Financial Management (WWW - Accfile.com)

Machine Translated by Google

Seensa
Bulchiinsi Faayinaansii hojiiwwan dinagdee fi dinagdee hin taane keessatti qaama barbaachisaa ta’ee fi
bittaa fi itti fayyadama faayinaansii gahumsa qabu haala bu’aa argamsiisuun murteessuuf nama geessa.
Bara durii mata dureen Bulchiinsa Faayinaansii mala aadaatiin qaama herregaa ture. Amma guyyoota bu’aa
industiriitiin damee daldalaa irratti dalagaalee kalaqaa fi diimeshinii hedduu qabaniin guddifamee, Bulchiinsi
Faayinaansii qaama yaaddoo daldalaa murteessaa ta’ee damee Bulchiinsa Faayinaansii irratti caalaatti
xiyyeeffachaa jiru. Hoggansi Faayinaansii faayinaansii dhaabbilee, faayinaansii daldalaa, dinagdee
faayinaansii, herrega faayinaansii fi injinariingii faayinaansii ta’uunis guddateera. Yaad-rimee bu’uuraa
waa’ee bulchiinsa faayinaansii hubachuun barattoota dinagdee, daldalaa fi bulchiinsaaf qaama barbaachisaa
ta’a.
Kitaabni kun waa’ee naannoo faayinaansii fi faayinaansii wajjin walqabatee jiru afaan salphaadhaan
odeeffannoo bal’aa kan kennu yoo ta’u, yaad-rimeen isaas fakkeenya salphaa ta’een kan ibsamuudha.
Kitaabni kun akkasumas silabasii B.Com., BBA, BBM, M.Com., fi MBA yunivarsiitiiwwan adda addaa irratti
hundaa’uun fayyadamummaa barattootaaf kan qophaa’edha.
BARREESSITOOTA
Qabiyyee
Seensa (v) .
BOQONNAA - 1 SEENSA BULCHIINSA FAAYINAANSII 1–10 irratti
Seensa 1. 1.
Hiika Faayinaansii 1
Hiika Faayinaansii 1
Hiika Faayinaansii Bizinesii 2.
Gosoota Faayinaansii 2. 2.
Hiika Bulchiinsa Faayinaansii 3
Daangaa Bulchiinsa Faayinaansii 4.
Kaayyoowwan Bulchiinsa Faayinaansii • Bu’aa guddisuu • 5. 5.
Falmii mijataa bu’aa guddisuuf • Falmii mijataa hin taane 5
bu’aa guddisuu • Hanqina bu’aa guddisuu • Qabeenya guddisuu • Falmii 6
mijataa qabeenya guddisuu • Falmii mijataa hin taane qabeenya guddisuu 6.
7.
7. 7.
Malawwan Bulchiinsa Faayinaansii • Mala aadaa 7
8.
Hojiiwwan Hogganaa Faayinaansii 8. 8.
Barbaachisummaa Bulchiinsa Faayinaansii • Karoora 9
faayinaansii • Maallaqa argachuu • Maallaqa sirnaan 9
fayyadamuu • Murtee faayinaansii • Bu’aa fooyyessuu 9.
10
10
10
Qabiyyee
• Gatii dhaabbatichaa guddisuu 10. 10.
• Qusannoo guddisuu 10
Gaaffiiwwan Moodeela 10. 10.
BOQONNAA - 2 XIINXALA IBSA FAAYINAANSII 11–24 irratti
Seensa 11 11
Hiikaa fi Hiika • Ibsa galii 12.
Afaan Oromoo
• Ibsa ejjennoo • Ibsa jijjiirama 12. 12.
12
kaappitaalaa abbootii qabeenyaa • Ibsa jijjiirama haala
12. 12.
faayinaansii
Gosoota Xiinxala Ibsa Faayinaansii 13. 13.
Tooftaalee Xiinxala Ibsa Faayinaansii • Xiinxala ibsa walbira 14
qabaa • Xiinxala baalansii walmadaalchisuu • Xiinxala herrega 15
bu’aa fi kasaaraa walbira qabamee ilaalamu • Xiinxala adeemsa 15.
• Xiinxala guddina waliigalaa 16

17
17.
Ibsa Dhangala’aa Maallaqaa 18. 18.
Ibsa Dhangala’aa Maallaqaa • 19 19
Garaagarummaa dhangala’aa maallaqaa fi ibsa dhangala’aa maallaqaa gidduu jiru 20.
Xiinxala Reeshiyoo Afaan Oromoo
• Reeshiyoo dhangala’aa 21 21
• Reeshiyoo sochii • 22.
Reeshiyoo kaffaltii • Afaan Oromoo
Reeshiyoo bu’aa 22. 22.
BOQONNAA - 3 MADDA FAAYINAANSII 25–39 irratti
Seensa • 25
Faayinaansii yeroo dheeraa barbaachisu ykn Kaappitaala dhaabbataa barbaachisu • 25
Faayinaansii yeroo gabaabaa barbaadu ykn Kaappitaala hojii barbaachisu 25

Maddoota Maallaqaa 26. 26.
Faayinaansii Nageenyaa 28
• Amaloota faayinaansii nageenyaa • Gosoota 28.
faayinaansii nageenyaa • Sekuritiiwwan 28. 28.
abbummaa 28
Aksiyoona 28
Kaappitaalaa • Amaloota aksiyoona 28.
kaappitaalaa • Faayidaa aksiyoona 29
kaappitaalaa • Miidhaa aksiyoona kaappitaalaa 30

Aksiyoona Filannoo 30
• Aksiyoona filannoo hin furamne 31. 31.

Qabiyyee
• Aksiyoona filannoo hirmaataa • Aksiyoona filannoo 31. 31.
hin hirmaanne • Aksiyoona filannoo jijjiiramuu danda’u • 31
Aksiyoona filannoo hin jijjiiramne • Amaloota aksiyoona 31
filannoo • Faayidaa aksiyoona filannoo • Miidhaa aksiyoona 31.
filannoo 31. 31.
31
32
Aksiyoona Yeroo Tursiifame 32.
Aksiyoona Par Hin Qabu 32
Sekuritiiwwan liqii kennuu • 33
Debentures 33.
• Gosoota liqii • Amaloota liqii • 33. 33.
Faayidaa liqii • Miidhaa liqii 34
34
34
Faayinaansii Keessaa • 35
Maallaqa gatii hir’isuu • Galii 35
qabame • Faayidaa galii qabame • 35
Miidhaa galii qabame 36
36
Faayinaansii Liqii • 37.
Dhaabbilee faayinaansii • Baankota 37. 37.
daldalaa • Liqii yeroo gabaabaa • 37
Baankota misoomaa 38
38.
BOQONNAA - 4 KAAPITALIZATION 41–45 irratti kan argamu
Seensa 41. 41.
Hiika Kaappitaalaa • 41
Kaappitaala dhaabbataa • 41
Hiika kaappitaala dhaabbataa • Amala 41. 1.
kaappitaala dhaabbataa • Kaappitaala hojii 42. 42.
42
Qubee guddaa • 42
Hiika qubee guddaa • Hiika qubee guddaa 42
43 43
Gosoota Kaappitaala • Kaappitaala 43 43
ol • Sababoota kaappitaala garmalee irratti
• Bu’aa kaappitaala ol • Furmaata qubee guddaa • kan ibsame
Guddaa jalaa • Sababoota kaappitaala gadi aanaa 44
44
44. 44.
44. 44.
Qabiyyee
• Bu’aa kaappitaala gadi aanaa • Furmaata 45. 45.
kaappitaala gadi aanaa • Kaappitaala bishaanii • 45. 45.
Sababoota kaappitaala bishaan 45

45
BOQONNAA - 5 CAASAA KAPITAALAA 47–64 irratti kan argamu
Seensa • Hiika 47
caasaa kaappitaalaa • Hiika caasaa 47.
kaappitaalaa 47. 47.
Caasaa Faayinaansii 48
Caasaa Kaappitaalaa Gaarii • 49
Kaayyoowwan caasaa kaappitaalaa • Bifa 49
caasaa kaappitaalaa 49
Qabxiilee Caasaa Kaappitaalaa Murteessan • Leverage 50
• Baasii kaappitaalaa 50
50
Tiyoorii Caasaa Kaappitaalaa • Mala 50
aadaa • Tilmaama • Yaada • Mala 51.
Galii qulqulluu (NI) • Mala Galii Hojii 51. 51.
qulqulluu (NOI) • Mala Modigliani fi 53
Miller 53
55. 1.
58
Gaaffiiwwan Moodeela 64.
BOQONNAA - 6 BAASII KAPITAALAA 65–82 irratti kan argamu
Seensa 65 • Hiika
baasii kaappitaalaa • Hiika 65

65
• Tilmaama baasii kaappitaalaa 66
Ramaddii Baasii Kaappitaalaa • Baasii ifa 66
ta’ee fi dhokataa • Baasii giddugaleessaa fi 66.
marginal • Baasii seenaa fi gara fuula duraa 67. 67.
• Baasii addaa fi walitti makuu 67

67.
Barbaachisummaa Baasii Kaappitaalaa • 67. 67.
Barbaachisummaa murtii baajata kaappitaalaa • 67
Barbaachisummaa murtii caasaa • Barbaachisummaa jijjiirama 67
raawwii faayinaansii • Barbaachisummaa murtii faayinaansii biroo 68

68
Shallaggii Baasii Kaappitaalaa • Safartuu 68
baasii kaappitaalaa • Baasii kaappitaalaa 68

68. 68.
Qabiyyee
68. 68.
• Mala gatii hir’ina • Gatii hir’ina dabalataa mala
guddinaa • Mala gatii galii • Mala bu’aa dhugoome • Baasii liqaa 69
70
71. 1.
72. 72.
• Liqii walqixa ba’e • Liqii kaffaltii ykn hir’ina 72
gatiitiin ba’e • Baasii liqaa bara baraa fi liqaa furuu danda’u • Baasii 72
kaappitaala aksiyoonaa filannoo • Baasii galii qabame • Safartuu baasii waliigalaa kaappitaalaa 73 ta’e
74
76
77 ta’e
BOQONNAA - 7 LEVERAGE 83–98 irratti kan argamu
Seensa 83. 83.
83. 83.
• Hiika leverage • Hiika leverage • Gosoota
83 83
leverage
84 84
85
Leverage Hojii • Sadarkaa leverage
irratti
hojii • Fayyadama leverage hojii
kan ibsame
86. 86.
Faayinaansii Leverage • Sadarkaa
86. 86.
faayinaansii leverage • Hiika filannoo faayinaansii leverage
87 87 89
• Itti fayyadama faayinaansii leverage
irratti
kan ibsame
Leverage Hojii fi Leverage Faayinaansii Adda Baasuun
89. 89.
EBIT - EPS Break Even Chart Filannoo Faayinaansii Garaa Garaa Sadii
90. 90.
Leverage Walitti Makamaa • Sadarkaa
90. 90.
leverage walitti makame
Kaappitaala Hojii Leverage 93
Gaaffiiwwan Moodeela 96.
BOQONNAA - 8 MURTEE HIRMAANNAA 99–117 irratti kan argamu
Seensa • Hiika bu’aa 99. 99.
99. 99.
qoodamuu (dividend).
99 100
Gosoota Bu’aa/Bifa Bu’aa • Bu’aa maallaqaa • Bu’aa aksiyoonaa
100 irratti
kan argamu
• Hirmaannaa boondii 100 irratti kan argamu
• Hirmaannaa qabeenyaa 100 irratti kan argamu
Murtii Hirmaannaa 100 irratti kan argamu
Barbaachisummaa dhabuu Dividend 101. 101.1

Qabiyyee
101. 101.1
Mala Modigliani fi Miller
Barbaachisummaa Hirmaannaa (Dividend). 107 irratti
• Moodeela Waaltar 107 irratti
• Moodeela Gordon 111. 111
115. 115
Qabxiilee Imaammata Hirmaannaa Murteessan • Haala bu’aa
115 115
dhaabbatichaa • Galii gara fuula duraa mirkanaa’uu dhabuu • Danqaalee
115 irratti
seeraa • Ejjennoo dhangala’aa • Maddoota faayinaansii • Sadarkaa
kan ibsame
guddina dhaabbatichaa
115 115
115 irratti
kan ibsame
115 115
• Imaammata gibiraa • Haala
116 irratti
gabaa kaappitaalaa
kan ibsame
Gosoota Imaammata Hirmaannaa • Imaammata
116. 116.
bu’aa qoodamuu idilee • Imaammata bu’aa qoodamuu
116 116
tasgabbaa’aa • Imaammata bu’aa qoodamuu sirrii hin
116 irratti
taane • Imaammata bu’aa qoodamuu hin qabne
kan ibsame
BOQONNAA - 9 BAAJATA KAPITAALAA 119-147 irratti kan argamu
Seensa • Hiika • 119 119
Barbaachisummaa fi 120 irratti
kan argamu
barbaachisummaa baajata kaappitaalaa
120 122
Adeemsa Baajata Kaappitaalaa
122 irratti
Gosa Murtii Baajata Kaappitaalaa
kan ibsame
Malawwan Baajata Kaappitaalaa Madaallii • Yeroo kaffaltii deebi’uu • Galtee maallaqaa
122. 122.
walqixa hin taane • Mala bu’aa deebi’ee dhufuu boodaa • Sadarkaa bu’aa herregaa ykn
Safartuu bu’aa giddu galeessaa • Gatii ammaa qulqulluu • Sadarkaa bu’aa keessoo • 124 124
irratti kan ibsame

Indeeksii gatii ammaa dabalataa • Raashina kaappitaalaa
126. 126.
128 131
135 irratti
kan ibsame
135 irratti
136 136
Baajata Kaappitaalaa keessatti Balaa fi Mirkanaa’uu dhabuu • Sadarkaa kutaa balaa
irratti kan ibsame

sirreeffame • Mala walqixa ta’uun isaa mirkanaa’aa • Teeknika miiraa • Teeknika
137. 137
carraaquu • Mala istaandaardii jijjiirama
138 139
140 irratti
kan ibsame
• Mala jijjiirama waliin gahumsa • Xiinxala muka murtii 142
142 irratti
Qabiyyee
• Ijaarsa muka murtii 142. 142.
BOQONNAA - 10 KAPITAALA HOJII 149-163 irratti kan argamu
Seensa 149 149
Hiika Kaappitaala Hojii • Hiika 150 irratti
kan ibsame
Yaad-rimee Kaappitaala Hojii • 150 irratti
Kaappitaala hojii waliigalaa • 151 151
Kaappitaala hojii qulqulluu • Qaama 151 irratti
kaappitaala hojii kan ibsame
Gosoota Kaappitaala Hojii • 152 152
Kaappitaala hojii dhaabbataa • 153 irratti
Kaappitaala hojii yeroo • Kaappitaala kan ibsame
hojii walakkaa jijjiiramaa 153 154
Fedhii Kaappitaala Hojii • Iddoo 154 irratti
kaappitaala hojii/Iddoo kaappitaala hojii madaalawaa kan ibsame
Qabxiilee Kaappitaala Hojii Barbaachisu Murteessan 155 irratti
Shallaggii (ykn Tilmaama) Kaappitaala Hojii 156 159
Imaammata Bulchiinsa Kaappitaala Hojii 160 irratti
Maddoota Kaappitaala Hojii • kan ibsame
Walnyaatinsa faayinaansii murteessuu 161 161
— Mala hedging 162 irratti
— Mala konsarvaatiivii kan ibsame
— Mala aggaammii 162. 162
Koree Kaappitaala Hojii fi Baankii 163
Gaaffiiwwan Moodeela 163 irratti
BOQONNAA - 11 BULCHIINSA KAPITAALAA HOJII 165-197 irratti kan argamu
Seensa 165 irratti
• Hiika • Hiika 165 irratti
165
Bulchiinsa Inventarii 165 irratti
Seensa 166. 166.
• Hiika • Gosa 166 166
inventaarii • Kaayyoo bulchiinsa 166 irratti
inventarii • Tooftaalee bulchiinsa inventarii • Sadarkaa kan argamu
istookii • Sadarkaa xiqqaa 167 167
168 irratti
kan argamu
• Sadarkaa irra deebiin ajajuu 168. 168.
• Sadarkaa ol’aanaa • 168 168
Sadarkaa balaa irratti kan ibsame

Qabiyyee
168 168
• Sadarkaa istookii giddu galeessaa • Yeroo
dursaa irratti kan ibsame
169 irratti
• Istookii nageenyaa • Baay’ina
ajaja dinagdee (EOQ) . 169
Tooftaalee Ramaddii Inventaarii irratti hundaa’an • Xiinxala ABC • Sagantaa dulloomuu inventaarii • 171 irratti
171 irratti
Xiinxala VED • Xiinxala HML
171
172 irratti
172 irratti
172 172
Tooftaalee Bu’uura Galmee • Gatii inventaarii
173 173
irratti
Bulchiinsa Maallaqa • Kaka’umsa
kan argamu
maallaqa qabachuu • Tooftaalee bulchiinsa maallaqaa
176 176
• Maallaqa saffisaan walitti qabuu
176 irratti
kan argamu
— Kaffaltii hatattamaa maamiltootaan
176 176
— Kaffaltii dafanii gara maallaqaatti jijjiiruu
176 irratti
— Baankii xiyyeeffannoo
kan argamu
— Sirna saanduqa qulfii • Kaffaltii suuta
177 177
jechuu • Moodeelota bulchiinsa maallaqaa
179 irratti
kan argamu
Bulchiinsa Fudhatama • Baasii walitti qabuu •
Baasii kaappitaalaa • Baasii bulchiinsaa • Baasii 179 irratti
179 179
durtii
179 irratti
kan argamu
• Qabxiilee guddina fudhatamuu qabu ilaalcha keessa galchuu 179
BOQONNAA - 12 FAAYINAANSII ADDAA 199-224 irratti kan argamu
199 199
Faayinaansii Liizii • Hiika liizii •
irratti kan ibsame

