Ravitsemussuositukset – mitä, mihin ne

perustuvat, miten niitä tulkitaan?

Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori

Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto

www.helsinki.fi/yliopisto 18.2.2021 1
Tavoitteena on, että opiskelija…

• Osaa kertoa miksi ravitsemussuosituksia tarvitaan

ja miten niitä laaditaan
• Osaa selittää, mitä eroa on ravintoaineiden
saantisuosituksilla ja ruoka-ainekohtaisilla
suosituksilla
• Osaa kuvailla suomalaisten ruokavalion keskeiset
vahvuudet ja heikkoudet
• Ymmärtää eri elintarvikeryhmien merkitykset
ravintoaineiden saannin varmistajina
• Oppii mitä muuta terveyden kannalta oleellista
elintarvikkeissa on kuin ravintoaineita
www.helsinki.fi/yliopisto 18.2.2021 2
 Ruoan sisältämät aineet

Muut aineet (non-

Ravintoaineet
nutrients)

Välttämättömät Lisäaineet

Ehdollisesti Luontaiset aineet

välttämättömät (osa hyödyllisiä)

Vieras- ja haitta-
Ei välttämättömät
aineet

Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön

nimi / Esityksen nimi 18.2.2021 3
• Mitä ravitsemussuositukset ovat, mihin
niitä käytetään
• ”Eivät huomioi yksilöitä”, ”Ei ihmisiä voi määrätä
syömään tietyllä tavalla”
• Prosessi: tieteellisyys, sidonnaisuudet
• ”Pienen piirin näkemys”, ”Teollisuuden
lobbausta”, ”Uudistuvat liian hitaasti”
• Esimerkkejä uusista suosituksista ja
niiden perusteista
• Ruokapohjaiset suositukset (Food-based dietary
guidelines)
• Rasva
• Sokeri
• D-vitamiini 18.2.2021 4
• Mitä ravitsemussuositukset ovat, mihin
niitä käytetään
• ”Eivät huomioi yksilöitä”, ”Ei ihmisiä voi määrätä
syömään tietyllä tavalla”
• Prosessi: tieteellisyys, sidonnaisuudet
• ”Pienen piirin näkemys”, ”Teollisuuden
lobbausta”, ”Uudistuvat liian hitaasti”
• Esimerkkejä uusista suosituksista ja
niiden perusteista
• Ruokapohjaiset suositukset (Food-based dietary
guidelines)
• Rasva
• D-vitamiini
18.2.2021 5
Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

• Tarkoitettu asiantuntijakäyttäjille ja
päätöksentekijöille, esim. kunnat,
terveydenhuolto, yritykset, järjestöt
• Ruokakohtaiset suositukset
• Ravintoainekohtaiset suositukset
• Kasvisruokavaliot
• Pakkausmerkinnät
• Ruokahuolto (joukkoruokailu)
• Kestävät valinnat lautasella
• Fyysinen aktiivisuus
www.helsinki.fi/yliopisto 18.2.2021
 Ravitsemussuositukset

• Laadittu väestötasolle, terveille kohtalaisesti liikkuville

ihmisille
• Vain varauksellisesti yksilöiden ravitsemusneuvontaan
• Ravintoainesuositukset edustavat keskimääräistä suositeltavaa
saantia pitkähköllä aikavälillä
• Osalle ravintoaineista esitetään myös suurin hyväksyttävä
päiväannos
• Tavoitteena terveyden edistäminen ja ylläpito, ei hoito
• Soveltuvat sellaisenaan aikuisiän diabeetikoille ja henkilöille,
joilla verenpaine tai veren rasva-arvot koholla (mutta
suositukset eivät ole esim. laihduttamista varten)

18.2.2021 7
 Suositukset

Ohjaus Tutkimus,
Kansalaiset
(päättäjät) suunnittelu

Maitovalmisteiden D-vitamiinin suositeltava Kala, maito,

täydentäminen saanti on 10 mg/vrk D-vit valmisteet
D-vitamiinilla
Mikael
Fogelhol
18.2.2021 m
• Mitä ravitsemussuositukset ovat, mihin
niitä käytetään
• ”Eivät huomioi yksilöitä”, ”Ei ihmisiä voi määrätä
syömään tietyllä tavalla”
• Prosessi: tieteellisyys, sidonnaisuudet
• ”Pienen piirin näkemys”, ”Teollisuuden
lobbausta”, ”Uudistuvat liian hitaasti”
• Esimerkkejä uusista suosituksista ja
niiden perusteista
• Liha
• Rasva
• D-vitamiini

