by the life of Pharaoh) nieko bu hanunu tuo
lalie lhowe. 16 Nieko mia puo ketseshü di puo bu vo nieko siezeu ze tsurlie, mu sü doki nieko
kedie chü batalie, sidi nieko dieko si touwalie, ketho nieko nu tuo mo mo shicü si touwalie;
mu kemosie Pharaoh rhei keba tuoi (a Pharaoh kerheiro se rüseshüya), nieko mha shieshü
ketuomia (rieketuomia) tou zo” sita. 17 Sidi puo zha se uko peteko khapie kedieki nu bawa.
18 Siro zha se nhie Joseph uko üse, “Nieko hau chülie ro rheilietuo, a rei Kepenuopfü prei eru: 19

nieko themia kediethomia zo liro, nieko mia puo bu kedieki nu batalie, mu kekreiko we pekrieu
la nie kinu telha toupfü volie; 20 mu nieko sieze nhicutho-u ze a ki tsurlie; siro nie dieko kethocü
sitoulie di nieko bu siata molietuo” sita. Mu uko süu chülie. 21 Sitse uko huoniehuo üse, “Nko sü
nko siezeu kitsa jo tou tuota zowe, nko puo nou kemezhiekecü ngu zo, puo nko ki puo
mezhiemelo, derei nko puo pfhe rünyü mvüte ru; süla kemezhiekecü hau nko gei vertem” sita.
22 Mu Reuben uko üse, “A nieko ki unuoyo gei kephouma chü hienucü pu mo me? Derei nieko

süsü rünyü mvüta die. Süla tsie puo zie sou lie morokesuo (reckoning for his blood) vorte” sita.
23 Mia puo bu uko donu diepu kelashüshü keba la, uko-e Joseph üse uko die siü ba mo. 24 Sitse

puo uko kinu rürei mharapuo vo di krata; süsie puo uko ki la vor di uko rüchü. Sidi uko donu
Simeon zelie, mu uko kengu kinu puo phalieta. 25 Siro Joseph mia bu uko viebouko nu telha pie
tshushülienushü, mu uko kehoupuo pie nu rei puo priesau kha lashüwanu, tsiu cha nu la uko
kecüca keseshünucü puo die khashü. Mu sükemhie chüpie uko tsüshüwa.

Joseph Siezedzüreiko la Canaan nu Voketa

26 Süsie uko uko lhako pie uko gadako pie dalie di tuota. 27 Siro uko rüleichü nu mia puoe

khunuo ca (provender) chüpie puo gada tsütuoü di puo pie phrei kesie ki puo priesa puo nhou
tie nu tuo di ngulie; 28 sitse puo puo siezedzürieko ki, “A raka kha lashüwate; mu harie, süu a
nhoutie nu tuolie!” sita. Sitse uko melou suota/melou mekute vorta (their hearts failed them;
their hearts sank), mu uko pe di huoniehuo üse, “Kepenuopfü mha kikecüpuo chüpie nko gei
shü bata ga ha?” sita.
29 Siro uko Canaan kijü nu uko puou Jacob ki vorlie, di mha uko gei chüketako pete pie puo ki pu

di sie, 30 “Themiau, kijü sünu niepu-u, mehiemeha di hieko rüchü, mu hieko üse rünau shieshü
ketuo (rieketuo) kro puo üta. 31 Derei hieko puo ki, ‘Hie themia kediethomia zolie; hieko mha
shieshü ketuomia (rieketuomia) mo zolie; 32 hieko hieko puou nuonuo kechü mia kerekenie ru,
puo we tuo mote, mu thie hieko donu nhicutho-u Canaan kijü nu hieko puou ze bate’ sishü. 33
Sitse themiau, kijü sünu niepu-u, hieko üse, ‘Hau geinu nieko themia kediethomia ücü silietuo:

60
nieko siezedzürieko mia puo bu a ze batalie, mu nie kinu pekrieu la telha toupfülie di nie cha nu
votalie. 34 Nieko sieze nhicutho-u ze a ki vorcie; sitse nieko mha shieshü ketuomia (rieketuomia)
mo zo mu themia kediethomia zo ücü a silietuo, siliero a nieko siezedzürieu kha lashü nieko
tsüwatuo, mu nieko bu kijü hanu thelhi chülietuo (move about freely=nieko medora volietuo)
itelie” sishü.
35 Süsie uko uko nhou kemethuo sie tse, harie, uko raka dzeko uko nhou nu tuo phre di ngulieta;

mu uko mu uko puou rei uko raka dzeko ngukelie ki michie phita (dismayed). 36 Sitse uko puou
Jacob uko üse, “Nieko thuo a nuonuoko pejüwa bata (rob/lose) zo: Joseph tuo mote, mu
Simeon tuo mote, mu nieko tsie Benjamin zetatuoüte; hako peteko a gei vorte” sita. 37 Sitse
Reuben puo puo üse, “A puo ze la n ki vorshü motacü sie n thuo a nuo thepfunie dukhriwalie;
puo khapie a dzie nu shücie, siro a puo ze la vor n ki shüwa zotuolie” sita. 38 Derei puo sie, “A
nuo bu nieko ze tsulie lho zo ho; puo dzürieu siate mu puo rübei keba zote ru. Nieko rüve
votuoü keba cha nunu kemezhiekecü puo gei vorkelie sie, nieko thuo a chüpie a bu a tsüpou
üse nousuo sa di Sheol nu tsu zotie ru” ita.

42:38- bring down my grey hairs in sorrow to Sheol= ???

* bring somebody’s gray hairs (with sorrow) to the grave = to weary someone to death; lead
someone into the grave prematurely
* "Look, I am too old for all this. If anthing happens to him it will kill me".
http://forum.thefreedictionary.com/postst13862_bring-somebody-s-gray-hairs--with-sorrow--to-the-
grave.aspx
Sheol, the term in Hebrew means a grave or pit, was the place where the dead gathered, as
thought by the early Hebrews, and was believed located beneath the earth, perhaps at the
roots of mountains. The dead were thought to lead a conscious shadowy existence there, they
were not in torment, but had neither hope nor satisfaction. Some thought they remained cut
off from God.
From scriptures the description is basically a place, beneath the earth, where the dead go to, a
place of the gathering of the dead. People went sorrowfully to Sheol and it contained sorrows;
therefore, it was viewed as gloomy. It was thought both the good and evil went there; some
could be taken there alive. The Hebrews often described it as a grave or pit. The Lord could
send people down to Sheol, or he could bring them up from it. A person can send another
person to Sheol. Sheol is seen as a dark place where everyone rests in dust; and it appears to
have been thought to have levels because the lowest and belly of Sheol is referred to. As the
Hebrew thought progressed one sees more emphasis is placed on the wicked being sent to
Sheol; it becomes a place of imprisonment from which they never leave. Sheol and destruction
are never full; so the eyes of man are never satisfied. The wicked leader, along with those who
helped him, can go to Sheol, and lie beside those whom they have slain.
Many think Sheol foreshadows the Christian hell because there are resemblances between the
two. Both are believed to be beneath the earth, dark and gloomy. Both share resemblances
to Hades; Sheol more so than hell. People, on occasion, were thought to be able to leave Sheol,
like Hades, but never hell. Due to the similarities it is easy to see how the concept of hell
evolved from Sheol. Some Christians think Sheol, rather than hell, is what is referred in
61
Apostle's Creed which states Christ, after his crucifixion, descended into hell. Also, there is a
belief by some, that all deserving the eternal reward of heaven; will rise up at once and enter
heaven; therefore, Sheol seems a good intermediary resting place. A.G.H.