Qaamolee liizii • Yeroo liizii • Kiraa liizii
200
200
200 ta’e
• Gosa liizii • Faayidaa liizii • 200 irratti kan argamu
Dhaabbilee faayinaansii liizii Hindii • Dhaabbilee 202
misoomaatiin liizii • Dhaabbilee addaatiin liizii • Dhaabbata liizii damee 203 irratti
203 irratti
dhuunfaa • Dhaabbata faayinaansii damee dhuunfaa
203 204
204 irratti
kan ibsame
204 irratti
Kaappitaala Veenturee
Qabiyyee
• Seensa 204 irratti
204 204
• Hiika kaappitaala veenturee • Hiika kaappitaala veenturee
205 irratti
• Amaloota kaappitaala veenturee • Kaappitaala veenturee
kan ibsame
Hindii Faaktarii • Oduu durii faaktarii irratti • Seenaa faaktarii
205 irratti
jalqabaa afaan Roomaa • Faaktariingii Ameerikaa keessatti
206 206
• Faaktariingii Hindii keessatti • Haala hojii • Maaliif faaktarii?
207 irratti
• Makaaniksii factoring • Gosoota factoring Invastimantii
kan ibsame
Kallatti Biyya Alaa • FDI Hindii keessatti • Karaa ramaddii dhuunfaa ykn qoodinsa
207 207
filannoo • Qo’annoo wal bira qabamee ilaalamu Hindii fi Chaayinaa gidduutti •
208 irratti
Invastaroota Dhaabbilee Biyya Alaa (FIIS) • SEBI fi FIIs Baankii Daldalaa • Seensa
kan argamu
208 irratti
209 210
210 irratti
kan ibsame
211 211
212 irratti
kan ibsame
212 212
214 irratti
kan ibsame
214. 214.
214 214
• Hiika • Baankii
irratti kan ibsame

daldalaa Hindii • Ramaddii baankii daldalaa • Hojiiwwan
214. 214.
baankii daldalaa • Dhaabbilee baankii daldalaa
215 215
216 irratti
kan ibsame
Sadarkaa Liqii • Seensa
• Hiika sadarkaa liqii • Kaayyoo 216 216
216 irratti
sadarkaa liqii • Sadarkaa liqii Hinditti • Raawwii hojii
kan ibsame
daldala sadarkaa liqii Hindii • Bu’uura sadarkaa liqii •
216 217
Tajaajila Odeeffannoo Sadarkaa Liqii Hindii Limited
217 irratti
(CRISIL) • Mallattoolee sadarkaa liqii liqii tajaajila odeeffannoo sadarkaa Hindii daangeffame • Bu’aan hojii tajaajila
kan ibsame
odeeffannoo sadarkaa liqii Hindii daangeffame • Ejensii Odeeffannoo Invastimantii fi Sadarkaa Liqii Hindii daangeffame
217 irratti
(ICRA) • Mallattoolee sadarkaa liqii odeeffannoo invastimantii fi ejensii sadarkaa liqii kan
217 218
218 irratti
kan ibsame
Hindiin daangeffamte 218
• Bu’aan hojii ICRA • Xiinxala Liqii fi Qorannoo Daangeffame 219 irratti
(CARE) • Mallattoolee sadarkaa liqii xiinxala liqii fi qorannoo daangeffamaniiru 219 irratti kan ibsame
219 irratti kan ibsame

Qabiyyee
• Bu’aan hojii xiinxala liqii fi qorannoo daangeffame 219 irratti kan ibsame
Mutual Funds jedhamuun beekama 220 220
• Seensa • Ka’umsa fandii 220 irratti
kan argamu
walta’iinsaa • Caasaa fandii walta’iinsaa Hindii
221 221
• Hiika fandii walta’iinsaa • Faayidaa fandii
222 irratti
walta’iinsaa • Fandii walta’iinsaa damee mootummaa
kan ibsame
• Fandii walta’iinsaa damee dhuunfaa • Fandiin walta’iinsaa 222 222
223 irratti
banaa ta’e • Fandii walta’iinsaa xumurame cufame
kan ibsame
223 irratti
• Fandiin walta’iinsaa guddinaan argamu • Fandii walta’iinsaa galii
223 223
argamsiisu • Fandii walta’iinsaa madaalawaa • Fandii walta’iinsaa
biyya keessaa 223 irratti
kan ibsame
• Fandii walta’iinsaa addunyaa • Fandii 223 223
223 irratti
walta’iinsaa naannoo • Fandii walta’iinsaa damee
kan ibsame
• Mutual fund kurnan duraa 223
BOQONNAA - 13 SIRNA FAAYINAANSII 225-264 irratti kan argamu
Seensa 225
Sirna Faayinaansii Hindii • Dhaabbilee faayinaansii 225 irratti
226. 226.
226 226
• Dhaabbilee baankii • Baankota daldalaa
irratti kan ibsame
• Baankota daldalaa sagantaa qaban 226. 226.
• Baankota biyyoolessa • Baankii Mootummaa 227 228
228 irratti
Hindii(SBI) • Guddinaa fi caasaa baankota daldalaa
Hindii kan ibsame
• Baankota damee dhuunfaa • Baankota haaraa 229 229
230 irratti
damee dhuunfaa keessatti • Baankota biyya alaa Hindii •
kan ibsame
Dhaabbilee baankii hin taane • Dhaabbilee faayinaansii baankii
231 231
hin taane
231 231
irratti
Dhaabbata Faayinaansii Industirii Hindii (IFCI) • Ka’umsa • Kaappitaalaa • Kaayyoo •
kan ibsame
Hojiiwwan
232 232
232 irratti
kan ibsame
232 232
• Hoggansa • Deeggarsa
233 irratti
korporeeshinii faayinaansii industirii Hindii • Bu’aa hojii
kan ibsame
Qabiyyee
233 irratti
Dhaabbata Liqii fi Invastimantii Industirii Hindii (ICICI) • Ka’umsa • Kaappitaala • Kaayyoo •
233 233
Hojiiwwan
233 irratti
kan ibsame
233 irratti
233 234
• Hooggansa
Deeggarsa liqii industirii fi korporeeshinii invastimantii Hindii • Bu’aa hojii 234 irratti
kan ibsame
Baankii Misooma Industirii Hindii (IDBI) • Ka’umsa • Kaappitaalaa • 234 234
Kaayyoo • Hojiiwwan • Hooggansa • Bu’aa hojii 234 irratti
kan ibsame
234 irratti
234 235
235 irratti
kan ibsame
235 235
Baankii Ijaarsa Industirii Hindii (IRBI) • Ka’umsa • Kaappitaalaa •
235 irratti
Kaayyoo • Hojiiwwan • Hooggansa • Bu’aa hojii
kan ibsame
236
236
236 ta’e
236. 236.
Dhaabbata Faayinaansii Mootummaa (SFC) • 236
Ka’umsa • Kaappitaala • Kaayyoo • Hojiiwwan • 236
Hoggansa 237 ta’e
237 237
237 irratti
kan ibsame
Dhaabbata Faayinaansii Mootummaa Taamiil Naaduu 237 237
237 irratti
Baankii Galtee Al-ergii (Baankii Exim) • Ka’umsa •
kan ibsame
Kaappitaala • Kaayyoo • Hojiiwwan
237 237
238 irratti
kan ibsame
238. 238.
• Hoggansa • Bu’aa hojii
238 238
238 irratti
Baankii Biyyaalessaa Misooma Qonnaa fi Baadiyyaa • Ka’umsa • Kaappitaalaa •
kan ibsame
Kaayyoo • Hojii
238 238
239 irratti
kan ibsame
• Hoggansa • Bu’aa hojii 239 irratti kan ibsame
239 239
Dhaabbilee Faayinaansii Addaa irratti kan ibsame

Qabiyyee
Damee Inshuraansii Hindii keessatti 240 irratti
241 241
• Dhaabbata inshuraansii jireenyaa damee dhuunfaa keessaa muraasa
241 irratti
Dhaabbata Inshuraansii Jireenyaa Hindii • Gahee LIC
kan ibsame
242. 242.
Dhaabbilee Inshuraansii Waliigalaa
Unit Trust of India • Ka’umsa • 243 243
243 irratti
Kaappitaalaa • Kaayyoo •
kan ibsame
Hojiiwwan • Hoggansa •
243 243
Dhaabbilee ijoo Unit Trust of
India • Iskiimota Unit Trust of 244 irratti
kan ibsame
India • Bu’aa hojii Unit Trust of
India 244 irratti
244 244
irratti kan ibsame
245 irratti
Baankii hin taane Dhaabbilee faayinaansii hin taane
Gabaa Faayinaansii • Gabaa 245 246
248 irratti
kaappitaalaa • MIBOR fi MIBID
kan ibsame
• Gabaa aksiyoonaa 248 248
249 irratti
• Gabaa sadarkaa tokkoffaa •
kan ibsame
Gabaa sadarkaa lammaffaa • Mala
kaappitaala walitti qabuu • Dhimma ummataa • 250 irratti kan argamu
Dhimma mirgaa • Ramaddii dhuunfaa • Aksiyoona 251 251
251 irratti
garee A fi garee B
kan ibsame
252 252
252 irratti
Boordii Sekuritiiwwanii fi Jijjiirraa Hindii (SEBI) • Hojiiwwan
kan ibsame
253 253
• Hojimaata daldalaa burjaajjii aksiyoonaa irratti • Adeemsa dhiheenya
255 irratti
kanaa gabaa kaappitaalaa Jechoota Gabaa Aksiyoonaa • Indeeksii gatii
kan ibsame
aksiyoonaa ijoo gabaa aksiyoonaa beekamaa addunyaa • Maqaa indeeksii
257 257
gatii aksiyoonaa jijjiirame • Gabaa maallaqaa • Hir’ina fi Faayinaansii House of India Ltd. (DFHI) • Waraqaa
257 irratti
Daldalaa (CP) • Fandii Walta’iinsaa Gabaa Maallaqaa (MMMF) • Fandii Kaappitaala Veenturee (VCF) • Tajaajila
kan ibsame
faayinaansii • Tajaajila faayinaansii fandii irratti hundaa’e • Tajaajila faayinaansii kaffaltii irratti hundaa’e
260 irratti
260
261
262 ta’e
262
262
262 ta’e
263 irratti
• Dhaabbilee Faayinaansii baankii hin taane (NBFC) .

SEENSA
Yaaddoon daldalaa addunyaa dinagdee keessatti fedhii isaanii guutuuf faayinaansii barbaada. Gosti hojii
daldalaa kamiyyuu faayinaansii irratti hundaa’a. Kanarraa ka’uun dhiiga gurmaa’ina daldalaa jedhamee
waama. Yaaddoon daldalaa guddaas xiqqaa ta’us, hojii daldalaa isaanii raawwachuuf faayinaansii isaan
barbaachisa.
Addunyaa ammayyaa keessatti sochiin hundi sochii dinagdee kan ilaallatuu fi baay’ee adda ta’ee bu’aa
argachuuf kan ta’u yoo ta’u, hojii kamiyyuu ykn hojii kamiinuu kan raawwatamudha. Hojiin daldalaa guutuun
bu’aa argachuu wajjin kallattiin kan walqabatudha. (Akka yaad-rimee dinagdee sababoota oomishaa, kiraa
manaa abbaa qabeenyaatiif kennamu, mindaa hojjettootaaf kennamu, dhala kaappitaalaaf kennamu fi bu’aa
abbootii aksiyoonaa ykn abbootii qabeenyaatiif kennamu) yaaddoon daldalaa tokko ulaagaalee hunda
guutuuf faayinaansii barbaada. Kanarraa ka’uun faayinaansii kaappitaalaa, invastimantii, fandii fi kkf
jedhamee waamamuu danda’a, garuu jechi tokkoon tokkoon isaa hiika adda addaa fi amala addaa qaba.
Bu’aa dabaluunis kaayyoo ijoo sochii dinagdee gosa kamiyyuu ti.
HIIKA FAAYINAANSII
Faayinaansii aartii fi saayinsii maallaqa bulchuu jedhamee hiikamuu danda’a. Tajaajila faayinaansii fi
meeshaalee faayinaansii of keessatti qabata. Faayinaansiinis yeroo barbaachisutti maallaqa kennuu
jedhamee waama. Hojiin faayinaansii bittaa maallaqaa fi yaaddoo daldalaa keessatti bu’a qabeessa ta’ee
itti fayyadamuu isaati.
Yaad-rimeen faayinaansii kaappitaala, maallaqa, maallaqaa fi maallaqa of keessatti qabata. Garuu

tokkoon tokkoon jechi hiika addaa qabaachaa jira. Yaad-rimee faayinaansii qorachuu fi hubachuun dhimma
yaaddoo daldalaa barbaachisaa ta’a.
HIIKKAA FAAYINAANSII
Akka Khan fi Jain jedhanitti, “Faayinaansii aartii fi saayinsii maallaqa bulchuuti”.
2. 2.
Bulchiinsa Faayinaansii
Akka galmee jechootaa Oksifoord jedhutti jechi 'faayinaansii' jedhu 'bulchiinsa maallaqaa' jechuudha.
Webster’s Ninth New Collegiate Dictionary faayinaansii jechuun “Saayinsii qorannoo bulchiinsa
fandii’ fi bulchiinsa fandii sirna naanna’iinsa maallaqaa, liqii kennuu, invastimantii gochuu fi dhiyeessii
mijaa’ina baankii of keessatti hammate jechuun hiika .
HIIKKAA FAAYINAANSII BIIZINASII

Akka Wheeler jedhutti, “Faayinaansii daldalaa sochii daldalaa fedhii faayinaansii fi kaayyoo waliigalaa
dhaabbata daldalaa tokkoo guutuu keessatti maallaqa kaappitaalaa argachuu fi haasa’uu ilaallatudha”.
Akka Guthumann fi Dougall jedhanitti, “Faayinaansii daldalaa bal’inaan hojii karoora baasuu,
walitti qabuu, to’achuu, bulchiinsa maallaqa daldalaa keessatti fayyadamu ilaallatu jedhamee ibsamuu
danda’a”.
Jecha Parhter fi Wert tiin, “Faayinaansii daldalaa adda durummaan maallaqa walitti qabuu,
bulchuu fi baasuu kan ilaallatu kutaalee daldalaa dhuunfaa damee industirii faayinaansii hin taane
keessatti socho’aniin”.
Faayinaansii dhaabbilee baajata, tilmaama faayinaansii, bulchiinsa maallaqaa, bulchiinsa liqii,
xiinxala invastimantii fi bittaa fandii yaaddoo daldalaa kan ilaallatu yoo ta’u, yaaddoon daldalaa
teeknooloojii fi hojiirra oolmaa ammayyaa naannoo addunyaaf mijatu fudhachuu qaba.
Akka Insaayikilooppiidiyaa Saayinsii Hawaasaa jedhutti, “Faayinaansii korporeeshinii rakkoo

faayinaansii dhaabbilee dhaabbilee ilaala. Rakkooleen kunneenis gama faayinaansii guddina dhaabbilee
haaraa fi bulchiinsa isaanii yeroo misooma jalqabaa, rakkoolee herregaa garaagarummaa kaappitaalaa
fi galii waliin walqabatan, gaaffilee bulchiinsaa guddinaa fi babal’inaan uumaman, fi dhumarratti,
sirreeffama faayinaansii jabeessuuf barbaachisu kan dabalatudha korporeeshinii rakkoo maallaqaa
keessa galee ol kaasuu ykn deebisanii dhaabuu”.
GOSA FAAYINAANSII
Faayinaansii yaaddoo daldalaa keessatti qaama barbaachisaa fi murteessaa ta’e keessaa tokko waan
ta’eef, kutaa hojii daldalaa hunda keessatti gahee guddaa qaba. Naannoo hojiiwwan hunda keessatti
maqaa adda addaatiin fayyadama.
Faayinaansii bakka gurguddoo lamatti ramadamuu danda’a: 1.1.

Seensa kan Bulchiinsa Faayinaansii 3. 3.
Maallaqa
Dhuunfaa Uummata
Maallaqa Maallaqa
Dhuunfaa Walta’iinsa Hojii Giddugaleessa Ibsuu Walakkaa
Maallaqa Maallaqa Maallaqa Mootummaa Mootummaa Mootummaa
Fak 1.1 Gosoota Faayinaansii
Faayinaansii Dhuunfaa, kan Nama Dhuunfaa, Dhaabbilee, Daldalaa ykn Dhaabbata of keessatti hammate
Ulaagaalee guutuuf hojiiwwan faayinaansii.
Faayinaansii Mootummaa kan galii fi kaffaltii Mootummaa ilaallatu akka
akka Dhimma Faayinaansii Mootummaa Giddugaleessaa, Mootummaa Naannoo fi Walakkaa Mootummaatti.
HIIKKAA BULCHIINSA FAAYINAANSII

Bulchiinsi faayinaansii qaama bulchiinsa waliigalaa keessatti murteessaadha. Dirqama hoggantoota faayinaansii
dhaabbata daldalaa keessatti hojjetan ilaallata.
Jechi bulchiinsa faayinaansii jedhu Solomoon, “It is concerned with

qabeenya dinagdee barbaachisaa ta’e jechuunis fandii kaappitaalaa gahumsaan itti fayyadamuu”.
Hiika bulchiinsa faayinaansii baay’ee beekamaa fi fudhatama qabu akka SCn kennameetti
Kuchal jechuun “Hoggansi Faayinaansii bittaa maallaqaa fi itti fayyadama isaa bu’a qabeessa ta’e daldala keessatti”
kan ilaallatudha.
Howard and Upton : Bulchiinsa faayinaansii “akka hojiirra oolmaa seera bulchiinsa waliigalaa naannoo
murtii faayinaansii irratti.
Weston and Brigham : Bulchiinsi faayinaansii “naannoo murtee faayinaansii, kaka’umsa dhuunfaa fi galma
dhaabbataa walsimsiisuudha”.
Joshep and Massie : Bulchiinsi faayinaansii “sochii hojii daldalaa maallaqa hojii gahumsa qabuuf barbaachisu
argachuu fi bu’a qabeessa ta’een itti fayyadamuuf itti gaafatamummaa qabuudha.
Haala kanaan, Hooggansi Faayinaansii irra caalaa bulchiinsa maallaqaa bu’a qabeessa ta’e daldala keessatti
ta’uu isaa ilaallata. Jecha salphaadhaan, Bulchiinsa Faayinaansii akka dhaabbilee daldalaatiin shaakalamutti
Faayinaansii Korporeeshinii ykn Faayinaansii Bizinesii jedhamee waamamuu danda’a.
4. 4.
DAANGAA BULCHIINSA FAAYINAANSII

Hoggansi faayinaansii kutaalee barbaachisoo bulchiinsa waliigalaa keessaa tokko yoo ta’u, kunis kutaalee
hojii adda addaa kanneen akka hojjettootaa, gabaa fi oomishaa wajjin kallattiin kan walqabatudha.
Hoggansi faayinaansii mala kallattii hedduu qabuun naannoo bal’aa kan hammatudha. Daangaa bulchiinsa
faayinaansii barbaachisoo ta’an kanneen armaan gadiiti.
1. Bulchiinsa Faayinaansii fi Diinagdee Yaad-rimeen
dinagdee kan akka dinagdee maayikiroo fi maakroo mala bulchiinsa faayinaansii waliin kallattiin
hojiirra oola. Murtoon invastimantii, dhimmoonni naannoo maaykiroo fi maakroo hojii hogganaa
faayinaansii wajjin walitti hidhata guddaa qabu.
Bulchiinsi faayinaansii walqixxummaa dinagdee kan akka money value discount factor, economic
order quantity fi kkf fayyadama.Dinagdeen faayinaansii naannoo guddachaa jiru keessaa isa
tokko yoo ta’u, kunis carraa faayinaansii guddaa kan kennu yoo ta’u, naannoowwan dinagdee.
2. Bulchiinsa Faayinaansii fi Herrega Galmeen
herregaa odeeffannoo faayinaansii dhimma daldalaa of keessatti qabata.
Kanarraa ka’uun hariiroo bulchiinsa faayinaansii fi herregaa gidduu jiru salphaatti hubachuu
dandeenya. Bara durii bulchiinsi faayinaansii fi herregni lamaan isaanii akka barnoota tokkootti
kan ilaalaman yoo ta’u sana booda kutaan kun hogganaa faayinaansii murtee akka fudhatu
baay’ee waan gargaaruuf akka Herrega Hooggansaa jedhamee walitti makameera. Garuu
bulchiinsa faayinaansii fi naamusni herregaa yeroo ammaa adda ta’ee fi walitti hidhata qaba.
3. Bulchiinsa Faayinaansii ykn Herrega Malawwan

ammayyaa bulchiinsa faayinaansii meeshaalee fi tooftaalee herregaa fi istaatiksii baay’ee hojiirra
oolchaniiru. Akka ikonoomeetrikii jedhamanis ni waamamu. Baay’inni tartiiba dinagdee, sababa
hir’ina, gatii yeroo maallaqaa, gatii maallaqaa ammaa, baasii kaappitaalaa, ti’ooriiwwan caasaa
kaappitaalaa, ti’ooriiwwan hir’ina, xiinxala reeshiyoo fi xiinxala kaappitaala hojii akka meeshaalee
fi tooftaalee herregaa fi istaatistiksii damee bulchiinsa faayinaansii keessatti fayyadamu.
4. Bulchiinsa Faayinaansii fi Bulchiinsa Omishaa

