Ohje potilaalle 1 (4)

Silmätautien avohoito / Karsastuspoliklinikka 23.5.2019

Tietoa karsastuksen hoidosta potilaalle ja lapsipotilaan vanhemmille

Arvoisa potilas / lapsipotilaan vanhempi,

teille on tulossa aika karsastuksen hoitoarviokäynnille tai olette juuri käyneet hoitoarviossa
poliklinikallamme. Toivomme alla olevien tietojen tuovan vastauksia kysymyksiinne ja selkeyttävän
ajatuksia karsastukseen ja sen hoitoon liittyen. Poliklinikkakäynnillä keskustelemme näistä asioista vielä
yksilöllisesti ja pyrimme löytämään parhaan hoitovaihtoehdon.

Yleistä karsastuksesta
Karsastus tarkoittaa sitä, että silmien katselusuunta ei ole keskenään sama. Päällepäin näkyvä
karsastus (ilmikarsastus, ilmeinen karsastus, lat. tropia) voi olla jatkuvaa tai ajoittain ilmenevää ja
näkyä pelkästään toisessa silmässä tai vuorottelevasti kummassakin silmässä. Joskus silmien hallinta
on karsastustaipumuksesta huolimatta hyvä, eikä karsastus näy päällepäin (piilokarsastus, lat. foria).
Karsastavien silmien luontainen ja mieluisin asento on se tila, jossa karsastus on näkyvissä. Tämä tulee
esiin usein aluksi väsyneenä. Aina kun karsastukseen taipuvaiset silmät ovat suorassa, silmälihakset
tekevät automaattista työtä sen eteen. Tämä pinnistelytyö voi aiheuttaa oireina mm. silmien
rasittumista, päänsärkyä, kaksoiskuvia, rivien hyppelyä lukiessa tai pään kallistustaipumusta. Karsastus
voi aiheuttaa sosiaalista haittaa, mikä myös huomioidaan hoitovaihtoehtoja punnittaessa.

Alle kouluikäisen lapsen karsastusta hoidettaessa on otettava huomioon myös kehittyvä näkö. Lapsen
silmä on karsastaessaan usein ”pois käytöstä”, minkä vuoksi päivittäinen karsastus voi aiheuttaa
näöntarkkuuden heikompaa kehitystä (amblyopia eli ns. laiska silmä). Sen hoitamiseksi tai estämiseksi
käytetään tarvittaessa paremman silmän peittohoitoa tai silmätippahoitoa. Jos karsastus on alkanut jo
varhain lapsuusiässä, silmien yhteistoiminta kehittyy poikkeavasti, eikä oireita silloin välttämättä ole,
vaikka silmät karsastaisivatkin.

Karsastustilanteen arvioimiseksi tutkitaan näöntarkkuus, silmien taittovoima (silmälasivahvuus),

karsastuskulma, silmien liikkuvuus ja yhteistoiminta (mm. stereonäkö). Joskus tehdään
lisätutkimuksina mm. silmänliikekartta ja kaksoiskuvatesti.

Karsastuksen hoitovaihtoehdot
1) Silmälasit. Joskus tavanomaiset silmälasit riittävät karsastuksen hoidoksi. Etenkin tietyn tyyppiset
sisäänkarsastukset hoituvat parhaiten laseilla. Laseja voidaan joskus harkita karsastuksen hoidoksi
silloinkin, kun näöntarkkuus sinänsä olisi hyvä ilman laseja.

Silmälaseihin voidaan laittaa tavanomaisen lasivahvuuden lisäksi myös prismakorjausta, jolla

vähennetään silmien tekemää työtä ja oireita. Prismakorjaus ei korjaa silmien asentoa, mutta voi
auttaa silmien omaa hallintaa ja suorassa pysymistä.
 Ohje potilaalle 2 (4)

Silmätautien avohoito / Karsastuspoliklinikka 23.5.2019

2) Ortoptinen hoito. Pienehkön uloskarsastuksen hoidoksi tai silmien heikon yhteistyökapasiteetin

vahvistamiseksi voi sopia ortoptinen hoito eli ns. ”silmäjumppa”. Se vaatii muutamia kontrollikäyntejä
poliklinikalla ja ohjeiden mukaista säännöllistä kotiharjoittelua hoitojakson aikana. Ortoptinen hoito
on usein vaihtoehto prismalaseille. Tarvittavan motivaation vuoksi hoito soveltuu parhaiten isommille
koululaisille ja aikuisille.

3) Karsastusleikkaus. Jos edellä mainitut hoidot eivät ole riittäviä tai järkeviä, paras hoitovaihtoehto
on karsastusleikkaus. Leikkauksella voidaan korjata silmien asentovirhettä ja vähentää siten sekä
oireita että näkyvää ilmikarsastusta. Leikkauksen tarve ja suositeltavin ajankohta arvioidaan
tapauskohtaisesti. Joskus ennen leikkausta silmiä voidaan totuttaa uuteen yhteiskatseluun
silmälaseihin kiinnitettävän väliaikaisen prismakalvon avulla. Lapselle on hyvä puhua mieluummin
silmän korjaamisesta kuin leikkaamisesta.