18.2.2021 9
 NNR 2012 prosessi
Systemaattinen
Arviointijat kirjallisuus-
katsaus

NNR 2013
NNR 2013
Luku V1
Luku V1

Arvioitsijat

NNR 2013 NNR 2013

Luku V2 Luku V2
Julkinen (avoin)
kommentointi
NNR 2013
NNR 2013
Luku V3
Referenssi- Luku V3
ryhmä
10

NNR 2012
Systemaattiset katsaukset pohjoismaisten
ravitsemussuositusten taustalla

•Type of fat and carbohydrate, protein

•Vitamin D, folate, Ca, Fe, Iodine
•Food groups (milk, meat, wholegrain cereals,
potatoes, berries) and dietary patterns
•Breastfeeding
•Specific groups: children, pregnancy/lactation,
elderly, population groups in dietary acculturation,
overweight/obesity (weight maintenance)
•All reviews are available open access (Food and
Nutrition Research)

www.helsinki.fi/yliopisto 18.2.2021 11
 Systemaattinen katsaus lihavuudesta
1517 abstraktia

1398 hylätty: eivät täytä

hyväksymisehtoja

119 koko julkaisua

61 hylätty: eivät täytä

hyväksymisehtoja

Tarkka lukeminen:
17 hylättiin, koska eivät tarkan
58 koko julkaisua
lukemisen jälkeen sittenkään
täyttäneet hyväksymisehtoja

50 julkaisua, laatuluokitus
9 uutta julkaisua

7 julkaisua C luokittelulla

43 julkaisua A tai B luokit-

telulla: näytön asteen arviointi
Grading of evidence (näytön luokittelu)

•Convincing (vakuuttava)

•Probable (todennäköisen)

•Suggestive (mahdollinen)

•No conclusion (ei näyttöä)

18.2.2021 13
 Ravitsemussuositukset perustuvat erilaisiin
tutkimuksiin ja niiden avulla avautuvaan
parhaaseen mahdolliseen tietoon (”best
available evidence”)

Väestö- Interventiot Perus-

tutkimukset tutkimus
Ruoka- XXX X -
suositukset
Energia- XXX XX X
ravintoaineet
Vitamiinit & XX XX XX
kivennäis-
aineet

18.2.2021 14
 Väestö- ja interventiotutkimusten edut ja
rajoitukset ravitsemustutkimuksessa

Edut Rajoitukset
Väestötutkimukset, • Luonnollinen • Epätarkat
esim. kohortit asetelma menetelmät
• Vastemuuttujina • Vain yhteyksiä
esim. sairastuvuus • Sekoittavien
ja kuolleisuus tekijöiden hallinta?
• Elintapojen
muutokset
Interventiot • Syy-seuraussuhde • Asetelma voi olla
• Tarkat mittaukset keinotekoinen 
mahdollisia toteutettavuus,
• Vastemuuttujina realistisuus?
yleensä riskitekijät • Usein lyhyehkö
tai fysiologia kesto
• Harvemmin
sairauksia vasteina
18.2.2021 15
Suomalaisten ravitsemussuositusten prosessi 2014
NNR 2012

Työryhmä:
luonnos

VRN

Työryhmä:
Uusi versio
VRN

Suomalaiset
ravitsemussuositukset
• Mitä ravitsemussuositukset ovat, mihin
niitä käytetään
• ”Eivät huomioi yksilöitä”, ”Ei ihmisiä voi määrätä
syömään tietyllä tavalla”
• Prosessi: tieteellisyys, sidonnaisuudet
• ”Pienen piirin näkemys”, ”Teollisuuden
lobbausta”, ”Uudistuvat liian hitaasti”
• Esimerkkejä uusista suosituksista ja
niiden perusteista
• Ruokapohjaiset suositukset (Food-based dietary
guidelines)
• Rasva
• Sokeri
• D-vitamiini 18.2.2021 17
 Rasvaa vai hiilihydraatteja?
Lihan käyttö Suomessa
Naiset Miehet

350
300 Syöpä-
250 järjestöjen
200 suositus
g/pv 150
100
50
0
1. 2. 3. 4. 5.