Source: http://www.themystica.org/mystica/articles/s/sheol.html

Thuthe 43

Siezedzüreiko Benjamin ze di Egypt nu la Ketsu

1 Siro kijü nu pekrieu re seta. 2 Mu uko Egypt nunu telha pfü kevorko cü thelieta tse, uko puo

uko üse, “La vo di nko la kecüca huoyo khrüliecie” sita. 3 Derei Judah puo üse, “Themiau puo
tho chü di hieko üse, ‘Nieko nieko siezeu ze tuo kemosie nieko bu a zie ngulie lho zo’ itelie. 4 No
hieko siezeu ketsepie hieko ze tsucü sie, hieko tsu di n la kecüca khrülietuo; 5 derei no puo sa
ketseshü kemosie, hieko tsulie lho zo; themia-ue hieko üse, ‘Nieko siezeu nieko ze tuo kemosie
nieko bu a zie ngulie lho zo,’ ita zeru” sita. 6 Sitse Israel sü sie, “Kiüdi nieko a gei suo pie ha izo di
themiau ki nieko siezemia puo ba saluoücü pushü ga?” sita. 7 Sitse uko sie, “Themiau hieko dze
mu hieko seyiemia dzeko ketso menuo se vota zolie, sidi, ‘Nieko puou rhei baluo me? Nieko
siezemia puo baluo me?’ ita, mu hieko puo ki pukeshüko sü puo hieko ketsokeshüko
kelakeshü ze mu; hieko mhapuorei chü di puo hieko üse, ‘Nieko siezeu ze tsurcie,’ itaketuo
situocü puo tenyü mu?” sita. 8 Sidi Judah puo puou Israel üse, “Unuoyo ketsepie a ze vo zocie,
siro hieko sie di tuoshütuo; sidi nko, no rei, hieko rei, mu u nuonuoko rei siata mo di rheilietuo.
9 A thuo puo jamin (la thepieu) pfülietuo; a dzie nunu n thuo puo ketsolie (lau pie a tsü gei

shüwalie). A puo ze la vor n ki shü mu puo khapie n mhodzü nu shü mota ro, a bu kejo-u pfü sei
tuotalie; 10 hieko bu gepfü hai bata mocüwe hieko va kenieu la vorlietatie ciü” sita.
11 Sitse uko puou Israel uko üse, “Tsie süu chü zotuo ücü sie, hauha chüliecie: nie viebouko nu

nhasi u kijü nu vie kevitho huo chü pfülie, mu mha pie themiau ketsü puo rei toupfü tsulie,
kenhekecü daru huoyo (balm), mepfhidzü huoyo, mosola/ketsa (gum) mu puore kethengu
dzüpfü, nhasi shülouko (pistachio nuts), mu badam (almond) sa selie; 12 siro raka hadzü de kenie
selie; mu nieko priesa lala pie nieko nhouko nu shükeshüko se la tsulie; süu mha ngu mokewa /
le mokewa (oversight) puo zo nhiemu. 13 Nieko siezeu rei zelie, mu sielie di themiau ki la tsucie;
14 tsiu Kekuotho Kepenuopfü bu themiau mhodzü nu ngukemezhie khapie nieko gei shükelieu

chülie, sidi puo bu nieko dzürie kekreiu mu Benjamin khashü nieko tsü lashülie. Mhanuü a bu a
nuonuoko pejüwata ro, a pejüwata zo” (krükra tuotuoü liro, a thekrü chütuo zotie mu) sita. 15
Sitse themiako (uko) mha khashüketuo-u selie, mu uko priesa se ketuo de kenie selie, mu
Benjamin sa zelie; sidi uko sie di tsu Egypt nu Joseph mhodzü thalie.
16 Siro Joseph-e Benjamin uko zeketuo ngulie tse puo puo kinu mha kemeho-u (steward) üse,

“Themiako ze kinu vorlie, di khunuo dukhrilie di mha keselie; themiako bu thehe ki a ze

mhacütuo” ishü. 17 Sitse themiau Joseph pukeshü kemhie chülie; sidi themiako ze Joseph kinu
vorlie. 18 Siro uko ze Joseph kinu vorketa la themiako michieta, sidi uko sü sie, “Kerieu va priesa
kha lapie nko nhou nu keshü la nko ze lerte; puo puotei hau nu nko gei phirtuoüzhie, nko tepie

62
puo diemia chülie mu nko gadako rei sa lielietatuoüzhie” ita. 19 Süla uko Joseph kinu mha
kemeho-u (steward) khie ki vor di kicieki nu puo rüchü 20 di sie, “Harie, a niepu-u, hieko kerieu
va kecüca khrütuoü di tsur; 21 sitse hieko rüleichü nu volie di hieko nhouko phrei sie ru, hieko
rakako tsei zo di hieko nhoutie nu raka u vieu tuo di ngu lalie phreta; süla hieko süko se la
tuowe, 22 mu raka kekrei se kecüca khrütuoü di hie dzie nunu se tsur ba. Supuonie hieko raka
khapie hieko nhou nu shü shicü hieko si mo zolie” sita. 23 Sitse puo-e uko die kela di sie,
“Mhapuorei mo, michie hiecie; nieko Kepenuopfü mu nieko puou Kepenuopfü thuo nieko la
kinyi khapie nie nhouko nu shü mecie: a zowe nieko raka nguliete” sita. Süsie puoe Simeon ze
uko ki vorshü. 24 Siro kinu mha kemeho-u themiako ze Joseph kinu vorlie di, dzü khashü uko
tsü, mu uko bu uko phi khrüwa, tsiu puo rügu pie uko gadako tsüshüwa, ilieta tse, 25 uko
Joseph thehe teiki kevor ki mha khashü puo tsüketuo-u (present) keselie; uko-e sünunu
mhacütuo ücü sikelie la.
26 Joseph kinu vorlie tse, uko mha pie puo tsüketuou (present) se vorlie, di kijü nerhu tsu puo

kelu. 27 Sitse puo uko kevi kesuo dze (welfare) ketso di sie, “Nieko puou, nieko puo dze pukeshü
ketsau vi ba nhie? Puo tsie rei rhei baluo nyü? ishü. 28 Sitse uko-e, “N kituou, hieko puou shürho
ba, mu puo rhei baluo we” sishü. Sidi uko tsünge tsu di puo kelu. 29 Siro puo tosie puo siezeu,
puo zuo nuou, Benjamin ngulie di sie, “Hauha nieko sieze nhicutho-u, nieko a ki puo dze pu
kebau me? A nuo, Kepenuopfü bu n ngumezhieliecie” ishü. 30 Süsie Joseph rükri tuota; puo nou-
e puo siezeu mengu phiketa la, sidi puo kralieketuo chü puo pfhü vota. Mu puo puo kibou nu le
di sünunu kra bata. 31 Süsie puo puo zie tshuwa di parlie; sidi puo thuo puo kethelie di sie,
“Kecüca khashülie” ishü. 32 Sitse mia puo (Joseph) la krei mu uko la krei, siro Egyptmia puo ze
mhacüyakezhako la krei idi mha (kecücako) khashü; Egyptmia-e Hebrewmia ze mhacüya mo,
sikecüe Egyptmia la mha kerütsetho puo zokecü la. 33 Mu uko nuorieu puo phichüzhau rhi nu
mu nhicutho-u puo nhicuya rhi nu idi puo mhodzü nu balie; sitse themiako huoniehuo
mehoshü di uko ngopfü bata. 34 Siro Joseph mizhü geinu kecüca chüpie uko zashü; derei
Benjamin khouka we kekreiko mia puo khouka de pengou. Sidi uko mhacümhakrielie, mu puo
ze uko neilie.

Thuthe 44

Joseph-e Benjamin Khase Baketa

1 Süsie puo-e (Joseph-e) puo kinu kemeho-u/kesekezhau (steward) üse, “Kecüca pie uko pfülie

kevi de themiako nhou/pie nu pelishülie, mu mia puo-puo raka/priesa pie puo nhoutie nu
shüshüwalie, 2 sidi a hieu, rakachü hieu, pie puo lha ma sa di nhicutho-u nhoutie nu shüwacie”
idi puo die khashü. Sitse puo Joseph pukeshü tuoi chüshü. 3 Siro teiso zie parlie mumetha,
themiako pie uko gadako sa di ketsewa. 4 Siro uko nadiu cieta derei petseta kemo nu Joseph
puo kinu kemeho-u/kesekezhau (steward) ki, “Sielie, di themiako medzi vocie; sidi no vo uko
tsolie tse, uko ki, ‘Nieko kiüdi mha kesuo chüpie mha kevi zhada vüta ga? 5 Nieko kiüdi a
rakachü hieu rügulieta ga? Hau nunu a niepu-u mha krieya, mu hau geinu puo mhaca
silieyakezhau moü me? Nieko haikecü kechü geinu mha kesuo chü tuote,’ ishüliecie” sishü.

