LAPUAN LIIKKEEN JOHTO.

V. Herttua. Vihtori Kosola. I. Koivisto.

L A P U A N LAKI
 ARVO KOKKO

LA P U A N LA K I
TALONPOIKAISLIIKE SUOMESSA
V. 1 9 3 0

I
,,Jos emme missään tapauk-
sessa saisi tehdä muuta kuin mi-
kä on lain kirjaimen mukaista,
voitaisiin koko kansalta kaula
katkaista sillä aikaa kun lähe-
tämme noutamaan lain säätä-
jää."
OLIVER CROMWELL

Kustantaja:

TIETO KUSTANNUS OY.

Huopalahti
Kaikki oikeudet pidätetään.

Copyright 1930
by
.4. Kokko
All rights reserved.

Kuvat valokuvannut
Poutiainen ja Studio-Alppila.

SUOMALAINEN PAINO OY.

H:ki, Huopalahti 1930.
 Jokaisen valtion vaiheissa voi-
pi sattua tapauksia, jolloin sen elin-
intressit jossain määrin vaativat kir-
joitetun lain muotovaatimusten syr-
jäyttämistä," lausuu valtio-oikeuden
prof. R. Erich teoksessaan „Valtio-
sääntöjen säätäminen ja muuttami-
nen." Tällaisen kansan elinintres-
sejä koskevan kysymyksen eteen
on Suomen kansa nyt joutunut, kun
koko itsenäisyytemme ajan Neuvos-
to-Venäjältä johdettu valtion ja yh-
teiskunnanvastainen sekä maanpetok-
sellinen kommunistinen liike on le-
vinnyt kaikkialle maassamme, eikä
valtiovallan käytettävänä ole ollut tar-
peeksi tehokkaita keinoja sen rikok-
sellista toimintaa estämään.
Kommunisminvastainen Lapuan lii-
ke on alkuvoimainen, yhteiskunnassa
itsestään syntynyt kansanliike. Ennen
kuin kuitenkaan sellaiset kansanliik-
keet puhkeavat esiin, täytyy niiden
epäkohtien, joita ne syntyvät poista-
maan, olla huomattavan räikeitä, kan-
san oikeudentuntoa syvästi loukkaa-
via ja laadultaan sellaisia, että ne
uhkaavat kansan vapautta ja sen tär-
keimpiä elinehtoja. Monasti saattaisi
kansanliike, jonka ilmenemistapa on
lain muotoa enemmän tai vähemmän
syrjäyttävä, käydä tarpeettomaksi, jos
5
epäkohdat lainsäädännössä tai maan
hallinnossa olisi aikanaan voitu valti-
on toimesta poistaa. Lain kirjainta
syrjäyttävä, kansan oikeudentunnon
vaatimuksia toteuttava liike voi johtua
myöskin puutteellisuuksista itse val-
tiosäännössä, etenkin silloin, kun se
antaa eduskunnalle sellaisen vallan, jo-
ka oleellisesti kuuluu vastuunalaiselle
hallitukselle.
Meillä pesiytyneen kommunismin
vaarallisuus yhteiskunnalle ei ilmene
yksinomaan sen valtiopetoksellisessa ja
yhteiskuntajärjestystä tuhoamaan pyr-
kivässä luonteessa, joka on aatteel-
lista laatua, vaan vahingoittaa se sel-
västi myös sekä yhteiskunnan että
valtion aineellisia etuja. Kommunis-
tien harjoittama työmaaterrori, joka
on saanut sosialidemokraattienkin
myötämielisen hyväksymisen, on ol-
lut kansalaisten perustuslain heille ta-
kaamien oikeuksien jatkuvaa louk-
kaamista. T ä m ä törkeä, kommunis-
min myrkyttämän työväestön keskuu-
dessa tavaksi muuttunut, työmaaterro-
ri ja kaikenlainen sabotaashi alentaa
luonnollisesti työn tuottoisuutta. N.s.
korpilakot, joita kommunistit järjesti-
vät lukuisasti esim. v. 1928, saavat
aikaan vahinkoa koko kansantalou-
delle. Vielä on mainittava kommunis-
 min uskonnon vastainen, Jumalaa ja
kaikkia hyviä tapoja, isiltä perittyjä
oikeuskäsitteitä ja siveellisyyttä pilk-
kaava, tuhoava toiminta. Suomalai-
nen talonpoika on aina ollut uskon-
nollinen, vakavamielinen, lakeja ja hy-
viä tapoja arvossa pitävä. Kommu-
nismin saarnaama, kaikki alentava
kevytmielisyys, joka on sekä välilli-
sesti että välittömästi suuresti lisän-
nyt rikollisuutta ja huliganismia, on
sille vierasta ja vastenmielistä. Täs-
säkin suhteessa on kommunismi siis
osoittautunut hyvin vaaralliseksi, sa-
manlaiseksi kuin yhteiskunnan ja val-
tion taloudellisten etujen näkökulmas-
ta katsottaessa.
Joskin Neuvosto-Venäjältä johdetun
kommunistisen kiihoitustyön turmiolli-
suus ja rikoksellinen luonne on kiis-
tämätön tosiasia, ja sellaisena kansan
elinvoimaisuutta ja tulevaisuutta mitä
suurimmassa määrässä uhkaava vaa-
ra, eivät vastaavat olosuhteet jonkun
muun kansan keskuudessa olisi e h k ä
synnyttäneet yhtä voimakasta vasta-
vaikutusta kuin mitä Lapuan liike on.
Samanlaiset syyt eivät historiassa saa
aikaan aina samanlaista seurausta.
Ovathan suuretkin kansat alistuneet
sortoon, vaikka olisivat sen voineet
päättävällä esiintymisellä torjua.
Tässä suhteessa voidaan sanoa, että
kansakunnan elinvoima ei ole suin-
kaan mitattavissa sen mukaan miten
vapaamielisiä tai ei-vapaamielisiä la-
keja sen lainsäädäntöelimet ovat saa-
neet aikaan, vaan siitä, onko kansa
kyennyt kehittämään kylliksi voimak-
kaan vapauden- ja oikeudentunnon,
sillä kaiken oikeuden alku ja voiman-
lähde on yhteiskunnassa itsessään.
Kansan luonne, tavat ja oikeuskäsi-
tys ovat tässä määrääviä tekijöitä.
6
Ruotsissa ja Suomessa on talonpoika
aina ollut vapaa eikä se ole isiltä peri-
tyn vapautensa loukkausta tai uhkaa
missään muodossa sietänyt. Muista-
k a a m m e vain miten Taalainmaan ta-
lonpojat nousivat Engelbrekt Engel-
brektinpojan johdolla v. 1434 tanska-
laisten sortoa vastaan sekä miten
Kustaa Vaasa sai Taalainmaan sekä
muun Ruotsi-Suomen talonpoikaisvä-
estön tuen vapauttaessaan valtakun-
nan Tanskan alamaisuudesta ja sen
kuninkaan Kristian II:sen hirmuval-
lasta. Talonpoika sai ottaa Ruotsissa
ja Suomessa osaa kuninkaan vaaliin,
lainsäädäntöön, vieläpä tuomiovallan
käyttöönkin. Talonpoikien kuninkais-
sa käynnit antoivat heille myös oi-
keuden tuoda esiin maakunnan tar-
peita ja huolia. Että maata puhdista-
va vyöry kommunismin lakaisemi-
seksi alkoi Suomessakin juuri talon-
poikien keskuudessa, on sen vuoksi
hyvin ymmärrettävää. Kun maan va-
pautta uhataan, uskontoa pilkataan ja
kansan elinehtoja loukataan, silloin
on talonpoika valmis käymään tekoi-
hin, jotka asettavat valtion ja yhteis-
kunnan vastaiselle toiminnalle kestä-
vän sulun.
Tässä valossa on katsottava Lapu-
alla alkanutta talonpoikaisliikettä. Se
on mitä suurimmassa määrässä val-
tion yhtenäisyyttä ja eheyttä tukeva
liike, vaikkakin se syistä, joihin jo
edellä on viitattu, ei isänmaallisiin
päämääriin pyrkiessään ole voinut aina
tarkasti noudattaa lain kirjaimellista
muotoa.
Mutta sen päämäärä on tinkimätön:
R i k o l l i n e n , v a p a u t t a m m e uh-
kaava k o m m u n i s m i on kai-
kissa ilmenemismuodois-
saan Suomesta hävitettävä!
 HISTORIALLISTA
Maantieteellisen asemansa, ympä-
röivien olosuhteiden vuoksi, ei kan-
samme ole saanut mitään ilmaiseksi
tai edes helpolla työllä. Koko his-
toriamme on kertomusta sitkeästä,
hellittämättömästä kamppailusta ka-
rua maata, luonnon esteitä, vilua,
nälkää ja köyhyyttä vastaan. Kaik-
ki saavutukset ovat kalliisti ostettu-
ja ja siksi arvokkaampia kuin mitä
ne muuten olisivat. Sen vuoksi niistä ei
olla myöskään valmiit luopumaan, ei
edes niitä toisten kanssa jakamaan.
Pieninkin yritys tähän suuntaan synnyt-
tää yleisen vastustuksen, puolustus-
tahdon henkeen ja vereen saakka.
Näin on laita, olipa kysymys mistä
hyvänsä omaan työhömme, esi-isiem-
me perintöön tai saavutettuihin lail-
lisiin oikeuksiimme kuuluvasta. Kun
esim. 1600-luvun lopulla puolalaissyn-
tyinen kuningas Sigismund koetti puo-
liksi väkivaltaisin keinoin kääntää
kansan takaisin sen jo hylkäämään
katoliseen uskoon ja hänen käskyn-
haltijansa Suomessa, Klaus Fleming,
harjoitti talonpoikia kohtaan häikäile-
mätöntä, laitonta mielivaltaa, ei kansa
siihen alistunut, vaan nousi aseelli-
seen vastarintaan, joka taistelu siinä
käytettyjen aseiden takia on saanut
nuijasodan nimen. Vaikka tämä tais-
7
TAUSTAA.
telu päättyikin tappioon, saattoi se
vallanpitäjät huomaamaan kuinka vaa-
rallista on yliolkaisesti suhtautua kan-
san oikeuksiin ja toivomuksiin; seu-
raavat vallanpitäjät varoivatkin uusi-
masta Flemingin erehdyksiä.
Tällä taistelulla oli enemmänkin
kantavuutta. Se synnytti lujan puo-
lustus- ja taistelutahdon uskon ja oi-
keuksien puolesta. Kun Kustaa II
Aadolf kutsui valtakuntansa miehiä
taisteluun Skandinavian ja Suomen-
kin vapautta uhkaavaa katolista vyö-
ryä vastaan 30-vuotisessa sodassa, seu-
rasivat nämä empimättä kuningas-
taan. Historioitsija ei liene niinkään
väärässä sanoessaan: „Se verinen aal-
to, joka vyörytti paavilaisuuden ta-
kaperin Reinin ja Tonavan rannoille,
oli väreenä alkanut P o h j a n m a a n ne-
voilla ja Rautalammin jylhillä vesillä".
Maantieteellisen asemansa vuoksi
on m a a m m e joutunut olemaan vuosi-
satojen aikana lännen rajavartija itää
vastaan. T ä m ä n vuoksi se on tullut
tuntemaan monin verroin paremmin
kuin suojatummassa asemassa olevat
maat, mikä vaara sitä on jatkuvasti
idästä uhkaamassa. Ison vihan onne-
ton aika 1700-luvun alussa, jonka
muisto on säilynyt pöyristyttävinä
kertomuksina kansan suussa nykypäi-
 viin saakka, on tässä suhteessa vielä-
kin varottavana esimerkkinä. Olihan
m a a m m e silloin venäläisten melkein
autioksi hävittämää erämaata, jonka
asukkaista suuri osa oli surmattu tai
viety sotavangeiksi ja orjiksi Venä-
jälle, jälelle jääneiden piileksiessä kuin
turvattomat metsän eläimet synkkiin
saloihin kyhäämissään piilopirteissä.
T ä m ä n a j a n kamalat kokemukset ovat
juurruttaneet kansaamme tietoisuuden,
että itäinen naapuri on perivihollisem-
me, jonka suhteen täytyy olla alin-
omaan varuillaan, jos mieli säilyttää
kansallisen olemassaolon.
Kansamme elpyi ison vihan hävitys-
ten jälkeen suhteellisen nopeasti. Se
oli siksi elinvoimainen, etteivät mo-
nien sotien kovat ajat kyenneet sen
elintarmoa lannistamaan. Venäjän yh-
teyteen jouduttuaan oli siltä monessa
suhteessa katkaistu itsenäisen kulttuu-
rin kehittämismahdollisuudet. Mutta
sen henkinen elämä kehittyi ja ver-
soi voimakkaasti niissä rajoissa, mis-
sä se oli mahdollista. Muistakaam-
me vain millainen henkiseen elämään
syvästi vaikuttava kansanliike oli Poh-
janmaalta ja Pohjois-Savosta alkanut,
yli maan levinnyt herännäisyys, joka
antoi kansalle voimaa ei ainoastaan
luomaan kansallisen henkisen ja ai-
neellisen kulttuurin, vaan myös puo-
lustamaan sitä tarpeen vaatiessa. Kan-
samme kehittyi isiensä uskoa kunni-
oittavaksi ja hallitsijavaloin vahvistet-
tujen perustuslakiensa suomaa ase-
maansa tiukasti puolustavaksi kansak-
si. N ä m ä ominaisuudet olivatkin sit-
temmin tarpeen, sillä kansaamme idäs-
tä uhkaava vaara ei ollut suinkaan
vähentynyt, vaikka se olikin muutta-
nut muotoaan, eikä sen olemassaoloa
joka aika huomattu.
8
Se, että m a a m m e sai elää viime
vuosisadalla eräitä sellaisia vuosikym-
meniä, jolloin sillä ei ollut keisari-
kunnan taholta erikoista uhkaa, lie-
nee selitettävä mieluumminkin histo-
rian onnelliseksi, poikkeukselliseksi
sattumaksi. Venäjällä oli muutamia
sellaisia hallitsijoita, jotka halusivat
toteuttaa tässä puoleksi aasialaisessa
valtakunnassa (nyt bolshevikihirmu-
vallan aikana on Venäjä muuttunut,
kokonaan aasialaiseksi) jossain mää-
rin länsimaisia hallitusperiaatteita.
Mutta tästäkään ei kansallemme ol-
lut pitkäaikaista iloa. Kiihkokansalli-
nen ja panslavistinen ajatus Venäjäl-
lä sai yliotteen hallituksessa; sen
edessä olivat tsaaritkin voimatto-
mia. Vastoin hallitsijavakuutustaan
täytyi heidän vahvistaa keisarikun-
nassa suurempaa tai pienempää au-
tonomiaa tai erikoisoikeuksia nautti-
vien pienten kansojen sortoa ja oikeuk-
sien loukkaamista edistäviä lakeja ja
asetuksia. Ensimmäinen tällainen Suo-
meen kohdistuva oli n.s. helmikuun
manifesti v. 1899. Tätä seurasi sitten
lyhemmin tai pidemmin väliajoin sar-
ja samanlaisia toimenpiteitä, pysähtyen
hetkeksi v. 1905 suurlakon vaikutuk-
sesta, mutta jatkuen sitten taas entis-
tään uhkaavampina.
Kansamme isänmaallisen väestön
suhtautuminen näihin toimenpiteisiin
oli itsestään selvä. Kun vapaus ja
kansallinen olemassaolo oli aikaisem-
min saatu suojelluksi ja säilytetyksi,
ei niitä nytkään voitu viholliselle luo-
vuttaa. Aluksi koetettiin hoitaa puolus-
tautumistaistelua laillisin keinoin, pas-
siivisen vastarinnan tietä. Mutta kun
yli puolimiljoonaa allekirjoitusta kä-
sittävä suuri kansalaisadressi, kuuluisa
laillisuustaistelu ja ulkomaisten oikeus-
oppineiden y.m. vaikutus- ja arvoval-
taisten henkilöiden vetoomukset tsaa-
riin eivät auttaneet, heräsi väkisinkin
rohkeimmissa, kaukonäköisemmissä ja
kansojen historiaa tarkemmin tutki-
neissa henkilöissä aktiivisen vastarin-
nan ajatus. Alettiin käsittää, ettei
Suomenkaan kansalla ole muuta tie-
tä vapauteen ja itsenäisyyteen kuin
avoin aseellisen taistelun tie. T ä m ä n
suunnan ensimäinen ilmaus oli Voi-
maliitto. Maailmansodan kestäessä se
johti jääkäriliikkeeseen, jolla oli rat-
kaiseva osuus vapaustaistelumme on-
nelliseen päätökseen.
Itsenäisyytemme oli siis verellä os-
9
tettava. Jokainen neliökilometri tätä
maata on isänmaan ja kotien puolesta
kaatuneiden uhriverellä pyhitetty.
Uskontomme, lakimme, henkiset ja
kulturelliset arvomme ovat sitkeällä
työllä ja taistelulla säilytetty. Niitä
ei voida enää saattaa uhan alaisiksi.
Jokainen vaaranuhka synnyttää levot-
tomuutta, nostattaen puolustusliik-
keen joko vallanpitäjien johdolla,
tai, jos nämä eivät huomaa ajoissa
vaaraa tai annettua hälyytysmerkkiä,
ryhtyen niiden johdosta tarpeellisiin
toimenpiteisiin, itsestään heräävänä
kansanliikkeenä. Niinkuin taas näinä
päivinä on tapahtunut.
 KOMMUNISMIN LEVENEMINEN MAASSAMME.

Nykyaikaisen, s. o. jos tahdomme tien keskuskomitean hyväksi. Kun

sanoa oppi-isänsä Karl Marxin mu- sitten bolshevikien vallankaappaus
kaan, marxilaisen kommunismin syn- marraskuussa 1917 onnistui, ryhtyivät
tymäaikana Venäjällä voitanee pi- punakaartit Venäjältä saamansa ke-
tää maailmansodan edellisiä vuosia. hoituksen mukaisesti toimenpiteisiin
Silloin Venäjällä Lenin, Trotski y.m. kaiken vallan täälläkin käsiinsä otta-
bolshevikijohtajat alkoivat levittää op- miseksi. Vain maasta kuin taikasau-
pejaan armeijaan ja sodan aikoina valla loihditun valkoisen talonpoikais-
rintamantakaisiin työläisjoukkoihin. armeijan voitokas vapaustaistelu esti
Samoihin aikoihin nämä opit levisivät näiden suunnitelmien lopullista onnis-
edelleen Suomenkin työväestön kes- tumista ja pelasti m a a m m e joutumasta
kuuteen täällä majailevan venäläisen uudelleen Venäjän valtakunnan osak-
sotaväen ja bolshevikijohtajien kans- si.
sa läheisessä kosketuksessa olevien Suomen punakapina oli alusta lop-
sos. demokraattisen puolueen va- puun saakka Venäjältä järjestetty
semmiston johtajien välityksellä ja ja johdettu. Bolshevikihallitus oli pe-
kautta. rinyt muuttumattomana myöskin
Marxilaisuuteen itsensä sokeaksi tui- tsaarinaikaisen imperialismin ja pan-
jottaneet työläisjoukot imivät kom- slavismin, eikä jaksanut sulattaa Suo-
munistiset opit itseensä niitä sen enem- men enempää kuin muittenkaan n.s.
pää arvostelematta ja niiden käyttö- reunavaltioitten itsenäistymistä, vaan
arvoa laskematta. Venäläiseen malliin ryhtyi näissä maissa kommunistisen
otettiin täälläkin järjestää tori- ja kiihoitustyön kautta valmistelemaan
mielenosoituskokouksia, ryöstöjä ja kommunistisia vallankaappauksia ja
lakkoja. Samalla alettiin perustaa puna- niiden sitten liittämistä jälleen Venä-
kaarteja m u k a järjestystä ylläpitä- jän Federatiivisen Neuvostotasavallan
mään, mutta todellisuudessa työläis- osavaltioiksi. Näitä tarkoitusperiä ei
vallankaappausta varten. Yhteyksiä ve- yritettykään edes naamioida. Trotski
näläisiin vallanpitäjiin lujitettiin. Sos. lausui, ettei ole lainkaan todistettu on-
dem. puoluetoimikunta syrjäytettiin ko suomalaisilla todellista halua itse-
työväen johdosta työ- ja sotamies- näisyyteen. Lenin oli vielä suorapuhei-
neuvostojen ja myöhemmin punakaar- sempi sanoessaan: „Me haluamme

10
Suomen takaisin valloittamista". Eikä
tätä valloituspyrkimystä ole vielä-
kään haudattu. Punakapinan epäon-
nistuminen siirsi vain sen seuraavan
toteuttamisyrityshetken tulevaan ai-
kaan.
Paitsi natsionalismia ja punaista
imperialismia, pakoittaa Neuvosto-
Venäjän vallanpitäjiä alueensa laajen-
tamispyrkimyksiin monet muutkin te-
kijät. Maailmansodan, vallankumous-
ten ja mielettömien kommunisoimis-
kokeilujen pyörteissä on entiset rik-
kaudet kulutetut, talouselämä saatet-
tu rappiolle ja luonnonrikkauksien
käytäntöön ottamiseen tarvittava si-
vistyneistö tuhottu. Ryöstöviljelyskään
ei pitemmän päälle jaksa täyttää pää-
omanvajausta. Ainoana pelastuksena
olisi vauraiden, tuotantokykyisten
maiden ryöstettäväksi saaminen.
Maailman kommunisoimista tarvitaan
senkin tähden, ettei Neuvosto-Venä-
jää ympäröivät, hyvinvoiva porva-
rillisessa hallinnossa olevat maat hou-
kuttelisi ryysyköyhälistöksi joutuneita
neuvostoalamaisia pyrkimään takai-
sin porvarilliseen valtioon heittämällä
kommunistiset valtiaat ja heidän rasit-
tavan ikeensä harhoiltaan. E r ä ä n ä te-
kijänä voi olla myöskin juutalaisko-
missarioiden kristinuskon viha, kris-
tikunnan tuhoamispyrkimys juutalaisen
maailmanvallan ja herruuden hyväksi.
Kapinan jälkeen Venäjälle paen-
neet kapinoitsijat joutuivat entistä
enemmän isännistään riippuviksi.
Johtajista muodostettiin uuden suoma-
laisen kommunistipuolueen Moskovas-
sa asuva keskusjohto, jonka tehtäväksi
jäi kominternin ja tshekan alaisena
järjestää kominternin noudattaman
kaavan mukainen aluksi maanalainen
kommunistipuolue Suomeen sekä
11
myöhemmin keksiä ja järjestää sille
myös julkiset toimintamuodot ja
osanottomahdollisuus maan lainsää-
däntötyöhön. Rivimiehistö asetettiin
tähän työhön käytettäväksi organi-
saattoreina, etappimiehiä tai, mikäli
mahdollisuuksia ilmeni, Suomeen sa-
lateitä siirtyneinä ja sinne jääneinä
paikallisina johtohenkilöinä.
Luullen vapaussodan antaneen lo-
pullisen kuoliniskun kommunismille
Suomessa, eivät hallitukset kiinnittä-
neet tarpeellista huomiota kommunis-
tipuolueen uusiin järjestö- ja työmuo-
toihin, eivätkä ryhtyneet heti tarpeel-
lisella ankaruudella sitä vastustamaan.
Tästä johtui, että kommunistipuolu-
een sekä maanalainen että myöhempi
julkinen organisatio saattoi nopeasti
ja estämättä tapahtua. Kun sen uu-
det muodot olivat suurelle yleisölle-
kin tuntemattomia, ei kansankaan ta-
holta voitu reageerata sitä vastaan,
jopa monasti ymmärtämättömyydessä
asetuttiin sitä puolustamaan ja e h k ä
avustamaankin.
Käsittääksemme kommunistipropa-
gandan monisäikeisen verkon, täytyy
meidän luoda ensin silmäys K o l -
m a n n e n (kommunistisen) Inter-
n a t s i o n a l e n eli K o m i n t e r n i n
järjestelyyn. (Taul.1.) Se on jakautu-
nut alainternatsionaaleihin, joilla kul-
lakin on oma tarkoin määritelty eri-
koisalansa. Nuoriso-internatio-
n a l e värvää j a valmistaa punaisia
rintamataistelijoita, tulevien puna-
kaartien miehistöä, n.s. punaisten
pioneerien kautta. N a i s t e n i n t e r -
n a t s i o n a l e valmistaa naisia so-
pivaksi kommunistiseen propaganda-,
järjestö- y. m. työhön. V. O. K. S. eli
yhdistys sivistyssuhteita varten ul-
 Taulukko I.
Kommunistisen III internationalen eli Kominternin järjestely.

12
komaiden kanssa. Sen tehtävänä on
älymystön bolshevisoiminen, tieteen,
taiteen ja kirjallisuuden edustajain ja
heidän tuotteittensa saattaminen suo-
peaksi kommunismille tai sen palveluk-
seen. N e u v o s t o l i i t o n y s t ä v i e n
l i i t t o o n kansainvälinen apujärjestö
suurten kansanjoukkojen kokoamisek-
si Neuvosto-Venäjää ja sen levittämiä
oppeja tukemaan. V a l l a n k u m o u k -
s e n a p u . (Kansainvälinen punainen
apu ja Kansainvälinen apu työläisille)
vetää hyväntekeväisyyden varjolla si-
vistyneistöä ja työläisiä kommunisti-
puolueiden jäseniksi. O p e t u s a l a n
työläisten internatsionale,
„F. T. E . " koettaa yhdistää opetus-
alalla työskentelevät luokkataistelun
pohjalle. Ammatillisen inter-
natsionalen tarkoitus o n saada
työläisten ammattiyhdistykset ja nii-
den varat kommunistipropagandan
käytettäväksi. Samoin osuustoi-
minnallinen internationale
osuuskunnat valmiine liikkeineen ja
varoineen T a l o n p o i k a i n inter-
n a t i o n a l e n tarkoitus on yhdis
tää talonpojat työmiesten kanssa yh-
teiseen luokkataistelurintamaan. P u-
naisten ri n tamasotilaitten
i n t e r n a t i o n a l e n nimi sanoo j o
tarkoitusperänkin. Urheiluinter-
n a t i o n a l e taas koettaa vetää ur-
heilu- ja voimistelutyön luokkataistelu-
joukkojen ensimmäiseksi harjoitus- ja
kasvatuskentäksi. Siirtomaavas-
tainen liiga koettaa kiinnittää
valtojen huomiota siirtomaihinsa jär-
jestämällä niissä levottomuuksia, ka-
pinayrityksiä ja irredentapyrinnöitä,
taatakseen sillä aikaa työrauhan val-
loissa itsessään tehtävälle kommunis-
min levittämistyölle.
Kun kukin internatsionale jakautuu
vielä mitä moninaisimpiin järjestöihin,
muistuttaa Komintern jättiläismusteka-
laa, jonka lukemattomat lonkerot ulot-
tuvat kaikkialle maailmaan, levittäen
myrkkyään sinnekin missä sitä kaik-
kein vähimmän voidaan aavistaa.
Taulut II. ja III. esittävät Suomen
kommunistisen puolueen nykyisen
järjestäytymisen. Se on melko uskol-
linen jäljennös Kominternin yleisjär-
jestelmästä. Ensimmäinen taulu esittää
puolueen yleisen järjestäytymisen,
eri linjojen kiinteän yhteyden tois-
tensa ja puolueen toimeenpanevan kes-
kuskomitaan välityksellä Kominternin,
Neuvostohallituksen ja kaikkein kor-
keimmalla olevan, Stalinin johtaman
Politbyroon (poliittisen byroon) kans-
sa. Toinen taulu osoittaa alainternatio-
nalien valtaamien tai perustamien jär-
jestöjen keskinäiset suhteet sekä alat
joilla kukin niistä toimii, samoinkuin
suhteet Kominterniin ja S. K. P:n
maanalaiseen Suomen byrooseen.
Että Suomen kommunistinen puo-
lue on vähän yli kymmenessä vuodes-
sa ehtinyt niin täydellisesti järjestäy-
tymään ja ulottamaan kommunististen
oppien levittämisen kaukaisimpiinkin
korpikyliin, on ollut mahdollista vain
tuhatlukuisista punapakolaisista saa-
dun levittäjäjoukon ja Suomen sos.
demokraattiseen puolueeseen ilman
karsintaa otettujen vapautuneitten
valtiorikosvankien avulla. Nämä sai-
vat puolueen taas kallistumaan va-
semmalle, asettamaan sen lehdistön
kommunistien toimintavapautta puol-
tamaan sekä sallimaan puolueen jär-
jestöjen kommunistista soluttamista
kunnes ne alkoivat kypsinä hedelmi-
nä tippua kommunistien haltuun. Ai-
van kuin v. 1917 aikana. Työväentalo

