Vesa Jarva, Timo Nurmi

Oikeeta
suomee suomen puhekielen sanakiija
Vesa J a r v a . T i m o N u r m i

Oikeeta
suomee suomen puhekielen sanakiija
 ALKUSANAT
Kädessä olevaan teokseen Oikeeta suomee - suomen puhekielen sanakirja
olemme koonneet suomen kielen sellaista sanastoa, jota käytetään jokapäi-
väisessä kielessä, paitsi puhutussa kielessä myös arkisessa kirjoitetussa
viestinnässä, esimerkiksi sähköposti-ja tekstiviesteissä. Tältä kannalta kir-
jan nimessä oleva puhekieli on käsitettävä laajemmin - ei vain puhutuksi
kieleksi. Kirjaan valikoitu sanasto on kauttaaltaan arkityylistä. ArkityyIillä
tarkoitamme kirjakieltä eli yleiskieltä huolittelemattomampaa kieltä. Yhtä
hyvin voisimme nimetä teoksemme arkikielen sanakirjaksi tai arkityylin
sanastoksi, mutta sana puhekieli on laajemmin tunnettu ja tavoittaa sana-
kirjan kohdeyleisön paremmin.
Valikoimamme sanat ja sanonnat voivat olla kokonaan ja pelkästään
arkityylisiä, tai sitten niillä on jokin kirjakielestä poikkeava arkityylinen
merkitys. Sanaston tyyliarvo vaihtelee tavallisesta arkityylistä slangiin,
halventavista sanoista ja sanonnoista aina alatyylisiin ilmauksiin. Slangia
on mukana, mutta vain valikoidusti ja siksi, että huolittelemattomana kie-
lenkäyttönä pidettävän arkikielen ja varsinaisen ns. kaupunkilaisslangin
raja on hämärä. Sama koskee sanaston arkisuutta yleensä. Yhä enemmän
arkityyli eli huolittelemattomuus valtaa alaa paitsi puheessa myös kirjoi-
tuksessa.
Suomen arkisen puhekielen sanastosta ei ole aiemmin tehty systemaat-
tista esitystä kielenoppijan näkökulmasta. Ajatuksissamme on kangastellut
ennen kaikkea suomea vieraana kielenä opiskeleva kielenkäyttäjä, joka on
oppinut suomea kirjakielen avulla ja joka tarvitsee apuneuvoa tulkitessaan
tai käyttäessään sitä kieltä, jota suomea puhuvassa ympäristössä jokapäi-
väisestä käytetään. Annamme valikoimamme sanaston käytöstä runsaasti
lause-esimerkkejä. Tämän lisäksi kunkin hakusanan yleiskielistä merki-
tystä valaistaan myös englanniksi.
Sanakirjamme tarjonnee elämyksiä ja oivalluksia paitsi suomea vieraa-
na kielenä oppiville myös niille, jotka ovat imeneet suomen jo äidinmai-
dossaan. Suomen puhekieli on ennen kaikkea suomalaisten äidinkieli. Se
on kielimuoto, joka on opittu - ja jota opitaan koko elämän ajan - osana
arkipäivää, kosketuksissa läheisimpien ihmisten kanssa. Siksi sen normit
ja käytännöt ovat myös tyypillisesti tiedostamattomia, ja kun niitä ei ole
tarvinnut koskaan tietoisesti opiskella, niitä ei ole myöskään kirjallisesti
kuvattu. Muodollinen kielen opetus ja kuvaus sekä normien julkipano pal-
velee ensisijaisesti kirjakielen tarpeita, ja kirjakieli on myös koulutuksen
ja sivistyksen kieli. Tästä voi syntyä käsitys, että puhekieli on "väärää" tai
"huonoa", kun se ei noudata kirjakielen normeja: tutuin ja omin kieli olisi-
 6

kin samalla toisaalta vieras ja toisaalta vaillinainen. Vaikka suomalais

sekä kirjoittavat että puhuvat suomeksi, käytetään kirja- ja puhekieltä ti
valla, jota voi kutsua toiminnalliseksi kaksikielisyydeksi. Tiettyjä sanoj,
sanontoja tai kieliopillisia muotoja käytetään enimmäkseen vain kirjoitu!
sessa, toisia taas puheessa. Jotkut eroista on helpompi tunnistaa, toiset ov;
piilevämpiä. Suurimmalle osalle suomalaisista lienee selvää, että sinä tuli
on kirjakieltä, sä tuut taas puhekieltä. Mutta harvoin tulee ajatelleeksi, ett
vaikka yleensä kiijoitetaan "Milloin sinä tulet?", aika monet meistä kysy
vät täysin eri tavalla: "Koska sä tuut?".
Tarkoituksemme ei ole asettaa puhe- ja kirjakieltä vastakkain vaan kiin
nittää huomiota arkiseen puhekieleen. Tässä mielessä kirjan tarkoitus oi
deskriptiivinen, kieltä ja sen käyttöä kuvaileva. Mitä tietoisempi kielen
käyttäjä on siitä kielestä, jota arkisessa viestinnässä käytetään, sitä parem
min hän huomaa myös kirjakielelle tyypilliset piirteet, erottaa nämä kieli-
muodot toisistaan ja pystyy tilanteen mukaan käyttämään kumpaakin.
Kiitämme Samu Kytölää sanaston englanninkielisen osuuden laadin-
nasta.

Jyväskylässä helmikuussa 2006

Vesa Jarva ja Timo Nurmi

 MIKÄ ON OIKEETA SUOMEE?

Puhuttu ja kirjoitettu kieli - puhekieli ja

kirjakieli tyylilajeina
Tässä sanakirjassa puhekielellä tarkoitetaan arkikieltä eli yhtä kielen tyy-
lillistä rekisteriä siitä riippumatta, onko kieli puhuttua tai kirjoitettua. Esi-
merkiksi hakusana iisi on otettu mukaan sen tyyliarvon vuoksi: kirjakieles-
sä ei todettaisi, että hallitusneuvottelut sujuivat iisisti vaan pikemminkin
helposti tai vaivattomasti. Mikään ei sinänsä estä myöskään kirjoittamasta
sanaa iisi, kuten tässäkin on tehty. Mikä tahansa kirjoitettu kieli ei siis ole
kirjakieltä eikä kaikki puhuttu kieli ole puhekieltä. Tässä mielessä puhe-
kieli ja kirjakieli ovat epätarkkoja ilmauksia, ja niiden sijasta voitaisiin
puhua vaikkapa arkikielestä ja yleiskielestä. Tässä sanakirjassa on kuiten-
kin valittu arkista eli jokapäiväistä kielimuotoa tarkoittavaksi termiksi
sana puhekieli, koska sillä tarkoitetaan yleisesti vapaata ja huolittelema-
tonta tyylilajia.
Se, että puhekieli ja kirjakieli sanoina ovat vakiintuneet myös tyylila-
jien nimityksiksi, ei ole sattuma. Kirjakieltä käytetään muodollisissa tai
virallisissa tilanteissa, kuten vaikkapa viranomaiset tekevät laatiessaan tie-
dotuksia tai ohjeita, ja ne ovat tyypillisesti kirjoitettuja tekstejä. Perinnäi-
sesti myös kirjallisissa joukkoviestimissä, kuten sanoma- ja aikakausleh-
dissä, käytetään suurimmaksi osaksi kirjakieltä. Itse asiassa standardoitu
kielimuoto - kirjakieli - on kehitetty kirjoituksen tarpeeseen. Kirjoittami-
nen on ollut ensimmäinen ja vuosituhansien ajan ainoa keino välittää tietoa
laajasti yli ajan ja paikan rajojen. Puhuttu kieli taas on tyypillisesti epä-
muodollisten, arkisten tilanteiden kieltä, joka tuotetaan tässä ja nyt. Se
muuttuu tai muuntuu nopeasti, uusia sanoja ja sanontoja syntyy jatkuvasti,
mutta osa elää vain hetken päiväperhosen tavoin ja katoaa jälkiä jättämät-
tä. Puheessa tilanne ohjaa tulkintaa, mahdolliset väärinkäsitykset voidaan
koijata heti eikä tarvetta standardointiin ole. Kirjakieli on pysähtynyt mai-
semataulu ja viljelty pelto; puhekieli on juoksijan silmissä vilisevä pusikko
ja villisti kukkivat rikkaruohot.
Monet puhekielen tyylipiirteet johtuvat yksinkertaisesti siitä, että ne
ovat välttämättömiä puhetilanteessa, jonka keskeisiä ominaisuuksia ovat
aika-ja tilannesidonnaisuus sekä vuorovaikutus.
Koska spontaani puhe on sidoksissa aikaan, se ei ole yhtä viimeisteltyä
eikä tiivistä kuin kirjoitus. Puheen suunnittelun ja tuottamisen välinen aika
 8

on lyhyt, eikä puhetta voi kelata takaisin. Ajatus tai tilanne voi muuttua
kesken puheen. Siksi puheessa on taukoja ja syntyy katkoksia. Tyypillisiä
ovat pitkät ketjuvirkkeet, jossa lauseita yhdistetään esimerkiksi ja- tai että-
sanoin: "Siin on sit tämmönen pitkä lanka niinku ja, ja siihen tulee ne
koukut sitten, et niisson syötit ja..." (vrt. Siinä on tällainen pitkä lanka,
johon tulevat koukut, joissa on syötit.). Tavallista on myös toisto, jolloin
sama asia mainitaan tavallaan kahteen kertaan, niin että siihen viitataan
toisen kerran sanalla se tai tämä: "Se tyyppi joka ryösti sen nakkikioskin,
ni se jäi melkein heti käpälautaan." "Tää on tota ihan kohta valmis tää
kakku." Usein puhutun kielen lauseet "hajoavat", ja puheessa yhdistetään
toisiinsa kieliopillisia rakenteita tavalla, joka kirjakielessä olisi toisin:
"Sataviiskymppiä mä nyt sanoisin, et se maksaa. " (Vrt. Sanoisin, että se
maksaa sataviisikymppiä.)
Puhuttu kieli on tyypillisimmillään vuorovaikutusta, keskustelua, jossa
jokainen puheenvuoro on sidoksissa puhetilanteeseen, keskustelukumppa-
neihin ja aiempiin puheenvuoroihin. Siksi puheenvuorot eivät useinkaan
ole kirjoitetun kielen kannalta "täydellisiä" lauseita, vaan ne täydentävät,
jatkavat ja keskeyttävät toisiaan ja viittaavat puhetilanteeseen, puhujien
ympäristöön ja yhteiseen kokemusmaailmaan.

- Toi on se kaveri...
-Ai toiko, joka... ?
- Ni, toi sinipaitanen.
-Aijaa...
- Nii, just se kaveri josta mä puhuin.
- Ai nii, joo joo.

Puhutussa kielessä käytetään runsaasti sanoja, joille voi olla vaikea määri-
tellä kirjallista merkitystä mutta joilla on tärkeä merkitys puheen ja dialo-
gin jäsentäjinä. Näitä sanoja nimitetään yleensä partikkeleiksi (pragmaat-
tisiksi, keskustelu-, diskurssipartikkeleiksi) tai interjektioiksi (huudahduk-
siksi), joskus myös "täytesanoiksi". Monet niistä tunnetaan kirjakielessä-
kin, mutta puhekielessä ne ovat usein lyhyempiä ja niiden merkitykset ovat
monialaisempia ja tulkinnanvaraisempia kuin kirjakielessä, kuten ilmenee
esimerkiksi hakusanoista et, että ja sit, sitten. Joskus puhekielen partikke-
li vastaa osittain kahta kirjakielen sanaa, kuten ku, kun (kirjakielen kun ja
kuin) ja. vaan (vrt. kirjakielen vaan ja vain).
Yksi partikkelien tyypillinen käyttötapa on, että puhuja haluaa miettiä
tai korjata sanomaansa: "No nythän on tää eeuu, et, et... että mun mielestä,
tota, siitä on ollu hyötyä." "Musta tää homma on ollu, niiku aika semmos-
 9

ta, siis niiku vaikeeta... ei ku työlästä tää homma." Vaikka esimerkiksi

sanoja että tai siis voidaan käyttää tällä tavalla kirjakielistäkin tyyliä ta-
voittelevassa puheessa, toiset ovat selvästi puhekielisiä, kuten ei ku, niin-
kuja to ta (noin).
Tyypillisiä ovat myös partikkelit ja interjektiot, joilla kommentoidaan
tilannetta tai aiempaa puheenvuoroa. Niillä voidaan ilmaista esimerkiksi
hämmästystä (ai jaa, ai jaha, hupsis(ta), ohhoh), harmistumista (et, että,
voi voi, äsh), ilahtumista (jes, jip(p)ii), erimielisyyttä (haloo, hei, kuule)
tai samanmielisyyttä (joo, just, kyl). Samalla ilmauksella voidaan osoittaa
päinvastaisiakin merkityksiä tilanteen mukaan, kuten sanalla ai. Seuraa-
vassa esimerkissä sen merkitys on lähinnä ilahtunut, sitä seuraavassa taas
epäluuloinen tai harmistunut.

- Mä sain sit sen työpaikan.

- Ai sehän on hyvä juttu.

- Kuule, mä en ehtiny kävästä kaupassa.

- Ai mun pitää taas mennä.

Sanalla niin voidaan ilmaista sekä samanmielisyyttä että pohjustaa eriävää

mielipidettä:

- Taas on kaikki rahat loppu ja tilipäivä on vasta ens viikolla.

- Niin, se on kyllä kurjaa.

- Tää ois tosi kiva tää asunto.

- Niin, mut se on kauheen kallis.

Partikkelien välillä on myös selviä tyylieroja: esimerkiksi samanmielisyy-

den ilmaisuna aivan tai kyllä ovat kirjakielisempiä kuin juu tai okei. Siksi
edellisiä ei sanakirjassa olekaan, mutta jälkimmäiset ovat omina haku-
sanoinaan. Tällaisia jokapäiväisen puheen ilmiöitä ei ole tutkittu läheskään
aina kattavasti, tai tutkimustietoa ei ainakaan ole ollut kootusti esillä. Sa-
nakirjassa ei kuitenkaan voi siteerata pitkiä keskusteluja eikä kuvailla laa-
jasti kielenulkoista tilannetta. Siksi merkityksenselityksillä ja lause-esi-
merkeillä lähinnä kuvataan sanojen käyttöä eikä pyritä määrittelemään
sanoja perusteellisesti.
Nykyaikana tekniset keksinnöt ovat johtaneet siihen, että perustava ero
kirjoitus- ja puhetilanteen välillä on pienentynyt. Sähköposti- ja tekstivies-
teissä kirjoitus on puheenomaista, kahden tutun henkilön välistä, ja no-
 10

peimmillaan se on lähes reaaliaikaista. Kirjoitus ei myöskään ole julkisen

kontrollin alaista samalla tavalla kuin ennen, vaan esimerkiksi Internetiin
kuka tahansa voi tuottaa tekstiä laajan ihmisjoukon luettavaksi. Tilanne
tuo mukanaan tyylin. Kun on tottunut kysymään toiselta kasvokkain tai
puhelimessa "joko sää tulet" tai "joks sä tuut", ei kirjoitakaan tälle teks-
tiviestiin: "Joko sinä tulet?" Jokapäiväiseen kommunikointiin on syntynyt
tai syntymässä uusi tyylilaji: arkipäiväinen kirjoitettu puhe. Myös tätä ke-
hitystä sanakirja pyrkii osaltaan heijastamaan.
Toisaalta myös korrektiutta ja muodollisuutta tavoittelevassa puhumi-
sessa ja ylipäätään virallisluonteisena pidettävässä julkisessa kielessä voi
tätä nykyä huomata puhekielimäisyyksiä yhä yleisemmin, esimerkiksi po-
liitikkojen spontaaneista puheenvuoroista haastattelutilanteissa tai TV-
väittelyissä: "Tohon mun mielestä vois sanoo suoraan, et ainakaan mulle
ei oltu edes kerrottu koko asiasta aiemmin." - Kielenoppijalle saattaa
syntyä tarve käsittää, mikä puheessa on arkisen puhekielen ja mikä kirja-
kielen normien mukaista ainesta.

Puhe- ja kirjakielen ero

Puhekielelle tyypilliset lauserakenteet, kieliopilliset muodot tai sanat eivät
ole aina tyylin ominaisuuksia. Puhekielimäisyys johtuu pohjimmiltaan pu-
he- ja kirjoitustilanteen erilaisuudesta. Enimmäkseen puhe- ja kirjakielen
välinen ero johtuu siitä, että kirjakieli on normitettu kielimuoto, johon kuu-
luu vain osa puhekielen sana- ja ilmaisuvaroista. Kirjakielellä sanotaan, että
minä tiedän, vaikka suomalaiset voivat yhtä lailla sanoa, että mä tiän tai mie
tiijän tai mää tiärän. Kiijakielen mukaan polkupyörässä on tavarateline,
vaikka eri puolella Suomea voidaan istua ritsille, tarakalle tai jopparille.
Eroja on kaikilla kielen tasoilla: kieliopissa, ääntämisessä ja sanastossa.

Kielioppi

Kieliopissa silmiinpistävä ero on, että me-persoonan verbimuodoissa kir-

jakielessä käytetään mme-päätettä, puhekielessä taas passiivia: Me ollaan
'olemme' kämppiksiä. Sitku me heitettiin 'heitimme' vähän herjaa... Eiks
me olla 'emmekö ole' jo perillä? Ei me mahdettu 'emme mahtaneet' mi-
tään. Erityisen yleinen passiivi on käskyissä ja ehdotuksissa: Pannaan
tähän hommaan vähän kyytiä! Lähetääs salille nostelemaan puntteja!
 11

Niissä passiivia voi pitää jo kirjakielisenä, sillä mme-päätteiset muodot

pankaamme tai lähtekäämme ovat käyneet kirjakielessäkin harvinaisiksi.
Monikon 3. persoonan (he, ne) verbimuodot ovat puhekielessä yleisesti
yksikössä: sanotaan siis sekä se on että ne on. Missitkin on 'ovat' nykyään
sellasia luuviuluja. Ei 'eivät' nää vanhat monot sovi uusiin siteisiin. Polvet
löi 'löivät' ihan loukkua jännityksestä. Pennut on lätränny 'ovat läträn-
neet' taas vaatteensa märiks. Liittomuodoissa, joissa on nut/nyt-paitisiippi
(ei tehnyt, on tehnyt), puhekielessä käytetään monikon muotoja (kuten
tehneet) tuskin ollenkaan. Monikon 2. (te) ja 3. (he, ne) persoonassa käy-
tetään yksikön muotoja: Missäs te ootte ollu 'olleet'? Ai te ette sit kuullu
'kuulleet' mitään. Onks ne tehny '(ovatko he) tehneet' jo läksynsä? Ne
kaverit ei tajunnu '(eivät) tajunneet' sitäyhtään. Etteks te ollu tehny 'olleet
tehneet' läksyjä?
Kirjakielisten passiivin liittomuotojen on tehty, oli tehty (kielteisenä ei
ole tehty, ei ollut tehty) tilalla esiintyy puhekielessä muotoja ollaan tehty,
oltiin tehty (kielteisenä ei olla tehty, ei oltu tehty), ja varsinkin juuri silloin,
kun on kyseessä monikon 1. persoona: Me ollaan nyt sovittu tää juttu
'olemme nyt sopineet tämän jutun'. Just kun me oltiin saatu kaikki 'olim-
me saaneet kaiken' valmiiks, rupes satamaan. Ei me olla tehty 'emme me
ole tehneet' kellekään pahaa. Yleisöä alho jo tulla sisään, vaikkei me oltu
saatu 'vaikka emme olleet saaneet' ees paikkoja kuntoon.
Puhe- ja kirjakielen verbintaivutus on siis monikossa varsin erilainen:

1. persoona: me tehdään 'teemme', me ei tehdä 'emme tee', me

tehtiin 'teimme', me ei tehty 'emme tehneet', me ollaan tehty
'olemme tehneet', me ei olla tehty 'emme ole tehneet', me oltiin
tehty 'olimme tehneet', me ei oltu tehty 'emme olleet tehneet'
2. persoona: te ette tehny 'ette tehneet', te ootte tehny 'olette teh-
neet', te ette oo tehny 'ette ole tehneet', te olitte tehny 'olitte
tehneet', te ette ollu tehny 'ette olleet tehneet'
3. persoona: ne tekee 'ne/he tekevät', ne ei tee 'ne/he eivät tee', ne
teki 'ne/he tekivät', ne ei tehny 'ne/he eivät tehneet', ne on tehny
'ne/he ovat tehneet', ne ei oo tehny 'ne/he eivät ole tehneet', ne
oli tehny 'ne/he olivat tehneet', ne ei ollu tehny 'ne/he eivät
olleet tehneet'

Esimerkeistä käy ilmi, että verbien liittomuodot eroavat kirjakielestä myös

siksi, että o/Za-verbistä käytetään yleisesti ns. pikapuhemuotoja (ei oo
'ole', ootte 'olette' ym.) ja että n«f/«vt-partisiipin loppu-? jää usein ääntä-
mättä.
 12

Verbin taivutusmuotojen eroa puhe- ja kirjakielessä lisää se, että myös

niihin kiinteästi liittyviä persoonapronomineja käytetään eri tavalla. En-
sinnäkin niiden äänneasu on osittain erilainen ja ne taipuvat eri tavalla,
kuten mä(ä) 'minä' (vartalo mu-) ja sä(ä) 'sinä' (vartalo su-): Mä 'minä'
meen ens syksynä nelkille. Eipä mulla 'minulla' oo paljon muita harras-
tuksia. Etkö sä 'sinä' tajuu mitään, senkin torvi! Ai että mä tykkään susta
'sinusta'. Toiseksi puhekielessä käytetään yleisesti pronomineja se ja ne
myös ihmisistä, siis silloinkin kun kirjakielessä sanottaisiin hän tai he:
Antaiskohan se 'hän' rahaa? Emmä tie, mikä sille 'hänelle' taas tuli. Ne
on 'he ovat' rikkaita, niillä 'heillä' on neljä autookin. Kolmanneksi varsin-
kin yksikön 1. ja 2. persoonan pronomineja käytetään puhekielessä huo-
mattavasti enemmän kuin kirjakielessä, jossa käytetään pelkkiä verbejä:
mä katon 'katson', tiedäks sä 'tiedätkö' jne. Myös se- ja ne-pronomineja
käytetään puhekielessä enemmän kuin kirjakielessä: Onks se paras sieni-
paikka just tossa? Villen broidi tahkos sitä peliä koko illan. Joks ne vieraat
on tullu ? Meille kuuluu ainaski viiennes niistä lipputuloista. Tämä muis-
tuttaa artikkelin käyttöä, jopa niin että eräiden tutkijoiden mukaan suomen
puhekielessä esimerkiksi se tai tää on kehittynyt tai kehittymässä vastaa-
vaksi definiittiseksi eli määräiseksi artikkeliksi kuin ruotsin den/det ja
englannin the.
Omistusliitteiden eli possessiivisuffiksien käyttö on kirjakielessä nor-
mi, mutta puhekielessä niitä ei aina käytetä: Tieksä missä mun lompakko
'lompakkoni' on? Voisinks mä kopsata sun muistiinpanot 'muistiinpano-
si'? Poliisit raksi kilvet sen autosta 'hänen autostaan'. Kahelta meijän
porukasta 'porukastamme' puuttu passi. Tosta teijän tytöstäkin 'tytöstän-
nekin' on tullu kauhee kovis. Mahtaako olla kummonenkaan se niitten uus
levy 'heidän uusi levynsä'. Toisaalta yksikön 2. persoonassa (sinä) omis-
tusliite on puhekielessäkin melko tavallinen, tosin lyhentyneenä: Muston
kurja lähtee täältä sun luotas 'luotasi'.
Puhekielen kieliopin piirteet näkyvät sanakirjassa enimmäkseen vain
lause-esimerkeistä, mutta esimerkiksi pronomineja on myös omina haku-
sanoinaan, kuten mä ja sä sekä niiden useimmat taivutusmuodot (mua,
mulla, mun; sua, sulia, sun jne.).

Ääntäminen

Ääntämisessä selvimpiä eroja on, että kirjakielen d jää usein puhekielessä

pois taikka muuttuu ja että f.v:n tilalla on tt tai t. Tämä ilmiö näkyy kirjan
monista lause-esimerkeistä: Mitäs siinä, senkun lähetään 'lähdetään'/ Pik-
 13

kubroidi on meijän 'meidän' perheen murheenkryyni. Ne on semmoset

senssit, missä firmat ettii 'etsivät' työntekijöitä. Metät 'metsät' on tänä
syksynä ihan mustanaan sieniä. Toisaalta ci ja ts ovat yleisiä puhekielessä-
kin: Tallenna ne tiedot serverille. Pidä senkin mänttipää turpas kii! Me
juotiin siideriä. Se oli nappi otsaan jokaselle vangille. Mun vatsaan sattuu.
Mä en tosta setsuurista niin välitä. Onks mutsi kotona? Joissain sanoissa d
voi joskus puheessa säilyäkin, joskus jäädä ääntämättä (lähetään tai lähde-
tään; pidä tai piä), ja osassa d tai ts voivat muuttua (meidän > meijän\
otsaan > ottaan\ metsät > metät) todennäköisemmin kuin toisissa, ja toi-
saalta on sanoja, joissa d tai ts äännetään aina (siideri, setsuuri, mutsi).
Sanakirjassa tätä vaihtelua ei voi kattavasti kuvata. Omiksi hakusanoik-
seen on otettu sanoja, joissa puhekielen mukaisia variantteja yleisimmin
käytetään, kuten d:n katotapauksia ees 'edes', kaheksan 'kahdeksan', ma-
hoton 'mahdoton', oottaa 'odottaa' ja yheksän 'yhdeksän' ja d:n muutos-
tapauksia meijän 'meidän', teijät 'teidät', sekä tv:n osalta ite, ilte 'itse',
katella 'katsella', mettä 'metsä', ruotti 'ruotsi' ja seittemän 'seitsemän'.
Koska puhekielen mukainen asu ei aina näy sanan perusmuodosta, omina
hakusanoinaan on myös sekä usealle taivutusmuodolle yhteisiä vartaloita
että yksittäisiä taivutusmuotoja. Sellaisia vartaloita, joista puuttuu d, ovat
mm. kahe- ('kahde-' esim. taivutusmuodoissa kahelta 'kahdelta', kahen
'kahden', kahessa 'kahdessa'), koha- ('kohda-'), kuue- ('kuude-'), lähe-
('lähde-') ja yhe- ('yhde-'). Kirjakielen ts:n tilalla on tt tai t esimerkiksi
vartaloissa eti- ja etti- ('etsi-'), kato- ja katto- ('katso-') sekä viitti- ('viit-
si-'). Yksittäisiä taivutusmuotoja sanakirjassa ovat mm. eessä, meiän,
teiän, tehä ja yhessä. Joskus vartalot tai taivutusmuodot eroavat kirjakie-
len vastineista enemmänkin: juua 'juoda', syyä 'syödä', tiiä- ('tiedä-'),
tuua 'tuoda' ja viiä 'viedä'.
Joistakin pronomineista ja verbeistä käytetään puheessa yleisesti pika-
puhemuotoja, jotka ovat sanakirjassa omina hakusanoinaan, joko vartaloi-
na tai erillisinä taivutusmuotoina. Tällaisia ovat pronomineista jo edellä
mainitut mä ja sä taivutusmuotoineen. Puhekielelle tyypillisiä ovat myös
tää 'tämä', toi 'tuo', nää 'nämä' ja noi 'nuo', joita on taivutusmuotoineen
runsaasti myös lause-esimerkeissä: Miten tää 'tämä' voi olla näin halpa?
Kylläpäs sä ompelit tän 'tämän' nätisti. Ei toi 'tuo' äijä kuuntele. Men-
nään ton'tuon' puskan taa piiloon! Ku ei tolia 'tuolla' penikalla oo mitään
kuria. Kuivaa nää 'nämä' astiat ja paa tonne 'tuonne' senkkiin. Noi 'nuo'
ikkunoitten alaraamit alkaa olla aika huonossa kunnossa. Verbien pikapu-
hemuotoja ovat «//a-verbistä oo 'ole', oon 'olen', oot 'olet' ja ootte 'olet-
te' sekä oisi- 'olisi-', mennä-verbistä mee, meen, meet ja meette, tulla-
verbistä tuu, tuun, tuut ja tuutte sekä panna-verbistä paa, paan, paat ja
 14

paatte. Paitsi että nämä ovat kiijassa omina hakusanoinaan, ne ovat myös
lause-esimerkeissä yleisiä: Ootteks 'oletteko' te vähän hönöjä, kun tolleen
hillutte! Mähän meen 'menen' jos mua huvittaa. Jos sä tuut 'tulet' mu-
kaan, ni sit meitä on kuus. Mä paan 'panen' kännyn kii, et saadaan jutella
rauhassa.
Puhekielessä on myös tavallista, että kaksi usein yhdessä esiintyvää
sanaa sulautuu yhteen. Tyypillisesti näissä on etuosana pronominin (mä,
sä, se, tää, toi jne.) taivutusmuoto tai adverbi (siellä, tässä, tossa, missä),
jonka viimeinen vokaali jää pois, ja jälkiosana olla- verbi tai kieltoverbi ei.
Tämänkaltaisista sanoista kirjassa ovat omina hakusanoinaan mm. mullon
(< mulla on 'minulla on' tai mulle on 'minulle on'), mullei (< mulla ei
'minulla ei' tai mulle ei 'minulle ei'), muston (< musta on 'minusta on'),
mustei (< musta ei 'minusta ei'); sullon (< sulia on 'sinulla on' tai sulle
on 'sinulle on'), siilon (< sillä on 'sillä/hänellä on' tai sille on 'sille/
hänelle on'), siellon (< siellä on), tässon (< tässä on), tosson (< tossa on
'tuossa on') ja misson (< missä on).
Loppuheitto eli äänteen tai äänteiden pois jääminen sanan lopusta on
puhekielessä yleistä. Sanakirjan hakusanoissa tämä näkyy edellä maini-
tuissa tapauksissa, joissa kaksi sanaa on sulautunut yhteen (esim. minulla
on > mulla on > mull on > mullon). Samoin kirjan lause-esimerkeissä on
paljon loppuheittoa. Sanan viimeinen i jää usein pois, jos sen edellä on s:
Niistä nyt se nokkas 'nokkasi, nenäsi'. Toi tyyppi on täys 'täysi' torvi. Miks
'miksi' täällä on niin kylmä? Etenkin verbien imperfekti-ja konditionaa-
limuodoissa i:n loppuheitto on yleistä: Aurinko paisto 'paistoi' suoraan
linssiin. Se auto hajos 'hajosi' siinä kolarissa. Jos ostais 'ostaisi' uuden
auton. Myös ««//nyf-partisiipin f jää lähes aina pois: Missä ihmessä sä oot
kurannu 'kurannut' ittes! Niiden iskä on kuollu 'kuollut'. Mä en oikeen
tienny 'tiennyt', mitä mä öisin tehny 'tehnyt'. Mä oon ihan rättiväsyny
'rättiväsynyt'.
Kysymyslauseissa kirjakielen ko-, fcö-päätteen tilalla on yleisesti ks,
kuten hakusanoissa onks 'onko', eiks 'eikö', enks 'enkö', ja etteks 'ette-
kö'. Onks 'onko' sulia mitään ohjelmaa viikonloppuna? Oisiks 'olisitko'
sä ikinä uskonu? Tiiäks 'tiedätkö' sä, kuka toi oli? Lähtiks 'lähtikö' se
pöhlä täältä jo lätkimään? Kävitteks 'kävittekö' te olleskaan siellä rannal-
la? Kysymyslauseen fa-lopun .v voi myös sulautua yhteen sä- tai ^-prono-
minin kanssa. Tämä näkyy hakusanoissa ooksä < ootko sä 'oletko sinä',
onkse 'onko se/hän' ja eksä 'etkö sinä': Ooksä 'oletko' tehny jo nefyssan
tehtävät? Voi halvattu, onkse 'onko (se)' kello jo noin paljon! Onkse 'onko
hän' vähän kuuro? Mitä sä oikein tuijotat, eksä 'etkö' oo ennen hinkkejä
nähny? Sä-pronomini voi myös liittyä suoraan verbiin ilman fcta, kuten
 15

hakusanoissa etsä 'etkö sinä' ja ootsä 'oletko sinä': Ootsä 'oletko' muka
bylsiny sen kanssa? Mitä sä hommaat nykyään, opiskelet sä 'opiskeletko'
vai ootsä 'oletko sinä' töissä'! Etsä 'etkö' oo kuullu siitä? Muutamia tä-
mänkaltaisia olla- ja «'/-verbien kysymysmuotoja on kirjassa omina haku-
sanoinaan, mutta enimmäkseen puhekielen kysymyspäätteet näkyvät lau-
se-esimerkeistä.
Muiden äänteiden ja muotoryhmien osalta loppuheitto ei ole säännölli-
nen ilmiö, vaan siihen vaikuttaa puherytmi ja sanan yleisyys. Loppu-a tai
-ä jää usein pois inessiivissä (las 'tässä', kaupungis 'kaupungissa'), elatii-
vissa (must 'minusta', Helsingist 'Helsingistä') ja allatiivissa (meil 'meil-
lä', opettajil 'opettajilla'). Ihmisil 'ihmisillä' on nykyään kova hinku rahan
perään. Täs levaris 'levarissa, levyasemassa' on joku vika ku se ei lue
diskettejä kunnolla. Lisäksi loppu-n heikkenee usein sanan lopussa tai jää
kokonaan ääntymättä. Tässä sanakirjassa n on esimerkistössä kuitenkin
selvyyssyistä yleensä kirjoitettu sanan loppuun.
Kun sanan toisessa tavussa on kirjakielen mukaan i-loppuinen diftongi
(kuten ai, oi, ei), /:tä ei puhekielessä yleensä käytetä. Ne puhekielessä
nttöminä esiintyvät muodot, jotka on muun arkityylinsä vuoksi sanavali-
koimaan valittu, on hakusanoina merkitty kuitenkin tiilisiksi, koska ilmiö
on hyvin säännöllinen. Kirjassa ei täten ole hakusanoina esimerkiksi sem-
monen, tämmönen ja millanen tai punanen, mutta mukana taas on sana
tommoinen, koska siihen liittyy muu syy: wo-diftongin lyhentyminen sa-
nan alussa pelkäksi o:ksi. Lause-esimerkeissä näitä kaikkia /:ttömiä muo-
toja on runsaasti: Ne karkit on siinä semmosessa 'semmoisessa' punasessa
'punaisessa' askissa. Jokasen 'jokaisen' pitää korjata ite jälkensä. Jättäsit
'jättäisit' jo sen tyhmän jätkän. Toi piha pitäs'pitäisi' hiekottaa 'hiekoit-
taa'. Paitsi toisesta tavusta, i voi puuttua muustakin painottomasta tavusta,
kuten yhdyssanoissa: Säkylässä oli mun intin aikaan hirveen huonokunto-
set 'huonokuntoiset' kassut. Assalla oli taas epämäärästä 'epämääräistä'
porukkaa.
Puhekielessä on myös hyvin tavallista, että tietyt kirjakielen vokaaliyh-
tymät ovat muuttuneet pitkiksi vokaaleiksi. On tapahtunut kehitys ea tai eä
> ee, oa > oo ja öä > öö, kuten sanoissa hopee 'hopea', pimee 'pimeä',
ainoo 'ainoa' ja jäätelöä 'jäätelöä'. Tämäkin ilmiö koskee monia sanoja ja
niiden taivutusmuotoja:

- Verbien «/«-infinitiivejä: lukee 'lukea', tuntee 'tuntea', särkee

'särkeä', lähtee 'lähteä', rikkoo 'rikkoa', sanoo 'sanoa', leipoo
'leipoa'.
 16

- Verbien, joiden infinitiivi päättyy eta, etä tai ota, tiettyjä taivu-
tusmuotoja: halkeen 'halkean', halkee 'halkeaa', kerkee 'ker-
keää', siivoo 'siivoaa'.
- Yksikön partitiiveja: onkee 'onkea', koipee 'koipea', hikee 'hi-
keä', kivee 'kiveä', maitoo 'maitoa', puuroo 'puuroa', hölmöä
'hölmöä', lätäkköä 'lätäkköä'. Yksikön partitiivit ja illatiivit
tulevat usein hyvin lähelle toisiaan, koska illatiivissa loppu-/?
jää myös usein pois: onkee 'onkea, onkeen', kivee 'kiveä, ki-
veen'.
- Sanoja, joiden lopussa on ea tai eä: makee 'makea', oikee 'oi-
kea', komee 'komea', vaalee 'vaalea'; tärkee 'tärkeä', viilee
'viileä', pehmee 'pehmeä', ylpee 'ylpeä'. Näiden sanojen taivu-
tus eroaa muutenkin kirjakielestä: makeeta 'makeaa', makee-
seen 'makeaan'.

Vähän harvemmin mutta silti melko usein puhekielessä tapahtuu myös

muutos ia tai iä > ii, ua > uu ja yä > yy: leuhkii 'leuhkia', keksii 'keksiä",
kastuu 'kastua', haluu 'haluaa', eksyy 'eksyä', älyy 'älyää', purkkii 'purk-
kia', teippii 'teippiä', katuu 'katua', sänkyy 'sänkyä'. Tällöin myös monet
monikon partitiivit muuttuvat «-loppuisiksi: koirii 'koiria', nimii 'nimiä',
omenii 'omenia', selittäjii 'selittäjiä'.
Näitä puhekielen mukaisia pitkävokaalisia muotoja ei sanakirjassa ole
omina hakusanoinaan, mutta lause-esimerkeissä varsinkin ee, oo ja öö-
muotoja on runsaasti. Kaupassa oli kauhee 'kauhea' jono. Ajattele mikä
tässä on tärkeetä 'tärkeää'. En kyllä kehtais kulkee 'kulkea' ton näkösissä
hörhelöissä. Etkö tarjoo 'tarjoa' pullostas ees hörppyä? Ei tätä autoo
'autoa' kannata enää korjata. Aina sä löhööt 'löhöät' siinä sohvalla! Jon-
kin verran on myös ii-, uu- ja yv-muotoja: Hei mutta pitäskö meiän sopii
'sopia' tarkka aika? Etteks te tajuu 'tajua' mitään? Ei tollanen liha voi
säilyy, jos ei sitä pakasta.

Sanasto

Kielioppiin ja ääntämiseen liittyvät puhe- ja kirjakielen tyylierot ovat hy-

vin selviä, ja niihin kiinnitetään huomiota jo koulussa. Yleensä kielenkäyt-
täjät ovat niistä varsin tietoisia ja pystyvät ainakin jossain määrin teke-
mään valintoja kirjakielen ja oman puhekielensä välillä. Toisaalta erääl
puhekielen piirteet, kuten i:n katoaminen sanan lopusta (hyppäs 'hyppäsi',
tekis 'tekisi') tai diftongista (punanen 'punainen'), voivat esiintyä muuten
 17

hyvinkin kirjakielisessä puheessa. Sanastossa puhe- ja kirjakielen välinen

tyyliero on häilyvämpi, koska sanastoa ei voi määritellä yhtä kattavasti
kuin kielioppia. Uusia sanoja syntyy koko ajan, ja niiden asema kirjakielen
perinteessä on ainakin aluksi epäselvä. On kuitenkin joitakin sanaryhmiä,
jotka leimautuvat herkästi puhekielisiksi. Tällaisia ovat affektiset eli voi-
makkaita tunnelatauksia sisältävät sanat, usein yhdyssanoista lyhentämällä
muodostetut ns. slangijohdokset ja osittain myös vierasperäiset sanat.

Affektiset sanat

Affektiset sanat ovat vahvasti tunnepitoisia tai jollakin muulla tavoin tun-
neväritteisiä sanoja. Niihin kuuluu varsinkin sukupuolielimiin ja seksiin
sekä ulostamiseen ja virtsaamiseen liittyviä alatyylin sanoja, esimerkiksi
penistä merkitsevät kyrpä, mulkku ja muna ja vaginaa merkitsevät pillu
ja eritoten sana vittu, jota käytetään yleisesti myös kirosanana ja jonka
ympärille on syntynyt kokonainen affektisten alatyylin ilmausten ryhmä
(vittuilla, vittumainen, vittuuntua, vitulleen, vituttaa jne.). Nämä ja
muut vahvasti alatyyliset sanat on sanakirjassa merkitty vulgaareiksi
(vulg.). Myös sukupuoliyhdyntään ja masturbaatioon liittyvät sanat ovat
enimmäkseen alatyylisiä, kuten panna, naida, nussia 'olla sukupuoliyh-
teydessä' ja runkata, vetää käteen 'masturboida'. Vaikka panna-verbillä
on myös neutraali merkitys 'asettaa, sijoittaa', se on seksuaalisessa merki-
tyksessä niin affektinen, että neutraaleissa yhteyksissä sitä on alettu välttää
ja se korvataan usein pistää- tai laittaa-verbillä. Affektisesti värittynyt on
myös perse 'takapuoli, takamus'. Paska 'uloste' ja kusi 'virtsa' ovat syn-
nyttäneet monia alatyylin sanaryhmiä, kuten paskainen, paskamainen,
paskiainen, paskahousu, paskattaa ja kusaista, kusessa, kusettaa. Al-
kuaan Raamatusta peräisin olevista sanoista tai niistä syntyneistä kirosa-
noista helvetti, jumalauta, perkele ja saatana on useita enemmän tai
vähemmän affektisia, lievempiä tai leikillisiäkin muunnoksia: helkkari,
helkutti, hemmetti, hiivatti; jukolauta, jukoliste, jumaliste, juman-
kauta; perhana, perkule; saakeli, saakuri, saakutti, saamari.
Vahvasti affektisia ovat myös solvaukset ja haukkumasanat. Niiden
tarkoitus on loukata tai halventaa kohdettaan, ja usein niissäkin käytetään
sukupuolielimiin, seksuaalisuuteen, ulostamiseen ja virtsaamiseen liittyviä
sanoja. Niistä selkeästi alatyyliset on merkitty vulgaareiksi (vulg.), louk-
kaavat tai solvaavat halventaviksi (halv.) ja karkeimmat sekä vulgaareiksi
että halventaviksi. Solvauksissa käytetään tyypillisesti verbejä haistaa, ve-
tää ja painua: haise pahalle, haista paska, haista vittu; vedä käteen,
 18

vedä vittu päähäs; painu helvettiin, painu vittuun. Haukkumasanat liit-

tyvät usein samaan aihepiiriin, kuten kyrpä ja mulkku. Muita karkeita
halventavia ja alatyylisiä nimittely sanoja ovat mm. kusipää, paskapää ja
runkkari. Miehistä karkea haukkumasana on homo, naisista huora, har-
vemmin myös lesbo. Halventaviksi (halv.) on merkitty mm. haukkumasa-
nat aasi 'tyhmä, hölmö ihminen', itkupilli 'helposti itkemään rupeava tai
usein (pitkään) itkevä ihminen', sika 'epäsiisti, siivoton, törkeä ihminen'
ja vanhapiika 'keski-ikäinen tai vanhempi naimaton nainen, ikäneito'.
Toisella tavalla affektisia ovat sanat, joita käytetään etenkin lapsille
puhuttaessa. Näissäkin on ulostamiseen ja sukupuolielimiin liittyviä sano-
ja, kuten pissa 'virtsa', kakka 'uloste', pippeli (pili, kikkeli) 'penis',
pimppa (pimppi, pimpsa) 'vagina' sekä peppu ja pyllistää. Aikuisten
kesken niitä voidaan käyttää häveliäisyyssyistä, mutta usein niillä voi olla
myös leikillinen tai ironinen sävy. Tämäntyyppisiä arkikielen sanoja ei ole
kirjassa yleensä osoitettu erityisin tyylimerkinnöin. Lastenkielessä käytet-
tyjä, usein hellitteleviä sanoja ovat mm. ammu 'lehmä', halia 'halata',
heppa 'hevonen', isi, iskä, isukki 'isä', känny 'käsi', peukku 'peukalo',
poppa 'kuuma', setä 'mies', täti 'nainen', simmu 'silmä', tisu 'rinta,
tissi' ja äippä, äiskä 'äiti'. Aikuistenkin kesken käytettyjä hellittelysanoja
ovat hani, kulti, kultsi, kultu, kultsu, nöpö ja raksu 'rakas, kultaseni'.
Poitsu, poju 'poika' ja typy, tytteli 'tyttö' voivat olla hellitteleviä, mutta
niillä voi olla myös halventava, vähättelevä merkitys.
Ilmausten luokittelu alatyylisiksi tai halventaviksi taikka ylipäätään eri
tavoin tavallisesta arkityylistä poikkeaviksi on kuin veteen piirretty viiva.
Tyylimerkinnöillä on kuitenkin tarkoitus mm. vieraskieliselle osoittaa,
milloin hän tai joku muu käyttää karkeita, halventavia tai loukkaavia tun-
neväritteisiä ilmauksia.

Slangijohdokset

Kirjakielen sanaa voidaan myös muokata, niin että siihen tulee puhekieli-
nen sävy. Tavallinen keino on lyhentää sanaa ja lisätä siihen pääte ari (äri),
is tai kka (kkä). Varsinkin taajaan käytettyjä yhdyssanoja lyhennetään ja
äänteellisesti hankalia vierasperäisiä sanoja muokataan usein näin. Johdos
voidaan tehdä tilapäisesti melkein mistä tahansa sanasta, jolloin ymmärtä-
minen jää usein kontekstin varaan. Monesta eri sanasta voi tulla samanlai-
nen johdos, esim. kässäri voi tarkoittaa 'käsijarrua', 'käsijarrukäännöstä'
tai 'käsikirjoitusta', tai samasta sanasta voi tulla eri johdoksia, kuten käs-
säri, käsis 'käsikirjoitus'.
 19

Tällä tavalla tehtyjä sanoja on nimitetty "slangijohdoksiksi", vaikka

niitä kaikkia ei nykyään voi pitää erityisen slangimaisina. Monet ovat
hyvin yleisiä, ja joitakin voinee pitää jo kirjakielisinä, koska ne ovat tar-
koitteensa lähes ainoita nimityksiä eikä niiden rinnalla käytetä enää sanaa,
josta ne on aikanaan tehty. Tällainen on esimerkiksi piikkari 'urheiluken-
kä, jonka anturassa on piikkejä'. Sanaa ei kirjakielessä enää käytetä muo-
dossa "piikkikenkä", eikä hakusana piikkari olekaan tässä kirjassa tuossa
kirjakielimäisessä merkityksessä vaan arkisemmassa merkityksessä: 'nai-
sen kenkä, jossa on pitkät, kapeat korot, piikkikorot'. Esimerkiksi seuraa-
vat johdokset ovat sanakirjassa omina hakusanoinaan:

- ari (äri): hikari 'tunnollinen, ahkera oppilas' (< hikipinko),

jälkkäri 'jälki-istunta', läväri 'lävistys', piilarit 'piilolinssit',
rankkari 'rangaistuspotku, -laukaus', ripari 'rippikoulu',
tekstari 'tekstiviesti', telkkari 'televisio', vapari 'vapaapot-
ku', verkkarit 'verryttelyasu'.
- is: fiilis 'tunnelma' (< fiilinki), kalkkis 'vanhoillinen ihminen'
(< kalkkeutunut), mahis 'mahdollisuus', morkkis 'moraalinen
krapula', näppis 'näppäimistö', ruokis 'ruokatunti', symppis
'sympaattinen', tuhkis 'tuhkakuppi'.
- kka (kkä): hanikka 'hana', häikkä 'häiriö', kännykkä 'matka-
puhelin', murtsikka 'murtomaahiihto', purkka 'purukumi',
ratikka 'raitiovaunu', rintsikat 'rintaliivit', vanikka 'näkkilei-
pä' (< vaneri), jälkkä 'jälki-istunta', välkkä 'välitunti'.

Johdinaineksena voi olla myös moni muu, kuten -u tai -y eri variantteineen
(kku/kky, tsu/tsy, tsku jne.): hutsu 'huora', kassu 'kasarmi; kasetti; kaste-
mato', kessu 'kersantti', kätsy 'kätevä', motu 'modeemi', punkku 'puna-
viini', putsku 'puuteri', rantsu 'ranta', telkku tai tellu 'televisio', transu
'transvestiitti', välkky 'älykäs, nokkela (henkilö)'.

Vierasperäiset sanat

Vierasperäisistä sanoista selvästi puhekielisiä ovat arkielämään, eri am-

matteihin ja harrastuksiin, teknisiin keksintöihin, muoti-ilmiöihin ja viih-
teeseen liittyvät sanat. Ne on nykyään lainattu useimmiten englannista,
aikaisemmin ruotsista. Kirjakielessä vierasperäisiä sanoja on periaatteelli-
sistakin syistä vältelty, joten niille on usein tietoisesti kehitetty omakieli-
nen vastine. Kirjakielen sana ei kuitenkaan aina ole vakiintunut jokapäi-
 20

väiseen kielenkäyttöön, vaan sillä voi olla selvä virallinen tai keinotekoi-
nen tyyliarvo. Siksi samasta asiasta on usein käytössä kaksi sanaa, vieras-
peräinen puhekielen sana ja oma kirjakielen sana. Esimerkiksi dubata
'jälkiäänittää', fani 'ihailija, kannattaja', fööni 'hiustenkuivain', jenka
'kierre', klemmari '(paperi)liitin', liftata 'kulkea peukalokyydillä', muu-
si, muussi '(peruna)sose', prikka 'aluslevy', (t)ratti 'suppilo', testeri
'kokeilukappale', tongit 'pihdit' ja töpseli 'pistotulppa, pistorasia'.
Joskus vierasperäisellä puhekielen sanalla ei ole ytimekästä omakielistä
vastinetta lainkaan, kuten vaikkapa sanoilla leggingsit 'naisten pitkät, tiu-
kasti jalanmyötäiset (trikoo)housut', liisata 'vuokrata auto, laite tms. pit-
käksi ajaksi', nyyssit' uutis-, keskusteluryhmä Internetissä', reilata 'mat-
kustaa Interrail-lipulla', riffi 'säestyksessä käytettävä toistuva rytmikäs
säe', satsata 'panostaa työvoimaan tms., sijoittaa varaa, keskittää varoja
johonkin', sikspäkki 'kuuden olutpullon pakkaus', saundi, soundi 'mu-
siikin sointi, äänensävy', suksiboksi 'auton katolle kiinnitettävä suksiko-
telo' ja surffata 'käyttää Internetiä, siirtyä sivulta toiselle, viettää aikaa
netissä'.
Silloin kun omaperäinen sana on tyylillisesti neutraali ja puhekielessä-
kin yleinen, vierasperäinen sana on usein tyyliltään lähinnä vanhahtava tai
leikillinen. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi aparaatti 'laite, kone, vehje',
justeerata 'säätää, tarkentaa', kööri 'kuoro; joukko, porukka', mööpeli
'huonekalu, kaluste', puteli 'pullo', pytinki 'rakennus, rakennelma', ser-
veerata 'tarjota, tarjoilla', tenkkapoo 'pulma, vaikea tilanne, miettimisen
paikka', tirehtööri 'johtaja, päällikkö' ja vinkkeli 'suora kulma, suorakul-
mani'.
Myös slangisanat ovat usein vierasperäisiä, ja niissä suositaan muuten-
kin mieluusti vierasperäisiä äänteitä (b, d,f, g, s) tai sananalkuisia konso-
nanttiyhtymiä (kuten pr, st ja ts).Vierasperäisiä ovat esimerkiksi bestis
'(tytön) paras ystävä', fikkari 'taskulamppu', geimi '(tietokone)peli, otte-
lu', koutsi 'valmentaja', lande 'maaseutu, maalainen', numba 'numero',
proo 'ammattilainen', redi 'valmis; reilu', sheivata 'ajaa ihokarvat', sigi
'automaattinen allekirjoitus sähköpostiviestissä', skole 'koulu', snoukata
'lumilautailla' ja tsoukki 'pilapuhe, vitsi, leikinlasku'. Alkuperältään suo-
malaisia slangisanoja, joissa on vierasperäisiä äänteitä ikään kuin koristei-
na, ovat esimerkiksi kandee 'kannattaa', Kosanderi 'Koskenkorva-viina',
kybä 'kymmenen', söde 'suloinen, nätti, söpö' ja tsipale, tsibale 'kappa-
le'.
Kaikki vierasperäiset sanat eivät luonnollisestikaan ole puhekielisiä.
Esimerkiksi latinaan ja kreikkaan perustuvat yleiseurooppalaiset "sivistys-
sanat" ovat leimallisesti kirjakielisiä, eikä niitä tässä sanakirjassa ole.
 21

Puhekielen vaihtelu
Koska puhekieltä ei virallisesti huolleta, korjata tai normiteta, siinä on
luonnollisesti paljon vaihtelua. Itse asiassa oikeampaa olisi puhua suomen
puhekielistä, sillä puhekieli voi vaihdella paljonkin paikkakunnan, puhu-
jan iän ja tilanteen mukaan. Helsinkiläinen baarimestari voi puhua ystä-
viensä kanssa hyvinkin erilaista kieltä kuin itäsuomalainen maanviljelijä.
Jos he joutuvat puheisiin toistensa kanssa, he todennäköisesti huomaavat
puhuvansa eri tavoin, vaikka ymmärtävätkin toisiaan lähes vaivatta. He
voivat myös hakea jonkinlaista kompromissia joko puhumalla kirjakieli-
semmin tai - mikä lienee tavallisinta - tavoittelemalla alueellisesti ja so-
siaalisesti neutraalia puhekieltä, sen tapaista kuin tässä sanakirjassa on
kuvattu.
Tämä sanakirja ei pyri eikä pystyisikään kuvaamaan kaikkia suomen
puhekielen variantteja, vaan se kuvaa tietynlaista keskiarvoa: puhekieltä,
josta on pyritty karsimaan selvät alueelliset ja sosiaaliset erityispiirteet.
Tavoitteena on ollut "oikee suomi", eräänlainen suomen yleispuhekieli,
vaikka tällaista kieltä on vaikea määritellä, jopa siinä määrin, että sen
olemassaolo voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Täysin vaihtelematon kieli-
muoto se ei missään nimessä ole. Siksi lause-esimerkeissäkään ei ole py-
ritty yhtenäisyyteen esimerkiksi edellä esitettyjen kieliopin ja ääntämisen
piirteiden osalta. Vaihtelu kuvaa suomen puhekielen todellisuutta parem-
min kuin yhtenäinen esitys, joka edellyttäisi aina jossain määrin mielival-
taista valintaa eri varianttien välillä.
Vaikka "oikeeta suomee" käytetään yleisesti ja sitä ymmärtävät kaikki,
se ei silti ole tavallisin tai neutraalein kielimuoto joka puolella Suomea
eikä kaikissa tilanteissa. Helsingin seudulla ja muuallakin suuremmissa
kaupungeissa tämäntapaista puhekieltä käytetään yleisesti ja sitä voi pitää
neutraalina, ellei tilanne ole erityisen muodollinen. Sitä kuulee myös ra-
diossa ja televisiossa varsinkin vapaamuotoisemmissa yhteyksissä ja nä-
kee kirjoitettuna kaunokirjallisten teosten repliikeissä sekä sanoma- ja ai-
kakauslehtien haastatteluissa. Toisaalta varsinkin maaseudulla ja pienem-
millä paikkakunnilla, mutta myös suurissa kaupungeissa, joilla on vahva
asema oman alueensa keskuksina (esimerkiksi Tampereella, Turussa, Ou-
lussa, Kuopiossa tai Rovaniemellä), puhekielellä on omat alueelliset piir-
teensä. Tässä sanakirjassa käytetty puhekieli voi erota jyrkästikin paikalli-
sesta puhekielestä, ja sen puhuminen voidaan tulkita niin, että puhuja ei ole
paikallisia tai ei samastu paikalliseen identiteettiin. Sanakirjan kieltä voi-
daan pitää myös "kaupunkilaisten" tai "nuorten" kielenä, vaikka se ei sel-
laista ainakaan yksinomaisesti ole.
 22

Koska sanakirja pyrkii kuvaamaan ennen kaikkea epämuodollista, ar-

kista puhekieltä, "oikee suomi" ei välttämättä sovi kaikkiin tilanteisiin.
Muodollisissa, virallisissa tai sosiaalisesti jännitteisissä tilanteissa, samoin
kuin vanhemmille ihmisille puhuttaessa, sitä voidaan pitää sopimattomana
tai epäkohteliaana. Myös monissa palvelutilanteissa kirjakielisempi puhe-
tapa voi olla parempi vaihtoehto. Selvästi leimaava on se-pronomini, jonka
käyttöä ihmisiin viittaamassa pyritään välttämään usein silloinkin, kun
kirjakielen normia ei muuten erityisesti puheessa tavoitella. Luonnollises-
tikin silloin, kun sana on merkitty vulgaariksi tai halventavaksi, sen käy-
tössä pitää olla varovainen.

Alueelliset puhekielet

Historiallisesti suomen kieli perustuu alueellisiin murteisiin, jotka ovat

olleet leimallisesti maaseudun puhemuoto. Vaikka 1900-luvun alkupuolel-
ta lähtien alueelliset erot ovat tasoittuneet, eri puolilla Suomea voidaan
nykyäänkin puhua varsin eri tavoin. Suomalaiset ovat yleensä tietoisia
puhekielen alueellisista eroista ja voivat ainakin karkeasti tunnistaa, mistä
päin Suomea puhuja on kotoisin: joku puhuu turkulaisittain, toinen taas
selvää savoa, kolmas on "hesalainen" ja neljäs "joku maalainen". Vaikka
alueelliset piirteet ovat olennainen osa suomen puhekieltä, tässä sanakir-
jassa ne eivät juuri tule esille. Ainoat selvästi alueelliseen puhekieleen
kuuluvat hakusanat ovat persoonapronominit mie 'minä', sie 'sinä', myö
'me' ja työ 'te'. Mie ja sie ovat yleisesti käytössä Etelä-ja Pohjois-Karja-
lassa sekä Lapissa, myö ja työ taas Karjalassa, Savossa ja laajemminkin
Itä- ja Keski-Suomessa. Nämä pronominit ovat tuttuja kaikille suomalai-
sille, ja niiden käyttö on selvä viesti puhujan kotiseudusta. Jonkin verran
alueellisia ovat myös pitkävokaaliset mää 'minä' ja sää 'sinä', joita käy-
tetään etenkin Länsi-Suomessa (kuten Turussa ja Tampereella), mutta
muutenkin mä- ja .«/-sanojen rinnalla.
Ääntämisessä on muutamia selviä alueellisia piirteitä, jotka esiintyvät
puheessa taajaan, mutta kaikki ne eivät tule esille tämän sanakirjan haku-
sanoissa tai lause-esimerkeissä.

- Kirjakielen mukainen d voi puheessa jäädä pois useammin tai

harvemmin kuin tässä sanakirjassa on esitetty. Itä- ja Pohjois-
suomessa d:tä käytetään vähemmän kuin Länsi- ja Etelä-Suo-
messa. Länsi-Suomessa d:n tilalla voi olla myös r (esim. meirän
'meidän'), mutta sen käyttö on alueellisesti leimaavaa eikä siitä
 23

ole esimerkkejä tässä sanakirjassa. Periaatteessa d voi jäädä

pois kaikista sanoista, jotka eivät ole leimallisesti kirjakielisiä,
vierasperäisiä tai slangia: sae 'sade', saan 'sadan', nei'in 'nei-
din', kaota 'kadota\ puota 'pudota', huuan 'huudan', kaa'an
'kaadan' jne. Tällaisia sanoja on paljon, eikä niitä ole esitetty
sanakirjassa, koska d:n kato on niissä selvästi alueellista. Toi-
saalta osa sanakirjan hakusanoistakin, kuten saaha 'saada',
veä- 'vedä-' ja käe- 'käde-', voivat Länsi-Suomessa tai Helsin-
gin seudulla kuulostaa murteellisilta. Ne ovat kuitenkin esimer-
kiksi Keski-ja Itä-Suomessa tavallisia, ja siksi d:n kato on tuotu
sanakiijassa esiin muuallakin kuin kaikkein yleisimmissä sa-
noissa.
Kirjakielen ts:n paikalla on joissakin sanoissa puhekielessä tt tai
t. Alueellisesti tässä on jonkin verran eroja: esimerkiksi kirja-
kielen sana katsoa (katson, hän katsoo) voi taipua joko katon,
kattoo tai katton, kattoo. Edellinen taivutus on ilmeisesti jon-
kin verran yleisempi, joten yleensä /.v-tapaukset on esitetty sen
mukaan. Itä-Suomessa f.s: n paikalla voi olla myös hi (kahtoo),
mutta se on selvästi alueellisesti leimaava eikä sitä ole sanakir-
jassa esitetty.
Sanat voivat lyhentyä, eli niissä esiintyy loppuheittoa, alueelli-
sesti huomattavastikin useammin kuin sanakirjan lause-esimer-
keissä: esimerkiksi adessiivi ja allatiivi ovat usein samannäköi-
siä (meil 'meillä, meille'). Kaikkein tavallisinta loppuheitto on
toisaalta Lounais-Suomessa Turun ja Rauman seuduilla, toi-
saalta Kaakkois-Suomessa, esimerkiksi Lappeenrannan seudul-
la. Pohjois-Suomessa loppuheittoa on vähiten.
Länsi-Suomessa, etenkin Hämeessä käytetään maan-, mään-
loppuisista infinitiiveistä lyhyempiä muotoja: kattoon 'katso-
maan', hakeen 'hakemaan', meneen 'menemään'. Ne ovat tyy-
pillisiä myös Helsingin seudun puhekielelle. Sanakirjassa näitä
lyhyempiä muotoja esiintyy lause-esimerkeissä jonkin verran,
mutta ei säännöllisesti.
Länsi-Suomessa on yleistä, että diftongit uo, yö ja ie avartuvat,
niin että niiden loppuvokaali lähenee a:ta tai ä:tä (suami 'suo-
mi', yällä 'yöllä', tiätää 'tietää'). Avartuminen on yleensä vä-
hittäistä niin, että esimerkiksi sanassa suomi vokaali on jotain
o:n ja a:n väliltä, eikä puhuja itse välttämättä tiedosta sitä. Esi-
merkiksi Helsingin seudulla vähittäinen avartuminen on taval-
lista, ja on mahdollista, että ilmiö on yleistymässä. Silti selvä
 24

avartuminen, jossa loppuvokaali on täysi a tai ä, on alueellisesti

leimaavaa.
- Itä- ja Pohjois-Suomessa tavallinen ilmiö on geminaatio, jossa
yhden konsonantin tilalla on geminaatta eli kaksoiskonsonantti,
kuten tekkee 'tekee', tuppaan 'tupaan', levvee 'leveä', pittää
'pitää', mittään 'mitään'. Esimerkiksi Kuopion, Joensuun ja
Oulun seuduilla geminaatio on yleistä. Muualla Suomessa se
voi herättää hämmennystä, kun pullaa voi tarkoittaa joko 'pul-
laa' tai 'pulaa'.
- Svaa on puhekielessä käytetty "ylimääräinen" vokaali, jonka
puheessa kuulee sellaisissa yhteyksissä, joissa kirjakielessä on
kaksi peräkkäistä konsonanttia, tavallisimmin Ik, lp tai lm. Niin-
pä sanotaan esimerkiksi jalaka 'jalka', heleppo 'helppo' ja ko-
hme 'kolme'. Svaa voi olla hyvin lyhyt, niin ettei sitä puhuja
edes huomaa, ja sellaisena se on puhekielessä yleinen. Selvästi
erottuva svaa on kuitenkin Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen
piirre, ja erityisen leimallinen Oulun seudun puhekielessä.

Slangi

Tässä sanakirjatyössä on jouduttu jatkuvasti käymään puhekielen rajaa

toisaalta kirjakieleen, toisaalta alueellisiin puhekieliin eli murteisiin näh-
den. Kolmas rajanaapuri on slangi. Slangilla tarkoitetaan yleensä jonkin
ryhmän kielimuotoa, jonka tarkoitus on ennen kaikkea ilmaista ryhmään
kuuluvutta ja joka yleensä ei ole sen puhujien yksinomainen kielimuoto.
Suomessa on puhuttu esimerkiksi Helsingin slangista, sotilas-, koululais-
ja lääkärislangista. Näin määriteltynä slangi ei ole alueellisesti tai sosiaali-
sesti neutraalia, eikä sitä näin ollen pitäisi olla tässä sanakirjassakaan.
Toisaalta rajanveto slangin ja muun arkikielen välillä on vaikeaa. Hel-
singin slangiksi nimitetty kielimuoto on nykyään Helsingin seudun neut-
raalia puhekieltä, joka monessa suhteessa on samantapaista kuin tämän
sanakirjan kieli. Sitä käytetään ja ennen kaikkea ymmärretään muuallakin
kuin Helsingissä, eikä sen käyttäminen välttämättä ilmennä mihinkään
erityiseen ryhmään kuuluvuutta. Esimerkiksi sellaiset Helsingin slangista
peräisin olevat sanat kuin duuni 'työ', koisata 'nukkua', kundi 'mies,
poika, tyyppi, kaveri', rööki 'savuke'ja tsempata 'ponnistella' ovat sana-
kirjassa mukana, eikä niitä ole merkitty slangiksi, koska niitä ei voi enää
pitää erityisen "helsinkiläisinä". Toisaalta slangiksi on merkitty (slg.) sel-
laiset sanat, jotka kyllä yleisesti tunnetaan mutta joilla on selvä "helsinki-
 25

Iäinen" tyyliarvo: esimerkiksi faija 'isä', hima 'koti', lafka 'kauppa', saf-
ka 'ruoka' ja venata 'odottaa'. Silloin, kun sana on harvinainen tai tunte-
maton Helsingin seudun ulkopuolella, sitä ei ole otettu sanakirjaan mu-
kaan. Ulkopuolelle ovat jääneet esimerkiksi bonjata 'ymmärtää, tajuta',
byysat'housut', femma 'viisi, viitonen', skagata 'täristä, pelata' ja tsenna-
ta 'tuntea, tietää'. Tällainen rajanveto on luonnollisesti aina jossain määrin
satunnaista.
Slangiksi on merkitty myös sellaisia sanoja, jotka kuuluvat jonkin eri-
tyisen harrastaja- tms. ryhmän sanastoon. Tällaisia ovat mm. tietotekniik-
kaan liittyvät sanat, kuten herjata 'antaa vikailmoitus', juuseri 'käyttäjä',
kryptata 'salata', käyttis 'käyttöjärjestelmä' ja softa 'tietokoneohjelma,
-ohjelmisto'. Nämä sanat ovat vielä melko selvästi alan harrastajien ja
ammattilaisten kieltä, mutta tietotekniikan yleistyessä ja arkipäiväistyessä
ne tulevat todennäköisesti yhä neutraalimmiksi ja osaksi jokapäiväistä pu-
hekieltä.

SANAKIRJAN KÄYTTÖOHJEET

Oikeinkirjoitus
Puhekieltä ei ole yritetty kirjoittaa täysin äänteenmukaisesti, vaan siinä on
joitakin poikkeuksia kirjakielen oikeinkirjoituksen suuntaan. Tällöin pää-
määränä on ollut ennen kaikkea lause-esimerkkien ymmärrettävyys. Lop-
puheittoa ei lause-esimerkeissä esiinny niin paljon kuin puhekielessä kes-
kimäärin, koska sen vuoksi esimerkiksi monet illatiivit ja partitiivit olisivat
samannäköisiä (maitoo 'maitoa, maitoon'), samoin adessiivit ja allatiivit
(kaupungit 'kaupungilla, kaupungille'). Lisäksi monien eri sanojen taivu-
tusmuodot lankeaisivat yhteen, kuten sanassa tulee '(hän) tulee' (< tulla)
tai 'tuleen' (< tuli). Varsinkin n on kirjoitettu yleensä sanan loppuun, vaik-
ka sitä ei välttämättä puhekielessä äännetä.
Kirjakielen periaatteiden mukaisesti myöskään assimilaatiota eli peräk-
käisten äänteiden mukautumista toisiinsa ei ole merkitty: lause-esimer-
keissä siis kirjoitetaan esimerkiksi jotain vanhoja akkoja (äännetään "jo-
taiv vanhoja akkoja"), löi ristiakan pöytään ("ristiakam pöytään"). Sama
koskee rajageminaatiota: ei tääl oo mitään ("ei tääl oom mitään"), ala
painuu siit ("alap painuus siit"), pyörässä ei ollu valoja ("pyörässä ei olluv
valoja"). Nämä ratkaisut ovat yleisiä muulloinkin, kun puhekieltä kirjoite-
 26

taan esimerkiksi kaunokirjallisuudessa tai lehtihaastatteluissa. Assimilaa-

tio tai rajageminaatio näkyy ainoastaan joissain yksittäisissä hakusanoissa,
joissa kaksi sanaa on sulautunut yhteen: emmä (< en mä) 'en minä', nysse
< nyt se.
Kirjan hakusanoissa ei ole käytetty suhu-.v:n merkkiä s, vaan se on
kirjoitettu sh'Ma: shopata, shou, äsh eikä sopata, sou, äs. Tähän ratkai-
suun päädyttiin, koska s:n voi usein ääntää ,v:nä ja koska useat tällaiset
sanat ovat kirjakielessäkin esimerkiksi .v/i-alkuisia sitaattilainoja. Myös
vierasperäisten b:n ja g:n ääntäminen puhekielessä vaihtelee, joten monis-
ta sanoista käytetään sanakirjassa sekä b:llä ettäp:llä tai sekä g .-llä että k: 11a
kirjoitettuja muotoja, kuten hakusanoissa biisi ja piisi, jäbä ja jäpä, gim-
ma ja kimma jne. Muuten esimerkiksi englannista sellaisenaan tai lähes
sellaisenaan lainatut sanat on tässä sanakirjassa kirjoitettu suomalaista
ääntämistä mukaillen, esimerkiksi aut < out, biitsi < beach, bikki < aero-
bic, iisi < easy, kuul(i) < cool, mani < money, räppi < rap, vebbi, veppi
< web. Uudetkin lainasanat sulautuvat yleensä luontevasti suomenkieli-
seen puheeseen, eikä niissä välttämättä tavoitella englannin ääntämystä.

Sana-artikkelien rakenne
1. Päähakusanat

Sana-artikkeleissa on ensimmäiseksi lihavoituna hakusana, joka voi olla

- yksittäinen sana (ajopeli, akantappaja, akka)
- sanaliitto (akateeminen vartti, alan mies)
- kahdesta tai useammasta sanasta koostuva fraasi (ajaa takaa, ala ve-
tää, astua korkin päälle).

Hakusana voi olla joskus myös vartalo, kuten eti-, kahe- ja kato-. Vartalo
on hakusanana silloin, kun sanan puhekielinen asu tulee ilmi sanaa taivu-
tettaessa mutta kaikkia sanan taivutusmuotoja ei tilansäästön vuoksi lue-
tella: esimerkiksi vartalo eti- 'etsi' esiintyy mm. muodoissa etin 'etsin',
etit 'etsit', etitään 'etsitään' jne. Silloin kun puhekielinen asu esiintyy vain
muutamassa taivutusmuodossa, ne on voitu kaikki luetella erikseen, kuten
hakusanoissa eellä, eeltä, eelle 'edellä, edeltä, edelle' ja eessä, eestä
'edessä, edestä'. Hakusana esitetään yleensä kirjakielisessä asussa: ei tule
mitään (puhekielessä ei tuu mitään), elää kuin pellossa (elää ku pellos-
sa), hautoa (hautoo), hirmuinen (hirmunen). Puhekielisinä ovat ainoas-
 27

taan ne hakusanat, jotka on otettu sanakirjaan äänteellisten seikkojen

vuoksi: eellä 'edellä', eksä 'etkö sinä', eti-, etti- 'etsi-' jne.
Silloin kun kyseessä on kaksi samannäköistä mutta erimerkityksistä
sanaa eli homonyymiä, ne on erotettu toisistaan numerolla hakusanan
edessä: 1 biitti 'rytmi, komppi', 2 biitti 'palajotain ainetta; nuuskamälli'.
Jos numerot ovat hakusanan jäljessä, ne erottavat saman sanan eri merki-
tyksiä eli polysemiaa, esimerkiksi ämmä 1 'vanha nainen, akka' 2 'ylei-
sesti: nainen' 3 'avo- tai aviovaimo'. Homonymian ja polysemian erotta-
minen ei aina ole yksitulkintaista; tässä on pidetty silmällä lähinnä sanan
taivutusta ja etymologiaa eli alkuperää.

2. Hakusanan tyyliarvot

Hakusanan tai mahdollisen numeron jälkeen on joskus kursiivilla kirjoitet-

tu sanan tai ilmauksen arkisuutta täsmentävä tai käytön rajallisuutta osoit-
tava tyylimerkintä. Näitä on kolme: halv. 'halventavasti', slg. 'slangia' tai
vulg. 'vulgaaria eli alatyyliä' Tyylimerkintää voi pitää tietynlaisena varoi-
tusmerkkinä. Sitä on pyritty käyttämään mieluummin liian harvoin kuin
liian usein.

3. Hakusanan selitys

Seuraavaksi artikkelissa on hakusanan suomenkielinen selitys, jossa sanal-

le annetaan kirjakielinen vastine ja usein myös puhekielisiä vastineita,
jotka ovat sanakirjoissa omina hakusanoinaan. Aina suoraa kirjakielistä
vastinetta ei ole olemassa, vaan sanan käyttöä on jouduttu selittämään
laajemmin: ai 1 'kipua tai harmia ilmaiseva huudahdus: aih'. Lähimerki-
tykset on erotettu toisistaan puolipisteellä: alan mies 'asiantuntija, ammat-
tilainen; alkoholisti, rikollinen tai muuten epämääräinen henkilö'.

4. Hakusanan käyttöä kuvaavat lause-esimerkit

Selityksen jälkeen seuraavat lause-esimerkit. Niissä on tavoiteltu luonte-

vaa puhekieltä, joka ei sisällä voimakkaita alueellisia tai sosiaalisia erityis-
piirteitä. Esimerkkeihin on tarkoituksellisesti jätetty variaatiota, ja puhe-
kielen liioittelua on pyritty välttämään, joten joukossa on myös enemmän
tai vähemmän kirjakielenkin mukaisia muotoja, sanoja ja lauseita. Kirjoi-
tus ei luonnollisesti voi koskaan välittää kaikkea puheeseen liittyvää infor-
maatiota, kuten painotusta ja intonaatiota. Joskus on ollut tarpeen valaista
sanan käyttöä dialogin avulla. Silloin dialogi on esitetty lainausmerkeissä
 28

ja ajatusviiva osoittaa puhujan vaihtumista, kuten interjektion ai 3 esimer-

kissä: "Mä sain sit sen työpaikan. - Ai, sehän on hyvä juttu."

5. Englanninkieliset selitykset

Lause-esimerkkien jäljessä seuraa vielä hakasulkeissa sanan tai ilmauksen

englanninkielinen selitys. Se ei pyri kuvaamaan kaikkia hakusanan
merkitys- ja tyylivivahteita eikä antamaan sen tyyliarvoa, vaan sen
tarkoitus on antaa yleiskuva hakusanan merkityksestä. Selityksissä on
käytetty englannin yleiskieltä.

Sanakirjassa käytetyt lyhenteet

adv. adverbi
halv. halventavasti
jne. ja niin edelleen
ks. katso
pron. pronomini
slg. slangia
tms. tai muu sellainen
vulg. vulgaaria
ym. ynnä muu
yms. ynnä muu sellainen

Englanninkieliset lyhenteet:

conj. conjunctive
e.g. exempli gratia, for instance
etc. et cetera
pron. pronoun
sb somebody
sth something
sw somewhere
 29
A, a
aamu jäljellä olevista palveluspäi-
vistä armeijassa Nyt on aamut vä-
hissä. Montaks aamua sulia on
jäljellä? [service days in army]
aasi halv. tyhmä, hölmö ihminen
Ootsä ihan aasi? Mä en lähe ton
aasin kanssa mihkään. [a stupid
person]
aatella ajatella Mun täytyy aatella
sitä talon ostamista vielä. Mitä sä
auttelet, olisko parempi ajaa Tam-
pereen kautta? Aattele nyt itekin
vähän! Niina on aatellu hakea yli-
opistoon. [think]
abi abiturientti, lukiolainen joka
kirjoittaa ylioppilaaksi Meiän Nii-
na on jo abi. Abit on viimestä
vuotta lukiossa, [final year student in
high school]
ah, aah mielihyvää ilmaiseva huu-
dahdus Ah, toi tekee hyvää! Sit ku
pääsee oikein kuumana päivänä
uimaan, niin aah! [<expression of
pleasure>]
aha 1 äkillistä oivallusta tai ym-
märtämistä ilmaiseva huudahdus:
ahaa, ai (2) Aha, täst napist pitää-
kin painaa ensin, [aha] 2 hämmäs-
tynyt, harmistunut, välinpitämä-
tön tms. vastaus, ilmaisemassa
että asia on uusi: ai (3), ai jaa, vai
niin, en tiennytkään "Sulle tuli
ai
joku paksu kirje. - Aha, mitäkö-
hän siinä oikeen on? " "Ooksä
huomannu, et sulia on joku tahra
tossa? - Aha, ja ihan uus paita."
[aha]
ahaa äkillistä oivallusta tai ym-
märtämistä ilmaiseva huudahdus:
aha (1) Ahaa, nyt mä vasta taju-
sin! "Toi on se kaveri, josta mä
puhuin sulle. - Ahaa!" [aha]
ahteri (iso) takapuoli Kato, mikä
ahteri! Siellä mä vaan istuin sa-
teessa ahteri märkänä. Työnnä se
vaikka ahteriis. [buttocks]
ai 1 kipua tai harmia ilmaiseva
huudahdus: aih Ai saakeli, kun
sattuu päähän. Ai, että sä kehtaat!
[ouch; hey] 2 äkillistä oivallusta,
ymmärtämistä tai hämmästystä il-
maiseva huudahdus: aha (1), ahaa
Ai tossahan ne avaimet onkin! Ai,
sinäkö se olit? Ai kun kiva! [aha]
3 ilahtunut, hämmästynyt, har-
mistunut, välinpitämätön tms.
vastaus, ilmaisemassa että asia on
uusi: aha (2), ai jaa, jaa, jaaha, vai
niin, en tiennytkään "Mä sain sit
sen työpaikan. - Ai, sehän on hyvä
juttu." "Niina kirjottaa tänä ke-
väänä. — Ai se on jo niin vanha. "
"Kuule, mä en ehtiny käydä kau-
passa. - Ai mun pitää taas men-
 30
nä. " "Sä et koskaan kuuntele,
mitä mä puhun! -Ai." [oh, aha, oh
yeah] 4 yllättynyt, täsmennystä
vaativa vastaus: tarkoititko, että...
"Osta litra kevytmaitoo. - Ai ke-
vytmaitoo? Eiks rasvaton käy sit-
ten?" "Toi on se Ville. - Ai kuka
Ville?" "Paa se laatikko tohon. -
Ai tähän?" [<used when repeating
interrogatively what sb else just said>]
ai ai torumista, päivittelyä tms. il-
maisemassa Varo vähän sitä lasia,
ai ai! Ai ai, kun oisit uskonu mitä
mä sanon. Ai ai, niinkö siinä taas
kävi. [<expression of reproof>]
aih kipua ilmaiseva huudahdus: ai
(1) Aih, suoraan pikkuvarpaa-
seen! Älä revi, aih! [ouch]
ai jaa, ai jaha hämmästynyt, har-
mistunut, välinpitämätön tms.
vastaus, ilmaisemassa että asia on
uusi: aha (2), ai (3), jaa, niinkö,
vai niin "Tuolta ne nyt tulee. - Ai
jaa, nyt jo?" "Ehtisitkö säkattoo
vähän tätä? - Ai jaha, mulla on
kyllä nyt vähän kiire." "Mä kut-
suin äidin meille käymään. - Ai
jaa. " [oh, aha, oh yeah]
aika vahvistussana, joka ironisesti
käytettynä kääntää pääsanan mer-
kityksen päinvastaiseksi Mä kaa-
duin eilen rinteessä, teki aika hy-
vää 'tuntui pahalta'. Olipa aika
järkevä 'järjetön' temppu, [quite
(used ironically to invert the meaning)]
aikalisä tauko, jota tarvitaan jon-
kin asian tekemistä, loppuunsaat-
tamista tai miettimistä varten Mä
sanoin pomolle, että se on aikali-
sän paikka. Ville otti aikalisän ja
lähti kaljalle, [time-out, break]
aikansa elänyt vanhentunut, van-
hanaikainen Tää tietokone on jo
aikansa eläny, ostasit uuden.
Tommoset mielipiteet on jo ihan
aikansa eläneitä, [outdated]
aikuisten Oikeasti (lasten pu-
heessa:) todella, tosissaan, oikeas-
ti, ei leikisti Saanks mä tulla ai-
kuisten oikeesti mukaan ? Nyt mä
suutun, ja ihan aikusten oikeesti.
[really, "and I mean it"]
aina ilmaisemassa mahdollisuutta,
kykenevyyttä tms.: joka tapauk-
sessa, ilman muuta Kyllä mä sulle
aina sen verran pärjään, et älä ala
soittaa suutas. Aina me tommonen
mökki maalataan yhessä päiväs-
sä. [in any case]
ainaskin ainakin Mä ainaskin lä-
hen mukaan. Niinalla on ainaskin
kymmenet farkut. Mä en oinas-
kaan tuu sinne. Me ei oinaskaan
olla tehty mitään, [at any rate; at
least]
aine usein monikossa: huumausai-
ne tai huumausaineen tapaan käy-
tetty lääke Se hankki ainetta josta-
kin. Ei niitten aineitten kanssa pi-
täis pelleillä, [drug]
aineessa, aineissa huumausai-
neen tai huumaavien lääkkeiden
vaikutuksen alaisena, kamoissa Ei
se tajunnu mitään, se oli ihan ai-
neessa. Mä näin sen kaverin sil-
mistä, että se oli jossain aineissa.
[intoxicated]
ai niin äkillistä oivallusta tai ym-
märtämistä ilmaiseva huudahdus,

varsinkin silloin kun asian olisi pi-
tänyt olla jo aiemmin tiedossa Ai
niin, sunhan piti tulla vasta seitte-
mältä! "Kuka toi oli? - No se oli
se Ville, josta mä just puhuin. - Ai
niin, joo. " [ah, oh, oh yeah]
aisoissa kurissa, komennossa,
hallinnassa Villellä ei noi raha-
asiat oo aina oikein aisoissa. Etsä
nyt saa sitä lasta aisoihin? [in
control]
ajaa alas pysäyttää jokin laite tai
prosessi; vähentää tai supistaa jo-
tain toimintaa. Koko verkko piti
ajaa alas, kun netissä oli jotain
häikkää. Se osasto vaan ajettiin
alas, ja kaikki sai potkut. [close
down; cut back]
ajaa läpi saada asia hyväksytyksi
tai toteutetuksi Meiän taloyhtiö
nostaa vastiketta, se ajettiin läpi
viime kokouksessa, [push through]
ajaa pihalle ajaa pois, ulos, tie-
hensä Mitä sä tommosta juoppoa
kattelet, aja se pihalle! [tell to get
off]
ajaa saman asian on yhtä hyvä,
kelpaa samaan tarkoitukseen Ei
siin mitään sulaketta tarvita, rau-
tanaula ajaa saman asian, [make
no difference]
ajaa sisään auton tai muun moot-
torin totutusajosta; ottaa käyttöön
jokin uusi väline, järjestelmä tms.
Älä huudata sitä moottoria, sitä ei
oo vielä ajettu sisään. Kengät ja
sukat pitää ajaa sisään, ennen ku
lähetään maratonille. Meiän val-
mentaja on ajanu sisään uutta pe-
lisysteemiä. [put to test; introduce]
akkamainen
ajaa takaa yrittää, tavoitella; tar-
koittaa Mä en ny oikein ymmärrä,
mitä sä ajat takaa, [get at, suggest]
ajaa ulos lähettää valmiiksi nau-
hoitettu ohjelma televisiossa tai
radiossa Se ohjelma nauhotettiin
ajat sitten, mutta ne ajaa sen ulos
vasta maanantaina, [broadcast]
ajan kanssa vähitellen, ajan mit-
taan; huolellisesti, paljon aikaa
käyttäen Kyllä sä siihen totut ajan
kanssa. Tätä talokauppaa pitää
nyt miettiä oikein ajan kanssa.
[allowing plenty of time]
ajopeli ajoneuvo Joku ajopeli täs
pitäs olla, auto tai prätkä. [vehicle]
akantappaja moottoripyörän si-
vuvaunu Mä en tommoseen akan-
tappajaan enää istu. [sidecar]
akateeminen vartti yliopistossa
yleinen tapa, jonka mukaan luen-
not ja muut tilaisuudet aloitetaan
vasta viisitoista minuuttia ilmoi-
tettua myöhemmin Me alotetaan
aina tasalta, ei tääll oo mitään
akateemista varttia. Kait sitä aina
sen akateemisen vartin verran voi
myöhästyä, [(in universities) tradition
of starting lectures at quarter past the
hour]
akka 1 halv. (vanha) nainen, eukko,
muija Ei siellä ollu ku jotain van-
hoja akkoja. Miten toi akka jaksaa
aina huutaa? [woman] 2 kuninga-
tar korttipelissä Ville löi ristiakan
pöytään, [(in card game) queen]
akkamainen halv. epämiehekäs,
naismainen; raukkamainen Mun
mielestä kainalokarvojen ajami-
nen on akkamaista. Lopeta toi ak-
alakantissa 32

kamainen valitus! [womanish; aikaa (jollekulle) slg. haastaa rii-

cowardly] taa, uhitella Älä sä mulle ala! Ei
alakantissa jostain luvusta tai kannattas alkaa isommille, [pick a
määrästä: liian vähän, alhaalla quarrel]
Pomo ei voi millään myöntää, että alkkarit alushousut Pitäs ostaa uu-
mun palkka on alakantissa. Opet- sia alkkareita. Mä pesen pyykkiä,
taja anto numerot selvästi ala- ku kaikki alkkarit on likasia.
kanttiin. [too low, too little] [underpants, knickers]
ala laputtaa, painua mene tiehe- alkkis slg. alkoholisti Eno on ihan
si, häivy Alkakaas ny laputtaa täysi alkkis. Mä en kestä noita alk-
jonnekin muualle. No niin, alahan kiksia. [an alcoholic]
laputtaa! Ala painuu siit ja vähän alta aikayksikön heti, nopeasti
äkkiä! ["Get off!"] Nyt häivyt siitä ja alta aikayksi-
alan mies asiantuntija, ammatti- kön! Heti ku se sai rahaa, se tuh-
lainen; alkoholisti, rikollinen tai las ne alta aikayksikön, [quickly]
muuten epämääräinen henkilö Re- aita lipan pilkkaamisesta, panette-
monttihommiin tarvitaan alan lusta; vähättelystä; huonosti, alle
mies. Alan miehet oli jo Alkon arvostelun Yritätkö sä panna mua
nurkalla oottelemassa. [expert; alta lipan? Siinä ohjelmassa pis-
alcoholic; criminal] tetään poliitikkoja koko ajan alta
alapää takapuoli, sukupuolielimet lipan. Opettaja veti oppilaita alta
ja niiden lähialueet Mullon jotain lipan. Noi sun puheet menee ihan
ihme näppylöitä tuolla alapäässä. alta lipan, [(to underrate); beneath
Törkeen näköstä, jos ei oo yhtään contempt]
alapäätä ajeltu, [sex organs and alvariinsa alituisesti, koko ajan
buttocks] Mikähän tota vaivaa, kun se juok-
ala vetää mene tiehesi, häivy, an- see alvariinsa vessassa? Nää tie-
taa heittää, antaa vetää Ala jätkä tokoneet temppuilee alvariinsa.
vetää, ettei käy huonosti. ["Get off!"] [all the time]
aie alennusmyynti Sokoksella on amerikanrauta amerikkalainen
kaikki vaatteet alessa. Mä sain hy- (vanha) auto, jenkkirauta Niillä oli
vän takin alesta. Nyt joulun jäl- hääautona vanha amerikanrauta,
keen on isot alet. Noissa aleissa viisysi Cadillac, [classic American
tulee tehtyä turhiakin ostoksia. car]
[sale] amis ammattikoulu Villen pikkuve-
alikessu alikersantti, vanhempi li on amiksessa. [vocational school]
varusmies joka toimii uuden ikä- ammu erityisesti lapsille puhutta-
luokan kouluttajana Meillä oli in- essa: lehmä Kattokaa lapset, tuol-
tissä ihan hullu alikessu. [(army) lon ammuja! [cow]
corporal]
 33
ammuvainaan nuotilla epäpuh-
taasti, nuotin vierestä Jotkut hu-
malaiset mölis ja laulo ammuvai-
naan nuotilla. Pappi veisas kovaa
mutta ihan ammuvainaan nuotil-
la. [out of tune]
ampua lonkalta ampua nopeasti,
tähtäämättä lonkan korkeudelta
Älä tähtää, ku ammu vaan lonkal-
ta! [shoot from the hip]
ampua yli liioitella, mennä liian
pitkälle Musta noi eläintensuojeli-
jat ampuu vähän yli. Äikänope sa-
no, et mä ammuin yli siinä ainees-
sa. [overdo]
antaa suostua sukupuoliyhdyn-
tään, antaa naida Anna nyt mulle!
Annoiks sä sil jätkälle? Se jätkä ei
oo antanu viikkoon, [to consent to
sex]
antaa hanaa slg. kaasuttaa, ajaa
kovaa, mennä kovaa Heti ku pääs-
tiin moottoritielle, mä annoin ha-
naa. Annas hanaa, et päästään ohi
tosta traktorista! ["step on it"]
antaa heittää mene tiehesi, häivy,
ala vetää, antaa vetää Hei sä siel-
lä, antaa heittää vaan pihalle sii-
tä! ["Get off!"]
antaa huutia nuhdella, torua Po-
liisit anto meille huutia, ku pyö-
rässä ei ollu valoja. Kyllä mä an-
nan huutia niille puhelinmyyjille.
[rebuke]
antaa kenkää erottaa työsuhtees-
ta, potkia pois jostakin, lopettaa
seurustelu Sille juopolle annettiin
lopulta kenkää. Valmentaja antaa
kenkää, jos ei käy treeneissä. Nii-
antaa pitkät
na anto kenkää sille jätkälle.
[dismiss, fire, leave sb]
antaa kyytiä ajaa tiehensä, kar-
kottaa; lyödä, antaa selkään, voit-
taa ylivoimaisesti Nyt pitää men-
nä tai noi vartijat antaa meille
kyytiä. Suomi anto Ruotsille kyytiä
lätkän MM-kisoissa. [drive (sb) off;
beat]
antaa liekaa antaa jollekin vapa-
uksia, mahdollisuuksia Heti ku mä
annan sille lapselle vähänkin lie-
kaa, se menee ihan mahottomaks.
Nyt on tässä pelissä niin kova vas-
tustaja, et liekaa ei voi antaa yh-
tään. [allow liberties, give a chance]
antaa mennä huolettomana keho-
tuksena: siitä vaan, olkoon, antaa
palaa "Otetaanko vielä yhet? -
Antaa mennä!" "Joko mä pai-
nan ? - Anna mennä!" ["Go ahead!"]
antaa olla ärtyneenä kehotuksena:
riittää, lopeta jo, älä tee mitään
Antaa olla, mua ottaa päähän
koko touhu. "Ymmärrätkö sä? -
Joo joo, anna olla jo!" ["Leave it!"]
antaa palaa huolettomana, rie-
hakkaana kehotuksena: siitä vaan,
antaa mennä "Tuleeks sielt ke-
tään ? - Ei tuu, antaa palaa
vaan!" Anna palaa, äläkä mieti
turhia! ["Go ahead"!]
antaa palttua olla välittämättä
jostakin Älä välitä sen jätkän ju-
tuista, anna palttua vaan. Mä an-
noin palttua koko jutulle, [to not
care]
antaa pitkät olla välittämättä jos-
takin, suuttua, haistattaa pitkät
Tommoselle nuijalle mä annan
antaa piupaut
pitkät. Joskus tekis mieli antaa
vaan pitkät kaikille, [to not care]
antaa piupaut olla välittämättä
jostakin Isä aina vaan huutaa ja
mun mielipiteille se antaa piu-
paut. Tänään mä lepään ja annan
piupaut kaikille kotihommille. [to
not care]
antaa soittaa huolettomana, rie-
hakkaana kehotuksena: siitä vaan,
antaa palaa Antaa soittaa vaan, tie
on tyhjä! ["Go ahead!"]
antaa tulla uhmakkaana kehotuk-
sena, kun toinen haluaa tehdä tai
sanoa jotakin: siitä vaan, voit toi-
mia, olen valmis vastaamaan
"Haluuks sä turpaas ? - Antaa tul-
la vaan! " "Mulla olis sulle yks
juttu. -No, anna tulla!" [(defiantly)
"Come on!"; "Yes?"]
antaa vetää mene tiehesi, häivy,
ala vetää, antaa heittää Antaa ve-
tää niin kuin olis jo! ["Get off!"]
aparaatti laite, koje, vehje Tää on
aika hieno aparaatti, tää uus vi-
deokamera. [machine]
apinoida halv. matkia, jäljitellä
Villen pikkuveli aina apinoi sitä.
Onks sitä pakko apinoida, jos joku
tekee tyhmyyksiä? [imitate]
apostolinkyydillä jalan, jalkapa-
tikassa, kävellen Ei sinne oo tietä,
pitää mennä apostolinkyydillä. [on
foot]
apro approbatur: ylioppilaskokeen
alin hyväksytty arvosana; perus-
opinnot yliopistossa Niina pelkää,
että se saa ruotsista apron. Mä
oon tehny kasvatustieteiden apron
avoimessa yliopistossa, [lowest
34
pass grade in high school final exams;
basic studies at university]
apukuski kuljettajan vieressä istu-
va matkustaja, hanttimies Apukus-
kin puolella oli iso lommo. Tur-
vaistuimen voi panna taakse tai sit
eteen apukuskin paikalle, [person
sitting next to the driver]
armoton vahvistussana: mahtava,
huikea; hirveä, kauhea Bileissä oli
armoton meininki. Jätkällä kävi
armottoman hyvä tuuri. Mua vä-
sytti aamulla ihan armottomasti.
Villellä oli armoton krapula.
[intensifying word>]
arska slg. aurinko Paistaaks siel
arska ? Maattiin rannalla ja otet-
tiin arskaa. [sun]
arvata uskaltaa, tohtia Arvaako
sitä lähtee mihinkään, ku on tom-
monen ilma. Se oli niin vihasen
näkönen, et mä en arvannu kysyä
mitään, [bother, dare]
aseet ruokailuvälineet, aterimet,
syömäaseet Onks täällä aseet mis-
sä? Vähän hankala syödä, ku ei oo
aseita, [cutlery]
asetukset tietokoneohjelmaan
asetetut tiedot Miten nää asetukset
saa muutetuksi? Älä koske niihin
asetuksiin! [default settings]
asevelihinta halpa hinta, sopu-
hinta, varsinkin tuttavien kesken
Sata euroo, ja se on asevelihinta.
Mä sain sen auton asevelihintaan.
[low price]
asfaltti-ihottuma ihovamma,
joka syntyy tielle kaatumisesta
Onneks ei tullu ku vähän asfaltti-
 35
ihottumaa, [scratches on skin after
falling on asphalt]
aski rasia, laatikko, pakkaus Pal-
jon tupakka-aski maksaa nyky-
ään ? Ne karkit on semmosessa pu-
nasessa askissa, [packet, pack]
assa (rautatie)asema Assalla on
paljon epämäärästä porukkaa.
[station]
assari assistentti yliopistossa Sit
ku valmistuu, voi jäädä yliopistol-
le assariks. [assistent (at university)]
astua korkin päälle olla (vähän)
humalassa Oot tainnu vähän astua
korkin päälle. Sit siihen tuli joku
korkin päälle astunu äijä selittä-
mään. [be (slightly) drunk]
atomeiksi hajalle, rikki, osiksi
Villen lasi putos lattialle ja meni
ihan atomeiks. Se kivi räjäytettiin
atomeiks. Toi moottori pitää pur-
kaa atomeiks. [broken to pieces]
auki rahaton, varaton; velkaa Palk-
ka tulee vasta viikon päästä, ja mä
autuaasti
oon ihan auki. Voisitko sä nyt
maksaa sen kympin, minkä sä oot
auki mulle ? Niina jäi mulle kaks-
kymppiä auki, kun me oltiin baa-
rissa. [without money; owe money]
aukoa päätään sig. puhua paljon,
ärsyttää, valittaa, soittaa suuta Älä
auo päätäs mulle! Aina toi jätkä
aukoo päätään joka paikassa.
Naapurin äijä tuli aukomaan pää-
tään, että me soitetaan stereoita
liian lujaa, [complain, talk arrogantly]
aussi australialainen Aussit on hy-
viä uimaan. [Australian]
aut slg. pois muodista, vanha juttu
Etsä tajuu, sähän oot ihan aut! Se
juttu on jo aut. [outdated]
autuaasti tahattomasti, pahaa-aa-
vistamatta Mä olin unohtanu au-
tuaasti koko asian. Me nukuttiin
autuaasti pommiin, [unintentionally,
unsuspectingly]
baana
B,b
baana slg. (leveä) katu, tie, väylä
Se on hyvä baana, voi ajaa satasta
koko matkan, [road]
baanalla slg. juhlimassa, ulkona,
kaupungilla, liikenteessä Paa tak-
ki niskaan, niin lähdetään baanal-
le! Vähän väsyttää, kun mä olin
koko yön baanalla. [out (partying)]
baarimikko baarimestari, viinuri
Mä kysyn baarimikolta, mikä olis
oikein hyvä paukku. Mä oon näh-
ny ton jätkän, se on jossain baari-
mikkona. [bartender]
bailata slg. juhlia, tanssia Me bai-
lattiin koko yö. Ville on kova jätkä
bailaamaan, [to party]
bailut slg. juhlat, bileet Oli tosi ra-
jut bailut. Lähetkö sä sinne bailui-
hin? [party]
bansku banaani Banskut makso
vaan euron kilo. Meill oli bansku-
ja eväänä, [banana]
basilli bakteeri, taudinaiheuttaja
Mulla on kauhee nuha, kai se on
joku basilli. Päiväkodistahan ne
tarttuu kaikki basillit, [pathogen]
1 biitti slg. rytmi, komppi Mennään
tanssimaan, nyt on hyvä biitti!
[beat, rhythm]
2 biitti slg. pala jotain ainetta;
nuuskamälli Lätkänpelaajilla on
36
aina biitti huulessa, [bit, quid (of
snuff)]
beesi beige, peesi Niina osti bee-
sin värisen takin, [beige]
beibi kulta, kulti, rakas, hani Voi
beibi, mullon ollu sua ihan kauhee
ikävä. Nyt mun on ihan pakko soit-
taa beibille, [honey, darling]
Bemari BMW-merkkinen auto tai
moottoripyörä Naapuri oli ostanu
uuden Bemarin. Bemarit aina
kaahaa liikenteessä. Poliisien
prätkät on enimmäkseen Bemarei-
ta. [BMW]
bensa bensiini Autosta loppu ben-
sa. Pitäs käydä ostamassa bensaa.
[petrol, gasoline]
bestikset slg. parhaat (tyttö)ystä-
vykset Laura ja Niina on bestik-
set. Me oltiin vielä kasiluokalla
bestiksiä, mut sit se jotenkin lop-
pu. [best friends]
bestis slg. (tytön) paras ystävä
Laura on Niinan bestis. Voinks mä
ottaa mun bestiksen mukaan ? [best
friend]
betoniporsas betonista tehty ajo-
este Ei tost pääse ajamaan, sinne
on pantu betoniporsaat, [concrete
bollard]
biisi musiikkikappale, sävelmä,
piisi Tiedätkö sä, mikä biisi tää

on ? Bändi soittaa vain vanhoja
biisejä, [song]
biitsi slg. uimaranta Thaimaassa
on hyvät biitsit. Mennään löhöö-
mään biitsille. [beach]
bikata käydä aerobicissä Mii salil
sä bikkaat? Niina on bikkaamas-
sa. [do aerobics]
bikki aerobic Mulla on tänään bik-
kitunti. Niina harrastaa bikkiä.
[aerobics]
bileet juhlat, bailut Niina pitää bi-
leet, kun niiden porukat lähtee
mökille. Bileissä ei ollu mitään
juomista, [party]
bilettää juhlia, käydä bileissä Kun
kirjotukset on ohi, sitten mä bile-
tän ja kunnolla. Lähetään kaupun-
gille bilettämään! [to party]
bilsa biologia oppiaineena Meillä
on huomenna bilsan kokeet. Se lu-
kee bilsaa yliopistossa. [Biology (as
subject)]
bimbo halv. tyhmä, hölmö; pinnal-
linen nainen Tota bimboo ei kiin-
nosta muu ku meikit ja vaatteet.
Villen kaikki tyttöystävät on ollu
ihan bimboja. [bimbo]
bingo huudahdus, jota käytetään,
kun joku keksii jotakin, arvaa oi-
kein tms.; täysosuma Mä löin ve-
too, et se peli päättyy 2—4, ja -
bingo! ["Bingo!"]
bisnes kaupankäynti, liiketoimin-
ta Nykyään urheilu on pelkkää
bisnestä. Ville tuhlas rahat johkin
epämääräsiin bisneksiin.
[business]
bisse, bise, bisoshooffen slg.
olut Mä voisin ottaa yhen bissen.
37 bodata
Sikspäkissä on kuus bisee. Lähe-
tään bisselle! Onks siellä jääkaa-
pissa yhtään bisoshoojfenia?
[beer]
bittinikkari tietokoneiden asian-
tuntija, innokas harrastaja Toi pik-
kujätkä on kauhee bittinikkari.
Bittinikkareille löytyy helposti töi-
tä. [computer expert]
blandata sekoittaa juomia, lai-
mentaa alkoholia, lantrata Kossua
voi blandata vaikka tuoremehulla.
Millä sä oot oikein blandannu tä-
tä? [mix, dilute]
blandis slg. neste, jolla alkoholi-
juomia laimennetaan, lantrinki
Kokis on hyvä blandis. Ei ollu
blandis ta, piti juoda raakana.
[diluting substance]
blokata estää, sulkea; urheilussa:
estää vastapuolen pelaajan kulkua
Poliisi blokkas tien. Meidän puo-
lustajat ei pystyny blokkaamaan
ruotsalaisia, ja ne teki maalin.
[to block]
blondi 1 vaaleatukkainen Onks
sun tukka värjätty vai ootko sä oi-
keesti blondi? [blonde] 2 halv. tyh-
mä, pinnallinen nainen, bimbo Ei
tommosia ohjelmia kato muut ku
jotkut aivottomat blondit, [bimbo]
bodari kehonrakentaja; lihaksikas,
isokokoinen mies Schwarzeneg-
ger oli ensiks bodari, sit vasta
näyttelijä. Ei sinne salille kehtaa
mennä, ku siellon vaan kauheita
bodareita. [body-builder]
bodata harrastaa kehonrakennus-
ta, käydä kuntosalilla Kannattas
vähän bodata, että saa lihaksia.
boltsi
Monta kertaa viikossa sä käyt bo-
daamassa? [do body-building]
boltsi slg. pallo; pää Pikkujätkät
heitteli boltsia pihalla. Tolia naa-
purin äijällä on boltsi ihan seko-
sin. [ball, head]
bongata tavata, löytää, huomata;
erit. tehdä havaintoja linnuista Ka-
sinolla on hyvä bongata julkkik-
sia. Niina bongas tosi komeen jät-
kän yheitä terassilta. Suomessa on
taas bongattu uus lintulaji, [to
notice, find; to bird watch]
bOOtsit (cowboy)saappaat, buutsit
Nää bootsit pitäs viedä pikasuuta-
rille. [cowboy boots]
bosat slg. rinnat Näätkö sä, mitkä
bosat tolia muijalla on! Eikö mie-
hiä muu kiinnosta, ku et pitää olla
isot bosat? [breasts]
botski slg. vene, laiva Pitäis laskee
botski vesille. Kesällä on kiva olla
botskilla. Nykyään botskit menee
Tallinnaan tosi nopeesti, [boat]
brassailla, brassata slg. tees-
kennellä, kerskailla, leveillä Noi
yliopistotyypit aina brassailee si-
vistyssanoilla. Ei sil mitään rahaa
oo, se brassaa vaan. Naapurin
äijä brassas uudella Bemarillaan.
[show off]
brassi brasialainen Brassit voitti
jalkapallon MM-kisat. [Brazilian]
breikata tehdä läpimurto (musiik-
kibisneksessä) Suomalaisten bän-
dien on vaikee breikata ulkomail-
la. Tämmönen musa ei breikkaa
kyllä ikinä. Vasta kolmas levy
breikkas. [to break through (in music
business)]
38
breikki 1 slg. tauko Eiköhän pidetä
pieni breikki. Bändi jatkaa soitta-
mista breikin jälkeen, [pause] 2 slg.
break dance, tanssi joka perustuu
vaikeaan akrobatiaan Toi breikki
on mulle kyllä ihan liian vaikeeta.
Niina osaa vähän breikkiä. [break
dance]
brenkku slg. viina, alkoholi Brenk-
ku meni nopeesti päähän. Ootko
sä taas ottanut brenkkua ? [alcohol]
briiffata slg. antaa (lyhyt) tilanne-
katsaus, ohjata, neuvoa Voisitko
sä briiffata vähän, mitä siellä pu-
huttiin? Valmentaja vielä briijfas
meitä ennen peliä, [to brief]
broidi slg. veli Villellä on yks broi-
di ja yks systeri. Tänään on mun
pikkubroidin synttärit, [brother]
bumerangina hakemuksesta, eh-
dotuksesta tms., kun se palaute-
taan tai muuten hylätään nopeasti.
Onks sul vaihtunu osote, ku kaikki
meilit tulee bumerangina takasin ?
Kustantaja lähetti mun kässärin
bumerangina. Mä sain sen hake-
muksen bumerangina takasin.
[returned quickly]
buukata varata tai tilata etukäteen
Mä buukkasin jo matkan talvilo-
maks. Koko hotelli oli buukattu
täyteen, [to book]
buumi taloudellinen nousukausi;
äkillinen suosion nousu, innostus
Asuntojen hinnat nousee koko
ajan, ku on tämmönen buumi.
Kännykkäbuumi taitaa olla jo
menny ohi. Lumikengillä kävely
on nyt oikee buumi, [boom]
 39
buutsit cowboy-saappaat Onpas
sulia makeet buutsit. Buutseilla on
ihan mahoton kävellä liukkaalla
kelillä, [cowboy boots]
bylsiä slg. naida, rakastella, nussia
Kukaan ei päässv vessaan, ku yhet
bylsi siellä. Ootsä muka bylsiny
sen kanssa ? [have sex]
bändi yhtye, orkesteri Bändi soitti
vanhaa rokkia. Ootko sä jossain
bänksit, bänät
bändissä? Mä en jaksa kuunnella
näitä nyky siä hip hop -bändejä yh-
tään. [band]
bänksit, bänät seurustelun lopet-
tamisesta Ville teki bänksit Lissun
kanssa. Nyt tuut äkkiä kotiin tai
tulee bänksit! Meille tuli bänät.
[breaking up (a relationship)]
daiju
D,d
daiju slg. tyhmä, yksinkertainen
Ootsä ihan daiju ? Mä en kestä
tommosia daijuja. [stupid]
daijuun slg. lyömisestä, selkään
antamisesta: kuonoon, naamaan,
turpaan Älä mee sinne, saat vielä
daijuun. Nyt tulee jätkä daijuun!
[beaten up]
darra slg. krapula Mulle tulee pun-
kusta kauhee darra. Siltä meni
kortti, ku se ajo autoo darrassa.
[hangover]
deejii DJ, tiskijukka Deejii soitti
teknoo koko illan. Ville yritti
päästä siihen diskoon deejiiks.
[disc jockey, DJ]
deekikseilä rappiolla, alkoholi-
soituneena; alkoholisoitunut, ma-
sentunut Kyllä mä joskus otan,
mutta en mä nyt sentään missään
deekikseilä oo. Kun se jäi työttö-
mäks, se joutu deekikselle. Se on
menny ihan deekikselle. [addicted
to alcohol, degenerated]
deeku juoppo, rappioalkoholisti,
pultsari Deekut juo vaikka tuulila-
sinpesuainetta. Sit siihen tuli joku
deeku äijä selittämään, [an
alcoholic]
deitti sovittu tapaaminen, treffit;
(satunnainen) seurustelukumppa-
ni; seuranhakuun tarkoitettu Inter-
40
net-palvelu, TV-ohjelma tms.
Mulla on tänään deitti Villen
kanssa. Mihin te meinaatte mennä
deiteillä? Ei se mikään poikaystä-
vä oo, se oli vaan deitti. Ne on
kuulemma tutustunu jossain dei-
tissä. Telkkarista tulee tota deittiä
ihan älyttömästi, [date; date site]
delata slg. kuolla Mua hävetti niin
paljon, et mä öisin voinu vaikka
delata siihen. Se kukka delas ku en
mä muistanu kastella sitä. Mun
isoisä on delannu sodassa, [die]
demari sosiaalidemokraatti Mun
isä on demari henkeen ja vereen.
Demarit voitti vaalit. Valtuustossa
on puolet demareita ja puolet ke-
pulaisia. [a Social Democrat]
depis depressio, masennus Niinal-
la on kauhee depis, ku ruotsin ko-
keet meni huonosti. Mä oon aina
syksyllä ihan depiksessä.
[depression]
devari DVD-soitin tai levy Ei ku-
kaan enää osta videonauhureita,
ku pitää olla devari. Tällä devaril-
la on paljon uutta matskua. [DVD,
DVD player]
digata slg. pitää jostakin, tykätä,
välittää Mä en diggaa hiphoppia
yhtään. Diggasitko sä tosiaan siit
muijasta ? Pennut diggaa pelata
 41
tietokoneella vaikka koko yön. [to
like]
diileri 1 (jonkin tuotteen) jakaja,
jakelija, jälleenmyyjä; valuutta-
tai osakekauppias Kannattaa os-
taa suoraan maahantuojalta eikä
miltään ihme diilereiltä. Diileri
jako mulle hyvät kortit. Kai siilon
rahaa, ku se on joku pörssidiileri.
[dealer] 2 slg. huumeiden välittäjä
Assan kulmilla pyörii aina diile-
reitä. [drug dealer]
diili (kauppa)sopimus Meidän bän-
di sai diilin levy-yhtiön kanssa.
Noitten uusien firmojen kanssa
voi tehdä hyviä diilejä. Miten olis
semmonen diili, et mä tiskaan ja
sä imuroit? [deal]
dipata upottaa ruokaa (sormin)
kastikkeeseen; syödä dippaamalla
Sipsejä voi dipata vaikka kerma-
viiliin. Lihat grillataan ensiks ja
sit dipataan soijakastikkeessa. Ne
dippas ja joi kokista, [dip]
dippi kastike, johon ruokaa dipa-
taan Jugurtista ja ranskankermas-
ta saa hyvän dipin. [dip sauce]
diskata diskvalifioida, hylätä kil-
pailusta tms. Tuomari diskas maa-
lin. Mut diskattiin sataselta, ku mä
varastin kaks kertaa. Suomalaisia
hiihtäjiä on diskattu paljon dopin-
gin takia, [disqualify]
1 divari osto- ja myyntiliike, antik-
variaatti Pitäs viedä noi vanhat
kirjat divariin. Mä tykkään käydä
divareissa, ku niistä saa vinyylile-
vyjä. [second-hand shop]
2 divari divisioona urheilussa Ville
pelaa fudista nelosdivarissa.
dubata
Joukkue tippu pääsarjasta diva-
riin. [division (in sports)]
dokata slg. ryypätä, juopotella Mä
dokaan kyllä melkein joka viikon-
loppu. Niina dokaa aina siideriä.
Monta päivää te oikein ootte do-
kannu? [drink alcohol]
doku slg. juoppo, alkoholisti Toi
äijä on täys doku. Portsari ei
päästä dokuja sisään, [an alcoholic]
donitsi lenkki, jolla hiukset kiinni-
tetään poninhännälle tai saparolle,
ponnari Niinalla oli irtoletti ja
hieno donitsi. Ei tommosia pink-
kejä donitseja käytä enää kukaan.
[pony-tail donut]
dorka slg. hullu, tyhmä; ikävä, tyl-
sä, vastenmielinen Se on niin dor-
ka, ettei se kelvannu ees armei-
jaan. Meiän naapuri on ihan dor-
ka. On dorkaa ajaa kännissä.
Dorkaa vaan istua sisällä, ku on
näin hieno ilma. [crazy; stupid;
boring]
doupata käyttää tai antaa doping-
aineita, syyllistyä dopingiin; käyt-
tää huumaavia aineita Kyllä urhei-
lijat douppaa joka maassa. Hiih-
täjä jäi kiinni testeissä, kun se oli
doupattu. Kaikki douppas siellä
bileissä, [to dope]
douppi doping-aine, huumaava
aine Voi sitä kilpailussa pärjätä il-
man douppiakin. Tunnetko sä jon-
kun doupin myyjän ? [dope]
dubata äänittää elokuva tai video
uudestaan toisella kielellä, jälki-
äänittää Saksalaiset dubbaa kaikki
ohjelmat. Tää video on dubattu
dulla
suomeks, ku se on tarkotettu lap-
sille. [to dub]
dulla slg. hasis, kannabis, pilvi,
ruoho Dulla on ihan eri asia ku
jotkut kovat huumeet. Jengi joi
kaljaa ja veti dullaa, [hashish]
dumari slg. (urheilu)tuomari Du-
mari meinas pilata matsin, ku se
vihels jäähyjä koko ajan. [referee,
umpire]
dunkkis slg. haju, löyhkä Mikä ih-
meen dunkkis täällä on? Tosta
valkosipulista tulee kauhee dunk-
kis. [smell]
duunari työntekijä, työläinen Ei se
oo ku tavallinen duunari. Kohta ei
oo kunnon duunareita ollenkaan,
ku kaikki haluu vaan mennä luki-
oon. [worker]
duunata tehdä työtä, olla töissä;
hommata, puuhailla; tehdä, val-
mistaa, korjata jotakin Tiedäks sä
mitä sen Niinan faija duunaa, ku
niillä on niin hieno kämppä? Duu-
nataan jotain hauskaa viikonlop-
42
puna. Mä duunasin itte kirjahyl-
lyn. Aina se jaksaa duunata tota
autoo. [do, make]
duuni työ, työpaikka; työ, homma,
tehtävä Mis sä oot duunissa ? Pitäs
saada joku duuni kesäks. Mun pi-
tää mennä kuudeks duuniin. Oma-
kotitalossa on aina kaikkee pikku
duunia. Toi mattojen pesu on kau-
hee duuni, [job]
dyykkari ihminen, joka etsii ros-
kasäiliöistä ruokaa, vaatteita tms.
köyhyyden tai periaatteen vuoksi
Meidän roskiksessa on taas nuk-
kunu joku dyykkari. Dyykkarit ha-
kee ruokaa kauppojen roskiksista.
[dumpster diver]
dödö deodorantti On vissiin dödö
pettäny, ku kainalot on ihan mä-
rät. Voi harmi, mä unohdin ottaa
dödön mukaan, [deodorant]
dösä slg. bussi Vika dösä lähtee
kakskolme nelkytviis. Me ootettiin
dösää melkein tunti. Lähetään
puol kahen dösällä, [bus]
 43
E, e
eellä, eeitä, eelie edellä, edeltä,
edelle Mun kello on viis minuuttia
eellä. Uskallatko sä hypätä viides-
tä metristä pää eellä? Aja sä vaan
eeltä, me tullaan kohta perässä.
Saisinks mä mennä teiän eelle,
mullon vähän kiire? [before, ahead,
first]
eepilieri ehkäisytabletti, -pilleri
Eepillereihin täytyy olla resepti.
Käytäks sä eepillereitä?
[contraceptive pill]
ees edes Ootetaan nyt ees viis mi-
nuuttia. Ei se sanonu mitään, ei
ees kiittäny. [at least, (not) even]
eessä, eestä edessä, edestä Niina
istuu tuolla ihan eessä. Siinähän
se avain on nenäs eessä. Mee pois
telkkarin eestä! Mun pitäs lyhen-
tää tukkaa vähän tost eestä. [in/
from (the) front]
eestakas(in) edestakaisin Mitä sä
ravaat siin eestakasin? Ville ajeli
koko yön eestakas kaupungilla.
[back and forth]
ee vee vee koo EVVK, ei voisi
vähempää kiinnostaa No kyllä oli
taas semmonen luento, että ee vee
vee koo. "Ja kotiin sitten viimes-
tään kaheltatoista! - Ee vee vee
koo!" [couldn't care less]
ei ensimmäistäkään
ege slg. euro, erkki, jörö "Paljon se
maksaa? - Viis egee." Ei kymme-
nellä egellä saa yhtään mitään.
[euro]
ehdoton erittäin hyvä, erinomai-
nen, suurenmoinen Tää on ehdo-
ton biisi! Ville on ihan ehoton
tyyppi. iMskettelu on talvella eh-
dotonta hommaa. Nää kengät on
reissussa ihan ehdottomat, [very
good]
ehta hyvä, aito, oikea Onks toi kel-
lo ehta vai joku kopio? Kossu on
ehtaa tavaraa. Bändi soitti ehtaa
rokkia eikä mitään diskopaskaa.
[genuine]
ei ala mitään varsinkin lasten pu-
heessa kyllästymisestä tai harmis-
tumisesta: ei haluta tehdä mitään
Mä en ala mitään, jos en saa olla
ekana. Ai sä et nyt taas ala mi-
tään? Me ei aleta mitään, ku siel
sataa, [not willing to do anything or to
join in]
ei ensimmäistäkään ei yhtään,
yhtäkään, ainuttakaan Siin poru-
kas ei oo ensimmäistäkään täys-
järkistä ihmistä. Mä oon lähettäny
varmaan viiskyt hakemusta, mut
en mä oo saanu ensimmäistäkään
vastausta, [no, none]
ei erkkikään
ei erkkikään ei kukaan, ilmaisee
että jokin on täysin mahdotonta tai
sietämätöntä Pane se radio kiinni,
eihän tota kuuntele erkkikään! Ei-
hän tämmöstä muussia erkkikään
syö. Sataa kiloa ei nosta vanha
erkkikään. Sun käsialasta ei ota
naapurin erkkikään selvää.
[impossible for anyone]
ei ihme vastauksena toisen puhee-
seen: kyllähän sen tiesi, se oli odo-
tettavissa "Munfillari varastettiin
eilen. - Ei ihme, ku ethän sä kos-
kaan pitäny sitä lukossa." [no
wonder]
ei juuta ei(kä) jaata ei ole puo-
lesta eikä vastaan, ei mitään miel-
tä, ei tarkoita mitään En mä osaa
sanoo siihen juuta enkä jaata. Ei
se vastannu juuta ei jaata. Tom-
monen tulos ei vielä meinaa juuta
eikä jaata, [no opinion, (mean)
nothing]
ei kai 1 lauseen alussa ilmaisee
epätietoisuutta, epäröintiä, epäile-
vää suhtautumista tai vähättelyä
Ei kai tota koko kirjaa tartte lu-
kea? Ei kai toi oo Ville, toi tuolla
kaukana ? Et kai sä aio lähtee
enää ulos? Ei kai sil mitään väliä
oo. [(as negative tag questions) "It's
not...is it?", etc.] 2 vastauksena toi-
sen puheeseen ilmaisee myötätun-
toista ihmettelyä: sepä ikävää,
onpa harmi "Voi hitsi, mä unohin
avaimet kotiin! - Ei kai! " [<used
when expressing empathy and
surprise:»]
ei kauaa, kauan nokka tuhise
ei kestä kauan, ei viivytellä, ei
mene aikaa No siinei kauaa nokka
tuhise, kun mä ton lampun vaih-
dan. Tommosen homman kanssa
ei kauan nokka tuhise. Niinalla ei
nokka kauaa tuhissu, ku se oli jo
valmis, [won't take long]
ei konsti eikä mikään helppoa,
onnistuu helposti No ei se oo
konsti eikä mikään päästä yliopis-
toon, jos viittii lukee edes vähän.
Tommonen kahenkymmenen kil-
san lenkki nyt ei oo konsti eikä mi-
kään. [easy]
eiks eikö, emmekö, eivätkö Eiks
ookin hyvää tää ruoka? Eikse oo
ton Villen pikkuveli? Eiks me olla
viikonloppuna mökillä? Eiks ne
tuukaan? Tää on sun takkis, eiks
niin ? Sit lähetään ulos, eiks vaan ?
[not (in questions)]
ei ku 1 ei kun, ei muuta kuin Ei ku
syömään! Vaatteet päälle ja ei ku
menoks! Sit kun alkaa loma niin ei
ku terassille. ["Let's..."] 2 korjausta
tai tarkennusta ilmaisemassa: ei,
vaan... Me tullaan tiistaina, ei ku
siis keskiviikkona. "Onks tää suo-
laa? - Ei ku sokeria." "Ooksä
naimisissa ? - En ku kihloissa."
[no, "No, I mean..."] 3 perustelemas-
sa kielteistä vastausta: ei koska, ei
sillä "Läheksä syömään? - Ei ku
mä otin eväät mukaan." "Onks
sul paljon sisaruksia ? - Ei ku yks
sisko vaan." ["No (because)..."]
ei kävele ei onnistu, ei sovi Kyl
sun pitää mennä kouluun, ei tom-
monen lintsaaminen kävele enää.
"Lainaisiks sä autoo mulle ? - Ei
kävele!" ["No way!"]
 45
ei mitään vastauksena kiitokseen
tai anteeksipyyntöön; ei se mitään,
ei haittaa mitään "Kiitti sulle! - Ei
mitään." "Anteeks, et mä oon
myöhässä. - Ei mitään!" [<a reply
to "thanks" or "sorry">]
ei paha hyvä, ei hassumpi Kaks-
kymppiä, ei oo paha hinta. "Kato,
mikä mies! - Ei paha." ["not bad"]
ei paskaakaan vulg. ei mitään, ei
yhtään, ei tippaakaan Mä en kuule
välitä paskaakaan sun jutuistas.
Meillei ollu rahaa paljon paskaa-
kaan. [not at ali]
ei se mitään vastauksena kiitok-
seen tai anteeksipyyntöön; ei hait-
taa mitään, ei sillä ole väliä "Kiit-
ti, kun autoit mua. - Ei se mi-
tään!" "Anteeks, että mä oon
myöhässä. - Ei se mitään!" Me
kastuttiin ihan läpimäriks, mutta
ei se mitään. [<a reply to "thanks" or
"sorry">]
ei tahdo ei käy, ei onnistu No ei
tää jääty ny ovi taho aueta mil-
lään. Villeltä ei oikein tahtonu ne
bisnekset sujua, [can't seem to...]
ei tee mitään 1 ei haittaa mitään,
ei sillä ole väliä Rahat on loppu,
mutta ei tee mitään! Ei tehny mi-
tään, vaikka mä en ollukaan luen-
nolla. [it's all right] 2 jollakin esi-
neellä tai asialla ei ole käyttöä, se
on tarpeeton tai kelvoton Heitä se
paperi roskiin, ei sillä tee mitään.
Ei tommosella vanhalla romulla
tee yhtään mitään. Eikö hyvillä ta-
voilla tee enää mitään ? [(be) of no
use]
eka kerta
ei tee pahaa olisi hyvä, sopisi hy-
vin Loma ei tee yhtään pahaa. Ei
tekis pahaa syödä jotakin. Ei ois
tehny pahaa, vaikka ois saanu vä-
hän lisää palkkaakin, [would be
good]
ei tipu jyrkkä kielto: en anna, ei
onnistu, ei tule kuuloonkaan "Ois-
ko sul lainata vähän ? - Ei tipu!"
["No way!"]
ei tule mitään ei suju, ei onnistu
Ei tuu mitään, mä meen nyt kotiin.
En mä jaksa enää lukee, ei täst tuu
yhtään mitään. Ei siit laiturin ra-
kentamisesta tullu yhtään mitään.
[go badly]
ei tuon taivaallista ei yhtään mi-
tään Eihän se myyjä tienny tuon
taivaallista siitä mitä mä puhuin.
Älä murehdi turhaan semmosta
pikku juttua, ku ei siitä kukaan vä-
litä tuon taivaallista, [not at ali]
eka ensimmäinen; peruskoulun en-
simmäinen luokka Kuka oli eka?
Mut haastateltiin ekana. Ne asuu
eka kerroksessa. Ville kiilas kyl-
mästi ekaks, vaikka sielloli kauhee
jono. Mä sain ekat luistimet viis-
vuotiaana. Se oli varmaan ihan
niitä ekoja videoita siilon seitkyt-
luvulla. Onkse teijän tyttö jo ekal-
la? Se menee syksyllä ekalle. [(the)
first; first grade (at school)]
eka kerta ensimmäinen kerta Kyl-
lä eka kerta jää aina mieleen. Oot-
sä täällä eka kertaa ? Siilon mä
maistoin ekan kerran tupakkaa.
Mä pääsin heti eka kerralla inssi-
ajosta läpi. Ei se oo niin helppoo
ekalla kerralla, [the first time]
ekaksi
ekaksi ensin, ensiksi Mennään
vaan, mut mun pitää meikata
ekaks. [first]
ekaluokkalainen peruskoulun
ensimmäisen luokan oppilas On
noi ekaluokkalaiset vielä aika pie-
niä. [first-grade pupil]
eke euro, ege Heitä hei pari ekee.
Me ostettiin melkein sadalla ekel-
lä ruokaa, [euro]
eksä etkö (sinä), etsä Eksä menny-
kään vielä? [aren't you, don't you,
haven't you, etc.]
eli, elikkä selittämässä tai tarken-
tamassa aikaisemmin sanottua, il-
maisemassa seuraavaan asiaan
siirtymistä: toisin sanoen, seuraa-
vaksi, ja (2) No tässon tämmönen
integroitu digi-teevee, eli siihen ei
tartte sitä erillistä boksia ollen-
kaan. Ajokortin saa kun on täysi-
känen, elikkä kaheksantoista. Eli
sit meillä olis seuraava esitelmä.
Joo, elikkä katsotaas vielä toi au-
totalli. [(filler word); so, that is, which
means]
eliun kanat huolettomasti, va-
paasti, mistään välittämättä Nyt ei
kukaan riitele, ollaan vaan kun el-
iun kanat. Me oltiin kaikki päivät
kännissä ku ellun kanat, [not caring
about anything]
elukka eläin, otus Maantiellä oli
jonkun elukan raato. Niina ei voi
pitää mitään elukoita, ku siilon al-
lergia. Onks noi jotain sokeritouk-
kia, noi ällöttävät elukat tuolla
vessassa? [animal; bug]
elvistellä ylpeillä, leuhkia, leven-
nellä Naapurin äijä aina elvistelee
46
rahoillaan. Muijat oli ihan innois-
saan, ku Ville elvisteli baaritiskil-
lä. Ei tänne tartte tulla elvistele-
mään. [show off]
elää kuin pellossa elää huoletto-
masti, holtittomasti, siivottomasti
Ne mukulat elää ku pellossa, ei
niille pidetä yhtään kuria. Niina
piti bileitä ja eli ku pellossa heti
ku niiden porukat lähti mökille.
Nyt siivoomaan, ei täällä eletä ku
pellossa! [live carelessly]
elää kädestä suuhun elää siten,
että kaikki rahat menevät heti, olla
kykenemätön säästämään Ei toi
palkka riitä mihkään, mä elän
koko ajan ihan kädestä suuhun.
[live hand to mouth]
emmä en minä, en mä Emmä tiiä.
Emmä osaa sanoo. Emmä ymmär-
rä noista tietokoneista mitään.
[I don't, I'm not, I haven't, etc.]
e m ä m u n a u s täydellinen epäon-
nistuminen, erittäin suuri virhe
Toi maali oli kyllä puolustajan
emämunaus. Se oli Villeltä varsi-
nainen emämunaus lähtee siihen
verkostomyyntiin. Mä tein tentissä
oikein emämunauksen, [big
mistake]
emäntä perheenäiti, vaimo; tyt-
töystävä, nainen; eukko, muija
Meiän emäntä pani mut imuroi-
maan. Aateltiin vaan istua kotona
emännän kanssa. Onks toi sun
emäntäs? [mother, wife; girlfriend;
woman]
emäsi ka halv. sikamainen, epäsiis-
ti, moraaliton ihminen Sit siel
raflas joku känninen äijä alko
 47
kähmimään, oikee emäsika.
[person with no morals]
emävale suuri valhe Vale, emäva-
le, tilasto. Nyt päästit semmosen
emävaleen, et ei tota kukaan usko.
[big lie]
enemmän tai vähemmän jon-
kin verran, jossain määrin On ne
sen lehden jutut enemmän tai vä-
hemmän mielenkiintosia. Oon mä
enemmän tai vähemmän miettiny
sitä asunnon ostoo. [to some extent]
enempi enemmän; ennemmin, pi-
kemmin Ois pitäny nukkua enem-
pi viime yönä. Ei siel käy nuorta
jengiä, se on enempi semmonen
tanssipaikka, [more; more like]
enempi vähempi jonkin verran,
jossain määrin, enemmän tai vä-
hemmän Voi siihen laittaa enempi
vähempi valkosipuliakin, ei se oo
niin nuukaa. Kyllä se matsi meni
enempi vähempi tappeluks siin lo-
pussa. [to some extent]
enkka ennätys Paljon sun enkka
on? Ville teki matopelissä uuden
enkan. [record, the best result]
enkkll englannin kieli, varsinkin
oppiaineena; englantilainen Meil-
lä oli enkun kaksoistunti. Niina kir-
jotti enkusta eksimian. Mä osaan
enkkua, ruottia ja vähän saksaa.
Onkse bändi amerikkalainen vai
enkku? Enkut on aina ihan ihmeis-
sään, kun sataa lunta. [English]
enks enkö (minä) Enks mä sitä sa-
nonu? [haven't I, didn't I, etc.]
Enkuissa Englannissa Mä olin
Enkuissa kielikurssilla. Koska sä
lähet sinne Enkkuihin? [in England]
erinäinen
entä(s) uutta, seuraavaa asiaa tai
näkökulmaa ilmaisemassa: mites
No Mirkku ilman muuta, mut en-
täs Pena, kutsutaanko me sekin ?
Entä tää ens viikon kokous, jon-
kun sinnekin pitäs mennä? [what
about]
epeli veitikka, vintiö, veijari Kyllä
se Ville on aika epeli niitten nais-
ten kanssa. Noi kissat on semmo-
sia epeleitä et ne raapii kaikki tuo-
lit pilalle. [rascal]
epistä väärin, epäreilua "Sä et
pääse ny mukaan. - Epistä!" Tää
on tosi epistä. Ihan epistä, että toi-
set ei liho vaikka ne syö mitä vaan.
[unfair]
eppu peruskoulun ensimmäinen
luokka tai ensiluokkalainen Johan
se lapsi taitaa olla epulla. Eput
pääsee kotiin jo kaheltatoista.
Muistatte sitten, että eppuja ei saa
kiusata! [first grade (at school), first-
grade pupils]
eri yleensä myönteisissä ilmauksis-
sa: todella, erittäin Mä harrastan
juoksemista, must se on eri haus-
kaa. Oli eri kivaa vähän matkus-
tella. Villen pikkuveli on eri muka-
va. [very]
erinäinen sekalainen, monenlai-
nen, epämääräinen Siel metäs oli
erinäinen määrä hyttysiä ja muita
ötököitä. Onhan mulla niitä kort-
teja erinäinen kokoelma. Tos laa-
tikos on kaikkee erinäistä roinaa.
Villellä on aina niitä erinäisiä bis-
neksiä. [many kinds of; indefinite]
erkki
erkki slg. euro, ege, jörö Vanha sa-
tanen, se on jotain kuustoist erk-
kiä. [euro]
eräs käytetään vihjailtaessa, var-
sinkin kun tarkoitetaan kuulijaa
Eräskin oli niin kännissä, et ok-
senteli pitkin lattioita. Eräät ne
vaan jaksaa jauhaa aina samaa
asiaa. Ihan hyvin se muutto meni,
vaikka eräitä ei sit siellä näkyny-
kään. [someone (implying sb par-
ticular, e.g. the hearer)]
esittää teeskennellä, tekeytyä jok-
sikin, esiintyä epäaidosti, kers-
kailla Naapurin äijä yritti esittää
jotain kovanaamaa. Älä esitä tyh-
mää, totta kai sä tiesit sen. Toi Vil-
le aina esittää niin kauheesti.
[pretend, show off]
esitys varsinkin negatiivisessa yh-
teydessä: heikko, epäonnistunut
suoritus, lopputulos tai tuote Se ei-
linen matsi oli Suomelta tosi onne-
ton esitys. Tää sun ainees on sur-
kee esitys, mikset sä ees yrittäny?
On tästä pelistä uuskin versio, mut
se on aika heikko esitys, [(bad)
performance]
eskari esikoulu, joka aloitetaan
kuusivuotiaina, vuosi ennen varsi-
naista koulua Sit ku on kuus, ni
pääsee eskariin. Joko se teiän poi-
ka on eskarissa? Ensin on vuo s es-
karia ja sit vasta alkaa oikee kou-
lu. [preschool]
esmes esimerkiksi Tääll asuu pal-
jon ulkomaalasia, niiku esmes
noita venäläisiä ja somaleita. [for
example]
48
essu esiliina Laita ny essu päälle,
ettet sotke paitaas. Pitiks teidän
käyttää essuja köksän tunnilla ?
[apron]
esterin perseestä (kuin) vulg.
vertauksissa: sataa kovasti, kaata-
malla Vettä tuli ku esterin persees-
tä. Ei sinne voi mennä, sataa ku
esterin perseestä, [(be raining) cats
and dogs]
et, että 1 kirjakielen että-konjunk-
tion tapaan tarkentamassa tai selit-
tämässä edellistä lausetta: niin,
siis On se kivaa, et taas on kesä.
Otaks sä tän kassin, et mä saan
oven auki. Se kolari oli tosi kau-
hee juttu, et eihän tommosta sais
tapahtua. "Mä oon lukenu jo kaks
viikkoo. - Niin, et olisko se sit tar-
peeks. " [so, so that; that] 2 ilmaise-
massa epäsuoraa esitystä tai refe-
rointia Sit Ville sano, että älä sä
puutu tähän, et ei tää kuulu sulle.
Mä olin 'sanoin, ajattelin' ihan, et
voi ei, mä en kestä! [that (when
reporting sb's speech)] 3 täsmentä-
mässä tai jatkamassa puheenvuo-
roa No nythän on tää eeuu, et, et...
että mun mielestä ainakin siiton
ollu hyötyä. [<used to continue or
illustrate a point>] 4 ilmaisemassa
harmia, suuttumista, yllättymistä,
päivittelyä tms. Et sä aina jaksat
jankuttaa. Että se osaa sit olla tyh-
mä! Et mua ottaa päähän toi naa-
purin äijä, ku se on aina selittä-
mässä. Että osaskin se maali tulla
just oikeaan paikkaan, mä luulin
jo että hävitään koko matsi! Voi
 49
että, ku meillä oli hauskaa! [<used
to express annoyance>]
eteen (jonkin) puolesta, vuoksi
Voisit säkin tehä jotain tän muut-
tohomman eteen, emmä yksin
kaikkee jaksa. Aina sä oot multa
rahaa pummaamassa, mutta kos-
ka sä aiot tehä jotain mun eteen?
Ootpas sä nähny vaivaa tän juh-
lan eteen! [for (the sake of)]
eti- e/.vza-verbin vartalo etsi- Eti
vaan, kyllä se jossain täällä on.
Mitä sä oikein etit? Lehessä etit-
tiin myyjiä siihen uuteen vaate-
kauppaan. [look for sth]
etsä etkö (sinä), eksä Etsä oo kuul-
lu siitä? [(singular) aren't you, don't
you, haven't you, etc.]
etteks ettekö (te) Etteks te tajuu
mitään? Etteks te oo sitten käy-
nykkään siellä, mä ihan luulin.
[(plural) aren't you, don't you, haven't
you, etc.]
etti- 6»/,v(V(-verbin vartalo etsi- Mitä-
köhän toi koira ettii tuolta lumen
alta? Mä en päässy aamulla mih-
kään, ku mun piti ettiä toista ken-
kää vaikka kuinka kauan. Mä oon
euroopan omistaja
ettiny Villeä joka paikasta, [look for
sth]
ettäs tiedät se on varma asia, nyt
tiedät sen Tää on sitten mun kah-
vipaketti, ettäs tiedät! Myanmar
on sama ku Burma, ettäs tiedät.
["That's for sure!"]
eukko 1 halv. vanha nainen, akka
Kaupassa oli kauhee jono, ku joku
puoliks sokee eukko vaan laski ra-
hojaan siellä ensimmäisenä, [old
woman] 2 halv. vaimo, tyttöystävä,
nainen, emäntä, muija Otetaanks
sinne pikkujouluun eukotkin mu-
kaan ? Ville oli taas iskeny baaris-
ta jonkun eukon, [wife, girlfriend]
euroopan omistaja halv. kers-
kailija, rehentelijä, suuruudenhul-
lu Sit siihen tuli joku euroopan
omistaja, että mitä sais olla, et
hän voi kyllä tarjota. Toi naapurin
äijä luulee varmaan, et se on joku
euroopan omistaja. Tallinnassa
on aina kauheesti suomalaisia tu-
risteja, ja sit ne on ku jotain eu-
roopan omistajia siellä, [boaster,
megalomaniac]
faija
F, f
faija slg. isä Niinan faija on rikas.
Mulla oli faijan kanssa kauhee rii-
ta. [father, dad]
fakiiri uskomattoman taitava, ove-
la, erikoinen ihminen, friikki Vil-
len broidi on kyllä oikee fakiiri
noiden tietokoneiden kanssa. Aika
fakiiri saa olla, jos pystyy puhu-
maan ne veroviraston tyypit ym-
päri. [extremely skilled; freak]
fakki-idiootti halv. yhteen alaan
rajoittunut, kapeakatseinen ihmi-
nen Ei tommonen fakki-idiootti ta-
juu oikeesta elämästä mitään. Mä
en kestäny olla siellä yliopistossa,
sielloli vaan pelkkiä fakki-idioot-
teja. [overspecialized person]
fakkiutua rajoittua yhteen alaan,
käsitykseen tai mielipiteeseen, ju-
miutua, kalkkeutua Pitäskö sit heti
kakskytvuotiaana fakkiutua yh-
teen ammattiin? Kai sitä fakkiu-
tuu, jos on jotain kakskyt vuotta
samassa työpaikassa. Voi olla, et
mä oon vähä fakkiutunu, mut
emmä silti ymmärrä noita lävis-
tyksiä. [become overspecialized]
falskata vuotaa, päästä läpi ilmaa,
nestettä tms. Toi ikkuna falskaa,
siihen pitäs laittaa uus tiiviste.
Maitopurkki falskas ja koko jää-
50
kaappi oli ihan maidossa, [leak, let
pass through]
falski epärehellinen, teennäinen;
epäpuhdas soitto tai laulu Lasten
kanssa ei voi olla falski, ne huo-
maa sen heti. Tosi falskia selittää,
ettei muka oo rahaa, ku sit sitä
riittää ryyppäämiseen kumminkin.
Bändi soitti falskisti. [dishonest; off-
key]
fani ihailija, kannattaja Niina oli
pikkutyttönä kauhee Dingo-fani.
Matsi piti keskeyttää, ku fanit alko
tapella katsomossa. Vaikka ovet
aukastiin vasta kaheksalta, sielloli
jo ihan älyttömästi faneja ootta-
massa. [fan, supporter]
farkut farmarihousut Niina osti
taas uudet farkut. Voi hitto, ku
näitten farkkujen lahkeet on re-
venny. Miten toi tyyppi kehtas tul-
la tänne vaan pelkissä farkuissa?
[jeans]
fatsi slg. isä, faija Onks toi sunfat-
sis vähän pimee? Mun pitää soit-
taa fatsille. [father, dad]
feidata slg. häivyttää ääntä tai pi-
mentää kuvaa vähitellen; jättää jo-
takin tekemättä, lopettaa jonkin
asian tekeminen, pettää, häipyä
Toi piisi pitäs feidata, ettei se lopu
tollai yhtäkkiä. Oon vähän ajatel-
 51
lufeidata noita harrastuksia, et
jäis aikaa muuhunkin. Ville vaan
feidas kylmästi sen muijan. Me
feidattiin sieltä ennen ku kytät tuli
paikalle, [fade out; stop doing sth;
leave]
feikki slg. jäljitelmä, väärennös;
epäaito, teennäinen, valheellinen
Ville istu leveenä terassilla feikki
Raybanit päässä. Emmä tykänny
siitä leffasta, se oli jotenki feikki.
Toi tyyppi on ihan feikki, älä ees
kuuntele mitä paskaa se puhuu.
[fake]
festarit festivaalit Provinssirock
on Suomen paras rock-festari. So-
dankylässä on elokuvafestarit.
Meinaaks mennä juhannuksena
festareille? [festival]
fiba slg. virhe, munaus; vika Sort,
se oli mun fiba! Ville teki pikku
fiban, ku se peruutti tolppaan.
Tässä ohjelmassa on joku fiba.
[mistake; error]
fiilis slg. tunnelma, mieliala, mei-
ninki Mulla on vähän huono fiilis.
Oliks siellä bileissä yhtään fiilis-
tä? Mä muistan loppuikäni sen fii-
liksen, ku pääsin ylioppilaaks.
Niina on aina ihan fiiliksissä, ku
se kuulee tän biisin, [feeling]
fiini hieno, hienosteleva Nyt syö-
dään kerrankin oikein fiinisti,
kynttilät ja kaikki. Siellä oli joku
fiini akka minkkiturkki päällä.
[fine; snobbish].
fikka slg. tasku Paa äkkiä se pullo
fikkaan! Kyllä mä säikähdin ku
mä tajusin, et sillä kaverilla oli
puukko fikassa. [pocket]
filmi poikki
fikkari slg. taskulamppu Näytäs sil
fikkarilla vähän valoo. Fikkarista
on patterit loppu, [flashlight]
fiksu älykäs, nokkela, viisas, järke-
vä Kyllä sä pärjäät, fiksu tyttö!
Toi nyt ei ollu kovin fiksua jättää
ne sakot maksamatta. Yritä sitten
kerrankin olla fiksusti niissä juh-
lissa! [smart]
fillari polkupyörä Joku sika varasti
mun fillarin. Mä oon ruvennu aja-
maan työmatkat fillarilla. Aseman
eessä on hirveesti fillareita.
[bicycle]
fillaroida ajaa polkupyörällä En
mä tykkää fillaroida kaupungilla,
ku siellon niin kova liikenne. Oot-
ko sä fillaroinu tänne asti? [go by
bicycle]
filmata teeskennellä, esittää; ur-
heilussa harhauttaa tuomaria esit-
tämällä loukkaantunutta tms. Mitä
sä filmaat, ei sulia mitään rahaa
oo. Tuomari anto rankkarin, ku se
hyökkääjä filmas et se muka kaa-
dettiin. [pretend; act (in sports)]
filmi katkeaa menettää tajunta tai
muisti, varsinkin humalatilan
vuoksi Onkse pakko aina ryypätä
niin kauan et filmi kätkee? Sit
multa katkes filmi, ja seuraavaks
mä heräsin sairaalassa, [lose
consciousness]
filmi poikki tajunnan tai muistin
menettämisestä Se olikin sellasta
boolia et filmi poikki. Ei se tajuu
mitään, siilon filmi poikki. Sen mä
muistan et se hirvi tuli suoraan
eteen, ja sit meni filmi poikki.
[unconscious]
filunki
filunki petos, huijaus; epärehelli-
nen ihminen Älä kuule vaan yritä
tehä mulle filunkia! Se oli vähän
filunki se remonttimies, [fraud]
finaalissa slg. loppu, lopussa Tän
kännykän akku on ihan finaalissa.
Lähtekää joku kauppaan, bisset
on finaalissa. Mulla oli kauhee
työpäivä, mä oon ihan finaalissa.
[(to have) run out of sth]
finis, finito slg. loppu, lopussa Me
dokattiin niin kauan et rahat oli
finis. Siilon mä vasta tajusin, että
meiän juttu oli finito. Mä en jaksa
enää, mä oon ihan finito. [(to have)
run out of sth]
firma liike, yritys; oma työpaikka
Ville meinas perustaa jonkun fir-
man. Noita it-firmoja on menny
paljon konkkaan. Meiän firmassa
on joku viiskyt työntekijää. Tä-
nään on firman pikkujoulu, [firm;
(one's own) workplace]
flaksi slg. menestys, viuhka, hyvä
tuuri seuraa haettaessa Mä en siis
tajuu, miten tolia Villellä on aina
noin mahoton flaksi. Se on hyvä
baari, ku siellä käy aina flaksi. Ei
se ainakaan flaksia paranna, jos
on tommoset karseet rillit, [good
luck]
flirttailla yrittää tehdä vaikutus
vastakkaiseen sukupuoleen, hak-
kailla, vikitellä, seurustella kevy-
esti Toi äijä luulee, että sä flirttai-
let sille. Mä oon kuullu, että port-
sareille flirttaillaan tosi paljon.
Niina halus vaan vähän flirttailla
sen jätkän kanssa, mutta se otti
sen ihan tosissaan, [to flirt]
52
flirtti flirttailu, flirttaaminen Ei kai
niillä mitään ollu, pientä flirttiä
vaan. [flirt]
floppi epäonnistuminen, epäonnis-
tunut suoritus, rimanalitus Mä
odotin sitä iltaa tosi kauan, ja sit
siit tulikin täys floppi. Eka levy oli
hyvä, mutta toka on floppi, [failure]
foto valokuva Annas mä otan susta
foton. Onks sul mitään uusia foto-
ja ? [photograph]
f rämillä slg. esillä, näkyvillä Minä
haluu aina baaritiskille istumaan,
et ois siinä oikein f rämillä. Nää
huumeet on ny ollu aika paljon
framilla telkkarissa. Deejiin hom-
missa joutuu väkisinkin vähän fra-
mille. Tää huumeongelma on otet-
tu vasta viime aikoina f rämille.
[under much discussion; visible]
frendi ystävä, kaveri Sä oot mun
paras frendi. Mullei ollu ketään
frendejä siellä uudessa koulussa.
[friend]
friikki slg. jostain asiasta hyvin in-
nostunut ihminen; omituinen, eri-
koinen tyyppi Villen pikkuveli on
oikee tietokonefriikki. Minkä takia
sullon tommoset kuteet, ooksä
joku friikki vai? Siellä bileissä oli
vaan jotain friikkejä. [freak]
fritsu puremisesta tai imemistä tul-
lut mustelma kaulassa Vähän sul-
lon paha fritsu tossa. Älä tee frit-
suja! Karseen näköstä, ku tommo-
set pennut kulkee kaupungilla frit-
sut kaulassa, [love bite, hickey]
fudis slg. jalkapallo (pelinä), futis
Koulussa mä tykkäsin eniten fu-
diksesta. [football, soccer]
 53
fudut v/? potkut Sit se sai fudut, ku
se meni kännissä duuniin, [(be)
dismissed, fired]
fuksi ensimmäisen vuoden opiske-
lija yliopistossa Taas on tullu uu-
sia fukseja. Fuksit järjestää tänä
vuonna pikkujoulut, [freshman]
funtsata, funtsia slg. ajatella,
miettiä Kannattas vähä funtsia,
ennen ku puhuu mitä sattuu. Mitä
sä oikein funtsaat? Mä oonfuntsi-
nu, et voitais lähtee vaikka ristei-
lylle. [think]
fuskata huijata, petkuttaa; tehdä
jotain huolimattomasti Älä yritä
fuskata mua! Ei sun kanssa viitti
mitään pelata, ku sä aina fuskaat.
Ne remonttiäijät fuskas tosi tör-
keesti. [to cheat; to do carelessly]
futata 1 slg. pelata jalkapalloa; pot- päivä on vasta kuun lopussa. Mä
kia, potkaista Litmanen futas mon-
ta vuotta Hollannissa. Lähetäänks
illalla futaamaan? Hei varo, ettet
futaa mua päähän! Joku kusipää
oli futannu ikkunan sisään ja pöl-
liny stereot, [play football; kick] 2 slg. varmaan tunnin. Kyllä ne föönaa
toimia, pelata, olla kunnossa Onks
täs konees joku virus, ku tää ei fu-
taa yhtään ? Öisin mä halunnu
kuulla vanhoja biisejä, mut kyl ne
fööni
uudetkin futas tosi hyvin, [to work
(well), be all right]
futis jalkapallo (pelinä) Tykkääks
sä pelata futista? Suomi ei var-
maan pääse ikinä futiksen MM-ki-
soihin. [football]
fylli täyte Mua paleli koko yön, ku
mull oli sellanen makuupussi, et
siinei ollu mitään fylliä. Kirves-
mies pani uudet fyllit seinään.
[filling]
fyrkka slg. raha Onks sulia yhtään
fyrkkaa ? Fyrkat on loppu, [money]
fyssa fysiikka oppiaineena koulus-
sa tai yliopistossa Ooksä tehny jo
ne Jyssan tehtävät? [Physics (as
subject)]
förskotti etumaksu, ennakko, kotti
Pitää ottaa förskottia, ku palkka-
sain heti kakssataa förskottia ja
ens viikolla loput, [advance
(payment)]
föonata kuivata tai muotoilla
hiuksia föönin avulla Niinaföönas
koiriakin, varsinkin jos ne on jos-
sain näyttelyssä, [blow-dry]
fööni hiustenkuivain Föönillä saa
tukan äkkiä kuivaks. [hairdryer]
geimi
G, g
geimi slg. (tietokone)peli; ottelu
Mä saan maanantaina pari uutta
geimiä. Se oli multa kyllä tosi sur-
kee geimi. [game]
geimit slg. juhlat Sielloli kovat gei- on joku vastuu, jos talo on ihan
mit. Tuu vaan mukaan geimeihin!
[party]
gimma slg. tyttö, nainen, kimma
Sekin oli olevinaan tosi kova gim-
ma, vaikka oli varmaan jotain
kakstoista. Nykyään gimmatkin
voi mennä inttiin. Kundit meni
rannalle gimmoja katteleen. [girl]
gradu pro gradu -työ, yliopiston
lopputyö Ois mul se maisterin tut-
kinto muuten mut gradu puuttuu.
Joks sä oot jättäny gradun proffal-
le? [Master's thesis]
54
grynderi (keinotteleva) itsenäinen
yrittäjä, joka rakentaa itse tai ra-
kennuttaa asuntoja ja myy niitä
eteenpäin Kai sil grynderilläkin
homeessa. Mä en luottais tommo-
seen pikkugrynderiin yhtään.
Grynderit ny rakentais vaikka
koko rannan täyteen, [(property)
developer]
guru asiantuntija, arvostettu henki-
lö Meiän valmentaja on kauhee
guru. Nyt pitäs soittaa jollekin gu-
rulle, ku mä en tajuu mikä vika
tässä tietokoneessa on. [expert]
 55
H, h
ha kysyvä, hölmistynyt, epäuskoi-
nen tms. vastaus: hä(h) (1) "Hei,
sä siellä! - Ha ? " "Kuuleks sä,
mitä mä puhun ? - Ha, mitä? "
["What"]
haalata vetää, kantaa, raahata, vie-
dä tai tuoda vaivalloisesti Pitäis
aamulla taas haalata lapset hoi-
toon. Niinan mutsi haalas kaikki
sen vanhat vaatteet kirpparille.
Mist sä oot noi kaikki romut tänne
haalannu? [to lug]
haaska halv. vanha, ruma, elähtä-
nyt nainen Ville oli ihan kusessa,
ku joku haaska yritti iskee sitä. Ei
tommosta vanhaa haaskaa jaksa
kukaan katella, [ugly old woman]
haaveri onnettomuus, vahinko
Mulle sattu pieni haaveri, ku mä
veistin puukolla sormeen. Ainoo
haaveri koko reissussa oli se, et
aurinkolasit meni rikki, [accident]
haavi auki suu auki hämmästyk-
sestä Kaikki vaan katteli haavi
auki eikä kukaan tehny mitään.
Mä olin ihan haavi auki, ku mä
näin ne tulokset, [mouth open with
surprise]
haba 1 slg. (hauis)lihas, lihasvoi-
ma Väännetään vaan kättä, jos
sun haba kestää. Kato, pitää olla
habaa näissä hommissa, [biceps;
haistaa palaneen käryä
force] 2 slg. lihaksikas, voimakas
Aika haba toi portsari, [strong]
haihtua kadota, häipyä Me haih-
duttiin vähä äkkiä, ku joku soitti
poliisit. Mä en tajuu, mihin ne
avaimet on taas haihtunu.
[disappear]
haipakka kiire, vauhti Nyt on hai-
pakka, jos me meinataan saada
tää ajoissa valmiiks. Koko tän ke-
vään on pitäny töissä yhtä haipak-
kaa. Toi syöksylasku on kyllä mel-
kosta haipakkaa. Ville tuli aika
haipakkaa mäkee alas. [hurry, great
pace]
haise pahalle halv. solvaus "Hei,
lopeta toi heti! - Haise pahalle!"
Haise äijä pahalle, et sä mua
määrää! [<insult>]
haiseva vastalause ehdoton,
jyrkkä kielto tai mielenilmaus Mä
esitin pomolle haisevan vastalau-
seen, ku se yritti siirtää mun lo-
mia. Meepäs ehdottamaan tota
meiän mutsille, ni saadaan kyllä
haiseva vastalause, [absolute
refusal]
haistaa palaneen käryä huoma-
ta, aavistaa jotain epäilyttävää Mä
aloin haistaa palaneen käryä, ku
kaikki oli jotenkin niin hiljasia.
Ope haisto palaneen käryä, mut ei
haista home, huilu 56

