NRO 1/2006

free your mind

METRONKULJETTAJAN MATKASSA
EGOTRIPPI
METROSEKSUAALISUUS
FREE YOUR MIND UUDISTUI
KOKEMUKSIA LIPUNTARKASTAJISTA
www.freeyourmind.fi

ESITTELYSSÄ MUSIIKKIKANAVAT MTV FINLAND JA THE VOICE

WWW.FREEYOURMIND.FI

OULUN MUSIIKKIVIDEOFESTIVAALIT
PODCASTING
STEEN1 -JARDEN TRÄKKI
 J
oukkoliikenteen etikettiin ei kuulu puhua kovaäänisesti. Maalaisserkku tuli kau-

Pääkirjoitus
punkiin kylään. Karjalan tyttö kun on, puhetta tuntuu riittävän enemmänkin. Oh-
jeet kerroin lyhyesti: Puhu hiljaa ja ennen kaikkea älä muille. Metromatkan aikana
SISÄLLYSLUETTELO: kuuluikin kovaäänistä ihmetystä. Miksi kaikki laittaa naamansa lehden taakse piiloon?
Miksi kaikki tuijottaa tyhjyyteen kuin lääkkeitä olisi otettu purkillinen? Miksei kukaan
3 PÄÄKIRJOITUS juttele keskenään?
Hattutehtaalla SuperJannen kanssa katsoimme netistä HKL:n sivuja ja hän kysyi,
4 METRONKULJETTAJAN MATKASSA mitä vikaa näen kuvassa? Kaikki hymyilivät ja ihmiset juttelivat keskenään. Joukko-
liikenteessä monet ihmiset kohtaavat ja suvaitsevaisuutta tarvitaankin. Matkan täytyy
10 EGOTRIPPI sujua. Päästä pisteestä a pisteeseen b. Siinä missä metro kulkee luotettavasti minuutin
tarkkuudella, lähijunat painivat ongelmien kanssa heti kun lunta tulee. Niin ”yllättä-
-pitkien harkintojen summa
vää” kun lumi onkin, siihen ei tunnuta löytävän lääkettä. Tässä numerossa käsittelem-
me metronkuljettajan arkea ja näemme miten VR panostaa viihtyisämpään yöjunaka-
15 HYVÄT MATKUSTAJAT lustoon. Joukkoliikenne vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämäämmme ja vasta kun
-huomioikaa toisenne lakko tms. ylllättää, niin sen tärkeyden huomaa. Joukkoliikenne on meidän kaikkien
asia. Viihtyisämpään matkustamiseen voi jokainen vaikuttaa vaikkapa sanomalla bus-
16 KOKEMUKSIA LIPUNTARKASTAJISTA? sinkuljettajalle huomenta, päivää ja iltaa. Niin ja miksei tosiaan voi kanssamatkustajan
kanssa keskustella vaikka uutislehtien aiheista.
18 ARMEIJA
-turvonneita polvia ja aseöljyä Free Your Mind on Helsingin kaupungin
Vastaava päätoimittaja
nuorisoasiainkeskuksen ja Yleisradion Antti Salminen
20 METROSEKSUAALISUUS ylläpitämä nuorille suunnattu media-
-tyylisuunta joka on taas tulossa areena jonne nuoret luovat itse sisältöä.
23 JOUKKOLIIKENNE
-myöhästymisiä ja lipuntarkastajien uhreja
Nuorten media Hattutehdas Toimituspäivät Lehden päätoimittaja Kustantaja
24 UUDET MAKUUVAUNUT LIIKENTEESSÄ Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Keskiviikkoisin klo 14 - 21. Reijo Jumppanen Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus
TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA: Toimituskokoukset 8.4., 13.5.
Käyntiosoite Lönnrotinkatu 30 c, 2 krs Radion päätoimittaja Painopaikka
27 LOISTEFESTARI Matias Orola, Milla Kaikkonen, Petri Postiosoite PL 5000, 00099 Helsingin kaupunki www.freeyourmind.fi Aksidenssi Oy
-festivaalien teemana teatteri Seppo Lampela
Voutilainen, Jenna Jadvall, Eevi +358 9 3108 9091
Savolainen, Jonne Laakso, Heikki toimitus@toimitus.hattu.net Nuorten mediakeskus Hattutehtaan perustiedot
Toimituspäällikkö
6 krt vuodessa - ilmaisjakelu
28 KANSAINVÄLISET ARTISTIT TÄHDITTIVÄT Nummi, Antti Silvennoinnen, Nikolas www.hattu.net
NRJ RADIO AWARDSIA Nuorten media avoinna tiistaista perjantaihin Matias Orola ISSN 1795-9322
Immonen, Hele Levy + foorumin klo 14 - 21 Vastaava päätoimittaja
30 FREE YOUR MIND UUDISTUI keskusteluun osallistuneet Antti Salminen Nuorten median toiminnanjohtaja
Toimintaan pääsee mukaan nuorisoasiainkeskuksen Jani Karppanen
jäsenkortilla - 5€
 Metronkuljettaja Tarja Wartiainen
istahtaa kuljettajan paikalle
kokeneentuntuisesti. Eikä mikään
ihmekään, onhan Tarja ollut
metronkuljettaja jo vuodesta 2004
lähtien. Ympärillä humisee, niin kuin
metrossa yleensä, mutta tällä kertaa
näky ei ole sama. Näen ensimmäistä
kertaa elämässäni metrotunnelin
kuljettajan näkökulmasta ja se on
hyvinkin jännittävä ja erilainen.
Melkein voisi sanoa jopa pelottava
siihen verrattuna, mitä on tottunut
näkemään.
4 5
Metronkuljettajan matkassa
Teksti: Eevi Savolainen
T
arjan omat ensimmäiset metromuistot sijoit-
tuvat 80-luvun alkuun, jolloin metro aloitti lii-
kennöinnin. Ensimmäisistä metrokokemuksista
Tarjan mieleen on jäänyt metron omintakeinen ääni,
kun metro lähtee kiihdyttämään ja Tarja muistaa sen
olleen hyvinkin jännittävää.
Armeijan jälkeen Tarjan aikomuksena oli hakea
bussinkuljettajaksi. Armeijassa ollessaan hän oli ollut
sotilasautonkuljettajana ja saanut sieltä kaikki bussin-
kuljetukseen tarvittavat kortit. Hakeminen kuitenkin
jäi ja hän halusi kokeilla metronkuljettajaksi pääsyä.
Tarja pääsi kurssille ja kaksi kuukautta kestäneen
koulutuksen jälkeen, ura metronkuljettajana alkoi.
Vaikka kurssi olikin lyhyt, metronkuljetusta varten
tarvittavat ohjaimet tulivat nopeasti tutuiksi ja jäivät
hyvin mieleen. Itse metronkuljetukseen tarvittavia
ohjaimia on vähän ja itse asiassa yllätyin itsekin ohjaa-
mossa olevien nappien ja vipujen vähyydestä. Jostain
syystä olisin voinut kuvitella ohjaamon olevan täynnä
nappeja ja vipuja, joita olisi joka lähtöön ja näin ollen
täyttäen koko ohjaamon. Totuus oli kuitenkin toinen.
Satojen nappien sijasta näenkin niitä ihmetyksekse-
ni vain muutaman kymmenen verran. Ajamiseen ei
pääasiassa tarvita kuin kahta ohjainta, eli ovinappia ja
ajokahvaa. Muita nappeja käytetään tarvittaessa, mikä
tarkoittaa sitä, että niitä käytetään hyvin harvoin.
Opastinjärjestelmä estää kolarit
Ajamisen aikana päässä pyörii lähinnä omat asiat.
Tarjan oma automatisoitunut ajotaito sallii sen, ettei
tarvitse koko aikaa keskittyä jokaiseen napin painami-
seen. Metrolla kulkeminen on yleisestikin ottaen tur-
vallista ja mahdollisuus metrokolariin on hyvin pieni.
Historian aikana kolareita ei ole ollut montaakaan,
jos yhtään. ”Ehkä silloin, kun junia koestettiin”, Tarja
veikkaa. Metrojen kolarointia estää opastinjärjestel-
mä, jotka muistuttavat liikennevaloja. Mikäli metron-
kuljettaja ajaisi punaisia päin, metro pysähtyisi metron
alla ja kiskojen välissä olevien magneettien ansiosta.
Magneeteilla on pyritty ottamaan huomioon juuri se,
ettei mitään törmäyksiä tapahtuisi. Ilman magneet-
teja jonkun junan ollessa myöhässä, mahdollisuus
metrokolariin olisi suurempi ja siksi metrokolarin
mahdollisuus on pyritty ottamaan huomioon mahdol-
lisimman hyvin. Metroa ohjataan täysin Hakaniemen
keskusvalvomosta ja itse asiassa kuljettajan oma soo-
loilu on mahdotonta. Kuljettaja ei esimerkiksi pääse
vaihtamaan itse edes vaihteitaan ja hänen tiensä ohja-
taan keskusvalvomosta käsin.
Radio soi
Yksitoikkoisuuden ja jaksamisen Tarja luokittelee
metronkuljettajan työn vaikeimmiksi ominaisuuk-
siksi. Työn mukavuutta helpottaa ohjaamossa oleva
radio, jota voi kuunnella ajon aikana. ”Etenkin aa-
muvuorossa tulee kuunneltua musiikkia ja välillä te-
kisi mieli pistää aamuisin radiota kuunnellessa radio
päälle ja antaa matkustajienkin nauttia hyvästä radio-
ohjelmasta”. Ohjaamossa sijaitsee myös mikrofoni
myöhästymiskuulutuksia varten. Pienessä mielessäni
herää heti ajatus vitsien kertomisesta ja matkustajien
muunlaisesta huvittamisesta. Ainakaan Tarjan tietoon
ei ole tullut vitsejä kertovista metronkuljettajista. Asia,
missä metronkuljettajalta erityisesti vaaditaan tark-

