NRO 2/2006

free your mind HELSINGIN BÄNDIKÄMPÄT OVAT PIILOSSA

NEIMLESS
DUBLININ KULTTUURIN KULMINOITUMA - TEMPLE BAR
NUORI KULTTUURI - TAPAHTUMA
KOILLIS-HELSINGIN LAHJA MAAILMALLE - THE RASMUS
ÄÄNI JA VIMMA BÄNDIKATSELMUS
WWW.YLE.FI/FREE
 E
nsimmäistä kertaa kädessä pitämäni sähkökitaran
päästämä ääni sai aikaan lähes yhtä mykistävän tun-
teen kuin vastasyntyneen vauvan parkaisu.
Silloinen kitarani oli kotoisin Tsekkoslovakiasta ja vah-
vistimena oli lastulevykoteloihin asennetut putkiradio ja
kuin vuosikymmeniä sitten. Musiikkiopistot, konservatori-
ot, musiikkipainotteiset koulut ym.tarjoavat lukuisia mah-
dollisuuksia nuorille musiikista innostuneille, unohtamatta
tietenkään nuorisoasiankeskuksen treenikämppiä, soiton-
opetusta ja demostudioita.

Pääkirjoitus
kaiutin. Alku meni sointutaulukoiden mustia pallukoita Oppimisen tukena on myös paljon erilaista materiaalia
ihmetellen ja lisäjännitystä tuotti toimenpide nimeltään vi- soitto-oppaista nuotteihin ja dvd/cd paketeista internetiin
ritys. Kaverini auttettua virityksessä, piirsin viritystappien ja lukuisiin lehtiin. Tietoa on, ja paljon!
asennot muistiin, että sain sitten viriteltyä kitaran kuntoon Musiikin opiskelusta ei ole koskaan haittaa. Perustie-
omin voimin. doista on kummasti apua omien biisien tekemisessä.
Myöhemmin kuvaan tuli oikeat vahvistimet oheisver- Tietokoneet ovat tuoneet paljon uusia mahdollisuuksia
meineen ja tuulessa hulmuava pitkä tukka. C-kasettisoitin musiikinharrastajille. Olohuoneen nurkassa syntyy mu-
oli ahkerassa kelaamiskoetuksessa biisien ulkoa opettelu- siikkia vapaan musiikin jakeluun erikoistuneille internet
prosessin takia. Lähestulkoon kaikki kitaravoittoinen mu- sivustoille ja itsetehtyä musiikkia sisältävä cd-levy polte-
siikki kuulosti hyvältä ja kitaravirtuoosien näppäryyttä tuli taan kavereiden kuunneltavaksi.
ihmeteltyä ja ihasteltua. Ahaa-elämysten kautta tuli uutta Vaikka kaikista ei tule virtuooseja ja maailmantähtiä, äl-
SISÄLLYSLUETTELO: intoa soittoon ja sitä riemua on riittänyt näihin päiviin kää hyvät ihmiset kuitenkaan lopettako hyvää harrastusta.
saakka. Aina tarvitaan soittajia meidän kaikkien iloksi.
3 PÄÄKIRJOITUS Viimeksi musiikin taitajia tuli hämmästeltyä Ääni ja
Free Your Mind on Helsingin kaupungin Vimma-tapahtuman aikana. Nuorten soittotaito ja energi- Lehden päätoimittaja
4 HELSINGIN BÄNDIKÄMPÄT OVAT PIILOSSA nuorisoasiainkeskuksen ja Yleisradion syys vakuutti vanhemmankin musadiggarin,eikä ihme, ny- Reijo Jumppanen
ylläpitämä nuorille suunnattu media- kyisin pop/rock -musiikin opetusta on tarjolla enemmän
6 TARINA NEIMLESSISTÄ areena jonne nuoret luovat itse sisältöä.
8 BENGTSÅR KUVAGALLERIA Nuorten media Hattutehdas Toimituspäivät Lehden päätoimittaja Kustantaja
TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA: Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Toimitus avaa ovensa 01.09.2006 Reijo Jumppanen Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus
10 DUBLININ KULTTUURIN KULMINOITUMA
-TEMPLE BAR Matias Orola, Petri Voutilainen, Eevi Käyntiosoite Lönnrotinkatu 30 c, 2 krs Painopaikka
Radion päätoimittaja
Savolainen, Anna Salmisalo, Linda Postiosoite PL 5000, 00099 Helsingin kaupunki www.freeyourmind.fi Seppo Lampela Aksidenssi Oy
14 NUORI KULTTUURI -TAPAHTUMA Eerikäinen, Miklos Jeney, Tiia Vestola, +358 9 3108 9091
Nicolas Prieto, Timo Lukkari, Pekka toimitus@toimitus.hattu.net Nuorten mediakeskus Hattutehtaan perustiedot 6 krt vuodessa - ilmaisjakelu
www.hattu.net Toimituspäällikkö
26 KOILLIS-HELSINGIN LAHJA MAAILMALLE Lehtiniemi, Matias Kapanen, Jessica Matias Orola
Nuorten media avoinna tiistaista perjantaihin ISSN 1795-9322
-THE RASMUS Koivistoinen klo 14 - 21 Vastaava päätoimittaja
Nuorten median toiminnanjohtaja
Antti Salminen
30 ÄÄNI JA VIMMA BÄNDIKATSELMUS Jani Karppanen
Etukannen kuva: Anna Salmisalo Toimintaan pääsee mukaan nuorisoasiainkeskuksen
jäsenkortilla - 5€
 Helsingin
bändikämpät ovat piilossa
Teksti ja kuva: Miklos Jeney
Jokainen nuori muusikko haluaa
päästä pinnalle ja toivoo samalla
elättävänsä itsensä musiikin
avulla. Ympäri Suomea löytyy
paljon lahjakkaita nuoria, joilla
voisi olla mahdollisuus edetä
urallaan.
4 5
U
seimmiten esteenä saattaa olla erinäisiä asioita,
kuten mistä löytää bändikämppä tai missä voisi
treenata 24/7 ilman, että siitä tarvitsisi maksaa
pienen kaksion hintaa. Jos sopuhintaisen kämpän löy-
tää, niin siellä voi olla valmiiksi neljä muuta yhtyettä,
jotka tappelevat jo entisestään vähäisistä treenivuo-
roista. Eikö suomalainen musiikki ole tarpeeksi myy-
vää, että sen kehitykseen kannattaisi sijoittaa?
Mistä sitten voi löytää mahdollisen treenikämpän?
Vaihtoehtoja on monia, mutta hintaerot voivat olla
suuria. Nuorille, alle 25-vuotialle on melko helppoa
kohtuuhintaisia harjoitustiloja. Niitä Kannattaa kysel-
lä esim. Oman paikkakunnan nuorisoasiainkeskuk-
sesta tai muilta nuoriso- ja kulttuurityötä edistävillä
tahoilta, kuten kirkolta tai kulttuuriasiainkeskuksesta.
Treenikämppiä on mahdollista vuokrata myös yksi-
tyisiltä tahoilta. Vuokra on huomattavasti korkeampi,
mutta treenikämpät ovat usein paremmin suunniteltu
bändejä varten esim. akustointi ja ilmastointi on suun-
niteltu myös nauhoitusten tekemiseen.
Olemassa on myös treenikämppiä, jotka ovat val-
miiksi kalustettuja ja niitä vuokrataan muutamaksi
tunniksi kerrallaan melko lyhyellä varoitusajalla. Mut-
ta tuntivuokra, riippuen paikasta, saattaa tehdä reiän
nuoren muusikon kolikkopussiin, ellei Pappa betalar.
Muutamia vinkkejä treenikämpän etsimiseen!
Sääntö numero yksi: ole ahkera, jos haluat löytää
hyvän kämpän, etsimisen eteen on usein tehtävä töitä.
Harvoin mikään asia vain ilmestyy eteesi, kuin tyhjäs-
tä. Muista että kämppiä voi kysellä melkein ihan mistä
vain. Foorumeista, yhteisöistä ja kavereilta. Ilmoituk-
sia kannattaa laittaa kaikkialle, sillä aina löytyy joku
joka vastaa. Ja mitä enemmän ihmisiä etsinnässä mu-
kana, sitä enemmän osumia.
Sääntö numero kaksi: Ei välttämättä kannata ottaa
ensimmäistä treenikämppää, mitä tarjotaan. Jos sinul-
la on hyvä draivi päällä, voit löytää paremman paljon
halvemmalla. Kalliita rotankoloja on tarjolla paljon.
Sääntö numero kolme: Tulee halvemmaksi jakaa
harjoitustila kahden tai kolmen bändin kesken, mutta
kannattaa katsoa tarkkaan ketä ottaa alivuokralaiseksi,
muuten soittokamat voivat olla vaarassa. Vuokra tu-
li aina hoitaa bändin luotettavimman jäsenen kautta.
Jokaisen bändin kannattaa pyytää oma maksukuitti
ikävien tilanteiden varalta, sillä niistä kuulee jatkuvasti
uusia tarinoita. Tsemppiä!
Kokemuksia
Mitä kautta saitte kämpän?
”Edellisen bändin hajottua jäimme ilman bändikämppää.
Ensiksi kyselimme kaverit ja tutut läpi, mutta
Sopiva kämppä löytyi pitkän etsinnän jälkeen internetin
kautta.”
Minkälainen kämppä löytyi?
”Yksityiseltä sektorilta löytyi kallis, mutta tasokas vaihtoeh-
to.”
Miksi päädyitte juuri siihen ratkaisuun?
”Hyvä akustointi, turvallisuus, äänieristys, sijainti ja 24/7 käy-
tettävyys olivat ratkaisevat tekijät.”
Henrik Linnavirta 25 v
Mistä saitte treenikämpän?
Pitkän etsinnän jälkeen saimme sopu hintaisen treenitilan
Helsingin kaupungilta Kontulasta.
Miksi päädyitte juuri siihen ratkaisuun?
Sijainti, treeniajat ja niiden joustavuus olivat meille keskei-
siä kriteerejä. Ja Siellä on myös mahdollisuus nauhoittaa
demoja.
Anna Salmisalo 18 v

