Nimi: Jian

Tehtävän aihe:
• Aihe: Pancasila
• Teema/Otsikko: Pancasilan toteutus jokapäiväisessä elämässä
Työnkuvaus:
• tehdä Pancasilan luentomateriaalia edustava paperi, jonka teema/otsikko on "Pancasilan
käyttöönotto arjessa"
• sisältää enintään 6000 sanaa
• paperi koostuu otsikosta, abstraktista, johdannosta, keskustelusta ja lopusta (myös
suosituksia)
• vähintään 10 viittausta, mieluiten julkaistu viimeisten 5 (vuoden aikana), viitteet
koostuvat aikakauslehdistä, kirjoista ja muista. (jos mahdollista, kannattaa ottaa viite
kirjasta)
Käsinkirjoitus/tyyppi: Tyyppi
 Pancasilan arvojen toteutus hahmokasvatuksessa: Kirjallisuuskatsaus

Abstrak
Pancasilan arvojen toteuttaminen luonnekasvatuksessa on erittäin tärkeää ja
mielenkiintoista keskustella. Pancasilan arvojen toteuttamiseen luonnekasvatuksessa on
useita artikkeleita, mutta kirjallisuuskatsauksesta on vielä vähän kirjallisuutta. Tämän
artikkelin kirjoittamisen tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksena tunnistaa ja tunnistaa
Pancasilan arvojen toteutuminen luonnekasvatuksen vahvistamisessa.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella tiedetään, että Pancasilan arvojen toteuttaminen on
erittäin tärkeää luonnekasvatuksen suhteen. Hahmot, jotka ovat sopivia ja joissa esitetään
asenteita, jotka liittyvät Pancasilan sisältämiin arvoihin, eli luonteen arvoihin jumalalliset
arvot (uskonnollinen), rakkaus maata kohtaan, itsenäisyys, ympäristönhoito ja
suvaitsevaisuus
Avainsanat: Pancasila, Toteutus, Luonnekasvatus

Johdanto
Pancasila on valtion perusta ja Indonesian kansan ideologian perusta. Siksi
Indonesian koulutusjärjestelmä viittaa valtion ideologiaan, nimittäin Pancasilaan (Syafii,
2018). Pancasilan ideologia voidaan tulkita joukkona ideoita tai ihanteita, jotka
määräävät uskomuksia ja ajattelutapoja Pancasilan viiteen periaatteeseen perustuvan
tavoitteen toteuttamiseksi (Triatmojo, 2019). Ideologia juontaa juurensa vahvasti
pidetyistä uskonnollisista, moraalisista, eettisistä, ajattelu-, tapa- ja kulttuuriarvoista.
Tämä ideologia toimii yhteisöjen välisten sosiaalisten suhteiden sitojana (Syafii, 2018).
Pancasila on pohjimmiltaan arvojärjestelmä, joka on indonesialaisen kulttuurin kiteytys,
joka juurtuu kulttuurielementeistä kokonaisuutena, josta on tullut Indonesian kansan
kulttuuri (Antari, 2020). Tämä tarkoittaa, että Pancasilan arvot ovat ilmentymä
Indonesiassa olemassa olevien arvojen elementeistä.
Pancasilan filosofian tutkimuksessa todetaan myös, että Pancasilan elementit ovat
itse asiassa peräisin Indonesian kansakunnasta itsestään, eivät muista kansoista (Antari,
2020). Siksi Pancasila on Indonesian kansakunnan ominaisuus, jota on säilytettävä ja
pantava täytäntöön sen sisältämien jaloarvojen vuoksi. Sen lisäksi se on myös opas
Indonesian kansakunnan tavoitteiden rakentamisessa ja saavuttamisessa.