se tienny tarkkaan, mistä oli kysy- sa ees nukkua, [angry, nervous,

mys. [suspect] anxious]
haista home, huilu lievä solvaus hajota slg. suuttua, hermostua, kyl-
"Kuule, sun pitäs mennä jo kou- lästyä; ahdistua, masentua Naapu-
luun! -Ääh, haista home!" Haista rin äijä hajos ihan totaalisesti, ku
sinä huilu! [<mild insult>] me pidettiin vähän bileitä. No jos
haista paska vulg., haiv. solvaus et sen vertaa huumoria ymmärrä,
"Kato ny vähän, miten ajat! - hajoo siihen sitten. Ei helkutti, mä
Haista paska!" Haista sinä pitkä hajoon näihin roskaposteihin!
paska! Haistakaa paska vaan Kun Ville jätti mut, musta tuntu et
kaikki, mulle riitti nyt! [<insult>] mä hajoon. [become angry, nervous
haistatella käyttää sellaisia solva- or anxious]
uksia kuin "haista paska" Mä käs- hajua aavistusta, tietoa Palvelu-
kin niitä nuoria olemaan hiljaa, ammatissa pitää olla vähän hajua,
mut ne vaan haistatteli takasin. miten ihmisille puhutaan. Onks
Älä sä kuule haistattele mulle! Ny- sul mitään hajua, missä se Ilmari-
kyään koulussakin vaan kiroillaan senkatu on? Ei mulla oo hajuu-
ja haistatellaan opettajille, [to kaan, mitä semmonen vois mak-
insult] saa. Villellä ei ollu pienintäkään
haistattaa ilmaista suuttumista tai hajua siitä bisneksestä, [(have a)
halveksuntaa toisille Tolle naapu- clue]
rin äijälle mä haistatan paskat. Se hajulla selvillä, perillä jostakin
vaan haistatti vitut ja lähti mene- asiasta Ootko sä yhtään hajulla,
mään. Sit ku intti oli loppu, me mitä täällä tapahtuu ? Kukaan ei
haistatettiin niille kapiaisille pit- ollu edes hajulla koko hommasta.
kät. [express annoyance or contempt] Siis mä oon lukenu nää paperit
haista vittu vulg., halv. karkea sol- varmaan sata kertaa, ja nyt mä
vaus "Miten sä voit olla tommo- vasta alan päästä hajulle, [(have a)
nen pelle! - Haista vittu!" Haista clue]
sinä äijä vaan vittu! Haistakaa hajurako (pieni) väli, etäisyys Älä
vittu, saatanan homot! ["Fuckyou!"] aja ihan ton rekan perässä, jätä
haistella ilmaa tunnustella ilma- pieni hajurako, jos se sattuu vaik-
piiriä, tunnelmaa, mielialoja Hais- ka jarruttamaan. Tommosiin tyyp-
tele vähän ilmaa ennenku sanot peihin kannattaa pitää vähän ha-
mitään. Eka erässä ne vielä hais- jurakoo. [safe distance]
teli ilmaa, [sense the atmosphere] haka hyvä, taitava tekemään jota-
hajalla.y/g. suuttunut, hermostunut, kin, mestari Kielet oli mulle kou-
ahdistunut Pomo meni ihan hajal- lussa vaikeita, mut matikassa mä
le, ku mä sain viikon sairaslomaa. olin haka. On se Ville aika haka
Mä oon niin hajalla, et en mä jak- naisten kanssa. Jos tarttette maa-
 57
livahda, niin mä oon tosi haka.
[good at sth]
hakkeri innokas, taitava tietoko-
neiden harrastaja; tietojärjestel-
miin murtautuja Villen pikkuveli
on oikee hakkeri. Noi hakkerithan
revitään suoraan koulunpenkiltä
duuniin. Monet pitää kaikkia hak-
kereita rikollisina, vaikka niistä
suurin osa on vaan harmittomia
pikkujätkiä, [hacker]
hakkeroida murtautua tietojärjes-
telmiin, käyttää tietojärjestelmien
aukkoja omiin (laittomiin) tarkoi-
tuksiin Vaikkei se tienny salasa-
naa, äkkiähän se hakkeroi ittensä
sisään. Joku on taas hakkeroinu
mun tiedostoja. Hakkerointi, se
voi olla vaikka virusten kirjotta-
mista. [hack (into databases)]
haku päällä haku on käynnissä;
paikka, tehtävä tms. on haettava-
na; myös seuran hakemisesta Sun
kannattaa soittaa siihen firmaan,
siellon kuulemma nyt haku päällä.
Bändillä on laulajan haku päällä.
Siellä diskossa oli kaikilla haku
päällä, [open vacancy; looking for
company]
hakusalla, hakusassa etsittävä-
nä, haettavana; vaikeasti löydettä-
vissä, hukassa Meillä on nyt uus
kämppä hakusalla. Hyvät kirves-
miehet on hakusassa, ku joka pai-
kassa rakennetaan niin mahotto-
masti. Onhan sillä kova ääni, mut
nuotti on vähän hakusassa. Nii-
nalla on vielä hakusalla, mitä se
tekis lukion jälkeen, [searched for;
hard to find]
haloo
hali halaus Annas äidille hali! Nyt
mä tarttisin kunnon halia, [a hug]
halia varsinkin lapsille puhuttaes-
sa: halata Tuu tänne, halitaan!
Pena oli tyytyväinen, ku läksiäi-
sissä nuoret tytötkin tuli hali-
maan. [to hug]
halju ikävä, kurja, kelju; huono,
heikko; väritön, valju Oonkohan
mä tulossa kipeeks, ku on niin hal-
ju olo. Kyl toi puhelinmyynti on
aika haljua hommaa. Älä levittele
niitä rahojas, tai voi vielä käydä
haljusti. Musta siinä leffassa oli
aika halju juoni. Onpas tää paita
menny jo haljun väriseks. [bad;
boring; pallid]
hallussa hallinnassa, hanskasssa
Villen broidilla on noi tietokoneet
hallussa. Siinä duunissa pitää olla
englanti hyvin hallussa, [(have)
knowledge or good skill]
haloo 1 herättämässä kuulijan
huomiota varsinkin puhelimessa
Haloo, ooksä siel? Haloo, tää pät-
kii taas! Haloo, onks täällä ke-
tään? ["Hello?"] 2 voimakasta eri-
mielisyyttä, närkästymistä tai pa-
heksuntaa ilmaisemassa: älä puhu
roskaa, hei (4) "Siilon ku me oltiin
Jyväskylässä... - Haloo, Tampe-
reellahan se oli!" "Mä taidan olla
vähän myöhässä. - Haloo! Tie-
däks sä yhtään mitä kello on ? "
Hei haloo, ajattele vähän mitä pu-
hut! [<used when expressing strong
disagreement or indignation>]
3 meteli, kohu, huuto Siis en mä
ollu ku vartin myöhässä, ja mutsi
nosti järkyttävän haloon. Tosta
halvattu
tempusta tulee vielä hirvee haloo.
Ville aina pitää ittestään kovaa
haloota, [fuss]
halvattu lievä kirosana Voi halvat-
tu, onkse kello jo noin paljon! Kai
sitä pitäs tiskata noi halvatun asti-
at. Oli meillä eilen halvatun haus-
kaa. Mitä halvattua tää oikein tar-
kottaa? [cmild curse word>]
halveerata puhua halventavasti,
pilkata, väheksyä Ei ketään pitäis
halveerata vaan sen takia, jos on
vähän ylipainonen. [speak with
contempt]
hameväki halv. naisväki, naiset
Hameväki ei tajuu autoista höykä-
sen pöläystä. Aina ton Villen ym-
pärillä riittää hameväkee. [women]
hampaankolossa jokin paha asia
mielessä, jotain kostettavaa Sulia
taitaa olla jotakin hampaankolos-
sa mua vastaan. Mä panin ne sen
paskapuheet hampaankoloon.
["have a bone to pick"]
hamppari halv. vetelehtivä, epä-
siisti mies, renttu, pummi Mee töi-
hin, senkin hamppari! Siellähän
ne kaiken maailman hampparit
pyörii, asemalla, [vagabond]
hamppu kannabis, marihuana, ha-
sis Jengi poltti hamppua siellä bi-
leissä. [cannabis]
hamstrata kerätä varastoon, roh-
muta Vanhat mummot aina hamst-
raa kahvia, ku se on tarjouksessa.
Kuka on hamstrannu kaikki kal-
jat? [hoard]
hanaa slg. kaasuttamista, kovaa
ajamista merkitsevissä huudah-
duksissa Sit tuli pitkä suora, ja ei
58
ku hanaa! Anna hanaa! Nyt täytyy
antaa hanaa, et ehitään. Kuski
vaan pisti lisää hanaa, vaikka
valo vaihtu punaseks. ["to step
on it"]
handu slg. käsi Jos sä tienaat kaks
tonnia brutto, siit jää jotain tuhat
kolmesataa handuun. Mitä sä oot
tehny ku sulia on ihan handut ve-
ressä? Hitto, ku handuja paleltaa.
[hand]
häneen slg. karkuun, pakoon Nyt
lähetään häneen ja äkkiä! Pikku-
pennut siel vaan pelleilee, ekaks
ne soittaa ovikelloa ja juoksee sit
häneen. Poliisit yritti ottaa sen kii,
mut se pääs häneen, [away (when
escaping)]
hangon keksi leveästä, onnelli-
sesta hymystä Naama on ku han-
gon keksi. Niina hymyili kun han-
gon keksi, [(a face with) a big smile]
hanhenmarssia peräkkäin, perä-
kanaa Turistit kulki hanhenmars-
sia oppaan perässä. Polku oli niin
kapee, et piti mennä hanhenmars-
sia. [in file]
hani kulta, kulti, rakas, beibi Sä oot
mun hani. Haluisiks sä hani vielä
jotain ? [honey, darling]
hanikka hana, säädin, kytkin, nap-
pula Käännäs vähän tota hanik-
kaa. Järkkärit veti hanikasta säh-
köt poikki, ku bändi soitti liian lu-
jaa. [button, controller]
hankkia ansaita, tienata Paljon sä
hankit kuukaudessa? Niillä ulko-
maankeikoilla hankkii tosi hyvin.
[earn money]
 59
hannari slg. pelkuri Tuu ny sieltä,
senkin hannari! Mitä hannareita
noikin on, miks ei ne mee tosta re-
kasta ohi? [coward]
hannata slg. pelätä, epäröidä; luis-
taa, livistää, jättää jotakin teke-
mättä Et kai sä nyt tommosta pik-
kukoiraa hannaa. Meidän piti läh-
tee sinne, mut sit Niina hannas ja
jäi himaan, [hesitate; escape; not do]
hanska hansikas, käsine No nyt
mä hukkasin toisen hanskan joh-
kin. Pane hanskat käteen, siellon
kylmä. Ooksä nähny mun hansko-
ja? [glove]
hanskassa hallinnassa, hallussa
Auto pysy hyvin hanskassa, vaikka
rengas puhkes. Penalla ei oikein
pysy viinanjuonti hanskassa, sille
tulee herkästi niitä putkia, [(in)
control]
hanslankari apumies, apulainen
(rakennustyömaalla) Voin mä
hanslankarina olla, jos vaan saa-
daan muurari jostain. Ville meni
raksalle hanslankariks. [helper (on
building site)]
hanttapuli vetelehtijä, toimeton,
vastuuton ihminen Ne pitäs panna
oikeeseen työhön, ne kaiken maa-
ilman taiteilijat ja muut hanttapu-
lit. [idle loafer]
hanttihomma tilapäinen, vähän
arvostettu työ Sit mä tein koulun
jälkeen pari vuotta hanttihommia.
Ei tommosista hanttihommista mi-
tään rahaa saa. [unrespected
(temporary) job]
hantti(kortti) huono kortti, joka ei
sovi yhdistelmään esim. pokerissa
harakanvarpaat
Ville vaan nokitti kylmästi, vaikka
silloli enää pelkkiä hanttikortteja.
Ei ollu ku yks pari ja kolme hant-
tia. [bad card (in poker)]
hanttimies apumies, hanttihom-
mien tekijä; kuljettajan vieressä
istuva matkustaja, apukuski Sun
pitäs mennä johki kouluun, tai sä
saat olla koko elämäs pelkkä hant-
timies. Ville ajo ja mä istuin hant-
timiehen paikalla, [(male) helper]
hanuri vulg. takapuoli, perse Jätkät
näytti hanuria takaikkunasta.
Työnnä se lasku vaikka hanuriis.
[buttocks]
hanurista vulg. vastenmielistä, in-
hottavaa, kyllästyttävää; persees-
tä, syvältä Tää opiskelu on niin
hanurista et mä en jaksa enää. Toi
sun kaveris on ihan hanurista.
["really sucks"]
hapannaama tosikko, pahantuu-
linen ihminen Mä en tommosen
hapannaaman kanssa lähe mihin-
kään. Tolle hapannaamalle ei
kans kelpaa mikään, aina siilon
jotain valittamista, [grouch]
happo 1 juoppo, alkoholisti Se on
ihan mahoton happo. Juohan ne
tosi hapot vaikka kynsilakkaa, jos
ei muuta saa. [an alcoholic] 2 slg.
LSD Oon mä kerran vetäny hap-
poo, se oli ihan mieletöntä. [LSD]
harakanpesä hatara, vetoisa ra-
kennus tai huone Kuka tommoses-
sa harakanpesässä viittii asua?
[flimsy building]
harakanvarpaat epäselvästä kir-
joituksesta Ei näistä harakanvar-
paista ota pirukaan selvää, [scrawl]
harkat
harkat (urheilu)harjoitukset, tree-
nit Meill on tänään futisharkat.
Mä lähen harkkoihin, [training (in
sports)]
harmainta aavistusta pienintä
aavistusta, hajua Onks kellään
harmaintakaan aavistusta, missä
ne avaimet on ? "Moneltakohan se
tulee kotiin? - Ei harmainta aa-
vistusta. " Mullei ollu harmainta
aavistustakaan, mitä siinä tentissä
kysyttiin, [no clue]
harmin paikka harmillinen, kiu-
sallinen, ikävä asia Harmin paik-
ka, ku sä et päässy tulemaan. Sit
ku mä soitin, se asunto oli jo men-
ny, harmin paikka. ["What a pity!"]
harppu halv. vanha, ruma, vasten-
mielinen nainen Se ruotsin maikka
on oikee harppu. Noikin on muka
jotain menomimmejä, vanhat har-
put. [ugly old woman]
harrikka Harley Davidson -moot-
toripyörä On harrikalla aikaa le-
veetä ajella. Sekin osti harrikan,
viiskymppinen ukko. [Harley
Davidson]
hartiapankki talon rakentaminen
itse, omin voimin Tää talo on ra-
kennettu hartiapankilla. Ei siihen
rakentamiseen saanu velkaa muu-
alta ku hartiapankista, [building a
house on one's own]
harva se päivä, ilta, kerta tms.
lähes joka päivä, ilta, kerta tms.,
vähän väliä Tänä kesänä on tullu
vettä harva se päivä. Harva se
päivä saa lehdestä lukee, et joku
on ajanu kännissä mettään. Meil-
lähän se käy harva se ilta istumas-
60
sa. Näitä mokiahan nyt sattuu
harva se kerta, [nearly every day]
hasa slg. hasis Onks täällä poltettu
hasaa vai mikä tääl haisee?
[hashish]
hassata tuhlata, haaskata (rahaa);
urheilussa: epäonnistua, menettää
hyvä tilaisuus Älä hassaa rahojas
tollaseen käytettyyn romuun! Mä
hassasin monta tuntia, ku seisoin
turhanpäiten siinä jonossa. Hyök-
kääjä hassas hyvän maalipaikan.
[to waste]
hassu vähäisestä lukumäärästä:
muutama, jokunen, ei juuri yhtään
Ei siellä ollu ku muutama hassu
asiakas, eikä nekään mitään osta-
nu. Tähän menee vaan pari has-
sua sekuntia. Mullon vaan joku
hassu euro taskussa, [(only) a few]
hassuttaa petkuttaa, huiputtaa,
jallittaa Älä yritä hassuttaa! Sua
on ny vähän hassutettu tässä kau-
passa. Litmanen hassutti maali-
vahdin ja ampu ylänurkkaan.
[cheat]
hatkassa paossa, karkumatkalla
Viistoista poikaa oli paikalla ja
kaks hatkassa. Nyt lähetään hat-
kaan ja äkkiä! [on escape]
hattutemppu kolmen maalin te-
keminen samassa (jalkapallo-)ot-
telussa Mä en edes muista, koska
mä öisin aikasemmin tehny hattu-
tempun. Hattutemppu on aina
kova juttu, [hat-trick]
hatuttaa suututtaa, harmittaa, po-
tuttaa, vituttaa Kai se ny hatuttaa,
ku pitää mennä vielä illaks töihin.
 61
Se matsi hatutti mua ihan älyttö-
mästi, ku Suomi hävis. [be annoyed]
haukkua moittia, sättiä Miten sä
jaksat aina haukkua siitä vanhas-
ta asiasta! Se vaan haukku mui-
jaansa koko ajan. Mä haukun sen
Villen kyllä heti, ku mä nään sen.
Mua ei huvita yhtään mennä ko-
tiin, ku siel vaan haukutaan, [to
reproach, censure]
haukkua lyttyyn, pystyyn mot-
tia, sättiä ankarasti Se elokuva on
haukuttu lyttyyn. Mutsi haukku
mut ihan pystyyn, ku mä olin myö-
hässä. [to severely reproach, censure]
hautoa ajatella itsekseen ja pit-
kään (ikäviä asioita); pitää jotain
kauan hallussaan Ei sun kannata
hautoo noita ongelmias, menisit
puhumaan vaikka psykiatrille.
Syötä äläkä haudo sitä palloo! Se
vaan hautoo niitä rahojansa pan-
kissa. [brood; keep in possession]
hauva koim Älä pelkää, se on kiltti
hauva, [dog]
hehkuttaa olla innoissaan, innota,
vaahdota, kehua Kaikki arvosteli-
jat hehkuttaa sitä leffaa. Niina
hehkutti, et se on löytäny tosi hy-
viä vaatteita, [be enthusiastic;
praise]
hehkutus innokas kehuminen, in-
toaminen Lopeta nyt jo toi hehku-
tus. Joka paikassa on kauheeta
hehkutusta siit leffasta, [praise,
enthusiasm]
hei 1 tervehdys sekä tavattaessa
että erottaessa: heippa, moi, terve
"Hei, mä oon Ville. - Hei! "
"Nähdään! Hei! - Hei, hei!" [hi;
heikkona
bye] 2 herättämässä kuulijan huo-
miota: haloo (1), kato, kuule (1)
Hei, tiedäks sä paljon kello on ?
Hei kuule! Käännytään hei tosta
vasemmalle. Oota vähän hei! [hey,
hi] 3 havaintoa tai oivallusta ilmai-
semassa Hei kato, tuollon hevo-
sia! Hei, tostahan se pitikin pai-
naa ekaks. [hey] 4 erimielisyyttä
tai närkästystä ilmaisemassa: ha-
loo (2), kuule (2) "Ooksä nyt ihan
varma? - Mä oon hei tehny tätä
ennenkin! " Älä sä hei ala mua
syyttämään. Kato hei vähän, mi-
hin astut! [<used when expressing
strong disagreement or indignation>]
hei do tervehdys erottaessa: hei
sitten, hei vaan, nähdään, näke-
miin "Hei sit, nähdään! - Hei
do!" [bye]
hei haloo voimakasta erimieli-
syyttä, närkästymistä tai pahek-
suntaa ilmaisemassa: älä puhu
roskaa, hei (4), haloo (2) Hei ha-
loo, täällä on muitakin kuin sä!
"Voisiksä lainata vähän? - Hei
haloo, sä oot mulle nyt jo satasen
auki! " [<used when expressing
strong disagreement or indignation>]
heihei tyhmä, hassu, erikoinen ih-
minen Toi naapurin äijä on vähän
heihei. Ooksä ihan heihei, ku tom-
mosia puhut? [stupid]
heikkona ihastunut, innostunut
Siis miten sä voit olla heikkona
tommoseen jätkään? Aina ku mä
nään sen, mä oon ihan heikkona.
Niina on heikkona lantiohousui-
hin. [mad (about)]
heikkopäinen (kuin)
heikkopäinen (kuin) kuin hullu,
hullun lailla Se painaa töitä ku
heikkopäinen, [like crazy]
heikkopäistä hirvittää tilanne
on lähes sietämätön, kaikki eivät
sitä kestäisi Siel tuulee niin että
heikkopäistä hirvittää. Se ajo sem-
mosta vauhtia, että heikkopäistä
hirvitti. Kyllä heikkopäistä alkaa
jo hirvittää nää nykyset asuntojen
hinnat, [intolerable to some]
heikoilla huonossa asemassa, ala-
kynnessä, huonossa tilassa Must
tuntuu et me ollaan heikoilla, jos
täs aletaan kunnolla tappele-
maan. Aika heikoilla sitä on, jos ei
oo kunnon ammattia, [in a weak
situation]
hei kuule herättämässä kuulijan
huomiota: haloo (1), hei (2), kuule
(1) Hei kuule, oisko sulia tulta?
Hei kuule, tuus vähän tänne!
["Hey...", "Look...", "Listen..."]
heilastella seurustella Tiedäks sä,
heilasteleeks ne? Ville on heilas-
tellu ton tytön kanssa vähän ai-
kaa. [have a romantic relationship]
heilauttaa kiinnostaa, liikuttaa
Luulis sen suakin heilauttavan, jos
meillä menee kämppä alta. Tom-
monen uhkailu tuskin heilauttaa
ketään. Niinaa ei paljon heilauta,
vaikka ne vaatteet maksais mitä.
Ei meitä paljoo heilauttanu se
naapurin äijän valitus, [to not care]
heilua 1 kuljeskella, oleskella Me
heilutaan samoissa porukoissa
Villen kanssa. Asemalla heiluu
kaiken maailman pultsareita.
[hang around] 2 touhuta kovasti,
62
huitoa, riehua Ei sitä kannattas
heilua liikaa, jos on just ollu ki-
peenä. Mitä sä heilut sen kameran
kanssa ? Joku hullu heilu kadulla
kirveen kanssa, [bustle, fling,
rampage]
hei mutta ilmaisemassa uutta pu-
heenaihetta, havaintoa tai oival-
lusta "Nähään sit huomenna. -
Hei mutta pitäskö meiän sopii
tarkka aika?" Hei mut, sithän me
voitas mennä vaikka terassille.
[<used when expressing a new idea>]
heiniä (jonkun) erikoisala, jolle-
kin erityisesti kuuluva asia, kiin-
nostuksen kohde Musta tuntuu, et
tää goljfaaminen ei oikein oo mun
heiniä. Eka erä meni huonosti,
mutta toka olikin sit ihan meidän
heiniä. Sovittasko nyt niin, et mä
siivoon ja ruuanlaitto on sit sun
heiniäs. Noi iskelmät taitaa olla
enemmän vanhempien ihmisten
heiniä, [(sb's) field, task, "cup of tea"]
heinät halv. vihannekset (ravinto-
na), rehu Heitä noi heinät vaikka
roskiin, en mä niitä syö. Kai sitä
pitäs laihduttaa ja syödä vaan sa-
laatteja ja muita heiniä. Luuleks
ne kasvissyöjät, et ihminen elää
pelkillä heinillä? [vegetables]
heippa, heissan tervehdys sekä
tavattaessa että erottaessa, hei(l),
moi, terve No heippa, pitkästä ai-
kaa! Nähään sit huomenna, heip-
pa! "Heippa! - Moi moi!" Heis-
san, mitä sulle kuuluu? "No terve
sitten! - Heissan!" [hi; bye]
 63
hei sit tervehdys erottaessa: hei
vaan, nähdään, näkemiin "No hei
sit, nähdään! - Hei, hei!" [bye]
heittopussi puolustuskyvytön,
toisten määräiltävänä oleva ihmi-
nen; urheilussa jatkuvasti häviävä
joukkue Kun mä kävin soskussa,
must tuntu et mä olin siellä pelkkä
heittopussi. Älä oo tommonen his-
sukka, tai säjäät siellä töissä ihan
heittopussiks. Suomi on ollu futis-
kisoissa oikee heittopussi.
[pushover]
heittää 1 antaa, ojentaa; viedä,
kuljettaa, kyydittää; tokaista, sa-
noa jotain lyhyesti tai ohimennen,
vitsailla, viisastella Heitäks sitä
lehtee tänne ? Voisiks sä heittää
yhen tupakan? Mä heitän noi kir-
jeet postiin. Mun ei tarvinnu kä-
vellä, ku mutsi heitti mut kouluun.
Sit me mietittiin, kuka tähän hom-
maan sopis, ja joku heitti sun ni-
mes. Me vaan mentiin jonon ohi,
ja Ville heitti, et meillon vippikort-
ti. Ku poliisit kysy sen ammattia,
se vaan heitti et "software manag-
er, mä voin kirjottaa sen itte ".
[give; take, give a ride; say] 2 arvios-
ta, luvusta tms: mennä pieleen,
väärin, vaihdella Toi mittari heit-
heittää laatat, laattaa slg. oksen-
tää, se näyttää jotain kymmenen
taa Joku oli heittäny laatat kioskin
kilsaa liian vähän. Ku mä sanoin
eteen. Mulloli karsee krapula, mä
et se maksaa kaks tonnii, ni ei se
heitin laattaa koko aamun, [vomit]
paljon heittäny. [be inaccurate, differ]
heittää legendaa slg. jutella, ker-
heittää herjaa jutella, kertoa jut-
tuja, laskea leikkiä, vitsailla; pil-
kata, herjata Me vaan istuttiin pi-
halla ja heitettiin herjaa. Ooksä
tosissas vai heität sä herjaa? Nii-
heittää legendaa
na heitti tosi pahaa herjaa sille
jätkälle, ni se lähti meneen. [to
chat, joke, mock]
heittää hetulaa slg. jutella, kertoa
juttuja, laskea leikkiä, vitsaillaÄ/ä
viltti heittää hetulaa sille, se on
sua isompi, [to chat, joke]
heittää huiviin slg. juoda, syödä
(nopeasti) Heitetääs noi kaljat
huiviin ja lähetään baariin. Oota,
mä heitän ensin jotain safkaa hui-
viin. [drink or eat fast]
heittää huulta jutella, kertoa jut-
tuja, laskea leikkiä, vitsailla Ville
on kova jätkä heittään huulta. Älä
ny hermostu, se heitti huulta vaan.
[to chat, joke]
heittää häränpyllyä mennä ylös-
alaisin, sekaisin, mullin mallin Se
oli hieno suunnitelma, mut se heit-
ti täysin häränpyllyä. Mun elämä
on heittäny häränpyllyä, [fail; be in
a mess]
heittää kirves kaivoon luopua
yrityksestä, antaa periksi, luopua
toivosta Ei ny vielä heitetä kirves-
tä kaivoon, jos se vaikka ens ker-
ralla onnistuu. Suomen joukkue
on kyllä jo heittäny kirveen kai-
voon. [give up (hope)]
toa juttuja, valehdella Oli tosi
hauskaa vaan juoda kaljaa ja heit-
tää legendaa. Älä usko ton Villen
juttuja, se vaan heittää legendaa.
[chat; tell stories; lie]
heittää lusikka nurkkaan
heittää lusikka nurkkaan kuol-
la, heittää veivinsä Mummo heitti
lusikan nurkkaan. Siilon me ol-
laan kaikki jo heitetty lusikka
nurkkaan, [die]
heittää läppää slg. jutella, kertoa
juttuja, laskea leikkiä, vitsailla
Helppoo se on heittää läppää siin
vieres, ku toiset tekee hommat, [to
chat, joke]
heittää mäkeen heittää pois, me-
nemään, pihalle Nää vanhat rojut
pitäs kaikki heittää mäkeen, [throw
away]
heittää pihalle heittää pois, ulos,
menemään; ajaa pois, tiehensä Mä
siivosin komerot ja heitin kaikki
rikkinäiset vaatteet pihalle. Sit tuli
valomerkki ja tarjoilija heitti mei-
jät pihalle, [throw away; chase away]
heittää päästä huimaa, pyörryt-
tää; olla sekaisin, vähäjärkinen,
hullu Nyt pitää istuu alas, alko
heittää päästä. Heittääks sua
päästä vai mitä sä heilut? Tolia
naapurin äijällä taitaa vähän
heittää päästä, [feel dizzy; go nuts]
heittää talviturkki käydä ensim-
mäisen kerran uimassa talven jäl-
keen Joks sä oot heittäny talvitur-
kin pois? Mä heitin talviturkin jo
vappuna mökillä, [go swimming for
the first time after winter]
heittää veivi(nsä) kuolla, pot-
kaista tyhjää Älä mee sinne hullu,
heität vielä veivis! Mä taidan kyllä
heittää veivin ennen ku pääsen
sinne lääkäriin. Ooksä kuullu et se
meiän entinen ope on heittäny vei-
vinsä? [die]
64
heivata siirtää syrjään, viedä pois;
jättää, luopua Noi tavarat pitäs
heivata ullakolle. Se kaatu niin
pahasti, et se heivattiin paareilla
pois. Mä heivasin koko duunin, ku
ei siit saanu ees rahaa. Ville on
kuulemma heivannu sen muijan.
[remove; leave]
heko heko tekonaurun ilmaukse-
na; ilmaisemassa ironista, vähätte-
levää tai epäilevää suhtautumista
toisen puheeseen: joo joo, älä viit-
si naurattaa Heko heko, olipa hyvä
vitsi. "Sähän voisit ostaa tän au-
ton multa. - Heko heko, niin var-
maan ostankin. " [ha ha (ironic,
disparaging, suspecting)]
hela hoito kyseinen asia koko-
naan, kaikki siihen liittyvä, koko
hoito Mä onnistuin jotenkin tu-
hoomaan koko tiedoston, eikä aut-
tanu ku kirjottaa hela hoito uudes-
taan. Se retki maksaa viiskyt eu-
roo hela hoito, liput ja ruuat ja
kaikki. Ei niitä romuja kannattanu
korjata, mä vein kaatopaikalle
hela hoidon, [the whole thing]
helisemässä pulassa, vaikeuksis-
sa Niina on vielä helisemässä sen
kundin kanssa. Matsi meni tosi
huonosti, me oltiin koko ajan ihan
helisemässä, [in trouble]
helkkari lievä kirosana, hemmetti,
hiivatti Voi helkkari sun kanssas.
Mist helkkarist mä sen tiedän ? Älä
viitti huutaa niin helkkaristi. Ville
on helkkarin hyvä jätkä, [cmild
curse word>]
 65
helkutti lievä kirosana, helkkari
Voi helkutti sun kanssasi [<mild
curse word>]
hellanlettas hyväily-, hellittely-
sana pienelle lapselle tms.; myös
ironisesti Voi hellanlettas, kun on
söpö tyttö! Hellanlettas sentään,
pitääkö siellä armeijassa sitoo
kengännauhatkin itse? [<term of
endearment, also used ironically>]
hellurei riehakas huudahdus, ter-
vehdys tavattaessa tai erottaessa
Hellurei, nyt mennään! "Hei! -
No hellurei! Pitkästä aikaa!"
[crollicking shout or greeting>]
helma auton helmapelti Tos kär-
ryssä on helmat ihan ruosteessa.
[sill (of car)]
hei pata slg. auttaa, jelpata Voisiks
sä helpata mua vähän tän laatikon
kanssa? Tulkaa ny joku helppaa-
maan! [to help]
helppi slg. apu, neuvo (tietokone-
ongelmissa) Mä tarttisin vähän
helppiä tän ohjelman kanssa. Ne-
tissä on yks hyvä sivu, josta saa
helppiä. [help, advice]
helppiä slg. auttaa, helpata, jelppiä
Helppikää nyt, pliis! [to help]
helppoheikki halv. kaupustelija;
henkilö, jota ei pidetä pätevänä,
jota ei oteta vakavasti omalla alal-
laan Tommosilta helppoheikeiltä
ei kannata ostaa mitään. Sekin
helppoheikki on olevinaan joku
konsultti, [hawker; incompetent
professional]
helppo nakki helppo asia, tehtävä
Ne pääsykokeet ei ollukaan ihan
helppo nakki, ["a piece of cake"]
hengata, hengailla
helteessä pulassa, vaikeuksissa,
helisemässä Mä oon noiden lasten
kanssa ihan helteessä, kun ne ei
tottele millään, [in trouble]
helvetillinen vulg. helvetinmoi-
nen, helvetin kova, paha tms. Mut-
si nosti helvetillisen metelin, ku
mä tulin kotiin, ["hell of a"]
helvetin kuusessa vulg. karkea
ilmaus: jossain epämääräisessä
paikassa, kaukana, missä tahansa,
kuusessa Sit bensa loppu, ku me
oltiin jossain helvetin kuusessa.
Vie se koiras helvetin kuuseen sii-
tä räkyttämästä! Mistä helvetin
kuusesta toikin tänne ilmesty?
[(anywhere) very far]
helvetti vulg. karkea kirosana Voi
helvetti! Voi helvetin kuustoista!
Kaikki meni päin helvettiä. Missä
hevon helvetissä sä oot ollu? Älä
osta sitä, se on helvetin kallis. Hä-
vettää ihan helvetisti ne viimeöiset
sekoilut, [hell]
hemmetti lievä kirosana, helkkari,
hiivatti Voi hemmetin hemmetti
tätä vesisadetta! Mis hemmetis sä
oot ollu ? Mulla on hemmetin kii-
re. Mulla on ollu täs ihan hemme-
tisti hommia, [cmild curse word>]
hemmo mies, poika, kaveri Ville
on kova hemmo tekemään bisnes-
tä. Tunneks sä tota hemmoo tuol-
la ? Täällä on rampannu koko päi-
vän jotain hemmoja remonttia te-
kemässä. [man]
hengata, hengailla kuljeskella,
oleskella; kulkea, seurustella jon-
kun kanssa Ei meillä mitään teke-
mistä ollu, kuhan vaan hengattiin
hengelle hupaa
ympäriinsä. Mennäänks rannalle
hengailemaan ? Ei pentujen pitäs
hengailla tommosissa porukoissa.
Mä hengasin vähän aikaa yhden
jätkän kanssa, mut ei siitä mitään
tullu. [hang around; have a romantic
relationship]
hengelle hupaa hengenvaarallis-
ta Välillä tuntuu, et kyllä toi lii-
kenne on hengelle hupaa touhua.
[very dangerous]
hengittää niskaan seurata, vah-
tia, painostaa Vaikka mä kuinka
juoksin, nii se äijä vaan hengitti
niskaan. Yritä siinä sitten tehä töi-
tä, ku pomo hengittää niskaan
koko ajan. [breathe down sb's neck]
henkari vaateripustin Paa se takki
siihen henkariin. Kaapiss ei ollu
muuta ku tyhjiä henkareita.
[hanger]
henkimaailman (asia tms.) kä-
sittämätön, outo, vaikeasti selitet-
tävissä oleva asia tms. En mä tiedä
miks me hävittiin, se oli ihan hen-
kimaailman asia. Toi politiikka on
mulle ihan henkimaailman juttu.
Välillä nää on vähän semmosia
henkimaailman hommia näitten
tietokoneitten kanssa, [incompre-
hensible]
henki pihisee olla elossa Kyllä
siinä ukossa vielä henki pihisee.
Mä meinaan pitää hauskaa niin
kauan ku henki pihisee, [be alive]
henki päällä olla motivoitunut,
innostunut Nyt tehään tää homma
kerralla loppuun, ku on kerran
henki päällä. Joukkueella oli tosi
hyvä henki päällä, [be motivated]
66
henkkari(t) henkilötodistus: passi,
ajokortti, paperit Onks sulia henk-
karit mukana ? Pankissa kysyttiin
henkkareita. Villen pikkuveli meni
sen henkkareilla ravintolaan. Po-
liisit halus nähdä mun henkkarin.
[ID card]
henkonen, henkoset henkisa-
vut, (tupakan)savun vetäminen
henkeen Kun mä vedin ekan ker-
ran henkoset, meinas tulla yrjöt.
Anna mulle yhet henkoset! Vedä
kunnon henkosia äläkä haudo sitä
sätkää. Sit mä vedin viimesen hen-
kosen ja tumppasin. Heti epäil-
lään narkkariks, vaikka ei ois hen-
kostakaan vetäny. [drag on a
cigarette]
henkselit olkaimet, housunkan-
nattimet, kannatushihnat; X:n
muotoinen yliviivaus, joka mer-
kitsee poistamista, kieltoa tai hyl-
käämistä Yhteen väliin ne oli muo-
tia, semmoset karseet henkselit. Se
lapsi meinas juosta auton alle,
mut sit sen äiti sai haalarin henk-
seleistä kiinni. Opettaja veti vaan
kylmästi henkselit koko sivun yli.
Miks tässon henkselit, eiks tää
muka kelpaa? [braces, suspenders;
X sign when crossing sth out]
hep jonkin tapahtuman alkamista
tai lopettamista ilmaisemassa Yks,
kaks, koi, hep! "Joko riittää? -
Hep!" Jos jollain on jotain kysyt-
tävää, huutakoon hep!
[<exclamation that starts or ends an
action >]
1 hepo hevonen, heppa (l) Mikä
tän hepon nimi on? Tota hepoo
 67
kannattaa veikata seuraavassa
lähdössä, [horse]
2 hepo slg. heroiini Ooksä koskaan
vetäny hepoo ? Noi hepon käyttä-
jät pitäs kaikki panna linnaan.
[heroin]
heppa 1 etenkin lapsille puhutta-
essa: hevonen,(1) hepo Ei se oo
mikään heppa, se on poni. Ooksä
koskaan ratsastanut tolia hepal-
la? [horse] 2 hevosvoima Montako
heppaa sun autossa on ?
[horsepower]
heppi penis Sullon vetskari auki,
hyvä ettei heppi näy. Sit siel pusi-
kos oli joku pervo heppi kädessä.
[penis]
heppu, heppuli mies, poika, ka-
veri En mä tuntenu paljo ketään,
no oli siel yks tuttu heppu. Niina
lähti jonkun hepun mukaan. Mitä-
köhän heppuleita noikin on ? [man]
hepreaa käsittämätöntä, vaikea-
selkoista Tää käyttöohje on mulle
täyttä hepreaa. Noi lakikirjat on
kyllä hepreaa tavallisille ihmisil-
le. En mä tajuu fysiikasta mitään,
se on ihan hepreaa, ["all Greek"]
hepuli hermokohtaus raivosta, yl-
lätyksestä tai naurusta Mikä hepu-
li sulle ny tuli? Kauhee hepuli
tommosesta pikkujutusta. Älä hel-
kutti säikyttele tolia tavalla, mä
sain melkein hepulin! Älä ny ota
hepuleita! Niina vaan nauro ja itki
ihan hepulissa, [outburst of rage,
surprise or laughter]
herja pila-, leikkipuhe, vitsi; vi-
kailmoitus tietokoneessa Nehän
otti sen jutun ihan tosissaan, vaik
herkut
se oli pelkkä herja. Mä kuulin tä-
nään yhen tosi hyvän herjan. Aina
ku mä yritän asentaa tätä ohjel-
maa, siihen tulee joku herja, [joke;
error notice (on screen)]
herjata slg. tietokoneesta: antaa vi-
kailmoitus Mitä tää kone taas her-
jaa? [give error notice (on screen)]
herkistellä tehdä jotakin herkästi,
luoda herkkä tunnelma, tunnel-
moida, olla herkkänä Ennen kisoja
ei saa harjotella kovaa, vaan pi-
tää herkistellä. Me tanssittiin hi-
taita ja herkistettiin vähän. Äiti ja
isä herkisteli vanhojen valokuvien
kanssa, [be sensitive or moved]
herkkua mukavaa, hauskaa Tää
uus tietokonepeli on kyllä pikku-
jätkille herkkua. On se pitkän päi-
vän päälle herkkua, kun pääsee
sohvalle makaamaan. Ei opiskelu
aina oo mitään herkkua. Ei se ollu
mitään herkkuu seistä siellä koko
päivä kaatosateessa, [fun]
herkkuperse 1 vulg. hyvännäköi-
nen, kiihottava takapuoli; kiihot-
tava mies tai nainen Sil muijalla
on oikee herkkuperse. Me istuttiin
terassilla ja kytättiin kundien
herkkuperseitä. [good-looking
buttocks; attractive person] 2 halv.
herkuttelusta, etenkin makeasta
pitävä henkilö Se on semmonen
herkkuperse, et se syö vaikka koko
pöydän tyhjäks. [person with a sweet
tooth]
herkut erikoisominaisuudet, lisä-
varusteet (autossa) Pikkuveljen
koneessa on kaikki maholliset her-
kut. Onks tää pelkkä vakiomalli
hermolepo
vai onks täs jotain herkkuja? Osta
tästä vähän käytetty bemari kai-
killa herkuilla! [special features (in a
car)]
hermolepo psyykkinen lepo, ren-
toutuminen Nyt on ollu niin kiiret-
tä, et pieni hermolepo olis paikal-
laan. Sä taidat olla hermolevon
tarpeessa. Mulle tommoset pikku
remonttihommat on oikeestaan
pelkkää hermolepoa, [mental rest]
hermona hermostunut, hermostu-
neena Niina on ihan hermona, ku
sillä on ne pääsykokeet. Se vaan
käveli hermona edestakasin.
[nervous]
herne nenässä hermostuneesta,
vihaisesta henkilöstä Ei tota tyyp-
piä kestä kukaan, ku siilon koko
ajan herne nenässä. Pomo taas
rähjäs herne nenässä, [nervous,
angry]
herpaantua hermostua, suuttua
Naapurin äijä herpaantu ihan to-
taalisesti. Älä ny herpaannu!
[become angry or nervous]
herra(n)jeesus, herra(n)jestas
päivittelyä, hämmästystä, suuttu-
musta tms. ilmaiseva huudahdus;
jeesus, jestas, jessus Herranjee-
sus, mitä sä oikein teet! Voi herra-
jeesus teidän kanssa! Voi herran-
jestas sentään! Koita ny herran-
jestas vähän rauhottua. Herrajes-
tas, eihän tota usko kukaan! ["My
god!" "for Christ's sake"]
herra(n)jumala voimakasta häm-
mästystä, suuttumusta, hätää tms.
ilmaiseva huudahdus Voi herran-
jumala! Herranjumala sentään,
68
ootko sä tullu hulluks! Tulkaa nyt
herrajumala auttamaan! ["Oh my
god!"]
herran kukkarossa (kuin) tur-
vassa, suojassa En mä viittiny ees
panna ovea lukkoon, ku mehän ol-
laan täällä ku herran kukkarossa.
Niina elää ku herran kukkarossa,
ku sen isä vaan maksaa kaikki las-
kut. [safe]
hervoton vahvistussana: uskoma-
ton, mahtava, ihmeellinen, kum-
mallinen Sun täytyy nähä se, se on
hervoton leffa. Jätkä kerto ihan
hervottomia juttuja. Se on hervot-
toman hauska tyyppi, [amazing]
Hesa Helsinki, varsinkin ulkopaik-
kakuntalaisten puheessa Pitäs
mennä käymään Hesassa, häh-
teeks se laiva Hesasta vai Turus-
ta? [Helsinki]
hesalainen helsinkiläinen, var-
sinkin ulkopaikkakuntalaisten pu-
heessa Ei oikeet hesalaiset oo
leuhkoja. Täällä kävi jotain hesa-
laisia tyyppejä. Se on hesalainen
firma, [person from Helsinki]
Hesari Helsingin Sanomat Ooksä
lukenu tän aamun Hesaria? Mä
luin Hesarista yhen hyvän jutun.
[Helsingin Sanomat]
heti kärkeen heti, heti alkuun,
heti kättelyssä, ensimmäiseksi No
mähän mokasin heti kärkeen, ku
en osannu vastata ekaan kysymyk-
seen. Eiköhän juoda ne kahvit heti
kärkeen, [first, at once]
heti kättelyssä heti, heti alkuun-
sa, heti kärkeen Mä näin heti kät-
telyssä, et se auto ei kauaa kestä.
 69
Jätkä hikeenty jo heti kättelyssä.
[first, at once]
hetkauttaa kiinnostaa, liikuttaa,
hätkähdyttää Kyllä se onnetto-
muus vähän hetkautti. Tuskin se
ketään hetkauttaa, äänestin mä tai
en. Ei tommonen pikku sade ke-
tään hetkauta. Niinaa ei sen kun-
din jutut pahemmin hetkauttanu.
[cause sb to care]
hevari heavy rockin harrastaja Mä
olin ennen tosi kova hevari. Heva-
reill on melkein vaan mustat vaat-
teet. [heavy rocker]
hevi heavy rock -musiikki Villen
pikkuveli ei kuuntele mitään muu-
ta ku heviä. Mä diggaan hevistä.
[heavy rock]
hevon vahvistussanana karkeiden
kirosanojen j a solvausten yhtey-
dessä Mä en tajunnu sen jutuista
hevon helvettiä. Ne festarit on jos-
sain hevon helvetissä. Painukaa
kaikki ny siit hevon kuuseen! Naa-
purin äijä tuli siihen jauhamaan
jotain hevon paskaa. Mitä säkin
siin selität, vaikket tiedä koko ju-
tusta hevon persettä? Voi hevon
vittu, mikä muija! Siis mitä hevon
vittua tää nyt tarkottaa? ["bloody",
"fucking" (intensifying)]
hevostella 1 slg. harrastaa ratsas-
tusta, hevosurheilua; työskennellä
hevosten parissa No vapaa-aikana
mä hevostelen tai käyn lenkillä
koirien kanssa. Mä oon hevostellu
jotain viis vuotta. Käytiin Niinan
kanssa viikonloppuna talleilla vä-
hän hevostelemassa. [go (horseback)
riding] 2 rehennellä, isotella, haas-
hihna luistaa
taa riitaa Älä jätkä hevostele!
Punttisalilla on joskus semmosta
porukkaa, että ne hevostelee pai-
nojen kanssa, [to boast]
hidas sytytys hidas tajuaminen,
oivallus, jäijenjuoksu Miten sulia
voi olla noin hidas sytytys? An-
teeks, mullon vähän hidas sytytys
tänään, [(be) slow on the uptake]
hiffata slg. huomata, älytä, y m m ä r -
tää Mä en meinannu hiffata mil-
lään, miten sen oven saa auki. Hif-
faatsä, mitä mä tarkotan?
[understand]
hihat heilumaan panna vauhtia,
toimia ripeästi, nopeasti Nyt vaan
hihat heilumaan! Äkkiä me saa-
daan se valmiiks, ku vaan piste-
tään hihat heilumaan, [get down to
it; do sth quickly]
hihhuli halv. aktiivinen uskovai-
nen; j o n k i n aatteen kiihkeä kan-
nattaja; haihattelija, taivaanran-
nanmaalari Hihhulit soitti ovikel-
loo ja halus puhuu Jeesuksesta.
Kaupungilla olijoku mielenosotus
ja kadut oli täynnä hihhuleita. Ei-
hän se hihhuli ees voi syödä sa-
maa ruokaa ku muut ihmiset.
[(religious) fanatic]
hihhuloida intoilla, kiivailla; rie-
hua, heilua, hillua Sit siihen tuli
joku ämmä hihhuloimaan, et tääl-
lä on kuulkaas tupakanpoltto kiel-
letty. Kyllä siellä rokkijuhlissa
taas hihhuloitiin! [to be fanatic; to
party]
hihna luistaa järki pettää, sekoaa
Tolia naapurin ukolla taitaa vä-
hän hihna luistaa. Nyt täytyy
hihuu
päästä juhlimaan tai alkaa iso
hihna luistaa, [go out of one's mind]
hihuu innostusta ilmaiseva huu-
dahdus Hihuu, ja nyt mennään!
[<exclamation of joy>]
hiihtää slg. kävellä hitaasti, laahus-
taa, häipyä vähin äänin; kävellä
nopeasti Sit me lähettiin pikku hil-
jaa hiihtämään kotiin päin. Mitä
sä hiihdät, oota vähän! [walk, go]
hiilenä olla vihainen, raivoissaan
Valmentaja oli ihan hiilenä, ku me
hävittiin, [be angry]
hiilestyä suuttua, hermostua, kim-
paantua Naapurin äijä vähän hii-
lesty, ku me pidettiin bileet.
[become angry or nervous]
hiillostaa painostaa, ahdistaa
Pomo hiillosti, että tää työ pitäs
saada äkkiä valmiiks. Älä yritä
hiillostaa mua! [to press]
hiiltyä suuttua, hermostua, kim-
paantua Älä ny noin pienestä hiil-
ly! Kai ny tommonen meteli saa
kenet vaan hiiltymään, [become
angry or nervous]
hiippailla hiiviskellä, kuljeskella
Mitä sä siin enää hiippailet, mee
nukkumaan jo! Tuolla pusikossa
hiippaili joku. [sneak]
hiippari hiiviskelijä, kuljeskelija;
omituinen, kummallinen ihminen
Vartijat kävi kattomassa, mikä
hiippari siellä oli. Noi tietoko-
nenörtit on ihan ihme hiippareita.
[sneaker]
hiipparoida hiiviskellä, kuljeskel-
la En mä saa unta, ku sä vaan
hiipparoit siinä ympäriinsä.
[sneak]
70
hiirulainen 1 hiiri Nyt ollaan hil-
jaa ku hiirulaiset, [mouse] 2 arka,
hiljainen ihminen Sitä kiusattiin
koulussa, ku se oli semmonen hii-
rulainen. [shy person]
hiisi lievä kirosana Voi hiisi! Hiisi
vieköön! [cmild curse word>]
hiivassa humalassa Ville sai sa-
kot, ku se ajo autoo pienessä hii-
vassa. Sä taisit olla eilen vähän
hiivassa, [drunk]
hiivatti lievä kirosana, helkkari,
hemmetti Voi hiivatti soikoon!
Mitä hiivatin väliä sillä on ? Päätä
särkee niin hiivatisti. [<mild curse
word>]
hikari halv. tunnollinen, ahkera op-
pilas, hikipinko Niina oli vielä pe-
ruskoulussa hirvee hikari. Sillä hi-
karilla on keskiarvo jotain yhek-
sän puol. [swot, grind]
hikeentyä suuttua, hermostua,
kimpaantua, hiiltyä Ei tommoses-
ta kannata hikeentyä. Joo joo, älä
ny hikeenny! [become angry or
nervous]
hiki hatussa kovalla kiireellä,
ponnistellen Maalla painettiin töi-
tä ihan hiki hatussa, [with effort]
hikilaudat (huonot) sukset, var-
sinkin armeijan suksista Eihän
nää saamarin hikilaudat luista yh-
tään! Sen jälkeen ku mä intistä
pääsin en oo hikilautoihin koske-
nu. [(bad) pair of skis]
hikinen slg. huono, kurja; pieni,
mitätön, vähäinen Koko kylässä
oli vaan yks hikinen kauppa eikä
sielläkään mitään ollu. Katottiin
vaan jotain hikistä leffaa videolta.
 71
Se asuu jossain hikisessä yksiössä.
Ei se lippu maksanu ku jotain hiki-
set viis euroo. [bad; modest, little]
hikipinko, hikke halv. tunnolli-
nen, ahkera oppilas, hikari, pinko
Ei niissä kokeissa pärjänny ku
vaan jotku hikipingot. Kaikki kiu-
sas sitä hikkee koulussa. Onks siel
yliopistossa kaikki kauheita hiki-
pinkoja? [swot, grind]
hikoilla tehdä kovasti töitä, raataa,
rehkiä Mun piti hikoilla koko ilta
sen veroilmotuksen kanssa. Kyllä
siinä atk-tyypit hikoili ennenku
verkko oli taas pystyssä, [work
hard]
hilata nostaa (etenkin hintaa), hi-
vuttaa; kuljettaa, siirtää, raahata
Meiän vuokraa on hilattu ylöspäin
koko ajan. Kaikki kamat piti hilata
kolmanteen kerrokseen. Hilaa nyt
toi laatikko muualle, ettei se pyöri
jaloissa! [raise; move sth]
hilavitkutin monimutkainen laite
tai sen osa, vehje, vempain Mä
tartten vaan tavallisen puhelimen
enkä mitään ihme hilavitkutinta.
Villen pikkuveli se jaksaa aina
touhuta niitten hilavitkuttimiensa
kanssa, [complex device]
hilkulla olla lähellä, vähällä, täpä-
rällä Se oli ihan hilkulla, et mä öi-
sin ehtiny siihen bussiin. Niina oli
hilkulla saada ällän englannista,
mut se putos sit eksimiaan. [nearly]
hillitön vahvistussana: mahtava,
huikea, uskomaton, tavaton, mah-
doton Ville on ihan hillitön nais-
tenmies. Älä mee syömään sinne,
se on ihan hillittömän kallis paik-
himpun
ka. Mist sä oot löytäny noin hillit-
tömät kengät? Meitä alko naurat-
taa hillittömästi, [cintensifying
word>]
hillo slg. raha Saaks siit duunista
paljon hilloo? Mullon hillot ihan
loppu, [money]
hillua riehua, heilua, metelöidä
Taasko sä hilluit koko yön kau-
pungilla? Menkää johki muualle
hillumaan, tääll yrittää toiset nuk-
kua. [to party, make noise]
hilut 1 pikkurahat Sinne meni vii-
mesetkin hilut. Ei mulla oo ku
kymppi ja jotain hiluja, [small
change] 2 erilaisista (metallisista)
pikkuesineistä, koruista, koneen
osista tms.; käsiraudat, kahleet
Mitkä ihmeen hilut sullon korvis-
sa? Sit se pyörä hajos ja kaikki hi-
lut levis pitkin tietä. Kytät otti sen
kiinni ja pani hilut ranteisiin.
[small metal objects; handcuffs]
hima slg. koti Niinall on tosi hieno
hima. Mä istuin koko illan himas-
sa ja pelasin. Pitäs vissiin mennä
himaan, [home]
himphamppu joutava, turhanpäi-
väinen asia, hölynpöly Paa jo se
telkkari kiinni, ottaa päähän tom-
monen himphamppu. Ei tämmöstä
himphamppua jaksa kukaan lu-
kee. [nonsense]
himppe slg. koti, hima Ooksä tä-
nään himpessä? [home]
himpun vähän, hieman Kello on
himpun yli kaks. Siirrä sitä taulua
vielä himpun verran vasemmalle.
Ois sitä suolaa voinu olla himpun
enemmän, [a little]
hinkata
hinkata hangata, hieroa Siis mä
hinkkasin noita kaakeleita var-
maan tunnin ja vieläkin ne on li-
kaset. Se jätkä alko heti hinkata
mun reittä, [rub]
hinkit rinnat, tissit, meijerit Tolia
naisella on tosi isot hinkit. Mitä sä
oikein tuijotat, eksä oo ennen
hinkkejä nähny ? [breasts]
hinku suuri halu, himo, into Ihmi-
sil on nykyään kova hinku rahan
perään. Onkohan sillä joku ongel-
ma, ku siilon niin hirvee se viinan
hinku ? Ei mulla oo mitään hinkuu
lähtee sinne, [desire]
hinkua pyytää itsepintaisesti, kärt-
tää, mankua Taas toi koira hinkuu
ruokaa pöydästä. Mitä sä siin hin-
gut, ei me mihkään lähetä, [ask for
sth many times]
hinta raha Pitäs saada jostain vähä
hintaa. Hei sä oot ostanu uuden
takin, paljon ne otti hintaa siitä?
[money]
hintSUSti slg. vähän Oisko sulia
lainata hintsusti? Sielloli vaan
hintsusti porukkaa. Otti hintsusti
päähän, [a little, not much]
hintti, hinttari halv. homoseksu-
aali, homo; haukkumasanana po-
jasta tai miehestä Toikin taitaa
olla hintti, ku ei sil koskaan oo mi-
tään tyttöystäviä ollu. Ei siin baa-
ris oo muuta ku hinttareita. Painu
hintti helvettiin siitä! [homosexual
(also used to insult males)]
hipat juhlat, tanssit Ne oliki hienot
hipat, piti olla iltapuvut ja kaikki.
Aina säkin juokset kaiken maail-
man hipoissa, [party]
72
hipelöidä kosketella, hypistellä;
kopeloida, kähmiä Niina vaan hi-
pelöi niitä vaatteita mut ei ostanu
mitään. Älä hipelöi naamaas ku
sullon likaset kädet! Ku me oltiin
tanssimassa, se äijä alko hipelöi-
mään. [to touch, stroke; grope]
hiphoppari hip hop -musiikin
kuuntelija Hiphopparit ja skinit
tappelee keskenään. Hiphoppa-
reilla on löysät housut ja lenkka-
rit. [hip-hopper]
hiplata kosketella, hypistellä; ko-
peloida, kähmiä Älä hiplaa niitä
paketteja, ne avataan vasta joulu-
na! Hei, mitä sä oikein hiplaat
mua? [to touch, stroke; grope]
hippi hippiaatteen kannattaja;
haukkumasanana rähjäisestä, epä-
sovinnaisesta tms. henkilöstä,
hämy Mutsi oli hippi kuuskytlu-
vulla. Kaiken maailman hippejä
täälläkin luuhaa, [hippie (also as
insult)]
hippulat vinkuu lujaa vauhtia,
nopeasti Nyt mennään niin että
hippulat vinkuu. Se vaan paino
ympäri kaupunkia niin et hippulat
vinku. Sit ku alikessu huus, jo alko
hippulat vinkumaan, [fast]
hiprakka (lievä) humala Kyllä sii-
tä kotiviinistäkin kunnon hiprakka
tuli. Se oli mökillä koko viikonlo-
pun pienessä hiprakassa, [slightly
drunk]
hirmu vahvistussana; hyvin, ko-
vin, hirveän, uskomattoman; hy-
vä, kova, hirveä, uskomaton, Mul-
lon ihan hirmu paha olo. Teillä
tais olla hirmu kivaa siellä leiril-
 73
lä. Paa ny ees hanskat käteen,
siellon hirmu pakkanen. Ville on
oikein hirmu bisnesmies, [very, "hell
of a"]
hirmuinen vahvistussana: hyvä,
kova, hirveä, uskomaton Mullon
ollu hirmunen ikävä sua. Vauva
konttas hirmusta vauhtia huo-
neesta toiseen, [intensifying word>]
hirttää kiinni 1 juuttua, takertua
kiinni Se meinas ajaa mettään, ku
kaasu hirtti kiinni. Tätä sahaa pi-
täs vähän viitata, ku se hirttää
kiinni, [to jam, get stuck] 2 suuttua,
hermostua Ei helkutti, nyt mulla
hirtti kiinni! [become angry]
hirveä inhottava, vastenmielinen,
kamala; vahvistussana: valtava,
uskomaton, tavaton Miten sä voit
pitää tota paitaa, se on hirvee.
Tommoset vanhat läskit äijät on
ihan hirveitä. Lapset piti koko
ajan hirveetä meteliä. Me oltiin
hirveessä kännissä. Mua alko
naurattaa ihan hirveesti. Niinan
faija on hirveen rikas, [disgusting;
very]
hissa historia oppiaineena Mä sain
hissasta kasin. Kuka teille opettaa
hissaa? [History (as subject)]
hissata nostaa, kiskoa ylös hitaasti
Me hissattiin vene kuiville, [raise
(slowly)]
hissukseen, hissuksiin, his-
sun kissun vähitellen, pikku hil-
jaa, hitaasti; vähin äänin, hiljaa,
huomaamatta Ajellaan vaan his-
sukseen, ei oo mitään kiirettä. Mä
oon aloittanu lenkkeilyn hissuk-
siin. Eiköhän olla tästä asiasta
hohhoijaa
ihan vaan hissun kissun. Jotain se
siellä hyräilee hissukseen, [slowly;
quietly]
hitsi lievä kirosana, hiisi, hitto Hit-
si, ku mua harmittaa se eilinen jut-
tu. Mitä hitsiä, joks se on puol kol-
me kello ? Tää vanha kone on hit-
sin hidas. Mua jännitti ihan hitsis-
ti. [cmild curse word>]
hitto lievä kirosana, hitsi Voi hitto!
Ja hitot! Mitä hittoo mä siit väli-
tän. Mihin hittoon sä oot piilotta-
nu ne oluet? Taas pitäs täyttää
joku hiton lomake. Eihän tätä pys-
ty syömään, ku tässon niin hitosti
suolaa. [<mild curse word>]
hittolainen lievä kirosana, hitsi,
hitto Hittolainen sentään! Taasko
sä hittolainen oot siinä? [<mild
curse word>]
hiukka hiukan, hieman; ironisesti:
paljon Paa vielä hiukka enemmän
mausteita. On se mua hiukka van-
hempi. Siinon sulle hiukka mallia,
miten se homma tehdään. Rupes
hiukka 'paljon, kovasti' pänni-
mään. [a little; a lot]
hm miettimistä, harkitsemista tms.
ilmaisemassa Hm, no mitäköhän
tohon nyt sanos. Sinne on jotain,
hm, kymmenen viistoista kilomet-
riä. [h'm, hm]
hodari hot dog, nakkisämpylä Syö-
tiin vielä grillillä hodarit. [hot dog]
hohhoijaa väsymistä tai kyllästy-
mistä ilmaiseva huudahdus Hoh-
hoijaa kun väsyttää. Hohhoijaa,
mitäs se kello jo on ? Hohhoijaa, ei
paljon kiinnosta. [<yawn>]
hohtimet kaivoon (kuin)
hohtimet kaivoon (kuin) katoa-
misesta, hukkaan menemisestä
Sinne meni ku hohtimet kaivoon.
[(be) lost]
hoi herättämässä kuulijan huomio-
ta Hoi, kuuleks sä? Hoi, tulkaas
vähän tännepäin! [hey, hello]
hoidossa järjestyksessä, kunnos-
sa, hallussa Tän homman ois pitä-
ny olla hoidossa jo ajat sitten. Mi-
tes me siellä syödään, onks sapus-
kat hoidossa? Onks sulia tää mu-
siikkipuoli hoidossa ? Huoltomie-
het ottaa tän asian hoitoon välittö-
mästi. Mun pitäs saada tää hom-
ma hoitoon, [in control]
hoito slg. satunnainen seurustelu-
kumppani Ei mulla mitään poi-
kaystävää oo, se oli yks hoito
vaan. Taas se on iskeny jonku hoi-
don. [random (sex) partner]
hoitsu, hoituri (sairaan)hoitaja
Hoitsu sano, että odota tässä. Sun
täytyy ensiks varata aika tolta
hoitsulta. Mä pyysin hoituria, et
saisin jotain särkylääkettä. On toi
hoiturin homma aika raskasta.
[nurse]
hokata slg. huomata, tajuta, ym-
märtää, hoksata Hokaaks sä nyt
yhtään, mistä tässon kysymys?
Järkkärit hokas, ku me yritettiin
mennä aidan yli. Se ei oikein ho-
kannu koko vitsiä, [understand]
hokkarit jääkiekkoluistimet Pitäs
terottaa nää hokkarit. Mä oon
luisteltu vaa hokkareilla, en mä
tommosilla matkaluistimilla osaa
yhtään, [hockey skates]
74
hoksata huomata, tajuta, keksiä,
hokata Se asentajahan hoksas he-
ti, et vesipumppu oli rikki. No et sit
hoksannu käydä samalla reisulla
kaupassa, [understand]
hoksottimet järki, äly, ymmärrys
Villellä on hyvät hoksottimet. Tää
homma vaatii hoksottimia.
[intelligence]
holisti alkoholisti, juoppo; josta-
kin asiasta riippuvainen Sen faija
on kuulemma täys holisti. Mä oon
semmonen holisti ton kännykän
kanssa, et en mä pärjää ilman sitä
enää ollenkaan. Pidä välillä lo-
maa, vai ooksä ihan työholisti? [an
alcoholic; addicted]
hollilla kohdalla(an) Älä oottele
vaan ammu heti, kun lintu vaan on
hollilla. Mä hyppäsin bussiin, ku
se sattu sopivasti hollille, [right
there]
holttia järkeä, hallintaa Niinalla ei
oo rahan kanssa mitään holttia.
Yhtäkkiä auto vaan lähti luisuun,
ja sit se meni ilman mitään holttia
mettään. Sun pitäs nyt saada vä-
hän holttia elämääs. [control]
homehtua olla paikoillaan, jäädä
paikoilleen, odottaa, vanheta Mitä
sä siellä homehdut himassa, lähe
mukaan! Mä en kyllä aio jäädä
homehtumaan tähän käpykylään.
Heittäsit noi kasetit menemään,
turhaan ne homehtuu tuolla hyl-
lyssä. [stay in one place]
homma työ, tehtävä, puuha; asia,
juttu Eiköhän aleta taas hommiin.
Tää tarjoilupuoli on sit sun hom-
mas. Tollasessa vanhassa talossa
 75
on kauheesti hommaa. Mitä sä oi-
kein utelet, mikä tää homma nyt
on ? Mun pitää miettiä sitä hom-
maa vielä. Se on hyvä homma, jos
pääsee heti koulun jälkeen opiske-
leen. Paska homma, mut mä en voi
tulla sinne, [job; thing]
homma hallussa, hanskassa
asia on hallussa, se kyetään hoita-
maan; joku osaa asiansa, tietää
mitä tekee Älä huolehi, homma on
hallussa. Mun pitäs ny saada tää
homma jotenkin haltuun. Mä kat-
telin ensiks vähän, mikä remontti-
mies toi muka on, mut sillähän oli-
kin homma hanskassa. Villellä ei
oikein pysyny se bisneshomma
hanskassa, [in control]
hommailla tehdä, puuhata, hom-
mata (1) Mitä sä oikein hommai-
let, ku sulia on ovi kiinni? No jo-
tainhan sitä pitää hommailla, et ei
käy aika pitkäks. [do]
homman nimi työn tai tehtävän
tarkoitus, pääasia; mistä on kyse,
mitä tapahtuu Homman nimi on
se, et nää paperit pitää täyttää
huomiseen mennessä. Mikä on
homman nimi? ["The thing is..."]
hommata 1 tehdä, tehdä työkseen,
puuhata Mitä sä hommaat nyky-
ään, opiskelet sä vai ooksä töissä ?
Mökillä pitää aina hommata kai-
kenlaista. [do] 2 hankkia; järjestää
Naapuri on taas hommannu uu-
den auton. Ville hommas meidät
jonon ohi sisään, [buy; arrange]
hommautua hankkiutua Se oli
monta päivää kipee, ja sit se hom-
mautu lopulta lääkäriin. Kävisit
honkkeli
ny koulut loppuun, ennen ku hom-
maudut raskaaksi, [get oneself]
hommeli puuha; asia, juttu, hom-
ma Villellä niitä riittää niitä kai-
ken maailman hommeleita. Viitti-
siks sä hoitaa yhen hommelin, ku
mullon vähän kiire ? Tiedäks sä
miks sitä sanotaan, semmonen
hommeli, joka pannaan tän joh-
don päähän, [job; thing]
hommissa töissä Mis sä oot hom-
missa? Mä pääsen neljältä hom-
mista. Jos mä en pääse opiskele-
maan, kai mä meen sit hommiin.
[work]
homo 1 homoseksuaali Joku homo
kävi ehottelemaan mulle baarissa.
Mulle on ihan sama ootteks te ho-
moja vai heteroita, [homosexual]
2 halv. haukkumasanana miehestä
Sanoiks sä mua homoks ? Mitä sä
hiton homo siinä kyttäät? [<used to
insult males>]
homppeli usein ironisesti: homo-
seksuaali On se niin söpö poika, et
taitaa olla homppeli. Ne oli sem-
mosia homppeleita ne äijät siinä
baarissa, [homosexual]
homssuinen ulkonäöltään epä-
siisti, sotkuinen Mun pitäs tehä jo-
tain tälle tukalle, ku se on niin
kauheen homssunen. Se on sem-
monen vähä homssusen näkönen
muija, [shaggy]
hongankolistaja pitkä (ja laiha)
ihminen Pelaat sä korista, ku sä
oot tommonen hongankolistaja?
[tali person]
honkkeli pitkä (ja laiha) ihminen,
hongankolistaja Se kaveri oli sem-
hoo moilasena
monen melkein kaksmetrinen
honkkeli, [tall person]
hoo moilasena hämmästyneenä,
ymmällään Mä olin ihan hoo moi-
lasena, kun en mä tuntenu ketään.
Joku äijä makas kadulla, ja ihmi-
set vaan seiso ja katteli siin hoo
moilasena. [confused]
hoopo pöhkö, hölmö, hassu An-
teeks, mut mulla olis yks hoopo ky-
symys. Onhan toi tupakanpoltto
ihan hoopoo. Mä en enääjaksanu
jutella sen hoopon kanssa, [stupid]
hoppari hip hop -musiikin kuunte-
lija, hiphoppari Onks toi teidän
poikakin semmonen hoppari? Jo-
tain hoppareita sielloli huput sil-
millä. [hip-hopper]
hoppu kova kiire, hätä Mulle tuli
hirvee hoppu töihin. Älä hermos-
tu, ei tässä mitään hoppua oo. Nyt
siivotaan hopulla ennenku vieraat
tulee, [hurry]
hoppuilla kiirehtiä, hosua, häti-
köidä Ei sen asunnon ostamisen
kanssa kannata hoppuilla. Niina
hoppuili ruotsin kokeessa ihan
turhaan, [to hurry, rush]
horatsu halv. prostituoitu, huora;
haukkumasanana naisesta Osta
vaikka horatsu, jos et muuten
naista saa. Mitä horatsuja noikin
on ? Pidä sä horatsu turpas kii!
[prostitute (also used to insult
females)]
horina höpöttäminen, joutava
puhe Se oli vaan semmosta kän-
nisten horinaa. Ei noita horinoita
kukaan jaksa kuunnella.
[nonsense]
76
horista höpöttää, puhua joutavia
Mitä sä oikein horiset? No se van-
ha mummu horisee jo mitä sattuu.
[talk nonsense]
hornan tuutissa, hornassa lie-
vä kirosana: jossain epämääräi-
sessä paikassa, kaukana, missä ta-
hansa, helvetissä, helvetin kuuses-
sa Missä hornan tuutissa me oi-
kein ollaan? Se on muuttanu tänne
jostain hornan tuutista. Mä yritin
tallentaa sen tiedoston, niin se ka-
tos johki hornan tuuttiin. Lento-
kenttä oli kaukana keskustasta
jossain hornassa, [(anywhere) very
far]
hortoilla kuljeskella, harhailla Ei
me mihkään menty, kuhan hortoil-
tiin ympäriinsä. Joku mummu oli
lähteny yöllä hortoilemaan met-
tään. [wander]
hoteissa huolehdittavana, huos-
tassa Lapsi on mummun ja papan
hoteissa. Sielt se Ville taas löyty
jonku muijan hoteista. Mä jätän
nää rahat nyt sun hoteisiin, [in sb's
care]
hOtla slg. hotelli Me nukuttiin vaan
jossain halvassa hotlassa. [hotel]
hotsittaa haluttaa, huvittaa, kiin-
nostaa Ei mua hotsita mennä sin-
ne. Ota jääkaapista vaan syötä-
vää, jos hotsittaa. Koulunkäynti ei
paljon hotsittanu. [feel like doing sth]
hourula mielisairaala Se tekee niin
paljon hommia, et kohta se on
hourulassa, [mental institution]
housuissa (jonkun) jonkun ase-
massa, sijassa, tilanteessa Jos mä
olisin sun housuissas, mä en hakis
 77
sitä paikkaa. Ei ois kyllä herkkua
olla ton tarjoilijan housuissa.
Helppo siinon viisastella, koit-
taisit hypätä mun housuihin, [be in
sb else's position]
hovi 1 hovioikeus, alioikeuksien ja
korkeimman oikeuden välinen oi-
keusaste Se valitti hoviin. Ei se
tuomio muuttunu hovissa mihin-
kään. [court of appeal] 2 hovimesta-
ri Kysy hovilta, onks missään va-
paata pöytää, [head-waiter]
hubaa slg. hauskaa, hupaisaa Ar-
vaa, oliks meillä hubaa eilen! Kei-
lailu on tosi hubaa. Mä oon kerän-
ny tälle sivulle kaikenlaista hu-
baa. [fun]
huge slg. markka, Suomen rahayk-
sikkö vuoteen 2001 saakka Yks
huge oli jotain kuustoist senttii.
[mark (Finnish currency until 2002)]
huh(huh) väsymistä, tuskastumis-
ta tai helpotusta ilmaiseva huu-
dahdus Huh, kun on kuuma. Huh-
huh, kun ottaa koville. Huh helkut-
ti, miten siivoton kämppä! Huh-
huh, hyväku päästiin hengissä pe-
rille. [cused to express fatigue or
relief>]
hui säikähtämistä, pelkoa tai kau-
histumista ilmaiseva huudahdus
Hui, ku mä säikähdin! Hui kama-
la, mikä ötökkä toi on? Hui hir-
veetä, tää vesi on kylmää! [cused to
express horror>]
huidella olla menossa, kulkea;
heilua, liikkua; heiluttaa, huitoa
Mis ihmees sä oot huidellu? Sekin
pukki vaan huitelee naisissa kaik-
ki yöt. Mä ajoin suoraan tutkaan,
huilia
ja mittarin neula huiteli jossain
sadassaviiessäkympissä. Se hinta
huitelee siinä sadan euron nurkil-
la. Älä helkutissa huitele sen puu-
kon kanssa! [be; go; fling]
hui hai huudahdus, joka ilmaisee
riehakasta tai vähättelevää suhtau-
tumista; vastauksena toisen pu-
heeseen ilmaisemassa vähättelyä
tai epäuskoa: puhu mitä puhut,
hölö hölö, höpö höpö Hui hai, nyt
pidetään hauskaa eikä mamoilla!
"Eiks sun pitäny olla tupakkala-
kossa ? - Hui hai! " "Lainaa mulle
kaks kymppiä, mä maksan takas
huomenna. - Hui hai, lainaa jol-
tain muulta!" [<used to express
disparagement:»]
huikka 1 kulaus, siemaus, ryyppy
Nyt ei tekis huikka pahaa. Niina
veti huikan pullon suusta. Otetaas
pienet huikat! [sip] 2 (alkoholipi-
toinen) juoma, juotava Tää musta-
ryssä onkin hyvä huikka. Onks
sulia yhtään huikkaa mukana?
Vedettiin vähän huikkaa pohjiks.
[alcoholic drink]
huilata levätä, hengähtää Eiköhän
huilata välillä. Kai mua väsyttää,
ku mä en oo huilannu yhtään koko
päivänä, [to rest]
huili tauko, lepo Pidetään sen ver-
ran huilia, et ehtii syömään. Nyt
on mun huili, sä saat ajaa välillä.
Lääkäri määräs kolmen viikon
huilin, [break, rest]
huilia levätä, hengähtää, huilata
Nyt on pakko vähän huilia. Mä
taidan mennä jo huilimaan, [to
rest]
huipata
huipata pyörryttää, huimata Ai hit-
to, ku huippaa päästä. Onkohan
sul verenpainetta, ku sua aina
huippaa? Saunassa oli niin kuu-
ma, et huippas. [feel dizzy]
huis vahvistussana joidenkin kiro-
sanojen yhteydessä: pois, kauas,
muualle, minne tahansa; huitsin
(2), huut Apua mikä ampiainen,
mee huis helvettiin siitä!
[(intensifying word) off, away]
huisa, huisi vahvistussana: hir-
veä, huikea, uskomaton, tavaton
Oli se laskuvarjohyppy aika huisa
kokemus. Painettiin alamäkeen
huisaa vauhtia. Sielloli huisan
syvä monttu keskellä tietä. Täm-
möses vanhassa autossa on hui-
sasti korjaamista. Se oli tosi huisi
leffa. Oishan se huisia voittaa jät-
tipotti lotossa. Niinan porukoilla
on huisisti rahaa, [amazing]
huit vahvistussana joidenkin kiro-
sanojen yhteydessä: pois, kauas,
muualle, minne tahansa; huitsin
(2), huut Menkää kaikki huit hel-
vettiin! Heitä ny toi romu huit hii-
teen! Kaikki rahat on taas menny
huit helkkariin, [(intensifying word)
off, away]
huithapeli huolimaton, vastuuton
ihminen Kukakohan huithapeli
tänkin on hitsannu, ku heti hajos?
En mä tommoselle huithapelille
autoo lainaa, [irresponsible person]
huitsin 1 vahvistussana: hyvin,
kovin, tavattoman, huisin Ne oli
huitsin hauskat bileet, [very] 2 vah-
vistussana karkeissa kirouksissa:
huit, huut Mihin huitsin helvettiin
78
ne avaimet on menny? Lähe ny
huitsin vittuun siitä ja äkkiä!
[(intensifying word) off, away]
huitsin nevadassa jossain epä-
määräisessä, tuntemattomassa
paikassa, kaukana Pallo lipes mun
kädestä ja lens huitsin nevadaan.
Lähin parkkipaikka oli jossakin
huitsin nevadassa. Porukat lähetti
kortin jostain huitsin nevadasta.
[(anywhere) very far]
huiviin slg. (nopeasta) juomisesta
tai syömisestä Mä aloin vetää kos-
sua huiviin heti kun päästiin peril-
le. Ville kippas koko pullon hui-
viin. Eiköhän vetästä noi loputkin
eväät huiviin. Heitä ny ne ranskik-
set huiviis et päästään lähtemään.
Ei muuta ku kahvit huiviin ja sit
jatketaan, [drink or eat sth up quickly]
hujakoilla paikkeilla, kieppeillä,
suunnilleen Se hinta pyörii siinä
sadan euron hujakoilla. Juna läh-
tee seittemän hujakoilla. Ehkä mä
voin sit tehä lapsia joskus kolmen-
kympin hujakoilla, [around,
approximately]
huke markka, huge No oli se vähän
hankalaa aluks, ku piti aina laskee
et yks euro on kuus hukee. [mark
(Finnish currency until 2002)]
huki vuoro, työvuoro Nyt on sun
huki heittää. Kenen huki? Iltahuki
on kahesta kymmeneen, [turn, work
shift]
hullujenhuone mielisairaala, la-
taamo Toi naapurin äijä kuulus
hullujenhuoneeseen. Jengi huutaa
ja heiluu ku hullujenhuoneella.
[mental institution]
 79
hulluna 1 innostunut, ihastunut,
rakastunut johonkin tai johonku-
hun Mä oon ihan hulluna lattari-
musiikkiin. Se jätkä on ihan hullu-
na suhun, [in love with] 2 kovasti,
täysillä Mä juoksin pysäkille ihan
hulluna. Isä huus hulluna, et mitä
sä oot taas tehny. [as hard (or as
fast) as possible]
hulppea komea, upea, hieno Sielt
ylhäältä on tosi hulppee näköala.
Ootpas sä muuttanu hulppeeseen
taloon. Oli hulppeeta ajaa sil uu-
della autolla, [spectacular]
hulvaton vahvistussana: mahtava,
uskomaton, tavaton, mahdoton
Sielloli ihan hulvaton meno. Mä
kuulin yhen tosi hulvattoman ju-
tun. Ootte te kyllä hulvattomia
tyyppejä, [amazing]
humma hevonen; hevosvoima Mä
oon kerran tippunu ton humman
selästä. Täs koneessa on vähä yli
sata hummaa. Pienellä viilaami-
sella sä saat reilusti hummia li-
sää. [horse; horsepower]
humpata tanssia humppaa, pari-
tai lavatansseja Me istuttiin baarin
puolella ja kateltiin, ku vanhukset
vaan humppas. Lavalla humpat-
tiin kahteen asti. Lähetäänkö vä-
hän humppaamaan ? [to dance
(humppa)]
humppa eräs musiikki-ja tanssila-
ji, fokstrotti; iskelmämusiikki
yleensä Bändi soitti valssia,
humppaa ja pari tangoo. Osaaks
sä tanssia humppaa ? Kuka täm-
möstä humppaa jaksa kuunnella,
huora
tulis välillä kunnon rokkia, [(a kind
of dance); schlager music at large]
humpuuki huijaus, petkutus; hö-
lynpöly Ne Villen bisnekset oli
ihan humpuukia. Se uskoo ihan to-
sissaan niihin tähtikattoihin ja
muuhun humpuukiin. Telkkarista
tulee nykyään vaan pelkkää hum-
puukia. [cheating; nonsense]
hunsvotti heittiö, retku, vetelys
Täys hunsvotti siitä pojasta on tul-
lu. Sinähän et lähe tommosen
hunsvotin kanssa mihinkään!
[rogue; idler]
huntti satanen, sata euroa (tai
markkaa) Että se kehtas pyytää
huntin tommosesta romusta.
Vuokra on viis hunttia plus vesi ja
sähköt, [a hundred euro (or marks)]
huohottaa niskaan hengittää
niskaan, seurata, vahtia, painostaa
Hyvä ku työpaikalle ehtii, niin
kaikki on heti niskaan huohotta-
massa. Älä ny siinä huohota mun
niskaan! [breathe down sb's neck]
huoltis, huoltsikka huoltoasema
Pysähdytään heti kun tulee huol-
tis. Mis täällon lähin huoltsikka?
Noi vanhat äijät vaan istuu kaikki
päivät huoltiksen baarissa ja pe-
laa hedelmäpeliä, [service station]
huonossa huudossa epäsuosi-
ossa, huonossa maineessa Ne Vil-
len bisnekset on nyt vähän huo-
nossa huudossa, [bad reputation]
huora halv. prostituoitu; karkea
haukkumasana naisesta Amster-
damissa huorat seisoo ikkunoissa.
Ei siinoo paljoo leuhkimista, et on
käyny huorissa. Painukaa huorat
huorata
helkuttiin! Älä sä saamarin huora
huuda mulle! [prostitute (also used to
insult females)]
huorata 1 halv. toimia prostituoi-
tuna; harrastaa irtosuhteita, seksiä
monen miehen kanssa, olla usko-
ton Huumeitten takia ne muijat
huoraa. Se ämmä ny on huorannu
kaikkien kanssa. Mis sä oot ollu
koko yön, huoraamassa vai?
[prostitute oneself; have sex with many
men] 2 halv. käyttäytyä moraali-
sesti tuomittavalla tavalla rahan
vuoksi Ei toi oo enää mitään bis-
nestä vaan selvää huoraamista.
[behave inmorally]
huoritella nimittää huoraksi Ei
kouluissa oo enää mitään kuria,
ku opettajiakin vaan huoritellaan.
Älä sä yhtään huorittele siinä! [call
sb whore]
hupaa 1 helposti kuluvaa, hupene-
vaa Ei mikään oo niin hupaa ku
raha. Tää on tosi hupaa leipää, ei-
hän täst tuu ees maha täyteen.
[vanishes easily] 2 hauskaa, hupai-
saa, hupia, hubaa Sori, me taidet-
tiin pitää vähän hupaa sun kustan-
nuksella. Tehtäskö tänään jotain
hupaa? [fun]
huppari pusero, jossa on huppu Et
kai sä ny kirkkoon voi mennä hup-
parissa ja lenkkareissa! Ooksä os-
tanu uuden hupparin? [shirt with a
hood]
huppeli humala Naapurin äijä tais
olla pienessä huppelissa. Tukiin-
han me sitten aika huppeliin. Nyt
ootat vähän aikaa, et menee pahin
huppeli ohi. [drunk(enness)]
80
hupsis(ta) hämmästystä ilmaise-
va huudahdus: oho Hupsis, nyt se
ruuvi putos johonkin. Hupsista,
menikö lasi nurin? [oops]
hurahtaa innostua jostakin; omak-
sua jokin asia kritiikittä, seota Mä
oon ihan hurahtanu sauvakäyve-
lyyn. Se menetti kaikki rahansa, ku
se hurahti johki ihme uskonlah-
koon. Mitä sä oikein puhut, ooksä
vähän hurahtanu? [become
enthusiastic; adopt uncritically; lose
one's mind]
hurja vahvistussana: uskomaton,
tavaton, hirveä, huima Mulla kävi
hurja tuuri, ku just se numero voit-
ti. Meil oli siellä huvipuistossa
hurjan hauskaa. Asuntojen hinnat
on noussu hurjasti viime aikoina.
[intensifying word>]
hurlumhei kova meno, hulina,
mylläkkä Töissä oli oikee hurlum-
hei, ku kaikki yritti saada hommat
valmiiks ennen lomia. Toi liikenne
on nykyään yhtä hurlumheitä. Se
peli meni ihan hurlumheiks, ku ku-
kaan ei viittiny puolustaa, [bustle;
indiscipline]
hurri halv. ruotsinkielinen, ruotsa-
lainen Pohjanmaalla asuu paljon
hurreja. On se joka kerta hienoo,
ku Suomi voittaa hurrit jääkiekos-
sa. Puhu suomee, helkutin hurri!
[Swedish(-speaking)]
huru mykke, huru mykky vaik-
ka kuinka paljon, miten paljon ta-
hansa, mielin määrin Onhan siellä
metässä sieniä vaikka huru mykke.
Pitäskö lähtee kotiin, kello on jo
huru mykky. [very much]
 81
huru-ukko halv. (vanha) höperö
mies, hourailija, haihattelija Joku
huru-ukko puhu bussissa ittek-
seen. On siellä yliopistossakin
kaiken maailman huru-ukkoja,
jotka ei tajuu oikeesta elämästä
mitään, [senile old man; lunatic man]
hurvitella pitää hauskaa, juhlia,
hummata, rellestää Tekis mieli tä-
nään vähän hurvitella. Ville on
taas jossain hurvittelemassa. Kai
sua ny väsyttää, ku hurvittelit nel-
jään asti aamulla, [to party]
huseerata tehdä jotain omin päin,
luvatta, mielin määrin; puuhata,
touhuta kovasti Mä en tajuu, mi-
ten tommoset huumediilerit saa
huseerata ihan vapaasti. Niitten
äiti ei pidä yhtään kuria, ni lapset
sit huseeraa mitä sattuu. Villen
pikkuveli huseeras jotain tietoko-
neen kanssa, [do (forbidden things)
on one's own; busy oneself]
huti ohi mennyt laukaus, lyönti,
potku tms. Eka laukaus oli huti.
Jätkä sai mahtavan syötön mut
potkas silti hudin. Mä löin vasa-
ralla hutiin, ja sormeen sattu niin
helkutisti. Täs pelissä kolmesta
hutista menee vuoro ohi. [miss]
hutikka humala Onpas jätkät taas
hutikassa. Se oli niin tuhti paukku,
et jo yhestä tuli hutikkaan. Kyllä-
hän tommonen pikku hutikka aut-
taa siihen, et ei jännitä niin pal-
jon. [drunkenness]
hutsu halv. prostituoitu, huora;
haukkumasanana naisesta Älä paa
tommosta hametta, tai sua luul-
laan vielä hutsuksi Mitä helvetin
huurteinen
hutsuja sä oot taas tänne raahan-
nu? [prostitute (also used to insult
females)]
h u u d o s s a suosiossa, muodissa,
muotia Kuuskytluvulla pitkä tukka
oli huudossa. Ei toi tietokoneala
ole enää niin kovassa huudossa ku
ennen, [in fashion]
h u u h a a tyhjänpäiväinen asia, pe-
rätön juttu, hölynpöly Mua ei pal-
jon kiinnosta henkiparantajat eikä
muu huuhaa. Et kai sä tommosta
huuhaata usko. [nonsense]
huuhkaja halv. (vanha) nainen Toi
naapurin akka on hirvee huuhka-
ja. [(old) woman]
huuli hauska juttu, vitsi, pila, leik-
kipuhe Älä ny suutu, sehän oli
pelkkä huuli. Mä en tajunnu sitä
huulta ollenkaan, [joke]
huulilla olla täpärällä, vähällä, on-
nistumaisillaan, tapahtumaisillaan
Kolmas maali oli ihan huulilla,
mut sit aika loppu, [to nearly
happen]
huuli pyöreänä ihmeissään, suu
auki Ville heitti semmosta läppää,
et kaikki katteli huuli pyöreenä.
Mä olin ihan huuli pyöreenä, ku
ne koetulokset tuli. [astonished]
huuliveikko jutunkertoja, leikin-
laskija, suunsoittaja Se kun sai
pari kaljaa, ni johan siit tuli kova
huuliveikko. Me tarvitaan työ-
miestä eikä mitään huuliveikkoja.
[joker]
h u u r t e i n e n (kylmä) olut Yks
huurteinen teki hyvää pitkän työ-
päivän päälle. Otettiin parit huur-
teiset. [(cold) beer]
huusholli
huusholli koti, asunto, kotitalous
Nyt siivotaan koko huusholli. Täs-
tä huushollista ei sit koskaan löy-
dy mitään. Mä en kestäis asuu
anopin kanssa samassa huushol-
lissa. [household]
huusi, huussi (ulko)käymälä Py-
sähdytään seuraavalla huoltiksel-
la, mun pitäs käydä huusissa. Ton
huusin alus pitäs tyhjentää. Oli
maha niin sekasin, et hyvä kun
huussiin ehti. Ei mökillä oo ves-
saa, huussi vaan. [outdoor toilet]
huut vahvistussana joidenkin kiro-
sanojen yhteydessä: pois, kauas,
muualle, minne tahansa; huit,
huitsin (2) Oli niin kauhee tuuli, et
se muovi lens huut helvettiin. Aja
ny se autos huut hiiteen siitä!
[(intensifying word) off, away]
huutosakki kilpailijaa tai joukku-
etta kannustava joukko Huutosak-
ki hakkas rumpuja ja laulo. Me
alettiin sit huutamaan herjoja niit-
ten hesalaisten huutosakille.
[cheerleaders]
hyh(hyh) vastenmielisyyttä tai in-
hoa ilmaiseva huudahdus Hyh,
mikä haju! Sit mun takana istu
joku pultsari, hyhhyh! [yuck]
hyi vastenmielisyyttä, inhoa tai
moitetta ilmaiseva huudahdus Hyi
olkoon! Hyi kamala! Hyi, mikä
täällä haisee? Taas maksalaatik-
koo, hyi helvetti! Hyi sua, mitä sä
tommosia puhut! [yuck]
hyllyllä syrjässä, pois käytöstä, ly-
kättynä, hylättynä Se suunnitelma
on ollu hyllyllä jo monta vuotta,
tuskin siit mitään tulee. Koko pro-
82
jekti joutu hyllylle, ku ei ollu ra-
haa. Mulloli niin paljon ylinopeut-
ta, et kortti pantiin hyllylle.
[shelved]
hyllyttää panna jokin asia syrjään,
ottaa pois käytöstä, lykätä, hylätä
Tää elokuva hyllytettiin aikanaan,
ku siinoli muka niin rohkeita koh-
tauksia. Musta se oli ihan hyvä
idea, mut pomo hyllytti sen heti.
[shelve]
1 hylsy tyhjä pullo Viedään noi
hylsyt kauppaan. Pikkupojat keräs
hylsyjä nurmikolta, [empty bottle]
2 hylsy slg. hylätty suoritus tai koe
Mä sain hylsyn siitä tentistä.
[fail(ed exam)]
hymy hyytyy on pakko myöntää
tosiasiat, suhtautua vakavasti
tms.; leikki loppuu, tulee toinen
ääni kelloon Kyllä multa hymy
hyyty, ku sain ne verolaput. Juos-
taan vielä pari kilsaa, niin eikö-
hän hymy hyydy, [wipe the smile off
one's face]
hynttyyt, hynteet vaatteet, varus-
teet, kamppeet Millaset hynttyyt
niihin juhliin pitäs panna sitten ?
Hyntteet niskaan ja äkkiä, nyt lä-
hetään! Mulle tuli tosi kuuma niis-
sä joulupukin hynttyissä. [clothes]
hynttyyt yhteen yhteen (asu-
maan) muuttamisesta; yhdessä te-
kemisen, yhteistyön alkamisesta
Oh an siit jo viis vuotta, ku lyötiin
hynttyyt yhteen. Kyllä me saadaan
se valmiiks, ku vaan pannaan
hynttyyt yhteen, [move together;
cooperate]
 83
hyppiä nenille käyttäytyä röyh-
keästi, hävyttömästi, isotella Älä
sä räkänokka yhtään ala hyppiä
nenille! Meiän pomo on niin lep-
su, et kaikki hyppii sen nenille.
[behave arrogantly]
hyppiä seinille suuttua, raivos-
tua, vauhkoontua Opettaja meinas
hyppiä seinille, vaikken mä ollu ku
viis minuuttia myöhässä. Eihän sil
uskalla sanoo mitään, ku se hyppii
heti seinille, [become angry]
hyppiä silmille 1 käyttäytyä
röyhkeästi, hävyttömästi, isotella;
suuttua, käydä päälle, hyppiä ne-
nille, tulla silmille Mun silmille ei
hypitä! Sun pitäs vähän komentaa,
ettei toi lapsi ihan hypi sun silmil-
les. Älä ny saakeli silmille hypi!
[behave arrogantly] 2 pistää sil-
mään, näkyä häiritsevästi Noi kir-
jotusvirheet hyppii kyllä pahasti
silmille, [stick out, disturb]
hyppytunti vapaatunti (koulussa)
Mullon kahestatoista yhteen hyp-
pytunti. Niina lähti aina hyppytun-
nilla ostoksille. Emmä viittiny sit
hyppytunnin jälkeen enää mennä
kouluun, [free period (at school)]
hypätä käydä vähän väliajossa-
kin, juosta, rampata Mitä sä hyp-
päät koko ajan siellä vessassa?
Mä oon koko talven hypänny niis-
sä kokouksissa, [go frequently]
hyrskyn myrskyn sekaisin, mul-
lin mallin Kämppä oli ihan hyrs-
kyn myrskyn. Koiranpentu laitto
kaikki paikat hyrskyn myrskyn, [in
a state of confusion]
hyvässä lykyssä
hys kehotus vaieta tai olla hiljaa
Hys, hiljaa nyt! Hys hys, lapsi
nukkuu! [sh, hush]
hyssytellä hillitä, vaientaa; salail-
la, kaunistella Lapset vaan huusi,
vaikka niiden äiti kuinka hyssytte-
li. Ei tää asia parane, jos vaan
hyssyttelee, [hush; hush up]
hyvinsyönyt pulska, tukeva, liha-
va Onpas siinä hyvinsyönyt koira.
Se oli semmonen aika hyvinsyö-
neen näkönen äijä. [overweight]
hyvä ihminen 1 vahvistussanana
kiellossa tai kehotuksessa; ih-
meessä Älä ny hyvä ihminen mee
sinne! Aattele ny hyvä ihminen vä-
hän itekin! Tulkaa ny auttamaan
hyvät ihmiset! ["for Christ's sake"]
2 ilmaisemassa lievää päivittelyä,
hämmästystä tms.: hyvänen aika
Voi hyvä ihminen, millaseks tää
maailma on menny. Voi hyvät ih-
miset sentään! [<used to express
mild wonder>]
hyvänen aika ilmaisemassa lie-
vää päivittelyä, hämmästystä tms.
Voi hyvänen aika! Hyvänen aika,
onko sekin mies jo kuollu? [<used
to express mild wonder>]
hyvän sään aikana ennen kuin
on liian myöhäistä Eiköhän lähetä
hyvän sään aikana, [before it is too
late]
hyvässä lykyssä jos hyvin käy,
hyvällä onnella; ironisesti: jos
huonosti käy Hyvässä lykyssä ehi-
tään vielä junaan. Ja hyvässä ly-
kyssä 'jos huonosti käy' menetät
vielä työpaikkaskin! [if all goes well;
if all goes wrong]
hyvät hyssykät
hyvät hyssykät ilmaisemassa lie-
vää päivittelyä, hämmästystä tms.
Voi hyvät hyssykät, etkö sä ikinä
opi! [cused to express mild wonder>]
hyvää kyytiä hyvää vauhtia, no-
peasti, täyttä päätä Taksikuski ajo
hyvää kyytiä. Ville lähti karkuun
ja me tultiin hyvää kyytiä perässä.
Tää projekti on tulossa valmiiks
hyvää kyytiä, [fast, rapidly]
hyvää pataa hyvissä väleissä
Oottepas te nyt hyvää pataa. Kiva,
ku noi lapset on niin hyvää pataa
keskenään, [in good terms]
hyypiö outo, kummallinen ihmi-
nen, hiippari Mikäköhän hyypiö
toikin on ? Noi tietokonenörtit on
kaikki ihme hyypiöitä, [strange
person]
hyyskä (ulko)käymälä, huusi Käy
hakemassa matoja tuolta hyyskän
takaa. Hyyskässä on kurja käydä
pakkasella, [outdoor toilet]
hyysätä huolehtia, pitää huolta,
elättää; passata, hemmotella Mä
en jaksa enää hyysätä tota äijää,
tehköön ite ruokansa. Mitä sä sitä
juoppoa hyysäät? Koulussa hyy-
sätään nykyään mukuloita ihan
liikaa, [to care; pamper]
hyytyä väsyä, uupua; toimia huo-
nosti, reistailla Aluks se juoksu
meni ihan hyvin, mut sit mä hyy-
dyin ja jäin neljänneks. Älä ny
hyydy! Ei me päästy ku Lahteen,
ja sit se auto hyyty siihen. Pitäs
ostaa uus tietokone, ku tää hyytyy
koko ajan. [become tired; work badly]
hä(h) 1 kysyvä, hölmistynyt, epä-
uskoinen tms. vastaus: miten niin,
84
mitä "Pane se mankka kii! - Hä ? "
"Sä oot muuten mulle kaks kymp-
piä auki. - Häh, miten niin?"
["What?"] 2 vahvistamassa kysy-
mystä tai kehotusta Ymmärräks
sä, hä ? Meetkös siitä, häh!
["...huh?"] 3 ilmaisemassa vahin-
goniloa, ivaa, ilkkumista: ähäkutti
Häh häh, siitäs sait! Eihän se huo-
mannu mitään, hä hä! ["Ha! ha!"
(used to express scorn)]
häikkä häiriö, hämminki, sekaan-
nus Täs ohjelmassa on ny joku
ihme häikkä. Niissä talokaupoissa
oli vähän häikkää sen homeen ta-
kia. Oli siel sen verran häikkää, et
joku soitti poliisit, [problems]
häippäistä lähteä, poistua, häipyä
Mä häippäsin töistä jo vähän en-
nen kahta. Nyt häippästään ja äk-
kiä. [go away]
häipyä lähteä, poistua; mennä
hukkaan, kadota Tekis mieli häi-
pyä koko kaupungista. Häivy sii-
tä! Mihin se lehti on taas häipyny
tästpöydältä? [go away; disappear]
häipätä lähteä, poistua, häipyä
Niina häippäs niistä bileistä jos-
kus kymmenen maissa. Mä en
tienny yhtään, mihin sä olit häi-
pänny. [go away]
häiskä mies, poika, kaveri Se on
pirun komee häiskä. Tunneks sä
ton häiskän ? Mua ei tommoset
häiskät määräile! [man, boy]
häkki 1 slg. vankila, putka Se auto-
varas sai kolme vuotta häkkiä. Mä
sammuin puiston penkille ja sit ky-
tät vei mut häkkiin, [jail] 2 slg. maa-
li Sit ylivoimahyökkäys ja kiekko
 85
häkkiin! Se teki viime matsissa
kaks häkkiä, [goal (in sports)]
häkki heilahtaa slg. joutua vanki-
laan tai putkaan Jos me tästä jää-
dään kii, ni kyllä häkki heilahtaa.
[end up in jail]
häkä (kuin) mennä täydestä, sujua
hyvin, kuin tanssi Kauppa käy ku
häkä. Tää musiikki uppoo nuori-
soon ku häkä. [(in similes): very well;
at full steam]
hällä väliä ilmaisee välinpitämät-
tömyyttä: mitä siitä, ei sillä ole vä-
liä, väliäkö hällä Hällä väliä, tulee
taikka ei. Makso se jotain satasen,
mutta hällä väliä. Villellä on sem-
monen hällä väliä -tyyli vähän
joka hommassa. ["I don't care"]
hämy slg. hämäräperäinen, outo,
omituinen Villen broidilla on ihan
hämyjä juttuja. Se on hämy jätkä.
[weird]
häntä koipien välissä nolona,
alistuneena, surkeana Niina tuli
pääsykokeista häntä koipien vä-
lissä. Ensin rellestetään koko yö
ja sit ollaan aamulla ihan häntä
koipien välissä, [embarrassed]
häppä alkoholi, viina Kyllä sille
äijälle häppä maistuu. Saiks siellä
juhlissa yhtään häppää? Sä oot
tainnu ottaa vähän häppää.
[alcohol]
härdelli slg. sekava, kiireinen ti-
lanne, tungos, mekkala, mylläkkä,
hulina, hässäkkä Heti ku ovet
avattiin, sielloli kauhee härdelli.
Eihän semmosessa härdellissä
nähny yhtään mitään, [confusion,
disorder]
hätä
härmäläinen suomalainen Här-
mäläiset ei oo oikein pärjänny
näissä kisoissa. Meiän hotelli oli
täynnä härmäläisiä, ku ei oltas ul-
komailla oltukaan. [Finn]
härski röyhkeä, julkea; rivo, ruo-
koton Se oli kyllä aika härski
temppu. Ville vaan kiilas härskisti
jonon ohi. Se kerto tosi härskin
vitsin. Netissä on paljon härskejä
seksisivuja. [arrogant; obscene]
härveli vehje, laite, vekotin Tää
uus DVD-soitin on ihme härveli.
Pikkujätkillä pitää aina olla kaik-
kia jänniä härveleitä. [device]
häslinki sekava, kiireinen tilanne;
tungos, mekkala, mylläkkä, häs-
säkkä Lentokentällä oli kova häs-
linki. Ei täst tuu mitään, mä en
kestä tämmöstä häslinkiä.
[confusion, disorder]
hässiä vulg. naida, nussia Ville
väittää, et se on hässiny sun sisko-
as. Sit puhelin soi just ku me oltiin
hässimässä, [have sex]
hässäkkä 1 sekava, kiireinen ti-
lanne, tungos, mekkala, mylläkkä,
hulina Sielloli kauhee hässäkkä,
joku oli vissiin ajanu kolarin. Mä
unohdin avaimet kotiin siinä häs-
säkässä. [confusion, disorder] 2 omi-
tuinen laite tai rakennelma, sekava
piirustus, vyyhti tms. Onks toi an-
tenni, toi hässäkkä tuolla katolla?
Siima oli menny ongen ympäri
yheks hässäkäks. [strange device;
confusing drawing; tangle]
hätä tarve virtsata tai ulostaa; kak-
ka-, kusi-, paska-, pissa-, vessahä-
tä Pitäs päästä vessaan, mullon
hätähousu
kauhee hätä. Mulle tuli niin kova
hätä, et ei auttanu muu ku mennä
pusikkoon, [need to urinate or
defecate]
hätähousu hätäilijä Oota ny vä-
hän, senkin hätähousu! Ei semmo-
sen hätähousun kanssa viitti mih-
kään reissuun lähtee, [worrywart]
hätäpaikka hätä, hätätilanne Älä
hermoile, ei täs ny mitään hätä-
paikkaa oo! Kyllä mä voin hätä-
paikassa korjata sen itekin.
[emergency]
hävetä silmät päästään hävetä
paljon, suunnattomasti Sen kaka-
ran takia saa hävetä silmät pääs-
tä. Kyllä mä häpesin silmät pääs-
täni, ku ope luki sen kirjeen, [be
very ashamed]
hävytön liiallinen, kohtuuton On
sillä hävytön palkka! Bensa mak-
saa nykyään ihan hävyttömästi.
Siellä kokouksessa oli taas hävyt-
tömän vähän porukkaa.
[immoderate; (intensifying word)]
hääppöinen yleensä kielteisissä
lauseissa: ei kovinkaan hyvä, kak-
sinen, erityinen, häävi Tuskin se
mikään hääppönen pelaaja on. Ei
oo hääppöset kortit. Eipä ollu
hääppöstä niissäkään juhlissa, [is
not special]
hö(h) hämmästystä, halveksuntaa
tms. ilmaiseva huudahdus Hö,
joks tää loppu? No höh, se nyt pu-
huu mitä puhuu. [<used to express
disappointment or disparagement^
höhlä hölmö, tyhmä, typerä Miten
niin et tajua, ooksä joku höhlä
vai? Se kulki vähän aikaa yhen
86
tosi höhlän kundin kanssa. On se
vähän höhlää tehä sama juttu mo-
neen kertaan, [stupid]
hökötys omituinen laite tai raken-
nelma, häkkyrä, rakkine Sielhän
se taas korjaa jotain hökötystä au-
totallissa. Onks toi hökötys olevi-
naan joku kasvihuone vai? [strange
device or construction]
hölistä puhua turhia, pulista, hö-
pöttää Taas se hölisee puhelimes-
sa. Menkää muualle hölisemään!
[talk nonsense]
hölkyn kölkyn kippis, skool, ter-
veydeksi Tervetuloa vaan kaikille,
ja hölkyn kölkyn! "Kippis! - Höl-
kyn kölkyn! " [<used when raising a
toast>]
hölkäsen pöläystä vain kieltei-
sissä lauseissa: yhtään, mitään,
lainkaan, tuon taivaallista, him-
pun vertaa, tipan tippaa, aavistus-
takaan Mä en ymmärtäny fyssasta
hölkäsen pöläystä. Oo sä hiljaa,
ku sä tuskin tiedät hölkäsen pölä-
ystä koko jutusta. Siis kukaan ei
tajunnu hölkäsen pöläystä! [(to not
know or understand) anything at all]
hölpön pölpön väheksyntää tai
torjumista ilmaisemassa: höp-
sis(tä), lässyn lässyn, höpö(n)
höpö Hölpön pölpön, ja minähän
en lommosta usko. Koko ajan se
muija vaan puhu, että hölpön pöl-
pön. [cused to express disagreement
or suspicion:»]
hölpöttää puhua turhia, lörpötellä,
hölöttää Mä en tajuu mitään, mitä
sä hölpötät. [talk a lot (of nonsense)]
 87
hölö hölö ilmaisemassa vähätte-
lyä tai epäuskoa: hui hai, höpö
höpö Ja hölö hölö, kyllä toi jää
kestää vaikka hevosen! [<used to
express disparagement^
hölöSUU paljon (ajattelematto-
masti) puhuva ihminen, hölöttäjä
Ei ton hölösuun puheista tartte vä-
littää. [jabberer]
hölöttää puhua suulaasti, turhaan,
lörpötellä, hölistä Älä hölötä! Vil-
le hölötti sen jutun heti kaikille.
Siihen se jäi vielä ovensuuhun hö-
löttämään. [talk a lot (of nonsense)]
hömppä joutava, turhanpäiväinen
asia, hölynpöly Mua ei kiinnosta
tommoset juorut ja muu hömppä.
Noi iltapäivälehdet on täynnä
pelkkää hömppää, [trivial
entertainment; nonsense]
hömpsy kulaus, siemaus, ryyppy
Otas tost kunnon hömpsy! Tilat-
tiin tarjoilijalta yhet hömpsyt. [sip,
drink]
hömpötys hössötys, tohotus; jou-
tava, turhanpäiväinen asia Kauhee
hömpötys tommosesta pikkujutus-
ta. Noi laihdutuspillerit on pelk-
kää hömpötystä, [fuss; triviality]
hönkäistä henkäistä, puhaltaa Po-
liisit löi mittarin nenän alle ja sa-
no, et hönkäse tohon. [exhale, blow]
höntti hölmö, höhlä, hönö, höperö,
hassu, hupsu, pöhkö, typerä Toi
kaveri on ihan höntti. Mä en enää
sen saakelin höntin juttuja kuunte-
le. [silly, stupid]
höntyillä hermoilla, intoilla (lii-
kaa), hötkyillä A/ä7w>i nyt taas ru-
pee höntyileen ihan turhaan! Ei
höpsis(tä)
piä höntyillä joka asiassa! [be
nervous; get carried away]
hönö hölmö, höntti, hassu, pöhkö,
tollo, typerä Toi nyt on ihan hönö
idis. Ootteks te vähän hönöjä, kun
tolleen hillutte! [silly, stupid]
hönössä humalassa, juovuksissa,
kännissä, päissään Porukka oli jo
alkuillasta aika lailla hönössä.
Jätkät tuli parista kossupullosta
ihan hönöön. [drunk]
hönöt humala, känni, kekkuli Ei-
köhän oteta illalla kunnon hönöt?
[drunkenness]
hönöön(sä) selkään antamisesta
tai saamisesta: nenään, turpaan,
kuonoon, köniin Tekis mieli vetää
sitä tyyppiä hönöön. Varo vaan,
ettet saa siltä kaverilta hönöös!
Pena oli oikeen kerjänny hönöön-
sä sillä suunsoitollaan, [beaten (on
the face)]
höppänä 1 ihmisestä: höperö,
hölmö, hupsu, hassu, sekopäinen,
pöhkö, tärähtänyt Reksistä on tul-
lu jo ihan höppänä ukko. Minä en
kyllä usko sen höppänän juttuja.
Painu hittoon, sekin höppänä! Ei
sillä höppänällä oo mitään jakoo
meitsin juttuihin! [stupid; senile]
2 turhanpäiväinen asia, höpönhö-
pö; valhe, pötypuhe Toi on täyttä
höppänää, mitä toi maikka late-
lee! Musta poliitikot puhuu pelk-
kää höppänää. Tollasta tarinaa ei
voi sanoo kun silkaks höppänäks.
[nonsense]
höpsis(tä) toisen sanojen torju-
mista tai epäilemistä ilmaisemas-
sa: höpö(n) höpö Ja höpsis vielä.
höpsö
tietysti sä lähet mukaan! Ihan
höpsistä mä sanon tollaselle juo-
rulle! [<used to express
disagreement or suspicion>]
höpsö hassu, hupsu, hölmö, höpe-
rö, sekopäinen, tärähtänyt Sähän
oot ihan höpsö, kun kastelet kuk-
kia kaatosateessa! Mummo alkaa
olla jo vähän höpsö. Noi vaarin
jutut on pikkasen höpsöjä. [silly,
stupid]
höpö humpuuki, hölynpöly, hup-
su, hölmö, höhlä Toi nyt oli ihan
höpö idis. Ei kukaan sun höpöjä
juttujas usko. Mitä lie höpöö se
vaarikin taas tarinoi, [silly;
nonsense]
höpö(n) höpö toisen sanojen vä-
heksyntää tai torjumista ilmaise-
massa: höpsis(tä), lässyn lässyn,
hölpön pölpön Höpö höpö, ei sua
kukaan usko. Höpön höpö, älähän
nyt taas yritä huijata! [<used to
express disagreement or suspicion»]
höpönhöpö, höpönpöpö hö-
lynpöly, höpöpuhe, humpuuki,
höppänä (2) Maikka puhu tänään
taas täyttä höpönhöpöö. Tais taas
olla ihan höpönpöpöö koko vaali-
lupaus! [nonsense]
hörhelö vaatteen röyhelö, rimpsu,
liehuke; tällainen vaatekappale
Siinä morsiamen puvun helmassa
oli hienoja hörhelöitä. En kyllä
kehtais kulkee ton näkösissä hör-
helöissä. [ruffle(d piece of clothing)]
hörhö ihmisestä tai asiasta: outo,
hullu, hölmö, kahjo, pöhkö Minä
en suostu tollasen hörhön kanssa
mihinkään. Hullujenhuoneet on
88
hörhöjä varten. Sähän puhut ihan
hörhöjä. Pena iski taas jotain ihan
hörhöö tarinaa, [weird]
hörhöillä käyttäytyä sekavasti tai
vastenmielisesti; oleskella jouten
Mun broidi oli kuulemma hörhöil-
ly kännissä niissä kemuissa koko
ajan. Ei tartte tulla tänne hörhöi-
lemään! Mitäs sä täällä taas hör-
höilet? [behave in a confused
manner; be idle]
hörppy väkevä viina-annos; sie-
maus (alkoholijuomaa Etkö tar-
joo pullostas ees hörppyä? Men-
nääs ottaan kunnon hörpyt tohon
kapakkaan ? Onks jätkät tarjonnu
sulle taas liikaa hörppyjä? Jätä
mulle hörpyt! [swig]
höröllä(än) korvista: pystyssä;
kuuntelemisesta: tarkkaavaisena
Kuunnelkaas nyt korvat höröllä!
Yks sonni toljotti meitä siinä laitu-
mella korvat höröllään. Pankaas
kersat ees hetkeks korvat hörölle
ja kuunnelkaa! ["all ears"; pricked up]
höskä 1 huonokuntoinen tai vaati-
maton talo, maja, mökki tms. ra-
kennus Saispa ostetettua itelleen
ees jonkinmoisen höskän. Se
mummon vanha höskä kannattas
varmaan purkaa. Ja tollaseen sur-
keeseen höskään en kyllä suostu
muuttamaan! [shack] 2 roska, ro-
mu, rähjä, kama; huonokuntoinen,
rikkinäinen laite, kone, koje tms.
Mitä ihmeen höskää tänne kella-
riin on kasattu! En kyllä suostuis
maksamaan tollasesta mopon
höskästä viittäkymppiä enempää.
[junk; broken machine]
 89
hösseliksi 1 sekaisin, pilalle
Koko homma meni hösseliks, kun
Pena rupes taas ryyppäämään.
[ruined, spoiled] 2 töpinäksi, tou-
huksi, vauhtia työhön tms. Eikö-
hän pistetä oikeen hösseliks, niin
saatas tää homma tänään val-
miiksi [(get) down to sth; (do) faster]
hössäkkä kiireinen touhu, seka-
sorto, kaaos, hässäkkä, hötäkkä,
hösäkkä Tullissa oli ihan hirvee
hössäkkä. Koko homma meni työ-
maalla taas pelkäks hössäkäks.
Siinä samassa hässäkässä mun
rillitkin hävis. [state of confusion]
hössöttää puhua tai touhuta tur-
hia asioita, touhottaa, hömpöttää,
hömpsöttää Meinaaks se sun type-
rä siskos tulla tänne taas hössöttä-
mään ? Tekisit jotakin kunnolla
etkä aina hössöttäis! Taitaa noi
ukot hössöttää ihan joutavia, [to
fuss]
hösäkkä kiireinen touhu, sekasor-
to, kaaos, hässäkkä, hössäkkä,
hötäkkä Alessa oli jo aamusta al-
kaen ihan kauhee hösäkkä. Järjes-
tääks toi hullu siskos aina ihan ta-
hallaan tollasen hösäkän, kun
koko suku on koolla ? [state of
confusion]
hötkyillä hätäillä, hermoilla tur-
haan, hosua liikaa Älähän nyt ru-
pee hötkyilemään tärkeessä asias-
sa! Eipäs hötkyillä niissä hommis-
sa! Lakkaa jo hötkyilemästä! [to
hurry, rush]
hötäkkä kiireinen touhu, sekasor-
to, kaaos, hyörinä, hässäkkä,
hös(s)äkkä Siinä terminaalin hö-
höynä
täkässä mä hukkasin mun passin-
kin. Onneks selvittiin siitä saake-
lin hötäkästä ees hengissä. Johan
oli kauhee hötäkkä siellä myyjäi-
sissä! [chaos]
hötö, höttö kuohkea, tyhjänomai-
nen, heikko, löyhä, pehmeä Tää
tyyny on sisältä ihan hötöö. Nää
muka kovaks keitetyt kananmunat
on kyllä jääny sisältä hötöiks.
Kummallisen höttöö kangasta
koko alushame! Tää lämmin leipä
on sisältä ihanan höttöö. Se tontin
reuna on sellasta höttöö suomaa-
ta. [loose, light, spongy]
höveli, höyli ihmisestä: mukava,
kohtelias, auttavainen, avulias, ys-
tävällinen, heveli Naapurin ukko
on aina niin höveli. Faija on nyt
hövelillä tuulella, antaskohan se
rahaa ? Oisitko niin höveli, että
lainaisit autoos? Enpä oo ennen
tavannu noin höyliä miestä. Iskä
on pikkasessa hiprakassa aina
höylillä päällä, [friendly, helpful,
generous]
höylätä vulg. varsinkin miehestä:
olla sukupuoliyhdynnässä, naida,
nussia, panna Pääsitkö höylään
sitä kimulia? Höylättiin jumanku-
ta kimpassa koko yö! [(of males)
have sex]
höynä 1 asiasta tai ihmisestä: höl-
mö, höhlä, hassu, pöhkö, typerä,
kaheli, höynähtänyt Mitä helkutin
höynää sä taas puhut? Pomo esit-
tää aina ihan höyniä idiksiä.
Maikka lateli taas koko päivän
täyttä höynää. Taitaa toi vaarikin
olla jo ihan höynä. [stupid] 2 ros-
höynähtää
kainen joutava täyte tms. tavara
Olihan niitten purettujen seinien
välissä jos jonkinlaista höynää.
Me vietiin vintiltä kaikki pölisevä
höynä suoraan kaatikselle. [flutfy
substance]
höynähtää menettää järkensä
(aj attelemattomuuttaan); hu Haan -
tua, intoontua johonkin tai johon-
kuhun, hassahtaa, hurahtaa, höy-
rähtää, tärähtää Miten helkutissa
se sun systeris höynähti naimaan
sen vanhan hölmön ? Varotkin sit-
ten höynähtämästä taas vieraisiin
naisiin! Ei kai helkutissa kukaan
voi noin höynähtää, että uskois
sen hullun puheita, [become
enthusiastic; adopt uncritically; lose
one's mind]
höynäyttää petkuttaa, puijata,
keksiä kepponen, jymäyttää Tota
tyyppiä on helppo höynäyttää.
Höynäytetääs vähän noita likko-
ja! Noihan yrittää vaan höynäyt-
tää meikäläisiä vaalilupauksil-
laan. Mua ei sit niin vaan höynäy-
tetäkään! [to con, cheat]
höyrypäinen, höyrypää hölmö,
hassu, pöhkö, tollo, typerä; kiih-
keä, kiivas; höperö, höynähtänyt,
dementoitunut Koko sakki oli
pelkkiä höyrypäisiä poliitikkoja.
90
Ei noiden höyrypäisten kanssa voi
tehdä mitään yhdessä. Siskos kävi
täällä taas vouhottamassa kun mi-
käkin höyrypää. Mummu se alkaa
olla jo täys höyrypää, [stupid;
senile; freak]
höyrytä kiihkoilla, intoilla, touhu-
ta liikaa Reksi höyryää taas jotain
älytöntä. Mitä helkuttia se pomo
tuli taas tänne höyryämään! Mitä
hittoo sä taas höyryät? [work
oneself up]
höyrähtää menettää järkensä
(ajattelemattomuuttaan); hullaan-
tua, intoontua johonkin tai johon-
kuhun, hassahtaa, hurahtaa, höy-
nähtää, tärähtää Pappa höyrähti
vanhoilla päivillään vielä uuel-
leen naimisiin. Nyt se vaari tuntuu
höyrähtäneen ihan lopullisesti.
Älä sitten höyrähti reissulla vie-
raisiin! [become enthusiastic; adopt
uncritically; lose one's mind]
höösätä 1 touhuta, häärätä, järjes-
tellä turhaan, tarpeettomasti tai te-
hottomasti jotakin Mitä ihmettä ne
ukot höösää tuolla pihalla ? Painu
siitä muualle höösäämään! [to
fuss] 2 huolehtia liikaa jostakusta
Sä höösäät ihan turhaan noita
lapsias. Äitis on höösänny sut
ihan piloille, [care, pamper]
 91
I.i
idis slg. idea, aate, ajatus, oivallus,
päähänpisto Oli tosi hyvä idis ot-
taa kalavehkeet mukaan. Oisko-
han siinä idistä lähtee illalla vä-
hän bailaileen ? Minkä ihmeen
idiksen sä oot saanu päähäs?
[idea]
ihan(ko) totta, ihanks totta yl-
lättymisen, hämmästymisen, kau-
histumisen yms. toteamus: todel-
lako, niinkö "Hei, sullon paita
väärinpäin. - Ihanko totta ? "
"Mun veljellä on syöpä. - Ihan
totta?" "Jippii, mä pääsin sitten-
kin tentistä läpi. - Ihanks totta ? "
["Really?"]
ihan kiva 1 myönnyttelevä totea-
mus: oikein hauska, hyvä, muka-
va, miellyttävä, mieluisa Ihan kiva
toi esitys! Ihan kiva, et pääsit tule-
maan. Ihan kiva nähä taas pitkäs-
tä aikaa, [good, nice] 2 (vain) mel-
ko hyvä, mutta ei sen enempää,
mitäänsanomaton No joo, olihan
se ihan kiva leffa, mut en mä sitä
toista kertaa viittis kattoo. [nice,
not special]
ihan sama samantekevää, yhden-
tekevää, se ja sama, sama se Se on
mulle ihan sama, mitä sä meinaat.
"Otaks sä appelsiini- vai ome-
ihmeessä
namehua ? - Ihan sama. " [makes
no difference]
ihan totta aivan niin, juuri niin, to-
della, todellakin, todellakaan Ihan
totta, se on just niin kun mä sa-
noin. Ihan totta mä pääsin luki-
oon. Sua ei ihan totta oteta mu-
kaan! [really, "I mean it"]
ihme 1 taipumaton adjektiivi: ih-
meellinen, kummallinen, kumma
Tivolissa oli kaikenlaisia ihme ve-
kottimia. Pena selvis siitä kolaris-
ta hengissä jollakin ihme tuurilla.
Ei sitä ihme tyyppiä kukaan tajuu.
[strange] 2 vahvistussana kysy-
myslauseissa: kumma, merkilli-
nen Mikä ihme sua vaivaa? Millä
ihmeen keinolla sä selvisit siitä
kolarista? Mitä ihmettä sä täällä
teet? Missä ihmeessä ne ukot taas
viipyy? ["...on earth" (in questions)]
ihmeen kaupalla ihmeellisellä
tavalla, keinolla, ihmeen avulla,
ihmeellisesti Me selvittiin siitä tu-
lipalosta ihan ihmeen kaupalla.
Millä ihmeen kaupalla sä sait sen
jutun selville? Arska oli keplotellu
jollain ihmeen kaupalla firman
rahoja omalle tililleen, [as by a
miracle]
ihmeessä painokas toteamus: hy-
vänen aika, sentään Tuu nyt ih-
ihmeesti
meessä! Soita ihmeessä heti isäl-
lesi Älä ihmeessä mee tekemään
toisille pahaa! ["for God's sake"]
ihmeesti ihmeellisen paljon, ih-
meellisellä tavalla, ihmeellisesti
Onpa ihmeesti sieniä! Kyllä se
lääke vaan ihmeesti autto pään-
särkyyn. Sä muistutat ihmeesti
isääs. Kylläpä kahvi piristi ih-
meesti. [surprisingly much, a lot]
ihmisiksi kunnon ihmisten tavoin,
kunnollisesti, säädyllisesti, siivos-
ti Muista sitten elää ihmisiks siellä
kaupungissa! Pitäis sunkin osata
käyttäytyä juhlissa ihmisiks. Koi-
tahan nyt olla ihmisiks! [behave
oneself]
ihmisten aikaan, aikoihin riittä-
vän varhain, ajoissa, säädylliseen
aikaan Eihän mekään tossa iässä
koskaa ehitty kotiin ihmisten ai-
kaan. Muista sitten tulla sieltä
pikkujouluista ihmisten aikoihin!
[not too late]
ihmisten ilmoilla ihmisten paris-
sa, julkisuudessa Penaa ei oo sit-
ten näkyny se putkareissun jäl-
keen ihmisten ilmoilla. Etkö sää
uskalla tulla enää ihmisten ilmoil-
le? [in public]
iholla, iholle iho vasten ihoa, kos-
ketuksessa toiseen, aivan kiinni
toisessa, toiseen Se kimuli halus
olla koko ajan iholla. Hei, tuu
iholle! [skin on skin]
iho umpeen suu kiinni, turpa tuk-
koon Iho umpeen, senkin hullu!
Nyt iho umpeen siinä! ["Shut up!"]
iik pelästymistä tai kauhistumista
ilmaiseva huudahdus Iik, mikä
92
hirvee ötökkä! Apua, iik, mä pu-
toon täältä! [<exclamation of horror>]
iisi helppo, yksinkertainen, kevyt;
rauhallinen, rento Oli ihan iisi jut-
tu koko tentti. Tää seinän maalaa-
minen on aika iisiä hommaa. Tol-
lanen hevi on musta ihan liian
iisiä. Ota nyt vaan iisisti, [easy]
ikuna, ikänä ikinä, koskaan, ikä-
päivänä, ikäpäivään En kyllä enää
ikuna ota tippaakaan viinaa. En
mä oo ikänä mitään huumeita ko-
keiltu. [(n)ever]
ikäpäivänä, ikäpäivään ikinä,
koskaan, ikuna, ikänä En oo kuul-
lu ikäpäivänä koko asiasta. Äläkä
sitten enää ikäpäivänä tuu näille
nurkille! En muuten oo ikäpäi-
vään tupakkia polttanu. [(n)ever]
iliatSUt illanvietto, illanistujaiset
Pitää taas tänään lähtee johonkin
typeriin illatsuihin. Meillä oli aika
mukavat illatsut, vai mitä?
[evening party]
ilmaa (jollekin) ihmisestä: täysin
merkityksetön, mitätön Se tyyppi
on mulle pelkkää ilmaa. Vaimokin
on ruvennu kohteeleen mua kun il-
maa vaan. [(treat sb like) air]
ilmaa (jossakin) hintojen perus-
teettomasta korkeudesta Näissä
törkyhinnoissa on hurjasti ilmaa.
Tuntuu olevan ilmaa tossa asun-
non hinnassa, pitää vähän tinkiä.
[air (in prices)]
ilman aikojaan muuten vain, hu-
vikseen Käy se naapurin pappa
välistä täälläkin ihan ilman aiko-
jaan. Tulinpahan vaan käväse-
mään ilman aikojani, [just for fun]