Olipa kerran bändi nimeltä Neimless. Se sai alkunsa monen yhteensattuman kautta
elokuussa 2005, jolloin Lyriq ja Tee Tee päättivät perustaa oman bändin. Neimless toimi
kahden hengen kokoonpanona, kunnes eräänä päivänä Lyriq ja Tee Tee tapasivat koulun
kautta PistePisteen ja pienen harkinnan jälkeen he päättivät ottaa hänet mukaan bändiin.
Nykyään bändiin kuuluu myös DJ Larry San, joka liitettiin Neimlessiin vain hetki sitten.
Bändi on siis tänäkin päivänä hengissä ja vahvistuu päivä päivältä yhä enemmän.
6 7
Tarina Neimlessistä
Teksti ja kuva: Eevi Savolainen
L
yriq, Tee Tee ja PistePiste istahtavat eteeni Kias-
man kahvilassa ja ilmassa on havaittavissa pientä
väsymystä. Vaikka kiirettä onkin viime aikoina
riittänyt, huumorintaju kukoistaa ja toimittajaa vie-
dään, minkä kerittiin. ”Tultiin just studiolta ja koska
ei tullut pommi-biisiä, niin käytiin Mäkistä ostamassa
kaloripommit”, PistePiste vitsailee. Kiireisenä bändin
on pitänyt viime aikoina moni sellainen asia, mitkä
eivät vielä näy. Erityisesti omakätisesti rakennettu stu-
dio, joka on vihdoin ja viimein valmis, vie paljolti poi-
kien aikaa: ”Biisejä tehdään oman kehityksen vuoksi,
eikä niitä välttämättä edes julkaista”.
Mikseri.netistä kerrottakoon sen verran, että se on
Suomen suurin vapaan musiikin jakeluun erikoistunut
sivusto. Artistit voivat lähettää kappaleitaan sivustolle
koko maailman kuultavaksi sekä rekisteröityneet käyt-
täjät voivat kommentoida ja arvostella biisejä. Joskus
kauan, kauan sitten, aikojen alussa, noin vuonna 2001,
Lyriq kuuli ystävänsä kautta internetissä olevasta pai-
kasta, jossa ihmisillä on omia biisejään. Silloin tapah-
tui Lyriqin Mikseriin kirjautuminen ja siellä myöskin
ollaan oltu siitä lähtien. Neimlessin ensimmäinen bii-
si Lyriqin ja Tee Teen voimin Mikserissä oli ”Mitä Jää
Jäljelle?” Joka jäi silloisen kokoonpanon viimeiseksi.
Ensimmäinen kolmen hengen kokoonpanolla tehty
kappale oli ”Alku”.
Mikserin rekisteröityneillä käyttäjillä on mahdolli-
suus kommentoida halutessaan Mikserissä olevia bii-
sejä. Tämän Lyriq, Tee Tee ja PistePiste kokevat sekä
hyväksi että huonoksi puoleksi: ”Pääasiassa kommen-
tit ovat semmoisia, ettei niillä ole mitään merkitystä.
Niissä joko haukutaan maan syvimpään kolkkoon ja
annetaan arvosanaksi 4, tai ylistetään taivaisiin ja an-
netaan 10. Toisaalta siellä on myös niitä, jotka tietä-
vät asioista paljon ja ovat tehneet musiikkia hyvinkin
pitkään. Kun sellaiset henkilöt saa kommentoimaan,
sieltä ei koskaan tule semmoista palautetta mistä ei
saisi jotain irti”, Lyriq toteaa.
Vuosien varrella Mikseri on saanut paljon mainet-
ta ja kunniaa ja hyvin moni tietääkin sen olemassa
olon. Mikseri.net on valittu monta kertaa Suomen
suurimmaksi nettisivustoksi, eikä turhaan. Sillä on
paljon kuuluvuutta ja kommenttien varjopuolien li-
säksi siinä on monia muitakin hyviä puolia. Suuren
kuuluvuutensa ansiosta sivuston olemassaolo hel-
pottaa artistin elämää huomattavasti. Artisti, jolla on
musiikkia Mikserissä, voi vaan sanoa ihmisille, että
Mikseristä löytyy musiikkia, käy sieltä kuuntelemas-
sa. Nykyään Neimlessillä on omat nettisivut, joille
voi ohjata kuunteluhaluiset ihmiset, mutta sitä aikai-
semmin he olisivat kokeneet tämän ongelmaksi ilman
Mikseriä. Neimless antaa Mikserin ylläpidolle paljon
kunnioitusta heidän tekemästä työstään, vaikka siellä
onkin paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät ota Miks-
eriä ja sen tuomia mahdollisuuksia täysin tosissaan.
”On hienoa, että Mikseri antaa ihmisille mahdollisuu-
den levittää omaa musiikkiaan noinkin laajalla tasol-
la”, Tee Tee sanoo.
Kovaa keskustelua herättää kysymys siitä, onko
mahdollisesti haittaa, jos joku säilyttää sellaista van-
haa biisiä koneellaan ja johon artisti itse on jo kerin-
nyt kyllästymään. ”Kaiken minkä on joskus tehnyt,
niin olkoon se sitten jossain. Mua ei ainakaan haittaa,
jos joku säilyttää mun vanhoja biisejä jossain”, Piste-
Piste sanoo. Lyriq, Tee Tee ja PistePiste tulevat siihen
tulokseen, että biisin Mikseriin laittaminen on täysin
omalla vastuulla ja oma vika, jos sinne pistää jotain
mikä voi ruveta hävettämään jälkeen päin. Kaikkea
ei pidä laittaa jakoon ja pitää olla tarkkana siitä, mitä
sinne laittaa. Lyriq suositteleekin, että jos on joku biisi,
missä on monta kohtaa mihin ei ole tyytyväinen, niin
sitä ei kannata sinne laittaa, koska ihmiset kyllä huo-
maavat sen. Mutta mikäli haluaa sitä, että jengi kom-
mentoi niin mikäs siinä. ”Treenatkaa ihmiset, treenat-
kaa. Niin mekin teemme ja vielä kauan”.
 Bengtsår kuvagalleria

8 9
 Dublinin kulttuurin
kulminoituma
TEMPLE BAR

Minä en tiedä mitä on dublinilaisuus tai vielä vähemmän mitä irlantilaisuus. Dublin on liian laaja aihe
käsiteltäväksi, puhumattakaan koko maasta. Sen sijaan voin hieman valottaa mitä voi aistia astuessaan
Liffeyjoen eteläpuolelle eli miltä näyttää legendaarinen Temple bar- Dublinin “kallio”, kulttuurin, pubien,
katutaiteen, lauluntäytteisten mukulakivikujien viivoittama kehto.

Teksti: Tiia Vestola Kuva: Anna Salmisalo

T
empele barin alue Dublinissa huokui värejä, ää-
niä, vapautunutta henkeä ja musiikkia. Lauan-
tain myöhäinen iltapäivä oli mitä parhain hetki
ensiaskelille Temple barissa. Entinen työläiskaupun-
ginosa toivotti tervetulleeksi meidät, eksyneet rink-
kamatkalaiset, hyvin pukeutuneiden katusoittajien
eteen. Kolme tyylikästä miesmuusikkoa näytti siltä
kuin he tavallisestikin vetäisivät viikottaiset keikkan-
sa Tempele barin aukion viereisellä kadulla, satoi tai
paistoi. Dublinin katusoittokulttuuri todisti arvonsa,
sillä bändin ympärille oli kerääntynyt runsaasti väkeä.
Ihmiset todella näyttivät kiinnostuneilta, toisin kuin
usein Helsingissä, missä tosin harvemmin näkeekin
rentoutunutta bändiä kadulla soittamassa täydessä ko-
koonpanossa. Kai sen jokin lakikin kieltää. Irlannissa
varsinaisten muusikoiden ei tarvitse maksaa veroja,
joten musiikkiperinnettä vaalitaan aivan valtiotasolla.
U2:sta, Oasista, Beatlesia ja irlantilaisia kansansävel-
miä soittavat, usein hyvinkin ammattitaitoiset, katu-
muusikot näyttivät osaansa tyytyväisiltä. Siihen me-
nessä kulttuurierot olivat siis vaikuttaneet pelkästään
positiivisilta.
Musiikin saattoi aistia kaikkialla. Heti bändin lope-
tettua viereiselle kadulle ilmestyi nainen kitaroineen.
Eustance streetille tultaessa taas kiire ilmeni korkein-
taan muusikkomiehissä jotka roudasivat kitaroita ja
lautasia kärsineen oloisen pakun sisälle. Luultavasti