13
 Taulukko II.
Kommunistiset järjestöt Suomessa.

14
 Taulukko III.
Kommunistiset järjestöt Suomessa.

15
toisensa jälkeen siirtyi kommunisti-
en käsiin, samoin nuoriso-, rait-
tius-, urheilu- ja ammattiosastot sekä
lopulta ammattijärjestö kokonaisuudes-
saan. Näin saivat kommunistiorgani-
saattorit hyvän tilaisuuden maanalais-
ten ja —päällisten solujensa ja järjestö-
jensä täydentämiseen ja laajentamiseen
sos. demokraattien välisellä avustuksella
ja heidän hankkimillaan rahoilla. Orga-
nisation loppuun suoritettua perustettiin
sitten parlamentin valloittamista var-
ten julkinen kommunistipuoluekin
„Sosialistisen Työväenpuolueen" ni-
mellä sekä sanomalehtiä sen äänitor-
viksi ja oppien levittäjiksi.
Kommunismin saatua uudelleen niin
suuren jalansijan työväestössä heräsi
sos. demokraattinen puoluekin yrit-
täen palauttaa puoliksi menetetyn
johtoasemansa ja määräysvaltansa
massoihin, mutta se oh jo myöhäistä
Jyrkän taistelukannan asemasta sen
täytyi tyytyä liehakoimaan kommu-
nistien edessä sulattaa kiltisti kom-
munistien miehittämien järjestöjensä
eroaminen ja muodostaminen kilpai-
leviksi järjestöiksi, edes hieman hi-
dastaakseen jäsenmääränsä supistu-
neista kommunistien hyväksi. Se oli
jo voimaton asettamaan sulkuja kom-
munismille. Vaikka Etsivä Keskuspo-
liisi uutterasti harvensi kommunistien
maanalaisten johtajien ja etappimies-
ten rivejä, täyttyivät siten syntyneet
aukot nopeasti, joten sekään ei kyen-
nyt kommunismin kylvöä pysähdyttä-
mään. Kun sen kokoaman ainehis-
ton perusteella voitiin v.1923 todis-
taa Sosialistisen Työväen Puolue
naamioiduksi kommunistipuolueeksi,
vangita sen eduskuntaryhmä ja ju-
listaa puolue h a j o t e t u k s i Korkeimman
Oikeuden päätöksen nojalla, lamau-
16
tui puolueen julkinen toiminta vä-
häksi aikaa. Mutta ei kauaksi. Lak-
kautetun tilalle perustettiin „Työväen
ja pienviljelijäin puolue" joka lisäsi
puolueen eduskuntaryhmää enti-
sestään ja on saanut rauhassa toimia
kunnes tämän keväinen kansanliike
pyyhkäisi senkin pois muiden kom-
munististen järjestöjen mukana.
Suomen kommunistipuolue on Ko-
minternin kuuliainen käskyläinen ja
hengeltäänkin täysin isäntänsä kal-
tainen. Sen moraali on täydellistä
moraalittomuutta ja uskonnottomuut-
ta, ihmisen eläimen tasolle jälleen
alentavaa. Se kieltää ja pyrkii hävittä-
mään kaiken, mikä on koko ihmis-
kunnalle pyhää ja kalleinta: uskon-
non, kodin, perheen, valtion ja yh-
teiskunnan. Se asettaa kommunisti-
puolueen edun yksinomaiseksi
johtotähdekseen ja tekojensa mää-
rääväksi motiiviksi. Se ei halua mi-
tään uudistaa, vaan hävittää. Se kiel-
tää raamatun Jumalan. Se sallii mur-
han ja varkauden luokkahyveinä. Se
hävittää lasten rakkauden vanhem-
piinsa ja hajoittaa perheen korvaten
sen puolueella. Se julistaa vapaarak-
kautta avioliiton tilalle. Kaikki mitä
on kautta aikojen opittu pitämään ja
kunnioittamaan siveellisenä, jalona ja
esimerkillisenä, tavoittelun arvoisena,
on sille jonnin joutavaa hävitettävää
roskaa. Saman mukainen on puolu-
een muukin ohjelma ja ohjesääntö.
Se valmistelee luokkasotaa ja ja val-
lankumousta päämääränään maamme
palauttaminen punaisena neuvostotasa-
valtana takaisin Venäjän yhteyteen.
Kommunistipuolueen jokaiselle jä-
senelle on puolueohjelma, sen moraali
sitova. Kun puolueen tärkein toiminta
 tapahtuu maanalaisena, kun puolue
on laiton, tapahtuu kaikkien puo-
lue-elinten nimitys diktatoorisesti yl-
häältä päin, eikä nimitettyjen antamia
ohjeita tai tehtäviä ole lupa sivuuttaa
vaan on niitä ehdottomasti noudatet-
tava. Urkkijiensa avulla puolueen
täällä olevista uskollisimmista jäsenistä
nimitetty, puolueen toimeenpanevan
keskuskomitean välittömässä johdos-
sa oleva Suomen byroo valvoo jo-
kaisen puolueen jäsenen käyttäytymis-
tä tässä suhteessa ja rankaisee kaikki
tottelemattomuusrikkomukset.
Kommunistipuolueen johtajat ja
työntekijät kasvatetaan Venäjällä, jos-
sa on järjestetty useampia kouluutus-
muotoja sitä varten. Kommunistinen
nuorisoliitto hankkii näille riittävästi
oppilaita. Sen opintoyhdistysten järjes-
täjät salaisen lehdistön ja Venäjälle
tehtyjen opintoretkien avulla innosta-
vat nuorisoa pyrkimään näihin kou-
luihin; sotilaalliselle linjalle aikovat
punaupseerikouluihin ja agitaattoritai-
pumuksia omaavat „Vähemmistökan-
sallisuuksien" yliopistoon. Näin mene-
tellen on aina riittävästi koulutettua
väkeä reservissä pidätysten synnyt-
tämien aukkojen täydentämiseksi sekä
piiri- ja paikalliskomiteojen täyttämi-
seksi täysin „ammattitaitoisilla" joh-
tajilla.
Kommunistien parlamentaariseen
toimintaan on jo edellä viitattu. Sen
eduskuntaryhmää johtaa Suomen by-
roo ja Työväen vaalineuvosto Helsin-
gissä. Eduskuntaryhmän tehtävänä on
jarruttaa ja häiritä eduskunnassa teh-
tävää lainsäädäntö- ja yhteiskunnal-
lista rakennustyötä, estää eduskunta
antamasta hallitukselle aseita kommu-
nismia vastaan sekä käyttää eduskun-
nan puhujalavaa kommunististen kii-
17
hoituspuheiden pitämiseen. Eduskun-
taryhmän ohjelmajulkaisu on vähäi-
sin muunnoksin Kominternin ohjel-
ma, sen puhevarasto puolueen maan-
alaisen johdon laatima tai tarkista-
ma. Vuosi vuodelta ovat kommunis-
tien eduskuntakiihoituspuheet tulleet
yhä räikeämmiksi ja selväsanaisem-
miksi. Mainittakoon ainoastaan kan-
sanedustaja Asser Salon puheesta yh-
distyslain käsittelyssä viime joulukuun
9 p:nä:
„Mutta sanottakoon tässä jo suo-
raan, että S u o m e n t y ö l ä i s e t ei-
vät tule a l i s t u m a a n lain alle,
eivät tule noudattamaan tätä lakia . . .
Jos työväen muodostamia julkisia yh-
distyksiä ei hyväksytä yhdistysrekis-
teriin, eivät ne niitä sinne ilmoita,
mutta perustavat niitä siitä huolimat-
ta ja ne toimivat työväenliikkeen pää-
määrän hyväksi sen mukaisesti kuin
niihin yhdistyksiin kuuluvat katsovat
oikeaksi... E t t e t e t y ö v ä e n l i i k -
k e e s t ä , k o m m u n i s m i s t a . . . sil-
lä p ä ä s e — — — J o s te l u u -
lette tämän ja muiden tällais-
ten lakiehdotusten avulla
kommunismin lopettavanne,
niin saatte olla varmat, ettei-
vät teidän toiveenne tule
t ä y t t y m ä ä n."
T ä m ä on selvää puhetta. Ja sel-
laisia on ollut monta. Mutta siitä huo-
limatta on sama eduskuntaryhmä ai-
na uhatuksi itsensä tuntiessaan jär-
jestänyt laillisuutta ja porvarillisia lain-
käyttäjiä avukseen ja suojakseen huu-
tavia välikysymyskeskusteluja. Usein
melkoisella menestyksellä, alentaen
eduskunnan ja parlamentarismin ar-
voa kansan silmissä.
Paitsi eduskuntaa, käsittää kom-
munistien parlamentaarien toiminta,-
linja kaupunkien- ja kunnanvaltuus-
tot. Kommunististen valtuuston jäsen-
ten tehtävä on samanlainen kuin edus-
kuntaryhmän jäsentenkin. Heille an-
netuista ohjeista o t a m m e tähän näyt-
teeksi seuraavan k o h d a n :
„Kommunistien on käytettävä kun-
nallista edustusta, kuten eduskuntaa-
kin, lavana j o u k k o j e n m o b i l i -
sointiin vallankumoukselli-
seen taisteluun.
Jos kommunistit saavuttavat enem-
mistön kunnallisessa edustuksessa, täy-
tyy heidän: a) muodostaa vallankumo-
uksellinen oppositio porvarillista kes-
kushallitusta vastaan, b) tehdä kaik-
kensa hyödyttääkseen köyhintä kan-
sanluokkaa (taloudellisia toimenpitei-
tä, a s e i s t e t u n t y ö l ä i s m i l i i s i n
j ä r j e s t e l y tai ainakin yritys siihen
suuntaan j . n . e . ) , c) jokaisessa tilai-
suudessa viitata niihin esteisiin, joita
porvarillinen valtiovalta panee jokai-
sen todellisen parannuksen tielle, d)
tällä pohjalla harjoittaa päättävää val-
lankumouksellista propagandaa, s ä i k -
kymättä seurauksia valtio-
v a l l a n k a n s s a , e ) määrätyissä val-
lankumouksellisissa tilanteissa korvata
paikalliset itsehallintoelimet t y ö l ä i s -
n e u v o s t o i l l a . Täten o n kommu-
nistien koko toiminnan kunnallises-
sa edustuksessa muodostuttava osaksi
heidän työstään kapitalistisen
valtion hajoittamiseksi."
T ä m ä n kunnallisella alalla tehtävän
vallankumouksen valmistelutyön tehos-
tamiseksi ja keskittämiseksi perustet-
tiin keväällä 1930 Kommunistinen
Kunnallinen Keskusneuvosto Helsin-
kiin. Sen vaikutukset olisivat kai sel-
västi näyttäytyneet seuraavissa kun-
nallisvaaleissa, ellei tapahtunut kan-
18
sannousu olisi ehättänyt estämään
sen toimintaa alkuasteellaan.
Sotilaallinen linja etsii muotoja pu-
nakaartien perusrunkojen perustamisen
ja, mikäli mahdollista, niiden harjoitta-
miseen. Salaisissa lehdissään se antaa
harjoitusohjeita, johtajakoulutusta ja
tekee aseelliseen kapinaan yllyttävää
kiihoitustyötä. Se hankkii nuoriso ja
naisjärjestöille kasarmeissa tehtävään
kiihoitustyöhön tarvittavat julistukset
ja lentolehtiset sekä jakaa toimintaoh-
jeet. Sen johtamaa ja alaista on täällä
Neuvosto- Venäjän hyväksi suoritetta-
va sotilasvakoilu, joskin se turvallisuus
syistä antaa toisten järjestöjen suorit-
taa julkisemman työn itse pysyen sa-
lassa, astuen esiin vain tärkeimmissä
tehtävissä, joita muut eivät pysty suo-
rittamaan.
Kominternin alainternatsionaalien
työskentely sosialidemokraateilta val-
lattujen ja niitä täydentämään perus-
tettujen uusien järjestöjen avulla on
ollut hyvin tehokasta. Suurimmat tu-
lokset on saavutettu ammatillisella
linjalla (profintern). Suomen Ammat-
tijärjestö on saatu kokonaan valloil-
tetuksi kommunistien käsiin. Miten
merkityksellinen tämä järjestö on
kommunisteille, selviää seuraavista nu-
meroista: Ammattijärjestön omaisuus
on lähes 20 milj. markkaa, sen jäsen-
luku ennen sos. demokraattien siitä
eroamista yli 90,000 ja tulot viime
vuonna yli 25 milj. markkaa. Se
edustaa Työehtosopimuslain 12 § mu-
kaan myös kaikkia järjestymättömiä
työläisiä työpaikoilla työnantajien luo-
na ja solmi esim. v. 1928 sopimuksia
30,000 työläisen puolesta. Agitatio-
työn ja S. K. P:n toimeenpanevan
 keskuskomitean kanssa yhteydenpitä-
mistä varten toimivat eri ammatti-
aloilla seuraavat komiteat: puutyö-
läis-, nahkatyöläis-, metallityöläis-,
kirjaltajain-, elintarvetyöläis-, maa-
maataloustyöläis-, kuletustyöläis-, vaa-
tetustyöläis-, opetusalantyön tekijäin-,
kunnallistyöläisten-, osuustoiminnallis-
ten työntekijäin- ja terveydenhoitotyö-
Iäisten komiteat (neuvostot). Ammat-
tijärjestöjen „valistusrahaston" palk-
kaamat järjestäjät liikkuvat näiden
komiteoiden valvonnan alaisina ja
niiden antamien ohjeiden mukaisesti
kaikkialla työpaikoilla tehostaen ja
täydentäen niissä tehtävää kommunis-
tista propagandatyötä sekä järjestöl-
toimintaa. Nämä ,,valistajat" ja järjes-
täjät ovat ennen toimeensa astumis-
ta käyneet suorittamassa erikoiskurs-
seja Venäjällä, kyetäkseen ohjaamaan
ja kasvattamaan vaikutuspiirissään
olevia työläisiä täysin oikeaoppisessa
kommunistisessa hengessä. Työnsä
tehostamiseksi he vielä järjestävät
työläisten „oplintoretkiä Venäjälle, ku-
ten viime vuoden syyskuun alkupuo-
lella, josta palattuaan retkeen osallistu-
neet todistivat: „N e u v o s t o 1 i i t t o
o n m e i d ä n , koko köyhälistön i s ä n -
m a a ; ja jos porvarit kutsuvat mei-
dät taisteluun, l u p a a m m e u h r a -
t a e l ä m ä m m e j a v e r e m m e tä-
män isänmaamme puolesta".
Paitsi tällaista „valistustyötä", käyt-
tävät kommunistit toista, vielä tehok-
kaampaa, työläisten täydellisesti val-
tansa alle alistamiskeinoa: t y ö m a a -
t e r r o r i a . Sen avulla estetään pie-
ninkin eriävän, vastustavan mielipi-
teen ilmaisu. Jokaisella työmaalla on
työsopimusten nojalla olemassa erikoi-
nen „luottamusmies", tavallisesti joku
kommunistipomo, joka kulkee ympä-
19
ri tarkastamassa jäsenkirjoja, jäsen-
ja puoluemaksujen säännöllistä suo-
rittamista, kommunistilehtien ja -kir-
jallisuuden levittämistä j. n. e. Se työ-
läinen joka ei alistu, joutuu työto-
veriensa boikottauksen, vihan koh-
teeksi; seurustelu hänen kanssaan lo-
petetaan, hänen työtään vaikeutetaan
työkalujen turmelemisella ja hävittä-
misellä, hänet saatetaan työntekijänä
työnantajan silmissä mitä epäedulli-
simpaan valoon ja, jos sekään ei auta,
hänen henkensä asetetaan vaaranalai-
seksi pudottelemalla hänen päälleen
esim. rakennustyömailla tiili kiviä, lau-
dan- ja lankunpäitä, sysäämällä
„tapaturmaisesti" työtelineiltä, y.m.s.
Ja jos työläinen tätä välttääkseen yrit-
tää poistua toiselle työmaalle, anne-
taan siitä tieto kaikille työpaikoille,
että tulokas voidaan siellä saattaa en-
tistä p a h e m m a n terrorin alaiseksi. Hä-
nen on siis henkensä ja leipänsä ta-
kia alistuttava kaikkeen mitä hänelle
määrätään, vieläpä maksamaan lisä-
sakkojakin oikeudesta saada tehdä
vapaasti ja kenenkään estämättä re-
hellistä työtä omaksi ja perheensä
elatukseksi.
Kaikkein ankarimpana kohdistuu
terrori vapaussotaan, suojeluskuntajär-
jestöön tai lakonalaiseen työhön osal-
listuneisiin. Eräs ammattijärjestön pe-
rusjärjestöistä — vaatetustyöntekijäin
liitto — on sääntöihinsä ottanut seu-
raavat pykälät:
„1) että niitä henkilöitä, jotka ovat
vapaaehtoisesti ottaneet osaa kansa-
laissotaan valkoisten riveissä ei voida
liiton jäseneksi hyväksyä,
2) että ne henkilöt, jotka kansa-
laissodan aikana ovat pakotuksesta
. . . ajattelemattomuudessa sekaantu-
neet valkoisten sotatoimiin, mutta ei-
vät ole tehneet yksityisluontoisia ri-
koksia, eivätkä kahden viimeisen vuo-
den aikana . . . ole kuuluneet porva-
riston aseellisiin luokkajärjestöihin . . .
voidaan hyväksyä hiton jäseniksi yh-
den vuoden koetusajalla,
4) että jäseneksi pyrkijän on tehtä-
vä julkinen tunnustus ja anteeksipyyn-
tö . . . sekä suoritettava hyvityksenä
liiton valistusrahastoon Smk. 500:—"
Näillä keinoilla hankkimaansa vai-
kutusvaltaa ja voimaa käytetään sitten
suurempien tarkoitusperien hyväksi:
maan talouselämän heikontamiseen ja
Neuvosto-Venäjän kauppapolitiikan tu-
kemiseen. Työtehon alentamisella sa-
botaashilla, lakoilla y. m. koetetaan
tehdä kotimainen teollisuus y. m. tuo-
tanto kannattamattomaksi tai ainakin
ulkomaisilla markkinoilla kilpailukyvyt-
tömäksi venäläisten tuotteiden kanssa.
Myöskin koetetaan kuten esim. sata-
malakossa, pysäyttää m a a m m e vien-
ti siksi aikaa kunnes Neuvosto-Venä-
jän rahanpuutteen takia ulkomaille tar-
jotut ja myydyt tuotteet ovat ehdityt
sijoittaa ja kuljettaa ostajamaihin.
Suurlakosta vähäisimpään korpilak-
koon saakka palvelevat nämä yksin-
omaan Venäjän poliittisia pyrkimyksiä,
eikä työläisten palkka- y. m. etuja, ku-
ten työläisille kuitenkin silmänlumeek-
si uskotellaan.
Viime aikoina ovat myöskin sos.
demokraattiset liikeyritykset ja työt-
läiset joutuneet saman kohtalon alai-
siksi kuin porvaritkin. Siinä kommu-
nistien palkka sos. demien heille an-
tamasta avusta.
Huomattavia tuloksia ovat saavut-
taneet myöskin kommunistiset lasten-
ja nuorisointernatsionalet (Järjestö-
nuorten liitto ja Nuorten työläisten
opintoyhdistykset). Näiden työtä yh-
20
distää ja johtaa Helsinkiin äsken pe-
rustettu „Helsprokeskus" (H:gin pro-
pagandakeskus) jolla on alaosastoja
maaseudulla. Järjestönuorten liitto on
punaisen alokaskoulun valmistava
luokka. Julkisessa työssään se vält-
tää räikeitä lain rikkomuksia ja on
Kouluhallitukselle ilmoittanut ottavan-
sa ,,vastuunalaiseksi tehtäväkseen val-
voa lasten kasvatusta myös oppilaitok-
sissa." Kaikessa toiminnassaan ja ope-
tuksessaan istuttaa se lapsiin kommu-
nistisia aatteita ja Neuvostoliiton ihai-
lua sekä oman isänmaansa kieltämistä.
Se työskentelee myös „sotilaallisen
linjan" apujärjestönä, liittämällä oh-
jelmaansa sotilasvakoiluun yllytyksen
sekä „taistelun imperialistisia sotia
vastaan."
Nuorten työläisten opintoyhdistykset
esiintyvät myös ulospäin viattomina
opintokerhoina. Mutta todellisuudessa
ne muodostavat alokaskoulun jatko- ja
täydennyskurssit. Kiihoitustyö teh-
dään tilapäisesti muodostetuissa komi-
teoissa, kokouksissa, kutsuissa ja juh-
lissakin. M. m. Vaasassa 3. 2 — 2 9
pidetyssä neuvottelukokouksessa alus-
tuksessa mainittiin, että „v a k o i 1 u
( s o t i l a s ) ei ole mikään rikos, vaan
kuuluu se jokaisen luokka-
t a i s t e l i j a n v e l v o l l i s u u k s i i n."
Kokouksen hyväksymät ponnet olivat
yhtä törkeän kommunistisia. Sotilas-
vakoilu ja -kiihoitus onkin „nuorten
työläisten" tärkeimpiä tehtäviä; julki-
sen ja salaisen nuorisotyön toiminta
on niin kiinteästi yhteistä, ettei näi-
den välille useinkaan voida selvää ra-
jaa vetää.
Viime helmikuun 7. päivänä Vaa-
sassa pidetty „Vaasan läänin punai-
sen nuorison kokous" vaati so-
tilaille 8 tunnin työpäivää, „v. 1918
työläisteurastuksiin osallistuneiden up-
seerien" erottamista, „sotilasohranan"
lakkauttamista, „uskonnollisen pimi-
tystyön" lopettamista armeijassa, kom-
munistilehtien tilaamista sotilaskotei-
hin valtion varoilla, kommunistisiin
järjestöihin kuulumisoikeutta ja sota-
miesneuvostojen perustamisoikeutta.
Myöskin uskonnonvastainen toiminta
on ollut aina esillä näissä kokouksissa.
Niiden julistuksissa on kehoitettu „rii-
sumaan yltäsi uskonnon kahleet" kos-
ka: „Huumaavan myrkyn tavoin on
uskonto tunkeutunut ihmisten mie-
liin — — — Uskonto on kuitenkin
palkkatyöväen ja koko köyhälistön
yksi pahin vihollinen — — K i r k -
ko on v e r r a t t a v i s s a kapak-
k a a n . Se huumaa uhrinsa lamautta-
valla myrkyllä. Uskonnon nimessä puo-
lustaa kirkko kapitalistista riistojärjes-
telmää — — — Orjuutettua, talou-
dellisesti riistettyä köyhälistöä ei kirk-
ko eivätkä papit puolusta." J.n.e. Pu-
heenvuoroissa ja ohjelmannumeroissa
on harrastettu muunkinlaista törkeätä
uskonnon ja siveellisyyskäsitysten pilk-
kaamista ja häpäisemistä. Näiden li-
säksi vielä yhteiskunnan ja valtion
vastaista propagandaa ja melkein
avointa aseellisen kapinan valmiste-
luyllytystä, Kominternin ja salaisen
kommunistijohdon antamien reseptien
mukaisesti.
Tämän kiihoitustyön tehokkuutta to-
distaa m. m. se, että suurin osa vii-
me aikoina pidätetyistä kommunisti-
kiihoittajista, organisaattoreista ja joh-
tajista on ollut nuoriso-osastojen jä-
seniä tai toimihenkilöitä. Heidän ti-
lilleen voidaan merkitä myös kaikki
kommunistisesta toiminnasta pidätetyt
ja tuomitut sotilaat, joitten niittenkin
21
lukumäärä on jo useissa kymmenis-
sä laskettava.
Molemmat järjestöt — lasten ja
nuorten — toimeenpanevat toimintansa
laajentamiseksi ja elvyttämiseksi „haas-
tejuhlien" nimellisiä hyökkäysretkiä,
joiden osanottajat viimeaikoina esiin-
tyivät neuvostotähden, sirpin ja vasa-
ran (Neuvosto-Venäjän vaakunan) ko-
ristamissa punaisissa paidoissa tai pu-
seuroissa. Näiden juhlien ohjelmat ovat
olleet mitä törkeintä pilkkaa ja riena-
usta.
Kommunististen nuorisojärjestöjen
työskentelystä koulualalla ei ole niin
paljon kuulunut, mutta jo vähän kum-
minkin. Eri tahoilta maata on Kou-
luhallitukselle saapuneitten tietojen
mukaan perustettu „oppilasneuvosto-
j a " kouluihin, sekä saatu aikaan näis-
sä kouluissa lakkoja ja opettajain
kanssa rettelöimistä. Kunnallisiin huol-
toloihin on jo myös toiminta yritet-
ty ulottaa. Huomattavin näistä lienee
Kaarinan tapaus. Sen lastenkodilla vie-
railivat „järjestönuoret" köyhäinhoito-
lautakunnan puheenjohtajan luvalla,
esittäen lapsille kommunistisia laulu-
ja, „setä Leninin" kuvia ja jakaen
„Punalippu" lehteä. Samanlaisia ret-
kiä on tehty muuallakin kommunismin
kylvämiseksi kunnan hoidokkeihinkin.
Kun tämä toiminta on kumminkin
jäänyt verrattain vähäiseksi, on tehty
yrityksiä omien, oppilaitosten perusta-
miseksi. Ensimmäinen näistä lienee
ollut Helsingin lähellä toiminut „pu-
naorpojen siirtola" jossa johtajatar ja
opettajat olivat entisiä punakapinaan
osanotosta tuomittuja ja jossa ope-
tus tapahtui täysin neuvostolaisen oh-
jelman mukaisesti. Onneksi tämä
„koulu" paljastettiin ja sen paljastu-
minen esti toisten samanlaisten pe-
rustamisen.
Naisten internatsionalen (Työläis- ja
talonpoikaisnaiset) työskentely liittyy
hyvin läheisesti lasten- ja nuorisojär-
jestöjen työhön, m. m. „vanhempain
neuvostojen" järjestämiseen kouluihin,
naisten yhdistämiseen Moskovan joh-
don alle j. n. e. Maatyöväen internatsio-
nale on kohdistanut, ja hyvillä tu-
loksilla, toimintansa erilaisten jär-
jestöjen perustamiseen pienviljelijä-
työttömyys-, kato- y. m. komiteojen
nimellä sekä ammattijärjestön apu-
na metsä- ja uittotyöselkkausten jär-
jestämiseen Venäjän puutavarakaupan
vaatimusten mukaisesti. „Punainen
a p u " on voimakkaasti avustanut val-
tiopetoksesta syytettyjä ja tuomittuja
sekä harrastanut kirjallista kiihoitus-
työtä kalentereissaan. Urheiluinternat-
sionale voi myös kehua toimineensa
loistavilla tuloksilla, kyeten valtaa-
maan Työväen Urheilulehden sekä
useita suurimpia työväen urheiluseuro-
ja. Osuustoiminta linja on sen sijaan
ollut vähemmän menestyksellistä; joi-
takin osuuskauppoja on kuitenkin saa-
tu jo miehitetyksi kommunistisella jä-
senenemmistöllä ja ne varoillaan tu-
kemaan paikallista kommunistityötä.
V. O. K. S:kin on jo ehtinyt saada
jalansijaa. Työväen Raittiusliitto on
joutunut sen johtoon, ja liiton muka-
na myös ensimmäinen julkinen tai-
delaitos: Koiton Näyttämö Mustikka-
22
maan kesäteattereineen. Voks on
myöskin saanut järjestetyksi Neuvos-
to-Venäjän filmitrustin „Sovkinon"
edustuksen maahamme, jolla on hal-
lussaan „Atlantis"-niminen elokuva-
teatteri Helsingissä ja jonka välityksel-
lä myydään runsaasti neuvostopropa-
gandaa ja kommunistisia oppeja edus-
tavia filmejä ympäri maata työväen-
yhdistysten ja porvarienkin omista-
miin elokuvateattereihin. Työläisky-
näilijöitä ja kuvaajia ohjaa Voks
„Yhteisvoima" nimisen järjestön avul-
la. Voitanee olettaa sen saaneen ulo-
tetuksi imulonkeronsa porvarillisiin-
kin kirjailijapiireihin osassa „tulen-
kantajia", koska sieltä on tullut jul-
ki hyvin pasifistisia, kosmopoliittisia
ja Neuvosto-Venäjää „ymmärtäviä,
kirjoituksia ja teoksia". Voks järjes-
tää kaikki maatamme vastaan täh-
dätyt ulkomaalaisten oppineiden jul-
kilausumat ja adressit m. m. „luok-
katuomioitten" ja „Pekurisenjutun"
johdosta.
Ei ole enää sitä inhimillisen elämän
tai julkisen toiminnan alaa, johon
kommunismi maassamme ei olisi eh-
tinyt soluttautua, täydellisemmin kuin
koskaan ennen; joskin usein hyvin
viattomassa ja kauniilta näyttävässä
muodossa tai huviin yhdistettynä, niin
että monasti suuri yleisö joutuu tie-
tämättään ja tahtomattaankin sitä kan-
nattamaan tai sen kapinanvalmistelura-
hastoja pennosillaan täydentämään.
 LAPUAN L I I K K E E N SYNTY.
Kommunistipunapaitojen yhä tihe-
ämmin toistuvat retkeilyt, kurssit ja
„haastejuhlat" maanpetoksellisine ja
uskontoa rienaavine ohjelmineen ja
kiihoituspuheineen olivat vuosikausia
synnyttäneet kiihtymystä ja levotto-
muutta lakeuksien isänmaallisessa, us-
konnollisessa väestössä. Ne olivat kuin
tarkoituksellisesti järjestetyt Pohjan-
maan miehille muistuttamaan vapaus-
sodassa verellä ostettujen arvojen liian
vapaamielisten, kansastamme liian hy-
vää uskovien, lakien varjolla ja avul-
la hitaasti tapahtuvasta tuhoamisesta
sekä toteutettuna Etelä-Pohjanmaan
erämaaksi muuttavasta kommunisti-
sesta kostosuunnitelmasta. Kuitenkaan
ei tahdottu ryhtyä mihinkään oma-
alotteiseen toimintaan tämän vaaran
torjumiseksi ja poistamiseksi; odotet-
tiin valtiovallan ja lain tekevän tässä
suhteessa kaiken tarvittavan. Tämä
toivo kumminkin petti. Kommunistien
toiminta sai vaan entistä laajempia ja
räikeämpiä ilmenemismuotoja ilman
että sille olisi eduskunnan tai halli-
tusten puolelta tosissaan yritettykään
sulkuja asettaa. Nyt ja tuskinpa vastai-
suudessakaan, vaikka jo voimassa olevat
lait ja Korkeimman Oikeuden ennak-
kopäätös olisivat tarjonneet siihen ti-
23
laisuuden ja apuaan. Ja silloin oli
Lapuan miesten mitta täysi.
Saatuaan sanomalehti- y. m. ilmoi-
tuksista n ä h d ä kommunistien taas jär-
jestäneen marraskuun 24 ja 25 päi-
viksi haastejuhlat Lapuan työväen ta-
lolle ja niihin Kemistä y. m. ulko-
paikkakunnilta saapuvan nelisen sa-
taa punapaitaa sekä juhlapuhujaksi
kommunistisen kansanedustaja Tabel-
lin, päättivät Lapuan miehet kään-
nyttää punapaidat takaisin kotipai-
koilleen. Kun kommunistit alkoivat
sitten saapua junilla ja autoilla, mie-
hillä punaiset, neuvostovaakunalla ko-
ristellut paidat ja naiset punaisissa
päähineissä, harmaan puseron rinnassa
neuvostotähti, sirppi ja vasara, oli hei-
tä vastassa n. 3000 nouseva väkijouk-
ko, joka repi pois punaiset paidat ja
esti retkeläisten vaunuista poistumi-
sen pakoittaen heidät jatkamaan ju-
nan mukana matkaansa edelleen. Nii-
tä, jotka onnistuivat pääsemään lai-
turille sekä autoilla saapuneita seu-
rasi satalukuinen väkijoukko työväen
talolle ,jossa pidettyjen räikeäsanaisten
levottomuutta lisäävien, kiihoituspu-
heitten johdosta nimismies kehoitti
retkeläisiä poistumaan talolta.
N ä m ä lähtivätkin liikkeelle vallanku-
mouslauluja laulaen. Tällöin sattui pie-
 nempiä yhteenottoja heidän ja paik- Lapuan kunnan talolle jouluk. 1 p:ksi,
kakuntalaisten välillä. Yön aikana re- johon saapui yli 300 henkeä ympäri
vittiin työväen talolta punainen lip- Pohjanmaan ja muistakin maakun-
pu, joitakin sen akkunoista rikottiin nista.
ja retkeläisten autojen kumit puhkais- Kokouksen avasi mv. Kustaa T i i t u
tiin. Edustaja Tabell sai myös kaha- ja puheenjohtajana toimi toimittaja
koissa eräitä mustelmia sekä kadot- Artturi Leinonen. Kysymyksen
ti salkkunsa, jonka löydettäessä todet- kommunistivastaisen kansalaistoimin-
tiin sisältävän etsivää keskuspoliisia nan aikaansaamisesta alusti mv. Vih-
kiinnostavia asiakirjoja. Levottomuuk- tori K o s o l a , lausuen m. m.:
sia jatkui koko ilmoitetun juhla-ajan, „Jokaisen muistissa on vielä aika kesällä

punapaitojen yrittäessä kokoontua juh- 1917. Ei saanut silloin maamies, varsin-

kaan eteläisessä osassa maatamme, käydä
limaan ja lapualaisten estäessä retke-
kylvämään omaa peltoansa omilla hevosil-
läisten saapumisyritykset sekä kokoon- laan. Tätä estämään kävivät asestetut pu-
tumisen työväen talolle. narosvot apureinaan ryssän villiintyneet
T ä m ä Lapuan tapaus herätti suu- polseviikilaumat. Elämä varsinkin Etelä-

ren myrskyn maan san o malchdi s tösL Suomessa oli aivan toivotonta. Tehtiin
murhia, poltettiin koteja. Kaikki tämä
sä. Osa porvarillisia lehtiä asettui
oli lähtöisin kommunististen agitaattorien
ymmärtävälle kannalle, kumminkin kylvämästä siemenestä. He tallasivat lo-
tuomiten yksilöihin kohdistuneen vä- kaan sen, mitä kunniallinen Suomen kan-
kivallan, „Lapuan Lain" käytön, osan sa oli tottunut kunnioittamaan ja pyhänä
pitämään Silloin kuului ääni kansasta:
kommunisti- ja. sos. demokraattisten
'Irti ryssistä'. Syttyi vapaussota kaikkine
lehtien mukana asettuessa kokonaan tunnetuine seurauksineen. Silloin saavutti
tuomitsevalle kannalle, vaatien viran- Suomi kalliin itsenäisyytensä. Luultiin
omaisia asettamaan lapualaiset lain kaikkien pitävän pyhänä vapaussodan
edessä teostaan vastaamaan. Menipä saavutukset. Annettiin vähävaraisille suu-
ria myönnytyksiä. Luotiin kaikenlaisilla
kommunistien röyhkeys niin pitkälle,
laeilla pohjaa niiden taloudelliselle hyvin-
että he tekivät eduskunnassa väliky- voinnille. Päästettiin raaimmätkin puna-
selynkin tapauksen johdosta. kaartin 'hyenat' vankiloista vapaiksi. Koe-
tettiin saada kaikille onnellinen koti on-

Kipinä oli heitetty ruutitynnyriin. nellisessa isänmaassa.

Ehkä näin olisi käynytkin, elleivät taa-
Kautta Pohjanmaan herättiin näke-
sen kommunistiset agitaattorit olisi kulke-
mään, että tällä hetkellä on hallitus- neet Moskovasta saamine ohjeineen kyl-
vallan voimattomuuden takia kansan vämään eripuraisuuden myrkkyä kansam-
itsensä noustava kommunistikiihoitus- me keskuuteen. Alkoi salainen myyräntyö,

ta vastaan. Myöskin muualla maassa jonka juuret lähtivät Moskovasta, teke-

mään tuhoaan kaikkialla maassamme. Pi-
pidetyissä kansalaiskokouksissa lau-
tivät k o k o u k s i a a n , joihin ainoastaan valitut
suttiin myötätunnon ja solidaarisuu- pääsivät, joissa opastettiin kommunistisen
den tunnustuksia lapualaisille. Sisä- vallankumouksen saavuttamiskeinoja, mitä
asiain ministeri kielsi punaisten paito- raaimmalla tavalla.

jen käytön niiden aiheuttaman yleisen Hyvin kuvaavaa tälle on eräs tapaus,
j o t a en voi olla sivuuttamatta. E r ä s lapua-
kiihtymyksen ja levottomuuksien rau-
lainen löysi sotaretkellä läheltä Viipuria
hoittamiseksi Mutta se ei estänyt kutsu- työväentalon rikkakasasta revityn kokous-
masta koolle yleistä kansalaiskokousta pöytäkirjan kappaleita. Hän alkoi näitä

24
kappaleita yhdistellä toisiinsa, sai siten punaisissa paidoissaan, että yleisö piti
selville pöytäkirjan pykälän, missä sa- parhaana panna tulijat menemään junassa
nottiin, että porvarit pitää kaikki tappaa eteenpäin, ne kommunistit, jotka asemalle
8:sta ikävuodesta ylöspäin'. Eräs omin jäivät, joutuivat kiihtyneen yleisön tar-
korvin kuullut kertoi, m i t e n k ä toiset olivat kastuksen alaiseksi ja osa tulijoita huo-
tahtoneet 8 vuoden alinta ikärajaa alen- mattiin aseistetuiksi. He joutuivat aseetto-
nettavaksi 3 v u o d e n ikäisiin, sitä v a n h e m - mina ilman punaista paitaa lähtemään
piin meidän kylvämämme oppi ei pysty, pois asemalta. Kansanjoukko ei tyytynyt
mutta 8 vuotta nuorempia voimme kään- tähän, vaan vaati lopetettavaksi kokouk-
nellä mielemme mukaan. Tämä ei suin- sen, missä pilkataan Jumalaa ja uhataan
kaan ollut ainoa kommunistinen yhdistys maan itsenäisyyttä. Tämän vaatimuksensa
maassamme, missä tämänsuuntaisia pää- yleisö pani täytäntöön sekä lauantaina että
töksiä tehtiin. Henkilöt, jotka tällaisia sunnuntaina. Tällaisessa leikkisodassa ta-

päätöksiä olivat tekemässä suljettujen pahtuu aina sellaistakin, jota ei tarvitsisi

ovien takana, näyttelivät ystävän osaa tapahtua, siinä hälinässä meni, joku lasi-
ruutu rikki ja joitakin autoja pideltiin pa-
toisin ajatteleville ulkopuolella ovien.
hoin, sitä v a l i t a m m e .
Näin on saanut kommunistinen kehitys
kulkea maassamme melkein häiritsemättä Kysytään, sallitaanko maassa tällaista ?

valtiovallan taholta ja melkein sen suo- Eikö jo ole aika panna täytäntöön
sitä korkeimman oikeuden päätöstä, millä
jassa, niin on tultu siihen pisteeseen mis-
on määrätty lopetettavaksi kommunistiset
sä nyt ollaan. Tällä hetkellä kulkee ris-
yhdistykset maastamme kaikkine toiminta-
tiin rastiin maassamme edesvastuuttomia
muotoineen ja elimineen? Päätös on hyvä
joukkoja punaisissa paidoissaan. Joukkoja,
sellaisenaan, kunhan se vain p a n n a a n täy-
jotka eivät kunnioita Suomen kansan py-
täntöön. Hallitukselle ensikädessä kuuluu
hänä pitämää uskontoa ja yhteistä isän-
tämän päätöksen täytäntöön pano, mutta
maata, Suomen lakeja eikä muuta, mikä
kaikki hallitukset m a a s s a m m e , ovat suh-
on pyhänä pidetty meillä sukupolvesta
tautuneet arkaillen kommunisteihin. Sak-
sukupolveen.
san valtiopäiville on annettu esitys laiksi
Tällaisten edesvastuuttomien joukkojen
tasavallan suojaamiseksi, joka kuuluu:
esiintymisestä olemme täällä Lapualla
Viranomaisilla on oikeus hajoittaa kokous,
saaneet kylliksemme. Pitemmän aikaa on jossa esitetään valtiomuodon vastaisia
tänne silloin tällöin tunkeutunut huligaa- mielipiteitä, tai samaan syyllinen iärjestö,
neja punaisissa paidoissaan pitämään ko- jonka omaisuus tämän lisäksi takavarikoi-
kouksiaan ja kurssejaan Lapuan piskuisen daan valtiolle; lakkautetaan sellainen jul-
kommunistisakin pyhätössä. Näissä tilai- julkaisu, joka harjoittaa maanpetoksellista
suuksissa on erittäin räikeällä tavalla pil- ja yhteiskuntavastaista kiihoitusta, ja es-
kattu uskontoa ja m a a n itsenäisyyttä. Nä- tetään toisen ilmestyminen, jos se on kat-
mä punapaidat ovat menneet niin pitkälle sottava lakkautetun jatkoksi. Jo on mei-
pilkanteossaan täällä, että myöskin sosia- dän valtiovaltammekin yhdestoista hetki
lidemokraatit ovat siitä kauhuissaan. ryhtyä semansuuntaisiin toimenpiteisiin
liian pitkälle menneen polsevistisen yl-
Vieraat punapaidat ovatkin kärkkäitä te- lytyksen lakkauttamiseksi. Tässä mielessä
kemään tänne retkiään, ja kerrotaanpa on Etelä-Pohjanmaan kansa kokoontunut
heidän saaneen varoja m. m. Amerikasta ilmituomaan sen, mitä sillä tällä hetkellä
Lapuan punaamiseksi. on mielessä."
Toista viikkoa taaksepäin ilmaantui
täällä taasen kokousilmoituksia seiniin, Kokouksessa käytettiin useita jyrk-
tiettiin jo k e r t o a k i n , että t ä n n e on tulossa käsanaisia puheenvuoroja sekä valit-
joukko punapoikia, luku sanottiin 4oo:ksi.
tiin lähetystö menemään hallituksen
Näitä vastaanottamaan oli kerääntynyt
asemalle useampaan tuhanteen nouseva
ja eduskuntaryhmien puheille, esittä-
kansanjoukko. Junassa tulleitten kommu- mään Pohjanmaalla vallitsevia mieli-
nistien käytös oli siksi röyhkeää laatua aloja ja tilannetta sekä esittämään

25
maakuntakokouksen toivomuksina seu- kuunsa. Pienen vähemmistön ei ole sal-
littava häväistä koko kansan siveys- ja
raavat ponnet:
oikeuskäsitteitä, uskontoa ja isänmaata.
„Täällä tullaan seisomaan yksimielisinä
Kommunistinen maanpetoksellisen röyh-
valtiovallan takana välttämättömäksi käy-
keyden mitta on nyt täysi. Se tunnetaan
neessä tehtävässä Suomen kommunistisen
elävästi Pohjanmaalla ja varmaankin ko-
puolueen ja sen kaikkien toimintamuoto-
ko maassa. S e n t ä h d e n ovat ymmärrettäviä
jen ja elinten ehdottomaksi lopettami-
Lapualla sattuneet rauhattomuudet. Sel-
seksi.
laisten ehkäisemiseksi läheisessä tulevai-
Täällä tunnetaan syvästi, kuinka va- suudessa on kansalaistahdon murrettava
paussodan kalliisti maksetut saavutukset laiton kumouksellinen puolue sen kaikissa
tallataan maahan. toimintamuodoissa.''
Täällä ei hyväksytä, kuinka isänmaan
Kaikki Lapuan kokouksen jälkeen
ja laillisen järjestyksen julkiset viholliset
saavat olla kansan eduskunnassa lainsää-
pidetyt kokoukset yhtyivät ponsis-
täjinä ja maanpuolustuksesta päättämässä. saan Etelä-pohjalaisten ponsilausel-
Täällä ei hyväksytä, k u i n k a v a p a a t a sa- miin ja valitsivat lähetystöjä hallituk-
naa voidaan käyttää sanomalehdissä ja sen ja eduskuntaryhmien puheilla käy-
julkisissa puheissa kaiken sen herjaami-
mään. Etelä-Pohjanmaan lähetystö
seksi ja häpäisemiseksi, mikä on Suomen
kansan siveellisen ja oikeudellisen tietämi-
saapui Helsinkiin itsenäisyyspäiväksi
sen pohja ja perustus. ja oli sitä vastassa Helsingin asemalla
Täällä ei hyväksytä, kuinka maanpe- A. K—S ja ylioppilaskunta lauluter-
toksellinen puolue, jonka korkein oikeus vehdyksin. Tehtävänsä suoritettuaan
hallituksen aloitteesta kerran on julista-
poikkesi lähetystö myös tervehdys-
nut lakkautetuksi, on saanut syntyä uu-
delleen entistä julkeammassa muodossa.
käynnille valtioneuvos D a n i e l s o n -
Me tahdomme luottamuksella kääntyä K a l m a r i n luo, jonka vastauspuhees-
valtiovallan puoleen isänmaan turvallisuu- saan lähetti Pohjanmaalle m. m. seu-
den ja vapauden säilyttämiseksi. Siihen raavan tervehdyksen:
pakottavat meitä Etelä-Pohjanmaalla järk-
„Älkää nyt jättäkö työtä kesken. Älkää
kyneet mielet ja nyt havaittava kuohu-
antako tulen sammua. Toimikaa kaikin
misliike.
voimin yhä eteenpäin niin että turmiolli-
Yksimielisenä käsityksenään kokous lau-
nen kommunistinen liike häviää maasta.
suu lopuksi julki, että ellei valtiovalta
Mutta muistakaa: Kaiken täytyy tapahtua
ryhdy edellämainittuihin toimenpiteisiin,
laillisin keinoin."
on mitä vakavin aihe pelkoon, että se
menettää oma-alotteisen otteensa tilan-
Hämeen lähetystö saapui pääkau-
teen hallitsemiseksi ja hillitsemiseksi." punkiin heti eteläpohjalaisten jäl-
Samalla päätettiin lähettää kokouk- keen. Ja heitä seurasivat Karjalan ja
sen tervehdyksenä muualla maassa kaikkien muitten maakuntien lähetys-
pidettäville maakunta- ja kansalais- töt. Myöskin ruotsinielisen maaseutu-
kokouksille seuraava tiedonanto: väestön keskuudesta alkoi kuulua La-
puan liikettä kannattavia ja siihen yh-
,,Lapuan kansalaiskokous kääntyy kaik-
kien terveesti ajattelevien kansalaisten tyviä ääniä. Kansan voimakas ja vää-
puoleen siinä mielessä, että saataisiin jämätön vaatimus suhtautumisesta
syntymään yhtenäinen, kiinteä rintama kommunismiin oli näin ollen saatettu
kommunistien kiihoitustyötä ja maanpetok-
hallituksen ja lainsäätäjien tietoon.
sellista julkeutta vastaan. On yhteistoimin
Jäätiin odottamaan näiden täyttävän
autettava järjestysvaltaa tukahduttamaan
kiihoituskokoukset sekä häpeälliset bols- heihin kohdistuvat toiveet ja tekevän
chevikipaitojen. jäljittely-yritykset heti ai- enemmän kansanliikehtimisen tarpeet-
26
tomaksi. Kaiken varalta jäivät maa- odottaa valtiovallalta niin syvälle käy-
kuntien valtuutetut edustajat kum- piä leikkauksia kommunismin ja sen
minkin seuraamaan eduskunnan ja toiminnan lopettamiseksi kuin mitä
hallituksen edesottamisia, voidakseen Lapuan kokouksen ponnet edellyttä-
tarpeen tullen uudelleen maakuntako- vät. Siksi onkin melkein koko huo-
kousten avulla tukea hallitusta sen mio kiinnitettävä vapaaseen kansalais-
kommunismin poisjuurittamispyrki- toimintaan ja koetettava sitä tietä löy-
myksissä. tää ratkaisu sille järkähtämättömälle
Huolimatta antamistaan lupauksis- vaatimukselle, joka Lapuan kokouk-
ta ei eduskunta täyttänyt siihen ase- sessa ilmi tuotiin. Sitten alustaja se-
tettuja toiveita. Se tosin hylkäsi kai- losti entisten kommunistivastaisten
killa äänillä kommunistien ääniä vas- yhdistysten toimintaa ja mahdollisuuk-
taan kommunistien välikysymyksen, sia, tullen siihen johtopäätökseen, että
mutta muuten se ei tajunnut tai ei tah- tuloksellisen toiminnan edellytyksenä
tonut tajuta tilanteen vakavuutta. Pait- on uuden järjestön perustaminen,
si vähäistä parannusta yhdistyslakiin ehdotti, että kansalaiskokousten edus-
se ei antanut mitään apua tai ohjeita tajakokous päättäisi:
hallitukselle kommunismin torjumisek- ,,perustaa koko maata käsittävän järjes-
si eikä kokoonpanoltaan liian rikki- tön vapaata kansalaistoimintaa varten
näinen Kallion hallituskaan asettunut kommunismin tukahduttamiseksi kaikissa
sen ilmenemismuodoissa ja valita tälle
kaikella arvovallallaan sellaisia vaati-
järjestölle esimerkiksi viisi henkilöä kä-
maan. Vaikka syytä olisi ollut. Sattui-
sittävän keskuselimen, jonka kotipaikaksi
han yhdistyslakia käsitellessä kommu- tulisi m a a s e u t u (mieluimmin Etelä-Pohjan-
nistien rajatonta röyhkeyttä osoittava maalla, josta kommunistivastainen toi-
tapaus, että ensi kerran Suomen edus- minta on saanut voimakkaan alkusysäyk-
sen) ja jättää tämän keskuselimen hoi-
kunnassa heitettiin kommunistisia ju-
dettavaksi kommunistivastaisen taistelun
listuksia kuuntelijaparvekkeelta alas
niissä puitteissa, jotka kansalaiskokous-
istuntosaliin. ten edustajakokous katsoo sopivaksi sekä
Näin ollen jäi kommunistiselle toi- määrätä, että valitun keskuselimen tulee
minnalle melkeinpä entistä vapaammat palkkaamansa sihteerin avulla järjestää
kaikille paikkakunnille maassa pääosastot,
mahdollisuudet. Kansan varoittavat
käsittäen kaksi tai kolme asiaan innostu-
toivomukset eivät olleet vielä tehon- nutta ja sopivaa henkilöä, että heti alot-
neet. Siksi katsoivat maakuntakokous- taa toimintansa, ja vielä lisäksi valita
ten valtuuttamat olevan syytä kutsua keskuselimelle, joka pakosta edustaa hy-

Lapualle yleisen koko maata käsittä- vin suppeaa alaa maastamme koko val-
takuntaa käsittävä neuvottelukunta (kä-
vän kokouksen käytännölisten
sittää 25 tahi 30 jäsentä), joka tarpeen
toimenpiteitten järjestämi- vaatiessa ja varsinkin suurissa kysymyksis-
seksi yleistä kommunismin- sä voidaan neuvoa antavana kutsua kool-
v a s t a i s t a k a n s a n l i i k e t t ä var- le."

t e n maalisk 15 ja 16 päiviksi 1930. Alustajan ehdotuksen pohjalta läh-

Kysymykseen alusti tällöinkin mv. tien päätti kokous:
Vihtori K o s o l a , todeten aluksi, että
,,että kommunismin vastustamista var-
puoluesuhteiden ollessa eduskunnassa ten muodostettaisiin koko maan käsittä-
nykyisellään, ei ole mahdollisuuksia vä järjestö, jolla olisi mikäli mahdollista

27
 paikallisosastoja jokaisessa maalaiskun- syessä kotona, ja vanhempien kokouksessa
nassa ja kaupungissa. olevien sitä vastustaessa.
Tämän järjestön tarkoitusperien ja pää- Tyypillisinä tällaisina lakkoina voisim-
määrien toteuttamiseksi asetetaan 32-hen- me mainita keväällä 1927 uhannut lak-
kinen valtuuskunta, jonka jäsenet vali- ko, johon piti saada kiedotuksi 11.000
taan eri puolilta maata. työläistä ympäri maata kaikissa paperi-,
Valtuuskunta valitsee keskuudestaan 5- selluloosa- ja puumassatehtaissa.
henkisen toimeenpanevan valiokunnan asi- Helmikuun 21 päivänä esitti ammatti-
oiden jatkuvaa hoitoa varten. järjestön johto joukkotyöehtosolpimusvaa-
Tämän järjestön on työskenneltävä yh- timuksensa, joka hyväksyttynä olisi to-
teistoiminnassa ja kiinteässä vuorovaiku- siasillisesti ammattijärjestön johdolle an-
tuksessa samoja tarkoituksia ajavien jo tanut vallan vähitellen ajaa kaikki sille
ennestään olevien yhdistysten ja järjestö- epämieluiset työläiset pois työstä. Vastaus-
jen kanssa." ta näihin vaatimuksiin luvattiin odottaa
1 päivään huhtikuuta, kun sitä ei saatu,
Järjestöjen kotipaikaksi ehdotettiin La-
julistettiin, että yleinen lakko alkaa 1 p.
pua. Järjestölle on perustettava toimis- toukokuuta. Tätä ennen monet työnanta-
to Helsinkiin ja asetettava piirimiehiä jat vetosivat omaan väkeensä panemalla
eri puolille maata. toimeen äänestyksiä tilinmaksujen yhtey-

Kokouksen ohjelmassa oli vielä teh- dessä, ja tuloksena oli lakonvastustajien

valtava enemmistö. Tämän tosiasian edes-
tailija H. A. K o r i s t o n sekä johtaja
sä ammattijärjestön johto viikkoa ennen
Martti P i h k a l a n alustus työmaater- lakon alkamista peräytyi, lykkäsi lakon
rorista. Jälkimmäinen lausui m. m. alkamisen 15 päivään toukokuuta ja an-
,,Vielä vapaussodan jälkeenkin on työ- tamallaan julistuksella 16 p. toukok. il-
maaterrori ollut verrattain yleinen ilmiö moitti, että voiton mahdollisuuksien puut-
työpaikoilla, joissa on rinnakkain punais- teessa lakko lykätään „parempiin" aikoi-
ta ja valkoista työväkeä. Yllytys tähän hin.
terroriin on kiihtynyt vuosi vuodelta ja Tämä epäonnistuminen ei ammattijär-
ilmenee se kaikenlaisina vainoamis-, pa- jestöä vielä masentanut. V. 1928 tehtiin
kotus-, kiristys-, häväistys- y. m. toimen- uusi vieläkin häikäilemättömämpi yritys
piteinä, kohdistuen sellaisiin henkilöihin, saada aikaan yleinen lastaus- ja lossaus-
jotka kuuluvat suojeluskuntiin, ovat otta- miesten lakko kaikissa Suomen sata-
neet osaa vapaussotaan, Viron-, Aunuksen- missa.
ja Vienan-retkikuntiin tai ovat työsken- Tämä lakko, joka monessakin suhtees-
nelleet työmailla, jotka joko ammattijär- sa on ammattijärjestön historiassa ver-
jestö ja sen alaiset liitot tai yksityiset taansa vailla, julistettiin suureksi osak-
työläisryhmät, n. s. renkaat t. m. s. ovat si lainkaan kysymättä työläisten mieltä,
julistaneet lakko- tai saartotilaan. ja alkoi se 2 p. kesäkuuta.
Vasemmistomiehet puhuvat paljon lak- Lakkovapaudesta tässä lakossa nautti-
kovapaudesta ja sen säilyttämisen tär- vat vain sen julistajat, ammattijärjestön
keydestä. Mutta heidän lakkovapauteensa johtajat, sensijaan työmiehet joutuivat
sisältyy työmiehen lakkopakko. lakkopakon alaisiksi. Joka ei tahtonut
Ammattijärjestön isommat ja pienem- alistua tähän lakkopakkoon, se joutui työ-
mät herrat ovat jo alkaneet yhä häikäile- maaterrorin alaiseksi. Näitä vastaan, siis
mättömämmin noudattaa sitä tapaa, että henkilöitä joista monikaan ei koskaan
lakkoa ryhdytään järjestämään ylhäältä ollut kuulunut ammattijärjestöön, koh-
päin. Agitaattoreita lähetetään puhumaan distettiin terrori, jonka laadusta voi an-
rauhallisia tehtaan työläisiä pyörryksiin, taa esimerkin niin äsken kuin viime hel-
paikkakunnan, ei läheskään aina edes mikuun 25 p. ilmestyneestä turkulaisesta
tehtaan oman, työväen nuorin aines saa- sos.demokraattisesta lehdestä Sosialistis-
daan siihen innostumaan ja lakko pääte- ta." — ,,Mustemaalarin pakinasta otettu
tään tehdä suurimman osan työväestä py- näyte sanasta sanaan:

