SFL FI

PAIMENTAKAA
JUMALAN LAUMAA
1. PIETARIN KIRJE 5:2
sfl-FI
201007
PAIMENTAKAA
JUMALAN LAUMAA
1. PIETARIN KIRJE 5:2
Lokakuu 2020
NIMI
¨ ¨ ¨ ¨
Tata julkaisua ei ole tarkoitettu myytavaksi. Se on valmistettu
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
edistamaan maailmanlaajuista raamatullista opetustyota,
jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin.
¨ ¨
Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteena on
¨ ¨ ¨ ¨
Pyha Raamattu – Uuden maailman kaannos.
Paimentakaa Jumalan laumaa (1. Pietarin kirje 5:2)
“Shepherd the Flock of God”—1 Peter 5:2
Lokakuun 2020 painos
Finnish (sfl-FI)
˘ 2020
WATCH TOWER BIBLE AND TRACT SOCIETY OF REPUBLIC OF KOREA,
INCORPORATED ASSOCIATION
Julkaisija
Jehovan todistajat
Made in Finland, 2020
¨
Sisallys
AIHE LUKU
JOHDANTO
VANHIMMISTON VASTUUT JA TOIMINTA .......................................................... 1
SEURAKUNNAN PALVELUSKOMITEA ................................................................. 2
VANHIMMISTON KOORDINAATTORI .................................................................. 3
SIHTEERI ............................................................................................................... 4
PALVELUSVALVOJA .............................................................................................. 5
VARTIOTORNIN TUTKISTELUN JOHTAJA .......................................................... 6

¨
RYHMANVALVOJA ................................................................................................ 7
VANHINTEN JA AVUSTAVIEN PALVELIJOIDEN NIMITYKSET JA POISTOT ...... 8
TIENRAIVAAJAT ................................................................................................... 9
KIERROSVALVOJA.............................................................................................. 10
TERVEYS JA SAIRAANHOITO ........................................................................... 11
OIKEUSKOMITEAN MUODOSTAMISPERUSTEET ............................................. 12
PORNOGRAFIA ................................................................................................... 13
LAPSEN KALTOINKOHTELU .............................................................................. 14

¨ ¨ ¨
VAARINTEKOTAPAUKSEN KASITTELYYN VALMISTAUTUMINEN .................. 15
¨ ¨ ¨
VAARINTEKOTAPAUKSEN KASITTELY ............................................................. 16
¨
SIS ALLYS PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA
¨
Sisallys
AIHE LUKU
VALITUSKOMITEA............................................................................................... 17
SEURAKUNNASTA EROAMINEN ....................................................................... 18
TAKAISINOTTOKOMITEA ................................................................................... 19
KOKOUKSET ....................................................................................................... 20
VALTAKUNNANSALIT ......................................................................................... 21
KIRJEENVAIHTO JA ARKISTO........................................................................... 22
¨ ¨
KENTTATYO......................................................................................................... 23
¨
TOIMINTA MONIKIELISELLA ALUEELLA ......................................................... 24
¨
PAIMENNUSTYO ................................................................................................. 25
¨ ¨
KATASTROFIT JA HATATILANTEET .................................................................. 26
AVIOLIITTOON VIHKIMINEN ............................................................................. 27
VANKILAT............................................................................................................ 28
LAKIASIAT........................................................................................................... 29
LIITTEET
¨
A. VALTAKUNNANSALIN KUNNOSSAPITO- JA RAKENNUSTYOT
HAKEMISTO
¨
PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA SIS ALLYS
Johdanto
1. Seurakunnan vanhimpana sinulle on annettu painava vastuu ”pai-

mentaa huolenpitoosi uskottua Jumalan laumaa” (1. Piet. 5:2, 3). On
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
siksi erittain tarkeaa, etta antamasi neuvot ovat sopusoinnussa Raa-
¨ ¨ ¨
matun ja jarjeston antamien ohjeiden kanssa. Se etta annat veljille
¨ ¨
ja sisarille tallaista ohjausta, auttaa seurakuntaa olemaan ”taysin
¨ ¨
yksimielinen ajatuksiltaan ja ajattelutavaltaan” (1. Kor. 1:10). Taman
¨ ¨ ¨
kirjan avulla voit loytaa ajantasaiset teokraattiset ohjeet nopeasti.
¨ ¨ ¨ ¨
2. Taman kirjan aineisto kattaa suurimman osan vanhinten tyohon
¨ ¨
liittyvista osa-alueista, mutta toisinaan voi olla myos tarpeen et-
¨
sia ohjeita esimerkiksi Järjestetyt tekemään Jehovan tahto -kirjas-
¨
ta tai haaratoimiston julkaisemista kirjeista, ilmoituksista, oppaista
ja muista dokumenteista. Koska ohjeita saatetaan aika ajoin muut-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa tai paivittaa, on tarkeaa pysya uusimman teokraattisen ohjauk-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sen tasalla. Varmista, etta kaytat aina kirjan viimeisinta versiota. Ta-
¨ ¨ ¨
man kirjan lisaksi on valmistettu myos Paimentakaa-kirjan lisäliite,
¨ ¨ ¨
josta loytyy haaratoimistokohtaisia erityisohjeita. Jos lisaliite sisal-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa tasmennyksen johonkin ohjeeseen, sinun on hyva tehda asias-
¨
ta merkinta omaan kirjaasi.
¨ ¨ ¨
3. Tama julkaisu on luottamuksellinen, ja se on suojattu tekijanoikeuk-
silla. Se annetaan jokaiselle nimitetylle vanhimmalle. Jos nimitykse-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
si poistetaan, sinun tulee havittaa kaikki kirjan sahkoiset kopiot ja
¨
luovuttaa painettu kirja seurakunnan palveluskomitealle, joka havit-
¨ ¨ ¨ ¨
taa sen. Tama ohje ei koske tilanteita, joissa vanhin muuttaa toi-
¨
seen seurakuntaan ja hanen suositellaan jatkavan vanhimpana.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
4. Toivomme, etta tama julkaisu auttaa sinua jaljittelemaan Jehova Ju-
malan ja Jeesuksen Kristuksen mallia, kun toimit Jumalan lauman
paimenena (Joh. 10:11; Ef. 5:1; 1. Piet. 2:21, 25; 5:4). Sen sijaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
etta tekisit asioista omia saantoja, muista aina nojautua Raamatun
¨ ¨
periaatteisiin ja Jehovan jarjeston antamiin ohjeisiin (2. Kor. 1:24).
JOHDANTO PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

¨
ENSIMM AINEN LUKU
Vanhimmiston
vastuut ja toiminta
Kappaleet
Vastuut .................................................................................................................................... 2
Vanhimmiston kokoukset ................................................................................ 3–11
¨ ¨
Milloin kokouksia tulisi pitaa? ........................................................................ 4
¨ ¨ ¨
Mita asioita kokouksessa tulisi kasitella? ....................................... 5–6
Esityslistan kokoaminen ja jakaminen ..................................................... 7
Kokouksen kulku ............................................................................................... 8–11
¨
Edista rauhaa ......................................................................................................... 12–13
¨
1. Jehova Jumala on nimittanyt kristillisen seurakunnan johtajak-
si Jeesuksen Kristuksen (Ef. 1:22, 23; Ilm. 1:20). Kun vanhim-
¨ ¨ ¨
mat muistavat, etta seurakunnan paa on Jeesus, vanhimmisto voi
¨ ¨ ¨ ¨
toimia yksimielisesti ja hyvassa yhteistyossa. Vanhimmat voivat
osoittaa alistuvansa Kristuksen johtoon seuraavilla tavoilla:
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
1) Pyrkikaa ymmartamaan Raamatun lakeja ja periaatteita,
¨
ja antakaa niiden ohjata teita (Joh. 7:16–18; Ef. 5:17).
2) Noudattakaa ohjeita, joita saatte ”uskolliselta
¨ ¨ ¨ ¨
ja ymmartavaiselta orjalta”, haaratoimistosta,
¨
kierrosvalvojalta ja muilta vastuuasemissa olevilta veljilta
(Matt. 24:45–47; Hepr. 13:17).
¨ ¨
3) Kuunnelkaa tarkasti toisten vanhinten esittamia ajatuksia
(Room. 12:10b; Jaak. 1:19).
¨
4) Kohdelkaa jokaista seurakuntaan kuuluvaa, myos
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
muita vanhimpia, ystavallisesti ja rakkaudellisesti. Alkaa
PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 1 . LUKU

VANHIMMISTON VASTUUT JA TOIMINTA
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tyrkyttako henkilokohtaisia mielipiteita alkaaka asettako
¨ ¨ ¨ ¨
mielivaltaisia saantoja. (Matt. 11:28–30; 1. Kor. 4:6;
1. Piet. 5:1–3, 5.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
5) Aloittakaa ja paattakaa vanhimmiston kokous aina
¨ ¨ ¨
rukouksella. Jos vanhimmisto ei tunnu paasevan
¨ ¨ ¨ ¨
yksimielisyyteen tai keskustelussa ei paasta eteenpain,
rukoilkaa uudelleen. (Jaak. 1:5.)
VASTUUT
2. Seuraavat asiat ovat koko vanhimmiston vastuulla:
¨ ¨
1) Esittaa suositukset vanhinten ja avustavien palvelijoiden
¨
nimityksista ja poistoista (ks. luku 8).
¨ ¨ ¨ ¨
2) Ratkaisee palvelusryhmien maaran ja valitsee, ketka
¨ ¨
toimivat ryhmanvalvojina ja heidan apulaisinaan
(ks. luku 7).
¨
3) Ratkaisee, mita aiheita Paikalliset tarpeet
¨ ¨ ¨ ¨
-ohjelmanosissa kasitellaan, ja valitsee naiden
¨ ¨
ohjelmanosien esittajat (ks. 20:14–15).
4) Valitsee sihteerin, palvelusvalvojan, Vartiotornin

¨ ¨
tutkistelun johtajan ja Elama ja palvelus -kokouksen
¨
valvojan. Valitsee tarvittaessa edella mainituille veljille tai
vanhimmiston koordinaattorille apulaisen tai sijaisen.
¨ ¨ ¨
(Ks. luvut 3–6 seka Kristityn elama ja palvelus
-kokouksen ohjeet [S-38].)
5) Valitsee avustavan neuvojan ja tarvittaessa veljet,

¨ ¨
jotka johtavat rinnakkaisluokkia (ks. Kristityn elama ja
palvelus -kokouksen ohjeet).
6) Valitsee huoltokoordinaattorin, jos valtakunnansalia

¨ ¨ ¨
kayttaa vain yksi seurakunta. Valitsee salikomitean
1 . LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

¨ ¨ ¨ ¨
jasenet, jos valtakunnansalia kayttaa useampi kuin yksi
seurakunta. (Ks. 21:14–20.)
7) Valitsee tilipalvelijan, kirjallisuuspalvelijan, aluepalvelijan,

¨ ¨
siivouskoordinaattorin, esitelmakoordinaattorin seka
¨
heidan mahdolliset apulaisensa.
¨ ¨
8) Ratkaisee, keille voidaan antaa muita tehtavia
¨ ¨ ¨
tai vastuita seurakunnassa. Tahan sisaltyy sen
¨
ratkaiseminen, ketka voivat toimia lukijoina Vartiotornin
tutkistelussa tai seurakunnan raamatuntutkistelussa,
johtaa seurakunnan raamatuntutkistelua, toimia
puheenjohtajana viikkokokouksessa tai viikonlopun
¨ ¨
kokouksessa, esittaa viikkokokouksen ohjelmanosia (pois
¨ ¨ ¨
lukien oppilastehtavat), toimia yleisonpalvelijoina,
¨ ¨
huolehtia mikrofoneista, pitaa julkisia rukouksia, johtaa
¨
kenttakokouksia jne.
¨ ¨ ¨ ¨
9) Ratkaisee, ketka voivat pitaa esitelmia omassa
¨
seurakunnassa ja ketka voivat toimia vierailevina
puhujina muissa seurakunnissa. Ratkaisee, tulisiko
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
avustavan palvelijan pitaa ensimmainen esitelmansa
¨
yhdessa toisen veljen kanssa. (Ks. 20:1–2, 4.)
10) Valitsee kaksi vanhinta tutkimaan asiaa, kun jotakuta

¨ ¨ ¨ ¨
syytetaan vakavasta vaarinteosta. Ratkaisee, vaatiiko
¨ ¨
vakava vaarinteko oikeuskomitean perustamista. Valitsee
¨
oikeuskomitean jasenet ja sen puheenjohtajan. (Ks. luvut
¨ ¨
12 ja 15.) Valitsee komitean tapaamaan henkiloa, joka
¨ ¨ ¨
on paattanyt erota seurakunnasta (ks. luku 18). Valitsee
kaksi vanhinta keskustelemaan sellaisen julistajan
kanssa, joka on tarkoituksellisesti katsellut pornografiaa
(ks. luku 13).
¨ ¨
11) Ratkaisee, tulisiko seurakunnalle pitaa varoittava puhe,
¨ ¨
ja valitsee puheen pitajan (ks. 12:77–80).

¨ ¨ ¨
12) Ratkaisee, ketka vanhimmat pitavat kokouksen
vakituisten tienraivaajien, erikoistienraivaajien ja
¨ ¨ ¨
lahetystyontekijoiden kanssa joulu-tammikuussa.
¨ ¨
13) Valitsee puhujat erikoisesitelmaa ja muistojuhlaa varten
¨ ¨ ¨
seka veljet, jotka pitavat rukoukset ennen vertauskuvien
tarjoamista. Ratkaisee, mihin kellonaikaan muistojuhla
alkaa. (Ks. 20:6–8.)
14) Ratkaisee, onko julistaja raamatullisesti vapaa
avioitumaan uudelleen (ks. 12:71–76).
15) Arvioi, onko seurakunnalle tarpeen ehdottaa muutosta
¨ ¨ ¨ ¨
summaan, joka lahjoitetaan seurakunnan paatoksella
¨ ¨
maailmanlaajuiseen kokouspaikkojen rakennustyohon
(ks. Seurakunnan tilinpidon ohjeet [S-27]).
¨ ¨ ¨
16) Jos valtakunnansalia kayttaa useampi kuin yksi
seurakunta, tarkastelee vuosittain valtakunnansalin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kayttokuluja varten tehtavaa kuukausittaista
¨
lahjoitussummaa. Hyvaksyy lahjoitussumman tulevaa
¨
palvelusvuotta varten. (Ks. 21:20 seka
Valtakunnansalikomitean tilinpidon ohjeet [S-42].)
¨ ¨ ¨ ¨
17) Ratkaisee, mita kokouksia ryhma pitaa (ks. luku 24).
¨ ¨ ¨ ¨
18) Paattaa, miten vieraileville puhujille osoitetaan
vieraanvaraisuutta (ks. 20:5).
¨
19) Valitsee tilapaisen vanhimmiston koordinaattorin, jos
¨
koordinaattoria taytyy vaihtaa muulloin kuin
¨
kierrosvalvojan vierailun yhteydessa (ks. 3:1).
¨
20) Ratkaisee, onko seurakunnan syyta harkita jonkinlaisen
avun antamista sellaisille avun tarpeessa oleville veljille
¨
ja sisarille, joilla on takanaan pitka uskollinen palvelus –
¨ ¨ ¨
varsinkin jos heilla ei ole perheenjasenia tai muita
¨ ¨ ¨ ¨
sukulaisia, jotka voisivat auttaa, eivatka he saa riittavasti

¨ ¨
apua sosiaalipalvelujen valityksella (od luku 12
kpl:t 12–15).
VANHIMMISTON KOKOUKSET
¨
3. Kun vanhimmisto keskustelee jostain asiasta, Kristus voi pyhan
¨ ¨ ¨
hengen avulla saada kenet tahansa vanhimman esittamaan aja-
¨
tuksen, joka johtaa viisaaseen ratkaisuun. Tulos ei ehka olisi ol-
¨ ¨ ¨
lut yhta hyva, jos vanhimmilta olisi kysytty mielipidetta erikseen.
¨ ¨ ¨
(Apt. 15:6–21.) Vanhimmiston kokousten ei tulisi yleensa kestaa
kahta tuntia kauempaa.
¨ ¨
4. Milloin kokouksia tulisi pitaa? Jokaisen kierrosvalvojan vierailu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
viikon yhteydessa pidetaan vanhimmiston kokous. Taman lisaksi
¨ ¨ ¨ ¨
vanhinten tulee pitaa kokous vierailuviikkojen valilla noin kolmen
kuukauden kuluttua vierailusta. Vanhimmisto voi tarpeen vaaties-
¨ ¨
sa pitaa muitakin kokouksia.
¨ ¨ ¨
5. Mita asioita kokouksessa tulisi kasitella? Vanhimmisto voi kes-
¨ ¨ ¨
kustella mista tahansa seurakuntaan liittyvasta asiasta. Vanhim-
¨ ¨
miston kokouksessa ei kuitenkaan useimmiten tarvitse kasitella
asioita, jotka joku vanhimmista voi ratkaista yksin tai jotka ovat
esimerkiksi seurakunnan palveluskomitean tai salikomitean vas-
tuulla. (Ks. 2:1; 3:3.4.)
6. Seuraavassa luetellaan joitakin asioita, joista vanhimmiston tulee
¨ ¨ ¨
keskustella saannollisesti:
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
1) Kaykaa lapi edellista kierrosvalvojan vierailua koskeva
¨ ¨
raportti kokouksessa, joka pidetaan noin kolme
¨ ¨
kuukautta vierailun jalkeen. Keskustelkaa myos
mahdollisista nimitys- ja poistosuosituksista seuraavaa
vierailua varten (ks. luku 8).
¨
2) Pohtikaa sita, voitaisiinko seurakunnan alueella kertoa
¨ ¨ ¨ ¨
hyvaa uutista viela perusteellisemmin ja miten siina
voitaisiin onnistua (Apt. 20:24; ks. luku 23).

¨
3) Keskustelkaa niista, joilla on erityistarpeita. Heihin
kuuluvat muun muassa lesket, orvot, sokeat,
¨ ¨
hoitokodeissa asuvat seka ne, jotka eivat voi sairauden
¨ ¨
vuoksi poistua kotoaan. Miten heidan hengellisista ja
¨
fyysisista tarpeistaan voidaan huolehtia? (Jaak. 1:27.)
¨ ¨
4) Keskustelkaa siita, miten veljia voitaisiin valmentaa
¨
seurakunnan tehtavien hoitamisessa ja miten
¨
vanhimmat voisivat auttaa veljia, joissa on potentiaalia –
¨ ¨ ¨
myos hiljattain kastettuja ja nuoria – kantamaan lisaa
vastuuta (2. Tim. 2:2; ks. 25:4–6).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
5) Kaykaa lapi, mita seurakunnan tehtavia kullakin
¨ ¨
esimerkillisella kastetulla veljella on. Onko esimerkiksi
¨ ¨
tarpeen jakaa nimitettyjen veljien tehtavia tasaisemmin
¨ ¨ ¨
tai tehda muutoksia tehtavajaossa, jotta uudemmat
¨ ¨
veljet saisivat mahdollisuuden hankkia lisaa kokemusta?
(2. Moos. 18:17, 18; Sananl. 11:2b; ks. 1:2.8.)
¨ ¨ ¨ ¨
6) Kaykaa lapi katastrofeihin varautumista koskevia ohjeita,
¨ ¨
joita jarjesto on antanut (ks. 26:1–6).
7. Esityslistan kokoaminen ja jakaminen. Vanhimmiston koordi-
¨ ¨
naattorin tulee kysya muilta vanhimmilta, mista he haluavat kes-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kustella kokouksessa, joka pidetaan vierailuviikkojen valilla. Heilta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tulee pyytaa ehdotuksia myos siita, keiden nimittamisesta van-
¨
himmaksi tai avustavaksi palvelijaksi olisi hyva keskustella (ks.
¨ ¨ ¨
luku 8). Koordinaattorin tulee lahettaa esityslista kaikille vanhim-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mille muutamia paivia ennen kokousta, jotta heilla olisi riittavas-
¨ ¨ ¨ ¨
ti aikaa perehtya esityslistaan ja tehda taustatyota rukouksen
¨ ¨ ¨ ¨
hengessa (Sananl. 21:5). Vierailuviikolla pidettavaa kokousta var-
¨ ¨
ten esityslistan tekee kierrosvalvoja, mutta hanen tulee ennen sita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kysya vanhimmilta, onko heilla mielessaan jotain, mista he halua-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vat keskustella. Jos aika sallii, kierrosvalvoja voi paattaa lisata
¨
esityslistalle vanhinten ehdottamista aiheista yhden tai kaksi tar-
¨ ¨ ¨ ¨
keinta. Muussa tapauksessa han pyytaa vanhimpia keskustele-
¨ ¨
maan niista myohemmin.

¨
8. Kokouksen kulku. Vanhimmiston koordinaattorin tulee vieda kes-
¨ ¨
kustelua eteenpain niin, etta se pysyy mahdollisimman tarkoin
¨
esityslistan mukaisena eika ajaudu sivuraiteille. Sihteeri tai joku
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
muu tehtavaan valittu vanhin merkitsee muistiin, mita paatok-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sia tehdaan, ketka vanhimmat toteuttavat ne ja mihin mennessa.
¨ ¨ ¨
Joissakin tapauksissa koordinaattori saattaa pyytaa, etta aihetta
¨
ehdottanut vanhin alustaa sen kasittelyn.
¨ ¨
9. Jokaisen vanhimman tulee voida esittaa ajatuksiaan vapaasti, kun
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanella on keskusteluun jotain lisattavaa (Sananl. 10:19). Ajatuk-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
set tulee esittaa ytimekkaasti, ja niiden tulee olla merkityksellisia
keskustelun kannalta. Vanhimmiston koordinaattorin tulee varoa
¨ ¨ ¨
hallitsemasta keskustelua ja olla tarkkanakoinen siina, milloin ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
miten han esittaa omia ajatuksiaan. ”Viha ja vaittelyt” eivat kuu-
lu vanhimmiston kokouksiin (1. Tim. 2:8).
¨ ¨ ¨ ¨
10. Vanhimmiston pitaisi pystya tekemaan useimmat ratkaisunsa
¨ ¨ ¨
yksimielisesti (Apt. 15:25). Paatosten tulee aina perustua Raa-
¨ ¨ ¨
matun periaatteisiin ja ”uskollisen ja ymmartavaisen orjan” anta-
¨ ¨ ¨
miin kirjallisiin ohjeisiin (Matt. 24:45). Mikali asiaan ei liity mitaan
¨
nimenomaista Raamatun lakia eika uskollinen orja ole antanut
¨ ¨
asiasta mitaan ohjausta, vanhimmiston on harkittava asiaa yh-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dessa ja tehtava paatos kollektiivisen omantuntonsa perusteel-
¨
la. Jos asian kasittelemiseen tarvitaan haaratoimiston apua, on
¨
yleensa parempi kirjoittaa kuin soittaa, mutta jos asia on kiireel-
¨ ¨
linen, kahden vanhimman tulee soittaa yhdessa. Heidan tulee se-
¨ ¨ ¨
littaa tilanne puhelimessa ja kirjoittaa ylos saamansa ohjeet. (Ks.
14:6–30; 29:1.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
11. Kenenkaan ei tule pitaa itsepintaisesti kiinni omasta nakemyk-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sestaan. Jos vanhimmiston tekema paatos ei ole yksimielinen,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vahemmiston tulee tukea sita halukkaasti. Mikali vahemmis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
toon kuuluvat vanhimmat ajattelevat, etta paatos ei ole Raama-
¨ ¨ ¨
tun periaatteiden mukainen, heidan tulee jatkaa yhteistyota muun
¨ ¨
vanhimmiston kanssa ja esittaa asia kierrosvalvojalle seuraavan
¨ ¨ ¨ ¨
saannollisen vierailun yhteydessa.

¨
EDISTA RAUHAA
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
12. Epataydellisyyden ei tule antaa kiristaa vanhinten keskinaisia va-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
leja. Talloin Jehovan henki ei ehka paasisi virtaamaan vapaas-
¨ ¨ ¨ ¨
ti ja koko seurakunta voisi karsia. Tee siis kaikkesi edistaaksesi
¨ ¨ ¨
rauhaa vanhimmistossa (Room. 14:19). Pyri ystavystymaan tois-
¨
ten vanhinten kanssa. Sinun pitaisi kuitenkin olla valmis anta-
¨
maan tarvittaessa myos rakkaudellisia neuvoja toisille vanhimmil-
le (Ps. 141:5).
13. Kunnioita toisia vanhimpia (Room. 12:10). Voit osoittaa kunnioi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tuksesi yllapitamalla hyvaa viestintaa ja kommunikoimalla avoi-
¨
mesti toisten vanhinten kanssa, etenkin silloin kun heilla on
erilainen tausta. Nuorempien vanhinten tulisi kohdella kunnioit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tavasti iakkaampia, kokeneempia vanhimpia ja olla karsivallisia
¨ ¨ ¨
(3. Moos. 19:32). Iakkaampien vanhinten ei puolestaan tule louk-
¨
kaantua, kun nuoremmat antavat neuvoja kunnioittavaan savyyn
¨ ¨
tai esittavat ehdotuksia (Saarn. 7:9). Kun saamme neuvontaa,
¨ ¨
noyryys auttaa meita ottamaan sen vastaan (Sananl. 12:15). Vaik-
¨ ¨ ¨
ka saisit neuvoja, jotka eivat mielestasi ole taysin perusteltuja,
¨ ¨ ¨
yrita ottaa niista oppia. Muista, etta seurakunnan rauha ja hy-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vinvointi ovat tarkeampia kuin kenenkaan henkilokohtainen etu
(1. Kor. 10:23, 24).

TOINEN LUKU
Seurakunnan
palveluskomitea
1. Seurakunnan palveluskomitea toimii vanhimmiston alaisuudessa.
Palveluskomitean muodostavat vanhimmiston koordinaattori, sih-
¨
teeri ja palvelusvalvoja. Jos joku heista ei ole paikalla, joku toinen
¨ ¨
vanhin voi tilapaisesti toimia hanen sijaisenaan. Palveluskomiteal-
le on delegoitu joitakin seurakunnan vastuita. Palveluskomitea
¨ ¨
pyrkii tekemaan ratkaisuja, jotka ovat sopusoinnussa Raamatun,
¨
teokraattisen ohjauksen ja toisten vanhinten nakemysten kanssa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Nama veljet eivat toimi erillaan vanhimmistosta, eika heidan mieli-
¨ ¨ ¨ ¨
piteillaan ole enempaa painoarvoa kuin muiden vanhinten mieli-
¨
piteilla. Palveluskomitean tulee olla arvostelukykyinen sen suh-
teen, milloin asiasta olisi viisasta neuvotella toisten vanhinten
kanssa. Esimerkiksi jos tilanne on poikkeuksellinen tai jos pal-
¨
veluskomitea ei ole varma muiden vanhinten mielipiteesta, koko
¨ ¨
vanhimmiston tulee kasitella asiaa ja ratkaista se. (Ks. 1:5; 9:4;
23:5; od luku 5 kpl:t 35–37.)
¨ ¨
2. Jos seurakunnassa ei ole riittavasti vanhimpia muodostamaan
¨ ¨ ¨ ¨
palveluskomiteaa, patevia avustavia palvelijoita voidaan pyytaa
¨ ¨ ¨
toimimaan tilapaisesti palveluskomitean jasenina. He voivat esi-
¨ ¨
merkiksi allekirjoittaa lomakkeita ja esittelykirjeita, jos ne eivat
¨ ¨
sisalla arkaluonteista tai luottamuksellista tietoa. Vain vanhim-
¨ ¨
mat saavat kasitella ja allekirjoittaa sellaisia lomakkeita ja kir-
¨ ¨ ¨ ¨
jeita, jotka sisaltavat arkaluonteista tai luottamuksellista tietoa.
¨ ¨
Jos seurakunnassa ei ole yhtaan vanhinta, kierrosvalvoja tai joku
naapuriseurakunnassa palveleva vanhin, joka tuntee tilanteen, voi
¨
huolehtia tallaisesta kirjeenvaihdosta.
3. Seuraavat asiat ovat palveluskomitean vastuulla:
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
1) Maarittaa kaikkien kenttakokousten paikat ja ajankohdat.
Sijoittaa julistajat, mukaan lukien toimettomat,

SEURAKUNNAN PALVELUSKOMITEA
palvelusryhmiin. Palveluskomitean tulee kuitenkin

¨ ¨
neuvotella ryhmanvalvojien kanssa ennen naiden
¨
ratkaisujen tekemista. (Ks. 1:2.8; 25:14.)
2) Valitsee julistajan tutkimaan Raamattua sellaisen
¨ ¨ ¨
toimettoman kanssa, joka tarvitsee tilapaista hengellista
apua (ks. 25:16).
3) Arvioi, olisiko jonkun muun kuin vanhempien
suositeltavaa tutkia Raamattua sellaisen lapsen kanssa,
¨ ¨ ¨ ¨
jonka isa tai aiti on Jehovan todistaja. Jos tahan
annetaan lupa, asiasta tulee ilmoittaa kaikille
vanhimmille. (w17.06 s. 8 kpl 16.)
¨
4) Ratkaisee, voiko julistaja raportoida kenttapalveluksen 15
minuutin jaksoissa (ks. 22:14).
¨ ¨ ¨
5) Ratkaisee, ketka julistajat voivat pyytaa
erityismajoitusta kierros- tai aluekonventtia varten (ks.
¨ ¨ ¨ ¨
Erityismajoituspyynnon taytto- ja kasittelyohjeet
[CO-5ai]).
¨
6) Allekirjoittaa kirjeita ja lomakkeita vanhimmiston
puolesta (ks. 22:1–8).
¨ ¨ ¨
7) Laatii ja lahettaa suosituskirjeen kyseisen maan
haaratoimistoon, kun muuttamista suunnitteleva julistaja
haluaa tietoja tarvealueista (od luku 10 kpl 9).
8) Neuvoteltuaan muiden vanhinten kanssa tekee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paatoksen siita, mita paikkoja kaytetaan julkiseen
¨ ¨ ¨
todistamiseen. Ratkaisee, mita valineita julkisessa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
todistamisessa kaytetaan, missa niita sailytetaan ja
¨ ¨ ¨ ¨
ketka julistajat voivat osallistua tahan tyomuotoon.
(Ks. 23:5–17.)
¨
9) Ratkaisee, ketka julistajat voivat osallistua vankiloissa,
oppilaitoksissa tai hoito- ja vanhainkodeissa
todistamiseen (ks. 23:18–19; 28:1–20).

¨
10) Huolehtii vakituisten tienraivaajien nimityksista ja
¨
poistoista (ks. 9:1–5). Kasittelee hakemukset erilaisiin
¨
palvelustehtaviin, kuten osa-aikaiseen tienraivaukseen
(ks. 22:31). Arvioi sellaisten tienraivaajien palvelusta,
¨
jotka eivat saavuttaneet vuosittaista tuntivaatimusta (ks.
9:16–17).
¨ ¨ ¨
11) Ratkaisee, voidaanko vihki- tai muistotilaisuus jarjestaa
valtakunnansalissa (ks. 27:6).
¨ ¨
12) Ratkaisee, mita lisaoikeuksia vanhimmille ja avustaville
palvelijoille annetaan jw.orgissa (ks. JW.ORG-sivuston
¨ ¨
kayttoohjeet [S-135]).
¨
13) Valitsee tarvittaessa vanhimpia ratkaisemaan, mita
luottamuksellisessa arkistossa oleville dokumenteille
¨ ¨ ¨ ¨
tehdaan, jos kyseista tapausta alun perin kasitelleet
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
veljet eivat ole enaa kaytettavissa tai patevia
huolehtimaan asiasta (ks. 22:26).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
14) Jarjestaa vanhimpia ottamaan yhteytta henkiloihin, jotka
¨ ¨ ¨ ¨
ovat kieltaneet kaymasta luonaan (ks. 23:22).
¨ ¨
15) Laatii yhdessa ryhmanvalvojien kanssa suunnitelman
¨ ¨
siita, miten niista, joilla on erityistarpeita, huolehditaan
¨ ¨
katastrofi- tai hatatilanteessa (ks. luku 26).
¨
16) Laatii suunnitelman siita, miten seurakunnan arkisto
¨ ¨
pidetaan turvassa mahdollisen katastrofin sattuessa (ks.
luku 26).
¨
4. Toisinaan palveluskomitean tai vanhimmiston taytyy ratkaista,
¨
onko joku julistaja ”hyvamaineinen”. Tapaukset ovat usein erilai-
¨ ¨
sia, ja siksi vanhinten tulee ratkaisua tehdessaan arvioida tilan-
¨ ¨ ¨
teeseen liittyvia seikkoja ja olosuhteita. Onko henkilolla oikeus-
komitean tai haaratoimiston asettamia rajoituksia? Aiheuttaako
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
han hapeaa seurakunnalle? Herattaisiko jonkin palvelustehtavan
¨
antaminen vakavia kysymyksia tai horjuttaisiko se toisten uskoa?

¨ ¨
Jos vastaus kaikkiin kysymyksiin on kieltava, vanhimmat voivat
¨ ¨ ¨
tulla siihen tulokseen, etta henkilo on hyvamaineinen julistaja. Toi-
¨ ¨
saalta ilmaus ”esimerkillinen” merkitsee enemman kuin vain sita,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
etta henkilo on hyvamaineinen. Henkilo on esimerkillinen, jos ha-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nen henkilokohtainen ja hengellinen elamansa on jaljittelemisen
¨ ¨
arvoista. Han olisi hyva esimerkki toisille muun muassa kokouk-
¨ ¨ ¨
sissa kaymisen, palvelukseen osallistumisen, perhe-elaman, viih-
¨ ¨
teen valinnan ja ulkoasun suhteen. Henkilon taytyy olla esimer-
¨
killinen, jotta han voi edustaa seurakuntaa rukouksessa, palvella
osa-aikaisena tai vakituisena tienraivaajana tai osallistua muihin
¨
erikoistehtaviin.

KOLMAS LUKU
Vanhimmiston
koordinaattori
Kappaleet
¨
Nimittaminen ...................................................................................................................... 1
¨
Patevyysvaatimukset .................................................................................................. 2
Vastuut .................................................................................................................................... 3
¨
NIMITTAMINEN
¨
1. Vanhimmiston koordinaattorin nimittaminen on kierrosvalvojan
¨
vastuulla. Kierrosvalvoja ottaa nimityksessa huomioon vanhim-
¨
miston suosituksen. Nimityksesta huolehditaan kierrosvalvojan
¨ ¨ ¨ ¨
saannollisen vierailun yhteydessa. Vanhimmisto voi tarvittaessa
valita jonkun toisen vanhimman avustamaan vanhimmiston koor-
¨
dinaattoria. Jos koordinaattoria taytyy vaihtaa jolloinkin muulloin
¨
kuin kierrosvalvojan vierailun yhteydessa, vanhimmisto voi valita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tilapaisen koordinaattorin, joka toimii tassa tehtavassa seuraa-
vaan kierrosvalvojan vierailuun asti. Seurakunnan palveluskomi-
¨ ¨
tean tulee heti ilmoittaa kierrosvalvojalle muutoksesta ja selittaa
¨ ¨
syy siihen. Olipa muutos pysyva tai tilapainen, asiasta tulee il-
¨ ¨ ¨ ¨
moittaa palvelusosastolle kayttamalla lomaketta tai jw.org-toimin-
toa Vanhimmiston koordinaattorin / sihteerin osoitteenmuutos
¨
(S-29). Jos koordinaattori on poissa vain tilapaisesti, vanhimmis-
¨ ¨
to voi valita jonkun toisen vanhimman toimimaan silla aikaa ha-
nen sijaisenaan.
¨
PATEVYYSVAATIMUKSET
2. Vanhimmiston koordinaattorin tulee olla alle 80-vuotias veli, joka
¨ ¨ ¨
tunnetaan uskollisuudestaan Jehovalle ja hanen jarjestolleen.
PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 3. LUKU

VANHIMMISTON KOORDINAATTORI
¨ ¨ ¨ ¨
Mikali mahdollista, tehtavaan tulisi valita veli, joka on palvellut
¨ ¨ ¨
vanhimpana useita vuosia. Hanen tulee olla helposti lahestytta-
¨ ¨ ¨
va vanhin, jota pidetaan ahkerana evankelistana ja paimenena.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Hanen tulee olla hyva organisaattori, joka huolehtii tehtavistaan
tunnollisesti. Vanhimmiston koordinaattorilla tulee olla vaatima-
¨ ¨
ton nakemys roolistaan seurakunnassa. Han on vanhimmiston
¨ ¨
koordinaattori, ei seurakunnan koordinaattori. Han osoittaa noy-
¨ ¨ ¨
ryytta, kun han arvostaa toisia vanhimpia ja ottaa heilta haluk-
kaasti neuvoja vastaan. (Sananl. 15:22; Matt. 23:8.)
VASTUUT
3. Seuraavat asiat ovat vanhimmiston koordinaattorin vastuulla:
¨ ¨ ¨
1) Huolehtii yhdessa sihteerin kanssa siita, etta kaikki
vanhimmat saavat vanhimmistolle osoitetut kirjeet ja
viestit (ks. luku 22).
¨
2) Hyvaksyy seurakunnan ilmoitustaululle laitettavat
dokumentit (ks. 21:34).
3) Valitsee vanhimmat, jotka keskustelevat
¨ ¨ ¨
Jarjestetyt-kirjan liitteessa olevista kastekysymyksista
¨ ¨
kasteelle aikovan kanssa. Jos vanhimpia on hyvin vahan,
¨ ¨
joku pateva avustava palvelija voidaan valita
¨
tarkastelemaan kysymyksia, jotka ovat 1. osassa
¨
”Kristilliset uskonkasitykset”.
¨ ¨ ¨
4) Jarjestaa vanhimmiston ja palveluskomitean kokoukset
¨
ja toimii niissa puheenjohtajana. Kokoaa ja jakaa
esityslistan ennalta sovittuja vanhimmiston kokouksia
varten. (Ks. 1:3–11.)
¨ ¨ ¨ ¨
5) Jarjestaa kaksi vanhinta tapaamaan henkilon, joka
haluaa kastamattomaksi julistajaksi. Toisen vanhimmista
¨
tulee olla palveluskomitean jasen. (Ks. od luku 8 kpl:t
¨ ¨
6–12.) Jos vanhimpia on hyvin vahan, palveluskomitean
3. LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

¨
jasenen mukana voi olla toisen vanhimman sijaan joku
¨ ¨ ¨ ¨
pateva avustava palvelija, joka on osoittanut hyvaa
¨ ¨ ¨ ¨
arvostelukykya ja tarkkanakoisyytta.
¨ ¨ ¨
6) Jarjestaa kaksi vanhinta tapaamaan julistajan, kun
¨
hanen kasteestaan on kulunut vuosi. Toisen vanhimmista
¨
tulee olla julistajan ryhmanvalvoja. (Ks. 4:2.7;
od s. 211–212.)
¨ ¨ ¨
7) Valitsee kaksi vanhinta esittamaan tarpeelliset
kysymykset, jos vanhimmaksi tai avustavaksi palvelijaksi
¨ ¨ ¨ ¨
nimitettava veli ei ollut lasna kierrosvalvojan vierailun
aikana (ks. 8:17–18).
¨ ¨
8) Valitsee kaksi vanhinta kertomaan veljelle, etta hanet on
¨ ¨ ¨
poistettu vanhimman tai avustavan palvelijan tehtavasta,
¨ ¨ ¨
mikali poisto tapahtuu kierrosvalvojan vierailujen valilla.
Ilmoittaa kierrosvalvojalle, jos veli valittaa poistosta. (Ks.
8:35, 39.)
¨
9) Ottaa yhteytta kierrosvalvojaan, jos on tarpeen
perustaa oikeuskomitea tai takaisinottokomitea
¨ ¨ ¨
kasittelemaan tapausta, joka liittyy lapsen seksuaaliseen
¨ ¨ ¨ ¨
hyvaksikayttoon (ks. 14:19–21).
¨ ¨ ¨
10) Arvioi jarjeston antamien ohjeiden perusteella, mita
¨ ¨ ¨ ¨
asioita yksittaiset vanhimmat voivat kasitella ja mitka
vaativat koko vanhimmiston huomiota (ks. 2:1).
¨
11) Varmistaa, etta haaratoimiston antamat ohjeet ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmiston tekemat paatokset pannaan taytantoon.
¨ ¨
12) Huolehtii siita, etta hiljattain nimitetyt ja
toisista seurakunnista muuttaneet vanhimmat ovat
¨ ¨
tietoisia henkiloista, joilla on haaratoimiston asettamia
rajoituksia, ja palvelusosaston antamista erityisohjeista
(ks. 14:22–24).

¨ ¨ ¨ ¨
13) Pitaa katastrofitilanteessa yhteytta ryhmanvalvojiin ja
kierrosvalvojaan (ks. luku 26).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
14) Kay lapi ja hyvaksyy kaikki seurakunnalle esitettavat
ilmoitukset.
¨
15) Toimii toisena jw.org-toimialueen valvojista, mikali
¨ ¨
mahdollista (ks. JW.ORG-sivuston kayttoohjeet [S-135]).
¨
16) Varmistaa, etta tarpeellisista asioista huolehditaan
ennen kierrosvalvojan vierailua (ks. luku 10 ja
Kierrosvalvojan vierailua varten tarvittavat tiedot
[S-61]).
¨ ¨
17) Valitsee viikkokokouksen ohjelmanosien esittajat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
oppilastehtavia lukuun ottamatta. Tahan sisaltyy
puheenjohtajan valitseminen kullekin viikolle niiden
¨
veljien joukosta, jotka vanhimmisto on hyvaksynyt.
¨ ¨
Vanhimmiston koordinaattorin tulee yhteistyossa
¨ ¨
kokouksenvalvojan kanssa huolehtia siita, etta
ilmoitustaululla on kokouksen ohjelma, jossa mainitaan
¨
kaikki tehtavien suorittajat.
¨ ¨ ¨
18) Valvoo yleisonpalvelijoiden, esitelmakoordinaattorin seka
¨ ¨
lavasta ja aani- ja videolaitteista huolehtivien veljien
¨ ¨
tyota.
19) Laatii aikataulun viikonlopun kokouksen puheenjohtajista
ja Vartiotornin tutkistelun lukijoista. Joku toinen vanhin
¨ ¨
tai avustava palvelija voi auttaa tassa. (Ks. 6:9.)
¨ ¨
20) Hyvaksyy seurakunnan toimintaan liittyvia maksuja ja
¨ ¨ ¨
jarjestaa tilintarkastuksen (ks. Seurakunnan tilinpidon
ohjeet [S-27]).

¨
NELJ AS LUKU
Sihteeri
Kappaleet
¨
Vastuut .................................................................................................................................... 2
¨
PATEVYYSVAATIMUKSET
¨ ¨ ¨
1. Sihteerin valitsee vanhimmisto. Tehtavaan tulee valita veli, joka
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
huolehtii asioista ripeasti ja pystyy pitamaan asiat hyvassa jar-
¨ ¨ ¨
jestyksessa (Room. 12:11). Hanen tulee pystya kirjoittamaan sel-
¨ ¨ ¨ ¨
vasti ja ymmarrettavasti. Vanhimmisto voi tarvittaessa valita jon-
¨
kun toisen vanhimman avustamaan sihteeria. Sihteerin avuksi on
¨ ¨ ¨
mahdollista valita myos joku pateva avustava palvelija, joka voi
¨
auttaa esimerkiksi seurakunnan kenttapalvelusraporttien kokoa-
¨ ¨ ¨
misessa, tietojen kirjaamisessa ja raportin lahettamisessa haara-
toimistoon. Sihteerin vaihtumisesta tulee ilmoittaa haaratoimis-
¨ ¨ ¨ ¨
toon kayttamalla lomaketta tai jw.org-toimintoa Vanhimmiston
koordinaattorin / sihteerin osoitteenmuutos (S-29).
VASTUUT
2. Seuraavat asiat ovat sihteerin vastuulla:
¨
1) Huolehtii yhdessa vanhimmiston koordinaattorin kanssa
¨ ¨
siita, etta kaikki vanhimmat saavat vanhimmistolle
osoitetut kirjeet ja viestit (ks. luku 22).
¨ ¨
2) Tarkastelee palvelusvuoden puolivalissa vakituisten
¨
tienraivaajien palvelusta yhdessa palvelusvalvojan
kanssa (ks. 9:15).
¨
3) Kokoaa seurakunnan kenttapalvelusraportit, kirjaa tiedot

SIHTEERI
¨ ¨ ¨
Julistajakortteihin ja lahettaa raportin haaratoimistoon.
¨ ¨ ¨
Ennen yhteisraportin lahettamista ilmoittaa kullekin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ryhmanvalvojalle, ketka ryhmaan kuuluvista eivat ole
¨ ¨
jattaneet raporttia. (Ks. 22:12–17.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
4) Huolehtii siita, etta seurakunnan lakisaateisista
ja taloudellisista velvoitteista huolehditaan ajallaan
(ks. luku 21).
¨ ¨
5) Huolehtii seurakunnan arkistosta ja pitaa sen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hyvassa jarjestyksessa. Tahan sisaltyy luottamuksellista
¨ ¨ ¨
tietoa sisaltavien suljettujen kirjekuorten arkistointi seka
¨ ¨
asiakirjojen havittaminen luvun 22 kappaleissa 8–27
esitettyjen ohjeiden mukaisesti.
6) Antaa uusille kastetuille julistajille hoitotahtolomakkeen
¨ ¨ ¨
seka asiaan liittyvaa aineistoa (ks. 11:1).
7) Ilmoittaa vanhimmiston koordinaattorille, kun jonkun
julistajan kasteesta on kulunut vuosi (ks. 3:3.6;
od s. 211–212).
8) Vastaa seurakunnan tili- ja konventtiasioista (ks. 1:2.7
¨
seka Seurakunnan tilinpidon ohjeet [S-27]).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
9) Yllapitaa seurakunnan julistajaluetteloa, joka sisaltaa
¨
kaikki julistajat, myos toimettomat. Luettelossa tulee
¨
mainita kunkin julistajan palvelusryhma, yhteystiedot ja
¨ ¨
yhteyshenkilo, johon voidaan ottaa yhteytta
¨ ¨
hatatilanteessa. (Ks. 25:14–15; 26:2.)
¨ ¨
10) Laatii kirjeita ja viesteja vanhimmiston puolesta ja
¨ ¨ ¨
huolehtii niiden lahettamisesta (ks. 22:1–9).
¨ ¨ ¨
11) Yllapitaa vakituisten tienraivaajien tietoja jw.orgissa
(ks. 9:1–9).
¨
12) Toimii toisena jw.org-toimialueen valvojista, mikali
¨ ¨
mahdollista (ks. JW.ORG-sivuston kayttoohjeet [S-135]).

SIHTEERI

SIHTEERI

VIIDES LUKU
Palvelusvalvoja
Kappaleet
¨
Vastuut .................................................................................................................................... 2
¨
PATEVYYSVAATIMUKSET
¨ ¨ ¨
1. Palvelusvalvojan valitsee vanhimmisto. Tehtavaan tulee valita veli,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
joka on innostunut kenttatyosta ja motivoi toisia tekemaan siina
¨ ¨
parhaansa. Han on taitava palveluksen eri piirteissa ja kykenee
¨ ¨
aktiivisesti valmentamaan toisia. Han on hyvin kiinnostunut siita,
miten seurakunta osallistuu palvelukseen ja millaisia tuloksia ken-
¨ ¨
talla saadaan. Vanhimmisto voi tarvittaessa valita jonkun toisen
¨ ¨
vanhimman avustamaan hanta.
VASTUUT
2. Seuraavat asiat ovat palvelusvalvojan vastuulla:
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
1) Huolehtii siita, etta seurakunnan alue kaydaan lapi
¨ ¨
perusteellisesti, ja valvoo aluepalvelijan tyota (ks. 23:
1–4).
¨ ¨ ¨
2) Jarjestaa jonkun veljen tai sisaren
¨ ¨
johtamaan kenttapalveluskokouksen, ellei kyseessa ole
¨ ¨
palvelusryhman kenttakokous (ks. 7:2.2). Organisoi
¨ ¨ ¨
todistamista pyhapaivina ja erikoiskampanjoiden aikana.
¨ ¨
3) Organisoi julkista todistamista. Selvittaa, vaaditaanko
¨ ¨ ¨ ¨
tyohon lupia, laatii aikataulun, antaa tyohon osallistuville
¨ ¨ ¨
perehdytyksen ja ratkaisee, mita julkaisuja pidetaan
¨
esilla. (Ks. 23:5–17.)

PALVELUSVALVOJA
¨ ¨
4) Valvoo kirjallisuuspalvelijan tyota. Jos seurakunnassa
¨ ¨ ¨ ¨
on kuuroja, sokeita tai heikkonakoisia, huolehtii myos
¨ ¨
siita, etta he saavat tilattua julkaisuja haluamassaan
¨
muodossa. (Ks. 1:2.7 seka Painotuotteiden tilaus- ja
inventointiohjeet [S-56].)
¨ ¨
5) Vierailee joka kuukausi jossakin palvelusryhmassa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
(Jos ryhmia on vahan, han voi kayda kussakin ryhmassa
¨
kaksi kertaa vuodessa.) Vierailun aikana han johtaa
¨ ¨ ¨
kenttakokouksen ja tyoskentelee ryhman kanssa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kentalla. Samalla han voi antaa julistajille hyodyllisia
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vinkkeja. Han keskustelee ryhmanvalvojan ja taman
¨ ¨ ¨
apulaisen kanssa siita, miten ryhman palvelusjarjestelyt
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
toimivat, ja kay heidan kanssaan lapi ryhmaan kuuluvien
Julistajakortit (S-21).
¨
6) Varmistaa, etta seurakunnan tarvitsemia lomakkeita on
¨ ¨
riittavasti varastossa.
¨ ¨
7) Tarkastelee palvelusvuoden puolivalissa vakituisten
¨
tienraivaajien palvelusta yhdessa sihteerin kanssa (ks. 9:
15).
8) Antaa valmennusta julistajille, joille on annettu
¨ ¨
tehtavaksi osallistua oppilaitoksissa tai hoito- ja
vanhainkodeissa todistamiseen (ks. 23:18–19).

KUUDES LUKU
Vartiotornin tutkistelun
johtaja
Kappaleet
¨
Tutkistelun johtaminen ........................................................................................ 2–9
¨
PATEVYYSVAATIMUKSET
1. Vartiotornin tutkistelun johtajan valitsee vanhimmisto. Koska Var-
¨ ¨
tiotorni on tarkein kanava, jonka kautta uskollinen ja ymmar-
¨ ¨ ¨
tavainen orja jakaa hengellista ruokaa, tutkistelunjohtajan tulee
¨
olla yksi vanhimmiston parhaimmista opettajista (Jaak. 3:1). Ha-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nen elamansa ei saa olla ristiriidassa sen kanssa, mita han opet-
taa (1. Tim. 3:13). Vanhimmisto voi valita jonkun toisen van-
himman Vartiotornin tutkistelun johtajan apulaiseksi. Apulainen
johtaa tutkistelua silloin, kun tutkistelunjohtaja ei itse ole paikalla.
TUTKISTELUN JOHTAMINEN
¨ ¨ ¨
2. Tutkistelu alkaa lyhyella johdannolla, joka kestaa korkeintaan 1,5
minuuttia. Hyvin valmistettu johdanto ja tutkistelunjohtajan oma
¨
innostus saa yleisonkin innostumaan aineistosta. Tutkistelunjoh-
¨ ¨
taja esittelee kirjoituksen teeman ja teemajakeen. Lisaksi han voi
¨ ¨ ¨
viitata artikkelin esittelytekstiin, kiinnittaa huomiota valiotsikoihin,
¨ ¨
lukea kertauskysymykset tai esittaa pari kolme retorista kysymys-
¨
ta, joihin kirjoitus vastaa.
¨ ¨ ¨
3. Tutkistelunjohtajan ei tule esittaa itse runsaasti ajatuksia. Hanen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tulee valttaa tapaa esittaa vastauksista tiivistelmia tai taydentaa
¨ ¨ ¨ ¨
vastauksia. Mikali jokin tarkea ajatus ei ilmene vastauksista, hyva

VARTIOTORNIN TUTKISTELUN JOHTAJA
¨ ¨ ¨
lisakysymys voi saada yleison pohtimaan asiaa. Tarpeettomat lisa-
kysymykset saattavat kuitenkin laimentaa vastausintoa.
¨ ¨ ¨ ¨
4. Tutkistelunjohtaja kiinnittaa huomiota teemaan ja paakohtiin,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hyodyntaa kuvia ja korostaa aineiston kaytannollista arvoa. Han
¨ ¨ ¨ ¨
ei keskity tarpeettomiin yksityiskohtiin eika esita runsaasti ylimaa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
raista aineistoa jarjeston julkaisuista tai muista lahteista.
5. Tutkistelunjohtajan tulee kohdistaa huomio Raamattuun. ”Lue”-
¨
raamatunkohdat voi lukea joko kappaleet lukeva veli tai joku hyva
¨
lukija yleison joukosta. Kun ”lue”-raamatunkohta on heti kappa-
¨
leen alussa, se tulee lukea ennen kappaleen lukemista. Kun tal-
¨
lainen raamatunkohta on kappaleen keskella tai lopussa, tutkis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
telunjohtaja voi paattaa, missa vaiheessa kappaleen lukemisen
¨ ¨
jalkeen se luetaan. Se voidaan lukea ennen kysymyksen esitta-
¨ ¨
mista, varsinkin jos vastaus kysymykseen loytyy raamatunkohdas-
¨ ¨ ¨
ta, tai myohemmin kappaleen kasittelyn yhteydessa. Kappaleen
¨ ¨
lukemista ei kuitenkaan tule keskeyttaa raamatunkohdan lukemi-
sen vuoksi.
¨ ¨ ¨
6. Kappaleiden lukijan ei tule lukea alaviitteita eika loppuviitteita. Tut-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kistelunjohtaja paattaa, missa maarin viitteissa olevia ajatuksia
¨ ¨ ¨ ¨
sisallytetaan keskusteluun. Kappaleen lukemisen jalkeen tutkiste-
¨ ¨ ¨ ¨
lunjohtaja voi pyytaa jotakuta yleisosta lukemaan ala- tai loppu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
viitteen tai kommentoimaan sita, mutta han voi myos paattaa olla
¨
viittaamatta siihen. Lukijan tulee yleensa lukea kaari- ja hakasul-
¨
keissa olevat tekstit, mutta ei raamatunkohtaviitteita ja muita vas-
¨ ¨
taavia lahdeviitteita.
7. Tutkistelunjohtaja kannustaa mahdollisimman monia osallistu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
maan. Han voi muistuttaa yleisoa tahdikkaasti siita, etta en-
¨
simmaisen vastauksen tulisi olla suora vastaus kappaleen kysy-
¨ ¨ ¨
mykseen. Seuraavissa vastauksissa voidaan esittaa lisaajatuksia,
¨ ¨ ¨ ¨
viitata raamatunkohtiin ja soveltaa aineistoa kaytantoon. Tutkis-
telunjohtaja kannustaa vastaamaan omin sanoin ja antaa yhden
¨ ¨ ¨
vastausvuoron kerrallaan. Hanen ei tule moittia yleisoa, vaikka he
¨
eivat olisi kovin innokkaita vastaamaan.

¨ ¨ ¨ ¨
8. Tutkistelun paatteeksi tutkistelunjohtaja esittaa kertauskysymyk-
set ja korkeintaan 1,5 minuutin pituiset loppusanat. Tutkistelun
¨ ¨ ¨
(pois lukien laulut ja loppurukous) ei tule kestaa yli 60:ta minuut-
tia.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
9. Kappaleiden lukijat valitsee vanhimmisto. Tahan tehtavaan tulee
¨ ¨ ¨
valita ainoastaan esimerkillisia julistajia, jotka ovat erittain hyvia
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lukijoita. Jos seurakunnassa ei ole ketaan veljea, joka tayttai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
si nama vaatimukset, lukijoina voidaan kayttaa patevia sisaria.
¨ ¨ ¨ ¨
Lukuvuoroista tulee ilmoittaa etukateen (ks. 3:3.19). Aanitteita,
¨ ¨ ¨ ¨
joita on jw.org-sivustolla, voidaan kayttaa vain silloin kun kaytet-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tavissa ei ole ketaan patevaa lukijaa.


¨
SEITSEM AS LUKU
¨
Ryhmanvalvoja
Kappaleet
¨
Vastuut .................................................................................................................................... 2
¨
PATEVYYSVAATIMUKSET
¨
1. Vanhimmisto valitsee kullekin palvelusryhmalle valvojan ja apulai-
¨ ¨ ¨ ¨
sen. Ryhmanvalvojan vastuulla on auttaa kaikkia ryhmaansa kuu-
¨ ¨ ¨
luvia edistymaan hengellisesti (1. Tim. 4:15; Hepr. 12:12). Hanen
¨
tulee olla lamminhenkinen paimen, joka huolehtii valppaasti ryh-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mastaan (Jes. 32:2). Kun ryhmanvalvoja nayttaa hyvaa esimerk-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kia kenttatyossa, hanen intonsa kannustaa muitakin pysymaan
¨ ¨ ¨ ¨
aktiivisina hyvan uutisen julistajina (Hepr. 13:15–17). Tehtavan tar-
¨
keyden vuoksi ryhmanvalvojiksi tulee valita sellaisia vanhimpia,
¨ ¨ ¨ ¨
jotka ovat patevimpia huolehtimaan kaikista tehtavan eri osa-
¨ ¨
alueista. Jos seurakunnassa ei ole riittavasti vanhimpia, jotka
¨ ¨ ¨ ¨
pystyisivat toimimaan ryhmanvalvojina tai apulaisina, naissa teh-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tavissa voidaan kayttaa avustavia palvelijoita. Jos ryhmasta vas-
¨ ¨ ¨
taava veli on avustava palvelija, hanta ei kutsuta ryhmanvalvo-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jaksi vaan ryhmanpalvelijaksi. Apulaisina voidaan kayttaa myos
¨ ¨
muita esimerkillisia kastettuja veljia, jos avustavia palvelijoita ei
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ole riittavasti. Jos ryhmassa on valvojan ja apulaisen lisaksi mui-
¨
ta vanhimpia tai avustavia palvelijoita, heidankin tulee osallistua
¨ ¨
aktiivisesti ryhmasta huolehtimiseen. (Ef. 4:15, 16; od luku 5 kpl:t
29–34.)
VASTUUT
¨
2. Seuraavat asiat ovat ryhmanvalvojan vastuulla:

¨
RYHM ANVALVOJA
¨ ¨ ¨
1) On kiinnostunut ryhmaan kuuluvien fyysisista ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hengellisista tarpeista ja pitaa saannollisesti yhteytta
¨ ¨
kuhunkin perheeseen tai yksittaiseen julistajaan – mikali
mahdollista, viikoittain (Jaak. 1:27; 2:15, 16; ks. luku 25).
¨ ¨
2) Johtaa ryhman kenttapalveluskokoukset ja ottaa johdon
¨
palveluksessa, erityisesti viikonloppuisin. Han voi aika
¨ ¨ ¨ ¨
ajoin pyytaa myos apulaista tai jotakuta muuta veljea
¨ ¨ ¨
johtamaan ryhman kenttakokouksia. Jos ryhmanvalvoja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ei paase paikalle, han varmistaa, etta ryhmasta huolehtii
¨
hanen apulaisensa tai joku muu veli. (Ks. 1:2.8.)
¨ ¨ ¨ ¨
3) Tyoskentelee saannollisesti palveluksessa kaikkien
¨ ¨ ¨ ¨
ryhmaan kuuluvien kanssa, jotta han voi rohkaista heita
¨
ja antaa valmennusta saarnaamis- ja opetustyon eri
¨
piirteissa (Luuk. 8:1).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
4) Paimentaa saannollisesti kaikkia ryhmaan kuuluvia
(ks. luku 25).
¨
5) Laatii yhdessa seurakunnan palveluskomitean kanssa
¨ ¨
suunnitelman siita, miten niista, joilla on erityistarpeita,
¨ ¨
huolehditaan katastrofi- tai hatatilanteessa (ks. luku
26).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
6) Tarkastelee saannollisesti ryhmaan kuuluvien palvelusta
¨
yhdessa apulaisensa kanssa. Tarkoituksena on arvioida,
millaisia vahvuuksia ja heikkouksia julistajilla on
¨ ¨ ¨
kenttatyossa.
¨ ¨
7) Keskustelee ryhmaan kuuluvan julistajan kanssa,
¨
kun hanen kasteestaan on kulunut vuosi. Tarkoituksena
¨ ¨
on antaa rohkaisua ja hyodyllisia ehdotuksia.
Vanhimmiston koordinaattori valitsee jonkun toisen
¨ ¨
vanhimman mukaan tahan tapaamiseen. (Ks. 4:2.7;
od s. 211–212.)
¨ ¨ ¨
8) Valmentaa ryhmaan kuuluvia esimerkillisia kastettuja

¨
RYHM ANVALVOJA
¨ ¨
veljia. Kannustaa heita tavoittelemaan seurakunnan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vastuutehtavia ja auttaa heita patevoitymaan niihin.
¨
9) Auttaa kuukausittaisten kenttapalvelusraporttien
¨ ¨ ¨ ¨
keraamisessa. Kun sihteeri ilmoittaa hanelle puuttuvista
¨
raporteista, han pyrkii toimittamaan raportit sihteerille
¨ ¨
mahdollisimman nopeasti. Jos joku ryhman jasen ei
¨ ¨ ¨
osallistunut kenttatyohon kuukauden aikana,
¨ ¨ ¨
ryhmanvalvoja antaa hanelle sopivaa apua hanen
olosuhteensa huomioon ottaen.

¨
RYHM ANVALVOJA

KAHDEKSAS LUKU
Vanhinten ja avustavien
palvelijoiden nimitykset
ja poistot
Kappaleet
¨
Raamatussa esitetyt patevyysvaatimukset ...................................... 1–5
Erityisharkintaa vaativia seikkoja ............................................................ 6–11
Ojennus, erottaminen tai eroaminen ........................................................ 7
¨
Menneisyydessa tehty aviorikos ................................................................... 8
¨
Asumusero tai eparaamatullinen avioero ............................................. 9
Palvellut aiemmin vanhimpana tai avustavana palvelijana ..... 10
Ei ole suositeltu aiemmin, vaikka kasteesta on useita vuosia 11
Muutto toiseen seurakuntaan .......................................................................... 12
Muutto toisesta seurakunnasta ............................................................. 13–14
¨ ¨ ¨ ¨
Nimitykset saannollisen vierailun yhteydessa ......................... 15–20
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Nimitykset saannollisten vierailujen valilla .......................................... 21
¨
Tilanteita jotka vaativat aina patevyyden
uudelleenarviointia ........................................................................................... 22–28
¨ ¨ ¨
Veljen perheenjasen syyllistyy vakavaan vaarintekoon ........... 22
¨
Veli sallii erotetun tai eronneen perheenjasenen muuttaa
¨
hanen kotiinsa ..................................................................................................... 23
¨
Veli antaa tukensa kastetun ja kastamattoman valiselle
avioliitolle ................................................................................................................. 24
¨ ¨
Veli syyllistyi vuosia sitten vakavaan vaarintekoon,
mutta tapaus ei tullut koskaan ilmi .......................................... 25–27
Veli on katsellut pornografiaa 28
....................................................................
¨
Tilanteita jotka saattavat vaatia patevyyden
uudelleenarviointia ........................................................................................... 29–30

VANHINTEN JA AVUSTAVIEN PALVELIJOIDEN NIMITYKSET JA POISTOT
Konkurssi ...................................................................................................................... 29
¨
Veli tai hanen vaimonsa tai lapsensa hankkii
korkeakoulutusta ............................................................................................... 30
¨
Veljen patevyyden uudelleenarvioimisprosessi ....................... 31–33
¨ ¨ ¨ ¨
Poistot saannollisen vierailun yhteydessa ........................................... 34
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Poistot saannollisten vierailujen valilla .................................................. 35
¨ ¨ ¨
Tehtavasta luopuminen ......................................................................................... 36
¨ ¨
Poistot vakavan vaarinteon, seurakunnasta eroamisen tai
kuoleman vuoksi .......................................................................................................... 37
Poistoista ilmoittaminen ...................................................................................... 38
Poistoista valittaminen .......................................................................................... 39
Seurakunnan arkisto ............................................................................................... 40
RAAMATUSSA
¨ ESITETYT
PATEVYYSVAATIMUKSET
1. Ennen kuin vanhimmat kokoontuvat harkitsemaan veljien suo-
sittelemista avustaviksi palvelijoiksi tai vanhimmiksi, jokaisen
¨ ¨ ¨
vanhimman tulee kerrata patevyysvaatimukset, jotka esitetaan
¨
1. Timoteuksen kirjeen 3:1–13:ssa, Tituksen kirjeen 1:5–9:ssa, Jaa-
¨ ¨ ¨
kobin kirjeen 3:17, 18:ssa seka 1. Pietarin kirjeen 5:2, 3:ssa. Naita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hengellisia patevyysvaatimuksia selitetaan tarkemmin kirjan Jar-
¨ ¨
jestetyt tekemaan Jehovan tahto luvuissa 5 ja 6. Avustavaksi pal-
¨ ¨
velijaksi suositeltavan veljen on taytynyt olla kastettuna vahin-
¨ ¨
taan vuoden.
¨
2. Kokous tulee aloittaa rukouksella. Patevyysvaatimukset tulee aluk-
¨ ¨ ¨ ¨
si lukea aaneen suoraan Raamatusta. Kukaan ei tietenkaan voi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tayttaa naita vaatimuksia taydellisesti, mutta suositeltavan veljen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tulee tayttaa ne riittavan hyvin; hanella ei tule olla merkittavia
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
puutteita millaan naista osa-alueista. Tehdessaan nimityksia kier-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
rosvalvoja luottaa siihen, etta teilla on hengellista ymmarrysta,
¨ ¨ ¨
niin etta pystytte arvioimaan veljien patevyytta tasapainoisesti.

¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
3. Luontaiset kyvyt eivat tee veljesta patevaa nimitettavaksi pal-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
velustehtavaan. Hanen on oltava hengellinen ihminen, ja hanes-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta on kaytava ilmi, etta pyha henki vaikuttaa hanessa. Onko
¨ ¨ ¨ ¨
han innokas hyviin tekoihin? Kayko han seurakunnan kokouksis-
¨ ¨ ¨
sa esimerkillisesti, ja osallistuuko han niissa aktiivisesti? Onko han
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
innokas kenttatyossa, eli tekeeko han sen, mita hanelta voi jar-
¨ ¨ ¨ ¨
kevasti odottaa hanen ikansa, terveydentilansa, perhevelvollisuu-
tensa ja muut teokraattiset vastuunsa huomioon ottaen? (Ks. 23:
¨ ¨ ¨
25–26.) Onko han ahkera Raamatun tutkija? Pyrkiiko han autta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
maan perhettaan hengellisesti tutkimalla saannollisesti vaimonsa
¨
ja kotona asuvien lastensa kanssa? Ilmaiseeko han hengen he-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
delmaa paivittaisessa elamassaan? (Gal. 5:22, 23.)
¨
4. Raamatussa esitetyt patevyysvaatimukset koskevat ensisijaises-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ti veljea, mutta myos hanen perheenjasentensa hengellisyytta tu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lee tarkastella. Jos hanen vaimonsa on kastettu, nayttaako vai-
¨ ¨ ¨ ¨
mo hyvaa esimerkkia? Jos vaimo on hengellisesti heikko, tekeeko
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mies sen, mita hanelta voi jarkevasti odottaa, auttaakseen vai-
moaan? Suhtautuuko veli perheen yhteiseen palvontailtaan va-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kavasti? Jos hanella on alaikaisia lapsia, kayttaytyvatko he hy-
¨ ¨ ¨
vin? Ovatko he ”uskovia” eli edistymassa kohti vihkiytymista ja
kastetta tai jo kastettuja Jehovan todistajia? Osallistuvatko vel-
¨
jen perheenjasenet kohtuullisen aktiivisesti seurakunnan kokouk-
¨ ¨ ¨
sissa? Mita kotona asuvien aikuisten lasten kaytos kertoo veljes-
¨ ¨ ¨ ¨
ta perheen paana? (Tit. 1:6; ks. 8:22.)
¨ ¨
5. Vanhinten tulee kannustaa nuoria veljia ja auttaa heita edis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tymaan kohti avustavan palvelijan tehtavaa. Seuraavista ky-
¨ ¨ ¨
symyksista on apua, kun harkitaan vahan alle 20-vuotiaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
veljen patevyytta. Pitaako seurakunta hanta hengellisena ihmi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sena? (1. Kor. 2:15, 16.) Nakyvatko ”hengen hedelmaan” kuulu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vat ominaisuudet hanen elamassaan? (Gal. 5:22, 23.) Mita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanen kenttapalveluksensa maara ja laatu kertovat hanesta?
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Ilmeneeko hanen ajankaytostaan, etta valtakunnan edut ovat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ensi sijalla hanen elamassaan? Mita hanen keskustelunsa tois-
¨ ¨
ten kanssa ja hanen vastauksensa kokouksissa kertovat hanen

¨ ¨ ¨
tutkimistottumuksistaan? Millaisia hengellisia tavoitteita hanella
¨
on? Onko hanen ”sopivuuttaan koeteltu”? (1. Tim. 3:10; Ps. 1:1,
2; Matt. 6:33; Ef. 4:29; w89 1/7 s. 29; ks. 1:6.4–5.)
ERITYISHARKINTAA VAATIVIA SEIKKOJA

¨ ¨ ¨
6. Vanhinten tulee huolehtia siita, etta heilla on kaikki tarvittavat tie-
¨ ¨ ¨
dot veljista, joiden nimittamista he aikovat suositella kierrosval-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vojalle. Tama on erityisen tarkeaa seuraavissa tapauksissa:
¨
7. Ojennus, erottaminen tai eroaminen. Jos veljea on ojennettu vii-
¨
meisten kolmen vuoden aikana tai hanet on otettu takaisin seura-
¨ ¨ ¨
kuntaan viimeisten viiden vuoden aikana, selvittakaa seuraavat
¨ ¨ ¨
asiat: Mihin vaarintekoon han syyllistyi? Jos kyse oli ojennukses-
¨
ta, esitettiinko asiasta ilmoitus seurakunnalle? Jos kyse oli erot-
¨
tamisesta tai eroamisesta, milloin hanet otettiin takaisin? Milloin
¨ ¨
viimeiset rajoitukset poistettiin? Oletteko tietoisia mistaan aiem-
¨ ¨ ¨
masta tapauksesta, jossa hanta olisi ojennettu, hanet olisi erotet-
¨
tu tai han olisi eronnut seurakunnasta? Miksi olette vakuuttuneita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
siita, etta han on elamantavallaan saanut vaarinteon unohtumaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
siina maarin, ettei se enaa hairitse toisia ja etta toiset pitavat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanta nyt hyvana esimerkkina? Mikali vaarinteko tapahtui jossa-
¨
kin toisessa seurakunnassa, miten tuo seurakunta suhtautuisi ha-
¨ ¨ ¨
nen nimittamiseensa? Se etta jotakuta suositeltaisiin liian aikai-
¨ ¨ ¨
sin, voisi saada hanet tai muut ajattelemaan, ettei vaarinteko ollut
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kovin vakava. Se saattaisi myos hairita niita, jotka viela muista-
¨ ¨ ¨ ¨
vat hyvin hanen vaaran toimintansa.
¨
8. Menneisyydessa tehty aviorikos. Milloin veli syyllistyi aviorikok-
¨ ¨ ¨
seen? Paatyiko oikeuskomitea ojentamiseen vai erottamiseen?
¨
Jos kyse oli ojennuksesta, esitettiinko asiasta ilmoitus seurakun-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nalle? Paattiko viaton puoliso jattaa hanet? Mista tiedatte sen?
¨ ¨
Jos veli erosi vaimostaan ja avioitui uudelleen, meniko han nai-
¨ ¨
misiin sen henkilon kanssa, jonka kanssa han syyllistyi avio-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
rikokseen? Onko perusteita uskoa, etta han juonitteli paastakseen

¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
eroon entisesta puolisostaan tai etta han painosti tata hyvaksy-
¨ ¨
maan avioeron? Hajosiko toisen osapuolen avioliitto aviorikoksen
seurauksena? Miten aviorikos vaikutti muihin? Onko viaton puo-
¨
liso elossa? Onko han avioitunut uudelleen? Miksi olette vakuuttu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
neita siita, etta veli on elamantavallaan saanut vaarinteon unoh-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tumaan siina maarin, ettei se enaa hairitse toisia ja etta han on
¨ ¨ ¨
saanut toisten kunnioituksen? Mikali vaarinteko tapahtui jossakin
¨
toisessa seurakunnassa, miten tuo seurakunta suhtautuisi hanen
¨ ¨
nimittamiseensa? (Ks. 12:10–12.)
¨ ¨
9. Asumusero tai eparaamatullinen avioero. Kenen syyta avio-
¨ ¨
ongelmat paaasiassa olivat? Millaisissa olosuhteissa asumus- tai
¨ ¨
avioeroon paadyttiin? Kumpi haki avioeroa tai oli vastuussa eril-
leen muuttamisesta? Suostuivatko molemmat eroon esimerkiksi
¨
allekirjoittamalla sita koskevan hakemuksen? Kuinka kauan sit-
¨
ten he muuttivat erilleen tai ottivat avioeron? Mita veli on tehnyt
¨
saadakseen aikaan sovinnon? Onko hanen puolisonsa haluton
¨ ¨
tekemaan sovintoa? Jos on, niin miksi? Miten tapaukseen liit-
¨ ¨
tyvat seurakunnat suhtautuvat tilanteeseen? Mita puolison seura-
¨
kunnassa olevat vanhimmat ajattelevat veljesta? Kun on kyse
¨
asumus- tai avioerosta, asiaan voi liittya seikkoja, joiden vuoksi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
henkiloa ei voida pitaa esimerkillisena, mika rajoittaisi hanen mah-
¨ ¨ ¨ ¨
dollisuuksiaan palvella erikoistehtavissa. Tama voi tilanteesta riip-
¨
puen koskea vain toista puolisoa tai heita molempia. (w00 15/12
s. 28–29; lvs s. 250–251.)
10. Palvellut aiemmin vanhimpana tai avustavana palvelijana. Mis-
¨ ¨ ¨
sa seurakunnassa veli viimeksi palveli nimitettyna veljena? Milloin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ja miksi han lakkasi palvelemasta tassa tehtavassa? Milla tavalla
¨ ¨
hanen olosuhteensa ovat muuttuneet? Miten han on edistynyt?
¨ ¨
Mikali han palveli viimeksi jossain muussa seurakunnassa, miten
¨ ¨ ¨
tuo seurakunta suhtautuisi hanen nimittamiseensa? Jos veli pal-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
veli aiemmin vanhimpana eika poiston syyna ollut torkea vaarin-
¨ ¨ ¨ ¨
teko, hanet voidaan ehka nimittaa suoraan vanhimmaksi riippuen
¨ ¨ ¨ ¨
siita, miten kauan poistosta tai tehtavasta luopumisesta on aikaa.
(Ks. 13:8.)