Bulchiinsi oomishaa kutaa hojii yaaddoo daldalaa yoo ta’u, kunis maallaqa dachaa ta’ee bu’aa
akka argatu gargaara. Bu’aan yaaddoo sanaa raawwii oomishaa irratti hundaa’a. Raawwiin
oomishaa faayinaansii barbaada, sababni isaas kutaan oomishaa meeshaalee jallisii, maashinarii,
mindaa, baasii hojii fi kkf waan barbaaduuf Baasii kana kutaa faayinaansiitiin murtaa’ee kan
tilmaamamu yoo ta’u, hogganaan faayinaansii faayinaansii barbaachisaa ta’e kutaa oomishaaf
ramada.
Hogganaan faayinaansii adeemsa hojii fi faayinaansii adeemsa hojii oomishaa tokkoon tokkoon
isaaniif barbaachisu beekuu qaba.
5. Bulchiinsa Faayinaansii fi Gabaa Meeshaaleen
oomishaman mala kalaqaa fi ammayyaatiin gabaa keessatti gurguramu.
Kanaafis kutaan gabaa fedhii isaanii guutuuf faayinaansii barbaada.
Hogganaan faayinaansii ykn kutaan faayinaansii faayinaansii gahaa kutaa gabaaf ramaduuf itti
gaafatamummaa qaba. Kanarraa ka’uun bulchiinsi gabaa fi faayinaansii walitti hidhata kan qabuu fi
walirratti kan hundaa’edha.
6. Bulchiinsa Faayinaansii fi Humna Namaa
Hoggansi faayinaansii kutaa humna namaa waliinis kan walqabatu yoo ta’u, kunis humna namaa
naannoolee hojii hoggansa hundaaf kan kennudha. Hogganaan faayinaansii tokkoon tokkoon kutaa
hojiif humna namaa barbaachisu of eeggannoodhaan madaaluun faayinaansii kutaa humna namaa
akka mindaa, mindaa, mindaa, komishinii, bonasii, sooramaa fi faayidaa maallaqaa biroo kutaa humna
namaatiif ramaduu qaba. Kanarraa ka’uun bulchiinsi faayinaansii bulchiinsa humna namaa waliin
kallattiin kan walqabatudha.
KAAYYOO BULCHIINSA FAAYINAANSII

Bittaa bu’a qabeessa ta’ee fi faayinaansii gahumsaan itti fayyadamuun yaaddoo daldalaatiin faayinaansii
sirnaan akka itti fayyadamu taasisa. Innis kutaa barbaachisaa hogganaa faayinaansii ti. Kanaafuu,
hogganaan faayinaansii kaayyoowwan bu’uuraa bulchiinsa faayinaansii murteessuu qaba. Kaayyoowwan
Bulchiinsa Faayinaansii bal’inaan bakka lamatti qoodamuu danda’u kanneen akka:
1. Bu’aa guddisuu
2. Qabeenya guddisuu.
Qabeenya
Bu'aa
Kaayyoowwan
Fak 1.2 Kaayyoowwan Bulchiinsa Faayinaansii
Bu’aa Guddisuu
Kaayyoon guddaan sochii dinagdee gosa kamiyyuu bu’aa argachuudha. Yaaddoon daldalaa tokkos irra caalaa
bu’aa argachuuf jecha hojjechaa jira. Bu’aan tooftaalee safartuu gahumsa daldalaa yaaddoo sanaa hubachuuf
gargaarudha. Bu’aa guddisuunis mala aadaa fi dhiphoo, kan kaayyeffate, bu’aa yaaddoo sanaa guddisuudha.
Bu’aa guddisuun amaloota barbaachisoo armaan gadii of keessaa qaba.
1. Bu’aa guddisuun akka cashing per share maximization jedhamuttis ni waama. Bu’aa guddisuuf hojii
daldalaa guddisuuf nama geessa.
2. Kaayyoon dhumaa yaaddoo daldalaa bu’aa argachuudha, kanarraa ka’uun, bu’aa yaaddoo sanaa
guddisuuf karaalee danda’aman hunda ilaala.
6. 6.
3. Bu’aan paarameetira gahumsa yaaddoo daldalaa safaruudha.

Kanaafuu ejjennoo yaaddoo daldalaa guutuu agarsiisa.
4. Kaayyoon bu’aa guddisuu balaa daldalaa hir’isuuf gargaaru.
Falmii Mijataa Bu’aa Guddisuuf

Qabxiileen barbaachisoo armaan gadii kaayyoowwan bu’aa guddisuu yaaddoo daldalaa deeggaru:
(i) Kaayyoon inni guddaan bu’aa

argachuudha. (ii) Bu’aan paarameetira hojii daldalaa ti. (iii) Bu’aan
balaa yaaddoo daldalaa ni hir’isa. (iv) Bu’aan madda faayinaansii
isa guddaadha. (v) Bu’aan fedhii hawaasummaas ni guuta.
Falmii Mijataa Hin Taane Bu’aa Guddisuuf

Qabxiileen barbaachisoo armaan gadii kaayyoowwan bu’aa guddisuu wajjin wal faallessu:
(i) Bu’aa guddisuun hojjettootaa fi fayyadamtoota fayyadamuutti nama geessa. (ii)
Bu’aa guddisuun gocha safuu hin qabne kan akka gocha malaammaltummaa, haqa hin qabne uuma
shaakala daldalaa fi kkf.
(iii) Kaayyoon bu’aa guddisuu abbootii qabeenyaa sake kan akka maamiltoota, dhiyeessitoota, abbootii
aksiyoonaa mootummaa fi kkf gidduutti walqixxummaa dhabuu fida.
Hanqina Bu’aa Guddisuu
Kaayyoon bu’aa guddisuu hanqina murtaa’e of keessaa qaba akkasumas:

(i) Inni ifa hin taane: Kaayyoo kana keessatti bu’aan sirritti ykn sirritti hin ibsamu. Amala galii
yaaddoo daldalaa ilaalchisee yaada hin barbaachifne tokko tokko uuma. (ii) Gatii yeroo
maallaqaa ni tuffata: Bu’aa guddisuun gatii yeroo maallaqaa ykn gatii ammaa qulqulluu galii
maallaqaa hin ilaalu. Yeroo murtaa’e keessatti galii maallaqaa qabatamaa fi maallaqa qulqulluu
amma jiru gidduutti garaagarummaa murtaa’e ni geggeessa. (iii) Balaa ni tuffata: Bu’aan
guddisuun balaa yaaddoo daldalaa hin ilaalu. Balaan keessaa yookiin alaa ta’uu kan danda’u
yoo ta’u kunis hojii waliigalaa yaaddoo daldalaa irratti dhiibbaa kan uumu ta’a.
Qabeenya Guddisuu
Qabeenya guddisuun mala ammayyaa keessaa tokko yoo ta’u, kunis kalaqawwan haaraa fi fooyya’iinsa
damee yaaddoo daldalaa kan of keessaa qabudha. Jechi qabeenya jedhu qabeenya abbootii aksiyoonaa
ykn qabeenya namoota dhimmi daldalaa ilaallatu keessatti hirmaatan jechuudha.
Qabeenya guddisuun gatii guddisuu ykn qabeenya qulqulluu guddisuu jedhamuunis beekama.
Kaayyoon kun yaad-rimee damee daldalaatiin akka addunyaatti fudhatama qabuudha.
Falmii Mijataa Qabeenya Guddisuu (i) Kaayyoon guddaan

yaaddoo daldalaa yaad-rimee kana jalatti gatii ykn qabeenya abbootii aksiyoonaa fooyyessuu waan
ta’eef qabeenya guddisuun bu’aa guddisuu caalaa caala.
(ii) Qabeenya guddisuun walmadaalchisuu gatii fi baasii yaaddoo daldalaa wajjin walqabatee ilaala.
Gatii waliigalaa baasii waliigalaa hojii daldalaaf ba’e irraa argame. Innis gatii extract yaaddoo
daldalaa ni kenna. (iii) Qabeenya guddisuun yeroo fi balaa yaaddoo daldalaa lamaan ilaala. (iv)
Qabeenya guddisuun qabeenya gahumsaan akka ramadamu taasisa. (v) Dantaa dinagdee hawaasichaa
ni mirkaneessa.
Falmii Mijataa Hin Taane Qabeenya Guddisuuf

(i) Qabeenya guddisuun yaada ajajaa yaaddoo daldalaa kan fidu ta’us sochii daldalaa yeroo ammaatiif
mijachuu dhiisuu danda’a. (ii) Qabeenya guddisuun homaa miti, bu’aa guddisuunis, maqaa al-
kallattiin bu’aa guddisuu ti.
(iii) Qabeenya guddisuun falmii abbummaa-bulchiinsa uuma. (iv) Hooggansi qofti

faayidaa murtaa’e argata. (v) Kaayyoon dhumaa kaayyoowwan qabeenya guddisuu
bu’aa guddaa argachuudha. (vi) Qabeenya guddisuun gargaarsa ejjennoo bu’aa argamsiisu qofaan
hojiirra oolchuun ni danda’ama
kan yaaddoo daldalaa.
MALA BULCHIINSA FAAYINAANSII

Haalli bulchiinsa faayinaansii bal’ina bulchiinsa faayinaansii dameewwan adda addaatiin kan madaalu yoo
ta’u, isaanis kutaa faayinaansii barbaachisaa ta’e kan hammatudha. Bulchiinsi faayinaansii yaad-rimee
warraaqsaa osoo hin taane jijjiirama (evolution) dha. Hiikni fi bal’inni bulchiinsa faayinaansii yeroo tokko
irraa gara yeroo biraatti jijjiiramee kalaqa adda addaa hojiirra oolcheera. Ilaalcha ti’oorii, mala bulchiinsa
faayinaansii bal’inaan kutaalee gurguddoo lamatti qoodamuu danda’a.
Akkaataa
Mala Aadaa Mala Ammayyaa
Fak 1.3 Malawwan Bulchiinsa Faayinaansii

8. 8.
Mala Aadaa Malli aadaa

sadarkaa jalqabaa bulchiinsa faayinaansii yoo ta’u, kunis kan hordofame, jalqaba bara bara 1920 hanga
1950. Haalli kun muuxannoo darbee fi maloota aadaa fudhatama qaban irratti kan hundaa’edha. Kutaan
mala aadaa inni guddaan yaaddoo daldalaaf maallaqni dabaluudha. Malli aadaa kanneen armaan gadii of
keessaa qaba
naannoo.
Qophii maallaqaa qaama liqii irraa argamu.

Meeshaalee faayinaansii adda addaatiin maallaqa qopheessuu.
Madda maallaqaa adda addaa baruu.
HOJII HOJJETAA FAAYINAANSII

Hojiin faayinaansii kutaalee gurguddoo gurmaa’ina daldalaa keessaa tokko yoo ta’u, kunis adeemsa
dhaabbataa, fi itti fufiinsa qabu yaaddoo daldalaa kan of keessatti hammatedha. Faayinaansii hojiiwwan
walitti hidhaman keessaa tokko yoo ta’u kunis dalagaa dhuunfaa, dalagaa gabaa, dalagaa oomishaa fi hojii
qorannoo fi misoomaa yaaddoo daldalaa ilaallatudha. Yeroo ammaa kana yaaddoon daldalaa hundi caalaatti
damee faayinaansii irratti kan xiyyeeffatu waan ta’eef, kutaa baay’ee mul’achaa jiru yoo ta’u kunis ejjennoo
dandeettii hojii fi bu’aa yaaddoo sanaa guutuu kan calaqqisiisudha. Hojii faayinaansii sirrii ta’e murteessuun
galma barbaachisaa fi isa dhumaa dhaabbata daldalaa ti.
Hogganaan faayinaansii damee dalagaa faayinaansii keessatti gahee guddaa qaban keessaa isa tokko.
Beekumsa guutuu gama herregaa, faayinaansii, dinagdee fi hoggansa irratti qabaachuu qaba. Rakkoolee
adda addaa faayinaansii wajjin walqabatan furuuf ejjennoo isaa murteessaa fi xiinxala olaanaa dha. Namni
hojiiwwan faayinaansii wajjin walqabatan hojjetu hogganaa faayinaansii jedhamuu danda’a.
Hogganaan faayinaansii hojiiwwan gurguddoo armaan gadii ni
raawwata: 1. Ulaagaalee Faayinaansii Tilmaama Hojii jalqabaa
Hogganaa Faayinaansii ti. Faayinaansii yaaddoo daldalaa sanaa tilmaamuuf itti gaafatamummaa
qaba. Qabeenya dhaabbataa argachuuf faayinaansii meeqa akka barbaachisu tilmaamuun gara
fuulduraatti kaappitaala hojii barbaachisu guutuuf hanga barbaachisu tilmaamu qaba.
2. Kaappitaala Barbaachisu Argachuu

Hogganaan faayinaansii barbaachisummaa faayinaansii erga murteessee booda faayinaansii
akkamitti akka socho’uu fi eessatti akka argamu xiyyeeffachuu qaba. Uumama isaatiinis murteessaa
olaanaa qaba.
3. Murtii Invastimantii
Hogganaan faayinaansii filannoowwan invastimantii gaarii ta’an of eeggannoodhaan filachuu fi

bu’aa madaalawaa fi tasgabbaa’aa invastimantii irraa argamu ilaaluu qaba. Itti fayyadama bu’a
qabeessa invastimantii murteessuuf tooftaalee baajata kaappitaalaa sirriitti beekuu qaba.
Hogganaan faayinaansii kaappitaala yeroo invast godhu qajeeltoowwan nageenya, dhangala’aa fi
bu’aa irratti xiyyeeffachuu qaba.
4. Bulchiinsa Maallaqaa Guyyoota
ammaa bulchiinsi maallaqaa gama faayinaansii keessatti gahee olaanaa qaba sababiin isaas bulchiinsi maallaqaa
sirrii ta’e itti fayyadama maallaqaa bu’a qabeessa ta’eef barbaachisaa ta’uu qofa osoo hin taane ejjennoo dhangala’aa
yeroo gabaabaa yaaddoo sanaa guutuuf gargaara.
5. Walitti dhufeenya Kutaalee Biroo Waliin Qabu Hogganaan
faayinaansii kutaalee hojii adda addaa kanneen akka gabaa, oomisha, hojjettoota, sirna, qorannoo, misoomaa fi kkf
waliin hojjeta.Hogganaan faayinaansii damee faayinaansii wajjin walqabatee qofa osoo hin taane gama biroo irrattis
beekumsa gaarii qabaachuu qaba. Kutaalee hojii dhaabbata daldalaa hunda waliin hariiroo gaarii qabaachuu qaba.
Kutaa-I
Kuufachuu
Maallaqa
Kutaa-
III Maallaqa Tilmaama
Maallaqa
Hoji-geggeessaa
Kutaa-
IV
Maallaqa
Bulchuu
Maallaqa Invastimantii
Kutaa-II
Fak 1.4 Hojiiwwan Hogganaa Faayinaansii
BARBAACHISUMMAA BULCHIINSA FAAYINAANSII

Faayinaansii lubbuu gurmaa’ina daldalaati. Ulaagaa yaaddoo daldalaa guutuu qaba. Tokkoon tokkoon yaaddoo daldalaa
yaaddoo daldalaa haala gaariin akka gaggeessuuf faayinaansii gahaa qabaachuu fi akkasumas galma yaaddoo daldalaa galmaan
ga’uuf daldala of eeggannoodhaan eeguu qabu. Galmi daldalaa galma ga’uu kan danda’u gargaarsa bulchiinsa faayinaansii bu’a
qabeessa ta’een qofa. Barbaachisummaa faayinaansii yeroo kamiyyuu fi haala kamittuu tuffachuu hin dandeenyu.
Barbaachisummaa bulchiinsa faayinaansii keessaa muraasni kanneen armaan gadiiti.
Karoora Faayinaansii
Hoggansi faayinaansii barbaachisummaa faayinaansii yaaddoo daldalaa murteessuuf kan gargaaru yoo ta’u, karoora faayinaansii
yaaddoo sanaa akka fudhatu taasisa. Karoorri faayinaansii dhimma yaaddoo daldalaa barbaachisaa ta’eedha, kunis dhaabbata
tokko guddisuuf gargaara.
Maallaqa Argachuu Bulchiinsi
faayinaansii faayinaansii barbaachisu argachuu kan of keessatti hammate yoo ta’u, yaaddoo daldalaaf.
Maallaqa barbaachisu argachuun bulchiinsa faayinaansii keessatti gahee guddaa kan qabu yoo ta’u, kunis madda faayinaansii
baasii xiqqaadhaan ta’uu danda’u kan of keessatti hammatedha.
10. 10.
Itti Fayyadama Maallaqaa

Sirnaan Fayyadamaa fi ramaddiin maallaqaa sirnaan gahumsa hojii yaaddoo daldalaa fooyyessuuf nama
geessa. Hogganaan faayinaansii maallaqa kana sirnaan yeroo fayyadamu baasii kaappitaalaa hir’isuu fi gatii
dhaabbatichaa guddisuu danda’u.
Murtee Faayinaansii
Bulchiinsi faayinaansii yaaddoo daldalaa keessatti murtoo faayinaansii sirrii ta’e fudhachuuf gargaara.
Murteen faayinaansii hojii daldalaa yaaddoo sanaa hunda irratti dhiibbaa ni qabaata. Hojiiwwan kutaa hojii
adda addaa kanneen akka gabaa, hojjettoota oomishaa fi kkf waliin hariiroon kallattiin waan jiruuf.
Bu’aa Fooyyessuun
Bu’aan dhaabbatichaa bu’a qabeessummaa fi sirnaan itti fayyadama maallaqaa yaaddoo daldalaatiin qabu
qofa irratti hundaa’a. Hoggansi faayinaansii gargaarsa meeshaalee to’annoo faayinaansii ciccimoo kanneen
akka to’annoo baajataa, xiinxala reeshiyoo fi xiinxala bu’aa baay’ina baasiitiin ejjennoo bu’aa yaaddoo sanaa
fooyyessuuf gargaara.
Gatii Dhaabbatichaa Dabaluu

Bulchiinsi faayinaansii gama qabeenya invastarootaa fi yaaddoo daldalaa guddisuu irratti baayyee
barbaachisaa dha. Kaayyoon dhumaa yaaddoo daldalaa kamiyyuu bu’aa guddaa galmaan ga’uu fi bu’aan
olaanaan qabeenya invastarootaa akkasumas sabaa guddisuuf kan geessudha.
Qusannoo guddisuu
Qusannaan kan danda’amu yeroo yaaddoon daldalaa bu’aa olaanaa fi qabeenya guddaa argate qofa.
Hoggansi faayinaansii bu’a qabeessa ta’e qusannoo dhuunfaa fi dhaabbilee guddisuu fi sochoosuuf gargaara.
Yeroo ammaa kana bulchiinsi faayinaansii faayinaansii daldalaa ykn faayinaansii dhaabbilee jedhamuunis
beekamaadha. Yaaddoon daldalaa ykn dameen dhaabbilee barbaachisummaa bulchiinsa faayinaansii malee
hojjechuu hin danda’an.
GAAFFII MOODELII
1. Faayinaansii maali? Faayinaansii daldalaa ibsi.