Punaisen ja prosessoidun lihan käyttö viidenneksittäin (alin 20 %, seuraava

20 %, jne.) (g/pv) Finriski 2007 miehillä (n=2530) ja naisilla (n=2190).

Fogelholm, Kanerva, Männistö: käsikirjoitus 18.2.2021

 Rasvaa vai hiilihydraatteja?
Liha ja elintavat Suomessa

1. 3. 5.

300
P<0,001 P=0,08 P<0,001
250
200
% 150
100
50
0
Hedelmät Vihannekset Täysjyvävilja

Punaisen ja prosessoidun lihan käytön (1., 3. ja 5. viidennes) yhteys

hedelmien, vihannesten ja täysjyväviljan käyttöön (g/pv) Finriski 2007
miehillä (n=2190). Trendianalyysi on vakioitu iällä ja energiansaannilla.

Fogelholm, Kanerva, Männistö, Eur J Clin Nutr 2015 18.2.2021

 Rasvaa vai hiilihydraatteja?
Liha ja elintavat Suomessa

1. 2. 3. 4. 5.

30
P<0,001 p=0,036 P<0,001
25
20
% 15
10
5
0
Inaktiivisuus Tupakointi Rasva-%

Punaisen ja prosessoidun lihan käytön (viidennekset) yhteys fyysiseen

inaktiivisuuteen (%), tupakointiin (%) ja kehon rasvaprosenttiin (BIA)
Finriski 2007 miehillä (n=2190). Trendianalyysi on ikävakioitu.

Fogelholm, Kanerva, Männistö, Eur J Clin Nutr 2015 18.2.2021

 Ruoka-aineryhmät ja pitkäaikaissairaudet
vähentää EOS lisää
Vihannekset
Hedelmät
Täysjyvä

Maito
Maitovalm.

Liha
Siipikarja
Kala

0 20 40 60 80 100
Systemoitu katsaus ruoan ja pitkäaikaissairauksien (erit. SVT, T2D,
lihavuus ja syöpä) yhteyksistä: tulokset, jotka osoittavat tietyn
ruoka-aineryhmän yhteyttä sairastavuuteen väestötutkimuksissa.

Fardet & Boirie. Nutrition Reviews 2014; 72(12):741–762

 Ruoka-aineryhmät ja lihomisen riski

lihottaa EOS suojaa

Terv. ruokavalio

Sokeripitoiset

Maitovalm.

Liha

Peruna

Vaalea vilja

Kuitupitoiset ruoat

0 10 20 30
Systemoitu katsaus ruoan ja painonhallinnan yhteyksistä: Tulokset,
jotka osoittavat tietyn ruoka-aineryhmän yhteyttä painon tai vyötärön
ympäryksen muutokseen pitkittäisissä väestötutkimuksissa.

Fogelholm ym. Food Nutr Res 2012

 Liha vs. sydän- ja verisuonisairaudet ja T2D

Sydän- ja verisuonisairaudet Tyypin 2 diabetes

2 Replacing saturated fat
1,8
1,6
1,4
1,2
1
Riski- 0,8
suhde Punainen Prosess. Punainen Prosess.
0,6
0,4 liha liha liha liha
0,2
0
Punaisen lihan (100 g/pv) ja prosessoidun lihan (50 g/pv) käytön yhteys
sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riskiin kohortti- tai
tapaus-verrokki-tutkimuksissa meta-analyysin mukaan.

Micha ym. Curr Atheroscler Rep 2012

 Liha, terveys ja suositukset
• Fakta: runsaasti lihaa syövien ihmisten terveysennuste on
keskimäärin huonompi kuin vähemmän lihaa syövillä
• Miksi?
• Liha ja prosessoitu liha voivat itsessään olla epäterveellisiä
• Tyydyttynyt rasva
• Hemirauta ja sen aiheuttama hapettuminen
• Suola
• Joku muu yhdiste? Vaikutus suolistomikrobiston kautta?
• Valmistuksessa voi syntyä epäterveellisiä (proteiini)yhdisteitä
• Lihan kulutus kertoo muista epäterveellisistä elintavoista
• Yhdistelmä edellä mainittuja?
• Suositus: lihaa ja lihavalmisteita saa syödä, mutta vähemmän
kuin väestötasolla nykyisin. Tavoite on <3 pääaterialla/vko.
18.2.2021 24
 Dairy consumption and stroke
1,2
Low-fat High-fat
1,1