11. Ei ole suositeltu aiemmin, vaikka kasteesta on useita vuosia.

¨ ¨ ¨ ¨
Minka syiden vuoksi veljea ei ole suositeltu nimitettavaksi aiem-
min?
MUUTTO TOISEEN SEURAKUNTAAN

12. Kun nimitetty veli muuttaa pois seurakunnasta, palveluskomitean
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tulee lahettaa hanesta esittelykirje uuden seurakunnan vanhim-
¨ ¨ ¨
mille. Ellei vanhimmistolla ole vakavia epailyksia veljen patevyy-
¨ ¨ ¨ ¨
desta, esittelykirjeessa tulee todeta selvasti, etta vanhimmis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
to suosittelee hanen jatkavan palvelustehtavassa. Kirjeessa tulee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
myos kertoa, mista tehtavista hanella on kokemusta. (Ks. 22:
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
5–8.) Mikali veljen patevyydesta on vakavia epailyksia, vanhim-
miston tulee kokoontua mahdollisimman pian ratkaisemaan, suo-
¨ ¨
sitellaanko veljen uudelleen nimittamista vai ei (ks. 8:31–33). Jos
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmisto paattaa olla suosittelematta veljea, hanelle tulee ker-
toa raamatulliset syyt ratkaisuun. Keskustelussa tulee olla muka-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
na vahintaan kaksi vanhinta. Esittelykirjeessa tulee kertoa selvas-
¨ ¨ ¨
ti, miksi veljea ei suositella, mita neuvoja hanelle on annettu ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
onko han samaa mielta vanhimmiston tekemasta paatoksesta.
(Ks. 8:38.) Kun kierrosvalvoja vierailee seuraavan kerran seura-
¨ ¨
kunnassa, vanhinten tulee kertoa hanelle, etta veli on muuttanut
¨ ¨
toiseen seurakuntaan. Nain tulee toimia riippumatta siita, suosit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
teliko vanhimmisto hanta jatkamaan palvelustehtavassa vai ei.
MUUTTO TOISESTA SEURAKUNNASTA

13. Jos uuteen seurakuntaan muuttava vanhin tai avustava palveli-
¨ ¨
ja saa myonteisen suosituskirjeen edellisesta seurakunnastaan ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
uuden seurakunnan vanhimmisto paattaa suositella hanen uudel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
leennimittamistaan, han voi esittaa ohjelmanosia viikkokokouk-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sessa ja pitaa esitelmia, vaikka kierrosvalvoja ei olisi viela nimitta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nyt hanta uudelleen – sen mukaan mihin tehtaviin han on pateva
¨
(ks. 22:6.7). Han saa osallistua Valtakunnan palveluskouluun ja
¨ ¨ ¨ ¨
olla lasna kokouksessa, jonka kierrosvalvoja pitaa seurakunnan

¨ ¨ ¨
nimitettyjen veljien kanssa. Han voi vierailuviikolla olla lasna sii-
¨ ¨ ¨
na osuudessa, joka pidetaan avustavien palvelijoiden kanssa. Jos
¨ ¨
kierrosvalvojan jasennykseen sisaltyy vain vanhimmille tarkoitet-
¨
tua lisaaineistoa, sellaiset vanhimmat, joita on suositeltu mutta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ei viela nimitetty uudelleen, voivat jaada seuraamaan myos sen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kasittelya. He eivat kuitenkaan saa olla lasna, kun kasitellaan suo-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
situksia ja muita paikallisia asioita, eivatka he voi myoskaan pal-
vella oikeuskomiteoissa tai osallistua muihin vanhimmiston ko-
¨
kouksiin ennen kuin heidat on nimitetty uudelleen.
¨ ¨ ¨ ¨
14. Vaikka vanhin tai avustava palvelija asuisi saannollisesti pidempia
¨ ¨ ¨
aikoja toisella paikkakunnalla, hanta ei nimiteta useampaan kuin
¨ ¨
yhteen seurakuntaan. Julistajakorttia (S-21) pidetaan vain yh-
¨ ¨
dessa seurakunnassa. Aina kun veli lahtee toiselle paikkakunnal-
¨ ¨
le, vanhinten tulee kirjoittaa siihen seurakuntaan, johon han vali-
¨ ¨ ¨
aikaisesti asettuu, ja kertoa hanen olosuhteistaan ja siita, mita
¨ ¨ ¨
tehtavia han on hoitanut. Kyseisen seurakunnan vanhimmat voi-
¨ ¨ ¨
vat antaa hanelle tehtavia ja vastuita seurakunnassa edellises-
¨ ¨
sa kappaleessa mainittujen ohjeiden mukaisesti. Vaikka han olisi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
poissa yli kolme kuukautta, hanen tulee lahettaa kenttapalvelus-
raportti kotiseurakuntaansa.
¨ ¨ ¨
NIMITYKSET ¨ SAANNOLLISEN VIERAILUN
YHTEYDESSA
¨ ¨ ¨ ¨
15. Seurakunnan palveluskomitean tulee lahettaa kierrosvalvojalle va-
¨ ¨ ¨
hintaan kuukautta ennen vierailua perustiedot veljista, joita
vanhimmisto suosittelee vanhimmiksi tai avustaviksi palvelijoik-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
si. Tahan tulee kayttaa lomaketta tai jw.org-toimintoa Suosituk-
¨
set vanhinten ja avustavien palvelijoiden nimityksista (S-62),
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
johon merkitaan kunkin veljen nimi, syntymaaika ja kastepaiva
¨ ¨ ¨ ¨
(ks. JW.ORG-sivuston kayttoohjeet [S-135]). Kenenkaan avusta-
van palvelijan ei tule olla mukana vanhinten tai avustavien pal-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
velijoiden nimittamista koskevissa keskusteluissa eika tietaa niis-
¨ ¨ ¨
ta, vaikka han toimisi tilapaisesti seurakunnan palveluskomitean

¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jasenena. Avustavilla palvelijoilla ei tule olla paasya vanhinten
¨ ¨
ja avustavien palvelijoiden nimittamista tai poistamista koskeviin
dokumentteihin.
¨ ¨ ¨
16. Aikaisintaan pari paivaa ennen vierailun alkua vanhinten tulee
¨ ¨ ¨
esittaa kierrosvalvojalle taustatietoja suositeltujen veljien pate-
¨
vyydesta ja ominaisuuksista, mukaan lukien mahdolliset suosi-
¨
tus- tai esittelykirjeet edellisista seurakunnista (ks. 8:6–11). Tie-
dot voitaisiin antaa esimerkiksi samalla kun kierrosvalvoja saa
¨ ¨
seurakunnan arkiston tarkasteltavaksi. Vierailuviikolla pidettavas-
¨
sa vanhimmiston kokouksessa kierrosvalvoja keskustelee vanhin-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ten kanssa siita, miten kukin suositelluista veljista tayttaa Raa-
¨
matussa esitetyt patevyysvaatimukset (ks. 8:1–5). Jos veli ei
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kierrosvalvojan mielesta tayta naita vaatimuksia riittavan hyvin,
¨
kierrosvalvoja antaa vanhimmille ohjausta siita, miten he voivat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
auttaa veljea patevoitymaan tulevaisuudessa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
17. Kun kierrosvalvoja paattaa nimittaa jonkun veljen, han ja joku toi-
¨
nen vanhin tapaavat kyseisen veljen ja kertovat hanelle nimityk-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sesta. Jos veli nimitetaan ensimmaista kertaa avustavaksi palveli-
¨ ¨
jaksi tai jos veli nimitetaan uudelleen vanhimmaksi tai avustavaksi
¨ ¨ ¨
palvelijaksi muusta syysta kuin siksi, etta han on muuttanut seu-
¨ ¨
rakunnasta toiseen, kierrosvalvoja esittaa seuraavat kysymykset:
¨ ¨ ¨
1) ”Onko menneisyydessasi, mukaan lukien kastetta edeltava aika,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tai yksityiselamassasi tai perhe-elamassasi jotain, minka vuoksi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
et olisi pateva tahan tehtavaan tai et voisi ottaa sita vastaan?” 2)
¨ ¨ ¨ ¨
”Onko mitaan muuta syyta, miksi nimitystasi ei voitaisi ilmoittaa
seurakunnalle?” 3) ”Oletko koskaan syyllistynyt lapsen seksuaa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
liseen hyvaksikayttoon?” Jos veli vastaa kysymyksiin kieltavas-
¨ ¨
ti, kierrosvalvoja vahvistaa hanen nimityksensa antamalla van-
¨
himmille allekirjoitetun nimityskirjeen. Nimityksesta tulee ilmoittaa
seurakunnalle seuraavassa viikkokokouksessa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
18. Jos nimitettavaksi hyvaksytty veli ei ole vierailun paattyessa pai-
¨ ¨ ¨ ¨
kalla ja hanelle on tarpeellista esittaa edellisessa kappaleessa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mainitut kysymykset, kierrosvalvoja jattaa hanen nimensa pois ni-

¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mityskirjeesta (mikali sellainen jatetaan vanhimmille vierailun lo-
¨
puksi). Tallaisessa tilanteessa vanhimmiston koordinaattorin tulee
¨ ¨ ¨ ¨
valita kaksi vanhinta esittamaan veljelle edella mainitut kysymyk-
¨
set, kun veli on jalleen paikalla. Koordinaattori ilmoittaa sitten
¨ ¨
kierrosvalvojalle, mita veli vastasi kysymyksiin. Jos han vastasi
¨ ¨
kysymyksiin kieltavasti, kierrosvalvoja toimittaa vanhimmille alle-
¨
kirjoitetun nimityskirjeen. Kirjeen vastaanottamisen jalkeen nimi-
¨
tyksesta tulee ilmoittaa seurakunnalle seuraavassa viikkokokouk-
sessa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
19. Jos nimitettavaksi hyvaksytty veli ei ole vierailun paattyessa pai-
¨ ¨ ¨
kalla mutta hanelle ei ole tarpeellista esittaa kappaleessa 17 mai-
¨ ¨ ¨ ¨
nittuja kysymyksia, kierrosvalvoja sisallyttaa veljen nimen nimitys-
¨ ¨ ¨
kirjeeseen, joka jatetaan vanhimmille vierailun lopuksi. Kun veli
¨
on jalleen paikalla, vanhimmiston koordinaattorin valitsemat kak-
¨ ¨ ¨
si vanhinta kertovat veljelle hanen nimityksestaan ennen kuin sii-
¨
ta ilmoitetaan seurakunnalle.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
20. Jos kierrosvalvoja paattaa olla nimittamatta suositeltua veljea,
¨ ¨ ¨
kaksi vanhinta voisi keskustella veljen kanssa siita, mita han voi-
¨ ¨ ¨
si tehda edistyakseen. Vanhinten ei kuitenkaan tule kertoa hanel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
le, etta vanhimmisto suositteli hanen nimittamistaan. Toisinaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kierrosvalvoja saattaa jattaa nimityksen tekematta, jotta veli voi-
¨ ¨ ¨ ¨
si saada lisaa kypsyytta ja kokemusta tai jotta hanen aiemmas-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta vaarinteostaan kuluisi enemman aikaa. Talloin veljen kanssa ei
¨
ehka tarvitse keskustella asiasta.
¨ ¨ ¨
NIMITYKSET
¨ ¨ S A ANN OLLISTEN VIERAILUJEN
VALILLA
21. Kun seurakuntaan muuttaa vanhin tai avustava palvelija, joka
¨ ¨
on saanut edellisesta seurakunnasta myonteisen suosituskirjeen,
¨ ¨ ¨
vanhimmisto voi suositella, etta hanet nimitettaisiin heti uudel-
¨ ¨
leen, jos kierrosvalvoja ei vieraile seurakunnassa lahiaikoina. Tal-
¨ ¨ ¨ ¨
loin seurakunnan palveluskomitean tulee lahettaa kierrosvalvojal-
¨
le Suositukset vanhinten ja avustavien palvelijoiden nimityksista

¨ ¨
(S-62) seka kopio edellisen seurakunnan palveluskomitean la-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hettamasta suosituskirjeesta. Jos kierrosvalvoja hyvaksyy suosi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tuksen, han lahettaa vanhimmistolle nimityskirjeen. Nimityksesta
tulee kertoa kyseiselle veljelle ennen kuin asiasta ilmoitetaan seu-
rakunnalle.
TILANTEITA
¨ JOTKA VAATIVAT AINA
PATEVYYDEN UUDELLEENARVIOINTIA
¨ ¨ ¨
22. Veljen perheenjasen syyllistyy vakavaan vaarintekoon. Jos
veljen vaimo tai lapsi (mukaan lukien kotona asuvat aikuiset lap-
¨ ¨ ¨
set) syyllistyy vakavaan vaarintekoon, vanhimmiston tulee pyrkia
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
selvittamaan, onko veli laiminlyonyt perhevastuitaan. Onko han
¨
ollut liian salliva? Onko han ollut valppaana sellaisten tilanteiden
suhteen, jotka saattaisivat johtaa ongelmiin, ja puuttunut niihin?
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Onko han pitanyt perheen yhteisen palvontaillan saannollisesti?
¨ ¨ ¨
Onko han antanut perheelleen riittavasti aikaa ja huomiota? Kun
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
han sai tietaa vakavasta vaarinteosta, ilmoittiko han asiasta heti
¨ ¨
vanhimmistolle, jotta tapaus voitaisiin kasitella asianmukaisesti?
¨ ¨ ¨
Yrittiko han peitella asiaa vanhimmilta tai ohjailla vanhimpia tilan-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
teen kasittelyssa? Pitaako seurakunta hanta edelleen esimerkilli-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sena perheenpaana? Mikali joku hanen lapsistaan on syyllistynyt
¨ ¨
vakavaan vaarintekoon, voivatko muut lapset hengellisesti hyvin?
¨
Jos veli nauttii seurakunnan kunnioitusta ja on tehnyt kaiken, mita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanelta voi jarkevasti odottaa – varsinkin jos han on onnistunut
¨ ¨ ¨
huolehtimaan muiden perheenjasenten hengellisyydesta – hanen
¨ ¨ ¨ ¨
voi olla mahdollista jatkaa palvelustehtavassaan, vaikka yksi per-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
heenjasen olisi kieltaytynyt noudattamasta hanen hyvaa ohjaus-
taan.
¨ ¨
23. Veli sallii erotetun tai eronneen perheenjasenen muuttaa ha-
¨ ¨ ¨
nen kotiinsa. Onko muuttoon hyvat perusteet, vai onko paa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
syyna se, etta henkilon kanssa voitaisiin olla jossain maarin te-
¨ ¨
kemisissa? Onko niin, ettei han kykene asumaan omillaan, vai
¨ ¨
haluaako han muuttaa siksi, etta kotona asuminen on helpom-

¨ ¨ ¨ ¨
paa? Valttiko perhe tarpeetonta yhteydenpitoa haneen, kun han
¨ ¨ ¨
asui muualla? Onko jarjestely tilapainen vai pysyva? Millainen ero-
¨ ¨ ¨ ¨
tetun tai eronneen elamantapa on nyt? Millainen vaikutus hanella
¨ ¨
on muiden perheenjasenten, etenkin hanen sisarustensa, hengel-
¨ ¨
lisyyteen? Hairitseeko veljen ratkaisu seurakuntaa? Ovatko useat
¨ ¨
menettaneet kunnioituksensa veljea kohtaan? Vastaavia kysymyk-
¨ ¨ ¨ ¨
sia tulee harkita myos silloin, kun taysi-ikainen kotona asuva lap-
¨
si erotetaan tai eroaa seurakunnasta ja hanen annetaan edelleen
asua kotona.
¨
24. Veli antaa tukensa kastetun ja kastamattoman valiselle avio-
liitolle. Nimitetyn miehen tulee olla uskollinen Jehovan normeille.
¨ ¨ ¨
Yksi naista on Raamatun kasky avioitua ”vain Herrassa” eli men-
¨
na naimisiin vain vihkiytyneen ja kastetun kristityn kanssa. (1. Kor.
7:39; 2. Kor. 6:14, 15; Tit. 1:8; w04 1/7 s. 31; lvs s. 134–137.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Tama kasky koskee kaikkia kristittyja, myos toimettomia. Nimite-
¨ ¨ ¨
tyn veljen patevyytta tulisi uudelleenarvioida, jos han kannustai-
¨
si jotakuta kristittya solmimaan avioliiton kastamattoman hen-
¨ ¨ ¨ ¨
kilon kanssa tai antaisi sille hiljaisen hyvaksyntansa esimerkiksi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tukemalla seurustelua tai haajarjestelyja, olemalla lasna vihkitilai-
¨ ¨
suudessa tai haajuhlassa tai osallistumalla niiden valmisteluihin.
¨ ¨ ¨ ¨
Veljen patevyytta tulisi uudelleenarvioida myos silloin, jos han sal-
¨ ¨ ¨
lisi vaimonsa tai muiden perheenjasentensa toimia edella maini-
¨ ¨
tuilla tavoilla, vaikka veli ei olisi siina henkilokohtaisesti mukana.
¨ ¨
Jos vanhin tai avustava palvelija osoittaisi tassa asiassa huonoa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
arvostelukykya siina maarin, etta se herattaisi toisten mielessa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vakavia kysymyksia, han ei ehka olisi enaa pateva palvelustehta-
¨ ¨
vaan.
¨ ¨
25. Veli syyllistyi vuosia sitten vakavaan vaarintekoon, mutta ta-
paus ei tullut koskaan ilmi. Vanhimmisto voi tulla siihen tu-
¨ ¨ ¨
lokseen, etta moraalittomaan tekoon tai muuhun vakavaan vaa-
¨
rintekoon menneisyydessa syyllistynyt nimitetty veli voi jatkaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tehtavassaan, jos seuraavat ehdot tayttyvat: Vaarinteosta on ku-
¨
lunut aikaa enemman kuin muutama vuosi. Veli katuu tekoaan

¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vilpittomasti ja myontaa, etta hanen olisi aikoinaan pitanyt il-
¨
moittaa tapahtuneesta heti. (Kenties han on tunnustanut syntin-
¨ ¨
sa oma-aloitteisesti ja pyytanyt apua soimaavan omantuntonsa
¨ ¨ ¨
vuoksi.) Han on palvellut uskollisesti useita vuosia, ja on selvaa,
¨ ¨ ¨ ¨
etta Jumalan henki vaikuttaa hanessa. Han nauttii edelleen seura-
kunnan kunnioitusta.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
26. Jos veli syyllistyi vaarintekoon ennen nimitystaan, hanen olisi pita-
¨ ¨ ¨
nyt mainita asiasta silloin, kun hanelle esitettiin nimitysta edelta-
¨ ¨ ¨
vat kysymykset. Vanhinten tulee ottaa tama huomioon arvioides-
¨ ¨ ¨ ¨
saan veljen nykyista patevyytta. Patevyyteen saattaa vaikuttaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
merkittavasti myos se, millaiseen syntiin veli syyllistyi. Jos vaarin-
¨ ¨ ¨ ¨
teko liittyi esimerkiksi lapsen seksuaaliseen hyvaksikayttoon, veli
¨ ¨ ¨
ei olisi pateva seurakunnan palvelustehtaviin moniin vuosiin, jos
koskaan (ks. 14:22–24).
¨ ¨
27. Jos vaarinteko tapahtui muutaman viime vuoden kuluessa veljen
¨ ¨
palvellessa vanhimpana tai avustavana palvelijana, han ei ole pa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
teva jatkamaan tehtavassaan, koska han ei ole ”vapaa syytok-
¨ ¨
sesta” (1. Tim. 3:2, 10; Tit. 1:6, 7). Menneisyydessa tapahtuneet
¨ ¨ ¨
vaarinteot saattavat tilanteesta riippuen vaatia myos oikeusko-
¨ ¨
mitean kasittelya (ks. 12:57–59).
28. Veli on katsellut pornografiaa. Ks. 13:5–6.
TILANTEITA
¨ JOTKA SAATTAVAT VAATIA
PATEVYYDEN UUDELLEENARVIOINTIA
¨ ¨ ¨
29. Konkurssi. Onko asia herattanyt pahennusta seurakunnan sisa-
¨ ¨
tai ulkopuolella? Kertooko veljen tuhlaileva rahankaytto itsehillin-
¨ ¨
nan puutteesta, tai kertovatko hanen ratkaisunsa liike- tai raha-
¨ ¨ ¨
asioissa jarkevyyden puutteesta? Onko hanella rehellisen ja vas-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tuuntuntoisen ihmisen maine? Pidetaanko hanta sellaisena, joka
¨
pyrkii tunnollisesti maksamaan velkansa? Tunteeko han moraa-
¨ ¨ ¨
lista velvollisuutta maksaa mitatoityja velkoja takaisin, jos entiset
¨
velkojat olisivat siihen halukkaita? Kunnioittaako seurakunta han-

¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta edelleen? Onko hanella yha ”hyva maine ulkopuolisten keskuu-
dessa”? (1. Tim. 3:7; w94 15/9 s. 30–31.)
¨
30. Veli tai hanen vaimonsa tai lapsensa hankkii korkeakoulutus-
¨ ¨ ¨
ta. Osoittaako veljen elamantapa, etta valtakunnan edut ovat en-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
simmaisella sijalla hanen elamassaan? (w05 1/10 s. 27 kpl 6.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Opettaako han myos perhettaan pitamaan valtakunnan edut ensi
¨ ¨ ¨
sijalla? Kunnioittaako han sita, mita uskollinen orja on julkaissut
¨ ¨ ¨
korkeakoulutuksen vaaroista? Kayko hanen puheestaan ja toimin-
¨ ¨
nastaan ilmi, etta han on hengellinen ihminen? Miten seurakunta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
suhtautuu haneen? Miksi han tai hanen perheenjasenensa tavoit-
¨
telee korkeakoulutusta? Onko perheella teokraattisia tavoitteita?
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Hairitseeko opiskelu saannollista kokouksissa kaymista, merkityk-
¨ ¨ ¨ ¨
sellista osallistumista kenttatyohon tai muita teokraattisia toimia?
¨
VELJEN PATEVYYDEN
UUDELLEENARVIOIMISPROSESSI
¨
31. Ennen veljen patevyyden uudelleenarvioimista vanhinten tulee
¨
tutkia ajankohtaista aineistoa, joka soveltuu hanen tapaukseen-
¨ ¨ ¨ ¨
sa. Vanhimmiston tulee varoa esittamasta mustavalkoisia nake-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
myksia ja tekemasta hataisia ratkaisuja, jotka perustuvat pel-
¨ ¨ ¨ ¨
kastaan henkilokohtaisiin mielipiteisiin (Fil. 4:5). Poistoja ei tule
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
suositella hataisesti eika ilman vankkoja perusteita. Ehka veljea
¨ ¨ ¨
voidaan auttaa tekemaan tarvittavat muutokset, jotta han voisi
¨ ¨ ¨ ¨
jatkaa tehtavassaan. Onko veli palvellut uskollisesti useita vuo-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sia? Mita veli on tehnyt tai jattanyt tekematta, niin etta hanen pa-
¨ ¨
tevyytensa on asetettu kyseenalaiseksi? Miten han on suhtautu-
¨ ¨
nut saamiinsa neuvoihin? Onko hanella ollut vastaavia ongelmia
¨ ¨
aiemmin? Jos on, miten han silloin suhtautui hanelle tarjottuun
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
apuun? Oliko veljen vaara toiminta todella niin vakavaa, etta ha-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
net taytyisi poistaa tehtavastaan? Voi olla, etta han osoitti vain
¨ ¨
hetkellisesti huonoa arvostelukykya ja etta seurakunta edelleen
¨ ¨ ¨
kunnioittaa hanta ja luottaa haneen vanhimpana tai avustavana
palvelijana. Kenties asia ei ole tunnettu laajalti, jos lainkaan. Veli

¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
voi ehka jatkaa palvelustehtavassaan, jos han ymmartaa toimi-
¨ ¨ ¨ ¨
neensa epaviisaasti, hanen asenteensa on hyva ja han on otta-
¨ ¨
nut virheesta opikseen ja haluaa edistya.
¨ ¨
32. Jos veli, jonka patevyytta on tarpeen arvioida, on vanhin, van-
¨ ¨ ¨ ¨
himmisto kasittelee asiaa veljen itsensa ollessa lasna. Asia tulee
¨ ¨
kasitella seuraavalla tavalla:
¨ ¨ ¨
1) Rukoilkaa ensin Jehovan ohjausta. Esittakaa sitten kaikki
¨ ¨ ¨ ¨
asiaan liittyvat tiedot. Keskustelun savy tulee pitaa
kunnioittavana ja rauhallisena.
¨ ¨
2) Antakaa veljelle riittavasti aikaa ilmaista ajatuksiaan ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysykaa, mita mielta han
¨ ¨
itse on asiasta ja siita, miten se vaikuttaa hanen
¨ ¨
patevyyteensa.
¨ ¨ ¨ ¨
3) Pyytakaa veljea poistumaan huoneesta siksi aikaa, kun
muut vanhimmat keskustelevat asiasta ja ratkaisevat,
suositellaanko poistoa vai ei.
4) Kutsukaa veli takaisin huoneeseen. Jos vanhimmisto on
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paattanyt suositella tehtavasta poistamista, ilmoittakaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
veljelle paatoksesta ja kertokaa, mitka ovat sen
raamatulliset perusteet.
¨ ¨ ¨ ¨
5) Antakaa veljelle tilaisuus esittaa nakemyksensa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paatoksesta. Taman jalkeen vanhinten saattaa olla
¨ ¨
tarpeen keskustella asiasta lisaa ennen lopullisen
¨
suosituksen tekemista. Jos keskustelua jatketaan,
veljen tulee poistua huoneesta uudelleen.
¨ ¨
33. Jos veli, jonka patevyytta on tarpeen arvioida, on avustava pal-
¨ ¨ ¨
velija, asia tulee kasitella samaan tapaan kuin on kuvailtu edella.
¨ ¨
Avustava palvelija ei kuitenkaan ole lasna vanhimmiston kokouk-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sessa, vaan yleensa riittaa, etta kaksi vanhinta keskustelee ha-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nen kanssaan etukateen, jotta hanella on mahdollisuus esittaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ajatuksiaan. Mikali vanhimmisto paattaa suositella hanen pois-

¨ ¨ ¨
toaan, nama kaksi vanhinta tapaavat hanet uudelleen. He ilmoit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tavat, mita vanhimmisto on paattanyt suositella, kertovat paatok-
¨ ¨
sen raamatulliset perusteet ja antavat veljelle tilaisuuden esittaa
¨ ¨ ¨ ¨
ajatuksiaan. Kun veli on kommentoinut paatosta, vanhinten saat-
¨ ¨
taa olla tarpeen keskustella asiasta lisaa ennen lopullisen suosi-
¨
tuksen tekemista.
¨ ¨ ¨
POISTOT SAANN
¨ OLLISEN VIERAILUN
YHTEYDESSA
34. Jos on tarvetta harkita vanhimman tai avustavan palvelijan pois-
¨ ¨ ¨ ¨
tamista tehtavasta, koska han on osoittanut huonoa arvostelu-
¨ ¨ ¨
kykya, mutta tapaus ei vaadi oikeuskomitean kasittelya, asia on
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
yleensa parasta esittaa kierrosvalvojalle vasta saannollisen vie-
¨ ¨ ¨
railun yhteydessa. Vanhinten tulee vierailun alussa esittaa kierros-
¨ ¨
valvojalle taustatietoja, jotka auttavat hanta saamaan asiasta ko-
¨ ¨
konaiskuvan. Jos vanhimmisto on jo arvioinut veljen patevyytta
ennen vierailuviikkoa, kierrosvalvojalle tulee kertoa vanhimmiston
¨ ¨ ¨
suosituksesta. (Ks. 8:31–33.) Vierailuviikolla pidettavassa vanhim-
miston kokouksessa kierrosvalvoja keskustelee vanhinten kans-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sa siita, tayttaako veli Raamatussa esitetyt patevyysvaatimukset.
¨
Jos kierrosvalvoja on poistosuosituksesta samaa mielta, poistos-
¨ ¨ ¨ ¨
ta ilmoitetaan veljelle. Jos veli hyvaksyy paatoksen, kierrosvalvo-
ja laatii poistoa koskevan kirjeen. Poistosta tulee ilmoittaa seura-
kunnalle seuraavassa viikkokokouksessa (ks. 8:38). Jos veli on
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paatoksesta eri mielta, hanelle kerrotaan, etta hanella on oikeus
¨
valittaa siita (ks. 8:39).
¨ ¨ ¨
POISTOT
¨ ¨ S A ANN OLLISTEN VIERAILUJEN
VALILLA
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
35. Jos veljen patevyydesta heraa vakavia kysymyksia eika kier-
¨
rosvalvoja vieraile seurakunnassa lahiaikoina, vanhimmiston tu-
¨
lee toimia patevyyden uudelleenarvioimista koskevien ohjeiden
mukaisesti (ks. 8:31–33). Kun vanhimmisto on arvioinut veljen

¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
patevyytta ja paattaa suositella poistoa, seurakunnan palvelus-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
komitean tulee lahettaa vanhimmiston suositus viipymatta kier-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
rosvalvojalle. Kierrosvalvojalle lahetettavassa kirjeessa tulee esit-
¨ ¨
taa yksityiskohtainen selostus asiasta ja kertoa, onko veli
¨
suosituksesta samaa mielta. Veli toimii edelleen vanhimpana tai
avustavana palvelijana, kunnes kierrosvalvojalta saadaan vas-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taus, ja vanhimmisto paattaa tilanteen mukaan, mista seura-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kunnan tehtavista han voi silla valin huolehtia. Jos kierrosval-
¨ ¨
voja on suosituksesta samaa mielta ja uskoo, etta poisto tulisi
¨ ¨ ¨ ¨
panna heti toimeen, han lahettaa vanhimmistolle poistoa koske-
¨
van kirjeen. Kirjeen vastaanottamisen jalkeen vanhimmiston koor-
dinaattorin tulee valita kaksi vanhinta kertomaan veljelle kier-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
rosvalvojan tekemasta ratkaisusta. Jos veli hyvaksyy paatoksen,
poistosta tulee ilmoittaa seurakunnalle seuraavassa viikkoko-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kouksessa (ks. 8:38). Jos veli on paatoksesta eri mielta, hanelle
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tulee kertoa, etta hanella on oikeus valittaa siita. Talloin poistos-
¨
ta ei tehda ilmoitusta seurakunnalle, vaan vanhimmiston koordi-
¨ ¨ ¨
naattori ilmoittaa kierrosvalvojalle, etta veli haluaa valittaa paa-
¨ ¨
toksesta. (Ks. 8:39.)
¨ ¨ ¨
TEHTAVASTA LUOPUMINEN
36. Jos veli ilmaisee haluavansa luopua vanhimman tai avustavan
¨ ¨ ¨
palvelijan tehtavasta, kahden vanhimman tulee ensin keskustel-
¨ ¨ ¨ ¨
la asiasta hanen kanssaan. Miksi han haluaa luopua tehtavas-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta? Eiko han enaa tayta Raamatussa esitettyja patevyysvaati-
¨ ¨ ¨
muksia? Jos han ei olosuhteidensa vuoksi pysty tekemaan niin
paljon kuin haluaisi, voisivatko vanhimmat jollain tavalla aut-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa ja rohkaista hanta? Ehka han voi jatkaa tehtavassaan, jos
¨ ¨ ¨
vanhimmat keventavat hanen kuormaansa joksikin aikaa, kunnes
¨ ¨ ¨
hanen olosuhteensa muuttuvat. Mikali han edelleen haluaa luo-
¨ ¨ ¨ ¨
pua tehtavastaan, seurakunnan palveluskomitean tulee kirjoittaa
¨ ¨
kierrosvalvojalle kirje, jossa selitetaan yksityiskohtaisesti syyt vel-
¨ ¨ ¨ ¨
jen ratkaisuun. Sen jalkeen kierrosvalvoja lahettaa vanhimmistol-
le poistoa koskevan kirjeen. (Ks. 8:35.)

¨ ¨
POISTOT VAKAVAN VAARINTEON,
SEURAKUNNASTA EROAMISEN TAI KUOLEMAN
VUOKSI
¨ ¨ ¨
37. Jos vanhin tai avustava palvelija poistetaan tehtavasta oikeus-
komitean antaman ojennuksen, erottamisen tai seurakunnasta
eroamisen vuoksi tai jos vanhin tai avustava palvelija kuolee,
¨
seurakunnan palveluskomitean tulee ilmoittaa asiasta viipymat-
¨ ¨
ta kierrosvalvojalle. Jos poiston syyna on ojentaminen, erottami-
nen tai seurakunnasta eroaminen, kierrosvalvojalle tulee ilmoittaa,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mista vaarinteosta on kyse ja mihin ratkaisuun komitea paa-
tyi. Jos poisto johtuu oikeuskomitean antamasta ojennuksesta,
¨ ¨ ¨
kierrosvalvoja lahettaa vanhimmistolle poistoa koskevan kirjeen.
¨ ¨ ¨
Poistokirjetta ei laheteta, kun on kyse erottamisesta, eroamises-
¨
ta tai henkilon kuolemasta. (Ks. 8:38.)
POISTOISTA ILMOITTAMINEN
¨ ¨ ¨
38. Poistoa koskeva ilmoitus tulee esittaa seuraavasti, myos silloin
¨ ¨ ¨
kun veli on luopunut tehtavasta oma-aloitteisesti: ”Veli [veljen
¨ ¨
nimi] ei enaa palvele vanhimpana / avustavana palvelijana.” Jos
vanhin tai avustava palvelija muuttaa toiseen seurakuntaan, pois-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tosta ei tehda ilmoitusta. Jos veli luopuu tehtavastaan, poistosta
tulee ilmoittaa heti; vanhimmiston ei tarvitse odottaa kierrosval-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vojan lahettamaa poistokirjetta. Jos veli on syyllistynyt oikeus-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
komitean kasittelya vaativaan vaarintekoon ja syyllisyys on selvas-
ti vahvistettu, poistosta tulee ilmoittaa seurakunnalle seuraavassa
¨ ¨ ¨ ¨
viikkokokouksessa, vaikka oikeuskomitean jarjestamaa kuulemis-
¨
ta ei olisi viela pidetty.
POISTOISTA VALITTAMINEN
¨
39. Jos vanhin tai avustava palvelija on eri mielta kierrosvalvojan te-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kemasta paatoksesta ja haluaa valittaa poistosta, hanen tulee vii-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pymatta lahettaa palvelusosastolle lyhyt kirje, jossa han selittaa,

¨ ¨ ¨
miksi han on poistosta eri mielta. Kirjeesta tulee antaa kopio
vanhimmistolle ja kierrosvalvojalle. Ei olisi sopivaa painostaa vel-
¨ ¨
jea luopumaan valituksen tekemisesta esimerkiksi vihjailemalla,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
etta se haittaisi hanen uudelleennimittamistaan myohemmin tai
¨ ¨
etta haaratoimisto suhtautuisi haneen negatiivisesti. Kun veli va-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
littaa paatoksesta, poistosta ei tehda ilmoitusta seurakunnalle ja
¨ ¨ ¨
mahdollinen poistoa koskeva kirje havitetaan. Palvelusosasto va-
¨ ¨ ¨
litsee jonkun kokeneen kierrosvalvojan kasittelemaan koko asian
¨
uudelleen yhdessa seurakunnan oman kierrosvalvojan kanssa.
¨ ¨
Molemmat kierrosvalvojat kuuntelevat huolellisesti seka veljea
¨ ¨ ¨
etta vanhimpia ja kasittelevat asian oikeudenmukaisesti osoit-
taen huomaavaisuutta kaikkia osapuolia kohtaan. Kun kierros-
¨
valvojat ovat kasitelleet valituksen ja tehneet yhteisen ratkaisun,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paatoksesta ei voi enaa valittaa. Jos veli paatetaan poistaa teh-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tavastaan, seurakunnan oma kierrosvalvoja lahettaa vanhimmis-
¨
tolle poistoa koskevan kirjeen. Kirjeen vastaanottamisen jalkeen
poistosta tulee ilmoittaa seurakunnalle seuraavassa viikkokokouk-
sessa.
SEURAKUNNAN ARKISTO
¨ ¨
40. Vanhinten ja avustavien palvelijoiden nimittamista ja poistamista
¨ ¨ ¨ ¨
koskevia dokumentteja tulee sailyttaa pysyvasti (ks. 22:19).



¨
YHDEKS AS LUKU
Tienraivaajat
Kappaleet
Nimitykset ....................................................................................................................... 1–3
Poistot ............................................................................................................................... 4–5
Muutto toiseen seurakuntaan ...................................................................... 6–7
Muutokset tienraivaajan tietoihin ................................................................... 8
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Seurakunnat jotka eivat pysty kayttamaan
jw.org-sivustoa ................................................................................................................ 9
¨
Kenttapalvelusraportit (S-4) ............................................................................ 10
Tuntihyvitykset ....................................................................................................... 11–13
Erityismenettely ............................................................................................................ 14
Tienraivaajien palveluksen arviointi ................................................... 15–17
Heikkokuntoiset tienraivaajat .................................................................. 18–19
NIMITYKSET
¨
1. Seurakunnan palveluskomitea kasittelee Hakemukset vakituisek-
¨ ¨ ¨
si tienraivaajaksi (S-205). Kun joku julistaja jattaa hakemuksen,
¨ ¨ ¨ ¨
palveluskomitean tulee kasitella se ripeasti. Heidan tulee aluksi
¨ ¨ ¨ ¨
kysya hakijan ryhmanvalvojan mielipidetta ja sen jalkeen kokoon-
¨ ¨
tua keskustelemaan hakijan patevyydesta alla mainittujen vaati-
musten pohjalta. Palveluskomitean tulee olla arvostelukykyinen
sen suhteen, milloin asiasta olisi viisasta keskustella vanhimmis-
ton kesken. (Sananl. 15:22.)
1) Hakemukseen on merkitty kaikki pyydetyt tiedot, ja kaikki
tiedot ovat oikein.
¨ ¨ ¨
2) Hakija on ollut kastettuna vahintaan kuusi kuukautta.

TIENRAIVAAJAT
3) Hakija on esimerkillinen kristitty (ks. 2:4).

¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
4) Hakija on jarjestanyt elamansa niin, etta han voi
saavuttaa 840 tunnin vuosittaisen tuntivaatimuksen.
¨ ¨
5) Jos hakija on keskeyttanyt tienraivauksen, han
voi aloittaa uudelleen aikaisintaan kuuden kuukauden
kuluttua tienraivauksen lopettamisesta.
¨
6) Jos hakijaa on ojennettu tai hanet on otettu takaisin
¨ ¨ ¨
seurakuntaan, siita on taytynyt kulua yli vuosi eika
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanella tule olla enaa mitaan rajoituksia.
¨
7) Hakija on ilmoittanut, milloin han haluaa aloittaa
¨ ¨
tienraivauksen. Nimityksia ei tule tehda takautuvasti,
¨
ellei siihen ole painavia erityissyita (esimerkiksi jos
¨
vanhimmat kadottivat hakemuksen tai sen kasittely
¨
viivastyi kohtuuttoman paljon).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
2. Kun palveluskomitea on paattanyt, nimitetaanko henkilo vakitui-
seksi tienraivaajaksi vai ei, vanhimmistoa tulee informoida asian
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kasittelysta. Tama tulee tehda ennen kuin nimityksesta ilmoite-
¨
taan seurakunnalle. Jos hakijaa ei nimiteta tienraivaajaksi, kah-
¨ ¨ ¨ ¨
den palveluskomitean jasenen tulee kertoa hanelle syyt tahan rat-
¨ ¨
kaisuun. Jos hakija nimitetaan tienraivaajaksi, palveluskomitean
¨ ¨
jokaisen jasenen tulee allekirjoittaa hakemus. Hakemusta sailyte-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taan seurakunnan arkistossa. Hakemuksia ei tule lahettaa haara-
¨ ¨
toimistoon, ellei niin ole erikseen pyydetty tekemaan.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
3. Jos hakemus hyvaksytaan, sihteerin tulee lisata tarvittavat tie-
¨ ¨ ¨
dot jw.org-sivustolle. Tietojen lahettamisen jalkeen uuden tien-
¨
raivaajan nimi ilmestyy kohtaan ”Odottaa haaratoimiston kasit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
telya”. Sihteerin tulee kayda sivustolla muutaman paivan valein
tarkistamassa, onko haaratoimisto vahvistanut nimityksen. Kun
nimitys on vahvistettu, tienraivaajan nimi siirtyy kohtaan ”Vaki-
¨ ¨ ¨
tuiset tienraivaajat”. Taman jalkeen hakijalle tulee ilmoittaa nimi-
¨ ¨
tyksesta, ja hanelle tulee antaa Uuden vakituisen tienraivaajan

TIENRAIVAAJAT
¨
ohjeet (S-236). Nimityksesta ilmoitetaan seurakunnalle seuraa-
¨
vassa viikkokokouksessa. Nimityksesta ei tule ilmoittaa seurakun-
¨
nalle ennen kuin tienraivaajan nimi nakyy otsikon ”Vakituiset tien-
raivaajat” alla.
POISTOT
¨
4. Kun seurakunnan palveluskomitea harkitsee henkilon poistamis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta vakituisen tienraivaajan tehtavasta, heidan tulee aluksi kysya
¨ ¨ ¨ ¨
hanen ryhmanvalvojansa mielipidetta. Heidan tulee ottaa huo-
¨
mioon myos se, osallistuuko tienraivaaja sellaisiin teokraattisiin
¨
hankkeisiin, joiden vuoksi hanen kohdallaan kuuluisi noudattaa
¨
erityismenettelya (ks. 9:14). Palveluskomitean tulee olla arvos-
telukykyinen sen suhteen, milloin asiasta olisi viisasta keskustel-
la vanhimmiston kesken (ks. 2:1; 135–6). Vanhimmistoa tulee joka
¨ ¨
tapauksessa informoida asian kasittelysta ennen kuin poistosta
¨ ¨
ilmoitetaan seurakunnalle. Lisaksi kahden palveluskomitean jase-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nen tulee kertoa paatoksesta henkilolle ennen ilmoituksen teke-
¨ ¨ ¨
mista. Jos henkilo lopettaa itse tienraivauksen henkilokohtaisista
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
syista tai jos hanet poistetaan tehtavasta, koska han ei ole enaa
¨ ¨ ¨ ¨
pateva tienraivaajaksi, asiasta esitetaan seuraava ilmoitus seura-
¨ ¨ ¨
kunnalle: ”Veli/Sisar [henkilon nimi] ei enaa palvele seurakunnas-
samme vakituisena tienraivaajana.” Poistosta tulee ilmoittaa haa-
¨
ratoimistoon jw.orgin kautta. Jos henkilo lopetti tienraivauksen
¨
terveysongelmien, perhevastuiden, ansiotyon tai muiden vastaa-
¨ ¨ ¨
vien syiden vuoksi, merkitkaa lopettamisen syyksi ”Henkilokoh-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taiset syyt”. Jos poiston syyna on se, etta henkilo ei ole enaa
¨ ¨
esimerkillinen mutta asiaan ei liittynyt vaarintekoa, joka vaatisi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
oikeuskomitean kasittelya, valitkaa syyksi ”Ei enaa pateva”. Jos
¨
poisto tapahtui muista syista, valitkaa sen mukainen vaihtoehto.
¨ ¨
5. Jos oikeuskomitea ojentaa tienraivaajaa, hanet tulee poistaa va-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
littomasti tienraivaajan tehtavasta ja asiasta tulee ilmoittaa heti
jw.orgin kautta.

TIENRAIVAAJAT

¨
6. Jos tienraivaaja vaihtaa seurakuntaa, hanen aiemman seurakun-
¨ ¨ ¨
tansa sihteerin tulee siirtaa tienraivaajan henkilotiedot uuteen
¨ ¨
seurakuntaan (ks. JW.ORG-sivuston kayttoohjeet [S-135]).
¨ ¨
7. Kun vastaanottava seurakunta hyvaksyy henkilotietojen siirron,
tienraivaaja ilmestyy automaattisesti seurakunnan vakituisten
tienraivaajien listaan. Kun seurakunta on saanut tienraivaajan
esittelykirjeen, seurakunnan palveluskomitean tulee varmistaa,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
etta henkilo haluaa jatkaa tienraivausta. Taman jalkeen nimityk-
¨
sesta tulee ilmoittaa seurakunnalle seuraavassa viikkokokoukses-
¨ ¨
sa, ellei siihen ole jotain erityista estetta.
MUUTOKSET TIENRAIVAAJAN TIETOIHIN

¨ ¨
8. Muutokset, jotka koskevat tienraivaajan nimea, syntymaaikaa,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kastepaivaa, siviilisaatya tai puolison nimea, voidaan ilmoittaa
jw.orgin kautta. Jos tienraivaajan muita tietoja on tarpeen muut-
¨
taa, ottakaa yhteytta palvelusosastoon.
¨
SEURAKUNNAT
¨ ¨ ¨ ¨ JOTKA EIVAT PYSTY
KAYTTAMAAN JW.ORG-SIVUSTOA
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
9. Seurakunnat, jotka eivat pysty kayttamaan jw.orgia, voivat il-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
moittaa tienraivaajan nimityksesta lahettamalla palvelusosastol-
¨
le hyvaksytyn Hakemuksen vakituiseksi tienraivaajaksi (S-205).
¨ ¨
Tallaisessa tapauksessa palvelusosasto vahvistaa nimityksen la-
¨ ¨ ¨ ¨
hettamalla S-202-kirjeen. Nimityksesta ei tule ilmoittaa seurakun-
nalle ennen kuin vahvistuskirje on saatu. Jos tienraivaajan hen-
¨ ¨ ¨ ¨
kilotiedot muuttuvat, korjatut tiedot sisaltava S-202-kirje tulee
¨ ¨ ¨
lahettaa palvelusosastolle. Jos tienraivaaja vaihtaa seurakuntaa,
¨ ¨ ¨
S-202-kirje tulee lahettaa uuteen seurakuntaan.

TIENRAIVAAJAT
¨
KENTTAPALVELUSRAPORTIT (S-4)
¨ ¨ ¨ ¨
10. Vakituisten tienraivaajien Kenttapalvelusraportit kasitellaan sa-
malla tavalla kuin muidenkin julistajien raportit. Jos joku tienrai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaaja jattaa raportin myohassa, raportti tulee sisallyttaa tienrai-
vaajien lukemiin seuraavan kuun yhteisraportissa.
TUNTIHYVITYKSET
¨ ¨
11. Koska tienraivaajat ovat hengellisia ihmisia ja alttiita palvelemaan
¨ ¨
ja monilla heista on joustava aikataulu, heita saatetaan toisinaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pyytaa osallistumaan myos muihin teokraattisiin tehtaviin. Nama
¨ ¨
tehtavat antavat tienraivaajalle mahdollisuuden tukea valtakun-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nan tyota erityisella tavalla, ja ne ovat osa hanen pyhaa palve-
¨
lustaan. Tuntihyvityksia voidaan antaa esimerkiksi silloin, kun tien-
¨ ¨
raivaaja toimii erilaisissa valvontatehtavissa (rakennushankkeilla,
konventtisalilla, kierros- tai aluekonventin organisaatiossa), Bete-
¨ ¨ ¨ ¨
lin tehtavissa (tilapaisena vapaaehtoisena, osa-aikaisena avus-
¨
tajana, etaavustajana tai konsulttina), sairaalayhteyskomiteassa,
¨ ¨ ¨ ¨
potilasvierailuryhmassa, hataapukomiteassa, paikallisen suunnit-
¨
telu- ja rakennusosaston kenttaedustajana tai huoltokouluttaja-
¨ ¨
na. Tuntihyvityksia voidaan antaa myos silloin, kun tienraivaaja
¨ ¨
osallistuu valtakunnansalien rakentamiseen (kun tama tapahtuu
haaratoimiston tai projektia valvovien haaratoimiston edustajien
¨ ¨ ¨
pyynnosta), kierros- tai aluekonventin valmistelu- tai purkutoihin,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
konventtisalilla tehtavaan tyohon, vankilassa jarjestettaviin seu-
rakunnan kokouksiin tai niiden johtamiseen jne.
¨ ¨
12. Kun tienraivaajaa on pyydetty auttamaan jossakin tallaisessa jar-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jeston erikoistehtavassa, hanen tulee itse pitaa kirjaa siita, kuin-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ka monta tuntia han on kayttanyt tehtavaan kuukauden aika-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
na. Hanelle tulee selittaa, etta erikoistehtavaan kaytettya aikaa ei
¨ ¨ ¨ ¨
raportoida kenttapalvelustunteina vaan etta kaikki nama tunnit
¨ ¨ ¨
merkitaan Kenttapalvelusraportin (S-4) kohtaan ”Huomautuksia”.

TIENRAIVAAJAT
¨ ¨ ¨ ¨
Lisaksi tienraivaajaa tulee muistuttaa siita, etta hanen tulee kuu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kauden aikana kayttaa aikaa myos kenttatyohon.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
13. Erikoistehtaviin kaytettya aikaa ei tule sisallyttaa haaratoimis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
toon lahetettavaan kenttapalvelusraporttiin. Julistajakortin (S-21)
¨
”Tunteja”-sarakkeeseen tulee merkita ainoastaan ne tunnit, jot-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ka tienraivaaja on kayttanyt kenttatyohon. ”Huomautuksia”-sarak-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
keeseen tulee merkita kaikki erikoistehtavaan kaytetty aika ja se,
kuinka suuri osa tuosta ajasta voidaan lukea tuntihyvitykseksi
¨ ¨ ¨ ¨
(kenttatuntien ja tuntihyvityksen yhteenlaskettu maara ei voi ylit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa 75:ta tuntia kuukaudessa). Tuntihyvityksia ei voi siirtaa seu-
raaville kuukausille. Teokraattiseen kouluun tai kurssiin osallistu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
misesta saatava tuntihyvitys annetaan kuitenkin taysimaaraisena,
¨
vaikka kenttatuntien ja erilaisten tuntihyvitysten yhteenlaskettu
¨ ¨ ¨ ¨
maara ylittaisikin 75 tuntia. Jos koulu tai kurssi jakautuu useam-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
malle kuin yhdelle kuukaudelle, oppilas voi paattaa, miten han ja-
¨
kaa saadun tuntihyvityksen naille kuukausille.
ERITYISMENETTELY
¨ ¨ ¨
14. Tienraivaajan, joka kayttaa paljon aikaa teokraattisiin erikoisteh-
¨ ¨
taviin, on vaikeampi tehda tunteja varastoon, koska 75 tunnin
¨ ¨ ¨ ¨
ylittavasta osuudesta ei voi saada tuntihyvitysta. Siten 840 tun-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nin vuosivaatimus saattaa jaada hanelta saavuttamatta, koska
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanen taytyy myos pitaa lomaa, tehda ansiotyota tai hoitaa mui-
¨ ¨
ta tarkeita asioita palvelusvuoden aikana. Jos tienraivaaja ei ole
¨ ¨ ¨ ¨
saavuttanut tuntivaatimustaan sen vuoksi, etta han on kayttanyt
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
merkittavasti aikaa jarjeston erikoistehtaviin mutta kaikkea tata
¨ ¨
aikaa ole voitu lukea tuntihyvitykseksi, hanta ei poistettaisi tien-
¨ ¨ ¨
raivaajan tehtavasta. Seurakunnan palveluskomitean tulee ottaa
¨ ¨
huomioon kaikki se, mita tienraivaaja tekee valtakunnan hyvaksi,
¨ ¨ ¨
ja noudattaa hanen kohdallaan tallaista erityismenettelya. Van-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hinten tulee kiittaa hanta lampimasti siita, etta han tyoskentelee
¨ ¨
edistaakseen valtakunnan etuja. Julistajakorttiin (S-21) voidaan

TIENRAIVAAJAT
¨ ¨ ¨ ¨
tehda merkinta siita, etta tienraivaajan kohdalla on sovellettu eri-
¨
tyismenettelya.
TIENRAIVAAJIEN PALVELUKSEN ARVIOINTI

15. Sihteerin ja palvelusvalvojan tulee aina helmi-maaliskuun vaih-
teessa tarkastella kaikkien vakituisten tienraivaajien palvelusta.
¨ ¨
Jos tienraivaaja on jaanyt useassa kuussa 70 tunnin tavoittees-
ta (kun mahdolliset tuntihyvitykset on huomioitu), palvelusvalvo-
¨ ¨ ¨
jan ja ryhmanvalvojan tulee keskustella hanen kanssaan siita, mil-
¨ ¨ ¨
laiset ovat hanen olosuhteensa ja miten hanta voitaisiin auttaa.
¨ ¨ ¨
Johtuuko tilanne terveysongelmista, lisaantyneista perhevastuis-
¨ ¨ ¨
ta, ansiotyosta tai huonosta aikataulusta? Kuluvatko hanen ai-
kansa ja voimansa johonkin muuhun toimintaan? Onko ongelma
¨ ¨
tilapainen vai jatkuva? Onko han suunnitellut realistisen aikatau-
¨ ¨
lun, niin etta han voisi saavuttaa kuukausittaisen tuntitavoitteen
¨ ¨ ¨
palvelusvuoden jalkimmaisella puoliskolla?
¨ ¨ ¨
16. Palvelusvuoden paatyttya seurakunnan palveluskomitean tulee
¨
arvioida sellaisten tienraivaajien palvelusta, jotka eivat saavutta-
neet vuosittaista tuntivaatimusta, ja ratkaista, annetaanko hei-
¨ ¨
dan jatkaa tienraivaajina. (Jos tienraivaajan kenttapalvelustunnit
¨ ¨
seka hyvaksytyt tuntihyvitykset ovat yhteenlaskettuna yli 800 tun-
¨ ¨ ¨ ¨
tia, hanen poistamistaan tienraivaajan tehtavasta ei tarvitse har-
¨ ¨
kita.) Edellisessa kappaleessa mainittujen seikkojen lisaksi pal-
¨
veluskomitean tulee ennen ratkaisun tekemista pohtia seuraavia
¨ ¨
kysymyksia: Kuinka kauan henkilo on ollut kokoaikaisessa palve-
¨ ¨ ¨ ¨
luksessa? Minka ikainen han on? Olisiko hanen kenties parempi
¨ ¨ ¨
keskeyttaa tienraivaus, kunnes hanen olosuhteensa muuttuvat?
¨ ¨ ¨
Tallainen ratkaisu voisi vapauttaa hanet paineista, koska hanen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ei tarvitsisi enaa yrittaa saavuttaa tuntivaatimusta vaikeassa ela-
¨
mantilanteessa. Palveluskomitealta vaaditaan poistoa koskevis-
¨ ¨ ¨ ¨
sa ratkaisuissa tasapainoa ja hyvaa arvostelukykya. Heidan tu-
¨ ¨
lee harkita, mika olisi paras ratkaisu kyseisen henkilon kannalta

TIENRAIVAAJAT
ja samalla sopusoinnussa vakituiselle tienraivaukselle asetettujen

korkeiden normien kanssa.
¨ ¨
17. Jos palveluskomitea viivyttelee asioiden kasittelyssa, se voi ai-
¨ ¨ ¨
heuttaa erilaisia ongelmia. Tienraivaaja voi alkaa vahatella tunti-
¨ ¨
vaatimuksen merkitysta, tai han voi alkaa kantaa huolta mah-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dollisesta poistosta. Han saattaa pyrkia epatoivoisesti lisaamaan
¨
kenttapalvelustunteja, vaikka tuntivaatimuksen saavuttaminen ei
¨ ¨
olisi hanelle realistista. Seurauksena voi olla se, etta tienraivaaja
¨
omaksuu huonon asenteen, tai tilanne voi jopa vaikuttaa hanen
¨ ¨
terveyteensa. Se etta ongelmiin puututaan ajoissa, on siis tien-
raivaajan parhaaksi. (Gal. 6:10.)
HEIKKOKUNTOISET TIENRAIVAAJAT
18. Joissakin tilanteissa tienraivaajalle voidaan antaa mahdollisuus
¨ ¨ ¨
jatkaa tienraivausta ilman tuntivaatimusta. Tama poikkeusjarjes-
¨ ¨
tely koskee vain joitakin esimerkillisia, pitkaaikaisia tienraivaajia,
¨
jotka eivat kykene saavuttamaan tuntivaatimusta heikon tervey-
¨ ¨ ¨
tensa vuoksi. Jarjestely on tehty niita varten, joilla on harras halu
jatkaa vakituisena tienraivaajana ja jotka kokisivat tienraivauksen
¨ ¨
lopettamisen askeleena taaksepain. Vanhimmat voivat harkita tal-
¨ ¨
laisen tienraivaajan hyvaksymista heikkokuntoiseksi vakituiseksi
¨ ¨
tienraivaajaksi, jos 1) han on yli 50-vuotias ja 2) han on palvellut
¨ ¨ ¨ ¨
tienraivaajana vahintaan 15 vuotta (yhtajaksoisesti tai osissa).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Vanhinten tulee tehda paatos asiasta vasta sen jalkeen, kun ti-
¨ ¨ ¨ ¨
lanteesta on keskusteltu kierrosvalvojan kanssa. Tata jarjestelya
¨
ei ole tarkoitettu sellaisille tienraivaajille, jotka haluaisivat tehda
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
enemman ansiotyota tai jotka tarvitsisivat lisaa aikaa esimerkik-
si huolehtiakseen sairaista sukulaisistaan. Ne jotka aloittavat tien-
¨ ¨ ¨ ¨
raivauksen ensimmaista kertaa 60- tai 70-vuotiaina, eivat tule ta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
man jarjestelyn piiriin pelkan ikansa vuoksi. Jos iakas tienraivaaja,
¨ ¨
jolle tulee terveysongelmia, haluaa siirtya julistajien riveihin, ha-
nen kohdallaan ei tarvitse harkita mahdollisuutta palvella heikko-
kuntoisena tienraivaajana.

TIENRAIVAAJAT
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
19. Kun vanhimmisto paattaa, etta henkilo voi palvella heikkokuntoi-
¨ ¨ ¨ ¨
sena tienraivaajana, tasta tulee tehda merkinta Julistajakorttiin
¨ ¨ ¨ ¨
(S-21). Paatoksesta ei tarvitse ilmoittaa haaratoimistoon. Kahden
¨ ¨
palveluskomitean jasenen tulee tavata tienraivaaja ja kertoa, etta
¨
han voi jatkaa tienraivaajana ilman tuntivaatimusta. Kannustakaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanta edelleen ahkeroimaan palveluksessa siina maarin kuin ha-
nen olosuhteensa sallivat (Luuk. 13:24; Kol. 3:23, 24). Vakuutta-
¨ ¨ ¨
kaa hanelle, etta vanhimmat edelleen arvostavat hanen palvelus-
¨ ¨
taan ja etta Jehova muistaa ne monet uhraukset, joita han on
vuosien varrella tehnyt (Hepr. 6:10, 11).

TIENRAIVAAJAT

KYMMENES LUKU
Kierrosvalvoja
Kappaleet
Majoitus ja ruokailut ............................................................................................. 2–5
Vierailuviikon kulut ................................................................................................ 6–8
¨ ¨
Seurakunnan ja kierroksen varojen kayttaminen oikein ............. 9
1. Seurakuntaa tulee muistuttaa kierrosvalvojan vierailuviikosta nel-

¨ ¨
jasta kuuteen viikkoa ennen vierailun alkua. Vanhinten tulee
¨
kannustaa seurakuntaa osallistumaan innokkaasti kenttapalve-
¨ ¨
lukseen. On hyva mainita, etta osa-aikaiset tienraivaajat voi-
¨ ¨ ¨
vat osallistua tienraivaajien kanssa pidettavaan kokoukseen ja
¨ ¨
etta heilla on mahdollisuus valita 30 tunnin tuntivaatimus. Jos
¨ ¨
jotakuta veljea suositellaan vierailun yhteydessa vanhimmaksi tai
avustavaksi palvelijaksi, vanhinten tulee toimia luvun 8 kappaleis-
sa 15–16 esitettyjen ohjeiden mukaisesti. Vanhimmiston koordi-
naattorin tulee noudattaa tarkoin dokumentissa Kierrosvalvojan
vierailua varten tarvittavat tiedot (S-61) olevia ohjeita. Mahdolli-
sista vakavista ongelmista tulee kertoa kierrosvalvojalle vierailun
alussa.
MAJOITUS JA RUOKAILUT
2. Seurakunnan tulisi arvostaa etuoikeuttaan osoittaa vieraanva-
¨ ¨
raisuutta kierrosvalvojalle ja hanen vaimolleen. Se etta kier-
¨ ¨ ¨ ¨
rosvalvojan tarpeista huolehditaan, auttaa hanta keskittymaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tehtavaansa mahdollisimman hyvin. Lisaksi vieraanvaraisuus la-
¨ ¨ ¨ ¨
hentaa kierrosvalvojaa ja seurakunnan ystavia toisiinsa. (Room.
¨
12:13; 3. Joh. 5, 6.) Vaikka kierrosvalvojalla olisi kierroksen jar-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jestama asunto, hanen saattaa toisinaan olla jarkevampaa

KIERROSVALVOJA
majoittua paikallisten veljien kodeissa, jos seurakunta sijaitsee

¨ ¨ ¨ ¨
pitkan matkan paassa asunnolta (ks. Kierroksen tilinpidon oh-
¨ ¨ ¨
jeet [S-331], jossa esitetaan lisatietoja kierrosvalvojien asunnois-
¨
ta). Vanhimmiston koordinaattorin tai jonkun hanen valitsemansa
¨ ¨
vanhimman tulee henkilokohtaisesti tarkastaa, etta seurakun-
¨ ¨ ¨
nan jarjestamat majoitustilat ovat puhtaat ja asianmukaiset. Jos
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seurakunnan ystavat eivat pysty jarjestamaan majoitusta vierailu-
¨
viikkoa varten ja tilat taytyisi vuokrata, vanhinten tulee ottaa yh-
¨
teytta palvelusosastoon.
¨
3. Majapaikassa tulee olla puhtaat sailytystilat vaatteita ja muita ta-
¨ ¨ ¨ ¨
varoita varten seka hyvin valaistu tyopiste, jossa on poyta ja tuo-
¨ ¨
li. Kierrosvalvoja tarvitsee myos jonkin verran yksityisyytta ja riit-
¨ ¨
tavasti lepoa. Ennen vierailua vanhimmiston koordinaattorin tai
¨ ¨
jonkun hanen valitsemansa vanhimman tulee kysya kierrosval-
¨ ¨ ¨
vojalta, onko hanella tai hanen vaimollaan allergioita tai muita
¨
terveysongelmia, jotka pitaisi ottaa huomioon majapaikan valin-
nassa. Kierrosvalvojaa ei tulisi majoittaa sellaiseen kotiin, jossa
¨ ¨
on perheongelmia tai jossa jollakin perheenjasenella on vakava
sairaus, joka vaatii erityishuomiota.
4. Lounasaika tarjoaa vierailuviikolla hienoja mahdollisuuksia ra-

¨ ¨ ¨
kentavien keskusteluiden kaymiseen, laheisten ystavyyssuhtei-
¨ ¨
den solmimiseen ja jopa paimennustyohon. On siksi suositelta-
¨ ¨
vaa, etta kierrosvalvoja nauttii lounaan yhdessa paikallisten veljien
¨ ¨
kanssa sen mukaan kuin vanhimmat ovat jarjestaneet. Vanhinten
¨ ¨ ¨
tulee osoittaa hyvaa arvostelukykya sen suhteen, keille annetaan
¨
mahdollisuus tarjota lounas kierrosvalvojalle ja hanen vaimolleen.
Kierrosvalvojat arvostavat suuresti seurakuntien osoittamaa vie-
¨ ¨
raanvaraisuutta. Heille on hyva tarjota terveellista ja ravitsevaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ruokaa, silla se edistaa heidan hyvinvointiaan ja auttaa heita jak-
¨
samaan kiireisessa aikataulussa. Kierrosvalvoja voi oman harkin-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tansa mukaan paattaa, ottaako han vastaan kutsuja muille ate-
rioille.

KIERROSVALVOJA
¨ ¨
5. Vierailun lopuksi vanhimmiston koordinaattorin on hyva kysya
¨
kierrosvalvojalta, miten majoitusjarjestelyt onnistuivat. Vanhim-
¨ ¨ ¨
miston ei tarvitse jarjestaa majoitusta joka kerta eri kotiin.
VIERAILUVIIKON KULUT
¨
6. Kierrosvalvojalle aiheutuu vierailuviikosta yleensa joitakin kulu-
¨ ¨ ¨ ¨
ja, joista han voi pyytaa korvausta. Tallaisia kuluja ovat muun
muassa kierrosvalvojan ruoka- ja toimistokulut, jotkin pienet hen-
¨ ¨
kilokohtaiset kulut seka sellaiset matkakulut, joista haaratoimis-
to ei huolehdi automaattisesti. (Ks. Seurakunnan tilinpidon ohjeet
¨ ¨ ¨
[S-27] seka Kierroksen tilinpidon ohjeet [S-331], joissa selitetaan,
miten kierrosvalvojan kuluista huolehditaan.) Kierrosvalvojan ja
¨
hanen vaimonsa ei tulisi koskaan olla taloudellisena taakkana mil-
¨ ¨
lekaan seurakunnalle (2. Kor. 11:9).
¨ ¨
7. Kierrosvalvoja osoittaa jarkevyytta ja huomaavaisuutta sen suh-
¨ ¨ ¨
teen, millaisista kuluista han pyytaa korvausta. Joissakin tapauk-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sissa han voi paattaa kattaa henkilokohtaisia kuluja haaratoimis-
¨ ¨ ¨
ton maksamalla kuukausittaisella maararahalla tai seurakunnan
¨ ¨ ¨
ystavilta saaduilla henkilokohtaisilla lahjoituksilla. Kierrosvalvojan
¨ ¨ ¨
ei tule pyytaa korvausta sellaisista henkilokohtaisista kuluista, joi-
ta voi aiheutua esimerkiksi koti- tai henkivakuutuksesta tai vaat-
¨ ¨
teiden, kosmetiikan, vitamiinien tai itsehoitolaakkeiden hankin-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nasta. Nama kulut tulee peittaa kierrosvalvojan henkilokohtaisilla
¨ ¨ ¨ ¨
varoilla. Kierrosvalvojan ei tule kerata tai pyytaa rahaa seurakun-
¨ ¨
nan ystavilta.
¨ ¨
8. Kierrosvalvoja voi pyytaa korvausta kuluista, joita aiheutuu, kun
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
han kayttaa internetia tai matkapuhelinta pitaessaan yhteyt-
¨
ta seurakuntiin ja haaratoimistoon. Sellaiset internet- ja matka-
¨ ¨ ¨
puhelinkulut, jotka eivat liity viestintaan seurakuntien ja haara-
¨
toimiston kanssa, ovat kierrosvalvojan henkilokohtaisia kuluja,
mukaan lukien kierrosvalvojan vaimon internet- ja matkapuhelin-
kulut.

KIERROSVALVOJA
SEURAKUNNAN
¨ ¨ JA KIERROKSEN VAROJEN
KAYTTAMINEN OIKEIN
9. Todellisten matkakulujen korvaamista lukuun ottamatta seurakun-
nan tai kierroksen varoista ei saa antaa rahalahjoja kierrosvalvo-
¨ ¨ ¨ ¨
jalle tai vieraileville puhujille. Myoskaan yksityishenkiloiden ei ole
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sopivaa jarjestaa kerayksia tai pyytaa toisilta rahaa, jotta rahat
voitaisiin antaa lahjana kierrosvalvojalle. (2. Kor. 8:20.) Mutta jos
¨
joku haluaa itse antaa henkilokohtaisen lahjoituksen kierrosval-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vojalle, hanella on oikeus tehda niin. Talloin kyseessa on yksityis-
asia, joka ei kuulu muille. (2. Kor. 9:7.)

YHDESTOISTA LUKU
Terveys ja sairaanhoito
Kappaleet
Uudet kastetut julistajat .......................................................................................... 1
Lasten vanhemmat ja raskaana olevat ...................................................... 2
¨ ¨ ¨
Iakkaat ..................................................................................................................................... 3
Kun julistaja on menossa sairaalahoitoon ............................................. 4
¨
Yhteistoiminta hoitohenkilokunnan kanssa ........................................... 5
Sairaalayhteyskomiteat ...................................................................................... 6–9
¨
Majoitus sairaalahoidon yhteydessa ................................................. 10–15
Tartuntatautia sairastavien kastaminen ........................................ 16–17
UUDET KASTETUT JULISTAJAT

1. Sihteerin tulee antaa uusille kastetuille julistajille seuraava ai-
neisto:
1) Hoitotahtolomake. Julistajaa tulee muistuttaa
¨ ¨ ¨
asianmukaisesti taytetyn hoitotahdon tarkeydesta ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
siita, etta on erittain hyodyllista antaa hoitotahdosta
¨ ¨ ¨
kopio valtuutetuille edustajille ja laakarille tai sairaalalle.
2) ”Miten suhtaudun veren fraktioihin ja
¨ ¨ ¨
hoitotoimenpiteisiin, joissa kaytetaan omaa vertani?”
¨
(Valtakunnan Palveluksemme 11/2006 sisaliite
[kmi11/06])
3) ”Oletko valmis kohtaamaan uskoa koettelevan
¨ ¨ ¨
laakarinhoitoa vaativan tilanteen?” (Valtakunnan
¨
Palveluksemme 1/1991 sisaliite [kmi1/91])

TERVEYS JA SAIRAANHOITO
LASTEN VANHEMMAT JA RASKAANA OLEVAT

¨ ¨ ¨
2. Kun vanhimmat saavat tietaa, etta joku seurakuntaan kuuluva
¨ ¨ ¨
sisar on raskaana, heidan tulee antaa hanelle (ja hanen mie-
¨ ¨
helleen, jos tama on todistaja) dokumentti Tietoa raskaana ole-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ville aideille (S-401). Pian taman jalkeen vanhinten tulee kysya
¨ ¨ ¨
sisarelta, haluaako han apua sairaalayhteyskomitealta. Mikali han
¨
haluaa apua, vanhinten tulee ottaa yhteytta sairaalayhteyskomi-
¨
teaan. Vanhinten tulee varmistaa, etta pienten lasten vanhemmat
¨ ¨
ovat tietoisia ohjeista, joita esitetaan dokumentissa Miten van-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hemmat voivat suojella lapsiaan veren vaarinkaytolta (S-55).
¨ ¨ ¨
IAKKAAT
¨ ¨ ¨ ¨
3. Erityisesti iakkaita veljia ja sisaria, joilla ei ole sairaalassa tuke-
¨ ¨
naan seurakuntaan kuuluvia perheenjasenia, saatetaan painos-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa hyvaksymaan veren kaytto. Vanhinten on hyva muistuttaa iak-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaita siita, etta heidan tulisi tayttaa hoitotahto huolellisesti ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
varmistaa aika ajoin, etta heidan edustajansa ymmartavat hei-
¨ ¨
dan ratkaisunsa ja kunnioittavat niita.
KUN JULISTAJA ON MENOSSA

SAIRAALAHOITOON
¨ ¨ ¨
4. Kun vanhimmat saavat tietaa, etta julistaja on menossa sairaala-
¨ ¨ ¨ ¨
hoitoon, heidan tulee kertoa hanelle, etta han voi halutessaan
¨ ¨
pyytaa seurakunnan vanhimpia, mukaan lukien potilasvierailu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ryhman jasenia, vierailemaan luonaan. Jos han haluaa tallaisen
¨ ¨ ¨
vierailun, hanen tulisi ilmoittaa hoitohenkilokunnalle, etta Jeho-
van todistajien seurakunnan edustajat ovat tervetulleita vierailul-
¨ ¨ ¨ ¨
le. Julistajan on hyodyllista varmistaa, etta hanen hoitoa koskevat
¨
ratkaisunsa kirjataan sairaalan tietoihin. Hanen tulee siksi lukea
hoitoa koskevat lomakkeet ja muut dokumentit huolellisesti. Tar-
¨ ¨
vittaessa potilas voi tehda muutoksia tallaisiin dokumentteihin.
¨ ¨
Hanen tulee merkita nimikirjaimensa jokaisen muutoksen yhtey-

¨ ¨ ¨ ¨
teen. Julistajan on tarkeaa varmistaa, etta kopio hoitotahdosta
¨ ¨
on liitetty hanen potilastietoihinsa. Jos julistajan lahiomaiset ei-
¨ ¨ ¨
vat ole todistajia, han haluaa ehka valita valtuutetuiksi edusta-
¨
jikseen heidan sijaansa kaksi Jehovan todistajaa varmistaakseen,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
etta hanen tahtoaan kunnioitetaan. Jos julistaja paattaa toimia
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nain, hanen on jarkevaa ja huomaavaista kertoa omaisille tasta
ratkaisusta.
¨
YHTEISTOIMINTA HOITOHENKILOKUNNAN
KANSSA
¨
5. Jos julistaja on menossa leikkaukseen, hanen tulisi keskustella
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hoitoa koskevista ratkaisuistaan laakarin, kirurgin ja nukutuslaa-
¨ ¨
karin kanssa hyvissa ajoin ennen operaatiota. Koska kirurgiset
¨ ¨ ¨
operaatiot ovat tiimityota, kaikkien leikkaustiimin jasenten tulee
¨ ¨ ¨ ¨
olla tietoisia siita, miten julistaja suhtautuu veren kayttoon, veren
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
fraktioita sisaltaviin laakeaineisiin ja hoitomenetelmiin, joissa kay-
¨ ¨
tetaan potilaan omaa verta. Jos julistaja ei kertoisi kannastaan
¨
hyvissa ajoin ennen operaatiota, se voisi vaikeuttaa hoitohen-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kilokunnan tyota. Myos sairaalayhteyskomitean jasenet tai muut
avustajat voivat keskustella hoitoa koskevista asioista hoitohen-
¨
kilokunnan kanssa, jos julistaja on antanut siihen suostumuksen.
Hoitoa koskevien ratkaisujen tekeminen on kuitenkin potilaan it-
¨ ¨
sensa tai hanen valtuutettujen edustajiensa vastuulla.
SAIRAALAYHTEYSKOMITEAT
¨
6. Sairaalayhteyskomiteat ovat keskeisessa roolissa, kun virano-
maisia ja terveydenhuollon ammattilaisia tiedotetaan verensiir-
¨
toja koskevasta uskonnollisesta kannastamme. Lisaksi sairaala-
yhteyskomiteat koordinoivat potilasvierailuryhmien toimintaa.
¨ ¨ ¨
Naita ryhmia on perustettu joihinkin sairaalakaupunkeihin anta-
¨
maan hengellista tukea todistajapotilaille, jotka ovat tulleet hoi-
¨ ¨ ¨ ¨
toon toiselta paikkakunnalta. Se etta tallaisia jarjestelyja on tehty,
ei kuitenkaan poista vanhinten ja muiden seurakuntaan kuuluvien

vastuuta tukea sairaalaan joutuneita julistajia (Sananl. 17:17;

1. Joh. 3:18).
¨ ¨ ¨
7. Vaikka joillakin sairaaloilla on verettomaan hoitoon ja kirurgiaan
¨ ¨ ¨
liittyvia hankkeita, sairaalayhteyskomiteat eivat osallistu tallais-
¨
ten palveluiden tuottamiseen tai kehittamiseen. Haaratoimisto ja
¨ ¨ ¨
sairaalayhteyskomitea eivat anna tukeaan millekaan tietylle pal-
veluntarjoajalle tai liikeyritykselle.
¨ ¨
8. Vanhinten tulee huolehtia siita, etta sairaalayhteyskomitean yh-
teystiedot ovat helposti saatavilla. Vanhimmat voivat olla yhtey-
¨ ¨ ¨
dessa sairaalayhteyskomiteaan silloin kun julistaja pyytaa apua
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
yhteistyohaluisen laakarin loytamisessa tai kun julistaja pyytaa
apua tilanteeseen, jossa verikysymys voi nousta esiin. Komiteaan
¨
tulee ottaa yhteytta vain kastettujen ja kastamattomien julista-
¨
jien (mukaan lukien toimettomat) tai heidan lastensa puolesta.
Useimmissa tapauksissa vanhimmat huolehtivat yhteydenpidos-
¨ ¨
ta, mutta esimerkiksi hatatilanteissa vanhimmat saattavat katsoa
¨ ¨ ¨ ¨
paremmaksi, etta potilas tai joku hanen perheenjasenensa ot-
¨
taa yhteytta komiteaan itse. Kun sairaalayhteyskomiteaan ote-
¨ ¨ ¨ ¨
taan yhteytta, soittajan tulee varautua esittamaan seuraavat tie-
dot:
¨
1) Potilaan nimi, ika, seurakunta ja puhelinnumero.
¨ ¨ ¨
2) Potilaan ja hanen perheenjasentensa hengellinen tila.
¨ ¨ ¨
Liittyyko tapaukseen ei-uskovia perheenjasenia tai
¨
lahisukulaisia?
¨ ¨ ¨ ¨
3) Sairaalan ja laakarin nimi seka sairaalahuoneen numero
ja mahdollinen puhelinnumero.
¨
4) Onko potilaalla taytetty hoitotahtolomake? (Ellei ole,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanta tulee kannustaa tayttamaan se viipymatta.
Kastamattomat julistajat voivat laatia itselleen tai
lapsilleen hoitotahdon mukaillen hoitotahtolomakkeen tai
¨
Henkilollisyyskortin [ic] sanamuotoa.)
5) Syy yhteydenottoon.

¨ ¨ ¨ ¨ ¨
9. Sairaalayhteyskomiteaan ei valttamatta tarvitse olla yhteydessa,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jos julistaja on jo loytanyt laakarin, joka vakuuttaa kunnioittavan-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sa hanen toiveitaan. Julistajan on silti hyva varmistaa, etta laa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
karilla on kokemusta verettomasta hoidosta.
¨
MAJOITUS SAIRAALAHOIDON YHTEYDESSA
¨
10. Toisinaan julistajan taytyy matkustaa toiselle paikkakunnalle saa-
¨
dakseen tarvittavaa erikoissairaanhoitoa. Tallaisessa tilanteessa
¨ ¨
todistajapotilas ja hanen lahiomaisensa voivat halutessaan pyy-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa majoitusta tayttamalla lomakkeen Erityismajoituspyynto sai-
¨
raanhoidon yhteydessa (hlc-20). Vanhimmat voivat saada lomak-
¨ ¨ ¨
keen sairaalayhteyskomitealta. Kaikki potilaat eivat tietenkaan
¨ ¨
tarvitse tallaista erityismajoitusta, varsinkaan jos he pystyvat kus-
¨ ¨
tantamaan majoituksensa itse. Jos potilas haluaa pyytaa sai-
raalayhteyskomitealta vain tietoja alueen hotelleista tai muis-
¨ ¨ ¨ ¨
ta majoitusmahdollisuuksista, han voi kayttaa samaa lomaketta
¨ ¨ ¨ ¨
mutta hanen tulee merkita siihen, etta han pystyy huolehtimaan
majoituskuluistaan itse.
¨ ¨ ¨
11. Kun on kyse ei-kiireellisesta tapauksesta, vanhinten tulee pyytaa
lomake paikalliselta sairaalayhteyskomitealta ja auttaa sitten julis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tajaa tai hanen lahiomaisiaan sen tayttamisessa. Vanhinten tulee
¨ ¨ ¨ ¨
lahettaa taytetty lomake sen kaupungin sairaalayhteyskomitealle,
¨
johon potilas on menossa saamaan hoitoa. Kiireellisissa tapauk-
¨
sissa vanhimmat voivat ottaa yhteytta omaan sairaalayhteys-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
komiteaansa ja pyytaa, etta majoituspyynto kasiteltaisiin mahdol-
lisimman nopeasti.
¨ ¨ ¨ ¨
12. Potilaan mukana matkustavan ryhman koko tulisi pitaa pienena.
Sairaalayhteyskomitea, jonka alueella sairaala sijaitsee, etsii ma-
joitusta lomakkeessa annettujen tietojen perusteella. Majoitus voi-
¨ ¨ ¨
daan jarjestaa seuraavilla tavoilla:
¨
1) Sairaala saattaa tarjota potilaiden perheenjasenille
majoitusta alennushintaan esimerkiksi potilashotellissa

¨ ¨
tai jonkin yhteistyokumppanin kautta. Tallaiset
¨ ¨
majoituspalvelut ovat yleensa kaikkien, myos ei-uskovien
sukulaisten, saatavilla.
¨ ¨
2) Kierros- tai aluekonventtien yhteydessa kaytetyt hotellit
¨
saattavat tarjota alennuksia todistajille myos muina
aikoina.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
3) Majoitus voidaan jarjestaa lahella sairaalaa asuvien
todistajaperheiden koteihin. Jos majoitusta tarvitaan
¨ ¨ ¨ ¨
pidemmaksi ajaksi, majoitukseen voidaan kayttaa
¨
useiden eri perheiden koteja vuorotellen, jottei jarjestely
¨
kavisi liian raskaaksi yhdelle perheelle.
13. Joskus todistajapotilaan mukana saattaa matkustaa ei-uskova
¨ ¨
sukulainen tai erotettu perheenjasen. Erityismajoitusta tai jarjes-
¨
ton neuvottelemia alennuksia voidaan tarjota vain sellaisille poti-
¨ ¨ ¨
laille ja heidan perheenjasenilleen, joilla on hyva maine seurakun-
nassa.
14. Majoituksesta, kuljetuksesta, aterioista ja muista vastaavista
¨
asioista aiheutuvat kulut ovat ensisijaisesti potilaan ja hanen per-
¨ ¨
heensa vastuulla. Joissain tilanteissa potilas voi saada apua myos
seurakunnaltaan. (od luku 12 kpl:t 12–15; luku 16 kpl:t 9–11.)
¨ ¨
15. Jotkin seurakunnat sijaitsevat lahella sairaalaa, jossa hoidetaan
usein toisilta paikkakunnilta tulevia todistajapotilaita. Jos seura-
¨
kunnassa on esimerkillisia julistajia, jotka voisivat tarjota majoi-
¨ ¨ ¨
tusta tallaisille potilaille, vanhimmat voivat ilmoittaa tasta sai-
raalayhteyskomiteansa puheenjohtajalle.
TARTUNTATAUTIA SAIRASTAVIEN KASTAMINEN

¨ ¨ ¨
16. Kastettava saattaa kertoa vanhimmille, etta hanella on jokin tar-
tuntatauti, kuten HIV/AIDS tai hepatiitti (od s. 197). Vanhimmis-
¨
ton koordinaattorin tulee siina tapauksessa kertoa kastettavalle
seuraavista vaihtoehdoista:

¨ ¨
1) Kastettava voi olla lasna omassa konventissaan ja
¨ ¨ ¨
kuunnella kastepuheen, minka jalkeen hanet voidaan
¨ ¨ ¨
kastaa esimerkiksi joessa, jarvessa tai meressa.
¨ ¨
2) Kastettava voi olla lasna omassa konventissaan ja
¨ ¨ ¨
kuunnella kastepuheen, minka jalkeen hanet voidaan
¨
kastaa hanen hotellihuoneessaan tai jossakin
yksityiskodissa, jossa on tarkoitukseen sopiva suuri
amme.
¨ ¨
3) Asia voi olla kastettavalle hyvin arka, eika han halua
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
toisten saavan tietaa sairaudestaan. Talloin han voi olla
¨ ¨ ¨
lasna jossakin toisessa konventissa, jossa han voi
¨ ¨ ¨ ¨
kuunnella kastepuheen. Taman jalkeen hanet voidaan
¨ ¨ ¨
kastaa esimerkiksi joessa, jarvessa tai meressa.
¨ ¨ ¨ ¨
4) Kastettava voi pyytaa, etta hanen seurakuntansa
¨ ¨ ¨
vanhimmat jarjestavat yksityisen kasteen. Jos yksityinen
¨ ¨ ¨
kaste jarjestetaan, vanhinten tulee ilmoittaa asiasta
kierrosvalvojalle.
¨
17. Kastettavan sairaudesta tulee ilmoittaa kastajille. Nain he voivat
¨
itse ratkaista sen, liittyyko kasteen suorittamiseen jokin sellainen
¨
riski, jota he eivat halua ottaa.


KAHDESTOISTA LUKU
Oikeuskomitean
muodostamisperusteet
Kappaleet
¨ ¨ ¨ ¨
Vanhinten kasittelya vaativat vaarinteot ........................................ 2–39
Seksuaalinen moraalittomuus (porneı́a) ......................................... 3–6
Seksuaaliseen moraalittomuuteen (porneı́a)
vahvasti viittaavat aihetodisteet ......................................................... 7–9
Aviorikosavioliitto ........................................................................................... 10–12
Lapsen kaltoinkohtelu ........................................................................................ 13
¨ ¨ ¨ ¨
Raikea epapuhtaus, epapuhtaus johon liittyy ahneutta 14–15
Intiimien ruumiinosien hetkellinen koskettelu tai
¨
rintojen hyvaileminen ........................................................................... 15.1
¨
Moraalittomat keskustelut puhelimessa tai internetissa 15.2
¨ ¨
Erityisen iljettavan pornografian katseleminen .................. 15.3
¨ ¨
Tupakan, marihuanan, huumeiden, laakkeiden tai muiden
¨ ¨ ¨ ¨
riippuvuutta aiheuttavien aineiden vaarinkaytto ........... 15.4
¨ ¨ ¨ ¨
Aarimmainen fyysinen epapuhtaus ............................................. 15.5
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Hapeamaton kaytos .................................................................................... 16–17
¨
Tarpeeton kanssakayminen erotettujen tai
eronneiden kanssa .................................................................................. 17.1
Seurusteleminen ilman raamatullista vapautta
avioitua uudelleen ................................................................................... 17.2
Juopumus ............................................................................................................ 18–19
¨ ¨ ¨ ¨
Aarimmainen ylensyominen, ahmattius .............................................. 20
Varastaminen ............................................................................................................ 21
Tahallinen, pahansuopa valehteleminen;
¨ ¨ ¨
vaaran todistuksen antaminen ...................................................... 22–23
Petos, panettelu ............................................................................................ 24–28
PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 1 2 . LUKU

OIKEUSKOMITEAN MUODOSTAMISPERUSTEET
Herjaaminen ............................................................................................................... 29
Rivo puhe ..................................................................................................................... 30
Ahneus, rahapelit, kiristys ..................................................................... 31–34
¨ ¨ ¨ ¨
Perheen elattamisesta kieltaytyminen .................................................. 35
¨ ¨
Vihanpuuskat, vakivalta, perhevakivalta .................................... 36–37
Tappaminen, kuolemantuottamus ............................................................ 38
Luopumus .................................................................................................................... 39
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Vaaraan uskontoon liittyvien juhlien viettaminen ............. 39.1
Muiden uskontojen palvontamenoihin osallistuminen ...... 39.2
Raamatun totuuden vastaisten opetusten
¨
tarkoituksellinen levittaminen ....................................................... 39.3
Seurakuntaa jakavien kiistojen aiheuttaminen,
¨
lahkolaisuuden edistaminen .......................................................... 39.4
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Vaaraa palvontaa edistava ansiotyo .......................................... 39.5
Spiritismi, okkultismi ................................................................................ 39.6
¨
Epajumalanpalvelus .................................................................................. 39.7
¨ ¨
Vaarintekoa koskevat todisteet ........................................................... 40–42
Tunnustus ......................................................................................................... 40.1
¨ ¨
Silminnakijat ....................................................................................................40.2
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Jos henkilo palvelee jarjeston erikoistehtavissa ..............................43
¨
Jos henkilo on ollut toimettomana vuosien ajan ................ 44–46
¨
Jos henkilo on kastamaton julistaja ..................................................47–56
¨ ¨
Jos vaarinteko on tapahtunut vuosia sitten ............................... 57–59
¨ ¨ ¨ ¨
Jos vaarintekija kyseenalaistaa kasteensa patevyyden 60–62
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Jos ei ole selvaa, minka seurakunnan tulisi kasitella asia 63–65
¨ ¨
Jos tapaukseen liittyy henkiloita eri seurakunnista ................... 66
Jos julistaja sallii toisten ¨ harjoittaa seksuaalista
moraalittomuutta hanen kotonaan .................................................... 67–70
Raamatullinen vapaus avioitua uudelleen .................................... 71–76
¨ ¨ ¨
Hairitsevalla tavalla toimivien merkitseminen ......................... 77–80
Itsemurhayritys ............................................................................................................. 81
1 2 . LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

¨ ¨ ¨ ¨ ¨
1. Kun vanhimmat saavat tietaa vakavasta vaarinteosta, heidan tu-
¨ ¨
lee ryhtya ripeasti toimiin suojellakseen seurakuntaa ja auttaak-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seen vaarintekoon syyllistynytta henkiloa (Juud. 4). Asian lai-
¨ ¨ ¨
minlyominen olisi haitallista seurakunnalle, koska se voisi estaa
¨ ¨ ¨
Jumalan henkea virtaamasta vapaasti. Kun vaarinteko on vahvis-
¨
tettu tapahtuneeksi, vanhinten taytyy aluksi ratkaista, onko kyse
¨
niin vakavasta asiasta, etta se vaatii oikeuskomitean perustamis-
ta (ks. 12:2–39; 15:1).
¨ ¨
VANHINTEN
¨ ¨ K ASITTELYA VAATIVAT
VAARINTEOT
2. Seuraavassa luetellaan rikkomuksia, jotka saattavat vaatia oi-
¨ ¨
keuskomitean kasittelya. Luettelo ei kuitenkaan kata kaikkia mah-
dollisia tilanteita; jotkin muutkin asiat voivat vaatia oikeuskomi-
¨
tean muodostamista. Vanhinten on oltava arvostelukykyisia ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jarkevia arvioidessaan vaitetyn vaarinteon vakavuutta. Heidan tu-
¨ ¨ ¨ ¨
lee harkita muun muassa seuraavia kysymyksia: Millaista vaara
¨ ¨ ¨
toiminta oli? Missa maarin ja kuinka usein siihen syyllistyttiin?
¨ ¨ ¨
Onko vaara toiminta muodostunut tavaksi? Oliko toiminta tahal-
¨ ¨ ¨
lista? Mitka olivat henkilon vaikuttimet? Mikali vanhimmisto ei ole
¨ ¨
varma, tulisiko jonkin vaarinteon vuoksi perustaa oikeuskomitea,
¨ ¨ ¨
se voi kirjoittaa palvelusosastolle ja pyytaa lisaohjeita.
´
3. Seksuaalinen moraalittomuus (porneıa) (3. Moos. 20:10, 13,
´
15, 16; Room. 1:24, 26, 27, 32; 1. Kor. 6:9, 10). Porneıa tarkoit-
¨ ¨ ¨
taa sukupuolielinten moraalitonta kayttamista joko luonnollisel-
¨
la tai kieroutuneella tavalla seksuaalisen mielihyvan saamiseksi.
´
Porneıasta on kyse vain silloin, kun moraalittomassa toiminnas-
sa on mukana toinen osapuoli – kumpaa tahansa sukupuolta
¨ ´
oleva ihminen tai elain. Porneıa ei tarkoita sukupuolielinten het-
¨
kellista koskettamista vaan niiden tarkoituksellista stimulointia,
¨
mihin sisaltyy anaali- ja suuseksi tai sukupuolielinten stimuloin-
´ ¨
ti jollain muulla tavalla. Porneıa ei edellyta ihokosketusta, yhdyn-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa eika orgasmia. Jos henkilo osallistuu tallaiseen toimintaan

¨ ´
omasta suostumuksestaan, han syyllistyy porneıaan ja asia vaa-
¨ ¨ ¨ ¨
tii oikeuskomitean kasittelya. Aviopuolisoiden valisessa seksuaa-
¨ ¨ ´
lisessa kanssakaymisessa ei ole kyse porneıasta. (w06 15/7 s. 29;
w04 15/2 s. 13; w00 1/11 s. 8 kpl 6; w83 1/9 s. 23–26; lvs s. 120.)
¨ ¨ ¨ ¨
1) Ilmaus ”moraaliton kayttaminen” ei tarkoita pelkkaa
¨ ¨
koskettamista vaan jonkin tarkoituksellista kasittelya tai
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hyodyntamista. On esimerkiksi aivan eri asia kayttaa
¨
jotakin laitetta kuin vain koskettaa sita.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
2) Ilmaus ”seksuaalisen mielihyvan saaminen” maarittaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
motiivin. Esimerkiksi laakarin taytyy ehka potilasta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tutkiessaan kasitella taman sukupuolielimia. Elainlaakari,
¨ ¨ ¨
karjanhoitaja tai keinosiementaja saattaa tehda jotakin
¨
samankaltaista elaimelle. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole
¨
seksuaalisen mielihyvan saaminen.
3) Ilmaus ”tarkoituksellinen stimulointi” viittaa jonkin
¨ ¨ ¨ ¨
kasittelyyn joko kasien valityksella tai jollakin muulla
¨
tavalla, eika se vaadi ihokosketusta. Toisen
sukupuolielinten hetkellisen koskettamisen – vaikka se
¨
olisi tahallistakin – ei yleensa katsottaisi olevan
´
porneıaa.
´
4. Masturbointi eli itsetyydytys ei ole porneıaa (lvs s. 249–250).
´ ¨
5. Raiskauksen uhri ei ole syyllinen porneıaan. Kun henkilo kertoo
¨ ¨ ¨
joutuneensa raiskatuksi, vanhinten tulee olla tarkkanakoisia ja
¨
huomioida muun muassa henkilon mielentila, tapahtumaan joh-
¨ ¨ ¨
taneet olosuhteet seka se, viivytteliko henkilo asian ilmoittamises-
sa. (w03 1/2 s. 30–31; w83 15/6 s. 30, alav.; it-1 s. 663–665.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
6. On tarkeaa, etta vanhimmat ovat selvilla kaikista tosiasioista, kun
¨ ¨ ¨ ´
heidan taytyy ratkaista, onko joku henkilo syyllistynyt porneıaan.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Tama on erityisen tarkeaa silloin, kun asiaan liittyy raamatullinen
¨
vapaus avioitua uudelleen (Mal. 2:16a). Jos vanhimmat ovat epa-
¨ ¨ ¨
varmoja siita, miten asia tulisi ratkaista, tai jos heidan nakemyk-

¨
sensa eroavat, on parasta kirjoittaa palvelusosastolle. (Ks. 12:
71–76.)
´
7. Seksuaaliseen moraalittomuuteen (porneıa) vahvasti viittaa-
¨ ¨ ¨
vat aihetodisteet. Jos henkilo on viettanyt todistetusti (vahin-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taan kaksi silminnakijaa) koko yon samassa asunnossa vastak-
¨
kaista sukupuolta olevan (tai homoseksuaaliksi tiedetyn) henkilon
kanssa sopimattomissa olosuhteissa, oikeuskomitean muodos-
taminen voi olla perusteltua (w18.07 s. 32). Vanhinten ei tule
¨ ¨ ¨
suhtautua asiaan saantokeskeisesti, vaan jokaista tapausta tulee
harkita erikseen siihen liittyvien olosuhteiden perusteella. Kah-
¨
den vanhimman tulee aluksi tutkia asiaa perusteellisesti, minka
¨ ¨ ¨
jalkeen vanhimmisto arvioi, onko vakava vaarinteko tapahtunut.
¨ ¨ ¨
Asian ratkaiseminen vaatii vanhimmistolta hyvaa arvostelukykya.
¨ ¨ ¨
Jos vanhimmat eivat ole varmoja siita, miten asiassa pitaisi ede-
¨ ¨ ¨
ta, heidan tulee ottaa yhteytta palvelusosastoon. (Ks. 12:71–76,
¨ ¨ ¨
jos heraa kysymyksia raamatullisesta vapaudesta avioitua uudel-
leen.)
¨ ¨ ¨ ¨
1) Onko henkiloiden valilla romanttinen suhde? Onko heita
¨
jouduttu aiemmin neuvomaan siita, miten he ovat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kayttaytyneet keskenaan? Mika johti siihen, etta he
¨ ¨
viettivat yon samassa paikassa? Oliko se suunniteltua?
¨ ¨
Olisiko heilla ollut jokin muu vaihtoehto? Liittyiko
¨ ¨ ¨ ¨
tilanteeseen lieventavia asianhaaroja – kuten hatatilanne
¨
tai muu odottamaton tapahtuma – joiden vuoksi heilla ei
¨ ¨ ¨
ollut muuta vaihtoehtoa kuin viettaa yo samassa
paikassa? (Saarn. 9:11.) Millaiset olivat
¨
nukkumisjarjestelyt? Koska jokainen tilanne on erilainen,
¨ ¨
asiaan saattaa liittya muitakin oleellisia seikkoja. Mikali
¨ ¨
lieventavia asianhaaroja ei ole, tapauksen johdosta tulee
muodostaa oikeuskomitea seksuaaliseen
moraalittomuuteen vahvasti viittaavien aihetodisteiden
perusteella.
¨
2) Joissain tapauksissa henkilon asenne saattaa jopa

¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
osoittaa, etta han on syyllistynyt hapeamattomaan
¨ ¨
kaytokseen.
8. Seuraavassa esimerkkitapauksessa oikeuskomitean muodostami-
¨ ¨
nen olisi perusteltua: Naimisissa oleva veli viettaa kohtuuttomas-
¨ ¨ ¨
ti aikaa naispuolisen sihteerinsa kanssa tyoajan jalkeen mutta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaittaa, ettei heidan valillaan ole romanttista kiinnostusta. Vai-
mo huolestuu ja kertoo asiasta vanhimmille, jotka antavat veljel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
le suoria neuvoja. Myohemmin veli vaittaa lahtevansa parin pai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
van pituiselle tyomatkalle. Vaimon epailykset heraavat, joten han
¨ ¨ ¨ ¨
lahtee eraan sukulaisensa kanssa seuraamaan miesta, joka me-
¨
neekin sihteerin asunnolle. Illalla kello kymmenen aikaan he na-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kevat sihteerin paastavan miehen sisaan, ja he pitavat asuntoa
¨ ¨ ¨ ¨
silmalla koko yon, kunnes mies poistuu asunnolta seitseman ai-
¨
kaan aamulla. Kun vanhimmat keskustelevat veljen kanssa, han
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
myontaa olleensa koko yon samassa asunnossa sihteerinsa kans-
¨ ¨ ¨ ¨
sa mutta kieltaa syyllistyneensa aviorikokseen. Tallaisessa tapauk-
sessa vanhimmilla on perusteet muodostaa oikeuskomitea, kos-
¨
ka aihetodisteet viittaavat vahvasti siihen, etta veli on syyllistynyt
´ ¨ ¨ ¨ ¨
porneıaan, ja lisaksi veljen toiminta saattaa kertoa myos hapea-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mattomasta kaytoksesta. Viattoman puolison omatunto voi sal-
¨
lia hanen ottaa avioeron ja avioitua uudelleen. Jos viaton puoli-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
so paattaa toimia nain, hanta ei tule arvostella siita.
¨ ¨
9. Seuraavissa esimerkkitilanteissa ei todennakoisesti olisi aihetta
oikeuskomitean perustamiseen:
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
1) Yksin elavan iakkaan kristityn kotiin muuttaa
¨
vastakkaista sukupuolta oleva henkilo huolehtimaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanesta. Mikaan ei viittaa romanttiseen suhteeseen eika
¨ ¨ ¨
ole syyta epailla seksuaalista moraalittomuutta.
¨ ¨ ¨ ¨
2) Naimattoman sisaren kotona on ystavia kylassa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Eras veli poistuu asunnolta ja lahtee kavelemaan
¨
rautatieasemalle. Odotettuaan asemalla tovin han
¨
huomaa, etta illan viimeinen juna onkin jo mennyt, joten
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
han paattaa palata sisaren asunnolle. Siina vaiheessa

¨ ¨
kun veli saapuu sinne, on jo varsin myoha ja kaikki muut
¨
vieraat ovat lahteneet. Sisar antaa veljen nukkua
olohuoneessa. Sisar nukkuu itse omassa
makuuhuoneessaan.
¨ ¨ ¨ ¨
3) Naimaton veli vierailee muutaman paivan ajan eraan
¨ ¨ ¨
avioparin luona. Eraana iltana, kun kaikki ovat jo
¨ ¨ ¨
kayneet nukkumaan, aviomies saa yllattaen kiireellisen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
puhelun tyopaikaltaan. Han joutuu lahtemaan toihin eika
¨ ¨
palaa ennen aamua. Asuntoon ei jaa muita kuin vaimo
¨
ja naimaton veli, ja he nukkuvat koko yon eri
makuuhuoneissa.
¨
10. Aviorikosavioliitto. Jos eronnut henkilo avioituu uudelleen vaik-
kei ole raamatullisesti vapaa – toisin sanoen jos aviorikosta ei ole
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tapahtunut ja viaton puoliso ei ole paattanyt jattaa hanta – han
¨ ¨
solmii aviorikosavioliiton. Jehovan silmissa henkilo on mennyt nai-
¨ ¨
misiin ollessaan viela sidoksissa entiseen puolisoonsa. Tallaisen
¨ ¨
avioliiton solmiminen vaatii oikeuskomitean kasittelya. (Ks. 12:76.)
¨ ¨ ¨ ¨
11. Vaikka aviorikosavioliiton solmineella henkilolla ei olisi enaa
oikeuskomitean asettamia rajoituksia, vanhinten tulee harkita hy-
¨ ¨ ¨
vin tarkkaan, ennen kuin hanelle annettaisiin mitaan seurakun-
¨ ¨ ¨ ¨
nan erikoistehtavia. Tallainen henkilo voi osallistua oman valta-
¨ ¨ ¨
kunnansalinsa siivous- ja kunnossapitotoihin. Myohemmin hanen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
voidaan antaa myos esittaa oppilastehtavia viikkokokouksessa,
¨ ¨ ¨
jos se ei hairitse muita. Hanelle ei kuitenkaan tule antaa tehta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaksi huolehtia julkaisuista, tileista, yleisonpalvelusta, aani- ja vi-
¨ ¨
deolaitteista tai muista vastaavista seurakunnan tehtavista niin
¨ ¨
kauan kuin viaton entinen puoliso on elossa, ellei tama ole syyl-
´
listynyt porneıaan tai avioitunut uudelleen.
12. Vaikka kristityn uudessa avioliitossa ei olisikaan kyse aviorikos-
¨ ¨
avioliitosta, han on saattanut toimia petollisesti entista puoli-
¨ ¨
soaan kohtaan tekemalla tahallisen aviorikoksen tarkoituksena
¨ ¨ ¨
paasta eroon aiemmasta avioliitostaan tai painostamalla viaton-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta puolisoa jattamaan hanet ja suostumaan avioeroon (Mal. 2:

¨
14–16). Tallainen toiminta on verrattavissa aviorikosavioliiton sol-
¨ ¨ ¨
mimiseen, joten henkilolle ei voitaisi antaa seurakunnassa mitaan
¨ ¨
erikoistehtavia useisiin vuosiin (ks. 22:26–27).
13. Lapsen kaltoinkohtelu. Lapsen kaltoinkohtelulla tarkoitetaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
alaikaisen seksuaalista hyvaksikayttoa tai fyysista kaltoinkohte-
¨
lua. Kaltoinkohtelusta on kyse myos silloin kun vanhempi syyllis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tyy alaikaisen aarimmaiseen laiminlyontiin. Lapsen seksuaalinen
¨ ¨ ¨ ¨
hyvaksikaytto on seksuaalinen kieroutuma, ja silla tarkoitetaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
yleensa yhdyntaa alaikaisen kanssa, anaali- tai suuseksia alaikai-
¨
sen kanssa, alaikaisen sukupuolielinten, rintojen tai pakaroiden
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hyvailya, alaikaisen seksuaalista tirkistelya, itsensa paljastamista
¨ ¨ ¨
alaikaisen nahden tai alaikaisen houkuttelemista seksuaalisiin te-
¨ ¨
koihin. Joissakin tapauksissa lapsen seksuaaliseksi hyvaksikay-
¨ ¨ ¨ ¨
toksi katsotaan myos se, etta on tekemisissa lapsipornografian
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kanssa tai etta lahettelee alaikaisen kanssa seksuaalissavytteisia
¨
viesteja tai kuvia. (Ks. luku 14.)
¨ ¨ ¨ ¨
14. Raikea epapuhtaus, epapuhtaus johon liittyy ahneutta (2. Kor.
¨
12:21; Gal. 5:19; Ef. 4:19). Galatalaiskirjeen 5:19–21:ssa luetellaan
´
monia paheita, joita ei luokitella porneıaksi mutta jotka voivat teh-
¨ ¨ ¨ ¨
da henkilosta kelpaamattoman Jumalan valtakuntaan. Yksi niista
¨ ´ ¨ ¨
on epapuhtaus (kreikaksi akatharsıa). Henkilon harjoittama epa-
¨
puhtaus voi olla perusteena kristillisesta seurakunnasta erotta-
¨ ¨
miselle, riippuen siita kuinka vakavaa hanen toimintansa on. Van-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
himmilta vaaditaan hyvaa arvostelukykya ja tarkkanakoisyytta,
¨ ¨ ¨
kun he arvioivat, onko kyse vain lievasta epapuhtaudesta, jolloin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
henkilolle tulee antaa neuvoja, vai raikeasta epapuhtaudesta, joka
vaatii oikeuskomitean muodostamista. (w06 15/7 s. 29–31; w83
15/6 s. 31; lvs s. 249.)
¨ ¨ ¨ ¨
15. Seuraavissa asioissa saattaa olla kyse raikeasta epapuhtaudes-
ta, mutta luettelo ei ole kaikenkattava:
1) Intiimien ruumiinosien hetkellinen koskettelu tai
¨ ¨
rintojen hyvaileminen. Jos tallaista on tapahtunut vain
¨ ¨ ¨
satunnaisesti muutaman kerran, sita voidaan pitaa

¨ ¨ ¨
lievana epapuhtautena, varsinkin jos on kyse
seurustelevasta parista, jonka tarkoituksena on avioitua.
¨ ¨ ¨ ¨
Talloin kahden vanhimman antamat neuvot riittaisivat
¨
asian kasittelemiseksi. Vanhinten tulee kuitenkin ilmoittaa
¨
asiasta vanhimmiston koordinaattorille. Jos tallaista on
tapahtunut monta kertaa ja toiminta on ollut
¨
luonteeltaan yha vakavampaa ja useammin toistuvaa,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
henkilot ovat saattaneet syyllistya raikeaan
¨ ¨ ¨
epapuhtauteen, johon liittyy ahneutta. Tama vaatisi
¨ ¨
oikeuskomitean kasittelya. Toiminta saattaisi kertoa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
myos hapeamattomasta kaytoksesta, jos osapuolet
¨ ¨
osoittavat epakunnioittavaa ja ylimielista asennetta
¨
Jumalan lakeja kohtaan, esimerkiksi jos heilla ei ole
aikomustakaan avioitua.
2) Moraalittomat keskustelut puhelimessa tai
¨
internetissa. Toistuvissa puhelimen tai internetin
¨ ¨ ¨ ¨
valityksella kaydyissa seksuaalisesti kiihottavissa
keskusteluissa, mukaan lukien seksiviestien eli
¨ ¨ ¨
saadyttomien ja avoimesti eroottisten viestien tai kuvien
¨ ¨
lahettaminen, saattaa olla kyse rivosta puheesta tai
¨ ¨ ¨ ¨
raikeasta epapuhtaudesta, joista kumpi tahansa voi
¨ ¨ ¨
vaatia oikeuskomitean kasittelya. Jos tallaisia
¨
keskusteluja on kayty vain satunnaisesti muutaman
¨ ¨
kerran, kahden vanhimman antamat neuvot voivat riittaa
¨ ¨ ¨ ¨
tallaisen lievan epapuhtauden kasittelemiseksi. Vanhinten
tulee kuitenkin ilmoittaa asiasta vanhimmiston
¨
koordinaattorille. Mutta jos tallainen toiminta on
toistunut usein ja on luonteeltaan vakavampaa, saattaa
¨ ¨ ¨ ¨
olla kyse raikeasta epapuhtaudesta, johon liittyy
¨ ¨
ahneutta, varsinkin jos henkiloa on neuvottu aiemmin.
¨ ¨
Tama vaatisi oikeuskomitean perustamista. Vanhimmilta
¨ ¨ ¨
vaaditaan hyvaa arvostelukykya, kun he arvioivat, onko
¨ ¨ ¨
vaarinteko niin vakava, etta se vaatii oikeuskomitean
muodostamista. (w06 15/7 s. 30–31.)