2. Gosoota faayinaansii ni ibsu.
3. Kaayyoo bulchiinsa faayinaansii irratti mari’achuu.
4. Malawwan adda addaa bulchiinsa faayinaansii qeequun madaaluu.
5. Bal’ina bulchiinsa faayinaansii ni ibsu.
6. Gahee hogganaa faayinaansii irratti mari’achuu.
7. Barbaachisummaa bulchiinsa faayinaansii ni ibsu.
SEENSA
Ibsi faayinaansii sanada ofiisaa dhaabbatichaa yoo ta’u, kunis odeeffannoo faayinaansii
dhaabbatichaa guutuu qorata. Kaayyoon ibsa faayinaansii inni guddaan odeeffannoo
kennuu fi gama faayinaansii dhaabbatichaa hubachuudha. Kanaafuu, qophiin ibsa
faayinaansii akkuma murtii faayinaansii barbaachisaa dha.
HIIKAA FI HIIKKAA
Akka Hamptors John jedhutti ibsi faayinaansii akkaataa hojimaata herregaa loojikii fi
walfakkaatuun odeeffannoo qindaa’ee walitti qabuudha. Kaayyoon isaas hubannoo gama
faayinaansii dhaabbata daldalaa tokkoo dabarsuudha. Yeroo tokkotti akka haala baalansii
keessatti ejjennoo agarsiisuu ni danda’a yookiin akkuma ibsa galii yeroo murtaa’e keessatti
tajaajila hojii mul’isuu ni danda’a.
Ibsi faayinaansii gabaabduu adeemsa herregaa yoo ta’u, kunis, qaamolee keessoo
fi alaaf odeeffannoo faayidaa qabu kan kennudha. John N. Nyer akkasumas hiika “Ibsi
faayinaansii gabaabinaan herrega dhaabbata daldalaa, baalansii qabeenya, dirqamaa fi
kaappitaalaa akka daataa murtaa’e irratti calaqqisu fi ibsi galii bu’aa hojii yeroo murtaa’e
keessatti hojjetame agarsiisu ni kenna ”.
Ibsi faayinaansii akka waliigalaatti ibsa barbaachisoo lama of keessaa qaba:
(i) Ibsa galii yookiin herrega bu’aa fi kasaaraa. (ii)
Baalansii yookiin ibsa ejjennoo.
Kutaa sana irraa, yaaddoon daldalaa kutaalee biroo tokko tokkos qopheessa
ibsa, kanneen kaayyoo keessootiif baay’ee faayidaa qaban kanneen
akka: (i) Ibsa jijjiirama kaappitaalaa abbaa qabeenyaa. (ii) Ibsa
jijjiirama haala faayinaansii.
12. 12.
Ibsa Faayinaansii
Ibsa Galii Ibsa Ejjennoo
Ibsa jijjiirama Kaappitaala Ibsa jijjiirama Ejjennoo

Abbaa Qabeenyaa Faayinaansii
Fak 2.1 Ibsa Faayinaansii
Ibsa Galii
Ibsi galii herrega bu’aa fi kasaaraa jedhamuunis kan waamamu yoo ta’u, kunis ejjennoo hojii dhaabbatichaa
yeroo murtaa’e keessatti qabu kan calaqqisiisudha. Akka idileetti bara herregaa tokko of keessaa qaba.
Raawwii hojii dhaabbatichaa guutuu kan akka galii waliigalaa argamu fi baasii galii sana argachuuf bahu
murteessa.
Ibsi galii bu’aa waliigalaa fi bu’aa qulqulluu yaaddoo sanaa mirkaneessuuf gargaara.
Bu’aan waliigalaa kan murtaa’u a/c daldalaa ykn omishaa qopheessuun yoo ta’u, bu’aan qulqulluun
immoo herrega bu’aa fi kasaaraa qopheessuun kan murtaa’u ta’a.
Ibsa Ejjennoo
Ibsi ejjennoo (position statement) akka balance sheet jedhamuunis kan waamamu yoo ta’u, kunis haala faayinaansii
dhaabbatichaa dhuma bara faayinaansii irratti kan calaqqisiisudha.
Ibsi ejjennoo qabeenya waliigalaa, dirqamaa fi kaappitaala dhaabbatichaa mirkaneessuu fi hubachuuf

gargaara. Namni tokko gargaarsa ibsa ejjennootiin ciminaa fi dadhabina yaaddoo sanaa hubachuu danda’a.
Ibsa Jijjiirama Qabeenya Abbaa Qabeenyaa Ibsa

galii qabame jedhamees ni waama. Ibsi kun waa’ee jijjiirama ykn ejjennoo qabeenya abbaa qabeenyaa
dhaabbaticha keessatti mul’atu odeeffannoo kenna. Galiin qabame yaaddoo daldalaa keessatti akkamitti akka
qacaramu. Yeroo ammaa kana qophiin ibsa kanaa jaallatamaadha waan hin taaneef namni ibsa addaa jijjiirama
qabeenya abbaa qabeenyaa qopheessuuf deemu hin jiru.
Ibsa Jijjiirama Haala Faayinaansii Ibsi galii fi ibsi

ejjennoo waa’ee ejjennoo faayinaansii qofa agarsiisa, kanarraa ka’uun haala qabatamaa ibsa faayinaansii
madaaluu hin danda’u. Ibsi jijjiirama haala faayinaansii jijjiirama haala faayinaansii yeroo tokko irraa gara yeroo
biraatti dhufu hubachuuf gargaara.
Xiinxala Ibsa Faayinaansii 13. 13.
Ibsi jijjiirama haala faayinaansii dameewwan barbaachisoo lama kan akka ibsa dhangala’aa fandii
kan jijjiirama haala kaappitaala hojii kan of keessatti hammate fi ibsi dhangala’aa maallaqaa kan
jijjiirama haala maallaqaa of keessatti hammate of keessatti qabata.
GOSA XIINXALA IBSA FAAYINAANSII

Xiinxalli Ibsa Faayinaansii haala faayinaansii yeroo murtaa’e keessatti mul’atu hubachuufis
barbaachisaadha. Akka Myres jedhutti, “Xiinxalli ibsa faayinaansii baay’inaan qorannoo walitti
dhufeenya sababoota faayinaansii adda addaa daldala tokko keessatti akka ibsa tokkoon ibsamanii fi
qorannoo adeemsa sababoota kanaa akka ibsa walduraa duubaan agarsiifameetti”.
Xiinxalli ibsa faayinaansii meeshaalee itti fayyadamanii fi mala hojii irratti hundaa’uun bal’inaan
gosoota barbaachisoo lamatti ramadamuu danda’a.
Gosoota Faayinaansii
Xiinxala
Bu'uura... Bu'uura...
Meeshaalee Fayyadamaa Mala Hojii
Kan alaa Keessoo Dalga-galii Ol kan dhaabbatu
Xiinxala Xiinxala Xiinxala Xiinxala
Fak 2.2 Gosoota Xiinxala Ibsa Faayinaansii
1. Meeshaa Fayyadamne irratti hundaa’uun
Meeshaa itti fayyadamne irratti hundaa’uun xiinxalli ibsa faayinaansii gosa gurguddoo lamatti
ramadamuu danda’a kanneen akka Xiinxala alaa fi xiinxala keessoo.
A. Xiinxala Alaa Namoonni
yaaddoo daldalaatiin ala jiran akka idileetti xiinxala alaa kan hojjetan yoo ta’u garuu al-
kallattiin yaaddoo daldalaa keessatti hirmaatu kanneen akka invastaroota, liqeessitoota,
dhaabbilee mootummaa fi dhaabbilee liqii biroo. Xiinxalli alaa haala faayinaansii fi hojii
yaaddoo daldalaa hubachuuf baayyee faayidaa qaba. Xiinxalli alaa irra caalaa ibsa
faayinaansii yaaddoo sanaa maxxanfame irratti hundaa’a. Xiinxalli kun waa’ee yaaddoo
daldalaa odeeffannoo daangeffame qofa kenna.
B. Xiinxala Keessaa
Dhaabbatichi mataan isaa odeeffannoowwan gatii guddaa qaban tokko tokko gosa
xiinxala kana keessatti yaaddoo daldalaaf ni ibsa. Xiinxalli kun hubachuuf kan ooludha
14. 14.
raawwii hojii tokkoon tokkoon kutaa fi yuunitii dhimma daldalaa. Xiinxalli keessoo galmoota
yaaddoo daldalaa galmaan ga’uu ilaalchisee murtii fudhachuuf gargaara.
2. Mala Hojii Irratti Hundaa'uudhaan

Mala hojii irratti hundaa’uun xiinxalli ibsa faayinaansii gosoota gurguddoo lamatti ramadamuu
danda’a kanneen akka xiinxala qajeelaa fi xiinxala dhaabbataa.
A. Xiinxala Horizontal Xiinxala
horizontal jalatti ibsi faayinaansii waggoota hedduu wajjin wal bira qabamee kan ilaalamu yoo
ta’u sana irratti hundaa’uun dhaabbati tokko murtii fudhachuu danda’a. Akka idileetti lakkoofsi
bara kanaa bara bu’uuraa (bara bu’uuraa akka 100tti ilaalama) fi akkaataa odeeffannoon
faayinaansii waggaa tokko irraa gara waggaa biraatti itti jijjiiramu waliin wal bira qabamee ilaalama.
Xiinxalli kun xiinxala daayinamikii jedhamuunis ni waama.
B. Xiinxala Dhaabbataa
Xiinxala dhaabbataa jalatti ibsi faayinaansii hariiroo baay’ina meeshaalee adda addaa ibsa
faayinaansii keessatti yeroo murtaa’e tokko irratti safaru.
Akkasumas akka xiinxala istaatiksii jedhama, sababni isaas, xiinxalli kun walitti dhufeenya
meeshaalee adda addaa ibsa faayinaansii keessatti mul’atan waliin jiru murteessuuf gargaara.
Fakkeenyaaf, gurgurtaan tokko akka 100tti fudhatamee meeshaaleen biroo gara lakkoofsa gurgurtaatti jijjiiramu.
TEEKNIKA XIINXALA IBSA FAAYINAANSII

Xiinxalli ibsa faayinaansii irra caalaa raawwii faayinaansii fi hojii yaaddoo daldalaa murteessuuf hiikama. Ibsa
faayinaansii yaaddoo daldalaa xiinxaluuf maloonni ykn tooftaalee hedduun fayyadamu. Kanneen armaan gadii
malawwan ykn tooftaalee waliigalaa yoo ta’an, isaanis yaaddoon daldalaa bal’inaan itti fayyadamu.
Tooftaalee
Baratamaa
Reeshoo Walbira qabamee ilaalamu
Adeemsa baratamaa Dhangala'aa Maallaqaa Dhangala’aa Maallaqaa
Hamma ga'u
Xiinxala Hima Xiinxala Hima Hima

Xiinxala
Fak 2.3 Tooftaalee Xiinxala Ibsa Faayinaansii
1. Xiinxala Ibsa Walbira Qabsiisuu A. Xiinxala

Ibsa Galii Walbira Qabsiisuu B. Xiinxala Ibsa Ejjennoo
Walbira Qabsiisuu
2. Xiinxala Adeemsa 3.
Xiinxala Guddina Waliigalaa 4. Ibsa
Dhangala’aa Fandii 5. Ibsa
Dhangala’aa Maallaqaa 6. Xiinxala
Reeshiyoo
Xiinxala Ibsa Walbira Qabsiisuu Xiinxalli

ibsa wal bira qabamee ilaalamu xiinxala ibsa faayinaansii yeroo adda addaati. Ibsi kun haala walbira qabamee
ilaalamu raawwii faayinaansii fi hojii yeroo adda addaa hubachuuf gargaara.
Ibsi faayinaansii wal bira qabamee ilaalamu ammas kutaalee gurguddoo lamatti ramadame kan akka
xiinxala baalansii wal bira qabamee ilaalamu fi xiinxala herrega bu’aa fi kasaaraa wal bira qabamee ilaalamu.
Xiinxala Baalansii Walbira Qabsiisuu Xiinxalli

baalansii wal bira qabamee ilaalamu yeroo adda addaatti baalansii yaaddoo qofa walitti qaba. Xiinxala kana jalatti
baalansii lakkoofsa bara darbee wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu lakkoofsi baalansii waggaa tokkoo waggoota
biroo wajjin wal bira qabamee ilaalama. Xiinxalli madaallii walbira qabamee ilaalamu bu’uura qajeelaa yookiin
dhaabbataa ta’uu danda’a. Gosti xiinxala kun haala faayinaansii dhugaa yaaddoo sanaa akkasumas qabeenyi,
dirqamni fi kaappitaalli yeroo murtaa’e keessatti akkamitti akka kaa’amu hubachuuf gargaara.
Shaakala 1
Kanneen armaan gadii baalansii Tamil Nadu Mercantile Bank Ltd., kan bara 2003 fi 2004 hanga Amajjii 31tti.
Baalansii wal bira qabamee ilaalamu qopheessuun raawwii hojii yaaddoo daldalaa irratti mari’achuu.
Baalansii kan Tamil Naduu Baankii Daangeffame

Mercantile jedhamuun beekama
Akka Amajjii 31tti (Qarshii kumaatamaan)

Itti gaafatamummaa 2003. Bara 2003 2004. Bara 2004 Qabeenyaa 2003. Bara 2003 2004. Bara 2004
Qar. Qar. Qar. Qar.
Magaalaa guddicha 2,845 ta’eera 2,845 Maallaqa fi Hafnaan
Reserve fi RBI waliin 27,06,808 ta’eera 22,37,601 ta’eera
Caalmaa 39,66,009 47,65,406 4,08,45,783 Baankota waliin madaallii qabaachuu
Kuufama 4,40,42,730 ta’uu ibsameera fi Maallaqa bilbila irratti & .
Liqii fi beeksisa gabaabaa 11,36,781 ta’eera 16,07,975 ta’eera
Itti Gaafatamtoota Biroo 7,27,671 ta’eera 2,84,690 ta’eera Invastimantii 2,14,21,060 2,35,37,098 ta’eera
Tumaalee 16,74,165 ta’uu ibsameera 17,99,197 Dursa 1,95,99,764 2,11,29,869 ta’uu ibsameera
Qabeenya Dhaabbataa 4,93,996 ta’eera 5,36,442 ta’eera
Qabeenya Biroo 18,58,064 ta’eera 18,35,883 ta’eera
4,72,16,473 5,08,94,868 ta’uu ibsameera 4,72,16,473 5,08,94,868 ta’uu ibsameera

16. 16.
Furmaata
Xiinxala Baalansii Walbira Qabsiisuu
Dabale/ Dabale/
Addatti Bara xumuramu Amajjii 31 Hir'ate Hir'ate
(Hamma) (Dhibbeentaa) .
2003. Bara 2003 2004. Bara 2004
Qar. Qar. Qar. Qar.
Qabeenyaa
Qabeenya Yeroo Ammaa
Maallaqa fi Hafnaan waliin
RBI 27,06,808 ta’eera 22,37,601 ta’eera (+) 4,69,207 ta’uu ibsameera (+) 17.33 irratti kan argamu
Hafnaan Baankii fi maallaqa bilbilaa fi
beeksisa gabaabaa irratti 11,36,781 ta’eera 16,07,975 ta’eera (–) 4,71,194 irratti argama (–) 41.45 irratti argama
Qabeenya Yeroo Waliigalaa 38,43,589 ta’eera 38,45,576 ta’eera 1987 irraa eegalee 0.052 ta’eera
Qabeenya Dhaabbataa
Invastimantii 2,14,21,060 2,35,37,098 (-) 21,16,038 (-) (-) 9.88 (-)

Guddina 1,95,99,764 4,93,996 2,11,39,869 5,36,442 15,40,105 (-) 42,446 7.86 (-) 8.59
Qabeenya Dhaabbataa 18,58,064 ta’uu 18,35,883 ta’uu (+) 22,181 ta’uu (+) 1.19
Qabeenya Biroo ibsameera ibsameera ibsameera
Qabeenya Dhaabbataa Waliigalaa 4,33,72,884 ta’eera 4,70,49,292 ta’eera (+) 36,76,408 ta’a 8.48
Qabeenya Waliigalaa 4,72,16,473 ta’eera 5,08,94,868 ta’eera 36,78,395 ta’eera 7.79 irratti kan ibsame
Dirqama Yeroo Ammaa
Liqii 7,27,671 ta’eera 2,84,690 ta’eera (+) 4,42,981 ta’uu ibsameera 60.88 irratti argama
Itti Gaafatamummaa Biroo fi

Tumaalee 16,74,165 ta’uu ibsameera 17,99,197 ta’uu ibsameera (–) 1,25,032 ta’uu ibsameera 7.47
Itti Gaafatamummaa Yeroo Waliigalaa 24,01,836 ta’eera 20,83,887 ta’eera 3,17,949 ta’eera 13.24
—. —.
Kaappitaala Itti Gaafatamummaa Dhaabbataa 2,845 2,845
Caalmaa kuufama 39,66,009 47,65,406 (+) 7,99,397 (+) 20.16
Kuusuu 4,08,45,783 ta’uu ibsameera 4,40,42,730 ta’uu ibsameera 31,96,947 ta’uu ibsameera 7.83 irratti
Itti Gaafatamummaa Dhaabbataa Waliigalaa 4,48,14,637 ta’eera 4,88,10,981 ta’eera (+) 39,96,344 ta’uu ibsameera 8.92 irratti kan ibsame
Itti Gaafatamummaa Waliigalaa 4,72,16,473 ta’eera 5,08,94,868 ta’eera 36,78,395 ta’eera 7.79 irratti kan ibsame
Xiinxala Herrega Bu’aa fi Kasaaraa Walbira Qabsiisuu