kuutta, on pysähtyminen. Asemalla juuri oikeaan
aikaan pysähtyminen vaatii harjoitusta ja muutaman
virhekerran se kyllä iskostuu päähän missä vaiheessa
kannattaa ruveta jo jarruttamaan.
Vapaallakin julkisilla
Vapaa-aikanaan Tarja ei karta metron kyydissä ole-
mista ja sillä tuleekin liikuttua paljon. Metrolla ja
muilla julkisilla liikennevälineillä liikkuminen on pal-
jon helpompaa, kun ei tarvitse miettiä, minne auton
saisi parkkiin ja hermotkin säästyvät mahdollisilta
vastoinkäymisiltä. Mikään junaharrastaja Tarja ei var-
6 7
sinaisesti ole. Metronkuljettajien joukosta kuulemma
löytyy muutama kuljettaja, jotka tuntuvat tietävän kai-
ken metroista ja niiden toiminnasta. Sen verran omaa
tietämystä metroista hänellä kuitenkin riittää, että
tietää mitä pitää tarvittaessa tehdä, jos metroon tulee
jotain vikaa. Matkustajana ollessaan tulee kiinnitettyä
huomiota toisen ajamiseen, vaikka sillä ei olekaan mi-
tään merkitystä. Ulkomaille mennessä huomio kiin-
nittyy väkisinkin metroihin, jos niitä tulee käytettyä ja
tekisi jopa mieli mennä kokeilemaan, miten se eroaa
Suomen tutusta ja turvallisesta metrosta. ”Valitetta-
vasti se ei kyllä ole mahdollista”, Tarja sanoo. Mikäli
Suomessa haluaisi mennä metro-ohjaamoon matkan
ajaksi, siihen täytyisi anoa erillinen lupa liikennemes-
tarilta ja perustella miksi haluaisi metro-ohjaamoon
matkan ajaksi ja sama pätee varmasti myös muualla
maailmalla kuljettajien turvallisuuden ja ajorauhan
takaamiseksi.
Pakkanen kiusaa
Tänä talvena etenkin pakkanen on kiusannut met-
ronkuljettajia ja matkustajia estäen ja haitaten kul-
kua. Uusissa ja vanhoissa metroissa ongelmat ovat
erilaisia, mutta etenkin uuden sarjan metrot osaavat
kuulemma olla hyvinkin ongelmallisia. Pakkasella
TULEVAISUUDEN METROKARTTA
juniin tulee helpommin vikoja ja etenkin ovet kärsi-
vät kylmällä säällä. Kuljettajat suosivat lämpimämpiä
säitä myös sen takia, että heille on mukavampaa istua
lämpimässä ohjaamossa, ilman tuhatta talvitakkia
päällään pysyäkseen lämpimänä. Uuden sarjan met-
rot ovat kuljettajan kannalta siinä mielessä parempia,
että niitä tehdessä on otettu kuljettajan hyvinvointi ja
viihtyvyys ajon aikana huomioon. Esimerkiksi uusissa
metroissa kuljettajan ei tarvitse jännittää kättään niin
paljoa kuin vanhassa ja siten säästytään myös useilta
jännetulpantulehduksilta. Vanhassa junassa ohjaimet
sijaitsevat vasemmalla, kun taas uudessa versiossa ne
sijaitsevat keskellä ja näin ollen täyttävät ohjaamosta
suurimman osan. Kuljettamisen vaikeimmiksi asioiksi
Tarja sanoo työn yksitoikkoisuuden ja muuttumatto-
muuden: ”Pitää jaksaa keskittyä jokaisella asemalla ja
katsoa ettei kukaan jää vahingossakaan oven väliin”.
Henkisesti raskasta työtä helpottaa kotona odottava
koira, joka auttaa pitkän päivän jälkeen puhdistamaan
ajatukset työpäivästä. Nykyään työt menevät kuulem-
ma jo omalla painollaan.
Kääntöraiteella
Aika kuluu ja matka etenee. Puheenaiheeksi nousee
kääntöraide. Saan kuulla, että omat tietoni kääntörai-
teesta osoittautuvat vääriksi. Niin minä kuin monet
muutkin helsinkiläiset (ja ulkopaikkakuntalaiset) elä-
vät siinä luulossa, että kääntöraide olisi jonkinlainen
silmukka ja siinä ei tapahdu mitään sen kummalli-
sempaa. Totuus on kuitenkin toinen. Lähtiessään pää-
teasemalta metro menee kääntöraiteelle, eli tavallaan
laiturille, ja siellä kuljettaja vaihtaa ajopäätä. Ainoa
asia, mikä kääntöraiteella siis vaihtaa suuntaa on met-
ron kulkusuunta ja kuljettajan nenä. Kun asiaa lähtee
tarkemmin miettimään, niin tulemme siihen tulok-
seen, että jos kääntöraide olisi sellainen silmukka, niin
kuin monet luulevat, se veisi aivan tuhottomasti tilaa.
Tavallinen matkustaja harvemmin miettii tätä asiaa
tältä kantilta ja se avaa myös minun silmäni totuudel-
le. Kun kääntöraide on koettu, ohjaamossa on ehkä
hieman jännittynyt tunnelma. Vai johtuneeko sitten
 huonosta kunnosta, kun joutuikin yhtäkkiä urheile-
maan. Joka tapauksessa matka etenee ja aika menee
ohjaamossa huomattavasti nopeammin kuin matkus-
tamon puolella.
Kuljettajavuoro voi alkaa Itäkeskuksesta,
Ruoholahdesta tai metrovarikolta, mikä sijaitsee
bussivarikon lähistöllä Itäkeskuksen ja Siilitien
välimaastossa. Ruoholahdessa mennään aina
kääntöraiteelle ja vain silloin jätetään menemättä, kun
ollaan liikaa myöhässä aikataulusta. Kääntöraiteelle
menemättä jättämisessä säästetään muutama minuutti.
Kuljettaja ei itse pääse asiaan vaikuttamaan mennäänkö
kääntöraiteelle vai ei, ja jopa reitin määränpääkin
säädetään keskusvalvomosta käsin. ”Sooloilu on tässä
ammatissa mahdotonta”, Tarja vahvistaa. Ruuhka-
ajan loputtua osa metroista viedään kääntöraiteelle tai
metrovarikolle odottamaan seuraavaa aamua, jossa ne
ovat valmiina aamumatkustajia varten. Työajat ovat
kahdessa sarjassa; arkisarjassa ajetaan maanantaista
perjantaihin ja ryhmäsarjassa ajetaan viikonpäivästä
riippumatta. Metronkuljettajan työn lyhyin tauko
on puoli tuntia ja ruokatauko kestää muutamilla
jopa tunnin verran. Tauoille pääsee päivän aikana
suhteellisen usein ja vessassakin pääsee työaikana
käymään, eikä tarvitse istua ohjaamossa monia tunteja
hätä housussa.
Yksi juoksee, kaikki juoksee
Yleinen metronkuljettajien ihmetys on ovien väliin
juoksevat ihmiset. Siitä syntyy etenkin ruuhka-aikoina
hauska buumi, joka ihmetyttää metronkuljettajia suu-
resti: Yksi juoksee, kaikki juoksee, kaikki ovat ovien
välissä ja pahimmassa tapauksessa metro myöhästyy
aikataulusta. Jos Tarja näkee tutun metroasemalla, hän
ei tervehdi ohjaamosta tätä. Tervehtiminen saattaisi
8 9
johtaa siihen, että koko metroasema vastaa takaisin
ohjaamosta tervehtivälle kuljettajalle. Vartijoita tulee
kyllä tervehdittyä ja toisia kuljettajia tervehditään ajon
aikana valomerkeillä tai ihan vain käden heilautuksel-
la. Metronkuljettajan työtä turvaa ohjaamon takasei-
nä, mikä helpottaa kuljettajan työtä ja säästää hänet
ongelmilta. Metrohäiriköintiin ei metronkuljettajan
tarvitse yleensä puuttua. Aina silloin tällöin kuljettaja
kuitenkin saattaa soittaa vartijoille, että tulevat poista-
maan jonkun häiriköivän henkilön pois junasta.
Ammatinvalintaa
Mikäli Tarja haluaisi nyt vaihtaa metronkuljettajasta
vaikkapa raitiovaununkuljettajaksi, olisi metronkul-
jettamisen historiasta hieman apua, mutta jonojen
ohi se ei silti Tarjaa auttaisi. ”Sitä paitsi ennemminkin
raitiovaununkuljettajista vaihdetaan metronkuljetta-
jiksi, kuin toisinpäin”, Tarja sanoo. Metronkuljettajaksi
pääsyn kriteereiksi luokitellaan muun muassa se, että
ei saa olla rikkeitä henkilöautolla ajamisessa, punavi-
hersokeus ja näkö testataan ja sen lisäksi pitäisi olla
yleisen nuhteeton elämä. Tällä hetkellä naiskuljettajia
taitaa olla jopa hieman enemmän kuin mieskuljettajia.
Minuuttiaikataulu
Metronkuljettamisessa on paljon asioita, mitä tavalli-
sen matkustajan silmä ei näe. Esimerkiksi, kun ohjaa-
mosta kuljettaja kuuluttaa, ettei metro voi vielä lähteä
liikkeelle on siinä kyseessä kaikkea muuta kuin mat-
kustajien tahallinen kiusaaminen. ”Eihän sitä kaikkea
voi sanoa, mikä on vikana ja mitä on radalla tiellä ete-
nemistä estämässä”, Tarja valaisee. Etenkin pakkanen
on erittäin kiusallinen haittatekijä metronkuljetukses-
sa. Ongelmat esiintyvät silloin etenkin ovissa, jotka ei-
vät pakkasen takia joko aukea tai mene kiinni. Ovi- ja
muut ongelmat aiheuttavat sen, että ollaan huonossa
tapauksessa paljonkin aikataulusta myöhässä. Met-
ronkuljetuksessa aikataulussa oleminen on kuitenkin
kaiken A ja O ja se on Tarjan mukaan työn stressaavin
osa. Silloin, kun ollaan pahastikin myöhässä, unohde-
taan aikataulut ja käydään pysäkeillä noutamassa mat-
kustajat kyytiin ja ajetaan eteenpäin koettaen saada
aikataulut taas kohdilleen. Työstä johtuva minuuttiai-
kataulu jää Tarjan mukaan pahasti päälle myös vapaa-
aikana. Kelloa tulee katsottua miltei minuutin välein,
vaikkei minnekään olisi edes kiire. Metronkuljettajana
ollessaan Tarja ei ole myöhästynyt kertaakaan töistä,
vaikka se onkin lähellä ollut. ”Nyt on vain herättävä
neljältä, ei siinä muuta vaihtoehtoa ole”, hän toteaa.
Työnsä puolesta metronkuljettajat saavat myös työ-
suhde-etuja, kuten Helsingin sisäistä aikaa matkakor-
tilleen sekä Helsingin kaupungin sisäiset palvelut ovat
heidän käytössään alennettuun hintaan.
Aamun avaa avausjuna