10 11
 tulossa joistain Temple barin useista treenikämpis-
tä. Pienten levykauppojen tiheyttä voisi verrata viis-
kulmaan. Miltei jokaisesta pubista kantautui laulua,
jos ei artistin niin asiakkaitten -ja niitä siellä riitti!
Ensimmäiseen baariin astuttaessa huomio kiinnittyi
soittajaan jollaisia näkee ruotsin laivoilla, niissä pie-
nemmissä baareissa. Kun mies aloitti Oasiksen Won-
derwallin ja pubi repesi! Vihdoin laulua joka hakkaa
suomalaisen karaoken. Uskomatonta yhteishenkeä oli
aistittavissa täpötäydessä pubissa lauantai-iltapäivällä.
Ei merkkiäkään huonotuulisista tappelijoista tai su-
ruunsa juovista. Tänne oltiin tultu olemaan, juttele-
maan ja rentoutumaan. Guinessia, äänekkäitä irkkuja
ja englantilaista musiikkia. Se jos mikä saa suomalai-
sen tuntemaan jonkin sortin variaatiota Tukholman
syndroomasta, kun jokin vieras ja pelottava kävelee
ylitsesi, etkä silti voi jättää paikkaasi pubissa ja kävellä
ulos. Myöskin musiikin keskus on aivan Temple barin
aukion takana: Temple Bar music centre, jonka edessä
jokunen päivä myöhemmin kyräilimme ihmisjonoa,
joka näytti olevan kuin menossa Kiss:in keikalle. Ovis-
sa luki “sold out!”. Loppuunmyyty oli myös hieman
kauempana Temple barista ollut baari Wheelan’s kes-
kiviikkoiltana, jota saattoi hyvinkin verrata Helsingin
Semifinaliin musiikkitarjonnan kannalta. Keikka oli
alkanut jo alkuillasta ja pettyneinä jäimme nuolemaan
näppejämme baarin puolelle, salin ovien pysyessä vi-
susti kiinni.
Visuaalinen Temple bar- instituutit ja katutaide
Dublinin kulttuurin keskuksena Temple bar tarjoaa
tietysti muutakin kuin musiikkia. Aivan Temple bar
music centerin läheisyydessä sijaitsi IFI, eli Irish film
12
institute ja iso sisäänkäynti, joka johti IFC:iin, Irlan-
nin elokuvakeskukseen. Sisääntulokäytävästä avautui
aulakahvilan, elokuvateatterin, baarin ja kirjakaupan
yhteensovitelma. Kahvilassa ystävällinen tarjoilija
jakoi mielellään mielipiteitä elokuvista, samalla kun
kehotti meitä varustautumaan elokuviin oluen kera.
En tiedä oliko se tavallista Irlannissa mennä tosiaan
elokuviin, baarista ostetun tuopin kanssa, sillä kahden
vierailumme aikana IFC:ssa en nähnyt kenenkään
tekevän niin. Mieliimme heräsi myös kysymys kult-
tuurieroista. Pystyivätkö irlantilaiset tosiaan siemai-
lemaan sivistyneesti olutta elokuvateatterissa, samaan
aikaan kun pubiräyhäämiset ja jalkapallotappelut
dublinilaisten “olohuoneissa” olivat tavallisia... mutta
takaisin Temple barin atmosfääriin. Visuaalisuus on
muutenkin kunniassa. Tätä väitettä tukee Irlannin
valokuvamuseon ja valokuva-arkiston, kirjakauppoi-
neen sijoittuminen aivan kulman taakse, ihan filmi
keskuksen välittömään läheisyyteen.
Kirjailijat tunnetusti ovat Irlannin ylpeys, kansan-
musiikin lisäksi, ja valokuvagalleriassa olikin meneil-
lään modernisti Samuel Beckettistä kuvattu näyttely,
kirjailijan juhlavuoden kunniaksi. Vanha kirjailijape-
rinne ei näkynyt Temple barissa yhtä vahvasti, sillä
kaikki merkittävät kirjailijakeskukset sijaitsevat joen
pohjoispuolella.
Teatterikaan ei jää Temple barin kortteleissa edus-
tamatta. Olympia Theatre ja Project arts theatre sijait-
sevat alueen länsipuolella. Katutaide taas nosti pää-
tään Temple barin aukiolla, jossa tuntui että siellä on
aina jotain nähtävää, jos ei muuten niin Crown alleyn
pienien, värikkäiden kauppojen muodossa. Erityisesti
mieleen jäi kuitenkin muutamana iltana saman shown
pitänyt mies Temple barin aukiolla, joka esitti akro-
baattisia temppuja puupalikoiden, renkaiden ja tuoli-
en avulla, sekä huippuna limbousta palavalla tangolla.
Hymyilevä showmies oli todella ansainnut lanttinsa.
Vaikkakin paikkapaikoin shown yritti varastaa kunnon
KESÄPASSI
irlantilainen, sympaattinen juoppo (Huom! joka myös
kantoi kolikkonsa akrobaattitaiturin lippaaseen).
Kaikki yhdessä
Vaikka Temple barissa ei voi olla törmäämättä turis-
teihin miltei jatkuvasti, ei alue silti istu, koko Dublinin
tavoin, turistirysä käsitteen alle. Temple barissa asuu
paljon dublinilaisia, jotka tuovat alueen kahviloihin,
pubeihin, pieniin kauppoihin ja ravintoloihin tietyn
paikallisen, rentoutuneen ja kiireettömän tunnelman. Kesäpassi on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen julkaisu.
Asunnot siellä ovat pieniä, joten ihmiset viettävät pal-
jon aikaa ulkona, minkä takia pubit ovat lähes aina
kesäpassiin on kerätty sekä nuorisoasiankeskuksen että helsinkiläisten
täynnä. Henkeä kuvaa hyvin tapahtuma mikä sattui piirijärjestöjen kesätoiminnot kesälle 2006. Toimintoja on tänä vuonna noin
eräässä pubissa, kun vain lievästi humaltunut mies- 200, mikäpitää sisällään leirejä, kursseja, retkiä ja päiväleirejä sekä toimintaa
joukko yhtyi lauluun trubaduurin ja olutlasiensa kans-
sa. Muutaman lasin kaatumista ei voitu välttää mutta kaupungissa.
hämmästykseni kastunut osapuoli vain oikoi paitaansa
hymyillen ja jatkoi laulua.
Miltei koko alue on pelkkiä mukulakivipäällystei- Julkaisu on tarkoitettu 7–17-vuotiaille nuorille.
siä kävelykatuja, joten ihmisten huutelua ja katusoit-
tajia eivät ole, Dublinille tyypilliset tööttäilevät sekä
hurjastelevat, autot ja bussit häiritsemässä. Tämä vain
Osa toiminnoista edellyttää nuorisoasiainkeskuksen jäsenkorttia, jonka voi
vahvistaa tunnelmaa värikkäiden rakennusten täyttä- ostaa joko nuorisotaloilta tai kesätoiminnon alkupäivinä paikan päältä.
mästä, kiireettömästä kaupungin sydämestä joen ete-
läpuolella.
Kesäpassi 06 löytyy myös netistä osoitteesta: http://kesapassi.info.
Nettipassista löydät tuoreimmat tiedot ja viimeisimmät päivitykset.
13
 NUORI KULTTUURI - TAPAHTUMA
Valtakunnallinen Nuori Kulttuuri -
tapahtuma järjestettiin tällä kertaa
Seinäjoen maisemissa 19.-21.05. ja
katselmuksen teemana oli teatteri.
14
Nuori Kulttuuri -tapahtumatoimitus: Pekka Lehtiniemi,
Matias Orola, Antti Salminen ja Eevi Savolainen.
K
olmipäiväinen tapahtuma keräsi
yhteen suuren joukon nuoria näyt-
tämötaiteen harrastajia. “Mukana
Seinäjoella on nelisenkymmentä ryhmää
ja noin 500 osallistujaa”, kertoo kulttuu-
risuunnittelija Helena Peltola-Yrjölä.
Ensimmäiset esitykset käynnistyivät
Seinäjoen kaupunginteatterissa perjan-
taina kello 16. Perjantain, lauantain ja
sunnuntain aikana nähdiin muun muas-
sa puhe-, musiikki- ja tanssiteatteria sekä
niiden yhdistelmiä.
Nuorten valtakunnallinen
taidetapahtuma
Nuori Kulttuuri on vuosittain järjestettä-
vä taidetapahtuma, joka tarjoaa nuorille
harrastajille mahdollisuuden taitojensa
esittelyyn. Alueellisista tapahtumista
valitaan esiintyjät valtakunnalliseen kat-
selmukseen.
Vuosittain järjestetään kaksi valta-
kunnallista Nuori Kulttuuri -tapahtu-
maa. Kevään teatteritapahtuman jälkeen
syksyllä 2006 on vuorossa kirjallisuuden,
kuvataiteen, valokuvauksen ja puheil-
maisun oma katselmus.
Tapahtumassa toimi reaaliaikai-
nen toimitus, jonka päivittämiä teks-
tejä ja kuvia voi käydä katsomassa
http://www.nuorikulttuuri.fi sivustolla.
(MO/PL)
“Taiteen tekemisen rajat rikki!”
Teatterikatselmus avattiin virallisesti perjantai-iltana Seinäjoen kaupunginteatterissa.
Juhlavissa tunnelmissa nähtiin ja kuultiin puheita sekä tanssi- ja musiikkiesityksiä.
T
ilaisuuden avasivat ja päättivät Seinäjoen Baletti-
ja Tanssiopiston askeleet. Iltakahdeksalta nähtiin
esitys “Kummallinen retki” ja ennen iltayhdeksää
teos “Keltaisille lehdille”. Myöhemmin tyttöbändi esitti
kaksi kappaletta, ja Teatteriyhdistys Kurpitsan lasten
ja nuorten ryhmä näytteli esityksensä “Kesäleirillä”.
Tilaisuudessa puhui myös kansanedustaja Paula Ri-
sikko, joka kehoitti kannustamaan nuoria myös anta-
malla raikuvia taputuksia.
Avajaistilaisuudessa puhunut Nuori Kulttuuri -
toimikunnan puheenjohtaja Aaro Harju nosti esiin
taiteen vaikutuskeinot. “Tapahtuma haluaa korostaa
nuorten omaa kulttuuria, uutta, monipuolista, luovaa
tekemistä, jossa rikotaan toivottavasti jopa perinteisiä
Aaro Harju
NUORI KULTTUURI - TAPAHTUMA
Seinäjoki vastaanotti
vieraat kartanossa
Nuori Kulttuuri -tapahtuman kunniaksi
Seinäjoen kaupunki järjesti lauantai-iltana
vastaanoton Östermyran eli Törnävän
kartanossa.
taidekäsityksiä ja taiteen tekemisen rajoja”, Harju to-
P
tesi. aikalle tyylikkääseen kartanorakennukseen ke-
Harju uskoo, että jokaisella nuorella on mah- rääntyi iltakahdeksalta muutamia kymmeniä
kutsuvieraita. Illan aikana käytiin läpi Provins-
sirockin maisemissa sijaitsevan rakennuksen historiaa
ja peilattiin ajatuksia myös tulevaan. Paikalla kuultiin
nuorten teatteriryhmän esityksen lisäksi pohjalaisella
otteella tulkittua pianomusiikkia.
Iltaa isännöivät Seinäjoen kaupungin edustajat. Ta-
pahtumajärjestäjien puolesta kartanossa puhui Nuori
Kulttuuri -toimikunnan puheenjohtaja Aaro Harju.
Seinäjoki sai kehuja muun muassa teatterikulttuuris-
taan ja yhteistyön tekemisestä. Kaupunki tarjosi vie-
raille juotavaa ja syötävää kartanon raikkaissa ja histo-
riaa henkivissä tiloissa. (MO)
Seinäjoen baletti- ja tanssiopisto
dollisuus kehittyä. “Kilpailkaa itsenne kanssa. Seu-
ratkaa toistenne esityksiä ja oppikaa näin toisiltanne.
Ottakaa myös ammattitaitoisilta palautteen antajilta
kunnollinen analyysi esiintymisestänne ja käyttäkää
se taiteen tekemisenne edelleen kehittämiseen”, Harju
kannusti avajaisyleisön edessä. (MO)
Törnävän kartanolla nähtiin myös teatteria 15
 NUORI KULTTUURI - TAPAHTUMA
Outokummun lukiolaiset näyttämöllä
Perjantai-iltapäivän esitykset Seinäjoen kaupunginteatterin Alvar-näyttämöllä aloitti
Outokummun lukion puheteatteriryhmä.
Y
läaste -ja lukiolaisista koostunut ryhmä sai esi-
tystä seuranneen yleisön nauramaan. “Ensiksi
olin tulossa lavastajaksi tähän näytelmään, mut-
ta pian jouduinkin päärooliin”, Juliaa näyttelevä Hei-
ni Lehivuo, 18, naurahtaa. “Itsekin tarkoituksena oli
toimia vain stunttina, mutta tie vei lopulta esitykseen
asti”, Veli Lorenzon ja palvelijan rooleissa nähty Tee-
mu Heikkinen, 17, muistelee.
Heinille, Teemulle ja suurimmalle osalle muista
outokumpulaisista nuorista kyseessä on ensimmäinen
näyttelijäntyö. Nuorten ja koulun ulkopuolelta tulevan
ohjaajan yhteinen tulkinta Romeo ja Julia -näytelmäs-
tä sai ensisysäyksensä viime syksynä vietetyllä paikal-