Minulleko / lapselleniko karsastusleikkaus?

Yleistä leikkauksesta

Karsastusleikkauksella vaikutetaan silmien asentoon heikentämällä tai vahvistamalla

silmänliikuttajalihasten voimaa. Silmälihakset (kuva 1) kiinnittyvät kärkipäästään silmän pintaan, ja
niiden kiinnityskohtaa muuttamalla tai lihaksen pituutta lyhentämällä (kuva 2) voidaan saada aikaan
tavoiteltu muutos. Optimaaliseen tulokseen pääsemiseksi riittää joskus yhden lihaksen korjaus, mutta
usein korjataan samalla kertaa kahta lihasta ja joskus jopa 3-4 lihasta. Olennaista on vain silmien
välisen ”aurauskulman” pienentäminen. On mahdollista, että yksi karsastusleikkaus tuo riittävän avun,
mutta toisinaan voidaan tarvita lisäleikkausta myöhemmin. Etenkin lasten kohdalla uusintaleikkauksen
tarve on hieman todennäköisempi, koska silmien luontainen asento muuttuu jonkin verran iän myötä.
Yleisesti ottaen karsastusleikkauksen ”onnistumisprosentti” on noin 80 % luokkaa, riippuen
lähtötilanteesta. Useimmat kokevat karsastuksesta johtuvan haitan ja oireet selkeästi vähäisempinä
kuin ennen leikkausta.

Leikkauksen periaate

yläsuora ylävino Karsastusleikkaus on silmään kohdistuva pinnallinen

leikkaus eli silmän sisäosiin ei kajota. Siten
ulkosuora näöntarkkuus ja silmän taittovoima (silmälasivahvuus)
sisäsuora ovat silmän toivuttua yleensä samaa tasoa kuin ennen
leikkausta. Leikkauksessa silmä on silmäkuopassa
omalla paikallaan, silmän pintaa suojaava sidekalvo
avataan, silmälihas irrotetaan ja kiinnitetään uudelleen
haluttuun kohtaan sulavalla langalla. Lopuksi sidekalvo
alavino alasuora suljetaan ohuella sulavalla langalla. Silmä peitetään
aluksi lapulla, mutta useimmiten lappu ei ole sen
jälkeen tarpeen.
 Ohje potilaalle 3 (4)

Silmätautien avohoito / Karsastuspoliklinikka 23.5.2019

vanha uusi lihaksen lyhennys ja

kiinnityskohta kiinnityskohta kiinnitys vanhaan kohtaan

Kuva 1. SilmänKuva 2. Lihaksen heikentäminen (retropositio)

liikuttajalihakset
(oikea silmä). ja vahvistaminen (resektio).

Leikkausriskit

Kuten mihin tahansa lääketieteelliseen toimenpiteeseen, myös karsastusleikkaukseen liittyy

luonnollisesti tiettyjä riskejä:

Yli- tai alikorjaus on tavallisin karsastusleikkauksen mahdollisista riskeistä. Ennen leikkausta tehtävien
mittausten perusteella lasketaan optimaalinen korjattava millimetrimäärä. Leikkauksen jälkeen pieni
poikkeama täysin suorasta asennosta on mahdollista, mutta yleensä harmitonta. Jos lopputulos ei ole
riittävän hyvä, hoitovaihtoina ovat prismalasit, ortoptinen hoito tai uusi leikkaus.

Verenvuoto ja turvotus leikkausalueella ovat tavallisia, koska silmän pintakudoksissa ja silmälihaksissa

on hyvä verisuonitus. Sen vuoksi silmä punoittaa aina leikkauksen jälkeen noin kuukauden ajan.

Tulehdusriski liittyy kaikkiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin. Leikkaus tehdään steriilissä

leikkaussaliympäristössä ja leikkauksen jälkeen silmän rauhoittamiseksi ja tulehduksen estämiseksi
silmään tiputetaan antibiootti-kortisonitippoja 2-3 viikon ajan. Jos silmä alkaa rähmiä,
paikallislääkitystä voidaan tehostaa. Vakavammat tulehdukset ovat onneksi hyvin harvinaisia.

Ongelmat lihaksen kiinnittämisessä ovat mahdollisia, mutta harvinaisia. Leikkauksessa silmälihas

irrotetaan ja kiinnitetään uudelleen silmän pintaan. Lihaksen karkaaminen leikkauksen aikana tai
myöhemmin sekä tarpeettoman syvä kiinnitys silmän 0.5 mm paksuiseen valkuaiseen ovat riskeistä ei-
toivotuimpia. Kaiken kaikkiaan riski näön huomattavasta heikkenemisestä tai karsastuksen pysyvästä
pahenemisesta leikkauksessa on kuitenkin äärimmäisen pieni.
 Ohje potilaalle 4 (4)