63
6 Siro puo uko tsolie tse, puo uko ki die hako pushü. 7 Sitse uko puo ki, “Kiüdi a niepu-u die
hikecü puta ga? N kituoko haikecü puo chükecü bu hie ze kepetsetacie! (Mha hahikecü bu n
kituoko penuo rei suotuo!) 8 Harie, raka hieko nhoutie nunu ngukelieko rei hiekoe Canaan kijü
nunu se la vor n tsüwate; di siro hieko kiüdi n niepu-u ki nunu rakachü morei suna rügu ta? 9 N
kituoko kehoupuo geinu rei süu ngukelieu bu siatalie, siro hieko rei a niepu-u diemia chütatuo
we” sita. 10 Sitse puo sie, “Nieko dieko kemhie chüliecie: puo geinu süu ngukelieu bu a diemia
chütatuo, derei nieko kekreiko we pejolie lho” (khashüwatuo) sita. 11 Sidi uko peteko rükri sie u
pie lhoupie kijü shülie, di mia puo-puo nhou phrei phreshü. 12 Sidi puo phichütho-u geinu sede
di nhicutho-u geinu thela chü uko lha; mu Benjamin nhou nunu tehieu ngulieta. 13 Sitse uko
uko pfhe cierhata, sidi kehoupuorei puo gada pie dalie di nadiu nu rürei la vor.
14 Judah mu puo siezedzürieko keze Joseph kinu la vor, ru puo süsü rei süki ba zoluo; sitse uko

puo mhodzü nu te kijü tsuta. 15 Sitse Joseph uko ki, “Nieko mhatho haha kikecüpuo chüwata ga?
Nieko a tuoicümia ha mhaca silieya ücü siya mo me?” sita. 16 Sitse Judah sie, “Hieko kedipuo
pupie a niepu-u rüchü ta? Hieko kiülie ta? Morei kedipuo mhie di hieko thuo hieko chü
kemesalie ta? Kepenuopfü thuo n kituoko kejo nguliete; harie, puo dzie nunu tehieu ngukelieu
sa di hieko pete sü a niepu-u diemia chüte ho”sita. 17 Sitse puo sie, “A bu sikecü we chü hie
zolie! (sikecü chüwatuo ücü bu a therütacie!) Puo dzie nunu a hieu ngukelieu rübei bu a diemia
chütatuo; derei nieko keshako we, mene di nieko puou ki khotalie”sita.

Judah Benjamin la Puo Mezhiemelokecü

18 Sitse Judah puo ki phir di sie, “Hei a niepu-u, n kituo-u bu dieca puo pupie a niepu-u nyie nu

shünu di n ki chaya, mu n nouyie bu n kituo-u gei bata hie zoyi; no sü Pharaoh mhie ze ru. 19 A
niepu-ue puo kituoko ketso di sie, ‘nieko puou, morei nieko siezemia puo ba me?” ite. 20 Mu
hieko a niepu-u ki, ‘hieko puo, ketsamia puo, mu puo tsa ze ngukelie nuo yopuo, hieko siezeu
baluowe; puo dzürieu siate; mu puo zuo nuo puo rübei keba zote; mu puo puo-ue puo khrieya’
ishüe. 21 Sitse no-e n kituoko ki, ‘Puo ze a ki tsurcie, a bu a mhi pie puo ngushücie” ite. 22 Hieko
a niepu-u ki, “Unuoyo puo puo-u tsetalie kenjülie; puoe puo puo-u tseketa sie puo puo-u
siatatuo mu” sishüe. 23 Süsie no n kituoko ki, ‘Nieko sieze nhicutho-u bu nieko ze tsur kemosie,
nieko a zie ngu salie lhote’ ilie. 24 Siro hieko n kituo-u, a puou ki vokelie ki, a niepu-u dieko pie
puo ki pushü. 25 Siro hieko puo-ue, ‘La vo di nko la kecüca huoyo khrü lalie’ iketa ki, 26 hieko-e
sie, ‘hieko tsulie/tuolie/kelie kenjüte. Hieko sieze nhicutho-u bu hieko ze tuotuo liro, hieko la
tsulietuo; mu hieko sieze nhicutho-u bu hieko zetuo mocü sie hieko themiau zie ngulie kenjü
zolie’ sishü. 27 Sitse n kituo-u, hieko puo hieko üse, ‘A kimia thepfumia kenie penuoshü a tsücü
nieko si be; 28 siru mia puo a kinu tuote, sitse a-e ‘Puo ciechücierhawata mecie zo’ ishü; mu
süyawinu a puo ngu laya mo tote. 29 Siro nieko hayo rei a kinu zeta mu kemezhiekecü puo gei
vorta liro, nieko a bu nousuo se a tsüpou ze Sheol nu tsu zotuo ho’ sita. 30 Süla a n kituo-ue, a
puou ki vokelie ki unuoyo hieko ze tuo mota tse, puo kerheiro-e unuoyo kerheiro gei bata
zokecü ki ze; 31 puo unuoyo hieko ze tuo moketa ngukecü sie puo siata zotuo; mu n kituokoe n
kituou, hieko puou tsüpou bu nousuo sa di Sheol nu shüwa zotie. 32 Kekreilamonyü, n kituo-ue

64
a puou ki unuoyo la jamin (thepieu) pfülietuoü di a puo ki, ‘A puo ze n ki la vorshü mota ro, a a
puou mhingu ki a kerheicie kejo-u pfü seituotatuo’ idi pushüwate. 33 Süla a n ki chaya, n kituo-u
bu unuoyo sou nu a niepu-u diemia chü batalie; mu unuoyo bu puo dzürieko ze la votacie.
34 Kekreilamonyü, u nuoyo a ze tuo mo liro, a kedipuo mhie di a puo ki volietuo ga? A a puou

gei mha kesuo / kemezhiekecü (evil) vorketa ngucü preilie” sita.

44:29; 44:31- Bring down my grey hairs in sorrow to Sheol= ???

* bring somebody’s gray hairs (with sorrow) to the grave = to weary someone to death; lead
someone into the grave prematurely
* "Look, I am too old for all this. If anthing happens to him it will kill me".
http://forum.thefreedictionary.com/postst13862_bring-somebody-s-gray-hairs--with-sorrow--to-the-
grave.aspx

Thuthe 45

Joseph Puo Siezedzürieko Bu Puo Sikelie

1 Sitse Joseph-e puo khieki ketha peteko mhodzü nunu puo thuo puo kethelie salie kenjüta, sidi

puo pfhe phra peto di sie, “Mia pete bu a ki nu tuo pratalie” sita. Süla Joseph puo
siezedzürieko bu puo sikelie chücü ki miapuorei puo ze tha mota. 2 Sidi puo kra khouta, mu
Egyptmiako süu si mu Pharaoh kinuko (household) rei süu si. 3 Sitse Joseph-e puo siezedzürieko
ki, “Ae Joseph zowe; a puo rhei baluo le?” sita. Sirei puo siezedzürieko puo pfhekholie kenjüta;
kekreilamonyü uko puo khieki ketha ha uko nou kehoukeruo (ngothorcü) (dismayed /
dumbfounded / terrified at his presence) chütacü la.
4 Süla Joseph puo siezedzürieko ki, “A ngumezhie di a penuo vorliecie,” sishü. Siru uko puo