lisella kulttuuriviikolla.
Peräpukaman puraisu
Peräpukaman puraisu kertoo Peräpukaman
kylästä, jonne Jumala luo musiikin.
J
ooseppi perustaa bändin ja näytelmä kertoo tari-
nan hänen bändinsä noususta ja tuhosta. Näytel-
mä on Samuli Mäkisalon ohjaama ja käsikirjoit-
tama näytelmä, jossa yhdistyvät nuorten oma into ja
kaikkia hauskuuttava huumori.
Eihän sitä koskaan tiedä -niminen ryhmä Helsin-
gistä koostuu keski-iältään 16 vuotiaista näyttelyin-
16
Alun perin näytelmä oli pituudeltaan kaksi tuntia,
mutta Nuori Kulttuuri -katselmusta varten esityksestä
taiottiin tunnin pituinen kokonaisuus. Outokumpu-
laisten Romeo ja Julia -näytelmässä on paljon yleisölle
avautuvaa huumoria. “Paljon on myös sellaisia kohtia,
joille vain me tekijät nauramme”, Heini Lehivuo poh-
tii.
Ilmaisuharjoitukset ja itsensä kehittäminen näyt-
tämöllä ovat antaneet paljon teatterin teossa mukana
olleille nuorille. “Itseään osaa ilmaista paremmin. Sii-
nä oppii paljon uutta”, Lehivuo sanoo. “En ole ajatellut
teatteria tulevaisuuden ammattina, mutta harrastukse-
na se on todella mukava”, Heikkinen muotoilee. (MO)
Outokummun lukion teatteri kaupunginteatterin
Alvar-näyttämöllä
toisista nuorista, joille näytteleminen antaa vapauden
olla hetken jonkun toisen henkilön roolissa ja unohtaa
itsensä. “Se on hauskaa ja saa ilmaista itseään. Moni-
puoliset roolit ovat mielenkiintoisia, koska siinä on
enemmän haastetta monia eri rooleja näytellessä” ryh-
mä sanoo yhteen ääneen. “Näytteleminen on hektistä
ja intensiivistä, eikä sen aikana tarvitse keskittyä mi-
hinkään muuhun. “Huomion keskipisteenä oleminen
on myös kivaa. Näytellessä itse näyttelemistä ei par-
haillaan pahemmin jännitä, vaan se hoituu rennosti”
ryhmä selostaa näyttelyn parhaita puolia. (ES)
Jooseppia esityksessä näyttelee Lauri Kopio
NUORI KULTTUURI - TAPAHTUMA
St. Olavi esitettiin lyhyiden yöunien voimin
Lordin viisuvoitto tiesi espoolaisen Psykkis-Teatterin Olavi Kaste ja Maria Salmi eivät haikaile näyttelemisestä ammattia. “Teatteri
harrastajanäyttelijöille lyhyitä yöunia. Aamuesitys sujui kuitenkin on mun harrastus, siinä ei ole mitään syvempää filosofiaa. Sen tekeminen on tosi
kivaa”, Salmi tiivistää. “En ole ajatellut, että näyttelisin työkseni. Tämä on loppu-
kokemuksella pienen jännityksen sävyttämänä. jen lopuksi aika raskasta ammattina verrattuna palkkaosastoon”, Kaste pohti. St.
“
Tuntui rutiininomaiselta, koska me ollaan käyty niin monella koulukeikalla Olavi -näytelmää harjoiteltiin syksyllä pari kertaa viikossa, ennen ensi-iltaa vielä
viime aikoina. Raati loi kuitenkin oman lisäjännitteen tähän hommaan”, esi- useammin.
tyksen päähenkilö Olavi Kaste, 21, Teatteri antaa tekijälleen paljon.
kuvasi tuntojaan heti viisikymmenminuut- “Sen kautta pääsee eroon perusrutii-
tisen päätyttyä. “Mua jännitti ainakin ihan neista. Saa tosiaankin olla se mikä on.
hirveesti raadin takia. Tämä oli kaiken li- Jos haluaa ennen treenejä lavalla istua
säksi St. Olavin kevään viimeinen esitys”, ja itkeä, niin sen saa tehdä. Vaihtoeh-
neljän näyttelijän tiimiin kuulunut Maria toisesti voi juosta pää kolmantena jal-
Salmi, 20, summasi. kana, hyppiä, kiljua, pomppia ja olla
niin lapsi kuin itse haluaa. Ei tarvitse
kävellä laput silmillä ja olla kyntöhe-
Psykkis-teatterin esitys Elissa-näyttämöllä. vonen kuten tavallisesti kadulla”, Maria
St. Olavia on harjoiteltu ja esitetty run- Salmi muotoilee.
saasti viime syyskesästä lähtien. “Harjoit- “Kun St. Olavia ruvettiin treenaa-
telu alkoi elokuussa ja marraskuussa oli maan ja teatteria oli harrastanut vasta
ensi-ilta. Sen jälkeen meillä oli yksi esitys
kerran viikossa ja keikkoja kouluilla. Itse
vähän aikaa vaatteiden poisvetäminen
oli vähän vierasta. Nykyään lavalla us-
asiassa on ollut aika paljon esityksiä, arvi- kaltaa mennä todella pitkälle”, Olavi
olta vähintään kolmisenkymmentä”, Salmi Kaste kertoo. “Teatteri parantaa sosi-
muistelee. “Meistä on tullut ryhmänä tosi aalisia taitoja, mutta olen huomannut,
tiiviitä. Yhteiselo on tuottanut sillä tavalla että on eri asia esiintyä lavalla ja tie-
tulosta”, Kaste sanoo. dustella arkielämässä työpaikkaa. Haa-
Suomen Eurovision-voitto toi meteliä veita on säkillinen, mutta ei tiedä, mitä
Seinäjoen sunnuntain vastaiseen yöhön. Psykkis-teatterin esitys Elissa-näyttämöllä tulevaisuudessa tulee”, hän sanoo.
“En saanut hirveästi unta, koska teinit juhlistivat voittoa majoituspaikan käytävillä. Nuorten näyttelijöiden mielestä teatteri ei yksinään ole ihmeidentekijä. “Ihmi-
Herätys tuntui muuten hyvältä”, virkeältä vaikuttanut Kaste hymyili. Lordin biisi nen on niin hyvä kuin se on omana itsenään. Jos on oma itsensä, on hyvä ihminen.
“Hard Rock Hallelujah” oli päässyt mukaan espoolaisen harrastajateatterin tuo- Ei teatteri voi yhtäkkiä muuttaa ihmistä taikaiskusta sormia napsauttamalla. Kaikki
tokseen. “Jokainen esitys on ollut enemmän tai vähemmän oma kokonaisuutensa”, tulee kuitenkin aina ihan omasta itsestä”, Salmi filosofoi. Kesällä Kasteen ja Salmen
Salmi totesi. on tarkoitus tehdä töitä ja jättää kevään tunnelataukset hetkeksi taakseen. (MO)
17
 NUORI KULTTUURI - TAPAHTUMA
Aljosha Popovich etsii onnea
Turusta kotoisin oleva
Nuorisohuumoriteatteri esiintyi
ensimmäisenä Elissa-näyttämöllä
perjantaina 19.5. esittäen esityksen nimeltä
Aljosa Popovich etsii onnea.
N
äytelmä pohjautui sovelletusti vanhaan venä-
läiseen kansantarinaan. Ryhmä on kokonaan
venäläinen ja alun perin esitys tehtiin myös Ve-
näläisille. Nuorisohuumoriteatterin esiintyessä Turun
Palatsissa heille sanottiin, ettei näytelmän kielellä ole
väliä, joten he päättivät esittää esityksensä Palatsissa
venäjäksi. Ryhmä on alunperin tanssi- ja lauluryhmä
Katjushasta, josta tuli nuoria mukaan teatteriin. Näy-
telmä kertoo Aljosa Popovichistä, jolla on vaimo.
Hänen vaimonsa Ljubava on nuori tyttö, joka on usein
surullinen ja tekee paljon töitä. Vaimonsa surullisuu-
den takia Aljosha ja hänen hevosensa lähtevät yhdessä
vaimonsa, Ljubavan, kanssa etsimään onnea. Matkalla
18
Irina Batsik
he kohtaavat monia kummallisia asioita ja joutuvat
moniin ihmeellisiin paikkoihin.
Improvisointi on hyvin tärkeää näyttelemisessä
Irina Batsik on harrastanut teatteria noin puoli vuot-
ta. Sitä ennen hän on harrastanut tanssia ja laulua
kymmenen vuotta Katjushassa. Irina on laulanut eri
kielillä ja tanssinut Katjushassa monia eri tanssityyle-
jä, mutta teatteri on mielenkiintoisempaa kuin laulu ja
tanssi, koska siinä pitää osata improvisoida. Improvi-
sointi on hyvin tärkeää näyttelemisessä ja voihan teat-
terikin sisältää laulua ja tanssia”. (ES)
Yleisöryntäystä
Elissa -näyttämöllä
Sururyhmän näytelmä aiheutti
pienimuotoisen yleisöryntäyksen lauantai-
iltana Seinäjoen kaupunginteatterilla.
E
lissa-saliin oli ennennäkemättömän pitkä jono.
Kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet esitystä
katsomaan lisätuoleista huolimatta. Suosio se-
littyy osin ahkeralla mainostamisella ja laajalle levin-
neellä maineella.
Kyseessä on Seinäjoen Lukion teatteridiplomityönä
tehty näytelmä, joka on toteuttu täysin oppilasvoi-
min. Sururyhmän jäsenet Aleksi Holkko, Ella Lah-
denmäki, Tanja Kosonen, Anssi Panula ja Paula
Kahila harjoittelivat ahkerasti 5 viikon ajan 4 kertaa
viikossa. “Kaikki olivat tosi hyvin mukana, eikä ketään
tarvinnut suostutella harjoituksiin.” Ella kehuu ryh-
mähenkeä, joka on helppo aistia. Aleksi, Ella ja Tanja
kehittelivät näytelmän tarinan, “Ulkopuolista apua ei
käytetty edes ohjauksessa, eikä toisaalta edes kaivat-
tukaan” Tanja selventää. Vain aihe “Suru” annettiin
etukäteen koululta, mutta positiivinen ryhmä käänsi
vakavan aiheen tragikomediaksi. “Emme halunneet
tehdä mitään surullista aiheesta huolimatta.” ryhmä
toteaa yhdestä suusta.
Raadin palaute oli kannustavaa, vaikka pientä hio-
mista vielä löytyykin. Ryhmän omilta ullakoilta koo-
tut lavasteet olivat tarkoituksenmukaisia ja kekseliäitä.
NUORI KULTTUURI - TAPAHTUMA
Vapaaehtoistyöntekijät mahdollistavat
tapahtuman
Kolmipäiväinen Nuori Kulttuuri projekti pyörii lähes kokonaan
vapaaehtoistyöntekijöiden voimin.
Valitettavan monessa näytelmässä lavasteiden määräs-
tä jouduttiin tinkimään käytännön syistä. Sururyhmä
erottui edukseen, sillä lavalle oli onnistuttu luomaan ta suurin osa on tullut Seinäjoen seurakunnan nuori-
kodikas tunnelma. sokahvila Mettiksen myyjistä ja asiakkaista. “Lähdin
“Suosio oli odotettua, mutta sen laajuus hieman mielelläni mukaan tähän projektiin!” Leena vastaa
yllätti” Aleksi toteaa hieman hämmentyneenä. Posi- iloisesti ja jatkaa: “Vielä en ole ehtinyt montaa esitystä
tiivinen palaute ja esityksen saama suosio kannustaa nähdä, mutta tavoitteeni on nähdä ainakin yksi ja hyvä
eteenpäin. Tiivis ryhmä aikoo vastaisuudessakin luo- näytös.” Ihan ruokapalkalla ei sentään tarvitse sentään
da draamaa, nyt valmiina on kuitenkin vasta hyviä töitä tehdä: palkaksi vapaaehtoistyöntekijät saavat ta-
suunnitelmia. (PL) pahtuman paidan.
Vapaaehtoistyöntekijöiden toimenkuva kattaa lähes
kaiken mahdollisen juontamisesta lavasteiden siirte-
lyyn. Kaupunginteatterilla vallitsi innostunut ja po-
sitiivinen henki nuorten työntekijöiden keskuudessa.
Vapaaehtoiset työntekijät mm. myivät
tapahtuman kangaskasseja Moni on tullut töihin mukaan ihan ystävien innosta-
mana ja suuren kaveriporukan hyvä yhteishenki onkin
P
aitamyynnistä tavoitettu kiireinen Leena Lin- helposti havaittavissa. Nuori Kulttuuri -tapahtuma he-
tala kertoo, kuinka paidoilla ja kangaskasseilla rättää selvästi kiinnostusta paikallisissa nuorissa, sillä
on ollut kova kysyntä tapahtuman alusta lähtien. teatterin aulassa pyöri iso lauma iloisia nuoria odotta-
Tarkkaavaisimmat huomaavatkin, kuinka myyntipiste massa seuraavan esityksen alkua. (PL)
on sijoitettu paikkaan, josta jokainen vierailija kävelee
ohi. Paitakauppa tulee varmasti käymään kuumana
koko viikonlopun, mutta ostajan on pidettävä kiirettä,
sillä paitoja on painettu vain rajoitetusti.
Työntekijöitä on rekrytoitu usealta suunnalta, mut-
Elissa-näyttämöllä surua näyteltynä.
19
 NUORI KULTTUURI - TAPAHTUMA NUORI KULTTUURI - TAPAHTUMA

