Professional Documents
Culture Documents
Uutela
Uutela
Uutela
Skatanniemi
Skatanniemen keskellä on venäläisten vuosina 1916-
17 rakennuttama tykkibunkkeri. Tykkiasema on iso,
ja sen sisätiloja voi ihmetellä taskulampun avulla.
Tykkipatterin piti puolustaa Helsinkiä itäsuunnasta
mereltä tulevaa hyökkäystä vastaan. Neljää tykkiä ei
koskaan ehditty asentaa paikoilleen. Patterin keski-
osa on purettu pois tonteille kulkevan tien alta.
www.hel.fi/helsinginluontoon
200 m
Uutela on meren- Uutelan asukkaita
rantaa ja metsää Vuosaaren
metroasema Uutelanneva
Kluuvi
Täällä näet kluuvin
n. 1 km vanha ja kutevia samma-
Kävelymatkan päässä Vuosaaren metroasemalta on koita huhtikuun
Uutelan iso ulkoilualue, yli sata hehtaaria metsää ja höyrylaivalaituri
Aurinkolahti lopulla.
merenrantaa. Se on kelpo retkikohde niin perhepik-
nikille kuin omia polkujaan tallustavalle luontoku- Rudträsket
vaajalle.
Alueella on sallittua
Uutelassa on iäkkäitä luonnontilaisia metsiä, korkei-
ta kallioita ja korpien siimeksiä. Itäpuolen Särkkänie-
Uute
lanti
e flada • Tehdä tuli kahdella keittokatoksella. Skatan tila – karjasta
mestä löytyy niittyjä ja merestä kuroutuneita lampia Särkkäniemi Tarvitset mukaan omat grillihiilet tai polttopuut. kulttuuriin
eli kluuveja. Pohjoisosan metsien keskellä on kaksi • Uida Sammakko
suota. Rannoilta näet lahdenpoukamia ja Sipoon • Poimia marjoja ja sieniä Skata on kruununtila 1700-luvulta. Valtio Aivan samannäköiset tavallinen sammakko ja viitasam-
saaristoa. Uutelan keskellä on vanha Skatan tila. Ska- • Onkia ja pilkkiä. Uistelu vaati kalastusluvan. omisti sen, mutta tila periytyi sukupolvel- makko kutevat Uutelan kluuvilammessa. Sammakko
tanniemen kärjessä aukeaa jylhä merinäköala. Skatan tila • Kulkea kytketyn koiran kanssa ta toiselle, käyttäjä vain maksoi tilastaan kurnuttaa ja viitasammakko pulisee kuin veteen puhallet-
• Käydä Skatanniemen kärjessä tonttialueen veroa. 1800-luvun lopussa Skatan perintötila taisiin.
Helsingin kaupunki osti Uutelan ulkoilualueeksi Nuotta- läpi kulkevaa tietä pitkin liitettiin Vuosaaren kartanoon. Nykyinen
jo 1953, ennen kuin seutu liitettiin 1966 Helsingin niemi • Tutustua tykkipatteriin sisäosiin
päärakennus on 1800-luvulta. Tuosta van-
kaupunkiin. Uutela ja Skatan tila olivat aikoinaan Upea eväspaikka. Särkkä- taskulampun kanssa
hasta rakennuskannasta on jäljellä kivina-
osa Vuosaaren kartanoa. Asutusta paikalla on ollut Termoskannu niemi vetta, hirsiaitta ja kaksi vajaa.