ilman edestä ilmaiseksi, ilmat-
teks Ei täältä mitään ilman edestä
anneta. Siellä sai syyä ilman eestä
niin paljon kun halus. [for free]
ilmat pihalle slg. tappamisesta
Tolta tyypiltä täytyis pistää ilmat
pihalle. Faija päästi siitä kissasta
ilmat pihalle. Tekis mieli laskee
susta ilmat pihalle, saakeli soi-
koon! [<of killing>]
ilmatteks slg. ilmaiseksi, ilman
edestä Torilla jaeltiin ilmatteks
ruokaa työttömille. Saitteks te li-
put ilmatteks? Pääsiks sinne ka-
pakkaan sisään ilmatteks ? [for free] tarkka espanjalainen imppu. [air
iloliemi alkoholijuoma, viina Kus-
ki oli tainnu nautiskella vähän ilo-
lientä. Iloliemi ei kyllä sovi liiken-
teeseen. Hakisitko viinakaupasta
paripulloo ilolientä? [booze]
ilolintu naisprostituoitu, huora,
ilotyttö Oiskohan täällä ilolintuja
tyrkyllä? Koko yö meni rattosasti
yhen ilolinnun kanssa, [prostitute]
ilopilleri iloinen j a hauska ihmi-
nen, joka piristää muita seuralli-
suudellaan tms. Toi sun tyttös on
varsinainen ilopilleri. Tää tylsä
seura kaipais jotain ilopilleriä,
vaikka sitä sun viski-enoos.
["bundle of fun"]
iltis, iltsikka iltapäivälehti Osta
sitten molemmat iltikset! Iltsikka
juoruaa taas vaikka mistä!
[evening paper, (daily) tabloid]
ilveellä keinolla, konstilla, tavalla
Millä ilveellä tän purkin saa auki?
Kyllä se nyt jollakin ilveellä on-
nistuu. [how (on earth); somehow]
93 imuroida
ime munaa vulg. karkea solvaus:
ota penis suuhun 'haista paska'
Ime munaa, saamarin hintti!
[(vulgar insult); "Suck my dick!"]
impata slg. nuuhkia päihtymistar-
koituksessa huumaavaa liuotin-
kaasua Jätkät imppas välkkärillä
joitain ihme höyryjä koulun ves-
kissä. En mä viitti enää impata,
kun tota kamaakin saa niin hel-
posti. [sniff (glue, etc.)]
imppu ilmakivääri Ammuskeltiin
tossa impulla muutamia räksiä.
Mulla olis myynnissä helkutin
rifle]
imu vetovoima, kiinnostus, viehä-
tys; kysyntä, kasvuvauhti Tossa
naisessa on imua. Ei tässä sur-
keessa käpykylässä talvella oo mi-
tään imua. Faijan firmassa vienti
on päässy taas imuun, [(sex)
appeal; growth (in business)]
imuri maalivahti, joka päästää hel-
posti kiekon, pallon tms. maaliin-
sa Vaihtakaa se tumpelo imuri
sieltä maalista! Onneks ne vaihto
sen imurin toka erään, [bad
goalkeeper]
imuroida 1 siirtää verkosta tiedos-
toja omaan tietokoneeseen, imut-
taa Mä imuroin tän biisin suoraan
netistä. Saahan näitä pelejä imu-
roida omaan käyttöön, [download]
2 maalivahdista: päästää kiekko
tai pallo helposti tai usein maaliin
Suomen molari imuroi taas kuus
maalia. Ykkösmoken pitäs torjua
tollaset vedot eikä imuroida niitä!
[(of a goalkeeper) let the ball in]
imussa
imussa hiihto-, juoksu-, mooto-
riurheilukilpailuissa ym.: aivan
toisen takana tämän muodosta-
massa ilmavirrassa, peesissä Mä
hiihin sen venäläisen imussa koko
loppumatkan. Shumi pääs yhellä
suoralla ohittaan Räikkösen imus-
ta. Mä jäin roikkuun sen imuun ja
lopuks pääsinkin ohi. Ajelin yhen
rekan imussa melkein koko mat-
kan. [right behind sb (in sports races)]
imuttaa siirtää verkosta tiedostoja
omaan tietokoneeseen, imuroida
(1) Niitä kuvia kantsii imuttaa
suoraan mun kotisivuilta. Mä imu-
tin pari biisiä WinMX:llä. [to
download]
in slg. muodissa, muodikas, muotia,
ajankohtainen, pinnalla, suosittu
Hurriganes on taas in. Onks gol-
fin pelaaminen susta in ? Ei mini-
hameet oo just nyt in. [in (fashion),
popular]
inan verran hyvin, aivan vähän
Siirrä sitä sohvaa vielä inan ver-
ran oikeelle! Pistä vaan ihan inan
verran lisää suolaa! Ei tää kank-
kunen oo hellittäny inankaan ver-
taa. [precious little]
inha typerä, huono, inhottava Toi
kiusaaminen on aika inha juttu.
Toi nyt on tosi inha idis lähtee
landelle. En mä kuuntele tollasta
inhaa juoruilua, [bad, disgusting]
inkkari intiaani Tietysti kunnon
lännenleffassa on aina inkkareita.
Me näyteltiin kevätjuhlan näytel-
mässä inkkareita. [Native American
(Indian)]
94
innota puhua (liian) innokkaana,
vaahdota, kiihkota, intoilla Mutsi
ja faija intoo taas lomareissuis-
taan. Mitä te taas oikeen intootte?
Mitä sä siinä tuut mulle intoo-
maan! [enthuse, get carried away]
inspis slg. inspiraatio, luomisvire,
innostus Mistä hitosta faija sai
taas inspiksen ruveta remonttiin?
Mä oon tässä oottanu inspistä,
että rupeisin kirjottaan gradua.
[inspiration]
inssi insinööri Kai tässä pitäis
opiskella ittensä vaikka jokskuks
inssiks. Ei se nuori inssi tajuu mis-
tään mitään, [engineer]
inssi(ajo) moottoriajoneuvon kul-
jettajatutkinnon ajokoe, insinööri-
ajo Aluks vähän jännitti mennä
inssiin. Jani reppas inssiajossa jo
kolmannen kerran, [driving test]
intoilla touhuta jotain tai puhua
jostakin (liian) innokkaana, vaah-
dota, kiihkoilla, innota Mirkku oi-
keen intoilee niitä siskonsa häitä.
Älä nyt rupee taas saakeli intoi-
leen! [enthuse, get carried away]
intti sotaväki, armeija, varusmies-
palvelu Mun pitäs mennä loka-
kuussa inttiin. Ootsäjo käyny in-
tin? Ei musta intissä mitään vikaa
oo. [army]
inva 1 invalidi, vammainen Täällä
kävi jotain invoja tai sellasia. Etu-
päässä mä kulettelen tällä taksilla
invoja ja muita sellasia, niinku
vanhuksia, [disabled person] 2 halv.
tyhmä, hölmö, kaheli Hei, ootsä
vähän inva, kun tolleen riehut?
 95
Toi on musta ihan inva idis.
[stupid]
ipana lapsi, kersa, muksu, mukula;
liian nuori aikuisten asioihin Joka
aamu pitää kuskata noi ipanat
kouluun. Ipanat autoon ja äkkiä,
nyt mentiin! Ulos täältä saakelin
ipanat! Noi murkut on vielä ihan
ipanoita, [child; too young]
irkkailla osallistua IRC-keskute-
luohjelmaan Internetissä Me irk-
kailtiin Pirren kaa netissä koko il-
ta. [to chat via IRC]
irkkari irtokaramelli, -karkki Ote-
taas tosta pussilliset irkkareita
mukaan leffaan! Nää mustat irk-
karit maistuu ihan salmiakilta.
[bulk candy]
irkki IRC-keskusteluohjelma Inter-
netissä En mä aina tajuu noita ir-
kin juttuja. Yks kundi vinoilee ir-
kissä mulle koko ajan. [IRC
(Internet Relay Chat)]
irkku slg. irlantilainen Se pubi oli
aina täynnä kännisiä irkkuja. Ne
irkut heitti väliin tosi hyvää huu-
moria. Onks tää biisi taas jotain
irkkua? [Irish]
irrota 1 ansaita, tienata; liietä, lah-
joittaa; saada hankituksi Ei näissä
hanttihommissa paljon irtoo. Ir-
toisko suita muutamaa euroo vä-
hän jelppiä? Ei multa irtoo sentin
senttiä mihkään helkutin keräyk-
seen. Kirpparilta irtos tavaraa
aika halvalla. Paljollako se asun-
to sitten irtos? [(of money) earn, get;
donate] 2 sujua, onnistua (saamaan
aikaan); saada Peli ei tänään oi-
keen irronnu koko joukkueelta. Ir-
iskeä hanskat naulaan
toisko suita sopiva vitsi tähän ti-
lanteeseen? Eiköhän meikäläisel-
tä äkkiä pikku runonvärssykin ir-
too, jos tarvitaan. Kai multa nyt
aina kymppi irtoo keräykseen.
Kyllä tollasen käytetyn mopon pi-
täs satasella irrota, [do well;
manage, (be able to) get]
irrotella rentoutua, juhlia, vaihtaa
vapaalle; soittaa musiikkia vapau-
tuneesti tai rennosti Lähetäänkö
illalla kaupungille vähän irrotte-
lemaan? Pikkutunneilla bändi ru-
pes irrotteleen oikeen kunnolla, [to
party]
irtopinna, -piste helpoin keinoin
saatava arvostus, ylimääräinen
kehu Yritäks sä kerätä pomolta ir-
topinnoja ? Ei täällä hommista mi-
tään irtopisteitä jaella, [(easily
acquired) respect, praise]
isi varsinkin lasten kielessä: isä, is-
kä, isukki Koska isi tulee kotiin ?
Anna isi kiltti vähän rahaa! Isillä
on nyt kiire, nähään sitten illalla.
[father, dad]
iskari iskunvaimennin Pitäs vaih-
taa eteen uuet iskarit. Tosta etu-
pään vasemmasta iskarista on tul-
lu öljyt pihalle, [shock absorber]
iskeä hankkia seurustelu- tai seksi-
kumppani, seuralainen Pitäs kait
iskee joku kimuli. Kyllä mä vielä
isken sen jätkän! Lähetääs iskeen
naisia kapakasta! Yritäks sä iskee
mua, vai? [hit on, pick up, pull sb]
iskeä hanskat naulaan, tiskiin
antaa periksi, lopettaa, luovuttaa
Tekis mieli iskee hanskat naulaan
koko hommasta. Isketäänkö hans-
iskeä kätensä paskaan
kat tiskiin ja häivytään veks? [quit,
give up]
iskeä kätensä paskaan vulg.
epäonnistua, tehdä väärä valinta
Siinä mä iskin käteni paskaan, kun
lähin sen kieron jätkän kimppaan.
Älä nyt taas iske kättäs paskaan
siinä autokaupassa! [fail, make a
mistake]
iskeä päätä(än) seinään menet-
tää tyhmyyttään onnistumisen
mahdollisuus, tuhlata aikaansa,
olla typerän itsepäinen, jatkaa it-
sepintaisesti jonkin ylivoimaisen
yrittämistä Toi hullu vaan iskee
päätään seinään, vaikka sitä kuin-
ka neuvois. Uskoisit jo mua, ettei
tarttis koko ajan iskee päätä sei-
nään! ["bang one's head against a
brick wall"]
iskeä tarinaa 1 jutella, jutustella,
rupatella, keskustella, tarinoida
Hei tuu tänne, niin isketään vähän
tarinaa. Iskettiin siinä bussia oo-
tellessa kaikenlaista tarinaa, [to
chat, tell stories] 2 valehdella, pu-
hua omiaan, puhua pötyä Pena
tais iskee silkkaa tarinaa lottovoi-
tostaan. Nyt sä jätkä isket kyllä
aika paksua tarinaa! [to lie, taik
rubbish]
iskeä viimeinen naula, niitti
arkkuun ratkaista asia lopullises-
ti; tuhota joku lopullisesti Kato-
taas vaan, kuka tässä riidassa vie-
lä iskee viimesen naulan arkkuun.
Saarinen iski viimesen niitin ark-
kuun tekemällä voittomaalin 3-2.
[drive a nail in the coffin]
96
iskeä vyön alle käyttäytyä tai toi-
mia katalasti, halpamaisesti, rauk-
kamaisesti (alkuaan nyrkkeilystä),
lyödä vyön alle Aika törkeetä ru-
veta iskemään tollasilla juoruilla
vyön alle! [to hit below the belt]
iskussa teräkunnossa, voimissaan
Kyllä oli Tappara tänään taas ko-
vassa iskussa. En mä tänään oo
oikeen iskussa mihinkään, [fit,
going strong]
isku vyön alle halpamainen, kata-
la teko Mulle toi sun temppus oli
aika isku vyön alle. Luuletsä, et
mä yrittäsin muka jotain iskua
vyön alle? [a hit below the belt]
iskä isä, isukki, isi Meidän iskä
muutti tänään pois kotoo. Mä sain
iskältä vitosen. Iskä ja äiskä on
töissä, [father, dad]
iso iso tuopillinen olutta Yks iso
mulle, kiitti! Juotiin parit isot ja
lähettiin veks. [a pint of beer]
isokenkäinen johtavassa asemas-
sa oleva henkilö, pomo, pamppu,
jehu, herra Tänään tänne tulee jo-
tain isokenkäsiä Brysselistä. Mi-
kähän helkutin isokenkänen toikin
nilkki luulee olevansa! [VIP; head,
boss]
iso remmi, vaihde päällä ko-
vassa menossa, vauhdissa, meno-
päällä, täydessä touhussa Penalla
on taas iso remmi päällä tossa vii-
nanotossa. Älähän taas lyö liian
isoo vaihetta päälle niissä hom-
missasi [in full swing]
istua kärsiä vapausrangaistusta,
lusia Mä istuin kuus vuotta tapos-
 97
ta. Ei Make joutunu istumaan kun
puolet siitä tuomiosta, [be in jail]
isukki isä, iskä, isi Anna nyt pusu
isukillekin! Isukki on taas höylillä
päällä, [father, dad]
isän kädestä perusteellisesta ruu-
miillisesta kurituksesta Sulle pi-
täis antaa isän käestä! Kerrankin
se jätkä sai oikeen isän käestä.
[corporal punishment]
italiaano italialainen (mies) Varo
vaan noita kieroja italiaanoja!
Mirkku lähti jonkun tulisilmäsen
italiaanon perään. [Italian]
ite itse, itte Aina sua pitää neuvoo,
etkö sää osaa ite tehä mitään ? Ota
ite selvää asioistasi Aattelepa ite,
jos sulle ois käyny silleen! [self, on
one's own]
itku harmistumisen, pettymyksen
huudahdus Itku! Voi itku, kun täs-
sä nyt näin kävi! [oh no]
itte
itkupilli halv. helposti itkemään ru-
peava tai usein (pitkään) itkevä ih-
minen Naapurin Eija on oikee it-
kupilli. Ei me leikitä tollasen itku-
pillin kanssa, [crybaby]
itsari itsemurha Mun broidi teki it-
sarin. Et kai sä sentäs mitään itsa-
ria oo aatellu? [suicide]
itse edestään tuottamatta hyötyä,
hukkaan Ei tässä mitään voi, kun
rahaa kuluu ihan itse edestään.
Koko homma karkas käsistä ite
eestään. [lost, wasted, useless]
itte itse, ite Piä itte huoli asioistasi
Pitääkö mun itte tulla sinne ? Itte
johtajakin tuli illanviettoon, [self,
on one's own]
ja
JJ
ja 1 epäröintiä tai puheenvuoron
jatkumista ilmaisemassa Siin on
sit tämmönen pitkä lanka niinku
ja, ja siihen tulee ne koukut sitten,
ja... ja, ja, mitäs mun pitikään sa-
noo sitten ? [cused to express
hesitation or continuation»] 2 tilan-
teen jatkumista, seuraavaan asiaan
siirtymistä tms. ilmaisemassa: ja
sitten, ja seuraavaksi, eli(kkä) Ja
tarkastetaan kaikkien matkaliput.
Ja seuraavana pysähdyspaikkana
Kouvola. Ja saisko olla vielä muu-
ta? Ja mitähän asia koskee? Ja
sitten tahtoisin sanoa muutaman
sanan hääparille, [(used to express
continuation); "Next...", "Then..."]
3 myös, kanssa, kans (2) Mulle ja!
Annatko sä sitä tolle mun kaverille
ja? Ai te tuutte mukaan ja? [too]
4 ilmaisemassa luettelon tms. lo-
pettamista kesken: ynnä muuta, ja
niin edelleen Mä oon ollu kipeenä,
et on ollu semmosta kuumetta ja
kurkkukipua ja. [and so on, et cetera]
jaa 1 hämmästynyt, harmistunut,
välinpitämätön tms. vastaus, il-
maisemassa että asia on uusi: aha
(2), ai (3), ai jaa, jaaha, vai niin, en
tiennytkään Jaa, vai niin se sitten
on? "Mä sain kaks tonnia veron-
palautusta - Jaa, sehän vasta on
98
hauskaa!" "Matikankokeista tuli
vaan vitonen. - Jaa. " "Nyt on kyl-
lä sun vuoros hakee posti. - Jaa."
[oh (yeah), aha, right, I see] 2 epä-
röintiä, harkintaa tms. ilmaise-
massa: jaa-a Jaa, kuulehan sitten-
kin, jos ei tehtäskään niin. Jaa,
mitenkähän sen nyt sanois.
[<expression of hesitation or
consideration»]
jaa-a epäröintiä, harkintaa tms. il-
maisemassa: jaa (2) Jaa-a, mitä-
hän sitten tekis seuraavaks?
Jaa-a, arvaakohan enää mennä
noille kevätjäille? Mitähän tästä-
kin vielä tulee, jaa-a? [<expression
of hesitation or consideration»]
jaa jaa 1 kummastelua tai päivitte-
lyä ilmaisemassa Jaa jaa, mitähän
ne herrat vielä keksii tavallisen
duunarin päänmenoksi Jaa jaa,
oli nekin aikoja siilon ennen van-
haan. [<expression of surprise or
wondering»] 2 kärsimätön, harmis-
tunut tai välinpitämätön toteamus
tai vastaus: entäs sitten, joo joo (2)
"Sun pitäis vähän parantaa tota
käytöstäs. - Jaa jaa. " "Kuule hei,
mullon taas rahat ihan loppu. -
Jaa jaa." "Tiätsä, et Mirkku ja
Pena on taas yhessä? — Jaa jaa."
[(irritated answer), yeah, "okay okay"]
 99
jaha(a), jaaha 1 yllättymistä, pu-
heenaiheen vaihtoa tms. ilmaise-
massa Jahaa, ketäs täällä onkaan
paikalla? Jaha, ja sitten alote-
taan. Jaaha, vai niin. Jaaha, mitäs
sulle kuuluu ? [<expression of
surprise or change of topio] 2 ilmai-
semassa että asia on uusi: ai (2), ai
jaa, vai niin, en tiennytkään "Sin-
ne pitää olla viisumi. - Jahaa!"
"Mä en kuule pysty maksamaan
sulle vielä. - Jaaha, no koskas sit-
ten?" "Tää kirja ois pitäny pa-
lauttaa jo viime viikolla. - Jaha. "
[oh (yeah), aha, right, I see]
jahka viitattaessa tulevaan aikaan:
kunhan, kun, sitten kun Kyllä mä
teen sen, jahka kerkiän. Kyllä se
poika vielä oppii, jahka ikää kart-
tuu. Tullaan, jahka keretään.
[when, as soon as]
jakaa, jaella (persettä, tava-
raansa) vulg. naisesta: antautua
helposti tai useasti sukupuoliyh-
dyntään useille, antaa naida Se ki-
muli jakaa joka jätkälle. Ne akat
jako persettä kaikille, kunhan tar-
jos niille viinaa. Se mimmi jakelee
tavaraansa kelle vaan. [(of females)
consent to sex]
jakamista slg. asiaan puuttumista,
sanottavaa Ei siinä ollu kellään
muulla mitään jakamista. Oks sul-
ia muka tähän jotain jakamista,
hä? [something, nothing or anything to
say]
jakari, jakkari jakoavain Ei tätä
mutteria saa jakarilla auki. Mihin
se jakkari nyt tästä hävis?
[spanner, wrench]
jalka vipattaa
jakoa slg. kielteisessä tai epäile-
vässä yhteydessä: mitään asiaa,
mahdollisuutta, sanssia Sulia ei oo
mitään jakoo mun touhuihin! Tus-
kin mullon mitään jakoo tossa ki-
sassa. Ei noilla jätkillä oo jakoo
meiän naisiin, [(have) a chance,
business]
jakorasia halv. huonomaineinen,
helposti sukupuoliyhdyntään an-
tautuva nainen, huora Varo tota
eukkoo, siilon vähän seilailen ja-
korasian maine. Lissustakin on
tullu oikee yleinen jakorasia.
[promiscuous female]
jaksaa varsinkin satamisen tai au-
ringonpaisteen yms. säätilan vä-
hyyteen, runsauteen tai riittävyy-
teen liitty västi Ei se vaan jaksa
vieläkään sataa. Kyllä on jaksanu
sataa hirveesti lunta tänä talvena!
Johan vaan jaksaa pitää tätä hel-
lettä! [cused to talk about rain, snow
or sunshine>]
jaksella ihmisen terveydentilasta,
voinnista: voida Mitenkäs se poti-
las täällä jakselee? Onhan tässä
nyt jotenkuten jakseltu. Mites
muuten isoäitisjakselee? [feel or be
(well, all right, etc.)]
jalis, jalk(k)is jalkapallo urheilu-
lajina Lähetääs pelaan jalista
koulun kentälle! Tajuutsä jätkä
vähääkään jalkkiksen säännöistä!
Mä oon kyllästyny koko jalkik-
seen. [football, soccer]
jalka vipattaa mieliteosta johon-
kin haluttuun, houkuttelevaan:
tehdä mieli Jätkillä alko jo iltapäi-
vällä jalka vipattaa baarin puolel-
jallittaa
le. Joko alkaa jalka vipattaa nai-
siin? [to fancy, feel like sth]
jallittaa harhauttaa (pallopelissä),
petkuttaa, puijata, huijata, vetää
nenästä, narrata Jallitin vähän mo-
kee ja sain pistettyä kiekon hel-
posti reppuun. Yritetään jallittaa
faijalta vähän rahaa. Älä usko sen
tyypin puheita, se jallittaa aina
kaikkia. Mutsia on aika helppo
jallittaa, [to trick, dribble, cheat]
jamassa ruumiillisista tai ulkonai-
sista olosuhteista: (huonossa tai
hyvässä) tilassa, olotilassa, tilan-
teessa Potilaan asiat on nyt huo-
nossa jamassa. Firman asiat on
taas ihan hyvässä jamassa. Pena
ryyppäs ittensä taas tosi surkee-
seen jamaan, [condition, shape]
jammata, jammailla slg. tanssia
rytmikkään musiikin tahdissa;
soittaa (yhdessä) rytmikästä mu-
siikkia Mäkin jammasin sen mim-
min kanssa pari biisii. Toi bändi
jammaa aika hyvin. Lähetäänks
vähän jammaileen? [to boogie, to
jam]
jannu poika, kundi, kaveri, jätkä,
jäbä, jäpä Siihen tuli sit pari jan-
nua kyseleen meiltä tietä. Mä ve-
telin sitä jannua turpiin. Sen tyh-
män jannun kanssa ei kannata ru-
veta mihinkään, [man, boy]
japsi japanilainen ihminen Kam-
puksella kävi taas joku porukka
japseja kameroineen. Jenkit piti
japseja syyllisinä kaikkeen.
[Japanese]
jarru kehitystä ja uudistuksia vas-
tustava tai hidastava ihminen Se
100
helkutin jarru pitäis pistää jo
eläkkeelle. Miks sä aina oot jarru-
na kaikille hyville ideoille? [brake
(on progress or reforms)]
jasso slg. pajatso Joku oli tyhjentä-
ny koko jasson. Mä voitin jassosta
kympin verran, [slot machine (for
gambling)]
jassoo toisen puheeseen liittyvä
toteamus: ahaa, vai niin, kas vain
Jassoo, niikö se onkin? Jassoo,
vai niin sä luulet? [oh, ah, right, I
see]
jatkis jatkokertomus, sarjaohjelma
Onks tää taas se tylsä jatkis? Salk-
karit on typerin jatkis, minkä mä
tiiän. [serial]
jatkot juhlien jälkeinen yhdessä-
olon jatkuminen muualla Men-
nään meille jatkoille! Sit me oltiin
vielä Penan luona jatkoilla. Ne
jatkot kesti aamuun asti. Sitten et
mee saunaillan jälkeen mihkään
jatkoille! [follow-up party]
jatkuvalla syötöllä koko ajan,
jatkuvasti, tauotta, lakkaamatta
Koko päivän sato jatkuvalla syö-
töllä. Kalaa tuli jatkuvalla syötöl-
lä. [continuously]
jatsarit 1 varren alaosasta rypyte-
tyt nahkasaappaat, bootsit Kato,
mä ostin tällaset makeet jatsarit.
Et sä voi noilla jatsareilla kirk-
koon lähtee, [boots] 2 jazzfestivaa-
li Mekin oltiin viime kesänä Porin
jatsareilla. Mullon tässä muuta-
mia kuvia viimekesäsiltä Heidel-
bergin jatsareilta. [jazz festival]
jauhaa hokea samaa asiaa, janka-
ta, jankuttaa, paasata Mitä ihmettä
 101
sä taas jauhat sitä samaa tarinaa!
Faija jauho koko matkan siitä ei-
lisiltasesta jutusta, [bang on about,
dwell on sth]
jauhaa paskaa, potaskaa,
sontaa vulg. puhua tyhjänpäiväi-
siä asioita, turhia, joutavia Älä
jauha paskaa, en mä jaksa kuun-
nella! Maikka jauho taas koko
päivän pelkkää potaskaa. Taas sä
jauhat silkkaa sontaa, [talk rubbish]
jauhot suuhun sanattomaksi me-
nemisestä, joutumisesta; toisen
sanattomaksi saattamisesta, suun
tukkimisesta Menikö jätkällä jau-
hot suuhun, kun piti puhua? Mä
pistän sille pomolle vielä jauhot
suuhun, [be struck dumb]
jee innostusta, iloa tms. ilmaiseva
huudahdus, jes, jees (3) Jee, Suo-
mi teki maalin! Jee, mä pääsin
tentistä läpi! ["Yes!"]
jeeppi (alkuaan amerikkalainen
sota)maastoauto, maasturi Tälla-
sella jeepillä pääsee melkein mis-
tä vaan. Johan on tossa jeepissä
paksut renkaat! [jeep]
jees 1 kyllä, joo, aivan niin Jees,
mä tuun sit kun sovitaan. Okei, mä
sanon jees tälle jutulle, [yes]
2 kunnossa, hyvin, mukavasti,
juuri siten kuin pitääkin Älä her-
moile, tää homma on nyt jees.
Onks kaikki taas ihan jees? Onks
noi löpöt farkut takaa susta muka
jees? [all right] 3 innostusta, iloa
tms. ilmaiseva huudahdus, jee, jes
Jees, mä pääsin lukioon! Kerran-
kin suoritus onnistu täydellisesti,
jees! ["Yes!"]
jehna
jeesata slg. auttaa, jelppiä, jelpata
Tulkaas nyt äkkiä jeesaan tänne!
Viittiks vähän jeesata mua? [to
help]
jeesi apu, jelppi Tarttetko säjee-
siä? Niissä muuttohommissa olis
sit jeesi tosi tarpeen, [help]
jeesmies toisten mielipiteiden
(omaksi hyväkseen) myötäilijä Se
uus pomo on sellanen helkutin
jeesmies joka suuntaan. Ei tolla-
seen jeesmieheen voi luottaa.
[yes-man]
jeesus vulg. (karkeahko) kirosana
tai päivittelysana: jessus, jestas
Voi jeesus, kun särkee päätä! Jee-
sus sentään, avaimet jäi kotiin!
[<curse word>]
jeesustella vulg. näytellä viatonta,
esiintyä tekopyhästi, hurskastella,
siunailla, ihmetellä Mitä sä nyt
taas yrität jeesustella siinä? Pai-
nu helvettiin siitä jeesustelemaan!
Lakkaahan nyt jo jeesustelemas-
ta! [be hypocritical or pious]
jeeveli lievä kirosana: juukeli, juu-
peli, jukra, helkutti, helskutti Jee-
velin kakarat sotkee aina kaikki
paikat! Voihan jeeveli! [<mild curse
word>]
jeh joo, jep, kyllä, selvä Jeh, nyt mä
käsitän! "Tuutsämukaan?-Jeh."
[yeah]
jehna aivan, jepulis; kerta kaik-
kiaan, kerrassaan, hyvänen aika
Jehna, niin me tehäänkin! Jehna,
olihan se mukavaa niin kauan kun
sitä kesti. Voi jehna, oikeen vib-
ras, kun tuli niin sairaan hyvää
jehova
musaa, [yes, exactly; "oh my God",
"Dear me!"]
jehova jehovantodistaja Ovella on
taas niitä jehovia. Jehovat kierte-
lee täällä aina kahestaan.
[Jehovah's Witness]
jehu johtava henkilöhahmo, tekijä-
hahmo, pomo, pamppu, kiho, iso-
kenkäinen Sen huumeliigan jehut
saatiin kii. Toi uus tyyppi luulee
olevansa joku saamarin jehu.
[head, boss; VIP]
jekku pila, temppu, koiruus, met-
ku, kuje, kepponen, jippo, juju
Suunnitellaas vähän jekkuja ty-
töille. Et sä saa tedä mulle aina
jekkua. Minkähän jekun toi taikuri
seuraavaks keksii? [trick, hoax]
jelpata auttaa, jeesata Viittisittekö
vähän jelpata äitiä keittössä?
Jelppaisitko pikkasen näitten ka-
mojen roudaamisessa ? [to help]
jelppi apu, jeesi Mä tarttisin vähän
jelppiä läksyissä. Oisko pojista
mitään jelppiä siinä remontissa?
Antakaas pikkasen jelppiä! [help]
jelppiä auttaa, jelpata, jeesata Voi-
sitko jelppiä mua äikän läksyjen
tekemisessä? Tulkaas kaverit jelp-
piin autoo ojasta! [to help]
jemma piilo, kätkö(paikka), varas-
to Mä pistin ukolta salaa vähän
rahaa jemmaan. Mulla on pullo
jemmassa tuolla halkopinonossa.
Mä tiiän hyvän jemman niille tu-
pakoille. [hiding place, cache]
jemmata piilottaa, kätkeä, varas-
toida Mihin sä sen pullon jemma-
sit? Ne pöhnityt kamat oli jemmat-
tu johonkin vintille. Voitteks jem-
mata nää mun tupakat johonki?
[hide]
jengi porukka, sakki, joukko, kan-
sa, väki; joukkue, ryhmä Kyllä oli
rankasti jengiä katsomossa. Koko
jengi oli ihan kännissä. Meidän
jengi lähti tänään landelle. Nyt
meidän futisjengi on tosi kovassa
iskussa, [people, folk; group, gang]
jenka, jengat kierre, kierteet (ruu-
vissa, mutterissa, pullon suussa
tms.) Ei tää mutteri sovi niihin
jenkoihin. Siitä korkista on menny
jengat pilalle, [thread, spiral (of
screw, bottleneck, etc.)]
Jenkeissä Yhdysvalloissa Sä kä-
vit kesällä Jenkeissä, vai? Broidi
tuli Jenkeistä helkutin leveenä.
Mä kyllä häivyn Jenkkeihin näistä
surkeista maisemista, [in the USA]
jenkki amerikkalainen, erityisesti
yhdysvaltalainen henkilö Tänään
tänne tulee taas jotain jenkkejä
käymään. Me saatiin porukan
vahvistukseks pari jenkkiä.
[American, from the US]
jenkkifutis amerikkalainen jalka-
pallo Mennääs kattoon sitä jenkki-
futista, matsi alkaa just! En mä ta-
juu mitään tosta jenkkifutiksesta.
[American football]
jenkkirassi, -rauta amerikkalai-
nen suuri auto, amerikanrauta Mä
hommasin kesäks tällasen vanhan
jenkkirassin. Kaupungilla oli
jenkkirautojen kokoontumisajo.
[classic American car]
jenkkitukka pystytukka, pystäri,
pystis Mä haluun kunnon jenkki-
 10.1
tukan kesäks. Mikset sä leikkuuta
jenkkitukkaa ite lies? [flat-top]
jep kyllä, joo, hyvä on, selvä, jeh
Jep, kyllä mä ymmärrän. "Onks
kaikki kunnossa? - Jep." [yeah]
jepari poliisi, kyttä, jeppe (2), lät-
täjalka Jeparit tuli aika äkkiä pai-
kalle. Siellä festareilla oli joka
paikassa jepareita kyyläämässä.
Yks niistä jepareista tuli kyseleen
jotain, mut en mä mitään kertonu.
[police officer, cop]
jeppe 1 poika, kundi, kaveri, jätkä,
jäbä Mitäs jeppejä täällä norkoi-
lee ? Pistäkääs jepet vähän liikettä
niveliin! [man, boy] 2 slg. poliisi,
kyttä, jepari, lättäjalka Saatiin ne
saakelin jepet perään. Yks niistä
jepeistä rupes kyseleen heti pape-
reita. [police officer, cop]
jepufis kyllä, selvä, joo, juuri niin,
ihan niin, totta, aivan Jepulis, niin
tehäänkin. No jepulis, sopiihan se
mulle! [okay]
jes innostusta, iloa tms. ilmaiseva
huudahdus: jee, jees (3) Jes, se
meni nappiin! Me saatiin sittenkin
lapsenvahti, jes! ["Yes!"]
jessus lievähkö kirosana huudah-
duksena tai päivittelynä: jeesus,
jestas Jessus, mitä menit teke-
mään! Voi jessus! Jessus sentään,
mitkä möhömaha tolia ukolla!
[cmild curse word>]
jestas lievähkö kirosana huudah-
duksena tai päivittelynä: jessus,
jeesus Jestas, mikä mies! Jestas
sentään, mitä täällä on tapahtunu!
Herran jestas! [<mild curse word>]
jobi
jetsulleen kohdalleen, tarkalleen,
täsmälleen, prikulleen, ihan, juuri
niin No toi sun arvaus osu ihan
jetsulleen. Tää juttu on varmana
jetsulleen niinkun mä kerroin.
[exactly (right)]
jip(p)ii innostusta, iloa tms. ilmai-
seva huudahdus Jipii, ei ikinä
enää kouluun! Nyt lähetään, jip-
pii! ["Yes!"]
jippo temppu, kuje, pila, jekku, ju-
ju, kepponen, metku, koiruus Hei,
tässä hommassa on varmaan joku
jippo. Jätkät teki mulle tosi kurjan
jipon, [trick, hoax]
jippoina temppuilla, kikkailla,
konstailla Kukaan ei sit rupee pe-
lissä jippoileen mitään itekseen!
Numeroilla ja tilastoilla voi aina
jippoilla. [to play tricks]
jo täydennys- ja vahvistussana:
sentään, vallan, johan, jopas No jo
on kumma, että et kerralla usko!
Jo oli kovat löylyt saunassa!
[intensifying word>]
jobata, jobbailla slg. keinotella,
huijata Täytyy vähän yrittää joba-
ta noilla osakkeilla. Ei se jätkä tee
muuta kun jobbailee autokaupoil-
la. [speculate (in shares etc.), cheat]
jobbari keinottelija (mm. sijoitus-
markkinoilla); kauppamies, välit-
täjä, jälleenmyyjä, joppari (I) Se
jobbari jätti laskutkin maksamat-
ta. Älä osta mitään siltä saakelin
jobbarilta! [speculator, hawker,
dealer]
jobi työ, tehtävä, puuha, homma,
duuni, jopi Hei, kenen jobi on viiä
johan
roskis? Oli siinä aika jobi, mutta
valmiiks tuli! [job, task]
johan aloitussana mm. ihmetystä
ilmaisemassa: kylläpä, jopas Jo-
han on kumma, että et usko! Johan
nyt on saakuri, jos et siitä häivy!
Johan nyt sentään! Johan nyt ru-
pes sataan taas ihan mahottomas-
ti! [intensifying word>]
johkin johonkin, johonkuhun Fai-
ja lähti taas kai johkin kokouk-
seen. Mun avaimet hävis johkin.
Kai se Pena oli taas sekaantunu
johki alaikäseen. [somewhere, to
some..., with some..., etc.]
johku johonkin, johonkuhun Seko-
tetaan nää maalit johku isoon as-
tiaan. Mutsi lähti taas johku kirp-
pariin. Mirkku on ihastunu taas
johku italiaanoon. [somewhere, to
some..., with some..., etc.]
joka iikka jokainen, joka ikinen,
joka ainoa, joka sorkka, kaikki Nyt
tänne, joka iikka! Kyllä kai joka
iikka tajuaa lähtee kyttiä karkuun.
Tää käsky koskee sitten joka iik-
kaa. [everyone]
joka jumalan painotuksena mm.
harmitteluissa: joka, jokainen,
joka ikinen Tälläkin viikolla on
joka jumalan päivänä satanu. Pi-
tääkö sua huomauttaa tästä sa-
masta asiasta joka jumalan kerta ?
[every (single)]
joka lähtöön kaikenlaiseen, mi-
hin tahansa tarpeeseen Sillä kave-
rilla on sitä paitsi kokemusta joka
lähtöön. Siellä uuessa rautakau-
passa on tavaraa ihan joka läh-
töön. [all kinds of]
104
joka sorkka jokainen, joka ikinen,
joka ainoa, joka iikka, kaikki Tän-
ne heti, joka sorkka! Tullissa joka
sorkan pitää sit näyttää passi. Ei-
hän tästä yhestä purkista riitä
ruokaa joka sorkalle, [everyone]
jokka korttipakan jokeri kortti Jok-
ka vastaa mitä tahansa korttia.
Selaa ne jokat pois pakasta! Kasi-
noo pelataan ilman jokkia. [joker
(in card games)]
joku 1 vähäistä tai epätarkkaa mää-
rää tai aikaa ilmaisemassa: jokin,
muutama, jokunen; vähän Väkee
oli paikalla vaan joku hassu.
Mirkku kävi tässä joku aika sitten.
Voin mä tällä kipeellä jalalla jon-
kun aikaa seistäkin. Juna on taas
jonkun verran myöhässä, [some, a
little] 2 suunnilleen, likimain, noin,
jotakin, jotain, siinä Siinä katis-
kassa oli joku 20-30 kalaa. Mä
jatkan opintoja sit vasta jonkun
parin vuoden kuluttua, [about,
approximately] 3 viittaamassa mui-
hin kuin ihmisiin kirjakielen jo-
kin-sanan tapaan Mun on nyt pak-
ko ostaa itelleni joku auto. Onks
toi nyt olevinaan muka joku seli-
tys? Se oli vaan joku väärä häly-
tys. [something, some, one, a(n)]
joku päivä jonakin päivänä Mä
tuun joku päivä taas kattoon sua.
Joku päivä mä sille tyypille vielä
näytän! [some day, one day]
jollei, joltei jolla ei, jolta ei, jolle
ei Mä tunnen yhen tyypin, jollei oo
ees omaa kämppää. Se on se tyyp-
pi, joltei saa koskaan vippiä. Toi
on se kaveri, jollei saa enää tar-
 105
joilla, [who...not, which...not,
that...not, etc.]
jollon, jolton jolla on, jolta on,
jolle on Toi on just se äijä, jollon
hirveesti rahaa. Toiko se on se tyt-
tö, jolton molemmat vanhemmat
kuoliu ? Et sit myy enää yhtään
tuoppia tolle tyypille, jollon tar-
joiltu jo liikaa, [who has, who is,
etc.]
joo 1 myöntävä vastaus kysymyk-
seen, käskyyn tai ehdotukseen:
kyllä, juu (1) "Onks tää sun pi-
pos? - Joo. " "Varo vähän sitä
ovee! - Joo." "Tuuksä mukaan ? -
Joo." Joo, kyllä se mulle sopii.
Joo, saat pitää sen. "Tuutko mu-
kaan ? - Joo." [yes] 2 toteava vas-
taus: selvä, ymmärrän, okei "Toi
on se kaveri, josta mä puhuin. -
Joo." Joo, mä tuon sen paperin
sulle huomenna. "Tää numero on
kaks seittemän kaks... - Joo. -
...viis kuus kaks. - Joo, kiitti. "
[yeah, OK] 3 myötätuntoinen, sa-
maa mieltä ilmaiseva vastaus: ym-
märsin, olen samaa mieltä "Mä
aattelin samalla kävästä mummoo
kattomassa. - Joo, ai kun kiva. "
"Toi Ville on välillä aika rasitta-
va. - On, joo. " ["Good", "You're
right"] 4 lisätietoa tai tarkennusta
pyytävä vastaus: niin (2), niinkö,
no (3), no kerro "Mulla ois yks
pikku pyyntö - Joo?" ["Yes?"]
joohan, jooko vetoava, suostutte-
leva ehdotus tai pyyntö: sopiihan
se, eikö niin, vai mitä Tulisit vaan
mukaan, joohan ? Jaetaan tää
puoliks, joohan? Anna anteeks,
joppari
jooko? Saanks mä tän lelun
omaks, jooko ? Soita sit kun oot
perillä, jooko? [<persuasive
question:»]
joo joo 1 muistamista, oivaltamis-
ta tms. ilmaisemassa: ai jaa, aivan,
ai niin joo Joo joo, no nyt mä käsi-
tän, mistä sä puhut. Sehän se on-
kin, joo joo, niinpä, [oh yes, ah]
2 harmistunut, kärsimätön tai vä-
linpitämätön vastaus (toistettuun
kehotukseen): kyllä kyllä; sarkas-
tinen toteamus: just niin "Voisitko
nyt vihonviimein tulla jelppiin ? -
Joo joo, mä tuun ihan kohta! " Joo
joo, mutta älä koko ajan jankuta!
Joo joo, valehtele vaan lisää! Joo
joo, kyllä sun metkus tunnetaan!
[(irritated answer), yeah, "okay okay"]
joopa joo toteamista, epäilyä, har-
mistumista tms. ilmaisemassa:
niinpä niin Joopa joo, mitähän sit-
ten tehtäs? Joopa joo, niin se var-
maan on. Joopa joo, pitihän se ar-
vata, että Pena pettää taas poru-
kat. [<expression of statement,
suspicion, annoyance, etc.>]
jopi työ, tehtävä, puuha, homma,
duuni, jobi Mä sain aika hyvän
jopinpomolta iltapäiväks. Tänään
on muuten sun jopis toi tiski, jos et
satu muistaan. [job]
joppari 1 keinottelija (mm. sijoi-
tusmarkkinoilla); kauppamies, vä-
littäjä, jälleenmyyjä, jobbari Hal-
poja sijoitusasuntoja se saakelin
joppari vaan kyttää. Käske sen
jopparin häipyä ovelta!
[speculator, hawker, dealer] 2 polku-
pyörän tavarateline, tarakka Istu
jorata, jorailla
tohon jopparille, niin mä vien sut
ässälle! Voihan sen lootan sitoo
narulla tohon joppariin kiinni.
[carrier (of bicycle)]
jorata, jorailla tanssia Nuorena
me lähettiin aina lavalle joraa-
maan. Musa oli tosi nastaa, mei-
käläinenkin jakso jorailla yllättä-
vän hyvin, [to boogie, to dance]
jorma vulg. miehen sukuelin, kulli,
muna, kyrpä, jortikka, jortti Hir-
ve e jorma tolia jätkällä! Mä olin
just tunkemassa jormaa siihen ak-
kaan, kun ovikello soi. [penis]
joron jäljillä huonoilla teillä, hun-
ningolla, rappiolla Pojat taitaa
olla taas jossakin joron jäljillä.
Tota menoo sä joudut pian joron
jäljille, [off the rails, down and out]
jorpakko oja, puro, lammikko
Pena kaatu kännissä johku kura-
seen jorpakkoon. Me viskattiin ne
kamat jonnekin helkutin jorpak-
koon. Missä ihmeen jorpakossa sä
oot kurannu ittes! [ditch, gutter,
puddle]
jortikka, jortti slg. miehen sukue-
lin, kulli, muna, kyrpä, jorma Sul-
ia taitaa olla koko porukan mah-
tavin jortikka! Mitäs tykkäät mun
jortista ? Se mimmi otti koko jortin
suuhun, [penis]
jos 1 ilmaisemassa ehdotusta,
pyyntöä, käskyä tms. Kysy, jos se
tulee mukaan 'tuleeko hän mu-
kaan'. Mitäs, jos tulisit vähän jut-
telemaan 'tulisitko vähän juttele-
maan' tonne toiseen huoneeseen?
"Saisiko olla jotain ? - No, jos ki-
lon verran noita kananmunia."
106
Jos sä sitten otat nää ja mää otan
noi, vai? Mä kysyn opelta, jos mä
saisin lähtee kotiin, [if (in
suggestions, indirect questions or
requests)] 2 ilmaisemassa mahdol-
lisuutta: entä jos, mitä jos Voi hel-
kutti, jos sä nyt rikoit sen! Jos sille
on sattunu jotain ? [what if]
jos jonkinlaista kaikenlaista, hy-
vin monenlaista, vaikka minkä-
laista Vintillä oli jos jonkinlaista
kamaa. Siinä pikkuliikkeessä oli
jos jonkinlaista tavaraa tyrkyllä.
[all kinds of]
josko, joskohan ilmaisemassa
toivomusta, epäilyä tai arvelua:
joko, jokohan, niinköhän Josko
sittenkin suostuisit tulemaan ?
Joskohan huomenna ei satais.
Joskohan tästä paikasta tulis ka-
laa. Joskohan se ei sittenkään
muistanu tulla. Epäilen vähän,
joskohan pystyt siihen ennätyk-
seen. [what if (used to express
conjecture or doubt)]
jos kohta joskin, vaikka(kin) Toi
on kyllä hyvä auto, jos kohta hiton
kallis. Mukavaahan niitten akko-
jen kanssa oli pelehtiä, jos kohta
vähän riskaapelia. [although]
jotain, jotakin noin, suunnilleen,
likimain, siinä; viittaamassa myös
ihmisiin kirjakielen joitakuita-&n-
nan tapaan Porukkaa oli jotain
sata henkee. Kai se kello on jo jo-
tain kaheksan. Ne stereot maksais
jotakin parisataa euroo. Siellä oli
jotain ulkomaalaisia. Ovella kävi
jotakin jehovia. [about, approxi-
mately; some]
 107
jotenkin täsmentämässä tai jatka-
massa puheenvuoroa, ilmaisemas-
sa miettimistä tai epäröintiä Tää
on ollu hirveen rankka syksy, et
mä oon ollu jotenki silleen väsyny
taijotenki niinku stressaantunu.
[<used to express hesitation or
continuation^
joteskin jokseenkin, jotakuinkin,
kutakuinkin, aika (lailla), melko,
lähes, suunnilleen, likimain Tais
olla joteskin huono idis lähtee on-
gelle. Näin mulle käy joteskin ai-
na. Mä tulin tänne joteskin samoi-
hin aikoihin. Tuntuu että toi tyyppi
on joteskin sairas. Toi puku näyt-
tää joteskin samanlaiselta, kun
sulia on. [somewhat; somehow;
about]
jo vain myöntävä vastaus: kyllä
vain, ilman muuta, tietenkin, so-
piihan, käyhän se "Otatko lisää
kahvia? - Jo vain, kiitos." "Sopii-
ko, jos mä tuunkin vasta illalla ? -
Jo vaan se sopii." [(affirmative
answer), of course]
jude slg. juutalainen, jutku Meijän
luokalla on yks ihan kiva jude. Ne
luuli aluks mua judeks, kun mulla
on iso nenä. [Jew(ish)]
juippi epäluotettava tai halveksit-
tava nuori mies tai poika Se uus
kundi on ihan dorka juippi. Se
saakelin juippi käy aina vippaa-
massa rahaa. Tekis mieli vetää
sitä juippia turpiin, [(unreliable)
man or boy]
juissi tuoremehu Lasillinen juissia
tekee hyvää heti aamulla. Oisko
meillä juissia lantingiks? [juice]
jukran
juitsu juju, temppu, kikka, keino;
juttu, asia Oli siinä aika juitsu, en-
nen kuin saatiin ovi auki. Mä kyllä
osaan hoitaa nää juitsut, älä sä
hermoile! [trick, gimmick; thing]
juju 1 temppu, pila, kepponen, juit-
su; petkutus, huijaus Tehään li-
koille pikku juju! En mä sun jujuus
mene, ei kukaan tollasta usko. Älä
yritä tarjota tollasta läpinäkyvää
jujua! [trick, joke] 2 niksi, asian
ydin, ratkaisu Tää on nääs koko
homman juju. Siinähän se juju pii-
leekin. [trick, solution]
jujuttaa petkuttaa, puijata, keksiä
kepponen, jymäyttää, narrata, hui-
jata Se myyjä jujutti meitä, tää
levy on piraatti. Pääsin vähän ju-
juttaan mokee ja tekeen vanhanai-
kasen. [to trick, cheat]
jukolauta, jukoliste vulg. kirosa-
na: juukeli, juupeli, peijakas, ju-
maliste, j umankauta, jumankekka,
jumatsukka Jukolauta, kun ottaa
aivoon! Ei tässä jukolauta mikään
muukaan auta, kun vaan yrittää
ettiä töitä jostain. Painukaa siitä
jukoliste helvettiin! Voi jukoliste,
mitä menit munimaan! [<mild curse
word>]
jukra, jukranpujut lievä kirosana
tai harmittelu-, hämmästely-,
ihastelu- tms. sana: juku, jukupät-
kä, jummi Voi jukra! Jukra, että
kiskasin selvästä paikasta ohi
maalin! Voihan jukranpujut, mi-
ten surkee mäihä! ["gee", "Jesus!"]
jukran erittäin, tavattoman, kovin
Oli muuten jukran jännä elokuva.
Meillä oli jukran kivaa yhessä!
jukrasti
Täällä kellarissa on jukran kylmä.
[very]
jukrasti paljon, kovasti, tavatto-
masti Kyllä ottaa jukrasti aivoon.
Porukkaa oli taas jukrasti paikal-
la. Jalkoja palelee niin jukrasti.
[very much]
juksata petkuttaa, narrata, vetää
nenästä, valehdella, pilailla toisen
kustannuksella Jukastaas noita
likkoja vähän! Meitä on selvästi
juksattu tässä kaupassa! [pull sb's
leg]
juku, jukupätkä lievä kirosana tai
harmittelu-, hämmästely-, ihaste-
lu- tms. sana: jukra, jukranpujut,
jummi Voi juku, että lyönti meni
ohi. Juku, mikä tuuri sulia kävi!
Jukupätkä, että otti päähän! Juku-
pätkä, kun komee mies! ["gee",
"Jesus!"]
julkimo, julkkis, julkku julki-
suuden henkilö Joka lehen kan-
nessa on aina jonkun julkimon ku-
va. Oopperajuhlilla oli taas hir-
veesti julkkuja. Mä en kyllä jaksa
seurata noitten julkkisten juttuja.
[celebrity]
julma, julmettu valtava, miele-
tön, tavaton, kova, hirveä, tavaton
Mulla on nyt tosi julma nälkä. No
johan on julma annos! Miks täällä
on niin julmetun kylmä? Tää olis
hyvä kämppä, mutta on niin jul-
metun kallis! Jalkoja paleli niin
julmetusti! Porukkaa oli paikalla
ihan julmetusti, [very (much)]
juma lievähkö kirosana: jukra, jee-
veli, juupeli Juma, mitä sä täällä
teet! Voi juma! Juma, mikä tuuri!
108
Juma, mitkä tissit tolia naisella!
Juma, miten komee mies! [<mild
curse word>]
jumalan selän takana syrjäseu-
dulla, korvessa Ei täällä jumalan
selän takana oo asiasta kuultu yh-
tään mitään. Mun tekis mieli
muuttaa täältä kaupungin vilinäs-
tä johkin jumalan selän taakse, [off
the beaten track]
jumalaton tavattoman suuri, an-
kara, kova, valtava, mahdoton, ta-
vaton, hirmuinen, suunnaton Mul-
la oli aamulla jumalaton kohmelo.
Me saatiin ihan jumalaton kalan-
saalis. Mulle tuli taas jumalatto-
mat mätkyt. Päätä särkee ihan ju-
malattomasti. [huge; terrible]
jumalauta vulg. karkea kirosana:
perkele, saatana Voi jumalauta!
Jumalauta, kun täällä on kylmä!
Painu helvettiin täältä, jumalau-
ta! Osaathan sä nyt itekin juma-
lauta asias hoitaa! [<strong curse
word>]
jumaliste vulg. kirosana: jukolau-
ta, jukoliste, juupeli, juukeli Minä
en jumaliste rupee tekemään mi-
tään! Hoida jumaliste omat asias!
Voi jumaliste! [<mild curse word>]
jumankauta, jumankekka, ju-
matsukka vulg. kirosana: juko-
lauta, jukoliste, juupeli, juukeli
Nyt häivyt täältä, jumankauta! Voi
jumankekka, mitä menit teke-
mään! Jumatsukka, mä unohin
avaimet sisälle! [<mild curse word>]
jumissa kiinni, paikoilleen juuttu-
neena Kellarin ovi on ihan jumis-
sa. Se avain jäi jumiin siihen luk-
 109
koon. Liikenne oli taas ihan jumis-
sa nelostiellä, [stuck, jammed]
jummi harmittelun, hämmästelyn,
ihastelun yms. ilmaus: jukra, juku,
jukupätkä Voi jummi, kun ottaa
päähän! Jummi, mites tässä nyt
näin kävi! Jummi, mikä prätkä!
["gee", "Jesus!"]
jumpata harrastaa voimistelua
tms. (kunto)urheilua Mä jump-
paan salilla kolmesti viikossa.
Sunkin pitäis jumpata vähän
enemmän, [do (gymnastic) exercises]
jumppa voimistelu tms. (kuntour-
heilu Käytkö säjoka päivä jum-
passa? Mä harrastan jumppaa ja
kaikenlaista liikuntaa, [(gymnastic)
exercise]
junailla järjestää, hoitaa asioita
(valmiiksi), järkätä Kukas nää
hommat sitten junailee, jos en mi-
nä? Yritäs nyt junailla ne asias
kuntoon! [organize, arrange]
junnu 1 juniori, nuorten sarjaan
kuuluva Käytiin tossa kattomassa
junnujen peliä. Pelaatsä vielä jun-
nuissa? [junior] 2 poika, kundi, ka-
veri, jätkä (1), jäbäJäpä Ketäs noi
vieraat junnut on ? Mä vetäsin sitä
junnua kuonoon, [boy]
juntti halv. tyhmä, itsepäinen tai
kömpelö (maalais)mies, tollo,
mäntti; tavallinen suomalaismies,
jurrikka Mitä noi helkutin juntit
toljottaa? Kaikki miehet on täysiä
juntteja! Toi helkutin juntti ei ta-
jua mitään! [country bumpkin;
stubborn, stupid]
juoni juonikas, ovela, kiero, viekas
Aika juoni juttu se varkaus. Kyllä-
jussi
pä osas olla juoni myyjä! [crafty,
cunning]
juoponnapissa napit väärissä na-
pinlävissä Sun villatakkis on juo-
ponnapissa. Älä nyt pistä sitä
palttoota juoponnappiin. [buttoned
wrong]
juosten kustu vulg. hutiloiden,
huonosti, vinoon, väärin tms. teh-
ty Tää remontti on ihan juosten
kustu. Näyttää joteskin juosten
kustulta toi koko tekele, [botched,
slovenly]
juovukkeessa juovuksissa, kän-
nissä, humalassa, hiprakassa Po-
jat tais olla pienessä juovukkees-
sa. Miten toi Pena tuli noin äkkiä
juovukkeeseen? [drunk]
juppi halv. koulutettu, muodikas,
menestynyt tms. henkilö, nousu-
kas, pintaliitäjä Oikein ällötti seu-
rata niiden juppien rehvastelua.
Ne hemmetin jupit valitti taas
ruuasta, [yuppie]
jurppia harmittaa, siepata, kismit-
tää, keljuttaa, suututtaa, ottaa pää-
hän Jurppii vieläkin niin saakelisti
se eilinen moka! Se viimenen maa-
li jurppi koko porukkaa, [bother,
annoy, be fed up]
jurri vahva humalatila, känni Tä-
nään kyllä otetaan kunnon jurri.
Se jätkä oli jo aika jurrissa, kun
päästiin sen kämpille. Älä juo it-
tees taas ihan jurriin!
[drunkenness]
JUSSI juhannus Mitäs te teette jussi-
na ? Me juhlittiin jussia landella.
[Midsummer's Day]
just
just 1 ihan, juuri, aivan, täsmäl-
leen, tismalleen, justiin(sa) (1);
totta, niin se on Se on just eikä
melkein! Just, mä oon samaa
mieltä! "Mä otan eron siitä saake-
lin äijästä! - Just, niin mäkin teki-
sin. " [exactly, just so] 2 juuri äsken,
justiin(sa) (2); juuri nyt Äiti ehti
just lähtee. Tässä se Pena just vie-
lä oli. En mä ehi ihan just neuvoo
sua. [a moment ago; right now]
justeerata säätää, sovittaa oikeak-
si, asettaa kohdalleen, tarkentaa
Pitäis vielä pikkasen justeerata
tota mopon tyhjäkäyntiä. On näitä
ohjeita vielä vähän justeerattava.
Tää mun gradun loppuluku on vie-
lä lopullisesti justeeraamatta.
[adjust; rewrite]
justiin(sa) 1 ihan, juuri, täsmäl-
leen, tismalleen, just (1); just joo,
just niin (1) Homma on justiin
noin. Justiinsa, niin sitä pitää!
[exactly, just so] 2 juuri äsken, just
(2); juuri nyt Kyllä se bussi ehti
lähtee justiinsa. En mä ehi ihan
justiin tulla jelppimään, [a moment
ago; right now]
justiin(sa) 3 toteava, harmistunut
tms. vastaus: joo joo (2), just joo
(2) Justiinsa, on siinä mulla täys
tohelo! Justiinsa, niin sitä pitää,
kas kun ne ei vieny suakin put-
kaan! ["Give me a break!"]
just ja just juuri ja juuri, täpärästi,
nipin napin, vaivoin Ehittiin just
ja just siihen junaan. Mä pääsin
kuulemma just ja just tentistä läpi.
[only just]
no
just joo, just niin 1 juuri niin,
aivan niin, just (1) Just joo, mä
oon samaa mieltä. Just niin, sil-
leen pitääkin tehä. [exactly, that's
right, yeah] 2 närkästynyt toteamus
toisen kertomaan epämieluisaan,
ärsyttävään tms. asiaan, joo joo
(2), justiinsa (3) "Pomo vaati mei-
tä taas ylitöihin. - Just joo, teh-
köön ite hommat! " Just niin, sää-
hän oot aina muka oikeessa, hel-
kutti! ["Give me a break!"]
jutku halv. juutalainen, jude Tuolla
on joku jutkujen kokous. Ne uuet
naapurit on kaijutkuja. [Jew]
jutska juttu, asia Haluutko kuulla
yhen kivan jutskan? Ei toi jutska
voi olla totta! [thing]
jutskata, jutskailla slg. jutella,
keskustella, puhua Oli kiva vähän
jutskata pitkästä aikaa. Meilaa
mulle, jos haluut jutskata lisää.
Olishan me jutskailtu pitempään-
kin, mut kun oli niin kiire, [to taik]
jutun juurta puheenaihetta, asiaa
Kyllä sillä mummolla riitti jutun
juurta ummet ja lammet! En mä
nyt tällä kertaa löydä tän enem-
pää jutun juurta, nii et eiköhän lo-
peteta tähän, [sth to talk about]
juu 1 myöntävä vastaus kysymyk-
seen, käskyyn tai ehdotukseen:
kyllä, joo (1) "Lähetteks tekin sin-
ne? - Juu." Juu, kyllä me täällä
hyvin voidaan. "Väistäs vähän! -
Juu. " Juu, me tullaan sit perässä.
No juu, miksei se tapaaminen sovi
tänäänkin, [yes] 2 toteava vastaus:
selvä, ymmärsin, okei, aivan Juu,
noinhan sen tosiaan kuuluukin oi-
 Ill
la. Juu, nyt tää juttu selkis mulle-
kin. [right, OK] 3 myötätuntoinen,
samaa mieltä ilmaiseva vastaus:
ymmärsin, olen samaa mieltä
"Yöllä on ollu taas aika kova pak-
kanen - Juu, niin on." [oh yes, ah]
juua, juuaan juoda, juodaan Et sä
sais juua tota viinaa noin hirvees-
ti! Me juuaan vaan teetä. Juuaan
nää kaljat ja lähetään! [to drink; we
drink; let's drink]
juu juu 1 muistamista, oivaltamis-
ta yms. ilmaisemassa: ai niin, juu
(2) Juu juu, niinhän se onkin, niin
kun sä kerroit. Juu juu, enpä ois
heti ite hoksannukaan. Juu juu,
oot tosiaan ihan oikeessa. [oh yes,
ah] 2 harmistumista, epäilyä, ivaa
tms. ilmaisemassa: älä viitsi, just
joo (2), joo joo (2) Juu juu, taas sä
puhut ihan soopaa! Juu juu, kyllä
sen äijän metkut tunnetaan!
[(irritated answer), yeah, "okay okay"]
juukeli, juupeli lievä kirosana:
jeeveli, helkutti, helskutti, peija-
kas Mihin ne juukelin pojat taas
katos? Missähän juukelissa mun
rillit taas on ? Totta juupeli mä lä-
hen mukaan! Mitä juupelia sä
täällä teet? [<mild curse word>]
juuseri slg. laitteen käyttäjä; huu-
meiden käyttäjä Sähän oot oikee
kännykän raju juuseri, kun lähet-
telet kuussataa tekstiviestiä kuus-
sa! Joka juuserilla pitää olla oma
tunnus ja salasana. Näkeehän sen
selvästi, et toi tyyppi on joku saa-
kelin huumeitten juuseri. [user;
addict]
jyystää
jynssätä kiillottaa, hangata; siivo-
ta, puhdistaa Pitääks täällä sit nää
lattiatkin jynssätä? Mä jynssäsin
auton oikein kiiltäväks. Paikat on
sitten jynssättävä, ennen kun lähe-
tään veks. [scrub, clean]
jysäri krapula, kohmelo, kankku-
nen Aamulla iski karsee jysäri.
Mä en selvii tästä jysäristä ilman
ryyppyä, [hangover]
jytä rytmikäs kovaääninen musiik-
ki; sen mukaan tanssiminen Mun
korvat ei kestä kuunnella tollasta
jytää. Diskosta kuulu hirvee jytä.
Kyllä oli bileissä makee jytä pääl-
lä melkein aamuun asti. [loud music
with a beat; dancing to beat]
jytää slg. tanssia rytmikkään musii-
kin tahtiin; olla viihteellä, kovassa
menossa, svengata Mennääs ton-
ne diskoon jytään! Tää musa jytää
tosi makeesti. Meillä jytäs koko il-
lan aamuyöhön asti. Saatiin jytää
koko ilta rauhassa, kun porukat
oli häipyny landelle. [to boogie, to
dance; to party]
jyväjemmari halv. maanviljelijä,
turvenuija, kaurahattu Ootsä joku
jyväjemmari landeIta? Kysytääs
tietä tolta jyväjemmarilta! [farmer]
jyvällä asian käsittämisestä, ym-
märtämisestä, selville saamisesta
Ootsä jyvällä? En mä oo päässy
vielä jyvälle koko hommasta.
Koittakaahan nyt päästä jyvälle,
ei tää niin vaikeeta oo! [understand,
be with it or with sb]
jyystää vulg. naida, panna, nussia
Pena jyysti sitä eukkoo kuulemma
koko yön. Loppuillasta me sekoil-
jäbä
tiin ja jyystettiin kimpassa koko
porukka, [have sex]
jäbä slg. poika, mies, junnu (2), jä-
pä, jätkä (1) Hei jäbä, vippaa pari
euroo. Joks jäbät lähti saunaan ?
[boy, man]
jäde jäätelö, jätski Ostetaan tosta
kitskalta jädet. Haluutsä maistaa
mun jädee ? [ice cream]
jäissä keskeytyksissä, hautumas-
sa, kesken Onks tää asia nyt ihan
jäissä? Faijan firma on pantu jäi-
hin. [(put) on ice, suspend, interrupt]
jäitä hattuun ihmisen, tilanteen,
asian tms. rauhoittamisesta, hillit-
semisestä Talle tyypille pitäis pis-
tää vähän jäitä hattuun. Jäitä hat-
tuun jätkät, peli jatkuu! Koitahan
panna jäitä hattuus äläkä siinä in-
too! [calm (oneself, sb, etc.) down]
jäkis slg. jääkiekko urheilulajina Ei
toi jäkis oikeen enää kiinnosta
mua. Pelasin mäkin jäkistä nuo-
rempana. Tuleeks telkkarista tä-
nään jäkistä? [(ice) hockey]
jäkättää motkottaa, nalkuttaa, pu-
hua ärsyttävästi Naiset aina jäkät-
tää turhista asioista. Taas se
pomo tuli tänne jäkättämään.
Mitä siinä jäkätät, painu muualle!
[nag, carp]
jälkijunassa kehityksestä, ajas-
taan tms. jäljessä Sä oot kuule
noilla mielipiteilläs vähän jälkiju-
nassa. Pomon ehotukset kulkee
koko lailla jälkijunassa. Vaari on
kyllä jääny jo ihan jälkijunaan.
[behind the times]
jälkkä jälki-istunta koulussa, jälk-
käri (1) Me saatiin tunti jälkkää
112
likkojen kiusaamisesta. Lissu jou-
tu jälkkään lunttaamisesta.
[detention]
jälkkäri 1 jälki-istunta koulussa,
jälkkä Mun pitää jäädä valvo-
maan jälkkäriä. Pena sai kaks
tuntia jälkkäriä lunttaamisesta.
[detention] 2 jälkiruoka Mitä tä-
nään on jälkkäriks? Jälkkäri kuu-
luu tähän samaan hintaan.
[dessert]
jämpti, järntti tarkka, täsmällinen
Tulinpas kerrankin just jämptiin
aikaan. Toi sun siskos on aina niin
jämtti joka asiassa, [exact,
accurate]
jämä 1 varsinkin savukkeesta ja
juotavasta: jäännös, tähde, lop-
punsa), natsa (1), pohjat Anna
mulle jämät siitä pullosta! Jätä
mulle jämä! Tupakanjämiä on
taas koko piha täynnä, [stub (of
cigarette); remainder, leftovers] 2 so-
tilaan kauluslaatan tai hihan arvo-
merkki, natsa (2) Me saatiin eilen
alikessun jämät. Vänskän erottaa
siitä, et siilon pienempi jämä kun
majurilla, [stripe (on uniform)]
jäniksen selässä kiireisenä, kii-
reessä Relaa vähän, eihän tässä
nyt jäniksen selässä olla! Pitääkö
sitä riehua aina ihan jäniksen se-
lässä! [in a hurry]
jänishousu pelkuri, arka, raukka,
raukkis Iso mies ja tollanen jä-
nishousu! Oot ihan jänishousu,
jos et uskalla hypätä sieltä alas!
Ei me saatu sitä helkutin jänishou-
sua lähtemään kimppaan. Senkin
jänishousu! [coward]
 113
jänistää pelätä, pelottaa, arkailla;
jäädä pois, peruuttaa aikeensa, pe-
rääntyä, luistaa Rupesko sua jänis-
tämään, kun piti puhua ? Homma
meni läskiks, kun Make jänisti po-
rukasta. ["get cold feet"]
jännä 1 jännittävä, jänskä (1) Oli-
pa tosi jännä dekkari. Kyllä muu-
ten oli siinä myrskyssä jännät pai-
kat. [exciting] 2 kummallinen, outo,
erikoinen, jänskä (2) Tolia pojalla
on aika jännän näkönen kampaus.
Onpa jännää, että siskos ei suos-
tunu tulemaan mukaan, [funny;
strange]
jännäri jännityselokuva, -kirja
tms. En mä uskalla kattoo yksin
sitä jännäriä keskellä yötä. Mä
luin sen jännärin loppuun, [thriller,
whodunit]
jännätä seurata jännittyneenä (toi-
sen puolesta), odottaa jännittynee-
nä Mehän jännättiin oikeen poru-
kalla kotijoukkueen puolesta. Kyl-
lä mä vähän jännäsin niitä veriko-
keitten tuloksia, [follow or wait for sth
with anticipation]
jänskä 1 jännittävä, jännä (1) Oli
muuten hirmu jänskä elokuva.
Vaari kerto aina jänskiä juttuja.
[exciting] 2 kummallinen, outo, eri-
koinen, jännä (2) Onpa jänskä ve-
kotin! Aika jänskä juttu, että satut- järkkä järjestäjä (koulussa) Kuka
tiin samaan junaan, [funny; strange]
jänö(jussi) jänis, pupu Äiti, kerro
taas se satu niistä jänöistä! Voi,
miten ihania pikku jänöjusseja!
[hare, bunny]
jäpä, jäpälä poika, mies, ukko, jät-
kä, karju, junnu (2), jäbä Tulkaas
järkkäri
jäpät syömään! Mikäs saakelin jä-
pälä sä oikeen luulet olevas? [boy,
man]
järki juoksee, leikkaa äly toimii,
ajatus pelaa, lanttu leikkaa Nyt
olis vihdoinkin saatava järki juok-
semaan näihin hommiin. Sulia ei
tosiaan paljon järki juokse, kun
kastelet kukkia kaatosateessa!
Vielä tolia vaarillakin vaan järki
leikkaa, [has wits, has brains]
järki jäässä älyn toimimattomuu-
desta, ymmärtämättömyydestä
Onks sulia järki ihan jäässä? Näin
kohmelossa tuntuu olevan järkikin
jäässä, [has no brains, has no wits]
järki kädessä järkevästi toimimi-
sesta, olemisesta yms. Nää hom-
mat kuuluu sit tehä järki kädessä.
Nyt täytys ottaa järki käteen tässä
suunnittelussa, [sensibly]
järkiään poikkeuksetta, erotukset-
ta, järjestään, kaikki tyynni Toi
surkee moke munii järkiään. Nää
omput on järkiään madonsyömiä.
[all, all the time, without exception]
järkky järkyttävä, hirveä, kauhea,
kamala Tolia naisella on ihan
järkky kampaus. Olipas järkky jut-
tu se Anjan itsari! Ois se ollu järk-
kyä, jos niille ois sattunu jotain!
[terrible, shocking]
on tällä viikolla järkkänä? Järkki-
en pitää sit muistaa tuulettaa
luokka välkkärillä. [monitor (in
school)]
järkkäri (huvitilaisuuksien tms.)
järjestysmies Lopulta se järkkäri
hermostu ja heitti ne tyypit ulos.
järkätä
Mä olin järkkärinä niissä illat-
suissa. [bouncer]
järkätä järjestää, hoitaa asioita
(valmiiksi), junailla Yritätkö sä
järkätä mulle jotain ongelmia ?
Koita nyt järkätä ne asias kun-
toon. Munko tässä pitää kaikki
järkätä! Mä kyllä pystyn järkkää-
mään sulle rahaa, jos tarttet. Voi-
siks sä järkätä mulle jostain ka-
maa? Mistähän sitä sais järkättyä
itelleen maalarin hommia ? [fix sb
up, arrange]
jässikkä kookas (ja kömpelö) poi-
ka tai mies: köriläs, roikale, jössik-
kä Onpa toi teijänperheen nuorim-
mainekin kasvanu jo aika jässi-
käks! Tossa kuvassa vaarikin näyt-
tää vielä aika jässikältä. Tolle jäs-
sikälle ei kyllä uskalla mennä vi-
noilemaan. [big (and clumsy) boy or
man]
jästipää vastaan inttävä tai tyhmä
ihminen: pölkkypää, hölmö, hul-
lu, tollo, tylsimys, typerys, mulk-
ku (2) Ei se jästipää suostu taas-
kaan mihkään. Millähän sen jästi-
pään ukon mielen sais muuttu-
maan ? Etkö sä saakelin jästipää
tajuu mitään? Senkin jästipää!
[stubborn person, blockhead]
jätkä 1 poika, mies, kaveri, kundi,
junnu (2), jäbä, jäpä Hei, tulkaas
jätkät tänne! Tekis mieli vetää sitä
jätkää turpiin. Mä isken vielä sen
ihanan jätkän! [boy, man] 2 kortti-
pelissä; sotilas; sakissa: sotilas,
sotamies, moukka (2) No, iske nyt
se jätkäs pöytään! Voitin ristijät-
källä! Et kai sä nyt meinaa jätkäl-
114
lä syyä mun tornia! [jack (in card
games); pawn (in chess)]
jätski jäätelö, jäde Ostetaanko
jät skit? Tää on ihanaa jätskiä! [ice
cream]
jättää jämä(t), pohjat jättää sa-
vukkeesta tai pullosta jäännös toi-
selle Jätä jämä! Voitko jättää mul-
le jämät? Jätä hei pohjat mulle
siitä kossusta! [leave sb the stub of a
cigarette or remainder of a bottle]
jättää väliin pinnata jostakin teke-
misestä Mä jätän väliin ne saake-
lin talkoot. Hei, meinaat sä jättää
väliin nää hommat? [skip, pass on
sth, give sth a miss]
jäynä kuje, jekku, temppu, keppo-
nen, kiusanteko Pikkubroidi yrit-
tää taas tehä jotain jäynää. Mä
suutun, jos sä et lopeta tota äly-
töntä jäynän tekemistä! [mischief,
trick, hoax]
jäynätä harmittaa, kiusata, vaivata
mieltä tai tekemistä Mikä nyt taas
jäynää, ootsä kipee ? Mikä ihme
siinä hommassa nyt jäynää, kun ei
tapahu mitään? [annoy, bother]
jäädä asumaan viivytellä, kuh-
nailla, viipyä pitkään Mihin hel-
kuttiin se faija nyt taas jäi asu-
maan? Taas nejäijohki ostoksille
asumaan. Älä sit jää sinne huusiin
asumaan! [loiter, linger]
jäädä auki jäädä velkaa, pystyyn
Mä jäin Penalle satasen auki. Pal-
jonks säjäitkään viime pelissä
mulle auki? [owe money]
jäädä fakkiin slg. jäädä kiinni,
kiikkiin Hitto, ku jäätiin fakkiin
 115
siitä kamasta! Mun pari kaveria
jäi fakkiin graffiteista, [gel caught]
jäädä hihna, remmi päälle jää-
dä juoma-, ryyppykierteeseen Pe-
nalla on taas jääny hihna päälle.
Jätkillä jäi viikonlopun yli remmi
päälle, [fall into a vicious circle of
drinking]
jäädä koukkuun tulla riippuvai-
seksi huumeista, tv-sarjan katso-
misesta tms. Se tyyppi on tainnu
jäädä koukkuun kamasta. Mutsi
on jääny koukkuun siihen saip-
puasarjaan. [become addicted]
jäädä levy päälle toistaa samaa
asiaa Voisitko lopettaa ton asian
jauhamisen, sulia on jääny taas
levy päälle! [repeat over and over
again]
jäädä pystyyn jäädä velkaa, auki
Sä jäit viime pelissä mulle vitosen
pystyyn, [owe money]
jäädä roikkumaan jäädä tule-
matta, tekemättä, hoitamatta; vii-
västyä Tasotusmaali jäi pahasti
roikkumaan. Velkojen maksu on
jääny vähän roikkumaan, [be
delayed, remain undone]
jäähyllä, jäähylle vilvoittelemas-
sa (työn, tanssin tms. lomassa)
Käyäänkö välillä vähän jäähyllä?
jööti, jöötti
Mennään vähäks aikaa jäähylle!
[break, pause from work, dance, etc.]
jäähä, jäähään jäädä, jäädään Ei
kai me sentään tähän jäähä? Jon-
kun oli pakko jäähä pois porukas-
ta. Me jäähään varmaan teille
yöks. [stay; jump off]
jäässä kylmästä kankeana; kanke-
assa (peli)kunnossa Mun jalat on
ihan jäässä. Mä oon ihan jäässä,
pääsenks mä lämmitteleen ? Koko
joukkue oli eka erän melko lailla
jäässä, [frozen, numb, stiff]
jörö slg. euro, ege, erkki Vippaa
mulle parijöröö! Toi taulutelkku
maksais tuhatkuussataa jöröö.
[euro]
jössikkä kookas (ja kömpelö)
mies tai poika: köriläs, roikale, jä-
ssikkä On ne aika jössiköitä noi
sumopainijat! Onpa toi teijän
nuorimmainenkin kasvanu jo koko
jössikäks. [big (and clumsy) man or
boy]
jööti, jöötti annos, satsi tahna-
maista paksua ainetta Tehään be-
tonia vaan yks jööti kerrallaan.
Kuka on murjassu tollasen jöötin
huusin lattialle? Kastikkeesta tuli
aika jööttiä. [portion; excrement;
thick paste]
ka
K, k
ka lueteltaessa numeroita: kaksi,
(1) kaa Y, ka, ko, ne, vi, ... [two]
1 kaa lueteltaessa numeroita: kak-
si, ka Yy, kaa, koo, nee, vii,... [two]
2 kaa kanssa, seurassa, seurana
Ootsä tänään mun kaa? Miten sä
voit olla sen jätkän kaa ? Lähtekää
meijän kaa uimaan! [with]
kaahari (auto)hurjastelija Ne hel-
kutin kaaharit pääs karkuun.
[reckless driver]
kaahata, kaahailla hurjastella
(moottori)ajoneuvolla Ne varkaat
kaahas tiehensä. Onks sun pakko
aina kaahailla sillä mopollas?
[drive recklessly]
kaali ihmisen pää, nuppi, polla, ku-
poli Meneeks tää asia sun kaaliis?
Sulia on kyllä jotain vikaa tossa
kaalissas. Piä kaalis kii! [head;
intellectual ability]
kaalipää halv. tyhmä, tollo, pöljä,
pöhkö, pöllö Toi kaalipää ei käsi-
tä mitään. Senkin kaalipää!
[stupid]
kaamea kauhea, hurja, valtava,
mieletön, tavaton; ruma, vasten-
mielinen, paha Mulla on kaamee
kankkunen. Me ollaan kaarneessa
nälässä. Siellä alessa oli kaamee
tungos. Toi sun hattus on ihan
116
kaamee. Aina tätä samaa kaamee-
ta ruokaa! [terrible, bad]
kaappi slg. iso tukevarakenteinen
mies Tolle kaapille ei uskalla
mennä keljuileen. [big man]
kaappijuoppo salajuoppo Vaari
taitaa olla vähän kaappijuoppo.
Meijän mutsi on ruvennu kaappi-
juopoks. [secret drinker]
kaara henkilöauto Aika komeen
kaaran oot itelles hankkinu! Hyp-
pää kaaraan, mä vien sut ässälle!
[car]
kaasari kaasutin (polttomoottoris-
sa) Autosta hajos kaasari. Onko-
han kaasariin päässy vettä, kun
kone nykii? [carburetor]
kaasussa juovuksissa, humalas-
sa, päissään Jätkät pörräs vappu-
na kauheessa kaasussa ympäri
kaupunkia. Miten joku voi olla
noin hirveessä kaasussa! [drunk]
kaataa 1 juoda alkoholipitosta
juomaa Lähetääs kaataan parit
oluset tohon baariin! Mikähän
faijaa vaivaa, kun se on ruvennu
kaataan tota viinaa kaiket illat?
[drink alcohol] 2 saada toinen suku-
puoliyhdyntään Vielä mä sen jät-
kän kaadan! Pena on kova jätkä
kaataan naisia, [get sb to have sex
with]
 117
kaatis kaatopaikka Toi vanha telk-
kari joutaa jo kaatikselle. Mitä
helkutin roinaa te ootte roudannu
takasin kaatikselta? [(rubbish/
garbage) dump]
kaato(i), kaatoo lueteltaessa nu-
meroita: kaksitoista, kakstoi ...yy-
to(i), kaato(i), kooto(i) yytoo,
kaatoo, kootoo... [twelve]
kaatokänni umpihumala Illalla
otetaan sitten oikeen kaatokänni.
Broidi tuli taas kaatokännissä hi-
maan. Lissu olijuonu ittensä ihan
kaatokänniin, [heavy drunkenness]
kaatua päälle olemisesta, työnte-
osta: käydä ylivoimaiseksi, tulla
tehtäväksi Tuntuu kun koko maail-
ma kaatuis päälle. Miks kaikki
hommat kaatuu aina mun päälle?
[overwhelming amount (of work,
trouble, etc.)]
kade kadehtiva, kateellinen Ootsä
vähän kade sille tyypille, vai? Älä
luule mua mitenkään kadeks, mut
sulia kyllä pyyhkii tosi hyvin.
[jealous]
kahdenlaista ilmaa kaksi eri
mielipidettä (vastakkain) Onhan
siitä tien rakentamisesta ollu tääl-
lä kahenlaista ilmaa, [two
contradicting opinions]
kahe- kaksi-sanan vartalo kahde-
Meillä piti olla tärskyt täällä ka-
hen maissa. Kahelta meijän poru-
kasta puuttu passi. Ei kukaan voi
olla kahessa paikassa yhtä aikaa.
Mennään sitten kahelia autolla.
Mä oon ootellu tässä kahesta asti.
Mä oon syntyny kaheskymmeneska-
hes toukokuuta. Mennäänkö kou-
kaheli
luun kahestaan? Jutellaan siitä sit-
ten kahen kesken. Kokous on sitten
kahestoista joulukuuta, [two]
kaheksan kahdeksan Meitä oli
kaheksan poikaa. Tavataan aa-
mulla kaheksalta tai siinä kahek-
san aikaan. Mä oon oottanu täällä
jo kaheksasta asti. Tuu sitten ka-
heksaan mennessä, siis kahek-
saks! Jo kaheksalla meijänluokka-
laisista on ajokortti, [eight]
kaheksankymppinen (noin)
kahdeksankymmentävuotias, ka-
sikymppinen (1) Meijän vaari on
jo yli kaheksankymppinen. Mun
anoppi oli kaheksankymppisenä-
kin vielä hyvässä kunnossa, [eighty
years old]
kaheksankyt(ä) kahdeksankym-
mentä, kahekskyt(ä) Pappa täyt-
tää kohta kaheksankyt vuotta. Tais
olla, että se tapahtu siilon vuonna
kaheksankytä tai vähän sen jäl-
keen. [eighty]
kaheksas kahdeksas Mä olin kil-
pailussa vasta kaheksas. Mä käyn
kaheksatta luokkaa. Asutko sää
kaheksannessa kerroksessa ? Mun
synttärit on kaheksantena joulu-
kuuta. Me jäätiin joukkuekisoissa
kaheksansiks. [the eighth]
kahekskyt(ä) kahdeksankym-
mentä, kaheksankyt(ä) Mun setä
on kahekskyt vuotta. Se kuoli jos-
kus vuonna kahekskyt tai kaheks-
kytyks. [eighty]
kaheli hölmö, typerä, höperö, kais-
tapäinen, sekopäinen, kahjo, päh-
kö Ootsä täys kaheli? Toi on ihan
kaheli tyyppi. On toikin nyt ihan
kaheto(i), kahetoo
kahelia kastella sateella kukkia!
Noin kahelia ehotusta en oo ennen
kuullu! [out of one's mind, stupid]
kaheto(i), kahetoo lueteltaessa
numeroita: kahdeksantoista, kasi-
to(i), kasitoo... seito(i), kaheto(i),
yheto(i) seitoo, kahetoo, yhe-
too... [eighteen]
kahisevaa (seteli)rahaa Tarttis
olla aika lailla kahisevaa, jos mei-
nais ostaa ton auton. Mistähän
saatas pikkasen kahisevaa?
[(paper) money]
kahjo kaheli, typerä, höperö, kais-
tapäinen, sekopäinen, hölmö Toi
uus naaapuri on täys kahjo tyyppi.
Oli ihan kahjo ajatus lähtee ka-
laan tällaseen myräkkään. Senkin
kahjo! [out of one's mind, stupid]
kahteen pekkaan kahdestaan,
kahden kesken, kaksistaan, kah-
den Kyllä tääkin homma sujuu
kahteen pekkaan joutusammin
kun yksistään. Lähetäänko reis-
suun ihan vaan kahteen pekkaan
ja jätetään muksut mummille hoi-
toon? [two of us (you, them)]
kahveli ruokahaarukka Pistäs vie-
lä kahvelit pöytään, niin ruvetaan
sapuskalle! Ei tässä mitään kah-
velia tarvi, mä syön sormin, [fork]
kahvilla ulkona tilanteesta, pihalla
Hei, ootsä nyt ihan kahvilla tästä
jutusta ? Veivasin ne pari pakkia
kahville ja pistin lätkän reppuun.
[out, not realizing what is happening]
kaiken maailman kaikenmoinen,
kaikenlainen Kaiken maailman
juoruja niitä kuuleekin! Siinä pik-
kukaupassa myytiin ihan kaiken
maailman tavaraa, [all kinds of]
kaiken päivää koko päivän ajan
Kaiken päivää oot vaan laiskotel-
tu! Taas on satanu kaiken päivää.
[all day]
kaikin mokomin ilman muuta,
tietenkin, tottakai Tuu vaan mu-
kaan, kaikin mokomin! "Saisko
tulla sisään ? - Kaikin mokomin,
käy peremmälle!" [by all means, of
course]
kaikkea muuta kuin ei (olla)
lainkaan, ollenkaan sellainen kuin
Se on kaikkee muuta kun halpa
ratkaisu. Se hiivatin ukko on kaik-
kee muuta kun antelias, [anything
but, far from]
kaikki kotona, himassa järke-
vänä, tolkussa olemisesta Onko-
han tolia tyypillä ihan kaikki koto-
na? Sulia ei oo nyt kyllä kaikki hi-
massa, kun tolleen sekoilet, [ali
right, sane]
kailottaa huutaa, puhua kovalla
äänellä Se pappi kailotti saarno-
jaan mummun haudalla täyttä
kurkkua. Painu siitä muualle kai-
lottamaan, mä haluun olla rau-
hassa! [yell out]
kaista, kaistapää typerys; kahjo,
typerä, dorka, dille, älypää älykää-
piö Miten sä voit olla noin kaista?
Ootko sä kaista menny munimaan
tän homman? Joku kaistapää ajo
mun auton kylkeen. Haista paska,
senkin kaistapää! [out of one's mind,
stupid]
kait kai, ehkä Kait se sitten on niin.
Kyllä kait sellanenkin asia on
 119
otettava huomioon. Meijän pitää
kait kohta lähtee, [maybe; probably]
kaivaa kuvetta(an) maksaa, pu-
littaa Pitäskös tässä sitten ruveta
kaivamaan kuvetta ? Tällä kertaa
on sun vuoro kaivaa kuvettas. [pay]
kaivaa verta nenästään haastaa
riitaa, uhitella, kerjätä selkäänsä
Arska tuli tänne taas kaivaan ver-
ta nenästään. Turpa kii, vai kai-
vaks sä verta nenästäs? [ask for
trouble]
kaivella (mieltä) harmittaa, kiu-
sata, keljuttaa Mikä siinä jutussa
nyt kaivelee? Kyllä kaivelee miel-
tä vieläkin se eilisiltanen moka.
[annoy, bother]
kajari kaiutin(kaappi) Näistä kaja-
reista lähtee muuten aika makeet
bassot. Pitäs vaihtaa autoon kun-
non kajarit. [loudspeaker (box)]
kakalla ulostamassa Äiskä on ka-
kalla, se ei pääse nyt puhelimeen.
Menehän nyt kiltisti kakalle! Vie
se koira kakalle! [in the act of
excreting, doing a poo]
kakara halv. lapsi, penska, kersa,
kakru, mukula, muksu, skidi Ka-
karat heti kotiin! Naapurin kaka-
rat oli ollu taas omppuvarkaissa.
Kyllä noista saakelin kakaroista
on sitten harmia! [child, kid]
kakata ulostaa, tehdä kakka (1)
Joku koira on kakannu tohon pi-
haan. Nyt se penska kakkas hou-
suunsa. [defecate, do a poop]
kakattaa 1 ulostuttaa A'zft', mua ka-
kattaa! Mua rupes yhtäkkiä kakat-
tamaan, kun piti mennä esiinty-
mään. Vieläks sua kakattaa ? [feel
kakkulat
the need to excrete/poo] 2 pitää ka-
kalla; auttaa (lasta) kakkaamaan
Pitäs varmaan kakattaa toi nuo-
rimmainen, ennen kun lähetään
reissuun. Mä oon yrittäny kakat-
taakin sitä, mutta se vaan itkee ja
valittaa mahaansa, [have (or help) a
child defecate/poop]
kakistaa (ulos) vaiti olevan pu-
humaan saattamisesta: kertoa to-
tuus Rakistahan heti kaikki, mitä
sulle on kerrottu asiasta! Ei siltä
roistolta saanu mitään kakistettua
ulos. [tell (the truth)]
kakka 1 varsinkin lapsen tai (pie-
nehkön) eläimen uloste Jokos kak-
ka tuli? Nyt se muksu päästi kakat
housuunsa. Täällä on hiiren kak-
kaa joka paikassa! Voisit korjata
samalla noi koiras kakat veke!
[feces, poo] 2 viheliäinen, kurja,
ikävä, huono, harmillinen Oli aika
kakka juttu se mun eilinen moka!
Se oli ihan kakka leffa, [awful,
annoying, miserable] 3 asiasta: hö-
lynpöly, roska, törky, sonta Toi on
täyttä kakkaa koko kirjotus! Nyt sä
puhut ihan kakkaa! [nonsense,
rubbish]
kakkahätä (lapsen) ulostustarve,
tarve kakata Äiti, mulla on hirvee
kakkahätä! Kerro sitten, kun tulee
kakkahätä, [need to excrete/poop]
kakku vankilatuomio, vapausran-
gaistus Pena istuu sitä kakkua vie-
lä pari vuotta. Sitä olis meikäläi-
sellä vielä puol vuotta kakusta lu-
simatta. [(prison) sentence]
kakkulat silmälasit Mihis mun
kakkulat on joutunu ? Pistä ne kak-
kako
kulat nenälles, niin näätkin jotain!
[pair of glasses]
kako hullu, typerä, tyhmä, dorka,
dille, kaista(pää) Toi uus ope on
ihan kako. Ei tollasten kakojen
kanssa voi olla, ei ne tajuu mi-
tään. [stupid]
kakru kakara, lapsi, penska, kersa,
mukula, muksu, skidi Menkäähän
kakrut jo autoon, niin lähetään!
Tossa risteykessä oli kuulemma
joku naapuritalon kakruista jääny
auton alle. [child, kid]
kaksikymppinen 1 (noin) kaksi-
kymmentävuotias Niissä bileissä
oli suunnilleen sellasia kakskymp-
pisiä. Mä rupesin politiikkaan jo
kakskymppisenä. [twenty years old]
2 kahdenkymmenen euron (sete-
li )raha Tossa on sulle kakskymppi-
nen elokuviin! Mä sain faijalla
kakskymppisen nimpparilahjaks.
[twenty euro note]
kaksilahkeinen mies Lähetääs
vähän vilkulleen kakslahkeisia
tonne baariin! Tänne naisten puo-
lelle ei oo kakslahkeisilla mitään
asiaa! [male, man]
kaksimielinen vähän tuhma, pik-
kutuhma; säädytön, rivo Pena ker-
too aina kaksmielisiä vitsejä. Ton
tyypin ehotukset on aina vähän
kaksmielisiä. [suggestive, indecent]
kaksinen vain kielteisissä tai epäi-
levissä yhteyksissä: hyvä, kehut-
tava, hääppöinen, häävi Eipä oo
kaksinen peli toi uus saha. Ei tän
syövän jälkeen mun elämä oo ollu
kovinkaan kaksista. Tuskin se esi-
120
tys mikään kaksinen on. [not very
good]
kaksipiippuinen asiasta, jolla on
kaksi puolta; asiasta, jota voi tar-
kastella kahdelta kannalta Toi
ehotus ikärajan alentamisesta dis-
koihin on vähän kakspiippunen
juttu. Musta tohon asiaan voi suh-
tautua kakspiippusesti. ["two sides
of the same coin"]
kakskyt(ä) kaksikymmentä Mä
otan mun ryhmään vaan kakskyt
henkee. Toi hyvännäkönen kundi
on varmaan vielä alle kakskytä.
[twenty]
kakstoi lueteltaessa numeroita:
kaksitoista, kaato(i), kaatoo
...ykstoi, kakstoi, koltoi... [twelve]
kalja olut Äijäkin vaan kittaa kal-
jaa kaiket illat. Lähetääs otta-
maan muutamat kaljat! [beer]
kaljalla, kaljoilla olutta juomassa,
oluella, olusilla Kävästääs parilla
kaljalla! Tuolla ne jätkät istuu
baarissa kaljoilla. Eiköhän mennä
välillä kaljalle? Lähetäänkö illal-
la kaljoille? [having a beer]
kaljamaha iso ja pyöreä maha;
halventavasti henkilöstä, jolla on
tällainen Tolia isännällä on oikee
kaljamaha. Painukaas siitä kalja-
mahat jo hommiin! [(a person with)
a beer belly]
kaljassa, kaljoissa(an) huma-
lassa, huppelissa, juovuksissa,
päissään Pienessä kaljassa on mu-
kava pelailla. Sä taidat olla vähän
kaljoissasi Oliks se kuski kaljois-
saan? [drunk]
 121
kaljoitella nautiskella olutta, istus-
kella oluella Vaari on ruvennu
taas kaljottelemaan. Pitääkö sun-
kin kaljotella baarissa kaiket päi-
vät, senkin juoppo! [have a beer]
kalkkikset halv. vanhemmat Kun
kalkkikset meni maate, niin me
vasta alotettiin kunnon pirskeet.
[parents]
kalkkis halv. vanhoillinen, van-
hanaikainen) ihminen, fossiili
Mummu on ihan kalkkis. Noi on
ihan kalkkisten juttuja. Faija
kuuntelee radiosta vaan joitakin
kalkkisten kanavia, [conservative,
fogey]
kallo pää, pääkoppa On suliakin
aika pitkä kallo. Mua ottaa kal-
loon toi ränkytys! Piä kallos kiin-
ni! [head]
kallonkutistaja halv. psykiatri Mä
en sen hullun kallonkutistajan pu-
heille enää mene! [psychotherapist,
psychiatrist]
kalppia lähteä (nopeasti) tiehensä,
pois, nostelemaan Alkakaahan
kalppia siitä! Jätkät lähti heti
kalppimaan, kun faija tuli himaan.
[go away]
kalsa kylmä, kalsea, kolea, viileä;
kolkko Mökillä oli märkää ja kal-
saa. Se uus naapuri on jotenkin
kalsa tyyppi. Siinä hotellissa oli
jotensakin kalsa sisustus, [cold,
chilly; gloomy]
kalsarit miesten (pitkät) alushou-
sut Kannattais vaihtaa jo pitkät
kalsarit lyhyisiin. Vie noi haisevat
kalsaris jo pyykkiin! Mä inhoon
kampe, kamppeet
äijien likasia kalsareita, [men's
underpants, long johns]
kalu vulg. penis, siitin Kato, hirvee
kalu tolia jätkällä! Siellä ne äijät
tietysti taas juoksee kalu pystyssä
akkojen perässä, [penis]
kama slg. huume, roju, roina (2)
Tiätsä, mistä täältä sais kamaa?
Katotaan sit, ettei kama pääse
loppuun, [drugs]
kamala 1 ruma, tyylitön, vasten-
mielinen, hirveä, paha Kato miten
kamala kampaus! Sä olit illalla
kännissä taas ihan kamala. Kou-
lussa oli taas kamalaa ruokaa.
[terrible, bad] 2 kova, valtava, tava-
ton, mahdoton, suunnaton Mulla
on kamala nälkä. Me jouduttiin
ihan kamalaan myrskyyn. Broidi
on taas kamalassa kankkusessa.
[very, extreme(ly); big, hard]
kamat tarvikkeet, tavarat; soitto-
tms. välineet Pitäs ostaa uuet las-
kettelukamat. Se mies vei kaikki
tärkeet kamat mukanaan, kun se
muutti pois. Viittitteks kundit kan-
taa kamat lavalle? [equipment,
gear, stuff]
kamoon slg. rohkaiseva, kannusta-
va tai pidättelevä tms. aloitussana:
hei, kuulehan; älähän nyt viitsi
Kamoon jätkät, peliä! Kamoon,
pistäs vähän vauhtia! Kamoon,
älähän nyt rupee riehuun! ["Come
on!"]
kampe, kamppeet tavara, kapi-
ne, tarvike, kama; tavarat, kapi-
neet, tarvikkeet, kampsut, kamat;
vaatteet Ullakolle oli kertyny jos
jonkinlaista kampetta. Nyt kamp-
kampsut
peet kasaan ja lähetään! Meijän
kaikki kamppeet kastu sillä ve-
nereissulla. [stuff, things, gear]
kampsut tavarat, kapineet, tarvik-
keet, kamppeet Keräähän ne
kampsus ja lähe vetään täältä!
Kenes kampsuja täällä vielä on?
[stuff, things, gear]
kamu kaveri, ystävä, toveri Me ol-
laan Penan kanssa hyviä kamuja.
Kuules nyt kamu, älähän intoile!
[friend]
kana halv. tyhmä(ntärkeä) nainen
Täysiä kanoja koko seurapiiri! On
siinä mulla oikee kana! [stupid
woman]
kana-aivo tyhmä, typerä, tollo, ty-
perys; muistamaton, helposti
unohtava Siinä mulla on yks kana-
aivo, kun ei muista ottaa avaimia
mukaan! Semmosen kana-aivon
kanssa en kyllä suostu mihkään!
[stupid; forgetful]
kana kynimättä, kynittävänä
maksettavia saamatta; asioita sel-
vittämättä Sen juupelin kieron
myyjän kanssa mulla onkin vielä
kana kynimättä. Ois vielä kana ky-
nittävänä sen napalangon kanssa.
[a bone to pick with sb]
kanalauma halv. naisjoukko Tuol-
la käytävällä se kanalauma taas
juoruaa. Sitä kanalaumaa et sitten
kutsu tänne mökille! [group of stupid
women]
kananlihalla ihokarvojen pystyyn
nousseina (pelosta, kylmästä tms.)
Me paleltiin ihan kananlihalla.
Mä menin ihan kananlihalle sen
22
lejfan järkky kohtauksista, [goose
pimples]
kandee slg. kannattaa (tehdä),
kantsia Ei kande lähtee ulos, kun
sataa. Kandee sitä ainakin kokeil-
la, jos se vaikka lähtis käyntiin, [be
worthwhile]
kandi kandidaatti Mun veli on lää-
ketieteen kandi. Joks sä sait kan-
din paperit? [Bachelor]
kani panttilainaamo Piti viiä telkku
kaniin, kun rahat loppu. Onks sun
kellos kanissa? [pawnshop]
1 kanittaa viedä, antaa panttilai-
naamoon, pantata Broidi joutu ka-
nittaan tietsikkansa. Viittiks vipa-
ta pari satkua, ettei mun tartte ka-
nittaa tavaraa? [to pawn]
2 kanittaa ajaa hurjasti, kovaa,
täysiä Jätkät kanitti karkuun kun
viimeistä päivää. Miks sä aina ka-
nitat, kun likkoja on kyydissä?
[drive fast]
kankaalla tajuttomuudesta, tiedot-
tomuudesta; ymmärtämättömyy-
destä Tossa se ukko makaa ihan
taju kankaalla. Pena joi ittensä
ihan kankaalle. Onks sulia nyt vä-
hän taju kankaalla? [unconscious]
kankaalle pois, ulos, pihalle, pel-
lolle Häpykää siitä kankaalle! Mä
ajoin ne jätkät kankaalle, [out,
away]
kanki slg. miehen sukupuolielin:
kulli, kyrpä, muna, vehje Pate
ootteli mua jo kanki tanassa.
Mirkku on hyvä imeen kankee.
[penis]
kankku ihmisen pakara, kinkku
(2) Mun vasenta kankkua särkee
 123
niin helkutisti. Heitä siitä kankku
paljaaks, niin päästään rokot-
taan! [buttock]
kankkunen krapula, kohmelo, jy-
säri Aamulla iski karsee kankku-
nen. Piti ottaa pari bissee kankku-
seen. Ei taho kankkusessa työ oi-
keen maittaa, [hangover]
kannikat pakarat, takapuoli Aika
hyvät kannikat tolia kimulilla!
Mun kannikat hierty ihan veresli-
halle, kun mä putosin Penan pyö-
rän tarakalta, [buttocks]
kans 1 kanssa, (2) kaa Ootsä mun
kans ? Lähtisitte ton lapsen kans
uimaan! [with sb] 2 kanssa, myös,
-kin Tuutsäkans 'myös' mukaan?
Mä kans 'minäkin' haluun jäts-
kin! Oot sä kans 'olet sinäkin' yks
pelle! [too, also] 3 vahvistamassa
pyyntöä tai käskyä (usein s/f-sa-
nan kanssa): myös Sä teet kans
niinku mä sanon! Muistat sit kans!
Tuut sit kans varmasti ajoissa!
[too; (also used to emphasize a
request)]
kantsia kannattaa (tehdä), kandee
Ei varmaan kantsi lähtee sinne bi-
leisiin tänään. Kantsiiks sinne
näin myöhään enää mennä? [be
worthwhile]
kantti 1 henkinen voima, uskallus,
rohkeus, itseluottamus, sisu Kellä
on kanttia mennä sanomaan to-
tuus sille päin naamaa? Ei mulla
oo kanttia rehennellä noin isolle
jätkälle. Katotaan nyt, miten tässä
kantti kestää, [courage, confidence,
guts] 2 näkökohta, näkökanta,
puoli; taho, suunta Asiaa pitää
kapsäkki
miettiä joka kantilta. Mä otin siitä
talosta valokuvia vähän joka kan-
tilta. [viewpoint]
kanttuvei täysin uupunut, väsy-
nyt, poikki; kuollut; tajuton; men-
nyttä, lopussa, perikadossa Iskä
tuli töistä ja oli ihan kanttuvei.
Kohta on sekin susi kanttuvei,
kunhan päästään ampumaan.
Mutsi kaatu kellarin portaisssa ja
on ihan kanttuvei. Taitaa olla sun-
kin firmas pian kanttuvei. Meniks
se lafka kanttuvei? [very tired; dead;
unconscious; bankrupt]
kapakka (huonotasoinen) annis-
keluravintola Johan oli rähjänen
kapakka! Lähetäänkö illalla ka-
pakkaan ? Siinä kapakassa ei oo
oikeen hyvä ruoka, mennään johki
muualle, [pub, bar]
kapiainen slg. kantahenkilökun-
taan kuuluva sotilas Joku kapiai-
nen tuli siihen aukoon päätään. Ei
oo häävejä noi kapiaisten palkat.
[regular, professional soldier]
kaponen kapea Se rima taitaa olla
vähän liian kaponen tähän ovilis-
taks, vai? Toi sänky näyttää kyllä
aika kaposelta. [narrow]
kappas (vaan) huomaamisen,
hämmästymisen tms. ilmauksena:
kas, katsohan, katsos Kappas
mikä kaatosade! Kappas vaan
minkälainen hauki jäi verkkoon!
[cused to express observation,
astonishment, etc.>]
kapsäkki matkalaukku Onpas sul-
ia painava kapsäkki! Ei nää kamat
mahu noin pieneen kapsäkkiin.
[suitcase]
kapu
kapu kapteeni (sotilasarvona);
myös lentokoneen tai laivan pääl-
likkö tai urheilujoukkueen (pelaa-
ja)johtaja Meillä oli intissä tosi
keljumainen kapu. Kukas on jouk-
kueen kapu? [captain]
kapula kaukosäädin Eiks tää ka-
pula toimi? Onks se telkkarin ka-
pula taas hävinny ? Siitä kapulasta
on varmaan patterit lopussa.
[remote control]
kapuloita rattaisiin jonkin toi-
minnan häritsemisestä, asian kä-
sittelyn tai etenemisen hidastami-
sesta, vastustamisesta Miks sä oot
aina pistämässä kapuloita rattoi-
sin? Älkäähän nyt yrittäkö panna
kapuloita rattaisiin! ["a spanner in
the works"]
kaput rikki; lopen uupunut, väsy-
nyt, poikki Nyt toi meidän telkku
tais mennä kaput. Mutsi tuli töistä
ja oli ihan kaput, [broken; very tired]
karata käsistä menettää tilanne
hallinnasta Älä sitten ihmettele,
jos koko homma karkaa käsistä.
Mun siskolla on koko elämä ka-
rannu käsistä viinan takia, [lose
control]
karavaanari asuntovaunumatkai-
lun harrastaja Ai tekin ootte ruven-
nu karavaanareiks ? Ottaa päähän
noi hidastelevat karavaanarit lii-
kenteessä. [caravanner, camper]
karju (isoja roteva) mies, poika,
jätkä, kundi, häiskä Toi portsari
on aika karju. Missä ne saakelin
karjut viipyy? [(big) man or boy]
karkki karamelli, makeinen Me os-
tettiin kioskilta vaan karkkia ja
124
limsaa. Mulle tuli karkeista maha
kipeeks. [sweet, candy]
karmea kauhea, ruma, kamala,
kaamea, hirveä, karsea; mahdo-
ton, suunnaton, mieletön, tavaton
Aamulla oli karmee krapula. Tää
pukuhan on aivan karmeen näkö-
nen! Naapurin akka kulkee aina
karmeissa kuteissa. Siellä juhlissa
oli ihan karmee määrä porukkaa.
[terrible; ugly, bad; huge]
karpaasi isoja roteva mieshiihtä-
jä tai muu urheilija) Suomen kar-
paasit otti sittenkin kultaa viestis-
sä. [tall and sturdy man (skier etc.)]
karsea kauhea, ruma, kamala, kaa-
mea, hirveä, karmea, mahdoton,
suunnaton, mieletön Onpa kar-
seen näkönen hattu! Mulla on kar-
see kankkunen. Mun broidi ajaa
aina karseen lujaa. Koko kirjoitus
on täynnä karseita virheitä. Sä oot
karseen vahva! [terrible; huge; ugly,
bad]
kartsa slg. katu Lähetään vähän
käppäileen kartsalle! Mikä helku-
tin mökä tuolta kartsalta kuuluu ?
[street; town centre, downtown]
karvan verran hyvin vähän Kuti
meni karvan verran ohi maalin.
Kello on karvan verran yli kaks. [a
little bit]
karvat pystyssä (olla) ärsyynty-
nyt, raivostunut, takajaloillaan
Maikka oli ihan karvat pystyssä,
kun me olitiin myöhässä. Mulla
nousee aina karvat pystyyn, kun
mä nään sen dorkan tyypin.
[annoyed, outraged]
 125
kasassa 1 koossa, yhteen kerätty-
nä Kamppeet on kasassa, eiköhän
sit vaan lähetä! Me saatiin se kone
aika nopeesti kasaan, [assembled,
together] 2 saatettuna, joutuneena
tms. pienempään tilaan tai kokoon
Joko se teltta pian on kasassa, olis
kiire ? Poikien maja oli lysähtäny
kasaan. Vaari on menny vanhuut-
taan jo ihan kasaan, [pressed
together; fallen in a heap, collapsed]
kasata koota, panna kokoon No
me purettiin ekaks koko kone ja sit
kasattiin se uuestaan. Kasatkaas
kamppeenne, niin päästään lähte-
mään! [assemble, gather]
kasi 1 kahdeksainen, numero kah-
deksan, kahdeksikko Mä sainfys-
sankokeista kasin. Eka kuti osu
kasiin, [figure or number eight]
2 peruskoulun kahdeksas luokka
tai kahdeksasluokkalainen Kasilla
pitää valita taas jotain lisäaineita.
Noi kasit on ihan hirveitä murkku-
ja. [eighth grade at school; eighth-
grade pupil]
kasiainen kastemato, (3) kassu
Etitään ensteks kasiaisia, jos lähe-
tään ongelle! Ahvenet tykkää kun-
non kasiaisista, [earthworm]
kasikymppinen (noin) kahdek-
sankymmentävuotias, kaheksan-
kymppinen Pappa alkaa olla koh-
ta kasikymppinen. Muori oli kasi-
kymppisenä vielä vallan virkee.
[eighty years old]
kasito(i), kasitoo luelteltaessa
numeroita: kahdeksantoista, kahe-
to(i), kahetoo ...kuuto(i), seito(i),
kasvaa koiranputkea
kasito(i), ysito(i) kuutoo, sei-
too, kasitoo, ysitoo... [eighteen]
kassa kassanhoitaja, kassamyyjä
Mä olin kesätöissä yhen kaupan
kassana. Kassa kysy multa pape-
reita. [cashier]
kassari slg. jalkapallossa tms. pal-
lopeleissä: maalivahti, veskari Toi
kassari puottaa joka pallon. Kas-
sarille sattu toka erän alussa tosi
paha moka. [goalkeeper]
kassi pallopeleissä: maali, reppu,
veska Hämäsin vähän mokee ja
pääsin pistään kiekon kassiin.
Montaks kassia pääsit tekeen?
[goal (in sports)]
kassialma halv. laitapuolen kodi-
ton nainen, joka kuljettaa muka-
naan vähää omaisuuttaan kasseis-
sa Tuolla joku kassialma taas ton-
kii roskiksia. Ei sen nimi ooAlma,
vaiks se on kassialma. [bag lady]
1 kassu slg. kasarmi Saas nähä,
ehitäänkö kassulle ajoissa, ettei
mee puntikseks. Säkylässä oli mun
intin aikaan hirveen huonokunto-
set kassut. [barracks]
2 kassu kasetti Pistä se vanha kas-
su soimaan! Otetaanks tää leffa
kassulle ? [cassette]
3 kassu kastemato, kasiainen
Mulla on pitkässäsiimassa syötti-
nä oikeen lihavia kassuja. Kyllä
ahven iskee aika hanakasti kas-
suun. [earthworm]
kasvaa koiranputkea olla kuol-
lut, haudassa Se ukko kasvaa jo
koiranputkee. Mistäs sen tietää,
vaikka viikon päästä itekin kas-
kasvi
vais koiranputkee. [be dead, in the
grave]
kasvi kasvain, tuumori Iskällä oli
joku ihme kasvi mahassa, muttei
onneks syöpä. Sitä mutsin kasvia
ei kait voi leikata, [tumour]
kasvo henkilö, tyyppi, hahmo Toi
on ihan tuttu kasvo, mut en mä saa
sen nimee mieleen. Luuleks sä ole-
vas joku kova kasvo, hä? [person,
character]
katella katsella Mä oon vaan katel-
lu telkkaria koko illan. Kateltiin
vähän niitä uusia paikkoja. Ootko
jo katellu uutta työpaikkaa ? Voin
mä kohta katella, mikä siinä on
vialla, [look, watch; browse]
katin kontit väheksymistä, har-
mistumista tms. ilmaisemassa: yh-
tään, lainkaan, ollenkaan mitään,
kissan viikset, kattia kanssa Katin
kontit mä siitä välitän! Ja katin
kontit se asia sulle kuulu! Mua ei
katin kontit kiinnosta tollanen oh-
jelma! [not at all; nonsense; I don't
care]
katki poikki; uupunut, väsynyt, rät-
ti Miks toi lähetys meni katki? Tää
putki pitäs saada jollain konstilla
keskeltä katki. Mä en jaksa enää,
mä oon jo ihan katki! [off; broken;
tired]
katkolla 1 loppumis-, umpeutu-
misvaiheessa Nyt alkaa peli olla
katkolla. Mulla on kohta työsopi-
mus katkolla, [near the end] 2 kat-
kaisuhoidossa Pena on taas kat-
kolla. Sut kyllä pitäs kohta viiä
katkolle, [undergoing detoxification]
126
kato- katsoa-ve rbin vartalo katso-
Kato vähän etees! Mä katon, onks
siellä mitään. Katotko vähän tän-
ne! Katotaan nyt, pääsenkö mä tu-
lemaan. [look, see]
kato(s) (hei) täydennystä tai seli-
tystä ilmaisemassa: katso(s), kat-
sohan, nimittäin, näet, nääs Kato,
niinhän se on. Mää oon, katos,
ekspertti tässä hommassa. Elämä
nyt on tämmöstä, kato. Katos hei,
kyllä minä voin auttaa. Kato hei,
kaikki muuttuu niinku tiäksä. [oh;
"see...", "look..."]
katokin ilmaisemassa muistutusta
tai varoitusta: katsokin, ole tark-
kana, muistakin Katokin, ettet
myöhästy! Katokin sitten, että
kaikki tulee mukaan! Katokin, ett-
et taas juo päätäs täyteen! ["Be
sure (not) to..."]
kato ku selitystä ilmaisemassa:
siksi (kun), ymmärräthän (kun)
Kato ku tänään on perjantai, niin
mä lähen vähän aikasemmin. Kato
ku siitä ei voi tulla mitään, ku ei
oo rahaa. Kato ku mä välitän sus-
ta niin hirveesti, et siks mä tein
sen sun puolestas. ["see...", "look..."]
katsoa kieroon, viistoon, vi-
noon suhtautua johonkin epäluu-
loisesti, epäsuopeasti, tylysti, när-
kästyen; vierastaen Maikkka katto
mua aluks ihan kieroon. Kattelin
jonkun aikaa vähän viistoon sen
touhuja. Aluks se pomo katto mua
pikkasen vinoon, [look askance, be
suspicious]
katsoa kuin halpaa makkaraa
halveksia, väheksyä Ne automyy-
 127
jät katto meitä kun halpaa makka-
raa. [look with contempt]
katsoa läpi sormien olla puuttu-
matta johonkin, antaa asian olla
rankaisematta Poliisit katso sen
pienen ylinopeuden läpi sormien.
Ei tota vilppiä voi kattoo enää läpi
sonnien, [bend the rules]
katsoa perään vahtia jotakin,
huolehtia jostakin Voitko kattoo
noitten kersojen perään, kun mä
käväsen kaupassa ? Kukas ton
notskin perään kattoo, jos me lä-
hetään välillä sieneen ? [watch over,
take care of]
kattele- katsella-verbin vartalo
katsele- Kattele vaan rauhassa, ei
oo mikään kiire. Mennäänkö kat-
telemaan käytettyjä autoja? Ne
katteli meitä aika pitkään, [watch,
look]
katti kissa Se katti luikki tiehensä.
Naapurin katti mourus pihalla
taas koko yön. Tolta vanhalta ka-
tilta pitäs ottaa jo nirri pois. [cat]
kattia kanssa väheksymistä, har-
mistumista tms. ilmaisemassa: ei
mitään, yhtään välittämistä (josta-
kin), katin kontit Kattia kanssa
niistä akkojen juoruista! Ja kattia
kanssa, toihan on täyttä höpöpu-
hetta! [not at all; nonsense; I don't
care]
katto- fajfsoa-verbin vartalo katso-
Ootko kattonu, onko kaivossa vet-
tä? Pitäs kattoo jotain uutta autoo
tän vanhan tilalle. Käys kattomas-
sa, onks posti tullu. [look, see]
kauaa(kaan) kauan( kaan). pit-
käänkään) Ei se matsi kauaa kes-
kaula
tä. Ei menny kauaakaan, kun se jo
pyys lisää. [not...long]
kauhea ruma, tyylitön, vastenmie-
linen, kehno, paha; valtava, tava-
ton, mahdoton, suuri, kova Noi
sun housus on ihan kauheet! Taas
tätä kauheeta ruokaa! Se ukko
kulkee joka päivä ihan kauheissa
kuteissa. Mulla on aivan kauhee
kankkunen. Mä oon ollu kauhees-
sa nälässä koko päivän. Onpas
kauhee myrsky tuolla järvellä!
[terrible, bad; ugly; big, hard]
kauhistuksen kanahäkki liioi-
teltuna päivittelynä: voi kauhistus,
hyvänen aika (sentään) Voi kau-
histuksen kanahäkki sentään, mitä
sulle on sattunu! Kauhistuksen ka-
nahäkki, nyt se ukko kekkaloi tuol-
la ilman rihman kiertämää!
["Oh no!"]
kauhtana halv. vaate, pukine Se
ukko kulkee aina hirveissä kauh-
tanoissa. Heitä se vanha takin
kauhtana jo pois! [worn-out
garment]
kauhukahva auton tai moottori-
pyörän matkustajalle tarkoitettu
pieni kahva, josta kyydissä olija
voi pitää kiinni Tässä motskarissa
on ihan surkee kauhukahva. Piä
siitä kauhukahvasta kiinni, nyt
mentiin! [grab handle for passenger]
kaukalo halv. vene, purkki Mä en
tollaseen kaukaloon tuu kyytiin!
Toi vanha kaukalo vuotaa kun
seula, [boat]
kaula välimatka edelliseen kilpai-
lijaan Yritin loppusuoralla kuroo
kaulaa kiinni. Mä sain jo takasuo-
kaurahattu
ralla pikkasen kaulan muihin.
[lead, distance to competitors]
kaurahattu halv. maalainen, maa-
laistollo, landepaukku Taas joku
kaurahattu törttöili neljän ruuh-
kassa. Pysyis noikin kaurahatut
vaan landella, [country bumpkin]
kautta rantain epäsuorasti, vältel-
len, kierrellen ja kaarrellen Naa-
puri yritti kysellä meijän asioista
kautta rantain. Äiti kerto siitä ju-
tusta vähän niinku kautta rantain.
[indirectly]
kaveerata olla kaveri (1), tulla hy-
vin toimeen jonkun kanssa; seu-
rustella Kyllä me välillä kaveera-
taan, välillä ei. Noi kaks taitaa ka-
veerata keskenään, [get along, be
friends or have a romantic relationship
with sb]
kaveri 1 ystävä, toveri Mulla on
paljon uusia kavereita. Kyllä ka-
verin sanaan voi luottaa, [friend]
2 mieshenkilö, tyyppi Kuules ka-
veri, paljonks kello on ? Mä sanoin
sille kaverille suorat sanat! [man,
boy]
kehari tyhmä; kehitysvammainen
Mun pikkuveli on ihan kehari, täys
tollo! Me käytiin eilen siellä keha-
rien leirillä, [stupid; mentally
disabled]
kehen keneen Kehen sä oot rakas-
tunu ? Ootsä kehenkään pihkassa ?
[who, to/with who(m)]
kehissä, kehiin esillä, paikalla,
vuorossa; esiin, paikalle, hommiin
Mikä bändi siellä on tänään kehis-
sä? Pitäis hommata jostain poruk-
kaa kehiin. Se vanha bändi palaa
128
taas kehiin, [performing sth; working
on sth, on duty]
kehittää keksiä tekemistä, miettiä,
suunnitella; järjestää, hankkia ra-
haa tms. Mistäs nastaa kehitettäis
illaks? Pitäis kehittää noille muk-
suille jotain hommaa. Tarttis ke-
hittää jostain rahaa tähän tou-
huun. [plan, come up with]
kehveli lievä kirosana: peeveli,
peijakas, perhana, halvattu Voi-
han kehveli kun harmittaa! Kuka
kehveli on varastanu mun sateen-
varjon ? Ottaa päähän niin kehve-
listä [<mild curse word>]
keikka 1 viihdetaiteilijan esiinty-
miskäynti tai -matka; työhön liit-
tyvä tehtävä; ylimääräinen tai tila-
päinen työ Nuorempana mekin
tehtiin pari keikkaa viikossa tans-
silavoille. Ravintolakeikoista
maksettiin aika huonosti. Mä oon
tehny viime aikoina keikkoja urak-
kapalkalla. Heitin taas viime vii-
kolla keikan Tuhkolmaan. [show,
gig; official journey; temporary job]
2 ryöstö, murto tms. rikollinen
toimi Joku oli tehny keikan mei-
dän kesämökille. Jätkät kait suun-
nittelee keikkaa siihen kioskiin.
[robbery, burglary, etc.]
keimit juhlat, kemut, kekkerit, kar-
kelot, bileet; kipailut, skabat, gei-
mit Tuu illalla meille keimeihin!
Oli tosi nastat keimit! Onks teijän
porukka mukana ens viikon kei-
meissä? [party; games]
keissi slg. tapaus, juttu Aika keissi
se ryöstö! Mulle sattu koulussa
aika nolo keissi. [case]
 129
keittää moottorin jäähdytysnes-
teestä: ylikuumentua Ensin se
kone rupes keittään ja sit se leikkas
kiinni, [overheat]
keittää (yli) (jollakulla) vihastua,
ärsyyntyä, tulistua, hermostua,
menettää hillintänsä Rupesko ka-
verilla keittämään ? Mulla alko
keittää se pomon suunsoitto. Pe-
nalla keittää aina yli, kun se kän-
nää. [become angry or nervous, lose
self-control]
keittää soppa saada aikaan sotku,
hankaluuksia asioissa Johan oot
meille taas sopan keittäny! Min-
kähänlaisen sopan se hullu tästä
vielä keittää! [cause confusion]
kekata keksiä, oivaltaa, huomata,
hoksata, äkätä Eks sä nyt kekkaa,
missä se piilo on? Mistä sä kekka-
sit tän idean? [find out, discover;
realize, invent]
kekkaloida kuljeskella, maleksia,
hortoilla; toikkaroida, hoiperrella,
hoippua, kekkuloida (1) Mitähän
toi ukko täälläpäin kekkaloi?
Pena oli kekkaloinu taas päissään
missä sattuu, [wander aimlessly; reel,
totter]
kekkerit kemut, bileet, keimit Jo-
han oli rajut kekkerit illalla! Meil-
lä on tänään mun synttärikekkerit.
[party]
kekkulissa humalassa, juovuksis-
sa, kännissä, hiprakassa, hutikassa
Eno on taas aikamoisessa kekku-
lissa. Juotetaan ne kimulit ensteks
kekkuliin. Ootetaan, kunhan se
selviää tosta kekkulista. [drunk]
keljumainen
kekkuloida 1 toikkaroida, hoip-
puroida, kuljeskella; hoiperrella,
hoippua, kekkaloida Mitä hittoo
sä täällä kekkuloit tähän aikaan
yöstä? Tänne ei tartte tulla kän-
nissä kekkuloimaan! [wander
aimlessly; reel, totter] 2 pilailla, pel-
leillä: kieroilla, vehkeillä Nyt sä
taas yrität kekkuloida jotain tolia
tempullas. Eipäs nyt ruveta kekku-
loimaan mun kanssa! [play tricks;
scheme]
kelata muistella; miettiä, ajatella
Koitas nyt kelata vähän niitä illan
tapahtumia. Kamoon, kelaas ny,
eihän se niin voi onnistuu!
[remember; think]
kelju harmillinen, vastenmielinen,
hankala, ikävä, tylsä, kurja, kenk-
ku, keljumainen Kyllä oot kelju
tyyppi! Onpa kelju ilma! On vä-
hän kelju olo. Kelju juttu, että sa-
taa. Mulle sattu tänän aika keljus-
ti. kun auto meni ojaan. Tentissä
kävi keljusti. [nasty, unpleasant;
boring, miserable]
keljuilla käyttäytyä keljusti, tehdä
kiusaa, kenkkuilla Se tyyppi tuli
taas tahallaan tänne keljuile-
maan. Miks sä aina keljuilet ty-
töille ? [be nasty to sb]
keljumainen harmillinen, vasten-
mielinen, hankala, ikävä, tylsä,
kurja, kenkku On siinä mulla kel-
jumainen mies! Töissä oli taas
keljumainen päivä. Toi koulukiu-
saaminen on tosi keljumaista. Oli-
han se aika keljumaisesti tehty
temppu hyvälle kaverille, [nasty,
unpleasant; boring, miserable]
ketjuttaa
ketjuttaa harmittaa, kenkuttaa, kis-
mittää, ottaa päähän Keljutti, kun
sain kokeista vitosen. Rupes vähän
ketjuttamaan, kun lomakin piti kes-
keyttää. [be annoyed, be fed up]
kelkassa tilanteessa mukana, kär-
ryillä Vieläkö kaikki ootte kelkas-
sa ? En mä oo ollu enää pitkään
aikaan kelkassa, [on the right track;
"with sb"]
kelkasta tilanteessa tms. heikosti
tai ei ollenkaan mukana pysymi-
sestä, jälkeen jäämisestä tms.: kär-
ryiltä; joukosta Mä putosin kel-
kasta heti tunnin alussa. Meikä ti-
pahti kelkasta jo alkukierroksilla.
Mä jäin muitten kelkasta juoksun
puolivälissä, [lost track of sth; "not
with sb"]
kelkkaan jonkun mukaan, jonkun
kanssa yhteistyöhön, veljeile-
mään; johonkin toimintaan mu-
kaan Se likka suostuu lähteen ke-
nen miehen kelkkaan tahansa. Ru-
pesiks säkin sen retkun kelkkaan ?
Mä en siihen kelkkaan lähe. [with
sb, to cooperate with sb; in sth]
kelle kenelle Kelle sä annat sen
lahjan? Et sit kerro tästä kelle-
kään! [to/for whom]
kellei, keltei kenellä ei, keneltä ei,
kenelle ei Kellei oo vielä tätä
matskua ? Keltei oo vielä saatu jä-
senmaksua? Kellei oo vielä annet-
tu omaa työvihkoo? [who...not]
kellon, keiton kenellä on, keneltä
on Kellon jo yöpuku päällä? Tiät-
sä, keiton hukkunu tällanen kello ?
[who has, who is, etc.]
30
kellä kenellä Kellä ois vipata mulle
rahaa? Onks kellään jo nälkä?
[who]
keltSU kellari Faijan viinit on kelt-
sussa lukkojen takana. Keltsun
katto vuotaa, siellon seinät ihan
homeessa, [cellar]
keltä keneltä Keltä sä sait ne ku-
kat? Mä en saanu keltään mitään
joululahjaa, [from whom]
kemma, kemsa kemia (oppiai-
neena) Kemma on tosi vaikeeta.
Mulla on vielä kemsan läksyt teke-
mättä. [Chemistry (as subject)]
kemut kestit, bileet, hipat, kekkerit
Hei, voitasko pitää ne kemut meil-
lä? Mutsi ja faija tuli niistä ke-
muista aika jurrissa kotiin, [party]
kenkku kelju, ikävä, vastenmieli-
nen, hankala, kurja, harmillinen
Kyllä oli kenkku tentti! Osaspa
vanha kaveri tehä kenkun tempun.
[nasty, unpleasant]
kenkkuilla keljuilla, tehdä kiusaa,
käyttäytyä keljusti Älä rupee
kenkkuilemaan mun kanssa! Miks
sä aina oot kenkkuilemassa toisil-
le? [be nasty to sb]
kenkuttaa keljuttaa, harmittaa,
kismittää, ottaa päähän Kyllä ken-
kuttaa se eilinen möhläys. Mua
rupes kenkuttaan se muijan suun-
soitto, niin mä lähin pilkille, [be
annoyed, be fed up]
kenkä puristaa syyn tai tarkoi-
tuksen arvelussa Siitäkö se kenkä
puristaakin ? Mistä siinäkin kenkä
puristaa, kun et usko! [(know
where) "the shoe pinches"]
 131
kenkää potkujen antamisesta tai
saamisesta Pomo anto mulle ken-
kää. Pate sai kenkää siitä firmas-
ta. [fired, sacked]
kentsu (urheilu)kenttä, pelikenttä
Mennään koulun kentsulle pe-
laan! Kentsulla tavataan! [sports
ground, field, pitch]
kepittää päihittää, voittaa, lyödä
Tollasen tyypin mä kepitän hel-
polla. Ei tätä porukkaa niin vaan
kepitetäkään! [beat, win]
keplotella hankkia jotakin itsel-
leen halpa-arvoisella tavalla, kei-
notella Se vanha julkku keplotteli
ittensä eduskuntaan. Mistä sä oot
uuteen autoon rahat keplotellu ?
[manipulate, speculate, maneuver]
keppana keskiolut, keskari (1),
mellakka, meltsu Lähetään juo-
maan parit keppanat! Tästä sur-
keesta baarista ei saa kuin keppa-
naa. [medium strength beer]
kepuli vähän kiero, vilpillinen,
pientä huijausta harrastava Suo-
men hiihtäjillä tais olla vähän ke-
pulit keinot. Kyllä oot aika kepuli
mieheks. [fraudulent, dishonest]
kepulikonsti hiukan kiero tai
epäilyttävä keino tai temppu, vip-
paskonsti Älä yritäkään taas mi-
tään kepulikonsteja! Ei tää hom-
ma onnistu millään kepulikonstil-
la. [manipulation, manoeuvre]
kepulisti huonosti, kehnosti Mulle
kävi tentissä kepulisti. Mirkulle
sattu vähän kepulisti, kun Pena
pani sen paksuks. [badly, poorly]
keretä keritä, ehtiä, ennättää Tul-
laan, tullaan, kunhan keretään!
kerta
En mä kerkee nyt joka paikkaan.
[have time, find time; arrive in time]
kerjätä kuonoonsa, turpaansa
hakea selkäsaunaa ärsyttämällä
jotakuta, käyttäytymällä typerästi
toista kohtaan Tulitko tänne taas
kerjäämään kuonoos? Pena oi-
keen kerjäs turpaansa. [ask for
trouble]
kerran koska; myös vahvistamassa
koska-, jos- tms. konjunktiolau-
setta No kerran sä et tuu, niin mä
meen yksin. Koska kerran sinä va-
lehtelet, niin minäkin. Jos kerran
haluut, niin ota sitten ero! [since,
as, because]
kerrasta poikki viimeinen ja ai-
noa kerta asian(tilan) lopettami-
seksi Se on sitten kerrasta poikki,
jos kärähät vieraista. Jos tulee rii-
taa, peli pannaan kerrasta poikki.
[the last time; "That's the end of it!"]
kerro puhelimeen tai puhutteluun
vastattaessa: mitä, mitä asiaa,
puhu asiasi "Timppa tässä hei! -
Kerro?" "Kuules Samu. - Ker-
ro?" ["Yes?"]
kersa lapsi, kakara, penska, muk-
su, mukula, pentu, kakru, skidi,
kidi Johan on teillekin noita ker-
soja siunaantunu vaikka kuinka
paljon! Nyt eukko ja kersat au-
toon, niin lähetään! Ei kersoille
kannata kaikkea kertoo. Toihan
on ihan kersojen puhetta! [child,
kid]
kerta koska; myös vahvistamassa
koska-, jos- tms. konjunktiolau-
setta Kerta sääkään et mee sinne
juhliin, en mee määkään. Koska
 kertaheitolla, -laakista
kerta rikoit sen auton, niin mak-
satkin. Jos kerta äitikin lähtee,
niin lähen minäkin, [since, as,
because]
kertaheitolla, -laakista, -ry-
säyksellä yhdellä kertaa, kerral-
la, siinä samassa, hetkessä, yhdel-
lä heitolla Eiköhän viiä kaikki ta-
varat kertaheitolla. Koko asia rat-
kes kertaheitolla. Se on sitten ker-
talaakista poikki koko avioliitto,
jos kärähät vieraista. Uusintaotte-
lu ratkasee mestaruuden karta-
laakista. Me pantiin koko sisustus
uusiks kertarysäyksellä, [at once,
while at it, at one time, very quickly]
kerätä luut, luunsa poistumis-,
häipymiskehotuksissa yms.: häi-
pyä Kerääjätkö luus! Nyt keräätte
siitä luunne ja häivytte täältä! Ei-
köhän kerätä luut ja lähetä noste-
leen. [go away]
keskari 1 keskiolut, keppana, kek-
ki, mellakka, meltsu Tuotko kau-
pasta muutaman keskarin? Ei täs-
tä baarista saa kuin keskaria. Ei
tosta keskarista tuu kun pöhnään.
[medium strength beer] 2 keskisormi
haistattelun elekielenä Toi kuski
näytti meille keskaria. Tekis mieli
vilauttaa keskaria tolle ääliölle.
[middle finger]
. keskikalja kolmosolut, keskari (1),
keppana Ei täältä saa kun keski-
kaljaa. Vaari lipittää tota keski-
kaljaa kaiket päivät, [medium
strength beer]
1 kessu tupakka, erityisesti savu-
ke Onks sulia tarjota yhtä kessua?
132
Kessut unohtu toisen takin tas-
kuun, perhana! [tobacco, cigarette]
2 kessu kersantti Yks kessu huus
meille aina täyttä kurkkua. Mä
sain jo intissä kessun jämät.
[sergeant]
kessä kenessä Kysyn vaan, kessä
tässä vika oikeestaan on ? Eikö
muka kessään teistä ollu vikaa ?
[who(m)]
kestä kenestä Kestä se pallo meni
yli? Kestä sä tykkäät? Mä en tart-
te seuraa kestään. [who(m)]
kestää jaksaa, sietää Mä en kestä
sua! Koita kestää, kyllä se siitä!
Mä en kestä enää, mä muutan äi-
din luo! [to bear, stand, endure, do,
stay]
kesy heikko, tehoton, mitäänsano-
maton, lattea Jo oli kesy esitys!
Tässä paatissa on liian kesy moot-
tori. Se on aika kesy jätkä! Toi on
vielä aika kesyä pornoo. [weak,
ineffective, trivial, easy]
kesäterässä huonokuntoinen,
huonossa kunnossa Toi sun kir-
vees taitaa olla ihan kesäterässä.
Meijän joukkue on vielä vähän ke-
säterässä. [in bad condition]
ketale tyhjäntoimittaja, vätys, heit-
tiö, retale, retku, laiskuri, kutale
Mokomakin äijän ketale tuli taas
kännissä kotiin. Senkin ketale!
[unpleasant person, loafer, idler]
ketara jalka, kinttu, koipi Siellä se
ukko makas ojan pohjalla ketarat
pystyssä. Siirrähän vähän sitä ke-
taraas, että pääsee imuroimaan!
[leg]
 133
ketjussa tupakanpoltosta: tauko-
amatta, jatkuvasti Sähän poltat
ihan ketjussa. Miten joku voi kis-
koo sätkää tolleen ketjussa ?
[continuously, chain(smoke)]
ketoon lyömisestä, kaatamisesta:
maahan, kumoon Vielä mä isken
sen saamarin jätkän ketoon! Kun
toi karju pääsee vauhtiin, niin
joka ukko lentää ketoon! [down,
over]
ketä 1 ketkä; keitä Ketä sinne läh-
tee? Ketä kaikkia tulee mukaan?
[who] 2 slg. kuka Ketä se oli, joka
heitti mua pallolla ? En mä muista,
ketä se tyyppi oli. [who]
keuhkot slg. naisen rinnat, tissit,
hinkit, daisarit Makeet keuhkot
tolia mimmillä! [breasts]
keuhkota halv. huutaa, paasata,
raivota Mitä hittoo sä tuut tänne
keuhkoon! Hittooks sä mulle keuh-
koot? Maikka keuhkos taas koko
päivän, [yell, rage, rant and rave]
keulia, keulittaa ajaa moottori-
tai polkupyörän takapyörällä etu-
pyörä ilmassa, nostaa, ottaa kärsiä
Osaat sä keulia tolia ? Maalissa
piti vähän keulittaa. [do a wheelie]
keulilla keulassa, kärjessä, johdos-
sa Pate juoksee jo melkein keulil-
la. Meniks Shumi taas keulille? [in
front, in the lead]
kevari slg. kevytmoottoripyörä
Faija lupas hommata mulle kesäl-
lä kevarin. Noilla nykysillä keva-
reilla pääsee aika lujaa, [light
motorcycle]
kevät lisäsanana manauksissa, har-
mitteluissa, karkeissa sadatteluis-
kierrellä ja kaarrella
sa Voi elämän kevät tota sun tou-
huas! Voi vittujen kevät! [<mild
intensifying word in curses>]
kiekko 1 äänilevy Me kuunneltiin
vaarin kans vanhoja kiekkoja ja
muisteltiin menneitä, [disc, record,
LP, CD] 2 jääkiekkopeli, lätkämat-
si Lähetääks pelaan kiekkoo ? Tu-
leeks telkkarista kiekkoo? [ice
hockey]
kieli vyön alla kiireissään, kii-
reesti, kiireisenä, tuli hännän, per-
seen alla Koko päivän oon joutunu
juoksemaan kieli vyön alla pomon
asioilla. Ei sinne alennusmyyntiin
nyt tartte ihan kieli vyön alla ryn-
nätä! [in a hurry]
kieppeillä, kieppeissä arvioin-
nissa: tienoilla, paikkeilla, vai-
heilla, maissa, tietämisssä Tava-
taan siinä kahen kieppeillä. Joh-
kin näille kieppeille ne mun avai-
met hukku. Se tais sattua siilon
pääsiäisen kieppeissä, [around,
approximately]
kieppua arvioinnissa: olla suun-
nilleen, likimain Mulla keskiarvo
kieppuu siinä viitosen ja kuutosen
välissä. Halvimpien kameroitten
hinnat kieppuu sadan euron paik-
keilla. [be around, approximately]
kieroon kasvanut nurinkurinen
luonne Toijunnu taitaa olla vähän
kieroon kasvanu. Sähän vaikutat
ihan kieroon kasvaneelta, hullu!
[abnormal person, twisted, insane]
kierrellä ja kaarrella yrittää seli-
tellä itselleen parhaiten, empiä,
puhua vältellen, epäsuorasti Mitä
sä oikeen kiertelet ja kaartelet,
kierroksessa 134
sano suoraan! Kyllä se mummu isokenkäinen Puolueen kihot pis-
kauan kierteli ja kaarteli, ennenku tää aina vastaan, mitä kentältä
pääs asiaan, [try to explain; speak toivotaan. Sunfaijas taitaa olla
indirectly; hesitate] iso kiho, vai? [VIP]
kierroksessa seurustelukumppa- kihota hattuun, päähän vallas-
nin löytymisestä, löytämisestä ta, alkoholista; nousta päähän Tol-
Onks sulia joku tyttö kierrokses- ia tyypillä on tainnu valta kihota
sa ? Sulia taitaa olla joku poika hattuun. Miksei tää viina oikein
kierroksessa, vai? [finding a partner] taho kihota päähän ? [go to one's
kierroksilla vauhdissa, touhussa head]
Mä oon ollu töissä taas vähän lii- kihveli rikkalapio Pitää ottaa har-
an kovilla kierroksilla, [in full swing] ja ja kihveli ja siivota noi roskat
kierros juoman tarjoaminen kai- pois. Lapioi ne tuhkat ämpäriin
kille (ravintolassa) Mä tarjoon tolia lyhytvartisella kihvelillä.
kierroksen koko porukalle! Kier- [dustpan]
ros pöytään mun piikkiin! [round of kii kiinni Turpa kii! Pistä se ovi kii.
drinks] Piä lujasti kii, nyt mentiin! Onks
kierteessä humalassa, päissään, se kioski menny jo kii? [shut,
kännissä Pena tuli kotiin taas ai- closed, tied, off]
kamoisessa kierteessä. Miten joku kii(nni) veti asiasta; olkoon sovit-
voi olla noin kauheessa kiertees- tu, päätetty Kiinni veti, mä ostan
sä! [drunk] sen mopon siihen hintaan! Kii veti,
kiertopalkinto halv. nainen, jolla tehään kaupat! [agreed, ok, all right]
on paljon sukupuolikumppaneita kiikarissa tiedossa, suunnitteilla,
Masa lähti sen kiertopalkinnon suunnitteille Onks sulia taas uus
mukaan. Tolia likalla on vähän tyttö kiikarissa ? Ma oon nyt saanu
kiertopalkinnon maine, [promis- pari uutta hommaa kiikariin.
cuous female] [upcoming, planned]
kiesi (huonokuntoinen) henkilöau- kiikastaa aiheuttaa hankaluutta,
to, kaara, kärry, kosla Hyppäähän olla haittana, tehdä tenää, olla vai-
kiesiin, niin mennään! Tollasella keaa, hankalaa Mistäs asia nyt kii-
kiesillä en kyllä uskalla lähtee aje- kastaa? Eniten mulla koulussa kii-
leen. [(bad) car] kasti matikka, [cause difficulty or
trouble]
kihara(inen) mutkikas, vaikea;
sekava, kiemurainen Se syyllisen kiikun kaakun veitsenterällä, sii-
selville saaminen oli aika kihara nä ja siinä, niin ja näin Se on vä-
juttu. Se ukko puhu ihan kiharai- hän kiikun kaakun, lähenkö mä
sia. [tricky, confusing] mukaan. On kuulemma kiikun
kiho johtavassa asemassa oleva kaakun, hyväksytäänkö mun gra-
henkilö, pamppu, herra, pomo,
 135
du. [uncertain, on a razor's edge,
touch-and-go]
kiikuttaa viedä, tuoda, raahata,
kantaa, kuljettaa, roudata Nää ro-
mut pitäis kiikuttaa kaatopaikalle.
Miks sä kiikutat noita kaikkia ta-
varoita aina mukanas? [take, carry]
kiinalainen mutkikas, vaikea, se-
kava, omituinen, kummallinen,
kinkki(nen), kihara(inen) Koko
homma on aika kiinalainen juttu.
En mä tajuu tollasia kiinalaisia
sääntöjä. Tilanne alko olla koko
lailla kiinalainen, [tricky, confusing,
strange]
kiinni (jossakin, johonkin) si-
doksissa, varattuna johonkin Mä
oon ihan kiinni työssä. Älä nyt pis-
tä ittees kiinni ihan joka asiaan!
[tied to, occupied with sth]
kiinni (jostakusta, jostakin)
jostakin tai jostakusta johtumises-
ta, aiheutumisesta, riippumisesta
Ei se oo musta kiinni, jos asiasta
päätetään. Koko homma on kiinni
siitä, tuleeko avustusta. Huono
pärjääminen on kiinni pelkästään
laiskuudesta, [depending on sth]
kiinni kuin leipään ahneesti, in-
nokkaasti, hanakasti johonkin
ryhtymisestä Jätkäthän kävi töi-
hin kiinni kun leipään, [eagerly]
kiinni suustaan (turhaan) puhe-
lemaan jäämisestä, unohtumisesta
Mihin se naisväki jäi taas kiinni
suustaan ? Jäitkö sä sinne naapu-
riin suustas kiinni? [stuck in
conversation]
kiipelissä kiikissä, tukalassa tilan-
teessa, pulassa, kiinni Mä oon ai-
kiksauttaa
kamoisessa kiipelissä ton vanhan
asunnon myynnin kanssa. Siitä
kiipelistä ei tahtonu selvitä mil-
lään. Varmaan vielä joudut kiipe-
liin tosta kavalluksesta! [in trouble]
kiitti kiitos, tattis Kiitti kovasti il-
lasta! Kiitti ruuasta! Kiitti vaan ja
hei sitten! [thanks]
kiitti kysymästä vastauksena tie-
dusteluun voinnista tms.: kiitos,
kun kysyit "Mites oot jaksellu ? -
Kiitti kysymästä, ihan hyvin!"
["Thanks for asking"]
kiivetä seinille pillastua, menet-
tää malttinsa, suuttua Ä/a nyt hullu
ihan pienistä rupee seinille kiipee-
mään! [become angry or nervous,
lose self-control]
kikka keino, konsti, niksi; jekku,
juju, temppu Tähän hommaan ei
tarvita mitään ihme kikkoja. Koi-
tetaan keksiä joku kikka, jolla saa-
tas likatkin suostumaan. Älkääs
taas suunnitelko meille mitään
kikkoja, [trick]
kikkailla käyttää kikkoja, olla nok-
kela, konstailla Kikkailin aika hel-
posti sen eka maalin. Se pyrkyri
kikkaili itelleen hyvän työpaikan.
Eipäs ruveta kikkailemaan! [do
tricks; be witty]
kikkeli, kikki siitin, penis, pippeli
Pikkupojatkin juoksenteli rannal-
la kikkeli heiluen. Se akka rupes
heti imeskeleen mun kikkiä. [penis]
kiksauttaa naida, nussia, panna
(pikaisesti) Pete oli kiksauttanu
Lissun paksuks. Käytiin Lissun
kans ruokatunnilla vähän kiksaut-
tamassa. [have sex]
kilauttaa
kilauttaa soittaa puhelimella Mä
kilautan yhelle kaverille. Me ki-
lautetaan sitten, kun ollaan peril-
lä. [to phone, call sb]
kiljuva kova, ankara, suuri, tava-
ton, mahdoton Illalla oli kiljuva
nälkä. Takaspäin me hiiheltiinkin
sit jo kiljuvassa pakkasessa. Siellä
järistysalueella on kiljuva pula
lääkkeistä, [terrible; extreme; big]
killinki raha, kolikko Ei mulla oo
killingin killinkiä taskussa. Vip-
paa mulle muutama killinki.
[money, cash, coin]
killistella katsella, tuijottaa, tuijo-
tella kiinnostuneena, killittää, kil-
litellä (2) Mennääs rantsulle vä-
hän killisteleen, jos näkyis hyvän-
näkösiä miehiä! [gape]
killittää, killitellä 1 juoda, ryypä-
tä, kitata Vaarikin killittää kaljaa
kaiket illat. Jätkät rupes heti killit-
teleen viinaa takapenkillä, [drink]
2 katsella, tuijottaa, tuijotella
kiinnostuneena, killistella Onks
sun pakko aina killittää noita nai-
sia! Jotkut pikkupojat siellä vaan
killitteli aidan raosta, [gape]
killua riippua, roikkua Siellä se
Pate killu narun jatkona. Tossa-
han se takkis killuu naulassa.
Kato ku toliakin jätkällä munat
killuu melkein polvissa! Toi jätkä
on alkanu killua mun perässä.
[dangle, hang]
killutin halv. riipus, korvakoru Kai-
ken maailman killuttimia niitä on
nykyään miehilläkin, [bracelet,
earring]
136
kilometritehtaalle työttömäksi
joutumisesta, potkujen saamisesta
Jos firma menee konkaan, niin sit-
ten joudutaan kilometritehtaalle.
Sitten on kait lähettävä kilometri-
tehtaalle, jos kerran potkut saa.
[(become) unemployed, fired, sacked]
kilsa kilometri Montaks kilsaa on
jälellä? Täston enää viis kilsaa
kirkolle, [kilometre]
kiltsi tyttö, likka, kimuli, pimu, pi-
muli, kimma Pena on iskeny uuen
kiltsin. Kateltiin rannalla upeita
vähäpukeisia kiltsejä. [girl]
kimma tyttö, likka, kimuli, pimu,
pimuli, kiltsi Otetaanks kimmat
mukaan ? Vieläks sä oot sen sa-
man kimman kans? [girl]
kimpassa yhdessä seurustelemi-
sesta; yhdessä, mukana, joukolla,
kanssa Ootteks te vielä Penan kaa
kimpassa ? Ootko sä meijän kim-
passa ? Oottakaa mua, mennään
sinne kitskalle kimpassa! Me nai-
tiin sielä kimpassa, saakeli! Tuut-
sä meijän kimppaan ? [together]
kimppa joukko, sakki, porukka
Meitä oli oikein mukava kimppa
tyttöjä. Nelinpeliä olis mukavaa
kokeilla, jos sais sopivan kimpan
kokoon. Pena lähti lätkiin meijän
kimpasta, [group of people]
kimpsut ja kampsut tavarat, ka-
pineet, tarvikkeet, kamppeet Ke-
räähän ne kimpsus ja kampsus ja
häivy täältä! [possessions, things,
equipment]
kimuli tyttö, likka, pimu, pimuli,
kimma, kiltsi Täällä onkin paljon
 37
hyvännäkösiä kimuleita. Make on
taas iskeny uuden kimulin, [girl]
kimurantti vaikea, hankala, moni-
mutkainen, sekava, sotkuisa, kiha-
ra(inen), kinkkinen, kiinalainen
Noi tehtävät on liian kimurantteja
mulle. Aika kimuran tti juttu se pa-
pan kuolema, [tricky, confusing]
kingi joukon, jengin tms. johtaja,
jonkin alan paras henkilö, pomo,
kunkku Yritätsä esittää jotain kin-
giä, hä? Kuka teistä on porukan
kingi? Missäs se juhlien kingi on?
[leader, boss, expert]
kinkki(nen) vaikea, hankala, mut-
kikas, sekava, sotkuisa, kimurant-
ti, kiinalainen Kyllä oli kinkkinen
homma! Aluks töissä oli kaikki
niin kinkkistä. Ei tämmöstä kink-
kiä duunia viitti jatkaa, [tricky,
confusing]
kinkku 1 (nuori) nainen, pimu,
kimma Kateltiin rannalla mäkeen
näkösiä kinkkuja. Iskiks sä illalla
sen upeen kinkun? [(young) woman]
2 ihmisen pakara(t), kankku Kyllä
oli koko kinkku hellänä istumises-
ta. Mun oikeeta kinkkua särkee
hirveesti, [buttock]
kintaat tiskiin työstä tai sen yri-
tyksestä luopumisesta: hanskat
tiskiin, naulaan, rukkaset naulaan
Mä päätin iskee kintaat tiskiin.
Älä nyt heti lyö kintaita tiskiin!
[quit, give up]
kinttu jalka, koipi Mun vasemmas-
sa kintussa on joku revähtymä.
Kyllä on kintut kipeinä kävelystä!
Juostiin karkuun, mikä kintuista
kippari
lähti. Pistä liikettä kinttuhis! Las-
kehan housut kinttuihin! [leg]
kinttupolku jalkaisin kuljettava
polku Sinne mökille pitää kulkee
loppumatka sellasta kinttupolkua
pitkin, [footpath]
kinuta pyytää itsepintaisesti, man-
kua, ruinata Taasko sä kinuat ra-
haa ? Lapset kinus jätskiä. Aina sä
oot pillua kinuamassa! [beg,
pester]
kipale 1 kappale (lukumäärän mit-
tayksikkönä) Pultit makso euron
kipale. Paljonko näistä pitää pu-
littaa kipaleelta? [(per/a) piece,
item] 2 musiikkikappale, biisi, pii-
si Tunneks sä tän kipaleen ? Miks
sä soitat aina tota samaa kipalet-
ta? [song, piece]
kipeen slg. erittäin, oikein, hyvin,
hirveän, tavattoman, hurjan, sai-
raan Bileissä oli kipeen hyvä mei-
ninki. Se on ihan kipeen söötti
kundi! [very]
kipinä(mikko) kaminan tms. läm-
mittäjä ja tulen vahti Kipinä oli
nukahtanu ja teltassa tuli jääkyl-
mä. Kenen vuoro olla kipinämik-
kona? [person who watches over the
campfire or stove]
kipinässä retkellä tms.: lämmittä-
jänä ja tulen vahtina olemisesta
Mun piti olla kipinässä koko eka
yö. Nyt on Penan vuoro mennä ki-
pinään. [keeping watch over the
campfire or stove]
kippari aluksen kapteeni, päällik-
kö Kuka tän laivan kippari on?
Kippari hukku laivan mukana.
[captain]
kippis
kippis tervehdys maljaa nostetta-
essa, laseja kilistettäessä: tervey-
deksi, hölkyn kölkyn, skool "Ei-
köhän oteta! Kippis! - Kippis!"
[cheers]
kippo halv. pieni vene Mä en kyllä
tollaseen kippoon tuu kyytiin! Toi
sun onneton kippos kyllä kaatuu
eka myräkässä! [small boat]
kipsa kioski, kiska, kitska Oste-
taan tosta kipsalta jätskit! Mä olin
kesän kipsalla töissä, [kiosk]
kipsaantua jäykistyä jännitykses-
tä tms., mennä kipsiin Toisella
jaksolla porukan peli jotenkin kip-
saantu, ja sit me hävittiin, [become
sluggish or frozen (with excitement)]
kipsissä jännittämisestä, kanger-
telusta, kykenemättömyydestä
tehdä jotain Vastustaja oli ihan
kipsissä alusta loppuun. Se tyyppi
meni haastattelussa ihan kipsiin.
[sluggish, frozen]
kipusisko naissairaanhoitaja Mis-
säs se kipusisko viipyy? Mä tans-
sitin yhtä hyvännäköstä kipusis-
koo. [female nurse]
kireällä, kireänä slg. hermostu-
neisuudesta, suuttumuksesta yms.
Onks sulia jotenkipinna kireellä?
Pomo on taas niin saakelin kiree-
nä. [nervous, edgy]
kireäpipoinen ahdasmielinen,
tiukkapipoinen Meijän uus maik-
ka on niin saakelin kireepiponen.
Mä en voi sietää tollasia kireepi-
posia tyyppejä! [narrow-minded,
rigid]
kirkasta väritöntä viinaa Mä ostin
mukaan pari pulloo kirkasta. En
138
mä ota ollenkaan mitään kirkasta.
[clear liquor]
kirkkain silmin vilpittömästi, hy-
väuskoisesti; läpinäkyvästi, har-
hauttavasti Taas se jätkä valehteli
kirkkain silmin päin naamaa. Kyl-
lä se tyttö vaan väitti kirkkain sil-
min olevansa syytön, [sincerely,
credulously; transparently]
kirkossa kuulutettu (ennalta)
lukkoon lyöty, varma asia Ei sitä
oo vielä kirkossa kuulutettu, kum-
pi tässä häviää. Se on jo kirkossa
kuulutettu, että Ruotsi ottaa MM-
kultaa. [absolutely sure, foregone
conclusion]
kirpaista tuntua kovasti rahanme-
nona, sattumisena, onnettomuute-
na tms. Kerran se kirpasee, mutta
sitten se on maksettu ja oma. Kyl-
lähän se vähän kirpasee, mutta
sitten se on ohi. Kyllä se aika ran-
kasti kirpas, kun mies kuoli, [feel
pain (when losing a lot of money or
getting hurt)]
kirppari, kirppis kirpputori Mä
ostin tän huivin kirpparilta. Kou-
lulla on illalla kirppis. [flea market,
jumble sale, rummage sale; charity
shop]
kirraa rallissa (kartanlukijan nuo-
teissa) mutkan kiristymisestä: ki-
ristyy Vasen täys, hyppy, viiskyt
oikee, kirraa... [(in rally racing) (the
turn) gets tighter]
kirrata kiristää Nää ruuvit pitää sit
kirrata kunnolla. Onkohan ne laa-
kerit kirrattu sittenkin liian tiuk-
kaan? [tighten]
 139
kirveellä veistetty ihmisen ulko-
näöstä: ruma, karkeapiirteinen,
kolho Ton vanhan ukon naama on
kun kirveellä veistetty. Se akka on
ihan kirveellä veistetyn näkönen.
[ugly (face) with sharp or coarse
features]
kiska kioski, kipsa Ostetaan tosta
kiskalta röökiä. Mä olin kesätöis-
sä yhellä kiskolla, [kiosk]
kiskaista nopeasta, äkkinäisestä
toiminnasta tai tekemisestä Eikö-
hän kiskasta koko pullo tyhjäks.
Kiskastaan vielä sauhut ennen
lähtöä! Mä pystyn kiskasemaan
satasen vieläkin alle yhentoista.
Sua pitäs kiskasta turpaan, saake-
li soikoon! [do or take quickly]
kiskoa 1 pyytää, vaatia kohtuutto-
man suurta hintaa, veroa, korkoa
tms Toi kauppias kiskoo ylihinto-
ja. Multakin kiskotaan hirveitä ve-
roja. Pankki kiskoo tolkuttomia
lainan korkoja, [overcharge]
2 nauttia huumaavaa ainetta Jät-
kät kisko koko ajan viinaa taka-
penkillä. Ootsä taas ruvennu kis-
komaan tota tupakkaa ? Pena kis-
ko kamaa naamaan, [drink, smoke,
take drugs]
kismittää harmittaa, suututtaa, vi-
hastuttaa, ottaa päähän, jurppia,
kaivella, siepata Kyllä kismittää,
kun sain kokeista vaan vitosen.
Mikä sua taas kismittää? [bother,
annoy, be fed up]
kissankokoisin, -korkuisin
kirjaimin suurista kirjaimista:
merkittävän näkyvästi Otsikko oli
lööpissä kissankokosin kirjaimin.
kitata
Kirjotettiinhan siitä jutusta lehis-
säkin kissankorkuisin kirjaimin.
[large, conspicuous (letters)]
kissan päivät hyvästä olotilasta
Meillä on täällä mökillä ihan kis-
san päivät. Faija viettää jo eläk-
keellä kissan päiviä, [easy and
comfortable life]
kissanristiäiset vähäpätöinen,
turha juhlatilaisuus Kaiken maail-
man kissanristiäisiin tässä pitää
mennä! Minä en sellasissa kissan-
ristiäisissä juokse! [minor
(unnecessary) social event]
kissan viikset väheksymistä, har-
mistumista tms. ilmaisemassa: yh-
tään, lainkaan, ollenkaan mitään,
katin kontit, kattia kanssa Ja kis-
san viikset minä siitä välitän! Voi
kissan viikset, mitä menit teke-
mään kännipäissäs! [not at ali;
nonsense; I don't care]
kissa pistoksessa kärsimättö-
mänä, levottomana, rauhattomana
Lapset oottelee joulupukkia ihan
kissa pistoksessa, [impatient(ly),
restless(ly)]
kissa vie(köön) lievänä harmitte-
luna Kissa vie, mikä moka! Kissa
vieköön, kun mulla on huono tuu-
ri! [cmild expression of annoyance>]
kisu hellittelevästi: kissa, mirri (1)
Voi miten söpö kisu! Annetaan ki-
sulle vähän silakoita, [cat]
kita suu, turpa Pistä se kitas um-
peen! Kita kiinni! Pistähän nyt jo
sitä ruokaa kitaas! [mouth]
kitata juoda paljon, jatkuvasti, ryy-
piskellä (alkoholia) Älähän kittaa
koko pulloo kerralla! Toi ukkokin
kituset
vaan kittaa kaljaa aamusta iltaan.
[drink a lot]
kituset suu, turpa Vedähän se sa-
puska kitusiis. Älä tuu tänne auko-
maan kitusiasi [mouth]
kiva 1 hauska, mukava, mieluisa
Se uus poika on tosi kiva tyyppi.
Meillä oli kivaa tivolissa. Kiva
että pääsit tulemaan, [nice] 2 il-
maisemassa, että keskustelu on
päättynyt ja kuulijan asenne on
myönteinen: hyvä "Meillä oli oi-
kein hauskaa. - Kiva." [<used to
express the end of a pleasant
conversation^
kiva nähdä tervehdyksenä: haus-
ka nähdä, tavata Kiva nähä pitkäs-
tä aikaa. Oli kiva nähä, moikka!
[nice to see you]
kivasti hauskasti, mukavasti Tolia
kundilla on kivasti leikattu tukka.
Meillä menee ihan kivasti, [nicely,
all right]
kivat sulle 1 lopputervehdyksenä:
voi hyvin, koeta pärjätä Moi moi,
kivat sulle! [<used when parting from
sb>] 2 lievähkönä tölväisynä toi-
sen taitamattomuudesta, ymmär-
tämättämyydestä, hölmöydestä
tms. Joo, kivat sulle, just nii, ää-
liö! [(ironic) "that's nice"]
kiven sisällä, sisässä vankeus-
rangaistusta kärsimässä, vankilas-
sa, linnassa Broidi on kiven sisällä
taposta. Pena istuu kiven sisässä
vielä ainakin puol vuotta, [in jail]
klaarata slg. selviytyä, selvitä, sel-
vittää Klaarattiin matsista tosi hy-
vin. Kyllä nää hommat tässä klaa-
raa. Se kimurantti juttu pitäs saa-
140
da klaarattua. [get through with,
cope with, manage sth]
klani(pää) kalju(päinen) Päätin
ajaa kesällä klaniks. Ne jätkät oli
sellaisia klanipäitä. [bald, skinhead]
klapi, klapu pilkottu polttopuu
Viiääs tästä näitä klapeja takka-
huoneeseen. Näähän on vielä ihan
märkiä klapuja. [chopped firewood]
klappi välys, väljyys, liikkumava-
ra Auton etupään nivelissä tuntuu
olevan klappia. Luulis, että tolla-
nen klappi haittaa ohjaamista.
[play (in the steering)]
klemmari (paperi)liitin, puristin,
kiristin Ei nää pysy pienellä klem-
marilla kiinni, pitää niitata. Ei noi
muoviset klemmarit mitään kestä,
me murtuu helposti, [paper clip]
klenkata ontua, lenkata, nilkuttaa
Mun nilkka nyrjähti ja piti klenka-
ta kotiin, leikkauksen jälkeen mä
klenkkasin pari viikkoo kyyrär-
sauvoilla. [to limp]
kliffa slg. hauska, kiva Oli tosi klif-
fa lejfa. Pidettiin tyttöjen kaa vä-
hän kliffaa. [nice, fun]
klikata 1 mennä vikaan, pieleen, ei
onnistua, olla ongelmana; pettää
Joku kumma taas klikkaa joukku-
een pelissä. Toi sun arvios klikkas
pahasti, [go wrong] 2 painaa tieto-
koneen hiiren tms. painiketta ly-
hyesti, napauttaa, napsauttaa, nä-
päyttää, näpsäyttää Klikkaa sitä
vasemmanpuoleista painiketta ka-
hesti! Mä klikkasin "lisää " ja
"merkki", mut mitään valikkoo ei
tullu näkyviin, [to click]
 141
klikki omaa etuaan ajava muilta
eristäytynyt joukko, kuppikunta,
kopla Ketäs siihen työpaikan klik-
kiin oikeen kuuluu ? Mä en hyväk-
sy tollasta klikkiä taloyhtiössä!
[clique, clan]
klimppi kokkare, möykky, klöntti,
limppi, löntti Mulla irtoilee kur-
kusta jotain haisevia Valkosia
klimppejä. Mitä helkutin läskisiä
klimppejä tässä sopassa on ? [lump,
gob, clot]
kloku kello(naika) Missäs mun
kloku on ? Paljonks se kloku näyt-
tää? [watch, clock, time]
kloppi nuori poika tai mies, nulik-
ka, nulkki Mihkäs ne saakelin klo-
pit taas häipy? Ei tollanen nuori
kloppi mikään pomo voi olla! [boy,
young man]
klyyvari slg. nenä Kato miten iso
klyyvari tolia jäbällä! Se skidi
pääs vetäseen jollain mailalla
suoraan mun klyyvariin, [nose]
klöntti kokkare, möykky, klimppi,
löntti Räkää tuli kurkusta ihan
klöntteinä. Pistä se koko klöntti
sinne soppaan, kyllä se siitä sulaa.
[lump, gob, clot]
ko lueteltaessa numeroita: kolme,
koi, koo Y, ka, ko, ne, vi... [three]
koha-Äo/zfa-sanan 'paikka' vartalo
kohda- Saat kirjottaa tän kohan
uuestaan. Millä kohalla se talo
on? Missä kohassa se kolari sat-
tu? Kääntykää sen talon kohalta
vasempaan. Onks se vanha lato
jossain näillä kohilla? Mistä ko-
hosta pitää alottaa? Se uus tie ra-
kennetaan näille kohille. Veritah-
koita jaksaa, jaksella
roja oli monissa teltan kohissa.
Onks asiat nyt kohallaan? [point,
part, place]
kohtaus raivonpuuska tms. tunne-
puuska Ei noin pienistä tartte koh-
tausta järjestää. Jollet kohta häivy
siitä, niin mä saan kohtauksen, [fit
(of anger, etc.)]
kohtsillään, kohtsiltään kohta,
pikapuoliin, kohtapuoliin Tää
homma on ihan kohtsillään val-
mis. Syötiin äkkiä eväät ja lähet-
tiin kohtsiltään takasin, kun alko
sataa, [soon, soon after]
koipi jalka, kinttu Onpas pojalla
pitkät koivet. Mä satutin pelissä
vasemman koipeni. Sit se jätkä
juoks karkuun, minkä koivista läh-
ti. [leg]
koira haudattuna ilmaisemassa,
että asiassa on jotakin salamyh-
käistä, ikävää tms. Epäilenpä, että
tässä virantäyttöhommassakin on
koira haudattuna. Mä arvasin, et
tohon kysymykseen on koira hau-
dattuna. ["smell a rat"]
koira veräjästä helpolla, vähällä
pääsemisestä Se jätkä selvis siitä
syytteestä kun koira veräjästä.
Meikä pääs tentistä läpi kun koira
veräjästä, [get away with, get off]
koisata, koisia nukkua Tuolla se
ukko koisaa sohvalla. Mä koisasin
reissun jälkeen koko päivän. Ker-
sat on jo koisimassa. Eiköhän
mennä jo koisimaan! [sleep]
koita jaksaa, jaksella toivotuk-
sena: yritä jaksaa (elämääsi eteen-
päin), voi hyvin, koita pärjätä,
pärjäillä Koita ny vieläjaksaa pari
koita pärjätä, pärjäillä 142
vuotta, sitten pääset eläkkeelle!
Koita jaksella, tavataan ens vii-
kolla! ["Chin up!"; "take care!"]
koita pärjätä, pärjäillä lopputoi-
votuksena: voi hyvin, koita jak-
saa, jaksella Koita pärjätä, ei siinä
muukaan auta! Heippa, koita pär-
jäillä, nähään taas! ["Chin up!";
"take care!"]
koittaa koettaa, kokeilla Koitas ar-
vata, miten mulle kävi! Pena koit-
taa aina päästä vähällä. Koitapas,
onks ne perunat jo kypsiä. Koitas
tätä hametta, jos se sopis sulle. [to
attempt, try; try on]
koka slg. kokaiini, lumi Jätkät veti
kokaa naamaan. Niille jätkille piti
pulittaa kokasta ihan sairaasti.
[cocaine]
kokata laittaa ruokaa Minä voin
kokata meille jotain sapuskaa.
Osaaks sä jo ite kokata ruokas?
Mitäs kokattais saunan jälkeen ?
[to cook]
kokis kolajuoma, erityisesti Coca
Cola® Syötiin makkaraa ja juotiin
kokista. Mulle yks votka kokiksel-
la! [(Coca) cola]
kokkailla laittaa ruokaa, kokata
Faija lupas kokkailla illaks jotain
uutta ja eksoottista. Sä voisit välil-
lä mennä kokkaileen meille jotain
safkaa, [to cook]
kokkarit cocktailkutsut Meillä oli
eilen tosi kivat kokkarit, oli samp-
pakaljaa, äyriäisiä ja vaikka mitä.
Tavattiin kai viimeks siilon Kaivo-
huoneella kokkareilla, [cocktail
party]
koklata kokeilla; sovittaa Voisitko
koklata, onks se kakku jo keskeltä
kypsyny? Koklaas tätä hametta
päälles! Annas ku mä koklaan nii-
tä luistimia! [try on; try out, test]
koko 1 vahvistamassa yleensä
kielteisiä ilmauksia En mä tiiä
koko asiasta mitään. Ei kannata
aatella enää koko tapausta. Se
poika erotettiin lopulta koko kou-
lusta. [(inetensifying word), all, the
whole (thing), absolutely] 2 vahvista-
massa entisestään vahvoja (kiel-
teisiä) ilmauksia Jo nyt on koko
lailla kumma, että et usko! Johan
on koko perkele, ettei mene peril-
le! Lopulta se sammu siihen koko
koneen paska, [(used to reinforce
negative expressions), all, the whole
(thing), absolutely, bloody, damn]
koko hoito koko asia, kaikki tava-
ra^), kelvoton esine tms., hela
hoito Unohetaan se koko hoito!
Viiäänkö tää koko hoito kellariin ?
Joutais jo kaatopaikalle tääkin
koko hoito, [the whole thing, all, it all]
koko komeus kehuen, moittien
tms. tavalla arvottaen esineestä,
asiasta tai henkilöstä Tää koko ko-
meus makso vaan tonnin. Salama
iski yöllä koko komeuden tuusan
nuuskaks. Siinä se koko komeus
taas tuli pikkujouluista umpikän-
nissä! [the whole thing; (also used to
praise or reproach sb)]
koko rahan edestä koko rahalla,
koko rahan arvosta Juhlittiin koko
rahan eestä. Tarjolla oli ohjelmaa
koko rahan edestä, [for all the
money's worth]
 143
kokovartalokyrpä halv., vulg. lä-
pikotaisin vastenmielinen (mies),
kusipää, kyrpä (2) Pomo on ihan
täys kokovartalokyrpä, oikee
mulkku! Se jätkä kehtas vielä
haukkua mua kokovartalokyr-
väks! [very unpleasant man]
kokovartalopuudutus kova hu-
mala, känni Eno on tainnu ottaa
taas kokovartalopuudutuksen. Oli
pakko vetää kokovartalopuudu-
tus, otti päähän niin rankasti.
[heavy drunkenness]
koksu upseerikokelas Meillä oli
koksuna jo aika lunkia. Koskas
koksut tulee takas patteriin ?
[cadet]
koi lueteltaessa numeroita: kolme,
ko, koo Yks, kaks, koi, nel, viis...
[three]
kolahtaa tehdä vaikutus, mennä
perille, tehota, tenhota; koskettaa
(syvästi) mieleen Näin tossa baa-
rissa sellasen mimmin, että kolah-
ti! Jokohan nää ukaasit alkaa ko-
lahtaa porukkaan! Kylläpä sen
papin sanat kolahti meikäläiseen.
[impress, affect, touch]
kolhoosi (pienen ryhmän) yhtei-
sasunto En mä jaksa enää asua
tässä saakelin kolhoosissa! Kun
pääsiskin tästä kolhoosista omaan
kämppään! [commune]
kolina kölninvesi (laitapuolen kul-
kijoiden alkoholijuomana) Ne
akatkin kisko kolinaa siellä puis-
tossa. Ei tosta kolinasta tuu kun
pää kipeeks ja maha sekosin.
[(drink) eau de cologne]
kolmonen
koljatti kookas mies Se portsari oli
kauhee koljatti. Ei tolle koljatille
kyllä uskalla mennä vinoileen. [big
man]
kolkki kolmonen, numero kolme;
kolmas Eka, toka, kolkki. Meiän
poika menee syksyllä kolkille. Sin-
ne pääsee kolkin bussilla, [figure or
number three]
kolkyt(ä) kolmekymmentä Makso
se jotain kolkytä euroo. Tää talo
on rakennettu kolkytkuus 'vuonna
1936'. [thirty]
kollata tarkistaa, etsiä Tullimiehet
katto joka paikan, ne kollas var-
paanvälitkin. Mitä sä kollaat siel-
lä vintillä? [check, search]
kolli poika, nuori mies Joku kolli
tuli pummaamaan tupakkaa. Vai
muka miehiä, tommoset kollit.
[boy, young man]
kolmeen pekkaan kolmisin, kol-
mestaan, kolmistaan, kolmeen
henkeen, kolmea henkeä kohti Sit
ku Ville ei tullu mukaan, me lähet-
tiin sinne kolmeen pekkaan. Ei se
nyt kolmeen pekkaan tule niin kal-
liiks. [three of us (you, them)]
kolmekymppinen kolmekym-
mentävuotias Ei siitäkään uskos,
et se on kohta jo kolmekymppinen.
Se baari on semmonen kolme-
kymppisten iskupaikka, [thirty years
old]
kolmonen keskiolut, kolmosolut
(pullon etiketissä veroluokan mer-
kintä III) Ostettiin kori kolmosta.
Mä otan ison kolmosen. "Iso olut.
- Kolmosta vai nelosta?" [medium
strength beer]
koltiainen
koltiainen (pieni) poika, vekara
Mä olin siilon vielä pieni pojan
koltiainen. Sielloli paljon innok-
kaita koltiaisia sen ralliauton ym-
pärillä. [(little) boy]
koltoi, koltoo lueteltaessa nume-
roita: kolmetoista ...koltoi, neltoi,
viitoi koltoo, neltoo, viitoo...
[thirteen]
kolvi (iso) nenä Tolia jätkällä on
kauhee kolvi. Oonkohan mä tulos-
sa kipeeks, ku rupes kolvi vuota-
maan ? [(big) nose]
kommari kommunisti Faija oli
seitkytluvulla kova kommari.
Aänestiks sä kommareita?
[communist]
kommervenkki monimutkainen
temppu, konsti, niksi; metku Siinä
ohjelmassa oli joku ihme kommer-
venkki, mitä mä en oikein tajunnu.
Ville tais tehä niissä kaupoissa jo-
tain kommervenkkejä. [trick]
kompata säestää, soittaa komppia
Toinen kitaristi soitti sooloa ja
toinen komppas. [(in music)
accompany]
komppi säestys, rytmi Toi rumpali
ei oikein pysy kompissa.
[accompaniment]
kompuksessa yhteistyössä, yh-
dessä, samassa porukassa Opiske-
lijat vuokras sen kämpän kompuk-
sessa. Kaikki ne firmat on samas-
sa kompuksessa. [together, in
coordination]
kompura (paineilma)kompressori
Kauheeta meteliä toi kompura pi-
tää. Kompuralla saa pidettyä sen
144
paineen, ettei tommonen kupla-
halli mee kasaan, [compressor]
komukka kommunisti, kommari
Komukat marssii aina vappuna.
Näähän on kovia komukoita, nää
vanhat ammattiyhdistystyypit.
[communist]
kondis slg. kunto; olotila, vointi;
järjestys Niina on hyvässä kondik-
sessa, ku se käy niin paljon salilla.
En mä voinu mennä töihin ku oli
niin surkee kondis. Pitäs saada
jostain vähän rahaa, et sais tän
kämpän kondikseen. [condition,
shape; order]
kone 1 moottori Minkä kokonen
kone täs autossa on ? Kakslitranen
kone. [engine] 2 slg. tehokas, taita-
va, ylivoimainen jossakin Taasko
sä teet töitä, sähän oot ihan kone.
Ville on kauhee kone biljardissa.
[effective; skilful, superb]
kongi 1 gongi, pyöreä metallilevy
jota käytetään merkinantolaittee-
na ja lyömäsoittimena Tuomari löi
kongiin ja matsi alko. Älä hakkaa
sitä kongia, korvat halkee. [gong]
2 konki, käytävä, porttikongi,
porttikonki Mentiin kongiin ootta-
maan, et sade lakkais. [corridor,
hall; entrance, entry; archway]
koni halv. hevonen Meinattiin ajaa
kolari ku sielloli yhtäkkiä joku
hemmetin koni keskellä tietä. Kai
se on siellä talleilla niitä koneja
harjaamassa, [horse]
konki käytävä, kongi (2) Pitäs va-
littaa isännöitsijälle, et tätä kon-
kia ei oo siivottu, [corridor, hall;
entrance, entry; archway]
 145
konkka konkurssi Aika monelle
firmalle tuli konkka siilon lama-
aikaan. Tätä menoo me ollaan
kohta konkassa, [bankruptcy]
konkkaronkka joukko, porukka
Tuutte sit meille kylään koko
konkkaronkka. Mihinköhän toikin
konkkaronkka on menossa? [group
(of people)]
" konnari konduktööri, junailija
Konnari tulija leimas liput. Kysy-
tään tolta konnarilta, mis tääl on
ravintolavaunu, [conductor (on a
train)]
konseptit sekaisin hämillään,
ymmällä, pasmat sekaisin Sinne
tuli niin paljon ihmisiä et multa
meni konseptit ihan sekasin. Täs
hommassa ei saa olla konseptit se-
kasin. [confused]
konstailla temppuilla, oikutella
Älä konstaile vaan puhu suoraan.
Mitä tää saamarin kone taas oi-
kein konstailee? [be capricious, play
up]
konsti temppu, niksi; keino, tapa
Mä voin neuvoo sulle yhen kons-
tin. Auto ei meinannu lähtee käyn-
tiin millään konstilla, [trick; way]
konstikas monimutkainen, vai-
kea, hankala Toi oli aika konstikas
kysymys. Nää tietokoneet osaa
kans olla konstikkaita joskus.
[tricky, complicated]
kontolla jonkun tilillä, ansiota tai
syytä; jonkun tehtävänä, vastuulla
Villen kontolla on parinkin bilis-
turnauksen voitto. Ne yritti panna
sen rahasotkun mun kontolle. Mä
hommaan ruuat, ja juomapuoli on
koppa
sit sun kontollas. [(sb's) respon-
sibility]
konttorirotta halv. toimistotyön-
tekijä, virkailija En mä oikein tiijä
mitä se tekee, joku konttorirotta se
on. Tommoset konttorirotat oikein
nauttii ku saa pompottaa ihmisiä.
[office worker]
koo lueteltaessa numeroita: kolme,
koi Kv, kaa, koo, nee... [three]
koomassa slg. olla hyvin huma-
lassa, väsynyt, sekaisin, lähes ta-
juttomassa tilassa Ville heitettiin
baarista ulos, ku se oli niin koo-
massa. Eiks sitä viinaa voi juoda,
ilman et vetää ittensä ihan koo-
maan ? Mä olin sen tentin jälkeen
ihan koomassa, [heavily drunk; tired,
mixed-up]
kootoi, kootoo lueteltaessa nu-
meroita: kolmetoista, koltoi
...yytoi, kaatoi, kootoi... yytoo,
kaatoo, kootoo... [thirteen]
koplata 1 kytkeä yhteen, liittää,
yhdistää Mä koplasin ne johdot
yhteen. Toi mikki pitäs saada kop-
lattua jotenkin tähän vahvariin.
[connect, couple] 2 yhdistää asioita
toisiinsa epärehellisessä tarkoi-
tuksessa, keplotella, sumplia, teh-
dä lehmänkauppoja Poliitikot
aina koplaa asioita, et mä saan
tän jos sä saat ton. [connect things
dishonestly, "do horse-trading"]
koppa 1 slg. pää, aivot Onks sul
ihan koppa sekasin ? Ville heitti
mua lumipallolla koppaan. Mua
ottaa koppaan tommonen paskan
jauhaminen, [head, brain] 2 olut- tai
muu juomakori Jääkaapissa oli
kopsata
koppa kaljaa. Osta saman tien
koko koppa. Kopassa on kakskyt-
neljä pulloa, [case (of beer, etc.)]
kopsata kopioida, jäljentää Voi-
sinks mä kopsata sun muistiinpa-
not? Tää koko juttuhan on kopsat-
tu suoraan netistä, [to copy,
photocopy]
kopsu kopio, jäljennös Mä otan
töissä tästä paperista kopsut. Ei
toi oo aito, se on joku kopsu. [copy,
duplicate]
koris koripallo Mä pelasin ennen
korista. Telkkarista tuli koriksen
SM-finaali. [basketball]
korjata jäljet siivota sotku, järjes-
tää kaikki ennalleen Et lähe mi-
hinkään ennen ku korjaat jälkes!
Jokasen pitää korjata ite jälkensä.
Noi yhet vaan sotkee, ja toiset saa
korjata niitten jäljet, [clean a mess]
korjata luunsa poistua, häipyä,
lähteä pakoon Korjaa luus täältä
ja vähän äkkiä! Nyt kaikkien ois
parasta korjata luunsa, ennen ku
poliisit tulee paikalle, [go away,
escape]
korkata avata uuden pullon kork-
ki; aloittaa uusi asia, ottaa jotakin
ensimmäisen kerran käyttöön Nii-
na korkkas siiderin heti ku pääs-
tiin moottoritielle. Tää pullohan
on jo korkattu. Ootsä korkannu jo
sen uuden pelin ? [open a bottle; start
sth new; use sth for the first time]
korkkaamaton avaamaton pullo;
käyttämätön, uusi Järkkärit vei
helkutti multa korkkaamattoman
pullon. Osta tästä korkkaamatto-
146
mat laskettelusukset, [unopened;
unused, new]
korni mauton, tylsä; typerä, hölmö
Siis miten jollain voi olla noin
kornit vaatteet? Onhan se vähän
kornia kuseskella johki porttikäy-
täviin. Se on tosi korni tyyppi.
[corny; stupid]
korpeaa suututtaa, harmittaa, kyl-
lästyttää Että mua korpeaa aina
tapella näitten tietokoneitten
kanssa. Mikä sua oikein korpee?
Ne ylinopeussakot korpes aika
raskaasti, [be angry, annoyed or
bored]
korppi korpraali Korpilla on yhet
natsat. Mut ylennettiin korpiks
just ennen ku päästiin siviiliin.
[(army) corporal]
korppu 1 3 Vi tuuman tietokonele-
vyke, disketti Onks sul se tiedosto
korpulla? Ei noille korpuille
mahu mitään, sulia pitäs olla see-
dee. [3.5" floppy disk] 2 halv. vanha
ihminen Minkäköhän ikänen se
muija on, joku vanha korppu.
Taas se yläkerran korppu kyttäs
ikkunasta, [old person]
korsteeni savupiippu; paljon tu-
pakoiva ihminen Noi korsteenit
pitäs nuohota. Ämmä poltti koko
ajan ku korsteeni. Säälittävää ku
tommonen pentu on jo kauhee kor-
steeni. [chimney; person who smokes
a lot]
korsto pitkä, isokokoinen ihminen
Onpas tost teijän pojastakin tullu
tommonen korsto. Siellä salilla oli
vaan kauheita korstoja, [big person
(usually male)]
 147
kortilla vaikeasti saatavilla, vähis-
sä (sanonta viittaa alun perin sota-
ajan ostokortteihin) Sota-aikana
kahvi ja sokeri oli kortilla. Hyvät
huonekalut on nykyään kortilla.
Kyllä se vapaa-aika on kortilla, ku
aina pitää olla duunissa, [hard to
come by]
kortisto työttömyyskortisto; työt-
tömänä olemisesta Firma meni
nurin ja kaikki työntekijät joutu
kortistoon. Olin mä kerran kortis-
tossa pari kuukautta. Sit jengi
pannaan kortistosta joillekin
kursseille, [unemployment files]
kortsu, kortonki kondomi Joku
oli heittäny kortsun vessanpönt-
töön. Et kai sä hullu pannu ilman
kortonkia ? [condom]
kortteeri väliaikainen asunto, ma-
japaikka Pitäs saada joku korttee-
ri Helsingistä sen keikan ajaks.
Opiskelijat tarttee paljon korttee-
reita syksyllä, [(temporary)
accommodation]
kortteliralli nuorison tapa ajella il-
taisin huvikseen kaupungilla Kes-
kustassa oli taas kauhee kortteli-
ralli. Siellä ne pennut vaan ajaa
korttelirallia, [(youth) street-racing
or car cruising]
korttihai taitava, (epärehellinen)
kortinpelaaja On se Pena mahoton
korttihai. Älä ala pelaamaan tom-
mosen korttihain kanssa, se nyh-
tää suita kaikki rahat, [cardsharp]
korvalappustereot kannettava
kasettinauhuri tai CD-soitin, jossa
on kuulokkeet, Walkman Ei niitä
korvalappustereoita kohta tarvii,
kostyymi
ku kännyköihin saa musaa.
[personal stereo (with headphones)]
korvat heiluvat kovasta valehte-
lemisesta Jätkä valehtelee niin
että korvat heiluu. Älä viltti, kor-
vat heiluu! [tell blatant lies]
korvat höröllä, hörössä kuun-
nella tarkasti Oles nyt korvat hö-
röllä ni mä selitän tän jutun. Ville
se vaan jauho paskaa ja toiset
kuunteli korvat hörössä. ["be all
ears"]
korvat luimussa nolona, häpeis-
sään Mitäs pahaa sä oot tehny,
kun istut siin ihan korvat luimus-
sa? [embarrassed, ashamed]
korvis korvakoru Mihin se korvis
oikein tippu? Niinalla oli hopeiset
korvikset. [earring]
Kosanderi slg. Koskenkorva-vii-
na, Koskis, Kossu Ostin mä yhen
Kosanderin. [Koskenkorva liquor]
Koskis Koskenkorva-viina, Kossu
Täs boolissa taitaa olla aika rei-
lusti Koskista. [Koskenkorva liquor]
kosla slg. auto Aja ny se kosla hel-
vettiin siitä! Ei kukaan tommosta
vanhaa koslaa osta. [car]
KOSSU Koskenkorva-viina; Kos-
kenkorvaa sisältävä drinkki Niina
veti Kossua suoraan pullon suus-
ta. Eiköhän oteta Kossut. Saisinks
mä yhen Kossun vissyllä.
[Koskenkorva liquor]
kostyymi (hieno, erikoinen) puku
tai asu Millasenkohan kostyymin
sitä panis illalla päälle ? Villellä
niitä kostyymejä riittää. Naamiai-
sissa palkitaan paras kostyymi.
[(fine) set of clothes, costume]
kotia
kotia kotiin Eiköhän lähetä tästä
kotia. No niin, ja nyt kaikki kotia
päin! [home]
kotikutoinen 1 itse tehty, omate-
koinen, omaperäinen; kodikas, al-
kuperäinen Bändi soitti aika koti-
kutosta musiikkia. Jouluna tääll
on aina oikein kotikutonen tunnel-
ma. [original, homespun; cozy]
2 kömpelö yritys, jäljitelmä Ei
tommoset kotikutoset viritykset
kauaa kestä, [clumsy; imitation]
kotkotus turha puhe, höpötys,
vouhotus, valittaminen; turha,
hyödytön asia, hölynpöly Ja mi-
nähän en tommosta kotkotusta
kauaa kuuntele. Kauhee kotkotus
mokomasta asiasta. No nää tieto-
konepelit nyt on niitä nykyajan
kotkotuksia, [nonsense, blather; fuss;
useless]
kotona 1 pelata kotikentällä, koti-
paikkakunnalla Me voitettiin koto-
na, mut vieraissa me hävittiin 3-0.
[on home ground (in sports)] 2 halv.,
slg. älystä, ymmärtämisestä Tolia
naapurin äijällä ei taida olla oi-
kein kaikki kotona. Haloo, onko
ketään kotona 'tajuatko, ymmär-
rätkö' ? [<used of comprehension and
sanity>]
kotsa 1 slg. hattu, lakki, lätsä Kato
mikä karsee kotsa! Ylioppilaat vei
seppelettä haudalle kotsatpäässä.
[hat, cap] 2 slg. koti; kotitalous op-
piaineena koulussa Mä olin koko
illan kotsassa. Taas mä sain men-
nä yksin kotsaan. Mä tykkäsin
koulussa kotsasta. [home; Home
Economics]
148
kottero (huonokuntoinen) auto
Hyvä jos tää kottero lähtee edes
käyntiin. Kuin sä viittit ajaa tom-
mosella vanhalla kotterolla ?
[(bad) car]
kotti etumaksu, ennakko, förskotti
Heti ku se tuli töihin se jo kysy,
koska saa kottia. [advance payment]
koukku juoni, temppu, ansa Miten
tää auto voi olla näin halpa, täs
täytyy olla joku koukku. Mä tein
semmosen pikku koukun et mä
pääsin siitjätkäst eroon, [scheme,
ploy, trick]
koukussa 1 olla kiinni, ansassa
Ihan turha selittää, nyt sä oot kou-
kussa. [caught, trapped] 2 olla riip-
puvainen jostakin Ville taitaa olla
koukussa siihen naiseen. Se on
paskapuhetta, et johonkin hasaan
jäis heti koukkuun. Pakko saada
viinaa, mä oon saakeli ihan kou-
kussa. [addicted]
koutsata slg. valmentaa urheilu-
joukkuetta Mä oon koutsannu tätä
joukkuetta jo pari vuotta, [to train a
sports team]
kOUtsi slg. valmentaja Koutsi sano
et pitää treenata enemmän. Mä en
oikein tuu toimeen meiän koutsin
kanssa, [coach, trainer]
kova luu vaikea, kova vastustaja,
kova jätkä Toi uus ulkomaalais-
vahvistus on kuulemma kova luu.
Se saa olla kova luu joka meinaa
meikäläisen voittaa. Villen pikku-
veli on ohjelmoinnissa aika kova
luu. [tough or good opponent; good,
expert]
 149
kova pala vaikea, hankala, vasten-
mielinen asia Se remontti oli kyllä
kova pala purtavaks. Niinalle oli
kova pala, ku sillei ollu rahaa.
["hard to swallow"]
kova pee p-kirjain erotuksena
b:stä ("pehmeästä peestä") Kirjo-
tetaanks se kovalla vai pehmeellä
peellä? [the letter p (rather than b)]
kova raha 1 kallis hinta, suuri ra-
hasumma Sata euroo, se on aika
kova raha tommosesta romusta.
On se mulle kova raha. [high price,
a lot of money] 2 vapaa, yksityinen,
markkinakorkoinen raha Täs bis-
neksessä liikkuu kova raha. Ei
saatu mitään tukea, piti ottaa pan-
kista kovaa rahaa. Tää on kovan
rahan asunto, [hard money]
kova sana 1 voimakas huomau-
tus, käsky, kirous Nyt tottelet vai
pitääkö sanoa kova sana? Poliisit
jos ton näkee niin sanoo kyllä ko-
van sanan. Olipas kovia sanoja.
[strong remark or request] 2 merkit-
tävä, vaikuttava, suosittu asia Suo-
malaiset bändit on nyt kova sana
maailmalla. Tommonen takatukka
oli kova sana joskus kakskytä
vuotta sitten, [in fashion, popular,
significant]
kovat kaulassa miehestä: juhla-
vaatteisiin (solmioon tms.) pukeu-
tuneena Siel täytyy olla kovat kau-
lassa ja naisilla sit joku iltapuku.
Mä olin töissä koko päivän kovat
kaulassa. Pitäskö panna oikein
kovat kaulaan ? ["black tie"]
kovat piipussa ase valmiina, oi-
kealla panoksella ladattuna Ar-
kranttu
meijassa kaikki hullutkin saa juos-
ta pitkin mettiä kovat piipussa.
Vartiomies veti kovat piippuun.
[loaded gun]
kovis kovaa ja itsevarmaa esittävä
(nuori) ihminen Tosta teijän tytös-
täkin on tullu kauhee kovis. Mitä
kovista sä oikein esität? [plays (the)
tough (guy)]
kraana 1 (vesi)hana, raana Taas
toi kylppärin kraana vuotaa. Ville
joi vettä suoraan kraanasta, [tap,
faucet] 2 nostokurki, nosturi; tele-
visio- tai elokuvakameraa liikutta-
va laite Kontit nostettiin laivaan
kraanalla. Osaaks sä käyttää tota
kraanaa ? [crane]
kraivelista, kraiveliin (tarttua,
ottaa kiinni) kauluksista, rinnuk-
sista, niskasta, kurkusta Portsari
heitti sen jätkän kraivelista pihal-
le. Älä käy kraiveliin! [(grab sb) by
the lapels, neck or throat]
kraka slg. solmio, kravatti, skraka
Mihis sä oot menossa ku sullon
kraka kaulassa? Mä en ikinä opi,
miten tähän krakaan tehään sol-
mu. [(neck)tie]
krakkeri henkilö, joka murtautuu
vahingoittamistarkoituksessa tie-
tojärjestelmiin Pitäs ampuu noi
helkutin krakkerit ja muut roska-
postin lähettäjät. Meiän firman
kotisivuilla oli käyny jotain krak-
kereita. [cracker, hacker who has
illegal or immoral purposes]
kranttu nirso, vaativa, pikkumai-
nen, turhantarkka Ei vanhemmat
ihmiset tajuu, et on kasvissyöjä, ne
vaan aattelee et sä oot kranttu. Ei
kreisi
noin krantulle tyypille kannata
mennä ees puhumaan mitään. Tää
levari on tullu niin krantuks, et ei
se soita mitään levyjä, [picky,
choosy, finicky]
kreisi älytön, hullu, hassu Se lejfa
on ihan kreisi. Niina huuteli niille
jätkille jotain kreisiä. No jo on
kreisit aurinkolasit! [crazy, funny]
kreivin aikaan juuri oikealla het-
kellä, parhaaseen aikaan No sähän
tulit kreivin aikaan, vähän jo kai-
vattiin sua. Sit mä sain vähän ra-
haa just kreivin aikaan, [just at the
right time]
kremppa fyysinen vaiva, sairaus
Mullon ollu vähän flunssaa ja
muutakin kremppaa. Tässä iässä
sitä alkaa olla jo kaikenlaisia
kremppoja. [disease, trouble,
ailment]
kroppa keho, ruumis, vartalo On
tolia Niinalla hyvä kroppa. Kyllä
tommonen treeni jo tuntuu koko
kropassa, [body]
krossi motocross, maastoajo
moottoripyörällä Tuolla on vissiin
jotkut krossikisat. Ooksä koskaan
ajanu krossia ? [motocross]
krouvi karkea, hiomaton Onhan
nää uistimet krouvia työtä, mut
kyllä näillä kalaa saa. Oliks se
pakko sanoo noin krouvisti?
[coarse, rough]
kruisailla ajella autolla tai mootto-
ripyörällä ympäriinsä Tommosella
vanhalla jenkkiautolla ois kiva vä-
hän kruisailla. Me kruisailtiin
kaupungilla ja soitettiin stereoita
täysillä, [drive around]
150
kruksata rastia, vetää rasti, ruksa-
ta Oikee vaihtoehto pitää kruksa-
ta. Minkä sä kruksasit? [to mark
with an X, cross; to tick, check]
kruksi rasti, ruksi Paa kruksi to-
hon mis lukee "kyllä ". [X, cross,
tick, check]
krumeluuri kiemura, koukero, ko-
riste Siin paidas oli joku ihme kru-
meluuri. Tää homma hoidetaan
nyt suoraan ilman krumeluureja.
[decoration, flourish, twist; tortuous
language or action]
kruusailla kursailla Sen kun otat,
älä turhaan kruusaile! Siel vaan
kruusailtiin eikä kukaan ois tahto-
nu mennä ekaks. [behave formally,
hesitate]
kryptata slg. salata, muuttaa salat-
tuun muotoon Muista kryptata sun
salasanas. Ei tätä viestiä saa auki,
se on kryptattu, [encrypt]
kränä riita, epäsopu, känä Siit vas-
tikkeen korotuksesta tuli kova krä-
nä. Meillon ollu Villen kanssa vä-
hän kränää viime aikoina, [quarrel]
kränätä riidellä, kinata, valittaa
Mä en jaksa enää kränätä tästä
samasta asiasta. Taas se naapurin
äijä kränäs jotain, [to quarrel]
krääsä roina, rihkama, turha tava-
ra Pitääks sun aina säästää kaikki
krääsä? Tos kaupas myydään
pelkkää krääsää, [junk, knick-
knacks]
kröhä yskä On ollu jo pari viikkoo
nuhaa ja pientä kröhää. [cough]
ku, kun 1 kirjakielen kuin-kon-
junktion tapaan ilmaisemassa ver-
tailua, niin kuin, sen kuin Ville on
 151
viis vuotta vanhempi ku se sen pik-
kuveli. Kyllä sä sen tiedät yhtä hy-
vin ku mäkin. Ota niin monta ku
haluut. Sinä se et kanssa tee muu-
ta kun katot telkkaria. Meiän
pomo ny on semmonen despootti
ku se on. Se oli ihan kun unta.
Pomo huus ku hinaaja. Syö ennen
ku lähet. [than; as, like; but] 2 kirja-
kielen fam-konjunktion tapaan il-
maisemassa aika- tai syysuhdetta
Oo hiljaa, ku mä puhun sulle! Lä-
hetään heti kun mä saan kengät
jalkaan. En mä ehtiny, ku bussi oli
taas myöhässä. No olkoon sit, kun
ei siit kummiskaan mitään tuu.
[when; as, since, because] 3 kirjakie-
len e/fä-konjunktion tapaan tar-
kentamassa tai selittämässä edel-
listä lausetta, siksi että, siksi kun
Tosi mukavaa ku sä tulit. Anteeks
kun mä oon taas myöhässä, [that
(conj.); because] 4 toivomusta,
epäilyä tai pelkoa ilmaisemassa,
kunhan Voi ku olis rahaa. Ku tie-
täs vaan. Kun sais kerranki nuk-
kuu kunnolla. Kun se vaan ei olis
taas kännissä. ["If only...", "Wish I..."]
5 slg. viittaamassa edelliseen sa-
naan samaan tapaan kuin kirjakie-
len yo&a-pronomini Toi on se äijä
ku aina valittaa meille. Näiks sä
sen ohjelman, kun tuli eilen ? [that
(pron.), which]
kuhan vähättelyä, epäilyä, pelkoa;
toivomusta tai ehtoa ilmaisemas-
sa, kun (3) Ei se mitään tiedä, ku-
han puhuu. "Mitä sä oikein tarko-
tit? - En mitään, kuhan kysyin. "
Kuhan se tulis kerrankin ajoissa
kuin mikäkin
kotiin. Kuhan ei vaan satais. No
olkoon, kuhan annat olla viimei-
nen kerta. Mulle on sama mitä se
jääkaappi maksaa, kuhan sen saa
heti. Oust (that); as long as; "If only..."]
kuikelo pitkä, laiha (heikko) ihmi-
nen, ruipelo Ei se kuikelo jaksanu
kantaa mitään. Missit on nykyään
semmosia kuikeloita, et pahaa te-
kee katella, [tall and thin (weak)
person]
kuikuilla kurkistella, vilkuilla; et-
siä; piileskellä Niina kuikuili kau-
la pitkällä, näkyskö hyvännäkösiä
kundeja. Mä yritin kuikuilla sitä
juttua lehestä, mut en löytäny.
Naapurin äijä kuikuili rappukäy-
tävässä. [peep, glance; search; hide]
kuin kuinka, miten, kuinka ih-
meessä, kuis Kuin paljon kello
on? Kuin mä en sen vertaa tajun-
nu. Mä en tiiä kuin mä nyt tän oi-
kein sanosin. [how; what]
kuinka suu pannaan usein iro-
nisena kysymyksenä: mitäs nyt
tehdään, miten nyt pitäisi suhtau-
tua Nyt on kaikki rahat menny,
että kuinkas nyt suu pannaan?
Kuinkas sitten suu pannaan, ku
sunfaijas löytää meidät? [(ironic)
"What are you gonna do now?"]
kuin mikä ilmaisee vertailtavan
ominaisuuden runsautta: erittäin,
hyvin Äiti oli vihainen kuin mikä.
Pelaaminen on helppoo ku mikä.
[very (well, much, etc.)]
kuin mikäkin 1 ilmaisee halvek-
suntaa, vähättelyä tai ihmettelyä:
aivan kuin olisi jotain Ville leveili
rahoillaan kuin mikäkin miljonää-
kuin niin
ri. Älä ny viltti murjottaa ku mikä-
kin kakara. Lapsi hotki ruokaa ku
mikäkin hirviö, ["as if (s)he were..."]
2 ilmaisee vertailtavan ominai-
suuden runsautta: erittäin, hyvin,
kuin mikä Siel sai painaa töitä ku
mikäkin. Onhan se mummu vielä
reipas ku mikäkin, [very (well, much,
etc.)]
kuin niin epäilyä tai ihmettelyä il-
maiseva kysymys, miten niin, mi-
ten muka, entä sitten "Onks sulia
rahaa? - Kuin nii?" Kuin niin sä
sen tiedät? [why, how come; how]
kuis kuinka, miten, kuinka ihmees-
sä Niina on ostoksilla, kuis muu-
ten. Kuis tää ovi ei ny aukee mil-
lään ? [how; what]
kuis, kui(n) hurisee, kulkee,
menee, pyyhkii tervehdyksenä,
vointia ja kuulumisia kysyttäessä:
mitä kuuluu, miten menee, miten
pyyhkii Kato Ville, kuis hurisee?
No mitäs sä, kuis kulkee? "Terve!
-No terve, terve, kuin menee?"
Kuis sulia pyyhkii ? ["How are you
doing?"]
kuis, kui(n) panee slg. rehvak-
kaana tervehdyksenä Mitä jätkä,
kuis panee? [<vulgar greeting>]
kuitata vastata pilkallisesti, vitsik-
käästi Ville kuittas sille tarjoilijal-
le, et "ite oot kännissä", [reply
sarcastically or wittily]
kuiteskin kuitenkin Mikset pyydä
suoraan, ku kuiteski haluut. Yks
opiskelee yliopistossa ja on kui-
teskin noin tyhmä. Ihan sama mitä
sille puhuu, ku ei se kuiteskaan
kuuntele, [anyway, still, yet]
152
kuittailu pilkkaaminen, herjan-
heitto, vitsailu Nyt loppu se kuit-
tailu! Kyl sitä ton verran pitäs
ison miehen kuittailua kestää.
[sarcasm, mockery, jeering; joking]
kuitti 1 pilkallinen vastaus, herja;
pila-, leikkipuhe, vitsi Toi oli paha
kuitti! Mä heitin naapurin äijälle
semmosen kuitin et se meni hilja-
seks. [sarcastic reply, jeer; joke]
2 olla väsynyt, uupunut, poikki,
lopussa; selvä, loppuunkäsitelty
Mä oon niin kuitti et voisin nukkuu
tähän paikkaan. Ootsä ihan kuit-
ti? Kaikki pelaajat oli aivan kuit-
teja sen matsin jälkeen. Nyt men-
nään nukkumaan ettei olla aamul-
la ihan kuitti. Kymmenen vuotta
mä sitä velkaa maksoin, mut nyt se
on kuitti, [very tired; settled, finished]
kuivaharjoittelu harjoittelu varsi-
naista suoritusta jäljittelemällä, la-
vastetussa paikassa tai tilanteessa,
ilman välineitä tms. Ensin oli pari
kertaa kuivaharjottelua, ja sit vas-
ta saatiin oikeet panokset, [mock
training]
kuivilla 1 selvitty vaikeuksista,
voiton puolella, selvillä vesillä
Onhan meillä ollu pahoja riitoja,
mut nyt tuntuu et ollaan kuivilla.
Hullun lailla saa rehkiä, et pääsee
kuiville näistä veloista, [out of
difficulties, danger or trouble] 2 erossa
alkoholista, huumeista tai muusta
riippuvuudesta Meijän faija on
ollu pitkään kuivilla, ei se oo ryy-
pänny pariin vuoteen. Kyllä mä
oon jo kuivilla niistä aineista. Sun
pitäis päästä kuiville, jos sä mei-
 153
naat säilyä hengissä, [without
alcohol, drugs or other addiction]
kuivua kasaan, kokoon epäon-
nistua, jäädä toteutumatta Ne Vil-
len suuret suunnitelmat on tainnu
kuivua kaikki kasaan. Sit se auto
hajos, ja koko reissu kuivu ko-
koon. [fail, remain undone]
kuivumassa ajokortista: peruu-
tettu (määräaikaisesti) liikenne-
rikkomuksen vuoksi Rattijuopolta
otettiin kortti kuivumaan. Sillä on
ajokortti kuivumassa, ku se ajo
törkeetä ylinopeutta, [suspended
(driving licence)]
kuka käskee 1 usein ironisena
kysymyksenä: onko pakko tai jär-
kevää tehdä jotain Kuka käskee
syömään niin paljon? Kuka käski
lähtee sinne just ruuhka-aikaan?
["Is it necessary...?", "Do we have
to...?"] 2 kuka määrää, on paras,
vahvin tms. Älä soita suutas vai
katotaanko, kuka täällä käskee!
Tommosille pennuille pitää näyt-
tää, mitä kuuluu ja kuka käskee.
["who rules here"]
kuka on kuka kuka on paras, vah-
vin tai määräävässä asemassa Tuu
vaan jos uskallat, niin katotaan
kuka on kuka. Vasta viimesessä
erässä näkee kuka on kuka. ["who
rules here"]
kukertava kirjava, läikikäs, epä-
määräisen värinen Palaaks tuolla
joku, ku noi pilvet on ihan tommo-
set punasen kukertavat. Naapurin
äijä suuttu niin että sen naama
meni ihan kukertavaks. Siilon
semmoset sinisen ja harmaan ja
kulahtaa
vihreen kukertavat silmät.
[multicoloured, blotchy]
kukin taaplaa tyylillään jokai-
nen tekee omalla tavallaan, meitä
on moneksi Ois ton asian voinu
helpomminkin hoitaa, mut kukin
taaplaa tyylillään, [everyone in their
own manner]
kukkia ruostua, olla ruosteessa
Vedä heti pohjamaali siihen pel-
tiin, ni ei se ala kukkimaan. Ruos-
te kukki lokasuojassa, [rust, be
rusty]
kukkoilla ylpeillä, mahtailla, uho-
ta Mitä sä siinä kukkoilet niitten
rahojes kanssa ? Ville vaan kuk-
koili baaritiskillä, [to boast]
kukkona tunkiolla ensimmäise-
nä, päällimmäisenä, määräilemäs-
sä Pitääks sun aina yrittää olla
kukkona tunkiolla, antasit muit-
tenkin puhua joskus, [rule the roost]
kukkua valvoa, puuhastella jotain
yöllä Mitä sä siellä kukut, tuu jo
nukkumaan. Hitsi et väsyttää, ku
mä kukuin viime yönä johki nel-
jään. [be awake at night]
kuksia naida, rakastella, nussia
Mitä se sulle kuuluu, kenen kanssa
mä kuksin ja kuinka monta kertaa.
Tuol pusikossa onjotku kuksimas-
sa. [have sex]
kulahtaa 1 kulua, mennä rikki
Pari vuotta siin duunissa kulahti
niin ettei huomannu. Kyllähän sii-
hen autoon kulahtaa helposti pal-
jon rahaa. Tommonen halpa nau-
ha kulahtaa tosi nopeesti. Miten
sä kehtaat pitää tommosta kulah-
tanutta paitaa? [spend, take; wear
kulkea
(out)] 2 juomisesta: mennä alas no-
peasti, paljon kerralla Meinas ku-
lahtaa kahvi väärään kurkkuun.
Koko pullo meni että kulahti, [drink
and swallow quickly]
kulkea sujua, onnistua, mennä
eteenpäin Mites homma kulkee ?
Töissä ei ny kulje yhtään, [doing or
going all right]
kulkea lujaa kiireisestä ja hulvat-
tomasta elämänmenosta: mennä
lujaa No ne pari viikkoa mulla kul-
ki aika lujaa, en mä oikein muista
mitään, [have busy or reckless
lifestyle]
kulkuset kivekset Pitää panna
pitkät kalsarit, että ei kulkuset
jäädy, [testicles]
kulli vulg. siitin, penis Siellä se kat-
to pornofilmiä kulli pystyssä. Sit
se lääkäri otti jonku tikun ja tök-
käs kullin päähän, [penis]
kullinluikaus vulg. lyhyt aika, pie-
ni hetki; lyhyt matka Se on yks
kullinluikaus ku ne on täällä. Ei
siin menny ku yks kullinluikaus ja
kämppä tyhjeni. Tää homma on
valmis kullinluikauksessa. Ei sin-
ne oo matkaa ku kullinluikaus.
[short time; short distance]
kulmuri kulmapotku jalkapallossa kumijalka taksi Tilaas meille ku-
Tuomari anto kulmurin. Kulmu-
rista tulee aina paha tilanne.
[corner kick]
kultapossukerho rikkaiden tai
muuten etuoikeutettujen muodos-
tama sisäpiiri (alun perin Posti-
pankin lastenkerho) Semmosta
virkaa ei kannata hakea, jos ei
kuulu johkin kultapossukerhoon.
154
Toi kaupunginhallitus on semmo-
nen kultapossukerho. On hienoa
olla kultapossukerhon jäsen.
[clique, clan, club]
kulti, kultsi rakas, kulta, kultaseni
Älä kulti nyt suutu, mut mun pitää
mennä. Ootko äidin oma kultsi?
Mulla on ollu kultia ikävä. Olis
kiva vaan löhötä kotona oman
kultsin kainalossa, [darling, dear]
kultu, kultsu rakas, kulta, kultase-
ni Sä oot mun oma kultu. Halui-
siks sä kultsu lähtee vaikka ristei-
lylle ? Ohan noi lapset semmosia
pikku kultuja, [darling, dear]
kumartaa, kumarrella kuvia
nöyristellä, arastella, kunnioittaa
turhaan (ylempiarvoisia) Se on
kuule ihan turha kumartaa kuvia,
jos kerran ite tietää paremmin.
Siinon semmonen kaveri et se ei
kuvia kumarra. Sit mä sanoin po-
molle suorat sanat, et mä en pal-
jon kuvia kumartele, [be very
humble]
kumi 1 auton, pyörän tms. kumi-
nen rengas Fillarista puhkes kumi.
[tyre, tire] 2 kondomi Tuol vessas
on semmonen automaatti, mist saa
kumeja, [condom]
mijalka. Lähettiin kotiin kumija-
lalla. [taxi]
kumi pää halv. tyhmä, typerä; ar-
meijassa alennettuun palvelus-
luokkaan B kuuluva mies Joku
saamarin kumipää ajo kolmion ta-
kaa eteen. Kumipäiden ei tartte
olla armeijassa ku kuus kuukaut-
ta. [idiot]
 155
kumit auton renkaat Pitäs vaihtaa
talvikumit autoon. Onks niissä ku-
meissa tarpeeeks ilmanpainetta ?
[tyres, tires]
kumittaa, kummata pyyhkiä
pois pyyhekumilla Lyijykynä on
hyvä, ku ainahan jälen voi kumit-
taa pois. Täst on kumitettu joku
sana. Sit mä kummasin niin monta
kertaa, et paperi meni melkein
puhki, [erase with rubber]
kummarit kumisaappaat, kumppa-
rit Kummarit ne kannattaa olla
siellä marjametässä. Meinasin
kompastua noihin sun kummarei-
his, ku ne oli keskellä lattiaa.
[rubber boots]
kummiskin kumminkin, kuiten-
kin No tulithan sä kummiskin. Ei
se mitään sanonu mutta s uuttu se
kummiski. Mua ei huvita ees yrit-
tää, ku ei tää kummiskaan onnistu.
[after ali; anyway, yet, still]
kummoinen 1 millainen Kum-
moinen se teidän uus pomo on?
Kummosta siel Turussa on asua?
[what...like] 2 ei kovinkaan hyvä,
kaksinen, erityinen, häävi Mah-
taako olla kummonenkaan se niit-
ten uus levy. Ei oo kummosta toi
sunkaan elämäs. Ei siihen tartte
olla kummonenkaan voimamies, et
ton jaksaa nostaa, [nothing special]
kumpparit kumisaappaat Paa
kumpparit jalkaan, siel sataa. Mä
en löydä mun kumppareita mis-
tään. [rubber boots]
kumu cum laude approbatur: kes-
kitason arvosana ylioppilaskirjoi-
tuksissa; aineopinnot yliopistossa
kuokkimassa
Niina sai sit ruotsin kokeesta ku-
mun. Jos sä haluut opettajaks, sun
pitää tehä kumu kasvatustieteestä.
[medium grade in high school final
exams; intermediate studies at
university]
kundi mies, poika, tyyppi, kaveri
Hei kundi, katos tänne! Tunneks
sä ton kundin? Nyt mennään, kun-
dit! [man, boy]
kundi kaveri poikaystävä Me ol-
tiin kundikaverin kans ulkona.
Ooksä taas tapellu sun kundikave-
ris kanssa? Sit ei oteta kundikave-
reita mukaan, se on tyttöjen ilta.
[boyfriend]
kunkku kuningas, etenkin kortti-
pelissä Oishan se hauskaa jos
Suomessakin olis kunkku. Ihmiset
vilkutti ja heilutti lippuja kunkulle.
Mä voitin koko potin, vaikka ei
mul ollu ku kunkkupari. [king (also
in card games)]
kunnari pesäpallossa: kunniajuok-
su, juoksu suoraan kotipesälle asti
ennen seuraavaa syöttöä Niina
juoksi kunnarin. Ei niitä kunnarei-
ta aina tuu. [home run]
kun sen pään ottaa kun sattuu
sille päälle, tuulelle Toi naapuri
osaa olla tosi ilkee, ku se sen pään
ottaa. Voi se joskus ryypätäkin,
kun sen pään ottaa, [when (s)he is in
that mood]
kuokkavieras kutsumaton vieras
Ajäisit noi kuokkavieraat muualle.
[gatecrasher]
kuokkimassa 1 juhlissa kutsu-
matta, kuokkavieraana No sit
mennään kuokkimaan, jos ei ker-
kuolata
ran kutsuta. Oltiin jossain kotibi-
leissä kuokkimassa, [gatecrash]
2 työsiirtolassa tai vankilassa
Mun kaveri jäi kiinni huumeista ja
joutu kuokkimaan. Se oli kolme
vuotta kuokkimassa. Ennen ratti-
juopotkin joutu heti kuokkimaan.
Olin mäkin kerran kuokkimassa
yhen pikkujutun takia, [in prison]
kuolata himoita, katsoa himoiten
Tommonen vanha äijä ja kuolaa
nuorten naisten perään! [to (gaze
with) lust]
kuono kiinni hiljaa, suu kiinni,
turpa kiinni Nyt kuono kiinni ja
heti! Pidä äijä kuonos kii. ["Shut
up!"]
kuonoon lyömisestä: naamaan,
turpaan Tolle naapurin äijälle pi-
täs antaa kunnolla kuonoon. Lo-
peta toi naljailu tai saat kuonoos!
Lähetään äkkiä ennen ku tulee
kuonoon. Mä vedin sitä kuonoon.
[beat sb's face]
kuontalo (pitkä, sotkuinen) tukka
Leikkaisit joskus ton kuontalon.
Siilon seitkytluvulla kaikilla oli
karseet kuontalot. Kyllä siinä
hommassa tuli hiki kuontaloon.
[hair]
kuopata haudata; hylätä, unohtaa
jokin asia Meiän mummu kuopat-
tiin eilen. Näin hyvää ideaa ei pi-
täs kuopata heti. Turha sitä juttua
on muistella, se on kuollu ja kuo-
pattu. [bury; reject, forget]
kuorkki, kuormuri kuorma-auto
Mulla on kakskyt tavallista leikki-
autoo ja sit vielä viis kuorkkii. On-
156
pas toi kuormuri jätetty törkeesti
parkkiin, [lorry, truck]
kupata 1 riistää, varastaa, kiskoa
Tommoset ennustajat ja muut hui-
jarit vaan kuppaa ihmisten rahat.
Se myyjä kuppas mut ihan kuiviin.
[overcharge, steal] 2 viipyä, hidas-
tella Nyt ei kupata täällä enää yh-
tään. Mis sä oot kupannu koko
päivän ? Tuu ny äläkä kuppaa sii-
nä! [stay, linger, dawdle]
kupla perätön juttu, uutinen; asia
tai ihminen, joka tulee nopeasti
menettämään suosionsa Kauheesti
huhuttiin siitä konkurssista, mut
se olikin sit kupla koko juttu. Älä
luota siihen kaveriin, se on pelkkä
kupla, ["a mere bubble"]
Kupla Volkswagenin pyöreämuo-
toinen automalli, Kuplavolkkari
Tehäänks siel Meksikossa vielä
Kuplia? Ois kiva saada jostain
vanha Kupla [Volkswagen Beetle]
kuplahalli kuplanmuotoinen halli,
joka pysyy pystyssä ilmanpaineen
avulla, ylipainehalli [air-structure
dome]
Kuplavolkkari Volkswagenin
pyöreämuotoinen automalli
Meiän faijalla oli ennen Kupla-
volkkari. Kuplavolkkareja ei nää
enää paljo missään. [Volkswagen
Beetle]
kuppanen halv. huono, surkea,
kelvoton, kälynen Tää on tosi
kuppanen paikka, lähetään me-
neen. Ei sil rahalla saa ku jonku
kuppasen yksiön. Mua inhottaa
kuunnella niitä samoja kuppasia
 157
maikkoja joka päivä, [bad,
miserable]
kuppikunta pieni sulkeutunut
ryhmä, sisäpiiri, klikki Niillä on
semmonen oma kuppikunta, ja siel
ne vaan juoruu keskenään. Ne
päätetään loppujen lopuks pienes-
sä kuppikunnassa kaikki asiat.
[clique, clan]
kuppila kahvila, ruokala, baari Mä
syön yleensä sieltä meiän työmaa-
kuppilassa. Aja tonne, kai siellä
joku kuppila on. [cafe, diner, bar]
kuppi nurin 1 suuttumisesta, rai-
vostumisesta, kyllästymisestä Ei
saakeli, nyt meni kuppi nurin! Sit
ku puhelin soi viideltä aamulla
multa meni kuppi nurin. Nyt saa
riittää, mä oon jo ihan kuppi nu-
rin. [outraged; to have had enough]
2 kaatumisesta; konkurssista Ville
ajo liian kovaa mutkaan, ja ei ku
kuppi nurin. Tolta meidän alaker-
ran ravintolalta tais mennä kuppi
nurin, [over, down; bankrupt]
kupponen kupillinen (kahvia, tee-
tä) Saisko olla kupponen kuumaa ?
Kai täs sentään yhen kupposen eh-
tii juoda. [a cup of]
kupru 1 kuhmu, muhkura Mikä ih-
meen kupru tossa tapetissa on ?
Meinasin mennä nurin, ku asvaltti
oli ihan kupruilla, [blister, bump]
2 kepponen, kuje; petos, rikos;
erehdys, virhe Älä ny suutu, sehän
oli ihan vaan pikku kupru. Tom-
mosesta kuprusta voi joutuu vaik-
ka linnaan. Siin me tehtiin kupru,
ku me ei oltu varattu huoneita etu-
käteen. [trick; fraud; mistake]
kurko
kupu maha, vatsa syömiseen liitty-
vissä ilmauksissa Ei kiitos enää,
mullon kupu jo ihan täynnä. Nyt
pitäs saada jotain ruokaa kupuun.
[stomach]
kuralla mahasta; löysällä, ripulis-
sa; huonossa tilassa, kunnossa
Meillä meni siitä ruuasta vatsat
kuralle. Niina jännitti sitä koetta
ihan maha kuralla. Mun kunto on
niin kuralla, et en mä jaksanu
juosta ees kilometriä. Tän kau-
pungin talous on täysin kuralla.
[loose bowels; in bad condition]
kurkata kurkistaa (kerran), vil-
kaista Kurkkaas vähän tänne!
Naapurin äijä kurkkas äkkiä ikku-
nasta. Käytkö välillä kurkkaamas-
sa, et siellä on kaikki kunnossa.
[peep, glance]
kurkkua myöten täynnä 1 täy-
sin kyllästynyt Niina sano et se on
jo kurkkua myöten täynnä niitä
sen mutsin juttuja, [very bored, fed
up] 2 kylläinen, maha täynnä Ei
kiitos enää kahvia, mä oon jo
kurkkua myöten täynnä, [full with
food]
kurkku suorana kovasta huuta-
misesta, kiljumisesta Onkse pakko
huutaa siihen puhelimeen kurkku
suorana ? Lapsi kaatu ja alko rää-
kyä kurkku suorana, [shout loudly,
yell]
kurko kuningas korttipelissä; yli-
voimaisen hyvä, taitava, johta-
maan tai määräilemään pyrkivä Ei
mulla ollu kädessä ku yks kurko.
Toi on kauhee kurko shakissa.
Mikä kurko säkin siinä luulet ole-
kurppa
vas? [king (in card games); superb;
domineering]
kurppa halv. vanha ihminen, kääk- kusella vulg. virtsaamassa, kuse-
kä Sitjoku kurppa tuli huutamaan,
et menkää muualle siitä. Ei täm-
möstä vanhaa kurppaa enää ku-
kaan töihin huoli, [old person]
kurre orava Kato, tuoli on kurre
puussa! Lapset halus välttämättä
syöttää kurreja, [squirrel]
kurttu haitari, harmonikka Ei se
muuta osaa soittaa, kuhan vähän
kurttua repii, [accordion]
kurvata kaartaa, kääntyä, ajaa kur- kusettaa 1 vulg. tuntea tarvetta
vi Tost pitää kurvata vasemmalle.
Joku auto kurvas tieltä pihaan.
[turn, take a bend]
kurvi, kurva tien mutka, kaarre;
käännös, kaarros Varo vähän,
siinon kohta kurvi. Ville ajo kur-
vasta suoraan pellolle. Sit se len-
tokone teki niin hirveen kurvin että
vatsasta väänsi, [bend, curve, turn]
kurvikas tiestä; mutkainen, kie-
murteleva; naisesta: muodokas,
hy vänmuotoinen Mulle tuli paha
olo, ku se tie oli niin kurvikas. Et sä taa. [to cheat, lie]
mikään läski oo, vaan just sopivan kusetus vulg. huijaus, petkutus,
kurvikas. Kyllä mallitkin vois olla
semmosia kurvikkaita eikä mitään
luuviuluja, [curvy, curvaceous]
kusaista 1 vulg. virtsata, kusta (1)
Perhana tota kissaa, ku se kusas
matolle, [urinate] 2 vulg. sujua huo-
nosti, mennä pilalle, epäonnistua,
kusta (2) Jos ne kaakelit ei tuu
ajoissa, tää remontti kusasee ja
pahasti, [go wrong]
kuseksia, kuseskella vulg. virt-
sata, kusta (1) Juopot kuseksii
158
aina tos porttikongissa. Menkää
muualle kuseskelemaan! [urinate]
massa (1) Pitää käydä äkkiä ku-
sella. Mä meen kuselle, [urinating]
kusessa vulg. pulassa, pinteessä,
kiikissä Jos joku saa tietää, niin
me ollaan kusessa. Mä oon korvia
myöten kusessa tän homman kans-
sa. Ville joutuu vielä kuseen niit-
ten rahasotkujen takia. Nyt turpa
kii, tai säjärkkäät meidät kaikki
kuseen! [in trouble]
käydä virtsaamassa, kusemassa
(1), kusella, olla kusihätä; käyttää
virtsaamassa, kusella Voitasko hei
pysäyttää, mua kusettaa. Toi kalja
kusettaa ihan älyttömästi. Tota
koiraa pitäs käydä kusettamassa.
[feel the need to urinate] 2 halv., vulg.
huijata, pettää, petkuttaa, valeh-
della, kusta silmään Älä yritä ku-
settaa mua! Älä osta sielt mitään,
ne kusettaa koko ajan. Se jätkä ku-
setti, et se ois muka yrittäny soit-
vale Tommoset laihdutuslääkkeet
on pelkkää kusetusta. Et kai sä
tommoseen kusetukseen usko.
[swindle, lie]
kusi vulg. virtsa, pissa Viemäri oli
menny tukkoon ja kusi valu lattial-
le. Mä säikähdin niin et meinas
tulla kusi housuun. Onks sulia tol-
lo kusta päässä? [urine]
kusiainen muurahainen Mistä
noita kusiaisia aina tulee sisälle?
 159
Se on niin hullu et istuu vaikka ku-
siaisten pesään, [ant]
kusiaivo halv., vulg. karkea hauk-
kumasana: tyhmä, hullu, inhotta-
va, kusipää Miten sä voit olla tom-
monen kusiaivo? Miehet on kaikki
yksiä kusiaivoja, [(insult) stupid,
asshole]
kusihätä vulg. virtsaamisen, kuse-
misen tarve Avaa ny se ovi, mulla
on karsee kusihätä! [need to urinate]
kusinen vulg. virtsainen; vaikea,
hankala Kaikki päivät saat vaih-
taa kusisia vaippoja. Se konkurssi
oli kusinen paikka, [with urine;
difficult, awkward]
kusi nousee päähän halv., vulg.
tulla ylpeäksi, ylpistyä Heti ku se
pääs pomoks, niin nousi kusi pää-
hän. Sillä on kusi noussu päähän.
[become proud, go to one's head]
kusipää halv., vulg. karkea haukku-
masana: tyhmä, hullu, inhottava,
paskapää, paskiainen Etsä vitun
kusipää tajuu mitään! Mä en jaksa
tommosten kusipäiden kanssa ta-
pella. Siellä duunissa oli ihan ku-
sipää pomo. [(insult) stupid, asshole]
kusi sukassa vulg. hiljaa, ääneti;
peloissaan Ollaan vaan hiljaa ku
kusi sukassa. Ne katteli mun pape-
reita vaikka kuinka kauan, ja mä
vaan odotin siinä ihan kusi sukas-
sa. [quiet; scared]
kuskata kuljettaa (autolla) Noi ta-
varat pitäs kuskata kaatopaikalle.
Kuskaaks sä lapset aamulla hoi-
toon? [take by car, drive sb sw]
kuteet
kuski kuljettaja, ajaja Kuka teistä
on kuski? Bussikuskilla oli kauhee
kiire, [driver]
kusta 1 vulg. virtsata, heittää vettä,
pissata Mulloli niin kova hätä, et
mä kusin sinne pusikkoon. Kuka
sika tääll on kussu lattialle?
[urinate] 2 vulg. sujua huonosti,
mennä pilalle, epäonnistua Nyt äk-
kiä töihin tai homma kusee. Se
urakka kusi niin pahasti, ettei me
paljon mitään rahaa saatu, [go
wrong]
kustantaa maksaa, olla hintana
Paljon tommonen prätkä kustan-
taa ? Mitä se kustantaa ? Kyllä se
kustantaa, ku menee semmoseen
paikkaan syömään, [to cost]
kusta silmään, linssiin vulg.
huijata, pettää, petkuttaa, valeh-
della, sahata silmään, kusettaa (2)
Nyt sua on kustu silmään, ei sen
noin paljon pitäs maksaa. Se mui-
ja kusi mua linssiin, [to cheat, lie]
kutale heittiö, retku, vetelys, keta-
le Älä tuhlaa aikaas tommosen ku-
taleen kanssa, on niitä kunnon
miehiäkin. Ei se kutale oo vielä-
kään maksanu. [lazy or dishonest
person, loafer]
kutea rakastella, lemmiskellä, nai-
da; hyväillä, kuherrella Kai ne on
kutemassa, ku ne on pannu oven
lukkoon. En mä kestäny olla siel-
lä, ku ne yhet vaan kutee koko
ajan. [to pet, have sex]
kuteet vaatteet Paa kuteet niskaan,
nyt lähetään! Taasko sä oot osta-
nu uusia kuteita ? [clothes]
kuti
kuti luoti, panos; laukaus (myös ur-
heilussa) Meinas mennä näkö, ku
tuli ilmakiväärin kuti silmään.
Ampuuks ne oikeilla kudeilla vai
onks noi vaan paukkupanoksia?
Yks kuti meni kymppiin. Se oli niin
hirvee kuti et maalivahti ei mahta-
nu mitään, [bullet; shot]
kuti kuti hyväily-, hellittelysana
(kutitettaessa) Kuti kuti, kutittaaks
tää? Ihanan näkönen jätkä, kuti
kuti! ["coochee coo"]
kutonen kuutonen, numero kuusi
Mulla oli aina musiikissa kutonen.
Me ajettiin kaupunkiin kutosella.
[figure or number six]
kuu lueteltaessa numeroita: kuusi
Yy, kaa, koo, nee, vii, kuu... [six]
kuue-fa(M.s7-lukusananvartalo
kuude- Siilon ku tuli eurot niin
markkahinnat piti jakaa kuuella.
Mä tuun kuuelta, tai siin kuuen
maissa. Onks nyt kuues päivä?
Paras suomalainen tuli vasta
kuuenneks. [six]
kuul(i) slg. rauhallinen, tyyni, kyl-
mäverinen, kylmän viileä; hieno,
upea, tyylikäs Ei se hikeentyny yh-
tään, se oli vaan ihan kuul. Mä
aattelin et nyt mä vaan ootan kuu-
listi, et miten täs käy. Olis kuulia
käydä joskus New Yorkissa. Aika
kuuli toi sun uus kännykkä, [cool,
fine]
kuula kalloon ampumisesta Tom-
mosille ääliöille pitäs ampua kuula
kalloon. Varo vähän, tai saat vielä
kuulan kalloos. [shot dead]
kuule 1 ilmaisemassa, että puhuja
haluaa herättää kuulijan huomion,
160
haloo (1), hei (2) Hei kuule, paljon
kello on? Kuule, voisiks sä antaa
pari euroo ? [hey, excuse me]
2 erimielisyyttä tai närkästystä il-
maiseva huudahdus, haloo (2), hei
(3) Älä sä kuule puutu tähän! Voi-
siks sä kuule siirtyä nyt vähän.
[cused to express indignation>]
kuulolla kuuntelemassa, odotta-
massa että kuulisi jotain Hei, ol-
laan nyt kuulolla, tää voi olla tär-
keetä. Onks täällä ketään kuulol-
la? Koita pysyä kuulolla, jos niitä
työpaikkoja tulis auki. Mä menin
vaan kuulolle sinne kokoukseen.
[listening; waiting]
kuuluttaa levittää tietoa ympäriin-
sä, kertoa kaikille, toitottaa Ei sitä
tartte kaikille kuuluttaa. Se hölmö
on kuuluttanu joka paikassa, et se
ei maksa mitään veroja, [teli
everyone, spread information]
kuumakalle helposti kiihtyvä,
suuttuva Toi naapurin äijä on oi-
kee kuumakalle. Tuomari heitti
kaikki kuumakallet pois pelistä.
[hothead]
kuumana vihaisena, raivoissaan;
kiihdyksissä, innostuneena; kiih-
koissaan, kiihottuneena Naapurin
äijä oli kuumana, ku me vähän är-
sytettiin sitä. Se on muuten hyvä
pelaaja mut se käy liian kuumana.
Mä oon oottanu ihan kuumana
sitä keikkaa. Luuleks sä et naiset
on heti kuumana, jos sä vähän
hiplaat? [outraged; enthusiastic; hot]
kuumeta suuttua, raivostua, kiih-
tyä, käydä kuumana Ei sille voi
 161
sanoo mitään, ku se kuumenee he-
ti. [become angry]
kuumille kiville (kuin) käydä hy-
vin kaupaksi, kelvata hyvin Tava-
raa menee kun kuumille kiville.
Mummun leipomat pullat meni
kun kuumille kiville, [sell well, be
popular]
kuuppa kippo, kauha; kupu Heitäs
sillä kuupalla vähän löylyä! Pitäs
ottaa toi kuuppa irti, et sais vaih-
dettua lampun, [scoop; dome]
kuurata pestä (hankaamalla) Sii-
voja kuuras lattiaa takapuoli pys-
tyssä. Nyt meet kuuraamaan sen
naamas. [rub]
kuusessa jossain epämääräisessä
paikassa, kaukana, missä tahansa,
helvetin kuusessa Se niitten mökki
oli ihan kuusessa. Taas ne avai-
met on hävinny jonnekin kuuseen.
[far away; anywhere]
kuuskymppinen kuusikymmen-
tävuotias Eikse proffa jää kohta
eläkkeelle, ohan se jo kuuskymp-
pinen ? [sixty years old]
kuuskyt(ä) kuusikymmentä Enkö
mä oo sanonu sen sulle jo kuusky-
tä kertaa! Toi vanha hippi on jää-
ny jonnekki kuuskytluvulle. [sixty]
kuusnolla slg. ylivoimaisesta voi-
tosta; pilkkaamisesta, huijaami-
sesta Me voitettiin se matsi ihan
kuusnolla. Ville kusetti sitä port-
saria kuusnolla. Älä ny yritä pis-
tää mua ihan kuusnolla, hei! [(win)
easily; (of mocking or cheating)]
kuusysi 69, rakasteluasento jossa
kumppanit makaavat päät eri
suuntiin, niin että he voivat hy-
kuviot
väillä toistensa sukuelimiä suul-
laan Kuusysi on paras asento.
Tykkääks sä olla kuusysissä? [the
69 sex position]
kuutamolla ymmällään, sekaisin,
ulkona, pihalla Mä oon vähän
kuutamolla, ku mä just vasta herä-
sin. Noi keski-ikäset on ihan kuu-
tamolla nuorten jutuista. Sit ku me
heitettiin vähän herjaa, se äijä
meni heti kuutamolle, [confused;
unaware, out]
kuutoi kuusitoista lueteltaessa nu-
meroita ...neetoi, viitoi, kuutoi,
seitoi... [sixteen]
kuva 1 valokuva Sä oot hyvin on-
nistunu tässä kuvassa. Otaks hei
musta kuvan? Mä lähetän sulle ne
kuvat sähköpostilla. Turistit näp-
päili kuvia ihan innoissaan.
[photograph] 2 kuvakortti korttipe-
lissä: kuningas, kuningatar tai so-
tilas Tosi surkee käsi, ei ees yh-
tään kuvaa. Black jackissa kuva ja
ässä on yhteensä kakskytyks.
[court card, face card]
kuvioissa ympyröissä, piireissä,
porukoissa Sä taidat olla uus näis-
sä kuvioissa. Kyl se Niina kohta
taas tulee kuvioihin, kuhan kirjo-
tukset on ohi. Mä oon ollu niin
kauan pois näistä työkuvioista, et
mun pitää opetella kaikki uudes-
taan. [in...circles]
kuviot aikeet, suunnitelmat; tavat,
meiningit, systeemit Onks sul mi-
tään kuvioita täks illaks? En mä
voi ny lähtee sinne, se ei oikeen
sovi mun kuvioihin. Toi Villen
broidi on vähän omituinen, siilon
kuvis
kyllä ihan omat kuviot. Perhe,
duuni, rivitalo, ihan semmoset ta-
valliset kuviot, [plans; habits, ways]
kuvis kuvaamataito kouluaineena
Kaheksannella pitää valita, ot-
taaks kuviksen vai musiikin. Meil-
lon kaks tuntia kuvista. [Visual Arts
(at school)]
kybä 1 slg. kymmenen, numero
kymmenen, kymppi Oliks sul to-
distuksessa yhtään kyhää? Kai se
jotain pari kyhää maksaa, [figure or
number ten] 2 slg. paras, kymme-
nen (pisteen) arvoinen Se oli tosi
kybä reissu, [the best; perfect]
kybällä slg. täysillä, kokonaan,
kympillä Mutsi huus aivan kybäl-
lä ku mä en tullu yöks kotiin. Mä
tykkään hevistä ihan kybällä. Sil-
loli niin tyhmiä juttuja et me nau-
rettiin koko ajan kybällä. [to a great
extent; "big time"]
kyl korostava tai tehostava ilmaus:
kyllä, todellakin Mä en kyl tajuu,
mikä sua tänään vaivaa. Kyl se on
rankkaa toi hiihtäminen. Ohan ne
merkkivaatteet kalliita, mut kyl ne
sit kestääkin. [<used to emphasize or
reinforce sth>]
kylkimyyryä kylki edellä, sivut-
tain kulkemisesta Oli niin kauhee
tuuli et piti ihan kylkimyyryä men-
nä. Auto tuli mutkassa kylkimyy-
ryä. [sideways]
kyllä kai luultavasti, kai, eiköhän
Kyllä kai se sopii. Onkohan se jo
tullu, kyl kai. [I guess, probably]
kylmiltään valmistelematta, enna-
koimatta Nina meni ihan kylmil-
tään sinne kokeisiin, ku ei se ehti-
162
ny lukee. Oli se kova paikka puhua
ihan kylmiltään, [without prepar-
ation]
kylmäkalle 1 kylmävaraaja, pieni
nesteellä täytetty säiliö joka jääh-
dytettynä pitää ruoat tms. viileinä
Ota ne kylmäkallet sielt pakas-
teesta. Kyl se kala vähän aikaa
säilyy, kun paat kylmäkallen sinne
laukkuun, [ice pack (in a cooler)]
2 vaatteista tms. tehty mytty, joka
näyttää peiton alla nukkuvalta ih-
miseltä; ruumis Me tehtiin kerran
intissä sänkyihin kylmäkallet ja
lähettiin vähän omalle lomalle. Sit
poliisit löys sen kylmäkallen, ku
naapurit alko ihmetellä mikä tääl-
lä haisee, [covered bundle that looks
like a human body; dead body]
kylmä kyyti tyly kohtelu Oli siel
harjotusleirillä aluks aika kylmä
kyyti. Toi bisnesmaailma on kyl-
mää kyytiä nykyään. Järkkärit
anto kylmää kyytiä, jos yritti men-
nä pummilla sisään. Saatiin tosi
kylmää kyytiä ekassa erässä, ei
me mahdettu mitään, [harsh
treatment]
kylmän viileä kylmäverinen, häi-
käilemätön, hätäilemätön, kuul(i)
On se aika kylmän viilee pelimies.
Firma pani kylmän viileesti sata
ihmistä pihalle. Nyt ei kuule hä-
täillä, ku ootetaan vaan kylmän
viileesti. [cold-blooded, cool]
kylmä rinki perseessä, taka-
puolessa vulg. olla peloissaan
Ville kaahas niin et me istuttiin
kyydissä ihan kylmä rinki persees-
sä. Ei se uskaltanu tehä mitään,
 163
sillä tais olla kylmä rinki persees-
sä. Oli se semmonen paikka et ru-
pes tuleen kylmä rinki takapuo-
leen. [be scared]
kylmä suihku ikävä yllätys, pet-
tymys Se oli mulle kylmä suihku,
et mä en päässy siihen duuniin.
Älä oo niin varma, tai saat vielä
kylmän suihkun, [unpleasant
surprise, disappointment]
kylmää vettä niskaan pettyä,
kokea ikävä yllätys, joutua huo-
nosti kohdelluksi Se uutinen oli ku
kylmää vettä niskaan. Just ku mä
luulin et mun raha-asiat on hyvin,
ni sit tuli verotoimistosta kylmää
vettä niskaan. Sulle tais tulla siel
kylmää vettä niskaan? Niina meni
kysymään koetuloksia ja sai kyl-
mää vettä niskaan, [be disappointed
or treated badly]
kylppäri kylpyhuone Kylppärin
viemäri taitaa olla tukossa. Ripus-
ta ne vaatteet sinne kylppäriin.
[bathroom]
kyltti kilpi, laatta, taulu Tienpos-
kessa oli iso mainoskyltti. Oota
mä katon, mitä tos kyltissä lukee.
Nääks sä missään kylttiä, et mikä
katu tää on? [road sign, signpost]
kylvää levittää ympäriinsä; tuhlata
rahaa Älä kylvä noita vaatteitas
joka paikkaan, eihän täällä mahu
ees kävelemään. Lapset kylvi kaik-
ki lelut ympäri lattioita. Mihin sä
taas oot kylväny kaikki rahas?
[spread; spend money]
kylähullu erikoinen, omalaatuinen
ihminen, joka tunnetaan yleisesti
paikkakunnalla Ei siit tartte välit-
kyniä
tää, se on vaan semmonen paikal-
linen kylähullu. Siellä baarissa ei
istunu ku juoppoja ja kylähulluja.
[village idiot]
kyläluuta ihminen, joka käy koko
ajan kylässä, vieraisilla Sieltä se
kyläluuta taas tulee. Mä oon sem-
monen kyläluuta, et mä en oo ko-
tona paljon koskaan, [a person who
frequently goes out on visits]
kympillä slg. täysillä, kokonaan,
kybällä Naapurin äijä tuli huu-
taan ku me soitettiin stereoita
kympillä. Mä sain juosta ihan
kympillä, et ehdin tunnille, [full
blast, full speed]
kymppi kymmenen, numero kym-
menen; kymmenen euron (tai
markan) raha; paras, kymmenen
(pisteen) arvoinen Sillä oli todis-
tuksessa pelkkiä kymppejä. Kym-
pin ratikka menee Ruskeasuolle.
Voisiks sä lainata pari kymppiä?
Onneks olkoon, se oli täyden kym-
pin suoritus, [figure or number ten;
ten euro note; the best]
kymppiluokka yhdeksänluokkai-
sen peruskoulun jälkeen käytävä
vapaaehtoinen, kymmenes vuosi-
luokka Mä en tienny oikein mitä
mä tekisin peruskoulun jälkeen,
niin mä menin vielä kymppiluo-
kalle. [optional tenth grade (at
school)]
kymppitonni kymmenen tuhatta
Vitsi jos voittas lotossa vaikka
kymppitonnin, [ten thousand]
kyniä 1 leikata, katkoa lyhyeksi
Armeijassa pitää tukka kyniä ihan
lyhyeks. Ei tommonen piha oo
kypsyttää
enää kivan näkönen, ku ruoho on
ihan kynitty, [to crop, cut short]
2 viedä rahat, pyytää jostain kova
hinta, kiskoa, nylkeä Saamarin äi-
jä, kyni multa kaikki rahat. Se tak-
sikuski varmaan ajatteli, et tom-
mosilta tyhmiltä turisteilta voi ky-
nii mitä vaan. En varmaan maksa
kaheksaasataa kuussa, sehän on
ihan kynimistä, [bleed sb, over-
charge]
kypsyttää slg. väsyttää, kyllästyt-
tää; ärsyttää, harmittaa Hitto ku
mua kypsyttää nää työt. Se jätkä
on ruvennu todella kypsyttään
mua. [be bored; be fed up or annoyed]
kypsyä slg. väsyä, tympääntyä,
kyllästyä, suuttua Nyt saa riittää,
mä alan kypsyä tähän touhuun.
Kai täällä ny kypsyy, ku ei oo mi-
tään tekemistä. Ei se jaksanu yh-
tään oottaa, se kypsy heti. [become
bored; become fed up or annoyed]
kypsä slg. väsynyt, tympääntynyt,
kyllästynyt; väsyttävä, ärsyttävä,
typerä Eiks me jo olla perillä, mä
oon ihan kypsä. Intissä oli tosi
kypsää. Et toi reksi sit osaa olla
kypsä, [bored, boring; fed up,
annoyed, annoying]
kypä numero kymmenen, kymppi,
kybä Heti eka kuti osu kypään.
Kai sä nytyhen kypän voit lainata.
[figure or number ten]
kypärätemppu jääkiekossa (tms.
urheilulajissa, jossa käytetään ky-
pärää): sama pelaaja tekee kolme
maalia yhdessä ottelussa Se on
tosi harvinaista, et puolustaja te-
164
kis kypärätempun. [hat-trick, helmet
trick]
kyrpiintyä vulg. saada tarpeek-
seen, kyllästyä, suuttua, vittuun-
tua Mä oon ihan kyrpiintyny tohon
Villeen. Naapurin äijä kyrpiinty
taas jostain, [become fed up,
become angry]
kyrpiä vulg. kyllästyttää, suututtaa,
vituttaa Että mua kyrpii juosta
siellä verotoimistossa. Turpa kiin-
ni, nyt rupes kyrpimään. [be fed up,
be angry]
kyrpä 1 vulg. penis, siitin, mulkku
Sil jätkällä oli tosi iso kyrpä. Joku
ämmä tuli siihen kyrvän puuttees-
sa huutamaan. Se on semmonen
tohelo, et sormet on ku nippu kyr-
piä. [penis] 2 halv., vulg. vastenmie-
linen, vittumainen (mies), kusi-
pää, paskiainen Se äijä on kyllä
yks oikee saatanan kyrpä. Mä en
tommosen kyrvän naamaa jaksa
enää katella. Sielloli yks tosi kyr-
pä vartija, [very unpleasant (man),
motherfucker]
kyrvähtää vulg. hajota, mennä rik-
ki, kulahtaa; mennä pieleen, epä-
onnistua; jäädä kiinni, kärähtää,
narahtaa Nyt tää saamarin puhelin
kyrvähti. Koko reissu kyrvähtää
siihen jos mä en saa rahoja mis-
tään. Niina ei koskaan kyrvähtä-
ny, ku se meni alaikäsenä yöker-
hoon. [break; go wrong, fail; get
caught]
kytiksellä, kytiksessä vahtimas-
sa, kyttäämässä, väijymässä Polii-
sit oli puskassa kytiksellä tutkan
kanssa. Taitaa naapuri olla taas
 165
kytiksessä, ku verhot heiluu. Vii-
nakaupan eteen tuli heti joku pum-
mi kytikselle, [watching, lurking,
waiting]
kyttis s/g. poliisiasema Sit ne vei
mut kyttikselle ja pani putkaan.
Ajokortti pitää hakee kyttikseltä.
[police station]
kyttä kyttääjä, kyylääjä; poliisi Ei
se voi tehä mitään, ku sen kundi-
kaveri on niin kauhee kyttä. Kytät
tuli heti paikalle. Perhanan kytät
anto mulle sakot, [snooper; police
officer, cop]
kytätä katsoa tarkkaan, vahdata;
vahtia, väijyä, odottaa saavansa
jotakin Portsari kyttäs mun pape-
reita tosi pitkään. Sit joku jätkä
alko kytätä Niinaa baaritiskillä.
Mutsi kyttäs oven takana. Fanit
oli takaovella kyttäämässä nimi-
kirjotuksia. [watch (over); lurk,
hanker]
kyy lueteltaessa numeroita: kym-
menen Yy, kaa, koo, nee, vii, kuu,
see, kaa, yy, kyy! [ten]
kyylä kyttä, kyttääjä, kyylääjä Älä
pengo mun tavaroita, senkin kyy-
lä! Toi sun mutsis on kauhee kyy-
lä. [snooper]
kyylätä kytätä, urkkia, vahdata
Mitä sä kyyläät siinä, anna mun
olla rauhassa! Taas se naapurin
äijä oli pihalla kyyläämässä.
[snoop, watch]
kyynerpää kyynärpää; vastaava
kohta takin tai puseron hihassa.
Mä satutin kyynerpään matsissa.
Takista meni kyynerpää puhki.
[elbow]
käden käänteessä
kyynärpäätaktiikka eteneminen
toisia tönimällä urheilukilpailussa
tai ihmisjoukossa; häikäilemätön
oman edun tavoitteleminen tois-
ten kustannuksella Ville kiilas
härskisti kyynärpäätaktiikalla jo-
non eteen. Ei sitä ylennystä nynnyt
saa, täytyy käyttää vähän kyynär-
päätaktiikkaa. [elbowing one's way;
flagrant self-interest]
kyyppari tarjoilija Ei se mikään
hovimestari oo, kuhan vaan taval-
linen kyyppari. Pyydäs tolta kyyp-
parilta lasku, [waiter, (waitress)]
kyyti vauhti, meno Me ajettiin
semmosta kyytiä, et meinas hirvit-
tää. Nyt pannaan tähän hommaan
vähän kyytiä! [speed, tempo]
kyytipoikana, kyytipojaksi ruo-
kajuomana, -ryyppynä, lisukkee-
na Me syötiin hyvin ja otettin vielä
snapsit kyytipoikana. Puolukka-
hillo on hyvää verilettujen kyyti-
poikana. Mä otan pitsan ja kyyti-
pojaks olutta, [drink, chaser; side dish]
kyörätä kuljettaa, raahata, viedä
pois (väkisin) Noi tavarat pitäs
kyörätä kaatopaikalle. Portsari
tulija kyöräs tappelijat pihalle.
[take away]
kädellä vulg. masturboimassa,
runkkaamassa, vetämässä käteen
Siel pusikossa oli joku äijä kädel-
lä. Se muija oli niin hyvän näkö-
nen et mun piti mennä vessaan kä-
delle. [masturbating]
käden käänteessä hetkessä, hel-
posti Tää yleiskone pilkkoo vihan-
nekset käden käänteessä. Pikkuve-
li löys sen vian käden käänteessä.
kädestä pitäen
Sehän kävi käden käänteessä.
[quickly; easily]
kädestä pitäen yksityiskohtai-
sesti, kohta kohdalta opastaen
Voisiks sä näyttää ihan kädestä
pitäen, miten tää kamera toimii?
Se oli niin avuton tyyppi, et sille
piti neuvoo kaikki kädestä pitäen.
Kurssilla opetettiin vaikka kädes-
tä pitäen, miten sitä ohjelmaa käy-
tetään. [in detail, step by step]
kädet kyynärpäitä myöten ris-
tissä hartaasta toivomisesta, ru-
koilemisesta, kiittämisestä Pitää
vaan toivoo kädet kyynärpäitä
myöten ristissä, ettei mitään ta-
pahtus. Jos mä tästä selviän, niin
laitan kyllä kädet kyynärpäitä
myöten ristiin, [pray, wish or thank
fervently]
kädet ristissä toimettomana, mi-
tään tekemättömänä, saamattoma-
na Tee ny jotakin äläkä vaan seiso
siin kädet ristissä! Ei siinä voinu
muuta ku oottaa vaan kädet ristis-
sä. [idle, incapable]
kädetön slg. avuton, osaamaton,
kömpelö Voi hitto, ku sä oot käde-
tön! Mä oon näissä tietokonehom-
missa ihan kädetön. Tommosten
kädettömien kannattaa jättää
homma ammattimiehelle.
[incapable, clumsy]
käe- A'ä.s7-sanan vartalo käe- Lapsi
alko piirtää vasemmalla käellä.
Mitä sullon käessä? Ei saa ottaa
tavaraa toisen käestä, [hand]
kähinä pieni riita, kina, känä Oli
siellä jonossa jotain kähinää, mut
6(1
ei siitä sit onneks kunnon tappelua
tullu. [minor quarrel]
kähistä riidellä, kinata, nahistella
Mitä te oikein kähisette siellä? [to
quarrel, squabble]
kähveltää varastaa, näpistää, pi-
histää Se saamarin retku kähvels
multa kaikki rahat. Kuka on käh-
veltäny mun sukat? [steal, lift]
käkenä humalassa, kännissä (kuin
käki) Kello on vasta viis ja sä oot
jo ihan käkenä, [drunk]
käkätin slg. kasvot, naama, turpa
Oo nyt hiljaa tai tulee käkätti-
meen! [face]
käkättää nauraa; nalkuttaa, mä-
kättää Niina vaan nauraa käkätti.
Mikä nyt on niin hauskaa, ku te
siinä käkätätte ? Opettaja käkätti,
et taas sä oot myöhässä, [to laugh,
cackle]
kälppiä kävellä, lähteä, mennä
pois Mun piti kälppiä kotiin, ku
taksiin oli niin kauhee jono. Sit
joku vaan nappas sen käsilaukun
ja kälppi tiehensä. Eiköhän lähetä
kälppimään jo. [go away]
kälynen slg. huono, surkea, kelvo-
ton Meiän piti ostaa ruokaa, eikä
siel ollu ku yks kälynen kioski. Se
asuu jossain kälysessä lähiössä.
Mä en jaksa kuunnella näin kälys-
tä musaa, [bad, lousy]
kälättää puhua kovalla äänellä,
höpöttää, pälättää Niina vaan kä-
lätti koko ajan puhelimessa. En
mä viitti mennä sinne kahvihuo-
neeseen juoruumaan ja kälättä-
mään. [talk loudly, babble]
 167
kämmätä slg. epäonnistua, höl-
möillä, mokata Se on niin helppo
juttu, et sitä ei voi kämmätä. Ei se
saanu korttia, ku se kämmäs jo-
tain inssiajossa. Mä kämmäsin ne
pääsykokeet, [fail, make a mistake]
kämpillä kotona, kämpässä Ei teh-
ty mitään erikoista, oltiin kämpillä
vaan. Mä taian tästä lähtee käm-
pille. [at home]
kämppis kämppäkaveri, asuin-,
huonetoveri Me ollaan kämppik-
siä. Mä en oikein tuu toimeen mun
kämppiksen kanssa, [flatmate,
roommate]
kämppä (oma) huone tai asunto;
harjoitus-, harrastustila Mä sanoin
mutsille, et se ei saa tulla koputta-
matta mun kämppään. Mis sun
kämppä on ? Me asuttiin opiskelu-
aikana samassa kämpässä. Mei-
dän bändillä on kämppä vanhassa
autotallissa, [home, flat, apartment;
rehearsal space]
kämppäkaveri asuin-, huoneto-
veri En mä pysty maksaan vuok-
raa itekseni, pitää ottaa joku
kämppäkaveri siihen. Mulla ja
kämppäkaverilla on yhteinen telk-
kari. [flatmate, roommate]
känni humala Siit viskistä tuli kau-
hee känni. Eiköhän oteta kännit.
Helvetti ku mä oon kännissä. Sen
ei tartte ottaa ku pari kaljaa, ni se
tulee känniin, [drunkenness]
kännikala juoppo, humalainen Se
sun ukkos on kauhee kännikala.
Kaikki illat saa katella niitä samo-
ja kännikaloja, [(an) alcoholic]
käppäillä
känninen humalainen Sit siihen
tuli joku känninen äijä höpöttä-
mään. Mitä sä välität tommosista
kännisten jutuista, [drunk person]
kännipäissä(än) humalassa, juo-
vuksissa, kännissä Siltä meni kort-
ti ku se lähti kännipäissään ajele-
maan. No siilon kännipäissä tun-
tu, et se on hyvä idis. [drunk]
känny 1 käsi Tulehan nyt, niin äiti
pesee kännyt. Mitä sullon kännys-
sä? [hand] 2 kännykkä, matkapu-
helin Kenen känny soi? Mä paan
kännyn kii, et saadaan jutella rau-
hassa. [mobile phone, cellular phone]
kännykkä matkapuhelin, känny (2)
Mihin mä oon taas pannu sen kän-
nykän? Sairaalassa ei saa pitää
kännyköitä päällä, [mobile phone,
cellular phone]
kännätä juopotella, ryypätä Ei se
muuta tee ku kännää kaikki päi-
vät. Taasko sä oot ollu jossain
kännäämässä? [to drink alcohol]
käntty (kuivunut) leipä tai pulla
Kaapissa oli vaan joku käntynpa-
la. Ei tämmöstä känttyä enää ku-
kaan syö. [stale bread]
känä riita, kina, suukopu, erimieli-
syys, kränä Villellä ja sen pikku-
veljellä on jotain känää. Ainahan
niistä työvuoroista tulee jotain
pientä känää, [quarrel]
känässä slg. humalassa, kännissä
En mä muista mitään, ku mä olin
niin känässä, [drunk]
käppäillä kävellä, kuljeksia Me
vaan käppäiltiin koko ilta kaupun-
gilla. Kuka hullu tuolla jäällä
käppänä, käppyrä
käppäilee, eihän se vielä kestä.
[walk (around)]
käppänä, käppyrä halv. pieniko-
koinen, vanha ihminen Miehen pi-
tää olla pitkä ja komee eikä mi-
kään käppänä. Mä en kestä tom-
mosia ämmän käppyröitä, [small,
old person]
käpy halv. vanha, vanhanaikainen,
vanhoillinen ihminen Kuka toi
vanha käpy on? Älä käpy aina va-
lita! Meiän koulun opettajat on
kaikki ihan käpyjä, [old and/or
conservative person]
käpykylä halv. pieni, syrjäinen
paikkakunta Heti ku koulu loppuu,
mä muutan tästä käpykylästä
muualle. Sit me jouduttiin oleen
yötä jossain käpykylässä, [small
peripheral town]
käpytellä kävellä, käppäillä Ei
saatu taksia millään, ni piti käpy-
tellä kotiin, [walk]
käpälä ihmisen käsi tai jalka, tassu
Ville moikkaili kaikkia käpälä
pystyssä. Mulla on käpälät ihan
jäässä, ku ei oo hanskoja. Pidä
käpäläs erossa tosta muijasta!
Pallo ei pysyny maalivahdin kä-
pälissä. Me juostiin niin kovaa ku
käpälistä lähti, [hand; foot]
käpälälautaan kiinni, kiikkiin Se
tyyppi joka ryösti sen nakkikios-
kin, ni se jäi melkein heti käpälau-
taan. Tommoset huijarit pitäs saa-
da käpälälautaan. [caught]
käpälämäkeen pakoon, karkuun
Heti ku mä kurkistin ikkunasta,
pennut lähti käpälämäkeen. Varti-
ies
ja ajo meidät käpälämäkeen.
[away, on escape]
käpälöidä koskea, kosketella;
kähmiä, kopeloida Sitä kaappia ei
saa sit käpälöidä ennenku maali
kuivuu. Kuka tätä tietokonetta on
käpälöiny? Meillä oli aluks tosi
kivaa, mut sit se jätkä alko käpä-
löimään. [touch; grope]
kärry auto Hyppää kärryyn! Ooksä
ostanu uuden kärryn? [car]
kärryillä ymmärtämisestä; muka-
na, kiinni juonessa Siis mä en oo
nyt yhtään kärryillä, et mitä te pu-
hutte. Ooksä vielä kärryillä? [(of
understanding) with sb, following]
kärrätä kuljettaa, kuskata Noi van-
hat vaatteet pitäis kärrätä kella-
riin. Yks kaveri kärräs mut autolla
kotiin, [take by car, drive sb sw]
kärsiä slg. maksaa, antaa rahaa;
maksaa, olla hintana Mitä sä kär-
sit tosta autosta? Paljonks sä kär-
sit siitä? Paljon tää matka kärsii?
[pay; cost]
kärsä ihmisen nenä, naama, nok-
ka, turpa Sit yhtäkkiä alko tulla
verta kärsästä. Pidä nyt se kärsäs
kiinni! Se oli huono matsi, saatiin
kärsään oikein kunnolla, [nose;
face]
käry käy joutua, jäädä kiinni ri-
koksesta tai vilpistä, kärytä Jos
käry käy, mä en ainakaan oo kuul-
lu mitään. Mä yritin valehdella,
mut käry kävi heti. Villelle kävi
käry, ku se yritti pitää kahta mui-
jaa yhtaikaa. Noista vääristä
henkkareista vielä käry käy. [get
caught]
 169
käryttää saada, ottaa joku kiinni
rikoksesta tai vilpistä Se saakelin
vartija kehtas käryttää mut, vaik-
ka oli vanha luokkakaveri, [catch
sb in the act]
kärytä, kärähtää joutua, jäädä
kiinni rikoksesta tai vilpistä Oon
mä joskus pentuna pölliny jotain,
mut en mä koskaan kärynny. Se
kärähdät vielä joku päivä tosta pi-
meestä duunista, [get caught]
käräyttää saada, ottaa joku kiinni
rikoksesta tai vilpistä; ilmiantaa
Ratsiassa käräytettiin pari ratti-
juoppoa. Ei me oltas ikinä jääty
kii, ellet sä ois käräyttäny meitä.
[catch sb in the act; denounce sb,
inform on sb, teli on sb]
käsi 1 kädessä olevat pelikortit Mä
voitin vaikka, mulla oli ihan surkee
käsi. Näytä jo se kätes! Jos kaikki
kortit on alle kympin, sä saat vaih-
taa koko käden, [hand (in card
games)] 2 slg. avuton, osaamaton,
kömpelö, kädetön Siis miten joku
voi olla noin käsi? Se on niin käsi,
et sen piti viedäfillari korjaamolle
ku kumi puhkes. [incapable, clumsy]
käsi maassa humalassa, juovuk-
sissa, kännissä Eiköhän sun kan-
nattas mennä kotiin, ku sä oot jo
ihan käsi maassa, [drunk]
käsipelillä käsin, käsivoimin Piti
sahata käsipelillä, ku ei siellollu
moottorisahaa. Sun pitää homma-
ta nosturi, ei tota käsipelillä siirrä
pirukaan. Kunnon nörtit ei käytä
ohjelmia, ne koodaa vaan käsipe-
lillä. [manually, with hands only]
käteen
käsis slg. käsikirjoitus, kässäri Siin
lejfas oli hyvä käsis. Tietsä, kuka
tän käsiksen on kirjottanu ?
[manuscript]
käsi sydämellä vilpittömästi, re-
hellisesti Mä voin sanoo kuule
ihan käsi sydämellä, että mä en
tienny siitä mitään. Nyt paa käsi
sydämelle, että ooksä ihan var-
ma? [honestly, hand on heart]
kässä käsityö oppiaineena, sekä
tekstiili- että tekninen työ Mä olin
tosi huono kässässä. Mä veistin
kässän tunnilla puukolla sormeen.
[Craft (as subject)]
1 kässäri slg. käsijarru, käsijarru-
käännös Mikä tääl haisee, onks
sulia kässäri päällä? Kuski yritti
heittää kässärin, ja auto lens pö-
pelikköön. [handbrake; handbrake
turn]
2 kässäri slg. käsikirjoitus Ei sitä
kannata lukee liian tarkkaan, se
on vasta kässäri. Miten näin sur-
keesta kässäristä on voitu tehdä
elokuva ? [manuscript]
kässätä käsittää, ymmärtää, tajuta
Mä en kässää tästä käyttöohjeesta
yhtään mitään. Ville kässäs heti,
miston kysymys, [understand,
realize]
käteen 1 puhtaana käteen, verojen
jälkeen, nettona Mä saan reilun
tonnin kuussa käteen. Onkse kä-
teen vai meneeks siit vielä verot?
[take-home pay, net] 2 suoraan kä-
teen, käsirahana, ennakkomaksu-
na Viissataa käteen ja tää auto on
sun. [in cash; advance payment]
kätsy, kätsä
kätsy, kätsä kätevä, näppärä
Tommonen pikkuauto on aika kät-
sy ajaa parkkiin. On se nykyään
kätsyä käydä ulkomailla ku on noi
eurot. Villen broidi teki aika kät-
sän ohjelmanpätkän. Sinne pää-
see kätsästi bussilla, ei tartte vaih-
taa. [handy]
kättelyssä heti, heti alkuunsa, heti
kärkeen Kengästä lähti korko kät-
telyssä, hyvä ku mä ehdin kaupas-
ta pihalle. Liput myytiin loppuun
heti kättelyssä. Kannattaa ostaa jo
kättelyssä tarpeeks iso kone, ettei
tartte sit heti vaihtaa, [first, at once,
right away]
kättä pidempää, pitempää työ-
kalu, apuväline, ase; käytännön
neuvo, ohje Ei sitä sormil saa au-
ki, pitää olla kättä pidempää.
Haes tuolta varastosta jotain kät-
tä pidempää. Turvamiehet tarkisti
ovella, ettei meillä ollu mitään
kättä pitempää. Jos tulee ongel-
mia, tässä manuaalissa on sulle
vähän kättä pitempää, [tool,
instrument; weapon; advice]
kävelemään lähtemisestä, pois
ajamisesta: tiehensä, pellolle, pi-
halle Sit sillä firmalla alko mennä
huonosti ja ne laitto hirveesti ih-
misiä kävelemään. Nyt täytyy
mennä äkkiä kotiin tai muija pa-
nee mut kävelemään. Poliisit tuli
siihen ja sano, et lähtekää kävele-
mään. Mitä sä oot tommosen hul-
lun kanssa, lähtisit käveleen ja äk-
kiä. [away, off]
käydä 1 sattua, koskea, ottaa (1)
Paatko noi verhot kiinni, ku aurin-
170
ko käy silmiin. Mua kävi jotenkin
korviin se poran ääni. [hurt, feel
bad, get on sb's nerves] 2 slg. alkaa,
ruveta Käy pikku hiljaa ottaan
päähän tää touhu. Älä käy keljui-
lemaan mulle! Sit se naapurin äijä
kävi välittään, [begin (to do sth)]
käydä hermoille, hermoon her-
mostuttaa, suututtaa, ottaa her-
moon Pitääks sun koko ajan valit-
taa, se alkaa käydä hermoille.
Kyllä noi työkaverit käy joskus
mun hermoille. Käy hermoille tää
ilma. Toi koiran ulvominen käy
hermoon, [get on sb's nerves]
käydä kalpaten käydä huonosti,
kehnosti, köpelösti Älä mee enää
sinne jäälle, tai käy vielä kalpa-
ten! Meille meinas käydä kalpaten
ku siellä seiso hirvi keskellä tietä.
Villen kävi kalpaten niitten raha-
sotkujen kanssa, [go badly, go
wrong]
käydä kierroksilla käydä tietyllä
kierrosluvulla, nopeudella; olla
vihainen, harmissaan, kiihtynyt,
käydä kuumana Kone kävi täysillä
kierroksilla. Nyt toi lapsi käy niin
kierroksilla, et ei sitä saa nukku-
maan millään. Ope kävi kierrok-
silla, ku kukaan ei ollu tehny läk-
syjä. [go at (high) revs; be angry,
annoyed or restless]
käydä kunnialle, kunnian
päälle loukata kunniaa, itsetun-
toa Tais käydä vähän kunnian
päälle, vai mitä sä nyt raivoot?
Käyhän se miehen kunnialle, jos
ei osaa itte ees renkaita vaihtaa.
[hurt one's pride]
 171
käydä kunnon päälle väsyttää,
käydä voimille; uhata terveyttä ja
ruumiillista kuntoa Voi veljet ku se
pesukone paino, meinas käydä
kunnon päälle. Käviks vähän kun-
non päälle, vai mitä sä puuskutat?
Toi vuorotyö rupee iän mittaan
käymään kunnon päälle, [to
exhaust, threaten one's fitness]
käydä köpelösti käydä huonosti,
kehnosti, kalpaten Näpit irti siitä
pistorasiasta tai käy köpelösti!
Mulle kävi köpelösti tänään, ku
mä jätin lompsani johonkin, [go
badly, go wrong]
käydä luonnolle, luonnon
päälle koetella itsetuntoa, käydä
kunnialle; koetella rohkeutta, si-
sua Käykö se noin paljon luonnol-
le, et pitää pyytää anteeks? Se hä-
viö kävi pahasti luonnolle. Kyllä
se kävi luonnon päälle lopettaa ne
kissanpennut, [hurt one's pride, try
one's courage]
käydä naisissa harrastaa tilapäi-
siä naissuhteita Vai muka työmat-
ka, kuhan ryypätään ja käydään
naisissa. Mä jätin mun poikaystä-
vän, ku se kävi naisissa, [have
casual relationships with women]
käydä ohraisesti käydä huonos-
ti, kalpaten, köpelösti Siinä pelis-
sä käy kyllä vielä ohrasesti. Meille
meinas käydä ohrasesti sillä reis-
sulla. [go badly, go wrong]
käydä päälle hyökätä kimppuun,
tulla päälle, silmille Älä ny saakeli
päälle käy! Jätkä suuttu ja kävi
päälle, [to assault, to attack]
käydä vanhanaikaisesti käydä
kääntää kelkkansa
huonosti, köpelösti; tulla vahin-
gossa raskaaksi Tommosia vilun-
keja kun tekee, niin käy äkkiä van-
hanaikasesti. Kannattas ehkä
hommata pillerit, ennenku käy
vanhanaikasesti. [go badly; become
unintentionally pregnant]
käydä vieraissa olla uskoton,
pettää vakituista kumppania Jos
käyt vieraissa, ni älä ainakaan
kerro sitä mulle. Kakskytä vuotta
on oltu naimisissa enkä kertaa-
kaan oo käyny vieraissa, [have sex
with sb else than one's spouse,
girlfriend, boyfriend or regular partner]
käyttis slg. tietokoneen käyttöjär-
jestelmä Must tää Unix on hyvä
käyttis. Villen pikkuveli pani tä-
hän uuden käyttiksen. [operating
system]
kääk harmia tai yllättymistä ilmai-
seva huudahdus, ai (1), ääk Kääk,
onkse kello jo noin paljon? Voi
kääk, mitä sä oot menny teke-
mään! [<expression of annoyance or
surprise:»]
kääkkä halv. vanha, vanhoillinen
ihminen, käpy, kääpä Mä en tajuu
miks sen mutsin pitää olla tommo-
nen kääkkä. Me juotiin kaljaa ran-
nalla, ni siihen tuli heti jotku kää-
kät valittamaan, [old and/or
conservative person]
kääntää varastaa, näpistää, pihis-
tää Paa kaikki tavarat kaappiin tai
ne käännetään heti. Hitto, kun
joku kääns mun lompakon, [steal,
lift, purloin]
kääntää kelkkansa muuttaa
mieltään, toimintatapaansa Heti
kääpä
ku tuli puhe rahasta, niin pomo
kääns kelkkansa. Sun pitäs ny
kääntää kelkkas ja tehä jotain elä-
mälles. [change one's mind or ways]
kääpä halv. vanha, vanhoillinen ih-
minen, käpy Ois kiva jos opettaja
olis nuori eikä tommonen helkutin
kääpä. Ei sen käävän jutuista tart-
te välittää, [old and/or conservative
person]
kääriä rahaa ansaita, tehdä rahaa;
huijata, varastaa Niistä osakkeista
voi kääriä isot rahat. Tommoset
poliitikot, ne vaan kääri rahaa
omaan taskuunsa, [make money;
cheat]
kökkö avuton, kömpelö, typerä,
yksinkertainen Siinä leffassa oli
tosi kökkö juoni. Se koulu oli ihan
kökkö paikka. Tulipas tästä kuvas-
ta kökön näkönen. Paa se telkkari
kii, ei tommosta kökköö jaksa ka-
tella. [clumsy, bad, too simple]
köksä kotitalous oppiaineena Mä
tykkään koulussa eniten köksästä.
Köksän tunnilla sai aina syyä ma-
han täyteen. [Home Economics]
kölvi pikkupoika, kakara Mä olin
siilon vielä ihan pieni kölvi. Men-
kää kolvit muualle huutamaan sii-
tä! [little boy]
köniin(sä) lyödä tai tulla lyödyksi
(kasvoihin), kuonoon, turpaan Ei
sinne uskalla mennä, voi tulla kö-
niin. Tolle pitäs kyllä jonkun an-
taa kunnolla köniin. Oo hiljaa, tai
saat vielä köniis! Suomalaiset sai
köniinsä 5-2. [beaten on one's face]
köntsä slg. möhkäle, kokkare,
köntti; uloste, paska Jääkaapiss ei
172
ollu ku köntsä vanhaa juustoa. Vil-
le oli saanu jostain ison köntsän
rahaa. Puhelinkoppiin oli joku teh-
ny köntsät. [lump; excrement]
könttä(summa) kertamaksu, ker-
ralla maksettava summa No pan-
naan vähän alennusta ja laske-
taan sulle tästä joku könttäsum-
ma. Vakuutus makso könttäsum-
man, viistuhatta euroo. Ottaaks ne
tuntitaksan vai onkse vaan yks
könttä? Kannattaa maksaa könttä-
nä, ku osamaksulla se tulee kal-
liimmaks. [single payment, lump sum]
KÖpis Kööpenhamina Köpis on
hyvä mesta. Me ajettiin yhtä soit-
too Ruotsin läpi suoraan Kopik-
seen. [Copenhagen]
kÖSSisquash Mennäänks pelaa-
maan kössiä? Mulla alkaa kolmel-
ta toi kössi. [squash (game)]
köyden jatkona hirressä, kiikus-
sa, jojona Siel se sit oli roikkunu
vaatekaapissa köyden jatkona.
Ihan sama vaikka vetäis ittensä
köyden jatkoks. Tommoset roistot
pitäs panna köyden jatkoks.
[hanged]
köyhä slg. tyhmä, typerä, tylsä;
surkea, kelvoton Hitto, et sä oot
köyhä! Koulus oli taas tosi köy-
hää. Eijaksais aina olla siin sa-
mas köyhässä baarissa, [stupid,
boring; bad, useless]
kööri kuoro; joukko, jengi, poruk-
ka Mullon niin huono lauluääni,
et emmä päässy koulun kööriin.
Mikä helkutin juoppokööri tuolla
möykkää? Nyt äkkiä sisälle koko
kööri! [choir; group, gang]
 173
L,l
laaki 1 laukaus, isku, tälli Oli niin
paha laaki, et maalivahti ei saanu
sitä kiinni. Koko päivä vaan kytät-
tiin metässä eikä laakin laakia
ammuttu. Hevonen potkas semmo-
sen laakin, et meinas mennä jalka
poikki, [shot, hit] 2 sydänkohtaus
Sydän hakkas niin et meinas tulla
laaki. Mutsi sais varmaan laakin
jos näkis mut rööki suussa, [heart
attack]
laakista yhdellä iskulla, yhdellä
kerralla, ensimmäisellä kerralla,
heti, suoraan Oli niin kova tälli, et
taju lähti laakista. Auto lähti
käyntiin heti laakista. Ei se tupak-
ka ny ihan laakista tapa. [with one
hit, right away]
laatata slg. oksentaa, heittää laat-
taa Niina oli niin kännissä et se
meinas laatata taksissa. Kuka sika
on laatannu lavuaariin? [to vomit]
laatikko slg. jääkiekkokaukalo
Kakkosketju hyppäs laatikkoon.
[ice hockey rink]
laatta slg. oksennus, yrjö Se kilju
oli niin kauheeta paskaa, et mei-
nas tulla laatta. Pysäytä, tai kohta
multa lentää laatta! [vomit]
labra laboratorio, laboratoriotutki-
mus Mun pitää käydä lahrassa en-
lahjakkaasti
nen sitä lääkäriä. Millaset ne oli
ne labran tulokset? [laboratory]
ladata lyödä, iskeä, potkaista Ville
latas lisää kolikoita peliautomaat-
tiin. Varo vaan etten mä lataa sua
turpaan! Litmanen latas hirveen
rankkarin, [hit, kick]
ladata akkuja levätä, virkistäy-
tyä, rentoutua Mulle on paras tapa
ladata akkuja, ku mä pelaan jo-
tain hyvää tietokonepeliä. Onneks
kohta tulee kesäloma, ni pääsee
mökille vähän akkuja lataamaan.
[to rest, relax]
lafka slg. kauppa, liike, yritys, fir-
ma Mistähän lafkasta sais täm-
mösiä lamppuja? Toi lafka kan-
nattaa kuulemma tosi hyvin. Niina
menee kesätöihin sen faijan laf-
kaan. [store; enterprise, firm]
lahdata teurastaa, tappaa, surmata
Eihän nää nykyajan kaupunkilais-
pennut pysty lahtaamaan ees ka-
naa. Ne saamarin terroristit pitäs
lahdata kaikki. Siinä leffassa lah-
dattiin ihmisiä ihan älyttömästi.
[to slaughter, kill]
lahjakkaasti pahasti, kömpelösti,
taitamattomasti Siis miten joku voi
mokata niin lahjakkaasti? Joten-
kin mä olin taas lahjakkaasti myö-
lahopää
hässä. Sit me eksyttiin oikein lah-
jakkaasti. [badly, unskilfully]
lahopää halv. tyhmä, typerä, huo-
nomuistinen Etsä lahopää nyt tä-
täkään tajuu? Se meiän pomo on
kyllä yks halvatun lahopää. Soita
sille lahopäälle, ku ei se kuiten-
kaan muista muuten tulla, [stupid;
forgetful]
lahota hajota, mennä rikki Pitäs
ostaa uudet kengät ku nää alkaa
jo lahoomaan. Toi autohan lahoo
käsiin, [break, wear out]
laidasta laitaan kaikenlaisia, eri-
laisia Siellä torilla myytiin tava-
raa laidasta laitaan. Ei se oo mi-
kään nuorten disko, siellä on po-
rukkaa laidasta laitaan. Mä kuun-
telen kaikenlaista musaa, ihan lai-
dasta laitaan, [all kinds of]
laiha lohtu asia, joka ei paljon
lohduta On täs työttömyydessä se
laiha lohtu, et ei ainakaan oo kii-
re. Semmosen pelin jälkeen tasa-
peli oli aika laiha lohtu, [cold
comfort]
laiheliini laiha ihminen Kävisit sä-
kin laiheliini salilla, ni saisit vä-
hän lihaksia. Kauhee kattoo noita
malleja, ku ne on tommosia laihe-
liineja. [thin person]
laihis laihdutuskuuri, laihduttami-
nen, dieetti Eiks sun pitäny olla
laihiksella? Tänään mä kyllä mäs-
sään, ku huomenna alkaa sit lai-
his. [slimming diet, reducing diet]
laiskamato halv. laiskuus, lorvi-
katarri; laiskuri, lorvailija Vai
muka sairas, sitä ei kuule vaivaa
mikään muu ku laiskamato. On
174
tainnu vähän päästä laiskamato
purasemaan. Ärsyttää ku kaikki
menee pieleen tommosen laiska-
madon takia, [laziness; a lazy
person]
laitamyötäisessä humalassa,
hiprakassa Taitaa toi naapurin
äijä olla pienessä laitamyötäses-
sä. Sehän oli niin laitamyötäsessä,
et ei meinannu pysyä pystyssä.
[drunk]
laitapuolen kulkija alkoholisoi-
tunut, syrjäytynyt ihminen Siihen
tuli joku laitapuolen kulkija rahaa
kerjäämään. Täytys vähän ym-
märtää myös noita laitapuolen
kulkijoita, [outcast; alcoholic]
laitimmainen kerta viimeinen
kerta Anna olla laitimmainen ker-
ta, ku luut kotiin tossa kunnossa.
Ton tempun sä kuule teit nyt lai-
timmaisen kerran, [the last time]
laittaa panna, asettaa, lähettää,
panna kuntoon, järjestää; käyte-
tään usein panna-verbin tilalla ta-
busyistä Laita ne tavarat siihen
pöydälle. Mä laitoin oven kii.
Miks sä laitoit telkkarin pois pääl-
tä? Laitetaan se paperi tulemaan
postissa. Laittasit nyt hyvä ihmi-
nen ittes kuntoon. Eiköhän nyt olis
aika laittaa asiat uuteen järjestyk-
seen. [put, set, turn, send, fix, arrange]
laittaa itseään kaunistautua, mei-
kata, ehostaa Niina ei oo valmis,
se laittaa vielä itteensä. Mä en ta-
juu, kuinka jotkut jaksaa laittaa it-
teään tuntikaupalla, [do oneself up]
laituri laitahyökkääjä jääkiekossa,
jalkapallossa tai muussa pallope-
 175
Iissä Ketjussa on keskushyökkääjä
ja sit laiturit. Vasen laituri teki
maalin, [winger]
laku lakritsi Annas mullekin sitä
lakua! Mä tykkään lakusta ihan
älyttömästi, [liquorice]
lakupekka, lakupelle halv. mus-
ta-, tummaihoinen, neekeri, muta-
kuono Mee sinä lakupekka takasin
Afrikkaan! Meiän taloon muutti
jotain lakupekkoja. Menisivät töi-
hin, saamarin lakupellet. [black
person]
lampsia kävellä, mennä hitaasti,
laiskasti, välinpitämättömästi Kä-
vele kunnolla äläkä vaan lampsi
tolleen kädet taskussa! Ei kai täs
auta muu ku lähtee lampsimaan.
[shuffle along]
lande 1 slg. maaseutu, Helsingin
ulkopuolinen Suomi Se on kotosin
jostain landetta. Lande alkaa siit
mihin ratikkakiskot loppuu.
[country(side); Finland outside
Helsinki] 2 slg. maalainen Ootsä
joku lande vai? Nehän on just ne
landet ku yrittää puhuu kauheesti
slangia, [country person, peasant]
3 slg. kesämökki, kesäpaikka Me
ollaan koko heinäkuu meijän
landella, [cottage, summer resort]
landepaukku slg. maalainen, lan-
de (2) Sit siihen tuli joku lande-
paukku eteen traktorinsa kanssa.
No oikeestaan me kaikki suoma-
laiset, me ollaan pohjimmiltaan
landepaukkuja, [country person,
peasant]
lankapuhelin kiinteä puhelinliit-
tymä, siihen kuuluva johdol linen
lanttu
puhelinkoje Ei mulla ees oo enää
lankapuhelinta. Ei lankapuheli-
mesta oo välttämättä sen halvem-
pi soittaa ku kännykästä. Ku toi
lankapuhelin hajoo, mä kyl lope-
tan koko liittymän, [wired phone]
tankata kiillottaa kenkiä Katohan,
sä oot oikein lankannu kenkäs. In-
tissä piti aina lankata saappaat, et
pääs lomille, [polish shoes]
lankki kengänkiilloke Onks sitä
kenkälankkia missä? Varo ettet
sotke mattoo siihen lankkiin! [shoe
polish]
lankonki maihinnoususilta, lasku-
silta; (tilapäinen) kulkusilta ra-
kennustyömaalla Veneestä pääsee
helpommin maihin, jos on lankon-
ki. Ei meinannu pysyy lankongilla,
ku ne oli niin pirun painavat ne
kottikärryt. [drawbridge]
lantrata, lantata sekoittaa juo-
mia, laimentaa alkoholia, blandata
Se on semmosta mehutiivistettä,
sitä pitää lantrata. Mä ihmettelin
ku ei viina nouse päähän, ni sitä-
hän oli lantattu vedellä, [to mix,
dilute]
lantrinki, lantinki neste, jolla al-
koholijuomia laimennetaan, blan-
dis Onks sulia mitään lantrinkia ?
Pannaan vaikka appelsiinimehua
lantingiks. [diluting substance]
lantsarit kumisaappaat Paa lant-
sarit jalkaan, siellon tosi märkää.
Noissa lantsareissa hikoo jalat
ihan älyttömästi, [rubber boots]
lanttu pää, nuppi, kaali Helkkari
ku mulla on lanttu kipee. Paina ny
lanttu leikkaa
tää asia lanttuus, mä en sano enää
toista kertaa, [head]
lanttu leikkaa ymmärtää, tajuta,
hoksata Kyllä sil kaverilla lanttu
leikkaa. Mulla ei ny oikein lanttu
leikkaa, [understand, comprehend]
lapa käsi Pelotti niin että lapa täri-
si. Kassa ootti lapa ojossa, ja
mummo vaan laski kolikoita kai-
kessa rauhassa, [hand]
lapioida syödä, lusikoida Lapsi la-
pioi ruokaa niin et se meni vää-
rään kurkkuun. Lapioi ny se keitto
naamaas et päästään lähtemään!
Vois sitä ruokaa vähän pureskel-
lakin eikä vaan lapioida suuhun-
sa. [eat]
lapota juoksuttaa nestettä letkulla,
lapolla Ku viini on käyny tarpeeks,
sen voi lapota vaikka ämpäriin.
Jotkut helkutin roistot oli laponnu
bensatankin tyhjäks. [to siphon]
lappaa 1 tulla joukoittain, solke-
naan Taitaa kauppa käydä hyvin,
ku asiakasta lappaa ovista ja ikku-
noista. Sinne bileisiin lappo jotain
ihan outoo porukkaa, [to flock, pour]
2 mättää, lusikoida, lapioida Lapa
noi kaikki tavarat kyytiin! Äiti lap-
po mulle ihan liikaa kiisseliä.
[to scoop, shovel]
lappu pelikortti Lyö ny se lappu
pöytään! Tulipas huonot laput.
[playing card]
lappuliisa naispuolinen pysäköin-
ninvalvoja, parkkipirkko Olin
poissa hyvä ku viis minuuttia, nijo
oli lappuliisa ehtiny kirjottaa sa-
kot. Ei kai täällä mitään lappu-
liisoja käy. [meter maid]
176
lappu luukulla liikkeestä tai lai-
toksesta: lopetettu, konkurssissa;
kiinni, suljettu To s kaupas käy
niin vähän porukkaa, et kohta on
varmaan lappu luukulla. Mä luu-
lin et se olis ollut kaheksaan asti
auki, mut siel olikin jo pantu lappu
luukulle, [shut up, closed; bankrupt]
lapsellinen joku, jolla on lapsi,
perheellinen varsinkin lapsetto-
man vastakohtana Mun kavereista
suurin osa on lapsettomia, jaa no
on sit yks lapsellinen pariskunta.
Lapsellisia opiskelijoita pitäs tu-
kea enemmän, [person who has
children]
lapsenkengissä alussa, vaatima-
tonta, vähäistä Tää meiän yrityk-
sen toiminta on vielä ihan lapsen-
kengissä. [in its infancy; modest]
lapsenlikka lapsenvahti, (tilapäi-
nen) lastenhoitaja Pitäs saada
joku lapsenlikka illaks. Joutasko
se teidän tyttö meille lapsenlikaks.
[babysitter]
lapsenteko lapsen hankkiminen,
sen yrittäminen Se on kova paik-
ka, ku lapsenteko ei onnistu. Nyky-
ään monet alkaa lapsentekoon
vasta kolmekymppisinä. Mä en
kestä, ku toi sun äitis kyselee koko
ajan siitä lapsenteosta, [having
babies, having children]
lapsiparkki tilapäinen lastenhoi-
topaikka Se on hyvä kuntosali, ku
siellon lapsiparkki. Vanhemmat
voi jättää lapset lapsiparkkiin ja
lähtee ite shoppailemaan.
[supervised children's play club]
 177
laput Silmillä yksipuolisesta suh-
tautumisesta, ahdasmielisyydestä,
puolueellisuudesta Eihän sitä kos-
kaan opi mitään, jos vaan kulkee
koko ajan laput silmillä. Niinalla
on pahasti laput silmillä, eikse ta-
juu et se jätkä on idiootti? Ota ny
hyvä ihminen ne laput silmiltäs.
[narrow-minded, biased]
1 laputtaa panna johonkin lappu,
varustaa lapulla; sakottaa Näissä
tavaroissa ei oo vielä hintalappu-
ja, sun täytyy laputtaa ne. Kaikki
autot jotka oli pysäköity nurmikol-
le, ne oli laputettu, [put a price tag;
issue a parking ticket]
2 laputtaa kävellä tai juosta no-
peasti Mitä me täs seistään, lähe-
tään laputtamaan. Ala jätkä laput-
taa! [run, hasten]
larpata slg. pelata live-roolipeliä
Jengi tuli illalla puistoon larppaa-
maan. Noi varmaan menee larp-
paan, ku niill on tommoset ihme
kamppeet, [to larp (Live Action Role
Play)]
lasaretti sairaala Ville katkas jal-
kansa ja joutu lasarettiin. Tota
menoo sä oot pian lasaretissa.
[hospital]
laskea, lasketella luikuria pu-
hua joutavia, perättömiä, lööperiä
Taisit laskee vähän luikuria. Niina
lasketteli sille jätkälle luikuria
päin naamaa, [to lie]
laskea kuin lehmän häntä las-
kea, heiketä paljon, nopeasti, ra-
justi Näitten osakkeiden arvo on
laskenu ku lehmän häntä. Puolu-
lasti
een kannatus laskee kun lehmän
häntä, [drop or decrease rapidly]
laskea tiilenpäitä olla vankilas-
sa, linnassa, lukea tiilenpäitä Jos
me jäädään tästä kii, me joudu-
taan vielä laskemaan tiilenpäitä.
Olihan ne jätkät jotain pari vuotta
tiilenpäitä laskemassa, [be in jail]
laskiämpäri likasanko, -ämpäri
Heitä ne ruuanjätteet sinne las-
kiämpäriin. Älä aina viitti huutaa
mulle, ihan ku mä öisin joku las-
kiämpäri. [rubbish/trash bucket]
lassie skotlanninpaimenkoira, col-
lie Lassie on semmonen pitkäkar-
vanen. Sitä sanotaan lassieks, ku
telkkarissa oli sen niminen koira.
[collie]
lastenleikki helppo asia Työ sujui
ku lastenleikki. Mikä siinon, et toi-
set ei tajuu matikkaa millään ja
toisille se on pelkkää lastenleik-
kiä. Tää on raakaa bisnestä eikä
mitään lastenleikkiä, [easy, "piece
of cake"]
lastentauti jonkin uuden laitteen
tai järjestelmän alkuvaiheessa tu-
levat ongelmat Ei kannata ostaa
ikinä ihan uusinta kännykkämal-
lia, ku niissä on aina kaikkia las-
tentauteja. Näistä digi-tv:n lasten-
taudeista päästään kyllä ajan
kanssa eroon, [problems in the initial
phases (of system development)]
lasti kantamus Se osti kauheen las-
tin ruokaa. Meinaatko, et toi lasti
riittää koko viikonlopuks? Ville
toi laivalta täyden lastin kaljaa.
[load, pack]
lataamo
lataamo mielisairaala, hullujen-
huone Joskus must tuntuu et mä
joudun vielä lataamoon näitten
pentujen kanssa. Se on kuulemma
ollu joskus lataamossa, [mental
hospital]
latia rahaa Oisko sul heittää pari
latia? Ei näistä hommista niin
paljon latia saa, et sil kannattais
leveillä. Vielä viikko palkkapäi-
vään eikä tilillä oo latin latia.
[money]
latingissa ladattu, ladattavana, la-
tauksessa; vireessä, toimintakun-
nossa Älä helkutissa huido sillä
haulikolla, se on meinaan latin-
gissa. Mis täällon töpseli, tää pu-
helin pitäs saada latinkiin? Auto
ei vaan lähteny käyntiin, vaikka
akku oli täydessä latingissa. Jouk-
kue ei oikein ollu oikeessa latin-
gissa tässä ottelussa, [charged,
loaded; fit]
latinki lataus, panos Hirvi meni nu-
rin heti ekalla latingilla. Onkohän
tässä akussa latinkia yhtään ?
Bändillä oli kauhee latinki, heti ku
ne tuli lavalle, [charge, load,
cartridge; form]
latkia juoda ahneesti, ryypätä, lit-
kiä Sinäkin se vaan latkit kaljaa
kaikki päivät, [drink avidly]
lattana tasainen, litteä, littana Hol-
lannissa ei oo yhtään mäkiä, se on
ihan lattana koko maa. Noi nuoret
mallitytöt on niin lattanoita et te-
kee ihan pahaa kattoo. [flat, even]
lattari latinalaisamerikkalainen
musiikki, tanssi Soittakaa välillä
joku lattarikin eikä aina vaan tota
178
iskelmää ja humppaa. Lattareita
on salsa, cha-cha-cha ja mambo.
[Latin music or dance]
latvabee(kakkonen) halv., slg.
tyhmä, typerä; hullu, mielisairas;
alun perin psykiatrisista syistä
alennettu armeijan palvelusluokka
B2 Tommonen latvabee pitäs pan-
na hoitoon. Netissä kaikki latva-
beet voi kirjotella mitä niitä huvit-
taa. Se on varmaan joku latvabee-
kakkonen, ku siltä jäi inttikin kes-
ken. [stupid; fool; mentally ill]
latvasta laho halv. tyhmä, typerä,
huonomuistinen, lahopää Toi äijä
taitaa olla vähän latvasta laho.
Muistuta mua vielä, jos mä vaikka
unohdan, mä oon niin latvasta
laho. [stupid; forgetful]
laueta 1 saada orgasmi Ei kai se oo
mikään pakko laueta joka kerta.
Kundi laukes melkein heti. [have
an orgasm] 2 hajota, mennä rikki,
levitä Nää kengät ei kestä yhtään
vettä tai ne laukee heti. No sit mä
myöhästyin ku auto laukes mat-
kalla. [break, wear out]
laukata juosta paikasta toiseen,
kiiruhtaa Niina vaan laukkas koko
päivän kaupasta toiseen eikä löy-
täny mitään. Töissä ei ehdi enää
tehä mitään muuta ku laukata kai-
ken maailman kokouksissa, [go
from place to place, dash around]
laulaa kannella, antaa ilmi, paljas-
taa Tästä ei sit lauleta kenelle-
kään. Nyt alat jätkä laulaa, kuka
sen teki? [tell on sb, denounce sb,
inform on sb]
 179
laulu kulunut juttu, puheenaihe Se
on aina se sama laulu, pitää olla
kokemusta, pitää olla koulutusta.
Taas alko se vanha laulu, et mi-
kään ei saa maksaa mitään. Älä
taas viitti jatkaa tota samaa van-
haa laulua, [the same old story]
laulukuorossa urheilussa: kar-
siutumisesta, putoamisesta Taas
kerran Ruotsi lähetti Suomen lau-
lukuoroon 'pudotti jatkosta'. Se
kumpi häviää, lähtee laulukuo-
roon 'karsiutuu' saman tien. Jos
peli ei tästä parane, me ollaan
kohta laulukuorossa, [(in sports)
eliminated, not qualified, relegated]
lauta halv. pienirintainen, muodo-
ton nainen Kato mikä lauta, ei mi-
tään kunnon tissejä. Se on nuorel-
le tytölle kauheeta, ku koulussa
haukutaan laudaks. [woman with
very small breasts]
lautanen lautasen muotoinen an-
tenni, lautasantenni Antenni voi
olla harava tai sit lautanen. Sä
tarttet oman lautasen, jos sä ha-
luut katella niitä taivaskanavia.
[satellite dish]
lauteet slg. esiintymislava Bändi
hyppäs lauteille. Ei niitä soittajia
meinannu saada lauteilta pois
millään, [stage]
lavi laudatur: ylioppilaskokeen ylin
arvosana, ällä; syventävät opinnot
yliopistossa. Ei Niinalla ollu mi-
tään mahollisuutta saada ruotsis-
ta lavia. Äidinkielen opettajalla
pitää olla lavi suomesta tai kirjal-
lisuudesta. [highest grade in high
lehmänkauppa
school final exams; advanced studies
at university]
lavuaari pesuallas Kylppärin lavu-
aari on tukossa. Sä voisit joskus
tiskata noi astiat, ku ne haisee tos-
sa lavuaarissa. Joku sika oli ok-
sentanu lavuaariin, [sink, wash-
basin]
leffa elokuva Ooksä nähny tätä lef-
faa? Kaurismäki on ohjannu sen
leffan. Siin leffas on hyvä juoni.
[film, movie]
leffassa elokuvissa Me käytiin ei-
len illalla leffassa. Lähetäänks lef-
faan ? [to/in the cinema, the movies]
leggingsit, legginssit naisten
pitkät, tiukasti jalanmyötäiset (tri-
koo)housut, pitkikset No naiset
sanoo että leggingsit, mut miehillä
on pitkät kalsarit. Legginssejä voi
käyttää hameen kanssa. Mä en
niin välitä noista legginsseistä,
must sukkahousut on mukavam-
mat. [leggings]
lehe- /eM-sanan vartalo lehde-
Annaks sen lehen tänne ? Mä luin
sen tän aamun lehestä. Kesä tulee,
ku puissakin on jo isot lehet. [leaf;
newspaper, magazine]
lehmä halv. (lihava, ruma) nainen,
muija, ämmä Oo sä lehmä hiljaa!
Jättäsit sen lehmän. Ei tommosta
lehmää jaksa kukaan katella, [(big,
ugly) woman]
lehmänkauppa (poliittinen) mo-
raalisesti arveluttava vaihtokaup-
pa Ne siellä eduskunnassa vaan
juonii ja tekee lehmänkauppoja
keskenään. Se oli kyllä varsinai-
nen lehmänkauppa, ["horse-trading"]
leija
leija slg., vulg. pieru Hyi helvetti,
mikä leija! Kuka päästi leijan?
Mulla on jotenkin maha sekasin,
ku meinaa lentää leija koko ajan.
[flatus, fart]
leikata ymmärtää, tajuta, hoksata,
sytyttää Sillä kaverilla leikkas tosi
nopeesti. Anteeks vaan, mutta
mulla ei nyt leikannu yhtään. Sii-
nei lihakset auta, jos ei järki leik-
kaa yhtään, [understand, compre-
hend]
leikata kiinni 1 koneesta, mootto-
rista tms: hajota (ylikuumenemi-
sen vuoksi), palaa kiinni (1) Män-
tä leikkas kiinni sylinteriin. Älä
ota liikaa kierroksia tai se kone
leikkaa kii. Tästä tietokoneesta on
kovalevy leikannu kii. [seize up,
overheat] 2 slg. hermostua, suuttua,
palaa kiinni (2) Oo ny helkutti hil-
jaa tai mulla leikkaa kii. Sit opella
leikkas kii ja se alko huutamaan.
[become angry]
leikisti etenkin lasten puheessa:
kuvitellusti, leikissä, ei oikeasti
Tää olis leikisti syömässä. Oo sä
leikisti lääkäri. Älä nyt suutu, tyh-
mä, se oli vaan leikisti! [in
children's play but not in real life]
leikki leikkinä nyt leikittely saa
riittää, jätetään leikki sikseen; se-
hän oli vain leikkiä No leikki leik-
kinä, mutta eiköhän mennä jo
asiaan. Leikki leikkinä, eksä nyt
ton vertaa ymmärrä? ["joking
aside"; "just kidding"]
leipiintyä kyllästyä, saada tar-
peekseen, leipääntyä Mä alan pik-
kuhiljaa leipiintyä tän gradun kir-
80
jottamiseen. [become fed up, have
had enough]
leipälaji erikoislaji, ala jonka hal-
litsee parhaiten Jääkiekkohan se
on kanadalaisten leipälaji. Toi
matikka ei oikein oo mun leipälaji.
[sb's best event or field of expertise]
leipäläpi suu Pidä ny toi leipälä-
pes kiinni! Leipäläpi umpeen! Jo-
han meni leipälävet tukkoon. Jos
ei kerran osaa aukasta leipälä-
peensä ajoissa, ni ihan turha va-
littaa jälkikäteen. Mitä säkin siinä
tuijotat leipäläpi auki. [mouth]
leipäpappi pappi, joka tekee työ-
tään vain rahan takia Taitaa olla
sekin vaan pelkkä leipäpappi. Mä
en jaksa kuunnella tommosia lei-
päpappeja. [pastor or minister who is
only in it for the money]
leipääntyä kyllästyä, saada tar-
peekseen, leipiintyä Tää on niin
monipuolinen työ, että ei tähän
leipäänny. Ei siel ollu muita töissä
ku joku leipääntynyt virkailija.
[become fed up, have had enough]
leiska slg. layout, painotuotteen tai
Internet-sivun ulkoasu Tällä si-
vulla on hyvä leiska. Mainostoi-
misto saa tehä meiän esitteeseen
uuen leiskan. [layout]
leka 1 moukari, iso vasara Mitä
pienempi vika, sitä isompi leka.
Rautakanki ei menny maahan,
vaikka kuinka lekalla lyötiin.
[sledgehammer] 2 slg. (viina)pullo,
lesti Ville kävi hakemassa lekan
kossua. Älä ny koko lekaa kerralla
juo! [bottle (of liquor)]
 181
lekkeripeli huonosti hoidettu, pi-
lattu asia, leikki, pelleily Pannaan
nyt vauhtia tai tää homma menee
ihan lekkeripeliks. Jos ei tuu lisää
rahaa, niin me pistetään työt lek-
keripeliks. Nyt saa riittää täm-
mönen lekkeripeli. [done badly,
farce]
lekuri lääkäri Lekuri anto kaks päi-
vää sairaslomaa. Mun piti jonot-
taa lekurille melkein tunti. Ter-
veyskeskukseen ei meinaa saada
lekureita millään, [doctor]
lempata erottaa, hylätä, heittää
ulos, antaa lemput Sut lempataan
vielä, jos sä meet kännissä töihin.
Sit aamulla Ville vaan lemppas
kylmästi sen muijan. Älä ala tap-
peleen tai tarjoilija lemppaa sut
pihalle, [dismiss, reject, fire, sack]
lempo lievä kirosana Voi lempo,
mikä sitä jätkää vaivaa? Lempo
soikoon! [<mild curse word>]
lemppari suosikki, lempi-, mieli-
Mikä on sun lemppariväri? Tää
piisi on mun lemppari. Se on tylsä
deejii, ku se soittaa vaan omia
lemppareita. [favourite]
lemput potkut, erottaminen, hyl-
kääminen, lemppaaminen Ooksä
saanu lemput töistä? Seija anto
mulle lemput. [dismissal, rejection,
"the sack"]
lenkata ontua, nilkuttaa, linkata,
klenkata Onkohan toi koira satut-
tanu tassunsa vai mitä se lenkkaa ?
Mulla meni nilkka niin pahasti et
piti lenkata terveyskeskukseen.
Kuukauden se lenkkas kainalo-
sauvojen kanssa, [to limp]
lentävät
lenkkarit lenkkitossut Hyi hitto,
noi sun lenkkarit haisee! Sinne ra-
vintolaan ei pääse lenkkareissa si-
sälle. [trainers, sneakers]
lenksu lenkki Pyyhkeestä meni
lenksu poikki. Nää lenksut vede-
tään kenkien alle, niin ei nouse
lahkeet ylös. Laatikossa oli klem-
mareita, kumilenksuja ja muuta
roinaa, [loop, strap, band]
lennossa, lennosta heti, suo-
raan, suoralta kädeltä, vauhdissa,
vauhdista Yhtään ei ehitty harjo-
tella, kaiken piti sujua heti lennos-
sa. Vois sitä ny vähän odottaa, et-
tei vaihda poikaystävää ihan len-
nossa. Aina kaikki hyvät ideat tyr-
mätään jo lennosta. Ei tarvinnu ti-
lata taksia, ku me saatiin se suo-
raan lennosta, [right away, (catch) in
flight, on the move]
lenssu flunssa, nuhakuume, lentsu
Mä en oo tänä talvena ollu vielä
kertaakaan lenssussa. [(the
common) cold, flu]
lentis lentopallo Me pelattiin kou-
lussa lentistä. Suomi ei ikinä pär-
jää lentiksessä. [volleyball]
lentsikka, lentskari lentokone
Lentsikka oli pari tuntia myöhäs-
sä. Pikkujätkät ihaili lentsikoita.
Kai me ny lentskarilla mennään,
ku firma kerran maksaa.
[aeroplane]
lentsu flunssa, nuhakuume Kau-
hee lentsu ollu jo viikon. Tosi har-
mi olla koko loma lentsussa, [(the
common) cold, flu]
lentävät liikkuva poliisi, poliisin
valtakunnallinen yksikkö, joka
lentää
erityisesti valvoo liikennettä Len-
tävät piti ratsiaa. Ei ne ollu pai-
kallispoliisista, ne oli jotain lentä-
viä. [mobile police (patrol)]
lentää 1 kaatua, mennä nurin Toi
piha pitäs hiekottaa ennenku joku
lentää nurin. Mä lensin oikein ko-
meesti selälleni, [fall down, fall over]
2 tulla ulos tai pois ajetuksi, lentää
pellolle, pihalle Nyt oot kunnolla
tai sä lennät täältä! Me oltiin niin
kännissä, et lennettiin heti ulos.
[be expelled, be turned out]
lentää kuin leppäkeihäs lentää
(1, 2) vauhdikkaasti, äkkiä Joku
keppi meni etupyörän pinnojen
väliin, ja mä lensin tangon yli ku
leppäkeihäs. Ootas ku vartijat tu-
lee, ni toi äijä lentää ulos kuin lep-
päkeihäs. [fall very fast, be violently
thrown]
lentää pellolle, pihalle tulla ulos
tai pois ajetuksi Jos se juippi keh-
taa vielä tulla tänne, niin se lentää
heti pellolle. No sen kaverin ala-
mäki alko siitä, ku se lensi duunis-
ta pihalle, [be expelled, be turned
out]
lentää perseelleen vulg. kaatua;
hämmästyä, yllättyä Oli niin liu-
kasta, et meinasin lentää perseel-
leen. Varo ettet lennä perseelles.
Isä lensi perseelleen, kun se näki
mun todistuksen, [fall over; become
surprised]
lepso slg. lesbo Mitä te pussailette
siinä, ootteks te jotain lepsoja
vai? [lesbian]
lepsu liian kiltti, saamaton; peh-
meä, veltto, löysä Siinon niin lep-
182
sut vanhemmat, et ei oo mikään
ihme, et lapsi on tommonen kau-
hukakara. Eka erä oli meiltä tosi
lepsu. Sitä asetta pitää puristaa
kunnolla eikä tolleen lepsusti.
[undemanding, incapable; soft, loose]
lepsuilla olla lepsu, tehdä jotakin
pehmeästi, veltosti, löysästi Et sä
saa mitään kuria aikaseks, jos sä
vaan myötäilet ja lepsuilet. Nyky-
ään töissä on niin kova paine et ei
auta lepsuilla yhtään. Hyökkäys
toimi ihan hyvin, mut puolustus-
päässä lepsuiltiin liikaa, [to not
demand; to be sloppy, do sth too softly]
lerppu slg. taipuisa 5 'A tuuman tie-
tokonelevyke, disketti Lerput oli
käytössä kaheksankytluvulla.
Lerppuja saatto väännellä miten
vaan, ei ne menny ees rikki. [5.25"
floppy disk]
lesbo 1 homoseksuaalinen nainen
Mä vähän luulen, et se on lesbo.
Siinä baarissa käy kaikki homot ja
lesbot, [lesbian] 2 halv. haukkuma-
sanana naisesta Älä sä lesbo inise!
Pidä tavaras, helkutin lesbo!
[<used to insult females>]
lespata sihauttaa .y-äännettä pu-
heessa tai ääntää se muuten vir-
heellisesti, sössöttää Puhu kunnol-
la äläkä lespaa niinku oisit joku
hesalainen. Mä en meinannu saa-
da selvää, mitä se puhu, ku se les-
pas niin älyttömästi, [to lisp]
lesti (viina)pullo, leka (2) On mul-
la yks lesti pöytäviinaa. Järkkärit
kokeili, ettei oo lestiä taskussa.
[bottle (of liquor)]
 183
letka jono Oli kauhee ruuhka, letka
ajo hitaasti ja aina välillä pysäh-
ty. Juoksijat meni ensimmäisen
kierroksen yhessä letkassa. No
sitä sanotaan letkajenkaks, ku sitä
tanssitaan letkassa, [queue, line]
letkis letkajenkka, pitkässä jonos-
sa tanssittava tanssi Letkis oli kova
sana joskus kuuskytluvulla. Men-
tiin letkistä oikein porukalla, [a
Finnish queue/line dance]
letkuissa letkuilla hoitolaitteisiin
kytkettynä, tiputuksessa, hengi-
tyslaitteessa tms. Mummo makaa
sairaalassa letkuissa. Kun sais
kuolla nopeesti eikä tarttis kitua
vuosikaupalla letkuissa. Se oli
aika paha kolari, yks kaveri joutu
letkuihin. [on a drip, on a respirator]
letti (pitkä) tukka Kyllä hevimie-
hellä pitää olla pitkä letti. Pesisit
joskus ton lettis. Se muija perhana
alko repiä mua letistä, [(long) hair]
Letukka Chevrolet-merkkinen
auto Viiskasi Letukka on hieno au-
to. Ajettiin pihaan komeesti Letu-
kalla. [Chevrolet]
letukka 1 vanha amerikkalainen
auto yleensä Joku amerikanauto
se oli, semmonen iso letukka.
[classic American car] 2 halv. (nuori,
huonotapainen) nainen Se tyttö on
kans oikee letukka. Tommosia le-
tukoita kulkee kaupungilla napa
paljaana, [(badly behaving) girl or
young woman]
leuhka ylpeä, ylimielinen, leveä
Vitsit, ku toi Ville on leuhka. No
ootpas sä nyt leuhka, ku sullon uus
auto. Ei kai hesalaiset oo sen
levitä käsiin
enempää leuhkoja ku muutkaan.
[boastful, haughty]
leuhkia ylpeillä, kerskailla, leveil-
lä Aina se leuhkii niillä rahoillan-
sa. Tommosissa jutuissa ei oo mi-
tään leuhkimista, [boast, brag]
levari 1 (vinyyli)levysoitin Osta
tästä hyvä levari. Noihin vanhoi-
hin levareihin voi olla vaikee löy-
tää neuloja, [phonograph, record
player] 2 slg. tietokoneen levyase-
ma Villen pikkuveli vaihto uuen
levarin. Täs levariss on joku vika,
ku se ei lue diskettejä kunnolla.
[disk drive] 3 slg. koripallossa: levy-
pallo, korilevystä tai -renkaasta ta-
kaisin kimmonnut pallo Ne levarit
pitää saada kiinni! Se on niin ly-
hyt kaveri et se ei ulotu kunnolla
levareihin. [rebound (in basketball)]
leveä ylpeä, ylimielinen, leuhka
Toi Ville on vähän levee jätkä. Sii-
lon aika leveet jutut, [boastful,
haughty]
levikset Levi' s®-merkkiset farkut
Niinalla osti uudet levikset. [Levi's
jeans]
levitä hajota, mennä rikki, prakata
Nää olis muuten hyvät farkut mut
vetskari levis. Mä ostan uuden
telkkarin vasta jos toi vanha jos-
kus leviää. Nää vanhat huonekalut
on hyviä, ei ne levii millään.
[break, wear out]
levitä käsiin hajota, mennä rikki
kesken kaiken, kokonaan; karata
käsistä, hallinnasta Ei tätä autoo
kannata enää korjata, se leviää
kuitenkin kohta käsiin. Se kassi oli
niin mätä et se levis käsiin. Mä
levoton
aattelin ensin juoda ihan vaan
pari kaljaa, mut sit homma levis
käsiin. Jos sä et pysty pitämään
järjestystä siellä, se tilanne leviää
käsiin, [break, wear out; get out of
control]
levoton outo, kummallinen, mah-
doton Se on jotenkin levoton tyyp-
pi. Aamuyöllä heitettiin jo aika le-
votonta juttua. Onks toi tyyppi jos-
sain aineissa, ku se puhuu niin le-
vottomia? [weird]
levyri slg. koripallossa: levypallo,
levari (3) Toi jenkki on hyvä levy-
reissä. [rebound (in basketball)]
levyttää slg. olla pitkällään, maata,
nukkua Piru ku väsyttää, mä tai-
dan mennä levyttämään. Kaveri
levytti sohvalla kengät jalassa.
Vessa auki, kuka siellä levyttää!
[lie on one's back, sleep]
levähtää hajota, mennä rikki, levi-
tä Jääkaappi levähti ja kaikki ruu-
at meni pilalle, [break, wear out]
levällään epäjärjestyksessä, sekai-
sin, huonossa jamassa Ei tartte
olla ku viikko pois, ni täällä on
heti kaikki levällään. Mun raha-
asiat on menny jotenki ihan leväl-
leen. [in disorder; badly]
liemessä pulassa, pinteessä, kii-
kissä Sä olet vissiin aika pahassa
liemessä. Me joudutaan vielä lie-
meen sen pankkivelan kanssa.
Muista sit, et tää oli viimenen ker-
ta, ku mä pelastan sut liemestä, [in
trouble]
liero katala, kiero, kavala Siihen
lieroon ei voi luottaa yhtään. Noi
184
kauppiaat on joskus kans yksiä
lieroja, [sly, infamous, crooked]
liesussa, lietsussa menossa,
liikkeellä Taasko se Niina on jos-
sain liesussa ? Kyllä mä nyt ha-
luun liesuun, ku täällä kotona tu-
lee hulluks. Sano että soittaa mul-
le, ku se tulee sieltä lietsusta. [out,
partying, on the go]
liftari peukalokyytiläinen Otetaan
toi liftari kyytiin. Liftareita näkee
nykyään aika vähän, [hitch-hiker]
liftata kulkea peukalokyydillä
Kuin sä uskallat liftata yksin ? Int-
tiaikana mä liftasin aina kotiin, [to
hitch]
lifti peukalokyyti Niina sai heti lif-
tin. Se pääsi yhellä liftillä kotiin
asti. [hitched ride]
lihaksilla epäillen tai ironisesti:
(huonoilla, vaatimattomilla) voi-
milla, voimavaroilla; kyvyillä,
edellytyksillä Noil lihaksilla ei
kannattas kyllä paljon aukoo pää-
tään. Tuskin onnistuu sun lihaksil-
las. Mun lihaksilla ei kannata ees
yrittää. Näillä lihaksilla Suomi ei
ikinä pärjää jalkapallossa. [(weak)
muscles, force; (weak) abilities]
lihis lihapiirakka Lihis kahelia na-
killa ja kaikki mausteet. Mä otan
lihiksen. Mentiin valomerkin jäl-
keen vielä syömään lihikset. [meat
pasty]
liian kanssa liikaa Ensin ei sata-
nu kuukauteen, ja sit vettä tuli
liiankin kanssa. No siel sitä po-
rukkaa oli jo liian kanssa, [too
much]
 185
liika liian Emmä osta sitä, se on lii-
ka kallis. Parempi liikaa ku liika
vähän, [too, over-]
liikauttaa eväänsä tehdä tuskin
mitään, hievahtaa Siellä se vaan
makaa ja hyvä kun eväänsä lii-
kauttaa. Niina ei liikauttanu
eväänsäkään, vaikka kaikki muut
lähti tanssimaan. Tuskin poliisit
tommosen takia eväänsä liikaut-
taa. [hardly make a move]
liikenteessä liikkeellä, pois ko-
toa, kaupungilla Tiedäks sä, onks
Niina tänään liikenteessä? Eikö-
hän lähetä jo liikenteeseen, [out,
partying, on the go]
liikettä (niveliin) kehotuksena:
nyt vauhtia, toimeksi; alkaa liik-
kua, toimia, mennä nopeasti Lii-
kettä, liikettä! Mitä sä siinä seisot,
nyt liikettä niveliin! Mä karjasin
kerran, ni johan tuli liikettä. Jon-
kun pitäs panna tolle laiskurille
vähän liikettä niveliin. ["Get a move
on!"]
liikka liikunta kouluaineena Liik-
katunniton kivoja. Meillon tänään
liikkaa. [Physical Education]
liikkis liikuttava, hellyttävä Toi
sun koiras on tosi liikkis. Onhan
se liikkistä, ku noi lapset on niin
tosissaan, [moving, touching]
liikutetussa, liikuttuneessa ti-
lassa humalassa, juovuksissa
(alun perin kiertoilmaus) Johtajaa
ei näkyny tänään, ku tais olla vä-
hän liikutetussa tilassa. Loppuil-
lasta oltiin sen verran liikuttunee-
sa tilassa, et nää kuvatkin on aika
epätarkkoja, [drunk]
liirumlaarum
liikuttunut humalassa, juovuksis-
sa (alun perin kiertoilmaus) Herra
taisi olla hieman liikuttunut, ku se
salkkukin unohtu sinne ravinto-
laan. [drunk]
liimaletti, liimanhaistaja halv.
pitkätukka, hippi, hämy Mee lii-
maletti parturiin! Ei tommosta lii-
manhaistajaa kukaan töihin ota.
[long-haired; hippie; freak]
liipata 1 hioa, tehdä sileäksi Pane
siihen vähän pakkelia, sit liippaat
ja maali päälle. Tämmösiä halpo-
ja veitsiä ei paljon kannata liipa-
ta. [to grind, smooth] 2 mennä lähel-
tä, hipaista, koskettaa; koskea jo-
takuta Liippas se auto sen verran
siihen kiveen, et oveen tuli naar-
mu. Tää asia kyllä liippaa vähän
suakin. [(be) a close shave; touch]
liipata liki, likeltä, läheltä olla
täpärällä, vähällä, läheltä piti Se
liippas kyllä liki. Tänään liippas
likeltä, ettei menny hermot. Lähel-
tä liippas, et olis se hirvi tullu suo-
raan alle. Viime arvonnassa liip-
pas tosi läheltä, [(be) a close shave
or a near miss]
liippa hiomakivi, kovasin Vedät
vaan tost pari kertaa liipan kans-
sa. [grindstone; whetstone]
liirata luistaa, liukua, luisua (sivut-
tain) Auto lähti liiraamaan. Oli
niin liukas keli, et perä liiras heti
ku vähänkin jarrutti, [to skid, slide]
liirumlaarum joutava, tyhjänpäi-
väinen asia, höpötys Ei näissä pa-
pereissa oo mitään asiaa, kuhan
pelkkää liirumlaarumia. Menee
liisata
hermot tommosen liirumlaarumin
kanssa, [nonsense]
liisata vuokrata auto, laite tms. pit-
käksi ajaksi No jos sä liisaat jonku
vehkeen, niin sä saat käyttää sitä
vapaasti mut sä et omista sitä. Fir-
ma liisas mulle auton, [to lease]
liisaus auton, laitteen tms. vuok-
raaminen pitkäksi ajaksi, leasing
Ohan se liisaus tietysti pitemmän
päälle kalliimpi ku jos ostais
oman. [leasing]
liisterissä pulassa, pinteessä, lie-
messä Jos mä en saa mistään ra-
haa, niin mä oon kyllä liisterissä.
[in trouble]
likka tyttö Kuinkas vanha se teidän
likka jo on ? Me ei kyllä oteta lik-
koja mukaan! [girl]
liksa palkka Kyl näin rankasta
työstä pitäs saada enemmän lik-
saa. Lääkäreillä on hyvät liksat.
[salary, wages]
iillinki epämääräinen neste tai tah-
namainen aine Minähän en tom-
mosta lillinkiä juo. Piha meni sa-
teessa ihan lillingiksi. [liquid, paste-
like substance]
lillua kellua, uiskennella, ajelehtia
Ei tos lammessa voi ees uida, ku
siel lilluu kaiken maailman rojua.
Se pihvi oikein lillu semmosessa
ruskeessa kastikkeessa, [float (in
liquid)]
I i 11 u ka n varret epäolennai set asiat, taas, et saa muka kesäks linjat
pikkuseikat, yksityiskohdat Eikö-
hän nyt unohdeta ne lillukanvar-
ret. Ihan sama mitä siellä sanoo,
ku kaikki vaan takertuu lillukan-
varsiin. Ajattele mikä tässon tär-
186
keetä, äläkä sotkeennu koko ajan
niihin lillukanvarsiin, [inessentials,
tiny details]
limanuljaska halv. vastenmieli-
nen, inhottava, ällöttävä ihminen
Sit siihen tuli joku limanuljaska ja
yritti iskee Niinaa koko ajan. Mist
tommosia limanuljaskoita oikein
tulee? [very unpleasant or disgusting
person]
limppari, limpsa limonadi, limsa,
limu Se on vissiin kuski, ku se joi
pelkkää limpparia. Otettiin limp-
sat evääksi, [fizzy drink, soda]
limppi kokkare, möykky, klöntti,
klimppi Hyi hitto, pyyhi toi räkä-
limppi nenästäs! Täs kiisselissä
on kauheesti limppejä. [lump, gob,
clod]
limsa, limska limonadi, limu Ei
toi limsa oo hyvää hampaille. Mä
vien noi limsapullot kauppaan.
Lapset sai saunan jälkeen limsaa.
Limska on namia! [fizzy drink, soda]
limu, limukka limonadi, limsa
Mitä limua sä otat? Koulun etei-
sessä oli iso limuautomaatti. Kai
sitä lihoo, jos vetää joka päivä pit-
saa ja limukkaa. [fizzy drink, soda]
linjat vartalo, vartalon muodot
laihduttamisen, painonhallinnan
kannalta Ku käy parikin kertaa
viikossa urheilemassa, niin pysyy
linjat kurissa. Niina laihduttaa
kuntoon. Ei kiitos, täytyy vähän
ajatella linjoja, [(curves of) body
(when weight-watching)]
 87
linjuri linja-auto Linjuri lähtee
varttia yli kaks. Koko päivän mä
istuin linjurissa, [bus]
linkata 1 slg. käyttää linkkiä hy-
pertekstissä, Internetissä tms.: yh-
distää linkillä, painaa linkkiä, siir-
tyä linkin kautta toiseen paikkaan
Hakukoneet näyttää aina ekaks
semmoset sivut, joihin on linkattu
eniten. Voiks täst kuvasta linkata ?
Linkkaa tosta ni sä pääset eteen-
päin. [to link, click (on the Internet)]
2 ontua, nilkuttaa, lenkata Nyt et
kävele enää metriäkään, ku ker-
ran linkkaat noin pahasti! Pelaaja
irvisteli ja linkkas vaihtoon, [to
limp]
linkkari 1 linja-auto, linjuri, link-
ki, linkku Linkkari oli ihan täyn-
nä, et meijän piti seistä koko mat-
ka. Yritetään ehtiä siihen puol ka-
hen linkkariin. [bus] 2 linkkuveit-
si, kääntöveitsi Linkkari on reis-
sussa hyvä olla mukana. Täs link-
karisssa on korkkiruuvikin.
[penknife, jackknife]
linkki, linkku linja-auto, linjuri
Taas se linkki on myöhässä. Pää-
seeks sinne linkillä? Ei niitä link-
kuja mee enää näin myöhään.
[bus]
linkuttaa ontua, nilkuttaa, linkata
(2) Ottaa päähän linkuttaa näitten
kainalosauvojen kanssa, [to limp]
linna vankila, vankeusrangaistus
Ei siit linnaan joudu, jos ei oo
telkkarilupaa. Toi äijä on kuulem-
ma päässy just linnasta. Se on is-
tunu linnassa. Kiitä onnees et tuli
lipat
vaan ehdollinen, oisit voinu saada
linnaakin, [prison; prison sentence]
linssi slg. silmä Aurinko paisto
suoraan linssiin. Meinas hemmetti
näkö mennä, ku meni joku roska
linssiin, [eye]
linssilude ihminen, joka on mie-
lellään kuvattavana, haluaa päästä
televisioon tai lehtiin Taasko se
linssilude änkes kuvaan. Semmo-
sissa juhlissa käy vaan kaikki tur-
hat julkkikset ja muut linssiluteet.
[lens louse]
lintsari halv. lintsaaja, pinnari, vel-
vollisuuksien väittelijä Mä olin
koulussa kauhee lintsari. Ei sitä
lintsaria taaskaan näy missään.
Pitäs antaa potkut tommoselle
lintsarille, [truant, shirker]
lintsata olla luvatta poissa, pinna-
ta, paeta velvollisuuksiaan Mä
lintsasin tänään koulusta, ku mua
nukutti niin armottomasti. Nyt et
lintsaa, vaan siivoot samalla lailla
ku muutkin, [skip school; shirk, avoid
one's duties]
lipari slg. pääsy- tai matkalippu
Onks sulia lipari sinne keikalle?
Konnari tuli kysymään lipareita.
[ticket]
lipat kaatuminen, nurin menemi-
nen Oli niin pirun liukasta et mei-
nasin vetää lipat. Se heitti lipat
tosi komeesti. Mä en osaa kävellä
korkkareilla yhtään, mä otan heti
lipat. Ville lähti skeittaamaan, ja
heti lipat! Kaikki talvet oon ajanu
enkä oo kertaakaan vetäny lippo-
ja. [falling (down, over)]
li pata
li pata kaatua, mennä nurin, vetää
lipat Varo ettet lippaa, ku siell on
irtosoraa tiellä. Sit sinne tuli am-
bulanssi, ku joku oli lipannu prät-
källä pahasti, [fall down, fall over]
lipettiin pois, tiehensä, karkuun
Nyt äkkiä lipettiin täältä! Minä
kun vähän karjasin, ni johan pojat
lähti lipettiin. Ei sen isästä oo mi-
tään tietoa, se on lähteny lipettiin
jo ajat sitten. Naapurin äijä käski
meijän painua lipettiin. [away, off]
lipilaari halv. liberaali, vapaamieli-
nen Eihän tommonen lipilaari saa
mitään kuria aikaseks. [(too) liberal]
lipittää juoda koko ajan, yhtenään
Noi äijät on istunu tos penkillä ja
lipittäny kaljaa koko päivän. Ei
tota kahviakaan oo hyvä lipittää
koko ajan. [drink continually]
lippa vinossa humalassa; kovas-
sa vauhdissa, meno päällä; surulli-
sena, allapäin Sit se tuli kotiin nel-
jältä yöllä lippa vinossa. Tuolla se
lapsi vaan painaa lippa vinossa,
ku siilon uus polkupyörä. Sit alko
sataa ja me vaan istuttiin puun
alla lipat vinossa, [drunk; in full
swing; sad, down]
lippis lippalakki Lippis pois ruo-
kapöydässä! Jotain hiphoppareita
ne kai oli, lippikset päässä ja hou-
sut kintuissa, [cap (with a peak)]
liri pissa, pissi, kusi Koiralta pääs
liri lattialle. Nyt äkkiä potalle, en-
nen ku liri tulee. Hitsi ku mä säi-
kähdin, meinas tulla lirit housuun.
[urine, pee]
lirissä pulassa, kiikissä, liemessä,
kusessa Nyt ollaan lirissä, jos ei
188
päästä äkkiä pois. Mä jouduin
aika pahasti liriin niitten pillereit-
ten kanssa, [in trouble]
liriä pissata, pissiä, kusta Osaaks
toi lapsi jo liriä pottaan? Koirat
oli liriny hangen keltaseks.
[urinate, pee]
liru 1 laiha, huono juoma, litku, lui-
ru Tää kahvi on kyllä ihan lirua.
Ei tommoset halvat lirut oo mi-
tään viinejä, ne voi kaataa suo-
raan viemäriin, [mild, weak, watery,
diluted or bad-tasting drink] 2 pieni
nestemäärä, tilkka, liraus; pissa,
liri Pullon pohjalla oli enää pieni
liru. Paa siihen liru kossua se-
kaan. On ollu niin kuiva kesä, et
toi jokikin on pelkkä liru. Älä nau-
rata mua enää, ettei tuu liru hou-
suun. [drop; urine, pee] 3 hitaasti
liikkuva kiekko tai pallo Miten
tommonen liru voi mennä maa-
liin ? Mä yritin syöttää mut se jäi
ihan liruks. [slowly rolling ball, slowly
sliding puck]
lirua pienen nestemäärän virtaami-
sesta; kiekon tai pallon liikkumi-
sesta Joessa ei lirunu ku vähän
vettä. Maalivahti ei ollu oikein he-
reillä, ja pallo liru maaliin, [to
ripple, drip; to roll or slide slowly]
listiä tappaa, nitistää Sun pitää lis-
tiä noi kaikki örkit, ennenku sä
pääset pelissä seuraavalle tasolle.
Siinä leffassa listittiin roistoja ku
kärpäsiä, [kili]
lisuri lisensiaatintyö; lisensiaatti
Yleensä ekaks tehään lisuri ja sit
vasta väitöskirja. Lehtorin vir-