Aamun ensimmäinen metro on ns. avausjuna. Ava-
usjuna käy radan läpi ilman matkustajia ja tarkistaa,
ettei metroraiteilla ole mitään ylimääräisiä tavaroita ja
että kaikki on kaikin puolin kunnossa. Avausjuna toi-
mii myös henkilökuntakuljetuksena. Illan viimeinen
metro tuo metroletkan päätepysäkille tai varikolle ja
kun se on tehty, kuljettaja on valmis kotiin lähtöä var-
ten. Matka lähenee loppuaan ja rupeamme hiljalleen
lähenemään lähtöpistettä eli Itäkeskuksen metroase-
maa. Nyt voi vaan todeta, että nyt on tunnelit nähty ja
fiilis on huikea.
 EGOTRIPPI
-Pitkien harkintojen summa
Teksti: Petri Voutilainen Kuvat: Petri Voutilainen, Lasse Kurki
Egotrippi -yhtyeen kitaristi Knipi ja basisti
Anssi istuutuivat alas kertomaan helmikuussa
julkaistavasta Vielä koittaa uusi aika -albumista
ja yhtyeen alkuajoista.
K
olme vuotta sitten julkaistu edellinen
studioalbumi Matkustaja antoi Egotripin
jäsenille vakaan pohjan suomalaisilla
musiikkimarkkinoilla ja loi uskoa myös yhtyeen
tulevaisuuteen. Helmikuussa julkaistavaa studioalbumia
edeltää kokoelmalevy ja puolentoista vuoden
keikkarupeama.
”Vietimme studiossa aikaa noin kuukauden ajan
levyttäen albumimme kappaleita. Keikkojen lisäksi
aikaa meni siihen, että tehtiin biiseihin sävellyksiä,
sanoituksia ja harjoiteltiin treenikämpällämme. Levy
oli tarkoitus alun perin julkaista syksyllä 2005, mutta
kappaleita ei vain syntynyt niin nopeaan tahtiin kuin
olisi pitänyt”, kitaristi Knipi kertoo.
”Musiikkimme olisi kärsinyt pahasti, jos levy olisi
julkaistu aikaisemmin, sillä yksinkertaisesti aika olisi
loppunut kesken”, basisti Anssi sanoo.
Knipi ja Anssi innostuvat kuvailemaan uuden albu-
10
minsa kappaleita romanttisiksi ja kertovat sen olevan
heille aivan uusi aluevaltaus musiikillisena tyylisuun-
tauksena. Levy†sisältää myös hyvin henkilökohtaisia kap-
paleita.
”Miian laulua on vertailtu useissa lehdissä Anssi
Kelan kappaleeseen Nummela. Olen aiemminkin
kirjoittanut henkilökohtaisia biisejä, mutta niitä ei ole
vain omistettu kenellekään. Musiikkimme tarkoituk-
sena ei ole päästä mihinkään tiettyyn pisteeseen, vaan
pyrimme kehittymään mahdollisimman lahjakkaiksi
soittajiksi”, kitaristi Knipi sanoo.
Perhosia vatsanpohjalla
Yhtye sai iloisen perheenlisäyksen viime vuoden elo-
kuussa, kun he päättivät virallistaa ”keikkabasistinsa”
Anssi ”Prinssi” Maasalon. Knipi kertoo uuden jäse-
nen tuoneet kokoonpanoon lisää potkua ja uusia vai-
kutteita toimintatapoihin.
Pojat lähtivät koko Suomen kattavalle kiertueelle
maaliskuussa, joka päättyy vasta lokakuussa. Keikkoja
on myyty etukäteen arviolta noin 70 kappaletta eli tie-
dossa on noin kymmenen keikan kuukausivauhtia.
”Minua jännittää hiukkasen jo kiertueen ajattelu,
kun ei ole kesän jälkeen soiteltu yleisölle. Tällä hetkellä
se rutiini puuttuu, joka antaisi lisää itsevarmuutta. Pi-
tää vaan ottaa se ammattitaito siihen rutiinin rinnalle,
niin kyllä ne hommat hoituvat”, Knipi miettii.
”Henkilökohtaisesti jännitän ennen esiintymistä,
mutta se ei ole sellaista lamauttavaa. Se on vain ihan
hyvä, että tiettymäärä perhosia hyppii siellä vatsan-
pohjalla”, Anssi toteaa.
Jännitys on muuttanut muotoaan matkan varrella,
sillä pojat eivät enää hermoile esimerkiksi kappaleitten
osaamisesta.
”En enää jännitä, että miten keikka menee suorituk-
sena. Olemme ammattitaitoista porukkaa, ja jos keik-
ka ei mene niin kuin pitäisi, niin sille ei voi mitään.
Keikkoja on vähän turha jännittä, sillä luotan henki-
lökohtaisesti jokaiseen yhtyeen jäseneen. Ennen jän-
nitys oli sitä, että osaako kaikki kappaleet, sillä ei ole
nykyisin niin suuri merkitys. Tänä päivänä jännittää
hiukkasen se, että miten yleisö ottaa vastaan ainakin
näin kiertueen alkaessa”, Knipi sanoo.
Menneisyyden varjo
Egotripin ensimmäinen esiintyminen tapahtui Ku-
losaaren Casinolla syyskuussa 1993. Yhtye lähetteli
perustamisensa jälkeen demoja aktiivisesti eri levy-
11
 yhtiöihin ja lähes heti tärppäsi, sillä kokoonpano pääsi
monikansallisen Sonyn -listoille. Yhtyeen nimeä kan-
tava debyyttialbumi ilmestyi jo seuraavana keväänä.
Heikko menestys johti kuitenkin siihen, että yhtye
erotettiin Sonylta parin vuoden sisällä sopimusten
allekirjoittamisen jälkeen. Vaihde rikkaiden vuosi-
en aikana yhtye on ollut lukuisten eri levy-yhtiöiden
listoilla, mutta nykyisin jäsenet ovat Kari Hynnisen
leivissä hänen noin vuoden vanhalla Suomen Musiik-
ki -yhtiöllä. Kokoonpano on tehnyt yhteistyötä noin
kymmenen vuoden ajan Hynnisen kanssa.
”Kyllä sille naureskeltiin jätkien kanssa, kun ko-
koelmalevymme julkaiseva levy-yhtiö oli SonyBMG.
Saimme yhtyeen alkuaikoina sekä Sonylta potkut et-
tä BMG:ltä kielteisen päätöksen, että he eivät olleet
kiinnostuneita musiikistamme. Tänä päivänä olemme
kummankin yhtiön listoilla”, Knipi naurahtaa.
”Meillä on ollut koko uramme aika vapaat kädet teh-
dä sitä mitä haluamme. Kaikki päätökset mitä olemme
tehneet, niin olemme miettineet ja harkinneet tark-
kaan, että kukaan ei tule katumaan niitä myöhemmin.
Tämä koskee myös kappalevalintoja albumeille. On
tietysti kappaleita, jotka ovat parempia ja huonompia,
mutta kaikella on tarkoituksensa. Asioita pitää kokeil-
la, että pääsee elämässä eteenpäin”, Anssi sanoo.
Sony-yhtiöltä irtisanottu yhtye teki sopimuksen
Zen Garden -yhtiön kanssa ja julkaisi maaliskuussa
1997 kokoonpanon toisen studioalbumin Superego.
Levy sisälsi useita yhtyeen vielä nykyisiäkin hittikap-
paleita, kuten Ympyrä ja Elokuu. Pitkä keikkarupeama
teki tepposensa ja yhtyeen rumpali lähti kulkemaan
omia polkujaan. Hänen saappaisiinsa astui Sampo
Haapaniemi.
”Ensimmäiseltä levyltämme en jaksaisi soitella
enää hirveästi kappaleita, vaikka Gloria -biisiä ol-
laankin rämpytelty keikoilla. Aikaisempien levyjen
kipaleita jää väkisinkin pois, sillä olemme tehneet
12
matkan varrella runsaasti materiaalia. Listasin tuossa
nelisenkymmentä kappaletta, joita olemme soittaneet
viimeisen puolentoista vuoden aikana. Mieluummin
soittelemme uutta materiaalia unohtamatta vanhoja
hittejämme”, Knipi kertoo.
”Nykyisin pyrimme järjestämään keikat niin, että
ne ovat mieleisiä itsellemme ja perheenjäsenille”, ba-
sisti Anssi toteaa.
Linja-auton syvempi sanoma
Matkustaja -levyn teko oli hyvin rankkaa aikaa pojille,
sillä muun muassa basisti Mikko Mäkelä erkani yhty-
eestä ennen albumin äänittämistä.
”Albumin tekeminen oli hyvin raskas projekti, sil-
lä silloin elettiin hämmentävää aikaa. Emme tienneet
kunnolla, minne päin olimme menossa kokoonpano-
na. Tajusimme, että emme voi jatkaa samalla linjalla,
vaan jotain uutta oli tuotava. Uuden tien etsiminen vei
jonkin verran aikaa, mutta kun se löytyi, niin kaikki
olivat tyytyväisiä. Emme todellakaan odottaneet mi-
tään kultalevyä tai Emma-patsasta. Jäimme odotta-
maan levyn äänittämisen jälkeen, että saammeko tästä
pelkkää kuraa päällemme. Se oli hienoa tuntea silloin
saada ihmisiltä positiivista palautetta ja kannustusta,
että nämä vuodet eivät ole menneet hukkaan”, Knipi
kommentoi.
Pojat ansaitsivat Matkustaja -albumilla ensimmäi-
sen kultalevynsä ja Emma-patsaan vuoden 2004 par-
haimmasta kappaleesta. Siitä saatu kultalevy oli pojille
mahtava työvoitto, sillä yhtyeellä ei ollut minkäänlaisia
odotuksia sen suhteen. Albumin nimikkokappale Mat-
kustaja kertoo kaikesta vauhdikkuudestaan huolimatta
tarinan ihmisestä, joka ei voi palata menneisyyteensä
enää takasin.
”Kappaleessa ei ole kyseessä joukkoliikenteestä vaan
ihan tilausajosta. Kappaleen aloitussanat Yöllä linja-au-
tossa olivat itsessään jo hyvin vahvat, sillä sen kun kek-
sin niin oli hyvin helppo jatkaa eteenpäin. Haluaisin
kirjoittaa pitkään ihmisestä, jolla ei ole juuria ja joka
ei tiedä minne voisi palata. Linja-auto on kappaleessa
vain välineenä ja vertauskuvana. Mielistäni biisissä on
ainakin syvempi sanoma, kun varsinainen muoto mi-
hin se on puettu”, Knipi pohtii.
13
 Hyvät matkustajat
Parhaimmillaan joukkoliikenne on mukava, helppo ja edullinen tapa liikkua kaupungissa. Junat, bussit, metrot, ratikat, lautat
ja kesäisin kaupunkipyörät ovat kaupunkilaisten iloksi ja avuksi. Julkisten liikennevälineiden suosiminen helpottaa ruuhkia ja
vähentää ilmansaasteita, sillä yhden linja-auton päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin parinkymmenen henkilöauton.
Teksti ja kuva: Hele Levy