¨ ¨
3) Erityisen iljettavan pornografian katseleminen. Ks. 13:
2–4.
¨ ¨
4) Tupakan, marihuanan, huumeiden, laakkeiden
tai muiden riippuvuutta aiheuttavien aineiden
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaarinkaytto. Vanhinten tulee pohtia tapaukseen liittyvia
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
olosuhteita ja sita, missa maarin henkilo on syyllistynyt
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaarintekoon. Heilta vaaditaan hyvaa arvostelukykya,
kun he arvioivat, tulisiko tapauksen johdosta muodostaa
oikeuskomitea. Jos kristitty on esimerkiksi
¨ ¨ ¨ ¨
vaarinkayttanyt riippuvuutta aiheuttavaa ainetta tai
¨
polttanut tupakkaa yhden tai kaksi kertaa eika asia ole
¨
yleisessa tiedossa, yhden tai kahden vanhimman
¨ ¨ ¨
antamat neuvot voivat riittaa asian kasittelyyn. Asiasta
tulee kuitenkin ilmoittaa vanhimmiston koordinaattorille.
¨
Mutta jos tallaisten aineiden, mukaan lukien tupakan,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
betelpahkinan tai marihuanan, vaarinkaytto on
muodostunut tavaksi, se vaatisi oikeuskomitean
perustamista. (2. Kor. 7:1; w06 15/7 s. 30–31; lvs s.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
110–117.) Kristitty voi kuitenkin paattaa kayttaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
marihuanaa laakinnallisessa tarkoituksessa, jos laakari
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
on valtuuttanut hanet kayttamaan sita tai maarannyt
¨ ¨ ¨
sita hanelle. Tallaisessa tapauksessa ei perustettaisi
¨
oikeuskomiteaa, mutta jos asia hairitsee seurakuntaa,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vanhinten taytyy arvioida, voidaanko henkiloa pitaa
¨ ¨ ¨
esimerkillisena. Riippuvuutta aiheuttavien laakkeiden,
¨ ¨
kuten voimakkaiden kipulaakkeiden, asianmukainen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kayttaminen laakarin valvonnassa ei ole peruste
¨ ¨
oikeuskomitean muodostamiseen. Jos naista asioista
¨ ¨ ¨ ¨
heraa kysymyksia, vanhimmat voivat ottaa yhteytta
palvelusosastoon.
¨ ¨ ¨ ¨
5) Aarimmainen fyysinen epapuhtaus (5. Moos. 23:12–14;
¨ ¨
2. Kor. 7:1; lvs s. 108–110). Jos henkilo itse tai hanen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kotinsa on aarimmaisen epapuhdas, hanta tulee ensin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
yrittaa auttaa kaikin keinoin, jotta han ymmartaisi

¨
fyysisen puhtauden tarkeyden. Oikeuskomitean
¨
perustamista ei voida harkita, ellei epapuhtaus ole niin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
silmiinpistavaa ja vastenmielista, etta se aiheuttaa
¨ ¨ ¨
paikkakunnalla paljon hapeaa seurakunnalle ja Jehovan
¨
nimelle. Henkilolle tulee ensin antaa sopivia neuvoja, ja
¨ ¨
jos han ei noudata niita, seurakunnalle voi olla tarpeen
¨ ¨ ¨
pitaa varoittava puhe (ks. 12:77–80). Jos henkilo
¨
sivuuttaa neuvot itsepintaisesti eika halua muuttaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
elamantapaansa ja epapuhtaus on edelleen aarimmaisen
¨ ¨ ¨
vastenmielista, tilanne vaatii oikeuskomitean kasittelya.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
16. Hapeamaton kaytos (2. Kor. 12:21; Gal. 5:19; Ef. 4:19; lvs s.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
249). ”Hapeamattomaksi kaytokseksi” kaannetty kreikan sana on
´
aselgeia. Sanakirjat Strong’s Exhaustive Concordance of the Bib-
le ja The New Thayer’s Greek-English Lexicon of the New Tes-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tament kayttavat hyvin voimakkaita ilmauksia maaritellessaan
¨
sanan merkitysta. Sanaa voidaan kuvailla esimerkiksi ilmauksil-
¨
la irstaus, hillittomyys, likaisuus, himokkuus, kevytmielisyys, hilli-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ton himo, torkeys, hapeamattomyys, royhkeys, ylenkatseellisuus.
¨ ¨ ¨ ¨ ´ ¨ ¨
Lisaksi eras toinen sanakirja maarittelee aselgeian kaytokseksi,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
joka ”loukkaa kaikkea sita, mita yhteiskunta pitaa hyvaksyttyna”.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
”Hapeamaton kaytos” ei viittaa toimintaan, joka on vain vahai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sessa maarin huonoa tai lievasti vaaraa. Silla tarkoitetaan teko-
ja, joista heijastuu asenne, joka kertoo kunnioituksen puutteesta,
piittaamattomuudesta tai jopa halveksunnasta Jumalan normeja,
¨ ¨
lakeja ja valtaa kohtaan. Vaarinteon voidaan siis katsoa olevan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hapeamatonta kaytosta, jos 1) kaytos itsessaan rikkoo raikeasti
¨ ¨ ¨
Jehovan lakeja ja 2) vaarintekijan asenne Jumalan lakeja kohtaan
¨
on epakunnioittava, ylimielinen. (w06 15/7 s. 30.)
¨ ¨
17. Seuraavien asioiden harjoittaminen voisi olla osoitus siita, etta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
henkilolla on julkea, ylimielinen asenne. Talloin henkilo on voinut
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
syyllistya hapeamattomaan kaytokseen. Luettelo ei kuitenkaan ole
kaikenkattava.
¨
1) Tarpeeton kanssakayminen erotettujen tai eronneiden

kanssa. Itsepintainen, toistuvista neuvoista huolimatta

¨
jatkuva tarpeeton kanssakayminen sellaisten erotettujen
¨
tai eronneiden kanssa, jotka eivat ole sukulaisia, vaatisi
¨ ¨
oikeuskomitean kasittelya (Matt. 18:17b; 1. Kor. 5:11, 13;
2. Joh. 10, 11; lvs s. 39–40).
¨ ¨
Jos jonkun seurakuntaan kuuluvan tiedetaan olevan
¨ ¨
tarpeettomasti kanssakaymisissa sellaisen erotetun tai
eronneen sukulaisen kanssa, joka ei asu samassa
¨ ¨
asunnossa, vanhinten tulee neuvoa hanta Raamatun
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
avulla ja auttaa hanta ymmartamaan, miksi se ei ole
¨ ¨
viisasta. Tallaisen henkilon kanssa voidaan tarkastella
aineistoa Pysy Jumalan rakkaudessa -kirjan sivulta 241.
¨ ¨ ¨
Jos henkilo toimii selvasti vastoin erottamisjarjestelyn
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
henkea eika ota neuvoja vastaan, han ei olisi pateva
¨
sellaisiin seurakunnan tehtaviin, joissa vaaditaan
¨ ¨
esimerkillisyytta. Tallaista tapausta ei kuitenkaan
¨ ¨
kasiteltaisi oikeuskomiteassa. Oikeuskomitea voisi
¨
kuitenkin olla tarpeen, jos henkilo itsepintaisesti jatkaisi
¨ ¨ ¨
hengellista kanssakaymista erotetun tai eronneen
¨ ¨ ¨
kanssa tai erottamispaatoksen avointa arvostelua.
2) Seurusteleminen ilman raamatullista vapautta avioitua
uudelleen. Jos joku seurakuntaan kuuluva seurustelee
tai pyrkii romanttiseen suhteeseen, vaikka jompikumpi
osapuolista ei ole laillisesti tai raamatullisesti vapaa
¨
avioitumaan uudelleen, hanelle tulee antaa neuvoja. Jos
tilanne jatkuu toistuvista neuvoista huolimatta,
vanhimmistolla olisi perusteita oikeuskomitean
¨ ¨
muodostamiseen, mutta yleensa vasta sen jalkeen kun
seurakunnalle on pidetty varoittava puhe. (Gal. 5:19;
2. Tess. 3:6, 14, 15.)
18. Juopumus (1. Kor. 5:11; 6:9, 10; it-1 s. 1122–1123; lvs s. 20–21,
83). Oikeuskomitea tulee muodostaa, jos juopottelu on tullut ta-
¨ ¨
vaksi tai jos kyse on yksittaisesta tapauksesta, joka on tullut

¨ ¨
yleiseen tietoon ja herattanyt pahennusta (w83 1/8 s. 8). Se
¨ ¨
mita Raamatussa tarkoitetaan juopumuksella, kay ilmi seuraavis-
ta kohdista: Job 12:25; Psalmit 107:27; Sananlaskut 20:1; 23:
29–35; Jesaja 24:20.
¨ ¨ ¨
19. Jos henkilo kertoo jollekulle vanhimmalle, etta han joi yhden ker-
¨ ¨ ¨ ¨
ran alkoholia siina maarin, etta kyse oli juopumuksesta, mutta se
¨
tapahtui yksityisesti, esimerkiksi kotioloissa, eika tapaus ole tul-
¨ ¨ ¨ ¨
lut yleiseen tietoon, saattaa riittaa, etta vanhin antaa hanelle va-
kavia neuvoja. Vanhimman tulee joka tapauksessa ilmoittaa asias-
ta vanhimmiston koordinaattorille.
¨ ¨ ¨ ¨
20. Aarimmainen ylensyominen, ahmattius (Sananl. 23:20, 21; w04
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
1/11 s. 30–31). Aarimmaisella ylensyomisella tarkoitetaan sita,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
etta henkilo ei pysty hillitsemaan syomistaan, vaan han voi ah-
¨ ¨ ¨
mia ruokaa jopa niin paljon, etta hanelle tulee erittain huono olo
¨ ¨
tai han tulee sairaaksi. Olennaista ei siis ole se, minka kokoinen
¨ ¨
henkilo on, vaan se, miten han suhtautuu ruokaan.
21. Varastaminen (1. Kor. 6:9, 10; Ef. 4:28; w86 15/11 s. 16). Vaikka
¨ ¨
kaikki varastaminen on vaarin, vanhimmiston tulee ottaa huo-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mioon tapaukseen liittyvat olosuhteet ja se, missa maarin henkilo
¨ ¨ ¨ ¨
on syyllistynyt vaarintekoon. Vanhimmilta vaaditaan tarkkanakoi-
¨
syytta, kun he arvioivat, tulisiko asiasta muodostaa oikeuskomi-
tea. (w10 1/3 s. 12–14; w94 15/4 s. 19–21; jd s. 105–106.)
¨ ¨ ¨
22. Tahallinen, pahansuopa valehteleminen; vaaran todistuk-
sen antaminen (Sananl. 6:16, 19; Kol. 3:9; Ilm. 22:15; it-2
¨ ¨
s. 1237–1239). Vaikka kaikki valehteleminen on vaarin, oikeusko-
mitea perustetaan vain silloin, kun on kyse tavaksi tulleesta ta-
¨ ¨
hallisesta, pahansuovasta valehtelusta. Tama tarkoittaa sellaista
valehtelua, jonka tarkoituksena on aiheuttaa vahinkoa tai johon
¨ ¨ ¨
liittyy ilkeamielinen tai vihamielinen asenne. Asiaa ei kasiteltaisi
oikeuskomiteassa, jos on kyse vain liioittelusta tai melko merki-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tyksettomasta, harhaanjohtavasta vaittamasta, jolla on suhteel-
¨ ¨ ¨ ¨
lisen vahaisia seurauksia, tai jos valehteluun oli syyna hetkellinen
paine tai ihmispelko (Matt. 26:69–75).

¨ ¨ ¨
23. Jos kaksi kristittya on osapuolina oikeudenkaynnissa, joka kos-
kee esimerkiksi avioeroa, lapsen huoltajuutta tai elatusta, kristit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ty saattaa esittaa vanhimmille syytoksen siita, etta toinen osa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
puoli on antanut oikeudenkaynnin yhteydessa vaaran lausunnon.
¨ ¨
Tallaisessa tapauksessa vanhinten ei yleensa tulisi harkita oikeus-
¨ ¨ ¨
komitean perustamista. Henkilo voi sen sijaan esittaa asian tuo-
¨
mioistuimelle, jonka vastuulla on tehda oikeustapausta koskevat
¨ ¨ ¨
ratkaisut ja arvioida vaitteiden paikkansapitavyytta.
24. Petos, panettelu (3. Moos. 19:16; Matt. 18:15–17; w97 15/3
s. 17–22; it-1 s. 1124–1126; it-2 s. 527; od luku 14 kpl:t 13–20; lvs
¨
s. 163). Petoksella tarkoitetaan toisen tarkoituksellista erehdytta-
¨ ¨ ¨
mista esimerkiksi huijaamalla, juonittelemalla tai totuutta vaaris-
¨ ¨
telemalla, jotta toinen luopuisi jostakin arvokkaasta omaisuudes-
ta tai laillisesta oikeudesta. Panettelu tarkoittaa toisen maineen
¨ ¨ ¨
tahallista vahingoittamista. Tassa yhteydessa panettelulla tar-
¨ ¨ ¨
koitetaan nimenomaan valheellisten tietojen esittamista. Yleensa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tallainen puhe on myos ilkeamielista. Kielteisista asioista juorui-
¨ ¨
leminen ei ole samaa kuin panettelu. Juorut voivat pitaa paikkan-
sa. Oikeuskomitea voidaan kuitenkin perustaa vain jos on kyse
¨ ¨ ¨ ¨
valheellisesta panettelusta. Jos joku levittaa kielteisia juoruja, ha-
¨
nelle tulee antaa neuvoja, mutta se ei vaadi oikeuskomitean ka-
¨
sittelya. (w89 15/10 s. 10; it-1 s. 1125 kpl 2.) Oikeuskomitean muo-
dostamista ei voida harkita ennen kuin petoksen tai panettelun
kohteeksi joutunut kristitty on ottanut Matteuksen 18:15, 16:ssa
¨ ¨
mainitut kaksi ensimmaista askelta ja ilmoittanut asiasta vanhim-
¨
mille Matteuksen 18:17:ssa mainitun kolmannen askeleen mukai-
sesti (lvs s. 253).
¨ ¨
25. Vanhimmat voivat pyydettaessa toimia todistajina toisen aske-
¨ ¨ ¨ ¨
leen yhteydessa, mutta talloin he eivat edusta vanhimmistoa. Jos
¨
asia etenee kolmanteen vaiheeseen, niita vanhimpia, jotka olivat
¨ ¨ ¨
todistajina toisen askeleen yhteydessa, ei voida nimittaa palvele-
maan oikeuskomiteassa. He voivat toimia vain todistajina.
26. Vanhinten ei tule toimia liikeasioita koskevien riitojen sovittelijoi-

¨ ¨ ¨ ¨ ¨
na tai ratkaisijoina, eivatka he ole velkojen perijoita. Heidan ei
¨ ¨ ¨
myoskaan tule osallistua riita-asioita koskevien sopimusten tai
¨ ¨
asiakirjojen laatimiseen eika edes allekirjoittaa niita todistajina.
¨ ¨ ¨
Tama patee silloinkin kun asia etenee kolmanteen vaiheeseen.
¨ ¨
27. Vanhimmiston taytyy ehka tutkia asiaa tarkemmin ennen kuin oi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
keuskomitean perustamisesta paatetaan. Kun tallaisessa tilan-
¨
teessa valitaan veljia tutkimaan asiaa, toisessa askeleessa mu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kana olleita vanhimpia ei voida kayttaa tassa tehtavassa; heita
voidaan kuulla todistajina.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
28. Henkilon, joka esittaa syytoksen tai epailyksen poliisille, tuomio-
istuimelle, vanhimmille tai muille, joilla on valtuudet asian tutkimi-
seen ja ratkaisemiseen, ei katsota syyllistyneen panetteluun (it-1
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
s. 1125). Tama pitaa paikkansa, vaikka syytosta ei voitaisi osoit-
taa todeksi (w97 15/8 s. 28 kpl 1).
29. Herjaaminen (1. Kor. 6:10; alav.; it-1 s. 722–723; lvs s. 164). Her-
¨ ¨ ¨
jaamisella tarkoitetaan tassa sanallista vakivaltaa, toisen henki-
¨
lon loukkaamista ja solvaamista. Kun vanhimmisto arvioi, tulisiko
¨
muodostaa oikeuskomitea, heidan tulee ottaa huomioon tapauk-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seen liittyvat olosuhteet ja se, missa maarin henkilo on syyllis-
¨ ¨
tynyt vaarintekoon. Vanhinten ei tule perustaa oikeuskomiteaa
¨ ¨ ¨ ¨
hataisesti. Asia on tarpeen kasitella oikeuskomiteassa vain jos
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
herjaaminen on aarimmaista, hairitsee seurakunnan rauhaa ja jat-
kuu toistuvista neuvoista huolimatta.
30. Rivo puhe (Ef. 5:3–5; Kol. 3:8; lvs s. 162). Rivolla puheella ei tar-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
koiteta mita tahansa sopimatonta kielenkayttoa, silla kaikki sopi-
¨
maton puhe ei ole yhta vakavaa. Rivo puhe tarkoittaa sen sijaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
avoimen seksuaalista, torkeaa kielenkayttoa. (g03 8/6 s. 19–20.)
¨ ¨ ¨
Onko henkilon kielenkaytto avoimesti seksuaalista? Jatkaako hen-
¨ ¨ ¨ ¨
kilo tallaista puhetta, vaikka hanta on neuvottu useita kertoja?
¨
Rivo puhe voi olla kirjallista tai suullista; siihen voi syyllistya esi-
¨ ¨ ¨
merkiksi nettikeskusteluissa tai sahkopostiviesteissa tai harrasta-
¨
malla puhelinseksia (ks. 12:15.2).

31. Ahneus, rahapelit, kiristys (1. Kor. 5:10, 11; 6:10; 1. Tim. 3:8;
¨
it-1 s. 66–67, 1265–1266). Vanhinten ei tarvitse yleensa puut-
¨
tua rahapelien pelaamiseen, esimerkiksi vedonlyontiin, jos kyse
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
on merkityksettomista summista ja sita harrastetaan pelkastaan
¨
huvin vuoksi. Mutta jos se vaikuttaa henkilon hengellisyyteen tai
¨ ¨
kompastuttaa toisia, hanelle tulee antaa neuvoja. Jos han ei ota
¨ ¨
neuvoja vastaan ja hanen toimintansa vaikuttaa haitallisesti ha-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
neen itseensa tai muihin, hanta ei voitaisi pitaa esimerkillisena.
(Jes. 65:11; w11 1/3 s. 12–14; w02 1/11 s. 31; g 3/15 s. 14–15.)
Jos rahapelien harrastaminen kertoo ahneudesta – erityisesti jos
¨
pelaaminen aiheuttaa vahinkoa henkilolle itselleen tai muille – oi-
¨ ¨
keuskomitean muodostaminen olisi perusteltua, mikali henkilo on
¨ ¨
toistuvasti jattanyt huomiotta saamansa neuvot.
¨ ¨ ¨
32. Jos henkilo neuvoista huolimatta jatkaa sellaisessa ansiotyossa,
¨ ¨ ¨
joka liittyy suoranaisesti rahapeleihin tai selvasti edistaa rahapeli-
toimintaa, oikeuskomitean muodostaminen olisi perusteltua, mut-
¨ ¨ ¨
ta yleensa vasta sen jalkeen kun hanelle on annettu puoli vuotta
¨
aikaa tehda tarvittavat muutokset (lvs s. 204–209). Jos vanhim-
¨ ¨
mat ovat epavarmoja siita, miten jossakin tapauksessa tulisi me-
¨ ¨
netella, on parasta ottaa yhteytta palvelusosastoon.
33. Jokin yritys saattaa jakaa markkinointitarkoituksessa palkintoja
tai palkintorahaa jonkin kilpailun voittajille tai mahdollisille asiak-
¨ ¨
kaille. Tallaisen lahjan vastaanottaminen on jokaisen henkilokoh-
tainen ratkaisu. Kristityn on kuitenkin varottava, ettei se lietso ah-
¨ ¨ ¨ ¨
neutta hanessa itsessaan tai muissa. (Room. 14:21; 1. Kor. 10:
31–33; w73 s. 344; g75 22/11 s. 22.)
¨ ¨
34. Jos kristitty ahneesti ja katumatta kiristaa korkeaa morsiamen-
¨ ¨
hintaa, tapaus voidaan kasitella oikeuskomiteassa (1. Kor. 5:11,
13; 6:9, 10; Hepr. 13:5; w98 15/9 s. 24–25).
¨ ¨ ¨ ¨
35. Perheen elattamisesta kieltaytyminen (1. Tim. 5:8; lvs s.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
250–251). Jos kristityn vaimo ja lapset joutuvat karsimaan aa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
rimmaista koyhyytta, koska mies kieltaytyy itsepintaisesti elat-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tamasta perhettaan, vaikka han kykenisi siihen, oikeuskomitean

muodostaminen voi olla perusteltua. Vanhimmiston tulee harkita

seuraavanlaisia seikkoja ennen oikeuskomitean muodostamista:
¨ ¨
1) Onko kyse perheen tahallisesta laiminlyomisesta, vai
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
eiko mies vain pysty elattamaan perhettaan esimerkiksi
terveysongelmien tai taloudellisten ongelmien vuoksi?
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Tekeeko han sen, mita hanelta voidaan jarkevasti
¨ ¨
odottaa, hankkiakseen perheelleen elaman
¨ ¨ ¨ ¨
valttamattomyydet?
¨ ¨ ¨
2) Onko hanta neuvottu aiemmin ja onko hanelle annettu
¨ ¨
riittavasti aikaa toimia neuvojen mukaan?
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
3) Onko vaimolla kaytettavissaan tarpeeksi varoja, niin etta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
perhe ei joudu karsimaan aarimmaista puutetta?
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
4) Jos perhe elaa syvassa koyhyydessa, johtuuko se
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
siita, etta he ovat hylanneet perheenpaan tarjoaman
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
toimeentulon ja paattaneet asua hanesta erillaan?
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
5) Jos puolisot asuvat erillaan, missa maarin vaimo on
vastuussa asumuserosta?
¨ ¨
36. Vihanpuuskat, vakivalta, perhevakivalta (Mal. 2:16; Gal. 5:20;
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Kol. 3:19). Kristittya ei voida pitaa esimerkillisena, jos han ei pysty
hallitsemaan suuttumustaan. Jos kristitty purkaisi vihaansa hal-
¨ ¨ ¨ ¨
litsemattomasti, asia olisi ehka syyta kasitella oikeuskomiteassa
¨ ¨ ¨
riippuen siita, millainen hanen asenteensa on, millaista hanen toi-
¨
mintansa on ollut aiemmin ja miten paljon han on aiheuttanut
¨
vahinkoa toisille. (g97 8/6 s. 20.) Jos vanhimmat ovat epavar-
¨ ¨ ¨ ¨
moja siita, miten jokin asia tulisi kasitella, heidan on parasta ot-
¨
taa yhteytta palvelusosastoon.
¨ ¨
37. Jos kristitty ryhtyy ammattinyrkkeilijaksi ja kieltaytyy lopettamas-
¨ ¨ ¨
ta nyrkkeilemista, vaikka hanta on neuvottu useita kertoja, oikeus-
komitean muodostaminen olisi perusteltua (w81 1/10 s. 30–31).
38. Tappaminen, kuolemantuottamus. Toisen ihmisen tarkoituksel-
¨
linen tappaminen on selvasti Jehovan lakien vastaista, mutta

¨
verivelkaan voi joutua myos aiheuttamalla toisen kuoleman ole-
¨ ¨ ¨ ¨
malla valinpitamaton tai rikkomalla liikennelakeja tai muita tur-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vallisuusmaarayksia. Tallaisissa tapauksissa vanhinten tulee tutkia
¨
asiaa ja arvioida, olisiko tapauksen vuoksi syyta perustaa oikeus-
¨
komitea. Komitealla tulee olla selvat todisteet ratkaisunsa tueksi;
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paatoksen ei tule pohjautua pelkastaan viranomaisten tekemaan
ratkaisuun. (5. Moos. 22:8; w06 15/9 s. 30.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
39. Luopumus. Luopumus on tosi palvonnan hylkaamista, sen jatta-
¨ ¨ ¨ ¨
mista, siita poikkeamista, pois vetaytymista, kapinointia. Siihen
¨ ¨
sisaltyvat seuraavat rikkomukset:
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
1) Vaaraan uskontoon liittyvien juhlien viettaminen
(2. Moos. 32:4–6; Jer. 7:16–19). Kaikki juhlat ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
juhlapaivat eivat suoranaisesti liity vaaraan uskontoon,
¨ ¨
eika sellaisten juhlien viettaminen vaatisi oikeuskomitean
perustamista.
2) Muiden uskontojen palvontamenoihin osallistuminen
¨
(2. Kor. 6:14, 15, 17, 18). Luopumukseen sisaltyy
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
esimerkiksi alttarien, pyhakkojen, pyhainjaannosten,
jumalankuvien tai muiden uskonnollisten kuvien
¨ ¨ ¨
kumartaminen ja osallistuminen vaaran uskonnon
lauluihin tai rukouksiin (Ilm. 18:2, 4).
3) Raamatun totuuden vastaisten opetusten
¨
tarkoituksellinen levittaminen (2. Joh. 7, 9, 10; lvs s.
245; it-2 s. 127–128). Vanhinten tulisi auttaa rakkauden
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hengessa kaikkia, joilla on vilpittomia epailyksia sen
¨ ¨
suhteen, miten Jehovan todistajat selittavat Raamatun
opetuksia (2. Tim. 2:16–19, 23–26; Juud. 22, 23). Jos
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
joku itsepintaisesti esittaa tai levittaa vaaria opetuksia,
kyse saattaa olla luopumuksesta tai se voi johtaa siihen.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Tallaista henkiloa tulee neuvoa vakavasti. Mikali han ei
¨ ¨ ¨
lopeta ensimmaisen eika toisen varoituksen jalkeen,
tulee muodostaa oikeuskomitea. (Tit. 3:10, 11; alav.;
w86 1/4 s. 30–31.)

4) Seurakuntaa jakavien kiistojen aiheuttaminen,

¨
lahkolaisuuden edistaminen (Room. 16:17, 18; Tit. 3:10,
¨ ¨
11). Tassa on kyse tietoisesta toiminnasta, jonka
¨ ¨ ¨
tarkoituksena on hairita seurakunnan yksimielisyytta tai
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jaytaa ystavien luottamusta Jehovan jarjestelyja
¨
kohtaan. Tallainen toiminta voi olla luopumusta, tai se
voi johtaa siihen. (it-2 s. 14.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
5) Vaaraa palvontaa edistava ansiotyo. Jos henkilo
¨ ¨
neuvoista huolimatta jatkaa sellaisessa tyossa, joka
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
edistaa vaaraa palvontaa, se olisi peruste
¨
oikeuskomitean muodostamiseen sen jalkeen, kun
¨ ¨
hanelle on annettu puoli vuotta aikaa tehda tarvittavat
muutokset (w99 15/4 s. 28–30; lvs s. 204–206).
6) Spiritismi, okkultismi (5. Moos. 18:9–13; 1. Kor. 10:21,
22; Gal. 5:20; alav.; lvs s. 216–217).
¨
7) Epajumalanpalvelus (1. Kor. 6:9, 10; 10:14).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Tahan sisaltyy kuvien ja esineiden kaytto vaarassa
palvonnassa.
¨ ¨
VAARINTEKOA KOSKEVAT TODISTEET
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
40. Vaikka kristittya syytettaisiin niin vakavasta vaarinteosta, etta se
¨ ¨
vaatisi oikeuskomitean kasittelya, komiteaa ei tule muodostaa il-
¨ ¨ ¨ ¨
man riittavan vahvoja todisteita, jotka osoittavat vaarinteon to-
¨ ¨ ¨
della tapahtuneen. Seuraavat todisteet ovat hyvaksyttavia:
¨ ¨ ¨ ¨
1) Tunnustus. Vaarinteon myontaminen kirjallisesti tai
¨ ¨
suullisesti voidaan hyvaksya ratkaisevaksi todisteeksi,
jolloin muita vahvistavia todisteita ei tarvita (Joos. 7:19).
¨
Tunnustuksella taytyy olla kaksi todistajaa, ja sen on
¨
oltava selva ja yksiselitteinen. Jos esimerkiksi naimisissa
¨ ¨
oleva kristitty ilmoittaa, etta hanen puolisonsa on
¨ ¨ ¨ ¨
”raamatullisesti vapaa”, sita ei itsessaan pidettaisi

¨ ¨ ¨ ¨
selvana tunnustuksena aviorikoksesta. Samoin yksistaan
¨
se, etta kristitty esimerkiksi asianajajan suosituksesta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
myontaisi syyllisyytensa oikeudessa valttaakseen
¨
ankaramman tuomion, ei yleensa olisi seurakunnan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kannalta riittavan selva tunnustus vaarinteosta.
¨ ¨ ¨
2) Silminnakijat. Tapauksella taytyy olla kaksi tai kolme
¨ ¨ ¨ ¨
silminnakijaa. Henkilo, joka vain toistaa kuulopuheita, ei
¨ ¨
ole silminnakija. Oikeuskomiteaa ei voida perustaa vain
¨ ¨
yhden silminnakijan todistuksen perusteella. (5. Moos.
19:15–17; Joh. 8:17; 1. Tim. 5:19, 24, 25.) Jos todistajat
¨ ¨ ¨
ovat eri tapausten silminnakijoita, vanhimmat voivat
¨ ¨ ¨ ¨
ottaa huomioon heidan todistuksensa, mikali vaarinteot
¨
ovat samankaltaisia. Kahden tai kolmen tallaisen
¨ ¨ ¨ ¨
silminnakijan todistus voidaan katsoa riittavaksi
¨ ¨ ¨ ¨
todisteeksi siita, etta vaarinteko on tapahtunut. On
¨
kuitenkin suositeltavaa, etta samalle
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaarintekotapaukselle on vahintaan kaksi todistajaa. Jos
¨
todistaja on nuori, hanen todistuksensa voidaan ottaa
huomioon, mutta vanhinten tulee arvioida, vaikuttaako
¨
se uskottavalta. Myos ei-uskovien, erotettujen ja
eronneiden todistus voidaan ottaa huomioon, mutta
¨
tallaisia todisteita tulee arvioida hyvin huolellisesti.
¨ ¨
41. Jos vaarintekoa ei ole vahvistettu tapahtuneeksi mutta tapaus on
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
herattanyt vakavia kysymyksia, vanhimmiston tulee viipymatta va-
lita kaksi vanhinta tutkimaan asiaa. Jollakin tapauksella saattaa
¨ ¨
esimerkiksi olla vain yksi todistaja. Talloin vanhimmat voivat pyy-
¨ ¨ ¨ ¨
taa todistajaa puhumaan asiasta syytetyn kanssa, minka jalkeen
¨ ¨ ¨
vanhimmat odottaisivat muutaman paivan, etta syytetty kertoisi
heille asiasta oma-aloitteisesti (Jaak. 5:14). Aina todistajan ei kui-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tenkaan ole viisasta kohdata henkiloa, jota syytetaan vaarinteos-
ta, esimerkiksi jos todistaja on hyvin pelokas. Raiskauksen tai sek-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
suaalisen hyvaksikayton uhria ei tule koskaan pyytaa kohtaamaan
¨ ¨
syytettya (ks. luku 14, jos kyseessa on lapsen seksuaalista hy-

¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaksikayttoa koskeva epailys). Riippumatta siita, tapaako todis-
¨ ¨ ¨
taja syytetyn vai ei, kahden tehtavaan valitun vanhimman tulee
¨ ¨ ¨
puhua syytetyn kanssa haneen kohdistuvasta syytoksesta. (w97
15/8 s. 27.)
¨ ¨ ¨ ¨
42. Jos henkilo kiistaa syytoksen, asiaa tutkivien vanhinten tulee yrit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa jarjestaa tapaaminen, jossa vaarinteosta syytetty ja syytok-
¨ ¨
sen esittanyt ovat mukana (ks. luku 14, jos kyseessa on lap-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sen seksuaalista hyvaksikayttoa koskeva epailys). Jos jompikumpi
¨ ¨ ¨
osapuolista ei halua tulla tahan tapaamiseen tai jos henkilo edel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
leen kiistaa syytoksen, jolla on vain yksi silminnakija, oikeuskomi-
¨ ¨
teaa ei voida muodostaa, koska vaarintekoa ei ole vahvistettu ta-
pahtuneeksi. Asiaa tutkivien vanhinten tulee laatia tapauksesta
kirjallinen selostus ja allekirjoittaa se. Selostus tulee laittaa suljet-
¨ ¨
tuun kirjekuoreen, minka jalkeen se annetaan sihteerille arkistoi-
tavaksi seurakunnan luottamukselliseen arkistoon (ks. 22:21–27).
¨ ¨
Vanhimmat saattavat myohemmin saada lisatodisteita, jotka vah-
vistavat tapahtuneen todeksi.
¨ ¨ ¨
JOS HENKILO ¨ PALVELEE
¨ JARJESTON
ERIKOISTEHTAVISSA
¨ ¨ ¨ ¨
43. Jos jotakuta jarjeston erikoistehtavissa palvelevaa julistajaa syy-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tetaan vakavasta vaarinteosta tai han tunnustaa sellaisen, kah-
¨ ¨ ¨ ¨
den asiasta perilla olevan vanhimman tulee valittomasti ottaa
¨ ¨ ¨
yhteytta palvelusosastoon, joka antaa lisaohjeita asian kasittele-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
miseen. Tama koskee seuraavia tehtavia: Betelin tehtavat (Betel-
¨ ¨
perheen jasen, tilapainen vapaaehtoinen, kokoaikainen tai osa-
¨ ¨
aikainen avustaja, ajoittainen avustaja, etapalvelija, etaavustaja,
¨ ¨ ¨ ¨
Betel-konsultti), jotkin rakennustyohon ja kiinteistoihin liittyvat
¨ ¨ ¨
tehtavat (kokoaikainen rakentaja, tilapainen rakentaja, kokoaikai-
nen tai osa-aikainen avustaja, konventtisalipalvelija, raamattukou-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lupalvelija) ja jotkin kenttatyohon liittyvat tehtavat (lahetystyon-
¨ ¨
tekija, erikoistienraivaaja, tilapainen erikoistienraivaaja).

¨
JOS HENKILO ON OLLUT TOIMETTOMANA
VUOSIEN AJAN
44. Vanhimmiston tulee harkita seuraavia seikkoja ratkaistessaan, tu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lisiko pitkaan toimettomana olleen vaarintekijan asia kasitella oi-
keuskomiteassa vai ei:
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
1) Pitaako henkilo itseaan yha Jehovan todistajana?
¨ ¨ ¨ ¨
2) Pitavatko seurakuntalaiset tai alueen ihmiset yleensa
¨ ¨
hanta Jehovan todistajana?
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
3) Missa maarin vaarinteko on vaikuttanut tai edelleen
¨ ¨ ¨
vaikuttaa toisten ihmisten elamaan? Onko tapauksessa
kyse esimerkiksi lapsen kaltoinkohtelusta tai
aviorikoksesta?
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
4) Onko henkilo siina maarin yhteydessa seurakuntaan,
¨ ¨ ¨
etta hanella olisi vahingollinen vaikutus siihen?
¨ ¨ ¨
5) Onko henkilo halukas tapaamaan oikeuskomitean? Tama
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
antaisi ymmartaa, etta han kokee olevansa tilivelvollinen
kristilliselle seurakunnalle.
¨ ¨ ¨
45. Otettuaan huomioon edella mainitut seikat ja sen, miten pitkaan
¨
henkilo on ollut toimettomana, vanhimmat saattavat tulla siihen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tulokseen, etta asia voidaan jattaa toistaiseksi lepaamaan. Talloin
¨
henkilon kyseenalaisesta toiminnasta tulee laatia selostus seura-
¨ ¨ ¨
kunnan arkistoon (ks. 22:21–27). Asia voidaan selvittaa myohem-
¨
min, jos henkilo ilmaisee haluavansa palata seurakunnan yhtey-
teen (w08 15/11 s. 14 kpl:t 12–13).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
46. Jos seurakunta ei ryhdy mihinkaan toimiin ja henkilon vaarinteko
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
on vain hanen uskovien perheenjasentensa tiedossa, nama paat-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tavat todennakoisesti rajoittaa merkittavasti yhteydenpitoa ha-
¨
neen, koska han olisi heille huonoa seuraa (1. Kor. 15:33; w85
15/7 s. 19 kpl 14).

¨
JOS HENKILO ON KASTAMATON JULISTAJA
¨ ¨
47. Jos kastamaton julistaja syyllistyy vakavaan vaarintekoon, van-
¨ ¨ ¨ ¨
hinten tulee kasitella tapaus viipymatta. Kastamattomien julista-
¨ ¨ ¨ ¨
jien vaarintekoja ei kasitella oikeuskomiteassa, vaan vanhimmis-
¨
ton tulee valita kaksi vanhinta keskustelemaan henkilon kanssa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
(ks. 12:55, jos henkilo on alaikainen). Tehtavaan voitaisiin valita
¨ ¨ ¨
esimerkiksi ne vanhimmat, jotka hyvaksyivat hanet kastamatto-
¨ ¨ ¨ ¨
maksi julistajaksi. Heidan tulee pyrkia auttamaan hanta hengelli-
¨
sesti ja ratkaista, voiko han jatkaa kastamattomana julistajana.
¨ ¨
(od luku 14 kpl:t 38–40.) Kun asia on kasitelty, naiden vanhinten
¨ ¨ ¨ ¨
tulee ilmoittaa paatoksesta vanhimmistolle ja kertoa, asetettiin-
¨
ko henkilolle rajoituksia ja ilmoitetaanko asiasta seurakunnalle.
¨ ¨ ¨ ¨
48. Jos henkilo katuu vaarintekoaan ja hanen annetaan jatkaa ju-
¨
listajana, asiaa kasitelleiden kahden vanhimman tulee ratkaista,
¨ ¨
asetetaanko hanelle joksikin aikaa rajoituksia. Tallaisia rajoituksia
¨
voivat olla esimerkiksi se, ettei han saa vastata kokouksissa, pi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa oppilastehtavia tai osallistua kenttatyohon.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
49. Jos henkilo katuu vaarintekoaan mutta tehtavaan valitut vanhim-
¨ ¨ ¨ ¨
mat katsovat, etta 1) vaarinteko on tullut tai saattaa myohemmin
¨
tulla laajalti tunnetuksi tai 2) seurakunnan olisi hyva olla varovai-
¨ ¨
nen henkilon suhteen, vanhimmiston koordinaattorin tulee jarjes-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa niin, etta seuraavassa viikkokokouksessa joku vanhin esittaa
¨ ¨
seuraavan ilmoituksen: ”Asia, joka koskee [henkilon nimi], on ka-
¨
sitelty, ja han palvelee edelleen kastamattomana julistajana seu-
¨
rakunnan yhteydessa.”
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
50. Joissakin tapauksissa vanhimmisto saattaa paattaa, etta seura-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kunnalle on vaarinteon johdosta tarpeen pitaa aiheeseen liittyva
¨
raamatullinen puhe muutamia viikkoja ilmoituksen jalkeen.
¨ ¨ ¨
51. Mikali henkilo ei osoita katumusta, asiaa kasitelleiden kahden van-
¨ ¨
himman tulee kertoa hanelle, ettei han voi jatkaa kastamatto-
¨ ¨ ¨
mana julistajana. On myos mahdollista, etta henkilo itse ilmoit-
¨ ¨ ¨
taa vanhimmille, ettei han enaa halua olla julistaja. Olipa tilanne

¨ ¨ ¨
kumpi tahansa, vanhimmiston koordinaattorin tulee jarjestaa niin,
¨ ¨ ¨
etta seuraavassa viikkokokouksessa joku vanhin esittaa seuraa-
¨ ¨ ¨
van ilmoituksen: ”[Henkilon nimi] ei ole enaa kastamaton julista-
¨ ¨ ¨
ja.” Koska henkilo ei ole osoittanut katumusta, hanelle ei olisi hyva
¨ ¨ ¨
antaa vastausvuoroja kokouksissa vahaan aikaan.
¨ ¨ ¨
52. Jos tallainen henkilo on vanhinten mielesta vaaraksi seurakun-
¨ ¨ ¨
nalle, he voivat varoittaa vaarassa olevia yksityisesti. Vaarintekija
¨ ¨ ¨ ¨
saattaisi ilmoituksesta huolimatta pyrkia esimerkiksi viettamaan
vapaa-aikaa seurakunnan nuorten kanssa. Vanhimmat voisivat
¨ ¨
talloin puhua yksityisesti nuorten vanhemmille ja mahdollisesti
nuorille itselleenkin.
¨ ¨ ¨ ¨
53. Kastamattomien julistajien vaarintekojen kasittelyssa ei ole eri-
¨ ¨ ¨ ¨
tyista valitusprosessia, eika vanhinten tarvitse odottaa seitsemaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paivaa ennen ilmoituksen esittamista. Jos henkilo kuitenkin ilmai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
see olevansa tyytymaton paatokseen, vanhimmiston tulee valita
¨ ¨ ¨
toiset kaksi vanhinta kasittelemaan asia uudelleen.
¨
54. Jos joku aiemmin kastamattomana julistajana ollut henkilo alkaa
¨ ¨
edistya hengellisesti ja haluaa jalleen osallistua palvelukseen, kah-
¨ ¨ ¨
den vanhimman tulee tavata hanet ja ratkaista, onko han nyt pa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
teva julistajaksi. Tehtavassa voitaisiin kayttaa esimerkiksi samoja
¨ ¨ ¨
vanhimpia, jotka kasittelivat hanen asiaansa aiemmin. Jos henki-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lo tayttaa vaatimukset, vanhimmiston koordinaattorin tulee jarjes-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa seurakunnalle ilmoitus siita, etta henkilo on hyvaksytty kasta-
¨ ¨
mattomaksi julistajaksi. Tassa tapauksessa ei ole tarpeen odottaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
henkilon ensimmaista raporttia ennen ilmoituksen esittamista.
¨
55. Jos kastamaton julistaja on alaikainen, kahden vanhimman tulee
¨
ensin tavata hanen vanhempansa (jos he ovat todistajia) ja sel-
¨ ¨ ¨
vittaa, mita on tapahtunut, millainen asenne lapsella on ja miten
vanhemmat ovat pyrkineet ojentamaan lasta. Jos tilanne on van-
¨ ¨
hempien hallinnassa, nama kaksi vanhinta saattavat tulla siihen
¨ ¨
tulokseen, ettei lasta tarvitse pyytaa mukaan keskusteluun. Van-
¨
hinten on hyva seurata tilannetta, ja he voivat aika ajoin keskus-
¨ ¨
tella vanhempien kanssa esittaakseen heille neuvoja, ehdotuksia

¨ ¨ ¨
ja rohkaisun sanoja. (Ks. 14:29–30, jos alaikaisen vaarinteko liit-
tyy seksuaaliseen toimintaan.)
¨
56. Kun asia on kasitelty, kyseisten kahden vanhimman tulee laatia
¨ ¨
tapauksesta kirjallinen selostus, minka jalkeen sihteeri arkistoi sen
seurakunnan luottamukselliseen arkistoon (ks. 22:21–27).
¨ ¨
JOS VAARINTEKO ON TAPAHTUNUT
VUOSIA SITTEN
¨ ¨
57. Vuosia sitten tapahtuneet vakavat vaarinteot saattavat tilantees-
¨ ¨ ¨ ¨
ta riippuen vaatia oikeuskomitean kasittelya. Mutta jos vaarinteos-
¨ ¨
ta on kulunut aikaa enemman kuin muutama vuosi ja henkilo ka-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tuu tekoaan vilpittomasti ja myontaa, etta hanen olisi aikoinaan
¨
pitanyt ilmoittaa tapahtuneesta heti, kahden vanhimman anta-
¨ ¨ ¨
mat neuvot saattavat riittaa asian kasittelemiseksi.
58. Vanhimmiston tulee valita kaksi vanhinta tutkimaan asiaa. Sen
¨
jalkeen vanhimmisto ratkaisee, tarvitaanko oikeuskomiteaa vai ei.
¨
Vanhimmiston tulee harkita seuraavia kysymyksia:
¨ ¨
1) Milloin vaarinteko tapahtui?
¨ ¨
2) Miten laajalti asiasta tiedetaan?
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
3) Nakyyko vaarintekijan elamassa todisteita hengellisesta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
edistymisesta, vai vaikuttaako silta, etta kasittelematon
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaarinteko on haitannut hanen edistymistaan?
¨
4) Auttaisiko tapauksen kasitteleminen oikeuskomiteassa
¨ ¨ ¨ ¨
vaarintekijaa toipumaan hengellisesti ja saamaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
puhtaan omantunnon, vai riittaako se, etta hanelle
annetaan neuvontaa?
¨
5) Onko han tehnyt katumukseen sopivia tekoja?
¨ ¨ ¨
6) Tunnustiko han vapaaehtoisesti, vai tuliko vaarinteko ilmi
muulla tavoin?

¨ ¨ ¨
7) Jos vanhimmisto paattaisi olla muodostamatta
¨ ¨
oikeuskomiteaa, heikentaisiko se seurakunnan
kunnioitusta vanhimpia kohtaan?
¨
8) Jos on kyse aviorikoksesta, onko henkilo tunnustanut
teon puolisolleen? (Ks. 16:10.5.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
9) Missa maarin vaarinteko on vaikuttanut tai edelleen
¨ ¨ ¨
vaikuttaa toisten ihmisten elamaan? Onko tapauksessa
kyse esimerkiksi lapsen kaltoinkohtelusta tai
aviorikoksesta?
¨ ¨ ¨ ¨
59. Jos henkilo on nimitetty johonkin palvelustehtavaan, kuten avus-
¨ ¨
tavaksi palvelijaksi, vanhimmaksi tai tienraivaajaksi, hanen pate-
¨ ¨
vyyttaan tulee arvioida uudelleen (ks. 8:25–27; 9:4).
¨ ¨ ¨
JOS VAARINTEKIJ
¨ A KYSEENALAISTAA
KASTEENSA PATEVYYDEN
¨ ¨ ¨ ¨
60. Vanhinten ei tule kyseenalaistaa vaarintekijan kasteen patevyyt-
¨ ¨ ¨ ¨
ta. Jos henkilo itse ottaa asian esille, vanhimmat voivat pyytaa
¨ ¨
hanta tutustumaan Vartiotornin 15. 2. 2010 sivulla 22 olevaan ai-
neistoon.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
61. Joskus vaarintekija saattaa vaittaa, ettei hanen vaarintekoaan
¨ ¨ ¨
kuuluisi kasitella oikeuskomiteassa, koska hanen kasteensa ei ole
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pateva sen vuoksi, etta han oli syyllistynyt salaa vakavaan vaarin-
¨ ¨ ¨
tekoon vahan ennen kastettaan. Mikali vanhimmat olisivat tien-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
neet tallaisesta vakavasta vaarinteosta, hanta ei olisi todenna-
¨ ¨ ¨ ¨
koisesti hyvaksytty kastettavaksi. Hanen vihkiytymisensa on silti
¨ ¨ ¨ ¨
saattanut olla Jehovan silmissa pateva. Jotkut vihkiytyvat kauan
¨ ¨ ¨
ennen kastetta, toiset vasta vahan ennen sita. Vanhimmat ei-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vat nae ihmisen sydameen eivatka siksi voi tietaa varmasti, mi-
¨ ¨ ¨ ¨
ten Jehova suhtautui haneen silloin, kun han kavi kasteella. Nain
¨ ¨ ¨
ollen kasteen jalkeen tapahtuneet vakavat vaarinteot voitaisiin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
yleensa kasitella oikeuskomiteassa silla perusteella, etta henkilo
on tunnustanut julkisesti olevansa vihkiytynyt, kastettu kristitty.

¨
Oikeuskomiteaa ei kuitenkaan tule muodostaa kastetta edelta-
¨ ¨
neiden vaarintekojen johdosta (1. Kor. 6:9–11). Jos vanhimmat
¨ ¨ ¨
saavat tietaa, etta joku kastettu kristitty oli syyllistynyt vakavaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaarintekoon ollessaan kastamaton julistaja, mutta vaara toimin-
¨
ta loppui ennen kastetta, vanhinten tulee antaa hanelle neuvoja
¨ ¨
ja rohkaista hanta.
¨
62. Joissakin harvinaisissa tapauksissa voi kuitenkin olla taysin sel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaa, etta kaste ei ole pateva, koska vakavaan vaarintekoon syyl-
listyminen ei lakannut ennen kastetta edes lyhyeksi aikaa. Henki-
¨
lo on kasteen aikoihin saattanut esimerkiksi asua moraalittomissa
¨
olosuhteissa vastakkaista tai samaa sukupuolta olevan henkilon
¨ ¨ ¨
kanssa tai kuulua jarjestoon, jonka toiminta ei ole sopusoinnus-
¨ ¨
sa kristillisen puolueettomuuden kanssa. Jos asiasta heraa kysy-
¨ ¨
myksia, vanhinten tulee ottaa yhteytta palvelusosastoon.
¨ ¨ ¨
JOS EI OLE
¨ SELVA ¨ A, MINK A SEURAKUNNAN
TULISI KASITELLA ASIA
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
63. Jos heraa kysymys siita, minka seurakunnan vastuulla vaarinteon
¨ ¨ ¨
kasitteleminen on, vanhimmistojen tulee ratkaista asia hyvassa
¨ ¨ ¨
yhteistyossa. Milla seurakunnalla on parhaat tiedot asiasta? Mil-
¨ ¨ ¨
la seurakunnalla olisi parhaat edellytykset kasitella tapaus? Toi-
¨ ¨
mivallan ratkaisemisesta ei ole syyta tehda kiistelyn aihetta.
¨ ¨ ¨ ¨
64. Jos vaarintekija muuttaa toiselle paikkakunnalle kesken asian ka-
¨ ¨ ¨
sittelyn, on yleensa parasta, etta alkuperaisen seurakunnan van-
¨ ¨ ¨ ¨
himmat kasittelevat asian loppuun, mikali se on valimatkojen ja
¨
muiden seikkojen puolesta mahdollista. He tuntevat henkilon ja
¨ ¨
hanen olosuhteensa. Vanhinten ei kuitenkaan tule vaatia, etta asia
¨ ¨ ¨ ¨
kasiteltaisiin heidan seurakunnassaan, jos henkilo on muuttanut
¨ ¨
kauas ja kertoo, ettei han pysty palaamaan paikkakunnalle. Tal-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
loin saattaa olla jarkevaa siirtaa asian kasittely sen seurakunnan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmille, jonka alueella han nyt asuu. Tama edellyttaa hyvaa
¨ ¨
kommunikointia kyseisten vanhimmistojen valilla.

¨ ¨ ¨ ¨
65. Mikali vanhimmat saavat tietaa, etta johonkin toiseen seurakun-
¨ ¨ ¨
taan kuuluva julistaja, joka on kaymassa paikkakunnalla, on syyl-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
listynyt vaarintekoon, heidan tulee ilmoittaa asiasta viipymatta
¨
hanen oman seurakuntansa vanhimmille.
¨ ¨
JOS TAPAUKSEEN LIITTYY HENKILOITA ERI
SEURAKUNNISTA
¨ ¨
66. Jos joku tunnustaa vanhimmille vaarinteon, jossa on ollut mu-
¨
kana johonkin toiseen seurakuntaan kuuluva henkilo, vanhinten
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tulee viipymatta valittaa tietonsa asiasta kyseisen seurakunnan
¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmille ja antaa heille aikaa tutkia asiaa. Myontaako toinen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
osapuoli vaarinteon? Tasmaavatko osapuolten kertomukset, vai
¨ ¨ ¨ ¨
onko niissa merkittavia eroja? Asiaa kasittelevien vanhinten tulee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kommunikoida hyvin keskenaan ja tehda yhteistyota, jotta voi-
¨ ¨ ¨ ¨
taisiin selvittaa, mita on tapahtunut. Vanhinten voi olla hyodyl-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lista jarjestaa kyseisten henkiloiden kuulemista varten yhteinen
¨ ¨
tapaaminen. Tama voi auttaa vanhimpia saamaan selville tosi-
¨ ¨ ¨
asiat ja selvittamaan mahdolliset ristiriitaisuudet. (Sananl. 18:13,
¨ ¨
17.) Mahdollisen yhteisen tapaamisen jalkeen vanhimmat kasitte-
¨ ¨ ¨
levat omaan seurakuntaansa kuuluvan henkilon asian itsenaises-
¨ ¨
ti. Kummankaan seurakunnan vanhinten ei yleensa tulisi tehda
lopullista ratkaisua asiassa ennen kuin toisen seurakunnan van-
himmat ovat ehtineet tutkia tapausta perusteellisesti.
JOS JULISTAJA SALLII TOISTEN HARJOITTAA

¨
SEKSUAALISTA MORAALITTOMUUTTA HANEN
KOTONAAN
¨
67. Jos julistaja sallii luonaan asuvan henkilon harjoittaa seksuaalis-
¨ ¨
ta moraalittomuutta hanen kodissaan, han antaa hiljaisen hy-
¨ ¨ ¨ ¨
vaksyntansa moraalittomalle toiminnalle. Sama patee siihen, jos
julistaja sallii jonkun luonaan vierailevan harjoittaa seksuaalista
¨ ¨
moraalittomuutta hanen kodissaan. Tallainen julistaja ei olisi esi-
merkillinen.

¨ ¨ ¨
68. Kun seurakunnan vanhimmat saavat tietaa tallaisesta tilantees-
¨ ¨ ¨
ta, heidan tulee esittaa Raamattuun perustuvia neuvoja. Julis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tajaa tulee auttaa ymmartamaan, etta tallaisen toiminnan salli-
¨ ¨
minen voi kompastuttaa toisia. Kun vanhimmat neuvovat hanta
¨ ¨ ¨
karsivallisesti, se voi saada hanet korjaamaan tilanteen, niin et-
¨ ¨
tei han toiminnallaan ”aseta veljen eteen kompastuskivea tai es-
¨
tetta” (Room. 14:13).
¨
69. Saattaa olla niin, etta julistaja on aidosti huolissaan toisten kom-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pastuttamisesta mutta hanesta tuntuu, ettei hanella silla hetkel-
¨
la ole muita vaihtoehtoja kuin sallia tilanteen jatkuminen. Esimer-
¨ ¨
kiksi iakas todistajapariskunta saattaa olla ei-uskovan poikansa
¨ ¨ ¨
tai tyttarensa avun varassa. Tallaisissa tilanteissa oikeuskomitean
muodostaminen ei olisi perusteltua, mutta vanhimmiston tulisi ar-
¨ ¨ ¨ ¨
vioida, voiko tallainen julistaja palvella tehtavassa, joka edellyt-
¨ ¨ ¨
taa esimerkillisyytta.
¨ ¨ ¨ ¨
70. Toisaalta jollakulla julistajalla saattaa olla hapeamaton asenne.
¨
Kun vanhimmat ovat keskustelleet hanen kanssaan, he saattavat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
havaita, etta han ei todellisuudessa valita siita, kompastuttaako
¨ ¨
hanen toimintansa toisia. Vaikka han ei kannustaisi toisia toi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mimaan samoin kuin han, vanhimmat voivat paattaa pitaa va-
roittavan puheen seurakunnalle (2. Tess. 3:14, 15; ks. 12:77–80).
Mutta jos joku kastettu julistaja kannustaisi toisiakin sallimaan
seksuaalisen moraalittomuuden harjoittamisen omassa kodissaan
¨ ¨
tai muutoin edistaisi aktiivisesti tallaista toimintaa, asia voitaisiin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kasitella oikeuskomiteassa silla perusteella, etta han suvaitsee
seksuaalista moraalittomuutta, jakaa seurakuntaa ja puhuu itse
asiassa ”Kristuksen opetusta” vastaan (2. Joh. 9–11; Gal. 5:19,
20; Ilm. 2:20).
RAAMATULLINEN VAPAUS AVIOITUA

UUDELLEEN
¨ ¨ ¨
71. Jos henkilo haluaa avioitua uudelleen, on hanen itsensa vastuul-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
la esittaa vakuuttavat todisteet siita, etta han on raamatullisesti

¨
vapaa avioitumaan uudelleen. Jos henkilo on eronnut aviopuoli-
sostaan ennen kastettaan, vanhinten ei tule automaattisesti olet-
¨ ¨ ¨ ¨
taa, etta han on raamatullisesti vapaa, silla kasteella kayminen ei
¨ ¨ ¨ ¨
mitatoi aiempia aviositeita. Vanhinten tulee harkita asiaa erittain
huolellisesti ennen kuin he vastaavat kysymyksiin, jotka koskevat
raamatullista vapautta avioitua uudelleen. Jos asiassa on jotakin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
epaselvaa, heidan tulee ottaa yhteytta palvelusosastoon. Huolel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lisuus on tarkeaa, koska henkilon tekemat ratkaisut eivat vaiku-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta pelkastaan puolisoiden valiseen suhteeseen vaan myos siihen,
¨ ¨ ¨
millainen asema hanella on Jehovan edessa. Raamatullista va-
pautta koskevissa asioissa vanhimmilla on raskas vastuu, ja hei-
¨
dan on oltava hyvin varovaisia antaessaan neuvoja, etenkin jos
¨
tapaus ei ole selva (Luuk. 12:48; Jaak. 3:1).
72. Puolisot ovat raamatullisesti vapaita avioitumaan uudelleen vain

¨ ¨
jos seuraavat kolme ehtoa tayttyvat: 1) jompikumpi osapuoli on
´
syyllistynyt seksuaaliseen moraalittomuuteen (porneıa), 2) viaton
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
puoliso on tehnyt paatoksen puolisonsa jattamisesta ja 3) osa-
puolet ovat ottaneet laillisen ja lopullisen avioeron (Matt. 5:31, 32;
¨
19:9; Hepr. 13:4). Esimerkki: Henkilo suunnittelee uudelleenavioi-
¨ ¨ ¨
tumista. Hanen puolisonsa on aiemmin ottanut hanesta laillisen
¨ ¨
avioeron. Jos henkilo itse tai hanen entinen puolisonsa on syyl-
¨
listynyt seksuaaliseen moraalittomuuteen avioeron jalkeen, mo-
lemmat ovat raamatullisesti vapaita avioitumaan uudelleen.
¨ ¨
73. Jos kastettu kristitty syyttaa uskovaa puolisoaan aviorikoksesta
ja haluaa vahvistaa vapautensa avioitua uudelleen, asia tulee vie-
¨ ¨
da vanhimmiston ratkaistavaksi. Julistajalle tulee kertoa, ettei han
ole raamatullisesti vapaa seurustelemaan tai avioitumaan uudel-
leen ennen kuin vanhimmat ovat tutkineet asiaa ja on vahvistet-
¨ ¨ ´
tu, etta hanen puolisonsa on syyllistynyt porneıaan (5. Moos. 19:
¨
15; Joh. 8:17). Mikali syytetty osapuoli kuuluu toiseen seurakun-
¨ ¨
taan, todisteet tulee esittaa tuon seurakunnan vanhimmistolle.
Syytetyn osapuolen vanhimmisto tarkastelee todisteita ja tekee
asiassa ratkaisun.

74. Joissakin tapauksissa aviorikosta ei voida todistaa yksiselittei-

sesti, mutta on olemassa siihen vahvasti viittaavia aihetodisteita.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Kenties henkilo on myontanyt itse tai kaksi silminnakijaa todis-
¨ ¨ ¨ ¨
taa, etta aviorikoksesta syytetty henkilo on viettanyt koko yon sa-
massa asunnossa vastakkaista sukupuolta olevan (tai homosek-
¨
suaaliksi tiedetyn) henkilon kanssa sopimattomissa olosuhteissa
(ks. 12:7–9). Vanhinten tulee arvioida tilannetta huolellisesti (ks.
¨ ¨ ¨
12:7.1). Vanhimmat eivat voi sanoa viattomalle puolisolle, etta han
¨
on vapaa avioitumaan uudelleen. Mikali viaton puoliso on kuiten-
¨ ¨
kin vakuuttunut siita, etta aviorikos on tapahtunut, vanhimmat
¨ ¨
saattavat tulla siihen tulokseen, etta henkilo voi kantaa Jehovan
¨ ¨ ¨
edessa itse vastuun siita, onko hanen avioeronsa raamatullinen.
¨
Jos han eroaa puolisostaan ja avioituu uudelleen, oikeuskomiteaa
¨
ei tallaisessa tapauksessa perusteta.
75. Vaikka aviorikoksesta syytetty puoliso olisi ei-uskova (erotettu,

eronnut tai ei koskaan kastettu Jehovan todistajaksi), viaton puo-
¨
liso ei olisi yleensa raamatullisesti vapaa avioitumaan uudelleen,
¨ ¨
ellei aviorikoksella ole kahta todistajaa. Tasta voitaisiin kuitenkin
poiketa tilanteessa, jossa ei-uskova puoliso tunnustaa aviorikok-
¨ ¨
sen yksiselitteisesti kristitylle puolisolleen, vaikka tama olisi ainoa,
¨ ¨
joka kuulee tunnustuksen. Jos viaton kristitty puoliso pitaa tun-
¨ ¨
nustusta totena eika halua jatkaa avioliittoa, han voi kirjoittaa
¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmille kirjeen, jossa han selittaa tilanteensa. Sen jalkeen
¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmiston tulee keskustella asiasta. Onko mitaan syyta epail-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
la sita, pitaako ei-uskovan puolison tunnustus paikkansa? Oliko
¨
tunnustus monitulkintainen? Onko ei-uskova puoliso myohemmin
¨ ¨ ¨ ¨
kieltanyt tehneensa tunnustusta? Jos tilanne on epaselva ja ei-
uskova puoliso on halukas puhumaan vanhinten kanssa, he voi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sivat kysya asiaa hanelta itseltaan. Ellei ole mitaan syyta epailla
¨
tunnustusta, vanhimmat voivat sallia sen, etta viaton puoliso kan-
¨ ¨ ¨
taa Jehovan edessa itse vastuun siita, onko hanen avioeronsa
¨
raamatullinen. Jos han eroaa puolisostaan ja avioituu uudelleen,
oikeuskomiteaa ei perusteta.

¨ ¨ ¨ ¨
76. Mika tahansa seuraavista osoittaisi, etta viaton puoliso on paat-
¨ ¨ ¨ ¨
tanyt jattaa puolisonsa:
1) Viaton puoliso hakee avioeroa joko ennen kuin on
¨ ¨ ¨
saanut tietaa aviorikoksesta tai sen jalkeen.
¨ ¨ ¨
2) Viaton puoliso ilmaisee jollakin tavoin hyvaksyvansa
syyllisen puolison alulle paneman avioeron – joko ennen
¨ ¨ ¨
kuin on saanut tietaa aviorikoksesta tai sen jalkeen –
¨
esimerkiksi allekirjoittamalla avioeroon liittyvia asiakirjoja,
¨ ¨
joissa ilmaistaan, etta han ei vastusta avioeroa.
Joissakin maissa viattomalla puolisolla voi olla
mahdollisuus allekirjoittaa asiakirjoja, jotka koskevat
¨
elatusvelvollisuutta tai lasten huoltajuutta, ilman etta
¨ ¨ ¨
hanen tarvitsee ilmaista, onko han samaa mielta
¨
avioerosta. Tallaisten asiakirjojen allekirjoittaminen ei olisi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
osoitus siita, etta han on tehnyt paatoksen puolisonsa
¨ ¨ ¨
jattamisesta. (w00 15/12 s. 28–29.)
¨
3) Viaton puoliso sanoo antavansa anteeksi eika hae
¨
avioeroa mutta kieltaytyy olemasta sukupuolisuhteissa
¨ ¨
puolisonsa kanssa sen jalkeen kun han on kuullut
¨ ¨
aviorikoksesta. Taytyisi kuitenkin kulua pitka aika (vuosi
¨ ¨
tai jopa useita vuosia) ennen kuin tama olisi osoitus
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paatoksesta jattaa puoliso. Vanhinten ei tule ilmoittaa
¨ ¨ ¨
syylliselle puolisolle, etta tama on vapaa hakemaan
raamatullista avioeroa, ennen kuin he ovat olleet
¨ ¨ ¨
yhteydessa palvelusosastoon. On hyva muistaa, etta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
viatonta puolisoa ei vaadita paattamaan nopeasti,
¨
antaako han anteeksi vai ei.
¨ ¨ ¨
HAIRITSEVALLA TAVALLA TOIMIVIEN
MERKITSEMINEN
77. Toisinaan voi olla tarpeellista varoittaa seurakuntaa jostakusta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
henkilosta eli ”merkita” hanet. Tama voi olla tarpeen, jos han on

¨ ¨ ¨
osoittanut raikeaa piittaamattomuutta Jehovan normeja kohtaan,
¨ ¨
vaikkei han olisikaan harjoittanut sellaista vakavaa syntia, joka
¨ ¨
vaatisi oikeuskomitean kasittelya. (2. Tess. 3:6, 14, 15; w99 15/7
¨ ¨
s. 29–31.) Joku seurakuntaan kuuluva voisi esimerkiksi olla aa-
¨
rimmaisen laiska, kriittinen tai sellainen, joka jatkuvasti ”sekaan-
¨ ¨
tuu asioihin, jotka eivat kuulu hanelle” (2. Tess. 3:11). Merkitse-
¨ ¨ ¨
minen voi samoin olla tarpeen, jos henkilo juonittelee hyotyakseen
¨ ¨ ¨
toisista aineellisesti, jos hanen viihteensa tai ajanvietteensa on
¨ ¨
selvasti sopimatonta, jos han seurustelee ei-uskovan kanssa tai
¨
jos han seurustelee, vaikkei ole laillisesti tai raamatullisesti vapaa
avioitumaan. (od luku 14 kpl:t 9–12.)
¨ ¨ ¨
78. Jos hairitseva toiminta ei ole yleisesti toisten tiedossa eika se
¨ ¨
vaaranna seurakunnan hengellista hyvinvointia, henkilolle on ta-
vallisesti parasta antaa neuvoja yksityisesti. Varoittavan puheen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pitamisesta ei tule paattaa hataisesti. Jos henkilo ei kuitenkaan
ota neuvoja vastaan vaan jatkaa toimintaa, jolla on kielteinen vai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kutus toisiin, vanhimmisto voi paattaa, etta seurakunnalle pide-
¨ ¨ ¨ ¨
taan varoittava puhe. Vanhimmilta vaaditaan jarkevyytta ja ar-
¨
vostelukykya, kun he harkitsevat, onko toiminta niin vakavaa ja
¨ ¨ ¨ ¨
hairitsevaa, etta varoittava puhe on tarpeen.
79. Jos kastettu kristitty alkaa esimerkiksi seurustella ei-uskovan
¨ ¨
kanssa, vanhinten tulee ensin antaa hanelle neuvoja ja pyrkia aut-
¨ ¨ ¨
tamaan hanta (2. Kor. 6:14; w04 1/7 s. 30–31). Jos han kuitenkin
¨ ¨ ¨
toistuvista kehotuksista huolimatta jattaa itsepintaisesti Raama-
tun periaatteet huomiotta, vanhimmisto voi tulla siihen tulokseen,
¨ ¨ ¨ ¨
etta seurakunnalle on pidettava varoittava puhe. Jos henkilo alkaa
seurustella kastamattoman julistajan kanssa, saattaa olla, ettei
¨
varoittavaa puhetta tarvita, riippuen muun muassa siita, millaiset
¨
ovat tapaukseen liittyvat olosuhteet, millainen asenne kastetulla
¨ ¨ ¨ ¨
on ja missa maarin seurustelu hairitsee seurakuntaa. Kyseinen
¨
kristitty ei kuitenkaan noudata 1. Korinttilaiskirjeen 7:39:ssa ole-
¨ ¨ ¨
vaa kaskya avioitua ”vain Herrassa”, koska han seurustelee aiko-
¨
muksenaan menna naimisiin sellaisen kanssa, jota ei ole kastet-
¨
tu. Hanelle tulisi siksi antaa rakkaudellisia neuvoja.

¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
80. Jos henkilo lakkaa kayttaytymasta hairitsevasti, kukin vanhin voi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paattaa itse, milloin han jatkaa seuranpitoa henkilon kanssa. Kun
¨ ¨ ¨
vanhimmat ovat normaalissa kanssakaymisessa hanen kanssaan,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
se osoittaisi seurakunnalle, etteivat vanhimmat enaa pida hanta
¨
merkittyna.
ITSEMURHAYRITYS
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
81. Itsemurhayritys voi johtua siita, etta henkilo on erittain epatoivoi-
sessa tilanteessa tai vakavasti masentunut. Kun vanhimmat ovat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tekemisissa tallaisen henkilon kanssa, heidan tulee olla myotatun-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
toisia ja tarkkanakoisia sen suhteen, miten he kasittelevat asian.
Useimmissa tapauksissa oikeuskomiteaa ei tarvitse perustaa. (Ps.
88:3, 17, 18; Sananl. 15:13; Saarn. 7:7; g 4/14 s. 6–9.)

KOLMASTOISTA LUKU
Pornografia
Kappaleet
¨ ¨ ¨
Milloin asia pitaisi kasitella oikeuskomiteassa? .......................... 2–4
¨
Jos henkilo on nimitetty veli tai tienraivaaja ................................ 5–6
Paimentaminen ................................................................................................................ 7
¨ ¨ ¨
Kun harkitaan henkilon uudelleennimittamista .................................. 8
¨
1. Jos kristitylle on tullut tavaksi katsella pornografiaa, han tarvit-
see lujaa Raamattuun perustuvaa ohjausta rakkaudellisilta pai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
menilta paastakseen eroon tasta tavasta (Jaak. 5:14, 15). Jos
joku seurakuntaan kuuluva on tarkoituksellisesti katsellut porno-
grafiaa, vanhimmiston tulee valita kaksi vanhinta keskustelemaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanen kanssaan. Tehtavaan maarattyjen vanhinten tulee hankkia
¨ ¨
tapauksesta tarvittavat tiedot ja selvittaa, miten vakavaksi ongel-
¨
ma on kehittynyt. Jos henkilo on naimisissa, vanhinten tulee ys-
¨ ¨ ¨ ¨
tavallisesti kehottaa hanta kertomaan asiasta puolisolleen. Kun
¨
vanhimmat ovat tutkineet asiaa, heidan tulee kertoa havainnois-
taan vanhimmistolle. (Ks. 12:40–42.)
¨ ¨ ¨
MILLOIN ASIA PITAISI KASITELLA
OIKEUSKOMITEASSA?
2. Tarkoituksellinen pornografian katseleminen on synti (Matt. 5:
28, 29). Pornografian katselu voi johtaa seksiaddiktioon, kierou-
tuneisiin haluihin ja vakaviin avio-ongelmiin (Sananl. 6:27; lvs
¨
s. 121–123 kpl:t 9–12). Kaikki tapaukset eivat kuitenkaan vaadi
¨ ¨
kasittelya oikeuskomiteassa (ks. 12:1–2; w12 15/3 s. 30–31; w06
15/7 s. 31).
¨ ¨
3. Piintynyt, kenties pitkahkon aikaa jatkunut tapa katsella erityi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sen iljettavaa pornografiaa on raikeaa epapuhtautta, johon liittyy
PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 1 3. LUKU

PORNOGRAFIA
ahneutta, ja se vaatii oikeuskomitean muodostamista (Ef. 4:

¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
19). Pornografia on erityisen iljettavaa, jos se sisaltaa homo-
¨
seksuaalisuutta (seksia jonka osapuolet ovat samaa sukupuolta),
¨ ¨ ¨
ryhmaseksia, elaimiin sekaantumista, sadistista kidutusta, maso-
¨
kismia, joukkoraiskauksia, naisten pahoinpitelya tai lapsiporno-
¨
grafiaa. Homoseksuaalisen pornografian katseleminen on yhta
¨
vakava asia riippumatta siita, onko katselija samaa vai eri suku-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
puolta kuin henkilot, joiden valista seksia siina kuvataan. (Ks. 12:
14–15.)
¨
4. Jos kristitty on edistanyt pornografian katselua (onpa kyse erityi-
¨ ¨
sen iljettavista pornografian muodoista tai ei), se saattaa kertoa
¨ ¨
epakunnioittavasta ja ylimielisesta asenteesta, jolloin olisi perus-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
teita muodostaa oikeuskomitea hapeamattoman kaytoksen pe-
¨ ¨
rusteella. Tilanne voi olla tallainen esimerkiksi silloin, jos henkilo
¨ ¨ ¨
on nayttanyt toisille pornografiaa tai kannustanut heita katsele-
¨
maan sita. (Ks. 12:16–17.)
¨
JOS HENKILO ON NIMITETTY VELI TAI
TIENRAIVAAJA
¨
5. Jos vanhimmisto tulee siihen tulokseen, etta oikeuskomitean pe-
¨
rustaminen ei ole tarpeen, mutta pornografiaa katsellut henkilo
¨ ¨ ¨ ¨
on tienraivaaja, avustava palvelija tai vanhin, hanen patevyyttaan
tulee uudelleenarvioida (ks. 8:31–33; 9:4). Vanhimmiston tulee
¨
harkita seuraavia seikkoja: Millaista pornografiaa han on katsel-
¨
lut? Onko han katsellut pornografiaa lyhyesti vain muutamia ker-
toja, vai onko ollut kyse monia kuukausia tai jopa vuosia jat-
¨
kuneesta tavasta? Onko han samalla masturboinut? (Ks. 12:4.)
¨ ¨ ¨
Milloin han on viimeksi katsellut pornografiaa? Onko hanta jou-
¨
duttu aiemmin neuvomaan pornografian katselusta? Kertoiko han
¨ ¨
asiasta oma-aloitteisesti? Jos han on naimisissa, onko han ker-
¨
tonut ongelmasta puolisolleen? Miten asia on vaikuttanut heidan
¨ ¨ ¨
avioliittoonsa? Ketka muut tietavat ongelmasta? Jos muut ovat
¨ ¨ ¨ ¨
saaneet tietaa asiasta, kunnioittavatko he hanta edelleen? Onko
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanella sydamesta lahteva halu paasta eroon pornografian kat-
1 3. LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PORNOGRAFIA
¨ ¨ ¨
selusta? Salliiko hanen omatuntonsa hanen jatkaa palvelustehta-
¨ ¨ ¨
vassaan?
¨ ¨
6. Vanhimmisto voi tulla siihen tulokseen, etta henkilo on edelleen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pateva palvelemaan tehtavassaan, jos 1) han on katsellut vain
muutamia kertoja lyhyesti sellaista pornografiaa, joka ei ole luon-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
teeltaan erityisen iljettavaa, 2) hanella on sydamesta lahteva halu
¨ ¨ ¨
paasta eroon pornografian katselusta, 3) vanhimmat ovat va-
¨ ¨ ¨
kuuttuneita siita, etta han ei vastaisuudessa katsele pornogra-
¨ ¨
fiaa, 4) ne jotka ovat tietoisia asiasta, kunnioittavat hanta edel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
leen ja 5) hanen omatuntonsa sallii hanen jatkaa tehtavassaan.
¨ ¨
Toisaalta jos kristitty jatkaa pornografian katselua, hanta ei voi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
da pitaa esimerkillisena eika han siksi olisi pateva seurakunnan
¨ ¨ ¨ ¨
erikoistehtaviin. Tama patee, vaikkei aineisto olisikaan luonteel-
¨ ¨ ¨
taan erityisen iljettavaa.
PAIMENTAMINEN
¨ ¨ ¨
7. Kristitty, joka taistelee paastakseen eroon pornografian katselus-
¨ ¨ ¨ ¨
ta, tarvitsee saannollista tukea vanhimmilta. Se miten usein pai-
¨ ¨ ¨
mennuskaynteja tulisi tehda ja millaisia niiden tulisi olla, riippuu
¨
paljolti siita, miten vakavaksi ongelma on kehittynyt. Keskustelu-
¨ ¨ ¨
jen pohjana voidaan kayttaa Raamattuun perustuvaa aineistoa,
¨ ¨ ¨
jota ”uskollinen ja ymmartavainen orja” on tuottanut (Matt. 24:
¨ ¨ ¨
45). Vanhinten tulee tehda parhaansa auttaakseen henkiloa nou-
¨ ¨ ¨ ¨
dattamaan hyvaa hengellista ohjelmaa, johon sisaltyy rukoilemi-
nen, tutkiminen ja hengellisten asioiden mietiskely (Fil. 4:8). Jos
¨ ¨
henkilo on naimisissa ja hanen puolisonsa on kristitty, vanhinten
¨ ¨
tulee antaa hengellista tukea myos puolisolle.
¨
KUN HARKITAAN HENKIL
¨ ON
¨
UUDELLEENNIMITTAMISTA
¨ ¨ ¨ ¨
8. Pornografian vuoksi tehtavasta poistettua veljea voitaisiin harki-
ta uudelleen vanhimmaksi tai avustavaksi palvelijaksi vasta sitten
PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 1 3. LUKU

PORNOGRAFIA
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kun 1) han on riittavan pitkan ajan kuluessa osoittanut, etta han
¨ ¨
on saanut ongelman hallintaan, ja 2) hanella on seurakunnan ja
¨
oman perheensa kunnioitus (ks. 8:10). Kun harkitaan aiemmin
¨ ¨
vanhimpana palvelleen veljen uudelleennimittamista, on ratkais-
¨ ¨ ¨
tava, voidaanko hanet nimittaa suoraan vanhimmaksi. Jos porno-
¨ ¨ ¨
grafian katselu oli jatkunut pitkaan, hanen olisi parasta palvella
¨
ensin avustavana palvelijana. Mutta jos han oli katsellut vain muu-
taman kerran lyhyesti sellaista pornografiaa, joka ei ole luonteel-
¨ ¨ ¨ ¨
taan erityisen iljettavaa, ja han tunnusti asian vanhimmille oma-
¨ ¨
aloitteisesti, hanta voitaisiin suositella suoraan vanhimmaksi.
1 3. LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

¨
NELJ ASTOISTA LUKU
Lapsen
kaltoinkohtelu
Kappaleet
¨ ¨
Lain nakokulma ...................................................................................................... 6–10
Vangit ................................................................................................................................. 9
Lapsipornografia ja seksiviestit ................................................................. 10
¨ ¨
Seurakunnan nakokulma ....................................................................................... 11
Hengellisen tuen antaminen ...................................................................... 12–17
¨
Syytosten tutkiminen .............................................................................................. 18
Oikeuskomitea ............................................................................................................... 19
Takaisinottokomitea ........................................................................................ 20–21
Rajoitukset ............................................................................................................... 22–24
Arkistointi .......................................................................................................................... 25
Muutto toiseen seurakuntaan ................................................................ 26–27
Viranomaisten antamat ilmoitukset .......................................................... 28
¨ ¨
Tapaukset joihin liittyy ainoastaan alaikaisia ......................... 29–30
¨ ¨
1. Jos vanhimmat saavat tietaa tapauksesta, johon liittyy lapsen kal-
¨ ¨ ¨
toinkohtelua, heidan tulee toimia tarkoin tassa luvussa annettu-
jen ohjeiden mukaisesti. Ohjeiden noudattaminen auttaa suojele-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
maan alaikaisia ja estamaan sen, ettei Jehovan nimelle aiheudu
¨ ¨ ¨
hapeaa. (Jes. 32:1, 2; 1. Piet. 2:12; w19.05 s. 8–13.)
¨ ¨ ¨
2. Tassa luvussa esitetyt ohjeet soveltuvat riippumatta siita, kum-
¨
paa sukupuolta uhri tai lapsen kaltoinkohtelusta syytetty on. Tas-
¨ ¨ ¨
sa luvussa olevat viittaukset lapsen vanhempiin tai perheenpaa-
¨ ¨ ¨
han soveltuvat yhta lailla myos lapsen laillisiin huoltajiin.