kaan pitää olla vähintään lisuri.
[Licentiate's thesis; licentiate]
lisätä kaasua lisätä, kiristää
vauhtia Sit tultiin risteykseen, mut
se hullu vaan lisäs kaasua. Parin
kappaleen jälkeen bändi rupes
selvästi lisäämään kaasua, [speed
up]
lisätä löylyä yllyttää, kiihottaa li-
sää; lisätä vauhtia Se jätkä oli jo
ihan hermona, mut Ville vaan li-
säs löylyä. Nyt pitää lisätä löylyä,
kun kerran päästiin johtoon, [to
goad (on), urge, spur; speed up]
litania pitkä lista, luettelo; kylläs-
tyttävä puhe, jaarittelu Pitääks tää
ny kattoo läpi koko litania? Lo-
man aikana oli tullu kauhee lita-
nia sähköposteja. Se on sitä polii-
tikkojen litaniaa. Mä en jaksa noi-
ta sun litanioita kuunnella, [litany,
list; boring talk]
litkiä juoda ahneesti, ryypätä, lat-
kia Niina litki kaikki siiderit. Nyt
saa riittää toi litkiminen! [drink
avidly]
litku laiha, huono juoma tai keitto
Mitä litkua tää oikein on ? Kym-
menen euroo on ihan liikaa tom-
mosesta litkusta, [mild, weak or
watery drink (or soup)]
littana tasainen, litteä, lattana 7o-
hon renkaaseen pitäs pumpata il-
maa, ku se on ihan littana. Ruoho
oli tallattu littanaks. [flat, even]
liueta häipyä, poistua paikalta vä-
hin äänin Porukka liukeni paikal-
ta, heti ku poliisit tuli. Nyt taitas
olla parempi liueta, [leave, escape,
go away]
lohkaista, lohkoa
liuhuletti halv. pitkä (ohut, sotkui-
nen) tukka, pitkätukkainen Pitkä
liuhuletti vaan roikku kypärän al-
ta. Tommoset liuhuletit pitäs pan-
na parturiin, [long (thin, messy) hair;
long-haired (man)]
liuhuparta halv. pitkä (sotkuinen)
parta; pitkäpartainen Ai sä oot
kasvattanu tommosen liuhupar-
ran. Kaikkia liuhupartoja täällä-
kin ramppaa, [long (thin, messy)
beard; long-bearded]
liukumiina uloste, paska, johon
joku astuu tai liukastuu Mä oon
kai astunu johki liukumiinaan ku
kenkä on ihan paskassa. Tienpos-
ket on täynnä koirien liukumiino-
ja. [(step on) excrement]
liuta joukko, ryhmä Nyt lähette
ulos koko liuta! Oli siel suomalai-
siakin aika liuta. Alennusmyynnis-
sä oli liuta hyviä kirjoja, [group;
plenty of]
live konserttitaltiointi, konsertissa
esiintyminen; suora lähetys Tää
on aika hyvä tää Eppu Normaalin
levy, tää on live. Onks tää nauho-
tus vai live? [live (album, broadcast)]
livenä elävänä, todellisuudessa;
suorana lähetyksenä Mä en oo
koskaan nähny tätä bändiä livenä.
Niis bileissä voi nähä livenä kaik-
kii julkkiksia. Se matsi näytetään
telkkarissa livenä, [live, in real life]
lodju slg. laatikko, loota Kävin ha-
kemassa laivalta pari lodjua kal-
jaa. Paa ne kamat tohon lodjuun.
[box, case]
lohkaista, lohkoa kertoa vitsi,
sanoa osuvasti, murjaista Ville
loikkari
lohkas hyvän vitsin. Se oli aika hy-
vin lohkottu, [crack a joke; put it
aptly]
loikkari ylivaihde, (automaatti-
vaihteiston) "ylimääräinen" vaih-
de, jossa on suurin välitys Auto-
maattilootassa se OD on loikkari,
se on niinku overdrive. Loikkarin
kanssa voi säästää bensaa. Asun-
tovaunuu ei kannata vetää loikka-
rilla. [overdrive]
loimi vanha, kulunut takki, peitto
tai muu kangas Mikä ihmeen loimi
sulia on päällä? No ei sillä peitol-
la oo niin väliä, kuhan jonkun
loimen annat. Ois aika vaihtaa
verhot, ku emmä noita samoja
loimia jaksa aina katella, [ragged
coat, fabric, etc.]
loisia asua, elää ilmaiseksi, toisten
kustannuksella; vetelehtiä, malek-
sia Ei se Niina viitti ees mennä töi-
hin, ku se vaan loisii himassa.
Menkää siitä muualle loisimaan.
[live at other people's expense; loaf]
loisto- yhdyssanan alkuosana:
erinomainen, hieno, loistava,
mahtava, mahti- Ville ja Niina on
ihan loistotyyppejä. Toi oli oikein
loistoesimerkki, miten kaikki voi
mennä pieleen. Ei mua mikään
vaivaa, mä oon loistokunnossa.
[excellent, great]
lojahtaa hajota, mennä rikki, levi-
tä, räjähtää Sit moottori lojahtija
öljyt valu tielle. Mistä sitä voi niin
varmasti tietää, ettei se ydinvoi-
mala ikinä lojahda. [break (down)]
lokari lokasuoja Toi lokarin pelti
on jo ihan mätä. Maastopyörissä
190
ei oo lokareita ollenkaan.
[mudguard, fender]
lokoisa mukava, rento, leppoisa
Ohan täällä mökillä aika lo-
koisaa. Kyllä näillä nykyajan nuo-
rilla on lokosat oltavat. Se uus
pomo on ihan lokosa tyyppi.
[comfortable, relaxed, genial]
lolita tyttömäinen, seksikäs nai-
nen; alun perin viittaa Vladimir
Nabokovin romaaniin Niinalla on
semmonen lolitan tyyli. Vanha
sika ja kuolaa nuorien lolitojen
perään! [girlish, sexy woman]
loi lot slg. isot rinnat Sil jätskikios-
kin muijalla on kauheet lollot. Ei
kellään voi oikeesti olla noin älyt-
tömiä lolloja. [big breasts]
lompsa lompakko Mullei oo
lompsassa ku pari kymppiä. Mihin
mä sen lompsan nyt panin? [wallet]
lonkalta heti, nopeasti, huolimat-
tomasti, suoralta kädeltä Tommo-
sen homman sä osaat teliä vaikka
lonkalta. Mä heitin sille poliisille
vaan lonkalta jonkun nimen. No
ihan lonkalta voisin vastata, että
25 prosenttia, [offhand, straight-
away, at once]
lonkero, lonkku mieto alun perin
ginistä ja greippilimonadista se-
koitettu alkoholijuoma Lonkero
on janojuomista paras. Saisko
yhen lonkeron jäillä? Vai lonkkua
sä täällä juot? [mixture of gin and
grape drink]
lookki pukeutumis-, sisustus- tms.
tyyli, ulkonäkö, luukki Onks tää
nyt sitä uutta lookkia ? [look, style]
 191
looseri halv. epäonnistuja, häviäjä,
luuseri Ei tos baaris käy ku jotkut
työttömät ja muut looserit. [loser]
loota laatikko, myös ruokalajina
Piru kun tää loota painaa. Pitäs
saada muuttoo varten lootia jos-
tain. Aina tätä samaa makarooni-
lootaa. [box; casserole]
loparit lopputili, erottaminen, pot-
kut Nyt saa riittää, mä otan lopa-
rit. Ei kai kukaan ny saa lopareita,
jos kerran myöhästyy, [payoff,
notice; dismissal]
loppu 1 loppuun kulunut, käytetty
tms. Vasta kymmenes päivä ja ra-
haton loppu. Tää paita alkaa olla
ihan loppu, [out of sth; finished; worn
out] 2 henkisesti tai fyysisesti täy-
sin uupunut, lopussa, poikki Ei
sen tarvinnu ku kävellä portaat
ylös, niin se oli jo ihan loppu. Mä
en jaksa enää, mä oon loppu.
[exhausted]
loppurutistus viimeinen rynnis-
tys, ponnistus, riuhtaisu Pitäs jak-
saa vielä yks loppurutistus ennen
kesälomaa. Joukkue pysty vielä
kunnon loppurutistukseen, [final
effort, final spurt]
lorottaa virtsata, kusta Yritä ny lo-
rottaa siihen kouruun äläkä latti-
alle. Koira kusta lorotti suoraan
jalkakäytävälle, [urinate]
lorvikatarri laiskuus, laiskottelu,
lorvailu Ei sua kuule vaivaa mi-
kään muu ku lorvikatarri. Taitaa
olla lorvikatarrin syytä, kun ei tuu
työt valmiiks. [laziness]
lossiksi piloille, kesken, leikiksi,
lössiksi Älkää ny pelleilkö tai tää
louskuttaa leukojaan
homma menee ihan lossiksi Jos-
kus tekis mieli panna kaikki vaan
lossiksi. Ei siitä koulusta tullu mi-
tään, mä heitin lössiks koko hom-
man. [(spoil), (leave) incomplete,
(turn) into a joke]
lotkauttaa korvaansa välittää,
kuunnella, ottaa kuuleviin kor-
viinsa Tommosille jutuille ei kan-
nata korvaa lotkauttaa. Yrittihän
se sanoo jotain, mutta Niina tus-
kin lotkautti korvaansa. Ihan
sama mitä sille puhuu, ei se kor-
vaansa lotkauta, [to not care]
lotrata 1 leikkiä veden tai muun
nesteen kanssa, läiskyttää, läträtä
Ei siel suihkus tarvii tuntia lotra-
ta. Lapset lotras innoissaan vesi-
lätäkössä. Älä lotraa sitä tärpättiä
joka paikkaan! [splash, play with
water] 2 käyttää (liikaa) alkoholia,
juopotella, ryypätä Koko viikonlo-
pun äijä lotras kapakassa. Kyllä
tommonen viinan kanssa lotraa-
minen jo rupee käymään kunnon
päälle, [drink (too much) alcohol]
lounari lounasseteli, ruokailuun
tarkoitettu lipuke josta työnantaja
maksaa osan Mä maksan lounaril-
la. Saaks sä töistä lounareita ?
Lounareilla ei kai periaatteessa
sais maksaa viinoja, [lunch ticket,
meal coupon]
louskuttaa leukojaan puhua
paljon, soittaa suutaan, valittaa,
nalkuttaa Älä sä siin louskuta leu-
kojasi Ville se aina jaksaa lous-
kuttaa leukojaan. Se asia on nyt
päätetty, turha siiton enää leukoja
louskuttaa. [talk a lot, nag, complain]
luikkarit
luikkarit luistimet Mä sain ekat
luikkarit neljävuotiaana. Etkö sä
oo terottanu noita luikkareita? [a
pair of skates]
luistaa 1 sujua, onnistua, mennä
hyvin Pari kaljaa ku juotiin, johan
alko juttu luistaa. Työt luisti tä-
nään tosi hyvin. Mites täällä on
hommat luistanu? Sehän luistaa
ku rasvattu, [go well, get on well]
2 livahtaa tiehensä, luikkia, livis-
tää, paeta velvollisuuksiaan Mä
luistin siitä kokouksesta, ku piti
ehtiä viideks kotiin. Nyt pysyt po-
rukassa etkä luista mihinkään!
Aina se lintsari luistaa kaikista
vaikeista hommista, [shirk, escape
one's duties]
luistella 1 hiihtää luistelutyylillä
Se on niin kapee latu-ura, et siinei
voi luistella. Luistelemalla pääsee
paljon nopeemmin ku perinteisel-
lä. [ski by free (skating) technique]
2 livahtaa tiehensä, luikkia, livis-
tää, paeta velvollisuuksiaan, luis-
taa (2) Jotenkin se Ville luisteli sii-
täkin hommasta. Heti ku piti alkaa
töihin, kaikki luisteli tiehensä.
[shirk, escape one's duties]
luistelu vapaa hiihtotyyli Luiste-
luun pitää olla omat sukset. Kyllä
mä tykkään luistelutyylistä enem-
män. [free technique skiing, skating
technique]
lujasti paljon, runsaasti, tukevasti,
vankasti, kovasti, rankasti Syyään
nyt lujasti, että jaksetaan. Pojat
pisti lujasti opelle vastaan. Sataa
muuten aika lujasti, [a lot; hard]
192
lujilla asiantilasta: tiukoilla, kovil-
la Maikka piti meitä poikia pirun
lujilla. Syöpäleikkauksen jälkeen
oon ollu aika lujilla. Isän kuoltua
joduttiin aika lujille. Otti muuten
lujille nousta rinnettä ylös. [a hard
time, hard-pressed, hard up]
lukaali (loistelias) huoneisto,
asunto, kämppä Teillähän on
mahtava lukaali. Mistähän sais
vähän isomman lukaalin ? [(large or
fine) flat, apartment]
lukari lukujärjestys, lukkari Mun
huominen lukari on jo ihan täyn-
nä. Onks sun lukarissa tiistai-
aamuna vapaata? [timetable,
schedule (at school)]
lukea opiskella Mä luen matikkaa
Jyväskylän yliopistossa. Se luki it-
tensä aika nopeesti maisteriks. [to
study]
lukea lakia nuhdella, torua Noille
kurittomille pennuille pitäis lukee
vähän lakia, [to reproach]
lukkari lukujärjestys, lukari Tar-
kistakaa sit lukkarista ne harjo-
tusajat! Onks sun lukkarissa huo-
menna yhtään vapaatuntia ?
[timetable, schedule (at school)]
lukossa ajattelu-ja toimintakyvyn
hämääntymisestä: ymmällään,
pystymättä juuri mihinkään Pena
on ihan lukossa sen järkyn jutun
jälkeen. Taisit mennä ihan luk-
koon, kun näit taas sen kundin.
[confused; frozen, unable]
lumppari lumipallo Joku oli heit-
täny Lissua lumpparilla suoraan
naamaan. Välkkärillä ei sitten saa
 193
heitellä ketään lumppareilla!
[snowball]
lumppu 1 halv. lutka, huono-
maineinen nainen, huora, lunttu
Minä en sen lumpun kanssa sän-
kyyn mene! Painu helvettiin sen-
kin lumppu! Mä nain sitä lumppua
porttikongissa, [prostitute; bitch]
2 huonokuntoinen tai huononnä-
köinen vaate Toi tyyppi kulkee
aina hirveen näkösissä lumpuissa.
Heitä toi lumppus jo roskiin! [rags]
lunki rauhallinen, tyyni, rento Aila
lunki tyyppi toi meidän uus val-
mentaja. Koita nyt vaan pysyä
lunkina, ei tässä oo hätää. Jätkät
heitti lunkia huumoria. Lomalla
otetaan sitten lunkisti. Ajattele
sitä asiaa vaan ihan lunkisti äläkä
hermoile, [cool, calm, easy]
luntata katsoa kokeessa vastauksia
luvatta toiselta tai lunttilapusta
Jätkät lunttas takapenkeillä suo-
raan kirjasta. Näistä sun vastauk-
sistas näkee selvästi, että sä oot
luntannu Lissulta. [cheat (in exams),
crib]
luntti lunttaaminen; lunttilappu
Pena kärähti luntista. Pistä ne
luntit äkkiä piiloon! [cheating,
cribbing; crib sheet, cheat sheet]
lunttilappu kokeissa salaa muka-
na pidettävä lappu, josta katsotaan
mahdollinen vastaus Maikka löys
mun lunttilaput, saamari! Ei nois-
ta lunttilapuista ollu mitään hyö-
tyä. [crib sheet, cheat sheet]
lunttu halv. lutka, huonomaineinen
nainen, huora, lumppu (1) Niillä
sivukaduilla oli helvetisti lunttuja
luppoaika
tyrkyllä. Mä sain siltä saakelin
luntulta tippurin, [prostitute; bitch]
luoja pelästymistä, kauhistumista,
ihastumista tms. ilmaisevissa huu-
dahduksissa tai päivittelyissä Voi
hyvä luoja! Luoja sentään! Luoja
paratkoon tota touhua! Pidä nyt
jo, luojan tähden, toi suus kiinni!
Luoja, miten ihanat maisemat!
["oh my God"]
luojan lykky onni, onneksi Olipa
luojan lykky, että ehittiin ajoissa!
Selvisit sentään luojan lykky siitä
myrskystä hengissä. Luojan lykky,
että tulit jelppiin. [luckily, fortu-
nately, "thank God"]
luola pieni, ahdas ja rähjäinen
asunto, hämäräperäinen kapakka
tms.; kämppä Aluks me jouduttiin
asumaan sellasessa helkutin
kupposessa luolassa. Sinne peli-
luolaan ei kaikkia päästetty. Mä
en lähe enää ikinä sinne huume-
luolaan narkkamaan. [small
cramped flat/apartment; (drinking or
gambling) den]
luovia keplotella, yrittää selviytyä
epäsuorasti vähemmällä kuin
muut tai kuin yleensä pitäisi Älä-
hän jätkä yritä luovia näissä hom-
missa! Mä onnistuin luovimaan
sen jutun Penalle, [to maneuver,
wangle]
luppakorva koira Ootpa hom-
mannu itselles hauskan luppakor-
van. Mä haluun meille sellasen
luppakorvan tai jonkun muun spa-
nielin näkösen koiran, [dog]
luppoaika joutoaika tekemisen
tms. välissä, vapaa, toimeton hetki
lurjusta kohti
Pidetään nyt välillä vähän luppo-
aikaakin. Nythän tässä jäikin so-
pivasti luppoaikaa ennen vierait-
ten tuloa. Luppoajalla ruvettiin
lyömään korttia, [spare time, spare
moment]
lurjusta kohti kunkin, jokaisen
osuutta johonkin mainittaessa:
henkeä, nokkaa, nuppia kohti, per
lurjus Sitten on vaan viis lihapul-
laa lurjusta kohti! Jos ostetaan se
kimpassa, niin se tekee vaan viis-
kymppiä lurjusta kohti, [per person]
lusia olla vankilassa, linnassa
Pena joutu vuodeks lusimaan. Mä
lusin siilon kahen vuoden kakkua.
[be in jail]
lusikka nurkkaan kuolemisesta
Penakin viskas sitten lusikan
nurkkaan. En mä nyt vielä aio täs-
sä heittää lusikkaa nurkkaan.
[to die]
lusikka pohjassa kaasupoljin
pohjaan painettuna, täysillä ajami-
sesta Pitääkö sun aina hurjastella
lusikka pohjassa! Painahan lusik-
ka pohjaan, nyt on pirunmoinen
kiire! [at full speed]
lusmu 1 tyhmä, kurja, surkea,
veltto, laiska Ne oli ihan lusmut
bieleet. On toi jätkien työnteko
aika lusmun näköstä touhua! Kyl-
lä oli lusmua porukkaa talkoissa!
[boring, wretched; lazy] 2 vastuun
välttäjä, pinnari; laiskuri, vätys;
epäonnistuja, häviäjä, luuseri Se
tyyppi on täys lusmu. Tän luokan
pojat on täysiä lusmuja! Mä oon
sit kai tällanen synnynnäinen lus-
mu. [shirker; a lazy person, loser]
194
lusmuta, lusmuilla piileskellä,
lintsata, pinnata, laiskotella, paeta
velvollisuuksiaan Missä ne pojat
taas lusmuaa? Jossain se pinnari
taas lusmuilee. [to hide; shirk, cop
out]
luti luutnantti Mä sain ylennykses-
sä lutin jämät. Pakko kait on tehä
niinku luti käskee, [lieutenant]
lutikka (ihmis)lude Joku lutikka
oli päässy puraseen vauvaa yöllä.
Siinä rähjäsessä kämpässä oli täi-
tä lutikoitakin joka puolella.
[bedbug]
lutka halv. lumppu, huonomainei-
nen nainen, huora, lunttu Älä hullu
lähe sen lutkan perään! Minkä
helvetin lutkan kanssa sä eilen
kuljit? Senkin lutka! [prostitute;
bitch]
lutviintua, lutviutua järjestyä,
selvitä, luontua, sujua, onnistua,
korjaantua Ei täällä nyt hommat
oikeen lutviinnu. Kyllä se asia sii-
tä vielä lutviutuu. [go well, turn out
fine]
luuhata oleskella jouten, malek-
sia, vetelehtiä, norkoilla Mitä sinä
täällä vielä luuhaat? Toi sama
jengi luuhaa kartsalla kaiket illat.
[loaf, bum around]
luukki pukeutumis-, sisustus- tms.
tyyli, ulkonäkö, lookki Täytys
sunkin alkaa vähän huolehtia
omasta luukistas. Koitas nyt vä-
hän parannella tota luukkias!
[look, style]
luukku 1 jääkiekossa: maalikehik-
ko, veräjä, veska, kassi Pääsin is-
ke en kiekon tyhjään luukkuun.
 195
Kuka onneton moke siellä häärää
luukulla? [goal (in ice hockey)]
2 asunto, kämppä Saispa vuokrat-
tua jostain luukun. Mä haluisin
muuttaa jo omaan luukkuun, [flat,
apartment] 3 asiakaspalvelupiste,
(hotellin) vastaanotto Me jonotet-
tiin luukulla vaikka kuinka kauan.
Ei siihen luukulle tullu ketään pal-
velemaan meitä, [information desk,
reception; box office]
luu kurkkuun mykistämisestä tai
mykistymisestä Mä pistin sille jät-
källe luun kurkkuun. Tais mennä
kaverilla luu kurkkuun, kun sanoit
sille suorat sanat, [shut sb up, be
shut up]
luulla liikoja yliarvioida kyky-
jään), mahdollisuuksia(an), me-
nestystään); arvioida, uskoa pa-
hinta tms. Älä nyt luule ittestäs lii-
koja! Ei tässä kannata vielä luulla
liikoja, ootetaan tuloksia.
[overestimate, think too much of sb or
oneself]
luupää itsepäinen, kovapäinen,
puupää, paksupää Ei tollasen saa-
kelin luupään kanssa kannata
mistään puhua. Vaarikin alkaa
olla jo oikee luupää, [stubborn
person]
luurata kurkistella; piileskellä
Naapurin äijä luuraa taas verhon
raosta. Missäs oot luurannu koko
aamupäivän? [to peep; lurk, hide]
luuri puhelimen kädessä pidettävä
osa, jossa ovat kuuloke ja mikro-
foni Luurista ei kuulunu mitään.
Ootas, mä annan äitille tän luurin.
[receiver (of a telephone)]
lykkyä tykö
luurit korvakuulokkeet Pistä noi
luurit korviisi Eiks niistä luureista
kuulu mitään? [headphones]
luuseri epäonnistuja, häviäjä, lus-
mu (2), looseri Kyllä oot tosi sur-
kee luuseri. Sen luuserin kanssa
en rupee mihinkään, [loser, lazy
person]
luuska halv. laiha ja ruma nainen
Toi naapurin akka on kans yks
luuska. Miten se Arskakin viittii
kulkee tollasen luuskan kanssa!
[thin, ugly woman]
luuviitonen nyrkki, nahkaviito-
nen Meinasin täräyttää sitä luu-
viitosella naamaan. Turpa kiinni
tai saat luuvitosesta! [fist, knuckles]
luuviulu halv. hyvin laiha, hintelä
ihminen, ruipelo Toi murkku on
ihan luuviulu, sillä on varmaan
anoreksia. Missitkin on nykyään
sellasia luuviuluja, [a very thin
person]
lyhkäinen lyhyt Pietäänkö lyhkä-
nen tauko välillä? Nää on ihan lii-
an lyhkäsiä keppejä. Toi sun esi-
tykses jäi kyllä vähän lyhkäseks.
[short]
lyijäri lyijykynä Lainaa vähän sitä
lyijäriä! Hamottele ensteks sitä
luonnosta vaikka lyijärillä. [pencil]
lykkiä työnnellä, työntää Rupee-
han lykkimään puita uuniin! Piti
lykkiä alamäessäkin lisää vauhtia,
kun sukset ei luistanu. [to push]
lykkyä tykö toivotuksessa: onnea,
menestystä Lykkyä tykö ylioppi-
laskirjoituksiin! Lykkyä tykö sitten
niihin kisoihin! ["Good luck!"]
lykästää
lykästää onnistaa, käydä hyvin,
luonnistaa Jos oikein lykästää, mä
saan sen duunin. Meitä tosiaan ly-
kästi asuntokaupoissa, [be lucky]
lynkata hylätä, tyrmätä ehdotus
tms. No naisethan lynkkas sen hy-
vän idean heti. Miks sä lynkkaat
aina mun hyvät ehotukset!
[dismiss, reject]
lypsää yrittää hankkia vaivalloi-
sesti; udella Mistä kummasta sitä
vois lypsää rahaa ? Se juoruakka
yritti lypsää multa tietoja, [to milk
(money, etc.); pump sb, tease out]
lysti 1 huvi, ilo, ratto, riemu, haus-
kuus Kylläpä muksuilla riittää
lystiä koiranpennusta! Sekin lysti
loppu lyhyeen, kun rupes sata-
maan. On se vaan kallista lystiä
tää autolla ajo. Paljonks tää koko
lysti maksaa ? Eiköhän pidetä il-
lalla vähän lystiä ja mennään ulos
syömään! [fun, joy] 2 hauska, kiva,
hupaisa, rattoisa, lystikäs Tytöillä
oli oikein lystiä synttäreillä. On
niin lystin näkönen kissanpentu,
että! [fun, nice]
lystätä haluta, tehdä mieli, mieliä
Ja minähän teen, mitä lystään.
Antaa tulla mitä lystää, mä en pel-
kää! Tee sitten niinkun lystäät.
[want; feel like, fancy]
lyyli nainen, vaimo, eukko Mä
tanssitin yhtä lyyliä, ja se rupes
ehotteleen. Me mennään lyylin
kanssa illalla elokuviin, [woman,
wife]
lyyä, lyyään lyödä, lyödään Ei
saa lyyä niin kovaa! Yrittiks se ka-
veri lyyä sua ? Me lyyään sit ovet
i%
lukkoon, kun me lähetään. Lyyään
turpaan sitä jätkää! [to hit, beat; to
close]
lyödä hanskat naulaan, tiskiin
lopettaa työnteko; luovuttaa, antaa
periksi Eiköhän lyödä jo hanskat
naulaan tältä päivältä. Te kis mieli
lyyä hanskat tiskiin koko hommas-
ta. [quit]
lyödä hynttyyt yhteen muuttaa
yhteen asumaan; mennä naimisiin
Eiköhän lyödä hynttyyt yhteen!
Me vaan päätettiin ykskaks lyyä
hynttyyt yhteen, [move (to live)
together; get married]
lyödä jarrut, jarruja päälle kes-
keyttää työnteko tms.; hellittää
työtahtia Kohta lyyään jarrut
päälle, jos ei tuu palkankorotusta.
Tässä iässä täytys jo ruveta lyö-
mään vähän jarruja päälle.
[interrupt; slow down]
lyödä kirveensä, kirves kiveen
epäonnistua, tehdä virhe Siinä se
syyttäjä löi paheman kerran kir-
veensä kiveen, kun se yritti väit-
tää, et mun likkakaverikin olis
muka ollu siinä jutussa mukana.
Varohan vaan lyömästä kirvestäs
kiveen niissä kaupoissa! Siinä mä
löin kyllä kirveen kiveen, kun pe-
rustin oman lafkan, [fail, make a
mistake]
lyödä kättä päälle sopia, kätellä
sovinnon merkiksi tai kaupanteon
vahvistukseksi Eiköhän unoheta
menneet ja lyyään kättä päälle!
Lyötiin kättä päälle, ja kauppa oli
sillä selvä, [be reconciled, make up,
shake hands with sb]
 i97
lyödä leiville kannattaa (tehdä) Ei
tää homma kyllä tällä palkalla lyö
leiville. Kyllä tää maanviljely nyt
vielä jotenkin lyö leiville, [be
worthwhile]
lyödä lossiksi, lössiksi luovut-
taa, antaa periksi, hellittää, jättää
sikseen; ruveta pelleilemään Ei
huvittanu enää jatkaa ja lyötiin
koko homma ihan lossiks. Poruk-
ka rupes lyömään lössiks koko
juhlat, [give up; stop trying; turn into a
joke]
lyödä loukkua vapista, kalista, tä-
ristä Polvet löi ihan loukkua jänni-
tyksestä. Ihan hampaat löi louk-
kua siinä pakkasessa, [shake (with
fear, cold, etc.)]
lyödä lyttyyn haukkua perin poh-
jin, masentaa täysin arvostelul-
laan, haukkua lyttyyn Niitten esi-
tys lyötiin lehtijutussa ihan lyt-
tyyn. Itteensä se aina kehuu ja lyö
toiset lyttyyn, [to censure, maul, pan]
lyödä läskiksi lakata yrittämästä,
panna ranttaliksi, lyödä lossiksi
Kun ei saatu palkkaa, lyötiin koko
homma läskiks. Pena löi koulun-
käyntinsä läskiks ja lähti raksalle
töihin, [give up; stop trying; turn into a
joke]
lyödä nokkiin korttipelissä: ko-
rottaa toisen pelaajan asettamaa
panosta, nokittaa (1) Uskallatko
vielä lyyä nokkiin? Se pokerinaa-
ma löi tyynen rauhallisena satkun
nokkiin, [to raise the bet]
lyödä päänsä seinään epäon-
nistua, tehdä virhe(arviointi), mu-
nata, mokata Moni yrittäjänalku
lyödä rukkaset naulaan
on lyöny päänsä seinään. Että
joku voikin lyyä päänsä seinään
noin rankasti! [fail, make a mistake]
lyödä päätä(än) seinään menet-
tää tyhmyyttään onnistumisen
mahdollisuus, tuhlata aikaansa,
olla typerän itsepäinen, jatkaa it-
sepintaisesti jonkin ylivoimaisen
yri ttämistä Et sä pärjää yritys-
maailmassa, jos lyöt tolleen pää-
täs seinään jatkuvasti. Välillä sitä
tulee lyötyä päätä seinään, mutta
ikinä ei kannata luovuttaa, ["bang
one's head against the brick wall"]
lyödä rahat kouraan, pöytään
maksaa käteismaksuna, käteisellä
Saat tän heti mukaas, jos sulia on
lyyä rahat kouraan. Lyö rahat
pöytään, niin kauppa on sillä sel-
vä! [pay in cash]
lyödä rahoiksi rikastua, ansaita
paljon rahaa Mun isoisä löi ra-
hoiks perustamalla sodan jälkeen
leipomon. Ei näissä hanttihom-
missa kukaan lyö rahoiks. [become
rich, earn a lot of money]
lyödä ranttaliksi ryhtyä riehu-
maan, panna elämä risaiseksi; la-
kata yrittämästä, hellittää, luovut-
taa, lakata ottamasta tosissaan,
lyödä lossiksi Lyötiin koko hom-
ma ihan ranttaliks, kun pomo tuli
siihen aukoon päätään. Älkääs nyt
ruvetko vielä lyömään koko juhlia
ranttaliks! [go on a binge; give up,
stop trying; turn into a joke]
lyödä rukkaset naulaan lopet-
taa työnteko; luovuttaa, antaa pe-
riksi Pena löi rukkaset naulaan ja
lähti. Ei sun nyt heti kannata lyyä
lyödä tyhjää
rukkasia naulaan, vaikka kaikki ei
onnistukaan, [quit work; give up]
lyödä tyhjää 1 ajoneuvon pyöris-
tä: luistaa, pyöriä paikallaan, su-
tia, pyöriä tyhjää (1) Pyörät löi
tyhjää, eikä me päästy siitä enää
mihkään. Siinä ylämäessä pyörät
rupes lyömään tyhjää ja koko rek-
ka liuku ojaan, [(tyres) spin (when
traction fails)] 2 olla ymmärtämättä,
tajuamatta, muistamatta jotakin,
pyöriä tyhjää (2) Tossa matikassa
mulla kyllä lyö tyhjää. Lyökö tyh-
jää, mitä illalla tapahtu ? [(of one's
mind) go blank]
lyödä valtti, valtit pöytään teh-
dä ratkaiseva esitys, esittää ratkai-
seva suositus tms. Siinä se kaveri
löi sellasen valtin pöytään, ettei
kellään ollu mitään sanomista.
Koskas aiot lyyä valtit pöytään
neuvotteluissa ? ["to play one's trump
card"]
lyödä veikkaa lyödä vetoa, veika-
ta Lyyäänkö veikkaa, kumpi on oi-
keessa ? Mä lyön satasen veikkaa,
että Lewis voittaa, [to bet]
lyödä viimeinen kortti pöy-
tään yrittää viimeisen kerran
päästä tavoitteeseen, paljastaa vii-
meinen keino Löin viimesen kor-
tin pöytään, ja näytin niille när-
hen munat. Saas nähä, kuka tässä
lyö viimesen kortin pöytään! ["to
play the last card"]
lyödä viimeinen naula, niitti
arkkuun asian tai teon lopullises-
ta ratkaisusta, tuhota, voittaa joku
lopullisesti Rantanen löi loppumi-
nuuteilla viimeisen naulan Tappa-
198
ran arkkuun, ja peli oli selvä. Ka-
totaan vaan, kuka tässä vielä lyö
viimesen niitin arkkuun! ["drive a
nail in sb's coffin"]
lyödä vyön alle käyttäytyä tai toi-
mia katalasti, halpamaisesti, rauk-
kamaisesti (alkuaan nyrkkeilystä),
iskeä vyön alle Nyt kyllä löit vyön
alle tolia tempullasi Ei piä mennä
tolleen katalasti lyömään toista
vyön alle. [to hit below the belt]
lyödä yli mennä liiallisuuksiin Toi
sun meikin käyttös alkaa jo lyyä
vähän yli. Toi mitä sanoit, lyö kyl-
lä koko lailla yli. [overdo, go too far]
lyödä ällikällä yllättää, saada
hämmästymään, ällistymään, äl-
listyttää Kyllä se Maken itsari löi
mut ällikällä. Penan tempaus löi
porukat ällikällä, [amaze, astonish]
lähe- lähteä-verbin vartalo lähde-
Nyt mä lähen kotiin, heippa! Mi-
hin sä lähet? Koska te lähette ta-
kasin? Me lähetään reisuun. Lä-
hetään jo pois. Me lähettiin jo eel-
täpäin. Nyt muuten lähettiin 'läh-
detään' karkuun, poliisit tulee! Me
ollaan täältä jo lähetty, tulkaa sit
kun ehitte! [go, leave]
läheltä piti oli vähällä, hilkulla ta-
pahtua Läheltä piti, että ehittiin
junaan. Pitipäs läheltä, ettei kuti
osunu kymppiin, [it was a close
shave, it was a near miss]
lähtee elämästä, olemisesta, teke-
misestä: alkaa sujua, kulkea Älä
välitä, kyllä se siitä taas lähtee.
Eiköhän se siitä taas lähe, kuhan
luotat ittees. [(it will be) all right,
better]
 199
lähteä käpälämäkeen karata, li-
vistää, häippäistä, pötkiä pakoon
Ne saakelin omppuvarkaat ehti
lähtee käpälämäkeen. Eipäs lähe-
tä täältä mihkään käpälämäkeen
kesken hommien! [run away,
escape]
lähteä leikkiin mukaan osallis-
tua johonkin, johon liittyy riski En
mä uskalla lähtee sijotusmielessä
tollaseen leikkiin mukaan. Lähet-
kö leikkiin mukaan, jos peruste-
taan kimpassa firma? [take a risk]
lähteä lipettiin, litomaan, li-
vohkaan paeta, karata, ottaa hat-
kat Joko ne tyypit ehti lähtee lipet-
tiin ? Lähetään äkkiä litomaan
täältä! Jätkät lähti livohkaan heti
kun ne kuuli, et kytät tulee, [run
away, escape, clear off]
lähteä läiskimään, lätkimään
lähteä pois, nostelemaan, nyki-
mään, vetämään Eiköhän lähetä
läiskimään täältä. Lähtiks jätkät
jo läiskiin johkin ? En mä nyt ihan
pikku asian takia lähe kotoo lätki-
mään. Tekis mieli lähtee lätkiin
tästä talosta, [leave, go away]
lähteä naisiin lähteä etsimään
naisseuraa, naisseuralaista, mennä
naisiin Eiköhän lähetä illalla nai-
siin. Lähtiköhän se poika taas nai-
siin? [go looking for female company]
lähteä nostelemaan, nyki-
mään lähteä pois, lätkimään, läis-
kimään, vetämään, tiehensä Me
lähettiin nosteleen niistä tylsistä
bileistä. Lähes nosteleen siitä,
senkin hullu! Onneks ne jätkät
lähti nykimään täältä! Kyllä sun
läjätä
kantsis lähtee nykiin ja vähän äk-
kiä. [leave, go away]
lähteä vetämään lähteä pois, tie-
hensä, nostelemaan, nykimään,
lätkimään, läiskimään Lähtekääs
jätkät vetämään täältä! Tekis mie-
li lähtee vetään näistä surkeista
hommista, [leave, go away]
läjittäin kasoittain, läjäpäin, run-
saasti, paljon, vaikka millä mitalla
Täällä on taas läjittäin sun jouta-
via kamojas. Vintille on kertyny
kaikkee turhaa romua ihan läjit-
täin. [loads of, plenty of]
läjä (epämääräinen) kasa, röykkiö;
määrä Tavarat oli kaikki samassa
läjässä. Pihalle on ilmaantunu
läjä koiranpaskaa. Autoo varten
tarttis hirvee läjä rahaa. Töissä
oottaa taas kauhee läjä tenttipa-
pereita. [heap; amount]
läjäpäin kasoittain, runsaasti, pal-
jon, läjittäin, vaikka millä mitalla
Sillä miehellä on rahaa ihan läjä-
päin. Toi bändi on julkassu albu-
meja läjäpäin. Me vietiin ullakolta
läjäpäin vanhoja lehtiä roskiin.
[loads of, plenty of]
läjässä 1 hankittuna, kerättynä,
koossa, kasassa Mulla on autoo
varten jo muutama tonni läjässä.
Pitäis saada vähän rahaa läjään.
[collected, saved, ready (money)]
2 luhistuneena, rutistuneena, ka-
sassa, hajalla Sen vanhan ladon
kattokin on ihan läjässä. Etulokari
meni kolarissa vähän läjään.
[collapsed, crumpled up]
läjätä kasata, kerätä, koota Rupee-
han läjäämään noita kamppeita
lälly
kasseihin! Noi puut pitäs vielä lä-
jätä, ennen kun alkaa sataa. Älä
nyt sentään kaikkee ruokaa ittelles
läjää! Eiköhän me nyt parissa päi-
vässä tommonen paskahuusi pys-
tyyn läjätä, [gather, collect, pile]
lälly 1 ihmisestä: arka, pelokas,
avuton, surkea, (1) lälläri, säikky
Sääkin oot tollanen lälly, etkä us-
kalla mitään! Mä en tollasten läl-
lyjen kans viitti leikkiä, [timid,
cowardly; helpless, miserable] 2 mi-
täänsanomaton, kesy; lällärikama
Se lejfa oli ihan lälly. Bändi soitti
koko illan ihan lällyä musaa.
[tame, dull]
1 lälläri avuton, onneton, surkea
ihminen, nynny, pelkuri, lälly (1)
Ei tommosen lällärin kanssa ku-
kaan jaksa olla. Oot säkin kans
yks lälläri! [helpless or tame person,
namby-pamby]
2 lälläri lyhyillä aalloilla toimiva
radiopuhelin, LA-puhelin Mä
myin sen lällärin paatin mukana.
Aika monet rekkakuskit käyttää
vielä lälläriä, [shortwave radio]
lällärikama mitäänsanomaton,
lapsellisen tylsä tai helppo asia,
laite, teos, esitys tms., lälly (2)
Salkkarit on täyttä lällärikamaa.
En mä jaksa kuunnella tollasta
lällärikamaa. Ton surkeen tivolin
vehkeet on ihan lällärikamaa.
[tame, dull]
lämiskä lompakko Mun lämiskä
oli puonnu takataskusta. Kaivo-
han vaan lämiskäs esiin ja maksa
velkas! [wallet]
200
lämiä jääkiekossa yms. pallope-
leissä: lyödä lämäreitä (1) harjoi-
tuksen vuoksi Mennäänkö jäälle
vähän lämimään? Jätkät lämii jo
tuolla kentällä lämpimikseen, [(in
ice hockey) to practice slapshots]
lämmintä kättä myötätunnosta,
johon ei liity konkreettista apua Ei
se antanu palkankorotusta, tarjos
vaan lämmintä kättä. Kiitoksesks
tuli vaan lämmintä kättä, ["just a
handshake"]
lämmittää liikuttaa, hellyyttää,
tuottaa mielihyvää Kyllähän ne
pomon reilut sanat lämmitti miel-
tä. Onneks kossupullo lämmitti
taskussa, [to make sb feel good, to
warm]
lämmitä, lämmite saunasta, tuli-
sijasta: lämpiämään, lämpiämässä
Pannaanko sauna lämmitä ? Onks
uuni jo lämmite? [heat(ing) up]
lämpimikseen jotta tulisi tai olisi
lämmin olo; huvin vuoksi, muuten
vain Hypeltiin siinä pysäkillä vä-
hän lämpimiksemme. Vaari jutteli
lämpimikseen kaikenlaista, [to
warm up; just for fun]
lämpimiltään tuoreeltaan, verek-
seltään, heti kättelyssä, suoralta
kädeltä, oitis, lonkalta En nyt osaa
ihan lämpimiltäni sanoo, miltä
tuntuu. Osaatko lämpimiltäs sa-
noo, mitä tarkottaa "inehmo"?
[offhand, straightaway, at once]
lämppäri 1 (auton) lämmityslaite
Täällon kylmä, paa sitä lämppäriä
vähän isommalle! Lämppärin
kennossa on varmaan jotain ros-
kaa, kun koko vehe rätisee, [heater,
 201
warmer] 2 lämmittelymusiikki en-
nen varsinaisen (rock- tms.) kon-
sertin alkua; lämmittelybändi, en-
nen konsertin pääesintyjää soitta-
va bändi Lämppäriks saatiin kuul-
la muutama Rasmuksen biisi. Jere
and the Universe oli Eppu Nor-
maalin lämppärinä. [opening act,
support band]
lämäri 1 jääkiekossa: lyöntilauka-
us Makee lämäri siniviivalta suo-
raan verkkoon! Iskekää vaan
enemmän lämäreitä, kyllä niistä
joku uppoo! [slapshot] 2 suudel-
man punainen imujälki kaulassa,
fritsu Tolia kimulilla on mahtavia
lämäreitä. Mä teen sulle lämärin.
[love bite, hickey]
lämätä jääkiekossa yms. pallope-
leissä: ampua lämäri (1), lyönti-
laukaus Pääsin lämäseen sinivii-
valta voittomaaalin. Porukan pi-
täs lämätä enemmän, ei tästä
muuten mitään tuu. [shoot (in ice
hockey)]
längistä maalivahdin jalkojen vä-
listä Vähän otti päähän, kun eka
maali pääs livahtaan längistä.
Päästiks se imuri kiekon taas län-
gistä sisään ? [between the goal-
keeper's legs]
länkkäri Villin lännen aikaan si-
joittuva viihde-elokuva, lännen-
elokuva Tänään tulee kakkoselta
hyvä länkkäri. Kyllä oli muuten
rankasti lyijyä ilmassa siinä länk-
kärissä. [Western film]
läntti läiskä, läikkä, laikku; maa-
tilkku Tohon pöytään on syöpyny
kummallisia tummia länttejä.
läppä
Mikä läntti sulia on kaulassas ? En
mää omista muuta kun tän vaiva-
sen läntin, [blotch, spot; spot of land]
läntätä läiskäyttää, litata; panna
(huolimattomasti) jotakin johon-
kin kiinni Länttääs toi kärpänen
kuoliaaksi Kuka on läntänny tar-
roja vessaan seiniin ? Siihen kuo-
reen pitää vielä läntätä posti-
merkki. [swat; glue carelessly]
läpeensä kokonaan, kauttaaltaan,
läpikotaisin; keskeytyksettä, koko
ajan Pyykit kastu sateessa läpeen-
sä. Olipa poika läpeensä tyytyväi-
nen, kun sai palkinnon. Toi kaup-
pias on läpeensä kiero. Mä oon
ihan läpeeni kyllästyny näihin
hommiin. Nää koneet jauhaa pa-
peria vuorokaudet läpeensä.
[completely, to the core; without
interruption]
läpi suu, turpa, leipäläpi Läpi kiin-
ni! Pidä se läpes pienemmällä!
[mouth]
läpiajo asian saaminen hyväksy-
tyksi tai toteutetuksi Tän ehotuk-
sen läpiajo on sitten vaan runnat-
tava väkisin, [pushing (a proposal)
through]
läpihuutojuttu helposti onnistuva
asia, helppo juttu, helppo nakki
Tentti oli meikäläiselle pelkkä lä-
pihuutojuttu. Ne alkukarsinnat on
teille varmaan vaan ihan läpihuu-
tojuttuja. [pushover, "piece of cake"]
läppä pilapuhe, herja, huuli Mä en
jaksa kuunnella tollasta läppää.
Toi on ihan surkeeta läppää. Jät-
kät heitti korttiringissä armotonta
läppää, [jokes, rubbish]
läppä lentää
läppä lentää slg. vitsailusta, juttu-
jen kertomisesta Kyllä siinä läppä
lens, kun oltiin saunaillassa! Kuu-
lisit vaan, miten läppä lentää tuol-
la pukuhuoneen puolella, [tell jokes
or stories]
läpyskä pienehkö litteä (turhan-
päiväinen) kappale, lipuke, pape-
rilappu tms. Pistä vaikka joku lä-
pyskä siihen kellarin oven väliin,
että se pysyy kiinni. Kaikenlaisia
läpysköitä se pomokin viittii kirjo-
tella uhkauksis ja määräyksiks.
Mitähän tässäkin läpyskässä taas
lukee ? Kyllä on mitätön läpyskä
kirjaks! [slip, sheaf; leaflet, booklet]
lärvi halv. turpa, naama, kuono,
suu, leipäläpi, pläsi, läsi Piä se
saamarin lärvis kii! Alä tu tänne
aukoon lärviäs! [face; mouth]
lärvit slg. känni, humala Eiköhän
oteta viikonloppuna kunnon lär-
vit! Veettiin illalla jätkien kans ko-
vat lärvit. Ei faija oo tollasia lär-
vejä ennen vetässy. [drunkenness]
läsi naama, kasvot, turpa, kuono,
lärvi, pläsi Mä sanoin sille jätkälle
suorat sanat päin läsiä. Piä läsis
kiinni. Läsi umpeen! [face; mouth]
läski 1 silava, ihra; ihonalainen
rasvakerros; ylipaino Tässä her-
nesopassa on taas pelkkää läskiä.
Ton naisen reidetkin on täynnä
läskiä. Eiköhän ne läskit lähe, kun
oikeen jumppaa, [fat; overweight]
2 halv. lihava (ihminen) Miten toi
tyyppi on päästäny ittensä noin
läskiks! Mä näytän tässä puvussa
ihan läskiltä, [fat person]
202
läskiksi pilalle, sekaisin, pieleen
Tais mennä läskiks koko hyvä idis.
Jätkät pisti homman taas ihan läs-
kiks. [ruined, spoiled]
läskimaha, läskimooses halv.
lihava, vatsakas ihminen, ihrama-
ha Rannalla oli hirveen näköisiä
läskimahoja. Pappa on lihonnu
ihan läskimoosekses. [fat person]
läskipää halv. typerys, torvi, idi-
ootti, kaheli, kahjo, hölmö, hullu
Senkin saakelin läskipää! Se läs-
kipää haistakoon paskat! [stupid,
idiot]
läskisoosi sianlihakastike Kyllä-
päs kunnon läskisoosi maistuu
näin pakkasella. Mä en tykkää
mistään läskisoosista, [pork gravy]
lässy 1 joutava, turha puhe, lässy-
tys, pötypuhe; puppu, valhe; jou-
tavan puhuja, lässyttäjä Se sun sis-
kos puhuu aina täyttä lässyä. En
mä jaksa kuunnella tollasta silk-
kaa lässyä. Äitis on oikee lässy.
[nonsense, rubbish; lies, liar] 2 help-
po, iisi Täähän on ihan lässy juttu
meikäläiselle. Ekat kysymykset oli
vähän lässyjä, mut sit ne muut oli-
kin jo vaikeempia. [easy] 3 tyhjän-
päiväinen, tylsä, typerä Toi oli
ihan lässy filmi, ne vaan sekstas
koko ajan. Jo oli lässyt hileet, [dull,
tame]
lässyn lässy turhanpäiväisyys;
halveksumista tms. ilmaisemassa
Pressan puhe oli taas pelkkää läs-
syn lässyä. Lässyn lässyn, piä nyt
turpas jo kiinni! [nonsense, rubbish]
lässyttää puhua joutavia, turhia,
höpöttää, höpistä Alä siinä lässy-
 203
tä! Naapurin akka kävi täällä taas
lässyttämässä ummet ja lammet.
Mee siitä muualle lässyttämään
noita juttujasi [talk rubbish]
lässytys joutavan, turhan puhumi-
nen Rypee kyllästyttämään toi sun
lässytykses. Lopeta toi ärsyttävä
lässytys! [nonsense, rubbish]
lässähtää, läsähtää lopahtaa, la-
tistua, herpaantua Koko joukkueen
ote peliin jotenkin lässähti heti
toisen jakson alussa. Tunnelma
vähän läsähti loppua kohti, [to flag,
lose touch]
lätistä puhua joutavia, höpöttää
Mitä siihen taas tuut lätisemään!
Mitä älytöntä sä lätiset? Se äijä
kävi täällä taas lätisemässä puu-
taheinää. [talk rubbish]
lätkiä livistää, karata Jätkät lätki
tiehensä. Nyt ette lätki siitä mih-
kään, ennen kun kytät tulee! Lähe-
tään lätkimään täältä! [go away,
escape]
lätkä jääkiekko sekä lajina että pe-
livälineenä Tuleeks telkkarista tä-
nään lätkää? Ettekö te nyt saakeli
saa sitä lätkää reppuun! [ice
hockey; puck]
lätkäistä varsinkin epämiellyttä-
vän maksumääräyksen antamises-
ta: lyödä, mätkäistä Kytät lätkäs
mulle sakot. Mulle lätkästiin parin
tonnin lisäverot, [to slap (a tax, fine,
ticket, penalty)]
lätkämatsi jääkiekko-ottelu Mo-
neltaks se lätkämatsi tulee telkka-
rista ? Lähetään kattoon illalla
sitä lätkämatsia! [ice hockey match]
lättäjalka
lätkässä ihastunut, rakastunut,
pihkassa, lääpällään Mä oon ihan
lätkässä siihen kundiin. Noi näyt-
tää olevan vähän lätkässä toisiin-
sa. [(fallen) in love, amorous]
läträtä, läträillä 1 leikkiä vedellä
tai vedessä, lotrata Tulkaahan ker-
sat pois sieltä kuralammikosta lä-
träämästä! Pennut on lätränny
taas vaatteensa märiks. Onks sun
pakko pyhänäkin ruveta läträileen
sen pyykin kanssa? [splash, play
with water] 2 käsitellä jotain tah-
meaa ainetta; selata papereita tms.
Älä läträä sitä liimaa joka puolel-
le! Iskä läträä taas postimerkke-
jään. Noikin kuitit pitäs vielä lät-
räillä lapi. [handle sth sticky; browse
documents] 3 käyttää runsaasti al-
koholia Ei sun kannattais läträtä
aina ton viinan kanssa. Vaari on
taas ruvennu läträileen sitä kiljua.
[drink too much alcohol]
lätsä matala, pehmeä (lippa)lakki
Pistä se lätsä päähäs! Tolia tyy-
pillä on lätsä ihan vinossa. Kokei-
les tätä mun lätsää! [flat cap]
lätty 1 ohukainen, lettu, räiskäle
Paistetaanks tänään lättyjä? Mun
herkkuruokaa on lätyt ja vattuhil-
lo. Lättyjen täytteeks voi laittaa
mitä vaan. [pancake] 2 kasvot, naa-
ma, pläsi, läsi, turpa Haluutsä, et
mä paukasen sua lättyyn, hä? Piä
sinä se lättys vaan kiinni! [face]
lättäjalka halv. poliisi Saakelin lät-
täjalat otti multa kortin pois. Lät-
täjalat tuli vasta puolen tunnin
päästä paikalle, [police officer]
lattanaksi
lattanaksi perin pohjin moittimi-
sesta, teilaamisesta tms.: huonok-
si, lyttyyn; epäonnistumisesta: pi-
loille Meijän esitys haukuttiin
ihan lättänäks. Koko homma meni
lättänäks, kun Pena mokas.
[mauled, panned; spoiled, ruined]
läväri slg. lävistys, rei'itys; läviste,
rei'ite Mä haluisin lävärin na-
paan. Sillä mimmillä oli nänneis-
sä lävärit. [piercing]
lääkis lääketieteellinen tiedekunta
Pääsiks sä lääkikseen! Mä oon nyt
toista vuotta lääkiksessä. [Faculty
of Medicine]
lääni laaja, suuri huoneisto, tila
tms. Onpas teillä tässä talossa
lääniä.' Mihin te niin hirveesti lää-
niä tarttisitte, tyytyisitte nyt vähän
pienempään kämppään? [room,
space]
lääppiä halv. lähennellä, hipelöidä,
hyväillä, nuoleskella Se muija ru-
pes heti lääppimään. Näitsä kun
noi jätkät selvästi lääppi toisiaan,
mitähän ne on? [make a pass at sb;
to paw, pet]
lääpällään ihastuksissaan, haltioi-
tuneena Taidat olla ihan lääpälläs
siihen kimuliin. Mä jouduin ihan
lääpälleni, kun se kundi iski mulle
silmää, [(fallen) in love, amorous]
läävä sekainen, likainen, huono-
kuntoinen asunto, kämppä, luuk-
ku (2) Miten sä voit asua tällases-
sa läävässä! Tollaaseen läävään
en kyllä suostu muuttaan! [untidy,
dirty or deteriorated flat/apartment]
löhötä, löhöillä makailla, lepäil-
lä, loikoilla, laiskotella Aina sä lö-
204
hööt siinä sohvalla! Me löhöiltiin
työmaalla koko iltapäivä, [lie on
one's back, sprawl]
lökäpöksy saamaton mies, nah-
jus, tyhjäntoimittaja Se hemmetin
lökäpöksy ei saa mitään aikaan.
Vai sellasen lökäpöksyn se Lissu-
kin meni naimaan! [loafer, idler]
lökö 1 vaatteista: löysä, löyhä, väl-
jä Näissä housuissa on kumman
lököt lahkeet. Tää on mukavan
lökö asu. [loose-fitting] 2 rento, va-
paa Täällä on ollu ihanan lököt ol-
tavat. On niin mukavan lökö mei-
ninki. [easy, comfortable, relaxed]
lököhomma helppo työ, tehtävä
Oon tehny tässä lomilla vaan täl-
lasia lököhommia. Ei nää lökö-
hommat paljon rasita, [cushy job,
easy task]
lököttää vaatteista: roikkua väljä-
nä, löpöttää (1), repsottaa Onks toi
ihan okei, et noi sunfarkkus lököt-
tää persuuksista? Kaikki mun ku-
teet lököttää, kun on vähän laihtu-
nu. [hang, fall loosely, fit loosely]
löntti möykky, kokkare, klimppi,
klöntti Mistä näitä savisia länttejä
tänne lattialle on tullu ? Vaari syl-
kee aina hirveitä lönttejä kurkus-
taan. [lump, gob, clot]
löpistä puhua turhanpäiväisiä, lör-
pöttää, lörpötellä, hölöttää, löpöt-
tää (2) Mene siitä muualle löpise-
mään juttujas! Löpise mitä löpi-
set, ei sua kukaan kuuntele! [taik
rubbish]
1 löpö raskas polttoöljy; dieselöl-
jy; myös muu polttoaine Kaikki
löpö valu siitä kaatuneesta rekas-
 205
ta tielle. Kulkeeks tää vene läpäl-
lä? Pistäs löpöö tankki täyteen!
[diesel, petrol, gas]
2 löpö lehmäntatti Ei sienimetässä
ollu kun mätiä löpöjä. Kyllä jotkut
noita löpöjäkin kerää, [brown birch
bolete]
löpöttää 1 vaatteista: roikkua väl-
jänä, lököttää, repsottaa Niitten
housujen kuuluukin vähän löpöt-
tää takaa. Kaikki sun takkis löpöt-
tää. [hang, fall loosely, fit loosely]
2 puhua joutavia, löpistä, lörpöt-
tää, lörpötellä, hölöttää Se uus
pomo kävi taas läpättämässä
kaikkee roskaa. Mitä siinä taas
turhia löpötät, painu muualle!
[talk rubbish]
lörpöttää, lörpötellä puhua tyh-
jänpäiväisyyksiä, joutavia, löpis-
tä, löpöttää (2); juoruta, juoruilla
Lakkaa jo lörpöttämästä! Et sitten
mee taas lörpöttelemään tästä ym-
päri kylää! Se tyyppi lörpötteli
täällä ummet ja lammet toisten
asioista, [talk rubbish; gossip]
lössi nuorisojoukko, porukka, sak-
ki, poppoo, jengi, remmi Kuulutsä
meiän lössiin ? Sitä lössii et sit tuo
tänne himaan hilluun! [group, gang]
lössiksi piloille, kesken; leikiksi,
lossiksi Koko homma meni taas
ihan lössiks sun takias. Jätkät pisti
hommat lössiks kesken kaiken.
[(spoil), (leave) incomplete, (turn) into
a joke]
löyly, löylytys selkäsauna, läksy-
tys Saatiin aika löylyt niiltä tyy-
peiltä, perhana! Toi kuriton po-
löysät pois (päältä)
jannaskali tarttis kerrankin kun-
non löylytyksen. [beating, spanking]
löylynlyömä tärähtänyt, hassahta-
nut, kaistapäinen, päästään vialla,
(puoli)hullu, kaheli, omituinen
Toi tyyppi taitaa olla vähän löy-
lynlyömä. Te ootte ihan löylynlyö-
miä koko äijälauma! [weird, mad,
madcap]
löylyttää 1 antaa, saada selkään,
selkäsauna Tota kaveria tarttis vä-
hän löylyttää. Kyllä mun piti vä-
hän löylyttää poikia siitä pahante-
osta. [beat, spank, cane] 2 voittaa,
päihittää, kukistaa Kyllä Suomen
porukka nyt tollasen vastustajan
helposti löylyttää, [beat, win]
löysin rantein jännittämättä lii-
kaa, vapautuneesti, rauhallisesti
Tämä homma tehään sitten ihan
löysin rantein. Muista sit ottaa lo-
malla löysin rantein, [easy, relaxed]
löysä raha helposti käyttöön otet-
tava raha, ylimääräinen raha Sem-
monen löysä raha saa vaan ihmi-
set tuhlaamaan turhaan. Oisko
sulia löysää rahaa, mä tarttisin
vähän vippiä? Ei firmalla oo nyt
löysää rahaa mihkään ylimäärä-
seen. [loose cash]
löysät vulg. (vetelät) ulosteet, pas-
kat, kurapaskat Meinas tulla löy-
sät housuun, kun se jätkä kaivo
puukon esiin. Kuka ääliö tänne
veskin lattialle on päästäny löy-
sät! [loose excrement]
löysät pois (päältä) tehostami-
sessa, kiristämisessä, tinkimises-
sä, hiostamisessa yms.: liiat, yli-
määräiset, tyhjät pois (ennen jota-
löysätä
kin tekemistä tai tapahtumista)
Otin siltä kaverilta ensin löysät
pois, ja sitten rupesin iskemään
kunnolla. Hinnasta on otettu jo
päältä löysät pois. Otetaan aluks
löysät pois, ja naidaan sit kunnol-
la. [make more effective, tighten up,
bargain]
löysätä hellittää, hillitä, hiljentää
Löysää jo tota työtahtia, ettet saa
sydäriä! Pitäskö vähän löysätä
vauhtia? [ease off, slow down,
loosen]
206
lööperi perätön puhe, valhe, juoru,
palturi Älähän nyt taas puhu ihan
lööperiä! Vaari taitaa taas laskee
lööperiä. Nyt toi lööperin puhumi-
nen saa riittää! [lie, falsehood;
rumour]
lööppi otsikkomainos, -juliste Ilta-
päivälehtien lööpit hehkuttaa aina
jos jonkinlaisista skandaaleista.
Iltsikan lööpissä taas suurennel-
tiin sitä juttua, [(newspaper)
contents bill, headline]
 207
M, m
maailmanlopun meininki
kaoottinen, hurja, sekava tunnel-
ma, sekasorto Naapurissa alko
taas oikee maailmanlopun mei-
ninki, kun Pena konttas kännissä
sisään. Siinä kolaripaikalla oli
täys maailmanlopun meininki.
[chaos, confusion]
maailmanparantaja halv. tyhjän-
päiväinen ihminen, joka itse kat-
soo voivansa parantaa vallitsevia
oloja, utopisti Mikä helvetin maa-
ilmanparantaja sä yrität olla!
Luuleeks noi vihreet olevansa jo-
takin maailmanparantajia? [do-
gooder, utopian]
maajussi maanviljelijä, lande-
paukku Kysytääs noilta maajus-
seilta, missäpäin se talo on. Taas
joku maajussi oli tien tukkona pui-
murinsa kanssa, [farmer, peasant]
maalaisjärki terve harkinta, käy-
tännönläheinen järki Johan nyt
maalaisjärkikin sanoo, että noi
kädensijat on pantu väärin päin.
Ajatteles asiaa ihan maalaisjär-
jellä! [common sense]
1 maalata ehostaa, meikata, mas-
kata Toi nainen on maalannu naa-
mansa ihan hirveen näköseks.
Muija maalaa vielä peilin eessä it-
maan ja taivaan välillä
teensä, kohta tullaan, [to make up,
rouge]
2 maalata tehdä maali ottelussa
Lius maalas toisella jaksolla ka-
hesti. Onneks päästiin maalaa-
maan tasotus vielä loppuminuu-
teilla. [score a goal]
maalata piruja seinille kuvitella
tai ennustaa pahinta Mitä ihmettä
sä taas maalaat piruja seinille!
Äläs nyt rupee maalaamaan piru-
ja seinille, tässei oo mitään hätää!
[predict the worst, be a Cassandra]
maali ehostus, meikki Toliakin ty-
töllä on naama ihan hirveeessä
maalissa. Onks sun pakko tällätä
tota maalia niin hirveesti naa-
maas! [make-up]
maan vahvistussana: oikein, ko-
vin, tavattoman Oli muuten maan
mainio elokuva! Pelotti niin maan
perusteellisesti Penan kyydissä.
Ottaa päähän taas niin maan ma-
hottomasti. Kyllä on niin maan
mahoton nälkä, [very]
maan ja taivaan välillä tarkoitet-
taessa kaikkia mahdollisia tai ky-
seeseen tulevia asioita Juteltiin
siinä jonkun aikaa asioista maan
ja taivaan välillä. Kylläpä sitä
sattuu kaikenlaista maan ja tai-
vaan välillä, [all possible things]
maanpinnalla
maanpinnalla järjissään, normaa-
lina Koitahan nyt pysyä maanpin-
nalla, äläkä rupee taas haihatte-
leen! Musta sä et oo oikeen maan-
pinnalla noin hullujen ehotustes
kanssa, [realistic; sane]
maanrakoon häpeästä tai hävite-
tyksi joutumisesta: maan alle, pii-
loon; moittimisesta tai teilaami-
sesta: matalaksi, aivan kelvotto-
maksi Älä nyt ihan pienistä har-
meista sentään vaivu maanra-
koon. Tekis mieli häipyä maanra-
koon sen mokan jälkeen. Koko
mun hyvä ehotus vajos maanra-
koon. Meidän esitys haukuttiin
maanrakoon, [ashamed; vanished,
wasted, demolished; mauled]
maantielle menettämisestä, tappi-
osta, luovuttamisesta, häädöstä
yms.: perikatoon Tätä törsäilevää
menoo koko perhe joutuu pian
maantielle. Jos et lopeta tota juo-
mista, mä ajan sut maantielle!
Kohta ei auta muu kuin lähtee
maantielle, jos työt loppuu.
[(become) a ruined person]
maantienvärinen halv. varsinkin
suomalaisen naisen hiuksien vä-
ristä: harmaanruskea Taatusti ton-
kin tumman missin aito tukka on
maantienvärinen. Mä inhoon tätä
mun maantienväristä kuontaloo!
[mousy, dull brown]
maasta taivaaseen kehumisesta,
ylistämisestä: tavattomasti, suun-
nattomasti, perin pohjin Pomo
kehu meitä kerrankin oikeen
maasta taivaaseen. Sun kirjaas
208
ylistettiin lehessä maasta taivaa-
seen. [(praise) to the skies]
maasturi maastoauto, jeeppi Tällä
maasturilla pääsee melkein mistä
vaan. Pitäs varmaan hommata
maasturi, että pääsis tänne mökil-
le kelillä kun kelillä, [jeep, off-road
vehicle]
maata, maate(n) nukkumassa,
nukkumaan Mennääs nyt maata!
Taitaa olla vaarikin jo maate. Ei-
köhän panna kohta maaten ? [to
bed, to sleep, asleep]
madella 1 edetä hitaasti, vaivalloi-
sesti Taas jouduttiin neljän ruuh-
kaan matelemaan. Aika oikeen
matelee tässä töistä pääsyä ootel-
lessa. [progress slowly, creep] 2 lie-
hitellä, mielistellä, nöyristellä or-
jamaisesti Sähän näytät ihan ma-
televan ton pomos eessä. Mitä sä
siinä matelet, ei multa heru sentin
senttiä! [to fawn, flatter]
madonluku ankara nuhde, luja
määräys En mäjaksanu kuunnella
sitä pomon jokapäivästä madon-
lukua. Taas saatiin kuulla valmen-
tajalta aikamoiset madonluvut.
[scolding]
maha lihavuudesta: iso vatsa On-
pas tolia isännällä mahaa! Ei
mulla nyt niin paljon tota mahaa
ole, ei ees kaljamahaa. Kun sais-
kin tän mahan ja muut läskit veks!
[big belly]
mahalasku surkea epäonnistumi-
nen Koko kisa päätty taas suoma-
laisten mahalaskuun. Tollosta
mahalaskua ei voi kukaan käsittää
meijän porukalta, [fiasco]
 209
mahanalus jalkoja täynnä ko-
vaa (pakoon) juoksemisesta; ko-
vassa kiireessä Pojat lähti kar-
kuun mahanalus jalkoja täynnä.
Tuolla ne vipeltää mahanalus jal-
koja täynnä. Koko päivän on pitä-
ny juosta toisten asioilla ma-
hanalus jalkoja täynnä, [(flee)
quickly, hurriedly]
mahanpurut (jännityksestä tai har-
mista aiheutuva) mahakipu, vatsa-
kipu Vauvalla on varmaan mahan-
puruja, kun se rääkyy koko ajan.
Jännittää ja tuntuu, niinkun olis
mahanpuruja. Mä saan heti ma-
hanpuruja, kun mä vaan aattelen-
kin sitä inho tyyppiä, [stomachache]
mahdoton suunnaton, tavaton,
kauhea, hirveä, sietämätön Toi
naapurin pikkupoika on ihan
mahdoton suustaan. Naapurin
pikkulikka on mahdoton valehte-
lemaan. Onneks selvittiin hengis-
sä siitä mahdottomasta myrskystä.
Saatiin mahdottomasti kaloja.
Täällä on mahdottoman kuuma.
Mulla on ihan mahdoton päänsär-
ky. [big, huge; terrible]
mahis mahdollisuus, mahdollisuu-
det, senssit On sulia vielä mahik-
set voittoon. Ei mulla oo mitään
mahista päästä lukioon. Meillä on
hyvät mahikset päästä jatkoon.
[chance]
mahollinen mahdollinen Miten
tää voi olla mahollista ? Oisko se
mahollista, että säkin pääsisit tu-
lemaan ? [possible]
mahoton mahdoton Taas on ma-
hoton helle! Mulla on mahoton
mahu-
kankkunen. Toi tuntuu ihan ma-
hottomalta ajatukselta, [impossible;
big; terrible]
mahtava tosi hyvä; kauhea, hir-
veä, kova Bileissä oli mahtava fii-
linki. Kylläpä oli veskissä mahta-
va paskan löyhkä. Mulla on mah-
tava nälkä, [great; terrible; huge]
mahti hyvä, mahtava, loistava,
loisto Oli kyllä mahti juttu päästä
inssistä läpi. Toihan on mahti
idis! [great, excellent]
mahtua kalloon, järkeen, pää-
hän käsittää, ymmärtää, tajuta Ei-
hän ton tolvanan kalloon mahu
mitään! Toi juttu ei kyllä mahu
mun järkeen. Eiks tää juttu nyt
millään mahu sun päähäs?
[understand, comprehend]
mahtua nahkoihinsa 1 hillitä
intoaan, onneaan Koitahan nyt
mahtua nahkoihis, vaikka vähän
kehastiinkin. [hide one's eagerness]
2 kielteisissä yhteyksissä: kyetä
olemaan puhkumatta intoaan, on-
neaan tms., kyetä olemaan kiihty-
mättä Voittaja ei meinannu mah-
tua nahkoihinsa kisan jälkeen. Ei
toi leventelijä tunnu mahtuvan
nahkoihinsa, [be full of eagerness]
mahu- mahtua-vexbm vartalo
mahdu- Kyllä mä siitä jo nyt ma-
hun kulkemaan. Pääset jatkoon,
jos mahut kymmenen parhaan po-
rukkaan. Mahutaanks me sakkiin
mukaan? Ei nää housut sulle ma-
hu. Mahutteks te sinne takapenkil-
. le? Ei me kaikki mahuta yhteen
bussiin, [go in, go on, fit, make it]
maihari
maihari maihinnousutakki, kevy-
ehkö Yhdysvaltain armeijassa
käytettyä reisipituista takkia
muistuttava päällystakki Mä ostin
kirppikseltä hyväkuntosen maiha-
rin. Kylläpä on lämpönen tää mai-
hari! [greatcoat]
maiharit maihinnousukengät, var-
relliset ja nauhalliset (alkuaan so-
tilassaappaat Eiks oo hyvännäkö-
set maiharit? Et sä voi noissa uu-
sissa maihareissa lähtee sinne
pellolle, [army boots]
maija pakettimallinen poliisiauto,
mustamaija Jätkät vietiin maijall-
la putkaan. Eihän ne kytät saanu
meitä sillä maijalla kiinni, [police
van, patrol wagon]
maikka opettaja, ope Meijän uus
maikka on ihan kiva. Likat oli
menny kanteleen meistä maikalle.
[teacher]
maikkari MTV3 Maikkarilta tulee
tänään yks hyvä leffa. Ne maikka-
rin sarjikset on musta ihan tylsiä.
[channel MTV3]
mailata, maiiaiiia lähettää e-mail,
sähköpostitse, meilata, meileilla
Mailaa sitten mulle ne sun tekstis!
Moikka, mallaillaan sitten! [to e-
mail]
maili e-mail, sähköposti, meili
Luitko sä sen Jussin mailin ? Tota
turhaa mailia tulee aina niin hel-
kutisti. [e-mail]
main paikan tai ajankohdan liki-
määräisyydestä: tienoilla, paik-
keilla, kohdin Jossakin tässä main
ne asuu. Ne avaimet katos johkin
näille main. Kyllä sen talon pitäs
210
olla jossain siinä main olla. "Ta-
pahtuks se kahen aikaan ? - Niillä
main." [around; near]
maisemissa tavattavissa; seu-
duilla, tienoilla, paikoilla Ootko
sä huomenna maisemissa? Onks
mun paitaa näkyny näissä maise-
missa? Pena on taas hävinny näis-
tä maisemista. Porukat on tainnu
lähtee jo muihin maisemiin.
[available; (in) these parts, hereabouts]
1 maissa ajankohdan likimääräi-
syydestä: paikkeilla, tienoilla,
suunnilleen, noin Mä tuun käy-
mään sit tossa viikon puolivälin
maissa. Tavataan kahen maissa
assalla! [(of point in time) around,
about]
2 maissa masentunut, alakuloinen
Enpä tiiä, mä oon ollu viime aikoi-
na vähän maissa. Kotona on tun-
nelma ihan maissa, kun iskä kuoli.
Koko joukkue oli tappion jälkeen
vähän maissa, [depressed]
maistaa juoda, ottaa viinaa Oot
tainnu jo vähän maistaa, vai ? Ei-
köhän illalla pikkasen maisteta.
[drink alcohol]
maistissa (vähän) humalassa,
juovuksissa, kännissä, hiprakassa,
huppelissa Se kuski oli ollu mais-
tissa. Et kyllä lähe maistissa rat-
tiin! Jaaha, herra taitaakin olla jo
vähän maistissa. Meijän talon
talkkari on yleensä jo aamusta al-
kaen maistissa. [drunk]
maistua tuntua joltakin, olla mie-
leen, maittaa Miltäs se uus työ
maistuu? Kyllähän tässä taas olo
maistuu hyvältä. Saunan päälle se
 211
uni vasta maistuu, [feel, feel about
sth; feel good]
maistua paskalta vulg. tuntua
ikävältä, kyllästyttää, ikävystyt-
tää, harmittaa, vituttaa Kaikki
maistuu tänään taas paskalta. Al-
kaa tää koulunkäyntikin maistua
paskalta, [to bore; annoy, make
angry]
maistua puulta kyllästyttää, ikä-
vystyttää Tää sama homma alkaa
vähitellen maistua puulta. Mitä-
hän sitä keksis, ettei elämä mais-
tuis aina puulta ? [to bore; lose
interest]
maittaa tuntua joltakin, olla mie-
leen, maistua Ei taho nyt oikeen
hommat maittaa. Siilon kyllä nau-
ru maitto, kun reksi kaatu jorpak-
koon. Kyllä nyt unet maittais. [feel
like, feel good]
makea 1 komea, erinomainen, hy-
vä, ihana, mukava, mahtava, haus-
ka, rehevä On sulia makeet kuteet!
Oli makeeta naida sen jätkän
kans. Radiosta tulee tosi makeita
biisejä. Olipas saunassa makeet
löylyt! Pääsin vetäsemään ma-
keesta paikasta, mutta ohi meni.
Kyllä me naurettiin makeesti sen
tyypin vitseille, [great, good;
wonderful, nice] 2 liian hieno, ylväs-
televä; imelä, tunteellinen, mielis-
televä, makeileva Ottaa päähän
tollanen toisten makee elämä. Oli-
han toi aika makee leffa. Sillä
myyjällä on aina semmonen ma-
kee hymy naamalla. Miks sä hy-
myilet tolleen makeesti? [(too)
glamorous; sentimental, mawkish]
maksaa itsensä kipeäksi
3 kipeää tekevä, kirpaiseva, kivu-
lias Iskin sille jätkälle mäkeen täl-
lin lärviin. Kyllä teki makeeta, kun
jätkäpotkas pallon täysiä munille.
Jalkaan sattu niin saakelin ma-
keesti. [painful]
makkara rasvapoimu (vartalon
seutuvilla) Kato, kun tolia mim-
millä on hirveen paksut makka-
rat! Millähän jumpalla sais hävi-
tettyä nää makkarat? [accumulation
of fat]
makkaralla sukista; poimuilla,
kurtussa Sun sukkas on ihan mak-
karalla. Ei toi mummu ees ite huo-
maa, et sen sukat on makkaralla.
[wrinkled (socks)]
makkari 1 makuuhuone Faija
koisaa jo tuolla makkarissa. Pistä
se makkarin ovi kiinni, [bedroom]
2 makuupussi Otetaanks makkarit
mukaan mökille? Musta on inhoo
koisia tollasessa ahtaassa makka-
rissa vetskari kiinni, [sleeping bag]
maksaa haitata, olla vialla, estee-
nä Mikä siinä nyt maksaa, kun ei
peli kulje! Eihän se nyt mitään
maksa, vaikka et ihan alkuun pää-
siskään, tuut sit kun kerkiät. [to
matter, trouble, be wrong]
maksaa hunajaa olla hyvin kal-
lis, maksaa (jokin tai jostakin) pal-
jon, omaisuuksia, maksaa maltai-
ta, mansikoita Tässä kaupassa
kaikki maksaa ihan hunajaa. Ja
hitot mä rupee maksaan hunajaa
yksistä aluvanteista! [cost a fortune;
pay a fortune]
maksaa itsensä kipeäksi mak-
saa jostakin hyvin paljon En mä
maksaa kalavelat
rupee maksamaan yhestä asun-
nosta itteeni kipeeks. Yks mun ka-
veri joutu maksaan ittensä kipeeks
lisäveroja, [pay a fortune]
maksaa kalavelat kostaa, antaa
takaisin samalla mitalla, maksaa
potut pottuina Vielä mä sulle
kalavelat maksan, senkin liero!
Mulla on sille jätkälle vielä kala-
velat maksamatta, [get revenge on
sb]
maksaa l u o n n o s s a yleensä nai-
sesta: korvata jokin asia antautu-
malla yhdyntään Se akka maksaa
mulle vuokrat luonnossa. Mä
maksan nää jutut sulle sit luon-
nossa, käyks ? [pay back with sex]
maksaa maltaita, mansikoita
olla hyvin kallis, maksaa (jokin tai
jostakin) paljon, omaisuuksia,
maksaa hunajaa Se kämppä mak-
saa ihan maltaita. Hyvähän tää
auto ois, mutta se maksaa kyllä
mansikoita. Hommaa ne varaosat
jostakin harakiriliikkeestä, niin
sun ei tartte maksaa niistä mansi-
koita! [cost a fortune; pay a fortune]
maksaa potut pottuina kostaa,
antaa takaisin samalla mitalla,
maksaa kalavelat Ja minähän
maksan sille lurjukselle potut pot-
tuina! Maksetaan potut pottuina,
kunhan nähään se liero seuraavan
kerran! [get revenge on sb]
maksaa viulut maksaa lasku,
kustantaa; korvata vahingot Kuka
maksaa viulut tältä illalta ? Kukas
sit maksaa viulut, jos homma ei
onnistukaan? Faija joutu maksa-
212
maan viulut siitä kolarista, [pay,
foot the bill; compensate]
maksoi mitä maksoi tekemises-
tä kaiken uhallakin; hinnalla millä
hyvänsä, mihin hintaan tahansa
Kyllä hommat on hoidettava, mak-
so mitä makso. Kannattaa ostaa
se asunto, makso mitä makso! [at
any cost, come what may]
maku viehätysvoima, vaikutta-
vuus, teho, tenho Koko hommasta
on menny maku. Tää ykstoikkonen
duuni on alkanu vähän menettää
makunsa, [(lose) savour, appeal]
makuinen jonkin tuntuinen, jolta-
kin tuntuva Toi tuntuu vähän te-
kastun makuselta selitykseltä. On
aika lailla sen makunen olo, että
tekis mieli lähtee lätkiin täältä.
[(feel) like, as if]
mallata 1 olla sopiva, käypä; olla
sopivaa, soveliasta Kokeiles, mi-
ten hyvin nää mun housut mallais
sulle. Ei tollanen käytös oikeen
mallaa näissä piireissä! [to fit; be
appropriate] 2 sovittaa (yhteen),
kokeilla Pitää ensin mallata sitä
ovee näihin karmeihin. Mallaas
sitä sinistä takkia niitten mustien
farkkujen kans! [try sth on]
mallilla, mallissa tavalla, tolalla,
kannalla, jamassa, tilassa Sen po-
jan elämä on huonolla mallilla.
Yritetään saada nää hommat edes
jonkinlaiseen malliin. Mulla asiat
on nyt hyvässä mallissa, [(right,
wrong, good, bad) way, state, track]
mamero, mamis mammari, nyn-
ny, pehmis, lälläri (1) Hei, ootsä
ihan mamero, kun et uskalla läh-
 213
tee messiin ? Noi skidit on ihan
mamiksia, ei me niitä huolita.
[helpless or tame person, sissy]
mamma äiti; isoäiti, mammeli,
mummeli, mummo, mummu Mis-
sähän se meidän mamma taas vii-
pyy? Illalla me mennään käymään
mammalla ja papalla, [mother;
grandmother]
mammari mamero, mamis, nyn-
ny, pehmis, (1) lälläri Painukaa te
surkeet mammarit oman mutsin
helmoihin! [helpless or tame person,
sissy]
mammeli äiti; isoäiti, mummeli,
mummo, mummu Mennään kat-
toon mammelia! Me mennään
mammelin luo joulunviettoon.
[mother; grandmother]
mani slg. raha Antasitko faija vä-
hän mania ? Joks sä tuhlasit kaikki
manit? [money]
mankka, mankku ääninauhuri
Jätkät otti sen mankan rannalle
mukaan. Pistä se mankku hiljem-
malle! [tape recorder]
manne halv. mustalaismies eli ro-
manimies Joku manne tuli siihen
pyytään tulta tupakkaan. Mä ostin
tän rannekellon yheltä mannelta.
[Romani man, male gypsy]
mantsa maantieto (kouluaineena),
maantiede Musta mantsa on ki-
vaa. Mun mantsan kirja on hukas-
sa. [Geography (as subject)]
markkeerata merkitä, esittää, tar-
koittaa jotakin, merkata (2), mei-
nata (2) Mitä toi taas markkeeraa,
että sä taas murjotat? [to mean,
represent]
maski
markkinat harmistuksen, ihme-
tyksen, sadattelun tms. yhteydes-
sä: kumma(llista), hitto Johan nyt
on markkinat, että et kerralla us-
ko! Onhan saakeli markkinat, kun
ei auto lähe käyntiin! [cmild curse>]
marssi kävely, kävelymatka, pati-
kointi, määrätietoinen jalkaisin
kulkeminen Olihan siinä aika
marssi sieltä naapurikylästä ko-
tiin. Painukaas pojat siitä nyt
vaan täyttä marssia suoraan ko-
tiinne! [a walk]
marssia kävellä, patikoida määrä-
tietoisesti Siilon se maikka otti ja
marssi tosi vihasena ovesta ulos.
Katos, kun sorsaperhe marssii
tuolla tien poikki! Lähtekääs nyt
vaan marssimaan siitä rehtorin
puheille! [to walk]
masiina kone, laite, vekotin, vem-
pain; auto, moottori Vieläköhän
toi vanha masiina lähtee käyntiin?
Mikä ihmeen masiina toi on ? Pis-
täs tähän masiinaan vähän vauh-
tia! [machine; car]
masis slg. masentunut, alakuloi-
nen, (2) maissa Mutsi on ihan ma-
sis kun faija kuoli. Jo äänestä kuu-
lee, et sä oot masis. [depressed]
maskata ehostaa, meikata, (1)
maalata Noi naiset maskaa joka
aamu ainaski puol tuntia peilin
eessä. Sanna oli taas maskannu it-
tensä ihan hirveen näköseks. [to
make up]
maski 1 (runsas) ehostus, meikki
Älä pistä taas niin hirveesti sitä
maskia naamaas! Pitääks mun
panna maskia, kun mennään ulos
mast
syömään? [make-up] 2 auton jääh-
dyttimen säleikkö Johan on mä-
keen näkönen maski tossa ameri-
kanraudassa! Kiillottelin tossa
vähän maskia ja muitakin krome-
ja, myyntikuntoon nääs. [radiator
grille] 3 jääkiekossa: maalivahdin
kasvosuojus, -naamari Täytyy vä-
hän aikaa totutella tähän uuteen
maskiin. Kyllä siinä vähäks aikaa
vintti pimeni, kun kiekko tuli päin
maskia, [goalkeeper's face mask]
4 jääkiekossa pelitilanne, jossa
maalivahti ei näe kiekkoa kenttä-
pelaajien takaa: näköeste Moke oli
maskissa, siinä se. Ei voinu mi-
tään, kiekko tuli maskista. Yrittä-
kää aina mennä maskiin, kun puo-
lustajat laukoo! Koittakaa tehä
maskia! Kiekko tuli maskin takaa.
[(in ice hockey) screen, visual
obstruction]
mast pakko, välttämätön, välttä-
mättömyys Tää juttu on ihan
mast! Toi leffa on ihan mast kat-
too. Nää bileet on ihan mast kai-
kille uusille, [necessity, must]
masu, massu maha, vatsa Nyt on
masu täynnä. Onkos pikkusen po-
jan massu kipee? [stomach]
matalaksi 1 rikki, hajalle, palasik-
si, maan tasalle Pistetäänkö mata-
laks koko rakennus, ei sitä kantsi
korjata ? Salama iski sen hökkelin
ihan matalaks. [broken, down, to
pieces] 2 haukkumisesta, teilaami-
sesta: perin pohjin, maanrakoon,
lyttyyn Meijän esitys haukuttiin
ihan matalaks. Mut pantiin siellä
214
aivan matalaks. [mauled, panned
badly]
matalalento kova (työ)vauhti: kii-
re, hoppu, tohina Töissä oli taas
hirveetä matalalentoo koko vii-
kon. Tuntuu, että koko elämä on
ollu yhtä matalalentoo noitten
kersojen kanssa, [hurry, quick pace]
matelija mielistelijä, liehittelijä,
pyrkyri, nöyristelijä Toi uus pik-
kupomo on oikee matelija. Kyllä
ottaa päähän tollaset matelijat!
[fawner, flatterer]
matelu 1 hidas, vaivalloinen ete-
neminen Tää meni taas mateluks
neljän ruuhkassa. Sun työntekos-
kin on tommosta matelua, saakeli!
[crawl, creeping] 2 orjamaisen nöy-
ristelevä, mielistelevä, liehittele-
vä, hännystelevä, pokkuroiva käy-
tös Voisitko lopettaa ton typerän
matelus pomon eessä! Mua ärsyt-
tää tollanen toisten matelu.
[flattery, fawning]
1 matikka matematiikka Matikan
tunnilla on tylsää. Mä en tajuu mi-
tään koko matikasta. Ai sä luet
matikkaa yliopistossa ?
[Mathematics]
2 matikka made Me saatiin aika
paljon matikoita verkoista. Mun
mielestä matikasta tulee paras ka-
lasoppa. [burbot]
mato taituri jollakin alalla: haka,
tekijä; huijari Pena on aika mato
fyssassa. On siinä mulla kans ai-
kamoinen mato keksimään selityk-
siä! [whizz, expert; swindler]
matsi ottelu; tappelu Paljonks
matsipäätty, tasalukemiin vai? Se
 215
matsi alkaa telkkarissa vasta ka-
heksalta. Jätkät otti pienen matsin
takapihalla, ja tietysti Pena sai
turpaansa. [match, game; fight]
matsku materiaali, aineisto Onks
sulia jo tarpeeks matskua sen ju-
tun tekemiseen ? Mitä mä tällä kai-
kella matskulla teen? [material,
data]
matti kukkarossa rahat lopussa
Mulla on matti kukkarossa aina
näin loppukuusta. Onkos päässy
matti kukkaroon, kun pitää tulla
vippaamaan ? [out of money]
mattimyöhäinen liian myöhään
saapuva henkilö; myöhästelijä
Mikäs mattimyöhänen se sieltä
vielä yrittää sisään ? Sillä kasi-
luokkalaisella Veskulla on vähän
sellaset mattimyöhäsen tavat.
[late-comer]
me, mee mene Me siitä jo eteen-
päin! Mä en me mihkään tästä,
saakeli! Mee pois mun eestä! En
mää enää tähän aikaan mihkään
kitskalle mee. Mee muualle siitä
törttöilemästä! [go]
meen menen, men Nyt mää kyllä
meen jo maate. Mä meenkin vasta
huomenna sinne hammaslääkä-
riin. [I go]
meet menet, met Miks sä sinne
taakse meet istuun ? Meetkö sää jo
nukkumaan ? [you go (singular)]
meette menette, mette Jos te meet-
te eellä, niin me tullaan sit peräs-
sä. Meetteks te illalla johkin pip-
paloihin, vai? [you go (plural)]
mehut voimat, energia, into Tää
homma on vieny musta kaikki me-
meiliei, meiltei
hut. Viimesellä kierroksella alko
olla jo mehut vähissä, [energy,
strength]
meijerit slg. naisen rinnat, tissit,
hinkit, daisarit Vaude, mitkä mei-
jerit tolia mimmillä! [breasts]
meijän meidän Onks ne meijän
kamppeet jo kasassa ? Se meijän
mökki on Päijänteellä, [our(s)]
meijät meidät Ne näki jo meijät, ei
päästy karkuun. Otatteks te meijät
mukaan ? [us]
meikkis, meikku slg. minä, mei-
kä, meikäläinen, meitsi Kyllä
meikkistä siilon vietiin, saakeli!
Nyt meikku taitaa lähtee tästä hi-
maan. [I, me]
meikä, meikäläinen minä, meik-
kis, meikku, meitsi Meikä taitaa
painua nyt maate. Kyllä siilon
meikää harmitti! Meikäläiselle
sattuu aina kaikenlaista. Eipä oo
meikäläisen elossa paljoo kehu-
mista. [I, me]
meilata, meiiailia lähettää e-mail,
sähköpostitse, mailata, mailailla
Mä meilasin sulle eilen sen lukka-
rin. Meilaa sit ne tekstit mullekin!
Moikka, meilaillaan sit illalla! [to
e-mail]
rneili e-mail, sähköposti, maili Sait
sä sen mun meilin ? Lähetänks mä
ne jutut sulle meilinä? [e-mail]
meiliei, meiltei meillä ei, meiltä
ei, meille ei Meiliei ollu ees eväitä
mukana. Meiltei tipu yhtään mi-
tään tommoseen keräykseen!
Meiliei pääse tänne saareen kun
veneellä, [we don't; not...us]
meillon, meilton
meillon, meilton meillä on, meil-
tä on, meille on Meillon huomen-
na lomaa koulusta. Meilton suun-
nilleen viis kilsaa kirkolle. Miks
meillon annettu vaan näin vähän ?
[we have; from us, etc.]
meinaan täytesanana: näet, nääs,
nimittäin Tuli tässä meinaan käy-
tyä johtajan puheilla palkankori-
tusta hakemassa. Onhan mulla,
meinaan, vaikka vipata sulle sen
verran kun tarttet. [(filler word) "I
mean", "you know"]
meinata 1 aikoa, suunnitella, aja-
tella, arvella; ilmaisemassa tapah-
tumaisillaan olevaa tekemistä
Oon tässä vähän meinannu lähtee
jo kotiin. Meinaatko jättää koulun
kesken? Meinasin 'olin vähällä'
kaatua noissa liukkaissa rappu-
sissa. En mä aluks meinannu us-
koo 'ollut uskoa' koko juttua. Mei-
naakohan se ruveta 'rupeaako-
han' kohta satamaan? [to plan, be
going to; be about to] 2 tarkoittaa,
merkitä jotakin; olla väliä, haitata
Mitähän toikin murjottaminen
taas meinaa? Ei se mitään mei-
naa, vaikka satais, kyllä me kaikki
mahutaan sisällekin. Meinaaks se
mitään, jos ei vastaakaan kaikkiin
kohtiin? [to mean; to matter]
meininki 1 aikomus, aie, hanke,
puuha Onks teillä meininkiä läh-
teä johkin reissulle? Semmoinen
on meininki, että tänään lähettäi-
siin lomille, [intention, pian] 2 (hy-
vä) järjestys, komento; meno, tun-
nelma Täällä työmaallahan vasta
on kunnon meininki. Olipahan
216
tansseissa kerrankin oikeen mei-
ninkiä! Tossa kapakassa on aika
outo meininki, [order, control;
feeling, atmosphere]
meitsi slg. minä, meikkis, meikku,
meikä, meikäläinen Meitsi ei ai-
nakaan tuu niihin kekkereihin.
Meitsille kävi vähän huono säkä.
[I, me]
meiän meidän Meiän vaari täyttää
kohta kaheksankymmentä. Ne le-
lut on meiän, ei saa koskee niihin!
[our(s)]
meiät meidät Miks meiät jätetään
aina ulkopuolelle ? Onkohan Pate
unohtanu hakee meiät? [us]
mekkala meteli, melu, metakka,
rähinä Töissä synty ihan kauhee
mekkala siitä, kenen homma oli
hoitaa se juttu. Naapurista kuulu
taas hirveetä mekkalaa koko yön.
[noise, hullabaloo]
mekkaloida pitää melua, meteliä,
meluta, mekastaa Mitä hittoo siel-
lä yläkerrasssa taas mekkaloi-
daan! Porukat juhlija mekkaloi
aamuun asti. [make noise]
mela vulg. penis, siitin, kulli, kyr-
pä, vehje Johan on jätkällä iso
mela! Työntelin just melaa sen
perseeseen, ku ovikello soi. [penis]
melaa mekkoon vulg. sukupuoli-
yhdynnästä Sekin vanhapiika tart-
tis joskus melaa mekkoon. Toi kilt-
si haluu taatusti melaa mekkoon.
[(of females) get laid]
men menen, meen Mä men nyt hi-
maan. Menkö mä sun puolestas
pomon puheille? [I go]
 217
menkat, menkut kuukautiset,
mens(i)s, mens(i)kset, moonikset,
monarit, mondikset, monsut Mul-
la on menkat taas viikon myöhäs-
sä. Onks sulia jo menkut alkanu?
[menstruation]
mennä voinnista, olemisesta, asi-
oiden sujumisesta "Mites menee?
- Siinähän toi mennä hurisee."
Kyllä tässä nyt jotenkin taas me-
nee, kun vaimokin pääs sairaalas-
ta. [feel, be, go, be going]
mennä halpaan tulla huijatuksi,
mennä helppoon, retkuun Se jätkä
meni ihan halpaan, kun mä pu-
huin sille potaskaa. Sä hullu menit
halpaan ja uskoit sitä. [be fooled,
cheated]
mennä harakoille mennä huk-
kaan Helkutti, kun koko viikon työ
meni harakoille. Tästä hatarasta
kämpästä lämmötkin menee hara-
koille. [be wasted]
mennä helppoon tulla huijatuk-
si, mennä halpaan, retkuun Meni-
kö jätkä helppoon, häh hää! Mei-
nasin mennä helppoon niissä au-
tokaupoissa. [be fooled, cheated]
mennä herne(et) nenään suut-
tua, kimpaantua (pikkuasiasta, vä-
häisestä) Se on ihan hermo tyyppi,
menee herne nenään ihan pienes-
tä. Jätkällä meni herneet nenään
ja se rupes raivoon, [become angry]
mennä himaan, jakeluun slg.
tulla ymmärretyksi, mennä peril-
le, mennä päähän (3) Meneeks tää
teille himaan, hä? Eiks tää juttu
ala jo vähitellen mennä jakeluun!
[understand; be understood]
mennä lankaan
mennä jänis housuihin menet-
tää rohkeutensa, olla uskaltamatta
tehdä jotakin, mennä pupu pök-
syyn Tais mennä jätkällä jänis
housuihin, kun piti mennä pomon
puheille. Täytyy vaan toivoo, ettei
sillä menis jänis housuihin siinä
loppukilpailussa, [to not dare, "get
cold feet"]
mennä kipsiin jäykistyä jänni-
tyksestä, tottumattomuudesta tms.
Mä menin ihan kipsiin, kun mun
vuoro tuli. Älä nyt heti mee tolleen
kipsiin, relaa vähän! [stiffen (with
fright)]
mennä konkkaan tehdä vararik-
ko, konkurssi, mennä nurin Faijan
firma meni heti eka vuonna konk-
kaan. Onkohan toi pulju menny
konkkaan, kun ovet on kiinni ? [go
bankrupt]
mennä kuin kuumille kiville
käydä hyvin kaupaksi, kelvata hy-
vin Tavaraa menee kun kuumille
kiville. Mummun leipomat pullat
meni kun kuumille kiville, [sell well;
be popular]
mennä lakkoon laitteesta: mennä
epäkuntoon, lakata toimimasta,
tehdä tenä Taas se peräprutku
meni lakkoon. Jos se kaapeliyhte-
ys menikin vaan vähäks aikaa lak-
koon. [to malfunction, stop working]
mennä lankaan erehtyä, haksah-
taa, tulla huijatuksi, petetyksi,
mennä retkuun, ansaan Älä sitten
mee niissä autokaupoissa lan-
kaan. Mä menin lankaan jo eka
kysymyksessä, [fall for sth, be
cheated]
mennä lujaa
mennä lujaa menestymisestä, hy-
vin toimeen tulemisesta; liian kii-
reisestä ja hulvattomasta elämän-
menosta Nyt menee firmassa lu-
jaa. Viime aikoina mulla on men-
ny aika lujaa. Penalla on ruvennu
meneen vähän liian lujaa ton ryy-
piskelyn kanssa, [ride high, lead a
reckless life]
mennä läskiksi epäonnistua,
mennä myttyyn, mynkään, mön-
kään, mennä päin honkia, päin sei-
niä Koko homma meni taas läs-
kiks, kun et auttanu. Miks aina
kaikki menee multa läskiks? [fail,
go wrong]
mennä maata, maate(n) mennä
nukkumaan, panna maata, maa-
tein) Eiköhän mennä jo maat e,
kun on niin myöhäkin. On tainnu
pojatkin jo mennä maata, [go to
sleep]
mennä metsään, mettään epä-
onnistua, mennä vikaan, hakoteil-
le, pieleen, myttyyn, mönkään,
mynkään, päin seiniä, päin hon-
kia; kuivua kokoon Toi sun vas-
taus meni ihan metsään. Koko
hyvä suunnitelma meni mettään,
kun vaimo pisti vastaan, [fail, go
wrong; be wasted]
mennä mynkään, myttyyn,
mönkään epäonnistua, mennä
pieleen, metsään, myttyyn, läskik-
si, päin honkia, päin seiniä Tentti
tais mennä ihan mynkään. Mun
hyvä idea meni ihan myttyyn. Bi-
leet meni mönkään, kun Pena ru-
pes riehuun. [fail, go wrong]
mennä naisiin mennä etsimään
naisseuraa, vuodekumppania nai-
sista, lähteä naisiin Ootko sä me-
nossa naisiin, kun tollaset kuteet
on päällä? Meniks se poika taas
naisiin? [go looking for female
company]
mennä nappiin onnistua odotus-
ten mukaisesti, täydellisesti; osua
oikeaan Kerrankin peli meni ihan
nappiin. Mun veikkaus meni taas
nappiin, [go perfectly right, succeed]
mennä nenän edestä tilaisuu-
desta saada hankituksi jokin: ehtiä
juuri mennä Vitjat, kun se hyvä
vuokrakämppä ehti mennä ihan
nenän eestä. Alessa parhaat tava-
rat meni nenän eestä. [miss, go right
from under one's nose]
mennä nuottien mukaan asioi-
den kulusta: mennä, sujua niin
kuin on suunniteltu, niin kuin pi-
tääkin Kaikki on menny tähän asti
ihan nuottien mukaan. Ei näissä
hommissa kaiken tartte mennä
aina niin nuottien mukaan, [go
smoothly, like clockwork]
mennä nurin tehdä vararikko,
konkurssi, kaatua, mennä konk-
kaan Mun firma meni nurin jo en-
simmäisenä syksynä. Koko ajan
pitää olla varuillaan, ettei lafka
mee nurin, [go bankrupt]
mennä ohi korvien ei kuulla,
olla kuu(nte)lematta, välittämättä
tai huomaamatta kuunnella Miks
kaikki mun neuvot menee ohi sun
korvies? Sellaset turhat jutut saa
mennäkin ohi korvien. Säätiedo-
 2i9
tus tais mennä taas ohi korvien, [to
not bother, not hear, not listen]
mennä paskaksi vulg. mennä ha-
jalle, rikki; epäonnistua, mennä
pieleen, perseelleen, pipariksi,
poskelleen Auto meni kolarissa
ihan paskaks. Suunnitelmat meni
taas ihan paskaks, kun ukko alko
urputtaa, [go broken, become
wrecked; fail, go wrong]
mennä penkin alle mennä vi-
kaan, epäonnistua, mennä päin
honkia, mäntyä, seiniä Matikan-
koe meni penkin alle. Ei se esitys
ihan penkin alle menny. [fail, go
wrong]
mennä perille tulla asia ymmär-
retyksi, mennä päähän (3), mennä
jakeluun Eikö tää selvä puhe mene
perille, hetkutti! Ei tolle idiootille
mikään mee perille, [understand; be
understood]
mennä perseelleen vulg. epäon-
nistua, mennä myttyyn, mynkään,
mönkään, läskiksi, mönkään, pie-
leen, paskaksi, päin honkia, män-
tyä, seiniä, mennä päin helvettiä,
persettä, vittua Kaikki meni ihan
perseelleen, kun Pena rupes kän-
näämään. Koko mun elämä on
menny perseelleen, kun ukkokin
lähti lätkimään, [fail, go wrong]
mennä pieleen epäonnistua,
mennä myttyyn, mynkään, mön-
kään, läskiksi, mönkään, päin
honkia, mäntyä, seiniä Miks multa
menee naisten kanssa kaikki pie-
leen? Matikankoe meni pieleen.
Pieleen meni toikin arvaus, [fail, go
wrong]
mennä pupu pöksyyn
mennä pihalle lakata käsittämäs-
tä asioita, mennä yli jonkun ym-
märryksen, yli hilseen, ulalle Puo-
let porukasta meni ihan pihalle,
kun maikka rupes hössöttään jo-
tain fyssan kaavoja. Nyt mä menin
kyllä koko lailla pihalle, [to not
understand; surpass understanding]
mennä piippuun uupua, väsyä
perin pohjin Mä menin ihan piip-
puun viimesellä kierroksella. Älä
rehki liikaa, ettet mee piippuun!
[become exhausted]
mennä pipariksi, poskelleen
epäonnistua, mennä myttyyn,
mynkään, mönkään, päin honkia,
mäntyä, seiniä Meijän esitys meni
ihan pipariks, kun Lissu mokas.
Lomareissu meinas mennä pipa-
riks faijan mahataudin takia. Tää
hyvä homma meni poskelleen sun
takias. Tentti meni taas poskel-
leen. [fail, go wrong]
mennä puihin 1 epäonnistua,
mennä myttyyn, mynkään, mön-
kään, päin honkia, päin mäntyä,
päin seiniä Se idea meni ihan pui-
hin, kun rahat loppu. Ei päästetä
tätä hommaa menemään puihin.
[fail, go wrong] 2 mennä sanatto-
maksi, mennä jauhot suuhun; hä-
määntyä Älä nyt jätkä mee ihan
puihin! Arska meni ihan puihin,
kun ruvettiin puhumaan rahasta.
[be speechless with surprise; become
confused]
mennä pupu pöksyyn menettää
rohkeutensa, olla uskaltamatta
tehdä jotakin, mennä jänis housui-
hin Menikö pupu pöksyyn, kun et
mennä putkeen 220

uskaltanu tulla esiintymään ? Tais mikään, mitä sille sanoo. Meniks

mennä pupu pöksyyn tolia pelku- tää juttu sun päähäs, senkin tollo?
rilla. [to not dare, "get cold feet"] [understand; be understood]
mennä putkeen onnistua odotus- mennä retkuun erehtyä, haksah-
ten mukaisesti, sujua hyvin Vihoin taa, tulla huijatuksi, petkutetuksi,
ja viimein homma alko mennä put- mennä lankaan, ansaan Taisin
keen. Menipäs kisat kerrankin mennä retkuun siinä autokaupas-
ihan putkeen, [go smoothly, like sa. Yritetääs saada Lissu meneen
clockwork] retkuun! [be mistaken; get fooled,
mennä päin helvettiä, perset- cheated]
tä, vittua vulg. epäonnistua sur- mennä risaiseksi mennä huo-
keasti, mennä päin honkia, män- noon tilaan, tolaan, jamaan Kun
tyä, seiniä, mennä perseelleen mutsi kuoli, meijän elämä meni
Kyllä tää elämä menee taas päin täysin risaseks. Aika risaseks on
helvettiä, saatana! Matikankoe sunkin elintapas menny. [reach a
meni päin persettä. Treffit meni bad state; go on a binge]
päin vittua, [fail, go completely wrong] mennä ristiin 1 asioiden eroami-
mennä päin honkia, mäntyä, sesta toisistaan, eri mieltä olemi-
seiniä epäonnistua, mennä pie- sesta Käsitykset tais mennä aika
leen, mynkään, läskiksi, mönkään lailla ristiin. Meillä meni pomon
Kaikki asiat menee tänään taas kans mielipiteet pahasti ristiin.
päin honkia. Toi arvaus meni päin [differ; disagree, contradict] 2 kohtaa-
mäntyä. Lissulla meni kirjotukset misen epäonnistumisesta, lähetys-
meni päin seiniä, [fail, go completely ten samanaikaisuudesta johtuvas-
wrong] ta hämmennyksestä Mentiinköhän
mennä päähän 1 alkoholin juo- me jossakin kohtaan ristiin? Ne
vuttavasta vaikutuksesta: juopua, meilit meni varmaan jotenkin ris-
päihdyttää, nousta päähän Tää vii- tiin. [to not run into each other; cross
ni menee hyvin päähän. Eihän tol- in the mail]
lanen keskikalja ees mee päähän. mennä sisu kaulaan menettää
[get drunk; go to one's head] 2 liialli- rohkeutensa, ei uskaltaa tehdä jo-
sen menestyksen vaikutuksesta: takin Tais mennä korkeushyppää-
kihota, kihahtaa päähän, nousta jällä sisu kaulaan. Jännässä pai-
päähän, hattuun Onkohan sulia kassa multa menee heti sisu kau-
menny toi menestys päähän ? Sillä laan. [to not dare, "have cold feet"]
uuella pikkupomolla tuntuu virka mennä sivu suun jäädä käyttä-
menneen päähän, [(of success) go to mättä, mennä ohi Taas meni hyvä
one's head] 3 tulla asia ymmärre- tilaisuus sivu suun. Pännii, kun
tyksi, käsittää, mennä perille, ja- hyvät kaupat menikin sivu suun.
keluun Ei ton pojan päähän mee [to miss (a chance)]
 221
mennä sormi suuhun tietojen,
keinojen loppumisesta Menikö
sormi suuhun sen vaikeen sanaris-
tikon kanssa ? Meinas mennä sor-
mi suuhun siltä nörtiltäkin mun
tietsikan korjaamisessa, [be
stumped]
mennä syteen tai saveen asioi-
den käymisestä niin tai näin, mi-
ten tahansa Menköön syteen tai
saveen, niin kokeillaan vielä ker-
ran. Ainahan yrittää kannattaa,
meni sitten syteen tai saveen, [for
good or ill, "sink or swim"]
mennä täydestä jostakin, jonka
puutteet jäävät joltakulta huomaa-
matta, näyttää aidolta, kelvata
Mun selitys meni eukkoon täyestä.
Esitys meni täydestä, eikä var-
maan kukaan huomannu sitä mun
mokaa, [(it will) do, be suitable;
"swallow it whole"]
mennä ulalle lakata käsittämästä
asioita, mennä yli jonkun ymmär-
ryksen, yli hilseen, pihalle Mä me-
nin heti alussa ihan ulalle. Mel-
kein kaikki meni ulalle, kun maik-
ka rupes lateleen jotain pilkku-
sääntöjä. [to not understand, surpass
understanding]
mennä vipuun erehtyä, haksah-
taa Ei noin yksinkertaisessa asias-
sa pitäs mennä vipuun. Varo sitten
menemästä vipuun siinä autokau-
passa! Toi vastaus meni kyllä pa-
hasti vipuun, [get fooled, tricked]
mennä yli hilseen, horisontin
olla liian vaikeatajuinen, ei käsit-
tää, mennä yli jonkun ymmärryk-
sen, mennä ulalle Noifyssan jutut
mens(s)is, mens(s)ikset
menee välillä yli hilseen. En mä
tajuu tota, menee yli horisontin.
[be too difficult to comprehend,
surpass understanding]
meno vauhti, vilske, tahti; rieha-
kas tunnelma Diskossa on tosi ma-
kee meno. Tota hurjaa menoo saat
kyllä kohta sydärin! Naapurissa
oli yöllä taas kova meno päällä.
[speed, swing; feeling]
meno ja meininki kova meno,
touhu, vauhti, vilske, fiilinki Voi
ihme tota nuorten menoa ja mei-
ninkiä! No nyt on hommassa me-
noo ja meininkiä! [(full) swing,
speed; feeling]
menomesta slg. riehakas-, raila-
kastunnelmainen huvittelu- tms.
paikka Onks tässä käpykylässä
mitään menomestaa ? Me löyettiin
yks hyvä menomesta tuolta sata-
man läheltä, [place of entertainment,
nightclub]
menopäällä huvittelunhaluisena
Pena on taas menopäällä. Kunhan
iskä ei tulis taas känniin ja meno-
päälle. [on a binge, in party spirit]
menovesi moottorin polttoaine,
löpö (1) Paljonks toi kone vie sa-
tasella menovettä? Täytyy vielä
tankata, ettei pääse menovesi lop-
pumaan. [fuel, petrol, gas]
mens(s)is, mens(s)ikset, men-
sut kuukautiset, menkat, menkut,
monarit, mondarit, monkut, mon-
sut, moonikset Onks sulia taas
menssis? Mulla alko just mensik-
set. Ottaa päähän taas nää men-
sut. Systerillä on aina hurjan kivu-
liaat menssikset. [menstruation]
mentiin
mentiin lähtemiskehotus: lähde-
tään heti Mentiin! Nyt muuten
mentiin, ja lujaa! [let's go]
meppi Euroopan parlamentin jä-
sen Faija lähti mepiks Brysseliin.
Onks taas jotkut hemmetin mep-
pien vaalit? [MEP (Member of the
European Parliament)]
merkata 1 tehdä merkki, kirjoittaa
(muistiin), merkitä Merkkaa nii-
hin lautoihin viivat aina kohol-
leen. Mihkä kohtaan mä merkkaan
nimeni? Merkkaahan muistiin,
mitä mä sanon! [mark, write down,
make a note] 2 tarkoittaa, meinata
(2); olla tärkeä, olla merkitystä
Mitä toi oikeen merkkaa, että et
suostu mihinkään ? Se asia ei
merkkaa mulle mitään, [mean,
matter, make a difference]
merkkari merirosvoaiheinen lak-
ritsakaramelli Nää salmiakin ma-
kuset merkkarit on hyviä. Merkka-
reista tulee hampaat ihan tahmeiks.
[liquorice coin (with pirate motif)]
Mersu Mercedes Benz -merkkinen
auto Aika kallis se vaan on toi käy-
tettykin Mersu. Naapuri oli ajanu
uuella Mersullaan mettään.
[Mercedes-Benz]
mesota riehua, mekastaa, metelöi-
dä, rähistä, huutaa, messuta, elä-
möidä Ukko mesoo taas hurjana,
mä lähin veks. Ei tartte täällä tol-
leen mesota. Menkää siitä muual-
le mesoomaan! Se sakki mesos
meillä koko yön. [make a fuss, make
noise; brawl]
222
m e s s i s s ä mukana Hei ootsä mes-
sissä? Otetaan vähän evästä mes-
siin. [with, along; (be) in]
m e s s u meteli, rähinä, melu, huu-
to, mekastus Kotona alko taas hir-
vee messu, kun faija oli kännissä.
Mä en jaksa kuunnella sun jokail-
tasta messuas mun asioista. Eukko
piti taas helkutinmoista messua
koko illan, [noise; fuss]
messuta metelöidä, rähistä, rie-
hua, huutaa, mekastaa, mesota
Mitä ihmettä sää tänne tuut mes-
suun! Naapurin akka messuaa
taas juopolle ukolleen, [make a
fuss, make noise; brawl]
mesta 1 tilaisuus, mahdollisuus
(saada seurustelukumppani) Nyt
sä taas munasit mun hyvän mes-
tari. Tietäsitkö mitään hyvää mes-
taa? [chance (to find a partner)]
2 paikka, alue Tää kapakka on
hyvä mesta iskee miehiä. Jyväsky-
lä on ihan nasta mesta, [place]
3 työpaikka, toimi Millasen mes-
tan sä sait? Mulla on tiedossa
maalarin mesta yhellä raksalla.
[job, post]
mestis, mestika mestaruussarja
Mun broidi pelaa lätkää mestik-
sessä. Me noustiin naisten mesti-
kan kärkeen. [Championship league,
Premier league]
met menet, meet Met sä tänään
jumppaan? Mihin sä met? [you go
(singular)]
metakka hälinä, meteli, melu,
mekkala, rähinä Pihalta kuulu yöl-
lä hirvee metakka. Siskos järjesti
täällä päissään taas kunnon meta-
 223
kan. Lopettakaa toi metakka!
[noise, clamour]
metka hauska, mukava, hassu; ou-
to, kummallinen Tehääs tänään
jotain metkaa! Onpa metkan nä-
könen vekotin! Se oli aika metka
juttu, [funny; strange]
metku kuje, kepponen, juoni; kei-
no, konsti, temppu Kersoilla on
aina metkuja mielessä. Tää hom-
ma ei onnistu millään metkulla.
[trick, hoax; way]
metkuilla kujeilla, tehdä metkuja,
vehkeillä, juonitella Mitä sä met-
kuilet? Älähän rupee taas metkui-
leen mun kanssa! Aina noi pihan
pikkupojat on jotain metkuilemas-
sa. [play tricks, play jokes, intrigue]
metsähallituksen puolelle met-
sään, ojaan; väärin, päin honkia
Penalta pääs auto karkaamaan
käsistä metsähallituksen puolelle.
Toi arvaus tais mennä metsähalli-
tuksen puolelle, [(go) off the road;
(go) wrong]
mette menette, meette Metteks te
jo himaan ? Miks te sinne kellariin
mette? [you go (plural)]
mettä metsä Oltiin kai jo ihan me-
iän keskellä. Mennään ton mettän
kautta. Pena ajo autonsa mettään.
Tossa asiassa sä oot ihan metäs-
sä. [forest, woods]
meuhkata mekastaa, riehua, me-
telöidä, messuta, mesota Täällä ei
saa tolleen meuhkata! Mee siitä
muualle meuhkaamaan! [make
noise]
miestä väkevämpää
m ie minä, mä, mää Paljonks mie
oon sulle velkaa ? Mie meen nyt
kotiin. [I, me]
miehenkipeä naisesta: erotiikkaa
tai seksikumppania kaipaava,
lemmenkipeä Se miehenkipee
vanhapiika tarttis munaa. Ootsä
vähän miehenkipee? [in need of
male sex partner]
miehennielijä/ia/v. kaunotar, joka
pystyy viettelemään kenen mie-
hen tahansa, viettelijätär, vamppi
Mun systeri on vieläkin oikee mie-
hennielijä. Pysytkin sitten kauka-
na siitä miehennielijästä! [seduc-
tress, vamp]
miekkonen halv. mies(ystävä)
Naapurin akalla on taas uus miek-
konen. Minä en sen typerän miek-
kosen puheita usko. Kyllä toliakin
akalla riittää noita miekkosia!
[man; boyfriend]
mieletön tavaton, kova, suunna-
ton, valtava, huikea, hirveä Ulko-
na on mieletön pakkanen. Mulla
on mieletön kankkunen. Täällä-
hän on mieletön määrä porukkaa.
Kävi mielettömän hyvä tuuri! Mä
oon niin mielettömän onnellinen!
Pännii taas ihan mielettömästi.
[big, huge; terrible]
mielin kielin mieliksi, mielistel-
len, makeillen, mairitttelevasti
Kylläpäs sitä ollaan taas niin mie-
lin kielin pomon eessä! Se oli mun
tilipäivänä taas oikeen mielin kie-
lin. [toady, fawning]
miestä väkevämpää alkoholia,
viinaa Kuski oli tainnu ottaa vä-
hän miestä väkevämpää. On mulla
mihkään
mukana pikkasen miestä väkev-
ämpääkin. [alcohol]
mihkään mihinkään Mä en mee
mihkään hoitoon! Tää kansi ei
sovi noista mihkään purkkiin. En
mä nyt oo mihkään menossa.
[nowhere, no, none]
miikka miinus; vika, heikkous,
puute Mä sain matikankokeista
viis miikan. Oli iso miikka joukku-
eelle, että loukkaannuit. Pitkät vä-
limatkat on tietenkin iso miikka
täällä landella, [minus sign; minus,
cons, weakness]
miinuksen puolella tappion puo-
lella Mun pankkitili on miinuksen
puolella. Firman tuotto jäi taas
miinuksen puolelle, [negative, (be)
in the red]
miitinki kokous, neuvottelu, tapaa-
minen Mikäs ihmeen miitinki tääl-
lä taas on ? Mulla on yks miitinki
puol kahelta. [meeting]
mikki slg. mikrofoni Puhu siihen
mikkiin kunnolla, että kuullaan!
Arskakin otti mikin käteen ja ru-
pes hoilottaan karaokee.
[microphone]
mikro mikroaaltouuni; mikrotieto-
kone, tietsikka Lämmitä se piirak-
ka mikrossa. Mulla oli silloin sel-
lanen vanha mikro, jolla mä kirjot-
telin. [microwave (oven); PC]
miksei miksi ei; vastauksena mah-
dollisuudesta: vaikkapa, mi-
kä(pä)s siinä Miksei se bussi jo
tuu? Miksei ne varottanu mua?
Miksen mä koskaan onnistu?
Mikset sä kertonu sitä mulle?
Miksette te tullukaan ? "Lähe-
224
täänkö jo kotiin ? - Miksei. "
"Voinks mä mennä vielä ulos? -
Mikset. " "Päästäskö me mukaan?
- Miksette." [why not; yeah]
mikä 1 kirjakielen joka-pronomi-
nin sijasta Se on se sama tyyppi,
mikä kävi täällä eilenkin. Tuolla
on ne jätkät, mitkä hakkas sut ei-
len. Me puhutaan sen turkkilaisen
kans englantia, mitä me molem-
mat osataan. Toi on varmaan se
kaveri, minkä kanssa Lissu styy-
laa. Oispa meilläkin oma auto,
millä pääsis vähän reissaamaan.
Onks toi se kaveri, mistä sä tyk-
käät? [who, which, that] 2 kuin-sa-
nan yhteydessä jotakin ominai-
suutta tähdentävä sana Tää savi on
kovaa kun mikä. Toi kone on ollu
hyvä ja kestävä kun mikä! Se safka
oli pahaa kun mikä. [very, "as hell"]
mikä ettei, mikä että myöntävä
vastaus: miksipä ei, kyllähän se
sopii, sopiihan se, ei mitään estettä
Tullaan me mukaan, mikä ettei.
"Mennääkö illalla leffaan ? - No,
mikä että." ["yeah, why not"]
mikäkin halv. kuin-sanan yhtey-
dessä tähdentävä sana: kuin aina-
kin, konsanaan Pena on olevinaan
kun mikäkin maailmanparantaja.
Masa leuhkii kun mikäkin, [like, as]
mikäpä, mikäs siinä myöntävä
vastaus: sopiihan se, kyllähän se
sopii "Otatko kahvia ? - Mikäpä
siinä." "Tuutko mukaan? - Mikäs
siinä." ["yeah, why not"]
millai, milleen, milleesti miten,
millä tavalla, millä lailla, kuinka
Millai tää kala perataan ? Milleen
 225
sä teet karjalanpaistin ? Kerro,
milleesti sä haluut rakastella mun
kaa? [how]
millei, miltei millä ei, jolla, ei;
miltä ei, jolta ei; mille ei, jolle ei
Se on semmonen vehje, millei tee
mitään. Onks se se kaveri, millei
oo koskaan rahaa? Se on se tyyp-
pi, miltei saa koskaan vippiä. Toi
on se bändi, miltei voi mitään hy-
vää musaa oottaakaan. Mä kerron
nyt jutun, millei saa sit nauraa.
Noi on sit niitä alaikäsiä, millei
saa tarjoilla väkeviä, [that (which,
who)... not]
milli 1 millimetri Sahaa tästä vielä
viis milliä pois. Tää lohi saatiin
seittemän millin verkosta.
[millimeter] 2 miljoona euroa (tai
markkaa) Voittaispa lotossa mil-
lin! Se lukaali maksais pari milliä.
On se vanha millikin aika läjä ra-
haa! [a million euro (or Finnish marks)]
millilleen tarkasti, huolellisesti;
millimetrin tarkkuudella Pitääkö
niitten hommien olla aina niin
millilleen tehty? Ota ne mitat sit
ihan millilleen, [accurately; to the
millimeter]
millon milloin Millon äiskä tulee
kotiin ? Mä oon ollu viime aikoina
millon missäkin, [when]
millon, milton millä on, jolla on;
miltä on, jolta on; mille on, jolle
on Se on sellanen tyyppi, millon
hirveesti tatskoja joka paikassa.
No, milton tuntunu olla siellä jen-
keissä? Ai se on se tyyppi, milton
kuollu vanhemmat. Toi on se po-
minsa
rukka, millon varattu toi pöytä.
[who (which, that) has, whose]
millä lihaksilla halv. miten ih-
meessä, millä ihmeen keinolla
Millähän lihaksilla sekin on pääs-
sy yliopistoon ? Millä ihmeen li-
haksilla Penakin sai iskettyä sen
hyvännäkösen eukon ? [how (on
earth)]
mimmi nainen, pimu, kimuli, kilt-
si, tipu Rannalla oli hyvännäkösiä
mimmejä. Mä iskin sen mimmin
baarista. Mieläks sä oot sen sa-
man mimmin kanssa? [woman, girl]
mimmoinen millainen, minkälai-
nen; kielteisenä: ei hyvä, erityi-
nen, häävi Mimmonen se uus ruot-
tinope on ? No se elokuva ei ollu
just mimmonenkaan. [what kind of,
what...like; (nothing) special]
minkäännnäköinen kielteisessä
tai epäilevässä yhteydessä: min-
käänlainen, (juuri) mikään Mulla
ei oo minkäännäköstä tietoo sen
Penan puuhista. Tuskin Masan
gardu on vielä minkäännäkösessä
allussakaan. Onks sulia ees min-
käännäköstä arviota kustannuk-
sista? [no, any (...whatsoever); no,
any kind of]
minkään valtakunnan asiasta: ei
mikään, minkäänlainen Sulia ei
ole minkään valtakunnan asiaa
mennä mun tavaroita tonkimaan!
Mä en kuuntele minkään valta-
kunnan selityksiä! [absolutely no...]
minsa minuutti Vielä on kymme-
nen minsaa aikaa jäljellä. Oota
pari minsaa, niin mä tuun! Matsi
mirkku
alkaa muutaman minsan päästä.
[minute]
mirkku tyttö, mimmi, kiltsi, pimu
Oliks siellä bileissä hyvännäkösiä
mirkkuja ? Mä iskin sen tumman
mirkun. [girl]
mirri 1 kissa, kissimirri, misu (2)
Voi kun söpö mirri! Helkutin mir-
rit vonku pihalla taas koko yön.
[cat, pussy] 2 miesten solmuke, ru-
setti Tolia lekurilla on aina mirri
kaulassa. Pistänkö niihin kemui-
hin mirrin vai kravatin? [bow tie]
3 vulg. naisen sukupuolielin: vittu,
pillu Sillä kimulilla oli aika tiukka
mirri. Ootsä tosiaan ajanu mirris
karvat veks! [vulva; vagina]
missata epäonnistua, pilata, tyriä,
hassata, munata Missasit hyvän ti-
laisuuden iskee sen jätkän! Menit
taas missaamaan hyvän maalipai-
kan, saakeli! [to miss, fail]
missei, mistei missä ei, jossa ei;
mistä ei, josta ei Mennään sella-
seen paikkaan, missei sada. Mä
haluisin karata sellaseen paik-
kaan, mistei kukaan vois löytää
mua. Toi on lommosta käsialaa,
mistei kukaan saa selvää.
[where...not; that (who, which) ...not]
missi epäonnistuminen, moka,
munaus Taisin tehä aika missin il-
lalla sen kimulin seurassa. Siitä
rankkarista tuli ihan missi, [miss,
failure, blunder]
misson, miston missä on, jossa
on; mistä on, josta on Mennään
syömään taas sinne, misson aina
isot annokset. Miston lyhin matka
stadiin? Katotaan vielä sieltä rin-
226
teestä, miston aina löytyny kantta-
relleja. [where; that, which, who]
mistään kotoisin (ei) minkään
arvoinen, täysin mitätön Se leffa ei
ollu mistään kotosin. Tuskin se ve-
kotin on mistään kotosin. [useless,
worthless, bad]
misu 1 nuori kurvikas, seksikäs
nainen Pitäsköhän yrittää iskee
joku hyvännäkönen misu täältä?
Arska hengailee taas jonkun uuen
misun kanssa, [sexy young woman]
2 kissa(npentu), mirri (1), kissi-
mirri Annetaan tästä pikku misulle
maitoo. Misu, misu, tule tänne!
[cat, pussy]
miten, mites suu pannaan
usein ironisena kysymyksenä:
mitä nyt tehdään, miten nyt pitäisi
suhtautua No entäs jos ne korot
nouseekin, miten sitten suu pan-
naan ? Mites nyt suu pannaan, kun
kaikki rahat uppos remonttiin ?
["What are you gonna do (now)?"
(ironic)]
miten hurisee, kulkee, menee,
pyyhkii vointia tms. kysyttäessä
tervehdyksen jälkeen: mitä kuu-
luu, kuinka voit Moi, miten sulia
hurisee? Miten elo nyt kulkee? No
hei, miten menee? Miten pyyhkii?
["How are you?"]
miten niin tarkennusta tai selitystä
pyytävä (harmistunut) vastaus:
mitä tarkoitat, kuinka niin, entä
sitten "Kaikki on taas sun syytös!
- Miten niin ? " "Sä oot ihan hullu!
- Miten niin ? " [how come, "what do
you mean?"]

mitens, mites puheenaiheen
vaihtoa tai uutta näkökulmaa il-
maisemassa: muuten, entä(pä),
entäs sitten No mites, ootko ollu
terveenä? Mitens sit ne, jollei oo
omaa autoo, niille kait pitäs hom-
mata joku kyyti, vai? "Mä en syö
enää lihaa ollenkaan. - Mites ka-
laa?" [what about]
miten sattuu miten kuten, huoli-
mattomasti Tää remontti on tehty
vähän niinku miten sattuu. Sun ta-
varas lojuu ympäri huonetta miten
sattuu, [hit-and-miss; sloppily]
mitsku mitali Suomi sai viis mits-
kua kisoista. Iskälle annettiin joku muistella vanhoja ikäviä asioita.
mitsku niissä juhlissa, [medal]
mittari(auto) taksi, pirssi Tultiin
yöllä mittarilla kotiin. Eiköhän
oteta mittariauto ja lähetään hi-
maan. [taxi]
mittarissa ihmisen iästä: elettyjä
elinvuosia Pajonks sulia on mitta- mitä vielä torjuva tai vähättelevä
rissa ? Eihän mulla oo vasta kun
vähän yli kuuskymmentä mittaris-
sa. [years (of age)]
mitä(s) tässä vastauksena kuulu-
misia kysyttäessä: kiitos hyvää, ei
mitään erityistä, kummempaa
"Mitä sulle kuuluu ? - Mitä tässä mm 1 myöntävä vastaus tai vahvis-
sen kummempia." "Ootko voinu
hyvin? - Mitäs tässä." ["fine,
thanks"]
mitä 1 miksi, mitä varten, mitä
vasten Mitä sää siihen tulit? Mitä
te aina meitä kiusaatte! [why] 2 ki-
rouksissa, sadatteluissa, solvauk-
sissa, ihmettelyissä yms. Mitä vit-
tua ? No mitä helvettiä sä täällä
227 mm
teet? Mitä hittoo mä nyt tekisin?
Mitä ihmettä! [what (the hell)]
mitä pienistä vähättelyä ilmaise-
massa: älä välitä, älä huoli Mitä
pienistä, antaa asian olla. Älä vä-
litä, mitä pienistä! [never mind]
mitä siitä, mitä sitten entä sitten,
mitä sillä on väliä, mitä asia kenel-
lekään kuuluu Mitä siitä, jos muil-
la on kerrankin hauskaa ? No mitä
sitten, vaikka haisenkin tupakalta!
["So what!"]
mitä tuosta, mitä turhia vähät-
telyä ilmaisemassa: älä välitä, älä
huoli, mitäpä siitä Mitä tuosta, ei
No mitä turhia, ei kannata välittää
enää koko asiasta, [never mind]
mitä vasten miksi, minkä vuoksi,
mitä varten Mitä vasten sä itket?
Mitä vasten nää kamat tähän on
tuotu ? [why]
vastaus "Saitko töitä? - Mitä vie-
lä!" "Tuliko voitto? - Mitä vie-
lä!" [no, nothing of the kind]
miuku atk:ssa: ät-merkki, ©-merk-
ki Mun sähköpostiosote on tupu
miuku inet piste fi. [the @ sign]
tava toteamus: kyllä, joo (l),juu
(1), niin "Tuuneks sä ton tyypin ? -
Mm." "Tähän soppaan pitäs lisä-
tä varmaan vähän suolaa, vai? -
Mm." [mm, yeah] 2 toteava tai vä-
linpitämätön vastaus: selvä, ym-
märsin, okei "Sun pitäs varmaan
pyytää siltä anteeks. - Mm, niin
kai." "Eikö voitaski viiä niille
kukkia tuliaisiks? - Mm." [mm,
moi
yeah, OK] 3 mielihyvää ilmaiseva
huudahdus Mm, kun onkin hyviä
pikkuleipiä! Hiero vielä just siitä
vähän ylempää, mm! [<expression
of pleasure>]
moi tuttavallinen tervehdys- ja hy-
västelysana: hei, terve Moi! No
moi! Moi, mitä kuuluu ? Moi sit-
ten. Moi, moi, soitellaan sitten.
Moi moi! [hi, hello; bye]
moido tuttavallinen hyvästelysa-
na: moi sitten, hei vaan, hei sitten
Moido! Moido, tavataan huomen-
na! Mä meen nyt himaan, moido!
[bye, s e e you later]
moikata tervehtiä Mennäänkö
moikkaan mammelia ? Pena moik-
kas mulle bussin ikkunasta. Naa-
purin ukko suuttu niin, et se ei
enää ees moikkaakaan mulle. [say
hi; wave at sb]
moikka tuttavallinen tervehdys-ja
hyvästelysana: moi, morjens(ta),
morjes(ta) Moikka! Moikka, mitä
kuuluu? Mä lähen nyt, moikka! [hi,
hello; bye]
moka virhe, erehdys, möhläys, töp-
päys, munaus, mokaus Huomasko-
han kukaan mun mokaa ? Teit pa-
han mokan, kun et tullu paikalle
ajoissa. Tollasia mokia ei sitten
enää tässä työpaikassa suvaita!
Kyllähän niitä mokia joskus sattuu
kelle vaan. [failure, blunder, gaffe]
mokata erehtyä, tehdä virhe, epä-
onnistua, erehtyä, pilata, nolata,
munata Taisin illalla mokata aika
pahasti itteni. Tässä hommassa ei
sitten saa mokata. Menit mokaa-
maan sen hyvän maalintekopai-
228
kan, saakeli! [make a mistake,
blunder, botch, screw up]
mokaus virhe, erehdys, möhläys,
töppäys, munaus, moka Mun enti-
nen mies teki aikamoisen mokauk-
sen. Sitä mokausta et saa ikinä an-
teeks. [failure, blunder, gaffe]
moke, mokke maalivahti, molari,
kassari, veskari Moke sai aika täl-
lin naamaansa. Noilla on tosi sur-
kee mokke. Mokelle sattu aika mu-
naus. [goalkeeper]
mokkeri 1 slg. varusmiehestä pal-
velusajan alussa: alokas, moku,
monni, mopo (2), mosuri Piste-
tääs noihin mokkereihin vähän vi-
pinää! Ai ootsä vielä ihan mokke-
ri? Kyllä otti päähän siilon mok-
kerina. [recruit, rookie] 2 peruskou-
lussa: alempiluokkalainen, erityi-
sesti seitsemännen luokan oppilas,
mopo (3) Tekis mieli vähän kuset-
taa noita mokkereita. Maikka väit-
ti, ettei mokkereille saa enää tehä
mitään mopokastetta, [lower-grade
pupil; seventh-grade pupil]
mokoma 1 halventavasti, halvek-
sivasti, paheksuvasti, väheksyväs-
ti: sellainen, tuollainen tai tällai-
nen outo, huono, kehno, turha,
jonninjoutava Minkä mokoman
tyypin kanssa sä juttelit? Moko-
makin kiusaaja! Senkin mokoma!
Ei tollasta mokomaa voi hyväk-
syä. Ja tollasellako mokoman pur-
killla pitäis järvelle lähtee, hah!
Ei sun kannata mokomasta suut-
tua. [<a filler word showing dispar-
agement or irritation>] 2 arvostavas-
ti, ihmettelevästi tms.: sellainen,
 229
tuollainen tai tällainen niin mai-
nio, erikoinen, ihmeellinen Eipä
oo mokomaa taikuria ennen näh-
ty! Eipä olis mokomaa uskonu,
että Penakin pääs luokaltaan. [<a
filler word showing respect or
surprise;»] 3 harmittelevasti: erikoi-
nen, kumma, merkillinen Johan
on mokoma, ettei kone lähe käyn-
tiin! Mikä mokoma tässä on vial-
la? [<a filler word showing irritation>]
moksiskaan millänsäkään, välit-
tämättä Ei kannata olla noista juo-
ruista moksiskaan. Pena ei ollu
moksiskaan, vaikka sen vaimo
lähti nosteleen. [not caring,
heedless]
moku slg. varusmiehestä palvelus-
ajan alussa: alokas, mokkeri,
monni, mopo (2), mosuri Eiköhän
vähän simputeta mokuja! Vanha
lähtee, mokut jää! [recruit, rookie]
molari maalivahti, moke, mokke,
kassari, veskari Meillä on tosi
hyvä molari. Mä suostuin meidän
joukkueen molariks. Molaria hau-
kuttiin imuriks. [goalkeeper]
moiempi parempi vaihtoehdois-
ta: yhtä hyviä Hyvä niin tai näin,
moiempi parempi, [(both) equally
good]
mollata pilkata, ivata, panna hal-
valla, pistää lyttyyn Miks sä aina
mollaat muita ? Ei tolleen saa toi-
sia mollata! [to sneer, mock]
molo vulg. penis, siitin, muna,
mulkku, vehje, mela Sillä miehel-
lä oli hirvee molo. Se akka pysty
ottaan koko molon suuhunsa.
[penis]
monoa persuuksiin
molottaa halv. puhua kuulijalle
outoa kieltä; puhua epäselvästi,
äänekkäästi Mitä kieltä noi oikeen
molottaa, viroo vai? Se molotti jo-
tain, mutta ei siitä pirukaan otta-
nu selvää, [speak in an unknown
language; speak unclearly; speak very
loud]
monarit, mondikset slg. kuukau-
tiset, mensut, mens(s)is,
mens(s)ikset, mensut, monkut,
monsut, moonikset Mulla alko
just monarit. Aina pitää tulla noi
saakelin mondikset! [menstruation]
monipiippuinen asiasta, jolla on
monta puolta Tää on vähän ki-
murantti ja aika monipiippunen-
kin juttu, [complex, complicated]
monkut, monsut slg. kuukauti-
set, mensut, mens(s)is, mens(s)ik-
set, monarit, mondikset, moonik-
set Hitto, sillä akalla oli monkut!
Tuntuu vähän niinku monsut just
alkais. [menstruation]
monni slg. varusmiehestä palve-
lusajan alussa: alokas, mokkeri
(1), moku, mopo (2), mosuri Kyllä
ottais päähän olla vielä monni.
Monnit hiljaa rivissä! Monnit tu-
lee, vanha lähtee! [recruit, rookie]
mono 1 yleisesti: kenkä Onpas jät-
källä komeet monot! Viitiks vähän
putsata noita kurasia monojas,
ennen kun tuut sisään, [shoe]
2 hiihto- tai laskettelukenkä Ei
nää vanhat monot sovi uusiin si-
teisiin. Pitäs hommata uuet sukset
ja monot, [ski boot]
monoa persuuksiin slg. potku-
jen antamisesta tai saamisesta Pe-
monoa vinoon
nalle annettiin monoo persuuksiin
siitä firmasta. Pitää vähän varoo,
ettei tuu monoo peruuksiin.
[dismissal (from job)]
monoa vinoon tanssimaan Lähe-
täänks pistään parketille vähän
monoo vinoon ? [(go) dancing]
monottaa 1 slg. potkia, pahoinpi-
dellä potkimalla Se jengi oli mo-
nottanu jonkun vanhan äijän hen-
kihieveriin. Ois tehny mieli mo-
nottaa sen kuskin auto paskaks,
kun se tuli tönäseen suojatiellä.
[kick out, knock about, around,
maltreat] 2 antaa potkut, erottaa
työpaikasta Pitäs kai taas vähän
monottaa porukkaa, kun firma
tuottaa pelkkää persnettoo. Onks
mut siis monotettu, vai? [to fire,
dismiss]
monot vinossa humalassa, juo-
vuksissa Iskä tuli pikkujouluista
monot vinossa. Pena on jo ihan
monot vinossa, [drunk]
monta rautaa tulessa kiireestä:
monta asiaa tai työtä yhtä aikaa
tehtävänä, monta hanketta meneil-
lään tms. En mä ehi tulla, koska
mullon nyt niin monta rautaa tu-
lessa. Sulia taitaa olla liian monta
rautaa tulessa? [doing multiple
things at the same time]
monttu kuoppa, kaivanto, syven-
nys Tähän tiehen on tullu hirveitä
monttuja. Ruvetkaas kaivaan sitä
monttua! Ooppei'an orkka oli pan-
tu soittaan näyttämön alle mont-
tuun. [hole, pit]
monttu auki suu auki, ihmeissään
Mitähän toi tyyppi toljottaa meitä
230
monttu auki? Siltäjäi monttu auki,
kun mä vähän haistatin sille.
[mouth open (with surprise)]
moonikset slg. kuukautiset, men-
kat, mens(s)is, mens(s)ikset, men-
sut, monarit, mondikset Minkä
ikäisenä sulia alko moonikset? Ei
Lissu antanu, kun siilon nyt moo-
nikset. [menstruation]
mopo 1 kevyt moottoripyörä, mo-
pedi Mä sain rippilahjaks mopon.
Mä voin viiä sut mopolla tonne
tien varteen, [motorbike, moped]
2 slg. varusmiehestä palvelusajan
alussa: alokas, mokkeri (1), mon-
ni, moku Koskas uuet mopot tu-
lee? Kyllä joskus pelottikin siilon
ihan mopona, [recruit, rookie] 3 pe-
ruskoulussa: seitsemännen luokan
oppilas, mokkeri (2) Käy vähän
sääliks noita mopoja, kun kaikki
kiusaa niitä. Tehääs vähän jäynää
noille mopoille! [seventh-grade
pupil]
mopo karkaa käsistä tilanne
riistäytyy hallinnasta Varohan sit-
ten siellä etelänreissulla, ettei
mopo karkaa käsistä! Penalla on
ton viinan kanssa vähän tainnu
mopo karata käsistä, [slide out of
control]
morjens(ta), morjes(ta) tutta-
vallisia tervehdys-ja hyvästelysa-
noja: moro, terve, hei No morjens,
vanha kamu! Morjensta, mitä kuu-
luu ? Morjes sitten, huomenna taas
nähään! [hi; bye]
morjenstaa, morjestaa terveh-
tiä, moikata Naapurin ukko ei
enää morjenstakaan mulle. Miks
 231
toi vastaantulija morjesti meille?
[say hi]
morkata moittia, sättiä, haukkua
Miks sä aina morkkaat meitä?
Ope morkkaa toisia ihan pikkuasi-
oista. [to sneer, mock]
morkkis slg. moraalinen krapula
Mulla on hirvee morkkis eilisistä
munauksista. Tuolla se nyt katuu
tekosiaan morkkiksessa. [moral
anguish, penitence]
moro(n) tuttavallinen tervehdys-
tai hyvästelysana: moi, terve,
morjens(ta), morjes(ta) Moro,
mitä kuluu? Moro sitten, nähään
huomenna! Se on sitten moron! [hi;
bye]
morsmaikku morsian; kihlattu
Siinä se morsmaikku vielä kieris-
kelee onnesta. Jussi on hommannu
uuen morsmaikun itelleen. [bride;
fiancee]
moska huono tai turha asia, esitys
tms.: roska, joutavanpäiväinen,
pöty; huono ruoka, mäski Toi leffa
oli silkkaa moskaa alusta lop-
puun. Älä puhu moskaa! Koulussa
oli taas kauheeta moskaa, kukaan
ei syöny. [rubbish, bullshit, crap]
Mosse Moskvitsh-merkkinen ve-
näläinen henkilöauto Meijän eka
auto oli sellanen piikkinokkanen
Mosse. Miten ihmeessä toi vanha
Mosse pääs vielä katsastuksesta
läpi? [Moskvitch]
mosuri slg. varusmies palvelus-
ajan alussa: alokas, mopo (2) mo-
ku, mokkeri (1), monni Pitää
aluks vähän säikytellä uusia mos-
ureita. Ainakin meitä simputetiin
moukku
mosureina, vaikka se oli kiellet-
tyä. [recruit, rookie]
motata lyödä, iskeä nyrkillä Pidä
turpas kiinni tai mä mottaan! Tota
ääliötä tarttis joskus motata tur-
paan. [to punch, knock]
motskari moottoripyörä, prätkä;
moottorivene Et sais ajella mots-
karilla ilman kypärää. Pete ras-
sailee taas sitä vanhaa motskari-
aan kuntoon. Lähetäänkö ajeleen
motskarilla tonne selälle! [motor-
cycle; motorboat]
motti moottori, murikka, mylly
Minkäkokonen motti siinä autossa
on? Nyt se motti hajos kokonaan.
[engine, motor]
motu slg. modeemi Meillon sella-
nen kaapelimotu. Tällä motulla
servuja saa paljon enemmän.
[modem]
moukan tuuri hyvä (odottamaton)
onni, onnellinen sattuma, iloinen
yllätys Kävipä kerrankin oikee
moukan tuuri! Jätkät voitti pelin
ihan moukan tuurilla, [fool's luck]
moukka 1 (käytökseltään) sivisty-
mätön henkilö, hölmö, tomppeli,
ääliö, pölkkypää, torvi Mä en sen
moukan kanssa rupee yhteistyö-
hön! Senkin saamarin moukka!
[boor, barbarian] 2 sakissa: sotilas,
sotamies Siirrä se moukka kunkun
eteen! Nyt on sitten kaikki moukat
syöty, [pawn (in chess)]
moukku viinaryyppy, snapsi Ote-
taan moukut tapauksen kunniaks!
Ei oikeen passaa joka ilta ottaa
moukkuja. Montaks moukkua sä
oot jo juonu? [swig, gulp]
mua
mua minua Rakastaks sä mua?
Miksei mua huolita mukaan ret-
kelle? Mua ottaa päähän, [me, at
me, to me]
mude slg. äiti, äiskä, mutsi Mude
kävi kuumana, kun mä tulin kän-
nissä himaan. Et sitten mee kante-
leen mudelle! [mother]
muhinoida kuherrella, pelehtiä,
rakastella Miten noi kaks kehtaa
muhinoida uimarannalla? Jotkut
on tuolla puskassa muhinoimassa.
[to pet, have sex, make love]
muhun minuun Muhun ei saa sit
koskee sormellakaan! Hiivatti,
kun muhun iski karsee kankkunen!
[me, to me, at me]
muija 1 halv. vanha nainen, akka,
muori, ämmä (1) Kirkossa oli vain
ikäloppuja muijia, [old woman]
2 halv. nainen, akka; tyttöystävä
Joku muija rupes etuileen siinä jo-
nossa. Koskas sä viet sen muijan
himaan näytille? [woman; girlfriend]
3 halv. vaimo, emäntä, eukko Nyt
muija ja kakarat autoon, niin
päästään lähteen! Muija oli taas
pahalla päällä, [wife] 4 nainen
lemmenseuralaisena Mä iskin
sieltä baarista yhen helkutin hy-
vännäkösen muijan, [female sex
partner]
muikkari kirjallinen muistutus
(koulussa) Mä sain tänään muik-
karin, kun mä en ollu tehny läksy-
jä. Ope anto muikkarin suunsoi-
tosta. [school conduct report]
muiskauttaa suudella, antaa pu-
su, pussata Te kis mieli muiskaut-
taa sua. Reksi oikeen muiskautti
mua poskelle, kun se onnitteli, [to
kiss]
muisku suukko, pusu Anna Pekka
äidille muisku poskelle! Aattele,
mä sain siltä kundilta jo muiskun!
[a kiss]
mukavuuslaitos kiertoilmauk-
sen kaltaisesti: wc, vessa, käymä-
lä, (paska)huus(s)i Missähän tääl-
lä ois lähellä sellanen, tiätsä, mu-
kavuuslaitos, kun tarttis päästä?
Meijän mökillä on kyllä aika an-
kee mukavuuslaitos, meinaan
vaan et sit tiiätte. [WC, toilet,
bathroom]
muki cocktailannos, juomasekoi-
tus (alkoholia), kuppi Tehään sit-
ten saunan jälkeen mojovat mukit.
Oot tainnu ottaa jo aika monta
mukia, kun jo tolleen ohi katot, [a
drink, cocktail]
mukiinmenevä kelvollinen, sie-
dettävä, laatuunkäypä Pekan uus
likkakaveri on ihan mukiinmene-
vä. Teillähän on ihan mukiinme-
nevä kämppä, [not bad, OK, toler-
able]
mukkelis makkelis nurin nis-
koin, päistikkaa; sekaisin, hajal-
laan, mullin mallin Iskä meni
mukkelis makkelis kellarin por-
taissa. Kaikki tavarat on menny
mukkelis makkelis auton peräkon-
tissa. [head first, headlong; topsy-
turvy, in disorder]
muksu, mukula lapsi, tenava, ka-
kara, kersa, pentu, penska Nyt
eukko ja muksut autoon, niin men-
nään! Jokos muksut tuli koulusta ?
Onpas teillekin siunaantunu pai-
 233
jon noita mukuloita. Toi jätkähän
on vielä ihan mukula, [child, kid]
mulkero halv. epämiellyttävä, han-
kala ihminen, mulkku (2) Häivy
siitä, senkin mulkero! Mä en sen
mulkeron puheille mee! [very
unpleasant person]
mulkku 1 vulg. miehen sukupuoli-
elin, siitin, penis, muna, kyrpä
Tolia jätkällä on hirvee mulkku!
Katos, kun sen mulkku pullistelee
housuissa! Mulkkua kirvelee niin
hitosti, [penis] 2 vulg. vastenmieli-
sestä, hankalasta ihmisestä, var-
sinkin miehestä: hölmö, hullu, tor-
vi, ääliö, idiootti Painu vittuun
täältä, senkin mulkku! Se saakelin
mulkku tuli taas tänne rehvastele-
maan. Senkin mulkku! [(used to
insult males) idiot, stupid, asshole]
3 vulg. adjektiivina: typerä, inhot-
tava Toi nyt on ihan mulkku idis!
Kuka tollasen mulkun tyypin kans-
sa viittii olla! [stupid, disgusting]
mulkvisti vulg. typerästä, vasten-
mielisestä ihmisestä, varsinkin
miehestä: hölmö, torvi, ääliö, päs-
si, kusipää, mulkku (2) On siinä
mulla yks mulkvisti! Sellanen
mulkvisti tarttis turpaansa. [(used
to insult males) idiot, stupid, asshole]
mulla minulla Mulla on kauhee
kuume. Onkohan mulla näössä jo-
tain vikaa, kun teksti vilisee silmis-
sä? Ne kirjat on mulla. [I have (got)]
mulle minulle Anna se kirja mulle.
Miten mulle nyt näin huonosti kä-
vi? Joku ori näköjään lähettäny
mulle kirjeen, [me, to me, at me]
muna, munat
mullei, multei minulla ei, minulta
ei, minulle ei Mullei oo yhtään ra-
haa. Multei kannata nyt kysellä
mitään, mullon hirvee kankkunen.
Mullei tartte antaa mitään joulu-
lahjoja. [I don't have; not...me]
mullin mallin sekaisin, epäjärjes-
tyksessä, sikin sokin Koko sen po-
jan huone oli ihan mullin mallin.
Meillon remontti ja paikat mullin
mallin. Sen likan asiat on menny
aivan mullin mallin, [in disorder,
topsy-turvy]
mullon, multon minulla on, mi-
nulta on, minulle on Mullon hir-
vee päänsärky. Multon kaikki ta-
varat hukassa. Mullon ihan sa-
mantekevää, mitä muut aattelee.
[I have (got); me, to me, for me]
multa minulta Mitä sä pyysit mul-
ta? Kuka haluaa multa karkkia?
Multa ei onnistu tänään mikään.
Siilon multa pääs itku, kun iskä ja
äiti kerto, et ne eroo. Oho, multa
pääs pieru. [I, me, from me]
mummeli, mummi, mummu
isoäiti, mummo, mamma, mam-
meli; vanha nainen Mä annan nää
lapaset mummelille joululahjaks.
Piti auttaa tossa yks mummeli tien
yli. Mummi ja pappa tulee meille
jouluna. Me mentiin jouluaattona
käymään mummun ja vaarin hau-
dalla. Joku mummu oli jääny tos-
sa kelkallaan auton alle. [grand-
mother; aged woman]
muna, munat vulg. miehen suku-
puolielimistä: siitin, penis, kyrpä,
molo, mulkku (1) Kauhee muna
tolia jätkällä! Ei ne äijät muuta
munaa
tee, kun juoksee vaan akkojen pe-
rässä muna pystyssä. Pistä nyt
housut jalkaan ja munas piiloon!
Kyllä sattu, kun jätkä potkas suo-
raan munille, [penis; testicles]
munaa rohkeutta, kanttia, uskal-
lusta, tehoa Kyllä kait jokasessa
meissä pitäs olla munaa olla ihan
oma ittensä. Musta noihin soun-
deihin tarttis vähän enempi mu-
naa. [courage, nerve; power, "balls"]
munaskuissa perin pohjin, läpi-
kotaisin tuntumisesta tai tuntemi-
sesta Toi jytä tuntuu munaskuissa
asti. Vetäse sitä kuonoon, et se
tuntee kans oikeen munaskuis-
saan. [throughout one's body]
munaskuita myöten perin poh-
jin, läpikotaisin, perusteellisesti
Tullissa mut tarkastettiin munas-
kuita myöten. Onhan mut tutkittu
munaskuita myöten, eikä mitään
vikaa ole löytyny. [thoroughly, from
top to bottom]
munata nolata itsensä, erehtyä,
tehdä tyhmyyksiä, mokata, möh-
liä, tunaroida, tyriä, töpätä Muna-
sin taas pahanpäiväisesti eilisissä
kemuissa. Menit hölmö taas mu-
naamaan hyvän maalintekopai-
kan! [to fail, screw up, blow (it)]
munaus epäonnistuminen, köm-
mähdys, möhläys, virhe, moka Se
maali oli kyllä moken oma muna-
us. Tais olla munaus mennä ker-
toon asiasta pomolle, [failure,
blunder, gaffe]
munia 1 nolata itsensä, erehtyä,
tehdä tyhmyyksiä, mokata, möh-
liä, tunaroida, tyriä, töppäillä Kyl-
234
lä toi tyyppi sitten osaa munia
joka asiassa! Jätkä muni taas hy-
vät senssit! [to fail, blunder, blow (it)]
2 antaa odottaa itseään, viivytellä,
kuhnia, kupata Mihin ihmeeseen
ne ukot jäi taas munimaan ? Kuis
pitkään sä aiot munia siellä? [be
long, delay, dawdle]
munkki slg. onni, tuuri, säkä, mäi-
hä, mäsis Kävi tosi hyvä munkki,
kun meikku pääs tentistä läpi.
[(good) luck]
muoviraha pankki- tai luottokort-
ti, maksukortti Mä maksan nyky-
ään kaiken muovirahalla. Onhan
toi muovirahan käyttö hirveesti li-
sääntyny. [debit card, charge card,
credit card]
murheenkryyni harmin tai huo-
len aiheuttaja, mätämuna Pikkub-
roidi on meijän perheen murheen-
kryyni. Sä oot kyllä tän luokan
murheenkryyni! Mun juoppo eno
on oikee suvun murheenkryyni.
[nuisance, an annoying person]
murikka moottori, mylly, motti
Sen jenkkiraudan konepellin alla
jylläs aikamoinen murikka. Nyt se
saakelin murikka levis varmaan
kokonaan, [engine, motor]
murjaani halv. tummaihoinen,
neekeri, mutakuono Kaiken maa-
ilman murjaaneita tänne Suo-
meenkin päästetään! Joku mur-
jaani kävi tossa ovella kauppaa-
massa tauluja, [black person]
murjaista 1 kertoa vitsi, huuli,
heittää herja; sanoa, laukaista,
töksäyttää jollekulle ilkeästi tms.
Pete murjas taas tosi hyvän vitsin.
 235
Taisit murjasta maikalle aika pa-
hasti. [crack a joke; say sth malicious]
2 vulg. ulostaa, paskantaa Kuka
helvetti on murjassu tänne lattial-
le paskapökäleen ? [defecate]
murju huonokuntoinen, siivoton
asunto; mökki, tönö, mörskä Noi
naapurit asuu ihan hirveessä mur-
jussa. Pitäs kait tähänkin murjuun
tehä vähän remonttia. Puretaan
toi koko murju ja rakennetaan uus
tilalle! [untidy, dirty or deteriorated
house or flat/apartment]
m u r k i n a ruoka, syötävä, sapuska
Mistäs saatas vähän murkinaa ?
Ei koulun murkinoissa musta mi-
tään vikaa oo ollu. Heitetään ne
loput murkinat veks. Tulkaahan
jätkät murkinalle! [food]
murkinoida syödä ruokaa, aterioi-
da Eiköhän murkinoida välillä,
niin jaksetaan taas tehdä töitä.
Kyllä tästä tullaan murkinoimaan,
jahka ehitään. [eat, have a meal]
1 murkku murrosikäinen nuori
Meiän perheessä on kaks toivo-
tonta murkkua. Ei noitten murkku-
jen oikuttelua käsitä kukaan.
[adolescent, at puberty]
2 murkku muurahainen Noi kaa-
pin nurkat vilisee murkkuja. Mur-
kut oli tehny pesän seinän väliin.
Mä inhoon murkkuja ja kaikkia
ötököitä, [ant]
murtsika, murtsikka slg. murto-
maahiihto Mä inhosin jo koulussa
murtsikaa. Murtsikka on vapaalla
tyylillä aika rankka laji. [cross-
country skiing]
musson, muston
murtsikat slg. sukset Ota ne murt-
sikat jalasta ja tuu tänne lämpi-
mään! Ei noilla vanhoilla mursi-
koilla helkutti pysty mitään hiih-
tään! [a pair of skis]
muru hellittelysana: kulta, rakas
Kuka se sun ihana murus sitten oi-
keen on ? Voi sua äidin pikku mu-
rua! [dear, honey, baby, sweetheart]
musa musiikki Sit kun musa lop-
pu, lähettiin veks. Toi on ihan sai-
rasta musaa. En mä diggaa tällas-
ta musaa, [music]
musikka lapsi, kidi, skidi, kersa,
muksu, tenava, kakara Musikat
äkkiä autoon, nyt lähetään! Johan
on teillekin noita musikoita siu-
naantunu vaikka kuinka monta!
[child]
muskari musiikkileikkikoulu,
-leikkikerho Pitäs viiä kersat illal-
la muskariin. Musta muskarissa
on aina kivaa! Piät sä kersoille
vielä sitä muskaria? [music play-
school]
muskeli(t) lihas, lihakset, yleensä
käsivarsilihakset Katos, kun tolia
bodarilla on mahtavat muskelit!
Mitä hittoo siinä noita onnettomia
muskeleitas pullistelet! [muscle(s)]
mussa minussa Onkohan mussa
jotain vikaa, kun kukaan ei välitä
musta? Tiiätsä, et mussa taitaa
olla syöpä. [I, me, in me]
mussei, mustei minussa ei, mi-
nusta ei Mussei oo onneks ollu
flunssaa koko talvena. Mustei vä-
litä kukaan, [not...me]
musson, muston minussa on,
minusta on Musson varmaan jo-
 mussuttaa
tain vikaa, kun kukaan ei leiki mun 1 mut kirjakielen mutta-sanan ta-
kaa. Muston kurja lähtee täältä
sun luotas, [me, in me; in my opinion] ehtoa, uutta näkökulmaa tms. Olis
• mussuttaa höpöttää, puhua jouta-
via, tyhmyyksiä; inttää vastaan
Sun sisares mussuttaa aina ihan
turhia. Häivy siitä muualle mus-
suttaan tarinoitasi Onks sun pak-
ko aina mussuttaa vanhemmillesi
[talk nonsense; complain, argue,
answer back]
m u s t a minusta; minun mielestäni
Hei, tykkäätkö sä musta? Musta
noi sun kutees on ihan jees. [about
me, of me, from me; in my opinion]
mustamaija pakettimallinen po-
liisiauto, maija Mustamaija tuli
pihaan varmaankin hakeen Penaa
putkaan. Arska oli ajanu musta-
maijaa karkuun, mut saihan ne ky-
tät sen kiinni, [police van, patrol
wagon]
mustana kahvikupillisesta ilman
kermaa tai maitoa Juoks sä kahvin
mustana, vai? Mua on ruvennu
närästään, jos mä juon kahvia
mustana, [black (coffee without milk
or cream)]
mustanaan jotakin aivan täynnä,
hyvin paljon, runsaasti olevasta
Koko tori oli mustanaan poruk-
kaa. Metät on tänä syksynä ihan
mustanaan sieniä, [crowded; full of
sth]
mustis mustasukkainen, mustan-
kipeä Mun broidi on hirveen mus-
tis kimmafrendistään. Taas sä yri-
tät vaan esittää jotain mustista!
[jealous]
236
paan ilmaisemassa vastakohtaa,
se hyvä, mut se maksaa hekutisti.
Voit sä mennä ulos, mut tuu sit
pian syömään. Mut jos mä kuiteski
jään himaan. "Mua harmittaa tosi
rankasti, etten mä päässy lukeen
matikkaa. - Mut yrität sit taas ens
vuonna!" [but]
2 mut minut Hei ottakaa mut mu-
kaan retkelle! Päästäkää mut si-
sään! Miks mut jätettiin tänne yk-
sin? [me]
mutakuono, mutiainen halv.
tummaihoinen ihminen, neekeri,
murjaani Mitähän noikin muta-
kuonot täältä Suomesta ettii? Äs-
sällä pyörii aina jotain mutiaisia.
[a black person]
mutsi äiti, äiskä, mude Onks mutsi
kotona ? Me lähettiin mutsin kans-
sa vähän ostoksille. Mitä sä annat
mutsille joululahjaks? [mother]
mutu varsinkin yhdyssanojen al-
kuosana: perustelematon tunne tai
mielipide (sanoista "musta tun-
tuu") Ei tollanen pelkkä mutu riitä
perusteluksi Toi on taas sitä mutu-
tyyliä. Ei näitä asioita voi ratkais-
ta mututuntumalla. [a feeling or
opinion without substantiation]
muusata tehdä soseeksi, soseuttaa
Mä aina muusaan perunat, jos on
kastiketta. Ensin niitten omppujen
pitää höyryssä pehmetä, ja vasta
sit ne muusataan. Ei hienoilla päi-
vällisillä saa muusata perunoita
lautaselle, [to mash, puree, pulp]
 237
muusi, muussi (peruna)sose
Mun lempiruokaa on nakit ja
muusi. Onpa mummo tehny hyvää
muussia! [mash(ed potatoes), puree]
muusina, muusiksi hajallaan,
hajalleen, rikki Kaikki tavarat oli
peräkärryssä ihan muusina. Pe-
nan auto meni kolarissa ihan
muusiks. [smashed, broken, wrecked]
m u u t e n ilmaisemassa puheenai-
heen vaihtumista, sivuhuomautus-
ta tms.: sivumennen sanottuna,
kesken kaiken Muuten, mulla ois
vielä yks pikku pyyntö. Ai niin
muuten, onks sulia sitä Villen nu-
meroo? Mun piti muuten kysyä
vielä sitä isäs vointia. Tää on
muuten aika hyvää tää kahvi. Oli
muuten rankat bileet illalla! [by the
way]
mykkäkoulu murjottamisesta, pu-
humattomuudesta toiselle Iskä on
pitäny taas koko päivän mykkä-
koulua. Koskas toi sun mykkäkou-
lus loppuu? [sulk(s), "the silent
treatment"]
m y l l y moottori, murikka, motti Pe-
nan vanhassa Letukassa on kaksa-
taaheppanen mylly. Kyllähän tol-
lanen mylly jo vetää vesihiihtäjää-
kin. [engine, motor]
myi lyttää pelissä, ottelussa: höy-
kyttää, painostaa, pistää lujille
Ruotti myllytti toka erän Suomee
tosi rankasti. Tarttee vähän va-
roo, ettei vastustaja pääse myllyt-
tään heti alussa, [(in a game)
dominate, attack, press]
myssy(t) silmillä
myntti raha, kolikko Mulla ei oo
antaa sulle myntin mynttiä. Vip-
paa muutama myntti! [money, coin]
myrkyn lykkäsi harmillisesta
epäonnesta, takaiskusta tms.: kä-
vipä huonosti, tulipa ongelmia Jo-
han se nyt myrkyn lykkäs, kun ru-
pes satamaan kesken pihapippa-
loitten. Nyt se vasta myrkyn lyk-
käs, kun se saakelin hullu tänne
tuli. [be unlucky, get a problem]
myrskyn merkki ihmisestä vihai-
sen näköisenä, raivoon purskahta-
maisillaan Miks se sun siskos oli
taas koko illan niinku myrskyn
merkki? Ope tuli luokkaan naama
myrskyn merkkinä, [black with fury]
myrtsi slg. harmistunut, katkeroi-
tunut, masentunut Maikka oli aika
myrtsin näkönen, kun se palautti
kokeita. Miks sä oot niin myrtsi-
nä ? Mirkku on taas vähän myrtsi,
kun Pate jätti sen. [in a bad mood,
vexed; depressed]
myräkkä 1 myrsky, rajuilma Sel-
vittiin sentään hengissä siitä hel-
kutinmoisesta myräkästä. Ei to-
hon myräkkään kannata lähtee.
[(snow)storm, tempest] 2 meteli,
mekkala, rähinä Mikä helkutin
myräkkä tuolla torilla taas on!
Mutsi nosti heti hirveen myräkän,
kun mä menin himaan, [noise, hulla-
baloo, clamour]
myssy(t) silmillä humalassa, juo-
vuksissa, kännissä, päissään, jur-
rissa Pena on jo ihan myssy silmil-
lä. Eiköhän vetästä kunnolla mys-
syt silmille! [drunk]
myydä eioota
myydä eioota kertoa ostajalle,
että haluttua tavaraa ei ole saata-
villa Toi meijän uus kauppias myy
koko ajan eioota. Kyllä tonkin tyy-
pin lafka menee just konkkaan,
kun siellä myyään pelkkää eioota.
[to keep telling customers "not in
stock"]
myyntitykki halv. tehokas, tunkei-
leva myyjä Täällä kävi taas joku
helkutin myyntitykki kauppaamas-
sa imureja. Ja mähän heitin sen
myyntitykin pihalle, [aggressive
salesperson or hawker]
myyä, myyään myydä, myydään
Se kiero kauppias yritti myyä mul-
le vanhaa makkaraa. En mä aio
tätä asuntoo vielä myyä. Myyään
se sun mopos ja ostetaan auto! Me
myyään varmaan meijän toinen
auto pois, kun mutsi jäi eläkkeelle.
[sell]
myö me Mitäs myö nyt tehään, kun
rahat loppu? Menkää työ eellä,
myö tullaan sit vähän myöhem-
min. Ollaankohan myö nyt ees oi- mällissä humalassa, juovuksissa,
keessa paikassa? [we]
mä minä, mää, mie Mä diggaan
soulia. Mä tuun jelppiin sua. [I, me] aika mällissä, kun mä sain sen
mähliä, mählätä sotkea yhteinen
asia, epäonnistua, mokata, tuna-
roida, munia, möhliä, möhlätä
Mitä helkuttia sä oot taas mähliny
näitä meijän juttuja! Kuka on taas
menny mähläämään tän hyvän
homman? [to blunder, blow (it), screw
up]
mäihä onni, tuuri, säkä, mäsis,
munkki Mulla on aina surkee mäi-
hä lotossa. Ei mulla oo oikeen
238
koskaan ollu hyvää mäihää noit-
ten naisten kans. [luck]
mäiskeessä humalassa, juovuk-
sissa, päissään, kännissä, tuiskees-
sa, junissa, mällissä Taisit olla il-
lalla aika mäiskeessä, ku et muista
mitään. Pena oli ajanu helkutin-
moisessa mäiskeessä mopollansa
mettään, [drunk]
mäkättää nalkuttaa, motkottaa, jä-
kättää Mene siitä muualle mäkät-
tämään! Seija mäkätti koko illan,
kun mä tulin kapakan kautta hi-
maan. Mitä siinä taas mäkätät,
piä turpas kiinni! [to nag, quibble]
1 mälli isku, tälli; kolari Sain aika-
moisen mällin takaraivoon, kun
tikkaat kaatu. Oli se aika mälli,
kun se ukko ajo meijän kylkeen.
[hit, blow; crash]
2 mälli vulg. siemensyöksy Mälli
irtos tosi herkästi sen pimun kans-
sa. Ei oikeen tahtonu mälli lentää,
kun se eukko oli niin suttunen.
[ejaculation]
päissään, kännissä, tuiskeessa,
jurrissa, mäiskeessä Se jätkä oli jo
kämpille. Voi hitto, kun meikä oli
eilen mällissä! [drunk]
m ä l l ä t ä tuhlata (juhlien) rahaa tai
omaisuutta Siilon lottovoiton jäl-
keen oli rahaa oikeen mällätä. On
noilla ökyrikkailla vaikka mitä,
millä mällätä! [spend money, splash
out]
mälsä ikävä, tylsä, kurja Täällä
landella on aina ihan mälsää.
 239
Musta se uus maikka on ihan mäl-
sä tyyppi, [boring, dull]
mämmikoura kömpelökätinen ih-
minen Ei toi saakelin mämmikou-
ra osaa tehä mitään. Taas se
mämmikoura särki astioita.
[clumsy person, butterfingers]
mäntti huono, typerä, tylsä; type-
rys, mänttipää, paskapää Se leffa
oli ihan mäntti. Täällä mökillä on
sairaan mänttiä olla syksyllä. Toi
uus kaveri on täys mäntti, [bad,
boring, dull; idiot, dummy]
mänttipää mäntti, typerys, paska-
pää Piä senkin mänttipää turpas
kii! Sille mänttipäälle ei kannata
kertoo mitään, [idiot, dummy]
märehtiä murehtia, vatvoa, hautoa
mielessään Älä nyt enää märehi
sitä samaa asiaa! Ihan turha sitä
vanhaa juttua on enää märehtiä.
[dwell on, brood on, chew over]
mäsis slg. onni, tuuri, säkä, mäihä,
munkki Kävi kerrankin hyvä mä-
sis pelissä. Oli surkee mäsis, kun
kaikki kapakat oli jo täynnä, [luck]
mäski huono ruoka, moska Minä
en tommosta mäskiä suostu syö-
mään! Ei tästä mäskistä tuu kun
maha kipeeks. [bad food]
mäskä, mäsä rikki, rikkinäinen,
tohjo, hajalla Tää kone on ihan
mäskä. Telkkari meni mäskäks
kait siitä salamaniskusta. Ei tolia
mäsällä vehkeellä enää mitään
tee. Ne munat meni vähän mäsäks
kassin pohjalla. Pena ajo autonsa
ihan mäsäks. [smashed, broken,
wrecked]
mätämuna
mätkyt lisäverot Taas tuli just jou-
lun alla hirveet mätkyt. Faija pel-
kää, et se saa taas mätkyjä.
[additional tax, surtax, back taxes]
mätkähtää maksun, veron tms.
määräyksen saamisesta, tulemi-
sesta: räpsähtää Penalle mätkähti
aikamoiset sakot kaahailusta. Toi-
vottavasti ei taas mätkähä lisäve-
roja. [receive a fine or taxes]
mätkäistä, mätkäyttää määrätä
lisävero, sakko, tuomio tms.: räp-
säyttää Saas nähä, mätkästäänkö
meikäläistä tänä vuonna. Poliisit
mätkäyttifaijalle aikamoiset sakot
sen kaahailusta. Arskalle mätkäs-
tiin kolme vuotta taposta, [impose a
fine or taxes]
mättää 1 jonkin asian vastaan han-
kaamisesta, takkuamisesta: ei on-
nistua Mikä ihme siinä hommassa
taas mättää? Missäs nyt mättää,
kun et saa mitään aikaseks? [go
badly, go wrong] 2 harmittaa, ottaa
aivoon, ottaa päähän Mikäs sua
nyt taas mättää, kun naama on
happamana? En mä tajuu, mikä
tota äijää taas mättää, [annoy, be
fed up]
mätäkuun juttu perätön puhe,
keksitty juttu En mä tota usko,
vaikuttaa ihan mätäkuun jutulta.
Taitaa noi sun tarinas olla pelkkiä
mätäkuun juttuja, [silly season story]
mätämuna vastenmielinen, kel-
voton henkilö, murheenkryyni Ei
tollasen mätämunan kanssa ku-
kaan tuu toimeen. Mun juoppo
eno on oikee suvun mätämuna.
mäyräkoira
Senkin mätämuna! [an unpleasant
person, good-for-nothing]
mäyräkoira kahdentoista
(olut)pullon pitkänomainen kar-
tonkipakkaus Viittiks samalla
tuua kaupasta meille pari mäyrä-
koiraa? Mäyräkoira maksais
vaan karvan verran alle kympin,
sikspäkki melkein seittemän egee.
[twelve-pack (of beer)]
mää minä, mä, mie Mää voin kyllä
sit tiskata. Mää en pääsekään il-
lalla tuleen teille. Mitäs mää sa-
noin! [I, me]
möhliä, möhlätä epäonnistua,
munata, munia, töpätä, töppäillä,
töpeksiä, tupeksia, mähliä, mählä-
tä Möhlit taas koko pelin ajan, tor-
velo! En mä oo tahallani mitään
möhliny. Vaihtakaa se imuri pois
sieltä maalilta möhlimästä! Hitto
kun mä möhläsin tentissä! Tuli vä-
hän möhlättyä kännipäissä. [fail,
blow (it), screw up]
m ö h l ä y s epäonnistuminen, virhe,
töppäys, moka, munaus Meijän
mokelle sattu jo alussa aika möh-
läys. Mä en kyllä vastaa sun möh-
läyksistäs. [mistake, blunder]
möhömaha halv. iso maha; henki-
lö, jolla on iso maha Meijän iskäl-
lä on möhömaha. Ethän sää mö-
hömaha mahu kohta ovesta si-
sään! [(a person with) a big belly]
mökeltää puhua epäselvästi, so-
pertaa, sokeltaa, solkata, mumista
En mä saanu selvää, mitä se tyyp-
pi mökels. Puhu nyt siinä kunnolla
äläkä mökellä! [to speak unclearly,
mumble, splutter]
240
mökkihöperö paljosta kotona
(yksinään) olemisesta sekasin
mennyt, seinähullu Tosta naapu-
rin mummusta tuli sen äijänsä
kuoleman jälkeen täys mökkihö-
perö. Täytyy välillä lähtee vähän
ulkoileen, ettei tuu ihan mökkihö-
peröks. [crazy, mad (due to being at
home too much)]
möksä maja, mökki, mörskä, tölli;
kesämökki Naapuri on pystyttäny
jonkun helkutin möksän tonne
rantaan. Säretään toi jätkien mök-
sä! Me lähetään taas viikonlopuks
möksälle. [hut, shack; cottage,
bungalow]
mökä melu, meteli, melske, pauhu,
möykkä, mekkala Ulkoo kuulu
koko yön aivan hirvee mökä. Noi
sun autos subbarit pitää helkutin-
moista mökää. Siitä pikkuasiasta
nous töissä kauhee mökä. [noise,
uproar, clamour, blare]
mököttää murjottaa, jorottaa Pate
mököttää likkakaverillen kuulem-
ma jo toista päivää. Kersat rupes
taas mököttämään, kun niitä ei
otettu mukaan, [to sulk, mope]
m ö l i s t ä huutaa, metelöidä, hälistä,
möykätä Jätkät mölis takapenkillä
umpikännissä. Painukaa siitä
muualle mölisemään! [make noise,
bawl, roar]
mölli mäntti, tollo, typerä, höhlä,
hölmö, hullu Ihan mölli idis lähtee
anopin luo. Toi on ihan mölli tyyp-
pi. Ja tollasten mollien kanssa mä
en rupee mihkään! [stupid; idiot]
möllöttää 1 töttöttää, töllistellä,
tuijottaa Se äijä vaan möllöttää
 241
telkkaria kaiket illat. Mitä siinä
meitä möllötät, painu muualle!
[stare, goggle, ogle, gape] 2 laisko-
tella, olla jouten Täällähän myö
vaan kesämökillä olla möllöte-
tään. Siinä se isäntä maata möl-
löttää sohvalla kaiket päivät, [be
idle]
mölyapina halv. äänekäs, puhelias
ihminen Meijän uus äikän maikka
on oikee mölyapina. Turpa kiinni
senkin mölyapinat! [a very noisy or
mouthy person]
rnöläyttää sanoa, paljastaa jotain
harkitsemattomasti tai vahingossa
Menit hullu möläyttään siitä mo-
kasta mun eukollekin! Varokin sit-
ten möläyttämästä tästä kelle-
kään! [blurt (out), reveal accidentally]
mölö huono, tyhmä, typerä; type-
rys Oli ihan mölö idis lähtee land-
elle! Toi rotsi on mölön näkönen.
Se uus kundi on täys mölö. [bad;
stupid]
mölöttää joutavasta (äänekkäästä)
puheesta: hölöttää, pölpöttää, hö-
pöttää; sekavasta tai vieraskieli-
sestä, oudosta tms. puheesta: mu-
mista Mee siitä muualle mölöttä-
mään juttujas! Kuka hullu siellä
vielä mölöttää, eihän täällä pysty
ees nukkumaan! Mitähän kieltä
toikin ählämi mölöttää? [taik
nonsense; speak unclearly, splutter]
mömmö 1 epämääräinen seos,
massa, ruoka tms. Nää kaikki ai-
nekset pitäs sekottaa mömmöks,
vai? Mitä ihmeen mömmön tää sa-
puska on ? [pap, sludge; bad food]
2 huumaava aine, pilleri tms. Ois-
möykätä
ko sulia myyä vähän mömmöö?
Pitää kattoo, ettei mömmö pääse
loppuun, [drugs, especially pill(s)]
mönjä epämääräinen seos, massa,
ruoka tms., m ö s s ö (1) Sun housus
on persuuksista ihan mönjässä.
Kuka tommosta saakelin mönjää
sois! [goo, sludge; bad food]
mörkki ihmisestä: synkkä, hapan,
allapäin Toi uus tyyppi on ihan
mörkki. Pappa istu koko illan ihan
mörkkinä nurkassa, [sulky, moody]
mörskä huonokuntoinen asumus,
murju, läävä; mökki, maja, möksä
En suostuis asumaan hetkeekään
tollasessa mörskässä. Pojat ra-
kens jonkun mörskän puuhun.
[deteriorated dwelling; hut, shack]
mörökölli pahantuulinen ihminen,
murjottaja, juro, hapannaama
Vaarista on tullut vanhuuttaan yks
helkutin mörökölli. Senkin mörö-
kölli! [grouch, grump, sulker]
m ö s s ö 1 epämääräinen seos, mas-
sa, ruoka tms., mönjä Sekotetaan
nää aineet tasapaksuks mössöks.
Mitä ihmeen mössöä tää sapuska
on? [pap, goo; bad food] 2 humpuu-
ki, puppu, hölynpöly Se oli pelk-
kää seksiä ja täyttä mössöä koko
lejfa! [nonsense, humbug]
möykkä meteli, melu, mekastus
Sen kännikalan möykkä kuulu si-
sälle asti. Lopettakaa toi kauhee
möykkä! [noise, uproar, clamour]
m ö y k ä t ä pitää möykkää, meluta,
mekastaa, mölistä Mitä hittoo te
siellä möykkäätte! Älä sit taas ru-
pee päissäs möykkäämään! [make
noise, bawl, roar]
mööpeli
m ö ö p e l i huonekalu, kaluste Käy-
tiin ostamassa olohuoneeseen
uuet mööpelit. Keittiön vanhat
mööpelit vietiin kaatikselle. [piece
of furniture]
242
möötti slg. tapaaminen, treffit,
tärskyt; miitinki, kokous, neuvot-
telu Mullon möötti yhen tyypin
luona kolmelta. Onks täällä joku
ruottinmaikkojen möötti, vai?
[meeting]
 243
N, n
naakeli (rauta)naula Kohta alkaa
naakelit loppua. Annas muutama
naakeli taskustasi [naii]
naama 1 kasvot, pärstä; suu Mai-
kalla oli taas myrtsi ilme naamal-
la. Kohta lyön nyrkillä sua naa-
maani Heitäs nyt naamaas ne ruu-
at, niin lähetään! Mä en viitti ka-
tella sun hapanta naamaas! [face;
mouth] 2 ihmisestä: kasvo, tyyppi
Näillä koulutuspäivillä näkee
aina uusia naamoja. Täällä on
kaikki mulle ihan outoja naamoja.
[person (people)]
naama happamana nyreänä, no-
lona, pettyneenä yms. olemisesta,
naama rutussa, vinossa Tossa se
sun siskos vaan istu naama hap-
pamana koko illan. Miks sulia on
aina naama happamana, pänniiks
sua? [sulky, sour face]
naama kii(nni), umpeen ole hil-
jaa, vaiti Pia naamas kiinni! Naa-
ma kii! Nyt naama umpeen, senkin
hullu! ["Shut up!"]
naama norsunvitulla vulg. vihai-
sena, kiukkuisena, nyreänä, nolo-
na, pettyneenä, naama rutussa, vi-
nossa Eukko oli taas naama nor-
sunvitulla, kun mä menin kännissä
himaan. Faija tuli verotoimistosta
naamataulu, -värkki
naama norsunvitulla. [angry (sulky,
disappointed, embarrassed, etc.) face]
naama peruslukemilla totisena,
vakavana, nauramatta tai hymyi-
lemättä pysymisestä tai pysyttele-
misestä: pokkana Oli vähän vai-
kee pitää naamaa peruslukemilla,
kun ope tuli luokkaan housujen
vetskari auki. Nyt pojat naama pe-
ruslukemille! [straight face]
naamari slg. kasvot, naama (1);
suu Mä vetäisin sitä jätkää nyrkil-
lä päin naamaria. Mennään tohon
pubiin heittään parit kaljat naa-
mariin. Pistähän ne sapuskas nyt
äkkiä naamariisi [face; mouth]
naama rutussa, vinossa vihai-
sena, kiukkuisena, nyreänä, nolo-
na, pettyneenä Toi tyyppi kulkee
aina naama rutussa. Miks sulia on
taas naama vinossa ? Aina on naa-
mas vinossa, kun mä tuun kotiin!
[angry (sulky, disappointed, embar-
rassed, etc.) face]
naamat slg. humala, känni, perseet
Illalla otetaan sitten kyllä kunnon
naamat. Tuli vaihteeks oltua taas
kunnon naamoissa, [drunkenness]
naamataulu, -värkki kasvot,
naama (1) No nyt on vauvan naa-
mataulu taas pelkkää hymyä. Ton
murkun naamavärkki on aina myt-
naatti
ryssä. Piähän toi naamataulus
poissa näkyvistä, ettet saa turpiis!
[face]
n a a t t i lopen uupunut, väsynyt,
kuitti, poikki, rätti Mä olin mara-
tonin jälkeen aivan naatti. Mutsi
tuli töistä ihan naattina, [fatigued,
very tired]
nafta dieselöljy, (1) löpö Käyks se
kone naftalla? Ai se löpö tarkot-
taakin naftaa! [diesel]
nafti vähän liian pieni, niukka, hie-
man vajaa, tiukka, natku Tässon
vaan nafti kilo perunoita. Sahaa
tästä vielä nafti sentti pois. Taitaa
olla aavistuksen verran nafti pu-
sero sulle. [short, scant, narrow; tight-
fitting]
naftisti juuri ja juuri, niukasti, ni-
pin napin Grönholm voitti sitten-
kin rallin naftisti. Rahaa on siihen
hankkeeseen kyllä vähän naftisti.
[only just (enough), barely; very little]
nahka iho Poltitko sä nahkas au-
ringossa? Nyt tää nahka alkaa ke-
siä. Mun nahka kutisee, [skin]
nahkapää halv. skinhead, skini,
nahkatukka, kalju, klani Torilla
oli taas joku ihme jengi nahkapäi-
tä. Siihen mun vieruspaikalle tuli
joku nahkapää sönkkäämään
koko ajan. [skinhead, baldhead]
nahkaviitonen nyrkki, luuviito-
nen Turpa kiinni tai saat nahkavi-
tosesta! Kohta rupee liivitonen
heiluun, jos et lopeta tota keljui-
luas! [fist]
naida 1 vulg. olla sukupuoliyhtey-
dessä, rakastella, nussia (1) Ootsä
nainu sitä akkaa? Mä pääsin nai-
244
maan sitä takaapäin. Nyt tekis
mieli naida! Me naitiin räsypokan
jälkeen kimpassa, [have sex] 2 va-
rastaa, kähveltää, pihistää, nyysiä,
nussia (2) Kuka helkkari on nainu
mun hanskat? Mun sontsa on nai-
tu narikasta, [steal, filch, swipe]
naikkonen kevytkenkäinen nai-
nen Oliks siellä baarissa hyvän-
näkösiä naikkosia ? Ja minähän en
tommosten naikkosten perässä
juokse! [woman]
n a i m i s i s s a tukalasta (työtilan-
teesta tai asiasta, josta ei pääse
eroon, vaikka haluaisi Nyt se ukko
on naimisissa siinä hommassa ties
kuinka kauan. Se tais joutua nai-
misiin ton naapurin remontin te-
kemisessä. Jäiköhan se mutsi nai-
misiin sinne äitinsä luo ? [married
(to one's work, etc.)]
naisissa naisseuralaisen luona,
naisesta seuraa tai vuodekumppa-
nia etsimässä Taisit olla naisissa.
Onks toi teijänkin poika jo ruven-
nu käymään naisissa ? Lähetään-
kö illalla naisiin? [with (or looking
for) female company]
naittaa nitoa niturilla Naitetaanks
nää arkit yhteen? Se päällimmäi-
nen paperi jätetään joka pinosta
naittamatta, [to staple]
naittaja nituri Kuka on vieny nait-
tajan mun työpöydältä? Nyt tais
niitit loppua naittajasta, [stapling
machine]
nakella niskojaan käyttäytyä
halveksuen, ylimielisesti tai mie-
lenosoituksellisesti Ei tartte tulla
tänne nakkelemaan niskojaan!

Mitä sä siinä nakkelet niskojas,
mokomakin nirso! [toss one's head,
bridle]
1 nakit sormet Oli niin kylmä, että
nakit melkein jääty. Hitto, kun jäi
nakit oven väliin, [fingers]
2 nakit (moottori)ajoneuvon ren-
kaat On noi jo aika huonokuntoset
nakit. Pitäs kohta vaihtaa talvina-
kit alle. [tyres, tires]
nakit silmillä kovasti juovuksissa,
humalassa Faija tuli kotiin taas
nakit silmillä. Tais tulla illalla ve-
tästyä ihan nakit silmille, [drunk]
nakittaa slg. määrätä jokin asia toi-
sen tehtäväksi Yritetäänks tää
homma taas nakittaa mulle ? Ei
sille tyypille kannata mitään ruve-
ta nakittaan, ei se tajuu mitään.
[to delegate, assign]
1 nakki asia, juttu, homma, saavu-
tus, työ, tehtävä; (varma) saalis,
tapaus Oli tosi helppo nakki voitaa
mestaruus. Ihan paska nakki koko
reissu! Toi kimuli on mulle ihan
varma nakki. [matter, thing; task, job;
"piece of cake"]
2 nakki hiirenloukku Pitää kokeil-
la, saisko ne saakelin hiiret nakil-
la kiinni. Nakki oli tarttunu hara-
kan pyrstöön, ja se vei sen tiehen-
sä. [mouse trap]
naksauttaa vulg. sukupuoliyhdyn- namu makeinen, karamelli, nami
nästä: naida, nussia, panna, naps-
auttaa Pääsitkö naksauttamaan
sitä akkaa? Tekis mieli joskus n a m u ( p a l a ) hemaiseva, seksikäs
naksauttaa tota työkaverin mui-
jaa. Käytiin Pirren kaa ruokiksel-
la vähän naksauttamassa, [have
sex (male)]
245 namu(pala)
naksu perunalastu tms. pikku pur-
tava Otetaan naksuja mukaan elo-
kuviin! Nää sokerihuurretut nak-
sut on ihania! [snacks, crisps, chips]
naku alaston, nude Ne pimut otti
rannalla aurinkoo ihan nakuina.
Me riisuttiin sen kämpillä heti na-
kuiks ja ruvettiin naimaan. Katos,
mä löysin netistä tosi hemasevia
nakujen kuvia! Muistaks sää, kun
pienenä juostiin rannalla nakui-
na? [naked, nude]
nalkissa kiinni, kiikissä, kiipelis-
sä, pinteessä, jumissa, pulassa, tu-
kalassa tilanteessa Nyt ollaan kyl-
lä pahassa nalkissa. Tää ikkuna
on nalkissa. Multa jäi avain tohon
lukkoon nalkkiin. Me jäätiin nalk-
kiin sinne kellariin. Siltä koiralta
jäi muna nalkkiin, [stuck, caught, in
trouble]
nami makea, herkullinen, nanna;
makeinen, karamelli Kylläpä jäts-
ki on namia näin helteellä. Äiti ei
anna mun syödä namia. Tykkääks
sä namista? [good, delicious; sweet,
candy]
n a m i k k a kosketinnappula, nippe-
li, hanikka Mitä tapahtuu, jos mä
vetäsen tästä namikasta ? Älä kos-
ke niihin kojetaulun namikoihin!
[knob, handle, switch]
Onks sulia namuja? Anna mulle-
kin yks namu! [sweet, candy]
nainen tai mies; houkutteleva, ha-
luttu esine Kato mikä namu tuolla
kävelee! Vaude mikä namupala
toi mimmi! Toi punanen Ferrari
namusetä
on oikee namupala, [sexy;
attractive, enticing]
namusetä makeisten tms. avulla
lapsia seksuaalisiin suhteisiin
houkutteleva mies Joku saakelin
namusetä on hiippaillu näillä nur-
killa. Pitää varottaa lapia siitä
namusedästä, [male pedophile, "man
with candy"]
nanna 1 hyvästä suuhunpantavas-
ta: makeinen, karamelli, karkki,
nami Äiti antaa sulle kohta nan-
naa. Ei saa syyä liikaa nannaa, et-
tei mee maha kuralle, [good,
delicious; sweet, candy] 2 m a k e a ,
herkullinen, mojova, mukava, iha-
na Kyllä teki nannaa, kun voitet-
tiin! Oli tosi nannaa, kun se jätkä
nai mua takaapäin, [(feel) good,
fantastic, wonderful]
napa maha, vatsa Pistäs nyt vaan
napaas ne ruuat! Nyt mulla on
napa ihan täynnä, [stomach]
napalanko miehistä, jotka ovat ol-
leet sukupuoliyhteydessä saman
naisen kanssa Mehän ollaankin
sitten napalankoja, saakeli! Ei
naapurin ukko tiiä, et mä oon sen
napalanko. [men who have had sex
with the same woman]
napanderi, napanteri viinaryyp-
py, -hörppy, snapsi, paukku, nap-
su Otetaanko pienet napanderit
juhlan kunniaks? Oot tainnu ottaa
jo muutaman napanterin liikaa ?
[swig (of liquor), drink]
napata juoda, siemaista alkoholi-
ryyppyjä, olutta tms. Napataan
muutamat kaljat tossa baarissa ja
lähetään sitten meille. Oot tainnu
246
napata jo vähän liikaa, [drink
alcohol]
napit vastakkain kiistelemisestä:
eri mieltä Me ollaan pomon kans-
sa napit vastakkain. Meillä meni
Pirren kanssa napit vastakkain.
[different opinions, disagreement]
1 nappi kiva, hyvä, oiva Toihan on
tosi nappi juttu, mitä sä ehotit. Sii-
nä nähtiin taas Liuksen nappi
syöttö maalille! [good, great, nice]
2 nappi (huume)tabletti, tabu; lää-
kepilleri Jätkät veti joitain nappe-
ja naamaansa. Oisko sulia mitään
nappia päänsärkyyn? [(drug or
medicine) pill; tablet]
nappiin täydellisestä onnistumi-
sesta, oikeaan, kohdalleen osumi-
sesta Juhlat meni ihan nappiin.
Mun tärpit osu tentissä nappiin.
[perfectly right]
nappikauppa vähäpätöinen, mi-
tätön liiketoiminta Sen firman toi-
minta on surkeeta nappikauppaa.
Tää on menny vähän nappikau-
paks koko touhu näin laman aika-
na. [small-time business]
nappi otsaan, ottaan teloittami-
sesta, tappamisesta Se oli nappi
otsaan jokaselle vangille, joka
pani vastaan. Toi vanha katti tart-
tis jo napin ottaan. [kill, execute]
nappula 1 lapsi, kersa, mukula,
kidi, skidi, tenava Nappulat au-
toon, nyt lähetään! Ei tollaset
nappulat vielä diskoon pääse. Se
jätkä oli vielä ihan nappula, en mä
saanu siltä, [child] 2 raha Oisko
sulia heittää vähän nappulaa mul-

le ? Mistähän sais sen verran nap- narkata slg. käyttää huumeita Hei,
pulaa, et vois ostaa auton? [money] ootsä ruvennu narkkaan? Eiks il-
napsauttaa sukupuoliyhdynnäs-
tä: naida, nussia, panna, naksaut- narkkari, narkki, narkkis slg.
taa Pena oli napsauttanu sen mim-
min paksuks. Käytiin Penan kaa
tossa ruokiksella napsauttamassa.
[have sex (male)]
napsu viinaryyppy, -hörppy, snap-
si, paukku, naukku, napanderi, na-
panteri Nyt tekis napsu hyvää.
Otetaanko pienet napsut? [swig,
drink]
naputtaa moittia, motkottaa, jä-
kättää Mitä helkuttia toi sun vai-
mos aina naputtaa ? Pomo on aina
naputtamassa millon mistäkin, [to
nag, quibble, yak]
narahtaa jäädä kiinni, kiikkiin,
kärytä, kärähtää Jätkät narahti va-
rastelusta. Varo vaan, ettet nara-
ha siitä vieraissa käymisestä, [be
caught (in the act)]
narauttaa saada kiinni itse teosta,
käryttää, käräyttää Kytät narautti
Penan pontikankeitosta. Arskan
oma muija oli narauttanu sen vie-
raista. [catch sb in the act]
narikka ravintolan, teatterin tms.
ulkovaatteiden y m s . säilytyspaik-
ka, vaatesäilö, naulakko Jätä se
rotsis narikkaan. Joku oli varasta-
nu mun sontsan narikasta, [cloak-
room, checkroom]
n a r i s t a valittaa, marista, napista,
purnata, nalkuttaa Pomo on ruven-
nu nariseen kaikista pikkuasiois-
takin. Mitä hittoo sä nariset siinä
koko ajan! [complain, grumble,
whine]
247 nasta
lalla vähän narkata? [use drugs]
huumausaineiden käyttäjä, narko-
maani Monet mun entisistä kave-
reista on narkkareita. Niissä bi-
leissä oli jotain narkkeja, jotka
veti kokaa lärviin. Mä annoin sille
narkkikselle bänksit. [drug addict]
narttu halv. (epäsiveellinen) nai-
nen, naaras Assalla pyörii aina
huorien näkösiä narttuja. Mä en
tollasten narttujen perässä juok-
se! [indecent woman, bitch]
naru n jatkona hirttäytyneenä
Sieltä navetan katosta se ukko
roikku narunjatkona. Pena mei-
nas vetää ittensä narunjatkoks,
mut mä ehin väliin, [hanged]
naruttaa hämätä, harhauttaa, hui-
jata, petkuttaa, pettää, juksata, j y -
mäyttää, jallittaa Älähän poika
yritä naruttaa meikäläistä! Naru-
tin vähän sitä mokee ja pääsin
aika helposti nostaan lätkän
ylänurkkaan, [to cheat, bluff,
mislead; to dribble]
n a s s e porsas, possu, nasu; sikaOn
noi pikku nasset aika vikkeliä! Ei
muuta kun kuti kalloon noille nas-
seille - ja joulupöytään! [pig, piggy]
nassu kasvot, naama Pesehän
nassu kunnolla, niin äiti lukee vie-
lä iltasadun. Nassu umpeen, sen-
kin hölöttäjä! [face]
nasta mukava, kiva, erinomainen,
hieno Tää matka oli ihan nasta
juttu. Meidän uus ope on ihan nas-
nasta laudassa
ta. Sulia on nastat kuteet. Oli oi-
keen nastat bileet, [nice, great]
nasta laudassa ajoneuvosta:
täyttä vauhtia, kaasu pohjassa Me
päästettiin kyttiä karkuun nasta
laudassa. Pistähän nasta lautaan,
niin mennään! [at full speed,
"step(ping) on it"]
nasu porsas, possu, nasse Voi mi-
ten söpöjä pikku nasuja! Ei mee
kun puol vuotta, niin noikin nasut
lyyään lihoiks. [pig, piggy]
natku vähän liian pieni, lyhyt,
niukka, tiukka, knafti, nafti; hie-
man vajaa, alle Tää hame onjääny
mulle vähän natkuks. Ei se pikku
telkku maksa kun natkun viissa-
taa. [too small; short of sth]
n a t s a 1 savukkeen jäännöspätkä,
tumppi, jämä (1) Jätä mulle natsa!
Kuka on heittäny natsoja vessan-
pyttyn? [stub (of cigarette)] 2 soti-
laan kauluslaatan tai hihan arvo-
merkki, jämä (2) Me saatiin tä-
nään alikessun natsat. Jätkä oli
ylpee, kun se sai korpinnatsan.
[stripe (on uniform)]
n a t s a t a onnistua, sujua; sopia
kohdalleen Mites hommat natsaa ?
Tänään porukan peli ei oikeen
natsannu. Mää en saa näitä osia
natsaamaan paikalleen, [go (well,
badly), tall into place; fit]
n a u k a t a ottaa (viina)ryyppy,
naukku, snapsi Annas, kun mäkin
naukkaan! Naukataanko pienet
sievät? [to swig, sip]
naukkailla ryypiskellä viinaa
Naapurin ukko on ruvennu taas
päivälläkin naukkaileen. Ootko-
248
han vähän naukkaillu jo etukä-
teen ? [to drink alcohol]
naukku (alkoholi)ryyppy, paukku,
snapsi, hömpsy, napsu Otetaas
pienet naukut tapauksen kunni-
aks! Nyt kyllä tekis naukku helku-
tin hyvää! Pena tarjos naukkuja
kaikille, [swig (of liquor), drink]
naukua pyytää, kinuta, vaatia ma-
risten Aina sä oot naukumassa ra-
haa. Ei tollasen ökyn tartte tulla
tänne mitään perintöjä nauku-
maan! Kakarat naukuu taasjäts-
kiä. Se jätkä rupes naukuun multa
pillua, [beg, pester for sth]
naulan kantaan asian ydinkoh-
dan, ytimen tajuamisesta ja totea-
misesta, oikeaan osumisesta, sat-
tuvasti sanomisesta yms.: kohdal-
leen Siinä sä osuit naulan kan-
taan, että vika on koko systeemis-
sä. Iskit tossa asiassa ihan naulan
kantaan! ["hit the nail on the head"]
naula päässä vahvasti juovuksis-
sa, umpihumalassa Broidi tuli pik-
kujoulusta taas naula päässä.
Pena on ollu jo pari päivää ihan
naula päässä, [drunk]
nauraa partaansa nauraa salaa;
olla vahingoniloinen Siilon mä oi-
keen nauroin partaani, kun se hui-
jari sai omaan nilkkaansa. Turha
siinä on toisten nauraa partaansa,
kun muut on pulassa, [laugh up
one's sleeve; be malicious]
naurussa pitelemistä tilantees-
ta, jossa on vaikea olla nauramatta
Oli siinä naurussa pitelemistä,
kun maikka tuli luokkaan housu-

jen vetskari auki. [hard to keep a
straight face]
n e 1 lueteltaessa numeroita: neljä,
nee, nel Y, ka, ko, ne, vi... [four]
2 kirjakielen ^ - p r o n o m i n i n ta-
paan viittaamassa ihmisiin Ne läh-
ti jo kouluun. Onks ne tehny jo
läksynsä? Ootko sä niiden veli?
Mä tykkään niistä, kun ne on niin
kivoja poikia. Niistä tuntu siltä,
että ne halus lähtee omaan kotiin.
Niille olis annettava lisää kotiteh-
täviä. Niitä potutti, kun ne hävis
ottelun. Ne on rikkaita, niillä on
neljä autookin. Niiltä pitäs ottaa
rahat pois. Niitten kans on aina ki-
vaa. Niiden iskä on kuollu. [they,
them, their(s)] 3 viittaamassa artik-
kelinomaisesti yhteiseen tunnet-
tuun asiaan Tulinpahan vaan ky-
symään, onkos ne vanhukset koto-
salla. Mä kävin kattomassa niitä
uusia taulutelkkareita. [the, those,
them] 4 ilmaisemassa ihmettelyä,
kehuskelua, moitetta tms., vahvis-
tamassa tai tähdentämässä edellä
mainittua Venäläiset ne kuule vas-
ta rahaa käyttääkin! Ne vasta oli
aikoja ne! [intensifying word>]
5 kiertoilmauksena viittaamassa
sukupuoliasioihin Silläjätkällä
helkutin isot ne! Mirkulla alko
taas ne. Mä näin saunan ikkunas-
ta sun ne. [<euphemism used when
referring to sex organs, etc.>]
n e e lueteltaessa numeroita: neljä,
ne (1), nel Yy, kaa, koo, nee, vii...
[four]
neekeri halv. negridiseen rotuun
kuuluva ihminen, tummaihoinen,
249 nelkki
musta, nekru Onhan se mun mie-
lestä parempi sanoo neekereitä
ihan vaan neekereiks, kun sit vaik-
ka mutakuonoiks. Ne oli melkein
kaikki köyhiä neekereitä siellä
Ugandassa, [black person, nigger]
neeto(i), neetoo lueteltaessa nu-
meroita: neljätoista, neltoi, neltoo
...kooto(i), neeto(i), viito(i)...
...kootoo, neetoo, viitoo...
[fourteen]
nekku nenä, nenu, neukku (2) Tur-
pa kiinni tai vedän sua nekkuun!
Koko nekku on ihan tukossa, [nose]
nekru halv. neekeri, tummaihoi-
nen, musta Siinä Usan korisjouk-
kueessa oli kaikki nekruja. Mun
systeri styylaa jonkun nekrun kaa.
[black person, nigger]
n e l lueteltaessa numeroita: neljä,
ne (1), nee Yks, kaks, koi, nel,
viis... [four]
nelikymppinen (noin) neljäkym-
mentävuotias Mä iskin illalla yhen
hyvännäkösen nelikymppisen
hoitsun kapakasta. Nelikymppise-
nä meikäläinen jakso hiihtää vielä
kilpaakin. Meijän molermmat lap-
seton nekin jo nelikymppisiä, [forty
years old]
on
neliskanttinen nelikulmainen tai
neliömäinen Sulle tuli postissa
joku neliskanttinen paketti. Noi
neliskanttiset rillit sopi sulle pa-
remmin kun ne pyöreet. Vieläks sä
ajelet sillä neliskanttisen näkösel-
lä pakulla? [square, quadrangular;
rectangular]
n e l k k i peruskoulun neljäs luokka
tai neljäsluokkalainen, nelkku (3)
nelkku
Mä meen ens syksynä nelkille. Noi
nelkit kiusaa aina meitä, [fourth
grade at school; fourth-grade pupil]
nelkku 1 kouluarvosanana tai
muuna numerona: nelonen Mä
sain fyssasta nelkun. Yks huti kuti
meni nelkkuun, muut osu kymp-
piin. [number four] 2 televisiokana-
va nelonen Mitäs nelkulta tulee tä-
nään? Vaihas kanavaa, kohta al-
kaa nelkun uutiset! [channel four]
3 peruskoulun neljäs luokka tai
neljäsluokkalainen, nelkki Ootsä
vasta nelkulla ? Miks nelkut sai il-
tapäivän vapaata? [fourth grade at
school; fourth-grade pupil]
nelkyt(ä) neljäkymmentä Mun
vanhin veli on nelkyt ja risat. Mei-
jän luokassa on melkein nelkytä
oppilasta, [forty]
n e l o n e n 1 neli sylinterinen moot-
tori Konepellin alla jyllää tavalli-
nen suora nelonen. Uuessa mallis-
sa onkin sit vee nelonen, [four-
cylinder] 2 A-olut, nelosolut (etike-
tissä veroluokan merkki AIV) Mä
taidan ottaa yhen nelosen. Tää
taitaakin olla nelosta, kun tää
nousee vähän päähän, [strong beer]
neltoi, neltoo lueteltaessa nume-
roita: neljätoista, neeto(i)... koltoi,
neltoi, viistoi koltoo, neltoo...
[fourteen]
nenu nenä, nekku, neukku (2)
Niistetäänpäs nyt sun nenus. Ha-
luutko nenuus jätkä? [nose]
nenä lievän harmin, hämmästelyn
tms. huudahduksissa Voi nenä, mi-
ten tässä nyt näin pääs käymään!
Voihan nenä, avaimet unohtu ko-
250
tiin! Taas mä olin väärässä, voi ne-
nä! Nenä, mikä tuuri! Nenä, mitkä
sääret! [cmild curse word>]
nenäkkäin vastakkain, vastatus-
ten, nenäysten, nokikkain, nokit-
tain, nokatusten Täytysköhän mun
tavata se sun opettajas nenäkkäin.
Istutaas tähän ihan nenäkkäin jut-
telemaan. [face to face]
nenälleen, nenilleen kaatumi-
sesta: kasvoilleen, naamalleen,
turvalleen, nokalleen, nokilleen
Jätkä lens nenälleen, häh hää!
Varohan, ettet mee nenilles niissä
rappusissa, [(fall) over, down]
nenänvalkaisu pidättäytyminen
alkoholista, raittius Tekis tässä
varmaan hyvää muutaman viikon
nenänvalkasu. Penalta ei kyllä on-
nistu mikään nenänvalkasu. Vois-
han sitä joskus yrittää tota nenän-
valkasuakin. [abstinence, sobriety]
nenänvartta(an) pitkin halvek-
suvasta, ylimielisestä, väheksy-
västä katsomisesta, tuijottamises-
ta Se koppava myyjä vaan katteli
meitä pitkin nenänvarttaan. Ei
tartte siinä tuijottaa pitkin nenän-
vartta! [(look) down on sb or sth]
nenä poskella pahoinpideltynä,
hakattuna (päähän) Iskä tuli sau-
naillasta kotiin nenä poskella. Va-
rohan, ettei kohta oo suliakin
nenä poskella, kun mä suutun! Is-
ken suita kohta nenän poskelle,
jos et piä turpaas kiinni! [beaten,
battered]
nenä pystyssä ylpeänä, koppa-
vana Toi naapuri kulkee aina nenä
pystyssä. Turha on tulla tänne
 251
nenä pystyssä itteään kehumaan.
[haughtily, snobbishly]
nenätysten vastakkain, vastatus-
ten, nenäkkäin, nokikkain, nokit-
tain, nokitusten Satuttiin istumaan
junassa ihan nenätysten. Tekis
mieli nähä se lurjus ihan nenätys-
ten. [face to face]
nenää kohti henkeä kohti, per
nenä Se tekee sitten kaks euroo ne-
nää kohti. Sit on vaan viis lihapul-
laa nenää kohti, kun noikin tuli
ruualle, [per person]
nenäänsä pitemmälle lyhytnä-
köisesti toimimisesta; tulevaisuu-
teen katsomisesta Se tyyppi ei
ajattele asioita nenäänsä pitem-
mälle. Koitahan kattoo asioita vä-
hän nenääs pitemmälle. Etkö sä
nää nenääs pitemmälle? ["further
than one's nose"]
nepata, neppailla, neppiä leik-
kiä neppistä Et sä osaa kunnolla
ees nepata! Ruvetaanko taas nep-
paileen? Pojat on tossa hiekka-
laatikon luona neppimässä. [to
race small toy cars by flicking them]
neppis pikkupoikien leikki, jossa
liikutellaan pieniä leluautoja auto-
jen perästä sormin näpäyttelemäl-
lä Ollaanko neppistä? Onks toi
neppis teistä hauskaa? [a racing
game where small toy cars are moved
by flicking them; Pitchcar, Carabande]
neropatti näennäisen kekseliäs tai
älykäs ihminen On siinä mulla oi-
kee neropatti! Kukahan neropatti
seuraavaks yrittää tehä ikiliikku-
jan? [genius; smart Alec]
neuvoa antava
n e s t e e s s ä pulassa, tukalassa ti-
lanteessa, pinteessä, ahdingossa,
kiipelissä, kiikissä, kiinni, kusessa
Mä oon nyt aikamoisessa nestees-
sä, kun mä menin panemaan sen
Lissun paksuks. Sä joudut vielä
nesteeseen tosta varastelusta.
[in trouble]
n e t o t a saada rahallista voittoa; an-
saita, tienata Paljonks nettosit sii-
tä keikasta ? Mä nettoon siinä pari
tonnia kuussa, [to earn, to net
(money)]
nettailla olla yhteydessä Interne-
tiin, käyttää sen palveluja Eiks
teillä oo modeemia, etteks te pää-
se nettaileen ? Pitää illalla vielä
vähän nettailla. [use the Internet]
netti tietoverkko, Internet Mä imu-
roin tän pelin netistä. Mulla on
netissä yks itseopiskelukurssi. Tää
aineisto ois nyt valmis nettiin siir-
rettäväks. [Internet; World Wide Web]
neukku 1 neuvostoliittolainen (tai
venäläinen) henkilö Noi neukut
trokaa pirtua. En mä tajunnu niit-
ten neukkujen puheesta mitään.
[Soviet; Russian] 2 nenä, nenu, nek-
ku Pitäs kiskasta tota jätkää neuk-
kuun. Mun neukusta tulee verta.
[nose]
neuvoa antava alkoholiryyppy,
joka on rohkaisevinaan ennen
päätöksen tekoa tai ryhtymistä
työhön Täytyy kyllä ottaa pienet
neuvoo antavat ennen maljapu-
heen pitoo. Ootte tauinnu ottaa jo
liian monta neuvoo antavaa, [swig,
drink (to help make a decision)]
nihkeä 252

n i h k e ä 1 vastahakoinen, tympeä, päätöstä, selitystä, asiaan palaa-

hankalaA/Ä:a nihkee tyyppi toi uus mista tms.: siispä, sitten, no (4) Se
maikka. Pomo suhtautu palkanko- oli ihan puhki ruostunu, ni et ei
rotukseen nihkeesti. Tää on vähän sille voinu tehä enää mitään. No
nihkee juttu. Ne vieraat vaikutti sit se Ville, kyllähän sä sen tiiät, ni
koko ajan vähän nihkeiltä. [averse, se oli sit menny kanteleen siitä
reluctant] 2 slg. saita, pihi, kitsas, opelle. Niin, olis mulla vielä yks
itara, nuuka Helkutti, et sä oot nih- juttu, [(filler word); so (that)]
kee rahoistasi Ei siltä nihkeeltä niinku, niiku täytesana täsmentä-
lankomieheltä herunu sentin sent- mässä tai jatkamassa puheenvuo-
tiä vippiä, [stingy, mean] roa, ilmaisemassa miettimistä tai
niillei, niiltei niillä ei, niiltä ei, epäröintiä: niin kuin, ninku Tää
niille ei Niillei oo rahaa edes kun- asia on tota niinku silleen, et
non vaatteisiin. Niiltei heru lantin ekaks sun pitäs täyttää tää hake-
lanttia kellekään. Niillei piä antaa mus. Kato hei niinku tiäksä, et mä
liikaa ruokaa, ettei ne lihois lii- halusin vähän vaan niinku neuvoo
kaa. [they don't (have); not...them] sua. Nyt sun täytyy vähän, niiku
niillon, niilton niillä on, niiltä on ottaa ittees niskasta kiinni. Musta
Ne on rikkaita, niillon neljä au- tää homma on ollu niiku aika sem-
tookin. Niilton taas rahat loppu. mosta, niiku työlästä tää homma.
[they have; (from) them] [(filler word) like, as, as if]
n i i n 1 myötätuntoinen tai samaa n i i n k ö hämmästynyt, lisätietoa tai
mieltä i l m a i s e v a vastaus: totta, tarkennusta pyytävä vastaus:
o l e n samaa mieltä "Taas on kaikki ihanko totta, todellako Niinkö, no
rahat loppu ja tilipäivä vasta ens enpä ois uskonu ? "Niinan porukat
viikolla. - Niin, onhan se kurjaa." on kuulemma eronnu. - Niinkö?"
"Kyllä on ollu paljon sieniä tänä ["Really?"]
syksynä. - Niin on. " [yeah, that's niin niin välinpitämätön, harmis-
right] 2 lisätietoa tai tarkennusta tunut tai kärsimätön toteamus tai
p y y t ä v ä tai salliva vastaus: no mi- vastaus: jaa jaa (2), j o o , j o o (2),
tä, kerro "Mä öisin kysyny tosta juu juu (2), entäs sitten Niin niin,
verokortista. - Niin?" "Oisko sul- kyllä sen äijän metkut tiietään!
ia hetki aikaa? -Nii?" ["Yes?"] "Oot sit varovainen sen auton
3 painottamassa ominaisuutta kanssa! - Niin niin, kyllä mä tie-
tms.: oikein, erittäin, k o v i n Siinä dän. " [yeah, right; "okay okay"]
sitä taas ollaan olevinaan niin hö- niissei, niistei niissä ei, niistä ei
veliä pomon eessä, että oikeen Musta Penassa ja niissei oo mi-
läpi paistaa. Taas se ukko näytte- tään vikaa. Niistei koskaan tiiä,
lee niin johtajaa, niin johtajaa, et- minä ne aattelee, [not...them]
tä! [so, very] 4 i l m a i s e m a s s a johto-

niisson, niiston niissä on, niistä
on Niisson viinaa niissä pulloissa.
Niiston mukava tulla aina välillä
käymään meillä, [they, them]
niitata lyödä, iskeä nyrkillä, antaa
selkään; voittaa, kukistaa Haluut-
sä, että mä niittaan sua? Turpa
kiinni tai kohta mä niittaan! Saa-
tiin niitattua vastustaja aika hel-
polla. [to punch, smash, beat; to win]
niitti lyönti, isku, tälli Mäpaukasin
sellasen niitin sen leukaperiin,
että varmaan tuntu, [a blow, hit,
punch]
n i k o t e l l a 1 hangoitella vastaan,
empiä hämääntyneesti Sit se osta-
ja rupes nikottelemaan, kun kuuli
oikeen hinnan. Älä nyt rupee jätkä
nikotteleen, sähän lupasit vipata
rahaa! [hesitate, be reluctant]
2 moottorista yms.: käydä katko-
naisesti, pätkiä Kone nikottelee
taas kummallisesti. Mitäs se auto
nyt rupes nikotteleen, vaikka se
just oli huollossa! [(of engines, etc.)
sputter, run irregularly]
n i k s a u t t a j a kiropraktikko, napra-
paatti, kansanparantaja tms. Mä
kävin yhellä niksauttajalla paran-
telemassa tota selkävaivaa. En
kyllä suostu meneen minkään
sauttajan kouriin! [chiropractor,
naprapath; naturopath]
nilkkarit nilkkasukat Viittiks pestä
samalla nää kaikki nun nilkkarit?
Oi noin ohkasissa nilkkureissa
kande lähtee pakkaseen, [ankle
socks]
nilkki vastenmielinen ihminen, eri-
tyisesti p i k k u p o m o tms. määräili-
253 nipo
j ä Duuniin tuli taas joku uus nilkki
pomotteleen. Sä oot kans yks saa-
marin nilkki! [unpleasant or bossy
person]
n i l k k u r i t kengät, j o s s a o n nilkaan
asti ulottuva varsi, nilkkakengät
Mitäs tykkäät mun uusista nilkku-
reista? Et sä tarkene tollasissa
nilkkureissa, [ankle boots]
n i m e t t ö m ä t naisten alushousut eli
pikkuhousut Ostin Seijalle lahjaks
mustat nimettömät. Se kimuli ma-
kas siinä sängyllä pelkissä nimet-
tömissä. [knickers, panties]
n i m m a r i nimikirjoitus; allekirjoi-
tus Mä sain Nykäseltä nimmarin.
Pistä nimmaris tohon. [autograph;
signature]
nimppari nimipäivä Mulla on tä-
nään nimppari. Ei kukaan muista-
nu mua mun nimpparina. [name
day]
n i m p p a r i t nimipäiväkutsut Ketä
sä kutsut sun nippareilles? Oliks
niillä Liisan nimppareilla muka-
vaa? [name day party]
n i n k u täytesana täsmentämässä tai
jatkamassa puheenvuoroa, ilmai-
s e m a s s a miettimistä tai epäröin-
tiä: niin kuin, niinku, niiku Pekka
nik- oli vähän ninku häpeissään tai sil-
leen. Mä tarkotan ninku sitä, et
ninku voitas vaikka joskus ninku
yhessäkin päättää asioista, [(filler
word) like, as, as if]
n i p o turhantarkka, niuho, pinko
Millon sustakin on tullu tollanen
helkutin nipo? Se on ihan nipo
tyyppi, [pedantic, finicky, fussy; swot,
grind]
nipottaa, nipoilla 254

nipottaa, nipoilla niuhottaa, olla [(have) the lead, an advantage, the

turhantarkka, pingottaa, tärkeillä upper hand]
Maikka nipottaa melkein joka asi- n i s k a v i l l a t niskakarvat, niska-
asta. Älä nyt taas rupee nipoileen! hiukset Mee parturiin ajattamaan
[to be pedantic or finicky; to swot, grind noi hirveet niskavillas pois. Miks
away] säpiät tollasia hirveitä niskavillo-
n i p p a n a p p a nipin napin, juuri j a ja? [hair on the scruff]
juuri, hädin tuskin, vaivoin, täpä- n i s k o i l l a rasituksena, vaivana,
rästi, niukin naukin Mä ylitin nip- huolehdittavana Se laiska poika
pa nappa karsintarajan. Ehin nip- elelee kotitalossaan ihan vanhem-
pa nappa viimeseen bussivuo- piensa niskoilla. Et sä saa jättää
roon. Rahat riitti nippa nappa. hommias toisten niskoille. Otatko
[only just (enough), barely] sä tästä vastuun niskoilles? [a
n i p p e l i p i e n e h k ö kosketin, säädin, burden to sb; "on sb's shoulders"]
sähkökytkin yms.; (turha) pikku n i s s e nuori tarjoilijaharjoittelija,
tavara, roina, osanen Lentskarin -apulainen Tuohan nisse juotavaa
ohjaamo oli täynnä kaikenlaisia pöytään! Vinkkaas tolle nisselle,
nippeleitä. Tää loota on ihan et se tulis välillä tännekin! Se saa-
täynnä jos jonkinlaista nippeliä ja kelin nisse anto satasesta väärin
nappelia. [knob, switch; stuff, junk] takasin, [busboy]
n i p p e l i t i e t o pikkutieto, toisarvoi- n i s t i huumeiden käyttäjä, narko-
sena pidettävä tieto Kurssilla tuli maani, narkkari, narkkis Siitä
taas pelkkää nippelitietoo. Mitä serkkupojastakin tuli sitten nisti.
tollasellakin nippelitiedolla te- En mä enää viittiny styylata sen
kee? [trivia(lity); useless information] nistin kaa. [drug addict]
nirri henki, hengenlähtö Tolta naa- n i t i s t ä ä tappaa; voittaa, nujertaa
purin katilta pitäs ottaa nirri veks. Siinä länkkärissä konnat tietysti
Siinä kolarissa ei ollu nirri kauka- nitistettiin lopuks. Kyllä mä tolla-
na. [life; being killed] sen vastustajan nitistän helpolla.
niska limassa kovasti ahkeroi- [kill; beat, win]
den, ponnistellen, hiki hatussa n i t r o sydänlääkkeenä käytetty nit-
Paiskittiin töitä niska limassa aa- roglyseriini Heitin pari nitroo
musta iltaan. Koko päivän se ukko huuleen, kun rupes pistään rin-
on raatanu pellolla niska limassa. nasta. Oks sulia varmasti nitrot
[diligently, "like a dog"] mukana? [nitroglycerin (as heart
niskan päällä voitolla, hyvässä, medicine)]
edullisessa a s e m a s s a Suomi on n i u h o turhantarkka, niuhottava;
ollu selvästi niskan päällä koko niuhottava henkilö, niuhottaja
eka erän. Eiköhän kohta päästä Kyllä on niuho tyyppi toi uus po-
tässä hommassa niskan päälle. mo. Kyllä kai tollaset niuhot kou-
 255
lussa pärjää, [pedantic, finicky,
fussy; swot, grind]
n i u h o t t a a nipottaa, olla turhan-
tarkka; pingottaa, tärkeillä Alä
viitti taas niuhottaa kaikista pikku
asioista! Mirkku niuhottaa taas
matikankokeisiin. Mitä sää niuho-
tat! [to be pedantic or finicky; to swot,
grind away]
n i u k i n n a u k i n nipin napin, juuri
ja juuri, hädin tuskin, vaivoin, tä-
pärästi, nippa nappa Mä kerkisin
niukin naukin siihen junaan. Pää-
sit kuulemma tentistä niukin nau-
kin läpi. [scarcely, barely]
n i v a s k a pino, pinkka, kasa, nippu
(vars. papereita) Vielä on lukemat-
ta aikamoinen nivaska tenttipape-
reita. Vies tosta ees joku nivaska
lehtiroskikseen! [slip, sheaf; leaflet,
booklet]
n o 1 ilmaisemassa ehdotusta, ter-
vehdystä, samanmielisyyttä tms.
No eiköhän me ruvetakin tästä jo
kohta lähtemään. No Ville tässä,
moi! No terve, mitä kuuluu pitkäs-
tä aikaa? No mikäs siinä, kyllä se
mulle sopii. No käyhän se niinkin.
[cused to introduce a suggestion,
greeting, consent, etc.>] 2 ilmaise-
massa moitetta, kehotusta tai har-
mistumista No johan on kumma,
ettet usko! Nö älä nyt leikistä suu-
tu! Tuu nyt jo sieltä, no! No onpas
tää purkin kansi nyt tiukassa, per-
hana! [<used to express a rebuke,
request or irritation>] 3 lisätietoa tai
tarkennusta pyytävä tai salliva
vastaus: j o o , niinkö, no kerro, ker-
ro lisää "Isä kuule... - No?"
nokakkain, nokatusten
"Mun pitäs kertoo sulle yks juttu.
-No?" "Tiedäks, kun mulle sattu
yks tosi hassu juttu. - No? ["Yes?"]
4 i l m a i s e m a s s a johtopäätöstä, se-
litystä, asiaan palaamista tms.:
siispä, sitten, niin (A) Ai kello on jo
kaks, no sit meidän pitää varmaan
lopettaa. Se vaan puhu ja puhu ja
selitti ummet ja lammet, no mä sa-
noin sille, et emmä enää jaksa
kuunnella. Niina sano, et se soit-
tais mulle, ja sit, no se soittikin
vasta seuraavana päivänä, [cused
to express a conclusion, explanation,
etc.>]
n o i n u o Noi pojat kiusaa meitä.
Onks noi oikeita kukkia? Puhuuks
noi oikeeta suomee? Ketäs noi oi-
keen on? [those; they]
n o j a a i l m a i s e m a s s a epäröintiä,
miettimistä tms. No jaa, mitähän
tohonkin vastais. Onhan kello jo,
no jaa, melkein kolme, [(filler word)
well, oh well]
n o j o o i l m a i s e m a s s a myöntymistä:
ilman muuta, kyllä vain No joo,
kyllähän se meille sopii. No joo,
olihan se sentään jonkinlainen lo-
mareissu. [(expression of assent)
yes, well yes]
n o j o o j o o i l m a i s e m a s s a vastaha-
koista myöntymistä: niin kai sitten
No joo joo, uskotaan, ei tartte jan-
kuttaa! No joo joo, kyllä mä sen
kohta teen, älä nyt hätäile! ["okay
okay"]
nokakkain, nokatusten, nokik-
k a i n nokat eli nenät, kasvot vasta-
tusten, vastakkain, nokittain, no-
kitusten; eri mieltä keskenään Me
nokalleen, nokilleen 256

istuttiin koko matka ravintolavau- tyypin ihan nokittain? Lissu ja

nussa nokakkain. Olis kiva tavata Pirre on taas nokitusten jostain
joskus opettajas ihan nokatusten. pikku asiasta, [face to face; out of
Mä jouduin sattumalta nokikkain tune with sb]
sen tyypin kanssa. Me ollaan isäs nokka nenä Hirvee nuha, nokka on
kanssa siitä jutusta vähän noka- ihan tukossa. Niistä nyt se nokkas.
tusten. [face to face; out of tune with Käypäs toi nokkaan toi haju.
sb] [nose]
nokalleen, nokilleen kaatumi- nokkaa kohti henkeä kohti, yh-
sesta: nenälleen, nenilleen, turval- deltä hengeltä, per nokka Se on
leen, naamalleen Vaari lens nokil- semmoset kakskymppiä nokkaa
leen rappusissa. Pena kaatu kän- kohti. Siit tulee ajamista parisataa
nissä suoraan nokalleen, [(fall) kilsaa nokkaa kohti, [per person]
over, down] n o k k a a n lyömisestä: kuonoon,
nokan koputtamista vastaan pa- naamaan; tappiosta, häviöstä: tur-
nemista, vastustusta Tähän asiaan paan, selkään Oo ny hiljaa tai tu-
ei pitäs kellään olla nokan koput- lee nokkaan! Suomi otti Ruotsilta
tamista. Onks jollain tähän jotain pahasti nokkaan siinä matsissa.
nokan koputtamista, hä? [(no) [beaten (on the face); defeated]
protest, opposition; "nobody's n o k k a m i e s esimies, p o m o , johto-
business"] m i e s Kuka täällä on nokkamies ?
nokikeppi halv. mustaihoinen, Mä oon ollu tässä taloyhtiössä
neekeri, murjaani Mitä noikin no- nokkamiehenä. Noi politiikan
kikepit täällä Suomessa tekee ? nokkamiehet taitaa sopia jutut
keskenään, [boss, leader]
[black person]
n o k k a p o k k a tappelu, kahinointi
n o k i t t a a 1 korttipelissä: korottaa
Nyt tuli nokkapokka! Olihan siin
toisen pelaajan asettamaa panosta,
jonos pientä nokkapokkaa. Aina-
l y ö d ä nokkiin (2) Ei näillä korteil-
han niillä on jotain nokkapokkaa
la kannata enää nokittaa. Vieläkö
keskenään, [fight, hassle]
nokitat, vai? [to raise the bet] 2 päi-
nokka pystyssä ylpeänä, leuhka-
hittää, voittaa, peitota Tänään
na, ylpeästi, leuhkasti Niina se
saatiin nokitettua vastustaja aika
vaan on aina nokka pystyssä. Se
helposti. Kyllä mä nyt aina sut pai-
katteli ympärilleen nokka pystys-
nissa nokitan! [run rings around sb]
sä. [haughtily, snobbishly]
nokittain, nokitusten nokat eli
n o k k a u n e t (lyhyet) päiväunet,
nenät, kasvot vastatusten, vastak-
nokoset Nyt tekis nokkaunet hy-
kain, nokakkain, nokatusten, no-
vää. [nap, snooze]
kikkain; eri mieltä keskenään
n o k k i i n 1 lyömisestä: kuonoon,
Mennään tohon istumaan ihan no- naamaan, turpaan, päihin Saata-
kittain! Uskallatkos tavata sen
 257 norkoilla
na, nyt tulee nokkiin! [beaten (on jäätiin ihan nollille. Pankkitili on
the face)] 2 korttipelissä korotetta- taas nollilla. Kun lämpötila laskee
vasta panoksesta Kymppi nokkiin! nollille, siel voi olla liukkaat tiet.
Mä pistän kympin nokkiin. Mä no- [zero; without points]
kitin satasella, niin se kaveri löi n o m u t t a ilmaisemassa hämmäs-
vielä kakssataa nokkiin, [to raise tymistä: mitä ihmettä, mitäs nyt,
the bet] o h o ( h ) sentään No mutta, johan
n o k o ( n ) n u u k a tarkka, turhantark- nyt kävi kummallisesti! No mutta,
ka, nuuka En mä nyt ole niin no- mistäs sää siihen ilmestyit? No
konnuuka noista vaatteista, kuhan mutta, mikäs siihen koneeseen nyt
jotain on päällä. No se äijä nyt on tuli, kun se pysähty! [<expression of
niin nokonuuka sen auton kanssa. surprise:»]
[finicky, fussy] n o n i i n 1 i l m a i s e m a s s a kehotusta,
n o k o ( n ) n u u k a a tarkkaa, turhan- asiaan palaamista, puheenaiheen
tarkkaa, tärkeää, nuukaa Onko se tms. vaihtumista: selvä (on), okei
nyt nokonnuukaa, kuka ne astiat No niin, ja otetaas sitten ne kirjat
tiskaa. Ei sen rahan kanssa niin esiin. No niin, mitäs sulia olikaan
nokonuukaa oo. Ei se oo nokon- asiaa? No niin, eiköhän tässä jo
nuukaa. [makes (a/no) difference] ollu tarpeeks tältä päivältä. No
n o k o s e t (lyhet) päiväunet Mitä se niin, ja sitten lapset nukkumaan!
kello jo on, taisin ottaa pienet no- No niin, eiköhän oteta vielä ker-
koset. Eiköhän mennä ruuan pääl- ran uusiks! [<used to express a
le nokosille, [nap, snooze] request, suggestion, etc.>] 2 ilmaise-
n o l l a t a 1 tehdä tyhjäksi, vähätellä; m a s s a harmistumista, harmin ai-
aloittaa tyhjästä, tyhjältä pöydältä
heuttamista No niin, taas meni
Niitten maalivahti pysty nollaa-
kuti ohi. No niin, nyt pilasit koko
maan meidän yritykset. Aina sä
taikinan, kun pistit pippuria, vaik-
nollaat kaikki mun ideat. Nyt nol-
ka piti pistää kanelia! [<used to
lataan tilanne ja katotaan sit huo-
express irritation:»]
menna uudestaan, [frustrate;
n o n o ilmaisemassa torua tai hillit-
dismiss, belittle; go back to square
semistä No no, älähän nyt rupee
one] 2 rentoutua, unohtaa kaikki,
riehuun! No no, pysyhän aisoissa!
vaihtaa vapaalle Töitten jälkeen
No no, toi menee jo liian pitkälle!
sitä haluaa vaan nollata aivot ja
[(expression of mild admonition); "now
tuijottaa telkkaria. Nyt mä kyllä
now", "there there"]
nollaan tilanteen ja lähden ryyp-
n o r k o i l l a odottaa saadakseen jota-
päämään. Kesämökillä pystyy hy-
kin, kyttäillä Mitä sä siinä norkoi-
vin nollaamaan kaiken, [relax]
let, valomerkki tuli jo. Älä ruoki
nollilla nollassa, arvoltaan nolla
Oltas saatu edes yks maali, mut sitä koiraa, vaikka se kuinka nor-
koilis. [loiter; scrounge around]
norssi 25S

n o r s s i normaalikoulu, yliopiston n o u s u s s a nousuhumalassa Siel

y h t e y d e s s ä o l e v a harjoittelukoulu oltiin jo hyvässä nousussa, ku mä
Opetusharjottelu on siellä nors- vasta pääsin töistä, [merrily drunk]
sissa. Norsseja on joka paikassa, noutaja tulee kuolema tulee, käy
mis voi opiskella opettajaks. huonosti Pitäskö sitä vaan istua
[teacher training school] kotona ja oottaa, millon noutaja
N ö r t t i , n ö r t t i North State -savuke, tulee? Sulle tulee vielä noutaja,
savuke y l e e n s ä Mummu poltti jos sä jatkat tota ryyppäämistä.
vaan vihreetä Norttii. Siel se seiso Mä jaksoin hyvin ekat viis kilsaa,
nörtti huulessa. Heitäks mulle mut sit tuli noutaja, ["the Grim
yhen nörtin? [cigarette (of North Reaper comes"; things go badly]
State brand)] n u d e slg. nudisti; alaston, alasti
nostaa hattua antaa arvoa, tun- o l e v a Hei näitsä, oliks toi muija
nustusta Onpa hyvä todistus, oi- ihan nude ? Mökillä on nastaa
kein täytyy hattua nostaa. Mä nos- uida nudena. [naturist; nude, naked]
tan kyllä hattua, on se niin hyvä n u i j a h ö l m ö , tyhmä, typerä, tylsä
lastenhoitaja, [show respect, give Eksä nuija tajunnu sitä? Hitto, sä
recognition] oot nuija! Mennään johkin muual-
nostaa kytkintä lähteä, häipyä le, tää on ihan nuija mesta. Nui-
Heti ku lapsi synty, niin äijä nosti jaa, ku pitää herätä niin aikasin.
kytkintä, [leave, go away] [idiot, stupid; dull]
n o t k u a oleskella, vetelehtiä, roik- n u i j a n u k u t u s tainnoksiin lyömi-
kua Tuolla assalla notkuu aina nen Se oli semmonen nuijanuku-
semmosta epämäärästä porukkaa. tus, et mä heräsin vasta sairaalas-
Lähetäänks vähän kaupungille sa. Joku tais antaa sulle nuijanu-
notkumaan ? [hang about, loiter] kutuksen. [hitting sb unconscious]
n o t s k i nuotio Tuollon vissiin joku nukkua pommiin nukkua liian
notski ku savu nousee. Paistettiin myöhään, myöhästyä nukkumisen
notskilla makkaraa. Oli niin mär- vuoksi Anna olla viimenen kerta
kää, ettei meinattu saada notskia ku nukut pommiin. Mä nukuin
syttymään, [campfire] pommiin ku herätyskello ei soinu.
nousta päähän, hattuun mennä [oversleep]
päähän; humalluttaa, juovuttaa; n u k k u m a l ä h i ö asuinalue, josta
tehdä ylpeäksi, ylpistyä Tää booli käydään töissä muualla ja jossa ei
taitaa olla aika vahvaa, ku tää jo ole palveluita Ei sielloo mitään, se
nous päähän. Varo vaan, ettei on vaan semmonen nukkumalä-
tommonen menestys nouse hat- hiö. Mieluummin mä maksan vä-
tuun. Niinalla on tainnu vähän hän enemmän vuokraa ku muutan
nousta päähän, ku sen faija on johonkin nukkumalähiöön.
niin rikas, [go to one's head] [dormitory suburb]
 259 nuppia kohti
nukkuneen rukous (kuin) väsy- nuolla 1 suudella, pussata Niina
nyt, veltto ihminen Pitäskö sun on jossain nuolemassa sen jätkän
lähtee kotiin, ku sähän oot kuin kanssa. Älkää ny siinä nuolko! [to
nukkuneen rukous? Mä oon tä- kiss] 2 mielistellä, imarrella Tur-
nään ollu koko päivän ku nukku- haan sä sitä nuolet, et sä pomoks
neen rukous, [very tired, inert person] pääse kuitenkaan. Mä sanon mitä
n u l i k k a hah. poika, nuori mies, ajattelen enkä nuole ketään, [to
kloppi Mikä mies se on, kesken- fawn, flatter]
kasvunen nulikka. On noi lukiolai- nuolla persettä vulg. mielistellä,
setkin vielä yksiä nulikoita. [boy, imarrella Ällöttävää katella, kun
adolescent, young man] toi nuolee pomon persettä. Etkö sä
n u l j u kiero, kelju; niljakas, liukas, tajuu, et se vaan nuolee sun per-
heiluva Se saamarin nulju on mul- se ttäs? [to fawn, flatter]
le satasen velkaa. Noi yläkerran nuotin vierestä musiikissa; epä-
naapurit on semmosta nuljua po- puhtaasti Voi jeesus ku sä laulat
rukkaa. Mikä täs ohjauksessa oi- nuotin vierestä! Se soitti ihan nuo-
kein on, ku tää on niin nulju ajaa ? tin vierestä. Oho, nyt meni vähän
[deceitful, sly; slippery, unsteady] nuotin vierestä, [out of tune, off-key]
nulkki halv. poika, nuori mies, n u o t t i sävel, melodia; puheen ak-
kloppi, nulikka Älä sä nulkki käy sentti, korostus No karaokee voi
mua neuvomaan. Tommosilla nul- laulaa kuka vaan, vaikkei ihan py-
keilla ei oo mitään käytöstapoja. syis nuotissa. Mullei oo nuottikor-
[boy, young man] vaa yhtään. Tos Turun murtees on
numba slg. (puhelin)numero Mä jännä nuotti. Se taitaa olla viro-
en vastaa ollenkaan, jos se on joku lainen, ku siilon semmonen nuotti
outo numba. Tiedäks sä Villen puheessa, [tune, melody; accent]
numbaa? Mun voikkanumba oli nuottien mukaan suunnitelmien
aina ysi tai kymppi, [(telephone) mukaan Se kokous meni sit ihan
number; grade, mark] nuottien mukaan, [as planned]
n u o h o t a vetelehtiä, luuhata, ma- nuppi pää, polla Perhana, ku mä
leksia Mitä säkin siin oikeen nuo- löin nuppini tohon kaapin oveen.
hoot? Eijaksais aina vaan nuoho- Eiks sul ny mee nuppiin tää asia?
ta täällä, [hang around, slouch, loiter] Tolia naapurin äijällä on nuppi
n u o l e s k e l l a 1 suudella, pussata, ihan sekasin. [head]
nuolla (1) Kenen jätkän kanssa sä n u p p i a k o h t i henkeä kohti, yhdel-
oikein nuoleskelit? [to kiss] 2 m i e - tä hengeltä, per nuppi Keitä jotain
listellä, imarrella, nuolla (2) Älä kolme perunaa nuppia kohti. Ke-
sä yritä yhtään nuoleskella, kyllä rätään iso porukka, niin se tulee
mä sut tunnen, [to fawn, flatter] halvemmaks nuppia kohti, [per
person]
nurkilla
n u r k i l l a 1 kieppeillä, paikkeilla,
suunnilleen Ne hinnat on siin sa-
tasen nurkilla. Mä tuun joskus ka-
hen nurkilla, [about, approximately]
2 kulmilla, alueella, seudulla, y m -
päristössä Meijän nurkilla asun-
not on aika halpoja. Se on kotosin
jostain Kuopion nurkilta, [in the
neighbourhood, (in this) area or region]
n u r k i s s a ylimääräisenä, tiellä jon-
kun asunnossa, tiloissa, jaloissa
Onhan se oma kämppä mukavam-
pi ku asua toisten nurkissa. Jotain
ihme porukkaa, sielläkin pyöri
nurkissa. Meijän nurkkiin et jää
enää loisimaan! [in sb's home; in
sb's way, in the way]
nurtsi slg. nurmikko Pitäs leikata
toi nurtsi. Niina makas nurtsilla ja
otti aurinkoo. [lawn, grass]
nusaista vulg. nussia ( 1 , 2 ) , nussia
pilkku(j)a No oon mä sitä kerran
nusassu. Laukku nusastiin heti ku
mä selkäni käänsin. Nyt on pakko
vähän nusaista pilkkua, [have sex;
steal; be pedantic]
nussia 1 vulg. naida, panna Nyt te-
kis mieli nussia ja kunnolla. Ootsä
muka nussinu ton kundin kanssa ?
Tota ku pääsis joskus nussimaan.
[have sex] 2 vulg. varastaa, pölliä
Joku on nussinu mun fillarin. Tu-
risteilta kyllä nussitaan äkkiä ra-
hat. [steal, lift, filch] 3 vulg. hidastel-
la, kuhnia Mitä sä oikein nussit
siellä? [be long, delay, dawdle]
nussia pilkku(j)a vulg. olla tur-
hantarkka, halkoa hiuksia, viilata
pilkku(j)a Älä viitti nussia pilkku-
ja, kyllä se hyvä on. Pitäs saada
260
valmista ja yks vaan nussii pilk-
kua. Toi on ihan pelkkää pilkun
nussimista, [be pedantic]
n u u k a säästäväinen, saita, pihi No
voit sä ny yhen kympin lainata, älä
viitti olla nuuka. Niin nuukan tyy-
pin kanssa ei kannata lähtee mi-
hinkään. Nyt pitää elää nuukasti.
[economizing, mean]
n u u k a a tarkkaa, tärkeää, väliä
Onkse nyt niin nuukaa? Anna
kumpi vaan, ei oo nuukaa. Ei se ny
oo niin nuukaa, mitkä vaatteet sin-
ne pannaan, [makes (no) difference]
n u u k a i l l a olla nuuka, kitsastella,
pihistellä Siilon ei nuukailla, ku
kerrankin lähetään matkalle. Mitä
sä oikein nuukailet? [economize; be
stingy]
n u u s k a k s i hajalle, palasiksi, tuu-
san nuuskaksi Nyt tää lasi meni
nuuskaks. [smashed to pieces]
n u u s k a n a hajalla, palasina, tuu-
san nuuskana Oli vissiin kovat bi-
leet, ku kaikki paikat on ihan
nuuskana, [broken, in pieces,
wrecked]
n u u s k i a yrittää saada selville jota-
kin, udella, urkkia Vartijat nuuski,
ettei me vaan oltu pöllitty mitään.
Mutsi oli taas nuuskinu mun huo-
neessa. [to spy, snoop around]
Nyki, Nykki N e w York Nykki on
kyllä hieno mesta. Mä kävin viime
vuonna Nykissä. Nykiin lentää
semmoset kuus tuntia. [New York
City]
n y l k e ä kiskoa (rahaa), riistää, ky-
niä Ei se korjausmies mitään teh-
ny, kuhan vaan nylki kaikki rahat.
 261 nyt pomppasi
Tommonen vuokra on ihan nylke- nyssykkä, nyssäkkä nyytti, pus-
mistä. [to overcharge] si, kassi Ei sil ollu muita matkata-
nynnerö nynny Nyt meet sinne varoita ku joku nyssykkä. Mä
rohkeesti, etkä oo tommonen nyn- paan vielä ton nyssäkän takakont-
nerö. Tässä maailmassa ei kuule tiin. Helpompi se on kantaa yks
nynneröt pärjää, [coward, namby- iso laatikko ku kaiken maailman
pamby] nyssäköitä. [bundle, bag]
n y n n y ujo, arka, pelkuri; saama- n y t 1 vahvistamassa käskyä, kiel-
ton, nahjus Se on semmonen nyn- toa, toivetta tai väitettä Oo ny hil-
ny, ettei se saa suutaan auki. Sit jaa! Tuu nyt jo sieltä! Äkkiä nyt!
jouduttiin ajaan kuuttakymppiä Älä nyt taas aiota. Älkää ny viini-
jonkun nynnyn perässä. Tommos- kö. Ajattelisit nyt muakin joskus.
ta nynnyä ei kukaan ota töihin. Mä Tulispa ny kaunis päivä. Toi ny oli
en lähe niiden nynnyjen kanssa ihan turhaa. Ville nyt on semmo-
enää mihinkään, [shy, timid; coward, nen kun on. Ei se ny sun vikas ollu.
sissy; incapable] [intensifying word>] 2 (retorisessa)
n y n n y i l l ä arkailla, ujostella, pelätä k y s y m y k s e s s ä i l m a i s e m a s s a epä-
Hyppää jo, mitä sä nynnyilet? Nyt röintiä, e i k ö niin, vai mitä; pyytä-
ei kuule nynnyily auta. [be shy; mässä varmistusta tai vahvistusta;
hesitate, be scared] kyseenalaistamassa äsken sanot-
n y p p i ä harmittaa, ärsyttää, suutut- tua, muka, ei kai Ensiks pitää pai-
taa, ottaa päähän Mikäs sua nyp- naa tosta, vai mites se ny meni. No
pii? Ton Villen naama on alkanu se oli, oliks se ny viime jouluna.
nyppiin mua. Emmä tiä, mitä se Toiko se ny on, se Villen pikkuve-
naapurin äijä rähjäs, joku sitä kai li? Mikäs se sun osottees nyt oli?
nyppi, [annoy; be fed up] Onkse nyt niin hirveetä, jos siellon
n y r k k i p a j a pieni korjaamo, yritys, ulkovessa. Oliks se ny sun vikas
firma Vie se auto johonkin nyrkki- sitten. [<used in questions to express
pajaan, ni ne hitsaa sen kuntoon. hesitation or uncertainty>] 3 ilmaise-
Aluks se firma oli vaan pieni nyrk- m a s s a epävarmuutta tai suhteelli-
kipaja. [small business; repair shop, suutta, mielestäni, eiköhän; ei ai-
workshop] van, ei varsinaisesti Mä nyt sanoi-
nysse 1 nyt se Anna nysse pullo sin et sataviiskymppiä. Tolia ny
tänne. Nysse on tullu ihan hulluks. luulis vähän aikaa pärjäävän. Ei
Nysse bussi tulee, [now it, now (s)he] se ny suuttunu, mut kyl se vähän
2 bussi; alun perin tamperelaisvit- näytti vihaselta. Ei se ny ihan val-
si Ku bussi tulee pysäkille, tampe- mis oo vielä, [(used to express
relainen sano että nysse tulee. uncertainty); I think, I guess]
Mennään nyssellä. [bus] nyt pomppasi epäilevänä huu-
dahduksena: älä valehtele, nyt sai
nytten
riittää, j o h a n pomppasi "Mulla ei
oo rahaa. - Nyt pomppas, sulia-
han oli vasta tilipäivä!" Nyt
pomppas, ja minähän en semmos-
ta usko! [<exclamation of disbelief or
doubt>]
nytten nyt Taitaa olla liian myö-
hästä nytten. Mä oon ollu täällä
nytte viistoista vuotta. Nyttenkö
sen sit sanot? [now]
n y y h itkua tai sääliä i l m a i s e v a (iro-
ninen) huudahdus Nyyh, mä en
kestä. Voi nyyh, niinks siinä sitten
kävi. Nyyh nyyh, mitä sä siinä va-
litat. [<expression of crying or pity>]
n y y h k y surullinen, itkettävä, yli-
tunteellinen; avuton, säälittävä Se
on semmonen romanttinen ja aika
nyyhky lejfa. Se kirja on tosi nyyh-
ky. Tää on kyllä ihan nyyhkyä mu-
saa. Älä ny oo tommonen nyyhky!
[melodramatic, sentimental, tear-
jerking; sad; pathetic]
nyysiä varastaa, pölliä Älä nyysi
niitä mun kamoja! Mist sä oot
nyysiny ton fillarin? [steal, lift, filch]
n y y s s i slg. uutis-, keskusteluryh-
mään, n y y s s e i h i n lähetetty viesti
Miten tää nyyssi lähetetään ? Se
kirjotti tosi vihasen nyyssin.
[message in a newsgroup]
n y y s s i t slg. uutis-, keskusteluryh-
m ä Internetissä Ei kannata uskoo
kaikkee, mitä jossain nyysseissä
sanotaan. Kirjota nyysseihin aina
omalla nimellä, [newsgroup;
discussion forum]
n y y t t ä r i t nyyttikestit, juhlat tai ti-
laisuus j o h o n jokainen tuo tarjoil-
tavaa Pidetään sit nyyttärit, ni ei
262
tarvii ite tehä kaikkea. Mitäköhän
sinne nyyttäreihin veis? Aina niis-
sä nyyttäreissä on ihan liikaa ruo-
kaa. [bring-a-dish party, potluck]
n ä e s näet, nimittäin, nääs Se asia
on näes just niinku mä sanoin.
Onks sul se osote, mä en näes
muista sitä? ["you see", "you know";
sä because, as]
nähdä metsä puilta nähdä pää-
asiat, erottaa olennainen Nyt ois
tärkeetä, että nähdään metsäpuil-
ta eikä takerruta pikkuseikkoihin.
Ne byrokraatit ei kyllä nähny yh-
tään metsää puilta, [to s e e what is
essential]
nähdä punaista suuttua, raivos-
tua, olla vihainen Mä nään aina
punasta, ku se alkaa selittää niitä
samoja vanhoja juttuja. Toi äijä
saa kaikki näkemään punasta.
Pomo näki punasta, ku mä myö-
hästyin töistä, [be very angry, s e e
red]
n ä h d ä ä n hyvästelynä; hei sitten,
näkemiin "Moi sit! - Moi, moi!
Nähdään!" "Nähään taas joskus!
— Nähdään, hei hei!" [see you later]
n ä h k ä ä s katsokaas, nimittäin
(useammalle ihmiselle puhuttaes-
sa), näes Tää on nähkääs aika mo-
nimutkanen juttu. Nähkääs, kun
mun kaveri on jo sisällä, ni mun
pitäs päästä kans. ["you see", "you
know"]
nähnyt parempiakin päiviä
m e l k o vanha, huono Tää asunto
on kyllä nähny parempiakin päi-
viä. Olihan se auto nähny parem-
 263 näppituntuma
plakin päiviä, mut kyllä sillä vaan parit näkäräiset. Juotiin yhet nä-
vielä ajo. [quite old; in bad condition] käräiset. [swig, drink]
nähä, nähään nähdä, nähdään n ä k ö ö n lyömisestä: kasvoihin,
Kiva nähä sua pitkästä aikaa! turpaan, päin näköä Teki mieli lyö-
Saas nähä miten tässä käy. Ei ku- dä näköön sitä ääliötä. Perhana,
kaan haluu nähä tommosta tappe- kun se jätkä veti mua suoraan nä-
lemista. Kyllä se vielä nähään. köön. [beaten (on the face)]
Kiivetään tonne ylös, niin nähään n ä l k ä k u r k i laiha ihminen Ai Nii-
paremmin, [see] nako muka lihava, semmonen näl-
n ä i n o n toteavana vastauksena: käkurki! Onks kaikkien mallien
kyllä, niin(hän) se on, älä muuta pakko olla ihan nälkäkurkia? [a
sano "Onpas pirun kuuma päivä. thin person]
-Näin on." "Toipitäs maalata toi n ä l k ä k u u r i k o v a laihdutuskuuri
alakerran ovi. - Näin on." "Ei ne Toi läski pitäs panna oikein kun-
vakuutusyhtiöt korvaa ikinä mi- non nälkäkuurille. Tommosista
tään. - Näin on. " [yeah; "you're nälkäkuureista ei oo ku haittaa
right"] elimistölle, [a severe slimming/
reducing diet]
näin on näreet, marjat, näppy-
n ä l k ä p a l k k a liian pieni palkka
lät näin on asia, niin(hän) se on,
Tuhatviissataa, sehän on ihan näl-
näin on Ei sil mitään voi, näin on
käpalkka. Siellä saa tehä töitä
näreet! Anteeks vaan, mutta näin
nälkäpalkalla. [too low wages (or
on marjat. Näin on näreet, että nyt
salary)]
lähetään reissuun. "Toi Niina on
tosi hyvännäkönen. - Näin on nä- näpit sormet Mullon näpit ihan
reet. " "Onkse kello jo kuus? - jäässä. Varo ettet polta näppejäs,
Näin on näppylät." ["you're right", se on kuuma se pannu, [fingers]
"that's the way it is"] n ä p i t irti älä koske, pidä sormesi
näin se on nähtävä näin on asia, erossa, p y s y erossa Näpit irti siitä
ei sille mitään voi Näin se on näh- nappulasta! Pidä sinä näppis irti
tävä, et ei Suomi ikinä pärjää eu- toisten miehistä! Näpit irti meidän
roviisuissa. "Meijän pitää nyt rahoista, poliitikot! ["Don't touch!";
kuule alkaa säästämään. - Näin- "Keep away!"]
hän se on nähtävä. " ["you can't help n ä p p i s (tietokoneen) näppäimistö
it"; "that's the way it is"] Semmonen langaton näppis ois
näkkäri näkkileipä Kaapissa oli tosi kätevä. Mikä tässä näppikses-
vaan kuivaa näkkäriä. Kyllä mä sä on, ku tää ei toimi? [(computer)
tykkään näkkäristä. [ryecrisp] keyboard]
n ä k ä r ä i n e n ryyppy, paukku No näppituntuma sormituntuma,
tulihan sitä muutama näkäräinen omakohtaiseen arvioon tai kokei-
otettua. Eiköhän tilata ruokaa ja luun perustuva (ylimalkainen) kä-
näppituntumalla 264