Kaiken osaava tapahtumatuottaja

Panu Mäenpää
Tapahtumatuottaja Panu Mäenpää hoitaa Nuori Kulttuuri-tapahtumassa monenlaisia Kulttuurisuunnittelija Helena Peltola-Yrjölä
Kurinalaista tottelemattomuutta
asioita. keskustelee käytännön järjestelyistä Perjantaina alkuillasta Seinäjoen
Kaikkein raskainta Panulle on tapahtumaa tehdessä
Tapahtumatuottajan työpäivät ovat erilaisia ja -pi- niiden asioiden suuri määrä, joita hän ei ole itse hoita-
Kaupunginteatterin Elissa-salin valloitti
tuisia päivästä riippuen. Perjantaiaamuna Panu he- nut, vaan muut ovat sen tehneet ja hänen täytyy luot- tottelematon joukko lapsia Turusta.
räsi kuudelta ja meni seitsemäksi toimistolle, jossa taa siihen, että ne asiat tulevat hoidetuksi. Työminäl-

Panu Mäenpää on aina iloisella tuulella
kansioita viimeisteltiin, tulostettiin listoja ja pakattiin
koko toimisto mukaan Seinäjoen keskustasta Martti-
lan koululle. Paikassa on myös majoitus tapahtumaan
osallistuville. Hän laati yhden tiedotteen, haki vieraita
juna-asemalta, kävi seminaarissa puhumassa sekä tuli
koululle avaamaan tietoliikenneyhteydet. Soittamista
joutui myös tekemään, koska samaisena iltana pidet-
tyjen avajaisten esiintyjät piti varmistaa. Jottei päivä
kävisi tylsäksi, hän myös järjesteli avajaisia. Vapaaeh-
toistyöntekijät otettiin vastaan ja kerrottiin heille, mitä
tulee tapahtumaan. Tämän kaiken muistaakseen Panu
oli kirjoittanut käteensä sen mitä piti päivän aikana
tehdä.
Yrjölän kanssa. Tietysti heidän ohjausryhmä, joka
koostuu Seinäjoen kaupungin kaikista kulttuurivai-
kuttajista, kuten Provinssirokin järjestäjistä ja tanssi-
tään Panu on sellainen henkilö, että silloin, kun hän on
itse tehnyt kaiken, hän tietää niiden olevan siinä kun-
nossa missä hän itse haluaa niiden olevan. Näin ison
tapahtuman ollessa kyseessä Panun täytyy delegoida
vastuuta ja se on ollut vaikein osuus. ”Täytyy vaan ot-
taa se asenne, ettei soita, mene käymään tai kyttää, että
asiat tulevat tehdyksi. Itsensä pidättely ja luottaminen
siihen, että asiat toimivat, ovat avainsanoja tällä het-
kellä. Osaavia ja loistavia tyyppejä täällä on kuitenkin
töissä” Panu sanoo.
Tällaisissa tapahtumissa teatterinharrastajille tar-
jotaan mahdollisuus tavata toisia harrastajia ja nähdä
toisten ryhmien esityksiä. Tapahtuma on ikään kuin
P
ieniä tuhmia tarinoita kertoo Jörö-Jukka tari-
noiden kaltaisia opettavaisia kertomuksia tot-
telemattomista lapsista ja siitä, kuinka kuritto-
muudella voi olla kova hinta.
Näytelmän ohjannut Tomi Enholm valmisteli yh-
dessä neljäntoista 9-13 vuotiaan nuoren kanssa neli-
sen kuukautta näytelmää Turun nuorisotoimikunnan
tarjoamissa tiloissa. Enholmin ideasta nuoret keksivät
itse Jörö-Jukkamaisia tarinoita tottelemattomista lap-
sista. Osa lasten tarinoista pohjautui kuitenkin heidän
omiin kujeisiinsa, joita Enholm sitten vielä vähän dra-
matisoi.
“Lapsissa on uskomattoman paljon energiaa ja in-
opetusfilmien visuaalista askeettisuuta. Näyttelijöiden
yhtenäinen ja yksinkertainen pukeutumistyyli oli har-
kittua ja sai katsojan keskittymään näyttelijöiden vai-
kuttaviin ilmeisiin.
Pieniä tuhmia tarinoita todistaa, kuinka hyvä idea
kantaa pitkälle ilman näyttäviä lavasteita tai pukulois-
toa. “Lasten omaa fiilistä ei saa kadottaa” Enholm tote-
aa ja siihen on helppo yhtyä, sillä se sama fiilis tarttui
myös katsojiin. (PL)