28
 „Mitä on maanpetturi kansalle, sitä on yhteistoimin voidaan kysymyksessä oleva
rikkuri työväenluokalle. Useissa maissa monilla työmailla rehottava työn vapau-
on ollut laillisena tapana hirttää maan- den sorto lopettaa. Varmaankin voidaan
petturi. Työväenliike ei ole hirttotuomioi- tässä yhteistyössä löytää ne keinot, jot-
den kannalla, vaan vastustaa niitä. Ei se ka asian käytännöllistä ratkaisua varten
myöskään pane rikkuria elinkaudeksi lin- ovat tarpeellisia."
naan."
Mutta rankaiseminen tapahtuu tietysti
Kokous hyväksyi yksimielisesti seu-
laillisin keinoin ja keinoin, joita m i n k ä ä n - raavan alustajan ehdottaman päätös-
lainen laki ei koskaan pystyisikään estä- lauselman :
mään.
Se tapahtuu siten, että kunnolliset työ- ,,Koska sosialistiset ja kommunistiset
läiset kieltäytyvät kanssakäymisestä rik- ammatti- ja puoluejärjestöt, asettamalla jä-
kurin kanssa ja antavat hänen aina ym- senyytensä ehdoiksi:
märtää, että hän on ala-arvoinen moraa- ettei pyrkijä ole ottanut osaa vapaus-
lia ja kunnioitusta vailla oleva olio, jokai sotaan, Viron, Vienan, Aunuksen ja In-
voidaan ottaa toveruuteen vasta katumi- kerin retkikuntiin,
sen jälkeen. ei ole kuulunut suojeluskuntaan,
Ei ole ihme, että tällainen yllytys joh- tai että hän on edellämainittujen teko-
taa terroriin. jen johdosta nöyrtynyt häpeällisesti pyy-
Näin ammattijärjestön johto koettaa tämään anteeksi, vieläpä suorittamaan
saada sekä työnantajat että työntekijät sakkoja,
alistumaan omaan tahtoonsa. Tehokkaan osottavat suhtautuvansa vihamielisesti
painostuksen avulla on kaikista työläi- valtakuntaan ja alkeellisimpiin kansalais-
sistä tehtävä heille mieleistä puoluekarjaa vapauksiin,
ja saatava heidän toimintansa vaikutteik- ja koska järjestöt edelleen yllyttämäl-
si oman tahdon sijasta mainittujen joh- lä sanomalehdistönsä ja toimihenkilöit-
tajien sanelema tahto. Verhotakseen ter- tensä kautta jäseniään ja muutakin työ-
rorin todellisen luonteen ja tarkoituspe- väkeä kohtelemaan vihamielisesti niitä
rät käyttävät ammattiyhdistysmiehet siitä työläisiä, jotka ovat ottaneet osaa va-
tavallisesti ,,puoluekuri" nimitystä, joka paussotaan, Viron, Vienan, Aunuksen ja
suvaitsevaisen porvarin korviin kalskah- Inkerin retkikuntiin, kuuluvat suojeluskun-
taa enemmän oikeutetulta työväenluokan tiin tai ovat murtaneet lakkoja, koettavat
solidariteetin vaatimukselta kuin tuomit- useissa tapauksissa menestykselläkin, kar-
tavalta pakkotoimenpiteellä. M. m. se seik- kottaa nämä työstä, ja vihdoin:
ka, että vasemmiston johtajat ovat taita- koska tästä sorrosta vuosikymmenen
vasti hoitaneet n i m i t y s k y s y m y k s e n ja osaa- aikana ei ole tullut loppua, vaan kiiho-
vat verhota päämääränsä sekä joukoilta tus siihen on päinvastoin viime aikoina,
että asiaa tuntemattomilta, on aiheuttanut mikäli mahdollista, yltynyt,
sen, että kaikki porvarit eivät ole havain- päättää kokous kehottaa kaikkia työn-
neet terrorin ilmenemismuodoissa mitään antajia ja isänmaallisia kansalaisia liitty-
suurempaa pahaa ja kansalaisvapauksia mään yhteistoimintaan tehdäkseen lop11"
loukkaavaa. tästä laittomuudesta ja kommunistien ja
Työnantajain keskuudessa on, sikäli sosialistien ulkopuolella olevan työväen
kuin tiedän, jo pitemmän aikaa kiinni- työvapauden häpeällisestä sorrosta."
tetty vakavaa huomiota työmaaterrorin
moniin ilmenemismuotoihin. Sen esiinty- Kokouksessa perustetun kommunis-
minen on ollut sitä laatua, ettei sitä minvastaisen järjestön nimeksi hyväk-
helposti ole voitu tukahduttaa yksin työn- syttiin „ S u o m e n L u k k o " j a valit-
antajain toimin. Sentähden, sikäli kuin
tiin sille valtuuskunta.
tiedän, työnantajain keskuudessa on he-
rännyt toiveita siitä, että vapaitten isän- 31 pnä maaliskuuta pitämässään ko-
maallisten kansalaisten ja työnantajain kouksessa Suomen Lukon valtuuskun-

29
ta antoi seuraavan, ensimmäisen ohjel- kommunistilehti „Työn Ä ä n e n " kir-
majulistuksensa : japaino rikottu ja teon tekijät pois-
,,Omaksuessaan toimintansa tarkoituspe- tuneet jättämättä itsestään muuta
räksi taistelun kommunistista ja muuta merkkiä kuin erään nimikirjoituksella
maanpetoksellista toimintaa vastaan kai-
varustetun puukon. Kaupunkiin vievä
kissa sen ilmenemismuodoissa tahtoo jär-
jestö valistustoiminnan avulla selvittää puhelinjohto oh tehty vähäksi aikaa
näiden liikkeiden todellista luonnetta ja käyttökelvottomaksi ja kirjapainon lä-
niiden valtakuntamme itsenäisyyden ja hellä oleva passipoliisi johdettu pois
sen laillisen yhteiskuntajärjestyksen tu-
tapahtumapaikalta, metsässä ammut-
hoa tarkoittavia pyrkimyksiä, ja täten
tujen laukausten avulla. Viranomaiset
saattaa mahdollisimman laajat kansalais-
piirit mukaan siihen työhön, joka tahtoo alottivat tietysti tapahtuneen johdosta
tehdä lopun valtio- ja maanpetoksellises- kuulustelut, jotka eivät johtaneet mi-
ta toiminnasta Suomessa. hinkään tuloksiin; puukon omistaja
Tähän päämäärään pyrittäessä on kas- Kullervo Leskinenkin Lapualta täytyi
vatettava kansalaismielialaa siihen, että
vapauttaa todistusten puutteessa.
lainsäädännössämme tulee voimakkaasti ja
selvästi esille kommunistien toimintaan
Tapauksen johdosta nousseen häli-
jyrkästi suhtautuva suunta. nän ja poliisiviranomaisten saamat-
Samoin tulee Suomen Lukko työskente- tomuudesta syyttelyn takia pidet-
lemään sen luonnottoman ja häpeällisen tiin Lapualla 2 pnä huhtikuuta yleinen
olotilan lopettamiseksi, joka nykyään val-
maakuntakokous, jossa oli n. 600 osan-
litsee monilla työmailla valkoisiin työ-
läisiin kohdistetun työmaaterrorin muo-
ottajaa kaikista Etelä-Pohjanmaan
dossa. kunnista. Kokouksesta lähetettiin pää-
Pidämme tällaista lailliselle pohjalle ministerille seuraava tiedonanto:
rakentuvaa, valtakunnan ja kansalaisvapa-
,,Samallakun me Lapualle eri puolilta
uksien turvaamista tarkoittavaa kansalais-
Etelä-Pohjanmaata, Lapualta, Ylihärmäs-
toimintaa erittäin tärkeänä nykyään, jol-
tä, Alahärmästä, Kauhavalta, Kuortaneel-
loin näyttää siltä, että kommunistien toi-
ta, Seinäjoelta, Nurmosta, Ilmajoelta, Ja-
minnan aiheuttama mieltenkuohu voi joh-
lasjärveltä, Kurikasta, Kauhajoelta, Ylis-
taa vakaviin ilmauksiin lainvastaisten te-
tarosta, Vähäkyröstä, Isokyröstä, Alajär-
kojen muodossa.
veltä, Lappajärveltä ja Vaasasta keräyty-
Valtuuskunta kehoittaa kansalaisia kaik-
neet kansalaiset ilmoitamme, että Työn
kialla maassamme yhteiskunnalliseen ase-
Äänen kirjapainon hävitys on maakunnas-
maan ja äidinkieleen katsomatta järjes-
samme järjestetty, vakuutamme samalla
töön liittymällä sen toimintaa tukemaan."
täysin hyväksyvämme tekoon pakoittaneet
vaikutteet. Me valitamme sitä, että Työn
Ikäänkuin ilkkuen rauenneille toi- Äänen harjoittama kiihoitus ja uskonnon
veille kommunismin poisjuurittamista pilkka ovat johtaneet tällaiseen lainvastai-
tarkoittavan lainsäädännön aikaansaa- seen tekoon, mutta toivomme samalla
että lainsäädännöllisin toimin voitaisiin
misesta kävi Pohjanmaalle leviävien
asettaa sulku sille myrkylliselle työlle,
kommunistilehtien kirjoitustapa entis- jonka ehkäisemistä Työn Äänen kirjapai-
tään sietämättömämmäksi. Levoton nonkin hävitys tarkoitti. Täällä pysytään
maakunta mietti keinoja sen ehkäise- edelleenkin hallituksen takana ja tukemas-

miseksi oma-aputoiminnan tietä. Maa- sa sen toimenpiteitä kommunismin vas-

tustamisessa."
liskuun 28 päivän a a m u n a hätkäh-
dytti sitten koko maata tieto, että edel- Samaan aikaan ilmestyi myös kom-
lisenä yönä oli Vaasassa ilmestyvän munisminvastaisen liikkeen äänenkan-

30
nattajaksi perustetun „Aktivisti" ni- lista rakentamista puolustaviksi. Ja me
tunnustamme, että me kaikki, jotka jyr-
misen lehden ensimmäinen numero.
kästi tuomitsemme kommunismin sen kai-
Siinä oli pohjalaisten, vappujulistus, kissa ilmenemismuodoissa, olemme kans-
maakunnan julkilausuma, jonka oli al- sasyyllisiä, koska mielet eivät ole saa-
lekirjoittanut n. 650 kansalaista Etelä- neet tyydytystä siitä, mistä rauhoittumi-
nen olisi löydettävissä, lainsäädännön ke-
ja Keski-Pohjanmaalta:
hittämisestä puutteellisissa kohdissa. Me
,,Kansalaiset! emme silti v a s t a k a a n a i o v a i e t a , jos kom-
Kun mielet maakunnassamme ovat le- munismin annetaan jatkaa julkista toi-
vottomat ja rauhallisimmatkin kyselevät, mintaansa, mutta me kehoitamme levot-
mikä ristiriitaisissa ajatuksissa on oikeata tomia mieliä rauhoittumaan ja odotta-
ja mikä väärää, t u n n e m m e tarvetta ilmais- maan, mitä tietä kansamme kulun tähän-
ta mielipiteenämme, että kommunismia astinen johtaja, ihmeiden Jumala, meille
joka sekä valistustyössään että uhkauk- osoittaa.
sissaan raa'an peittelemättömästi esiintyy Koko Pohjanmaan kansa ei voi men-
lain, hyvien tapojen, jumalanpelon ja nä vapaussodan sankaripatsaitten ohitse
koko yhteiskunnan hävittäjänä, on pidettä- tuntematta murhetta ja häpeää siitä, että
vä kansamme elämän nykyhetken suurim- tässä kalliilla uhreilla vapautetussa maas-
pana vaarana. sa laillisuuden varjolla toimii rajojemme
Kommunismi on julkinen vihollinen ny- ulkopuolelta johdettu maanpetoksellinen
kyiselle yhteiskuntaelämälle ja sille oi- liike, joka valmistaa uutta veristä kan-
keusjärjestykselle, jolle olomme ja val- salaissotaa. Maakuntamme kansa ei petä
takuntamme ovat rakennetut. Se ei edes isänmaan asiaa. Se- s e i s o o sen takana ja
yritä salata sitä, että sen tarkoitusperänä se puolustaa sitä hartain mielin veriin
on yhteiskuntamme väkivaltainen tuhoa- asti. Ja me tervehdimme samanmielisiä
minen. Siitä, mitä kommunistit puhuvat muissa maakunnissa.
ja kirjoittavat julkisesti, voimme aavis- Tulen ei saa antaa sammua. Parjauk-
taa, miten myrkyllistä on se valtio- ja senkaan ei saa sallia sitä tuhkaan tuka-
yhteiskuntavihamielinen kylvö, jota liike huttaa. Suomi elää ja sen poikien ja
harjoittaa salassa kaikista kehittymättö- tytärten tuntoihin on vuodatettu uhrautu-
mirnmän ja arvostelukyvyttömän kansan van rakkauden mieli isänmaan onnen ja
aineksen keskuudessa. menestyksen puolesta.
Kommunismi on kaiken uskonnon van- Herää Suomen kansa, — herää työssä
noutunut vainooja. Se julkisesti pilkkaa
ja toimessa osoittamaan, että kommunis-
ja häväisee sitä, mitä kansamme vakava-
min tietoinen levittäjä on maanpetturi
mielinen aines pitää elämän perustuksena
ja johtotähtenä. Se avoimesti levittää nuo- ja isänmaan vihollinen."
risoon ja lapsiin pyhyyden pilkkaamisen Vaasan tapauksia tutkineet viran-
henkeä ja suoranaisen ahdistelunkin kaut- omaiset olivat joutuneet vaikeaan ase-
ta se jo meilläkin pakottaa liikkeen lä- maan kadotettuaan kaikki selvyyteen
helle joutuneita eroamaan kaikista uskon-
johtavat jäljet, samoin hallitus, jota
nollisista yhteyksistä.
toisaalta painosti lain vaatimus, toi-
Kommunismissa on vainon ja terrorin
henki kaikkia kohtaan, jotka eivät alis-
saalta vasemmiston ja heitä kannatta-
tu laittoman, isänmaattoman ja uskonnot- vain porvarillisten lehtien moitteet
toman liikkeen valtaan. Sellaiset ahdiste- sekä kommunistien kirjapainojensa
taan pois työmailta ja heidän elämänsä suojelemisen nimessä punakaartien pe-
tehdään muutenkin sietämättömäksi. rustamista alotteleva, yltyvä toimin-
Maakunnassamme on näiden asiain yh-
ta, jota ei lain puitteissa voinut eh-
teydessä tapahtunut omankädenoikeuden
teko, mutta me ymmärrämme sen vai-
käistä. Tilannetta helpottaakseen päät-
kuttimet laillisuutta ja isänmaamme lail- tivät kirjapainon hävitykseen osallistu-

31
neet ilmoittautua viranomaisille. 11 täiseksi. Siksi kunnes syyte kirjapai-
autolla he saapuivat Vaasaan huhtik. non hävittäjiä vastaan tuli toisen ker-
8 p:nä, jättäen maaherralle seuraavan ran, kesäk. 4 p:nä, esille Vaasan raas-
72 henkilön allekirjoittaman ilrnoit- tuvanoikeudessa.
tautumiskirjelmän: Kiihtymyksen syyt olivat nyt seu-
,,Me allekirjoittaneet ilmoitamme täten, raavat: Vaikka teon vaikuttimet oli-
että me, toiset teon tekijöinä, toiset an- vat isänmaalliset ja vain maakunnan
taen sille tukeamme, yöllä maaliskuun yleisetua tarkoittavat, oli oikeus lain
28 p:nä särjimme kommunistisen Työn
kirjaimeen nojaten määrännyt kaikki
Ääni-lehden kirjapainon. Tarkoituksemme
ei ollut vetäytyä pois tekojemme takaa.
teon suorittajat ja avustajat törkei-
Syyllisyyttä t o d i s t a m a a n jäi tapahtumapai- den rikollisten lailla henkilökohtaises-
kalle merkkejä johtamaan tutkijoita oi- ti oikeuteen saapumaan. Samoin oh
keille paikoille. Se, ettemme ole astuneet liikkeellä h u h u j a hallituksen puolelta
julki tunnustamaan tekoamme, johtuu
määrätystä suojelusvartiosta kommu-
eräistä syistä, joita emme katso tarpeel-
liseksi vielä, eikä tässä yhteydessä sel-
nistiasianajaja Asser Salolle, jonka ei
vittää. Olemme valmiit kärsimään tekom- muuten luultu voivan turvallisesti oi-
me seuraukset, samalla selittäen, että mei- keuspaikalle saapua. Vastalauseeksi
dät johti siihen katkeruus kommunismia näille toimenpiteille järjestettiin jutun
kohtaan jatkuvan törkeän isänamata ja
käsittelypäiväksi maakunnassa mah-
uskontoa vastaan harjoitetun kiihoituk-
sen takia, sekä lupaamme tästäedeskin
tava mielenosoitus, johon otti osaa
vihata kommunismia kaikissa sen ilmene- lähes kaksituhatta miestä 24 kunnas-
mismuodoissa rakkaalle isänmaallemme ta. Mielenosottajat pysähtyivät maa-
ja kansamme elämää ohjanneille ikuisil- herran asunnon ja „Työn Äänen" toi-
le periaatteille vihamielisenä ja tulevai-
mitalon kohdalla hetkiseksi, siirtyi-
suudellemme tuhoa ennustavana liikkeenä.
Meillä on heikko toivo, että tekomme
vät sitten sankarihaudoille. Täällä pi-
motiivit havahduttaisivat maamme lain- ti pastori M. R a n t a n e n puheen
säätäjät käsittämään, että kommunismi lausuen:
on lailla kukistettava, ellei t a h d o t a m a a m -
me joutuvan sekasorron valtaan ja suu- ,,Meidän on ollut pakko todeta jo pit-

riin vaikeuksiin. Toivomme, että asian kän aikaa, miten vieraan vallan kätyrit

yhteydessä lopetetaan puhe eri puoluei- ovat sokaisseet joukon kansalaisiamme,

den osallisuudesta siihen ja fascismista, niin että he yhdessä heidän kanssaan

joilla asian kanssa ei ole mitään teke- ovat käyneet repimään alas sitä, mitä

mistä." täällä on uupumattomalla työllä, raskailla

veriuhreilla, rukouksilla ja kyyneleillä
Allekirjoittaneista ilmoittautuivat vuosisatoina rakennettu. Ne ovat käyneet
teon suorittajiksi: maanv. Jussi M u i - ylimielisesti pilkkaamaan ja häväisemään
sitä, mikä tämän maakunnan kansalle
l u , harjoittelija Yrjö H i s s a , ampu-
aina on ollut elämääkin kalliimpaa, isien
j a Kullervo L e s k i n e n , talollisenp. uskoa, lakiin perustuvaa yhteiskunta- ja
Simo L a h d e n s u o j a talollisenp. valtiojärjestystä, sekä ryhtyneet kasvatta-
Jussi P e r ä m ä k i . Toiset teon avus- maan osaa Suomen lapsimaailmasta ja
tajiksi tai suunnittelijoiksi. nuorisosta tähän mieleen lyödäkseen ker-
ran pirstaksi kaiken sen, minkä puolesta
Kun teon suorittajat olivat näin tul-
nämäkin sankarimieliet, joitten suurelle
leet selville, samoinkuin heidän te- työlle olemme saapuneet kunnioitustamme
konsa kaikkien yleisesti hyväksymät osoittamaan, ovat henkensä antaneet. Val-
vaikutteet, rauhoittuivat mielet tois- koiset sankarimiehet siellä kumpujen al-

32
 la! Tunnemme, että henkenne liikkuu lä- Samoin paria muuta tunnettua kom-
hellä meitä. Jos ihmissanoihin voisitte
munistia. Ja kun asianajaja Salo yrit-
pukea vielä henkenne sanomiset, niin te
ti poistua oikeussalista maaherran suo-
varmaan kysyisitte: Etelä-Pohjanmaan
mies! Etkö jaksakaan uskoa Suomen ja
jaamana, sieppasi väkijoukko hänet,
sen suuren heimon tulevaisuuteen. Tähän pisti autoon ja kuljetti Viitasaaren
kuulukoon kumminkin meidän yhteinen kirkolle, jossa Salo sitten pääsi va-
vastauksemme valtavana kuin pitkäisen paaksi annettuaan lupauksen, ettei
julinä: „Jaksamme!" H u o m a u t e t t u a a n , et-
enää toiste saavu Pohjanmaalle.
tä m a a k u n n a n miehet ovat v a p a u d e n takia
saaneet olla venäläisissä vankityrmissäkin
Kansanliikettä Etelä-Pohjanmaalla
ja viitattuaan maakunnan sitä aikaisem- johtamaan valittu toimikunta kokoon-
piin ponnistuksiin saman asian hyväksi tui 5 p:nä tilannetta käsittelemään ja
lausui puhuja vielä: ,,Tulkoon sanotuksi, lähetti selityksen Vaasan tapauksista
että lain alainen yhteiskunta on silloin
sanomalehdissä julaistavaksi seuraa-
poissa oikeilta raiteiltaan, kun sen laki
van tiedonannon:
ei vastaa kansan suuren enemmistön oi-
keustajunnan vaatimuksia, niin että voi ,,Suomen kansalle!
käydä niinkuin on käynyt. — Lakeuk- T.k. 4 päivän tapahtumain johdosta
sien mies, joka veren perintönä kantaa Etelä-Pohjanmaalla tiedoitamme:
oikeuden ja vanhurskauden tuomiota tun- M i n k ä v u o k s i ? S e n vuoksi, et-
nossaan joutuu kuuntelemaan tätä voima- t e m m e t ä ä l l ä k e r t a k a i k k i a a n
kasta vaatimusta niin, että unohtaa het- voi s i e t ä ä r y s s ä n k ä t y r e i t ä .
keksi kirjoitetun lain puustavin ja seisoo M a a k u n n a s s a m m e e i t u l l a
nyt syytettynä maansa laillisen tuomio- e n ä ä j u l k a i s e m a a n k o m m u n i s -
istuimen edessä ilkityöntekijänä. Ei näi- tisia s a n o m a l e h t i ä .
denkään näkyjen edessä uskomme horju, Lapualla, kesäk. 5 p:nä 1930.
sillä me luotamme ikiaikojen Jumalan E t e 1 ä - P o h j a n m a a n m i e h e t . "
pettämättömään kaitselemukseen, m i k ä va-
kuttaa, että totuus ja vanhurskaus ker- T ä m ä n jälkeen rauhoittui hieman
ran voittavat ja siinä mielessä tahdomme mieliala Pohjanmaalla. Jäätiin odotta-
nytkin pyhällä haudallanne, sankarimie- maan hallituksen määräämää tutki-
het, uudistaa ennen tekemämme valan,
musta Saloon y. m. kohdistuneesta
ettei häpäisijän jalka, niin kauan kuin
„Lapuan lain" käytöstä. Mutta muual-
yksikin etelä-pohjalainen seisoo pystyssä,
tule polkemaan tätä paikkaa."
la maassa toiminta jatkui kiihtyvällä
Ruotsalaisella sankarihaudalla puhui vauhdilla. Kansalaiskokoukset ympä-
vapaaherra E. von Troil. Seppeleiden ri maata käsittelivät tilannetta, yhtyen
laskun jälkeen lähtivät mielenosotta- pohjalaisten päätöksiin ja toimenpitei-
jat takaisin kotipaikoilleen. siin. Hallituskin heräsi syntyneen po-
Vaikka retki oli siis sujunut rau- liittisen korkeapaineen vaikutuksesta
hallisesti ja arvokkaasti, sattui myö- ja muutamat sen jäsenet matkustivat
hemmin iltapäivällä kuitenkin rauhat- Pohjanmaalle henkilökohtaisesti tilan-
tomuuksia. Raastuvanoikeuden edus- teeseen ja mielipiteisiin tutustumaan.
talle oli kertynyt retkeläisiin kuulu- Tilanteen jännitys oli myöskin liikaa
mattomia suuri väkijoukko, joka kiih- kahdelle kirjapainon särkemiseen osal-
tyi kommunistilehden taloudenhoita- listuneelle: kesäk. 8 p :n aamuna ampui-
jan punaupseeri Niemisen pilkallisen- vat Seinäjoen kirkonkylässä itsensä
uhittelevaeta esiintymisestä, repi tältä lapualaiset Yrjö H i s s a j a Jussi P e -
housut ja pahoinpiteli jonkunverran. r ä m ä k i . Uusi vapaustaistelu oli vaa-

33
 m e t k ö ö t m i s s ä m u o d o s s a ta-
tinut ensimmäiset uhrinsa, jotka 13
h a n s a , o v a t h e t i l o p e t e t t a v a t ;
p:nä valtavin surujuhlallisuuksin kät-
k o m m u n i s t i s e t t o i m i h e n k i -
kettiin toisten urhojen joukkoon La- löt, t u n n e t u i m m a t h e i d ä n kan-
puan sankaripatsaan juurelle. n a t t a j a n s a j a h e i d ä n kiihoit-
Poliittinen tilanne kehittyi siksi va- t a j a n s a o v a t h e t i p i d ä t e t t ä v ä t :
j a
kavaksi, että eduskunta peruutti suun-
s e n j ä l k e e n , k u n m a a on saa-
nittelemansa Ruotsin matkan, samoin
tu r a u h o i t e t t u a , k u t s u t t a v a uu-
sen puhemies Virkkunen Islannin mat-
si e d u s k u n t a k o o l l e m a a l l e la-
kansa. Maakuntien lähetystöt eri puo-
k e j a l a a t i m a a n " ,
lilta maat esittivät hallitukselle vaa- jotka ponnet sekä Lapuan koko-
timuksiaan kommunistien julkisen toi- uksen ponsilauselman 25 miehinen lä-
minnan lakkauttamisesta. Vaasan lää- hetystö jätti tasavallan presidentille.
nin maaherra Sarlin huomasi aseman-
sa kestämättömäksi ja pyysi eron, hä- Hallitus ponnisteli tilanteen ta-
nen seuraajakseen nimitettiin sotakor- salla pysyäkseen. Se huomasi Lapualla
keakoulun johtaja, jääkärieversti A. alkaneen kommunismin vastaisen liik-
E. Heinrichs, saaden samalla valtuu- keen olevan vakavaa laatua ja muo-
den estää läänissään kommunistileh- dostuneen yleiseksi, koko maan —
tien ilmestymisen toistaiseksi. ruotsinkielisetkin — käsittäväksi kan-
kansanliikkeeksi, joka ei peräytyisi
Kesäkuun 11 p:nä kokoontuivat tuumaakaan ennenkuin sen alotteet ja
maakuntien edustajat Helsinkiin Tek- vaatimukset olisi toteutettu. Asetet-
nillisen korkeakoulun huoneustoon, tiin ministerivaliokunta laatimaan kom-
neuvottelemaan tilanteesta. Neuvotte- munismin täydellistä julkisesta elämäs-
lun tuloksena laadittiin seuraavat pon- tä poistavia lakiehdotuksia, maaher-
net: roille annettiin valtuudet kommunisti-
lehtien ilmestymisen ehkäisemiseen ja
, , K o m m u n i s t i s e t k i r j a p a i n o t lopuksi päätettiin kutsua eduskunta
j a l e h d e t o v a t h e t i l a k k a u t e t -
koolle heinäk. 1 p:nä tarpeellisien la-
t a v a t :
k o m m u n i s t i s e t j ä r j e s t ö t , i l-
kien säätämistä varten.

34
 TALONPOIKAISMARSSIN
Jo Lapualla 16 p:nä maaliskuuta pi-
detyssä kansalaiskokouksessa eräät pu-
hujat ehdottivat että koko kokous läh-
tisi suurena lähetystönä Helsinkiin ko-
kouksessa ilmenneitä toivomuksia hal-
litukselle esittämään tai sitten järjestet-
täisiin suurempi retkikunta samalla ta-
voin maakuntien mielipidettä pääkau-
pungissa esittämään. Ehdotus raukesi
sillä kertaa, mutta ei jäänyt unohduk-
siin vaan tuli myöhemmin yhä uudel-
leen harkinnan alaiseksi tapahtumain
ja hallituksen otteiden seuratessa epä-
tyydyttävää suuntaa.
Kun hallitus oli nähnyt eduskunnan
koolle kutsumisessa ainoan ratkaisun
tilanteen selvittämiselle, heräsi ajatus
talonpoikaismarssista Helsinkiin en-
tistään ehompana ja määrätietoisempa-
na esille. Eihän ollut mitään takeita
siitä, että keväällä kokoomuspuolueen
taholta tehdyn tasavallan suojeluslaki-
ehdotuksen, painovapauslain eräiden
pykälien muuttamisehdotuksen, sotati-
lalain sekä yleensä kaikki lainsäädän-
nön täydentämistä tarkoittavat lakieh-
dotukset hylännyt eduskunta nytkään
suostuisi niitä säätämään; että se ot-
taisi kommunisminvastaisen kansan-
liikkeen toivomuksia tai esityksiä edes
senkään vertaa huomioon kuin halli-
tus oli tehnyt. Ja ellei eduskunta nyt
35
VALMISTELUT.
kohoaisi tilanteen vaatimalle tasolle,
saattaisi tarpeellista lain säädäntöä
päätökseen, kuka takaisi rauhallisuu-
den säilymisen maassa, estäisi kansan
jatkamasta oma-alotteista kommunis-
min julkisesta elämästä poistamistyötä,
josta jo oli lukuisia esimerkkejä ole-
massa, ja joihin nähden hallituksen ja
viranomaisten tulisi voida lakien avul-
la pitää alote- ja toimeenpanovalta kä-
sissään. Samoin: mikä voisi estää ti-
lanteen entisenlaisena pysyessä kai-
kenlaisten edesvastuuttomien seikkai-
lijain ja onnenonkijain järjestämästä
entistä enemmän provokaattorisia te-
koja terveen, puhtain asein kommunis-
mia vastaan taistelevan kansanliikkeen
nimessä ja varjolla? Vain nopea, halli-
tuksen lakiesitysten mukainen lain-
säädäntö voisi taata normaalisen olo-
tilan ja hallituksen ja sen edustajain
auktoriteetin säilymisen.
Lapuan liike oli alunperin tarjoutu-
nut hallitusta ja lainsäätäjiä tukemaan
ja avustamaan näiden kommunismin
hävittämispyrkimyksissä. Talonpoikais-
marssilla tahdottiin tätä avunantoa te-
hostaa ratkaisevalla hetkellä. Tämä
hätkähdytti omiin- ja puolue-etuihin-
sa sokeasti tuijottavia puoluepomoja,
ja saattoi heidät yrittämään marssin es-
tämistä liittämällä sen yhteyteen mitä
mahdottomampia huhuja marssin tar- toin valtiollisessakin elämässä ihmissielun
jatloimmat voimat havaitaan varsinaiseksi
koitusperistä. Mutta kaukonäköisem-
valtiotamuodostaviksi voimiksi. Ne sanovat
mät, isänmaan yleisetua silmälläpitä- meille, etteivät mitkään ryhmäedut, eikä
vät, arvioivat tarjouksen oikein. T a s a - puoluepyyteet saa repiä rikki niitä siteitä,
v a l l a n p r e s i d e n t t i saattoi Poh- jotka liittävät kansan eri kerrokset yhdeksi
janmaalla matkustaessaan ja kansan- elinnvoimaiseksi kokonaisuudeksi — eheäk-
si kansaksi.
liikkeeseen paikan päällä tutustuttuaan
Kansalaiset!
Kauhavan ilmailupäivillä pitää seuraa-
Nykyisen sisäpoliittisen tilanteen kehitys-
van puheen: tä maassamme seurataan mielenkiinnolla ei
ainoastaan kotimaassa, vaan myös kaukana
K a n s a l a i s e t !
maamme rajojen ulkopuolellakin. Kunnia-
Suomen kansa elää tällä hetkellä koh- asiamme on pitää huoli siitä, että nykyi-
talokasta aikaa — väylä, jota valtiolai- nen kohtalokas aika kansamme elämässä
vamme nyt kulkee, on kapea ja matalik- tulee päättymään tämän kansan valtiolli-
koja, kareja löytyy runsaasti. seen heräämiseen, uuteen onnellisempaan
Tällainen ajankohta kansan elämässä on elämään.
— jos koskaan — velvoittava, velvoittava Tunnukset, joiden ympärille kansalais-
jokaiselle edesvastuuntuntoiselle kansalaisel- ten nyt on kokoonnuttava, ovat:
le, velvoittava kansalle kokonaisuudessaan. I s ä n m a a o n v a p a u t e t t a v a kom-
T ä l l a i s e n a a i k a n a t ä y t y y jo- m u n i s m i n k i r o i s t a .
k a i s e n k a n s a l a i s e n , joka sydämessään L a i n k u n n i o i t u s o n j o k a i s e n
kantaa rakkautta tätä maata ja kansaa koh- k a n s a l a i s e n k u n n i a-a s i a.
taan, hiljentyä omantuntonsa eteen, voidak- J u m a l a i s ä n m a a t a s u o j e l -
sensa omalta kohdaltaan m y ö t ä v a i k u t - koon!"
taa siihen, e t t e i k a n s a k u n n a n
Samoin senaattori P. E. S v i n -
s u u r i a s i a n y k y h e t k e n v a i k e u k -
s i s s a j o u d u t u u l i a j o l l e .
h u f v u d , joka tilanteeseen ja mieli-
Kaiken itsekkyyden ja etuilun täytyy nyt piteisiin tutustuttuaan, Lapuan kirk-
isänmaan onnen ja menestyksen nimessä koseuroissa lausui:
vaimentua. ,,— — — minä olen tullut tänne aivan
Nyt ei ole syytösten aika. Paha on tuo- yksityisenä henkilönä tutustuakseni Lapuan
mittava, mutta ihmisten heikkous ymmär- miehiin ja siihen mieleen, mikä täällä liik-
rettävä — veljen täytyy löytää veljensä kuu. Minun huomioni on se, että Lapuan
rehellisessä työssä maan ja kansan hyväksi. henki on puhtaasti isänmaallinen henki ja
Nyt ei ole tuijotettava taaksepäin, sii- on sitä ilahduttavampaa nähdä, että tämä
hen, mikä jo on takana. Katse on koh- henki leviää yli Suomen maan. Näyttää sil-
distettava tulevaisuuteen. Historia on kyl- tä, kuin nousisi kansa' kaikkialla samaan
lä aikanaan asiallisesti ja puotueettomasti suuntaan kuin täällä Lapualla. Se on takee-
harkitseva, missä on oltu oikeassa missä na siitä, että Lapuan alkuun panema liike
erehdytty. Huolehtikaamme vain yhteisin on koituva siunaukseksi rakkaalle isänmaal-
voimin siitä, että kaikki se, minkä vast- lemme. Kyllä Herra aina aseensa valitsee."
edes teemme tahi tekemättä jätämme, on
Myöskin eduskunnan puhemies, teol.
osoittautuva isänmaan asialle parhaaksi.
Kansalaiset!
toht. P . V i r k k u n e n Pohjanmaan
K a n s a n sielussa tekevät tällä hetkellä- työ- matkan tehtyään hyväksyi kansanliik-
tään omantunnon valtavat voimat. Ne muis- keen isänmaallisen, sivuvaikutteista
tuttavat meitä tekemistämme erehdyksistä vapaan ohjelman.
— mutta ne viittovat eteemme myöskin pe-
Hajoitusyritykset eivät mitään vai-
lastuksen tien. Ne sanovat meille, ettei
kuttaneet. Kansa itse tiesi mitä se
julkisessa kansalaistoiminnassakaan riidalla
mitään pysyvää rakenneta — että päinvas- tahtoi ja mikä oli heidän asialleen

36
välttämätöntä. Kesäkuun 21 päivänä
pidetyssä maakuntain edustajain neu-
vottelukokouksessa tehtiin sitten lo-
pullinen päätös myöhemmin määrät-
tävänä aikana toimeenpantavasta t a-
lonpoikaismarssista pääkau-
punkiin kommunisminvastaisen taiste-
lun päätökseen saattamiseksi. Samal-
la valittiin pienempi valtuuskunta, La-
puan liikkeen johto, marssin valmis-
teluja ja itse marssia johtamaan. Kier-
televien huhujen ja vasta-agitatsion
aiheuttamat pienet erimielisyydet sel-
vitettiin pian. Ruotsinkielisetkin il-
moittautuivat tulevansa marssiin osal-
listumaan. Vain ne, jotka näkivät yri-
tyksensä käyttää kansan heille an-
tamia valtuuksia omien tarkoituspe-
riensä tueksi vastoin valtuuttajainsa
tahtoa luhistuvan kansan itsensä tuo-
dessa tahtonsa ja mielipiteensä julki
ilman välikäsiä, olivat tyytymättömiä;
jopa ryhtyivät puuhiin marssin tavalla
tai toisella ehkäisemiseksi, vaikkapa
— kuten eräs määräävässä asemassa
oleva oli ehdottanut — poliisi- tai so-
tilasvoimaa käyttäen, tämän ehdotuk-
sen onneksi kaikuessa kuuroille kor-
ville.
Osanottajain lukumäärä oli aluksi
suunniteltu suuremmaksi, mutta sitten
käytännöllisistä syistä se supistettiin
n. 10,000 mieheksi. Samoin retken toi-
meenpanopäivä alkujaan suunnitellusta
eduskunnan kokoontumispäivästä hei-
näkuun 7 p:ksi.
Retken järjestely suunniteltiin täy-
sin sotilaalliseksi. Eri maakunnat muo-
dostavat rykmentin, jakaantuneina pa-
taljooniin osanottajain lukumäärän mu-
kaan. Kun ilmoittautuneita tuli enem-
män kuin tarvittiin, voitiin hyväksyä
vain vanhempaa, vakavampaa 24 vuot-
ta täyttäneitä, sotilaskuriin tottuneita,
37
retken säilyttämiseksi vakuuttavana,
arvokkaana ja kaikissa olosuhteissa
rauhallisena. Kaukaisemmista maa-
kunnista saapuville varattiin ylimää-
räisiä junia, Etelä- ja Keski-Suomen
miesten suorittaessa matkansa autoil-
la. Muonituksesta ottivat kaikkialla
huolehtiakseen paikalliset Lotta-Svärd-
osastot.
Retken lopullinen jaoittelu ja mies-
vahvuus sekä kuljetustapa vahvistettiin
seuraavanlaiseksi: Autoilla saapuvat:
6 päivän iltana. S a t a k u n n a n p a -
t a l j o o n a , käsittäen 517 miestä. Pa-
taljoonan johtajana H u h t a l a ja va-
raj. Aa l t o - S e t ä l ä . K e s k i - S u o -
m e n p a t a l j o o n a , 567 miestä, joh-
tajana B r u s i n j a V i e r t o . E t e l ä -
H ä m e e n p a t a l j . 681 miestä, joht.
K a l l i o k o s k i ja Linturi. Poh-
j o i s - H ä m e e n p a t a l j . 710 mies-
tä, joht. H y p p ö l ä j a P o l o n .
7 päivän a a m u n a : V a r s i n a i s -
S u o m e n r y k m e n t t i , kaksi patal-
joonaa: A. 517 miestä, johtajina S u -
s i t a i v a l j a F l i n c k . B . 560 mies-
tä, johtajina von B o n s d o r f f ja
Sonck.
Kymenlaakson rykmentti,
kaksi pataljoonaa: A. 350 miestä, joh-
tajina Y r j ö l ä j a M e r i l u o t o . B .
350 miestä, johtajina R a u a n h e i m o
ja P e n t t a 1 a.
P o h j o i s - U u d e n m a a n patal-
j o o n a 800 miestä, johtajina H a t -
man ja V i k s t r ö m .
Östra-Nylandin pataljoona
700 miestä, johtajina M a t h e 1 i n ja
Ruda.
Vestra-Nylandin pataljo o -
n a 820 miestä, johtajina F o r s t r ö m
ja F o r s e l l e s.
Samana aamuna junilla: P o h j o -
l a n p a t a l j o o n a 458 miestä, joh-
tajina A u t t i j a R e n s u . Ö s t e r b o t - paikoilla marssin aikana. Siltasaarelle
t e n s b a t a l j o n 450 miestä, johtaja- ja sen takaisiin kaupunginosiin meno
na Roden. E t e l ä - P o h j a n m a a n oh retkeläisiltä ehdottomasti kiellet-
r y k m e n t t i : A. 510 miestä, johta- ty. samoin väkijuomien nauttiminen.
j i n a I s o t a l o j a S i m o l a . B . 585 Järjestelyt ja ohjelman suunnitte-
miestä, johtajina K o i v i s t o ja P a 1 m, lun loppuun suoritettua antoi marssin
C. 387 miestä, johtajina K a r i ja johto marssin tarkoituksesta yhä
Luokkanen. kiertelevien huhujen lopettamiseksi
P o h j o i s - S a v o n ja K a i n u u n seuraavat tiedonannot.
p a t a l j o o n a 450 miestä, johtajina ,,Vapaussodan käytyään Suomen talon-

N i i t t y v a a r a ja Nylund. poikaisarmeija marssi pääkaupunkiin voit-

tajan vakain mielin. Kuluneina vuosina on
E t e l ä - S a v o n p a t a l j o o n a 350
vapautta jälleen noussut uhmaamaan 1918
miestä, johtajina R u u s k a n e n j a lyödyn vihollisen maanpetos ja kaiken py-
Holopainen. hän pilkka. Tämän vuoksi Suomen talon-
Pohjois-Karjalan pataljoo- pojat ovat päättäneet taasen marssia pää-
kaupunkiin siellä voimakkaasti ja arvokk-
n a 250 miestä, johtajina L e h t o n e n
kaasti julkilausuakseen sen peruuttamatto-
ja T u h k a n e n .
man sanan, että kommunismi on Suomessa
L a a t o k a n—K a r j a l a n patal- tuhottava."
j o o n a 261 miestä, johtajina N y k ä - Ja Lapuan valtuuskunta tiedotti:
nen ja Lintula. ,,T i e d o i t a m m e , e t t ä t a l o n p o i -
E te l ä - Ka r j a la n p a t a l j o o n a k a i s m a r s s i t a p a h t u u m a a n a n -
553 miestä, johtajina L i n t u l a ja t a i n a K a i k k i h u h u t s e n p e r u u t -
Pusa. t a m i s e s t a o v a t a i h e e t t o m i a .