LAPSEN KALTOINKOHTELU
¨
3. Lapsen kaltoinkohtelulla tarkoitetaan alaikaisen seksuaalista hy-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaksikayttoa tai fyysista kaltoinkohtelua. Kaltoinkohtelusta on
¨ ¨ ¨ ¨
kyse myos silloin kun vanhempi syyllistyy alaikaisen aarim-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
maiseen laiminlyontiin. Lapsen seksuaalinen hyvaksikaytto on
¨ ¨
seksuaalinen kieroutuma, ja silla tarkoitetaan yleensa yhdyn-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa alaikaisen kanssa, anaali- tai suuseksia alaikaisen kanssa,
¨ ¨ ¨
alaikaisen sukupuolielinten, rintojen tai pakaroiden hyvailya, ala-
¨ ¨ ¨ ¨
ikaisen seksuaalista tirkistelya, itsensa paljastamista alaikaisen
¨ ¨
nahden tai alaikaisen houkuttelemista seksuaalisiin tekoihin. Jois-
¨ ¨ ¨
sakin tapauksissa lapsen seksuaaliseksi hyvaksikaytoksi katso-
¨ ¨ ¨
taan myos se, etta on tekemisissa lapsipornografian kanssa tai
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
etta lahettelee alaikaisen kanssa seksuaalissavytteisia viesteja tai
kuvia.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
4. Raamatun mukaan lapsen seksuaalinen hyvaksikaytto on torkea
synti (5. Moos. 23:17, 18; Gal. 5:19–21; w97 1/2 s. 29). Jehovan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
todistajat pitavat lapsen seksuaalista hyvaksikayttoa inhottava-
¨ ¨
na (Room. 12:9). Seurakunta ei siksi millaan tavoin suojele ke-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taan tallaiseen vastenmieliseen rikokseen syyllistynytta henkiloa
¨ ¨
syntisen toimintansa seurauksilta. Seurakunta kasittelee hyvaksi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kayttoa koskevia syytoksia vain hengellisesta nakokulmasta, eika
sen tarkoitus ole korvata viranomaisten tutkintaa (Room. 13:1–4).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Jos tallainen syytos tulee vanhinten tietoon, heidan tulee selittaa
¨ ¨
selvasti uhrille, hanen vanhemmilleen tai kenelle tahansa muulle
¨ ¨
asiasta kertoneelle, etta heilla on oikeus ilmoittaa asiasta viran-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
omaisille. Vanhinten ei tule arvostella ketaan, joka paattaa ilmoit-
taa asiasta viranomaisille. (Gal. 6:5.)
¨ ¨
5. Raamatun mukaan paaasiallinen vastuu lasten opettamisesta ja
¨
suojelemisesta on lasten vanhemmilla (Ef. 6:4). Hengellisina pai-
menina seurakunnan vanhimmat voivat kuitenkin auttaa lasten
¨ ¨
vanhempia huolehtimaan tasta raamatullisesta velvollisuudesta.
¨ ¨ ¨
Hyodyllista aineistoa siita, miten vanhemmat voivat suojella lap-
¨
siaan, loytyy julkaisuistamme ja verkkosivustoltamme (w19.05
s. 12–13).

¨ ¨
LAIN NAKOKULMA
¨ ¨
6. Lapsen kaltoinkohtelu on rikos. Joissakin oikeusjarjestelmissa laki
¨ ¨
velvoittaa henkilon ilmoittamaan viranomaisille, jos han saa tie-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa lapsen kaltoinkohteluun liittyvasta epailyksesta. (Room. 13:
1–4.)
7. Aina kun vanhinten tietoon tulee lapsen kaltoinkohtelua koskeva
¨ ¨ ¨ ¨
epailys, kahden vanhimman tulee soittaa valittomasti haaratoi-
¨
miston lakiosastolle voidakseen varmistaa, etta lapsen kaltoin-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kohtelun ilmoitusvelvollisuutta koskevaa lainsaadantoa noudate-
¨ ¨ ¨
taan. Lakiosastolle tulee soittaa myos siina tapauksessa, etta
¨ ¨ ¨ ¨
kummatkin osapuolet ovat alaikaisia. Vanhinten ei tule pyytaa
¨ ¨ ¨ ¨
uhria, syytettya eika ketaan muutakaan soittamaan lakiosastolle
¨
vanhinten puolesta. Vanhinten tulee soittaa lakiosastolle myos
seuraavissa tilanteissa:
¨
1) Vaitetty kaltoinkohtelu tapahtui useita vuosia sitten.
¨
2) Vaitetty kaltoinkohtelu perustuu vain yhden todistajan
lausuntoon.
¨ ¨
3) Vaitetyssa kaltoinkohtelutapauksessa uskotaan olevan
kyse torjutuista muistoista.
4) Kaltoinkohtelusta syytetty tai sen uhri on sittemmin
kuollut.
¨ ¨
5) Vaitetysta kaltoinkohtelusta on jo saatettu ilmoittaa
viranomaisille.
6) Kaltoinkohtelusta syytetty tai sen uhri kuuluu johonkin
toiseen seurakuntaan.
7) Kaltoinkohtelusta syytetty ei ole Jehovan todistaja mutta
¨
on seurakunnan yhteydessa.
¨
8) Vaitetty kaltoinkohtelu tapahtui ennen kuin syytetty tai
uhri kastettiin.

¨
9) Vaitetyn kaltoinkohtelun uhri on jo aikuinen.
¨ ¨ ¨
10) Vaitetty kaltoinkohtelu tapahtui menneisyydessa, eika
¨ ¨ ¨ ¨
ole selvyytta siita, pyysivatko seurakunnan vanhimmat
ohjeita lakiosastolta.
8. Lakiosasto antaa asiassa lainopillisia neuvoja tapaukseen sovel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tuvan lainsaadannon mukaisesti. Mikali lapsen kaltoinkohtelusta
¨
syytetty on seurakuntanne yhteydessa, kahden vanhimman tulee
puhelun aikana ilmoittaa lakiosastolle syytetyn koko nimi, syn-
¨ ¨ ¨ ¨
tymaaika ja mahdollinen kastepaiva. Sen jalkeen kun vanhimmat
¨ ¨
ovat keskustelleet lakiosaston kanssa, puhelu siirretaan palvelus-
osastolle.
¨ ¨ ¨
9. Vangit. Kahden vanhimman tulee valittomasti soittaa lakiosas-
tolle kaikista kastetuista ja kastamattomista vangeista, joita on
syytetty lapsen kaltoinkohtelusta ja jotka ovat nyt seurakunnan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
yhteydessa. Tama koskee myos niita, jotka osallistuvat vankilas-
¨
sa jarjestettyihin seurakunnan kokouksiin. Joissakin tapauksissa
¨ ¨ ¨
vanhimmilla ei ehka ole mahdollisuutta saada tietaa, millaisen ri-
¨
koksen vanki on tehnyt, mutta jos he saavat tietoonsa, etta ta-
¨ ¨ ¨
paus koskee lapsen kaltoinkohtelua, heidan tulee soittaa valitto-
¨
masti lakiosastolle.
¨ ¨
10. Lapsipornografia ja seksiviestit. Jos vanhimmat saavat tietaa,
¨ ¨
etta joku seurakunnan yhteydessa oleva aikuinen on ollut tekemi-
¨ ¨ ¨
sissa lapsipornografian kanssa, kahden vanhimman tulee valitto-
¨ ¨ ¨ ¨
masti soittaa lakiosastolle. Lakiosastolle tulee soittaa valittomasti
¨ ¨ ¨ ¨
myos silloin, kun vanhimmat saavat tietaa, etta joku seurakunnan
¨ ¨ ¨
yhteydessa oleva aikuinen tai alaikainen on lahetellyt seksuaa-
¨ ¨ ¨ ¨
lissavytteisia viesteja tai kuvia alaikaisen kanssa. Lakiosastoon
¨ ¨
ei tarvitse olla yhteydessa silloin, kun kaikki tallaisen viestittelyn
osapuolet ovat aikuisia.
¨ ¨
SEURAKUNNAN NAKOKULMA
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
11. Seurakunnan nakokulmasta lapsen seksuaalisella hyvaksikaytol-

¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
la ei tarkoiteta tilanteita, joissa aikuisikaa lahestyva alaikainen
suostuu omasta tahdostaan sukupuolisuhteisiin muutamaa vuot-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta hanta vanhemman aikuisen kanssa, eika myoskaan yleisesti
¨ ¨
ottaen tilanteita, joissa kaikki osapuolet ovat alaikaisia (ks. 14:
¨ ¨ ¨ ¨
29–30). Sen sijaan tarkoitamme seksuaalisella hyvaksikaytolla ti-
lanteita, joissa aikuinen on syyllistynyt pienen tai nuoren lapsen
¨ ¨ ¨ ¨
seksuaaliseen hyvaksikayttoon tai on ollut seksuaalisessa kans-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sakaymisessa aikuisikaa lahestyvan alaikaisen kanssa vastoin ta-
¨
man tahtoa.
HENGELLISEN TUEN ANTAMINEN

¨
12. Kun joku lahestyy vanhimpia asiassa, joka liittyy lapsen kaltoin-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kohteluun, heidan tulee kuunnella hanta empaattisesti ja myota-
¨ ¨ ¨ ¨
tuntoisesti. On erityisen tarkeaa antaa hengellista tukea seksuaa-
¨ ¨ ¨ ¨
lisen hyvaksikayton uhreille ja heidan perheilleen. (Jes. 32:1, 2;
Ef. 4:32; 1. Piet. 5:2.)
¨ ¨
13. Vanhinten tulee aina tyoskennella pareittain, kun he auttavat pai-
¨ ¨
mennustyossa sellaista aikuista sisarta, joka on lapsena joutunut
¨ ¨
kaltoinkohtelun uhriksi. Kenenkaan vanhimman ei tule koskaan
¨ ¨
tulla sellaisen sisaren ainoaksi uskotuksi, joka ei ole hanen lahi-
sukulaisensa. (Ks. 25:12.)
¨ ¨ ¨ ¨
14. Kun vanhimmat auttavat paimennustyossa alaikaista kaltoinkoh-
¨ ¨ ¨
telun uhria, heidan tulee tyoskennella pareittain ja lapsen van-
¨ ¨ ¨ ¨
hempien tulee olla lasna (5. Moos. 6:6, 7; Ef. 6:4). Tietenkaan
silloin kun kaltoinkohtelusta syytetty on jompikumpi lapsen van-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hemmista, taman ei tule olla lasna. Mikali kumpikaan vanhem-
¨ ¨
mista ei voi olla mukana keskustelussa, lasna tulee olla joku muu
¨
seurakuntaan kuuluva aikuinen, joka on uhrin luottohenkilo.
¨ ¨
15. Hengellisina paimenina vanhinten tulee olla hyvia kuuntelijoita
¨
(Sananl. 21:13; Jaak. 1:19). Jotkut kaltoinkohtelun uhrit eivat
¨ ¨ ¨
ehka halua puhua siita, mita he ovat joutuneet kokemaan. Toi-
¨ ¨
saalta jotkut toiset ovat saaneet apua siita, etta he ovat voineet

¨ ¨ ¨
puhua myotatuntoisille vanhimmille, jotka ovat hyvia kuuntelijoita
¨ ¨
ja osaavat puhua lohduttavasti kayttaen Jumalan sanaa. (Sananl.
12:25; Jaak. 5:13–15; 1. Tess. 5:14.) Vanhinten tahdikkaat kysy-
¨ ¨
mykset voivat auttaa henkiloa ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuk-
¨ ¨
siaan. Vanhinten ei kuitenkaan tule esittaa tarpeettomia kysymyk-
¨ ¨ ¨
sia kaltoinkohteluun liittyvista yksityiskohdista tai kysya samoista
asioista moneen kertaan. Vanhimmat voivat kertoa lohduttavia
¨ ¨ ¨
esimerkkeja Raamatun henkiloista, joilla oli vaikea lapsuus mutta
joista tuli uskollisia Jehovan palvelijoita. Aikanaan Jehova Juma-
¨ ¨
la tulee ”parantamaan ne, joiden sydan on sarkynyt”. (Ps. 30:2;
94:19; 147:3; w19.05 s. 14–20; w11 15/10 s. 23–27; w01 15/4
s. 25–28; w84 1/1 s. 27–31; g 7/09 s. 6–9; g91 8/10 s. 3–11.)
¨
16. Koska vanhinten aika on rajallista ja heidan on huolehdittava
¨ ¨
muistakin asioista, kuten oman perheensa hengellisista, tunne-
¨ ¨
peraisista ja aineellisista tarpeista, vanhinten on oltava tasapai-
¨ ¨ ¨ ¨
noisia siina, miten paljon he kayttavat aikaa kaltoinkohtelun uhrin
auttamiseen. Joissakin tapauksissa uhri voi haluta vanhimmilta
¨ ¨
enemman huomiota ja tukea kuin heidan on mahdollista antaa.
¨
Siksi jotkut vanhimmat ovat havainneet hyvaksi asettaa rajat sil-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
le, kuinka paljon he kayttavat tahan aikaa. Monet kaltoinkohtelun
¨ ¨
uhrit saattavat silti tarvita useita paimennuskaynteja. Vaikka olo-
¨
suhteet rajoittaisivat sita, miten paljon vanhimmat voivat antaa
¨ ¨ ¨ ¨
apua tallaiselle henkilolle, heidan tulee kuitenkin osoittaa, etta he
¨ ¨ ¨ ¨
ovat kiinnostuneita hanesta ja haluavat auttaa hanta mahdolli-
¨ ¨ ¨
suuksiensa mukaan. He voivat esimerkiksi esittaa hanelle joitakin
¨ ¨ ¨
rohkaisun sanoja, vakuuttaa, etta Jehova rakastaa hanta, lukea
¨ ¨
jonkin sopivan raamatunkohdan ja esittaa rukouksen.
¨ ¨
17. Vanhinten antaman hengellisen avun lisaksi uhri tai hanen per-
¨ ¨
heensa saattaa haluta myos muuta apua. Sisar, jota on kohdel-
¨ ¨
tu lapsena kaltoin, saattaa esimerkiksi etsia henkista tukea ja roh-
kaisua joltakulta empaattiselta sisarelta (Sananl. 17:17). Jotkut
¨ ¨ ¨
uhrit tai heidan perheensa saattavat hakea apua myos joltakulta
mielenterveysalan ammattilaiselta, kuten psykiatrilta, psykologil-
¨
ta tai terapeutilta. Tallaisen avun hakeminen on jokaisen henki-

¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lokohtainen ratkaisu (Gal. 6:5). Jos vanhimmilta pyydetaan tahan
¨
liittyvia neuvoja, he voivat viitata sopiviin Raamatun periaattei-
¨
siin seka julkaisuissamme olevaan aineistoon (w15 15/9 s. 9–11;
w08 15/11 s. 23–27).
¨
SYYTOSTEN TUTKIMINEN
¨ ¨
18. Vanhimmat saattavat kuulla lapsen seksuaaliseen hyvaksikayt-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
toon liittyvasta syytoksesta suoraan uhrilta, uhrin vanhemmilta
¨ ¨ ¨
tai joltakulta uhrin luottohenkilolta. Sen jalkeen kun vanhimmat
¨
ovat pyytaneet ohjeita haaratoimistosta, vanhimmiston tulee va-
lita kaksi vanhinta tutkimaan asiaa, jos syytetty on seurakunnan
¨
julistaja. Naiden vanhinten tulee noudattaa huolellisesti raama-
¨ ¨ ¨ ¨
tullisia menettelytapoja ja ohjeita, joita esitetaan tassa luvussa
¨ ¨ ¨ ¨
seka luvussa 12. Kun vanhimmat tutkivat asiaa tai kasittelevat sita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
oikeuskomiteassa, heidan ei tule koskaan pyytaa hyvaksikayton
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
uhria esittamaan syytostaan syytetyn lasna ollessa. Useimmiten
vanhimmat voivat saada tarvittavat tiedot lapsen vanhemmilta.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Lisaksi vanhimmilla saattaa jo olla riittavasti todisteita vaarinteon
¨ ¨ ¨
vahvistamiseksi. (Ks. 12:40–42.) Jos seksuaalisen hyvaksikayton
¨ ¨ ¨ ¨
uhri on alaikainen ja tehtavaan valitut kaksi vanhinta ovat jos-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tain poikkeuksellisesta syysta sita mielta, etta heidan olisi tar-
peen keskustella uhrin kanssa, vanhinten tulee olla ensin yhtey-
¨
dessa haaratoimiston palvelusosastoon.
OIKEUSKOMITEA
¨
19. Jos vanhimmisto tulee siihen tulokseen, etta lapsen seksuaali-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sesta hyvaksikaytosta on riittavasti raamatullisesti hyvaksyttavia
todisteita oikeuskomitean muodostamiseen, vanhimmiston koor-
¨
dinaattorin tulee ottaa yhteytta kierrosvalvojaan (ks. 12:40–42;
15:1–2). Kierrosvalvoja valitsee jonkun kokeneen vanhimman oi-
¨
keuskomitean puheenjohtajaksi. Jos henkilo valittaa oikeuskomi-
¨ ¨ ¨ ¨
tean paatoksesta, kierrosvalvoja muodostaa valituskomitean,
¨
joka koostuu kokeneista vanhimmista, ja valitsee jonkun heista

¨ ¨ ¨
puheenjohtajaksi (ks. 17:1). Mikali vaarinteko on vahvistettu ta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pahtuneeksi eika vaarintekija ilmaise katumusta, hanet tulee
¨ ¨ ¨
erottaa seurakunnasta (ks. 16:26–31). Jos vaarintekija osoit-
¨ ¨
taa katumusta ja hanta ojennetaan, ojennuksesta tulee ilmoittaa
seurakunnalle seuraavassa viikkokokouksessa (ks. 16:20–25). Il-
¨
moituksen esittaminen suojelee seurakuntaa. Oikeuskomiteaa ei
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
muodosteta kasittelemaan hyvaksikayton uhrin asiaa, koska han
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ei ole syyllinen vaarintekoon. Jos alaikainen on ollut osallinen vaa-
¨ ¨ ¨
rintekoon omasta tahdostaan ja vanhimmisto on sita mielta, etta
¨ ¨ ¨
hanen asiansa tulisi kasitella oikeuskomiteassa, kahden vanhim-
¨ ¨
man tulee soittaa palvelusosastolle ennen kuin asiassa edetaan.
TAKAISINOTTOKOMITEA
¨ ¨ ¨
20. Jos lapsen seksuaalisen hyvaksikayton johdosta erotettu hen-
¨
kilo anoo takaisin seurakuntaan, vanhimmiston koordinaatto-
¨
rin tulee ottaa yhteytta oman seurakuntansa kierrosvalvojaan
¨ ¨ ¨
ja kertoa, ketka veljet palvelivat alkuperaisessa oikeuskomiteas-
sa. Kierrosvalvoja valitsee takaisinottokomitean puheenjohtajaksi
¨ ¨ ¨ ¨
jonkun kokeneen vanhimman. Jos komitea paattaa ottaa anojan
takaisin seurakuntaan, kahden komiteaan kuuluvan vanhimman
¨ ¨ ¨
tulee soittaa palvelusosastolle valittomasti. Takaisinottamisesta ei
¨ ¨
tule ilmoittaa henkilolle itselleen eika seurakunnalle ennen kuin
vanhimmat ovat keskustelleet palvelusosaston kanssa. (Ks. 19:
10–12.)
¨ ¨ ¨ ¨
21. Jos lapsen seksuaalisen hyvaksikayton johdosta erotettu henkilo
¨ ¨ ¨
on muuttanut ja jattaa takaisinottoanomuksen eri seurakuntaan
¨ ¨
kuin missa hanet erotettiin, uuden seurakunnan vanhimmiston
¨
koordinaattorin tulee ottaa yhteytta omaan kierrosvalvojaan-
sa. Kierrosvalvoja valitsee takaisinottokomitean puheenjohtajaksi
jonkun kokeneen vanhimman. Jos takaisinottokomitea suositte-
¨ ¨
lee, etta henkilo otettaisiin takaisin seurakuntaan, komitean tu-
¨ ¨
lee ottaa yhteytta henkilon aiemman seurakunnan vanhimmiston
¨
koordinaattoriin, joka on yhteydessa omaan kierrosvalvojaansa ja
¨ ¨ ¨ ¨
kertoo hanelle, ketka veljet palvelivat alkuperaisessa oikeuskomi-

¨ ¨
teassa. Tama kierrosvalvoja valitsee aiemman seurakunnan takai-
sinottokomitean puheenjohtajaksi jonkun kokeneen vanhimman.
Jos aiempaan seurakuntaan perustettu komitea on samaa miel-
¨ ¨
ta henkilon takaisinottamisesta, kumpikin takaisinottokomitea va-
¨ ¨ ¨
litsee kaksi vanhinta soittamaan palvelusosastolle valittomasti.
¨ ¨
Takaisinottamisesta ei tule ilmoittaa henkilolle itselleen eika kum-
mallekaan seurakunnalle ennen kuin vanhimmat ovat keskustel-
leet palvelusosaston kanssa. (Ks. 19:10–12.)
RAJOITUKSET
22. Jos palvelusosasto antaa erityisohjeita, vanhinten tulee noudat-
¨ ¨
taa niita tarkasti. Tallaisia erityisohjeita annetaan esimerkiksi seu-
¨ ¨ ¨ ¨
raavissa tilanteissa: 1) hyvaksikayttoon syyllistynyt kastettu tai
¨ ¨ ¨
kastamaton julistaja osoittaa katumusta ja saa jaada seurakun-
¨ ¨ ¨ ¨
taan, 2) hyvaksikayton johdosta erotettu henkilo otetaan takaisin
¨ ¨
seurakuntaan, 3) syyllisyytensa kiistanyt kastettu tai kastamaton
¨
julistaja saa oikeudessa tuomion lapsen seksuaalisesta hyvaksi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaytosta, 4) henkilosta, jota pidetaan yleisesti paikkakunnalla tai
seurakunnassa lasten ahdistelijana, tulee kastamaton tai kastet-
tu julistaja.
23. Palvelusosaston antamat erityisohjeet koskevat muun muassa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sita, missa maarin kyseisen henkilon osallistumista kenttapalve-
¨ ¨ ¨
lukseen ja muuhun seurakunnan toimintaan seka kanssakaymista
¨
alaikaisten kanssa tulee rajoittaa. Palvelusosasto ohjeistaa van-
¨ ¨ ¨
himpia kertomaan kyseiselle henkilolle, etta hanen ei tule kos-
¨ ¨ ¨ ¨
kaan olla kahden kesken alaikaisen kanssa, ystavystya alaikaisten
¨ ¨ ¨ ¨
kanssa tai ilmaista kiintymysta alaikaisia kohtaan. Lisaksi palve-
lusosasto ohjeistaa vanhimpia varoittamaan seurakunnan yhtey-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dessa olevia perheenpaita siita, etta heidan on tarpeen valvoa
¨ ¨ ¨ ¨
alaikaisten lastensa kanssakaymista kyseisen henkilon kanssa.
¨ ¨
Vanhinten tulee varoittaa perheenpaita vain jos palvelusosasto
¨ ¨ ¨ ¨
pyytaa toimimaan niin. Jos seurakuntaan nimitetaan tai seura-
kuntaan muuttaa uusia vanhimpia, vanhimmiston koordinaattorin

¨ ¨
tulee varmistaa, etta he ovat tietoisia tallaisista palvelusosaston
antamista erityisohjeista.
¨ ¨ ¨ ¨
24. Lapsen seksuaaliseen hyvaksikayttoon syyllistyneelle ei tule an-
¨ ¨ ¨ ¨
taa mitaan seurakunnan palvelustehtavia moniin vuosiin, jos kos-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaan. Tahan sisaltyvat myos pienelta vaikuttavat tehtavat. Paa-
¨ ¨ ¨ ¨
valin Timoteukselle antamaa neuvoa ”Ala koskaan laita kasiasi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hataisesti kenenkaan paalle alaka tule osalliseksi toisten syntei-
¨ ¨ ¨
hin” on erityisen tarkeaa soveltaa niihin kastettuihin aikuisiin, jot-
¨ ¨ ¨ ¨
ka ovat syyllistyneet lapsen hyvaksikayttoon (1. Tim. 5:22; w97
¨ ¨ ¨
1/1 s. 26–29). Jos seurakunnan vanhimmisto on sita mielta, etta
¨ ¨ ¨
jollekulle vuosikymmenia sitten lapsen seksuaaliseen hyvaksikayt-
¨ ¨ ¨ ¨
toon syyllistyneelle voitaisiin nyt antaa pienempia palvelustehta-
¨ ¨ ¨ ¨
via (kuten mikrofoneista, lavasta, aani- ja videolaitteista, yleison-
¨ ¨
palvelusta, tileista, julkaisuista tai alueista huolehtiminen), heidan
tulee valita kaksi vanhinta soittamaan palvelusosastolle. Henki-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lolle ei tule antaa mitaan seurakunnan palvelustehtavia ennen
¨ ¨
kuin nama vanhimmat ovat keskustelleet palvelusosaston kanssa.
ARKISTOINTI
¨ ¨
25. Seurakunnan yhteydessa olevia lapsen seksuaalisesta hyvaksi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaytosta syytettyja (olipa syytokset naytetty toteen tai ei) koske-
¨ ¨ ¨
vat tiedot, mukaan lukien esittelykirjeet, tulee sailyttaa kirjekuo-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ressa, jonka paalla on kyseisen henkilon nimi ja teksti ”Ala havita”.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Tata kirjekuorta tulee sailyttaa seurakunnan luottamuksellisessa
¨ ¨ ¨ ¨
arkistossa. Samassa kirjekuoressa sailytetaan myos mahdollista
Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta -lomaketta (S-77), jota ei
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tule havittaa, vaikka henkilo otettaisiin myohemmin takaisin seu-
rakuntaan.

¨ ¨ ¨ ¨ ¨
26. Jos lapsen seksuaalisesta hyvaksikaytosta syytetty henkilo (oli-
¨ ¨
pa syytos naytetty toteen tai ei) muuttaa pois seurakunnasta,

¨ ¨ ¨
kahden vanhimman tulee soittaa valittomasti lakiosastolle. En-
¨
nen lakiosastolle soittamista vanhinten olisi hyva ottaa selville
¨ ¨
sen seurakunnan nimi, johon henkilo on muuttamassa, mikali se
¨
on tiedossa. Lakiosastolle tulee soittaa silloinkin, kun kyseessa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
on erotettu henkilo, henkilo, joka asuu saannollisesti kahdella eri
¨ ¨
paikkakunnalla, tai vanki, joka siirretaan suorittamaan rangais-
tustaan toiselle paikkakunnalle tai vapautetaan vankilasta. Seura-
¨ ¨ ¨
kunnan palveluskomitean ei tule lahettaa uuteen seurakuntaan
¨ ¨ ¨ ¨
mitaan tietoja henkilosta ennen kuin he ovat saaneet lainopillisia
neuvoja lakiosastolta ja muita ohjeita palvelusosastolta.
¨ ¨ ¨ ¨
27. Kun vanhimmat saavat tietaa, etta lapsen seksuaalisesta hyvaksi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaytosta syytetty henkilo (olipa syytos naytetty toteen tai ei)
¨
on muuttanut heidan seurakuntaansa, kahden vanhimman tu-
¨ ¨ ¨
lee soittaa valittomasti lakiosastolle. Lakiosastolle tulee soittaa
¨ ¨ ¨
silloinkin, kun kyseessa on erotettu henkilo, henkilo, joka asuu
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
saannollisesti kahdella eri paikkakunnalla, tai vanki, joka siirretaan
suorittamaan rangaistustaan kyseiselle paikkakunnalle tai vapau-
¨ ¨
tetaan vankilasta. Jos henkilo on erotettu ja han asuu seurakun-
¨ ¨
nan alueella, vanhinten tulee merkita henkilo aluekorttiin kielto-
paikaksi.
VIRANOMAISTEN ANTAMAT ILMOITUKSET

28. Joissakin maissa viranomaiset saattavat ilmoittaa vanhimmille,
¨ ¨ ¨
etta alueella asuu seksuaalirikollinen. Tama ilmoitus saattaa si-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
saltaa henkilon osoitteen ja kuvauksen siita, millaisiin rikoksiin han
¨ ¨ ¨ ¨
on syyllistynyt. Vanhinten tulee talloin merkita henkilo aluekort-
tiin kieltopaikaksi.
TAPAUKSET
¨ ¨ JOIHIN LIITTYY AINOASTAAN
ALAIKAISIA
¨ ¨
29. Miten vanhinten tulee toimia, kun alaikaiset syyllistyvat sopimat-
¨ ¨ ¨
tomaan seksuaaliseen toimintaan keskenaan? Kuten edella on

¨ ¨ ¨
mainittu, myos tassa tapauksessa kahden vanhimman tulee soit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa valittomasti lakiosastolle. Seurakunnan nakokulmasta sellai-
¨ ¨
sia tapauksia, joissa alaikaiset ovat seksuaalisessa kanssakaymi-
¨ ¨ ¨ ¨
sessa keskenaan, ei yleisesti ottaen pideta lapsen seksuaalisena
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hyvaksikayttona. Tallainen vaara toiminta on joka tapauksessa
¨ ¨ ¨ ¨
vakavaa, olivatpa henkilot minka ikaisia tahansa, ja se saattaa
¨ ¨
jopa vaatia oikeuskomitean kasittelya. Vanhimmiston tulee yhdes-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sa lasten vanhempien kanssa huolehtia siita, etta vaaraan toimin-
¨ ¨
taan syyllistyneet alaikaiset saavat hengellista apua. Jos jostakin
¨ ¨ ¨
nimenomaisesta tapauksesta heraa kysymyksia, vanhinten tulee
soittaa palvelusosastolle. (Ks. 15:15.)
¨ ¨ ¨
30. Jos kastetut alaikaiset ovat lahetelleet toisilleen seksiviesteja,
¨ ¨ ¨
vanhimmilta vaaditaan hyvaa arvostelukykya, kun he arvioivat,
¨ ¨ ¨
onko vaarinteko niin vakava, etta se vaatii oikeuskomitean muo-
¨ ¨
dostamista. Hyodyllista aineistoa on julkaistu Vartiotornin 15. 7.
¨ ¨
2006 ”Lukijoiden kysymyksia” -palstalla. Vanhinten tulee perehtya
¨ ¨
hyvin tahan aineistoon, ennen kuin he ratkaisevat, onko kastet-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tu alaikainen syyllistynyt raikeaan epapuhtauteen tai hapeamat-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tomaan kaytokseen. (Ks. 12:14–17.) Jos kastettu alaikainen jatkaa
¨ ¨ ¨
tallaista toimintaa, vaikka hanta on neuvottu asiasta, oikeus-
¨
komitean perustaminen olisi yleensa tarpeen. Kutakin tapaus-
¨
ta taytyy kuitenkin harkita erikseen. Joka tapauksessa vanhim-
¨ ¨
miston tulee yhdessa lasten vanhempien kanssa huolehtia siita,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
etta vaaraan toimintaan syyllistyneet alaikaiset saavat hengellis-
¨ ¨ ¨
ta apua. Jos jostakin nimenomaisesta tapauksesta heraa kysy-
¨
myksia, vanhinten tulee soittaa palvelusosastolle.

VIIDESTOISTA LUKU
¨ ¨
Vaarintekotapauksen
¨
kasittelyyn valmistautuminen
Kappaleet
¨
Oikeuskomitean jasenten ja puheenjohtajan valitseminen 1–3
Oikeuskomitean vakava vastuu .................................................................. 4–6
Syytetyn kutsuminen oikeuskomitean kuultavaksi .................. 7–11
Jos syytetty on naimisissa ........................................................................ 12–14
¨
Jos syytetty on kastettu alaikainen tai nuori aikuinen ............ 15
Jos syytetty on vankilassa ................................................................................. 16
¨
Jos syytetylla on itsemurha-ajatuksia ..................................................... 17
Jos syytetty uhkaa oikeustoimilla ...................................................... 18–20
¨
OIKEUSKOMITEAN JASENTEN JA
PUHEENJOHTAJAN VALITSEMINEN
¨ ¨ ¨ ¨
1. Vanhimmisto ratkaisee, onko vakavasta vaarinteosta riittavasti
¨ ¨
todisteita oikeuskomitean muodostamiseksi ja ketka olisivat pa-
¨ ¨ ¨ ¨
tevimmat kasittelemaan kyseisen tapauksen. Tapausta ei tarvit-
¨ ¨
se kasitella yksityiskohtaisesti koko vanhimmiston kesken, mutta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmistolle on esitettava riittavasti tietoja, jotta se voi tehda
¨ ¨ ¨ ¨
asiassa ratkaisun. Jos oikeuskomitea paatetaan muodostaa, ko-
¨ ¨
kouksessa lasna olevat vanhimmat valitsevat komitean puheen-
¨ ¨ ¨
johtajan ja muut jasenet (ks. 14:19, jos vaarinteko liittyy lapsen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seksuaaliseen hyvaksikayttoon). Tehtavaan tulee valita tarkka-
¨ ¨ ¨ ¨
nakoisia ja tasapainoisia vanhimpia. Oikeuskomitean jaseniksi
¨
voidaan valita myos uudempia vanhimpia, mutta on tavallisesti
¨ ¨
parasta, etta he palvelevat ensin yhdessa kokeneempien vanhin-
¨
ten kanssa. He eivat kuitenkaan koskaan toimisi vain tarkkaili-
jan roolissa. Komitea koostuu tavallisesti kolmesta vanhimmasta,

¨ ¨ ¨
VA ARINTEKOTAPAUKSEN K ASITTELYYN VALMISTAUTUMINEN
mutta jos tapaus on monimutkainen, komiteaan voidaan valita

¨
nelja tai jopa viisi kokenutta vanhinta.
¨ ¨
2. Oikeuskomitean jaseneksi ei ole hyva valita sellaista vanhinta, jota
¨ ¨ ¨
kohtaan syytetylla on voimakkaita kielteisia tunteita. Yleensa ko-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mitean jaseneksi ei tulisi myoskaan valita syytetyn lahisukulais-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta, liikekumppania tai laheista ystavaa. Avustavia palvelijoita ei
¨
tule koskaan valita oikeuskomitean jaseniksi. Jos seurakunnassa
ei ole kolmea vanhinta, jotka voisivat palvella oikeuskomiteassa,
¨ ¨ ¨
vanhimmat voivat pyytaa yhta tai kahta johonkin naapuriseura-
kuntaan kuuluvaa vanhinta tai omaa kierrosvalvojaansa palvele-
maan oikeuskomiteassa.
¨ ¨ ¨
3. Jos jossakin harvinaisessa tilanteessa ei ole mahdollista loytaa
kolmea vanhinta, oikeuskomitea voidaan muodostaa kahdesta
¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmasta (Matt. 18:19, 20). Tallaisessa tapauksessa paatok-
¨ ¨
sesta ei tule ilmoittaa henkilolle heti, vaan komitean puheenjoh-
¨ ¨ ¨
tajan tulee lahettaa palvelusosastolle luottamuksellinen raportti,
¨ ¨
jossa esitetaan selostus tapauksesta ja kerrotaan, mihin ratkai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
suun komitea paatyi. Raportti tulee lahettaa riippumatta siita, oli-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ko paatoksena erottaminen vai ei. Palvelusosasto kasittelee ra-
¨ ¨ ¨
portin ja vastaa siihen, minka jalkeen komitean jasenten tulee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ilmoittaa paatoksesta henkilolle. Jos paatoksena on erottaminen,
¨ ¨ ¨
komitea lahettaa Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta -lomak-
keen (S-77) palvelusosastolle kuten muulloinkin.
OIKEUSKOMITEAN VAKAVA VASTUU

4. Oikeuskomiteassa palveleminen on vakava vastuu. Vanhimmat
¨
tuomitsevat Jehovan puolesta ja ovat siksi tilivelvollisia hanelle.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
(2. Aik. 19:6, 7.) Oikeuskomitean tekemalla paatoksella on toden-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nakoisesti pitkakestoinen ja kauaskantoinen vaikutus henkiloon
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
itseensa, hanen uskoviin perheenjaseniinsa seka muihin seura-
kunnassa oleviin. Siksi oikeuskomiteassa palvelevien vanhinten
¨ ¨ ¨ ¨
tulee kerrata taman kirjan luvut 12, 15 ja 16 joka kerta ennen vaa-
¨ ¨
rintekotapauksen kasittelya.

¨ ¨ ¨
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
5. Jos katumattoman vaarintekijan annettaisiin jaada seurakuntaan,
¨
silla voisi olla turmeleva vaikutus toisiin seurakuntalaisiin (Gal. 5:
¨ ¨
9). Se saattaisi myos saada hanet tai muut ajattelemaan, ettei
¨ ¨ ¨
vaarinteko ollut kovin vakava (Saarn. 8:11). Toisaalta epaoikeu-
¨
denmukainen kohtelu voisi vaikuttaa haitallisesti henkilon hengel-
liseen hyvinvointiin (Matt. 18:6).
6. Vanhimmat tarvitsevat oikeiden ratkaisujen tekemiseen Jehovan
¨
apua (Matt. 18:18–20). Heidan tulee rukoilla viisautta, tarkka-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nakoisyytta ja Jumalan pyhaa henkea (1. Kun. 3:9; Fil. 1:9, 10;
¨ ¨ ¨ ¨
Jaak. 1:5). Heidan taytyy tutkia huolellisesti jarjeston valmista-
¨ ¨
maa raamatullista aineistoa sen sijaan etta he luottaisivat pelkas-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taan aiempaan kokemukseensa vaarintekotapausten kasittelysta
¨ ¨ ¨ ¨
(Sananl. 15:28). Heidan on pyrittava saamaan selva kokonaiskuva
¨ ¨ ¨
siita, mita tapahtui ja millainen henkilon asenne todellisuudessa
on (Sananl. 18:13, 17).
SYYTETYN KUTSUMINEN OIKEUSKOMITEAN

KUULTAVAKSI
7. Kun syytetty kutsutaan oikeuskomitean kuultavaksi, on parasta,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
etta kutsun esittaa kaksi vanhinta ja etta kutsu esitetaan suulli-
¨
sesti. Heidan tulee toimia seuraavien ohjeiden mukaisesti:
¨ ¨
1) Mainitkaa selvasti, etta kyse on oikeuskomitean
¨ ¨ ¨ ¨
jarjestamasta kuulemisesta.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
2) Selittakaa, mihin vaarintekoon hanen vaitetaan
syyllistyneen.
¨ ¨ ¨
3) Kertokaa, missa ja milloin kuuleminen pidetaan ja miten
¨
han saa yhteyden puheenjohtajaan, jos ehdotettu aika
¨
tai paikka ei sovi hanelle.
¨ ¨ ¨
8. Kuuleminen tulee pitaa valtakunnansalilla, mikali mahdollista.
¨ ¨
Tama auttaa kaikkia osapuolia suhtautumaan kuulemiseen vaka-
¨
vasti. Valtakunnansalilla on myos helpompaa huolehtia luottamuk-
sellisuudesta.

¨ ¨ ¨
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
9. Komiteaan valittujen vanhinten tulee pyrkia jarjestamaan kuule-
¨
minen mahdollisimman pian. Jos asiaa ei selviteta nopeasti, sil-
¨ ¨ ¨
la voisi olla haitallinen vaikutus seka seurakuntaan etta syytet-
¨ ¨
tyyn. Jos syytetty valttelee vanhimpia eika oikeuskomitea onnistu
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
toistuvista yrityksista huolimatta esittamaan hanelle suullista kut-
¨ ¨ ¨
sua, kutsu tulee lahettaa kirjallisesti. (Luottamuksellisia asioita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sisaltavia viesteja ei tule jattaa puhelinvastaajaan eika lahettaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sahkoisesti esimerkiksi tekstiviestina tai sahkopostin valityksella.)
Kirjallisessa kutsussa tulee mainita samat asiat kuin suullisessa
kutsussa, ja oikeuskomitean tulee allekirjoittaa kutsu. Jos mah-
¨
dollista, kutsu tulisi toimittaa siten, etta vanhimmat voivat olla
¨ ¨ ¨ ¨
varmoja siita, etta syytetty on saanut kutsun. Jos henkiloon ei
¨ ¨ ¨ ¨
toistuvista yrityksista huolimatta saada yhteytta eivatka vanhim-
¨ ¨ ¨
mat voi olla varmoja siita, onko henkilo saanut kutsun, heidan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tulee jattaa asia lepaamaan.
¨
10. Mikali syytetty ottaa kutsun vastaan mutta ei saavu paikalle, oi-
keuskomitean tulee sopia kuulemiselle uusi aika. Jos syytetty ei
¨
saavu toiseenkaan kuulemiseen, vaikka han on todistetusti saa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nut uuden kutsun, eika han selvastikaan halua olla yhteistoimin-
¨
nassa oikeuskomitean kanssa, komitean tulee jatkaa asian kasit-
¨ ¨ ¨
telya ilman syytetyn lasnaoloa. Komitean tulee kuitenkin harkita
¨ ¨
todisteita ja silminnakijoiden lausuntoja normaaliin tapaan ennen
¨ ¨ ¨
kuin se tekee asiassa paatoksen.
¨
11. Jos syytetty ilmoittaa vanhimmille, ettei han suostu tapaa-
¨ ¨
maan oikeuskomiteaa, komitea voi kasitella asian ilman syytetyn
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lasnaoloa, eika hanelle tarvitse esittaa enaa muita kutsuja (ks.
16:28).
JOS SYYTETTY ON NAIMISISSA

¨ ¨
12. Jos syytetty on naimisissa oleva sisar ja hanen miehensa on us-
¨
kova, miehen on hyva olla mukana kuulemisessa. Mies on per-
¨ ¨ ¨ ¨
heen paa, ja hanesta voi olla paljon apua, kun vaimoa autetaan
¨ ¨ ¨
elpymaan hengellisesti (1. Kor. 11:3). Jos vanhimmat uskovat, etta

¨ ¨ ¨
¨
aviomiesta ei olisi viisasta kutsua mukaan kuulemiseen, esimer-
kiksi vaimon turvallisuuden tai jonkin muun poikkeuksellisen syyn
vuoksi, vanhinten tulee soittaa palvelusosastolle.
¨
13. Jos syytetty on naimisissa oleva veli ja hanen vaimonsa on us-
kova, vaimo voi olla mukana kuulemisessa, jos veli niin haluaa.
¨ ¨
14. Jos veli on tehnyt aviorikoksen, hanella on velvollisuus kertoa
asiasta vaimolleen. Jos vaimo on kristitty, oikeuskomitean on vii-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pymatta kysyttava hanelta, mita aviomies on kertonut asiasta.
¨
Jos mies kieltaytyy kertomasta aviorikoksesta vaimolleen, vanhin-
¨ ¨ ¨
ten tulee ilmoittaa vaimolle, etta hanen miehensa on tehnyt jo-
¨
tain sellaista, minka vuoksi vaimolla on mahdollisuus ottaa raa-
¨
matullinen avioero. Lisaksi viattomalle puolisolle tulee ilmoittaa,
¨ ¨ ¨
etta jos han olisi jalleen sukupuolisuhteissa puolisonsa kanssa,
¨ ¨ ¨ ¨
han ei olisi enaa sen jalkeen oikeutettu raamatullisen avioeroon.
¨ ¨ ¨
(Ks. 12:71–76.) Hanelle ei tule kuitenkaan kertoa mitaan muita
¨
tapaukseen liittyvia tietoja. Toisaalta mies on saattanut tunnus-
¨ ¨
taa aviorikoksen vaimolleen mutta on jattanyt kertomatta olen-
¨ ¨
naisia tietoja, jotka vaimon tulisi tietaa. Jos vanhimmat havaitse-
¨ ¨ ¨ ¨
vat, etta mies ei ole kertonut vaarinteostaan taysin rehellisesti,
¨
heidan ei tule paljastaa vaimolle luottamuksellisia tietoja, mutta
¨ ¨ ¨ ¨
he voivat sanoa, etta hanen olisi hyva puhua miehensa kans-
¨ ¨ ¨
sa viela uudelleen. Vaikka mies ei edelleenkaan kertoisi vaimolle
¨ ¨
asiasta enempaa, vaimo voisi vanhinten kehotuksen perusteella
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tajuta, etta mies salaa hanelta tietoja. Tama saattaisi vaikuttaa
siihen, antaako vaimo aviorikoksen anteeksi vai ei.
¨
JOS SYYTETTY ON KASTETTU ALAIKAINEN TAI
NUORI AIKUINEN
¨
15. Jos syytetty on nuori ja hanen vanhempansa ovat Jehovan todis-
¨
tajia, vanhempien on hyva olla mukana kuulemisessa, koska nuo-
¨
ren kasvattaminen ja valmentaminen on heidan vastuullaan. Jos
¨ ¨ ¨ ¨
vaarinteosta syytetty nuori on taysi-ikainen mutta asuu edelleen

¨ ¨ ¨
¨ ¨
todistajavanhempiensa luona, vanhempia ei yleensa pyydettaisi
mukaan kuulemiseen. Mutta jos syytetty, joka asuu vanhempien-
¨ ¨
sa luona, on tullut taysi-ikaiseksi vasta hiljattain ja vanhemmat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pyytavat paasta mukaan kuulemiseen, oikeuskomitea voi antaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
heidan olla lasna kuulemisessa, jos syytetylla ei ole mitaan sita
vastaan. (Ks. 14:29.)
JOS SYYTETTY ON VANKILASSA

16. Ks. 28:22.
¨
JOS SYYTETYLLA ON ITSEMURHA-AJATUKSIA
¨
17. Jos syytetty uhkaa tehda itsemurhan, oikeuskomitean voi olla pa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
rasta keskeyttaa kuuleminen tai lykata sita, jotta henkiloa voidaan
¨ ¨ ¨ ¨
auttaa paasemaan tasapainoon (ks. 12:81). Vakuuttakaa henki-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lolle, etta haluatte auttaa hanta. Kayttakaa sopivia raamatunkoh-
¨
tia ja Raamattuun perustuvaa aineistoa, kun keskustelette ha-
nen kanssaan masennuksesta ja itsemurha-ajatuksista. (Sananl.
3:11, 12; 4:13; Hepr. 12:5, 6, 11–13.) Voi kuitenkin olla viisas-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta keskustella naista aiheista vasta paivaa tai paria myohemmin
¨ ¨
sen mukaan, millaisessa mielentilassa han on. Vanhinten on hyva
¨
valmistautua keskusteluun tarkastelemalla aiheeseen liittyvia jul-
¨ ¨ ¨
kaisuja, jotta he voisivat kohdella masentunutta ymmartavaises-
¨ ¨
ti (g 4/14 s. 6–9). Kuulemista ei tule kuitenkaan lykata tarpeet-
¨ ¨ ¨ ¨
tomasti, koska se voisi aiheuttaa syytetylle ylimaaraisia paineita.
¨ ¨
Kun oikeuskomiteaan kuuluvat veljet auttavat henkiloa, jolla on
¨ ¨
itsemurha-ajatuksia, heidan tulee merkita muistiin, milloin he ovat
¨ ¨
keskustelleet hanen kanssaan ja mita raamatunkohtia ja aineistoa
¨
he ovat tarkastelleet yhdessa. Oikeuskomitean tulee allekirjoit-
¨ ¨
taa nama muistiinpanot, ja ne tulee arkistoida tapausta koske-
van aineiston yhteyteen seurakunnan luottamukselliseen arkis-
¨ ¨ ¨
toon. (Ks. 22:21–27.) Jos jostain tapauksesta heraa kysymyksia,
¨
oikeuskomitean tulee ottaa yhteytta palvelusosastoon.

¨ ¨ ¨
JOS SYYTETTY UHKAA OIKEUSTOIMILLA

¨ ¨
18. Mikali syytetty uhkaa ryhtya oikeustoimiin vanhimpia vastaan, hei-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dan tulee lykata asian kasittelya ja soittaa heti haaratoimiston
lakiosastolle.
¨
19. Jos joku toimittaja tai syytetyn asianajaja ottaa yhteytta vanhim-
¨ ¨ ¨
piin, vanhinten ei tule antaa hanelle mitaan tietoja tapauksesta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
eika vahvistaa, etta sita kasittelemaan on muodostettu oikeus-
¨
komitea. Heidan tulee vastata seuraavasti: ”Jehovan todistajien
¨ ¨
seurakunnan vanhimmat pitavat jokaisen seurakuntalaisen hen-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
gellista ja fyysista hyvinvointia erittain tarkeina. Kun vanhimmat
¨ ¨ ¨
antavat hengellista apua seurakuntaan kuuluville, heidan kay-
¨ ¨
mansa keskustelut kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piiriin. Apua
¨ ¨ ¨ ¨
tarvitsevien on siksi helpompi kaantya vanhinten puoleen eika hei-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dan tarvitse pelata, etta se, mita he kertovat vanhimmille, tulisi
¨
myohemmin julki. Siksi emme voi kertoa, ovatko vanhimmat kes-
kustelleet jonkun tietyn Jehovan todistajan kanssa antaakseen
¨ ¨
hanelle hengellista apua.” Tarpeen vaatiessa vanhimmat voivat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kysya henkilon nimea ja puhelinnumeroa ja ilmoittaa hanelle, etta
¨ ¨ ¨
heidan edustajansa ottaa haneen yhteytta. Vanhinten tulee sitten
soittaa heti lakiosastolle.
¨ ¨
20. Jos viranomaiset pyytavat seurakunnan luottamukselliseen arkis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
toon kuuluvia dokumentteja tai pyytavat vanhimpia esittamaan
todistajanlausunnon, joka koskee seurakunnan luottamuksellisia
asioita, vanhinten tulee soittaa heti lakiosastolle.

¨ ¨ ¨

KUUDESTOISTA LUKU
¨ ¨
Vaarintekotapauksen
¨
kasittely
Kappaleet
Aidon katumuksen tunnistaminen ......................................................... 6–12
¨ ¨
Jos katumus ei ole selvaa .......................................................................... 13–17
¨ ¨ ¨ ¨
Jos paatoksena on ojentaminen .......................................................... 18–25
¨ ¨ ¨ ¨
Jos paatoksena on erottaminen .......................................................... 26–31
¨ ¨ ¨
1. Oikeuskomitean jarjestama kuuleminen aloitetaan rukouksella
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
syytetyn ollessa lasna. Muita lasnaolijoita ei yleensa sallita (ks.
¨
15:12–13, 15). Rukouksen jalkeen puheenjohtaja ilmoittaa, miksi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kuuleminen jarjestetaan, ja selittaa, etta kuulemista ei saa aanit-
¨ ¨ ¨
taa eika videoida. Puheenjohtajan tulee lukea jokin raamatunkoh-
ta, esimerkiksi Sananlaskujen 28:13 tai Jaakobin kirjeen 5:14, 15.
¨ ¨ ¨
Koska vanhimmat haluavat jaljitella Jehovaa, heidan tulee koh-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
della syytettya ystavallisesti ja ilmaista haluavansa auttaa hanta
¨ ¨ ¨ ¨
(Hes. 34:11, 12). Heidan tulee kuunnella syytettya karsivallisesti
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ja valttaa tekemasta johtopaatoksia ennen kuin kaikkia todistei-
¨ ¨
ta on tarkasteltu. Silloinkin kun syytetty on riidanhaluinen, hanta
¨ ¨ ¨ ¨
tulee kohdella ystavallisesti ja kunnioittavasti, ei koskaan toykeas-
ti. (w89 15/9 s. 19–20.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
2. Puheenjohtaja pyytaa syytettya esittamaan oman nakemyksensa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
asiasta. Mikali syytetty pitaa itseaan syyttomana, oikeuskomitea
¨ ¨ ¨ ¨
kuulee vaarinteon todistajia, jotka esittavat lausuntonsa yksi ker-
¨ ¨ ¨
rallaan. Todistajia on parasta kuulla siten, etta syytetty on lasna.
¨ ¨ ¨
Raiskauksen tai seksuaalisen hyvaksikayton uhria ei kuitenkaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tule koskaan pyytaa esittamaan todistustaan syytetyn lasna ol-
lessa. Jos todistaja asuu hyvin kaukana tai ei jostain muusta

¨ ¨ ¨
VA ARINTEKOTAPAUKSEN K ASITTELY
¨ ¨ ¨ ¨
syysta pysty tulemaan paikalle, han voi esittaa lausuntonsa kir-
¨ ¨
jallisesti, puhelimitse tai videopuhelun valityksella (jos puhelu voi-
¨ ¨
daan pitaa luottamuksellisena). Jos joku todistajanlausunnoista
¨ ¨
esitetaan kirjallisesti, se tulee lukea syytetylle kuulemisen aikana.
¨
3. Jokaisen todistajanlausunnon jalkeen syytetylle tulee antaa mah-
¨
dollisuus vastata todistajan esittamiin asioihin. Syytetty voi ha-
¨ ¨ ¨ ¨
lutessaan kutsua myos omia todistajia nayttaakseen toteen syyt-
¨ ¨
tomyytensa. Mahdollisuus todistaa tulee antaa vain sellaisille
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
henkiloille, joilla on oleellista kerrottavaa vaitetysta vaarinteosta.
¨ ¨ ¨ ¨
Todistajille tulee kertoa, etta heidan on pidettava oikeuskomiteaan
¨ ¨ ¨ ¨
liittyvat asiat luottamuksellisina. Todistajien ei tule myoskaan olla
¨ ¨ ¨ ¨
lasna, kun muut todistajat esittavat lausuntojaan.
4. Joskus oikeuskomitea saattaa todistajanlausuntojen perusteella

¨ ¨
tulla siihen tulokseen, ettei asia vaadikaan kasittelya oikeuskomi-
¨
teassa. Tallaisessa harvinaisessa tapauksessa kuuleminen tulee
¨ ¨ ¨ ¨
keskeyttaa ja syytetylle tulee ilmoittaa, etta haneen otetaan yh-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
teytta myohemmin. Taman jalkeen vanhimmiston tulee ratkaista,
tulisiko oikeuskomitea lakkauttaa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
5. Oikeuskomitean tulee pyrkia selvittamaan tapaukseen liittyvat
¨ ¨ ¨
tosiasiat ja arvioida, millainen asenne syytetylla on. Tama vaatii
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taitavien ja tarkkanakoisten kysymysten kayttoa. Oikeuskomitean
¨ ¨ ¨
tulee selvittaa asiaa perusteellisesti, mutta heidan ei tule kysel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
la tarpeettomia yksityiskohtia, etenkaan jos vaarinteko liittyy sek-
suaaliseen toimintaan. Toisinaan voi kuitenkin olla tarpeen esit-
¨ ¨ ¨
taa tarkentavia kysymyksia joistakin yksityiskohdista, jos asiaan
¨
liittyy raamatullinen vapaus erota ja avioitua uudelleen tai jos tay-
¨ ¨ ¨ ¨
tyy selvittaa, millaisesta vaarinteosta on kysymys. Kun vanhim-
¨ ¨ ¨ ¨
mista tuntuu, etta heilla on asiasta selva kuva, heidan tulee pyy-
¨ ¨ ¨
taa syytettya poistumaan, jotta he voivat keskustella tapauksesta
¨
ja henkilon katumuksesta. Kun oikeuskomitea pohtii asiaa keske-
¨ ¨
naan, he voivat milloin tahansa rukoilla Jehovalta viisautta (Jaak.
1:5).

¨ ¨ ¨
AIDON KATUMUKSEN TUNNISTAMINEN

¨ ¨
6. Raamatussa esiintyy kaksi katumiseen liittyvaa kreikan kielen ver-
¨ ¨ ¨ ¨
bia. Ensimmainen niista viittaa nakemyksen, suhtautumistavan tai
¨ ¨ ¨
asenteen muuttumiseen; toinen kuvailee sita, etta henkilo tuntee
¨ ¨ ¨ ¨
mielipahaa siita, mita on tehnyt. Nain ollen henkilo, joka tuntee
¨ ¨ ¨ ¨
aitoa katumusta, on syvasti pahoillaan siita, etta hanen suhteensa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Jehovaan on vahingoittunut ja etta han on tuottanut hapeaa Ju-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
malan nimelle ja kansalle. Han haluaa vilpittomasti paasta takai-
¨ ¨ ¨
sin Jehovan suosioon. Aitoon katumukseen sisaltyy myos se, etta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
henkilo lopettaa vaaran toiminnan, koska pitaa sita vastenmieli-
¨ ¨
sena ja vihattavana (Room. 12:9). Katuvan henkilon tulee tuottaa
¨
”hedelmia”, jotka kertovat katumuksesta, eli katumuksen tulee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
olla riittavan selvasti nahtavissa (Luuk. 3:8). (it-1 s. 1215–1224.)
7. Heikkous ei merkitse samaa kuin katumus, joten katumusta ei
¨ ¨
voida ratkaista yksinkertaisesti sen perusteella, johtuiko vaarin-
¨
teko heikkoudesta vai pahuudesta. Oikeuskomitean tekeman rat-
¨ ¨ ¨
kaisun ei tule myoskaan perustua yksinomaan siihen, miten paljon
¨ ¨ ¨ ¨
pahennusta vaarinteko on herattanyt. Komitean tulee arvioida,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
onko henkilon katumus selvasti nahtavissa teoista, jotka ovat oi-
¨ ¨ ¨
keassa suhteessa vaarintekoon nahden (2. Kor. 7:10, 11). Jotta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaarintekijan voidaan antaa jaada seurakunnan yhteyteen, komi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tean taytyy olla vakuuttunut siita, etta hanen sydamentilansa on
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
muuttunut ja etta han todella haluaa oikaista vaaran toimintan-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sa ja on vakaasti paattanyt karttaa sita tulevaisuudessa. Vaarin-
¨ ¨ ¨ ¨
tekijan on osoitettava aitoa katumusta voidakseen jaada seura-
¨ ¨ ¨
kuntaan, vaikka han olisi oikeuskomitean kuultavana ensimmaista
¨ ¨ ¨ ¨
kertaa elamassaan.
¨ ¨
8. Vaarinteon vakavuus vaihtelee tilanteen mukaan. Vastaavasti ka-
¨ ¨ ¨
tumuksen maaran tulee olla oikeassa suhteessa siihen, miten pal-
¨ ¨ ¨ ¨
jon vaarintekija on poikennut Jehovan normeista. Kohtasiko han
¨ ¨ ¨ ¨
yllattavan tilanteen, jonka vuoksi han lankesi kiusaukseen, vai oli-
¨ ¨ ¨
ko teko suunniteltu? Eiko han tiennyt, kuinka vakavasta synnista
¨ ¨ ¨
oli kyse? Jattiko han saamansa neuvot tai varoitukset huomiotta?

¨ ¨ ¨
¨ ¨
Oliko kyse yksittaisesta rikkomuksesta vai synnin harjoittamises-
¨ ¨ ¨ ¨
ta? Mita useammin henkilo toistaa vakavaa syntia, sita selvem-
¨ ¨
min han osoittaa olevansa syntia harjoittavien jumalattomien ih-
misten kaltainen (Ps. 28:3).
9. Oikeuskomitean tulee suhtautua seurakunnan hengelliseen puh-

¨
tauteen hyvin vakavasti ja olla erittain varovainen silloin, kun
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaarintekija on harjoittanut torkeaa syntia salassa pitkan aikaa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Tallaisessa tilanteessa saattaa olla niin, etta vaarintekija pystyy
¨
todistamaan katumuksensa aitouden vasta pidemman ajan ku-
¨ ¨ ¨ ¨
luessa. Jos hanen ei ole mahdollista osoittaa riittavaa katumusta
¨ ¨ ¨
siina vaiheessa, kun oikeuskomitea kasittelee hanen tapaustaan,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanet taytyy erottaa. Joku toinen vaarintekija taas on saattanut
¨
olla useita kertoja oikeuskomitean kuultavana, mutta koska han
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
on nayttanyt katuvan, hanta ei kuitenkaan ole erotettu. Jos han
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tekee jalleen syntia, komitean taytyy harkita, mita henkilon ela-
¨ ¨ ¨
mantapa kertoo hanen katumuksestaan. Tuottaako han ”hedel-
¨ ¨ ¨ ¨
maa”, joka osoittaa, etta han on katunut? (Matt. 3:8.)
¨ ¨ ¨
10. Seuraavat seikat voivat kertoa vaarintekijan katumuksesta. Katu-
musta arvioidessaan komitean tulee kuitenkin harkita kokonai-
¨ ¨ ¨
suutta eika keskittya vain johonkin yksittaiseen seikkaan.
¨
1) Tunnustiko henkilo asian oma-aloitteisesti, vai kertoiko
¨ ¨ ¨ ¨
joku muu hanen vaarinteostaan vanhimmille? On hyva
¨
ottaa huomioon, etta joidenkuiden on vaikea kertoa
¨
asiasta vanhimmille, koska he ovat niin syvasti
¨ ¨ ¨ ¨
hapeissaan tai koska he eivat osaa pukea ajatuksiaan
sanoiksi.
¨ ¨
2) Puhuuko henkilo totta? (Apt. 5:1–10.) Vastaako han
¨
kysymyksiin suoraan? Onko han yhteistoiminnallinen
oikeuskomitean kanssa? Oikeuskomitean tulee olla
¨
erityisen varovainen, jos henkilo on valehdellut,
syyllistynyt teeskentelyyn tai pyrkinyt tarkoituksellisesti
¨ ¨ ¨
pettamaan tai harhauttamaan.

¨ ¨ ¨
¨ ¨ ¨ ¨
3) Onko henkilo rukoillut Jehovaa ja pyytanyt hanelta
¨ ¨
anteeksi? On hyva ottaa huomioon, etta joidenkin
¨ ¨ ¨ ¨
vaarintekijoiden on vaikea rukoilla, vaikka heilla on
katuva asenne (Jaak. 5:14).
¨ ¨
4) Mita henkilo on tehnyt korjatakseen suhteensa Jehovaan
¨
ja muihin, joita han on toiminnallaan loukannut? Onko
¨ ¨ ¨ ¨
han pyrkinyt tekemaan sovinnon tai pyytanyt anteeksi
¨ ¨
niilta, joita hanen syntinen toimintansa on
vahingoittanut?
¨ ¨
5) Jos henkilo on tehnyt aviorikoksen, onko han
¨
tunnustanut sen viattomalle puolisolle ja pyytanyt
¨ ¨
hanelta anteeksi? (w73 s. 439–440.) Viattomalla
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
puolisolla on oikeus paattaa, haluaako han antaa
¨
aviorikoksen anteeksi. Jos syyllinen puoliso kieltaytyisi
kertomasta aviorikoksesta puolisolleen, se olisi osoitus
¨ ¨ ¨
aidon katumuksen puutteesta, koska talloin han ei
antaisi puolisolleen mahdollisuutta ratkaista, haluaako
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tama antaa aviorikoksen anteeksi. Mikali vaarintekija ei
halua tunnustaa aviorikosta viattomalle puolisolle
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
esimerkiksi siksi, etta han pelkaa taman reagoivan
¨
vakivaltaisesti, tai jonkin muun vastaavan syyn vuoksi,
¨
vanhinten tulee olla yhteydessa palvelusosastoon ennen
¨ ¨
kuin he jatkavat asian kasittelya.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
6) Onko han sydamestaan pahoillaan siita, etta hanen
suhteensa Jehovaan on vahingoittunut? (Ps. 32:3–5; 51:
1–4.)
¨ ¨ ¨ ¨
7) Ilmaiseeko han ”Jumalaa miellyttavaa murhetta” vai
maailman ihmisille ominaista murhetta? (2. Kor. 7:8–11.)
¨ ¨ ¨
Onko han pahoillaan ensisijaisesti siksi, etta han on
¨ ¨ ¨ ¨
loukannut Jehovaa ja aiheuttanut hanelle hapeaa, vai
¨ ¨
siksi, etta han on tuottanut pettymyksen perheelleen ja
¨ ¨ ¨ ¨
ystavilleen ja saanut itse osakseen hapeaa? (Esra 10:1;
Luuk. 22:59–62.) Ihmiset ovat luonteenlaadultaan

¨ ¨ ¨
erilaisia ja ilmaisevat tunteitaan eri tavoin. Kyyneleet

¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
eivat valttamatta kerro aidosta katumuksesta, eika
toisaalta voimakkaiden tunteiden puuttuminen ole
¨ ¨
itsessaan merkki katumuksen puutteesta (1. Moos. 25:
29–34; 27:34).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
8) Ottaako han itse vastuun vaarasta toiminnastaan, vai
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
yrittaako han vahatella tai puolustella sita? (1. Sam. 15:
24; 2. Sam. 12:13.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
9) Ymmartaako han, etta pienempiin synteihin
¨ ¨
syyllistyminen on voinut vaikuttaa siihen, etta han
¨ ¨ ¨ ¨
syyllistyi myohemmin vakavaan vaarintekoon? Onko han
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paattanyt karttaa myos tallaisia synteja?
11. Koska jokainen tapaus on erilainen, oikeuskomitean tulee harkita
kutakin tapausta erikseen siihen liittyvien olosuhteiden perusteel-
¨ ¨ ¨ ¨
la. Vaarintekija on esimerkiksi saattanut menneisyydessa joutua
¨ ¨ ¨
kaltoinkohtelun uhriksi. Vaikka tallaiset lieventavat asianhaarat ei-
¨ ¨ ¨
vat oikeuta toimimaan vaarin, niiden tiedostaminen auttaa oi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
keuskomiteaa ymmartamaan vaarintekijaa paremmin.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
12. Sama patee myos sellaisiin vaarintekijoihin, joilla on mielenter-
¨ ¨ ¨ ¨
veysongelmia (ks. 15:17). Jos tallainen vaarintekija kykenee nor-
¨ ¨ ¨ ¨
maaliin elamaan ja yhteiskunta katsoo hanen olevan vastuussa
omista teoistaan ja ratkaisuistaan, seurakunnan ei tule sivuut-
¨ ¨ ¨
taa hanen vaarintekoaan. Oikeuskomitean tulee kuitenkin koh-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
della hanta huomaavaisesti ja karsivallisesti. Heidan on oltava
¨ ¨ ¨ ¨
erityisen tarkkanakoisia arvioidessaan hanen katumustaan. Jos
¨ ¨ ¨
toisaalta vaarintekijan mielenterveysongelmat ovat niin vakavia,
¨ ¨ ¨
etteivat ihmiset yleensa katso hanen olevan vastuussa teoistaan,
¨ ¨
oikeuskomitea voitaisiin lakkauttaa. Komitean tulee esittaa suo-
situs perusteluineen vanhimmistolle, joka ratkaisee asian.
¨ ¨
JOS KATUMUS EI OLE SELVAA
¨ ¨ ¨ ¨
13. Jos oikeuskomitea ei ole varma vaarintekijan katumuksesta, ha-

¨ ¨ ¨
net tulee kutsua takaisin huoneeseen, jotta he voivat jatkaa kes-

¨ ¨ ¨
kustelua hanen kanssaan. Komitean tulee auttaa hanta Raama-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tun avulla ymmartamaan, mita vaaraa hanen toiminnassaan on
¨
ollut ja miten se on vaikuttanut hanen suhteeseensa Jehovaan ja
¨ ¨ ¨
seurakuntaan. Vaikka vaarintekija ei olisi vaikuttanut katuvalta en-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nen oikeuskomitean jarjestamaa kuulemista, hanen voi olla mah-
¨ ¨ ¨ ¨
dollista osoittaa riittavaa katumusta viela kuulemisen aikana, niin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ettei hanta tarvitse erottaa. Useimmiten vaarintekija on osoitta-
¨ ¨
nut jossain maarin katumusta, mutta onko katumus oikeassa suh-
¨ ¨ ¨
teessa vaarintekoon nahden? Oikeuskomitean tulee vaatimatto-
masti tunnustaa omat rajoituksensa sen suhteen, miten paljon
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
heidan on mahdollista auttaa vaarintekijaa kuulemisen aikana.
¨ ¨ ¨
Jos vaarintekijan toiminta ennen kuulemista kertoo katumuksen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
puutteesta tai vain vahaisesta katumuksesta, hanta ei ehka voi
¨ ¨ ¨
saada osoittamaan riittavaa katumusta kuulemisen aikana. Vaik-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ka oikeuskomitea paattaisi erottaa vaarintekijan, komitean esitta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mat rakkaudelliset vetoomukset voivat auttaa hanta ryhtymaan
¨ ¨ ¨ ¨
toimiin tehdakseen ”suoria polkuja jaloilleen” ja paastakseen ta-
¨
kaisin seurakuntaan (Hepr. 12:13). Sen jalkeen kun oikeuskomi-
¨ ¨ ¨ ¨
tea on keskustellut hanen kanssaan ja yrittanyt auttaa hanta, hei-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dan tulee pyytaa hanta poistumaan huoneesta uudelleen, jotta
komitea voi jatkaa asian pohtimista.
¨
14. Jos tapaus on monimutkainen eika oikeuskomitea ole varma
¨ ¨ ¨
asiaan liittyvista Raamatun tai jarjeston ohjeista, kuuleminen voi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
daan keskeyttaa ja sita voidaan jatkaa muutaman paivan paas-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta. Ylimaaraista tapaamista ei tule kuitenkaan jarjestaa vain siksi,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
etta vaarintekija saisi aikaa lopettaa vaaran toiminnan tai todis-
¨
taa katumuksensa. Jos han on kuulemisen aikana osoittanut ka-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tumusta vain vahan tai ei lainkaan, asian kasittelya ei yleensa tu-
¨ ¨
lisi pitkittaa.
15. Monimutkaisissa tapauksissa voi joskus olla tarpeen neuvotel-
la kierrosvalvojan tai johonkin toiseen seurakuntaan kuuluvan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kokeneen vanhimman kanssa. Talloin vaarintekijalle tulee ilmoit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa, etta paatosta ei ole viela tehty. Hanelle ei tule kertoa, etta

¨ ¨ ¨
¨ ¨
oikeuskomitea aikoo pyytaa neuvoa muilta. Jos jossakin tapauk-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sessa on tarpeen olla yhteydessa haaratoimistoon, tatakaan ei
¨
tule kertoa henkilolle. Kun oikeuskomitea keskustelee johonkin toi-
seen seurakuntaan kuuluvan vanhimman kanssa, he voivat ker-
¨ ¨
toa hanelle olennaisia tietoja tapauksesta, mutta henkiloiden ni-
¨
mia ei tule mainita. Mutta jos asiasta neuvotellaan kierrosvalvojan
tai haaratoimiston kanssa, nimet tulee mainita.
¨ ¨ ¨
16. Oikeuskomitean tulisi pyrkia siihen, etta heidan ratkaisunsa olisi
¨
yksimielinen. Mielipide-erot voidaan yleensa ratkaista keskustele-
malla asioista perusteellisesti, tutkimalla Raamatun periaatteita
¨ ¨ ¨
ja jarjeston julkaisuja seka rukoilemalla viisautta ja ohjausta. Jois-
¨
sain tapauksissa voidaan myos neuvotella johonkin toiseen seura-
¨
kuntaan kuuluvan kokeneen vanhimman kanssa. Mikali komitea
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ei kuitenkaan onnistu tekemaan yksimielista paatosta, asia rat-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaistaan enemmistopaatoksella. Vahemmiston tulee antaa tuken-
¨ ¨ ¨
sa paatokselle.
¨ ¨ ¨
17. Jos vaarintekija tai todistajat antavat oikeuskomitealle tapauk-
¨ ¨ ¨ ¨
seen liittyvia dokumentteja, kaikki tallainen aineisto tulee pitaa
¨ ¨ ¨
ehdottoman luottamuksellisena. Mikali tapauksen kasittelya jou-
¨
dutaan jatkamaan toisena ajankohtana, komitean jasenten tu-
¨
lee antaa henkilokohtaiset muistiinpanonsa puheenjohtajalle, joka
¨ ¨ ¨ ¨
sailyttaa niita turvallisessa paikassa, jottei luottamuksellisia tie-
¨ ¨
toja paase vuotamaan sivullisille. Muistiinpanot voidaan palaut-
¨
taa komitean jasenille ennen kuin kuulemista jatketaan.
¨ ¨ ¨ ¨
JOS PAATOKSENA ON OJENTAMINEN
¨ ¨ ¨
18. Mikali oikeuskomiteaan kuuluvat vanhimmat katsovat vaarinteki-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jan katuvan vilpittomasti, hanta ei eroteta seurakunnasta, vaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanta ojennetaan. Komitean tulee ilmoittaa henkilolle paatokses-
¨ ¨ ¨
ta ja kertoa, mita rajoituksia hanelle asetetaan ja ilmoitetaan-
¨ ¨ ¨
ko ojennuksesta seurakunnalle. Opas-kirjan maaritelman mukaan
¨ ¨
ojentamisen ”tarkoitus on saada toiset vakuuttumaan siita, etta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
he ovat erehtyneet, jotta heidat saataisiin myontamaan virheen-

¨ ¨ ¨
¨
sa ja oikaisemaan ne” (it-2 s. 410). Raamatussa ”ojentamiseksi”
¨ ¨ ¨
kaannetty alkukielen sana tulee verbista, joka tarkoittaa ’osoit-
¨ ¨ ¨ ¨
taa selvasti, osoittaa tosiasioiden avulla, nayttaa toteen, osoit-
taa ilmeisten tai vakuuttavien syiden tai todisteiden avulla’. Oi-
¨ ¨
keuskomitean antamaan ojennukseen sisaltyy siis enemman kuin
¨ ¨ ¨ ¨
vain paatoksen tekeminen tai siita ilmoittaminen. Tarkoituksena
¨ ¨
on osoittaa Raamatun avulla, miten vakavasta vaarinteosta oli
¨ ¨ ¨ ¨
kyse ja milla tavalla pienemmat synnit ovat saattaneet johtaa vaa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
rintekoon. Tarkoituksena on myos vahvistaa vaarintekijan paatos-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta toimia oikein. Hanelle tulee antaa kaytannollisia ehdotuksia sii-
¨ ¨ ¨ ¨
ta, miten han voi tehda tarvittavia muutoksia. Mikali tapauksen
¨ ¨ ¨ ¨
yhteydessa kuultiin todistajia, heidat voidaan pyytaa huoneeseen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
siksi aikaa, kun vaarintekijaa ojennetaan Raamatun avulla. Nain
¨
ojennus annetaan ”kaikkien katselijoiden edessa” (1. Tim. 5:20,
¨ ¨
alav.). Kuulemisen lopuksi oikeuskomitea esittaa rukouksen katu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
van vaarintekijan lasna ollessa. Oikeuskomitean tulee mahdolli-
¨
simman pian kuulemisen jalkeen laatia tapauksesta lyhyt selostus
ja allekirjoittaa se (ks. 22:21–27). Vanhimmistoa tulee informoida
¨ ¨ ¨
komitean tekemasta ratkaisusta, henkilolle asetetuista rajoituk-
¨
sista ja siita, ilmoitetaanko asiasta seurakunnalle.
¨ ¨
19. Julistaja, joka saa oikeuskomitealta ojennuksen, ei ole pateva pal-
¨ ¨
velemaan erikoistehtavissa, esimerkiksi toimimaan tienraivaajana
¨
tai edustamaan seurakuntaa rukouksessa, ennen kuin han on
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jalleen edistynyt hengellisesti. Tama patee myos muihin seura-
¨
kunnan tehtaviin, joita voidaan antaa vain esimerkillisille julistajil-
¨ ¨
le. Lisaksi aina kun henkilo saa ojennuksen, oikeuskomitean tulee
¨ ¨
asettaa hanelle rajoituksia. Tallaisia rajoituksia voivat olla esimer-
¨ ¨ ¨
kiksi se, ettei han saa vastata seurakunnan kokouksissa tai pitaa
¨ ¨
oppilastehtavia viikkokokouksessa. Kun rajoituksista ilmoitetaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
katuvalle vaarintekijalle, hanen kanssaan on hyva sopia myos seu-
¨ ¨ ¨
raavasta tapaamisesta, jossa hanen edistymistaan arvioidaan.
(Ks. 16:22.)
20. Oikeuskomitea ratkaisee, ilmoitetaanko ojennuksesta seurakun-
¨
nalle. Ilmoitus tulee tehda seuraavissa tilanteissa:

¨ ¨ ¨
¨
1) Synti on tullut tai tulee luultavasti myohemmin
laajalti tunnetuksi seurakunnassa tai paikkakunnalla. Se
¨
etta asiasta ilmoitetaan seurakunnalle, suojelee
¨ ¨ ¨
seurakunnan mainetta. Esimerkiksi jos vaarintekija on
¨
tehnyt aviorikoksen, hanen puolisonsa saattaa harkita
antavansa aviorikoksen anteeksi muttei ole valmis
¨
olemaan sukupuolisuhteissa puolisonsa kanssa viela
¨ ¨
siina vaiheessa, kun oikeuskomitea on kasitellyt
¨
tapauksen (w16.08 s. 11 kpl 15). Mikali viattomalla
puolisolla on edelleen mahdollisuus ottaa raamatullinen
¨
avioero, ojennuksesta ilmoittaminen suojelee seka
¨
seurakunnan etta viattoman puolison mainetta.
¨ ¨
2) Oikeuskomitealla on syyta uskoa, etta seurakunnan olisi
¨ ¨ ¨ ¨
hyva olla varovainen vaarintekijan suhteen. Esimerkiksi
¨ ¨ ¨ ¨
jos tapaus liittyy lapsen seksuaaliseen hyvaksikayttoon,
¨ ¨ ¨
ilmoitus katuvalle vaarintekijalle annetusta ojennuksesta
suojelee seurakuntaa (ks. 14:19).
¨ ¨ ¨
21. Ilmoitus tulee hyvaksyttaa vanhimmiston koordinaattorilla ennen
kuin joku vanhimmista lukee sen seurakunnalle seuraavassa viik-
kokokouksessa. Ilmoituksen sanamuodon tulee olla seuraava:
¨
”Veli/Sisar [henkilon nimi] on saanut ojennuksen.” Ilmoitus esite-
¨ ¨ ¨
taan vain yhdessa seurakunnassa. Ilmoituksessa ei tule mainita
¨
henkilolle asetettuja rajoituksia.
¨ ¨ ¨
22. Oikeuskomitean tulee seurata katuvan vaarintekijan hengellis-
¨ ¨ ¨ ¨
ta edistymista ja poistaa rajoituksia vahitellen sita mukaa kuin
¨
han elpyy hengellisesti. Jos rajoituksia poistettaisiin liian hitaasti,
¨ ¨ ¨ ¨
se voisi lannistaa katuvaa vaarintekijaa. Useimmissa tapauksissa
¨
kaikki rajoitukset tai osa niista poistettaisiin muutaman kuukau-
den kuluessa. Komitean tulee olla arvostelukykyinen sen suhteen,
milloin rajoitusten poistamisesta olisi viisasta keskustella vanhim-
mistona (Sananl. 15:22). Vanhimmistoa tulee joka tapauksessa
informoida aina kun rajoituksia poistetaan. (Ks. 22:21–27.) Mi-
¨ ¨
kali joku alkuperaiseen oikeuskomiteaan kuulunut veli muuttaa

¨ ¨ ¨
¨ ¨ ¨
tai ei palvele enaa vanhimpana, vanhimmisto valitsee hanen ti-
¨ ¨ ¨ ¨
lalleen toisen vanhimman seuraamaan vaarintekijan edistymista.
¨ ¨ ¨
Jos vaarintekija muuttaa toiseen seurakuntaan ennen kuin kaik-
ki rajoitukset on poistettu, uuden seurakunnan vanhimmille tulee
¨ ¨ ¨ ¨
antaa riittavasti tietoja, jotta heilla olisi hyvat edellytykset arvioida
¨ ¨ ¨
hanen hengellista tilaansa. Vanhinten tulee miettia, millaisia tie-
¨ ¨
toja ja yksityiskohtia he itse toivoisivat saavansa tietaa, jos henki-
¨ ¨ ¨ ¨
lo muuttaisi heidan seurakuntaansa. (Ks. 14:26–27, jos vaarinteko
¨ ¨ ¨ ¨
liittyy lapsen seksuaaliseen hyvaksikayttoon.) Uuden seurakunnan
vanhimmiston tulee valita kaksi tai kolme vanhinta seuraamaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
henkilon edistymista. Nama vanhimmat paattavat jaljella olevien
rajoitusten poistamisesta.
23. Joissakin tapauksissa vanhimmisto saattaa tulla siihen tulokseen,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
etta seurakunnalle on vaarinteon johdosta tarpeen pitaa aihee-
¨ ¨ ¨
seen liittyva raamatullinen puhe. Tallaisen puheen pitaisi tavalli-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sesti joku oikeuskomitean jasenista. Puheessa tulee selittaa, mita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaaraa kyseisessa toiminnassa on ja miten siita voi pysya eros-
¨ ¨ ¨
sa, mutta puheessa ei tule sanoa mitaan sellaista, minka johdos-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta puhe yhdistettaisiin kyseiseen vaarintekijaan. Jos ojennukses-
¨ ¨
ta ilmoitetaan seurakunnalle, puhe tulisi pitaa vasta muutamia
¨ ¨
viikkoja ilmoituksen jalkeen; jos ojennuksesta ei tehda ilmoitusta,
odottaminen ei ole tarpeen.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
24. Oikeuskomitean kasittelemaa tapausta ei yleensa avata enaa
¨ ¨
uudelleen sen jalkeen, kun asia on kasitelty loppuun. Tapaus voi-
¨ ¨ ¨
daan kuitenkin poikkeuksellisesti ottaa uudelleen kasiteltavaksi,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jos muutaman paivan kuluessa paatoksesta tulee ilmi uutta tie-
¨ ¨ ¨
toa, joka viittaa vahvasti siihen, ettei vaarintekijan katumus ol-
¨
lut aitoa. Han on esimerkiksi saattanut antaa kuulemisen aikana
¨ ¨ ¨ ¨
harhaanjohtavia tietoja tai pimittaa keskeisia seikkoja. Tallaises-
sa tapauksessa kahden oikeuskomiteaan kuuluvan vanhimman
¨ ¨
tulee soittaa palvelusosastolle ja pyytaa ohjeita. Jos palveluso-
¨ ¨
sasto pyytaa avaamaan tapauksen uudelleen, oikeuskomitean tu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lee esittaa uudet todisteet vaarintekijalle ja antaa hanelle mah-
¨ ¨
dollisuus kertoa oma nakemyksensa asiasta.

¨ ¨ ¨
¨ ¨ ¨ ¨
25. Jos henkilo syyllistyy vakavaan vaarintekoon uudelleen sen jal-
¨ ¨ ¨ ¨
keen, kun oikeuskomitea on tehnyt asiassa paatoksen ja kasitellyt
tapauksen loppuun, vanhimmiston tulee kokoontua valitsemaan
¨ ¨
uusi oikeuskomitea. Uuteen komiteaan voi olla hyodyllista valita
¨ ¨
samat vanhimmat, jotka kasittelivat edellisen tapauksen, jos he
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ovat edelleen kaytettavissa ja patevia tahan tehtavaan.
¨ ¨ ¨ ¨
JOS PAATOKSENA ON EROTTAMINEN
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
26. Mikali vaarintekija ei osoita aitoa katumusta, hanet tulee erottaa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Oikeuskomitean tulee ilmoittaa hanelle paatoksesta ja kertoa, etta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
he toivovat hanen tekevan muutoksia elamassaan, niin etta han
¨ ¨ ¨
voisi myohemmin palata Jehovan jarjeston yhteyteen (2. Kor. 2:
6, 7; od luku 14 kpl:t 25–28; rj s. 10–14). Vanhimmat voivat sit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ten lukea hanelle ystavalliseen ja myonteiseen savyyn jonkin raa-
matunkohdan, esimerkiksi Jesajan 1:18:n, 2. Korinttilaiskirjeen 7:
¨
10, 11:n tai Heprealaiskirjeen 12:5–7, 11:n. Myos seuraavat asiat
¨
tulee kertoa henkilolle:
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
1) Selittakaa, miten tarkeaa hanen on katua ja mita
¨ ¨ ¨
hanen tulee tehda, jotta hanet voitaisiin aikanaan ottaa
takaisin seurakuntaan.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
2) Kertokaa, etta han voi valittaa paatoksesta
¨ ¨ ¨
kirjallisesti seitseman paivan kuluessa, jos oikeuskomitea
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
on hanen mielestaan tehnyt virheellisen paatoksen.
¨ ¨ ¨
Oikeuskomitean ei tule pyrkia millaan tavalla
¨
vaikuttamaan siihen, haluaako henkilo valittaa
¨ ¨ ¨ ¨
paatoksesta vai ei.
¨ ¨ ¨
3) Kertokaa, etta han voi saada valtakunnansalilta lehtia ja
¨
muita julkaisuja, myos erikoistuotteita.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
27. Vanhinten tulee lopuksi kysya, onko henkilolla jotain kysyttavaa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Sitten vaarintekija poistuu, minka jalkeen oikeuskomitea pitaa ru-
kouksen. Oikeuskomitean tulee mahdollisimman pian kuulemisen
¨
jalkeen laatia tapauksesta lyhyt selostus ja allekirjoittaa se. Li-

¨ ¨ ¨
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
saksi heidan tulee tayttaa Ilmoitus erottamisesta tai eroamises-
ta -lomake (S-77). Lomakkeen kohta ”Ilmoitettu seurakunnalle”
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jatetaan tassa vaiheessa tyhjaksi. (Ks. 22:21–27.) Vanhimmistoa
¨ ¨
tulee informoida komitean tekemasta ratkaisusta.
¨ ¨ ¨
28. Jos katumaton vaarintekija ei saapunut oikeuskomitean kuul-
¨ ¨ ¨ ¨
tavaksi, komitean tulee tehda se, mika on jarkevasti mahdol-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lista, ilmoittaakseen hanelle paatoksesta, valitusmahdollisuudes-
¨ ¨ ¨
ta ja muista tarpeellisista asioista. Tama tulee tehda suullisesti.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Luottamuksellisia asioita sisaltavia viesteja ei tule jattaa puhelin-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vastaajaan eika lahettaa sahkoisesti esimerkiksi tekstiviestina tai
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sahkopostin valityksella. Jos henkilo valttelee yhteydenottoja eika
¨
oikeuskomitea onnistu ilmoittamaan asiasta henkilokohtaisesti,
¨
kahden komiteaan kuuluvan vanhimman tulee ottaa yhteytta pal-
velusosastoon ennen kuin asiasta ilmoitetaan seurakunnalle.
29. Erottamisesta ei tule ilmoittaa seurakunnalle ennen kuin seitse-
¨ ¨ ¨ ¨
man paivan valitusaika on kulunut umpeen, vaikka henkilo sanoi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
si, ettei han halua valittaa paatoksesta. Ilmoitus tulee hyvaksyttaa
vanhimmiston koordinaattorilla ennen kuin joku vanhimmista lu-
kee sen seurakunnalle viikkokokouksessa. Ilmoituksen sanamuo-
¨ ¨ ¨
don tulee olla seuraava: ”[Henkilon nimi] ei enaa ole Jehovan to-
distaja.”
¨ ¨
30. Erottaminen astuu voimaan, kun ilmoitus esitetaan seurakunnal-
¨ ¨ ¨
le. Vaikka ilmoitusta seurakunnalle ei olisi viela tehty, vaarinteki-
¨ ¨ ¨ ¨
jan ei tule antaa vastata tai esittaa rukouksia kokouksissa eika
¨ ¨ ¨ ¨
huolehtia mistaan seurakunnan erikoistehtavista. Ilmoitus esite-
¨ ¨ ¨
taan vain yhdessa seurakunnassa.
31. Kun asiasta on ilmoitettu seurakunnalle, oikeuskomitean tulee
¨ ¨ ¨
tayttaa Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta -lomakkeen koh-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta ”Ilmoitettu seurakunnalle” ja lahettaa lomake viipymatta pal-
velusosastolle (ks. 22:21–27).