penuo vor. Sitse puo uko ki, “A nieko siezeu Joseph zolie, nieko puo zepie Egypt nu shükewau. 5
Mu nieko tsiewe nieko nou suota hie morei nieko a zepie hanu shükewa la nie thuo nie ngupie
nie nou meyie rei hie; kerheiro kelalieketuo la, Kepenuopfüe nieko mhodzü a ketseshüwate. 6
Kijü nu cie kenie hanieha pekrie ba vorte; mu tsie rei lie kecie morei lie kere rei balie kelho
teicie pengou baluo. 7 Mu Kepenuopfüe a bu kijüu gei nieko la peshapie keba kro puo/seyie
puo (to ensure/preserve for you a remnant/posterity) pekrupie balieketuo la themia kekra
perheishütuoü di nieko mhodzü a ketseshüwate. 8 Süla nieko a ketsepie hanu shü monyü
Kepenuopfü thuo zo; sidi Puo a bu Pharaoh krü puo chü, mu puo kinu niepu chü, tsiu Egypt kijü
pete mho kekhakezhau chü bate. 9 Nieko rükri a puo ki kholie di puo ki pushücie, “N nuou
Joseph-e haikecü puyawe, ‘Kepenuopfü a chüpie Egypt pete mho niepu-u chüwate; a ki
tsurtalie, ge ba hie; 10 n bu Goshen kijü nu lhoutuo, mu n bu n nuonuoko, siro n nuonuo
nuonuoko, n kuo kroko, n thu kroko mu n vie ketuo pete sa di a penuo balietuo; 11 siro tsie rei
cie pengou pekrie chü sato lo mu, sünu a n thekelietuo (provide for you); sidi no mu n kinuko
mu n vie ketuoko bu jütsopfhütota molietuo’ sishülie. 12 Mu harie, nieko mhi mu a siezeu
Benjamin mhi-e a a tie nunu nieko ki die puketha ngushüte. 13 Nieko a puo ki a Egypt nu therhu
pfü phi baketa dze, mu nieko ngushüketako pushü beicie. Nieko rükrilie di a puo ze hanu
tsurliecie” sishü. 14 Süsie puoe puo siezeu Benjamin vo ciepielie di krata; sitse Benjamin rei puo
65
vo geinu krata. 15 Mu puo puo dzürieko pete meboshü di uko geinu krata; süsie nu puo dzürieko
puo rüchü.
16 Siro, “Joseph siezedzürieko vorwe,” ikecü dieyie Pharaoh kinu si vo tsokelie ki, Pharaoh mu

puo kituoko u nei phita. 17 Mu Pharaoh-e Joseph ki, “N siezedzürieko ki hikecü pushüliecie,
‘Nieko hau chülie: nieko khunuoko pie dalie di tuo Canaan kijü nu volie; 18 sidi nieko puo mu
nie kinuko zelie di a ki vortalie; siro a Egypt nu kijü kevithoko khapie nieko tsütuo, mu nieko bu
kijü kevitho-u cako/siko cütuo’ sishülie. 19 Tsie hamhie di hukum /ahza (command) pie uko
tsüwalie, ‘nieko hau chülie: nie nuonuo kecüko mu nie nupfünuoko la Egypt nunu nieko thuo
gariko selie, mu nieko puou zelie di vortalie. 20 Siro nie nyako la nie nou kemezhie hie; Egypt
kijü pete nu kevithoko sü nieko vie zotuo’ ishülie” sita.
21 Sitse Israel nuonuoko sükemhie chülie: mu Pharaoh die khakeshü tuoi Joseph-e gariko

(bageiko) khapie uko tsüshü, mu rüvecha nu la kecüca pie uko tsüshü. 22 Puoe pfhenei
thulilieketuo pie uko tsü phreshü; derei puo raka/rakachü (silver) shekel krie se mu pfhenei
thuli pengou pie Benjamin tsü. 23 Siro puo puou la mha hako ketseshü: Egypt nu mha keviko pie
u pie dakepfü gada ker, mu rüvecha nu puo puou meza la telha, niekhrüda mu se morokesuo
cako (provisions) pie u pie dakepfü gadakrü ker. 24 Hahi di puo puo siezedzürieko petuowa, mu
uko tuotakezhü ki puo uko üse, “Nieko chala nu kegeituo suo ho” ishü. 25 Sidi uko Egypt nunu
tuota, di Canaan kijü nu uko puou Jacob ki vorlie. 26 Sitse uko puo ki, “Joseph rhei tuo zowe, mu
puo Egypt kijü pete mho kekhakezhau chü bate” ishü. Sitse puoe puo ngothorta; puo uko
pelelie mota. 27 Derei uko Joseph-e uko ki pukeshü dieko pete pie puo ki pushü, siro puo-e
Joseph puo pfülienu di ketsekeshü gariko (bageiko) ngushüta tse, uko puou Jacob puo nou rhei
la vorlie (spirit revived); 28 sidi Israel-e sie, “Vite; a nuou Joseph tsierei rhei ba ze; a siata kemo
nu vo di puo ngu zotuo” ita.

45:10= The region of Goshen: modern Wadi Tumilat in the eastern part of the Nile Delta.
45:22= festal garments (RSV); set of garments (The new Community Bible); fresh clothing (The
new American Bible)

Thuthe 46

Jacob-e Puo Kikru Pete Ze Egypt Nu Vorketa

1 Süla Israel puo vie ketuoko selie di puo rüve chüse Beersheba nu vorlie, sidi ruosuo chüpie puo

puou Isaac Kepenuopfü tsü. 2 Mu Kepenuopfüe theva ziemho geinu Israel rüchü di sie, “Jacob,
Jacob” si. Mu puoe sie, “A haki bawe” sishü. 3 Sitse Puoe, “Ae Kepenuopfüu, n puo
Kepenuopfüu zo; Egypt kijü nu tsu prei hiecie; A sünu n chüpie seyie kezha puo chüshütuo. 4 A n
ze Egypt nu tsutuo, sidi A thuo n ze lakhorshü zotuo; mu Joseph puo dzie pie n mhi gei shü (n
mhinie keguwa) zotuo” sishü. 5 Süsie Jacob Beersheba nunu tuoshü; Israel nuonuoko-e
Pharaoh ketsekeshü gariko/bageiko geinu uko puou Jacob, uko nuonuo kecüko, mu uko
nupfünuoko toupfülie. 6 Siro uko kiriko mu uko vienyako, Canaan kijü nunu ngukelie pete
selie di Egypt nu vorlie, Jacob mu puo zeketuo puo nuosenuoyie pete, 7 puo nuo thepfuko, mu

66
süko nuonuo thepfuko, puo nuo thenuko, mu puo nuo thepfuko nuonuo thenuko; puosepuoyie
peteko ze puo sa di Egypt nu vorlie.
8 Siro hakoha Israel nuosenuoyieko, Jacob mu puo nuo thepfuko, Egypt nu kevorko za. Reuben,

Jacob nuo nuorieu, 9 mu Reuben nuo thepfuko: Hanoch, Pallu, Hezron, mu Carmi. 10 Simeon
nuo thepfuko: Jem’uel, Jamin, Ohad, Jachin mu Zohar, mu Canaan-miapfü puo nuou Sha’ul. 11
Levi nuo thepfuko: Gershon, Kohath mu Merar’i. 12 Judah nuo thepfuko: Er, Onan, Shelah,
Perez mu Zerah (derei Er mu Onan unie we Canaan kijü nunu siate); siro Perez nuo thepfunie
liro Hezron mu Hamul. 13 Is’sachar nuo thepfuko: Tola, Puvah*, Iob (Jashub)* mu Shimron. 14
Zeb’ulun nuo thepfuko: Sered, Elon mu Jah’leel 15 (hakoha-e Paddan-aram nunu penuoshü
Jacob ketsü Leah nuo thepfuko, mu puo nuopfü Dinah rei sa; puo nuonuo thepfuko mu thenuko
pete kesa mia (33) ser-ese). 16 Siro Gad nuo thepfuko: Ziph’ion, Haggi, Shuni, Ezbon, Eri, Aro’di
mu Are’li. 17 Asher nuo thepfuko: Imnah, Ishvah, Ishvi, mu Beri’ah, siro uko üpfü Serah. Siro
Beri’ah nuo thepfuko: Heber mu Mal’chi-el 18 (hakoha Laban-e khapie puo nuopfü Leah
ketsüpfü Zilpah nuo thepfunie, mu süpfüe mia keresorou penuoshü Jacob tsü). 19 Jacob
kimiapfü Rachel nuo thepfunie: Joseph mu Benjamin. 20 Siro As’enath, On (Heliopolis) zievo-u
Pot’iphera nuopfüe Egypt kijü nu penuoshü Joseph ketsünie liro Manasseh mu Ephraim. 21 Siro
Benjamin nuo thepfuko; Bela mu Becher, Ashbel, Gera, Na’aman, Ehi, Rosh, Muppim, Huppim
mu Ard 22 (hakoha Rachel nuo thepfuko, puoe penuoshü Jacob ketsüko,pete kesa mia keredia).
23 Siro Dan nuou: Hashim. 24 Naph’tali nuo thepfuko: Jahzeel, Guni, Jezer mu Shillem 25 (hakoha,

Laban-e khapie puo nuopfü Rachel ketsüpfü Bilhah nuo thepfuko, mu süpfüe hako penuoshü
Jacob tsü, pete kesa mia thenie). 26 Siro Jacob ze Egypt nu kevorko, puo geinu lhou keparko,
Jacob nuo thepfuko nupfünuoko sa kemo, pete kesa mia hiesoroue-sorou; 27 tsiu Joseph
nuonuo, Egypt nunu penuoshü puo ketsüe thepfumia kenie; Jacob kinumia Egypt nu kevorko
pete kesa mia hiethenie.