RR 0,9

0,8
2. 3. 4. 5. 2. 3. 4. 5.
0,7

0,6
The association between low- and high-fat dairy consumption and risk for
stroke in Swedish men (n=74,961, 10 y follow-up), grouped according to
consumption fifths (lowest = reference, RR = 1). Adjustments: e.g., age,
smoking, alcohol use, exercise, disease history, food consumption,
consumption of other dairy.

Larson et al. Stroke 2012;43:1775-80

 Dairy consumption and type 2 diabetes

1,1
1
0,9
RR
0,8
0,7
0,6
0,5
0 100 200 300 400 500 600
The association between diary consumption (g/day) and type 2
diabetes in cohort studies. Meta-analysis.

Gao ym. PLOS ONE 2013; 8: e73965 18.2.2021 26

The research questions:

Health effects associated with foods characteristic of the Nordic diet: a systematic
literature review. Agneta Åkesson, et al. Food & Nutrition Research 2013.

1. What is the effect of potato consumption on CVD/CHD incidence and

mortality, type 2 diabetes incidence and intermediate biomarkers of diabetes,
and inflammatory factors in the general population?

2. What is the effect of berry consumption on CVD/CHD incidence and mortality,

type 2 diabetes incidence and intermediate biomarkers of diabetes, and
inflammatory factors in the general population?

3. What is the effect of whole-grain consumption on CVD/CHD incidence and

mortality, type 2 diabetes incidence and intermediate biomarkers of diabetes,
and inflammatory factors in the general population?

4. What is the effect of milk and milk product consumption on CVD/CHD

incidence and mortality, type 2 diabetes incidence and intermediate biomarkers
of diabetes, and inflammatory factors in the general population?

5. What is the effect of red and processed meat consumption on iron status in
children, adolescents, and women of childbearing age?
18.2.2021 27
Health effects associated with foods characteristic of the Nordic diet: a systematic
literature review. Agneta Åkesson, et al. Food & Nutrition Research 2013.

To conclude, there was not enough evidence to draw any conclusions regarding
the health impact of potatoes and berries based on this SR.

There was probable evidence (moderate-grade) that whole-grain intake was

protectively associated with type 2 diabetes and CVD.

This SR also found suggestive evidence (low-grade) that dairy consumption was
associated with decreased risk of type 2 diabetes and with increased risk of
prostate cancer.

There were too few studies to draw any conclusions regarding red meat intake
and CVD risk. In addition, the WCRF/AICR concludes that red meat and
processed meat is a convincing cause of colorectal cancer.

This SR revealed the need for more high-quality studies of the specific features of
the Nordic diet.

18.2.2021 28
18.2.2021 29
 Pohjoismaiset ruokasuositukset 2012/2013

Rajoita Muuta Lisää

Lihavalmisteet, Vaalea vilja  täysjyvävilja Kasvikset,
punainen liha Voi, voita sisältävät palkokasvit
(Runsaasti) lisättyä levitteet  kasviöljy, Hedelmät ja marjat
sokeria sisältävät kasviöljypohjaiset levitteet
Kalat ja muut
juomat ja ruoat Rasvaiset maitovalmisteet merenelävät
 vähärasvaiset tai
Suola Pähkinät, mantelit
rasvattomat maito-
Alkoholi valmisteet ja siemenet

18.2.2021 30
18.2.2021 31
Irish Food Pyramid

18.2.2021 32
Swiss Food Pyramid

18.2.2021 33
 Belgian Food Pyramid

http://www.eufic.org/en/healthy-living/article/food-based-dietary-
guidelines-in-europe 18.2.2021 34
Spanish Food Pyramid

18.2.2021 35
 German Food Pyramid

http://www.dge.de/ernaehrungspraxis/vollwertige-
ernaehrung/lebensmittelpyramide/

18.2.2021 36
 TÄYSIN ALUSTAVA OMA (MF) HARJOITELMA RUOKAPYRAMIDIKSI
- Voisiko se olla näinkin?