Joukkojen komentajana toimi maan- Vihtori Kosola,

viljelijä K o s o l a , apunaan Lapuan
liikkeen johto.
Helsingissä varattiin 6 päivän ilta-
na saapuville majoituspaikat kaupun-
gin kouluille; marssipäivän aamuna
saapuvat majailivat joko ruokailupai-
koillaan Hesperian- y. m. puistoissa
taikka rautatievaunuissaan.
Osanottajamerkiksi vahvistettiin si-
nimusta, Lapuan vaakunalla ja L. L.
kirjaimilla koristettu käsivarsinauha.
Järjestyksen säilyttämiseksi vahvistet-
tiin erikoinen järjestyssääntö, jonka
noudattamisesta kukin ryhmänjohtaja
oli ryhmänsä puolesta vastuussa. Li-
säksi oli sovittu omien, poliisilaitok-
sen kanssa yhteisymmärryksessä toi-
mivien, järjestysmiesten asettamisesta
jotka valvoisivat järjestyksen nou-
dattamisesta kaupungilla ja majoitus-
V i h t o r i H e r t t u a , I i v a r i K o i v i s -
t o.
Sunnuntaina heinäk. 6. p:nä tapah-
tui sitten marssille lähtö täysin suun-
nitelmien mukaisesti. Pohjois-Pohjan-
maan, Perä-Pohjolan, Keski-Pohjan-
maan, Kauhavan, Lapuan ja muut poh-
joisen radan varren miehet saapuivat
Seinäjoelle klo 15 aikaan. Vähän ai-
kaisemmin olivat sinne saapuneet jo
Suopohjasta kaikki tämän radan var-
relta tulevat marssin osanottajat. Ju-
naa seurasi lotat kenttäkeittiöineen.
Lottain myymälää varten oli varattu
eri vaunu. Lääkäriä ja saniteettiosastoa
varten oli myös oma vaunu. Lääkärinä
joukon matkalla toimi tri T i i t i n e n
Lapualta. Seinäjoelta liitettiin mukaan
johtajia ja ruotsalaisia sanomalehti-
miehiä varten I ja II luokan vaunut.

38
 Vähän jälkeen kun tämä 41-vau-
nuinen juna oli lähtenyt etelään saa-
pui Vaasasta Seinäjoelle toinen yli-
määräinen juna, jossa tulivat kaikki
Vaasan radan varrella asuvat marssiin
osanottajat. Sen lisäksi sijoitettiin tä-
hän junaan Seinäjoen, Peräseinäjoen,
Nurmon, Kuortaneen Alavuden, Töy-
sän y. m. pitäjien miehet. T ä m ä 44-
vaunua käsittävä juna lähti etelään
klo 17 ajoissa. Lähtiessään etelää koh-
ta lauloi kolmetuhatta miestä käsit-
tävä talonpoikaisarmeija isänmaalli-
sia lauluja. Lähtiessä oli Seinäjoen ase-
malla nähtiin saattajien joukossa m.m.
Vaasan läänin maaherra H e i n r i c h s .
Samalla tavalla kokoontuivat ja jär-
jestyivät miehet Hämeessä, Tampe-
39
reella, ja Hämeenlinnassa, Varsinais-
Suomessa Turussa y. m. kaupungeissa,
Karjalan Viipurissa Sortavalassa y. m.
paikoissa, Savon Kuopiossa, Mikkelis-
sä ja Savonlinnassa y. m. jatkaen edel-
leen junilla tai autoilla ohjelman mu-
kaan. Kauniina ja helteisenä heinä-
kuun sunnuntaina läheni pääkaupun-
kia talonpoikaisarmeija, sivilipukui-
nen ja aseeton, mutta tarkoitukses-
taan varma ja tinkimätön.
Ja sitä saattoivat kotiin jääneen
isänmaallisen kansanaineksen kukkais-
ja laulutervehdykset, valtakunnan li-
pun kohoaminen tankoihin sekä yh-
teinen toivomus: marssin tarkoituksen
toteutuminen sen viimeistä kirjainta
myöten.
 MARSSI HELSINKIIN.

Hallituksen tervehdyksenä pääkau- uttamiseksi. Omankädenoikeuden harjoit-

taminen, jota viime päivinäkin on jatku-
punkiin saapuvalle talonpoikaisarmei-
nut, on isänmaan onnen nimessä lope-
jalle julaistiin sanomalehdissä seu- tettava.
raava valtioneuvoston julkilausuma: Samalla kuin hallitus ilmaisee omaksu-
vansa samat isänmaalliset pyrkimykset,
,,Ilmauksena siitä syvästä huolestumi- joiden velvoittamina talonpoikaiskulku-
sesta, jonka rakkaan isänmaamme ny- eeseen osaaottavat tuhannet kansalaiset
kyinen tila on oikein ajattelevissa kansa- ovat tänne saapuneet, hallitus hartaasti
laisissa herättänyt, saapuu tänä päivänä odottaa saavansa heiltä, samoinkuin isän-
pääkaupunkiin kaikista maamme ääristä maallisilta kansalaisilta kansamme kai-
kokoutunut valtava talonpoikaiskulkue. Jo kissa kerroksissa, sille välttämätöntä tu-
pelkällä saapumisellaan se painaa kansa- kea niiden raskaiden velvollisuuksien suo-
laisten tietoisuuteen sen vakaumuksen, jo- rittamiseksi, jotka nykytilanteessa ovat
ta talonpoikaiskulkue edustaa, että nyky- joutuneet hallituksen täytettäviksi."
netki vaatii erinomaisia, yhtyneitä pon-
nistuksia, jotta kansamme järkytetty elä-
Tämä, samoinkuin ensimmäisiä au-
mä jälleen saatettaisiin lainalaisiin, sään-
nöllisiin uomiinsa. Oltuansa vasta kol-
tokolonneja sunnuntai-iltana terveh-
matta päivää toimessaan hallitus on voi- dyshuutoin ja liehuvin liinoin vastaan-
nut todentaa, miten suurten vaikeuksien ottava pääkaupunkilaisyleisö, antoi he-
alaisena kansamme tila edelleenkin on. ti erikoista juhlatuntua ja- mieltä
Hallituksen, samoinkuin talonpoikaiskul-
marssia seuraaville ja siihen osallistu-
kueenkin, toimintaa ohjaa järkähtämätön
tahto maanpetoksellisen kommunismin
ville. Tunnelma ja hetken historialli-
juurittamiseksi pois valtakunnasta ja kan- sen merkityksen tuntu kohosi edel-
samme elämästä. Tälle välttämättömälle leen maanantaina, jolloin varhain aa-
hallitus tahtoo olla horjumatta uskolli- mulla saapuivat viimeiset autojonot ja
nen, eikä hallitus ole hellittävä otettaan,
junat. Sanomalehdet — nekin jotka
ennenkuin tämä päämäärä on saavutettu.
Mutta taistelussaan kommunismia vas-
siihen asti olivat tehneet voitavansa
taan hallitus ei voi saada niitä tuloksia, marssin estämiseksi — lausuivat sa-
jotka muutoin voidaan saavuttaa, jollei- noin ja kuvin retkikunnan tervetul-
vät kaikki ne kansalaiset, jotka samoin- leeksi. Liput kohosivat tankoihin; eri-
kuin hallitus tahtovat kehittää tarmok-
koisesti yllätti Siltasaaren ja Sörnäis-
kuuttansa kommunismin hävittämiseksi,
myös yhtä väsymättömästi hallituksen rin-
ten työväentalojen harjalle marssin
nalla keskitä voimiaan järkytetyn lailli- johtajain käskystä kohotetut liput, en-
suuden ja yhteiskunnallisen rauhan pala- sikerran näiden talojen olemassaolo-

40
aikana. Viimeksi, klo 11 aikaan, ko- rankaisemattomien punaisten lainkuuliaisiin
valkoisiin työläisiin kohdistama terrori, joka
hosivat Valtioneuvoston ja muitten
häiritsemättä on saanut jatkua aina siitä
julkisten rakennusten katoille valtio- asti, on osaltaan kärjistänyt asemaa. Kom-
liput. Juhla-asuinen pääkaupunki oli munistit ovat kylväneet tuulta, nyt he kor-
valmis yhtymään yhdessä kansanmies- jaavat myrskyä, mutta pyhä sana sanoo:
ten kanssa suuren isänmaallisen juh- sillä mitalla, millä te mittaatte, pitää teil-
le jälleen mitattaman. On sekä röyhkeää
lapäivän viettoon.
että naurettavaa, että nämä köyhälistön
Talonpoikaismarssin vastaanottoko- veridiktatuurin kannattajat nyt suuriääni-
mitean kansliassa Ostrobotnialla oli sesti vetoavat laillisuuteen ja laillisiin muo-
kiirettä. Samoin retkeläisten ruokai- toihin. Itse he ovat valmiit, niinkuin v.
1918, kidutuksin, murhin ja ryöstöin hävit-
lupaikoilla, joissa sadat uutterat lo-
tämään sekä porvarit, talonpojat että val-
tat jo klo 8 aamulla tarjosivat mie-
koiset työläiset.
hille aamiaisen. Vähää vaille klo 10
2. Meidän ruotsalaiset sanomalehtemme,
alkoivat rivistöt järjestyä Pallokentäl- muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, ovat
le marssia varten ja samaan aikaan häikäilemättömästi karsineet kaikki Lapua-
jätti kolmimiehinen lähetystö päämi- laiskysymystä koskevat julkilausumat, mi-
nisterille vastauksena hallituksen ter- käli ne ovat olleet vastakkaisia ruotsalai-
sen kansanpuolueen eduskuntaryhmän enem-
vehdysjulkilausumaan seuraavan tie-
mistön käsitykselle. Tästä lausumme mitä
donannon : ankarimman vastalauseemme.
,,Lapuan liikkeen johto on eilen, 7.
3. N ä m ä s a m a t s a n o m a l e h d e t ,
7. 1930 pitämässään kokouksessa hyväk-
paria poikkeusta lukuunottamatta, kilpaile-
synyt seuraavan julkilausuman:
vat valittelussa, miten paljon Lapualaislii-
Lapuan liikkeen johto, joka on julki-
ke vahingoittaa Suomea ulkomailla. N e
lausunut, että kommunismi Suomesta kai-
o v a t m y ö s k i n k i l p a i l l e e t m i t ä
kissa sen ilmenemismuodoissa on tuhot-
h a r h a a n j o h t a v i m p ie n p a r j a u s -
tava, jää odottamaann, mihin tuloksiin
ten a n t a m i s e s s a u l k o m a i l l e täs-
hallituksen toimenpiteet ja lainsäädäntä-
tä t a r p e e l l i s e s t a ja i s ä n m a a l l i -
työ kommunismin hävittämiseksi isän-
s e s t a l i i k k e e s t ä . Mutta ei Lapuan-
maastamme johtavat, ja on liikkeen joh-
liike, vaan näiden lehtien tarkoitukselliset
to edellyttäen, että toimenpiteet ovat pi-
parjaukset ovat eniten vahingoiettaneet Suo-
kaisia, sitä mieltä, että kommunisteihin
mea ulkomaiden silmissä.
kohdistuvat yksityiset estämistoimenpiteet
nyt on lopetettava:" 4. Me vaadimme sanomalehti, ja sanan-

V i h t o r i K o s o l a , V i h t o r i Hert- vapautta niille maan ruotsalaisille, jotka

tua, I i v a r i K o i v i s t o . puhtain ja isänmaallisin perustein ovat yh-

tyneet tähän liikkeeseen ja jotka katsovat,
Kuin toistakymmentävuotta aikai- että k a n n a n o t t o L a p u a l a i s l i i k e t -
semmin vapaussodassa, marssivat nyt- t ä v a s t a a n t i e t ä i s i S u o m e n r u o t
kin kieli- ja kansallisuusriidat unoh- s a l a i s e n k a n s a n p u o l u e e n k o r -
v a a m a t o n t a t u h o a j a t u r m i o t a .
taneina Suomen- ja ruotsinkielinen
Jumalan ja saatanan, valkoisen ja punai-
mies rinnan avajaisjuhlaan Palloken-
sen välillä ei ole mitään keskitietä. Kohta-
tälle. Sinne marssin aikana jaettiin lonhetki on lyönyt, on asetuttava joko toisen
kaupungilla seuraavaa isänmaallisen tai toisen puolelle.
ruotsinkielisen kansanosan julistusta: 5. O l e m m e vakuutettuja, että hyvin suuri
1. Kun aivan pian vapaussadan päätty- osa Suomen ruotsinkielisestä väestöstä on
misen jälkeen suurin osa punaisista kapi- samaa mieltä kanssamme.
nallisista laskettiin vapaiksi, oli tässä sie- L a p u a l a i s l i i k k e e n r u o t s i n k i e -
men tämänpäiväiseen tilanteeseen. Näiden lisiä k a n n a t t a j i a . "

41
 Ja kuin viimeisenä todisteena epäile- Pyhä ja korkea velvoitus tunnoissa on
meidät itsekunkin tänne tuonut. Meidän
vimmillekin tämän kansantahtoa edus-
eteen astuu tämän kansan raskas kärsimys-
tavan marssin tarpeellisuudesta saa- ten tie, jota on saatu kulkea vuosisadasta
puivat samaan aikaan ensimmäiset säh- vuosisataan, jotta tämä maa pysyisi ja vart-
kösanomatiedot kommunistien Rova- tuisi Suomen kansan omana kotina, missä

niemellä järjestämistä suurmurhapol- s u k u p o l v e s t a s u k u p o l v e e n saisi elää yhä vau-

rastuva väki ja missä voitaisiin tehdä työ-
toista ja niiden uhasta Perä-Pohjolan
tä sen saavuttamiseksi, mitä ihmismieli pitää
rantakaupungeissa. suurena ja tavoiteltavana. Eteemme astu-
vat Lapuan ja muiden taistelukenttien veri-
Klo 12 päivällä seisoivat joukot Pal- uhrit jotka annettiin sitä varten, että isiltä
peritty vapaus, länsimainen oikeusjärjestys
lokentällä tuhatlukuisen yleisön sitä
ja valaistu hengen mieli saisivat täällä säi
reunustaessa. Yhdistettyjen sotilassoit- lyä. Niiden sankarien muisto, jotka lepää-
tokuntien soitettua „Nuijamiesten vät vielä miltei säilynein ruumiin sankari-
marssin, astui puhujakorokkeelle ases- patsaittemme alla, on tehnyt meidät rau-
sori K. R. Kares pitäen seuraavan hattomaksi. Sielumme silmissä elävöityy se
rajavartija-asema, missä tämä maa ja kansa
voimaa ja intoa uhkuvan puheen
ovat saaneet vuosisadasta vuosisataan sei-
„ K a n s a l a i s e t , S u o m e n m i e h e t ! soa kaiken sen puolesta, mitä länsimainen
mieli pitää kunnioitettavana ja korkeana,
M i n ä k y s y n teiltä, m i n k ä tähden te olette
niitä vastaan, jotka eivät osaa meidän kiel-
lähteneet kodeistanne maaseudun hiljaisuu-
tämme eivätkä tunne tapojamme. Ja meillä
desta, minkä tähden Suomen miehet kai-
ovat kuin läsnäolevina ne isät ja äidit sekä
kista maakunnista ovat määränneet t ä m ä n ko-
opettajat, jotka ovat tätä kansaa kasvatta-
koushetken valtakuntansa pääkaupunkiin ?
neet Herran pelkoon ja vieneet sitä pyhim-
Sitäkö varten, että te antaisitte kuin siu-
män uskomme maille.
naavan voitelun menettelytavalle ja tielle,
jota matalat mielet ovat leimanneet rikol- Me emme ole voineet sietää, että sitä
liseksi ? Vaiko sitä varten, että te haluatte perintöä, mikä näin on koottu, ja kansam-
polkea vähäväkisiä kansamme keskuudessa me pyhää kutsumusta sallitaan pilkata, pol-
ja puolustaa niiden oikeuksia, joille on kea ja hävittää sekä kansallemme vieraan
annettu runsaasti tämän maailman hyvää hengen lumoissa olevien teoilla että myös
niinkuin itsekäs luokka- ja puoluemieli ovat kevytmielisellä välinpitämättömyydellä ja
tahtoneet asian leimata ? »antaa mennä»-menettelyllä. M e o l e m m e saa-
Ei, tuhannesti ei. Heinäniityt huutavat neet nähdä kuluneina vuosina surkeata näy-
niittäjäänsä, vaalenevat ruispellot kysyvät telmää. Täällä on riehunut joukko, joka
kohta korjaajaansa, teitä, jotka siitä huoli- avoimesti ja peittelemättä on pilkannut ja
matta olette tätä retkeä varten uhranneet tallannut kaikkea sitä, mitä me pidämme
useitakin päiviä. Te ette ole lähteneet tänne pyhimpänä maailmassa. Tämä joukko, jon-
läsnäolollanne siunaamaan kevytmielistä me- ka johtajat ovat vieraan voiman palkois-
noa ja vielä vähemmän rikollista toimintaa koissa ja jonka toimintaa ohjataan ulko-
Minä näen teidän joukossanne tuhansia, puolelta rajojemme, sieltä, missä maallem-
joiden osa tämän maailman antimista ei me ei suinkaan mitään hyvää suoda, ei ole
ole suuri, tuhansia, joiden jokapäiväinen peitellyt sitä, että maan oikeusjärjestys on
leipä on varmastikin yhtä ankaran työn ta- sen vihan esineenä ja että se tahtoo sen
kana kuin konsanaan niissä tehtaissa, joi- väkivaltaisesti kumota. Se on rohkeasti ja
den savupiiput näkyvät läheisestä pääkau- julkeasti rienannut pyhintä omaisuuttamme,
pungista. Vain matalan herjaajan mieleen uskontoa ja Jumalan pelkoa. Se on lisäksi
on johtunut ajatus, että te olisitte täällä avoimesti pilkannut ja vainonnut niitä, jotka
rikasten asioilla köyhiä vastaan ja työtä kerran kulkivat kuoleman virran rantaa va-
tekemättömien puolustamiseksi niitä vas- pauttaakseen tämän maan. Ja tämän joukon
taan, jotka työtä tekevät. on sallittu vieläpä säätää lakeja tälle kan-

42
salle, lakeja, joista mieli, joka ei tuijota luja ja pitkäaikainen hallitus. Me vaadim-
i t s e ä ä n s o k e a k s i v a i n m u o t o i h i n , k y s y y , ovat- me, että isänmaan ja vanhurskauden asiaa ei
ko ne todella noudatettavia lakeja silloin, pidetä kauppatavarana. Itsellemme, luokal-
kun ne ovat syntyneet siten, että kommu- lemme emme vaadi mitään muuta kuin sen,
nistien äänet ovat saaneet asian ratkaista. että isänmaallinen työmies saa rauhassa ja
Tämä joukko on saanut istua kuntien hal- häiritsemättä työllään elättää itseään ja per-
linnossa määräämässä kansalaisten veroista hettään ja että kaikilta työmailta armotta
y. m. Eduskunnassa, missä puolueiden kes- poistetaan jokainen, joka tätä vapautta louk-
kinäinen kilvoittelu ja juonittelu ovat liian kaa tai häpäisee niitä miehiä, jotka kerran
usein saaneet himmentää katsetta näkemästä ovat olleet tätä maata vapauttamassa. Tätä
maan syvintä haavaa, on siedetty tätä me- vaadimme ja tinkimättömästi. Muuten olem-
noa, vieläpä kylmästi hylätty ehdotuksia me valmiit painumaan hiljaisuuteen, kukin
joita valveutunut kansalaismieli piti tar- omaan työhömme, mutta vain sinä päivänä
peellisina pahan korjaamiseksi. Tämä sama kun näemme, että asioista tehdään täyttä
eduskunta on myös puoluemielen lumois- totta, ja siksi aikaa, kunnes meitä ehkä
sa sallinut, että maata on tavan takaa taas tarvitaan.
saanut hallita hallitukset, joilla ei ole ol-
Liikkeemme kulkee yli luokkarajojen ja
lut takanaan edes eduskunnan enemmistön
kielieroavaisuuksien. Me iloitsemme, että
saatikka kansamme enemmistön kannatus-
isänmaalliset mielet ruotsinkielisten kansa-
ta, heikkoja hallituksia, joita lisäksi on
laistemme keskuudessa on syttyneet yhdessä
vaihdettu niin ahkeraan ja kevytmielisesti,
meidän kanssamme vhteisen asian ympärille.
kuin olisivat kysymyksessä maailman vä-
Se herättää meissä elävän toivon, että täs-
häpätöisimmät asiat.
sä maassa vakavat isänmaalliset naiset sekä
Ei ole tässä yhteydessä tilaisuus luetel- miehet kummastakin kieliryhmästä, jotka
la kaikkia, mikä on mieltämme kuohuttanut. eivät ole aktiivisen puolue-elämämme saas-
Pääasia on, että me olemme lähteneet liik- tuttamat, voivat pian yhtyä neuvottelemaan
keelle kansamme ja valtiomme alennusti- ehdoista lopulliselle rauhalle niiden kesken,
lan takia, pyhimpien muistojemme ja kal- joille kansojen Jumala on määrännyt isän-
liimpien perintöjen puolesta, Jumalan ja maaksi tämän armaan Suomen.
isänmaan asioilla. Se on päämäärämme. Ja nyt haluaisin
On aikaisemmin esitetty kansanjoukko- manata esiin heidät, pyhät edesmenneiden
jen taholta »me vaadimme»-julistuksia. Me- polvien rivit. Kysyn teiltä, korpiemme en-
kin esitämme semmoisen. Me vaadimme simmäiset raivaajat, jotka hallaa ja nälkä-
jyrkästi ja ehdottomasti ja ilman mitään kuolemaa pelkäämättä jaksoitte uskaltaa ja
sovittelumahdolljsuuksia, että kommunnis- toivoa, kysyn teiltä, onko tie, jota olem-
mi maastamme on kaikesta julkisesta toi- me kulkeneet, oikea. Kutsun esiin teidät,
minnasta ajettava siihen maanalaiseen pi- sotiemme urhot, Nuijasodan päivistä La-
meyteen, missä rikokset asuvat ja missä on puan kentällä kaatunehin asti, teidät, jotka
rikospoliisin työala. Me vaadimme, että annoitte maallemme suurimmat uhrit, kysyn
kaikki ne laitokset, olivatpa minkä nimisiä teiltä, onko tie, jota olemme kulkeneet,
tahansa, jotka ovat perustetut ja ovat ole- oikea. Kutsun esiin teidät, vapaussotamme
massa kommunismin ylläpitämiseksi ja le- sankarihaamut. ja teidätkin, jotka petturi-
vittämiseksi, aivan säälittä suljetaan. Me johtajien pettäminä kaaduitte väärällä puo-
vaadimme, että maan- ja valtiopetokselli- lella, ja minä kysyn teiltä, onko tie, jota
nen toiminta sen kaikissa muodoissa myös olemme kulkeneet, ollut oikea. K y s y n teiltä,
valmisteluasteilla rangaistaan ansion mu- jotka kerran vuosisatoja sitten kuljitte yk-
kaan. Me vaadimme, että uskontoa ja J u m a - sinäistä tietänne Siperian sotavankileiristä
lan pelkoa ei tässä maassa saa rienata eikä Suomeamme kohden tuoden kallista lahjaa.
tätä rienauksen henkeä levittää lapsiin ja Jumalan edessä värisevää ja Häneen luotta-
nuorisoon. Me vaadimme, että eduskunnas- vaa mieltä, ja teiltä hurskaat isät ja äidit,
sa hylätään pikkumaiset puoluelaskelmat ja jotka olette hengellisen kilvoituksen tietä
rakennetaan yhteyksiä sekä säädetään lakeja, kulkeneet, k y s y n teiltä, o n k o tie, jota olem-
jotka takaavat, että maallamme aina on me kulkeneet, ollut oikea. Sitä kysyn ja

43
syvältä tunnen omien tuntojen p o h j i l l a vas- men talonpoikainen kansa, sekä suomea että
tauksen. Se liikkuu t ä m ä n j o u k o n yllä todis- ruotsia puhuva, on kokoontunut pääkaupun-
tajien suuressa pilvessä. Vastaus kuuluu: kiin ilmaistakseen voimakkaasti, että kom-
teillä ei o l l u t m u u t a tietä valit- munismi on juuritettava pois maasta ja
tavana. kommunistit poistettava eduskunnasta ja
Ja Sinä vanhurskas Jumala, jonka edes- kunnanvaltuustoista. Kommunistiset kirja-
sä me olemme kaikki syntisiä, tomua ja painot on pidettävä suljettuina ja kommu-
tuhkaa. Sinä, jonka silmien alla meidän nistiset sanomalehdet lakkautettuina. Työ-
paraskin vanhurskautemme on vain kuin maaterrori on ehdottomasti lopetettava. Nä-
saastainen vaate. Sinä ainoa turvamme ja mä ovat meidän huomattavimmat vaatimuk-
apumme, minä t o m u n joukossa asetan eteesi semme. Ajamalla näitä vaatimuksia me puo-
tien jota olemme kulkeneet, sen tien kaik- lustamme isänmaatamme. Puhuja lopetti
kine erehdyksineenkin. Ja siitä, miten olet lausumalla: Jumala varjelkoon rakasta isän-
asiat johtanut, siitä, että nekin seikat, jot- maatamme."
ka tapahtuvat äkkipikaisuudessa ja ensinnä
P u h e e n jälkeen kohotettiin Vih-
peljättivät meitä ja joista vastustajamme
ennustivat liikkeen kuolemaa, ovat olleet tori Kosolan ehdotuksesta isänmaal-
asiamme elämäksi ja voitoksi, näen että le 3-kertainen eläköön-huuto, soit-
Sinä et ole antanut meille muuta tietä kul- tokunta soitti Porilaisten marssin
jettavaksi.
ja juhla Pallokentällä oli päättynyt.
K a n s a l a i s e t , miehet, t ä l l ä koh-
d a l l a m e s e i s o m m e e m m e k ä voi
E n n e n k u i n kuitenkaan yleisö pois-
väistyä. tui kentältä huudettiin retken ja ta-
P u h e otettiin vastaan myrskyisin hy- lonpoikaisliikkeen j o h t a j a Vihtori
vä- ja eläköön - huudoin sekä kätten- K o s o l a esiin. Soittokunnan soitta-
taputuksin. essa 30-vuotisen sodan marssia otti-
Soittokunnan soitettua „Vaasan vat v o i m a k k a a t miehet hänet hartioil-
marssin", Karjalaisten, Hämäläisten, leen kantoivat valtavien eläköön - huu-
Savolaisten ja Uusmaalaisten laulut, tojen kaikuessa ympäri kentän. Hä-
piti tri P. B. D a n i e l s o n ruotsiksi net vietiin takaisin puhujakorokkeelle
seuraavasisältöisen p u h e e n : ja v o i m a k k a a t kädet heittivät Kansan
suosion saavuttaneen johtajan monta
,,12 vuotta sitten tapahtui Suomen talon-
poikaisarmeijan marssi pääkaupunkiin. Tä-
kertaa ilmaan.
män marssin tarkoituksena oli osoittaa, että Kiitettyään osakseen tulleesta kun-
maamme vapaus, on nyt saavutettu ja että nianosoituksesta kutsui maanv. Ko-
sen itsenäisyys ja rauha oli turvattava. Pu- sola L a p u a n valtuuskunnan koolle. Tä-
h u j a kysyi, ovatko kuluneet 12 vuotta täyt-
m ä n jälkeen valtuuskunta siirtyi Tu-
täneet silloin asetetut toiveet, ja vastasi:
ei! Isänmaan kavaltajat ovat vapaamielis- run tielle asettuneen pohjalaisten mars-
ten lakiemme turvissa ja saavutettuaan kan- sirivistön e t u p ä ä h ä n .
salaisoikeudet ryhtyneet juonittelemaan it- Sen jälkeen alkoivat joukot mars-
senäisyyttämme vastaan. He ovat saaneet
sia Valtioneuvoston torille kahdessa
olla eduskunnassa laatimassa meille lakeja.
Kommunistiset sanomalehdet ovat saaneet
rivistössä.
ilmestyä ja loukata uskontoa ja isänmaa- Vasemmassa rivistössä, johon kuu-
tamme. Lisäksi on harjoitettu työmaaterro- luivat E t e l ä - P o h j a n m a a n (suomalai-
ria valkoista työmiestä vastaan. On käynyt
sen), Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan,
selville, että länsimaiselle pohjalle perustet-
tu sivistyksemme ja lakimme ovat tehneet
Perä-Pohjolan, Satakunnan, Keski-
mahdottomaksi rangaista heitä ja tukahdut- s u o m e n , Pohjois-Hämeen, Etelä-Hä-
taa heidän toimintaansa. Tänä päivänä Suo- meen, Varsinais-Suomen ja Turun-

44
maan miehet, marssi Pallokentältä timiesten- ja sadat muut kamerat ikuis-
Toivonkadun kautta Turuntietä, Sa- tivat marssin valokuvauslevyille. Juli-
lomoninkatua, Annankatua, Bulevar- lamielinen kadun vieret tungokseen
dia, Pohjois-Esplanaadia ja Unionin- saakka täyttävä yleisö yhtyi uudes-
katua Valtioneuvoston torille. taan ja uudestaan eläköön-huutoihin.
Oikea rivistö, johon kuuluivat ruot- Talonpoikien marssirivistöt, joissa näh-
salaisen Pohjanmaan, Etelä-Karjalan, tiin24—30 vuotiaita miehiä — mu-
Laatokan-Karjalan, Pohjois-Karjalan, kana 60—70 vuotiaitakin — tekivät
Pohjois-Savon ja Kainuun, Etelä-Sa- katsojiin valtavan ja unohtumattoman
von, Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan ja vaikutuksen." Talonpoikien asia on
Länsi-Uudenmaan (ruotsalaisen Uu- oikea sen näkee heidän ryhdistään
denmaan) ja Pohjois-Uudenmaan (suo- ja kasvoistaan" kuultiin lausuttavan
malaisen Uudenmaan) miehet, marssi väkijoukossa.
Pallokentältä Sallinkadun kautta mää-
räpaikkaan seuraavia katuja: Turun- Jo kauan ennen joukkojen saa-
tie — Runeberginkatu — Arkadian- pumista oli Valtioneuvoston torin reu-
katu — Fredrikinkatu — Bulevardi nat ja Nikolain kirkon rappusille va-
— Etelä-Esplanaadi — Kauppatori — ratut tilat kansaa täynnä.
Mariankatu — Aleksanterinkatu. Vähän ennen joukkojen saapumis-
Bulevardilla molemmat rivistöt yh- ta torille kävi Lapuan liikkeen val-
tyivät marssien rinnakkain. Vanhan tuuskunnan lähetystö, johon kuuluivat
kirkon puiston sankarihautojen koh- maanviljelijä Vihtori Herttua, hovioi-
dalla paljastuivat päät kunniaa teh- keudenneuvos H. Boucht ja maanvilje-
den. Sankarihautojen äärelle oli aset- lijä Toivo Pohjola tervehdyskäynnil-
tunut maakuntien lähetystö, johon l ä kenraali M a n n e r h e i m i n luona
kuuluivat hrat K. A. Raevaara ja Huu- pyytäen häntä samalla saapumaan Val-
go Riipinen, T. Olkinuora, G. Aa- tioneuvoston torilla toimeenpantavaan
pola, K. Latvala, P. Vatanen, G. V. juhlatilaisuuteen. Esittäessään maini-
Löfgren, E. Helenelund, L. Lohi, E. tun pyynnön kenraali Mannerheimil-
Hämäläinen, V. Toppari, ja J. Taa- le piti maanviljelijä Vihtori Herttua
vela, laskien seppeleet joiden nau- hänelle seuraavan puheen:
hoissa luettiin: „Ei oikeutta maassa ,,Kunnioitettava Herra Kenraali!
saa ken itse sit ei hanki." Kalmiston
Meillä on kunnia tänä talonpoikaismars-
vanhojen puiden varjossa oleville suo- sin päivänä tervehtiä Teitä, Herra Kenraali,
malaisten, vironretkeläisten ja saksa- muutamilla sanoilla.
laisten sankarihaudalle. Hetki oli mitä 12 vuotta sitten oli S u o m e n sarkatakkisel-
la talonpoikaisarmeijalla onni Teidän joh-
juhlallisin. Säännölliset rivistöt, jois-
dollanne, Herra Kenraali, marssia vapaute-
sa näkyi joukko Etelä-Pohjanmaan
tun isänmaan pääkaupunkiin. Lähinnä Ju-
körttiläisiä mustissa puvuissaan, eteni- malaa tunsimme silloin kiitollisuutta Teitä
vät edelleen pitkin Bulevardia. Kun- kohtaan, Valkoinen kenraalimme.
kin maakunnan joukon edessä kan- Hinta, joka silloin, 12 vuotta sitten mak-
settiin isänmaan vapaudesta, oli kallis. Sen
nettiin maakunnan nimikilpeä. Eloku-
vuoksi on meitä vapaustaistelijoita ja mei-
vakoneet suuntasivat rivistöä kohti.
dän heimolaisiamme sydänjuuria myöten
Kymmenet koti- ja ulkomaalaisten leh- kirvellyt se tila, mihin vapaussotaan perin-

45
tö on hoidettu. Mielissämme on liikkunut — Se seikka, että miehiä eri osista maata
ajatus, että täytyy itkeä enempi eläviä on astunut esille ja lausunut painavan sa-
kuin kuolleita, kun meille kallis isänmaan nansa: nyt olkoon kyllin, tähän asti. mut-
onni on joutunut leikin ja ilveilyn esineeksi; ta ei askeltakaan pitemmälle, on tapaus,
Mutta me emme ole ainoastaan surreet. jonka merkitystä emme voi yliarvioida.
Tämä talonpoikaismarssin päivä on Teille, Ymmärrän täysin isänmaalliset vaikuttimen-
H e r r a Kenraali, ja muille todistuksena, että ne ja paljastan pääni sen rakentavan, vaka-
me emme suinkaan ole vaipuneet epätoi- van liikkeen edessä, joka valtavana käy
voon. Ei. Meissä elänyt iskuhenki ei ole kautta maan, ja olen vakuutettu siitä, että
enää voinut vaieta. Te, H e r r a Kenraali, tun- epäitsekkäisyys ja isänmaallisuus ovat osoit-
nette vapaussodan päiviltä tämän hengen. tavat oikean tien kansamme yhdistämiseksi
Siksi minun ei tarvitse sitä tässä selittää. ja vahvistamiseksi."
Nyt me emme enää odota, vaan me olemme
Suostuen pyyntöön, seurasi kenraali
iskeneet ja aiomme iskeä loppuun saakka.
lähetystöä juhlapaikalle.
Meitä ei vielä kaikki ymmärrä. Siitä
huolimatta me varmasti uskomme, että isän-
Marssijain 12-tuhantinen joukko
maattomuus nyt on saava Suomen kansan täytti Valtioneuvoston torin reunoja
tuomion, kuten 12 vuotta sitten. myöten. Lähelle Nikolainkirkon rap-
Me talonpoikaismarssin osanottajat us- puja asettui torille Lapuan liikkeen
komme, että tämä päivä on Teille, Herra
valtuuskunta etumaisina hrat K o s o l a
Kenraali, oleva aiheena iloon, kun Te saatte
nähdä, että vapaussodan väkevä henki vielä
ja K a r e s . Nikolainkirkon portailla
elää. Tämän hengen ilmausta, talonpoikais- nähtiin yleisön joukossa eduskunnan
marssia, on meillä nyt kunnia saada kutsua porvarillisten puolueiden edustajat mel-
Teitä, Herra Kenraali, seuraamaan." kein kaikki, eduskunnan puhemies,
Puheeseen vastasi kenraali seuraa- prof. S u n i l a , armeijan päällikkö
vin sanoin: kenr. Sihvo kenr. M a l m b e r g ,
,.Minä kiitän teitä ystävällisistä sanois- kenr. V a l l e n i u s, eversti Palo-
tanne sekä huomaavaisuudestanne, jota osoi- j ä r v i , sekä useita ulkovaltioiden
tatte valmistamalla minulle tilaisuuden ter- lähettiläitä. Joukkojen asetuttua pai-
vehtiä niitä miehiä, jotka läheltä ja kaukaa
koilleen saapui tasavallan hallitus, kul-
tänään ovat tänne kokoutuneet. — Samoin
kuin 1918 eivät he ole epäröineet astua
kien valtioneuvoston linnasta samal-
esille puolustamaan yhteiskunnan oikeutta la tavalla jalkaisin astuen kuin maan
elää omaa elämäänsä kommunistien ja maan vapautumisjuhlassa v. 1918. Yleisö
kalvaltajien pitkälle tähtäävien juonitte- tervehti vilkkain suosionosoituksin hal-
luiden sitä häiritsemättä. — Samoinkuin
litusta samoin kenr. Mannerheimia,
1918 on kansamme herännyt tietoisuuteen
siitä vaarasta, joka vapaussodan jälkeenku-
joka lähetystön autossa saapui pai-
luneina vuosina on kasvanut suureksi. — kalle, ja valtioneuvos Daniel-
Olen monessa tilaisuudessa — ja monet son Kalmaria. Hetkistä myö-
minun kanssani — varoittanut aliarvioimas- hemmin kiiti paikalle myös T a s a -
ta vaaraa ja sallimasta vihollisrintaman
vallan presidentin auto. Pre-
muodostua o m a s s a k e s k u u d e s s a m -
me. Siitä, mitä talonpoika on ostanut ve-
sidentti sai astuessa autostaan, voi-
rellään, on liian kevyesti luovuttu. Tuloksen makkaat eläköön-huudot tervehdyk-
näemme: eripurainen kansa ja puolueita, seksi. Kädenlyönti Lapuan liikkeen
jotka sen sijaan, että jalossa kilpailussa johtomiesten kanssa, presidentti aset-
keskenään pyrkisivät y h t e i s e e n pää-
tui paikoilleen, ja juhlallisuudet, jossa
m a a l i i n , ovat täynnä e p ä l u u l o a toi-
siaan vastaan samaan aikaan kuin kommu-
pidetyt puheet radioitiin alkoivat.
nismi rehentelee ja kasvamistaan kasvaa. Monet, tuhannet yhtyivät soittokun-

4.6
nan esittämään virteen , , J u m a l a om- tavan maan asukkaat muihin kansoihin. Nä-
mä olivat hänen tuomioitansa silloin. Entä
pi l i n n a m m e . " K u n sen m a h t a v a n sä-
nyt ? Mitä tuomioita hän on täällä toimitta-
velen kaiku toria reunustavain ra- massa ?
kennusten kivimuureihin oli tauonnut, Tiedän vastaavani oikein sanoessani, et-
astui puhujakorokkeelle rovasti V. tä Jumala tuomitsee nyt tästä maasta pi-
Malmivaara pitäen voimakkaan meyden kätköihin maanpetoksellisen ja kai-
ken pyhää pilkkaavan kommunismin. Hän
saarnan.
ei salli sen kylvää enää tuhoa kansamme
Hän lausui: sieluun eikä vetää täällä lokaan hänen py-
„Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, hään nimeänsä. Vaikka se olisi kaikellansa
meidän Isältämme, ja Herraltamme Jeesuk- pyrkinyt taluttamaan Suomen kansaa syvim-
selta Kristukselta. pään jumalankielteisyyteen, on Jumala nyt
Profeetta Hesekielin kirjan 30. luvun 19. tuominnut sen käsivarren katkaistavaksi ja
säkeessä luemme Herran sanat: Minä toi- sen voimat hajoitettavaksi. T ä m ä n tuomionsa
mitan tuomioita Egyptissä, että he tietäisi- on hän nyt langettanut.
vät, että minä olen Herra. Tästä Jumalan tuomiosta, jonka kautta
Niinä aikoina, joina nämä vakavat sanat hän tekee laupeutta meille ja meidän lap-
lausuttiin, oli Egypti ollut pettävänä tukena sillemme, iloitaan tuhansissa kodeissa yli
Israelin huoneelle ja arvellut kykenevänsä Suomen. Missä vain on todella vakaata sy-
ilman Jumalaa pitämään hallussansa isän- däntä ja taistelua syntiä vastaan, siellä kii-
maansa ja sitä kostuttavan pyhän virran. tetään, nyt nöyrästi Heraa ja rukoillaan,
Egypti oli kohdellut vilpillisesti Herran että hän olisi suojanamme ja väkevyyte-
kansaa ja maan hallitsija oli Jumalaa pil- nämme sukupolvesta sukupolveen. Siellä
katen lausunut: »Minun omani on virta, siunataan myös teitä, jotka olette nousseet
minä olen sen itselleni tehnyt». Tämän täh- sanomaan, mikä tässä asiassa todella on
den käski kaikkivaltias Jumala profeettansa oikeus ja totuus, ja siellä sanotaan että
nyt lausua: Minä toimitan tuomioita Egyp- Jumala pitäisi teitä pyhässä pelossansa ja
tissä, että he tietäisivät, että minä olen varjelisi teitä tekemästä sitä, mikä väärin
Herra. on.
Tänä päivänä ja näinä aikoina on Ju- Epäilemättä on Jumala näinä aikoina
mala lausunut vakavasti myös meidän kan- toimittanut keskuudessamme muitakin tuo-
sallemme : Minä toimitan tuomioita Suomes- mioita kuin jo mainitun. Hän on tuominnut
sa, e t t ä h e tietäisivät, että m i n ä o l e n Herra. puolue-elämämme sairaalloisuuden, julkises-
Hän on sanonut näin sen suuren ja ihmeel- sa toiminnassa esiintyvän välinpitämättömyy-
lisen kansannousun kautta, minkä me viime den aikamme mätähaavoista, julkisen sanan
aikoina olemme nähneet, ja hän sanoo tä- väärinkäytön sekä muun, mikä pyrkii hei-
nään tämän kymmentuhantisen talonpoikais- kentämään kansaamme. Jumala on vanhurs-
marssin kautta, minkä osanottajat hän kutsui kas Jumala ja hän tahtoo, että tietäisimme
koolle kaikkialta tämän isänmaan ja sen hänen olevan Herran ja nöyrtyisimme hänen
kansan omasta helmasta. Niin hän sanoo väkevän kätensä alle. Tuomionsa tuo hän
sen nyt teidän kauttanne, jotka seisotte eteemme täällä armon ajassa milloin minkin
tässä yhteisessä jumalanpalveluksessamme, kautta, mutta aina sitä varten, että pääsisi
hän sanoo sen hallituksemme ja kaikkien meitä armahtamaan. Nyt on hän ne tuonut
isänmaallisten kansalaisten kautta, sanoo si- kuuluviimme sen merkillisen kansannousun
ten, että sen kuulevat kaikki nekin, jotka kautta, jonka tulkkina te tässä seisotte. Ja
ovat häntä pilkanneet. Hän on tullut tänne tämän hän on tehnyt saadaksensa nyt koko
toimittamaan tuomioitaan, kun täällä on kansamme kuulemaan tuomiotansa ja nos-
unohdettu, että hän on Herra. taaksensa meidät uuteen elämään, niin että

Jos kysymme, mitä tuomioita Jumala muistaisimme- tästä lähtien joka päivä, et-

aikoi muinaisina päivinä toimittaa Egyp- tä hän on Herra.

tissä, kuulemme hänen siellä murtavan ju- Jumala yksin olkoon kiitetty iankaikki-
malattoman hallitsijan käsivarren ja hajoit- sesti!"