Jacob Goshen Nu Lhou Baketa

28 Siro puo-e (Israel-e) Goshen nu kevo chau thashü puo kielieketuo la pedzüperie Judah

ketsepie Joseph ki shü; sidi uko Goshen kijü nu vorlie. 29 Sitse Joseph puo kier gari (kier-bagei)
keselie di Goshen nu puo puou ze kesetuoü kho; sidi puo unie keselie tse, puo puou vo gei
krapfülie di hie kecha puo sü geinu kra bata. 30 Sitse Israel sü Joseph üse, “Tsiewe a siata rei
vite, a thuo n zie nguwa, mu no rhei tuo zokecü siliete ru” sita. 31 Joseph puo siezedzürieko, mu
puo puou kinuko ki, “A Pharaoh ki vo di hakemhiecü puo ki putuo, ‘A siezedzürieko, mu a puo
kinuko, Canaan kijü nu lhou ketuoko a ki vorte; 32 mu themiako-e tekuo kepfhemia zo, uko-e
khurinuo keperimia zokecü la; sidi uko kuo kroko, mu u thu kroko, siro uko vie ketuoko se vorte
ishütuo.’ 33 Siro Pharaoh nieko kie di ‘Nieko kedipuo kechümia ga?’ iro, 34 nieko-e puo üse, ‘N
kituoko-e hie nhicu nunu tsie ketso perinuo keperimia zolie, hieko mu hieko puonuoko rei’
iliecie, silie ro nieko bu Goshen kijü nu lhou balietuo; tekuo kepfhemia kehoupuorei Egyptmia
mhodzü nu we kerütsekecümia zocü la” sita.

‘ch’ icü ‘k’ phfephra nunu putuo.

46:13: Nuol 26:24; 1 Seyie 7:1 (Jashub); Masoretic Text- Iob

67
New International Version (NIV)
Genesis 46:13 Samaritan Pentateuch and Syriac (see also 1 Chron. 7:1); Masoretic TextPuvah
Genesis 46:13 Samaritan Pentateuch and some Septuagint manuscripts (see also Num. 26:24 and 1
Chron. 7:1); Masoretic Text Iob

Thuthe 47

1 Süsie Joseph-e Pharaoh ki vo di puo ki, “A puo mu a siezedzürieko, uko kuo kroko mu u thu
kroko, siro uko vie ketuo kheko se di Canaan kijü nunu vorte; uko tsie Goshen kijü nu vor bate”
ishü. 2 Sidi puo siezedzürieko donu mia pengou zelie di uko ze Pharaoh ki vorshü. 3 Sitse
Pharaoh-e puo siezedzürieko ki, “Nieko kedipuo kechümia ga?” si. Sitse uko Pharaoh ki, “N
kituokoe hie krünuoko tuoi tekuo kepfhemia zolie” ishü. 4 Sidi uko Pharaoh ki, “Hieko rüsomia
chü di kijü hau nu lhoutuoü vorte; kekreilamonyü, Canaan kijü nu pekrieu suo se baketa la n
kituoko kuo kroko la nha jüte; süla tsie, hieko n ki chaya, n kituoko bu Goshen kijü nu lhou
baliecü mu” sishü. 5 Sitse Pharaoh Joseph ki, “N puo mu n siezedzürieko n ki vorte. 6 Egypt kijü
sü n mhodzü ki zhü ze; n puo mu n siezedzürieko bu kijü kevithora lhoulie; uko bu Goshen kijü
nu lhouliecie; mu no uko donu mhachülie kevimia/kesümia huo keba si ro, uko bu a riko
kemeho chülie” sita.
7 Sitse Joseph puo puo Jacob ze ler Pharaoh mhodzü nu shü, mu Jacob jashü Pharaoh tsü. 8 Mu

Pharaoh Jacob üse, “N kelhouzha cie kitsuota ga?” idi ketso. 9 Sitse Jacob Pharaoh ki, “A rüve
zha teicieko krie puo di ser tewe; a kelhou nu teicieko/zhako tsa mu suo/lhou re se zo, mu süko
a puonuoko rüve kelhou zhako de mo” sishü. 10 Sidi Jacob japie Pharaoh tsüshü di Pharaoh
mhodzü nunu tuo prata. 11 Sitse Joseph-e Pharaoh pukeshü kemhie di puo puo mu puo
siezedzürieko bu lhou bakelie keseshü, mu Egypt kijü nu, kijü sünu kevitho nu, Ram’eses* kijü
nu uko rüvie/ya puo khashü uko tsü. 12 Siro Joseph-e puo puou la, puo siezedzürieko la, mu
uko kinuko tsüphü ketsa-kekra le di kecüca kesepie uko tsüshü.
Egypt nu Pekrie-u/Pekriekecüu
13 Siro kijü pete nu kecüca jüta; pekrieu rethorketa la, Egypt kijü mu Canaan kijü we pekrieu la

kemezhie phi bata. 14 Siro Joseph-e Egypt kijü nu mu Canaan kijü nu themiako telha khrükecü
nunu shükeiraka ngukelie peteko kengulie; sidi Joseph-e rakako se Pharaoh kinu vorlie. 15 Siro
Egypt kijü nu mu Canaan kijü nu rakako ketsi/keza thewa tse, Egyptmia pete Joseph ki vor di
“Kecüca khashü hie tsücie; hie bu kiüdi n mhingu ki nu siatatuo ga? Hie rakako ketsi/keza
tseiwate” sita. 16 Sitse Joseph sie, “Nie raka jütacü sie, nie riko khashülie, sitse a kecüca pie nie
khurinuoko ze kelielietuo” sishü. 17 Süla ukoe uko khurinuoko se vor Joseph tsü; mu Joseph-e
kecüca/telha üse kierko, tekuo kroko, mu gadako ze kelishü: sidi puo süciesü uko kiriko peteko
la kecüca pie lishü di uko va chüshülie. 18 Siro teicie süu tseita tse, teicie kenieu nu rei uko puo ki
vor di puo ki, “Hie hie shükeiraka pete kezawaketa pie a niepu-u kinu kevielie lho; siro hie ri
kroko sü a niepuu vie ze; hie phou mu hie kijüko zo kemosie mhapuorei a niepu-u mhodzü ki
peshapie ba mote. 19 Kiüdi hie bu mu hie kijü bu rei n kengu ki nu siatuo ga? Kecüca la hie kijü

68
mu hie rei khrülietacie, sitse hie kijü ze hie rei Pharaoh diemia chütatuo; mu tsia khashü hie
tsücie; sidi hie bu siata mo di rheilie, tsiu kijüu bu rei keva chüta moliecie” sita.
20 Süla Joseph-e Pharaoh la Egypt kijü pete khrüwa; kekreilamonyü, pekrieu uko gei rethorketa

la, Egyptmia pete u lie ze phrewaketa la. Sidi kijüu Pharaoh vie chüta; 21 mu themiako zo we,
puo Egypt kijü latsatie puo nunu vo kekreitsa ketso uko khapie miadiemia (thekemia)
chüwata. 22 Puoe zievoko kijü rübei khrüwa kemo zo; zievokoe Pharaoh ki nu uko zha rhiepie
keba (fixed allowance) ngulieya mu ukoe Pharaoh thuo uko ya chükeshüko se lhou
tuoyakezha la; süla ukoe uko kijü zewa mo. 23 Süsie Joseph themiako ki, “Harie, a thie Pharaoh
la nieko mu nieko kijüko khrüliete. Harie, nieko la tsia hako pielie di se vo kijüu nu prushülie.
24 Siro lie kere teiki, niekoe za pengou za puo khapie Pharaoh tsütuo, mu za dia bu nie vie chü di

lie nu tsia chüketuo la, nie mu nie kinuko ca la, mu nie nuonuo kecünuoko ca la sekelie
chütuo ho,” sishü. 25 Mu ukoe sie, “No hieko kerheiro kelashüte; hieko bu a niepu-u nei chülie
üthienyü, hieko Pharaoh diemia chütatuo,” sita. 26 Süla Joseph-e hau/süu pie Egypt kijüu la
thezho puo chüshüwa, mu thie ketso rei Pharaoh bu za pengou za puo liekecü chütuoya;
zievoko kijü rübei Pharaoh vie chüta kemo zo.