¨ ¨ ¨

¨
SEITSEM ASTOISTA LUKU
Valituskomitea
Kappaleet
¨ ¨
Jos valituskomitean mielesta henkilo tulisi erottaa ............. 9–10
¨ ¨ ¨
Jos valituskomitean mielesta henkiloa ei tulisi erottaa ....... 11–15
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
1. Mikali vaarintekija esittaa kirjallisen valituksen seitseman paivan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kuluessa siita, kun han sai tiedon erottamispaatoksesta, oikeus-
¨ ¨ ¨
komitean puheenjohtajan tulee ottaa viipymatta yhteytta kierros-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
valvojaan. (Jos valitus tehdaan sen jalkeen, kun seitseman paivan
valitusaika on kulunut umpeen, soittakaa heti palvelusosastol-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
le ja pyytakaa lisaohjeita.) Valituskasittely tulee kaynnistaa, vaik-
¨ ¨ ¨
kei sille tuntuisi olevan patevaa perustetta. Kierrosvalvoja valitsee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
patevista vanhimmista koostuvan valituskomitean kasittelemaan
¨ ¨
asian uudelleen. Nama veljet valitaan kierroksen muista seura-
¨ ¨ ¨ ¨
kunnista, mikali mahdollista. Tehtavaan valittavien veljien tulee
¨
olla puolueettomia. Heidan ei tule olla oikeuskomiteaan kuulu-
¨ ¨
vien vanhinten tai muiden tapaukseen liittyvien henkiloiden lahi-
¨ ¨ ¨
sukulaisia, eika heilla saa olla muita erityissiteita heihin.
¨ ¨
2. Oikeuskomitean puheenjohtaja huolehtii siita, etta tapausta kos-
keva aineisto, mukaan lukien Ilmoitus erottamisesta tai eroami-
sesta -lomake (S-77), toimitetaan valituskomitealle. Valituskomi-
¨ ¨ ¨
tean tulee jarjestaa uusi kuuleminen viikon kuluessa valituksen
¨
vastaanottamisesta, mikali suinkin mahdollista (od luku 14 kpl:t
25–28).
¨ ¨ ¨
3. Valituskomitean tulee valttaa antamasta sellaista vaikutelmaa,
¨
etta oikeuskomitea olisi toiminut virheellisesti. Valituskomitean tu-
¨
lee muistaa, ettei valitusprosessi ole osoitus epaluottamukses-
ta oikeuskomiteaa kohtaan. Mahdollisuus valittaa on sen si-
¨ ¨ ¨ ¨
jaan osoitus huomaavaisuudesta vaarintekijaa kohtaan, ja sen
¨ ¨ ¨ ¨
avulla voidaan varmistaa, etta asia kasitellaan perusteellisesti ja

VALITUSKOMITEA
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
oikeudenmukaisesti. Valituskomitean tulee pitaa mielessaan, etta
¨ ¨ ¨ ¨
oikeuskomitea todennakoisesti tuntee syytetyn ja taman taustan
paremmin.
¨ ¨ ¨ ¨
4. Valitusta ei yleensa tulisi kasitella eri kierroksella kuin missa asia
¨ ¨ ¨
alun perin kasiteltiin. Jos syytetty on muuttanut, hanen taytyy
¨
olla valmis palaamaan paikkakunnalle, jossa kuuleminen jarjeste-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taan, jotta myos oikeuskomitea voi olla siina lasna. Jos tasta oh-
¨ ¨
jeesta on tarpeen poiketa, siihen tulee pyytaa lupa palveluso-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sastolta. Mikali syytetty ei saavu valituskomitean jarjestamaan
¨ ¨ ¨ ¨
kuulemiseen, vanhinten tulee tehda se, mika on jarkevasti mah-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dollista, tavoittaakseen hanet. Jos han jattaa tahallaan saapu-
¨
matta kuulemiseen, erottaminen pysyy voimassa ja siita ilmoite-
taan viikkokokouksessa. (Ks. 16:28–29).
5. Aluksi valituskomitean tulee kokoontua yhteen tutustuakseen ta-
¨ ¨
pausta koskevaan aineistoon. Tama kokous aloitetaan rukouksel-
¨ ¨
la. Kokouksen jalkeen valituskomitea tapaa oikeuskomitean. Myo-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hemmin, mieluiten saman paivan aikana, valituskomitea jarjestaa
¨ ¨ ¨ ¨
kuulemisen, jossa ovat lasna seka syytetty etta oikeuskomitea.
¨ ¨
Koska oikeuskomitea on jo tullut siihen tulokseen, etta henkilo on
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
katumaton vaarintekija, valituskomitea ei esita rukousta hanen
¨ ¨
lasna ollessaan.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
6. Valituskomitean jarjestama kuuleminen pidetaan samaan tapaan
¨ ¨ ¨
kuin oikeuskomitean jarjestama kuuleminen. Kaikki tapaukseen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
liittyvat todisteet saattaa olla tarpeen kayda lapi uudelleen. Tahan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sisaltyvat ensimmaisessa kuulemisessa esitetyt todisteet seka
¨ ¨ ¨ ¨
mahdolliset uudet todisteet. Esimerkiksi jos syytetty pitaa itseaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
edelleen syyttomana, todistajien tulee esittaa lausuntonsa uudel-
¨ ¨ ¨ ¨
leen hanen lasna ollessaan ja hanelle tulee antaa mahdollisuus
¨
vastata niihin. Jos syytetty haluaa kutsua uusia todistajia nayt-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taakseen toteen syyttomyytensa, myos siihen tulee antaa mah-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dollisuus. Koska kuuleminen pidetaan yhdessa, seka alkuperaisel-
¨ ¨ ¨
la komitealla etta syytetylla on mahdollisuus huomauttaa asiasta,
¨
jos jokin lausunto tai todiste poikkeaa siita, miten se esitettiin al-
¨ ¨
kuperaisessa kuulemisessa. (Ks. 16:2–3.)

VALITUSKOMITEA
¨ ¨
7. Kun valituskomitea on saanut asiasta selvan kuvan, heidan tulee
¨ ¨
pyytaa muita poistumaan huoneesta, jotta he voivat pohtia asiaa
¨ ¨
keskenaan. Valituskomitean tulee arvioida seuraavia kahta seik-
kaa:
¨ ¨
1) Onko vahvistettu todeksi, etta henkilo on syyllistynyt
¨
sellaiseen rikkomukseen, jonka perusteella hanet
voidaan erottaa? (Ks. 12:2, 40–42.)
2) Osoittiko syytetty katumusta sopivassa suhteessa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaarintekoon nahden siina vaiheessa, kun han oli
oikeuskomitean kuultavana?
¨ ¨ ¨ ¨
8. Joissakin tapauksissa saattaa kayda ilmi, etta alkuperainen erot-
¨ ¨
tamisen peruste ei ollut pateva mutta esiin tulee jokin uusi pe-
¨ ¨
ruste erottamiselle. Talloin valituskomitean tulee antaa syytetylle
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
riittavasti aikaa, tarvittaessa jopa muutamia paivia, jotta hanella
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
olisi mahdollisuus nayttaa toteen syyttomyytensa uusien todis-
¨
teiden tai todistajien avulla. Jos uusi syytos osoitetaan todek-
¨ ¨ ¨ ¨
si eika henkilo ilmaise aitoa katumusta, valituskomitea voi pitaa
¨
erottamisen voimassa uusien perusteiden nojalla. Jos alkuperai-
¨
nen komitea on samaa mielta uusista perusteista, sen tulee teh-
¨
da tarvittavat korjaukset Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta
-lomakkeeseen. Erottamisesta ilmoitetaan viikkokokouksessa sen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jalkeen kun valituskomitean tekemasta paatoksesta on kulunut
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seitseman paivaa. Taman jalkeen oikeuskomitea lahettaa Ilmoitus
erottamisesta tai eroamisesta -lomakkeen palvelusosastolle. Va-
¨
lituskomitean tulee mahdollisimman pian kuulemisen jalkeen laa-
tia tapauksesta lyhyt selostus ja allekirjoittaa se. (Ks. 22:21–27.)
¨ ¨
JOS VALITUSKOMITEAN MIELESTA HENKILO
TULISI EROTTAA
¨ ¨ ¨
9. Jos valituskomitea on samaa mielta oikeuskomitean tekemasta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paatoksesta, valituskomitean tulee ilmoittaa vaarintekijalle lopul-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lisesta paatoksesta oikeuskomitean lasna ollessa. Erottamisesta

VALITUSKOMITEA
¨
ilmoitetaan viikkokokouksessa sen jalkeen kun valituskomitean te-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kemasta paatoksesta on kulunut seitseman paivaa. Oikeuskomi-
¨ ¨ ¨
tea lahettaa Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta -lomakkeen
(S-77) palvelusosastolle. (Ks. 22:21–27.)
¨
10. Valituskomitean ei tule mainita oma-aloitteisesti, etta sen teke-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
masta paatoksesta on mahdollista valittaa. Mutta jos henkilo edel-
¨
leen uskoo, etta ratkaisussa on tapahtunut vakava virhe, vali-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tuskomitean tulee kertoa hanelle, etta han voi esittaa kantansa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kirjallisesti seitseman paivan kuluessa. Jos han valittaa paatok-
¨
sesta, valituskomitean tulee laatia tapauksesta lyhyt selostus ja
¨ ¨ ¨ ¨
lahettaa se palvelusosastolle yhdessa oikeuskomitean laatiman
¨ ¨ ¨
selostuksen ja vaarintekijan antaman kirjeen kanssa. Erottami-
sesta ei tule ilmoittaa seurakunnalle ennen kuin palvelusosasto
¨
on vastannut kirjeeseen. Kun valituskomitea on kasitellyt tapauk-
sen, asiasta tulee informoida vanhimmistoa. (Ks. 22:21–27.)
¨ ¨ ¨
JOS VALITUSKOMITEAN MIELESTA HENKILOA
EI TULISI EROTTAA
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
11. Jos valituskomitean mielesta oikeuskomitean tekema paatos on
virheellinen, valituskomitean tulee keskustella asiasta oikeuskomi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tean kanssa ilman, etta syytetty on lasna, ja selittaa, miksi hen-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kiloa ei heidan mielestaan tulisi erottaa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
12. Mikali oikeuskomitea on nyt samaa mielta siita, etta henkiloa ei
¨
tulisi erottaa, valituskomitean tulee ilmoittaa henkilolle lopullises-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta paatoksesta oikeuskomitean lasna ollessa. Kun tapaus on ka-
sitelty, asiasta tulee informoida vanhimmistoa. (Ks. 22:21–27.)
¨ ¨ ¨
13. Mikali oikeuskomitea on eri mielta ja uskoo edelleen, etta henki-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lo tulisi erottaa, asian kasittely keskeytetaan. Henkilo kutsutaan
¨ ¨
takaisin huoneeseen ja valituskomitea ilmoittaa hanelle, etta asia
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaatii jatkokasittelya. Hanelle voidaan vakuuttaa, etta tapaus ka-
¨ ¨
sitellaan loppuun mahdollisimman pian. Kummankaan komitean
¨ ¨ ¨
ei tule millaan tavalla ilmaista syytetylle, etta komiteat ovat eri

VALITUSKOMITEA
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mielta paatoksesta. Kun syytetty on poistunut, tilaisuus voidaan
¨ ¨ ¨ ¨
paattaa rukoukseen.
¨ ¨ ¨ ¨
14. Oikeuskomitean tulee laatia viipymatta kirje, jossa he selittavat
¨ ¨
selvasti, miksi he ovat eri mielta valituskomitean kanssa. Oikeus-
¨
komitean tulee antaa kirje valituskomitealle. Myos valituskomitean
¨ ¨
tulee laatia viipymatta kirje, jossa he perustelevat omaa kantaan-
¨ ¨ ¨ ¨
sa. Valituskomitea lahettaa molemmat kirjeet seka Ilmoitus erot-
tamisesta tai eroamisesta -lomakkeen (S-77) palvelusosastolle.
¨
Haaratoimisto antaa kummallekin komitealle ohjeita siita, miten
¨ ¨
tapaus tulee kasitella loppuun.
¨ ¨ ¨
15. Kun komiteat ovat tarkastelleet haaratoimiston lahettamia ohjei-
¨ ¨ ¨ ¨
ta ja lopullinen paatos on tehty, alkuperainen komitea ilmoittaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paatoksesta henkilolle. Ratkaisusta tulee informoida myos van-
¨ ¨ ¨ ¨
himmistoa. Jos paatoksena on erottaminen, asiasta ilmoitetaan
seurakunnalle seuraavassa viikkokokouksessa. Palvelusosastolle
¨ ¨ ¨ ¨
tulee lahettaa tieto siita, milloin erottamisesta ilmoitettiin seura-
kunnalle.

VALITUSKOMITEA

KAHDEKSASTOISTA LUKU
Seurakunnasta eroaminen
1. Seurakunnasta eroaminen on eri asia kuin seurakunnasta erot-
¨
taminen. Erottaminen on oikeuskomitean tekema ratkaisu, kun
¨
taas eroaminen tapahtuu henkilon omasta aloitteesta (1. Joh. 2:
19; od luku 14 kpl:t 30–33). Jos joku kastettu julistaja ilmaisee,
¨ ¨ ¨
ettei han halua enaa olla Jehovan todistaja, vanhimmiston tulee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nimittaa kolmen vanhimman komitea selvittamaan asiaa. Tata ko-
miteaa ei kuitenkaan kutsuta oikeuskomiteaksi.
¨ ¨
2. Jos vakavan vaarinteon johdosta on muodostettu oikeuskomi-
¨ ¨ ¨ ¨
tea ja syytetty ilmaisee tapauksen kasittelyn aikana paattaneen-
¨ ¨ ¨
sa erota seurakunnasta, oikeuskomitean ei tule jatkaa vaarinteon
¨ ¨ ¨ ¨
kasittelya. Vanhinten ei kuitenkaan tule missaan vaiheessa ehdot-
¨
taa syytetylle seurakunnasta eroamista. Mikali tapaus on moni-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mutkainen ja on epaselvaa, voidaanko tapausta pitaa seurakun-
¨ ¨ ¨ ¨
nasta eroamisena, oikeuskomitean olisi hyva pyytaa lisaohjeita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
palvelusosastolta. Jos henkilo on selvasti paattanyt erota seura-
¨ ¨ ¨ ¨
kunnasta, komitean tulee laatia selostus vaitetysta vaarinteosta
¨ ¨ ¨ ¨
ja siihen liittyvista todisteista. Tama selostus tulee arkistoida ha-
¨ ¨
nen eroamistaan koskevan aineiston yhteyteen. Vaarintekotapaus
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kasitellaan hanen kanssaan myohemmin, jos han anoo takaisin
seurakuntaan. (Ks. 22:21–27.)
¨
3. Henkilon saatetaan katsoa eronneen seurakunnasta seuraavissa
tilanteissa:
1) Kirjallinen tai suullinen eroilmoitus. Jos eroamisesta
¨
ilmoittanut henkilo suostuu tapaamaan komitean (ei
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
oikeuskomitea), heidan tulee ensin yrittaa auttaa hanta
¨
hengellisesti (Gal. 6:1). Haluaako han todella erota
¨ ¨ ¨ ¨
Jehovan todistajista, vai eiko han vain enaa halua olla
¨
aktiivisesti seurakunnan yhteydessa? Onko taustalla
¨ ¨ ¨
epailyksia tai masennusta? Jos han ilmaisee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paattavaisesti, ettei han enaa halua olla Jehovan

SEURAKUNNASTA EROAMINEN
¨ ¨ ¨ ¨
todistaja, hanta tulee pyytaa laatimaan allekirjoitettu
¨ ¨ ¨
eroilmoitus. Jos han ei suostu tekemaan kirjallista
¨
ilmoitusta, niiden, jotka kuulivat hanen suullisen
eroilmoituksensa, tulee laatia asiasta lyhyt selostus ja
allekirjoittaa se. Selostus arkistoidaan seurakunnan
luottamukselliseen arkistoon.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
2) Toiseen uskonnolliseen ryhmaan tai jarjestoon
¨ ¨ ¨ ¨
liittyminen. Jos henkilo on siina maarin
¨ ¨ ¨
kanssakaymisissa jonkin toisen uskonnollisen ryhman tai
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jarjeston kanssa, etta hanet yhdistetaan siihen, tulee
muodostaa komitea (ei oikeuskomitea) tutkimaan asiaa.
¨ ¨ ¨
Komitean tulee pyrkia auttamaan hanta hengellisesti.
¨
Jos henkilo on liittynyt johonkin toiseen uskonnolliseen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ryhmaan tai jarjestoon ja aikoo pysya sen yhteydessa,
¨
hanen katsotaan eronneen seurakunnasta.
¨
3) Verensiirron ottaminen. Jos henkilo ottaa verensiirron
¨ ¨ ¨
omasta tahdostaan, kenties ollessaan aarimmaisen
painostuksen alaisena, komitean (ei oikeuskomitea)
¨
tulee tutkia asiaa ja arvioida, millainen hanen
¨ ¨
asenteensa on. Mikali han katuu, komitean tulee antaa
¨ ¨
hanelle hengellista apua Galatalaiskirjeen 6:1:n ja
¨ ¨
Juudaksen kirjeen 22, 23:n hengessa. Koska han on
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
osoittanut hengellista heikkoutta, han ei olisi vahaan
¨ ¨
aikaan pateva palvelemaan seurakunnan
¨ ¨ ¨
erikoistehtavissa. Lisaksi joissakin tapauksissa voi olla
¨ ¨
tarpeen evata esimerkiksi mahdollisuus vastata
¨ ¨ ¨ ¨
seurakunnan kokouksissa tai esittaa oppilastehtavia
viikkokokouksessa. Tilanteen niin vaatiessa komitea voi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
myos paattaa, etta asiasta esitetaan viikkokokouksessa
ilmoitus seurakunnalle. Ilmoituksen sanamuodon tulee
¨
olla seuraava: ”Vanhimmat ovat kasitelleet asiaa, joka
¨ ¨
koskee veli/sisar [henkilon nimi]. Han on saanut
¨
hengellista apua seurakunnan paimenilta.” Jos toisaalta
komiteaan kuuluvat vanhimmat tulevat siihen tulokseen,

¨ ¨
ettei han kadu toimintaansa, hanen katsotaan eronneen
seurakunnasta.
¨ ¨
4) Kristillisen puolueettomuuden hylkaaminen (Jes. 2:4;
¨
Joh. 15:17–19; lvs s. 60–63, 244). Jos henkilo liittyy
¨ ¨ ¨
jarjestoon, jonka toiminta on ristiriidassa kristillisen
¨
puolueettomuuden kanssa, hanen katsotaan eronneen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seurakunnasta. Jos henkilon ansiotyo edistaa selvasti
¨
toimintaa, joka on vastoin kristillista puolueettomuutta,
¨ ¨ ¨
hanelle tulee yleensa antaa puoli vuotta aikaa tehda
¨ ¨
tarvittavat muutokset. Mikali han ei korjaa tilannetta,
¨
hanen katsotaan eronneen seurakunnasta. (lvs
s. 204–206.)
¨
4. Komitean tulee mahdollisimman pian kuulemisen jalkeen laatia
¨ ¨
tapauksesta lyhyt selostus ja allekirjoittaa se. Lisaksi heidan tu-
¨ ¨ ¨
lee tayttaa Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta -lomake (S-77).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Lomakkeen kohta ”Ilmoitettu seurakunnalle” jatetaan tassa vai-
¨ ¨
heessa tyhjaksi. Kun tapaus on kasitelty, asiasta tulee informoi-
da vanhimmistoa.
¨ ¨ ¨
5. Ilmoitus eroamisesta tulee hyvaksyttaa vanhimmiston koordinaat-
torilla ennen kuin joku vanhimmista lukee sen seurakunnalle. Il-
¨
moituksen sanamuodon tulee olla seuraava: ”[Henkilon nimi] ei
¨ ¨
enaa ole Jehovan todistaja.”
¨ ¨ ¨
6. Koska eroaminen tapahtuu julistajan omasta aloitteesta, paatok-
¨ ¨
sesta ei voi valittaa. Nain ollen vanhinten ei tarvitse odottaa seit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
semaa paivaa, vaan eroamisesta voidaan ilmoittaa seuraavassa
viikkokokouksessa. Kun asiasta on ilmoitettu seurakunnalle, ko-
¨ ¨ ¨
mitean tulee tayttaa Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta -lo-
¨ ¨ ¨
makkeen kohta ”Ilmoitettu seurakunnalle” ja lahettaa lomake vii-
¨ ¨
pymatta palvelusosastolle (ks. 22:21–27).


¨
YHDEKS ASTOISTA LUKU
Takaisinottokomitea
Kappaleet
Takaisinottoanomuksen vastaanottaminen ...................................... 1–4
¨
Henkilon kuuleminen ............................................................................................ 5–8
¨ ¨
Jos henkiloa ei oteta takaisin ............................................................................ 9
¨
Jos henkilo otetaan takaisin .................................................................... 10–12
¨
Jos henkilo on muuttanut .......................................................................... 13–16
TAKAISINOTTOANOMUKSEN
VASTAANOTTAMINEN
¨ ¨ ¨
1. Ennen kuin seurakunnasta erotettu tai eronnut voi paasta ta-
¨ ¨
kaisin seurakuntaan, hanen taytyy todistaa katumuksensa sel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vasti ja osoittaa riittavan ajan kuluessa, etta han on luopunut
synnin harjoittamisesta (od luku 14 kpl:t 34–36). Kun vanhim-
¨ ¨ ¨ ¨
misto saa erotetulta tai eronneelta kirjallisen pyynnon paasta ta-
¨ ¨ ¨
kaisin seurakuntaan, pyynto tulee kasitella nopeasti. Jos hen-
¨ ¨
kilolla on erottamisen tai eroamisen aikaan ollut jokin luvun 12
¨ ¨
kappaleessa 43 mainittu erikoistehtava, kahden vanhimman tu-
¨ ¨ ¨ ¨
lee valittomasti ottaa yhteytta palvelusosastoon. Vaikka seuraa-
¨ ¨
vissa ohjeissa kuvaillaan ensisijaisesti erotetun henkilon tekeman
¨ ¨ ¨
takaisinottoanomuksen kasittelya, ohjeet soveltuvat myos seura-
kunnasta eronneisiin.
2. Vanhimmiston tulee kokoontua valitsemaan takaisinottokomitea.

¨
Komiteaan valitaan yleensa samat vanhimmat, jotka palvelivat al-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kuperaisessa komiteassa, jos he ovat edelleen kaytettavissa ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
patevia tahan tehtavaan. Muussa tapauksessa vanhimmisto va-
¨
litsee heidan tilalleen toisia vanhimpia. (Ks. 15:1–3.)

TAKAISINOTTOKOMITEA
¨
3. Ks. 14:20–21, jos takaisinottamista anova henkilo erotettiin lap-
¨ ¨ ¨
sen seksuaalisen hyvaksikayton vuoksi.
¨
4. Jos komitean mielesta on aivan liian aikaista harkita takaisin-
ottamista, kahden komiteaan kuuluvan vanhimman tulee ilmoit-
¨ ¨ ¨
taa henkilolle, etta he ovat saaneet anomuksen, ja kertoa, etta
¨ ¨
taytyy kulua enemman aikaa ennen kuin takaisinottamista voi-
daan harkita.
¨
HENKILON KUULEMINEN
¨ ¨ ¨
5. Takaisinottokomitea pitaa aluksi rukouksen ilman, etta erotettu tai
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
eronnut henkilo on lasna, minka jalkeen hanet pyydetaan sisaan.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Komitean tulee kiittaa henkiloa siita, etta han on ottanut askeleita
¨ ¨ ¨ ¨
edistyakseen hengellisesti ja paastakseen takaisin seurakuntaan.
¨ ¨ ¨
Koska vanhimmat haluavat jaljitella Jehovaa, heidan tulee koh-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
della henkiloa lampimasti ja ilmaista haluavansa auttaa hanta.
¨ ¨
Tama auttaa luomaan kuulemiseen levollisen ilmapiirin. (Jes. 1:
¨ ¨
18; Apt. 3:19; rj s. 10–11.) Sitten komitean puheenjohtaja pyytaa
¨ ¨ ¨
henkiloa kertomaan asiasta itse. Komitean tulee kuunnella han-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta karsivallisesti ja valttaa tekemasta nopeita johtopaatoksia. Hei-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dan tulee pyrkia saamaan riittava kuva siita, millaista elamaa han
¨
on viettanyt ollessaan seurakunnan ulkopuolella, ja arvioida, mil-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lainen hanen asenteensa on nyt. Sen jalkeen henkiloa pyydetaan
¨ ¨
poistumaan, jotta komitea voi keskustella asiasta keskenaan.
¨ ¨ ¨ ¨
6. Ennen kuin henkilo otetaan takaisin, hanen taytyy osoittaa, etta
¨ ¨ ¨
hanen katumuksensa on aitoa. Tapauksesta riippuen tahan saat-
¨ ¨ ¨ ¨
taa menna useita kuukausia, vuosi tai sitakin pidempaan. Komi-
¨ ¨ ¨ ¨
tean tulee varmistua siita, etta aikaa on kulunut riittavasti. (Ks.
16:6–17.) Toisinaan komitean on oltava erityisen varovainen, esi-
¨ ¨
merkiksi silloin kun henkilo on toiminut petollisesti, kun han on
¨ ¨ ¨
harjoittanut syntia salassa pitkan aikaa tai kun han on ollut usei-
¨ ¨
ta kertoja oikeuskomitean kuultavana saman tai jonkin muun vaa-
¨ ¨
rinteon vuoksi. Jos tallainen henkilo otettaisiin takaisin liian no-
¨ ¨ ¨
peasti, se voisi saada muut tekemaan vakavaa syntia, koska he

TAKAISINOTTOKOMITEA
¨
saattaisivat ajatella, ettei siita koidu kovin vakavia seurauksia. Jos
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
henkilot juonittelivat paastakseen eroon puolisoistaan ja mennak-
¨ ¨
seen naimisiin toistensa kanssa, riittavan katumuksen osoittami-
¨ ¨ ¨
nen vaatisi sita, etta kuluisi huomattavan pitka aika ennen kuin
¨
heidat otettaisiin takaisin seurakuntaan (w83 15/6 s. 29).
7. Takaisinottokomitean tulee olla tasapainoinen. Kun ratkaistaan,
¨ ¨ ¨
voidaanko henkilo ottaa takaisin seurakuntaan, tarkeimmat teki-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jat ovat aito katumus ja vaarasta toiminnasta luopuminen – ei
¨ ¨ ¨
pelkastaan ajan kuluminen tai se, miten toiset ihmiset suhtautu-
vat asiaan (1. Kor. 5:1, 11–13; 2. Kor. 2:6, 7; 7:10, 11).
¨ ¨ ¨ ¨
8. Vanhinten ei tule menna aarimmaisyyksiin ja vaatia kohta koh-
dalta jokaisen aiemman synnin tunnustamista, varsinkaan jos nii-
¨ ¨
ta ei ole selvasti todistettu. Yksityiskohtien sijaan komitean tulee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tarkastella vaarintekijan elamaa kokonaisuutena. Osoittaako ha-
¨ ¨ ¨ ¨
nen elamantapansa, etta han katuu aiempaa toimintaansa?
¨ ¨
JOS HENKILOA EI OTETA TAKAISIN
¨ ¨ ¨
9. Jos komitea tulee siihen tulokseen, etta henkiloa ei oteta takai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sin seurakuntaan, heidan tulee pyytaa hanet sisaan. Hanelle tu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lee kertoa, miksi hanta ei viela oteta takaisin ja mita hanen tu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lee tehda, jotta han tayttaisi vaatimukset. Sitten henkilo poistuu,
¨ ¨ ¨ ¨
minka jalkeen komitea pitaa rukouksen. Vanhimmistoa tulee in-
¨ ¨
formoida komitean tekemasta ratkaisusta. (Ks. 22:21–27.)
¨
JOS HENKILO OTETAAN TAKAISIN
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
10. Jos komitea paattaa ottaa henkilon takaisin seurakuntaan, hei-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dan tulee pyytaa hanet sisaan ja kertoa hanelle paatoksesta.
¨ ¨ ¨ ¨
Heidan tulee rohkaista hanta ja antaa hanelle Raamattuun perus-
¨ ¨ ¨
tuvia neuvoja, jotka auttavat hanta jatkamaan hengellista edis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tymista. Hanelle tulee kertoa, etta hanen tulee kayttaytya samoin
kuin erotettuna ollessaan, kunnes asiasta ilmoitetaan seurakun-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nalle. Kuulemisen lopuksi komitea pitaa rukouksen henkilon lasna

TAKAISINOTTOKOMITEA
ollessa. Kun takaisinottamisesta on ilmoitettu seurakunnalle, ko-

¨ ¨ ¨
mitean puheenjohtajan tulee merkita hanta koskevaan Ilmoitus
¨ ¨
erottamisesta tai eroamisesta -lomakkeeseen (S-77) paiva, jol-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
loin ilmoitus esitettiin. Sen jalkeen hanen tulee lahettaa palvelu-
¨
sosastolle viesti, jossa mainitaan henkilon 1) koko nimi, 2) syn-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tymaaika, 3) kastepaiva seka 4) paiva, jolloin takaisinottamisesta
ilmoitettiin seurakunnalle. (Samat tiedot tulee ilmoittaa palvelus-
¨ ¨
osastolle myos silloin, kun joku erotettu tai eronnut henkilo kuolee,
¨ ¨ ¨ ¨
mutta tassa tapauksessa takaisinottopaivan sijasta ilmoitetaan
¨ ¨ ¨ ¨
henkilon kuolinpaiva. Asiasta huolehtii joku alkuperaisen komitean
¨ ¨ ¨ ¨
jasenista.) Vanhimmistoa tulee informoida komitean tekemasta
¨ ¨
ratkaisusta. (Ks. 22:21–27.) Jos takaisinotettua henkiloa on syy-
¨ ¨ ¨ ¨
tetty lapsen seksuaalisesta hyvaksikaytosta, noudattakaa luvun
¨ ¨ ¨
14 kappaleissa 20–21 esitettyja ohjeita, onpa syytos naytetty to-
teen tai ei.
¨
11. Aina kun joku otetaan takaisin seurakuntaan, hanelle tulee aset-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa rajoituksia. Tama auttaa vaarintekijaa tekemaan ”suoria pol-
¨
kuja jaloilleen” (Hepr. 12:13). Kun henkilo otetaan takaisin seura-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kuntaan, hanella on jalleen oikeus osallistua kenttatyohon. Muita
¨
etuoikeuksia, kuten kokouksissa vastaaminen ja oppilastehtaviin
¨ ¨ ¨
osallistuminen, palautetaan vahitellen, sita mukaa kuin henkilo
¨ ¨ ¨
edistyy hengellisesti ja sitten kun hanen osallistumisensa ei enaa
¨ ¨
hairitsisi muita seurakuntaan kuuluvia. Komitean on hyva seura-
¨ ¨ ¨
ta takaisinotetun henkilon edistymista, koska han tarvitsee paljon
¨ ¨
hengellista apua takaisinottamisen jalkeenkin. Tarvittaessa komi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tea voi myos jarjestaa jonkun julistajan tutkimaan hanen kans-
¨
saan Raamattua. Julistaja voi raportoida tutkisteluun kaytetyn
¨
ajan kenttapalveluksena. Kun komitea ilmoittaa takaisinotetulle
¨ ¨ ¨ ¨
henkilolle rajoituksista, hanen kanssaan on hyva sopia myos ta-
¨ ¨ ¨
paamisesta, jossa hanen edistymisestaan keskustellaan seuraa-
van kerran. Jos rajoituksia poistettaisiin liian hitaasti, se voisi lan-
¨ ¨
nistaa takaisinotettua henkiloa. Useimmissa tapauksissa kaikki
¨
rajoitukset tai osa niista poistettaisiin muutaman kuukauden ku-
luessa.

TAKAISINOTTOKOMITEA
¨ ¨ ¨
12. Ilmoitus takaisinottamisesta tulee hyvaksyttaa vanhimmiston
koordinaattorilla ennen kuin joku vanhimmista lukee sen seura-
kunnalle seuraavassa viikkokokouksessa. Ilmoituksen sanamuo-
¨
don tulee olla seuraava: ”[Henkilon nimi] on otettu takaisin Jeho-
¨ ¨
van todistajaksi.” Ystavat voivat halutessaan taputtaa ilmoituksen
¨ ¨
esittamisen jalkeen (Luuk. 15:7). Ilmoituksessa ei tule mainita
¨
henkilolle asetettuja rajoituksia.
¨
JOS HENKILO ON MUUTTANUT
¨ ¨ ¨ ¨
13. Lopullinen paatos erotetun tai eronneen henkilon takaisinottami-
¨ ¨ ¨ ¨
sesta tehdaan aina siina seurakunnassa, jossa hanen tapauk-
¨ ¨ ¨
sensa alun perin kasiteltiin. Jos henkilo on muuttanut ja kay
nyt jonkin toisen seurakunnan kokouksissa, kyseisen seurakun-
¨ ¨ ¨
nan vanhimmiston tulee valita takaisinottokomitea kasittelemaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanen anomustaan. Mikali komitea on sita mielta, etta hanet tu-
¨ ¨ ¨ ¨
lisi ottaa takaisin seurakuntaan, heidan tulee lahettaa suosituk-
¨
sensa siihen seurakuntaan, jossa tapaus alun perin kasiteltiin.
Tuon seurakunnan vanhimmisto valitsee oman takaisinottokomi-
¨ ¨ ¨
teansa kasittelemaan asiaa. Uuden seurakunnan komitean ei tule
¨ ¨ ¨
paljastaa henkilolle, mita he aikovat suositella, koska hanen aiem-
¨ ¨ ¨ ¨
paan seurakuntaansa perustettu komitea ei valttamatta ole sa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
maa mielta. Jos henkilo saisi tietaa, etta komiteat ovat asiasta
¨ ¨ ¨ ¨
eri mielta, han voisi menettaa kunnioituksensa toista komiteaa
¨
kohtaan. Siksi uuden seurakunnan komitean tulee kertoa hanel-
¨ ¨ ¨
le, etta heidan on kirjoitettava hanen aiemman seurakuntansa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmille ja etta paatoksesta ilmoitetaan hanelle myohemmin.
14. Uuden seurakunnan takaisinottokomitean ei tule painostaa van-
¨ ¨
han seurakunnan komiteaa ottamaan henkiloa takaisin. Uu-
¨ ¨ ¨
den seurakunnan komitean tulee muistaa, etta he eivat ehka
¨ ¨
ole selvilla kaikista asiaan liittyvista seikoista. Luultavasti van-
han seurakunnan komitea tuntee tapauksen paremmin, joten on
¨ ¨
yleensa parasta kunnioittaa heidan ratkaisuaan. Vastaavasti van-
han seurakunnan komitean tulee harkita huolellisesti saamaansa

TAKAISINOTTOKOMITEA
¨ ¨ ¨
suositusta ja muistaa, etta suosituksen lahettanyt komitea on ta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vannut henkilon ja pystynyt tekemaan hanesta havaintoja. Ta-
¨ ¨ ¨
pauksesta on saattanut kulua jo pitkan aikaa, ja henkilo on ehka
¨ ¨ ¨ ¨
tehnyt suuria muutoksia elamassaan. Jos vanhan seurakunnan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
komitea paattaa ottaa henkilon takaisin, tama komitea ilmoittaa
takaisinottamisesta palvelusosastolle ja asiasta ilmoitetaan mo-
lemmissa seurakunnissa (ks. 19:10, 12). Rajoitusten poistamises-
ta huolehtii sen seurakunnan takaisinottokomitea, jonka kokouk-
¨ ¨
sissa han nyt kay.
¨ ¨
15. Jos kyseiset kaksi seurakuntaa sijaitsevat kohtuullisen lahella toi-
¨ ¨ ¨
siaan, vanhan seurakunnan takaisinottokomitean tulee jarjestaa
¨
tapaaminen henkilon kanssa, jota suositellaan takaisinotettavak-
¨ ¨ ¨ ¨
si. Tapaaminen tulisi jarjestaa pian sen jalkeen, kun he ovat saa-
¨
neet myonteisen suosituksen uuden seurakunnan komitealta.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
16. Jos vanhan seurakunnan komitea on sita mielta, etta henkiloa ei
¨ ¨ ¨
tulisi ottaa takaisin, heidan tulee selittaa uuden seurakunnan ko-
¨ ¨
mitealle syyt tahan ratkaisuun.

KAHDESKYMMENES LUKU
Kokoukset
Kappaleet
¨
Esitelmat .......................................................................................................................... 1–5
¨
Puhujien patevyysvaatimukset ....................................................................... 1
Vierailevat puhujat ............................................................................................. 2–3
¨ ¨
Esitelman pitaminen kahdessa osassa ................................................... 4
Vieraanvaraisuus ja matkakulut ................................................................... 5
¨
Muistojuhla ja erikoisesitelma ................................................................... 6–12
Puhujan valitseminen muistojuhlaa varten ......................................... 6
¨
Rukousten esittajien valitseminen muistojuhlaa varten ............ 7
Muistojuhlan ajankohta 8
.......................................................................................
¨ ¨
Seurakunnan kokoukset viikolla, jona muistojuhla pidetaan ...... 9
Tallenteet JW Stream -sivustolla .............................................................. 10
Toimettomat julistajat ......................................................................................... 11
Puheenjohtaja ja ilmoitukset ........................................................................ 12
Ilmoitukset ........................................................................................................................ 13
Paikalliset tarpeet .............................................................................................. 14–15
Kierroskonventit ........................................................................................................... 16
Aluekonventit .................................................................................................................. 17
Vartiotornin tutkistelu ............................................................................................ 18
Seurakunnan raamatuntutkistelu .................................................................. 19
¨
Visuaaliset havaintovalineet ............................................................................. 20
Laulut ja videot .................................................................................................... 21–23
¨ ¨
Kokousohjelman valittaminen .......................................................................... 24
JW Stream ............................................................................................................... 25–27
Viittomakieli ........................................................................................................... 28–36
Istumapaikat .................................................................................................... 28–29

KOKOUKSET
¨ ¨
Aidon viittomakielen kaytto .................................................................. 30–31
Ulkoasu ................................................................................................................. 32–34
Laulut .............................................................................................................................. 35
¨ ¨
Aanentoisto ................................................................................................................ 36
¨ ¨ ¨ ¨
Hairiota aiheuttavat henkilot .................................................................. 37–38
Erotettujen ja eronneiden kuljettaminen kokouksiin .................. 39
¨
ESITELMAT
¨ ¨
1. Puhujien patevyysvaatimukset. Vanhimmisto ratkaisee, ketka
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
veljet voivat pitaa esitelmia. On tarkeaa, etta esitelmanpitajiksi
valitaan vain sellaisia vanhimpia ja avustavia palvelijoita, jotka
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ovat hyvia puhujia. Hyva puhuja kayttaa taitavasti Raamattua
¨ ¨ ¨ ¨
opetuksensa perustana, tekee kaytannon arvon selvaksi ja ta-
¨
voittaa kuulijoiden sydamen (Neh. 8:8; Luuk. 24:32). Vaikka joku
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vanhin pitaisi ohjelmanosia viikkokokouksessa, han ei valttamat-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta ole pateva pitamaan esitelmia. On myos mahdollista, etta van-
¨ ¨ ¨ ¨
himman opetustaito ei riita vierailevan puhujan tehtavaan, mutta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hanet voidaan hyvaksya pitamaan esitelmia omassa seurakun-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nassaan. Talloin hanen on kieltaydyttava kutsusta, jos hanta pyy-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
detaan pitamaan esitelma jossakin toisessa seurakunnassa. Van-
¨ ¨ ¨
hinten tulee ilmaista hyvaa arvostelukykya, olla tasapainoisia ja
¨
etsia rukouksessa Jehovan ohjausta, kun he arvioivat veljien ky-
¨ ¨
kyja. Jokaisen vanhimman tulee pyrkia parantamaan opetustai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
toaan – myos niiden, jotka eivat talla hetkella ole patevia joihin-
¨ ¨ ¨
kin opetustehtaviin. He voivat pyytaa oma-aloitteisesti ehdotuksia
¨ ¨ ¨
avustavalta neuvojalta ja hyodyntaa Palveluskoulu-kirjassa, Kehi-
¨
ty opettajana -kirjasessa ja Muistutuksia esitelmien pitajille -do-
¨
kumentissa (S-141) esitettyja ohjeita. (1. Tim. 4:15, 16.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
2. Vierailevat puhujat. Vanhimmisto paattaa myos, ketka puhujis-
¨ ¨ ¨ ¨
ta voivat pitaa esitelmia muissa seurakunnissa. Naiden veljien tu-

KOKOUKSET
¨ ¨ ¨
lisi mieluiten olla vanhimpia, mutta myos erityisen patevia avus-
tavia palvelijoita voidaan valita vieraileviksi puhujiksi. (Ks. 1:2.9.)
¨ ¨
Puhujia koskevat pyynnot tulee yleensa hoitaa seurakunnan esi-
¨ ¨ ¨
telmakoordinaattorin kautta (ks. 1:2.7; 3:3.18). Hyvaksytyista pu-
¨
hujista ja heidan valmistamistaan puheista tulee valmistaa luet-
¨ ¨
telo, joka annetaan toisille seurakunnille. (Tallaisten jarjestelyjen
tulee olla sopusoinnussa tietosuojalakien kanssa.) Puhujat ja pu-
¨ ¨ ¨
heet tulee valita tasta luettelosta. Koska hyvaksyttyjen puhujien
¨ ¨ ¨
maara vaihtelee seurakunnittain, seurakuntien ei tarvitse vaihtaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
keskenaan samaa maaraa puhujia.
¨ ¨ ¨ ¨
3. Puhujat voivat yleensa itse valita, mista jasennyksista he halua-
¨ ¨
vat valmistaa esitelmia. Jos vanhimmistosta tuntuu, etta jokin
¨
aihe olisi ajankohtainen seurakunnan tarpeisiin nahden, kyseiseen
¨ ¨
aiheeseen liittyva jasennys voidaan antaa jonkun oman seurakun-
¨ ¨
nan puhujan pidettavaksi. (Ks. Esitelmien aiheet [S-99] ja Esitel-
¨ ¨ ¨
mat aiheryhmittain [S-99a].) On suositeltavaa, etta vieraileville
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
puhujille ei anneta tehtavaksi pitaa esitelmia muissa seurakun-
nissa useammin kuin kerran kuukaudessa.
¨ ¨
4. Esitelman pitaminen kahdessa osassa. Vanhimmisto ratkaisee,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
olisiko jonkun kokemattoman esitelmanpitajan hyodyllista pitaa
¨ ¨ ¨
esitelma yhdessa jonkun kokeneemman puhujan kanssa, niin etta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
han pitaa esitelmasta ensimmaiset 15 minuuttia ja kokeneempi
¨ ¨
puhuja jalkimmaiset 15 minuuttia.
5. Vieraanvaraisuus ja matkakulut. Vanhimmiston tulee osoittaa

vieraanvaraisuutta vieraileville puhujille tarjoamalla heille ateria ja
¨
tarjoutumalla huolehtimaan heidan matkakuluistaan (Room. 12:
13). Olosuhteet vaihtelevat suuresti, joten jokainen vanhimmisto
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
voi ratkaista itse, miten tama toteutetaan kaytannossa. Vieraile-
¨ ¨ ¨
van puhujan matkakulujen korvaamiseen voidaan kayttaa seura-
¨ ¨
kunnan varoja (ks. Seurakunnan tilinpidon ohjeet [S-27]). Mitaan
muita vieraanvaraisuuteen, esimerkiksi aterian tarjoamiseen, liit-
¨
tyvia kuluja ei tule korvata seurakunnan varoista.

KOKOUKSET
¨
MUISTOJUHLA JA ERIKOISESITELMA
6. Puhujan valitseminen muistojuhlaa varten. Vanhimmiston tu-
¨ ¨ ¨
lee valita huolellisesti sellainen puhuja, joka pystyy esittamaan ai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
neiston selvasti ja ymmarrettavasti, niin etta myos ne, jotka ovat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lasna ensimmaista kertaa, voivat hyotya puheesta. Puhujaa ei tule
¨ ¨ ¨ ¨
valita pelkastaan silla perusteella, kuka vanhimmista olisi seuraa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaksi vuorossa. Jos kaytettavissa on pateva voideltu vanhin, jol-
¨ ¨ ¨ ¨
la ei ole esimerkiksi ian tai terveyden tuomia esteita, hanta tulee
¨
harkita puhujaksi. Samaa veljea ei kuitenkaan tarvitse valita teh-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tavaan joka vuosi. Nain kuulijat voivat hyotya muidenkin kyvyk-
¨ ¨ ¨
kaiden veljien opetustaidosta. Tarkeinta puhujan valinnassa on
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
se, etta tehtavaan valittava veli pystyy pitamaan opettavan pu-
heen.
¨
7. Rukousten esittajien valitseminen muistojuhlaa varten. Van-
¨ ¨ ¨
himmiston tulee valita kaksi veljea, jotka esittavat lyhyet ja mer-
kitykselliset rukoukset ennen vertauskuvien tarjoamista. Niiden,
¨
jotka edustavat seurakuntaa rukouksessa, tulee olla kypsia ja esi-
¨ ¨ ¨
merkillisia kastettuja veljia, joita seurakunta kunnioittaa. Jos kay-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tettavissa on pateva voideltu veli, jolla ei ole esimerkiksi ian tai
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
terveyden tuomia esteita, hanta tulee harkita tahan tehtavaan.
¨
Vanhimmistolla voi kuitenkin olla hyvat syyt valita jotkut toiset
¨ ¨ ¨
veljet rukousten pitajiksi. Jos voideltu veli pitaa puheen ja loppu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
rukouksen, hanta ei tarvitse valita pitamaan rukouksia leivalle ja
viinille.
8. Muistojuhlan ajankohta. Vanhimmisto ratkaisee, mihin kellon-
¨ ¨ ¨
aikaan muistojuhla alkaa. Jos samoja tiloja kayttaa useampi kuin
yksi seurakunta, vanhimmistojen tulee sopia muistojuhlan alka-
¨ ¨
misajasta keskenaan. Vaikka puhe voidaan aloittaa ennen aurin-
gonlaskua, vertauskuvien tarjoilua ei tule aloittaa ennen kuin au-
¨ ¨
rinko on laskenut. Jos samoissa tiloissa pidetaan useampi kuin
¨ ¨ ¨ ¨
yksi muistojuhla, tilaisuuksien valille tulee varata vahintaan 40
¨ ¨ ¨
minuuttia, mikali mahdollista, jotta yleisolla on aikaa saapua ti-
¨ ¨ ¨
laisuuteen ja poistua sielta. Tilaisuus kestaa kokonaisuudessaan

KOKOUKSET
¨
noin tunnin, mihin sisaltyy laulut, rukoukset, vertauskuvien tar-
¨
joileminen seka puheenjohtajan alku- ja loppusanat.
¨ ¨
9. Seurakunnan kokoukset viikolla, jona muistojuhla pidetaan.
¨ ¨
Kun muistojuhla osuu jollekin viikonpaivalle maanantaista perjan-
¨ ¨ ¨
taihin, kyseisella viikolla ei pideta viikkokokousta. Mikali muisto-
¨ ¨
juhla on lauantaina tai sunnuntaina, viikonloppuna ei jarjesteta
¨ ¨ ¨
esitelmaa eika Vartiotornin tutkistelua.
¨ ¨
10. Tallenteet JW Stream -sivustolla. Jos seurakunnassa, ryhmassa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tai esiryhmassa on hyvin vahan patevia puhujia, se voi katsoa JW
Stream -sivustolla olevan videoidun muistojuhlapuheen. Tallenne
tulee saataville noin kuukautta ennen muistojuhlaa. Tallenteessa
ei ole muistojuhlapuheen osiota ”Kristuksen kuoleman muisto-
¨ ¨ ¨ ¨
juhlan viettaminen tana iltana”, johon sisaltyy 1. Korinttilaiskir-
jeen 11:23–25:n lukeminen, rukoukset ja vertauskuvien tarjoilemi-
¨ ¨ ¨
nen. Taman osuuden kasittelee paikallinen puheenjohtaja tai joku
¨ ¨
muu veli, minka jalkeen puheen loppuosa katsotaan tallenteesta.
¨ ¨
Myos videoitu erikoisesitelma tulee saataville JW Stream -sivus-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tolle noin kuukautta ennen kuin se on maara esittaa. Mikali mah-
¨ ¨
dollista, muistojuhlaa ja erikoisesitelmaa varten tulee kuitenkin
¨ ¨ ¨ ¨
valita varapuhujat, jotka pystyvat pitamaan puheen, jos syntyy
¨
teknisia ongelmia.
11. Toimettomat julistajat. Ks. 25:15, jossa annetaan ohjeita toimet-

¨ ¨
tomien kutsumisesta erikoisesitelmaan ja muistojuhlaan.
¨
12. Puheenjohtaja ja ilmoitukset. Ks. Erikoisesitelman puheen-
johtajan ohjeet (S-125) ja Muistojuhlan puheenjohtajan ohjeet
(S-126).
ILMOITUKSET
¨ ¨ ¨
13. Vanhimmiston koordinaattori kay lapi ja hyvaksyy kaikki seura-
¨ ¨ ¨ ¨
kunnalle esitettavat ilmoitukset (ks. Kristityn elama ja palvelus
-kokouksen ohjeet [S-38]).

KOKOUKSET
PAIKALLISET TARPEET
¨
14. Vanhimmisto valitsee Paikalliset tarpeet -ohjelmanosissa kasitel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tavat aiheet ja paattaa, kuka vanhin pitaa kunkin ohjelmanosan
¨ ¨
ja milloin. Naissa ohjelmanosissa voidaan antaa koko seurakun-
¨
nalle rohkaisua ja kiitosta seka tarvittavia neuvoja (Sananl. 27:
¨
23). Ohjelmanosan tarkoituksena on antaa seurakunnalle jarke-
¨ ¨
vaa ja rakkaudellista ohjausta, joka perustuu Raamattuun. (Ks.
20:16–17.)
¨ ¨ ¨ ¨
15. Vanhimmiston ei tule pyytaa sairaalayhteyskomitean jasenia tai
¨ ¨ ¨
hoitoalan asiantuntijoita kasittelemaan Paikalliset tarpeet -oh-
¨ ¨ ¨ ¨
jelmanosassa esimerkiksi hoitotahtolomakkeen tayttamista, eika
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmiston tule pyytaa heita esittamaan mitaan muutakaan
terveydenhoitoa koskevaa erikoisohjelmaa valtakunnansalissa tai
muualla.
KIERROSKONVENTIT
16. Seurakuntaa tulee muistuttaa tulevasta kierroskonventista pari
¨ ¨ ¨
kolme kuukautta ennen konventtia. Konventtiviikkoa edeltavalla
¨ ¨ ¨
viikolla Elama ja palvelus -kokouksen puheenjohtajan tulee nayt-
¨ ¨ ¨ ¨
taa kuvaruuduilta konventin ohjelmalehtista ja esitella lyhyesti
¨ ¨
konventin teemaa ja ohjelmaa. Ystavia tulisi kannustaa lataamaan
ohjelmalehtinen jw.orgista ja ottamaan tutkittava Vartiotorni mu-
¨ ¨
kaan konventtiin. Puheenjohtajan tulee kehottaa ystavia saapu-
¨ ¨
maan konventtiin ajoissa ja muistuttaa siita, etta kaikkien tulisi
¨
olla istumassa omilla paikoillaan siina vaiheessa, kun alkumusiik-
¨ ¨ ¨ ¨
ki alkaa soida. Vanhimmisto paattaa, kerrataanko konventin oh-
¨
jelmaa jossakin Paikalliset tarpeet -ohjelmanosassa. Jos tallai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nen kertaus pidetaan, se tulee jarjestaa keskusteluna kuulijoiden
¨
kanssa yksi tai kaksi kuukautta konventin jalkeen. Ohjelmano-
¨
sassa tulee korostaa erityisesti sellaisia seikkoja, jotka liittyvat
¨ ¨ ¨
kenttatyohon.

KOKOUKSET
ALUEKONVENTIT
17. Seurakuntaa tulee muistuttaa tulevasta aluekonventista pari kol-
me kuukautta ennen konventtia. Konventin kutsukampanja alkaa
kolme viikkoa ennen seurakunnan omaa konventtia. Kampanjan
¨ ¨ ¨
alkamista edeltavassa Paikalliset tarpeet -ohjelmanosassa tulee
¨ ¨ ¨
nayttaa Konventtimuistutuksia-video ja kertoa kampanjaa koske-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vista jarjestelyista. Puhujan tulee nayttaa kuvaruuduilta konventin
¨ ¨
ohjelmalehtista ja esitella lyhyesti konventin teemaa ja ohjelmaa.
¨ ¨
Ystavia tulisi kannustaa lataamaan ohjelmalehtinen jw.orgista ja
ottamaan tutkittava Vartiotorni mukaan konventtiin. Konventin
ohjelmaa tulee kerrata jossakin Paikalliset tarpeet -ohjelmanosas-
¨
sa yksi tai kaksi kuukautta konventin jalkeen. Ohjelmanosassa tu-
¨ ¨ ¨
lee nayttaa otteita konventin ohjelmasta (video tulee vanhinten
¨ ¨ ¨
saataville jw.orgiin). Videon nayttamisen jalkeen kuulijoiden kans-
sa keskustellaan ohjelman kohokohdista, erityisesti sellaisista sei-
¨ ¨ ¨ ¨
koista, jotka liittyvat kenttatyohon.
VARTIOTORNIN TUTKISTELU
18. Ks. luku 6.
SEURAKUNNAN RAAMATUNTUTKISTELU
19. Luvussa 6 esitetyt ohjeet Vartiotornin tutkistelun johtamisesta so-
¨
veltuvat myos seurakunnan raamatuntutkistelun johtamiseen (ks.
¨ ¨ ¨
myos Kristityn elama ja palvelus -kokouksen ohjeet [S-38]).
¨
VISUAALISET HAVAINTOVALINEET
¨ ¨ ¨ ¨
20. Ohjelmanesittajien ei tule nayttaa seurakunnan kokouksis-
¨ ¨
sa mitaan videomateriaalia monitorilla tai valkokankaalla, el-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lei jarjesto ole pyytanyt tekemaan niin. (Poikkeuksena tahan
¨ ¨ ¨
ovat viittomakieliset kokoukset, joissa ohjelmanesittaja voi nayt-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa raamatunkohtia tai hyodyntaa opetusvalineena muitakin

KOKOUKSET
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jarjeston valmistamia videoita hyvaa arvostelukykya kayttaen.)
¨ ¨ ¨
Kokousohjelmassa voidaan kuitenkin kayttaa kuvia, kaavioita tai
muuta vastaavaa kuvamateriaalia puhujan harkinnan mukaan.
¨ ¨ ¨ ¨
Mitaan kuvamateriaalia ei tule pyytaa haaratoimistosta. Puhuja
¨ ¨ ¨ ¨
voi halutessaan nayttaa joitakin keskeisimpia raamatunkohtia val-
takunnansalin kuvaruuduilta, mutta jokaista luettavaa raamatun-
¨ ¨ ¨
kohtaa ei olisi sopivaa nayttaa.
LAULUT JA VIDEOT
¨ ¨ ¨ ¨
21. On suositeltavaa, etta kokouksissa naytettavat videot ladataan
¨ ¨
etukateen JW Libraryyn sen sijaan, etta ne toistettaisiin suoraan
jw.orgista (ks. Mediatiedostojen toistaminen JW Libraryn avulla
¨ ¨
[S-144]). Vanhimmiston tulee antaa jollekulle veljelle tehtavaksi
¨ ¨
huolehtia kokouksissa naytettavien videoiden lataamisesta.
22. Kokouksissa tulee soittaa taustamusiikkina Laula iloiten Jehoval-

le – kokoukset -sarjan musiikkia ennen ohjelman alkua ja ohjel-
¨
man jalkeen. Koska toisten kristittyjen seura ja hengelliset kes-
kustelut rohkaisevat seurakuntaa, taustamusiikkia ei saa soittaa
¨ ¨ ¨ ¨
niin suurella aanenvoimakkuudella, etta se hairitsisi keskustelua.
¨ ¨ ¨
Kokousohjelmaan kuuluvat laulut tulee soittaa riittavalla voimak-
¨ ¨ ¨
kuudella, niin etta lasnaolijoiden on helppo laulaa niiden muka-
¨ ¨ ¨
na, mutta ei niin kovaa, etta musiikki hukuttaisi laulajien aanet al-
leen.
¨ ¨ ¨ ¨
23. Ks. 24:17, jossa esitetaan ohjeita lauluista ryhmien pitamissa ko-
kouksissa.
¨ ¨
KOKOUSOHJELMAN VALITTAMINEN
¨ ¨ ¨
24. Seurakunta voi jarjestaa sellaisille julistajille ja kiinnostuneille, jot-
¨ ¨ ¨
ka eivat voi olla lasna kokouksissa sairauden, liikuntarajoitteiden,
¨
pitkien valimatkojen tai muiden syiden vuoksi, mahdollisuuden
¨ ¨
seurata oman seurakuntansa kokousohjelmaa aani- tai videoyh-

KOKOUKSET
¨ ¨
teyden avulla esimerkiksi puhelimitse tai internetin valityksella.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
(Vanhinten tulee kayttaa hyvaa harkintaa ratkaistessaan, anne-
¨
taanko erotetulle tai eronneelle henkilolle mahdollisuus seurata
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kokouksia etana.) Vanhimmisto ratkaisee, mita tekniikkaa tahan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaytetaan. Kokousohjelman valittamiseen ei tule kuitenkaan kayt-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa mitaan sellaista palvelua, joka muodostaisi ohjelmasta aani-
¨ ¨ ¨
tai videotallenteita tai jossa kayttajat joutuisivat katsomaan mai-
¨ ¨ ¨
noksia tai voisivat lisata omia kommenttejaan. Jos laitteita kayt-
¨ ¨ ¨
taa useampi samoissa tiloissa kokoontuva seurakunta, naiden
¨ ¨ ¨
seurakuntien vanhimmistot tekevat ratkaisut yhdessa. Jarjeste-
¨
lyissa tulee ottaa huomioon seuraavat ohjeet:
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
1) Kokousohjelmaa tulee valittaa vain suorana lahetyksena;
¨
seurakuntien ei tule tehda kokouksista tallenteita (ks.
¨
20:26). Julistajat voivat kuitenkin tehda itse tallenteita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
omaan kayttoonsa, jos sille ei ole laillista estetta. Mitaan
¨ ¨ ¨ ¨
henkilokohtaisia tallennusvalineita ei saa kytkea
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kokoustilan video- tai aanilaitejarjestelmaan.
¨ ¨ ¨ ¨
Seurakunnan kokousohjelmaa ei tule valittaa niin, etta se
olisi rajoituksetta kenen tahansa saatavilla.
¨ ¨ ¨
2) Ohjelman valittamiseen liittyvien jarjestelyjen ei tule
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hairita seurakunnan kokouksia eika heikentaa niiden
¨ ¨ ¨
laatua. Jotkin jarjestelmat mahdollistavat sen, etta
¨
etayhteyden kautta ohjelmaa seuraavat voivat osallistua
¨ ¨
kokoukseen vastaamalla. Talloin ohjelmaa seuraavien
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tulee huolehtia siita, etteivat taustalla kaytavat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
keskustelut tai muut ylimaaraiset aanet kuulu muille.
¨ ¨
3) Videokuvaa lahettavien seurakuntien tulee huolehtia
¨ ¨ ¨
siita, etta kuvassa nakyy kokousohjelmaan kuuluvien
¨ ¨
videoiden ja kuvien lisaksi vain se, mita tapahtuu lavalla
¨ ¨
(ks. 20:20). Yleisoa ei tule kuvata silloinkaan, kun joku
¨ ¨
osallistuu kokoukseen vastaamalla. Lahetyksessa tulee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kuulua vain hanen aanensa. Tassa alakohdassa annetut
¨ ¨
ohjeet eivat koske viittomakielisia kokouksia.

KOKOUKSET
¨ ¨ ¨ ¨
4) Yleisonpalvelijoiden tulee laskea lasnaolijoiksi myos ne,
¨ ¨ ¨
jotka seuraavat ohjelmaa etayhteyden valityksella.
JW STREAM
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
25. Jos seurakunnassa on hyvin vahan veljia, jotka voivat esittaa oh-
¨
jelmaa kokouksessa, koko ohjelma tai osa siita voidaan katsoa
¨ ¨ ¨ ¨
JW Stream -sivustolta. Tahan tulee kuitenkin pyytaa lupa kierros-
¨ ¨
valvojalta. (Ks. JW Streamin kayttoohjeet vanhimmille ja avusta-
¨
ville palvelijoille [S-142].) Tallaisessa tapauksessa voidaan sovel-
¨ ¨
taa luvun 24 kappaleissa 13–14 esitettyja ohjeita, vaikka kyseessa
ei olisikaan vieraskielinen kokous.
26. Jos julistajien tai kiinnostuneiden ei ole mahdollista seurata oman

¨ ¨
seurakuntansa kokousohjelmaa etayhteydella, vanhimmat voivat
¨ ¨
antaa heille paasyn JW Stream -sivustolla oleviin tallenteisiin.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Vanhinten tulee kayttaa hyvaa harkintaa ratkaistessaan, anne-
¨
taanko erotetulle tai eronneelle henkilolle mahdollisuus katsoa
¨ ¨
kokoustallenteita JW Streamista. (Ks. JW Streamin kayttoohjeet
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sahkopostikutsun vastaanottajille [S-143].) Tama jarjestely on tar-
¨ ¨ ¨
koitettu niille, jotka eivat pysty olemaan lasna kokouksissa kor-
¨ ¨
kean ian, sairauden tai muiden syiden vuoksi. Myos julistajalle tai
¨ ¨ ¨ ¨
kiinnostuneelle, joka ei ymmarra paikallisen seurakunnan kaytta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
maa kielta, voidaan antaa lupa katsoa hanen aidinkielellaan pi-
¨
dettyjen kokousten tallenteita. Tallaisen julistajan tulee kuitenkin
edelleen osallistua paikallisen seurakunnan toimintaan. (Ks. od
luku 9 kpl 41.)
¨
27. Monet julistajat ja kiinnostuneet eivat pysty osallistumaan kier-
ros- ja aluekonventteihin sairauden tai jonkin muun syyn vuoksi.
¨ ¨
Lisaksi joillakin julistajilla tai kiinnostuneilla ei ehka ole varaa mat-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kustaa konventtiin, joka pidetaan heidan aidinkielellaan. Siksi kier-
ros- ja aluekonventtien ohjelma on saatavilla JW Stream -sivustol-
¨ ¨
la useilla eri kielilla. Tallaisille julistajille tai kiinnostuneille voidaan
¨ ¨
antaa paasy JW Streamissa oleviin tallenteisiin, mutta heille tu-

KOKOUKSET
¨ ¨
lee kertoa, ettei heidan tule jakaa linkkia tai tallenteita muille. Hei-
¨ ¨ ¨ ¨
dan ei tule myoskaan katsoa ohjelmaa ennen seurakunnan omaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
konventtia. Vanhinten tulee kayttaa hyvaa harkintaa ratkaistes-
¨ ¨ ¨ ¨
saan, annetaanko erotetulle tai eronneelle henkilolle paasy naihin
¨ ¨
tallenteisiin. (Ks. 24:24, jossa esitetaan ohjeita JW Streamissa
¨ ¨ ¨
olevien tallenteiden kaytosta osana konventtiohjelmaa.)
VIITTOMAKIELI
28. Istumapaikat. Jos seurakunnan kokouksissa tarvitaan viittoma-
¨ ¨ ¨ ¨
kielista tulkkausta, kuuroille tulee jarjestaa istuimet sellaisesta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paikasta, josta he voivat nahda esteetta seka tulkin etta puhu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jan samassa linjassa. Tallainen paikka voidaan yleensa jarjestaa
salin etuosaan jommallekummalle reunalle. (w09 15/11 s. 30–32.)
¨ ¨
Jos tilaa on rajallisesti, nama istumapaikat tulee antaa ensisijai-
¨ ¨ ¨ ¨
sesti tulkkausta tarvitsevien ja heidan perheenjasentensa kayt-
¨ ¨
toon.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
29. Kuurosokeille voidaan jarjestaa taktiilitulkkaus eli kadesta kateen
¨ ¨
tulkkaus. Tulkkien taytyy istua sellaisessa paikassa, josta he na-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kevat paaviittojan selvasti ja esteetta. Kuurot veljet ja sisaret ovat
¨
usein hyvia tulkkaamaan taktiilisti.
¨ ¨ ¨ ¨
30. Aidon viittomakielen kaytto. Monissa maissa viittomakielta kay-
¨ ¨ ¨ ¨
tetaan paaasiassa kahdella tavalla. Yksi tapa on viitottu puhe.
¨ ¨ ¨ ¨
Tama tarkoittaa sita, etta puhuttu kieli muutetaan sana sanalta
viittomiksi. Toista viittomismuotoa kutsutaan aidoksi viittomakie-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
leksi. Kuurot kommunikoivat yleensa kayttamalla tata viittomakie-
len muotoa. Aidon viittomakielen rakenne ja kielioppi on erilainen
¨
kuin puhutun kielen. Aidossa viittomakielessa merkitysvivahtei-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta valitetaan tilan kaytolla, kasvonilmeilla ja viittomien liikkeilla.
Vaikka jotkut kuurot saattavat suosia viitottua puhetta, useimmat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
heista kayttavat aitoa viittomakielta ja siksi ymmartavat sita par-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
haiten. Mikali vain mahdollista, tulkkeina tulee kayttaa niita, jot-
ka ovat taitavimpia tulkkaamaan aidolle viittomakielelle.

KOKOUKSET
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
31. Tulkin taytyy ymmartaa, miten kielta kaannetaan. Tarkoituksena
ei ole vain muuttaa sanoja vastaaviksi viittomiksi noudattaen pu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hutun kielen sanajarjestysta. Kaantaminen sen sijaan edellyttaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sita, etta ymmartaa esitetyt ajatukset. Siksi tulkin tulee keskit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tya siihen, mita lavalta sanotaan, ja pyrkia valittamaan ajatukset
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
selvasti, tasmallisesti ja kokonaan. Samalla hanen on pysyttava
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
puhujan tahdissa. Yleensa sanatarkka kaannos ei valita puhujan
¨ ¨
esittamia ajatuksia oikein. Siksi vuosien kokemus tulkkaamisesta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ei valttamatta tee henkilosta hyvaa tulkkia, vaan hanen taytyy
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
myos ymmartaa, mista kaantamisessa on kyse.
¨ ¨ ¨
32. Ulkoasu. Tulkin ulkoasun tulee olla esimerkillinen ja tayttaa nor-
¨ ¨ ¨
maalin lavaesiintymisen vaatimukset. Tulkin ei tule kayttaa sellai-
¨ ¨ ¨ ¨
sia koruja, kelloja tai vaatteita, jotka hairitsisivat yleisoa. Sama
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
koskee pitkia, kirkkaanvarisia kynsia. Kirjavat vaatteet hairitse-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vat viittomisen seuraamista, joten tulkin tulee kayttaa yksivari-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sia vaatteita, joiden vari erottuu hyvin ihonvarista. Ihonmyotaisia
¨ ¨ ¨
vaatteita tulee valttaa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
33. Sisaren ei ole valttamatonta kayttaa paanpeitetta silloin, kun
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaikille lasnaolijoille pitaisi olla selvaa, ettei han johda kokous-
¨ ¨ ¨ ¨
ta. Nain olisi esimerkiksi silloin, kun tulkataan naytteita, yleison
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vastauksia tai sisarten esittamia oppilastehtavia. Jos patevaa si-
¨ ¨ ¨ ¨
sarta taytyy kayttaa tulkkina rukouksissa, lauluissa tai veljien pi-
¨ ¨ ¨ ¨
tamissa puheissa, hanella tulee olla yksinkertainen ja asianmukai-
¨ ¨
nen paanpeite osoituksena alistumisesta kristillisen seurakunnan
¨
teokraattiseen jarjestelyyn. (1. Tim. 2:11, 12; w09 15/11 s. 12–13.)
¨
34. Edellisessa kappaleessa mainitusta ohjeesta voidaan poiketa, jos
¨ ¨ ¨
sisar tulkkaa kuurosokealle taktiilisti. Talloin sisar istuu yleison
¨ ¨ ¨
joukossa ja viittoo vain yhden henkilon kateen. Koska tallaisessa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tilanteessa tulkki ei ole nakyvasti esilla, hanen ei tarvitse kayttaa
¨ ¨ ¨
paanpeitetta.
35. Laulut. Kun ohjelmassa on laulu, jota ei ole saatavilla viittoma-
¨
kielella, sen tilalle tulee valita toinen laulu, jossa on samankaltai-
nen aihe tai samankaltaisia ajatuksia. Korvaava laulu ei saa olla

KOKOUKSET
¨ ¨
liian pitka, jottei se viivyta ohjelmaa tarpeettomasti. Jos lauluja
¨ ¨ ¨
ei ole saatavissa lainkaan kyseisella viittomakielella, ryhman tu-
¨ ¨ ¨ ¨
lee viittoa ohjelmassa oleva laulu tulkin valityksella. Talloin tulkin
tulisi mieluiten olla veli.
¨ ¨ ¨
36. Aanentoisto. Viittomakielisissa kokouksissa ja konventeissa esi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tettavien videoiden aanta ei tule mykistaa. Aaniraita tulee soittaa
¨ ¨
sopivalla aanenvoimakkuudella, jotta kuurojen julistajien kuulevat
¨ ¨ ¨
perheenjasenet voisivat hyotya videoista.
¨ ¨ ¨ ¨
HAIRIOTA AIHEUTTAVAT HENKILOT
¨ ¨
37. On parasta olla puuttumatta pieniin hairioihin, joita jotkut saat-
¨
tavat aiheuttaa. Jos henkilo kuitenkin jatkaa itsepintaisesti toi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mintaa, joka hairitsee toisia, hanta tulee pyytaa poistumaan. Jos
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
han kieltaytyy poistumasta, hanelle tulee sanoa, etta jos han ei
¨ ¨ ¨ ¨
lahde ja jatkaa hairion aiheuttamista, aiotte ottaa yhteytta polii-
¨ ¨ ¨ ¨
siin. Jos henkilo ei vielakaan tottele, soittakaa poliisille. Kun polii-
¨ ¨ ¨ ¨
sit saapuvat, heille voidaan kertoa, etta kyseinen henkilo kayttay-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tyy hairitsevasti ja etta hanta ei enaa pideta tervetulleena tahan
¨ ¨
tilaisuuteen. Poliisille voidaan myos sanoa, etta asiasta voidaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tehda rikosilmoitus, jos se tuntuu jarkevalta ja valttamattomalta.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
38. Vanhinten ei yleensa tule yrittaa poistaa hairion aiheuttajaa valta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kunnansalista voimakeinoin. Jos hairikko kayttaytyy vakivaltaises-
¨
ti alusta alkaen, vanhimmat voivat ottaa heti yhteytta poliisiin va-
¨ ¨ ¨ ¨
roittamatta henkiloa etukateen. Kristitylla on oikeus puolustautua,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jos joku hyokkaa hanen kimppuunsa, ja vanhinten tulee tehda
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
se, mika on jarkevasti mahdollista hanen suojelemisekseen. Hyok-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kayksen kohteena olevan tulisi yrittaa paeta hyokkaajaa, mikali
¨
mahdollista. Mutta jos kristitty ei pysty pakenemaan, han voi yrit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa torjua tallaiset hyokkaykset ja tarpeen vaatiessa jopa lyoda
¨ ¨ ¨ ¨
puolustukseksi. Tallaisia keinoja tulisi tietysti kayttaa ainoastaan
¨
itsensa tai toisten suojelemiseen, kunnes poliisi saapuu paikalle.
(g 6/08 s. 11; g87 22/11 s. 28.)

KOKOUKSET
EROTETTUJEN JA ERONNEIDEN
KULJETTAMINEN KOKOUKSIIN
¨
39. Seurakunnasta erotettujen ja eronneiden odotetaan yleensa te-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kevan omat jarjestelynsa paastakseen seurakunnan kokouksiin.
Jos joku erotettu tai eronnut pyrkii tosissaan korjaamaan suh-
¨ ¨ ¨ ¨
teensa Jehovaan mutta ei pysty itse jarjestamaan kuljetusta ko-
¨ ¨
kouksiin, vanhimmat voivat harkita, voitaisiinko hanta auttaa jol-
lakin tavalla. Avun tarve voi olla todellinen esimerkiksi silloin, jos
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
henkilolla ei ole autoa eivatka hanen perheenjasenensa tai muut
¨ ¨
pysty auttamaan hanta. Kenties valtakunnansalille ei ole mahdol-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lista paasta julkisen liikenteen avulla tai henkilolla ei ole varaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kayttaa sita. Voi olla, etta han ei pysty myoskaan kavelemaan ko-
¨ ¨ ¨ ¨
kouksiin pitkan valimatkan, turvallisuussyiden tai saaolojen vuok-
¨ ¨ ¨ ¨
si. Jos erotettua tai eronnutta autetaan paasemaan kokouksiin,
¨
julistajien ei tulisi kuitenkaan keskustella hanen kanssaan; tilan-
ne olisi samankaltainen kuin jos joku kulkisi erotetun kanssa sa-
¨ ¨ ¨ ¨
malla bussilla (2. Joh. 10, 11). Jos tallaista apua jarjestetaan, van-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hinten tulee olla tarkkaavaisia, ettei sita kayteta vaarin.

KOKOUKSET

KOKOUKSET

¨
KAHDESKYMMENESENSIMM AINEN LUKU
Valtakunnansalit
Kappaleet
Yhteysseurakunta .................................................................................................... 2–3
Vuokratilat ........................................................................................................................... 4
Siivous ............................................................................................................................... 5–7
Siivouskoordinaattori ............................................................................................. 7
¨ ¨ ¨ ¨
Saannolliset huoltotyot ja huoltokorjaukset ................................ 8–14
Huoltokoordinaattori ............................................................................................ 14
Valtakunnansalikomitea ............................................................................... 15–20
Maksuista huolehtiminen ...................................................................................... 21
¨ ¨
Muutostyot, parannukset, asennustyot ja uudisrakentaminen .
22–24
Kuntoarviot ....................................................................................................................... 25
Turvallisuus ............................................................................................................. 26–29
Vahingot ja vaaratilanteet ......................................................................... 30–32
Kokousajat ........................................................................................................................ 33
Ilmoitustaulu ................................................................................................................... 34
Puhelinvastaaja ............................................................................................................ 35
Internetyhteys ................................................................................................................ 36
Videolaitteet ........................................................................................................... 37–38
Kirjasto ....................................................................................................................... 39–40
JW Broadcasting -kuukausiohjelmat ......................................................... 41
¨ ¨ ¨
Seurakunnan kiinteistojen kaytto ................................................................ 42
¨
Valtakunnansalien vihkiaiset ............................................................................ 43

VALTAKUNNANSALIT
1. Haaratoimisto vastaa uusien valtakunnansalien rakentamisesta

¨ ¨ ¨
ja rakennustyon valvonnasta. Haaratoimisto huolehtii myos siita,
¨ ¨ ¨ ¨
etta olemassa olevia saleja kaytetaan mahdollisimman tehokkaas-
¨ ¨ ¨ ¨
ti ja etta ne pysyvat hyvassa kunnossa. Seurakunnille annetaan
ohjausta paikallisen suunnittelu- ja rakennusosaston (PSR) kaut-
¨ ¨ ¨ ¨
ta. PSR:n edustajat tekevat kuntoarvioita ja keraavat tietoja ny-
¨
kyisista kokouspaikoista ja mahdollisista uusista kokouspaikoista.
Valtakunnansalin siivoukseen, kunnossapitoon ja turvallisuuteen
liittyvien asioiden koordinointi on seurakunnan vanhinten vastuul-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
la. Kun he ovat itse aktiivisesti mukana tassa tyossa, he naytta-
¨ ¨ ¨ ¨
vat koko seurakunnalle hyvaa esimerkkia.
YHTEYSSEURAKUNTA
2. Valtakunnansali on Jehovan palvontaan vihitty rakennus. Jotta
¨ ¨ ¨
valtakunnansalit olisivat mahdollisimman tehokkaassa kaytossa,
¨
haaratoimisto voi sijoittaa samalle salille kolme tai neljakin seura-
¨ ¨
kuntaa. Siten salin kayttokulut voidaan jakaa useamman seura-
kunnan kesken.
¨ ¨ ¨
3. Yleensa yksi naista seurakunnista toimii yhteysseurakuntana, jo-
¨
hon haaratoimisto on yhteydessa esimerkiksi valtakunnansalia
¨ ¨ ¨
koskevissa laki- ja kiinteistoasioissa. Valtakunnansalikiinteistoa
koskevat dokumentit ovat tavallisesti kyseisen seurakunnan hal-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lussa. Tama on vain kaytannon jarjestely, eika se anna yhteys-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seurakunnalle oikeutta tehda omavaltaisia paatoksia valtakun-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nansalin kaytosta tai kunnossapidosta. Riippumatta siita, kenella
¨ ¨
valtakunnansalin juridinen omistusoikeus on, minkaan seurakun-
¨ ¨
nan ei tulisi pitaa valtakunnansalia omana omaisuutenaan. Kaik-
¨ ¨ ¨ ¨
kien salia kayttavien seurakuntien tulee huolehtia kiinteistosta ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
siita, etta sita kaytetaan valtakunnan etujen mukaisesti.
VUOKRATILAT
¨ ¨
4. Jos seurakunnan taytyy vuokrata jokin kokoustila pitkaaikaiseen
¨ ¨ ¨ ¨
kayttoon, vanhinten tulee olla yhteydessa paikalliseen suunnit-

VALTAKUNNANSALIT
telu- ja rakennusosastoon. Jos jokin tila on tarpeen vuokrata

kertaluonteisesti, esimerkiksi Kristuksen kuoleman muistojuhlaa
varten, vanhinten tulee noudattaa ohjetta Tilojen vuokraaminen
teokraattisia tilaisuuksia varten (TO-19).
SIIVOUS
¨ ¨ ¨
5. Valtakunnansali tulee siivota saannollisen aikataulun mukaisesti.
¨ ¨
Siivousta suunniteltaessa on otettava huomioon salin kayttoaste
¨
ja muut paikalliset olosuhteet. Yleensa tarvitaan kevyt siivous jo-
¨
kaisen kokouksen jalkeen, perusteellisempi siivous kerran viikossa
ja suursiivous ainakin kerran vuodessa. Siivoaminen on valtakun-
¨ ¨
nansalia kayttavien seurakuntien vastuulla. Kaikki vapaaehtoiset
¨ ¨ ¨ ¨
voivat osallistua siivoustyohon – myos lapset, kun heita valvo-
taan asianmukaisesti.
6. Valtakunnansalin siivousvuoroista tulee olla lista ilmoitustaululla.
¨ ¨
Joissakin seurakunnissa siivousta on paatetty vuorotella palve-
¨ ¨ ¨
lusryhmittain. Viikkosiivouksessa ja suursiivouksessa tulee kayda
¨ ¨ ¨
lapi rakennuksen sisa- ja ulkopuoli seka mahdolliset varastotilat,
¨ ¨ ¨
pysakointialueet ja piha-alueet. Lumityot ja muut kausiluonteiset
¨ ¨ ¨
tehtavat tulee koordinoida hyvin. Tyoturvallisuuteen tulee kiinnit-
¨ ¨ ¨
taa erityista huomiota (ks. 21:27–29).
7. Siivouskoordinaattori. Jokaisen vanhimmiston tulee valita yksi
vanhimmista tai avustavista palvelijoista seurakunnan siivous-
¨
koordinaattoriksi. Siivouskoordinaattorin ei ole tarkoitus tehda
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaikkea itse, eika hanella ole valtuuksia tehda sellaisia paatoksia,
jotka kuuluvat vanhimmistolle. Siivouskoordinaattori laatii seura-
¨ ¨
kunnan siivousvuorolistat ja huolehtii siita, etta julistajien saata-
¨ ¨ ¨ ¨
villa on helposti ymmarrettavat siivousohjeet. Hanen tulee var-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mistaa, etta salilla on riittavasti siivoustarvikkeita ja siivoustoissa
¨ ¨ ¨
tarvittavia turvavarusteita. Han huolehtii siita, etta turvavarustei-
¨ ¨ ¨ ¨
ta kaytetaan ja etta julistajat ovat saaneet valmennusta turvalli-
¨
siin tyomenetelmiin. Siivouskoordinaattori tarkkailee valtakunnan-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
salin siisteytta ja esittaa tarvittaessa ystavallisia muistutuksia.

VALTAKUNNANSALIT
¨ ¨ ¨ ¨
SAANNOLLISET HUOLTOTYOT JA
HUOLTOKORJAUKSET
¨ ¨ ¨ ¨
8. Ennaltaehkaisevan huolto-ohjelman noudattaminen pidentaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
valtakunnansalin ja sen laitteiden kayttoikaa. Salin huoltotoista
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
on tarkeaa huolehtia saannollisesti myos siksi, etta arvostamme
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
elaman pyhyytta, silla huoltotoiden laiminlyonti voisi aiheuttaa
¨ ¨ ¨ ¨
vaaratilanteita salin kayttajille (ks. 21:27–29). Hyvassa kunnossa
oleva valtakunnansali tuo kunniaa Jehova Jumalalle. Siksi jokai-
sen seurakunnan tulee suhtautua vakavasti vastuuseensa huo-
lehtia salin kunnossapidosta.
¨ ¨
9. Valtakunnansalia kayttavien seurakuntien odotetaan huolehti-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
van itsekustannuksista, jotka liittyvat saannollisiin huoltotoihin ja
¨ ¨
huoltokorjauksiin (jos kustannukset eivat ylita seurakunnan tai
¨
salikomitean tilin tavoitesaldoa). Seurakuntien vastuulla on myos
¨ ¨
huolehtia kustannuksista, jotka liittyvat sellaisten tyokalujen ja
¨
laitteiden hankkimiseen, korjaamiseen ja uusimiseen, jotka eivat
¨ ¨
vaadi kiinteaa asennusta. Seurakuntien tai salikomitean ei tule
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kerryttaa varoja yli tavoitesaldon, jotta niita voitaisiin kayttaa tu-
leviin huoltokorjauksiin. Jos jonkin huoltokorjaushankkeen kus-
¨ ¨
tannukset ylittaisivat tavoitesaldon, hankkeeseen tarvitaan pai-
kallisen suunnittelu- ja rakennusosaston (PSR) lupa. Jos hanke
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hyvaksytaan, PSR antaa ohjeet siita, miten tyo toteutetaan. Tal-
¨ ¨ ¨
loin haaratoimisto myos yleensa maksaa hankkeen kustannukset.
¨
(Ks. Seurakunnan tilinpidon ohjeet [S-27] seka Valtakunnansali-
¨ ¨
komitean tilinpidon ohjeet [S-42], joissa esitetaan ohjeita tavoite-
¨ ¨ ¨ ¨
saldosta ja menojen hyvaksymisesta.) Huoltotoista ja -korjauksis-
ta tulee huolehtia seurakuntiin kuuluvien vapaaehtoisten voimin.
¨ ¨ ¨ ¨
Jos salia kayttavat seurakunnat tarvitsevat apua tyon suunnitte-
¨
luun tai turvalliseen suorittamiseen tai jos tyovaiheisiin liittyy mer-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kittavia turvallisuusriskeja, vanhinten tulee pyytaa ohjeita PSR:lta
¨ ¨ ¨
ennen tyon aloittamista. (Ks. liite A seka Tyoturvallisuus raken-
¨ ¨
nus- ja kunnossapitotoissa [DC-82].)
¨ ¨ ¨
10. Jos on tarpeen palkata ulkopuolinen urakoitsija eivatka tyon kus-

VALTAKUNNANSALIT
¨
tannukset ole niin suuret, etta siihen tarvittaisiin PSR:n lupa, van-
¨ ¨ ¨ ¨
himmat voivat paattaa asiasta. Tarjoukset ja sopimukset tulee
aina vaatia kirjallisina, ja sopimukset tulee allekirjoittaa asian-
mukaisesti. Kustannusarvioiden tai tarjousten yksityiskohtia ei
tule paljastaa muille palveluntarjoajille. Vanhinten tulee varmis-
¨ ¨ ¨ ¨
taa, etta urakoitsija on ammattitaitoinen ja etta hanella on tar-
¨ ¨ ¨
vittavat vakuutukset. Tama koskee myos urakoitsijoita, jotka ovat
¨ ¨
Jehovan todistajia. Seurakunnan saattaa olla tarpeen pyytaa ura-
¨
koitsijalta todistus vastuuvakuutuksesta ennen tyon aloittamista.
¨ ¨ ¨
Jos vakuutukseen voidaan nimeta lisaedunsaaja, lisaedunsaajak-
¨ ¨
si tulisi merkita se yhteiso, jolla valtakunnansalin juridinen omis-
tusoikeus on. Jos sopimuksen sanamuodoista, ehdoista tai muis-
¨ ¨ ¨ ¨
ta sopimukseen liittyvista asioista heraa kysymyksia, vanhinten
¨ ¨
tulee pyytaa apua haaratoimiston tiliosastolta (riskienhallintayk-
¨ ¨
sikko). Useimmiten on suositeltavaa, etta joku luotettava paikal-
¨ ¨
linen veli on paikalla valvomassa urakoitsijan tyota.
¨ ¨ ¨ ¨
11. On tarkeaa, etta vanhimmisto tukee salin kunnossapitoa koske-
¨ ¨ ¨
via PSR:n jarjestelyja, kuten huoltokoulutusta ja ennaltaehkaise-
¨ ¨ ¨ ¨
vaa huolto-ohjelmaa. Kun vanhimmat suhtautuvat naihin jarjeste-
¨ ¨
lyihin vakavasti, heidan esimerkkinsa voi saada koko seurakunnan
innostumaan valtakunnansalin kunnossapidosta.
12. Kosteusongelmiin tulee reagoida heti. Vesivuodot, kondensaatio,
tulvat ja kosteuden imeytyminen rakenteisiin voivat aiheuttaa suu-
¨
ria vahinkoja. Vuotavat katot ja putket seka muut vastaavat vau-
¨ ¨ ¨ ¨
riot tulee korjata heti, ja niiden korjaamiseen tulee kayttaa pate-
¨
via ammattilaisia. Jos kostunutta aluetta ei puhdisteta ja kuivata
kahden vuorokauden kuluessa, vahingoista voi tulla suurempia.
Jos valtakunnansali sijaitsee alueella, jossa ilmankosteus on kor-
¨ ¨ ¨ ¨
kea, ilmanvaihtolaitteita voi olla tarpeen pitaa kaynnissa jonkin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
aikaa myos niina paivina, joina salia ei kayteta. Tama alentaa si-
¨ ¨ ¨
sailman kosteutta ja ehkaisee homevaurioiden syntymista. Jos
valtakunnansalilla on vakava kosteusongelma, jota ei voida rat-
kaista asianmukaisesti ilman PSR:n apua, vanhinten tulee viipy-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
matta ottaa yhteytta PSR:aan.