sitys On mulla siitä ohjelmasta lan hapanta naamaa. Ei tommo-

semmonen näppituntuma. Mä nen sovi tarjoilijaks, ku näyttää
opettelin hitsaamaan ihan näppi- vaan hapanta naamaa asiakkaille.
tuntuman avulla, [instinct, intuition; a [look sulky]
rule of thumb] näyttää naamaansa pistäytyä,
näppituntumalla, -tuntumalta käydä jossain (nähtävillä) Ei oo
arviolta, suurin piirtein, summa- äijä taas paljoo kotona naamaan-
mutikassa Kojetaulu meni pi- sa näyttäny. No ei sun siel tartte
meeks, ni piti ajaa ihan näppitun- kauaa olla, kuhan käyt näyttämäs-
tumalla. Mä sanosin näppituntu- sä naamaas. [drop by, (pay a) visit]
malta, et jotain tuhatviissataa näyttää närhen munat löylyt-
metriä, [instinctively, intuitively; by tää, peitota perusteellisesti, näyt-
rule of thumb] tää taivaan merkit Eiköhän oteta
n ä p ä y t t ä ä huomauttaa, ojentaa matsi, niin mä näytän jätkä sulle
Oli kiva vähän näpäyttää sitä närhen munat! Se oli semmonen
tyyppiä, ku se aina muka osaa kai- bändi et se näytti muille närhen
ken. Opettaja näpäytti, et kyllä se munat, [win, beat, give sb what for]
pitäs tietää, [to remark; to correct, näyttää pitkää nenää osoittaa
admonish] vahingoniloa Pääsinpäs näyttä-
n ä r e kuusi Mä taidan kaataa ton mään pitkää nenää sille, ku ei se
näreen, ku se varjostaa pihaa niin ikinä usko mitä mä sanon, [be
pahasti. Nyt se orava kiipes tohon openly malicious]
näreeseen, [spruce (tree)] näyttää taivaan merkit löylyt-
n ä r ä s t ä ä ärsyttää, harmittaa, suu- tää, peitota perusteellisesti, ottaa
tuttaa Mikä sua nyt oikein näräs- luulot pois Ootas vaan, niin mä
tää? Mua närästää tommonen vet- näytän sulle taivaan merkit! Se
kuttelu. [annoy; be fed up] näytti tosi hintelältä se jätkä, mut
n ä t i s t i kauniisti, sievästi; kunnol- niin vaan näytti kaikille taivaan
la, kiltisti Se oli tosi nätisti sanot- merkit, [win, beat, give sb what for]
tu. Kylläpäs sä ompelit tän nätisti. n ä ä nämä Nää housut pitäs pestä.
Siellä juhlissa ollaan sitten nätis- Voisiks sä kantaa nää laukut? No
ti! Kiva kun sä autat äitiä noin nä- siihen tarvitaan semmoset, mitä
tisti. [nicely, beautifully; decently] nää nyt on, no semmoset niinku
n ä t t i kaunis, sievä, viehättävä On pihdit tai hohtimet, [these; they]
toi teidän Niina tosi nätti. Mistä sä n ä ä - nähdä-verbin vartalo näe- Se
oot ostanu noin nätin puseron ? ei nää mitään ilman silmälaseja.
[beautiful, nice] Kai mä sen verran nyt nään. Mä
näyttää hapanta naamaa mur- en tajuu, mitä sä oikein näät siinä
jottaa, olla ikävystynyt, pahalla jätkässä. Nääks sä mitä tos lukee?
tuulella Niina vaan näytti koko il-
 265
Kyllä te sen vielä näätte, kun ikää
tulee lisää, [see]
n ä ä m m ä näemmä, näköjään, näh-
tävästi Sä oot näämmä kasvattanu
parran, [it seems, it appears, I can
see, apparently]
n ä ä s näet, nimittäin Ei sitä kanna-
ta korjata, se nääs maksaa ihan
älyttömästi. Se on nääs toi roskis,
mikä täällä haisee. En mä voi juo-
da, ku mä oon autolla, nääs. ["you
see", "you know"; because, as]
n ö p ö kulta, kultsi, rakas, hani Älä
oo nöpö vihanen! Kiva olla vaan
oman nöpön kainalossa, [honey,
darling]
nörtti 1 innokas tietokoneiden har-
rastaja, tietokonefriikki Villen pik-
kuveli on kauhee nörtti. Ei tätä oh-
nöösi
jelmaa tartte ku jotkut nörtit, [nerd,
computer freak] 2 nahjus, nynny,
n ö s s ö Kaikki meijän luokan pojat
on ihan nörttejä, [nerd, a dull
person, namby-pamby]
n ö s s ö ujo, arka, pelkuri; saama-
ton, nahjus Eihän se nössö saanu
suutansa auki. Mitä sä nössö itket
siinä? Ei kai tommosta nössöö ku-
kaan tottele, [shy, timid; coward,
sissy; incapable]
n ö ö s i (pieni) poika; kokematon,
ujo, arka, n ö s s ö Mä olin siilon vie-
lä ihan nöösi poika. Menkää ny
nöösit kotiin siitä! Se ope oli sem-
monen vasta valmistunu nöösi.
Älä nyt oo nöösi! [boy; inexperi-
enced, incapable; timid, sissy]
o 266
0,o
O ole, o o O ny hiljaa! En mä o näh-
ny mitään. Eksä o 'etkö o l e ' käy ny
siellä? "Onkse jo tullu? - Ei o."
Mullei o yhtään rahaa, [be; have]
ohan onhan Ohan se vähän kum-
mallista. Levätään välillä, ohan
sitä jo käveltykin, [it is, (s)he is]
o h a r i petos, huiputus; erehdys, vi-
katikki Mä en maksa etukäteen
mitään, sä teet kuitenkin oharin.
Sit me tehtiin ohari ja jätettiin las-
ku maksamatta. Mä ootin sitä
naista koko illan, mut se teki mulle
oharit. Sori, nyt tuli pikku ohari.
Se koko reissu oli täys ohari.
[coming late or not at all; a cheat,
swindle; a mistake]
o h h o h hämmästystä tai epäilystä
i l m a i s e v a huudahdus Ohhoh, on-
pas lämmintä! Ohhoh, ei kai sen-
tään! [«expression of surprise or
doubt>]
o h h o i j a a v ä s y m i s t ä tai kyllästy-
mistä i l m a i s e v a huudahdus, hoh-
hoijaa Ohhoijaa, kun väsyttää.
oli niin tylsä luento, että ohhoijaa
vaan. [<used to express yawning>]
o h j e l m a suunnitelmat, aikeet
Onks sulia mitään ohjelmaa vii-
konloppuna ? Ei lomalla ny tar\>ii
olla niin hirveesti mitään ohjel-
maa. Meillä on ohjelmassa, et
mentäis tuolla mummulassa käy-
mään. [plans, intentions]
o h o hämmästystä, epäilystä tai pa-
hoittelua ilmaiseva huudahdus
"Kato, mikä mies! - Oho!" Oho,
kun on paljon marjoja! Oho, on-
pas aika kova hinta! Oho, ei kai
sua sattunu? "Oho, anteeks! - Ei
se mitään. " [<expression of surprise,
doubt, or apology>]
ohranjyvä silmässä humalassa,
j u o v u k s i s s a Naapurilla tais olla
vähän ohranjyvä silmässä, [drunk]
ohrapirtelö olut Nyt maistuis oh-
rapirtelö. Vedettiin äkkiä yhet oh-
rapirtelöt. [beer]
o i j o i kipua, harmittelua tai pahoit-
telua ilmaiseva huudahdus, voi,
voi että, voi voi Oijoi, kun on sel-
kä kipeä. Oijoi tätä elämää. Oijoi,
kävikö pahasti? Oijoi, olipas ikä-
vä juttu. [(expression of pain, regret
or apology); ouch; oh]
o i k a i s t a k o i p e n s a kuolla Onkse-
kin jo oikassu koipensa ? Pitäs
Se
käydä sitä mummua katsomassa
ennen ku se oikasee koipensa. [die]
o i k e a s t i todella, tosissaan Älä ny
oikeesti sitä hiekkaa syö! Meetteks
te oikeesti ulkomaille? Kyl se oli
ihan oikeesti vihanen. [really; "I
mean it"]

o i k i s oikeustieteellinen tiedekunta
Se opiskelee oikiksessa. Oikikseen
on tosi vaikee päästä. [Faculty of
Law]
o i k o s u l k u ajatuksen katkeaminen,
hämmentyminen, sekoaminen
Apua, nyt tuli oikosulku! Mulle
tuli oikosulku, että mikäs se teijän
lapsen nimi olikaan ? Ei se osannu
sanoo mitään, se meni ihan oiko-
sulkuun. [being confused or unable to
think; "on the tip of one's tongue"]
ois(i)- o//a-verbin vartalo olisi- Ois
se hauskaa jos sais sen duunin.
Mä öisin sanonu sille suorat sa-
nat. Te oisitte sopinu yhteen tosi
hyvin. Oisiks sä ikinä uskonu ?
Oiskohan se ollu joskus heinä-
kuussa. [would be; would have; was,
were; had]
ojasta allikkoon pahasta tilan-
teesta vielä pahempaan, o n g e l -
masta vielä suurempaan Älä ota
enää lisää lainaa, tai sä joudut
ojasta allikkoon. Sit mä tajusin, et
me oltiin menty vaan ojasta allik-
koon. ["from bad to worse"]
o k e i hyvä on, selvä (on), sovittu;
hyvin, kunnossa "Nyt mennään!
Okei." No okei, mä teen sen. Älä
sä puutu tähän, okei? Onks okei,
jos mä poltan? Pannaan lasku
puoliks ni se on ihan okei. Mä
vaan soitin, että onhan kaikki
okei. [OK, all right]
Okka slg. hyvä on, selvä (on), sovit-
tu, okei "Pidäs vähän tota. - Ok-
ka. " [OK, all right]
oksat pois (niin että) siitä on
leikki kaukana, sille ei kukaan
267 olleskaan
mahda mitään Sielloli kyllä sem-
monen tappelu, että oksat pois. Se
jätkä on niin hullu että oksat pois.
Bändi soitti niin että oksat pois.
[no one can help it; no laughing matter]
O k s e t t a a inhottaa, ällöttää Mua
oksettaa pelkkä ajatus. Tommoset
kaljamahaset äijät oikeen okset-
taa. [to disgust]
o l a n t a k a a kaikin voimin, kunnol-
la, täysillä Halkeshan se pölkky,
ku mä löin sitä oikein olan takaa.
Siel joutu tekemään töitä olan ta-
kaa. Nyt sua on huijattu oikein
olan takaa, [with all one's strength;
badly, very much]
o l e kiltti vetoava p y y n t ö Oo nyt
niin kiltti ja siivoo toi pöytä. Ole
kiltti ja lakkaa puhumasta siitä
asiasta! Kuuntele nyt, ole kiltti!
[please]
Olevinaan m u k a Onks tää olevi-
naan joku vitsi? Ville on olevi-
naan rikas. Sit siihen tuli joku ole-
vinaan hyvännäkönen jätkä. Se
hymyili olevinaan, vaikka oikeesti
sitä otti päähän niin helkutisti. Me
vaan olevinaan tehtiin töitä, ku
- pomo tuli paikalle, [as if]
Olkkari o l o h u o n e Viekää ne kamat
sinne olkkariin. Tuolla se nukkuu
olkkarin sohvalla, [living room]
olla sillai, silleen slg. olla suku-
puoliyhteydessä, rakastella, har-
rastaa seksiä Ootteks te ollu sillai?
Mä en oo vielä ikinä ollu silleen
pojan kanssa, [have sex]
o l l e s k a a n ollenkaan, yhtään Kä-
vitteks te olleskaan siellä rannal-
la ? Sielloli tyttöjä tuskin olles-
oloneuvos
haan. Ensiks mä en olleskaan ta-
junnu, et se sairaus on vakava.
[(any) at ali]
o l o n e u v o s eläkeläinen; työssä
käymätön Joku oloneuvos se on,
ei se ainakaan töissä käy. Kuus-
kytvuotiaana sitä vois alkaa olo-
neuvokseks. Alkaa jo kyllästyttää
tää oloneuvoksena makaaminen.
[pensioner, senior citizen; unemployed]
Oluset oluet, kaljat Juotiin teras-
silla yhet oluset. Nyt tekis oluset
hyvää, [(more than one) beer]
Olusilla oluella, kaljalla Kävin mä
olusilla töitten jälkeen. Eiköhän
mennä olusille? [having a beer]
omaan laskuun omalla kustan-
nuksella; o m i s s a nimissä, omaksi
h y ö d y k s e e n Yhet paukut siellä
tarjottiin, mut lisää sai vaan
omaan laskuun. Kivahan sitä on
ajella ku ei mee bensat omaan las-
kuun. Putkimies sano, et ei mitään
kuitteja, et hän tekee tän omaan
laskuun. Must tuntuu et ne jätkät
myi firman tavaroita omaan las-
kuunsa. [at one's own expense; to
one's own advantage]
omaan pussiin omaksi hyödyk-
seen, e d u k s e e n Taitaa ne rahat
kuule mennä vaan sun omaan pus-
siin. Ville yritti kovasti puhua
koko jutun omaan pussiinsa. Mei-
jän pitäs tehä yhteistyötä, eikä
yrittää vaan jokanen pelata
omaan pussiin, [to one's own
advantage]
oma lehmä ojassa oma etu, hyö-
ty Onpas se nyt mielin kielin, heti
kun on oma lehmä ojassa. On mul-
268
la tässä vähän omakin lehmä ojas-
sa. ["an axe to grind"]
o m a t e v ä ä t (salaa) mukana tuotu
alkoholi Ravintolasta lentää heti
ulos, jos on omat eväät mukana.
Bussissa juotiin takapenkillä omia
eväitä, [one's own bottle]
omin nokin, omin(e) nokki-
n e e n yksin, o m i n avuin Koko il-
lan sai vain istua omin nokin. Mä
tulin sit yöllä takas omin nokki-
neen. Kyllä sen ikäsen pitäis tulla
jo toimeen omine nokkineen. Sen
saat tehdä omin nokkines. [alone,
on one's own]
omis slg. omatunto Mullon vähän
huono omis siit jutusta, [con-
science]
omppu o m e n a Kauheesti tulee
tänä vuonna omppuja. Nää omput
on madonsyömiä, [apple]
onks o n k o Onks tää maito vielä
hyvää? Onks toi Villen pikkuveli?
Onks ne jo tullu sielt mökiltä? [is,
are; has, have (in questions)]
onkse o n k o se, onko hän Onkse
totta, et sä oot voittanu lotossa ?
Onkse ny mikään ihme. Mitä toi
naapurin äijä selittää, onkse ihan
hullu? [is it, is (s)he?; has it, has
(s)he?]
o n n a t a slg. onnistua, onnistaa Ei
tainnu reissu onnata, vai mitä sä
murjotat? Ville yritti iskee sitä
muijaa, mut ei se oikein onnannu.
Toivottavasti onnaa paremmin tä-
nään. Mä en ekaks meinannu
päästä millään läpi, mut sit se lo-
pulta onnas. [go well, go right;
succeed, manage; be lucky]
 269 oot
o n n e n k a n t a m o i n e n sattumalta uskoo, et se on totta, mä oon ihan
hyvin onnistunut suoritus, satun- soikeena onnesta! [happy]
nainen hyvä onni Se maali oli kyl- o n n e t o n slg. huono, surkea, k e l v o -
lä ihan pelkkä onnenkantamoinen. ton Toi oli tosi onneton yritys. Mi-
Ei tommonen yks onnekantamoi- ten joku voi kuunnella tämmöstä
nen mitään merkkaa. Mä pääsin onnetonta musaa? Sit se yritti le-
siit tentist ihan onnenkantamoi- pyttää mua jollain onnettomilla
sella läpi. [fluke, stroke of luck] kukilla, [bad, lousy, useless]
o n n e n m y y r ä onnekas, hyväonni- onsku slg. onnellinen Ooksä nyt
nen ihminen, onnenpekka Taasko onsku ? Mä olin ihan onskuna, ku
sä voitit, sä oot kyllä oikee onnen- mä kuulin ne tulokset, [happy]
myyrä. [lucky person] OO o l e Oo hiljaa! Oos ny vähän ai-
o n n e n o n k i j a henkilö, j o k a etsii kaa paikallas. En mä oo mitään
omaa etuaan, pyrkyri, huijari tehny. Etteks te oo käy ny siellä?
Tommoseen onnenonkijaan ei [be; have]
kannata luottaa yhtään. Tällä o o k o o O K , okei; h y v ä on, selvä
alalla on ollu paljon kaikenlaisia (on), sovittu; hyvin, kunnossa
onnenonkijoita, [self-seeker, "Tuu sit kaheksalta. — Ookoo."
opportunist] Ookoo, ja sit aletaan töihin. Ei
Onnenpekka onnekas, hyväonni- tartte maksaa, se on ihan ookoo
nen ihminen Mä olin kyllä onnen- näin. [OK, all right]
pekka, ku mä sain sen työpaikan. ooksä oletko sinä, o o t k o sä, ootsä
[lucky person] Ooksä tosissas? Ooksä lukenu sen
onnessaan onnellinen, onnellise- kirjan? [(singular) are you; have you]
na Niina oli onnessaan, ku se pääs OOlrait h y v ä (on) "Käänny sit tost
ylioppilaaks. Se vaan itki ihan on- vasemmalle. - Oolrait!" Oolrait,
nessaan. No ootpas sä nyt onnes- missä sit nähtäs? Ei sitä tartte
sas. [happy] jännittää, se on ihan oolrait tyyp-
onnesta kankea(na) onnellinen, pi. [OK, all right]
onnellisena, onnessaan Äiti oli OOn olen Moi, mä oon Niina. Mä
ihan onnesta kankee, ku kuuli et oon kuullu ton ennenkin. Oon mä
siit tulee mummi. Mä luin sen kir- ny sen verran eläny, etten mä tom-
jeen onnesta kankeena. [happy] mosta usko. [I am; I have]
onnesta soikea(na) onnellinen, oorait, oosprait hyvä (on), ool-
onnellisena, onnessaan Ei sil tar- rait Oorait, ja eiköhän pidetä nyt
vinnu ku vähän hymyillä, ni se oli tauko. "Autaks sä mua vähän? -
onnesta soikee. Kaikki hölmöt Oosprait." [OK, all right]
vaan tekee töitä onnesta soikeena OOt olet Sä oot ihana. Sä oot taas
ihan surkeella palkalla. Mä en voi jättäny oven auki. No oot sä sen
nähny, eksä sen vertaa muista?
ootsä
Ootko sä varma? [(singular) you are;
you have]
OOtsä slg. oletko sinä, o o t k o sä,
o o k s ä Ootsä se Villen pikkuveli?
Ootsä tullu hulluks? [(singular) are
you?; have you?]
oottaa odottaa Mä en jaksa oottaa
enää yhtään. Mä ootan sua siin
kävelykadun kulmassa. Ootetaan
vielä vähän aikaa. Oota ny vähän!
Oottakaa muakin! Ootiks sä miten
kauan? Mitähän sekin äijä siinä
ootti? Mä oon oottanu sua ainakin
tunnin. Kyllä mäkin oottaisin
jos sä oisit myöhässä, [wait]
OOtte olette Te ootte vissiin niitä
remonttimiehiä. Ootte te kans yk-
siä sähläreitä. Ootteks te nähny
semmosia ruskeita hanskoja ?
[(plural) you are; you have]
o p e opettaja Meillä on tänä vuon-
na uus ope. Se meijän voikkaope
on ihan kiva. [teacher]
o p o (perus)koululaisten opinto-oh-
jaaja, oppilaanohjaaja; opinto-oh-
jaus, oppilaanohjaus Opo sano et
mun kannattas hakee lukioon.
Meill on vielä yks tunti opoo. [tutor,
supervisor (at school)]
o p u s (paksu) kirja Onpas pirun
kuiva opus. Pitäs viedä noi opuk-
set kirjastoon, [(thick) book]
orkka orkesteri, yhtye, bändi Täs
kaupungissa on tosi hyvä orkka.
Niina soitti viulua koulun orkassa.
[orchestra; band, group]
orkku slg. orgasmi Mä en meinan-
nu saada orkkua millään. Saiks sä
orkut? [orgasm]
270
osake osakehuoneisto, asunto-
osake Onks tää vuokralla vai osa-
ke? Meil on kauheet velat tästä
osakkeesta, [flat/apartment in a
condominium]
osata vahvistamassa väitettä: kyl-
läpä, todellakin Sä sit osaat olla
ärsyttävä! Et osaakin ottaa pää-
hän! Kyllä osas olla vaikeet ko-
keet. [(intensifying word); really]
o s k a r i n k o k o i n e n pikkupoika,
pikkupojan kokoinen Mä olin sii-
lon vielä ihan oskarinkokonen. Pi-
sua, halla juoksi pari oskarinkokosta
nappulaa. Tästä koskesta voi saa-
da vaikka oskarinkokosen lohen.
[(size of a) little boy]
ostaa sika säkissä ostaa jotakin
näkemättä, ennalta tutustumatta
Käy ny sentään koeajolla sen au-
ton kanssa, ettet ihan osta sikaa
säkissä, ["buy a pig in a poke"]
Ostari ostoskeskus Käydään vielä
tuolla ostarissa. Ei tääl oo oikein
muuta tekemistä ku hengailla os-
tarilla. [shopping arcade, shopping
mall]
osua nappiin osua oikeaan, koh-
dalleen, mennä nappiin Mä vaan
huitasin sinne päin, ja se osu nap-
piin. Säätiedotus ei osunu ihan
nappiin, [go right, hit the mark]
Otettu imarreltu, liikuttunut Älkää
ny enää kiitelkö, mä oon jo ihan
otettu. Isä oli vähän otettu, ku mä
kysyin neuvoo siltä, [(be) flattered,
moved]
Otsaa röyhkeyttä, julkeutta, uskal-
lusta No on sillä Villellä otsaa!
Miten sullon otsaa puhua tom-
 271
mosta potaskaa ? Sit silloli vielä
otsaa tulla valittamaan, [(have) the
nerve, boldness]
Ottaa 1 sattua, koskea, käydä (1)
Se tietokoneen tuijottaminen ottaa
pahasti silmiin. Mua ottaa korviin
toi hirvee huutaminen. Ai ai, nyt
otti selkään! [hurt, be painful]
2 juoda viinaa, ryypätä Sä oot
tainnu ottaa vähän liikaa. Eikö-
hän oteta taas. Ville on kova poika
ottamaan, [drink alcohol]
Ottaa a i v o o n suututtaa, ottaa her-
moille, ottaa päähän Mua ottaa ai-
voon noi ruuhkat. Otti aivoon ihan
helkutisti. [annoy; be fed up]
o t t a a e t e e n vulg. peniksestä: olla
erektiossa, seistä, stondata Se on
paha paikka jos ei ota eteen. Mul-
la otti eteen ku mä vaan kuulin sen
kimulin äänen, [get an erection]
Ottaa h a t k a t paeta, karata, lähteä
hatkaan Eiköhän oteta hatkat. Se
otti hatkat koulukodista, [escape;
leave, go away]
Ottaa h e r m o o n hermostuttaa,
suututtaa, käydä hermoille Perha-
na, ku ottaa hermoon. Mua otti
hermoon se kitinä, [be nervous,
angry or annoyed]
Ottaa iisisti rauhoittua, ottaa rau-
hallisesti Ei täss oo mitään hätää,
ota iisisti! Mä luulin et isä suuttus,
mut se ottikin ihan iisisti. Sä voisit
ottaa tän jutun vähän iisimmin. [to
take it easy]
o t t a a ilo irti pitää hauskaa, suhtau-
tua iloisesti, löytää asiasta hyvät
puolet Tänään mä otan kyllä ilon
irti! Sun pitäs ottaa vähän iloo irti
ottaa kuppia
elämästä. Intistäkin voi ottaa ilon
irti ku ei ajattele turhia, [have fun;
look at the bright side]
Ottaa itseensä loukkaantua, pa-
hastua Älä nyt ota ittees! Mutsille
ei voi sanoo mitään, ku se ottaa sen
heti itteensä. [be hurt, be offended]
Ottaa järki käteen ajatella, suh-
tautua järkevästi Kyllä Ville sen sit
ymmärsi ku se otti järjen käteen.
Ota ny hyvä ihminen järki kätees!
[think, rethink; use common sense]
o t t a a k a a l i i n ottaa päähän, a i v o o n
Hitto ku ottaa kaaliin, ku pitää
lähtee sinne töihin, [annoy; be fed
up]
Ottaa k o v i l l e olla vaikeaa, raskas-
ta Noi yövuorot ottaa joskus kovil-
le. Niinalla otti aika koville ne kir-
jotukset. [have a hard time]
ottaa kunnian päälle loukata
kunniaa, käydä kunnialle, käydä
kunnian päälle Mua ainakin ottas
kunnian päälle, jos ei oo itellä ra-
haa maksaa. Kyllä työttömyys ot-
taa miehen kunnian päälle, [hurt
one's pride]
ottaa kunnon päälle väsyttää,
käydä v o i m i l l e , käydä kunnon
päälle Se ylämäki otti pahasti kun-
non päälle, [to exhaust, threaten
one's fitness]
Ottaa kupoliin ottaa päähän, ai-
v o o n Tietsä, mua alkaa ottaa to-
sissaan kupoliin, ku sä oot aina
myöhässä, [annoy; be fed up]
Ottaa k u p p i a j u o d a viinaa, ryypä-
tä Mä en oo ottanu kuppia puoleen
vuoteen. Otettiin vähän kuppia
poikien kanssa, [drink alcohol]
ottaa lukua
Ottaa lukua maata tajuttomana tai
pyörryksissä iskun j ä l k e e n (alun
perin nyrkkeilyottelussa, j o s s a
tuomari laskee lukua) Se oli sem-
monen tälli, et äijä otti vähän ai-
kaa lukua, [be struck unconscious]
ottaa lunkisti ottaa rauhallisesti,
rennosti Älä jännitä, ota vaan
ihan lunkisti. Mä päätin ottaa sen
työn tosi lunkisti. [to take it easy]
ottaa luonnolle, luonnon pääl-
l e koetella itsetuntoa, käydä kun-
nialle, käydä luonnolle; koetella
rohkeutta, sisua Saakeli ku mulla
otti luonnolle, kun toiset vaan
meni ohi. Laskuvarjolla hyppää-
minen ottaa luonnon päälle, [hurt
one's pride, try one's courage]
Ottaa miestä taklata Siinä pelissä
otettiin miestä kunnolla. Ota mies-
tä äläkä väistele! [to tackle, body
check (in football, etc.)]
Ottaa nokkiinsa loukkaantua, pa-
hastua, ottaa itseensä Se kaveri
tais ottaa nokkiinsa niistä Villen
jutuista. Ei tommosista kannata
ottaa nokkiinsa, [be hurt, be
offended]
Ottaa nuppiin suututtaa, harmit-
taa, ottaa päähän, ottaa a i v o o n
Mikä sua nyt ottaa nuppiin ? Toi
proffa on ottanu mua nuppiin jo
pitkään, [annoy; be fed up]
ottaa ohraleipä käydä huonosti,
kalpaten, ohra(i)sesti Nyt meille
otti ohraleipä. Muista käyttää
kortsua, tai muuten voi vielä ottaa
ohraleipä, [go wrong, go badly]
ottaa onkeensa ottaa opikseen
Ota ny onkees, mitä mä sulle sa-
272
non. Tommosesta mokasta pitäs
osata ottaa onkeensa, [take heed;
learn a lesson]
ottaa pannuun, pattiin suutut-
taa, harmittaa, ottaa päähän, ai-
v o o n Ei sun mulle tartte rähjää,
jos sua ottaa pannuun. Helkkari,
ku ottaa pattiin ne lisäverot!
[annoy; be fed up]
o t t a a p i e n e t ottaa ryyppy, huikka,
kulaus Otahan tosta pienet. No ei
me oteta ku yhet pienet. Sil äijäl
oli pullo povarissa, ja siit se otti
aina välillä pienet, [take a swig,
have a drink]
Ottaa p i t k ä t lähteä pois, häipyä,
karata, ottaa hatkat Heti ku mä
pääsen koulusta, mä otan pitkät
tästä kaupungista. Ottasit pitkät
siitä duunista, jos siin kerran on
niin huono palkka. Nyt otetaan
pitkät, ennenku vartijat tulee!
[leave, go away; quit]
Ottaa p u l t i t suuttua, raivostua, olla
vihainen Ei tommosesta pikkuju-
tusta kannata ottaa pultteja. Mutsi
otti kauheet pultit, ku mä tulin
myöhässä himaan, [become angry]
Ottaa päähän suututtaa, hermos-
tuttaa, ottaa hermoille Sua taitaa
ottaa vähän päähän ? Mua otti
päähän ihan älyttömästi ne ylino-
peussakot. [annoy; be fed up]
Ottaa raskaasti pahoittaa mielen-
sä, pahastua, masentua Niina tais
ottaa ne tulokset aika raskaasti.
En mä ois kertonu koko juttua, jos
mä olisin tienny, et sä otat sen niin
raskaasti, [become depressed; be
hurt, be offended]
 273 ovimikko
ottaa silmä käteen katsoa tar- taa tiukille pysyä hereillä. Niinal-
kasti No ota silmä käteen, tossu- lu otti tiukille päästä ruotsista lä-
han ne sun avaimes on! Nyt mä pi. [have a hard time]
otan kyllä silmän käteen ja käyn Ottaa ylös kirjoittaa muistiin, pan-
vielä kerran nää paperit läpi. [look na y l ö s Meidän pitäs ottaa sun tie-
carefully] dot ylös. Otit sä sen osotteen ylös?
Ottaa stressiä stressaantua, stres- [take notes, write down]
sata Sä saat vielä jonkun maha- o u k k i d o u k k i slg. h y v ä on, selvä
haavan, ku sä otat stressiä joka (on), sovittu, okei Oukkidoukki,
asiasta. Hei, älä ny ota stressiä! mä tuun sitten. [OK, all right]
[be stressed] o v i m i k k o portsari, o v i m i e s , o v e l l a
Ottaa suihin vulg. antaa suuseksiä o l e v a lipuntarkastaja tms. Ovimik-
(miehelle) Ota suihin! Sit mä otin ko repi liput. Anna tolle ovimikol-
siltä jätkältä suihin, [perform le vähän tippiä. Ne tarttee ovimik-
fellatio, give a blow job] koja siihen konserttiin, [doorman;
Ottaa t i u k i l l e tehdä tiukkaa, olla bouncer]
tiukilla, ottaa koville Hitto, ku ot-
pa 274

P-P
p a pane, paa Hei, pa se ovi kii! [put] paapoa hemmotella, lelliä Mikäs
p a a pane, pa Paa se vaikka siihen sulia on ollessa, ku äitis vaan paa-
pöydän päälle. Mikset sä paa yh- poo ja tekee ruokaa. Nää nyky-
tään rahaa säästöön ? [put] nuoret on paapottu ihan pilalle.
p a a h t a a tehdä jotain nopeasti, ko- [pamper, indulge]
vasti, täysillä Kaikki illat pitää p a a p p a isoisä, vanha mies, pappa
vaan paahtaa töissä. Se auto Pitäs lähtee sitä paappaa katto-
paahto ainakin sataakahtakymp- maan. Tiellä käveli jotain vanhoja
piä. Lukiossa paahdettiin ihan mummuja ja paappoja.
täysillä kokeisiin, [do sth quickly, [grandfather; aged man]
with all one's strength or at full speed] p a a s a t a puhua kiivaasti, kovalla
p a a h t i s paahtoleipä Onks enää yh- äänellä Aina säkin vaan jaksat
tään paahtista? Mä söin aamulla paasata. Isä paasas varmaan puol
yhen paahtiksen. [toast] tuntia siitä röökinpoltosta. [taik
p a a l u 1 paalupaikka, e n s i m m ä i n e n vehemently, rant]
lähtöpaikka rata-auto- tai ravikil- p a a t panet Sä paat kuitenkin ne ra-
pailuissa Kuka lähtee huomenna hat viinaan. Paat sä noi kengät
paalulta? Räikkönen pääs paalul- jalkaan? [you put (singular)]
le. [pole position] 2 slg. raha Onks paatte panette Mihin te oikein niitä
sul yhtään paalua? [money] laatikoita paatte? Paatte ne ruuat
p a a n panen Mäpaan noi astiat ko- sit jääkaappiin, ettei ne mee pilal-
neeseen. [I put] le. [you put (plural)]
p a a n a (leveä) katu, tie, paana Sit paatti vene, laiva Niili on semmo-
ajetaan vaan niin kauan ku paa- nen pieni moottoripaatti. Sinne
naa riittää, [(broad) street, road] saareen ei pääse ku paatilla. Kau-
paanalla, paanalle juhlimassa, heen isoja paatteja noi ruotsinlai-
ulkona, kaupungilla, liikenteessä vat nykyään, [boat]
On se perjantaina pakko lähtee p a h a slg. hyvä, kova, suuri Aika
paanalle. Mennään kattoon, oisko paha! Eilen oli tosi pahat bileet.
tuolla paanalla hyvännäkösiä Villen broidi on paha nörtti, [good;
kundeja, [on the town, out, partying] big]
 275 painaa
paha kurki lievä kirosana Voi taan Ihan ku sä ois tehny sen pa-
paha kurki! Paha kurki sentään huuttaan. Mä menin sinne pääsy-
sun kanssas. [<mild curse word>] kokeisiin vaan ihan pahuuttaan ja
p a h a n i l m a n l i n t u ihminen, j o k a pääsin läpi. Kokeile säkin pahuut-
aiheuttaa tai ennustaa onnetto- tas, jos saisit ton purkin auki.
muutta tai muuten ikäviä asioita [deliberately; (just) for fun]
Se on semmonen pahanilmanlintu, p a h v i 1 slg. todistus, asiapaperi,
et sen kanssa kaikki menee pie- muistilappu tms. Millasen pahvin
leen. Ei kannata kuunnella kaiken sä sait koulusta ? Portsari kysy
maailman pahanilmanlintujen pu- kaikilta pahvit. Jotain pahveja ne
heita. [a person who brings bad news siellä virastossa selas. [certificate;
or bad luck] (ID) card; note, slip] 2 slg. tyhmä, ty-
pahemmanpuoleinen melkoi- perä ihminen Herää, pahvi! Ook-
nen, m e l k o kova, m e l k o paha Se sä ihan pahvi? Sit se helkutin pah-
oli kyllä pahemmanpuoleinen mo- vi käänty suoraan mun eteen.
ka. Sä taidatkin olla pahemman- [stupid person]
puoleisessa kankkusessa, [quite p a i k a t 1 ruumis, jäsenet; naisen
a(n), quite big, quite awful] kehon intiimialueet Piru ku on
p a h i t t e e k s i kielteisissä ilmauksis- paikat kipeet sen treenin jälkeen.
sa: olisi hyväksi, tekisi h y v ä ä Yks Lääkäri kokeili kaikki paikat. Sit
kalja ei ois ny pahitteeks 'tekisi se jätkä yritti kähmiä mun paikko-
hyvää'. Ei ois pahitteeks 'olisi hy- ja. [(parts of) body; female sex organs]
vä', vaikka vähän sataiskin välil- 2 huone, koti tai sen ympäristö
lä. [(would not be) bad] Saisit nyt siivota ainakin omat
pahnanpohjimmainen perheen paikkas. Nyt imuroidaan ja pes-
nuorin lapsi, kuopus Tässä on tää tään kaikki paikat. Täällähän on
meijän pahnanpohjimmainen. paikat ihan sekasin. [room; home]
[youngest child] p a i k a t a korjata toisen t e k e m ä vir-
p a h n o i l l a putkassa Siellähän sitä he; toimia toisen tilalla, tehdä toi-
oli kiva nukkua poliisin pahnoilla. sen työt Me joudutaan täällä aina
Älä soita suutas, tai joudut vielä paikkamaan sun mokia. Yks puo-
pahnoille! [in a lockup] lustaja oli pahasti myöhässä, mut
pahus lievä kirosana Voi pahus! onneks toinen paikkas. Pääosan
Pahus, ku täällä ei käy pankki- esittäjä tuli kipeeks ja mun piti
kortti. Mis ne pahuksen avaimet paikata sen rooli, [do sb else's work;
taas on? Onpas pahuksen vahvaa stand in for sb]
kahvia. Väsyttää niin pahuksesti. p a i n a a tehdä jotain nopeasti, ko-
[<mild curse word>] vasti, täysillä Meiän isä painaa
p a h u u t t a a n tahallaan, ilkeyttään, kauheesti töitä. Jätkät paino kar-
pilan päiten, muuten vain, piruut- kuun ihan täysillä. Me painettiin
painaa puuta 276

yhtä kyytiä Tampereelle asti. [do painuttiin äkkiä karkuun sieltä.

slh quickly, with all one's strength or at Käske noita äijiä painumaan hii-
full speed] teen. [go or leave quickly]
painaa puuta istua, istuutua Tul- painua maata, maate(n) mennä
kaa sisään ja painakaa puuta! Nyt nukkumaan, mennä maata, maate
painetaan vähän puuta välillä, [sit, Pitäsköhän tässä jo painua maata.
sit down] Nyt painukaa maate ja äkkiä! Mä
painaa päälle olla kimpussa, ah- painun nyt maaten, [go to sleep]
distella, ahdistaa Kolmannessa painua pehkuihin mennä nukku-
erässä Ruotsi alko painaa päälle. maan Kymmenen maissa painut-
Älä anna periks, paina päälle tiin kaikki pehkuihin. [go to sleep]
vaan! Ei saa viikonloppunakaan painu helvettiin vulg. häivy, ala
oikein levättyä, ku noi työt painaa painua, m e n e tiehesi, m e n e hel-
päälle koko ajan. [press hard, vettiin Painu äijä helvettiin! Mitä
attack; oppress] sä siin töllötät, painu helvettiin
painaa villaisella antaa jonkin siitä! Painu vaikka helvettiin, mitä
(kiusallisen) asian olla, unohtaa se mulle kuuluu. Painukaa kaikki
k o k o juttu, jättää tekijä rankaise- helvettiin! ["Go to hell!"]
matta Oli siin jotain rahasotkuja, p a i n u h i i t e e n häivy, mene tiehesi,
mut ne painettiin Villasella. Polii- m e n e hiiteen Painu hiiteen siitä
sit paino sen ylinopeuden Villasel- häiritsemästä! ["Go to hell!"]
la, ku mulla ei ollu muita rikkeitä. p a i n u s u o l l e häivy, mene tiehesi,
[leave unsanctioned, temper justice suksi suolle Painu suolle siitä!
with mercy] ["Go to hell!"]
paineessa slg. kauhuissaan, pe- painu vittuun vulg. häivy, mene
loissaan, jännittyneenä Mä olin tiehesi, m e n e vittuun Nyt painu
ihan paineessa, ku mä nukuin äkkiä vittuun siitä! Painu homo
pommiin. Siel se vaan ootti kau- vittuun! Painukaa vittuun, senkin
heessa paineessa, [in dismay, in kusipäät! ["Fuck off!"]
horror; in excitement] paiskata kättä kätellä, lyödä kät-
p a i n e l l a m e n n ä nopeasti, k o v a a tä päälle Eiköhän oikein paiskata
vauhtia Nyt pitää painella äkkiä kättä! Nyt paiskaatte kättä ja
sinne kauppaan. Kenialaiset juok- unohdatte koko jutun, [shake
sijat paineli niin, että muut ei hands]
mahtanu mitään, [go or run quickly]
p a i s k i a t ö i t ä tehdä (kovasti) töitä
p a i n u a mennä, lähteä nopeasti
Vieläks sinäkin paiskit töitä tähän
Lapset painu pihalle leikkimään.
aikaan? Se on kova kundi paiski-
Ala painua siitä! Painutaan joh-
maan töitä, [work hard]
kin muualle täältä. Heti ku loma
paita ja peppu (kuin) yhdessä,
alkaa, mä painun mökille. Sit me
erottamattomat ystävät Me oltiin
 277 pakki
koko kouluaika yhdessä kuin paita p a k i t 1 kieltäytyminen toisen eh-
ja peppu. Noi pojat on kyllä ku dotuksesta, seurasta, lähentymis-
paita ja peppu, [inseparable friends] yrityksestä tms. Se muija anto Vil-
paita ja perse (kuin) vulg. yhdes- lelle pakit. Nainen voi loukkaan-
sä, kuin paita ja peppu Miten noi tua tosi pahasti, jos saa pakit. En
yhet jaksaa aina olla ku paita ja ehtiny ees tanssiin pyytää, ku heti
perse ? [inseparable friends] tuli pakit. Mä oon yrittäny hakea
paitis paitapusero Onpas sul nätti vaikka mitä töitä, mutta aina tulee
paitis. Paitista voi pitää vaikka pakit, [refusal (of sb's proposal or
farkkujen kanssa, [shirt blouse] company)] 2 peruutusvalot Katsas-
paitti paitsi Kaikki muut on maksa- tusmies valitti, ku pakit ei palanu.
nu paitti sä. Me voitas vaikka gril- [reversing lights, backup lights]
lata ulkona, paitti jos sataa. Kyl pakittaa peruuttaa Inssissä piti pa-
mä sen osaan korjata, paitti et kittaa parkkiruutuun. Sit mä paki-
'mutta' mua ei huvita, [except; but] tin sen auton kylkeen, [to reverse, to
p a k a a s i matkalaukku, matkatava- back]
rat, kantamus Johan tää pakaasi pakkanen pakastin Pane ne ruuat
painaa. Pane ne pakaasit taka- pakkaseen, ennenku ne menee pi-
kontiin. Mihin sä oot menossa lalle. Onks siellä pakkasessa mi-
noin hirveiden pakaasien kanssa ? tään ? [freezer]
[luggage, baggage] p a k k a r i polkupyörän, m o p o n tai
p a k a t a olla taipuvainen tekemään moottoripyörän tavarateline, ta-
jotakin Ville nyt pakkaa tuhlaa- rakka Hyppää pokkarille! Tur-
maan kaikki rahat. Se moottori vaistuin laitetaan tiukasti kiinni
pakkas hyytymään aina jos oli pokkariin, [carrier (of bicycle)]
kostee ilma. Mua pakkas naurat- p a k k e l i silote, tasoite; (liiallinen)
tamaan ihan älyttömästi, [tend, be meikki Tohon ruuvinreikään pitäs
inclined; be hardly able to keep from panna vähän pakkelia. Sit ku sii-
doing sth] hen pakkelin päälle vetää maalin,
p a k a t a p ä ä l l e tulla päälle, painaa, ei sitä kukaan nää. Lissulla oli
painostaa Pitää lähtee ennenku pi- hirveet pakkelit naamassa. Mihin
mee pakkaa päälle. Kyllähän ne sä oot menossa, ku sullon noin
velat pakkas päälle, siilon kun oli paljon pakkelia? [putty; (excessive)
ne korkeet korot, [come; press hard, make-up]
push, oppress] p a k k i 1 peruuttaminen, peruutus-
paketti kipsi, lasta Se tuli sieltä vaihde Ota vielä vähän pakkia.
laskettelureissulta jalka paketis- Siellei mahu kääntymään, sun pi-
sa. Lääkäri pani mun käden pa- tää ajaa pakilla. Täs vaihdelaati-
kettiin. [plaster (cast); splint] kossa on jotain vikaa, ku pakki ei
mee millään päälle, [reverse (gear)]
pakkopulla 278

2 puolustaja jääkiekossa, jalka- nyt menee jo paksuksi Jo on pak-

pallossa tai m u u s s a pallopelissä sut jutut. Älä viitti puhua paksuja,
Se pelaa pakkina. Tommonen iso ei tota kukaan usko. [inappropriate
kaveri on hyvä pakki, [defender, or arrogant (talk or behavior)]
back] 3 työkalulaatikko, työkalu- paksukainen halv. lihava ihminen
pakki; ruokailuastia armeijassa, Onpas tosta pojasta tullu aika
kenttäpakki Laita se ruuvimeisseli paksukainen, [a fat person]
sinne pakkiin. Mettäkeikoilla syö- paksukallo, paksukailoinen
tiin aina pakista, [toolbox; mess kit] halv. itsepäinen, huonosti oppiva,
4 slg. maha Mulla on ollu koko paksupää Mä en jaksas aina tapel-
päivän pakki ihan sekasin. la sen paksukallon kanssa. Ei mul-
[stomach] la tullu koulusta mitään, kai mä sit
p a k k o p u l l a pakollinen, vasten- oon niin paksukallonen. [stubborn;
mielinen asia Matikka oli mulle slow to learn, thick-skulled]
koulussa oikeeta pakkopullaa. No paksuna raskaana Taasko toi nai-
ne kokoukset on semmosta pakko- nen on paksuna? Tosi kivaa olla
pullaa, ne pitää kestää vaan. paksuna näin kauheella helteellä.
[annoying but necessary things] [pregnant]
pakkorako pakkotilanne Se on nyt paksupää, paksupäinen halv.
pakkorako. Mä oon pahassa pak- itsepäinen, kovapäinen, huonosti
koraossa, pitää saada rahaa jos- oppiva Eikö se paksupää usko iki-
takin. [constraining position; neces- nä mitään ? Tommosen paksupään
sity] ei kannattas mennä lukioon. Sä
p a k l a t a silottaa, tasoittaa pakkelil- osaat kanssa olla välillä niin hel-
la; meikata (liikaa) Paklaas noi kutin paksupäinen. [stubborn; slow
laudanraot. Onkse veneen pohja to learn, thick-skulled]
jo paklattu? Noi murrosikäset p a k u pakettiauto Voisiks sä lainata
paklaa naamaansa ihan liikaa, [fill pakuas, ku mun pitäs muuttaa?
with putty; put on (too much) make-up] Mä tuun hakee n sen kaapin pakul-
la. [van]
pakolliset kuviot rutiini, tavan
tai m u o d o n vuoksi tehtävä asia No p a l a a joutua, jäädä kiinni rikokses-
tässä on ensin ne esitelmät ja ta tai vilpistä, kärytä Siin käy huo-
muut pakolliset kuviot. Eiköhän nosti, jos palaa vääristä papereis-
käydä nää pakolliset kuviot heti ta. Mä paloin ratsiassa, ku oli lii-
läpi. [regular routines, necessary an kuluneet renkaat, [get caught (in
things] the act)]
p a k s u sopimaton, röyhkeä, epäus- p a l a a h i h a t palaa pinna, palaa pä-
kottava puhe tai käyttäytyminen reet Multa palo tänään töissä hi-
Tommonen huijaaminen on jo vä- hat ihan totaalisesti, [become very
hän liian paksua. Pidä suus kiinni. angry, fly off the handle]
 279 pallit
palaa kiinni 1 koneesta, mootto- "No hei sit! Palataan! - Hei hei!"
rista tms: hajota (ylikuumenemi- ["I'll talk to you later"; "see you later"]
sen vuoksi) Me ajettiin ykkösellä palikka halv. h ö l m ö , typerys, idi-
niin kauan et se kone palo kiinni. ootti; typerä, lapsellisen helppo,
[(of engines) break due to overheating] yksinkertainen Hitto ku sä oot pa-
2 hermostua, suuttua Saakeli, nyt likka! Siinon niin palikka jätkä et-
palaa kii! Mulla palaa kohta kii tei mitään rajaa. Se oli ihan palik-
teijän kanssa. Pomolta palo kiin- ka duuni. Ne kokeet oli tosi pali-
ni, ku mä olin myöhässä, [become kat. [stupid, idiot; very easy, simple]
angry] p a l i k k a t e s t i älykkyys- tai soveltu-
p a l a a k o k y s y m y s tupakkaa tarjot- vuustesti; monimutkainen (tekni-
taessa: otatko tupakan, poltatko nen) tehtävä Armeijassa oli ne pa-
"Palaako? - Kiitti!" ["Would you likkatestit. Meijät kaikki työnhaki-
like a cigarette?"] jat laitettiin sit johkin ihme palik-
p a l a a k ä ä m i t palaa pinna, palaa katesteihin. Tässä on sulle pieni
päreet Oo nyt hiljaa, tai multa pa- palikkatesti, ku laitat tän vitriinin
laa käämit! [become very angry, fly kasaan. [IQ test; aptitude test;
off the handle] complex task]
palaa pinna hermostua, suuttua, p a l j o n 1 paljonko, kuinka paljon
menettää kärsivällisyytensä Varo, Paljon kello ? Paljon se makso ?
ettei pala pinna. Sit mutsilta palo Paljon sullon ikää? [how much;
pinna ja se rupes huutamaan. Pa- how; what (time)] 2 slg. ironisesti:
loks sillä pinna? [become angry] vähän, ei ollenkaan Paljon mua
p a l a a p r o p u t palaa pinna, palaa kiinnostaa noi sun juttus 'ei kiin-
päreet Mutsilta palo taas proput. nosta yhtään'. Joo joo, mä tajusin
[become very angry, fly off the handle] tosi paljon 'en ymmärtänyt mi-
palaa päreet hermostua, suuttua, tään' niistä tehtävistä, [very little;
palaa pinna Nyt mulla palaa pä- not at all]
reet. Sillei uskalla sanoo mitään, p a l j u (iso) astia, pytty, soikko, al-
ku sillä palaa päreet heti. Naapu- las Ennen pestiin kaikki pyykit
rin äijältä palo päreet, [become paljussa. Betoni kaadetaan myl-
very angry, fly off the handle] lystä isoon paljuun, [(big) bowl,
palaillaan, palataan (asiaan) (bath)tub]
otetaan yhteyttä, puhutaan m y ö - pallinaama halv. pyöreänaamai-
h e m m i n lisää; tervehdys erottaes- nen, tyhmä, typerä Suomalaiset on
sa, nähdään, soitellaan No okei, kaikki semmosia pallinaamoja.
palataan asiaan myöhemmin. Mitä sä pallinaama siinä töllötät?
Kuule, nyt on vähän kiire, mut pa- [round-faced; stupid]
lataan asiaan! Ei tässä kai sit pallit vulg. kivekset, munat Älä
muuta tällä kertaa, palaillaan. raavi niitä pallejasi Potkase sitä
pallo hallussa 280

lähentelijää vaikka palleihin, jos la kaikkien pallopäisten asiakkai-

ei muuten usko. Tolta kissalta sais den kanssa, [stupid; crazy]
leikata pallit, ni loppus toi mou- p a l o p u h e kiihkeä puhe jonkin asi-
ruuminen. [testicles] an puolesta Rehtori piti juhlasalis-
pallo hallussa asia, tilanne on sa kauheen palopuheen tupakan-
hallinnassa Semmonen on hyvä poltosta. Vappuna kommunistit
opettaja, jolla pysyy koko ajan piti kovasti palopuheita, [rousing
pallo hallussa, [in control] speech]
pallo hukassa sekaisin, ymmäl- p a l t t o o pitkä päällystakki Vedä ny
lään, pihalla Niinalla on ollu kir- joku palttoo niskaas, siellä on kyl-
jotusten jälkeen vähän pallo hu- mä. Viissataa on kyllä liikaa yhes-
kassa, et mitä se alkais tekemään. tä palttoosta. [long overcoat, trench
Vaikka mulla oli kartta, mä olin coat]
ihan pallo hukassa, [confused, lost] p a l t u r i joutava, perätön puhe, vale
p a l l o i l l a kuljeksia, pyöriä, oleskel- Villen puhu taas ihan palturia.
la Ei me mitään tehty, kunhan pal- Älä ees kuuntele tommosta paltu-
loiltiin kaupungilla. Mitä ihmeen ripuhetta. [lie, falsehood]
porukkaa täälläkin palloilee? p a m a h t a a tulla, tapahtua nopeas-
[hang around, loiter] ti, äkkiä Mistäs sä siihen pamah-
pallo jalassa 1 vankilassa; sidot- dit? Me saatiin sakot että pamah-
tuna parisuhteessa, tossun alla Jä- ti. [appear or happen quickly,
täpäs vaan verot maksamatta, niin suddenly]
kohta oot pallo jalassa. Pitääks se
pamahtaa paksuksi tulla (yllät-
ukko sua ihan pallo jalassa ? [in jail;
täen) raskaaksi Varo vaan, ettet
henpecked, under sb's thumb] 2 kah-
pamahda paksuksi. Se on kuulem-
litseva, rajoittava, vastenmielinen
ma pamahtanu paksuksi, [become
asia Kyllä lapsi on joskus oikee
pregnant]
pallo jalassa. Ei se koulu sais olla
p a m a u s yllättävä uutinen, yllätys,
vaan pelkkä pallo jalassa.
järkytys Se lottovoitto oli kyllä
[restraint; unpleasant thing]
melkonen pamaus. Irtisanomiset
pallopää, paliopäinen oli aikamoinen pamaus kaikille.
1 pyöreäpäinen Ne on koko suku [surprising news; shock]
samanlaisia pallopäitä. Se vauva p a m a u t t a a sanoa jotain loukkaa-
oli vielä ihan pieni ja paliopäinen. vaa suoraan, ajattelemattomasti,
Sen hammasporan piikki on sem- höläyttää Kuinka joku voi pamaut-
monen paliopäinen. [round-faced; taa tollasta päin naamaa ? Se vaan
round-ended] 2 halv. tyhmä, h ö l m ö , pamautti, että joo, sä oot vissiin
hullu Oot säkin sitten oikee pallo- vähän lihonu. [say sth offending,
pää. Mä en kestä tommosia pallo- blurt (out)]
päitä yhtään. Eijaksais aina jutel-
 281 panna hanttiin
pamauttaa paksuksi saattaa ras- 2 vulg. olla sukupuoliyhteydessä,
kaaksi, panna paksuksi Varo, ettet naida, nussia Vittu, ku sais panna
vaan pamauta sitä tyttöä paksuksi. tota muijaa! Et kai sä oo pannu
[make pregnant] sen jätkän kanssa ? Tänään on
p a m i Diapam-niminen rauhoittava ihan pakko päästä panemaan. Kai
lääke, huumaustarkoituksessa ne on jossain panemassa, [have
käytetty lääke Lääkäri kirjotti sex] 3 antaa, tarjota, lainata rahaa
mulle pamia. Se oli kai ottanu jo- Paa hei kymppi! Pane yks rööki.
tain pameja, ku se oli ihan seka- Voisiks sä panna pari euroo, ku
sin. [(Diapam) tranquilizer; abused pitäs päästä linja-autoon. Mä
sedatives or tranquilizers] paan sulle yhen kaljan, mut se saa
pamina puhe, juttelu Siitä matsista sit riittää, [give or lend money]
riitti paljon paminaa. [talk, chat] panna elämä risaiseksi ottaa ilo
pamista puhua, jutella Olipas irti elämästä, käyttäytyä riehak-
hauska pamista kunnolla pitkästä kaasti, panna haisemaan, rantta-
aikaa. Ne myyjät vaan pamis kes- liksi Nyt pannaan elämä risasek-
kenään. [to talk, chat] si! Joskus tekis mieli haistattaa
p a m p p u tärkeä henkilö, johtaja, kaikille paskat ja panna vaan elä-
p o m o Se on kuulemma joku iso mä risaseks. [to have fun; to party
pamppu. Meijän piti hyysätä koko hard, go on a binge]
päivä niitä pamppuja. [VIP; boss] panna haisemaan slg. juhlia,
paneminen vulg. sukupuoliyh- panna ranttaliksi; tuhlata Jätkät
teys, nainti, nussiminen Panemi- pani vähän haisemaan ja heräs
nen on kyllä mukavaa touhua. Ei putkassa. Me pantiin oikein kun-
se muija ollu kiinnostunu ku pane- nolla haisemaan. Eiköhän panna
misesta. [sex act] ne rahat haisemaan, [to party hard,
panettaa vulg. tuntea sukupuolista go on a binge; spend money]
halua Krapulassa aina panettaa panna halvalla pilkata, pitää
ihan hirveesti. Sua taitaa vähän
pilkkanaan, halveksia, vähätellä
panettaa. Mua on panettanu koko
Niina pani sitä jätkää halvalla
illan, [to fancy sex]
koko illan, eikä se tajunnu mitään.
p a n i k o i d a olla paniikissa, joutua
Yritäks sä panna mua halvalla ? [to
paniikkiin Ei oo mitään syytä pa-
mock, ridicule, scorn, belittle]
nikoida. Sielloli paha tungos ja
panna hanttiin vastustaa, panna
jengi alko panikoimaan. [to panic]
vastaan, kampoihin Poliisit laitto
p a n n a 1 asettaa, siirtää; tabusyistä
sen äijän käsirautoihin, kun se
korvataan usein laittaa-, pis-
pani niille hanttiin. No kun vaimo
/äa-verbeillä Pane hanskat kä-
halus etelään, en mä kehannu
teen, siellon kylmä. Mihin mä taas
panna hanttiin, [resist, protest;
oon pannu ne avaimet? [put]
object]
panna hösseliksi
panna hösseliksi panna toimek-
si, vauhtia, tuulemaan Eiköhän
panna hösseliks, niin päästään ai-
kasin kotiin. Mä panin hösseliks ja
siivosin koko kämpän, [get down to
it; do sth quickly]
panna kampoihin vastustaa,
panna vastaan, hanttiin Kovasti se
pani kampoihin mut jäi silti toi-
seks. Älä sä yritä panna mulle
kampoihin! [resist, protest; object]
panna korvan taakse painaa
mieleen, ottaa o p i k s e e n Sun kan-
nattas panna korvan taakse, mitä
mä sulle sanon, [remember, take
heed]
panna maata, maate(n) mennä
nukkumaan, m e n n ä maata, maate
Mä taidan jo panna maata. Pani-
sit jo säkin maate. [go to sleep]
panna matalaksi rikkoa, hajot-
taa; lyödä lyttyyn, haukkua, lan-
nistaa Ne pani kännipäissään
koko kämpän matalaks. Älä aina
huuda sille lapselle, ku sähän paat
sen ihan matalaksi, [break, demolish;
run sb down, maul, discourage]
panna omiaan puhua omiaan, lii-
oitella, valehdella Vai muka kaks
tonnia, nyt panit vähän omias. Vil-
lee ei kannata aina uskoo, ku se
voi panna omiaan, [tell lies;
exaggerate]
panna paksuksi tehdä raskaaksi,
pamauttaa paksuksi Se muija väit-
ti, et mä öisin pannu sen paksuks.
[make pregnant]
panna palamaan sytyttää tupak-
ka, tupakoida Pannaas palamaan!
Ville meni parvekkeelle ja pani
282
palamaan, [light up a cigarette;
smoke]
panna parastaan tehdä paras-
taan, yrittää parhaansa Jokanen
yritti niissä kisoissa panna paras-
taan. Et sä ikinä pärjää jos sä et
pane parastas. [do or try one's best]
panna pillit pussiin lopettaa,
lyödä hanskat naulaan Pannaan
pillit pussiin, johan se on puoli
neljä. Bändi pani pillit pussiin.
[quit]
panna pystyyn pystyttää, perus-
taa, järjestää Tommosen teltan pa-
nee pystyyn viidessä minuutissa.
Se on aika kova riski panna uus
kauppa pystyyn tälle alueelle. Nii-
na pani heti bileet pystyyn kun sen
porukat lähti, [set up, arrange;
establish]
panna pää(nsä) pantiksi olla
varma jostakin, vakuuttaa Se on
totta, mä paan siit vaikka pääni
pantiks! [be sure; convince]
panna ranttaliksi käyttäytyä rie-
hakkaasti, vauhdikkaasti Turistit
pani diskossa ranttaliks. Joskus
tekis mieli panna oikein kunnolla
ranttaliks. [go wild, behave rowdily]
pannari pannukakku Pantiari on
hyvää mansikkahillon kanssa, [big
(puffy) pancake baked in the oven]
panna sileäksi panna menemään,
tuhlata; hävittää, hajottaa Ville
pani kaikki rahat sileeks. Mä en
enää ikinä järkkää bileitä, kun
heti pantiin paikat sileeks. [spend a
lot of money; mess up, put in disorder,
demolish]
 283 papparainen
panna tikkua ristiin kielteisissä lainaks, ku isä panttaa sitä.
ilmauksissa: ei tee mitään Muut [withhold, keep back]
sai tehä kaikki työt, ja tämä yks ei pantava vulg. sukupuolisesti kii-
pannu tikkua ristiin. Mä en tom- hottava, himottava Ei se ny mi-
mosella palkalla paa ees tikkua kään missi oo, mut ihan pantava.
ristiin, [to not do anything] Tosson tosi pantava jätkä, [sexually
panna tuulemaan ryhtyä toi- appealing (person)]
meen, panna toimeksi; tehdä jo- p a p e r i virallinen asiakirja, todistus
tain nopeasti, panna vauhtia Nyt Mä kävin pankissa kirjottamassa
pannaan tuulemaan eikä enää ih- sen lainapaperin. Millasen pape-
metellä. Mä panin tuulemaan, ku rin sä sait koulusta? Meidän tytöl-
piti saada se remontti lopulta val- lä on maisterin paperit, [document,
miiks. [get down to it; do sth quickly] certificate, diploma]
panna töpinäksi panna toimeksi, p a p e r i t henkilötodistus, passi, ajo-
vauhtia, tuulemaan Panehan jo tö- kortti tms. Tarjoilija kysy kaikilta
pinäks, alkaa olla kiire. Noi lehdet paperit. Mä en saanu sitä kirjettä
on äkkiä haravoitu ku pannaan postista, ku mullei ollu papereita
vaan töpinäks. [get down to it; do sth mukana. [ID card; passport, driving
quickly] licence]

panna ylös kirjoittaa muistiin, ot- paperit vetämässä haussa, haun

taa y l ö s Paniks sä ylös sen nimen ? alla, h a k e m u s tehtynä Niina pani
Mun täytyy panna se päivä ylös, sinne kauppakorkeeseen paperit
en mä muista sitä muuten, [take vetämään. Meill on kaupungin
notes, write down] kämppään paperit vetämässä, [to
pannukakku epäonnistunut, pie- have applied for sth]
leen mennyt yritys, suoritus tms. paplari papiljotti Niinalla oli pap-
Ei siihen juhlaan sit saatu oikein larit päässä. Älä laita poplareita
ketään, et siit tuli kyllä ihan pan- aivan märkään tukkaan, anna kui-
nukakku. [failure, fiasco, flop] vua vähän, [curler]
pano vulg. sukupuoliyhteys, nainti, p a p p a isoisä, vanha mies; isä Mun
paneminen (2); henkilö, jota pan- pappa on sotaveteraani. Vanhat
naan (2) Surkee pano, kesti ehkä papat jutteli kioskilla. Tules tänne
viistoista sekuntia. Oliks hyvä pa- isäpapan luo. [grandfather; aged
no? Ei mua kiinnosta se jätkä, se man; father]
oli vaan pelkkä pano. Toi muija on p a p p a r a i n e n vanha mies, äijä,
kuulemma hyvä pano. [sex act; sex ukko, pappa Kyllä se vaan jaksaa,
partner] vaikka on jo vanha papparainen.
Noi nuoret tytöt pitää meitä jo
p a n t a t a pitää jotakin tiukasti itsel-
ihan papparaisina, [grandfather;
lään, pihdata Älä ny panttaa niitä
aged man]
rahojasi En mä saa ikinä autoo
papru 284

papru paperi Vessasta on taas parkit seisontavalot Poliisit tuli

papru loppu. Annas kynä ja jotain valittamaan, kun mulla oli vaan
paprua. Pomo kirjotti sen osotteen parkit päällä, [parking lights]
johki paprulle. Sinne on ikäraja, parkkeerata pysäköidä Tähän ei
et kannattaa ottaapaprut mukaan. saa parkkeerata. Joku nuija oli
[paper; document, ID card] parkkeerannu mun paikalle, [to
p a r a h u l t a i n e n juuri sopiva, pas- park a car]
seli Tommonen puoli kiloa olis pa- parkkipaikka pysäköintipaikka,
rahultainen määrä. Sä tulitkin sii- -ruutu, -alue Missään ei ollu va-
hen just parahultasesti. [just right; paata parkkipaikkaa. Vartija
suitable] työns ostoskärryt pois parkkipai-
p a r a n e e kielteisissä ilmauksissa: kalta. [parking space; car park,
ei hyödytä, kannata Ei sitä fillaria parking lot]
parane enää korjata. Niina on p a r k k i p i r k k o naispuolinen pysä-
niin raivona, et mun ei parane sa- köinninvalvoja, lappuliisa Parkki-
noa sille enää mitään, [is not worth] pirkko anto sakot anteeks. Ei näy
paremmanpuoleinen melko hy- parkkipirkkoja missään, [meter
vä, m e l k o i n e n Se oli jo semmonen maid]
paremmanpuoleinen ravintola. parkkis pysäköintialue Ton kau-
Ne rakens paremmanpuoleisen pan pihalla on hyvä parkkis. Jätä
omakotitalon, [fine, good; quite mut tohon parkkikselle. [car park,
good] parking lot]
parempi puolisko puoliso, vai- parkkisakko pysäköintivirhe-
m o , tyttöystävä No siitä saa toi maksu, pysäköintisakko Helkkari
parempi puolisko päättää. Sit ei ku sain parkkisakon. Mähän en
puhuta noille paremmille puolis- niitä parkkisakkoja maksa.
koille mitään, okei? [wife, girlfriend] [parking ticket]
p a r i k y t ( a ) parikymmentä, noin parkkivalo seisontavalo Vasen
k a k s i k y m m e n t ä Pakkasta oli jo- parkkivalo on palanu. [parking light]
tain parikyt astetta. On sinne jo- partajeesus halv. pitkäpartainen
tain parikytä kilometriä, [about m i e s Onks sustakin tullu tommo-
twenty] nen partajeesus. Kaiken maail-
parkettien partaveitsi hyvä, in- man hippejä ja partajeesuksia
nokas tanssimaan Olipas kerran- täälläkin ramppaa, [long-bearded
kin kiva tanssia, ku mies oli oikee man]
parkettien partaveitsi, [good (or p a r t s a slg. partio Olin mä pienenä
eager) dancer] partsas. Kuuluksä partsaan ? [The
parkissa pysäköitynä Missä sun Scout Association]
autos on parkissa? Aja se tohon
parkkiin, [parked]
 285 paskan marjat
partsi slg. parveke Onks täällä paska jäykkänä vulg. peloissaan,
partsia? Täällei saa polttaa ku kauhuissaan Ne pennut oli ihan
partsilla. [balcony] paska jäykkänä, ku mä huusin
paska 1 vulg. uloste, sonta Täällä- niille. Siellä me vaan istuttiin pas-
hän haisee paska. Tota koiranpas- ka jäykkänä eikä uskallettu tulla
kaa on sit joka paikassa. Sillä lap- alas. [scared, in terror]
sella oli taas paskat vaipassa. paskaksi vulg. rikki, risaksi, hajal-
[excrement, shit] 2 vulg. lika, sotku le Se lasi putos lattialle ja meni
Pese toi paska pois käsistäs. Mitä paskaks. Jengi suuttu ja pani sen
paskaa täs seinässä oikein on, ku paikan paskaks. Niina ajo niitten
sitä ei saapuhtaaks millään? [dirt, auton ihan paskaks. [broken,
filth; mess] 3 vulg. kirosana Voi smashed to pieces, wrecked]
paska, nyt mä oon myöhässä. paskalla vulg. ulostamassa, pas-
Haista sinä äijä paska! [ccurse kantamassa Meinaaks sä olla siel-
word>] 4 vulg. huono, ikävä, sur- lä paskalla koko päivän ? Mä
kea, kelvoton, rikkinäinen; pas- meen paskalle, [excreting]
kiainen, paskapää Että pitää olla paskamainen vulg. ikävä, inhot-
paska ilma. Paska juttu, et sä et tava, vittumainen Ville osaa välil-
saanu sitä kämppää. Meillon tosi lä olla tosi paskamainen. Ne oli
paskat naapurit. Tää auto on kans paskamaiset kokeet. Toi tarjoile-
yks paska. En mä voi soittaa, ku minen on aika paskamaista työtä.
täst paskast on taas akku loppu. [unpleasant, nasty, abominable]
Mä sanoin sille paskalle suorat paskana vulg. rikki, hajalla, murs-
sanat, [bad, lousy, useless; broken; kana, mäsänä, tohjona Tästä ko-
asshole, bastard] neesta on kovalevy paskana. Taas
paskahousu halv., vulg. ujo, pel- oli viikonlopun jälkeen näyteikku-
kuri Nyt tuut mukaan, senkin pas- na paskana, [broken, smashed to
kahousu. Älkää ny olko paskahou- pieces, wrecked]
suja! [shy person, coward] paskan hailee vulg. yhdentekevä,
paskahätä vulg. ulostamisen, pas- samantekevä, yks(i) hailee Se nyt
kantamisen tarve, kakkahätä Kau- on paskan hailee, kuka sen tekee.
hee paskahätä eikä vessaa näkyny Se on mulle yks paskan hailee,
missään, [need to excrete] mitä sä siitä ajattelet. Mä en välitä
paskainen vulg. ulosteen tahrima; siitä paskan haileeta. [makes no
likainen Heitä nyt toi paskanen difference at ali]
vaippa roskiin. Älä aina jätä pas- paskan marjat vulg. vastaväitettä,
kasia vaatteitas joka paikkaan! halveksuntaa, vähättelyä tai epä-
Miten toi auto on taas noin paska- uskoa i l m a i s e v a huudahdus "Nyt
nen? [stained with excrement; dirty] kuuntelet mitä mä sanon! - Pas-
kan marjat! " Paskan marjat, mä-
paskantaa 286

hän teen mitä huvittaa. Se väitti niin ettei meinannu vessaan ehtiä.
tulevansa heti kotiin, ja paskan [feel the need to excrete]
marjat, [«expression of disagree- paskiainen vulg. karkea haukku-
ment, scorn or disbelief>] masana: tyhmä, hullu, inhottava,
paskantaa vulg. ulostaa, sontia, paskapää, kusipää Vittu sä oot yks
kakata Koira oli paskantanu etei- paskiainen! Ei se paskiainen ees
sen lattialle, [to excrete, shit] soittanu. Aina pitää tapella niitten
paskantärkeä halv., vulg. turhan- paskiaisten kanssa, [asshole, son of
tärkeä, tärkeilevä Se proffa on sit a bitch]
niin saakelin paskantärkee. Mä en pasmat sekaisin suunnitelmat,
jaksa enää kuunnella niitä pas- ajatukset sekaisin Sit ku mä en
kantärkeitä ihmisiä, [pompous] saanukkaan niitä lomarahoja,
paskapuhe vulg. joutava, perätön meni kaikki pasmat sekasin. Opet-
puhe, vale Kaikki päivät pitää taja suuttu ja sillä meni pasmat
kuunnella maikkojen paskapuhei- sekasin. Onks sulia ihan pasmat
ta. Mä en usko semmosta paska- sekasin? [confused, lost; not as
puhetta. [rubbish; lie(s)] planned]
paskapää vulg. karkea haukkuma- p a s s a t a 1 palvella, tarjoilla, hem-
sana: tyhmä, hullu, inhottava, pas-
motella Kyllä meitä passattiin hy-
kiainen, kusipää Pidä sä paskapää
vin siellä hotellissa. Taas tulee
turpas kiinni. Miten sä kestät tom-
vieraita ja niitä pitää passata
mosta paskapäätä? [asshole, son of
koko viikonloppu. Sä oot passan-
a bitch]
nu ton pennun ihan pilalle, [serve;
paskasti vulg. huonosti, surkeasti, pamper] 2 sopia, käydä, olla sopiva
kurjasti Mä osaan ruotsia tosi "Lähetäänks jo ? - Kyllä se mulle
paskasti. Sul kävi sit aika paskasti passaa." Täällä ei passaa ruveta
sen jätkän kanssa, [badly, miserably] riehumaan. Noi housut passaa
paskat vulg. vastaväitettä, halvek- sulle hyvin, [be OK (with sb); suit, fit]
suntaa, vähättelyä tai epäuskoa il- 3 syöttää pallopelissä, antaa passi
m a i s e v a huudahdus "Maksa se Passaa tänne! Hyökkääjä passas
satanen! - Ja paskat! " Paskat mä hyvin toiselle laidalle, [to pass (the
sun jutuistas. Sekin muka joku toi- ball)] 4 sanoa "pas", jättää kierros
mitusjohtaja, ja paskat! [«expres- pelaamatta korttipelissä; jättää vä-
sion of disagreement, scorn or liin, kieltäytyä Pas, mä passaan.
disbeliefs-] "Otatsä lisää kakkua ? - Ei kiitos,
paskattaa vulg. tuntea tarvetta mä passaan." Niina passas sen
käydä ulostamassa, paskalla, olla reissun, kun sen piti lukea, [to pass,
paskahätä Mullei sovi toi maito, refuse to do sth (to play a card, etc.)]
ku heti alko paskattaa. Paskatti
passauttaa, passuuttaa antaa
passata, panna passaamaan it-
 287 paukkurauta
seään Älä anna sen kakaran pas- tämmöseen kameraan? [battery]
sauttaa sua. Hae kuule ite, älä yri- 2 rummut, rummusto Rumpalilla
tä passuuttaa! Äijä vaan makas oli kauhee patteri. Roudarit kasas
sohvalla ja passuutti itteensä. patterin pystyyn. Tos patterissa on
[make sb serve or pamper you] kaks bassorumpua. [drum kit]
passeli sopiva Nää housut on mul- patti kuhmu, k y h m y , muhkura
le ihan passelit. [OK, suitable] Peeveli, ku löin pään ovenpieleen,
passi syöttö pallopelissä Se oli nous oikein patti. Hyttyset puri
hyvä passi. Ihan turhaan se pelaa- niin et joka paikka oli täys patteja.
ja kyttäs passia maalin edessä. Oljypohja meni lommolle, ku mä
[a pass (in sports)] ajoin johki pattiin, [swelling, bump]
passissa vartiossa, väijyksissä patu 1 halv. (vanha) mies, ukko,
Poliisi seiso passissa oven eessä. äijä Taasko toi naapurin patu räh-
Sit ku me lähettiin kotiin, ne jätkät jäs? Jotkut vanhat patut tulijutte-
olikin passissa nurkan takana. leen mulle ja Niinalle, [(old) man]
Mee sä edeltä, mä jään tähän pas- 2 tärkeä henkilö, merkkimies, iso-
siin. [on guard; in ambush] kenkäinen Se on iso patu, toimi-
patalaiska hyvin laiska, laiskuri tusjohtaja tai jotain. [VIP]
Siinon kans patalaiska tyyppi, ei paukapää halv. h ö l m ö , tyhmä, ty-
viitti tehdä niin mitään, [very lazy] perys Sä oot kanssa oikee pauka-
pataljoona suuri joukko, väenpal- pää! Älä välitä tost paukapäästä
jous, plutoona Täs meijän pihalla mitään, [stupid, idiot]
on aina niitä lapsia oikein patal- p a u k k u 1 räjähde, räjähdyspanos,
joona. Mihinköhän toi pataljoona a m m u s Ostetaan vähän uuden-
on menossa? [large crowd or group] vuoden paukkuja. Ne räjäytti tuol-
pati slg. patruuna Hyvä ettei se il- la työmaalla ison paukun. Onks
makiväärin pati tullu silmään. Ne sulia pienoiskiväärin paukkuja?
on pelkkiä paukkupateja. [an explosive, bullet] 2 viinaryyppy,
[cartridge, bullet] snapsi, cocktail Tilaas mulle joku
patiinit miesten kengät Täytys kiil- paukku. Äijät on tainnu ottaa vä-
lottaa nää patiinit. Siellä voi olla hän paukkuja, [drink, swig] 3 yllät-
kurasta, niin että ei kannata läh- tävä uutinen, yllätys, järkytys Oli
tee parhaat patiinit jalassa, [men's se kyllä aikamoinen paukku, että
shoes] sä oot raskaana. Siitä keittiöre-
montista tuli kallis paukku.
patskll slg. patteri, paristo Kellosta [surprising news; shock] 4 pieru Nyt
on patsku loppu. Mä vaihdoin tä- tais tulla paukku, [flatus, fart]
hän taskulamppuun uudetpatskut. paukkurauta ampuma-ase, reikä-
[battery] rauta Pikkupojilla oli oikein län-
patteri 1 paristo Tää radio toimii nenhatut ja paukkuraudat. Eihän
pattereilla. Onks teillä pattereita
paukut 288

siihen paukkurautaan mitään lu- duuni on ihan peestä. [euphemism

paa ollu. [gun] for "shit" or "ass/arse"]
p a u k u t voimat, f y y s i s e t tai henki- peeaa rahaton, perse auki Taasko
set voimavarat Mä jaksoin hyvin sä oot peeaa ? Voiks sä heittää
juosta puoleenväliin, mut sit loppu yhen kaljan, mä oon ihan peeaa.
paukut. Mulla ei ollu enää pauk- [without money]
kuja riidellä sen kanssa, [strength, p e e a a k a m a t PA-laitteet, äänen-
stamina, power] toistolaitteet konsertissa Bändin
paukutella henkseleitä ylpeillä, piti vuokrata peeaakamat kiertu-
leuhkia, rehvastella Toi oli niin etta varten. Taas noissa peeaaka-
hyvä tulos, et voi vähän paukutel- moissa on jotain häikkää. [PA
la henkseleitä. Ville meinas saada equipment, sound reproduction
köniin, ku se paukutteli henkselei- system]
tään. [boast, show off] p e e s a t a seurata, roikkua perässä;
paukuttaa päätään puhua ärsyt- myötäillä Se hiihti niin kovaa, et
tävästi, soittaa suuta, valittaa, au- mä en pystyny peesaamaan. Mee
koa päätään Aina säkin jaksat välillä edelle, äläkä peesaa! Ville
paukuttaa päätäs. Se paukutti heitti herjaa ja muut vaan nyökyt-
päätään niin kauan, et mulla meni telija peesas. [follow; assent]
hermot, [provoke, ask for trouble; peesi beige, beesi Sillä oli semmo-
complain] nen peesi poplari. Mä en tykkää
p e b a slg. takapuoli, peppu, perse tommosesta peesistä väristä yh-
Toi kundilla on hyvä peba. Katoks tään. [beige]
sä muijasta ennemmin tissejä vai p e e s i s s ä perässä, kannoilla Koko
pebaa ? Niina käy hulluna salilla, matkan se oli mun peesissä. Yri-
et sais peban pienemmäks.
täks sä tulla peesiin? [following
[buttocks, bottom]
(close to) sb]
p e d a t a sijata (sänky); suunnitella,
p e e v e l i lievä kirosana, peijakas,
valmistella, järjestää Kyllä ton
perhana Voi peeveli! Kyllä oli pee-
ikänen osaa itte pedata sänkynsä.
velin hauskaa. Naurettiin niin
Mä petaan sulle nukkumapaikan
peevelisti. [<mild curse word>]
tohon sohvalle. Must tuntuu, et se
peeär(rä) PR-, suhdetoiminta Teh-
työpaikka oli jo valmiiks pedattu.
tiin vähän peeäärrää siellä mes-
Poliitikot petas taas sen asian kes-
suilla. Se on jossain peeär-hom-
kenään. [make the bed; arrange]
missa. [PR]
p e e kiertoilmaisu sanoille paska j a
p e f f a takapuoli, peppu Siel piti is-
perse Haista pee! Älä jauha peetä.
tuu niin kauan että meinas peffa
Se musa oli ihan täyttä peetä.
puutua. Joku sika nipisti mua bus-
Hommat meni päin peetä. Tää
sissa peffasta, [buttocks, bottom]
 289 pelakuu
pehmeä lasku vähittäinen siirty- p e i j o o n i vintiö, lurjus; lievä kiro-
minen, totuttautuminen uuteen ti- sana, peijakas Päästä irti, peijoo-
lanteeseen Ekalla luokalla on ly- ni! Kuka peijooni on jättäny ha-
hyet päivät, ku se on se pehmee nan auki? Peijoonin lapsi, ku ei
lasku. Mä otan semmosen peh- usko puhetta. Voi peijooni, minkä
meen laskun lomalta, et jos menis- teki! [rascal, scallywag; (mild curse
kin vasta tiistaina töihin, [deliber- word)]
ately soft and gradual change] p e i p a t a harhauttaa jalkapallossa
p e h m e ä p e e b-kirjain erotuksena tai muussa pallopelissä, jallittaa
p:stä ("kovasta peestä") Joillekin Se hyökkääjä peippas mua tosi pa-
se pehmee pee on vaikee muistaa. hasti. Maalivahti peipattiin ulos
Kirjotetaanks se pehmeellä peel- tilanteesta, [to dribble (in sports)]
lä? [the letter b (rather than p)] p e k k a a n (pienten) lukusanojen
p e h m i s pehmeä-, pehmytjäätelö, yhteydessä: henkeen, m i e h e e n ,
vaahtomainen jäätelö, jota ei ole henkeä kohti Haravoidaan noi
valmistusvaiheessa jäädytetty niin lehdet kahteen pekkaan, ei siin
nopeasti kuin tavallista jäätelöä kauaa mee. Tuleehan se matka
No se pehmis on semmosta peh- halvemmaks kolmeen pekkaan.
meempää ku tavallinen jätski. Os- [the two (three, four) of us (you, them);
tettiin kioskilta pehmikset. [soft ice per person]
cream] pekkaa pahempi kielteisissä il-
p e h m o (liian) hellä, kiltti, l e m p e ä mauksissa: ei muita h u o n o m p i ,
Meijänkin mies muuttu ihan peh- hullumpi; pärjätä tai tehdä jotakin
moksi, ku siit tuli isoisä. Täs maa- siinä m i s s ä muutkin Kaikki muut-
ilmassa ei kuule pehmot pärjää. kin meni, ni en mä halunnu olla
[(too) soft, tender, emotional] pekkaa pahempi. Ei suomalaiset
p e h m o i l l a käyttäytyä (liian) kiltis- ollu niissä kisoissa pekkaa pa-
ti, lempeästi, pehmeästi Pehrnoil- hempia. [not worse than others]
tiin koko ilta kahdestaan. Älä nyt pekkaa päälle yhdeltä hengeltä,
pehmoile vaan sano sille suorat henkeä kohti, m i e h e e n , per nuppi
sanat! [be (too) soft, tender, emotional] Tää lasku tekee semmosen vitosen
p e h v a takapuoli, peppu, p e f f a pekkaa päälle. Pekkaa päälle se
Nosta sitä pehvaas vähän. Mä liu- hotellihuone tuli aika halvaks. [per
kastuin ja lensin suoraan pehval- person]
leni. [buttocks, bottom] p e l a k u u pelargoni, eräs kukkiva
p e i j a k a s lievä kirosana, peeveli, koristekasvi Se on vähän semmo-
perhana Johan nyt on peijakas. nen mummojen kukka se pelakuu.
Peijakkaan kakarat, älkää repikö Kun tulee kevät, niin laitetaan pe-
niitä kirjoja! Sehän makso aika lakuita parvekkeelle, [geranium]
peijakkaasti. [<mild curse word>]
pelastusarmeijalle 290

pelastusarmeijalle slg. hukkaan, laa sikaa! Jätkä pelas kauheeta si-

itse edestään Oli niin kauhee kra- kaa eikä joutunu ees jäähylle, [to
pula, et maanantai meni töissä play foul]
ihan pelastusarmeijalle. Tää päi- pelata varman päälle toimia va-
vä meni kyllä pelastusarmeijalle, rovaisesti, välttää riskejä Mä oon
mitään ei saatu aikaseks. [(go) aina nois raha-asioissa pelannu
wasted] varman päälle, [avoid risks]
pelata 1 toimia Mites se uus ruo- peli kulkuväline, työkalu, laite,
honleikkuri on pelannu ? Mä vaih- vehje Mil pel il te tulitte? Ei sinne
doin sulakkeen, ni johan alko pe- saareen pääse nyt millään pelillä.
laamaan. Kuis homma pelaa ? Tää Milläköhän pelillä noi ruuvit sais
uus laskutusjärjestelmä ei sit pe- auki? Tää digikamera on hieno
laa yhtään. Kyllä sillä papalla peli. Kyllä ammattimiehellä pitää
vielä järki pelaa, [to work, function] olla kunnon pelit, [vehicle; machine,
2 touhuta, puuhata, leikkiä Pikku- tool]
veli se vaan jaksaa pelata tietoko- peli ei vetele entisenlainen käyt-
neiden kanssa. Älä pelaa niitten täytyminen tai toiminta ei enää
sähköjohtojen kanssa! [play, busy käy, onnistu Tämmönen peli ei ve-
oneself with sth] tele, nyt kaikki töihin siitä! Sä oot
pelata aikaa viivytellä tahallaan, kai tottunu tekemään mitä huvit-
antaa ajan kulua Ku oltiin jo kaks taa, mut se peli ei täällä vetele.
maalia johdossa, niin sit vaan pe- ["I've had enough!", "That won't do!"]
lattiin aikaa. Älä usko sen juttuja, peliluola pelihuone, pelihalli
se yrittää vaan pelata aikaa, [play Tommosessa peliluolassa menee
for time] rahat äkkiä, [gambling house,
pelata napeilla olla turhantarkka, casino]
pihistellä, säästellä Et sä pärjää pelimerkki slg. raha Pelimerkit on
tässä bisneksessä, jos sä vaan pe- ihan loppu. Tähän bisnekseen ei
laat napeilla. Mä ostan ne kaikki, kannata lähtee, jos ei oo pelimerk-
ei tässä napeilla pelata! Niissä kejä. [money]
osakekaupoissa ei pelattu napeil- pelimies slg. taitava, ovela, maail-
la. [spend very little money; care about manmies, naistenmies Ville on
the price] kyllä aikamoinen pelimies. Peli-
pelata omaan pussiin toimia miehelle löytyy aina seuraa.
omaksi h y ö d y k s e e n Mä luulin et [skilled man; man of the world; ladies'
tehtäs töitä yhessä, mut sähän pe- man]
laat vaan omaan pussiis. [act to pelit ja vehkeet, pelit ja pens-
one's own advantage] selit kaikki mahdolliset tavarat,
pelata sikaa slg. pelata väärin, laitteet Se on semmonen hifisti, et
törkeästi, sikamaisesti Hei, älä pe- siilon kyllä kaikki pelit ja vehkeet.
 291 pentele
Nyt pitäs onnistua, ku on pelit ja kylmästi pellolle, [out(side), off,
vehkeet mukana. Siinä on kaikki away; (to fire, dismiss)]
pelit ja pensselit, [(all sorts of) pelti kiinni humalassa, juovuksis-
equipment] sa Mitä sä tuut tänne pelti kiinni
p e l i t t ä ä toimia, pelata ( 1 ) Mä rähjäämään! Jätkät oli ihan pellit
hommasin laajakaistan, ja nyt net- kii. [drunk]
tiyhteys pelittää. [to work, function] pemppu takapuoli, peppu Vaippa
pelivara liikkumavara Jätä vähän on vissiin ollu huonosti, ku tän
pelivaraa siihen aikatauluun. lapsen pemppu on ihan märkä.
Kaikki rahat menee lyhennyksiin Joku saamarin äijä taputti mua
ja korkoihin, ei oo pelivaraa yh- pempulle. [buttocks, bottom]
tään. [slack, rope; latitude, freedom] p e n i k k a lapsi, kakara, penska,
pelkkänä korvana kuunnella tar- pentu Ku ei tolia penikalla oo mi-
kasti, olla tarkkana Nyt oot pelk- tään kuria. Tää ei oo penikoiden
känä korvana, ku mä selitän tän paikka, [child, kid]
jutun, [listen carefully, "be all ears"] penkkarit penkinpainajaiset, abi-
p e l k ä ä j ä kuljettajan vieressä istu- turienttien v i i m e i s e n ä koulupäivä-
va matkustaja, apukuski Mee sä nä pitämä juhla Penkkareissa oli
siihen pelkääjän paikalle. Se hirvi kauhee meteli, [celebration of the last
tuli kylkeen pelkääjän puolelle. day at high school]
[person sitting next to the driver] p e n n i pienempi S u o m e n rahayk-
p e l l e naurettava tyyppi, typerys; sikkö ( 1 / 1 0 0 markkaa) vuoteen
naurettava, tyhmä Toi naapurin 2 0 0 1 asti, käytetään yhä eri sanon-
äijä on ihan pelle. Se intti oli kyllä noissa Multa et saa enää penniä-
ihan pellee touhua, [ridiculous kään. En mä voi maksaa, ei mulla
person, idiot, jerk, stupid] ole pennin hyrrää. Ei oo pennin
p e l l e p u k u slg. (armeijan) maasto- pyörylää. Se laski sen hinnan ihan
puku Isot miehet, ja juoksee pitkin pennilleen. Se auto makso pitkän
mettää pellepuvut päällä! [(army) pennin. [(Finnish currency until 2002)
camouflage suit] one hundredth of a mark; penny, cent]
pellit a u k i täysillä, täyttä vauhtia pensa bensiini, bensa Pensa loppu
Pellit auki! Me ajettiin pellit auki. keskellä mettää. Osta pensaa en-
[at full speed] nen kun tuut. [petrol, gas]
p e l l o l l e ulos, pois, pihalle; ajaa penska lapsi, kakara, pentu Monta
joku tiehensä, erottaa Mä imuroin, penskaa niillä on ? Penskat huutaa
niin vie sä noi matot pellolle. Nyt pihalla. Mä lupasin vahtia naapu-
nää romut lentää pellolle. Painu rin penskoja, [child, kid]
pellolle siitä! Aja se jätkä pellolle! p e n t e l e lievä kirosana; peeveli,
Kymmenen työntekijää heitettiin perhana Voi pentele! Minkä pente-
pentu 292

let'n takia sä noin teit? Olkaa nyt tms. Että osaa olla perkeleellinen
penteleet hiljaa! [<mild curse word>] kusipää. Siellon ihan perkeleelli-
pentu lapsi, kakara, penska Älä nen lumipyry. Ei noin perkeleellis-
viitti, sehän on ihan pentu vielä. tä kiveä saa siirrettyä millään.
Välillä menee hermot noitten pen- [very big or hard; helluva, fucking]
tujen kanssa. Tulkaas pennut kat- perkeleesti vulg. perkeleen pal-
tomaan mitä tuolla on! [child, kid] jon, kovasti tms. Miten täällä on
peppu takapuoli, peffa, pylly, niin perkeleesti porukkaa ? Tehtiin
p e m p p u Lapsi kaatu pepulleen ja töitä ihan perkeleesti, [very much;
rupes itkemään. Annas äiti pyyhkii helluva, fucking]
vähän sun peppuas. Vanha äijä, ja p e r k u l e lievä kirosana: peeveli,
kehtaat tuijotella tyttöjen peppu- perhana Perkule, tuu jo sieltä! Tää
ja! [buttocks, bottom] kämppä on perkuleen hieno, [cmild
p e r jotakin kohti Matka maksaa sa- curse word>]
tasen per osallistuja. Vuosimaksu permis permanentti Onks sulia
on kakskymppiä per jäsen. Jos me luonnonkiharat vai permis? Niina
tehään tätä kaks tuntia per päivä, on ottanu uuden permiksen. [perm]
se on viikossa valmis, [per] per nokka, per nuppi henkeä
p e r h a n a l i e v ä kirosana: peeveli, kohti, yhdeltä hengeltä Se lahja
perkule Perhanan perhana! Ben- maksaa vitosen per nokka. Niitä
sa on nykyään niin perhanan kal- voileipiä on kaks per nuppi, [per
lista. Isä huus niin perhanasti. person]
[<mild curse word>]
persaukinen vulg. rahaton, peeaa
perinteinen perinteinen hiihto-
Ei siltä persaukiselta ikinä mitään
tyyli, diagonaalityyli luistelutyy-
rahaa saa. [without money]
lin (vapaan tyylin) vastakohtana
persaus takapuoli, persus Onpas
Se hiihtää perinteistä. Se matka
hyvännäkönen persaus tolia kun-
hiihdetään perinteisellä. Mä oon
dilla. Nyt tottelet, tai annan persa-
enemmän perinteisen ku vapaan
uksille. [buttocks, bottom]
tyylin miehiä, [traditional technique
perse 1 vulg. takapuoli Tolia kun-
of cross-country skiing]
dilla on tiukka perse. Akat noukki
perkele vulg. karkea kirosana Voi
mustikoita perseet pystyssä. Saa-
perkele! Saatanan perkele! Se au-
tana, kun kaaduin ihan perseel-
ton perkele ei lähteny aamulla
leen. Istu perseelles! Koirat nuuh-
käyntiin. Perkeleen kusipää! Mitä
ki toistensa perseitä. Se oli viha-
perkelettä sä kyttäät? Mistä per-
nen ku perseeseen ammuttu karhu.
keleestä mä sen tiedän ? [<strong
Auto meni pusikkoon perse edellä.
curse word>]
[bottom, arse, ass] 2 vulg. naisen su-
perkeleellinen vulg. perkeleen-
kupuolielimet; nainen sukupuoli-
m o i n e n , perkeleen kova, paha
objektina Nyt ois pakko saada
 293 pervo
persettä. Mitä sä poju kyttäät, ha- lähellä perässä ajava Niinan pe-
luuks sä persettä? Se saamarin rässä oli jätkiä ku perskärpäsiä.
ämmä jakaa persettään joka pai- Hiljennä vähän, et jos toi perskär-
kassa. [vagina, pussy; female as a sex pänen ajais ohi. [flatterer, unwanted
object] 3 vulg. karkea kirosana Voi company; sb driving too close behind]
perse sun kanssas! Vähänks meil- persnetto rahallinen tappio Niistä
lä oli hauskaa, voi perse! [<strong asuntokaupoista tuli pelkkää
curse word>] persnettoo. [financial loss]
perse auki vulg. rahaton, peeaa persreikä vulg. peräaukko, perse-
Voisiks sä lainata vähän, mä oon reikä; idiootti, kusipää, paskiainen
ihan perse auki. [without money] Ooksä ikinä pannu persreikään ?
perseen nuoli ja vulg. mielistelijä, Se on täys persreikä koko mies.
imartelija Tietysti se perseennuo- [anus; idiot, bastard]
lija sai sit ylennyksen, [flatterer, persus takapuoli On siinä levee
fawner] persus. Lapset juoksi järveen per-
perseestä vulg. vastenmielinen, sukset paljaina. Sullon housun
inhottava, kyllästyttävä, syvältä, persuksissa reikä, [buttocks, bottom]
hanurista Koulu on kyllä ihan per- perunamuusi, -muussi peruna-
seestä. Miten noi sun jutut voi olla s o s e Lapset tykkää yleensä peru-
noin perseestä? [unpleasant, boring, namuusista. Me syötiin lihapullia
"sucks"] ja perunamuussia. [mashed
potatoes]
perseet (olalla) vulg. humalatila,
känni; humalassa, kännissä, naa- p e r u n a t e a t t e r i perunoiden kuori-
mat Niitten kokeiden jälkeen mä m i n e n (armeijassa) Naiset alko
otan kyllä perseet. Eiköhän vedetä tehä ruokaa ja pani meijät peru-
perseet olalle. Sit me oltiin ihan nateatteriin. Mä olin intissä aina
perseet. Sähän oot perseet olalla, perunateatterissa. Alikessu pani
mee nukkumaan, [drunkenness; mut perunateatteriin, ku mulla oli
drunk] nappi auki. [peeling potatoes (in the
persereikä vulg. peräaukko; idi- army)]
ootti, kusipää, paskiainen Tulli- p e r u s t a a välittää, piitata Mä en
mies työns sormen persereikään. paljon sen äijän jutuista perusta.
Sä oot kyllä yks persereikä, [anus; Ei tommosesta pikkujutusta kan-
idiot, bastard] nata paljon perustaa, [not be
perskänni vulg. kova humalatila, interested, not care]
känni Et sä vielä voi ajaa, sähän p e r v o kieroutunut, perverssi; ih-
olit eilen ihan perskännissä. meellinen, kummallinen; h o m o -
[extreme drunkenness] seksuaali, transvestiitti tms. Tom-
p e r s k ä r p ä n e n mielistelijä, seura- monen on ihan pervoo. Se äijä oli
lainen josta ei pääse eroon; liian joku pervo. On sulia pervot jutut.
perä(t) 294

Tos raflassa käy paljon pervoja. p e s i ä oleskella, maleksia, asustaa

Siellä on jotkut pervojen bileet. Täällä pesii nykyään vähän ih-
[perverted; weird; from a sexual meellistä porukkaa. Älä anna sen
minority] jätkän pesiä täällä! [be, live, hang
p e r ä ( t ) takapuoli, perse Perä oi- around]
keen hylly, ku se läski juoksi. Ka- p e s t ä voittaa (rahat), kyniä puh-
to, mitkä perät! [buttocks, bottom] taaksi Väännetään kättä, kyllä mä
perähikiä halv. syrjäinen, pieni sut aina pesen. Me pelattiin sököö,
paikkakunta, takahikiä Eihän sin- ja Ville pesi koko porukan, [win,
ne perähikiälle pääse edes junal- beat; bleed sb (dry)]
la. Mä en kestä enää asua täällä pestä kätensä vetäytyä syrjään,
perähikiällä. [small, peripheral town] sanoutua irti vastuusta Hoida
p e r ä k o n t t i auton tavarasäiliö, ta- omat sotkus, mä pesen käteni tästä
kakontti Mahtuuks tää laukku pe- jutusta. Pomo pesi kätensä ja jätti
räkonttiin ? [trunk, boot] kaikki syyt meidän niskoille.
peräprutku perämoottori Siinä [withdraw, shift or evade responsibility]
veneessä oli pieni peräprutku. p e s u e lapset, perhe lapsineen Tul-
Mentiin peräprutkulla, ni ei tar- kaa kesällä käymään koko pesue.
vinnu soutaa, [outboard motor] Mun täytyy vähän vahtia pesuetta.
p e r ä s s ä h i i h t ä j ä tärkeän henkilön [family]
seuralainen, lakeija; jäljittelijä, pesä vulg. naisen sukupuolielimet,
matkija Ensin tuli iso pomo ja sit- pillu, vittu Saiks pesää? Nyt ois
ten perässähiihtäjät. Heti ku saat pesää tarjolla, [vagina]
vähänkin mainetta, jo löytyy pe- p e s ä m u n a alkuraha, alkupääoma
rässähiihtäjiä. Tää on jonkun pe- Tässon nuorelle parille vähän pe-
rässähiihtäjän tekemä kopio. sämunaa. Jätä ny jotain pesämu-
[escort, lackey, flunkey; imitator] naks. [nestegg]
perätuuppari perämoottori, pe- p e t a t a pedata; sijata (sänky);
räprutku Pitäs nostaa se vene tal- suunnitella, valmistella, järjestää
viteloille ja viedä perätuuppari si- Sänky pitää petata, ennenku lähet
sälle. [outboard motor] mihinkään. Turha hakee sitä paik-
perään (jonkun) haluta, himota kaa, ku se on kuitenkin petattu jol-
jotakin, olla perso jollekin En mä lekin pomon kaverille, [make the
laihdu millään, ku mä oon niin ko- bed; plan, prepare, arrange]
vasti suklaan perään. Ville on vä- p e t i sänky, vuode, nukkumapaikka
hän liikaa ton rahan perään, [to Vanhempi lapsista saa nukkua
want, fancy, be fond of sth] yläpedillä. Mä teen sulle pedin to-
pesis pesäpallo Koulussa aina piti hon lattialle. Nyt on jo aika mennä
pelata pesistä. Mä olin ihan sur- petiin. Se on kipee, se on ollu pe-
kee pesiksessä. [Finnish baseball] tissä koko päivän. Aamulla en
 :95 piereskellä
meinannu päästä pedistä millään loksen pieleen. Kitaristi soitti vä-
ylös. [bed] lillä vähän pieleen, [wrong, badly]
petolinnun perse vulg. rumasta, p i e n e m m ä l l ä erilaisista säädettä-
vihaisesta ihmisestä Ei tommosta vistä laitteista: p i e n e m m ä l l ä te-
jaksa kukaan katella, ku naama on holla, hiljaisemmalla Voisko se
ku petolinnun perse, [ugly, angry radio olla vähän pienemmällä?
person] Pitäsit sitä lämpöpatteria pienem-
p e t r a t a parantaa suoritusta, sijoi- mällä, ku täällähän tukehtuu.
tusta Ois Niina voinu vielä petrata Puuro kiehuu, paa levy pienem-
niissä ylppäreissä. Hautamäki mälle! [(turned) down, at a lower level
petras hyvin tokalla hypyllä, [to or capacity]
(do) better] pienessä (sievässä) (vähän) hu-
peukalo keskellä kämmentä malassa, hiprakassa Isä oli jo len-
kömpelö, taitamaton käytännön tokentällä pienessä sievässä. Äi-
töissä Onhan se joku filosofian jiltä alko tulla tarinaa heti ku ne
tohtori, mut peukalo siilon keskel- oli pienessä, [slightly drunk]
lä kämmentä, [clumsy; "all thumbs"] pieni eläin (kuin) slg. vertauksis-
p e u k k u etenkin lapsille puhuttaes- sa: paljon, kovaa, älyttömästi Nii-
sa: peukalo; peukaloa vastaava na luki kokeisiin ku pieni eläin.
käsineen osa Lapsi imi peukkua Nyt pännii ku pientä eläintä! Täs
koko ajan. Ota nyt peukku pois konees on tehoja kun pienessä
suusta. Tän lapasen peukkuun on eläimessä, [very much; very hard]
tullu reikä, [thumb] pieniin päin raskaana Et kai sä
pidemmän päälle ajan mittaan, vaan oo pieniin päin ? [pregnant]
pitkän päälle Kyllä toi reissaami- p i e r a i s t a 1 päästää pieru, pierrä
nen käy pidemmän päälle väsyttä- Teki mieli pierasta sitä äijää ne-
mään. [in the long run] nään. Kai täällä ny joku on pie-
pidä hauskaa toivotuksena mat- rassu, ku paska haisee, [to break
kalle, lomalle tms. lähdettäessä: wind, to fart] 2 slg. hankkia jotain
toivottavasti sinulla on hauskaa nopeasti, epämääräisin keinoin,
No hei sitten, ja pidä hauskaa! varastaa Pitäs pierasta äkkiä ra-
Pidä hauskaa siellä Helsingissä! haa jostakin. Mistä sä ton fillarin
Hyvää matkaa, pitäkää hauskaa! oot pierassu ? [get or come by sth
["Have a good time!"] quickly; steal]
p i e l e s s ä väärin, huonosti, huonos- p i e r e s k e l l ä pierrä toistuvasti,
sa jamassa Taas oli säätiedotus k o k o ajan Onks sun saamari pak-
pielessä. Pitäs säätää tota sytytys- ko piereskellä siinä koko ajan!
tä, ku se on vähän pielessä. Villen Menkää muualle piereskelemään!
bisnekset taitaa olla pahasti pie- [keep farting]
lessä. Mä veikkasin sen matsin tu-
pierettää 296

p i e r e t t ä ä tuntea pieremisen tarvet- tiin äkkiä pihalle, ku siel tuli tap-

ta Noi herneet pierettää mua ihan pelu. [out(side), off, away]
älyttömästi. Hitto ku pieretti, mut p i h d a t a 1 nuukailla, kitsastella,
piti vaan koittaa pidätellä, [teel the pantata Vielä pitää pihdata viikko,
need to fart] ennenku on tilipäivä. Mitä sä pih-
p i e r r ä päästää ilmaa peräaukosta, taat sitä autoos, en mä sitä riko?
päästää pieru Älä piere! Kuka sika [economize, be stingy; withhold, keep
täällä pieree? [to break wind, to fart] back] 2 kieltäytyä sukupuoliyhtey-
p i e r u 1 peräaukosta tuleva ilma, destä Anna ny äläkä pihtaa! Lissu-
suolikaasu Hyi hitto, mikä pieru! kin on pihdannu jo viikon, [refuse
Ville päästi kauheen pierun. to have sex]
[flatus, fart] 2 slg. vanha, vanhanai- p i h i saita, saituri, kitsastelija On-
kainen, konservatiivinen ihminen pas se ämmä pihi. Semmoselta pi-
Kuin sä voit olla tommonen pieru ? hiltä on turha yrittää lainata mi-
Tommoset vanhat pierut ei tajuu tään. [mean, stingy]
mitään, [old, conservative person, p i h i s t ä ä viedä luvatta, kähveltää,
"old fart"] varastaa; säästää, nuukailla Kuka
on pihistäny mun sukat? Joku hel-
p i e r u s s a humalassa, j u o v u k s i s s a
kutti pihisti senfdlarin. Noista
Taisit olla eilen vähän pierussa.
ruokamenoista pitäis pystyä vä-
Nuoria tyttöjä vasta ja tommoses-
hän pihistämään, [steal, filch; save,
sa pierussa! [drunk]
economize]
p i f f a t a tarjota, kustantaa, pihvata
p i h k a a n t u a ihastua, rakastua Mä
Mennään vaan, jos sä piffaat. Se
pihkaannuin siihen heti. Tiedätsä,
äijä piffas Niinalle reteesti koko
mä oon tosi pihkaantunu Villeen.
illan, [to offer, buy, pay]
[fall in love]
p i h a l l a olla epätietoinen, ymmällä,
p i h k a s s a ihastunut, rakastunut,
ymmärtämättä, sekaisin, ulkona,
lätkässä, lääpällään Et kerro kelle-
ulalla Etsä nyt tajuu, ooksä ihan
kään, mut mä oon tosi pihkassa
pihalla ? Kyllä me vanhat ollaan
yhteen poikaan. Sä taidat olla vä-
näistä nykynuorten jutuista aivan
hän pihkassa, [fallen in love]
pihalla. Mä olin niissä kokeissa
niin pihalla, et mä jätin ne kesken.
pihtari halv. saita, saituri, pihi; su-
kupuoliyhteydestä kieltäytyvä
Mitäköhän se oli ottanu ku se oli
(nainen) Pidä rahas, senkin pihta-
niin pihalla? Jätkä oli pihalla ku
ri! Ei se saaterin pihtari antanu,
lumiukko. Se oli pihalla kun lintu-
vaikka mä mitä yritin, [a mean,
lauta. [lost, unaware, clueless, not
stingy person; sb (woman) who
with sb]
refuses to have sex]
p i h a l l e ulos, pois, tiehensä Vie noi p i h v a t a tarjota, kustantaa, piffata
rojut pihalle täältä. Sit me lähet- Mä pihvaan tän kierroksen. Nyt
 297 piippari
ois kyllä sun vuoro maksaa, mä (alun perin piikki, j o h o n maksetta-
oon pihvannu sulle niin monta vat laskut kerättiin) Pitää maksaa
kertaa, [to offer, buy, pay] se piikki, ennenku lähetään. Hitto
pihvi selvä, varma, sovittu, okei ku tuli kalliiks, ku mulla oli koko
Asia on pihvi, ei sitä enää tartte ilta ravintolassa piikki auki. Pal-
miettiä. "Mä ootan siin ulkona. - jon siellon piikissä 'velkaa, mak-
Selvä pihvi." [clear, settled, OK] settavana' ? [debit balance]
p i i k a t a murtaa betonia, kiveä tms. piikkiin velaksi, j o n k u n laskuun;
piikin ja vasaran tai poran avulla jonkun syyksi tai ansioksi Ville
Piikkaas tohon reikä, et saadaan anto kortin tarjoilijalle, ja sit me
se johto läpi siitä. Mä piikkasin dokattiin koko ilta piikkiin. Pane
vanhat laatat pois meijän kylpy- se kalja piikkiin. Sä jäit mulle
huoneen seinästä, [to break with kakskymppiä piikkiin. Poliitikot
spike and hammer (or drill)] ne vaan rellestää valtion piikkiin.
piikittää antaa ruiske neulalla, ro- Se moka meni kyllä ihan täysin
kottaa, antaa piikki Lapsi huusi mun piikkiin, [on credit; at sb else's
ihan kauheesti, ku sitä piikitettiin expense; sb's fault; (to) sb's credit]
neuvolassa. Se narkkari oli piikit- piilarit piilolinssit Nää uudetpiila-
täny kyynärtaipeet täyteen reikiä. rit ei jotenkin sovi mulle. Niina
[inject, vaccinate] meinaa mennä silmäleikkaukseen,
piikkari naisten kenkä, j o s s a on niin se ei tarttis enää piilareita.
pitkät ja kapeat korot, piikkikorot [contact lenses]
Piikkarin korko jäi ralliin kiinni. piipaa hälytysajoneuvon sireenin
Se on kauheen näköstä, ku jotkut ääni Kuulu vaan "piipaa, piipaa "
ei osaa kävellä piikkareilla ollen- ja sit kytät oli perässä, [sound of a
kaan. [stiletto, spike heel] siren]
piikki 1 ruiske Mun piti ottaa kaik-
piipaa-auto hälytysajoneuvo Äiti
ki piikit, ennenku mä lähin sinne
hei, tuolta tulee piipaa-auto! Toi
Afrikkaan. Hoitaja anto piikin. Se
naapurin äijä pitäs viedä piipaa-
koira oli niin huonossa kunnossa,
autolla vähän lepäämään.
et se sai piikin, [injection, vaccin-
[emergency vehicle]
ation] 2 125 kuutiosenttimetrin
p i i p a t a kähertää hiuksia, tehdä ki-
moottorilla varustettu moottori-
haroita piippausraudalla Onks noi
pyörä, satapiikki(nen) Ei tommo-
sun hiukset piipattu ? Lyhyt tukka
nen piikki oo mikään moottoripyö-
on nopee piipata. Kiharoita voi
rä. Kuustoistavuotiaana voi jo
tehdä rullilla, kihartimella tai sit
ajaa piikkiä. Nykyään noilla pii-
piippaamalla. [to curl, wave (hair)]
keilläkin pääsee jo aika lujaa. [125
piippari piipittävän äänen päästä-
cm3 motorcycle] 3 velaksi, piikkiin
vä laite, hälytin, hakulaite tms.
mennyt rahasumma, maksettava
Mist ihmeen piipparista toi ääni
piippuhylly 298

tulee? Jos tulee joku hätä, paina- p i i t a t a välittää, ottaa huomioon

kaa tätä piipparia. Laskettelurin- Ajatelkaa mitä huvittaa, mä en
teessä työnnetään lippu piippa- paljon piittaa. Ei niistä Villen ju-
riin. Nykyään ku on kännykät, ei tuista kannata piitata. Liikenne-
niitä piippareita enää käytetä niin säännöistä piitataan nykyään pal-
paljon, [alarm, alarm button, pager, jon vähemmän ku ennen, [to care]
beeper] p i k a p i k a a äkkiä, pikaisesti, nope-
p i i p p u h y l l y ylin penkkirivi katso- asti Oota vähän, mä paan pikapi-
m o s s a Ne meidän paikat on jos- kaa vaatteet päälle. En ehtinv aa-
sain piippuhyllyllä. Lippuja ei mulla ees pikapikaa syömään.
enää saanu ku piippuhyllylle. [quickly]
[back row seats, gallery] p i k a v i s i i t t i pikavierailu, nopea
p i i p u s s a väsynyt, lopussa, poikki, pistäytyminen jossakin Ei tommo-
puhki Mä en jaksa enää, mä oon nen kaupunkiloma oo ku pikavi-
ihan piipussa. Se vaan teki töitä, siitti. Älkää tarjotko mitään, me
kunnes se meni piippuun. Se juok- tullaan ihan vaan pikavisiitille.
sija veti ittensä piippuun jo ennen Mä tein eilen pikavisiitin Helsin-
puoltaväliä, [very tired, out of strength] kiin. [short visit]
p i i p u t t a a moottorista tai laitteesta: p i k a v o i t t o sakko, rikesakko, pysä-
temppuilla, reistailla Meinattiin köintivirhemaksu Heti tuli pika-
jäädä tielle, ku auto rupes piiput- voitto, ku ajettiin mopolla ilman
tamaan. Se oli niin iso tiedosto, et kypärää. Paa turvavyö tai saat
tietokone piiputti, [to malfunction, vielä pikavoiton. Mä näin jo kau-
not work, be on the blink] kaa, et pyyhkijän alla oli pikavoit-
p i i s a t a riittää, olla tarpeeksi Ei kii- to. [parking ticket, fine]
tos, mulle piisaa jo. Villellä sitä pikis slg. pikataival rallissa Ounin-
piisaa sitä tarinaa. Sille ahneelle pohjassa on hyvä pikis. Mentiin
ei piisannu mikään, [to have had pikikselle kattoon rallia, [fast
enough; be enough] section (in rally racing)]
p i i s i musiikkikappale, sävelmä, p i k k a n e n pieni, pikkuinen On se
biisi Soittakaa vielä yks piisi! Mä lapsi vielä aika pikkanen. Ootpas
en ollu kuullu sitä piisiä aikasem- sä ostanu pikkasia mansikoita. No
min. [song, piece, composition] voinhan mä ottaa pikkasen 'vä-
p i i s k u r i ankara johtaja, e s i m i e s Se hän'. [small, little]
valmentaja on oikee piiskuri. En- p i k k a r i t naisten alushousut, pikku-
nen kaikki maikat oli oikeita pus- housut Törkeitä noi lantiofarkut
kureita. Mä en semmosen orja- ku pikkarit näkyy. Pitäs pestä
piiskurin kanssa rupee töitä teke- pyykkiä, ku ei oo yhtään puhtaita
mään. [slave-driver] pikkareita. Mitä sä täällä juokset
 299 pilleri
pelkissä pikkareissa ? [knickers, p i l i p a l i etenkin yhdyssanojen alku-
panties] osana: joutava, turhanpäiväinen,
pikkuherra pikkupoika Kenenkäs mitätön Ne Villen jutut on ihan pi-
poikia tämä pikkuherra on ? Pik- lipalia. Kuules nyt pilipalijätkä,
kuherralla oli oikein rusetti kau- sä et mahda mulle mitään. Siin
lassa. [little boy] menee viis minuuttia, ku tommo-
pikkuneiti pikkutyttö Tässä on nen pilipalihomma on tehty.
tämä meidän pikkuneiti. Onpas [nonsense, trivial, small]
pikkuneidillä nätti mekko, [little girl] p i l k k i ä torkkua, nuokkua istuma-
p i k k u p ö k s y t pikkuhousut, pikka- asennossa Hei, älä pilki! Kuka
rit Nää on hienot nää silkkiset pik- siellä takarivissä pilkkii? Mä len-
kupöksyt. Ei pikkupöksyjä ja rint- sin ulos ravintolasta, ku aloin
sikoita voi olla koskaan liikaa. pilkkimään, [doze off, drowse]
[knickers, panties] pilkku 1 rangaistuspotku(piste)
p i k k u r o u v a usein ironisesti: nuori jalkapallossa Tuomari vihels pil-
nainen, v a i m o Eihän pikkurouvan kun. Kuka menee pilkulle ? [(in
nyt tartte vaivata päätään täm- football/soccer) penalty (kick); penalty
mösillä. Automyyjä vaan hymyili spot] 2 valomerkki ravintolassa
alentuvasti ja nimitteli pikkurou- Monelta täällä on pilkku ? Vielä
vaks. Vanha mies ja keh taakin tui- ehitään hakea yhet ennen pilkkua.
jottaa kaikkia pikkurouvia. [young Me istuttiin siellä pilkkuun asti.
woman; wife] [signal at closing time]
p i l a t t u kielteisissä ilmauksissa p i l k u l l e e n tarkkaan, täsmälleen,
jonkun ominaisuuden puuttumi- prikulleen Mä muistan kuule ihan
sesta Tommonenkin pääsee po- pilkulleen, mitä sä sanoit. Ei niitä
moks, jota ei oo liialla järjellä pi- ohjeita tartte ottaa niin pilkulleen.
lattu 'joka ei ole kovin älykäs'. [exactly]
Sitä naista ei oo kauneudella pi-
piikunnussija, pilkunviilaaja
lattu 'ei ole kovin kaunis', [to (not)
halv. pikkutarkka, pikkumainen
be sth, to (not) have sth]
ihminen Se pomo on oikee piikun-
piletti matkalippu, pääsylippu, ti-
nussija. Noi yliopistotyypit on oi-
ketti Mihin mä ne piletit nyt pa-
keita pilkunviilaajia, [pedantic,
nin? Ovelta ei saanu enää pilette-
meticulous person]
jä. [ticket]
p i l l a s t u a suuttua, raivostua, her-
pili etenkin lapsille puhuttaessa: mostua Älä nyt pillastu, mut mun
pikkupojan tai miehen penis, pip- täytyy kertoa sulle yks juttu. Mä en
peli Tuus tänne niin pestään pili. uskalla mennä kotiin, ku mutsi pil-
Ei saa koskea isin piliä. [penis, pee- lastuu. [become angry]
pee] pilleri ehkäisypilleri, eepilleri Mä
unohdin ottaa pillerin eilen. Se ki-
pilleristi 3(X)

muli sano, et se syö pillereitä. pilluralli vulg. kortteliralli, nuori-

[contraceptive pill] son tapa ajella iltaisin huvikseen
p i l l e r i s t i lääkkeiden väärinkäyttä- kaupungilla; naisseuran hakemi-
j ä Emmä tiedä mikä hullu se oli, nen autolla ajelemalla Kaupungil-
joku pilleristi kai. Siellä asemalla la oli taas kauhee pilluralli. Tom-
pyörii kaikkia juoppoja ja pilleris- mosella jenkillä on makee ajella
tejä. [prescription drug abuser] pillurallia, [(youth) street-racing or
p i l l i k i n t t u ohut jalka, sääri; ohut- car cruising]
jalkainen, -säälinen Sillä koiralla 1 p i l s u pilsneri, ykkösolut M e juo-
oli semmoset pillikintut. Jotain tiin vaan pilsua. Ei tost pilsust
nuoria pillikinttuja siellä kulki tu- känniin tuu. [very mild beer]
pakat suussa, [thin leg; thin-legged] 2 p i i s u slg. ehkäisypilleri; pilleri
pillimies, pillipiipari halv. ero- y l e e n s ä Tietääks sun mutsis, et sä
tuomari Eiks toi pillimies nää mi- syöt pilsuja? Anna mulle joku pil-
tään! Mä oon joskus noissa junnu- su, mullon kauhee päänsärky.
peleissä pillimiehenä. Saakelin [contraceptive pill; tablet, pill]
pillipiipari pilas koko matsin. p i l v e s s ä hasiksen tai muun huu-
[referee, umpire] maavan aineen vaikutuksen alai-
pillittää itkeä Älä nyt pillitä siinä! sena, huumeessa, aineissa Tää ka-
Sillei voi sanoa mitään, ku se ru- verihan on ihan pilvessä. Et tuu
pee heti pillittämään, [cry] tänne, jos oot pilvessä, [under the
pillu 1 vulg. naisen sukupuolieli- influence of drugs, "high"]
met, vittu Niin lyhyt hame, et mel- pilvi slg. hasis, marihuana, ruoho,
kein pillu näkyy. Sit se jätkä työnsi mari Kyl mä joskus poltan pilvee.
sormen mun pilluun. Eiks tommo- Ootsä vetäny pilvee? Poliisit etti
set stringit hankaa pillua ? Anna pilvee, mut eihän ne mitään löytä-
pillua! Koska oot viimeks saanut ny. Mulla menee pää sekasin tosta
pillua? [vagina] 2 vulg. karkea kiro- pilvestä, [cannabis, hashish,
sana Voi pillu, mä en kestä! Pillun marijuana, weed]
päreet! [«strong curse word>] p i m a h t a a raivostua, suuttua; tulla
pillunpäreinä, -päreiksi vulg. hulluksi, seota, tärähtää Opettaja
rikki, hajalla, kappaleina, paskana pimahti, ku kaikilta olijääny kir-
Mä en pidä enää yksiäkään bilei- jat kotiin. Jos mä en saa nukkua,
tä, ku sen jälkeen on kaikki paikat niin mä pimahdan lopullisesti. Toi
pillunpäreinä. Se auto osu kiveen naapurin äijä on vähän pimahta-
ja keula meni ihan pillunpäreiks. nu. [become angry; lose one's mind]
Ikkuna meni tuhannen pillun pä- p i m a t s u tyttö, nuori nainen, pimu
reiks. [broken, smashed to pieces, Taas se Ville oli iskeny jonkun pi-
wrecked] matsun. [girl, young woman]
 301 pinnalla
p i m e ä 1 laiton, luvaton tuote tai pingis pöytätennis On toi pingis
toiminta, veronkierto tms. Torilta aika hauskaa. Kiinalaiset on kovia
voi ostaa pimeen kossupullon. pelaamaan pingistä, [table tennis]
Kauhee jono, otetaan pimee taksi. p i n g o t t a a jännittää, hermoilla;
Tarkastajat kyttäs pimeitä työmie- opiskella, lukea ahkerasti Älä hei
hiä. Mulle maksettiin puolet pal- pingota, tää on elämää! Miks noi
kasta pimeenä. [illegal; black-market; vanhemmat aina pingottaa niin
tax evasion] 2 hölmö, hullu, omitui- kauheesti? Niina pingotti ylppä-
nen Ootsä pimee ? Tommonen tap- reihin ihan tosissaan, [be nervous;
peleminen on ihan pimeetä. Ne oli study hard]
tosi pimeitä tyyppejä, [crazy; stupid; pinkki vaaleanpunainen Niinalla
weird] oli farkut ja pinkki toppi. Mä en
p i m e ä s t i laittomasti, luvattomasti, tykkää pinkistä yhtään, [pink]
verot kiertäen Putkimies korjas pinko halv. tunnollinen, ahkera op-
sen viemärin pimeesti. Nää levyt pilas, hikari, hikipinko Mä sain
on tuotu maahan pimeesti. Mun ihan hyviä numeroita, vaikka en
piti maksaa vuokra pimeesti. mä ollu mikään kauhee pinko. Kaik-
[illegally; on the black market; evading ki pingot vaan viittas. [swot, grind]
taxes] p i n n a 1 hermot, kärsivällisyys,
maltti Aikani mä sitä roskaa kuun-
pimppa, pimppi, pimpsa pikku-
telin, ja sit multa katkes pinna.
tytön tai naisen sukupuolielimet
Mulla ei pinna kestä tämmöstä
Tytöillä on pimppi ja pojilla pip-
sähläämistä. Isällä on hirveen ly-
peli. Toi lapsi on nyt kiinnostunu
hyt pinna, se hikeentyy heti. Sem-
omasta pimpastaan. Paa housut
monen on hyvä opettaja, jolla on
jalkaan, ettei pimpsa palellu!
pitkä pinna, [nerves, patience,
[vagina]
composure] 2 piste Montaks pin-
p i m p u t t a a soittaa pianoa (huonos-
naa sä sait? Niina jäi siitä opiske-
ti) Olin mä pari vuotta musiikki-
lupaikasta vaan parin pinnan
opistossa, mut sit mä kyllästyin
päähän. Tuomari anto täydet pin-
pimputtamaan niitä samoja piise-
nat. [point(s) (in scores)]
jä. Naapurissa joku pimputti pia-
pinna kireällä ärtynyt, hermostu-
noo. [tinkle the piano]
nut, hermot pinnassa, kireällä Va-
p i m u tyttö, nuori nainen, kimma,
rokaa, mullon tänään pinna tosi
kimuli Onks tosta teijän tytöstäkin
kireellä! [irritated, nervous]
tullu tommonen pimu ? Otetaan
p i n n a l l a suosiossa, muodissa, jul-
noi pimut kyytiin. Noitten rokki-
kisuudessa Tänä kesänä on pas-
bändien ympärillä pyörii kaiken-
tellivärit pinnalla. Se pääsi heti
näkösiä pimuja, [girl, young woman]
pinnalle, ku se oli ollu telkkarissa.
[in (fashion), popular; famous]
pinnassa 302

p i n n a s s a paikkeilla, vaiheilla, p i p p e l i pikkupojan tai miehen pe-

suunnilleen Se hinta on varmaan nis, pili Paa napit kiinni, ettei pip-
jotain satasen pinnassa. Noita le- peli näy! Ei tytöillä oo pippeliä, ku
vyjä saa semmoseen kahdenkym- niillä on pimppi. [penis, pee-pee]
pin pintaan, [about, approximately] p i r a a t t i luvattomasti k o p i o i t u j a
pinssi rintamerkki Mikä pinssi toi kaupattu äänilevy tms. Noista pi-
on? Siel myytiin pinssejä johki hy- raateista voi saada sakot. Iso osa
väntekeväisyyteen. [badge, button] tietokoneohjelmista on piraatteja.
p i n t a l i i t ä j ä halv. pinnallinen, jul- Viipurin torilla kaikki levyt oli pi-
kisuutta haluava ihminen On toi raatteja. Täähän on selvä piraatti.
Niina vähän pintaliitäjä. Yöker- [illegal copy or duplicate, pirate]
hossa oli vaan pelkkiä pintaliitä- p i r a u t t a a soittaa puhelimella Pi-
jiä. Sille pintaliitäjälle on tärkeetä rauta sitten ku oot perillä. Muista
vaan jotkut vaatteet ja meikit. joskus pirauttaa sille mummille.
[superficial person who desires fame] [to phone, to call]
p i p a r i piparkakku Jouluna leivot- piri slg. amfetamiini Älä helkutissa
tiin pipareita. Lapset on kovia sekaannu semmoseen piriin. Siel-
noiden pipareiden perään. lä napattiin piriä, [amphetamine]
[gingerbread] p i r s k a t t i lievä kirosana; piru, per-
p i p i sairas, kipeä; haava, m u s t e l m a hana No voi pirskatti! Mistä pirs-
tms. kipeä kohta Sä oot pipi, sulia- katista sen tietää. [<mild curse
han on kuumetta. Mihin tuli pipi? word>]
Näytäs äidille sitä pipiä, [ill, sick;
p i r s k e e t juhlat, bileet, pippalot
sore; wound, bruise]
Taasko tuolla yläkerrassa on jot-
pipoa (kuin) paljon, runsaasti ih-
kut pirskeet. Semmosiin pirskei-
misiä Tännehän tulee väkeä ku pi-
siin et kuule lähde! [party]
poa! Niis bileissä oli porukkaa ku
p i r s s i taksi; henkilöauto Tultiin re-
pipoo. Siilon sodassa kuoli ukkoa
teesti oikein pirssillä. Oot ostanu
kuin pipoa, [a lot of people]
uuden pirssin, [taxi; car]
pipo kireällä, tiukalla hermostu-
p i r t t i h i r m u usein ironisesti: mää-
neena, hermot kireällä, vakavana,
räilevä v a i m o tai tyttöystävä Isä
liian tosissaan Tääll ei kannata
suuttu ja sano äidille, et se on oi-
olla pipo liian kireellä. Älä viitti
kea pirttihirmu. Pitää kysyä lupaa
aina olla pipo tiukalla, [irritated,
tolta meiän pirttihirmulta.
nervous; too serious]
[domineering wife or girlfriend]
p i p p a l o t juhlat, bileet, pirskeet
p i r t u sprii, 96-prosenttinen alkoho-
Niina lupas järjestää pienet pip-
li; väkevä viina Pirtua ei saa ap-
palot. Olihan niissä pippaloissa
teekista ku reseptillä. Mitä helku-
hauskaakin, [party]
tin pirtua tää on ? [(denatured)
surgical spirit; strong liquor]
 303 pissi
piru 1 pahanilkinen, pirullinen ih- poika taas luuhaa. Piru sen tietää,
minen Se uus pomo on kyllä oikee mitä tässä pitäs tehä. [who knows]
piru. Ei semmosen pirun kanssa piruuksissaan, piruuttaan ta-
voi lähtee mihinkään, [malevolent, hallaan, ilkeyttään, muuten vain,
wicked person] 2 lievähkö kirosana: pahuuttaan Ton sä teit kyllä ihan
perhana Johan nyt on piru! Piru, piruuttas. Mutsi jätti oikein pi-
kuti poltti! Onpas pirun kylmä tuu- ruuksissaan mun viikkorahan
li. Mitä pirua tässä pitäs tehdä? maksamatta. Mä aattelin, että
Mistä pirusta mä sen tiedän. Tota enpä sano piruuttanikaan mitään.
lasta ei saa pirullakaan hiljaseks. Kysy ihan piruuksissas, jos se
Piti vaan olla pokkana, vaikka vaikka suostuis. [deliberately; (just)
mua nauratti niin pirusti. [<curse for fun]
word>] pissa virtsa, pissi, pisu Vauvalla
piruilla keljuilla, vittuilla; oli pissat vaipassa. Mee nyt ves-
konstailla, temppuilla Älä piruile saan ennen ku tulee pissa hou-
siinä! Piruiltiin vähän sille naa- suun. Lumi oli ihan koiranpissas-
purin äijälle. Mitä tää moottori sa. [urine, wee]
taas piruilee, [to be nasty; to not p i s s a h ä t ä virtsaamisen, pissaami-
work properly] sen tarve Äiti, mulla on pissahätä!
piru irti, piru merrassa asiat [the need to urinate]
huonosti, vaikea tilanne Jos isä p i s s a l l a virtsaamassa, pissaamas-
saa tietää, niin sit on piru irti. Tuu sa, pissimässä Käypäs äkkiä pis-
äkkiä, nyt on piru merrassa! salla! Mä meen vielä pissalle.
[things are badly, a difficult situation] [urinating, having a wee]
p i r u l a i n e n lievä kirosana Voi pi- pissapoika tuulilasinpesin Täyte-
rulainen! Kuka pirulainen on jät- tään toi pissapoika. Pissapojasta
täny oven auki? Tietokoneen piru- taitaa olla neste loppu, [windscreen
lainen temppuilee taas. [<mild washer, windshield washer]
curse word>] pissata virtsata, pissiä Tää lapsi
p i r u l a u t a lievähkö kirosana: piru osaa jo pissata ihan itte. Älä nyt
(2) Päästä pirulauta irti! No onpa siihen pissaa! Jokos sä pissasit?
hauskaa, pirulauta! [ccurse word>] [urinate, pee]
p i r u l l i n e n hyvin paha, inhottava, p i s s a t t a a tuntea tarvetta käydä
ilkeä Se avioero oli kyllä pirulli- virtsaamassa, pissalla, olla pissa-
nen tilanne. Siel satees oli pirul- hätä; käyttää virtsaamassa, pissal-
lista seistä. Ville vaan nauro pi- la Mua pissattaa! Jonkun pitäs
rullisesti. [malevolent, wicked, käydä pissattamassa tota koiraa.
malicious, evil] [feel the need to urinate]
p i r u t i e t ä ä kuka sen tietää, mistä p i s s i etenkin lapsille puhuttaessa:
sen tietää Piru tietää, missä se virtsa, pissi, pisu Tuliko se pissi?
pissiä 304

Käy vielä pissillä, ennenku lähe- minähän en siihen soppaan lusik-

tään. [urine, pee] kaa pistä, [interfere, butt in]
pissiä virtsata, pissata Oliks se pistää poskeensa syödä (ah-
lapsi pissiny yöllä sänkyyn ? Pojat naasti), pistellä ( 1 ) Pistäkää vaan
pissi seisaaltaan ku isommatkin poskeen, ei sitä kannata säästää.
miehet, [urinate, pee] Kuka on pistäny poskeensa kaikki
p i s t a r i t pistokokeet, yllättäen pi- keksit? [eat quickly, bolt (down)]
detyt kokeet koulussa Meill oli pistää silmään herättää, kiinnit-
ruotsin tunnilla pistarit. Toi maik- tää huomiota Tää on muuten hyvä
ka pitää aina pistareita. Mä sain teksti, mut noi kirjotusvirheet pis-
pistareista vitosen, [surprise exam, tää silmään. Heti pisti silmään, et
surprise test] onpas hyvännäkönen kundi. Kyllä
p i s t e l l ä 1 s y ö d ä ahnaasti tai no- se mullekin pisti silmään, [attract
peasti, hotkia, pistää p o s k e e n s a attention]
Alas pistellä sitä puuroa, että eh- p i s u etenkin lapsille puhuttaessa:
dit kouluun! Pistelkää vaan noi virtsa, pissa, pissi Yritäs tehdä
leivät poskeen. Koira pisteli kaikki pisu pottaan. Nyt lapset pisulle!
ruuat suuhunsa, [eat quickly, bolt [urine, wee]
(down)] 2 kävellä vauhdikkaasti, pitemmän päälle ajan mittaan,
juosta, pinkoa Äkkiähän ton pari pitkän päälle Ei niille Villen jutuil-
kilometriä pistelee. Jätkät pisteli le jaksa pitemmän päälle nauraa.
pakoon, [walk fast; run] [in the long run]
p i s t ä m ä t ö n lyömätön, y l i v o i m a i - p i t k i k s e t naisten pitkät, tiukasti ja-
nen Pelimiehenä se Ville on ihan lanmyötäiset (trikoo)housut, leg-
pistämätön. Siilon kyllä pistämä- gingsit, legginssit Ei nää pitkikset
tön muisti, [invincible, superb] oikein mahdu farkkujen alle. Al-
p i s t ä ä 1 asettaa, siirtää, panna (1); kaa oleen jo sen verran kylmä, et
korvaa usein panna-verbin ta- pitää käyttää pitkiksiä. [leggings]
busyistä Pistä se tohon pöydälle. pitkin hampain vastahakoisesti,
Mä pistin lämpimästi päälle. Nyt vastenmielisesti Ei auttanu muu
pistetään haisemaan! Vaikka se ku jäädä pitkin hampain ylitöihin.
oli pieni jätkä, se pisti kovasti Kyllä se pyy s anteeks, vaikka vä-
hanttiin. Niina pisti heti bileet hän pitkin hampain, [reluctantly]
pystyyn, [put] 2 antaa, tarjota, lai- p i t k ä 1 ravintolassa hanasta m y y -
nata rahaa, panna (3) Voisiks sä tävä olut, iso tuoppi, iso (noin
pistää yhen tupakan ? Ville pisti puoli litraa) Annas yks pitkä! En
kaljat koko porukalle, [give, lend mä oo juonu ku kaks pitkää, [a pint
(money), spare] of beer] 2 jääkiekossa: pitkä kiek-
ko, omalta kenttäpuoliskolta vas-
pistää lusikka soppaan puut-
tustajan maaliviivan yli pelattu
tua, sekaantua j o h o n k i n asiaan Ja
 305 pitää pää kiinni
kiekko Se oli selvä pitkä, mut tuo- mää. Lapset piti koko illan hirvee-
mari ei silti viheltäny. Pitkästä tu- tä elämää. Onkse pakko pitää
lee alotus omalle puolelle, [(in ice koko ajan tommosta elämää?
hockey) icing] [make noise]
p i t k ä k y n t i n e n varas Pane se pyö- pitää hauskaa huvitella, viettää
rä lukkoon tai joku pitkäkyntinen aikaansa hauskasti Tänä iltana pi-
vie sen. Meijän kellarikomerossa detään sit hauskaa! Ville osaa pi-
oli taas käyny pitkäkyntisiä, [thief, tää kunnolla hauskaa. Pitäsit sä-
pickpocket, burglar] kin hauskaa etkä istuis siinä naa-
p i t k ä n p ä ä l l e ajan mittaan Ohan ma rutussa, [to party, have fun]
se aluks hauskaa maata vaan, mut p i t ä ä j ö ö t ä pitää kuria, k o m e n t o a
ei sitä pitkän päälle jaksa. Sä kuu- Jos lapselle ei pidä jöötä, se me-
le poltat ittes loppuun vielä pitkän nee ihan mahottomaks. Arvaa,
päälle, [in the long run] kuka tässä talossa pitää jöötä!
p i t k ä p i i m ä i n e n tylsä, pitkävetei- [keep discipline]
nen Se oli tosi pitkäpiimänen peli. pitää kutinsa pitää paikkansa No
Onhan se joskus pitkäpiimästä is- se mun hinta-arvio piti kutinsa
tua niissä saamarin kokouksissa. aika hyvin. Säätiedotus ei taas pi-
[boring, dull] täny yhtään kutiaan. [be right,
pitkäpinnainen hyvähermoinen, correct or accurate]
kärsivällinen Mä oon yleensä aika pitää mölyt mahassa vaieta,
pitkäpinnanen, en mä helposti olla hiljaa, pitää pää kiinni Armei-
suutu, [patient, self-possessed] jassa kannattaa pitää mölyt ma-
p i t k ä r i p a i n e n viinakauppa, A l k o hassa, ettei joudu silmätikuks. Jos
Mä lähen käymään pitkäripases- joku kyselee tästä, niin pidät sitten
sa. Haes pitkäripasesta vaikka mölyt mahassas. [be silent, not talk]
pari kossua, [off-licence, liquor store] pitää peliä käyttäytyä epäilyttä-
pitkään ja hartaasti kauan, pe- västi tai tuomittavasti, tehdä jotain
rusteellisesti, perin pohjin Me etit- salaa Ville piti jotain ihme peliä
tiin sitä uutta kämppää pitkään ja sen mimmin kanssa. Luuleks sä
hartaasti. Kyllä otti päähän pit- etten mä oo huomannu, mitä peliä
kään ja hartaasti, [long; thoroughly] sä oikein pidät? [behave
p i t ä ä a i s o i s s a pitää kurissa, hilli- suspiciously; do sth secretly]
tä, hallita Se on semmonen opetta- pitää peukkuja toivottaa onnea,
ja, et se pitää luokan aisoissa. toivoa parasta Me pidetään sulle
Tota lasta ei pysty millään pitä- peukkuja niissä päässykokeissa.
mään aisoissa, [keep in control] Nyt mä sit meen, pitäkää peukku-
p i t ä ä e l ä m ä ä pitää meteliä, mete- ja! [to wish good luck]
löidä, remuta, melskata Yläker- pitää pää kiinni vaieta, olla hil-
rassa pidetään taas kauheeta elä- jaa, pitää suu kiinni, pitää turpa
pitää sisällään 306

kiinni Pidä pääs kiinni! Miksen sth; ours, mine, etc.; complete,
mä ikinä osaa pitää päätäni kiin- finished]
ni? [be silent, not talk] p l a n k a t a kiillottaa kenkiä, lankata
pitää sisällään sisältää, käsittää Sun pitäs joskus plankata noi ken-
Annas ruuvimeisseli, ni katotaan käs. Eiks niitä oo semmosia konei-
mitä tää vehje pitää sisällään. Mä takin, mitkäplankkaa kengät? Ar-
luin sen sopimuksen tosi tarkkaan, meijassa niitä saappaita aina
et mitä kaikkea se piti sisällään. plankattiin niin pirusti, [polish
Mitäs toi sun työs oikein pitää si- shoes]
sällään? [include, contain, consist of] p l a n k k i kengänkiilloke, lankki Ei
pitää suu (kiinni) vaieta, olla hil- oo ku mustaa plankkia. [shoe
jaa, pitää pää kiinni, pitää turpa polish]
kiinni Pidä suus! Se kaveri osaa planttu halv. nuori, kokematon,
pitää suunsa. Nyt pidät sen suus aloittelija Se oli joku nuori lääkä-
kiinni! Kyllähän ne yritti kysellä, rin planttu. Ei tommosta planttua
mut mä pidin suun kiinni, [be silent, kannata uskoo, [young inexperi-
not talk] enced person; beginner]
piuha sähköjohto Tää piuha taitaa plarata selata, plarata Niina plaras
olla poikki. Langattomat yhteydet pääsykoekirjoja ja näytti väsy-
on siit hyviä, ettei tarvii vetää piu- neeltä. Alas nyt plarata sitä sään-
hoja joka paikkaan, [electric wire, tökirjaa, et mitä tämmösestä sano-
cord] taan. [browse (through a book)]
p l a a n a t a veneestä: kulkea keula- p l a r i slg. paperi, käsikirjoitus, roo-
aallon päällä Vene plaanas hyvin. livihko Nyt tulee pitkä puhe, ku
Tää plaanaa siin seittemän sol- tolia äijällä on noin paljon plare-
mun nurkilla, [to plane, move quickly ja. Näyttelijöillä oli vielä treeneis-
across the water] sä plarit mukana, [paper, handout,
p l a k a a t t i kyltti, juliste Mitä tos booklet, manuscript]
plakaatissa lukee?Ihmiset huus ja p l a s e e r a t a sijoittaa vieraat istu-
heilutti jotain plakaatteja edus- maan, laatia istumajärjestys Mie-
kuntatalon luona, [placard; poster] het ja naiset plaseerataan aina
plakkari slg. tasku Ville työns pul- vuorotellen. Ne oli hienot juhlat,
lon äkkiä plakkariin. Eiks sulloo siellä oli kaikki plaseerattu. [to
lompsaa plakkarissa? [pocket] place guests, to assign a seating order]
p l a k k a r i s s a slg. hallussa, tilillä p l e i j a r i t slg. pudotuspelit, playoff-
Enää viis minuuttia ja sit on voitto pelit Ensin pelataan kaksinkerta-
plakkarissa. Eiköhän ne tän päi- nen sarja ja sit on pleijarit. Se ois
vän työt oo jo plakkarissa. Pari hyvä saavutus, jos joukkue pääsis
vuotta ku jaksat opiskella, niin sit ees pleijareihin. [play-offs]
saat tutkinnon plakkariin, [to have
 307 pohjanmaan kautta
pleikkari slg. PlayStation®-peli- sataan ensiks yhteen ja sit siitä
asema Isä pelaa pleikkaria mel- miinustetaan toi. [to add together,
kein enemmän ku mä. [PlayStation] count up, do sums]
pliiSU mitäänsanomaton, lattea, p l u t a t a pudota veteen; loiskia,
vaisu Joukkue oli eilisen matsissa leikkiä vedellä Ensin se jää ritis,
tosi pliisu. Se oli niin pliisua mu- ja sit mä plutasin kunnolla. Mitä
saa, et ei jääny yhtään mieleen. sä plutaat siel lätäkössä? Lapset
[tame; dull, flat] niin tykkää plutata vedellä, [fall in
p l o k a t a slg. blokata; estää, sulkea; water; splash, play with water]
urheilussa: estää vastapuolen p e - p l u t o o n a suuri j o u k k o , väenpaljo-
laajan kulkua Mä en pysty lukeen us, pataljoona Niitä sorsia oli siel-
tätä tiedostoa, se on plokattu. Kyl- lä oikee plutoona. Äsken täällä ei
lä miestä saa plokata, mut se pitää ollu ketään, ja sit yhtäkkiä jostain
tehä puhtaasti, [to block, prevent, tuli kauhee plutoona, [large crowd
close] or group]
p l u g i pistoke, liitin Millanenplugi plärätä selata Se virkailija vaan
niissä kuulokkeissa on? Älä koske pläräs papereita eikä ees kattonu
siihen plugiin. [plug] mua. Mä en löytäny sitä levyä,
pluslasit kaukotaitteisuuden kor- vaikka mä pläräsin koko hyllyn lä-
jaavat, suurentavat lasit, lukulasit pi. Mitä sä pläräät niitä kanavia
Onks sulia plus- vai miinuslasit? koko ajan? [to browse]
Se on jo viiskymppinen eikä vielä- pläsi kasvot, naama Paa aurinko-
kään tarttepluslaseja. [plus glasses rasvaa, ettei pläsi pala. Sit se saa-
(to correct hyperopia or presbyopia)] keli löi mua suoraan pläsiin. Me-
plus miinus nolla täysi nolla, rellä oli kauhee tuuli ja vesi roisku
yhtä tyhjän kanssa Jos sä ajat viis- päin pläsiä, [face]
kyt kilsaa, et saisit halvempaa pläägät, plääkät slg. kengät Sul-
bensaa, niin se on kyllä plus mii- lon aika hienot pläägät. Eksä kos-
nus nolla, [neither gain nor lose] kaan kiillota noita plääkiä ?
p l u s s a hyvä puoli, hyvä asia Se on [shoes]
Villelle kyllä plussaa, et se aina- plÖSÖ halv. lihava, läski Mä en ta-
kin yrittää. On siin asuntovelas se juu, et mä en syö mitään, ja silti
plussaa, et se on sitten oma. Pitää mä oon näin plösö. Plösöjä aina
ottaa huomioon sekä plussat että kiusattiin koulussa, [fat (person)]
miinukset. Kyllä se reissu jäi ko- pohjanmaan kautta pohjaan as-
konaisuudessaan plussan puolel- ti, yhdellä kulauksella Kippis, ja
le. [advantage, pro(s and cons)] pohjanmaan kautta! Ensin otettiin
p l u s s a t a laskea yhteen Kyl mä yhet snapsit pohjanmaan kautta.
osaan plussata sen verran et yks [(drink up) with one gulp]
plus yks on kaks. Nää luvut plus-
pohjanoteeraus 308

p o h j a n o t e e r a u s huono, ala-ar- kasin sen kaulaketjun jossain.

v o i n e n suoritus, pohjat (4) Se mun [break sth, snap sth in two]
tenttivastaus oli kyllä pohjanotee- pointsi piste, pinna (2) Niina sai
raus. [bad performance, flop] enkun kuuntelusta hyvät pointsit.
p o h j a t 1 loput, v i i m e i n e n tilkka Painon vartijoissa lasketaan
pullosta tai lasista, pullonpohjat, pointseja, et kuinka paljon ruokaa
lasinpohjat Juoks sä noi pohjat ? saa syödä, [point(s) (in scores)]
Pulloon eijääny ku vähän pohjia. p o i n t t i näkökohta, huomio; asian
[the last drops] 2 etukäteen juotu al- ydin, tarkoitus Sä sanoit pari aika
koholi, humalatila ennen ravinto- hyvää pointtia siinä esitelmässä.
laan tms. m e n o a Otettiin yhet poh- Siis mikä tässä raportissa nyt on
jat tos ennen ku lähettiin. Sulla on pointti? Täs hommas ei oo enää
kohta liikaa pohjia, et me ei pääs- mitään pointtia, [point, remark;
tä ollenkaan sisään. [<of drinking purpose]
alcohol before the party>] 3 pohja-ai- p o i s p i l a t t u pilalle hemmoteltu,
ka, vertailuaika rallissa, j u o k s u - lellitty Tommoset poispilatut ka-
kilpailussa tms. Grönholm ajo karat sit valittaa joka asiasta.
pohjat ensimmäisellä erikoisko- [indulged, pampered]
keella. Kenellä on pohjat? [(in p o i t s u (nuori) poika, poju Mikä
sports) the best intermediate time or mies se on, tommonen poitsu. On
result] 4 slg. pohjanoteeraus, huo- toi aika söpö poitsu. Jokos noin
n o suoritus Nytsä teit kyllä pohjat, nuorilla tytöillä alkaa olla fren-
ei kukaan voi olla noin tyhmä. Toi deinä niitä poitsuja ? [young boy]
oli ihan pohjat, epätoivonen yri- p o j a t lievä kirosana, juku Voi po-
tys. [bad performance, flop] jat, että oli hauskaa. Aina sä jak-
p o i k a a (on) hyväksi, (tekee) h y v ä ä sat jankuttaa, voi hyvät pojat!
Nyt ois kunnon kahvit poikaa. Kyl- [<mild curse word>]
lä sauna teki poikaa sen lenkin p o j o slg. piste, pinna (2), pointsi
päälle, [good (for sb); feel good] Monta pojoo pitää olla, et pääsee
poiketa katketa Varo, ettei se naru läpi? Mä sain täydet pojot.
poikkee! Sit se hinausköysi poik- [point(s) (in scores)]
kes ja auto jäi keskelle risteystä. poju pieni, nuori poika Tules sy-
[break, snap in two] liin, äidin pikku poju! Onpas siinä
p o i k i n e e n monta, paljon Saadaan nätti poju. Älkää pojut alkako mua
ajaa vielä tunti poikineen, ennen opettamaan! Tää ei oo pikkupoju-
ku ollaan perillä. Tohon romuun jen hommaa, [young boy]
on kyllä menny pakkelia purkki p o k a slg. asiakas, rikoksen tai iske-
poikineen, [many; a lot] misen, pokaamisen (2) kohde Tak-
poikkasta katkaista Älä ny poik- sitolpalla oli pari pokaa ootta-
kase sitä mailaa! Mä vissiin poik- massa kyytiä. Kai ne varkaat aat-
 309 poli
teli, et tommonen mummu on hyvä ajatuksiaan; uskallus, kylmäpäi-
poka. Se muija oli Villelle pelkkä s y y s Miten se voi valehdella sil-
poka. [customer; target of crime; leen, kauhee pokka siilon. Naurat-
(new) sexual or romantic partner] ti niin pirusti, et ei meinannu pok-
pokasaha kaarisaha Ennenhän ne ka pitää. Mulla petti pokka ihan
kaadettiin puutkin vaan pokasa- kokonaan. Onks sul pokkaa hypä-
halla. Sen jälkeen ku ostin sirkke- tä? [poker face; courage, nerve]
lin, en oo pokasahaan koskenu. p o k k a i l l a kumarrella; mielistellä,
[frame saw] pokkuroida Hovimestari pokkaili
pokat 1 kehykset, raamit Taulu ei ovella, että tulkaa peremmälle.
oo kummonen, mut pokat on hie- Vähemmästäkin nousee hattuun,
not. Ne maalaa noita ikkunanpo- ku kaikki vaan kiittelee ja pokkai-
kia. [frames] 2 silmälasien kehyk- lee. [bow (down); flatter, bow and
set; silmälasit Eihän pokat paljon scrape]
maksa, mut ne linssit. Sullon aika p o k k a n a vakavana, ilmeenkään
makeet pokat. Jos menis laserleik- värähtämättä; noin vain, muina
kaukseen, sit ei tarttis enää pokia. miehinä Ville heitti hirveetä her-
[frames; (eye)glasses] jaa ihan pokkana. Kuinka sä voit
p o k a t a 1 kumartaa; hakea, saada pokkana kuunnella tommosta ros-
palkinto tms. kunnianosoitus Poi- kapuhetta ? Mä mentiin vaan pok-
ka pokkas oikein komeesti. Näytte- kana jonon ohi. [with a poker face;
lijät tuli riviin pokkaamaan. Kai nonchalantly]
sinne juhliin pitää mennä, et saa p o k k a r i 1 taskukirja, pehmeäkan-
pokata sen stipendin. Nieminen tinen kirja M ä ostan tosta kioskilta
pokkas kultamitalin, [to bow (down); jonkun pokkarin. Saaks tätä kirjaa
to receive a prize or a hono(u)r] 2 slg. pokkarina ? Pokkarit on paljon
iskeä, hankkia nais- tai miesseura- halvempia ku kovakantiset.
lainen Ville yritti koko illan poka- [paperback] 2 taskukamera Mä
ta sitä muijaa. Ei sen kanssa viitti otan mukaan vaan pokkarin, kun
lähtee mihinkään, ku se aina po- silläkin saa ihan hyviä kuvia.
kaa jonkun jätkän, [pick up [pocket camera]
(a partner)] p o l i 1 poliklinikka Kannattas var-
p o k e slg. portieeri, portsari, vahti- maan käydä polilla. Mä meen po-
mestari Poke ei päästäny enää si- lille näyttään tota jalkaa.
sään. Heitä tolle pokelle hyvät ti- [outpatient clinic] 2 Teknillinen kor-
pit. [porter, doorman; bouncer] keakoulu Poli on siel Otaniemes-
pokka 1 pokeri Pelataanks vähän sä. Teekkarit on niitä, ku opiskelee
pokkaa ? Mä hävisin kaikki rahat polilla. Sun kannattas, Niina, ha-
pokassa, [poker (card game)] 2 po- kee polille. [(Helsinki) University of
kerinaama, kyky olla näyttämättä Technology]
polla 310

polla slg pää, nuppi; äly Mulla on jo päässy pomoks. Saisivat joskus
polla kipee. Se saamarin hullu antaa noille pomoillekin kenkää
heitti mua kivellä pollaan. Sulia eikä aina vaan duunareille, [boss]
on terävä polla. Ei kaikilla riitä p o m o t e l l a komentaa, määräillä
polla siihen opiskeluun, [head; Lapsen ei saa antaa pomotella
intelligence, wits] vanhempia. Älä sä siinä pomotte-
pollari poliisi Sit joku soitti polla- le! [give commands]
rit. Mitä täällä tapahtuu, ku polla- p o m p o t t a a määräillä mielivaltai-
reita on joka paikassa? [ police sesti, kiusata, juoksuttaa, hyp-
officer] pyyttää Ville pompotti sitä muijaa
1 p o l l e h e v o n e n , heppa, (1) h e p o miten tahto. Mua vaan pompotet-
Varo ettet aja ton pollen päälle. tiin siel toimistos luukulta toiselle.
Tytöt nyt niin tykkää noista pöl- Et suostu semmoseen pompotta-
leistä. [horse] miseen. [give arbitrary orders; bully
2 p o l l e slg. heroiini, (2) h e p o Pol- sb]
len kanssa ei kannata alkaa leikki- p o m p p a paksu päällystakki Mist
mään. [heroin] sä oot tommosen pompan löytä-
p o l l e a ylpeä, leuhka, l e v e ä Toi jät- ny? Ota toi pomppa päälle s, ni ei
kä on vähän turhan pollee. Niina tuu kylmä, [(thick) overcoat]
oli polleena ku se pääs ylioppi- ponnari poninhäntäkampaus;
laaks. Ois se polleeta ajaa jollain lenkki jolla hiukset kiinnitetään
avoautolla, [boastful, haughty] poninhännälle, donitsi Niina veti
polttaa hihansa, proppunsa, tukan ponnarille. Noi hiukset ei oo
p ä r e e n s ä hermostua, suuttua vielä niin pitkät, et niihin sais pon-
Tuomari poltti hihansa ja anto va- narin. Noita ponnareita lojuu
rotuksen. Taasko se naapurin äijä kans joka paikassa, [ponytail;
poltti proppunsa. Älä nyt heti pol- ponytail ring]
ta päreitäsi Mutsi poltti päreet p o n u slg. pontikka, epämääräinen
ihan totaalisesti, [become angry] alkoholijuoma Porukat keitti ves-
p o l t t a r i t sulhaselle tai morsiamelle sassa ponua. Hyi helkkari, ku tää
ennen häitä järjestetyt juhlat, pol- ponu on pahaa. Mitä ihmeen po-
terabend Mikä ihmeen jengi toi nua tää on ? [bootleg liquor, hooch]
p o p l a r i popliinitakki On siel sen
on, niillä on varmaan polttarit.
verran kylmä, et pitää panna pop-
Mä jouduin polttareissa myymään
lari. Miks äijät aina pitää tommo-
kortsuja, [hen party, stag party,
sia harmaita poplareita ? [gabar-
bachelor party]
dine (coat)]
p o m o e s i m i e s , johtaja, päällikkö
popot kengät Osaaks säjo panna
Toi on meidän osaston pomo.
ite popot jalkaan ? Tommosia pö-
Mikä johtaja se on, semmonen
pöjä ei saa enää mistään, [shoes]
pikkupomo. Noin nuori kaveri ja
 311 porukka
p o p p a etenkin lapsille puhuttessa: poraaminen yhestä pikkujutusta.
kuuma Älä koske, se on poppa! [to cry]
Onkse puuro vieläpoppaa? [too p o r h o rikas, varakas, vaikutusval-
hot to touch or eat] tainen Niinan faija on joku iso
p o p p a r i popmusiikin esittäjä tai porho. Kaikki porhot vaan repii
harrastaja Ennen se oli kova bän- rahat omaan taskuunsa, [rich,
di, mut nyt niistä on tullu ihan influential person]
poppareita. Se uus poikaystävä on p o r k k a suksisauva Sit mä kaaduin
kuulemma joku poppari. [pop siinä laskussa ja porkka meni
musician, popper] poikki. Nää on hiilikuitua nää uu-
poppa(s)konsti taikatemppu, ke- det porkat, [ski pole]
pulikonsti, epämääräinen temppu p o r t s a r i portieeri, vahtimestari,
Jollain ihmeen poppakonstilla se p o k e Portsari pani sun takin na-
Ville selvis siitäkin. Tässei nyt rikkaan. Kysys tolta portsarilta,
auta poppaskonstit, pitää soittaa voisko se soittaa taksin, [porter,
korjaaja, [trick] doorman; bouncer]
p o p p i popmusiikki, kaupallinen, porttikongi, -konki porttikäytävä
viihteellinen musiikki Nyt pan- Mä ootan sua siinä porttikongis-
naan poppi soimaan! Tää on hy- sa. Se oli tää talo, mut mä en muis-
vää poppia. Se bändi soittaa ny- ta mikä porttikonki. [corridor, hall;
kyään ihan pelkkää poppia. En mä entrance, entry; archway]
pidä tommosesta popista, pitäs poru itku, ruikutus, meteli Lapsi
olla vähän rankempaa, [pop music; päästi pahan porun, ku se sai ro-
(too) commercial music] kotuksen. Sinäkin se jaksat pitää
p o p p i k o n e radio, stereot tms. ää- porua tommosesta. Jos ihmiset
nentoistolaite Ota joku poppikone saa tietää, täst nousee vielä poru.
mukaan, et saadaan kuunnella [crying; noise; fuss]
musiikkia. Poppikoneesta loppu p o r u k a l l a joukolla, y h d e s s ä No
patterit, [radio, stereo (system)] sielthän tullaan oikein porukalla!
poppoo joukko, porukka Tuutteks Porukalla se reissu tulee halvem-
te sitten koko poppoo? Siellä oli maks. [as a group, together]
poppoota ulkomailta asti. [group, p o r u k a t slg. ihmiset, jengi; van-
bunch, gang] hemmat, perhe, kotiväki Porukat
p o p u l a väki, joukko, porukka Po- pyörii yleensä asemalla. Niinan
liisit käski koko populan painua porukat tuli yhtäkkiä kotiin. Pitäs
tiehensä. Onpas täällä populaa. saada oma kämppä, ku mä en kes-
[people, crowd] tä meidän porukoita, [people;
p o r a t a itkeä, ruikuttaa, pitää porua parents, family]
Voi hyvä lapsi, älä poraa! Kauhee p o r u k k a väki, j o u k k o , ryhmä Sin-
ne juhliin tulee paljon porukkaa.
posessa 312.

Meill on töissä tosi hyvä porukka. niks. [with no pubic hair; shaved vulva
Me haluttas viereiset huoneet, ku (or penis)] 2 vulg. henkilö, jolla on
me ollaan samaa porukkaa. Otat- karvattomat tai paljaiksi ajellut
teks te mut porukkaan? [people, sukupuolielimet Tommonenkin
crowd; group] kimma puhuu kyrvästä, vaikka tai-
p o s e s s a slg. vankilassa, putkassa; taa ite olla vielä posliini, [person
kiinni, kiipelissä Toi äijä on ollu with no pubic hair]
posessa jostain huumejutuista. posliinipillu 1 vulg. karvattomista
Tommosesta tulee vaan ehdollis- tai paljaiksi ajelluista naisen suku-
ta, ei siit poseen joudu. Sit vartijat puolielimistä Pornoleffoissa kai-
tuli ja me oltiin posessa. Mä jäin killa muijilla on posliinipillu.
röökinpoltosta poseen, ku isä kyt- Ooks ikinä saanu posliinipillua ?
täs ikkunasta, [in jail; caught; in [with no pubic hair; shaved vulva]
trouble] 2 vulg. tyttö, jonka sukupuolieli-
p o s k a r i t poskisavut, tupakansavut met ovat vielä karvattomat Pidä
joita ei vedetä h e n k e e n Yks ei osaa näppis irti tommosista alaikäsistä
ees polttaa, ku vetelee vaan pos- posliinipilluista, joudut vielä lin-
kareita. [smoking without inhaling] naan. [girl with no pubic hair]
p o s k e l l a a n pielessä, pilalla Nää possu porsas, sika Lapset tykkäs
sun laskelmat on kuule ihan pos- kauheesti niistä pikkupossuista.
kellaan. Koko reissu meni poskel- Kaupassa oli possun et use Ikä tar-
leen. [wrong, badly, spoiled] jouksessa. Älä puhu ruoka suussa
p o s k e t o n älytön, mahdoton, us- niinku joku possu, [pig]
k o m a t o n Toi oli ihan posketon jut- p o s t a r i postimerkki; postituskulut
tu. Ville osaa olla poskettoman Täst kortist puuttuu vielä postari.
hauska jätkä. Nyt sä puhut ihan Mä keräsin lapsena postareita.
poskettomia, [foolish; impossible, Hinta viis euroo ja postarit. Pan-
incredible] naan postarit puoliks. [stamp;
p o s k i s o l i s t i sanavalmis henkilö, postal charge, postal rate]
huuliveikko, suunsoittaja Se ur- potaatti peruna, (1) pottu Heitä
heiluselostaja on kauhee poskiso- pois tommonen mätä potaatti! On-
listi. Tähän ei ny tarvita mitään kohan ne potaatit jo kypsiä ? Mä
poskisolisteja neuvomaan. en noista potaateista niin välitä.
[punster, joker, talker, wisecracker, [potato]
windbag]
p o t a s k a roska-, paskapuhe, soopa
posliini 1 vulg. karvattomista tai Kyllästyttää tommonen potaska.
paljaiksi ajelluista sukupuolieli- Se jätkä puhuu pelkkää potaskaa.
mistä Onkse totta, et miehiä kii- [rubbish, nonsense]
hottaa jos muijalla on posliini? p o t i k k a slg. pyöreä säätönappula,
Nykyään jätkätkin voi ajaa poslii- potentiometri Tää potikka on bas-
 313 pottunokka
so, ja tää on diskantti. Kierrä sitä lä puulaakissa enemmän sellasta
potikkaa isommalle, [round button potkupalloa. Menkää muualle sen
or knob] potkupallon kanssa, rikotte ikku-
potkaista erottaa, antaa potkut, nan vielä, [football, soccer]
ajaa pois, tiehensä Mä olin ollu potkuri potkukelkka Potkuri on
siin firmas kymmenen vuotta, ja hyvä peli, jos tietä ei oo hiekotet-
sit mut vaan potkastiin pellolle. tu. Joku ämmä tuli potkurilla suo-
Nehän potkas mut ulos, ennenku raan eteen, [kick sled]
mä ehdin ees päivää sanoa. Jos se potkut erottaminen, irtisanominen
jätkä vielä kerran tulee tänne, mä Se sai potkut töistä ryyppäämisen
potkasen sen heti pihalle, [to takia. Se on kolme varotusta, ja
dismiss, fire; to turn sb out] sitten tulee potkut. Eihän nykyään
potkaista tyhjää kuolla, heittää koulusta anneta potkuja, [dismissal
veivinsä Kaikki oottaa vesi kielel- from job]
lä, et se rikas mummu potkasee potretti valokuva, m u o t o k u v a
tyhjää. Se potkas tyhjää ihan yl- Kuka tossa potretissa on ? Mentiin
lättäen, alle viiskymppisenä. [die] sitten koko perhe oikein potrettiin.
potkia erottaa, antaa potkut Kaikki [photograph; portrait]
työntekijät potkittiin pihalle ja potta 1 astia, j o h o n lapsi tekee tar-
tehdas muutti Kiinaan, [to dismiss, p e e n s a Meidän lapsi osaa jo istua
fire; to turn sb out] potalla. Tuliks sinne pottaan mi-
potkia pitkälle päästä pitkälle, tään ? [potty] 2 slg. kypärä Hullun
menestyä Ville on sellanen kaveri, näköstä, kun ajetaan pyörällä pot-
et se potkii vielä pitkälle, [go far, ta päässä, [helmet, hard hat]
rise high, be successful] p o t t i rahamäärä, j o n k a voittaja saa
potkia päähän kohdella huonosti, pelissä, arvonnassa tms. Kaks tu-
sortaa, masentaa Eikö sitäkin hatta, se on iso potti rahaa. Paljon
raukkaa oo jo tarpeeksi potkittu siellä potissa on ? Ville voitti koko
päähän? Tää on taas niitä päiviä, potin, [kitty, the pot]
ku kaikki potkii päähän, [treat 1 pottu peruna Monta pottua sä
badly, oppress, depress] syöt? Voi ei, taas pottuja! [potato]
potkua vauhtia, voimaa, tehoa, in- 2 pottu (viina)pullo Äijällä oli
toa Nyt tarvittas vähän potkua tä- joku pottu taskussa. Joks sä joit
hän hommaan. Mopoon oli viritet- koko potun? [bottle (of liquor)]
ty lisää potkua. Kyl siit saa kum- pottuilla keljuilla, soittaa suutaan,
masti potkua, ku joku muistaa vä- vittuilla Älä sä siinä pottuile.
lillä kiittääkin. [push, strength, Pomo kävi taas tässä pottuilemas-
power] sa. [make nasty remarks]
potkupallo jalkapallo lajina j a pe- pottunokka perunan muotoinen,
livälineenä Se pelaaminen on siel- pyöreäpäinen nenä; ihminen, j o l l a
potut pottuina 314

on pottunokka. Mä inhoon tätä tit pressanvaaleissa ? Meidän tyttö

mun pottunokkaa. Siitä pottuno- haluu isona pressaks. [president]
kasta näki heti, että suomalainen- pressu s u o j a p e i t e Monttu oli pei-
han se on. [(large) round nose, large- tetty pressulla. Varo, ettei tuuli vie
nosed, potato-nosed] sitä pressua, [cover, tarpaulin]
potut pottuina kostaa samalla prikka 1 m u t t e r i n , r u u v i n tms.
mitalla Mä maksan sille lierolle aluslevy Tost ruuvin alta puuttuu
vielä potut pottuina, [revenge, prikka. Onks sulia prikkoja kuu-
response in kind] den millin pulttiin? [washer] 2 tar-
potuttaa s u u t u t t a a , h a r m i t t a a , ha- jotin Varo, ettei se prikka kaadu.
tuttaa, k e l j u t t a a Mikä sua nyt po- Saisinks mä prikan, ku en mä pys-
tuttaa ? Villee potutti, ku ei päästy ty kantaan näitä muuten, [tray]
sisään, [annoy; be fed up] prikulleen täsmälleen, j u u r i n i i n
povari p o v i t a s k u Onks tos takissa Kuka sen nyt niin prikulleen tie-
povari? Paa toi vaikka povariin. tää. Tän vastauksen pitää olla pri-
Multa vietiin lompakko povarista. kulleen oikein, [exactly]
[inside breast pocket] printata t u l o s t a a Mitäjärkee on
prakata m e n n ä r i k k i , pettää, h a j o - printata kaikki sähköpostit?
ta, levitä Just olin tulossa, ku filla- Printtaa ne paperit kakspuoleisi-
rin kumi prakas. Mulla prakaa na. Mä printtasin sen esseen just
hermot teidän idioottien kanssa. äsken, [to print (out)]
Auto meinas prakata keskelle ris- printteri t u l o s t i n , k i r j o i t i n Tästä
teystä. [break, go broken, fail] printteristä on vissiin mustekasetti
prenikka k u n n i a m e r k k i ,
m i t a l i So- loppu. Saaks tällä printterillä vä-
taveteraanit marssi prenikat rin- rejä? [printer]
nassa. Mitä prenikoita sulia on privaatti y k s i t y i n e n ,
y k s i t y i s - Työ-
tuolla kaapissa? [badge of hono(u)r, aikana ei pitäs hoitaa kaikkia pri-
medal] vaatteja asioita. Anteeks, mut tää
tilaisuus on privaatti. Hoidetaan
prepata valmentaa, valmentautua
tää pikku ongelma vaan ihan pri-
kokeeseen tms. Semmosella kurs-
vaatisti. [private]
silla voi prepata pääsykokeisiin,
proffa p r o f e s s o r i Mä kävin puhu-
se on preppauskurssi. Niina prep-
massa gradusta proffan kanssa.
pas kovasti matikan kokeeseen.
Proffaa ei oo taas näkyny pariin
[prepare for an exam, etc.]
päivään, [professor]
presiis Ka-
täsmälleen, j u u r i n i i n
proggis, prokkis o h j e l m a , teatte-
helia kilpailijalla oli presiis sama
ri- tms. esitys; suunnitelma, hanke
aika. Se on presiis niinku mä sa-
Ne tekee telkkariin jotain proggis-
noin. [exactly]
ta. Misproggiksis sä oot näytelty?
pressa p r e s i d e n t t i Tarja Halonen
Me ollaan nyt etitty rahotusta tälle
on Suomen pressa. Ketä sä äänes-

prokkikselle. [project, plan; show,
program]
proo slg. Mä ihmet-
ammattilainen
telin et onpa kova jätkä goljfaan,
mut se onkin kuulemma proo. Vii-
konloppuna on kaikki pellet lii-
kenteessä, mut viikolla vaan tosi
proot. [professional]
proppu sulake; r u u v i n k i i n n i t y s -
tulppa Mä tarttisin kymmenen
amppeerin propun. Jos sä haluut
ruuvin tohon betoniseinään, sii-
hen pitää ensiks panna proppu.
[fuse; plug (tube for a screw)]
prossa p r o s e n t t i Monta prossaa
suita menee veroa? Palkka nous
melkein kymmenellä prossalla.
Tää paita oli kolmenkymmenen
prossan alennuksessa, [per cent]
provikka provisio, prosenttimää-
räinen palkkio Paljon sä saat pro-
vikkaa tästä? Me myytiin niitä leh-
tiä provikkapalkalla. [commission,
brokerage]
pruju slg. (luento)muistiinpano,
paperi Ootpas sä kirjottanu tosi
hyvän prujun. Onks sulia niitä vii-
me luennon prujuja ? Projfalta oli
taas prujut hukassa, [lecture notes,
handout, compendium]
prutku p i e n i m o o t t o r i v e n e ; perä-
m o o t t o r i , p e r ä p r u t k u Vai
jahti, tommonen prutku. Ei tätä
saakelin prutkua saa taas käyntiin
millään, [small motorboat; outboard
motor]
pruutta Se
ruisku, letku, ruutta
lääke pannaan suuhun semmosel-
la pruutalla. Pitäis olla vähän pi-
tempi tää pruutta. Mäpäs otan ton
315 pudota
pruutan ja pesen auton, [syringe,
hose]
präntti p a i n e t t u
t e k s t i Onpas pirun
pientä pränttiä. Eihän tästä prän-
tistä saa mitään selvää. [print(ed
text)]
prätkä m o o t t o r i p y ö r ä Ville meinaa
ostaa prätkän. Tulis jo kevät, niin
pääsis ajamaan prätkällä.
[motorcycle]
pröystäillä ylpeillä, rehennellä,
leuhkia Naapurin äijä oikein
pröystäili uudella bemarillaan.
Me oikein pröystäiltiin ja ostettiin
ekan luokan liput, [boast, show off]
psyka p s y k o l o g i a o p p i a i n e e n a Toi
on meidän psykan ope. Voiks siel
yliopistossa lukee psykaa?
[Psychology (as subject)]
psyykata valmentaa henkisesti,
yrittää vaikuttaa j o n k u n henkiseen
tilaan myönteisesti tai kielteisesti
Se oli hyvä opettaja, se oikein
psyykkas, et kyllä sä pystyt siihen.
Noita pitää vähän psyykata, että
niiltä menee hermot, [psych sb up
(or out); psych oneself up]
pudota 1 k a a t u a ,p y ö r t y ä Se oli
semmonen tälli, et jätkä putos he-
ti. Se kesy nyrkkeilijä putos kol-
mannessa erässä, [fall down; fall
muka unconscious] 2 l a k a t a y m m ä r t ä -
m ä s t ä , p u d o t a k ä r r y i l t ä Hei, sa-
notko uudestaan, mä taisin jo pu-
dota. [lose track, not understand]
3 slg. m e n e t t ä ä p o k k a n s a , n a u r a a
h i l l i t t ö m ä s t i , p u t o i l l a Mä yritin
olla vaan ihan pokkana, mut sit
mä putosin. Se oli semmonen her-
pudota kärryiltä 316

ja, et jengi putos ihan täysillä. puhtaana (käteen) veronpidä-

[burst into immoderate laughter]
pudota kärryiltä l a k a t a
mästä, pudota juonesta, tippua
k ä r r y i l t ä , p u d o t a ( 2 ) Osa
ta putoo kärryiltä jo heti ekalla
luokalla. Sä oot kuule mutsi jo pu-
donnu kärryiltä ajat sitten, [lose
track, not understand]
puffata mainostaa, mainita m a i -
nostarkoituksessa, kehua
uutta levyä on puffattu telkkaris-
sakin. Se luennoitsija pujfas härs-
kisti omaa firmaansa. No sen ver-
ran pitää kavereita puffata, et se
on tosi hyvä bändi, [advertise,
praise, puff up]
puffi mainos, mainostaminen, ke-
h u m i n e n m a i n o s m i e l e s s ä Mä
lin et se olis tiedotustilaisuus, mut
se olikin pelkkä puffi. Törkeetä
puffia tommonen. [advertising puff]
puhaltaa varastaa, p i h i s t ä ä , p ö l l i ä
Mä panin käsilaukun baaritiskille,
ja sit joku puhals sen. Miten tää
voi olla näin halpa, ooksä puhal-
tanu tän jostain? [steal, lift, make off
with, purloin]
puheripuli puheliaisuus, monisa-
naisuus Ensin toi lapsi ei puhunu
mitään, ja nyt siilon koko ajan pu-
heripuli. Niinalle tuli taas kauhee
puheripuli, varmaan tunnin käl-
kätti puhelimessa, [verbal diarrhea]
puhki väsynyt, lopussa, p o i k k i
Työpäivän jälkeen sitä on aina
ihan puhki. Älä ny raada ittees
ihan puhki, [very tired, out of
strength]
t y k s e n j ä l k e e n , n e t t o Paljon sä
ymmärtä- saat kuussa puhtaana ? Se voitto
maksetaan puhtaana käteen, [net
oppilais- amount of money]
puhtaat jauhot pussissa olla
rehellinen, viaton, toimia rehelli-
sesti, m i t ä ä n salaamatta Mua on
turha syyttää, mulla on puhtaat
jauhot pussissa. Onkohan sulia
Tätä nyt ihan puhtaat jauhot pussissa ?
Ei yhelläkään politiikalla ei oo
täysin puhtaita jauhoja pussissa.
Villellä ei välttämättä oo tässä-
kään maksuhommassa puhtaat
jauhot pussissa, [be honest; be
innocent]
puhua asiat halki s e l v i t t ä ä asiat,
luu-
p u h u a n i i s t ä p e r i n p o h j i n Nyt kuu-
le istutaan alas ja puhutaan asiat
halki. Me ei pystytty koskaan pu-
humaan asioita halki, [talk things
over, get things settled]
puhua läpiä päähänsä puhua
roskaa, paskaa Ei siitä Villestä
tartte välittää, se puhuu vaan lä-
piä päähänsä. Nyt kyllä puhuit lä-
piä päähäs. [to lie, talk rubbish]
puhua omiaan p u h u a roskaa,
paskaa Se on totta, yhtään en pu-
hunu omiani. Kaikki puhuu vaan
omiaan, niin et mä en tiedä, ketä
pitäis uskoo, [to lie, talk rubbish]
puhua paskaa vulg. valehdella,
liioitella, panetella, puhua turhia,
r o s k a a , j a u h a a paskaa Et kai sä
sitä usko, se puhuu paskaa. Älä
puhu paskaa, ei se niin kallis voi
olla. Miten Niina voi puhua kave-
ristaan tommosta paskaa? Kuhan

istuttiin vaan ja puhuttiin paskaa.
[to lie, slander; exaggerate; speak ill of
sb; talk rubbish]
puhua pehmeitä, pehmoisia
p u h u a roskaa, paskaa Mitä sä
hut, ihan pehmeitä. Toi kansan-
edustaja puhuu kyllä ihan pehmo-
sia. [to lie, talk rubbish]
puhua sivu suun(sa) puhua har-
kitsemattomasti, höläyttää, m ö -
läyttää Ei se mitään pahaa tarkot-
tanu, se vaan puhu sivu suunsa.
Ajattelisit vähän, niin et aina pu-
huis sivu suun. [blurt (out), reveal
accidentally]
puhu pukille e p ä l u u l o i s e n a tai vä-
h ä t t e l e v ä n ä vastauksena: älä p u h u
roskaa, en usko "Mulla oli akku
loppu. - Puhu pukille, sä et vaan
halunnu vastata." ["Don't talk
rubbish!", "That's bullshit!"]
puhvetti r u u a n t a r j o i l u - tai m y y n -
tipaikka, josta ruoka noudetaan it-
se, bufetti Näytelmä kestää kaks
tuntia, ja väliajalla on puhvetti.
Käys hakemassa tuolta puhvetista
jotain syötävää! [buffet]
puikoissa ajaa, o h j a t a ; j o h t a a En
mä voi juoda, ku mä lupasin olla
puikoissa. Mua väsyttää tää aja-
minen, tuu sä välillä puikkoihin.
Tässä firmassa ois aika saada uu-
det miehet puikkoihin, [driving;
leading]
puilla paljailla varattomana, köy-
hänä Mullei oo yhtään rahaa, mä
oon ihan puilla paljailla. Me jou-
dutaan vielä puille paljaille sen
asuntolainan takia, [without money]
317 pukki
puistokemisti rappioalkoholisti,
p u l i u k k o , s p u r g u Tos pusikos on
aina niitä puistokemistejä. [an
alcoholic]
pu- pukata 1 t y ö n t ä ä , t y r k ä t ä Pukkaus
toi ovi auki. Lapsi pukkas muu
päällä muhuun. [to push] 2 slg. riit-
tää, tulla paljon Bändillä pukkaa
keikkaa ihan mukuvusti. Siilon
pukkas rahaa, mut kyllä sitä meni-
kin. Siihen ilmotukseen on pukun-
nu älyttömästi vustauksia. [to get a
lot of sth]
pukeilla, pukeille esim. ajoneu-
v o s t a : p o i s k ä y t ö s t ä Tää uuto on
ollu pukeillu koko tulven. Mä nos-
tun veneen tulveks pukeille, [out of
use]
1 puketti p a k e t t i , l a a t i k k o Ostu
niitä mehuju koko puketti, tulee
hulvemmaks. [box]
2 puketti k u k k a k i m p p u Toi ne
sentään jonkun kukkapuketin.
Muu sä et tommosella puketilla le-
pytä. [bouquet of flowers]
pukilla vulg. sukupuoliyhdynnästä:
naimassa, panemassa, nussimassa
Olitko pukilla viime yönä? Nyt
tarttis päästä pukille, [having sex]
pukkari p u k u h u o n e Jätä noi ka-
mat sinne pukkariin. Onks siel
pukkaris lukolliset kaapit?
[dressing room]
pukki 1 halv. mies, j o k a p y r k i i in-
nokkaasti naisten kanssa suku-
puolisuhteisiin; naistenmies Sekin
vanha pukki lähti taas naistentas-
seihin. Yks saakelin pukki säkin
oot! [lecher; ladies' man] 2 i s t u i n -
penkki Istu tohon pukille ja kerro
puklata 318

murhees! Takapuoli puutu siinä kellään pitäs olla pulisemista.

traktorin pukilla, [bench, seat] Tuskin pomollakaan on tähän
puklata o k s e n t a a , antaa y l e n , y r j ö - ehotukseen mitään pulisemista.
tä, r y y n ä t ä , h e i t t ä ä laatat Tuolla se [(anything) to complain about]
Pena puklaa, sillä on hirvee kank- pulittaa antaa rahaa, m a k s a a Mä
kunen. Muksut rupee puklaamaan jouduin taas pulittamaan kaiken
heti auton kyydissä. Joku känni- omasta kukkarosta. Paljonks tosta
pää on puklannu veskin lattialle. autonrämästä pitäs pulittaa ? [to
[to vomit, throw up] pay]
puleerata Ne oli huol-
kiillottaa puliukko rappioalkoholisti, pult-
lossa putsannu ja puleerannu au- sari, ( 2 ) p u l i , s p u r g u Pena on ru-
ton oikeen kiiltäväks. Täytyy var- vennu luusaamaan puliukkojen
maan puleerata noi hopeet joulu- porukoissa. Joku puliukko tuli tos-
pöytään, kun ne on niin tummunu. sa vippaamaan multa rahaa, [an
Tollaset höylätyt pinnat on aika alcoholic]
helppo maalaamisen jälkeen vielä puliveivari huiputtaja, petkuttaja
puleerata. [to polish] Et rupee sen helkutin puliveivarin
1 puli pää, j o s t a t u k k a o n a j e l t u ai- kanssa mihkään kauppoihin! Kyl-
van lyhyeksi Meillä pojat ajeltiin lä mää sille puliveivarille vielä
aina kesäsin puleiks. Onks tolla- näytän! [swindler]
nen puli taas muotia ? [shaved puliveivata huiputtaa, petkuttaa
head] Ne helvetin tyypit oli juottanu vaa-
2 puli rappioalkoholisti, puliukko, rille ryyppyjä ja puliveivannu siltä
pultsari, spurgu Koko puisto oli rahaa muka johki keräykseen. Älä
täynnä puleja dokaamassa. Nyt yritäkään puliveivata meikäläistä!
sitä Arskaakin voi sanoo jo täyeks [to cheat, swindle]
pulis, ryyppää koko ajan. [an pulja, pulju p u t i i k k i , kauppaliike,
alcoholic] l a i t o s , y r i t y s , l a f k a Tekis mieli lo-

pulipää pää, j o s t a t u k k a o n a j e l t u pettaa koko puljan pitäminen. Se

aivan lyhyeksi, p u l i (1); tällainen Penan onneton pulju meni mel-
henkilö Äiti, miks tolia ukolla on kein heti konkkaan, [shop, store;
pulipää? Assalla oli taas jotakin firm, business, company]

pulipäitä hulinoimassa. [shaved pullat uunissa asiat, e l ä m ä h y -

head, skinhead] v ä l l ä tai h u o n o l l a m a l l i l l a , h y v i n

pulisemista k i e l t e i s i s s ä tai epäile- tai huonosti Kyllähän meillä taas

v i s s ä y h t e y k s i s s ä : v a s t a a n sano- on pullat hyvin uunissa. Ei tässä
mista, purnaamista, nurisemista, mitenkään pullat oo huonosti uu-
napisemista, nokan koputtamista nissa. Mitenkäs on pullat uunissa
Tässä asiassa ei pitäs olla mitään ' m i t ä kuuluu, miten menee' ?

pulisemista. Näihin juttuihin ei [things are (going) (well or badly)]

 3 9 pummilla
pullikoida panna vastaan, vastus- pulunnussija vulg. mitätön, mer-
tella, niskuroida Älähän rupee kityksetön poika, sälli, j ä t k ä Pai-
taas pullikoimaan! Täällä ei sitten nu hiiteen senkin pulunnussija! Ei
pullikoida! [resist] siltä pulunnussijalta kannata
pulloperse vulg. haukkumasana mennä mitään kyseleen.
varsinkin kehnosta kuljettajasta: [motherfucker]
idiootti, kusipää, m u l k k u (2), pumaska a s i a p a p e r i k a s a , -nivaska
pönttö (4), ääliö Pysyis toikin saa- Töissä oottaa taas kauhee pumas-
tanan pulloperse poissa täältä lii- ka tenttipapereita. Veisitkö tän
kenteestä! Se vanha akka ajaa kun pumaskan mun työpöydälle? [pile
pulloperse paviaani. En mä anna of papers or handouts]
omaa autoo kenenkään pulloper- pummata 1 k e r j ä t ä , pyytää, p y y -
seen käsiin. Sähän oot täys pullo- tää vippi Turha yrittääkään pum-
perse sika! [bad driver; idiot, stupid] mata multa röökiä. Aina sä oot
pulsa On tyl-
koululaisen pulpetti pummaamassa jotain! Just eilen-
sää istua pulsan ääressä koko päi- hän sä pummasit multa satasen.
vän. Ope tuli seisoskeleen ihan [to beg, bum] 2 o s u a h a r h a a n ; m e n -
mun pulsan viereen, [pupil's desk] nä, k u l k e a h a r h a a n Peeveli, kun
pultata saada r a i v o k o h t a u s , h e r - mä pummasin viimeisen laukauk-
m o s t u a , ottaa, saada p u l t i t Miten sen! Meinasin pummata siinä vii-
sulia pulttaa noin herkästi? Mulla mesellä rastilla, [to miss; get lost]
pulttaa heti, kun mä vaan näänkin pummi 1 v e t e l e h t i j ä , irtolainen,
sen lieron, [become angry, see red] koditon; kerjäläinen, vippaaja
pultit hermostumisesta, raivostu- Kaikenlaisia pummeja niitä käy-
misesta Mä saan kohta pultit! kin täällä kerjäämässä! Tommo-
Miks sä otat pultit tollasista pikku- selle pummille mä en anna mi-
asioista? Ei pitäs ottaa pultteja tään. [homeless person; bum, beggar]
joka asiasta, [(become) angry] 2 harhalaukaus; virhe, epäonnis-
pultsari rappioalkoholisti, puliuk- tuminen, m o k a Eka laaki oli täys
ko, (2) puli, spurgu Joku pultsari pummi. Kolme kutia meni pum-
tuli kerjäämään multa rahaa. Ton miin. Eka rastilla tuli jo sellanen
sillan alla on aina pultsareita. Mä viien minsan pummi. Lopussa tuli
haistatin huilut sille pultsarille. pari pummia, mut muuten se suo-
[an alcoholic] ritus oli okei. [a miss; mistake,
pulu h e l l i t t e l y s a n a rakastetusta, failure]
p u o l i s o s t a , lapsesta y m . : rakas, ar-
mas. kulta Voi mun omaa pikku pummilla maksamatta matkusta-

pulua! Ota nyt tästä, äidin pikku misesta Me tultiin junassa pum-
pulu. [darling, dear, honey] milla. Yritetään mennä pummilla!
[(travel) without paying]
pumppu 320

pumppu 1 s y d ä n Vaarin pumppu punkkari punkmusiikin ja -muo-

on ruvennu taas reistailemaan.
Rupes ihan ottaan pumpusta, kun
mä säikähin. [heart] 2 y h t y e , o r k e s -
teri Mä soitin siinä samassa pum-
pussa viis vuotta. Meijän pumppu
hajos, kun Pena lähti lätkiin.
[band, group]
pumpulissa kasvatettu
määräisesti hoivaten kasvatettu
Toi arka pikkulikka on kyllä pum-
pulissa kasvatettu. Ei me sitä
pumpulissa kasvatettua pehmo-
poikaa tähän porukkaan oteta!
[indulged, pampered]
punikki halv. punakaartilainen; va-
semmistolainen Vaari kerto puni-
keista uskomattomia sotajuttuja.
Onks sustakin tullu tollanen saa-
kelin punikki! [member of the Red
Guard in Finnish Civil War; left-wing,
socialist]
d i n harrastaja, p u n k k i ( \ ) Millon
sustakin on tollanen punkkari tul-
lu ? Niillä kaikilla punkkareilla oli
hakaneulat poskessa, [punk
(rocker)]
punkki 1 p u n k k a r i Festareilla oli
hirveesti punkkejakin. Niillä pun-
ylen- keilla oli mustat nahkarotsit, [punk
(rocker)] 2 p u n k , eräs n u o r i s o m u -
s i i k i n l a j i ; m y ö s sen m u o d i n suun-
tauksesta Mä en ymmärrä mitään
tosta punkista. Diggaaks sä punk-
kia? [punk (rock)]
punkku p u n a v i i n i Ostetaan yks
kossu ja pari pulloo punkkua.
Mulle tulee tosta punkusta aina
jotenkin äklö olo. [red wine]
puntari v a a k a Tää puntari näyttää
varmaan kaks kiloo liikaa! Mä
käyn joka aamu puntarissa
' v a a ' a l l a ' . [scales]

punkata Aiot
m a a t a , n u k k u a ; asua
puntarissa a r v i o i t a v a n a Meillon

säpunkata meillä? Voinks mä jää- nyt vähän puntarissa, kumpi talo

dä tänne punkkaamaan? Mä ostetaan. Harjotuksissahan jätki-
punkkaan aina sen mimmin luona, en taidot sit pannan puntariin.
[under consideration]
kun mä käyn täälläpäin reissussa.
Ootsä ruvennu punkkaan broidis puntata slg. käydä puntiksella, lu-

luona? [sleep, stay for night; live]

vattomalla lomalla Vanhat masit
punkero lihava, pulska ihminen
punttas melkein joka ilta. Jätkät
Pappa on lihonnu ihan punkeroks. oli puntannu vielä viimesellä vii-
Nättihän toi tyttö on mutta vähän kolla, ja ne pääs siviiliin vasta pa-
punkero, [fat person] rin viikon päästä, [go AWOL, absent
without leave]
punkka 1 Painu siitä
vuode, sänky
omaan punkkaas makaamaan! puntiksella slg. sotilaasta; luvatto-

Petaa se punkkas! [bed] 2 pesu- malla lomalla Jätkät oli puntiksel-

soikko, palju Pannaan ne sun lika- la, ja häkki heilahti. Jos ei lomia
set housus punkkaan likoomaan. tipu, mä lähen puntikselle! [AWOL]
Jos sekotetaan se mäski tossa van- puntilla voimaharjoittelussa punt-

hassa punkassa, vai? [bowl, tub] tisalilla Lissu on ollu aamusta läh-

tien puntilla. Lähetäänkö puntil-
le? [training in gym]
puntit tasan t a s a t i l a n n e ; tasajako
Nyt on puntit tasan, kun sä voitit
tän erän. Ei muuten menny puntit
tasan siinä perinnönjaossa, [(be)
even; equal division]
1 puntti k y m m e n e n rasian t u l i t i k -
kupaketti Ostetaan mökille varuil-
ta pari punttia tikkuja mukaan.
Niitä puntteja myyään vaan kas-
salta. [pack(et) of ten matchboxes]
2 puntti p a i n o ,
p u n n u s Lähdetään-
kö salille nosteleen puntteja ? Mei-
jän vanhassa kaappikellossa on
helkutin painavat puntit, [weight,
barbell, dumbbell]
3 puntti h o u s u n Ei muuta kun
lahje
kengät pois, kääritään puntit ylös
ja kahlataan ton puron läpi! Mun
vanhan rippipuvun puntit on jää-
ny vähän lyhkäsiks. [trouser leg,
pant leg]
punttis, punttisali painonnosto-
ja voimailusali Lähetäänks tä-
nään punttikselle treenaan? Kou-
lun punttisalilla haisee hirveeltä.
[gym]
puolenkymmentä, -sataa, -tu-
hatta n o i n p u o l e t k y m m e n e s t ä ,
sadasta, tuhannesta, p u o l i s e n k y m -
m e n t ä , -sataa, - t u h a t t a Saatin
lenkymmentä isoo ahventa ja
muutamia pienempiä. Häihin tai-
taa tulla väkee siinä puolensataa
henkee. Porukkaa oli siinä puo-
lentuhatta kattomassa matsia.
[about five; around fifty; about 500]
puolihullu i h m i s e s t ä : v ä h ä n pääs-
tään t ä r ä h t ä n y t , p u o l e k s i h u l l u ;
321 puoskari
asiasta: t y p e r ä , h ö l m ö Siskos tuli
taas huutaan tänne kun puolihul-
lu. Toi naapurin ukko taitaa olla
vähän puolihullu. Oli puolihullua
lähtee tällasella kelillä vesille.
[out of one's mind, (half-)crazy; stupid,
foolish]
puolihuolimaton melkein huoli-
m a t o n ; v a i v a t o n Se uus sihteerik-
kö on vähän puolihuolimaton, nä-
keehän sen jo päältä. Ton bändin
soitto näyttää vähän puolihuoli-
mattomalta, mut se on kai tarko-
tuskin. Mä väsäsin tään runon tos-
ta vaan puolhuolimattomasti.
[careless, sloppy; easy, without effort]
puolikuuro hyvin huonokuuloi-
nen Ei toi äijä kuuntele, se on ta-
hallaan kun puolikuuro. Ootsä
ihan puolikuuro, kun kuulet mitä
sattuu ? [half deaf]
puolipyörryksissä, -pökerryk-
sissä m e l k e i n p y ö r r y k s i s s ä , p ö -
k e r r y k s i s s ä , lähes u u p u n e e n a ; h y -
vin hämmentyneenä Oli vaan pak-
ko marssia eteenpäin puolipyör-
ryksissä. Se ihana jätkä saa mut
aina puolipökerryksiin. [very dizzy,
exhausted; very confused]
puolisokea hyvin heikkonäköi-
nen Toi mummu taitaa olla jo ihan
puo- puolisokee. Ei sun kannata tolla-
sena puolisokeena lähtee pimeellä
ajeleen. [severely vision impaired]
puoskari halv. taitamaton, huoli-
maton lääkäri; kansanparantaja
Sen helkutin puoskarin vastaan-
otolle en kyllä ikinä enää mee!
Kaiken maailman puoskareita nii-
tä onkin! Ei se kiropraktikko mi-
puoskaroida
kään puoskari oo. [bad doctor;
quack doctor; natural healer]
puoskaroida halv. tehdä, hoitaa
j o t a k i n t a i t a m a t t o m a s t i Nää
tikkaat on tehty ihan puoskaroi-
den. Minäkö tässä nyt muka rupei-
sin puoskaroimaan jotain sun sel-
kävaivojas? [do sth sloppily,
unskilfully]
pupeltaa puhua epäselvästi, m u -
m i s t a , m u t i s t a ; s y ö d ä epäsiististä
(jäniksen tai k a n i n suunliikkeitä
m u i s t u t t a v a s t i ) , p u p u t t a a Mä
saanu sanaakaan selvää, mitä se
hampaaton ukko pupels. Älä pu-
pella sitä ruokaa, syö kunnolla! [to
mumble, murmur; chew (food) like a
rabbit]
puppua v a l h e t t a , j o u t a v a a asiaa,
roska-, paskapuhetta tai -kirjoitus-
ta Toihan on ihan täyttä puppua,
mitä väität. Älä puhu puppua! En
usko tommosta puppua. Toi on
silkkaa puppua koko uutinen!
[rubbish, nonsense]
1 pupu j ä n i s ,
k a n i i n i Meijän naa-
purissa on ihania pikku pupuja.
Pitäs taas antaa pupuille vähän
sapuskaa, [hare; rabbit]
2 pupu p i e r u Joku on tainnu pääs-
tää tänne haisevan pupun. Pääskö
suita pupu? [flatus, fart]
pupu housuissa, pöksyissä
pelkäämisestä, jännittämisestä: jä-
nis housuissa Taitaa olla pojalla
pupu housuissa ennen esiintymis-
tä. Menikö pupu pöksyihin kesken
kaiken? [excited; scared]
pupujussi ( l ) pupu Siinä sadussa
pikku pupujussi eksy mettään. Mä
322
näyttelin joulujuhlissa pupujus-
sia. [bunny; hare; rabbit]
puputtaa p u h u a epäselvästi, m u -
on mista, mutista; syödä epäsiististi
(jäniksen tai kanin suunliikeitä
m u i s t u t t a v a s t i ) , p u p e l t a a Ei tosta
ota selvää, mitä toi kännipäissään
puputtaa. Tuolla ne tenevat puput-
taa synttärikestien herkkuja, [to
mumble, murmur; chew (food) like a
rabbit]
purjehtia l i i k k u a huomionarvoi-
en sesti, v a i v a t t o m a s t i tai t a i t a v a s t i
Morsian oikeen purjehti tanssilat-
tialla. Hagman purjehti koko ken-
tän läpi ja teki loppulukemat 5-0.
[move with grace, smoothly]
purkittaa t a l l e n t a a ääntä tai k u v a a
nauhaan, nauhoittaa, elokuvata,
f i l m a t a p u r k k i i n ( 2 ) Koska tää lef-
fa on purkitettu? Se CD purkite-
taan ens viikolla, [to record, to film]
purkka p u r u k u m i Haluutsä purk-
kaa? Aina sä jauhat tota purkkaa.
Toi sun salmiakkipurkkas haisee
hirveeltä! Osaat sä puhaltaa pur-
kasta palloo? [chewing gum]
purkki 1 h u o n o , v a n h a tai p i e n i
v e n e tai l a i v a , p u r t i l o Tommoseen
surkeeseen purkkiin en kyllä lähe
kyytiin! Kyllä meikää pelotti siinä
pikku purkissa, kun rupes tuule-
maan. [small (or bad) boat] 2 ääni-
tai kuvanauha Otetaan tää pätkä
uuestaan purkkiin. Nää jaksot pis-
teään purkkiin maalis-huhtikuus-
sa,ja vasta syksyllä ne esitetään.
[audio or video tape]
purkkis eräs p i h a l l a l e i k i t t ä v ä p i i -
l o l e i k k i ; t ä m ä n l e i k i n osanottaja.
 323 puskaradio
j o k a etsii t o i s i a Ollaan purkkista! pusakka puseron mallinen kevyt
Hei, purkkis näki jo sut. [a kind of ulkoilutakki Ne avaimet löyty on-
hide-and-seek; seeker] neks pusakan taskusta. Paleli niin
purra tehota, v a i k u t t a a , t e p s i ä Ei helkutisti pelkkä pusakka päällä.
tää lääke oikeen taho purra. Toi- [lumberjacket]
lailen surkee huumori ei pure ai- pusata tehdä, rakentaa, puuhata,
nakaan muhun. [to work, have an väsätä, duunata Mitä sä niistä lau-
effect; impress] dankappaleista pusaat? Pitäs pu-
purra hammasta p o n n i s t e l l a an- sata siitä reissusta joku juttu leh-
karasti, j a t k a a vastoinkäymisistä teen. [make, do]
h u o l i m a t t a , o l l a sisukas, o l l a anta- pusia s u u d e l l a , p u s s a i l l a Siellä ne
matta periksi Eiköhän tästä selvi- nuoret pusii auton takapenkillä.
tä, kuin oikeen purraan hammas- No eipäs nyt ruveta ihan siinä pu-
ta. Kyllä me voitettiin se matsi, simaan! [to kiss]
mutta hammasta purren, [to pusikko p e n s a i k k o Pena oli ajanu
struggle, go on; to not give up] pimeessä suoraan pusikkoon.
purtava 1 r u o k a ,
s y ö t ä v ä Onks Mun rillit hukku johkin sinne pu-
meillä mitään purtavaa illaks? sikkoon. Eihän sieltä pusikosta
Otetaan jotain pientä purtavaa nähny mitään. Se metso lähti tosta
mukaan sinne leffaan, [sth to eat] pusikosta. Siellä pusikossa oli hir-
2 m i e t i t t ä v ä , r a t k a i s t a v a asia Siinä veesti hyttysiä, [bushes, brush]
sitä riittääkin purtavaa, miten toi pusi pusi, pus pus suukottamis-
auto saadaan takas tielle. Nyt tais ta, p u s s a a m i s t a k u v a a v a h u u d a h -
tulla liian vaikee pala purtavaks. dus Hyvää yötä, pusi pusi! Pus
[sth to consider] pus, soitellaan! [imitation of
purtilo h u o n o , vanha tai p i e n i vene kissing; used when saying goodbye>]
tai laiva, p u r k k i ( l ) Miten tollanen puska 1 pensas Poliisit oli taas
purtilo voi ees pysyä pinnalla! Tu- puskassa kyttäämässä. Mennään
litteks te tolia surkeella purtilol- ton puskan taa piiloon! Noi rumat
la ? [small (or bad) boat] puskat pitäs hävittää rannasta.
purukalusto h a m p a a t Kohta mää [bush] 2 k u k k a k i m p p u Viiään niil-
isken sun purukalustos tohjoks, le ees joku puska tuliaisiks. Onpas
jos vielä soitat poskeesi Mulla komee puska ruusuja! [bouquet of
särkee helkutisti koko purukalus- flowers]
too! [teeth]
puskaradio k u u l o p u h e i t a , juoruja
pusailla r a k e n n e l l a , puuhailla, vä-
välittävä tietokanava, viidakko-
säillä, duunailla Mitä sä pusailet
rumpu Puskaradio juoruaa kaikki
siellä auton alla? Lomalla tulipu-
tän talon asiat. Kyllä sana leviää
sailtua linnunpönttöjä ja kaikkee
äkkiä puskaradion kautta.
muuta pientä, [make, do]
[(through) the grapevine]
puskea päätä(än) seinään
puskea päätä(än) seinään me-
nettää t y h m y y t t ä ä n o n n i s t u m i s e n
m a h d o l l i s u u s , tuhlata aikaansa,
o l l a typerän itsepäinen, j a t k a a it-
sepintaisesti j o n k i n y l i v o i m a i s e n
yrittämistä, iskeä, l y ö d ä päätä(än)
seinään Mikset sä usko mua, pus-
ket vaan aina päätäs seinään! Mi-
ten joku voi olla noin tollo, et pus-
kee päätä seinään aina vaan uues-
taan. ["bang one's head against a
brick wall"]
p u s kii kiinnikäymiskehotus m m .
koiralle Pus kii, Musti! Pus kii,
aja! [(to a dog) "Bite him!", "At her!"]
puskurit naisen rinnat, tissit, dai-
sarit, h i n k i t , m e i j e r i t Kato mitkä
puskurit tolia likalla! Musta nai-
sella pitää olla pyöree pylly ja
kunnon puskurit, [woman's breasts]
pussailla suudella, pusia M ä ä
näin kun te pussailitte Mikan
kans. Menkää siitä muualle pus-
sailemaan! [to kiss]
pussata s u u d e l l a Tekis mieli pus-
sata sua! Äiti pussas mua poskel-
le. Pussataan! [to kiss]
pussi 1 r a h a k u k k a r o , lompakko;
rahavarat Kaivahan pussis esiin,
saat maksaa tän laskun! Mä sain
maksaa sen kolarin omasta pus-
sista. [wallet, (change) purse; funds,
financial resources] 2 p a l l o p e l e i s s ä :
kori(rengas) verkkoineen, maa-
li(kehikko) Tein mä kolme pussia
jo eka jaksolla. Ei se laaki saakeli
menny pussiin, [(in sports) goal]
pussikalja (keski)olut, j o t a var-
sinkin nuoriso kantaa mukanaan
muovikasseissa j a j u o ulkona
324
Tuolla leikkipuistossa se remmi
taas kittaa pussikaljaa. Ootelkaa,
niin mä käyn hakeen tosta kaupas-
ta vähän pussikaljaa. [beer (carried
in a plastic bag)]
pussit 1 kivekset, pallit Ton jätkän
pussit roikkuu melkein polvissa.
Taas tuli naitua pussit tyhjäks.
[testicles] 2 s i l m i e n a l l e m u o d o s t u -
neet poimut Mulle on tullu valvo-
misesta jo ihan pussit silmien alle.
Millähän nää hirveen näköset
pussit sais veks? [rings, pouches
under eyes]
pussittaa p a l l o p e l e i s s ä : saada p a l -
lo pussiin (2) Kyllä osas kaveri
pussittaa kaukaa! Jätkä pussitti
kaikki vaparit sisään, [score]
pusu s u u d e l m a , s u u k k o Äiti tahto
pusun palkaks. Anna pusu! [kiss]
puteli p u l l o Osta samalla mulle
pari putelia kossua. Älä juo sitä
koko putelia tyhjäks! Poliisi otti
jätkiltä putelit pois. [bottle]
putiikki pieni kauppa, m y y m ä l ä ;
l i i k e , y h t i ö , f i r m a , l a f k a Sen sivu-
kadun varrella oli mukavia pikku
putiikkeja. Otetaas tosta putiikista
jät skit! Tuli liian raskaaks pitää
yksin koko putiikkia. Meniks se
putiikki konkkaan? [small store,
shop; firm, business]
putka 1 p o l i i s i l a i t o k s e n pidätys-
s e l l i t a i s e l v i ä m i s a s e m a Pena jou-
tu oleen koko yön putkassa. Vie-
tiiks ne tappelupukarit putkaan ?
Mä pääsin vasta aamulla putkas-
ta. [lockup, cell] 2 ( h u o n o k u n t o i -
nen) k o j u , k o p p i , asumus; u l k o -
huone, paskahuusi Sinne tontille

on kyhätty vasta sellanen putka,
jossa pietään työkaluja. Tollaseen
onnettomaan putkaanko mun pi-
täs mennä maate ? Kyllä oli kar-
mee kusiputka! [box; den, hovel;
outdoor toilet]
putki y h t ä j a k s o i n e n tapahtuma-,
t o i m i n t a j a k s o t a i k e h i t y s k u l k u On
tää putkessa opiskelu tylsää! Töi-
tä on paiskittu taas viikkotolkulla
putkeen. Mä join kolme viikkoo
putkeen. Penalla on taas ryyppy-
putki. Tässä firmassa joutuu vas-
kisin uraputkeen, [continuous,
without break]
putki päällä alkoholi-, ryyppy-
kierre Taitaa olla naapurin ukolla
taas putki päällä. Penalla jäi vii-
konlopun jälkeen putki päälle.
[habit, vicious circle, binge]
putoilla slg. nauraa h i l l i t t ö m ä s t i ,
katketakseen, pudota (3)
rupes putoileen mun juttuihin.
[burst into immoderate laughter]
putsata 1 Pitäs toi auto-
puhdistaa
kin taas putsata sisältöjä päältä.
Putsaatte sitten jälkenne, ennen
kun lähette täältä! [to clean, tidy up]
2 varastaa, k ä h v e l t ä ä ; v o i t t a a suu-
resti ( u h k a ) p e l i s s ä t m s . Jätkät
putsattu, kun ne oli sammunu ran-
nalle. Pena putsas ruletissa koko
pöydän. Joku on putsannu pajat-
son. [rob, burgle, burglarize, empty;
win money]
putsku puuteri ehostusaineena
Pistetääs vielä vähän putskua ne-
nänvarteen, niin alkaa näyttää hy-
vältä. Mun iho on yliherkkä tolle
putskulle. [face powder]
325 puurot ja vellit sekaisin
puulaaki (yhteinen) yritys, yhtiö,
firma Kyllä meijän kannattas pe-
rustaa oma puulaaki. Meniks se
sun puulaakis konkkaan ?
[business, enterprise, firm, company]
puulla päähän lyöty(nä) häm-
mästynyt, hölmistynyt, hämmen-
tynyt, neuvoton, puusta pudonnut
Faija oli ihan puulla päähän lyö-
ty, kun mä sain ussan kokeista
kympin! Mitähän se tyyppi oikeen
katteli meitä niinku puulla päähän
lyötynä? [baffled, confused; helpless]
puumerkki 1 n i m i k i r j o i t u s , alle-
kirjoitus Pistä tähän puumerkkis
alle! Ei tähän mitään puumerkkiä
tarvita, [signature] 2 e l ä i m e n j ä t t ä -
m ä h a j u m e r k k i , uloste tms. Taas
joku koira on kussu puumerkkinsä
tohon oven pieleen hangelle. Kis-
sat on tainnu ruikkia puumerkkejä
Porukka liiterin nurkkiin, [scent (left by an
animal)]
puuro s e k a v a e s i t y s , e p ä s e l v ä ää-
ni, puhe, selostus yms. Koko esitys
meni loppua kohen puuroks. Toi
asemahallin kuulutus on ihan
puuroo, ei siitä saa pätkääkään
selvää. Se ukko oli niin kännissä,
oli
että puhekin oli pelkkää puuroo.
[mess; thick, confusing, confused (talk,
performance)]
puurot ja vellit sekaisin asioit-
ten, a j a t u s t e n s o t k e m i s e s t a : p a s -
mat sekaisin Nyt on tainnu koko
keskustelussa mennä puurot ja
vellit sekasin. Nyt sulia on kyllä
puurot ja vellit ihan sekasin.
[confusing, muddling, mixing up things]
puusee
puusee ulkovessa, ulkohuone, ul-
koiluusi, paskahuusi Puuseessä
hais ihan karmeelta. Iskä joutuu
aina yksin tyhjentämään kesämö-
kin puuseen. Tuolla se ukko istuu
paskalla puuseessä. [outdoor toilet]
puusta katsoen t a r k e m m i n tu-
tustumatta Kyllä kai asia kummal-
ta näyttää puusta katsoen. Puusta
kattoen tää idis voi tuntua hölmöl-
tä, mutta aattelepa tarkemmin! [at
first glance]
puusta pudonnut hölmistynyt,
hämmentynyt, ymmällään, puulla
päähän l y ö t y ; tärähtänyt, h ö l m ö
Äiti oli kun puusta puonnu, kun me
karautettin iskän kanssa uuella
autolla pihaan. Toi tyyppi tuntuu
olevan vähän puusta puonnu.
[confused, baffled; stupid, crazy]
puuta heinää turhanpäiväisistä,
joutavista, typeristä tai valheelli-
sista asioista Puhuttiin naapurin
kanssa vähän puuta heinää. Nyt
sä väität taas puuta heinää. Toikin
Penan tarina on ihan puuta hei-
nää. [nonsense, rubbish]
puutteessa v a i l l a seksuaalista
tyydytystä Hitto, mä oon ollu
puutteessa kohta viikon. En tiiä,
kauanko sitä jaksaa elää puuttees-
sa, kun eukkokaan ei enää anna.
[in need of sex]
p y h torjuntaa tai halveksuntaa il-
m a i s e v a h u u d a h d u s Pyh, tota
maksalaatikkoo en kyllä syö! Se-
kin jätkä luulee olevansa joku ma-
kee, pyh! Ja pyh mä sanon tollasil-
le juoruille! [pah, bah]
326
pykäistä laatia, v a l m i s t a a ( n o p e -
asti) Pykäsepäs äkkiä joku muisto-
värssy mummulle! Pitää pykästä
vielä se raportti valmiiks. Mitäs
mä teille nyt yhtäkkiä ruokaa py-
käsen? [do, make or write quickly]
pykälä Miks sä
auton tms. vaihde
ajat noin pienellä pykälällä? Hei-
täs nyt jo kolmosta pykälään! [gear
(of vehicle)]
pykätä r a k e n t a a , p y s t y t t ä ä Naapu-
ri pykää jotain hökkeliä takapi-
halleen. Ruvetaas pykäämään sitä
paskahuusia pystyyn! [build, set up]
pyllistää, pyllistellä kumartaa,
k u m a r r e l l a t a k a m u s p i t k ä l l ä Se
strippari pyllisti ihan nenän eessä
koko perä paljaana. Tuolla ne
naiset pyllistelee kasvimaalla.
[stick out one's buttocks]
pynttäytyä, pynttääntyä pukeu-
t u a h i e n o i h i n tai r u n s a i s i i n vaat-
t e i s i i n , p y n t ä t ä itsensä Pitää tässä
pynttäytyä niihin vanhojen tans-
seihin. Muksut oli onneks pyrit-
tääntyny kunnolla, kun oli niin jul-
metun kylmä, [dress in fine clothes;
dress warm]
pyntätä p u k e a h i e n o i h i n tai r u n -
s a i s i i n v a a t t e i s i i n Morsian oli
pyntätty oikein hienoks. Mitä sää
nyt tollaseks oot ittes pyntänny,
onks jotkut juhlat vai? Pyntätkääs
nyt paljon vaatetta päälle, kun on
tollanen pakkanen! [dress sb in fine
clothes; dress sb warm]
pyrky p y r k i m i n e n , p y r i n t ä Sulia
tuntuu olevan kova pyrky valtuus-
toon. En mä voi tajuta tota julkkis-
 327 pysyä tolpillaan
ten pyrkyä eduskuntaan. ketään ihan pystymetsästä 'ketä
[aspiration, pursuit] t a h a n s a ' , [raw recruit; anybody]
pyrkyri k e i n o t t e l e v a nousukas, pystyssä v e l k a a , a u k i Pate on
k o r k e a m p a a n asemaan h ä i k ä i l e - mulle vieläkin satasen pystyssä.
mättömästi pyrkivä, k i i p i j ä Inhot- Ota toi satku, niin en jää sulle
taa tollaset nuoleskelevat pyrky- enää niin paljon pystyyn, [owe
rit! Se on aika pyrkyri toi uus nilk- money]
ki. [pusher, thruster, parvenu] pystäri p y s t y t u k k a ,
p y s t i s ( 2 ) Sulle
pyrstölleen kaatumisesta: taka- sopii hyvin toi pystäri. Sillä kun-
muksilleen Joku ukko kaatu tossa dilla oli päältä blondattu pystäri.
kännissä pyrstölleen. Varo, ettet [flat-top]
mee siinä liukkaassa mäessä pyrs- pysyä aisoissa pysyä kurissa,
töllesi [(fall) on one's buttocks] kohtuudessa Ei toi Penan juomi-
pyryharakka nuori vallaton nai- nen pysy enää missään aisoissa.
nen tai tyttö Naapurin Seija juok- Koitetaas nyt vaan pysyä aisoissa
see kun pyryharakka miesten pe- eikä intoilla liikaa! [be in control;
rässä. Aika pyryharakka toi naa- keep within bounds]
purin pikkulikka! [wild, unruly, easy,
pysyä housuissaan h i l l i t ä itsen-
light (girl or young woman)]
sä, m a l t t a a m i e l e n s ä Mirkku oli
pyrynä n o p e a s t i , Käskekääs
äkkiä
niistä häistään niin innoissaan,
se lähettipoika pyrynä paikalle! että tuskin pysy housuissaan. Yritä
Tänne sieltä, ja pyrynä! [quickly] nyt pysyä housuissas, äläkä her-
pysti patsas, v e i s t o s ; p o k a a l i Mitä- moile siinä! [restrain or control
hän toikin pysti esittää ? Se voitta- oneself]
ja sai jonkun helkutin pystin. Mitä
pysyä kärryillä y m m ä r t ä ä , pystyä
mää tällasella pystillä teen, en mi-
seuraamaan selitystä, o p e t u s t a ,
tään! [statue, sculpture; trophy]
tarinaa tms. Ootteko vielä pysyny
pystis 1 p y s t y b a a r i ,
Men- -pubi
kärryillä? En mä pysyny matikan
nääs ottaan parit kaljat tohon pys-
tunnilla kärryillä, [understand,
tikseen! Eiks siinä pystiksessä-
follow, be with sb]
kään saa enää polttaa ? [stand-up
bar; snack bar] 2 p y s t y t u k k a , p y s t ä -
pysyä nahoissaan h i l l i t ä itsen-
sä, m m . v i h a n s a tai i n n o s t u k s e n s a
ri Sulia on hyvännäkönen pystis.
Pomo ei pysyny enää nahoissaan
Mä leikkuutan kesäks pystiksen.
vaan rupes hirveesti karjumaan.
[flat-top]
Koitahan nyt pysyä nahoissas,
pystymetsästä j o n k i n tehtävän vaikka voititkin kisan, [restrain or
k y l m i l t ä ä n , ensi kertaa aloittami- control oneself]
sesta t a i s i i h e n l i i t t y v ä s t ä Nää pysyä tolpillaan pysyä pysty-
hommat on alotettava ihan pysty- asennossa, j a l o i l l a a n Pekka oli
metästä. Ei tähän työhön voi ottaa niin kännissä, ettei pysyny ees toi-
pytinki 328

pillaan. Vaari tuskin enää pysyy pyttymäinen kelju, keljumainen,

tolpillaan, [stay on one's feet] pottumainen, vittumainen Kyllä
pytinki Jo-
rakennus, rakennelma oot pyttymäinen tyyppi, kun et vip-
han on komeita pytinkejä tällä tie- paa rahaa. Täällä landella on
noolla! Mikäs helkutin pytinki to- aina niin pyttymäistä, ku ei oo mi-
hon rantaan on rakennettu? tään tekemistä, [nasty; boring, dull]
[building, structure, edifice] pyyhkiä 1 o l o s t a , voinnista, kuu-
pyttis p y t t i p a n n u Koulussa oli tosi lumisista, sujumisesta: mennä,
hyvää pyttistä. Kunnon pyttikseen voida Miten sulia pyyhkii nyky-
kuuluu pistää paljon sipulia ja sit ään? Mites hommat pyyhkii? Kyl-
se paistettu kananmuna päälle. lä iskällä pyyhkii leikkauksen jäl-
[fried diced meat and potatoes] keen taas joten kuten, [how sb is
pytty 1 W C - i s t u i n , vessanpönttö (doing)] 2 h ä i p y ä n ä k y v i s t ä , lähteä
Siivoo se vessa ja puhista sitten (juosten) pois, m e n n ä tiehensä
pytty kunnolla! Joku oli heittäny Lähtekääs jätkät pyyhkiin siitä!
yrjöt pytyn viereen. Tuolla se äijä Joko se saakelin tyyppi ehti pyyh-
istuu pytyllä maha kuralla, [toilet kiä karkuun? [go away, run away]
(seat)] 2 p a l k i n t o p o k a a l i , p y s t i Mä
pyyhkäistä nopeasta l i i k k e e l l e
sain palkinnoks pienen hopeisen
lähtemisestä: häipyä, häippäistä;
pytyn. Mitä mä tämmöselläpytyllä
nopeasta l i i k k u m i s e s t a : viilettää,
teen, olis antanu palkinnoks vaik-
k i i t ä ä , sujahtaa ( o h i ) Eiköhän
ka rahaa, [trophy] 3 p o l t t o m o o t t o -
pyyhkästä täältä, ennen kun joku
rin sylinteri Montaks pyttyä siinä
tulee! Kyllä mä pystyn pyyhkäseen
peräprutkussa on ? Yks pytty on
satasen vieläkin alle yhentoista
varmaan menny hajalle, kun kone
sekunnin. Tosta pyyhkäs äsken
ei jaksa vetää, [cylinder (in an
pari autoo kylälle päin. [leave, run
engine)] 4 slg. pakkolaitosrangais-
away; move fast, sweep, dart]
tus, -tuomio Pena istuu pyttyä vie-
pyykki sotkuinen, harmillinen
lä kolme vuotta. Saiks se Masakin
asia(ntila); moite, nuhde Kuka
pyttyä? [prison sentence]
tänkin pyykin setvii? Taas saatiin
pyttyiiiä k e l j u i l l a , pottuilla, vittuil-
la Älähän kuule rupee mulle pyt- väärästä tilinpidosta pyykkiä. Eu-
ty ileen! Akka pytty iii mulle taas koltakin tuli helkutinmoista pyyk-
koko illan, [make nasty remarks]
kiä siitä eilisiltasesta kännäilystä.
pyttykundi slg. pakkolaitosvanki [fuss, confusion; scolding]