jo 1600-luvulla. 1800-luvun lopulla rannoille kohosi auki ja tulet Meriharjun
useita arvohuviloita. Uutelan ulkoilualueen nimi katokseen! luontotalo
Unelmapaikka
lintubongaukseen
Alueella on kiellettyä Suomen vanhin ratsastuskoulu Keskustalli
annettiin 1967 tilan nimestä Nybonds. Nuottaniemi – silkkiuikusta toimi Skatan tilalla 1950-luvun puolivälistä
aina merimetsoon! • Tulenteko muualla kuin nuotiokatoksissa 1970-luvulle. Tuolloin laitumilla kirmasi
• Särkkäniemen suojelualueella kalastaminen hevoslauma ja kesäleireillä moni helsin-
Paikannimien taustaa ja kulku polkujen ulkopuolella kiläisnuori opetteli ratsastusta, hevosten
Luontopolkujen kierrosten
Vuosaari on vuonna 1969 Helsingin kaupungin aloituspisteet Tykki- • Polkupyöräily Särkkäniemen suojelualueella kanssa käytiin myös meressä polskuttele-
nimistötoimikunnan antama käännös Nordsjölle. Vuosanta bunkkeri massa. Taiteilija Miina Äkkijyrkkä ja hänen
Luontopolun ensimmäinen kierros, kyyttönsä eli alkuperäisrotuinen karjansa
Ruotsinkielinen nimi ei ole alkujaan viitannut pohjoi- “Metsä- ja laidunmaisemia”. Sukella sisään
seikkailuun –
Yhteydet ja palvelut asuivat Skatan tilalla 1996–2010. Rantakäärme ja kyy
seen, vaan 1500-luvulla seudun nimi oli Norsby, siinä Kierroksen pituus n. 2 500 m. Niemenapaja Hallkullan-
Pitkälahti
niemi ja muista Rantakäärmeen tunnistaa pään takaosassa olevista kellertä-
nor tarkoittaa kapeaa salmea, jossa käy virtaus. Vuo- taskulamppu! Metrolta on kävelymatkaa Uutelaan noin kilometri.
Luontopolun toinen kierros, vistä laikuista. Kyyllä puolestaan on yleensä selvä sahaku-
saari olikin silloin pitkän kapean salmen erottama “Kluuvijärviä ja rantaniittyjä”. Bussilla 90 pääsee Aurinkolahteen. Parkkipaikkoja
Skatan- vio selässä.
saari, ja salmessa kävi meriveden korkeusvaihtelun Kierroksen pituus n. 1 500 m. on Aurinkolahden vieressä, viljelypalstojen laidalla
aiheuttama virta. Nordsjö on väännös alkuperäises- niemi sekä Skatan tilan pohjoispuolella. Kaikilla parkkialu-
tä nimestä. Nimi Särkkäniemi annettiin 1969, ja se Jylhä meri- eilla on yleisökäymälät. Aurinkolahden venesataman
on käännös paikallisessa käytössä olleesta nimestä Nuottasaari Skatanniemi näköala vaati-
Pysäköintipaikka luona on kahvila.
Rataudden. vimmillekin
romantikoille.
Nuotiopaikkoja on kaksi, Nuottaniemessä ja Nie- Rupikonna
Lisätietoa Helsingin luonnosta: Käymälä Infotaulu
menapajassa. Polkupyörällä ja lastenvaunuilla voi Rupikonna on helppo tuntea
www.hel.fi/luontotieto liikkua kätevästi ulkoiluteillä. Alueen etelärantojen “rupisesta” nahastaan ja
Kahvila Uimaranta Palstaviljelyalue Ulkoilualue/metsä huviloiden pihat ovat yksityisaluetta. Muutamissa kömpelyydestään.
Kirjallisuutta: Riitta Salastie ja Raisa Kiljunen- taloissa asutaan ympärivuotisesti.
Siirola: Uutelan rakennetun ympäristön arvot.
Näköalapaikka Keittokatos Avoin maatalousalue Nykyinen tai suunniteltu luonnon-
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2003. Luet- suojelualue Teksti: Eero Haapanen. Valokuvat: Eero Haapanen, Antti
tavana myös PDF-muodossa internetissä. Koli ja Teemu Saloriutta. Kuvitukset: Laila Nevakivi
Koirapuisto Kalastuskieltoalue Yksityisalue Kulkuväylä