Proteiinilähteet Rasvan lähteet Hiilihydraattien lähteet

50 g 500 g
25 g

40 g 25 g 100 g

30 g 60 g
25 g
20 g 60 g
15 g 0-5 g
15 g

18.2.2021 37
 Energiaravintoaineiden saantisuositukset
• Perustuvat pääosin väestötutkimusten
(seurantatutkimukset, poikkeuksellisesti joskus
poikittaisotokset) ja satunnaistettujen
interventioiden tuloksiin

• Aina ei syy-seuraussuhdetta voi tutkimuksissa täysin

varmasti selvittää (esim. havainnot, jotka perustuvat
pääosin väestötutkimuksiin)

• Päätöksenteko tapahtuu aina parhaimman

käytettävissä olevan tiedon perusteella (”best
available evidence”)

• Tutkimuksia tulkittaessa ja suosituksia asetettaessa

on pohdittava mm. ruoankäytön kulttuurisia eroa
(esim. lihan tai maidon käyttömäärä)
www.helsinki.fi/yliopisto 18.2.2021
18.2.2021 39
 Ruoankäytön ja ravintoaineiden saannin
merkitys sydänsairauksien riskille
seurantatutkimuksissa (meta-analyysi ajalta
1950—2007)
Riski pienenee (RR<1) Ei näyttöä Riski suurenee (RR>1)
Kertatyydyttymätön Rasvan kokonaissaanti Transrasva
rasva
Tyydyttynyt rasva Glykemiaindeksi
Välimeren dieetti
Monityydyttymätön Glykemiakuorma
Pähkinät rasva
Kala, kalarasvat Länsimainen ruokavalio
Täysjyvävilja Liha
Vihannekset ja hedelmät Kananmuna
Kuitu Maito

Mente ym. Arch Intern Med 2009;169:659-69

18.2.2021 40
18.2.2021 41
 Tyydyttynyt rasva ja sairastavuus/kuolleisuus

1,6
Sepelvaltimo-
Kuolleisuus tautikuolleisuus
1,4 sydämen ja
verenkierron
1,2 sairauteen
T2D
Vaara-
suhde 1
Sepelvaltimo-
Kokonais- Aivo-
0,8 kuolleisuus tauti, yht.
infarkti
0,6

0,4
Tyydyttyneen rasvan saannin itsenäinen yhteys sairauksiin
pitkittäisissä väestötutkimuksissa meta-analyysin mukaan

De Souza ym. BMJ 2015;351:h3978

 Transrasva

Sokeri, vaalea vilja

Täysjyvävilja

Kertatyydyttymätön rasva

Monityydyttymätön rasva

-30 -25 -20 -15 -10 -5 0 5 10

Riskin muutos (%)

Pitkittäisistä väestötutkimuksista koostettu malli, joka kertoo kuinka

paljon sepelvaltimotaudin riski muuttuu, jos 5 E% tyydyttynyttä rasvaa
43 (10—15 g) vaihdettaisiin vastaan energiamäärään eri tyyppisiä hiili-
hydraatteja tai rasvoja
18.2.2021 43

Li ym. J Am Coll Cardiol. 2015;66(14):1538-1548

Havaintoja rasvasta ja terveydestä (pääasiassa SVT, T2D, kuolleisuus)
tuoreiden katsausten mukaan
Rasva kokonaissaanti ei ole yhteydessä
terveyteen
Tyydyttyneellä rasvalla ei ole itsenäistä
yhteyttä (vaikutusta) terveyteen
Tyydyttyneen rasvan vaihtaminen
tyydyttymättömään edistää terveyttä,
mutta vaihto hiilihydraatteihin ei
Yksittäisten rasvahappojen yhteys
terveyteen vaihtelee (myös esim.
tyydyttyneiden välillä)
Liha saattaa olla tyydyttyneen rasvan
lähteenä maitovalmisteita haitallisempi
Juusto on voita edullisempi
kolesterolimetabolian kannalta
Schwab ym. 2014; Schwingshack &
Hoffman: Lipids Health Dis 2013;
Chowdhury ym. Ann Intern Med 2014;
Schwab ym. 2014; Siri-Tarino ym. Am
J Clin Nutr 2010
Sanders: Proc Nutr Soc 2014; Schwab
ym. 2014; Schwingshack & Hoffman:
Lipids Health Dis 2014 ;Hooper ym.:
Cochrane Database Syst Rev 2012
Forouhi ym.: Lancet Diabet
Endocrinol 2014
Chen ym.: 2014; O’Sullivan ym.: Am
J Publ Health 2013; Micha ym.: Curr
Atheroscler Rep 2012
Huth & Park: Adv Nutr 2012
18.2.2021 44
 Energiaravintoaineiden pohjoismaiset
saantisuositukset ja saanti Suomessa