Silmätautien avohoito / Karsastuspoliklinikka 23.5.2019

Leikkauspäivän kulku

Karsastusleikkaus on päiväkirurginen toimenpide eli leikkaukseen saavutaan ja kotiin lähdetään

yleensä samana päivänä. Leikkaus voidaan tehdä joko nukutuksessa tai hyvässä puudutuksessa. Sopiva
anestesiamuoto sovitaan leikkauksen suunnittelukäynnillä ottaen huomioon potilaan ikä, leikkauksen
laajuus ja potilaan kokonaistilanne. Nukutusta varten on oltava ravinnotta vähintään 6 tunnin ajan
(omat aamulääkkeet voi ottaa pienen vesimäärän kera 2h aiemmin). Nukutuksen jälkeen potilas
tarvitsee saattajan kotimatkalle ja läsnäolijan yön yli. Puudutusta varten ei tarvitse olla ravinnotta.
Puudutuksessa tehtävän leikkauksen jälkeen silmä yleensä peitetään lapulla, joten omalla autolla itse
ajaminen ei ole mahdollista samana päivänä. Leikkausta varten mahdollinen käytössä oleva
verenkiertolääkitys pyritään tauottamaan.

Osastolle saavutaan leikkauspäivän aamuna. Esilääkkeenä annetaan tavanomaista kipulääkettä, mutta

tarvittaessa myös rauhoittavaa lääkettä. Leikkaussalissa esivalmistelut ja nukutus/puudutus vievät
aikaa noin 30 minuuttia. Itse leikkaus kestää yleensä 20-90 minuuttia, riippuen korjattavien lihasten
määrästä. Nukutuksen jälkeen vointia valvotaan heräämössä noin 2 h ajan. Siten toimenpide kaikkine
vaiheineen kestää noin 3-4 h ajan. Puudutuksen jälkeen heräämövalvonta ei ole tarpeen, joten
kotiutuminen tapahtuu nopeammin. Vanhemmat voivat saatella lapsen leikkaussalin ovelle ja tulla
mukaan hakemaan häntä heräämöstä.

Jälkihoito

Leikkauksen jälkeen silmään/silmiin tiputetaan antibiootti-kortisonisilmätippoja päivittäin 2-3 viikon

ajan. Alkuun suun kautta tai silmätippoina annosteltava kipulääkitys voi olla tarpeen. Ensimmäisen
viikon aikana silmissä tuntuu usein roskantunnetta johtuen sidekalvon pintaompeleista. Ne sulavat
itsestään pois noin 3-4 viikossa, jonka jälkeen silmän pinta on muutenkin jo selkeästi vaaleampi ja
tasaisempi. Kaiherrukseen voi varsinaisten hoitotippojen lisäksi käyttää tarvittaessa tavanomaisia
silmänkostutustippoja. Leikattu silmä punoittaa aina leikkauksen jälkeen, ja parin päivän kuluttua
leikkauksesta punoitus voi vasta olla pahimmillaan. Hennompi punoitus voi näkyä silmässä vielä
kuukausien ajan. Enenevä kipu tai selkeä kellertävä rähmintä ovat sen sijaan merkkejä tulehduksesta.

Leikkauksen jälkeen silmät tottuvat hiljalleen uuteen yhteiskatseluun, minkä vuoksi alkuviikkoina
ohimenevät kaksoiskuvat ovat mahdollisia. Rankkaa ponnistelua ja saunomista tulee välttää viikon
ajan ja uimista tippakuurin ajan. Leikkauksen jälkeen silmälasien käyttöä jatketaan entiseen tapaan,
eikä tavanomaisten lasien vaihto ole tarpeen. Jos laseissa on prismakorjausta, lasivahvuudet
suositellaan tarkastettavaksi kontrollikäynnin jälkeen tai aikaisintaan 1 kk kuluttua leikkauksesta,
ensisijaisesti avosektorin silmälääkärillä. Lapsella mahdollinen peittohoito jatkuu normaalisti.

Sairausloman pituus on useimmiten 3-7 vrk, riskiammateissa toimivilla tai toipumisen pitkittyessä
pitempi. Lapsilla kouluun tai päivähoitoon meno on mahdollista yleensä vastaavasti 3-7 vrk kuluttua.
Suunnitellun leikkauksen jälkeen lapsipotilaan vanhemman työnantaja ei ole velvollinen maksamaan
lapsen hoitopäivistä palkkaa, vaan vanhemman tulee järjestää itselleen muuta vapaata tai muu
hoitojärjestely em. päivien ajaksi. Alle 7-vuotiaan lapsen hoitoa varten lääkäri voi tarvittaessa
kirjoittaa D-todistuksen, jolla vanhempi voi hakea Kelalta hoitorahaa palkattomilta päiviltä.

Silmien jälkitarkastus tehdään useimmiten 3-4 kk kuluessa. Aikuisilla potilailla jälkitarkastus ei ole
välttämätön, jos toimenpide on sujunut ongelmitta. Niissäkin tapauksissa tilanne voidaan kuitenkin
tarkistaa 1 vuoden kuluessa leikkauksesta oman yhteydenoton perusteella.