H
änen toimenkuvaansa kuuluu mm. tapahtuman
markkinointi, vieraiden majoituksen ja ruoan
järjestäminen, esiintymispaikoista ja kutsuvie-
raista huolehtimisen sekä vapaaehtoistyöntekijöiden
ja palkallisten työntekijöiden järjestäminen. Eilen Pa-
nu keskusteli palolaitoksen kanssa majoitukseen liit-
tyvistä riskeistä. Tänään tapahtumatuottaja on myös
toiminut normaalista poiketen pyöräkorjaajana jo heti
aamutuimaan, sillä eräiden kutsuvieraiden pyöriin pi-
ti pumpata ilmaa sekä hieman laskea pyörän satulaa.
Monenlaiset on siis arjen työt. Pääasia on tapahtuman
onnistuminen.
Vihdoin ja viimein tapahtuma lähti käyntiin. Rooli-
aan Nuori Kulttuuri-tapahtumassa miettiessään Panu
tulee siihen tulokseen, että perjantaina hän toimi ns.
veneen tilkitsijänä. Panu oli pakettiautonsa ansiosta
hetkessä kaikkialla missä oli ollut ongelmia. Oltuaan
koko päivän liikenteessä pakettiautolla, oli illalla mat-
kamittarissa ollut lukemana 120 kilometriä, jotka hän
oli ajanut Seinäjoen keskustan alueella. Niinkin pie-
nellä alueella se on aikamoinen saavutus.
Ennen tapahtumaa Panu oli eniten tekemisissä
Seinäjoen kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimenjoh-
tajien ja Nuori Kulttuuri-toimistosta Helena Peltola-
ja balettiopistosta, ovat auttaneet Panua tapahtumavii-
konlopun aikana. Eniten häneläl on ollut kontakteja
majoitusvastaavaan. Koska esityksiä on kahdessa eri
paikassa, on molemmissa paikoissa omat vastaavan-
sa ja heidän kanssaan tarvitsee olla miltei koko ajan
puhelinyhteydessä, jollei käytävillä tapaa. Tapahtuma-
toimistossa Panulla on nuoria myös töissä. Komento-
ketjussa jokaisella on oma tehtävänsä ja tieto sekä taito
sen tehtävän hoitamiseen. Loppujen lopuksi Panu on
kaikkien yläpuolella valvomassa ja ensisijaisesti vas-
taavat pyrkivät itse selvittämään ongelmat. Mikäli se ei
onnistu, niin Panu tulee paikalle ja selvittää ongelman
hyvinkin paljolti improvisoiden.
erilaisten klaanien kokous. Toinen syy tapahtumien
järjestämiseen on se, että heillä on täällä ammatti-
laisraati, joka antaa vinkkejä näille nuorille. Vinkkien
ja palautteen anto on hyvin tärkeää, jotta he saisivat
mielipiteitä alan ammattilaisilta. Panu tietää itsekin
tällaisten teatteriryhmien vetäjänä, että jossain vai-
heessa ryhmä kyllästyy oman ohjaajansa kommenttei-
hin ja heille tekee todella hyvää saada palautetta myös
joltain ulkopuoliselta. “Ja mikäs sen ihanampaa kuin
olla 16–17-vuotias nuori ja päästä koko viikonlopuksi
kotoa pois ystäviensä kanssa tapaamaan kaikkia uusia
ihmisiä. Tämähän on aivan mahtavaa!” Panu summaa.
(ES)
nostusta!” Enholm kehuu lapsia ja heidän työmoraa-
liaan. “Lasten energia pitää vain kanavoida oikein”
Enholm jatkaa ja uskoo onnistuneensa lasten innos-
tamisessa näyttelemiseen. Pieniä tuhmia tarinoita on
nyt esitetty kahteen kertaan ja mahdollisesti se on vielä
nähtävissä Prinkkalan Kesätapahtumassa. Lapset oli-
sivat takuulla innostuneita seuraavaankin projektiin ,
mutta rahoitusta seuraavaan näytelmään ei vielä ole.
Jännityksestä huolimatta esitys meni rennon luon-
tevasti, vaikka runomittaista tekstiä oli joskus paljon-
kin opeteltavaksi. Lavasteita ei käytännössä ollut, sillä
Enholm tavoiteli minimalistista tyyliä ja vanhojen
Tomi Enholm

20 21
 NUORI KULTTUURI - TAPAHTUMA
Kimitaattori viihdytti Pikkustudiossa
Seinäjoen kaupunginteatterin
Pikkustudiossa esitettiin lauantai-
iltapäivänä imitaatioita tunnetuista
julkkiksista vuosien varrelta.
L
oppilainen Joni Lähde alias Kimitaattori, 17,
aloitti imitaatioesityksensä viime syksynä pai-
kallisissa pikkujouluissa. Huhu nuoren esiinty-
jän imitaattorinkyvyistä kantautui juhlanjärjestäjien
korviin kesäteatteripiireistä, joissa Lähde oli ollut
mukana. “Puskaradio toimii Lopen tapaisella pienellä
paikkakunnalla. Nykyään jotkut ihmiset käyvät kat-
somassa esitystäni ja ottavat sen jälkeen myöhemmin
yhteyttä”, Lähde kertoo.
Joni Lähteen imitaatiovalikoimaan kuuluu 15 julki-
suudesta tuttua henkilöä. Nuoren imitaattorin suosik-
keja ovat presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halo-
nen, formulakuljettaja Kimi Räikkönen sekä Hanoi
Rocks -yhtyeen jäsenenä tunnettu Andy McCoy. “En
ole nähnyt vielä yhdenkään muun imitaattorin esiin-
tyvän livenä. Jonkun keikkaa olisi kyllä mukavaa käy-
dä katsomassa”, loppilainen haavelee.
“Kun uutta imitaatiota lähtee harjoittelemaan, pi-
tää katsoa etenkin puheen rytmiä ja tarkkailla, puhu-
taanko nopeasti vai hitaasti. On myös tärkeää löytää
erilaiset persoonallisuudet, kuten esimerkiksi Halosen
ärrävika. Kaikkia henkilöitä ei edes pysty imitoimaan”,
Joni Lähde summaa. Hauskat jutut imitoitavien hen-
22
kilöidensä suuhun Lähde muotoilee omien ideoiden
ja valmiiden vitsien pohjalta.
Opetellut imitaatiot pysyvät Joni Lähteen mielessä
varsin hyvin ilman harjoittelua. “Formulaviikonlop-
puisin tulee kyllä katsottua kaikki Kimi Räikkösen
haastattelut”, Lähde naurahtaa. Kesän alkaessa nuo-
Joni Lähde alias Kimitaattori hauskuuttaa
rukaisella on edessään lisää keikkoja. “Heti kesäkuun
alussa esiinnyn häissä Lopella”, Lähde kertoo. Ensi tal-
vena nuoren imitaattorin on tarkoitus saada ajokortti,
joka mahdollistaa keikkailun myös kauempana kotoa.
(MO)
Koulukiusaamista
tanssin ja teatterin
muodossa
Seinäjoen kaupunginteatterin Alvar-
näyttämöllä esitykset sunnuntaina 21.5.
aloitti helsinkiläinen Poreet -ryhmä Älä sulje
silmiäsi -nimisellä esityksellä.
Koulukiusaamista voi käsitellä teatterin kautta
Ä
lä sulje silmiäsi kertoo koulukiusaamisesta tans-
sin ja teatterin keinoin. Näyttelijät Markus Paat-
tokainen, 14, ja Jussi Koski, 13, innostuivat
tanssimisesta ystäviensä kautta ja ovat harrastaneet
sitä kohta jo kaksi vuotta. Tanssiteatterissa käytetään
puheen sijasta liikettä ja Markukselle ja Jussille se on
mukavampi muoto ilmaista itseään. Itse tanssimista he
meinaavat jatkaa niin pitkään kuin vain mahdollista.
Näytelmän on suunnitellut ja toteuttanut koko Po-
reet -ryhmä yhdessä. Näytelmän teko aloitettiin viime
vuoden puolella. (ES)
Tanssiteatteria
sudanilaisrytmein
Vaasalainen Vöyrinkaupungin
maahanmuuttajaryhmä esitti
lauantaiaamupäivänä tanssiteatteria
Seinäjoen kaupunginteatterin Elissa-
näyttämöllä.
R
ahil Kalifa, 15 ja Reida Latio, 15, saapuivat
Sudanista Suomeen kaksi vuotta sitten. Nyt he
ovat kotiutuneet Vaasan rannikkokaupunkin.
Rahilin perheessä elää isän ja äidin lisäksi neljä lasta.
Reidan perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi kuusi
lasta, mutta heistä yksi elää Sudanissa.
Aamupäivällä tytöt esittivät ryhmänsä kanssa tans-
siteatteriteoksen “Aina ikävä jonnekin”, jonka aikana
saatin maistella afrikkalaisia rytmejä. Intiimin Elissa-
näyttämön yleisö rytmitti ryhmän esityksen loppua
taputuksin. “Ensin olin jännittynyt ja vatsa oli kipeä.
Sitten ei enää olut”, Reida muistelee. “Kivaa se oli”, Ra-
hil sanoo. (MO)
NUORI KULTTUURI - TAPAHTUMA
Kalevalaa uudistettuna
Kaupunginteatterin päälavalla nähtiin lauantaina Louhi ja kultanainen, joka oli
Joensuun Kansalaisopiston draamaryhmän oma tulkinta Kalevalasta.
T
uire Hindikan johdolla valmisteltu esitys oikoi
hieman alkuperäistä tarinaa ja lisäili sinne mie-
lenkiintoisia omia ideoita.
Näytelmä on saanut ensiesityksensä jo kahdeksan
vuotta sitten ja se on pienin parannuksin kehittynyt
joka esityskerralla. Yhteensä näytelmää on esitetty
kolme kertaa Suomessa, mutta eksoottisimmat esi-
tyspaikat olivat Italiassa. Nanuli Mäntylä selventää:
“Keräsimme myyjäisillä rahaa, mutta loppusumman
maksoi Joensuun Kulttuuritoimi.” “Opettelimme kaik-
ki vuorosanat Italiaksi ja esiinnyimme Mori-teatterissa
ja Schion kylässä” Tiia Mäkinen kertoo. Suomalaista
kansanperinnettä on aikomus vielä viedä kauemmak-
si, sillä esityksiä aiotaan järjestää vielä Yhdysvalloissa, Joensuun Kansalaisopisto Alvar-salissa
Espanjassa, Venäjällä ja vielä uudestaan Italiassa. Seu-
raavassa projektissa sama tiivis 20 hengen ydinjoukko omiaan luomaan salaperäistä tunnelmaa.
aikoo tehdä Intialaisen musikaalin suomeksi. Rutiiniksi muodostunut näytteleminen saattaa tap-
Dramaturgi Pirkko Kurhila on muokannut Kale- paa innostuksen ja intohimon näyttelemisestä. Tiia ja
valan tekstiä hieman vauhdikkaammaksi ja on saanut Nanuli toivoisivatkin enemmän ja useammin Nuori
aikaan visuaalisesti todella näyttävän esityksen. Jo- Kulttuuri -tapahtuman kaltaisia projekteja, sillä se
ensuulaisten pukuompelijasuunnittelijoiden tekemät todella kannusti esittämään näytelmän jälleen kerran.
loistokkaat puvut vetivät vertoja kaupunginteatterin Raadilta saatu palaute oli asiallista ja vielä löytyi ke-
omille pukuluomuksille. Ryhmä osasi tehokkaasti hitettävää. Entistä viilatumpana ja hiotumpana Louhi
käyttää hyväkseen isoa lavaa erityisesti hääkohtauk- ja Kultanainen esitys saavuttaa takuulla suosiota ulko-
sessa. Lavan taustalle heijastettu kaleidoskooppi oli maillakin. (PL)
23
 NUORI KULTTUURI - TAPAHTUMA
Suru -näytelmä houkutteli paikallisia
Sanna Kaste tähtien alla
Riparisketsistä valtakunnalliseksi esitykseksi
Perholainen teatteriryhmä Team Lukio esitti
lauantaina hauskalla huumorilla maustetun
sketsin nuoren neitokaisen traagisesta
kohtalosta.
S
einäjoen kaupunginteatterin Pikkustudio alkoi
nimensä mukaisesti käydä liian pieneksi lauan-
tai-iltapäivän humorististen esitysten kasvaneel-
le yleisövirralle. Kaikki halukkaat mahtuivat kahden
jälkeen sisään studioon seuraamaan perholaisryhmä
Team Lukion sketsiä, mutta monet heistä saivat tyytyä
lattiapaikkaan.
Perholaisten nuorten esitys “Elinan surma” otettiin
vastaan yleisössä vapautuneen naurun saattelemana.
Kuolevan tytön, äidin, ambulanssimiesten ja hautaus-
toimiston virkailijan sävyttämä kymmenminuuttinen
24
Kaupunginteatterin ala-aulasta kahvilta
tavoitettu Sanna Kaste oli saapunut
katsomaan erityisesti Seinäjokelaista Suru -
näytelmää, mutta muukin näytelmätarjonta
tuntui kiinnostavan.
“
Muitakin näytöksiä kävin katsomassa, mutta Su-
ruryhmän esitys oli ehdottomasti paras. Näytel-
mää on ennen esitetty Seinäjoen Lukiolla, mutta
vasta isommalla lavalla se pääsi oikeuksiinsa.” Suuri
joukko paikallisia nuoria kävi katsomassa kavereiden-
sa näytelmän. Kaupunginteatterin pienempi sali oli
Team Lukio Pikkustudiolla
NUORI KULTTUURI - TAPAHTUMA
ääriään myöten täynnä.
Seinäkuun Yö ja Nuori Kulttuuri -tapahtuma hou-
kutteli Sannan kaupungille viihtymään, mutta teat-
teri vetosi eniten. Kaupungin tarjoama ajanviete saa
paljon kiitosta. “Täällä on koko viikonlopun jotain
tapahtumia, todella hienoa, että tällaista järjestetään.”
Nuori Kulttuuri -tapahtuman esityksiä katsomaan tul-
lut nuoriso elävöitti mukavasti katukuvaa.
Esityksen jälkeen teatterin ala-aulassa oli kova ku-
hina, kun Sururyhmän näyttelijät tulivat vielä terveh-
timään yleisöään. “Heidän suosionsa on kyllä ansaittu.
Erityisesti pidin Ellan suorituksesta tänään, vaikka ko-
ko ryhmä onnistui loistavasti.” Sanna huikkaa lopuksi
ja jatkaa matkaansa illan muihin huveihin. (PL)
kaikkine tunnetiloineen, ilmeineen, eleineen ja ää-
nenpainoineen oli monelle katsojalle välitön ja iskevä
kokemus.
“Esitimme sketsin riparilla kolmesti. Sen jälkeen se
on nähty joulujuhlassa, Kokkolassa alueellisessa taide-
tapahtumassa ja kansainvälisellä taideleirillä sekä nyt
täällä Seinäjoella. Olemme takoneet tätä esitystä vii-
meiset puoli vuotta, ja luvassa on ehkä esityksiä vielä
Perhossa”, Jenni Kultalahti, 17 ja Jukka-Pekka Hie-
taniemi, 19, kertovat.
Nuoret ovat vastanneet sketsinsä käsikirjoittami-
sesta ja ohjauksesta täysin itse. “Välillä harjoituksissa
on huudettu toisten päälle, mutta meillä on joka tapa-
uksessa ollut todella hauskaa. On aidosti naurattanut”,
Jenni ja Jukka-Pekka sanovat. Näyttelijöitä on ollut
mukana myös perholaisessa valistusprojektissa “Päih-
deputki”.
25