Pancasilan arvot ovat kansakunnan kulttuurin jaloja arvoja, jotka ovat olennaisesti
vuorovaikutuksen arvoja ihmisen elämässä yhteiskunnassa, kansakunnassa ja valtiossa
(Octavia, 2017). Pancasilan arvot ovat myös näkemys elämästä, ideologia ja moraalin
lähde Indonesian kansakunnalle, jota ei voida erottaa haasteista ja kansallisesta
dynamiikasta ja globaalista dynamiikasta (Nurizka, 2020). Kansallinen dynamiikka on
Indonesian kansakunnan lähtökohtana oleva haaste. Samaan aikaan globaali dynamiikka
on haaste, joka tulee muiden kansojen vaikutuksesta. Yksi esimerkki globaalista
dynamiikasta on globalisaatio. Globalisaatio tuo kansainväliseen maailmanjärjestykseen
muutoksia, jotka vaikuttavat muutoksiin eri maissa (Antari, 2020). (Gidley, 2001)
mukaan globalisaatio on sarja prosesseja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia ja uhkia.
Kyseiset mahdollisuudet voidaan tulkita hyödyttäviksi kansan kasvun ja kehityksen
kannalta, kun taas uhat voidaan tulkita vakaviksi huolenaiheiksi, jotka liittyvät kansan
identiteetin rapautumiseen kokonaisuutena.
Pancasila Indonesian kansakunnan rakentamisen pääohjaajana ja lähteenä on
saatava vakavasti huomiota nykyajan kaltaisella modernilla aikakaudella, koska kehittyvä
globaali dynamiikka voi helpottaa jalojen ja perusarvojen siirtymistä, mikä voi
vahingoittaa koko kansakunnan perustaa (Nurizka, 2020). Siksi kansakunnan ideologian
vahvistaminen on prioriteetti, joka tulee toteuttaa keinona ennakoida ja lisätä kansalaisten
tietoisuutta nopeasti muuttuvien aikojen haasteiden ja muutosten edessä (Nurizka, 2020).
Tätä ideologiaa voi vahvistaa monin eri tavoin, joista yksi on luonnekasvatusta. Sana
merkki tulee kreikan sanasta charassein, joka tarkoittaa veistämistä (maalaa, piirtää),
kuten henkilö, joka maalaa paperia, veistää kiveä tai metallia. Tästä ymmärryksestä
juurtunut luonne tulkitaan sitten erityiseksi merkiksi tai ominaispiirteeksi, mikä synnyttää
näkemyksen, jonka mukaan luonne on "yksilön käyttäytymismalli, ihmisen moraalinen
tila". (Milson & Mehlig, 2002). Luonnekasvatus opettaa ajattelu- ja
käyttäytymistottumuksia, jotka auttavat yksilöitä elämään ja työskentelemään yhdessä
perheenä, yhteisönä ja valtiona (Octavia, 2017). Tämän perusteella voidaan nähdä, että
luonnekasvatus opettaa oppilaita ajattelemaan älykkäästi, jotta he pystyvät voittamaan
erilaisia uusia olemassa olevia ongelmia, lisäämään kykyä sekoittua muiden kansojen
kanssa säilyttäen samalla oman kansansa identiteetin ja kulttuurin.
