Esihenkilön

vuorovaikutustaidot
Tunteet työelämässä -alustus
Syksy 2022

Kirsi Kemell
M.Sc. (Econ.), M.Sc. (Admin)
 Pvm Vko Sisältö
Draamaryhmät (kontakti) 5.9.2022 36 Aloituskerta: läsnäolijoiden toteaminen, opintojakson
esittely, tehtävänanto, ryhmien (4 hlöä) valitseminen
21.11.
12.9.2022 37 Erilaisuuden johtaminen, työpaja
• Suvi, Juulia, Milla
19.9.2022 38 Erilaisuuden johtaminen, huoneentaulut
• Atte, Eetu, Annika
26.9.2022 39 Esihenkilöviestintä, sisäinen viestintä menestystekijänä
• Linda, Lotta T., Saara, Julia 3.10.2022 40 Esihenkilöviestintä, etäviestintä (Huom! Zoomissa 5.10.!)
10.10.2022 41 Esihenkilöviestintä, dialogin voima
17.10.2022 42 Tunteet työelämässä (Huom! Ei tunteja!)
28.11. 24.10.2022 43 Tunteet työelämässä
31.10.2022 44 Toimiva tiimityö
• Gloria, Siiri, Heta, Laura
7.11.2022 45 Työyhteisön haasteelliset tilanteet (Huom! Tila B116)
• Sami, Iisak, Lotta
14.11.2022 46 Työyhteisön haasteelliset tilanteet
21.11.2022 47 Draamaesitykset
28.11.2022 48 Draamaesitykset
5.12.2022 49 Vuorovaikuttajana kehittyminen + OJP (Zoomissa!)
12.12.2022 50 Itsenäistä työskentelyä, portfolion viimeinen pal.pvm!
 Pvm Vko Sisältö
Draamaryhmät (verkko) 7.9.2022 36 Aloituskerta: läsnäolijoiden toteaminen, opintojakson
23.11. esittely, tehtävänanto, ryhmien (4 hlöä) valitseminen

• Jaana, Satu, Nina T., Janita M. 14.9.2022 37 Erilaisuuden johtaminen, työpaja

21.9.2022 38 Erilaisuuden johtaminen, huoneentaulut
• Juuso, Milla, Henna, Marika
28.9.2022 39 Esihenkilöviestintä, sisäinen viestintä menestystekijänä
• Oona, Karoliina, Kati, Sarianne
5.10.2022 40 Esihenkilöviestintä, etäviestintä
12.10.2022 41 Esihenkilöviestintä, dialogin voima
30.11.
19.10.2022 42 Tunteet työelämässä (Huom! Ei tunteja!)
• Ida, Essi Ke., Janita H., Vilma 26.10.2022 43 Tunteet työelämässä
• Hanna, Kea, Johannes, Anu 2.11.2022 44 Toimiva tiimityö
• Essi Ka., Jonna, Heini, Teemu 9.11.2022 45 Työyhteisön haasteelliset tilanteet
16.11.2022 46 Työyhteisön haasteelliset tilanteet
7.12. 23.11.2022 47 Draamaesitykset
• Nina P., Sara, Aleksi, Lotta 30.11.2022 48 Draamaesitykset
7.12.2022 49 Vuorovaikuttajana kehittyminen + OJP
14.12.2022 50 Itsenäistä työskentelyä, portfolion viimeinen pal.pvm!
 Erilaisuuden Esihenkilö-
ymmärtäminen viestintä

ITSE- HALU
TUNTE- KEHIT-
Tunteet
MUS TYÄ
työelämässä

Tiimi- Haasteelliset
työskentely tilanteet
Johtamisessa on tapahtumassa yllättävä muutos – Herkkyys nousee
johtajan vahvuudeksi | Kauppalehti

Herkkiä työntekijöitä kannattaa kuunnella | Sympa Hyvä johtaja huomioi työntekijän tunteet – tunnetaidot nostivat
yrityksen työhyvinvoinnin pohjamudista huipulle (yle.fi)
 1.ÄLÄ OLETA TOISEN
TUNTEITA
2.THINK AGAIN! NYT ON
AIKA LUODA UUTTA
3.KUUNTELE AIDOSTI JA
ROHKEASTI

Hybridityö vaatii ottamaan tunteet huomioon | Sympa

Tunteet ovat osa ihmisyyttä
• Tunteet toimivat nopean kommunikaation
välineenä

• Tunteiden tehtävänä on reagoida

ympäristöön ja kertoa meille tietoa
• Onko ympäristössä kielteisiä asioita, onko
ympäristössä myönteisiä asioita?