Xiinxalli ibsa faayinaansii walbira qabamee ilaalamu kan biraan xiinxala herrega bu’aa fi kasaaraa
walbira qabamee ilaalamu dha. Xiinxala kana jalatti herrega bu’aa fi kasaaraa qofatu lakkoofsa
bara darbee waliin walbira qabuuf ykn ibsa keessaa walbira qabuuf fudhatama. Xiinxalli kun raawwii
hojii yaaddoo daldalaa yeroo murtaa’e keessatti hubachuuf gargaara. Bu’uura qajeelaa ykn bu’uura
dhaabbataa irratti xiinxalamuu danda’a.
17. 17.
Xiinxala Ibsa Faayinaansii
Xiinxala Adeemsa
(Tend Analysis ) Ibsi faayinaansii adeemsa odeeffannoo walduraa duubaan jiru shallaguudhaan xiinxalamuu
danda’a. Kallattii ol ykn gadi ta’uu danda’a kunis hariiroo dhibbeentaa tokkoon tokkoon wanta ibsichaa gatii
waliigalaa 100% kan of keessatti hammate ta’uu danda’a. Xiinxalli teessumaa hariiroo teessuma meeshaalee
adda addaa, kanneen ibsa faayinaansii keessatti mul’atan waliin jiru hubachuuf gargaara. Dhibbeentaan
kunniin akka lakkoofsa indeeksii jijjiirama fira odeeffannoo faayinaansii yeroo adda addaa waliin bu’aa
argamsiisu agarsiisuttis fudhatamuu danda’a. Xiinxala kana keessatti dhibbeentaa teessumaa shallaguuf
wantoota gurguddoo qofatu ilaalama.
Shaakala 2
Odeeffannoo armaan gadii kan Tamilnadu Mercantile Bank Ltd. irraa Xiinxala Adeemsa shallaguu, bara 1999
akka bara bu’uuraatti fudhachuun (kumaatamaan) hiikuu.
Waggaa Kuufama Guddina Bu'aa
1999 irraa kan fudhatame

2,05,59,498 ta’eera 97,14,728 ta’eera 3,50,311 ta’eera
2000. Bara 2000 2,66,45,251 ta’eera 1,25,50,440 ta’eera 4,06,287 ta’eera
2001. Bara 2001 3,19,80,696 ta’eera 1,58,83,495 ta’eera 5,04,020 ta’eera
2002. Bara 2002 3,72,99,877 4,08,45,783 1,77,26,607 1,95,99,764 5,53,525 6,37,634
2003. Bara 2003 4,40,42,730 ta’uu 2,11,39,869 ta’uu 8,06,755 ta’uu
2004. Bara 2004 ibsameera ibsameera ibsameera
Furmaata
Xiinxala Adeemsa (Bara bu’uuraa 1999=100) .
(Qarshii kumaatamaan)
Kuufama Guddina Bu'aa
Waggaa Maallaqni qar. Adeemsa baratamaa Maallaqni qar. Adeemsa baratamaa Maallaqni qar. Adeemsa baratamaa
Dhibbeentaa Dhibbeentaa Dhibbeentaa
1999 2,05,59,498 2000 2,66,45,251 100.0 ta’uu isaati 97,14,728 100.0 ta’uu isaati 3,50,311 100.0 ta’uu isaati
2001 3,19,80,696 129.6 1,25,50,440 1,58,83,495 129.2 irratti kan hundaa’e

4,06,287 5,04,020 115.9
155.5 irratti kan argamu

ta’uu ibsameera 163.5 irratti kan argamu
ta’uu ibsameera 143.9 irratti kan argamu
2002 3,72,99,877 ta’eera 181.4 irratti kan argamu

1,77,26,607 ta’eera 182.5 irratti kan argamu
5,53,525 ta’eera 150.0 ta’a
2003tti 4,08,45,783 ta’eera 198.7 irratti kan argamu

1,95,99,764 ta’eera 201.8 irratti kan argamu
6,37,634 ta’eera 182.0 ta’a
2004tti 4,40,42,730 ta’eera 214.2 irratti kan hundaa’e

2,11,39,869 ta’eera 217.6 8,06,755 ta’eera 230.3
Xiinxala Guddina Waliigalaa

Tooftaaleen xiinxala ibsa faayinaansii barbaachisoo ta’an kan biraan xiinxala guddina waliigalaa kan lakkoofsi
gabaafame gara dhibbeentaatti gara bu’uura waliigalaa tokko tokkotti jijjiiramuudha. Baalansii keessatti
lakkoofsi qabeenya waliigalaa 100 akka ta’etti kan fudhatamu yoo ta’u, lakkoofsi hundi waliigala kana keessaa
dhibbeentaadhaan ibsama. Innis malawwan salphaa xiinxala ibsa faayinaansii keessaa tokko yoo ta’u, kunis
hariiroo meeshaa tokkoon tokkoon isaanii gatii bu’uuraa %100 waliin kan calaqqisiisudha.
18. 18.
Shaakala 3
Baalansii guddina waliigalaa Tamilnadu Mercantile Bank Ltd., akka Amajjii 31 bara 2003 fi 2004tti.
Addatti Amajjii 31 bara 2003 Amajjii 31 bara 2004

Hamma Dhibbeentaa Hamma Dhibbeentaa
Qabeenya Dhaabbataa
Invastimantii 2,14,21,060 45.37 2,35,37,098 46.25 41.54
Guddina 1,95,99,764 41.51 2,11,39,869 1.05 ta’uu
Qabeenya Dhaabbataa 4,93,996 1.05 5,36,442 ibsameera
Qabeenya Biroo 18,58,064 ta’uu ibsameera 3.94 18,35,883 ta’uu ibsameera 3.61
Qabeenya Dhaabbataa Waliigalaa 4,33,72,884 ta’eera 91.86 ta’eera 4,70,49,292 ta’eera 94.44 irratti kan ibsame

Maallaqa fi Hafnaan waliin
RBI 27,06,808 ta’eera 5.73 22,37,601 ta’eera 4.40
Baankota waliin madaallii qabaachuu
fi maallaqa bilbilaa fi
beeksisa gabaabaa irratti 11,36,781 ta’eera 2.41 16,07,975 ta’eera 3.20
Qabeenya Yeroo Waliigalaa 38,43,589 8.14 38,45,576 7.60
Qabeenya Waliigalaa 4,72,16,473 ta’uu ibsameera 100.00 ta’a 5,08,94,868 ta’uu ibsameera 100.00 ta’a
Dirqama Dhaabbataa
Magaalaa guddicha 2,845 0.01 2,845 0.01
Kuusaa fi Caalmaa 39,66,009 8.40 47,65,406 9.36
Kuufama 4,08,45,783 86.50 ta’ee jira 4,40,42,730 86.54 ta’ee jira
Waliigala Dirqama Dhaabbataa 4,48,14,637 ta’uu ibsameera 94.91 irratti kan argamu
4,88,10,981 ta’uu ibsameera 95.91 irratti kan argamu
Itti Gaafatamummaa Yeroo Ammaa
Liqii 7,27,671 ta’eera 1.54 2,84,690 ta’eera 0.56 ta’eera
Itti Gaafatamtoota Biroo

Tumaalee 16,74,165 ta’uu ibsameera 3.55 17,99,197 ta’uu ibsameera 3.53
Itti Gaafatamummaa Yeroo Waliigalaa 24,01,836 5.09 20,83,887 4.09
Dirqama Waliigalaa 4,72,16,473 ta’uu ibsameera 100.00 ta’a 5,08,94,868 ta’eera 100.00 ta’a
IBSA DHANGALAA FANDII

Ibsi dhangala’aa maallaqaa meeshaalee barbaachisoo ta’an keessaa tokko yoo ta’u, karaa hedduudhaan
kan itti fayyadamudha. Jijjiirama haala faayinaansii dhaabbata daldalaa tokkoo guyyoota ibsa faayinaansii
jalqabaa fi xumuraa gidduutti mul’atu hubachuuf gargaara. Ibsa madda fi itti fayyadama maallaqaa
jedhamees ni waama.
Inistiitiyuutii Herrega Baasii fi Hojii Hindii, ibsi dhangala’aa maallaqaa “ibsa gara fuula duraa ykn
duubatti deebi’ee ilaalu, madda fi hojiirra oolmaa maallaqa dhaabbata tokkoo kaa’u jedhamee hiikama.
Kaayyoon ibsichaa maallaqni barbaachisuu fi akkamitti akka walitti qabamu yaadamee fi itti fayyadamaa
fi hojiirra oolmaa isaa gahumsa qabu ifatti agarsiisuudha”.
IBSA DHANGALAA MAALLAQAA

Ibsi dhangala’aa maallaqaa ibsa maddoota galii maallaqaa fi itti fayyadama dhangala’aa maallaqaa yaaddoo
daldalaa yeroo murtaa’e keessatti agarsiisudha. Ibsa yoo ta’u, kunis haala faayinaansii yeroo gabaabaa yaaddoo
daldalaa qofa kan of keessatti hammatedha. Ibsi dhangala’aa maallaqaa gabaabinaan dhangala’aa maallaqaa
hojii, invastimantii fi faayinaansii kan dhiyeessu yoo ta’u, jijjiirama maallaqa isaa fi maallaqa isaa kan walgitu kan
akka sekuritiiwwan gabaadhaaf dhiyaatan waliin kan wal simsiisudha.
Inistiitiyuutiin Herregaa Chaartara Hindii Istaandardii Herregaa (AS-3) qophii ibsa maallaqaa waliin walqabatee
bara 1998 baase.
Garaagarummaa Dhangala’aa Maallaqaa fi Ibsa Dhangala’aa Maallaqaa
Ibsa Dhangala’aa Maallaqaa Ibsa Dhangala’aa Maallaqaa
1. Ibsa yaa’a maallaqaa gabaasa sochii maallaqaa ykn kaappitaala 1. Ibsa dhangala’aa maallaqaa gabaasa madda fi itti fayyadama maallaqaa
hojiiti 2. Ibsi dhangala’aa maallaqaa yeroo addaatti kaappitaalli agarsiisudha.
hojii akkamitti akka walitti qabamuu fi itti fayyadamu ibsa 3. Kaayyoon 2. Ibsi dhangala’aa maallaqaa yeroo murtaa’e keessatti dhangala’aa
guddaan ibsa dhangala’aa maallaqaa qabeenyi akkamitti akka ture maallaqaa galuu fi ba’uu ibsa.
agarsiisuudha madaalawaa socho’ee itti fayyadame. 3. Kaayyoon inni guddaan ibsa dhangala’aa maallaqaa sababoota jijjiirama
maallaqaa guyyoota baalansii lama gidduutti mul’atu agarsiisuudha.
4. Ibsi dhangala’aa maallaqaa bu’aa 4. Ibsi dhangala’aa maallaqaa sababoota agarsiisa
bulchiinsa faayinaansii yeroo ammaa. bu’aan dabaluus hafnaan maallaqaa hir’isuuf gumaachuu fi faallaa
kanaatiin.
5. Ibsa dhangala’aa maallaqaa keessatti dabaluu ykn hir’achuu 5. Ibsa dhangala’aa maallaqaa keessatti nagahee maallaqaa fi kaappitaala hojii qofatu galmaa’a.
kaffaltiin ni galmaa’a.
6. Ibsa yaa’a maallaqaa keessatti banamni hin jiru 6. Ibsi dhangala’aa maallaqaa hafnaan maallaqaa banamuu irraa eegalee
fi madaallii cufiinsaa. hafnaan maallaqaa cufiinsaatiin xumurama.
Shaakala 4
Baalansii A Company Ltd. armaan gadii irraa sagantaa jijjiirama kaappitaala hojii fi ibsa dhangala’aa maallaqaa
qopheessuun si irraa eegama.
Baalansii Dhaabbata A Company Ltd., . 31ffaa Sadaasa

akkuma itti fufetti
Itti gaafatamummaa 2004. Bara 2004 2005. Bara 2005 Qabeenyaa 2004. Bara 2004 2005. Bara 2005
Kaappitaala Aksiyoonaa 1,00,000 1,10,000 Lafaa fi Ijaarsa 60,000 60,000 35,000 45,000
Bu’aa fi Kasaaraa a/c 20,000 ta’a 23,000 Warshaa fi Maashinoota 20,000 25,000 18,0002,000
28,000
Liqii —.
10,000 Kuusaa 1,000 5,000 6,000 1,40,000
1,65,000
Liqeessitoota 15,000 18,000 Liqii qabeeyyii
Bills kaffalamuu qabu 5,000 ta’a Bills fudhatamuu qabu

4,000 ta’uu ibsameera
Callaa
1,40,000 ta’eera 1,65,000 ta’eera

20. 20.
Furmaata
Sagantaa kan Jijjiirama keessattiKaappitaala Hojii
Addatti 2004 2005 Itti gaafatamaan qarshii Decharge qarshii
qar. qar. 1000000000. 1000000000.

Kuusaa 20,000 25,000 5,000
—.
Liqii qabeeyyii 18,000 28,000 10,000 ta'a

—.
Bills Fudhatama Qabu 2,000 1,000

—.
1,000 ta’a
Callaa 5,000 ta’a 6,000 ta’a 1,000 ta’a
A 45,000 ta'e 60,000 ta'a
Dirqama Yeroo Xiqqaa

Liqeessitoota 15,000 18,000 3,000 ta’eera
Kaffaltii Kaffaltii Qabu 5,000 4,000 1,000

B. B
20,000 22,000 17,000 ta’a 4,000
AB 25,000 38,000
—.
13,000
WC dabaluu 38,000 ta’a 38,000 ta’a 17,000 ta'a 17,000 ta’a
Fandii Yaa'uu Hima
Maddoonni Qar. Iyyata Qar.
Kaappitaala Aksiyoonaa Bahe 10,000 Bittaa Warshaa fi Maashinoota 10,000

Liqaa 10,000 Dabala Kaappitaala Hojii 13,000 ta’a
Maallaqa Hojii Irraa Argamu 3,000 ta'a
23,000 ta’eera 23,000 ta’eera
Shaakala 5
Fakkeenya armaan olii irraa 4 Ibsa Dhangala’aa Maallaqaa qopheessuu.
Furmaata
Callaa Yaa'uu Hima
Dhangala’aa Qar. Dhangala’aa ba’uu Qar.
Madaallii b/d 5,000 Bittaa biqiltuu 10,000 ta'a
Kaappitaala Aksiyoonaa Bahe 10,000 ta'a Qabeenya Yeroo Dabaluu
Liqaa 10,000 Kuusaa
Bu'aa Baniinsa Maallaqa 3,000 Hir’ina Kaffaltii Kaffaltii 5,000

Hir’ina Labsii 1,000 Hafnaan c/d 10,000 1,000 6,000
Fudhatama kan qabu 3,000 ta’a
Dabalaa Abbootii Liqii
XIINXALA REESHIYOO
Xiinxalli reeshiyoo meeshaa xiinxala ibsa faayinaansii keessatti yeroo baay’ee itti fayyadamnudha. Reeshiyoon
hariiroo herregaa lakkoofsa tokkoo fi lakkoofsa biraa gidduu jiruudha. Reeshiyoon raawwii faayinaansii
yaaddoo daldalaa madaaluuf akka indeeksiitti fayyadama. Reeshiyoon herregaa tokko agarsiisa
21. 21.
Xiinxala Ibsa Faayinaansii
hariiroo herregaa fakkiiwwan lama gidduu jiru, kanneen walitti dhufeenya hiika qabu waliin qaban. Reeshiyoon gosa adda
addaatti ramadamuu danda’a. Ija bulchiinsa faayinaansiitiin ramaddiin akka armaan gadiitti ibsameera.
• Reeshiyoo Dhangala’aa
• Reeshiyoo Sochii
• Reeshiyoo Solvency
• Reeshiyoo Bu’aa
Reeshiyoo
Dhangala’aa Reeshiyoo yeroo gabaabaa jedhamuunis ni waama. Reeshiyoon kun dhangala’aa daldala tokko keessatti
argamu hubachuuf kan gargaaru yoo ta’u kunis dandeettii dirqama amma jiru guutuu danda’udha. Reeshiyoon kun walitti
dhufeenya qabeenya yeroo fi qabeenya ammaa yaaddoo daldalaa yeroo murtaa’e keessatti gidduu jiru ibsa. Reeshiyoo
dhangala’aa gurguddoo kanneen armaan gadiiti:
S. Lakk. Reeshoo Foormulaa Reeshiyoo Guddaa

1. 1. . Reeshiyoo Ammaa = 2 : 1. 1.
Itti Gaafatamummaa Ammaa
Qabeenya Saffisaa
2. 2. . Reeshiyoo Saffisaa = 1 : 1. 1.
Saffisaa / Yeroo ammaa
Saaxilamummaa
Reeshiyoo Gochaa
Reeshiyoo jijjiirraa jedhamuunis ni waama. Reeshiyoon kun gahumsa qabeenya fi dirqama yeroo murtaa’e keessatti
yaaddoo daldalaa keessatti argamu safara. Reeshiyoon kun raawwii yaaddoo daldalaa hubachuuf gargaara.
Reeshiyoowwan sochii keessaa muraasni akka armaan gadiitti kennamaniiru:
S. Lakk. Reeshoo Foormulaa
Gurgurtaa Koostoof
1. 1. . Reeshiyoo Jijjiirraa Istookii
Inventarii Giddugaleessaa
Gurgurtaa Liqii
2. 2. . Reeshiyoo Galii Liqii
Giddugaleessaan Liqii
Bittaa Liqii
3. 3. . Reeshiyoo Galii Liqeessitootaa
GiddugaleessaLiqii
Gurgurtaa
4. 4. .
Reeshiyoo Jijjiirraa Kaappitaala Hojii
Kaappitaala Hojii Net
22. 22.
Reeshiyoo Solvency
Ratio Akkasumas leverage ratio jedhamee kan waamamu yoo ta’u, kunis dirqama yeroo dheeraa yaaddoo daldalaa safara.
Reeshiyoon kun hubachuuf gargaara, akkamitti maallaqni yeroo dheeraa yaaddoo daldalaa keessatti akka itti fayyadamu.
Reeshiyoowwan solvency keessaa muraasni akka armaan gadiitti kennamaniiru:
S. Lakk Reeshoo Foormulaa
Walqixxummaa Alaa
1. 1. .
Reeshiyoo Liqaa fi Kaappitaala
Walqixxummaa Keessaa
Fandii Abbaa Aksiyoonaa / Abbootii Aksiyoonaa

2. 2. .
Reeshiyoo Abbaa Qabeenyummaa
Qabeenya Waliigalaa
EBIT
3. 3. .
Reeshiyoo Uwwisa Dhala
Kaffaltii Dhala Dhaabbataa
Reeshiyoo Bu’aa
Reeshiyoon bu’aa ejjennoo bu’aa yaaddoo daldalaa safaruuf gargaara. Reeshiyoon bu’aa
gurguddoo keessaa muraasni akka armaan gadiitti kennamaniiru.
S. Lakk Reeshoo Foormulaa
Bu’aa Waliigalaa
× 100
1. 1. . Reeshiyoo Bu’aa Waliigalaa
Gurgurtaa Qulqulluu
Bu’aa Qulqulluu gibira booda