47
 „Isä meidän"-rukouksen, jälkeen jälkeen sankarihautoihin saatettiin ja se on
ollut raskasta nyt, kun edesvastuu on kiven
laulettiin virsi „Oi Herra siunaa Suo-
tavalla hartioita painanut. Tuomioita on
menmaamme". lausuttu puolelta jos toiseltakin ja monet
Sen tauottua astui korokkeelle kan- sanomalehdet ovat koettaneet heittää lokaa
san valtavin suosionosoituksin terveh- päällemme ja hajoittaa joukkojamme. Re-

timänä maanviljelijä K o s o l a , lau- hellisen ja suoran päämäärämme tilalle on

tuotu kaikenlaisia hämäräperäisiä päämääriä.
suen:
Syrjäisten halu häpäistä meitä on totisesti
,,K u n n i o i t e t t a v a H e r r a Tasa- monet kerrat nostanut huokauksen rinnasta.
v a l l a n P r e s i d e n t t i , kunnioitettava Meissä on paljon vikoja, mutta tällä tiel-
Tasavallan hallitus, kunnioitettava valkoi- lämme ei o m a t u n t o m m e ole meitä syyttänyt.
sen armeijan Herran Kenraali ja kunnioi- Jumala on siunannut työtämme ja se on
tettavat talonpoikaisjoukot. antanut raskaalle tiellemme valoa. On ollut
Kun Suomen vapaussota v. 1918 oli ras- nyt helpompi kulkea sankarihautojen ohi.
kain veriuhrein käyty ja voitokas talonpoi- Vainajien syyttävä puhe on lakannut.
kaisarmeijamme vakain mielin marssi pää-
V o i m a a o n a n t a n u t m y ö s k i n se, e t t ä k a n s a
kaupunkiin tälle samalle aukiolle kokou-
kaikkialla Suomessa on liittynyt mukaan
tuneena päättämään isänmaan vapauttamisen
Tämä talonpoikaisjoukko on tänään näkyvä
suuren työn, luulimme kaikki, että maa
t o d i s t u k s e n a siitä. Muuallakin on valvottu ja
nyt oli ainaiseksi pelastettu vuosisataisen
isänmaan kuormia kannettu. Kiitos teille, te
verivihollisemme, ryssän häpeällisestä ikees-
maakuntain miehet. Te olette tahtoneet ot-
tä ja että kansamme periviholliseen liittynyt,
taa osan edesvastuusta päällenne ja paljas-
vertatihkuvilla punaopeilla harhaanjohdettu,
taa rintanne epäilijöitten ja syyttäjien nuo-
isänmaataan vastaan kapinoiva 'työväestön
lille.
osakin jo oli saanut riittävän havainto-
Tämän vuoksi nähdään täällä taas Suo-
o p e t u k s e n siitä, m i k ä i s ä n m a a n p e t t u r i n koh-
men talonpoikain edustajat, tälle samalle
talo aina on lopuksi oleva.
torille kokoutuneina, kuin vuoden 1918 va-
Mutta suru sydämessä ja kirvelevin mie-
paussodan riemullisiin päättäjäisiin, mutta
lin olemme kuluneina vuosina havainneet,
tällä kertaa vakava huoli m i e l e s s ä m m e , ras-
että tämä vapaussodan aikainen valoisa us-
kas tunto rinnassa siitä, että isänmaan ja
komme on pahasti pettänyt. Vapauttamme
Suomen kansan elämä ja onni jälleen on
on jälleen noussut uhmaamaan jo kerran
ankarasti uhattuna.
1918 lyödyn vihollisen maanpetos ja sen
kintereillä kulkeva kaiken hyvyyden, rehel- Tie ei ole vielä kuljettu loppuun. Me
lisyyden ja pyhyyden pilkka. kymmenentuhatta lausumme tunnustuksem-
Kun me Eteläpohjanmaan miehet viime me hallitukselle, joka on rohjennut antaa
marraskuussa riisuimme punaiset riekaleet kommunistiedustajain pidätysmääräyksen.
Lapualle saapuneilta isänmaan pettureilta, Me tahdomme seistä sen hallituksen takana
astuimme me tielle, j o h o n t ä m ä sydämemme kaikessa siinä, mikä tätä päämäärää suoraan
suru oli meidät ajanut. Punaisten paitojen tähtää. Ja me odotamme, että maan edus-
repeillessä tunsimme me, että nyt on lähdet- kunta, jonka viime istunnosta meidän vielä
tävä ja kuljettava tie loppuun. Sankarivai- täytyi kuunnella monta Suomen arvolle so-
najiemme henget olivat kyllin monesti ky- pimatonta puhetta, nyt lähtee hallituksen
syneet jo meiltä, kuinka kauan sallitte, esitysten viitoittamalle tielle. Ne lakiesityk-
että isänmaan kavaltajat ovat maalle lakeja set, joiden tarkoituksena on johtaa päämää-
säätämässä. Kuinka kauan sallitte meidän räämme, odottavat eduskunnan hyväksymis-
niinemme ja työmme julkista häpäisemistä. tä. Me tahdomme uskoa, että m a a n tulevai-
Mutta tie on ollut raskasta nyt niinkuin suutta turvaavat lait nyt saadaan. Me kym-
ennenkin. Se oli raskasta silloin, kun se menentuhatta sanomme: »ne lait on saata-
kulki Spalernajan muurien sisään ja ryssä va» ja meidän sanojemme kaikuna kajahtaa
hirttonuoraansa silmukkaa sitoi. Se oli ras- satojentuhansien ääni kautta maan: »ne
kasta silloin, kun joukosta toinen toisensa lait o n saatava». K o m m u n i s m i n

48
, , T y ö n Äänen" kirjapainon särkijät oikeudessa.

Punaupseeri Nieminen menettää housunsa.

Kommunistiasianajaja Salo viedään autoon.

Lotat muonittavat talonpoikaismarssin.

v a i k u t u s m a h d o l l i s u u d e t on hä- Tämä hetki on isänmaan suurelle asialle
v i t e t t ä v ä p e r i n j u u r i n . omistettu. Olkoon se omiaan nykyisenä koh-
Me olemme marssineet tänne pääkau-
talokkaana aikana lujittamaan uskoa tähän
punkiin Suomen kerran kalliisti ostetun ja
kansaan!
saavutetun itsenäisyyden ja vapauden sekä
sen puolesta kaatuneitten sankarivainajien On totta, ettemme ole kaikessa jaksaneet
nimessä, samoinkuin koko Suomen talon- voittaa itseämme, että on tapahtunut sel-
poikaisen, vakavamielisen ja Jumalaa pel- laistakin, mikä on tuomittava. Mutta tämä
kääväisen kansamme p u o l e s t a l a u s u m a a n jul-
tosiasia ei saa heikentää tämän hetken
ki kaikille niille, jotka isänmaan onnen
ylentävää vaikutusta. Katse on käännettävä
ja vapauden hautaa kaivavat, vakavan va-
roituksemme ja sen p e r u u t t a m a t t o - tulevaisuuteen. L u o t t a k a a m m e sii-
m a n s a n a m m e , e t t ä k o m m u n i s m i h e n , e t t ä t ä m ä i s ä n m a a l l i n e n
o n S u o m e s t a t u h o t t a v a j a e t t ä k a n s a n l i i k e on k i i r a s t u l e n ta-
m e e m m e t u l e t a i s t e l u s t a m m e
v o i n p u h d i s t a v a ja h e r ä t t ä v ä —
l u o p u m a a n e n n e n k u i n t ä m ä sa-
k o k o a v a k a n s a l a i s e t l u o t t a m u k -
n a m m e o n v i i m e i s t ä k i r j a i n t a
m y ö t e n t o t e u t e t t u . s e l l i s e e n r a k e n t a v a a n y h t e i s -

Anokaamme, että kaikkivaltias Jumala t y ö h ö n s i s ä i s e s t i j a u l k o n a i s e s -

soisi taistelullemme siunauksensa ja rakkaal- ti l u j a n v a l t i o n l u o m i s e k s i , työ-
le isäimme maalle pysyväisen onnen ja
h ö n r a k k a a n i s ä n m a a m m e t o s i
menestyksen.
o n n e k s i j a m e n e s t y k s e k s i .

Valtavat hyvähuudot palkitsivat voi- Kiittäkäämme tänä isänmaallisena juh-

makkaan puheen. „Kymmenen virran lahetkenä Jumalaa Hänen johdatuksestaan.
m a a n " sävelten kaikuessa astui sit- Uskokaamme kansamme tulevat kohtalot
ten t a s a v a l l a n p r e i d e n t t i pu- Kaikkivaltiaan voimakkaaseen suojelukseen.
hujakorokkeelle. Valtion päämies pi- Kansalaiset!
ti suomeksi ja ruotsiksi seuraavan Kohottakaamme isänmaalle voimakas, kol-
puheen: minkertainen eläköönhuuto I
E l ä k ö ö n i s ä n m a a ! "
L a p u a n l i i k k e e n p ä ä m ä ä r ä n ä
o n S u o m e n v a l t i o n j a y h t e i s k u n - Kolminkertaiseen eläköön-huutoon
n a n s i s ä i n e n l u j i t t a m i n e n . yhtyi voimakkaasti torin täyttävä ta-
L a p u a n liike e i p y r i S u o m e n lonpoikaisjoukko ja yleisö. Ylevä juh-
n y k y i s e n v a l t i o m u o d o n m u u t t a - la päättyi Maamme - lauluun.
m i s e e n , e i k ä t a v o i t t e l e m i t ä ä n Talonpoikaismarssin ohjelma oli
d i k t a t u u r i a , vaan pitää kiinni Suomen päättynyt. Kenraali Mannerheim pois-
historialliseen kehitykseen perustavasta kan- tui Lapuan miesten saattamana kan-
sanvaltaisesta yhteiskuntajärjestyksestä. sajoukkojen osoittaessa suosiotaan,
Se isänmaallinen päämäärä, joka sisältyy kentältä. Presidentti pyysi kansan rie-
näihin Lapuan liikkeen johdon taholta jul- muitessa talonpoikaisliikkeen johtajan
kilausuittuihin sanoihin, on velvoittava — Vihtori Kosolan autoonsa. Yhtä hy-
se muodostaa sen siveellisen perustan, jol- vässä järjestyksessä kuin olivat saa-
ta tämä valtava, yli koko maan levinnyt puneetkin, marssivat joukot majapaik-
kansanliike on lähtenyt, jolla se seisoo ja koihinsa palatakseen vielä samana il-
jolle se tahtoo työnsä maan ja kansan hy- tana kukin kotiseuduilleen.
väksi rakentaa.
Kansalaiset! Lapuan valtuuskunnan puolesta ju-

49
laistiin retken jälkeen seuraava kii- kirjoitettu runo ruotsalaisessa „Vår
tos: kamp'' -lehdessä:
Kaikille yksityisille, liikkeille ja laitoksille ,,Näen miehet ja johtajatahdon
sekä kaikille lotille, j o t k a tavalla tai toisella sekä katsehet kirkkahat,
ovat myötävaikuttaneeet Helsinkiin kuluvan
Näen joukkojen ankaran ahdon,
heinäk. 7 päivänä suoritetun talonpoikais-
johon vainoojat hukkuvat
marssin järjestämiseen, taloudelliseen tuke-
miseen ja erinomaiseen onnistumiseen, lau-
Näen miekkanne leimuavaiset,
suu L a p u a n liikkeen valtuuskunta täten par-
haimmat kiitoksensa sekä ilonsa siitä myö-
päin ilmoja nostetut,
tätunnosta liikkeelle, mitä tämä osoittaa näen lippunne liehuvaiset:
laajoissa piireissä liikettä kohtaan tunnet- ovat tappiot kostetut.
tavan.
Jo kuuluvi askelten tahti,
Vihtori Kosola.
Valtuuskunnan puheenjohtaja. käy taistelun tuulahdus!
On Pohjolan miekan mahti
Marssiin osallistuneisiin tai sen vas- kuin ukkosen leimahdus!
taanottamisessa ja apuna työskennel-
leisiin jätti retki julilallisuuksineen Nero, taito ja tarmokas tahto
unohtamattoman vaikutuksen, yhtä vie huomenen koittohon,
innostavan, isänmaallisen ja kohotta- tuon kuohuvan kosken vahto
van, kuin kerran ennen: 16 päivänä tien viittovi voittohon!"
toukokuuta 1918. Sitä seuranneiden sekä sadat innostuneet sanomaleh-
ulkomaalaisten saamia vaikutelmia ku- tireferaatit kautta sivistyneen maail-
vaa parhaiten marssin innoittamana man.

50
 HALLITUKSEN VAIHDOS E D U S K U N N A N YLIMÄÄRÄINEN
ISTUNTOKAUSI.

Kesäkuun viimeisenä päivänä pide- eduskunnan tietoon, ja on ne kumottava mi-

käli eduskunta niin päättää.
tyssä valtioneuvoston istunnossa ta-
pahtuneessa esittelyssä vahvisti tasa-
LAKI PAINOVAPAUSLAIN
vallan presidentti hallituksen esityk-
MUUTTAMISESTA.
set eduskunnalle:
tasavallan suojelulaiksi, 37. §. Jos painokirjoituksen sisällys on
painovapauslain eräiden pykälien rikollinen, tuomittakoon kirjoitus menetetyk-
si niinkuin rikoslain 2. luvun. 17. §:ssä
sekä rikoslain 16. luvun 24. §:n
säädetään.
muuttamisesta sekä Painokirjoitus, jonka julkaiseminen o n ai-
valtiopäiväjärjestyksen sekä kun- heuttanut rangaistuksen tämän lain 10., 11.,
nallislakien ja vaalilakien muuttami- 22. tai 30. §:n mukaan, voidaan myöskin
sesta. tuomita menetetyksi.
Jos aikakautisen painokirjoituksen sisäl-
lys käsittää rikoslain 12. luvussa tai 16.
Heinäkuun 1 p:nä kokoontui edus-
luvun 8. tai 24. §:ssä mainitun rikoksen,
kunta näitä ja muita kiireellisiksi kat- voidaan painokirjoitus tuomita lakkautetuksi
sottuja, kevätistuntokaudelta siirtynei- kustakin teosta erikseen enintään yhdeksi
tä lakiehdotuksia käsittelemään. vuodeksi. Jos painokirjoitusta vaaditaan lak-

Hallitus jätti silloin eduskunnalle kautettavaksi, saattaa oikeus, milloin syytä

siihen on, ennenkuin päätös asiasta anne-
seuraavat lakiehdotukset:
taan, määrätä painokirjoituksen toistaiseksi
TASAVALLAN SUOJELULAKI. lakkautettavaksi. Lakkautetun painokirjoi-
tuksen sijaan älköön julkaistako muuta pai-
1. §. Milloin valtakuntaa uhkaa vaara tai
nokirjoitusta, joka on tarkoitettu lakkautetun
milloin yleistä järjestystä on tuntuvalla ta-
painokirjoituksen vastikkeeksi.
valla häiritty tai yleinen j ä r j e s t y s ja turvalli-
suus on vakavasti uhattuni on tasavallan pre- 38. §. Joka, tietäen että painokirjoitus
sidentillä, sen estämättä mitä hallitusmuodon on tuomittu menetetyksi, sitä m y y tahi m u u -
6. §:n 1. momentissa henkilökohtaisen va- ten levittää, rangaistakoon sakolla tahi kor-
p a u d e n t u r v a s t a s e k ä h a l l i t u s m u o d o n 7., 10., keintaan kuuden kuukauden vankeudella. Sa-
11., 12. j a 13. §:ssä on säädetty, valta-ase- ma olkoon voimassa siitä, joka jatkaa lak-
tuksella säätää kaikista niistä toimenpiteistä, kautetuksi määrätyn painokirjoituksen jul-
jotka vaaran torjumiseksi tahi järjestyksen kaisemista tai lakkautusaikana julkaisee tois-
turvaamiseksi harkitaan välttämättömiksi. ta, lakkautetun painokirjoituksen vastikkeek-

2. §. Ne asetukset, jotka tämän lain no- si tarkoitettua painokirjoitusta tahi, tietäen

jalla on annettu, on viipymättä saatettava kirjoituksen sellaiseksi, sitä m y y tai m u u t e n

51
levittää taikka lakkautetun asemasta tilaajille nut takavarikkoa, niin takavarikko peräyty-
toimituttaa toista painokirjoitusta. köön.
Jos joku, tietäen että painokirjoitus on
tuomittu menetetyksi, julkaisee siitä uuden LAKI RIKOSLAIN 16. LUVUN 24.

painoksen tahi semmoisia osia, joita on § :N MUUTTAMISESTA.

katsottu rikollisiksi, rangaistakoon niinkuin
24. §. J o k a julkisesti väkijoukossa esittää
1.m o m e n t i s s a sanotaan, ja uuteen kirjoituk-
taikka kirjoituksen kautta tai muuten levit-
seen nähden olkoon voimassa, mitä painokir-
tää perättömiä tietoja, jotka ovat omansa
joituksen kautta tehdystä rikoksesta on sää.
halventamaan hallitusta, kansaneduskuntaa
detty.
tai sen v a l i o k u n t a a tahi julkista v i r a n o m a i s t a
Mitä tässä edellä on säädetty, on nou-
taikka saattamaan niiden toimenpiteen tahi
datettava, vaikka päätös, jolla painokir-
laillisen yhteiskuntajärjestyksen halveksimi-
joitus on määrätty menetetyksi tai lakkau-
sen alaiseksi taikka aikaansaamaan vaaran
tetuksi, ei olekaan saanut lainvoimaa.
yleiselle järjestykselle, rangaistakoon sakol-
42. §. Jos havaitaan, että ilmestyneet
la. Sama olkoon laki, jos joku oleellisia
painotuotteet ovat sisällykseltään rikollisia
seikkoja salaten tai muuten vääristellen
tai että painolakia vastaan muuten on rikot-
taikka loukkaavaa tai halventavaa sanon-
tu, on oikeusministeriön annettava määräys
taa tai esitystapaa käyttäen, edellämainituin
syytteen nostamisesta ja siitä kenen se on
tavoin esittää tai levittää tietoja tai lausu-
tehtävä. Milloin sellainen rikos tulee viralli-
mia, jotka ovat omansa saamaan aikaan
sen syyttäjän tai poliisipäällikön tietoon, il-
sellaisen vaikutuksen kuin edellä on sanottu.
moittakoon hän sen oikeusministeriölle.
Jos esityksen tahi tiedonannon tarkoi-
Oikeusministeriö määrätköön, jos syytä
tuksena oli sellainen halventaminen, kuin
siihen on, painokirjoituksen takavarikkoon
edellä on sanottu, tai vaaran aikaansaami-
pantavaksi. Virallisella syyttäjällä ja poliisi-
nen yleiselle järjestykselle, olkoon rangais-
päälliköllä olkoon valta, milloin painokirjoi-
tus s a k k o a tai vankeutta enintään yksi vuosi.
tus on sisällykseltään ri ioll n e n , t o i m i t t a a ta-
kavarikkoonpano oikeusministeriön määräyk- LAKI VALTIOPÄIVÄJÄRJESTYKSEN
settä, mutta on hänen viimeistään vuorokau- 7. §:N MUUTTAMISESTA.
den kuluessa ilmoitettava takavarikosta oi-
keusministeriölle, joka alistaa sen oikeuden 7. §. Vaalikelpoinen edustajaksi on, asuin-

tutkittavaksi, niinkuin 44. §:ssä säädetään paikkaan katsomatta, jokainen, j o k a o n vaa-

tai, ellei katso olleen syytä takavarikkoon- lioikeutettu.

panoon, määrää sen peruutettavaksi. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole se, joka

kuuluu sellaiseen yhdistykseen, järjestöön
Kun rikos ei ole virallisesti syytteeseen
tai muuhun yhteenliittymään, jonka tarkoi-
pantava, saa takavarikkoonpanon toimittaa
tuksiin sisältyy S u o m e n valtio- ja yhteiskun-
ainoastaan asianomistajan pyynnöstä.
tajärjestyksen välitön tai välillinen, väki-
Sen jälkeen kun on nostettu syyte, mää-
valtainen tai muuten lainvastainen kumoa-
rätköön takavarikkoonpanosta ainoastaan
minen, taikka joka edustaa sellaista yh-
tuomioistuin.
distystä, järjestöä tai yhteenliittymää, eikä
44. §. Takavarikkoonpano on alistettava
m y ö s k ä ä n se, j o k a m u u l l a tavoin on osoitta-
sen oikeuden tutkittavaksi, joka 49. §:n
nut suosivansa toimenpiteitä, joilla pyritään
mukaan on asianomainen käsittelemään pää-
mainittuun tarkoitukseen.
asiaa, viimeistään ensimmäisenä oikeuspäivä-
nä kolmen päivän kuluttua takavarikosta ta-
LAKI SUOMEN VAALILAIN
hi, jos takavarikkoonpano on toimitettu toi-
MUUTTAMISESTA.
sessa paikkakunnassa, viimeistään kahdek-
san päivän kuluessa takavarikkoonpanon 18. §. Jos jonkin vaalipiirin valitsijoita
jälkeen. Jollei takavarikkoonpanoa ole vas- vähintään viisikymmentä allekirjoittamallaan
tamainitun ajan kuluessa alistettu oikeuden asiakirjalla on yhtynyt jotakin erityistä
tutkittavaksi, tahi jos oikeus neljän päi- edustajanvaalia varten sekä kirjoituksessa
vän kuluessa siitä päivästä, jolloin asia sille maininnut sen tahi ne henkilöt, j o i d e n valit-
ilmoitettiin, ei ole vahvistanut tai peruutta- semisesta he ovat sopineet, olkoon sellainen

52
valitsijayhdistys oikeutettu vaalipiirin kes- asia on siellä ratkaistu, älköön se antako
kuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen eh- aihetta toimenpiteisiin.
dokaslistan julkaisemista ja sen ottamista Korkein hallinto-oikeus toimittakoon asi-
niihin vaalilippuihin, joita vaalipiirissä on asta antamansa päätöksen keskuslautakun-
edustajanvaalissa käytettävä. nalle.
O i k e u t t a , j o s t a 1 m o m e n t i s s a p u h u t a a n , äl- 32 §. K e s k u s l a u t a k u n t a r y h t y k ö ö n heti tä-
köön kuitenkaan olko valitsijayhdistyksellä, män jälkeen sellaisiin toimenpiteisiin, että
jonka perustamisasiakirjan allekirjoittajina kaikki järjestysnumerolla varustetut ehdokas-
on otettu sellainen henkilö, joka valtiopäi- listat, kukin otsakekirjoituksineen, viipymättä
väjärjestyksen 7. §:n 2. momentin mukaan yhdessä painatetaan sillä tavoin, että ne tu-
ei ole vaalikelpoinen. levat samalle puolelle lehteä järjestettyinä
21.§ Hakemuskirjat, jotka 20 §:ssä on järjestysnumeronsa mukaan ja erotettuina
mainittu, tulee asiamiehen joko itse tahi toisistaan selvillä viivoilla.
valtuutetun asiamiehen kautta antaa vaalipii-
Jos 30. §:n 2. momentissa mainitussa ta-
rin keskuslautakunnalle viimeistään kuuden-
pauksessa valitsijayhdistys on yhdenkolmatta
tenaviidettä päivänä ennen vaalipäivää.
päivän kuluessa antanut uuden hakemuksen,
Jos asiakirjat on annettu postissa kuljetet-
jossa ne kohdat on oikaistu, joita vastaan
taviksi niin aikaisin, että n i i d e n olisi pitänyt
muistutuksia oli tehty, mutta joka muuten
viimeistään sanottuna määräpäivänä lauta-
on muuttumaton, esiteltäköön ja tarkastetta-
kunnalle saapua, olkoon sekin pätevä.
koon se kahdentenakolmatta päivänä ennen
29. §. Keskuslautakunta kokoontuu ensi
edustajanvaalia. Samassa t i l a i s u u d e s s a esitel-
kerran puheenjohtajan kutsusta viimeistään
lään myös korkeimman hallinto-oikeuden
kuusikymmentä päivää ennen edustajanvaalia
päätökset sen tutkittaviksi alistetuista asioista
valitsemaan sihteerin ja määräämään, minä
sekä otetaan tutkittaviksi ne h a k e m u k s e t , jot-
aikoina ja missä paikassa asiakirjoja vas-
ka ilman hakijan syytä ovat myöhästyneet.
taanotetaan, niin myös sen jälkeen viidente-
Jos hakemus silloin havaitaan asianmukai-
näviidettä, kahdentenakolmatta ja viidente-
seksi, monisteltakoon ehdokaslista erikseen
nätoista päivänä ennen edustajanvaalia sekä
niinkuin ylempänä on säädetty.
viimeistään toisena päivänä edustajanvaa-
lin jälkeen kello kymmenen aamupäivällä 34. §. Siinä kokouksessa, joka alkaa vii-
ja on joka kerta koolla, niin kauan kuin dentenätoista päivänä ennen vaalia, esitel-
asiain käsittelyä varten on tarpeen. lään ja tarkastetaan saapuneet ilmoitukset,

30.§ Viidentenäviidettä päivänä ennen jotka koskevat ennen julkaistuihin ehdokas-

edustajanvaalia esitellään ja tarkastetaan ne listoihin tehtyjä muutoksia taikka vaaliliitto-

hakemukset, jotka ovat saapuneet valitsija- ja.

yhdistyksiltä. Ellei ilmoitusta voida hyväksyä, mene-

Jos havaitaan, ettei hakemus ole asian- tellään niinkuin 30. § :n 2. momentissa

mukaisesti tehty tai valitsijayhdistys lailli- on sanottu.

sesti perustettu, annettakoon sen asiamiehel- Tämän jälkeen on, hyväksyttyjen ilmoi-
le tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu ja tusten sekä, jos keskuslautakunnan päätös
ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt. on kumottu, korkeimman hallinto-oikeuden

Jos hakemukseen ehdokaslistan julkaise- päätöksen johdolla, painettu y h d i s t e l m ä asi-

misesta ei ole suostuttu 18. §:n 2. momen- a n m u k a i s e s t i oikaistava ja kaikki siinä olevat

tissa mainitusta syystä, on keskuslautakun- samaan vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat

nan asiasta tekemä päätös alistettava kor- yhdistettävät yhteisen otsakekirjoituksen alle

keimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi; ja ja asetettavat erikseen muista listoista, niin

annettakoon päätöksestä myöskin tieto va- että liitto ja ne ehdokaslistat, jotka siihen

litsijayhdistyksen asiamiehelle niinkuin 2. kuuluvat, heti selvästi esiintyvät. Sillä ta-

momentissa on sanottu. Asianosaisella, joka voin syntynyt lopullisten ehdokaslistojen yh-

ei tyydy keskuslautakunnan päätökseen, on distelmä monisteltakoon heti painattamalla.

oikeus antaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 10. § Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kun-

muistutuskirjelmä. Ellei sellainen kirjelmä nan muihin luottamustoimiin, mikäli niistä
ole sanottuun oikeuteen saapunut ennenkuin ei ole erikseen säädetty, on jokainen kun-

53
nassa asuva henkilö, joka on oikeutettu Tilintarkastajaksi voidaan valita toisessa-
valtuutettuja valitsemaan. Tilintarkastajaksi kin kunnassa Suomen kansalainen, jos hän
voidaan kuitenkin valita toisessakin kun- siihen suostuu.
nassa asuva Suomen kansalainen, jos hän Valtuutetuksi älköön kuitenkaan valittako
siihen suostuu. maaherraa, lääninsihteeriä, lääninkamreeria,
varalääninsihteeriä, varalääninkamreeria, po-
LAKI MAALAISKUNTAIN KUNNALLIS- liisilaitoksen virka- tai palvelusmiestä eikä

LAIN 10. § :N MUUTTAMISESTA. virallista syyttäjää, ei myöskään kaupungin-

johtajaa ja apulaiskaupunginjohtajaa eikä
10. §. Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kaupungin hallituksen alaisena toimivaa
kunnan muihin luottamustoimiin, m i k ä l i niis- virka- tai palvelusmiestä taikka lautakun-
tä ei ole erikseen säädetty, on jokainen nan alaista toimestaan tilivelvollista virka-
kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu tai palvelusmiestä.
valtuutettuja valitsemaan. Tilintarkastajak-
Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan
si voidaan kuitenkin valita toisessakin kun-
muihin luottamustoimiin ei kuitenkaan ole
nassa asuva Suomen kansalainen, jos hän
se, joka kuuluu sellaiseen yhdistykseen
siihen suostuu.
j ä r j e s t ö ö n tai m u u h u n yhteenliittymään, jon-
Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole se, joka ka tarkoituksiin sisältyy Suomen valtio- ja
kuuluu sellaiseen yhdistykseen, j ä r j e s t ö ö n tai yhteiskuntajärjestyksen välillinen tai välit-
muuhun yhteisliittymään, jonka tarkoituksiin tömästi, väkivaltainen tai muuten lainvastai-
sisältyy Suomen valtio- ja yhteiskuntajärjes- nen kumoaminen tai joka edustaa sellaista
tyksen välitön tai välillinen, väkivaltainen yhdistystä, järjestöä tai yhteenliittymää, ei-
tai m u u t e n l a i n v a s t a i n e n k u m o a m i n e n , taikka kä myöskään se, joka muulla tavoin on
joka edustaa sellaista yhdistystä, järjestöä osoittanut suosivansa toimenpiteitä, joilla
tai yhteenliittymää, eikä myöskään se, joka pyritään mainittuun tarkoitukseen.
muulla tavoin on osoittanut suosivansa toi-
Tämän lain voimaantulosta on samanlai-
menpiteitä, joilla pyritään mainittuun tar-
nen säädös kuin edellämainitun lain.
koitukseen.
T ä m ä . laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
LAKI KUNNALLISEN VAALILAIN
mikuuta 1931, mutta on asianamaisten jo
vuoden 1930 kuluessa sen mukaan toimitet- MUUTTAMISESTA.
tava tarpeelliset vaalit ja ryhdyttävä mui-
12. §. Keskuslautakunta kokoontuu aina-
hinkin valmistaviin toimiin, jotta sitä voi-
kin lokakuun 20. päivänä, marraskuun 5.
daan mainitusta päivästä täydellisesti so-
ja 21. päivänä sekä vaalin jälkeisenä päivä-
veltaa. Joulukuussa 1930 valitaan se val-
nä.
tuutettujen määrä, joka lain mukaan tulee
Lokakuun 20. päivänä keskuslautakunta
kunnassa olla, j a eroavat vuoden valtuutetut
antaa 11. §:ssä mainitut tiedot.
ja varajäsenet. Sama olkoon laki valtuuston
Marraskuun 5. päivänä lautakunta tar-
valitsemien lautakuntien ja hallintokuntain
kastaa ne hakemukset, jotka valitsijayhdis-
jäseniin ja varajäseniin nähden, kuitenkin
tysten puolesta on jätetty, ja saattaa ne
niin, että niiden on jatkettava toimintaansa
vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla kuin
siihen saakka, kunnes uudet vaalit on toi-
muut kunnalliset ilmoitukset sekä sitäpaitsi
mitettu. Muuten antakoon valtioneuvosto
tiedoksipanolla keskuslautakunnan kokous-
tarpeen sattuessa tarkempia määräyksiä tä-
huoneessa. Jos havaitaan, ettei hakemus ole
män lain toimeenpanosta.
asianmukaisesti tehty tai ettei valitsijayhdis-
tys ole laillisesti perustettu, annettakoon
LAKI KAUPUNKIEN KUNNALLISLAIN
asiamiehelle tieto, ettei hakemukseen ole
11. § :N MUUTTAMISESTA.
suostuttu, ja ilmoitettakoon samalla hyl-
11. § Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kun- käämisen syyt. Asiamiehellä on kuitenkin
nan muihin luottamistoimiin, mikäli niistä oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen
niistä ei ole erikseen säädetty, on jokainen jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheutti-
kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu vat hakemuksen hylkäämisen.
valtuutettuja valitsemaan. Hakemus hyljättäköön niinikään, jos va-

54
litsijayhdistyksen perustamisasiakirjan alle-
viimeaikaisista toimenpiteistään selon-
kirjoittajina on henkilöitä tai ehdokaslis-
taan on otettu henkilö, joka maalaiskuntain
teon, jossa sanottiin m. m. seuraavaa:
kunnallislain 10. §:n 2. momentin tai kau-
punkien kunnallislain 11. §:n 4. momentin Vaasassa sattunut tapaus, joka oli ilmaus
mukaan ei ole vaalikelpoinen. Tällaisessa siitä yhä vihamielisemmäksi muuttuvasta
tapauksessa on keskuslautakunnan päätös mielialasta kommunistien julkista ja salaista
alistettava maaherran tutkittavaksi; ja an- toimintaa vastaan, mikä oli levinnyt kaik-
nettakoon päätöksestä myöskin tieto valit- kiin osiin maata, vaikutti erittäin kiihdyt-
sijayhdistyksen asiamiehelle niin kuin 3. tävästi etenkin Pohjanmaalla, mutta myös
momentissa on sanottu. Asianosaisella, joka muissa osissa maata.
ei tyydy keskuslautakunnan päätökseen, on
Kansanedustaja Salon tapaus oli myös
oikeus antaa maaherralle muistutuskirjelmä
merkkinä toisiin samantapaisiin kyyditsemi-
Ellei sellainen kirjelmä ole saapunut en-
siin, jotka eräissä tapauksissa ovat johta-
nenkuin maaherra on asian ratkaissut, äl-
neet siihen, että asianomaiset on viety Suo-
köön se antako aihetta toimenpiteisiin.
men—Venäjän vastaiselle rajalle.
Maaherra jonka päätökseen älköön muutosta
Se oma-alotteinen joukkotoiminta, minkä
haettako, toimittakoon päätöksensä keskus-
kommunistien ärsyttävä julkinen esiintymi-
lautakunnalle.
neen oli manannut esiin, kiihtyi edelleen
Marraskuun 21. päivänä tarkastetaan ne
siihen määrään, että laajat piirit maakun-
muutokset, jotka asiamies 3. momentissa
nan väestöä Vaasan, Oulun ja Kuopion
mainitun oikeuden nojalla on tehnyt, ja
ympäristöllä varustautuivat retkiin, joiden
tehdään ne oikaisut, joihin maaherran pää-
tarkoituksina oli kaikissa näissä kaupun-
tös on ehkä antanut aihetta.
geissa väkivaltaisesti estää kommunististen
44. §. J o s j o k u tahtoo valittaa valtuutettu-
sanomalehtien ilmestyminen. Niinikään Hel-
jen vaalista sellaisella perusteella, jota ei ole
singissä ilmeni vakava vaara samanlaisista
12. §:n mukaisesti alistusteitse tutkittu, teh-
toimenpiteistä täällä olevaa kommunistista
köön sen samassa järjestyksessä kuin va-
kirjapainoa vastaan. Kaikissa näissä tapauk-
litetaan valtuuston päätöksistä. Valitusaika
sissa oli siksi valtavia joukkoja uhkausten
luetaan vaalin tuloksen julkaisupäivästä.
takana; että poliisivoimin olisi ollut mahdo-
Sama oikeus vaalista valittamiseen ol- tonta väkivaltaa estää. Näin ollen oli syy-
koon myös virallisella syyttäjällä, jos joku tä peljätä vakavia yhteentörmäyksiä kom-
on julistettu valituksi, joka maalaiskuntain munistien ja muiden kansalaisryhmien vä-
kunnallislain 10. §:n 2. momentin tai kau- lillä.
punkien kunnallislain 11. §:n 4. momentin
Tilanne oli siinä määrin jännittynyt, että
mukaan ei ole ollut vaalikelpoinen.
tällaiset tapahtumat olisivat voineet aikaan-
T ä m ä laki tulee voimaan 1. päivänä tam-
saada ennakolta arvaamattomia seurauksia.
mikuuta 1931, mutta on sitä jo vuonna
Tähän nähden valtioneuvosto katsoi välttä-
1930 sovellettava niiden valtuutettujen yn-
mättömäksi ensin valtuuttaa Vaasan läänin
nä muiden kunnallisten luottamus- ja toimi-
maaherran, vähän myöhemmin Oulun ja Uu-
henkilöiden vaaliin nähden, joiden toimi
denmaanläänin maaherrat ja lopuksi Kuo-
alkaa vuonna 1931, siten että 3 §:ssä mai-
pion läänin maaherran siinä tapauksessa, et-
nitut vaali- ja keskuslautakunnat valitaan
tei mulla keinoin olisi mahdollista ylläpi-
ennen 16 päivää elokuuta ja että asiano-
tää järjestystä,estämään lääneissään olevat
maisten henkikirjoittajain on saman ajan
kommunististen lehtien kirjapainot toistai-
kuluessa lähetettävä vaalilautakunnille 4.
seksi painattamasta ja julkaisemasta kom-
§:ssä mainitut luettelot sekä että vaaliluet-
munistihenkisiä sanomalehtiä ja muita mää-
telot on kullekin äänestysalueelle laadittava
räaikaisia julkaisuja.
ennen 10 päivää syyskuuta sekä pantava
nähtäville viimeksimainitusta päivästä sa- Kaikki mainitut maaherrat ovatkin arvioi-
man kuukauden 20. päivään. neet tilanteen paikkakunnillaan niin jännit-
tyneeksi, että ovat antaneet kerrotunlaisen
Samalla jätti hallitus eduskunnalle kiellon.

55
 Tällä toimenpiteellä on ollut sikäli rau-
lakiehdotuksiin, antoi Lapuan liikkeen
hoittava. vaikutus, että kaikki vakavanlaa-
tuiset yhteentörmäykset voitiin välttää. Sen
valtuuskunta niistä seuraavan julki-
sijaan ei ole voitu estää erinäisiin kommu- lausuman :
nistisiin kansanedustajiin ja muihin toimi-
Tutustuttuaan hallituksen eduskunnalle
henkilöihin kohdistuneita toimenpiteitä.
jättämiin lakiesityksiin on Lapuan liik-
Antaessaan varemmin mainituille maaher-
keen valtuuskunta katsonut voivansa hy-
roille valtuudet estää kommunististen sa-
väksyä ehdotukset valtiopäiväjärjestyksen
nomalehtien ja muiden määräaikaisten jul-
sekä maalaiskuntien ja kaupunkien kun-
k a i s u j e n p a i n a t t a m i n e n , hallitus oli tietoinen,
nallislakien ynnä niitä täydentävien vaa-
ettei sillä ollut tälle toimenpiteelleen suo-
lilakien muutoksiksi, kuitenkin sillä täy-
ranaista tukea voimassa olevassa laissa.
dennyksellä, että kunnan- tai kaupungin-
Hallitusmuodon 16 §. edellyttää, että so-
valtuutettu, joka vasta vaalien jälkeen
dan ja kapinan aikana on välttämätöntä ryh-
todetaan vaalikelpoisuutta vailla olevak-
tyä yleisiä kansalaisvapauksia rajoittaviin
si, voidaan valtuutetun toimesta poistaa.
toimenpiteisiin, mutta sitä l a i n s ä ä d ä n -
Yhtyessään hallituksen esityksissä ilme-
töä, m i k ä h a l l i t u s m u o d o n mu-
nevään kantaan, että yhteiskuntaa ha-
k a a n o n t ä t ä v a r t e n t a r p e e n , e i
joittavien ja repivien kumouksellisten ai-
t o i s t a i s e k s i ole a i k a a n saatu.
nesten osallistuminen valtiolliseen ja kun
K u i t e n k i n o n k a i k k i a l l a t u n n u s -
nalliseen toimintaan on estettävä poista-
t e t t u o i k e u s p e r i a a t e , e t t e i mi-
malla niiltä vaalikelpoisuus, tahtoo val-
k ä ä n v a l t i o saa s a l l i a sen ole-
tuuskunta nimenomaan alleviivata sitä
m a s s a o l o a j a t u r v a l l i s u u t t a uh-
seikkaa, ettei lapualaisliikkeen tarkoituk-
k a a v a a t o i m i n t a a s e k ä e t t e i hal-
sena ole ollut, että kommunistisen toi-
l i t u s v a l t a saa t o i m e t t o m a n a sal-
minnan lopettamiseksi maasta olisi riis-
lia h y ö k k ä y k s i ä v a l t a k u n n a n
tettävä äänioikeus niiltä laajoilta kansa-
o l e m a s s a o l o a , t u r v a l l i s u u t t a tai
laispiireiltä, joihin nykyisten verotusla-
j ä r j e s t y s t ä v a s t a a n . V a l t i o v a l -
kien voimassa ollessa sen, valtuuskun-
l a l l a o n s e n v u o k s i k a t s o t t a v a
nan pyynnöstä valmistetun, mutta ennen
o l e v a n o i k e u s , v a i k k e i y k s i t y i s -
sen tarkastusta julkisuuteen päässeen, laki-
k o h t a i s i a n i m e n o m a i s i a s ä ä d ö k -
esityksen määräykset äänioikeuden rajoi-
siä s i i n ä s i s ä l l y k ä ä n l a k e i h i n ,
tuksista olisivat ulottuneet, vaikkakin val-
r y h t y ä v ä l t t ä m ä t t ö m i i n t o i m e n -
tuuskunta pitää oikeana sitä a j a t u s t a , että
p i t e i h i n j ä r j e s t y k s e n s ä i l y t t ä -
täysien kansalaisoikeuksien nauttimisen
m i s e k s i . Kun oli olemassa tällainen tilan-
edellytyksenä on pidettävä kansalaisvel-
ne, niin valtioneuvosto katsoi velvollisuu-
vollisuuksien täyttämistä. Myöskään ei
dekseen tehdä tilanteen pelastamiseksi sen,
lapualaisliikkeen tarkoituksena ole ollut
minkä katsoi välttämättömäksi.
äänioikeuden riistäminen m u i l t a k u i n niil-
Samalla kuitenkin hallitus piti tarpeel-
tä henkilöiltä, jotka uuden kapinan val-
lisena eduskunnan puhemiehelle esittää kut-
misteluun osallistumisesta ovat tuomitut
suttavaksi koolle eduskunnan, jolle halli-
rangaistukseen.
tus on toiminnastaan vastuunalainen.
Kun hallitus tänään jättää eduskunnalle Hallituksen esitys painovapauslain muut-

eräitä valmistamiaan lakiesityksiä, jotka sen tamisesta olisi valtuuskunnan mielestä si-

mielestä ovat olojen rauhallista kehittämis- ten täydennettävä, että sanotun lain 37.

tä silmälläpitäen välttämättömiä, se samal- §:n 3 momentissa lueteltujen rikosten

la tahtoo täten tehdä eduskunnalle valtio- joukkoon on sisällytettävä valtiopetos ja

päiväjärjestyksen 36 §:n mukaisen ilmoi- sen valmistelu sekä valtiosalaisuuksien il-

tuksen edellä selostetusta valtakunnan hal- moittaminen sekä että lakiin on sisälly-

lintoa koskevasta toimenpiteestään, odottaen, tettävä määräys oikeudesta kirjapainon

että eduskunta toimenpiteen hyväksyy. sulkemiseen ja menetyksi julistamiseen.