VALTAKUNNANSALIT
¨ ¨
13. Jos jokin kokoustila tai pysakointialue on tarpeen vuokrata kerta-
luonteisesti, vanhinten tulee arvioida, ovatko tilat turvalliset ja tar-
¨ ¨
koitukseen sopivat (ks. 21:4, jossa esitetaan ohjeita tilojen vuok-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
raamisesta pitkaaikaiseen kayttoon). Jos tiloihin on tarpeen tehda
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
korjaustoita, olisi parasta pyytaa kiinteiston omistajaa huolehti-
¨ ¨ ¨ ¨
maan niista. Jos tama ei ole mahdollista, vanhinten tulee pyrkia
¨ ¨ ¨
sopimaan omistajan kanssa korjaustoiden tekemisesta niin etta
¨ ¨ ¨ ¨
ehdot ovat jarkevat ja tasapuoliset. Tyosta tulee laatia kirjallinen
¨
sopimus ennen tyon aloittamista. On varottava sellaisia sana-
¨ ¨
muotoja, jotka asettavat seurakunnan tai jarjeston kohtuuttoman
¨ ¨ ¨ ¨
suureen vastuuseen sen tekemasta tyosta. Jos sopimuksen sana-
¨ ¨ ¨
muodoista tai ehdoista heraa kysymyksia, vanhimmat voivat pyy-
¨ ¨ ¨ ¨
taa apua tiliosaston riskienhallintayksikosta.
¨ ¨ ¨
14. Huoltokoordinaattori. Jos valtakunnansalia kayttaa vain yksi
seurakunta, vanhimmiston tulee valita yksi vanhimmista tai avus-
tavista palvelijoista huoltokoordinaattoriksi. Sama veli voi tarvit-
¨ ¨
taessa olla seka siivous- etta huoltokoordinaattori. Huoltokoor-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dinaattori vastaa siita, etta PSR:n laatimaa ennaltaehkaisevaa
¨ ¨ ¨
huolto-ohjelmaa noudatetaan ja etta huoltotoimenpiteet tehdaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ajallaan ja ohjeiden mukaan. Saannollisten huoltotoiden lisaksi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
han koordinoi myos huoltokorjauksiin liittyvia toita. Huoltokoordi-
¨ ¨ ¨ ¨
naattorin ei ole tarkoitus tehda kaikkea itse, eika hanella ole val-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tuuksia tehda sellaisia paatoksia, jotka kuuluvat vanhimmistolle.
¨ ¨
Vanhimmiston tulee kuitenkin antaa veljelle riittavasti vapautta
¨ ¨
sen suhteen, miten han organisoi salin kunnossapitoon liittyvat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tyot. On tarkeaa, etta tehtavaan valittava veli on jarjestelmalli-
¨ ¨ ¨ ¨
nen, ahkera ja halukas noudattamaan vanhimmiston paatoksia.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Hanen taytyy myos olla hyva delegoimaan tehtavia ja valmen-
¨ ¨
tamaan muita. Huoltokoordinaattorin tulee pitaa kirjaa tehdyis-
¨ ¨ ¨ ¨
ta huoltotoimenpiteista. Hanen tulee varmistaa, etta julistajien
¨ ¨ ¨
saatavilla on riittavasti tyokaluja ja turvavarusteita, ja huolehtia
¨ ¨ ¨
myos siita, etta julistajat ovat saaneet valmennusta turvallisiin
¨
tyomenetelmiin (ks. 21:27–29).

VALTAKUNNANSALIT
VALTAKUNNANSALIKOMITEA
¨ ¨ ¨
15. Jos samaa valtakunnansalia kayttaa useampi kuin yksi seura-
¨ ¨ ¨
kunta tai jos samassa kiinteistossa on useita saleja, kiinteiston
siivouksen ja kunnossapidon organisoinnista vastaa valtakunnan-
¨
salikomitea. Sen vastuualueeseen kuuluvat kaikki kiinteiston ko-
¨
koussalit seka mahdolliset varastorakennukset ja asunnot. Jois-
¨ ¨ ¨
sain tapauksissa salikomitealle voidaan antaa myos tehtavaksi
¨ ¨ ¨
huolehtia jostakin lahistolla sijaitsevasta asunnosta, joka on jon-
¨ ¨ ¨
kun kokoaikaisen erikoispalvelijan kaytossa. (Ks. Kierroksen tilin-
¨ ¨ ¨
pidon ohjeet [S-331], jossa esitetaan lisatietoja kierrosvalvojien
¨ ¨ ¨
asunnoista.) Kunkin salia kayttavan seurakunnan vanhimmis-
¨ ¨ ¨
ton tulee valita komiteaan yksi tai kaksi vanhinta tai patevaa
avustavaa palvelijaa. Salikomiteassa ei tule kuitenkaan olla enem-
¨ ¨ ¨ ¨
paa kuin viisi veljea. Jos seurakuntia on enemman kuin viisi, van-
¨ ¨ ¨ ¨
himmistojen tulee yhdessa valita naista seurakunnista viisi veljea
salikomiteaan.
¨ ¨ ¨
16. Salia kayttavien vanhimmistojen tulee yhdessa valita yksi komi-
¨ ¨ ¨
tean jasenista valtakunnansalikomitean koordinaattoriksi. Hanen
¨
tulee olla kokenut vanhin, jolla on hyva organisointikyky ja ai-
¨ ¨ ¨
kaa tehtavan hoitamiseen. Koordinaattorilta vaaditaan noyryyt-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta, koska hanen tulee pystya tyoskentelemaan hyvassa yhteis-
¨ ¨
tyossa komitean muiden veljien kanssa ja olla tarvittaessa valmis
¨ ¨ ¨
pyytamaan ohjeita vanhimmistoilta. Salikomitean tulee kokoon-
¨ ¨ ¨
tua saannollisesti yhteen, mutta kun koordinaattori kommunikoi
¨
hyvin toisten komitean jasenten kanssa, monista asioista voidaan
¨
luultavasti sopia ilman erillisia kokouksia. Paikalliset olosuhteet
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
maarittavat sen, kuinka usein kokouksia on tarpeen pitaa. Sali-
¨ ¨ ¨
komitean koordinaattorin vastuulla on 1) jarjestaa salikomitean
¨ ¨ ¨
kokoukset, 2) varmistaa, etta paatetyt asiat toteutetaan, ja 3) pi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa vanhimmistot ajan tasalla kiinteistoon liittyvista asioista. Jos
¨ ¨ ¨
vanhimmistot ovat sita mielta, etta jonkin asian ratkaisemiseksi
tarvitaan kaikkien vanhimmistojen yhteinen kokous, kokouksen
puheenjohtajana toimii tavallisesti joku vanhimmiston koordinaat-
toreista.

VALTAKUNNANSALIT
¨ ¨
17. Salikomitean tulee varmistaa, etta julistajien saatavilla on riitta-
¨ ¨
vasti turvavarusteita ja etta julistajat ovat saaneet valmennusta
¨
turvallisiin tyomenetelmiin. Kun siivous- tai huoltotalkoisiin osal-
¨
listuu julistajia useammasta kuin yhdesta seurakunnasta, sali-
¨ ¨ ¨
komitean tulee valita yksi jasenistaan vastaamaan turvallisuudes-
ta talkoiden aikana. (Ks. 21:27–29.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
18. Salikomitea koordinoi valtakunnansalin saannollisia huoltotoita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seka huoltokorjauksiin liittyvia toita. Komitean on hyva osoittaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
oma-aloitteisuutta huolehtiessaan tasta tehtavasta, mutta sen tu-
lee aina noudattaa vanhimmistojen ja haaratoimiston antamaa
ohjausta.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
19. Salikomitea ei paata seurakuntien kokousajoista eika siita, voi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
daanko salia kayttaa haita, hautajaisia tai muita vastaavia tilai-
suuksia varten (ks. 21:33; 27:6.2).
¨ ¨
20. Valtakunnansalia kayttavien seurakuntien vanhimmistojen tulee
¨ ¨ ¨ ¨
laatia salin kayttoon liittyvista asioista kirjallinen sopimus. So-
¨
pimukseen tulee kirjata muun muassa se, mita on sovittu ra-
¨ ¨ ¨
kennuksen kunnossapidosta ja kaytosta, kokousajoista ja niiden
¨ ¨ ¨ ¨
mahdollisesta vuorottelusta. Sopimuksessa tulee maaritella myos
salikomitean tilin tavoitesaldo, kunkin seurakunnan osuus sa-
¨ ¨ ¨ ¨
lin kayttokuluista ja kuluraja muita kuin normaaleja kayttokulu-
ja varten (ks. Valtakunnansalikomitean tilinpidon ohjeet [S-42]).
Seurakuntien palveluskomiteat allekirjoittavat sopimuksen, ja so-
pimuksesta tulee ottaa kopio kunkin seurakunnan arkistoon. Kun
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmistot tekevat uusia paatoksia, kirjallista sopimusta tulee
¨ ¨ ¨
paivittaa, jotta se on aina ajan tasalla.
MAKSUISTA HUOLEHTIMINEN
21. Ks. Seurakunnan tilinpidon ohjeet (S-27), Valtakunnansalikomi-
¨
tean tilinpidon ohjeet (S-42) seka seurakunnan tilinpidon ohje-
videot.

VALTAKUNNANSALIT
¨ ¨
MUUTOSTYOT, PARANNUKSET, ASENNUSTYOT
JA UUDISRAKENTAMINEN
22. Seurakuntien ei tule ilman paikallisen suunnittelu- ja rakennuso-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
saston (PSR) lupaa tehda valtakunnansalilla muutostoita (saan-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nollisia huoltotoita ja pienia huoltokorjauksia laajemmat tyot), uu-
¨ ¨ ¨ ¨
sia mitaan rakenneosia tai kiinteita kalusteita ja laitteita tai tehda
¨
uusia asennuksia (riippumatta siita, ostetaanko tuotteet vai saa-
¨ ¨ ¨
daanko ne lahjoituksena). Seurakuntien ei tule myoskaan ryh-
¨
tya uudisrakentamiseen ilman PSR:n lupaa. Jos jokin hanke hy-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaksytaan, PSR paattaa sen aikataulusta ja ratkaisee hankkeen
¨ ¨ ¨
koosta riippuen, kuka koordinoi tyota. Yleensa haaratoimisto mak-
saa hankkeen kustannukset. Siksi seurakuntien tai salikomitean
¨ ¨ ¨
ei ole tarpeen kerryttaa varoja yli tavoitesaldon, jotta niita voitai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
siin kayttaa tuleviin muutostoihin, parannuksiin, asennustoihin tai
¨ ¨ ¨
uudisrakentamiseen, ellei haaratoimisto pyyda niin tekemaan. (Ks.
¨
Seurakunnan tilinpidon ohjeet [S-27] seka Valtakunnansalikomi-
¨ ¨
tean tilinpidon ohjeet [S-42], joissa esitetaan ohjeita tavoitesal-
¨ ¨ ¨
dosta; ks. 21:37 seka liite A, joissa esitetaan ohjeita videolaitteis-
ton rahoituksesta.)
23. Haaratoimisto laatii valtakunnansaleja koskevan yleissuunnitel-

man, jossa otetaan huomioon seurakuntien tiheys ja kasvuodo-
tukset. Yleissuunnitelmasta ilmenee, mihin tarvitaan uusia valta-
¨ ¨ ¨
kunnansaleja, mitka salit tarvitsevat korjausta ja mitka taytyisi
¨
korvata uudella. Yleissuunnitelma voi osoittaa, etta olemassa ole-
¨ ¨ ¨
vien valtakunnansalien kayttoastetta voidaan parantaa yhdista-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
malla seurakuntia tai siirtamalla niita jollekin toiselle salille. Seura-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kuntien yhdistamisesta voi olla monia hyotyja. Usein yhdistamisen
¨ ¨
ansiosta kokousohjelman laatu paranee, kokousten lasnaolija-
¨ ¨ ¨
maarat kasvavat, kokeneet veljet jakautuvat paremmin seurakun-
tien kesken ja uusien valtakunnansalien tarve pienenee.
24. Rakennus- ja korjaushankkeiden aikataulutusta koskevat kysy-

mykset tulee osoittaa suoraan PSR:lle. Seurakuntien ei tule

VALTAKUNNANSALIT
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
koskaan hankkia tai hyvaksya lahjoituksena kiinteistoja eika tehda
¨ ¨
valtakunnansaliin muutostoita ilman PSR:n lupaa. Haaratoimisto
¨ ¨
vastaa salirakennusten suunnittelusta seka teknisista ratkaisuista
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ja nimittaa tyota valvovat rakennusryhmat tai henkilot. Jos valta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kunnansali paatetaan myyda, haaratoimisto huolehtii sen myymi-
¨
sesta.
KUNTOARVIOT
¨ ¨ ¨ ¨
25. Paikallinen suunnittelu- ja rakennusosasto jarjestaa niin, etta jo-
kaisen valtakunnansalin kunto arvioidaan kahden tai kolmen vuo-
¨ ¨ ¨
den valein. Kaikkien vanhinten ei ole tarpeen olla lasna arviointi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaynnin aikana, mutta on tarkeaa, etta valtakunnansalikomitea
tai huoltokoordinaattori on paikalla. Jos julistajien halutaan osal-
¨ ¨ ¨
listuvan arviointikayntiin, tasta informoidaan vanhimpia erikseen.
¨ ¨ ¨ ¨
Arvioinnin aikana varmistetaan, etta ennaltaehkaisevaa huolto-
¨ ¨ ¨ ¨
ohjelmaa noudatetaan. Jokaisen arvioinnin yhteydessa kaydaan
¨ ¨ ¨ ¨
lapi valtakunnansalikiinteiston asiakirjat, varmistetaan, etta valt-
¨ ¨ ¨ ¨
tamattomat lupadokumentit ovat ajan tasalla, ja sovitaan tarvit-
¨ ¨
tavista jatkotoimista. Arviointikaynnista laaditaan raportti, jos-
¨ ¨
ta annetaan kopio salia kayttavien seurakuntien vanhimmistoille.
Vanhinten tulee noudattaa raportissa mainittuja suosituksia ja
¨
pyrkia ratkaisemaan salin kunnossapitoon ja turvallisuuteen liit-
¨ ¨ ¨
tyvat ongelmat viipymatta.
TURVALLISUUS
¨
26. Kun valtakunnansalista poistutaan, tulee varmistaa, etta kaikki
ovet ja ikkunat on lukittu. Alueen turvallisuustilanne vaikuttaa sii-
¨
hen, mita muita turvatoimia tarvitaan. Joissakin tapauksissa ar-
¨ ¨ ¨
vokkaita laitteita voi olla tarpeen sailyttaa lukittavissa kaapeis-
¨
sa tai ystavien kotona. Valtakunnansaleihin voidaan tarvittaessa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
asentaa sahkoinen halytysjarjestelma. Jos salissa on halytysjar-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jestelma, se tulee pitaa toimintakunnossa. Ennen halytysjarjes-
¨
telman hankkimista tai uusimista vanhimmiston tulee neuvotella

VALTAKUNNANSALIT
sen tarpeellisuudesta paikallisen suunnittelu- ja rakennusosaston

kanssa (ks. 21:22).
27. Jokaisen vanhimman tulee olla kiinnostunut valtakunnansalin ja
sen piha-alueiden turvallisuudesta, tarkkailla mahdollisia turval-
¨ ¨ ¨ ¨
lisuusriskeja ja huolehtia siita, etta niihin reagoidaan viipymat-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta. On tarkeaa kiinnittaa huomiota jalankulkuvayliin ja pysakointi-
alueisiin. Heikko valaistus voi aiheuttaa vaaratilanteita portaissa
¨
ja muissa paikoissa, joissa on tasoeroja tai epatasainen alusta.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Myos sisaankaynnin luona olevien mattojen kuntoa on hyva tark-
kailla. Pistorasioiden ylikuormittamiseen, helposti syttyvien ma-
¨ ¨
teriaalien epaasianmukaiseen sailytykseen ja muihin paloturval-
¨ ¨ ¨
lisuusriskeihin tulee reagoida valittomasti. Vaarallisten aineiden
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sailyttamista kiinteiston alueella on pyrittava valttamaan. Siivouk-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sessa ja huoltotoissa kaytettavat kemikaalit on merkittava selvas-
¨ ¨
ti, ja ne tulee varastoida turvallisesti ja pitaa lasten ulottumatto-
missa.
¨
28. Kaikkien vanhinten tulee tutustua hyvin dokumenttiin Tyoturvalli-
¨ ¨ ¨ ¨
suus rakennus- ja kunnossapitotoissa (DC-82). Tama ohje tulee
¨ ¨ ¨
antaa tulosteena tai sahkoisessa muodossa jokaiselle julistajalle,
¨
joka tarjoutuu vapaaehtoiseksi huoltotoihin, rakennushankkeisiin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tai muihin tyotehtaviin, joihin liittyy vaaratekijoita. Naihin sisalty-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vat muun muassa sahkotyot, tyoskentely katolla seka sahkotyo-
¨ ¨
kalujen tai tikkaiden kayttaminen.
¨ ¨ ¨ ¨
29. Tyoturvallisuuden kannalta on olennaista miettia etukateen, mita
¨ ¨ ¨ ¨
mahdollisia vaaroja tyohon sisaltyy ja miten ne voitaisiin valt-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa. Valtakunnansalilla tehtavia toita valvovien veljien vastuulla
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
on kayda lapi tyovaiheet, arvioida niihin liittyvat vaarat ja selvit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa, miten vaaratekijoilta voidaan suojautua. Tyotehtavat tulee an-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa pateville henkiloille, joilla on tarvittavat taidot ja riittavan hyva
¨
terveys tyon turvallista suorittamista varten. Suunnittelussa tulee
¨ ¨ ¨
kayttaa Seurakunnan riskienarviointilomaketta (DC-85) ja Seura-
¨ ¨
kunnan riskienarviointilomakkeen tayttoohjeita (DC-85i). Loma-
¨ ¨ ¨ ¨
ketta ei tarvitse kayttaa pienimuotoisten huoltotoiden tai tavan-
¨ ¨
omaisten siivoustoiden yhteydessa.

VALTAKUNNANSALIT
VAHINGOT JA VAARATILANTEET
¨ ¨ ¨
30. Ilmoitus vahingosta tai vaaratilanteesta (TO-5) tulee tayttaa aina
kun valtakunnansalilla tai teokraattisia tilaisuuksia varten vuok-
ratuissa tiloissa tapahtuu 1) omaisuusvahinko, jonka johdosta
¨ ¨
joku saattaa pyytaa taloudellista apua, 2) sairastuminen, joka
¨
vaatii sairaalahoitoa, tai 3) henkilovahinko, jossa tarvitaan pieni-
¨ ¨
muotoista ensiapua laajempaa sairaanhoitoa. Tama ilmoitus tulee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tayttaa myos edella mainitun kaltaisista lahelta piti -tilanteista.
¨ ¨
Ilmoitus vahingosta tai vaaratilanteesta -lomakkeen tayttoohjeet
¨ ¨
(TO-5i) tulee kerrata aina jokaisen vahingon tai lahelta piti -tilan-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
teen jalkeen. Taytetty lomake tulee lahettaa tiliosastolle (riskien-
¨
hallintayksikko) 72 tunnin kuluessa tapauksesta. Jos tilanne on
¨ ¨
erittain vakava tai jos joku voisi ryhtya tapahtuneen vuoksi oi-
¨ ¨ ¨
keustoimiin, vanhinten tulee soittaa lakiosastolle valittomasti.
¨ ¨
31. Nopea toiminta voi estaa omaisuusvahinkoa muuttumasta vaka-
vammaksi. Murroista, varkauksista, tuhopoltoista ja ilkivallasta tu-
¨
lee tehda heti ilmoitus viranomaisille. Omaisuusvahingon sattues-
¨ ¨
sa vanhimmat voivat pyytaa ohjeita paikalliselta suunnittelu- ja
rakennusosastolta (PSR). Jos vahingot voidaan korjata helposti
¨ ¨
ilman PSR:n apua, tiliosaston riskienhallintayksikolle tulee lahet-
¨ ¨ ¨
taa Ilmoitus vahingosta tai vaaratilanteesta -lomakkeen lisaksi
¨
kirjallinen arvio vahinkoon liittyvista korjauskustannuksista (tai
¨ ¨ ¨ ¨
niita koskevat laskut, jos korjauksia taytyi hatatilanteen vuoksi
¨
tehda nopeasti).
¨
32. Maailmanlaajuisen avustusjarjestelyn avulla huolehditaan kustan-
nuksista, joita aiheutuu valtakunnansalien omaisuusvahingoista
esimerkiksi luonnononnettomuuden, tulipalon, vesivahingon tai il-
¨
kivallan johdosta. Sen avulla katetaan myos valtakunnansalilla
¨
sattuvista henkilovahingoista aiheutuvia kustannuksia.
KOKOUSAJAT
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
33. Elama ja palvelus -kokous tulee pitaa jonakin arkipaivana, eika
¨ ¨ ¨
sita tule yhdistaa viikonlopun kokoukseen, ellei se poikkeuksellis-

VALTAKUNNANSALIT
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ten olosuhteiden vuoksi ole valttamatonta. Jos viikonlopun ko-
¨ ¨ ¨
kouksissa on usein enemman lasnaolijoita kuin valtakunnansaliin
mahtuu, vanhimmat voivat harkita seurakunnan jakamista viikon-
¨
loppuna kahteen eri kokoukseen. Julistajat voidaan jakaa naihin
¨ ¨ ¨ ¨
kokouksiin kenttapalvelusryhmittain. Sama puhuja voisi pitaa mo-
¨ ¨ ¨ ¨
lemmat esitelmat, jos se on jarkevaa. Vartiotornin tutkistelun joh-
¨ ¨ ¨ ¨
tajan ei tarvitse olla sama veli, jos kaytossa on useampia pate-
¨ ¨ ¨ ¨
via vanhimpia. Jos valtakunnansalia kayttaa vain yksi seurakunta,
¨
vanhinten tulee harkita, mitka kokousajat sopisivat suurimmalle
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
osalle julistajista. Taman jalkeen he esittavat ehdotuksensa seu-
rakunnalle, jotta julistajilla on mahdollisuus keskustella asiasta ja
¨ ¨ ¨ ¨
esittaa muita vaihtoehtoja. Asiasta tehdaan lopullinen ratkaisu
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
enemmistopaatoksella (vain kastetut julistajat voivat osallistua
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
aanestykseen). Jos valtakunnansalia kayttaa useampi seurakun-
¨ ¨
ta, kokousaikoihin liittyvista mieltymyksista tulee keskustella en-
¨ ¨
sin kaikkien vanhimmistojen kesken, minka jalkeen ehdotukset esi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tetaan seurakuntien paatettavaksi samaan tapaan kuin edella on
mainittu (1. Kor. 10:24). Seurakunnat voivat halutessaan vuoro-
¨ ¨ ¨
tella kokousaikoja vuosittain. Jos vuorottelua kaytetaan, kokou-
¨ ¨
saikojen tulisi vaihtua tammikuun ensimmaisella viikolla. Uusis-
ta kokousajoista tulee ilmoittaa palvelusosastolle jw.org-sivuston
kautta, tai jos se ei ole mahdollista, Valtakunnansalin tietoja -lo-
makkeella (S-5). Kun seurakunnat keskustelevat avoimesti ja ovat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hyvassa yhteistoiminnassa keskenaan, se edistaa seurakuntien
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
valista yhteisymmarrysta ja luo tyytyvaisyyden henkea. Nain ku-
¨ ¨ ¨ ¨
kaan ei saa myoskaan sellaista kuvaa, etta jokin seurakunnis-
ta olisi muita paremmassa asemassa. Yhteistoimintaa tarvitaan
¨
myos silloin, kun seurakunnat joutuvat muuttamaan kokousaiko-
¨ ¨ ¨
jaan kierrosvalvojan vierailun vuoksi. Jos paikalliset saadokset sen
sallivat, valtakunnansalin ulkopuolella tulisi olla kyltti, johon on
merkitty voimassa olevat kokousajat.
ILMOITUSTAULU
¨ ¨ ¨
34. Kaikki ilmoitustaululle laitettavat dokumentit tulee hyvaksyttaa
¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmiston koordinaattorilla. Ilmoitustaulu tulee pitaa hyvassa

VALTAKUNNANSALIT
¨ ¨
jarjestyksessa. Ilmoitustaulu on tarkoitettu vain seurakunnan toi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mintaan liittyvia tietoja varten, eika sita tule kayttaa vihkitilai-
suuksista tai vapaa-ajan tilaisuuksista ilmoittamiseen. Jos samaa
¨ ¨ ¨
salia kayttaa useampi kuin yksi seurakunta, kullakin seurakunnal-
¨
la tulee olla oma ilmoitustaulu tai oma osio yhteisella ilmoitus-
taululla.
PUHELINVASTAAJA
¨ ¨ ¨ ¨
35. Jos valtakunnansalilla on puhelin, kaytossa tulisi olla myos pu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
helinvastaaja, mikali kaytannollista. Vastaajaviesti tulee hyvaksyt-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa salia kayttavien seurakuntien palveluskomiteoilla. Viestissa tu-
lee mainita valtakunnansalin osoite, kokousajat ja tarvittaessa
¨ ¨
lyhyet reittiohjeet. Kristuksen kuoleman muistojuhlan lahestyessa
¨ ¨
viestiin tulee lisata tieto muistojuhlan ajasta ja paikasta. Soitta-
¨ ¨ ¨
jat tulisi ohjata etsimaan lisatietoja jw.org-sivustolta. Vastaaja-
¨ ¨
viesti tulee nauhoittaa kaikilla valtakunnansalia kayttavien seura-
¨
kuntien ja ryhmien kielilla.
INTERNETYHTEYS
36. Valtakunnansalille voidaan tarvittaessa hankkia internetyhteys.
¨ ¨ ¨ ¨
Jos vanhimmistot ovat sita mielta, etta internetyhteydesta oli-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
si hyotya ja etta seurakunnat pystyvat huolehtimaan siita ai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
heutuvista kuluista, paatos yhteyden hankkimisesta tulee esittaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaikkien salia kayttavien seurakuntien hyvaksyttavaksi. Valtakun-
¨ ¨ ¨
nansalille hankitun internetyhteyden kaytossa tulee noudattaa
seuraavia ohjeita:
¨ ¨
1) Paasy internetiin tulee suojata salasanalla.
¨ ¨ ¨
2) Kayttooikeus voidaan antaa vain hyvamaineisille
julistajille.
3) Salasanaa ei tule ilmoittaa julkisesti, vaan se tulee antaa
¨ ¨ ¨ ¨
hyvaksytyille kayttajille henkilokohtaisesti.

VALTAKUNNANSALIT
¨ ¨ ¨ ¨
4) Jos joku kayttaa salin internetyhteytta sopimattomien
¨ ¨ ¨
sivustojen katseluun, hanen kayttooikeutensa tulee
poistaa.
¨
5) Salasana on hyva vaihtaa aika ajoin.
6) Jos valtakunnansalin tietokone on yhdistetty internetiin,
¨ ¨ ¨ ¨
on tarkeaa huolehtia tietoturvasta. Esimerkkeja
¨ ¨ ¨
tarpeellisista varotoimista mainitaan Heratkaa!-lehden
¨
8/2009 sivulla 28. Myos internetselaimissa on monia
¨ ¨
sisaanrakennettuja tietoturvaominaisuuksia, kuten
yksityisyysasetukset, suojausvarmenteet ja
¨
ponnahdusikkunoiden tai tiettyjen sivustojen estaminen.
¨
Lisaksi monet operaattorit tarjoavat omia
¨ ¨ ¨
tietoturvapalvelujaan esimerkiksi kaytonvalvontaa seka
tietojenkalastelun ja huijaussivustojen torjuntaa varten.
¨
Tallaisista tietoturvapalveluista veloitetaan usein
¨
kuukausittain jokin lisamaksu, mutta ne saattavat olla
¨ ¨
hyodyllisia ja hintansa arvoisia.
VIDEOLAITTEET
¨
37. Uudisrakennuksia, peruskorjauksia ja viittomakielisia seurakun-
tia lukuun ottamatta videolaitteiston hankintakustannukset ovat
¨ ¨
valtakunnansalia kayttavien julistajien vastuulla. Jos vanhimmis-
to haluaa suositella videolaitteiden hankkimista valtakunnansalil-
¨ ¨
le, salia kayttavien seurakuntien vanhimmistojen tulee arvioida,
¨ ¨ ¨
pystyvatko seurakunnat huolehtimaan siita aiheutuvista kustan-
¨ ¨ ¨
nuksista. Sen jalkeen vanhimmistojen tulee pyytaa hankkeeseen
¨
lisaohjeita paikalliselta suunnittelu- ja rakennusosastolta (PSR).
¨
Hankkeeseen ei tule ryhtya ilman PSR:n lupaa.
38. Videolaitteiston asennuksessa tulee huomioida seuraavat ohjeet:
¨ ¨ ¨
1) Jarjestelma tulee rakentaa niin, etta videon
¨ ¨ ¨ ¨
kaynnistamiseen kuluu mahdollisimman vahan aikaa.
¨ ¨ ¨
Yleensa nayttoruudut olisi parasta asentaa joko lavan

VALTAKUNNANSALIT
toiselle puolelle tai sen molemmille sivuille, ei keskelle.

¨ ¨ ¨
Naytot tulee joka tapauksessa asentaa niin, etta puhuja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
voi halutessaan jaada puhujapoydan aareen videon
¨
esittamisen ajaksi.
¨ ¨ ¨ ¨
2) Vuositekstia tulee nayttaa kuvaruuduilla ennen
¨
alkulaulua, loppurukouksen jalkeen ja kokouksen aikana
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
silloin, kun ruuduilla ei nayteta mitaan muuta. Talloin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vuositekstin sisaltavaa taulua ei valttamatta tarvitse
¨ ¨
hankkia erikseen. Mutta jos nayttoruutu on lavan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
keskella, voi olla edelleen kaytannollisempaa hankkia
¨
erillinen taulu vuositekstia varten. Vuositekstin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
yhteydessa ei tule kayttaa mitaan kuvia, ei edes
julkaisuistamme otettuja.
¨ ¨
3) Yleensa olisi parasta, etta valtakunnansalille hankittava
¨ ¨ ¨
internetyhteys olisi kiintea liittyma ja etta salin tietokone
¨
tai muu mediatoistin kytkettaisiin siihen kaapelilla (ks.
20:21).
¨ ¨
4) Mediantoistolaitteet tulee asentaa aanilaitteiden
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
yhteyteen. Jarjestelmaa kayttavan veljen tulee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaynnistaa video, kun lavalla oleva veli pyytaa tekemaan
¨
niin. Yleensa videolaitteita ei tulisi ohjata lavalta.
KIRJASTO
39. Jokaisella valtakunnansalilla tulee olla jokin tila kirjastoa varten
(od luku 7 kpl 19). Julkaisuja tulee olla saatavilla kunkin salia
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kayttavan seurakunnan ja ryhman kielella. Salia kayttavien seu-
rakuntien vanhimmistot voivat ratkaista, koostuuko kirjasto pai-
¨ ¨ ¨ ¨
netuista vai sahkoisessa muodossa olevista julkaisuista vai kay-
¨ ¨ ¨ ¨
tetaanko molempia. Koska jotkut julistajat tai kiinnostuneet eivat
¨ ¨ ¨ ¨
ehka osaa kayttaa tietokonetta tai muita elektronisia laitteita, van-
¨ ¨ ¨
hinten tulee harkita huolellisesti heidan tarpeitaan tehdessaan kir-
jastoa koskevia ratkaisuja – erityisesti silloin kun harkitaan pai-

VALTAKUNNANSALIT
¨ ¨ ¨
nettujen julkaisujen havittamista. Jos kirjasto on saatavilla vain
¨ ¨ ¨
sahkoisessa muodossa esimerkiksi tietokoneen tai jonkin muun
¨ ¨ ¨
laitteen avulla, kayttajien saatavilla tulee olla myos tulostin. Aina-
¨
kin yksi luotettava veli tulee valita huolehtimaan kirjastosta. Ha-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nen tulee pitaa kirjasto ajan tasalla ja hyvassa jarjestyksessa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
40. Mikali vanhimmistot paattavat poistaa kirjastosta painettuja jul-
¨ ¨ ¨ ¨
kaisuja, tulee huolehtia siita, ettei mitaan historiallisesti merkitta-
¨ ¨ ¨
via teoksia haviteta. Haaratoimisto saattaa olla kiinnostunut li-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
saamaan tallaisia teoksia omaan kirjastoonsa tai arkistoonsa.
JW BROADCASTING -KUUKAUSIOHJELMAT
41. Jos valtakunnansalilla on tarvittavat videolaitteet, JW Broad-
¨ ¨ ¨ ¨
casting -kuukausiohjelmia voidaan nayttaa salilla niiden hyodyksi,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
joilla ei ole paasya internetiin. Valtakunnansalia kayttavien seura-
¨ ¨ ¨
kuntien vanhimmistot voivat valita saannollisen ajankohdan kuu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kausiohjelman nayttamista varten. Jos salia kayttaa useampi kuin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
yksi seurakunta, seurakuntien voi olla kaytannollista jarjestaa yh-
teinen tilaisuus, johon kaikki halukkaat voivat tulla. Tilaisuus tu-
¨ ¨ ¨
lee jarjestaa sellaisena ajankohtana, jona valtakunnansali ei ole
¨ ¨ ¨ ¨
muussa kaytossa. Koska tallainen tilaisuus ei ole seurakunnan
¨ ¨ ¨
kokous, alku- ja loppurukouksia ei pideta. Lasnaolijoiden tulisi
kuitenkin pukeutua samalla tavalla kuin seurakunnan kokouksiin.
¨ ¨ ¨
Erotetut ja eronneet henkilot voivat olla lasna tilaisuudessa, jos
¨ ¨
se pidetaan valtakunnansalilla.
¨ ¨ ¨
SEURAKUNNAN KIINTEISTOJEN KAYTTO
42. Joissakin maissa seurakuntien on mahdollista omistaa kiinteis-
¨ ¨ ¨ ¨
toja. Talloin seurakuntien omistukseen ei tule hankkia muita kuin
¨ ¨
sellaisia kiinteistoja, joita tarvitaan seurakunnan kokouksia var-
¨ ¨
ten. Tasta yleisohjeesta voidaan poiketa haaratoimiston luvalla,
jos on kyse kierrosvalvojan, erikoistienraivaajan tai jonkun muun
¨ ¨ ¨
kokoaikaisen erikoispalvelijan kaytossa olevasta asunnosta (ks.

VALTAKUNNANSALIT
¨ ¨ ¨
Kierroksen tilinpidon ohjeet [S-331], jossa esitetaan lisatietoja
¨ ¨
kierrosvalvojien asunnoista). Jos asunnoista, maa-alueen kaytos-
¨ ¨
ta, lahjoituksena tarjotusta omaisuudesta tai muista kiinteisto-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
asioista heraa kysymyksia, vanhinten tulee pyytaa ohjeita paikal-
liselta suunnittelu- ja rakennusosastolta.
¨
VALTAKUNNANSALIEN VIHKIAISET
¨ ¨
43. Ks. Valtakunnansalien vihkiaisia koskevat ohjeet (S-78).

KAHDESKYMMENESTOINEN LUKU
Kirjeenvaihto ja arkisto
Kappaleet
¨ ¨
JW.ORG-sahkoposti ............................................................................................... 1–4
Esittelykirjeet .............................................................................................................. 5–8
¨
Jos erotettu tai eronnut henkilo muuttaa .............................................. 9
Seurakunnan arkisto ....................................................................................... 10–27
¨
Arkiston sailytys ja luottamuksellisuus ................................................ 10
Kategoriat ..................................................................................................................... 11
¨
Kenttapalvelusraportit ................................................................................ 12–17
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Raportit kokousten lasnaolijamaarista ................................................. 18
¨
Vanhinten ja avustavien palvelijoiden nimityksia ja
poistoja koskeva aineisto ............................................................................ 19
Raportti kierrosvalvojan vierailusta seurakuntaan (S-303) ..... 20
Luottamuksellinen arkisto ...................................................................... 21–27
¨ ¨
Tiedostojen sailyttaminen verkossa .......................................................... 28
Hakemukset ............................................................................................................. 29–31
¨ ¨
JW.ORG-SAHKOPOSTI
1. Vanhinten tulisi tarkistaa jw.org-postilaatikkonsa ainakin kerran
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
viikossa. Muita sahkopostipalveluja ei tule kayttaa luottamuksel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
listen viestien lahettamiseen. Jarjeston tarjoamaa jw.org-sahko-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
postia tulee kayttaa jw.org-sivuston kayttoehtojen mukaisesti.
2. Kun vanhinten on tarpeen kirjoittaa jonkin toisen seurakunnan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmistolle, viestia ei yleensa tulisi lahettaa kenellekaan yk-
¨ ¨ ¨
sittaiselle vanhimmalle vaan kyseisen seurakunnan jw.org-sahko-
postiosoitteeseen. Kun seurakunta saa viestin tai kirjeen, vanhim-
¨ ¨
miston koordinaattorin ja sihteerin tulee yhdessa varmistaa, etta

KIRJEENVAIHTO JA ARKISTO
¨ ¨ ¨
asiasta huolehditaan. Heidan tulee myos varmistaa, etta kaikki
¨ ¨ ¨
vanhimmat paasevat lukemaan vanhimmistolle osoitetut kirjeet ja
viestit.
¨ ¨ ¨ ¨
3. Jos vanhimmiston on tarpeen lahettaa haaratoimistoon kirjeita,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
viesteja tai lomakkeita, ne tulisi yleensa lahettaa jw.org-sahkopos-
tin tai muiden sivuston toimintojen kautta, ei postitse. Useimmis-
¨ ¨ ¨
sa tapauksissa lahettamisesta huolehtii sihteeri. Luottamuksellisia
asioita koskevasta kirjeenvaihdosta, kuten Ilmoitus erottamises-
¨ ¨ ¨
ta tai eroamisesta -lomakkeen (S-77) lahettamisesta, huolehtii
¨ ¨ ¨
yleensa joku tapausta kasittelevista vanhimmista.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
4. Ellei toisin ilmoiteta, jw.org-sahkopostin kautta lahetettavia kir-
¨ ¨ ¨
jeita, viesteja ja lomakkeita ei ole tarpeen allekirjoittaa ka-
¨ ¨ ¨ ¨
sin. Lahetettavaan viestiin tai asiakirjaan tulee kuitenkin merki-
¨
ta allekirjoitukseksi niiden veljien nimet, jotka ovat tarkastaneet
¨ ¨ ¨ ¨
ja hyvaksyneet sen. Liitetiedostot tulee lahettaa jossakin yleises-
¨ ¨
ti kaytetyssa tiedostomuodossa, esimerkiksi Microsoft Word- tai
PDF-tiedostona. Rutiiniluonteiset viestit, kuten kirjallisuustilauk-
¨ ¨
sia koskevat kysymykset, voidaan kirjoittaa suoraan sahkopostin
¨ ¨ ¨ ¨
viestikenttaan; asiasta ei tarvitse laatia erillista kirjetta viestin liit-
teeksi.
ESITTELYKIRJEET
¨
5. Kun julistaja (aktiivinen tai toimeton) vaihtaa seurakuntaa, hanes-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta tulee laatia viipymatta esittelykirje, joka lahetetaan uuteen seu-
¨
rakuntaan yhdessa Julistajakorttien (S-21) kanssa (ks. JW.ORG-
¨ ¨ ¨ ¨
sivuston kayttoohjeet [S-135], jossa esitetaan ohjeita julistajien
¨ ¨ ¨
henkilotietojen siirtamisesta). Seurakunnan palveluskomitean ei
¨ ¨ ¨
tarvitse odottaa, etta uusi seurakunta pyytaisi esittelykirjetta ja
¨ ¨
julistajakortteja. Jos henkiloa on syytetty lapsen seksuaalisesta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hyvaksikaytosta, noudattakaa luvun 14 kappaleessa 26 esitettyja
¨ ¨ ¨
ohjeita riippumatta siita, onko muutto tilapainen tai pysyva tai
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
onko syytos naytetty toteen tai ei. Jos julistaja asuu saannolli-

¨
sesti pidempia aikoja toisella paikkakunnalla, noudattakaa luvun
¨
8 kappaleessa 14 esitettyja ohjeita soveltuvin osin.
¨ ¨ ¨
6. Esittelykirjeen tulee sisaltaa seuraavat tiedot:
¨ ¨
1) Paivays
¨ ¨ ¨
2) Lahettavan seurakunnan koko nimi
¨ ¨ ¨
3) Lahettavan seurakunnan postiosoite tai
¨ ¨
jw.org-sahkopostiosoite
4) Vastaanottavan seurakunnan koko nimi
5) Vastaanottavan seurakunnan postiosoite tai
¨ ¨
jw.org-sahkopostiosoite
6) Kolmen vanhimman (tavallisesti palveluskomitean
¨
jasenten) nimet allekirjoitukseksi
¨ ¨ ¨ ¨
7) Julistajan ja hanen perheenjasentensa nimet. Kirjeessa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tulee mainita myos, mita palvelustehtavia heilla on ollut
¨ ¨
(esim. viikkokokouksen oppilastehtavat, vanhin, avustava
palvelija, osa-aikainen tai vakituinen tienraivaaja, PSR:n
¨
vapaaehtoinen, Betelin etaavustaja, Betel-konsultti) ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
suositellaanko heita jatkamaan naissa tehtavissa (ks. 8:
12).
¨ ¨ ¨
7. Vanhinten tulisi esittelykirjetta laatiessaan miettia, mita he itse
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
haluaisivat tietaa henkilosta, jos han muuttaisi heidan seurakun-
¨ ¨
taansa (Matt. 7:12). Jos henkilolla on oikeuskomitean asettamia
¨ ¨ ¨
rajoituksia, siita tulee mainita kirjeessa. Mikali julistajan saamasta
¨
ojennuksesta tai hanen takaisinottamisestaan on kulunut kauan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
aikaa eika hanella ole enaa rajoituksia, asiasta ei ole valttamatta
¨
tarpeen mainita kirjeessa, ellei kyse ole aviorikosavioliitosta tai
¨ ¨
jostain muusta erityisen vakavasta vaarinteosta, joka on tullut
laajalti tunnetuksi (ks. 12:10–11).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
8. Vanhimmistolle lahetettyja esittelykirjeita ei tule sailyttaa viitta
¨ ¨
vuotta kauempaa, ellei siihen ole jotain erityista syyta. Esimerkiksi

¨ ¨
jos henkilo on solminut aviorikosavioliiton, esittelykirjetta tulee
¨ ¨ ¨
sailyttaa niin kauan kuin viaton entinen puoliso on elossa, ellei
¨ ¨ ´
tama ole syyllistynyt seksuaaliseen moraalittomuuteen (porneıa)
tai avioitunut uudelleen (ks. 12:10–11).
¨
JOS EROTETTU TAI ERONNUT HENKILO
MUUTTAA
¨ ¨ ¨ ¨
9. Jos vanhimmat saavat tietaa, etta erotettu tai eronnut henkilo on
¨
muuttanut jonkin toisen seurakunnan alueelle tai kay jonkin toi-
¨ ¨ ¨ ¨
sen seurakunnan kokouksissa, heidan ei tule lahettaa Julistaja-
¨ ¨ ¨
kortteja (S-21) eika hanta koskevaa luottamuksellista aineistoa
¨
kyseiseen seurakuntaan. Erotetun tai eronneen henkilon tietoja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sailytetaan siina seurakunnassa, joka kasitteli hanen tapauksen-
¨ ¨ ¨
sa. Uuden seurakunnan vanhimmistolle tulee kuitenkin lahettaa ly-
¨ ¨ ¨
hyt kirje, jossa kerrotaan, etta henkilo on muuttanut heidan seura-
¨ ¨ ¨
kuntansa alueelle. Kirjeessa on hyva mainita hanen osoitteensa,
¨ ¨ ¨ ¨
jos se on tiedossa. Yleensa kirjeeseen ei tarvitse sisallyttaa ta-
¨
paukseen liittyvia yksityiskohtia, mutta jos uuden seurakunnan
¨ ¨ ¨
vanhinten olisi syyta olla varuillaan henkilon suhteen, kirjeessa
voidaan kertoa asiasta tarkemmin. (Ks. 14:26, jos muuttanutta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
henkiloa on syytetty lapsen seksuaalisesta hyvaksikaytosta; ks.
¨ ¨ ¨
19:13–16, jossa esitetaan ohjeita takaisinottokomiteoiden valises-
¨ ¨ ¨
ta yhteistyosta.)
SEURAKUNNAN ARKISTO
¨
10. Arkiston sailytys ja luottamuksellisuus. Seurakunnan arkistoa
¨ ¨ ¨
tulee sailyttaa lukitussa kaapissa jossakin turvallisessa paikas-
sa, mieluiten valtakunnansalilla. Avustavien palvelijoiden ei tule
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paasta nakemaan luottamuksellista aineistoa, kuten kirjeita ja lo-
¨ ¨ ¨ ¨
makkeita, jotka koskevat vaarintekojen kasittelya tai vanhinten ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
avustavien palvelijoiden nimittamista tai poistamista. Tama pa-
¨
tee silloinkin, kun joku avustava palvelija toimii tilapaisesti palve-
¨ ¨
luskomitean jasenena. (Ks. 2:2.) Arkiston avain tulee antaa kaikille

vanhimmille, jotka haluavat sen. Jos valtakunnansali ei kuiten-

¨ ¨ ¨ ¨
kaan ole turvallinen sailytyspaikka, arkistoa voidaan sailyttaa jon-
kun vanhimman kotona lukitussa kaapissa. Palveluskomitean tu-
¨
lee laatia suunnitelma siita, miten seurakunnan arkisto, mukaan
¨ ¨
lukien luottamukselliset tiedot, pidetaan turvassa mahdollisen ka-
tastrofin sattuessa (ks. 26:4).
¨
11. Kategoriat. Arkistossa oleva aineisto tulee ryhmitella seuraavas-
¨ ¨ ¨ ¨
ti (myos muita kategorioita voidaan tarvittaessa kayttaa):
˘ Alueet
˘ Esittelykirjeet
˘ Hakemukset
˘ Luottamuksellinen arkisto (suljetut kirjekuoret)
˘ Raportti kierrosvalvojan vierailusta
˘ Tilit
˘ Valtakunnansali
˘ Vanhimmat ja avustavat palvelijat
¨
12. Kenttapalvelusraportit. Seurakunnan Julistajakortit (S-21) ovat
paikallisen seurakunnan omaisuutta. Kukin haaratoimisto antaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmistoille ohjeita siita, sailytetaanko julistajakortteja sah-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
koisesti vai paperimuodossa. Jos kaytetaan sahkoisia julistaja-
¨ ¨ ¨ ¨
kortteja, vanhimmisto ratkaisee sen, kaytetaanko haaratoimiston
valmistamaa lomaketta vai jotain muuta tallennusmuotoa. Julis-
¨ ¨ ¨
tajakorttien tulee joka tapauksessa sisaltaa samat tiedot vastaa-
¨ ¨ ¨
valla tavalla kuin jarjeston valmistamassa lomakkeessa. Kentta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
palvelusraporttien tietoja tulee sailyttaa vahintaan 13 kuukauden
¨ ¨
mutta enintaan 36 kuukauden ajalta. (od luku 8 kpl 30.) Kortis-
to tulee jakaa kahteen osaan, aktiivisiin ja toimettomiin julistajiin.
¨ ¨ ¨ ¨
Aktiivisten julistajien kortit tulee pitaa aakkosjarjestyksessa ja ja-
¨ ¨ ¨
kaa kahteen ryhmaan: 1) vakituiset ja erikoistienraivaajat seka
¨ ¨ ¨
lahetystyontekijat ja 2) kaikki muut julistajat. Muiden julistajien

¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ryhmaan kuuluvat kortit tulee jarjestaa palvelusryhmittain. Koko
seurakunnan tiedot tulee koota kolmeen erilliseen Julistajakort-
tiin. Niihin lasketaan yhteen seuraavien ryhmien kuukausittaiset
¨ ¨ ¨
raportit: 1) vakituiset ja erikoistienraivaajat seka lahetystyonteki-
¨
jat, 2) osa-aikaiset tienraivaajat ja 3) muut julistajat.
¨ ¨ ¨
13. Seurakunnan yhteisraportti tulee lahettaa haaratoimistoon vii-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
meistaan kuukauden 20. paivana. Jos julistaja jattaa raportin sen
¨ ¨
jalkeen, kun seurakunnan raportti on lahetetty haaratoimistoon,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tiedot tulee sisallyttaa seuraavan kuun yhteisraporttiin. Ylimaarai-
¨
nen raportti tulee huomioida myos yhteisraportin kohdassa ”Ra-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
porttien maara”. Julistajakortteihin tiedot merkitaan kuitenkin sen
¨
kuukauden kohdalle, jota raportti koskee, riippumatta siita, mil-
¨ ¨ ¨
loin raportti jatettiin tai minka kuun raportissa tiedot lahetettiin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
haaratoimistoon. Julistajaa ei pideta epasaannollisena sen vuok-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
si, etta han on jattanyt raportin myohassa.
14. Seurakunnan palveluskomitea voi antaa julistajalle luvan raportoi-
¨
da 15 minuutin jaksoissa, jos hanen mahdollisuutensa osallistua
¨
palvelukseen ovat hyvin rajalliset (od luku 8 kpl 29). Tallaisessa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tapauksessa sihteerin tulee siirtaa alle tunnin jaavat jaksot seu-
raavalle kuulle. Aina kun jaksoista muodostuu kokonainen tunti,
se tulee laskea mukaan seurakunnan yhteisraporttiin. Jos julista-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jilla on kysymyksia siita, mita he voivat sisallyttaa omaan raport-
¨ ¨
tiinsa, heita voidaan kannustaa tutustumaan Jarjestetyt-kirjan lu-
vun 8 kappaleissa 23–29 olevaan aineistoon.
¨ ¨ ¨
15. Vakituisten tienraivaajien raportit kasitellaan samalla tavalla kuin
¨
muidenkin julistajien. Tienraivaajien tulee merkita saamansa tunti-
¨
hyvitykset Kenttapalvelusraportin (S-4) kohtaan ”Huomautuksia”.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Niita ei tule sisallyttaa seurakunnan yhteisraporttiin, joka lahe-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tetaan haaratoimistoon. (Ks. 9:11–13, jossa esitetaan lisaohjeita
¨ ¨
tienraivaajien tuntihyvityksista.) Koska erikoistienraivaajat, lahe-
¨ ¨ ¨ ¨
tystyontekijat ja muut kentalla toimivat kokoaikaiset erikoispal-
¨
velijat raportoivat kenttapalveluksensa suoraan haaratoimistoon,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
heidan raporttejaan ei tule sisallyttaa haaratoimistoon lahetetta-

¨ ¨ ¨
vaan yhteisraporttiin. Tiedot tulee kuitenkin merkita Julistajakort-
teihin.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
16. Kenttapalvelusraportit tulee havittaa sen jalkeen, kun niiden tie-
¨ ¨
dot on siirretty painettuihin tai sahkoisiin Julistajakortteihin. Toi-
¨
mettomien, erotettujen ja eronneiden Julistajakorteissa tulee sai-
¨ ¨ ¨
lyttaa tiedot heidan palveluksestaan niiden 12 kuukauden ajalta,
jolloin he ovat viimeksi osallistuneet palvelukseen. Erotetun tai
¨ ¨ ¨ ¨
eronneen henkilon tapauksessa tietoja sailytetaan samassa kirje-
¨ ¨
kuoressa hanta koskevan luottamuksellisen aineiston kanssa.
¨ ¨ ¨
17. Julistajakortteja voidaan sailyttaa sihteerin kotona, mutta muilla
¨
vanhimmilla taytyy olla halutessaan mahdollisuus tarkastella nii-
¨
ta (ks. 7:2.6).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
18. Raportit kokousten lasnaolijamaarista. Seurakunnan kokous-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ten lasnaolijamaaria (S-88) voidaan sailyttaa joko sahkoises-
¨
ti tai paperimuodossa. Vanhimmisto ratkaisee, missa muodossa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tietoja sailytetaan. Jos tietoja sailytetaan sahkoisesti, vanhim-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
misto ratkaisee myos sen, kaytetaanko haaratoimiston valmis-
tamaa lomaketta vai jotain muuta tallennusmuotoa. Tiedoston
¨ ¨ ¨ ¨
tulee kuitenkin sisaltaa samat tiedot vastaavalla tavalla kuin jar-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jeston valmistamassa lomakkeessa. Kokousten lasnaolijamaaria
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tulee sailyttaa vahintaan 13 kuukauden mutta enintaan 36 kuu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kauden ajalta. Raportti kokousten lasnaolijamaarista -lomakkeet
¨ ¨ ¨ ¨
(S-3) tulee havittaa sen jalkeen, kun niiden tiedot on siirretty pai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nettuun Seurakunnan kokousten lasnaolijamaarat -lomakkeeseen
¨ ¨
tai vastaavaan sahkoiseen tiedostoon.
¨
19. Vanhinten ja avustavien palvelijoiden nimityksia ja poistoja
koskeva aineisto. Vanhinten ja avustavien palvelijoiden nimityk-
¨ ¨ ¨ ¨
sia ja poistoja koskevia asiakirjoja tulee sailyttaa arkistossa py-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
syvasti. Naihin kuuluvat haaratoimiston aiemmin lahettamat S-2-
¨
lomakkeet ja S-52-kirjeet seka kierrosvalvojalta saadut nimitys-
¨ ¨ ¨ ¨
ja poistokirjeet. Poistoista tulee lisaksi sailyttaa lyhyt selostus,
¨ ¨
jossa kerrotaan poiston syyt. Kierrosvalvoja tarvitsee naita tieto-
¨ ¨ ¨ ¨
ja, jos veljea suositellaan myohemmin uudelleen nimitettavaksi.

20. Raportti kierrosvalvojan vierailusta seurakuntaan (S-303).

¨ ¨ ¨
Vain tuorein raportti on tarpeen sailyttaa.
21. Luottamuksellinen arkisto. Kun vanhimmat (oikeuskomitea, va-
¨ ¨
lituskomitea, eroamista kasitteleva komitea, takaisinottokomitea
¨ ¨ ¨ ¨
tai yksi tai kaksi vanhinta, jotka tutkivat tai kasittelevat vaarin-
¨ ¨ ¨
tekoa) ovat kasitelleet jotakin vaarintekoa ja tavanneet kyseisen
¨ ¨
henkilon, heidan tulee laatia tapauksesta lyhyt selostus ja allekir-
¨
joittaa se. Selostus tulee laatia riippumatta siita, millainen ratkai-
¨ ¨ ¨
su asiassa tehdaan – myos silloin kun asia raukeaa todisteiden
¨ ¨ ¨
puuttuessa (ks. 12:41–42). Selostukseen tulee sisallyttaa ainoas-
¨
taan tapausta koskevia oleellisia tietoja seka asiassa tehty ratkai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
su, ei kenenkaan henkilokohtaisia mielipiteita. Asiaa kasitelleiden
¨ ¨ ¨ ¨
vanhinten henkilokohtaiset muistiinpanot tulee havittaa. Julistaja-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kortteihin (S-21) ei tule tehda mitaan vaarintekojen kasittelyyn
¨ ¨ ¨
liittyvia merkintoja.
¨ ¨ ¨ ¨
22. Jos paatoksena on erottaminen, eroaminen tai takaisin ottami-
¨
nen, asiaa kasitelleiden vanhinten tulee varmistaa, ettei suljettuun
kirjekuoreen panna muuta kuin seuraavat dokumentit:
1) Lyhyt selostus tapauksesta
2) Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta (S-77)
3) Julistajakortit (jos erotettu tai eronnut)
¨
4) Haaratoimiston kanssa kayty tapausta koskeva
kirjeenvaihto (jos soveltuu)
5) Takaisinottoanomukset (jos soveltuu)
6) Kirjallinen eroilmoitus (jos soveltuu)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
23. Jos paatoksena on ojentaminen tai jos kyseessa on yhden tai
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kahden vanhimman kasittelema vaarinteko, asiaa kasitelleiden
vanhinten tulee varmistaa, ettei suljettuun kirjekuoreen panna
¨
muuta kuin lyhyt selostus tapauksesta seka mahdollinen haara-
¨
toimiston kanssa kayty tapausta koskeva kirjeenvaihto.

¨ ¨ ¨
24. Suljetun kirjekuoren paalle tulee merkita seuraavat tiedot:
¨
1) Henkilon nimi
¨ ¨
2) Asiassa tehty ratkaisu ja sen paivays (jos soveltuu)
3) Rajoitukset ja niiden poistamisen ajankohta (jos
soveltuu)
¨
4) Asiaa kasitelleiden vanhinten nimet
¨ ¨ ¨ ¨
5) Teksti ”Ala havita”, jos tapaukseen liittyy lapsen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seksuaalista hyvaksikayttoa koskeva syytos, olipa syytos
¨
naytetty toteen tai ei
25. Sihteerin tulee laittaa suljettu kirjekuori seurakunnan luottamuk-
¨
selliseen arkistoon. Jos suljettuja kirjekuoria on myohemmin tar-
peen avata, esimerkiksi jos joku anoo takaisin seurakuntaan, sen
¨
saavat tehda vain ne vanhimmat, jotka vanhimmisto on valinnut
¨ ¨ ¨
kasittelemaan asiaa.
26. Suljettuja kirjekuoria, jotka koskevat erotettuja tai eronneita, joi-
¨ ¨ ¨
ta ei ole otettu takaisin seurakuntaan, ei tule havittaa niin kauan
¨ ¨
kuin henkilo on elossa. Jos henkilo otetaan takaisin seurakun-
¨ ¨ ¨ ¨
taan, kirjekuori tulee havittaa sen jalkeen kun takaisin ottamisesta
on kulunut viisi vuotta, paitsi jos tapauksessa on kyse aviorikos-
¨
avioliitosta, jos tapaukseen liittyy lapsen seksuaalista hyvaksi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kayttoa koskeva syytos tai jos komitea uskoo, etta tietoja olisi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jostain muusta syysta tarpeen sailyttaa pidempaan. Useimmissa
¨ ¨ ¨ ¨
tapauksissa suljettu kirjekuori voidaan havittaa, kun henkilo kuo-
¨ ¨ ¨ ¨
lee, mutta jos sita on edella mainituista syista tarpeen sailyt-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa viela kuoleman jalkeen, kuoren paalle tulee kirjoittaa henkilon
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kuolinpaiva. Samaa sailytyskaytantoa sovelletaan myos kirjekuo-
¨ ¨
riin, jotka koskevat yhden tai kahden vanhimman kasittelemia
¨ ¨ ¨ ¨
vaarintekoja tai tapauksia, joissa oikeuskomitea ojensi vaarinte-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kijaa. Yleensa ne vanhimmat, jotka alun perin kasittelivat tapauk-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sen, tekevat ratkaisun siita, sailytetaanko aineistoa tavallista pi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dempaan. Jos yksi tai useampi heista ei ole enaa kaytettavissa,

¨
seurakunnan palveluskomitea valitsee heidan tilalleen muita van-
himpia asian ratkaisemista varten.
27. Jos tapauksessa on kyse aviorikosavioliitosta, kirjekuorta tulee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sailyttaa edella mainittujen viiden vuoden jalkeen niin kauan kuin
¨ ¨
viaton entinen puoliso on elossa, ellei tama ole syyllistynyt sek-
´
suaaliseen moraalittomuuteen (porneıa) tai avioitunut uudelleen
(ks. 12:10–12).
¨ ¨
TIEDOSTOJEN SAILYTTAMINEN VERKOSSA
¨
28. Internetin tallennuspalveluissa (ns. pilvipalveluissa) voidaan sai-
¨ ¨
lyttaa vain ei-luottamuksellisia tietoja, esimerkiksi sellaisia tieto-
ja, jotka ovat kaikkien luettavissa ilmoitustaululta. Arkaluonteisia
¨ ¨ ¨
tai luottamuksellisia tietoja, mukaan lukien vaarintekojen kasitte-
¨ ¨ ¨ ¨
lyyn liittyvat tiedot, ei saa koskaan sailyttaa verkossa. (Ks. 21:34.)
HAKEMUKSET
29. Esimerkilliset kastetut julistajat voivat hakea vakituiseen tien-
raivaukseen, erilaisiin teokraattisiin rakennushankkeisiin, katast-
rofiapuun, Betel-palvelukseen ja Valtakunnan julistajien kouluun
¨ ¨ ¨ ¨
kayttamalla jw.org-sivuston Oma profiili ja Omat hakemukset -toi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mintoja. Jos julistaja haluaa tayttaa nettihakemuksen eika hanel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
la ole viela paasya naihin jw.orgin toimintoihin, hanen tulee ottaa
¨
yhteytta seurakunnan sihteeriin. Sihteerin tulee keskustella seu-
¨ ¨
rakunnan palveluskomitean muiden jasenten kanssa siita, onko
¨ ¨ ¨ ¨
henkilo esimerkillinen. (Ks. 2:4 seka JW.ORG-sivuston kayttooh-
jeet [S-135].)
¨ ¨
30. Jos palveluskomitea tulee siihen tulokseen, etta henkilo on esi-
¨ ¨ ¨ ¨
merkillinen, mutta han haluaa tayttaa hakemuksen paperilla, pal-
¨
veluskomitean tulee tulostaa hanelle hakemus ja muut hake-
¨
mukseen liittyvat dokumentit. Jos hakemus koskee teokraattisia
rakennushankkeita, katastrofiapua tai Betel-palvelusta, palvelus-

¨ ¨ ¨ ¨
komitean tulee jarjestaa niin, etta hakija voi katsoa hakemukseen
¨
liittyvat videot.
¨ ¨ ¨
31. Kun julistaja jattaa jonkin hakemuksen, palveluskomitean tulee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kasitella se ripeasti. Heidan tulee aluksi kysya hakijan ryhmanval-
¨ ¨
vojan mielipidetta ja sen jalkeen kokoontua keskustelemaan ha-
¨ ¨
kijan patevyydesta. Palveluskomitean tulee olla arvostelukykyinen
sen suhteen, milloin asiasta olisi viisasta keskustella vanhimmis-
¨
ton kesken. (Sananl. 15:22.) Kun palveluskomitea on kasitellyt ha-
¨ ¨
kemuksen, heidan tulee informoida vanhimmistoa siita, onko hei-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dan suosituksensa myonteinen vai kielteinen. Tama tulee tehda
¨ ¨ ¨ ¨
ennen kuin hakemus lahetetaan eteenpain. (Ks. 9:1–3, jossa esi-
¨ ¨ ¨ ¨
tetaan ohjeita tienraivaushakemusten kasittelysta.) Jos palvelus-
¨
komitean suositus on kielteinen, kahden komitean jasenen tulee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tavata henkilo ja kertoa hanelle, miksi hanta ei voida talla het-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kella suositella. Heidan tulee myos selittaa julistajalle, mita han
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
voi tehda tayttaakseen patevyysvaatimukset tulevaisuudessa.


KAHDESKYMMENESKOLMAS LUKU
¨ ¨
Kenttatyo
Kappaleet
¨ ¨ ¨
Seurakunnan aluemaarays .............................................................................. 1–4
Todistaminen julkisilla paikoilla ................................................................ 5–17
Paikkojen valinta ................................................................................................. 5–6
Luvat ja vakuutukset ........................................................................................ 7–8
¨
Valineet .................................................................................................................... 9–10
Osallistujien valitseminen ........................................................................ 11–12
Valmennus ........................................................................................................... 13–14
Julkaisut ........................................................................................................................ 15
¨ ¨
Nayttoruudut ............................................................................................................. 16
Julkisen todistamisen erikoisohjelma .................................................... 17
Oppilaitokset ................................................................................................................... 18
Hoito- ja vanhainkodit ............................................................................................ 19
Satamat ............................................................................................................................... 20
Vankilat 21
................................................................................................................................
Ongelmatilanteet ................................................................................................ 22–24

¨ ¨ ¨ ¨
Jarjeston erikoistehtavissa toimivat julistajat ........................ 25–26
¨ ¨ ¨
SEURAKUNNAN ALUEMAARAYS
¨ ¨
1. Vanhimmiston tulee olla erittain kiinnostunut siita, miten saarnaa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mis- ja opetustyo edistyy seurakunnalle maaratylla alueella (Apt.
10:42; od luku 9). Palvelusvalvojan on helpompi huolehtia vas-
¨ ¨
tuistaan, kun muut vanhimmat tukevat hanta alttiisti (ks. luku 5).
¨ ¨ ¨
2. Haaratoimisto lahettaa jokaiselle seurakunnalle Seurakunnan
¨ ¨ ¨ ¨
aluemaarayksen (S-54). Jos seurakunta haluaa tehda muutoksia

¨ ¨
KENTTATY O
¨ ¨ ¨
aluerajoihin, se voi lahettaa palvelusosastolle Aluemuutospyyn-
¨ ¨ ¨ ¨
non (S-6). Seurakunnalle maaratty alue tulee jakaa talosta ta-
¨ ¨
loon -tyota varten pienemmiksi alueiksi, joiden koko ratkais-
¨
taan paikallisten olosuhteiden mukaan. Yksittaisten alueiden rajat
¨
voidaan merkita Aluekortteihin (S-12). Julistajien tulee noudat-
¨ ¨ ¨
taa tietosuojalakeja kaikilla henkilokohtaisen evankelioimistyonsa
osa-alueilla (Room. 13:1).
¨
3. Monet seurakunnat ovat valmistaneet omasta alueestaan myos
¨ ¨
suuremman kartan, josta nakyy yksittaisten alueiden rajat ja nu-
¨ ¨ ¨
merot. Alueista huolehtiva veli voi pitaa kirjaa alueiden kaymises-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta kayttamalla Aluekorttiluetteloa (S-13), mika auttaa hanta nake-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
maan, mitka alueet pitaisi kayda seuraavaksi. Seurakunnan tulisi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pyrkia kaymaan koko alueensa lapi vahintaan kerran vuodessa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
4. Kierrosvalvoja voi esittaa kaytannollisia ehdotuksia siita, miten
¨ ¨ ¨
seurakunta voisi kayda alueensa lapi mahdollisimman perusteel-
¨ ¨ ¨
lisesti. Jos seurakunta ei ole saanut kaytya aluettaan lapi kah-
¨
den viime vuoden aikana, vaikka alueen kaymiseksi on tehty se,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mika on jarkevasti ottaen mahdollista, kierrosvalvoja voi lahettaa
¨ ¨
haaratoimistoon suosituksen siita, etta jotkin osat seurakunnan
¨ ¨ ¨ ¨
alueesta siirrettaisiin lahella oleville seurakunnille tai merkittaisiin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vapaaksi alueeksi, jota ei ole maaratty millekaan seurakunnalle.
TODISTAMINEN JULKISILLA PAIKOILLA

5. Paikkojen valinta. Neuvoteltuaan muiden vanhinten kanssa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seurakunnan palveluskomitea tekee paatoksen siita, mita paikko-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ja julkiseen todistamiseen kaytetaan. Paikalliset lait ja saadokset
¨
tulee ottaa huomioon paikkojen valinnassa. Erityisen hyvia paik-
koja ovat sellaiset alueet, joilla on paljon jalankulkijoita ja jois-
¨ ¨
sa esittelypisteet voidaan nahda hyvin, esimerkiksi rautatie-, lin-
ja-auto-, metro- ja lentoasemat, torit, aukiot, puistot, vilkkaat
kadut, kauppakeskukset, oppilaitokset ja erilaiset markkinat tai
¨ ¨
muut tapahtumat. Jos vanhimmat saavat tietaa jostakin suures-
¨
ta tapahtumasta, jossa olisi mahdollista esitella julkaisujamme,

¨ ¨
KENTTATY O
¨ ¨ ¨ ¨
esimerkiksi kirjamessuista, heidan tulee pyytaa lisaohjeita palve-
lusosastolta.
6. Palveluskomitean tulee valita julkiseen todistamiseen sellaisia
paikkoja, jotka sijaitsevat seurakunnan omalla alueella. Jos sa-
¨
malla alueella toimii erikielisia seurakuntia, palvelusvalvojien tu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lee sopia jarjestelyista keskenaan, jotta tassa tyossa saataisiin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mahdollisimman paljon hyvaa aikaan aiheuttamatta hairiota ja-
lankulkijoille tai liikeyrityksille.
¨ ¨
7. Luvat ja vakuutukset. Joidenkin julkisten paikkojen kayttamiseen
¨ ¨
saatetaan tarvita lupa kiinteistosta vastaavalta taholta tai jolta-
kin viranomaiselta. Palvelusvalvojan tai jonkun muun vanhimmis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ton valitseman henkilon tulee siksi selvittaa, taytyyko esittelykar-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ryn, -poydan tai -kioskin kayttoa varten hankkia jonkinlainen lupa
tai vakuutus. Lupia tai vakuutuksia ei tule hankkia seurakunnan,
¨ ¨ ¨ ¨
jarjeston kayttamien yhdistysten tai ”Jehovan todistajien” nimis-
¨ ¨
sa. Jos sellaisia tarvitaan, ne tulee hankkia jonkun yksittaisen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
julistajan nimissa. Jos tilan kaytosta taytyy maksaa jokin pieni
maksu, sen maksaa luvan hankkinut julistaja, ei seurakunta. Jos
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
julistajan taytyy tayttaa tai allekirjoittaa jokin asiaan liittyva ha-
¨ ¨
kemus tai muu asiakirja, hanen tulee lukea se huolellisesti ymmar-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taakseen, millaisia velvoitteita siihen liittyy. Tahan tyomuotoon
osallistuvat julistajat hankkivat mahdolliset luvat omasta aloit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
teestaan osana heidan henkilokohtaista evankelioimistyotaan.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
8. Jos kiinteiston kaytosta vastaavat henkilot vaativat jonkinlaisen
¨ ¨ ¨ ¨
vakuutuksen hankkimista, heille voidaan selittaa, etta tyomme on
¨ ¨
luonteeltaan vapaaehtoista ja ei-kaupallista. Talloin he saattavat
¨ ¨
luopua vakuutusta koskevasta vaatimuksesta. Jos kiinteiston kay-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tosta vastaavan henkilon kanssa jarjestetaan tapaaminen, van-
¨ ¨
hinten tulee keskustella hanen kanssaan epavirallisesti yksityis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
henkiloina, eika heidan tule keskustella juridisista kysymyksista.
¨
Jos tarvittavaa lupaa ei saada tai siita vaaditaan kohtuutonta
¨
maksua, palveluskomitean tulee etsia seurakunnan alueelta mui-
¨
ta hyvia paikkoja julkista todistamista varten.

¨ ¨
KENTTATY O
¨ ¨ ¨ ¨
9. Valineet. Seurakunnan palveluskomitea ratkaisee, mita valineita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ja julisteita julkisessa todistamisessa kaytetaan ja missa niita sai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lytetaan. Esittelypisteessa tulee kayttaa vain haaratoimiston hy-
¨ ¨ ¨
vaksymia julisteita. Niita voidaan vaihdella aika ajoin, jotta kuu-
¨
kauden aikana olisi esilla erilaisia aiheita.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
10. Julkisessa todistamisessa kaytettavia valineita voidaan tilata sa-
malla tavalla kuin julkaisuja. Julkisen todistamisen tarvikkeet
¨
-esitteessa (S-80) on mallikuvia ja tuotekuvauksia kirjallisuuden
¨ ¨ ¨ ¨
esittelykarryista ja -telineista, magneettisista taustalevyista, julis-
¨
teista seka muista tarvikkeista. Ennen kuin tuotteita tilataan, tu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lee huolehtia siita, etta tilattaville valineille on riittavasti kayttoa
¨ ¨
ja etta seurakunta pystyy huolehtimaan niista aiheutuvista kuluis-
¨
ta. Seurakunnalle voidaan kertoa, etta julkisessa todistamisessa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaytettavien valineiden kustannukset peitetaan lahjoituksilla, joi-
¨ ¨
ta annetaan maailmanlaajuiseen tyohon. Seurakunnan tilaamis-
¨ ¨
ta valineista ja tarvikkeista tulee seurakunnan omaisuutta.
11. Osallistujien valitseminen. Seurakunnan palveluskomitea valit-
¨ ¨ ¨ ¨
see ne, jotka voivat osallistua tahan tyomuotoon. Heidan tulee
¨ ¨
olla patevia kastettuja julistajia, jotka antavat edustavan kuvan
¨
toiminnastamme. Heidan vaatetuksensa ja ulkoasunsa tulee olla
¨ ¨
ammattimainen, huoliteltu ja saadyllinen. Julistajien on oltava ar-
¨
vostelukykyisia ja tultava hyvin toimeen toisten ihmisten kanssa.
¨
Heidan tulee olla halukkaita antamaan todistusta julkisissa tilan-
¨
teissa ja noudattamaan vanhimmiston antamia ohjeita. Jos isa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tai aiti hyvaksytaan osallistumaan julkiseen todistamiseen, han
¨ ¨ ¨ ¨
voi ottaa mukaan hyvin kayttaytyvan alaikaisen lapsensa (onpa
lapsi kastettu tai ei). Palveluskomitean on kuitenkin oltava arvos-
¨ ¨
telukykyinen ratkaistessaan, voidaanko kypsa kastettu alaikainen
¨ ¨
hyvaksya osallistumaan julkiseen todistamiseen ilman vanhem-
piaan.
12. Palvelusvalvojan tai jonkun muun vanhimmiston valitseman hen-
¨ ¨ ¨
kilon tulee laatia viikkoaikataulu kussakin esittelypisteessa tyos-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kentelya varten, mikali mahdollista ja kaytannollista. Esittelypistei-

¨ ¨
KENTTATY O
¨ ¨ ¨
den on hyva olla samoissa paikoissa samoina paivina ja samoina
¨ ¨ ¨
aikoina. Talloin niista tulee osa alueen kaupunkikuvaa ja ihmiset
tunnistavat ne helposti.
13. Valmennus. Palvelusvalvojan tai jonkun muun vanhimmiston va-
¨ ¨ ¨ ¨
litseman veljen tulee aluksi perehdyttaa ryhmanvalvojat, heidan
¨ ¨ ¨
apulaisensa seka julkiseen todistamiseen hyvaksytyt julistajat ta-
¨ ¨
han tyomuotoon. Perehdytyksen tulee pohjautua dokumenttiin
¨
Ohjeita julkiseen todistamiseen (S-148), ja siita tulee antaa ko-
¨ ¨ ¨
pio hyvaksytyille julistajille. Ryhmanvalvojan ja hanen apulaisen-
¨ ¨
sa tulee tehda havaintoja julistajien toiminnasta esittelypisteella
¨ ¨ ¨
ja pyrkia auttamaan heita. Ryhmanvalvoja ja palvelusvalvoja voi-
¨
vat antaa lisavalmennusta tarpeen mukaan.
¨
14. Julistajien tulee mainostaa jw.org-sivustoa, ja heita tulee valmen-
¨ ¨ ¨ ¨
taa esittelemaan sita. Jotkut sellaiset, jotka eivat halua keskus-
¨
tella kanssamme tai ottaa julkaisujamme, haluavat ehka mieluum-
min tutustua sivustoomme. Julistajien on siksi osattava neuvoa
¨ ¨ ¨ ¨
kiinnostuneita jw.orgin kayttamisessa, niin etta he voivat auttaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vieraskielisia, kuuroja ja heikkonakoisia loytamaan heita varten
valmistettuja julkaisuja (esim. erikieliset julkaisut, viittomakieliset
¨ ¨
videot, aanijulkaisut).
¨ ¨ ¨
15. Julkaisut. Palvelusvalvoja ratkaisee, mita julkaisuja pidetaan esil-
¨ ¨
la ja kuinka paljon. Hanen tulee ottaa huomioon paikalliset olosuh-
¨ ¨ ¨
teet seka se, mitka aiheet kiinnostavat alueen ihmisia, ja huolehtia
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
siita, ettei julkaisuja mene hukkaan tai kayteta vaarin. Esittelypis-
teen yleisilmeen tulee olla siisti ja asiallinen. Esittelypiste kiinnit-
¨ ¨
taa parhaiten ihmisten huomion, kun esillepano on kutsuva ja yk-
¨
sinkertainen. Useimmiten on hyva valita vain muutamia opettajan
¨ ¨ ¨ ¨
tyokalupakkiin kuuluvia julkaisuja, jotka herattavat eniten kiinnos-
¨
tusta alueen ihmisissa. Muistojuhlan ja aluekonventin kutsukam-
¨ ¨ ¨ ¨
panjoiden yhteydessa voidaan kayttaa Olet tervetullut -julistetta
¨ ¨
ja kampanjaan liittyvia kutsuja. Lehtia ja muita julkaisuja voidaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pitaa saatavilla sellaisilla kielilla, joita kysytaan usein. Jos julkista
¨ ¨
todistamista varten tarvitaan enemman julkaisuja kuin mita jw.or-
gin kautta on mahdollista tilata, ottakaa yhteys haaratoimiston

¨ ¨
KENTTATY O
¨ ¨ ¨ ¨
kuljetusosastoon. Raamattuja ei tule pitaa esilla, mutta niita voi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
daan pitaa mukana silta varalta, etta joku pyytaa Raamattua tai
osoittaa aitoa kiinnostusta totuutta kohtaan. Toimettomia var-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ten tulee pitaa saatavilla (mutta ei nakyvilla) pieni maara Palaa
Jehovan luo -kirjasia.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
16. Nayttoruudut. Mikali kaytannollista, esittelypisteella voi olla jo-
¨ ¨ ¨ ¨
kin kannettava laite tai littea naytto, jonka avulla voidaan nayt-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa julkiseen todistamiseen hyvaksyttyja julisteita, esitella jw.org-
sivustoa tai toistaa jokin lyhyt video, kuten Miksi Raamattuun
kannattaa tutustua?
¨
17. Julkisen todistamisen erikoisohjelma. Jos haaratoimisto kayn-
¨ ¨ ¨ ¨
nistaa alueellanne julkisen todistamisen erikoisohjelman, siita la-
¨ ¨ ¨
hetetaan lisatietoja alueen kierrosvalvojille ja seurakunnille, jotta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seurakunnat voivat tukea jarjestelyja hyvassa yhteistyossa.
OPPILAITOKSET
18. Ennen kuin jonkin yliopiston (tai muun oppilaitoksen, jonka oppi-
¨ ¨ ¨
laat ovat aikuisia) alueella aletaan pitaa esittelypistetta, asiasta
¨
on yleensa parasta neuvotella oppilaitoksen johdon kanssa. Kun
¨
veljet tapaavat oppilaitoksen johtoa, heidan tulee kertoa avoi-
¨
mesti, etta kyse on Jehovan todistajien toiminnasta. Kuurojen tai
¨ ¨ ¨ ¨
nakovammaisten oppilaitokset ja jarjestot voivat olla kiinnostu-
¨ ¨
neita siita, etta Jehovan todistajat ovat valmistaneet julkaisuja
¨ ¨ ¨ ¨
viittomakielella, aanitteina ja pistekirjoituksella. Seurakunnan pal-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
veluskomitea voi valita erityisen patevia julistajia kaymaan oppi-
¨
laitoksissa. Palvelusvalvoja antaa naille julistajille valmennusta
tarpeen mukaan.
HOITO- JA VANHAINKODIT
¨
19. Jotkut julistajat ovat saaneet hyvia tuloksia hoito- ja vanhain-
¨
kodeissa, kun he ovat lahestyneet laitoksen johtajaa tai vir-
¨ ¨
kistystoiminnasta vastaavaa henkiloa. Julistajat voivat tarjoutua

¨ ¨
KENTTATY O
¨ ¨ ¨ ¨
kayttamaan aikaansa sellaisten asukkaiden rohkaisemiseen, jot-
ka olisivat kiinnostuneita kuuntelemaan Raamatun kertomuksia
¨
ja keskustelemaan niista. Laitoksen edustajalle voidaan kertoa,
¨
etta seurakuntaan kuuluvat vapaaehtoiset voivat lukea raama-
¨ ¨ ¨
tullista aineistoa kaikille halukkaille, nayttaa heille Raamattuun
¨ ¨
perustuvia videoita tai pitaa viikoittain ilmaisia raamattukursse-
¨ ¨
ja. Tallaisiin tilaisuuksiin on usein tullut mukaan myos laitoksen
¨ ¨ ¨ ¨
henkilokuntaa ja vapaaehtoistyontekijoita, asukkaiden perheen-
¨ ¨ ¨
jasenia seka muita laitoksessa vierailevia. Seurakunnan palvelus-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
komitea voi valita erityisen patevia julistajia tekemaan tallaisia
¨ ¨ ¨
kaynteja. Palvelusvalvoja antaa naille julistajille valmennusta tar-
peen mukaan.
SATAMAT
¨
20. Koska satamissa todistamiseen liittyy monia erityispiirteita,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
haaratoimisto lahettaa erikseen ohjeita tata tyomuotoa varten.
¨ ¨ ¨
Jos seurakunnan alueella sijaitsee merkittava satama eika haara-
¨ ¨ ¨ ¨
toimisto ole viela lahettanyt vanhimmille tallaisia erityisohjeita,
¨
heidan tulee ilmoittaa palvelusosastolle sataman nimi, sijainti ja
koko.
VANKILAT
21. Ks. luku 28.
ONGELMATILANTEET
¨ ¨ ¨
22. Jokaisella on oikeus yksityisyyteen ja oikeus kieltaa muita, myos
¨
julistajia, tulemasta pihalleen tai kotiinsa. Jos asukas selvasti
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kieltaa Jehovan todistajia kaymasta luonaan, kunnioitamme ha-
¨
nen toivettaan (Matt. 7:12; 10:13). Asiasta tulee tehda merkin-
¨ ¨ ¨ ¨
ta aluekorttiin, jotta alueella myohemmin tyoskentelevat julista-
¨ ¨ ¨ ¨
jat eivat kay kyseisessa kodissa. Kieltopaikasta ei tule merkita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
aluekorttiin muita tietoja kuin osoite ja paivamaara. Seurakunnan

¨ ¨
KENTTATY O
palveluskomitean tulee harkita, tulisiko vanhinten ottaa yhteyt-

¨ ¨
ta kieltopaikkoihin kahden tai kolmen vuoden valein varmistaak-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seen, onko kielto edelleen voimassa. Tassa tulee kayttaa hyvaa
¨
arvostelukykya.
¨ ¨ ¨ ¨
23. Mikali jostakin asuinalueesta tai taloyhtiosta vastaava henkilo
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kieltaa Jehovan todistajia kaymasta alueella, julistajien tulee pois-
¨ ¨ ¨
tua viipymatta ja vanhinten tulee ottaa yhteytta haaratoimiston
¨ ¨
lakiosastoon. Lakiosastoon tulee ottaa yhteytta myos silloin, kun
joku viranomainen pyrkii rajoittamaan palvelustamme. Julistajien
¨
tulee olla aina kohteliaita ja kunnioittavia, kun he kohtaavat tal-
laisia tilanteita (Room. 12:18; 1. Piet. 3:15).
¨ ¨ ¨ ¨
24. Jos julistajat kohtaavat kenttatyossa vakivaltaista vastustusta,
¨
vanhinten tulee olla yhteydessa lakiosastoon ja toimia Raama-
tun periaatteiden ja haaratoimiston antamien ohjeiden mukaises-
¨ ¨
ti (Matt. 5:44; 10:11–23; Room. 12:17–21). Julistajien taytyy ehka
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
olla erityisen varovaisia ja tehda kenttatyota huomiota heratta-
¨ ¨
matta. (Apt. 5:29.) Vanhinten tulee valmentaa julistajia toimimaan
¨
niin, etteivat he aiheuta tarpeettomia ongelmia. (Sananl. 14:15;
17:14.)
¨ ¨ ¨ ¨
JARJESTON ERIKOISTEHTAVISSA
TOIMIVAT JULISTAJAT
¨ ¨ ¨ ¨
25. Jotkut veljet ja sisaret toimivat jarjeston erikoistehtavissa. He
¨
saattavat palvella Betelin osa-aikaisina avustajina, etaavustaji-
na tai konsultteina. Toiset osallistuvat valtakunnansalien, kon-
venttisalien tai Betelin tilojen rakentamiseen ja kunnossapitoon.
¨ ¨
Joillekin veljille on annettu tehtavaksi palvella sairaalayhteyskomi-
¨ ¨ ¨
teoissa, potilasvierailuryhmissa, hataapukomiteoissa tai alue-
¨ ¨ ¨
konventtikomiteoissa. Se etta veljet ja sisaret tukevat jarjeston
¨ ¨ ¨ ¨
toimintaa naissa tai muissa vastaavissa tehtavissa, saattaa vai-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kuttaa siihen, missa maarin he voivat osallistua kenttatyohon ja
¨
muihin seurakunnan toimiin. Vaikka henkilo ei olisikaan vakituinen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tienraivaaja eika siten saisi tuntihyvityksia tallaisista tehtavista,

¨ ¨
KENTTATY O
¨ ¨ ¨ ¨
hanen olisi hyva merkita Kenttapalvelusraportin (S-4) ”Huomau-
¨ ¨ ¨ ¨
tuksia”-kenttaan, missa teokraattisissa hankkeissa han on ollut
¨ ¨
kuukauden aikana mukana ja kuinka paljon aikaa han on kayt-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tanyt niihin. Sihteerin tulee tehda tasta merkinta Julistajakor-
¨
tin (S-21) ”Huomautuksia”-sarakkeeseen. Tallaisiin teokraattisiin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tehtaviin kaytettyja tunteja ei tule sisallyttaa haaratoimistoon la-
¨ ¨ ¨ ¨
hetettavaan kenttapalvelusraporttiin. Julistajakortin ”Tunteja”-sa-
¨ ¨
rakkeeseen tulee merkita ainoastaan ne tunnit, jotka on kaytetty
¨ ¨ ¨
kenttatyohon. (Ks. 9:11–13, jossa on ohjeita vakituisten tienrai-
¨
vaajien tuntihyvityksista.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
26. Jarjeston erikoistehtavissa palvelevien veljien ja sisarten taytyy
¨ ¨
ehka olla toisinaan poissa omasta seurakunnastaan, ja heidan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kenttapalveluksensa saattaa olla tavallista vahaisempaa. Vanhim-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mat voivat osoittaa arvostuksensa naita ystavia kohtaan valtta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
malla kriittisyytta ja huolehtimalla tarvittaessa heidan tehtavis-
¨ ¨ ¨ ¨
taan seurakunnassa. Teokraattisiin erikoistehtaviin kaytetty aika
¨ ¨
tulee ottaa huomioon myos silloin, kun jotakuta veljea harkitaan
vanhimmaksi tai avustavaksi palvelijaksi.