2. 2. . Reeshiyoo Bu’aa Qulqulluu 100 ×
Gurgurtaa Qulqulluu
Bu’aa Qulqulluu Hojii

3. 3. .
× 100
Reeshiyoo Bu’aa Hojii Gurgurtaa
Bu’aa Qulqulluu gibira

4. 4. . Bu’aa Invastimantii Keessatti booda 100 ×
Fandii Abbootii Aksiyoonaa
Shaakala 6
Baalansii armaan gadii irraa kan Obbo Arvind Industries Ltd., akka Amajjii 31 bara 2007tti.
Itti gaafatamummaa Qar. Qabeenyaa Qar.
Kaappitaala Aksiyoonaa Kaappitaalaa 10,000 Qabeenya dhaabbataa (hir’ina 26,000 ta’eera
Kaappitaala Aksiyoonaa Filannoo %7 2,000 gatii qarshii 10,000 irraa hir’ifame) .
Kuusaa fi Caalmaa 8,000 Qabeenya Yeroo:
6% Liqii Manaa 14,000 ta’a Invastimantii 1,000

Dirqama Yeroo Ammaa: 1.1. Maallaqaa (%10) . 3,000
Liqeessitoota 1,200 Liqii adda addaa Stock 4,000
Bills kaffalamuu qabu 2,000 200 6,000 ta’a
Baasii hin kaffalamiin ta’a
Tuma Taaksii 2,600
40,000 ta’a 40,000 ta’eera

Odeeffannoo biroo:
1. Gurgurtaa qulqulluu Qar. 60,000 qar.
2. Baasii meeshaalee gurguraman 51,600 qarshii
3. Galii qulqulluu gibira dura 1000. 4,000 qar.
4. Galii qulqulluu gibira booda 2,000 ta’eera
Reeshiyoowwan mijatoo ta’an shallagi.
Furmaata
Reeshiyoowwan kaffaltii yeroo gabaabaa
Qabeenya Yeroo Ammaa 14,000

Reeshiyoo Ammaa = = = 2.33:1 irratti kan ibsame
Itti Gaafatamummaa Yeroo Ammaa 6,000 ta’a
Reeshiyoo Dhangala’aa 8,000

Reeshiyoo Dhangala’aa = = = 1.33 : 1. 1.
Itti Gaafatamummaa Yeroo Ammaa 6,000
Reeshiyoowwan kaffaltii yeroo dheeraa
ÿ.
Maallaqa abbaa qabeenyaa s=20,000 = 0.5 :1

Reeshiyoo abbaa qabeenyummaa =
Qabeenya Waliigalaa 40,000 ta’eera
Fandii abbaa qabeenyaa ykn fandii Abbaa Aksiyoonaa=Kaappitaala aksiyoonaa kaappitaalaa+Aksiyoona filannoo
kaappitaala+Kuusaa fi caalmaa =
10,000+2,000+8,000=20,000
Aksiyoonaa alaa 20,000 = = 1:1

Reeshiyoo Liqaa-Kaappitaala =
Walqixxummaa keessoo 20,000
EBIT
Reeshiyoo uwwisa dhala = = 4,000+840 =5.7dachaa 840
Kaffaltii dhala dhaabbataa ta’a
Kaffaltiin dhala dhaabbataa = %6 liqii irratti qarshii 14,000 = qarshii 1000. 840 irratti kan
argamu
Reeshiyoo Sochii
Baasii Gurgurtaa
Reeshiyoo Jijjiirraa Istookii = = 51,600 =yeroo 8.6
GiddugaleessaaInventarii 6,000
Istookiin banaa waan hin jirreef, istookiin cufiinsaa akka istookii giddu galeessaatti fudhatama.
24. 24.
Gurgurtaa Liqii
Reeshiyoo Galii Liqii = = 60,000 =10dachaa 6,000
Giddugaleessaan Liqii ta’a
Gurgurtaan liqii fi liqii banaa yoo hin jiraanne gurgurtaan waliigalaa akka liqiitti ilaalama
gurgurtaa fi cufiinsa liqii akka giddu galeessaatti.
Liqeessitoonni reeshiyoo garagalchuu = Bittaa Liqii 43,200 = = 36yeroo

Giddugaleessaan Liqeessitoota 1,200
Bittaa yoo hin jiraanne, baasii meeshaalee gurguraman – bu’aan waliigalaa akka bittaa liqiitti kan ilaalamu
fi yoo liqeessitoonni banaa hin jirretti liqeessitoonni cufiinsaa akka liqii giddu galeessaatti ilaalamu.
Gurgurtaa 60,000 ta'a

Reeshiyoo Jijjiirraa Kaappitaala Hojii = = = 7.5yeroo
Kaappitaala Hojii Qulqulluu 8,000
Reeshiyoo Bu’aa
Bu’aa Waliigalaa 8,400 100= × 60,000

Reeshiyoo bu’aa waliigalaa = 100=14% ×
Gurgurtaa
Bu’aa Qulqulluu 2,000

Reeshiyoo bu’aa qulqulluu = 100= × 100=3.33% ×
Gurgurtaa 60,000 ta’a
Galiin hojii irraa ala ta’e yoo hin jiraanne reeshiyoon bu’aa hojii bu’aa qulqulluu wajjin walqixa
reeshoo.
Bu’aa Qulqulluu Gibira 2,000

Bu’aa Invastimantii = booda 100= × 100=10% ×
ÿ.
Abbaa Aksiyoonaa sFund 20,000 ta’a
GAAFFII MOODELII
1. Ibsi faayinaansii maali?
2. Xiinxalli ibsa faayinaansii maali?

3. Xiinxala ibsa faayinaansii gosa adda addaa irratti mari’achuu.
4. Malawwan adda addaa xiinxala ibsa faayinaansii ni ibsu.
5. Garaagarummaan dhangala’aa maallaqaa fi dhangala’aa maallaqaa gidduu jiru maali?
6. Xiinxalli reeshiyoo maali? Gosoota isaa ibsi.

SEENSA
Faayinaansii dhiiga lubbuu yaaddoo daldalaati, sababiin isaas hojiiwwan yaaddoon daldalaa raawwatu hunda
waliin walqabatee waan jiruuf. Qaama namaa keessatti marsaan dhiigaa sirnaan yoo hin taane hojiin qaamaa ni
dhaabata. Haaluma walfakkaatuun faayinaansii sirnaan yoo hin qindaa’in sirni daldalaa ni dhaabata. Qophiin
faayinaansii barbaachisu tokkoon tokkoon kutaa dhimma daldalaa tokkoon tokkoon isaaniif gochuun baay’ee
walxaxaa waan ta’eef murtoo of eeggannoo qabu barbaada. Kuwaantimii faayinaansii maalummaa fi haala yaaddoo
daldalaa irratti hundaa’uu danda’a. Garuu, barbaachisummaan faayinaansii bal’inaan bakka lamatti ramadamuu
danda’a:
Ulaagaalee Faayinaansii Yeroo Dheeraa ykn Barbaachisummaa Kaappitaala

Dhaabbataa Barbaachisummaa faayinaansii daldalaa dhaabbata irraa gara dhaabbataatti fi maalummaa
ulaagaalee bu’uura haalawwan ykn yeroo faayinaansii barbaachisuun garaagarummaa kan qabu yoo ta’u,
barbaachisummaa faayinaansii yeroo dheeraa fi yeroo gabaabaa ta’uu danda’a.
Barbaachisummaa faayinaansii yeroo dheeraa jechuun lafaa fi gamoo yaaddoo daldalaaf oolu, bittaa warshaa
fi maashinarii fi baasii dhaabbataa biroo argachuuf faayinaansii barbaachisu jechuudha. Ulaagaa faayinaansii
yeroo dheeraa barbaachisu kaappitaala dhaabbataa jedhamuunis ni waama. Kaappitaalli dhaabbataa kaappitaala
yoo ta’u, qabeenya dhaabbataa dhaabbilee kanneen akka lafaa fi gamoo, meeshaalee manaa fi meeshaalee,
warshaa fi maashinarii fi kkf bitachuuf kan oolu yoo ta’u, kanarraa ka’uun baasii kaappitaalaas jedhama.
Ulaagaalee Faayinaansii Yeroo Gabaabaa ykn Kaappitaala Hojii Barbaachisu Baasii

kaappitaalaa dhaabbileetiin alatti dhaabbileen baasii murtaa’e kan akka bittaa meeshaalee jallisii, kaffaltii mindaa,
baasii guyyaa guyyaa fi kkf barbaachisuu qabu.Baasii gosa kanaa guutuuf ta’a gargaarsa barbaachisummaa
faayinaansii yeroo gabaabaa kan baasii hojii dhaabbilee guutuu ta’een. Faayinaansii yeroo gabaabaa barbaachisu
kaappitaala hojii jedhamuun beekama.
26. 26.
MADDA FAAYINAANSII
Maddoonni faayinaansii jechuun karaalee jechoota faayinaansii adda addaa gara yaaddoo industirii sanaatti
sochoosan jechuudha. Maddoonni faayinaansii akka jedhanitti, akkamitti dhaabbileen fedhii isaaniif faayinaansii
sochoosaa jiru. Dhaabbileen kunneen kan jiran ykn kan haaraa ta’anii fi ulaagaalee yeroo dheeraa fi gabaabaa
kanneen akka bittaa qabeenya dhaabbataa, ijaarsa gamoo waajjiraalee, bittaa meeshaalee jallisii fi baasii
guyyaa guyyaa guutuuf hanga faayinaansii walitti qabaa barbaadanidha.
Maddoonni faayinaansii gosoota adda addaa jalatti ramadamuu ni danda’u bu’uura

mata dureewwan barbaachisoo armaan gadii:
1. Yeroo irratti hundaa’uun
Maddoonni Faayinaansii yeroo irratti hundaa’uun gosoota adda addaa jalatti ramadamuu ni danda’u.
Maddoota yeroo dheeraa: Faayinaansii yeroo dheeraa ykn yeroo gabaabaatiin socho’uu danda’a.
Faayinaansii maallaqa guddaadhaan socho’ee fi yeroo sanatti deebi’ee kan kaffalamu waggaa shan
ol yeroo ta’u akka madda yeroo dheeraatti ilaalamuu ni danda’a. Kaappitaalli aksiyoonaa, kenniinsa
liqii, liqiin yeroo dheeraa dhaabbilee faayinaansii fi baankota daldalaa irraa argamu madda faayinaansii
gosa kana jala dhufa. Maddi faayinaansii yeroo dheeraa baasii kaappitaalaa dhaabbilee kanneen
akka bittaa qabeenya dhaabbataa, lafaa fi gamoo fi kkf guutuu barbaachisa.
Maddoonni faayinaansii yeroo dheeraa kanneen

akka: • Aksiyoona Kaappitaalaa • Aksiyoona Filannoo
• Deebiin (Debenture) jedhu
• Liqii Yeroo Dheeraa •

Kuufama Dhaabbataa
Maddoota yeroo gabaabaa: Madda faayinaansii yeroo dheeraa irraa kan hafe, dhaabbileen
gargaarsa maddoota yeroo gabaabaa kan akka liqii fi dursa baankota daldalaa, liqeessitoota
maallaqaa fi kkf irraa argamuun faayinaansii maddisiisuu danda’u.Yeroo gabaabaa maddi faayinaansii
baasii hojii yaaddoo daldalaa guutuu barbaachisa.
Maddi faayinaansii yeroo gabaabaa kanneen akka:
• Liqii Baankii
• Guddina Maamiltootaa
• Liqii Daldalaa
• Factoring •
Kuufama Mootummaa •
Meeshaalee Gabaa Maallaqaa
2. Abbummaa irratti hundaa’uun

Maddoonni Faayinaansii yeroo: 1.1.
Maddoonni... Faayinaansii 27. 27.
Maddi faayinaansii abbummaa tokko • Kaappitaala

aksiyoonaa, galii • Galii qabame • Caalmaa fi Bu’aa of
keessatti qabata
Kaappitaalli liqeeffame •
Deebiinture • Boondii kan
dabalatudha
• Kuufama mootummaa
• Liqii Baankii fi Dhaabbilee Faayinaansii irraa.
3. Maddoota Dhalootaa irratti hundaa'uun
Maddoonni Faayinaansii yeroo irratti hundaa’uun bakka adda addaatti ramadamuu ni danda’u.
Maddi faayinaansii keessoo of keessatti qabata
• Galii qabame • Maallaqa

gatii hir’isuu • Caalmaa
Maddoonni faayinaansii alaa • Kaappitaala aksiyoonaa •

Dibaanture • Kuufama mootummaa • Liqii Baankotaa fi
dhaabbilee Faayinaansii irraa argamu ta’uu danda’a
4. Haala Faayinaansii irratti hundaa’uun

Faayinaansii wabii ta’uu danda’a •
Kaappitaala aksiyoonaa • Dibaancharii
Galiin qabame • Galii qabame • Maallaqa

hir’ina gatii Faayinaansii liqii kan
hammatu ta’uu danda’a • Liqii yeroo
dheeraa Dhaabbilee Faayinaansii irraa •
Liqii yeroo gabaabaa baankota Daldalaa irraa.
Ramaddiin armaan olitti ibsame maalummaa fi akkaataa faayinaansii maddoota adda addaa irraa
socho’u irratti hundaa’a. Garuu maddoonni faayinaansii armaan olitti ibsaman ramaddii gurguddoo sadiitti
qoodamuu danda’u:
• Faayinaansii Nageenyaa
• Faayinaansii Keessaa •
Faayinaansii Liqii
28. 28.
FAAYINAANSII NAGEENYAA
Faayinaansichi karaa sekuritiiwwan akka aksiyoonaa fi liqii kennuutiin kan socho’u yoo ta’e faayinaansii wabii jedhama.
Sekuritiiwwan dhaabbilee jedhamuunis ni waamama. Gosti faayinaansii kun caasaa kaappitaalaa dhaabbatichaa murteessuu
keessatti gahee olaanaa qaba.
Amaloota Faayinaansii Nageenyaa
Faayinaansii nageenyaa amala barbaachisoo armaan gadii of keessaa qaba:
1. Maddoota faayinaansii yeroo dheeraa.

2. Sekuritiiwwan dhaabbilee jedhamuunis ni waamama.
3. Faayinaansii wabii aksiyoonaa fi liqii lamaanuu of keessatti qabata.

4. Caasaa kaappitaalaa dhaabbatichaa murteessuu keessatti gahee olaanaa qaba.
5. Kaffaltiin faayinaansii baayyee daangeffamaadha.
6. Kaappitaala waliigalaa dhaabbatichaa keessaa kutaa guddaadha.
Gosoota Faayinaansii Nageenyaa
Faayinaansii nageenyaa gosoota gurguddoo lamatti qoodamuu danda’a: 1.1.
1. Sekuritiiwwan abbummaa ykn kaappitaalaa.

2. Sekuritiiwwan liqii kennuu ykn kaappitaala liqaa.
Sekuritiiwwan Abbummaa
Sekuritiiwwan abbummaa akka kaappitaalaa istookii jedhamuunis waamaman, yeroo baay’ee akka aksiyoonaatti waamamu.
Aksiyooniin mala faayinaansii walitti qabuu hunda caalaa Universal ta’eedha yaaddoo daldalaaf. Kaappitaalli abbummaa
gosoota sekuritiiwwan armaan gadii of keessaa qaba.
• Aksiyoona Kaappitaalaa
• Aksiyoona Filannoo
• Aksiyoona walqixaa hin
qabu • Aksiyoona Yeroo biraatti darbe
AKSIYOONII EQUITY
Aksiyoona Kaappitaalaa aksiyoona idilee jedhamuunis kan beekamu yoo ta’u, kana jechuun, aksiyoona filannootiin alatti.
Abbootiin aksiyoonaa kaappitaalaa abbootii qabeenyaa dhugaa dhaabbatichaati. Hoggansa dhaabbatichaa irratti to’annoo
qabu. Abbootiin aksiyoonaa kaappitaalaa yoo dhaabbatichi bu’aa argate bu’aa (dividend) argachuuf mirga qabu. Kaappitaalli
aksiyoonaa kaappitaalaa umurii dhaabbatichaa keessatti furuun hin danda’amu.
Itti gaafatamummaa abbootii aksiyoonaa kaappitaalaa gatii gatii aksiyoonaa hin kaffalamiin ti.
Amaloota Aksiyoona Kaappitaalaa
Aksiyooniin kaappitaalaa wantoota barbaachisoo armaan gadii of keessaa qaba:
1. Bilchina aksiyoonaa: Aksiyooniin kaappitaalaa uumama kaappitaalaa dhaabbataa kan qabu yoo ta’u, kunis yeroo
bilchinaa hin qabu. Bara jireenyaa dhaabbatichaa furuun hin danda’amu.
2. Galii irratti himannaa haftee: Abbootiin aksiyoonaa kaappitaalaa abbaa aksiyoonaa filannoof bu’aa qoodame
(fixed rate of dividend) erga kaffalanii booda galii hafe argachuuf mirga qabu. Galiin ykn galiin abbootii
aksiyoonaa argachuu danda’u bu’aa gibira booda argamu hir’isuun bu’aa filannoo hir’isuun walqixa.
3. Himata qabeenya irratti haftee: Dhaabbatichi yoo xumurame abbootiin aksiyoonaa idilee ykn kaappitaalaa
qabeenya irratti himannaa argachuuf mirga qabu. Mirgoonni kun abbootii aksiyoonaa kaappitaalaa qofaaf kan
argamanidha.
4. Mirga to’achuu: Abbootiin aksiyoonaa kaappitaalaa abbootii qabeenyaa dhugaa dhaabbatichaati.
Kanarraa ka’uun hoggansa dhaabbatichaa to’achuuf aangoo kan qaban yoo ta’u, hojii daldalaa ilaalchisee
murtii kamiyyuu fudhachuuf aangoo qabu.
5. Mirga sagalee kennuu: Abbootiin aksiyoonaa kaappitaalaa gargaarsa aangoo mirga sagalee kennuutiin walgahii
dhaabbatichaa keessatti mirga sagalee kennuu qabu; murtii yaaddoo daldalaa kamiyyuu jijjiiruu ykn haquu ni
danda’u. Abbootiin aksiyoonaa kaappitaalaa walgahii dhaabbatichaa qofa irratti mirga sagalee kennuu kan
qaban yoo ta’u akkasumas abbaa aksiyoonaa dhiisanii walgahii irratti hirmaachuu fi sagalee kennuudhaaf
bakka bu’ummaa kaadhimuu ni danda’u.
6. Mirga dursee bitamuu: Mirga dursee bitamuu abbaa aksiyoonaa kaappitaalaa. Mirgi dursaa (pre-emptive right)
mirga seera qabeessa abbootii aksiyoonaa jiraniiti. Dhaabbatichi carraa jalqabaa dandeettii qabachuu amma
qabaniin walmadaaluun aksiyoona kaappitaalaa dabalataa bituu irratti ragaa ba’a.
7. Itti gaafatamummaa daangeffame: Abbootiin aksiyoonaa kaappitaalaa gatii aksiyoonaa bitaniif itti
gaafatamummaa daangeffame qofa qabaachaa jiru. Abbootiin aksiyoonaa aksiyoona guutummaatti kaffalame
yoo qabaatan itti gaafatamummaa hin qaban. Fakkeenyaaf: Abbaan aksiyoonaa aksiyoona 100 gatii fuula isaa
qarshii 100 yoo bite. 10 tokkoon tokkoon isaanii. Qarshii 100 qofa kaffale. 900. Itti gaafatamummaa isaa qarshii
1000 qofa. 100 irratti kan argamu.
Baay’ina waliigalaa aksiyoonaa 100
Gatii fuula aksiyoonaa qar. 10. 10.
Gatii waliigalaa aksiyoonaa 100 × 10 = 1,000 900 ta’a
Gatii aksiyoonaa kaffalame Gatii/
itti gaafatamummaa hin kaffalamiin 100 irratti kan argamu
Itti gaafatamummaa abbootii aksiyoonaa gatii aksiyoonichaa hin kaffalamiin qofa (jechuunis Ruupii 100).
Faayidaa Aksiyoona Kaappitaalaa