Kansakunnan luonteenkasvatus on hyvin perusosa yhteiskunnan, kansakunnan ja
valtion elämää. Siksi on sopivaa, että tämän kansakunnan koulutuksella ja
luonteenrakentamisella on perustuslaillisesti vahva perusta. Pääasiallinen ja kattava
perusta on Pan casila ja vuoden 1945 perustuslain johdanto (Antari, 2020). Kansallinen
luonne on muodostettava Pancasilan pohjalta, koska Pancasila on Indonesian kansan
perusta. Pancasilan koulutus tulee olemaan tärkeä osa kansakunnan seuraavan
sukupolven luonnetta (Antari, 2020). Tämä johtuu Pancasilan monimuotoisuudesta, joka
on luonnekasvatuksen peruspääkaupunki (Triatmojo, 2019). Luonnekasvatuksen
tavoitteet ovat siis pohjimmiltaan hyvien lasten kasvattamisen tavoitteita: nuoret, jotka
ymmärtävät, välittävät ja toimivat eettisten perusarvojen (kuten sinnikkyys, myötätunto,
rehellisyys ja oikeudenmukaisuus) pohjalta, tekevät siitä tuottavan, oikeudenmukaisen. ja
demokraattinen yhteiskunta. Kun nuorten luonne kasvaa, heidän kykynsä ja
sitoutumisensa kasvavat tehdä parhaansa, tehdä oikeita asioita ja elää
tarkoituksenmukaista elämää. Tehokas luonnekasvatus edellyttää sellaisen luokka- ja
kouluympäristön luomista, jonka avulla kaikki oppilaat poikkeuksetta voivat toteuttaa
potentiaalinsa saavuttaa tämä tärkeä tavoite (Battistich, 2005). Luonnekasvatuksen
päätarkoituksena on rakentaa vahva kansakunta, jossa ihmisillä on jalo, moraalinen,
suvaitsevainen ja yhteistyökykyinen luonne. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ihmiselle
on juurrutettava luonnetta muovaavia arvoja, jotka tulevat uskonnosta, Pancasilasta ja
kulttuurista (Triatmojo, 2019).
Tiedetään, että Pancasilasta ja luonnekasvatuksesta on olemassa monia
tutkimuksia, kuten Nurizka (2020), Antari (2020), Triatmojo (2019), Octavia (2017).
Pancasilan arvojen toteutusta luonnekasvatuksen vahvistamisessa kirjallisuuskatsauksena
on kuitenkin vielä vähän tutkittu. Siksi tämän tutkimuksen painopiste on täyttää nämä
rajoitukset siten, että se keskittyy Pancasilan arvojen toteuttamiseen kohti
luonnekasvatuksen vahvistamista kirjallisuuskatsauksena. Tätä artikkelia ohjaava
tutkimuskysymys on: Miten Pancasila-arvojen toteuttaminen on kohti luonnekasvatuksen
vahvistamista?
Tulos ja keskustelu
Tämän kirjallisuuskatsausartikkelin tulokset ja keskustelu perustuvat taulukon 1
kontekstissa oleviin artikkeleihin.
Taulukko 1 Pancasilan arvojen toteutumisen analyysi luonnekasvatuksessa
Nimi Otsikko Tutkimustyypit Tutkimustulos
Damanhuri (2016) Toteutus Laadullinen Sen
Pancasilan arvot täytäntöönpano,
ponnisteluina täytäntöönpano
rakentaa kansallista Pancasila arvot
Merkki. eivät vieläkään ole
paljon tukea
yhteisöstä ja
tietoisuudesta siitä
Pancasilan arvoa
kuvaava
käyttäytyminen
luonteen
vahvistajana
kansakunta. Tämä
vaatii tukea ja
kannustusta eri
viranomaisilta
sen sisällä.
Octavia Pancasilapohjaisen Laadullinen Tulokset osoittivat,
(2017) hahmokoulutuksen että Pancasila
vahvistaminen PPKn IKIP PGRI:n
PPKn-tutkimuksen hallussa oleva
muotoilemiseksi hahmo
Ohjelmoi Pontianak
opiskelijat opiskelijat
tulla hyväksi ja tullakseen hyväksi
älykkääksi ja älykkäät
 kansalaiset. kansalaiset.
Hahmot jotka ovat
sopivat ja heille
näytetään asenteita
Pancasilan
sisältämiin
arvoihin, nimittäin
uskonnolliset arvot,
sosiaalinen hoito,
itsenäisyys,
nationalismi,
demokratiaa,
suvaitsevaisuutta ja
kurinalaisuutta
Azizah Oppimisen Laadullinen Paikallisen
(2019) optimointi viisauden
Paikallisiin soveltaminen
videoihin oppimisvideoiden
perustuvat videot odotetaan edistävän
Viisaus yrityksenä alakoululaisten
Toteuta Pancasila luonne
Arvot muotoilussa Pancasilan arvojen
Peruskoulun luonne perusteella
Koulun opiskelijat.