P
ääkaupunkiseudun joukkoliikenne on
ehkä yksi maailman parhaiten toimivista
liikennejärjestelmistä. Aikatauluihin, kuljettajien
ammattitaitoon ja kalustoon voi suurimmilta osin olla
tyytyväinen. Mutta toisinaan matkustajien asenteissa
ja käyttäytymisessä olisi parantamisen varaa. Minä
ensin -ajattelutavan voi jättää kotiin, sillä ottamalla
muutkin huomioon tekee omastakin matkustamisesta
mielekkäämpää.
Kulkuneuvoon noustessa täytyy antaa ensin tilaa
poistuville, änkeämällä ihmismuuria vastaan hidas-
taa omaa sekä muiden matkantekoa. Lastenvaunujen
kanssa apua tarvitsevaa saa auttaa ja kyllä - kuljettajaa
saa tervehtiä. Pummilla matkustaminen tuo tietenkin
oman jännityksensä matkan tekoon. Tulitko kuiten-
kaan ajatelleeksi, että vuoden päästä muut maksavat
matkasi korotetuissa hinnoissa. Ja toisaalta kertalippu
on neljäkymmentä kertaa edullisempi kuin yksi tar-
kastajan tervehdys.
Kiitos joka-aamuisten ilmaisjakelulehtien, voim-
me hyvillä mielin uppoutua päivän uutisiin välttäen
kiusalliset katsekontaktit. Kun lehti on luettu, sen voi
jättää myös muiden iloksi hattuhyllylle, penkille tai
kaiteelle siististi taiteltuna. Joidenkin mielestä on kui-
tenkin mukavampaa päällystää niillä kulkuneuvojen
lattiat.
Repun paikka
Miten hauskaa onkaan matkustaa yksin kahden hen-
gen penkillä tukkimalla toinen istuin kauppakassilla
tai vaikkapa koulurepulla. Neljän paikoilla voi nostaa
vielä jalat istuimille, ettei vaan kukaan tulisi siihen
vastapäätä toljottamaan. Ruuhka-aikana on kuitenkin
huomaavaista tehdä tilaa muille matkustajille ja nostaa
reppu tai kauppakassi syliin. Kengillekin on olemas-
sa ihan oma paikkansa - lattialla. Käytävillä seisojat
voivat tarkkailla tilannetta ja tarpeen mukaan liikkua
peremmälle. Sylitanssi ei ole kaikkien mieleen, joten
pois jäädessä on kohteliasta ilmoittaa siitä hyvissä ajoin
vieressä istuvalle.
Yleisen mukavuuden kannalta on hyvä muistaa, et-
tä kulkuneuvot eivät ole puhelinkoppeja, julkisia käy-
mälöitä tai ravintolavaunuja. Virtsaaminen, alkoholin
nauttiminen ja tupakointi ovat ehdottomasti kiellet-
tyjä, mutta myös äänekäs matkapuhelimeen kailotta-
minen on häiritsevää. Pienten eväiden nauttiminen
on sallittua, piknik-korin pakkaaminen metromatkaa
varten saattaa olla liioittelua.
Kaupunkipyörillä ajaminen on sallittua ydinkeskus-
tan alueella. Kauniina kesäpäivänä on mukava polkais-
ta kauppatorille jäätelölle ja vaikka haluaisikin pienen
pyörälenkin tehdä, ei tarvitse ajaa Kuusamoon asti.
Liikennevälineetkin ovat työpaikkoja ja sitä tulisi
kunnioittaa. Kuljettajat, lipunmyyjät ja tarkastajatkin
ovat ihmisiä, jotka tekevät työtään helpottaakseen
koti-, koulu- ja työmatkojamme. Haistattelun sijaan
heillekin voisi joskus suoda hymyn ja kiitoksen. Niin
tekevät hyvät matkustajat.