→ Tunne ohjaa ja valmistaa toimintaan

(uhkaako joku, pitääkö reagoida)
→ Tunteista jää voimakkaita kokemuksia, jotta
opimme niistä
Tunteet ovat osa ihmisyyttä
• Tunteet ovat aina ”ON”, ei koskaan ”OFF”
• Ihmisyyteen liittyy monia yleisiä käyttäytymismalleja, jotka ovat muovautuneet osaksi
psyykkistä perimäämme = merkityksenantojärjestelmiä
• Turvallisuushakuisuus
• Kontrollihakuisuus (hallinnan tunne)
• Itsetuntohakuisuus (jatkuva oman riittävyyden arviointi)
• Liittymishakuisuus (joukkoon kuulumisen ja hyväksynnän tarve)
• Auktoriteettihakuisuus (seurattavan valinta)
• Organisaatioteoreettiseen keskusteluun tunteet tulivat voimallisemmin vasta 1990-luvulla
(psykologiassa ja sosiologiassa vanhempi ilmiö)
• Käsitys hyvästä johtamisesta on muuttunut
• Tunteiden salliminen - organisaatiossa täytyy olla sijaa kaikille tunteille!
• Neuro-based leadership (brain-minded leadership, neuroleadership)
 Vuorovaikutustilanteissa
havainnoimme jatkuvasti
ympäristömme informaatiota
aistiemme avulla

→ aistitulkinnat → tunteet
Tunteet ovat osa ihmisyyttä
Tunteiden neurobiologia
• Tunteiden sääntelystä vastaa limbinen järjestelmä (aivojen
vanhimmat osat) → käyttäytymismallit
• Tunnekokemukset ovat seurausta autonomisen hermoston ja
hormonien toiminnasta → tunteet tuntuvat
• Tunne ei ilmesty tyhjästä → affekti, emootio (eri vaikutus esim.
stressitilassa, voi olla myös tiedostamaton)
• Mantelitumake vastaa tunneviestin välittämisestä (tarvittaessa
ottaa vallan!)
• Tunnekaappauksen vallassa aivojen tunteidensäätelykyky
häiriintyy → raivo, itku, nauru
• Säätelykyvyn häiriötilassa ei voi ottaa uutta tietoa vastaan →
stressireaktion pitää rauhoittua (palautumisaika)
• Mantelitumaketta voi oppia rauhoittamaan (tai herkistämään!)
 Aivotutkija Lauri
Nummenmaa on
tutkinut tunteiden
ja sosiaalisen
vuorovaikutuksen
taustalla olevia
aivomekanismeja
ja hermoverkkoja.

Kuva: Tiede –lehti 28.8.2019

Tunne tuntuu kehossa
Tunteiden
kehollisuus,
tunnekehoyhteys
• Tunteen
kehollisuuden
tunnistaminen
auttaa myös
tunteiden
säätelyssä!
 Tunteet ovat osa ihmisyyttä
• Ihmisellä on suuret aivot, koska
isoissa ryhmissä elämiseen
vaaditaan sosiaalista taitoa.
• Ihmisen aivot on viritetty
tunteiden käsittelyyn.
• Aivot käsittelevät erilaisia
tilanteita ja kokemuksia
(negatiivisuus – positiivisuus) ja
ärsykkeet aiheuttavat erilaisia
reaktioita
• Tunteet ovat poikkeuksellinen
mielensisäinen ilmiö, koska ne voi
havaita myös ulospäin
• Minkälaisia ärsykkeitä
työyhteisössä halutaan tarjoilla..?
Tunteet ovat osa ihmisyyttä
• Tunteet rakentuvat aiemmin koettujen tunteiden
varaan
• Tunne eli emootio ilmenee monella tavalla (Lonka
2015)
• Subjektiivinen tunnetila (oma kokemus)
• Fysiologinen reaktio (vaikeampi hallita reaktiota
kuin ilmaisua)
• Tunteiden ilmaisu (verbaalisesti tai non-
verbaalisesti)
• Tunteen älyllinen tulkinta (tunteelle annettu
merkitys ja sisältö)
• Mitä tunne kertoo, mistä se haluaa viestiä?
Tunteella on aina viesti ja se toistaa viestiään niin
kauan, että tulee kuulluksi!
• Miten tunteen pohjalta pitäisi toimia..?
• Tavoitteena tietoinen valinta!
 Tunteet työelämässä
• Toimintaympäristön jatkuva muutos (epävarmuus) haastaa sekä työntekijää
että johtoa​
• Aivotutkijoiden mukaan 85% ajatuksistamme ovat luontaisesti negatiivisia eli
ns. muutosvastarinta onkin vain luonnollinen reaktio ja suojamekanismi
• (Työ)hyvinvointi rakentuu viime kädessä aina tunteille
• Miten voisimme tukea ihmistä paremmin..?
• Olemme erilaisia → jokainen tuntee ja ymmärtää omista lähtökohdistaan
• Reaktio ja joustavuus riippuu ihmisestä
• Organisaation tavoitteet vs. työn merkitys ihmiselle
→ Itseohjautuvuusteoria
→ Inner work life system (havainnot – tunteet – motivaatio -kehä)
• LMX & relationaalisen viestinnän teoria: viestinnässä on aina mukana
jonkinlainen suhdetason viesti
• Erilaiset jännitteet (etäisyys vs. läheisyys, puheeksi ottaminen vs. yksityisyys jne.)