Hallituksen esitystä rikoslain 16 lu-

Tutustuttuaan hallituksen laatimiin vun 24 §:n muuttamiseksi on valtuus-

56
 kunnan mielestä pidettävä hyväksyttä- mar Fredrik P r o c o p é , oikeusmi-
vänä.
nisteriksi: korkeimman hallinto-oikeu-
Helsingissä, 3 päivänä heinäkuuta 1930.
Lapuan liikkeen valtuuskunnan puo-
den entinen presidentti Karl Gustaf
lesta : Söderholmi, sisäasiaministeriksi:
V i h t o r i K o s o l a . Erkki Veikko K u o k k a n e n , val-
tiovarainministeriksi: professori J u h o
Kommunistisesta eduskuntaryhmästä Heikki V e n n o 1 a, opetusministerik-
oli saapunut vain 16 edustajaa, yhden si: jumaluusopintohtori Paavo Eemil
jouduttua valtiopetoksen valmistelus- Virkkunen, maatalousministeriksi:
ta tuomituksi ja loppujen teille tiety- kunnallisneuvos August R a a t i k a i-
mättömille. Mutta röyhkeys ei ollut n e n, apulaismaatalousministeriksi:
vielä vähentynyt, kaikki heidän käyt- maanviljelijä Juho K o i v i s t o , kulku-
tämänsä puheenvuorot olivat entis- laitosten ja yleisten töiden ministeriksi:
täänkin siivottomampia. Tilanteen va- professori Rolf W i t t i n g, kauppa-
kavuus oli vienyt heiltä kuitenkin kaik- ja teollisuusministeriksi insinööri Karl
ki entiset liittolaiset, joten he eivät Alex Solitander, sosialiministe-
voineet estää hallituksen saamasta riksi: agronoomi Eino Aarne T u o m i -
luottamuslausetta toimenpiteistään kai- vaara, puolustusministeriksi: kan-
killa äänillä kommunistien ääniä vas- sanedustaja Albin Vilhelm M a n n e r
taan. Tämän jälkeen tapahtui ainut- ja apulaispuolustusministeriksi: ken-
laatuinen tapahtuma parlamenttimme raalimajuri H . Ö s t e r m a n .
historiassa: Eduskuntaryhmien välisis- Lapuan liikkeen puolesta ilmoitti L.
sä neuvotteluissa ja eduskuntakeskus- 1. valtuuskunta, että „liikkeen suh-
teluissa lausuttujen toivomusten mu- tautuminen hallitukseen tulee riippu-
kaisesti hallitus jätti erohakemuksen- maan siitä, miten hallitus toteuttaa
sa heinäkuun 2 p:n iltana, antaakseen liikkeen päämääriä". Myöskin antoi
tilaa laajemmalle pohjalle muodostet- valtuuskunta samalla seuraavan julki-
tavalle hallitukselle. lausuman Lapuan liikkeen päämääris-
Uuden hallituksen muodostamisen tä:
antoi tasavallan presidentti ent. valti- ,,Lapuan liikkeen päämäärät ja menetel
onhoitaja P . E . S v i n h u f v u d i l l e , mät ovat lyhyesti kerrottuina seuraavat:
Päämääränä on Suomeen valtion ja yh-
joka muutamanpäiväisen neuvottelun
teiskunnan sisällinen lujittaminen. Sitä
tuloksena sai kokoon neljän porvaril- varten on:
lisen puolueen jäsenistä muodostetun, 1)K o m m u n i s t i e n Moskovasta käsin joh-
kommunisminvastaisen taistelun läpi- dettu kristinuskonvastainen ja maanpe-
viemisen ohjelmansa pääkysymyk- toksellinen toiminta tinkimättä lopetettava.
2) Koska kokemus on osoittanut, että
seksi ottavan hallituksen, tulematta tä-
eduskunnassa vallitseva puoluehenki on
hän kumminkaan ketään Lapuan liik- tehnyt mahdottomaksi kommunismin te-
keen edustajaa. Uusiksi ministereiksi hokkaan vastustamisen, myrkyttänyt val-
nimitti tasavallan presidentti seuraavat tiollisen elämämme ja estänyt lujan hal-
henkilöt: lituksen muodostamisen, on kansanedus-
tuslaitoksessamme aikaansaatava sellainen
Pääministeriksi: senaattori Pehr
uudistus, joka mikäli mahdollista vapa-
Evind S v i n h u f v u d , ulkoasiainmi- uttaa valtiopäiväin toiminnan puolueiden
nisteriksi: varatuomari Johan Hjal- heikentävästä vaikutuksesta.

57
 3) Esi-isiltämme perityn terveen oikeus-
tekemään. Delegatsionin työn tulokse-
käsityksen mukaisesti on täysien kansa-
laisoikeuksien myöntämisen ehdoksi ase-
n a jätti edustaja K i v i m ä k i eduskun-
tettava kansalaisvelvollisuuksien täyttämi- nan kansliaan seuraavat lakialotteet,
nen. joiden allekirjoittajina hänen ohel-
Näitten tarkoitusperien saavuttamisek- laan ovat edustajat Puhakka, von
si on:
Born, Cajander ja Mantere. Alotteissa
l) K o m m u n i s t i t suljettava pois valtiol-
ehdotetaan seuraavaa:
lisistä ja kunnallisista elimistä, yhdistys-
kokous- ja painovapautta koskevaa lain-
LAKI VALTIOPÄIVÄJÄRJESTYKSEN 6.
säädäntöä sen mukaisesti muutettava ja
JA 13. §:N MUUTTAMISESTA.
kommunistien rikollisen toiminnan ehkäi-
semiseksi sitä paitsi rikoslakiin otettava 6. §. Vaalioikeutettu on jokainen Suo-
tehokkaita rangaistusmääräyksiä. men kansalainen, sekä mies, että nainen,
2) Puolueolojen asettamiseksi terveem- joka ennen vaalivuotta on täyttänyt nel
mälle pohjalle lienee suhteellisesta vaali- jäkolmatta vuotta.
tavasta luopuminen ja yhden miehen vaa- Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
lipiirijärjestelmän k ä y t ä n t ö ö n o t t a m i n e n tar- 1) se, joka on vakinaisessa sotapalveluk-
koituksenmukaisin keino. Se olisi omian- sessa;
sa aikaansaamaan edustajaehdokkaiden ja 2) se, joka on holhouksen alaisena;
valitsijoiden välitöntä kosketusta, vapaut- 3) se, joka kolmena viime kuluneena
tamaan yksityiset kansanedustajat puo- vuonna ei ole ollut tässä maassa hengille
lueiden riippuvaisuudesta, estämään edus- pantuna;
kunnan murtumista pieniin puolueryh- 4) se, j o k a k u n n a l l i s k o d i s s a , m u u s s a kun-
miin, joista ei m i k ä ä n voi saavuttaa e h d o - nallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosi-
tonta enemmistöä, ja siten helpottamaan hoidokkina on täyden köyhäin hoidon va-
lujan hallituksen muodostamista. rassa;
3) Valtiollinen ja kunnallinen äänioi- 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu
keus on myönnettävä niille kansalaisille, yleiseen työhön, aina kolmannen vuoden
jotka maksavat välitöntä veroa valtiolle loppuun siitä, kuin hän työlaitoksesta pääsi;
ja kunnalle. Sopivilla määräyksillä on eh- 6) se, joka on tuomittu menettämään
käistävä, ettei tämän periaatteen toteut- vaalioikeutensa tai olemaan kansalaisluot-
taminen riistäisi äänioikeutta niiltä kun- tamusta vailla taikka julistettu kelvottomak-
non kansalaisilta, jotka hyväksyttävistä si maan palvelukseen tahi toisen asiaa aja-
syistä eivät voi verotuslautakunnille il- maan, olkoonpa tuomio lopullinen tai ei;
moittaa omia tuloja. sekä
L a p u a n l i i k e e i p y r i S u o m e n 7) se, joka on tuomittu rikoslain 11 tai
n y k y i s e n v a l t i o m u o d o n muut- iz luvussa mainitusta rikoksesta tahi joka
t a m i s e e n e i k ä t a v o i t t e l e mi- on todistettu syypääksi siihen, että hän
t ä ä n f a s c i s t i s m a l l i s t a dikta- edustajanvaalissa on ostanut tai myynyt ää-
t u u r i a vaan pitää kiinni Suomen his- niä tai sitä yrittänyt tahi äänestänyt useam-
torialliseen kehitykseen perustuvasta kan- massa kuin yhdessä paikassa tahi väkivallal-
sanvaltaisesta yhteiskuntajärjestyksestä, ja la tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta,
se toivoo, että ylläluonnostellun suuntai- aina kuudennen k a l e n t e r i v u o d e n l o p p u u n sii-
nen lainsäädäntötoiminta on omiaan si- tä lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta
tä lujittamaan ja sen vastaista kehitystä annettiin, niinikään se, joka on syytteen-
edesauttamaan." alaisena rikoslain 11 tai 12 luvussa maini-
tusta rikoksesta.
13 §. Edustajaa älköön, paitsi rikoslain
Saatuaan uudet lakiehdotukset aset
11 tai 12 luvussa mainitusta rikoksesta,
tivat eduskuntaryhmät delegatsionin
syytteeseen pantako älköönkä häneltä va-
niiden johdosta neuvottelemaan ja pautta riistettäkö hänen valtiopäivillä lau-
mahdollisia muutosehdotuksia niihin sumiensa mielipiteiden taikka muun asiain

58
käsittelyssä noudattamansa menettelyn täh- Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
den jollei eduskunta päätöksellä, jota vä- l) se, joka on holhouksen alaisena;
hintään viisikuudesosaa annetuista äänistä 2) se, joka muun syyn kuin kunnallis-
on äänestyksessä kannattanut, ole siihen hallituksen todistuksella näytetyn varatto-
suostunut. muuden tähden on kahden lähinnä edelli-
sen vuoden aikana jättänyt suorittamatta
LAKI MAALAISKUNTAIN KUNNALLIS-
hänen maksettavakseen pannut kunnalliset
LAIN 9. §:N MUUTTAMISESTA.
maksut;
9 §. Oikeus valita valtuutettuja on jo- 3) se, joka kunnalliskodissa, muussa kun-
kaisella maalaiskunnan jäsenellä, sekä mie- nallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosi-
hellä että naisella, jolla on Suomen kansa- hoidokkina on täyden köyhäinhoidon va-
laisoikeus ja joka ennen vaalivuoden alkua rassa;
on täyttänyt kaksikymmentäyksi vuotta ja 4) se, joka oikeuden lainvoimaisen pää-
joka viimeksi toimitetussa henkikirjoituk- töksen nojalla on kansalaisluottamusta vail-
sessa on kunnassa hengillekirjoitettu. la taikka on kelvoton maan palvelukseen
Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: tai toisen asiaa ajamaan; sekä
1)se, joka on holhouksen alaisena; 5) se, joka on tuomittu rikoslain 11
2) se, joka muun syyn kuin kunnallis- tai 12 luvussa mainitusta rikoksesta tahi
hallituksen todistuksella näytetyn varatto- joka on todistettu syypääksi siihen, että
muuden tähden on kahden lähinnä edel- hän edustajanvaalissa on ostanut tai myy-
lisen vuoden aikana jättänyt suorittamatta nyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi äänestänyt
hänen maksettavakseen pannut kunnalliset useammassa kuin yhdessä paikassa taikka
maksut; väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali-
3) se, joka kunnalliskodissa, muussa kun- vapautta aina kuudennen kalenterivuoden
nallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosi- loppuun siitä lukien, kuin lopullinen tuo-
hoidokkina on täyden köyhäinhoidon va- mio asiasta annettiin, niinikään se, joka
rassa; on syytteenalaisena rikoslain 11 tai 12 lu-
4) se, joka oikeuden lainvoimaisen pää- vussa mainitusta rikoksesta.
töksen nojalla on kansalaisluottamusta vailla
taikka on kelvoton maan palvelukseen tai LAKI RIKOSLAIN 11. LUVUN 4. §:N

toisen asiaa ajamaan; sekä MUUTTAMISESTA SELLAISENA KUIN

5) se, joka on tuomittu rikoslain 11 tai SE ON 2I. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA
12 luvussa mainitusta rikoksesta tahi joka
1894 ANNETUSSA ASETUKSESSA.
on todistettu syypääksi siihen, että hän
edustajanvaalissa on ostanut tai myynyt ää- 4. §. Joka, valtiopetoksen aikomukses-
niä tai sitä yrittänyt tahi äänestänyt useam- sa, rupeaa yhteyteen vieraan hallituksen
massa kuin yhdessä paikassa taikka väki- kanssa, taikka väärinkäyttää hänelle us-
vallalla tai uhkauksella häirinnyt vaaliva- kottua virkavaltaa taikka hankkii aseita
pautta, aina kuudennen kalenterivuoden lop- tahi väkeä taikka tekee muun sellaisen val-
puun siitä lukien, kuin lopullinen tuomio mistelun, rangaistakoon kuritushuoneella vä-
asiasta annettiin; niinikään se, joka on hintään yhdeksi ja enintään kahdeksaksi
syytteenalaisena rikoslain 11 tai 12 luvussa vuodeksi. Jos joku senkaltaisessa aikomuk-
mainitusta rikoksesta. sessa liittyy sellaiseen väkeen, tuomitta-
koon kuritushuoneeseen korkeintaan kuu-
LAKI KAUPUNKIEN KUNNALLISLAIN deksi vuodeksi.
10. §:N MUUTTAMISESTA. Valtiopetoksen valmisteluun katsotaan syy-
10 §. Oikeus valita valtuutettuja on jokai- pääksi myöskin se, joka on liittynyt sellai-
sella kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehel- seen yhdistykseen, järjestöön tai muuhun
lä että naisella, jolla on Suomen kansalais- yhteenliittymään, joka toimii Suomen valtio-
oikeus ja joka ennen vaalivuoden alkua on ja yhteiskuntajärjestyksen väkivaltaiseksi ku-
täyttänyt kaksikymmentäyksi vuotta ja joka moamiseksi tahi tarkoittaa tällaisen toimin-
viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa on nan edistämistä tai tukemista välillisesti tai
kaupungissa hengillekirjoitettu. välittömästi taikka joka on jäseniä hank-

59
kimalla, varoja kokoomalla, maksuja suo- silloin esiin odottamattomalla tavalla:
rittamalla tai muulla tavoin työskennellyt
Kommunistiedustajat Rötkö ja Pekka-
tällaisen yhteenliittymän hyväksi, niin myös
se, joka on ottanut osaa kokoukseen, joka
la ryöstettiin valiokunnan istunnosta
on kutsuttu koolle valtiopetoksellisen toi- säätytalolta heinäk. 5 p:nä, pantiin
minnan edistämiseksi, tahi jossa on neuvo- autoon ja vietiin pohjoiseen päin. He-
teltu tai sovittu valtiopetosta tarkoittavasta ti tämän teon jälkeen tuli julkisuuteen
toiminnasta tai edellämainitun yhteenliitty-
s i s ä m i n i s t e r i n m ä ä r ä y s kaik-
män perustamisesta, samoinkuin se, joka
puhein kirjoituksin tahi muulla tavoin on
kien kommunistiedustajain
ylistänyt valtiopetosta tai sen valmistelua pidättämisestä kuulusteluja
taikka levittänyt yllytystä valtiopetokseen tai v a r t e n , ministeriöön kertyneen, kom-
mainittuja ylistelyjä sisältäviä kirjoituksia munistisen e d u s k u n t a r y h m ä n osallistu-
tai esityksiä tai joka samoin tai muulla
mista maanpetokselliseen toimintaan
tavoin on puhein tai teoin edistänyt tai
suosinut valtiopetokseen tähtäävää toimin-
koskevan, ainehiston nojalla. T ä m ä n
taa. määräyksen mukaisesti luovuttivat
Perustuslakivaliokunta otti nämä, n. R ö t k ö n ja Pekkalan kyyditsijät pidät-
s. ,,Kivimäen l i n j a n " lakiehdotukset tämänsä etsivälle keskuspoliisille La-
käsittelynsä pohjaksi joutuen ne sit- pualla. Toiset mainittuun eduskunta-
ten vähäisin muutoksin ensimäiseen r y h m ä ä n kuuluvat pakenivat, vain pa-
käsittelyyn eduskunnassa. ri heistä myöhemmin ilmoittautui itse
Huolimatta vallitsevasta kommunis- poliisille.
min vastaisesta mielialasta ja kaiketi E d u s k u n t a hyväksyi tämän hallituk-
luottaen edustajatoimensa t a k a a m a n sen toimenpiteen 105 äänellä 58 vas-
lain turvan, ja lähempien todisteiden taan; samoin antoi suostumuksensa
maanalaiseen, valtiopetokselliseen poliisin käsiin joutuneiden kommunis-
kommunistiseen toimintaan osallistu- tiedustajain vangitsemiseen. Mutta
misesta puuttumisen, sallivan heidän R ö t k ö n ja Pekkalan ryöstö antoi sos.
edelleen jatkaa valtion- ja yhteiskun- d e m o k r a a t t e j a suosivalle, istuntokau-
nan vastaista kiihotustyötään parla- den alussa porvarillisessa rintamassa py-
mentissa, kommunistnen eduskuntai- syneelle, ruotsalaisen kansanpuolueen
r y h m ä pysyi edelleen m u k a n a sekä vasemmistolle haetun aiheen rintamas-
täysistunnoissa että valiokunnissa, ta karkaamiseen: edustajat von Born
vaikkakin siepatuksi tulemisen ja r a j a n ja Estlander kieltäytyivät työskentele-
yh kyyditsemisen pelko oli niin suuri, mästä perustuslakivaliokunnassa ilman
etteivät he uskaltaneet kuin autoilla sen kommunistijäseniä, vaikka olivat-
saapua ja poistua Heimolasta tai sää- kin täysin tietoisia siitä, ettei tämä
tytalolta. valiokunnan työrauhan rikkominen ol-
Toisten eduskuntaryhmien taholta lut tapahtunut e n e m p ä ä hallituksen
kehoitettiin kommunistiedustajia jo- kuin Lapuan liikkeen johdonkaan tie-
ko a n o m a a n k o k o n a a n vapautusta ten eikä luvalla; vasta kun he näkivät
eduskuntatyöstä tai, ainakin jää- valiokuntatyön jatkuvan edelleen il-
m ä ä n pois valiokuntain- ja täysi- man heitäkin palasivat he takaisin sen
istunnoista. N ä m ä eivät olleet ke- työhön.
hoituksista tietääkseenkään vaan jäivät T ä m ä kommunisminvastaisesta rin-
paikoilleen. Yleinen suuttumus puhkesi tamasta irroittautuminen aiheutti vas-

60
ta lauseita heidän valitsijoiltaan. lakiehdotusten pohjalle. Ensimmäisek-
Etelä-Pohjanmaan ruotsalaiset valit- si joutui ratkaisevaan käsittelyyn s o -
sijat lähettivät k a n s a n e d u s t a j a Estlan- t a t i l a l a k i lisälakeineen. Sotatilala-
derille seuraavan s ä h k ö s a n o m a n : ki hyväksyttiin ilman äänestystä. Toi-
„Kansanedustaja Ernst Estlander Helsinki.
nen lakiehdotus ei saanut tarvittavaa
5
— Allekirjoittaneet ruotsalaiset valitsijat / 6 ä ä n t e n e n e m m i s t ö ä kiireelliseksi ju-
Etelä-Pohjanmaalla pyytävät selitystä me- listamisen puolesta ja sitten jätettiin
nettelystänne perustuslakivaliokunnassa. — l e p ä ä m ä ä n yli vaalien 106 äänellä 52
Nix, Tåg, Närpiö, Hummelgård, Gussen,
vastaan. Kolmas lakiehdotus julistet-
Runeberg, Kristiinankaupunki — Tiukka,
Starcke, Rusenstedt, Lappväärtti."
tettiin yksimielisesti kiireelliseksi ja
hyväksyttiin.
Ruotsinkieliset sanomalehdet aset-
Muihin lakiehdotuksiin n ä h d e n aset-
tuivat kuitenkin näiden edustajain me-
ti vastarinnassaan r o h k e a m m a k s i tu-
nettelyyn n ä h d e n ymmärtävälle kan-
leva sos. d e m o k r a a t t i n e n r y h m ä yh-
nalle; samoin myös säilyttivät edel-
teistyönsä e h d o k s i hallituksen vas-
leen kansanliikettä vieroksuvan kir-
tustamien Kivimäen linjan lakien hy-
joitustapansa. T ä m ä ja osan ruotsin-
väksymisen u h a t e n m u u t e n äänestää
kielistä e d u s k u n t a r y h m ä ä palaaminen
kaikkien lakiehdotusten hylkäämisen
takaisin aikaisempaan yhteistyöhön va-
puolesta. Porvarilliset r y h m ä t eivät tie-
semmiston kanssa aiheutti m y ö h e m -
tysti voineet tähän suostua tietoisena
min Hbl:ssä julaistun, U u d e n m a a n ja
kysymyksen tärkeydestä: sitäpaitsi oli
T u r u n läänien edustavain ruotsinkie-
L a p u a n päivillä 14 p : n ä hyväksytty
listen kansalaisten julkilausuman:
seuraava julkilausuma:
»Sen johdosta, että on väitetty tunte-
,,Siihen nähden, että k o m m u n i s m i a vas-
mattomia voimia olevan ruotsinkielisten
tustavat lakiehdotukset huomenna tulevat
väestön Lapuanliikkeeseen osanoton ta-
lopulliseen käsittelyyn, ilmoitamme me
kana, haluavat allekirjoittaneet Uuden-
Lapuan päiville kokoontuneet pohjalai-
maan ja Turun läänien ruotsinkieliset
set vakavana ja tinkimättömänä mielipi-
kansalaiset niinillään vahvistaa seuraavan
teenämme, että hallituksen laatimat ehdo-
julkilausuman:
tukset On hyväksyttävä niin korjattuina
1. Me katsomme, ettei suurin osa m a a n
kuin L a p u a n liikkeen johto on ehdottanut.
ruotsinkielistä väestöä ole samaa mieltä
Eduskunta luonnollisesti ratkaisee asian
ruotsalaisen eduskuntaryhmän enemmistön
vapaasti ja ilman pakkoa. Mutta kaikkien
ajaman kannan kanssa kommunismin hä-
puolueiden on muistettava, että herän
vittämistä tarkoittavissa toimenpiteissä.
neet kansalaismielet voivat tyyntyä ja
2. Me katsomme, että ruotsinkieliset
maassa voi vallita rauhantila vain, jos
sanomalehtemme, muutamaa poikkeusta
kysymyksessäolevat lakiehdotukset ehdot-
lukuunottamatta, eivät ole oikein ilmi-
tomasti ja sovittelemattomasti hyväksy-
tuoneet ruotsinkielisen väestön mielipidet-
tään. Kansamme tulevaisuuden ja isän-
tä, kommunisminvastaisesta liikkeestä.
maamme rauhan nimessä pyydämme tie-
3. Olemme vakuutettuja siitä, että doittaa tästä kaikille, joilla on asiain
maan ruotsinkielinen väestö myöskin vas- kulkuun vaikutusta.
taisuudessa asettuu kaikin voimin vas-
Lapualla heinäkuun 14. päivänä 1930.
tustamaan valtakunnan ja uskonnon vi-
K. R. Kares, Vihtori Kosola, Yrjö Niku-
hollisia.»
la, I. Koivisto, J. E. Heimo, O. Korpi-
Lakiehdotusten käsittelyssä palasi jaakko, Matti Malkamäki, Arvi Malmi-
eduskunta hallituksen vaatimuksesta vaara.
Kivimäen linjalta jälleen hallituksen ja Karjalan kuntien valitsema toi-
61
mikunta lähettänyt seuraavat sähkösa- Lepäämäänjättämistä äänestivät so-
nomat: sialidemokraatit ja 15 ruotsalaista, nim.
P ä ä m i n i s t e r i S v i n h u f v u d , Hel- v. Born, Colliander, Estlander, Fors-
sinki. — Kansalaiset odottavat »levottomuu- berg, Furuhjelm, Haga, Hästbacka,
della kommunistivastaisten lakiehdotusten Ingborr, Jacobsson, Jern, Laurén, San-
ratkaisua luottaen, että hallitus tinkimättä
mark, Schauman, Sergelius ja Öster-
vaatii niissä ilmenevän isänmaallisen kan-
santahdon toteutettavaksi.
holm. — Lepäämäänjättämistä vastus-
Etelä-Karjalan kuntien edustajien valitse- tivat kokoomukselaiset, maalaisliitto-
ma toimikunta. laiset, edistykseläiset sekä ruotsalai-
E d u s k u n n a n p u h e m i e s , Helsinki. sista edustajista ainoastaan Bäck, v.
— Pyydämme Teidän saattamaan kaikkien
Frenckell, Kullberg ja Palmgren.
eduskuntaryhmien tietoon kansalaisten päät-
tävän tahdon, että kommunistivastaiset la-
Valtiopäiväjärjestyksen 7
kiesitykset ovat yhteiskunnan rauhan nimes- § muuttaminen ei saanut myöskään
sä hyväksyttävät. tarpeellista äänimäärää kiireelliseksi
Etelä-Karjalan kuntien edustajain valit- julistamisen puolesta ja sitten se jä-
sema toimikunta.
tettiin 105 äänellä 66 vastaan lepää-
Lakiehdotusten kolmannessa käsit- mään yli vaalien. S u o m e n v a a l i -
telyssä seisoivat molemmat kannat l a i n muutosehdotus jätettiin lepää-
sovittamattomina vastakkain. Ja tulos mään 97 äänellä 38 vastaan. M a a -
oli sen mukainen. T a s a v a l l a n s u o - laiskuntain kunnallislain,
j e l u s l a i n kiireelliseksi julistaminen k a u p u n k i e n k u n n a l l i s l a i n ja
sai vain 113 ääntä 60 vastaan ja hy- k u n n a l l i s e n v a a l i l a i n muutos-
väksyttiin sen jälkeen lepäämään yli ehdotukset sen sijaan tulivat lopul-
vaalien 108 äänellä 53 vastaan. P a i - lissesti hyväksytyiksi.
n o v a p a u s l a k i ja r i k o s l a i n 16
luv. 24 §:n muutosehdotukset hyväk- Eduskunta oli näin ollen ratkaissut
syttiin edellinen 108 äänellä 59 vas- kohtalonsa jättämällä tärkeimmät laki-
taan ja jälkimmäinen 102 äänellä 58 ehdotukset lepäämään yli vaalien. Hal-
vastaan. Lepäämäänjättämisehdotuk- lituksella ei ollut muuta keinoa kuin
set hylättiin. R i k o s l a i n 11 luv. 4 ja pyytää tasavallan presidentiltä edus-
6 § hyväksyttiin kolmannessa käsit- kunnan hajoittamismääräystä yleisen
telyssä, mutta ehdotus sen lepäämään rauhan ja tasavallan turvallisuuden
jättämisestä sai 74 ääntä 91 vastaan, takia. Viimeisen istuntopäivän ihana
tullen siis hyväksytyksi. julistettiin sitten seuraava:

Tasavallan Presidentin
AVOIN KIRJE JA KÄSKY
uusien edustajavaalien toimittamisesta ja eduskunnan
kokoonkutsumisesta.
Annettu Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1930.
Ryhtyessään toimeensa nykyinen hallitus esitti ensimmäiseksi tehtäväkseen val-
takunnan perusteiden hävittämistä tarkoittavan valtio- ja maanpetoksellisen liikkeen

62
tukahduttamisen. Tässä tarkoituksessa hallitus lausui katsovansa tarpeelliseksi, että
valtakunnanvastainen, rikoksellisuutta harjoittavien kansanainesten toiminta on estet-
tävä eduskunnan myötävaikutuksella suoritettavilla erinäisillä lainsäädäntötoimilla. Näi-
tä tarkoittaville esityksille hallitus on saanut eduskunnan enemmistön kannatuksen,
mutia eduskunnan vähemmistö on valtiopäiväjärjestyksen sille myöntämää mahdolli-
suutta käyttäen estänyt hallitusta saamasta niitä valtuuksia, joita hallitus on ilmoit-
tanut pitävänsä tehtävänsä suorittamiselle välttämättöminä. Tämän johdosta ja kun
nykyinen ajankohta valtakunnan sisäisen tilanteen takia muutoinkin vaatii vetoamista
kansaan ja siten tilaisuuden valmistamista kaikille isänmaallisille kansalaisille lijt-
tyä mahdollisimman laajalti luottamukselliseen yhteistyöhön isänmaan oikeus- ja yh-
teiskuntajärjestyksen suojelemiseksi, tasavallan turvallisuuden ja kansan tulevaisuu-
den lujittamiseksi sekä valtiollisessa elämässä ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi,
olen nähnyt tarpeelliseksi määrätä uudet edustajavaalit toimitettaviksi, jonka joh-
dosta eduskunnan on tänä päivänä hajaannuttava. Uusiin vaaleihin on 20. p:nä heinä-
kuuta 1906 annetun vaalilain 37. §:n mukaisesti ryhdyttävä ensi lokakuun 1. ja 2.
päivinä ja uuden eduskunnan tulee voimassaolevan valtiopäiväjärjestyksen 20. pykä-
län 1. momentin mukaan kokoontua varsinaisille valtiopäiville saman lokakuun 20.
päivänä, jolloin kaikkien niiden, jotka on edustajiksi valittu, tulee saapua Helsin-
kiin edustajatehtäväänsä suorittamaan.

Tasavallan Presidentti

L A U R I KR. R E L A N D E R .

Pääministeri P. E. S V I N H U F V U D .

63
 NYKYINEN TILANNE.

Ratkaisu jäi siis kansan käsiin. kejä, että talonpoikaismarssin jälkeen

Ratkaisu, jonka merkitys on suurem- vallinnut ihailtavan eheä yksimielisyys
pi, tärkeämpi ja kauaskantoisempi eduskunnan porvarillisten ryhmien
kuin minkään muun kysymyksen vii- kesken alkoi rakoilla joko tämmöi-
meisten kahdentoista vuoden aikana. seen yhteistyöhön tottumattomuudesta
Kun entinen eduskunta oli osottautu- tai Lapuan liikkeen vastaisen agitatsi-
nut kuuroksi ja välinpitämättömäksi oonin vaikutuksesta. Ruotsalaisen kan-
kansan suuren enemmistön kyllin sel- sanpuolueen vasemmisto palasi takai-
väsanaisesti ja vakavasti lausumalle sin entiseen yhteistyöhönsä sosialide-
toivomukselle, osottautunut kansan mokraattien kanssa ja eräiden suo-
tahdon epäonnistuneeksi tulkiksi, on malaisten porvaripuolueiden johtomie-
kansan valittava uusi, tehtävänsä ja hien viimeisiin lausunnoihin tuli sel-
saamansa luottamuksen arvoinen, kan- västi huomattava agitatoorinen sävy.
san menestyksen ja valtion edun luok- Nämä merkit eivät luvanneet hyvää
ka- ja puoluepyyteiden edelle asetet- lähestyvään vaalitaisteluun nähden.
tava lainsäätäjäkunta. Eduskunta, joka Eduskunnan istuntoja seuraamaan ko-
a n t a a maan hallitukselle ja virano- koontunut Lapuan liikkeen valtuus-
maisille heidän pyytämänsä sekä kan- kunta katsoikin heti eduskunnan ha-
san itsensä toivomat lailliset aseet jottamisen jälkeen tarpeelliseksi an-
kommunismia vastaan. Eduskunta, jo- taa seuraavan julkilausuman varoituk-
ka ei sotkeudu nykyhetkellä vähem- seksi puoluejuonitteluja harrastaville
män tärkeiden kysymysten valvontaan sekä vaalien pääkysymyksen selvästi
ja keskenään ristiriitaisten puolue- esillä pitämiseksi:
etujen labyrinteihin, vaan pitää maa-
„Lapualaisliikkeen Valtuuskunta on ko-
lin aina selvänä edessään, ja vie kom-
koontunut seuraamaan eduskunnan istun-
munisminvastaisen taistelun tinkimät- toja odottaen, että liike jo olisi talonpoi-
tä päätökseen, sitten vasta keskittäen kaismarssillaankin selvästi osoittanut yleis-
jakamattoman huomionsa muihin, sil- kansallisen, järkähtämättömän tahtonsa. Ei-
loin tärkeisiin ja ratkaisuaan odotta- linen e d u s k u n t a k e s k u s t e l u ja päätökset osoit-
tivat kuitenkin, että o s a a e d u s k u n n a s t a vielä
viin kysymyksiin.
johtivat isänmaallisille kansalaisille vieraat
Hajoitetun eduskunnan viimeisinä is- tarkoitusperät. Kun tämä vähemmistö edes-
tuntopäivinä oli jo tullut esiin merk- vastuuttomalla toiminnallaan — estääkseen

64
 Juhla valtioneuvoston torilla.

Kunnianosoitus Kosolalle Pallokentällä.

Edustavaa yleisöä Nikolainkirkon rapuilla

Valtuuskunnan jäseniä valtioneuvostontorilla.

lopullisen ratkaisun — pakoitti tasavallan sentään jokainen porvaripuolueisiin lu-
presidentin hallituksen esityksestä hajoitta- keutuva vakuuttaa kuuluvansa ja sitä
maan eduskunnan, osoitti se edelleenkin
kannattavansa.
olevansa välittämättä kansanliikkeen tahdosta
ja voimasta. Lapualaisliikkeellä on näin-
Maakuntain miehet ja naiset eri
ollen edessään toimintakausi, joka on oleva puolilla maata pidetyissä kokouksissa
entistään voimakkaampi ja yhtä väistymä- puoluepomoistaan välittämättä hyväk-
tön kuin aikaisempikin. syivät julkilausuman ja asettuivat pää-
Koska varmasti jo parhaillaan puuha-
töksillään siinä lausuttuja ajatuksia
taan tulevia vaaleja siinäkin mielessä, että
kannattamaan. M . m . Etelä-Karjalan
eduskunnan nykyinen puoluejuonitteluluon-
ne säilyisi, on kansan noustava huolehti- rintamamiesyhdistys lausui antamas-
maan siitä, että uudelleen valittava edus. saan julkilausumassa:
kunta kokoonpannaan vastuunalaisista kansa- „Me Karjalan rintamamiehet, eri puolu-
laisista, joiden päämääränä on maanpettä- eisiin kuuluvina, pidämme tärkeänä, että
jien täydellinen kukistaminen.
tulevissa eduskuntavaaleissa on vapausso-
Samalla tiedoittaa valtuuskunta, että la- dan saavutukset turvattava maanpetokselli-
pualaisliike katsoo jokaisen mielenilmaisun, selta toiminnalta. Senvuoksi esitämme jyrk-
jossa vaalien aikana tavalla tai toisella känä vaatimuksena, että isänmaallisten kan-
esiinnytään puoluepyyteissä, toiminnalleen salaisten yhteinen vaaliliitto on saatava.
vastaiseksi ja tulee kaikella voimalla sel- Meidän mielestämme tulee työmme ja
laiset estämään". kaatuneiden toveriemme uhrausten kautta
H e l s i n g i s s ä , heinäkuun 16. p:nä saavutetuilla tuloksilla leikittelyn loppua,
1930. joka leikittely puoluepelissä on useita vuo-
L a p u a 1 a i s 1 i i k k e e n v a l t u u s - sia jatkunut ja joka on saattanut itsenäi-
k u n t a : Vihtori Kosola, P. A. Autti, Ha- syytemme mitä suurimpaan vaaraan.
rald Boucht, Alvar Breilin, Kai Donner, Kun nyt noussut kansanliike tahtoo tälle
Petter Forsström, Torsten Hedman, Vih- vaaralle asettaa sulun, ei puolueiden taholta
tori Herttua, Gunnar von Hertzen, K. V. saa sille esteitä ilmetä."
Huhtala, Eero Hämäläinen, Antti Isotalo,
Iisakki Kaitera, Olavi Kares, I. Koivisto,
Ja Itä-Karjalan kuntien edustaja-
O. Korpijaakko, A. Koro, Mikko Lampén, kokous :
Oskar Larsson, K. Latvala, Eino Levonius, „Talonpoikaismarssi oli näyte Suomen
Matti Malkamäki, Arvi Malmivaara, Yrjö kansan tahdosta viljellä ja varjella tätä
Nikula, Paavo Osola, Erkki Perheentupa, maata. Tämä tahto joka nyt ilmenee niin
Martti Pihkala, Martti Rantanen, Arvo voimakkaana kansanliikkeessä ja yhdistää
Sihto, Jussi Tala, Martti Tulenheimo. eri puolueet ja kansanluokat yhteistä vaa-
raa vastaan, on nyt myös Suomen kansalle
Julkilausuman sanomalehdistössä kohtalokkaissa vaaleissa saatava esille kom-
synnyttämä keskustelu todisti sen tar- munismia ja sen suosijoita vastaan. Meidän
peellisuuden. Siinä lausuttu kehotus on saatava vihdoinkin itsenäiselle Suomelle
puoluepyyteistä luopumiseen käsitet- sellainen eduskunta, joka vastaa tämän kan-
san todellista tahtoa, sillä tämä kansa on
tiin monella taholla kansalaisten aja-
totisesti parempi kuin mitä hajoitetun edus-
tus- ja vaalivapauden rajoittamisyrityk- kunnan kokoonpano osoitti. Kansanvaltai-
seksi, kaikkien pakottamiseksi Lapuan nen yhteiskuntajärjestyksemme on painettu
liikkeen vaatimuksia kannattamaan, lähtemättömästi tämän kansan sieluun. Jär-
huolimatta voivatko he näitä vaati- jestelmässä ei ole vikaa. Mutta k a n s a s s a it-
sessä on myös syytä nykyiseen tilanteeseen.
muksia hyväksyä taikka ei. Vaikka
Suuri osa kansalaisista ei ole käyttänyt
julkilausumassa ei esitettykään muuta vapaussodan uhreilta saatua perintöä hy-
kuin kommunisminvastaisen rintaman väkseen: yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta
lujittamisvaatimus; vaatimus, johon yhtenäisessä valtakunnassa.

65
 K a n s a n t a h t o o n i l m e n n y t k o k o m a a t a va- ville saamiseksi sekä Lapuan liikkeen
vahduttavalla voimalla ympäri maan levin- valtuuskunnalle, joka oli määrännyt
neessä lapualaisten kansanliikkeessä ja vii-
yksityishenkilöihin kohdistetut toimen-
meksi talonpoikaismarssin historiallisessa ti-
lanteessa valtioneuvoston torilla, jossa val-
piteet lopetettavaksi ja jäämään rau-
tiomahti ja kansanliike löivät kättä toisil- hallisesti odottamaan hallituksen ja
leen. Sosialidemokraattien haasteeseen on uuden eduskunnan toimenpiteitä kom-
vastattava voimakkaasti ensi vaaleissa. Va- munismin hävittämiseksi.
paussodan sankarien perintö on pelastettava
yhteisin isänmaallisin voimin. Talonpoikais-
Näiden ja monien muiden päiväjär-
marssi oli yhtä samaa vapaussotaa, johon
jestyksessä olevien asioiden takia ko-
ottivat kaikki kansanluokat osaa ja talonpo-
jat taasen enemmistönä. koontui Lapuan liikkeen valtuuskunta
Nyt alkavassa vaalitaistelussa yhtyvät taa-
Helsinkiin heinäk. 22 p:nä. Kokouk-
sen Suomen miehet ja naiset, ylimpänä yh- sessa järjestettiin Lapuan liikkeen vaa-
dyssiteenä yhteinen suuri asia. Kaikki tois- litoiminta ja suoritettiin sen johdon
arvoiset puolueasiat jääkööt nyt toiselle si- lopullinen järjestely. Keskusjohtoon
jalle. Älköön revittäkö entisiä haavoja auki
valittiin edelleen maanviljelijät Vihtori
ja hyökättäkö vähäpätöisten asioiden takia
toistemme kimppuun, vaan yhdistäköön mei-
K o s o l a j a Vihtori H e r t t u a sekä
tä vaalitaistelussa yhteinen pyrkimys: kaik- pankinjohtaja Iivari K o i v i s t o . Val-
ki isänmaan hyväksi." tuuskunnan muut jäsenet jakautuivat
jaostoihin erilaisia tehtäviä varten.
Näiden rauhallisten, arvokkaiden
Jaostot toimivat keskusjohdon alaisi-
mielipiteenilmaisujen lisäksi tuli toi-
na. Keskusjohdon jäsenen ollessa es-
senlaisia, tapahtumia joiden olisi paa-
tettynä määrää hän itse jonkun toisen
tuneimmallekin puoluemiehelle pitänyt
valtuuskunnan jäsenen sijaisekseen.
osottaa mihin joudutaan jos ei yhteis-
Hallituksen kanssa käytäviä neuvotte-
voimin työskennellä epäselvän tilan-
luja hoitamaan valittiin toimikunta, jo-
teen pikaiseksi selvittämiseksi: Poliisi-
hon tulivat valtuuskunnan jäsenet Ka-
konstaapeli Sorvarin murhaaja Valve
res, Herttua, Haarla, Boucht ja Isotalo.
ryöstettiin kuljettajiltaan matkalla
Sattuneiden väkivallantekojen takia
Vaasan raastuvanoikeuteen ja seuraa-
antoi valtuuskunta seuraavan julis-
vana päivänä jotkut tyytymättömät siep-
tuksen :
pasivat sosialidemokraattisen kansan-
edustajan, eduskunnan varapuhemies, Lapuan liikkeen miehille.
Yhä vartioasemalla seistessä ja odottaes-
pormestari Hakkilan hänen ollessaan
sa, mimmoiseksi edessä oleva vaalitoiminta
matkalla Tampereelta maatilalleen m u o d o s t u u , ei m i t ä ä n yksityisluontoisia väki-
Teiskossa. Valve luovutettiin sitten po- valtatoimenpiteitä eikä omavaltaisuuksia
liisiviranomaisille Viitasaarella. Por- tästedes saa tapahtua. Kuitenkin on kom-
munistit siveellisellä pakoitukselja saatava
mestari Hakkila päästettiin vapaaksi
poistumaan kuntien valtuustoista ja kaikista
Kuortaneella, josta sitten palasi junal- luottamustoimista.
la Tampereelle. Tapahtumat olivat ikä- Helsingissä, heinäkuun 24. p:nä 1930.
viä yllätyksiä hallitukselle, joka heti L a p u a n l i i k k e e n V a l t u u s k u n t a .
ryhtyi tarmokkaisiin, joskin tulokset- Myöskin hyväksyttiin Lapuan liik-
tomiin toimenpiteisiin ryöstäjien sel- keen vaalijulistus:

66
 Suomen isänmaalliselle kansalle.
Kansamme isänmaallisesti tunteva aines on mahdollisimman selvästi ja päättävästi
ilmaissut sen vaatimuksen, että valtio- ja maanpetoksellinen kommunismi kaikissa
ilmenemismuodoissaan on juuritettava pois elämästämme ja tukahutettava.
Me tiedämme, miten sosialidemokraattisen puolueen eduskuntaryhmä, vastoin
kansanliikkeen, maan hallituksen ja eduskunnan enemmistön selvästi ilmaisemaa tahtoa,
käyttäen hyväkseen lain kirjainta, esti päämäärän nopeaa saavuttamista tarkoittavien
lakiehdotusten tulemisen laiksi. Tämän tähden joutui kansamme uusiin vaaleihin erin-
omaisen levottomana ajankohtana.
Tätä puolue-etujen merkeissä harjoitettua edesvastuutonta menettelyä on katsottava
siveellisessä mielessä vääräksi ja isänmaamme koko asemaa vaarantavaksi. Hetkenä,
jolloin kaikkien tätä maata isänmaanaan rakastavien mielten olisi pitänyt yhtyä, ovat
mainitun puolueen johtajat menettelyllään halunneet yhäkin laajentaa kansamme vanhaa
repeytymää. He ovat näin antaneet julkisen taisteluhaasteen heränneelle kansanliik-
keelle, joka ei tavoittele muuta kuin olojemme terveyttämistä ja kansamme vapautta-
misia sen elämää ja työrauhaa häiritsevistä voimista. Koko valveilla olevan Suomen
kansan on otettava haaste vastaan. Meidän on päästävä asettamiimme päämääriin sekä
kommunistien että heidän väärän puoluemielen sokaisemien apuriensa vastarinnan ylitse
ja se kukistaen.
Taistelu, mihin on ryhdytty, käydään elämän pyhimpien arvojen puolesta sekä
totisen kansanvallan perusteiden lujittamiseksi ja puhdistamiseksi sitä heikontuvasta
ja maamme koko hallitusmenoa vaarantavasta rämettyneisyydestä. Isänmaallisten
kansalaisten, miesten ja naisten, on käytävä tähän taisteluun jyrkästi päättävin mie-
lin. Eikä yksikään, jolle tämä maa ja tulevienkin sukupolvien menestys on kallis,
saa jäädä asian ulkopuolelle.
iKoko Suomen, kaikkien niiden kansalaispiirien, jotka tahtovat käydä isän-
maallisista, ja myös vakavan, isänmaallisesti ajattelevan työväestön on tässä asi-
assa yhdyttävä. Me vaadimme ehdottomasti yhteistä vaaliliittoa ja siihen ehdokkaita,
joista tiedetään, että he tinkimättömästi ovat seisoneet ja seisovat kansanliikkeen
asettamien vaatimusten takana. Suomen tuleva uusi päivä, johon uskomme — sillä
entiseen viheliäisyyteen ei voida palata — vaatii uusia voimia ja uusia uria aukaise-
via mieliä.
Kaikki yritykset, joilla on tarkoituksena suunniteltujen yhteisten vaaliliittojen estä-
minen, on leimattava rintamalta karkaamiseksi. Kun kansa seisoo suuren ratkaisun
kynnyksellä, on seisottava tiukasti kylki kyljessä. Kaikki ilmaukset, missä puoluei-
den erikoispyrkimykset tehdään yhteistä rintamaa rikkoviksi, on meidän säälittä
estettävä. Hetki ja hetken vaatimukset ovat vakavat. Ei oli tilaa hempeämielisyytecn.
Kansalaiset! Miehet ja naiset! Seuraavat kuukaudet kutsuvat teitä sekä vartiopal-
velukseen kaikkia vastustajien vehkeitä vastaan että myös tekemään sen, mikä tehtävis-
sä on, kansan elävän hengen, sekä uskonnollisen että isänmaallisen, rienaus on nyt tyys-
ten lopetettava. Ja siinä ei saa antaa yhtään perään.

