TUK-105 Lauri Karppinen

Suomalainen kansallisuskonto uskonnon ulottuvuuksien kautta

Kansalaisuskonnon ajatuksen isänä pidetään usein Robert N. Bellahia, joka kirjoitti aiheesta
tutkimuksessaan nimeltä Civil Religion in America vuonna 1967. 1 Käsite oli kuitenkin lainattu Jean-Jacques
Rousseaulta, joka ehdotti, että yhteiskunnan jäsenet omaksuisivat uuden uskonnon, kansalaisuskonnon,
joka opettaisi ihmiset rakastamaan valtiotaan. 2 Bellah muokkasi käsitettä käyttäessään sitä, ja määritteli
sen enemmän jo tapahtuneen kautta; kansalaisuskonto on suunnilleen kaikkien kansakunnan jäsenien
jakama uskonnollisuuden muoto, jota poliittinen järjestelmä ylläpitää. 3

Bellahin tutkimus koski Amerikan Yhdysvaltoja, joiden kansan hän kirjoitti omaavan tiettyjä
uskomuksia sekä rituaaleja. Hän kertoi presidentti Bushin viittaavan eräässä puheessaan vapauteen,
rauhaan, Jumalaan sekä demokratiaan – amerikkalaisille tärkeisiin teemoihin, jotka voidaan yhdistää
kansalaisuskontoon. Myös yleistetty jumalakäsite voidaan liittää kansalaisuskontoon – se ei sovi kaikille
amerikkalaisille, mutta kun jumalaa ei tarkemmin määritellä, pysyy puheessa samaistuttavuuden
elementti monille yleisen uskonnon harjoittajille.4

Bellahin mukaan kansalaisuskonto on myös ominaista jokaiselle kansalle. 5 Se ilmentyy eri tavalla,
mutta löytyy kyllä, jos sitä etsii. Bellah on tutkinut kansalaisuskontoa Amerikassa, mutta tässä esseessä
pyritään tarkastelemaan kansalaisuskontoa Suomen puitteissa. Apuvälineenä toimivat Ninian Smartin
seitsemän uskonnon ulottuvuutta, jotka helpottavat ilmiöiden tunnistamisessa sekä erottelussa
toisistaan. Ulottuvuudet ovat tarkoitettu tavaksi määritellä uskonto, mutta ne sopivat mainiosti myös
kansalaisuskonnon havaitsemiseen. 6

Smartin määrittelyssä opillinen ulottuvuus kuvastaa uskontojen perusajatuksia: millaista on

jumaluus, mitä ihmiselle käy kuoleman jälkeen, millainen maailma on rakenteeltaan. Suomalaisessa
yhteiskunnassa tämä heijastuu hieman eri tavalla kuin amerikkalaisessa kansallisuskonnossa, jossa
Amerikka nähdään Jumalan valitsemana maana. 7 Suomessa opillinen ulottuvuus ilmentyy enemmänkin

1 Ketola, Pesonen & Sjöblom, Uskonto ja moderni yhteiskunta. Osa teosta Näköaloja uskontoon (1998). S. 114
2 Ketola et al. S.114-115
3 Heikki Pesonen, luento 17.9.2019
4 Pesonen, 17.9.2019
5 Ketola et al. S.118
6 Pesonen, 17.9.2019
7 Pesonen, 17.9.2019
ajatuksina maailmasta pelkkään uskonnolliseen oppiin liittämisen sijasta; Suomi on hyvinvointivaltiona
pidetty tuhansien järvien maa.

Myyttinen ulottuvuus heijastelee tietoa ihmiskunnan sekä koko maailman alkutapahtumista –

kansalaisuskonnon tapauksessa valtion ja kansakunnan. Suomen historiasta nousee monia tärkeitä
henkilöitä, jotka ovat saavuttaneet melkein jopa kulttiaseman arkipäiväisessä elämässä tekojensa vuoksi.
Mannerheim-tauluja näkee monien talojen seinillä, monilla on paita, jossa koreilee Urho Kekkosen
kyllästyneen näköinen naama. Heidät voidaankin helposti yhdistää osaksi Suomen myyttejä. Myös
talonpoika Lallin legenda on suomalaisten keskuudessa rakastettu – vaikka Lalli ei luultavasti piispa
Henrikiä tappanutkaan ja välillä koko legendan todenperäisyyttä on epäilty.8 Tämän lisäksi suomalaisille
opetetaan lapsesta saakka talvisodan legendaa, jonka mukaan pieni Suomi taisteli urheasti ylivoimaiselta
vaikuttavaa Venäjää vastaan.

Suomalaisen kansalaisuskonnon eettisen ulottuvuuden keskeisiä oppeja ovat esimerkiksi

yksityisyys. Eettisellä ulottuvuudella tarkoitetaan niitä sääntöjä, jotka määrittelevät ihmisten toimintaa
muita ihmisiä sekä jumalahahmoja kohtaan. 9 Yksityisyyden tärkeys näkyy esimerkiksi siinä, että
suomalaiset arvostavat omaa tilaansa – puhumattomia sääntöjä ovat, ettei toisten viereen istuta bussissa
ennen kuin kaikki yksittäiset paikat ovat täynnä, ja että keskustelussa toisiin ihmisiin pidetään kohtelias
metrin väli. Poliittisesta suuntautumuksesta ei juurikaan kysellä ihmisiltä.