NNR NNR NNR 2012 Saanti

2004 2012 (suunn.) 2012

Rasvan kokonaissaanti, E% 25—35 (25—40) 32—33 36

Tyydyttynyt rasva, E% n. 10 < 10 15

Kertatyydyttymätön rasva, E% 10-15 10—20 14
Monityydyttymätön rasva, E% 5-10 5—10 7
Proteiinit, E% 10-20 10—20 15 (18)a 18
Hiilihydraatit, E% 50-60 (45—60) 52—53 45
Sakkaroosi, E% < 10 < 10 10
Ravintokuitu, g 25-35 > 25—35 >3 g/MJ 21

a = vanhukset Suositukset: NNR 2004, NNR 2012 (painossa)

Saanti: Finravinto 2012 –tutkimus (painossa)
 Effect on Caries of Restricting Sugars Intake:
Systematic Review to Inform WHO Guidelines

• From 5,990 papers identified, 55 studies were eligible – 3

intervention, 8 cohort, 20 population, and 24 cross-sectional.

• Of the studies, 42 out of 50 of those in children and 5 out of 5 in

adults reported at least one positive association between sugars
and caries.

• There is evidence of moderate quality showing that caries is lower

when free-sugars intake is < 10% E. With the < 5% E cutoff, a
significant relationship was observed, but the evidence was judged
to be of very low quality.

Moynihan & Kelly. J Dent Res 2014;93(1):8-1

18.2.2021 46
 Dietary sugars and body weight: systematic
review and meta-analyses of randomised
controlled trials and cohort studies
Sokerinsaannin muutoksen vaikutus aikuisten kehonpainoon
interventiotutkimuksissa

Muutos Tutki- D paino (kg) Sokerinsaannin

muksia korkealle sokerin ryhmäero
sannnille
Vähennys 5 0,80 (0,29—1,21) 8—11 E% (3 tutkim),
muut 1—3 E%
Lisäys 8 0,52 (0,14—0,89) 14—21 E% (7
<8 viikkoa tutkim.), muut 7 E%
Lisäys, 2 2,73 (1,68—3,78) 14 (26 viikkoa) —23
10—26 viikkoa E% (10 viikkoa)

TeMorenga et al. BMJ 2012;345:e7492 18.2.2021 47

 Dietary sugars and body weight: systematic
review and meta-analyses of randomised
controlled trials and cohort studies

• Trials in children, which involved recommendations to reduce intake

of sugar sweetened foods and beverages, had low participant
compliance to dietary advice; these trials showed no overall change
in body weight.

• However, in relation to intakes of sugar sweetened beverages after

one year follow-up in prospective studies, the odds ratio for being
overweight or obese increased was 1.55 (1.32 to 1.82) among groups
with the highest [= daily consumption] intake compared with those
with the lowest intake.

TeMorenga et al. BMJ 2012;345:e7492 18.2.2021 48

 Systemaattinen katsaus, Sonestedt ym. 2012
Does high sugar consumption exacerbate
cardiometabolic risk factors and increase the risk of
type 2 diabetes and cardiovascular disease?
• 2743 abstraktia  17 tutkimusta lopullisessa analyysissä (15
prospektiivista kohorttitutkimusta 2 satunnaistettua
interventiota; aikuisia tutkittavia)

• Runsas sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö ennustaa

suurempaa tyypin 2 diabeteksen riskiä  näytön aste:
todennäköinen (probable); 4/6 kohorttitutkimuksesta tuki
näyttöä

• Muut altiste- ja vastemuuttujat (esim. kuolleisuus, sydän- ja

verisuonitautisairastuvuus, riskitekijät, jne.): ei näyttöä.