Antari Toteutus Laadullinen Opettajan rooli
(2020) Pancasila Arvot materiaalin
sisään tuottamisessa
Kansallisen viittaa ja korostaa
vahvistaminen oppimista
Merkki sen päivittäisiä
vaikutuksia
koskevat tavoitteet,
niin opettaja
muotoilemassa
luonnetta
opiskelijoilla on
erittäin tärkeä rooli,
koska se
tavoitteena on
muodostaa hyviä
kansalaisia
jokapäiväiseen
elämään
tai kansakunnan ja
valtion elämässä
Nurizka Pancasilan Laadullinen Pancasilan arvojen
(2020) sisäistäminen sisäistäminen
Arvot opiskelijan me m muodostavat
muotoilussa opiskelijoiden
Hahmo koulun luonteen kautta
kautta koulukulttuuri
Kulttuuri osoittaa, että on
erilaisia
näkökohdat, jotka
on suoritettava ja
kehitetty luomaan
koulukulttuuria,
joka
voi tarjota
totuttelun ja
tottelevaisuuden
kouluyhteisön
Pancasilan arvojen
vaaliminen voi
muokkaa
opiskelijoiden
luonnetta

Taulukko 2. Arvot ja hahmoarvojen kuvaus pancasilan käyttöönotosta

luonnekasvatuksessa
Ei Pisteet Merkkien arvojen kuvaus
1 Religius Asenne noudattaa uskonnollisia käskyjä ja pysyä
erossa uskonnon kielloista säilyttäen samalla
uskonnollisten ihmisten keskinäisen harmonian ja
yhtenäisyyden
2 Rehellinen Asenne, joka pysyy aina välttääkseen pahuutta
pitämällä sanat, tunteet ja teot kertovat aina
totuuden ja johon voidaan luottaa
3 Toleranssi Käyttäytymisessä on taipumus arvostaa eroja sekä
asenteissa että asennetoimissa uskontojen,
etnisten,
4 Kuri Tottelevaisuutta, säännöllistä, säännöllistä ja
käyttäytymistä osoittavat toimet noudattavat
tietyn tarkoituksen mukaisesti sovellettavia
sääntöjä ja määräyksiä.
5 Kovaa työtä Käyttäytyminen, joka osoittaa aitoa pyrkimystä
saada työ valmiiksi mahdollisimman hyvin
6 Luova Pyrkii löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja
ongelmiin eri näkökulmista
7 Riippumaton Asenne ja käyttäytyminen, joka ei ole helppoa
riippuvainen ihmisistä muiden tehtävien
 suorittamisessa.
8 Demokraattinen Asenteet ja teot, jotka arvostavat korkeasti omia
oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan sekä muita
samassa asemassa olevia
9 Uteliaisuus Asenteet ja teot, jotka pyrkivät aina tuntemaan
enemmän syvyyttä ja laajuutta jostakin, jota
tutkitaan, nähdään ja kuullaan
10 Spirit Nationaly Kansakunnan ja valtion etujen ajattelu-, toiminta-
ja ymmärrystapa oman edun ja ryhmänsä edelle
11 Rakasta kotimaata Ajattelu-, toiminta- ja toimintatapa, joka osoittaa
uskollisuutta, huolenpitoa ja suurta kunnioitusta
kieltä, kansan fyysistä, sosiaalista, kulttuurista,
taloudellista ja poliittista ympäristöä kohtaan
12 Arvosta saavutusta Asenteet ja teot, jotka saavat hänet tuottamaan
jotain, joka on yhteiskunnalle hyödyllistä ja
tunnustaa myös ihmisten menestymisen
13 Ystävällinen Käyttäytyminen, joka näkyy ylläpitämällä aina
suhteita sekä yksilöiden välisen positiivisen
vuorovaikutuksen kautta ryhmässä että
kansakunnan ja valtion elämässä
14 Rakasta rauhaa Käyttäytyminen, joka asettaa aina etusijalle
yhtenäisyyden, ykseyden ja harmonian
ilmentymisen moniarvoisessa ympäristössä ja
monikulttuurisessa ympäristössä
15 Tykkää lukea Tapana käyttää aikaa erilaisten tekstien
lukemiseen, mikä tuo hänelle hyvää