Isotalus P. & Rajalahti H. 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä

Tunteet työelämässä
• Esihenkilö joutuu työyhteisössä käsittelemään erilaisia
tunteita – sekä omia että toisten
• Omien tunteiden tunnistaminen, hyväksyminen ja
sääteleminen
• Toisten tunteiden tunnistaminen, hyväksyminen ja
ymmärtäminen
• Esihenkilön tehtävänä on luoda onnistumisen edellytyksiä –
esihenkilö on vastuussa myös hyvästä psykososiaalisesta
työympäristöstä ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden
tunnistamisesta
• Tunteet luovat taustan vuorovaikutukselle
• Mitä tunteita sinä yhdistät hyvään vuorovaikutukseen?
• Täsmällinen, varma ja tukea antava viestintä vahvistaa
luottamuksen tunnetta
• Esihenkilön on oltava jatkuvassa vuorovaikutuksessa
työntekijöiden kanssa tietääkseen heidän
kokemusmaailmansa!
 Esimies on
tunnejohtaja ja
tunnevaikuttaja –
halusi tai ei
Tunteet työelämässä
• Johto on vastuussa myös hyvästä psykososiaalisesta
työympäristöstä ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden
tunnistamisesta sekä ilmapiirin rakentamisesta
• Esihenkilöllä on tärkeä rooli työilmapiirin rakentajana
• Ilmapiiri muodostuu työntekijöiden työympäristöään
koskevista havainnoista ja niille annetuista merkityksistä
• Ilmapiiri on hyvä, jos työntekijät kokevat sen hyväksi
• Organisaatiokulttuuri vaikuttaa ilmapiiriin
• Ilmapiiri on helpommin muutettavissa kuin kulttuuri
• Miten rakennetaan hyvää työilmapiiriä?
• Miten huonoa ilmapiiriä voisi parantaa?
• Tiedätkö, miten sinä osaltasi vaikutat työyhteisön
ilmapiiriin?

Juuti P. & Salmi P. 2014. Tunteet ja työ. Uupumuksesta iloon. PS-kustannus.

Kauppila R. A. 2005. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.
https://ttk.fi/files/4660/Tyon_henkisten_kuormitustekijoiden_hallinta.pdf
Tunneäly
• Tunneälytutkimus voimistui 1990-luvun alussa
• Nykyään tunneälystä käytetään yleisesti kolmea erilaista määritelmää ja mallia rinnakkain. Määritelmät lähestyvät ilmiötä hieman
erilaisista näkökulmista.
• Bar-Onin vuonna 1988 väitöäskirjassaan kehittämä määritelmä tunneälystä (EQ) painottaa sosioemotionaalisuutta ja tunneälyn vaikutusta
yksilön hyvinvointiin ja suoriutumiseen.
• Golemanin (1995, 1998) määritelmää tunneälystä pidetään yhdistelmämallina, joka pohjaa toimintakykyteorialle, ja yhdistelee kognitiivisia
ja affektiivisia taitoja erillisinä kykyjen joukkoina. Golemanin mukaan emotionaaliset kyvyt ovat työtaitoja, joita voi ja pitää opetella. 2000-
luvun alussa Goleman jalosti tunneälymalliaan edelleen, jalostettu malli käsittelee tunneälyä teoriana suorituksesta. Jalostetun mallin neljä
ulottuvuutta ovat itsensä tiedostaminen (self-awareness), itsensä johtaminen (self-management), sosiaalinen tiedostaminen (social
awareness) ja suhteiden johtaminen (relationship management). Golemanin määritelmän mukaisia kompetensseja voidaan arvioida
Emotional Competence Inventory (ECI) –menetelmällä.
• Mayerin & Saloveyn (1997) sekä Mayerin, Saloveyn ja Caruson (2004) kehittelemä tunneälyn kykymalli painottaa tunteen ja kognition
välistä yhteyttä. Määritelmän mukaista tunneälyä voidaan mitata testillä, jota kutsutaan nimellä Mayer-Salovey-Caruso Emotional
Intelligence Test (MSCEIT)
• Laajasti määriteltynä tunneäly tarkoittaa kykyjä tunnistaa, prosessoida ja hallita tunteita
• Yhdistelmämallit näkevät tunneälyn henkilökohtaisten ominaisuuksien yhdistelmänä. Tunneäly muodostuu yksilön persoonallisuuspiirteistä sekä kyvyistä
käsittää, sisäistää, ymmärtää ja edistää tunteita.
• Kykymallit näkevät tunneälyn sen sijaan yhtenä älykkyyden muotona ja ne keskittyvät kykyyn prosessoida informaatiota tunteista. Kykymallissa tunneäly
nähdään tarkasti määriteltynä joukkona kognitiivisia taitoja, jotka ovat emotionaalisen informaation käsittelyä ja tunteiden säätelyä varten.
Tunneäly
Itsetuntemus Itsehallinta
Henkilökohtaiset
tunnetaidot