¨ ¨
KENTTATY O

¨
KAHDESKYMMENESNELJ AS LUKU
Toiminta
¨
monikielisella alueella
Kappaleet
¨ ¨
Esiryhman, ryhman tai seurakunnan perustaminen ................ 3–6
¨
Esiryhma .......................................................................................................................... 3
¨
Ryhma ......................................................................................................................... 4–5
Seurakunta .................................................................................................................... 6
¨
Alueen kayminen ...................................................................................................... 7–8
Kokoukset .................................................................................................................... 9–19
¨
Esiryhma .......................................................................................................................... 9
¨
Ryhma ..................................................................................................................... 10–11
Paikka .............................................................................................................................. 12
¨
Tallenteet ja etayhteydet ......................................................................... 13–14
Tulkkaus ......................................................................................................................... 15
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Lasnaolijamaarat .................................................................................................... 16
Laulut ............................................................................................................................... 17
Muistojuhla .................................................................................................................. 18
Kierrosvalvojan vierailuviikko ........................................................................ 19
Julistajien auttaminen ................................................................................... 20–23
Kierros- ja aluekonventit ...................................................................................... 24
Kyltit, vuositeksti ja kokouskutsut .............................................................. 25
¨ ¨
1. Tavoitteenamme on kertoa valtakunnan hyvaa uutista mahdol-
¨
lisimman monille, jotta kaikilla, kielesta riippumatta, olisi mah-
dollisuus oppia totuus (1. Tim. 2:3, 4). Vanhimmiston on
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
siksi tarkeaa olla selvilla jarjestelyista, jotka koskevat kentta- ja

¨
TOIMINTA MONIKIELISELL A ALUEELLA
¨ ¨
kokoustoimintaa monikielisella alueella, ja tukea niita halukkaas-
ti. (od luku 9 kpl:t 35–44.)
2. Jos alueella on vain muutamia kiinnostuneita, jotka ovat riip-
¨ ¨
puvaisia jostakin toisesta kielesta, eika kukaan seurakunnassa
¨
osaa tuota kielta, jostakin toisesta seurakunnasta haaratoimis-
¨ ¨ ¨
ton alueelta voi loytya joku tuota kielta puhuva julistaja, joka voi
¨ ¨
auttaa kiinnostuneita puhelimitse tai videoyhteyden valityksella.
¨ ¨ ¨
Kiinnostuneille ja julistajille, jotka eivat ymmarra paikallisen seu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
rakunnan kayttamaa kielta, voidaan antaa lupa katsoa heidan ai-
¨ ¨
dinkielellaan pidettyjen kokousten ja konventtien tallenteita JW
¨
Stream -sivustolta. Tallaisten kiinnostuneiden ja julistajien tulee
kuitenkin edelleen osallistua paikallisen seurakunnan toimintaan.
¨
(od luku 9 kpl 41.) Jos tallaisten kiinnostuneiden tai julistajien oli-
¨ ¨ ¨
si mahdollista osallistua omalla kielellaan pidettaviin kokouksiin
¨ ¨ ¨
etayhteyden valityksella, asiasta tulee neuvotella ensin kierrosval-
vojan kanssa.
¨ ¨
ESIRYHMAN, RYHMAN TAI SEURAKUNNAN
PERUSTAMINEN
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
3. Esiryhma. Esiryhman tarkoituksena on ottaa selvaa, herattaa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ko totuus kyseisessa kieliryhmassa merkittavaa vastakaikua. Kier-
¨ ¨ ¨
rosvalvoja varmistaa, etta seuraavat edellytykset tayttyvat ennen
¨ ¨
kuin han suosittelee palvelusosastolle esiryhman perustamista:
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
1) Huomattava vaestoryhma – mielellaan vahintaan
¨ ¨
muutama tuhat asukasta – on riippuvainen tasta
¨ ¨ ¨
kielesta ja asuu suhteellisen lahella valtakunnansalia.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Tahan kieliryhmaan kuuluvat ymmartavat paikallisen
¨ ¨ ¨ ¨
seurakunnan kielta vain vahan jos ollenkaan. Kyseista
¨ ¨
kielta puhuvien ihmisten tavoittamiseksi ei pitaisi olla
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tarpeen matkustaa pitkia matkoja eika etsintatyohon
tulisi kulua tuntikausia.
2) Ainakin muutama esimerkillinen paikallinen julistaja osaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kielta sujuvasti ja kayttaa sita kenttatyossa. Ketaan ei

¨
¨
tule kuitenkaan painostaa tukemaan vieraskielista
¨ ¨
toimintaa, vaikka kyseessa olisikin hanen vahvin
¨
kielensa. (1. Kor. 11:3; Gal. 6:4, 5; w17.05 10 kpl:t
10–13.)
¨ ¨ ¨
3) Vanhimmisto haluaa ja voi organisoida kenttatyota
¨ ¨ ¨
kyseisella kielella ja arvioida sen edistymista.
¨ ¨
4. Ryhma. Esiryhmille asetettujen ehtojen lisaksi seuraavien edelly-
¨ ¨
tysten tulee tayttya ennen kuin kierrosvalvoja suosittelee palve-
¨
lusosastolle ryhman perustamista.
¨
1) Alueella on edistyvia raamattukurssioppilaita, jotka
¨ ¨ ¨ ¨
haluavat mieluiten kayda kyseisella kielella
¨ ¨ ¨
jarjestettavissa kokouksissa.
2) Useampi kuin vain muutama paikallinen julistaja osaa
¨ ¨
kielta sujuvasti tai on riippuvainen siita, ja he ovat
¨ ¨
sitoutuneet tukemaan ryhmaa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
3) Vahintaan yksi pateva vanhin osaa kielta sujuvasti ja
¨ ¨
haluaa johtaa seka pystyy johtamaan ainakin yhta
kokousta viikoittain (ks. 24:10–11)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
4) Kyseisella kielella pystytaan pitamaan vahintaan yksi
¨ ¨
kokous viikossa tai osa siita, kuten esitelma tai
¨ ¨ ¨ ¨
Vartiotornin tutkistelu. Naita kokouksia pidetaan niiden
¨
julistajien ja kiinnostuneiden hyodyksi, jotka ovat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
riippuvaisia kyseisesta kielesta, ei niinkaan kielta
¨
opiskelevien hyodyksi. Koska kokoukset on suositeltavaa
¨ ¨
pitaa paikallisten veljien ja sisarten voimin, kokousten ei
¨ ¨ ¨
tule olla pelkastaan JW Streamiin tallennettujen
ohjelmien varassa.
¨ ¨ ¨
5. Ryhma ei toimi erillaan seurakunnasta, vaan se toimii vanhimmis-
¨
ton alaisuudessa. Vanhinten tulee antaa ryhmalle sopivaa ohjaus-
¨ ¨
ta ja huolehtia oma-aloitteisesti ryhman tarpeista. Heidan tulee
¨ ¨
muun muassa valmentaa ryhmaan kuuluvia julistajia kantamaan
¨
teokraattisia lisavastuita.

¨
¨
6. Seurakunta. Koska seurakunnan toimintaan tarvitaan enemman
¨ ¨
resursseja kuin ryhman, kierrosvalvoja harkitsee asiaa viela huo-
¨
lellisemmin ennen kuin han suosittelee uuden seurakunnan pe-
¨ ¨
rustamista. Seurakunnan perustaminen edellyttaa esimerkiksi riit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tavan suurta vieraskielista vaestoa, koska silla on suuri vaikutus
¨
kenttapalveluksen mielekkyyteen. (Ks. Ohjeet suosituksista uu-
¨
sien seurakuntien perustamiseksi [S-50].) Nimitettyjen veljien tay-
¨
tyy pystya huolehtimaan seurakunnasta hengellisesti ja johta-
¨
maan kenttatoimintaa.
¨
ALUEEN KAYMINEN
¨ ¨ ¨
7. Alueen kaymisessa tulee noudattaa Jarjestetyt-kirjan luvussa 9
¨ ¨ ¨ ¨
olevia ohjeita. Kun vanhimmat antavat alueen kaymisesta hyvaa
¨ ¨ ¨
ohjausta, julistajat voivat kayttaa voimiaan ja muita resurssejaan
¨ ¨ ¨ ¨
jarkevalla tavalla. Julistajien tulisi keskittya ensisijaisesti alueisiin,
¨ ¨
joilla asuu paljon kyseista kielta puhuvia. (1. Kor. 9:26). Alueen
¨ ¨ ¨
kaymiseksi tehtavien jarjestelyjen tulee olla sopusoinnussa tieto-
suojalakien kanssa.
¨ ¨ ¨ ¨
8. Jos esiryhma tai ryhma haluaa tyoskennella alueella, joka kuuluu
¨ ¨
jollekin toiselle seurakunnalle, isantaseurakunnan palvelusvalvo-
jan tulee neuvotella asiasta kyseisen seurakunnan palvelusval-
¨ ¨
vojan kanssa. Kun esiryhman tai ryhman aluetta laajennetaan,
¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmisto paattaa, kuinka moneen seurakuntaan otetaan yh-
¨ ¨ ¨
teytta. On hyva valita lahialueelta sellaisia seurakuntia, joiden
¨ ¨
alueella asuu paljon kyseista kielta puhuvia. Kun vanhimmistot
¨ ¨ ¨ ¨
ja kierrosvalvojat kommunikoivat hyvin keskenaan, hyvaa uutista
¨
voidaan kertoa kaikille eri kielia puhuville organisoidusti.
KOKOUKSET
¨ ¨ ¨ ¨
9. Esiryhma. Esiryhmat eivat pida kokouksia joka viikko. Kokouk-
¨ ¨ ¨ ¨
sia tulee kuitenkin jarjestaa aika ajoin kokeilumielessa, jotta voi-
¨ ¨ ¨ ¨
daan nahda, tuleeko kokoukseen niita, jotka ovat riippuvaisia tas-

¨
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta kielesta. Tassa tarvitaan arvostelukykya, koska monet voivat
¨ ¨ ¨ ¨
olla mukana kokouksessa lahinna oppiakseen kyseista kielta. Mei-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dan ei tule kiinnittaa huomiota tallaisten lasnaolijoiden lukumaa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
raan vaan niiden kiinnostuneiden maaraan, jotka ovat riippuvaisia
¨ ¨
tuosta kielesta. Jos vain muutamia tallaisia kiinnostuneita osal-
¨ ¨ ¨
listuu naihin kokouksiin, silloin ei ole tarvetta muodostaa ryhmaa.
¨ ¨ ¨ ¨
10. Ryhma. Ryhman tulee pitaa ainakin yksi kokous tai kokouksen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
osa joka viikko. Isantaseurakunnan vanhimmisto paattaa, pitaa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ko ryhma taman lisaksi muita kokouksen osia ja kuinka usein niita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pidetaan. Ryhma voi esimerkiksi pitaa Elama ja palvelus -kokouk-
¨
sen viikoittain ja esitelman yhden tai kaksi kertaa kuukaudessa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
11. Jos ryhma jarjestaa Elama ja palvelus -kokouksen, ohjelma tulee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
esittaa ryhman kielella ilmestyvan Elama ja palvelus -tyokirjan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mukaisesti. Jos ryhman kielella ei julkaista Elama ja palvelus -tyo-
kirjaa, vanhimmat voivat saada aikataulun seurakunnan raama-
¨ ¨ ¨ ¨
tuntutkistelua varten palvelusosastolta. Ryhmalla on lupa pitaa
¨ ¨
kaikkia Elama ja palvelus -kokouksen osia itse paitsi Paikalliset
¨ ¨ ¨ ¨
tarpeet -ohjelmanosia silloin, kun niissa kasitellaan jotakin van-
¨ ¨ ¨
himmiston nimenomaisesti valitsemaa aihetta. Talloin ryhman tu-
¨ ¨
lee seurata isantaseurakunnan kokousta.
¨ ¨
12. Paikka. Ryhmien kokoukset on suositeltavaa pitaa samaan ai-
¨ ¨
kaan isantaseurakunnan kokouksen kanssa, esimerkiksi jossakin
¨ ¨ ¨
toisessa tilassa valtakunnansalilla. Nain kokouksessa lasna ole-
¨ ¨ ¨
vat voivat nauttia isantaseurakuntaan kuuluvien ystavien seuras-
¨ ¨
ta. Jos vanhimmista tuntuu, etta jostain poikkeuksellisesta syysta
¨ ¨ ¨ ¨
ryhman ei ole mahdollista kokoontua yhta aikaa isantaseurakun-
¨ ¨
nan kanssa, kokous voidaan pitaa jonakin toisena ajankohta-
¨ ¨
na, kuitenkin mieluiten valtakunnansalilla. Talloin valtakunnansalin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kayttoon taytyy saada lupa kaikkien salia kayttavien seurakuntien
¨ ¨
vanhimmistoilta (ks. 21:33). Jos kokouksia pidetaan eri aikaan,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ryhmaan kuuluvat julistajat voivat paattaa itse, osallistuvatko he
¨ ¨ ¨ ¨
ryhman kokouksen lisaksi isantaseurakunnan kokoukseen. Van-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
himmisto voi jarjestaa niin, etta yksi tai kaksi isantaseurakunnan

¨
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vanhinta kay aika ajoin ryhman luona kokouksen paatteeksi. Nain
¨ ¨ ¨
he voivat tutustua ryhman jaseniin ja paimentaa heita. (Ks. 24:
5, 20–23, jossa kuvaillaan, millainen on vanhimmiston rooli ryh-
¨
man ohjaamisessa.)
¨ ¨ ¨
13. Tallenteet ja etayhteydet. On suositeltavaa, etta ryhmat ja seu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
rakunnat pitavat kokouksensa itse. Jos tama ei ole viela mahdol-
¨ ¨ ¨
lista, ryhma tai pieni tai syrjaisella alueella sijaitseva seurakunta
¨ ¨
voi pyytaa kierrosvalvojaltaan lupaa katsoa koko ohjelman tai
¨
osan siita JW Stream -sivustolta. (Useimmiten JW Stream -sivus-
¨ ¨
tolla olevat tallenteet tehdaan maanantai-iltana ja lauantaina aa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mupaivalla, minka jalkeen ne ladataan sivustolle. Jos tallenteita
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaytetaan, tama tulee huomioida kokousaikoja valittaessa.) Jot-
¨ ¨
kin seurakunnat saattavat esimerkiksi haluta katsoa silloin talloin
¨
esitelman tallenteesta. Jos kierrosvalvoja antaa luvan kokoustal-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lenteiden kayttamiseen, han ratkaisee myos, missa maarin nii-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta voidaan kayttaa (ks. 24:9–11). Vaikka pienelle tai syrjaisella
alueella sijaitsevalle seurakunnalle annettaisiin lupa tallenteiden
¨ ¨ ¨ ¨
kayttamiseen, seurakunnan tulisi pyrkia siihen, etta se pystyisi
¨ ¨ ¨
mahdollisimman pian pitamaan kaikki kokouksensa omin voimin.
¨ ¨
Rukoukset tulee esittaa itse silloinkin kun ohjelmaa katsotaan tal-
lenteesta.
14. Jos kokoustallenteita ei ole saatavilla JW Stream -sivustolla, ryh-

¨ ¨ ¨
ma tai pieni tai syrjaisella alueella sijaitseva seurakunta voi pyy-
¨ ¨
taa kierrosvalvojaltaan lupaa seurata toisen samankielisen seu-
¨ ¨
rakunnan kokousohjelmaa aani- tai videoyhteyden avulla (ks. 24:
¨ ¨ ¨
9–11). Jos kierrosvalvoja antaa luvan etayhteyden kayttamiseen,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
han ratkaisee myos, missa maarin sita voidaan kayttaa. Videoku-
¨ ¨ ¨ ¨
vaa lahettavien seurakuntien tulee huolehtia siita, etta kuvassa
¨ ¨ ¨ ¨
nakyy vain se, mita tapahtuu lavalla; yleisoa tai muita osia ko-
¨
kouspaikasta ei tule kuvata (ei koske viittomakielisia kokouksia).
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Isantaseurakunnan vanhimmiston on tarkeaa kommunikoida hy-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vin seka julistajien etta kokousohjelmaa lahettavan seurakunnan
vanhimmiston kanssa.

¨
¨
15. Tulkkaus. Seurakunnan kokouksissa ei ole yleensa suositelta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaa jarjestaa simultaanitulkkausta. Tama ei koske viittomakie-
¨ ¨ ¨ ¨
lia (ks. 20:28–35, jossa esitetaan ohjeita viittomakielisesta tulk-
¨
kauksesta). Jos seurakunnassa on sellaisia, jotka eivat osaa
¨ ¨ ¨
hyvin seurakunnan kielta, tulkkauksen jarjestamisen sijaan hei-
¨
ta voidaan kannustaa valmistautumaan kokouksiin mahdollisim-
¨ ¨ ¨ ¨
man hyvin omalla aidinkielellaan. Heille voidaan myos kertoa ko-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kousohjelman paakohdista myohemmin heidan omalla kielellaan.
¨ ¨ ¨
Lisaksi jotkut saattavat tarvita apua raamatunkohtien loytami-
¨ ¨ ¨
sessa. Jos simultaanitulkkauksen jarjestaminen kuitenkin tuntuu
vanhimmistosta tarpeelliselta, osa kokouksista voitaisiin tulkata,
¨ ¨
mutta vanhinten tulee harkita asiaa huolellisesti. Jos patevia tulk-
¨ ¨ ¨
keja on vain vahan, koko ohjelman tulkkaaminen ei ehka ole mah-
¨
dollista. Tulkattavat ohjelmanosat tulee valita etukateen, ja tul-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
keille tulee antaa tehtavamaaraykset hyvissa ajoin. Tulkkaus tulisi
¨ ¨ ¨
suorittaa jossain muualla kuin paasalissa, jottei se hairitsisi toi-
¨
sia. Tulkkien tulee olla esimerkillisia kastettuja julistajia.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
16. Lasnaolijamaarat. Ryhman kokousten lasnaolijamaarat laske-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taan mukaan isantaseurakunnan lasnaolijamaariin, ja yhteis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
maara merkitaan Seurakunnan kokousten lasnaolijamaarat -lo-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
makkeeseen (S-88). Ryhman kokousten lasnaolijamaarista tulee
¨ ¨ ¨ ¨
lisaksi pitaa erillista kirjanpitoa, jotta vanhimmat ja kierrosvalvoja
¨ ¨ ¨
voivat seurata ryhman kehitysta. Jos ryhma seuraa jonkin toisen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seurakunnan kokousta etayhteyden valityksella, lasnaolijamaaria
¨ ¨ ¨
ei tule laskea mukaan kokousohjelmaa lahettavan seurakunnan
¨ ¨ ¨ ¨
lasnaolijamaariin.
¨ ¨
17. Laulut. Joskus isantaseurakunnan kokousohjelmaan saattaa kuu-
¨ ¨ ¨ ¨
lua sellainen laulu, jota ei ole saatavilla ryhman kielella. Jos paa-
¨ ¨ ¨
salista tuleva musiikki on mahdollista kytkea pois, ryhma voi tal-
¨ ¨ ¨
laisessa tilanteessa kayttaa jotakin muuta laulua, kunhan se ei
¨ ¨ ¨
hairitse laulamista paasalissa.
¨ ¨ ¨ ¨
18. Muistojuhla. Vanhimmisto voi jarjestaa muistojuhlan esiryhman
¨ ¨
tai ryhman kielella, jos puhujaksi on mahdollista saada joku ky-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seista kielta osaava pateva veli (ks. 20:10, jossa esitetaan ohjeita

¨
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tallenteiden kayttamisesta silloin kun patevaa puhujaa ei ole saa-
tavilla).
¨ ¨ ¨
19. Kierrosvalvojan vierailuviikko. Ryhma voi pitaa omat kokouk-
¨ ¨ ¨
sensa myos silloin, kun kierrosvalvoja vierailee isantaseurakun-
¨
nassa. Ryhman tulee kuitenkin kuunnella kierrosvalvojan palve-
¨ ¨ ¨ ¨
luspuheet ja esitelma yhdessa isantaseurakunnan kanssa.
¨ ¨
Kierrosvalvojan puheet voidaan myos simultaanitulkata, jos siita
¨ ¨ ¨
olisi hyotya ryhmalle.
JULISTAJIEN AUTTAMINEN
20. Kun joku julistaja haluaa opiskella uuden kielen tukeakseen erikie-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lista toimintaa, hanta tulee kiittaa alttiudesta ja kannustaa ”las-
¨ ¨ ¨
kemaan kustannukset” (Luuk. 14:28). Hanen taytyy ehka sopeu-
¨ ¨ ¨ ¨
tua uudenlaiseen kulttuuriin ja kayttaa tavallista enemman aikaa
¨
ja rahaa kokous- ja kenttamatkoihin. Vanhinten tulee siksi kan-
¨ ¨
nustaa julistajaa etsimaan julkaisuistamme aineistoa vieraskieli-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sella alueella palvelemisesta ja harkitsemaan paatosta huolelli-
¨ ¨
sesti rukouksen hengessa. Esimerkiksi jos perheessa on lapsia,
¨ ¨ ¨ ¨
perheenpaan tulee ottaa huomioon lasten tarpeet ja pitaa lasten
¨
hengellinen hyvinvointi etusijalla omiin mieltymyksiinsa ja tavoit-
¨
teisiinsa nahden (1. Kor. 10:24; w17.05 s. 8–12; w16.10 s. 13–17).
¨
Kun vanhimmat puhuvat julistajille vieraskielisesta toiminnasta,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
heidan tulee olla myonteisia mutta realistisia. Jos julistaja paat-
¨ ¨ ¨ ¨
taa alkaa opetella uutta kielta, hanelle tulee antaa dokument-
¨
ti Vierasta kielta opiskeleville julistajille (S-394).
¨
21. Uuden kielen oppiminen voi vieda melkoisesti aikaa. Monet edis-
¨ ¨ ¨ ¨
tyvat nopeammin, kun he ovat taysilla mukana kentta- ja kokous-
¨ ¨ ¨
toiminnassa kyseisella kielella. Kielta opiskelevia tulisi kannustaa
¨ ¨
vastaamaan kokouksissa ja osallistumaan Elama ja palvelus -ko-
¨ ¨
kouksen oppilastehtaviin niin pian kuin mahdollista. Kielta opis-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kelevien hyodyksi on mahdollista jarjestaa myos lukutaidon kurssi
¨ ¨
(be s. 285). Vanhimmat voivat tarvittaessa tehda erityisjarjeste-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lyja, jotta kielta opiskelevat paasevat tyoskentelemaan yhdessa

¨
¨ ¨
sellaisten patevien julistajien kanssa, jotka osaavat kielta parem-
¨ ¨ ¨
min. Kielta opiskeleville taytyy usein puhua selkeasti ja yksinker-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taisesti muttei kuitenkaan vaarin. Muistakaa kiittaa heita, kun he
¨
ponnistelevat oppiakseen uutta kielta.
¨
22. Vanhimmilla tulee olla realistiset odotukset siita, miten paljon ryh-
¨ ¨ ¨ ¨
maan kuuluvat julistajat voivat tukea isantaseurakunnan toimin-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa. Nimitetyille veljille voitaisiin esimerkiksi maarata vahemman
¨ ¨
ohjelmanosia isantaseurakunnan kokouksissa. Kun kaikki seura-
¨ ¨ ¨
kunnan nimitetyt veljet osoittavat huomaavaista ja ymmartavais-
¨ ¨ ¨ ¨
ta henkea, seurakunnan vastuista voidaan huolehtia hyvassa yh-
¨ ¨
teistyossa (Gal. 6:2, 5).
¨
23. Vanhinten tulee huolehtia erityisen valppaasti kielta opiskelevien
¨
hengellisista tarpeista. Jos jollakulla julistajalla on vaikeuksia kie-
¨ ¨
len opiskelussa ja puutteellinen kielitaito hairitsee hanen hen-
¨ ¨ ¨ ¨
gellista edistymistaan, han saattaa tarvita vanhinten huomiota.
¨ ¨
Tallaisessa tilanteessa vanhinten on hyva pohtia seuraavia kysy-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
myksia: Onko han alkanut ymmartaa kokouksissa jo vahan pa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
remmin? Yrittaako han osallistua antamalla lyhyita vastauksia?
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Pystyyko han osallistumaan palvelukseen kayttamalla lyhyita mut-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta ymmarrettavia kenttaesityksia? Ja mika tarkeinta, onko han
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pysynyt hengellisesti vahvana ja pystyyko han edistamaan seura-
kunnan rauhaa? (Ks. 25:7–8.) Kuten dokumentissa Vierasta kiel-
¨
ta opiskeleville julistajille ilmaistaan, kielenopiskelijoiden tulee olla
realistisia ja muistaa hengelliset tarpeensa (Matt. 5:3). Julistajan
¨
voi olla edelleen tarpeen osallistua hengelliseen toimintaan myos
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
omalla aidinkielellaan, kunnes han ymmartaa uutta kielta riitta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
van hyvin. Ajan myota jostakusta voi alkaa tuntua silta, etta ha-
¨ ¨
nen olisi viisasta palata seurakuntaan, jossa puhutaan hanen ai-
¨ ¨
dinkieltaan.
KIERROS- JA ALUEKONVENTIT
24. Ryhmiin ja esiryhmiin kuuluvat julistajat voivat osallistua ryh-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
man tai esiryhman kielella pidettavaan konventtiin, vaikka tama

¨
¨ ¨ ¨ ¨
konventti jarjestettaisiin samana viikonloppuna kuin heidan isan-
¨ ¨ ¨
taseurakuntansa konventti. Jos isantaseurakunnan konventti on
¨ ¨
eri viikonloppuna, jotkut julistajat saattavat haluta olla lasna
¨
molemmissa konventeissa. Heidan ei kuitenkaan tarvitse tun-
tea velvollisuutta osallistua molempiin konventteihin. Kysymykset
¨
kierros- ja aluekonventtien tulkkauksesta seka kierros- ja aluekon-
¨ ¨ ¨
venttien seuraamisesta tallenteiden tai etayhteyden valityksella
¨ ¨
tulee osoittaa kierrosvalvojalle. Jos esiryhma tai ryhma saa luvan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seurata ryhman kielella jarjestetysta konventista tehtya tallennet-
¨ ¨
ta, ohjelma olisi parasta katsoa isantaseurakunnan konventin yh-
¨
teydessa, esimerkiksi jossakin konventtipaikalla olevassa pienem-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
massa tilassa. Jos tama ei ole mahdollista, esiryhma tai ryhma
¨ ¨
voi katsoa konventin ohjelmaa tallenteen tai etayhteyden valityk-
¨ ¨ ¨ ¨
sella eri aikaan jossakin toisessa paikassa. Talloin heidan tulisi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
olla lasna myos isantaseurakunnan konventissa.
KYLTIT, VUOSITEKSTI JA KOKOUSKUTSUT

¨
25. Valtakunnansalin nimikilvessa oleva teksti voidaan kirjoittaa ryh-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
man kielella, jos ryhma on vakiintunut ja se pitaa ainakin yhden
kokouksen tai kokouksen osan valtakunnansalissa joka viikko. Mi-
¨ ¨ ¨ ¨
kali mahdollista, ryhman kokousajat tulee lisata seurakuntien ko-
¨ ¨ ¨
kousajoista kertovaan kylttiin. Myos vuositeksti voi olla nakyvissa
¨ ¨ ¨ ¨
ryhman kielella (ks. 21:38.2). Ryhman kielella valmistettuja ko-
¨ ¨ ¨ ¨
kouskutsuja voidaan tilata haaratoimistosta. Ryhman jarjestamia
kokouksia ei tule mainostaa itse valmistetuilla julisteilla tai kut-
suilla.

KAHDESKYMMENESVIIDES LUKU
¨
Paimennustyo
Kappaleet
¨
Paimennuskaynnit .......................................................................................................... 3
Avustavien palvelijoiden valmentaminen ........................................... 4–6
Hengellisen heikkouden oireita 7–8
...................................................................
Neuvojen antaminen ................................................................................................... 9

Avio-ongelmat ........................................................................................................ 10–11
Sisaret 12
...................................................................................................................................
Toimettomat ............................................................................................................ 13–18

Kaltoinkohtelun uhrit ............................................................................................... 19
Erotetut ja eronneet ................................................................................................ 20
¨ ¨
1. Koska vanhimmat haluavat jaljitella Jehova Jumalaa ja Jeesusta
Kristusta, he ”paimentavat huolenpitoonsa uskottua Jumalan lau-
maa” (1. Piet. 5:2, 3). He suojelevat seurakuntaa Saatanan, maail-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
man seka luopioiden vaikutukselta ja haluavat pitaa hyvaa huol-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta jokaisesta seurakuntaan kuuluvasta yksilosta, jottei yhtakaan
¨ ¨ ¨
heista menetettaisi (Apt. 20:29, 30). Siksi heidan tulee olla kiin-
¨ ¨ ¨
nostuneita veljien ja sisarten hengellisista, tunneperaisista ja fyy-
¨ ¨
sisista tarpeista (Jaak. 1:27; 2:15, 16). Paimennustyon tavoitteena
¨ ¨ ¨
on antaa kiitosta ja rohkaisua seka esittaa jokin uskoa vahvista-
¨ ¨
va ajatus, joka on ikaan kuin ”hengellinen lahja” (Room. 1:11, 12).
¨ ¨ ¨ ¨
Paimennusvastuusta huolehtiminen edellyttaa sita, etta vanhim-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mat pitavat saannollisesti yhteytta kaikkiin seurakunnan ystaviin
¨ ¨
(Sananl. 27:23). Vanhimmiston ei kuitenkaan tarvitse pitaa kirjaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paimennuskaynneista tai antaa kenellekaan yksittaiselle vanhim-
¨ ¨ ¨
malle tehtavaksi koordinoida paimentamista. Vaikka ryhmanval-
¨ ¨ ¨ ¨
voja huolehtii siita, etta kaikkia ryhmaan kuuluvia huomioidaan

¨
PAIMENNUSTY O
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
saannollisesti paimennustyossa, jokaisen vanhimman tulee tun-
tea vastuunsa paimentaa seurakuntaa (Ef. 4:15, 16).
2. Laumaa voidaan paimentaa monin eri tavoin. Seurakunnalle pi-

¨
detyt raamatulliset puheet ovat yksi paimennustyon muoto. Toi-
¨ ¨ ¨ ¨
nen tapa paimentaa seurakunnan ystavia on kayda rohkaise-
¨ ¨ ¨
via ja myonteisia keskusteluja heidan kanssaan valtakunnansalilla
¨ ¨ ¨ ¨
ja kenttapalveluksessa. Myos paimennuskaynneilla on keskeinen
¨ ¨ ¨
osa. Paimennuskaynti voidaan pitaa julistajan kotona, valtakun-
¨
nansalilla tai jossain muussa sopivassa paikassa. Paimennustyo-
¨ ¨ ¨
ta voidaan tehda myos puhelimitse tai kirjeitse. (Joh. 21:15–17.)
¨
PAIMENNUSKAYNNIT
¨ ¨
3. Vanhinten seka patevien avustavien palvelijoiden, jotka ovat van-
¨ ¨
hinten mukana paimennuskaynneilla, tulisi ottaa huomioon seu-
raavat ohjeet:
1) Valmistaudu. Rukoile Jehovan ohjausta, kun mietit

¨
kyseisen henkilon tai perheen tarpeita ja olosuhteita.
¨ ¨
Kaynnin ei ole tarkoitus olla kasikirjoitettu, mutta on
¨ ¨ ¨
hyva miettia etukateen, millaisista rohkaisevista
¨ ¨
Raamatun ajatuksista tai neuvoista olisi eniten hyotya.
Etsi sopivaa aineistoa uskollisen orjan valmistamista
julkaisuista. (Matt. 24:45; Hepr. 12:12, 13.) Ole joustava,
¨ ¨ ¨
koska henkilon sydamella saattaakin olla jotain, mihin et
ole varautunut.
¨ ¨
2) Valitse, kenen kanssa teet kaynnin. On yleensa
¨ ¨ ¨
parasta, etta kaynnin tekee kaksi veljea (ks. 25:12). Jos
¨ ¨
on odotettavissa, etta kaynnin aikana keskustellaan
jostakin luottamuksellisesta tai vakavasta asiasta,
molempien veljien tulisi olla vanhimpia. Muussa
¨ ¨
tapauksessa toinen veli voi olla pateva avustava
¨ ¨
palvelija. Talloin vanhin johtaa keskustelua. (Ks. 25:4–6.)

¨
PAIMENNUSTY O
¨ ¨ ¨
3) Sovi tapaamisesta. Kaynnista kannattaa yleensa sopia
¨ ¨ ¨
etukateen. Jos henkilolla on jokin vakava ongelma ja
¨
asiasta on tarkoitus keskustella, on hyva harkita, tulisiko
¨ ¨ ¨ ¨
siita kertoa henkilolle ennen kayntia.
¨
4) Ole rohkaiseva. Pyri luomaan vapautunut ja myonteinen
ilmapiiri. Ole aidosti kiinnostunut ja kuuntele tarkasti.
(Jaak. 1:19; 5:11.)
¨ ¨
5) Kayta Raamattua. Neuvojen ja rohkaisun tulisi perustua
¨ ¨ ¨ ¨
paaasiassa Raamattuun. Kun kaytat Jumalan sanaa
¨
taitavasti, Jehovan ajatukset voivat tavoittaa henkilon
¨
sydamen. (Jes. 30:21; Hepr. 4:12.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
6) Ala viivy liian kauan. Pida kiinni siita, mita olette
¨
sopineet kaynnin kestosta. Voit tarvittaessa sopia uuden
¨
kaynnin. (Saarn. 3:1; Matt. 5:37.)
¨ ¨
7) Pida rukous. Mainitse rukouksessa henkilo tai perhe
¨ ¨ ¨
nimelta. Voit mainita rukouksessa myos sen, mita
¨ ¨ ¨
koettelemuksia, vastoinkaymisia tai haasteita heilla on
ollut. (Fil. 4:6, 7; Kol. 4:12.)
¨ ¨ ¨
8) Kunnioita yksityisyytta ja sailyta luottamuksellisuus.
¨ ¨ ¨
Ala sekaannu henkilokohtaisiin asioihin (1. Tess. 4:11).
¨ ¨ ¨
Kun ystavat voivat luottaa siihen, etta vanhimmille
¨
uskotut asiat pysyvat luottamuksellisina, se luo
seurakuntaan rakkaudellista perhetunnelmaa (Sananl.
10:19; 20:19; 25:9).
AVUSTAVIEN PALVELIJOIDEN VALMENTAMINEN

¨
4. Timoteus sai kokemusta palvellessaan yhdessa Paavalin kans-
¨
sa (2. Tim. 2:1, 2). Vanhimmat voivat Paavalin tavoin ottaa pa-
¨ ¨ ¨
tevia avustavia palvelijoita mukaansa paimennuskaynneille. Nain
he saavat tilaisuuden tarkkailla vanhinten opetustaitoa, uskoa,

¨
PAIMENNUSTY O
¨ ¨ ¨ ¨
karsivallisyytta ja rakkautta – ominaisuuksia, joita kristityilta val-
vojilta vaaditaan (1. Tim. 3:1).
¨
5. Kun vanhin ottaa paimennuskaynnille mukaansa avustavan pal-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
velijan, hanen tulee ennen kayntia keskustella taman kanssa sii-
¨ ¨ ¨ ¨
ta, miten han toivoo kaynnin etenevan. Avustavaa palvelijaa voi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
daan pyytaa esittamaan jokin rohkaiseva Raamatun ajatus tai
¨
uskoa vahvistava kokemus, joka sopii kyseisen henkilon tai per-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
heen tilanteeseen. Han voisi myos pitaa rukouksen kaynnin paat-
¨ ¨ ¨
teeksi. Kaynnin jalkeen vanhimman on hyva keskustella avusta-
¨ ¨ ¨
van palvelijan kanssa siita, miten kaynti onnistui, ja antaa hanelle
¨ ¨ ¨ ¨
kiitosta ja tarvittaessa kaytannollisia ehdotuksia.
¨ ¨
6. Jos joku avustava palvelija toimii ryhmanpalvelijana, han voi van-
¨
himmiston harkinnan mukaan tehda jonkun toisen avustavan pal-
¨ ¨ ¨ ¨
velijan kanssa hengellisesti rohkaisevia kaynteja ryhmaan kuulu-
¨ ¨ ¨
vien julistajien luo (ks. 7:1). Jokaisen tallaisen kaynnin jalkeen
¨ ¨ ¨ ¨
ryhmanpalvelijan tulee informoida vanhimpia kaynnista. Jos kayn-
nin aikana tulee esiin jokin luottamuksellinen tai vakava asia, ryh-
¨ ¨ ¨ ¨
manpalvelijan tulee kertoa julistajalle, etta taman olisi parempi
keskustella asiasta vanhinten kanssa.
HENGELLISEN HEIKKOUDEN OIREITA

¨
7. Muun muassa seuraavat seikat voivat kertoa hengellisesta heik-
¨ ¨
koudesta: innottomuus totuutta kohtaan; paivittaisen Raamatun
¨
lukemisen, henkilokohtaisen tutkimisen tai seurakunnan kokous-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ten laiminlyominen; epasaannollisyys kenttapalveluksessa; liialli-
nen nautintojen tai aineellisten asioiden tavoittelu; kriittisyys van-
¨ ¨ ¨
himpia ja jarjestoa kohtaan.
¨ ¨
8. Kun paimenet havaitsevat merkkeja hengellisesta heikkoudesta,
¨ ¨ ¨ ¨
heidan tulee auttaa julistajaa Raamatun avulla. Hanta on ehka
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tarpeen muistuttaa siita, miten tarkeaa on rukoilla pyhaa hen-
¨ ¨ ¨ ¨
kea, lukea Raamattua paivittain, tutkia kristillisia julkaisujamme,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mietiskella hengellisia asioita, kayda saannollisesti kokouksissa ja

¨
PAIMENNUSTY O
¨ ¨ ¨
konventeissa, osallistua saannollisesti palvelukseen ja ottaa vas-
¨ ¨
taan hengellista apua veljilta, jotka ottavat johdon (Ps. 1:1, 2; 77:
12; Luuk. 11:13; Apt. 20:20, 21; Hepr. 10:23–25; 13:17).
NEUVOJEN ANTAMINEN
¨
9. Kun vanhimmat havaitsevat varoitusmerkkeja jonkun julistajan
¨ ¨ ¨ ¨
elamassa, hanelle tulisi antaa Raamattuun perustuvia neuvoja.
¨ ¨
Jos neuvojen antamisessa viivytellaan, tilanne saattaa muuttua
vakavammaksi. (Sananl. 27:5, 6.) Ennen neuvojen antamista on
¨ ¨
hyva rukoilla Jehovan ohjausta ja miettia, millaisista neuvoista
¨ ¨ ¨ ¨
olisi eniten hyotya ja miten ne olisi parasta esittaa. (Gal. 6:1.) On
¨
hyva huomioida seuraavat ohjeet:
¨ ¨ ¨ ¨
1) Kuuntele henkiloa huolellisesti. Ota selvaa tosiasioista ja
pyri saamaan tilanteesta kokonaiskuva. (Sananl. 18:13;
Jaak. 1:19.)
¨ ¨
2) Keskustelun savyn tulisi olla lammin ja rakkaudellinen.
Julistajat ovat Jehovan lampaita, joita tulee kohdella
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hellasti (Ps. 100:3). Kiita henkiloa vilpittomasti jostain
¨
nimenomaisesta asiasta ennen kuin annat hanelle
neuvoja.
¨ ¨ ¨ ¨
3) Perusta neuvosi Raamattuun ja jarjeston julkaisuihin. Ala
¨ ¨
esita omia mielipiteitasi.
¨
4) Kun on kyse hyvin henkilokohtaisista asioista, kuten
¨
ulkoasusta ja viihteen valinnasta, on viisasta kysya
¨
jonkun toisen vanhimman mielipidetta ennen neuvojen
antamista (Saarn. 7:16).
AVIO-ONGELMAT
10. Jos kristityn avioliitossa on ongelmia, joiden vuoksi jompikum-
¨ ¨
pi puolisoista tai he molemmat pyytavat vanhimmilta apua,

¨
PAIMENNUSTY O
vanhinten tulee antaa heille rakkaudellisia neuvoja, jotka perus-

¨ ¨
tuvat Raamattuun ja jarjeston julkaisuihin. Kun vanhimmat pyrki-
¨ ¨ ¨
vat auttamaan avioparia, on yleensa parasta, etta kumpikin on
¨ ¨ ¨
lasna, jos he molemmat ovat uskovia. Mikali keskustelussa on
¨
mukana vain toinen puoliso, vanhinten tulee keskittya vain siihen,
¨ ¨
mita kyseinen puoliso voi tehda tilanteen parantamiseksi. Koska
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmat eivat tieda kaikkia yksityiskohtia, heidan tulee valttaa
asettumasta kummankaan puolelle (Sananl. 18:13).
11. Jos kristitty harkitsee muuttamista erilleen puolisostaan, vanhin-

¨ ¨
ten tulee muistuttaa hanta Raamatussa ja julkaisuissamme esi-
¨ ¨
tetyista periaatteista (1. Kor. 7:10, 11; lvs s. 250–251). Mikali
¨ ¨ ¨ ¨
kristitty harkitsee avioeroa, vanhinten tulee selittaa hanelle, etta
¨ ¨ ¨ ¨
vaikka han ottaisi laillisen avioeron, se ei itsessaan oikeuta han-
¨
ta avioitumaan uudelleen (Matt. 19:9). Vanhinten ei tule kannus-
¨ ¨
taa ketaan muuttamaan erilleen tai ottamaan avioeroa, mutta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
heidan ei tule myoskaan kieltaa ketaan tekemasta niin. Tallaisen
¨
ratkaisun tekeminen on henkilokohtainen asia, ja jokaisen kristi-
¨
tyn taytyy kantaa ratkaisunsa seuraukset itse (Gal. 6:7). Kristityn
¨ ¨
tekemat ratkaisut saattavat kuitenkin asettaa hanen esimerkilli-
¨
syytensa kyseenalaiseksi. Jos vanhimmat tulevat siihen tulokseen,
¨ ¨ ¨
etta henkilo ei ole esimerkillinen, han ei voisi palvella seurakun-
¨ ¨
nan erikoistehtavissa. (Ks. 2:4; 8:9.)
SISARET
12. Vanhimman tai avustavan palvelijan ei tule koskaan tavata sisar-
¨ ¨
ta yksin tai tulla hanen ainoaksi uskotukseen, ellei sisar ole hanen
¨
lahisukulaisensa (Sananl. 22:3; Jer. 17:9). Vanhinten ei kuitenkaan
ole sopimatonta keskustella sisarten kanssa kahden kesken, kun
¨ ¨ ¨
he ovat toisten nahtavissa sisaren kotona, seurakunnan kokouk-
¨
sissa tai kenttapalveluksessa. Jos joku sisar tarvitsee pidempi-
¨ ¨ ¨ ¨
aikaista apua, vanhimmiston tulee jarjestaa niin, etta eri vanhim-
¨ ¨
mat vuorottelevat hanen paimentamisessaan, mikali mahdollista.

¨
PAIMENNUSTY O
TOIMETTOMAT
13. Jehova ei koskaan unohda palvelijoitaan, jotka ovat eksyneet
laumasta (Hes. 34:11). Kun joku lampaista katoaa, vanhimmil-
¨ ¨ ¨
la on velvollisuus etsia hanta. (Matt. 18:12–14; 1. Tess. 5:14; rj
¨ ¨
s. 4–5.) Kun vanhimmat pyrkivat auttamaan toimettomia, heidan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taytyy turvautua Jumalan apuun, pyytaa hanen henkensa ohjaus-
¨ ¨ ¨
ta ja kayttaa Raamattua taitavasti. Toimettomien kanssa voidaan
keskustella esimerkiksi rohkaisevista Raamatun jakeista, julkai-
suissamme tai sivustollamme olevista artikkeleista tai kokousten
¨ ¨ ¨ ¨
kohokohdista. On hyva pitaa myos yhteinen rukous. (2. Kor. 1:3–7;
¨ ¨
Jaak. 5:13–15.) Vanhimmat voivat saada paljon hyvaa aikaan vie-
¨ ¨ ¨ ¨
railemalla toimettoman luona, soittamalla hanelle tai lahettamal-
¨ ¨
la hanelle kirjeen. (w08 15/11 s. 8–16; rj s. 12–15; cl s. 240–249.)
14. Seurakunnan palveluskomitean tulee sijoittaa kukin toimeton jo-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
honkin palvelusryhmaan, jottei ketaan heista unohdettaisi. Heidan
¨ ¨ ¨ ¨
nimiaan ei kuitenkaan lisata ilmoitustaululla oleviin luetteloihin.
¨ ¨
Ryhmanvalvojaa ja hanen apulaistaan tulee informoida kustakin
¨ ¨ ¨
ryhmaan kuuluvasta toimettomasta. Heille tulee antaa henkilon
¨
yhteystiedot ja kertoa hanen tilanteestaan.
¨ ¨
15. Joka vuosi erikoisesitelman ja muistojuhlan aikaan ryhmanval-
¨ ¨
vojien ja heidan apulaistensa tulee pyrkia kutsumaan kaik-
¨
ki seurakunnan alueella asuvat toimettomat naihin tilaisuuksiin.
¨ ¨ ¨ ¨
Seurakunnan palveluskomitea voi tarvittaessa jarjestaa heidan
¨ ¨
avukseen muita vanhimpia tai patevia avustavia palvelijoita. Toi-
¨ ¨
mettomien luona vierailevien veljien tulee olla lamminhenkisia ja
¨ ¨ ¨
rohkaisevia. Kutsun esittamisen lisaksi heidan tulee varmistaa,
¨ ¨
etta henkilo on saanut Palaa Jehovan luo -kirjasen. He voivat
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
myos rohkaista hanta esittamalla hanen tilanteeseensa sopivia
Raamatun ajatuksia, jos siihen avautuu tilaisuus.
16. Jos toimeton ilmaisee haluavansa palata seurakunnan toimin-
¨ ¨ ¨ ¨
taan, hanelta voidaan kysya, haluaisiko han tutkia Raamattua jon-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kun julistajan kanssa. Jos han haluaa, palveluskomitea paattaa,

¨
PAIMENNUSTY O
¨ ¨ ¨ ¨
kuka tutkii hanen kanssaan, kuinka pitkaan hanen kanssaan tut-
¨ ¨ ¨ ¨
kitaan ja mita julkaisua kaytetaan.
¨ ¨ ¨
17. Jos henkilo on ollut toimettomana vain lyhyen aikaa, kenttatyon
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
aloittamiseen saattaa riittaa se, etta han saa rohkaisua ja kay-
¨ ¨ ¨
tannon apua joltain kokeneelta julistajalta. Toisaalta jos henkilo
¨ ¨
on ollut toimettomana pitkaan, kahden vanhimman tulee ennen
¨
palveluksen aloittamista keskustella hanen kanssaan ja arvioida,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tayttaako han julistajille asetetut perusvaatimukset. Keskustelu
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kaydaan niiden ohjeiden mukaan, joita esitetaan uusien julista-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jien hyvaksymisesta Jarjestetyt tekemaan Jehovan tahto -kirjan
luvussa 8.
¨ ¨
18. Toimeton, joka on syyllistynyt vakavaan vaarintekoon, saattaa aja-
¨ ¨ ¨
tella, etta hanet erotetaan, jos han palaa seurakunnan yhtey-
¨ ¨ ¨ ¨
teen ja tunnustaa vaarintekonsa vanhimmille. Hanta ei kuiten-
¨ ¨ ¨
kaan eroteta, jos han on lakannut toimimasta vaarin ja katuu
aidosti. (Jes. 1:18; 55:7; 2. Kor. 7:10, 11; Jaak. 5:13–16; w08 15/11
s. 14 kpl:t 12–13; rj s. 10–14.)
KALTOINKOHTELUN UHRIT
19. Ks. 14:12–17.
EROTETUT JA ERONNEET
¨ ¨
20. Seurakunnasta erotettujen tai eronneiden luona ei enaa vierailla
¨ ¨ ¨
automaattisesti vuosittain. Sen sijaan vanhimmat voivat kayttaa
omaa harkintaansa ratkaistessaan, milloin ja miten erotettuihin
¨
ja eronneisiin kannattaa ottaa yhteytta. Esimerkiksi jos joku ero-
¨ ¨ ¨
tettu on tehnyt selvia muutoksia elamantavassaan, vanhimmat
¨ ¨
voisivat vieda hanelle Palaa Jehovan luo -kirjasen ja kertoa ly-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hyesti, mita hanen tulisi tehda paastakseen takaisin seurakun-
¨ ¨
nan yhteyteen (Jes. 1:18; rj s. 10–14). Tallainen lyhyt kaynti voi-
¨ ¨ ¨
taisiin tehda kenttatyon lomassa. Tai jos joku vanhin ostoksilla
¨ ¨ ¨ ¨
ollessaan nakee erotetun, jota ei ole tavattu vuosiin, han voi paat-

¨
PAIMENNUSTY O
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa lahestya tata. Vanhimmat voivat vierailla erotettujen luona
¨
mina tahansa sopivaksi katsomanaan aikana tai ottaa heihin yh-
¨
teytta puhelimitse. Aina kun erotettuun tai eronneeseen otetaan
¨
yhteytta, asiasta tulee ilmoittaa vanhimmiston koordinaattorille.
¨
Vanhinten ei tule kuitenkaan ottaa yhteytta aktiivisiin luopioihin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
eika sellaisiin, jotka yrittavat saada toiset tekemaan syntia tai jot-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ka ovat ilmaisseet, etta he eivat halua olla missaan tekemisissa
kristillisen seurakunnan kanssa.

¨
PAIMENNUSTY O

KAHDESKYMMENESKUUDES LUKU
Katastrofit
¨ ¨
ja hatatilanteet
Kappaleet
Varautuminen 1–6
..............................................................................................................
¨
Varmistakaa, etta julistajaluettelo on ajan tasalla ........................ 2
¨
Varautukaa auttamaan niita, joilla on erityistarpeita ................. 3
¨
Varmistakaa, etta seurakunnan arkisto on turvassa .................. 4
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Kaykaa jarjestelyt lapi vanhimmistona .................................................... 5
¨ ¨ ¨
Kasitelkaa aihetta viikkokokouksessa ....................................................... 6
¨
Kun katastrofi sattuu lahialueella ........................................................... 7–12
¨
Ottakaa yhteytta kaikkiin julistajiin ............................................................ 7
Informoikaa vanhimmiston koordinaattoria ........................................ 8
Informoikaa kierrosvalvojaa ............................................................................. 9
¨ ¨ ¨ ¨
Auttakaa muita mutta alkaa ottako turhia riskeja ..................... 10
¨
Huolehtikaa julistajien hengellisista tarpeista ................................. 11
¨ ¨ ¨
Jatkakaa kaytannon avun antamista .................................................... 12
Kun katastrofi sattuu muualla ........................................................................ 13
VARAUTUMINEN
1. Jos katastrofista tai vakavasta vaaratilanteesta annetaan en-
¨
nakkovaroitus, vanhinten tulee varmistaa, etta kaikki julistajat
¨
ovat turvallisessa paikassa. Vanhinten tulisi myos tarpeen mukaan
¨ ¨
hankkia tarvikkeita ja jakaa niita julistajille, mikali siihen on riit-
¨ ¨
tavasti aikaa ennen kuin katastrofi iskee. Vanhinten tulee varautua
¨ ¨ ¨ ¨
katastrofeihin ja muihin hatatilanteisiin myos etukateen. Vaikka

¨ ¨
KATASTROFIT JA H ATATILANTEET
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tallaiset tapahtumat vaikuttaisivat epatodennakoisilta, vanhinten
tulee toimia seuraavasti:
¨
2. Varmistakaa, etta julistajaluettelo on ajan tasalla. Sihteerin tu-
¨ ¨
lee laatia julistajaluettelo ja pitaa se ajan tasalla. Luettelossa tu-
¨
lee mainita kaikkien julistajien (myos toimettomien) yhteystiedot
¨ ¨
seka kunkin julistajan yhteyshenkilo, johon vanhimmat voivat ot-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa yhteytta hatatilanteessa. Luetteloon tulee lisata myos kierros-
¨ ¨ ¨
valvojan yhteystiedot. Aina kun luetteloa paivitetaan, sihteerin tu-
¨
lee antaa siita kopio kaikille vanhimmille. Jokaisen vanhimman
¨
tulee varmistaa, etta luettelo on tarvittaessa helposti saatavilla.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
On hyva huomioida, etta sahkoisessa muodossa olevat tiedot ei-
¨ ¨ ¨ ¨
vat ehka ole saatavilla katastrofin sattuessa, jos sahkot tai tieto-
liikenneyhteydet ovat poikki.
¨
3. Varautukaa auttamaan niita, joilla on erityistarpeita. Seura-
¨ ¨
kunnan palveluskomitean tulee yhdessa ryhmanvalvojien kanssa
¨ ¨
suunnitella, miten niista, joilla on erityistarpeita, esimerkiksi iak-
¨ ¨ ¨ ¨
kaista, huolehditaan hatatilanteen sattuessa.
¨
4. Varmistakaa, etta seurakunnan arkisto on turvassa. Seurakun-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
nan arkiston sailytys tulee jarjestaa siten, etta tiedot ovat aina
¨ ¨ ¨ ¨
turvassa ja etta ulkopuolisilla ei ole paasya niihin. Palveluskomi-
¨
tean tulee laatia suunnitelma siita, miten seurakunnan arkisto,
¨ ¨
mukaan lukien luottamukselliset tiedot, pidetaan turvassa mah-
dollisen katastrofin sattuessa. (Ks. 22:10.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
5. Kaykaa jarjestelyt lapi vanhimmistona. Katastrofeihin varautu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mista koskevat kaytannon jarjestelyt tulee kayda lapi kerran vuo-
dessa jossakin vanhimmiston kokouksessa.
¨ ¨ ¨
6. Kasitelkaa aihetta viikkokokouksessa. Viikkokokouksen ohjel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
maan sisallytetaan vuosittain yksi ohjelmanosa, jossa kasitellaan
¨ ¨
katastrofeihin ja hatatilanteisiin varautumista. Ohjelmanosalle on
¨ ¨ ¨ ¨
varattu sen verran aikaa, etta sen yhteydessa voidaan esittaa tar-
¨
peen mukaan myos haaratoimiston ja vanhimmiston laatimia pai-
¨
kallisia muistutuksia. Jos seurakunnalla on kyseisella viikolla kier-

¨ ¨
¨ ¨
ros- tai aluekonventti, ohjelmanosa tulee siirtaa jollekin tulevalle
viikolle.
¨
KUN KATASTROFI SATTUU LAHIALUEELLA
¨
7. Ottakaa yhteytta kaikkiin julistajiin. Kun sattuu katastrofi, joka
¨ ¨
vaikuttaa seurakuntaan, vanhinten tulee selvittaa nopeasti kunkin
¨
julistajan tilanne. Vanhinten tulee ryhmanvalvojien johdolla ottaa
¨ ¨ ¨
yhteytta kuhunkin perheeseen tai yksittaiseen julistajaan, myos
¨ ¨
toimettomiin, ja selvittaa, ovatko he kunnossa ja tarvitsevatko he
¨
kiireellista apua.
¨ ¨ ¨ ¨
1) Huolehtikaa julistajien perustarpeista jarjestamalla heille
¨ ¨ ¨ ¨
tarpeen mukaan laakkeita, ruokaa, vetta, suojaa,
vaatteita ja muita perustarvikkeita.
¨ ¨ ¨ ¨
2) Selvittakaa, ovatko julistajat turvassa. Onko joku heista
¨ ¨ ¨
joutunut lahtemaan kodistaan, kadonnut, loukkaantunut
tai kuollut?
¨ ¨ ¨
3) Selvittakaa, millaisessa kunnossa julistajien kodit ovat.
¨ ¨ ¨ ¨
Toimiiko sahkon-, veden- ja lammonjakelu? Onko koteja
vaurioitunut tai tuhoutunut?
¨
8. Informoikaa vanhimmiston koordinaattoria. Ryhmanvalvojien
¨
tulee mahdollisimman pian (yleensa vuorokauden kuluessa) il-
moittaa vanhimmiston koordinaattorille julistajien tilanteesta,
vaikka jokaisella julistajalla olisi kaikki hyvin tai kaikkia tarpeelli-
¨
sia tietoja ei olisi viela saatavilla. Koordinaattoria tulee informoi-
¨ ¨
da paivittain uusista tiedoista, kunnes jokaisen julistajan tilanne
¨
on selvilla.
¨
9. Informoikaa kierrosvalvojaa. Heti kun alustavat tiedot on kerat-
ty, vanhimmiston koordinaattorin tulee ilmoittaa kierrosvalvojalle,
¨ ¨
ovatko julistajat karsineet omaisuus- tai henkilovahinkoja ja onko
valtakunnansali vaurioitunut tai tuhoutunut. Kierrosvalvojaa tulee
¨ ¨
informoida paivittain uusista tiedoista, kunnes jokaisen julistajan

¨ ¨
¨ ¨
tilanne on selvilla. Kierrosvalvoja ottaa yhteytta haaratoimistoon
¨
heti kun han on saanut tarvittavat tiedot vanhimmilta. Haaratoi-
¨ ¨ ¨ ¨
misto arvioi tilannetta ja jarjestaa tarpeen mukaan lisaapua.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
10. Auttakaa muita mutta alkaa ottako turhia riskeja. Voi menna
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jonkin aikaa ennen kuin avustustyontekijat paasevat katastrofia-
¨ ¨ ¨ ¨
lueelle. Siksi alueella ja sen lahistolla asuvien tulee tehda voi-
tavansa huolehtiakseen seurakuntaan kuuluvien perustarpeista,
¨ ¨
kunnes vapaaehtoistyontekijat saapuvat. Kaikkien on kuitenkin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
erittain tarkeaa suhtautua jarkevasti omiin kykyihinsa ja mahdol-
¨
lisuuksiinsa auttaa. Tilanne saattaa olla yha vaarallinen, tai raken-
¨ ¨
nukset voivat olla sortumisvaarassa. Kenenkaan ei tule vaaran-
¨ ¨
taa itseaan omaisuuden pelastamiseksi.
¨
11. Huolehtikaa julistajien hengellisista tarpeista. Antakaa hengel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lista ja tunneperaista tukea seurakunnalle ja pyrkikaa kaynnista-
¨ ¨
maan kokoustoiminta uudelleen mahdollisimman pian (od luku 17
kpl:t 15–16).
¨ ¨ ¨
12. Jatkakaa kaytannon avun antamista. Jos katastrofin aiheutta-
¨ ¨
mat vahingot ovat suuria tai jos hataapua tarvitaan useamman
viikon tai kuukauden ajan, vanhinten tulee huolehtia seuraavista
asioista:
¨ ¨ ¨ ¨
1) Selvittakaa, ketka seurakunnan julistajista voisivat
¨ ¨ ¨ ¨
jarjestaa tilapaismajoitusta kodittomiksi joutuneille tai
¨ ¨
avustustyontekijoille.
¨ ¨
2) Huolehtikaa siita, etta kaikki apua tarvitsevat saavat
¨ ¨ ¨ ¨
riittavasti avustustarvikkeita ja etta niita jaetaan
oikeudenmukaisesti (Apt. 6:1).
3) Vanhinten tulisi olla mukana, kun paikallisen
suunnittelu- ja rakennusosaston (PSR) edustajat
¨
vierailevat julistajien luona arvioimassa heidan
¨ ¨ ¨
karsimiaan omaisuusvahinkoja.
¨ ¨ ¨
4) Auttakaa julistajia selvittamaan, voivatko he saada
¨
tukea tai avustusta yhteiskunnalta. Varmistakaa, etta

¨ ¨
¨
julistajat ovat selvilla mahdollisista velvoitteista, joita
¨ ¨ ¨
tuen saamiseen liittyy. Julistajien on hyva harkita naita
seikkoja ennen tuen hakemista. Vaikka vanhimmat voivat
¨ ¨ ¨
auttaa tallaisten asioiden selvittamisessa, kunkin
¨
julistajan tulee tehda itse omat ratkaisunsa.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
5) Auttakaa PSR:aa selvittamaan, ketka julistajista
ovat haaratoimiston antamien ohjeiden mukaan
¨ ¨
oikeutettuja saamaan jarjeston apua
¨
jalleenrakentamiseen (od luku 12 kpl:t 12–15).
KUN KATASTROFI SATTUU MUUALLA

13. Jos jossain muualla sattuu katastrofi, vanhimmat voivat tarvit-
taessa muistuttaa seurakuntaa seuraavista asioista:
¨
1) Julistajat voivat muistaa katastrofialueella olevia veljia ja
sisaria rukouksissaan (2. Kor. 1:8–11).
¨ ¨ ¨
2) Jos joku haluaa tukea avustustyota rahallisesti, han voi
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tehda lahjoituksen maailmanlaajuiseen tyohon. Jarjesto
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kayttaa naita varoja huolehtiessaan eri puolilla maailmaa
asuvien veljien ja sisarten tarpeista.
¨ ¨ ¨
3) Katastrofialueelle ei tule lahettaa avustustarvikkeita,
¨ ¨ ¨
elleivat hataapua koordinoivat veljet ole nimenomaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pyytaneet tekemaan niin. Nain varmistetaan, etta
¨ ¨
avustustyo tapahtuu organisoidusti ja etta tarvikkeet
¨ ¨ ¨
jaetaan jarkevalla tavalla.
4) Haaratoimistoon ei tule soittaa tarpeettomasti. Jos
¨
julistajat soittavat vain kysellakseen tietoja, se voi tukkia
puhelinlinjat, joita tarvitaan katastrofialueelta tulevien
¨
puheluiden kasittelemiseen.
¨
5) Julistajien ei tule matkustaa katastrofialueelle, elleivat
¨ ¨ ¨
hataapua koordinoivat veljet ole kutsuneet heita

¨ ¨
¨ ¨
auttamaan. Avustustyohon voidaan kutsua sellaisia
¨ ¨
vapaaehtoisia, jotka ovat tayttaneet Hakemuksen
¨ ¨
vapaaehtoistyontekijaksi paikalliseen suunnittelu- tai
¨ ¨
rakennustyohon (DC-50) tai Hakemuksen
¨ ¨
vapaaehtoistyontekijaksi (A-19).

¨
KAHDESKYMMENESSEITSEM AS LUKU
Avioliittoon vihkiminen
Kappaleet
Vihkipuhe ja vihkitoimitus ............................................................................... 2–5
¨ ¨
Valtakunnansalin kayttaminen ........................................................................... 6
Kihlauksen purkaminen yksipuolisesti ........................................................ 7
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
1. Haatilaisuudet tuovat kunniaa Jehovalle, kun ne jarjestetaan Raa-
¨ ¨ ¨ ¨
matun periaatteiden mukaisesti. Tama pitaa erityisesti paikkansa
¨ ¨
silloin kun vihkitilaisuus pidetaan valtakunnansalilla.
VIHKIPUHE JA VIHKITOIMITUS
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
2. Pariskunta voi pyytaa haluamaansa veljea pitamaan vihkipuheen.
¨
Puhujan tulisi kuitenkin olla vanhin, mikali mahdollista. Jos heil-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
la ei ole mielessaan ketaan nimenomaista veljea, vanhimmisto voi
¨ ¨
valita puhujan. Kuka tahansa vanhin voi pitaa vihkipuheen, mut-
ta oikeus laillisen vihkitoimituksen suorittamiseen riippuu kunkin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
maan lainsaadannosta. Monissa maissa Jehovan todistajien seu-
¨
rakunnan edustajille on myonnetty vihkimisoikeus. (w06 15/10 s.
18–23.)
¨ ¨
3. Vanhin voi pitaa vihkipuheen tai toimittaa laillisen vihkimisen, jos
molemmat osapuolet ovat kastettuja Jehovan todistajia tai jos
¨ ¨
molemmat ovat kastamattomia julistajia, jotka ovat edistymassa
kohti kastetta (1. Kor. 7:39; 2. Kor. 6:14; w04 1/7 s. 30–31). Ennen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kuin vanhin lupautuu toimimaan tassa tehtavassa, hanen tulee
harkita seuraavia seikkoja:
¨
1) Varmista, etta morsian ja sulhanen ovat laillisesti ja
¨ ¨ ¨ ¨
raamatullisesti vapaita avioitumaan. Selvita, pidetaanko

AVIOLIITTOON VIHKIMINEN
¨ ¨ ¨
heita hyvamaineisina heidan omassa seurakunnassaan
¨ ¨
(ks. 2:4; 27:6.5). Jarjesta pariskunnan kanssa
¨
tapaaminen ja kysy heilta tahdikkaasti mutta suoraan,
¨ ¨ ¨ ¨
millaista heidan kaytoksensa on ollut seurusteluaikana.
¨ ¨ ¨
2) Jos henkilo on ollut aiemmin naimisissa, hanen taytyy
¨ ¨
todistaa, etta han on raamatullisesti vapaa avioitumaan
uudelleen (Hepr. 13:4; ks. 12:71–76). Vanhimman, joka
¨ ¨
pitaa vihkipuheen tai toimittaa laillisen vihkimisen, tulee
¨ ¨ ¨
varmistaa, etta henkilo on esittanyt vanhimmille
vakuuttavat todisteet raamatullisesta vapaudesta
¨ ¨ ¨
avioitua uudelleen ja etta hanella on laillinen ja
¨ ¨ ¨
lopullinen avioero. Han voi varmistaa taman
¨ ¨ ¨ ¨
avioeropaatoksesta tai muusta vastaavasta virallisesta
¨ ¨ ¨ ¨
dokumentista. Jos on epaselvaa, onko henkilo
raamatullisesti vapaa avioitumaan uudelleen,
vanhimmiston tulee kirjoittaa palvelusosastolle ja
¨ ¨ ¨
selvittaa asia ennen vihkimista.
¨ ¨ ¨ ¨
3) Vihkijan tulee varmistaa, etta hanella on laillinen
¨ ¨
oikeus toimia vihkijana (Room. 13:1). Joissakin maissa
vihkioikeudet saattavat olla alueellisia tai viranomaiset
¨ ¨ ¨ ¨
saattavat vaatia vihkijalta rekisteroitymista ja jonkinlaista
todistusta uskonnollisesta virasta. Viranomaiset
¨ ¨
saattavat hyvaksya todistukseksi vanhimmiston
¨
allekirjoittaman kirjeen, jossa vahvistetaan, etta veli on
nimitetty paikallisen seurakunnan vanhimmaksi. Jos
¨ ¨ ¨ ¨
tallainen todistus ei riita, vanhimman tulee selvittaa lain
¨ ¨
vaatimukset ja pyytaa tarvittaessa apua
palvelusosastolta. Jos vanhimmalla ei ole laillista
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
oikeutta toimia vihkijana, han voi pitaa vihkipuheen, ja
¨
heti puheen jalkeen joku toinen vanhin, jolla on
vihkimisoikeus, voi suorittaa laillisen vihkitoimituksen.
¨ ¨ ¨
Laillisen toimituksen suorittava vanhin tayttaa tarvittavat
dokumentit.
4. Kihloissa olevat tarvitsevat vanhimmilta erityishuomiota. Kun rak-

kaudelliset paimenet antavat heille raamatullisia neuvoja, se aut-

¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa heita onnistumaan haajarjestelyissa ja antaa heille hyvat
¨ ¨ ¨
lahtokohdat heidan tulevaan avioliittoonsa. Kihlaparia tulee kan-
¨ ¨
nustaa tutkimaan Raamattua ja jarjeston valmistamia julkaisuja.
¨ ¨ ¨
Tutkiminen ja rukoileminen auttaa heita pysymaan moraalisesti
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
puhtaana seurusteluaikana ja jarjestamaan haat, jotka tuottavat
¨ ¨ ¨ ¨
kunniaa Jehovalle ja joista ei jaa ikavia muistoja (1. Kor. 10:31,
¨ ¨ ¨
32). Kun he esimerkiksi suunnittelevat haajuhlaa, heita tulee kan-
nustaa kertaamaan tuoreimpia neuvoja, joita uskollinen orja on
¨ ¨
antanut tasta aiheesta (w06 15/10 s. 18–31; w00 1/5 s. 19–22;
w97 15/4 s. 23–26; lvs s. 180–181, 251–252).
¨
5. Vihkipuheen tulee perustua jasennykseen ”Avioliitto joka on kun-
¨ ¨
niallinen Jumalan silmissa” (S-41). Puheessa tulee korostaa sita,
¨ ¨
mita Jumala Raamatun mukaan odottaa aviomiehilta ja -vaimoil-
¨ ¨
ta. Puheen tulee olla rakkaudellinen, lammin, juhlava ja hyvan
maun mukainen. Jos puhuja kertoisi hauskoja juttuja vain saadak-
¨ ¨
seen yleison nauramaan, se voisi tuntua kuulijoista epakunnioit-
¨ ¨
tavalta tai heikentaa hengellisen tilaisuuden arvokkuutta. Vihki-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
puheen aikana ei tule nayttaa mitaan videomateriaalia monitorilla
¨ ¨ ¨
tai valkokankaalla, mutta puhuja voi halutessaan kayttaa muuta-
¨ ¨
mia kuvia havaintovalineena (ks. 20:20). Videomateriaalia on kui-
¨ ¨ ¨ ¨
tenkin lupa kayttaa ennen vihkipuhetta tai sen jalkeen. Jos vi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
deoita naytetaan, niiden tulee olla hyvan maun mukaisia. Nama
¨
videomateriaalia koskevat ohjeet soveltuvat myos hautajaispuhei-
siin.
¨ ¨
VALTAKUNNANSALIN KAYTTAMINEN
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
6. Jos pari haluaa, etta heidat vihitaan valtakunnansalissa, heidan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tulee esittaa hyvissa ajoin kirjallinen pyynto, josta ilmenee, mina
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paivana ja mihin aikaan he haluaisivat kayttaa salia (od luku 11
¨
kpl:t 10–11). Kun vanhimmat ovat saaneet pyynnon, seurakunnan
¨ ¨
palveluskomitean tulee kokoontua viipymatta ja harkita seuraa-
via seikkoja:

¨
1) Varmistakaa, etta morsian ja sulhanen ovat laillisesti
¨ ¨
ja raamatullisesti vapaita avioitumaan ja etta heita
¨ ¨ ¨
pidetaan hyvamaineisina omassa seurakunnassaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
(ks. 2:4). Jos nama vaatimukset tayttyvat, myos kaksi
¨ ¨
kastamatonta julistajaa, jotka ovat edistymassa kohti
¨
kastetta, voidaan vihkia valtakunnansalissa. Samoin
¨ ¨ ¨
laittomasti maassa oleskeleva ulkomaalainen voi kayttaa
¨ ¨
valtakunnansalia, jos hanet voidaan vihkia avioliittoon
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
laillisesti ja han tayttaa muut edella mainitut
vaatimukset (ks. 29:3–7).
2) Seurakunnan kokouksia tai muuta valtakunnansalilla
¨ ¨
tapahtuvaa toimintaa ei tule siirtaa vihkitilaisuuden tai
sen harjoitusten vuoksi toiseen ajankohtaan. Jos salia
¨ ¨ ¨
kayttaa useampi kuin yksi seurakunta, palveluskomitean
tulee varmistaa muiden seurakuntien
¨ ¨ ¨
palveluskomiteoilta, onko sali kaytettavissa.
3) Palveluskomitea ratkaisee, onko valtakunnansalilla
¨ ¨ ¨ ¨
pidettavasta vihkitilaisuudesta tarpeen tehda lyhyt
ilmoitus seurakunnalle.
¨ ¨
4) Parin tulee pitaa palveluskomitea ajan tasalla
¨ ¨ ¨ ¨
valtakunnansalin kayttoon liittyvista suunnitelmista.
Esimerkiksi salin koristeluun ja tuolien
¨ ¨ ¨
uudelleenjarjestamiseen liittyvat suunnitelmat tulee
¨ ¨ ¨
hyvaksyttaa palveluskomitealla. Tilaisuudessa on lupa
soittaa vain Laula iloiten Jehovalle -kirjan musiikkia.
¨ ¨ ¨
Haaparin lahimpien avustajien ei tarvitse olla kastettuja,
¨ ¨ ¨
mutta heidan joukossaan ei tule olla ketaan erotettua tai
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sellaista henkiloa, jonka elamantyyli on jyrkasti vastoin
Raamatun periaatteita. Valokuvien ottaminen tai
¨ ¨
tilaisuuden videointi ei saa hairita puheen seuraamista
tai laskea tilaisuuden arvokkuutta.
¨ ¨ ¨
5) Mikali kay ilmi, etta pari on syyllistynyt vakavaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaarintekoon, joka vaatii oikeuskomitean kasittelya, heita

¨
ei voida vihkia valtakunnansalissa. Jos molempien
¨ ¨ ¨ ¨
kohdalla paatoksena on ojentaminen, vanhin voi itse
¨ ¨ ¨
ratkaista, haluaako han pitaa vihkipuheen tai toimittaa
laillisen vihkimisen jossain muussa paikassa.
KIHLAUKSEN PURKAMINEN YKSIPUOLISESTI

7. Jos joku kristitty purkaa kihlauksen yksipuolisesti, vanhinten ei
¨ ¨ ¨
yleensa tarvitse selvittaa asiaa tarkemmin paitsi silloin, kun kih-
¨ ¨
lauksen purkanut henkilo palvelee esimerkillisyytta vaativassa teh-
¨ ¨ ¨
tavassa ja jompikumpi seuraavista ehdoista toteutuu: 1) toinen
¨ ¨
osapuoli on valittanut asiasta tai 2) asia on jarkyttanyt useita
¨ ¨
seurakuntalaisia ja kihlauksen purkanut henkilo on menettanyt
toisten kunnioituksen (Saarn. 5:2; Matt. 5:37). Vanhinten tulee
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
olla arvostelukykyisia ratkaistessaan, voidaanko henkiloa enaa pi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taa esimerkillisena niin etta han voisi jatkaa palvelustehtavassa
(ks. 2:4). Oliko kihlauksen purkaminen perusteltua, vai suhtautuu-
¨
ko henkilo kihlautumiseen kevyesti? (w99 15/8 s. 30–31.) Onko
¨ ¨
han menettanyt seurakunnan kunnioituksen?


KAHDESKYMMENESKAHDEKSAS LUKU
Vankilat
Kappaleet
Yhteysseurakunta ................................................................................................... 2–4
Kirjeenvaihto haaratoimiston kanssa .................................................... 5–7
Vankilaviranomaisten kanssa asioiminen ................................................ 8
¨ ¨
Yhteydenottopyyntojen kasittely ..................................................................... 9
¨ ¨
Kenttatyo ................................................................................................................... 10–16
Julkaisut ................................................................................................................ 10–12
Raportoiminen ................................................................................................. 13–14
Kastetuista ilmoittaminen ............................................................................... 15
¨
Toiseen vankilaan siirtyvat julistajat ....................................................... 16
Kokoukset .................................................................................................................. 17–20
Muistojuhla .................................................................................................................. 19
Muut kokoustilaisuudet ..................................................................................... 20
¨ ¨
Palvelustehtavat ........................................................................................................... 21
¨ ¨ ¨
Vaarintekojen kasittely .......................................................................................... 22
1. Joidenkin seurakuntien alueella saattaa sijaita yksi tai useampi

vankila. Vaikka mahdollisuudet todistaa vangeille ovat usein rajal-
¨
liset, laitoksen henkilokunta saattaa antaa luvan vierailla sellais-
¨ ¨
ten vankien luona, jotka ovat pyytaneet hengellista apua (Matt.
¨ ¨ ¨
5:3). Tassa luvussa esitetyt ohjeet voivat soveltua myos muihin
¨ ¨ ¨
laitoksiin, joihin paasya on rajoitettu.
YHTEYSSEURAKUNTA
2. Haaratoimisto valitsee yhden tai useamman seurakunnan yh-
teysseurakunnaksi, jonka vastuulla on organisoida vankilassa

VANKILAT
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tehtavaa todistustyota. Yhteysseurakunta huolehtii yhteydenotto-
¨ ¨ ¨ ¨
pyynnoista ja sellaisten vankien pitkaaikaisista hengellisista tar-
peista, jotka tutkivat Raamattua tai joista on tullut Jehovan to-
distajia.
¨
3. Yhteysseurakunnan palveluskomitea valitsee, ketka julistajat voi-
¨ ¨ ¨
vat osallistua vankilatyohon. Naiden julistajien tulee olla kastet-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tuja, taysi-ikaisia ja patevia tahan tehtavaan (Matt. 10:16). Pal-
¨ ¨
velusvalvoja koordinoi tyota. Yhteysseurakunta voi tarvittaessa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pyytaa apua myos lahiseurakunnilta. Naihin seurakuntiin kuulu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vat patevat julistajat voivat osallistua vankilatyohon, jos heilla on
¨ ¨ ¨ ¨
oman seurakuntansa palveluskomitean hyvaksynta. Tassa luvus-
¨ ¨ ¨ ¨
sa esitettyja ohjeita tulee valittaa suullisesti niille julistajille, jotka
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
on hyvaksytty osallistumaan tahan tyohon.
¨ ¨
4. Jos seurakunta ei enaa pysty jatkamaan yhteysseurakuntana,
¨ ¨ ¨
palveluskomitean tulee lahettaa palvelusosastolle kirje, jossa ti-
¨ ¨
lannetta selitetaan. Jos jokin toinen seurakunta olisi valmis otta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
maan vastuun vankilatyosta, tama tulee mainita kirjeessa. Talloin
¨ ¨ ¨
kirje tulee hyvaksyttaa molempien seurakuntien palveluskomi-
¨ ¨
teoilla. Haaratoimisto ilmoittaa kirjallisesti, hyvaksyyko se suosi-
tuksen.
KIRJEENVAIHTO HAARATOIMISTON KANSSA

¨ ¨
5. Vankilatyota koskeva kirjeenvaihto tulee osoittaa palvelusosas-
¨ ¨ ¨
tolle (kenttatyon koordinointiyksikko). Kirjeenvaihdosta huolehtii
¨
seurakunnan sihteeri. Kirjeessa tulee aina mainita vankilan koko
nimi ja osoite. Jos asia koskee jonkun nimenomaisen vangin hen-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
gellisia tarpeita, kirjeessa tulee mainita myos hanen nimensa ja
vankinumeronsa, jos se on tiedossa.
6. Jos olosuhteet tai vankilan tiedot muuttuvat, asiasta tulee ilmoit-
¨ ¨ ¨ ¨
taa palvelusosastolle lahettamalla Vankilaa koskevia tietoja -lo-
¨
make (S-68). Jos laitoksessa on useita erillisia osastoja tai yksi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
koita, kustakin niista tulee lahettaa erillinen lomake.

VANKILAT
¨
7. Ks. 14:9, 27, jos seurakunnan yhteydessa olevaa vankia on syy-
tetty lapsen kaltoinkohtelusta.
VANKILAVIRANOMAISTEN KANSSA
ASIOIMINEN
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
8. Ystavallinen mutta maaratietoinen lahestymistapa tuottaa usein
¨ ¨ ¨
hyvia tuloksia. Vanhinten tulee pitaa kiinni kaikista tapaamisista,
¨
joita on sovittu vankien tai laitoksen henkilokunnan kanssa, ja
¨ ¨ ¨ ¨
noudattaa laitoksen saantoja ja ohjeita. Jos laitos vaatii vankila-
¨ ¨
tyohon osallistuvalta julistajalta (veli tai sisar) jonkinlaista todis-
tusta uskonnollisesta virasta, vanhinten tulee laatia virallinen kirje,
¨ ¨ ¨ ¨
jossa kaytetaan seurakunnan kirjepohjaa. Kirjeessa tulee kertoa
¨ ¨ ¨
selvasti, etta henkilo on virkaanasetettu evankeliuminpalvelija, ja
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
mainita hanen virkaanasetuspaivansa (kastepaiva). Seurakunnan
¨
palveluskomitean tulee allekirjoittaa kirje. Jos laitos ei hyvaksy
¨
tallaista todistusta, vanhimmat voivat kirjoittaa palvelusosastolle
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ja pyytaa lisaohjeita. Kirjeen mukaan tulee liittaa kopio vanhinten
¨ ¨
laatimasta kirjeesta, jota laitos ei hyvaksynyt.
¨ ¨
YHTEYDENOTTOPYYNTOJEN KASITTELY
¨ ¨ ¨
9. Kun yhteysseurakunta saa haaratoimiston valittaman yhteyden-
¨ ¨
ottopyynnon, palvelusvalvojan tulee huolehtia asiasta viipymat-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ta. Han voi ehka jarjestaa niin, etta henkilo saa julkaisujamme,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tai antaa joillekin pateville julistajille tehtavaksi kayda hanen luo-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
naan saannollisesti. Mikali mahdollista, henkilolle tulisi jarjestaa
¨
henkilokohtainen raamattukurssi tai mahdollisuus tutkia Raamat-
¨ ¨ ¨
tua ryhmana yhdessa muiden vankien kanssa. Jos vankiin ei ole
¨
mahdollista saada henkilokohtaista kontaktia, jollekulle palvelus-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
komitean hyvaksymalle patevalle julistajalle voitaisiin antaa tehta-
¨
vaksi olla kirjeenvaihdossa vangin kanssa. Sisarten ei tule kirjoit-
¨
taa miesvangeille eika veljien naisvangeille. Julistajan ei tarvitse
¨ ¨ ¨ ¨
kayttaa vastausosoitteena omaa kotiosoitettaan, jos han on huo-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lissaan yksityisyydestaan. Tahan tarkoitukseen voidaan kayttaa

VANKILAT
esimerkiksi valtakunnansalin osoitetta, mutta ei koskaan haara-

toimiston osoitetta.
¨ ¨
KENTTATYO
¨ ¨
10. Julkaisut. Yksittaisiin vankeihin olisi yleensa parasta ottaa yh-
¨ ¨ ¨ ¨
teytta vain heidan omasta aloitteestaan. Kun vanki itse pyytaa
¨ ¨
vierailua tai julkaisuja vankilatyossa mukana olevilta julistajilta tai
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
haaratoimiston kautta, on todennakoisempaa, etta han on aidosti
¨ ¨
kiinnostunut ja etta julistajat saavat luvan vierailla hanen luonaan.
¨
Joissakin tapauksissa voi olla niin, etta julistajien ei sallita antaa
¨ ¨ ¨
julkaisuja vangeille mutta haaratoimiston on mahdollista lahettaa
¨ ¨
niita. Tallaisessa tilanteessa yhteysseurakunnan sihteeri voi ottaa
¨ ¨ ¨ ¨
yhteytta palvelusosastoon (kenttatyon koordinointiyksikko) van-
¨ ¨
gin puolesta. Erotetuille vangeille voidaan pyydettaessa toimittaa
¨ ¨
julkaisuja, myos erikoistuotteita. Lisaksi julistajat voivat toimittaa
perusjulkaisujamme vankilan kirjastoon.
¨
11. Jos vankila sallii julistajien tuoda vangeille kirjoja tai lehtia, seura-
kunnan tulisi tilata julkaisut normaaliin tapaan kirjallisuustilauk-
¨
sen yhteydessa.
¨
12. Vangeille tulee antaa vain opettajan tyokalupakkiin kuuluvia jul-
¨
kaisuja seka tarpeen mukaan seurakunnan kokouksissa tarvitta-
¨
via julkaisuja. Erikoistuotteita voidaan yleensa antaa vain kaste-
¨
tuille ja kastamattomille julistajille seka hyvin edistyville oppilaille,
¨ ¨
joiden kanssa tutkitaan Raamattua (ks. 28:10). Talloin yhteys-
seurakunnan vanhimmat huolehtivat kyseisten tuotteiden tilaami-
¨ ¨
sesta. Taman kappaleen ohjeista voidaan vanhinten harkinnan
¨ ¨
mukaan poiketa, jos vanki on nakovammainen tai jos tilanne on
muutoin poikkeuksellinen.
¨ ¨ ¨
13. Raportoiminen. Julkaisut, videoiden nayttokerrat seka raamat-
tukurssit tulee raportoida normaaliin tapaan. Jos Raamattua tut-
¨ ¨ ¨
kitaan ryhmakeskusteluna, johon osallistuu useita henkiloita, se
¨
raportoidaan yhtena raamattukurssina ja jokainen oppitunti ra-

VANKILAT
¨ ¨ ¨ ¨
portoidaan yhtena uusintakayntina. Vankilassa pidettavien seura-
kunnan kokousten johtamista ja niihin osallistumista ei lasketa
¨ ¨
kenttapalvelusajaksi, mutta tienraivaajat voivat saada siita tunti-
¨ ¨ ¨
hyvityksia (ks. 9:11–13). Jos henkilo ei ole tienraivaaja, han ei saa
¨ ¨
tuntihyvityksia, mutta kun hanen palvelustaan tarkastellaan, van-
¨ ¨ ¨ ¨
hinten tulee ottaa tahan tyomuotoon kaytetty aika huomioon (ks.
23:25–26).
14. Vankilassa olevat kastamattomat ja kastetut julistajat lasketaan

¨ ¨
yhteysseurakunnan julistajiksi, ja heidan kenttapalvelusraporttin-
¨ ¨ ¨
sa sisallytetaan kyseisen seurakunnan raporttiin.
¨ ¨ ¨
15. Kastetuista ilmoittaminen. Jos vankilassa jarjestetaan kaste-
¨ ¨
tilaisuus, yhteysseurakunnan tulee ilmoittaa kastettujen lukumaa-
¨
ra kierrosvalvojalle.
¨
16. Toiseen vankilaan siirtyvat julistajat. Jos vankilassa oleva ju-
¨ ¨ ¨ ¨
listaja siirretaan toiseen vankilaan, hanesta tulee laatia esittely-
¨ ¨ ¨
kirje, joka lahetetaan uuden vankilan yhteysseurakuntaan yhdes-
¨
sa Julistajakortin (S-21) kanssa.
KOKOUKSET
¨ ¨ ¨
17. Vankilassa voidaan alkaa pitaa seurakunnan kokouksia, jos niissa
¨ ¨ ¨ ¨
kavisi saannollisesti ainakin yksi kastettu tai kastamaton julista-
¨ ¨
ja. Vankilassa pidettavat kokoukset ovat osa yhteysseurakunnan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kokoustoimintaa, ja kunkin kokouksen lasnaolijamaara lasketaan
¨ ¨ ¨ ¨
mukaan yhteysseurakunnan vastaavan kokouksen lasnaolijamaa-
¨ ¨
raan. Kokoukset tulee johtaa mahdollisimman tarkkaan samalla
¨ ¨ ¨ ¨
tavoin kuin valtakunnansalilla pidettavat kokoukset. Jos lasna on
erotettuja, heihin suhtaudutaan samoin kuin muissakin kokouk-
sissa.
¨ ¨ ¨ ¨
18. Vain patevat vanhimmat ja avustavat palvelijat voivat pitaa ohjel-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
maa kokouksissa, jotka jarjestetaan vankilassa. Tahan tehtavaan
¨
voidaan valita veljia yhteysseurakunnasta tai jostakin muusta

VANKILAT
¨ ¨ ¨
lahialueen seurakunnasta. (Ks. 28:21.) Jos nimitettyja veljia ei ole
¨ ¨ ¨
kaytettavissa, vangit voivat katsoa kokouksen tallenteesta yhdes-
¨ ¨ ¨ ¨
sa tai kasitella kokousaineiston ryhmakeskusteluna. Jos vanki,
¨ ¨
jota on syytetty lapsen kaltoinkohtelusta, kay vankilassa pidetta-
¨ ¨
vissa kokouksissa tai on muutoin seurakunnan yhteydessa, nou-
¨
dattakaa luvun 14 kappaleissa 9 ja 27 esitettyja ohjeita.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
19. Muistojuhla. Yhteysseurakunnan tulee pyrkia jarjestamaan joku
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pateva vanhin tai avustava palvelija pitamaan muistojuhla vanki-
¨ ¨ ¨
lassa. Jos tama ei ole mahdollista, vangit voivat ehka katsoa
¨
puheen tallenteesta tai keskustella yhdessa seuraavista raama-
tunkohdista: Matteus 26:17–30; Luukas 22:7–23, 28–30; 1. Ko-
rinttilaisille 11:20–31 (w93 1/2 s. 31). Vankilassa pidetyn muisto-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
juhlan lasnaolijamaara tulee laskea mukaan yhteysseurakunnan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lasnaolijamaaraan.
¨
20. Muut kokoustilaisuudet. Jotkin vankilat sallivat sen, etta kerran
¨ ¨ ¨
tai kaksi kertaa vuodessa jarjestetaan tavallista pidempi kokoon-
¨ ¨
tuminen, jossa vangit voivat olla yhdessa. Tallaisessa tilaisuu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
dessa voitaisiin esimerkiksi jarjestaa kaste tai esittaa ajatuk-
¨
sia jonkin konventin ohjelmasta. Ohjelmanosien esittajiksi voidaan
¨ ¨ ¨
pyytaa oman seurakunnan vanhimpia seka sellaisia kierroksen
¨ ¨ ¨
tai lahiseurakuntien vanhimpia, jotka ovat pitaneet kyseisia oh-
jelmanosia konventissa. Tilaisuuden luonteen ei tule olla sellainen,
¨
etta seurakunnan julistajat, varsinkaan vastakkaiseen sukupuo-
leen kuuluvat, voisivat tulla tutustumaan vankeihin. Tilaisuuteen
¨ ¨ ¨
voidaan kutsua ohjelmanesittajien lisaksi ainoastaan vankilatyo-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hon saannollisesti osallistuvia julistajia seka joitakin vastuuntun-
toisia, kokeneita julistajia, jotka voivat rohkaista vankeja ja antaa
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
heille hengellista apua. Tama voi auttaa antamaan hyvaa todis-
¨
tusta. Jotkin vankilat sallivat vankien kutsua sukulaisiaan tallai-
¨
siin tilaisuuksiin. Kokemus on kuitenkin osoittanut, etta vankilassa
¨ ¨
pidettaviin kokouksiin ei ole hyva kutsua vastakkaisen sukupuo-
¨ ¨
len edustajia, ei edes vankien sukulaisia. Vankilatyosta vastaavien
¨
vanhinten tulee valvoa huolellisesti, keita tilaisuuksiin kutsutaan.