Jacob (Kelhou) Zha Thelako

27 Hamhie di Israel-e Egypt kijü nu, Goshen kijü nu lhou; sidi uko sünu uko vie/ya nyilie, tsiu uko

kruolie mu kra phi sierlieta. 28 Siro Jacob-e Egypt kijü nu cie kerethenie lhoulie; sikecü ki ze,
Jacob zhako, puo kelhou teicieko, cie krie puo di hiediaethenie.
29 Siro Israel siataketuo tei penuo vorta tse, puo puo nuou Joseph kielie di puo ki, “A tsie n

kengu ki n khrie pfülieta üro, a ngumezhie di n dzie khapie a do khro shücie, mu a gei tsei mu
diethoshüketuo phrashücie. A ngumezhie di Egypt nunu a khru hie zocie; 30 derei a bu a
puonuoko ze di zhütacie; Egypt nunu a toupie tuotalie, sidi uko kekhruchü nunu a khruwacie”
sita. Sitse puo sie, “A n kepu kemhie chüshütuo” ishü. 31 Siro puoe, “A ki rüseshüwalie” si, ru
puo rei puo ki rüseshüwa. Sitse Israel-e thezhüu tsü geinu (tsatie) tsüngeshü (bowed himself).

47:11= The region of Rameses- sames as the region of Goshen (see note on Gen 45:10). The
name Rameses, however, is an anachronism (attribution of a thing to period to which it does
not belong; person or thing out of harmony with period), since this royal name did not come
into use before the end of the fourteenth century B.C., long after the time of Joseph.
47:31= Israel bowed himself upon the head of his bed: meaning perhaps that he gave a nod of
assent and appreciation as he lay on his bed. By reading with different vowels the Hebrew word
for ‘bed’, the Greek version translated it as ‘staff,’ and understood the prase to mean that he
bowed in worship, leaning on the top of his staff; it is thus quoted in Heb 11:21.
(In RSV: Israel bowed himself upon the head of his bed)

Thuthe 48

Jacob Japie Joseph Nuo Thepfunie Ketssü

69
1 Mha hako sie, mia Joseph ki, “Harie, n puo suo bate,” ishü; süla Joseph-e puo nuo thepfunie,
Manas’seh mu E’phraim unie zelie di vo. 2 Siro mia Jacob ki, “N nuou Joseph n ki voryalie,”
sishü; sitse Israel puo thuo puo rhiechü sie thezhü gei balie. 3 Sidi Jacob-e Joseph ki, “Kekuotho
Kepenuopfüe Canaan kijü nu Luz (an older name of Bethel- Gen 28:19) nunu a pengushü mu
japie a tsü di, 4 a ki pucü, ‘Harie, A n chü pekruoshütuo, mu n chü pekrashütuo, A n chüpie
themia seyie kro puo chüshütuo, siro kijü hau khapie n sie kevor n nuosenuoyieko tsü di uko bu
kechachie pevie tuoketuo puo chüshütuo,’si. 5 Mu tsie n nuo thepfunie, a Egypt kijü nu n ki tsur
kemo nu Egypt kijü nunu penuokelienie ha a vie zotuo; E’phraim mu Menas’seh unie sü Reuben
mu Simeon unie tuoi a vie chütuo. 6 Siro unie sie nu penuo pie n ketsü nuonuoko ro n vie
chütuo; ukoe uko dzürienie za se di uko kau se tuotuo. 7 A Paddan nunu la vorkezhü ki, a
nousuou sü, Canaan kijü nu, Ephrath nu vorketuo dopuo baluocü chala nunu Rachel siata; sidi
Ephrath (süusü Bethlehem ücüu zo) nu kevor cha la nunu a puo khruwa,” sita.
8 Siro Israel-e Joseph nuonie ngu tse, puoe sie, “Haha suomia ga?” ita. 9 Sitse Joseph puo puou

ki, “Unie-e Kepenuopfü hanunu khapie a ketsü a nuo thepfunie zo,” sishü. Sitse puo sie, “N
pezie rei unie ze a ki vorshücie, sidi a bu japie unie tsüshücie” sita. 10 Israel-e tsaketa la puo
mhienie merüta, di mha ngulie mota. Süla Joseph-e unie ze puo ki phishü; sitse puo unie
meboshü mu unie ciepielie. 11 Sidi Israel-e Joseph üse, “A n zie nguketuo le tuo mota zo; siru,
harie, Kepenuopfü a bu n nuonuo rei sa nguwate” sita. 12 Süsie Joseph-e Israel khudzanie geinu
unie ze parlie, sidi puoe puo thuo puo zie pfü tsu kijü zerepfü zhüta. 13 Süsie Joseph-e unie
kenienie teshülie, puo dzie puo zatsa pie E’phraim merhashü di Israel vitsa va, mu puo dzie puo
vitsa üse Manas’seh merhashü di Israel zatsa va, sidi unie ze puo penuo phirshü. 14 Sitse Israel-e
puo dzie puo zatsa yhapie sie di khapie nhicuu, E’phraim tsü gei shülie, mu puo dzie puo vitsa
üse puoe nuorieu zo shierei Manas’seh tsü gei shülie, sidi puo dzie pie kevarülie. 15 Sidi puo
japie Joseph tsü, di sie,
“A puonuo Abraham mu Isaac-e Puo mhodzü nu tuo kevor Kepenuopfüu,
a kerheichie thie ketso a cha tha ze vorkeshü Kepenuopfüu,
16 (mha) kesuo pete nunu a shüphrakeshü dielieu, bu japie unuonie tsücie;

mu unie geinu a zau, mu apuo Abraham mu Isaac-nuoko za rei keyiese tuoliecie;

tsiu unie bu lhoupie kijü nu themia krodi puo (a multitude) chüliecie” sishü.
17 Siro Joseph-e puo puou puo dzie puo zatsa üse E’phraim tsü gei shüketa ngu tse puo neilie

mota; sidi puoe Ephraim tsü geinu puo puou dzie teshüpie Manas’seh tsü gei shüwa. 18 Sidi

Joseph-e puo puo üse, “Apuo, ci molie; hauha nuorieucü la n dzie n zatsa pie puo tsü gei shücie”
sita. 19 Derei puo puoe mvüta, di sie, “A si ba zolie, anuo, a süu si balie; puo rei sier seyie puo
chütuo, mu puo rei zha (great) zotuo; derei puo siezeu we puo ki zhakuotuo, mu puo
nuosenuoyie-e seyieko krodi seyie kro puo chütuo” sita. 20 Süla puo sünhiesü japie unie tsü di
sie,
“Nnie geinu Israel bu theja pukeshü chü di ‘Kepenuopfü bu n chüpie E’phraim mu Manas’seh
unie tuoi shücie ituo’ sishü; hai di puoe E’phraim khapie Manas’seh mhodzü riewa. 21 Süsie

Israel-e Jospeh ki, “Harie, a siatatuoüzhie; derei Kepenuopfü n ze tuotuo, sidi n ze la vo n

puotsanuoko kijü nu shü lashütuo. 22 Sizomoü a n siezedzürieko tsü mo di (ketsü mho) kijüthou

70
(slope=zie) puo pie n shiephruo shüzhie ho, süu liro a a ziecha mu a theü se Amormiako
(Amoritemiako) dzie nunu piekelieu/penyükelieu ho.