Motivaatio

Sosiaaliset taidot
Sosiaaliset
Empatia
taidot

D. Goleman, 2012 Tunnetaitojen yleisluokitus

Tunneälyn kumulatiivinen malli
Perustuu Mayerin &
Saloveyn (1997) kyky-
/taitopohjaiseen
tunneälyteoriaan
• sisältää kolme
taitopohjaisen
tunneälyn osatekijää:
• tunteiden
havaitseminen
• tunteiden
ymmärtäminen
• tunteiden hallinta

Joseph, D. L. & Newman, D. A. (2010). Emotional intelligence: an integrative meta-analysis and cascading model.
Journal of Applied Psychology, 95(1), 54–78.
 Tunneäly
• Tunneälyn määritelmistä ja merkityksestä
työelämässä ei ole tutkijoiden keskuudessa päästy
yksimielisyyteen
• Eri mallien myötä tunneälyä mitataan eri tavoin
• Määritelmiä yhdistävinä ominaisuuksina pidetään
yksilön tietoisuutta ja ymmärrystä omista ja toisten
tunteista, sekä kykyä käsitellä omia ja toisten
tunteita. Tunneäly limittyy muihin psykologisiin
rakenteisiin.
• Miksi tunneälyä kannattaa kehittää työyhteisössä?
 Tunteiden tunnistaminen
edellyttää sosiaalisen
havaitsemisen herkkyyttä ja
kuuntelemisen taitoa
Työyhteisön tunneilmasto – tunnistatko tunteet..?

• Omat
tunteet/tunnesäännöt
• Toisen
tunteet/tunnesäännöt
• Työyhteisön
tunneilmasto/tunnesään
nöt

Jarkko Rantanen
https://www.emergywork.com/
Mitä
tunteita on
olemassa..?
Isomäki & Uusitalo. 2020. Aivotaidot.
Tunneilmasto vaikuttaa sekä
hyvinvointiin että tulokseen
Miten työyhteisöjen tunneilmasto muodostuu ja miten siihen voi vaikuttaa?
• Tunnetoimijuuden määritelmässä tunteisiin liittyvä osaaminen laajenee yksilöistä myös työyhteisön osaamiseksi ja
toiminnaksi
• Tunnetoimijuus koostuu omista tunnetaidoista, vuorovaikutuksen tunnetaidoista ja tunteisiin vaikuttamisesta
• Tunnetoimijuus on tunteiden (omien ja muiden)
• Tiedostamista
• Ymmärtämistä
• Huomioonottamista
• Tunteisiin vaikuttamista organisaation käytänteissä, toiminnassa ja vuorovaikutuksessa

Organisaatioiden tunneilmasto ja tunnetoimijuus

tutkimuksen kohteena: Työsuojelurahaston tukema Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa -hanke (Tunto)
https://tunto-jy.com/hanke-2/
Rantanen, J. Leppänen, I. & Kankaanpää, H. 2020. Johda tunneilmastoa : vapauta työyhteisösi todellinen
potentiaali
 Työyhteisökokemus luo pohjaa myös
ylivertaiselle asiakaskokemukselle
”Ylivertainen
kilpailukyky
palveluliiketoimin-
nassa syntyy silloin,
kun kaikki
elementit tukevat
positiivisen tunne-
energian
synnyttämistä”

https://docplayer.fi/2619480-Miten-tyoyhteisokokemus-synnyttaa-asiakaskokemuksen-merja-fischer-merja-posemotions-com-seinajoki-8-5-2014.html
 Intuitio ja tunteet
johtamisen ytimessä
Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä
• Sosiaalisen intuition käsite on toiminut pohjana tunneälyn käsitteelle
• Intuitio ≠ tunne: intuitio voi synnyttää tunteita ja päinvastoin
• Intuitiivinen prosessimme kykenee analysoimaan vuorovaikutuksen ”pienet vinkit” (intuitiivisen viestinnän
taso l. peilisolut, empatiajärjestelmä)
• Tiedostamaton ajattelu vaikuttaa ihmisen toimintaan huomattavan paljon enemmän kuin rationaalinen
ajattelu (2% kokonaisajattelusta!) - vaikka tietoinen ajattelu luulee olevansa ajan tasalla, automaattinen
järjestelmä on ”ajattelun sankari”
• Intuitio on elintärkeä ja ensisijainen osa ajattelua, älykkyyttä ja päätöksentekokokykyä
• Intuitiiviset prosessit toimivat salamannopeasti ja laajoja tietomääriä hyödyntäen
• Prosessien kulkua ei voi säädellä, tiedostamme vain tulokset - olennaista on kahden järjestelmän yhteistyö
• Ajattelun kokonaisuuden ymmärtäminen ja kehittäminen on mahdollista vain jos tunnemme myös
intuitiivisen systeemin ja sen lainalaisuudet
• KTT, KT Marja-Liisa Kokkosen väitös: Johtajat haluavat tulla nähdyiksi rationaalisina päätöksentekijöinä
• Vaikka itse intuitiivinen prosessi on tiedostamatonta, kannattaa kokemukseen perustuvaa intuitiota
kehittää ja hyödyntää mahdollisimman tietoisesti