VANKILAT
¨ ¨
PALVELUSTEHTAVAT
¨ ¨
21. Vangit, jotka edistyvat hengellisesti, voivat menna kasteelle, mut-
¨
ta he eivat voi palvella osa-aikaisina tai vakituisina tienraivaaji-
na, avustavina palvelijoina tai vanhimpina ennen kuin he ovat
vapautuneet vankilasta (1. Tim. 3:2, 7, 10; Tit. 1:6, 7). Jos vaki-
tuinen tienraivaaja, avustava palvelija tai vanhin vangitaan us-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
konsa vuoksi, han voi tietenkin jatkaa tassa tehtavassa. Vastaa-
¨
vasti jos julistaja on vangittuna uskonsa vuoksi, hanet voidaan
¨ ¨ ¨ ¨
nimittaa osa-aikaiseksi tai vakituiseksi tienraivaajaksi tai hanta
¨ ¨ ¨
voidaan suositella avustavan palvelijan tai vanhimman tehtavaan,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jos han tayttaa patevyysvaatimukset.
¨ ¨ ¨
VAARINTEKOJEN KASITTELY
¨
22. Kun oikeuskomitea kasittelee jonkun vankilassa olevan asiaa, van-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kilan henkilokunta ei ehka paasta kaikkia kolmea komitean jasen-
¨ ¨ ¨
ta tapaamaan hanta samalla kertaa. Kuulemista ei tule kuiten-
¨ ¨ ¨
kaan jarjestaa puhelin- tai videoneuvotteluna. Jos kaksi vanhinta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
paasee tapaamaan syytettya yhta aikaa, kuuleminen voitaisiin jar-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jestaa siten, etta he keskustelevat hanen kanssaan henkilokoh-
¨
taisesti. Heidan on voitava keskustella vangin kanssa luottamuk-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
sellisesti ilman ulkopuolisten lasnaoloa. Kuulemisen jalkeen nama
¨ ¨
kaksi veljea ja komitean kolmas jasen keskustelevat tapauksesta
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ja tekevat asiassa paatoksen. Kahden oikeuskomitean jasenen tu-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lee ilmoittaa henkilolle paatoksesta. Jos paatoksena on erottami-
¨
nen, vanhinten tulee kertoa hanelle valitusmahdollisuudesta ja
¨ ¨
muista tarpeellisista asioista. Mikali vankilan henkilokunta sallii
vain yhden vierailijan kerrallaan, kahden oikeuskomiteaan kuulu-
¨
van vanhimman tulee tavata hanet erikseen. Oikeuskomitean tu-
¨ ¨ ¨ ¨
lee sopia etukateen, mita vanhimmat kysyvat syytetylta, ja mo-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lempien veljien tulee esittaa samat kysymykset. Taman jalkeen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
oikeuskomitea kokoontuu tekemaan paatoksen. Poikkeuksellisis-
¨
sa tapauksissa tulee ottaa yhteytta palvelusosastoon.

VANKILAT

¨
KAHDESKYMMENESYHDEKS AS LUKU
Lakiasiat
Kappaleet
Lainopillisten neuvojen antaminen ................................................................ 2
Laittomasti maassa oleskelevat ulkomaalaiset ............................ 3–7
Vapaa-ajan tilaisuudet .............................................................................................. 8
Huoltajuutta koskevat asiat ................................................................................. 9
¨ ¨
Hyvantekevaisyysohjelmat .................................................................................. 10
Lahjoitusten tuplaaminen ........................................................................... 10.1
¨ ¨
Vapaaehtoistyohon perustuvat lahjoitukset ................................ 10.2
Asiakkuuteen perustuvat lahjoitukset .............................................. 10.3
¨
1. Matteuksen 22:21, 37:n, Roomalaiskirjeen 13:1–7:n, Filippilaiskir-
jeen 1:7:n ja 1. Timoteuksen kirjeen 2:1, 2:n mukaisesti seura-
¨
kunta kunnioittaa valtiovaltaa ja hyvaksyy sille annetun suh-
¨
teellisen vallan. Jotta voidaan varmistaa, etta asiassa toimitaan
¨
lainmukaisesti, kahden vanhimman (mikali mahdollista) tulee soit-
¨ ¨ ¨
taa valittomasti lakiosastolle seuraavissa tilanteissa:
¨ ¨ ¨
1) Vanhimmille esitetaan pyynto tai vaatimus paljastaa
¨
luottamuksellista tietoa, olipa pyynnon tai vaatimuksen
¨ ¨ ¨ ¨
esittajana yksityishenkilo, viranomainen, asianajaja,
toimittaja tai joku muu.
¨ ¨ ¨
2) Vanhinten tietoon tulee lapsen, iakkaan tai vammaisen
¨
kaltoinkohtelua koskeva epailys (ks. luku 14).
¨ ¨ ¨
3) Vanhimmat saavat tietaa, etta joku uhkaa
¨ ¨ ¨
oikeustoimilla tai on ryhtynyt oikeustoimiin jarjestoa,
paikallisseurakuntaa tai jotakuta vanhinta vastaan (vain
jos asia liittyy seurakunnan toimintaan).

LAKIASIAT
¨ ¨ ¨
4) Jostakin asuinalueesta tai taloyhtiosta vastaava henkilo
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kieltaa Jehovan todistajia kaymasta alueella, joku
viranomainen pyrkii rajoittamaan palvelustamme, tai
¨
julistajat kohtaavat vakivaltaista vastustusta
¨ ¨ ¨
kenttatyossa (ks. 23:22–24).
¨ ¨ ¨
5) Osallistuessaan kenttatyohon tai johonkin muuhun
teokraattiseen toimintaan joku julistaja on ollut
osallisena tilanteessa, joka on johtanut vakavaan
¨
henkilovahinkoon tai kuolemaan (ks. 21:30). Jos joku
¨ ¨ ¨ ¨
pyytaa asiasta lausuntoa, kenenkaan vanhimman ei tule
¨
keskustella tapauksesta tai tapaukseen liittyvista
¨ ¨ ¨
julistajista eika vastata mihinkaan kysymyksiin.
Vanhimman tulee kirjoittaa muistiin soittajan tiedot
¨
(nimi, puhelinnumero, ammatti- tai virkanimike seka
¨ ¨
henkilon edustama yritys tai virasto) ja sanoa, etta
vanhimmat haluavat keskustella lakimiehen kanssa
¨ ¨
ennen kuin he vastaavat mihinkaan kysymyksiin.
LAINOPILLISTEN NEUVOJEN ANTAMINEN

¨ ¨ ¨
2. Vanhimmat ovat hengellisia paimenia, eika heidan tule sekaan-
¨ ¨
tua yksittaisten kristittyjen henkilokohtaisiin lakiasioihin (Gal. 6:
¨
5). Heidan ei tule seurakunnan vanhimman roolissa antaa lain-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
opillisia neuvoja. Julistajia ei tule myoskaan kehottaa kysymaan
¨
neuvoa henkilokohtaisiin lakiasioihin haaratoimiston lakiosastol-
¨
ta. Jos julistaja kysyy vanhimmilta esimerkiksi lahestymiskiellosta,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vanhinten tulee kertoa hanelle ystavallisesti, etta lahestymiskiel-
¨ ¨
lon hakeminen on henkilokohtainen asia eika seurakunta puutu
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
asiaan. Vanhinten ei tule yrittaa valvoa sita, etta yksityishenkiloi-
¨ ¨ ¨
den valisia lahestymiskieltoja noudatetaan.
LAITTOMASTI MAASSA OLESKELEVAT

ULKOMAALAISET
¨
3. Vanhinten tulee olla kiinnostuneita seurakunnan yhteydessa ole-
¨
vista veljista ja sisarista, jotka ovat maahanmuuttajia, ja huomioi-

LAKIASIAT
¨ ¨
da heidan hengelliset, tunneperaiset ja fyysiset tarpeensa (Ps.
146:9; 1. Joh. 3:17, 18; w17.05 s. 3–7). Kun joku kysyy vanhim-
¨ ¨
milta maassa oleskelusta tai oleskeluluvan hankkimisesta, hanta
tulee kehottaa lukemaan sopivia raamatunkohtia, kuten Rooma-
laiskirjeen 13:1–7, Tituksen kirjeen 3:1 ja 1. Pietarin kirjeen 2:13–17,
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
seka etsimaan aiheeseen liittyvaa aineistoa julkaisuistamme.
¨
4. Maahanmuuttajat tarvitsevat usein asiantuntija-apua tallaisten
¨
henkilokohtaisten lakiasioiden hoitamiseen. Seurakunnan van-
¨
hinten vastuulla ei ole perehtya maahanmuuttoa koskevaan lain-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
saadantoon tai valvoa sen noudattamista (Filem. 8–22; w77
s. 503–504).
¨
5. Kaikilla kristityilla on velvollisuus osoittaa suhteellista alamaisuut-
ta esivallalle noudattamalla sen maan lakeja, jossa he asuvat
¨ ¨
(Room. 13:1). Siksi laittomasti maassa oleskelevaa henkiloa ei voi-
¨ ¨ ¨
da nimittaa vanhimmaksi, avustavaksi palvelijaksi eika vakituisek-
¨
si tai osa-aikaiseksi tienraivaajaksi ennen kuin han on saanut oles-
keluluvan tai aloittanut hakuprosessin sen saamiseksi (1. Tim. 3:7,
¨
10). Laittomasti maassa oleskelevalle henkilolle ei voida antaa mi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
taan seurakunnan vastuu- tai valvontatehtavia. Han voi osallistua
¨ ¨
oman valtakunnansalinsa siivous- ja rakennustoihin seka oman
¨ ¨
konventtisalinsa siivoustoihin, mutta han ei voi osallistua kun-
¨
nossapito- tai rakennustoihin muilla valtakunnansaleilla tai kon-
¨
venttisaleilla. Han voi osallistua kokouksiin vastaamalla ja esit-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tamalla viikkokokouksen oppilastehtavia. Jos henkilo on laitonta
maassa oleskelua lukuun ottamatta esimerkillinen kaikilla muilla
¨ ¨ ¨ ¨
tavoin, hanelle voidaan antaa joitakin lisatehtavia, kuten Paava-
¨
li antoi Onesimokselle (Kol. 4:7–9; Filem. 13). Hanelle voidaan esi-
¨ ¨
merkiksi antaa tehtavaksi huolehtia mikrofoneista tai auttaa kir-
jallisuuspalvelijaa. Laittomasti maassa oleskeleva ulkomaalainen
¨ ¨ ¨ ¨
voidaan myos vihkia avioliittoon valtakunnansalissa, jos han tayt-
¨ ¨
taa avioliittoa koskevat raamatulliset ja lailliset vaatimukset (ks.
27:6).
6. Kun maahanmuuttaja panee vireille oleskeluluvan hakuproses-
¨ ¨
sin tai saa oleskeluluvan, hanen tilanteensa muuttuu, koska han

LAKIASIAT
¨ ¨
osoittaa noudattavansa Raamatun kaskya ”olla alamainen esival-
¨ ¨
lalle” (Room. 13:1). Kun henkilo on aloittanut hakuprosessin, ha-
¨ ¨ ¨
nen ei enaa katsota oleskelevan maassa laittomasti, joten hanelle
¨ ¨ ¨
voidaan antaa pienempien tehtavien lisaksi myos muita palve-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lustehtavia riippumatta siita, miten pitkaan hakemuksen kasitte-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ly kestaa. Jos han tayttaa hengelliset patevyysvaatimukset eika
¨ ¨
tyoskentele laittomasti, han voi palvella vanhimpana, avustavana
palvelijana tai vakituisena tai osa-aikaisena tienraivaajana. Kun
¨ ¨ ¨ ¨
vanhimmisto suosittelee tallaisen henkilon nimittamista vanhim-
¨
maksi tai avustavaksi palvelijaksi, hanen olosuhteistaan tulee an-
taa kattava selostus kierrosvalvojalle. (Ks. mahdolliset maakoh-
¨ ¨
taiset erityisohjeet Paimentakaa-kirjan lisaliitteesta.)
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
7. Mikali julistaja saa kielteisen oleskelulupapaatoksen ja jaa maa-
¨ ¨ ¨
han laittomasti, han ei voi enaa palvella vanhimpana, avustava-
¨
na palvelijana eika vakituisena tai osa-aikaisena tienraivaajana.
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Julistajan ei olisi myoskaan rehellista esittaa viranomaisille vir-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
heellisia tai vaaristeltyja tietoja tai vaarennettyja dokumentteja
saadakseen jonkin aseman tai etuuden. Jos viranomaiset saisi-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vat tietaa siita, han voisi saada rangaistuksen petoksesta, mika
¨
toisi huonoa mainetta seurakunnalle. Tallaisissa tilanteissa seura-
¨
kunnan voi olla tarpeen ryhtya muihinkin toimiin, mutta vanhin-
¨ ¨ ¨
ten tulee ensin kirjoittaa palvelusosastolle ja pyytaa lisaohjeita.
¨ ¨
Mikali joku on toiminut eparehellisesti oleskelulupaa hakiessaan
¨ ¨ ¨
tai saanut sen eparehellisin keinoin mutta tama tapahtui ennen
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kuin hanella oli riittavasti ymmarrysta Raamatun periaatteista, se
¨ ¨
ei olisi esteena hanen edistymiselleen seurakunnassa (1. Kor. 6:
11).
VAPAA-AJAN TILAISUUDET
¨ ¨ ¨
8. Seurakunta ei jarjesta eika rahoita vapaa-ajan tilaisuuksia. Jos
¨ ¨ ¨ ¨
joku jarjestaa vapaa-ajan tilaisuuden, han tekee sen yksityishen-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
kilona ja vastaa henkilokohtaisesti siita, mita tilaisuudessa ta-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
pahtuu. Jarjestajan ei tule antaa sellaista vaikutelmaa, etta han
¨ ¨ ¨
toimisi seurakunnan nimissa, eika tallaista tilaisuutta tule kut-

LAKIASIAT
sua esimerkiksi ”seurakunnan retkeksi” tai ”seurakunnan illan-

vietoksi”. (od luku 13 kpl 19.) Vapaa-ajan tilaisuuksista ei tule
¨ ¨ ¨
esittaa ilmoituksia seurakunnan kokouksissa, eika ilmoitustaulul-
¨
le tule laittaa kutsuja tallaisiin tilaisuuksiin.
HUOLTAJUUTTA KOSKEVAT ASIAT

9. Kun julistaja on osallisena lapsen huoltajuutta tai tapaamisoikeut-
ta koskevassa riita-asiassa, kahden vanhimman tulee ottaa yh-
¨ ¨ ¨
teytta lakiosastoon, mikali kaikki viisi alla mainittua ehtoa taytty-
¨
vat:
¨ ¨ ¨
1) Asiassa on selvasti kyse julistajan uskonkasityksista.
2) Asia on jo viety oikeuteen.
3) Molemmat osapuolet ovat lapsen biologisia vanhempia.
4) Asian toinen osapuoli ei ole Jehovan todistaja.
¨ ¨
5) Henkilo on hyvamaineinen julistaja (ks. 2:4).
¨ ¨
HYVANTEKEVAISYYSOHJELMAT
¨ ¨
10. Joissakin maissa seurakunnan tai jarjeston toimintaa on mahdol-
¨ ¨
lista tukea rahallisesti jonkin hyvantekevaisyysohjelman kautta.
¨ ¨ ¨
Seuraavassa kuvaillaan lyhyesti joitakin tallaisia jarjestelyja ja esi-
¨ ¨
tetaan kantamme niihin.
1) Lahjoitusten tuplaaminen. Jokin yritys saattaa
¨ ¨ ¨ ¨
luvata lahjoittaa jollekin hyvantekevaisyysjarjestolle, jos
¨ ¨ ¨
henkilo tekee itse lahjoituksen samalle jarjestolle.
¨ ¨ ¨
Tallaisessa jarjestelyssa yritys yksinkertaisesti lahjoittaa
¨ ¨ ¨
jotakin henkilon tekeman lahjoituksen lisaksi. Yrityksen
¨ ¨
lahjoittama summa voi olla yhta suuri kuin henkilon oma
¨
lahjoitus tai jossakin suhteessa siihen. Koska jarjestely ei
¨
vaadi seurakunnalta aktiivista osallistumista, henkilo voi
¨ ¨ ¨
itse ratkaista, haluaako han nimeta tallaisen lahjoituksen

LAKIASIAT
saajaksi seurakunnan. Julistajien ei tule ehdottaa

¨ ¨
yritykselle tallaisen jarjestelyn aloittamista, mutta jos
sellainen on jo olemassa, he voivat halutessaan
osallistua siihen.
¨ ¨
2) Vapaaehtoistyohon perustuvat lahjoitukset. Jokin
yritys saattaa luvata lahjoittaa jollekin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hyvantekevaisyysjarjestolle, jos henkilo suorittaa tietyn
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
maaran vapaaehtoistyota saman jarjeston hyvaksi.
¨ ¨
Haaratoimistoa tai seurakuntaa ei tule nimeta tallaisen
¨
lahjoituksen saajaksi, eika seurakuntien tule osallistua
¨
tallaisiin kampanjoihin. Julistajien suorittama palvelus ei
¨ ¨ ¨
ole sellaista vapaaehtoistyota, jota tehtaisiin
¨
seurakunnan tai jonkin muun organisaation hyvaksi,
¨ ¨
vaan he tekevat sita, koska he ovat vihkiytyneet
Jehovalle ja haluavat omasta halustaan totella
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Jeesuksen Kristuksen kaskya. Tama patee kaikkeen
¨ ¨
sellaiseen toimintaan, jota tehdaan valtakunnan etujen
¨ ¨
edistamiseksi, myos teokraattisiin rakennushankkeisiin ja
katastrofiapuun.
3) Asiakkuuteen perustuvat lahjoitukset. Jokin
yritys saattaa luvata lahjoittaa jollekin
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hyvantekevaisyysjarjestolle henkilon ja yrityksen valisen
asiakkuuden perusteella. Esimerkiksi jokin ruokakauppa
saattaa luvata lahjoittaa tietyn prosenttiosuuden
¨ ¨ ¨
henkilon tekemien ostosten loppusummasta. Usein tama
¨ ¨ ¨ ¨
edellyttaa sita, etta lahjoitusten vastaanottajaksi nimetty
¨ ¨ ¨ ¨
hyvantekevaisyysjarjesto osallistuu aktiivisesti
¨
kampanjaan esimerkiksi kannustamalla ihmisia
¨ ¨
asioimaan kyseisessa liikkeessa. Koska seurakunnan ei
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ole lupa edistaa minkaanlaista liiketoimintaa tai jarjestaa
¨ ¨
rahankerayksia, haaratoimistoa tai seurakuntaa ei tule
¨ ¨ ¨
nimeta tallaisten lahjoitusten saajaksi eika seurakuntien
¨
tule osallistua tallaisiin kampanjoihin.

L IITE A
¨
Valtakunnansalin kunnossapito- ja rakennustyot
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
(Lisaohjeita valtakunnansaliin liittyvista toista esitetaan luvussa 21.)
Tarvitseeko Kuka Kuka

¨ ¨ ¨ seurakunta
Kategoria Maaritelma rahoittaa koordinoi
hankkeelle ¨ ¨
tyon? tyon?
PSR:n luvan?
¨ ¨ ¨
Maaraaikaistarkastusten suorittaminen; olemassa
¨ ¨ ¨
olevien rakennuksen osien tai laitteiden saatami-
nen, huoltaminen ja puhdistaminen; laitteiden tai
kiinteiden kalusteiden toimivuuden tarkistaminen;
¨ ¨ ¨
¨ ¨ ¨ kuluvien osien saannollinen vaihto.
Saannolliset ¨ Ei Seurakunta Seurakunta
¨ Esimerkkeja: Ilmastoinnin suodattimien vaihto, il-
huoltotyot ¨
manvaihtoritiloiden puhdistus, lamppujen vaihto,
vesihanojen ja vesikalusteiden tarkistus, ovien sa-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
ranoiden ja ovenkahvojen tarkistus ja saato, hata-
poistumisvalaistuksen tarkistus, ruohonleikkurin
¨
oljynvaihto, pienet paikkamaalaukset.
Olemassa olevan rakennuksen osan tai laitteen kor-

¨ ¨ ¨ ¨ ¨
jaus kayttokuntoon. Voi sisaltaa rikkoutuneiden tai
¨
elinkaarensa loppuun tulleiden yksittaisten osien
¨ ¨
vaihtamisen, muttei kokonaisen jarjestelman uusi- Vain jos Seurakunta
Huolto- mista. kustannukset tai haara- Seurakunta
¨ ¨ ¨ ¨
korjaukset Esimerkkeja: Rikkinaisen valaisimen tai muun vas- ylittavat toimisto tai PSR
taavan osan korjaus tai uusiminen, vuotavan wc- tavoitesaldon (ks. 21:9)
¨ ¨
sailion korjaaminen, vesikaton paikkauskorjaus,
¨
lamminvesivaraajan vastuksen vaihto, irronneiden
lattialaattojen kiinnitys.
Videolaittei- Videolaitteiden hankinta ja asennus, kun projekti ei ¨ Seurakunta

¨ Kylla Seurakunta
den hankinta liity salin muutostoihin tai uudisrakentamiseen (ks. tai PSR
ja asennus 21:37).
Osittaiset muutokset rakennukseen tai sisustuk-

seen; elinkaarensa loppuun tulleen pinnoitteen tai
Pienet ¨
¨ yksittaisen rakenneosan uusiminen; uusien laittei-
muutostyot, den asentaminen.
¨ Haaratoimisto Seurakunta
parannukset ¨ Kylla
Esimerkkeja: Kokolattiamaton, pintamateriaalien, (ks. 21:22) tai PSR
ja uudet ¨ ¨
istuimien, vesikatteen, pysakointipaikan pinnoit-
asennukset ¨ ¨
teen, piha-aitojen tai ilmalampopumpun uusiminen
tai asennus.
Mittavat Useiden elinkaarensa loppuun tulleiden rakenne-

¨ ¨
muutostyot, osien tai jarjestelmien uusiminen; muut perus-
¨
parannukset korjaukseen verrattavat toimenpiteet, esimerkik- Kylla Haaratoimisto PSR
ja uudet si tilamuutokset, laajennukset tai rakennuksen
¨ ¨ ¨
asennukset kayttotarkoituksen muutokseen liittyvat sanee-
raukset.
¨
Esimerkkeja: Laaja pintaremontti, kattorakenteen
uusiminen kokonaan, kokoussalin tilamuutos.
Uudis- Uuden valtakunnansalin rakentaminen; olemassa ¨

rakentaminen olevan rakennuksen huomattava laajennus. Kylla Haaratoimisto PSR
LIITE A
LIITE A PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

Hakemisto
A esittelykirjeet: 22:7–8
Ahmattius: 12:20 luottamuksellinen arkisto: 22:26–27
¨
Ahneus: 12:31–34 kastetun ja kastamattoman valisen tuke-
minen: 8:24
Aihetodisteet: 12:7–9
kihlauksen purkaminen yksipuolisesti:
Alue
27:7
aluepalvelijan valinta: 1:2.7 paimentaminen: 25:10–11
monikielinen toiminta: 24:7–8 raamatullinen vapaus avioitua uudelleen:
¨ ¨ ¨
seurakunnan aluemaarays: 23:1–4 12:71–76
¨
vastuuhenkilo: 5:2.1 seurustelu: 12:17.2
Aluekonventit sukupuolisuhteiden jatkaminen: 15:14
(Ks. Konventit) ¨
varmistus ennen vihkimista: 27:
Aluekortti (S-12): 23:2 3.1–2, 6.1
Aluekorttiluettelo (S-13): 23:3 ”Avioliitto joka on kunniallinen Jumalan
¨ ¨
Aluemuutospyynto (S-6): 23:2 silmissa” (S-41): 27:5
¨
Ansiotyo Aviorikos
puolueettomuus: 18:3.4 aviorikosavioliitto: 12:10–12
rahapelit: 12:32 esittelykirjeet: 22:7–8
¨ ¨ ¨
vaara uskonto: 12:39.5 luottamuksellinen arkisto: 22:26–27
Arkisto ojennuksesta ilmoittaminen: 16:20.1
(Ks. Kirjeenvaihto ja arkisto) raamatullinen vapaus avioitua uudelleen:
Asumusero 12:71–76
erilleen muuttamista harkitsevien autta- tunnustaminen puolisolle: 15:14; 16:10.5
minen: 25:11 ¨
vaikutus nimittamiseen vanhimmaksi tai
¨ ¨ ¨ ¨ avustavaksi palvelijaksi: 8:8
perheen elattamisesta kieltaytyminen:
12:35 Avun tarpeessa olevien julistajien autta-
¨ minen
vaikutus tehtaviin seurakunnassa: 8:9;
25:11 konventtimajoitus: 2:3.5
Avioero vanhinten rooli: 1:2.20, 6.3
avioeroa harkitsevien auttaminen: 25:11
raamatullinen vapaus avioitua uudelleen: B
12:71–76 ¨ ¨ ¨
Betelilaisten vaarinteot: 12:43
¨ ¨ ¨
oikeuskomitean jarjestama kuulemi-
nen: 15:14 D
varmistus ennen avioliittoon vihkimis- Dokumentit
¨
ta: 27:3.1–2, 6.1 (Ks. Lomakkeet ja dokumentit)
¨
vaikutus nimittamiseen vanhimmaksi tai
avustavaksi palvelijaksi: 8:9; 25:11 E
¨ ¨
Avioliitto Elama ja palvelus -kokous
aviorikosavioliitto: 12:10–12 avustava neuvoja: 1:2.5
PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA HAKEMISTO

HAKEMISTO
kokouksenvalvoja: 1:2.4 valinta: 1:2.7

¨
puheenjohtaja: 1:2.8 vastuuhenkilo: 3:3.18
rinnakkaisluokkia johtavat veljet: 1:2.5 puheenjohtaja
seurakunnan raamatuntutkistelu valinta: 1:2.8
johtaminen: 20:19 vuorot: 3:3.19
tutkistelunjohtajien ja lukijoiden valin- puhujat: 20:1–5
ta: 1:2.8 ¨
esitelma kahdessa osassa: 20:4
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tehtavamaaraykset: 1:2.8; 3:3.17 patevyysvaatimukset: 20:1
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Epajumalanpalvelus: 12:39.7 tehtavamaaraykset: 20:2–3
¨
Epapuhtaus: 12:14–15 vieraanvaraisuus ja matkakulut: 20:5
¨ ¨ ¨ ¨
Epasaannolliset julistajat: 7:2.9 Esittelykirjeet: 22:5–8
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Erikoisesitelma lapsen hyvaksikaytosta syytetyt: 14:
JW Stream: 20:10 26–27
puheenjohtaja ja ilmoitukset: 20:12 tienraivaajat: 9:6–7
puhuja: 1:2.13 vanhimmat ja avustavat palvelijat: 8:
toimettomat: 25:15 12–14
Erikoistienraivaajat
¨
kenttapalvelusraportti: 22:15
H
¨ ¨ Hakemukset: 22:29–31
vaarinteot: 12:43
Erilleen muuttaminen Hakemus vakituiseksi tienraivaajaksi
(Ks. Asumusero) (S-205): 9:1–3, 9
¨ Hautajaiset: 2:3.11; 21:19; 27:5
Erityismajoituspyynto sairaanhoidon
¨ Heikkokuntoiset vakituiset tienraivaajat:
yhteydessa (hlc-20): 11:10–15
Eroaminen seurakunnasta: 18 9:18–19
¨
Erotetut ja eronneet Henkilollisyyskortti (ic): 11:8.4
JW Broadcasting -kuukausiohjelmat: Herjaaminen: 12:29
21:41 Hoitokodit: 23:19
kuljettaminen kokouksiin: 20:39 Hoitotahto
kuolemantapaukset: 19:10 ¨ ¨ ¨
iakkaat: 11:3
muuttaa nimitetyn veljen kotiin: 8:23 julistaja menossa sairaalahoitoon: 11:4
muutto: 22:9 sairaalayhteyskomitea: 11:8.4; 20:15
¨
tarpeeton kanssakayminen: 12:17.1 uudet kastetut julistajat: 11:1
vangit: 28:17 ¨
Huoltotyot ja huoltokorjaukset: 21:
vanhinten yhteydenotot: 25:20 8–14; A
Erottaminen seurakunnasta: 16:26–31 huoltokoordinaattori: 21:14
”Esimerkillinen”: 2:4 ¨
tyoturvallisuus: 21:27–29
¨
Esiryhmat valtakunnansalikomitea: 21:15, 17–18
(Ks. Monikielinen alue) Huumeet: 12:15.4
¨ ¨
Esitelma ”Hyvamaineinen”: 2:4
¨ ¨ ¨
erikoisesitelma Hyvantekevaisyysohjelmat: 29:10
puhuja: 1:2.13 asiakkuuteen perustuvat lahjoitukset:
toimettomat: 25:15 29:10.3
¨ lahjoitusten tuplaaminen: 29:10.1
esitelmakoordinaattori
HAKEMISTO PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

HAKEMISTO
¨ ¨ Itsemurha
vapaaehtoistyohon perustuvat lahjoituk-
set: 29:10.2 itsemurha-ajatukset: 15:17
¨ ¨
Hairikot kokouksissa: 20:37–38 itsemurhayritys: 12:81
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Hapeamaton kaytos: 12:16–17 Itsetyydytys: 12:4
pornografia: 13:4
seksiviestit: 14:30 J
seurusteleminen ilman raamatullista va- Julistajakortti (S-21): 22:12–17
pautta avioitua uudelleen: 12:17.2 esittelykirje: 22:5
¨
tarpeeton kanssakayminen erotettujen tai heikkokuntoiset vakituiset tienraivaajat:
eronneiden kanssa: 12:17.1 9:19
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Hatatilanteet julistajat jotka muuttavat saannollisesti
¨ ¨
(Ks. Katastrofit ja hatatilanteet) toiselle paikkakunnalle: 8:14; 22:5
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Haat jarjeston erikoistehtavissa toimivat julis-
(Ks. Vihkitilaisuudet) tajat: 23:25
tuntihyvitykset: 9:13–14
I ¨ ¨ ¨
vaarintekojen kasittely: 22:21–22
Ilmoitukset Julkaisut
¨
erikoisesitelma: 20:12 erotetut: 16:26.3
eroaminen seurakunnasta: 18:5 julkinen todistaminen: 23:15
erottaminen seurakunnasta: 16:29–30 kirjallisuuspalvelijan valinta: 1:2.7
¨ ¨
hyvaksynta: 20:13 vankilat: 28:10–12
kastamaton julistaja: 12:49, 51, 54 ¨
vastuuhenkilo: 5:2.4
muistojuhla: 20:12 Julkinen todistaminen: 23:5–17
ojennus: 16:20–21 erikoisohjelma: 23:17
poistot julkaisut: 23:15
tienraivaajat: 9:4 luvat ja vakuutukset: 23:7–8
vanhimmat ja avustavat palvelijat: ¨ ¨
nayttoruudut: 23:16
8:38
osallistujat: 23:11–12
takaisinottaminen: 19:12
paikkojen valinta: 23:5–6
vihkitilaisuus: 27:6.3
valmennus: 23:13–14
Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta ¨
(S-77): 22:22 valineet: 23:9–10
Ilmoitus vahingosta tai vaaratilanteesta Juopumus: 12:18–19
(TO-5): 21:30–31 JW Broadcasting: 21:41
Ilmoitus vahingosta tai vaaratilanteesta JW Library: 20:21
¨ ¨ JW.ORG
-lomakkeen tayttoohjeet (TO-5i): 21:
30–31 hakemukset: 22:29
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Ilmoitustaulu: 21:34 kayttooikeuksien maarittaminen: 2:3.12
¨ ¨
toimettomat: 25:14 sahkoposti: 22:1–4
vapaa-ajan tilaisuudet: 29:8 toimialueen valvojat: 3:3.15; 4:2.12
Internetyhteys JW Stream: 20:25–27
kierrosvalvoja: 10:8 monikielinen toiminta: 24:13
¨
valtakunnansali: 21:36, 38.3 muistojuhla ja erikoisesitelma: 20:10

HAKEMISTO
¨ ¨
K Kenttapalvelusryhmat
¨
Kastamattomat julistajat (Ks. Palvelusryhmat)
¨ ¨ ¨
hoitotahto ja Henkilollisyyskortti (ic): Kenttatyo: 23
¨
11:8.4 henkilovahinkoon tai kuolemaan johtanut
¨ ¨ ¨
seurustelu kastamattoman kanssa: tilanne kenttatyossa: 29:1.5
12:79 hoitokodit: 23:19
tapaaminen julistajaksi haluavan kanssa: julkaisut
3:3.5 kirjallisuuspalvelijan valinta: 1:2.7
vihkiminen avioliittoon: 27:3, 6.1 ¨
¨ ¨ ¨
vaarintekojen kasittely: 12:47–56 julkinen todistaminen: 23:5–17
Kaste erikoisohjelma: 23:17
kastekysymykset: 3:3.3 julkaisut: 23:15
¨
patevyys: 12:60–62 luvat ja vakuutukset: 23:7–8
sihteerin antama aineisto: 11:1 ¨ ¨
¨ nayttoruudut: 23:16
tapaaminen vuosi kasteen jalkeen osallistujat: 23:11–12
¨ ¨
jarjestaminen: 3:3.6 paikkojen valinta: 23:5–6
muistutus: 4:2.7 valmennus: 23:13–14
tartuntataudit: 11:16–17 ¨
valineet: 23:9–10
vankilat: 28:15 ¨
¨ ¨ kenttapalveluskokoukset
Katastrofit ja hatatilanteet: 26 johtaminen
reagointi kuka voi johtaa: 1:2.8
¨
kun sattuu lahialueella: 26:7–12 ¨
ryhmanvalvoja: 7:2.2
kierrosvalvojan informoiminen:
vuorot: 5:2.2
26:9
¨ ¨ ¨ paikat ja ajankohdat: 2:3.1
kaytannon apu: 26:12
kieltopaikat
paimentaminen: 26:11 ¨ ¨
turvallisuus: 26:10 asuinalueesta tai taloyhtiosta vastaa-
¨ ¨ ¨
van henkilon esittama kielto: 23:23
vanhimmiston koordinaattorin infor- ¨ ¨
moiminen: 26:8 asukkaan esittama kielto: 23:22
¨ ¨ ¨ ¨
yhteyden ottaminen julistajiin: 26:7 lapsen hyvaksikaytosta syytetty: 14:
27–28
kun sattuu muualla: 26:13
varautuminen: 26:1–6 monikielinen alue: 24:1–8
julistajien yhteystiedot: 26:2 ongelmatilanteet: 23:22–24
¨ ¨ ¨ oppilaitokset: 23:18
jarjestelyjen lapikayminen vanhimmis-
tona: 26:5 palveluksen arviointi
¨ ¨ ¨ ¨
ne joilla on erityistarpeita: 26:3 jarjeston erikoistehtavissa toimivat ju-
ohjelmanosa viikkokokouksessa: 26:6 listajat: 23:25–26
¨ ¨
seurakunnan arkisto: 26:4 palvelusryhmassa: 7:2.6
Katumus tienraivaajat: 9:14–17
¨ ¨ ¨ ¨ raportit ja julistajakortit: 22:12–17
oikeuskomitean jarjestamassa kuulemi-
¨ ¨ ¨
sessa: 16:6–17 julistajat jotka muuttavat saannollises-
¨ ¨ ¨ ¨ ti toiselle paikkakunnalle: 8:14; 22:5
takaisinottokomitean jarjestamassa kuu-
¨ ¨
lemisessa: 19:5–8 keraaminen: 7:2.9

HAKEMISTO
tienraivaajat: 9:10–17 Kirjeenvaihto ja arkisto: 22

vankilat: 28:13–14 erotettu tai eronnut kuolee: 19:10
satamat: 23:20 erotettu tai eronnut muuttaa: 22:9
¨ ¨ ¨ esittelykirjeet: 22:5–8
seurakunnan aluemaarays: 23:1–4
¨ ¨
toimettomat: 25:17 jw.org-sahkoposti: 22:1–4
¨
tutkiminen todistajavanhempien lapsen palvelusvalvojan vierailu palvelusryhmas-
¨
kanssa: 2:3.3 sa: 5:2.5
vanhainkodit: 23:19 seurakunnan arkisto: 22:10–27
vankilat: 28:10–16 Hakemus vakituiseksi tienraivaajaksi
julkaisut: 28:10–12 (S-205): 9:2
kastetuista ilmoittaminen: 28:15 katastrofeihin varautuminen: 26:4
raportoiminen: 28:13–14 kategoriat: 22:11
¨ ¨
toiseen vankilaan siirtyvat julistajat: kenttapalvelusraportit: 22:12–17
¨ ¨ ¨
28:16 lapsen hyvaksikaytto: 14:25
yliopistot: 23:18 luottamuksellinen arkisto: 22:21–27
Kieltopaikat luottamuksellisuus: 22:10
¨ ¨ Raportti kierrosvalvojan vierailusta
asuinalueesta tai taloyhtiosta vastaavan
¨ ¨ ¨ seurakuntaan (S-303): 22:20
henkilon esittama kielto: 23:23 ¨ ¨
¨ ¨ Seurakunnan kokousten lasnaolija-
asukkaan esittama kielto: 23:22 ¨ ¨ ¨
¨ ¨ ¨ ¨ maarat (S-88): 22:18
lapsen hyvaksikaytosta syytetty: 14: ¨
27–28 sailytys: 22:10
Kierroskonventit vanhinten ja avustavien palvelijoiden
nimitykset ja poistot: 22:19
(Ks. Konventit)
seurakunnan palveluskomitean rooli: 2:
Kierrosvalvoja 3.6–7
kulut vierailuviikolla: 10:6–8 ¨ ¨
tiedostojen sailyttaminen verkossa:
majoitus ja ruokailut: 10:2–5 22:28
nimityssuositukset vanhimmiston koordinaattorin ja sihteerin
¨ ¨
vierailujen valilla: 8:21 rooli: 3:3.1
¨ ¨ ¨
vierailun yhteydessa: 8:15–20 Kokoaikaisten rakentajien vaarinteot:
poistosuositukset 12:43
¨ ¨ Kokoukset: 20
vierailujen valilla: 8:35
¨ erotettujen kuljettaminen: 20:39
vierailun yhteydessa: 8:34
¨ ¨ ¨ ¨
Raportti kierrosvalvojan vierailusta seura- hairiota aiheuttavat henkilot: 20:37–38
kuntaan (S-303): 1:6.1; 22:20 JW Library: 20:21
¨
ryhman kokoukset vierailuviikolla: 24:19 JW Stream: 20:25–27
vanhimmiston kokous vierailuviikolla: monikielinen toiminta: 24:13
1:4 ¨
muistojuhla ja erikoisesitelma: 20:10
Kihlaus, kihloissa olevat: 27:4, 7 ¨
kenttapalveluskokoukset
Kiristys: 12:31–34 johtaminen
Kirjallinen sopimus: 21:20 kuka voi johtaa: 1:2.8
Kirjallisuus ¨
ryhmanvalvoja: 7:2.2
(Ks. Julkaisut) vuorot: 5:2.2
Kirjasto: 21:39–40 paikat ja ajankohdat: 2:3.1

HAKEMISTO
kokousajat: 21:19–20, 33 valtakunnansalikomitean kokoukset:

¨ ¨ 21:16
kokousohjelman valittaminen: 20:24
laulut: 20:21–23 vanhimmiston kokoukset: 1:1, 3–11
¨ esityslistan kokoaminen ja
ryhmat: 24:17
viittomakieli: 20:35 jakaminen: 1:7
¨ ¨
lava jarjestaminen: 3:3.4
lavapalvelijat: 1:2.8 kesto: 1:3
¨ kokouksen kulku: 1:8–11
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lasnaolijamaarat: 22:18 milloin pitaa: 1:4
¨ ¨ ¨ ¨
ryhmat: 24:16 mita kasitella: 1:5–6
¨
vankilat: 28:17 patevyyden uudelleenarviointi: 8:
mikrofoneista huolehtiminen: 1:2.8 31–33
monikielinen alue: 24:9–19 vankilat: 28:17–20
¨ erikoistilaisuudet: 28:20
esiryhmat: 24:9
¨ muistojuhla: 28:19
etayhteydet: 24:13–14
kierrosvalvojan vierailuviikolla: 24:19 videolaitteet
¨ ¨ ¨
laulut: 24:17 kayttajat: 1:2.8
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
lasnaolijamaarat: 24:16 vastuuhenkilo: 3:3.18
muistojuhla: 24:18 videot: 20:21
paikka: 24:12 viittomakieli: 20:36
¨ ¨ ¨
ryhmat: 24:10–11 viikkokokous (Elama ja palvelus -kokous)
tallenteet: 24:13–14 avustava neuvoja: 1:2.5
tulkkaus: 24:15, 19 ilmoitukset: 20:13
¨
(Ks. myos Viittomakieli) kokouksenvalvoja: 1:2.4
muistojuhla: 20:6–12 ohjelmanosa katastrofeihin varautumi-
ajankohta: 20:8 sesta: 26:6
¨ ¨
esiryhmat ja ryhmat: 24:18 Paikalliset tarpeet -ohjelmanosat: 20:
JW Stream: 20:10 14–15
muut kokoukset samalla viikolla: 20:9 konventit: 20:16–17
puheenjohtaja ja ilmoitukset: 20:12 puheenjohtaja: 1:2.8
puhuja: 20:6 rinnakkaisluokkia johtavat veljet:
rukoukset: 20:7 1:2.5
toimettomat: 25:15 seurakunnan raamatuntutkistelu
vankilat: 28:19 johtaminen: 20:19
rukoukset: 1:2.8 tutkistelunjohtajien ja lukijoiden
tallenteet: 20:24.1 valinta: 1:2.8
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
erikoisesitelma: 20:10 tehtavamaaraykset: 1:2.8; 3:3.17
muistojuhla: 20:10; 28:19 viikonlopun kokous
¨
tienraivaajat esitelma
¨ ¨
hakemuksen kasittely: 9:1 erikoisesitelma
kokous vanhinten kanssa joulu-tammi- JW Stream: 20:10
kuussa: 1:2.12 puheenjohtaja ja ilmoitukset:
palveluksen arviointi: 9:15–17 20:12

HAKEMISTO
¨ ¨
puhuja: 1:2.13 aanilaitteet
¨ ¨ ¨
toimettomat: 25:15 kayttajat: 1:2.8
¨ ¨
esitelmakoordinaattori vastuuhenkilo: 3:3.18
valinta: 1:2.7 viittomakieliset videot: 20:36
¨ ¨ ¨
vastuuhenkilo: 3:3.18 Kokousohjelman valittaminen: 20:24
kokoustila liian pieni: 21:33 Konkurssi: 8:29
puheenjohtaja Konventit: 20:16–17
¨ JW Stream: 20:27
muistojuhla ja erikoisesitelma:
20:12 majoitus: 2:3.5
valinta: 1:2.8 monikielinen alue: 24:24
vuorot: 3:3.19 sihteerin rooli: 4:2.8
puhujat: 20:1–5 vankilat: 28:20
¨
esitelma kahdessa osassa: 20:4 Korkeakoulutus: 8:30
¨
patevyysvaatimukset: 20:1 Kosteusongelmat: 21:12
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
tehtavamaaraykset: 20:2–3 Kulut
vieraanvaraisuus ja matkakulut: ¨ ¨
hyvaksynta: 3:3.20
20:5 kierrosvalvoja: 10:6–8
Vartiotornin tutkistelu valtakunnansali: 21:20–22; A
kappaleiden lukijat Kunnossapito
valinta: 6:9 ¨
(Ks. Huoltotyot ja huoltokorjaukset)
vuorot: 3:3.19 Kuolemantapaukset
¨ ¨
aanitteet: 6:9 erotettu tai eronnut: 19:10
kokoustila liian pieni: 21:33 vanhin tai avustava palvelija: 8:37
tutkistelunjohtaja: 6 Kuolemantuottamus: 12:38
johtaminen: 6:2–9 Kuurot: 5:2.4
¨ ¨
patevyysvaatimukset: 6:1 (Ks. myos Viittomakieli)
viittomakieliset kokoukset: 20:28–36 ¨ ¨
Kuvien ja esineiden kaytto palvonnassa:
¨ ¨
kokousohjelman valittaminen: 20: 12:39.7
24.3 Kyltit
tulkkaus: 20:28–35 kokousajat: 21:33
¨ ¨ ¨
aidon viittomakielen kaytto: 20: ryhmat: 24:25
30–31 vuositeksti: 21:38.2; 24:25
istumapaikat: 20:28–29
laulut: 20:35 L
ulkoasu: 20:32–34 Lahkot: 12:39.4
¨ ¨
videoiden aaniraita: 20:36 Laittomasti maassa oleskelevat ulkomaa-
¨
visuaaliset havaintovalineet: 20:20 laiset: 27:6.1; 29:3–7
¨
visuaaliset havaintovalineet: 20:20 Lakiasiat: 29
¨ ¨
yleisonpalvelu henkilokohtaiset lakiasiat: 29:2
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
hairiota aiheuttavat henkilot: 20: henkilovahinkoon tai kuolemaan johtanut
37–38 tilanne teokraattisen toiminnan yhtey-
¨ ¨
vastuuhenkilo: 3:3.18 dessa: 21:30; 29:1.5
¨ ¨ ¨
yleisonpalvelijoiden valinta: 1:2.8 hyvantekevaisyysohjelmat: 29:10

HAKEMISTO
asiakkuuteen perustuvat lahjoitukset: Laulut: 20:21–23

29:10.3 ¨
ryhmat: 24:17
lahjoitusten tuplaaminen: 29:10.1 viittomakieli: 20:35
¨ ¨
vapaaehtoistyohon perustuvat lahjoi- Lava: 3:3.18
tukset: 29:10.2 lavapalvelijat: 1:2.8
julkinen todistaminen: 23:7–8 ¨
laittomasti maassa oleskelevat ulkomaa- Lomakkeet ja dokumentit: 5:2.6
laiset: 29:3–7
Aluekortti (S-12): 23:2
lapsen huoltajuus: 29:9
Aluekorttiluettelo (S-13): 23:3
lapsen kaltoinkohtelu: 14:6–10 ¨
Aluemuutospyynto (S-6): 23:2
lapsipornografia: 14:10
¨ ”Avioliitto joka on kunniallinen Jumalan
seksuaalissavytteiset viestit: 14:3, ¨
silmissa” (S-41): 27:5
10, 30 ¨
Erityismajoituspyynto sairaanhoidon yh-
vangit: 14:9, 27 ¨
¨ ¨ ¨ teydessa (hlc-20): 11:10–15
ongelmatilanteet kenttatyossa: 23: Hakemus vakituiseksi tienraivaajaksi
22–24 (S-205): 9:1–3, 9
¨ ¨
tiedotusvalineet: 15:19 Henkilollisyyskortti (ic): 11:8.4
vapaa-ajan tilaisuudet: 29:8 hoitotahto
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vihkijana toimiminen: 27:2–5 iakkaat: 11:3
¨ ¨
vaarinteosta syytetty uhkaa oikeustoimil- julistaja menossa sairaalahoitoon:
la: 15:18–20 11:4
Lapsen huoltajuus: 29:9 sairaalayhteyskomitea: 11:8.4; 20:15
Lapsen kaltoinkohtelu: 14
uudet kastetut julistajat: 11:1
aineiston arkistointi: 14:25
Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta
hengellisen tuen antaminen: 14:12–17 (S-77): 22:22
ilmoittaminen viranomaisille: 14:4, 6–10 Ilmoitus vahingosta tai vaaratilanteesta
kysymykset uusille nimitetyille veljille: (TO-5): 21:30–31
8:17 Ilmoitus vahingosta tai vaaratilanteesta
lain kannalta: 14:4, 6–10 ¨ ¨
-lomakkeen tayttoohjeet (TO-5i): 21:
vangit: 14:9, 27 30–31
lapsipornografia: 14:3, 10 Julistajakortti (S-21)
muutto toiseen seurakuntaan: 14:26–27 ¨
esittelykirjeen yhteydessa: 22:5
oikeuskomitea: 14:19; 16:11 heikkokuntoiset vakituiset tienraivaa-
rajoitukset: 14:22–24 jat: 9:19
¨ ¨ ¨ ¨
seksuaalissavytteiset viestit: 14:3, julistajat jotka muuttavat saannollises-
10, 30 ti toiselle paikkakunnalle: 8:14; 22:5
seksuaalinen toiminta johon liittyy vain tuntihyvitykset: 9:13–14
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
alaikaisia: 14:29–30 vaarintekojen kasittely: 22:21–22
seurakunnan kannalta: 14:11 Julkisen todistamisen tarvikkeet (S-80):
¨ 23:10
syytosten tutkiminen: 14:18
¨
takaisinottokomitea: 14:20–21; 19:3 Kenttapalvelusraportti (S-4)
¨ ¨ ¨
viranomaisten antamat ilmoitukset: julistajat jotka muuttavat saannollises-
14:28 ti toiselle paikkakunnalle: 8:14; 22:5

HAKEMISTO
¨ ¨
keraaminen: 7:2.9 M
tienraivaajat: 9:10–17 Maailmanlaajuinen kokouspaikkojen raken-
¨ ¨
kirje tienraivaajan nimityksesta nustyo: 1:2.15
(S-202): 9:9 Maksut
”Miten suhtaudun veren fraktioihin ja (Ks. Kulut)
¨ ¨ ¨
hoitotoimenpiteisiin, joissa kaytetaan
Marihuana: 12:15.4
omaa vertani?” (kmi11/06): 11:1
Masturbointi: 12:4
Miten vanhemmat voivat suojella lap-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ Merkitseminen: 12:77–80
siaan veren vaarinkaytolta (S-55): 11:2
¨ Mikrofoneista huolehtiminen: 1:2.8
Muistutuksia esitelmien pitajille (S-141):
20:1 ”Miten suhtaudun veren fraktioihin
¨ ¨ ¨
Ohjeita julkiseen todistamiseen (S-148): ja hoitotoimenpiteisiin, joissa kaytetaan
23:13 omaa vertani?” (kmi11/06): 11:1
”Oletko valmis kohtaamaan uskoa koette- Miten vanhemmat voivat suojella lapsiaan
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
levan laakarinhoitoa vaativan tilan- veren vaarinkaytolta (S-55): 11:2
teen?” (kmi1/91): 11:1 Monikielinen alue: 24
Raportti kierrosvalvojan vierailusta seura- alue: 24:7–8
kuntaan (S-303): 1:6.1; 22:20 ¨ ¨
esiryhman, ryhman tai seurakunnan pe-
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ rustaminen: 24:3–6
Raportti kokousten lasnaolijamaarista
(S-3): 22:18 julistajien auttaminen: 24:20–23
¨ ¨ ¨
Seurakunnan aluemaarays (S-54): 23:2 kokoukset: 24:9–19
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Seurakunnan kokousten lasnaolijamaarat esiryhmat: 24:9
(S-88): 22:18 ¨
etayhteydet: 24:13–14
Seurakunnan riskienarviointilomake (DC- kierrosvalvojan vierailuviikolla: 24:19
85): 21:29 laulut: 24:17
Seurakunnan riskienarviointilomakkeen ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
¨ ¨ lasnaolijamaarat: 24:16
tayttoohjeet (DC-85i): 21:29
muistojuhla: 24:18
Suositukset vanhinten ja avustavien pal- paikka: 24:12
¨
velijoiden nimityksista (S-62): 8:15, 21 ¨
¨ ryhmat: 24:10–11
Tietoa raskaana oleville aideille (S-401):
11:2 tallenteet: 24:13–14
Tilojen vuokraaminen teokraattisia tilai- tulkkaus: 24:15, 19
¨
suuksia varten (TO-19): 21:4 (Ks. myos Viittomakieli)
¨ kokouskutsut: 24:25
Tyoturvallisuus rakennus- ja kunnossapi-
¨ ¨ konventit: 24:24
totoissa (DC-82): 21:28
Uuden vakituisen tienraivaajan ohjeet (S- kyltit: 24:25
236): 9:3 vuositeksti: 24:25
Valtakunnansalin tietoja (S-5): 21:33 Morsiamenhinta: 12:34
Vankilaa koskevia tietoja (S-68): 28:6 Muiden uskontojen palvontamenot: 12:
¨ 39.2
Vierasta kielta opiskeleville julistajille
(S-394): 24:20 Muistojuhla: 20:6–12
Luopumus: 12:39 ajankohta: 20:8
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Lahetystyontekijat: 22:15 esiryhmat ja ryhmat: 24:18
¨ ¨
Laakkeet: 12:15.4 JW Stream: 20:10

HAKEMISTO
¨ ¨ ¨
muut kokoukset samalla viikolla: 20:9 nimitykset saannollisten vierailujen
¨ ¨
puheenjohtaja ja ilmoitukset: 20:12 valilla: 8:21
¨
puhuja: 20:6 patevyysvaatimukset: 8:1–5
rukoukset: 20:7 seurakunnan arkisto: 22:19
toimettomat: 25:15 vangit: 28:21
vankilat: 28:19 Nyrkkeily: 12:37
Muistotilaisuus: 2:3.11; 21:19; 27:5
¨ O
Muistutuksia esitelmien pitajille (S-141):
20:1 Ojentaminen: 16:18–25
Murha: 12:38 Okkultismi: 12:39.6
¨ ”Oletko valmis kohtaamaan uskoa koette-
Muutostyot: 21:22–24; A ¨ ¨ ¨
Muutto levan laakarinhoitoa vaativan tilanteen?”
erotetut ja eronneet: 22:9 (kmi1/91): 11:1
¨ ¨ ¨
esittelykirjeet: 22:5–8 Ongelmatilanteet kenttatyossa: 23:22–24
¨ ¨ ¨ ¨ Oikeuskomitea
lapsen hyvaksikaytosta syytetyt: 14:
26–27 eroaminen seurakunnasta
tienraivaajat: 9:6–7 (Ks. Eroaminen seurakunnasta)
vangit: 28:16 erottaminen seurakunnasta: 16:26–31
vanhimmat ja avustavat palvelijat: 8: itsemurha
12–14 itsemurha-ajatukset: 15:17
¨ ¨ ¨
vaarintekijat: 12:64; 19:13–16 itsemurhayritys: 12:81
¨ ¨ ¨ ¨
jarjeston erikoistehtavissa palvelevat:
N 12:43
Neuvonta: 25:9 kastamattomat julistajat: 12:47–56
Nimitykset katumus: 16:6–17
tienraivaajat: 9:1–3; 28:21 luottamuksellinen arkisto: 22:21–27
vanhimmat ja avustavat palvelijat: 8 merkitseminen: 12:77–80
erityisharkintaa vaativia seikkoja: 8: mielenterveysongelmat: 16:12
6–11 ¨ ¨ ¨
¨ minka seurakunnan tulisi kasitella asia:
asumusero tai eparaamatullinen 12:63–65
avioero: 8:9 ojentaminen: 16:18–25
ei suositeltu aiemmin, vaikka kas- ¨ ¨ ¨ ¨
paatoksesta valittaminen
teesta useita vuosia: 8:11
¨ (Ks. Valittaminen)
menneisyydessa tehty aviorikos:
8:8 raamatullinen vapaus avioitua uudelleen:
12:10–12, 71–76
ojennus, erottaminen tai
eroaminen: 8:7 rajoitukset
palvellut aiemmin vanhimpana esittelykirje: 22:7
tai avustavana palvelijana: 8:10; ojentaminen: 16:19, 22
13:8 takaisinottaminen: 19:11–12, 14
muutto toisesta seurakunnasta: 8: seksuaalisen moraalittomuuden sallimi-
13–14 nen omassa kodissa: 12:67–70
¨ ¨ ¨ ¨
nimitykset saannollisen vierailun yhtey- syytetty on kastettu alaikainen tai nuori
¨ aikuinen: 15:15
dessa: 8:15–20

HAKEMISTO
syytetty on naimisissa: 15:12–14 juhlat: 12:39.1

syytetty on vankilassa: 28:22 muiden uskontojen palvontamenot:
syytetty uhkaa oikeustoimilla: 15:18–20 12:39.2
syytetyn kutsuminen kuultavaksi: 15: Raamatun totuuden vastaisten ope-
¨
7–11 tusten tarkoituksellinen levittami-
takaisinottaminen nen: 12:39.3
(Ks. Takaisinottaminen) seurakuntaa jakavien kiistojen ai-
tallenteet: 16:1 heuttaminen, lahkolaisuuden edis-
¨ ¨
tiedotusvalineet: 15:19 taminen: 12:39.4
¨ ¨ spiritismi, okkultismi: 12:39.6
todisteet vaarinteosta: 12:40–42
¨ ¨ panettelu: 12:24–28
silminnakijat: 12:40.2
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
oikeuskomitean jarjestamassa kuu- perheen elattamisesta kieltaytyminen:
lemisessa: 16:2–3 12:35
¨ ¨ ¨ ¨ petos: 12:24–28
valituskomitean jarjestamassa kuu-
lemisessa: 17:6 pornografia: 13:2–4
tunnustus: 12:40.1 rahapelit: 12:31–33
toimettomana vuosien ajan olleet: 12: rivo puhe: 12:15.2, 30
44–46 ¨ ¨ ¨ ¨
raikea epapuhtaus, epapuhtaus johon
toimettomat: 25:18 liittyy ahneutta: 12:14–15
¨ ¨ ¨ ¨
vakava vaarinteko tapahtunut vuosia sit- erityisen iljettavan pornografian kat-
ten: 12:57–59 seleminen: 13:3
¨
valitseminen (jasenet ja puheenjohtaja): intiimien ruumiinosien hetkellinen
15:1–3 ¨
koskettelu tai rintojen hyvailemi-
valmistautuminen kuulemiseen: 15:4–6 nen: 12:15.1
¨ ¨ ¨ ¨
vanhinten kasittelya vaativat vaarinteot: moraalittomat keskustelut puhe-
12:2–39 ¨
limessa tai internetissa: 12:15.2;
ahmattius: 12:20 14:30
ahneus: 12:31–34 tupakan, marihuanan, huumeiden,
aviorikosavioliitto: 12:10–12 ¨ ¨
laakkeiden tai muiden riippuvuutta
¨ ¨ ¨ ¨
herjaaminen: 12:29 aiheuttavien aineiden vaarinkaytto:
¨ ¨ ¨ ¨ ¨ ¨ 12:15.4
hapeamaton kaytos: 12:16–17
¨ ¨ ¨ ¨
pornografia: 13:4 aarimmainen fyysinen epapuhtaus:
seksiviestit: 14:30 12:15.5
seurusteleminen ilman raamatullista seksuaalinen moraalittomuus
´
vapautta avioitua uudelleen: 12: (porneıa): 12:3–6
17.2 seksuaaliseen moraalittomuuteen (por-
¨ ´
tarpeeton kanssakayminen erotettu- neıa) vahvasti viittaavat aihe-
jen tai eronneiden kanssa: 12:17.1 todisteet: 12:7–9
juopumus: 12:18–19 tappaminen, kuolemantuottamus:
kiristys: 12:34 12:38
lapsen kaltoinkohtelu: 14:19; 16:2 valehteleminen: 12:22–23
luopumus: 12:39 varastaminen: 12:21
¨ ¨
ansiotyo: 12:39.5 vedonlyonti: 12:31–33
¨ vihanpuuskat: 12:36–37
epajumalanpalvelus: 12:39.7

HAKEMISTO
¨ palveluksen arviointi: 7:2.6

vakivalta: 12:36–37
¨ palvelusvalvojan vierailu: 5:2.5
ylensyominen: 12:20
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
vaarintekijan kasteen patevyys: 12: ryhmanvalvoja: 7
60–62 ¨
patevyysvaatimukset: 7:1
¨ ¨ ¨ ¨
vaarintekoon liittyy henkiloita eri seura- vastuut: 7:2
kunnista: 12:66 Palvelusvalvoja: 5
¨
P patevyysvaatimukset: 5:1
vastuut: 5:2
Paikallinen suunnittelu- ja rakennusosasto
¨ Panettelu: 12:24–28
huoltotyot ja huoltokorjaukset: 21: ¨ ¨ ¨ ¨
Perheen elattamisesta kieltaytyminen:
8–14; A
¨ ¨ ¨ 12:35
halytysjarjestelma: 21:26 ¨
Perhevakivalta: 12:36–37
katastrofit: 26:12
Petos: 12:24–28
kuntoarviot: 21:25
¨ ¨ Pilvipalvelut: 22:28
muutostyot, parannukset, asennustyot ja
uudisrakentaminen: 21:22–24; A Poistot
¨ ¨ ¨ tienraivaajat: 9:4–5, 11–19; 13:5–6
seurakunnan kiinteistojen kaytto: 21:42
videolaitteet: 21:37; A vanhimmat ja avustavat palvelijat: 8
vuokratilat: 21:4 ilmoitukset: 8:38
Paikalliset tarpeet -ohjelmanosat: 20: muutto toiseen seurakuntaan: 8:12
14–15 Paimentakaa-kirjan palauttaminen:
Johdanto:3
konventit: 20:16–17 ¨ ¨ ¨
¨ poistot saannollisen vierailun yhtey-
Paimennustyo: 25 ¨
dessa: 8:34
avio-ongelmat: 25:10–11 ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
poistot saannollisten vierailujen valilla:
avustavien palvelijoiden valmentaminen: 8:35
25:4–6
pornografia: 13:5–6
erotetut ja eronneet: 25:20 ¨
patevyyden uudelleenarviointi: 8:
hengellisen heikkouden oireet: 25:7–8 31–33
katastrofit: 26:11 ¨ ¨ ¨ ¨
paatoksesta valittaminen: 8:39
kihloissa olevat: 27:4 seurakunnan arkisto: 22:19
lapsen kaltoinkohtelu: 14:12–17 ¨ ¨ ¨
tehtavasta luopuminen: 8:36
neuvonta: 25:9 ¨ ¨
¨ vakavan vaarinteon, seurakunnasta
paimennuskaynnit: 25:3 eroamisen tai kuoleman vuoksi: 8:
pornografia: 13:7 37
sisaret: 25:12 ´
Porneıa: 12:3–9
toimettomat: 25:13–18 Pornografia: 13
¨
uutta kielta opiskelevat julistajat: 24: lapsipornografia: 14:3, 10
20–23 nimityksen uudelleenarviointi: 13:5–6
¨
Paimentakaa-kirjan lisaliite: Johdanto:2 paimentaminen: 13:7
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Palvelusryhmat pitaisiko asia kasitella oikeuskomiteassa:
apulainen: 7:1 13:2–4
julistajien sijoittaminen: 2:3.1 ¨
uudelleennimittaminen vanhimmaksi tai
¨ ¨ ¨ avustavaksi palvelijaksi: 13:8
maara: 1:2.2

HAKEMISTO
¨
Potilasvierailuryhmat: 11:6 komitean asettamat
Puhelinvastaaja: 21:35 esittelykirje: 22:7
Puolueettomuus: 18:3.4 ojentaminen: 16:19, 22
¨
Patevyyden uudelleenarviointi (vanhimmat takaisinottaminen: 19:11–12, 14
ja avustavat palvelijat): 8:31–33 Raportti kierrosvalvojan vierailusta seura-
¨
erotettu tai eronnut perheenjasen muut- kuntaan (S-303): 1:6.1; 22:20
taa kotiin: 8:23 ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Raportti kokousten lasnaolijamaarista
konkurssi: 8:29 (S-3): 22:18
korkeakoulutus: 8:30 Remontoiminen
¨ ¨ ¨ ¨
perheenjasen syyllistyy vakavaan vaarin- (Ks. Muutostyot)
tekoon: 8:22 Rivo puhe: 12:15.2, 30
pornografia: 13:5–6 Rukoukset
seksuaalisen moraalittomuuden sallimi- julkiset: 1:2.8
nen omassa kodissa: 12:69
vanhimmiston kokoukset: 1:1
tuen antaminen kastetun ja kastamatto- ¨ ¨ ¨ ¨
¨ Raikea epapuhtaus, epapuhtaus johon liit-
man valiselle avioliitolle: 8:24
¨ ¨ ¨ tyy ahneutta: 12:14–15
vakava vaarinteko jota ei ole kasitelty:
8:25–27 pornografia: 13:3
seksiviestit: 14:30
R
S
Raamatullinen vapaus avioitua uudelleen:
12:71–76 S-202-kirje: 9:9
aviorikosavioliitto: 12:10–12 Sairaalayhteyskomiteat: 11:2, 6–15;
seurustelu: 12:17.2 20:15
sukupuolisuhteiden jatkaminen: 15:14 Sairaanhoito
¨ (Ks. Terveys ja sairaanhoito)
varmistus ennen vihkimista: 27:
3.1–2, 6.1 Satamissa todistaminen: 23:20
Raha-asiat Seksiviestit: 12:15.2, 30
¨
kulut ja maksut alaikaiset: 14:3, 10, 30
¨ ¨ ´
hyvaksynta: 3:3.20 Seksuaalinen moraalittomuus (porneıa)
¨ ¨ ¨ ¨
kierrosvalvoja: 10:6–8 oikeuskomitean kasittelya vaativa vaarin-
valtakunnansali: 21:20–22 teko: 12:3–9
vieraanvaraisuus ja matkakulut vierai- salliminen omassa kodissa: 12:67–70
levalle puhujalle: 20:5 Seksuaalisen moraalittomuuden salliminen
¨ ¨ omassa kodissa: 12:67–70
seurakunnan varojen kayttaminen oikein:
10:9 ¨ ¨ ¨
Seurakunnan aluemaarays (S-54): 23:2
tilintarkastus: 3:3.20 Seurakunnan arkisto
tilipalvelijan valinta: 1:2.7 (Ks. Kirjeenvaihto ja arkisto)
valtakunnansalikomitea: 21:20 ¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Seurakunnan kokousten lasnaolijamaarat
¨
vastuuhenkilo: 4:2.8 (S-88): 22:18
Rahapelit: 12:31–33 Seurakunnan palveluskomitea: 2
Raiskaus: 12:5, 41; 16:2 ¨
avustava palvelija tilapaisesti palvelus-
¨ ¨
Rajoitukset komitean jasenena: 2:2; 8:15
haaratoimiston asettamat: 14:22–24 vastuut: 2:1, 3

HAKEMISTO
¨ ¨
Seurakunnan raamatuntutkistelu jos henkiloa ei oteta takaisin: 19:9
johtaminen: 20:19 kuuleminen: 19:5–8
tutkistelunjohtajien ja lukijoiden valinta: lapsen kaltoinkohtelu: 14:20–21
1:2.8 takaisinottoanomukset: 19:1–4
Seurakunnan riskienarviointilomake (DC- Tallenteet
85): 21:29 ¨
erikoisesitelma: 20:10
Seurakunnan riskienarviointilomakkeen ¨ ¨ ¨
¨ ¨ hyodyntaminen monikielisessa toiminnas-
tayttoohjeet (DC-85i): 21:29 sa: 24:13–14
Seurakuntaa jakavien kiistojen aiheuttami- kappaleiden lukeminen: 6:9
nen: 12:39.4, 70 konventit: 24:24
¨
Seurakuntien yhdistaminen: 21:23 muistojuhla: 20:10; 28:19
Seurustelu ¨ ¨ ¨
oikeuskomitean jarjestama kuuleminen:
ei-uskovan kanssa 16:1
merkitseminen: 12:77–80 seurakunnan kokoukset: 20:24.1
vanhin tai avustava palvelija antaa Tapaamiset: 20
tukensa: 8:24 kastamattomat julistajat
ilman raamatullista vapautta avioitua julistajaksi haluavan kanssa: 3:3.5
uudelleen: 12:17.2 ¨ ¨ ¨
vaarintekoon syyllistyneen alaikaisen
Sihteeri: 4
¨ vanhempien kanssa: 12:55
kaste
vastuut: 4:2
kastekysymykset: 3:3.3
Siivous: 21:5–7 ¨
tapaaminen vuosi kasteen jalkeen
siivouskoordinaattori: 21:7 ¨ ¨
¨ jarjestaminen: 3:3.6
tyoturvallisuus: 21:27–29
muistutus: 4:2.7
valtakunnansalikomitea: 21:15, 17 ¨
¨ ¨ nimityksen yhteydessa: 8:17–19
Silminnakijat ¨
¨ ¨ ¨ ¨ poiston yhteydessa: 8:34–35
oikeuskomitean jarjestamassa kuulemi-
sessa: 16:2–3 pornografia: 13:1
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
todisteena vaarinteosta: 12:40.2 tehtavasta luopuminen: 8:36
¨ ¨ ¨ ¨ tienraivaajat
valituskomitean jarjestamassa kuulemi- ¨
sessa: 17:6 hakemuksen kasittely: 9:1
Sokeat: 5:2.4 palveluksen arviointi: 9:16–18
Spiritismi: 12:39.6 Tappaminen: 12:38
¨
Suositukset Tarpeeton kanssakayminen erotettujen tai
(Ks. Nimitykset) eronneiden kanssa: 12:17.1
Suositukset vanhinten ja avustavien palve- Tarvealueella palveleminen: 2:3.7
¨ ¨ ¨ ¨
lijoiden nimityksista (S-62): 8:15, 21 Tehtavasta luopuminen: 8:36
¨ ¨ Terveys ja sairaanhoito: 11
Syyllisyyden myontaminen oikeudessa:
¨ ¨ ¨
12:40.1 iakkaat: 11:3
julistaja menossa sairaalahoitoon: 11:4
T
lasten vanhemmat ja raskaana olevat:
Takaisinottaminen: 19 11:2
¨ ¨
jos henkilo on muuttanut: 19:13–16 majoitus sairaalahoidon yhteydessa: 11:
¨ 10–15
jos henkilo otetaan takaisin: 19:10–12

HAKEMISTO
¨ Toimettomat
potilasvierailuryhma: 11:6
sairaalayhteyskomitea: 11:6–9 julistajakortit: 22:12, 16
Paikalliset tarpeet -ohjelmanosat: ¨
muistojuhla ja erikoisesitelma: 25:15
20:15 paimentaminen: 25:13–18
tartuntatautia sairastavien kastaminen: ¨ ¨
vaarinteot: 12:44–46; 25:18
11:16–17 Toiseen uskontoon liittyminen: 18:3.2
uudet kastetut julistajat: 11:1
Tulkkaus
verensiirron ottaminen: 18:3.3
¨ simultaanitulkkaus: 24:15, 19
yhteistoiminta hoitohenkilokunnan kans-
viittomakieli: 20:28–35
sa: 11:5 ¨ ¨
¨ ¨ aidon viittomakielen kaytto: 20:30–31
Tiedostojen sailyttaminen verkossa:
22:28 istumapaikat: 20:28–29
¨ laulut: 20:35
Tiedotusvalineet: 15:19
¨ ulkoasu: 20:32–34
Tietoa raskaana oleville aideille (S-401):
11:2 Tunnustus
¨ ¨
Tienraivaajat: 9 todisteena vaarinteosta: 12:40.1
erikoistienraivaajat viattomalle puolisolle: 15:14; 16:10.5
¨ Tuntihyvitykset: 9:11–14
kenttapalvelusraportti: 22:15
¨ ¨ Tupakka: 12:15.4
vaarinteot: 12:43
erityismenettely: 9:14 Turvallisuus
heikkokuntoiset: 9:18–19 katastrofit: 26:10
¨
Kenttapalvelusraportit (S-4): 9:10 seurakunnan arkisto: 22:10
kokous vanhinten kanssa joulu-tammi- valtakunnansali: 21:26–29
kuussa: 1:2.12 ¨
huoltotyot: 21:8–9, 14, 17
muutokset tietoihin: 9:8 ¨
siivoustyot: 21:6–7, 17
nimitykset: 9:1–3 ¨
Tyoturvallisuus rakennus- ja kunnossapito-
nimityskirje (S-202): 9:9 ¨ ¨
toissa (DC-82): 21:28
palveluksen arviointi: 9:15–17
poistot: 9:4–5; 13:5–6 U
seurakunnan vaihtaminen: 9:6–7 ¨
Uudelleennimittaminen vanhimmaksi tai
tuntihyvitykset: 9:11–14 avustavaksi palvelijaksi: 13:8
Uuden vakituisen tienraivaajan ohjeet (S- Uskonnolliset juhlat: 12:39.1
236): 9:3
vangit: 28:21 V
Tilintarkastus: 3:3.20 Valehteleminen: 12:22–23
Tilit Valittaminen
(Ks. Raha-asiat) eroaminen seurakunnasta: 18:6
Tilojen vuokraaminen teokraattisia tilai- erottaminen seurakunnasta: 17
suuksia varten (TO-19): 21:4 ¨ ¨
jos valituskomitean mielesta henkilo
Tirkistely: 14:3 tulisi erottaa: 17:9–10
¨ ¨ ¨ ¨ ¨
Todistajat vaarinteoille jos valituskomitean mielesta henkiloa
¨ ¨ ei tulisi erottaa: 17:11–15
(Ks. Silminnakijat)
¨ ¨
Todisteet vaarinteosta: 12:40–42 uusien perusteiden nojalla: 17:8

HAKEMISTO
valitusmahdollisuudesta ilmoittaminen: siivous: 21:5–7

16:26.2 siivouskoordinaattori: 21:7
kastamattomat julistajat: 12:53 valtakunnansalikomitea: 21:15, 17
poisto: 8:39 turvallisuus: 21:26–29
Valmentaminen: 1:6.4–5 ¨
huoltotyot: 21:8–9, 14, 17
julkinen todistaminen: 23:13–14 ¨
siivoustyot: 21:6–7, 17
¨
paimennustyo: 25:4–6 vahingot ja vaaratilanteet: 21:30–32
¨
ryhmanvalvoja: 7:2.8 valtakunnansalikomitea: 21:15–20
vanhimmisto: 1:6.4–5 ¨ ¨
kuukausittainen lahjoitus kayttokuluja
Valtakunnan palveluskoulu: 8:13 varten: 1:2.16
Valtakunnansalin tietoja (S-5): 21:33 videolaitteet: 21:37–38; A
Valtakunnansalit vihkitilaisuus (avioliitto): 27:6
hautajaiset: 2:3.11; 21:19; 27:5 ¨
vihkiaiset (valtakunnansalin): 21:43
¨
huoltotyot ja huoltokorjaukset: 21: vuokratilat: 21:4, 13
8–14; A vuositeksti: 21:38.2; 24:25
huoltokoordinaattori: 21:14 yhteysseurakunta: 21:2–3
valtakunnansalikomitea: 21:15, 17–18 Vanhainkodit: 23:19
ilmoitustaulu: 21:34 Vanhimmisto
toimettomat: 25:14 ¨
rauhan edistaminen: 1:12–13
vapaa-ajan tilaisuudet: 29:8 vanhimmiston kokoukset: 1:1, 3–11
internetyhteys: 21:36, 38.3 vastuut: 1:2
JW Broadcasting -kuukausiohjelmat: Vanhimmiston koordinaattori: 3
21:41 ¨
¨ ¨ ¨ nimittaminen: 3:1
kiinteistojen kaytto: 21:42 ¨
kirjallinen sopimus: 21:20
vastuut: 3:3
kirjasto: 21:39–40
Vankilat: 28
kokousajat: 21:19–20, 33
asioiminen vankilaviranomaisten kanssa:
kosteusongelmat: 21:12 28:8
kulut ja maksut: 21:20–22; A ¨ ¨
kenttatyo: 28:10–16
kuntoarvio: 21:25 julkaisut: 28:10–12
kyltit kastetuista ilmoittaminen: 28:15
kokousajat: 21:33 raportoiminen: 28:13–14
monikielinen toiminta: 24:25 todistus uskonnollisesta virasta: 28:8
vuositeksti: 21:38.2; 24:25 ¨
toiseen vankilaan siirtyvat julistajat:
muistotilaisuus: 2:3.11; 21:19; 27:5 28:16
¨
muutostyot: 21:22–24; A kirjeenvaihto haaratoimiston kanssa:
omistusoikeus: 21:3 28:5–7
parannukset: 21:22; A kokoukset: 28:17–20
puhelinvastaaja: 21:35 erikoistilaisuudet: 28:20
raha-asiat: 21:20–22; A muistojuhla: 28:19
rakentaminen: 21:22–24; A lapsen kaltoinkohtelu: 14:9, 27
remontoiminen: 21:22–24; A ¨ ¨ ¨
oikeuskomitean jarjestama kuuleminen:
¨
seurakuntien yhdistaminen: 21:23 28:22

HAKEMISTO
¨ ¨ ¨ ¨
palvelustehtavaan nimitetyt vangit: kastetun ja kastamattoman valisen avio-
28:21 liiton tukeminen: 8:24
¨ kihlauksen purkaminen yksipuolisesti:
yhteydenottopyynnot: 28:9
yhteysseurakunta: 28:2–4 27:7
Varastaminen: 12:21 laittomasti maassa oleskelevat ulkomaa-
Varoittava puhe: 12:77–80 laiset: 27:6.1
¨ ¨ raamatullinen vapaus avioitua: 27:
henkiloa ojennettu: 16:23
3.1–2, 6.1
kastamaton julistaja: 12:50
todistus uskonnollisesta virasta: 27:3.3
seksuaalisen moraalittomuuden sallimi- ¨ ¨
nen omassa kodissa: 12:70 valtakunnansalin kayttaminen: 27:6
¨ ¨ ¨ ¨
tarpeen maarittely ja puhujan valinta: vihkijana toimiminen: 27:2–5
1:2.11 Viittomakieli: 20:28–36
Vartiotornin tutkistelu tulkkaus: 20:28–35
¨ ¨
kappaleiden lukijat aidon viittomakielen kaytto: 20:30–31
valinta: 6:9 istumapaikat: 20:28–29
vuorot: 3:3.19 laulut: 20:35
¨ ¨ ulkoasu: 20:32–34
aanitteet: 6:9 ¨ ¨
tutkistelunjohtaja: 6 videoiden aaniraita: 20:36
¨
johtaminen: 6:2–9 visuaaliset havaintovalineet: 20:20
¨ ¨
patevyysvaatimukset: 6:1 Visuaaliset havaintovalineet: 20:20; 27:5
¨ Vuositeksti: 21:38.2; 24:25
Vedonlyonti: 12:31–33 ¨
Veri Vakivalta: 12:36–37
¨ ¨ ¨
(Ks. Terveys ja sairaanhoito) Vaarat opetukset: 12:39.3
Videolaitteet Y
¨ ¨ ¨
kayttajat: 1:2.8
Yhteysseurakunta: 21:2–3
laitteisto: 21:37–38 ¨
¨ Yleisonpalvelu
vastuuhenkilo: 3:3.18 ¨ ¨ ¨ ¨
hairiota aiheuttavat henkilot: 20:37–38
viittomakieli: 20:35–36 ¨
Videot: 20:21 ¨
¨ ¨ yleisonpalvelijoiden valinta: 1:2.8
tallenteet ja etayhteydet monikielisessa ¨
toiminnassa: 24:13–14 Ylensyominen: 12:20
videomateriaali vihki- tai muistotilaisuuk-
¨
A
sissa: 27:5 ¨ ¨
Aanilaitteet
viittomakieli: 20:35–36 ¨ ¨ ¨
kayttajat: 1:2.8
Vieraskielinen alue ¨
(Ks. Monikielinen alue)
¨ viittomakieliset videot: 20:36
Vierasta kielta opiskeleville julistajille
(S-394): 24:20
Vihanpuuskat: 12:36–37
Vihkitilaisuudet: 27
¨ ¨
haajuhla: 27:4
ilmoitustaulu: 21:34
kastamattomat julistajat: 27:3, 6.1

HAKEMISTO

SFL FI

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

You might also like

SFL FI

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

SFL FI

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

PAIMENTAKAA

VANHIMMISTON VASTUUT JA TOIMINTA .......................................................... 1

SEURAKUNNAN PALVELUSKOMITEA ................................................................. 2

VANHIMMISTON KOORDINAATTORI .................................................................. 3

VARTIOTORNIN TUTKISTELUN JOHTAJA .......................................................... 6

VANHINTEN JA AVUSTAVIEN PALVELIJOIDEN NIMITYKSET JA POISTOT ...... 8

TERVEYS JA SAIRAANHOITO ........................................................................... 11

OIKEUSKOMITEAN MUODOSTAMISPERUSTEET ............................................. 12

LAPSEN KALTOINKOHTELU .............................................................................. 14

SEURAKUNNASTA EROAMINEN ....................................................................... 18

AVIOLIITTOON VIHKIMINEN ............................................................................. 27

1. Seurakunnan vanhimpana sinulle on annettu painava vastuu ”pai-

JOHDANTO PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 1 . LUKU

4) Valitsee sihteerin, palvelusvalvojan, Vartiotornin

5) Valitsee avustavan neuvojan ja tarvittaessa veljet,

6) Valitsee huoltokoordinaattorin, jos valtakunnansalia

1 . LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

7) Valitsee tilipalvelijan, kirjallisuuspalvelijan, aluepalvelijan,

10) Valitsee kaksi vanhinta tutkimaan asiaa, kun jotakuta

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 1 . LUKU

1 . LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 1 . LUKU

1 . LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 1 . LUKU

1 . LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 2 . LUKU

palvelusryhmiin. Palveluskomitean tulee kuitenkin

2 . LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 2 . LUKU

2 . LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 3. LUKU

3. LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 3. LUKU

3. LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 4 . LUKU

4 . LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 4 . LUKU

4 . LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 5. LUKU

5. LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 6. LUKU

6. LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 6. LUKU

6. LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 7. LUKU

7. LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 7. LUKU

7. LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 8. LUKU

8. LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 8. LUKU

ERITYISHARKINTAA VAATIVIA SEIKKOJA

8. LUKU PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA

PAIMENTAKAA JUMALAN LAUMAA 8. LUKU

11. Ei ole suositeltu aiemmin, vaikka kasteesta on useita vuosia.

MUUTTO TOISEEN SEURAKUNTAAN

MUUTTO TOISESTA SEURAKUNNASTA