Aksiyooniin walqixxummaa aksiyoona baay’inaan fi akka addunyaatti faayinaansii dhaabbatichaaf sochoosuuf itti
fayyadamudha. Faayidaa armaan gadii of keessaa qaba.
1. Maddoota faayinaansii dhaabbataa: Kaappitaalli aksiyoonaa kaappitaalaa kan madda faayinaansii yeroo
dheeraa dhaabbataa ta’e waan ta’eef, kaappitaala yeroo dheeraa ykn dhaabbataa barbaachisummaa yaaddoo
daldalaatiif oolu danda’a.
2. Mirga sagalee kennuu: Abbootiin aksiyoonaa kaappitaalaa abbootii qabeenyaa dhugaa dhaabbatichaa mirga
sagalee kennuu qabanidha. Faayidaan gosa kanaa abbootii aksiyoonaa kaappitaalaa qofaaf argama.
3. Bu’aa dhaabbataa hin qabu: Aksiyooniin kaappitaalaa dirqama bu’aa murtaa’e kaffaluuf hin uumu. Dhaabbatichi
bu’aa yoo argate abbootiin aksiyoonaa kaappitaalaa argachuuf ulaagaa guutuu qabu
30. 30.
bu’aa argachuuf, haala biraatiin bu’aa argachuuf ulaagaa guutuu qabu, akkasumas bu’aa kamiyyuu
dhaabbaticha irraa gaafachuu hin danda’an.
4. Baasii kaappitaalaa xiqqaa: Baasii kaappitaalaa waan guddaa yoo ta’u, kunis gatii dhaabbatichaa irratti
dhiibbaa qaba. Dhaabbatichi gatii dhaabbatichaa guddisuu yoo barbaade, kaappitaala aksiyoonaa baay’ee
fayyadamuu qabu sababiin isaas, maddoota faayinaansii biroo wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu baasii
kaappitaalaa xiqqaa (Ke ) of keessaa qaba.
5. Galii qabame: Dhaabbatichi kaappitaala aksiyoonaa baay’ee yeroo qabaatu, madda faayinaansii biroo wajjin
wal bira qabamee yoo ilaalamu madda faayinaansii baasii xiqqaa ta’eef galii qabameef mijataa ta’a.
Miidhaa Aksiyoona Kaappitaalaa
1. Kan hin furamne: Aksiyooniin kaappitaalaa yeroo umurii dhimma daldalaa sanaa furuun hin danda’amu. Innis
waan hunda caalaa balaa guddaa kan qabu over capitalization dha.
2. Gufuuwwan bulchiinsa keessatti: Abbaan aksiyoonaa kaappitaalaa of to’achuu fi of gurmeessuudhaan
bulchiinsa keessatti gufuu kaa’uu danda’a. Sababni isaas, murtii qabeenya abbootii aksiyoonaa faallaa ta’e
kamiyyuu wal bira qabuuf aangoo qabu.
3. Tilmaamatti nama geessa: Daldalli aksiyoona kaappitaalaa gabaa aksiyoonaa keessatti gara sekulaarizimii fida
yeroo badhaadhinaatti.
4. Galii invastaraaf daangeffame: Investaroota sekuritiiwwan nageenya qaban irratti invast gochuu barbaadan
galii dhaabbataa qaban aksiyoona kaappitaalaaf hawwata hin qaban.
5. Daldala kaappitaalaan hin jiru: Dhaabbanni gargaarsa kaappitaalaa qofaan kaappitaala yeroo walitti qabu
dhaabbatichi faayidaa daldala kaappitaalaatiin fayyadamuu hin danda’u.
FILANNOO SHARE
Kutaaleen sekuritiiwwan dhaabbilee akka aksiyoona filannootti waamamu. Innis aksiyoona yoo ta’u, yeroo dhaabbatichi
xumuramutti bu’aa (dividend) argachuu fi invastimantii jalqabaa deebifachuuf mirga filannoo qabu. Abbootiin aksiyoonaa
filannoo fixed rate of dividend argachuuf mirga kan qaban yoo ta’u mirga sagalee kennuu hin qaban.
Aksiyooniin filannoo gosoota gurguddoo armaan gadiitiin ramadamuu ni danda’a: 1.
Aksiyooniin filannoo kuufamaa: Aksiyooniin filannoo kuufamaa waggoota bu’aa hin qabneef bu’aa argachuuf
mirga qaba. Dhaabbatichi waggaa tokkoo fi isaa ol keessatti bu’aa argachuu yoo dadhabe, CP Shares bu’aa
tokkollee argachuu hin danda’u garuu yoo dhaabbatichi bu’aa argate bu’aa wal bira qabamee ilaalamu
waggoota darbanii argachuuf mirga qaba.
2. Aksiyoona filannoo kuufamaa hin taane: Aksiyooniin filannoo kuufamaa hin taane faayidaa armaan olitti
ibsame argachuuf mirga hin qabu. Dividend argachuuf ulaagaa kan qaban yoo dhaabbatichi waggoota
keessatti bu’aa argate qofa. Yoo kana hin taane, bu’aa (dividend) tokkollee gaafachuu hin danda’an.
3. Aksiyoona filannoo furuu danda’u: Yeroo, aksiyooniin filannoo yeroo bilchinaa murtaa’e qabaatu
aksiyoona filannoo furuu danda’u ta’a. Bara jireenyaa dhaabbatichaa kan furuu danda’u ta’uu danda’a.
Seerri Dhaabbatichaa deebi’uu aksiyoona filannoo furuu danda’u irratti daangaawwan murtaa’an kaa’ee
jira.
Aksiyoona Filannoo Hin Furamne
Aksiyooniin filannoo hin furamne kan furuu kan danda’u yeroo dhaabbatichi qulqulleessituudhaaf deemu qofa.
Aksiyoona filannoo gosa akkasii yeroon bilchinaa murtaa’e hin jiru.
Aksiyoona Filannoo Hirmaatu Abbootiin

aksiyoonaa filannoo hirmaatan abbootii aksiyoonaa kaappitaalaa erga raabsanii booda bu’aa dabalataa irratti
hirmaachuuf mirga qabu.
Aksiyoona Filannoo Hin Hirmaanne Abbootiin

aksiyoonaa filannoo hirmaannaa hin qabne abbootii aksiyoonaa kaappitaalaaf erga raabsanii booda bu’aa dabalataa
hirmaachuuf mirga hin qaban. Sadarkaan bu’aa qoodame (fixed rate of dividend) gosa abbootii aksiyoonaa (fixed
rate of dividend) kan kaffalamu ta’a.
Aksiyoona Filannoo Jijjiiramuu Danda’u
Abbootiin aksiyoonaa filannoo jijjiiramuu danda’u yeroo murtaa’e booda qabeenya isaanii gara aksiyoona
kaappitaalaatti jijjiiruuf mirga qabu. Keewwatni waldaa mirga jijjiirraa hayyamuu qaba.
Aksiyoona Filannoo hin jijjiiramne Aksiyooniin
jiru, aksiyoona filannoo irraa gara aksiyoona kaappitaalaatti jijjiiramuu hin danda’u.
Amaloota Aksiyoona Filannoo
Amaloonni barbaachisoo aksiyoona filannoo kanneen armaan gadiiti:
1. Yeroo bilchinaa: Akka idileetti aksiyooniin filannoo aksiyoona filannoo furuu danda’u yoo ta’e malee yeroo
bilchinaa murtaa’e hin qabu. Aksiyooniin filannoo yeroo dhaabbatichi qulqullaa’u qofa furamuu danda’a.
2. Galii irratti gaaffii haftee: Abbootiin aksiyoonaa filannoo galii irratti himannaa haftee qabu. Sadarkaan
bu’aa qoodame (fixed rate of dividend) abbootii aksiyoonaa filannoof kan kaffalamu ta’a.
3. Himata haftee qabeenya irratti: Filannoon jalqabaa yeroo qulqulleessuu abbootii aksiyoonaa filannoof
kennama. Qabeenyi dabalataa yoo jiraate kan abbaa aksiyoonaa kaappitaalaaf raabsamuu qabu.
4. To’annoo Hooggansaa: Abbaan aksiyoonaa filannoo mirga sagalee kennuu tokkollee hin qabu. Kanarraa
ka’uun hoggansa dhaabbatichaa irratti to’annoo qabaachuu hin danda’an.
Faayidaa Aksiyoona Filannoo Aksiyooniin

filannoo faayidaa barbaachisoo armaan gadii qaba.
1. Bu’aa dhaabbataa: Sadarkaan bu’aa qoodamuu kan murtaa’u yoo aksiyoona filannoo ta’edha.
Invastarootaaf galii dhaabbataa waan kennuuf wabii galii dhaabbataa jedhamee waama.
32. 32.
2. Bu’aa kuufamaa: Aksiyooniin filannoo faayidaa biraa kan qabu yoo ta’u kunis bu’aa kuufamaa jedhama.
Dhaabbatichi waggoota darban kamiyyuu keessatti bu’aa tokkollee yoo hin arganne, bu’aa yeroo gara
fuula duraa waliin kuufamaa ta’uu danda’a.
3. Furmaata: Aksiyooniin filannoo yeroo murtaa’e booda furuun kan danda’amu aksiyoona filannoo kan hin
furamne yoo ta’e malee. Invastimantii jalqabaa deebisuuf yeroon bilchinaa murtaa’e ni jira.
4. Hirmaannaa: Abbootiin aksiyoonaa filannoo hirmaachisaa bu’aa caalmaa erga abbootii aksiyoonaa
kaappitaalaaf raabsamanii booda hirmaachuu ni danda’u.
5. Jijjiiramuu danda’uu: Aksiyooniin filannoo jijjiirraa gara aksiyoona kaappitaalaatti jijjiiramuu kan danda’u
yeroo dambiileen hojii jijjiirraa akkasii kennan dha.
Miidhaa Aksiyoona Filannoo
1. Maddoota faayinaansii qaala’oo: Aksiyooniin filannoo madda qaala’aa olaanaa qaba

kan faayinaansii yoo ta’u, aksiyoona kaappitaalaa wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu.
2. Mirga sagalee kennuu hin qabu: Walumaagalatti abbootiin aksiyoonaa filannoo mirga sagalee kennuu
tokkollee hin qaban. Kanarraa ka’uun bulchiinsa dhaabbatichaa irratti to’annoo qabaachuu hin danda’an.
3. Fixed dividend qofa: Aksiyooniin filannoo fixed rate of dividend qofa argachuu danda’a. Isaan
bu’aa dhaabbatichaa caalu argachuu dhiisuu danda’a.
4. Ba’aa dhaabbataa: Aksiyooniin filannoo kuufamaa hanga kaffaltii bu’aa qoodame ilaalchisee ba’aa
dhaabbataa ta’a. Sababni isaas dhaabbatichi yeroowwan bu'aa hin qabneefis bu'aa (dividend) kaffaluu
qaba.
5. Gibira: Ija gibiraatiin, qoodni aksiyoona filannoo yeroo gibira shallagu baasii hir’ifamuu danda’u miti. Garuu,
dhala baasii hir’ifamuu danda’uudha.
Kanarraa ka’uun ilaalcha hir’ina gibiraatiin miidhaa qaba.
AKSHIROOTA TURE
Aksiyooniin yeroo biraatti darbe akka aksiyoona hundeessitootaattis waamama sababiin isaas aksiyoononni kun akka
idileetti hundeessitootaaf waan kennamaniif. Abbootiin aksiyoonaa aksiyoona filannoo fi aksiyoona kaappitaalaa dura
bu’aa argachuuf mirga filannoo qabu. Akka seera dhaabbilee bara 1956tti dhaabbati mootummaa daangeffame
kamiyyuu ykn dhaabbata mootummaa jalatti kan argamu aksiyoona yeroof turfame baasuu hin danda’u.
Aksiyooniin kun hundeessaadhaaf maallaqa xiqqaadhaan kan kenname yoo ta’u, kunis to’annoo jala oolchuuf
bulchiinsa mirga sagalee kennuu isaaniitiin.
PAR SHARES HIN JIRU
Yeroo aksiyoonichi gatii fuula hin qabneetti aksiyoona par hin qabu jedhama. Dhaabbatichi aksiyoona gosa kanaa
kan baasu yoo ta’u kunis maqaa addaa tokko malee aksiyoona addaa baay’eetti qoodameera. Gatiin aksiyoonaa
qabeenya qulqulluu dhugaa dhaabbatichaa baay’ina aksiyoonaa waliigalaa waliin hiruun ni danda’ama.
Qabeenya qulqulluu qabatamaa

Gatiin lakk. aksiyoona tokkoof =
Waliigala lakkoofsa aksiyoonaa
SECUURITII LIQAA
Sekuritiiwwan liqii liqii faayinaansii liqaa jedhamuunis kan beekaman yoo ta’u kunis faayinaansii liqeessitoota
irraa kan socho’u jechuudha. Debenture fi Boondiin kutaalee gurguddoo lamaan Sekuritiiwwan Liqii ti.
Debentures jedhaman
Debenture jechuun sanada dhaabbatichi baasudha. Innis ragaa dhaabbatichi chaappaa isaatiin liqaa
beeksisee kennedha.
Akka seera dhaabbilee bara 1956tti, “debenture jechuun aksiyoona debenture, boondii fi sekuritiiwwan
biroo kamiyyuu kan dhaabbata tokkoo kan dabalatu yoo ta’u, kaffaltii qabeenya dhaabbatichaa ta’us ta’uu
baatus.”
Gosoota Debenture
Deebiin gosoota gurguddoo armaan gadiitti qoodamuu danda’a: 1.1.
1. Debentures wabii hin qabne: Debentures wabii hin qabne qabeenya dhaabbatichaa irratti wabii
tokkollee hin kennamu. Akkasumas debenture salphaa ykn qullaa jedhama. Gosti liqii kun yeroo
dhaabbatichi xumuramu akka liqeessitoota wabii hin qabneetti tarkaanfamu.
2. Debenturee wabii qabu: Debenture wabii qabu qabeenya dhaabbatichaa irratti wabiin kennama.
Akkasumas liqiin kun qabeenya dhaabbatichaa liqii manaa kamiyyuu irratti waan kennamuuf liqii
manaa (mortgaged debentures) jedhamee waamama.
3. Debentures furuu danda’an: Debentures kun yeroon murtaa’e yoo xumuramu kan furaman ta’a.
Dhala yeroo yeroon kan kaffalamu yoo ta’u, invastimantiin jalqabaa yeroo bilchinaa murtaa’e booda
kan deebi’udha.
4. Debentures hin furamne: Debentures gosa kanaa kan furu ta’uu hin danda’u
yeroo jireenyaa yaaddoo daldalaa keessatti.
. _ Deebiin kun yeroo baay’ee gara aksiyoona kaappitaalaatti jijjiiramu. Jijjiirraan liqiiwwanii ta’uu
danda’a: Deebiinturee hin jijjiiramne
Debentures guutummaatti jijjiiramuu danda’an
Gara tokkoon debentures jijjiiramuu danda’u
6. Gosoota biroo: Debentures gosoota armaan gadiitiin ramadamuu danda’a. Muraasa

gosoota liqii waliigalaa keessaa kanneen armaan gadiiti: 1. Deebiin
wabii
2. Deebiin Wabii Qabu
3. Deebiin Duraa
4. Boondii Kuuppoonii Zeeroo
5. Boondii Dhala Zeeroo/Debenture
34. 34.
Amaloota Debentures
1. Yeroo bilchinaa: Deebiin yeroo bilchinaa yeroo dheeraa murtaa’e of keessaa qaba. Akka idileetti,
liqiin yeroo bilchina waggaa 10–20 kan of keessaa qabu yoo ta’u, dhuma yeroo bilchinaa irratti
invastimantii ijoo waliin kan deebi’u ta’a.
2. Galii keessatti gaaffii haftee: Abbootiin liqii dhuma yeroo herregaa hunda irratti dhala murtaa’e
argachuuf mirga qabu. Abbootiin qabeenyaa liqii galii dhaabbatichaa keessatti abbootii aksiyoonaa
kaappitaalaa fi filannoo caalaa dursa himannaa qabu.
3. Himata haftee qabeenya irratti: Abbootiin qabeenyaa liqii qabeenya dhaabbatichaa irratti himannaa
abbootii aksiyoonaa kaappitaalaa fi filannoo caalaa dursa qabu. Abbootiin Qabeenyaa Debenture
jijjiirama addaa Qabeenya irratti yookiin jijjiirama lola’aa qabeenya dhaabbatichaa qabaachuu ni
danda’u. Jijjiiramni addaa abbootii Deebiin akka liqii wabii qabuutti kan ilaalamu yoo ta’u, jijjiiramni
lola’aa abbootii Deebiin akka liqii wabii hin qabneetti ilaalama.
4. Mirga sagalee kennuu hin qabu: Abbootiin liqii akka liqii dhaabbatichaatti ilaalamu.
Kanarraa ka’uun mirga sagalee kennuu hin qaban. Abbootiin liqii raawwii yaaddoo daldalaa irratti
to’annoo qabaachuu hin danda’an.
5. Dhala dhaabbataa: Debentures hanga yeroo bilchinaatti dhala murtaa’e argamsiisa. Kanarraa ka’uun
daldalli kun bu’aa liqii irratti dhiibbaa hin geessisu.
Faayidaa Deebiin (Debenture) Qabu