E. Salonen, 2017. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä.

 Intuition vinoumia:

Intuitio ja tunteet Saatavuusvinouma

Emotionaalinen johdonmukaisuus
Virheellinen otos
Kuviteltu hallinnan tunne

johtamisen ytimessä Vahvistusvinouma

Tappiokammo
Kuvaukseen perustuva valinta
Kehystys
• Moniulotteisissa vuorovaikutussuhteissa on samanaikaisesti läsnä tietoinen ja tiedostamaton taso – Upotettujen kustannusten harha
tärkeää oppia tunnistamaan ilmenemismuodot itsessä – minkälaisia viestejä lähetän intuitiivisen Negatiivisuuden vinouma
viestinnän tasolla?
• Kaikki vuorovaikutus on palautetta toisillemme Positiivinen vaihtoehto
• Myönteinen henkilökohtainen kohtaaminen on myös kannustamisen keino Suunnitteluharha
• Aito kohtaaminen edellyttää riittävää itsetuntemusta ja uskallusta olla oma itsensä Kontrolliharha
Tee se itse –vinouma
• Milloin intuitiota kannattaa hyödyntää, milloin ei?
• Kokonaisuuksien hahmottaminen, syvempien merkityksien ymmärtäminen Sitten kun –vinouma
• Asioiden yhdisteleminen ja ennakointi, heikkojen signaalien tunnistaminen Muut haluavat samaa kuin minä
• Strateginen johtaminen, visiointi, innovointi, kehittämistoiminta Haloefekti
• Esimiestoiminta (piiloreaktiot), asiakaspalvelu, ongelmanratkaisu Värien vaikutus
Viimeinen kokemuksemme ratkaisee
• Intuition hyödyntäminen edellyttää kykyä reflektoida ja tarkastella kriittisesti omia havaintoja ja
johtopäätöksiä Itsekeskeinen maailmankuva
Subjektiivinen varmuus
Jne…
 Vuorovaikutus-
osaaminen punnitaan
stressitilanteissa
Kuormituksen vaikutus tunteisiin ja käyttäytymiseen
• Stressi on tarkoitettu nostamaan ihmisen kehon ja mielen
suorituskapasiteettia hetkellisesti
• Nykyelämä vaatii jatkuvaa stressireaktion alla olemista – tuloksen
tekemistä ja uuden oppimista
• Kiireen kokemus on yksilöllistä, mutta jatkuessaan muuttuu helposti
stressaavaksi → vaikutus näkyvään käyttäytymiseen (myös
tiedostamatonta)
• Työhyvinvointikyselyissä kiire on yleinen hyvinvointia heikentävä asia
• HBR 17.12.2018 https://hbr.org/2018/12/when-managers-break-down-
under-pressure-so-do-their-teams
“We asked more than 1,300 people in an online survey to describe their leader’s style under stress
and the impact of that behavior on their work. We found that a large majority of managers and
leaders buckle under pressure. Specifically, respondents reported that, when under pressure:

53% of leaders are more closed-minded and controlling than open and curious.
45% are more upset and emotional than calm and in control.
45% ignore or reject rather than listen or seek to understand.
43% are more angry and heated than cool and collected.
37% avoid or sidestep rather than be direct and unambiguous.
30% are more devious and deceitful than candid and honest.”
 Esimiehen tulee ymmärtää stressin
fysiologia
• Hetkellinen stressi kuuluu työelämään, mutta terveys on uhattuna, jos keho ei enää pääse levon tilaan
• Ajatukset kiireestä voivat lisätä stressihormonien eritystä
• Nopeimmin reagoivat adrenaliini ja noradrenaliini
• Pitkäkestoisemman stressin alla alkaa erittyä kortisolia
• Lyhyessä ajassa kortisoli nostaa suorituskykyä, mutta pitkä ”kortisolipommitus” alkaa
rapauttamaan kehoa
• Sympaattinen hermosto käy ylikierroksilla
• Elimistö alkaa oireilla
• Mieli alkaa oireilla
• Vagushermo
• Vagushermo on suurin parasympaattisen hermoston osa, joka kiertää kehoa aivoista
alavatsaan. Sen hermosäikeet ulottuvat useimpiin sisäelimiin. Vagushermo huolehtii
sydämen, ruoansulatuksen ja hengityksen parhaasta toiminnasta
• Vagushermon normaali toiminta edistää palautumista ja laskee kortisolitasoa
• Närästys, epämääräiset vatsaoireet, sydämen tykytys ja ahdistus voivat kaikki viestiä
huonosti toimivasta vagushermosta
• Luonnossa liikkuminen, syvähengitys ja laulaminen ovat hyviä keinoja rauhoittaa kehoa.
Vagushermoa voi vahvistaa esim. nauramalla ja halailemalla. Kylmä suihku tai avanto
tehostavat sen toimintaa.