Note:
48:3= Luz: an older name of Bethel (Gen 29: 19)
48:6= Only the children born after them will be yours and the land they inherit shall be known
by the names of their two brothers (The New Community Bible, Catholic Edition)
48:7= Since her early death prevented Rachel from bearing more than two sons, Jacob feels
justified in treating her two grandsons as if they were her own offspring.
48:22= Moreover I have given to you rather than to your brothers one mountain slope which I
took from the hand of the Amorites with my sword and with my bow.
48:22= Both the meaning of the Hebrew and the historical reference in this verse are obscure.
By taking the Hebrew word for Shechem as a common noun meaning shoulder or mountain
slope, some translators render the verse, “I give you one portion more than your brothers,
which I captured………” The reference may be to the capture of Shechem by the sons of Jacob
(Gn 34: 24-29). Shechem lay near the border separating the tribal territory of Manasseh from
that of Ephraim (Jos 16: 4-9; 17: 1f, 7). (The New American Bible: As for me, I give to you, as to
the one above his brothers, Shechem, which I captured from the Amorites with my sword and
bow)

Thuthe 49

Jacob Puo Nuonuoko Siedze Pukeshü

1 Süsie Jacob puo nuonuoko kiepie puo ki shülie di sie, “A bu thiesie nieko gei kedipuo vortie

shicü nieko ki pushüketuo la nieko vor kenguliecie.

2 Vor kengulie di rünyüshücie, harie, Jacob nuonuoko,

mu nieko puou Israel pfhe rünyüliecie.

3 Reuben, no sü a nuo nuorieu,

a kekuo-u mu a kemetei/shürhei si kerieu,
therhu nu kemeyietho-u/kevitho-u, mu kekuo nu kekhotho-u.
4 Dzü tuoi ba jülieya kemo ki ze, no kevitho-u ngu/chü lhote;

kekreilamoü noe n puou zhü gei siekewa la;

sidi no süu perhuwa- no a zhü gei pfüwate/siewate.

5 Simeon mu Levi sü siezedzürie zo;

khubou iketuo/kepeka rünyieko sü nnie zhiecha zo.
6 Harie, a ruopfü, no unie (rüchü) kehou nu vor hie luo;

Hei a keviu (shürheiu), no unie ze krotho chü suo ho;

kekreilamonyü unie-e unie nouyie nunu mia dukhrikewa la,

71
tsiu unie thuo unie medo (willfulness/wantonness=kenyü) chü di
thudo phimhi nu puo nyhiero duthewa.
7 Unie nouyie bu rüse kepfüu chü; süusü kemerie puo zocü la;

Mu unie noupfhü gei rei pfücie, süu nouzhie kejütho (cruel) puocü la;
a Jacob nunu unie kezawatuo,
sidi Israel nunu unie bie ketsieyawatuo.
*(a Jacob nuonuoko donu unie kezawatuo, sidi unie bie ketsieyapie Israel nu shüwatuo)

8 Judah, n siezedzürieko n tshetuo;

n dzie bu n ngumvümia vo gei pfütuo;
n puou nuonuoko n mhodzü nu nerhu tsutuo.
9 Judah sü losha nuo puo zo; anuo, no sü khunuo chüte-u nunu sierliete/vorliete.

Puoe losha puo tuoi mu loshakrüpfü puo tuoi,

nuketsu mu rünuo tsu rüleizhü;
supuonie thepfu di puo kesoulieta?
10 Judah kinu kedi theu (scepter) tuotalie/setalie lho, (depart/not be taken-TNCB)

morei puoe süu niepu-u ki vorlie kemochie,

puo phinie donunu kekhakecü theu rei setalie lho;
mu themiako diezeu puo ki khashütuo. (see note below)
11 Puo kier nuo pie khubebo gei kheshü,

tsiu puo gada nuo pie khubebo kevitho-u gei khe;

puo zu (wine) nunu puo pfhenei menyiwaya;
tsiu puo boulie pie khubesi zie nu menyiya;
12 puo mhi-e zu (wine) la merie batuo, (red with wine) (zu ki zei kuotuo-TNCB)
mu puo hu-e mithunudzü la krátuo. (white with milk) (kra kuotuo-TNCB)

13 Zeb’ulun-e dzükezha khiera lhoutuo;

puoe rouko la kerüleichü puo chütuo;
sidi puo kijü rieko Sidon ketso votuo.

14 Is’sachar sü gada kekuo puo zo,

tekuo bouko (sheepfolds) donu rünuo tsu zhüya;
15 puoe rüleichü puo vikecü ngushü,

mu kijüu u neikecü ngulie;

süla puoe thepieu pfülietuoü di puo bouka kerünuoshü;
sidi puo kemvü chüpie (forced labour) mia theke puo chüte.

16 Dan-e Israel seyieko puo chü di,

puo themiako capi chütuo.
17 Dan-e cha nu tinyhü puo chütuo,

chatse nu nyhübvü puo mhietuo,

72
süu-e kier-u phitshü medushü tse,
puo gei ketuou bu mela tsutayakezha chütuo.
18 Harie Niepuu, ae N kelakelie pfhe bawe.

19Pekhre mia pekayakezhako (raiders) bu Gad khou/peka vortuo;

derei puo uko phitshü geinu uko khouwatuo/pekawatuo.

20
Asher-e puo kecüca kenyiu chütuo,
mu puoe kedimia ca chülie keviko keseshütuo.

21Naphtali sü phreikeshü/petakeshü chüzhie krüpfü puo,

puo nuonuo u kenei/kizivi penuoshüyakezha mhie zo. *

22 Joseph-e puosi vüshüyakezha seico puo,

dzüluo puo khieki puosi vüshüyakezha seico puo;
puo cokokoe soza mho / zepfü vo baya.
23 Theü kepieko (archers) khrie se di puo petsou zo,

sidi puo va, mu puo re phi zo (harassed him sorely);

24 sirei puo theüu metei balie,

Jacob Kepenuopfüu (Israel Tsiekrieu, Kuopfheu za nunu)

dzie bu puo dzienie chü kemetei se balie,
25 n khruohishüketuo n puo Kepenuopfüu,

tei peso gei thejako, lukhro kesou nu rüshükezhü thejako,

umerünie mu nuobvü thejako se di japie n tsüketuo
Kekuotho Kepenuopfüu dzie bu puo chü kemeteilie.
26 N puou thejakoe kechachie keba kijüthouko thejako

(a puonuoko thejako) ki kekuo krakuo/zhakuo,

kechachie keba kijüthouko kinyiko ki krakuo;
sükosü bu Joseph gei vorliecie,
mu puo siezedzürieko kinu puo chükhowaketau gei vorliecie.

27Benjamin sü mha tekecü socie puo zo,

puo khise gei puo mhateu cülietuo,
mu thevatie puo mhabieko/mhavako kezawatuo” sita.

Jacob Se mu Puo Kekhru

28 Hako pete-e Israel seyie kerekenieko; mu hakemhie di uko puo-ue uko rüchü mu japie uko

tsüshü; kehoupuorei puo la puokruketuou le di japie uko tsü. 29 Süsie puoe uko ki pu bei di sie,
“A kepfe se vo a themiako ki shüwaluo; Hit-u (Hittite-u) Ephron lie nu tsiepfüu (cave) nu a
puonuoko sa di a khruwacie, 30 süu-e Canaan kijü nu Mamre niathutsa keba, Mach-pe’lah nu

73
lieu, Abraham-e se mekhruchü chütuoü di Hit-u (Hittitemia) Ephron ki lieu sa di khrükelie
tsiepfüu (cave). 31 Sünunu Abraham mu puo kimia Sarah khrupie zhü; sünu Isaac mu puo kimia
Rebecca khrupie zhü; mu a sünunu Leah khrupie zhü- 32 lieu mu puo nu kezhü tsiepfüu (cave)
Hitmia (Hettitemia) kinu khrülie” sishü. 33 Siro Jacob-e puo nuonuoko ki mha pushükewa sie,
puo phi pie pfü puo zhü gei kengupie zhülie di puo ruopfü/keha khashüwa, sidi puo kepfe se vo
puo themiako ki shüwa. (sidi puoe puo themiako ki vota)