67
 Suomen Lukko, joka hiljakseen pe- minta poliisiviranomaisten toimesta ehkäistä-
vät.
rusteli paikallisosastojaan ympäri maa-
Ministeri E. V. K u o k k a n e n .
ta, valmistautui myös alajärjestöi-
Osastopäällikkö E s k o H e i l i m o .
neen: A . - K . S . , Rintamamiesten Liit-
to, Karjalan Kansalaisliitto. y. m. voi- Nämä määräykset niiden käytän-
makkaaseen vaalitoimintaan. Sen val- töön sovelluttamista koskevine ohjei-
tuuskunnan kokous pidettiin samaan neen olivat välttämättömiä. Perusta-
aikaan Lapuan liikkeen valtuuskun- malla nyt paljastetun „Työväen ja
nan kokouksen kanssa. Siinä valittiin pienviljelijäin puolueen" lakkautetun
vaalitoimikunta hoitamaan vaalitoimin- jatkoksi oli kommunistinen kiihoitus-
taa yhdessä Lapuan liikkeen valtuus- työ parlamentissa jatkunut korkeim-
kunnan kanssa sekä hyväksyttiin vaa- man oikeuden päätöksestä huolimat-
lijulistukseksi sen antama vaalijulistus. ta. Ilman tarkkaa valvontaa olisi sama
mahdollisuus nytkin edessä; jollain
uudella nimellä perustetut valitsijayh-
Kun sisäasiainministeriöön kerty-
distykset ja vaaliliitot toisivat uudel-
neen todistusaineiston nojalla oli voi-
la varustetun kommunistiryhmän edus-
tu niin sitovasti todistaa „Työväen ja
kuntaan isänmaan parhaaksi laadittuja
pienviljelijäin puolueen" olevan maan-
lakiehdotuksia huonontamaan tai nii-
alaisen kommunistipuolueen julkinen
den hyljätyksi tulemista äänillään
naamio ja lakkautetun ,,Sosialistisen
edistämään.
työväenpuolueen" suoranainen jatko,
Samoin ryhtyi opetusministeriö toi-
että puolueen eduskuntaryhmä voitiin
menpiteisiin kommunistisen kiihoituk-
määrätä pidätettäväksi, oh itsestään
sen lopettamiseksi lasten ja varhais-
selvää, ettei hallitus voinut sallia sen
nuorison keskuudessa, lähettäen kou-
osallistumista uusiin vaaleihin ja saa-
luhallituksella sekä kirkollisille viran-
pua taas eduskuntatyöhön osaa otta-
omaisille seuraavansisältöisen kierto-
maan. Heinäkuun 18 p:nä päivätyssä
kirjeen :
kiertokirjeessä lähetti sisäasiainminis-
Opetusministeriön tietoon on tullut, että
teri maanherroille seuraavat kommu-
eräillä paikkakunnilla on viime aikoina har-
nistien mahdollista vaalitoimintaa kos- joitettu räikeätä, valtionvastaista kiihoitusta
kevat määräykset : lasten ja varhaisnuorison keskuudessa. Tä-
mä kiihoitus on pukeutunut erityisesti us-
Koska uudet eduskuntavaalit on määrät- kontoa ja siveellisyyttä repivien käsitysten
ty toimitettavaksi 1. ja 2. päivinä tulevaa istuttamisen muotoihin. Eräs virallisen tut-
lokakuuta ja puolueiden valmistelut uusia kimuksen alaiseksi joutunut t a p a u s o n osoit-
vaaleja varten kohdakkoin alkavat, kehoit- tanut, että kommunistista valtio- ja maan-
taa sisäasiainministeriö maaherraa ilmoitta- petoksellista kiihoitusta on tässä muodossa
maan läänin poliisiviranomaisille tiedoksi ja jatkunut viime päiviin asti. Tämän johdos-
noudatettavaksi, ettei v a a l i t o i m i n n a n ta opetusministeriö kiinnittää kaikkien sen
v a r j o l l a m i s s ä ä n m u o d o s s a ole alaisten viranomaisten huomiota puheena-
s a l l i t t a v a h a r j o i t t a a v a l t i o n - j a olevaan kiihoitustyöhön, kehoittaen heitä tar-
m a a n p e t o k s e l l i s t a k i i h o i t u s t a koin seuraamaan sitä sekä, missä tietoa on
tai m u u t a s a m a n t a p a i s t a t o i m i n - yksityisistä tapauksista, ryhtymään kaikkiin
taa. Tämän johdosta ovat kommunistien välttämättömiin toimiin sellaisen ehkäisemi-
mahdollisesti suunnittelemat vaalikokoukset seksi. Kansakouluntarkastajien tulee, niin
sekä muunkinlainen kommunistinen vaalitoi- pian kuin heillä on tietoa koulunuorisoon

68
mahdollisesti suunnatusta kommunistisesta nonopetusta. Samoin että myös kris-
kiihoituksesta, joko itse viipymättä toimit-
tinoppi saa sille kuuluvan sijan uskon-
taa tutkimus asiassa tahi sellaisen toimitta-
miseksi vedota järjestysviranomaisten apuun.
nonopetuksessa kokonaisuudessaan.
Samoin on kirkollisten viranomaisten täl- Myöskin on tulossa uskonnonopetusta
läisissa tapauksissa heti käännyttävä jär- koskevia ohjeita seminaareissa ja op-
jestysviranomaisten puoleen saadakseen heil- pikouluissa kuin myös suunnitelmia
tä tarpeellista apua kommunistisen kii-
seurakunnan ja koulun toisiinsa lähen-
hoituksen lopettamiseksi. Jokaisesta ilmitul-
leesta tapauksesta on sitäpaitsi viipymättä
tämiseksi.
tehtävä asianmukainen ilmoitus suoraan ope- Kun poiskyyditysten erottamisten ja
tusministeriölle. eroamisten kautta useita kunnan ja
Paitsi tämän laatuisia toimenpitei- kaupunginvaltuustoja oli tullut vajaa-
tä, ryhtyi hallitus suunnittelemaan lukuisiksi, antoi sisäasiainministeriö ke-
valtiollisessa elämässämme ilmenevien hoituksen täydentää nämä valtuustot
epäkohtien poistamista tarkoittavia vaalilain säätämässä järjestyksessä,
esityksiä uudelle eduskunnalle. Sa- paitsi jos näinkään täydennettynä ei
moin puolustuslain tehostamista, työ- valtuusto tule määrälukuiseksi, on
maaterrorin ehkäisemistä, yhdistyslain siitä ilmoitettava valtioneuvostolle li-
epäpäteviltä kohdiltaan muuttamista, sätoimenpiteitä varten.
maatalouspulan lieventämistä ja asu- Hakkilan kuljetusta koskevain tut-
tustoimintaa koskevan lainsäädännön kimusten tuloksettomuus aiheutti taas
parantamista tarkoittavia esityksiä. maaherran vaihdoksen Vaasan läänis-
Myöskin päätti hallitus ottaa harkitta- sä. V. t. maaherra, eversti Heinrichs
vaksi eräitä taloudellisen tilanteen ai- pyysi 8 pnä elok. eron ja hänen si-
heuttamia kysymyksiä. Näitä valmiste- jaansa nimitettiin maaherraksi lää-
lemaan asetettiin kolme ministeriva- ninsihteeri K. V. M a r t o l a . Tutki-
liokuntaa; lisäksi asianomaiset minis- musten tuloksettomuus antoi myös
teriöt saivat tehtäväkseen omalta osal- eduskunnan oikeusasiamiehelle aiheen
taan esitysten harkitsemisen ja suun- vaatia Vaasan ja Hämeen läänien maa-
nittelun. herroilta selitystä viranomaisten toi-
menpiteistä asiassa. Samoin oi-
Kristillisen Opettajaliiton, Viipurissa keusasiamiehen varamiehelle sisäasiain-
pidetyn uskontopedagogisen kurssin ministerille tehtyyn tiedusteluun edus-
osanottajien, Lahden-pappeinkokouk- tajien Rötkön ja Pekkalan asiassa,
sen ja eräiden Lapuan liikettä lähellä vaikka oli yleisesti tiedossa tekoon-
olevien taholta tehtyjen ehdotusten osallistuneiden poistuminen maan ra-
johdosta ryhtyi opetusministeriö toi- jojen ulkopuolelle.
menpiteisiin uskonnonopetuksen kou-
luissa parantamiseksi. Kouluhallituksel- Kommunistisista kansanedustajista
le lähettämässään kirjelmässä se ke- ei etsivä keskuspoliisi onnistunut ta-
hoitti kouluhallitusta, kansakoulujen paamaan kuin muutamia. Osa heistä
tarkastajia ja opettajia huolehtimaan oh jo aikaisemmin kansalaisten oma-
siitä, että lähestyvän lukuvuoden alus- aloitteisen toiminnan kautta kyyditty
ta jokaisessa kansakoulussa kaikilla rajan yli Neuvosto-Venäjälle, osan
luokilla on 3—4 viikkotuntia uskon- paetessa sinne tai useimmissa tapauk-
69
sessa länsimaihin neuvostoparatiisista
välttyäkseen.
Sen sijaan muita kommunistijohtajia
on saatu runsaasti pidätetyksi. Jo
kesäkuussa pidätettiin n. 50 kommu-
nistia, heinäkuussa ja sen jälkeen vielä
enemmän. Vaasassa „Työn-Äänen"
toimitalossa ja Helsingin työväenta-
lolla toimitetut kotitarkastukset ja et-
etsiskelyt toivat esiin paljon arvokasta
ainehistoa poliisin työskentelyn avuk-
si.
Tämä etsivän keskuspoliisin tarmo-
kas toiminta, samoinkuin kansalais-
ten oma-aloitteinen kommunismin jul-
kisesta elämästä poistamistyö, la-
mauttivat kokonaan, kommunistien tä-
män hetkisen julkisen toiminnan, saat-
taen heidät yleisen joukkopelon ja pa-
kokauhun valtaan. Lukuunottamatta
Rovaniemen murhapolttaja ja muuta-
mia saman luontoisia metsäpaloja Pe-
rä-Pohjolan metsissä, osottautuivat
huhut heidän suunnittelemistaan kos-
toilkitöistä perättömiksi, päinvastoin
on todettu että kommunistisen puo-
lueen johto on hengenheimolaistensa
asemaa hieman turvatakseen varoitta-
nut heitä terroristisista teoista. Mut-
ta pelastaakseen puolueen yleisestä ro-
mahduksesta sen mikä pelastettavissa
on, alkoivat yksityiset kommunistit
suuremmissa tai pienemmissä ryhmis-
sä paeta omaisuuksineen joko itäisen
rajan yli taikka mieluummin, mikäli
mahdollisuuksia ilmeni, Ruotsiin tai
Pohjois-Norjaan. Kotimaahan vielä
jääneet ovat kaiken varalle hiljalleen
muutelleet omaisuutensa rahaksi, eräät
kommunistiset järjestöt ovat joko myy-
neet tai luovuttaneet omaisuutensa
sos. demokraattisille työväenyhdistyk-
sille toivoen siten takaavansa niiden
takavarikosta ja valtiolle menetetyk-
70
si tuomitsemisesta säilymisen sekä
myöhemmin solutustietä niiden k o m -
munisteille takaisin joutumisen.
Vapaaehtoinen kommunisminvastai-
nen kansalaistoiminta ryhtyi kommu-
nistien kaupunkien- ja kunnanvaltuus-
toista, y. m. julkisilta paikoilta ja
luottamustehtävistä poistamiseen.
Useimmat kommunistiset kunnanval-
tuutetut ja luottamustoimiin asetetut
ovatkin eronneet vapaaehtoisesti tai
tulleet sitten erotetuiksi Muutamia on
sos. demokraattien ja muodollisuuksis-
ta riippuvien vasemmistoporvarien tar-
joama suoja saattanut jäämään pai-
koilleen toistaiseksi Tällaisissa tapauk-
sissa on sattunut että kiihtyneet kansa-
laiset ovat vastoin hallituksen ja La-
puan liikkeen johdon antamia kieltoja
kyydinneet uppiniskaiset rajan yli, jos-
kaan tähän toimenpiteeseen ei ole enää
usein tarvinnut ryhtyä.
Rajan yli lienee kaikkiaan kyyditty
n. puolisensataa kommunistia. Sos.
dem. sanomalehdistö on pannut vasta-
lauseitaan tämänlaista „raakuutta" vas-
taan, mutta Venäjällä ovat karkoite-
tut otettu juhlien vastaan. Neuvosto-
Karjalan hallitus on järjestänyt eri-
koisen vastaanottokomitean tulijoista
huolehtimaan. Huomattavimpia kom-
munisteja vastassa on ollut lähetystö,
vastaanottaen ja ohjaten sitten vie-
raansa Petruskoihin, jossa heille on
varattu ohjelmallisessa vastaanottojuh-
lassa tilaisuus puheiden pitämiseen ja
Suomessa vallitsevan tilanteen selosta-
miseen.
Virallisesti suhtautui Moskovan hal-
litus kuitenkin asiaan toisella tavalla:
Neuvosto-Venäjän täkäläinen lähettiläs
jätti ulkoasiainministerille nootin, jos-
sa hän ilmoittaen Neuvostoliiton raja-
vartioiden todenneen, että viime ai-
koina lukuisia Suomen kansalaisia on kettä mustaavia provakaattorisia te-
pakkotoimin saatettu Suomen ja Neu- koja. Kuopiossa olevan kommunistisen
vostoliiton välisen rajan yli Neuvosto- „Savon Kansan" lehden kirjapainon
liiton alueelle, panee hallituksensa ni- isännöitsijä järjesti murhapolton leh-
messä vastalauseen tätä vastaan sekä den toimitaloon, joutuen kumminkin
pyytää Suomen hallitusta ryhtymään apureineen poliisiviranomaisten paljas-
toimenpiteisiin niin hyvin tällaisten ta- tamiksi. Teko ei siis joutunutkaan.
pausten ehkäisemiseksi vastaisuudessa Lapuan miesten tilille, eikä antanut
kuin syyllisten saattamiseksi lailliseen toivottua lisätodistetta Lapuan liikkeen
edesvastuuseen. pärjääjille.
Nootti on todiste Suomen tapahtu- Kommunistien julkisen toiminnan
main Moskovassa, varsinkin Komin- tyrehtyessä on maanalainen (illegaali-
ternin piireissä, aiheuttamasta hermos- nen) puolue jatkanut edelleen työs-
tumisesta. Kommunismin asian Suo- kentelyään pidätettyjen tilalle komen-
messa katsotaan olevan ehdottomasti nettujen apuvoimien turvin. Tuon tuos-
lamassa. Vastatoimenpiteeksi koetta- takin on yritetty levittää S. K. P:n
nee Moskova saada maamme ulko- Suomen byroon ja S. K. N. L:n Kes-
maankauppaa entistä enemmän häiri- kuskomitean allekirjoittamia julistuksia
tyksi muiden maiden kommunistien joissa kehoitetaan muodostamaan
„Työtätekevien yhteinen luokkarintama
avulla, antamalla tähän suuntaan käy-
fascismia vastaan.
piä määräyksiä Skandinaavian y. m.
Taistelemaan:
maiden kommunisteille. Työtätekevien oikeuksien ja vapauden
Ruotsissa ei ole oltu erikoisen iloi- puolesta.
sia kommunistipakolaisten tulosta. Fascismikapitalistien toimeenpanemia ja
suunnittelemia palkkojen alennuksia ja työ-
Asianajaja Salo rikkoi heti asyylioi-
päivän pitentämistä vastaan.
keuden nauttimista edellyttävät ehdot
Imperialistista sodanvaaraa vastaan. Neu-
ja karkoitettiin Venäjälle. Ent. pää- vostoliiton puolesta.
ministeri Lindman huomautti suuressa Työtätekevien punaisen Neuvosto-Suomen
poliittisessa puheessaan kommunisti- puolesta."

pakolaisten Ruotsille synnyttämästä sekä kiihoitetaan avoimeen aseelli-

vaarasta ja varoitti vallanpitäjiä luo- seen kapinaan, kuten seuraavassa ju-
vuttamasta maata bolshevististen pyr- listuksessa:
kimysten tyyssijaksi katkerista koke- ,,Vallankumoukselliset työläiset, talonpojat
muksista vättyäkseen. Samoin ovat ja sotilaat.
T a i s t e l u t o r v e t soivat. Raivoisasti
johtavat sanomalehdet kiinnittäneet
hyökkää fascistisoitunut porvaristo työtä-
huomiota samaan asiaan, huomauttaen tekeviä vastaan. Avoin fascismi — lapua-
vielä, ettei kaikki salateitä maahan lainen lahtarihuliganismi — hioo veristä
saapuneet ja luvatta maassa oleilevat puukkoaan valmistaen työläisteurastusta v.
1918 malliin. Työväenluokka, yksinpä sen
ole poliittisia pakolaisia, vaan suora-
omistamat taloudelliset laitoksetkin kuten
naisia rikollisia, kuten esim. Rovanie-
kirjapainot ja koneet ovat valkoisen lah-
men murhapolttoihin osallistuneet. tariporvariston terrorin kohteena.
Eräiden porvarillisten piirien aset- Luokkataistelu kärjistyy.
tuminen talonpoikaisliikettä vastaan Kapitalistisen järjestelmän perustukset
rohkaisi kommunisteja yrittämään lii- horjuvat työväenluokan vallankumouksellisen

71
luokkavoiman edessä. Vainoista ja vastuk- minvastainen yhteisrintama alkanut
sista huolimatta kulkee työväenluokka. yhä enemmän rakoillla. Piskuinen Suo-
Kommunistisen internationalen johdolla men Pienviljelijäin Puolue on alunpe-
eteenpäin rin ilmoittanut kulkevansa omia tei-
kohden lopullista voittoansa. Kuudesosa tään, kai toivoen ääntenlisäystä tahol-
maapallosta — Neuvostotasavaltojen Liit-
ta jolla ei nykyisin voida omintunnuk-
to — on työläisten ja talonpoikien hallitse-
ma. Sitä vastaan kokoaa kapitalismi uskon- sin esiintyä. Siihen viittaa puolueen
non ja valhepropagandan avulla voimiansa. äänenkannattajan ilmoitus, „ettei puo-
Imperialistien vastavallankumouksellinen lue tule missään vaalipiirissä yhtymään
hyökkäyssota Neuvostoliittoa vastaan on
samaan vaaliliittoon minkään toisen
vain hetken kysymys. Koko työväenluokan
puolueen kanssa", jatkaen edelleen
on noustava puolustamaan työläisten ja ta-
lonpoikain valtaa. Vallankumoukselliset, voi- jonkunlaisena ohjelmajulistuksenaan:
mamme on järjestettävä taistelukannalle si- ,,Suomen Pienviljelijäin Puolue on tällä
ten, että porvariston alkamaan Neuvosto- hetkellä varmin kansanvaltaisuuden turva.
liiton vastaiseen sotaretkeen vastaamme Mutta se ei suinkaan suhtaudu tähän nyky-
k a n s a l a i s s o d a l l a p o r v a r i s t o a hetken kysymykseen ainoastaan tämän päi-
v a s t a a n . Tämän toteuttaminen vaatii val- vän kysymyksenä, vaan laajan yhteiskun-
misteluja. Siksi kaikki voimat liikkeelle sa- nallisen ohjelmansa mukaan tulee se päät-
laisen puoluenuoriso- ja sotilastyön voimis- tävästi työskentelemään kommunismin hä-
tuttamisen puolesta. vittämiseksi kansasta riittävän voimakkaan
Toverit! uudistustoiminnan avulla. Tyytyväisyys ja
Porvaristoa vastaan on taisteltava päättä- hyvinvointi ovat aina varmimpana takeena
vällä tarmolla. Fascismin hyökkäykset on rauhalliselle yhteiskunnalliselle kehitykselle.
lyötävä takaisin lujittamalla työväenluokan Se tulee poistamaan niin kommunismin kuin
itsepuolustusjärjestöjen toimintaa.'' muutkin yhteiskuntavastaiset kansanliikkeet".

Myöskin on yritetty monistaa maan- Ruotsalaisen kansanpuolueen kan-

alaista sanomalehteä lakkautettua nanottona on seuraava puolueen lisä-
„Tiedonantajaa" korvaamaan. Etsivä tyn keskushallituksen antama julki-
keskuspoliisi on onnistunut löytämään lausuma:
jo kaksi salaista monistelutoimistoa, ,,Ruotsalaisen kansanpuolueen lisätty kes-
pidättäen niiden työskentelijät. Työ- kushallitus haluaa nykyisessä kriitillisessä
maaterroria yritetään edelleen ylläpi- tilanteessa korostaa sen seikan tärkeyttä,
että maan kaikki ruotsalaiset tulevissa vaa-
tää. Ammattijärjestön hoitama talou-
leissa antavat äänensä ruotsalaiselle kan-
dellinen- ja sotilasvakoilukaan ei lie- sanpuolueelle, jotta ruotsalaisen kansan-
ne entistään paljoakaan laimentunut, osan asema Suomen eduskunnassa ei hei-
koskapa sen rajan yli kyyditty pu- kentyisi. Kaikille puolueessa esiintyville aja-
heenjohtaja Heikka on ohut edelleen tussuunnille valmistetaan, niinkuin tähänkin
saakka, mahdollisuus saada vaaleissa ää-
jopa sähkösanomayhteydessä täkäläis-
nensä täydessä laajuudessa kuuluville.
ten heimolaistensa kanssa. Jatkut kom-
Kun eri tahoilta on esitetty ehdotuksia
munistihuligaanit ovat toimeenpanneet yhteistoiminnasta vaaleissa muiden porvaril-
pahoinpitelyjä yksityisiä suojeluskunta- listen puolueiden kanssa, haluaa lisätty kes-
laisia ja toisin ajattelevia työläisiä koh- kushallitus huomauttaa, että eri vaalipiiri-
en piirihallitusten asiana on harkittuaan
taan.
vaaliteknillisiä edellytyksiä päättää sellai-
sesta yhteistoiminnasta, milloin ne pitävät
Vaalivalmistelujen ehtiessä pidem- sitä isänmaan edun kannalta katsoen toi-
mälle on porvaripuolueiden kommunis- vottavana."

72
 Kansallisen Kokoomuspuolueen maan laillisen järjestyksen ja yhteiskunta-
rauhan palattamista sekä kansanvaltaisen
Keskusliiton julkilausumassa kehoitet-
valtiojärjestyksen turvaamista. Lisäksi pi-
tiin: tää maalaisliiton lisätty keskushallitus vält-
„ kaikkia puolueen elimiä, puolueeseen tämättöminä liittoutumisen ehtoina:
lukeutuvia sanomalehtiä sekä kansalaisia toi- 1) että vaalitoimintaa ja vaalivapautta ei
mimaan näitten päämäärien hyväksi, jolloin ulkoapäin häiritä;
Keskusliitto pitää välttämättömänä sekä pu- 2) että vaaliliittoon yhtyvät puolueet si-
heessa että kirjoituksessa kaiken sen ehdo- toutuvat noudattamaan vaaliagitatiossa lo-
tonta karttamista, mikä voi synnyttää epä- jaalisuutta toisia liittoutuneita puolueita ja
sointuja ja hajaannusta eri puolueryhmiin niiden ehdokkaita kohtaan;
kuuluvien, isänmaallisten ainesten välillä. T ä - 3) että ainakin kaikki vaalipiirissä esiin-
män ajatustapansa mukaisesti on Keskusliit- tyvät suomalaiset porvarilliset puolueet saa-
to vakuutettu aseman velvoittavan kaikkia daan vaaliliittoon yhtymään."
porvarillisia puolueita liittymään yhdeksi,
isänmaalliseksi vaaliliitoksi kautta m a a n , jol- Puolueiden ajatustavan kulkiessa tä-
loin tähän vaaliliittoon hyväksymisen ehtona ten hieman ristiin ja toisten tahtoessa
olisi Keskusliiton mielestä valtiopäivämies-
varata esiintulon mahdollisuus kaikil-
ehdokkailta vaadittava, että he kannattavat
niitten kommunistivastaisten esitysten tule-
le puolueessa ilmeneville ajatussuunnil-
mista laiksi, jotka äsken hajoitetussa edus- le, vaikka ne olisivat kommunistilakeja
kunnassa äänestettiin lepäämään yli vaali- vastustaviakin, eivät toiveet yhteisestä
en. Tätä ehtoa tahtoo Keskusliitto korostaa vaalirintamasta ja vaaliliitoista näyttä-
nimenomaan sillä, ettei se tällä h e t k e l l ä voi
nyt valoisilta. Lapuan liike, Suomen
nähdä muuta keinoa aseman lailliseksi sel-
vittämiseksi kuin mainittujen lakiehdotusten
Lukko, A. K—S, Rintamamiesten
hyväksytyiksi tulemisen." Liitto, Vapaan Työväen Liitto. Itse-
näisyyden Liitto, Karjalan Kansalais-
Kansallisen Edistyspuolueen julki- liitto y. m. yhteistä kommunismivas-
lausumissa painostetaan taista rintamaa puoltavat järjestöt,
Kommunismin vastustamisen t ä r k e y t t ä , jos- maakuntakokoukset ja kansalaiskoko-
sa toiminnassa on kumminkin ehdottomasti
ukset tekivät parhaansa vaaliliittojen
pysyttävä lain rajoissa ja sen muotoja nou-
dattaen. Samalla puolue panee, vastalauseen
aikaansaamiseksi suositellen eri puolu-
sa Lapuan liikkeen vaalijulistuksessaan ja eista sopivia ehdokkaita suhteellisesti
julkilausumissaan lausumia, kansalaisten vaa- puolueiden entisten voimasuhteiden
livapautta ja — toimintaa vastaan kohdistet- mukaan. Puolueiden piirikokouksissa
tuihin uhkauksiin nähden. Kaikille kansa-
eivät nämä ehdotukset tulleet erikoi-
laisille ja puolueille on annettava täysi va-
paus ratkaista kantansa vaaliliittoihin ja
sesti huomioonotetuiksi, lopullisiksi eh-
ehdokkaitten asetteluun nähden. Puolueen dokkaiksi on nimitetty ja hyväksytty
piirikokoukset voisivat päättää vaaliliittoihin sellaisiakin entisiä edustajia joiden en-
menemisestä puolueiden kanssa, jotka tuo- tinen poliittinen toiminta ei ole ollut,
mitsevat tapahtuneet laittomuudet, vaativat
omiaan yleistä luottamusta heihin koh-
laillisuuden palauttamista, nykyisen yhteis-
kuntajärjestyksen säilyttämistä ja vaaliva-
distumaan .
pauden häiritsemättömyyttä. Näin ollen ovat neuvottelut porva-
ripuolueiden yhteisestä vaaliliitosta
Ja Maalasliiton julkilausumassa sa-
monessa vaalipiirissä ajautuneet ka-
notaan, että
rille, joskin on sentään saatu edellisiin
„ maalaisliitto voi yhtyä vaaliliittoihin
ainoastaan edellyttäen, että kaikki vaali- vaaleihin verraten ilahduttavan paljon
liittoon kuuluvat puolueet yhtyvät vaati- kaikkien tai sitten kahden, kolmen