Luuletsä, että tällanen entinen pyykkilauta(vatsa, -maha) hy-

pyttykundi mistään hommia sais? vinkehittynyt, tiukka j a litteähkö

Noi on varmaan jotain pyttykun- (miehen) vatsalihaksista, sikspäk-

deja, kun niillon hirveesti tatsko- ki (2) Aika seksikäs pyykkilauta
jakin. [prisoner] toliakin jätkällä! Ei naisilla kuulu
olla mikään pyykkilautamaha
 329 pyöräyttää
vaan sellanen pehmee herkku. tä lähtien, [running, showing (in the
[visible abdominal muscles, six-pack cinema/movies or on TV)] 3 o l l a
abs] s u u n n i l l e e n , l i k i m a i n Niien alu-
pyykätä pestä v a a t t e i t a , p y y k k i ä vanteitten hinta pyörii siinä ton-
Pitäskös ne sunfarkkus välillä nin paikkeilla. Minkälaisissa hin-
pyykätä? Onks sun pakko ruveta noissa sellaset kakskyttuumaset
pyhänäkin pyykkäämään ? [wash taulutelkkarit pyörii? Niitten vas-
clothes] taajien keski-ikä pyörii tossa ka-
pyytää h a l u t a m a k s u k s i Paljonks henkymmenen molemmin puolin.
sä pyysit siltä jätkältä? Mitä sä [be approximately] 4 s u j u a , p y y h k i ä ;
pyyät tosta vanhasta mopostas? olla (jatkuvassa) käynnissä, käy-
Jätkä taitaa pyytää vähän liikoja tössä, liikkeessä Mites hommat
siitä kämpästään, [to charge, ask] pyörii? Firma alkopyöriä muka-
pyörittää 1 y r i t y s - tai l i i k e t o i m i n - vasti. Työt pyörii tässä tehtaassa
nasta: p i t ä ä t o i m i n n a s s a , k ä y n n i s - yötä päivää. Nyt ois Suomessakin
sä En mä enää jaksanu pyörittää vaan saatava raha pyörimään, [be
yksin koko lafkaa. Kysynpähän doing, be going (fine, etc.); roll, turn,
vaan, kuka tätä firmaa pyörittää? circulate]
[run, keep (a business) going] 2 h ö y - pyöriä tyhjää 1 a j o n e u v o n pyö-
k y t t ä ä , p a n n a k o v i l l e , rääkätä, k i u - ristä: luistaa, p y ö r i ä paikallaan,
sata Ruotsi pyöritti taas Suomee sutia, l y ö d ä t y h j ä ä ( 1 ) Pyörät pyö-
koko ottelun miten tahto. Tollasta ri tyhjää, eikä koko bussi liikkunu
tyyppiä on helppo vähän pyöri tää. pysäkiltä mihkään. Pyörät rupes
[give sb a hard time; have (total) pyöriin tyhjää, ja siihen mäkeen
control; torment] me sit jäätiin, [(tires) spin (when
pyöritys höykytys, uuvuttava toi- traction fails)] 2 a j a t u k s i s t a y m s . :
m i n t a , p i i n a , r ä ä k k i Tappara joutu olla käsittämättä, muistamatta,
erän lopussa pahaan pyörityk- lyödä tyhjää (2) Ton kaverin pääs-
seen. On taas ollu töissä aika pyö- sä taitaa vähän kaikki pyöriä tyh-
ritystä koko päivän, [hard time, jää. Nyt kyllä eilisillan jutut pyörii
torment, slog] mulla tyhjää, [(of one's mind) go
pyöriä 1 oleilla, hortoilla, palloilla blank]

Onks Pena pyörinv viime aikoina pyöräyttää v a l m i s t a a , saada ai-

täälläpäin ? Sä oot ruvennu pyöri- kaan (nopeasti) j o t a k i n Käväsin
mään nykyään ihan ihme poru- tosta vaan pyöräyttämässä muk-
koissa. [be, hang around] 2 e l o k u - suille iltapalan. Pyöräytähän to-
vasta t m s . : o l l a m e n e i l l ä ä n , esitet- hon nimes alle. Meijänpä tyttö se
tävänä Se filmi pyörii jo kuuetta pyöräytti eilen kaksoset, ihan tos-
viikkoo teattereissa. Tää sarjis on ta noin. [do, make or write quickly;
pyöriny telkusssa ja viime syksys- give birth]
pähkähullu
pähkähullu a i v a n h u l l u , hassu
(henkilö) Toihan on pähkähullu
ajatus! Meijän pomo on tainnu
tulla pähkähulluks, se sekoilee jo-
tain järjetöntä. Mä en sen pähkä-
hullun kans lähe mihkään!
[absolutely crazy]
pähkäillä pohtia, pohdiskella, tuu-
mailla, mietiskellä, muistella; jah-
kailla, empiä Älä nyt enää pähkäi-
le, vaan osta vaan se kämppä! Ei
kannata pähkäillä menneitä asioi-
ta. Pähkäilin tässä lähtee kalaan.
Mitä siinä pähkäilet, tuu mukaan
vaan! [think about, consider; hesitate]
päihin(sä) selkään, t u r p i i n y m s .
a n t a m i s e s t a t a i saamisesta; h ä v i ä -
misestä, tappion kärsimisestä
Pena tarttis joskus oikeen kunnol-
la päihinsä. Sille jätkälle tarttis
antaa päihin. Saitko päihis, häh
hää! Hitto, taas tuli matsissa päi-
hin! [(be) beaten]
päihinsä humalaan, juovuksiin,
känniin Kyllä kai nyt parista kos-
supullosta päihinsä tulee. Me juo-
tettiin ne likat ensiks päihinsä.
[(become) drunk]
päikkäri 1 p ä i v ä k e r h o ,
Joka -koti
aamu kersat piti viiä päikkäriin.
Se flussa oli tarttunu muksuihin
varmaan päikkärissä. Mä olin lu-
kion jälkeen puolisen vuotta töissä
Polvijärven päikkärillä. [day
nursery, day care center; kindergarten]
2 p ä i v ä k i r j a , p ä i v i s Me luettiin
laa mun systerinpäikkäriä. Musta
on kiva kirjotella päikkäriin kaik-
kee herkkää, [diary, journal]
330
päikkärit p ä i v ä u n e t Täytyy pistää
kohta lapset päikkäreille. Otin
tossa sohvalla pienet päikkärit.
[(afternoon) nap]
päikseen 1 k e s k e n ä ä n tasan Tulot
ja menot tais mennä ihan päik-
seen. Eikös nyt meillä velat oo
päikseenPistetään kulut päik-
seen. En mä siihen suostunu, et ois
vaihettu autot päikseen. [share(d);
even, quits] 2 p ä i t t ä i n , päät v a s t a k -
kain Pannaanks nää sängyt päik-
seen ? Jatketaan niitä lautoja vaan
päikseen. [end to end]
päin honkia, mäntyä, seiniä
epäonnistumisesta; väärin, huo-
nosti Kaikki asiat menee taas päin
honkia. Vastaus on päin mäntyä.
Tää homma on tehty päin seiniä.
[wrong, badly]
päin naamaa suoraan sanottaes-
sa, kerrottaessa: p ä i n k a s v o j a ,
p ä i n s i l m i ä , n ä k ö ä Tekis mieli sa-
noo sille äijälle suorat sanat päin
naamaa. Ei mä uskalla kertoo sitä
Mirkulle päin naamaa, et mulla
on toinen nainen, [to sb's face, point-
blank]
päin näköä lyötäessä, iskettäessä:
k a s v o i h i n ; suoraan sanottaessa,
kerrottaessa: p ä i n k a s v o j a , naa-
maa Sua tarttis lyyä päin näköö,
saamari! Kehtaat vielä väittää
tollosta mulle päin näköö!
[beat(en) on the face; to sb's face,
sa-
point-blank]
päin persettä, vittua vulg. epäon-
nistumisesta: väärin, huonosti,
huonolla tolalla, päin honkia,
mäntyä, seiniä Tentti meni taas
 331 päntätä
päin persettä. Tää hylly on kasattu Toi nyt on ihan pälli idis. Mee sii-
ihan päin vittua. Tuntuu, että koko tä pälli muualle! Senkin pälli!
elämä on taas päin persettä, [totally [stupid, unpleasant]
wrong, extremely badly; "sucks"] pällistellä tuijottaa, katsoa ih-
päissään h u m a l a s s a , juovuksissa, meissään Taas noi äijät pällistelee
kekkulissa, kännissä, hiprakassa, vieraita naisia. Kyllä jätkät muu-
hutikassa Pena rähjää aina päis- ten pällisteli meikäläisen uutta
sään. Miten sä voit olla taas noin autoo. Mitä siinäpällistelet, painu
hirveestipäissäs? [drunk] muualle! [to gaze, stare]
päivineen vahvistussanana: kaik- pälpättää puhua turhanpäiväisiä,
kineen Varkaat vei mun vei ve- j o u t a v i a , j u o r u t a ; soittaa suutaan,
neen vehkeilleen päivineen. Se räpättää Taas se naapurin mummu
koko navetta palo elukoineen päi- kävi tässä pälpättämässä vaikka
vineen. [...and ali] mitä. Tästä ei sitten tartte pälpät-
päivis p ä i v ä k i r j a , p ä i k k ä r i ( 2 ) Tää tää koko kylälle! Mitä siinä pälpä-
on jo mun kolmas päivis. Piät sä tät, piä turpas kiinni! [babble, talk
päivistä joka päivä? [diary, journal] rubbish; gossip]
päiväkahvi kiertoilmauksena pämistää, pämistellä hummata
seksiseuran t a r j o a m i s e s t a t a i etsi- juopotellen, pämpätä, pämppäillä
misestä Käväsin tossa päiväkah- Jätkät rupes jo puolilta päivin pä-
villa yhen mimmin luona. Lehessä mistään. Lähetään voiton kunni-
oli ilmotus, että "nuori blondi tar- aks vähän pämisteleen! [to drink,
joaa päiväkahvit varakkaalle her- party]
rasmiehelle ". [having sex; looking
pämpätä, pämppäillä ryypätä,
for sex]
ryypiskellä; hummata juopotellen,
päivän päälle likimääräisestä p ä m i s t ä ä , p ä m i s t e l l ä Tuolla se
ajankohdasta, määräpäivästä äijä taas pämppää omia litkujaan.
maksamisessa, t y ö n v a l m i s t u m i - Pena on pämpänny jo aamusta al-
sessa tms. Ei se nyt oo niin päivän kaen. Pämppäiltiin jätkien kanssa
päälle, millon maksat. Pitääkö tän kaupungilla pikkutunneille asti. [to
homman olla valmis ihan päivän drink, party]
päälle? [exact date or deadline] pänniä harmittaa, keljuttaa, ottaa
päivän sana suosiossa, m u o d i s s a päähän, aivoon Häviön jälkeen
olevasta: v i i m e i s t ä huutoa, trendi pänni niin helkutisti. Mikä sua
Mikäs nyt on päivän sana tossa taas oikeen pännii? Mua on ru-
pukeutumisessa? Integrointi tun- vennu pännimään toi sun nalku-
tuu olevan taas päivän sana tässä tukses. [annoy; be fed up]
opetusalalla, [in (fashion), trend(y)] päntätä, päntätä päähän(sä)
pälli t y h m ä , p ö h k ö , m ä n t t i , epä- o p i s k e l l a tai opettaa ponnistellen,
mieluisa, epämiellyttävä, ääliö suurin v a i v o i n Tenttiinkin pitäs
päreet palaa
vielä ehtiä päntätä. Mä oon yrittä-
ny koko päivän päntätä noita fys-
san kaavoja päähän. Pänttää nyt
nää asiat päähäs! Ei ton tyypin
päähän mee mitään pänttäämäl-
läkään. [bone up, swot, grind away]
päreet palaa hermostua, suuttua,
p i l l a s t u a , m e n e t t ä ä m a l t t i n s a , itse-
hillintänsä Jos mutsi näkee mut
tässä kunnossa, siltä palaa päreet.
Enolta palo heti päreet, kun viina
loppu. Päreet siinä palaa, kun
yrittää tota pässinpäätä neuvoo!
[become angry; lose self-control]
pärjäillä s e l v i y t y ä , tulla toimeen,
pärjätä (1), voida h y v i n Mitenkäs
ot pärjäilly miehes kuoleman jäl-
keen? Onhan tässä jotenkuten
pärjäilty. Yritähän pärjäillä! [do,
get on (fine); "Take care!"]
pärjätä 1 s e l v i y t y ä , tulla toimeen,
pärjäillä, voida h y v i n Meijän
mummu pärjää vielä hyvin ihan
yksinäänkin. Koita pärjätä!
[manage, do, get on (fine); "Take
care!"] 2 v e t ä ä v e r t o j a , k y e t ä sa-
m a a n s u o r i t u k s e e n t m s . Ei
kukaan pärjää juoksussa. Tuskin
mä sulle pärjään, [be as good as,
keep up with sb] 3 s u o r i u t u a , m e n e s -
tyä Miten pärjäsit tentissä? Suo-
malaiset on pärjänny kisoissa
aika hyvin, [do (fine), succeed]
pärstä halv. k a s v o t , n a a m a ; s u u
Onpas tolia ukolla ruma pärstä.
Koitahan vaan pitää pärstäs pe-
ruslukemilla. Piä se pärstäs kii!
[face; mouth]
pärstäkerroin ihmisen ulkomuo-
don tekemä vaikutelma Maikka
332
antaa numerot varmaan pelkän
pärstäkertoimen perusteella. Ty-
töillä tuntuu olevan parempi pärs-
täkerroin kuin pojilla, [appearance
factor (given more weight than merits)]
pässi t y h m y r i , t y p e r y s , pässinpää,
p ö l k k y p ä ä , ä ä l i ö , i d i o o t t i Etkö sä
pässi tajuu mitään? Senkin pässi!
[idiot, stupid]
pässinliha y k s i n k e r t a i n e n , helppo
asia, r u t i i n i l u o n t e i n e n t e h t ä v ä
tms. Alku oli vaikeeta, mutta lop-
pu taas pelkkää pässinlihaa. Nää
hommat alkaa olla jo pässinlihaa.
[easy, simple, "piece of cake"]
pässinpää t y h m y r i , t y p e r y s , päs-
si, p ö l k k y p ä ä , ä ä l i ö , i d i o o t t i On
siinä mulla kanssa yks pässinpää!
Joskus tuntuu, niinku koko luokka
olis täynnä pääsinpäitä. Senkin
pässinpää! [idiot, moron]
pässinpökkimät paksut villasu-
kat tai -housut Mummolla oli aina
sisälläkin pässinpökkimät jalassa.
Näissä pässinpökkimissä on oi-
keen lämmin olla. [thick wool socks
mulle or trousers]
pätkiä 1 m o o t t o r i s t a : käydä katko-
en, yskien Sytytys ei oo kohollaan,
kun toi kone pätkii. Ei se peräprut-
ku tolleen oo ennen pätkiny. [to
malfunction, not work, be on the blink]
2 ajatuksesta, m u i s t i s t a : k a t k e i l l a
Ootko sä kännissä, kun tolleen
pätkii? Mummon muisti on pätki-
ny jo pitkän aikaa, [(of one's mind)
go blank]
pätkä 1 halv. h y v i n l y h y t (mies)-
henkilö Miten ihmeessä se sun sis-
kos nai sellasen pätkän ? Terve,
 333 päältä
pätkä! [very short man, midget] istu tossa koko illan pää kiinni.
2 elokuva, tv-ohjelma, m u s i i k k i - ["Shut up!"; silent]
kappale tms. Katoitko eilen telk- pääkoppa käsityskykyyn liitty-
karista sen pätkän suomalaisista visssä y h t e y k s i s s ä : k a l l o , a i v o t , ta-
saunahulluista ? Ootsä kuullu junta Eikö tää juttu mee sun pää-
tään pätkän? [film, TV program, koppaas ? Ton pöhkön pääkoppa
song] 3 r a l l i t a i v a l Grönholm ajo on täynnä sahanpurua, [(of
pohjat viimeselläkin pätkällä. Eka comprehension) brain, head]
pätkä oli tosi vaikee ajaa näillä päälle 1 j o n k i n j ä l k e e n Syötiin
kuivan kelin kumeilla, [bit, section, makkaraa ja juotiin kaljaa saunan
special stage (in rally racing)] päälle. Ruuan päälle mennnään
pätkässä h u m a l a s s a , juovuksissa, sit nokosille, vai mitä? [after]
päissään, k ä n n i s s ä , k e k k u l i s s a , 2 j o n k i n m ä ä r ä n y l i Vaari on jo
hiprakassa Pena on aina pienessä päälle kaheksankymmenen. Se
pätkässä. Jätkät tuli bileisiin aika hauki paino vähän päälle kilon.
pätkässä, [drunk] [more than]

pätkääkään lainkaan, ollenkaan,

päällepäsmäri määräilijä, pomo,

yhtään Mua ei huvita tää matikka vainoaja, k o me n te I ij a A nopista on

pätkääkään. Tuskin Mirkku on tullut oikee päällepäsmäri. Häivy
pätkääkään kiinnostunu susta. Ei siitä, täällä ei tarvita mitään pääl-
lepäsmäreitäl [overbearing, boss(y)]
se lääke tunnu tehoovan pätkää-
kään tähän helkutin särkyyn. Mä päälle päätteeksi kaiken muun
lisäksi, kaiken kukkuraksi Päälle
en kuuntele enää pätkääkään tota
nalkutusta! [(not) at ali] päätteeks se mies makso mun ho-
päähänpotkittu kovia kokenut
tellilaskunkin. Päälle päätteeks
Käy vähän sääliks tota päähän- lensin nurin ja katkasin käteni.
potkittua tyyppiä. Ei siitä päähän- Kotonakin haukuttiin vielä päälle
potkitusta kukaan välitä, [suffered päätteeks. ["on top of that", "and
what's more"]
(many hardships)]
pääkallokeli h y v i n liukas j a vaa-
päällä täydennyssana ilmaisemas-
sa v a l l i t s e v a a o l o t i l a a Bileissä oli
r a l l i n e n ( t a l v i a j o ) k e l i En kyllä us-
kalla lähtee liikkeelle tollaseen tosi rankka meno päällä. Vauvalla
pääkallokeliin. Taas tulee taatusti taitaa olla taas tauti päällä. Mulla
kolareita tällä pääkallokelillä. on hirvee krapula päällä. Tänään
[very slippery (driving) conditions]
oli töissä taas helkutinmoinen
pää kii(nni) huudahduksena: ole
vauhti päällä, [(of prevailing
circumstances); be having sth; now]
h i l j a a , n a a m a k i i n n i , suu u m p e e n ;
y l e e n s ä v a i t i o l e m i s e s t a Pää kii,
päältä vierestä, s i v u s t a Kattelin

senkin hullu! Nyt pää kiinni siinä! vain päältä, kun ne tappeli. Ei sun
Voisitko pitää pääs kiinni! Se ukko
päänsärky 334

tartte tehä mitään, seuraat vaan puvuudesta Mä luulin, et Penakin

päältä, mitä ne tekee, [from beside] pääs jo kuiville, mutta se ratkes
päänsärky o n g e l m a , h u o l i En mä taas ryyppäämään. Mun tyttö oli
ota sun asioistas mitään päänsär- narkkari, mutta se pääs kuiville.
kyä. Se on sun oma päänsärkys, [get rid of addiction, kick the habit]
jos sulia on juoppo mies. [problem, päästä kärryille ymmärtää, pys-
trouble] t y ä taas seuraamaan esitystä t m s .
pää pensaaseen vaikeuksien Vähitellen mä aloin taas päästä
olemassaolon kieltämisestä, vält- kärryille niistä maikan jutuista.
tämisestä, torjumisesta, silmien En mä nyt meinaa millään päästä
s u l k e m i s e s t a t o d e l l i s u u d e l t a Se kärryille, mitä sä tarkotat. [begin to
jätkä yrittää vaan pistää päänsä understand, get back on track]
pensaaseen. Älä luulekaan selviä- päästä liukkaille vulg. päästä nai-
väs tästä työntämällä pääs pen- m a a n samaa naista h e t i t o i s e n
saaseen. Hävettää niin että tekis m i e h e n j ä l k e e n Kai mä kaa pää-
mieli panna pää pensaaseen. sen sit liukkaille? Pena tuli siihen
["(hide one's) head in the sand"] yhtäkkiä ja halus päästä liukkail-
pää pyörällä sekaisin, p ö k e r r y k - le. [have sex with sb else's sex
sissä; i h m e i s s ä ä n , h ä m m e n t y n e e - partner, "sloppy seconds"]
nä, empien Onks sulia on nyt jo- päästä makuun alkaa o p p i a pitä-
tenkin pää pyörällä, kun noista m ä ä n j o s t a k i n , i n n o s t u a , saada k o -
hommista ei tuu mitään ? Mulla kemusta j o s t a k i n , tottua, mieltyä
menee aina karusellissa pää pyö- johonkin Tässä kohmelossa on
rälle. Se pomo katteli aluks mua helkutin vaikee päästä työn ma-
vähän pää pyörällä, [confused, kuun. Kyllä tää tästä jo sujuu, kun
baffled; giddy] on makuun päässy. [get used to sth,
päästä jyvälle ymmärtää, käsit- begin to like sth]
tää, oivaltaa Pääsitkö jyvälle sen päästä omilleen selvitä jostakin
tyypin aikomuksista ? En mä oi- i l m a n r a h a l l i s t a t a p p i o t a , saada
keen taho päästä jyvälle, mitä sä o m a n s a t a k a i s i n Mä oon päässy
tarkotat. [understand; realize] pokerissa jo suunnilleen omilleni.
päästä kuin koira veräjästä Täytyy vaan toivoo, että pääsis
päästä j o s t a k i n t y ö s t ä t a i t e h t ä v ä s - näissä kaupoissa ees omilleen.
tä helpolla, vähällä Pääsin intissä [break even, neither gain nor lose]
kirjurina kun koira veräjästä. Nyt päästä pukille vulg. päästä y h -
et pääsekään tästä hommasta kun d y n t ä ä n , n a i m a a n , n u s s i m a a n Tä-
koira veräjästä! [get off scot-free] nään muuten meikä pääsee pukil-
päästä kuiville s e l v i y t y ä jostakin, le. Ootko päässy pukille viime ai-
e r i t y i s e s t i päästä e r o o n a l k o h o l i n koina? [get laid, have sexual
tai m u u n h u u m a a v a n aineen riip- intercourse]
 335 pökköä pesään
päästä selville vesille selviytyä; p ö h välinpitämättömyyttä, torjun-
päästä s e l v y y t e e n , r a t k a i s t a Kohta taa t a i h a l v e k s u n t a a i l m a i s e v a
päästään pahimman yli selville huudahdus Pöh, mä en tollasista
vesille. Ootko päässy siinä jutussa pienistä välitä! Toi nyt on ihan
jo selville vesille? [get through, cope huono ehotus, pöh! Pöh, ihan sur-
with; solve] kee leffa! [pah, bah]
päästää ajaa t a i j u o s t a täyttä vauh- pöheikkö p e n s a i k k o , p u s i k k o Je-
tia Päästettiin autolla karkuun, parit oli taas kyttäämässä pöhei-
sen mikä siitä lähti. Ne omppuvar- kössä. Heitä ne roskat tohon pö-
kaat päästi karkuun, minkä jalois- heikköön! Kyllä oli vaikeeta kukee
taan ehti. [drive or run at full speed] siinä tiheessä pöheikössä, [bushes,
päättäri Mä jään
päätepysäkki brush]
pois vasta päättärillä. Mulla on pöhkö, pöhlä h ö l m ö , tyhmä, hö-
päättäriltä vielä kilsa himaan. perö, pölhö, pöljä; typerys, p ö l k -
[terminal point] kypää, tomppeli, idiootti, ääliö
päättärit l u k u v u o d e n t m s . päättä- Suliahan on ihan pöhköjä ajatuk-
jäiset Reksi puhu päättäreissä sia. Eiks se pöhkö tajunnu lähtee
taas ihan samat jutut ku ennenkin. kotiin ? Toi on täys pöhlä idea. Mi-
Lähetään päättänen jälkeen kal- ten sä voit olla noin pöhlä! Läh-
jalle! [closing celebration] tiks se pöhlä täältä jo lätkimään?
päättää päivänsä k u o l l a P e n a oli [stupid, crazy, idiot]
päättäny itte päivänsä ampumal- pöhnässä humalassa, kännissä,
la. Niin se vaarikin sitten vaan juovuksissa Jätkät oli jo alkuillas-
päätti päivänsä, [die] ta ihan pöhnässä. Älä sitten taas
päätä ei palele (jollakin) (joku) juo ittees pöhnään! Ootetaan nyt
ei pelkää mitään Sillä hurjapäällä vielä, kunhan se selviää tosta pöh-
ei kyllä päätä palele. Eikö yhtään nästä. [drunk]
päätä palele, kun ponnistat hyppy- pökkiä 1 t ö n i ä , tuuppia, sörkkiä
ristä? [not afraid (of anything)] Älä pöki siinä! Älä tuu pökkimään
pää täynnä vahvasti humalassa sillä mailallas tai saat turpiis! [to
Iskä tuli pikkujouluista pää täyn- push, jostle] 2 vulg. n a i d a , n u s s i a
nä. Arska vetää joka ilta pään täy- Menitsä pökkimään sen akan pak-
teen. [severely drunk] suks? Se kaveri jakso pökkiä mua
pää vetävän käteen sanontana koko yön. Mä pökin sitä akkaa
tuhlauksen tms. ikävästä lopusta joka rööriin, [have sexual
Varohan sitten, ettei koko touhus- intercourse]
sa jää pää vetävän käteen! Tais pökköä pesään vauhdin kiristä-
sulia tulla pää vetävän käteen sii- misestä, t y ö t a h d i n lisäämisestä
tä törsäilystäs. [unfortunate end, Pistetääs vähän pökköö pesään,
unwelcome result] niin ehitään hommat valmiiks.
pökrätä
Saakelin pomo vaan vaati lisää
pökköö pesään, [increase speed or
pace]
pökrätä pyörtyä, menettää tajun-
tansa Mummu oli pökränny hi-
massa ja se vietiin larsarettiin.
Mä meinasin pökrätä tänään tuli-
kuumassa bussissa, [to faint]
pöksyt (naisten tai lasten p i k -
k u h o u s u t , p ö k ä t Pistähän
vaan kiltisti pöksyt jalkaasi! Ei
nää bikinien pöksyt enää mahu
mulle. [trousers, pants; underpants,
knickers, panties]
pökäle ulosteesta m u o d o s t u n u t
pötkö Vauvalla on päässy pikku
pökäle pöksyihin. Joku on murjas-
su hirveen pökäleen huusin lat-
tialle. [chunk of excrement]
pökät h o u s u t , p ö k s y t Nää pökät on
takaa jotenkin kireet. En mää täm-
mösissä pökissä voi lähtee mih-
kään. Vieläks sä mahut niihin po-
kiin? Otetaas pökät veks ja men-
nään uimaan! [trousers, pants]
pökätä tönäistä, tuupata, työntää
Pökkää vain rohkeesti, jos mää
rupeen kuorsaamaan. Paljonks sä
pokkasit kuulaa? Pökkääpäs vä-
hän lisää puita pesään! [to push,
jostle; to put the shot]
pölhö, pöljä tyhmä, pöhkö, höpe-
rö, pöhlä; typerys, pölkky(pää),
p ö l l ö ( p ä ä ) , t o m p p e l i , i d i o o t t i , ää-
liö Sulla on ihan pölhöjä ajatuk-
sia. Miten joku voi olla noin pöl-
hö, että kusee vessan lattialle!
Kuka osais selittää tän asian tolle
pölhölle ? Täällä landella on ihan
pöljä olla. Lissu on ihan pöljä, jos
336
se menee Penan kans naimisiin. Ei
se pöljä käsitä mistään mitään.
[stupid, crazy, idiot]
pölkky(pää) h ö l m ö , typerä; type-
rys, tomppeli, idiootti, pöllö(pää),
ääliö Etkö sä pölkky tajuu mitään!
Toi pölkkypää ei älyä minkään
vertaa. Senkin pölkkypää! [idiot,
moron]
nyt pölliä varastaa, k ä h v e l t ä ä , näpistää
Viittiks vähän kattoo, ettei kukaan
pölli näitä mun kamoja. Kuka on
pölliny mun tupakat! Ootsä pölli-
ny tän kellon jostakin ? Firman
kassasta on pöllitty rahaa, [steal,
lift, pilfer, filch]
pöllämystyä y l l ä t t y ä , ällistyä, tyr-
mistyä Kyllä mä pöllämystyin
aika lailla, kun tapasin isäs Parii-
sin-junassa. Mutsi ja faija oli vä-
hän pöllämystyny, kun broidi toi
sen kuubalaisen morsmaikkunsa
näytille, [become surprised or
shocked]
pöllö(pää) typerä, tyhmä, h ö l m ö ;
typerys, pölkky(pää), idiootti,
ääliö Toi nyt on ihan pöllö ratkai-
su. Ei toi pöllöpää tajuu yhtikäs
mitään. Senkin pöllöpää! [stupid,
crazy, idiot]
pölvästi typerys, tomppeli, pöl-
l ö ( p ä ä ) , p ö l k k y ( p ä ä ) , i d i o o t t i , ää-
liö Naapurin vanha ukko on täys
pölvästi. Koita nyt sinäkin pölväs-
ti vähän kuunnella, mitä sano-
taan! [idiot, moron]
pölyssä humalassa, juovuksissa,
kännissä Jätkät oli pienessä pölys-
sä jo alkuillasta. Isä tuli kotiin an-
karassa pölyssä, [drunk]
 337 pöpperöinen
pömpeli 1 k o j u , koppi, komero pönttöaivo, -pää t y p e r y s , idioot-
Eipä tollaseen pömpeliin paljon ti, kusipää, m u l k k u (2), pönttö (4),
tavaroita madu. Tän talon varas- pölkky(pää), pöllö(pää), idiootti,
totilana on vaan tämmönen pikku ääliö En mä tajua sen pönttöaivon
pömpeli, [shack, hut, shed; closet] juttuja. Sähän oot ihan pönttöpää
2 palloilulajeissa: m a a l i k e h i k k o kuski! [idiot, moron]
Sain nostettua lätkän pömpelin pöpelikkö pusikko, puskikko,
ylänurkkaan. Kuka tunari siellä m e t s ä , m e t s i k k ö , o j a Pate oli aja-
on pömpelin suulla? [(in sports) nu kännissä pöpelikköön. Jeparit
goal, frame of the goal] kyttäs taas pöpelikössä. [bushes,
pömpöttää vatsasta, m a h a s t a : olla brush; forest; ditch]
pulleana, pullottaa Äiskän maha pöperö 1 e r i l a i s i s t a sekoitetuista
alkaa jo vähän pömpöttää. Tässä tai sekoittuneista aineksista Iskä
hameessa mahakin näyttää ihan sekottaa aina viilin ja talkkunan
pömpöttävän, [(of belly) to bulge pöperöks. Tie oli menny rankkasa-
(out), be plump] teesta ihan pöperöks. [mash, pulp]
2 ( t a r j o t t a v a ) r u o k a Minähän en
pönttö 1 W C - i s t u i n , vessanpönttö
Kuka on heittäny tupakantumppe- tommosta pöperöä syö! Koulussa
ja pönttöön? Mä istuin pöntöllä oli taas ihan hirveetä pöperöä.
koko yön ankarassa ripulissa. Veä Nää sun pöperös maistuu aina sa-
'huuhtele' sit se pönttö, jos käyt malta. Häissä tarjotttiin oikeen
kakalla! [toilet (seat)] 2 p u h u j a n k o -
kunnon pöperöt. Mummun luona
r o k e ; s a a r n a s t u o l i Mä pääsin pu-
saadaan varmaan taas hyvät pö-
humaan oikeen pönttöön. Se pappi peröt. [food]
piti niin kiivaan saarnan, että siltä pöpi t y h m ä , kaheli, höperö, hullu;

oli puonnu Raamattukin pöntön typerys, sekopää Vaarista on tullu

reunalta, [podium, dais; pulpit]
vanhuuttaan jo ihan pöpi. Oli ai-
van pöpi ajatus lähtee myrskyllä
3 pää, p ä ä n u p p i , k a a l i , p o l l a , k u -
merelle. Pidäks sä mua ihan pöpi-
poli Tolia tyypillä taitaa olla pönt-
nä? [stupid, crazy, idiot]
tö ihan tyhjä. Penan pönttö ei kes-
pöpistä p u h u a sekavia, höpöttää,
tä enää yhtään viinaa. Piäpönttös
höpistä Mitä ihmettä sää pöpiset?
kiinni! [head] 4 h ö l m ö , h ö p e r ö , t y -
Vaari pöpisee itekseen taas ihan
perä, t o l l o , p ö l h ö ; t y p e r y s p ö n t t ö -
tajuttomia, [babble, mumble, talk
aivo, pönttöpää, kusipää, p ö l k -
rubbish]
k y ( p ä ä ) , p ö l l ö ( p ä ä ) Toihan on
ihan pönttö idis. Taitaa olla koko pöpperöinen t o k k u r a i n e n , pääs-
tyyppi täys pönttö. Senkin pönttö, t ä ä n p y ö r ä l l ä , s e k a i s i n Mulla on
etkö sä tajuu mitään ? Taas tossa jotenkin niin pöpperöinen olo, tai-
yks pönttö törttöilee keskellä ris- taa olla kuumetta. Muksut meni
teystä. [stupid, crazy, idiot]
popperässä 338

ihan unenpöpperöisinä kouluun. Pena pörrää kaiket illat kapakois-

[confused; fuddled, dizzy] sa. [to hang around; to party]
pöpperössä t o k k u r a s s a , päästään pörssi lompakko, rahakukkaro,
pyörällä, sekaisin Mä olin aamul- posa Mihis mä pistin mun pörs-
la vielä niin pöpperössä, etten mä sin ? Kaivuhan vaan pörssis esiin
tajunnu mitään. Taisit ottaa vii- ja maksa ne velkas! [wallet,
naa illalla aika rankasti, kun oot (change) purse]
vieläkin noin pöpperössä! Mum- pössyttää, pössytellä tupruttaa;
mu oli illalla jo ihan väsy ny ja tupakoida Saunan piippu pössyt-
pöpperössä. [confused; fuddled, tää ihan mustaa savua. Vieläks
dizzy] sääkin pössytät tota tupakkia ?
pöpö 1 bakteeri, m i k r o b i , pieneliö Ootko sä ruvennu taas pössytte-
Mistähän se ukko sen pöpön sai, leen ? [to puff; to smoke]
kun se tauti tarttu koko perhee- PÖSÖ, posÖ Peugeot-merkkinen
seen ? Taitaa olla jotain pöpöjä a u t o ; m y ö s y l e i s e s t i : auto Mä
mahassa, kun on kauhee olo ja yr- vaihoin sen vanhan Sitikan tulite-
jöttää. [pathogen] 2 ( l a p s e n ) u l o s - rään Pösöön. Pistähän tähän pö-
te, kakka On tainnu vauvalla tulla söön vähän vauhtia, niin ehitään!
taas pöpö housuun, ainaski se vä- [Peugeot; car]
hän lemahtelee. No tulihan suita pötkiä (pakoon) lähteä (juosten)
sentään pikku pöpö pottaan. k a r k u u n , l i v a h t a a tiehensä Eipäs
[excrement, poop] 3 p e l o t t a v a k u v i t - pötkitä töistä vielä mihkään! Ne
teellinen p i k k u olio, mörkö, pik- helkutin varkaat oli pötkiny ikku-
ku-ukko Toi ukko on seonnu, se on nasta pakoon, [go away, run away]
ruvennu näkeen jotakin ihme pö- pötköllään pitkällään, makuulla
pöjä. En mä mitään pöpöjä pel- Eno makas tuolla ojan penkalla
kää! [imaginary terror; boogeyman] umpikännissä pötköllään. Tekis
pörriäinen i s o h k o p ö r i s e v ä ä ääntä mieli heittää jo pötkölleen, [lying
p i t ä v ä h y ö n t e i n e n No nyt on kesä down]
tullu, kun pörriäisiä on joka pai- pötköttää, pötkötellä maata p i t -
kassa. Liiterin katossa taitaa olla källään, pitkänään Tuolla makka-
joku pörriäisten pesä. Tapa se rissa se meijän vauva pötköttää
helkutin pörriäinen! [buzzing päiväunillaan. Taas se ukko pöt-
insect; bumblebee]
köttelee laiskana sohvalla, [lie
pörräillä, pörrätä h u v i t e l l a , hum-
down]
mata, h u m m a i l l a ; juopotella, ryy-
pötsi i h m i s e n m a h a , vatsa Jokos
piskellä Me lähettiin Pirren kans
sait pötsis täyteen? Kato miten
alennusmyynteihin ja muutenkin
hirvee pötsi tolia ukolla! [stomach,
kaupungille vähän pörräileen.
belly]
 339 Pöytis

PÖytis P ö y t ä v i i n a Tuos mulle vii- viinaa oo, se on tehty viljasta ja

nakaupasta pari pulloo Pöytistä! etikettikin on vaihettu. [Pöytäviina
Tee siitä Pöytiksestä kupit! Ei toi liquor]
nykynen Pöytis enää mitään tikku-
raahata
raahata kuljettaa, viedä, tuoda
mukanaan, rahdata, roudata
helkuttiä sä raahaat noita kamo-
jas eestaas? Meille ei sitten raa-
hata mitään porukkaa sieltä pik-
kujoulusta! Mun piti raahata ukko
puoliväkisin sinne joulukonsert-
tiin. [carry, take, bring]
raakana alkoholijuomasta: lai-
mentamattomana Veettiin vaan
härskisti pontikkaa raakana naa-
maan. En mä ota mitään viinaa
raakana, [neat, straight, not diluted]
raakata hylätä, karsia (joukosta)
Mut raakattiin armotta porukasta.
Kannattaa ekaks selata koko
kuorma ja raakata kaikki huonot
lankut pois. [reject; lop off, edit]
raami kehys, puite, k a r m i
kunoitten raamit alkaa olla aika
huonossa kunnossa, ainakin ala-
raamit. Perhana, kun löin kintun
siihen oven raamiin! [frame]
raamit v a r t a l o ; l i h a k s i s t o Tolia
portsarilla on helkutinmoiset
mit! Ei noin surkeilla
pysty oikeisiin miesten hommiin!
[body; muscles]
raana h a n a , Keittiön raana
kraana
on ruvennu tippumaan. Koko ta-
lon putket on huonossa kunnossa
ja kaikki raanat vuotaa, [tap, faucet]
340
R.r
raapia rahaa, tuohta haalia, ke-
Mitä rätä, ansaita, t i e n a t a rahaa, r e p i ä
rahaa, tuohta Jostain kai täytyy
niihin mätkyihinkin rahat raapia.
Kenenkäs selkänahasta ne rahat
on tähän perheeseen ennenkin
raavittu! Mistä hemmetistä mä sit-
ten tuohta raavin, jos hommat lop-
puu? [to raise, collect, find or earn
money]
raaskia h e n n o a , raatsia, r a s k i a En
mä oo raaskinu hankkia uutta
kännykkää. Etkö raaski antaa mi-
tään hyvänteksväisyyteen? Äiti ei
raaskinu herättää meitä vielä
kuuelta. [have the heart to do sth; be
willing to give or spend money]
raato 1 l i e v ä kirosana: hemmetti,
Noi ik- helkutti, helskutti; haukkumasa-
na: k o n n a , r y ö k ä l e , r o i s t o Voihan
raato! Häivy siitä, senkin saakelin
raato! [cmild curse word or insult>]
2 väsynyt, väsyksissä, lopen
uupunut Mä olin maratonin jäl-
raa- keen koko lailla raato. Tossa soh-
raameilla valla se äijä makaa ihan raatona.
[very tired, exhausted]
raatsia h e n n o a , raaskia, r a s k i a
Raatsitko sä luopua tosta autos-
tas ? Se pihi tyyppi ei raatsi heittää
pois vanhaa tiskirättiäkään. En
mä raatsinu herättää sua niin ai-
 341 raijata
kasin, [have the heart to do sth; be hastetaan uusilla autonkäyttö-
willing to give or spend money] maksuilla. Mistähän verottaja
rafla r a v i n t o l a Mentäskö
tohon keksii seuraavaks rahastaa? Joku
raflaan syömään ? Mä varasin sii- ukko kävi ovella taas rahastamas-
tä raflasta pöydän koko porukalle. sa johkin helkutin keräykseen, [to
Pena oli heitetty raflasta pihalle. charge, ask for money]
[restaurant] rahdata kuljettaa tavaraa tms.,
raflaava h u o m i o t a h e r ä t t ä v ä , re- raahata, r o u d a t a , r a i j a t a Mihkäs
päisevä, r e m p s e ä , r a i l a k a s , l i i a n nää kamat sit pitäs rahdata ? Miks
korea Iltiksen lööppi oli taas oi- sä rahtaat käsilaukussas aina
keen raflaava. Tehään tänään her- noin hirveesti turhaa roinaa ?
rakin jotain raflaavaa! Ei niihin [carry, take, bring]
pippaloihin tartte pukeutua liian rahkeet voimat, voimavarat, ky-
raflaavasti. [sensational; showy, v y t , varat, resurssit Riittääköhän
flashy] meikäläisen rahkeet ruveta enää
raggari r ä y h ä ä v ä (autolla tai
tollaseen touhuun ? En mä pysty
moottoripyörällä hurjasteleva)
enempään, kun mitä rahkeet kes-
jenginuori, rakkari Jotku raggarit tää. Mä teen vaan sen, mihin omat
oli taas potkinu assalla mummoja. rahkeet riittää. Alkaa kohta tuntua
Tosta raggareitten korttelirallista siltä, ettei mulla oo rahkeissa va-
raa enempään, [resources; strength]
pitäs tehä loppu! [gangster, thug,
yob]
rahna r a h a Annas iskä mulle vähän
rahnaa elokuviin! On se vanha
raha suurehko tasasumma lukusa-
millikin aika paljon rahnaa. Mitä
nan yhteydessä Tostako autonrä-
säkin tolia kaikella rahnalla teet?
mästä pitäs maksaa muka kolme
[money]
rahaa 'kolmetuhatta, k o l m e k y m -
mentätuhatta tms.' ? Pate pyytää rahoiksi rikastumisesta, h y v i n an-
mopostaan tasan kaks rahaa 'kak- saitsemisesta Toi naapuri on lyö-
sisataa, k a k s i t u h a t t a t m s . ' . [<of ny rahoiks sillä keksinnöllään.
round amounts of money, e.g. 100 or Täyty is keksiä joku homma, jolla
10,000 euro>] pistäis rahoiks. [(become) rich]
rahareikä (yllättävä tai h a r m i l l i - rahtari r e k k a - a u t o i l i j a , rekkakuski
nen) r a h a n k u l u , r a h a n m e n o On se Rahtarin hommissa joutuu tekeen
vaan oikee rahareikä toi auto. pitkiä päiviä. Rahtarit saa jollain
Kyllä tässä vanhassa kämpässä kortilla safkaa halvemmalla tosta
riittää rahareikiä, kun kaikki pai- huoltsikan baarista, [lorry driver,
kat hajoo. [(unpleasant) expense] truck driver]
rahastaa r a h a n keräämisestä, j o k a raijata raahata, k u l j e t t a a , r o u d a t a ,
tuntuu maksajasta tai lahjoittajas- rahdata Nää romut pitäs raijata
ta vastenmieliseltä Taas meitä ra- vintille. En mä rupee raijaamaan
raikaa
noita kamoja mihkään. Pisäs saa-
ha raijattua se ukkokin sinne kon-
serttiin. [carry, take, bring]
raikaa 1 s o i d a , raikua, roikaa (1)
Siinä laulu raikaa, kun jätkät
ryyppää lauteilla. Onko pakko
huutaa nii että koko talo raikaa!
Alä pistä sitä toosaa taas täysille
raikaamaan! [be heard; ring out,
echo] 2 t u n t u u , sattuu, r o i k a a ( 2 )
Kohta veän kuonoon, niin että rai-
kaa! Taitaa taas tulla matsissa
turpiin, että raikaa. [to hurt]
raikuli r a i l a k a s , raisu, r o i m a ,
rempseä; h u l i v i l i , v e k k u l i
pikkulikalla on melkosen raikuli
luonne. Olipas kemuissa raikulia
menoo. Ihan mahoton raikuli koko
tyyppi! On toi kissanpentu vaan
aika raikuli! [wild, boisterous; lively,
hilarious; rascal]
raina Me käytiin katto-
elokuva
massa se Bondin uus raina. Siinä
rainassa oli tosi rankkaa pornoo.
[film, movie]
raita äänilevyyn tallennettu m u -
siikkikappale Tällä älppärillä on
pari ihan kelvollistakin raitaa.
[track (piece, song)]
raitistella pysytellä (välillä) rait-
t i i n a , o l l a j u o m a l t t a a l k o h o l i a Mm/!
juoppo eno on yrittäny vähän vä-
liä raitistellakin. Kannattas sun-
kin siilon tällön raitistella. Ootko
sä ruvennu raitisteleen, kun juot
pelkkää vissyä? [to not drink; to be
sober]
raitsikka r a i t i o v a u n u , r a t i k k a , spo-
ra Pääseeks vitosen raitsikalla
Linnanmäelle? Raitsikka oli ihan
342
täynnä. Missä se raitsikka taas
viipyy? [tram, streetcar]
raivari r a i v o k o h t a u s , raivonpuuska
Tuliks sulle joku raivari, kun tol-
leen paiskot tavaroita? Iskä saa
taas raivarin, kun mä meen näin
myöhään kotiin. Toi sun tonttuilus
saa mut raivarin partaalle, [fit of
rage]
raivelista, raiveliin (tarttua, ottaa
k i i n n i ) kauluksista, rinnuksista,
niskasta, k u r k u s t a , k r a i v e l i s t a Mä
otin sitä jätkää raivelista kiinni ja
viskasin katuun. Reksi tarttu hel-
Tolia kutin vihasena mua raiveliin.
[(grab sb) by the lapels, neck or throat]
raivo r a i v o s t u n u t , kimmastunut,
hurjistunut Miks sä oot taas tolla-
nen raivo? Maikka huus meille
ihan raivona. Mä tuun kohta rai-
voksi [outraged]
raivoraitis absolutisti, j o k a vaatii
m u i l t a k i n täyttä raittiutta Mun
juoposta enosta tuli vanhoilla päi-
villään raivoraitis. Ei mun mutsi
ja faija mitään raivoraittiita oo.
[rabid teetotaller]
raju r a n k k a , rohkea, uskalias; hy-
v ä , upea, t e h o k a s , t e h o a v a Siinä
leffassa näytettiin tosi rajua nai-
mista. Luuletsä olevas joku raju
jätkä, hä? Suliahan on rajun nä-
köne n pratkä! Bändi soitti tosi ra-
juu heviä, [hard-core, daring; good,
cool; heavy]
rakkari r ä y h ä ä v ä ( a u t o l l a tai m o o t -
toripyörällä hurjasteleva) jengin-
uori, raggari Ne saakelin rakkarit
rupes potkiin mun autoo. Tekis
 343 rankka
mieli vetää turpaan sitä saamarin 1 ralli k o v a touhu, työtahti, vauhti,
rakkaria. [gangster, thug, yob] meno Kyllä oli aikamoista rallia
rakki sekarotuinen tai k i u s a l l i n e n töissä ennen lomia. Nyt toi turha
koira, piski Naapurin rakki ulvo ja ralli niissä alennusmyynneissä saa
räyskytti taas koko yön. Vie se loppua! [going; speed, swing]
rakkis siitä muualle paskomaan! 2 ralli (puinen tai metallinen) lat-
[dog, mongrel] tiaritilä, (metallinen) porrasritilä,
rakkine v i a l l i n e n , huonokuntoinen tralli Saunan rallitkin ois uusitta-
kone, koje, kapine, v e k o t i n , laite va. Pistä ne monos kuivumaan sii-
tms., r o h j o , r ö t i s k ö , ritsa, r o m u hen porstuan rallille. Meinasin
Aja se rakkinees kaatopaikalle! liukastua tohon ulko-oven ralliin.
Tää peräprutku on toivoton rakki- Pyyhi jalkas siihen ralliin! [grating;
ne käynnistyyn. Tollasella rakki- boards with spaces between]
neella ei tee enää mitään. 3 ralli k e v y e h k ö laulelma, rallatus,
[defective machine; piece of junk] viisu Ja tommosia hävyttömiä ral-
rako 1 a j a n k o h t a ,
v ä l i , h e t k i Mä leja minä en kuuntele! Rekkakus-
yritän päästä käymään teillä jos- keista on tehty vaikka kunka pal-
sain raossa. Mulla ei oo huomi- jon ihan samanlaisia ralleja.
seks yhtään vapaata rakoo koko- [(popular) merry song]
uksen pitämiseks. Missä helkutin
ramaista väsyttää, nukuttaa, rau-
raossa mä sen ehtisin tässä kii-
kaista Saunan jälkeen rupes mu-
reessä tehä? [point (in time), moment]
kavasti ramaseen. Nyt mua kyllä
2 vulg. p i l l u , v i t t u ; p e r ä a u k k o , r ö ö -
jo ramasee. [feel sleepy]
ri, reikä Sillä mimmillä oli tosi
rampata j u o s t a , kulkea kiireesti
tiukka rako. Kumpaan rakoon sä
edestakaisin, t u l l a j a mennä, rava-
haluut? [vagina; anus; hole]
ta Mä en jaksa rampata niissä
raksa r a k e n n u s t y ö m a a Mä olin ke- alennusmyynneissä. Mitä sää
sän raksalla hommissa. Iskä kävi
täällä joka päivä ramppaat? Älä
äskön syömässä, mut se lähti taas
rampaa niissä rappusissa koko
heti takas raksalle. [building site,
ajan! [(come and) go up and down,
construction site]
back and forth]
raksu rakas, k u l t a , kultaseni, kulti,
rankata asettaa, s i j o i t t a a p a r e m -
k u l t s i , k u l t u , k u l t s u Kiitti, oot mun
m u u s - tai a r v o j ä r j e s t y k s e e n Se on
ihana raksu söpöliini! [darling,
rankattu tenniksen cupissa kuuen-
dear, baby]
neks. Tää malli on rankattu tes-
raksuttaa käsittää, t a j u t a , y m m ä r -
teissä kärkeen, [to rank]
tää, leikata, säteillä Eikö sulia nyt
rankka h i n n o i s t a , maksuista yms.:
yhtään raksuta ? Joko alkaa rak-
korkea, suuri; työstä y m . tekemi-
suttaaa, mistä tässon kyse?
sestä: k o v a , v a a t i v a , raskas Myyjä
[understand; realize]
pyytää asunnosta liian rankkaa
rankkari
hintaa. Taas tuli rankat lisäverot.
Kyllä nää ojankaivut ois naisille
liian rankkoja hommia. Kyllä pän-
nii taas niin rankasti. Kolmas kuti
meni rankasti pieleen, [high (price),
big; tough (job)]
rankkari palloilulajeissa: rangais-
t u s p o t k u , - l a u k a u s , - l y ö n t i tai
-heitto Tollanen törkee taklaus ois
kyllä ollu rankkarin paikka! Suo-
mi teki matsin ainoon maalin, sen-
kin rankkarista. Eikö jätkä saanu
rankkaria sisään, helkutti! [penalty
(kick, stroke or shot)]
ranskikset ranskalaiset perunat
Nyt tekis mieli nakkeja ja ranskik-
sia. Mä haluun sen pihvin ranskik-
silla. Haluut sä ketsuppia näihin
ranskiksiin? [fries, chips]
ranskis r a n s k a n l e i p ä Ei ranskis
kyllä mitään terveellistä leipää
oo. Nyt ei oo muuta leipää kun
ranskista. Leikkaas mullekin siivu
siitä ranskiksesta. [French bread]
rantaremmi rannoilla vakituiseen
oleskelevien rappioalkoholistien
e l i p u l i u k k o j e n j o u k k o Penakin
ruvennu porukoimaan niissä ran-
taremmeissä. Enhän mä mihkään
rantaremmiin sentäs kuulu!
[alcoholics hanging around (the shore)]
rantSU ( u i m a ) r a n t a Mennään rant-
sulle uimaan! Rantsulla oli hir-
veesti porukkaa ottamassa aurin-
koo. Mikäs hökkeli tonne rantsuun
on ilmesty ny? Noi rantsun puskat
vois vesoo veks. [beach]
ranttaliksi leikiksi, lossiksi, val-
loilleen; risaiseksi, piloilleen
puillasta pantiin kemut ranttaliks.
344
Eiköhän pistetä ranttaliks ja lähe-
tään kapakkaan! Koko elämä on
menny naapurissa ihan ranttaliks
sen ukon juomisen takia, [spoiled;
into a joke; on a binge]
raossa t u k a l a s s a t m s . tilanteessa,
olotilassa, välikädessä Pomo joutu
pahaan rakoon kahelta suunnalta.
Mä oon tosi hankalassa raossa
muijan ja sen mun salasen kimulin
kans. [in trouble]
rapakalja huono tai mieto olut,
pilsneri, ykkösolut Eikö tästä baa-
rista saa kun rapakaljaa? Ei tälla-
sesta litkusta rapakaljasta tuu kun
vihaseks. [very mild beer]
rapakon takana A t l a n t i n valta-
m e r e n t a k a n a ( A m e r i k a s s a ) Ei ne
asiat siellä rapakon takana sen
paremmin oo kun täällä. Rapakon
takaa kuulu taas kummia uutisia.
Velipoika muutti rapakon taa jo
ennen sotia, [the other side of the
Atlantic; the USA]
rapakunto h y v i nh u o n o k u n t o Mä
olin sen flunssan jälkeen kauan
on rapakunnossa. Pena on juonu it-
tensä ihan rapakuntoon, [very bad
shape]
rapia 1 runsas, kova, tuntuva,
ronski Otettiin aika rapiat löylyt.
Tais tulla rapiat sakot ylinopeu-
desta? Nyt kyllä arvaukses meni
rapiasti pieleen, [big] 2 vähän yli
Tässä on kohta ooteltu jo rapia
tunti. Kello on kolme ja rapiat. Se
isompi kuha paino kilon ja rapiat.
Pistähän siihen kuormaan vielä
Lop-
rapiat päälle! [a bit more than, good]
 345 raskaasti
rapista 1 toistuvasta tai j a t k u v a s t a tyksestä. [to get (victory, fine, prison
tapahtumisesta eri yhteyksissä: sentence)]
ropista Maaleja rapis kolmannes- rapsakka 1 s u t j a k k a , vikkelä, no-
sa erässä yhtenään molempiin pea, r e i p a s , ripeä Johan oli rap-
päihin. Enkkoja tuli EM-uinneissa sakkaa kyytiä! Tultiin aika rap-
taas rapisemalla. Mulla on ikää jo sakkaa vauhtia koko loppumatka.
seitenviis, ja lisää tulla rapisee Täältä pääsee Helsinkiin junalla
koko ajan. [nonstop, continuously] rapsakasti alle tunnissa, [quick,
2 m u i s t a m i s e s t a y m s : k a d o t a , hä- smooth] 2 m a i n i o , h y v ä , k o v a ; ra-
vitä mielestä; kunnosta, uskosta, pea Onpa rapsakka pakkaskeli!
luottamuksesta yms.: heiketä, hor- Johan yöllä sato rapsakasti. An-
jua Ne vanhat jutut on jo rapissu taa sen laatikon vielä muhia uu-
meikäläisen päästä. Mulla on kun- nissa, niin siihen tulee rapsakka
to päässy rapisemaan aika keh- kuori, [good; a lot; crisp]
noks. Vähitellen alko usko rapista, rapsauttaa antaa m a k s u - t m s .
että päästäs maaliin asti. Pikku määräys, tuomita Poliisi rapsautti
hiljaa rupes luottamus rupiseen iskälle sakot ylinopeudesta. Niille
siihen puoskariin, [forget; become varkaille rapsautettiin ehonalas-
weaker] ta. [to impose (fine, ticket, sentence)]
raplata, raplailla kosketella, hy- rapsut sakot tms. rangaistusmää-
pistellä, sormeilla, sorkkia, räplä- räys Jätkät sai aika rapsut niistä
tä, räpläillä Älähän raplaa niitä varkauksista. Varo sitten, ettet saa
mun tavaroita! Varmaan joku va- taas rapsuja tosta kaahailustas.
ras oli yrittäny raplata kellarin [fine, ticket]
lukkoo auki. Se jätkä lääppi koko rasittaa harmittaa, keljuttaa, ottaa
ajan ja yritti ruveta raplailemaan päähän, vaivata, mättää, pänniä,
mun rintsikoita auki. [to touch, rassata ( 2 ) ; p i i t a t a , h a i t a t a Mikä
finger] sua taas tässä asiassa rasittaa?
rappu kerrostalon porraskäytävä Voi helkutti, että mua rasittaa toi
Asutteks te samassa rapussa veli- sun typerä käytöksesi Eipä toi
poikas kanssa? Me muutettiin sa- näytä paljon sua rasittavan, vaik-
massa talossa A-rapusta B-rap- ka kaikki hommat on tekemättä.
puun. Sauna on A-rapun kellaris- [annoy; be fed up; matter]
sa. Onks postia jaettu tähän rap- raskaasti kovasti, paljon, kunnol-
puun vielä ollenkaan? [staircase] la, r a n k a s t i , p e r i n j u u r i n ; m a s e n t u -
rapsahtaa t u l l a , saada y l l ä t t ä e n ; vasti, pahastuen Tais tulla otettua
saada tuomio Varohan sitten, ettei illalla raskaasti viinaa. Taas hä-
rapsaha ylinopeussakkoja. Voitto vittiin ottelussa oikeen raskaasti.
tuli kotiin, että rapsahti. Penalle Taisin mokata aika raskaasti.
rapsahti kolme vuotta tapon yri- Pännii taas niin raskaasti! Nyt
raskia 346

erehyit raskaasti. Älä ota sen hul- rassin! [old or bad car; good-looking
lun puheita niin raskaasti, [a lot; car]
badly; hard] rasvainen säädytön, r i v o , härski,
raskia h e n n o a , Äiti
raaskia, raatsia h ä v y t ö n , törkeä, vis v a i n e n (1) Kuu-
ei raskinu hankkia uutta talvitak- lin tänään töissä oikeen rasvasen
kiakaan. En mä noin kallista au- vitsin. Penan jutut on välillä tosi
too raski ostaa. Ei tätä kukkaa vie- rasvasia. [indecent, obscene, vulgar]
lä raskis poiskaan heittää, [have rasvaletti, rasvis m i e s tai p o i k a ,
the heart to do sth; be willing to give or j o l l a o n rasvaisella hiusvoiteella
spend money] käsitelty tukka; tällainen tukka
rassailla korjailla; puhdistella, Mirkku hengailee nykyään jonkun
putsailla Rassailin tossa vähän rasvaletin kanssa. Lähitkö sä sen
mopoo kuntoon. Pitäs vielä ras- saakelin rasviksen mukaan? Kato,
sailla noi vanhat maalit pois. [fix; millanen rasvis tolia jätkällä on!
tidy up] Sulla on ihan hirvee rasvaletti!
rassata 1 k o r j a t a ; puhdistaa, put- [greaser, greasy hair]

sata Pitäis rassata auto katsastus- ratikka r a i t i o v a u n u , r a i t s i k k a , spo-

kuntoon. Saisikohan tän paistin- ra Tolia ratikalla päästään suo-

pannun rassattua millään puh- raan satamaan. Ajaaks kolmosen
taaks? [fix; tidy up] 2 h a r m i t t a a , o t - ratikka Kauppatorin kautta ? [tram,
taa p ä ä h ä n , v a i v a t a m i e l t ä Mikäs streetcar]

nyt rassaa, kun mieli on noin ratsata p i t ä ä ratsia Poliisit ratsas

apeena? Kyllä mua rassaa tää ai- tossa huoltiksen kohalla rekkoja.
nainen työttömyys ja köyhyys. Ei Tullissa ratsattiin joka auto. [to
tässä nyt mikään enää rassaa, kun raid]
tuli saatua hommat reilaan. ratti s u p p i l o ,
t r a t t i Puis kiinni tästä
[annoy; be fed up; matter] ratista, kun mä pistän pensaa. Ne
rassi 1 piipun, pyssyn tms. puhdis- varkaat oli vieny veneestä pensa-
tuspuikko Tällä pitkällä rassilla tankin ja ratinkin, [funnel]
saa ne putket helposti puhtaaks. raudoissa k i i n n i , v a n g i t t u n a , tel-
Ostasitko mulle paketin piippu- k i e n t a k a n a Ne varkaat on jo rau-
rasseja ? [glue gun stick] 2 h u o n o - doissa. Kytät pisti Penan rautoi-
k u n t o i n e n tai v a n h a ( n m a l l i n e n ) hin. [arrested; locked up, in jail]
auto tai m u u m o o t t o r i a j o n e u v o ; raukkis raukkamainen, pelkuri-
menevän näköinen moottoriajo- mainen; raukkamainen tyyppi,
neuvo Voisit ajaa ton rassis suo- p e l k u r i , s u r k i m u s Toi oli raukkis-
raan kaatopaikalle. Me tuunailtiin ta, että söit mun eväät. Teit aika
se vanha jenkkirassi helkutin ko- raukkiksen tempun hyvälle kave-
meeks. Ootpa hommannu mäkeen rille. Voi hitto, mikä raukkis sä
oot! [coward(ly)]
 347 reilata, reilailla
rautaa vahvuutta, voimaa; mahta- et ehitään! [ready, finished] 2 slg.
vaa, upeaa, h i e n o a , m a i n i o t a , f a n - reilu, kunnollinen, rehti, m u k a v a
tastista Oma porukka osotti taas, Musta sä oot ihan redi jätkä! Mut-
että meissä on rautaa. Toi sun eh- si oli redi, ku vippas mulle tonnin.
dotukses on rautaa 'mainio' / En- [fair, sporting, nice]
nen vanhaan oli miehetkin rautaa reenata 1 h a r j o i t e l l a , harjoittaa,
'vahvoja'. Kyllä kunnon rokki treenata (1) Pitäs ruveta vähän
vaan on rautaa, [power; great, reenaamaan kisoihin. Oon mä
fantastic; strong] pari kertaa käyny tälläkin viikolla
rautaa tulessa p a l j o n työtä, kiire, punttiksella reenaamassa. [to train,
useita t ö i t ä t a i s u u n n i t e l m i a v i r e i l - rehearse] 2 v a l m e n t a a , h a r j o i t u t -
lä En mä ehi nyt millään tulla, kun taa, treenata (2) Kukas teijän jouk-
on niin monta rautaa tulessa. kuetta reenaa ? Ei se kaveri osan-
Täällä mökillä on aina tuon tuhat nu reenata meijän porukkaa, se
rautaa tulessa, [(have several) irons sai kenkää, [to train]
in the fire] reeni(t) (urheilijan) harjoitusker-

rautainen h y v ä , mainio, erinomai-

ta), treeni(t) Moneltaks ne reenit
nen, l o i s t a v a , f a n t a s t i n e n Vaari on
alkaa? Tänään meillä oli aika
ikäsekseen vielä rautasessa kun- kova reeni, [training]
nossa. Näissä hommissa pitää olla rehu halv. v i h a n n e s , s a l a a t t i t m s . ;
k u k k a ; h e i n ä , r u o h o Mä en tom-
rautaset hermot. Bileissä oli tosi
rautanen fiilis, [good, excellent,
mosia rehuja suuhun pistä! Pi-
fantastic]
tääks niille viiä jotakin rehuja tu-
liaisiks ? Sullon tarttunu jotain re-
ravata toimittaa asioita nopeasti,
huja lahkeisiin, [vegetable, salad;
j u o s t a sinne tänne, l a u k a t a , r a m -
hay, grass, flower]
pata En mä jaksa enää ravata niis-
reikä vulg. naisen sukupuolielin:
sä alennusmyynneissä. Koko päi-
v i t t u , p i l l u , r a k o ( 2 ) Siellä ne akat
vä piti töissäkin ravata ympäri ta-
jo varmaan oottaa reikä kuumana.
loo toisten asioilla. Alkääs kersat
Pääsiks sä reiälle 'naimaaan' ?
ravatko niissä rappusissa! [(come
[vagina]
and) go up and down, back and forth]
ravia kovaa vauhtia, menoa, liiket- reilassa kunnossa, kohdallaan,
tä Nyt muksut täyttä ravia sau- järjestyksessä Meillä on kaikki
naan! Pistäkääs vähän ravia kint- hommat reilassa. Yritä nyt pistää
tuihin! Pankaas nyt ravia siihen noi asias reilaan! [in place, in order]
touhuun! Ravia siinä! [quickly, reilata, reilailla interreilata, mat-
"hurry up!"] kustaa lipulla, j o k a oikeuttaa mat-
redi 1 slg. v a l m i s Hei, ootsä
redi k u s t a m a a n j u n a l l a useissa E u r o o -
lähteen ? Saitko sä ne asiat rediks ? pan maissa Me lähetään systerin
Yritäs ny pistää ittes äkkii rediks, kanssa reilaileen Keski-Euroop-
reippaasti
paan. Aiotteks te reilata Pariisiin ?
[to interrail]
reippaasti runsaaasti, kovasti, ra-
p i a s t i ; h e l p o s t i , k e v y e s t i Faija
taas reippaasti kännissä, kun mä
menin himaan. Eka kuti meni aika
lailla reippaasti ohi. Mun faija on
jo reippaasti yli viiskymppinen.
Tollasen jätkän mä päihitän reip-
paasti. [a lot; badly; hard; easily]
reissata, reissailla matkustaa,
matkustella Ei tän ikäsenä jaksa
enää kovin paljon reissata. Me
reissailtiin kesällä ympäri Lappia.
[to travel]
reissu Mitenkäs se
matka, retki
teijän reissu onnistu ? Kesällä me
mennään pitkälle reissulle Lap-
piin. Iskä lähti kalareissulle kave-
reitten kanssa. Äiti on työreissulla
Helsingissä, [trip]
reistata, reistailla toimia huo-
nosti, konstailla, lakkoilla, piiput-
taa Mikä siinä kellossa oikeen
reistaa? Vaarin pumppu on ru-
vennu vähän reistailemaan. Pe-
räprutku reistaili taas koko mat-
kan. [malfunction, not work]
reittä pitkin halv. miehen menes-
tymisestä tai uralla etenemisestä
a v i o l i i t o n tai sukupuolisuhteen
ansiosta Penakin sai sen duunin
taastusti reittä pitkin. Ne vihjai-
lee, että Arska olis päässy parem-
piin hommiin reittä pitkin, [owing
(one's success) to one's wife (or
partner)]
rekka e n n ä t y s , e n k k a Tais tulla
uus rekka pelissä. Mä tein oman
348
rekan satasella, [record, the best
result]
rekkari ajoneuvon rekisterikilpi;
oli rekisterikilven numero Kytät repi
ratsiassa rekkarit irti mun autos-
ta. Mun moposta oli varastettu
rekkari. Pistiks sä sen rekkarin
muistiin? [license plate, number plate;
license number, registration number]
reksi r e h t o r i Pate joutu reksin pu-
hutteluun. Ei kukaan jaksanu
kuunnella sitä reksin puhetta.
[head teacher, principal]
rela slg. r e n t o , r a u h a l l i n e n A rska on
aika rela kundi. Mä makasin vaan
relana enkä välittäny kenenkään
määräilyistä. Ei tartte pingottaa,
nyt voi ottaa hommat relana.
[easy, relaxed, calm]
relata slg. rentoutua, rauhoittua
Eiks relata vähän ennen matsia ?
Hei relaas välillä ny vähän! [relax,
take it easy]
releet tavarat, kamat, kamppeet
Mi his mä heitän nää releet? En
mä jaksa enää kantaa näitä saake-
lin releitä, [things, possessions, stuff]
relIestää v i e t t ä ä r a i l a k a s t a elä-
m ä ä , h u m m a t a , rällästää; h u l i n o i -
da, mellastaa Pena on ryypänny ja
rellestäny kaikki rahansa. Missä-
hän se ukko rellesti taas koko
yön ? Jotkut skidit rupes rellestään
assalla. Mitä siihen tuut rellestä-
mään, painu muualle! [go on a
binge, party; (run) riot]
Reilu R e n a u l t - m e r k k i n e n auto,
renu Vieläks sä ajelet sillä vanhal-
la Reilulla ? Pena pyytää siitä Rei-
lusta kolmee tonnia. [Renault]
 349 renata
remeli vyö, r e m m i , hihna, olkain rempallaan s e k a i s i n , hunningolla,
tms. (nauhamainen) k i i n n i t y s - tai rappiolla Äijä ryyppää, ja meijän
kannatusväline No jo on siinä rin- asiat on muutenkin rempallaan.
kassa monennäkösiä remeleitä! Koko talo oli ihan rempallaan.
Tää yks remeli pujotetaan koiran Piä huoli, ettei asias jää rempal-
pään yli. Veetään nää remelit ki- leen! [in decay, in disorder, confused]
reelle. Mä vetelin sitä jätkää re- 1 rempata tehdä remonttia, korja-
meleillä persuuksiin. [belt, strap, ta, remppailla Pitäis rempata koko
lead] kämppä kuntoon. Autookin tarttis
remmi j o u k k o , sakki, porukka, taas vähän rempata. [renovate; fix]
remppa (2) Mikä helkutin remmi 2 rempata heilua kolisten, rämis-
tuolla torilla taas mekastaa ? Tuu ten; heilutella, riuhtoa rämistäen
mukaan meijän remmiin! Älä yritä Toi auton takaluukku remppaa.
roikkua meijän remmissä! [group, Älähän remppaa koko ajan sitä
gang, crowd] ovee! [be loose; make rattle; swing,
remmi luistaa (jollakulla) (jon- tug]
k u n ) j ä r k i pettää, ( j o k u ) sekoaa rempoa 1 r e p i ä , k i s k o a Mitä sä oi-
Taitaa suliakin jo vähän remmi keen remmot mua vaatteista! Ei
luistaa. Mummulla on alkanu sitä ovee rempomalla saa auki. [to
remmi luistaa sen sydärin jälkeen. tug, pull] 2 r e h k i ä , raataa, p a i s k i a
[go out of one's mind] töitä On tainnu tulla remmottua
remmi päällä vauhdissa, menos- vähän liikaa. Siellä pellolla se
sa; ryyppykierteessä Bileissä oli ukko on remponu hommissa koko
täys remmi päällä. Enolla on jää- päivän, [to toil, drudge, work hard]
ny taas iso remmi päälle, [in full remppa r e m o n t t i Siihen vanhaan
swing; on a binge; in the habit] kämppään pitäs tehä perusteelli-
remmissä määrätehtävässä, hoita- nen remppa. Teetsä jotain remp-
massa asioita Kenen vuoro olla paa, vai? Auton rempaan meni
remmissä? Tähän hommaan pitäs taas toista tonnia, [renovation,
järkätä kunnon miehet remmiin. repair]
Yritetään livahtaa, ettei pomo pis- remppailla korjailla, kunnostella,
tä meitä remmiin, [doing a job or (1) rempata Täytys vähän remp-
task] pailla sit ens kesänä tota mökin
remonttiin r i k k i , paskaksi, täysin kattoo. Kun tässä viittis ruveta
hajalle Ne hulikaanit oli pistäny remppaileen tota venettäkin kon-
koko kapakan remonttiin. Älähän dikseen. [renovate; fix]
rupee riehuun, ettei mee paikat re- renata Mutsilla
reistata, r e i s t a i l l a
monttiin! [broken, (smashed) into on ruvennu hermot renaamaan.
pieces] Mikä hitto tässä hommassa re-
naa? [not work, be on the blink]
renksu 350

renksu silmukkamainen kiinnitys- tentissä. Kaikki pääs läpi, ketään

lenkki, raksi Mun takista lähti ei repattu. [fail sb (in an exam)]
renksu irti. Eihän näissä pyyhkeis- repiä 1 raataa, rehkiä, yrittää ko-
sä oo ees renksuja. Pistä se avain vasti, rempoa (2) Älä nyt taas revi
siihen samaan renksuun! [loop, itestäs liikaa siellä työmaalla!
strap, band] Kyllä mä yritin repiä kaiken ites-
renkuttaa laulaa tai soittaa t y h j ä n - täni irti. [to toil, drudge, work hard]
p ä i v ä i s e s t i , ä r s y t t ä v ä s t i , samaa 2 ansaita, t i e n a t a rahaa, h a n k k i a
toistaen Älä renkuta sitä kitaraas toimeentulonsa Näistä hommista
siinä! Faijan mielestä kaikki ka- repii joskus aika mukavasti. Mistä
navat renkuttaa samoja piisejä mä sitten työttömänä leipäni re-
aamusta iltaan, [play or strum vin? [earn money] 3 k e l j u t t a a , har-
monotonously] m i t t a a , v i t u t t a a , siepata, p o t u t t a a ,
renkutus t y h j ä n p ä i v ä i n e n laulu tai visvoa; olla sujumatta, luonnistu-
soitto Pistä se toosa kiinni, mä en matta Kyllä repii, kun mokasin sen
jaksa kuunnella tota renkutusta! homman. Mikä siinä hommassa
Joko se renkutus kohta loppuu! nyt repii? [annoy, irritate; be fed up]
[unpleasant music or song, jingle] repiä leukojaan soittaa suutaan,
renttu v a r s i n k i n j u o p p o tai h u o n o - p a u k u t t a a p o s k e a a n , haastaa r i i -
tapainen mies: heittiö, h u l t t i o , ret- taa, a u k o a , r e p i ä päätään Mitä sä
ku, retale En mä jaksa enää elää tänne tuut repimään leukojas! Älä
sen rentun kanssa. Sille rentulle siinä revi leukojas, ääliö! [ask for
pitäs antaa kenkää. Senkin renttu! trouble]
[bum, lout; alcoholic]
repiä pelihousunsa, -paitansa
renttuilla e l ä ä r e n t t u n a , juopotella
pettyä suoritukseensa; hermostua,
Siellä se ukko renttuilee kapakois-
suuttua, pillastua, vittuuntua, me-
sa kaiket illat. Älä vaan sitten taas
nettää m a l t t i n s a , i t s e h i l l i n t ä n s ä
rupee renttuileen lomilla! [go on a
Älähän nyt revi pelihousujas mi-
binge, drink a lot]
tättömän tappion vuoksi! No en
Renu R e n a u l t - m e r k k i n e n auto, rei-
mä tässä nyt ihan rupee pelipai-
lu Paljonks sä pyyät tosta Renus-
taani repiin, mut päähän ottaa.
ta? Vieläks sä ajelet sillä samalla
[become angry; lose self-control]
Renulla? [Renault]
repiä perseensä vulg. hermostua,
repata 1 t u l l a hylätyksi (ylioppi-
suuttua, raivostua, pillastua, vit-
l a s k o k e e s s a , tentissä tms., reput-
t u u n t u a , m e n e t t ä ä m a l t t i n s a , itse-
taa (1) Mä reppasin reaalissa ja
hillintänsä Älä nyt sentään revi
matikassa. Lissu oli repannu
persettäs, vaikka hävisitkin! Euk-
inssiajossa, [fail (an exam)] 2 h y l ä t ä
ko repii perseensä, kun kuulee täs-
(ylioppilas)kokeessa, tentissä
tä! [become angry; lose self-control]
tms., reputtaa (2) Mut repattiin

repiä päätään soittaa suutaan,
p a u k u t t a a p o s k e a a n , haastaa r i i -
taa, a u k o a päätään, r e p i ä l e u k o -
jaan Älähän jätkä revi mulle pää-
täs! Pena on aina repimässä pää-
tään toisille, [ask for trouble]
repiä rahaa, tuohta ansaita, t i e -
nata, h a n k k i a rahaa, r a a p i a rahaa,
tuohta Kyllä joka euro on tähän-
kin taloon mun selkänahasta re-
vitty. Mistä hitosta mä niihin mät-
kyihin rahat revin? Arska repii
tuohta aika mukavasti niistä pi-
meistä hommista, [earn money]
repiä silmät päästä (naisen) uh-
kailevasta väkivallasta Eukko
meinas repiä silmät sen kimulin
päästä. Tekis mieli repiä silmät
sun päästäs! [cused when
threatening with violence>]
repostella arvostella, ruotia, k r i t i -
soida, retostella (2) Meijän esitys-
tä reposteltiin lehessä melko pa-
hasti. Ei tässä nyt oo tarkotus ru-
veta ketään kauheesti reposteleen.
[criticize, censure, maul]
reppu 1 m a a l i , l u u k k u , v e s k a , kas-
si; maalikehikko Toisen erän lo-
pussa tuli vielä pari helppoo rep-
pua. Pistin kiekon moken längistä
reppuun, [(in sports) goal] 2 slg. n a i -
sen s u k u p u o l i e l i n : v i t t u , p i l l u , re-
va, römsä Se akka jakaa reppua
kaikille. Siinä se eukko makas rep-
pu levällään, [vagina]
reppufirma alihankkija, j o k a
käyttää v u o k r a t y ö v o i m a a lyhytai-
kaisissa r a k e n n u s - y m . töissä
reppufirman duunit on aina mitä
sattuu. Ei tollaseet reppufirmat
35 repäistä
ota mitään vastuuta hommistaan.
[a subcontractor that uses hired
workforce]
reppu soi maalin syntymisestä
(pallopeleissä) Pistin ankaran lä-
märi n siniviivalta, ja reppu soi!
Toka erässä reppu soi vastustajan
päässä kolme kertaa, [scoring a
goal]
repsikka ( a u t o n ) a p u m i e s Mä olin
kesän mun enon repsikkana. Istu-
han tohon repsikan paikalle 'kul-
j e t t a j a n v i e r e e n ' , [helper, hand]
reput hylkäävästä arvosanasta tai
koetuloksesta Hitto, kun sain ten-
tistä reput! Saa nähä, tuleeko
ruottistakin reput, [the fail grade]
reputtaa 1 t u l l a hylätyksi (yliop-
p i l a s k o k e e s s a , tentissä tms., re-
pata (1) Masa reputti matikassa ja
enkussa. Onneks en reputtanu
ruottissa. [fail (an exam)] 2 h y l ä t ä
(ylioppilas)kokeessa, tentissä
tms., repata (2) Mä reputin mel-
kein puolet tenttijöistä. Jani oli re-
putettu inssin kirjallisessa, [fail sb
(in an exam)]
repäisevä erityisen virkistävä,
railakas, rempseä Keksitään illaks
jotain repäsevää tekemistä. Lehti
kirjotti tyttöjen näytöksestä oikeen
repäsevän jutun. Kerrankin kun-
non repäsevää meininkiä niissä
pippaloissa! [sensational; refreshing;
wild, lively, hilarious]
repäistä j u h l i a ; riehaantua, innos-
tua, tehdä j o t a k i n repäisevää Ten-
Sen tin jälkeen repästiin oikeen kun-
nolla pää täyteen. Repäsin ja ostin
uuen kesämekon. Eiköhän repästä
respa 352

ja lähetään jouluks Kanarialle! [to blondiin ? Mä oon ihan retkahtanu

party; go wild; do sth refreshing] siihen kundiin, [fall in love] 2 sortua,
respa h o t e l l i n tms. vastaanotto tai e r e h t y ä , h a k s a h t a a Eno retkahti
vastaanottovirkailija Kysytään taas juopottelemaan. Alä sit taas
tosta respasta neuvoo. Voiks tossa retkaha ostamaan mitään halpaa
respassakin vaihtaa valuuttaa ? ja muka hyvää! Sitten siellä reis-
Mä olin kesätöissä hotellin respa- sussa ei retkaheta vieraisiin!
na. Respa lupas hoitaa meille uuet [succumb to a temptation]
pyyhkeet, [reception; receptionist] retku v a r s i n k i n miehestä: renttu,
ressu pajatsossa yksi koloista, jos- retale, h e i t t i ö , h u l t t i o , h u n s v o t t i
t a saa v o i t o n , k u n k o l o o n t u l l u t Mä en kestä enää sitäjuoppoo ret-
täyteen kolikoita Joku on tyhjen- kua! Älä hemmetissä mee sen ret-
täny molemmat ressut. Eturessu kun kanssa naimisiin! Samanlai-
on täynnä. Hitto, kun meni taka- sia retkuja ootte kaikki miehet!
ressun ohi. [jackpot-winning hole in a [bum, lout; rascal]
certain slot machine] retkue r e t k i s e u r u e Pihaan tuli bus-
resupekka (säälittävän) likainen, silla joku retkue eläkeläisiä. Yks
rähjäinen ihminen, varsinkin poi- meijän retkueeseen kuulunu oli
ka Vaihetaanpas sulle puhtaat eksyny, mut sit se löytykin kämpil-
vaatteet, ethän sä voi tollasena re- tä. [party (of tourists)]
supekkana mummolaan lähtee. Ei retkussa ihastunut, rakastunut,
siitä resupekasta kukaan välitä. lätkässä, pihkassa Ootko sä ihan
Voi voi sua onnetonta resupek- retkussa siihen kundiin ? Miten
kaa! [untidy, pitiable person (boy)] joku voi olla retkussa tollaseen
retale varsinkin miehestä: renttu, renttuun ? [in love with]
retku, heittiö, hulttio, hunsvotti retkuttaa p u i j a t a , h u i j a t a , pettää
Miten helkutissa säjaksat elää sen Pikkubroidia on helppo retkuttaa.
retaleen kanssa! Kaikki äijät on Tekis mieli vähän retkuttaa sitä
retalaita! Senkin retale! [bum, lout; inhottavaa jätkää. Me huomattiin
rascal] vasta jälkeenpäin, et meitä on ret-
kutettu. [to cheat, swindle]
reteä rempseäkäytöksinen, reh-
retkuun p e t e t y k s i t u l e m i s e s t a , hal-
vakka, leventelevä; huoleton, ren-
p a a n m e n e m i s e s t ä ; pettämisestä,
to, rempseä Kylläpä siinä nyt ol- puijaamisesta, silmään sahaami-
laan voiton jälkeen niin reteetä sesta Taisit mennä retkuun niissä
tyyppiä! Naapurin ukolta tulee osakekaupoissa. Varohan, ettet
suustaan joskus tosi reteetä teks- lennä retkuun sen huijarin ehotuk-
tiä. Se imitaattori heitti reteetä sista. Kauppias veti meitä tosi
huumoria, [boastful; easy, relaxed]
rankasti retkuun, [cheated,
retkahtaa 1 i h a s t u a , hullaantua,
swindled]
rakastua Taisit retkahtaa siihen

retostaa 1 k e h u a ylenpalttisesti,
liioitellen Siskos kävi taas täällä
retostamassa kakaroittensa saa-
vutuksia. Itteensä se aina kehua
retostaa ja toisia haukkuu, [to
praise excessively] 2 t u l l a v a i v o i n
t o i m e e n , elää k i t u u t t a a Jotenkin
tässä vaan on ollu pakko retostaa
elämässä eteenpäin. Siellä niitä
köyhiä vaan elellä retostaa raja-
seudullakin. [scrape a living, make
ends meet]
retostella 1 k e h u s k e l l a ylenpaltti-
sesti, liioitellen Mene siitä muual-
le retostelemaan omaisuuksillasi
Arskakin retostelee aina känni-
päissään niistä reissuistaan, [to
praise excessively] 2 a r v o s t e l l a , r u o -
tia, k r i t i s o i d a , r e p o s t e l l a Lehessä
retosteltiin aika aika pahasti sun
uutta kirjaas. Musta kenenkään
yksityiselämää ei pitäis mennä
tollai retosteleen. [criticize, pan,
censure]
reuhake h u o n o t a i r u m a vaate t a i
asu Mikä hirvee reuhake tolia nai-
sella on päällään ? Et kai sä tollai-
sissa reuhakkeissa kirkkoon aio
tulla? Jo on törkeen näkönen lakin
reuhake! [ugly (piece of) clothing]
reuhka kulunut tai r u m a (kar-
vahattu, päähine Mikä helkutin
reuhka sulia on päässäs? Mä hei-
tin sen sun ikivanhan reuhkas ros-
kiin. Tommosta reuhkaa et sitten
enää käytä! Naapurin äijäkin kul-
kee kaiket talvet siinä karmeessa
reuhkassa, [worn-out or ugly (fur) hat]
reva vulg. naisen s u k u p u o l i e l i n :
p i l l u , v i t t u , r ö m s ä En oo saanu
353 revi siitä
vaakaan vähään aikaan. Sillä ki-
mulilla on helvetin tiukka reva.
Tiätsä, mis ois revaa tarjolla?
[vagina]
revetä joka asiaan, paikkaan
p y s t y ä tekemään tai h o i t a m a a n
k a i k k e a y h t ä a i k a a Miten ihmees-
sä ehit revetä joka asiaan? Eihän
kukaan voi revetä joka paikkaan.
Johtajanko tässä olis revettävä
joka paikkaan ? [do multiple things at
the same time]
revetä liitoksistaan olla suunnil-
t a a n i l o s t a t a i v i h a s t a Mirkku oli
revetä liitoksistaan, kun se pääs
opiskeleen. Mutsi repee liitoksis-
taan, kunhan kuulee siitä putka-
reissusta. [frantic (with joy or anger)]
revetä nauruun p u r s k a h t a a , rä-
jähtää nauruun Koko luokka repes
nauruun, kun mä esitin sen runon.
Mä meinasin revetä nauruun, kun
faija rupes solkkaan venäjää.
[burst into laughter]
reviiri o m a t i l a , alue, t y ö , asia Älä-
hän jätkä tunge mun reviirille! Ei
tartte tulla siihen toisen reviirille
sotkeen asioita! [(sb's) territory]
revi siitä 1 ota siitä, k ä y t ä siitä h y -
väksesi Tossa on sulle satku, revi
siitä! Siinon hellalla safkaa, et jos
on nälkä, revi siitä! ["It's yours",
"take this"] 2 h a r m i s t u m i s e n , t y m -
pääntymisen tms. ilmaisuna Kun
tulot on tonnin ja menot on kahek-
sansataa, niin revi siitä! Revi siitä
nyt sitten huumoria, kun auto ha-
jos keskelle tietä! [<expression of
annoyance>]
re-
revitellä 354

revitellä ajella lujaa, hurjastella, sä voi mitään riemunkirjavaa voi

kaahailla Äläkä sitten revittele sil- pannapäälles hautajaisiin. Kaikki
lä uuella autolla! Lähetään revit- sen maalaamat taulut on tollaisia
teleen mopoilla tonne hiekkamon- riemunkirjavia, [many-coloured,
tulle. [drive fast or recklessly] gaudy]
revittää 1 k ä y t t ä ä m o o t t o r i a tms. riemurasia vulg. naisen s u k u p u o -
k o n e t t a h u r j a s t i ; ajaa l u j a a , h u r j a s - l i e l i n : v i t t u , p i l l u , r e v a Se mimmi
tella, kaahata Älähän revitä sitä kyllä osaa käyttää riemurasiaan-
konetta ylikierroksilla! Saat mo- sa! Pääsispä tokkiin sitä eukkoo
pos pian hajalle, kun tollai revität. riemurasiaan! [vagina]
Jätkät revitti niin paljon kun siitä riepoa suututtaa, h a r m i t t a a , k i u -
autosta lähti, [to rev (up); drive fast k u t t a a , o t t a a p ä ä h ä n , r i s o a , siepa-
or recklessly] 2 r e h k i ä , o t t a a itses- ta, ärsyttää, vituttaa Kyllä riepoo
tään k a i k k i irti, tehdä j o t a k i n täy- kun sain kokeista nelosen. Mikä
sin v o i m i n ; j u o s t a k o v a a Kyllä sua nyt taas riepoo ? Hommat ru-
näissä hommissa joutuu revittään pes riepoon, ja me lähettiin veks.
itteensä aamusta iltaan. Jätkät re- [annoy, irritate; be fed up]
vitti heviä tosi rankasti. En mä riepu y l e i s e s t i vaate; h u o n o t a i
jaksanu revittää enää loppusuo- t u m a vaate, r ä t t i ( 1 ) , r y y s y , räsy
ralla. [to toil, work hard; run fast] Täytys tässä vaihtaa riepuja en-
revohka (epämääräinen) j o u k k o , nen ruokista. Minkä rievun sitä
sakki, porukka, j o u k k i o Kuulutko pistäis päällensä bileisiin? Mitkä
sä tohon samaan revohkaan ? Ja hirveet rievut sulia on päälläs!
nyt ulos täältä koko revohka! Tollasia riepuja en kyllä päälle
[bunch, gang, group] pistä! [(ragged) piece of clothing,
riekkua esiintyä suulaasti, turhan- clothes, rags]
p ä i v ä i s e s t i m e t e l ö i d e n Ope riekku riff i m u s i i k i s s a : säestyksessä k ä y -
tänään taas ihan hulluna. Eipäs t e t t ä v ä t o i s t u v a r y t m i k ä s säe Se
riekuta enää näin myöhään siellä jazzbändi loihti tosi näppäriä rif-
yläkerrassa! [talk too much; talk too fejä. Se biisi alkaa semmosella he-
loud] virijfillä. [riff]
rihman kiertämä alastomuudesta
riemastua r a i v o s t u a , kimpaantua,
Lopuks sillä stripparilla ei ollu
kiukustua Kyllä eukkos nyt rie-
rihman kiertämää. Muksut sai
mastuu, kun näkee sinut tossa
juosta rannalla ilman rihman
kunnossa! Mutsi riemastu, kun mä
kiertämää. [<of being naked>]
särin sen jonkun perintövaasin.
riihikuiva Maksoin
käteinen raha
[become angry; lose self-control]
sen auton ihan riihikuivalla. Ei
riemunkirjava r ä i k e ä n värikäs,
mulla oo yhtään riihikuivaa mu-
hyvin kirjava Toi taiteilija kulkee
kana. [cash]
aina riemunkirjavissa kuteissa. Et
 355 rimakauhu
riippua ilmassa olla odotettavis- lanttikin rikka rokassa siihen ke-
sa, t u l e m a i s i l l a a n , r o i k k u a i l m a s s a räykseen. [minor setback or mis-
Tasotusmaali riippuu jo ihan il- fortune; minor addition or contri-
massa. [about to come or happen very bution]
soon] rikkoa vaihtaa iso raha pienem-
riivata ahdistaa, k i u s a t a , v a i v a t a m i k s i rahoiksi Hei, onks sulia rik-
Mikä hitto sua taas riivaa ? Mua koo viiskymppistä? Voisitko rik-
on riivannu jo pitkään toi sun koo vitosen euroiks? [change (e.g. a
temppuilus. Mikä ihme tätä konet- note into coins)]
ta riivaa, kun se ei lähe käyntiin ? riksa j u o m a r a h a tms. p i k k u p a l k k i o
[be wrong with; annoy, irritate] Mä annoin portsarille vitosen rik-
riivattu l i e v ä h k ö kirosana: helkut- saa. Iskä lupas meille vähän rik-
t i , h e l s k u t t i , h e l s k a t t i Voihan rii- saa nurmikon leikkaamisesta, [tip,
vattu! Mihin ne riivatun tenavat fee]
taas hävis ? Riivatun ampiaiset rillipää silmälasipäinen (henkilö)
kiusas heinänteossa. Ottaa pää- Jo lapsena mua haukuttiin rilli-
hän niin riivatusti! [cmild curse pääks. Maikku taitaa olla pihkas-
word>] sa siihen rillipäähän poikaan, [a
riivinrauta halv. r u m a
n a i n e n Naa- person who wears glasses]
purin akka on kun riivinrauta. rillits i l m ä l a s i t En mä nää paljoo
Vieläks se Pena kulkee sen riivin- mitään ilman rillejä. Voi saamari,
raudan kans? [ugly woman] kun rillit putos kaivoon! Joku oli
rikka r u u v i n , pultin, mutterin tms. istunu mun rillien päälle, [(eye)-
aluslevy, prikka (1) Pistä rikka glasses]
väliin ennen kun kiristät! Pan- rillutella viettää huoletonta elä-
naan siihen alasaranaan pari rik- mää, huvitella, hummata, h u r v i -
kaa väliin, niin saahaan se ovi tella, irrotella Naapurissa taas
vaateriin. [washer] ryypättiin ja rilluteltiin kaiken yö-
rikkaa ristiin a v u s t a m a t t a tai teke- tä. Lähetääkö illalla kaupungille
mättä jättämisestä: t i k k u a ristiin vähän rillutteleen? Muuta ei oo
Et oo pistäny rikkaa ristiin isäs tehty kun rilluteltu koko viikonlop-
auttamiseks. Et säkään viitti ikänä pu. [to party; go wild; do sth refreshing]
panna rikkaa ristiin, vaikka hom- rilluttelu huoleton elämä, huvitte-
mia ois täällä kuinka paljon, [(not lu, hummaaminen, hurvittelu Nyt
do) anything (to help)] tosta sun jokailtasesta rilluttelus-
rikka rokassa p i k k u h a r m i , vähä- ta on tehtävä loppu! Sen hulivilin
pätöinen vastoinkäyminen; m u u elämä on ollu pelkkää rilluttelua.
p i k k u l i s ä j o h o n k i n Noin pieni jut- [partying, amusement]
tu on vaan rikka rokassa tässä rimakauhu hankalan tai vaativan
konkurssissa. Onhan nyt muutama suorituksen pelko ennen suoritus-
rimanalitus 356

ta Mulle tuli rimakauhu enkä mä nanlaskuja. Sain taas kuulla aika

uskaltanu sit mennä pomon pu- rimpsun kotona, kun tulin kapa-
heille. Saitko rimakauhun ennen kasta. Asiakkailta on tullu taas
viimestä yritystä? [frightened to do pitkä rimpsu valituksia, [litany]
sth demanding] rimputtaa soittaa ( l y ö m ä ) s o i t i n t a
rimanalitus suoritus, j o k a ei y l l ä meluisasti, huonosti: rämpyttää;
v a a d i t u l l e t a s o l l e Toi sun esitykses soittaa o v i k e l l o a m e l u i s a s t i , t o i s -
oli kyllä aikamoinen rimanalitus. tuvasti Älä rimputa sitä pianoo!
Tollasta rimanalitusta ei joukku- Kuka siellä koko ajan rimputtaa
eelta ennen oo nähty, [failure, flop] ovikelloo? [to strum; to keep ringing a
rimmata virittää auton tms. moot- doorbell]
toria, trimmata Tekis mieli vähän rinki Menkääs
y m p y r ä , kehä, p i i r i
rimmata tota mopoo. Poliisit hok- rinkiin istumaan, niin alotetaan
sas, et mä olin vähän rimmannu leikki! Koko yö lyötiin korttia rin-
konetta, ja ne otti kilvet veks. [tune gissä. Ei se mörssäri pysyny rin-
an engine] gissä, astu työntönsä yli. Kyllä
rimpauttaa soittaa p u h e l i m e l l a , läppä lens korttiringissä. [circle,
kilauttaa Mä rimpautan sitten kun ring]
oon pässy perille. Viittitkö rim- rinkula rengas, y m p y r ä Voisitko
pauttaa mulle pirssin? [to call, sitoo mun tukan takaa tällä rinku-
phone (up)]
lalla ? Mitkä ihmeen rinkulat sun
rimppakinttu halv. h y v i n ohutsää-
korvista roikkuu? Meijän pikku
r i n e n ; j o l l a o n h y v i n o h u e t sääret,
tytteli osaa pirtääjo rinkuloita.
pillikinttu On noi jotkut junnut [ring, circle, loop]
vielä aika rimppakinttuja. Nyt se rinta rottingilla myhäilevän tyy-
rimppakinttu putos puomilta. Noi t y v ä i s e n ä , y l p e ä n ä itsestään, reh-
kaikki missit on tollasia saakelin vakkaasti Vaarikin seisoo tossa
rimppakinttuja, [a person with very
kuvassa oikeen rinta rottingilla.
thin legs]
[proud, preening oneself]
rimpsalla epäilyttävästä, arvelut- rintsikat r i n t a l i i v i t Tuumasin os-
tavasta seurustelusta tms.; huvitte- taa vaimolle lahjaks oikeen sek-
lemassa, rallattelemassa, rillutte- sikkäät nimettömät ja rintsikat. Ei
lemassa Oltiin poikien kanssa il- mun tartte vielä käyttää rintsikoi-
lalla vähän rimpsalla. Taasko ne ta. Otas ne rintsikat veks! [bra,
nuoret meni rimpsalle? Pena tais brassiere]
lähtee taas likkojen perään rimp- ripari r i p p i k o u l u ( l e i r i ) ,
r i p p i s Mä
salle. [going out, partying, drinking] käyn sit ens kesänä sen riparin.
rimpsu p i t k ä h k ö r u n o - t m s . sa- Musta siellä riparilla oli ihan ki-
najakso, litania, vuodatus Vaari vaa. [Christian confirmation school]
lateli pitkät rimpsut kaikkia sa-

ripeksiä sataa v ä h ä n , r i p o t e l l a ,
vihmoa Aamuyöllä oli vähän ri-
peksiny. Tuntuu ihan kun alkais
taas ripeksiä. [to drizzle]
ripellys t u r h a n p ä i v ä i n e n , kömpelö
tai hankala t y ö tai t e k e m i n e n tai
sen t u l o s , r ä p e l l y s Ei tollasesta
pellyksestä mitään tuu, annas kun
mä näytän! Mitä ihmeen ripellystä
tää sun tekstis on? Etkö oo saanu
koko päivänä aikaan kun tommos-
ta ripellystä? [clumsy, troublesome
working or job]
rippis r i p p i k o u l u ( l e i r i ) , ripari
Kävin rippiksen jo viime talvena.
Mulla on rippiksestä oikein muka-
vat muistot. [Christian confirmation
school]
ripsipiirakka vulg. n a i s e n
puolielin: vittu, pillu, reimureikä
Oli sillä eukolla aika tiukka ripsi-
piirakka. Kerrankin voi sanoo
saaneesa taivaallisen hyvää ripsi-
piirakkaa. [vagina]
risaiseksi piloille, huonoon kun-
toon, tilaan; lossiksi, valloilleen,
ranttaliksi Taas meni elämä ri-
saseks, kun ukko alko juua. Eikö-
hän panna tää ilta risaseks ja ru-
vetaan ryyppäämään! [spoiled; on
the loose, on a binge]
risat v ä h ä n
y l i , e n e m m ä n Se hauki
paino kilon ja risat. Onhan mulla
ikää jo kuuskyt ja risat, [a bit more
than, good]
risata valittaa, purnata, hangoitel-
la; reistailla, reistata Mitä ne
rat taas risaa? Säkin oot aina ri-
saamassa vastaan. Joku kumma
tossa moottorissa taas risaa. Kun
357 risuparta
on oikeen masentunu, niin koko
kroppa risaa, [complain, resist; act
up, be wrong]
riskaabeli j o k a sisältää r i s k i n t a i
riskejä, vaarallinen, uhkarohkea,
riskialtis Taitaa olla tänä päivänä
ri- vähän riskaabelia pistää oma fir-
ma pystyyn. Älä rupee mihkään
riskaabeliin hommaan niitten höl-
möjen kanssa! [risky, foolhardy]
riski v o i m a k a s , vahva, roteva; liha-
v a , p u l s k a , l ä s k i Nyt tarvittais ris-
kejä miehiä kantamaan pianoo.
Oot muuten aika riski jätkä. Johan
ootpäästäny ittes riskiin kuntoon!
[strong; fat]
risoa harmittaa, ottaa päähän, kel-
j u t t a a , s u u t u t t a a , p ä n n i ä , sapettaa,
k i s m i t t ä ä , r i e p o a , v i t u t t a a Kyllä ri-
suku-
soo toi siskos jatkuva nalkuttami-
nen. Mikä helkutti sua siinä hom-
massa niin risoo? Mua alko risoo
ja mä lähin lätkiin, [annoy, irritate;
be fed up]
risti a h d i n k o ,
v a i v a , t a a k k a Älä ota
juoppoo miestä ristiksesi Kyllä
kai meillä kaikilla on ne omat ris-
tinsä. [burden, load]
ristin sielua(kaan) k e t ä ä n Koto-
na ei ollu ristin sielua, kun tultiin
kalareissulta. Tuskin meijän esi-
tystä tulee kattoon ristin sielua-
kaan. [(not) anyone]
risuja moitteita, haukkumisia;
h u o n o t a r v o s t e l u t No, tuliko po-
molta ruusuja vai risuja? Saatiin
pelkkiä risuja koko esityksestä.
kaka- [negative feedback or criticism]
risuparta hoitamaton p i t k ä parta;
mies, j o l l a on tällainen parta Etkös
ritsa 358

vois vähän siistiä tota risupar- rohto l ä ä k e ,

r o p p i , t r o p p i Onks sul-
taas? Eipä tehny mieli mennä la mitään rohtoo tähän saakelin
semmosen risuparran juttusille. kankkuseen ? En mää semmoisia
[(a man with an) untidy beard] rohtoja rupee syömään, [medicine,
ritsa h u o n o k u n t o i n e n auto, k o n e , remedy]
tuliase tms. laite, rötiskö, rohjo, roikaa 1 s o i d a , r a i k u a , r a i k a a (1)
rakkine, r o m u En kyllä kehtais Siellä ne äijät taas kännissä hoi-
ajella tollasella ritsalla. Täm- lottaa, niin että koko talo roikaa.
mönen ritsa joutais jo kaatikselle. Ei muuta kun haitari roikaamaan
Aika ritsa on aseeks toikin pyssy! ja tanssaamaan! [be heard; ring out, 1
[bad car or machine; piece of junk] echo] 2 t u n t u u , sattuu, r a i k a a (2) |
ritsat kuminauhapyssy, j o l l a am- Kohta saat turpiis, niin että roi- 1
mutaan p i k k u k i v i ä tms. Jätkät kaa! Siitä rötöstelystä tulee muu- j
ammuskeli räksiä ritsoilla. Noilta ten sellaset rapsut, että roikaa. [to j
pikkupojilta pitäs ottaa ritsat pois. hurt] :
[catapult, slingshot] roikale pitkä, kookas mies tai
rivari rivitalo(asunto) Asutteks te olento, rötkäle Ootpa kasvanu jo
rivarissa? Olis kiva muuttaa aika roikaleeks. Saatiin verkoista
omaan rivariin. [a type of row house ihan komeita hauen roikaleita, [tali
or terraced house] or large man (or creature)]
rohjake iso (ja k ö m p e l ö ) mies tai roikka 1 p i t k ä j a t k o j o h t o tai pitkä-
olento Enpä uskaltanu sanoo vas- j o h t o i n e n siirrettävä työvalaisin
taan sille miehen rohjakkeelle. Veetään roikka sinne kaivon poh-
Lähin kyllä kiireesti karkuun, kun jalle. Mistäs tähän roikkaan sais
vastaan löntysteli hirvee karhun virtasta ? Paas valo siihen roik-
rohjake. [large (clumsy) man or kaan! [extension lead, extension cord]

animal] 2 porukka, sakki, j o u k k o , r e m m i

rohjo h u o n o k u n t o i n e n tavara, rö- Ja nyt ulos sieltä koko roikka!

t i s k ö , r i t s a , r o m u Ei tolia
hetekan rohjolla tee enää mitään.
Ajaisit vaan toi auton rohjos suo-
raan kaatopaikalle! [piece of junk]
rohmuta h a a l i a i t s e l l e e n ,
hamstrata Älähän rohmua itelles
kaikkia lihapullia! Mistä toikin
naapuri on kaiken omaisuutensa
rohmunnu ? Me kierreltiin kirppu-
toreilla rohmuamassa halvalla
kaikenlaista, [to hoard, hog]
vanhalla Kuuluks säkin siihen samaan roik-
kaan? [gang, group, bunch]
roikko, roikku p a l l o p e l e i s s ä : löy-
s ä h k ö k a a r i p a l l o t a i k i e k o n vas-
taava lentorata Pallo meni maaliin
ahnehtia,
sellasena roikkona. Sain nostettua
kiekon pömpeliin ovelalla roikulla
moken yli. [(in sports) sweeping pass]
roikkua m a l e k s i a , oleskella, v i i v y -
tellä, kuhnailla Mitä sä täällä vie-
lä roikut, ala vetää siitä! Tänne-
kös sä aiot jäädä roikkumaan tois-
 359 rokata
ten riesaks? [loiter, hang about; maan kärkiporukan mukana. Ei
linger] mua enää huvita roikkua sen ros-
roikkua helmoissa miehestä: karemmin mukana, [try to follow,
olla riippuvainen v a r s i n k i n äidis- hang along]
tään t a i m u u s t a naisesta, t u r v a u t u a roina 1 tarpeeton, h u o n o k u n t o i n e n
naisiin Mun broidi roikkuu vielä- t m s . s e k a l a i n e n t a v a r a , krääsä, r o -
kin mutsin helmoissa. Minähän en mu, rihkama Mitä helkutin roinaa
akkojen helmoissa rupee roikku- tänne on tuotu? Kirpparilla oli
maan! [be tied to mother's apron taas pelkää roinaa. Heitetään nää
strings] roinat helkuttiin! [junk] 2 slg. (suo-
roikkua ilmassa o l l a odotettavis- nensisäinen) huume, r o j u Jätkät
sa, t u l e m a i s i l l a a n , o l l a l ä h e l l ä ; pisti roinaa suoneen. Tiiätsä, mis-
olla kielen päällä Tasotusmaali tä sais roinaa ? [(intravenous) drugs]
tuntuu ihan roikkuvan ilmassa. roisi 1 r i v o , härski, räävi, hävytön
Ootas nyt, vastaus roikkuu jo il- Jätkät kerto roiseja juttuja naisis-
massa. [about to come soon; at the tip ta. Toi on kyllä aika roisia puhet-
of the tongue] ta! Menit sanomaan sille kimulille
roikkua kaulassa pitää k i i n n i
aika roisisti päin naamaa.
[indecent, obscene, vulgar] 2 e p ä s i i s -
r a k k a u s - t m s . suhteestaan j o h o n -
kuhun Se pimu roikkuu millon ke- ti, rähjäinen, kälynen Onpa tolia
nenkin kaulassa. Mun kaulassa ei tyypillä roisit kuteet. Se vuokra-
sitten tartte enää roikkua, se on kämppä oli ihan roisissa kunnos-
sa. [untidy]
bäks nyt! [stick, hang on to a
relationship]
roiskeläppä 1 m i n i h a m e Mirkku
on tosi hyvännäkönen mimmi
roikkua kimpussa olla tarrautu-
pelkkä napapaita ja roiskeläppä
neena j o h o n k u h u n r a k k a u s s u h -
päällä. Alko vähä stondaa, ku pik-
teen, k i i n t y m y k s e n , k i i n n o s t u k s e n
kumustat vilahteli sen kimulin
tms. vuoksi Ottaa päähän, kun se
roiskeläpän alta. [miniskirt] 2 kau-
Tepa roikkuu koko ajan mun kim-
pan einespizza Eiks oo muuta saf-
pussa. Aina noi kersat roikkuu
kaa ku tommosia roiskeläppiä?
meijän kimpussa kun takiaiset.
Viittiks lämmittää mulle yhen
Älä roiku mun kimpussa! [stick to
roiskeläpän mikrossa ? [ready-
sb (in an irritating way)]
made pizza]
roikkua mukana yrittää pysytel-
roju slg. huume, roina (2), kama
lä, k u l k e a , t o i m i a , o l l a t o i s t e n m u -
Tiäksä, kuka myis rojuu ? Mitäs sit
kana joukossa, porukassa tms.,
saakeli tehään, ku roju loppuu?
seurata muita Koittakaa nyt vaan [drugs]
yrittää roikkua mukana, ei tää
niin vaikeeta oo. En mä pystyny rokata s o i t t a a t a i t a n s s i a r o k k i a Se
enää viimesellä kilsalla roiku- bändi rokkas aika hyvin. Me ro-
rokkari
kattiin niissä bileissä aamuyöhön.
[play rock; dance to rock]
rokkari rokkimuusikko; rokki-
m u s i i k i n h a r r a s t a j a Sen likan
neen seinät oli täynnä rokkareit-
ten kuvia. Miten sustakin on tullu
tollanen rokkari? [rock musician;
rocker]
rokki rock and r o l l -musiikista ke-
hittynyt nuorisomusiikin laji, rock
Bändi hakkas tosi hyvää rokkia
koko illan. Faija väittää, et joka
tuutista tulee pelkkää rokkii. [rock
(music)]
rokottaa 1 m a k s u s t a , maksumää-
räyksestä: verottaa, veloittaa, k y -
niä Taas meikäläistä rokotettiin
mätkyillä. Paljonks sä rokotat tos-
ta vanhasta maasturistas? [charge,
ask for] 2 p e l i s s ä , k i l p a i l u s s a : saat-
taa k ä r s i m ä ä n t a p p i o t a , r a n g a i s t a
Päästiinpäs rokottamaan ylivoi-
mamaalilla. Väärästä vastaukses-
ta rokotetaan yhellä pisteellä, [to
score; to penalize]
rokuli poissaolo työstä o m i n l u v i n
tai t y ö n keskeytys m u u n tilapäisen
s y y n v u o k s i Jos pietäänkin
päivä rokulia? Mä olin pari päi-
vää rokulilla ja sain kenkää. Nyt
voikin pitää rokulia, kun alko sa-
taa. Sain mä pitää pojan häitten
takia kaks päivää rokulia. [being
absent from job, a day off]
romis romukauppa, romuttamo,
autohajottamo Mä hommasin
miksesta halvalla vaihtomotin tä-
hän koslaan. Kaikki romikset kier-
reltiin, mut ei sitä osaa vaan löyty-
ny mistään, [junkyard; scrap dealer]
360
rompe tavara, r o m u , roina, r o j u
Mitäs romppeita me tarvitaan mu-
kaan ? Keräähän ne romppees ja
huo- häivy siitä! Viiiäänkö noi vanhat
romppeet roskiin? Vintillä on
kaikki paikat täynnä turhaa rom-
petta. [possessions, stuff; junk]
romppu c d - r o m , optisesti luettava
c d - l e v y n näköinen tietokoneissa
k ä y t e t t ä v ä m u i s t i v ä l i n e Ne sun
juttus on poltettu tälle rompulle.
Paljonks siihen romppuun vielä
mahtuu? [CD-ROM]
romsku romaani Oisko sulia jo-
tain hyvää romskua matkalukemi-
seks? Mä luin lomilla pelkkiä
romskuja. Kuka sen romskun on
kirjottanu? [novel]
ronkeli n i r s o , v a l i k o i v a Pirre on
miesten suhteen aika ronkeli. Ei
tuolle ronkelille kissalle kelpaa
mikään. Ei sais olla niin ronkeli
tossa syömisessä, [choosy, picky;
selective]
ronkkia sorkkia, koukkia, kaivel-
l a ; sekaantua, p u u t t u a , k a j o t a (asi-
oihin) Niinimaa ronkki mailalla ja
tää otti jäähyn. Älähän mee ronkki-
maan niitä sähkövehkeitä, ettet
saa tälliä! Mitä helkuttia sä ronkit
toisten asioita! Ei sun kuulu ronk-
kia näppejäs tähän juttuun, [touch,
tamper; poke, dig, pick; meddle]
ronski 1 rempseä, rento, huoleton,
railakas, rehvakas; siekailematon,
ro- arkailematon, reteä Isälläs on niin
ronski luonne. Heitettiin jätkien
kanssa tosi ronskia huumoria. Sii-
nä leffassa oli melkosen ronskia
seksiä. Tolia tyypillä on aika rons-
 roskisdyykkari
kit otteet, [wild, lively] 2 runsas, i s o rosis slg. r a a s t u v a n o i k e u s Rosik-
Ota nyt oikein ronski ryyppy! sessa tavataan sitten, senkin liero!
Pena pitää siitä vanhasta Mersus- Se jätkä veti sen jutun rosikseen.
ta aika ronskia hintaa, [big; high] Saahan siitä rosiksen tuomiosta
ronskisti runsaasti, p a l j o n ; k u n - valittaa hoviin, [magistrate's court,
nolla, tuntuvasti; siekailematta, town court]
suoraan, reilusti Ähähän pistä roska 1 p ö t y p u h e , -kirjoitus tms.
noin ronskisti voita leivälle! Hin- hölynpöly Toi romsku on silkkaa
nat on taas noussu ronskisti. Hä- roskaa. Älä puhu roskaa! Proffa
vittiin taas ronskisti. Pena tais väitti mun gradua ihan roskaks.
saada ronskisti turpaansa. Astu [rubbish, nonsense] 2 h u o n o , h a r -
vaan ronskisti sisään ja esitä asi- m i l l i n e n , turha tavara tai vaival-
asi [very much; right; openly, clearly] l o i n e n t y ö , t e h t ä v ä t m s . Tekis mie-
rontti y l e e n s ä miehestä: renttu, lur- li myyä pois koko roska. Kuka
j u s , h u n s v o t t i , k u t j a k e , r o i k a l e On tuommoisen koneen roskan enää
siinä mulla rontti mies! Senkin ostas? Mä jätin koko roskan ja ru-
rontti! Ja sille rontille en anna iki- pesin muihin hommiin, [unwanted
nä anteeks. [bum; lout, boor] things; unpleasant jobs]
ropeloida sormeilla, näpelöidä, roskaposti turha sähköpostiviesti
näprätä, kopeloida Älähän ropeloi tai ilmaisjakeluposti, kuten mai-
mun tavaroita! Varo ropeloimasta noslehtiset Mun tietsikkaan tuli vi-
niitä sähkövehkeitä! Joku on ro- rus roskapostin mukana. Tota ros-
peloinu auton lukkoo. Ei kenen- kapostia tulee joka päivä ihan hir-
kään pitäs päästä ropeloimaan veesti. [spam, junk mail]
mun tiedostoja. Olis mukava vä- roskaruoka grilli- ja hampurilais-
hän ropeloida ton Mirkun tisuja. ravintoloiden ja -kioskien pika-
[to touch, finger; grope] ruoka Söisit kunnon ruisleipää
ropista t o i s t u v a s t a tai j a t k u v a s t a etkä aina tommosta roskaruokaa!
tapahtumisesta eri yhteyksissä: ra- Ei tolia pelkällä roskaruualla pi-
pista (1) Rahaa tulee niin että ro- temmän päälle pärjää, [junk food]
pisee. Maaleja tuli taas oikeen ro- roskis r o s k a k o r i , -astia, - l a a t i k k o
pisemalla. Siinä taas vanhat enkat Vie noi jätteet roskikseen! Mitä
ropis EM-uintien monella matkal- hemmettiä sä etit sieltä roskikses-
la. [continuously, nonstop] ta ? Joku oli heittäny hyvät lenkka-
roppi lääke, r o h t o , t r o p p i Onks tä- rit roskikseen, [waste basket;
hän kankkuseen mitään roppia? dustbin, trash can]
Mitä ihmeen roppia se lekuri sulle roskisdyykkari slg. roskalaatik-
kirjotti? Mä en mitään roppeja kojen tonkija, jätteiden kerääjä
haluu ruveta ottaan. [medicine, Täällä päin hiippailee kaikenlai-
remedy] sia roskisdyykkareita safkaa etti-
rotsi
mässä. Ottaa päähän noi roskis-
dyykkarit. [dumpster diver]
rotsi t a k k i Joku oli vieny mun rot-
sin narikasta. Mä ostin uuden
nahkarotsin. Kokeiles vaan, mah-
tuuks tää rotsi sulle. Miten sä keh-
taat vieläkin kulkee tossa vanhas-
sa rotsissa? [coat]
roudari erit. r o c k - tms. yhtyeen
soittimien, vahvistimien ym. väli-
neiden kuljettamisesta, esitysval-
miudesta j a kunnosta huolehtiva
henkilö Me etitään bändille paria
hyvää roudaria. Roudarin hom-
missa joutuu aika koville, [roadie]
roudata k u l j e t t a a , rahdata, kantaa
tavaroita; toimia roudarina
mihkäs nää kamppeet roudataan ?
Noi vanhat kalut vois roudata
kaatikselle. Palomiehet roudas
sen pianon yläkertaan. Jätkät vas-
ta roudaa kappeita lavalle, [carry,
bring, take; be a roadie]
rouskutin vanha, huonosti j a rous-
k u t t a v a s i t o i m i v a kone tai laite
Toi meijän kopiokone alkaa olla
jo melkonen rouskutin. Ei tolia
vanhalla tietsikan rouskuttimella
tee kohta enää mitään! [a(n old)
machine that makes a crunching
sound]
rouskuttaa koneesta tms.: t o i m i a
h u o n o s t i j a ä ä n e k k ä ä s t i Miten
tietsikan romppuasema on ruven-
nu rouskuttaan ihan kummallises-
ti? [to make a crunching sound, to not
work properly]
ruikata, ruikkia virtsata, kusta,
k u s e s k e l l a , r u i s k i a Joku on
kannu tohon lumihankeen.
362
on raas ruikkinu ovenpieliin.
[urinate]
ruikuli l ö y s ä u l o s t e , ripuli Mul on
hirvee kankkunen ja ruikuli. Maha
menee tosta lakusta ihan ruikulil-
le. [loose excrement; diarrhea]
ruinata mankua, pyytää, kinuta,
vaatia Mitä sä taas ruinaat multa ?
Muksut on aina ruinaamassa ra-
haa. Pilluako siinä taas ruinaat?
Täytyy kait ruinata vuokranmak-
suun lisäaikaa, [to pester, beg, ask
for]
ruista ranteessa voimakuutta,
voimaa Pitäs olla vähän ruista
ranteessa, jos aikoo pärjätä pai-
Hei, nissa. Syös nyt kunnolla, niin tulee
vähän ruista ranteeseen! [force,
strength]
rukata, rukkailla parantaa, paran-
n e l l a , k o r j a t a , k o r j a i l l a , säätää,
säädellä Yritähän vielä rukata tätä
tekstiäs kuntoon. Saisitko jollain
rukattua tän kellon käymään oi-
keeta aikaa ? Tuloksia oli var-
maan vähän rukkailtu jälkeen-
päin. [improve, fix; edit]
rukkaset naulaan, pöytään,
tiskiin t y ö t e o s t a l u o p u m i s e s t a ,
työnteon lopettamisesta Tekis
mieli pistää rukkaset naulaan
näistä hommista. Meinaatko iskee
toi rukkaset pöytään ja häipyä ? Pena
löi rukkaset tiskiin ja lähti lätkiin.
[(of quitting a job)]
1 rukki R e s e r v i u p s e e r i k o u l u , RUK
Mun poika pääs rukkiin. Ootko sä
käyny rukin ? Velipoika on rukis-
rui- sa. [Reserve Officers' School]
Kissat
 363 runtata
2 rukki h u o n o k u n t o i n e n auto, kone rumbaa koko viikon. Alikessutpiti
t m s . l a i t e : ritsa, r ö t i s k ö , r o h j o , välillä aikamoista rumbaa. En
romu Ei tää saakelin rukki lähe saanu koisattua, kun naapuri piti
millään käyntiin. Tollasen rukin hirveetä rumbaa koko yön. [noise,
vois ajaa suoraan kaatopaikalle. hullabaloo; hassle, busy time]
[bad car or machine; piece of junk] rundata slg. k i e r t ä ä , k i e r r e l l ä Nyt
ruksata rastia, p a n n a r u k s i Ruksaa se bändi rundaa Jenkeissä. Mihis
niihin ruutuihin, mitä haluut tila- te seuraavaks lähette rundaan? [to
ta. Tähän listaan rukastaan sitä tour]
mukaa ne hommat, jotka on jo teh- rundi slg. kierros, lenkki; pyräh-
ty. [to mark with an X; to tick, to check] dys; kiertue; (viina)kierre Seuraa-
ruksi rasti, paperiin tms. merkittä- valla rundilla mä kyllä korjaan
vä vinoristi Pistä aina ruksi mie- koko potin! Neuvotteluissa alkaa
lestäs oikeen vaihtoehon kohalle. pian toinen rundi. Mannisen tie
Nyt mä panin ruksin väärään koh- katkses tähän ekaan satasen run-
taan. [a cross; an X] diin, mutta kaksatanen on vielä jä-
ruksia m e r k i t ä rasti(11a), rastia, lellä. Pitäis tässä vielä miettiä ens
rastittaa Mutsi oli ruksinu mun syksyn rundit valmiiks. Penalla on
joululahjalistasta puolet pois. taas rundi päällä, [round, tour;
Koita nyt vaan ruksia oikeille ko- (vicious) circle; habit]
hille niihin vaihtoehtoihin. Kaikki runkata vulg. masturboida, ona-
kohat oli ruksittu päin honkia, [to noida, t y y d y t t ä ä itseään seksuaali-
cross (out); to tick, to check] sesti En saanu pillua, niin pakko
ruljanssi u r a k k a , touhu, puuha, to- oli runkata. Mee siitä muualle
hina Muutosta tulikin aikamoinen runkkaamaan! [masturbate]
ruljanssi. En mä jaksa enää kauan runkkari vulg. v a h v a h e r j a u s : m a s -
tätä nykymaailman ruljanssia. t u r b o i j a , o n a n o i j a , itsensä t y y d y t -
Tää viikko on töissä vielä ruljans- täjä Veä kätees, saatanan runkka-
sia, mutta sit pitäs helpottaa, [job; ri! Häivy siitä, vitun runkkari!
hassle, busy time] [(used as insult) wanker]
rullata sujua, m e n n ä , edetä ( h y - runtata 1 r u t i s t a a kasaan, r u t a t a ,
vin), pyöriä Kuis hommat rullaa? runnoa; lyödä, taklata, käsitellä
Faijan firma rullaa taas mukavas- kaltoin, pidellä pahoin Runta-
ti. Pitäs tässä taas saaha vaimon taanks nää tyhjät pahvilaatikot?
kuoleman jälkeen asiat jotenkin Kuka on runtannu mun hienon ha-
rullaamaan, [be doing, be going tun! Tavarat piti äkkiä runtata
(fine, etc.), roll] laukkuun. Mä runttasin sitä tyyp-
rumba slg. k o v a meno, touhu, vils- piä nyrkillä turpaan. Runttaa se
ke, h y ö r i n ä , h ö y k y t y s , m e i n i n k i ; jätkä laitaan, tapa se! [to crush,
meteli Töissä on ollu hirveetä crumple (up); to squeeze; to punch, hit;
ruoho 364

to elbow, body check] 2 h a u k k u a , Mä inhoon ruottia. Musta se ruot-

teilata Lehessä meijän esitys run- tin maikka on ihan jees. [the
tattiin maanrakoon, [to pan, Swedish language]
censure] rupinen h u o n o , k e l v o t o n , surkea,
ruoho slg. marihuana, heinä, m a r i ankea, kuppainen, tautinen, käly-
Nykyään jo kymmenen ikäset polt- nen Jo oli rupinen leffa! Mä en
taa ruohoo ja vetää muutakin ka- tollaseen rupiseen kapakkaan
maa naamaan. Pitää sit kattoo, et mee! En mä suostunu sellasta ru-
ruoho ei pääse loppuun, [mari- pista kämppää vuokraamaan.
juana] [bad, lousy, miserable, dismal]
ruokis r u o k a t u n t i ,
- t a u k o Oho, rupu r a p p i o a l k o h o l i s t i , pultsari,
ruokis venähti vähän pitkäks. ( 2 ) p u l i , s p u r g u Sataman puistos-
Ehitkö kävästä ruokiksella mun sa on aina noita rupuja. Kävi vä-
luona? [lunch break] hän sääliks sitä yhtä rupua. [an
ruokoton s i i v o t o n , t ö r k e ä ; epäsi- alcoholic]
v e e l l i n e n , s o p i m a t o n , rivo, h ä r s k i , rupusakki taitamaton, laiska, kel-
irstas, rietas Se kämppä oli ihan voton ihmisjoukko: roskajoukko,
ruokottomassa kunnossa. Penan - p o r u k k a , - v ä k i Tosta meidän ru-
vitsit on aina ihan ruokottomia! pusakista ei oo mihinkään. Suo-
Ukko lukee aina ruokottomia por- messa on rupusakkia jo ennes-
nolehtiä. Toi on ihan ruokotonta tään, ei niitä tänne lisää tarvita.
huumoria! Ei tollasia ruokottomia Mitä hemmetin rupusakkia tänne
saa puhua! [untidy, dirty; indecent, on taas kerääntyny! [useless
obscene, vulgar] people, trash]
ruoto ihmisruumis, ranka Oikase- rusinaksi täysin romuksi, rikki,
han ruotos tohon penkille, niin mä hajalle Mersu hajos siinä kolaris-
vähän hieron. Päätä ja koko ruo- sa ihan rusinaks. Pena oli ajanu
too särkee helkutisti. Nostahan se autonsa rusinaks, ja se meni lu-
ruotos pystyyn! [body; spine] nastukseen. [wrecked, broken,
ruottalainen ruotsalainen; ruot- (smashed) into pieces]
sinkielinen, hurri Pate kerto ruot- ruskeakieli/M/v, vulg. mielistelijä,
talaisista hyviä vitsejä. Noi taitaa p y r k y r i , p e r s e e n n u o l i j a Uus pomo
olla jotain ruottalaisia turisteja. tuntuu olevan oikee ruskeekieli,
[Swedish] saamarin nilkki! Vituttaa tollaset
Ruotti R u o t s i Taas tuli maaotte- ruskeekielet! [fawner, pusher,
lussa Ruottilta turpiin. Mun faija thruster]
lähti aikonaan Ruottiin hommiin.
r u s k e a n reiän ritari halv., vulg.
[Sweden]
homoseksuaalinen mies, homo-
ruotti r u o t s i n k i e l i , r u o t s i Mun ei mies Noi tyypit oli just niitä rus-
tarvinnu lukee koulussa ruottia. keen reiän ritareita. Kato, tuolla
 365 rutussa
se ruskeen reiän ritari taas kei- rutjake v a r s i n k i n miehestä: retku,
mailee. [homosexual] renttu, retale, heittiö, h u n s v o t t i
ruski v e n ä l ä i n e n , ryssä, v a n j a Ne Pakko kai tässä on ton äijän rut-
ruskit trokas pirtua. Taas tossa jakkeen kanssa jaksaa elää. En
tuli bussilastillinen jotain ruskeja. mä tajuu, miten tollanen rutjake
[Russian] voi kiinnostaa naisia! [bum; boor]
rustata, rustailla k u n n o s t a a , kun- rutka runsas, r a j u , r o i m a , r a n k k a ,
nostella, valmistaa, valmistella, kova Pistitpä mulle rutkan annok-
v ä r k ä t ä , v ä r k k ä i l l ä , väsätä, v ä s ä i l - sen! Me saatiin kerättyä rutka
lä, v i r i t t ä ä , v i r i t e l l ä Rustaas nyt määrä mustikoita. Otettiin muuten
vihdoinkin asias kuntoon! Mä rus- saunassa aika rutkat löylyt! Ra-
tasin Patesta pienen muistorunon. haa kulu reissulla rutkasti. Har-
Koitan tässä vähän rustailla tota mitti niin rutkasti. Yöllä on satanu
mopoo kuntoon. Pitäis tässä vielä rutkasti lunta. Kaikki maksaa ny-
vähän rustailla gradua valmiiks. kyään niin rutkasti. Tais tulla juo-
[fix; write] tua illalla rutkasti, [good; big; a lot]
rustinki v e h j e , laite, v ä r k k i (erityi-
rutosti runsaasti, p a l j o n , kovasti,

sesti y h d y s s a n o j e n l o p p u o s a n a
rutkasti, rankasti Mä hävisin kort-
h a l v . suuta j a k a s v o j a t a r k o i t t a -
tipelissä rutosti. Älä kittaa sitä
massa) Pitäsköhän tää koko rus- kaljaa niin rutosti! Kyllä muuten
tinki roudata kaatikselle? Piähän sato yöllä vettä rutosti. Porukkaa
se turparustinkis kiinni! Tolia oli rutosti paikalla, kaikki maksaa
akalla on naamarustinki aina vää- nykyään niin rutosti, [a lot]
rällään. [the whole thing; device; face]
ruttaantua r u t i s t u a , r y p i s t y ä Auto
ruttaantu kolarissa lunastuskun-
rutata r u t i s t a a , saattaa m e n e m ä ä n
toon. Sen peltiveneen pohja oli
l y t t y y n , kasaan, r u n t a t a ( 1 ) Älä
pahasti ruttaantunu. Katohan vä-
ruttaa niitä papereita! Joku on ru-
hän, ettei pukus pääse ruttaantu-
tannu mun just silitetyn hameen!
maan! [become crushed, crumpled]
Pena ruttas autonsa etupään pyl-
rutto l i e v ä h k ö kirosana: helkutti,
vääseen. [crush, crumple up]
h e l s k a t t i , h e l s k u t t i , h i t t o Voi rutto,
rutistaa 1 Annahan kun mä
halata
kun ottaa päähän se moka! Rutto
rutistan sua! Se tantta tykkää, kun
soikoon, mikä mäihä! Kyllä oli ru-
sitä vähän rutistaa, [to hug]
ton paljon porukkaa bileissä!
2 pinnistää, ponnistaa, rynnistää
[<mild curse word>]
k a i k i n v o i m i n Viimesellä kierrok-
rutussa rypistyneenä, rypyssä,
sella mä koitin rutistaa kaiken irti.
k u r t u s s a , r u t i s t u n e e n a Miks tää
En mä saanu rutistettua itteeni
sun hattus on ihan rutussa? Aina
ihan mitaleille. Tää homma on ru-
toi naapuri kulkee naama rutussa.
tistettava tänään väkisin valmiiks.
Etupää meni kolarissa aika rut-
[to try hard, struggle]
ruudinkeksijä
tuuri. Turpa kii tai lyön nenäs rut-
tuun! [crumpled, crushed]
ruudinkeksijä halv. kielteisessä
tai ironisessa yhteydessä yleensä
tyhmää, yksinkertaista, hidasä-
lyistä tms. ihmistä tarkoittamassa
Eipä oo toi sunkaan veljes mikään
ruudinkeksijä. Voithan sä kysyy
siltä neuvoo, mut ei se mikään
ruudinkeksijä oo. [(in negation)
stupid, simple person]
ruutta r u i s k u tai pursotin, pruutta,
truutta Palokunnan ruutatkin jää-
ty siinä tulipalopakkasessa. Onks
meillä mitään ruuttaa, jolla vois
koristella kermakakkua? [hose;
syringe; piping bag]
ruutu 1 i k k u n a Älä nyt mee avaa-
maan sitä ruutua, kun on niin saa-
kelin kylmä! Ne varkaat oli lyöny
kaikki ruudutkin hajalle. Pistä se
ruutu kii! [window] 2 t e l e v i s i o Ei se
ukko tee muuta kun töllöttää ruu-
tua kaiket illat. Älä nyt pistä sitä
ruutua kiinni, kun mä katon uuti-
set! Ei tosta ruudustakaan tuu kun
pelkkää roskaa, [television]
ruuvari r u u v i t a l t t a , - m e i s s e l i Täs-
sä tarttis nyt pientä ruuvaria.
Tuos ne kaikki isot ruuvarit ja ris-
tipäämeisselit tänne! [screwdriver]
ruuvi löysällä päästään s e k a i s i n ,
vähän tärähtänyt Tolia tyypillä
taitaa olla ruuvi löysällä. Joka
tollosta tutkimusta pitää muka tie-
teellisenä, sillä on itelläänkin ruu-
vit löysällä, [out of one's head]
ruveta heilumaan slg. haastaa
taa Älähän jätkä rupee heiluun! Se
366
kyrpiinty ja rupees heiluun. [pick a
quarrel, ask for trouble]
rymistellä j u h l i a (juopotellen),
rällätä Lähetäänkö illalla kylille
vähän rymisteleen ? Jätkät oli ry-
mistelly kapakoissa aamuun asti.
[to party, drink]
rynkky rynnäkkökivääri, rynnäri
Ammunnoissa mulle tuli rynkyllä
aika hyvä tulos. Tossa kuvassa me
marssitaan rynkyt olalla, [assault
rifle]
rynniä työntyä; rynnistää, pinkoa,
kiriä Me vaan koitettiin väkisin
rynniä siinä tungoksessa eteen-
päin. Harmi, kun se ruottalainen
pääs rynnimään loppusuoralla
kaikkien ohi. [to dash, rush; to push;
to spurt]
rynnäri rynnäkkökivääri, rynkky
On muuten tarkka ase toi suoma-
lainen rynnäri. Ruottalaisetkin
valmistaa jotan surkeeta rynnäriä
lisenssillä, [assault rifle]
ryntteet, rynttyyt (huonot) vaat-
teet, k a m p p e e t , h y n t t e e t , h y n t t y y t ,
rytkyt Riisutaan ryntteet ja men-
nään uimaan! Ei näissä ryntteissä
kehtaa kirkolle lähtee. Vie pois
noi haisevat rynttyys! Viiään ne
rynttyyt kierrätykseen, [(bad)
clothes, rags]
ryntäät miehen rintamus, raiveli;
n a i s e n r i n n a t , t i s s i t , d a i s a r i t , pus-
kurit Mä otin sitä jätkää kiinni
ryntäistä ja paiskasin katuun.
Kato mitkä ryntäät tolia mimmil-
rii-
lä! [lapel, chest; breasts]
rynäistä k a a t u a Perhana, kun ry-
näsin noissa rappusissa. Mutsi oli
 367 ryyppy
rynässy liukkailla ja katkassu kä- rysän päältä itse ( l u v a t t o m a s t a )
tensä. [fall over, fall down] teosta (kärähtämisestä) Kytät sai
rypistää pinnistää, r y n n i s t ä ä , y r i t - mut kiinni ihan rysän päältä. Pe-
tää k o v a s t i , paahtaa, p i n g o t t a a 7 a - nan eukko narautti sen rysän
kasuoralla mä pistin kaiken peliin päältä vieraista, [(caught) in the act]
ja koitin vaan väkisin rypistää sen rysäyksessä, rysäyksellä yht-
hurrin ohi. En mä pystyny rypis- äkkisesti, k e r r a l l a , y h d e l l ä kertaa,
tään kuin vähän yli kasin keskiar- samalla kertaa Se uusin Potter-
voon. [try hard, struggle; swot, grind kirja myytiin ihan rysäyksessä
away] loppuun. Kaikki tapahtu silleen
ryppyillä k e l j u i l l a , p o t t u i l l a , panna niin rysäyksessä, en mä käsitä mi-
vastaan, r e t t e l ö i d ä Ä l ä k u u l e rupee tään. Meillä uusittiin koko kalus-
mulle ryppyileen! Tolle tyypille ei tus samalla rysäyksellä. Mä lope-
kyllä uskalla ryppyillä. [pick a tin ne hommat yhellä rysäyksellä.
quarrel; put up resistance] [at once; very quickly]
Ryssä halv. V e n ä j ä Eipä oleenää rytkyt halv. ( h u o n o k u n t o i s e t ) vaat-
tehny mieli lähtee sinne Ryssän teet, h y n t t e e t , h y n t t y y t , r y n t t e e t ,
maalle. Ei tosta Ryssästä koskaan rynttyyt Ei näissä rytkyissä kehtaa
tiiä, mitä ne siellä keksii. Tollanen enää kaupungilla kulkee. Veähän
simputus on taas melkein kun sitä rytkyt niskaas, niin lähetään!
Ryssän meininkiä. [Russia] [(bad) clothes, rags]
ryssä 1 halv. v e n ä l ä i n e n i h m i n e n rytäkkä ryminä, ryske, melske,
Täällä hotellissa on näköjään taas tappelu, nujakka Siitä synty hirvee
hirveesti ryssiä. Se tyyppi tais olla rytäkkä niitten hulikaanien ja po-
joku ryssä. Taas hävittiin ryssille. liisin välillä. Siinä samassa rytä-
[Russian people] 2 halv. v e n ä j ä n kässä mun silmälasitkin hajos.
kieli Minä en tajuu tota ryssää sa- [hassle, hullabaloo; fight]
naakaan. Ne puhu kait jotain rys- ryynit slg. oksennus, y r j ö ( t ) , laatta
sää. [the Russian language] Tuli hirvee olo ja piti heittää ryy-
rysä 1 p o l i i s i e n t a i t u l l i n ratsia nit. Oli niin paskaa safkaa, et mei-
Pena jäi kii, kun ajo suoraan ry- nas lentää ryynit. Keltä on tullu
sään. Kato, tossa ne kytät viritte- ryynit paskahuusin lattialle ?
lee taas jotain rysää. Me joudut- [vomit]
tiin Vaalimaan tullissa rysään.
ryynätä slg. oksentaa, y r j ö t ä , p u k -
[raid (by the police)] 2 m a a l i k e h i k k o ,
lata, heittää laattaa Mirkku sammu
reppu, kassi, veska, p ö m p e l i Lä-
alkuillasta ja sit se rupes ryynään.
mäsin siniviivalta suoraan ry-
Joku on ryynänny tohon oven vie-
sään. Koittakaas nyt pistää pallo
reen. [to vomit]
rysään! [goal (in sports)]
ryyppy 1 annos (alkoholijuomaa
Nyt täytys saada ryyppy vettä.
ryyppykierre
Tarjoo ees ryyppy! Me ruvettiin
ottaan ryyppyjä jo alkumatkasta.
Oot tainnu ottaa jo montakin
ryyppyä? Ei nyt parista ryypystä
voi noin känniin tulla! [swig, drink]
2 moottorista: rikastin; m y ö s sen
käytöstä Käytä ryyppyä ennen
käynnistystä! Taisit antaa koneel-
le liikaa ryyppyä, [choke (of engine)]
ryyppykierre j u o m a k i e r r e Enon
ryyppykierre on kestäny pian pari
viikkoo. Alä päästä sit ittees enää
sellaseen ryyppykierteeseen!
[drinking habit, binge]
ryyppy päällä alkoholikierteessä
olemisesta tai siihen jäämisestä
Enolla on taas ryyppy päällä. Pe-
nalle jäi ryyppy päälle vielä vii-
konlopun jälkeen, [on a binge, in the
habit of drinking]
ryypyttää k ä y t t ä ä moottorin
tinta Älä sitten ryypytä sitä konet-
ta ihan märäks! Ei sitä konetta
saa liikaa ryypyttää! [to use the
choke]
ryypätä j u o p o t e l l a , kännätä; m y ö s
juopottelun aiheuttamista mene-
tyksistä Eno on ruvennu taas
ryyppäämään. Se äijä on taas mis-
sä lie saunaillassa ryyppäämässä.
Isoisä oli aikoinaan ryypänny ta-
lonsa ja koko omaisuutensa. Mun
broidi ryyppäs lopulta ittensä
hengiltään. [to drink; to lose sth due
to drinking]
ryysis r u u h k a , ryntäys, väentun-
gos Alennusmyynnissä oli taas
kauhee ryysis. Illan konserttiin oli
hirvee ryysis. Onneks haettiin li-
put ennen ryysistä. Mä meinasin
368
tukehtua siinä ryysiksessä. [rush,
crowd]
ryysiä rynnätä, rynniä, ryysätä,
tungeksia Piti hirveellä kiireellä
ryysiä junaan. Ei mua huvita men-
nä tonne aleen ryysiin. [to rush,
dash, hurry]
ryystää h ö r p p i ä , j u o d a äänekkääs-
ti; ryypätä, kitata Mummo aina
ryysti kuumaa kahvia kupin reu-
nasta. Älä ryystä vaan juo kunnol-
la! Meijän iskä ryystää joka ilta
kaljaa, [to drink, slurp]
ryysy h u o n o k u n t o i n e n , r u m a vaa-
te; vaatteista yleensä Tommosta
ryysyä en suostuis käyttämään.
Toi naapuri kulkee aina hirveissä
ryysyissä. Vaatekirpparilla oli
myynnissä taas jos jonkinlaisia
ryysyjä. Mitkähän ryysyt pistäis
rikas- bileisiin ? [(bad) clothes, rags]
ryysätä r y n n ä t ä , r y y s i ä , tungeksia,
rynniä Mihin te nyt taas ryysäät-
te ? Niillä turistimatkoilla pitää
aina ryysätä paikasta toiseen. Sin-
ne aleen ryysäs hirvee määrä sak-
kia. Kehtaatkin ryysätä toisten ohi
jonossa! [to rush, dash, hurry]
ryytynyt väsynyt, nuutunut; kyl-
l ä s t y n y t , t y m p ä ä n t y n y t Mulla on
kova flunssa ja ryytyny olo. Miks
sä näytät noin ryytyneeltä? [tired;
bored]
ryytyä p a l a a l o p p u u n , väsyä, uu-
pua; kyllästyä, tympääntyä Joskus
yövuorossa tuntu kun olis ryytyny
just siihen paikkaan. Piä huoli,
ettet ryydy liikoihin hommiin! Al-
kaa siinä mieli ryytyä, kun kaikki

menee päin honkia, [burn oneself
out; become tired; become bored]
rähinä 1 m e t e l i , melu; melske, vi-
linä (työnteossa y m . tekemisessä)
Mä heräsin siihen ukkosen rähi-
nään. Bändi pisti heti alusta täyen
rähinän päälle. Tehtaalla on sei-
sokin jälkeen taas täys rähinä
päällä, [noise, hullabaloo; hassle,
busy time] 2 t a p p e l u , n u j a k k a , k a -
hakka, riita Ne hauskat pippalot
muuttu yöllä rähinäks. Poliisi
puuttu lopulta siihen jätkien rähi-
nään. [fight, quarrel]
rähjätä 1 rähistä, huutaa vihaisena
Häivy täältä muualle rähjää-
mään! Se juoppo ukko rupes yht-
äkkiä rähjäämään meijän muk-
suille. Äiskä rähjäs taas koko illan
suutuspäissään iskälle, [to brawl,
rant, yell] 2 l i a t a , s o t k e a Missä
taas oot rähjänny vaattees? Kaik-
ki tavarat oli rikottu ja seinät räh-
jätty niien varkaitten jäljiltä, [to
mess up, (make) dirty]
rähjääntyä, rähjäytyä likaantua,
sotkeentua, n u h r a a n t u a , t u l l a h u o -
n o o n k u n t o o n Vaatteetkin
jäänty siinä ojaanajossa. Sen
maatilan kaikki ulkorakennukset
on päässy pahasti rähjääntymään.
Reissussa rähjääntyy, sanotaan.
Saappaatkin rähjäyty siellä kura-
sella pellolla, [become dirty; get in
bad shape]
räjähtänyt väsähtänyt, nuutunut,
rähjääntynyt, epäsiisti, siivoton,
sekainen Olo oli krapulassa joten-
sakin räjähtäneen tuntunen. Mä
olin aamulla ihan räjähtäneen nä-
369 räksyttää, räkyttää
könen. Muksujen huone on taas
ihan räjähtäneessä kunnossa.
[tired; untidy; in disorder]
räjähtää 1 s u u t t u a , raivostua
Maikka räjähti, kun mä en ollu
tehny läksyjä. Mutsi räjähtää, jos
saa kuulla tästä. Kohta mä räjä-
hän, jollet sä häivy! [become angry;
lose self-control] 2 m e n n ä r i k k i , h a -
jota, rikkoontua, s ä r k y ä Toi telk-
kari varmaan kohta räjähtää, kun
se jo reistailee. Hitto, kun Räikkö-
sen motti räjähti taas viimesellä
kierroksella, [to break (down)]
räjähtää käsiin tilanteen hallin-
nan menettämisestä Nää hommat
räjähtää kohta käsiin, jos ei mis-
tään saaha apua. Siellä maanjä-
ristysalueella on kuulemma tilan-
ne ihan räjähtäny käsiin, [lose
sä control]
räjäyttää pankki, potti saada
s u u r v o i t t o , saavuttaa y h t ä k k i n e n
suurmenestys Näillä korteilla
meikä räjäyttää koko potin. Se
bändi räjäytti pankin jo ekalla al-
bumillaan. [hit (it) big]
räh-
räkiä s y l k e ä r ä k ä ä , s y l j e k s i ä Jengi
kisko tupakkaa ja räki koko ajan
ympäriinsä. Älä räi siinä! Mee sii-
tä muuaalle räkimään, mua etoo!
[to spit (out), to cough up phlegm]
räknätä laskea, l a s k e l m o i d a , p i t ä ä
lukua, arvioida Täytyy vähän räk-
nätä ens vuoden kuluja. Jos mä
nyt oikeen räknään, niin kyllä kai
rahat just ja just riittää, [calculate;
estimate]
räksyttää, räkyttää j ä k ä t t ä ä , sät-
tiä, nalkuttaa, rätkyttää, soittaa
räkä
suutaan Se hullu räksytti mulle
koko illan siitä samasta asiasta.
Mee siitä muualle räkyttämään,
mun asiat ei sulle kuulu! [to nag,
complain]
räkä nenästä t a i k e u h k o i s t a e r i t t y -
vä lima Pyyhi toi hirvee räkä ne-
nästäsi Millä helkutilla sais rään
irtoomaan kurkusta ? [snot; phlegm]
räkäinen 1 jossa o n räkää, j o k a o n
räässä Pyyhi tuo räkänen nenäsi
Voisitko viiä roskiin noi räkäset
rättis! [snotty] 2 e p ä s i i s t i , v a s t e n -
mielinen, inhottava, rähjäinen, kä-
lynen Tohon räkäseen kapakkaan
en kyllä suostu menemään. Tällä
tienoolla ei ole kun pari räkästä
lähikauppaa. Se päästi mulle oi-
kein räkäsen naurun päin naa-
maa. [untidy, unpleasant; dilapidated]
räkäistä s y l k ä i s t ä Pena oli räkäs-
sy sitä tyyppiä naamaan ja saanu
turpiin. Et räkäse täällä enää ker-
taakaan! [to spit (out), to cough out
phlegm]
räkäkänni tolkuton juopumus,
t u k k i h u m a l a , u m p i h u m a l a , sika-
humala, kaatokänni Eiköhän oteta
illalla oikee räkäkänni! Pena juo
joka kerta ittensä räkäkänniin. Ei
jätkät päässy enää räkäkännissä
mihkään kapakkaan, [severe
drunkenness]
räkälä s i i v o t o n baari, ruokala tms.
Tohon räkälään en suostu meneen
ees kahville. Tossa räkälässä on
aina ihan pimeetä porukkaa.
[untidy pub, bar or restaurant]
räkänokka 1 r ä k ä i n e n nenä; j o l l a
o n n e n ä räässä En mä voi tulla
370
lasena räkänokkasena esiintyyn.
Vauva on taas oikee räkänokka
tossa flunssassa, [snotty nose; snot-
nosed] 2 p i l k k a n i m i : k e s k e n k a s -
vuinen, kokematon, noviisi Tänne
ei töihin kaiken maailman rä-
känokkia huolita! Älä sinä rä-
känokka tuu toisia neuvoon! [tyro,
novice; inexperienced, immature]
räkä poskella tolkuttomasti juo-
puneena, räkäkännissä, t u k k i h u -
malassa Pena tuli himaan taas
ihan räkä poskella. Joku puliukko
tuli siihen räkä poskella örvel-
tään. [severely drunk]
räkärätti halv. n e n ä l i i n a Sun haise-
via räkärättejäs on täällä joka
paikassa. Vie noi räkärättis ros-
kiin! [handkerchief]
räkätauti n u h a , f l u n s s a Muhun iski
taas armoton räkätauti. Koko per-
he on hirveessä räkätaudissa, [(the
common) cold]
rälläkkä k u l m a h i o m a k o n e Paksut
putket kannattaa pätkiä tolia räl-
läkällä. Tähän rälläkkään pitäis
vaihtaa uus laikka, [angle grinding
machine]
rällästää, rällätä j u h l i a mekasta-
en, t u h l a i l l e n , j u o p o t e l l e n t m s . ,
rellestää Porukat rällästi meillä
aamuun asti. Missäs sitä oltiin
taas koko yö rälläämässä! Lähe-
tääs vähän rälläämään kaupun-
gille! [to party, drink, go on a binge]
rämpyttää soittaa ( k i e l i ) s o i t i n t a
meluisasti, huonosti: rimputtaa;
soittaa o v i k e l l o a m e l u i s a s t i , t o i s -
tuvasti Mee muualle rämpyttä-
täl- mään kitaraas! Kuka siellä räm-

pyttää koko ajan sitä ovikelloa? [to
strum; to keep ringing a doorbell]
rämäkkä rähäkkä, riehakka,
m a k k a , reteä, r a i s u Johan
vaarilta rämäkkä nauru! Toi naa-
purin pikkulikka on tosi rämäkkä.
Meillä oli eilen aika rämäkät bi-
leet. Jätkät heitti korttiringissä
taas rämäkkää tarinaa, [loud,
cracked; wild, boisterous]
ränni 1 (vesi)kouru; räystäskouru;
r ä y s t ä s k o u r u s t a alas j o h t a v a s y ö k -
sytorvi Ennen vanhaan täälläkin
tukit uitettiin rännejä myöten. Vesi
lens kaatosateella noista ränneis-
tä yli. Rännit on menny roskista
tukkoon. Kai se varas kiipes en-
siks ränniä pitkin katolle, [gutter;
drainpipe] 2 r ä n n i n ( 1 ) e l i k o u r u n
kaltainen rakenne: h y p p y r i m ä e n
vauhdinottorinne; jääkelkkailura-
ta; k e i l a r a d a n s i v u k o u r u ; l u m i v a l -
lien reunustama ralli taival; jää-
kiekkokaukalon päädyn muodos-
tama kuvitteellinen kouru, jota
p i t k i n k i e k k o k u l k e e Yks
pääjä oli kaatunu pahasti jo rän-
nissä. Enpä uskaltais laskee tol-
lasta jäistä ränniä alas. Perhana,
kun viimenen heitto lipashti rän-
niin! Tunturirallin rännit alkaa
olla meille jo aika tuttuja. Ei muu-
ta kun kiekko ränniin ja perään!
[spout, chute; gutter; road; rink]
räpellys turhanpäiväinen, kömpe-
lö tai hankala t y ö tai t e k e m i n e n tai
sen tulos, ripellys Olihan se aika
räpellystä hiihtää räntäsateessa.
Ei sen tyypin räpellyksestä tuu nä-
köjään mitään valmista. Tota sun
371 räpsä
tekstiäs ei voi sanoo muuks kun
räpellykseks. [clumsy, troublesome
re- working or job]
pääs räpeltää tehdä j o t a k i n taitamatto-
m a s t i , h u o l i m a t t o m a s t i Et kai sä
ite rupee räpeltämään sitä re-
monttia? Ei se bändi osannu kun
vähän soittaa räpeltää. [do sloppily
or badly]
räplätä hypistellä, sormeilla, sork-
kia, raplata Älä räplää koko ajan
sitä radiota! Se jätkä yritti ruveta
räpläämään mua. [to touch, finger;
grope]
räppi r a p , r a p m u s i i k k i , eräs n o p e a -
r y t m i n e n m u s i i k k i , j o s s a taustana
käytetään nopeaa, riimitettyä pu-
hetta Bändi soitti teknoo ja aika
nastaa räppii. En mä tykkää tosta
räpistä minkään vertaa! [rap, hip
hop]
räppänä ( t u u l e t u s ) i k k u n a Pistätkö
sen räppänän vähäks aikaa auki?
Paa se räppänä kii, täällon kylmä!
[(ventilation) window]
koehyp-
räppäri r a p m u s i i k i n esittäjä tai
harrastaja En mä saanu niitten
räppäreitten solkkauksesta mi-
tään selvää. Mä oon itekin räppä-
ri enkä mikään rokkari, [rapper, hip
hopper]
räpsä eräissä p a l l o p e l e i s s ä : p e h -
mustettu kiinniottokäsine, räpylä
Eka lyönti lähti suoraan ykkös-
polttajan räpsään. Saa nähä, mi-
ten tällä uuella räpsällä saa laakit
kiinni. Perhana, kun se lätkä pääs
livahtaan räpsästä reppuun! [(in
sports) glove, mitt]
räpsähtää 372

räpsähtää sakon, t u o m i o n , m a k - mahoton räpätäti. Sen helkutin rä-

s u n t m s . m ä ä r ä y k s e n saamisesta: pätädin turpa pitäs tukkia.
mätkähtää Varo vaan, ettei taas [babbling, gossiping woman]
räpsähä sakkoja tosta kaahailus- räsy vaate, r ä t t i ( 1 ) , riepu, r y y s y ,
ta! Penalle räpsähti siitä rais- rääsy Toi mummo kulkee aina sa-
kauksesta linnatuomio. Räpsäh- moissa vanhoissa räsyissään. Mit-
tiks sulle kovat lisäverot? [to get kä hirveet räsyt sulia on päälläs?
(fine, prison sentence)] [(bad) clothes, rags]
räpsäyttää sakon, m a k s u n , tuo- räsypokka pokeri, jossa kierrok-
m i o n tms. määräyksen antamises- sen h ä v i n n y t riisuu y l t ä ä n j o n k i n
ta: m ä t k ä i s t ä , m ä t k ä y t t ä ä , ( 1 ) r ä - vaatekappaleen Pelattiin kimpas-
pätä Verottaja räpsäytti mulle sa räsypokkaa. Mirkku hävis räsy-
taas helkutin mätkyt. Sille räpsäy- pokassa. Räsypokan päälle ruvet-
tettiin tuomarille haistattelusta tiin naimaan, [strip poker]
kahen ottelun pelikielto, [impose rätinki laskelma, arvio, tili, luku
(fine, prison sentence)] Mun rätinkien mukaan rahojen pi-
räpylä k ä s i Tolia jätkällä on helku- täs kyllä riittää. Vaari piti tarkkaa
tin isot räpylät. Räpylät irti musta, rätinkiä menoistaan. En mä oi-
senkin liero! [hand] keen usko noihin sun rätinkeihis.
räpättää puhua turhia, tyhjänpäi- [estimate, calculation]
väisiä, pälpättää; soittaa suutaan rätkiä m ä t k i ä , lätkiä, piestä; am-
Sun siskos kävi tässä taas räpättä- muskella; roiskia, huiskia Tekis
mässä ummet ja lammet. Painu mieli rätkiä sitä kundia kunnolla
muualle räpättämään juttujasi turpiin. Tuolla se sekopää rätkii
Turpa kiinni, äläkä räpätä! Häivy haulikolla ympäriinsä. Kuka saa-
muualle siitä räpättämästä! keli on rätkiny maalia seiniin!
[babble, talk rubbish] Taas rätkii taivaalta räntää! [hit,
beat; shoot; splash]
1 räpätä s a k o n , t u o m i o n tms. mää-
rätkyttää sättiä, n a l k u t t a a , r ä k y t -
räyksen antamisesta: räpsäyttää
tää, r ä k s y t t ä ä , soittaa suutaan Si-
Saakelin kytät räppäs mulle sakot
näkin oot aina rätkyttämässä tur-
ylinopeudesta. Penalle räpättiin
paas! Taas se naapurin äijä kävi
taas parin vuoden kakku niistä rö-
rätkyttämässä jotain meijän muk-
töksistä. [impose (fine, prison
suista. [to nag, complain]
sentence)]
rätkä m o o t t o r i p y ö r ä , mopo, prätkä
2 räpätä Se bändi
esittää r ä p p i ä Onpa komee rätkä! Pena ajo sillä
räppäs tosi upeesti. Osaa se jätkä rätkällään mettään, [motorcycle]
laulaa muttei oikeen kunnolla rä- rätkäistä, rätkäyttää mätkäistä,
pätä. [to rap] r o i s k a i s t a , m ä t k ä y t t ä ä Turpa kii,
räpätäti r ä p ä t t ä v ä , suulas ( j a j u o - tai rätkäsen kuonoon! Penalle rät-
ruileva) nainen Sun siskos on ihan
 373 rääppeet
käytettiin helkutinmoiset sakot yli- rupes vuotamaan. [Citroen 2CV, tin
nopeudesta. [to hit, punch; to impose snail, dolly]
(fine, ticket, sentence)] rättiväsynyt h y v i n väsynyt, lopen
rätti 1 vaate; riepu, r y y s y , r ä s y , u u p u n u t , r ä t t i ( 2 ) Mä oon ihan rät-
rääsy Ostin alesta ihan hyvännä- tiväsyny. Kun tulee rättiväsyneenä
köisiä rättejä. Miltä tää rätti näyt- kotiin, ei jaksa aateliakaan mitään
tää mun päällä ? Toi nainen kulkee läksyjä, [very tired, exhausted]
aina hirveissä räteissä, [piece of Rättäri Citroen-merkkinen (malli
clothing; rag] 2 h y v i n v ä s y n y t , 2 C V ) pikkuauto, jossa o n kangas-
uupunut, poikki, kuitti, ventti Mä k a t t o , R ä t t i s i t i k k a Se Rättärin sur-
olin kisojen jälkeen ihan rätti. kee moottori kävi kun ompeluko-
Iskä tuli töistä ihan rättinä ja pai- ne. Mun systeri haaveilee omasta
nu suoraa päätä maate. [very tired, Rättäristä. Noi Rättärit on aina
exhausted] 3 purje Eiköhän nosteta tien tukkona. [Citroen 2CV, tin snail,
rätit mastoon ja lähetään! Näillä dolly]
tuulilla kannattas reivata rätti rääkki k o v a f y y s i n e n tai henkinen
tommoseks alle kolmen neliön ko- rasitus Välillä aikessutpisti meijät
koseks. [sail(s)] 4 vulg. k u u k a u t i s s i - intissä tosi kovaan rääkkiin. Ei
de, vitturätti Vie ne haisevat rättis tällasta rääkkiä onneks oo joka
helkuttiin tuolta veskistä! Synny- harjotuksissa. Tenttikausi on taas
tyksen jälkeen sai käyttää vaan yhtä helkutin rääkkiä, [exertion,
rättejä, [tampon; sanitary towel, slog, struggle]
sanitary napkin] rääkätä k ä y t t ä ä j o t a k i n väärin, vir-
rättikauppa halv. kangas- tai vaate- heellisesti, haitallisesti, aiheuttaa
kauppa En kyllä lähe akkojen kans- haittaa Älä rääkkää sitä viuluasi
sa mihkään rättikauppoihin kierte- Tollanen renkutus rääkkää mun
leen. Se ukko piti jotain rättikaup- korvia. Noi nykyajan nuoret rääk-
paa tossa kulman takana, [fabric kää tätä kaunista ja oikeeta suo-
shop; clothes shop, clothing store] mee. [maltreat, murder; do harm]
rättipää halv. varsinkin Lähi-idän rääpiä repostella, pilkata, rienata
arabi, m u h a m e t t i l a i n e n : ä h l ä m i Se saakelin opponentti rääpi mun
Ne konekaappaajat oli kai jotain esitelmää. Älähän rupee rääpi-
rättipäitä. Joku ihme rättipää yrit- mään toisten tekemisiä! [criticize,
ti myyä meille taulujaan. [Arab; slate; mock]
Muslim] rääppeet ruoasta, syötävästä:
jäännökset, rippeet Kakusta olijä-
Rättisitikka Citroen-merkkinen
lellä pelkät rääppeet. Me ollaan
(malli 2 C V ) pikkuauto, jossa on
syöty koko päivä niitä eilisiä rääp-
k a n g a s k a t t o , R ä t t ä r i Nyt ne hipit
peitä. [remains (of food)]
körötteli pihaan sillä Rättisitikal-
la. Sen vanhan Rättisitikan katto
rääsy 374

rääsy v a a t e ; rätti (1), riepu, ryysy, tehny jo ennenkin rötöksiä, [petty

räsy En mää tommosia rääsyjä
päälleni pistä! Pitää kai ostaa
uudet rääsyt kevätjuhlaan. Ei niil-
lä kersoilla ollu rääsyn rääsyä
päällään, [clothes; rag(s)]
rökittää 1 antaa s e l k ä ä n , l ö y l y t t ä ä ,
piestä; ojentaa Tota tyyppiä pitäs
vähän rökittää saunan takana. Ei
valmentajan tarttis ihan tolleen
rökittää pelaajia, [beat, give a good
thrashing] 2 v o i t t a a p e r u s t e e l l i s e s t i ,
perin p o h j i n Kerrankin Suomi
keen rökitti Ruottin kuuella maa-
lilla. Toi eka vastustaja oli aika
helppo rökittää, [to wallop, thrash,
beat]
rökäletappio oikein suuri(nume-
roinen) tappio Maaottelussa tuli
naisissa taas rökäletappio. Vih-
reet kärsi vaaleissa rökäletappi-
on. [thrashing defeat]
römpsä, römsä vulg. n a i s e n su-
kupuolielin: pillu, vittu, reva
römpsä sillä eukolla, vai mitä?
Saitko römsää? [vagina]
rötkäle halv. m i e h e s t ä : r o i k a l e ,
ryökäle Mihin se laiska miehen
rötkäle taas häipy ? Sille rötkä-
leelle pitäs antaa turpaan, [bum;
lout; devil, son of a bitch]
rötköttää maata rennosti, laiskas-
ti, pötköttää Mee siitä muualle
rötköttämästä! Tossa se mies on
vaan maata rötköttäny sohvalla
koko päivän, [lie down]
rötös (pikku)rikos, rikkomus,
työ Ne pikkupojat jäi heti kiinni
niistä rötöksistä. Ne varkaat oli
crime; misdeed]
rötöstellä t e h d ä r ö t ö k s i ä Koitahan
nyt elää siivosti äläkä rupee enää
rötösteleen. Joku jengi oli rötös-
telly tossa liikekeskuksessa.
[commit petty crimes]
röyhistää, röyhistellä rintaan-
s a ylpeillä, rehvastella, pöyhkeil-
lä Ei kannata vielä röyhistää rin-
taansa, ennen kuin tietää, miten
ottelussa vielä käy. Kylläpä nyt
oi- kelpaa röyhistellä rintaansa, kun
on saanu palkinnon, [to boast, be
puffed up with pride]
röykyttää 1 h ö y k y t t ä ä , rökittää
Ruotsi röykytti Suomee taas miten
tahto. Tekis mieli vähän röykyttää
sitä helkutin jätkää, [to wallop,
thrash] 2 h a u k k u a , a r v o s t e l l a , k r i t i -
soida, moittia Luit sä tän päivän
iltsikasta, kun joku toimittaja röy-
kytti sitä viskaalia taas ankarasti?
Aika Ei nyt noin pienistä mokista tarttis
ruveta tolleen röykyttään.
[censure, maul, berate]
röökata slg. t u p a k o i d a Oot sä ru-
vennu taas röökaan ? En mä röö-
kaa kun kännissä, [to smoke]
rööki s a v u k e Tarjoo mulle yks röö-
ki! Milloin säkin oot ruvennu ve-
tään röökiä? En mä pysty pysyyn
tosta röökistä erossa, [cigarette]
rööri putki, kanava, reikä, aukko,
rako (2) Viemärin röörit on taas
täynnä sun hiuksias. Mulla on
ilki- karmee flunssa ja kaikki röörit tu-
kossa. Se jätkä nai kumpaankin
rööriin, [pipe; tube; hole]

saada 1 o n n i s t u m i s e s t a
kupuoliyhdyntään Saiks sä siltä
akalta viime yönä? En oo saanu
ukolta pariin viikkoon, [get laid]
2 saada orgasmi Pirre saa aika
herkästi. Joks sä sait? [have an
orgasm; come]
saada hajua a a v i s t a a j o t a k i n Mis-
tähän ne kytät sai hajua siitä Pe-
nan pontikankeitosta ? Onkohan
joku saanu hajua meijän hommis-
ta? [suspect, have a hunch]
saada halvaus j ä r k y t t y ä ,
tyä Mä sain melkein halvauksen,
kun ovikello soi aamuyöllä. Faija
saa halvauksen, kun kuulee tästä.
[become shocked]
saada harmaita hiuksia
tuntea vastoinkäymisiä, i k ä v y y k -
siä, murheita Mä saan harmaita
hiuksia noitten tietokonevirusten
kanssa. Koita nyt olla selvin päin,
etten mun tarttis taas saada har-
maita hiuksia, [have trouble, have a
hard time]
saada haukut saada m o i t t e e t , t u l -
la moitituksi Miks mä aina saan
pomolta pelkät haukut? Ei siltä
äkäseltä akalta saatu kun haukut
palkaks. [be admonished, get a
scolding]
375 saada kuonoonsa
S, s
päästä su- saada huutia saada m o i t t e i t a , t o -
ruja, läksytystä Sain kotona taas
aikamoista huutia viime ryyppy-
reissun jälkeen. Pena sai pomolta
helkutinmoista huutia niistä mo-
kista. [get a scolding, be castigated]
saada jalka oven rakoon, vä-
liin o l l a pääsemässä t a v o i t t e e -
seensa, saavuttaa j a l a n s i j a a j o s s a -
k i n asiassa Kai ne ottaa mut teh-
taalle vakihommiin, kun oon jo
saanu jalan oven rakoon. Kyllä se
tyrmis- virka sulle annetaan, kun oot saa-
nu jo jalan oven väliin, [get one's
foot in the door]
saada kenkää menettää työpaik-
kansa, saada p o t k u t , m o n o a Faija
kokea, sai kenkää juopottelun takia. En
mä onneks sentäs kenkää saanu,
ankarat haukut vaan. [be dis-
missed, fired]
saada kiinni saada y h t e y s , t a v o i t -
taa; päästä j o h o n k i n t a v o i t t e e s e e n
Mä oon koko päivän yrittäny saa-
da sua kiinni. Sain mä sen mutsin
lopulta puhelimella kiinni. En
saanu illalla unesta kiinni. Täytyy
vaan toivoo, että sais jostain
asunnosta kiinni, [to contact, reach;
to reach a goal]
saada kuonoonsa saada sel-
käänsä, t u r p i i n s a , k ö n i i n s ä Pate
saada kyytiä
oli saanu juhlien päätteeks kuo-
noonsa. Kohta saat kuonoos, jos
et häivy siitä! [be beaten on the face]
saada kyytiä saada moitteita,
nuhteita; hävitä nolosti Saatiin sen
saunaillan jälkeen akoilta aika
kyytiä. Siinä sai Suomen joukkue
taas Ruottilta kyytiä, [get a scold-
ing; be defeated]
saada köniin(sä) saada selkään-
sä, neniinsä, turpiinsa, kuonoonsa;
hävitä Varohan vaan, ettet saa
kohta köniis noilta tyypeiltä. Ruot-
si sai matsissa köniin oikeen kun-
nolla. [be beaten, be defeated]
saada monoa menettää työpaik-
kansa, saada potkut, kenkää Sun
kannattas varoo, ettet saa monoo,
kun aina myöhästelet. Saiks se
monoo sen ryyppäämisen takia,
vai? [be dismissed, fired]
saada nenilleen, nokilleen jou-
tua häpeään, käydä huonosti, tulla
nolatuksi Siinähän sitten sait ne-
nilles, kun menit tollasta juorua-
maan! Täytyy mun kait pyytää
Maijalta anteeks, vaikka saisin
nenilleni. Siitäs sait kerrankin no-
killesi [be put to shame, be humili-
ated]
saada näpeilleen joutua kärsi-
mään, kokea takaisku Kun on tar-
peeks monta kertaa saanu näpeil-
leen, ei huvita enää jatkaa samas-
sa firmassa. Pelkäät sä saavas nä-
peilles siinä jutussa? [have a
setback, suffer a reverse]
saada näppylöitä hermostua,
kiukustua, harmistua jostakusta
henkilöstä tms., tulla näppylöitä
376
(jollekulle) Mä saan näppylöitä
pelkästään sen ikävän tyypin nä-
kemisestäkin. En mä siedä sitä,
mä saan siitä näppylöitä, [cannot |
stand sb] j
saada pitkä nenä tulla nolatuksi 1
tekemisistään; pettyä aikomuksis- j
saan, toivomusten tms. toteutumi- j
sessa Siitäs sait pitkän nenän, kun }
menit tonkiin toisten asioita. Tulli-
miehet sai pitkän nenän, kun ne
epäili, et mullon kamaa tai liikaa
viinaa. Taisit saaha pitkän nenän,
kun et päässykään saatolle, [be put
to shame, be disappointed]
saada pultit hermostua, kiihtyä,
suuttua, raivostua Pena sai pultit
ja lähti lätkiin. Miten sä saat pultit
noin hirveen herkästi? Se sun sis-
kos saa pultit heti, kun kuulee täs-
tä perinnönjaosta, [become angry;
lose self-control]
saada pyyhkeitä saada nuhteita,
moitteita, sapiskaa Taas sain Lis-
sulta pyyhkeitä, kun en muistanu
hääpäivää. Matsin jälkeen saatiin
valmentajalta vähän pyyhkeitä,
mut mitäs siitä! [be admonished, get
a scolding]
saada siipeensä tulla nöyryyte-
tyksi, huonon arvostelun kohteek-
si; kokea vastoinkäymisiä Kyllä
pännii saaha aina siipeensä nois-
sa rakkausjutuissa. Sen lieron sie-
tääkin saada välillä vähän sii-
peensä. Saitko siltä kimulilta sii-
pees, häh hää! [be humiliated; suffer
a reverse]
 377
saada takkiinsa hävitä, kärsiä
tappio Hitto, kun Suomi sai mat-
sissa taas takkiinsa! Kyllä noissa
osakekaupoissa vaan voi helposti
saaha takkiinsa, jos ei oo tarkka-
na. [be defeated]
saada turpaan(sa), turpiin(sa)
saada selkäänsä, neniinsä, kuo-
noonsa, köniinsä; hävitä, kärsiä
tappio Pena sai heti turpaansa,
kun se meni soittaan poskeensa
niille jätkille. Sen jätkän pistäs
saaha kunnolla turpaan, niin us-
kois kerralla! Se on varma, että
Suomi saa taas turpiinsa maaotte-
lussa. Taisin saaha vähän turpiin
siinä autonvaihossa. [be beaten, be
defeated]
saaha, saahaan saada, saadaan
Pitäs saaha jostain vähän lisää
rahnaa. Ei me saaha tulla enää
ulos näin myöhään. Kyllä myö
kohta saahaan tää homma val-
miiks. [be allowed; get, receive; have]
saakeli, saakuri, saakutti, saa-
mari lieviä lähes samanmerkityk-
sisiä kirosanoja Mitä saakelin tyh-
mää sä taas oot tehny! Oli saaku-
rin hyvä mäihä. Saakutti soikoon!
Voi saamari! Otti päähän niin
saakelisti. Porukkaa oli ihan saa-
kuristi. Verkoista tuli ihan saaku-
tisti kalaa. Ottaa taas niin saama-
risti päähän! [<mild curse words>]
saa nähdä arvelusta: saapa nähdä,
katsotaan Saa nähä, kuinka mat-
sissa käy! Saa nähä, tuleeks Pena
ollenkaan. "Lähetsä ollenkaan
mukaan ? - Saa nähä." [wait and
see]
sairaan
saasta lievä haukkuma- ja kirosa-
na Senkin saasta, painu helvettiin
siitä! Voihan saasta! [<mild curse
word>]
saatana vulg. karkea kirosana Saa-
tana soikoon! Voi saatanan perke-
le! Nyt häivyt siitä ja saatanan äk-
kiä! Oot oikee saatanan mulkku!
Jo nyt on saatana, jos et usko! Aa-
mulla vitutti saatanasti. Vettä sato
yöllä ihan saatanasti, [cvulgar
curse word>]
saateri lievä kirosana: saakeli,
saakuri, saakutti, saamari, samperi
Täällä on saaterin kylmä. Ot sä
kans yks saaterin tollo! Saateri
soikoon! Paleleekin niin saateris-
ti. Selkään sattuu saateristi. [<mild
curse word>]
safka slg. ruoka, sapuska Ei nyt oi-
keen maistu safka näin kankkuses-
sa. Mullon helkutinmoinen nälkä,
onks meillä mitään safkaa ? Mä en
tykkää tästä safkasta, [food]
sahata linssiin, silmään petkut-
taa, huijata, huiputtaa, vilata lins-
siin Myyjä tais sahata meitä lins-
siin. Ei mua niin vaan sahatakaan
silmään. Ei muuten onnistu tolla-
nen, sä yrität vaan sahata meikä-
läistä silmään, [to cheat, rip off]
sairaan vahvistamassa seuraavaa
sanaa: todella, erittäin oikein, hir-
veän, hurjan Bändi soitti sairaan
hyvää musaa. Meillä oli ihan sai-
raan kivaa! Mullon sairaan kova
nälkä. Täällä kaupassa on sairaan
korkeet hinnat. Kävi sairaan hyvä
säkä. [very, extremely, really]
sairaasti
sairaasti paljon, runsaasti, tavat-
tomasti, kovasti, hurjasti, hirveäs-
ti, helvetisti Piakalle tuli poruk-
kaa ihan sairaasti. Mun tekee sai-
raasti mieli uusia kuteita. Mä
maksan verojakin ihan sairaasti.
Väsyttää taas niin sairaasti, [a lot,
very much]
sairas 1 epäterve, epänormaali,
sairaalloinen, rappeutunut, vinou-
tunut Noi sun alapään juttus lä-
hentelee jo sairasta huumoria.
Politiikka on menny nykyään ihan
sairaaks touhuks. Noi tyypit on
ihan sairaita, tosi sekoja, [wicked,
sick] 2 hirveä, hurja, suuri, tavaton
Täällähän on ihan sairaat hinnat.
Hitto, kun aina tulee tällaset sai-
raat mätkyt. [big, huge]
sakemanni, saksmanni, saku
halv. saksalainen (mies)henkilö Se
saamarin sakemanni voittaa kaik-
ki formulakisat. Sakemannien
saunominen on ihan kummallista.
Mun systeri meni yhen saksman-
nin kans naimisiin. Laivalla oli
taas hirveesti sakuja. [German
(male)]
saletti selvä, taattu, varma Meidän
joukkueen voitto alkaa olla jo ihan
saletti. Tää juttu on siis sillä salet-
ti, et sä muutat veks ? Mä oon ihan
saletti, et vielä käy huonosti.
[certain, sure]
samaa rataa entiseen malliin, sa-
malla tavalla Onhan tää elo nyt
ruvennu kulkeen taas samaa ra-
taa, kun vaimokin saatiin kuntoon.
Jatka vaan samaa rataa, niin ihan
hyvä siitä tulee! Ei tästä mitään
378
tuu, sama raataa se äijä taas juo-
pottelee. [just like before; in the same
way]
sama se toteava vastaus: ihan sa-
ma, mitäpä sillä väliä, ei sillä ole
väliä, sama niin tai näin Sama se,
vaikka lähetkin lätkimään! Voin
mä tulla mukaankin, sama se.
[makes no difference]
sama täällä toteava vastaus: sa-
moin minullakin, samoin minä
"Mulla menee taas kaikki päin
honkia. - Sama täällä." "Mä ai-
naskin lähen kotiin. - Sama tääl-
lä" ["so do I", "likewise"]
sammahtaa 1 uupua, väsyä pe-
rinpohjaisesti, simahtaa, sammua
(1) Loppukirissä Rantanen sam-
mahti ja jäi kuuenneks. Se näytti
sammahtaneen jo neljännessä
erässä, ja oli aika helppo iskee se
kanveesiin, [become exhausted]
2 nukahtaa, sammua (2) Lapset
tais jo sammahtaa. Faijakin taitaa
olla jo sammahtanu yläkerrassa.
[fall asleep; flake out] 3 menettää ta-
juntansa liiallisen juopumuksen
takia, sammua (3) Pena oli sam-
mahtanu pikkujouluissa jo alkuil-
lasta. Kunhan se äijä tosta sam-
mahtaa, niin toi hirvee örvellyskin
loppuu. Älä nyt sentäs siihen pöy-
tään sammaha! [pass out (after
drinking)]
sammakko 1 (lasten) rintauinti
Mä osaan uija jo koiraa ja vähän
sammakkookin. Musta sammakos-
sa on vaikeeta just ne potkut.
[breaststroke] 2 äkäisestä, ilkeästä,
rumasta tai virheellisestä sanomi-
 379
sesta Se hullu päästi suustaan
pelkkiä sammakoita. Nyt tais tulla
suustas aika sammakoita! [rude
utterance; slip of the tongue]
sammarit samettihousut, sametti-
farkut Sammarit on taas muotia.
Voinks mä lähtee bileisiin näissä
sammareissa ? Voisiks sä vaihtaa
vetskarin niihin mun mustiin sam-
mareihin? [(a pair of) cords]
sammua 1 uupua, menettää voi-
mansa, väsyä perinpohjaisesti, si-
mahtaa, sammahtaa (1) Se ruotta-
lainen onneks sammu viimesellä
kierroksella. Siinä helteessä oli
moni maratoonari sammunu en-
nen puoltaväliä, [become
exhausted] 2 nukahtaa, sammahtaa
(2) Mä olin niin poikki, et mä sam-
muin heti ku pääsin sänkyyn. Joks
ne kersat sammu, et päästään jät-
kään peliä? [fall asleep; flake out]
3 menettää tajuntansa liiallisen
juopumuksen takia, sammahtaa
(3) Faija oli sammunu pöydän al-
le. Pena sammu tapansa mukaan
jo alkuillasta. Älä nyt hemmetti
siihen sohvalle sammu! [pass out
(after drinking)]
sammua kuin saunalyhyty nu-
kahtaa nopeasti, menettää äkkiä
tajuntansa varsinkin liiallisen juo-
pumuksen vuoksi Pena sammu
kun saunalyhty jo alkuillasta.
[pass out or fall asleep quickly]
samperi lievä kirosana: saakeli,
saakuri, saakutti, saateri Samperi
soikoon! Mihis ne samperin tena-
vat taas livisti? Tentti oli sampe-
sano
rin vaikee. Kismittää taas niin
samperisti. [<mild curse word>]
samplata, samplailla ottaa ääni-
näytteitä digitaalisella sampler-
laitteella muokkausta ja elektroni-
sessa soittimessa käyttöä varten,
sämplätä, sämpläillä Mä voisin
samplata ton pätkän ja ujuttaa sen
johonkin biisiin. Näitä biisejä on
helppo samplailla. [to sample
(music, sound)]
sampleri elektroninen musiikisoi-
tin tai sellaisen (syntetisaattorin)
osa, jolla voi tallentaa ääntä ja
muokata sitä soitossa käytettäväk-
si, sämpleri Samplerilla sä voit
kasata soolojen väliin omaa soit-
toos moneen kerrokseen. En mä
osaa oikeen käyttää tota sample-
ria. [sampler]
samppakalja samppanja, kuohu-
viini Aluks meille tarjottiin samp-
pakaljat. Palkintopallilla roisku-
teltiin taas samppakaljaa ympä-
riinsä. Tuntuu ihan kun menis ja-
lat alta tästä samppakaljasta.
[sparkling wine]
sankari halv. kielteistä huomiota
herättävä ihminen Poliisi pisti ne
tappelevat sankarit putkaan. Siel-
tähän se meijän sankari tulee taas
umpihumalassa. On siinä mulla
mokomakin sankari! [sb who draws
negative attention]
sano merkityksetön lisäsana il-
mauksen lopussa: nääs, tietsä (2)
Meikäläisellä kävi aika hyvä mäi-
hä, sano. Kyllä oli outo juttu, sa-
no. [(filler word), "you know"]
 sanssi
sanssi slg. mahdollisuus, senssi(t)
Ei sul oo mitää sanssii tähän jut-
tuun. Pitäs olla ainaskin kymme-
nen vuoden kokemus, ennenku ois
ees jotakin sanssia päästä hom-
miin siihen lafkaan, [chance; (no)
business]
santsari aliupseeri- tai upseeri-
koulun kurssin käynyt ja kouluun
apukouluttajaksi jäänyt varusmies
Mua pyyettiin jäämään santsa-
riks, mut en mä viittiny. Meijän
santsarit oli tosi pirullisia alikes-
suja. Meille santsareille annettiin
melkein heti kessunjämät. [army
bully, minor army officer]
. santsata ottaa isää ruokaa tai juo-
maa samalla ateriointikerralla
Santsatkaa nyt vaan, sapuskaa on
vielä vaikka kuinka! No santsa-
taan nyt vielä vähän, [have some
more (food)]
saparot lyhyet hiuspalmikot Lai-
tetaanko sulle poninhäntä vai sa-
parot? Peppi Pitkätossullakin on
aina saparot. Pojat aina kiusaa
mua kiskomalla saparoista.
[bunches; pigtails, braids]
sapettaa kiukuttaa, suututtaa, sie-
pata, vihastuttaa, vituttaa, visvoa
Sapettaa niin vietävästi se vii-
meöinen moka! Mikäs sua nyt sa-
pettaa ? Se viimenen maali kyllä
sapettaa! [annoy, irritate; be fed up]
sapiska nuhteeet, moitteet, kuri-
tus, satikuti Taas tuli sapiskaa,
kun ei tehty niinku äiti pyy s. Tosta
kiusanteosta pitäs antaa sapiskaa
koko porukalle. Saatiin pomolta
aikamoiset sapiskat tekemättömis-
tä hommista, [scolding, reproach,
admonition]
sappi kiukkuun, vihaan, suuttu-
mukseen liittyvissä ilmauksissa
Ton lurjuksen näkeminenkin saa
mun sappeni kiehumaan. Tekis
mieli vähän purkaa sappee. Siskos
kävi täällä taas vuodattamassa
sappeensa ukkonsa juopottelusta.
[<of anger, rage or spleen>]
sapuska ruoka, safka, safga Mitäs
sapuskaa tänään tarjotaan ? Ei
tämmösestä sapuskasta nälkä lä-
he. Me oltiin koko viikko mummon
hyvissä sapuskoissa, [food]
sarjis sarjakuva(lehti); sarjaohjel-
ma Kyllä sun pitäis lukee muuta-
kin kun vaan noita sarjiksia. Mä
käyn ostamassa tosta kiskalta jon-
kun sarjiksen matkalle. Seuraat sä
telkkarista sitä uutta kotimaista
sarjista ? Musta Salkkarit on ihan
tyhmä sarjis. [cartoon, comic; series,
soap opera]
sassiin äkkiä, nopeasti, pian, jou-
tuin Nyt lapset sisälle, ja sassiin!
Ruokaa pöytään ja sassiin!
[quickly, now]
sataa kuin esterin perseestä
vulg. sataa kovasti, kaatamalla Ei
oo päästy ulos, kun joka päivä on
satanu kun esterin perseestä, [rain
hard, pour]
sata kertaa hyvin usein, toistu-
vasti, useita kertoja; liioittelevassa
vertailussa: hyvin paljon Sä oot jo
sata kertaa luvannu tehä sen hom-
man, eikä mitään tapahu! Tääkin
on sata kertaa puhuttu aihe, ja
aina vaan kiinnostaa. Tää uus
 381
vehje on sata kertaa parempi kun
se vanha. Mä osaisin tehä ton sata
kertaa hienommin kun kukaan
muu. [many times, repeatedly,
continually; by far]
satanen 1 sata euroa (tai mark-
kaa); sadan euron (tai markan) se-
teli, satku, saturainen Uus kone
maksais satasen, korjaus viis-
kymppiä. Aika harvoin pääsee no-
keen noita uusia satasia. Mä löy-
sin vanhan satasen liivin taskusta.
Oisko sulia vipata satasta ? [a
hundred euro (note)] 2 sadan metrin
pikajuoksu Pystyn mä juokseen
vieläkin satasen alle yhdentoista
sekunnin. Lyyäänkö vetoo, kuka
voittaa satasella? [100 meters (in
athletics)]
satapiikki(nen) 125 kuutiosentti-
metrin suuruisella moottorilla va-
rustettu moottoripyörä, piikki (2)
Haaveileks sä vielä siitä satapiik-
kisestä? Noi satapiikitkin kulkee
helvetin kovaa. [125 cm3 motorcycle]
satikuti nuhteet, moitteet, kuritus,
torut, sapiska Kyllä se satikuti
varmaan vähäks aikaa tehos nii-
hin saakelin ipanoihin. Ukko anto
taas vähän satikutia, kun tulin
myöhään kotiin. Se tyyppi tarttis
vähän satikutia. Jätkät oli saanu
välkällä opelta vähän satikutia
lumppareilla heittelystä. Tuliks
pomolta taas satikutia? [scolding,
reproach, admonition]
satku sata euroa; sadan euron sete-
li, satanen (1) Vippaisitko mulle
satkun ? Ei se vehje maksa kahta-
kaan satkua. Mikäs kuva siinä
sauhuta
uuessa satkussa on? [a hundred
euro (note)]
satsata panostaa työvoimaan tms.,
sijoittaa varaa, keskittää varoja jo-
honkin Me on satsattu valmennuk-
seen aika lailla. Nyt ei oo varaa
satsata uusiin laitteisiin. Tää fir-
ma menee kyllä konkkaan, jos täs-
sä ruvetaan satsaamaan lisävoi-
miin. Nyt on mietittävä tarkkaan,
mihin eniten satsataan, [to focus; to
invest]
satsi annos, erä, sarja, kerta Söit-
teks työ sen koko satsin lihasop-
paa ? Toimitetaanks tää koko satsi
kerralla perille? Meille annettiin
mukaan viikon satsi ruokaa. Te-
hään nyt aluks vaan yks satsi sitä
mäskiä, [portion, batch; set]
sattuma lihanpala tms. keitossa tai
kastikkeessa Kerrankin on her-
nesopassa isoja sattumia! Älähän
rohmua itelles kaikkia sattumia!
[piece of meat (in sauce)]
saturainen sadan euron (tai mar-
kan) seteli, satku, satanen (1)
Siinon sulle saturainen, käytä mi-
hin lystäät! Iskä anto mulle jo sa-
turaisen sitä reissua varten. Sillä
ukolla oli lompsa täynnä saturai-
sia. [a hundred euro (note)]
sauhuta 1 pinnistelevästä, innos-
tuneesta, vilkkaasta yms. toimin-
nasta, kovasta menosta Tuolla se
tyttö lukee tenttiin, niin että pää
sauhuaa. Nyt se taitaa kirjottaa
rakkauskirjettä niin että kynä sau-
huaa. Joka paikassa säkin jaksat
sauhuta ympäriinsä! [<of trying
hard or enthusiasm>] 2 uhota, vaah-
sauma
dota Miks sun tarttee heti ruveta
sauhuun? Mee siitä muualle sau-
huaan! Pomo kävi taas sauhua-
massa siitä samasta asiasta, [to
bluster, boast]
sauma tilaisuus, mahdollisuus;
hetki, tilanne Ei sulia oo mitään
saumaa saada sitä pimua mukaas.
Olis ollu hyvä sauma tehä tasotus-
maali. Sattu niin sopivaan sau-
maan, että päätin poiketa täällä.
[chance; (no) business]
saundi erityisesti kevyestä musii-
kista: sointi, äänen erityissävy,
soundi Pändi pisti tosi hyvää
saundia koko illan. Tässä biisissä
on makee saundi. Kyllä muuten
näistä vehkeistä lähtee tosi mah-
tavat saundit. [sound]
se 1 lueteltaessa numeroita: seitse-
män, see, sei Y, ka, ko, ne, vi, ku,
se... [seven] 2 kirjakielen hän-pro-
nominin tapaan viittaamassa ih-
miseen Se kerto, että se pääsee sit-
tenkin tulemaan. Mä en tajuu,
miks se aina vinoilee mulle. Sille
sattu vahinko. Siltä unohtu salkku
bussiin. Sillä todettiin eturauha-
sen syöpä. Älä mene sen kanssa
naimisiin, se on juoppo! Mä näin
sun pussailevan sen kanssa, [she,
he] 3 viittaamassa artikkelinomai-
sesti yhteiseen tunnettuun (asiaan)
Onkohan se emäntä kotosalla?
Toi on se kuuluisa räppäri. Toi on
taas sitä akkojen löpinää, [the, that]
4 ilmaisemassa tekijää muodolli-
sen subjektin tavoin Jokohan se
rupee satamaan ? Niin se vaan on,
että lopputili tuli. "Mites hurisee ?
382
- Jotenkin se siinä menee." Joko-
han sitä pitäs mennä maate ?
[(dummy subject) it] 5 ilmaisemassa
ihmettelyä, kehuskelua, moitetta
tms., vahvistamassa tai tähdentä-
mässä edellä mainittua Kukas se
sieltä tulee! Meidän tyttö se onkin
jo oppinu luistelemaan. Sinä se
vaan jaksat jankuttaa aina tota sa-
maa asiaa! Sehän se onkin tär-
keintä, että osaa ponnistaa oikeel-
la hetkellä. Lontoo se vasta onkin
vaarallinen kaupunki. Se vasta jo-
tain oli se! No, se sattu jo aikoja
sitten se. [«intensifying word>]
6 häveliäisyyssyistä viittaamassa
sukupuoliasioihin Penalla on aina
se mielessä. Siinä kuvassa siltä li-
kalta näky se! [<of sex organs>]
7 viittaamassa leikkikumppaniin:
sinä Leikitään, että tää olis rosvo
ja se olis poliisi, [(of playmate) you]
see lueteltaessa numeroita: seitse-
män, se (1), sei Yy, kaa, koo, nee,
vii, kuu, see... [seven]
seeppari halv. tyhmä, vähä-älyi-
nen; myös haukkumasanana CP-
vammaisesta Ootsä ihan seeppari,
kun et tajuu mitään ? Siellä on kait
nyt joku seppareitten leiri, [stupid,
imbecile; with cerebral palsy]
seepra palloiluottelujen ero-
tuomari, raitapaita Ei toi saakelin
seepra nää mitään! En oo ikinä
noin nuijaa seepraa nähny mis-
sään matsissa! [referee, umpire]
seeto(i), seetoo lueteltaessa nu-
meroita: seitsemäntoista, seito(i),
seitoo ...kuuto(i), seeto(i), kahe-
 383
to(i) kuutoo, seetoo, kahe-
too... [seventeen]
sei lueteltaessa numeroita: seitse-
män, se (1), see ...vii, kuu, sei...
[seven]
seilailla, seilata liikkua, liikus-
kella, kuljeskella epämääräisesti,
harhailla Mitä hittoa sä täällä
päin seilailet? Lähettiin vähän
kaupungille seilaileen ? Pena sei-
laa taas pöyästä toiseen kuppi
kourassa, [walk around, drift]
seilissä juopuneena, humalassa,
kännissä, päissään Me oltiin jo al-
kumatkasta aika seilissä. Broidi
tuli himaan taas täyessä seilissä.
Oliks se kuski sit ollu seilissä?
[drunk]
seinähullu pähkähullu, täysin
hullu, ihan hullu, päätön Mä mei-
nasin tulla seinähulluks sen saa-
kelin idiootin kans. Suliahan on
ihan seinähulluja ehotuksia!
[totally crazy]
seipään niellyt jäykkä, jännitty-
nyt, puhumaton, estoinen Ei se
osaa eläytyä tohon rooliinsa, sei-
soo vavn kuin seipään nielly. Sen
seipään nielleen tyypin kanssa ei
oikeen tuu juttuun, [strained, stiff;
mute, dumb, inhibited]
seis 1 keskeytyksissä, pysähdyk-
sissä Täällähän näyttää hommat
olevan ihan seis. Miks täällä on
liikenne taas seis? Me pannaan
hommat seis, jossei tuu lisää lik-
saa. [ceased, stopped] 2 u m p i h u -
malassa, -kännissä, pelit seis Pena
oli jo ihan seis, öris vaan. Miten
seisovilta jaloilta(an)
joku voi olla noin seis! [severely
drunk]
seiska 1 numero seitsemän, seit-
semäinen, seitonen Mä sain seis-
kan matikasta. Ei seiskan keskiar-
volla yliopistoon kannata yrittää-
kään pyrkiä. Viimenen kuti osu
seiskaan, [figure or number seven]
2 peruskoulun seitsemäs luokka
tai seitsemäsluokkalainen Mä tup-
lasin seiskan. Mä pääsin kuukilta
seiskalle. Seiskoille ei saa enää
järkätä mopokastetta, [seventh
grade (at school); seventh-grade pupil]
seiskyt(ä) seitsemänkymmentä,
seit(s)kyt(ä) Nii oli ainaki seiskyt-
ja kaheskytluvulla. Ooks sääkin jo
seiskytä vuotta? [seventy]
seisoa peniksestä: olla jäykisty-
nyt, pystyssä, stondata Se tyyppi
kait jännitti niin helkutisti, ettei
sillä ees seisonu kunnolla. Aamul-
la seisoo aina niin ankarasti, en-
nenku pääsee kuselle. Rupee ihan
seisomaan, kun näkee noita vähä-
pukeisia pimuja. Mä olin niin kän-
nissä, etten saanu sitä ees seisoon.
[have an erection, a hard-on]
seisovilta jaloilta(an) äkkiarvaa-
matta, yhtäkkiä, odottamatta; heti,
oitis, miettimättä, suoraa päätä,
suoralta kädeltä Faija kuoli ihan
seisovilta jaloiltaan. Proffa oli
kuulemma pyörtyny luennolla,
seisovilta jaloiltaan. Osaatko sa-
noo seisovilta jaloiltas, mitä tar-
kottaa "lysmä " ? Ei kai sitä asiaa
tartte vielä tässä seisovilta jaloilta
päättää, [unexpectedly, suddenly;
straightaway, off the cuff]
seit(s)en ky m ppi nen
seit(s)enkymppinen (noin) seit-
semänkymmentävuotias Vielä se
vaari jaksaa seitenkymppisenäkin
tehä mettätöitä. Eipä luulis suo-
kaan vielä seitsenkymppiseks!
[seventy years old]
seit(s)kyt(ä) seitsemänkymmen-
tä, seiskyt(ä) Vaari täytti just seit-
kyt vuotta. Porukkaa oli tentissä
siinä seitskytä ja risat, [seventy]
seitoi, seito(o) lueteltaessa nu-
meroita: seitsemäntoista, seeto(i),
seetoo ...viitoi, kuutoi, seitoi...
...viito(o), kuuto(o), seito(o)...
[seventeen]
seitonen numero seitsemän, seit-
semäinen, seiska Tuli enkunko-
keista sentäs seitonen. Ammuin
mä pari kymppiä, ja muut lauka-
ukset oli kaseja ja seitosia. Osuks
se kuti seitoseen? [figure or number
seven]
seittemän, seittämän seitsemän
Seittemän kertaa seittemän on
nelkytyheksän. Mä täytän huo-
menna seittämän vuotta, [seven]
seittemäs, seittämäs seisemäs
Mä olin vasta seittemäs. Syksyllä
mä meen seittämännelle luokalle.
Systerin piano piti roudata seittä-
mänteen kerrokseen, [the seventh]
seivata tallentaa (tietokoneen tie-
dosto) Muistit sä seivata, kun lähit
koneelta ? Miksei tää kone suostu
seivaan näitä muutoksia? Seivaa
se jollain toisella nimellä! [to save
(changes, files)]
sekaan mukaan, joukkoon Hei tuu
sekaan vaan! Mahtuuks vielä pe-
liin sekaan? [in, with (us, you), along]
sekamelska epäjärjestys, häm-
minki, sekasorto Tää muuttotouhu
on yhtä sekamelskaa! Taas se sun
hullu siskos järjesti tällasen hel-
kutin sekamelskan! Alennusmyyn-
nissä oli mahoton sekamelska.
[disorder, mess, hullabaloo]
sekameteli sekahedelmäkeitto
Jälkiruuaks saatte sit riisipuuroo
ja sekameteliä. Mä en tykkää tosta
sekametelistä. [stewed dried fruit]
sekin, sekään vahvistamassa tai
tähdentämässä edellä mainittua:
myös, myöskään Lontoo oli musta
ihan jees paikka sekin. Ei se vii-
menen kuti onnistunu sekään! [too,
also; (n)either]
sekka sekunti; hetki(nen) Mä hä-
visin voittajalle viis sekkaa. Pitäis
vielä puristaa ajasta vajaan sekan
verran pois, niin pääsis juokse-
maan finaaliin. Oootahan sekka,
niin mä tuun mukaan! [a second;
moment, (just a) minute]
sekkari sekuntikello, sekundaatto-
ri Ota tolia sekkarilla mulle aika.
Se sekkari nollataan painamalla
siitä nupista uuestaan. [stopwatch]
seko(pää) sekaisin mennyt, täräh-
tänyt, sekava; torvi, ääliö Ootsä
tosiaan noin seko? Toi on täys
seko tyyppi. Sillä oli ihan sekoja
idiksiä. Vaari on menny ihan se-
oks. Ei ton sekopään kanssa tuu
mistään mitään. Senkin sekopää!
[crazy; stupid]
sekoilla käyttäytyä (juhlissa tms.
muiden nähden) sekapäisesti, höl-
möillä, hullutella, möhliä, töppäil-
lä, törmäillä Tuli taas illalla vä-
 385
hän sekoiltua juovuksissa. Jätkät
sekoili junassa ihan sikana. Toi-
vottavasti se hölmö ei tuu tänne
enää sekoileen. [behave badly; fool
around]
sekstata, sekstailla flirttailla;
harrastaa seksiä No eipäs nyt ruve-
ta ihan siinä sekstaan! Menkää
muualle sekstaileen! Me seksa-
tailtiin siellä bileissä ihan sikana.
[to flirt; have sex]
sekunnissa heti, oitis, välittö-
mästi; kiireen vilkkaa, kiireimmi-
ten En mä ehi tätä sekunnissa tehä
valmiiks. Pitääks tää juttu nyt se-
kunnissa päättää? Käske ne jätkät
tänne, ja sekunnissa! [quickly, now;
as soon as possible]
seli seli ilmaisemassa turhaa selit-
telyä: älä siinä selittele Seli seli,
piä turpas kii! Joo joo, toi on taas
sitä seli seliä. ["Stop making
excuses!"]
seikis 1 myöntymistä ilmaisemas-
sa: selvä (on), käsitän, okei Seikis,
niin mä teenkin! No joo joo, seikis,
ei tartte enää jankuttaa, [all right,
"okay okay"] 2 tuli selväksi, selvisi,
selkeni Nyt mulle vasta seikis koko
homma. Kyllä se juttu sitten seikis
lopulta kaikille, [get understood]
selkäsauna ruumiillinen kuritus;
häviö, tappio Sulle pitäs antaa oi-
kee kunnon selkäsauna. Taas tuli
matsissa selkäsauna, [beating,
thrashing]
selkään(sä) turpiin, kuonoon, ne-
niin Ootko sä saanu selkääs? Sua
pitäs antaa oikeen kunnolla sel-
kään. Toi kaveri kyllä sietäs sel-
senkki
käänsä. Pena otti selkäänsä siltä
tyypiltä, [beaten, thrashed]
selvä (peli) vastaus asian ymmär-
tämiseen: käsitän, asia selvä, sei-
kis, okei "Tulkaa tekin mukaan! -
Selvä!" "Viekää nää kaikki rojut
sit kaatikselle. - Selvä peli." [OK,
all right]
selvät sävelet selvät suunnitel-
mat, aikomukset Onkos sulia nyt
selvät sävelet jatkosta ? Grönhol-
milla oli jo selvät sävelet, kuinka
huomenna startataan eka pikik-
selle. Mulla on ihan selvät sävelet
siitä, et mä jään puolentoista vuo-
den päästä eläkkeelle, [clear plans
or intentions]
sembalot juhlat, bileet, pileet, hi-
pat, tsembalot Oli muuten aika-
moisen rajut sembalot eilen. Ei
niissä sembaloissa ollu just ke-
tään tuttuja, [party]
semiä, semppiä kannustuskeho-
tus, -huuto, -toivotus: yritystä,
taistelutahtoa, tsemiä, tsemppiä
Semiä jätkät! Toivotaan sulle
semppiä! ["Good luck!"]
senkin vahvistamassa haukkuma-
sanaa tms. Senkin hullu! Senkin
ääliö! Sinä senkin, sanonko mikä
oot? [cused to reinforce an insult>]
senkka nenästä pahoinpitelystä,
nenän lyömisestä verille Otettiin
siltä kaverilta senkka nenästä. Pi-
täsköhän suita napata senkka ne-
nästä, hä? [punch on the nose]
senkki (astia)kaappi Kuivaa nää
astiat ja paa tonne senkkiin. Ne
avaimet on siellä senkin päällä.
[cupboard, sideboard]
sen kuin (vain)
sen kuin (vain) ei muuta kuin
(vain) Porukka sen kun vaan nuk-
ku, vaikka alakerta oli tulessa. Mi-
täs siinä, sen kun vaan lähetään!
Älä nyt rupee ujostelemaan, sen
kun tuut mukaan! [just]
senkun 1 vain, ei muuta kuin Po-
rukka senkun vaan nukku, vaikka
alakerta oli tulessa. Mitäs siinä,
senkun sit lähetään! Älä nyt rupee
ujostelemaan, senku tuut mukaan!
[just (do it, etc.)] 2 (välinpitämätön)
myöntävä vastaus: olkoon, siitä
vaan "Saaks täällä polttaa? -
Senkun poltat." "Saanks mä tän ?
- Senku." ["Go ahead!"]
sen sileän, siliän tien saman
tien, nopeasti Heti ku tuli ongel-
mia, kaveri häipy sen sileän tien.
Lomarahat meni sen siliän tien.
Lissu törsäs koko palkkansa sen
siliän tien. [right away, quickly]
senssi mahdollisuus, tilaisuus,
sanssi Onks meillä mitään sensse-
jä saada tää homma valmiiks vuo-
den loppuun ? Nyt sulia ois hyvä
senssi päästä mukaan, [chance,
opportunity]
senssipalsta seuranhakuun tar-
koitettu palsta sanomalehdessä;
keskusteluryhmä Internetissä Ket-
käköhän noita senssipalstoja oi-
kein lukee? Aika epätoivosta käy-
dä tommosella senssipalstalla.
[lonely hearts section]
senssit järjestetty tapaaminen,
kohtaaminen, treffit Ne on sem-
moset senssit, missä firmat ettii
työntekijöitä. Et kai sä sopinu
386
sens sejä sen äijän kanssa?
[meeting, appointment, date]
sentteri keskushyökkääjä jalka-
pallossa, jääkiekossa tms. pallo-
pelissä Yhessä ketjussa on sentteri
ja kaks laituria. Mä oon joskus pe-
lannu sentterinä, [centre forward]
sermi seinäke, näkösuojus Sä voit
vaihtaa vaatteet tuolla sermin ta-
kana. Kaikkien piti olla samassa
huoneessa, ei ollu ees sermejä.
[partition, screen]
serveerata tarjota, tarjoilla Ei
mun takia tarvii serveerata, mä
voin ottaa ite. [to sen/e]
serveri palvelin, tietokoneverkon
yhteiskäytössä oleva tietokone Työ-
paikalla ei toiminu mikään, ku ser-
veri oli menny nurin. Tallenna ne
tiedot serverille, [server (on the net)]
serviisi 1 astiasto Mä löysin kirp-
parilta ihanat astiat, oikeen sem-
mosen serviisin. Onks tää poslii-
nia tää serviisi? [dinner set, coffee
set] 2 slg. palvelu, huolto Siinä fir-
massa ei kyllä serviisi pelannu yh-
tään. Soita sinne puhelinservii-
siin, jos ne tietäis siellä, [service]
setsuuri 1 hapanimelä leipä Onks
tää jotain setsuuria? Mä en tosta
setsuurista niin välitä, [sweet and
sour bread] 2 hervottomista, vapi-
sevista jaloista Mulla oli sen len-
kin jälkeen jalat ihan setsuuria. Se
säikähti niin et polvet löi setsuu-
ria. [shaky, wobbly (legs)]
setti sarja, yhdistelmä, kokonai-
suus; yhtyeen keikalla esittämät
kappaleet, repertuaari Mitä kaik-
kee siihen työkalusettiin kuuluu?
 387
Nää tyynyliinat on nyt eri settiä ku
pussilakanat. Roudarit kasas rum-
pusetin lavalle. Siinä setissä oli
paljon semmosia piisejä, mitä mä
en tuntenu. [set]
setviä selvitellä, pohtia Mä oon
kyllästyny setvimään sun sotkujas.
Tätä ongelmaa ei oo vielä kunnol-
la setvitty, [sort out, settle; discuss]
setä lapsille puhuttaessa: aikuinen
mies Se setä oli vaan yks isin työ-
kaveri. Sanos setälle päivää. Kos-
kaan ei saa mennä vieraan sedän
autoon, [man]
seukata slg. seurustella, olla kim-
passa Kasiluokalla jo aika monet
seukkaa. Seukkaaks sä sen kundin
kanssa ? Me seukattiin vähän ai-
kaa. [go out with sb]
sh vaikenemisen kehotuksena: ole,
olkaa hiljaa "Mitä nyt? - Sh!" Sh,
nyt ei saa puhua! [sh, hush]
sheivata slg. ajaa ihokarvat Kai-
nalot ainakin pitää sheivata. Nii-
na sheivas sääriä pitkään. Se gim-
ma oli sheivannu alapäänsä ihan
paljaaks. [to shave]
shitti slg. paska, roska, sitti Sullon
jotain shittiä tossa paidassa. Kou-
lu on ihan pelkkää shittiä. Eiks ih-
miset jo kyllästy tommoseen shit-
tiin? [dirt; rubbish, shit]
shopata käydä ostamassa, ostaa,
sopata Niina shoppas taas uusia
vaatteita. Aika köyhää tommonen,
jos ainoo harrastus on shoppaa-
minen. [buy; go shopping]
shoppailla käydä ostoksilla, kier-
rellä kaupoissa, soppailla En mä
mitään osta, mä vaan shoppailen.
sieni
Lähetäänks kaupungille vähän
shoppailemaan? [go shopping;
browse]
Shou show, huomiota herättävä
esiintyminen, hassuttelu, pelleily,
metelöiminen, sou Siit taksimat-
kasta tuli sit oikee shou. Ville pisti
taas shoun pystyyn. Mä en jaksa
enää tota teidän shouta. [show,
foolery, hullabaloo]
siansaksa käsittämätön kirjoitus,
puhe tai kieli Nää lainapaperit on
semmosta siansaksaa, et pitäis
olla lakimies. Englantia se muka
puhu, mut ei siitä siansaksasta
saanu mitään selvää, [jargon,
gibberish, double Dutch]
Sie sinä, sä, sää Tiijät sie, paljon
kello on?Älä sie ny lähe mihin-
kään. [you]
siellei, sieltei siellä ei, sieltä ei Ei
sinne kannata mennä, siellei oo
yhtään mitään. Mä soitin Helsin-
kiin, mut sieltei oo ketään tulossa.
[not... there]
siellon, sielton siellä on, sieltä on
Siellon aika kylmä. Sielton pitkä
matka tulla takasin, [there]
sielu sietää (kuin) niin paljon
kuin uskaltaa, kehtaa, on mahdol-
lista Huuda vaan, niin paljon ku
sielus sietää. Me ajetaan niin ko-
vaa kun sielu sietää. Niin hienosta
kämpästä voi pyytää rahaa sen
verran kun sielu sietää, [as much
(hard, fast) as possible]
Sieni juoppo, juomari Sähän joit
koko loman ajan kun sieni. Toi jät-
kä on hirvee sieni. Luulet sä mua
ihan sieneks? [drinker, alcoholic]
sieniä sateella (kuin)
sieniä sateella (kuin) paljon, no-
peasti Tännehän on tullu uusia ta-
loja kuin sieniä sateella. No tom-
mosia uusia tositeeveesarjoja, nii-
tähän syntyy ku sieniä sateella, [a
lot; rapidly]
siepata harmittaa, suututtaa Mua
oikein sieppaa, ku ihmiset on niin
tyhmiä. Naapurin äijää tais vähän
siepata ne meidän bileet, [annoy,
irritate]
sigi slg. automaattinen allekirjoitus
sähköpostiviestissä Toi on hyvä
sigi. Vaihtasitte jo tota sigiä, ku
siinon vanha osote. Mä keksin just
hyvän jutun mun sigiin. [sig, e-mail
signature]
1 Sihdata tähdätä; katsoa Ville sih-
tas tarkkaan ja löi pallon pussiin.
Sihtaas nyt tonne järvelle, ketä
sieltä on tulossa! Annas kun mä
sihtaan niillä kiikareilla, [to aim; to
watch, look]
2 Sihdata siivilöidä, seuloa Vaah-
dota ensin ne valkuaiset ja sihtaa
sit se sokeri sekaan. Tää sora pi-
tää ekaks sihdata, [to sift, sieve]
sihtailla tähtäillä, (1) sihdata; tark-
kailla, katsella Ammu jo äläkä sii-
nä sihtaile! Joku lintubongari sih-
taili siellä kaislikossa. Me maat-
tiin koko päivä rannalla ja sihtail-
tiin naisia, [to aim; to watch, look]
1 Sihti tähtäys; ampuma-aseen täh-
täin, jyvä Kyllä kesti sihti pitkään,
ennenkun se laukas, mutta osu se
kuti sit kymppiin. Jätkällä on muu-
ten aika tarkka sihti. Nyt sulia on
sihti ihan pielessä. Onkohan tän
388
rynkyn sihti jotenkin liikahtanu?
[aiming; sight]
2 sihti siivilä, (pienireikäinen) seu-
la Pensapumpun sihti on varmaan
tukossa, kun kone nykii. Kaada
nää jauhot sit sihdin läpi siihen
liemeen ja sekota samalla koko
ajan. [strainer, sieve]
siilata siivilöidä, (2) sihdata, seu-
loa; karsia Siilaa ne jauhot, ettei
niissä oo mitään klimppejä. Siit
tuli ihan hyvä teksti, ku mä siilasin
kaikki turhat jorinat pois. [to sift,
sieve; eliminate]
siinon siinä on, hänessä on Varo,
siinon vähän liukasta! Siinon se
hyvä puoli, ettei tartte maksaa en-
ne nku elokuussa. Siinon jotain
omituista siinä jätkässä, [there;
she, he has]
Siinä 1 noin, suunnilleen Mä tuun
siin yheksän maissa. Se maksaa
siinä kymmenen euron hujakoilla.
[around, approximately] 2 selvä, val-
mis Se on siinä! Vielä vähän pip-
puria ja se on siinä. Eiköhän ne
tän päivän hommat ollu siinä.
[ready, finished]
siinä ja siinä täpärällä, vähällä,
niin ja näin Se oli siinä ja siinä,
ettei jääty junasta. Ville teki sem-
mosia kauppoja, et niitten lailli-
suus oli vähän siinä ja siinä, [(only)
just, about to; questionable]
siinä rajoilla täpärällä, vähällä,
siinä ja siinä Se oli siinä rajoilla,
etten mä suuttunu tosissani, [(only)
just, about to; questionable]
siipeillä elää tois(t)en kustannuk-
sella, siivellä Eksä tajuu, et se jät-
 389
kä vaan siipeilee sun luona? Nii-
nan ympärillä siipeilee aina kum-
maa porukkaa, [live off sb, sponge
off sb]
Siipi maassa masentunut, surulli-
nen; humalassa Mä olin sen eron
jälkeen pitkän aikaa siipi maassa.
Nyt tuut mukaan, etkä vaan istu
siipi maassa siellä kotona. Mun
piti ottaa vaan pari kaljaa, mut sit
mä olinkin jo ihan siipi maassa.
[depressed, unhappy; drunk]
Siipiveikko toisten kustannuksella
elävä, siipeilijä Sulle siipiveikolle
mä en tarjoo yhtään mitään. Ei
sieltä kapakasta mitään ystäviä
löydy, pelkkiä siipiveikkoja vaan.
[sponger, scrounger]
Siippa (avio)puoliso, kumppani
Ota se siippas mukaan. Sä et oo
tainnu sitä mun siippaa nähdä-
kään. [spouse, partner]
siirappi hempeä, ylitunteellinen
elokuva, musiikki tms. Se leffa on
kauheeta siirappia. Sä et mun
päätä käännä tommosella siira-
pilla. [cloying, sentimental]
siis 1 tarkentamassa, selittämässä
tai korjaamassa lausumaa; ilmai-
semassa miettimistä tai epäröintiä
Nyt mennään, siis mä en kestä
enää hetkeekään. "Mulla on hir-
veesti tekemistä. - Aijaa, sä et
meinaa tulla siis." No se opiskelee
siel koulussa, tai siis ammattikor-
keekoulussa. Siihen tarvitaan
tämmönen, siis mikä tää on, tää
kuusiokoloavain. [<used to explain
or correct sth; used to express
hesitation^ 2 kysymyslauseen
siivellä
alussa ilmaisemassa epäilyä tai
pyytämässä tarkennusta tai vah-
vistusta Siis, miten niin sä tarttet
taas rahaa ? Siis mitä sä oikein
tarkotat? Siis sä oot tosiaan läh-
dössä? [cused to express doubt or
elicit explanation^
siisti slg. hyvä, hieno, upea Aika
siistin näkönen kundi. Niinalla oli
tosi siistit buutsit. Mä tykkään
skeittaamisesta, se vaan on niin
siistii, [good(-looking), cool]
siiton siitä on; hänestä on Siit kau-
pan luota, ni siiton vielä pari kil-
saa. Penaa ei kyl enää kutsuta, sii-
ton ollu niin kauheesti riesaa.
[there; she, he]
siitä(s) sai oma vika, oma häpeä
Mitä tolle jästipäälle voi muuta
sanoo, kun et siitä sai! Siitäs sai,
olis sekin vaan uskonu mua! No
siitäs sait, ku et kerran yhtään kat-
tonu etees! [one's own fault]
siitä vaan huoleton kehotus tai lu-
paus: olkoon, antaa mennä "Voiks
tähän istuu? - Siitä vaan!" Siitä
vaan, sano Tsaikovski. Älä turhaan
kysele, siitä vaan! ["Go ahead!"]
Siivellä toisten kustannuksella, an-
siosta; mukana, samalla Se jätkä
ryyppäs koko illan toisten siivellä.
Aikuinen mies, ja elää vaan äitin-
sä siivellä. Ei mua ollu kutsuttu,
mut mä menin sinne Villen siivel-
lä. Aikuisten pitää ostaa lippu,
mut lapset menee siinä siivellä.
Kun sä kuitenkin ajat sinne, eiks
nää tavarat menis siinä siivellä?
[at sb else's expense, free; along with,
as well]
siivillä (kuin)
Siivillä (kuin) nopeasti, itsestään
Oli kyllä tosi hauskaa, aika kulu
ku siivillä. Kesä meni kun siivillä.
Tänään on työ kyllä sujunu ihan
siivillä, [(time is) flying]
siivu 1 pala, viipale Leikkaas mul-
lekin siivu tota juustoa. Mä otan
kolmesataa krammaa tota lauan-
taimakkaraa siivuina, [slice, bit]
2 osa, osuus Kai mullekin kuuluu
joku siivu siitä perinnöstä. Saanks
mä siivut tosta pullosta ? [part]
siivuttaa viipaloida, leikata viipa-
leiksi Pitäsköhän tätä kinkkua sii-
vuttaa jo valmiikspöytään? Ote-
taan tota leipää, joka on jo val-
miiks siivutettu, [to slice]
Sika 1 halv. epäsiisti, siivoton, tör-
keä ihminen Pureskele kunnolla,
äläkä syö siinä ku sika! Taas ne
siat sotki koko pöydän. Sähän oot
humalassa ku sika. Taasko se sika
istuu sielä kapakassa ? Joku vanha
sika yritti kähmiä Niinaa, [an
untidy or badly behaved person] 2 slg.
törkeä, härski, sikamainen Toi oli
sika temppu, kun petit mua! Jätkä-
hän pelaa ihan sikaa 'härskisti',
[dirty, foul, unsporting] 3 slg. vahvis-
tamassa seuraavaa sanaa: todella,
oikein, erittäin Mutsi oli sika viha-
nen, kun mä tulin kännissä hi-
maan. Ois sika siistiä kävästä jos-
kus Amerikassa. Tässä kaupassa
sika kalliit hinnat, [very, extremely]
Sikailla käyttäytyä törkeästi, sika-
maisesti; ryypätä, juoda tolkutto-
masti Ei se haittaa, vaikka olis
kännissäkin, kuhan ei sikaile. Jät-
390
kät alko sikailla heti alkumatkas-
ta. [behave badly; drink excessively]
sika limppuun (kuin) ahneesti,
häikäilemättä Käy kimppuun ku
sika limppuun! Me iskettiin työ-
hön kiinni ku sika limppuun. Mi-
tään ei voi sanoo, kun kaikki käy
heti päälle kun sika limppuun.
[greedily, unscrupulously]
sikamainen epäsiisti, siivoton;
törkeä; härski Tää kämppä pitäs
siivota, ku tää on ihan sikamaises-
sa kunnossa. Se auto oli sikamai-
sen kallis. Ville kerto tosi sikamai-
sia vitsejä, [untidy; gross; obscene]
sikana slg. sikamaisesti, kuin sika;
paljon, kovasti Naapurin äijä tuli
baarista ihan sikana. Onks sun
pakko aina ryypätä noin sikana?
Mutsi huus ihan sikana. Niina luki
sikana niihin ylppäreihin. Semmo-
set kengät maksaa ihan sikana.
[like a swine; hard, a lot]
sikspäk(ki) 1 kuuden olutpullon
pakkaus Käys hakemassa yks siks-
päkki. Joks säjoit sen koko sikspä-
kin? [six-pack] 2 hyvin kehittyneet
vatsalihakset, pyykkilauta(maha,
-vatsa) Kato mikä sikspäk tolia
jätkällä! Noilla uimareilla on hy-
vät sikspäkit. [visible abdominal
muscles]
sillai sillä tavalla, sillä lailla, sil-
leen Miksköhän se Niina sillai
suuttu ? Ei kannata miettiä liikaa,
sillai se homma ei varmana etene.
[that way, like that]
sillaikaa sillä aikaa Ala säjo kuo-
ria perunoita, mä käyn sillaikaa
kaupassa, [meanwhile, while]
 391
silleen, sillei(n) 1 sillä tavalla,
sillä lailla, siten, niin Mä tein just
silleen, ku sä käskit. Se on sillei,
että mulle ei kannata ryppyillä. Se
tentti meni just sillein ku mä olin
aatellu. [that way, like that] 2 täs-
mentämässä tai jatkamassa pu-
heenvuoroa, ilmaisemassa mietti-
mistä tai epäröintiä Tuntuuks sus-
ta, et tää työ alkais olla loppu, tai
silleen niitiku valmis? Tää opiske-
lu on taas ollu sillei jotenkin kau-
heen vastenmielistä. [<used to
explain or correct sth; used to express
hesitation^
silleesti sillä tavalla, sillä lailla,
silleen (1) Vai silleesti siinä sit kä-
vi. Älä nyt silleesti sitä sänkyäs
petaa! [that way, like that]
sillei, siltei sillä ei, hänellä ei; sille
ei, hänelle ei; siltä ei, häneltä ei
Heitä toi kone roskiin, sillei tee
yhtään mitään. Niinaa masentaa,
ku sillei oo yhtään rahaa. Sillei ny
enää mahda mitään. Mutsi oli vi-
hanen, ku sillei ollu kerrottu mi-
tään. Siltei paljo jääny aikaa, siltä
rakennushommalta siilon. Onko-
han se mummu suuttunu, ku siltei
tullu ees joulukorttia ? [she/he/
it...not]
sillisalaatti sekasotku, sekavuus
Se lejfa oli kauheeta sillisalaattia,
ei siit tienny onkse kauhuleffa vai
komedia. Mä jätin sen kirjan kes-
ken, kun en mä saanu siitä sillisa-
laatista mitään selvää, [confusing;
mixed bag]
sillä sipuli, sillä sökö
Siilon silloin Tuu vaan käymään,
siilon ku sulle sopii. Se oli siilon ja
nyt on nyt. [when; then]
Siilon, siiton sillä on, hänellä on;
sille on, hänelle on; siltä on, hä-
neltä on Siilon paljonkin merkitys-
tä, kuka siihen hommaan valitaan.
Ville on kipee, siilon kuumetta. Se
on hyvä auto, siilon just tehty ko-
neremontti. On se kumma ettei se
usko, vaikka siilon sanottu se
monta kertaa. Siiton turha kysyy
mitään ku ei se tiedä kuiteskaan.
[it, she, he]
Sillä saletti sovittu, sillä siisti, val-
mis, ookoo, okei Asia on sillä sa-
letti. Onks tää homa sit sillä salet-
ti, jos mä korvaan vahingot?
[settled, OK]
Sillä siisti asia on selvä, sillä sel-
vä, sillä hyvä Mähän meen kaljal-
le, jos mua huvittaa, ja sillä siisti!
Sit me saatiin vielä yks maali, ja
se peli oli sillä siisti, [that's it, that's
for sure]
Sillä silmällä jossain tietyssä tar-
koituksessa; ihastuneena, erootti-
sesti, seuranhakutarkoituksessa
Mä oon seurannu noita mainoksia
sillä silmällä, et jos ostais uuden
auton. No näinhän mä, miten sä
katoit sitä naista sillä silmällä!
Me juotiin siideriä ja kateltiin vä-
hän poikia sillä silmällä, [with a
particular (romantic, erotic) intention]
sillä sipuli, sillä sökö asia on
selvä, sillä selvä, sillä hyvä Nyt ei
osteta karkkia, ja sillä sipuli. Täst
jutusta ei enää puhuta, ja sillä sö-
kö. [that's it, that's for sure]
silläviisiin
silläviisiin sillä tavalla, sillä lailla,
silleen Pakkaa ne tavarat sillävii-
siin, että ne ei pääse liikkumaan.
Silläviisiin se käy. Asiat on nyt sil-
läviisiin, että mä lähen kotiin, [that
way, like that; so that]
Silmä lepää jotakuta tai jotakin
katsoo mielikseen Toi Niina on
sellanen tyttö, et siinä kyllä silmä
lepää. Tossa maisemassa oikeen
silmä lepää, [beautiful to look at]
silmän täyttä nukkumisesta: ei
yhtään, ei lainkaan Mä en saanu
viime yönä unta silmän täyttä.
Kolmeen päivään nukuttiin tuskin
silmän täyttä, [(to not sleep) a wink]
s i l m ä p e l i hakkailu, flirttailu Ne
kaks piti koko illan silmäpeliä.
Niinalla oli jotain silmäpeliä sen
kundin kanssa, [flirt]
s i l m ä s s ä moottorin vaihteesta
Joku papparainen kaasutteli tosta
täysillä ohi varmaan ykkönen sil-
mässä. Pistä nyt jo vitosta sil-
mään! [in first (second, etc.) gear]
S i l m ä t i k k u kiusallisen, kielteisen
huomion kohde Se opettaja otti
mut silmätikukseen. Älä soita suu-
tas, ettet joudu silmätikuks. Mä
olin heti silmätikkuna, ku mä olin
ainoo nainen siellä, [target of
picking on]
Silmät pystyssä ihmeissään,
kauhuissaan, peloissaan, silmät
soikeana Mitä säkin vaan töllötät
silmät pystyssä? Vaari kerto sem-
mosia juttuja, et lapset kuunteli
silmät pystyssä, [in wonder; in horror]
silmät ristissä väsyksissä, nu-
kahtamaisillaan Mitä sä siinä istut
392
silmät ristissä, mee nukkumaan!
Mä ajoin viimeset sata kilsaa ihan
silmät ristissä, [very tired, about to
fall asleep]
silmät soikeana, soikeina ih-
meissään, kauhuissaan, pelois-
saan, silmät pystyssä Se ulkomaa-
lanen katteli meitä ihan silmät soi-
keena. Ei me uskallettu kysyä mi-
tään, odotettiin vaan silmät soi-
keina. [in wonder; in horror]
silmät tapillaan tuijottaa kiinte-
ästi, herkeämättä Kaikki jätkät
vaan tuijotti Niinaa silmät tapil-
laan. Lapset katso silmät tapil-
laan, ku taikuri teki uuden tem-
pun. [(gaze, stare, ogle) in wonder]
s i l m ä ä t e k e v ä johtavassa asemas-
sa oleva, johtaja, pomo Sitä lupaa
pitää kysyä tolta meidän osaston
silmäätekevältä. Niinan faija on
tän kaupungin silmäätekeviä. Noi
poliitikot, ne ajaa vaan silmääte-
kevien etuja. [VIP, leader, boss]
s i l o p o s k i nuori, kokematon, lap-
sellinen Se poliisi oli vielä ihan si-
loposki. Tässä hommassa ei silo-
posket pärjää, [young,
inexperienced, naive]
s i m a h t a a väsähtää, sammua,
mennä rikki Kaks kilsaa mä jak-
soin juosta, mut sit mä simahdin.
Ville oli niin kännissä, et meinas
simahtaa pöytään. Se saakelin
auto simahti keskelle risteystä.
Tästä koneesta on kovalevy si-
mahtanu. [become exhausted, pass
out, flake out; die]
simmarit uimahousut Ottakaa
simmarit mukaan. Me uidaan mö-
 393
kiliä aina ilman simmareita.
[swimming trunks]
simmi SIM-kortti, kännykän muis-
tikortti Käy ensin netissä vaihta-
massa liittymä, ja sit ne lähettää
sulle uuden simmin. Siinä simmis-
sä oli kaikki tärkeet numerot. [SIM
card]
simmu etenkin lapsille puhuttaes-
sa: silmä Nyt pää tyynyyn ja sim-
mut kiinni. Onks sul menny roska
simmuun? [eye]
Simppeli yksinkertainen, helppo;
tyhmä Tää on ihan simppeli hom-
ma. Matikka on mulle aina ollu
ihan simppeliä. Se on ihan kiva
tyyppi, vaikka onhan se vähän
simppeli, [simple, easy; stupid]
simpsakka reipas, sievä, hyvän-
näköinen tyttö tai nuori nainen
Tosta teidän tytöstä on tullu jo
niin simpsakka, että! Ville jutteli
jonkun simpsakan pimun kanssa.
[brisk; cute, good-looking (girl or young
woman)]
simputtaa määräillä mielivaltai-
sesti, kiusata, pompottaa Älä yritä
simputtaa mua! Toi töitten lisää-
minen tuntuu jo vähän siltä, kun
meitä ihan simputettas. Se kusipää
alikessu aina simputti meitä, [give
arbitrary orders; bully sb]
sinisilmäinen herkkäuskoinen,
naiivi Ei kannata olla liian sinisil-
mänen, mitä toi pomo uskottelee.
Noi nuoret on usein niin kauheen
sinisilmäisiä, [naive]
sinivalkoiset (silmä)lasit Suo-
mea tai suomalaisia suosivasta,
vain Suomen tai suomalaiset huo-
siskonpeti
mioon ottavasta ajattelutavasta No
olihan se ihan selvä maali, aina-
kin jos on sinivalkoset silmälasit.
Nykymaailmassa ei pärjää, jos
kattelee vaan sinivalkosten lasien
läpi. [bias(ed) in favour of Finland]
S i n k k u singlelevy, yhden kappa-
leen sisältävä levy; yksinasuva,
naimaton, yksinäinen, single Tää
uus sinkku on soinu paljon radios-
sa. Seurusteleks sä vai oot sä sink-
ku ? Mä jäin tos vähän aikaa sitten
sinkuks. Kun on pieni lapsi, ei oi-
kein jaksa kuunnella noitten sink-
kujen juttuja, [cd single, 7" single;
single]
Sipata väsähtää, sammua, mennä
rikki, simahtaa Sun kannattas vä-
hentää tota työntekoa, ettet sippaa
ihan kokonaan. Taasko tää saa-
marin kone sippas! [become
exhausted, pass out, flake out; die]
s i p p i 1 väsynyt, uupunut, lopussa
Miten sä nyt jo oot sippi, kello on
vasta yks? Kersat on jo aika sippi-
nä, lähetäänkö kotiin? Mä olin
sen reissun jälkeen ihan sipissä.
[exhausted] 2 slg. rahaton Voisiks
sä lainata vähän, ku mä oon ihan
sippi? [without money]
S i r p a k k a reipas, sievä, simpsakka
(tyttö tai nuori nainen) Onhan nää
meidän harjottelijat aika sirpa-
koita tyttöjä, [brisk; cute, good-
looking (girl or young woman)]
s i s k o n p e t i (tilapäinen) vuode tai
makuupaikka, jossa nukkuu
enemmän kuin yksi ihminen So-
piiks teille, et te nukutte siskonpe-
tissä? Mä teen teille siskonpedin
sisteri
tohon lattialle, [(temporary) bed for
several people]
sisteri slg. sisko, systeri Meill oli
sisterin kanssa pentuina sama
huone. Mun sisteri lähtee syksyllä
vaihtariks Jenkkeihin, [sister]
s i s u s k a l u t ihmisen sisukset, sisäl-
mykset Kauheeta ku sä yskit, hyvä
ettei tuu sisuskalut pihalle. Se oli
semmonen tärsky, et se tuntu si-
suskaluissa asti. [guts, entrails]
sisuskumi, sisäkumi paistaa
usein ironisesti: pälvikaljusta, al-
kavasta kaljuuntumisesta Törkeen
näköstä pitää jotain ponnaria, ku
sisuskumi paistaa. Toisilla alkaa
sisäkumi paistaa jo parikymppise-
nä. [bald spot]
sisällä 1 perillä, selvillä, perehty-
nyt johonkin asiaan Mä en oo oi-
kein sisällä tän työpaikan kuviois-
sa. Se kestää vähän aikaa päästä
sisälle siihen touhuun, [acquainted,
familiar, in(side)] 2 tietyn ajan ku-
luessa, tietyssä ajassa Tän pitäis
olla valmis tunnin sisällä. Me toi-
mitetaan uusi laite teille viikon si-
sällä. [within (an hour, etc.)]
s i s ä s s ä työsuorituksesta, jota ei
ole maksettu, korvattu tms.; va-
paapäivästä, jota ei ole pidetty
Mun pitäs saada nyt iso palkka, ku
mullon paljon ylityötunteja sisäs-
sä. Ohan mulla sisässä niitä va-
paapäiviä vaikka kuinka paljon,
mut en mä ehdi koskaan pitämään
niitä, [work not yet paid for; holiday
not yet taken]
s i s ä ä n tietyssä ajassa, tietyn ajan
sisällä (2) Pitäs sitä nyt viikon si-
394
sään saada yks lamppu vaihdet-
tua. Palokunta on paikalla viiden
minuutin sisään, [within (an hour,
etc.)]
sisään(päin) lämpiävä nurkka-
kuntainen, pienen piirin keskinäi-
nen Siel yliopistos on vaan sem-
mosta sisäänpäin lämpiävää po-
rukkaa. Musta toi tsättäily on vä-
hän sisäänlämpiävää touhua.
[introvert; cliquey]
s i s ä ä n a j o uuden asiaan käyttöön
ottaminen, sisään ajaminen Ei täl-
lä autolla oo tehty muuta ku si-
säänajo. Sen uuden systeemin si-
säänajoon menee kyllä aikaa.
[test, introduction, running-in]
sit, sitte(n) 1 ilmaisemassa aikaa
kirjakielen sitten-sanan tapaan:
silloin, sen jälkeen, seuraavaksi
Mä asuin kuus vuotta Helsingissä
ja sit mä muutin pois. Huuda sitte
ku oot valmis. Tossa on rautatie-
asema, ja sitten toi on posti. Sit
siirrytään tähän esityslistan toi-
seen kohtaan, [then; next] 2 ilmai-
semassa päätelmää tai johtopää-
töstä: sitten, siis, näin ollen, nähtä-
västi Jos sä tuut mukaan, ni sit
meitä on kuus. "Mä en saanu sitä
lastenhoitajaa. - No ei me voida
lähtee sit." Lähe sitten yksin, kun
ei seura kelpaa! [then; in that case]
3 ilmaisemassa vastakohtaa: sen
sijasta, sitä vastoin; jollei, ellei
Nyt sen pitäs toimia, tai sitten ei.
Kaikki illat se vaan nukkuu, tai sit
se kattoo telkkaria. Mä en yleensä
oo myöhässä, jos sit ei tuu mitään
ylivoimasta estettä, [or; unless]