14 15
 On mukavampaa matkustaa voimassaoleva matkalippu
taskussa, kuin pälyillä pakotietä tarkastajien iskiessä, tai
keksiä mitä uskomattomampia tarinoita päästääkseen
pälkähästä.
Tarkastusmaksu
Ilman asianmukaista matkalippua matkusta-
valta henkilöltä peritään tarkastusmaksu 66
euroa sekä lisäksi kertalipun hinta. Busseissa
matkalippu on aina esitettävä kuljettajalle ja
raitiovaunuissa pyydettäessä.
16
Keskustele aiheesta:
http://www.freeyourmind.fi/forum/viewtopic.php?t=884
Kokemuksia lipuntarkastuksista
”Tyhmät maalaiset”
Pari savolaista alkuperää olevaa kaveria
on esittäny tyhmää maalaista julkisessa
kulkuneuvossa kun ei oo ollu lippua.
”Mitteeh? En minä tiennynnä, että tän-
ne pittee lippukkii ostoo...” Molemmat
selvisivät ilman tarkastusmaksua.
Mutta joo, mun mielestä on melko
tyhmää kiusata lipuntarkastajia. Työ-
täänhän ne koittaa vaan tehdä. En kui-
tenkaan pidä minään maailman suu-
rimpana syntinä liputta matkustamista.
-Saara Kartimo
Kilpajuoksua
Tollaset ~10 kertaa on tultu kysymään
lippua. Parilla ei ole ollut.
Vartijat on hitaita juoksioita, joten
miksikä sitä lippua pitäisi vapaa-ajal-
laan käyttää?
-Squali
Köyhätkin maksaa
Espoosta dösällä Stadiin päin tultaessa,
niin aina se sama naislipuntarkastaja
hyppää siinä Espoon ja Helsingin ra-
jalla dösään, joka aina on muutamaa
onnetonta matkustajaa lukuun otta-
matta, niin lähes tyhjä dösä. Sit se jää
Ruohiksessa pois ja vaihtaa dösää.. Ki-
vat niille lipuntarkastajille, ku ne saa
kulkee niinks ilmatteeks dösillä ja mui-
den köyhien opiskelijoiden pitää siitä
maksaa. =D
Niinku hei Da!
-Milla Kaikkonen
Äidille ”joululahja”
Olin just täyttäny 15 (ja 15 vuotta täyttä-
neenhän pitää maksaa tarkastusmaksua
ja sitä nuorempien ei) niin olin jo niin
tottunu siihen, ettei lippua ”tarvinnu”
ostaa ja matkustin sit kaverini kanssa
pummilla. Kaisaniemessä oli kuin oli-
kin tarkastajat rullaportaitten alapäässä
lippuja tarkastelemassa ja sakothan siitä
sit tuli. Äidille annoin kotona ”joulu-
lahjana” :D
Sit toinen tarkastajakokemus, mitä
nyt tulee mieleen, oli semmonen, että
tulin bussilla jostain keskustaa kohti ja
kuuntelin musiikkia ihan tarpeeks lu-
jalla, ettei muut äänet häirinny. Eteen
tuli sinitakkinen tyyppi, enkä pahem-
min kiinnittäny mitään huomiota sii-
hen. Sit rupesin ihmettelemään, ku se
jotain puhu ilmeisesti mulle ja parin
sekunnin päästä tajusin, mitä se halus.
Se oli sitte oikeen ymmärtäväinen ja
heitin sen kanssa jotain hyvää läpyskää,
niinku Antti tähän sanois.
-Eevi Savolainen
Näkymäton
On sitä jonkun kerran ”unohtunut” os-
taa lippu ja sitten on tullut tarkastajat.
Paras tapa välttyä sakoilta ja kiusallisilta
tilanteilta on muuttua näkymättömäksi.
Istuu vaan hiljaa sanaa sanomatta ja
liikkumatta niin kohta tarkastajatkin
toivottavat hyvää päivänjatkoa. En oo
ikinä sakkoja saanu. Parkkisakoista voi-
daankin puhua sitten erikseen...
-Tee Tee
Prahassa
Oltiin pari kesää sitten porukalla Pra-
hassa viikko sellasilla festareilla. Selvi-
tettiin jo ennen lähtöä, että festaripas-
siin, joka meille jaettiin kullekin kirk-
kaan keltaisen rannekkeen muodossa,
sisältyi myös joku viikonmittainen
turistilippu Prahan julkiseen liikentee-
seen. Loisteliasta!
Päivät meni osin festareilla, osin
sompaillessa vieraan kaupungin bussi-,
ratikka- ja metroverkostossa.
Ihan ekoina päivinä, kun olin vielä
ihan hukassa koko maasta ja kaupun-
gista ja matkailusta, jäätiin pois ruuh-
kaisesta metrosta ruuhkaiselle asemal-
le. Hirveellä hädällä ja kiireellä yritin
pitää kaverit näkyvissä etten eksyisi ja
tuskin huomasinkaan jonkun puhuvan
minulle vieraalla kielellä, kunnes tuo
joku tarttui olkapäähän melko vihaisen
oloisesti ja korotti ääntään uhkaavasti.
Ensi säikähdyksestä toivuttuani näin
kaverin toisessa kädessä jonkun vir-
kamerkin ja levittelin käsiäni ja yritin
selittää että nyt en ehdi enkä ymmärrä.
Paidan hiha nousi sen verran että vir-
kamies vissiin näki kirkkaan keltaisen
rannekkeen ja hävisi siinä silmänräpä-
yksessä ruuhkaan.
Mä en ehtinyt ees tajuta että mikäs
tässä nyt sitten oli. Vasta myöhemmin
tajuttiin että Prahassa lippujentarkasta-
jat kulkee siviileissä ja yllättää yksilöitä
metroissa ja asemilla.
-essi
17
 ARMEIJA
-turvonneita polvia ja aseöljyä
Teksti: Jonne Laakso
Saapumiserässä I/06, astuin
varusmiespalvelukseen Santahaminaan
09.01. Palvelukseenastumispäivän aamuna
perhosia oli vatsassa tolkuton määrä. Kun
kaveri soitti ja kertoi, että nyt lähetään, tuli
outo olo. Katselin vain kotoota paikkoja. Täällä
en tulisi olemaan kahteen viikkoon. Kävimme
kavereiden kanssa vielä ”viimeisellä voitelulla”
Mc’Donaldsissa, jonka jälkeen suuntasimme
Santahaminaan. Kun bussi oli viimeisellä
pysäkillä ennen Santahaminaa kävi mielessä
humoristinen ajatus hypätä pois bussista.
Se ei olisi onnistunut, koska bussiin astui
kaapin kokoinen sotilaspoliisi. Hevossalmen
sillan ylityksen jälkeen henkilöllisyytemme
tuli tarkistamaan parisängyn kokoinen
sotilaspoliisi.
18
P
asi-miehistönkuljetusauton pomppuisan kyydin
jälkeen pääsimme huumekoiran nuuskittavaksi.
Tämän jälkeen meille kerrottiin mihin yksik-
köön meidät sijoitetaan. 2.Jääkärikomppania tulisi
olemaan palveluspaikkani ainakin seuraavat 270 päi-
vää. 2. Jääkärikomppania kouluttaa sotilaspoliisitaitoi-
sia kaupunkijääkäreitä. Pääsin juuri sinne minne olin
toivonutkin. Samassa komppaniassa ovat myös kaikki
kaverini, mutta eri joukkueissa.
Keskusvarustevarastolta kävimme hakemassa mu-
kavahkon kokoisen varustesäkin. Säkki painoi kuin
synti. Pelkkä ajatuskin siitä, että varusteet pitää joskus
palauttaa karmaisee. Ensimmäisen päivän saldo: sel-
käkipu ja lihakset voimattomat.
”Komppaniassa herätyyys! Aikaa nousta punkista
1, 2, 3” Yllättävän paljon tuli nukuttua ensimmäisenä
yönä. Tosin uni oli koiran unta. Ohjattujen aamutoi-
mien ja aamupalan jälkeen ohjelmassa oli rastikoulu-
tusta sotilaan käyttäytymisestä. Koko päivä oli oppi-
tunneilla istumista.
Aika menee tehdessä
Ensimmäistä viikkoa ei voi paljoa kuvata. Ajatella ei
kannata. Kaikki menee aikamääreiden mukaan. Ali-
kersantit pitävät huolen siitä, että olemme oikeassa
paikassa oikeaan aikaan, ja oikeissa varusteissa. Keski-
viikkona pääsimme tutustumaan sotilaskotiin. Soden
henkilökunta tarjosi meille limut ja munkit. Hyvää
teki. Torstaina pääsisimme ensimmäiselle oikealle il-
tavapaalle.
Aseet kävimme kuittaamassa perjantaina. Tämän
jälkeen meille pidettiin oppituntia aseen huoltamises-
ta ja purkamisesta. Ajattelin ensin, että aseen purka-
minen on hankalaa, mutta kun ottaa kansilevyn irti,
purkautuu ase melkein itsestään. Öljyn putsaaminen
aseesta on perin pännivää hommaa. Joka puolelta pi-
tää pyyhkiä öljyjä pois ja aina sitä jää jonnekin. En ole
tainnut kertaakaan päästä vielä ensimmäisellä kerralla
tarkastuksesta läpi.
Sunnuntaina oli omaisten päivä. Näytimme omai-
sillemme kasarmia ja sodea. Vietin myös 20-vuo-
tis syntymäpäivääni. Lahjaksi sain rahaa ja munkki
kahvit. Ensimmäinen viikko meni todella nopeasti.
Omaisten päivä piristi kummasti. Ajatus siitä, että seu-
raavana perjantaina pääsemme ensimmäisille lomille
lämmitti. Sunnuntaina oli vielä ohjelmassa tulokirkko
Santahaminan rannassa. Helsingin keskusta on todella
upean näköinen pimeään aikaan näin Santahaminasta
katsottuna.
Sähläystä ja häröpalloilua
Maanantai, ensimmäinen ammunta. Huonosti meni.
10 laukauksen sarjasta tulos 69. Komppanian huo-
noimmasta päästä. En ole oikein sinut aseeni kanssa.
Jatkan yhteistyön hiomista. Tiistaina kävimme marssilla San-
tahaminan ympäri. 5km marssi vapaassa muodostelmassa, ja
häröpallo pyöri. Samana päivänä tupamme oli siivouspalvelun
aikana häröpallona. Pyörimme ympyrää, jotku siivosivat, ja
loput eivät tienneet mitä tehdä. Jos joku olisi kuvannut tapah-
tuman, se pääsisi hauskimpiin kotivideoihin.
Torstaina oli edessä tetsaamista (taistelukoulutus). Eteni-
mee avojonossa, avorivissä, ryömien, kontaten ja syöksyen.
Oikean polven turvotus ei ole vieläkään laskenut tätä kirjoitta-
essa sunnuntaina. 20 asteen pakkasessa hernekeiton syöminen
kenttälounaana on maailman siisteintä. Ruoka maistuu aina
paremmalle luonnossa. Olin ruuanjakajana ja pystyin samalla
lämmittelemään käsiäni pannukakkujen kuumissa höyryissä.
Jakajana olemisessa on se huono puoli, että saa syödä viimeise-
nä. Aikaa jää vain 10 minuuttia pakin tyhjentämiseen. Torstai
iltana tapasin työkaverini Antin. Komppaniassa sähläili kaikki,
ja pääsin portille vasta puoli kahdeksan aikaan. Antti oli jou-
tunut odottelemaan kovassa pakkasessa 20 minuuttia. Vaikka
myöhästymiseni ei ollut minun syyni, otti se silti päähän. Kii-
tos Antille munkkikahveista.
Ei aikaa ajattelulle
Perjantai. Lomat alkaa illalla, mutta sitä ennen lihaskuntotes-
tit. Jotenkin taas kaikki meni päin mäntyä. Aikataulut pettivät
pahasti. Kaikki olivat aivan hermona. Lomille pääsimme 40
minuuttia myöhässä. Santahaminan portin ohituksen jälkeen
siviilielämä näytti hyvin oudolta. Missä on kaikki aikamääreet.
Miksi kukaan ei huuda, että aikaa kahvin juontiin 5 minuuttia.
Perjantai-iltana väsytti todella paljon. Armeijassa väsymystä ei
huomaa. Siitä pitää huolen se, että ei ole aikaa ajatella.
On sunnuntai. Tänään lähden takaisin Santahaminaan
klo 22 aikoihin. Perillä pitää olla klo 24 mennessä. Suoraan
sanottuna ottaa päähän. Seuraavana viikonloppuna on gines
(viikonloppu kiinni armeijassa). Tiedossa siis kaksi viikkoa
kasarmia.
Santahamina kuittaa. Loppu.
19
 METROSEKSUAALISUUS
- Tyylisuuntaus joka on taas nousussa