Teksti: Petri Voutilainen
Kuvat: Petri Voutilainen,
Dick Lindberg/Klikki Oy
H
uhtikuussa 27 vuotta täyttäneen Lau-
ri Ylösen johtama The Rasmus -ko-
koonpano perustettiin poikien ollessa
yläasteella vuonna 1994. Solisti kertoo esiin-
tyneensä yhtyeessä liki puolet elämästään.
”Aloitimme soittamisen teinivuosinamme,
jolloin haimme vielä identiteettiämme. Mi-
nulla on ollut hiukan ikävä alkuvaiheemme
hullutteluja. Saattaa olla, että äkillinen suosio
ulkomailla vakavoitti kokoonpanoamme”,
Lauri sanoo.
Yhtyeeltä ilmestyi Warner Finlandin jul-
kaisema kultaa myynyt debyyttialbumi Peep
maaliskuussa vuonna 1996. Jäsenet ehtivät
levyttää vielä ennen nelikon muotoutumista
nykyiseen muotoon albumit Playboys ja Hell
Off A Taster.
”Pyrimme perustamisvaiheessa soitta-
maan ja laulamaan mahdollisimman nope-
asti. Nykyisin esitämme yhdessä kappaleita
sen sijaan, että kaikki soittaisivat eri suuntiin.
Emme pyri olemaan sankareita tai taiturei-
ta musiikin suhteen. Menneisyys oli meille
tärkeää aikaa, koska silloin otimme haltuun
omia instrumenttejamme”, Lauri kertoo.
Ylönen muistaa vielä ajat, jolloin hänen
kappaleissaan kuultiin rap-osuuksia ja fun-
kahtavaa materiaalia. Kokoonpanon ensim-
mäiseltä albumilta löytyvä Myself –kappale
on hyvä esimerkki, sillä siitä huomaa sen
26
Suomalainen rockyhtye
The Rasmus on lyönyt
musiikkinsa läpi maailmalla
yhdentoista vuoden työnteon
jälkeen. Kokoonpano
osallistui alkuaikoinaan
nuorille lupaaville yhtyeille
tarkoitettuun Ääni ja Vimma
-bändikatselmukseen, josta
se sai lisäpotkua musiikkiuran
kehitykseen.
Koillis-Helsingin lahja maailmalle
The Rasmus
aikaisen ahdistuneisuuden.
”Nuoruudessamme kuuntelimme Red Hot Chili
Peppers –yhtyettä, joilta saimme vaikutteita rytmik-
kääseen musiikkiin. Nykyisin vanhat kappaleet saavat
minut hymyilemään ja muistelemaan vauhdikkaita
teinivuosia”, solisti naurahtaa.
Ylönen on soittanut kitaraa 12-vuotiaasta lähtien,
mutta lavalla soitin nähtiin alkuvaiheissa vain reilun
parin kuukauden ajan. Instrumentti jäi hyvin pian
pois, koska laulaja halusi panostaa täysillä yhteen asi-
aan.
”Aikoinaan kaikki kaverini pelasivat lätkää tai jal-
kapalloa, mutta NUO kyseiset lajit olivat tiiminä työs-
kentelemistä. Ryhdyttyäni kuuntelemaan musiikkia
tajusin, että haluan päästä soittelemaan itsekin instru-
mentteja. Säästin ensimmäiseen sähkökitaraan todella
kauan rahaa, ja sen saatuani opettelin kaikki Metallica
-yhtyeen kappaleet”, Ylönen hymyilee muistoilleen.
Jännitykseen voi asennoitua
Vielä silloin Rasmus -nimeä kantanut yhtye heitti
ensimmäiset keikkansa koulun joulujuhlissa. Tänä
päivänä solisti laskee esiintyneensä yli 50 eri maassa,
mutta valloittamatta on vielä muun muassa Australia
ja Uusi-Seelanti.
”Keikkajännitys riippuu aina siitä, mitä päässäni
liikkuu. Jokunen aika sitten vedimme oman ensimmäi-
sen suuren keikkamme Meksikossa, jossa katsomossa
oli noin 9500 ihmistä. Aloin jännittää esitystämme he-
ti aamulla herätessäni. Meillä oli samana päivä keikka
stadionilla, jonne lensimme helikopterilla vetämään
pari kappalettamme. Siellä katsomossa meitä tuijotti
85 000 silmäparia. Kyseinen show ei jännittänyt mi-
nua pätkääkään, koska oliN asennoitunut siihen illalla
soitettavaan keikkaan”, Ylönen paljastaa.
Lauri pitää jännitystä samankaltaisena kuin ensim-
mäisen levynsä aikoihin. Alkuaikoina nelikko vähensi
paniikkia juomalla alkoholia ennen keikkaa.
”Jännitys kasaantuu päivän mittaan, jonka seu-
rauksena tuntee olevansa hereillä ja elossa. Lavalla sen
purkautuessa saa valtavasti voimaa. Sähköistä energiaa
purkautuu saman tien yleisöön, joka vastaa heittämäl-
lä sen takaisin lavalle. Hyvin vedetyn keikan jälkeen
on mahdotonta mennä nukkumaan, koska adrenalii-
nia on veressä liian paljon”, Ylönen hymyilee
Pojat osallistuivat Ääni ja Vimma -bändikatselmuk-
seen monien muiden aloittelevien yhtyeiden tapaan
lähes kymmenen vuotta siten. Jäsenet heittivät alue-
katselmuskeikkansa Kettutien nuorisotalolla, jossa
saivat tuomaristolta positiivista palautetta.
”Olen lukenut palautteita uudelleen näin jälkikä-
teen. On ollut hauska huomata, että tuomaristossa
istui silloin samoja tyyppejä, jotka vaikuttavat vielä-
kin musiikkibisneksessä. Papereissamme luki siihen
suuntaan, että kyllä tästä saattaa jotain vielä tullakin
tulevaisuudessa”, solisti muistelee.
The Rasmuksen jäsenet ovat saaneet menestyksen
varrella myös iskuja vasten kasvojaan. Kokoonpano
joutui keskeyttämään keikkansa Englannissa Reading-
festivaalilla. Lavalle on lentänyt kivien lisäksi mutaa,
pulloja ja veitsiä.
”Esiintyvän artistin ammatissa pitää ymmärtää ar-
vosteltavissa oleminen. Se on mennyt pahimmallaan
siihen, että joku on yrittänyt vahingoittaa minua tai
yhtyeemme jäseniä. Lavalla on yleensä kirkkaat valot,
jonka takia en näe valtavan hyvin katsomossa olevia
ihmisiä. Estradille ei saa koskaan mennä pelokkaana.
Päinvastoin pitää ajatella, että olemme hyvä tiimi ko-
koonpanomme kanssa ja vedämme täysillä. Huolestut-
tavien sattumuksien jälkeen tapahtuu pudotus pilvistä
helvettiin. Vaarallisia tilanteita on sattunut matkan
varrella, sillä minua on heitetty esimerkiksi veitsellä
kaulaan”, Ylönen kertoo.
Etelä-Amerikan keikoilla nähtiin poikien perään
itkevien tyttöjen lisäksi kyynelehtiviä teinipoikia.
”Sen ymmärtää, että herkkä teinityttö heräyttää
kyyneleet, koska se kuuluu siihen ikään. On sanottu,
että pojat eivät itke, mutta olemme saaneet todistaa
kyseisen sanonnan perättömäksi. Meidän keikoillam-
me nähdään väkeä ihan nuoresta vanhaan. Englannis-
ta löytyy vanhempaa yleisöä suhteessa kuin esimerkik-
si Ruotsista”, Lauri kertoo.
27