4 viittaamassa aiempaan puhee-
seen, tapahtumaan tai kokemuk-
seen Onks sit toi se sun veljes 'vel-
jesi, josta juuri puhuimme' täs ku-
vassa ? Ei se sitte uskonu, vaikka
mä kielsin, [then; after all]
sithän sittenhän, sit (2) No jos sä et
pääse, sithän sillei maha mitään.
Sithän me ollaan pahasti myöhäs-
sä. [then; in that case]
Sitikka Citroen-merkkinen auto
Ooksä koeajanu sitä uutta Sitik-
kaa? Sitikasta laukes vaihdelaa-
tikko. [Citroen]
s i t k e ä s s ä tiukassa, lujassa No on-
pas tää maali sitkeessä, ei lähe
millään. Mulla oli aina se koulun- sitä paitti sitä paitsi En mä jaksa
käynti jotenkin sitkeessä. [tight; hard] lähtee, sitä paitti mullei oo rahaa-
sitku sit kun, sitten kun, sen jäl-
keen kun Sitku se Niina tulee, niin
lähetään heti. Ajokortin saa sitku
on täyttäny kaheksantoista. [when]
sitti slg. paska, roska, shitti Voi
helkkari, mitä sittiä se taas puhu!
Tota sittiä ei saa millään tosta sei-
nästä pois. [dirt; rubbish, shit]
sitä 1 ilmaisemassa tekijää muo-
dollisen subjektin tavoin: minä,
me kaikki, kuka tahansa, ei ku-
kaan Sitä tuntee ittensä 'tunnen it-
seni' niin kauheen väsyneeks. Kyl-
lä sitä kannattaa lähtee, jos on
kerran mahdollisuus. Mistä sitä
tietää, mikä se ois paras ratkasu.
Kuka sitä jaksaa 'ei kukaan jaksa'
kaikki päivät vaan istuu sisällä.
[(used as a dummy subject); you, one,
anyone] 2 ilmaisemassa ihmettelyä
tai epäröintiä Joskus mä mietin,
että oisko sitä sitten mukavampi
395 sitä varten
olla yksin. Mihinköhän päin sitä
lähtis? [(used as a dummy subject
when hesitating); you, one] 3 ilmaise-
massa ironiaa, vähättelyä, pahek-
suntaa tms. Ai sinä sitä ootkin oi-
kee asiantuntija. Vai sitä ollaan
oikein huumorimiehiä. Täällä sitä
vaan laiskotellaan, ku muut tekee
töitä. [<used to express irony,
disparagement, etc.>]
sitä itseään, itseänsä paskaa,
sontaa, roskaa Maanviljelijä levit-
ti pellolle ihan sitä itseään. Tällä-
hän on vaippa täynnä sitä itteään.
Se kirja oli kyllä ihan sitä itteensä.
[feces, shit; rubbish]
kaan. [besides, anyway]
sitä rataa siihen malliin, sillä ta-
voin, ynnä muuta sellaista Asiat
on ny menny sitä rataa, et meijän
pitää muuttaa tästä pois. Mutsi
huus, et missä sä oot ollu ja mikset
sä oo soittanu ja sitä rataa, [that
way; so that; "et cetera, et cetera"]
sitä samaa vastauksena kiitok-
seen, toivotukseen tms: kiitos sa-
moin (sinullekin, teillekin) "Hy-
vää juhannusta! - Sitä samaa! "
["thanks to you, too"]
Sitä s u n t ä t ä yhtä ja toista, vähän
kaikenlaista Sit koulun jälkeen mä
tein pari vuotta sitä sun tätä, en-
nenku aloin opiskelemaan. Syötiin
vähän sitä sun tätä, mitä ny sattu
kaapissa olemaan, [this and that]
sitä varten siksi, siitä syystä Sitä
varten, ku mä sanon. No sitä var-
tenhan ne opettajat on siellä, et ne
siunaantua
opettas kanssa. Sitä varten ei kan-
nata paljon eväänsä liikauttaa.
[because; that's why; for that]
s i u n a a n t u a usein ironisesti: ker-
tyä, ilmaantua Tälle syksylle on
siunaantunu kauheesti hommia.
Mistä tota rojua aina siunaantuu
nurkkiin? [pile up, accumulate]
Sivari siviilipalvelus, siviilipalve-
lusmies Isälle oli kova paikka, et
mä menin sivariin. Kauas se sivari
nykyään kestää? Siellä päiväko-
dissa on töissä yks sivari, [non-
military service; conscientious
objector]
siveyspoliisi siveydenvartija,
moralisti En mä oo mikään siveys-
poliisi, mut en mä silti hyväksy
tommosta pettämistä. Kai ne sive-
yspoliisit kohta kieltää saunomi-
senki. [moralist]
siviilit siviilivaatteet sotilas- tai
virkapuvun vastakohtana Siviilit
pantiin semmoseen pahvilaatik-
koon ja vietiin kotiin ekalla lomal-
la. Kyllä poliisit tuntee, vaikka ne
ois kuinka siviileissä, [civil clothes]
s i v u h o m m a sivutyö, -toimi Tää
valmennus on mulle vaan semmo-
nen sivuhomma. Mä teen näitä re-
montteja ihan sivuhommana.
[secondary job]
S k a b a slg. kilpailu; ottelu, matsi
Siinoli kova skaba, et kuka kerkis
ekaks. Siellon joku fudisskaba.
[race, contest; match, game]
S k a r p a t a ryhdistäytyä, parantaa
tapansa, olla tarkkana Kaikki
skarppas heti ku pomo tuli paikal-
le. Sun pitäs skarpata ny vähän,
396
ettei se koulu mee ihan läskiks.
Skarppaas ny vähän! [mend one's
ways; be more attentive]
Skarppi terävä, tarkkaavainen, fik-
su Se uus johtaja on aika skarppi
kundi. Kaikki miehet ei välttämät-
tä kestä skarppeja naisia.
[perceptive, attentive, smart]
Skeida slg. paska Täällähän haisee
skeida. Mitä skeidaa täs lattialla
on? Älä viitti jauhaa skeidaa.
[feces, shit; rubbish]
skeitata, skeittailla rullalautailla
Pikkujätkät aina skeittaa tos pi-
halla. Menkää siitä muualle skeit-
taileen, et ihmiset pääse kulke-
maan! [to skateboard]
skeittaaja, skeittari rullalautai-
lun harrastaja, rullalautailija Noi
skeittaajat pitää taas kauheeta
meteliä. Tosta meidän pojasta on
tullu kova skeittari. [skateboarder,
skater]
skeittilauta rullalauta Jonnekin se
painu skeittilauta kainalossa.
Mutsi lupas ostaa mulle uuden
skeittilaudan. [skateboard]
Skidi slg. lapsi Onks toi sun skidi?
Nyt lähtekää skidit himaan, [child,
kid]
Skimbata slg. lasketella Viime tal-
vena oli niin vähän lunta, et mä en
skimbannu kertaakaan. Käytiin
Lapissa vähän skimbaamassa. [to
downhill ski]
Skini skinhead, nahkapää; rasisti-
sen tai kiihkoisänmaallisen nuo-
risotyylin kannattaja Skinit ja
hiphopparit tappeli keskenään.
Skineillä on Suomen liput hihassa.
 397
Skinejä epäiltiin heti, ku se ulko-
maalasten pitseria palo. [skinhead]
skitso hullu, omituinen Mitä sä
raivoot, ootsä ihan skitso? Armei-
ja oli ihan skitso paikka, [crazy,
weird]
Skitta slg. kitara Soitaks sä skittaa?
Tän biisin mä osaan soittaa skital-
la. [guitar]
skole slg. koulu Emmä jaksanu
mennä skoleen. Me ollaan samas-
sa skolessa. [school]
Skool kippis, terveydeksi, hölkyn
kölkyn Eiköhän juoda maljat päi-
vänsankarille, skool! [cheers (when
drinking a toast)]
Skoolata juoda malja, kilistää la-
sia Heti ku kaikki vieraat on saanu
lasit, ni sit skoolataan. Kyllä se ny
jaksaa puhua, skoolattais jo.
[to toast]
Skoude slg. poliisi Ootsä joku
skoude vai mitä sä kyselet? Naa-
purin äijä, oikee kusipää, soitti
skoudet. [police officer]
Skraka slg. kravatti, kraka Kai sin-
ne sit pitää laittaa oikein skraka
kaulaan, [(neck)tie]
s k r u u d a t a slg. syödä, safkata Nyt
lähetään skruudaamaan. Ootsä
skruudannu mitään? [eat]
skulata slg. toimia, olla kunnossa;
viihtyä yhdessä Joks se verkkoyh-
teys skulaa? Nää liikennejärjeste-
lyt ei skulaa nyt yhtään. Meillä
skulas Niinan kanssa tosi hyvin.
[function, work; do fine (together)]
Sliipata hioa, tehdä sileäksi, liipata
(1) Oota mä sliippaan ton naulan-
reiän piiloon. Ei tota tuolia voi
softa
vielä maalata, ku sitä ei oo sliipat-
tu. [sand down, rub down, grind,
polish]
sliipattu epämiellyttävän, epä-
luotettavan sulava, liukas, huoli-
teltu Toi Ville on vähän liian slii-
pattu jätkä mun makuun, [slick,
sleek]
slobo slg. venäläinen, ryssä Slobot
pulisi jotain kovasti keskenään.
Täällä käy nykyään paljon sloboja
ostoksilla. [Russian]
s l o v a r i slg. hidas tanssikappale Sit
tuli illan viimenen slovari. Mä
meen hakeen tota muijaa slova-
riin. [slow song]
snadi slg. pieni Se oli siilon ku mä
olin snadi. Anna mä otan snadin
huikan, [small, little]
s n o b b a i i l a h i e n o s t e l l a , keikaroida
Tommosilla kuteilla ei paljon kan-
nattas snobbailla. Vähän se snob-
baili, et se osaa ranskaa, [show off]
s n o b b a r i hienostelija, keikari,
snobi Ville on kauhee snobbari.
Kaikki inhoo tommosia snobba-
reita. [snob]
snoukata slg. lumilautailla Kyl mä
siel Levillä vähän snoukkasin.
Emmä tykkää skimbata, must on
paljon hauskempaa snoukata. [to
snowboard]
snoukkaaja, snoukkari slg. lu-
milautailun harrastaja, lumilautai-
lua Suomalaiset snoukkaajat on
pärjänny hyvin. Jätkä on olevi-
naan joku snoukkari. [snowboarder]
s o f t a tietokoneohjelma, ohjelmis-
to, software Villen broidi pani
mun koneeseen uuden softan. Täs-
soikoon
sä softassa on ny jotain hämärää.
[software]
s o i k o o n (karkeaa) kirosanaa vah-
vistamassa Olkoon sitten, hitto
soikoon! Mis se nyt taas on, hel-
vetti soikoon! Olkaa ny perkele
soikoon hiljaa! Voi saatana soi-
koon sun kanssas! [(intensifier),
"bloody"]
s o i t e l l a 1 soittaa puhelimella Aat-
telin vaan soitella, et mitä sulle
kuuluu. Muista sit soitella! No soi-
tellaan siitä sit tarkemmin, [to call
(up), phone] 2 puhua paljon, ärsyt-
tää, soittaa poskea, suuta Älä sä
käy äijä mulle soittelemaan! [talk a
lot; ask for trouble]
s o i t e l l a a n hyvästelynä puheli-
messa: hei, kuulemiin "No ei kai
täs muuta, soitellaan. - Jo, hei
hei!" Pitää lopettaa, soitellaan!
[(on the telephone) goodbye, bye]
soittaa suuta, poskea puhua
paljon, ärsyttää, vitsailla, valittaa,
aukoa päätään Täällä vaan soite-
taan suuta, vaikka pitäis alkaa töi-
hin. Aina se jätkä soittaa poskeen-
sa joka paikassa. Nyt teet mitä mä
sanon, etkä soita suutas yhtään!
[talk a lot, joke; ask for trouble]
soittopeli soitin Mikäs soittopeli
tää tämmönen on ? Jotain soitto-
pelejä ne kanto sinne lavalle.
[musical instrument]
Sokerina pohjalla viimeinen, pa-
ras asia Ja sokerina pohjalla, nyt
on vuorossa illan pääesintyjä. Sit
sielloli vielä niinku sokerina poh-
jalla kaikille ilmanen drinkkilip-
pu. [last but not least]
398
s o k e r i p a l a (muovinen) ruuvilii-
tin, jolla voidaan kytkeä sähkö-
hohdot toisiinsa ja liittää mm. kat-
tolamppu sähköverkkoon Katosta
roikku johdonpäät, mut sokeripa-
laa ei ollu missään. Nykyäänhän
lampuissa on semmoset töpselit, et
sokeripaloja ei tartte ollenkaan.
[wire fixture shaped like a sugar cube]
Sokkari Sokos-tavaratalo Nähään
siinä Sokkarin eessä. Ooksä osta-
nut ton Sokkarilta ? [Sokos
department store]
s o k k o t r e f f i t tapaaminen, treffit,
jossa osallistujat eivät ole ennen
nähneet toisiaan En mee enää iki-
nä sokkotreffeille, oli se niin kar-
see kokemus, [blind date]
SOkru slg. sokeri Paaksä sokrua
kahviin ? Mä soin aamulla riisi-
muroja sokrun kanssa, [sugar]
SOli se oli, hän oli Soli kans ihme
juttu. En mä tienny, kuka soli, [it/
she/he was]
solttu sotilas, sotamies, varusmies
Tienvarressa oli solttu liftaamas-
sa. Onks täällä joku sotaharjotus,
ku täällä on niin paljon solttuja?
Soltut oli iltalomalla, [soldier,
conscript]
s o m p a auton ohjauspyörä, ratti
Oli niin mutkanen tie, et sai vään-
tää sompaa ihan tosissaan.
[steering wheel]
sompailla ajella autolla Kuhan
vaan sompailen aikani kuluksi. Ei
sitä paljo viitti turhaan sompailla,
näillä bensan hinnoilla, [drive
around]
 399
son se on, hän on Usko nyt, son
niinku mä sanon. Son tosi hyvä
tyyppi, [it/she/he is]
s o n t a uloste, lanta, paska, roska
Traktori levitti sontaa pellolle.
Missä sä oot kävelly, ku sun ken-
gät on ihan sonnassa? Älä viitti
puhua sontaa, [feces, shit; rubbish]
sontia vulg. ulostaa, paskantaa
Joku saakelin kännikala oli sonti-
nu lattialle, [defecate, shit]
sontikka, sontsa sateenvarjo
Ota sontikka mukaan, siellä voi
sataa. Tuuli repi mun sontsan ha-
jalle. [umbrella]
sooloilla esiintyä, toimia itsek-
käästi ryhmän etua vastaan, ajaa
omaa etuaan muista välittämättä
Se on muuten hyvä pelaaja, mut
sooloilee vähän liikaa. Me ollaan
nyt sovittu tää juttu, eikä kukaan
lähde sooloilemaan, [to act selfishly
or in one's own interest]
s o o p a joutava puhe, vale, roska, po-
taska Mitä sä puhut, ihan soopaa!
Telkkarista tulee nykyään pelkkää
soopaa. Älä usko tommosta, se on
valetta koko soopa! Mä lopetin
yliopiston kesken, ku mä kyllästyin
siihen soopaan, [nonsense, rubbish]
SOOSi, SOOSSi kastike Me syötiin
koulussa perunoita ja jauheliha-
soosia. Mä oon ihan kyllästyny tä-
hän ruskeeseen soossiin. Mitä täs
soossissa on, täähän on tosi hy-
vää. [sauce]
SOOt sä oot, sinä olet Mitä sä teet,
soot ihan sekasin! [you are]
s o p a t a käydä ostoksilla, ostaa,
shopata Huomenna on palkkapäi-
sori
vä, niin voi taas sopata kaikkee ki-
vaa. [buy; go shopping]
soppa 1 keitto Näistä kaloista saa
hyvän sopan. Miks meillä on aina
tätä hernesoppaa? [soup] 2 ongel-
ma, sekava asia, sekasotku Ja sii-
tähän se soppa synty, ku mä olin
hukannu ne kuitit. Älä selitä, sä
oot kuule tässä samassa sopassa.
[mess, confusion, trouble]
s o p p a i l l a käydä ostoksilla, kier-
rellä kaupoissa, shoppailla Kyl
muston hauska soppailla, vaikkei
mitään ostaiskaan. Me soppailtiin
Niinan kans koko päivä, [go
shopping; browse]
soppakanuuna, -tykki armeijan
kenttäkeitin, -keittiö Intissä aina
tuotiin soppakanuunalla ruokaa
sinne mettään. Torilla oli soppa-
tykki, ja siit sai ostaa hernekeit-
too. [field kitchen]
s o p u p e l i peli, jonka tuloksesta on
sovittu etukäteen Siitä sopupelistä
meinas tulla oikeusjuttu. Yrittäkää
ny edes, vai onks tää joku sopupe-
li? [fixed match, fixed game]
sordiino päällä hiljaa, huomaa-
mattomasti, vähin äänin Tää on
sen verran vaikee asia, et täston
puhuttu vaan sordiino päällä. Ei-
köhän panna nyt sordiino päälle.
[quietly; unnoticed]
s o r i 1 pahoitteleva huudahdus: an-
teeksi, oho; anteeksi, olen pahoil-
lani "Sori! - Ei se mitään." Sori,
väistäks vähän! Sori vaan, mut me
ei voida enää ottaa ketään mu-
kaan. Sori, et mä oon myöhässä.
[(I'm) sorry; excuse me] 2 slg. pahoil-
sorkka
laan olemisesta, pahoittelemisesta
Mä oon tosi sori, mut niin siin
vaan kävi. ["I'm sorry (about that)"]
sorkka halv. jalka Pyyhi ne sorkkas
ennenku tuut sisälle. Sorkat pois
pöydältä! [foot]
s o r k k i a sormeilla, kaivella, kope-
loida; sotkeutua, puuttua j o h o n k i n
asiaan Älä sorki sitä ruokaa ennen
ku oot pessy kädet! Ällöttävän nä-
kös tä ku yks sorkkii nenäänsä
koko ajan. Onks joku taas sorkki-
nu tätä tietokonetta ? Mutsi aina
sorkkii mun asioita. Älä sä mee
sinne sorkkimaan, siellon poruk-
kaa jo ihan tarpeeks. [touch, finger,
grope; meddle]
sormet pelissä olla osallisena,
mukana jossain asiassa, vaikuttaa
siihen Ville ei muka tiedä mitään,
vaikka on silläkin sormet pelissä
tässä asiassa. Niina sai sen työ-
paikan, kun sen isällä tais olla
sormensa pelissä, ["finger in the pie"] pinen Se oli semmonen pitemmän
sormet syyhyävät haluta kovas-
ti, innokkaasti tehdä jotakin Mulla
oikein sormet syyhyää, et pääsis
taas remonttihommiin. Ville katte- s o r v a t a muotoilla, muokata Mun
li sitä peliä sen näkösenä, että sor-
met syyhys. [itch(ing) to do sth]
sormituntuma omakohtaiseen ar-
v i o o n tai kokeiluun perustuva
(ylimalkainen) käsitys, näppitun-
tuma No ihan sormituntumalta sa-
noisin, että noitten laattojen alla
voi olla hometta. Sitä on vaikee
arvioida näin sormituntumalla.
[rule of thumb, instinct]
s o r o m n o o vähättelevänä tote-
amuksena: sama se, viis siitä, an-
400
taa olla "Tiedäks sä mitä kello on ?
- Soromnoo!" Mä en kuule tom-
mosta kuuntele, että soromnoo
vaan. Soromnoo, ja sit mentiin!
[couldn't care less]
s o r s a pitkäkaulainen astia, johon
esim. vuodepotilaana o l e v a mies
voi virtsata Kaks viikkoa piti maa-
ta sängyssä ja kusta sorsaan. Pyy-
däs hoitajaa, et se hakis ton sor-
san pois. [urine bowl]
sorsia sortaa, syrjiä Mä sain huo-
non numeron, ku se opettaja sorsi
mua. Aina kaikkia semmosia sor-
sitaan, jotka on vähänkin erilai-
sia. [discriminate]
sortti laji, laatu, tyyppi Siin pöydäs
oli pipareita vähän joka sorttia.
Tää pusero on semmosta sorttia,
et se kutistuu kauheesti pesussa.
Mä oon sen sortin kaveri, et mun
kanssa ei tartte pelleillä, [kind, sort]
s o r t t i n e n lajinen, laatuinen, tyyp-
sorttinen kaveri. No siellähän sitä
oli kaikensorttista sakkia, [sort of,
kind of]
pitäs vielä vähän sorvata sitä es-
seetä, et se menis läpi. Niitä hake-
muspapereita sorvattiin varmaan
puoli vuotta, [edit, rewrite]
sorvin ääressä työssä, työnteos-
sa Ens maanantaina pitäs taas
mennä sorvin ääreen. Koko päivä
piti olla sorvin ääressä, hyvä ku
nukkumaan pääsi, [at work]
sosiaalipummi halv. ihminen,
joka ei tee työtä vaan elää sosiaa-
lihuollon varassa Menis töihin,
 401
toikin sosiaalipummi. Kyllä niille
sosiaalipummeille aina rahaa riit-
tää. [welfare bum]
sosku sosiaalihuolto, -toimisto,
-virasto, sossu (1) Se soskun
ämmä katteli mua ku halpaa mak-
karaa. [social services centre]
SOSSU 1 sosiaalihuolto, -toimisto,
-virasto, sosku Ei ne anna sossus-
ta rahaa, jos on kirjoilla eri kun-
nassa. Oli se kova paikka mennä
sossuun. [social services centre]
2 sosiaalidemokraatti, demari
Sossut on ollu hallituksessa jo
monta vuotta. Mä luulen, et siihen
virkaan pääsee vaan joku sossu.
[Social Democrat]
sotamaalaus usein ironisesti:
meikki, ehostus Naisil oli iltapu-
vut ja kovat sotamaalaukset.
Kuinka kauan sen sotamaalauk-
sen kanssa vielä kestää? [make-up]
sotata liata, sotkea las kynässä on
joku vika, ku tää sottaa niin kau-
heesti. Taasko sä oot sotannu pai-
tas jossain? [to dirty, stain, mess
(up)}
sotkea ajaa polkupyörällä Tosi ki-
vaa sotkee kauheeseen ylämä-
keen. Mä sotkin pyörällä sen viis
kilsaa. [ride a bicycle]
sotku sotilaskoti, varuskunta-alu-
eella oleva sotilaiden kahvila ja
ajanviettopaikka Pääsis edes sot-
kussa käymään. Ne oli hyviä ne
sotkun munkit, [soldiers' canteen]
sottaantua tulla sottaiseksi, li-
kaantua, suttaantua (1) Varo ettei
vaatteet sottaannu mustikkaan, ku
sitä ei saa puhtaaks millään. Se
soutaa ja huovata
kirjotus oli niin sottaantunu, ettei
siitä saanu mitään selvää, [become
dirty]
sottainen likainen, siivoton, sot-
taantunut Onhan toi raksahomma
aika sottasta työtä. Älä tuu sisään
niillä sottasilla kengillä! [dirty]
SOttapytty sottaaja, likaaja, sottai-
nen Katos tänne, sottapytty, niin
äiti pyyhkii sun suus. Mä en sun
sottapytyn jälkiä ala siivoomaan.
Miehet osaa sit olla oikeita sotta-
pyttyjä. [an untidy, messy person]
sotu(tunnus) sosiaaliturvatun-
nus, henkilötunnus Kirjota tohon
nimi ja sotutunnus. Mikä se sun
sotus on? [social security number]
sotumaksu sosiaaliturvamaksu
Työnantajan pitää maksaa sotu-
maksu jokasesta työntekijästä. Ai-
nahan ne yrittäjät valittaa niistä
sotumaksuista. [employer's social
security contribution]
SOU show, huomiota herättävä
esiintyminen, hassuttelu, pelleily,
metelöiminen, shou Meiän poika-
han se taas siellä piti souta. No
siinoli kanssa sou, ku oli ne palk-
kaneuvottelut [show, foolery,
hullabaloo]
soundi musiikin sointi, äänensävy
Se bändi soitti jotenki tunkkasella
soundilla. Näissä kajareissa on
hyvät soundit, [sound]
soutaa ja huovata muuttaa mie-
lipidettä tai jotain asiaa, epäröidä,
jahkailla Mutsi vaan soutaa ja
huopaa eikä osaa päättää, kum-
paa ehokasta äänestäs. Se oli
semmosta soutamista ja huopaa-
souvi
mistä, että lähetäänkö vai eikö lä-
hetä. [change opinion, shilly-shally,
hesitate]
SOUVi työ, homma, urakka Siinä
souvissa meni koko päivä. Kyllä
on hyvä, et se muuttosouvi on jo
ohi. [job, task, stint]
s p a d d u slg. savuke, tupakka, rööki
Pistäs yks spaddu. Mä käyn os-
taan spadduja. [cigarette]
s p a k k e l i silote, tasoite, pakkeli
Pannaas tohon reikään vähän
spakkelia. [putty; (excessive) make-
up]
s p a k l a t a silottaa, tasoittaa pakke-
lilla, paklata Spaklataan noi lom-
mot ekaks, ja sit vedetään pohja-
maali. [fill with putty; put on make-up]
s p e k s i slg. humoristinen opiskeli-
janäytelmä Teekkarit esittää sit
vielä jonkun speksin, [student
comedy]
s p e k s i t spesifikaatio, jonkin tuot-
teen tekniset tiedot Mun pitäs saa-
da tän prosessorin speksit jostain.
Tän uuden mallin speksejä ei oo
vielä julkistettu, [specifications]
spiidi slg. amfetamiini Kyl mä tie-
dän, mist saa spiidiä. Älä hullu
ala sekoileen minkään spiidin
kanssa, [amphetamine]
spiikata juontaa, kuuluttaa Siellä
messuilla oli missi spiikkaamassa.
Heti ku juontaja spiikkas bändin
lavalle, alko kauhee meteli, [to
compere, emcee, announce]
spiikki juonto, spiikkaus Pitäs kek-
siä tähän joku hyvä spiikki. [(short)
monologue]
402
s p o n s s a t a sponsoroida; tarjota,
lainata rahaa Sit me saatiin yks
maahantuoja sponssaamaan. Voi-
siks sä sponssata vähän, ku mulle
tulee tili vasta kuun lopussa, [to
sponsor; to offer or lend money]
s p o r a slg. raitiovaunu, raitsikka,
ratikka Nyt juostaan, ni ehitään
tohon sporaan! Mennään himaan
sporalla. [tram, streetcar]
s p o r t t i urheiluauto, -moottoripyö-
rä Se on kuulemma hyvä se uus
sporttimalli. Oishan se makeeta
ajaa tommosella sportilla, [sports
car; sports motorcycle]
sporttinen urheilullinen Niina py-
syy hyvin hoikkana, ku se on niin
sporttinen. Mä tykkään enemmän
semmosista sporttisista kundeista.
[athletic, sporty]
s p o t t i kohdevalaisin, valonheitin
teatterissa tms. Tohon eteisen kat-
toon pitäs panna joku spotti.
Muista sit seisoo sen spotin koh-
dalla. [spotlight]
s p u r g u slg. juoppo, alkoholisti,
puliukko, pultsari Taasko se spur-
gu on jossain ryyppäämässä. Tost
äijäst on tullu ihan spurgu. Ei sin-
ne puistoon uskalla yksin mennä,
ku siellon kaikkia spurguja, [an
alcoholic]
s p u r t t i kiri, kiihdytys, pyrähdys Se
kenialainen alotti spurtin jo taka-
suoralla. Otetaas nyt kunnon
spurtti, et päästään joskus perille-
kin. [spurt]
Stadi slg. kaupunki Tukholma on
hieno stadi. Ei Suomessa oo muita
stadeja ku Helsinki, [city]
 403
Stadi Helsinki, Helsingin keskusta
Mä oon syntyny Stadissa. Täst me-
nee junalla kymmenen minsaa
Stadiin. [Helsinki]
stadilainen slg. (syntyperäinen)
helsinkiläinen Harva Helsingissä
on stadilainen, suurin osa on
maalta kotosin. Ei ne stadilaiset
oo sen leuhkempia kuin muutkaan.
[a person from Helsinki]
Staili tyylikäs; tyyli Mi li is sä oot
menossa, ku sä oot noin staili?
Onhan noi ihan kivat kengät, mut
ei ne sovi mun stailiin. [elegant;
style]
Stara 1 tunnettu henkilö, tähti,
julkkis Heti ku bändi teki ekan le-
vyn, ne oli olevinaan jotain staro-
ja. Toi äijä on vissiin joku stara,
ku kaikki kumartelee sitä.
[celebrity, star] 2 kokenut, taitava
henkilö, tekijä, vanha kettu Se uus
maalivahti on kauhee stara. Mä
alan olla jo aika stara näissä
hommissa, [experienced, skilled
person] 3 slg. vanha mies, ukko,
äijä Sit siihen tuli joku ihme stara
valittamaan, [old man]
Startata lähteä käyntiin, käynnis-
tyä; lähteä liikkeelle, alkaa, aloit-
taa Mä myöhästyin töistä, ku auto
ei startannu aamulla. Hyvin start-
tas, vaik oli kakskytä astetta pak-
kasta. Me startataan sit aamulla
yheksän aikaan. Se projekti start-
tas tosi hyvin, [to start, begin]
Startti 1 käynnistys, käynnistys-
painike, -moottori Toi nappula
tossa on startti. Mul meni autosta
startti hajalle, [start, start motor]
stondata
2 liikkeellelähtö, lähtö, aloitus Ki-
sat sai suomalaisten kannalta hy-
vän startin. Mä sain sadankympin
aidoissa aika hyvän startin.
[beginning, start]
S t e m m a ääni, melodia, sävellaji
Laula sä sitä toista stemmaa. Se
on surkee laulaja, ei pysyny stem-
massa yhtään, [part, harmony;
melody, key]
S t e m m a t a täsmätä, sopia yhteen
Mä oon ny laskenu jotain väärin,
ku nää luvut ei stemaa yhtään.
Niina puhu ihan eri juttuja ku Vil-
le, ei ne stemmannu yhtään, [to
match, tally]
Stereot stereofoniset äänentoisto-
laitteet, stereolaitteet Paa nyt ne
stereot hiljemmällel Kauhee ste-
reoiden jumputus kuulu kadulle
asti. [stereo (system)]
Stidi(t) slg. tulitikku(rasia) Oli niin
kauhee tuuli, et stidi sammu heti.
Onks sul stidejä? Tuliks stidit mu-
kaan? [match(stick), matchbox]
Stikki deodorantti- tms. puikko
Jäiks mun deodorantti tänne, se
oli semmonen vaaleenpunanen
stikki. Tätä hyttysmyrkkyä on
suihkeena ja sit on kans tämmöse-
nä stikkinä. [stick (of glue, etc.)]
Stobe slg. olutannos, tuoppi (yi.
puoli litraa), iso, pitkä Yks stobe.
Paljon iso stobe maksaa? Join mä
jotain neljä viis stobee. [a pint of
beer]
S t o n d a t a slg. peniksestä: seistä,
olla erektiossa Sil jätkällä alko
stondaamaan ku me tanssittiin hi-
taita. [be erect, have a hard-on]
stondis
stondis slg. erektio Mulloli aamul-
la kauhee stondis. Se on aika nolo
juttu, jos ei saa kyrpää stondik-
seen. [erection]
Stoori slg. kertomus, tarina Villellä
oli tosi pitkä stoori siitä eilisestä.
Mä en usko niitä sen stooreja yh-
tään. [story]
S t o p a t a pysäyttää, seisauttaa; py-
sähtyä, seisahtua Hei stoppaa, tos-
son se risteys! Sit siinä oli jotain
hiekkaa, ni vauhti stoppas ku sei-
nään. [to stop]
stoppari pysäytin, toppari Siinä
sirkkelissä on stoppari, et ne lau-
dat tulee just saman pitusiks. Tos-
ta verhokiskosta on hävinny stop-
pari toisesta päästä, [stopper]
Stoppi pysähdys, seisaus, loppu
Auto teki stopin, ku laturin hihna
meni poikki. Nyt tulee stoppi, mä
en jaksa kävellä enää yhtään.
Tommoselle pelleilylle pitäs pan-
na stoppi hyvissä ajoin, [stop, hait;
end]
s t r e s s a a n t u a rasittua, uupua,
saada stressi, ottaa stressiä Niina
stressaantu aika pahasti niistä
ylppäreistä. Miks sä stressaannut
nykyään aina niin helposti? [be
strained, stressed]
s t r e s s a t a aiheuttaa stressiä, rasit-
taa; hermoilla, huolehtia, saada
stressi, ottaa stressiä Tommonen
kolmivuorotyö stressaa ihan älyt-
tömästi. Se jätkä tosiaan stressas
mua. Ei tommosista pikkujutuista
kannata stressata. Mutsi aina
stressaa, et monelta mä tuun hi-
maan. [cause stress; be nervous]
404
stretsi joustoneule, -kangas Onks
noi farkut stretsiä? Tää jakku on
samettikangasta ja sit tässon vä-
hän stretsiä. [stretch (fabric)]
stretsit joustoneuleiset housut
Nää stretsit pysyy hyvin ylhäällä
ilman vyötäkin. Tosi nolonnäkös-
tä, ku tommonen läski äijä kulkee
stretseissä. [stretch pants]
stripata esittää stripteasea Kyllä
naisetkin tykkää siitä et kundit
strippaa. Yks tyttö strippas aina
jotain viistoista minuuttia, [to strip
tease]
strippari stripteasen esittäjä Toi
muija on kuulemma strippari. Ei
kaikki thaimaalaiset sentään oo
strippareita. [stripper]
Styrkkari slg. vahvistin Mullon
semmonen sadan vatin styrkkari.
Piuha irtos styrkkarista kesken
piisin, [amplifier]
Styylata slg. seurustella, olla kim-
passa Styylaatteks te? Me ollaan
styylattu kohta puol vuotta, [go out
with sb]
Sua sinua Mä rakastan sua. Kiin-
nostasko sua tämmönen tarjous?
Ei me vaan nähty sua siellä, vaik-
ka me kuinka etittiin. [you (sing-
ular)]
suhari autonkuljettaja Noilla mi-
nistereillä ja tommosilla, niillon
omat suharit. Kysy suharilta etu-
käteen, paljonks se matka maksaa.
[driver]
s u h t suhteellisen, kohtalaisen, ai-
ka, melko, suhtkoht On se hotel-
lissa asuminen suht kallista. Ei se
ny mikään yleisö rynnistys ollu,
 405
mutta oli siellä suht paljon sitä
porukkaa, [fairly, rather]
s u h t e e t epäviralliset henkilösuh-
teet, ystävyyssuhteet Voisiks sä
hoitaa tän asian, ku sulia on pa-
remmat suhteet. Tässä bisnekses-
sä ei kato pärjää, jos ei oo suhtei-
ta. Ville on ollu suhteissa aika
epämääräsiin porukoihin.
[relation(ship)s]
suhteilla suhteiden avulla, ystä-
vän-, tuttavankauppa Tommonen
nuija ei oo voinu päästä pomoks
ku suhteilla. Se remontti tuli aika
halvaks, ku mä sain sen suhteilla.
[by pulling strings/wires]
s u h t k o h t suhteellisen, kohtalai-
sen, aika, melko Kyllä ihmisessä
pitää olla särmää, ettei se vaan oo
semmonen suhtkoht mukava. Kyl-
lä me tää saadaan valmiiks suht-
koht määräajassa, [fairly, pretty]
suhun sinuun Mä taidan olla vä-
hän lätkässä suhun. Suhun ei voi
sit luottaa yhtään, [you (singular)]
suihin vulg. suuseksistä: suuhun
Kyllä se tekee hyvää, jos nainen
osaa ottaa kunnolla suihin. Anna
sille suihin, niin lakkaa huutamas-
ta. Saatanan sika, se tuli suihin.
[(of oral sex) in the mouth]
suihkari suihkukone Oliks se pot-
kurikone vai suihkari? Katos kun
suihkarista jää tollanen valkee
vana taivaalle, [jet]
suitsait nopeasti, helposti No me-
hän imuroidaan tää kämppä suit-
sait. Se homma kävi ihan suitsait
sukkelaan, [quickly; easily]
sukkahiki, sukkamehu
s u i t s u t t a a ihailla, kehua, palvoa
Kaikkihan sitä suitsuttaa, kuinka
hyvä tyyppi se Ville on. Se välittä-
jä suitsutti sitä asuntoo kovasti.
Nyt sä taidat suitsuttaa ittees jo
vähän liikoja, en mä enää usko
tollasta. [adore; praise]
s u i v a a n t u a kyllästyä, suuttua, vi-
hastua Mä alan pikkuhiljaa sui-
vaantua, sulia on aina samat jutut.
Niina oli suivaantunu siihen jät-
kään ja anto sille bänksit. [become
angry, be sick and tired]
s u j u t välit ovat selvät, asia on sel-
vä, kuitti Me ollaan nyt Niinan
kanssa sujut, me puhuttiin se asia
selväks. Anna mulle vielä viis eu-
roa, niin sit ollaan sujut, [quits,
settled]
s u k a n k u l u t t a j a erikoinen ihmi-
nen, henkilö, tyyppi; tavallinen ih-
minen, kuka tahansa Siellä armei-
jassa näki kyllä monenlaista su-
kankuluttajaa. Ohan niitä kaiken-
sorttisia sukankuluttajia. Ei täm-
mönen tavallinen sukankuluttaja
aina tajua niitä kaikkia hienouk-
sia. [person; anyone]
s u k a n v a r r e s s a rahasta: säästössä
On se helpompi saada lainaa, jos
on vähän itelläkin sukanvarressa.
Kaikki rahat menee, mitään ei jää
sukanvarteen, [(money) saved, set
aside]
s u k k a koripallossa: renkaasta riip-
puva verkko Pallo pyöri vähän ai-
kaa renkaassa, ja sit se putos suk-
kaan. [(in basketball) net]
sukkahiki, sukkamehu jalkahi-
ki Pukuhuoneessa oli karsee suk-
sukkana
kahien haju. Eksä pese jalkojas,
ku sukkamehu haisee tänne asti ?
[foot sweat]
Sukkana 1 slg. koripallosta: men-
nä sukkaan rengasta koskettamat-
ta Se vapari meni sisään sukkana.
[(in basketball) all net, swish] 2 slg.
helposti, nopeasti, itsestään Tul-
lissa ei kysytty mitään, sukkana
vaan käveltiin läpi. Tommonen
pikkuhomma me tehdään ihan
sukkana, [quickly; easily]
sukkikset sukkahousut Niinalla
oli musta hame ja sukkikset. Ääk,
mun sukkiksissa on reikä! [tights,
pantyhose]
s u k s e e menestys, onnistuminen
Tän kesän kiertue on ollu tosi
kova suksee. Villellä ei ollu eilen
oikein sukseeta naisten kanssa.
[success]
sukset ristissä huonoissa väleis-
sä, riidoissa Ei niitä voi kutsua
tänne yhtaikaa, ku niillä on aina
sukset ristissä. Meillä on menny
ton naapurin äijän kanssa sukset
pahasti ristiin, [on bad terms]
suksia 1 hiihtää Oon mä tänä tal-
vena suksinu jo parisataa kilomet-
riä. Se hiihto oli vaan semmosta
väkisin suksimista, ku lumi oli niin
pehmeetä. [to ski] 2 mennä pois,
painua tiehensä Täällon tylsää, ei-
köhän lähetä suksimaan. Ääh,
suksikaa siitä ny kaikki helkuttiin!
[leave, go away]
s u k s i b o k s i auton katolle kiinni-
tettävä suksikotelo Suksiboksi
pitemmillä reissuilla ihan ehdo-
ton. Voihan siinä suksiboksissa
406
kuskata muutakin tavaraa, [roof
rack for skis]
suksi kuuseen, suolle häivy,
mene tiehesi, painu suolle Suksi
nyt äkkiä kuuseen, ku vielä ehdit!
Älä selitä, suksi kuuseen! Suksi-
kaa suolle siitä! Suksi suolle, mä
teen mitä mua huvittaa! ["Get lost!"]
suksi vittuun vulg. häivy, mene
tiehesi, painu vittuun Suksi vittuun
ja vähän äkkiä! Suksi vittuun, mä
vihaan sua! ["Fuck off!"]
s u k u v i k a usein ironisesti: perin-
nöllinen taipumus, perheessä tai
suvussa yleinen ominaisuus Meil-
lä on semmonen sukuvika, et ku-
kaan ei osaa laulaa. On se sun sis-
kokin kauhee puhumaan, taitaa
olla sukuvika. No mun isä ja setä
on myös taksikuskeja, et se on vä-
hän semmonen sukuvika, [(runs) in
the family]
sulassa sovussa yhdessä, yh-
teen sopien Somaleita, suomalai-
sia, venäläisiä, kaikki sulassa so-
vussa. Siel ne lapset nyt leikkii su-
lassa sovussa, [together, in harmony]
sulatella miettiä, pohtia, yrittää
ymmärtää Tää tarjous tuli aika
äkkiä, mun täytyy nyt vähän sula-
tella sitä. Sulattele vaan tätä asiaa
ihan rauhassa, [think over, digest]
s u l a t t a a ymmärtää, hyväksyä, sie-
tää Sitä uutta tietoo tulee koko
ajan, ennenku on ehtiny sulattaa
vanhaakaan. Mutsin on jotenkin
vaikee sulattaa sitä, että mä en oo
on
enää pikkulapsi. Mä en sulata
tommosta käytöstä, [understand;
digest; put up with]
 407
sulis, sulkis sulkapallo Piti lähtee
veks, kun halliin tuli jotain sulik-
sen pelaajia. Kyllä sulkis on kun-
non liikuntaa, jos sitä pelaa tosis-
saan. Pelataanks vähän suikista ?
[badminton]
Sulia sinulla Onks sulia hetki ai-
kaa? Oispa mulla niin ihana mies
ku sulia. Suliahan sitä on hyvät ju-
tut. [you (singular)]
SUlle sinulle Sulle on tullu kirje.
Sulleks nää tiedot piti antaa ? Sul-
lehan mä en kerro mitään, [you
(singular)]
sullei, sultei sulia ei, sinulla ei;
sulle ei, sinulle ei; suita ei, sinulta
ei Sullei vissiin oo kokemusta
näistä hommista. Sillä miehellä
onkin jotain sellasta, mitä sullei
oo. Sori vaan, mut sullei ny jääny
mitään, ku sä olit myöhässä. Sultei
oo kysytty mitään, [you...not
(singular)]
sullon, sulton sulia on, sinulla
on; sulle on, sinulle on; suita on,
sinulta on Mitä sullon siinä? Sul-
lon sit vissiin varaa neuvoa muita.
Kuka sullon semmosta sanonu?
Sullon jätetty soittopyyntö. Mikä
sulton taas hukassa? Sulton ihan
turha kysyä mitään, ku sä kuiten-
kin sanot aina ei. [you, you have
(singular)]
suita sinulta Suitahan toi leipomi-
nen onnistuu. Kiitti siitä ihanasta
lahjasta, jonka mä sain suita.
Onks suita kysytty jotain? [you
(singular)]
summa(n)mutikassa valikoi-
matta, umpimähkään Mä vaan
sun
näytin summamutikassa ruokalis-
taa, että tuo vaikka tota. Ei me iki-
nä löydetä sinne, jos me vaan ajel-
laan summanmutikassa ympäriin-
sä. [arbitrarily, at random]
sumplata, sumplailla, sumplia
järjestellä (epärehellisesti) Ne lau-
takunnan jäsenet sumplas keske-
nään, kuka saa parhaat tontit. Nyt
ei sumplailla mitään, vaan kaikki
hoidetaan pykälien mukaan. Eiks
me voitais sumplia nää verojutut
jotenkin? [to rig, arrange]
sumppi (huono) kahvi Kauheeta
sumppia tää kahvi. Eiköhän keite-
tä sumpit, [(bad) coffee]
sumppu ruuhka, suma, tiivis ry-
kelmä; ruuhkainen, ahdas paikka
Me jouduttiin istumaan takapen-
killä ihan sumpussa. Kaikki meni
ihan sumppuun oven eteen, ku ne
yritti päästä ekana sisään. Toi uus
risteys ei toimi yhtään, se on kau-
hee sumppu, [jam, press; cramped
space]
s u m u t t a a hämätä, huijata Ei se
mitään tiedä, se vaan yrittää
sumuttaa. Villeä vissiin vähän
sumutettiin niissä kaupoissa.
[mislead, bluff, cheat]
1 sun sinun Kyllä sunkin nyt sen
verran pitäis ymmärtää. Onks nää
sun lapaset? Sunks avain tää on?
Oli kivaa jutella sun kanssas. [you,
your (singular)]
2 sun /'«-sanaa vastaamassa No
siellä seminaarissa nyt puhuttiin
sitä sun tätä. Siellä vintillä on yhtä
sun toista roinaa. Käytiin vähän
siellä sun täällä, [and]
suntikset
s u n t i k s e t slg. armeijan lomavaat-
teet; pyhävaatteet, parhaat vaat-
teet Nykyään noi mokkerit on
maastopuvut päällä lomallakin, et
onkohan niillä suntiksia ollen-
kaan. Mihis sä oot menossa, ku sä
oot oikein suntikset päällä? [civil
clothes; Sunday best]
Suolainen kallis Oli se hinta aika
suolanen. Toi autoilu alkaa olla
suolasta touhua tämmösillä ben-
san hinnoilla, [expensive]
s u o l a r a h a t pikkuraha, palkanlisä
Ne meidän palkat on ihan vaan
suolarahoja tommosen ison fir-
man budjetissa. Ei näillä sivu-
hommilla elä, mut saahan niistä
suolarahat, [small amount of money,
"peanuts"]
Suoraa päätä suoraan, oikopäätä
Nyt mennään suoraa päätä kotiin,
eikä hidastella yhtään. Ville painu
suoraa päätä baaritiskille.
[straight; straightaway]
suoralta kädeltä suoraan, heti,
miettimättä Noin pätevä kaveri me
voidaan palkata suoralta kädeltä.
Mä voin sanoo heti suoralta kä-
deltä, et toi ei onnistu.
[straightaway, offhand]
s u o s s a vaikeuksissa, pulassa Me
ollaan kohta ihan suossa näitten
laskujen kanssa. Mä jouduin ihan
kauheeseen suohon niitten selitte-
lyjen kans. [in trouble]
s u p l i i k k i puhetaito, ilmaisukyky
Myyjän hommissa pitää olla hyvä
supliikki. Tommosella supliikilla
sä voit puhua ympäri ihan kenet
vaan. [the gift of the gab]
s u p p o peräpuikko, suppositorio
Musta ne supot oli tosi ällöttäviä.
Pikkulapsillehan niitä suppoja
yleensä laitetaan, [suppository]
surffailla, surffata 1 käyttää In-
ternetiä, siirtyä sivulta toiselle,
viettää aikaa netissä Taasko sä oot
surffaillu koko yön ku oot ihan sii-
mat ristissä? En mä mitään eri-
tyistä etsi, kuhan vaan surffaan.
[use the Internet] 2 purjelautailla;
lainelautailla Oli tosi hyvä tuulet,
me surffailtiin koko loman ajan.
Ei Suomessa voi surffata, ku sii-
hen tarttee kunnon aallot, [go
surfing or windsurfing]
surffilauta purjelauta; lainelauta
Surffaamiseen tarttee surffilaudan
ja sit sen purjeen. Me vuokrattiin
siellä Thaimaassa surffilaudat.
[sailboard; surfboard]
suru puserossa surullisena, pa-
halla mielellä Mikäs sulia on, ku
sä oot ollu koko päivän ihan suru
puserossa. Ville on semmonen ka-
veri, et sillei tuu ihan heti suru pu-
seroon. [unhappy, sad]
s u s i epäonnistunut, pilalle mennyt
Siitä organisaatiouudistuksesta
tuli ihan susi, ei se toimi yhtään.
Se on semmonen remonttimies, et
se tekee pelkkää sutta, [failure; dud]
susikoira saksanpaimenkoira
Lapsetkin pelkää, ku naapurissa
on semmonen iso susikoira. Ei
tommosta susikoiraa sais pitää ir-
rallaan. [German shepherd, Alsatian]
s u s i r a j a sivistyksen uloin raja,
kaupungin ja maaseudun raja
Niinhän ne hesalaiset sanoo, et
 409
Kehä kolmonen on susiraja. Ei
sieltä susirajalta mitään töitä saa.
Kyllä täälläkin asuu ihmisiä, vaik-
ka kuinka oltas susirajan takana.
[border of civilization]
SUSSa sinussa Sussa on kuule pal-
jon voimaa, jos sä vaan otat sen
käyttöön. Onks tullu ikinä mie-
leen, et sussakin vois olla jotain
vikaa? [you (singular)]
sussei, S U S t e i sinussa ei, sinusta
ei Sussei oo mitään vikaa. Pysysit
kotona, ku sustei oo siellä yhtään
mihinkään, [not...you (singular)]
sussiunakkoon, sussiunat-
k o o n lievää päivittelyä, hämmäs-
tystä tms. ilmaiseva huudahdus:
jestas, jessus Sussiunakkoon tota
poikaa, mitä se ny teki! Siellä
mentiin sellasta kyytiä, että sus-
siunatkoon! [<expression of
wondering or surprise>]
susson, suston sinussa on, si-
nusta on Susson se hyvä puoli, et
sä kuuntelet toisia ihmisiä. Suston
varmaan hauskaa tämmönen. [you,
you have (singular)]
SUSSU tyttö, nainen; tyttöystävä
Kato, mikä sussu tuolla menee.
Minkäslainen sussu sillä teidän
pojalla on? [girl, woman; girlfriend]
SUSta sinusta Ai että mä tykkään
susta. Onks susta tää hame ihan
kauhee ? Kyllä susta on siihen, ku
sä vaan jaksat yrittää, [you
(singular)]
SUt sinut Mä en kestä enää, mä jä-
tän sut. Sut on kuulemma nähty
sen kundin kanssa, [you (singular)]
suttaantua
s u t a t a liata, sotkea, sotata Missä
sä oot sutannu noi vaattees? Sitä
tekstiä oli korjattu ja sutattu niin
monta kertaa, et ei siitä saanu mi-
tään selvää, [to dirty, stain, mess
(up)]
s u t e n a täysillä, ahnaasti, suoraa
päätä En mä edes tuntenu koko
tyyppiä, ja se tuli ihan sutena
kimppuun. Kaikki ryntäs ihan su-
tena ruokapöytään, [greedily,
unscrupulously]
SUti sivellin, pensseli Annas se suti,
mä voitelen nää pullat. Ei tämmö-
sellä vanhalla sudilla tee enää mi-
tään. [(paint)brush]
SUtia 1 maalata, p y y h k i ä sudilla
Pitäs sutia vähän pohjamaalia to-
hon lommoon, ettei se ruostu. Äk-
kiä me toi seinä suditaan, kun
pannaan toimeks. [to brush]
2 luistaa, pyöriä tyhjää Rekka jäi
ylämäkeen sutimaan. Ei päästy
mihkään, ku pyörät vaan suti tyh-
jää. [spin (when traction fails)]
SUtki ovela, kiero Siin saa olla aika
sutki, jos tommosen romun pystyy
myymään. Aika sutkit puheet sul-
ia. [crafty, cunning]
s u t t a a n t u a 1 tulla suttuiseksi, li-
kaantua, sottaantua; sotkeutua
Onpas toi auto taas suttaantunu,
vaik mä just sen pesin. Kelaa se
siima heti takasin, ettei se suttaan-
nu. [become dirty; become tangled]
2 järjestyä, selvitä, sujua Ota vaan
rauhallisesti, niin kyllä se siitä
suttaantuu. Aina ne raha-asiat on
jotenkin suttaantunu. [be all right,
be settled]
suttu
suttu sotku, tuhru Tää kirjotus on
semmosta suttua, ettei saa mitään
selvää. Sullon jotain suttua tossa
paidankauluksessa, [mess, stain]
s u t t u i n e n likainen, siivoton; sot-
kuinen, epäselvä Kauheeta ku toi
vessanpönttö on suttunen. Sun kä-
sialas on niin suttusta, et ei täst
saa mitään selvää, [dirty, untidy,
messy]
s u t t u p a p e r i sotkupaperi, muis-
tiinpanoja, harjoittelua tms. varten
varattu paperi Tosson sulle vähän
suttupaperia. Kirjota ensiks tolle
suttupaperille ja sit vasta puh-
taaks. [scrap paper]
s u t t u p y t t y suttaaja, likaaja, sotta-
pytty Tuupas suttupytty tänne, ni
pestään naama. Miks kaikki mie-
het on tommosia suttupyttyjä? [an
untidy, messy person]
Suttura halv. tyttö, nainen, sussu
Se asuu kuulemma jonkun suttu-
ran luona. Vanha äijä ja juoksee
kaikkien sutturoittenperässä! [girl,
woman; girlfriend]
s u u kiinni ole hiljaa, pidä suu
kiinni Suu kiinni ja heti! Suus kiin-
ni, ennenku multa palaa hermot!
["Shut up!"]
SUU k ä y paljosta puhumisesta Kyl-
lä sillä Villellä taas suu käy. Mä
en tajuu miten sillä naisella riitti
sitä juttua, suu kävi koko ajan. [taik
aiot]
SUUlperi slg. aurinko Pakko päästä
heti biitsille, ku suulperi paistaa.
[the sun]
suu messingillä iloisena, suu hy-
myssä, naama korvissa No onpas
410
sulia nyt suu messingillä. Sitä ei •;
tartte ku vähän kehua, niin se on
koko päivän suu messingillä.
[happy, smiling]
s u u n a p ä ä n ä koko ajan äänessä
Ville sielloli taas suuna päänä se-
littämässä. Ajattelisit säkin vähän i
mitä puhut, etkä aina vaan olis ä
suuna päänä, [talking non-stop] j
suu poikki, suppuun ole hiljaa, j
pidä suu kiinni Nyt suu poikki!
Tää asia on nyt sovittu, ja sitten
suut poikki! Mitä te siellä kuiskit-
te, suut suppuun! ["Shut up!"]
suurta huutoa huudossa, suosi-
ossa, muodissa, viimeistä huutoa
Toi tositeevee, sehän nyt on suurta
huutoa, [in fashion, the in thing]
suut (ja) silmät täyteen perus-
teellisesti, häikäilemättömästi, sil-
mittömästi Pomo haukku mut ihan
suut ja silmät täyteen. Jätkä va-
lehteli pokkana suut silmät täy-
teen. [thoroughly, unscrupulously]
s u u t a r i räjähtämättä jäänyt pommi
tms. Sielt rakennustyömaalta löy-
ty joku vanha lentopommi, se oli
jääny suutariks. [dud]
SUUVärkki suu, puhelah jat A/ä oon
menossa hammaslääkäriin, et sais
ton suuvärkin kuntoon. Villellä on
tosi hyvä suuvärkki. [mouth; the gift
of the gab]
s v e d u slg. ruotsalainen, ruotsin-
kielinen Svedut on kovia pelaa-
maan jääkiekkoo. Ahvenanmaalla
melkein kaikki on sveduja.
[Swedish(-speaking)]
svedupelle, -petteri halv. slg.
ruotsalainen, ruotsinkielinen Aina
 411
ne saatanan svedupellet valittaa
joka asiasta. En mä tajuu, miks
kaikkien pitää lukee koulussa
ruotsia parin hullun svedupetterin
takia. [Swedish(-speaking)]
s v e n g a t a soida tai soittaa hyvin,
mukaansa tempaavasti, rytmik-
käästi; huvitella, pitää hauskaa,
mennä lujaa En mä yleensä tost
jatsista välitä, mut se bändi sven-
gas hyvin. Ei lämmöstä musaa voi
tanssia, ei tää svengaa yhtään. Sul
tais eilen svengata aika lujaa, [to
swing, play well; to party, have fun]
s v e n g i musiikin rytmikkyys, tans-
sittavuus; hyvä tunnelma, meno
Nyt on hyvä svengi! Paa musaa,
niin saadaan vähän svengiä.
[swing, rhythm]
s v e n s s o n i ruotsalainen, ruotsin-
kielinen Siel laivalla oli paljon
svenssoneita. [Swedish(-speaking)]
svetari slg. neulepusero Siellon
aika kylmä, mä taidan laittaa ton
svetarin päälle. Onks noita sveta-
reita mustana? [sweater, pullover]
s y d ä m e l l ä mielessä, huolenaihee-
na, kerrottavana No, mitäs sullon
sydämellä? Niinalla oli kaiken-
laista sydämellä, me puhuttiin tosi
pitkään, [on one's mind]
sydän kurkussa peloissaan, hä-
dissään Koko ajan saa olla sydän
kurkussa, et koska loppuu työt. Me
mentiin sinne sairaalaan ihan sy-
dän kurkussa, [anxious, distressed]
sydän sykkyrällä, syrjällään
peloissaan, hädissään, sydän kur-
kussa Niina on ollu sydän sykky-
rällään, et miten niissä ylppäreis-
symppis
sä käy. Mä oon kuule oottanu sua
täällä sydän syrjällään koko yön,
mis sä oot ollu? [worried, distressed]
s y d ä n t ä uskallusta, julkeutta,
kanttia (1), luontoa Siis mulla ei
kerta kaikkiaan ollu sydäntä ker-
too totuutta sille jätkälle. Mä en
tajuu, miten kellään on sydäntä
tehdä tommosta. [heart, courage,
guts]
s y d ä r i sydänkohtaus, sydäninfark-
ti; kova pelästyminen, raivostumi-
nen Se kuoli sydäriin. Voihan sitä
saada sydärin vaikka nelikymppi-
senä. Pakko mennä kotiin tai mut-
si saa sydärin. [heart attack; frenzy,
flare-up]
sykky syli, sylkky En mä jaksa
kantaa sua enää sykyssä. Istu nyt
tähän mun sykkyyn. [lap]
s y l j e t t ä ä inhottaa, suututtaa Mua
on alkanu jotenkin syljettää noi
valmisruuat. Oikeen sylettää taas
kuunnella niitä samoja juttuja.
[irritate, disgust]
sylkky syli, sykky Tuu äidin sylk-
kyynl Ei toi lapsi haluu enää olla
sylkyssä. [lap]
sylkykuppi tyytymättömyyden,
halveksunnan, kiukun tms. kohde
Ei siin voi oikein mitään jos on
hankala asiakas, sit pitää vaan
olla sylkykuppina, [target of
discontent]
s y m p p i s sympaattinen, miellyttä-
vä, mukava Onhan se poika ihan
symppis. Mä voisin lainata jonkun
symppiksen kirjan, mä en jaksa
nyt mitään synkkää tai ahdista-
vaa. [sympathetic; nice]
syndit
s y n d i t slg. suojukset urheilussa On
rullaluistimienkin kanssa hyvä
olla syndit. Kiekko jäi jonnekin
maalivahdin syndeihin. [(in sports)
guards, protection]
s y n k a t a sopia yhteen, tulla toi-
meen keskenään Törkeen näköstä
tommonen dubbaus, ku huulet ei
synkkaa yhtään. Meillä synkkaa
Niinan kanssa tosi hyvin, [to match,
tally, suit; to get along]
s y n k i s t e l l ä olla synkkänä, suhtau-
tua asioihin synkästi, pessimisti-
sesti Eiks elämä vois olla haus-
kaakin, ettei aina vaan tarvii syn-
kistellä. No ainahan ne murros-
ikäset synkistelee, [be depressed; be
pessimistic]
synti kka syntetisaattori Onks toi
kitaran ääni vai onkse syntikka ?
Syntikalla ny voi tehä melkein
mitä vaan. [synthesizer]
s y n t i s e n vahvistussanana: usko-
mattoman, mielettömän, älyttö-
män Kyl saunan jälkeen pari kal-
jaa maistuu syntisen hyvältä. On-
han se syntisen komee mies. [very,
extremely]
s y n t s a slg. syntetisaattori, syntik-
ka Noi on tosi hauskat, noi ka-
hekskytluvun syntsalla tehdyt
saundit. [synthesizer]
synttäri syntymäpäivä Mullon tä-
nään synttäri. Mä annan sen kir-
jan iskälle sen synttärinä, [birthday]
synttärit syntymäpäiväjuhlat
Tuutteks tekin sinne synttäreille?
Järjestäks sä oikeen isotkin synt-
tärit? [birthday party]
412
s y n t y ä jonkin asian osaamisesta,
onnistumisesta Kyllä multa säm-
pylät syntyy 'osaan leipoa sämpy-
löitä'. Eiköhän tästä vielä kirja-
hylly synny 'tule, valmistu'. [<of
being able to do sth>]
s y r j ä h y p p y (tilapäinen) uskotto-
muus, pettäminen, vieraissa käy-
minen Sehän oli vaan pelkkä yhen
illan syrjähyppy. Mä en sit syrjä-
hyppyjä kattele, se on kerrasta
poikki! [act of infidelity]
s y s s y y n samalla kerralla, yhdellä
kerralla, yhteen menoon No siinä
se menee toinenkin lapsi samaan
syssyyn. Eiks toi vesisade ikinä lo-
pu, ku sitä on tullu jo viikon yh -
teen syssyyn. [at the same time; at a
stretch]
s y s t e e m i homma, touhu, toimin-
ta, järjestely Menee siinä uudessa
työpaikassa vähän aikaa, et oppii
kaikki systeemit. Mä en ny oikein
tajua tätä verotussysteemiä. Vil-
lellä oli taas vireillä joku ihme
systeemi, [organization, arrangement;
activity]
systeri slg. sisko, sisar On mulla
yks systeri, se on mua neljä vuotta
vanhempi, mun isosysteri. Sano
systerilles terveisiä, [sister]
sytkäri tupakansytytin Onks sul
sytkäriä? Täst sytkäristä on vis-
siin kaasu loppu, [cigarette lighter]
s y t y t t ä ä oivaltaa, käsittää, tajuta
Joko alko sytyttää? Mullei nyt oi-
kein sytytä, et mitä sä meinaat.
Sillä tyypillä sytyttää vähän hi-
taasti. [understand, realize]
 413
syvältä (perseestä) vulg. vasten- Syödä sanansa rikkoa lupauk-
mielisestä, inhottavasta, kyllästyt-
tävästä asiasta tai ihmisestä: per-
seestä, hanurista Tommonen kie-
roilu on tosi syvältä. Meidän äi-
känope on ihan syvältä. Haistakaa
vittu, te ootte syvältä perseestä
kaikki! [unpleasant, boring, "sucks"]
syyläri (auton tms.) jäähdytin Syy-
läriin tuli reikä, ja kaikki nesteet
valu tielle, [radiator (of a car)]
syyni tarkastus, tutkimus Verotoi-
misto on kuulemma ottanu ne tilit
syyniin. Kai täs pitäs käydä lääkä-
rin syynissä, ku toi selkä on aina
kipee. [surveillance, control, check]
syynätä tarkastaa, tutkia Meijän
kaikki tavarat syynättiin tullissa.
Pitäs joskus syynätä, onks tuolla
laattojen alla hometta, [to check,
examine]
syyä, syyään syödä, syödään
Voikohan tätä ruokaa enää syyä?
Kyllä sun pitää syyä enemmän, et
sä jaksa muuten. Syyäänkö jotain
välillä? Jouluna syyään aina niin
että napa ratkee. [eat]
s y ö d ä moottorista: kuluttaa, viedä
Paljonks se kone syö satasella ?
Pitäs kai tarkistaa noi tiivisteet,
ku tää on alkanu syömään hir-
veesti öljyä, [use (oil, gas, electricity,
etc.)]
s y ö d ä k ä d e s t ä olla nöyrä, totella,
täyttää kaikki toiveet Se jätkä on
niin rakastunu Niinaan, et sehän
syö sen kädestä. Pomo haluaa, et
kaikkien pitäs vaan syödä sen kä-
destä. [be humble, obey, fulfill all
wishes]
sähköt
sensa, perua puheensa Nyt et kyllä
ala syödä sanojas! Taasko se pas-
kiainen söi sanansa, [go back on
sth]
syömäaseet ruokailuvälineet,
aterimet Syömäaseet on siinä
ylimmässä laatikossa. Mitäs syö-
mäaseita tolle lapselle uskaltaa
antaa ? [cutlery, flatware]
s y ö p ö t e l l ä syödä paljon, mässäil-
lä Tulipas mummun luona taas
syöpöteltyä. Et sä sais syöpötellä
ja juopotella noin rankasti. Kyllä
jouluna saa syöpötellä kunnolla.
[eat a lot, feast]
s y ö t ä v ä n positiivisena vahvistus-
sanana: uskomattoman, mielettö-
män, vietävän Niina on kyllä syö-
tävän hyvän näkönen, ku se oikein
laittautuu. Voi että on syötävän
sulonen lapsi, [extremely]
Sä sinä Sä oot hyvä tyyppi. Säkö se
olit? Ooksä kuullu, mitä se Niina
on taas tehny? [you (singular)]
s ä h e l t ä ä tehdä jotain taitamatto-
masti, turhaan, huolimattomasti,
hosua, sählätä Parempi se on mak-
saa ammattimiehelle ku alkaa itte
säheltämään. Mieti ny vähän, älä-
kä vaan sähellä. Jätkät vaan sä-
hels koko loppupelin ajan. [to
bungle, fumble; to rush]
s ä h k ö t sähkövirta, sähkönjakelu
Onks teidän mökillä sähköt? Ei
kai tää vehje toimi, ku ei tässoo
ees sähköjä. Sähköt meni poikki.
Tosta isosta katkasijasta saa säh-
köt päälle, [electric current, elec-
tricity]
sählinki
s ä h l i n k i sählääminen, sekasotku,
hämminki Kauhee sählinki oli
taas aamulla, ennen ku päästiin
lähtemään. Junat oli myöhässä,
ku siellä oli jotain sählinkiä.
[hassle, chaos, hullabaloo]
s ä h l i ä toimia taitamattomasti, sä-
heltää, sählätä, möhlätä Ville tais
sähliä ne raha-asiat aika pahasti.
Nyt ei kuule sählitä, vaan mieti-
tään tarkkaan mitä tehään. [to
botch up, bungle]
s ä h l y salibandy harrastuslajina
Mullon sählyä just siilon keski-
viikkona. Mä käydään aina työpo-
rukan kanssa pelaamassa sählyä.
[floorball]
s ä h l ä r i koheltaja, möhläri, tunari
Tommonen sähläri ei saa aikaan
ku vahinkoo. Se sähläri ei saanu
palloo ees tyhjään maaliin.
[bungler, botcher]
Sählätä tehdä jotain taitamatto-
masti, turhaan, huolimattomasti,
hosua, säheltää, sähliä, möhlätä
Koko tunti meni siihen, ku opetta-
ja sähläs videotykin kanssa. Älä
sä enää mee sinne sähläämään, [to
bungle, tumble; to rush]
Säkit slg. kivekset, pussit, kassit
Saamari ku on säkit kipeet. Jos se
sika yrittää kähmiä sua, ni potka-
se sitä säkkeihin, [testicles]
Säkä onni, tuuri, viuhka Mulla on
aina ollu huono säkä tommosissa
arvonnoissa. Kävipä hyvä säkä,
ku satuttiin paikalle. Huonolla sä-
källä sä et pysty ikinä maksamaan
sitä velkaa. Toi maali oli kyllä
pelkkää säkää, [luck]
414
Sälli poika, mies, jätkä, heppu, ka-
veri Onpas tosta teidänkin pojasta
tullu jo iso sälli. Hei sällit, katto-
kaas tätä! Mitäköhän sällejä noi
on tuolla parkkipaikalla ? [boy, man]
s ä m p l e r i elektroninen musiikisoi-
tin, jolla voi tallentaa ääntä ja
muokata sitä soitossa käytettäväk-
si, sampled Tommosella sämple-
rillä nyt saa aikaan melkein mitä
tahansa, [sampler]
s ä m p l ä t ä ottaa ääninäytteitä
sämplerillä muokkausta ja elekt-
ronisessa soittimessa käyttöä var-
ten, samplata Tiijäks sä, mistäkö-
hän biisistä toi pätkä on sämplät-
ty? Mä sämpläsin tohon vähän
pressan puhetta sekaan, [to sample
(sound or music)]
s ä n k y seksiin liittyvissä kiertoil-
mauksissa Onkse jätkä hyvä sän-
gyssä ? Ei kannata hypätä sänkyyn
ihan kenen kanssa tahansa.
[«euphemism for sex>]
s ä n k y k a m a r i makuuhuone, eten-
kin seksiin liittyvissä kiertoilma-
uksissa Täs olohuoneen takana on
vielä yks sänkykamari. Niinalla
oli tukka sekasin, ku olis suoraan
sänkykamarista tullu. Mites teillä
menee nykyään sänky kamarissa?
[bedroom (also euphemism for sex)]
Säpinä vilske, hyörinä, meno; su-
kupuolinen kiinnostus, flirtti, tee-
renpeli Asemalla oli kauhee säpi-
nä. Olis tässäkin kaupungissa jos-
kus kunnon säpinää. Oliks teillä
jotain säpinää? Villellä tais olla
vähän säpinää sen muijan kanssa.
[bustle; flirtation]
 415
s ä r k e ä vaihtaa raha pienemmäksi
Voisiks sä särkee tän kakskymppi-
sen ? Vaihtokassa on ihan tyhjä,
ku kaikki on särkeny isoja rahoja
tänä aamuna, [to change (e.g. a note
into coins)]
Särki rikki Taasko se telkkari on
särki, vastahan se korjattiin. Pallo
lens ikkunaan, ja sehän meni sär-
ki. [broken]
s ä r m i sermi, seinäke, näkösuojus
Se on semmonen maisemakontto-
ri, et ei siinoo ees särmejä pöytien
välissä, [partition, screen]
s ä r m ä 1 rohkeus, uskallus, kantti
(2); persoonallisuus, luonne Mut
onks sulia särmää sanoo sitä päin
naamaa ? Kyllä naiset arvostaa si-
tä, et miehessä on vähän särmää.
[courage, guts; character] 2 slg. täs-
mällinen, aikaansaava, kunnolli-
nen Olin mä intissä sen verran
särmä jätkä, et pääsin ekana lo-
mille. Tähän hommaan pitäs saa-
da joku särmä tyyppi, [punctual,
able, decent]
särähtää korvaan herättää huo-
miota kielteisesti, pistää korvaan
Tommonen ärrävika särähtää
aika pahasti korvaan. Mulla sä-
rähti korvaan se Villen selittely.
[jar one's ear]
säteillä ymmärtää, älytä, sytyttää
Tolia mummulla ei vissiin oikein
enää säteile. Kai sen nyt tajuaa,
jos vähänkin polla säteilee.
[understand, catch on]
s ä t k ä itse kääritty savuke; savuke,
tupakka Onks sul rahat lopussa,
ku sä käärit sätkiä ? Sätkät tulee
söhlätä
paljon halvemmiks. Kauheeta, ku
tommoset nuoret tytöt on jo sätkä
suussa, [hand-rolled cigarette]
s ä v e l t ä ä keksiä omasta päästään,
sepittää En usko, sä taisit säveltää
koko jutun. En mä oikein tajunnu
sitä kysymystä, mut kyl mä siihen
jotain sävelsin, [fabricate, concoct,
make up]
s ä v ä r i slg. voimakkaan tunteen,
mielihyvän tms. aiheuttama väris-
tys, puistatus; innostus, mielihy-
vä, tyydytys Sil kundil on semmo-
nen katse, et kaikki naiset saa sä-
värin. Heposta saa ihan mielettö-
mät sävärit. Kai niille lintubonga-
reille tulee jotain säväreitä siitä
hommasta. Se oli ihan paska leffa,
ei mitään säväreitä. [thrill, shiver of
pleasure, kicks]
sää sinä, sä, sie Oo sää hiljaa siinä.
Ootko sää kuullu Penasta mitään ?
[you (singular)]
s ä ä t ä ä slg. sählätä, touhuta; järjes-
tellä Tuu jo, mitä sä oikein säädät
siellä? Ville taas sääti koko illan
jotain myyntijuttuja. Siinä muutto-
hommassa pitää kauheesti säätää.
Pitäs kait vähän säätää lukkaria,
et ehtii tehä nää kaikki hommat, [to
bungle; to organize, arrange]
SÖde slg. suloinen, nätti, söpö Voi
kun on söde koira! Onhan se Ville
aika söde. [cute, sweet]
SÖhlätä tehdä jotain taitamatto-
masti, turhaan, huolimattomasti,
hosua, säheltää, sählätä, möhlätä
Ne söhläs vaikka kuinka kauan,
mut ei ne saanu tulta syttymään.

sökö
Älä sählää niitten saksien kanssa!
[to bungle, fumble; to rush]
1 S Ö k Ö eräs korttipeli, avopokeri
Pelataanks sököö? Mä hävisin
kaikki rahat säkässä, [stud poker]
2 SÖkÖ rikki, hajalla, viallinen
Taasko toi lamppu on sökö? Selkä
on ollu sökönä jo pari viikkoo. Pi-
täs ostaa uus tietokone ku toi van-
ha on menny sököks. [broken, out of
function]
s ö n k k ö epäselvästi puhuva, takel-
telija, sönköttäjä Miten toi juonta-
ja voi olla noin sönkkö? Mä tun-
nen itteni aina ihan sönköks, jos
mun pitää puhuu englantia.
[stammerer]
sönkätä, sönköttää puhua epä-
selvästi tai sekavasti, höpöttää,
änkyttää; jankuttaa, selittää £>z mä
tajunnu mitään, mitä se äijä sönk-
käs. Älä ny taas sönkötä siinä! Si-
tähän mä oon koko ajan yrittäny
sönköttää, et meidän ois pitäny
kääntyä vasemmalle, [speak
unclearly, babble, stammer]
S ö p ö sievä, suloinen, nätti Voi kun
sä oot söpö! Siin bändis on tosi
söpö laulaja. Onhan se söpöö, ku
tommonen pieni lapsi oppii käve-
lemään. [cute, sweet]
söpöliini, söpöläinen hellittely-
sanana: söpö, sievä, kultainen
Anna pusu, söpöliini. Mitä se äi-
din oma söpöläinen ? [sweetheart,
honey]
!
416
S Ö p Ö t t ä ä höpöttää, selittää, sös-
söttää Jotain se siinä söpötti, en
mä jaksanu kuunnella, [explain;
babble, stammer]
s ö r k k i ä sorkkia, sormeilla, kaivel-
la, kopeloida Älä sörki nenääs!
Toi muksu vaan sörkki ruokaa
eikä syöny mitään, [touch, finger,
grope; meddle]
s ö r s s e l i ruoka, sapuska, pöperö
Mennään vaikka tohon baariin,
kai sielt jotain sörsseliä saa. Oli
siel ihan hyvät sörsselit. [food]
S Ö S S Ö 1 epäselvästi puhuva, sös-
söttäjä, sönkkö On se muuten mu-
kava poika, mut kauhee sössö.
Tommosia sössöjä ei sais päästää
radioon töihin, [stammerer]
2 epämääräinen seos, ruoka, mös-
sö (1) Se kouluruoka on aina sem-
mosta sössöö. Marjat oli menny
lämpimässä ihan sössöks. [pap,
pulp]
s ö s s ö t t ä ä puhua epäselvästi tai
sekavasti, höpöttää, änkyttää Ook-
sä kännissä, vai mitä sä oikein
sössötät? Painu siitä muualle sös-
söttämään! [speak unclearly, babble,
stammer]
s ö ö t t i sievä, suloinen, nätti, söpö
Ai että on söötti poika! Kävisit nyt
mummua katsomassa, se olis tosi
sööttiä, [cute, sweet]
 417
T.t
taala dollari Pitää käydä pankissa
vaihtamassa taaloja. Paljon se
taala on euroissa? [dollar]
taapeli laudoista tai muusta saha-
tavarasta tehty pino Pane taape-
liin noi laudat, ettei ne homehdu.
Tossa taapelissa vois olla sopivia
rimoja, [pile of timbers]
taatusti varmasti, takuulla Mä lu-
paan sen ihan taatusti. Tää on
taatusti hyvä peli. En taatusti oo
sanonu sellasta! [(for) sure,
certainly]
tabu tabletti Näitä pitää ottaa kol-
me tabua päivässä. Se oli ihan se-
kasin, kai se oli napannu jotain ta-
buja. [pill, tablet]
t a h k o t a tehdä jotain tylsää, raskas-
ta, jatkuvasti samanlaista tms.
Pari vuotta mä jaksoin tahkota
siellä lukiossa, mut sit mä lopetin.
Villen broidi vaan istu tietoko-
neella ja tahkos sitä peliä koko il-
lan. [do sth repetitive or boring]
t a h m a t a s s u 1 tahmea tai likainen
käsi; ihminen, jolla on tahmeat tai
likaiset kädet Älä sotke niitä pyyk-
kejä tahmatassujes kanssa! On-
han noi lapset semmosia tahma-
tassuja. [(a person with) sticky or dirty
hand(s)] 2 kopeloija, kähmijä Se on
tosi ällöttävää, ku joku tahmatas-
taikoa
su alkaa puristella takapuolesta
tanssilattialla, [a person who
gropes, harasser]
tahtia haittaa vaikuttaa, tuntuu
Kyllä se nyt vähän tahtia haittaa,
jos sä meinaat pitää koko kuukau-
den lomaa. Sit alko sataa vettä,
mut ei se paljon tahtia haitannu.
[affect, hinder, slow up; make a
difference]
tahtoo sanoa tarkoittaa, merkit-
see, meinaa Nää osat pitää tilata
Saksasta, tahtoo sanoa et siin me-
nee ainakin viikko. Nää lamput on
sarjassa, tahtoo sanoo, et jos yks-
kin menee rikki ni kaikki sammuu.
[that means, so]
tai (siis) täsmentämässä tai jatka-
massa puheenvuoroa, ilmaisemas-
sa miettimistä tai epäröintiä: eiku
(2), siis (1) Tommonen olis hieno
tommonen minibussi, tai mikskä
niitä nyt sanotaan. No tää tapahtu
eilen yöllä, tai siis aamuhan se jo
oli. Niina se oli, tai siis niin mä
ainakin luulisin, [or, or actually]
t a i k o a yrittää hankkia jotain, mitä
on vaikea tai mahdoton saada Pi-
täs taikoo jotain ruokaa, vaikka
kaappi on ihan tyhjä. Mist sä luu-
let, et mä semmoset rahat taion?
[conjure sth from sth]
taiteen sääntöjen mukaan
taiteen sääntöjen mukaan
mahdollisimman hyvin, oikeaop-
pisesti No kaikkien taiteen sääntö-
jen mukaan tämmönen vanha talo
pitäs maalata punamullalla. Tom-
mosta valmistaikinaa ei kyllä sais
käyttää, jos leipoo taiteen sääntö-
jen mukaan, [properly, as well as
possible]
taivaanrannan maalari haihatte-
lija, epärealistinen ihminen, uto-
pisti Ei kai se taivaanrannan maa-
lari mitään töitä ikinä saa. Noi
vihreet on vähän semmosia tai-
vaanrannan maalareita.
[daydreamer; idealist, utopian]
taivaan tuuliin ympäriinsä, jäljet-
tömiin, kadoksiin Siltäkin tyypiltä
on tainnu kaikki rahat on mennä
taivaan tuuliin. Pena ryyppäs
koko omaisuutensa taivaan tuu-
liin. Se naikkonen on onneks häi-
pyny näistä maisemista taivaan
tuuliin, [(scattered) to the four winds]
t a i v a s huudahduksissa tai päivitte-
lyissä: voi h y v ä n e n aika, herranju-
mala, jestas Taivas, että joku voi
olla noin hullu! Voi laupias tai-
vas! Koita nyt taivaan tähden pi-
tää kiirettä! Taivas tietää, missä
se tyttö luuhaa, [for heaven's sake]
t a i v a s k a n a v a television satelliit-
tikanava Eihän siilon ennen van-
haan mitään taivaskanavia ollu.
Nyt näkyy taivaskanavat, ku ostet-
tiin oma lautasantenni, [satellite
channel]
taju kankaalla tajuttomana Joku
äijä makas siinä nurmikolla taju
kankaalla. Se oli niin kova tälli, et
4i$
multa meinas mennä taju kankaal-
le. [unconscious]
taju poissa tajuttomana Onks sun
pakko juoda niin paljon, et sit sui-
ta on ihan taju poissa? Hoitaja
pani maskin naamalle, ja ei muuta
ku taju pois. [unconscious]
t a j u t o n mieletön, älytön, valtava,
huikea, hirveä Ne Villen jutut on
aika tajuttomia. Se oli tajuttoman
kaunis se nainen. Siis älyttömän
hieno keikka, se oli ihan tajutonta!
Tommosessa remontissa on ihan
tajuton duuni. Miten yks pikkunen
osa voi maksaa niin tajuttomasti?
[unbelievable, mind-blowing; huge]
takahikiä halv. syrjäinen, pieni
paikkakunta, perähikiä Se on
muuttanu tänne jostain takahi-
kiöitä. Minähän en mihkään taka-
hikiälle lähde, [peripheral place]
t a k a k i r e ä kireä, ärtyisä, pahantuu-
linen Ei kai noin takakireelle tyy-
pille uskalla sanoa mitään. No
ootpas sä nyt taas niin takakiree.
[bad-tempered, peevish, nervous]
t a k a k o n t t i auton tavarasäiliö, pe-
räkontti Mahtuuks tää laukku sin-
ne takakonttiin ? Ne talvirenkaat
on vielä takakontissa, [boot, trunk]
t a k a l i s t o takamus, takapuoli Pot-
kase nyt sitä tyyppiä takalistoon,
jos se ei muuten häivy. Ei näitä
housuja voi pistää jalkaan, ku
näissä on reikä takalistossa.
[buttocks]
t a k a p a j u l a kehityksestä jälkeen
jäänyt, takapajuinen paikkakunta
Tää Suomi on semmonen takapa-
jula, et kaikki muoti tulee tänne
 419
vuoden jäljessä. Täällä takapaju-
lassa kuunnellaan vaan jotain
humppaa, [backward place, one-
horse town]
takapajulla kehityksestä jäljessä,
rempallaan, huonolla tolalla Suo-
messa ollaan pahasti takapajulla
tässä kilpailun vapauttamisessa.
Toi puutarha on jääny ihan taka-
pajulle, ku kukaan ei viitti hoitaa
sitä. [backward, behind; ramshackle]
t a k a p a k k i peruuttaminen, pakki
(1); takaisin meno, käänne huo-
nompaan, takaisku Otas vähän ta-
kapakkia, et mä saan konepellin
auki. Tän kunnan talous on menny
jo pitkään takapakkia. Se oli paha
takapakki, ku siitä kaupasta ei tul-
lu mitään, [reverse, back; going
backwards; setback]
takapiru henkilö, joka seuraa peliä
tai muuta toimintaa siihen osallis-
tumatta; asioihin taustalla vaikut-
tava henkilö Menkää takapirut
muualle, jos ette kerran pelaa. Mä
oon ollu tässä ryhmässä vaan ta-
kapiruna. Ville se tais olla tän
suunnitelman varsinainen takapi-
ru. [power behind the scenes]
takas takaisin Hei, tuu takasi Onks
sulia antaa takas vitosesta ? [back
(adverb)]
t a k a t u u p p a r i auto, jossa takapyö-
rät vetävät, taka veto; perämootto-
ri, peräprutku Takatuuppari läh-
tee liukkaalla helposti käsistä. Tä-
hän veneeseen tarttis vähän isom-
man takatuupparin, [rear wheel
drive; outboard motor]
takkuinen
takatuupparissa humalassa (kra-
pularyyppyjen jälkeen), krapulas-
sa Naapurin äijä tais olla pienessä
takatuupparissa heti aamusta. Ai-
nahan se soittelee takatuupparis-
sa ja kerjää rahaa. Aamulla mä
heräsin kauheessa takatuupparis-
sa. [drunk and/or with a hangover]
takki auki rehvakkaasti, ylimieli-
sesti, tyhmänrohkeasti Ei kuule
kannattais paljon takki auki le-
veillä, voi vielä käydä huonosti.
Nehän tuli tänne pelaamaan ihan
takki auki, et ei niiden tartte edes
treenata, [overconfidently, with a
swagger, rashly]
t a k k i i n ( s a ) tappion kärsimisestä,
häviämisestä: köniin(sä), sel-
käänpä) Ville tais saada pahasti
takkiinsa niissä kaupoissa. Me
otettiin siinä matsissa takkiin 6-0,
saakeli! Älä nyt käy siinä suutas
soitaan tai tulee takkiin! [beaten,
defeated]
takki tyhjä(nä) väsyksissä, lopen
uupunut, kuitti (2) Perjantaina
sitä on aina takki tyhjänä, et kun
alkas jo viikonloppu. Mä en jaksa
enää, mullon ihan takki tyhjä.
[tired, exhausted]
t a k k u i l l a sujua huonosti, kanger-
rella Ekaks tää jono veti hyvin,
mut nyt se on ruvennu takkuile-
maan. Mulla jotenkin takkuili se
lukeminen, en mä jaksanu keskit-
tyä yhtään, [go slowly, limp along]
t a k k u i n e n huonosti sujuva, kan-
gerteleva Tää työnteko on tänään
ollu jotenkin kauheen takkusta. Ne
lentoyhteydet on tosi takkuset,
taksirenki
monta tuntia pitää aina oottaa.
[inefficient, slow, stuck]
t a k s i r e n k i palkattu taksinkuljetta-
ja, jolla ei ole omaa autoa Ooksä
taksirenki, vai onks tää sun oma
auto ? Mä oon täs ihan vaan taksi-
renkinä. [hired taxi driver]
t a k u t a sujua huonosti, takkuilla,
kangerrella Helkkari, kun ton by-
rokratian kanssa pitää aina taku-
ta. Mikä täs netissä taas on, ku tää
takkuaa ihan älyttömästi. Liiken-
ne takkus tänä aamuna tosi pahas-
ti. [go slowly, limp along]
t a k u u l l a varmasti, taatusti Hei mä
en tienny mitään, ihan takuulla!
Takuulla tuut, kun kerran lupasit.
[(for) sure, certainly]
talitintti talitiainen, eräs varpuslin-
tu En mä paljon muita lintuja tun-
ne ku variksen ja talitintin. Lintu-
laudalle tuli heti talitinttejä nokki-
maan. [great tit]
talkkari talonmies Talkkari pani
ovet jo lukkoon. Harvassa talossa
niitä talkkareita enää on.
[caretaker, janitor]
t a m i n e e t vaatteet, varusteet,
kamppeet Kyllä nyt tarkenee, kun
on oikein kunnon talvitamineet
päällä. Mitäköhän tamineita sinne
mökille pitäis ottaa mukaan ?
[clothes; gear, equipment]
t a m p a t a 1 tallata, polkea, tasoittaa
Meidän piti tampata semmosen
korkeen heinikon läpi. Siinä rin-
teessä oli hyvä laskee, ku se oli
just tampattu, [to tread] 2 tomuttaa,
piiskata mattoja, vuodevaatteita
420
tms. Menes tamppaamaan noi ma-
tot! [to beat carpets etc.]
t a n k a t a lukea hitaasti, takellellen;
lukea yhä uudestaan, päntätä
Mummu tankkas Raamattua ko-
valla äänellä. Ei semmosta puhet-
ta jaksa kuunnella, ku joku vaan
tankkaa suoraan paperista. Koko
päivän mä tankkasin niitä ruotsin
sanoja, [read slowly or monotonously;
swot, grind away]
tankki 1 panssarivaunu Ajettiin me
armeijassa joskus tankillakin.
Suomalaisilla ei ollu viime sodis-
sa tankkeja paljon yhtään, [tank]
2 lihava, isokokoinen ihminen Se
nainen oli kauhee tankki. Tolle
tankille ei kyllä uskalla mennä vi-
noilemaan. [large person]
tanssata tanssia Siellä häissä
tanssattiin kovasti. Kyllä ne mum-
mot ja papatkin tykkää, kun pää-
sevät joskus tanssaamaan, [to
dance]
tanssia härkäparissa miehistä,
tanssia keskenään On siellä nai-
siakin, ettei tartte härkäparissa
tanssia, [two men dancing together]
tanssia jonkun pillin mukaan
totella kiltisti jotakuta, tehdä jon-
kun tahdon mukaan Siis luuleks
sä, et mä tanssin sun pillis mu-
kaan? Se on sellanen tyyppi, et se
saa kaikki tanssimaan pillinsä
mukaan, [obey, do what one is told to]
tanssia lehmäparissa naisista:
tanssia keskenään No jos äijät ei
halua tanssia, niin mehän tanssi-
taan vaikka lehmäparissa. [two
women dancing together]
 421
tantta halv. (vanha) nainen, ämmä,
matami Mua ei paljon hetkauta,
mitä se tantta lässyttää. Mä oon
saanu tarpeekseni niistä sosiaali-
toimiston tantoista, [(old) woman]
tapaus henkilö, tyyppi Toi uus
pomo taitaa olla aika hankala ta-
paus. Ei sen pojan koulunkäynnis-
tä tullu mitään, se oli ihan toivo-
ton tapaus, [person, character]
tapella riidellä, taistella, ponnistel-
la On ihan typerää tapella jostain
tommosesta, et kuka vie roskapus-
sin. Tän asemakaavan takia on ta-
peltu jo monta vuotta. Me tapeltiin
koko päivää niitten parkettien
kanssa, ennenku saatiin ne kun-
nolla paikoilleen, [argue, fight,
struggle]
tapetilla julkisuudessa, esillä, pu-
heenaiheena No tää alkoholivero,
sehän on ollu viime aikoina tape-
tilla. Kyllä nää vaikeetkin asiat
täytyy välillä nostaa tapetille, [up
for discussion]
tapittaa katsoa silmät tapillaan,
tuijottaa, töllöttää Mitä sä siinä ta-
pitat, etkö oo ennen ihmistä näh-
ny? Noi lapsethan nyt pystyy tapit-
taan videoita vaikka koko päivän.
[to stare, gaze, ogle]
tappi 1 lyhyt ihminen, pätkä Se
äijä oli semmonen satakuuskyt-
senttinen tappi, [short person] 2 tär-
keä henkilö, pamppu, kiho Niinan
faija on joku iso tappi. Koko päivä
piti taas hyysätä niitä ministeriön
tappeja. [VIP; short person]
tappotahti liian kova, kestämätön
vauhti Minuutti per kierros, sehän
tarvis
on ihan tappotahti. Kukaan ei pys-
ty tekemään kauaa töitä semmo-
sessa tappotahdissa. [too hard a
pace]
tapsi siiman peruke; puhelinkaa-
peli, -piuha Siinä pitkässäsiimas-
sa on semmoset tapsit, mihin ne
koukut pannaan. Ei se kaivinkone-
kuski älynny, et siinoli tapsi, [snell;
telephone cable]
tarakka polkupyörän tavarateline
Anna mä tuun sun tarakalle.
Laukku putos alamäessä tarakal-
ta. [carrier (of a bicycle)]
tarjouksessa myytävänä alenne-
tulla hinnalla, tarjoushintaan, tar-
jousmyynnissä Mä ostin porsaan-
kyljyksiä, ku ne oli tarjouksessa.
Mitä teillä on tänään tarjoukses-
sa ? [on special offer, at a bargain
price]
tartte- tarvita-verbin vartalo tar-
vitse- Ei sulia kuitenkaan oo mi-
tään semmosta, mitä mä tartten.
Tartteks sä apua? Ei tartte sit sa-
noo mitään. Mä tarttisin jotain
kakskyt euroa. Mä voin tulla, jos
tarttetaan. Ei sitä ennenkään mi-
tään opintotukia tarttettu. [to need]
tarvi(i)- tarvita-werbin vartalo tar-
vitse- Mä tarviin sitä pyörää huo-
menna. Soita, jos tarviit vielä jo-
tain. Kyllä sä tarvit pipoo, siellon
aika kylmä. Hyvä on, ei tarvii sit-
ten tulla. Se jätkä tarvis oikein
kunnolla turpaan, [to need]
tarvis tarve, tarpeen Nyt ois vähän
jo ruuan tarvis. Voinhan mä men-
nä, jos on kerran tarvis. Kiitos
vaan, mut ei oo nyt tarvista tilata
tarvitte-
sitä teiän lehteenne. [need; needed,
necessary]
tarvitte- tarvita-verbin vartalo tar-
vitse- Tarvitteks sä tätä kynää?
Mun tarvittis saada uus aika. [to
need]
t a s a i s e k s i hajalle, matalaksi,
maan tasalle Sodassa tää kaupun-
ki pommitettiin ihan tasaseks. Se
kämppä pantiin ihan tasaseks.
[broken, down, to pieces]
t a s a k s i siihen mennessä, siksi kun
kello on tasan Tuu sinne tasaks.
Mä en ehi millään tasaks, aikasin-
taan kymmentä yli. [by...o'clock
sharp]
t a s a l t a kun kello on tasan, täyden
tunnin aikaan Mä oon siellä tasal-
ta. Alkaaks se luento tasalta vai
varttia yli? [at...o'clock sharp]
t a s a n aivan, ihan, täysin, juuri Mä
tiijän kuule tasan tarkkaan, mitä
sä ajattelet. Me ollaan kaikki ta-
san samaa mieltä tästä asiasta.
Ootat sit tasan tässä, etkä lähe mi-
hinkään. [exactly]
t a s a p a k s u mitäänsanomaton, tyl-
sä No se oli semmonen tasapaksu
leffa, ei siitä jääny mitään mie-
leen. Mua ei oo koskaan kiinnos-
tanu semmoset tasapaksut tyypit.
[dull, boring]
t a s k u b i l j a r d i sukupuolielinten
koskettelu kädet taskuissa Eipä
mulla oo paljon muita harrastuk-
sia ku toi taskubiljardi. Pelaaks sä
taskubiljardia, ku sulia on kädet
taskuissa? [touching of genitals
through pockets]
422
t a s s i tee-, kahvikupin aluslauta-
nen, pikkulautanen, asetti Panes
tohon tassille vähän maitoa niin
annetaan kissalle. Meijän mummu
joi aina kahvia tassilta, [saucer, j
plate] i
t a s s u ihmisen käsi tai jalka, käpälä !
Eiköhän paiskata tassua, kun ei
oo pitkään aikaan nähty. Tassut
ylös! [hand; foot, paw]
tasuri tasapeli Tuliks siitä pelistä
tasuri? Ei tasuria kannata veika-
ta, niitä tulee niin harvoin, [tie,
draw]
tatsi slg. ote, kosketus, tuntuma
Tämmöstä musaa, sitä pitää soit-
taa herkällä tatsilla. Ekaks siitä
keilaamisesta ei tullu mitään, mut
sit mä sain siihen hyvän tatsin.
[touch, feeling]
tatska slg. tatuointi Oot näemmä
ottanu tatskan. Niinalla on uus
tatska vasemmassa olkapäässä.
[tattoo]
tattis 1 kiitos "Otas tosta! - Tat-
tis! " Hei, tattis vaan avusta!
[thanks] 2 väsynyt, uupunut, poik-
ki, lopussa Nyt riittää, mä oon
ihan tattis, [exhausted]
tattista kiitos, tattis (1) "Ole hyvä!
- Tattista!" Tattista vaan teille
kummallekin! [thanks]
t a u k k i halv. tyhmä, typerä, yksin-
kertainen Eksä taukki ny ymmär-
rä? Joskus must tuntuu, et toi Ville
on vähän taukki. [stupid, simple]
t a u l u kasvot, naama, naamataulu
Helkutti, se räkäs mua suoraan
päin taulua. Tota jätkää pitäs lyö-
dä oikeen kunnolla tauluun, [face]

t a u t i n e n hirveä, kauhea, mieletön,
älytön Se kämppä oli ihan tauti-
nen. Siellä diskossa oli tautinen
meteli. Mua alko väsyttää ihan
tautisesti. Noi taulutelkkarit mak-
saa tautisesti. [awful; a lot of, very
big]
tavallinen usein ironisena vahvis-
tussanana: aikamoinen, melko,
koko On siinä mulla kans yks ta-
vallinen möhläri! Siinon sit taval-
lisen ykstotinen kaveri. Toi äidin-
kieli on kans tavallisen tylsää.
[cironic intensifies]
tavara halv., vulg. naisen sukupuo- hinkoa Sä teet vaan hallaa ittelles
lielimistä Missä sä oot ollu, taas
tavaraas jakamassa, vai? Ei kai se
tavara käytössä kulu. Pidä senkin
ämmä tavaras, ku ei kerran mi-
kään kelpaa! [female sex organs]
teejii slg. armeijassa jäljellä olevis-
ta palveluspäivistä Paljos on tee-
jii ? Sit tuntu et on vähän, ku teejii
oli alle sata. Teejii nolla! [service tehdä lakko lakata toimimasta,
days left in the army]
t e e v e e televisio, telkkari, tellu,
töllö, töllötin Tuleeks teeveestä tä-
nään mitään ? En mä tosta teeveen
kattelusta viitti mitään lupia mak-
sella. [television]
t e h d ä olla yhteensä; maksaa Viis-
kymppiä kuussa, se tekee kuussa-
taa vuodessa. Mitä se sata euroo
tekee dollareissa ? Se tekee kaks-
kytseitsemän ja kolmekymmentä.
Paljonko se lasku tekikään? [cost,
be (in all, in aggregate)]
tehdä (iso, suuri) numero pitää
ääntä, nostaa häly jostakin asiasta,
suurennella sitä Se olis ollu muu-
423 tehdä sisään
ten ihan jonninjoutava juttu, mut-
ta juorulehdet teki siitä numeron.
Ville on vähän semmonen itsera-
kas tyyppi, et se tekee ittestään
ison numeron. Ei nyt tehä tästä
pikkuasiasta suurta numeroo.
[make a big issue of sth]
tehdä eetvarttia tehdä hyvää,
tehdä terää, olla poikaa Kyllä sau-
nan jälkeen pari kaljaa tekee eet-
varttia. Hitsi, ku tekis eetvarttia
nukkua oikein myöhään, [do sb
good]
tehdä hallaa tehdä, aiheuttaa va-
tommosella käytöksellä. Toi lakko
teki tosi paljon hallaa meidän fir-
malle. [do harm, damage]
t e h d ä k u t a a tehdä hyvää, tuntua
hyvältä Voitto tekis koko jouk-
kueelle kutaa nyt pitkästä aikaa.
Kyllä teki kutaa päästä pitkästä
aikaa sänkyyn, [do sb good]
mennä epäkuntoon, rikki Helkutin
auto, teki lakon keskellä risteystä.
No nehän huudatti sitä moottoria,
kunnes se teki lakon, [malfunction,
break down]
tehdä rahaa ansaita, tienata, ri-
kastua Yhteen aikaan niillä puhe-
linosakkeilla teki hyvin rahaa. On
kai elämässä tärkeempiäkin asioi-
ta ku tehä vaan rahaa, [earn money,
become rich]
tehdä sisään korvata vapaapäivä
etukäteen ylimääräisiä töitä teke-
mällä Mun ei tartte mennä töihin
ens maanantaina, jos mä teen sen
tällä viikolla sisään. Sä voit tehä
tehdä temput
nyt tunteja sisään, niin pidät sit
taas vapaapäivän, [work extra hours
in advance]
tehdä temput olla sukupuoliyh-
teydessä, naida, panna (2) Pena
oli päässy tekeen temput sille ki-
mulille. Missäs te ootte ollu, taisit-
te käydä tekemässä temput? [have
sexual intercourse]
t e h d ä t e r ä ä tehdä hyvää, olla poi-
kaa Tekihän se terää, ku sai ker-
rankin pitää kunnon loman. Uimi-
nen tekee terää, jos on hartiat ju-
missa. [do sb good]
tehdä tikusta asiaa tehdä jotakin
mitättömän pikkuseikan nojalla
Mä tein oikein tikusta asiaa, et
sain sovittua tapaamisen sen nai-
sen kanssa. Ei sil mitään tärkeetä
ollu, se teki vaan tikusta asiaa, et
se pääs käymään kotona, [have an
excuse for doing sth]
t e h d ä t i u k k a a olla vaikeaa, tuot-
taa hankaluuksia Se tekee tiukkaa,
et me ehdittäs sinne jo kuudelta.
Nyt on tehny vähän tiukkaa ton
asuntolainan kanssa, [be hard-
pressed; be difficult]
t e h o sairaalan teho-osasto Nyt se
mummu on viety teholle. Sit mä
vaan heräsin teholla, enkä mä
muista siitä kolarista mitään.
[intensive care unit]
tehä, tehään tehdä, tehdään Voi-
sit säkin joskus tehä jotain kotitöi-
tä. Pitäs tehä tää gradukin joskus
valmiiks. Mitäköhän tuolla kadul-
la tehään, ku sinne on kaivettu
tommonen monttu ? Äkkiähän me
424
yks täytekakku tehään. Tehääs li-
koille vähän kiusaa! [do, make]
teijän teidän Teijän pitäs nyt kään-
tyä tosta vasemmalle. Ja minähän
en rupee teijän sotkuja selvittä-
mään. [your, yours]
teijät teidät Menkää vaan, kyllä mä
saan teijät kiinni. Jaa, mihinkö-
hän teijät sit panis nukkumaan.
[you]
t e i k ä l ä i n e n ironisena kiertoilma-
uksena: sinä Teikäläinenkin vois
joskus vähän miettiä, mitä suus-
taan päästää. Jaa, se on kuule tei-
käläisen ongelma, mä en siihen
puutu, [you]
teitsi slg. ironisena kiertoilmaukse-
na: sinä, teikäläinen Teitsi saa ny
mennä jonnekin muualle haise-
maan. Jos se nyt teitsille sopii.
[you]
teiän teidän Onpas toi teiän poika
kasvanu. Voi hyvänen aika teiän
kanssa! [your, yours]
teiät teidät Onks teiät kutsuttu sin-
ne juhliin? Mä oon tosi pahoilla-
ni, mut me unohettiin teiät ihan
kokonaan, [you]
tekarit tekohampaat, hammaspro-
teesi Mummu pisti aina yöks teka-
rit vesilasiin. Eihän niitä tekareita
nykyään enää joudu köyttään niin
helposti, [false teeth, dentures]
t e k s t a r i tekstiviesti, SMS-viesti
Sulle tais tulla tekstari. Mitä ih-
mettä täs tekstarissa lukee? Oli
tosi mälsää, ku Niina vaan kirjotti
tekstareita koko ajan. [text
message, SMS]
 425
tekstata kirjoittaa tekstiviestejä,
tekstareita Mä tekstaan sulle, sit
ku ollaan perillä. No jos et kerran
viittiny soittaa, ni oisit ny ees teks-
tannu. [write SMS's, text]
teku teknillinen opisto Armeijan
jälkeen mä sit menin tekuun. Ei
niitä tekuja oo enää niin paljon,
ku on tullu noi ammattikorkeakou-
lut. [technical college]
telakalla 1 lepäämässä, tauolla Se
bändi oli telakalla pari vuotta, ja
teki sit uuden levyn, [on a hiatus]
2 sairaalassa Se oli niin kova mat-
si, et kolme pelaajaa joutu telakal-
le. [in (the) hospital] 3 synnytyslai-
toksella, synnyttämässä Joks se
sun muijas on telakalla? Vaimo
voi joutua telakalle hetkenä minä
hyvänsä, [in (the) maternity hospital]
telkkari televisio Tuleeks telkkaris-
ta mitään ? Sinäkään et muuta tee
ku tuijotat sitä telkkaria. Pitäs vis-
siin ostaa digitelkkari. [television]
telkku televisio, telkkari, tellu Paa
ny se telkku kiinni. Nää nykyteinit
vaan haaveilee, et ne olis julkkik-
sia ja pääsis telkkuun. [television]
tellingit rakennustelineet Vuokra-
taan nosturi, niin ei me tarvita mi-
tään tellinkejä. Varo, ettet putoo
sieltä tellingeiltä, [scaffolding]
tellu televisio, telkkari, telkku Mun
puolesta voitas vaikka heittää
koko tellu pihalle. Katos, mitä
sielt tellusta tulee, [television]
teloa loukata, satuttaa Missä sä oot
telonu ittees? Ai hitto, ku teloin
varpaan tohon pöydänjalkaan!
[(get) hurt, become injured]
tenuttaa
t e m p p u teko, tempaus, juttu Se oli
Niinalta kyllä aika inhottava
temppu, et se ei ees soittanu. Ei se
oo niin helppo temppu päästä sin-
ne yliopistoon. Tää kone teki taas
semmosen tempun, et kaikki tie-
dostot katos, [deed, act, trick, move]
t e n a v a lapsi, kakara, mukula Men-
kääs tenavat välillä vaikka ulos
leikkimään. On se hauskaa puu-
hailla noitten tenavien kanssa.
[child]
t e n k k a p o o pulma, vaikea tilanne,
miettimisen paikka No sit tuli
tenkkapoo, et mihis suuntaan tästä
käännytään. Eka kysymys oli ihan
helppo, mut sit iski tenkkapoo.
[problem, dilemma; trouble]
tennarit tennistossut Eiks sulloo
muita kenkiä ku noi tennarit? Ja-
lat hikoo noissa tennareissa ihan
älyttömästi, [sneakers (with fabric
uppers)]
tenttu, tenu denaturoitu sprii, ta-
loussprii Kyllä se tenttu on niin
kauheen hajusta, et en mä tajuu
kuka sitä pystyy juomaan. Tää on
spriiliukonen tussi, ei tää lähe
veks ku tentulla. Mä otan retki-
keittimen ja tenua mukaan. Se
pultsari hais ihan tenulle.
[denatured spirits]
tenussa humalassa, kännissä Tais
naapurin äijä olla vähän tenussa.
[drunk]
t e n u t t a a juoda, ryypätä, dokata
Mehän tenutettiin koko viikonlop-
pu. Ei sun maksas kestä, kun sä
aina tenutat. [drink alcohol]
terapoida
terapoida antaa terapiaa Nää on-
gelmat ei kasva liian suuriks, ku
niitä voi terapoida. Mitä ystävyyt-
tä se on, jos toinen valittaa ja toi-
nen joutuu aina vaan terapoi-
maan. [to offer therapy]
terkkari (koulu)terveydenhoitaja
Mee terkkarilta kysymään, voiks
sä mennä kotiin. Terkkari sano,
että kaikki on kunnossa. Ei niitä
terkkareitakaan kannata aina us-
koo. [public health nurse]
terkut terveiset Ville lähetti sulle
terkut. Sano hei kaikille kauheesti
terkkuja! [greetings]
termari termospullo Siin termaris-
sa on vähän kahvia. Mä otan ter-
marin mukaan, niin saadaan läm-
mintä juomista. [vacuum bottle,
vacuum flask]
tervanjuonti vastenmielinen työ
tms. Tänään on toi työnteko taas
ollu ku tervanjuontia. Ne ruotsin
tunnit oli oikeeta tervanjuontia.
Että se paluumatka tuntu sitten
tervanjuonnilta! [extremely
annoying work]
tervaskanto hyväkuntoinen, sit-
keä vanhus Se teidän pappa on oi-
kee tervaskanto. Eihän tommosia
vanhoja tervaskantoja tapa mi-
kään. [healthy old person]
terve tervehdys tavattaessa tai
erottaessa: hei, moi "Terve! -
Terve terve, pitkästä aikaa!" Ter-
ve, mitä kuuluu ? Mun täytyy nyt
mennä, että terve vaan! [hello, hi;
bye]
terveellinen aiheellinen, hyödyl-
linen Se oli ihan terveellinen
muistutus mulle. Joskus on ihan
terveellistä olla hiljaa vaan. Ton-
ne jäälle ei oo ny terveellistä men-
nä. [well founded; useful]
t e r ä s s ä kunnossa, iskussa, terä-
kunnossa Hauskaa, et säkin oot
taas terässäs. Kestää se vähän ai-
kaa päästä entiseen terään sem-
mosen sairauden jälkeen. Mä en
oo ihan huipputerässä näin aika-
sin aamulla, [fit, in (good/bad) shape]
t e r ä v ä väkevä alkoholijuoma Tee-
päs mulle oikein terävä paukku.
Otetaanks pienet terävät? Noita
teräviä ei pitäs ikinä juoda, ku
niistä menee pää ihan sekasin.
[liquor, strong drink]
t e s t e r i kokeilukappale -pakkaus;
mittari, testauslaite Kokeile tyk-
kääksä tästä hajuvedestä, tässon
sulle testeri. Niina keräs testereitä
sielt kosmetiikkaosastolta. Tällä
testerillä me voidaan mitata sun
puristusvoimaas. Testeri näyttää,
että kyllä tää vehje virtaa saa.
[tester, sample; meter, testing device]
tetra kulmikas (kartonki)pakkaus,
tetrapakkaus Ne tetrat menee pie-
nempään tilaan ku pyöreet purkit.
Nykyään viiniäkin myydään tet-
roissa. Otetaan vielä yks semmo-
nen mehutetra. [tetrapack]
tie- tietää-verbin vartalo tiedä-
Emmä tie, mikä sille taas tuli. Hei,
mä tien, mihin mennään! Kai sä
sen tiet. [know]
t i e d ä h ä n t ä ehkä, voi olla, mistä
sitä tietää, kuka sen tietää Tiedä
häntä, vaikka siilon sattuis ole-
maan kaunis ilma. Kai se oli joku
 427
mahatauti, tai tiedä häntä. Tiijä
häntä, mitä lisäaineita tässäkin
on. [maybe, perhaps, who knows]
tieksä 1 tiedätkö sinä, tiedäks sä
Tieksä mis mun avaimet on? [do
you know] 2 kato(s), kuule, nääs
Tieksä, mä haluisin mennä johki
muualle. Se on tieksä paljon hal-
vempaa ku Suomessa, [you know,
you see]
tienata ansaita Sä taisit tienata
aika hyvin niissä asuntokaupois-
sa. Paljonkohan semmonen pro-
fessori tienaa kuussa ? Mä oon tie-
nannu leipäni jo viistoistavuoti-
aasta. [earn money]
tienesti palkka, ansiotulo Olihan
se ihan hyvä tienesti kuukauden
työstä. Ei niistä ylitöistä nyt niin
kauheesti tienestiä saa. [earnings,
salary, wages]
tieteskin tietenkin Tieteski se
opettaja sattu just siilon tuleen sii-
hen. Ville ei tieteskään ollu kuullu
koko asiasta, [of course]
tietsikka tietokone Mä oon sa-
nonu isälle monta kertaa, et ostais
uuden tietsikan. Onks täs tietsi-
kassa laajakaista? Mä en tajuu
noista tietsikoista mitään.
[computer]
tietsä 1 tiedätkö sinä, tiedäks sä,
tieksä (1) Tietsä kuka toi oli? [do
you know] 2 kato(s), kuule, nääs
Tietsä, ei se haittaa, se on ihan
okei. No se oli tietsä semmonen
joku tarkastaja, [you know, you see]
tietty tietysti, tietenkin "Onks sulia
rahaa ? - No on, tietty." Niina oli
tikkana
tietty lähtenyjo aikasemmin. [sure;
of course]
tiiliskivi tiili Kyllähän tiiliskivistä
saa hyvän grillin. Onpas paksu
kirja, oikee tiiliskivi, [brick]
tiimi työryhmä; ryhmä, joukko,
sakki Meillä on töissä aika hyvä
tiimi. Ei kukaan pysty kaikkee te-
kemään itte, asiat pitää hoitaa tii-
missä. Sä voisit tulla meidän säh-
lytiimiin mukaan, [team, group]
tiimoilla jostakin asiasta, jonkin
asian vuoksi; ympärillä, paikkeil-
la, tienoilla Meidän täytyis kuule
pitää palaveri tän ongelman tii-
moilla. Sen uuden palkkajärjestel-
män tiimoilta on nyt ollu aika pal-
jon riitaa. Palataan myöhemmin
tän aiheen tiimoille. Festivaalin
tiimoilla on ollu aika paljon mui-
takin tapahtumia. Nää kuvat on
sieltä meidän hotellin tiimoilta. Se
isku tuli johonkin keskivartalon
tiimoille, [around, about, to, on]
t i i n e e n ä halv. naisesta; raskaana,
paksuna Taasko se muija on tii-
neenä? Niin se on nykyään, et en-
sin pannaan ämmä tiineeks ja sit
itketään rahaa sossusta. [pregnant]
tiiä-, tiijä- tietää-vtrbin vartaloita
tiedä- En tiiä siitä yhtään mitään.
Mä tiiän, aletaan pelaamaan kort-
tia! Tiijäks sä, kuka toi oli? Niin
niin, kyllähän se tiijetään. [know]
tiketti matkalippu, pääsylippu, pi-
letti Eiköhän sen tiketin voi ostaa
junastakin. Vieläköhän siihen pe-
liin saa tikettejä? [ticket]
t i k k a n a tarkkana, innokkaana Pi-
täs olla tunnilla tikkana, mut ei
tikkari
sitä aina jaksa. Mä soitin heti tik-
kana, ku se ilmottautumisaika al-
ko. [attentive, observant; eager]
tikkari tikkukaramelli Muksut ru-
pes kaupassa huutamaan, et pitää
saada tikkari. Ostetaas vähän tik-
kareita. [lollipop]
tikki 1 eräs korttipeli, tämän kortti-
pelin kierros, kierroksen voitto
Pelataan vaikka tikkiä. Se on yks
tikki, ku jokanen lyö kortin pöy-
tään. Pelataan viidestä tikistä
poikki. Se voittaa, joka saa viime-
sen tikin, [trick (in card games)] 2 te-
ko, ratkaisu tms. Siitä autonkorja-
uksesta tuli kallis tikki. Se on vii-
menen tikki, jos et sä huomenna
saa tätä hommaa valmiiks. Se oli
Villeltä tyly tikki, et se ei ees soit-
tanu vaimolleen. Nyt sä teit jätkä
vikatikin, [deed, act, trick, move]
t i k k u k i r j a i m e t isot kirjaimet, ver-
saalikirjaimet Kyllä se lapsi jo tik-
kukirjaimet osaa. Kirjota vaikka
tikkukirjaimilla, ku ei tost sun kä-
sialasta saa muuten mitään sel-
vää. [capital letters]
t i k k u v i i n a halpa viina, alun perin
selluloosan jäteliuoksesta tehty
viina Mitä helkutin tikkuviinaa tää
on? On se tikkuviina vähän hal-
vempaa ku Kossu, [cheap liquor]
tilittää slg. selittää, selvittää, valit-
taa Mitä sä tilität, tekisit sil asialle
jotain. Niina vaan tilitti omia asi-
oitaan, eikä kuunneltu mua yh-
tään. Taas toi naapurin äijä rupes
tilittämään jotain, [explain away,
account for; complain]
428
t i l p e h ö ö r i varusteet, tarvikkeet; ]
;
pikkutavara, roina Oli sillä re-
monttimiehellä kaikki tilpehöörit
mukana. Kellarikomero on täynnä
kaikkee vanhaa tilpehööriä.
[equipment, accessories; junk]
timantti, timanttinen hieno, lois-
tava, suurenmoinen Sä oot kuule
timantti jätkä. Semmonen plasma- i
telkkari ois aika timanttinen.
Ohan se timanttia päästä ekalle
lomalle, [great, excellent, fantastic]
t i m m i slg. hyvä, hieno, kunnolli-
nen; hyväkuntoinen, treenattu
Aina noin timmi kaveri jostain töi-
tä saa. Tän homman sä hoidit tosi
timmisti. Niinalla on timmi krop-
pa. Täytyy treenata ahkerasti, et
pysyy timmissä. [good, able; fit, in
good shape]
t i n a s s a humalassa, kännissä Sit
tää sankari tuli kotiin yöllä kau-
heessa tinassa, [drunk]
tintata 1 lyödä, iskeä Oo hiljaa, tai
mä tinttaan sua! Perhana, toi tint-
tas mua turpaan, [to hit, punch, beat]
2 slg. juoda, ryypätä, kännätä Tuli-
han sitä lomalla tintattua melkein
joka päivä, [drink alcohol]
t i p a s s a nesteensiirrossa, infuusi-
ossa, tiputuksessa Siellähän se
Pena makaa sairaalassa tipassa.
Sit ne pani mut tippaan, ku ei mi-
kään pysyny sisällä, [on a drip, IV]
tippa linssissä, silmässä kyy-
nel silmässä, itkuisena Kattokaa
hei, ku yks on ihan tippa linssissä.
Mulle meinas tulla tippa linssiin
siel mummun hautajaisissa. Nii-
nan mutsi oli ihan tippa silmässä
 429
siellä lakkiaisissa. Se oli niin iha-
na elokuva, et oikein tuli tippa sil-
mään. [crying]
Tipparellu Renault 4 -mallin auto
Meiän eka auto oli Tipparellu. Ei-
hän niitä Tipparelluja enää paljon
nää. [Renault 4]
tippi palveluraha, juomaraha Anna
tolle portsarille vähän tippiä. Tar-
joilijana sai välillä aika hyvät ti-
pit. [gratuity, tip]
tippua 1 nauraa hillittömästi, pu-
dota (3) Sit et ala väänteleen naa-
maas, tai mä tipun heti. Voi veljet,
siilon me tiputtiin, [burst into
immoderate laughter] 2 lakata y m -
märtämästä, pudota kärryiltä, pu-
dota (2) Mähän tipuin heti, ku se
proffa alko selittää, [lose the thread]
3 kaatua, pyörtyä, pudota (1) Mua
väsyttää niin rankasti, et mä tipun
kohta. Älä ny siihen tipu! [tall over;
faint] 4 herua, tulla, ilmestyä Oli
niin kolkko myyjä, et ei ees pientä
hymyä tippunu. Kai niin rikkaalta
äijältä ny ees pari sataa tippuu.
Onks niistä tuloksista tippunu mi-
tään tietoa ? Mistäs sä siihen ti-
puit? [appear; leak out]
tippua kärryiltä lakata ymmärtä-
mästä, pudota kärryiltä Mä tipuin
kärryiltä heti ku alettiin puhua
kieliopista. Ootteks te tippunu
kärryiltä, pitäskö mun selittää
uudestaan ? [stop understanding]
tiptop siistinä, kunnossa, järjestyk-
sessä Nyt ku tulee vieraita, ni tän
talon pitää olla tiptop. Mihis sä
oot menossa noin tiptop? Tarjoi-
tissi
lun pitää olla tiptop eikä vaan vä-
hän sinnepäin, [tip-top, tidy, in order]
tipu 1 kananpoika Kato, miten sö-
pöjä tipuja! Ihan verinen tää ka-
nanmuna, täst ois ollu tipu tulos-
sa. [chick] 2 (nuori) nainen, tyttö,
typykkä On se Niina aika hyvän-
näkönen tipu. Meinasin vetää tur-
paan, ku joku äijä nimitteli meitä
tipuiks. [young woman, girl]
tiputella, tiputtaa sataa (vähän),
tihuttaa Vettä on tiputtanu koko
päivän. Ota sateenvarjo, kyllä siel
vähän tiputtelee, [to drizzle]
tiputuksessa nesteensiirrossa, in-
fuusiossa, tipassa Pena oli kolme
päivää tiputuksessa sen ryyppy-
putken jälkeen. Mä olin niin huo-
nossa kunnossa, et jouduin tipu-
tukseen. [on a drip, IV]
t i r e h t ö ö r i johtaja, päällikkö Toi
vaimohan se on meidän perheen
tirehtööri. Kyllä tän pitäs kelvata
vaikka minkälaiselle tirehtöörille.
[chief, boss]
tirsat nokkaunet, päiväunet Siinä
oli hyvin aikaa ottaa pienet tirsat.
Sori, mä heräsin just tirsoilta.
[snooze, nap]
t i s k i j u k k a deejii, levyjuontaja Mä
meen toivoon toi ta tiskijukalta
yhtä piisiä. Tiskijukka soitti ihan
paskaa musaa, [disc jockey, DJ]
tissi naisen rinta; nänni, nisä, utare
Kato mitkä tissit, on varmaan sili-
koonia. Näpit irti mun tisseistä!
Pakkohan se on antaa korviketta,
jos ei tisseissä maito riitä. Vasikka
nous heti pystyyn ja haki emän tis-
siä. [breast, tit; udder]
tissuteila
t i s s u t e i l a juopotella, naukkailla
Ei must tuntunut et mä öisin ollu
yhtään kännissä, vaikka oltiinhan
me tissuteltu pitkin päivää, [to
drink, swig]
t i s u yleensä lapsille puhuttaessa:
rinta, tissi No vieläkö sä otat vä-
hän tisua ? Kasvaa sullekin sit ti-
sut, ku sä oot iso tyttö, [breast, titty]
t i t u l e e r a t a kutsua tittelillä, tituloi-
da Mites sua nyt tituleerataan,
ooksä filosofian maisteri vai mi-
kä? [to address, call]
t i u k k a hyvä, kova, voimakas,
rankka; väkevä alkoholi Semmo-
nen uus maasturi ois tiukka peli.
Tää on tosi tiukkaa musaa. On se
pirtu tiukkaa tavaraa. Teitpäs
aika tiukan paukun. Nyt otetaan
tiukkaa huikkaa, niin loppuu se
kaljan lipittäminen, [good, hard,
tight; strong alcohol]
tiukka pipo hermostuneesta, va-
kavasta, ahdasmielisestä ihmises-
tä: pipo tiukalla, hermot kireällä
Tolia naapurin äijällä on vähän
tiukka pipo. [<of a strict or rigorous
person>]
t i u k k a p i p o ( i n e n ) hermostunut,
vakava, ahdasmielinen ihminen Et
viittis aina olla tommonen tiukka-
pipo. Kyllä vanhempien pitääkin
olla välillä vähän tiukkapiposia.
[strict, nonindulgent; rigorous]
tiuku kello Paljon tiuku on? Sun
tiuku on viis minuuttia jälessä.
[clock, watch]
tiä- tietää-verbin vartalo tiedä- Joo
joo, kyl mä tiän tään jutun. Sä tiät
430
sen, jos vähän aikaa mietit. Ei sitä
koskaan tiä. [know]
tiaksä, tiatsä 1 tiedätkö sinä, tie-
däks sä Tiäksä ton Villen pikkuvel-
jen? Tiätsä yhtään, missä me ol-
laan? [do you know] 2 kato(s), kuu-
le, nääs Se on vaan elämää, tiäksä.
Tiätsä, et mä oon aatellu ihan sa-
maa. [you know, you see]
t o h e l o kömpelys, tunari, typerys;
kömpelö, hölmö Nyt sä tohelo pe-
ruutit suoraan päin liikennemerk-
kiä. Ei kai tommoset tohelot saa
mitään aikaseks. Ku ei saa nukkua
tarpeeks, sitä tulee ihan toheloks.
Sit se tohelo hammaslääkäri pani
puudutuksen ihan väärään paik-
kaan. [botcher, bungler; idiot]
t o h e l o i d a tunaroida, hölmöillä,
käyttäytyä kuin tohelo Kutsu ny
vaan suosiolla putkimies, ettet ala
itte toheloida mitään. Mitä sä nyt
toheloit, eksä osaa edes kanan-
munia keittää? [botch up, bungle]
t o h j o n a rikki, hajalla, murskana,
mäsänä Täs autossa on kuule iska-
rit tohjona. Mulla oli sen lenkin
jälkeen polvet ihan tohjona.
[broken, smashed]
t o h o n 1 tuohon (adv.) Me raken-
netaan se grilli tohon. Menkää to-
hon penkille oottelemaan. [(over)
there] 2 tuohon (pron.) Paa ne ku-
kat tohon vaasiin. Minä en tohon
jätkään luota yhtään, [that (pron.)]
t o h t o r o i d a lääkitä, hoitaa, puos-
karoida; korjata, parantaa Sun pi-
täs mennä lääkäriin ton ihottuman
kanssa, eikä vaan ite koittaa toh-
toroida sitä. Sitä nilkkaa sit kuvat-

tiin ja tohtoroitiin oikein porukal-
la. Nyt tätä sopimusta on tohtoroi-
tu sen verran, et eiköhän sen pitäs
mennä läpi. [to doctor; to fix, edit,
improve]
tohvelin alla halv. (puolison,
yleensä vaimon) määräiltävänä,
komennuksessa, tossun alla Sä
taidat olla nykyään ihan tohvelin
alla. Mikä siinä on, et muijien pi-
tää aina yrittää saada mies tohve-
lin alle? [henpecked]
tohvelisankari halv. naisen mää-
räysvallassa o l e v a m i e s Eihän
tohvelisankari uskalla ees puhua
mitään. En mä ymmärrä, miten
mies on menny tommoseks tohve-
lisankariks. [a henpecked man]
toi tuo Kuka toi nainen oli? Toi
pöytä pitäs kantaa olohuonee-
seen. Että toi äijä jaksaa valittaa.
Toi on ihan totta, mitä sä sanoit.
Se on aika tavallinen sukunimi toi
Korhonen. No mennään sitten,
sama toi. Toi kuorsas taas koko
yön. [that; he, she]
toimittaa selittää, kertoa Kovasti
se yritti toimittaa jotain, mut en
mä saanu mitään selvää. Kylläpä
ne kersat toimitti, et mitä kaikkee
kivaa päiväkodissa oli tapahtunu.
[explain]
t o i n e n viittaamassa vihjailevasti
johonkuhun; puhujaan itseensä tai
ryhmään, j o h o n hän kuuluu, puo-
lustelevassa sävyssä; asiaan liitty-
vään toiseen henkilöön tai ryh-
mään syyttävässä sävyssä Ei sun
tartte suuttua heti, ku toinen sa-
noo mielipiteensä. Siel se vaan
431 toitottaa
makaa ja toiset saa tehdä työt. En
mä saanu unta, ku toinen ramppas
koko ajan vessassa. Toisilla sitä
rahaa näemmä riittää kaikkeen
turhanaikaseen. [<used to refer
indirectly to someone: I, you, she, he>]
toinen mokoma saman verran li-
sää, vielä saman verran Tää laa-
tikko on täynnä lastenvaatteita, ja
kellarissa on vielä toinen moko-
ma. Just ku mä sain ne astiat tis-
kattua, mutsi toi toisen mokoman
lisää, [the same amount still]
se toinen ääni kellossa tilanteesta,
j o s s a j o k u käyttäytyy toisella ta-
valla tai o n toista mieltä kuin en-
nen No sit ku Ville anto kakskymp-
piä tippiä, johan oli tarjoilijalla
toinen ääni kellossa. Odotapas
vaan ku itelläs on lapsia, niin
saattaa olla vähän toinen ääni
kellossa, [(to start) behaving in a
different way]
t o i s t a m a a t a toista lajia, erilainen
kuin muut Tämmönen latte on vä-
hän toista maata ku ne huoltoase-
man kahvinlitkut. Mä inhosin jo
kaikkia miehiä, mut tää kaveri oli-
kin ihan toista maata. Siinä poru-
kassa Niina on aina ollu toista
maata, [something different, far out]
t o i s t e p ä i n toisin, toisinpäin, päin-
vastoin Ei se suodatin mee noin,
sun täytyy panna se toistepäin. Mä
ajattelisin ihan toistepäin. Te-
häänks niin et sä ajat ensin ja mä
sit loppumatkan, vai toistepäin?
[the other way round, vice versa]
t o i t o t t a a kuuluttaa, pitää meteliä,
puhua asiasta kaikille, kieliä, j u o -
toka
rata Naapurin äijä toitotti kaikille,
että me oltiin muka rikottu sen ik-
kuna. Siitä viimeöisestä ei sitten
tartte toitottaa joka paikassa. Mä
en puhu sul enää mitään, ku sä
kuitenkin toitotat kaiken ympä-
riinsä. [tell everyone]
toka toinen Tää oli toka kerta, ku
mä näin sen bändin. Se ruuvimeis-
seli on tossa tokassa laatikossa.
Se turnaus meni tosi hyvin, mä tu- tolkuissaan, tolkussaan järjis-
lin tokaks. Nää on jo tokat housut
jotka meni heti polvesta puhki, [the
second]
tokalla toisella luokalla Kai tokal-
la ny jokasen pitäs osata ees lu-
kee. Meijän poika menee syksyllä
tokalle, [in the second grade/class]
tokaluokkalainen toisluokkalai-
nen Onpas noi tokaluokkalaiset
nyt muka niin isoja, [second-grade
pupil]
tokari slg. koulutodistus Mutsi saa
kauheet pultit, ku se näkee mun to-
karin. Tokarissa pitää olla huolta-
jan allekirjotus. [school report
(card)]
t o k k u r a s s a sekavassa tilassa, se-
kaisin Mä heräsin just, mä oon
vielä vähän tokkurassa. Mä en ota
enää niitä lääkkeitä, ku niistä me-
nee ihan tokkuraan, [confused,
fuddled; dozy]
toksi tuoksi Ehitkö toks viikonlo-
puks saamaan nää hommat val-
miiks? [that (pron.)]
t o l j o t t a a tuijottaa, tollottaa, töllöt-
tää Miten sä jaksat heti aamulla
toljottaa tota telkkaria? Kaikki
432
vaan seiso ja toljotti, eikä kukaan
tehny mitään, [to stare, gaze, ogle]
tolkku järki, mieli, selvyys, taju
Joku tolkku pitäs sentään olla
noissa raha-asioissa. Ei tästä kir-
jasta saa mitään tolkkua. Mä en
nyt oikein päässy tolkkuun, et mitä
sä tarkotat. Mä olin varmaan lyö-
ny pääni johonkin, ja tolkku pois.
[sense, point; consciousness]
sään, täydessä käsityskyvyssä Ei
se mummo taida enää olla ihan
tolkussaan. Vaikee uskoa, että ku-
kaan tekis tommosta täydessä tol-
kussa. Oli se vielä sen verran tol-
kuissa, et pysty soittamaan apua.
Ootko sä ny ihan tolkuissas? Koi-
ta nyt hyvä mies tulla tolkkuihis!
[in one's senses]
tolkulla mittaa tai määrää ilmaise-
vien yhdyssanojen jälkiosana Voi
kai sitä viinaa vähän ottaa, mut ei
sitä tartte juoda pullotolkulla.
Laukaus meni metritolkulla ohi.
Sitä pelkkää pohjamaalia meni jo
litratolkulla. Musta oli tosi törkee-
tä tulla tolleen tuntitolkulla myö-
hässä. [<a suffix added to expressions
of measure>]
tolkuton järjetön, älytön, mieletön
Pitäsit nyt lomaa, tommonen työn-
teko on jo ihan tolkutonta. Toi lii-
kenne on menny nykyään ihan tol-
kuttomaks. Mutsi sai tolkuttoman
raivarin mun tupakanpoltosta.
Tota lunta on tullu taas ihan tol-
kuttomasti. [crazy, unreasonable]
tolkuttaa selittää moneen kertaan,
jankuttaa Mä oon yrittäny tolkut-
 433
taa sille, et älä hyvä lapsi juokse
tielle. Ei se pässinpää usko mil-
lään, vaikka sille miten tolkuttas.
[harp on sth, keep telling]
tolia tuolla (pron.) Ei tolia tietoko-
neella tee enää mitään, heitä hel-
kuttiin koko roska. Tolia asenteel-
la sä joudut vielä vaikeuksiin. Mi-
käköhän tolia taas on, ku se on
ollu niin kiukkunen koko päivän.
[that (pron.); she, he]
tollai tuolla tavalla, tuolla tavoin,
tolleen, tollei Älä nyt tollai suutu,
mä vaan sanoin. Nyt oot siinä tol-
lai ihan paikallas, etkä lähe mih-
kään. [like that, that way]
t o l l a n e n tuollainen, tommonen No
Ville nyt on tollanen, ei siit tartte
välittää. Miten sä voit olla tolla-
sen jätkän kanssa ? Tollasta kämp-
pää mä oon aina halunnu. Mä en
tienny, et tollasia ihmisiä on ole-
massakaan. [like that]
tolle tuolle Paa ne avaimet tolle
pöydälle. Sun pitäs tehä jotain tol-
le sun yskälles. Tolle nyt ei kanna-
ta puhua mitään, [that (pron.)]
tolleen, tollei tuolla tavalla, tuolla
tavoin, tollai Hyvä, just tolleen!
Älä jätä kaikkia vaatteitas tolleen
pitkin lattioita. Ai, sä teet kravat-
tisolmun tollei eri tavalla ku minä.
[like that, that way]
tollei, toltei tuolla ei, tolia ei; tuol-
le ei, tolle ei; tuolta ei, tolta ei
(pron.) Tollei oo mitään väliä tol-
ia paidalla, vaikka se meniskin li-
kaseks. Joskus musta tuntuu, että
tollei oo ihan kaikki kunnossa.
Tollei voi oikein tehä mitään tolle
tolppa
halkeemalle. Tollei kannata pu-
hua mitään. Toltei tartte ees ky-
syä. [not...that/it/she/he]
tollo hölmö, typerys, pöllö Kyllä
säkin osaat sit olla tollo! Mä tun-
sin itteni ihan tolloks siellä ulko-
mailla. Kaikkien tollojen kanssa
sitä joutuukin töitä tekemään.
[stupid, idiot]
tollon, tolton tuolla on, tolia on;
tuolle on, tolle on; tuolta on, tuolta
on (pron.) Tää on aika uus tää au-
to, mut tollon ajettu jotain satatu-
hatta. Tollon hirveet kuteet! Kai
tollon sanottu vaikka kuinka mo-
neen kertaan, muttei se kuuntele.
Voisitteks te auttaa, ku tolton pöl-
litty kaikki rahat, [that; he, she]
t o l l o t t a a tuijottaa, toljottaa, töllöt-
tää Mitä sä siinä tollotat? Se pik-
kupoika vaan tollotti suu auki, et
mitä ihmettä nyt tapahtuu, [to stare,
gaze, ogle]
tolpillaan jaloillaan, pystyssä Siel-
lon niin liukasta, ettei meinaa tol-
pillaan pysyä. Ootahan, ku mä
pääsen tolpilleni tästä, [standing,
upright]
t o l p p a 1 pallopeleissä: maalipyl-
väs Vetäsin siniviivalta, mut se
osu tolppaan. Tolppa on tiätsä
maalivahdin paras kaveri.
[goalpost] 2 pallopeleissä: maali-
pylvääseen osunut laukaus, tolp-
palaukaus Hitto, se oli tolppa!
Tässä pelissä tolppia ei lasketa, [a
hit on the post] 3 taksiasema, taksi-
tolppa Kai nyt aseman lähellä sen-
tään on jossain tolppa. Otetaan
taksi tolpalta. Karsee jono tuolla
tolppalaukaus, -laaki
tolpalla, eikä yhtään autoo mis-
sään. [taxi stand]
tolppalaukaus, -laaki pallope-
leissä: maalipylvääseen, tolppaan
(1) osunut laukaus, tolppa (2)
Tolppalaukaus tuli riipaundina
takas, ja siitä meikä pisti kiekon
pömpeliin. Pääsin vetäseen aika
läheltä, mutta tolppalaaki siitä
vaan tuli. [a shot on the goalpost]
tolta tuolta (pron.) Varo, ettet saa
tolta jätkältä turpiis! Tolta mäeltä
näkee kauas. En mä sitä flunssaa
suita saanu, mä sain sen tolta.
[(from) that; she, he]
t o l v a n a yksinkertainen, typerä ih-
minen, typerys, hölmö, tollo,
tomppeli Etkö sää saakelin tolva-
na käsitä mitään! Mä sanoin sille
tolvanalle suorat sanat. Voi hel-
kutti, mikä tolvana tossa on taas
tien tukkona! [idiot, stupid or simple
person]
t o m m o i n e n 1 tuommoinen, tuol-
lainen, tuon kaltainen Mä en tom-
mosen tyypin puheita ees kuunte-
le. Mistä tommosia vehkeitä voi
ostaa? Mä en syö lommosta! [like
that, that kind of] 2 lisäsanana liki-
määrää ilmaistaessa: noin, suun-
nilleen, tuommoinen, tuollainen
Ottelu kestää tommosen vajaan
tunnin. Saatiin kerättyä puolukoi-
ta tommoset parisataa litraa. Ne
ahvenet oli vaan tommosia kym-
mensenttisiä. [about, around,
roughly]
t o m p p e l i yksinkertainen, typerä
ihminen, typerys, hölmö, tollo,
tolvana, torvelo Ei se saakelin
tomppeli pärjää näissä hommissa, j
Ihan tomppeleita ootte kaikki äi-
jät! Älä helkutissa päästä sitä
tomppelia ukkoos enää auton rat- \
tiin! [stupid or simple person, idiot]
tomsku tomaatti Paljonks tomskut
on kilo? Pannaanks pitsaan toms-
kua kans? En mä tykkää tomskus-
ta. [tomato]
t o n tuon (pron.); myös yhdyssano-
jen alkuosana Antasitko ton kirjan
mulle? Ton tyypin kans on joteski
niin vaikee jutella. Mistä sä sait
ton käsiis? Tonikäsenä mä kävin
jo töissä. Mitään tonkaltasta en
vois kuvitellakaan. Se kala oli just
tonkokonen tai ainakin tonmitta-
nen. Tonnimistä kaveria en kyllä
tunne. Mä haluisin kans tonnäkö-
sen kampauksen. Just tontapanen
käytös mua harmittaa, [that (pron.)]
tona tuona Just tona viikonloppu-
na mä olin mökillä. Voitasko pitää
se kokous just tona samana keski-
viikkona ? [(on) that]
tongit pihdit Kuka on nyysiny ton-
git mun pakista ? Koitetaan kiskoo
se niitti näillä tongeilla irti. Ois-
kohan näistä putkitongeista jotan
apua? [pliers]
t o n k i a penkoa, urkkia, tutkia,
nuuskia Älähän rupee tonkiin tois-
ten asioita! Tullissa ihan kaikki
meijän matkatavarat tongittiin, [to
rummage, grub; to pry, snoop]
tonkka kanisteri, pystö Onks siinä
tonkassa vielä pensaa ? Se vanha
tonkka taitaa vuotaa. Ennen van-
haan maijot kuletettiin tonkilla
meijeriin, [can, canister]
 435
tonne tuonne Mennään tonne ran-
taan! Onks tonne mäelle kyhätty
joku hökkeli? [to...that, there]
tonnemmaksi, tonnemmas,
tonnempana tuonnemmaksi,
tuonnemmas, tuonnempana Siirrä
niitä kamojas pois tieltä vaikka
tonnemmaks! Siirretään sitten nii-
tä treffejä tonnemmaks. Ei jäähä
vielä tähän, mennään vähän ton-
nemmas istumaan. Mummu ja
vaari asuu nykyään tästä paljon
tonnempana. Palataan siihen asi-
aan tonnempana. Tonnempaa saa
yleensä paremmin kalaa, [further
down/up (there)]
tonnepäin tuonnepäin Menkää
vielä vähän tonnepäin! Lähette
vaan tätä tietä tonnepäin, niin se
talo löytyy, [further down/up (there)]
tonni tuhat euroa (tai markkaa) Pi-
täis ottaa muutama tonni lainaa.
Tää ei oo kun parin tonnin arvoi-
nen auto. Ei vanhalla tonnilla sais
nyt ees telkkaria, [a thousand euro;
a thousand marks]
tonttu typerä, tyhmä, hassu; type-
rys, tyhmyri, hölmö Toi nyt on
ihan tonttu ehotus! Se on ihan täys
tonttu koko mies. Ja minä tonttu
kun en heti sitä käsittäny! [silly,
stupid; idiot]
tonttuilla käyttäytyä taitamatto-
masti tai typerästi, möhlätä, mu-
nia, mokata, töpeksiä, toheloida
Älähän nyt rupee tonttuilemaan!
Mitä helkuttia sä oot taas päissäs
tonttuillu? [make a gaffe, blunder,
blow (it)]
toppari
toope hölmö, kaheli, typerä; type-
rys, tyhmyri Musta toi on ihan
toope ajatus. Toi tyyppi taitaa olla
vähän toope. Ei tommoselle too-
pelle kannata mitään selittää.
Senkin toope! [stupid; idiot]
toosa 1 rasia, laatikko Heitetäänks
nää tyhjät toosat pois? Mitä siinä
toosassa on? [box, packet] 2 radio-
tai televisiovastaanotin Mitä sieltä
toosasta tulee tänään? Pistä se
saakelin toosa umpeen! [radio;
television]
top tekemisen, toiminnan pysäy-
tyskehotus: seis, stop Top, riittää
vain puoli kupillista! Sano sitten
top, kun pitää pysäyttää. Top tyk-
känään, jäähääs tähän vähäks ai-
kaa! ["Stop there!"; "That's enough
(thanks)"]
topata pysäyttää, seisauttaa, stopa-
ta; pysähtyä, seisahtua, stopata
Toppaa se kone! Eiköhän jo topa-
ta hommat tältä päivältä. Sitten se
auto toppas keskelle mettätietä. [to
stop, quit, die (of engine)]
toppa pakkaus Otetaan toppa kah-
via mukaan. Ootas, mä ostan tosta
kiskalta pari toppaa tupakkaa ja
tikkuja, [box, packet, pack]
toppari 1 pysäytin, stoppari Ver-
hokiskon päihin pitää panna top-
parit. Eiks siinä ovessa oo toppa-
ria? [stopper] 2 jalkapallossa yms.;
keskimmäinen tukipelaaja Toppa-
rit hoiti tonttinsa hyvin koko pelin
ajan. [central defender, sweeper]
3 tenniksessä, pöytätenniksessä,
squashissa yms.; pysäytyslyönti
Pistin sille aika vaikeen topparin
toppi
verkolle, eikä se voinu mitään. Oli
aika mahotonta ehtiä sen toppa-
reihin. [(in tennis, etc.) drop shot,
slice]
toppi pysähdys, seisahdus, lope-
tus, stoppi Nyt tuli tähän hom-
maan toppi. Etkö sä saa toppia
tolle juomiselles? [stop, hait]
t o p p i s toppatakki tai -pusero Mis-
tä sä ostit ton toppiksen ? Tää
puku ei mahu toppiksen alle.
[quilted coat, quilted jacket]
t o p p u peruskoulun toisluokkalai-
nen tai toinen luokka Toput saa il-
tapäivän vapaata. Mä meen
syksyllä jo topulle. [second grade/
class at school; second-grade pupil]
toppuuttaa, toppuutella hillitä,
jarruttaa, jarrutella, rauhoitella
Koitahan vähän toppuuttaa tota
juomistasi Kyllä tota viinarallia
Virosta kuulus musta toppuuttaa.
Toppuutapas vähän tätä vauhtia,
että ehitään katella maisemiakin.
Penaa piti vähän toppuutella, ettei
se ois käyny kiinni siihen jätkään.
Niitä intoilijoita piti ruveta top-
puutteleen. [keep down, hold down,
control; slow down]
torikassi hyvin pieni henkilöauto
Pitäis hommata meillekin sella-
nen torikassi kakkosautoks. Ei tol-
ia torikassilla viitti kovin kauas
lähtee reissaamaan, [very small car]
t o r i k o k o u s 1 väkijoukosta, joka
on tullut itsestään koolle päivitte-
lemään tai pohtimaan asioita; sen
koolla olosta Mikäs helkutin tori-
kokous täällä on ? Menkääs pitään
sitä torikokousta johkin muualle
436
siitä! [crowd; rally, assembly] 2 jouk-
kuepeleissä: joukosta pelaajia (ja
tuomareita) riitelemässä kentällä
epäselvästä pelitilanteesta lä-
hietäisyydeltä; sen koolla olosta
Väärästä vihellyksestä synty ken-
tälle aikamoinen torikokous.
Tuomarit ei meinaannu saada
torikokousta loppumaan.
[<of players and referees gathered
around to argue>]
torpata joukkuepeleissä ym.: tak-
lata ruhjoen, lyödä maahan Torp-
paa se jätkä, saakeli! Ei ne puo-
lustajat saanu mua torpattua. [to
tackle, body check, elbow]
torttu 1 vulg. naisen sukupuolieli-
mestä: vittu, pillu Sillä mimmillä
oli torttu heti märkänä. Oiskohan
täällä missään torttua tarjolla?
[vagina, vulva] 2 vulg. uloste, paska
Kuka hullu on vääntäny tortun
veskin lattialle ? Jätkä säikähti
niin helkutisti, et sillä tais tulla
tortut housuun, [excrement, shit]
torveilla käyttäytyä taitamatto-
masti tai typerästi, möhlätä, mu-
nia, töpeksiä, tonttuilla, toheloida
Älähän rupee torveileen liiken-
teessä! Pena torveili taas kännis-
sä eilen illalla, [make a gaffe,
blunder, blow (it)]
torvelo hölmö, kaheli, typerys,
tyhmyri, torvi, ääliö, tomppeli,
tolvana Miten joku voikin olla
noin torvelo! Nyt se torvelo unohti
avaimetkin kotiin. Ei tolle torve-
lolle kannata mitään selittää.
[stupid; idiot]
 437
torvi hölmö, kaheli, typerys, tyh-
myri, torvelo, ääliö Etkö sä tajuu
mitään, senkin torvi! Toi tyyppi on
täys torvi, [stupid; idiot]
tosi vahvistamassa seuraavaa sa-
naa: todella, oikein, erittäin Meillä
oli tosi kivaa. Tää homma näytti
aluks tosi vaikeelta. [very]
tossa 1 tuossa (pron.) Tossa on
näköjään neliveto. Kyllä tossa
polvessa jotain vikaa on, kun sär-
kee niin helkutisti. [(in) that] 2 tuos- ta sähän ootkin raju jätkä! [too
sa (adv.) Se sama tyyppi on just toi
tossa. Tossa on kauheesti lunta.
Oks se paras sienipaikka just tos-
sa? Tossa on sulle pari euroo.
Tossa, ota siitä! [over there, there;
here you are] 3 likimääräisyyttä il-
maisemassa: tuossa, noin, suun-
nilleen Mä tuun sit tossa kolmen
aikoihin. Porukkaa oli paikalla
sanoisko tossa kolmisenkymmen-
tä. [around, about, roughly] 4 viittaa-
massa puheena olevaan tai edeltä-
vään tilanteeseen, tapahtuneeseen
tms.: tuossa Tulikin tossa mieleen,
että olet mulle satasen velkaa.
Tossa sä oot kyllä ihan väärässä.
[<used to refer to an earlier topic>]
5 ilmaisemassa myöntyvyyttä tai
samantekevyyttä: siinä "Otatko
kahvia ? - No mikäs tossa. " "Mitä
kuuluu? - Tossahan toi jotenkin
menee. " [<expression of affirmation
or indifference;»]
tossei, tostei tuossa ei, tuosta ei
Tossei oo mitään vikaa. Tossei
saa kävellä. Tostei oo enää pitkä
matka kirkolle, [not...there,
not... that]
tota noin
tosson, toston tuossa on, tuosta
on Tosson sulle vitonen. Tosson
kauheesti murkkuja. Toston jo
aika kauan. Toston vielä jonkin
matkaa sinne ladon luo. [there, (in)
that]
tOSSU saamaton, pehmeäluontei-
nen ihminen Kyllä oot aika tossu
mieheks! Miehet pitää meikäläistä
ihan tossuna näissä pressan hom-
missa. Mä luulin sua tossuks, mut-
soft, henpecked, dope]
tossun alia (puolison, yleensä
vaimon) määräiltävänä, komen-
nuksessa Pena raukka on ihan tos-
sun alla. Muista sitten, ettet pääs-
tä ittees tossun alle! [henpecked]
tOSta 1 tuosta (pron.) Ostetaan
ruuat mukaan tosta kaupasta! Mä
tykkään tosta pojasta, [(from) that;
she, he] 2 tuosta (adv.) Tosta saat
vähän taskurahaa. Käänny tosta
oikeelle! Voiskohan tosta pikku-
tien kautta oikasta? Tosta mäeltä
näkee aika kauas, [(from) there]
1 tota tuota (pron.) Mää inhoon
tota tyyppiä! Mä en tota syö! [that;
her, him]
2 tota täsmentämässä tai jatkamas-
sa puheenvuoroa, ilmaisemassa
miettimistä tai epäröintiä: tuota,
tuota noin, tota noin Tää on, tota,
ihan kohta valmis tää kakku. Voi-
siks sää, tota, vipata mulle viito-
sen? Tota tota, selitäs se asia vielä
uuestaan. [um]
tota noin täsmentämässä tai jatka-
massa puheenvuoroa, ilmaisemas-
sa miettimistä tai epäröintiä: tuota,
totta
(2) tota Se oli vaan, tota noin, mun
yks kaveri. Tota noin, saanko ky-
syä yhtä asiaa? [um]
t o t t a vahvistussanana: aivan (niin)
"Penakin sitten kuoli. - Totta."
"On ne housut sulle sittenkin liian
isot. - Totta. " [that's right, yeah,
you're right]
totta helkkarissa, helkutissa,
helvetissä, hitossa vulg. tieten-
kin, ilman muuta, tottahan toki
Onhan sun totta helkkarissa itse
se asia päätettävä! Totta helvetis-
sä sun kannattaa ostaa se auto.
Totta hitossa mä tunnen sen kave-
rin. [of course; for sure]
t o t t a m a a r tietenkin, ilman muuta,
kyllä, tottahan toki Totta maar
saat rahat takasin, jos et oo tyyty-
väinen. Totta maar mä nyt itte
omat asiani tunnen ja hoitelen, ei
niihin muilla oo mitään sanomis-
ta. [of course; for sure]
totta vie(köön) ilman muuta, tie-
tenkin; pahus v i e k ö ö n , hitto vie,
hitto soikoon, kerta kaikkiaan Tot-
ta vieköön sun on hoidettava
asias! Kyllä harmitti, totta vie!
Mä en totta vie jaksa tajuta sun
oikutteluasi [damn right; for sure]
t o u k k a pikkulapsi, vauva, kersa,
muksu, mukula, sikiö Otatteks te
toukat mukaan reissulle ? Pitäs
tehä taas noille toukillekin
sapuskaa, [child, kid]
t r a f i i k k i liikenne; liikehdintä Toi-
mistossa oli hirvee trafiikki
päivän. Viikonloppuna näillä
mökkiteilläkin on kova trafiikki.
Venäjän vastasella rajalla on
438
huomattu kuulemma jotain ihme
trafiikkia, [traffic; hustle, stir]
t r a l l i (puinen) lattiaritilä, (metalli-
nen) ritilä, (2) ralli Nostakaa ne
trallit sitten pystyyn, kun ootte
saunonu! Se oli kaatunu portaissa
ja lyöny päänsä tralliin. [grating;
boards with spaces between]
transu transvestiitti Toi tyyppi on
kuteista päätellen transu. Ne oli-
kin jotkut transujen ja homojen bi-
leet. [transvestite]
tratti suppilo, ratti Pitelehän tosta
tratista kiinni, niin mä lisään lö-
pöö tankkiin. Roskat jää kätsysti
tohon tratin sihtiin, [funnel, hopper]
t r e e n a t a 1 harjoitella, harjoittaa,
reenata (1) Mä treenaan kolme
kertaa päivässä. Pitää vähän tree-
nata ennen kisoja. Ootko sä tree-
nannu matikkaa kirjotuksiin ? [to
train, rehearse, practise] 2 valmen-
taa, harjoituttaa, reenata (2) Kuka
teidän joukkuetta treenaa? Poruk-
ka pitäs saada treenattua kovaan
iskuun, [to train a person or a team]
omat t r e e n i ( t ) (urheilijan) harjoitusker-
ta), reeni(t) Oikee treeni pitää hy-
vässä kunnossa. Mä lähen illalla
treeneihin. Käytkö sä salilla vai
harrastaks sä muuta treeniä?
[training, exercise, rehearsal]
t r e f f a t a tavata, kohdata Treffataan
jotain sitten siinä postin eessä. Me tref-
fattiin eka kerran elokuvissa.
[meet, run into sb]
koko t r e f f i t sovittu tapaaminen, tärskyt
(2), tällit Sovitaanko treffit kuueks
siinä koulun luona ? Lähtikö se
nuorimmainen taas treffeille?
 439 tsemppiä, tsemppistä
Mulla on tänään treffit sen uuden synttärikakkuun oli truutattu ker-
kundin kanssa. En mä oo sopinu mavaahtoo koristeeks. [to spray,
mistään treffeistä, [meeting, date] squirt, inject; to pipe]
t r i m m a t a virittää auton tms. moot- t r u l i t t a ruisku tai pursotin, pruutta,
toria, rimmata Pitäs vähän trim- ruutta Me leikittiin vesisotaa van-
mata tota prätkää kulkemaan. hoilla truuteilla. Tällä truutalla
Tosta moposta on varmaan kone voi kätsysti täytellä seinien sau-
pilalle trimmattu, [to tune, soup up] moja. [hose; syringe; piping bag]
t r i p p i 1 lyhyt huviretki, käväisy, tsau, tsaukki tervehdyssanana;
pikakäynti Lähetäänkö veneellä moi, moikka, terve Tsau, mites
pikku tripille noille saarille ? Siel- hurisee? Tsaukki jätkät, nähään!
tä lomapaikasta ne järjesti sit sel- [hi, hello]
lasia päivän trippejä eri paikkoi- t s e k a t a tarkistaa, tutkia; ottaa sel-
hin. [trip, visit, excursion] 2 slg. "mat- vää, katsoa, vilkaista Viittitkö tse-
ka", huumetila eli aika, j o l l o i n kata tän mun kirjotuksen läpi ? Mä
henkilö on huumeen vaikutukses- tsekkasin Googlesta, mutta ei siel-
sa Tällä kamalla pääsee sellaseen lä ollu siitä tietookaan. [to check,
kolmen neljän tunnin trippiin. examine, have a look]
Pate ei meinannu selvitä siitä an- t s e m b a l o t slg. bileet, pileet, pirs-
karasta tripistä. [drug trip] keet, kemut, kekkerit, pippalot,
t r o k a r i laittoman kaupan, varsin- sembalot Oli aika tsembalot illal-
kin viinan j a huumeiden m y y n n i n la, vai? Ei niissä tsembaloissa
harjoittaja, salakauppias Näillä ollu kovin kaksista, [party]
nurkilla pyörii yleensä helkutisti t s e m p a t a ponnistella, kamppailla,
trokareita. Yöllä piti ostaa pullo kilvoitella Koitetaan nyt vielä
trokarilta, [dealer, trafficker, pusher] tsempata tää kolmas erä. Nyt pi-
t r o k a t a harjoittaa varsinkin viinan tää vaan tsempata ja toivoo, että
ja huumeiden salakauppaa Piti ru- pääsis jatkoon, [try, strive, strain,
veta trokaamaan kamaa, kun en struggle]
saanu mistään kunnon hommia.
t s e m p p i taistelutahto, -henki Ei
Ne jätkät trokas alaikäsille viinaa
oikeen tsemppi riittäny enää yrit-
satamassa, [sell illegally, traffic, deal]
tää enkkaa. Nyt tarttis tsemppiä
troppi lääke, rohto, roppi Oisko
tohon loppurutistukseen. [fight(ing
sulia mitään troppia tähän koh-
spirit), staying power]
meloon? Mutsi ottaa jotain helku-
tin vahvaa troppia niihin vaivoi- tsemppiä, tsemppistä, tsemiä
hinsa. [medicine, drug] kannustushuutona; taistelutahtoa,
t r u u t a t a ruiskuttaa; pursottaa Mä -henkeä, yritystä, semppiä, s e m i ä
pääsin läheltä truuttaamaan sitä Tsemppiä teille illan matsiin!
vesipyssyllä päin naamaa. Siihen Tsemppistä jätkät! Tsemiä! ["Go for
it!"]
tsibale, tsipale
tsibale, tsipale slg. kappale, kipa-
le Ne soitti makeesti sen tsibaleen.
Liput maksaa vaan 15 egee tsipa-
le. [piece, song; apiece, each]
tsiidata, tsiigata, tsiikata slg.
katsoa, katsella Tsiidaas tonne vä-
hä, mitä mimmejä! Tsiigaas mitä
telkusta tulee. En oo ehtiny vielä
tsiikata niitä sun prujujas. [look,
see, have a look]
t s o u k k i slg. pilapuhe, vitsi, leikin-
lasku Älä ny ota pultteja, se oli
vaan tsoukkia. Mä heitin sen jutun
vaan ihan tsoukkina. [joking, joke]
t s u p p a r i juoksupoika, lähetti Ei
mua huvita mitkään tsupparin
hommat. Missä hitossa se tsuppari
kuhnii? [messenger, runner]
t s ä t t i chat-keskustelu-, rupattelu-
kanava, on line -kanava Aina kun
mä tuun himaan, niin eiku heti
tsätti päälle. Mitä hittoo sä sieltä
tsätistä viittit ettiä? Onks sulia
taas joku uus frendi siellä tsätis-
sä? [online chat, chat channel]
t s ä t t ä i l l ä keskustella, rupatella
chat-kanavalla, tsätissä Tsättäil-
lään taas illalla! Tossa se Lissu on
tsättäilly koko päivän, [to chat
online]
t u tule, tuu Tu tänne! Se sano, ettei
se tu kotiin tänään. En mä tu sin-
ne, me ite vaan. [come]
tubi keuhkotuberkuloosi Mä sai-
rastin pienenä tubin. Mun isä kuo-
li aikanaan tubiin, [tuberculosis]
tuhatta ja sataa hurjastelusta,
vauhdista, menosta: h y v i n lujaa,
kovaa, nopeasti, viimeistä päivää
Onks sun pakko ajaa aina tuhatta
440
ja sataa! Jätkät juoksi karkuun tu-
hatta ja sataa. Tässä kyllä ajatuk-
setkin juoksee jo tuhatta ja sataa.
[very fast, very quickly]
tuhero vulg. naisen sukupuolieli-
mestä (varsinkin sen karvoituk-
sesta): pillu, vittu, tussu(kka)A/£a
tuhero sillä mimmillä! Pääsit sä
tuherolle kans? Se akka oli ajellu
tuheronsa posliiniks. [vulva, vaginal
hair]
tuhka tiheässä, tiheään hyvin
runsaasti, paljon; koko ajan, yhte-
nään Sieniä oli metässä ihan tuhka
tiheässä. Tässä raportissahan on
virheitä tuhka tiheässä! Tota ros-
kapostia tulee ihan tuhka tiheään.
Täällä käy kaupustelijoita tuhka
tiheään, [very much; continually, all
the time]
t u h k i s tuhkakuppi, tupakantuhkal-
le ja -tumpeille tarkoitettu astia
Toi tuhkis haisee hirveeltä. Onks
täällä missään tuhkista ? Viittitkö
tyhjentää ton tuhkiksen ? Pihan
tuhkis oli syttyny palamaan. Auton
tuhkis on muuten täynnä tumppe-
ja. [ashtray]
t u h n u äänetön pieru Kuka saakeli
on päästänv tänne tuhnun ? Noi
sun tuhnus haisee hirveiltä!
[inaudible flatus, fizzle]
t u h o t o n tavaton, valtava, mahdo-
ton, suunnaton Siellä alessa oli tu-
hoton määrä porukkaa. Täällä on
tuhottoman kuuma. Koko päivän
on satanu ihan tuhottomasti. Sä-
hän tienaat tuhottomasti! [very
(much, hard)]
 tujaus
t u h r i a hukata h y v ä tilaisuus, m o - kaa. Otetaan tästä pullosta tuikku
kata, möhlätä, munia Miten helku- murheeseen! Mä voin tarjota sulle
tissa sä hölmö menit tuhrimaan pienet tuikut, [drink; swig, gulp]
sen rankkarin! Ottelun lopussa tuiskeessa, tuiterissa juopu-
Tapparalla oli varaa tuhria pari neena, humalassa, kännissä, päis-
hyvää maalintekopaikkaakin. Sii- sään Jätkät oli jo alkuillasta aika-
nä törttöilyssä se jätkä lopullisesti moisessa tuiskeessa. Pomo tuli
tuhri maineensa, [miss a chance, töihin täyessä tuiskeessa. Pena oli
blow (it), botch] niin tuiskeessa, ettei pystyssä py-
t u i j o t t a a kiinnittää (turhaan) huo- syny. Miten sä oot taas juonu ittes
miota johonkin Ei pitäis tuijottaa tollaseen tuiskeeseen! Porukat oli
aina vain noitten työnhakijoiden jo sen verran tuiterissa, ettei me
koulumenestykseen. Ei noihin päästy kapakkaan. Älä sitten juo
vaaligallupien lukuihin kannata taas ittees tuiteriin! [drunk]
liikaa tuijottaa, [be obsessed with] t u i t t u i l l a 1 äksyillä, oikutella, kiu-
tuijottaa omaan napaansa aja- kutella; reistailla Äläs nyt rupee
tella vain omaa etuaan, elää itse- taas äidille tuittuilemaan! Aina
keskeisesti Toi röyhkimys tuijot- noi murkut tuittuilee! Tietsikka ru-
taa aina vaan omaan napaansa. pes taas tuittuileen. [have a tantrum,
Pitääks sun tuijottaa joka asiasssa
act up] 2 tonttuilla, möhliä, munia,
vaan omaan napaas! [be egotistical]
törttöillä, tunaroida Mitäs sä oot
t u i k a t a 1 antaa (nopeasti); pistää,
taas kännipäissäs tuittuillu ? Vir-
sujauttaa (nopeasti) Viittitkö tui-
tanen meni taas tuittuilemaan
kata mulle vitosen? Pääsin aika
omin päin sen sopimuksen, [make a
läheltä tuikkaamaan kiekon rep-
mistake, botch, blow (it)]
puun. [to quickly give, put, score, etc.]
tuittupäinen, -pää sekopäinen,
2 vulg. miehestä: naida, panna,
tärähtänyt; äkkipikainen, äksy, oi-
nussia Tekis mieli tuikata sitä euk-
kutteleva Toi tyyppi on ihan tuittu-
koo. Pena oli tuikannu Pirren
päinen. Ei noitten tuittupäisten
paksuks. Pääsitkö tuikkaamaan
naapurien kanssa voi ees keskus-
sitä viime yönä? [(of males) have
tella. Mä en sitä tuittupäätä tänne
intercourse, screw]
hommiin huoli. Pojat haukkuu
tuikata tuleen sytyttää palamaan
mua tuittupääks. [crazy, weird;
Joku oli tuikannu tuleen sen hei-
nävajan. Tuikkaa tää kirje sit tu- hotheaded, capricious]
leen, ettei kukaan saa tietää! [set t u j a u s viinaryyppy, paukku, huik-
on fire] ka, naukku; m y ö s muista pienistä
nestemääristä: loraus, liraus, tilk-
t u i k k u viinaryyppy, naukku, pauk- ka Otetaas pienet tujaukset tästä
ku, huikka, snapsi Eno on tainnu pullosta! Lisätään siihen kastik-
ottaa taas muutaman tuikun lii- keeseen tujaus etikkaa. Tujaus ta-
tukka putkella, suorana
baskoo antaa hyvän maun soosil-
le. Lorauta sinne kaasariin tujaus
bensaa! [drink, gulp; dash, drop]
tukka putkella, suorana kiirei-
senä, kiireesti, nopeasti Koko päi-
vä on pitäny juosta tukka putkella
toisten asioilla. Oli lähettävä heti
tukka suorana viemään sitä kirjet-
tä postiin, [in a hurry, quickly]
tukkia korvansa olla kuulematta,
kuuntelematta, ummistaa korvan-
sa Kannattaa vaan tukkia korvan-
sa, kun se pomo alkaa huutaa. Se
ukko tukkii tahallaan korvansa,
kun sitä pyytää tekemään jotain.
[shut one's ears to sth]
tukkia suu, turpa mykistää, vai-
entaa j o k u Sen saakelin äijän suu
pitäis tukkia! Vielä mä tukin sen
jätkän turvan! En mä saanu sen
juoruämmän turpaa tukittua, [shut
sb up, gag]
tukkia suunsa, turpansa vaieta,
p y s y ä hiljaa, olla kertomatta mi-
tään Tuki nyt jo suus! En mä voinu
tukkia suutani, koska oikein kysel-
tiin. Muista sitten tukkia turpas
tästä jutusta! [to be silent, to not
speak]
t u k k i h u m a l a tolkuton päihtymys,
umpihumala, -känni Pena joi it-
tensä taas tukkihumalaan. Faija
tuli pikkujoulusta tukkihumalassa.
Pena ei kyllä herää tosta tukkihu-
malasta ennen aamua, [severe
drunkenness]
t u k o s s a 1 suorituksen, tekemisen
sujumattomuudesta Toisessa
erässä peli oli ihan tukossa. Mä
menin jo esityksen alussa tukkoon.
442
[stuck] 2 tolkuttomasti humalassa,
s a m m u n e e n a Toi äijä näyttää ole-
van ihan tukossa. Pena joi ittensä
taas tukkoon, [severely drunk]
t u l e e n tärkeään tehtävään joutumi-
sesta Mut pistettiin kentälle tuleen
aina erikoistilanteissa. Mä jou-
duin jo eka matsissa tuleen, [the
fray, ordeal]
tuli hännän alla kova kiire, kii-
reesti, kiireisenä, kiireissään, tuli
perseen alla, kieli v y ö n alla Aina
suliakin on tuli hännän alla. Koko
päivän on täyty ny juosta tuli hän-
nän alla toisten asioita hoitamas-
sa. [in a tearing hurry]
tuli perseen alla vulg. kova kiire,
kiireesti, kiireisenä, kiireissään,
tuli hännän alla, kieli v y ö n alla
Miten sulia aina voi olla noin tuli
perseen alla! Mihinkä sun nyt pi-
tää lähtee tolleen tuli perseen al-
la? [in a tearing hurry]
tulisilla hiilillä tukalassa tilan-
teessa, jännityksessä Vastustaja
piti meitä toisessa erässä väliin
tulisilla hiilillä. Ennen konserttia
oltiin ihan tulisilla hiilillä. Siinä
sit ooteltiin tulisilla hiilillä, miten
iskän leikkaus onnistuis. [having
hard time; very nervous or anxious]
t u l l a orgasmin saamisesta, laukea-
misesta Multa tulee kohta. Mulla
tulee kohta. Mä tuun kohta, [have
an orgasm, come]
tulla housuun ulostaa tai virtsata
housuihinsa Tuliko pissa hou-
suun? Meinas lulla housuun, kun
jännitti niin hirveesti, [defecate or
urinate in one's pants]
 443 tumpelo
tulla hätä käteen joutua pulaan, muksesta. Aina tulee pyyhkeitä,
olla hädässä Meinas tulla hätä kä- tekee niin tai näin. [get a scolding,
teen, kun jää petti. Omppuvarkail- get reproaches]
le tuli hätä käteen, kun mä laskin tulla seinä eteen, vastaan tulla
koiran irti. [be in trouble, be in voittamaton vastoinkäyminen Nyt
distress] kyllä tuli seinä eteen, mä en tajuu
tulla juttuun 1 tulla toimeen, tu- noita fyssan kaavoja! Meinas tulla
tuksi jonkun kanssa Me tullaan seinä vastaan niissä remonttihom-
uuden naapurin kanssa oikeen hy- missa, kun rahat loppu, [become
vin juttuun. Oot sä tullu juttuun impossible to carry on]
sen appiukkos kans? Ei me tulla t u l l a s i l m i l l e käydä päälle, kimp-
faijan kaa enää ollenkaan juttuun. puun, hyppiä silmille Älähän nyt
[get on, get along with sb] 2 tulla toi- jätkä rupee silmille tuleen! Mei-
meen, tutuksi jonkin kanssa, oppia naatko ihan tulla silmille, uskalla-
tuntemaan jokin, käyttämään jota- pas vaan! [behave aggressively,
kin; riittää, olla tarpeeksi Ei tän attack; speak impudently]
uuen kopiokoneen kanssa oikeen tulla takkiin hävitä (urheilussa);
tuu juttuun. Kyllä tässä tulee jut- tulla moitteita, nuhteita, sapiskaa;
tuun yhelläkin lapiolla. Ei näillä joutua n o l o o n asemaan, tulla nola-
liksoilla tuu mitenkään juttuun. tuksi Taas tuli Ruotsilta oikeen
[learn how to use, become familiar; be kunnolla takkiin. Oli hyvä, ettei
sufficient, be enough] pomolta tullu taas takkiin. Tuliko
tulla kuset, paskat housuun takkiin siltä mimmiltä?
vulg. joutua hätään, pulaan, ahdin- [be defeated; get a scolding; be
koon, ruveta jännittämään, pelot- humiliated]
tamaan, pelästyä Meinas tulla ku- t u l v a l a h k e e t housujen (liian) ly-
set housuun, kun auto karkas kä- hyet lahkeet En kehannu sanoo
sistä. Tuliko jätkällä paskat hou- sille kaverille, että siilon tulvalah-
suun, kun piti mennä lavalle esiin- keet. Onks tollaset tulvalahkeet
tymään? [be in distress; become very taas muotia ? [too short trouser legs]
nervous] t u m p a t a sammuttaa savuke tai si-
tulla näppylöitä (jollekulle) kari musertaen Voisitko tumpata
hermostua, kiukustua, harmistua ton haisevan röökis! Älä nyt siihen
jostakusta henkilöstä tms., saada kukkaruukkuun tumppaa! [stub out
näppylöitä Mulle tulee näppylöitä, a cigar(ette)]
kun mä aattelenkin sitä ääliötä. t u m p e l o taitamaton, avuton ihmi-
[annoy, irritate] nen, tumpula Kyllä oot täys tum-
tulla pyyhkeitä tulla moitteita, pelo lakimieheks! Kuka tahansa
nuhteita, sapiskaa Pomolta tuli tumpelo osais tehä ton saman.
taas pyyhkeitä siitä Nikkilän sopi- [tumbler, bungler]
tumpeloida
t u m p e l o i d a toimia taitamatto- t u n tulen, tuun Mä tun sitten kuuel- ]
masti, avuttomasti, tupeksia, tum- ta. Tun mä sittenkin mukaan.
puloida Mitä helkuttia sä taas oot [I (will) come]
tumpeloinu täällä! Menit hölmö t u n a r i taitamaton ihminen, poro-
tumpeloimaan hyvän maalinteko- peukalo, möhläri, tohelo, tumpe-
paikan. [to fumble, bungle] lo, tumpula Kuka onneton tunari
t u m p p i 1 savukkeen natsa, j ä m ä on tehny tän raportin ? Tää on kyl-
Alä heittele niitä tumppeja aina lä jonkun onnettoman tunarin ai-
ympäri pihaa! Se palo oli saanu kaansaannoksia. Mä annoin sille
alkunsa tupakantumpista. Kerää- tunarille potkut. Saakelin tunarit!
hän toi tumppis tuolta ulko-oven [blunderer, bungler]
eestä! [cigarette stub] 2 lyhyt (ja t u n a r o i d a tehdä jotakin taitamat-
paksuhko) m i e s tai poika Minäkin tomasti, toheloida, möhliä, moka-
onneton jäin tämmöseks tumpiks. ta Menit tunaroimaan taas hyvän
Lissukin meni sellasen tumpin maalitilanteen! Tuli taas tunaroi-
kanssa naimisiin, [short or stubby tua töissä oikein kunnolla. Auto-
male] huollossa oli taas tunaroitu, [to
blunder, botch up, blow (it)]
tumppu lapanen Pannaan sulle
tästä lämpimät tumput käteen.
tunku tungos; tunkeminen Alen-
nusmyynnissä oli hirvee tunku. Se
Pistä ne tumppus siihen patterille
oli yhtä tunkua siinä lähtöselvityk-
kuivumaan, [mitt, mitten]
sessä. Tän kylän papinvirkaan ei
t u m p u l a taitamaton, avuton ihmi-
oo ollu tunkua. [crowd; many people
nen, t u m p e l o Ei tänne mitään
wanting the same thing]
tumpuloita töihin huolita. Se mai-
t u n n a r i elokuvan tms. tunnussä-
kan sijainen on ihan tumpula.
velinä, -musiikki; puhelimen tai
[bungler, botcher]
kännykän soittoääni, jonotusmu-
t u m p u l o i d a toimia taitamatto-
siikki tms. Muistatko, minkä lef-
masti, avuttomasti, tupeksia, tum-
fan tunnari toi on? Vaihatko sä
peloida Toi nuori kloppi ei osaa
joka päivä tunnaria? Mulla on
muuta kun tumpuloida. Olit taas
kännykässä eri tunnari mun joka
menny tumpuloimaan sen Mietti-
frendille, [theme (tune); ringing tone]
sen sopimuksen! [to fumble, bungle]
t u n n e l i s s a kovasti juopuneena,
tumput suorana, suorina mi-
humalassa Loppuillasta jätkät oli
tään tekemättömänä, laiskana
ihan tunnelissa. Pate juo ittensä
Minä paiskin hommia, ja toiset
aina umpitunneliin, [heavily drunk]
vaan katteli vieressä tumput suo-
rana. Mitä siinä seisot tumput
tuntea luissaan aavistaa, tuntea
voimakkaasti Mä tunnen luissani,
suorina, rupee töihin siitä! [idle,
että tässä käy huonosti. Johan sen
doing nothing]
tuntee luissaan, että kohta alkaa
 445 tuota noin
sataa, [have a hunch, feel in one's nata pyytää mitään, se on niin pi-
bones] hi. Tuollei saa antaa liikaa enem-
tuntea nahoissaan joutua koke- pää vettä, muuten se tukehtuu
maan jotakin ikävää Saat vielä koko kasvi. [that/she/he...not]
tuntee nahoissas ton katalan tem- 2 tuolla ei, tuolta ei (adv.) Tuollei
pun! Se pässi sai ite tuntee nahois- oo mitään muuta kun vahoja ro-
saan ne hölmöilynsä, [face the muja. Tuoltei varmaan pääse kul-
consequences, "pay big (time)"] keen läpi. [not...(over) there]
t u o viittaamassa artikkelinomai- tuollon, tuolton 1 tuolla on, tuol-
sesti yhteiseen tunnettuun (asiaan) ta on, tuolle o n (pron.) No tuollon
Jokohan tuo lakkais kohta sata- ainaski rahaa kun roskaa, vippaa
masta ? Olihan tuo jo aikakin tulla siltä! Tuolton kuollu molemmat
kotiin. Vastasin sille vaan, että sii- vanhemmat. Tuollon annettu vää-
nähän tuo menee, eletään niiku rää lannosta, koska se vaan työn-
ennenkin. Onpahan tuo taas ilmo- tää vartta eikä kuki ollenkaan.
ja pietty. Eipä tuota meille muuta [that; she, he] 2 tuolla on, tuolta on
ole kuulunu, hyvin on voitu. Jou- (adv.) Tuollon hirveesti mustikoi-
taahan tuota kohta mennä jo maa- ta. Tuolton aika matka soutaa tän-
te. [<used as a dummy subject>] ne mantereelle tuolta saaresta.
tuohta rahaa Onks sulia tuohta, [there, over there, from there]
millä maksaa tän lystin ? Mun fai- t u o m m o i n e n i l m a i s e m a s s a liki-
ja käärii hirveesti tuohta 'ansait- määrää: noin, suunnilleen, tuollai-
see paljon'. Mistä helkutista mä nen, tollanen, t o m m o i n e n Se oli
revin tuohta vuokranmaksuun? tuommonen parikiloinen hauki.
Nyt on pakko yrittää raapia jos- Juna oli tuommosen vartin verran
tain tuohta, [money] myöhässä. Se hävinny toiseks tul-
t u o l l a i n e n ilmaisemassa likimää- leelle tuommoset pari minuuttia.
rää: noin, suunnilleen, tuollainen, [around, about, roughly]
tollanen, tuommoinen, t o m m o n e n t u o t a täsmentämässä tai jatkamas-
Näytös kestää tuollasen puolitois- sa puheenvuoroa, i l m a i s e m a s s a
ta tuntia. Paikalla oli tuollaset miettimistä tai epäröintiä: (2) tota,
sata henkeä, [around, about, roughly] tota noin, tuota noin Mitenkäs se
tuolleen, tuollei tuolla tavalla, on, tuota, lähetkö mukaan? Tuota,
tuolla lailla, noin, tolleen, tollei Ei tuli tässä mieleen, ettäpitäskö vie-
sitä hyllyä tuolleen kasata, hölmö! lä kävästä kaupassa? [well, um,
Miks sä sen tuollei vinoon pistit? "you know"]
[that way, like that] tuota noin täsmentämässä taijat-
tuollei, tuoltei 1 tuolla ei, tuolta kamassa puheenvuoroa, ilmaise-
ei, tuolle ei (pron.) Tuollei oo isää m a s s a miettimistä tai epäröintiä:
eikä äitiä, rassukalla. Tuoltei kan- (2) tota, tuota, tota noin Voisiks sä,
tuparit 446

tuota noin, vipata satasen ? Tuota tupen rapinat uhkauksena: rähi-

noin, jospa ruvetaankin sitten jat- nä, riita, tappelu, tiukka paikka,
kamaan tätä kokousta. Voitaisko- hurja tilanne Häivy siitä tai tulee
han, tuota noin, jättää tällä kertaa tupen rapinat! Kun äiti saa tietää
kahvitauko väliin? [well, um, "you tästä, niin alkaa muuten sellaset
know"] tupen rapinat, että! [<a threat of
t u p a r i t tupaantuliaiset, uuteen ko- trouble>]
tiin tms. muuttamisen kunniaksi t u p l a kaksinkertainen ( m y ö s yh-
järjestettävät juhlat Piätteks te sit- dyssanan alkuosana) Mä ottasin
ten kunnon tuparit? Tulkaa sit il- viskin tuplana, siis tuplaviskin.
lalla meijän tupareihin! [house- Täähän on tuplahinta viimevuoti-
warming (party)] seen verrattuna! Tää on tuplasti
t u p a t a 1 tunkea, ahtaa, tunkeutua, parempi vehje kun se entinen.
ahtautua Yritä tupata vielä nää [double; twice]
vehkeet siihen laukkuun! Mitä te t u p l a t a tehdä toiseen, kahteen ker-
tänne itteenne tuppaatte! Poruk- taan; kaksinkertaistaa Mä tuplasin
kaa tuppas hirveesti alennus- koulussa eka luokan. Tekis kyllä
myyntiin. [to cram, bundle, squeeze, näillä korteilla mieli tuplata toi
pack] 2 olla taipuvainen, herkkä pelipanos, [to retake; to double]
tekemään jotakin, sattumaan, ta- tuppisuinen, -suu hiljainen, pu-
pahtumaan jotenkin; olla tapana humaton, vaiti o l e v a Mä en jak-
Toi moottori tuppaa vähän väliä sais elää sellasen tuppisuisen äi-
pätkimään. Aina välillä tuppaa jän kanssa! Mitenkäs pojista tuli-
tässä itkettämään. Iltasin täällä kin yhtäkkiä noin tuppisuisia ?
tuppaa aika käymään pitkäks. En Kaikki äijät on samanlaisia tuppi-
suita. Miks se sun siskos istu tup-
minä tuppaa kapakoissa juosta.
pisuuna koko illan ? [reticent,
Muoti tuppaa aina muuttumaan
untalkative, silent]
niin herkästi. Toi naapuri tuppaa
t u p p u k y l ä syrjäkylä, hiljainen
aina puuttumaan toisten asioihin.
kaupunki tms. Tylsää asua tälla-
[tend to do sth, have a habit of doing
sessa tuppukylässä! Tää Savon-
sth]
linna on talvella ihan tuppukylä.
t u p e k s i a hölmöillä, möhliä, töp-
[small (peripheral) town]
päillä, töppöillä, töpeksiä, m o k a -
tupsu vulg. naisen sukupuolieli-
ta, munia, törttöillä, tumpeloida,
m e n karvoituksesta: tuhero, tussu,
tumpuloida Kuka hölmö täällä
tussukka Sillä eukolla oli ihan
taas on tupeksinu ? Taas sä tupek-
vaalee tupsu. Mitäs tykkäät, jos
sit mun hyvän syötön ohi maalin.
ajelen tupsun veks? [vaginal hair]
Se onneton lakimies ei osaa muuta
turinoida, turista puhella, jutus-
kuin tupeksia. [to blunder, botch up,
tella, tarinoida Tuuhan turinoi-
blow (it)]
 447 tus(s)ahtaa
maan, miten reissu meni! Istuskel- pi istu turpa tukossa koko illan.
tiin vaarin kanssa vähän turinoi- Pistä se turpas tukkoon! Sit se löi
massa. [to talk, chat, tell stories] turpansa tukkoon, eikä sanonu
t u r k a n e n lievä kirosana: pahus enää sanaakaan, [mute, silent, with
Voihan turkanen! Turkanen sen- one's mouth shut]
tään! Meille tuli turkasen kova kii- turpavärkki halv. i h m i s e n suusta
re junaan. Päätä särkee taas niin j a kasvoista: k u o n o , naama, lärvi,
turkasesti. [cmild curse word>] pläsi, pärstä, turpa Tolia ukolla on
t u r p a ihmisen suusta ja kasvoista: hirveen näkönen turpavärkki. Piä
kuono, naama, lärvi, pläsi, pärstä, se turpavärkkis jo kiinni! Tekis
turpavärkki Jo on karmeen näkö- mieli vähän muotoilla sun turpa-
nen turpa tolia jätkällä! Viittiks värkkiäs. [face; mouth]
siistiä vähän tota turpaas. [face; turpeen alla haudattu, haudassa
mouth] Penakin on sitten jo turpeen alla.
turpaan(sa), turpiin(sa) kasvoi- Turpeen alle myö kaikki täältä lä-
hin lyömisestä tai muusta pahoin- hetään. [buried, in the grave]
pitelystä; häviämisestä, tappiosta: t u r v a l l a a n kasvot maata vasten,
selkään(sä) Haluatko turpaas? naamallaan, nenällään Tuolla se
Siilon mä vetäsin sitä jätkää tur- jätkä makaa ojassa turvallaan.
piin. Pena oli saanu illalla tur- Pena kaatu kännissä turvalleen.
piinsa. Suomi otti taas turpiin 8-0. [face down, on one's face]
Tuliko matsissa taas turpiin ? turvenuija halv. yksitotisesta j a
[beaten on the face; defeated] tyhmästä maalaisesta varsinkin
turpa kii(nni) vahva vaientamis- kaupunkilaisen silmin, lande-
käsky: suu kiinni, tukkoon, pää paukku; maanviljelijä, maajussi,
kiinni; puhumattomana, hiljaa, jyväjemmari Toi on varmaan joku
vaiti olemisesta Turpa kii! Turpa helkutin turvenuija, kun se tört-
kiinni, tai saat selkääsi Siinä se töillee liikenteessä. Taas ajo pi-
ukko istu koko illan turpa kiinni. haan bussilastillinen jotakin tur-
["Shut up!"] venuijia. [stupid peasant]
turpari parturi Pitäs käyä turparis- t u r v o t a lihota, paisua, pöhöttyä
sa. Iskä sano menevänsä turpa- Miten sä oot päästäny ittes tur-
riin. [barber] poomaan non näköseks? Pirrekin
turpa rullalla, tukossa suu kiin- on turvonnu ihan hirveesti, [gain
ni, tukossa, hiljaa, vaiti, ääneti Sii- weight; swell, bloat]
nä se tyttö mökötti koko illan tur- t u s ( s ) a h t a a erilaisista syistä syn-
pa rullalla. Ukko pitää taas myk- tyvistä lyhyistä vaimeahkoista
käkoulua turpa rullalla. Pitäs pis- äänistä Se asiakas vaan tusahti jo-
tää sen jätkän turpa rullalle. Nyt tain ja painu ovet paukkuen ulos.
turpa rullalle siinä! Tossa se tyyp- Toi yks raketti vaan tussahti eikä
tussari 448

lähteny ollenkaan ilmaan. Pena pois ja nyt tutumaan joka sorkka!