• Kaikki muut ”niputettuna”: 13 suurempi riski, 19 NS, 3

pienempi
NNR5 vit D NNC 2012 riski www.helsinki.fi/yliopisto 49
 Sokeroidut virvoitusjuomat ja T2D ilmaantuvuus
3,5

2,5
Vaara-
2
suhde Yhdistetty
1,5

0,5
Meta-analyysi prospektiivisista kohorteista sokeroitujen virvoitusjuomien käytön ja
tyypin 2 diabeteksen välisestä yhteydestä (ylimmän ja alimman ryhmän vertailu).
Jokainen piste edustaa yhtä tutkimusta (x, 95 % CI); eniten oikealla olevassa on
yhdistetty analyysin kaikkien tutkimusten tulokset.
18.2.2021 50
Hu FB. Obes Rev 2013;14:606—19
Fruktoosi ja maksan rasvoittuminen (NAFLD)?

• Fruktoosi on substraatti rasvasynteesille (rotilla n. 60 %

rasvoista, ihmisellä 1 %)

• >50 g fruktoosia/pv  aterian jälkeinen triglyseridipitoisuus

veressä nousee (Livesey & Taylor, Am J Clin Nutr 2008)

• Meta-analyysi fruktoosista ”syöttötutkimuksissa” (Chiu ym.

Eur J Clin Nutr 2014;68:416—23)
• (7 isokalorista, 6 hyperkalorista, kesto 1—10 vk,
fruktoosin määrä 10—35 E%)
• Fruktoosi suurensi maksan sisäistä lipidipitoisuutta
(0,45; 95 % CI: 0,18—0,72) ja alaniini aminotransferaasin
entsyymiaktiivisuutta (4,94; 0,03—9,85) vain
hyperkalorisissa dieeteissä

18.2.2021 51
Vitamiinien saantisuositus aikuisille (31—60 v.), NNR 2012

Suositus, Suositus,
miehet naiset
A-vitamiini, mg 900 700
D-vitamiini, mg 10 10
E-vitamiini, mg 10 8
Tiamiini, mg 1,4 1,1
Riboflaviini, mg 1,7 1,3
Niasiini, mg 19 15
Pyridoksiini, mg 1,6 1,6
Folaatti, mg 300 300/400
B12-vitamiini, mg 2 2
C-vitamiini, mg 75 75

Saanti: Finravinto 2007,25-64 v., KTL.

Suositus: NNR 2004 31-60 v. 18.2.2021
Eräiden kivennäisaineiden saantisuositus aikuisille
(31—60 v.), NNR 2012

Suositus, Suositus,
miehet naiset
Suola (NaCl), g 6 6

Kalium, g 3,5 3,1

Fosfori, mg 600 600

Kalsium, mg 800 800

Magnesium, mg 350 280

Rauta, mg 9 15/9

Seleeni, mg 60 50

Saanti: Finravinto 2007,25-64 v., KTL.

Suositus: NNR 2004 31-60 v. 18.2.2021
 Suojaravintoaineiden saantisuositus

Tasapainotutkimukset ja kineettiset Minimisaanti

tutkimukset: puutosoireiden puuttuminen (esim. C-vit 10 mg/vrk)

Kineettiset tutkimukset, epidemiologiset

Keskimääräinen tarve
tutkimukset, satunnaistetut koeasetelmat:
(esim. C-vit 60 mg/vrk)
saannin ja terveyden väliset yhteydet

Varmuusmarginaali: saanti, joka kattaa Saantisuositus

tarpeen lähes kaikilla terveillä ihmisillä (esim. C-vit 75 mg/vrk)
ja suojaa pitkäaikaissairauksilta

www.helsinki.fi/yliopisto
 AI (adequate intake)
RI (recommended intake)
UL (Upper Level)

(Suoja)ravintoaineen saannin ja terveyden välinen yhteys

(Lähde: NNR 1996) 18.2.2021 55
Suojaravintoaineiden suosituksen
määrittyminen

Recommended
intake (RI)

2 SD 2 SD

Keskimääräinen Saanti-
tarve suositus
www.helsinki.fi/yliopisto
vitD S-25OHD
7,2 50,0
10 55,2
15 65,8 18.2.2021 57
Uudet D-vitamiinin saantisuositukset (µg/pv)