Rituaalinen ulottuvuus koostuu Smartin mukaan säännönmukaisista toimituksista, jotka ovat

tärkeä osa uskonnollista perinnettä. 10 Linnan juhlat itsenäisyyspäivänä ovat perinne, ja niiden katsominen
televisiosta perheen kanssa toinen. Mikäli Suomi voittaa maailmanmestaruuden, varsinkin jääkiekossa,
kokoontuu kansa usein torille juhlimaan kultasijaa. Suvivirren laulaminen kevätjuhlissa kouluissa on myös
osa tätä rituaalista perinnettä, vaikka siitä onkin tultu kiistelty aihe – osa haluaa kieltää laulun sen
uskonnollisten viittausten takia. 11

8 Ilari Tapio: Ratkesiko 900 vuoden takainen murha? - talonpoika Lalli tappoikin ehkä saksalaisen Heinrichin (2017),
Turun sanomat. Luettu 17.10.2019.
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3177500/Ratkesiko+900+vuoden+takainen+murha++talonpoika+Lalli+tappoik
in+ehka+saksalaisen+Heinrichin
9 Pesonen, 17.9.2019
10 Pesonen, 17.9.2019
11 Suvivirren laulaminen kouluissa saatetaan kieltää. Ilta-Sanomat, 2014. Luettu 17.10.2019.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000733860.html
 Materiaalinen ulottuvuus kuvaa yhteisön esinekulttuuria: esimerkkeinä voivat toimia kirkot,
elokuvat ja musiikki. 12 Suomessa esinekulttuuria edustavat esimerkiksi suomalaisille rauhaa ja
yksityisyyttä tarjoavat kesämökit sekä arvostettu Suomen lippu, joka ei saa laahata maata kannettaessa
tai tippua lipputangosta maahan. Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas sekä sen lukuisat elokuva-
adaptaatiot ovat varsinkin itsenäisyyspäivänä muisteltuja kulttuurikokemuksia. Uuno Turhapuro-elokuvat
ovat myös yleisesti rakastettuja klassikoita, vaikka ne eivät kuvaakaan Suomen vaikeuksia samalla tavalla
kuin Tuntematon sotilas.

Kokemuksellinen ulottuvuus liittyy puolestaan siihen, miten ihmiset kertovat uskonnollisista

kokemuksistaan. Kansalaisuskonnossa tähän liittyy usein se, millaisina ihmiset kokevat erilaiset
juhlapäivät - Suomessa esimerkiksi itsenäisyyspäivään liittyy useimmiten ylpeyttä sekä kunnioitusta. 13
Kansalliskirjailijoiden muistoa kunnioitetaan muun muassa Aleksis Kiven sekä Minna Canthin päivillä.
Myös nämä kokemukset saattavat luoda kunnioituksen tunnetta kansalaisessa.

Yhteisöllinen ulottuvuus on viimeinen Smartin ulottuvuuksista. Se käsittelee uskonnon luomia

yhteisöjä sekä organisaatioita ja rooleja: Amerikassa presidentin rooli voisi ilmentää ulottuvuutta
mallikaimmin.14 Suomessa presidentti on arvostettu henkilö, mutta korkeaan asemaan nousevat myös
päättäjät eduskunnassa. Organisaatioitakin Suomesta tuntuu löytyvän - varmasti miltei jokaisen
kansalaisen elämässä esiintynyt Kansaneläkelaitos, tuttavallisemmin Kela sekä VR-yhtymä,
tuttavallisemmin VR, ovat tärkeä osa Suomea ja määräävät ihmisten elämästä yllättävän paljon. Mikäli
junahenkilökunta lakkoilee, vaarantuu kouluun ja töihin pääsy.15 Kela taas maksaa muun muassa
opiskelijoille opinto- sekä asumistukea, joita ilman ihmisten olisi hankalampi tulla toimeen.

Suomalainen kansalaisuskonto ei siis loppujen lopuksi eroa amerikkalaisesta kovin paljoa.

Isänmaallisuuden teemat korostuvat, mutta myös yksityisyyttä arvostetaan. Kuten aiemmin todettiin,
kansalaisuskonto on kaikille kansakunnille ominainen piirre, mutta se vaihtelee maan mukaan. Suomen
kansalaisuskonto ei välttämättä liity ainoastaan uskontoon itsessään eikä kulttihenkilöihin ja johtajiin,
vaan myös kansan suomalaisiksi koettuihin tapoihin sekä omaisuuteen. Näin kansalaisuskonto on
muovautunut Suomen kansan mukaisesti edustamaan sitä ja sen tarpeita.

12 Pesonen, 17.9.2019.
13 Pesonen, 17.9.2019
14 Pesonen, 17.9.2019
15 Miika Viljakainen: Lakko peruttu – Helsingin lähijunat kulkevat aamulla normaalisti. Ilta-Sanomat, 2019. Luettu

17.10.2019. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006264158.html
Lähteet:

Kimmo Ketola, Simo Korkee, Heikki Pesonen, Ilkka Pyysiäinen, Tuula Sakaranaho ja Tom Sjöblom (1998).
Näköaloja uskontoon. Yliopistopaino. Artikkeli: Kimmo Ketola, Heikki Pesonen ja Tom Sjöblom: Uskonto
ja moderni yhteiskunta. Sivut 114-115, 118

Ilari Tapio: Ratkesiko 900 vuoden takainen murha? - talonpoika Lalli tappoikin ehkä saksalaisen
Heinrichin (2017), Turun sanomat. Luettu 17.10.2019.
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3177500/Ratkesiko+900+vuoden+takainen+murha++talonpoika+La
lli+tappoikin+ehka+saksalaisen+Heinrichin

Miika Viljakainen: Lakko peruttu – Helsingin lähijunat kulkevat aamulla normaalisti. Ilta-Sanomat, 2019.
Luettu 17.10.2019. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006264158.html

Suvivirren laulaminen kouluissa saatetaan kieltää. Ilta-Sanomat, 2014. Luettu 17.10.2019.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000733860.html