Ihmissuhteiden menettämisiä
Ylönen kertoo elävänsä mahdollisimman tavallista
elämää. Suomeen saapuessaan laulaja matkustaa mie-
lellään mökille, jossa toimintarituaalit ovat perin suo-
malaisia: muun muassa veneily ja saunominen. Kave-
rit ovat myös yksi keino nollata tilanne kokonaan.
”Minulla on tosi paljon hyviä ystäviä Helsingissä,
joita pyrin tapaamaan mahdollisimman usein. Puhe-
lin alkaa yleensä soida heti palattuani Suomeen. Ka-
verit soittelevat ja pyytelevät juhlimaan. Heidän seu-
rassaan pystyn unohtamaan, että olen tässä yhtyeessä,
sillä toverini eivät juuri pidä minua minään Rasmus-
tyyppinä. Ystäväni ovat tunteneet minut jo ennen ko-
koonpanon perustamista ja joskus tuntuukin, että uu-
siin frendeihin tutustuminen on vaikeaa tänä päivänä”,
Lauri kertoo.
Lauri kertoo kusen nousseen päähän uransa alku-
vaiheissa. Nykyisin moinen ei ole enää mahdollista,
sillä jalkojen noustessa liian korkealle nelikon jäsenet
pudottavat toisensa takaisin maanpinnalle. ”Olen me-
nettänyt useita hyviä ihmissuhteita virheiden takia.
Luottamusta kavereihin on vaikeaa lunastaa takaisin
kämmäyksien jälkeen. Se on ihan hirveätä tajuta jäl-
kikäteen, että on elänyt omassa kuplassa välittämättä
muista”, Lauri murehtii.
Uusia tuulia musiikin suhteen
Lauri vihjaisi, että syksyllä on tarkoitus levyttää uu-
den albumin kappaleita. Pojat hakevat uusia aaltoja
monessa mielessä ja näillä näkymin levytysprojekti ei
tapahdu enää Ruotsin puolella.
”Meillä ei ole luultavasti samoja tuottajia seuraaval-
la levyllä kuin aikaisemmilla on ollut. Tarkoituksena
on hakea jotain erikoista. Meillä on tässä tämä mei-
28
dän oma studiomme, mutta voisimmehan koota sen
jonnekin päin maailmaa kuukauden ajaksi. Kotoa pois
pysyminen on toiminut loistavasti äänitysten aikana,
sillä silloin pystymme keskittymään pelkästään levyn-
tekoon”, Ylönen iloitsee.
Kokoonpanon parhaat kappaleet ovat syntyneet
studion sohvalla juuri silloin kuin nauhuri ei ole pyö-
rinyt. Pakkotyöstäminen saattaa olla stressaavaa. Lauri
tunnustaa, että kappaleen syntyminen ei katso aikaa
eikä paikkaa. Nykyisin pojat saavat laulunsa poimittua
helposti talteen esimerkiksi tietokoneelle.
”Kappaleemme In The Shadows syntyi soundche-
kin aikana Vaasassa vuonna 2002. Olin vielä syömäs-
sä, kun muut olivat puolestaan laittamassa soittimiaan
kuntoon illan keikkaa varten. Ravintolassa kuuntelin
heidän väännöksiään ja menin improvisoimaan jät-
kien kanssa. Laulu syntyi jammailu pohjalta, ja se on
tällä hetkellä meidän suurin hitti”, Ylönen hymähtää.
Laurin mielestä jokainen suomalainen yhtye on
jossain määrin oma juttunsa, johon on yhdistetty sekä
vanhaa että uutta.
”Ulkomaalaisia rocklehtiä lukiessa huomaa, että
joka kolmannella sivulla on artikkeli suomalaisesta
kokoonpanosta. Tänä päivänä on tullut uusi aalto, että
tehdään musiikkia suomeksi ja viedään sitä ulkomail-
le. Musiikin kieli on meitä kaikkia ihmisiä yhdistävä
tekijä, Ylönen hymyilee.
The Rasmus on esittänyt suomenkielistä rakkaus-
laulu -kappaletta ulkomaankeikoillaan. Pääasiallisesti
kiertueilla kuullaan kahden viimeisimmän albumin
satoa, mutta pojat ovat poimineet keikkasettiinsä
myös vanhempia kappaleita.
”Jotkut tyypit eivät osaa sanaakaan suomea, mutta
laulavat suomenkielisiä kappaleitamme mukana. Se
on paljon mukavampaa soittaa uuden albumimme
materiaalia, koska se haastavampaa ja virkistävämpää”,
Lauri perustelee.
Kokoonpanon salainen ase on syvä ystävyys, joka
on pitänyt heidät yhdessä rankkoinakin hetkinä. Pojil-
la on luja luottamus toisiinsa, ja he vihjaavat heti toisil-
leen, jos jonkun käytös muuttuu liian epäkohteliaaksi
muita ihmisiä kohtaan.
”Suomesta löytyy monia suomalaisia rockyhtyeitä,
joiden jäsenet eivät ole edes puheväleissä. Yhtyeet te-
kevät menestyviä levyjä ja kiertelevät omilla autoillaan
keikoilleen”, Ylönen lopettaa.
29
 Ääni ja Vimma bändikatselmuksen
finaali täytti Glorian ääriään myöten
Teksti: Nicolas Prieto Kuvat: Timo Lukkari
Yhdestoista Ääni ja Vimma keräsi tänä
vuonna ennätykselliset 192 yhtyettä
vuosittaiseen katselmukseen. Glorian
kovatasoisessa finaalissa lauantaina
tuomaristo nimesi kärkikolmikoksi: Testicals
(1.), Nick Arse & The Arsenicks (2.), The
Wrecking Queens (3.).
T
esticals on 2005 maaliskuussa perustettu bändi,
joka soittaa punkahtavaa rockia hyvällä asenteel-
la. Yleisön vastaanotto on ollut erittäin lämmin,
vaikka bändi on vasta nuori. Äänen ja Vimman voit-
tajalla tulee olemaan kiireitä tulevaisuudessa. Voittaja
lunasti itselleen roppakaupalla mainetta ja kunniaa
sekä lisäksi vielä huimat palkinnot.
Lauantaina Ääni ja Vimman finaalissa tuomaristos-
sa istuivat Asko Kallonen (Helsinki Music Company
/ tuottaja), Jessi Frey (Velcra /muusikko), Kari Hyn-
ninen (Suomen Musiikki / tuottaja), Kärtsy Hatakka
(Waltari / muusikko), Teja Kotilainen (Break A Leg
Entertainment / tuottaja) sekä Teppo Leppänen (Inc-
redible Nothing/ Perfection Records/ muusikko).
30
Tapahtuman juonsi tuttuun tapaan kaikkien rokka-
reiden äiti Mari Vesala.
Bändeille on tiedossa jatkossa keikkoja
Kaikki finaaliin saakka päässeet 14 bändiä saavat mai-
neen ja kunnian lisäksi mm. demoaikaa Nuorisoasi-
ainkeskuksen studioista sekä keikkoja esimerkiksi
seuraaviin tapahtumiin: Kurkirock, Kallio Kukkii,
Louhela Jam, Espan lavalle, Helsinki-päivän konsert-
tiin, Nosturille, Gloriaan, Vernissaan, Oranssille, Tuh-
ma-klubille, Semifinaaliin jne.
Voittajabändi saa kaiken edellisen lisäksi myös
Treenikämppä.fi:n tarjoaman puolen vuoden ilmaisen
viikkovuoron täyden palvelun bändikämpän käyt-
töönsä Helsingin keskustasta, sekä keikan Jookoskoo-
kos.com:in Sziget Warm-up tapahtumassa Tavastialla
6. elokuuta.
Lisäksi muita palkintoja jaettiin runsaasti, kuten pi-
poa, paitaa ja lahjakorttia.
Finalistien joukosta valitaan kaksi bändiä Musiik-
kituottaja/Rocktalousalue projektiin. Projekti tehdään
yhteistyössä Humak Kulttuurituottaja opiskelijoiden
ja Nuorisoasiankeskuksen / Glorian kanssa. Projektin
tavoitteena on nostaa uusia bändejä esille ja toimia
heille ponnahduslautana.
Ääni ja Vimma on kasvanut
Kokonaisuudessaan Ääni ja Vimma tapahtumaan Testicals Nick Arse & The Arsenicks
osallistui tänä vuonna ennätykselliset 192 yhtyettä
vuosittaiseen katselmukseen. Aluekatselmuksista ete-
ni semifinaali-vaiheeseen yhteensä 63 bändiä ja sieltä
finaaliin 14 yhtyettä.
Ääni ja Vimma nuorten musiikin harrastajien
bändikatselmus ja se on osa Nuorisoasiainkeskuksen
kulttuurista nuorisotyötä, jonka perimmäinen tehtävä
on nuoren kasvun tukeminen ja ilmaisutaitojen ja luo-
van osaamisen vahvistaminen. Kaikki katselmukseen
osallistuvat bändit ovat saaneet musiikkialan ammat-
tilaisilta koostuvalta tuomaristolta sekä kirjallisen että
suullisen palautteen.
Ääni & Vimma – bändikatselmuksen taustalle syn-
tynyt ja alle 14-vuotiaille nuorille tarkoitettu Juniori
Vimma järjestettiin tänä vuonna jo kuudetta kertaa.
Tapahtuma keräsi tänä vuonna 22 bändiä. Ja sen voit-
taja The Freza esiintyi myös Ääni ja Vimman finaalissa.
The Freza The Wrecking Queens31
Ääni ja Vimma 2006
bändikatselmuksen voittaja
Testicals