73
puolueen vaaliliittoja. Onpa kuitenkin
käynyt niinkin, että jokainen puolue
menee erillisenä vaaliliittona vaaleihin;
jopa niinkin, että sama puolue rakoi-
lee useampiin eri ryhmiin.
Vanha eripuraisuuden perisynti on
siis yhä osottautunut yhteisetua har-
rastusta voimakkaammaksi. Sitä on te-
hostanut tällä kertaa vielä erikoisesti
Lapuan liikkeelle vastaisen kansanliik-
keen herättämisyritykset ja muutamien
lyhytnäköisten aateryhmien varovai-
suus, kuten esim. kieltolakiväen pelko
kansanliikkeen kieltolaille epäedulli-
sesta kannasta ja osan aitosuomalaisia
epäluuloisuus Lapuan liikkeeseen näh-
den, koska siihen on yhtynyt myös-
kin ruotsinkielisten kansalaisten ter-
veesti ajatteleva, isänmaallinen osa.
T ä m ä kaikki on synnyttänyt suurta
voitonvarmuutta kommunistilait yli
vaalien lykänneissä sosialidemokraa-
teissa, jotka osittain ulkoa saadun
avustuksen varassa ovat alottaneet
häikäilemättömän vaalitaistelun „lail-
lisuuden ja kansanvallan puolesta fas-
cistista kansanliikettä vastaan". Vaik-
ka puolue koettaa tehdä parhaansa
Lapuan liikkeen heille tuottamien etu-
jen täydelliseksi talteenottamiseksi ja
sen johtajat saattavat yksityiskeskuste-
l u s s a myöntää „Lapuan liikkeen ol-
leen sos. dem. työväelle tarpeellisen
kun sen kautta saadaan takaisin kom-
munisten heiltä valtaamat Siltasaaren,
Särkön, Kotkan y. m. miljoonia mak-
savat työväentalot ja ammattijärjestön
omaisuus ja tulot". Koko vaaliagitatio
tähtää joukkojen vasemmiston palvon-
taan, kommunisteja äänestäneiden ve-
tämiseen puolueeseen, ajattelematta
mihin vaaraan puolue saattaa joutua
kilpajuoksussaan vasemmistolaisen äk-
kijyrkkyyden kanssa.
74
Osa tästä Lapuan liikkeen vastaises-
ta vaalitaistelusta suoritetaan ulkomaa-
laisten lehtien palstoilla, näiden kautta
kotimaan yleiseen mielipiteeseen vai-
kuttamiseksi. T ä m ä n takia ovat ulko-
ministeri ja siellä matkoilla olleet ar-
vovaltaiset henkilöt antaneet oikaisevia
tiedonantoja ja selostuksia ulkomaalai-
siin sanomalehtiin, mikäli he eivät puo-
luekannaltaan lukeudu niihin, jotka
näitä maatamme halventavia tietoja
ulkomaille lähettävät ja siksi vaikene
silloinkin kun olisi täydet syyt astua
esiin maamme etuja oikaisuillaan puol-
tamaan.
Laadittuaan vaalijulistuksensa ja
toistettuaan kehoituksensa yksityisiin
kohdistuvien toimenpiteitten lopettami-
sesta, jäi Lapuan liike tyynesti odotta-
maan vaalien tuloksia ja uuden edus-
kunnan toimenpiteitä liikkeen pää-
määriin nähden. Liikkeelle lasketut
huhut uuden lapualaispuolueen perusta-
misesta kumottiin alkuunsa, vaikka
eräillä tahoilla pidettiinkin toivottava-
na tämän puolueen perustamista, liik-
keen valjastamiseksi tavallisten puo-
luevaljaiden iestä kantamaan ja kai-
kenlaisten puolueohjelman vaatimien
kysymysten esilleoton kommunismin-
vastaisen taistelun esilläpitämistä häi-
ritsemään. Kun liikkeen kannattajia
on kaikista puolueista, ammatti- ja
yhteiskuntapiireistä, joilla tietysti on
paljon omia erikoisharrastuksia, mutta
yhdistävänä pääohjelmakysymyksenä
nykyisin kommunismin julkisesta elä-
mästä poistamistaistelun päätökseen
vieminen, ei tästäkään syystä uudeksi
puolueeksi orientoituminen 'olisi kai-
kissa suhteissa paras ratkaisu pääasi-
aan nähden. Näin ollen päätti Lapuan
liikkeen valtuuskunta tukea liikkeen
kannalla olevia eri puolueiden edusta-
jaehdokkaita sekä tehdä voitavansa
porvarillisen vaalirintaman aikaansaa-
miseksi kommunisminvastainen tais-
telun merkeissä. Samalla päätettiin, et-
tei keskusjohdon jäsenten; maanvil-
jelijäin V. Kosolan, V. Herttuan ja
pankinjohtaja I. Koiviston tule mis-
sään tapauksessa suostua eduskunta-
ehdokkaaksi tulevissa vaaleissa; mui-
hin valtuuskunnan jäsenien nähden
on asianlaita toinen, sillä heidän valit-
semisestaan saattaa olla hyötyäkin
liikkeelle.
Myöhemmin täydennettiin valtuus-
kuntaa Karjalan edustajilla, karjalais-
ten toivomusten mukaisesti.
Liikkeestä ulkomaille levitettyjen
väärien tai halventavien tietojen oikai-
semiseksi ryhdyttiin toimenpiteisiin oi-
keiden tietojen ulkomaisille lehdille
antamiseksi.
Kun kansanliike tähtää yksinomaan
kommunismia vastaan, ei ole tahdottu
ottaa esiin mitään muita alotteita tai
tehtäviä liikkeen hoidettavaksi, vaik-
kakin sitä on syytetty tämmöisestä
menettelystä; muut liikkeen miesten
sydämellä olevat asiat on otettu esille
neuvotteluissa hallituksen kanssa, nii-
den huomioon ottamiseksi hallituksen
esityksissä ja toimenpiteissä tavallista
hallitus- ja parlamenttaarista tietä.
* On. Entinen ei auttanut.
Kansallamme on taas etsikkoaika,
kulku kiirastulen läpi, joka polttaa
siitä pois kaiken kuonan, mädän ja
ala-arvoisen, jättäen jälelle sen par-
haan, jalostetun ja kirkastetun kan-
samme sisäisessä ja ulkoisessa olemuk-
sessa, jolle ja jonka avulla kaikki tä-
hänastiset saavutuksemme ovat ra-
kennetut ja jolle voidaan tulevaisuu-
75
dessakin rakentaa. Se on vaikea ai-
ka, mutta välttämätön; se on leikka-
us, jonka avulla vain voidaan valtio-
ja yhteiskuntaruumiimme parantaa
ja päästä tulevaisuudessa terveeseen,
hyvinvoivaan ja entistä onnellisempaan
elämään.
T ä m ä kiirastuli on Lapuan liike.
Se on se terävä leikkausveitsi, joka
armotta puhkaisee kansamme ruumis-
ta myrkyttävän mätäpaiseen. Leikka-
us tekee tietysti jonkun verran kipeää,
poistaen taudin ja sitä tähän saakka
hoitaneiden puoskarien käyttämän ka-
maridemokratian huumausaineen syn-
nyttämän turtumisen. Potilas kiemur-
telee heränneestä kivuntunteesta ja
vaistomaisesti yrittää vetäytyä syrjään
parantavan leikkausveitsen tieltä, en-
tiseen kivuttomaan olotilaan takaisin
vaipuakseen. Kun se ei onnistu, kun
leikkausta ei keskeytetä, puhkeaa
sairaiden hermojen ärtymys tuskan-
huutoina, syytöksinä leikkausvälinettä,
Lapuan liikettä kohtaan.
Tällainen on tilanne nykyisin.
Voitanee kysyä ja kysytäänkin:
Onko tämä uusi hoitotapa sairaan
tervehtymiselle välttämätön? Eikö en-
tiset lääkkeet olisi hänen elämäänsä
yhtä varmasti pelastaneet ?
Vastaus kuuluu:
T ä m ä n kirjan alussa on osoitettu
sairauden laatu, kommunismin mätä-
myrkytys, samoin kuin sekin; että sen
mätäpaiseita on jo kaikissa valtio- ja
yhteiskuntaruumiimme elimissä. Vuosi
vuodelta ovat ne levinneet jäsenestä
jäseneen ja tunkeneet samalla juu-
rensa syvemmälle kuin missään muu-
alla maailmassa, kuten seuraava ver-
taileva tilasto osoittaa:
 Maassamme toimitetuissa eduskun-
tavaaleissa ovat kommunistit saaneet
vuonna 1922 14,8 %, v. 1924 10,4 %,
v. 1927 12,1 % ja v. 1929 13,5 % hy-
väksytyistä äänistä. Näin korkeaan
prosenttimäärään ei ole päästy mis-
sään Euroopan valtiossa. Eestissä
saivat kommunistit vuoden 1929 vaa-
leissa 504,996 hyväksytystä äänestä
31,094 eli 6,2 %. Vuonna 1926 heidän
äänimääränsä oli 30,339 eli 5,8 %,
vuonna 1923 43,711 eli 9,5 % ja vuon-
na 1921 24,894 eli 5,3 % hyväksytyis-
tä äänistä. Latviassa tuli kommunisti-
en osalle vuoden 1928 vaaleissa
929,883 hyväksytystä äänestä 52,136
eli 5,6 %. Puolassa oli kommunistien
äänimäärä vuoden 1928 vaaleissa
266,528. Kun hyväksyttyjä ääniä oli
kaikkiaan 11,408,218, tuli näistä niin
ollen heidän hyväkseen 2,3 %. Vuon-
na 1922 saivat kommunistit 121,448
ääntä eli 1,4 % hyväksytyistä äänistä.
Ruotsissa saivat kommunistit toisen
kamarin vaaleissa vuonna
2,358,811 hyväksytystä äänestä 151,567
eli 6,4 %. Vuonna 1924 heidän saa-
mansa äänimäärä oli 89,902, vastaten
5,1 % hyväksytyistä äänistä. Vuoden
1921 vaaleissa nämä luvut olivat
80,355 ja 4,6 %. Viimemainitusta
vuodesta on siis kommunistien ääni-
määrä lisääntynyt sekä absoluuttisesti
että suhteellisesti. Norjassa oli vuoden
1927 vaaleissa 999,297 hyväksytystä
äänestä kommunistien ääniä 40,075
eli 4,0 %. Vuonna 1924 saivat kommu-
nistit 59,401 ääntä eli 6,1 % hyväksy-
tyistä äänistä. Kolme vuotta aikaisem-
min nämä luvut olivat vastaavasti
192,497 ja 21,3 %. Kun kommunistit
tällöin ensimmäistä kertaa esiintyivät
itsenäisenä puolueena, saivat he siis
yli 1/5:n hyväksytyistä äänistä. Seu-
raavissa vaaleissa heidän äänimäärän-
sä kuitenkin jyrkästi laski. Skandi-
navian maista näyttää Tanska vähim-
min tuntevan kommunismia. Vuoden
1929 vaaleissa tuli kommunistien osal-
le 1,426,512 hyväksytystä äänestä ai-
noastaan 3,656 eli 0,3 %. Vuonna
1926 heidän äänimääränsä oli 5,678
eli 0,4 % hyväksytyistä äänistä, vuon-
na 1920 ensimmäisissä vaaleissa 3,859
eli 0,4 % ja toisissa vaaleissa 5,160,
samoin 0,4 %.
Saksassa vuoden 1928 vaaleissa tu-
li noin 30,7 milj, hyväksytystä äänestä
kommunistien osalle lähes 3,3 milj.
ääntä eli 10,6 %. Vuoden 1924 ensim-
mäisissä vaaleissa oli kommunistien
saama äänimäärä lähes 3,7 milj. eli
12,6 % ja saman vuoden toisissa vaa-
leissa 2,7 milj. eli 9,0 % hyväksytystä
äänimäärästä. Vuonna 1920 vastaavat
luvut olivat ainoastaan 589,454 ja
2,1 %. Ranskassa saivat kommunistit
vuoden 1928 vaaleissa lähes 9,4 milj.
1928
hyväksytystä äänestä 1,06 milj, eli
11,4 %. Vuonna 1924 oli Ranskan
kommunistien äänimäärä noin 876,000
eli 9,8 % hyväksytyistä äänistä. Sveit-
sissä saivat kommunistit vuoden 1928
vaaleissa 807,472 hyväksytystä äänestä
ainoastaa 14,818 eli 1,8 % Vuonna
1925 heidän äänimääränsä oli 14,837 eli
2,0 % ja vuonna 1922 13,441 eli 1,8
% hyväksytyistä äänistä. Tshekkoslo-
vakiasta on käytettävissämme tietoja
ainoastaan vuodelta 1925, jolloin kom-
munistit saivat 7,1 milj. hyväksytystä
äänestä 941,565 eli 13,3 %.
Muualla kai vielä voidaankin sairautta
sietää, sen kehittymistä vähän aikaa seu-
rata mutta meillä ei sellaiseen ole enää
varaa vaan on nopea ja perusteellinen
parannus hankittava, kuluttavassa tu-
76
lessa sen viimeinenkin tartuntaa le-
vittävä bas'illi tuhottava.
Tämän pääasian suhteen ei juuri
olekaan erimielisyyttä. Väittelyä syn-
nyttää ainoastaan menettelytapa; La-
puan reseptiä pidetään outona, entisis-
tä liian suuresti poikkeavana. Jotkut
tahtoisivat vielä kokeilla muilla lää-
kemääräyksillä, huolimatta siitä, että
nykyisin käytetty on ainoa jo tuloksia
antanut ja niiden perusteella toivot-
tuun tulokseen johtava.
Lapuan liike — yli maan levinneenä
kansanliikkeenä — on kaiken edellisen
perusteella ollut tarpeellinen ja on yhä
edelleen tarpeellinen. Sen tehtävä päät-
tyy vasta kun kommunismi on maasta
poistettu ja valtiovallalla on keinoja,
halua ja kykyä sen uudelleen tulemista
ehkäisemään.
Sitä voidaan e h k ä muutamista pik-
kupiirteistään moittia, sen sanonta- ja
esiintymistavat eivät ehkä ole diplo-
maatti- ja seurustelusalongeissa hiottuja
Se on talonpoikaisen karua ja hienos-
tuneille korville karkeaa kuulla, mutta
sen ansiot ovat virheitä suuremmat
ja ne virheetkin sellaisia, joista ei en-
nen ole suurta melua pidetty.
Meillä on kahdentoista vuoden ai-
kana tehty kaikki mitä köyhä, itse-
näisyytensä ensi askeleita ottava maa
voi tehdä kommunismin levenemisen
syiksi sanottujen epäkohtien poista-
miseksi. Meillä täydellisin sosiaalinen,
työväestön oikeuksia ja etuja turvaa
va lainsäädäntö, pitemmällä oleva kuin
mitä muissa vanhemmissa sivistysmais-
sa vasta tavotellaan. Meillä on opin-
tiet avoinna kaikille ja yleinen luku-
taito takaa jokaiselle tarpeellisen kan-
salaistietomäärän hankkimisen itse-
opiskelun avulla pätevän ohjauksen
alaisena. Meillä on täydellinen puhe-
77
paino- ja kokoontumisvapaus; yleinen
yhtäläinen äänioikeus ja kansan valit-
sema yksikamarinen eduskunta, jossa
jokaisen kansanluokan ääni ja toivo-
mukset ovat lainsäädännössä vaikut-
tamassa. Meillä ei ole olemassa mitään
hallitsevaa, etuoikeutettu kansanluok-
kaa, joka sortaisi heikompia, vähäva-
raisempia, estäisi näitä oikeuksiaan
saamasta ja säilyttämästä. Taloudelli-
nen tilanne on ollut verrattain tyydyttää
vä, työttömyyttä vähemmän kuin rik
kaammissa, suuremmissa maissa. Kai-
kesta huolimatta on kommunismin kyl-
vö tavannut maassamme tähänasti otol-
lisimman maaperän, e h k ä sen nykyhet-
kisen „aatteellisuuden" naamion takia.
Sivistyneellle maailmalle arvoitukseksi
muuttuneen Neuvosto-Venäjän synnyt-
tämät „aatteet" ja „opit" ovat eksoot-
tisuutensa takia tulleet osalle sivisty-
neistöämmekin moderneiksi muotiaat-
teiksi, joilla voi leikitellä kuten monilla
muillakin päivänperhosaatteilla; siihen,
että kommunismi on vaarallisempaa,
tuhoavaa myrkkyä ei ole liioin huo-
miota kiinnitetty. Tästä seuraa myös-
kin, ettei kommunisminvastainen pro-
pagandakaan ole saanut riittävää laa-
juutta. Ne harvat järjestöt, jotka ovat
sitä harrastaneet, ovat jääneet ilman
yleistä tukea ja huomiota, kuten esim.
Suomen Suojelusliitto, jonka artikke-
leista ja uutisainehistosta suurin osa
saa sijaa vain sanomalehtien toimi-
tusten paperikorissa. Kun näin sivisty-
neistössä, ei työväestöltäkään voi juuri
enempää odottaa. Sosialidemokraatit
kyllä kerskuvat menestyksellisestä
aatteellisesta vastatoiminnastaan, mut-
ta senkin näkyvimpiä tuloksia on ai-
nakin tähän asti ollut sos. demokraat-
tisten järjestöjen ja omaisuuden asteet-
täinen luisuminen kommunistien kä-
siin.
Yhteiskunnallinen ja aatteellinen
kommunismin vastustus on siis ollut
enemmän negatiivista kuin positiivista
Aatteen- ja ajatuksenvapauden nimessä
on ehkäisty kommunisminvastaisen
lainsäädännönkin aikaan saaminen.
Hallituksilla, valtiovallalla ei ole ollut
keinoja kommunismin julkisesta elä-
mästä poistamiseen silloinkaan kun
halua siihen ei ole puuttunut.
Vasta Lapuan liike on saanut muu-
toksen aikaan. Herättänyt jo paljon
tuloksia tuottaneen vastatoiminnan.
Sen pakotuksesta on ehkäisty kommu-
nistilehtien ilmestyminen, kommunisti-
järjestöjen toiminta ja poistettu maan-
petoksen valmistelijat eduskunnasta.
Sen ansiosta on aikaansaatu kauan
odotetut, terveelle kehityksellemme,
välttämättömät kommunisminvastaiset
lakiehdotukset, tullen osa niistä jo
hyväksytyiksi ja vahvistetuiksi. Edel-
leen on se nostamalla kommunismin
vastustamistyöskentelyn päivän tär-
keimmäksi kysymykseksi herättänyt
kansalaiset välinpitämättömyyden hor-
rostilasta tässä asiassa, saattanut asian
pohdinnan ja ajattelun alaiseksi pa-
kottaen jokaisen ratkaisemaan kan-
tansa siihen nähden. Myöskin on se an-
tanut sysäyksen parlamenttimme pa-
rantamisyrityksille, pakoittaen puo-
lueet asettamaan ehdokkaikseen par-
haat miehensä, kunnialla selviytyäk-
seen edessä olevasta vaalitaistelusta.
Samoin etsimään keinoja parlamentta-
rismissamme ilmenevien epäkohtien
poistamiseksi. Maassamme ei ole vielä
ilmennyt mitään puoluetta tai järjes-
töä,. joka olisi yhtä lyhyessä ajassa
ehtinyt niin paljon aikaan saada. Siksi
sen oikeutusta ja tarpeellisuutta ei voi-
78
da kieltää, enempää kuin muittenkaan
historiassa esiintyneitten, kansoja ja
valtioita pelastaneitten kansanliikkei-
den arvoa ja oikeutusta on pyritty
kieltämään. Ja meidän kansanliikkeel-
lämme on vielä se kansamme tyynen
ja rauhallisen luonteen mukainen etu,
että se on selviytynyt ilman veren-
vuodatusta, levottomuuksia ja järjes-
tyshäiriöitä, kuten kaikkialla muualla
vastaavanlaisia olosuhteissa tapahtuu;
ettei se tilapäisestikään ole antanut
vallan- ja kunnianhimon houkutella it-
sään hallituksia syrjäyttämään ja itse
sille paikalle astumaan, vaan pysytel-
len syrjässä voimien mukaan auttaa
ja tukee valtiovaltaa sen yrityksissä
oikean laillisuuden ja järjestyksen
maahan palauttamiseksi.
Kansanliikkeen suuria ansioita ja
siinä mahdollisesti löydettäviä pieniä
puutteellisuuksia toisiinsa verrattaessa
on edellisillä niin ylivoimainen voitto,
että jälkimmäisiin ei enää luulisi ole-
van syytä erikoista huomiota kiinnit-
tää, varsinkin kun suuri osa väitetyis-
tä epäkohdista on vielä enemmän tai
vähemmän kysymyksenalaisia, maku-
asioita, joista ei pitäisi väitellä. Sitä-
paitsi on huomattavissa, ettei mikään
yritys tässä maailmassa, saatikka sit-
ten suuri kansanliike, voi välttää lie-
peilleen liittyneitä etuilijoita ja erikois-
pyyteiden ajajijia, joiden edesottami-
set tapahtuvat johdon tietämättä, mut-
ta jotka yleisessä arvostelussa laske-
taan kansanliikkeen tilille.
Kuitenkaan ei arvosteluja ja moit-
teita ole säästetty, niihin on tahdottu
peittää kaikki paras, ja positiivisinkin
mitä kansanliikkeessä on ja esiintyy.
Lienee syytä hetkeksi pysähtyä näi-
tä yhä useammin toistuvia moitteita
tarkastelemaan.
Alkakaamme vaikka kyydityksistä,
„Lapuan lain" kommunisteihin sovel-
luttamisesta.
Tätä lakia on jo ammoisista ajoista
Pohjanmaalla ja muuallakin sovellutet-
tu käytäntöön silloin kun tavallinen
laki ja sen edustajat ovat osottautu-
neet voimattomiksi epäkohtia poista-
maan. Pohjanmaan puukkojunkkarien,
„häijyjen" vallan lopetti paikkakunta-
laisten vastatoiminta, eikä viranomai-
silla ollut annettua apua vastaan mi-
tään moitteen sanaa sanottavana. Kiel-
tolain synnyttämän pirtutulvan on mo-
nessa lakeuksien pitäjässä paikkakun-
talaisten oma-alotteinen toiminta ty-
rehdyttänyt, eikä tästäkään ole pa-
hastuttu, päinvastoin on viranomaisten
puolelta toivottu entistä enemmän sa-
manlaista apua. Vuosikausia ovat jo
Pohjanmaan miehet lähettäneet suu-
risuisimmat kommunistiagitaattorit pi-
täjänsä rajojen ulkopuolelle, eikä tälle
itsesuojelustoimenpiteelle ole aikaisem-
min kuin ymmärtävästi hymyilty. Ei-
kö se silloin ollut rikos jos se kerran
nyt on sitä? Useiden vaalien alla on
Karjalassa käynyt niin, ettei kommu-
nistiagitaattorille ole annettu yösijaa,
puhumistilaisuutta eikä ruokaa, vaan
on tämänlaisella boikotilla pakoitettu
puhdistamaan paikkakunnan tomut ja-
loistaan. Eikö se ole ollut terroria jos
sellainen menettely on sitä nykyisin?
Sosialidemokraatit ovat aina puhuneet
aatteen takia annettuja vankilatuomi-
oita vastaan. Lapuan miehet kautta
maan ovat olleet samaan mieltä: he
eivät ole myöskään katsoneet olevan
syytä toimittaa kommunistisia „aat-
teenmiehiä" telkien taa vaan ovat an-
taneet heille vapaan kyydin suositte-
79
lemaansa ja ihannoimaansa neuvosto-
paratiisiin. He ovat menetelleet de-
mokraattien antamien ohjeiden mu-
kaan ja siinä onkin vika, eihän de-
mokraatit koskaan pidä siitä, että hei-
dän aatteitaan ja ohjelmaansa kirjai-
mellisesti käytäntöön sovellutetaan.
Syytetään omavaltaisuudesta ja lain
takaaman kansalaisten henkilökohtai-
sen koskemattomuuden rikkomuksista.
Muita omavaltaisuuksia ei kansanliike
ole tehnyt kuin ainoastaan Vaasassa
kirjapainon rikkomisen, josta on as-
tuttu lain eteen vastaamaan. Muu
kommunistien omaisuuden takavari-
kointi tai valtiolle menetetyksi julis-
taminen on viranomaisten ja oikeusis-
tuimien toimeenpanemaa. Henkilökoh-
taisen vapauden „loukkaaminen" on
kohdistunut vain tunnettuihin kommu-
nisteihin, niihin jotka muiden rikol-
listen asemassa ollen ovat pidätys-
määräyksen alaisia ja joiden pidät-
tämisessä laki velvoittaa ja oikeuttaa
kansalaisten poliisiviranomaisille apu-
aan antamaan. Sitäpaitsi Lapuan liik-
keen johto on useasti kieltänyt hen-
kilökohtaiset toimenpiteet; jos liik-
keen ulkopuolella olevat henkilöt niitä
tekevät vastoin kieltoa, ei niistä voi-
tane Lapuan liikettä syyttää enempää
kuin on syytetty hallitusta esim. rait-
tiuspoliisien spriin salakuljetukseen
osallistumisesta.
Kansanliikkeen vastustajien moitteet
lienevät pikemminkin sen harmin ai-
heuttamat, että kansanliike ei ole teh-
nyt sellaisia laittomuuksia, joihin to-
della voisi päästä kiinni ja ryhtyä nii-
den nojalla sitä teilaamaan. Kansan-
liikkeen voimannäytekin, talonpoikais-
marssi, meni niin moitteettomasti, il-
man mitään häiriöitä, että vastusta-
jatkaan eivät voineet olla sitä ihai-
lematta. Talonpoikaismarssi ei mil-
lään lailla vaarantanut maan rauhaa
ja kansalaisten turvallisuutta, mutta
sen olisivat tehneet ne Lapuan liik-
keen vastustajat, jotka suunnittelemal-
la sotaväen käyttämistä talonpoikia
vastaan kylmäverisesti tahtoivat syös-
tä maan uuteen kansalaissotaan.
Kansanliikettä syytetään vielä, että
se tahtoo sanella maalle lait ja se-
kaantua valtiovallalle kuuluviin teh-
täviin. Sitä ei kansanliike ole koskaan
tahtonut. Se on vain pyytänyt halli-
tuksilta ja eduskunnilta tarpeellisia
lain korjauksia, tarjoutuen niitä tässä
tehtävässä kaikilla voimillaan tuke-
maan. Kun n ä m ä pyynnöt ovat kaiku-
neet kuuroille korville, on ne täytynyt
toistaa jyrkemmässä äänilajissa tullak-
seen huomioonotetuiksi, tahtomatta
silti itse ryhtyä niitä säätämään. Ei-
kä pyyntöjen ja toivomusten esittä-
minen liene kansanliikkeeltä kielletty,
koska se on laissa kaikille yksityisil-
le kansalaisille samoinkuin yhtyneil-
lekin sallittu.
Vielä moititaan Lapuan liikettä sii-
tä, että se tahtoo ohjelmaltaan eri-
laiset, eri kansanluokkiin nojautuvat,
puolueet yhdistää yhteen kommunis-
minvastaiseen rintamaan, ja siten se-
kaantuu puolueiden sisäisiin asioihin.
On tahdottu sen muodostavan oman
puolueensa ja antamaan entisille rau-
han omien menettelytapojensa järjes-
tämiseen. T ä m ä on kaikin puolin mah-
doton vaatimus. Kun kansanliike pyr-
kii poistamaan puoluerikkinäisyyden
epäkohtaa parlamentista, voisiko se
tehdä sen lisäämällä puolueiden lu-
kumäärää entisestään? Sitäpaitsi puo-
lueeksi muodostumalla pitäisi sen laa-
tia täydellinen ohjelma kaikkiin mui-
hinkin kysymyksiin nähden ja hajot-
80
tamalla huomionsa näiden kesken
heikentää toimintaansa pääasian voit-
toon viemiseksi. Se menettelytapa oh
si asian pettämistä, kommunismin
vastustamisenkin puolueiden riitaka-
pulaksi heittämistä. Ja siihen ei ole
nykyisin varaa.
Kun kaikki isänmaalliset puolueet ja
kansalaiset tunnustavat kommunismin-
vastaisen taistelun tarpeellisuuden ja
vakuuttavat kukin osaltaan tekevänsä
siinä suhteessa voitavansa, kukin omal-
ta osaltaan ja osaksi omilla erikoisme-
nettelytavoillaan, yhtyvät he siinä täy-
dellisesti Lapuan liikkeen ohjelmaan.
Näin ollen ei voi täysin ymmärtää yh-
teisrintama-ajatukseen saamaa vastus-
tusta eikä toisarvoisten syitten nojal-
la syrjään, oppisitioasenteeseen vetäy-
tymistä. Pikemminkin olisi odottanut
kaikkien kilvan kiiruhtavan kansanliik-
keen mukana taistelurintamaan kom-
munisminvastaisten lakien nopeaksi ai-
kaansaamiseksi ja vallitsevan poikke-
ustilan lyhentämiseksi laillisiin, nor-
maalisiin oloihin pääsyä varten. Syr-
jässä seusominen, vastakkaisen asen-
teen ottaminen vain pitkistyttää taiste-
lua, tekee nopean tuloksen saavutta-
misen epävarmaksi sekä pakoittaa kan-
sanliikkeen ottamaan myös entistä jyr-
kemmän taisteluasenteen rintaman ha-
jottajiakin vastaan.
Puolinaisuudella, epäröimisellä ei
saavuteta koskaan suuria pysyviä tu-
loksia; sitä ei voida sietää ainakaan
isänmaan ja kansan elämän ja onnen
puolesta käytävässä taistelussa. Joko
— tahi, muuta valintaa ei ole. Joko
isänmaan puolesta tai sitä vastaan.
Jokaisen puolueen, jokaisen kansalai-
sen, on nyt tehtävä ratkaisu, on liityt-
tävä toiseen taikka toiseen. Niin vai-
keata kuin se monesta lieneekin, niin
vaikeata kuin tämmöisessä asiassa va-
linnan teko siihen tottumattomalle lie-
neekin. Ei voida tyytyä enää ajattele-
maan toisten aivoilla, vaan jokaisen
on ajate ltava itse itselleen oma mieli-
pide. Ei riitä omien kotinurkkien kat-
selu, on katsottava asiaa yleisedun,
isänmaan onnen kannalta omat yksi-
tyisnäkökohdat sivuuttaen. Ja kun
tähän päästään, kun maatamme
uhkaavan vaaran suuruuden ja sen
kansanliikkeelle antaman velvoituk-
sen ehdoton käsky tajutaan, on
valinnan teko helppoa. Ei tarvitse enää
pohtia mukana vaiko vastaan: jokai-
nen terveesti ajatteleva, isänmaan ja
kansan parasta harrastava päättää:
mukana, siihen saakka kunnes kansan-
liikkeen suuri asia on saatu loppuun
suoritetuksi ja terveen, normaalisen
kehityksen häiriytymätön kulku taattu.
Tällöin joudutaan kyllä koskemaan
puolue-, luokka- ja ryhmäetujen tä-
hänastisiin oikeuksiin. Jos niiden viral-
linen ja tähänastinen kannanotto on
toisensuuntainen, joutuu kansanliik-
keen mukana ja kannalla oleva kaata-
maan kansaamme hajoittavia, eroitta-
via raja-aitoja, ehkä siirtymään toi-
seen puolueeseen, toiseen ryhmään,
jossa voi paremmin nykyistä suurta
asiaamme edistää. Välittämättä puolue-
pomojen kielloista ja niiden taholta
saatavasta moitetulvasta.
Ruotsalainen kansanpuolue on ehkä
enimmän joutunut tätä kokemaan. Pit-
kät ajat on jo saatu surulla todeta
maamme kaikissa vaiheissa suomalais-
ten rinnalla isänmaan puolesta kun-
nialla kamppailleen ruotsinkielisen vä-
estön kantavan nurjaa kilpeä suomen-
kielistä kansanenemmistöä vastaan ja
liittoutuvan muka etujensa suojelemi-
sen takia punaiseen vihollisrintamaan.
81
Kommunisminvastainen kansanliike he-
rätti nyt sielläkin entisen terveen hen-
gen esiin, kukisti entisen puoluejohta-
jabyrokratian ja joi heidän enemmis-
tönsä jälleen oikeille taistelulinjoille,
kansanliikkeen riveihin. Syntyi uusi
ajatustapa ja uudet tunnukset. Nämä
on selvimmin esittänyt kunniotettu ku-
vanveistäjämme Ville Vallgren Hbl:ssä
julkaisemassaan vastalauseessa hänen
ruotsalaiseksi nimittämistään vastaan
sanoessaan, että ne, jotka kutsuvat it-
seään ruotsalaisiksi tai suomenruotsa-
laisiksi, „finländareiksi" ovat ulkomaa-
laisia kuten ne jotka ovat ryssiä ja
saksalaisia tässä maassa; se joka on
täällä syntynyt ja pitää Suomea isän-
maanaan, on suomalainen, vaikka hä-
nen äidinkielensä onkin ruotsinkieli,
sanoo itseään ruotsinkieliseksi suoma-
laiseksi eikä ruotsalaiseksi nimittäyty-
en julista itseään ulkomaalaiseksi. Se
on ainoa oikea kannanotto; päinvas-
tainen olisi ruotsinkielisen kansanosan
harkittua itsemurhaa. Täällä he syn-
tyvät, täällä useimmat kuolevatkin ja
täällä elatuksensa ja toimeentulonsa
hankkivat. Ulkomaalaisiksi — ruotsa-
laisiksi —- edelleen julistautumalla ja
suomalaista Suomen tasavaltaa hal-
veksien edelleen punaisten liittolaisiksi
jääden, he luopuisivat kaikista täällä
nauttimistaan oikeuksistaan ja eduis-
taan, ollen oikeutettu vain siihen mihin
muutkin täällä asuvat ulkomaalaiset
ovat. Lapuan liikkeen mukana olevien
ruotsinkielisten kanta onkin jo toinen.
„Lapporörelsen" nimisessä lentokirja-
sessaan he sanovat, että kun suomen-
kieliset kansanliikkeen kautta tarjoavat
yhteistyötä ja ojentavat kätensä ruot-
sinkielisille, ei ruotsinkielisten käsi saa
enää jäädä taskuun suomenkieliseen
käteen tarttumasta kieltäytyen.
 Samoin käy myös työväestön kes- „Sen tilanteen mukaisesti, mikä viimeksi
kuluneen heinäkuun alkupäivinä hallituksen
kuudessa sos. demokraattien agitatios-
t o i m e e n s a a s t u e s s a vallitsi, asetti hallitus pää-
ta huolimatta. Kommunistisen terrorin
määräkseen maahamme pesiytyneen kommu-
poistuessa uskaltavat toisin ajattelevat nismin tuhoamisen, valtiollisessa elämässäm-
luokkavihan syrjäyttäen toisten kan- me i l m a a n t u n e i d e n e p ä k o h t i e n p o i s t a m i s e n se-
sanluokkien kanssa yhteistyötä har- kä tasavallan turvallisuuden ja terveen kansa-
laiselämän lujittamisen. Niitä lainsäädäntö-
rastavat työläiset avata suunsa, liit-
toimia, joita pidettiin välttämättöminä var-
tyä e n e m m ä n yhteen ja liittyä kansan- sinkin ensiksi mainitun päämäärän saavut-
liikkeen mukaan työväestönkin pahinta tamiseksi, ei koossa ollut eduskunta puoles-
vihollista kommunismia vastaan tais- taan kuitenkaan saanut loppuun suoritetuksi,
telemaan. Vapaan Työväenliiton vaa- vaan jäivät lakiesitykset lepäämään yli vaa-
lien. Kun uudet edustajavaalit sitten mää-
l i j u l i s t e on selvä osoitus tällaisesta
rättiin toimitettaviksi, on hallituksen omaksu-
isänmaallisesta, terveajatuksisesta suun- mista mainituista päämääristä muodostunut
tautumisesta. se tunnus, jonka merkeissä kansa nyt käy
Eivätkä porvaripuolueetkaan ole vaaleihin ratkaisemaan pulmalliseksi muo-

uutta rajankäyntiä välttäneet. Milloin dostunutta sisäpoliittista tilannetta.

kansanliike on tahdottu syrjäyttää ja Omaksumansa ohjelman mukaisesti halli-

vajota entiselle hyljättävälle ladulle, tus on tällä välin toiminut varsinkin k o m m u -
nismin tukahduttamiseksi; ja onkin kom-'
ovat sen kannattajat raja-aidat kaa-
munistien julkinen toiminta saatu hillityksi
taen yhtyneet yhteen puolueesta erot-
niihin rajoihin, joihin nykyisen lainsäädän-
tamisen uhallakin, tai sitten sijoitta- n ö n puitteissa on ollut mahdollista. Myöskin
maan luottamustaan ansaitsevia ehdok- kommunistien salainen toiminta yhteiskun-
kaitaan puolueen listoille oikealle kan- taamme vastaan on ollut tarkan huomion
esineenä ja saatu ehkäistyksi siinä määrin,
sanvaltaisuudelle ja elinvoimaiselle par-
kuin nykyisten lakien rajoissa on käynyt
lamenttarismille tietä valmistaen. päinsä. Mahdolliset lainsäädäntötoimenpiteet
T ä m ä kaikki osoittaa leikkauksen tasavallan turvallisuuden ja terveen kansa-
tervehdyttävää vaikutusta ja riittävän laiselämän lujittamiseksi sekä valtiollisessa
elinvoiman löytymistä kansassamme elämässämme ilmaantuneiden epäkohtien
poistamiseksi ovat myöskin tarkan pohdin-
tyhjentyvien mätähaavojen täydellistä
nan alaisina. Valmistelutyötä tehdään edel-
parantumista takaamaan. Ja sairaus- leen tarmokkaasti ja kaikki uudistukset
kauden sivuutettua, valoisamman mie- suunnitellaan säilyttäen kansanvaltaisen yh-
lentilan palattua, näyttäytyy nykyisyys- teiskuntajärjestyksemme perusteet.

kin toiselta, kestetty kipu vähäpätöi- M u t t a vaikka valtion- ja maanpetoksellisen

seltä sekä tuskanhuudot sairaloisen är- toiminnan vastustaminen onkin huomatta-
tymyksen, ei varomattoman ja aiheet- vasti edistynyt, on nykyisessä valtiollisessa
ja varsinkin sisäpoliittisessa tilanteessa pul-
toman kovakouraisen käsittelyn, ai-
makysymyksiä, jotka täytyy k i i r e e l l i s e s t i sel-
heuttamilta.
vittää. Kommunismin vastustamisen nimellä
t a p a h t u u e d e l l e e n k i n v ä k i v a l l a n t e k o j a j a val-
Malttamattomien kansalaisten vas- lattomuuksia, jotka eivät voi, eivätkä saa
toin kieltoja toimeenpanemien kyydi- pitemmältä jatkua. Että tällaiset vallatto-
muudet ja väkivallanteot täytyy lopettaa
tysten ja omavaltaisuuksien edelleen
ja syylliset saattaa rangaistukseen, johtuu
jatkuessa katsoi hallitus olevan syytä
ilman muuta asioitten luonnosta ja oikeus-
antaa syysk. 6 p:nä seuraavan julis- järjestyksen vaatimuksista. Se on myöskin
tuksen: sopusoinnussa hallituksen pyrkimyksen kans-

82
sa saada kootuksi isänmaallisesti ajattele- leen silmällä, ettei sen varjolla harjoiteta
vat ja toimivat kansalaiset lokakuun 1 ja 2 valtion- ja maanpetoksellista yhtä vähän
päivinä tapahtuvissa eduskuntavaaleissa lail- kuin muutakaan rikollista toimintaa, vaan
lisen yhteiskuntajärjestyksen, tasavallan ja että tällainen toiminta, ministeriön 18 päi-
sen perusteitten turvaksi maanpetoksellista vänä viime heinäkuuta antaman kiertokir-
toimintaa vastaan. Vallattomuudet ja väki- jeen mukaisesti, estetään. — Muutoin ja
vallanteot koituvat myös tällaisen yhteis- jos ilmaantuu seikkoja, jotka viittaavat sii-
toiminnan esteeksi, koska erinäiset kansa- hen, että itse vaalien suoritusta tultaisiin
laispiirit vierittävät syyn niitten toimeenpa- taholta taikka toiselta häiritsemään, on asi-
nosta kommunismin vastaiselle kansanliik- asta ja sen aiheuttamista toimenpiteistän-
keelle. Se huolestuminen, jonka edelläker- ne ministeriölle heti tiedoitettava.
rottu asioitten tila on ympäri maata aiheut- Ministeri E. V. K u o k k a n e n .
tanut, saa aikaan hajaannusta, vaikka kaik-
Osastopäällikkö E s k o H e i l i m o .
kien kansalaisten yhteistoiminta nyt juuri
on välttämätöntä. Samoin suojeluskuntain päällikkö
Hallituksen toiminta nojaa Suomen kan- piiripäälliköille seuraavan käskyn:
san parhaimpiin vaistoihin ja pyrkimyk- Tänään päivätyllä kiertokirjeellä valta-
siin. Kansa, joka on raskain uhrein tais- kunnan maaherroille on sisäasiainministeriö
tellut itsellensä itsenäisyyden ja vapauden kiinnittänyt m a a h e r r o j e n huomiota niihin yk-
sekä sitkeällä ja tarmokkaalla työllä lujit- sityisiin väkivallantekoihin, jotka tällä het-
tanut itsellensä arvovaltaisen aseman kan- kellä uhkaavat yleistä järjestystä ja tur-
sakuntien joukossa, ei saa panna alttiiksi vallisuutta maassa. Samalla on sisäasiain-
asemaansa ja arvoansa se vuoksi, että eräät ministeriö kehoittanut maaherroja alaistensa
kansakunnan jäsenistä ovat vailla vastuun- viranomaistensa kautta huolehtimaan siitä,
tuntoa. että kyseessäolevat väkivaltaisuudet tulevat

T ä m ä n johdosta lähetti sisäasiainmi- mikäli mahdollista estetyksi ja jos niitä

siitä huolimatta tapahtuu viranomaiset ryh-
nisteriö kaikille maaherroille seuraa-
tyvät niitten johdosta sellaisiin poliisi- y.m.
van kiertokirjeen: toimenpiteisiin kuin laki edellyttää. Niin-
,,Viranomaisten vastatoimenpiteistä huoli- ikään on sisäasiainministeriö nyt kosketel-
matta on maassa vallitseva kiihtynyt mieli- lussa kiertokirjeessä huomauttanut välttä-
ala viime aikoina johtanut tekoihin, jotka mättömyydestä valvoa, ettei vaalitoiminnan
eivät ole sallittuja lainalaisessa yhteiskun- aikana lain turvaamaa vaalivapautta loukata
nassa. Kun puolueiden varsinainen vaali- ja ettei tämän vaalivapauden varjolla salli-
toiminta tulevan lokakuun 1 ja 2 päivinä ta harjoittaa valtion- ja maanpetoksellista,
tapahtuvia edustajavaaleja varten nyt al- yhtävähän kuin muutakaan rikollista toi-
kaa, saattaa tapahtua, että kansalaiset eivät mintaa.
aina riittävästi jaksa hillitä itseänsä, vaan
Suojeluskuntajärjestöstä 22 p:nä joulu-
ryhtyvät poliittisia vastustajiansa kohtaan
kuuta 1927 annetun lain 1. § säätää, että
lain tuomitsemiin tekoihin. Tämän vuoksi
suojeluskuntajärjestö on olemassa isänmaan
ja vaikkakin ministeriön tiedossa on, että
ja sen laillisen yhteiskuntajärjestyksen puo-
maaherrojen taholta asianomaisille viran-
lustukseksi. Tähän lainkohtaan nojaten ke-
omaisille jo aikaisemminkin on huomau-
hoitan Teitä osaltanne huolehtimaan siitä,
tettu siitä, että laillista järjestystä on val-
että alaisenne suojeluskunnat tässä mieles-
takunnassa ylläpidettävä, katsoo ministeriö
sä myötävaikuttavat yleisen järjestyksen yl-
tarpeelliseksi kehoittaa Teitä vieläkin teroit-
läpitämiseksi valtakunnassa ja tarvittaessa
tamaan alaistenne järjestysviranomaisten
avustavat maaherroja heidän täyttäessään
mieliin, että he mahdollisuuksien mukaan
sisäasiainministeriön edellämainitussa kierto-
estävät, kaikenlaiset väkivallanteot ja, jos
kirjeessä antaman määräyksen.
sellaisia kuitenkin tapahtuu, ryhtyvät niit-
Suojeluskuntain päällikkö
ten johdosta sellaisiin poliisi- y. m. toimen-
piteisiin, kuin laki edellyttää. Vaalitoimin- L. Malmberg.
taan nähden on kuitenkin pidettävä edel- Esikuntapäällikkö V. H. P a l o j ä r v i .

83
 Samana päivänä S. T. T:lle anta- laisten mieliä kiihdyttämästä. Kuten
massaan haastattelussa pääministeri se- Uudenmaanläänin maaherran, ken-
losti myös hallituksen lähiohjelmaa raali Jalanderin, joka saatuaan tiedon
mainitsemalla. Lohjan kauppalassa tehdystä kommu-
,,Nykyisten vaikeuksien perussyynä on nistien vaaliluetteloista poistamisesta,
kommunistien maassa jo kauan harjoittama kiiruhti julkisuudessa ilmoittamaan
rikollinen toiminta. Se se on, joka on saa-
asettavansa vaalilautakunnan tästä
nut kansan liikkeelle — kansan itsesäilytys-
vaisto on reagoinut; tämä perussyy on saa- syytteeseen, kuten sittemmin tekikin.
tava poistetuksi. Kommunismi on saatava Oikeus havaitsi vaalilautakunnan rik-
hävitetyksi tästä maasta. Nämä lakiehdo- komuksen varsin vähäiseksi, mutta
tukset, niin tärkeät kuin ne ovatkin, eivät
kumminkin se nostatti joukon vasta-
yksinään riitä hävittämään kommunistien
lauseita ja moitteita maaherran me-
toimintaa ja tervehdyttämään nykyistä val-
tiollista elämää. Tarvitaan enemmän. On nettelyä vastaan. Tätä vielä laajensi
otettava harkittavaksi sellaisia muutoksia hänen nostamansa syyte „Aktivisti"
vaalijärjestelmään nähden, etteivät kommu- lehteä vastaan kunnianloukkauksesta
nistit naamioituneinakaan pääse eduskun-
erään lehdessä olleen, sanamuodoltaan
taan, ja sitä tietä maan asioista määrää-
v ä h e m m ä n harkitun, maaherran toi-
mään. Tämä on käsitykseni mukaan oleva
täysin mahdollista, silti rajoittamatta kan- menpidettä arvostelevan kirjoituksen
salaisten yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. johdosta. Nämä kaikki ovat olleet omi-
Siinä suhteessa on otettava harkittavaksi aan rohkaisemaan jo lamautuneitten
m. m. jo aikaisemmin keskustelun alaisena
kommunistien mieliä ja rohkaisemaan
ollut kysymys, olisiko ehkä luovuttava suh-
teellisista vaaleista suurissa vaalipiireissä,
heitä yhä edelleen pysyttäytymään jul-
ja siirryttävä esim. yhdenmiehen vaalipii- kisessa elämässä, samoinkuin anta-
reihin maaseudulla ja pienissä kaupungeis- m a a n malttamattomimmille käsityksen,
sa sekä suurissa kaupungeissa listavaalei- ettei kommunistien julkista toimintaa
hin."
voi ehkäistä kuin entisenlaatuisen oma-
Tästä on jo hallituksessa ollut valmistelu-
aputoiminnan tietä. T ä m ä käsitys on
ja. Kun köyhyys on kommunismin erin-
omainen liittolainen, on hallitus myöskin
yhä uudistuvissa kyydityksissä tai yri-
pitävä silmällä maan taloudellisten olojen tyksissä kyllin selvästi ilmennyt.
parantamista. Myöskin Koetetaan lisätä kan- *
san puolustustahtoa ja parantaa puolustus-
laitostamme. Samoin valmistellaan esitys-
Kenelläkään, Lapuan liikkeen kan-
tä työmaaterrorin poistamiseksi.
nattajalla enempää sen ,,laillisuuden
Vaikka Lapuan liikkeen valtuuskun- nimessä" vastustajallakaan, ei liene ha-
ta ei, asiaa jo parissa julkilausumas- lua nykyisen ylimenokauden jatkami-
saan tehostettuaan, vielä antanutkaan seen, Mitä nopeammin ja kivuttomam-
uutta kyyditysten ja oma-aputoimin- min päästään normaalisiin, laillisiin
nan lakkauttamista koskevaa julkilau- oloihin, sitä parempi. T ä m ä on mah-
sumaa, on se tarkasti valvonut, ettei dollista ainoastaan kansanliikkeen viit-
sen tieten tämmöistä saa tapahtua. tomaa tietä.
Mutta tätä tehtävää on vaikeuttanut Pikkusyihin perustuva vastustus,
se, ettei se ole saanut eräiden mää- vastaliikkeen nostattaminen, voi lykätä
räävässä asemassa olevien kannatusta yhä kauemmaksi jo liian kauan viipy-
ja siten estää näiden teoillaan kansa- neen lainsäädännäntäydentämisen, teh-
84
 dä edelleen mahdolliseksi kommunis- soonallinen vastuu, kyky, asetetaan
tien julkiseen elämään osallistumisen puoluevastuun ja äänestyskoneen tilal-
ja sitä tietä elättää loppuviksi toivottu- le, auttamalla äänillään eduskuntaan
ja omavaltaisuuksia. Liiallinen lailli- kommunismivastaisen lainsäädännön
suuden harrastaminen estää näin ollen aikaansaamisen — samoinkuin muut
laillisuuteen pääsemistä, yhteisymmär- tarpeelliset parannukset — takaavan
ryksen ja eheytymisen syntymistä, ha- riittävän eduskuntaenemmistön. Sil-
jottaa yhteiskuntaa säilyttävää kom- loin on myrkyttävä mätä poistettu; ei
munisminvastaista rintamaa sen lujit- tarvitse kauempaa kansanliikkeen suo-
tamisen sijasta. Vie yhä kauemmaksi rittaman operation kivuissa väänte-
yhteisestä päämäärästä Moskovan ja lehtiä, terveys ja hyvinvointi pääsee
sen apurien iloksi. Mutta yhtymällä, pian vallitsemaan.
kaikin voimin tukemalla kansanliiket- Mitä näköaloja tällöin eteemme
tä, saadaan epäkohdat poistetuksi ja avautuu, on Turun Yliopiston rehtori
nopea, täydellinen tervehtyminen ai- V. A. Koskenniemi äsken pitämässään
kaan. syyslukukauden avajaispuheessaan ku-
Saadaanko tämä ? vannut:
Siitä on jokainen kansalainen nyt ---
osaltaan vastuussa. Kun on kysymyksessä kansakunnan kal-
Varsinkin maamme suurimman puo- leimmat arvot, olisi pienikin vaara kyllin
suuri torjuttavaksi. Todistaa hyvää kansas-
lueen — nukkuvain puolueen — jä-
ta, että sen itsepuolustusvaisto on noussut
senet. Heidän eduskuntavaaleista pois- niin voimakkaana ja niin laajalla rintamal-
jäämisensä on edistänyt liian vahvan la tätä vaaraa poistamaan.
vasemmiston, liian suuren edesvas- - - -- -
tuuttoman ja positiiviseen työskente- Kommunistinen propaganda ei ole
uhannut vain valtiollista olemassaoloam-
lyyn kykenemättömän edustajamää-
me — kyllin synkkä uhka jo se-
rän pysymistä eduskunta työtä heiken-
kin —, se on uhannut kaikkia niitä elä-
tämässä, lainsäädännön oikealle tolalle mänarvoja, jotka olemme länsieurooppalai-
saattamista hidastamassa ja siten par- sessa kultuuriyhteydessä perineet, joille
lamentaarista, kansanvaltaista valtio- olemme antaneet oman kansallisen muo-
tomme ja joiden säilyttäminen ja kartutta-
järjestystämme heikontamassa, antaen
minen on kaikkien henkisten ponnistustem-
aihetta epäilyksiin parlamentarismin
me yhteinen tarkoitus. Idästä päin lingottu
kyvyttömyydestä maan asioita oikein vanha historiallinen iskusana „Finis Fin-
hoitamaan. landiae" on kummitellut niiden uusien asei-
Vuosisatojen työllä, taistelulla ja den takana, sen m a a m m e rajojen ulkopuolel-
ta johdetun propagandan takana, jolla tätä
kärsimyksillä hankittu, verin lunastet-
maata vuoden 1918:n jälkeen on järjestel-
tu oikeusperintömme, kansanvaltainen mällisesti tahdottu uudelleen vallata. On
valtio- ja yhteiskuntajärjestyksemme ei tervehdittävä ilolla sitä tosiasiaa, että Suo-
saa enää tämmöisen syyn takia jou- men vapaa talonpoika on perinnäistaval-
tua vaaraan. Lapuan liikkeen päämää- leen uskollisena päättävästi noussut pysäh-
dyttämään tämän hiljaisen valtausyrityksen
ränä on sen suojaaminen ja entisestään
ja että laajat kansalaispiirit puolueihin kat-
elinvoimaisemmaksi kehittäminen. Täs- somatta ovat yhtyneet yhteiseen rintamaan
sä työssä voi sitä jokainen kansalainen uhkaavaa vaaraa vastaan.
tukea, pitämällä nyt huolen, että per- -----

85
 Se on idealististen, yleisisänmaallis- visista kansanliikkeistä ravintoa ja voiman-
ten tarkoitusperiensä ympärille ryhmit- lisää Mitä kansansielussa syvintä ja voimak-
tänyt ensi kerran vapaustaistelumme jäl- kainta tapahtuu etsiytyy näkymättömiä ka-
keen eri, kansalaisryhmiä puoluetunnus- navia pitkin kulttuuritoiminnan erikoistu-
tuksiin katsomatta. Tätä ei voi ol- neimmillekin aloille niitä hedelmöittäen."
la pitämättä myöskin kulttuurivoittona, Mutta mihin joudutaan, jos Lapuan
sillä pieni kansa, kuten meidän kansamme,
liikkeen vastustajat voittavat, jos en-
tarvitsee kootut voimansa kestävimpiin ja
tinen suunta ja asiainhoito pääsee jäl-
merkitsevimpiin sivistyksellisiin saavutuksiin-
sa. Olisi ihme, jollei se mieliala, joka val- leen valtaan? Siitä on paras olla enem-
tiollisessa elämässämme niin tehokkaalla ta- pää puhumatta.
valla on murtautunut läpitse ja uudistanut Siksi:
ja puhdistanut valtiollista ilmakehäämme,
Kaikkien kansalaisten yhteistoimin
tuottaisi hedelmiä myöskin puhtaasti kult-
tuurisella alalla. Sillä kuinka yksilöllistä
L a p u a n liikkeen ohjelmaa sen viimeis-
luova kultuurityö luonteeltaan useassa tapa- tä kirjainta myöten toteuttamaan.
uksessa onkin, saa se kuitenkin kollektii- Isänmaan rauhan ja onnen nimessä.

86