oli tussahtanu kännissä kuonol- [to sleep]
leen johkin lumipenkkaan. Liekit tUU tule, tu Tuu äkkiä tänne! Mä en
oikeen tussahti piipusta, [to thud, tuu tänään kouluun. Ei tästä tuu
thump] mitään. Ette sitten tuu taas myö-
t u s s a r i (leikki)pyssy; (huono) am- hässä! ["Come!"] |
puma-ase Pikkupoikina me leikit- tuua, tuuaan tuoda, tuodaan Ei
tiin rosvoo ja poliisia sellaset pui- tänne tartte mitään romuja tuua. j
set tussarit käessä. Pistähän se Voitko tuua samalla mulle pari
tussaris pois! Et sä tolia tussarilla pulloo kossua ? Tuuaanks me sin-
osu mihkään! [toy gun, popgun; a ne mökille omat eväät? [bring]
bad gun] t u u l e m a a n asioihin, toimiin no-
t u s s a u t t a a ampua; pössäyttää, sa- peasti ja rivakasti ryhtymisestä
vuttaa Teki s mieli tussauttaa niitä Nyt pistetäänkin asiat tuulemaan!
omppuvarkaita haulikon suolapa- Eiköhän panna tuulemaan, niin
noksella persuuksiin! Se saunan saahaan tää homma valmiiks!
kylmä hormi oikeen tussautti sa- [(to get) down to sth]
vut ja liekit silmille, [to shoot, to tuulesta temmattu keksitty, pe-
(emit) smoke] rätön, huhu Toi juoru taitaa olla
tussu, tussukka vulg. naisen (ul- ihan tuulesta temmattu. Kaiken-
koisista) sukupuolielimistä, eten- laisia tuulesta temmattuja juttuja
kin karvoituksesta: vittu, pillu, tu- sinäkin meet uskomaan, [false,
hero, tupsu Se akka oli ajellu tas- untrue, groundless]
sunsa posliiniks. Sillä mimmillä t u u l e t t a a riemuita (käsiään nostel-
oli tussu jo ihan märkänä. Pokien len) Kapanen oikeen tuuletti sen
alta paljastu pikkunen tussukka. mäkeen avausmaalin jälkeen. Ei
[vulva, vaginal hair] nyt vielä kannata tuulettaa, vasta
t u t tulet, tuut Millon sä tut tänne ? sit kun voitto on varma, [celebrate
Tut sä kyytiin ? Kai sä tut mukaan ? (with a gesture of the hand)]
[you come (singular)] tuulettaa itseään, tuulettua vir-
t u t i a varsinkin pikkulapsesta: nuk- kistää itseään, hakea vaihtelua ar-
kua, tutua, tuutia, tuutua Pistetään keen Tekis mieli lähtee kaupungil-
ensteks muksut tutimaan, niin jat- le vähän tuulettaan itteeni. Voisit
ketaan sitten, [to sleep] säkin välillä tuulettaa ittees etkä
t u t t e tulette, tuutte Tutteks te illalla aina paiskis vaan töitä. Mentäskö
meille? Kai tekin tutte niihin pip- illalla teatteriin ja muutenkin vä-
paloihin ? Sama se, tutte tai ette. hän tuulettumaan? [refresh,
[you come (plural)] revitalize oneself]
t u t u a varsinkin pikkulapsesta: t u u l i h a t t u oikukas, ailahteleva
nukkua, tutia, tuutia, tuutua Valot nainen tai tyttö Minähän en enää
 449 tuut
sen tuulihatun perässä juokse! 2 t u u r a t a onnistaa, käydä h y v ä on-
Meidän luokan likat on sellasia ni, (2) tuuri Kyllä sua tuuras, kun
tuulihattuja kaikki! [a capricious, sait töitä. Mua ei oo koskaan tuu-
unpredictable girl or woman] rannu missään arpajaisissa, [have
tuuli puhaltaa kysyttäessä tai ih- good luck]
meteltäessä syytä jonkun o u t o o n 1 t u u r i vuoro; jakso, kausi Nyt on
tms. käytökseen Mistäs nyt tuuli sun tuuris hakee posti. Onks se
puhaltaa, kun siinä murjotat? Tai- mun tuuri jakaa kortit? Miten pit-
taa taas Lissulla tuuli puhaltaa vi- kiä ne sun työtuuris on yöllä? Me
kasuunnasta, kun se tolleen ovia tehään töissä kahta tuuria. Penal-
paiskoo, ["which way the wind is la on menossa taas juopottelutuu-
blowing"] ri. [turn, shift, period]
t u u n tulen, tun Menkää eellä, mä 2 t u u r i onni, säkä, mäihä, m ä s i s
tuun sit perässä. Tuun mäkin mu- Kävi hyvä tuuri, kun ehittiin ju-
kaan. [I (will) come] naan. Mulla on korttipelissä aina
tuunailla, tuunata kunnostaa ja huono tuuri. Haa, jätkä voitti pel-
koristella autoa hyvännäköiseksi källä tuurilla! Ei näin hyvää tuu-
Ois mukava sit tuunailla, kun sais ria oo ollu pitkään aikaan. Toi oli
oman auton. Mikset sä rupee vä- kyllä moukan tuuria, että sait äs-
hän tuunaamaan tota vanhaa ras- säneloset. [luck]
sias? [to tune, soup up (a car)] t u u r i j u o p p o aika ajoin juopottele-
t u u p a t a tönäistä, tyrkätä, työntää, va henkilö, kausijuoppo Mun eno
pukata Yritetääs tuupata toi vene on vähän sellanen tuurijuoppo. Ei
veteen. Joku oli tuupannu meijän siitä tuurijuoposta maalarista
tekemän lumiukon kumoon. Tuup- koskaan tiiä, millon se tulee taas
paas meille vähän vauhtia! [to hommia jatkamaan, [periodic
push, shove] drinker]
tuuppia töniä, tyrkkiä Jätkät ru- tuusan nuuskana ihan rikki, mä-
peee aina jonossa tuuppimaan toi- sänä, murskana, säpäleinä, sirpa-
siaan. Mitä sä koko ajan tuupit leina; h y v i n h u o n o s s a kunnossa
mua! Eipäs tuupita siellä! [to jostle, Sen pommin jäljiltä kaikki oli ihan
push] tuusan nuuskana. Räikkösen
1 t u u r a t a toimia sijaisena, t y ö v u o - moottori hajos taas tuusan nuus-
rossa toisen puolesta Voitko tuu- kaks ja sytty palamaan. Juoksun
rata mua viikonlopun, kun mä oon jälkeen tuntu siltä, että jalatkin on
reissussa ? Mä tuurasin Penaakin tuusan nuuskana, [broken, smashed
monet kerrat, kun se ei päässy to pieces; in bad condition]
kankkusessa töihin, [hold (down) the t u u t tulet, tut Kai sä tuut meijän
fort for sb] kans saunaan ? Sen kun vaan tuut
tänne peremmälle. Tuut sit ajoissa
tuutata 450

ässälle, ettei tartte venata, [you t y h j ä t a s k u varaton, rahaton Ei sil-

come (singular)] tä tyhjätaskulta kannata mitään
t u u t a t a 1 antaa auton torvella ää- apua pyytää. Aika tyhjätaskuja
nimerkki, töötätä, töötöttää Tuut- opiskelijoita mekin oltiin silloin.
taa nyt tolle jalankulkijalle, ei se Älä nai ukokses semmosta tyhjä-
nää mitään! Miks se kuski meille taskua! [without money, penniless]
tuuttas? [to toot, honk, sound (the tyhjät pois tehostamisessa, kiris-
horn)] 2 p u h e l i m e n luurista kuulu- tämisessä, tinkimisessä, hiostami-
vasta äänimerkistä, j o k a ilmoittaa, sessa yms.: liiat, ylimääräiset, löy-
ettei y h t e y s toimi tai onnistu Onks sät, turhat pois Tingitään ensin
nää linjat ihan sekasin, kun koko tyhjät pois. Nieminen nautiskeli,
ajan vaan tuuttaa ? Mä soitin just otti ensin tyhjät pois ja sitten latas
äskön sulle, mut se tuuttas varat- maalin ylänurkkaan. [<used to
tua. [to bleep, beep, toot] express bargaining, intensifying,
t u u t i a varsinkin pikkulapsesta: tightening up, etc.>]
nukkua, tutia, tutua, tuutua Eikö- t y k i t t ä ä 1 pallopeleissä: ampua,
hän mennä muksut jo tuutimaan! laukaista Se brassikärki Robson
Tuolla parvekkeella se meijän pik- tykitti viiestätoista metristä suo-
kunen tuutii vaunuissaan, [to sleep] raan maalin yläkulmaan. En
tuutin täydeltä paljon, runsaasti, päässy enää siitä pahasta paikas-
vuolaasti, kosolti Telkkaristakaan ta tykittään, [to shoot (the ball)] 2 ar-
ei tuu muuta kun tuutin täyeltä vostella, kysellä, tivata kiivaasti,
roskaa. Mutsi nalkutti aamulla ankarasti, kitkerästi Lissu tykitti
taas tuutin täyeltä. Naapuri anto taas koko päivän, missä mä olin
tulla taas tuutin täyeltä 'sanoi ollu. Mitä helkuttia siinä rupeet
suorat sanat', [very much; volubly; tykittään mun tekemisistä!
nonstop] [criticize; ask questions; press,
tuutte tulette, tutte Tuutte sit varo- demand]
vasti ne rappuset alas. Miks te t y k k i järeä, tehokas kone, moottori,
tuutte vasta nyt, kun piti tulla jo auto tms. Tossa vanhassa letukas-
kolmelta ? Tuutte tai ette tuu, se on sa on helkutinmoinen tykki! Aika
teijän oma asianne, [you come tykki toi sporttimalli. [powerful, high
(plural)] caliber]
t u u t u a varsinkin pikkulapsesta: t y k k ä n ä ä n kerrassaan, tyystin,
nukkua, tuutia, tutia, tutua Siellä täysin, aivan, ihan, kokonaan Se
se meijän pikkunen tuutuu tyyty- eilinen tapaus on taas tykkänään
väisenä. Mentäsköhän kohta jo toinen juttu. Mä oon tykkänään
tuutumaan höyhensaarille! [to toista mieltä. Top tykkänään, tää
sleep] riittää mulle! [completely, abso-
lutely]
 451 tyrkyllä
t y k ä s t y ä ihastua, mieltyä Oot tykönään mielessään Kyllä tätä
tainnu tykästyä siihen kaveriin? juttua kannattaa jokasen miettiä
Mä oon nykyään tykästyny pelaan ensteks tykönään. Aattelepa ite ty-
tota golfia, [fall for sb, become fond könäs, jos sulle sattus yhtä kelju
of, take to sb/sth] tapaus, [(to think) for oneself]
t y k ä t ä 1 pitää jostakusta tai josta- t y k ö t a r p e e t varusteet, ainekset,
kin, olla ihastunut, mieltynyt Mä tarvikkeet Mitkäs tykötarpeet sin-
tykkään susta. Kuka musta muka ne reissulle sit pitää ottaa mu-
tykkää? Me tykätään letuista. Tyk- kaan ? Onks meillä ees kaikkia ty-
kääks sääkin tanssimisesta? En kötarpeitakaan, jos kerran pitäs
mä tykkää tosta uuesta opesta. [to tehä se piparitaikina? [things,
like, be fond of] 2 olla jotain mieltä, equipment; ingredients]
tuumia, arvella Mitäs tykkäät mun t y m p i ä tympäistä, harmittaa, kyl-
uudesta hameesta ? Mitäs tykkäät- lästyttää, inhottaa Kyllä tympi olla
te, jos mentäis jouluks etelään ? koko päivä heinäpellolla. Mua on
Mä tykkään, että toi on liian uhka- ruvennu tympiin toi sun käytök-
rohkeeta. Tykkääks sä, et tää on sesi Hommat alko tympiä ja me
liian rohkee puku niihin juhliin? lähettiin kaljalle. Tympii, kun mö-
[to think (of sth), have an opinion] killä on aina kalaruokaa, [annoy,
3 haluta, tahtoa, haluttaa, huvit- irritate; be fed up]
taa, hotsittaa Jos tykkäät, niin ota t y p y , t y p y k k ä tyttö, likka, kiltsi,
tosta! Mä teen just niinkun mä tyk- pimu Loikoiltiin vaan siinä rann-
kään! Tykkäisitkö lähtee eloku- nalla ja kateltiin hyvännäkösiä ty-
viin ? [to want, feel like, fancy] pyjä. Pena lähti sen typykän mu-
tykätä kyttyrää, matalaa olla kaan johkin. Otetaan toi typykkä
pahastunut, pahoittaa mielensä; kyytiin! [girl]
olla toista, vastakkaista tai eri t y r i ä epäonnistua, munia, möhliä,
mieltä, pitää jotakin kehnona, pilata, töpätä, töppäillä, törttöillä,
huonona Ethän tykkää kyttyrää, tyrätä Miten sä hölmö tyrit sen sel-
jos mä nyt lähen ? Jos sä tykkäät vän maalipaikan! Taas joku lan-
kyttyrää, niin sano vaan reilusti! depaukku tyrii tuolla liikenteessä.
Porukat tykkäs vähän matalaa Mitä siinä valitat, kun oot ite tyri-
mun ehotuksesta. [to take offence, ny koko homman? [to fumble, botch
feel upset; to disagree; to dislike] up, make a mistake]
tykö, tykönä, tyköä luo, luokse; t y r k y l l ä tarjolla; tarjoutumassa To-
luona; luota Mennäänkö tänään rilla oli monenlaista tavaraa tyr-
mummon tykö? Me käytiin eilen kyllä. Onkohan toi naikkonen tyr-
Marja-Liisan tykönä. Tultiin just kyllä? Pistetään tästä tavarat näy-
iskän tyköö sairaalasta, [to sb; with teikkunaan tyrkylle. Tulitkin just
sb; at sb's home; from sb]
tyrät rytkyy 452

siihen sopivasti töihin tyrkylle, löytyskö baarista hyvännäköstä

vai ? [on offer; volunteer] tytteliä mukaan, [girl]
tyrät rytkyy kovasta vauhdista, t y y l i tapa, toimintatapa, tottumus
menosta Eiköhän lähetä meneen Meillä on sellanen tyyli, että ensin
niin että tyrät rytkyy! Tanssattiin naidaan, sitten syyään ja sitten
koko ilta, että oikeen tyrät rytky! saunotaan. Jatka vaan samaan
[in full swing, in party spirit] tyyliin. Eno se vaan jatkaa juomis-
t y r ä t ä epäonnistua, mokata, muna- taan entiseen tyyliinsä, [way, habit,
ta, mählätä, möhlätä, töpätä Älä manner]
nyt vaan tyrää sillä viimesellä pi- tyyppi ihminen, henkilö Kyllä oot
kiksellä! Helkutti, kun menit ty- kumma tyyppi! Täällä hiiviskeli
räämään taas hyvän maalipaikan! joku ihan outo tyyppi. Sille tyypil-
[to blunder, botch up, blow (it)] le pitäis antaa turpiin! Kaikenlai-
t y r ä y s epäonnistuminen, töppöys, sia tyyppejä niitä käykin täällä ky-
mokaus, munaus, mähläys, m ö h - selemässä vaikka mitä. Sanoiks sä
läys Kyllä suakin pännis sellanen Penaa mukavaks tyypiks, no ei
tyräys. Tollasia tyräyksiä ei tässä kyllä oo! [person]
työpaikassa sit enää siedetä! t y y r i s 1 hinnaltaan kallis Toi tai-
[blunder, gaffe, bungle] taa olla aika tyyris kamera ? Tyy-
t y s s ä h t ä ä lopahtaa, keskeytyä, riiks tuli, mutta oli ne silti muka-
tyssätä (1) Olihan se ihan selvä, et vat juhlat! [expensive] 2 tärkeä, yl-
se faijan firman toiminta tyssähti väs, ylpeä Onpa pappa tyyriin nä-
melkein heti. Eihän nää hommat könen tossa kuvassa. Se isäntä
sentään siihen saa tyssähtää, et istu tyyriinä siinä traktorin päällä
jos vaan yks porukasta sairastuu. ja vaan komenteili kaikkia, [self-
[come to a hait] important; dignified]
t y s s ä t ä 1 loppua, lopahtaa, kes- t y ö te Mistäs työ otte tulossa? Ehit-
keytyä, tyssähtää Kaikki tyssäs sii- teks työ siihen junaan? Ootte työ-
hen, kun mä sairastuin. Matka tys- kin ihan hulluja! Menkää työ vaan
säs heti alkuun, kun auto hajos. eellä saunaan, myö tullaan peräs-
Koko homma on tyssäämässä ra- sä. [you (plural)]
hanpuutteeseen. [to end, come to a t y ö k k ä r i työvoimatoimisto Tarttis
halt] 2 evätä, peruuttaa, hylätä taas kävästä työkkärissä kysele-
Mun loma-anomus tyssättiin. Mie- mässä duunia. Pitäs viiä nää kaa-
het tyssäs sen hyvän ehotuksen vakkeet työkkäriin. [employment
heti alkuunsa, [reject, refuse, office]
decline]
työn alla tekeillä Mulla on just
t y t t e l i tyttö, likka, kiltsi; pimu, ty- pari muutakin hommaa työn alla.
py, typykkä Mitäs se äidin pikku Joks se sun gradus on työn alla?
tytteli nyt itkee? Kattelin tossa. [under way, in progress]
 453 tällätä
työntää nenänsä, sormensa nää tälleestipistäny kasaan? Puo-
joka asiaan, paikkaan puuttua, livoltti taaksepäin tehään tällei.
sekaantua joka asiaan Mitä sääkin Katos, ne siteet kuuluu pistää täl-
työnnät nenäs joka paikkaan, ei lei kiinni, [this way, like this]
tääkään asia sulle kuulu! Ei en tällei, t ä l t e i tällä ei, tältä ei, tälle ei
pomonkaan tarttis työntää sor- Tällei oo mitään tekoo näissä
meensa joka asiaan, [interfere, hommissa. Tältei saa sit ottaa noi-
meddle] ta alaoksia pois. Tällei saa antaa
t y ö t korttipelissä: korttien sekoitta- vettä kun kerran pari viikossa, tää
minen ja jakaminen Minä tein kukka kuolee muuten, [this...not]
työt, sinä alotat. Kuka teki viimeks tälli 1 isku, lyönti, laaki Iskä oli
työt? Kenen työt? [shuffling and saanu kovan tällin lonkkaansa sii-
dealing of cards] nä kolarissa. Mä annoin sille tyy-
tä, t ä h kysyvä, hölmistynyt, epäus- pille aika tällin päin naamaa.
koinen, yllättynyt tms. vastaus: Vastustaja iski jo alussa aika ko-
mitä, hä, häh "Varo nyt vähän! - via tällejä. Mä putosin siitä tällis-
Tä?" "Kuunteleks sä yhtään mi- tä kanveesiin, [hit, punch, stroke,
tään, mitä sulle sanotaan? - blow] 2 järkytys, järkyttävä uuti-
Täh?" "Tiedäks sä, et Make ja nen, k o k e m u s , tärsky Kun mutsil-
Pirre on menny naimisiin? - Tä!" ta löyty syöpä, ni se oli aluks kova
["What?"] tälli koko porukalle. Oli aika
täditellä halv. puhutella tädiksi, tä- rankka tälli joutua yhtäkkiä työt-
timäiseksi Äläpäs poika tädittele tömäks. [shock, blow]
meikäläistä! Se nainen suuttu, kun tällit sovittu tapaaminen, frefftt,
mä menin täditteleen sitä. [to call sb tärskyt (2), tärät Sovitaan tällit äs-
aunt] sälle kaheksaks. Mullon illalla täl-
t ä g i slg. julkisiin paikkoihin luvatta lit Maken kaa. [meeting, date]
tyylitellen kirjoitettu nimikirjoi- tällon, tälton tällä on, tältä on, täl-
tus, tagi, tag Tägejä oli spreijattu le on Tällon paksut juuret tällä
joka puolelle seiniin. Kyl mä tun- kasvilla. Tälton latva katkastu,
nen, et toi on Penan tägi. [graffiti varmaan pikkupojat. Tällon joku
signature, graffito, tag] antanu selvästi liikaa vettä, et tää
t ä i h a r a v a kampa Pese välillä toi on tukehtunu koko kasvi, [this]
kauhee täiharavasl Oisko sulia t ä l l ä i n e n tällainen, t ä m m ö i n e n M ä
lainata vähän täiharavaa? [comb] ostin tälläsen kätevän sipulisilp-
tällai, tälleen, tälleesti, tällei purin. Ei tälläsellä vekottimella
tällä tavalla, tällä lailla, näin No mitään tee. [this kind of, like this]
tällai sen saa hyvin irti, kun lyö t ä l l ä t ä 1 panna, asettaa, asettua j o -
tähän. Ei kai me tälleen vaan yht- honkin paikkaan, tilaan tms. Mihis
äkkiä lähetä kylään? Miten sä oot mä tällään nää kamppeet? Täi-
tälläytyä 454

lääs nyt ittes tohon tietsikan ää- täpöille! [full blast, at full speed, flat
reen! [put, set] 2 koristautua, kau- out]
nistautua, laittautua, siistiytyä, täl- t ä r p p i tenttiä, koetta tms. varten
läytyä (2); koristaa, kaunistaa, ko- valikoidusti hyvin opeteltu asia
ristella, kaunistella Tossa se Lissu En ehtiny lukee kunnolla kun muu-
on tällänny peilin eessä itteensäjo tamia tärppejä. Parissa tärpissä
tunnin. Alä nyt rupee tälläämään kävi säkä. [question-spotting]
ittees ihan hirveen koreeks! Mor- t ä r p ä t ä onnistaa, käydä hyvä (2)
sian oli tällätty ihan viimesen tuuri, (2) tuurata Mä hain sitä
päälle, [spruce up, smarten up] paikkaa ja heti tärppäs. Mä oon
t ä l l ä y t y ä 1 asettautua, laittautua ettiny uutta kämpää, mut ei oo vie-
johonkin paikkaan, tilaan tms. lä tärpänny. [have good luck]
Koitahan nyt tälläytyä tähän mei- t ä r s k y järkytys, järkyttävä uuti-
dän väliin! Tälläytykääs nyt tohon nen, kokemus, tälli (2) Se Paten
penkille, niin mä otan valokuvan! itsari oli hirvee tärsky niitten po-
[take one's place, station oneself] rukoille. Aika tärsky juttu toi sis-
2 tällätä itseään, koristautua, kau- kos avioero! [shock, blow]
nistautua, laittautua, siistiytyä, täl- t ä r s k y t 1 viinaryyppy, vahva se-
lätä (2) Pitää tässä kai ruveta täl- koitus alkoholijuomaa Otetaanko
läytymään niihin bileisiin. Sulha- pienet tärskyt ? Teepäs siitä vot-
nenkin oli tälläytyny parhaimpiin- kasta nyt oikeen mojovat tärskyt.
sa. [spruce up, smarten up] [drink, mix, swig] 2 sovittu tapaami-
t ä n tämän Mistä sää tän sait? Mä nen, treffit, tällit, tärät Mulla on
oon nähny ennenkin tän le ffan. tärskyt sen naisen kanssa illalla.
[this] Mua vähän jännitti eka tärskyillä.
tänks slg. kiitos, tattis Tänks! [meeting, date]
Tänks vaan, en mä jaksa syyä t ä r v ä t ä 1 pilata, munata, mokata
enempää, [thanks] Menit hullu tärväämään ihan sel-
täppi, täppä slg. palveluraha, vän maalipaikan! Hitto kun tulit
-maksu, tippi; raha Annetaan po- taas tärväämään mun hyvät ma-
jille vähän täppiä hommista. Port- hikset! [to blunder, botch up, blow (it)]
sarille piti heittää vähän täp- 2 tuhlata, haaskata, turmella Pe-
pää. Onks sulia vipata vähän täp- nakin on tärvänny koko elämänsä
piä? [gratuity, tip] tolia viinanjuonnilla. Älä sit tär-
t ä p ö i l l ä slg. täysillä, täysiä, tosis- vää niitä rahojas turhuuteen! [to
saan, k o v a a Mä treenasin täpöillä waste, squander, spoil, ruin]
ja paikkoja alko vihloon. En mä t ä r v ä ä n t y ä 1 turmeltua, tärveltyä,
pystyny vetään koko rundia ihan pilaantua Kaikki paikat oli tär-
täpöillä. Älä pistä sitä mankkaa vääntyny siinä vesivahingossa.
Pakkaa se taulu kunnolla, ettei se
 455 täynnä
pääse matkalla tärvääntymään! tässä, tästä viittaamassa puhu-
[become spoiled or ruined] 2 ajasta: jaan itseensä tai tilanteeseen, j o s s a
tuhlautua, haaskautua, kulua huk- hän on Mä oon tässä vähän aatel-
kaan Hitto, kun tässä jonotuksessa lu vaihtaa työpaikkaa. Tullaan,
tärvääntyy kallista aikaa! Pari tullaan, kunhan tästä ehitään! Ei-
tuntia siinä tärväänty, ennen kun hän tässä oo kohta mihinkään va-
saatiin auto takas tielle, [to waste raa! Kaikenlaista tässä kuuleekin!
time] Täytyy tässä 'minun täytyy' ensin
t ä r ä h t ä n y t päästään vialla, kaheli, vähän miettiä. Oon tässä 'viime
vinksahtanut Ootko sä ihan täräh- aikoina' vähän miettiny, pitäskö
täny? Toi ukko tuntuu vähän tä- ostaa uus auto. Pitääkin tästä
rähtäneeltä. En mä sen tärähtä- kohta lähtee. Eihän tässä oo kohta
neen tyypin kans rupee mihkään. enää mihinkään varaa! "Mitä
[crazy, weird, out of one's mind] kuuluu? - Mitäs tässä, ei kum-
t ä r ä h t ä ä mennä päästään vialle, mempia." "Onko menny hyvin? -
seota päästään, vinksahtaa Pitäs Mikäs tässä. " [<used to refer to the
vielä haastatella sitä vanhaa uk- speaker>]
koo, ennen kun se tärähtää lopul- t ä t i 1 lapsille puhuttaessa: aikuinen
lisesti. Onkohan sulia nyt päässä nainen Tulehan Pekka sanomaan
vähän tärähtäny, kun ihan hulluja tädille päivää. Äiti, tolia tädillä on
suunnittelet? [go out of one's mind, jänskä hattu. Mennääs katto-
go crazy] maan, jos naapurin täti ois koto-
na. [woman] 2 halv. vanhahko (so-
t ä r ä t slg. sovittu tapaaminen, tref-
vinnaisesti käyttäytyvä) nainen,
fit, tärskyt (2), tällit Tehään tärät
tantta, akka (1) Koko sali oli täyn-
pysäkille puol viieks. Mulla on
nä tätejä ihan jonninjoutavissa
ihan just tärät sen kimulin kans.
pippaloissa. Bingo oli taas tätejä
[meeting, date]
täynnä, [elderly woman]
tässei, tästei tässä ei, tästä ei Täs-
tätimäinen halv. tädin (2) kaltai-
sei oo mitään järkee. Tässei saa
nen, tädille (2) o m i n a i n e n Toi on
nyt ruveta hermoileen. Tästei oo
ihan tätimäisen holhoova asenne.
mitään hyötyy. Tästei sit saa ker-
Se pukeutuukin ihan tätimäisesti.
too kellekään, [this...not; here...not]
Sillä on sellanen tätimäinen luon-
tässon, täston tässä on, tästä on ne. [frumpy; patronizing]
Tässon sulle parikymppiä. Onneks täynnä, täysi kuin turusen
tässon vielä aikaa funtsia pari p y s s y tupaten täynnä, täpötäysi
viikkoo. Täston vielä pari kilsaa Se kapakka oli täynnä kun turusen
kirkolle. Täston paljonkin apua pyssy. Ootetaan seuraavaa ratik-
remonttihommissa, [this; (from) kaa, toi on täys kun turusen pyssy.
here] [very full, cramped]
täynnä itseään, itseänsä
täynnä itseään, itseänsä itsera-
kas, o m a h y v ä i n e n , itseään ihaile-
va Mua ärsyttää, kun toi tyyppi
aina niin täynnä itteään. Voiko
kukaan olla enempää täynnä it-
teensä kun toi nilkki! [smug, self-
satisfied]
t ä y s i l l e suurimmilleen, maksimiin
Älä paa sitä telkkaria täysille!
Pistä se kaasu täysille! [at full
volume, at full blast]
t ä y s i l l ä kovaa, lujaa, kaikin v o i -
min, täysiä Viimeisen kierroksen
mä päästin ihan täysillä. Bändi
soitti täysillä, [full blast, at full speed,
flat out]
t ä y s i p ä i n e n halv. täysijärkinen
Onkohan toi nakuilukaan nyt ihan
täyspäisen hommaa? Noi hipit ei
taija olla ihan täyspäisiä, [sane]
t ä y s i ä kovaa, lujaa, täysin v o i m i n ,
täysillä En pystyny juokseen ihan
täysiä loppuun asti. Miks se mank-
ka huutaa täysiä? [full blast, at full
speed, flat out]
t ä y s k ä s i pokerissa: k o l m o s e t ja
pari, täysi käsi Mulla on täyskäsi.
Kyllä neloset voittaa täyskäen. [full
house (in poker)]
täyttä häkää täysiä, täysillä,
vauhdikkaasti, kovalla kiireellä,
touhulla Painettiin treeneissä
täyttä häkää. Porukka yritti saada
lehtee valmiiks täyttä häkää, [full
blast, at full speed, flat out]
täyttää pyöreitä täyttää täysiä
k y m m e n i ä v u o s i a Jokos se vaari
pian täyttää pyöreitä? Ens vuonna
mäkin täytän pyöreitä, [to have
one's 50th (30th, 80th, etc.) birthday]
43a
t ä ä 1 tämä Mitä tää tarkottaa? Mi-
käs tää vekotin on ? Tää on ihan
totta, [this] 2 viittaamassa leikissä
puhujaan itseensä: tämä 'minä'
Leikitään, että tää olis noita ja se
olis prinsessa, [(in children's play) I,
me]
täällei, täältei täällä ei, täältä ei
Lähetään veks, täällei oo kivaa.
Miks täällei saa ees ruokaa? Tääl-
tei pääse mihkään. Onneks täältei
oo vielä häipyny just ketään.
[here... not]
täällon, täälton täällä on, täältä
on Pistä se ikkuna kii, täällon hir-
veen kylmä. Täällon aina kauhee
ryysis, lähetään toiseen kaup-
paan! Täälton aika pitkä matka
kaupunkiin. Täälton näköjään jo
porukat lähteny lätkiin, [(from)
here]
täältä pesee riehakkaana, rehvak-
kaana huudahduksena eri tilan-
teissa Täältä pesee, mä maksan
koko kierroksen! Varokaahan
vaan, täältä pesee sellanen laaki,
että! ["Here's to you!"]
t ö k k i ä 1 sujua kehnosti, kankeasti
Toisella jaksolla Suomen peli ru-
pes tökkimään pahasti. Mulla tök-
kii aika lailla tossa matikassa ja
fyssassa. Mikä siinä hommassa oi-
keen tökkii? [go slowly, limp along]
2 harmittaa, keljuttaa; inhottaa,
etoa Mua tökkii tollanen rehvaste-
lu. Mikäs siinä muassa nyt tökkii,
kun ei maistu? [annoy, irritate;
disgust, be wrong with] 3 piikitellä,
vinoilla, keljuilla Mitä sä taas ru-
peet tökkimään mun tekemisiä!
 457 töppöillä
Penakin on aina tökkimässä joka töllötät? Joku landepaukku ukko
asiasta mulle. [taunt, make a crack, töllötti meitä pitkään siinä laitu-
be nasty] rilla. [to stare, gaze, ogle]
t ö k s ä y t t ä ä vastata, kysyä, sanoa t ö m p s y viinaryyppy, huikka Ote-
tai toimia lyhyesti, usein epäkoh- taan tästä pienet tömpsyt! Oot
teliaasti tai kömpelösti Lopulta tainnu ottaa muutaman tömpsyn
mä töksäytin sille päin naamaa liikaa? [drink, swig]
suorat sanat. Tuskin se tyttö edes tönkkö jäykkä, kankea Siinä se
niiata töksäytti kiitokseks. Mitä sä tyyppi seiso vaan ihan tönkkönä
menit sille tollasta hävytöntä tök- eikä auttanu meitä ollenkaan. Ja-
säyttämään? [answer or say sth lat meni ihan tönköiks sen juoksun
rudely or abruptly] jälkeen. Onpas tönkköö käsialaa!
t ö k ä t ä harmittaa, ärsyttää, häiritä, [stiff, rigid]
tökkiä (2) Tollanen ruma käytös t ö n ö pieni, kehno (puinen
tökkää ainakin meikäläistä. Joten- a s u i n r a k e n n u s Toikin vanha tönö
kin toi räikee kuvitus tökkää rajus- on jo ihan kallellaan. Eipä olis
ti silmään, [annoy, irritate; disgust] hääviä asua tollasessa tönössä.
t ö k ö t t i 1 huono ruoka tai j u o m a [(wooden) shack, hut, hovel]
Mitä helkutin tököttiä tää sapuska t ö p e k s i ä töppäillä, tupeksia, tär-
on? Jätkät juotti mulle jotain vah- vätä tilaisuus, möhliä, tyriä, mu-
vaa tököttiä. Tää kahvi on kauhee- nia, kömmähtää Taas sä töpeksit
ta tököttiä, [bad food or drink] siinä maalin edessä hyvässä pai-
2 meikki, ehoste tms. tahnamai- kassa! Tuli vähän töpeksittyä il-
nen aine Toliakin missillä on naa- lalla niissä kemuissa. Pena oli tö-
ma ihan täynnä tököttiä. Pannaan peksiny inssiajossa jossain riste-
tästä purkista vähän tököttiä rat- yksessä. [to bungle, blow (it)]
taisiin, niin ei enää kitise, [make- t ö p p ä i l l ä töpeksiä, töppöillä, tu-
up; gunk, muck, goo] peksia, möhliä, munia, tyriä, m o -
töllätä, töllistellä tuijottaa, töllöt- kata Koko joukkue ei osannu muu-
tää, tollottaa, toljottaa Miten sä ta kuin töppäillä toisessa erässä.
jaksat aina töllätä tota telkkaria! Olit kuulemma taas töppäilly kän-
Aina noi jätkät on töllistelemässä nipäissäs? [to blunder, botch up]
naisia, [to stare, gaze, ogle] t ö p p ä y s erehdys, virhe, munaus,
töllö, töllötin televisio, telkkari, m ö h l ä y s , m o k a Mä tein ihan type-
telkku, tellu Tuleeks töllöstä mi- rän töppäyksen inssiajossa. Tolla-
tään hyvää tänään? Pistä se töllö- sia töppäyksiä ei sitten enää saa
tin jo kiinni! [television] sattua tässä firmassa! [gaffe,
t ö l l ö t t ä ä tuijottaa, töllätä, tollot- blunder, bungle]
taa, toljottaa Iskä töllöttää telkka- t ö p p ö i l l ä töppäillä, töpeksiä, tu-
ria kaiket illat. Mitä sä siinä mua peksia, möhliä, munia Mitähän se
töpseli 458

pöhköpää on taas päissään töp- t ö r p p ö i l l ä käyttäytyä kelvotto-

pöilly? Tuli vähän töppöiltyä ten- masti, hölmöillä, töppäillä, tuna- j
tissä. [to blunder, botch up] roida, törttöillä Taas tossa joku
töpseli pistotulppa tai -rasia Pistä landepaukku törppöilee autol-
nyt ensin se töpseli seinään. Onks laan. Koitas nyt sitten olla törp-
siinä vaatekomerossa töpseliä? pöilemättä niissä pikkujouluissa.
Ylttyyks tää johto siihen töpseliin ? [behave badly; blunder, bungle]
[plug; socket, outlet] törsätä, törsäillä tuhlata rahaa
t ö p ä t ä tunaroida, munata, möhlätä (huvitteluun, herkutteluun tms.)
Peeveli, kun töppäsin viimesen Pena on törsänny kaikki rahansa
laukauksen kutoseen. Pena oli tö- naisiin ja viinaan. Eiköhän törsä-
pänny inssiajossa. Taas sä töppä- tä ja tilataan listan parhaat pihvit!
sit! [to bungle, blow (it)] Lähettiin tästä likkojen kans just
t ö r k e i l l ä käyttäytyä törkeällä, kar- alennusmyyntiin vähän törsäile-
kealla, siivottomalla, sopimatto- mään. Nyt ei passaa enää hirvees-
malla tavalla Ettäs kehtaatkin ru- ti törsäillä, rahat loppuu, [spend a
veta tollasella tavalla törkeileen lot of money, squander]
vieraitten nähen! Se oli törkeilly t ö r t t ö h ö l m ö , törppö, typerä, kahe-
pomolle ja saanu kenkää, [behave li; typerys, nuija, ääliö Toi on ihan
offensively or rudely] törttö tyyppi. Säähän ajat kun joku
t ö r k e ä voimistavana sanana: kova, törttö! Tekis mieli kiskasta sitä
suuri, valtava, kohtuuton, paha törttöö kuonoon, [stupid; idiot]
Täällähän on ihan törkeet hinnat! t ö r t t ö i l l ä käyttäytyä kelvottomas-
Mulla on törkee nälkä. Siellä oli ti, hölmöillä, töppäillä, töppöillä,
törkeesti porukkaa. Eka laaki törppöillä, tunaroida Tossa kun-
meni törkeesti ohi. [outrageous, nossa et lähe mihkään autolla
huge; very much, very big, very hard] törttöilemään! Pena oli törttöilly
t ö r k y t u r p a siivotonta, rumaa kiel- pikkujouluissa taas oikeen ran-
tä käyttävä ihminen Onneks se kasti. [behave badly; blunder, bungle]
törkyturpa heitettiin täältä ulos. t ö t s ä (tötterömäinen) hattu, päähi-
Suu umpeen, törkyturpa! [a person ne Johan on tolia naisella on kar-
who uses coarse or offensive meen näkönen tötsä! Ota nyt sisäl-
language] lä toi tötsä päästäs! [cornet hat; hat,
cap]
t ö r p p ö h ö l m ö , törttö, typerä, kahe-
li; ääliö, typerys, nuija Toihan on t ö ö t kaheli, sekopäinen, hölmö;
ihan törppö idea. Toi tyyppi on vahvasti juovuksissa; hyvin väsy-
täys törppö! Ei siltä törpöltä kan- nyt, lopen uupunut Toi kaveri tai-
nata mennä mitään kyseleen. taa olla vähän tööt. Porukka oli jo
[stupid; idiot] ihan tööt loppuillasta. Mä olin sen
rankan päivän jälkeen koko lailla
 459 töötätä, töötöttää
tööt. [crazy, weird; heavily drunk; (1) Tööttää nyt tolle hölmölle pyö-
exhausted] räilijälle! Miks toi kuski meille
töötti äänimerkinantolaite Tötti ei tööttäsi Töötöttäkää sitten pihas-
toiminu katsastuksessa. Paina sa torvee, niin mä tiiän tulla ulos.
tööttiä tolle hullulle, se ei kato Töötötetään sille, että se hoksaa
eteensä! [car horn] päästää meidät ohi. [to toot, honk,
töötätä, töötöttää antaa auton sound (the horn)]
tms. torvella äänimerkki, tuutata
ufo 460

U,u
u f o slg. outo, k u m m a , hullu, h ö l m ö ukon käppänä pyy s rahaa, [elderly
Toi on ihan ufo juttu. Sähän puhut man] 2 (varttunut) mies Meitä oli
ihan ufoja. Mä oon ihan ufona sellanen bussilastillinen tavallisia
'ymmälläni, pihalla, ulkona' koko ukkoja ja akkoja. Siinä tarvittiin
jutusta. Me tultiin siihen paikalle monta ukkoo työntämään sitä autoo
ihan ufoina 'hämmentyneinä, y m - ojasta, [man] 3 avio- tai avomies;
m ä l l ä m m e ' . [weird, strange; lost, isä Taas se ukko karkas toisten
baffled] kanssa kaljalle. Samanlaisia tohe-
u f o i l l a slg. käyttäytyä oudosti, loja noi kaikkien ukot näköjään on!
omituisesti, hullusti Älähän nyt Mä sain meijän ukolta kakskymp-
rupee ufolleen siinä! Mitähän toi- piä elokuviin, [husband; father]
kin tyyppi täällä ufoilee ? [behave in u k k o m i e s naimisissa o l e v a mies
a strange way] Jokos sustakin on tullu ukkomies ?
uida (kiinni) liiveihin haastaa rii- Eipä tässä enää näin ukkomiehe-
taa; käydä johonkuhun käsiksi Älä- nä tarvi riennoissa juosta, [married
hän sä jätkä rupee uimaan liivei- man]
hin! Se kaveri meinas uia kiinni lii- ukkoutua, ukkoontua 1 miehes-
veihin. [pick a quarrel, ask for trouble] tä; vanheta, ukottua (1) Rupee toi
u i k k a r i t uimahousut tai -puku Pi- meijän iskäkin kait ukkoutuun,
täs ostaa ens kesäks uudet uikka- kun se ei kuulekaan mitään. Mä
rit. Se oli tosi komee jätkä pelkissä satuin näkeen yhen mun entisen
uikkareissa. En mä voi uikkarit ja- open, mut johan oli mies ukkoon-
lassa tästä mihinkään lähtee. tunu, selkä kumarassa kulki, [(of
[swimsuit, swimming trunks] men) become older, age] 2 miesval-
U k k e l i pieni m i e s , ukko, (iso)isä taistua, tulla miesvaltaiseksi,
Ovella kävi joku kumma ukkeli. ukottua (2) Tänkin kylän viljelijä-
Mitä helkuttia se ukkeli taas räh- väki on kovasti ukkoontunu, ei
jää? Mitäs teijän ukkelille kuu- tänne naisia tuu. Taas se hallitus-
luu? [short man, elderly man; father, kin senkun vaan ukkoontu!
grandfather] [become more male-dominated]
U k k o 1 vanha m i e s , äijä Mitähän Ukkovarvas isovarvas Mun ukko-
toikin ukko täällä hortoilee ? Joku varpaan kynsi lähtee kohta irti.
 461 umpihumalassa, -kännissä
Huitasin tossa vahingossa kir- sääntöjä. [lost, confused, clueless,
veellä ukkovarpaaseen, [big toe] not with sb] 2 rentoutumassa kodin
u k o t t u a 1 miehestä: vanheta, uk- ulkopuolella, ravintolassa, tanssi-
koutua, ukkoontua (1) Pitäis kai massa, viettämässä iltaa j o s s a k i n
vähän ruveta harrastaan jotakin Käytäs mekin joskus ulkona syö-
jumppaa, ettei ukottuis niin no- mässä. Oltiin naisporukassa illal-
peesti. Ei sillä enää ees kulli seiso, la vähän ulkona hurvittelemassa.
se on ukottunu, saakeli! Tääkin [eating out, out partying]
hirviseura alkaa vaan ukottua, U l l a k k o pää, aivot, vintti Ton jät-
kun ei nuorta polvee oikeen taho kän ullakko taitaa vähän heittää.
tulla porukoihin, [(of men) become Onks sulia ulakko ihan pimeenä?
older, age] 2 miesvaltaistua, tulla [head, mind, brain]
miesvaltaiseksi, ukkoutua, uk- U l o s rentoutumaan, viettämään va-
koontua (2) Niin ne vaan tänkin paa-aikaa kodin ulkopuolelle, ra-
tienoon talot rupee pikkuhiljaa vintolaan, tanssimaan tms. Men-
ukottuun, kun ei tänne akat viitti täskö tänään ulos syömään ? Me
tulla eleleen ja hommia paiskiin. päätettiin lähtee työkavereitten
[become more male-dominated] 3 nai- kans illalla ulos. [(to go) out to party
sesta: avioitua, mennä naimisiin, or to eat]
ottaa ukko (3) Niin sekin vannou- u l o s t a a heittää, järjestää, toimittaa
tunu vanhapiika lopulta ukottu. ulos Noi häiriköt pitäis jotenkin
Meinaaks sää vanha akka vielä ulostaa täältä kapakasta. Se lunt-
ukottua? [(of women) marry a man] taaja ulostettiin salista, [throw out;
ulalla hämmentynyt, ymmällään, chase away]
ulkona, pihalla Mä olin koko luen- ummet ja lammet asioista: kai-
non ajan ihan ulalla. Musta toi kenlaista, paljon, sitä j a tätä, yhtä
juttu meni vähän ulalle, [lost, ja toista; liikaa, joutavia Taas se
confused, astonished] juoruakka tarinoi täällä täällä
ulkomaanpelle halv. ulkomaalai- ummet ja lammet. Multa kyseltiin
nen Joku hemmetin ulkomaanpel- siinä työpaikkahaastattelussa um-
le tuli siihen kyseleen tietä. Se met ja lammet, [this and that (and the
tyyppi tais olla niitä ulkomaan other thing)]
pellejä, [foreigner, immigrant] umpihumalassa, -kännissä,
u l k o n a 1 hämmentynyt, y m m ä l - - t u n n e l i s s a vahvasti, tolkutto-
lään, pihalla Toi sekopää on ihan masti humalassa, kännissä Pena
ulkona koko hommasta. Mä oon ajo autonsa umpihumalassa met-
tosta fyssasta nyt kyllä vähän ul- tään. Ei oo järkee juua ittensä um-
kona. Puolet porukasta oli heti pihumalaan. Tulit pikkujoulusta
ihan ulkona, kun maikka rupes la- taas umpikännissä! Eno juo itten-
teleen jotain älyttömiä pilkku- sä aina umpikänniin. Koko poruk-
umpikiero 462

ka alko olla loppuillasta umpitun- heitas tohon viinaan, [spend,

nelissa. [severely drunk] squander; invest]
u m p i k i e r o erittäin, läpeensäkiero, u p p e l u k s i s s a uponneena, upok-
katala, petollinen Sen umpikieron sissa, kokonaan veden pinnan alla
savolaisukon kanssa en kyllä ru- Tuolla järven pohjassa se vene nyt
pee mihkään kauppoihin. Kaikki on uppeluksissa. Joku tukki oli
äijät on umpikieroja paskiaisia, noussu uppeluksista, ja me tör-
vieraissa ne juoksee, mut kotona mättiin siihen. Pena putos laituril-
ollaan niin pulmusia, [extremely sly ta ja jäi vähäks aikaa uppeluksiin.
and cunning, underhand] [under water]
umpisuoli umpilisäke Mulla oli uppista(keikkaa), upsista päi-
umpisuolen tulehus ja mut leikat- vittelevä tms. huudahdus etenkin
tiin. Se umpisuoli pääs puhkee- lapselle puhuttaessa Otetaan sut
maan, ja nous hirveen kova kuu- syliin, uppistakeikkaa! Uppista,
me. [vermiform appendix] kävipä hassusti! Upsista, kaatuko
unikeko halv. pitkään (aamulla) tai muki, äiti auttaa! [(used when
paljon nukkuva ihminen Ylös jo
talking empathetically to a child), oops]
siitä, senkin unikeko! Herätä se
ups, upsis(ta) huudahdus köm-
saakutin unikeko sieltä jo syö-
mähdyksen sattuessa: oho,
mään. [sleepyhead]
hups(ista) Ups, anteeks kun tässä
unta kaaliin, palloon nukahta-
tönäsin! Upsista, tais tulla pikku
misesta, nukkumisesta Eiköhän
moka! [oops, oh]
tollanen pöhnäjo tuo unta kaaliin.
u r a p u t k i työuralla (hyvin) etene-
Nyt täytys jo lähtee vetään unta
minen, virkaputki Mä oon päässy
palloon, [(fall or go) asleep, to sleep]
uraputkessa aika hyvin ylöspäin.
u p o t a 1 tehota, miellyttää; saada
Se uus pyrkyri aattelee vaan omaa
u s k o m a a n Bändin musa uppos po-
uraputkeensa, [career progress]
rukoihin. Toi surkee selitys ei up-
u r h e i l l a tehdä jotakin varomaton-
poo meikäläiseen, [to appeal, work;
ta, liian vaarallista, uhkarohkeata
to be credible] 2 kulua, m e n n ä ra-
Terveyden kustannuksella ei piä
haa, varoja Paljonks niihin häihin
uppos rahaa? Tohon remonttiin- urheilla. Älähän mee urheilemaan
kin on uponnu jo yli kymppitonni. sinne rotkon reunalle! Ei kannata
[(of money) to be spent] mennä urheileen noille heikoille
u p o t t a a sijoittaa, tuhlata, hukut- jäille, [do sth dangerous or foolhardy]
taa, hukata Paljonko oot valmis u r k u a u k i lujaa, täysillä ajamises-
Upottaan tommosen rähjän re- ta: hanat auki, urut auki Helkutti
monttiin rahojas ? Se jätkä upot- vie, pistäs urku auki, kyllä tietä
taa kaikki rahansa viinaan ja nai- piisaa! Ei muuta kun urku auki ja
siin. Ei sun kannata upottaa mur- menoks! [at full speed]

u r p o halv. yksinkertainen ihminen,
tyhmä, typerys, kaheli, h ö l m ö , tol-
lo, ääliö, urvelo, uuno Toi tyyppi
on ihan urpo. Eks sä urpo tajuu
mitään? Ei tolle urpolle kannata
mitään neuvoo, [stupid; idiot]
u r p o m a g n e e t t i halv. ihminen,
joka vetää urpoja seuraansa Voi
sua onnetonta urpomagneettia,
miten sä osaatkin aina haalia tol-
lasia kusipäitä äijiä! [idiot magnet,
moron magnet]
u r p u t t a a valittaa, purnata; soittaa
(aiheetta) suutaan Tee työs kun-
nolla, niin ei kukaan pääse urput-
taan sulle. Muksut urputtaa koto-
na millon mistäkin, [complain, nag;
ask for trouble]
u r u t a u k i lujaa, täysillä ajamises-
ta: hana auki, urku auki Onks sun
pakko päästää aina urut auki?
Pistäs urut auki, niin mentiin! [at
full speed]
u r v e l o halv. yksinkertainen ihmi-
nen, tyhmä, typerys, kaheli, höl-
mö, tollo, ääliö, urpo, uuno Eihän
toi urvelo käsitä näitä hommia!
tollasta urveloo pitäs kentälle
päästää, [stupid; idiot]
U s a Amerikka, Yhdysvallat Me tul-
tiin just Usasta. Broidi lähtee syk-
syllä Usaan vaihtariks. [the USA]
u s a l a i n e n amerikkalainen, jenk-
kiläinen Onks toi joku vanha
usalainen auto? Täällä kävi eilen
joitakin usalaisia. [from the US,
American]
ussa uskonto (oppiaineena) Musta
ussa on tylsää. Onks meillä tä-
nään muka ussaa ? Mitä läksyä
463 uutta suoleen
meille tuli ussasta ? [Religion (as
subject)]
u t a r e e t naisen rinnat, tissit, hinkit,
meijerit, daisarit Kato, miten ma-
keet utareet tolia mimmillä on!
Sillä naisella oli mahtavat utareet.
[breasts]
u u e - uusi-sanan vartalo uude- Mä
luulin sun autoo ihan uueks. Kyllä
kai uuella pyörällä kelpaa ajaa.
Saanko mä uuen jätskin ? Systeri
haaveilee uuesta asunnosta. Onks
sulia uuet silmälasit? [new]
uuelleen, uuestaan uudelleen,
uudestaan Sanopas toi uuelleen,
niin saat turpiis! Koko homma pi-
tää tehä uuelleen. Tullaan tänne
joskus uuestaan! [again]
u u n o h ö l m ö , tyhmä, mäntti, toope;
typerys, ääliö, urpo, urvelo Toi
uus tyyppi taitaa olla vähän uuno.
Eiks toi uuno tajuu mitään ? Ei tol-
laselle uunolle kannata mitään se-
littää. [stupid; idiot]
uusiin puihin uudistamisesta, uu-
deksi, uudenlaiseksi tekemisestä
Ei Pistetäänkö koko keittiö uusiin
puihin ? Tän lehen asu on pantu
näköjään kokonaan uusiin puihin.
[(to be) reformed, renewed, reshaped]
uutta suoleen uuden hankkimi-
sesta (vanhan tai entisen) tilalle;
uudelleen yrittämisestä (epäonnen
jälkeen) Ei muuta kun siitä vaan
uutta suoleen, jos entinen kundi-
kaveri lähti läiskiin. Mitä siinä
murehit yhestä takaiskusta, uutta
suoleen vaan! [(to get) a new one; (to
try) again]
vaahdota 464

V.v
v a a h d o t a puhua paljon ja kiih- uppois! Kiitos vaan ja näkemiin!
keästi, innota, paasata, saarnata [just] 5 painottamassa varoitusta,
Älä nyt rupee vaahtoon! Maikka muistuttamista tms. Katohan vaan
huus ja vaahtos taas koko iltapäi- 'huolehdikin sitten', ettet taas
vän. En mä jaksa kuunnella sitä myöhästy! Usko vaan, että hei-
anoppia, kun se aina vaahtoo. [taik koille jäille ei mennä! [just]
vehemently, rant, preach] vaasi maljakko Pistä nää kukat sii-
v a a n 1 vain, ainoastaan, ei muuta hen samaan vaasiin. Onks toi hie-
kuin Mä otan vaan yhen kaljan ja no vaasi joku perintökalu? [vase]
lähen himaan. Tässä kirjotuksessa v a a t e r i s s a täysin pysty- tai vaa-
on vaan pari virhettä. Mä sainfys- kasuorassa Katotaas vatupassilla,
san kokeista vaan seiskan, [just, onks se seinä ees vaaterissa. Nää
only] 2 vain, tahansa, hyvänsä ovet on sit pistettävä tarkasti vaa-
Kuka vaan pystyy tekeen ton sa- te riin. [exactly vertical or horizontal]
man tempun. Sieniähän on tuolla v a h d a t a katsoa, katsella, tuijottaa,
metässä missä vaan. Kysy mitä toljottaa; kytätä, valvoa, vahtia
vaan, niin mä kerron. "Tuutko Mitä sää niitä naisia aina vah-
mukaan ? - No miten vaan." [any, taat? Toi inhottava ukko vahtaa
any-] 3 i l m a i s e m a s s a vähättelyä, meitä. Mitä helkuttia toi naapuri
puolustautumista tms. Niin se aina vahtaa verhonraosta? Noita
vaan on. En mä vaan tiedä, missä kersojakin kun pitää aina olla
vika oli. Siinä se äijä vaan seistä vahtaamassa, [stare, ogle; keep an
tökötti eikä tehny mitään. Anteeks eye, watch]
vaan, mutta tää paikka on varattu. v a h t i a kytätä, vahdata Taas se
En mä vaan tiedä, missä vika oli. ämmä vahtii tuolla ikkunassa!
[just] 4 i l m a i s e m a s s a lupaa, m y ö n - Aina oot vahtimassa toisten asioi-
tymistä, toivotusta tms. Menkää te ta! Mitä siinä meitä vahit, painu
vaan jo eeltäpäin, jos on kiire. helkuttiin! [(keep a) watch]
Käykää vaan istumaan. "Saaks vahvari vahvistin Mä etin sellasta
täällä polttaa ? - Siitä vaan! " Kyl- hyväsoundista vahvaria, jota vois
lä me tullaan niin pian kun vaan roudata keikoilla. Tää on ihan
ehitään! Kunhan vaan tää vene ei
 465 vaikka
laadukas nelikanavanen vahvari. vohkaan, karkuun, pois Tekis mie-
[amplifier] li välillä vaihtaa maisemaa näistä
v a h v o i l l a vahvassa, hyvässä, edul- nurkista. Eiköhän olis viisasta
lisessa asemassa tai tilanteessa vaihtaa maisemaa, ennen kun ky-
muihin nähden Sä oot aika vah- tät tulee, [go away, make a move,
voilla siinä virantäytössä. Ai että escape]
määkö oon muka vahvoilla viesti- vaihtaa vapaalle siirtyä vapaa-
porukkaan? [(to have) an advantage, aikaan, k e v y e m p ä ä n ohjelmaan
the upper hand] tms. Eiköhän vaiheta vapaalle ja
vai 1 hämmästystä, toteamista, vä- lähetään kaljoille! Ei me siellä
heksymistä, torjumista, närkästys- laivaseminaarissa mihkään va-
tä yms. ilmaisemassa Vai tulit si- paalle päästy vaihtaan vasta kun
näkin tänne? Vai on täällä muka iltamyöhällä, [relax, loosen up (after
kylmä? Vai vielä palkankorotus- work)]
kin pitäis antaa! Vai että Pena on v a i h t a r i vaihto-oppilas, -opiskelija
sittenkin syytön ? Vai sillä lailla, Koskas ne vaihtarit tulee tänne
että aiot lähtee lätkiin talosta? Suomeen? Mä lähen vaihtariks
[cused to express surprise, dispar- Jenkkeihin, [exchange student]
agement, irritation, etc.>] 2 ihmette- vaikea hämmentynyt, n o l o Mirkku
lyä, epäluuloa, vähättelyä tms. il- meni ihan vaikeeks, kun mä ky-
maisemassa: ihanko totta, oletko syin, miks sen maha kasvaa ? Pena
varma, niinkö (muka) "Tiäksä, et oli ihan vaikeen näkönen. Onks
Pena ja Mirkku on sit eronnu? - joku hätä, kun sä oot niin vaikeen
Ai on vai ? " Luuleks sä olevas joku olonen? [mixed up, embarrassed]
raju jätkä, vai? [<used to express v a i k k a 1 kuka, m i k ä tahansa, hy-
surprise, suspicion, disparagement, vänsä Tulkoon vaikka kuka, niin
etc.>] vetäsen turpaan! Se nainen suos-
v a i h e e s s a työn, toiminnan kes- tuu vaikka mihin. Näitä nauloja
keneräisyydestä: kesken, meneil- on vaikka minkä kokosia; Voihan
lään Homma on nyt vaiheessa. niin hullusti käydä vaikka kenelle.
Mullon noi opinnot vielä vaihees- Sähän osaat vaikka mitä! Sieniä
sa. [under way, in progress] on tuolla mettässä vaikka missä.
vaihtaa levyä vaihtaa puheenai- Mä oon käyny siellä vaikka kuinka
hetta, lakata jauhamasta samaa monta kertaa, [any, any-] 2 jopa,
asiaa Viittiks välillä vaihtaa tota vieläpä Mä lyön vaikka satasen
levyä, mä en jaksa kuulla aina sun vetoo, että Suomi voittaa. Voisin
marinaasi Vaiha nyt jo levyä! vaikka vannoo, että Pate on oi-
[change the topic] keessa. [<intensifier>] 3 esimerkiksi
vaihtaa maisemaa vaihtaa olin-, Mennään tänään vaikka teatte-
asuinpaikkaa, lähteä muualle, li- riin. Leikitään, että se olis vaikka
vaikka millä mitalla 466

prinssi ja tää ois prinsessa. "Lä- maisemassa, että asia on uusi: aha,
hetäänkö viikonloppuna mökille? ai jaa, niinkö "Mummu joutu sit-
- Vaikka." "Millonkas sitten läh- ten jäämään sinne sairaalaan. -
detään ? - Vaikka tunnin päästä." Vai niin siinä kävi!" "Se luento
"Mitäs sais olla?-No vaikka tota onkin peruttu. - Vai niin, harmi."
lauantaimakkaraa." [for instance; "Maito on melkein lopussa. - Vai
why not] niin." [«expression of surprise,
vaikka millä mitalla vaikka kuin- irritation, indifference, etc.>] 2 torjun-
ka paljon Porukkaa riitti vaikka taa, väheksyntää, ärtymystä tms.
millä mitalla. Kaloja olis tullu ilmaisemassa Vai niin, munko
vaikka millä mitalla, [no end of, any täällä muka pitäs kaikki hommat
amount of, any number of] hoitaa! Vai niin, tääkö on nyt ajan
vaikka muille jakaa runsaasta, henki, että töitä vaan lisätään ?
ylenpalttisesta märästä: yllin kyl- [«expression of irritation, defence,
lin Tolia kaverilla on voimia vaik- etc.>]
ka muille jakaa. Tästä koneesta vainohullu vainoharhainen Noi-
löytyy tehoo ja vääntöä vaikka han on ihan vainohullun puheita!
muille jakaa. Mullakin on tätä läs- Sun sikos on ihan vainohullu, kun
kiä vaikka muille jakaa, [very se kyttää toisten touhuja, [paranoid]
much, more than enough] vaivainen 1 mitätön, vähäpätöi-
vai mitä myönnyttelevän kysy- nen, vähäinen Tää taulu ei maksa-
m y k s e n lopussa: eikö, e i k ö niin, nu kun vaivaset viis euroo. Hävi-
e i k ö totta Hieno juttu, vai mitä? sin sulle vaan vaivasen sekunnin.
Eikö ollu upee esitys, vai mitä? [mere, paltry, meager] 2 (jonkin) ar-
[cused as a tag question;-] v o i n e n Ei toi nyt ollu sen vaiva-
v a i n a a vainaja, kuollut A / w n p a p p a nen, että kiitellä pitäis. Olikohan
on ollu vainaa kohta kolme vuotta. tuokaan temppu nyt niinkään vai-
Se sattu siilon vaarivainaan hau- vanen? [worth sth, worthwhile]
tajaisissa. Mitähän äitivainaa vajaa halv. vähä-älyinen, tyhmä,
tuumais tästä nykymenosta ? [dead, vajaaälyinen Ootkohan sä vähän
deceased (person)] vajaa? Taitaa olla vajaa koko
vainaskaan, vaineskaan pu- tyyppi! [imbecile, retarded]
h e e n perumisesta, kieltämisestä, v a j a a l l a pelissä: vajaalla jouk-
kueella Toinen erä piti alottaa va-
kumoamisesta: väinkään, sitten-
jaalla. Päästiin tekeen maali va-
kään Ei vainaskaan, ei tää juttu oo
jaalla. [short-handed]
totta. Ei vaineskaan, en mä tarkot-
v a k i - yhdyssanan alkuosana: vaki-
tanukaan sitä, mitä mä kerroin.
tuinen, vakinainen; standardi- Mä
["No, just kidding!"]
oon sen reilun torikauppiaan va-
v a i n i i n 1 yllättynyt, harmistunut,
kiasiakas. Vakikävijöille on katso-
välinpitämätön tms. vastaus; il-
 467 valua
mossa vakipaikat. Toi on aina se valkoihosen kelejä. Näin kuumat
sun vakiselitykses. Onks sulia joku hommat ei kyllä sovi valkoiho-
vakipito 'vakituinen tyttö- tai poi- selle. [(referring to the speaker)
kaystävä' ? Nää ikkunat on vaki- Finnish people; we, us]
kokosia. Ne laudat on tilattu sa- V a l l o i s s a Y h d y s v a l l o i s s a Mä olin
halta vakimittasina. [regular; Valloissa vuoden vaihto-oppilaa-
standard] na. Eiks ne jo siellä Valloissa väsy
v a k k a r i vakituinen, vakinainen jankuttamasta tyhjää! Pena tuli
työntekijä Mä pääsin vakkariks Valloista ja oli oikeen olevinaan.
kuntosalille. Ootsä täällä duunis- Ne siepatut muksut piti palauttaa
sa ihan vakkarina? [permanent takasin sinne Valtoihin, [in the USA]
worker, regular employee] v a l m i s selvä, ratkaistu; lopen uu-
vaklailla, vaklata slg. vakoilla punut, kypsä; kuollut Tän matsin
Lähetääs vaklaileen, mitä likat te- lopputulos alkaa olla sitä myöten
kee! Must tuntuu, et toi naapuri on valmis. Mä olin ihan valmis sen
ruvennu vaklaan mun touhuja, [to matsin jälkeen. Kyllä sen heti nä-
spy, snoop, watch] ki, et se kuski oli ihan valmis, mut
vako vulg. naisen sukupuolielimes- ne muut oli vielä hengissä, [clear,
tä: pillu, vittu, rako Sillä eukolla settled; exhausted; dead]
oli vako heti ihan märkänä. Pääsit
valmista tavaraa huonokuntoi-
sä nuoleen vakoo? [vagina]
sesta, pilallisesta tavarasta, ai-
vaksi vahtimestari Kysytään tolta neesta yms.; selväksi käyneestä
vaksilta, missä se luento on. Mä
ottelutuloksesta tms. Nää lahot
olin pari vuotta tän koulun vaksi-
alahirret alkaa olla jo ihan val-
na. Vaksi tulee kohta avaamaan
mista tavaraa. Peli oli kolmannen
oven. [caretaker, janitor]
erän puolivälissä koko lailla val-
v a l k a t a valita, valikoida Muut
mista tavaraa, [deteriorated, no
valkkaa aina mun nenän eestä pa-
longer usable; clear, settled]
haat hommat. Valkataan hakijois-
v a l o h o i t o tekemätön laskutettu
ta ensin kaikki epäpätevät pois.
(korjaus)työ Ne tais antaa huol-
Valkkaa noista mummovainaan
lossa autolle pelkkää valohoitoo.
tavaroista joku esine itelles muis-
Tollasesta valohoiosta mä en
toks. [choose, select]
suostu maksaan senttiäkään! [an
valkkari, valkkis valkoviini
Otaks sä visää valkkaria ? Tuo sa- invoiced but undone work order]
malla mulle viinakaupasta pari valtsika slg. valtiotieteellinen tie-
pulloo valkkista. [white wine] dekunta Mä pääsin valtsikaan.
valkoihoinen tarkoittamassa Luet sä valtsikassa matikkaa?
(suomalaista) itseään: meikäläi- [Faculty of Social Sciences]
nen Ei nää helteet kyllä oo mitään v a l u a ihmisistä: edetä, kulkea, vir-
rata, saapua hitaasti Porukkaa ai-
valuutta
kaa jo valua juhlasaliin. Koitta-
kaas jo valua syömään sieltä ylä-
kerrasta! [to flow, flux, stream]
valuutta slg. raha Oisko sulia vipa-
ta meitsille vähän valuuttaa ? Mis-
tähän keksis jostain tarpeeks
luuttaa, niin ostas ton prätkän ?
Nyt on valuutat finis, [money]
vammainen halv. tyhmä, h ö l m ö ,
hullu, tärähtänyt, typerä, ää-
liö(mäinen), idiootti(mainen) Hei,
ootsä ihan vammanen ? Tolia hel-
kutin ääliöllä on ihan vammaset
puheet. Mä muistan kouluajoilta
ihan vammasia loruja, niinku alis-
tus- ja rinnastuskonjunktiot.
[stupid; idiot]
v a m p a t a naisesta: vietellä, vikitel-
lä, houkutella seurakseen Yritätkö
sä vampata tota kundia ? Se saake-
lin käärme vamppas mun poi-
kafrendin. [to seduce, vamp, score]
v a m p p i viettelijätär, miestennieli-
j ä Baarissa oli hyvännäkösiä
vamppeja. Ja sä hullu lähit sen
vampin kimppaan! Varo tota
vamppia! [vamp, coquette, flirt]
vanhanaikainen jääkiekossa:
maalin taitse kiertäen tehty maali
Pääsin kerrankin tekeen oikeen
vanhanaikasen! Ei moken pitäs
tollosta vanhanaikasta päästää
reppuun, [wraparound goal]
vanhanaikaisesti köpelösti, huo-
nosti, virheellisesti Nyt tässä hom-
massa tais sattua vähän vanhan-
aikasesti. Sille kimulille kävi van-
hanaikasesti 'tuli tahtomattaan
raskaaksi', [(to go) wrong, badly; (to
become) pregnant]
468
vanha parta kokenut (mies), kon-
kari Pena on tossa pontikankeitos-
sa jo vanha parta, [experienced and
skilful]
v a n h a p i e r u halv. vanha epämiel-
va- lyttävä (mies)henkilö Tosta ukos-
takin on tullu oikee jääräpää van-
ha pieru! Mä sanoin sille vanhalle
pierulle, että haistais paskan.
[unpleasant old person; old fart]
v a n h a p i i k a halv. keski-ikäinen tai
vanhempi naimaton nainen, ikä-
neito Mun sisko taitaa jäädä van-
hakspiiaks. Meijän ope on sella-
nen äkänen vanhapiika, [old maid,
spinster]
vanhapoika keski-ikäinen tai
vanhempi naimaton mies Tässä
sitä vaan elellään tällasta rauhal-
lista vanhanpojan elämää, ei oo
akkoja nalkuttamassa. Mun kaikki
serkut on vanhojapoikia. [bachelor]
vanha virsi vanha, iänikuinen,
sama asia Toi on aina se vanha
virsi, ettei muka oo rahaa! Taas sä
veisaat sitä vanhaa virttä! [the
same old story]
vanhentua, vanheta viivytellä,
viipyä, lorvia Eipä me tänne jäähä
kauaks aikaa vanhentumaan. Täs-
sä hommassa ei näköjään pitkään
vanhennuttu. Et sitten jää sinne
naapuriin vanheneen! [to delay,
waste time, dawdle]
v a n h u k s e t perheen (keski-ikäi-
set) vanhemmat Mennäänks tä-
nään kattoon vanhuksia ? Mitäs
teijän vanhuksille kuuluu ?
[parents]
 469 varrota
vanikka näkkileipä Mökiltä ei löy- [false start] 2 ennenaikainen o m a -
tyny muuta muonaa kun kivikovaa valtainen lähtö tai ryhtyminen j o -
vanikkaa. Mullon vanikkaa repus- honkin Otettiin töistä varaslähtö
sa mukana, [crisp bread] jo puoliltapäivin. Jätkät näyttää
vanja halv. venäläinen (sotilas), ottaneen jo varaslähön juhlin-
ryssä (1) Tullissa ne helkutin van- taan. [early start (without permission)]
jat rupes penkoon mun kamoja. v a r m a n a varmasti, taatusti En
Onkohan noikin jotain vanjoja, varmana suostu lähtemään mihin-
kun mä saanu sanaakaan selvää kään! Tuutko varmana sit ajois-
niitten puheista? [Russian (soldier)] sa? [(for) sure]
vanna k y l p y a m m e Tossa kuvassa varman päälle varmistaen, riske-
mä istun pienenä vannassa. Kuka j ä välttäen Viimeinen erä piti pela-
saakeli on heittäny yrjöt tonne ta varman päälle. Puun kaatami-
vannaan! [bathtub] sessa kannattaa ottaa varman
v a n t t u u t lapaset, kintaat Pannaan päälle, ettei satu mitään mokaa.
sulle lämpimät vanttuut käteen, Täytyy funtsia nää hommat var-
niin tarkenet tuolla pakkasessa. Ei man päälle, ettei tuu ylläreitä.
[secure(ly), safe(ly)]
palellu sormia, kun oli kunnon
vanttuut, [mittens]
varmat päivät kuukautiskierrossa
jakso, jolloin h e d e l m ö i t t y m i n e n ei
v a p a r i 1 pallopeleissä: vapaaheit-
ole todennäköistä Et sä kortsuu
to, -potku, -lyönti Suomi sai vapa-
tartte, mullon varmat päivät. Hitot
rin. Onneks molemmat vaparit
sillä likalla mitään varmoja päiviä
meni koriin. Just ennen loppuvi-
ollu, ja mä menin veteleen sitä pal-
hellystä Liukkonen latas upeesti
jaalla. [safe period, rhythm method]
tasotuksen suoraan vaparista.
v a r p a i l l a a n varuillaan, jännitty-
[free kick, free throw] 2 ilmainen
neenä Töissä pitää koko ajan olla
pääsylippu, vapaalippu Mä sain
varpaillaan, ettei pomo hermos-
pari vaparia illan lätkämatsiin,
tuis. Täytyy olla tässä vähän var-
lähetkö mukaan ? Me päästään
paillaan ton dollarin heilahusten
sen järkkärin antamilla vapareilla
suhteen, [on the alert, on one's guard]
siihen lejfaan. [free ticket] 3 vapaa-
varpaiset, varpajaiset lapsen
tunti, vapaapäivä Mullon aamu- s y n t y m ä n kunniaksi (kotona) jär-
päivällä yheksästä kymmeneen jestetyt kutsut Pian päästäänkin
yks vapari. Huomenna mulla on pitään varpaisia. Tulkaa sit meille
vapari, niin mä voin tulla kävä- illalla varpajaisiin! [childbirth party]
seen. [free period; day off] varrota odottaa, vartoa Varro vielä
v a r a s l ä h t ö 1 urheilijan liikkumi- vähän, mä tuun ihan kohta! Ootko
nen lähtöviivan yli ennen lähtö- sä varronnu siinä jo kauankin?
merkkiä, vilppilähtö Tokasta va- [wait]
raslähöstä mut diskattiin kisasta.
varsinainen 470

v a r s i n a i n e n kertakaikkinen, aika- sukupuoliakti, panokerta Mites

m o i n e n , kerrassaan, kaikkien ai- olis vielä yks varvi, kun kerran on
kojen On siinä mulla varsinainen samaan sänkyyn päästy? Naitiin
tohelo! Oli se varsinainen ilmes- me siellä pari varvia, [sex act]
tys siinä kauheassa kukkamekos- v a s e n k ä t i n e n omituinen, väärän-
saan. Toihan on varsinaista pel- tuntuinen, huolimaton Toi touhu
leilyä toi koko teijän työntouhu! näyttää vähän vasenkätiseltä. Toi
[real, proper, quite a(n)] jakkara näyttää siltä, kun se ois
v a r t o a odottaa, varrota Vartoos tehty ihan vasenkätisesti. [strange,
vielä pikkusen aikaa, mä tuun weird; sloppy, wrong]
kohta! Mä oon vartonu Penaa täs- vasikka 1 perävaunu Se rekka oli
sä jo tunnin, [wait] syvällä ojassa, mut vasikka oli
v a r t t i neljännes, neljännestunti jääny puoliks tielle. Siitä vasikas-
Kello on varttia vaille viis. Mä os- ta oli valunu öljyt maahan, [trailer]
tin papalle kolmen vartin pullon 2 halv. ilmiantaja, kantelija Pännii
viskiä. Akateeminen vartti tuntuu se saakelin vasikka, kun se meni
nykyään venyvän parikskymme- kertoon reksille. Tollaset vasikat
neks minuutiks. [quarter (of an hour, pitäs vetää munista hirteen!
litre, etc.)] [informer, squealer, fink, canary]
v a r t t i h u l l u täyttä ymmärrystä vasikoida halv. ilmiantaa (poliisil-
vailla, alentuneesti syyntakeinen le), kannella Joku oli menny vasi-
Penan tuomiosta napsahti neljän- koimaan mun pontikankeitosta.
nes pois, koska se todettiin vartti- Oot kyllä aika raukkis, jos vasikoit
hulluks. Ei sitä tuomittu elinkauti- tästä mun eukolle, [inform, fink, blab]
seen, kun ne piti sitä varttihulluna. v a s t a vahvistamassa kehumista,
[of unsound mind, mentally incom- moitetta, ihmettelyä tms. Tämäpä
petent] vasta maistuukin hyvältä! Siinä
mulla vasta oikee lurjus on! Sehän
varttitunti neljännestunti Sinne
vasta kummallista on! [(intensifier),
kirkolle kävelee tästä varttitunnis-
"Now (that's...)"]
sa. Jatketaan kokousta tossa vart-
vastarannan kiiski vastaan pa-
titunnin päästä, [quarter of an hour]
neva, uppiniskainen henkilö Ei se
v a r v i 1 kiertävä kerros rakennel-
vastarannan kiiski suostu mihin-
m a s s a tms. Toi alin hirsivarvi on
kään. Tollasia vastarannan kiis-
lahonnu ja se pitäis vaihtaa. Piip-
kiä ei pitäs ottaa porukoihin, [a
pua pitäis korottaa vielä pari kol-
reluctant or obstinate person]
me varvia, [tier, course] 2 korttipe-
vasten varten Mitä vasten 'miksi'
lissä, t y ö s s ä tms.: kierros, vuoro
sää tänne tulit? No sitä vasten
Mä jätän tän varvin väliin. Mä
'siksi' mä tänne tulin, että tapai-
olin töissä tänään kaks varvia pe-
sin yhen mun kaverin. Ne pullat on
räkkäin. [round; turn, shift] 3 vulg.
 471 vedellä hirsiä
sitten leivottu vieraita vasten, ei vau, vaude, vautsi ihastusta, in-
sit kosketa niihin! [for the sake of; nostusta tms. i l m a i s e v a huudah-
(that's) why] dus Vau, mitkä sääret! Vaude, voi-
v a s u r i 1 vasenkätinen henkilö; va- tinks mä kisan! Vautsi, miten hy-
sen käsi tai jalka Ootko sä vasuri? vännäkönen kundi! [wow]
Sitä vasuria vastaan on vaikeempi v a u h k o suuttunut, pillastunut, hur-
otella. Nää on vasurin sakset. Kir- jistunut, hermostunut; pelokas,
jotatko sä vasurilla? Pääsin pot- säikky Ope huus meille ihan vauh-
kaseen vasurilla ylänurkkaan, [left kona. Sähän oot ihan vauhko tyyp-
hand(ed); left foot(ed)] 2 v a s e m m a n pi. [angry, mad, nervous; timid]
käden isku, lyönti(laukaus) tms.; vauhkota, vauhkoilla, vauh-
v a s e m m a n jalan potku Sain täräy- k o o n t u a suuttua, pillastua, hur-
tettyä sen rajulla vasurilla kan- jistua, hermostua, m e n n ä suunnil-
veesiin. Makkonen latas vasurin taan Mitä sä taas vauhkoot siinä!
kahestakymmenestä metristä ja Mee siitä muualle vauhkoileenl
Suomi johti 1-0. [a left-hand stroke Maikka vauhkoontu tänään meil-
or punch; a left-foot shot] le. [become angry or nervous]
vatkata, vatkailla selvitellä, jau- v a u v a k u u m e k o v a halu saada
haa, vatvoa turhaan (vanhaa) asiaa lapsi Mun systerillä on hirvee vau-
Mitä hittoo sä vielä vatkaat sitä vakuume. Muhun tais tarttua vau-
samaa juttua! Anna olla jo, mitä vakuume, kun mä sain pitää sitä
sitä asiaa enää vatkailee. [bang on pikkusta sylissä, [baby boom; desire
about, dwell on sth] to have a baby]
v a t s a n p u r u mahakipu, mahanpu- v e b b i Internet-verkossa t o i m i v a
ru, vatsanväänne Mä saan vatsan- hypertekstiverkko j a graafinen
puruja, kun mä vaan aattelenkin käyttöliittymä, w w w , w e b , veppi
tota hernesoppaa. Mulle tulee Kantsis kattoo, jos siitä sanasta
kauheet vatsanpurut noista maito- löytys tietoo vaikka joltain haku-
tuotteista. [stomachache] koneelta vehistä. Mee ekaks veb-
biin ja hae sieltä mun kotisivut,
vatta vatsa, maha Mullon vatta ki-
niin siitä pääset eteenpäin, [web,
pee. Syökääs nyt vaan vattanne
World Wide Web]
täyteen! Meijän mummulla on kait
vattassa syöpä, [stomach, belly;
vedellä vulg. miehestä; naida, nus-
sia, panna Mä vetelin sitä eukkoo
abdomen]
paljaalla. Se anto vedellä kum-
vatupassi vesivaaka Katotaan va-
paankin rööriin, [(of males) have
tupassilla, onks tää varvi vaateris-
intercourse, screw]
sa. Ei tässä mitään vatupassia tar-
vedellä hirsiä kuorsata, nukkua,
vita, pistetään nää puut vaan
vetää sikeitä Tuolla se ukko jo ve-
suunnilleen pystyyn, [spirit level]
telee hirsiä, että koko yläkerta roi-
vedellä lonkkaa
kaa. Eiköhän mennä jo veteleen
hirsiä, [to snore; to sleep]
vedellä lonkkaa laiskotella, le-
päillä maaten, vetää lonkkaa Huo-
menna mä kyllä vetelen lonkkaa
koko päivän. Tekis tässä jo mieli
ruveta veteleen lonkkaa, [laze, lie
down idle]
vedellä nenille antaa selkään, tur-
piin, vetää nenille Penaa tarttis
joskus veellä oikeen kunnolla ne-
nille. Haluuks, et vetelen nenille,
hä? [beat on the face]
vedellä sikeitä nukkua, vetää si-
keitä Muksut tais mennä jo yläker-
taan veteleen sikeitä. Aamulla sit-
teen veellään sikeitä pitkään, [to
sleep]
vedellä viimeisiä(än), viimei-
s i ä v i r s i ä ( ä n ) olla lopuillaan,
päättymäisillään; olla kuolemai-
sillaan Nää naakelit vetelee
viimesiään, pitää hakee lisää. Toi
autonromu vetelee selvästi
siään. En mä tässä sentäs nyt vielä
viimesiä vetele. Vanha vaari tai-
taa vedellä jo viimesiä virsiä, [be
coming to an end; be on one's last legs]
v e d o s s a kunnossa, suorituskykyi-
senä, tarmokkaana, vireänä En mä
oo tänään oikeen vedossa.
joukkue on ollu pitän aikaa vah-
vassa vedossa, [in shape, in top form]
vedä handuun, käteen, tump-
puun vulg. solvauksena: haista
paska, haista vittu, vedä kuivat,
v e d ä vittu päähäs, korvilles Vedä
sä handuun jätkä! Vedä kätees,
senkin nuija! Vedä tumppuus!
["Fuck off!"]
472
vedä kuivat vulg. solvauksena:
haista paska, haista vittu, vedä
handuun, käteen, tumppuun, vedä
vittu päähäs, korvilles Vedä kui-
vat, saakelin homo! ["Fuck off!"]
v e d ä t t ä ä 1 käyttää moottoria liian
suurella kierrosnopeudella; ajaa
liian suurella tai pienellä vaihteel-
la Ei uutta konetta kannata vedät-
tää hirveen isoilla kierroksilla.
Miks sä vedätät noin pienellä
vaihteella? [rev it up too much; drive
in the wrong gear] 2 ajaa, mennä,
kulkea, hiihtää, juosta tms. lujaa,
k o v a a vauhtia Jätkät vedätti täy-
sillä koko matkan. Mihin sä nyt
taas noin kiireesti veätät? [go fast]
3 huijata, huiputtaa, petkuttaa Se
jätkä yritti vedättää meikäläistä
muka iskeneensä sen mimmin.
Mua on turha yrittää veättää tol-
lasilla tempuilla! [to cheat, swindle,
kohta
con, defraud]
viime-
vedä vittu päähäs, korvilles
vulg. solvauksena: haista paska,
haista vittu, vedä kuivat, vedä
handuun, käteen, tumppuun, vedä
kuivat Vedä sä mulkku vittu
päähäs! Vedä vittu korvilles, hel-
vetin ääliö! ["Fuck off!"]
v e e vuotta, -vuotias Mä oon jo
Meijän
kuus vee. Tää l e f f a on kielletty alle
viistoista veeltä. [years old]
v e e - v e « - s a n a n vartalo vede- Pal-
jonks se veen lämpötila on? Miks
noi housut on veessä? Ota ne siel-
tä veestäpois likoomasta. Pese ne
astiat kuumalla veellä. Kaadoiks
sää ne veet pois ? [water]
 473 veisata samaa, vanhaa virttä
v e e m ä i n e n vittumainen, raukka- v e h k e e t 1 vaatteet, varusteet,
mainen, ilkeä, inhottava, kelju, kamppeet, tamineet, vetimet Täy-
raukkamainen Se jätkä teki mulle tyy pistää päälle vähän huonom-
aika veemäisen tempun. Toi on mat vehkeet. Älä mene pakkaseen
tosi veemäistä reilua kaveria koh- noin vähissä vehkeissä! Pannaan
taan. [cowardly, nasty, awful] vehkeet kasaan ja lähetään!
v e h d a t a 1 peuhata, telmiä, kisata, [clothes; gear, equipment] 2 m i e h e n
vehtailla (1) Menkääs mukulat sii- sukupuolielimet, munat Joku hul-
tä jaloista muualle vehtaamaan! lu toikkaroi tuolla vehkeet paljaa-
Mitä te siinä taas vehtaatte, pai- na. Sillä neekerillä oli hirveen isot
nukaa ulos leikkimään! [play wildly, vehkeet. Pistä ne vehkees piiloon!
romp] 2 pelehtiä, seurustella, ku- [male genitals]
jeilla, vehtailla (2) Onks se vaari- v e h t a i l l a 1 peuhata, telmiä, kisail-
kin ruvennu taas naisten kans veh- la, vehdata (1) Eipäs nyt muksut
taamaan ? Lähtiks ne jäpälät taas vehtailla siellä takapenkillä! On
likkoja vehtaamaan? [fool around; noi kissanpennut kovia vehtaile-
date; scheme, plot] 3 viivytellä jou- maan! [play wildly, romp] 2 pelehtiä,
tenoloisesti ja turhanpäiten, v e h - seurustella, kujeilla, vehdata (2)
tailla (3) Mitä sä vehtaat, vaikka Ihan selvästi noi kaks vehtailee
on kiire! Akat vehtaa taas kau- keskenään. Tossa iässä kait pitää-
poissa. [delay, linger, dawdle] kin jo ruveta vähän vehtaileen tyt-
v e h j e 1 kalu, koje, kapine, laite, töjen kans. [fool around; date;
vekotin, väline, värkki (1) Millä scheme, plot] 3 viivytellä jouten-
vehkeellä tän purkin saa auki? oloisesti tai turhanpäiten, vehdata
Tollasta kummallista vehjettä en (3) Ne ukot jäi taas suustaan kiin-
oo koskaan nähnykään. Ei tällä ni vehtailemaan. Älä nyt enää
vehkeellä tee yhtään mitään. Ote- vehtaile siinä, osta vaan se kämp-
taan onkivehkeet mukaan, [device, pä! [delay, linger, dawdle]
tool; thing, (piece of) equipment]
veikkonen päivittelysanana Voi-
2 vulg. miehen sukupuolielin: sii-
han veikkonen tätä kurjuutta!
tin, penis, kalu, muna, kyrpä,
Veikkonen sentään, miten kurjas-
värkki (2); naisen sukupuolielin:
sa kunnossa sä oot! [oh my God, boy
pillu, vittu, värkki (2) Kato, kun
oh boy]
ton kundin vehje pullistelee hou-
suissa! Kyllä tuntu makeelta pai- veisata samaa, vanhaa virttä
naa vehje siihen eukkoon. Mitäs puhua samaa vanhaa asiaa, valit-
tykkäsit mun vehkeestä? Se kimuli taa, narista Mitä sä aina tuut tänne
muuten vasta osaakin käyttää ve- sitä samaa virttä veisaamaan! Ei
hettään! [penis; vagina] tartte aina veisata sitä vanhaa
virttä, [bang on about, dwell on, harp
on sth]
veisata viimeisiä(än) 474
veisata viimeisiä(än), viimeis- ollu taas omppuvarkaissa! [child,
t ä v i r t t ä ( ä n ) olla kuolemaisil- kid]
laan; olla loppuun kulunut Kyllä v e k a t a laskostaa, vekittää, viikata
se Pena nyt veisaa viimesiään, Miten tää hame on vekattu näin
kun sen syöpä on vaan levinny. kummasti? Ne pellit pitää vekata
Mummukin taitaa veisata jo vii- siististi nurkista, [fold, tuck]
mesiään. Toi vanha romu taitaa jo veke, vekka slg. pois, ulos, vek,
veisata viimesiään. Eipä tässä vie- v e k s Pena heitettiin kapakasta ve-
lä viimesiä olla veisaamassa. Po- ke. Vie noi kamas täältä vekka!
tilas taitaa veisata jo viimeistä [away, off]
virttään. En mä tässä vielä vii- vekkari herätyskello Mistä pistää
meistä virttä 00 veisaamassa. se vekkari soimaan kaheksaks. Ei
Mun vanha ulsteri veisaa jo vii- tää vanha vekkari herättäny mua.
me stä virttään, [be about to die; be [alarm clock]
worn out] v e k o t i n koje, kapine, laite, vehje
veitti veitsi Anna se veitti tänne! (1), vempain, vimpain, värkki (1)
Leikkasin veittellä vahingossa Mitä tolia kummalla vekottimella
sormeen. Kaikki keittiön leikkuu- tehään ? Mä en tietokoneista ja
veittet on taas tylsiä, [knife] muista vekottimista tajuu mitään.
v e i v a t a 1 pyörittää; sekoittaa Vei- [device, machine, tool]
vaa siitä kammesta, niin se peli v e k s slg. pois, ulos, vek, veke, vek-
rupee soimaan. Pitääks tätä taiki- ka Lähetään veks täältä! Mä otin
naa vieläkin veivata? [rotate, crank; sen aseen siltä tyypiltä veks. Pääs-
mix) 2 jauhaa, v a t v o a (samaa tä mut veks täältä! [away, off]
asiaa); olla osaamatta päättää asi- vekslata, vekslailla vaihtaa,
aa Mitä hittoo sä veivaat aina sitä vaihdella Onks sulia vekslata tää
samaa tarinaa! Se vaan veivaa ja kymppi vitosiks ? Vekslataas paik-
veivaa eikä osaa päättää, mitä pa- koja, mä en nää tästä mihkään.
nis päälleen, [bang on about, harp on Me vekslailtiin aina välillä part-
sth; be unable to decide] nereita. Ruvetaanks vekslaileen
v e k slg. pois, ulos, veke, veks, v e k - postareita? Tuolla se vekslailee
ka Toss ei 00 mitään järkee, mä hameitaan eikä osaa päättää, mitä
lähen vek. Painu siitä jo vek! päällensä pistäs. [to change, swap]
[away, off] vellinä, velliä voimattomana,
v e k a r a tenava, kakara, lapsi, muk- heikkona, velttona Jalat oli ihan
su Nyt vekarat autoon siitä, niin vellinä sen maratonin jälkeen.
päästään lähtemään! Pitäs kait Tuntuu kun polvet olis ihan velliä,
niille vekaroille keksiä jotain jou- ei ne kanna, [flaccid, flabby, limp]
lulahjojakin. Saakelin vekarat oli v e l m u kujeilija, kepposten tekijä,
velikulta On toi sun pikkuveljes
 475 verkkarit
ihan mahoton velmu. Se on ihan v e n t a t a odottaa, venata; olla ras-
velmun näkönen tyyppi, [rascal, kaana En mäjaksanu ventata, mä
scamp; roguish] lähin yksin. Venttaa ny vähän, ei
v e l m u i l l a tehdä kepposia, kujeilla, tässä niin hoppu ole! Lissu vent-
pelleillä; kieroilla, vilpistellä, taa jo toista skidii. [wait; be
venkoilla Eipäs nyt ruveta velmui- pregnant]
lemaan! Noi muksut aina velmui- ventta(s) holl, hoo odotahan,
lee kaikenlaista. Mun kans ei sit odota vähän, hetki vain Venttas
velmuilla! [play tricks, play the fool; holl, mä pistän ekka sähköt veks!
prevaricate, palter] Ventta hoo, pääset kohta veskiin.
v e l t t o i l l a olla laiskana, laiskotella, [wait, hold on, hang on]
vetelehtiä Töihin siitä, ei tänne oo v e n t t i lopen uupunut, rättiväsynyt,
tultu velttoileen! Jätkät vaan velt- rätti, kuitti Mä olin juoksun jäl-
toilee, vaikka pitäis tehä hommia. keen ihan ventti. Se tauti teki olon
[to idle, laze] ihan ventiks. Tuolla se ukko ma-
vempain, vempele vehje (1), ko- kaa ihan venttinä, [exhausted,
je, laite, vekotin, vimpain, värkki fatigued]
(1) En mä osaa tota vempainta v e p p i Internet-verkossa toimiva
käyttää. Onpa omituinen vempain hypertekstiverkko j a graafinen
kulkuneuvoksi Ohjaamossa oli käyttöliittymä, w w w , w e b , vebbi
kaikenlaisia vempaimia. Tivolissa Ne tiedot saa suoraan vepistä. Mä
oli vaikka mitä vempeleitä. Mei- voin laittaa ne kuvatkin veppiin.
naatko lähtee tolia vempeleellä Kato, jos se sana löytys joltakin
liikkeelle? [device, machine, tool] hakukoneelta vepistä. [web, World
venakko halv. venäläinen nainen Wide Web]
Tuolla baarissa olis venakkoja verenimijä halv. nylkyri, riistäjä,
tyrkyllä. Taas se saakelin venakko (koron)kiskuri Sille saakelin vere-
huijas mua. [Russian woman] nimijälle ei kyllä makseta tyhjästä
v e n a t a slg. odottaa, ventata; olla mitään! Kaikki ne herrat on pelk-
raskaana Venaas vähän, mä tuun kiä duunarin verenimijöitä! [loan
just! Mä oon venannu sua jo puol shark, shylock, profiteer]
tuntia. Mirkku venaa jo kuuennel- verkka slg. verryttely, verra Ennen
la kuulla, [wait; be pregnant] reenejä pietään aina lyhkänen
v e n k o i l l a keljuilla, pilailla, leu- verkka. Loppuverkat tehtiin ihan
kailla, irviä; kieroilla, vilpistellä, rauhallisesti, [warm-up]
velmuilla Ei tartte tulla tänne ven- v e r k k a r i t verryttelyasu, -puku Sul-
koileen! Säkin oot aina toisille lon hyvännäköset verkkarit. En-
venkoilemassa! Eipäs venkoilla hän mä voi näissä verkkareissa
siinä yhtään! [play tricks, play the sinne tulla, [tracksuit bottoms;
fool; palter; be nasty] sweatpants]
verra 476

verra slg. verryttely, verkka Verra tee. Sen kalastajan paatissa oli jos
alkaa sit puol tuntia ennen kisaa. jonkinlaisia vetimiä ja vem-
Ekaks pietään alkuverrat. [warm- paimia. [clothes; gear, equipment]
up] v e t i s t e l l ä itkeä, pillittää, vollottaa,
verta verran Minkä verta sitä lunta parkua Älä nyt rupee vetisteleen
on satanu ? On se auto vaan sen tommosesta turhasta! Mitä siinä
verta kallis, ettei voi ostaa. enää vetistelet, moka mikä moka!
[amount; much; so; that] [cry, yell, snivel]
v e s k a 1 (käsi)laukku, kassi Joku v e t k u t e l l a viivytellä, aikailla (ta-
varasti bussissa mun veskan. Viit- hallaan), kuhnailla Ei siinä kau-
tkö kantaa tätä toista veskaa ? panteossa kannata ruveta vetkut-
[handbag, purse] 2 pallopeleissä: teleen. Missä ne pojat taas vetkut- j
maali, reppu, kassi; maalikehikko telee, pitäs olla jo täällä! [delay, |
Eka erässä saatiin pari helppoo linger, dawdle] j
veskaa. Kuka niillon veskan suul- v e t o 1 kunto, suorituskyky, tarmo, ;
la? [goal] 3 maalivahti, molari, puhti, voima(t), vire Väsyttää ja \
m o k e , veskari Noillon ihan surkee alkaa veto loppua. Koko porukas-
veska, oikee imuri! Kyllä veskan ta oli jotenkin veto poissa.
ois pitäny toi laaki ottaa kiinni. [strength, stamina, form, shape]
[goalkeeper, goalie] 2 houkutus, vetovoima; taipumus,
v e s k a r i maalivahti, molari, m o k e ,
v i e h t y m y s Tossa miehessä on kyl-
v e s k a (3) Yrittäkää aina tehä mas-
lä jotain kummaa vetoo. Kyllä mä
kia veskarin eteen! Eiko ne älyä
tunnen vähän vetoo johkin hoito-
vaihtaa tota tumpeloo veskaria
alalle. [appeal, temptation; tendency,
veks! [goalkeeper, goalie]
interest] 3 rohkea, arvaamaton te-
veski, vessa vesiklosetti, WC
ko, temppu Oiskohan viisas veto
Mun pitäs nyt äkkiä päästä ves-
ottaa moke pois viime minuutilla?
kiin. Tuolla veskissä haisee hir-
Aika ovela veto jättää yks heitto-
veeltä. Missäs täällon vessa? Pis-
kierros väliin, [an unpredictable or
tä se vessan ovi kiinni! [toilet,
bold move]
bathroom, lavatory]
vetskari, vetski, vetsku veto-
vessanpytty, -pönttö WC-istuin
ketju Mun farkkujen vetskari ha-
Eipäs heitellä tulitikkuja vessan-
jos. Se mimmi rupes aukoileen
pyttyyn! Mä inhoon vessanpytyn
mun vetskiä. Pistä se vetskus kiin-
siivoomista. Tuolla se istuu ves-
sanpöntöllä lehti kourassa, [toilet ni! [zipper, zip]
seat, toilet] vettä myllyyn(sä) puheen intou-
v e t i m e t vaatteet, varusteet, kamp- tumisesta, yltymisestä Se tyyppi
peet, tamineet, vehkeet (1) En mä sai aina vaan lisää vettä myllyyn-
näissä vetimissä voi kirkkoon läh- sä, jos sille vaan mitään vastas.
Taas tuli vaimolle uutta vettä myi-
 477 vetää, vetäistä handuun
lyyn, kun se sai kuulla mun eilises- parikilosilla. Voitasko vetää
tä mokasta, [(to become) more 'juosta' pieni lenkki tossa purura-
enthusiastic, more intense] dalla ennen saunaa ? [(in sports,
vetämässä hakemuksen, ano- exercise) do sit-ups etc.]
muksen tms. vireillepanosta Mul- vetää hirsiä nukkua, kuorsata, ve-
lon paperit vetämässä lääkikseen. tää tai vedellä sikeitä Eiköhän jo
Täytyis pistää tossa loma-anomus lähetä vetään hirsiä! Se ukko ve-
vetämään, [in the process] tää vielä hirsiä, kun se tuli vasta
v e t ä m ä t t ö m i s s ä hyvin väsynyt, aamuyöllä pikkujouluista. Oikeen
uupunut, rätti, kuitti, piipussa, ikkunat tärisee, kun se lihava ukko
huonossa vedossa Mä oon ollu vetää hirsiä, [to snore; to sleep]
koko päivän aika lailla vetämättö- vetää lonkkaa laiskotella, levätä
missä. Mikäs nyt on, kun oot niin maaten Tossa se äijä on vetäny
vetämättömissä? Se tauti vei mun lonkkaa sohvalla koko päivän. Ei-
kunnon ihan vetämättömiin, [very köhän veetä loppupäivä lonkkaa!
tired, exhausted] [laze, lie down idle]
v e t ä ä 1 mennä, häipyä, laputtaa vetää sikeitä nukkua, vetää tai
Me lähettiin vetään sieltä kyttiä vedellä hirsiä Tuolla se ukko vaan
karkuun. Alahan vetää siitä! Nyt vetää sikeitä keskellä päivää. Te-
antaa vetää joka iikka! [go away, kis mieli lähtee tästä jo vetään si-
make a move; do sth quickly] 2 syödä, keitä. [to sleep]
juoda Johan siinä hampaatkin ha- vetää, vetäistä 1 maalata Toi sei-
joo, jos noi muksut aina vaan ve- nä pitäs vetää toiseen kertaan. Ve-
tää pelkkää limsaa ja karkkia. tästäänks nää karmitkin valko-
Joks sä vedit ne sapuskat napaas? seks? [to paint] 2 tehdä, suorittaa
Me veettiin Villen synttäreillä pit- jotakin nopeasti Veäs 'kirjoita' nyt
saa ja kakkua ihan mielettömästi. vaan nimes tohon paperiin. Kyllä
Toi ukko vetää joka ilta kaljaa mä pystyn vielä vetäseen 'juokse-
ihan hirveesti. Tollasta pöperöä maan' satasen alle yhentoista se-
mä en suostu sisuksiini vetämään. kunnin. [do sth quickly] 3 vulg. mie-
[eat, drink] 3 (kunto)urheiluun tai hestä: naida, nussia, nusaista, pan-
(kunto)liikuntaan liittyvissä suo- na, vedellä Mä vedin sitä akkaa
ritteissa Täytyy vielä illalla ehtiä takaapäin. Se anto vetää paljaal-
vetää tunnin verran kuntopyörää. la. Pääsiks sä vetäseen sitä ki-
Ekaks vedetään kakskymmentä mulia? [(of males) have intercourse]
vatsalihasta ja sit sama määrä vetää, vetäistä handuun vulg.
selkälihaksia. Täällä salilla liik- miehestä: masturboida, runkata,
kuu sellasiakin ruipeloita, jotka onanoida, vetää käteen, tump-
vetää reisien lähennyksiä kymme- puun, vetää kuivat Piti vetää han-
nen kilon painoilla ja habaa vaan duun, kun paineet kävi nii koviks.
vetää, vetäistä hatusta
Kävin tossa vetäsemässä han-
duun. [(of males) masturbate, jerk off]
vetää, vetäistä hatusta, hihas-
t a sanoa umpimähkään, valmiste-
lematta, keksiä omasta päästään
Ton selityksen sä taisit vetää ha-
tusta. Mä vetäsin sen vastauksen
ihan vaan tosta hihasta, [say sth off
the cuff; make up, cook up]
vetää, vetäistä herneet ne-
n ä ä n ( s ä ) hermostua, suuttua,
menettää malttinsa Maikka veti jo
eka päivänä herneet nenäänsä.
Pomo vetäs heti herneet nenään,
kun mä pyysin lisää liksaa.
[become angry or nervous]
vetää, vetäistä huiviin, huive-
riin j u o d a tai s y ö d ä nopeasti Vetä-
kääs ne kaljat äkkiä huiviin, niin
lähetään! Kunhan noi jätkät vetä-
see noi safkat huiveriin, niin pääs-
tään lähteen, [drink or eat quickly]
vetää, vetäistä huulesta, höp-
l ä s t ä petkuttaa, puijata, huijata,
huiputtaa, naruttaa, vetää nenästä
Älähän yritä vetää meikäläistä
huulesta! Likkoja on helppo pik-
kasen vetästä huulesta. Taas se
kauppias yritti vetää meitä höp-
lästä. Sitä hölmöö kaveria täytyy
yrittää vetästä vähän höplästä, [to
cheat, swindle, con, defraud]
vetää, vetäistä kotiin päin toi-
m i a o m a n etunsa hyväksi Toi
röyhkee tyyppi yrittää aina vetää
kotiin päin. Pitäähän kaupoissa
aina vähän vetästä kotiin päin. [act
to one's own interests]
vetää, vetäistä kuivat vulg. mie-
hestä: masturboida, runkata,
m
onanoida, vetää handuun, käteen,
tumppuun Piti vetää kuivat, kun se
muija häipy. Ei tässä nyt enää pa-
neta, kun ehin just vetästä kuivat.
[(of males) masturbate, jerk off]
vetää, vetäistä känni juoda it-
sensä humalaan, kännätä, vetää
lärvit Ei oo tuullu veettyä känniä
pitkään aikaan. Eiköhän vetästä
kunnon känni illalla! [get drunk]
vetää, vetäistä käteen vulg. mie-
hestä: masturboida, runkata,
onanoida, vetää handuun, tump-
puun, vetää kuivat On pakko vetää
käteen, kun eukko ei anna. Vetäsin
tossa käteen, kun kattelin porno-
kuvia. [(of males) masturbate, jerk off]
vetää, vetäistä lärvit slg. juoda
viinaa humaltumistarkotuksessa,
vetää känni, kännätä Pännii niin
helkutisti, et tekis mieli vetää lär-
vit. Illalla vetästään sit kunnon
lärvit, eiks joo? [get drunk]
vetää, vetäistä naamaan(sa)
syödä tai juoda jotakin Jätkät veti
kossua naamaan raakana. Vetä-
ses ne safkat nyt naamaas, niin lä-
hetään. Porukat veti tabuja naa-
maansa. [eat or drink sth]
vetää, vetäistä nenästä petkut-
taa, huijata, puijata, vetää huules-
ta, höplästä Se saamarin liero yrit-
ti vetää meikäläistä nenästä. Nyt
sua taiettiin vetästä nenästä.
[to cheat, swindle, con, defraud]
vetää, vetäistä nenään, ne-
niin, n e n i l l e lyödä, iskeä kasvoi-
hin, turpaan, turpiin, vedellä ne-
nille, antaa selkään Varo sit, ettei
se veä sua nenään, jos meet sille
 479
keljulleen! Pitäsköhän sua vetästä
neniin, saakeli! Jätkät oli vetässy
Penaa nenille, [beat on the face]
vetää, vetäistä ohi slg. menetellä
omaa etua tavoittelevasti, huijata,
vetää välistä Se jätkä tais vetää
aika lailla ohi siinä mopokaupas-
sa. Voi olla, et se vetäs meikää
pikkasen ohi. [to swindle, con, pull a
fast one]
vetää, vetäistä päänsä täyteen
juoda itsensä humalaan, juopotel-
la, kännätä Pena vetää joka ker-
ran päänsä täyteen. Nyt kyllä ve-
tästään pää täyteen, [get drunk]
vetää, vetäistä savut, sauhut
polttaa savuke tms. Veetään nää
savut ja lähetään! Ehtiiks tässä
vielä vetästä sauhut? [have a
smoke]
vetää, vetäistä tumppuun(sa)
vulg. miehestä: masturboida, run-
kata, onanoida, vetää handuun,
käteen, vetää kuivat Piti vetää
tumppuun, kun eukot läks veke.
Ootkohan sä vetässy taas tump-
puus? [(of males) masturbate, jerk off]
vetää, vetäistä turpaan, tur-
piin lyödä, iskeä kasvoihin, antaa
selkään Kohta vedän turpaan, jos
et oo hiljaa! Haluutsä, et mä vetä-
sen turpiin, hä? [beat up]
vetää, vetäistä vessa huuhtoa
WC-istuimen allas Muista sitten
vetää vessa perässäs! Kuka on jät-
täny vessan vetämättä? Saaks tän
vessan jo vetästä, onks ne röörit
kunnossa? [flush the toilet]
vetää, vetäistä vessasta alas
hävittää jotakin huuhtomalla W C -
vetää vittu päähänsä
istuimen allas Voiks nää tupakan-
tumpit vetää vessasta alas? Ton
sun surkeen kirjotukses vois vetäs-
tä vaikka vessasta alas. [flush sth
down the toilet]
vetää, vetäistä viikseen vulg.
miehestä: naida, nussia, panna
Pääsiks sä vetään sitä misua viik-
seen? Mä vetäsin sitä paljaalla
viikseen. [(of males) have
intercourse, screw]
vetää, vetäistä välistä menetellä
o m a a h y ö t y ä tavoittelevasti, hui-
jata, vetää ohi Äläpäs yritä taas
vetää välistä noilla tempuillasi Se
jätkä vetäs välistä, saamari! [to
swindle, con, pull a fast one]
vetää viimeisiään olla lopuil-
laan, päättymäisillään; olla kuole-
maisillaan, v e d e l l ä viimeisiään
Tää maali rupee vetään viimesi-
ään. Toi auton rakkine taitaa ve-
tää viimesiään. Toikin papparai-
nen vetää varmaan jo viimesiään.
[come to an end; be on one's last legs]
vetää viimeistä virttä(än), vii-
meisiä virsiä(än) olla kuole-
maisillaan, ikäloppu, v e d e l l ä vii-
meistä virttään Mummu taitaa ve-
tää jo viimeistä virttään. Ei tässä
nyt vielä sentään viimesiä virsiä
olla vetämässä, [be about to die; be
on one's last legs]
vetää viinaa juoda alkoholia Jät-
kä veti viinaa ja lääkkeitä yhtä ai-
kaa. Pena on vetäny viinaa jo aa-
musta asti. [drink alcohol]
vetää vittu päähänsä, korvil-
leen vulg. vahva herjaus Se saake-
lin mulkku sais vetää vitun pää-
veä' 480

hänsä! Voisit vetää vitun korvil- kemistä, ja sit on vielä joulukin tu-
les, saatanan runkkari! [<a coarse lossa. Älä nyt hyvä mies hosu sii-
insult>] nä, kaadat pian vielä koko veneen!
v e ä - vetää-vevbin vartalo vedä- Iskä oli ostanu mulle ihan hirveen
Veä siitä köyestä! Ei tää takka veä värisen puseron, ja se on vielä
ollenkaan ulos, se savuttaa vaan liian pienikin, [moreover, and what's
sisään. Mä veän sen veneen kohta more; to top it all; (for) sure] 2 torjuva
kuiville. Veätkö sä vieläkin tota tai jyrkkä vastaus "Tuliko kalaa?
tupakkaa? Veätteks te tätä jump- - Vielä mitä!" "Lähetkö mukaan ?
paryhmää? [pull, draw; lead, instruct; - Vielä kysytkin tommosta!"
eat, drink, smoke, have sth] [<used in negative answers>]
v i lueteltaessa numeroita: viisi, vii v i e n t i ä suosiota; kiirettä, menoa
Y, ka, ko, ne, vi... [five] Tolia kimulilla sitä riittää vientiä.
vibat, vibrat slg. tunneväristykset Onhan meikäläisellä ollu viime
Tosta biisistä tuli aika makeet vi- aikoina vientiä vähän joka paik-
bat. Siitä kamasta sai tosi kuulit kaan. [success, popularity; business,
vibrat. [vibrations, shivers, thrills] affairs]
v i e kirouksen, harmittelun, kum- v i e r a i s s a 1 syrjähyppyjen, vaki-
mastelun, ihailun tms. yhteydessä: naisen suhteen ulkopuolisten su-
v i e k ö ö n Saakeli vie, kun vituttaa! kupuolisuhteiden harrastamisesta
Helkutti vie, miten huono mäihä! Ukko oli saakutti saanu kuulla, et
Totta vie, miten tää on mahollis- mä olin käyny vieraissa. Taisit tul-
ta ? Olipa totta vie upea esitys! la suoraan vieraista, vai? Tekis
[<intensifier>] mieli mennä vieraisiin, kun oma
v i e d ä polttomoottorista: kuluttaa eukko pihtaa, [straying, being
polttoainetta, s y ö d ä Paljonks toi unfaithful to one's partner] 2 varsin-
vanha rakkine vie satasella ? Ei kin joukkueurheilussa: ottelemas-
tää kone vie yhtään sen enempää sa vieraspaikkakunnalla Tappara
kun se pienempitehonen. [use (gas, ei oo voittanu yhtään matsia vie-
petrol, electricity, oil)] raissa vielä tänä syksynä. Saa nä-
v i e k ö ö n kirouksen, harmittelun, hä, miten käy ens viikon matsissa,
kummastelun, ihailun tms. yhtey- kun ollaan vieraissa, [away, at the
dessä: vie Mä en sen tyypin vaati- opponent's home ground]
muksiin suostu, saamari vieköön! v i e r a s t a sukupuolisuhteesta vaki-
Piru vieköön, mikä myrsky! Kissa tuisen suhteen ulkopuolella Sait
vieköön, mitkä sääret! Totta vie- sä vierasta? Tulihan sitä naitua
köön, miten komee mies! eilen vierasta, [(sex with) sb else
[<intensifier>] than one's regular partner]
v i e l ä 1 lisäksi, kaiken huipuksi, j o - vieteri 1 jousi Tosta kaappikellos-
pa, sitä paitsi Mullon kauheesti te- ta on varmaan menny vieteri ha-

jalle. Sohvasta on varmaan kat-
kennu muutamia vietereitä.
[(metal) spring] 2 hermot, maltti Po-
molla oli taas vieterit kireellä.
Otahan tosta ryyppy, niin vieteris
löystyy. Mulla on siinä asiassa
aika pitkä vieteri, [nerves, com-
posure]
vietiin pakoon, karkuun lähtemi-
sen ilmauksissa: mentiin, lähde-
tään Siilon meitä vietiin, kun kytät
tuli paikalle. Nyt vietiin, ja äkkiä!
[<of escaping or going away>]
v i e t ä v ä lievä kiro- j a haukkuma-
yms. tehosana Voihan vietävä!
Voi sua, senkin vietävä! Missä ne
vietävän kakarat taas on ? Etkö sä
vietävä käsitä mitään ? Taas on
niin vietävä päänsärky. Miks toi
homma kestää niin vietävän kau-
an ? Väsyttääkin niin vietävästi.
häviö ottaa päähän niin vietäväs-
ti. [<mild curse word>]
v i h a i n e n 1 nopea, kiire(eellinen),
äkäinen (1) Manninen sai vihasen
lähön satasella. Johan lähti auto
vihasesti liikkeelle, [quick, hurried]
2 kova, kipakka, ankara, äkäinen
(2) Otettiin oikein vihaset löylyt.
Onpas siinä sun jalassas vallan
vihanen tulehus. [hard, tough,
heavy; intense, severe, acute]
vihannes aivokuollut Pena makaa
teholla letkuissa ja kait jo ihan vi-
hannes. [braindead]
v i h e l t ä j ä outo, kummallinen hen-
kilö; henkilö, joka yrittää päästä
vähällä Kyllä täälläkin päin lii-
kuskelee kaikenlaisia viheltäjiä.
Tenttiin tuli monenlaista viheltä-
481 viie-
jää. Kyllä tähänkin sakkiin mah-
tuu jos jonkinlaista viheltäjää.
[strange, weird person; responsibility
dodger]
v i h e l t ä ä 1 mennä, laputtaa, lähteä,
häipyä, vetää ( 1 ) Tuolla se poika
jo mennä viheltää. No niin jätkät,
antaas viheltää! Alkakaas vihel-
tää siitä tiehenne! [go, go away,
leave] 2 pallopeleissä: olla erotuo-
marina, vislata (2) Kuka viheltää
tän matsin ? Toi seepra ei osaa vi-
heltää mitään, [(in sports) be a
referee]
viherpiipertäjä halv. luonnonsuo-
jelija, eläinaktivisti En mä tajuu
noitten kettutyttöjen ja viherpii-
pertäjien touhuja. Mitä helkutin
viherpiipertäjiä sinne mettätyö-
maalle oli tullu mieltään osot-
Se taan? [environmental (or animal
rights) activist]
V i h t o r i v a i m o n s a määräysvallassa
o l e v a tai tämän tuloilla e l ä v ä
m i e s , tohvelisankari Aika vihtori
oot, kun annat muijas komennella!
Siellä se Arskakin nyt elelee Vihto-
rina rikkaan akkansa hoivissa, [a
henpecked man; a man who lives off
his wife]
vii lueteltaessa numeroita: viisi, vi
Yy, kaa, koo, nee, vii... [five]
vi ie- vzxsv-sanan vartalo viide- Mä
tuun siinä viien maissa. Sovitaan
tärskyt viieks siihen pääovelle. Ei
viiellä eurolla paljon mitään saa.
Tavataan viieltä! Ei sinne ehi vii-
essä minuutissa. Oon ootellu sua
täällä viiestä asti. Juotiin me ai-
naski viiet kaljat, [five]
vi ies
vi i e s viides Nyt on menossa jo vii-
es vuosi ilman viinaa. Syksyllä
meen viiennelle luokalle, ja Anni
menee viienneltä kuuennelle.
paperit pitää palauttaa
päivään mennessä. Mä oon synty-
ny toukokuussa, viies viiettä.
Joukkuekisassa me tultiin
siks. [the fifth]
v i i h t e e l l ä rentoutumassa huvitte-
lemalla tms. Olitteks te illalla
viihteellä? Lähetääs tänään vä-
hän viihteelle! [out partying]
viikata laskostaa, taittaa Pitääks
nää lakanat viikata? Viikkaa se
pöytäliina siististi kaappiin! [fold]
v i i k k i peruskoulun viides luokka
tai viidesluokkalainen Me
Pirren kaa olla kimpassa jo Viikil-
lä. Noi viikit on ihan kersoja, [the
fifth grade/class at school; fifth-grade
pupil]
viilata linssiin huiputtaa, petkut-
taa, huijata, sahata silmään, viilata
silmään Yrittiks se kauppias taas
viilata sua linssiin ? Mun pikkuvel-
jee on helppo viilata linssiin, [to
cheat, swindle, con, defraud]
viilata pilkku(j)a olla turhantark-
ka, nussia pilkku(j)a Eihän tässä
nyt ruveta mitään pilkkua viilaa-
maan! Että sä jaksatkin viilata
pilkkuja, eiks sulle mikään kelpaa!
[be pedantic]
viilata silmään huiputtaa, petkut-
taa, huijata, sahata silmään, viilata
linssiin Ei mua ihan niin vaan vii-
latakaan silmään. Autokauppiaat
ne vasta yrittääkin aina viilata sil-
482
mään. [to cheat, swindle, con,
mä defraud]
v i i l i p y t t y hyvin rauhallinen, tyyni,
Nää m i e l e n s ä malttava ihminen Mum-
viienteen mu se vaan on kun viilipytty, sattu
sitten mitä vaan. Mä kuuntelin sen
asiakkaan rähinää vaan ihan viili-
viien- pyttynä. [a calm person, cool as a
cucumber]
viimeinen, naula, niitti ark-
k u u n jonkun lopullisesta päätty-
misestä, päättämisestä tuhoami-
sesta Kyllä toi kolmas maali taitaa
olla viimenen niitti vastustajan
arkkuun. Sen lurjuksen käry vie-
raista oli viimenen naula ark-
kuun! [a nail in sb's coffin]
alettiin
viimeisen päälle viimeistä piir-
toa myöten, täydellinen, läpikotai-
nen Ei kaiken nyt tartte olla niin
viimesen päälle. Se tyyppi on vii-
mesen päälle huijari. Toi uus
kauppias on niin kohtelias, ihan
viimesen päälle, [perfect, complete;
in every detail]
viimeistä huutoa muodikkaim-
masta uutuudesta, suosiossa ole-
vasta: huudossa, suurta huutoa Ei
noi lannefarkut oo enää viimestä
huutoo. Viimestä huutoo on nyt
taas se, et housut lököttää pikka-
sen persuuksista. [in fashion, in
vogue, the 'in' thing]
viimeistä päivää hurjasta vauh-
dista, menosta, elämästä: täysillä,
täysiä, täpöillä, kovaa Kaahattiin
asemalle viimestä päivää, ja e hit-
tiin junaan. Pitääkö sun elää niin-
ku viimestä päivää! [full blast, at full
speed, flat out]

viimeistä viedään viimeisestä
tarjolla, myytävänä olevasta tava-
rasta tms. Pitäkäähän kiirettä, vii-
mestä viiään! Kohta viiään vii-
rnestä, kuka ehtii? [<of the last item
to be sold or taken>]
viime tingassa, tipassa viime
hetkellä,juuri jajuuri ajoissa, viit-
tä vailla, vaille Saatiin hommat
valmiiks viime tingassa. Ei pitäis
jättää asioita viime tinkaan. Mä
ehin viime tipassa bussiin. Sulia
on näköjään tapana jättää kaikki
hommat aina viime tippaan, [at the
last moment, just in time]
viinaanmenevä juoppo Mun eno
on pikkusen viinaanmenevä. Älä
helkutissa ota ja nai sitä viinaan-
menevää äijää ristiksesi [an
alcoholic]
v i i n a k s e t väkevät alkoholijuomat
Lähetääs hakeen Tallinnasta lasti
viinuksiu! Sovitaan, että viinakset
jätetään sitten kotiin, [strong
liquors]
viinapäissä(än) juovuksissa, hu-
malassa, kännissä Mitä helkuttiu
sä oot taas menny viinapäissäs
kemään! Pate riehu koko illun vii-
nupäissään. Olikohun se viina-
päissä tehty tappo? [drunk]
V i i n a p ä ä alkoholin sietokyky On
tolia Penallu uiku ruukku viina-
pää. Usko jo, että sullu ei oo tota
viinupäätä! [alcohol tolerance]
viirata 1 poiketa suunnasta, puol-
taa, heittää Tän auton ohjaus vii-
raa pikkusen vasemmalle. Jarrut
tuntuu viirauvan helkutisti. Vii-
raaks ton jätkän silmät? [swerve,
483 viisisatanen
veer] 2 sekaisin, sekopäänä, tyh-
mänä, ymmärtämättömänä o l e m i -
sesta, vipata (2) Nyt sulia kyllä vii-
raa pahasti. Tolia naupurin ukolla
on viirannu jo pitkään, [be out of
one's mind]
viisari värähtää miehestä: tuntea
sukupuolista kiihottumista Joko-
hun sillä jätkällä viisari värähtäis,
kun mä paan nää pikkumustat
päälle! Kyllä siinä viisari värähti,
kun se strippas siinä nenän eessä.
[(of males) be sexually stimulated]
v i i s a t a opastaa, osoittaa, näyttää
Mihis toi nuoli viisuu ? Voitko vä-
hän viisata, miten tää kirjahylly
kusutaan ? Annas, kun mä viisaan
sua niissä läksyissä, [to guide,
show, indicate; to give advice, help]
viisikymppinen 1 viisikymmen-
tävuotias Meikäläinenkin alkua
kohta olla jo viiskymppinen. Vielä
sitä näin viiskymppisenäkin tekee
mieli puri kolme kertaa viikossa.
[fifty years old] 2 v i i d e n k y m m e n e n
euron (tai markan) arvoinen sete-
liraha Mä löysin vanhan viiskymp-
te- pisen rippipuvun perstaskusta.
Etkö viltti ees viiskymppistä vipa-
ta ? [fifty euro note; fifty-mark note]
viisin, viisiin tavalla, lailla Älä
niitä perunoita tuolla viisin kuori!
Sillä viisin me sitten pelustuttiin.
Millä viisiin tän purkin saa auki?
Tällä viisiin. Tollu viisiin säjäät
viimeseks. [way, manner; like]
v i i s i s a t a n e n viidensadan euron
(tai markan) arvoinen seteliraha
Aika harvoin näkee vielä näitä
viissatasiu. Kummisetä anto mulle
viiskyt(ä) 484

viissatasen rippilahjaks. [five viito(i), viitoo lueteltaessa nume-

hundred euro note; five hundred mark roita: viisitoista, viistoi ...koo-
note] to(i), neeto(i), viito(i) kootoo,
viiskyt(ä) v i i s i k y m m e n t ä Vaimo neetoo, viitoo... [fifteen]
täyttää huomenna viiskyt vuotta. viittiä viitsiä En mä viitti tehä mi-
Mä oon itte jo viiskyt ja risat. Siel- tään. Eikö kukaan viitti auttaa?
lä oli suunnilleen viiskytä henkee. En oo viittiny kysyä siltä mitään
[fifty] _ __ koko asiasta. Miten sä viittit jan-
viis siitä sama(pa) se, on aivan sa- kuttaa tota samaa asiaa! Viittisit-
ma, ei kannata välittää siitä, ei sil- kö käydä kaupassa ? Älä viitti aina
lä väliä Viis siitä, mitä muut aatte- kiusata meitä! Viittitkö pitää tur-
lee musta. Viis siitä, vaikka tällä pas kiinni! Älä viitti! Ei me viittitä
kertaa hävittiin. Viis siitä, tuleeko lähtee enää mihkään. [bother to do
kalaa, kunhan päästään vesille. sth]
Viis siitä, miten muille käy, kun- viittä vailla täpärällä, hilkulla, lä-
han ite pärjään! [I don't care] hellä, melkein Olipas viittä vailla,
v i i s t o i lueteltaessa numeroita: vii- että ehittiin tähän junaan. Tää
sitoista, viito(i), viitoo ...neltoi, homma alkaa olla viittä vaille val-
viistoi, kuustoi... [fifteen] mis. [only just; nearly, almost]
v i i s u k e v y t (turhanpäiväinen) lau- v i i v a n a nopeasti, kiireesti, äkkiä
lelma, ralli (3) Kaikenlaisia viisu- Nyt pojat tänne ja viivana! Kyllä
ja niitä radiosta kuuleekin! Suo- tuli jätkät viivana paikalle, kun ne
men euroviisu jäi taas viimeseks. kuuli, et on ilmasta viinaa tarjolla.
[popular (merry) song] [now, quickly; hurry(ing)]
viis veisata olla piittaamatta, vä- viiä, viiään viedä, viedään Nää
kirjeet pitäs viiä postiin. En mä
littämättä jostakin; olla yhdente-
jaksa viiä niitä kamoja nyt mih-
k e v ä ä Ja katin kontit mä viis vei-
kään. Viiäänks nää romut kaatik-
saan koko juorusta! Ville viis vei-
selle? Me kyllä viiään teiät sit au-
saa koulunkäynnistä. Siitä tylsäs-
tolla kotiin, [to take]
tä tyypistä mä viis veisaan! [to not
v i k a v i i m e i n e n Toi saa olla sitten
care; to be uninterested]
vika kerta, kun valehtelet mulle!
viitata kintaalla olla välittämättä,
Joka lähtee vikana, saa sulkee
piittaamatta, kiinnostumatta josta-
ovet. Mä jäin kisassa vikaks. [the
kin, viis veisata jostakin Noin ty-
last]
perään idikseen mä viittaan kin-
taalla. Se vaan viittas kintaalla vika(a) korvien välissä sekaisin,
koko asiaan. Tollasille juoruille ei sekopäänä, tyhmänä, ymmärtä-
kannata muuta kun viitata kintaal- mättömänä, ei täysjärkisenä ole-
la. [to not care; to be uninterested] misesta Tolia ukolla taitaa olla vi-
kaa korvien välissä. Nyt tossa sun
 485 vimmattu
hommassas on kyllä vika korvien talon ikkunat on kaikki aivan villiä
välissä, [not sane, out of one's mind, kokoo. [inaccurate, nonstandard]
not all there] v i l t i s s ä vaihtoaitiossa o l e v a pelaa-
v i k a p a i k k a väärä paikka, kohta ja, j o k a ei osallistu otteluun Kyllä
Mentiin aluks vikapaikkaan. Mä pännii aina istua viltissä. Taas
lähetin sen kirjeen vahingossa vi- jouvuttiin pitkäks aikaa vilttiin.
kapaikkaan. Lissu hermoili ja lau- [(in sports) substitutes not used]
su repliikkinsä ihan vikapaikassa. viltti huopa, peitto Vedä siitä viltti
[the wrong place] päälles ja nuku siinä! Pitää tomut-
vikapisto, -tikki erehdys, virhe, taa kaikki tyynyt ja viltitkin.
moka Tais olla vikapisto ottaa se [blanket, quilt]
hölmö mukaan. Oli vikatikki sijot- v i l t t i k e t j u vaihtoaitiossa viltissä
taa niihin osakkeisiin, [mistake] o l e v i e n pelaajien j o u k k o Mä oon
v i k i t e l l ä suostutella, houkutella, ollu joka matsin vilttiketjussa.
viekoitella Yritääks toi kundi viki- Kyllästytti istua koko alkukausi
tellä sua mukaansa ? Koita nyt vi- vilttiketjussa, [(in sports) substitutes
kitellä se koira luokses. Mä sain not used]
vikiteltyä sen mimmin sänkyyn. v i l u n k i 1 vilppi, petos, huijaus Jät-
[persuade, tempt] kät tais harrastaa vähän vilunkia
vilauttaa, vilautella ehdottaa, eh- matikankokeissa. Tolia tyypillä on
dotella, tarjota (salaa) mahdolli- koko ajan vilunki mielessä. Mi-
suutta johonkin Mulle on kyllä vi- tään vilunkia ei sitten saa yrittää-
lautettu toistakin työpaikkaa. En- kään! [deception, fraud] 2 epärehel-
pähän sen tarkemmin kerro, mutta linen (ihminen), huijari, petkuttaja
on tässä muitakin vaihtoehtoja vi- Taitaakin olla aika vilunki toi uus
lauteltu. [to offer, suggest] kauppias. Ei se ennen oo tollanen
v i l l a k o i r a lattialle tms. muodostu- vilunki ollu. [dishonest person, fraud,
nut pölyhahtuva Viittisitkö lakasta swindler]
noi villakoirat lattialta? Sun sän-
v i m m a kiihkeä halu, hinku Mikä
kys alla on hirveesti villakoiria.
ihmeen vimma sulia on päästä
[dustball]
naimisiin ? Tolia naapurin akalla
villi 1 hurja, raju, hillitön; omitui- on ihan sairas vimma siivota joka
nen, erikoinen Diskossa oli yöllä päivä. Kersat yrittää päästä mu-
tosi villi meininki. Et sä voi lähtee kaan epätoivon vimmalla, [desire;
sinne noin villissä meikissä. Johan mania]
on villin näköset kuteet tolia mim- v i m m a t t u raivoisa, hurja, silmi-
millä! [wild, raving; weird, extra- tön, mieletön Mikä vimmatun kiire
ordinary] 2 epämääräinen, ei stan- nyt on? Se kersa huus kun vimmat-
dardin mukainen Nää laudat tuli tu. Mä pelkäsin ihan vimmatusti
sahalta ihan villin mittasina. Ton
vimpain 486

sen papparaisen kyydissä, [raging, kun on aika lähtee! Vinkkaas tota

frantic, furious, wild] tarjoilijaa tänne, [make a sign,
v i m p a i n vehje (1), koje, laite, ve- gesture] 2 antaa vinkki, vihje, neu-
kotin, v e m p e l e , vempain, rakkine v o Voisitko vinkata, mistä päin
Mitä helkutin Vimpaimia täällä kannattas ettiä kanttarelleja? Ei
ohjaamossa on näin hitosti? No se suostunu ees vinkkaamaan,
nyt se hajos koko vimpain. Ei tom- mistä niitä lakkoja löytyis. [give
mosella auton vimpaimella uskal- advice, give tips, tip sb off]
la mihinkään lähtee, [device, vinkata silmää iskeä, räpäyttää
machine, tool] silmää salaisesti tms. merkiksi Se
vinguttaa vinyyliä, visaa mak- ihana kundi vinkkas mulle silmää.
saa pankki- tai luottokortilla, Vaari vinkkas aina välillä silmää,
Visa-kortilla Ei auta muu kun ru- kun se tarinoi, [to wink]
veta vinguttaan vinyyliä. Oks sulia v i n k e ä veikeä, omituisen hauska,
käteistä vai vingutetaanks visaa? vinha, erikoinen, hassu Täällä-
[pay with debit/charge/credit card] päin on aika vinkee puhetapa. Oli-
v i n h a erikoinen, ihmeellinen, pas se pikkupoika vinkeen näkö-
kummallinen, merkillinen, o m i - nen! No jo sulia on vinkeet kuteet!
tuinen, hauska, v e i k e ä Onpa sulia Iskällä oli taas vinkee hymy, sillä
aika vinha hattu päässäs! Onpas on jotain mielessä, [peculiar, funny,
vinhan näkönen purjevene! Vaari extraordinary]
kerto aina vinhoja tarinoita. Mul- vinkkari suuntavilkku Ei tän ro-
le sattu eilen yks vinha juttu, ha- mun vinkkarit toimi. Mikset sä
luutko kuulla? [funny, peculiar- näytä vinkkaria, kun sä käännyt?
(-looking)] [turn signal, blinker]
v i n h a p e r ä j o k i n asia on tosijuttu, v i n k k e l i 1 suora kulma; suorakul-
paikkansa pitävä tieto Usko pois, main Onkohan nää vanhat nurkat
tässä jutussa on vinha perä! On- enää ees vinkkelissä? Ne ikkunat
kohan tossa nyt kuinka vinhaa pe- on pantava tarkasti vinkkeliin.
rää, mitä iltsikan lööpissä taas lu- Mihkäs sä nyt pistit sen vinkkelin
ki? [true, reliable information] tästä? [right angle; try square] 2 mut-
v i n k a kova, k y l m ä tuuli; v e t o Jär- ka kulkuväylässä tms. Se joki te-
vellä olis nyt hyvä vinka lähtee kee sen vuoren kohalla sellasen
seilaileen. Aika vinka käy pohjo- jyrkän vinkkelin vasempaan.
sesta. Täällä alakerrassa käy [curve, turn, bend] 3 suunta, pers-
kummallinen vinka. [severe cold pektiivi; näkökulma, näkökanta
wind; draught] Tästä vinkkelistä toi mökki näyt-
v i n k a t a 1 viittoilla, viitata, antaa tää olevan kallellaan. Asia riip-
merkki Ei se bussi pysähy, jos sä puu vähän siitä, mistä vinkkelistä
et vinkkaa. Vinkkaa sitten mulle, sitä kattoo. Kyllä mun vinkkelistä
 487 vintti
katottuna Pena on oikeessa. [point v i n k u a 1 pyytää, mankua, vaatia
of view, perspective; direction] Kersatkin on aina vinkumassa ra-
v i n k k i vihje, vihjaus, ohje, neuvo; haa. On ihan turha tulla vinkuun
merkki, merkinanto Voitko antaa tänne ylimääräisiä lomia! [beg,
vähän vinkkiä, mistä päin tuli s hy- pester] 2 luottokortin käytöstä
vin kalaa? Sun kannattas ottaa Maksetaanko rahalla vai pan-
tosta vinkistä opikses. Anna sitten naanko visa vinkuun ? Siinä taas
vinkki, kun pitää lähtee pois. muoviraha vinkuu, kun naisväki
[advice, tips; signal] lähti aleen. [<of using a credit card>]
vinkku viini Otat sä lisää vinkkuu ? vinkuintiaani halv. toisrotuinenSe
Mulla tulee vinkusta aina pää ki- oli joku sellanen aasialainen tai
peeks. [wine] mikä lie vinkuintiaani. Kaiken
v i n k s a h t a a mennä päästään vial- maailman vinkuintiaaneja niitä
le, seota päästään, tärähtää Sulia tänne Suomeenkin tulee! [a person
on tainnu päässä vähän vinksah- from a different ethnic group]
taa, kun tollasia puhut! Joku tolia v i n o i l l a keljuilla, naljailla, haastaa
mutsilla on varmaan vinksahtanu, riitaa, leukailla, pottuilla, vittuilla
kun se meni ostaan niin helkutin Miks sä aina vinoilet mulle ? Toi
kalliin turkin, [go crazy, go out of jätkä on aina vinoilemassa mun
one's mind] kuteista, [be nasty, pick a quarrel]
v i n k s a h t a n u t päästään vialla, ka- vino pino suuri määrä, paljon Sillä
heli, tärähtänyt; omituinen, sairas äijällä on kyllä vino pino rahaa.
Toi ukko vaikuttaa vähän vinksah- Töissä on taas vinot pinot hom-
taneelta. Se tyyppi kerto ihan mia. [a great amount, a lot]
vinksahtaneita juttuja. Toi riehu- vinosilmä halv. aasialainen, erityi-
minen alkaa olla musta jo täysin sesti kiinalainen ihminen Tänne
vinksahtanutta meininkiä, [crazy, tuli taas jotain helkatin vinosilmiä
weird; sick] kameroineen. Arska oli hakenu
vinksin vonksin sekaisin, sikin kaukomailta uuen akan, jonkun vi-
sokin, epäjärjestyksessä, miten nos ilinän. [an Asian; a Chinese
sattuu Muuton jäljiltä nää kaikki person]
tavarat on vielä vinksin vonksin.
v i n o s s a asiasta: ei niin kuin pitäi-
Autot oli pysäköity vinksin vonk-
si, vialla, hullusti Varmaan on jo-
sin ympäri pihaa, eikä se rekka
tain vinossa, kun niitä ei rupee
päässy tuomaan öljyä. Pojat on
kuulumaan. Nyt tossa naapurissa
rakentanu ton majansa vähän nii-
on tainnu mennä asiat ihan vi-
ku vinksin vonksin. Kuka ääliö on
noon, kun se ukko on ruvennu
asentanu noi kellarin hyllyt ihan
ryyppäämään, [wrong]
vinksin vonksin? [in disorder; hit-
vintti 1 ullakko Tonne vintille on
and-miss]
taas kertyny hirveesti roinaa. Tai-
vintti pimenee 488

Iin vintillä oli hirveen kylmä ja pi- nä, tyhmänä, ymmärtämättömänä

mee. [attic, garret] 2 äly, taju, pää, olemisesta: viirata (2), heittää
älli Heittääks sulia vähän vintis- päästä Vippaakohan tolia jätkällä
tä? Tolia tyylillä vippaa vintistä vähän päässä? Nyt sulia vippaa
aika pahasti, [head, brain, intellect] kyllä aika pahasti, [be out of one's
vintti pimenee tajunnan menettä- mind] 3 heittää, nakata, viskata Vi-
misestä Kohta veän turpaan niin pataan nää kamat lavalle ja lähe-
että vinttis pimenee! Pena joi taas tään! Vippaa ne romut roskik-
niin rankasti, että sillä vintti pime- seen! [throw, toss, chuck]
ni. [become unconscious] v i p i n ä 1 k o v a meininki, meno,
vintti pimeänä 1 halv. jonkun vä- vilske, kiire; vauhti On ollu aika-
häjärkisyydestä, yksinkertaisuu- moista vipinää töissä koko aamu-
desta, tyhmyydestä, dementoitu- päivän. Pistäkääs nyt vähän vipi-
neisuudesta tms. Tolia tyypillä tai- nää siihen touhuun! [flurry, bustle,
taa olla vähän vintti pimeenä. Eks hurry; pace, speed] 2 ihastumis-,
sä tajuu mitään, onks vinttis pi- kuhertelu-, seurusteluaikomus tai
meenä, hä? Mummun vintti alkaa -touhu Taitaa olla noilla nuorilla
olla jo aika pimeenä. [simple, jo pientä vipinää keskenään. Onks
stupid, retarded, demented] 2 tolkut- teillä jotain vipinää Lissun kans-
tomaan tilaan itsensä j u o m i s e s t a sa? [flirtation, flirt, fooling around;
Make sammu jo alkuillasta, tuolla dating]
se makaa vintti pimeenä. Pena joi vipinää kinttuihin kehotuksena
taas vinttinsä pimeeks. [heavily kiirehtimään, lähtemään; m y ö s
drunk] y l e e n s ä kiireesti lähtemisestä, toi-
v i n y y l i 1 analoginen äänilevy, vi- mimisesta Pankaas nyt jo vipinää
n y y l i l e v y , j o h o n ääni on tallennet- kinttuihin! Kyllä tuli muuten pojil-
tu urina Ruvetaanks soittaan vi- la vipinää kinttuihin, kun mä pää-
nyyliä tolia vanhalla levarilla? sin yllättään ne omppuvarkaista.
Tätä piisiä ei oo julkastu vinyylil- [stir, flurry; hurry]
lä. [vinyl record] 2 slg. pankki- tai 1 v i p p i pieni (lyhytaikainen) raha-
luottokortti, muoviraha Pannaanks laina Onks sulia antaa vähän vip-
vinyyli vinkuun ? Ei tässä nyt rahaa piä huomiseen ? Muista sit maksaa
tarvita, mä maksan tällä vinyylillä. tää vippi takasin! [short-time loan]
[debit card, charge card, credit card] 2 v i p p i VIP-henkilö, tärkeä, huo-
v i p a t a 1 antaa tai ottaa vippi, laina mattava henkilö Vipeille on oma
No mä vippasin sille satasen, kun odotushuone lentokentällä. Vipit
se vonku ja vonku. Vippaa mulle saa matkustaa aina eka luokassa.
vitonen! Mä vippasin kavereilta, [VIP]
kun ei ollu rahaa mukana, [lend or v i p p a s k o n s t i hätäkeino, kepuli-
borrow money] 2 sekaisin, sekopää- konsti, pielavetinen Se kellarin ovi
 489 visertää
on korjailtu jollakin vippas- ti muussa kuin varsinaisessa tar-
konstilla. Pitää keksiä jotain vip- koituksessa, toisen sijassa Tää
paskonsteja velkojen maksuun. kurkkupurkki saa nyt toimittaa
[trick, stopgap, makeshift] kukkavaasin virkaa, eiks vaan ?
viraapeli(homma, -työ) sivutyö, Saat hoitaa sen ajan isännän vir-
-toimi Mä suostuin tekemään ne kaa, kun mä oon reissussa. Koira
sihteerin hommat viraapelina. saa olla sillä aikaa talonmiehen
Eipä näillä viraapelihommilla virassa, kun ollaan kalassa.
just mitään rikastumaan pääse. [<serving as sth else>]
Viraapelitöihin kuuluu aina anoo virkaheitto halv. virasta erotettu;
sivutoimilupaa, [secondary job] tehtävästään tarpeettomana pois-
v i r h e l i i k e virhe, erehdys, h u o n o tettu käyttöesine tms. Naapuriin
ratkaisu, moka, vikatikki, -pisto muutti joku juoppo virkaheitto ni-
Tais olla virheliike ostaa niitä mismies. Ei sitä vanhaa virkaheit-
osakkeita. Se oli virheliike kertoo too faksia enää kukaan tarvinnu.
naisille niistä saunaillan sekoi- [dismissed; displaced, disposed of]
luista. [mistake, bad decision] virtanen, virtaska sähkövirta
viritelmä, viritys epämääräinen, Mistäs nyt saatas laturiin vähän
omituinen rakennelma, laite, kor- virtasta? Onks siellä kellarin lä-
jaus tms., kyhäelmä Onks toi hel- hellä missään töpseliä, että sais
kutin viritelmä muka joku anten- rälläkkän virtaskaa ? [electric
ni? Taitaa olla tuhoon tuomittu current]
koko tollanen viritelmä! Älä rupee
v i r u t t a a huuhtoa, huuhdella Jos sä
tekemään mitään hengenvaaralli-
tiskaat, niin mä virutan ne astiat.
sia virityksiä niissä sähköhommis-
Muista sit, että pyykki pitää virut-
sa. [device, contrivance; construction;
taa kunnolla, [to rinse (off)]
gimmick, job]
virveli pikkurumpu Siihen settiin
Virka 1 jonkin laitteen, tavaran
kuuluu kakskyttuumanen basso-
tms. tehtävästä, tarkoituksesta:
rumpu, muutamat tornit ja neljä-
josta ei ole juuri mitään hyötyä,
toistatuumanen virveli, [snare
jolle ei ole mitään tarvetta Mitä
drum]
virkaa tällä vanhalla kirjoitusko-
v i s e r t ä ä 1 ilmiantaa, kannella,
neella enää on ? Sillä romulla ei
laulaa Se uus tyyppi oli menny vi-
oo mitään virkaa, heitetään se
sertään pomolle meijän kortinpe-
pois! Tää ränkkä kopiokone pois-
luusta. Tossa se naapuri kävi taas
tetaan lopultakin virastaan. Van-
visertämässä, mitä tällä tienoolla
hat kelanauhurit joutaa jo panna
tapahtuu, [inform, report, fink, peach]
viralta. [<of useless things>] 2 j o n -
2 sönkätä, söpöttää, puhua turhia,
kin tavaran, esineen, ihmisen,
joutavia; sanoa, todeta Mitä siinä
eläimen tms. toimisesta tilapäises-
viserrät, painu muualle! Jotain se
 J
visiitti 490

kimuli siinä umpikännissä visers, osaks vissiä perääkin. Kyllä sussa

en mä viittiny ees kuunnella. "Toi olis vissiä johtajankin ainesta.
naapurin mummu on kans yks hii- [certain (kind of)]
vatin juoruämmä! - Älä muuta vi- v i s s i i n 1 varmasti, taatusti, takuul-
serrä!" [to babble, stammer; to say, la, vissisti Kuka siitä niin vissiin
state] tietää? Se juttu on ihan vissiin niin
v i s i i t t i vierailu, vierailukäynti eikä melkein, [for sure] 2 varmaan- f
Naapuri kutsu meijät illaks visii- kin, kai, kaiketi, arvatenkin, ehkä j
tille. Me käytiin eilen naapurissa Äiti on vissiin lähteny kauppaan. j
pikku visiitillä sen nuorenparin Makekin asuu vissiin täälläpäin. I
luona. Tehtäskö pieni visiitti sinne Sä vissiin jäät tänne yöks? jj
uuteen ravintolaan ? [visit] [probably, perhaps, I guess] j
v i s k a a l i p o m o , johtaja, pamppu, v i s s i s t i varmasti, taatusti, takuul-
herra Mitähän asiaa sillä viskaa- la, vissiin (1) Enpä menis niin vis-
lilla oli, kun käski käymään ? Ja sisti vannomaan, että Pena olis
minähän en tollasen pikku viskaa- sen tehny. Ihan vissisti pistin sen
lin puheista välitä, [leader, director, oven lukkoon! En vissisti lähe sin-
boss] ne toisten naurettavaksi [for sure]
vislata 1 viheltää Osaaks sä visla- v i s s y hiilihappopitoinen kiven-
ta ? Eiköhän vislata vähän noille näisvesi, v i c h y v e s i Pena on tain-
kimuleille! [to whistle] 2 pallope- nu ruveta raitisteleen, se joi vaan
leissä: olla erotuomarina, viheltää vissyä koko illan. Lantraaks sä
(2); viheltää peli poikki Kuka tän kossua pelkällä vissyllä ? [mineral
matsin vislaa ? Helkutti, toi tuo- water]
mari ei vislannu selvää maila- v i s v a 1 epämiellyttävä lika, kura
kamppia! [be a referee, blow the tms. (tahnamainen) aine Sun saap-
whistle] paas on ihan visvassa. Mitä helku-
v i s p i l ä n k a u p p a eroottisesta ihas- tin visvaa tässä purkissa on? [mud,
tumisesta, seurustelun alkamises- muck, filth, slime] 2 voimakkaahko
ta; yhteisen asian salamyhkäisestä harmittelusana: hitto, saamari
ajamisesta tms. Noilla nuorilla Voihan visva, nyt ne avaimet jäi
taitaa olla jo jotain vispilänkaup- sisälle! Voi visva, ei meikä pääs-
paa. Kepulla ja demareilla on sykään tentistä läpi! [<curse word>]
taas vispilänkauppaa. [flirtation; visvainen 1 vulg. iljettävä, inhot-
covert operations] tava, ruma, inhottavan likainen,
v i s s i 1 varma, tosi, taattu Tää on sottainen tms.; säädytön, rivo,
ihan vissi juttu. Oks se vissiä kans, härski, hävytön, rasvainen Vie noi
et ne on eronnu? [sure, certain] visvaset kalsaris helkuttiin täältä!
2 tietynlainen, jonkinlainen, Se kämppä oli tosi visvasessa kun-
eräänlainen On siinä juorussa nossa. Mä en tollaseen visvaseen
 491 vittu
räkälään kyllä mee. Kuulin äskön metrin j u o k s u Suomalaiset otti
Penalta oikeen visvasen vitsin. kolmoisvoiton naisten vitosella.
Jätkät kerto tosi visvasia juttuja. Viren juoks kultaa vitosella ja
[disgusting, revolting; dirty, filthy; kympillä siilon Munchenissä tai
obscene, vulgar] 2 harmittavan vai- missä se oli. [five-kilometer event]
kea, ikävä, inhottava Kyllä oli vis- vitsi 1 lievä kirosana Voi vitsi! Voi-
vanen tentti, saakeli! Aamulla on han vitsi, miten hyvä mäihä kävi!
taas visvanen herätys ennen nel- Vitsit, mikä moka! [<mild curse
jää, ei voi mitään, [unpleasant, word>] 2 järki, hyöty, itu, mieli;
irritating, nasty] konsti, niksi, ydinasia Ei tässä
v i s v o a harmittaa, keljuttaa, ottaa touhussa oo enää mitään vitsiä!
päähän, siepata, vituttaa Mikä sua Oisko siinä vitsiä, jos vaihettaskin
visvoo? Visvoo, kun pitää herätä oven saranointi toiselle puolelle?
taas aikasin. [annoy, irritate; be fed up] Vitsi on nääs just siinä, miten hyp-
v i t j a jääkiekossa: k o l m e n hyökkää- pyriltä osaa ponnistaa. Siinähän
jäpelaajan ryhmä, ketju Mä oon se koko homman vitsi piileekin.
pelannu Ramin kanssa samassa [sense, point, core; trick]
vitjassa koko kauden. Missään vitsit vähenee, vähissä keino-
vaiheessa meijän vitja ei löytäny jen, konstien vähenemisestä, ti-
yhteistä säveltä. Ykkösvitja teki lanteen vakavuudesta Pian rupee
kaikki maalit, [(in ice hockey) tässä vitsit vähenemään, jos ei
forward line, attacking line] kohta saada maalia. Kyllä siinä
Vitja(t) lievä kirosana Vitjat! Voi- vitsit vähenee, kun pomo saa kuul-
han vitja! Voi vitjat, miten huono la tästä. Alkaa olla vitsit vähissä,
säkä! Ja vitjat mä sinne meen! ellei pian tuu apua. [the situation
[<mild curse word>] becomes more serious]
Vitoa lähteä tiehensä, häipyä, kalp- vittu 1 vulg. naisen sukupuolielin:
pia Alahan vitoo siitä! Eiköhän lä- pillu, pimpsa, rako, reikä, riemu-
hetä vitoon täältä! [go away, leave] rasia, römsä, römpsä, torttu (1),
V i t o n e n 1 numero viisi, viitonen tuhero, tussu, tussukka, v a k o Sillä
Ope ei antanu mulle aineesta kun akalla oli jo vittu ihan märkänä.
vitosen. Mä mokasin viimesen lau- Siinä se eukko makas vittu paljaa-
kauksen vitoseen, [figure or number na. Mistähän täältä Kuopiosta
five] 2 viiden euron (tai markan) sais vittua? Suliakaan ei oo kos-
raha, viitonen Oisko sulia vipata kaan muuta kun vittu mielessä. Ja
vitosta huomiseen? Mä pistän vi- sehän vanhapiika ei taida ees tie-
tosen nokkiin. Lyyään vitonen ve- tää, mitä vitulla tehään. Pääsitkö
toa, kumpi voittaa! [five euro note, nuoleen vittua? [vagina, cunt]
five mark coin, fiver] 3 viiden kilo- 2 vulg. karkea kirosana j a haukku-
metrin hiihto; viidentuhannen masana eri yhteyksissä Vittu! Voi
vittuilla
vittu! Ja vitut, sanon minä! Painu
vittuun siitä! Haista vittu! Mitä
vittua! Vitun homo! Sä oot kans
yks vittu mieheks! Voi vitun ike-
net! Vittu soikoon! Voi saatanan
perkeleen vittu! ["Fuck!", "fucking",
etc.] 3 vulg. karkea vahvistussa-
na,varsinkin k y s y m y s t e n yhtey-
d e s s ä Mistä vitusta mä sen akan
löydän ? Millä vitulla tän purkin
sais auki? Miks vitussa kaikki me-
nee päin persettä? Onks täällä
taas joku vitun tarkastus? Kaikki
menee päin vittua! Mitä vittua sä
täällä teet? Mihin vittuun mä ne
avaimet pistin ? Mitkä vitun pippa-
lot täällä taas on? Vittu kun on
mukavaa! Meitä oli vittu ainakin
kuus jätkää, vittu, siinä samassa
kämpässä, vittu. Vitustako 'mistä'
mä sen tiiän? Vittuako 'mitä' mä
siitä välitän, miten mitten käy! [(a
coarse intensifier) fucking, fuck]
4 vulg. kieltoverbiä korvaamassa:
en, et, ei jne., vitut Vittu mä tästä
lähe 'en lähde tästä' mihkään! Vit-
tu se jätkä uskonu 'ei se jätkä us-
konut' mua. Vittu 'eivät' ne mua
kuuntele! [(used to express negation)
not, no]
vittuilla vulg. keljuilla, pottuilla,
haastaa riitaa Mitä sä oikeen vit-
tuilet siinä? Älä jätkä tuu mulle
vittuileen! Toi sama tyyppi on
aina vittuilemassa, [be nasty, pick a
quarrel]
vittuilu vulg. keljuilu, pottuilu, vit-
tuileminen Toihan on selvää vit-
tuilua! Nyt toi vittuilu saa jo riit-
492
tää! Mä en kuuntele enää tota vit-
tuilua! [nasty remarks]
vittujen kevät vulg. karkea kirous
Voi vittujen kevät, mitä menit te-
kemään! Voi vittujen kevät ja kyr-
pien takatalvi! [<strong curse word>]
vittumainen vulg. ilkeä, inhottava,
kelju, harmittava, tylsä, hankala,
vastenmielinen On siinä vittumai-
nen jätkä, saatana! Oli muuten
helvetin vittumainen tentti! Täällä
mökillä on ihan vittumaista olla.
Nää on niin helvetin vittumaisia
hommia! [nasty, obnoxious]
vitturätti vulg. terveysside Vie noi
haisevat vitturättis jo tosta helvet-
tiin! [sanitary towel/napkin]
vittuuntua vulg. suuttua, keljuun-
tua, kyrpiintyä Mä oon niin vit-
tuuntunu siihen jätkään! Ei tartte
heti vittuuntua, jos vähän käske-
tään! [become angry or fed up]
vitu(i)ksi, vitulleen vulg. huonos-
ti, hullusti, pilalle, piloille, läskik-
si, päin honkia, päin persettä, päin
vittua, perseelleen Kaikki menee
ihan vituks, jos sä alat riehuu!
Koko homma meni vituiks, kun
Pena sammu. Kaikki asiat menee
ihan vitulleen! Homma meni taas
vitulleen, kun Pena rupes riehuun.
Tää remontti on tehty ihan vitul-
leen. [terribly wrong, badly, totally
spoiled, "fucked up"]
vitun vulg. vahvistussanana: erit-
täin, kovin, hyvin Tossa kaupassa
on vitun sairaat hinnat. Tää ruuvi
on niin vitun lujassa. On niin vitun
kova kohmelo, et mä en pääse nyt
tuleen mihkään. Ulkona on muu-
 493 voi
ten sit vitun kova pakkanen, jos Ei oo koskaan vituttanu niin hel-
haluut tietää. Meillä oli illalla vi- vetisti, kun siilon pyhäaamuna.
tun hauskaa. Se oli kyllä vitun [irritate, piss sb off; be fed up]
hyvä leffa, [very, extremely, "fucking"] vitutus vulg. harmittaminen, pää-
vitun hailee vulg. yhdentekevää, hän ottaminen, keljuttaminen, vi-
yksi ja sama Kuules nyt, se on tuttaminen Nyt on vitutus huipus-
mulle vitun hailee, mitä sä teet! saan, kun se muija tuli paksuks!
Sen voi panna kiinni kummin päin Voikohan tähän vitutukseen kuol-
vaan, se on ihan vitun hailee. la? [irritation, being pissed off, being
[indifferent, unimportant; to not care] fed up]
vitun ikenet vulg. karkea kirous v i u h k a onni, (2) tuuri, mäihä, säkä,
Voi vitun ikenet, mitä menit taas m ä s i s Sulia käy aina kauhee viuh-
munimaan! Vitun ikenet! [<strong ka noitten akkojen kans. Eipä oo
curse word>] ollukaan aikoihin näin hyvä viuh-
viturallaan, viturassa huonosti, ka pokerissa! [(good) luck]
päin honkia, vinossa, hullusti, has- v i u l u t maksut, kulut, kustannukset
susti Sen juopon koko elämä on vi- Kuka maksaa viulut? Siitä kola-
turallaan. Tais mennä veikkaus rista tuli aikamoiset viulut.
ihan vituralleen. Nää tietsikan [expenses, costs]
näytön värit on ihan viturallaan. viuna slg. viina Veettiin jätkien
Kellarin hyllyt on kasattu ihan vi- kans viunaa koko ilta. Tuli otettua
turaan. Sun hamees on takaa vä- viunaa aika rankasti, [liquor, booze]
hän viturassa. [terribly wrong, badly, voda slg. vesi Voda on loppu. Pistä
totally spoiled, "fucked up"] vähän vodaa siihen viskiin! Yöllä
vitusti vulg. paljon, kovasti, helve- sato vodaa ihan kaatamalla.
tisti, perkeleesti, saatanasti Siellä [water]
oli vitusti porukkaa. Ottaa päähän
v o h k i a kähveltää, näpistää, pihis-
niin vitusti. Yöllä on satanu taas
tää, varastaa Kuka on vohkinu
vitusti lunta, [a lot, very much, hell of
mun kalsarit? Jätkät kävi vohki-
aiot]
massa kaikki kaljat mun kätköstä.
vitut vulg. kieltoverbiä korvaamas- Joku oli vohkinu kassasta rahaa.
sa: en, et, ei jne., vittu (4) Vitut mä [steal, cop, lift]
siitä välitä 'en minä siitä välitä'/ v o i 1 päivittelyä, ihastelua, häm-
Vitut mä 'en minä' sitä tee! Vitut mästystä, harmistumista tms. il-
'eivät' ne sua usko! [(used to m a i s e v a huudahdus Voi miten iha-
express negation) not, no] naa täällä on! Voi miten pieni koi-
vituttaa vulg. harmittaa, keljuttaa, ra! Voi, niinkö siinä sitten kävi!
ottaa päähän, siepata, v i s v o a Mikä Voi sua, miten sä nyt noin teit! [oh]
sua nyt taas vituttaa ? Kyllä vitutti 2 vahvistamassa karkeita kirouk-
mennä sinne helkutin kokoukseen. sia, sadatteluja tms. Voi vittu! Voi
voida paksusti
saatanan perkele! Voi jumalauta,
kun vituttaa! Voi vittujen
[<intensifier>] 3 lievissä sadatteluis-
sa, päivittelyissä Voi ihme! Voi
hyvänen aika sentään! Voi elämän
kevät, mikä tyyppi! Voi yhden ker-
ran, mitä sulia on päälläs!
elämä, mitä täällä on tapahtunu!
Voi itku, kun siellä taas sataa! Voi
raato, miten mä nyt taas
Voi hyvä jumala tota poikaa!
veljet! [<intensifier>]
v o i d a p a k s u s t i v o i d a h y v i n Koko
porukka on voinu viime
meillä ihan paksusti. Ootko
paksusti? [be well, do all right]
v o i d e l l a lahjoa, suostutella (lah-
juksin) Pomo oli yrittäny
voidella niitä tarkastajia.
kohta suostuu lähteen mukaan,
kunhan sitä ensteks vähän
lee. [to bribe; to persuade]
v o i e t t ä pahoitteluna, päivittelynä,
häveliäänä sadatteluna: harmillis-
ta, harmi Voi että, miten huono sä-
kä! Voi että, kun sattuu
[oh no, oh my God]
v o i h a n useiden (lievien) kirous-
ten, harmittelujen, ihmetysten ym.
alkusanana Voihan nenä, kun kävi
huono säkä! Voihan vitsi, mikä
prätkä! Voihan viulu, kun juna
ehti lähtee! [<intensifier>]
v o i k k a voimistelu, liikunta (koulu-
aineena) Meillä on huomenna
voikkaa. Voikan ope anto mulle
vapaata, kun mullon ne, tiäksä.
[Physical Exercise (as subject)]
voiton puolella suurimman työn,
vaivan tms. o l e m i s e s t a takana-
494
päin: paremmassajamassa, tilassa
kevät! Nyt alkaa homma olla jo voiton
puolella. Tauti on nyt jo voiton
puolella. Pian päästään tässä ura-
kassa voiton puolelle, [almost
finished; doing better]
Voi v o i v o i harmia, sääliä, ikävää yms.
ilmaisemassa Voi voi, miten siinä
nyt niin pääs käymään! Voi voi, ei
mokasin! kai suhun sattunu ? Voi voi, tässä
Voi sitä itse kukin vaan vanhenee, [oh
no]
v o k o t e l l a houkutella, vikitellä,
aikoina viekoitella Yritä nyt jotenkin vo-
voinu kotella se kersa syömään. Se saa-
kelin jätkä rupes vokottelemaan
mun naista. Mä sain vokoteltua
vähän sen sakemannin saunaankin.
Kyllä se [persuade, tempt]
Volkkari, Volski Volkswagen-
voite- merkkinen auto, Folkkari Pena oli
ajanu sen Volkkarinsa seinään.
Vieläks sä ajelet tolia vanhalla
Volskilla! [Volkswagen]
vollata, vollottaa itkeä (äänek-
selkään! käästi) Mitä helkuttia sä taas vol-
laat? Ihan turha ruveta valiottaan
tommosen pikkuasian takia! [cry,
bawl]
vonkua, vongata pyytää, anoa,
vaatia, mankua Aina noi kersat on
rahaa vonkumassa! Pilluako siinä
vonkaat, vai? [beg, pester]
V O U h a k e vouhottaja, touhottaja,
turhanpäiväinen hosuja tai turhia
puhuva Käske sen saakelin vou-
hakkeen jo häipyä täältä! Ei kai se
hullu ämmän vouhake oo taas tän-
ne tulossa ? [fusspot, fuss-budget,
bustler]
 495 välkkä(ri), väläri
v o u h o t t a a puhua turhia, järjettö- välit poikki keskinäinen suhde
miä (äänekkäästi); touhuta tyhjän- rikkoutunut, bänksit Mulla on Ma-
p ä i v ä i s e s i Taasko se sun siskos ken kans välit poikki. Meniks teillä
tulee tänne vouhottamaan? Maik- heti välit poikki? [break-up of a
ka vouhotti taas koko päivän. Älä relationship]
vouhota siinä! Tuolla se hullu v ä l i ä asian tms. merkityksestä,
mennä vouhottaa pitkin mettiä! [to merkityksellisyydestä Onhan sillä
babble, smatter; to fuss around, bustle] tietysti väliä, miten päin nää hyllyt
vähempi v ä h e m m ä n Leikkaa mul- asetellaan. Sillä ei oo mulle mi-
le vähempi sitä kakkua kun itelles. tään väliä, miten muitten käy!
Vähempi suolaa saa rittää. Vä- [makes a difference, matters]
hempi parempi ja kohtuus kaikes- väliäkö, väliäpä hällä mitäs
sa, sano! [less, fewer] tuosta, asia ei merkitse mitään,
v ä h ä n 1 lieventämässä pyyntöä, hällä väliä Väliäkö hällä, miten
käskyä tms. Tulisitko vähän tän- tässä meikäläisen käy. Rahat me-
ne ? Hei oota vähän, mä vastaan ni, mutta väliäpä hällä. [does not
vaan tohon puhelimeen. Kattosit make a difference, does not matter]
nyt vähän etees, ettet töni toisia! v ä l k k i s 1 välitunti, välkkä(ri), vä-
[cused to tone down a request>] läri Kohta alkaa välkkis, hypitään-
2 vahvistussanana merkityksel- kö sit narua ? Välkkiksellä ei sit
tään päinvastainen: kovin, hyvin; saa heitellä lumppareilla toisia!
paljon, runsaasti On muuten vä- [break time, recess] 2 välituntival-
hän siisti auto! Tänne sieltä kaka- voja Välkkis tuli siihen huutaan
rat ja vähän äkkiä! Oli muuten vä- meille. Vetele vaan rauhassa ne
hän porukkaa niillä festareilla. sauhut, ei se välkkis nää ollen-
Kyllä muuten vähän pänni, kun kaan tänne alapihalle, [playground
jätkä pääs tekeen vanhanaikasen. monitor/aide]
[(intensifier) very, very much, a lot] v ä l k k y älykäs, fiksu, nokkela (hen-
v ä i j y s s ä sotaväessä: vartiossa, kilö) Toi kaveri ei tunnu olevan
vartiovuorossa Eipä ollu hääviä kovinkaan välkky. Toihan on välk-
olla väijyssä aamukolmeen. Miks ky idis! Pate on muuten selvästi
aina mää joudun väijy vn? [on meijän luokan välkky. Luuleks sä
guard, on watch, on duty] olevas joku välkky, vai? [smart,
v ä l e i s s ä ihmisten keskinäisistä clever (person)]
(yleensä hyvistä, sopuisista) suh- välkkä(ri), väläri välitunti, välk-
teista On yritetty pysytellä väleis- kis (1) Mennään välkällä käy-
sä ton naapurin kanssa. Ootteko mään kitskalla! Joku jätkä oli ve-
te taas väleissä ? Mä en oo sen täny välkkärillä Penaa turpaan.
hullun kanssa missään väleissä. Onneks kohta tulee väläri. [break
[(on good or bad) terms with sb] time, recess]
vängätä
v ä n g ä t ä 1 kinata, väittää, inttää,
panna vastaan; soittaa suutaan
Miks sä aina vänkäät vastaan?
Mee siitä muualle vänkäämään!
[argue, answer back, protest] 2 pyr-
kiä j o h o n k i n väkisin, vastustuk-
sesta huolimatta Muksut vänkää
sinne reissulle mukaan, mitäs te-
hään? Aina toi kersa on vänkää-
mässä syliin, [push one's way in,
inflict oneself]
värivammainen halv. muunrotui-
nen, y l e e n s ä tummaihoinen ihmi-
n e n Mitä helkuttia noi värivam-
masetkin tänne Suomeen tunkee!
Onks se Penan uus muija joku vä-
rivammanen mutiainen vai mikä?
[a person from a different ethnic group]
värkeissä varaa edellytyksiä,
mahdollisuuksia enempään, pa-
rempaan; (jollakin on) mistä ottaa
Vieläkös porukalla on tänä iltana
värkeissä varaa jatkaa hommia ?
Kyllä tolia kaverilla näyttää ole-
van värkeissä varaa, [able to do
better; able to choose]
v ä r k k i 1 laite, kapine, koje, veko-
tin, vehje (1), vempain, vimpain
Ei tolia vanhalla värkillä tee enää
mitään! Mikä ihmeen värkki toi
on? [device, machine, tool] 2 vulg.
naisen tai m i e h e n sukupuolielin
Mitäs tykkäät mun värkistä? Sillä
mimmillä oli tosi tiukka värkki.
Mun värkkiä rupes kirveleen pi-
rusti, kun naitiin, [vagina; penis]
värkkäiilä, värkätä rakennella,
puuhailla, väsäillä, väsätä Oon
tässä lomilla värkkäilly kaiken-
laista pientä ajankuluks. Ootko sä
496
ite värkänny noi linnunpöntöt?
Täytys värkätä tässä vielä malja-
puhe lankomiehen juhliin, [do,
make; build, put up]
värssy 1 säkeistö Mummu hyräi-
lee aina jotakin virren värssyä.
Koita nyt valita joku sopiva värssy
siihen seppelenauhaan! [verse]
2 turhanpäiväinen, sama asia,
l e v y Miks sä jankutat tota samaa
vanhaa värssyä koko ajan! Hei,
vaiha nyt jo värssyä! [the same old
story]
v ä s y v ä s y m y s ; väsynyt Hei, mu-
hun iski nyt väsy. Ootko säjo ihan
väsy? [fatigue; tired]
väsäillä, väsätä rakennella, nik-
karoida, puuhailla, värkkäiilä,
värkätä Mitä sä väsäilet kaiket il-
lat siellä vajassa ? Pitäs tässä vie-
lä väsätä joku muistovärssy siihen
mummun adressiin, [do, make;
build, put up]
v ä ä n t ä ä tehdä jotakin kovasti pon-
nistellen tai vaivalloisesti; puhua
vaivalloisesti; puhua koukeroisen
tuntuista kieltä tai murretta Mä
oon vääntäny tätä gradua jo viis
vuotta, aattele! Alä nyt taas yritä
vääntää sitä itkua! Tuolla kuusis-
sa se ukko ähisee ja vääntää pas-
kaa. Koitas nyt vääntää ittes pys-
tyyn siitä! Väännäs nyt nimes to-
hon paperiin! Kai mä nyt vähän
osaan tota ryssääkin vääntää 've-
näjääkin puhua'. Kylläpä se ukko
vääns sutjakkaa savoo. [toil at sth,
drudge; talk with difficulty; speak a
distinct dialect]
 väärään kurkkuun
vääntää rautalangasta selittää pois, se on vielä ihan väärttiä ta-
mahdollisimman yksinkertaisesti, varaa! [worthwhile, worth sth]
helppotajuisesi Pitääks tääkin vääräleuka, -leukainen sukkela-
asia vääntää teille rautalangasta ? sanainen, puhelias (henkilö) Ei
Ei se tollo tajuu, vaikka sille vään- tota vääräleukaa jaksa kauan
täis rautalangasta, [explain as kuunnella! Mä en usko noitten
simply as possible] vääräleukasten savolaisukkojen
v ä ä n t ö kova työnteko, h o m m a juttuja, [witty or talkative person]
tms. Millos tää saakelin vääntö v ä ä r ä l l ä ä n täpötäynnä, runsaasti
loppuu? Oli siinä urakassa vään- Täällähän on väkee ihan vääräl-
töä! Koko päivä on ollu raksalla lään. Kaikki sen varaston hyllyt
rankkaa vääntöö. [hard work, tough notku väärällään kaikenlaista ka-
job, toil] maa. [packed chock-full, plentiful]
väärti, väärtti jonkin arvoinen, väärään kurkkuun ruoan tai juo-
vertainen, veroinen, kelvollinen man joutuminen henkitorveen
Olikohan tuo homma nyt sen väär- Menikö väärään kurkkuun, kun
ti, että siitä palkinnonkin sain. Ei noin yskittää? Meinasin tukehtua,
ton juopon rähjääminen oo sen kun tuli nielastua väärään kurk-
väärtiä, että sille kannattais ees kuun. [go down the wrong tube]
vastata. Älä helkutissa heitä sitä
y 498

Y.y
y lueteltaessa numeroita: yksi, y y Y, autossa ois tilaa vielä yhelle. Ote-
ka, ko, ne, vi... [one] taan vielä yhet kaljat! [one] 2 yksi-
yhdellä heitolla, iskulla yhtäk- sanan 'eräs, muuan' vartalo yhde-
kiä, kertaheitolla, kerralla, yks- Juttelin tossa käytävällä yhen
kaks, kertalaakista, yhdellä kertaa, proffan kanssa. Mä annoin sen
yhdellä kerralla Et sä voi noin kirjan lainaks yhelle mun kaveril-
vaan yhellä heitolla päättää koko le. Mun yhellä työkaverilla on
perheen asioista! Maijan elämä syöpä. Mä ostin tän auton yheltä
muuttu yhellä iskulla kun Paavo mun tutulta. Yhessä kirjassa ker-
kuoli. Aatella, että avioliitto voi rottiin vähän samalaisesta tapa-
katketa noin vaan yhellä iskulla. uksesta. Mä tykkään yhestä pojas-
[suddenly, at one go, all at once, at the ta. Sori vaan, mä luulin sua yheks
same time] toiseks. Yhet ei ollu ees huomaavi-
yhdessä rytäkässä, rysäyk- naan mua! [a, an, one; the other; a
s e s s ä yhdellä, samalla kertaa; certain]
yhtäkkiä No, mehän tehtiin hom- yhekskyt(ä) yhdeksänkymmentä,
mat valmiiks yhessä rytäkässä. yheksänkyt(ä), yheskyt(ä) Naapu-
Kaikki alennustavarat myytiin rin ukko on kohta jo yhekskyt
ihan yhessä rysäyksessä. Yhessä vuotta. Se tapahtu kait jo siilon
rytäkässä porukkaa lappo ihan yhekskytäluvun alkupuolella.
hirvee määrä sisään. Se naapurin [ninety]
navetta palo yöllä vois sanoo että yheksän yhdeksän Mä oon yhek-
yhessä rysäyksessä, [suddenly, at sän vuotta. Sovitaan treffit vaikka
one go, all at once, at the same time] yheksäks. Tavataan yheksältä! Mä
y h e - 1 yfcji-lukusanan vartalo yh- oon ootellu sua jo yheksästä asti.
de- Lähetään sit kotiin siinä yhen Tässä veneessä on nukkumapaikat
maissa. Sovitaan tärskyt vaikka yheksälle. Yheksällä meijänluok-
yheks. Ei sinne yhessä tunnissa kalaisella on jo ajokortti. Tuu sit-
ehi ajaa. Mä oon ootellu tässä jo ten ennen yheksää! Saat olla ulko-
yhestä lähtien. Tavataan yheltä! na yheksään saakka, [nine]
En mää saa millään kannettua yheksänkymppinen (noin) yh-
näitä kaikkia yhellä kertaa. Mun deksänkymmentävuotias On toi
 499 yhtä tyhjän kanssa
meijän muori vaan aika virkee to(i) seitoo, kahetoo, yhetoo...
yheksänkymppiseks! [ninety years [nineteen]
old] yhteen aikaan eräässä vaiheessa,
yheksänkyt(ä) yhdeksänkym- erääseen aikaan, eräänä aikana,
mentä, yhekskyt(ä), yheskyt(ä) välillä, erääseen otteeseen Yhteen
Vaari on jo yheksänkyt ja vähän aikaan Kake seurusteli Mirkun
päälle. Meijän häissä oli suunnil- kanssa. Oli se Pena yhteen aikaan
leen yheksänkytä vierasta, [ninety] juomattakin. Mulla oli yhteen ai-
yheksäs yhdeksäs Mä olin kisassa kaan autokin, mut mä myin sen. [at
vasta yheksäs. Se systerin piano one time]
piti kantaa yheksänteen kerrok- yhteen kyytiin, menoon samal-
seen. Mä oon yheksännellä luo- la (kertaa), yhtä m e n o a , lakkaa-
kalla. Mun synttärit on yheksäs matta, yhtä kyytiä, menoa, pötköä
yheksättä eli syyskuussa. Miks En mä yhteen kyytiin pysty tätä
yheksännet luokat saa iltapäivän koko remonttia tekemään. Eikö-
vapaata? Alkukarsintojen jälkeen hän tehä hommat loppuun yhteen
me oltiin joukkuekisassa yheksän- menoon, [at the same time, while one
sinä. [the ninth] is at it, nonstop]
yheskyt(ä) yhdeksänkymmentä, yhtikäs mitään yhtään, lainkaan,
yheksänkyt(ä), yhekskyt(ä) Mum- ollenkaan mitään En saanu yhti-
mo täytti just yheskyt vuotta. Se oli
käs mitään selvää sen ukon pu-
sitäyheskytäluvun alkua, kun pap-
heista. Tästä kaupasta ei kannata
pa kuoli, [ninety]
ostaa yhtikäs mitään. Se jätkä ei
y h e s s ä yhdessä (toisen tai toisten tajuu yhtikäs mitään, mitä sille se-
kanssa), yksissä, kimpassa Vie- littää. [nothing at ali]
läks te asutte yhessä ? Ei me olla yhtä kyytiä, menoa, pötköä sa-
Mirkun kaa enää yhessä. [living or malla (kertaa), lakkaamatta, yh-
going together] teen kyytiin, m e n o o n Eiköhän sa-
yhestoista yhdestoista Tänään on hata ja pilkota toi toinenkin puu-
jo yhestoista päivä. Pena oli hy- pino yhtä kyytiä? Eihän tässä nyt
pänny yhennentoista kerroksen helkatissa yhtä menoo ehi kaikkiin
parvekkeelta. Räikkönen on nyt ki- kysymyksiin vastata! Mä ahmin
sassa yhentenätoista. Mää oon sen dekkarin yhtä pötköö. Väsyt-
syntyny viies yhettätoista. Me ol- tää, kun tuli tehtyä tossa kaks työ-
tiin samalla ajalla yhensiätoista. vuoroo yhtä pötköö. [at the same
[the eleventh] time, while one is at it, nonstop]
yheto(i), yhetoo lueteltaessa nu- yhtä tyhjän kanssa turha, merki-
meroita: yhdeksäntoista, ysito(i), tyksetön, tarpeeton Nääkin koulu-
ysitoo ...seito(i), kaheto(i), yhe- tuspäivät oli taas yhtä tyhjän
kanssa! Se on yhtä tyhjän kanssa,
ykköset, ykköspuku 500

mitä toikin pöhkö maikka yrittää some] 4 viittaamassa puhujaan

opettaa! [useless, futile, fruitless] ('minä') tai puhujiin itseensä
ykköset, ykköspuku paras puku, ( ' m e ' ) taikka puhuteltavaan ('si-
juhla-asu Täytyy kai pistää ykkö- nä') tai puhuteltaviin ('te') Yks
set päälle sinne juhliin. Otanko yrittää tässä tehä parhaansa, ja
mä sinne reissulle varuilta ykkös- toinen vaan haukkuu. Tässä yhet
puvunkin mukaan? [best clothes, koittaa auttaa, ja sää vaan valitat!
Sunday best] Yks siinä vaan murjottaa eikä
y k s h a i l e e yhdentekevää, saman- puhu mitään. Yhet siinä vaan kat-
tekevää, ihan sama, sama se, yksi too vieressä eikä auta yhtään!
lysti, yksi j a sama (2) Se on yks [(referring to the speakers or the
hailee, mitä ne musta ajattelee. hearers), I, we; you]
[indifferent, unimportant; to not care] y k s i j a s a m a 1 sama Se puukotta-
yksi 1 eräs, m u u a n Yks kundi yritti ja oli yks ja sama tyyppi, joka oli
ruveta vähän hakkaileen mua niis- käyny meilläkin varkaissa. On se
sä bileissä. Me mentiin yhteen kumma, et mä istun luennoilla
kauppaan, jossa oli vaikka mitä. aina tässä yhessä ja samassa pai-
Se oli siilon yhtenä sunnuntaina, kassa. [the same] 2 yhdentekevää,
kun sato hirveesti. Mä inhoon yhtä samantekevää, ihan sama, yksi
tyyppiä, joka vainoo mua. Me ol- lysti, se j a sama, yks hailee Se on
tiin eilen yksissä häissä. Anteeks mulle yks ja sama, ootko sä naimi-
vaan, me luultiin teitä yksiks toi- sissa vai et. Ei se nyt sentään oo
siks. Yhet tossa vaan lekotteli, kun yks ja sama, kuka kenenkin vie-
me oltiin hommissa! [a, an, one; the reen pannaan juhlapöytään.
other; a certain] 2 vahvistamassa [indifferent, unimportant; to not care]
seuraavaa sanaa: ihan, täysin Tää yksi lysti yhdentekevää, samante-
on kans yks helkutin rakkine! Se kevää, ihan sama, se j a sama, yksi
oli yhessä mytyssä koko auto. j a s a m a (2), y k s hailee Se on mulle
Yhessä hetkessä sen pojan mieli yks lysti, tuutko mukaan vai et.
muuttu. Tää elämä on yhtä helvet- Ihan yks lysti, miten muille käy,
tiä! Koko talo oli yhtenä liekkime- kunhan tässä ite pärjään.
renä. [<intensifier>] 3 vähätellen: [indifferent, unimportant; to not care]
joku, j o k i n Voiko nyt yks täm- yksinkertainen ihmisestä: tyh-
mönen pienviljelijä yhtään mitään mä, typerä, h ö l m ö , toope, uuno;
vaikuttaa asioihin? Mitä yks prof- lapsellinen, naiivi Miten helkutis-
fa sua pystyy muka määräile- sa sä voit olla noin yksinkertanen,
mään ? Ei kai nyt yhen matkan pe- että meet munaamaan koko hom-
ruuntuminen voi noin kismittää! man kertomalla asioista ennen ai-
Mitä nyt yhestä särkyneestä sydä- kojaan! Voi hitto, kun se tyyppi on
mestä kannattaa välittää, [one; yksinkertanen! [simple, stupid; idiot]
 501 yläkerran ukko
y k s i s s ä yhdessä toistensa kanssa ykät aamulla. Vieläkin on hirvee
Vieläks te ootte Penan kaa yksis- ykän maku suussa, [vomit, puke]
sä? Ei me asuta enää yksissä. y k ä t ä slg. oksentaa, yrjötä, tulla
[living or going together] ykä(t), heittää laattaa, laatat Mei-
yksissä tuumin yhdessä toisten nasin ykätä siinä karusellissa. Lis-
kanssa, kaikki yhdessä, yhteistuu- su oli ruvennu heti ykäämään, kun
min, yksimielisesti Päätettiin ihan se pääs veskiin, [to vomit, throw up]
yksissä tuumin olla hiljaa koko y l i a m m u t t u liioiteltu, liian pitkäl-
asiasta. Koitetaas nyt ratkasta tää le m e n e v ä Toi Masan väite on
juttu yksissä tuumin! [together] musta ihan yliammuttu. Näyttääks
yksi yhteen kohdalleen, paikal- tää puku joteskin yliammutulta,
leen, samoiksi; yhdessä, yhteen, vai? [exaggerated, overdone]
keskenään hyvin Suunnitelmat y l i k i e r r o k s i l l a kiireestä, kiihtymi-
meni yks yhteen. Sopiiks nää ku- sestä, työntäyteisyydestä Kyllä ai-
teet yks yhteen ? Meijän on nyt toi- nakin meijän urheilutoimitus kävi
mittava yks yhteen, että tää onnis- olympialaisten aikana aika lailla
tuu. [matching well, tallying, being ylikierroksilla. Iskä taitaa paiskia
consistent; together] hommia ylikierroksilla. Kohta al-
y k s k a k s yhtäkkiä, nopeasti, tuota kaa mennä hommat taas ylikier-
pikaa, heti, tuossa tuokiossa, äk-
roksille. [having too much work,
kiä, lonkalta, suoralta kädeltä Ei
being in great hurry]
sitä asiaa voi ykskaks päättää.
ylläri yllätys Tässä paketissa on
Osaatko ihan ykskaks sanoo, mitä
sulle pikku ylläri! Eipä ollu mi-
tarkottaa "tägi"? Mun pyörä oli
kään ylläri, että Pena sammu jo
vaan ykskaks hävinny pihasta.
alkuillasta. Sain verottajalta taas
[suddenly, quickly; right now, at once;
tosi yllärin, kolmensaan euron
offhand]
mätkyt! Koko ajan tässä remontis-
y k s t o i lueteltaessa numeroita: yk- sa tulee eteen uusia ylläeritä.
sitoista, yyto(i), y y t o o ...ykstoi, [surprise]
kakstoi, koltoi... [eleven] y l ä k a n t i s s a arvioinnin, hinnoitte-
yks vitun hailee vulg. yhdenteke- lun tms. ylärajalla Ton taulun hin-
vää, samantekevää, ihan sama, ta taitaa olla yläkantissa. Tais tul-
sama se, yksi lysti, yksi ja sama la ynnättyä kustannukset vähän
(2), yks hailee Musta se on yks vi- yläkanttiin, [overestimated,
tun hailee, vaikka kuka tulis vas- overvalued]
taan. [indifferent, unimportant; to not yläkerran ukko taivaan isä, Ju-
care] mala Onkohan yläkerran ukko pa-
y k ä ( t ) slg. oksennus, yrjö(t), laatta halla päällä, kun tolleen jyrisee ja
Joku oli heittäny ykät vessan latti- räiskii? Oks sulia asiat kunnossa
alle. Vähältä piti, ettei lentäny yläkerran ukon kans? [God]
yläkerta 502

y l ä k e r t a 1 pää, äly, taju, älli, vintti ympyröihin. Missähän ympyröis-

(2) Onkohan sulia yläkerta vähän sä se Marakin nyt pyörii? Näissä
sekasin ? Mummulla alkaa jo heit- tutuissa ympyröissä on ollu muka-
tää yläkerrassa, [head, brain, va olla hommissa. On tolia naapu-
intellect] 2 taivas; Jumala Niin vaan rin papallakin varmaan aika pie-
Penakin sitten muutti yläkertaan net ympyrät, joissa se pyörii. Täs-
'kuoli'. Mulla on kyllä ihan hyvät sähän tää elämä jatkuu samaa
välit ton yläkerran kans. [heaven; ympyrää ennallaan, [circle(s),
God] whereabouts, general situation]
y l ä o s a t o n nainen, j o l l a on ylä- ympäripyöreä mitäänsanomaton,
osattomat Siinä pornoluolassa tyhjänpäiväinen (asia) Proffa kir-
tarjoilijat oli tietysti yläosattomia. jotti täysin ympäripyöreen lau-
Mennääs katteleen tonne rannal- sunnon mun gradusta. Ne poliiti-
le, oisko siellä yläosattomia akko- kot puhuu ihan ympäripyöreitä.
ja. Mitäs sanot, jos mä riisun ylä- [banal, commonplace; vague, hedging,
osattomaks? [topless woman] undefined]
y l ä o s a t t o m a t naisten (uima-)asu, ympäripäissään vahvasti juo-
j o k a jättää rinnat paljaiksi Kaikki vuksissa, umpihumalassa, umpi-
mimmit kulki rannalla yläosatto- tunnelissa, kaatokännissä Eno oli
missa. Kato, tässä kuvassa se ki- ajellu autolla taas ympäripäis-
muli poseeraa yläosattomissa. sään. Pena joi ittesä taas ympäri-
[topless (swim)suit] päihinsä, mitenkäs muuten.
ymmärtää yskä ymmärtää kiertä- [severely drunk]
en ilmaistu kehotus, ottaa vihje y m p ä t ä 1 tunkea, tupata; tunkeu-
onkeensa, tajuta tilanne Pena ym- tua, tuppautua Ymppääs nää mun
märs heti yskän, kun mä iskin sille housut vielä siihen laukkuun!
silmää. Eks sä nyt saakeli ymmär- Yheltä pysäkiltä porukkaa ymppäs
rä yskää, et olis parasta häipyä bussi ihan täyteen. Älähän yritä-
täältä? [get the message, take a hint] kään ympätä meijän sakkiin! [to
y m p p ä ympäristö- j a luonnontieto cram, bundle, squeeze, pack; inflict
(peruskoulun oppiaineena) Mä oneself] 2 liittää, tarjota, tyrkyttää
sain ympän kokeista ysin. Tokaris- jotakin liikaa, jotakin tarpeetonta,
sa mullon ympästä seiska. Mel- asiaankuulumatonta Älä nyt väki-
kein kaikki meijän luokalla tykkää sin yritä ympätä siihen juttuun
ympästä. [Science, Biology, kaikkee turhaa! Ei niitä kaikkia
Environmental Education (as asioita tartte yhelle sivulle ympä-
subjects)] tä. Kaikenlaisia mainoksia ja lä-
y r n p y r ä ( t ) elinpiiri, olinpaikka, pyköitä ympätään joka paikkaan
(elämän)tilanne, rata, kuviot Mä niin hirveesti, [to stuff, clog,
on kyllästyny jo näihin samoihin overload; to impose, foist]
 503 yök
ynnäillä, ynnätä laskeskella, y s i k y m p p i n e n (noin) yhdeksän-
koota (lukuja, asioita, arvioita k y m m e n t ä v u o t i a s Mun anoppi
tms.) yhteen Oon tässä vähän yn- asuu vielä itekseen, vaikka se on
näilty kustannuksia. Pitää tässä jo yli ysikymppinen. Papalla alko
vähän ynnäillä mökin remontti- muisti pätkiä vasta siinä ysikymp-
asioita ens kesäks. Yritin tossa yn- pisenä. [ninety years old]
nätä noita firman juoksevia kulu- ysito(i), ysitoo lueteltaessa nu-
ja. Olis kai hyvä lopuks ynnätä meroita: yhdeksäntoista, yheto(i),
nää koulutuspäivien tärkeimmät y h e t o o ...seito(i), kasito(i), ysi-
asiat, [calculate, add, sum up] toi i) seitoo, kasitoo, ysitoo...
yrjö oksennus, ykä, laatta Multa [nineteen]
taitaa tulla kohta yrjö. Täällä hai- y t y 1 teho, tenho, v o i m a Tossa ide-
see ihan yrjöltä. Kenen saakelin assa on ytyä! Mistäs saatas tohon
yrjöt tuolla vessan lattialla on ? esitykseen vähän lisää ytyä?
[vomit, puke] [power; charm] 2 tehokas, väkevä,
y r j ö t t ä ä 1 oksettaa, etoa, yököttää voimakas, v a h v a Onpas sun pul-
(1), äklöttää ( 1 ) Mua yrjötti koko lossas ytyä ainetta! Tää booli on
matkan. Oonkohan mä raskaana, aika ytyä. [hard, powerful, strong, hot]
kun aamulla aina yrjöttää? [feel y y lueteltaessa numeroita: yksi,
nauseous, feel sick] 2 inhottaa, tun- yks, y Yy, kaa, koo, nee, vii... [one]
tea vastenmielisyyttä, yököttää yyto(i), yytoo lueteltaessa nume-
(2), äklöttää (2) Oikeen yrjöttää, roita: yksitoista, ykstoi ...yyto(i),
kun näkeekin sen saakelin jätkän! kaato(i), kooto(i)... yytoo, kaatoo,
[disgust, revolt, sicken] kootoo... [eleven]
y r j ö t ä oksentaa, heittää laatat, laat- y ä k inhoa, etomista tms. i l m a i s e v a
taa Mä yrjösin koko yön. Pena oli huudahdus: y ö k Yäk, mitä saake-
sammunu ja yrjönny punkkaansa. lin paskaa tää ruoka on! Yäk,
Älä nyt hyvä ihminen siihen rupee mikä karmee tyyppi! Sun jalkahi-
yrjöömään! [to vomit, throw up] kes haisee hirveeltä, yäk! [yuck]
y s i 1 numero yhdeksän, yhdeksäi- y ö j a l a s s a varsinkin nuorten mies-
nen, yhdeksikkö Mä sain ysin ma- ten öisistä naisseikkailuista Onkos
tikankokeista. Viimenen kuti osu sitä oltu taas yöjalassa ? Lähtikös
ysiin. [figure or number nine] 2 pe- se poika taas yöjalkaan ? [nighttime
ruskoulun yhdeksäs luokka tai yh- flirtation, nocturnal dating]
deksäsluokkalainen Meetkö sä ens y ö k inhoa, etomista tms. i l m a i s e v a
vuonna jo ysille ? Ysit järkkää taas huudahdus: yäk Mä en tota mos-
jonkun tempauksen, [the ninth kaa syö, yök! Yök, kun sä haiset
grade/class at school; ninth-grade kun tuhkakuppi! Yök, mikä kau-
pupil] heita matoja täällä on! [yuck]
yökkäri 504

yökkäri slg. yöpuku, pyjama Pistä- kötti, kun ne rupes työntään letkua
kääs muksut jo yökkärit päälle! kurkusta mahaan, [feel nauseous,
Mä sain mun mieheltä joululah- feel sick] 2 inhottaa, tuntea vasten-
jaks aivan ihanan yökkärin. mielisyyttä, yrjöttää (2), äklöttää
[pyjamas, pajamas; nightie] (2) Mua alkaa yököttää toi sun
yökkö yöhoitaja Yökkö tuli jo alku- käytökses! Ihan yököttää mennä
illasta vaihtamaan mummulle taas jouluks sinne anopin hoiviin.
vaippaa. Onhan nää hommat aina [disgust, revolt, sicken]
yökkönä vähän raskaita, [night y ö m y s s y viimeinen lasillinen,
nurse] ryyppy alkoholia ennen nukku-
y ö k ö t t ä ä 1 oksettaa, etoa, yrjöttää maan m e n o a Eiköhän oteta vielä
(1), äklöttää (1) Rupeeks sua aina yömyssyt! Pari yömyssyä ramasee
yököttämään autossa ? Oikeen yö- niin mukavasti, [nightcap]
 505 äimä

A, ä
ä h ponnistusta, kipua, harmistu- [old man] 2 halv. (varttunut) mies,
mista, turhautumista tms. ilmaise- ukko (2) Mitähän äijiä tuolla jär-
va huudahdus Äh, kun nää kassit vellä soutelee ? Mä vetelin sitä äi-
painaa! Äh, kun sattuu selkään! jää turpaan. Painu sää äijä hii-
Äh, älä viitti, mä en tollasta usko! teen siitä! Kaikki äijät on sikoja!
Sä puhut ihan potaskaa, äh! Äh, [man] 3 halv. isä, avio- tai a v o m i e s ,
sun kanssas, mitä sä aina tyrit! ukko (3) Se saamarin äijä ei anta-
[oh; ugh] nu mulle autoonsa lainaks. Arvaa
ä h k y täysinäinen, turvottava o l o vaan, tuliko se äijä pikkujouluista
liiasta syömisestä tai j u o m i s e s t a umpikännissä. Äijäkin vaan ma-
En kyllä ota enää lisää, tuli ähky. kaa sohvalla kaiket päivät. Sano
Mulla on ähky olo tosta karkin sille typerälle äijälles, että haista-
syömisestä. Tuliks sulle ähky siitä koon paskat! [father; husband,
täytekakusta? [bloated, full of food] common-law husband]
ählämi halv. varsinkin Lähi-idän äijänkäppyrä, -käppänä halv.
muhamettilaisista, arabeista tms.: vanha tai varttunut mies, ukko (1),
rättipää Kaiken maailman ählämit ukko (2) Vaaristakin on tullu sel-
ne tunkee tänne Suomeen. Joku lanen äijänkäppyrä. Mitähän toi-
ählämi tuli ovelle kauppaamaan kin äijänkäppänä noista roskiksis-
taulujaan, Ei sen ählämin puheis- ta ett ii? Töihin siitä äijänkäppä-
ta saanu mitään tolkkua. [Arab, nät! [old man]
Muslim] ä i k k ä äidinkieli (oppiaineena) Se
ä h ä k u t t i vahingoniloa, ilkkumista, uus äikän ope on musta ihan niu-
kademieltä tms. tarkoittavissa ho. Mä tykkään äikästä. Onks
huudahduksissa Ähäkutti, meillä- meillä taas huomenna äikkää?
päs onkin jätskit! Ehinpäs ähäkut- [Finnish and Literature (as subject)]
ti ennen sua! Pänniikö ähäkutti, ä i m ä hämmästynyt, hölmistynyt,
kun et saanukaan sitä mun virkaa! ällistynyt, änkkä Iskä meni ihan
[<expression of malicious pleasure:»] äimäks, kun poliisit raksi kilvet
äijä 1 halv. vanha mies, ukko (1) sen autosta. Mä olin aluks ihan äi-
Vaari alkaa olla jo vanha äijä. Ei mänä siitä uutisesta, [amazed,
se seonnu äijä enää käsitä mitään. astonished]
äimän käkenä 506

äimän käkenä hämmästyneenä, ä k ä i n e n 1 nopea, kiire(ellinen),

hölmistyneenä, ällistyneenä, älli- vihainen (1) Johan tuli pojille
källä, änkkänä Se tyyppi katteli äkänen lähtö omenavarkaista. Lä-
meitä ihan äimän käkenä. Koko hettiin karkuun muuten aika lailla
porukka seuras äimän käkenä sen äkäsellä vauhilla. [quick, hurried]
taikurin temppuja, [amazed, 2 kova, kipakka, ankara, vihainen
astonished] (2) Olipas saunassa äkäset löylyt.
ä i p p ä , ä i s k ä äiti, mutsi, m u d e , Näyttää aika äkäseltä tulehduk-
mursa No annas kun äippä vähän selta koko haavan ympärys ja
auttaa! Iskä ja äippä lähti eloku- kaikki. Onpas siellä äkänen pak-
viin. Onks teijän äiskä kotona? kanen. [hard, tough, heavy; intense,
Mä annan tän äiskälle joululah- severe, acute]
jaks. [mother, mum] äkäiseen, äkäisesti äkkiä, pian,
äkkiväärä 1 äärimmäisyyssuun- nopeasti Ulos sieltä talosta, ja
taan kuuluva tai tällaista suuntaa äkäseen! Johan lähti auto äkäsesti
kannattava Ainaskaan sitä äkki- liikkeelle, [now, at once; quickly, fast]
väärää kommunistia mä en äänes- ä k ä t ä tajuta, älytä, ymmärtää, oi-
tä! [of the radical wing] 2 v e l m u , ku- valtaa, hoksata, huomata, havaita
jeilija, kepposten tekijä On ne po- Mistä sä äkkäsit tulla tänne meitä
jat aika äkkivääriä temppuile- vastaan ? En äkänny heti luopua
maan. Vaari on ollu aina luonteel- koko hommasta. Kyllähän sen heti
taan sellanen lupsakka äkkiväärä. äkkäs, että jotain mutsissa oli
[rascal, scamp; roguish] vialla, [come to think of; understand,
ä k l ö oksettava, etova, yrjöttävä, realize, notice, observe]
yököttävä, tympäisevä, ällö Tää älli äly, järki, taju Hei, tossa ideas-
on ihan äklön makusta safkaa. sa on älliä! Eikö sulia oo ees sen
Joku ihan äklön näkönen äijä tuli vertaa älliä, että pysyisit pois
istuun mun vieruspaikalle. täältä, saamari! Ei oo mitään äl-
[disgusting, revolting] liä rakentaa saunaa ihan vesira-
ä k l ö t t ä ä 1 oksettaa, etoa, yrjöttää jaan. Onkohan tolta kaverilta ka-
( l ) , yököttää (1) Mua rupes äklöt- rannu älli päästä? [sense, point;
tämään se silakkalaatikko. Eiks wits, intellect]
sua älkötä tää kauhee löyhkä? Ka- ä l l i k ä l l ä hämmästyneenä, hölmis-
lanmaksaöljy äklöttää. [feel tyneenä, ällistyneenä, äimänä
nauseous, feel sick] 2 inhottaa, tun- Lapset katteli sen taikurin touhuja
tea vastenmielisyyttä, yrjöttää (2), ihan ällikällä. Mä menin ihan
yököttää (2) Ihan äklöttää mennä aluks ällikälle siitä uutisesta.
sen tyypin puheille. Oikeen potut- [amazed, astonished]
taa ja äklöttää lukee siihen tent- ällä ylioppilaskirjoitusten tms. ar-
tiin. [disgust, revolt, sicken] vosana: laudatur Mä sain matikas-
 507 älä (nyt)
ta ällän. Systeri kirjotti kuus ällää. pelaamaan sakkia, [intelligent
Matikka nous kumusta ällään. Ei person] 2 haukkumasana: hullu,
monikaan oo saanu suomen gra- idiootti, h ö l m ö , kaheli, tunari, ty-
dusta ällää, [highest grade in high perys, tyhmyri, älykääpiö Kuka
school final exams] hiivatin älypää on keksiny pistää
ällö oksettava, etova, yrjöttävä, y ö - pippuria kanelipurkkiin ? Kenen
köttävä, tympäisevä, äklö Tuli älypään idea oli kutsua toi saake-
ihan ällö oo siitä jätskistä. Se uus lin hullu näihin kemuihin ? Senkin
kundi on ihan ällö tyyppi. älypää! [idiot, moron]
[disgusting, revolting] ä l y t t ä ä petkuttaa, jujuttaa, juksata,
älppäri, älppy LP-levy, pitkäsoit- narrata, jallittaa Yritetääs vähän
tolevy Mä heitin mun vanhat älp- älyttää noita likkoja! Se saakelin
pärit roskikseen. Sen bändin uus autokauppias älytti mua taas pa-
älppy on ihan jees. [LP, (vinyl) han kerran! [to cheat, con, gyp]
record, album] ä l y t t ö m ä s t i paljon, kovasti, tavat-
ältsin, ältsyn vahvistavana sana- tomasti, suunnattomasti, mahdot-
na: erittäin, oikein, kovin, ärtsyn
tomasti, mielettömästi, valtavasti,
Koulussa oli ältsyn hyvää safkaa.
hirveästi, kamalasti Nyt pännii
Oli ältsin nastat bileet, [very]
älyttömästi se viimeöinen tohe-
älykääpiö halv. typerys, tyhmyri,
lointi! Taas sataa ihan älyttömäs-
idiootti, h ö l m ö , kaheli, hullu, äly-
ti. Siellä oli älyttömästi porukkaa.
pää (2) Ei se helkutin älykääpiö
Kaloja tuli vallan älyttömästi.
tajua mitään! Kuka hiivatin älykää-
[enormously, very much, a lot; hard]
piö on vieny mun polkupyörän ?
ä l y t ö n kova, tavaton, suunnaton,
Senkin älykääpiö! [idiot, moron]
mahdoton, mieletön, valtava, hir-
ä l y n v ä l ä ( h d ) y s äkkinäinen type-
veä, kamala Toihan on ihan älytön
rä oivallus tai teko Ei ton hullun
idea. Mulla on aivan älytön nälkä.
älynvälähyksiä kannata ottaa to-
En mä jaksa kuunnella noita sun
sissaan. On toikin älynväläys kas-
älyttömiä juttujas. En oo väittäny
tella kukkia kaatosateessa! Mikä
koskaan mitään noin älytöntä.
ihmeen älynväläys tää viritelmä
on kellarin ovessa? On siinäkin Siellä oli älytön määrä porukkaa.
älynväläys pistää kaljapulloja pa- Tässä ruokapaikassa saa älyttö-
kastimeeni [unexpected stupid idea män isoja annoksia. Onpa älytön-
or act] tä meininkiä! Onks nää housut
susta älyttömän näköset?
ä l y p ä ä 1 älykäs ihminen, älykkö [impossible; ridiculous, absurd; very
Pate on meijän luokan älypää. big, very hard; awful, terrible]
Meidän iskä on aika älypää ratko- ä l ä ( n y t ) ihmettelyä, kummaste-
maan sanaristikoita. Ei mun kan- lua, kauhistelua, yllättymistä tms.
nata sen älypään kanssa ruveta i l m a i s e v a vastaus: ihanko totta,
älähän nyt 508

niinkö "Mä ostin eilen uuen au- Saitko sä siltä ämmältä rukkaset?
ton. -Älä." "Mun faija kuoli ei- Pitäsköhän iskee toi komee äm-
len. -Älä nyt?" ["Oh, really?"] mä? Noi on taas niitä ämmien pu-
ä l ä h ä n n y t harkintaa, maltillisuut- heita! [woman] 3 halv. avo- tai
ta ilmaisevana kehotuksena Älä- a v i o v a i m o Ämmiä ei sitten oteta
hän nyt, kyllä tästä selvitään! Älä- mukaan kalareissulle. Et kai sä
hän nyt, kun mä mietin, missä se ämmäs kanssa sinne kemuihin lä-
vois olla. [<a request of consid- he ? Penakin elää ihan sen äm-
eration^ mänsä komennuksessa, [wife,
älä muuta viserrä älä muuta sa- common-law wife]
no, niin minustakin, sinäpä sen sa- 2 ämmä ylioppilaskirjoitusten
noit "Oli taas ihan hirvee päivä tms. arvosana: magna c u m laude
töissä! - Älä muuta viserrä!" approbatur Meikä se kirjotti mati-
["You bet!"] kasta ämmän. Ei mun gradusta
ä l ä m ö l ö rähinä, meteli, metakka, herunu ämmää parempaa, [high/
mekkala, h a l o o (3) Siskos nosti medium grade in high school final
taas hirveen älämölön, että sen ta- exams]
varoihin oli koskettu. Pienestä ämyri kaiutin, kajari Noista ämy-
asiasta nous kauhee älämölö. reistä lähtee tosi makeet bassot.
[fuss, hullabaloo, uproar] Mä vaihoin autoon uuet ämyrit.
ä l ä viitti 1 toisen jatkuvaa harmil- [loudspeaker]
lista tai ärsyttävää käyttäytymistä ä n g e t ä tunkea, tupata, tunkeutua,
i l m a i s e v a kehotus: lopeta, anna tuppautua Mitä sä meijän pöytään
olla Älä viitti, mä en jaksa enää! yrität änkee, häivy! Se ukko änkes
Miks sä utelet mun menemisiä, älä mun viereen istumaan. Kersat on
viitti! ["Stop it!"] 2 toteamuksena aina änkeemässä mukaan. Me än-
toisen i l m a i s e m a a n kohteliaisuu- gettiin villaa niihin hirrenrakoi-
teen Älä viitti, en mä niin hyvä
hin. [push one's way in, inflict oneself]
kuitenkaan oo. Älä viitti, ootsä to-
ä n k k ä 1 hämmästynyt, hölmisty-
sissas, et mä muka onnistuin? [<a
nyt, ällistynyt, äimä Mä menin
modest reply to a compliment>]
ihan änkäks, kun kuulin sen uuti-
1 ämmä 1 halv. vanha nainen, akka
sen. Jätkät vaan katteli ihan änk-
(1) Mun anoppi on jo vanha äm-
känä, kun me ruvettiin heitteleen
mä. Ei se ämmä kuulekaan enää
kuteita veks. [amazed, astonished]
mitään, [elderly woman] 2 halv. ylei-
2 vastaan paneva, jääräpäinen Toi
sesti: nainen Piä sää ämmä turpas
naapurin vanha ukko on täys änk-
kiinni! Katos, tuolla menee hyvän-
kä. Ei sille änkälle tyypille kanna-
näkösiä ämmiä. Naapurin ämmä
ta mitään mennä ehottelemaan.
kävi taas ovella narisemassa jo-
[stubborn, obstinate]
tain älytöntä meijän kersoista.
 509 ääliömäinen
ä n k y r ä ( k ä n n i ) vahva humalatila, [<expression of annoyance or
juopumus Pena joi ittensä taas boredom>]
änkyräkänniin. Ootetaan, kunhan äskön äsken, hetki sitten Käviks se
se selviää tosta änkyrästä. Miten Mara äskön täällä? Vielä äskön
sä voit olla noin änkyrässä? sä olit eri mieltä, [just, only just now,
[severe drunkenness] a moment ago]
änkyttää, änkätä inttää, väittää, ä s s ä 1 tenniksessä yms.: läpisyöt-
panna, pistää vastaan Älä jätkä tö Nieminen iski kaks ässää peräk-
änkytä, piä turpas kiinni! Älä aina käin. Ei tullu eka pelissä yhtään
änkytä vastaan! Faija änkkää ässää, [ace serve] 2 pelaajista tms.:
aina muutoksia vastaan, [argue, lajissaan paras tai parhaimpia
answer back, protest] Masa on meidän joukkueen ässä.
ä r e ä hyvä, hieno; raju, ärhäkkä, Tarvittas pari ässää vahvistuk-
kova Onpa äreen näkönen ajope- sesks keskikentälle, [the best
li! Jo oli saunassa äreet löylyt! (player), ace, hotshot]
[good, hard, tough, hot] ässä hihassa merkityksellinen,
ä r j y ärhäkkä, äkäinen, vihainen, ratkaiseva seikka hallussa Kyllä
väkevä, vahva, k o v a Suliahan on mulla on vielä ässä hihassa. Tai-
ärjyn näkönen prätkä! Nyt ote-
taa se vielä vetää ässän hihas-
taankin sitten oikeen ärjyt löylyt!
taan. ["ace up the sleeve", "ace in the
Tää tuntuu olevan aika ärjy drink-
hole"]
ki. Johan on hirveen ärjyä sinap-
ä ä k harmia tai yllätystä i l m a i s e v a
pia! [hard, tough, heavy; strong, hot]
huudahdus: ai (1), kääk Ääk, taas
ärräpää kirosana, kirous Sanoin
mä löin sormeeni! Ääk, mikä iljet-
sille jätkälle muutamia valikoituja
tävä käärme! [<expression of
ärräpäitä. Miten toikin pikkupoi-
annoyance or surprise>]
ka päästelee suustaan tommosia
ä ä l i ö hullu, idiootti, toope, pölkky-
ärräpäitä! [swearword, curse, cuss]
pää, nuija, tolvana Painu hittoon,
ä r t s y ärtyisä, vihainen, kireä, kiuk-
senkin ääliö! Kaiken maailman
kuinen Miks sä oot noin ärtsyllä
ääliöitä tänne tuppaantuukin!
päällä? [angry; huffy]
Senkin ääliö! Voi mua ääliötä,
ä r t s y n slg. vahvistavana sanana:
kun menin taas mokaamaan! [idiot;
erittäin, kovin, hurjan, ältsin, ält-
syn Pena hommas ärtsyn mäkeen stupid]
Dodge Monacon. Onpas ärtsyn ä ä l i ö m ä i n e n hullu, tyhmä, typerä,
hyvää safkaa! [very] idioottimainen, järjetön Sillä jät-
ä s h harmistumista, kyllästymistä källä on ihan ääliömäiset puheet.
tms. ilmaiseva huudahdus Äsh, Musta toi on ihan ääliömäinen
ohi meni! Äsh, kun oli typerä leffa! idea. Toi on ihan ääliömäistä tou-
hua! [stupid, idiotic]
öitä 510

• •

0,0
Öitä hyvän y ö n toivotuksena tai toi- Ö v e r i k s i slg. tilanteen, asian tms.
votuksessa Öitä! Hyviä öitä! liiallisuuksiin menemisestä, käsis-
["Good night!"] tä karkaamisesta Se pikkujuttu
ö k y , ö k y r i k a s oikein rikas, raha- paisu ihan överiks. Varohan, ettei
rikas, vauras, äveriäs, y ö k e ä Tosta toi juopottelu mee sulia taas öve-
lähti just jotain ökyä porukkaa riks! [out of one's hands, overdoing
muskeliveneellään. Toikin tyyppi sth]
näyttelee olevansa joku öky. Är- Ö y k k ä r i kerskailija, rehvastelija,
syttää tollasten ökyjen rehentely. rehentelijä; häirikkö, räyhääjä
Noi ökyrikkaat omistaa kerrosta- Kaikenlaisia öykkäreitä tässä pi-
loja ja vaikka mitä. [very rich] tääkin kuunnella! Toi öykkäri pi-
Ölkki(s) slg. olut, ööli (1) Oste- täis heitää baarista ulos. [boaster;
taanko kiskolta muutamat ölkit? troublemaker]
Onks meillä sit varmasti tarpeeks ö y k k ä r ö i d ä kerskailla, rehvastel-
ölkkistä mukana ? [beer] la, rehennellä; häiriköidä, räyhätä
ö r k k i epämääräisistä (pahoista) Häivy siitä muualle öykkä-
pikkuolioista (tietokonepeleissä röimään! Mua inhottaa, kun noi
y m . ) Töi örkki pitäs aina tappaa naapurit öykkäröi aina kaikilla ta-
pois tieltä, ennenku tässä pelissä varoillaan. Pena öykkäröi tuolla
pääsee eteenpäin, [(of enemies in a taas ihan umpikännissä, [show off,
game) ore, troll, gnome] boast; brawl, make trouble]
ö r v e l t ä ä sekoilla vahvasti j u o v u k - ÖÖ 1 tyhmä, nuija, h ö l m ö , vasten-
sissa; puhua öristen j u o p u n e e n a mielinen Tää on ihan öö homma.
Loppuillasta jätkät rupes jo örvel- Ne tyypit katteli meitä ihan öönä.
tään. En mä saanu selvää, mitä se [stupid] 2 ilmaisemassa miettimistä
puliukko örvels. [mess around tai epäröintiä Öö, tota, mitäköhän
drunk; grumble sth drunk] tohonkin nyt sanois. Sit siihen tar-
ö t ö k k ä hyönteinen, itikka tms. vitaan semmonen paperi, öö, niin-
pieni elukka Mä inhoon kaikkia ku selvitys näistä, öö, tota niistä
ötököitä. Joku hiivatin ötökkä pisti sun ansiotuloistas. [um]
mua reiteen, [bug, insect]
 511 öömappi
ÖÖli 1 olut, ölkki(s) Otetaas parit öömappi roskakori Ne pistää nää
öölit tossa kapakassa! Ei kai vaan ei-vastauskuoret varmaan suoraa
ööli pääse loppuun? [beer] 2 öljy päätä öömappiin. Voit vielä löy-
Pitäs tarkistaa vaihteiston öölit. tää sen lomakkeen tosta öömapis-
Lisätääs vähän ööliä koneeseen. ta. [wastebasket; recycle bin]
[oil]