Teksti: Petri Voutilainen

Mark Simpson oli aikaansa edellä luodessaan uutta trendi-ihannetta vuonna 1994.
Tosin termi levisi laajempaan käyttöön vasta 2000-luvulla osaksi David Beckhamin ja hänen
kumppaneittensa ansiosta. Suomestakin löytyy metroseksuaaleja arviolta jo noin 5000 ja
luku on koko ajan nousussa nuorten miesten keskuudessa.

M
etroseksuaalsuus ei liity millään tavalla julki-
siin joukkoliikenteeseen, vaikka nimi siihen
saattaakin viitata. Se tarkoitetaan miestä, joka
huolehtii keskivertoa enemmän ulkonäöstään ja elä-
mäntyylistään. Originelli metroseksuaali ei kuiten-
kaan ole homo vaan täysin puhdas hetero. Hän tokin
kiihottaa kumpaakin osapuolta olemuksellaan ja ra-
kastaa feministiä asioita kuten shoppailua.
”Metroseksuaali on alunpitäen mainosmiesten ja
markkinoijien keksimä termi, jota esimerkiksi tutkijat
ja media ovat alkaneet viljellä. Tyypillistä on yhdistellä
perinteisen maskuliinisia ja feminiinisiä elementtejä
ulkoisessa olemuksessaan. Päällimmäisenä on aina
maskuliinisuus. Tyypillistä on olla itsestään huolta
pitävä naistenmies tyylin Beckham, eli ei missään ni-
messä kaappihomo. Mertoseksuaalin m askuliininen
tietoisuus on ainakin olevinaan niin voimakas, ettei
hänen tarvitse pelätä naisellisten elementtien tekevän
hänestä homon näköistä tai tyylistä”, tutkija Terhi-
Anna Wilska kertoo.
Milleniumin jälkeen ilmiö lähti nousemaan vauh-
dikkaasti suoraa kiitoa ylöspäin. Miehille tarjottava
kosmetiikkakulutus on lähes kaksinkertaistunut joka
vuosi vuoden 1990 -luvun lopusta. Useat kosmetiik-
kayritykset ovat uskaltaneet lanseerata miehille valta-
van kasan kosmetiikkatuotteita muun muassa erilaisia
voiteita, jotka saavat näyttämään miehen komeam-
malta juhliessa samanaikaisesti valojen kuumottaessa
naamaa. Suomi on kuitenkin jäljessä lukuisia maita
miesten kosmetiikkatuotannossa, sillä maailmalla on
yhtä tavanomaista, että äijätkin juoksevat vessassa lait-
tamassa itseään yhtä usein kuin naiset.
”Vaikea sanoa, etenkään globaalissa mittakaavassa
metroseksuaalejen lukumäärää. Suomessa uskoisin,
että määrä on edelleen hitaassa nousussa. Metroseksu-
aali-nimitys ei välttämättä ole enää yhtä suuressa muo-

Robinson-kilpailustakin tuttu tradenomiopiskelija Juuso

20 Helokangas on tottunut poseeraamaan kameroille. 21
 dissa kuin ennen, mutta ilmiönä on se, että ulkonäkö
on miehelle tärkeä, ja hän hoitaa sitä kuin nainen. Se
on ehdottomasti kasvussa nimenomaan nuorten mies-
ten keskuudessa”, tutkija Terhi-Anna Wilska jatkaa.
”Tulepa tänne nätti poika”
Mallitoimisto Modelpointin listoilta löytyvä Robinson-
kilpailustakin tuttu malli ja tradenomiopiskelija Juuso
Helokangas myöntää olevansa tarkka ulkonäöstään.
Juuso kertoo pitävänsä erityisesti KoneHELSINGIN
vaatteista ja muutenkin vähän uniikeimmista tuot-
teista, joita ei jokaisella vastaantulijalla näe päällä.
Helokangas ei osta mielellään vaatteita massaliikkeis-
tä kuten Hennesistä ja Mauritzista. Hän ei myöskään
suunnittele itse vaatteitaan, sillä sen puolen hän haluaa
jättää ammattitaitoisille suunnittelijoille. Tällä hetkellä
miehen vaatekaapista löytyy farkkuja ja t-paitoja, jotka
hän kokee omaksi jutukseen. Mallintöitä koulun ohel-
la tekevä mies on innoissaan, kun enää ei näe nuorilla
miehillä päässä Karhu-lippiksiä, päällä Metallica-pai-
toja ja amisviiksiä tötteröllä.
”Suomessa ei ole montaakaan suunnittelijaa, jot-
ka osaisivat tehdä minun makuuni vaatteita. Ulko-
maanreissuilla tulee osteltua sylikaupalla vaatteita,
joita suomesta ei saa pakosti. En ole laskenut missään
vaiheessa kuinka paljon olen kuluttanut ulkonäkööni
rahaa ja enkä halua, sillä siitä tulisi vain paha mieli” ,
hän sanoo.
Helokangas pyrkii uusimaan kampauksensa mah-
dollisimman usein jopa parin viikon välein. Hän tun-
tee alalta onneksi useita ihmisiä, jotka auttavat miestä
hädässä uudistautumaan. Juuso muistaa vielä erittäin
hyvin armeija aikansa vuonna 2003.
22
”Intti aikoinani oli outoa, jos käytti kasvorasvaa, JOUKKOLIIKENNE
-myöhästymisiä ja lipuntarkastajien uhreja
sillä sai melkein naisen maineen. Nykyään löytyy jo-
pa hammastahnasta lähtien miehille omia tuotteita.
Minun mielestäni ei saa olla liian meikattu, mutta kun
lähden töihin, niin kyllä panostan ulkonäkööni sen
verran, että näytän komealta. Pidän erityisesti miesten Nopeat pikajunat, ruuhkaisat linja-autot, vai luotettavat metrot. Friikki selvitti muusiikkojen joukkoliikenne kokemuksia.
kasvohoitotuotteista”, Helokangas hymyilee.
Juuso ei ole kohdannut ainakaan vielä tähän men- Teksti: Petri Voutilainen
nessä pahimpiin ennakkoluuloihin. Hänen mielestään Egotrip -yhtye julkaisi
Egotrippi helmikuussa kuudennen siinä ensiksi ensimmäiset 20 minuuttia bussia ja sit- Idols-finalisti Katri Ylander, 20, sijoittui kilpailussa
miehet uskaltavat nykyisin laitaa korviin korvakoruja pitkäsoittonsa Vielä koittaa uusi aika. Kokoonpanon po- ten sieltä tulee kolme lähes samaa reittiä kulkevaa toiseksi ja sai levytyssopimuksen SonyBMG:n kans-
ja hiuksiin geeliä. Eikä sitä pidetä enää homomaisena jissa joukkoliikenne herättää monenlaisia mielipiteitä. bussia”, kitaristi Knipi kertoo. sa. Huittisten tyttö on työskennellyt ennen Idols-
tai naisellisena hommana. ”Kulutan julkisia liikennevälineitä useita kertoja vii- taivaltaan tarjoilijana. Avril Lavignen ja Irinankin
”Monet luultavasti varmaan ajattelevat; mikä tuo on kossa, vaikka asunkin keskustassa. Minulla ei ole omaa Hyvinkääläinen Roni Tran eli Tran Binh Trong, biisejä kilpailun aikana esittänyt neiti kertoi Idolsin
miehiään ja ei tuo ole miesten juttu. Suomen Robinson autoa, joten olen ihan joukkoliikenne miehiä henkeen 18, työskentelee lukion ohella hampurilaisravinto- ratkaisevassa päätösfinaalissa haluavansa esittää tu-
-kilpailussa tuli kuultua myös huutoja kanssa kilpaili- ja vereen. Metro liikennettä voisi laajentaa muun lassa asuinkaupungissaan. Vietnamilaiset sukujuuret levaisuudessa juuri Avril Lavignen tyyppistä musiik-
joita, siihen sävyyn että tulepa tänne nätti poika”, Juuso muassa pohjoiseenkin päin”, basisti Anssi sanoo. omaava Roni kävi syntymässä Thaimaassa, mutta kia.
naurahtaa. ”Olen kerran joutunut lipuntarkastajan uhriksi ja palasi pohjolaan jo neljän kuukauden ikäisenä. Hän ”Pari vuotta sitten kävin Harjavallasta Porissa noin
Metroseksuaali saattaa herättää pienessä kaupun- siitä seuranneena maksanut sakkoja, koska en ollut haluaa tehdä tulevaisuudessa r`n`b -musiikkia. kolmen vuoden ajan linja-autolla eli tuli kulutettua
gissa suurtakin kummastelua. ostanut lippua. Sekin oli ihan vahinko, koska unoh- ”Kuljen yleensä junalla Hyvinkäältä Helsinkiin. bussinpenkkiä. Muutaman kerran olen myöhästynyt
”Ihmiset uskaltavat olla enemmän omia itseän- din, että kuukausilippuni oli mennyt umpeen. Laaja- Joukkoliikenteellä pääsee helposti paikasta toiseen”, bussista ja joutunut odottelemaan seuraavaa puolen
sä akselilla Turku-Helsinki-Tampere, mutta Forssa salon bussit saisivat kulkea paremmin, sillä ne kaikki Roni Tran toteaa. tunnin ajan”, Katri sanoo.
on esimerkeistä kamalin. Siellä on vähän landempaa kulkevat yleensä samaan aikaan ja paikkaan. Odotat
jengiä, jotka saattavat katsoa vähän pitempään”, Juuso
kertoo.
Juuso tunnustaa myös käyvänsä heräteostoksilla.
Hän poimi mukaansa viimeksi alennusmyynneistä
vaatteita, vaikka alkuperäisenä tarkoituksena oli men-
nä vain kahville kaverin kanssa. Solarium ei ole myös-
kään miehille tuntematon paikka.
”MR. Finland -kisan aikoihin ja joskus aina ennen
kuvauksiakin on tullut vietettyä aikaa solariumissa.
Sain juuri eräältä sponsoriltani sellaisen koneen, joka
itse ruskistaa. Se on tosi nopea ja turvallisempi kuin
solarium”, Helonkangas paljastaa.
23
 Uudet makuuvaunut
liikenteeseessä
Teksti: VR Kuvat: VR ja Nikolas Immonen
K
aksi ensimmäistä VR:n uudentyyppistä, kaksi-
kerroksista makuuvaunua tuli helmikuun alussa
liikenteeseen Helsingin ja Rovaniemen välille.
Vaunuja on tilattu Talgolta yhteensä 20 kappaletta.
Kaikki uudet makuuvaunut otetaan käyttöön asteit-
tain vuoden 2006 aikana. Vaunut valmistetaan Otan-
mäen tehtaalla. Hankinnan arvo on noin 58 miljoonaa
euroa.
Uusien makuuvaunujen myötä yöjunien palveluta-
so nousee huomattavasti. Vaunuissa on muun muassa
suihkut sekä joka hytissä pistorasiat, herätysjärjestel-
mä ja vahvistettu GSM-kuuluvuus.
Vaunuissa on pyritty huomioimaan mahdollisim-
man monen eri asiakasryhmän tarpeet. Asiakkaiden
edustajat ovat osallistuneet vaunun kehitykseen sekä
suunnittelu- että tuotantovaiheessa.
Vaunuissa modernit varusteet
Uudessa makuuvaunussa on yhteensä 19 hyttiä. Kai-
kissa hyteissä on kaksi vuodetta. Vaunun ylätasolla on
kahdeksan ja ala- ja välitasolla 11 hyttiä.
Jokaisessa ylätason hytissä on oma wc ja suihku.
Alatasolla on yhteiskäyttösuihku ja hyteissä pesualtaat.
Suihkutiloissa on lattialämmitys. Hyteissä on ilmas-
24
tointi, ja kunkin hytin lämpötilaa voi säätää erikseen.
Hytit voi varata joko kahdelle tai yhdelle hengelle.
Osa alakerran hyteistä voidaan yhdistää ovella neljän
hengen hytiksi. Joka vaunussa on saatavilla pienille
lapsille turvaverkko, joka toimii sängynlaitana.
Uudessa makuuvaunussa GSM-kuuluvuus on vah-
vistettu toistimella. Joka hytissä on pistorasia matka-
puhelimen ja tietokoneen latausta varten sekä moni-
toimipaneeli, jonka kautta asiakas voi asettaa itselleen
herätyksen ja kuunnella radiota kuulokkeilla.
Yksi alatason hyteistä on suunniteltu liikuntarajoit-
teisille matkustajille. Alatasolla on myös inva-wc. Vau-
nussa on erilliset tilat allergisille ja lemmikin kanssa
matkustaville. Tupakointi ei ole uusissa makuuvau-
nuissa sallittua. Vaunuissa on palovaroittimet.
Uudet makuuvaunut näyttävät ulkoa samankaltai-
silta kuin Talgon aikaisemmin valmistamat InterCity-
vaunut. Alumiinirunkoisten vaunujen huippunopeus
on 160 kilometriä tunnissa. Niitä voidaan käyttää vain
sähköistetyillä rataosilla.
Syksyllä liikenteeseen uudentyyppinen yöjuna
Ensimmäiset uudet makuuvaunut tuli 1. helmikuuta
juniin P61 ja P68. Pikajuna 61 lähtee Helsingistä kello
19.20 ja saapuu Rovaniemelle kello 7.51. Pikajuna 68
lähtee Rovaniemeltä kello 21.10 ja saapuu Helsinkiin
kello 8.40. Kevätkaudella ja kesällä näissä junissa on
uusien makuuvaunujen lisäksi vielä perinteisiä ma-
kuuvaunuja.
Syksystä alkaen asiakas voi Helsingin ja Rovanie-
men välillä valita joko uudentyyppisen tai perinteisen
yöjunan. Silloin reitillä kulkee päivittäin kaksi uutta ja
kaksi perinteistä yöjunaa.
Uusien yöjunien kaikki makuuvaunut ovat kaksi-
kerroksisia. Niissä on lisäksi uusia kaksikerroksisia
autovaunuja, yksikerroksisia päivävaunuja sekä ravin-
tolavaunu. Yöjunaliikenne Turusta pohjoiseen hoide-
taan edelleen perinteisellä makuuvaunukalustolla.
Uusissa makuuvaunuissa omat hinnat
Uudentyyppisissä makuuvaunuissa on eri hinnat kuin
perinteisissä. Yhden henkilön matka Helsingistä Ro-
vaniemelle kahden hengen hytissä vaunun alatasolla
maksaa 93,0 euroa eli 4,0 euroa enemmän kuin ny-
kyisessä yöjunassa. Ylätasolla hintaero on 9,0 euroa
perinteiseen vaunuun verrattuna.
Suosituimpina aikoina kaikissa yöjunissa on erilli-
nen sesonkihinnoittelu. Uudessa makuuvaunussa se-
25
 songin ja muiden aikojen välillä on nykyistä selvempi
hintaero.
VR:llä on päivittäiset yöjunayhteydet Rovaniemelle,
josta Lapin kohteisiin pääsee säännöllisesti JunaBus- Vuosittain järjestettävä alan ammattilaisten johdolla. Festari
silla. Säännöllisten junavuorojen lisäksi sesonkiaikana Loistefestari rynnistää huipentuu 25.3. Stoassa pidettävään
tarjontaa lisätään. gaalaan. Tapahtumiin on yleisöllä va-
Vuonna 2005 makuuvaunumatkoja tehtiin kaik- pääkaupunkiseudulle 17.-25.03. paa pääsy!
kiaan 471 000. Määrä on vähentynyt 0,4 prosenttia Festivaalien tämänvuotinen Loistefestarin taiteellisena johtajana
edellisvuodesta. Autoja kuljetettiin vuonna 2005 37 toimii näyttelijä Elina Knihtilä. Knihtilä
800 kappaletta, mikä oli 11,9 prosenttia edellisvuotta
teema, teatteri, on jaettu on toiminut aiemmin teatteritaiteen
enemmän. seuraaviin lajeihin: puheteatteri, edustajana valtakunnallisessa Nuori
musiikkiteatteri, tanssiteatteri Kulttuuri -työryhmässä. Lisäksi hän
on opettanut ja tehnyt yhteistyötä
Suomessa 130 vuotta yöjunaliikennettä sekä stand up. Lisäksi lajeina ovat helsinkiläisten koulujen kanssa
Makuuvaunuliikenne yleistyi maailman rautateillä nukketeatteri, performanssi, teatterikasvatuksen edistämiseksi.
1870-luvulla. Suomessa ensimmäiset makuuvaunut Pääkaupunkiseudun Loistefestari
tulivat vuonna 1876 Helsingin ja Pietarin välille.
pantomiimi ja katuteatteri. on osa valtakunnallista Nuori