• Kehon pysäyttäminen on helpompaa kuin mielen → fysiologinen rauhoittuminen vaikuttaa myös

hermostoon → mielen lepäämiseen
• Opettele tunnistamaan oma vointisi ja omat tarpeesi kehotietoisuuden avulla, pidä työpäivän Huotilainen M. & Peltonen L. 2017. Tunne aivosi. Otava.
aikana pieniä palautumishetkiä, palauta myönteisiä kokemuksia ja onnistumisia aktiivisesti
mieleen!
Miten tunteisiin voi vaikuttaa?
• Ns. oikeaa reseptiä vuorovaikutukselle ei ole olemassa, riippuu aina tilanteesta
• Tunnetaju on tilannetajun keskiössä!
• Miten tilannetajua voi kehittää?
• Energiataso vaikuttaa
• Hengitys → vagushermon rauhoittaminen, vaikutus jopa näkökykyyn!
• Herkistä intuitiota (tietoisuus – mitä tilanteessa itse asiassa tapahtuu)
• Havaintoharhojen minimoiminen (jos on aivot, ajattelussa on virheitä)
• Huomion suuntaaminen ja hyväksyvä läsnäolo – kykenenkö suhtautumaan
hyväksyvästi, vaikka kaikki ei mene omien suunnitelmien mukaan
• Tilannetaju → Reaktion valinta → parempia (tietoisia) päätöksiä!
• Refletointi, palautteen pyytäminen
• Mielen kuorma vaikuttaa!
• Resilienssi – henkisen suorituskyvyn kyky toimia hankalissakin tilanteissa

H. Åhman, H. Gustafsberg: Tilannetaju, päätä paremmin. 2017. Alma Talent. (Suomen Ekonomien vuoden business-kirja 2018)
H. Åhman: Mielen johtaminen organisaatiossa. 2014. Alma Talent.
Harjoittele tunteisiin vaikuttamista!
• Paras tapa kehittää tunnetaitoja on tietoisuustaitojen
kehittäminen
• Havainnoi toisen tunteita ja tunnista omat tunteesi
• Näe tarve tunteen taustalla, huomioi olosuhteet
• Empatia (vrt. sympatia): pyri ymmärtämään ”mikä hätänä”
• Sanoita omia tunteitasi minä-muodossa ja harkiten
• Anna toisen sanoittaa omia tunteitansa arvostavasti (mikä saa sinut
tuntemaan näin?)
• Luo yhteys esim. käyttämällä avainsanoja
• Ilmaise, että haluat ymmärtää (vältä kuitenkin sanomasta ”ymmärrän
sinua”), osoita että olet valmis kuuntelemaan, kehollisuus (asento,
äänenpaino, rytmi, kosketus)
• Tunnetaitoja harjoittelemalla opit tekemään tietoisempia valintoja ja
kehityt vuorovaikuttajana!
• Ks. myös Etätyön tunnejohtaminen Susanna Segerman 2021

Tuominen, C. 2018. Johda tunteita: menesty työelämässä. Helsinki. Tammi.

Kokkonen, M. 2010. Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Opi tunteiden säätelyn taito. Jkl. PS-kustannus.
Jokaisesta kohtaamisesta jää
tunnejälki – minkälaisia
tunnejälkiä sinä haluat
jättää..?
Ymmärrys lisääntyy kuuntelemalla
Tunteiden huomioimisessa ja tunnistamisessa kuuntelu on avaintekijä – yleisintä
on kuitenkin ns. itsekeskeinen kuuntelu!
• Erityisesti esihenkilötyössä
on tärkeää kehittyä
kuuntelijana.
• Kuuntelutaitoihin kuuluu
mm. ydinsanoman
löytäminen, kuullun
arvioiminen, viestinnän
tarkoituksen
havaitseminen, faktojen ja
mielipiteiden erottaminen,
muiden
vaikutuspyrkimysten
havaitseminen,
johtopäätösten
tekeminen, sanattoman
viestinnän havaitseminen,
palautteen antaminen
kanssaviestijälle, oman
kuuntelemisen arviointi ja
kuuntelemisen esteiden
poistamiseen pyrkiminen
(Isotalus ym. 2017)
• Pyri ymmärtämään toisen
todellisuutta
(mielentäminen!)
Ymmärrys lisääntyy kuuntelemalla
• Vuorovaikutusta ei voi syntyä ilman kuuntelemista
• Kuuntelemisella on todettu olevan vaikutuksia yksilön hyvinvoinnin lisäksi
organisaation hyvinvointiin ja jopa organisaatiokulttuuriin
• Kuuletko vai kuunteletko?
• Osoita, että kuuntelet – läsnäoleva kuunteleminen (vs. halu keskeyttää, tarve
arvostella, halu ajatella muuta, mielenkiinnon lopahtaminen jne)
• Aito ja vilpitön ymmärtämisen halu, sanojen ja sanattoman viestinnän avulla
luotu merkitys
• Aktiivinen tulkinta ja arviointi
• Tunnista asenteellinen kuunteleminen
• Passiivisuus ja vetäytyneisyys (”hohhoijaa…”)
• Skeptisyys ja kyynisyys (”ei tule onnistumaan…”)
• Perusteeton epäily (”onkohan tämän tarkoituksena teettää lisätyötä…”)
• Mitä huono kuunteleminen aiheuttaa?
• Huonoja, puutteellisesti perusteltuja päätöksiä
• Hidasta reagointia ongelmiin
• Yhteisymmärryksen menetystä
• Kuuntelemisen taitoa voi ja kannattaa kehittää!
• Kuuntele tasapuolisesti eri tahoja, tulkitse tasa-arvoisesti
• Anna viestinnälle aikaa, luo keskustelulle otollisia olosuhteita
• Kuuntele myös riitasointuja ja eriäviä kannanottoja