16 Hoitoympäristö Asenteet ja teot, jotka pyrkivät aina estämään
ympäröivän luonnon vaurioita ja kehittämään
ponnisteluja luonnonvahingon korjaamiseksi
17 Sosiaalihuolto Herkkyys kaikille ympäristön ja yhteiskunnan
kohtaamille vaikeuksille
18 Vastuullinen Ymmärtää, että kaikki mitä hän tekee, ei ole vain
velvollisuus ja velvollisuus itselleen, vaan myös
perheelle, yhteiskunnalle, ympäristölle ja maalle
ja Kaikkivaltias Jumalalle
Lähde: Dinas Pendidikan Tentang Pendidikan Karakter 2018
Luonnekasvatusprosessi Luonnekasvatusprosessi perustuu psykologiseen
kokonaisuuteen, joka kattaa kaikki yksilön mahdollisuudet (kognitiivinen, affektiivinen,
psykomotorinen) ja sosiokulttuurisen kokonaisuuden toiminnan vuorovaikutuksen
yhteydessä perheessä, koulutusyksikössä. ja yhteiskunta. Yksittäisen ihmisen potentiaali
koostuu useista eri aspekteista, nimittäin kognitiivisista, affektiivisista ja
psykomotorisista aspekteista, jotka on jaettu 4 psykologiseen kokonaisuuteen, nimittäin
ajatteluprosesseihin, jotka koostuvat älykkäästä, kriittisestä, luovasta, utelias, avoin
ajattelu, tuottava ja muut. Kasvata sydäntä, joka koostuu siitä, että olet uskollinen ja
omistautunut, rehellinen, luotettava, oikeudenmukainen, vastuullinen, koskaan
luovuttamaton, valmis uhraamaan ja omaa isänmaallisen hengen. Urheilulajeja, joissa
yhdistyvät puhdas ja terveellinen elämäntapa, kuri, urheilullisuus, ylivoima, luotettavuus,
ystävyys, yhteistyö, osaaminen, iloisuus ja muut. Sitten viimeinen on tunne/aloite, joka
koostuu täydentävästä, suvaitsevasta, välittävästä, auttavaisesta, keskinäisestä
yhteistyöstä, kansallismielisestä ja niin edelleen
Yleisesti ottaen psykologian ja sosiokulttuurisuuden kokonaisuus näkyy
seuraavan kaavion kautta (Harosid, 2018). Psykologian ja sosiokulturalismin kokonaisuus
voidaan ryhmitellä alla olevaan kuvioon 1.

Kuva 1. Psykologia ja sosiokulttuurinen kokonaisuus

Pancasila on valtion perusta ja kansakunnan ideologia, jossa on viisi periaatetta,

jotka sisältävät pohjimmiltaan viisi perusarvoa (KM, 2009). Mitä tulee ensimmäiseen, on
arvoja, että NKRI ei ole uskonnollinen maa eikä maallinen maana, vaan NKRI haluaa
kehittyä uskonnollisena maana. Tarkoituksena ei ole uskonnollisena valtiona, että
Indonesian tasavalta ei sovella tiettyjä uskonnollisia lakeja positiivisena laina, eikä valtio
saisi puuttua kansalaistensa uskonnollista uskoa koskeviin asioihin, vaan valtio on
velvollinen suojelemaan uskontoaan kansalaisistaan. Toiseksi oikeudenmukaisen ja
sivistyneen ihmiskunnan periaatteet sisältävät arvot, joiden mukaan Indonesian tasavalta
on ihmisoikeuksiin (humanitaarinen), lakiin (joka on oikeudenmukainen) perustuva maa
ja sivistynyt (sivistynyt) maa. Kolmanneksi siinä oleva Indonesian yhtenäisyyden
periaate sisältää arvot, jotka Indonesian tasavalta julistaa olevansa yhtenäisyyden ja
koskemattomuuden sitoma maa. Neljänneksi, ota populisti johtaa viisautta neuvoa-
antavan / edustajan siinä terkadung, mikä tarkoittaa, että Isänmaa soveltaa demokratian
periaatetta, joka on kulmakivi perera- NIIDEN perustuu kansan suvereniteettiin.