Ensimmäiset Suomessa liikennöineet makuuvaunut
valmistettiin Itävalta-Unkarissa. Puurakenteisissa vau-
nuissa oli kolme neljän hengen osastoa. Ensimmäisen
ja toisen luokan osastot sijaitsivat samassa vaunussa.
VR:n makuuvaunujen tuotanto alkoi 1890-luvun
lopussa. Ensimmäiset vaunut saatiin liikenteeseen
vuonna 1898. Teräsrunkoisten makuuvaunujen tuo-
tanto alkoi VR:n Pasilan konepajalla 1960-luvun lo-
pussa. Niistä ensimmäiset tulivat liikenteeseen 1970-
luvun alkupuolella.
Uusien makuuvaunujen lisäksi VR:llä on 106 perin-
teistä makuuvaunua, jotka ovat valmistuneet 1970-ja
80-luvulla. Suurin osa niistä pysyy edelleen liikentees-
sä. Vanhin 33 vaunun sarja poistuu käytöstä vuosina
2006-2008.
Lisätietoja yöjunamatkustuksesta ja uudesta makuu-
vaunusta: http://www.vr.fi/yhtyma/uutis.html
L
oistefestarin katselmuksien näyt- Kulttuuri 06 -tapahtumaa, joka
tämöinä toimivat Narrin näyt- järjestetään Seinäjoella 19.ñ21.5.
tämö Helsingissä, Vernissa Van- Pääkaupunkiseudun kiinnostavimmat
taalla sekä Matinkylän monitoimitalo esitykset matkaavat siis Seinäjoen
Espoossa. 18.-19.3. pidettävissä katsel- näyttämölle.
muksissa nuoret saavat palautetta am- Loistefestarin järjestävät Helsingin,
mattilaisraadilta. Raatilaisina toimivat Espoon, Vantaan sekä Kauniaisten
muun muassa näyttelijä Mari Vainio, nuoriso- ja kulttuuritoimet.
teatteriohjaaja Mikko Roiha ja koreo-
grafi/tanssija Sami Saikkonen. Tapahtuman kotisivut
www.loistefestari.fi
Tapahtumiin on vapaa pääsy Lisätietoja Nuori Kulttuuri -
Katselmusten jälkeen, 20.-24.3. pidettä- tapahtumasta
vissä työpajoissa nuoret saavat mahdol- www.nuorikulttuuri.fi
lisuuden kehittää teatteri-ilmaisuaan