Naiset ja miehet
Suositus(RI)
2-60 v. 10
61-74 v. 10
> 75 v. 20

Keskimääräinen tarve AR 7,5

2,5
Saannin alaraja LI
100
Saannin yläraja UL

NNR5 vit D NNC 2012 www.helsinki.fi/yliopisto 58

 Päivitetyt D-vitamiinin saantia ja lisätarvetta
koskevat suositukset (VRN 2014)

Suositeltava Lisätarve (ruoasta saatavan

Ikäryhmä
kokonaissaanti D-vitamiinin lisäksi
2 vk. - 2 v. 10 µg/vrk 10 µg/vrk ympäri vuoden

2 - 17 v. 10 µg/vrk 7,5 µg/vrk ympäri vuoden

18 - 60 v. 10 µg/vrk 10 µg/vrk tarvittaessa

61 - 74 v. 10 µg/vrk 10 µg/vrk tarvittaessa

≥ 75-v. 20 µg/vrk 20 µg/vrk ympäri vuoden

Raskaana olevat ja
10 µg/vrk 10 µg/vrk ympäri vuoden
imettävät naiset

18.2.2021 59
 D-vitamiinin saanti Suomessa 2007 ja 2012 (µg/pv)

µg/pv Ruoka Vit.lisät

25 60 %
Miehet Naiset saannista:
20
15
10
5
0
2007 2012 2007 2012
THL: Finravinto 2007 ja 2012 www.helsinki.fi/yliopisto 60
 Exercise and vitamin D (20 µg/d) in fall prevention
among older women: a randomized clinical trial.

100

90
S250HD

80

70

60
Baseline 6 months 12 months 18 months 24 months

Mean changes (95 % CI) in S-25(OH)D-concentrations in

409 home-dwelling women 70 to 80 years old
Uusi-Rasi et al. JAMA Intern Med 2015;175:703-11.
www.helsinki.fi/yliopisto 61
 FinRavinto 2017 (Valsta ym. 2018, THL),
energiaravintoaineiden saannit aikuisilla

Ravintoaine Suositus Saanti, N Suositusten Saanti, M Suositusten

mukaisesti, N mukaisesti, M
Proteiini 10—20 E% 17,5 E% 85 % 18,0 E% 77 %
Hiilihydraatit 45—60 E% 42,5 E% 31 % 41,3 E% 27 %
Sakkaroosi <10 E% 8,9 E% 68 % 7,8 E% 78 %
Kuitu 25—35 g 20 g/vrk 21 % 22 g/vrk 27 %
Rasva 25—40 E% 37,7 E% 68 % 38,7 E% 65 %
SFA <10 E% 14,4 E% 6% 15,1 E% 3%
MUFA 10—20 E% 14,3 E% 96 % 14,6 E% 98 %
PUFA 5—10 E% 6,9 E% 89 % 6,8 E% 95 %
SFA = tyydyttynyt (”kova”) rasva; MUFA = kertatyydyttymätön rasva; PUFA
= monityydyttymätön rasva
18.2.2021 62
 FinRavinto 2017 (Valsta ym. 2018, THL),
suojaravintoaineiden saanteja vuorokaudessa

Ravintoaine Saanti, N Suositusten Saanti, M Suositusten

mukaisesti, N mukaisesti, M
D-vitamiini 10 mg 42 % 13 mg 66 %
Folaatti 222 mg 5% 247 mg 21 %
C-vitamiini 111 mg 75 % 98 mg 62 %
Suola (kaikki) 6,4 g 14 % 8,7 g 2%
Suola (ei alirap.) 6,9 g 4% 9,5 g 0,2 %
Kalsium 984 mg 74 % 1182 mg 81 %
Magnesium 337 mg 76 % 404 mg 69 %
Rauta 10 mg 3* / 54 % 11 mg 77 %
Sinkki 10 mg 91 % 13 mg 87 %
* 18—45 v. / 46—74 v.
18.2.2021 63
 FinRavinto 2017: eräiden ravintoaineiden ja lihan saanti
vs. suositukset (vihreä = suositusten rajoissa; punainen =
yli tai alle suositusten)

Miehet Naiset

Suola

SFA

Liha

Kuitu

Hiilihydraatit

Proteiini

Sakkaroosi

0 20 40 60 80 1000 20 40 60 80 100

18.2.2021 64