Demokratiaan ja demokratian periaatteisiin perustuvat kansan hyödykkeet ovat
yleismaailmallisia. Viidenneksi kaikkia indonesialaisia koskeva sosiaalisen
oikeudenmukaisuuden periaate tarkoittaa, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus tai jaettu
tasa-arvo Indonesian kansan kaikkia osia kohtaan ei ole oikeutta ryhmälle / hallitukselle /
hallitsijalle.
Opiskelijoilla tulee olla vähintään viisi Pancasilan persoonallisuutta, jotka tulee
omistaa, elää ja toteuttaa elämässä. Nämä hahmot ovat jumalallisia (uskonnollisia)
arvoja, rakkautta maata kohtaan, itsenäisyyttä, ympäristönhoitoa ja suvaitsevaisuutta.
Tämä on linjassa Putran (2018) kanssa, jonka mukaan opiskelijat pystyvät ainakin
toteuttamaan uskonnollista, suvaitsevaista asennetta, edistämään Pancasilan pohjalta
elämänlaatua yhteiskunnassa, kansassa, valtiossa ja sivilisaationa, toimimaan ylpeinä
kansalaisina. , rakastaa isänmaata, on kansallismielisyys ja vastuuntunto valtiota ja
kansakuntaa kohtaan sisäistäen itsenäisyyden, taistelun ja yrittäjyyden hengen.
Pancasila-arvojen toteuttamisessa on ongelmia muun muassa koulujen
luonnekasvatuksen toteuttamisessa, jos yhteisöllinen ympäristö, perheympäristö ja lasten
kotiympäristö ovat vähemmän tukevia ja vähemmän ohjaavia eivätkä tarjoa hyviä
esimerkkejä, tietysti istutus Pancasilan arvoja on vaikea soveltaa.
Pennutup
Pancasilan toteuttaminen luonnekasvatuksessa edellyttää kaikkien hyvän
hallinnon elementtien, koulujen/laitosten, opettajien, opiskelijoiden ja yhteisön tukea.
Hallitus esimerkiksi tarjoaa eri tahoille kattavat linjaukset, joilla tuetaan
johdonmukaisesti ja kokonaisvaltaisesti luonnekasvatuksen toteuttamista. Kouluissa tässä
tapauksessa opettajan tulee kiinnittää enemmän huomiota luonteen tärkeyteen
oppimistoiminnassa, erityisesti Pancasilan luonteeseen. Tämä johtuu siitä, että opettaja on
päähenkilö, joka on suoraan tekemisissä oppilaiden kanssa, joten luonteenkehityksen
onnistuminen tai epäonnistuminen on yleensä opettajan käsissä. Opiskelijoilla on myös
rooli luonnekasvatuksen soveltamisessa, koska opiskelijat ovat päähenkilöitä, jotka
tulevat oppiaineiksi ja toteuttavat luonnekasvatusta. Oppilaiden tulisi omalla
tietoisuudellaan toteuttaa myös luonnekasvatusta, sillä myöhemmin siitä on tietysti
hyötyä valmistautuessaan yhteisöön. Sitten seuraava on yhteiskunta, yhteiskunta on
paikka, jossa elämä on. Kaikki mitä yhteiskunnassa tapahtuu, vaikuttaa kulttuuriin
tulevaisuudessa. Siksi ihmiset eivät saa unohtaa ja sivuuttaa Pancasilan luonnekasvatusta,
joka on Indonesian kansan identiteetin alku. Luonnekasvatuksen toteuttamisessa tarvitaan
kipeästi yhteisön tukea esimerkiksi antamalla esimerkkejä ja esimerkkejä yhteisössä
toimeen tulemisesta, mikä auttaa suuresti Pancasilan luonnekasvatuksen toteuttamisessa.