Note:
49:10= until he comes to whom it belongs: Hebrew- until Shiloh comes or until he comes to
Shiloh (RSV).
The New American Bible: This translation is based on a slight change in the Hebrew text, which,
as it stands, would seem to mean, “until he comes to Shiloh.” A somewhat different reading of
the Hebrew text would be, “until he comes to whom it belongs.” This last has been traditionally
understood in a Messianic sense. In any case, the passage foretells the supremacy of the tribe
of Judah, which found its fulfillment in the Davidic dynasty and ultimately in the Messianic Son
of David, Jesus Christ.
Mamre: In Genesis 14:24 Mamre is mentioned as the name of one of Abraham's allies, who in
14:13 is described as the Amorite, brother of Eschcol and Aner. The name of the grove of trees
is evidently considered as derived from this sheikh or chieftain. The "oaks" ("terebinths") of
Mamre where Abram pitched his tent (Genesis 14:13; 18:1) are described (Genesis 13:18) as "in
Hebron." Later on MACHPELAH (which see) is described as "before," i.e. "to the East of Mamre"
(Genesis 23:17; 25:9; 49:30; 50:13), and Mamre is identified with Hebron itself (Genesis 23:19).
49:29= fawns: who gives beautiful words

Thuthe 50

1 Sitse Joseph-e tsu puo puou zie krapfü zhülie di puo krükra, mu puo mebo ita. 2 Süsie Joseph-e
puo kituo daru kesiko bu daru pie puo puou mo kenhewanu di die khashü. Süla daru kesikoe
mha pie Israel kenhewa; 3 ukoe zha hiedia se di puo mo kenhecü chü bata, kekreilamonyü süu
la puotei süde se morosuoyakezha la. Mu Egyptmia zha hiethenie puo krü.
4 Siro puo kekrü zhako tsei vota tse, Joseph-e Pharaoh kinuko ki mha pu di sie, “A nie mhi ki nie

khrie pfülieta üro, Pharaoh ki hau pushücie, 5 ‘apuo-e a bu rüse zo di sie, ‘Harie, a siatazhie: a
Canaan kijü nunu a thuo a mekhru puo thiepie zhü ho, mu no sünunu a khrucie’ si. Süla a bu
kho di apuo khruwanu di chaya; süsie a la vortatuo,” sishü. 6 Sitse Pharaoh sie, “Kholie, mu puo
n bu rüsepie kezhü mhiei di n puo khruwalie,” si. 7 Süla Joseph puo puo khrutuoü di khota, mu
Pharaoh kituoko pete, puo kinu pehüko, siro Egypt kijü nu pehüko pete,
8 tsiu Joseph kinuko pete, mu puo siezedzürieko, mu puo puou kinuko puo ze kho; uko nuonuo

kecünuoko, uko kuo kroko mu u thu kroko rübei khapie Goshen kijü nu keba zo. 9 Siro kier
gariko (bageiko) mu kier themia rei puo ze kho; mu süu themia krodi kezha se puo chü di kho.
10 Siro uko Jordan khie lutsa keba Atad shiē (threshing floor- telha-kenyüchü ) nu vorlie tse, uko

74
sünunu thekrü kezha se puo chüshü; sidi puoe (Joseph-e) zha thenie puo puou la thekrü chü. 11
Mu kijü sünu lhou kebako, Canaankoe, Atad shiēu (threshing floor- telha-kenyüchü) nu thekrüu
ngushü tse ukoe sie, “Hauha Egyptmia la thekrü kere se puota zo” ita. Süla thechü süu za pie
A’bel-mizraim (Egyptmia thekrü kechü/phiechü-meadow) kieta, süu Jordan khie lutsa (tse
kevotsa) ba. 12 Hamhie di puo nuonuokoe puo uko ki diekhakeshü kemhie chülie; 13 puo
nuonuokoe puo toupie Canaan kijü nu vo di, Abraham-e mekhruchü puo chü tuotuoü Hitmia
Ephron ki nu lie-u sa di khrüpiekezhü, Mamre niathutsa keba, Mach-pe‘lah lie nu tsiepfüu (cave)
nunu puo khruwa. 14 Sidi Joseph-e puo puou khrukewa sie, puo mu puo siezedzürieko, siro puo
puo khruketuo la puo ze kekho pete ze Egypt nu la vorta.

Joseph Puo Dzürieko Kejo Vakeshü

15 Joseph dzüriekoe uko puou siaketa ngulie tse, ukoe sie, “Joseph nko ngumecüta di nko puo

gei mha kesuo chükeshüko pete chüpie nko gei shü lata rei si mie” ita. 16 Süla uko dielie puo
ketsepie Joseph ki shü di, “N puoe puo se mhodzü die hau khashüwe, 17 ‘Nieko hikecü pie
Joseph ki puliecie, a n ki a mezhiemeloya, n dzürieko kejo mu uko kekrü di mha kesuo chüpie n
gei keshüko vashüwacie’ si. Süla hieko tsie n ki chaya, n puou Kepenuopfü kituoko kemou vapie
uko tsü cümu,” sishü. Uko dielieu puo ki pushü tse Joseph krata. 18 Siro puo dzürieko rei puo ki
vor di puo mhodzü nu te tsu zhüta, sidi ukoe, “Harie, hieko sü n kituomiata/diemiata zowe” ita.
19 Derei Joseph uko üse, “Michie hiecie; ae Kepenuopfü tha nu ba zo memu? 20 Siro nieko la

zowe, nieko a gei mha kesuo chüketuo rhü ze; derei Kepenuopfü we süu se mha kevi chüketuo
rhü/le, süusü, thie uko rhei keba kemhiei di, themia kekra bu rheilieketuo la zo. 21 Süla michie
hiecie; a nieko mu nie nuonuo kecünuoko meholietuowe” sishü. Hamhie di puoe uko nou chü
kethepfu (reassured) mu chü kerüüshü (comforted).

Joseph Teisozha Thelako mu Puo Se

22 Siro Joseph we Egypt nu lhou tuota, puo mu puo puou kinuko; mu Joseph-e cie krie puo di ker

lhoulie. 23 Tsiu Joseph-e E’phraim nuonuo phou seu nguwa; Manas’seh nuou Machir nuonuo rei
penuopie Joseph khudza gei shülie. 24 Siro Joseph puo siezedzürieko üse, “A siatatuoüzhie; derei
Kepenuopfü nieko ki vor zotuo, sidi kijü hau nunu nieko ze la vor Puoe Abraham, Isaac mu Jacob
tsütuoü di rüsepie kezhü kijüu nu lashü zotuo” ishü. 25 Süsie Joseph-e Israel nuonuoko bu rüse
di sie, “Kepenuopfü nieko ki vor zotuo, mu nieko bu hanunu a ruko pfü khotuo” sita. 26 Sidi
Joseph-e cie krie puo di ker lhoulie di siata; mu uko daru pie puo kenhelie, sidi puo pie Egypt nu
mekoula puo nu shüwa.

Note:
Mamre: In Genesis 14:24 Mamre is mentioned as the name of one of Abraham's allies, who in
14:13 is described as the Amorite, brother of Eschcol and Aner. The name of the grove of trees
is evidently considered as derived from this sheikh or chieftain. The "oaks" ("terebinths") of
Mamre where Abram pitched his tent (Genesis 14:13; 18:1) are described (Genesis 13:18) as "in
Hebron." Later on MACHPELAH (which see) is described as "before," i.e. "to the East of Mamre"
(Genesis 23:17; 25:9; 49:30; 50:13), and Mamre is identified with Hebron itself (Genesis 23:19).

75
50:10= Atad (Goren-ha-atad): “Threshing Floor of the Brambies.”
50:11= Abel-mizraim: although the name really means “watercourse of the Egyptians,” it is
understood here, by a play on the first part of the term, to mean, “mourning of the Egyptians.”
(TNAB-The New American Bible-Catholic edition)

ABEL-MIZRAIM
a'-bel-miz'-ra-im ('abhel mitsrayim, "meadow of Egypt"): A name given to "the threshing floor of Atad,"
East of the Jordan and North of the Dead Sea, because Joseph and his funeral party from Egypt there
held their mourning over Jacob (Genesis 50:11). The name is a pun. The Canaanite residents saw the
'ebhel, "the mourning," and therefore that place was called 'abhel mitsrayim. (International Standard
Bible Encyclopedia)

Blue bold: my suggested modifications

Blue bold underlined: review the suggested translation
Red bold underlined: original form of the translation
Underlined: to review the translation
Bracketted italics: Original English word to be referred for proper translation

76