Isotalus P. & Rajalahti H. 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä

Puro J-P. 2010. Kuunteleva organisaatio
Surkamp, 2014.
KUUNTELEMISEN HARJOITUS
Kuuntelemisen harjoitus
• Kolmen hengen ryhmissä
• Keksi aihe, johon sinulla on tunneside ja josta voit puhua 2-3 min ajan (harrastus, perhe,
lemmikki, reissu, vanha työpaikka tms.)
• Ryhmän roolit
• A: puhuja
• B: faktojen kuuntelija
• C: tunteiden kuuntelija (puhe, ilmeet, elekieli)
• (D: tarkkailija)
• On tärkeää, että kukaan muu ei puhu
• Kun A on puhunut 3 min, B tekee oman yhteenvetonsa faktoista ja C havaitsemistaan
tunteista, sitten vaihdetaan rooleja
• Keskustelut pysyvät luottamuksellisina ryhmän kesken ☺

http://ahtisaaripaiva.fi/wp-content/uploads/2016/10/Neuvottelutaidot_Kuuntelemisharjoitus.pdf
HARJOITUKSEN PURKAMINEN
 Puhunko
Pohdittavaa harjoituksen jälkeen toisten
puolesta..?

http://ahtisaaripaiva.fi/wp-content/uploads/2016/10/Neuvottelutaidot_Kuuntelemisharjoitus.pdf
Kuunteluharjoitus
Havainnoi seuraavan harjoituksen avulla kuuntelun laadullista eroa käytännössä. Tavoite on tutkia, mitä vuorovaikutustilanteissa
tapahtuu kuuntelun laatua parantamalla.

• Pohdi ensin, millainen on huono kuuntelija. Mistä sellaisen tunnistaa?

• Tarkkaile omaa käytöstäsi (ja muiden käytöstä). Mitä tapahtuu, kun joku jakaa kokemustaan hyvästä hetkestä huonolle
kuuntelijalle? Miltä puhujasta tuntuu? Mitä kertomukselle tapahtuu?

• Yleinen kokemus on, että oma innostava juttu muuttaa merkitystään eikä tunnukaan enää niin tärkeältä. Juttu kaventuu ja
yksinkertaistuu, latistuu.
→ Kuka rakentaa elämän tärkeille asioille merkityksen? Te itse vai muut? Millaista valtaa kuulija käyttää?

• Pohdi hyvän kuuntelijan ominaisuuksia. Mistä sellaisen tunnistaa?

• Tarkkaile omaa käytöstäsi (ja muiden käytöstä). Mitä tapahtuu, kun saman tarinan kertoo hyvälle kuuntelijalle? Miltä puhujasta
tuntuu? Mitä kertomukselle tapahtuu?

• Yleinen kokemus on, että tarina alkaa elämään, siihen tulee lisää yksityiskohtia, ennalta-arvaamattomia sisältöjä, parhaimmillaan
jotain uutta ja ainutlaatuista.
→ Kuulija luo tilanteen merkitykselliseksi. Kuulija määrää lopputuloksesta 50 %.
•

Lähde: Pieni kirja meistä. 2008. Valtiokonttori, Kaiku-palvelut.