Luonne on sopiva ja näkyy asenteissa, jotka liittyvät Pancasilan sisältämiin arvoihin,
nimittäin uskonnollisiin luonnearvoihin, sosiaaliseen huolenpitoon, itsenäisyyteen,
kansallishenkeen, demokratiaan, suvaitsevaisuuteen ja kurinalaisuuteen.
Viitteet
Antari, LPS ja De Liska, L. (2020). Toteuttaa Pancasila Arvot d luonto Kansallisen
luonteen vahvistaminen. Widyadari: Journal of Education, 21 (2), 676-687. https:
//doi.10.5281 //zenodo.4049444
Azizah, FN (2019). Paikalliseen viisauteen perustuvien oppimisvideoiden optimointi
pancasilan arvojen toteuttamisena ala-asteen oppilaiden luonteen muovaamisessa.
Tonnikalat Nusantara, 1 (2). https://doi.org/10.34001/jtn.v1i2.1412
Damanhuri, D., Bahrudin, FA, Legiani, WH ja Rahman, IN (2016). Pancasilan arvojen
toteuttaminen pyrkimyksinä rakentaa kansallista luonnetta. Untirta
Kansalaiskasvatuslehti, 1 (2). http://dx.doi.org/10.30870/ucej.v1i2.1890
Harosid, H. (2018). Opetussuunnitelma 2013, tarkistettu 2017. Saatavilla osoitteessa
https://Scribd.com. Kirjattu , 30 .
Lubis, T., Azizan, N. ja Arafat, M. (2019). Interpersonaalisen älykkyyden rooli ala-asteen
oppilaiden islamilaisessa näkökulmassa teollisen vallankumouksen aikakaudella
4.0. Monitieteiset tutkimukset: Journal of Islamic Studies, 6 (2), 37-55.
https://doi.org/10.24952/multidisciplinary.v6i2.2084
Nurizka, R., & Rahim, A. (2020). Pancasilan arvojen sisäistäminen oppilaiden luonteen
muokkaamisessa koulukulttuurin kautta. Elementary School: Journal of Elementary
Education and Learning, 7 (1), 38-49. https://doi.org/10.31316/esjurnalv7i1.478
Octavia, E. ja Rube'i, MA (2017). Pancasila-perustaisen luonnekasvatuksen
vahvistaminen PPKn-opinto-ohjelman opiskelijoista hyviksi ja älykkäiksi
kansalaisiksi. Social Horizon: Journal of Social Education, 4 (1), 111-124.
http://dx.doi.org/10.31571/social.v4i1.427
Syafii, A. (2018). Koulutusideologialla korkeakouluopetuksessa viitataan Kkniin ja S
NPT:hen integraatio-yhdysliikenneparadigmalla. Journal of Islamic Religious
Education, 15 (2), 146-159. http://doi:10.14421/jpai/2018.152-04
Triatmojo, J. AB (2019). Pancasila luonnekasvatuksen perustana.
https://doi.org/10.31219/os f.io/xj6zh
Khosiah, Nur. (2020). Opiskelijoiden Pancasila-arvojen toteuttaminen Madrasah
Ibtidaiyah Mambail Falah Tongasissa – Probolinggossa. Al-Insyiroh Journal:
Journal of Islamic Studies, Voi. 6, nro 1, maaliskuuta 2020.
Poika, Zulfikar. (2018). Pancasila-koulutuksen toteuttaminen opiskelijoiden
hahmorakennuksena Kolakan Yhdeksäntoista marraskuun yliopistossa.
Kansalaisuuslehti: Pancasila ja Kansalaiskasvatuksen julkaisumedia. Voi. 1, Ei 1
vuosi 2018 | Asia. 9-13. Pancasilan arvoihin perustuva hahmokasvatus luokassa IV
Sdn nro 88 Kota Tengah Kota Gorontalo Abdi Yalida. P-ISSN 2620-861X E-ISSN
2620-8628