26 27
 Kansainväliset artistit tähdittivät
NRJ Radio Awardsia
Teksti ja kuvat: Milla kaikkonen, Jenna Jadvall ja Petri Voutilainen
Jo toista kertaa peräkkäin NRJ Finland sai
isännöidä Pohjoismaiden suurinta artistigaalaa
NRJ Radio Awards 2006 -tapahtumaa.
G
aala toi Helsingin Hartwall Areenalle 19.01.2006
esiintymään suuria pop-musiikin kansainväli-
siä artisteja. Lavalla nähtiin Westlife, Darren
Hayes, Amy Diamond, T.a.t.u., Craig David, Suo-
men Idolsin toisen tuotantokauden finalistit, Crazy
Frog, Apulanta ja lisäksi muitakin tunnettuja tähtiä.
Muutama päivä ennen NRJ:n Awards gaalaa illan
varsinaiseksi pääesiintyjäksi kaavailtu Shakira joutui
perumaan Suomeen tulonsa levytys kiireidensä vuoksi.
T.a.t.u. voitti kaksi palkintoa
NRJ Radio Awards 2006-tapahtuman palkintojen saa-
jat määräytyivät kaikissa Pohjoismaissa annettujen
NRJ:n kuuntelijoiden äänestyksen perusteella.
Parhaan Pop-yhtyeen palkinnon ja Parhaan Kan-
sainvälisen Yhtyeen palkinnot lunasti venäläinen tyt-
töduo T.a.t.u.. Parhaana Kansainvälisenä esiintyjänä
palkittiin odotetusti Robbie Willliams.
Pohjoismaiden Parhaana Biisinä palkittiin Ruotsin
oman ”Antti Tuiskun” eli Darinin esittämä kappale
”Step Up” ja Parhaan Pohjoismaisen Artistin tittelin
voitti tanskalainen Infernal.
Muut illan palkitut olivat Craig David, Apulanta,
28
September, Amy Diamond ja Lilyjets. Lisäksi Paras
Rock-yhtye-äänestyksen voitti Him.
Free Your Mindin toimituksen mielestä palkitse-
matta kumminkin jäi gaala-illan ”Paras pukeutumi-
nen”-sarjasta dance hittinikkari Crazy Frog.
Amy Diamond: ”Rakastan laulamista”
Amy Diamond, 14, on jo nuoresta iästään huolimat-
ta ehtinyt saavuttamaan menestystä laulajan urallaan.
Tämä ruotsalaisneitonen on nimittäin osallistunut
vuosien kuluessa kahdeksaan eri laulukilpailuun, jois-
ta hän on voittanut seitsemän. Ja lisää kultaa sataa kil-
pailuiden jälkeenkin. Sillä Nrj Awardseissa neito po-
kasi kaksi pystiä lisää palkintohyllyynsä. Amy kertoi
lehdistötilaisuudessa olevansa kumminkin, kuin kuka
tahansa muukin ikäisensä nuori.
”Olen joka päivä koulussa, niin kuin kaikki muutkin.
Joskus olen kyllä poissa, mutta ei sen enempää, kuin
muutkaan”, Amy kertoo.
Nuorta ikäänsä laulajana tämä poptähti ei näe ongel-
mana. ”Olen onnellinen, että saan laulaa tämän ikäi-
senä, koska en jaksaisi odottaa kauempaa, sillä todella
rakastan laulamista”, Amy sanoo.
Darren Hayes: ”Tylsistyn silloin, kun en tee musiikkia”
Kiertueeseen valmistautuva ja vastikään Lontooseen
muuttanut australialainen Darren Hayes piti Suomen
shokkeeraavasta kylmyydestä, sillä hän inhoaa omien
sanojensa mukaan kuumuutta.
Suomalaisista bändeistä Himiä ja Rasmusta fanitta-
va Darren haaveilee tulevaisuudessa tekevänsä muu-
takin, kuin pelkästään musiikkia. ”Haluaisin kirjoittaa
elokuvan. Toimia vaikkapa taustalla tuottajana,” kou-
lunpenkillä käsikirjoittamisesta oppia saanut laulaja
kertoo.
Kenties vaikka tulevaisuudessa näkisimme Darren
Hayesin kirjoittaman ja tuottaman elokuvan laajakan-
kailla.
Apulanta: ”Ei kiireitä, eikä paineita tehdä
menestystarinalle jatkoa”
Lomalla chillaileva Apulanta valmistautuu palaile-
maan takaisin studion uumeniin uuden levyn purki-
tuksen merkeissä. ”Nyt on oikeasti ensimmäistä kertaa
semmoinen fiilinki noiden levyjen kanssa, ettei ole pe-
riaatteessa hirveä paine, eikä kiire tehdä sitä”, myös
Irinalle hittibiisejä väsäävä bändin solisti Toni sanoo.
Apiksen kundit toivoivat tekevänsä edellisten albu-
meidensa tapaan tälläkin kertaa loistavan lätyn.
”Jos oikein optimistisia ollaan, niin levy ilmestyy tä-
män vuoden puolella”, Sipe sanoo.
Sitä ennen kuitenkin uusinta uutta Apulanta mei-
sinkiä voi nauttia seuraavaksi ilmestyvältä bändin
kiertue dvd:ltä.
NRJ Awards 2006 gaalan artistien haastatteluvideoita ja kuvagallerioita. 29
http://www.freeyourmind.fi/toimittajat/voutve/2006/nrj_radio_awards_241106.php
 30
JUTUT PITÄÄ SISÄLLÄÄN SEKA-
LAISISTA AIHEISTA MONIMEDIAN
KEINOIN ELI KUVIA, TEKSTIÄ,
ÄÄNTÄ JA VIDEOTA.
JOS ETSIT PERUSTIETOA TOIMI-
TUKSESTA, KATSO NÄMÄ JA OTA
YHTEYTTÄ ROHKEASTI.
31
FREE YOUR MIND uudistui
uusittiin ulkoasua ja mukaan otettiin uusia toiminteita. Videoita
sivustolta löytyy useita tuhansia joiden laatua ja tuotantoa on
BÄNDIT KATEGORIA PITÄÄ
SISÄLLÄÄN LAIDASTA LAITAAN
BÄNDEISTÄ ESITTELYJÄ.
MP3 –TALLENTEET LAITETAAN
MYÖS TÄHÄN TUOREENA ESILLE.
Free Your Mind uudistui vuoden 2006 alussa. Uudistuksen
lähtökohtana oli tuoda esiin enemmän sisältöä. Samalla
parannettu. Uudessa mediaikkunassa voit vaihtaa kätevästi
webkameroiden kuvia radiota kuunnellessasi .
TAPAHTUMAT NÄYTTÄÄ MONI-
PUOLISESTI KULISSIEN TAKAISTA
ELÄMÄÄ.
RSS TARJOAA ILMOITUKSET AUTO-
MAATTISESTI UUSISTA ISOMMISTA
JUTUISTA. RSS ON LUETTAVISSA
VAIKKAPA FIREFOX SELAIMELLA.
RUNOT AUKAISEE SANOJEN AVUL-
LA TUNTEIDEN MAAILMAA.
GALLERIA PITÄÄ SISÄÄN TUHAN-
SIA JA TUHANSIA KUVIA.
BLOGIN KAUTTA VOIT MM.
SEURATA MISSÄ VAIHEESSA
JUTUT ON MENOSSA. BLOGIN
KATEGORIOINA ARKI, KAUPUNKI,
MEDIA JA TOIMITUS.
FOORUMISSA VOIT KESKUSTELLA
FREE YOUR MINDIN JUTUISTA JA
MAAILMASTA YLEISESTI.
WEBTV KERÄÄ YHTEEN UUSIM-
MAT VIDEOT MITÄ JULKAISTU.
WEBTV LIVE LÄHETTÄÄ ERI
TAPAHTUMISTA SUORANA
VIDEOKUVAA, KATSO VAIKKA SEU-
RAAVA Ä ÄNI JA VIMMA KOTOASI.
KONTULAN SKEITTIHALLILTA TULEE
AINA KUVAA HALLIN OLLESSA AUKI,
SILLOIN KUN TAPAHTUMALÄHE-
TYKSIÄ EI OLE.
RADIO LÄHETTÄÄ OHJELMAA 24H
JOKA PÄIVÄ. SUORAT OHJELMAT
TIISTAISTA PERJANTAIHIN KLO
16 – 21
WEBCAMIEN KAUTTA VOIT KATSOA
MITÄ HATTUTEHTAALLA TAPAH-
TUU. K AMEROIDEN KUVAA MYÖS
KONTULAN SKEITTIHALLILTA.
CHATISSA VOIT KESKUSTELLA
KAVEREIDESI KANSSA. ON SIELÄ
TOISINAAN MYÖS RADION TOIMIT-
TAJATKIN PAIKALLA.
UUSIMMAT BLOGIN MERKINNÄT
NÄET TÄSTÄ.
KYSELYISSÄ KYSYTÄÄN EI NIIN
VAKAVASTI AJANKOHTAISISTA
ASIOISTA JOISTA VOIT MYÖS
KESKUSTELLA FOORUMISSA.
KUUMIMMAT POSTIKORTIT, VIDEOT
JA AUDIOT NÄET TÄÄLTÄ.
SÄHKÖISIÄ POSTIKORTTEJA ERI KA-
TEGORIOISSA. MUISTA YSTÄVÄÄSI
TAI PIHTIPUTAAN MUMMOA.
FREE YOUR MIND LEHDEN
NÄKÖISPAINOS ON VERKOSSA.
LEHTEÄ VOI SIIS LUKEA VAIKKA
INARISSA ASTI JOS EI KÄSIN KOS-
KETELTAVA LEHTI SINNE LÖYDÄ.
KONTULA LIVE!

S UOSITTU SKEITTIHALLI TUNNETAAN MYÖS LIVE - LÄHETYKSESTÄ .

S KEITTIHALLIIN ON RAKENNETTU KOLMEN KAMERAN TUOTANTO.
J OKAINEN KAMERA KUVAA OMAA PAIKKAANSA JA NIIDEN KUVAA
VOI SEURATA NETISTÄ HALLIN AUKIOLOAIKOINA . K AMEROIDEN
KUVA VAIHTUU AUTOMAATTISESTI NOIN 10 SEKUNNIN VÄLEIN .

K UVA TULEE REAALIAJASSA SUORANA VIDEOKUVANA JA WEBKAMERAN

KUVANA . V IDEOKUVAN KATSOMISEEN TAR VITSET R EAL P LAYERIN .