Tunteiden tunnistamisen harjoitus
• Mitä tunteita tunnistat? Työkalun tavoitteena on rakentaa omaa tunnekarttaa ja tulla
tietoiseksi siitä, millainen itse olen tunteideni tunnistajana.
• Aivotutkija Lisa Feldman Barrettin mukaan tunnesanaston laajuus on yksi tärkeimmistä
tunnetaitojen mittarista.
• Yksi tärkeä tunnistettava asia on se, mihin tunteet ja niistä syntyvät tulkinnat vievät
ihmistä. Mitä vähemmän taitoa, sitä mustavalkoisempaan ajatteluun ne vievät.
• Kun on lupa tuntea ja tunteille on annettu väriä ja syvyyttä, aletaan nähdä enemmän
näkökulmia!
• Listaa tunteitasi oppimispäiväkirjaasi kuluneen päivän/viikon ajalta säännöllisesti, niin
huomaat, kuinka tunnekarttasi kehkeytyy ja kehityt tunteidesi tunnistajana!
LeadEmo –hanke, esimiesten
tunneosaamisen kehittäminen
• Emotionaalisen älykkyyden (EI) on havaittu olevan yhteydessä transformationaaliseen johtajuuteen – huipputuloksiin
pääsemiseksi tarvitaan enemmän transformationaalista johtamista
• Tunneosaavampien esimiesten yksiköissä oli parempi ilmapiiri
• Tunnetaidot olivat lisäksi myönteisessä yhteydessä runsaampaan ja syvempään rentoutumiseen kolmen vuorokauden
Firstbeat-hyvinvointikartoituksen aikana.
• Puolet hankkeen osallistujista teki oppimisympäristön harjoitustehtäviä. Erityisesti osallistujat pitivät ryhmätehtävistä,
joissa jaettiin hyviä kuulumisia ja tähtihetkiä työyhteisön kesken. Näiden koettiin ruokkivan työyhteisön myönteisyyttä ja
luovan positiivista ilmapiiriä työpaikalle.
• Yksilötehtävistä erityisesti mindfulnessharjoitukset koettiin mielekkäiksi. Myös 360-kartoituksiin liittyvät tehtävät koettiin
hyödyllisiksi. Myös ohjaajien antamaan palautteeseen oltiin tyytyväisiä. Oppimistehtävien tekemistä haittasi eniten
ajanpuute; tehtävien tekoon ei välttämättä kiireisten työpäivien aikana löytynyt aikaa niin paljon kuin olisi toivottu.
• Osallistujat kokivat kuitenkin kehittyneensä ja saaneensa uusia näkökulmia oppimisjaksolta. He kokivat osaamisensa
kasvaneen muun muassa tunteiden havainnoimisessa ja huomioimisessa sekä työyhteisön ongelmatilanteiden
ratkaisemisessa

https://research.tuni.fi/uploads/2019/09/e2f18c11-leademo-loppuraportti_web.pdf
 ”Järkevien päätösten tekemiseksi
tarvitaan toimivat tunneprosessit.”
• Tutkimuksen tärkeimmät tulokset viittaavat siihen, että
tunnekokemuksilla on ainakin kaksitoista tärkeätä roolia – kuten
sisäinen kompassi, päätöksenteon mahdollistaja, kehotus
toimintaan, oppimiskeino, sosiaalinen perusta ja ideanvälittäjä –
strategisen investointipäätösprosessin eri vaiheissa.
• Seurauksena on, että nämä tunnekokemusten useat eri roolit
voidaan mieltää välttämättömäksi ”älylaitteeksi”, jolla on erilaisia
elintärkeitä toimintoja päätöksenteossa. Lisäksi kun syy-
seuraussuhteisiin sekä päätöksentekijöiden tavoitteisiin liittyvät
epävarmuuden tunteet kasvavat strategisen
investointipäätösprosessin aikana, myös muut tunnekokemukset
voimistuvat.
• Tunnekokemuksilla on myös tiivis yhteys oppimismekanismeihin, ja
siksi ne näyttävät vaikuttavan yritysjohdon päätöksentekijöiden
tapaan käyttää laskentatietoa strategisen
investointipäätösprosessin aikana.

Mika Jakovaaran väitös: FEELINGS OF EMOTION IN STRATEGIC INVESTMENT DECISIONS 2020

https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/150367/Annales%20E%2064%20Jakovaara%20DISS.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Seuraavalle kerralle
• Käy tämän päivän materiaali vielä itsenäisesti läpi
• Tee tunteiden tunnistamisen harjoitus. Pysähdy säännöllisesti tunnistamaan omia tunteitasi, ajatuksiasi ja kehokokemuksiasi. Onko tunteita
helppo tunnistaa ja hyväksyä (sekä säädellä)? Mitä eroja huomasit erilaisissa tilanteissa..? Miksi tunteista on usein hankala puhua?
• Kuuntele Tunteet, työ ja elämä –podcast
• Spotifysta: https://open.spotify.com/episode/4KGjE4hlaOfcLIEfX1y5qT?si=7K8VOUNlR96f3ecQJmMczw tai
• YouTubesta: https://youtu.be/1hhhyTcmX4E
• Analysoi tunteiden merkitystä työyhteisössä eri näkökulmista portfolioosi!

• Palauta mieleen tiimin määritelmä, tutustu tiimiteorioihin

• Pohdi omia kokemuksiasi:
• Huikein tiimi, jossa olet ollut
• Surkein tiimi, jossa olet ollut
• Mistä ”Apollo-syndrooma” johtuu? Miksi huippuyksilöt eivät välttämättä muodosta huipputiimiä?
• Minkälaisia ovat huipputiimin toimintatavat?
Kysyttävää..?