Debenture maddoota faayinaansii yeroo dheeraa keessaa kutaalee gurguddoo keessaa isa tokko yoo ta’u kunis
faayidaa barbaachisoo armaan gadii of keessaa qaba:
1. Maddoota yeroo dheeraa: Deebiin madda faayinaansii yeroo dheeraa dhaabbatichaaf ta’u keessaa
isa tokko. Akka idileetti yeroon bilchinaa maddoota faayinaansii biroo caalaa dheeraa dha.
2. Dhala dhaabbataa: Dhala dhaabbataa abbootii liqiitiif kan kaffalamu waan ta’eef dhaabbileen bu’aa
olaanaa argatan keessaa baay’ee mijataadha. Walumaagalatti, safartuun dhala maddoota
faayinaansii yeroo dheeraa kanneen biroo caalaa gadi aanaadha.
3. Daldala kaappitaalaa: Dhaabbanni tokko caasaa kaappitaalaa isaa keessatti debenture walitti makuun
kaappitaalaan daldaluu kan danda’u yoo ta’u, kanaanis galii aksiyoona tokkorraa argamu guddisuu
danda’a. Dhaabbatichi yaad-rimee daldala kaappitaalaa irratti yeroo hojiirra oolchu baasii kaappitaalaa
ni hir’ata, gatii dhaabbatichaas ni dabala.
4. Hir’ina gibira galii: Dhala liqii irratti kaffalamu bu’aa waliigalaa dhaabbatichaa irraa hir’ifamuu danda’a.
Kanaafuu ba’aa gibiraa dhaabbatichaa hir’isuuf gargaara.
5. Eegumsa: Tumaaleen adda addaa sanada imaanaa liqii fi qajeelfamni SEB1 bahu dantaa abbootii liqii
ni eegu.
Miidhaa Debenture
Faayinaansii debenture miidhaawwan gurguddoo armaan gadii of keessaa qaba:
1. Dhala dhaabbataa: Deebiinchi dhala dhaabbataa sekuritiiwwaniif kaffalamu of keessaa qaba.
Dhaabbatichi bu’aa argachuu yoo dadhabellee, abbootii liqiidhaaf dhala murtaa’e kaffaluu qabu,
kanaaf, galii dhaabbatichi baay’ee jijjiiramu sanaaf hin mijatu.
2. Mirga sagalee kennuu hin qabu: Abbootiin liqii mirga sagalee kennuu tokkollee hin qaban.
Kanarraa ka’uun hoggansa dhaabbatichaa irratti to’annoo qabaachuu hin danda’an.
3. Liqeessitoota dhaabbatichaa: Abbootiin liqii liqeessitoota qofa malee abbootii
qabeenyaa dhaabbatichaa miti. Bu’aa caalmaa dhaabbatichaa irratti himannaa
tokkollee hin qaban.
4. Balaa olaanaa: Dhimmi liqii dabalataa hundi sababa ejjennoo olaanaa abbootii liqii irraa
kan ka’e balaa fi baasii guddaa kan gaafatu ta’a. Balaan faayinaansii guddate kun baasii
kaappitaala kaappitaalaa fi baasii faayinaansii karaa debenture walitti qabuu kan dabalu
yoo ta’u kunis sababa gibira chaappaa olaanaa ta’een ol’aanaadha.
._
FAAYINAANSII KEESSAA
Dhaabbanni tokko madda alaa fi keessaatiin faayinaansii sochoosuu danda’a. Dhaabbanni haaraan tokko
madda faayinaansii keessoo kaasuu dhiisuu danda’a akkasumas madda alaa kan akka aksiyoonaa, liqii
fi liqii qofa walitti qabuu danda’u garuu dhaabbati jiru tokko madda faayinaansii keessoo fi alaa fedhii
faayinaansii isaaniif kaasuun ni danda’ama. Faayinaansii keessoos madda faayinaansii barbaachisoo
ta’an keessaa tokko yoo ta’u, maddoota faayinaansii biroo wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu baasii
kaappitaalaa of keessaa qaba.
Maddi faayinaansii keessoo bal’inaan bakka lamatti ramadamuu

danda’a: A. Maallaqa Gatii Hir’isuu B. Galii qabame
Maallaqa Hir’ina Gatii

Fandiin hir’ina gatii maddoota faayinaansii keessoo keessaa isa guddaa yoo ta’u, kunis kaappitaala
hojii yaaddoo daldalaa barbaadu guutuuf kan ooludha. Hir’ina gatii jechuun sababa uffannaa fi
ciccituu, yeroon darbuu, dulloomuu, dhama’uu fi balaa irraa kan ka’e gatii qabeenyaa hir’achuu jechuudha.
Walumaagalatti hir’inni gatii qabeenya dhaabbataa dhaabbatichaa irratti waggaa hundaaf
reetii murtaa’een jijjiirama. Kaayyoon hir’ina gatii qabeenya yeroon darbee booda bakka
buusuu dha. Innis gosa dhiyeessii fandii tokkoo yoo ta’u, kunis ba’aa gibiraa fi bu’aa waliigalaa
dhaabbatichaa hir’isuuf kan barbaachisudha.
Galii qabame
Galiin qabame mala biraa madda faayinaansii keessoo ti. Sirumayyuu mala faayinaansii
walitti qabuu miti, garuu akka kuufama bu’aa dhaabbata tokkootti hojii babal’ina fi adda
addaa hojjechuu isaatiif jedhama.
Galiin qabame maqaa adda addaatiin waamama kanneen akka; ofii faayinaansii, inter
faayinaansii, fi bu’aa duubatti cufuu. Akka seera dhaabbilee bara 1956tti dhibbeentaa murtaa’e,
akka mootummaan giddugaleessaatiin tumametti (%10 kan hin caalle) bu’aa qulqulluu gibira booda a
36. 36.
bara faayinaansii waggaa sanaaf bu’aa (dividend) labsuu isaa dura dhaabbata tokkoon dirqama gara
riizaarviitti dabarfamuu qabu.
Maddoota faayinaansii galii qabame jalatti bu’aa waliigalaa keessaa gar tokko gara kuufama adda
addaa kanneen akka kuufama waliigalaa, fandii bakka bu’iinsaa, kuufama suphaa fi haaromsaa, fandii
kuufamaa fi kuufama dhoksaa fi kkftti darba.
Faayidaa Galii Qabame

Galiin qabame faayidaa barbaachisoo armaan gadii of keessaa qaba:
1. Babal’ina fi adda addaa gochuuf kan fayyadu: Galiin qabame hojii daldalaa babal’isuu fi adda
adda gochuuf baay’ee faayidaa qaba.
2. Maddoota faayinaansii dinagdee: Galiin qabame akka sekuritiiwwan gosa adda addaa baasuun
maallaqa walitti qabuutti baasii lola’aa kamiyyuu waan hin qabneef maddoota faayinaansii baasii
xiqqaa qaban keessaa isa tokkodha.
3. Dirqama dhaabbataa hin qabu: Dhaabbileen faayinaansii kaappitaalaa yoo fayyadaman bu’aa
(dividend) kaffaluu qabu, dhaabbileen immoo faayinaansii liqaa yoo fayyadaman dhala kaffaluu
qabu. Garuu dhaabbatichi galii qabame akka madda faayinaansii yoo fayyadame, kaffaltii bu’aa
ykn dhala ilaalchisee dirqama dhaabbataa kamiyyuu kaffaluun isaan hin barbaachisu.
4. Maddoota jijjiiramaa: Galiin qabame caasaan faayinaansii guutummaatti akka jijjiiramu taasisa.
Dhaabbatichi ulaagaalee dabalataaf liqii walitti qabuu hin barbaachisu, yoo galii qabate qabaate.
5. Gatii aksiyoonaa guddisuu: Dhaabbatichi galii qabame akka madda faayinaansii

barbaachisummaa faayinaansii isaatti yeroo itti fayyadamu baasii kaappitaalaa maddoota
faayinaansii biroo caalaa baayyee gatii salphaadha; Kanarraa ka’uun gatii aksiyoonichaa ni dabala.
6. Gibira garmalee irraa fagaachuu: Galiin qabame dhaabbata tokko keessatti yeroo abbootii
aksiyoonaa xiqqaa qabutti gibira garmalee jalaa miliquuf carraa ni kenna.
7. Dandeettii galii guddisuu: Galiin qabame baasii kaappitaalaa xiqqaa kan of keessaa qabu yoo
ta’u akkasumas dhaabbilee adda addaa fi babal’inaaf deemaniif baay’ee mijataadha.
Miidhaa Galii Qabame

Galiin qabamees miidhaa tokko tokko qaba:
1. Fayyadama dogoggoraa: Hoggansi gatii aksiyoona aksiyoonaa keessa jiru too’achuudhaan
gabaan galii qabame dogoggoraan fayyadamuu danda’a.
2. Gara monopoliitti nama geessa: Galii qabame garmalee fayyadamuun ilaalcha monopolitic
dhaabbatichaa fida.
3. Kaappitaala ol’aanaa: Galiin qabame gara kaappitaala ol’aanaatti kan geessu yoo ta’u, sababiin
isaas dhaabbatichi galii qabame baay’ee yoo fayyadame madda faayinaansii gahaa hin taaneef
sababa ta’a.
4. Gibira dhoksuu: Galiin qabame gibira dhoksuutti nama geessa. Erga, dhaabbatichi hir'isa
ba’aa gibiraa karaa galii qabame.
5. Itti quufinsa dhabuu: Dhaabbatichi galii qabame akka madda faayinaansii yoo fayyadame, abbaan aksiyoonaa bu’aa
dabalataa argachuu hin danda’u. Kanaafuu, abbaan aksiyoonaa haala hunda keessatti galii qabame akka madda
faayinaansiitti fayyadamuu hin jaallatu.
FAAYINAANSII LIQII
Faayinaansii liqii haala faayinaansii barbaachisaa dhaabbatichi walitti qabuudha. Faayinaansii liqii gosa lamatti qoodamuu danda’a:
1.1.
(a) Maddoota Yeroo Dheeraa (b)
Maddoota Yeroo Gabaabaa
Faayinaansii liqii karaa dhaabbilee barbaachisoo armaan gadiitiin walitti qabuun ni danda’ama.
Dhaabbilee Faayinaansii Liqii
Baankota Daldalaa Baankota Misooma Dhaabbilee Ispeeshaalistii
Orma
Yeroo gabaabaa Yeroo dheeraa Kallattiidhaan Al-kallattiin Kan mana keessaa
Fooyyessuu Liqii Maallaqa Maallaqa Maallaqa Maallaqa

Maallaqa
Fak 3.1 FaayinaansiiLiqii
Dhaabbilee Finfinnee
Bu’aa irra deebiin gatii industirii kanaan mootummaan yaaddoowwan industirii biyyattii keessatti argamaniif gargaarsa maallaqaa
yeroo dheeraa akka kennan industirii faayinaansii akka biyyaatti fi akka mootummaatti hundeesse. Dhaabbileen faayinaansii gama
misooma industirii keessatti gahee olaanaa kan qaban yoo ta’u, fedhii faayinaansii yaaddoo daldalaa guutaa jiru. IFCI, ICICI, IDBI,
SFC, EXIM Bank, ECGC dhaabbilee faayinaansii biyyattii keessatti beekamoodha.
Baankota Daldalaa
Baankonni Daldalaa akka idileetti faayinaansii yeroo gabaabaa kan kennan yoo ta’u kunis waggaa tokko keessatti kan deebi’u ta’a.
Faayinaansii guddaan baankota daldalaa akka armaan gadiitti:
Dursa yeroo gabaabaa: Baankonni daldalaa maamiltoota isaanii sekuritiiwwan qabanis ta’e osoo hin qabaatin dursa ni
kennu. Maddoota faayinaansii yeroo gabaabaa baay’inaan itti fayyadamanii fi bal’inaan itti fayyadaman keessaa isa tokko yoo ta’u,
kunis kaappitaala hojii dhaabbatichaa guutuuf kan barbaachisudha.
Madda faayinaansii gatii salphaadhaan kan argamu yoo ta’u, kunis bifa waadaa, liqii manaa, yaada (hypothecation) kan ta’edha
fi herrega hir’ifamee fi irra deebi’amee hir’ifame.
38. 38.
Liqii Yeroo Gabaabaa
Baankonni daldalaas liqii yeroo gabaabaaf barbaachisu guutuuf yaaddoo daldalaaf ni kennu. Baankiin tokko
dursa yeroo tokkotti wabii tokko tokko irratti yeroo godhu liqii jedhamee waama. Liqiin bifa armaan gadiitiin ta’uu
danda’a:
(a) Liqii maallaqaa: Liqiin maallaqaa qophii baankiin tokko maamiltoonni isaa wabii meeshaa sanaa irratti
maallaqa hanga daangaa murtaa’etti akka liqeessan hayyamuudha. (b) Overdraft: Overdraft jechuun
qophii baankii waliin taasifame yoo ta’u, abbaan herrega kaarentii tokko sekuritiiwwan tokko malee hanga
daangaa murtaa’etti hafnaan isaa caalaa liqii isaaf akka baasu kan hayyamamudha.
Baankota Misooma
Baankonni misoomaa irra caalaa damee industirii biyyattii guddisuu fi misoomsuuf hundeeffamaniiru. Yeroo
ammaa kana baankonni misoomaa baay’inaan hojiiwwan kallattii hedduu qabaniin hojjechaa jiru. Baankonni
misoomaa dhaabbilee faayinaansii ykn dhaabbilee faayinaansii seeraan tumaman ykn dhaabbilee baankii hin
taane seeraan tumaman jedhamuunis ni waamamu.
Baankonni misoomaa gosoota faayinaansii barbaachisoo lama ni kennu: 1.1.
(a) Faayinaansii Kallatti (b)
Faayinaansii Al-kallatti/Deebi’ee Faayinaansii
Baankota misoomaa barbaachisoo ta’an keessaa muraasni Boqonnaa 11 keessatti ibsamaniiru.

Yeroo ammaa kana baankonni daldalaa tajaajila misooma-baankii dabalatee tajaajila faayinaansii gosa
hunda kennaa jiru. Akkasumas yeroo ammaa kana baankonni misoomaa fi dhaabbileen faayinaansii
ispeeshaalistii tajaajila baankii daldalaa dabalatee tajaajila faayinaansii gosa hunda kennaa jiru. Tajaajilli
faayinaansii adda addaa fi addunyaa dinagdee yeroo ammaa kanaaf kan hin oolledha. Kanarraa ka’uun
dhaabbilee faayinaansii caasaa fi diriirsa qofaan ramaduu kan dandeenyu malee tajaajila isaan kennaniin miti.
GAAFFII MOODELII
1. Maddoota faayinaansii adda addaa ni ibsu.
2. Faayinaansii wabii jechuun maal jechuudha?

3. Faayinaansii liqaa maali?
4. Faayidaa fi miidhaa aksiyoona kaappitaalaa qeequun qorachuu.
5. Amaloota aksiyoona kaappitaalaa irratti mari’achuu.

6. Bu’aan aksiyoona yeroon itti darbe maali?
7. Bu’aa fi hanqina aksiyoona filannoo ni ibsu?
8. Gosoota liqii tarreessu.

9. Ilaalcha waliigalaa debentures madaaluu.

10. Maddoonni faayinaansii keessoo yaaddoo industirii keessatti akkamitti fayyadamu?
11. Galiin qabame maali?

12. Faayidaa fi miidhaa galii qabame madaaluu.
13. Maallaqni gatii hir’isuu yaaddoo industirii akka madda faayinaansiitti akkamitti gargaara?
14. Caasaa waliigalaa faayinaansii liqii madaaluu?
15. Faayinaansii Baankii Daldalaa ibsi?
16. Baankota misoomaa gurguddoo tarreessu.
17. Gahee UTI fi LIC faayinaansii industirii keessatti qaban ni ibsu?

18. Liqiin maallaqaa maali?
19. Hojiiwwan IFCI eeruun.

Fuulli kun
itti yaadee
duwwaa hafe
SEENSA
Karoorri fi murtoon faayinaansii damee bulchiinsa faayinaansii keessatti gahee olaanaa kan qabu yoo ta’u kunis
damee bulchiinsa faayinaansii gurguddoo kanneen akka, kaappitaalaayizeeshinii, caasaa faayinaansii, caasaa
kaappitaalaa, leverage fi tilmaama faayinaansii of keessaa qaba.
Karoorri faayinaansii kutaalee barbaachisoo armaan gadii of keessatti
qabata: • Hanga kaappitaalaa walitti qabamuu qabu tilmaamu. •
Unkaa fi hanga madaalawaa sekuritiiwwanii murteessuu. • Imaammata karoora
faayinaansii bulchuuf bocu.
HIIKKAA KAPITAALAA
Jechi kaappitaala jedhu invastimantii waliigalaa dhaabbatichaa gama maallaqaatiin, fi qabeenyaan agarsiisa.
Akkasumas qabeenya waliigalaa dhaabbatichaa jedhamee waama. Dhaabbatichi faayinaansii guddaa daldala
sanatti invast gochuuf yeroo deemu akka kaappitaala jedhama. Kaappitaalli yaaddoo daldalaa haaraa fi jiruuf
qaama jalqabaa fi murteessaadha.
Kaappitaala yaaddoo daldalaa barbaadu gosa lamatti ramadamuu danda’a: (a) Kaappitaala dhaabbataa
(b) Kaappitaala hojii.
Kaappitaala
Dhaabbataa Kaappitaalli dhaabbataa kaappitaala yoo ta’u, kaayyoo dhaabbataa ykn yeroo dheeraa yaaddoo
daldalaa guutuuf kan barbaachisudha. Kaappitaalli dhaabbataa baay’inaan baasii kaappitaalaa yaaddoo
daldalaa guutuuf kan barbaachisu yoo ta’u, yeroo dheeraaf kan itti fayyadamudha. Innis maallaqa qabeenya
dhaabbataa ykn dhaabbataa adda addaa irratti invast godhame yoo ta’u, isaanis yaaddoo daldalaa tokkoof barbaachisaa dha.
Hiika Kaappitaala Dhaabbataa

Akka hiika Hoaglanditti, “Kaappitaalli dhaabbataa wal bira qabamee yoo ilaalamu salphaatti lafa, gamoo,
maashinarii fi qabeenya biroo jiraachuu dhaabbataa qaban kan hammatudha”.
42. 42.
Amala Kaappitaala Dhaabbataa

• Kaappitaalli dhaabbataa qabeenya dhaabbataa yaaddoo daldalaa argachuuf kan ooludha. •
Kaappitaalli dhaabbataa baasii kaappitaalaa yaaddoo daldalaa guuta. • Kaappitaalli dhaabbataa
yeroo baay’ee yeroo dheeraa of keessaa qaba. • Baasii kaappitaalaa dhaabbataa uumamaan
kan hin deddeebi’amneedha. • Kaappitaalli dhaabbataa walitti qabamuu kan danda’u gargaarsa
madda faayinaansii yeroo dheeraa qofaan.
Kaappitaala Hojii
Kaappitaalli hojii kaappitaala daldala guyyaa guyyaa yaaddoo daldalaa guutuuf barbaachisudha. Kaappitaala
hojii fi kaappitaala hojii qulqulluu qaxxaamuruu danda’a. Akka idileetti kaappitaalli hojii qabeenya yeroo adda
addaa kan akka inventaarii, herrega, fudhatama, liqii, maallaqa, fi hafnaan baankii fi baasii dursee kaffalame
of keessaa qaba.
Akka hiika Bonnevilletti, “maallaqa argachuun kamiyyuu kan dabalu

qabeenyi amma jirus tokkoo fi tokko waan ta’aniif Kaappitaala Hojii ni dabala”.
Kaayyoo armaan gadii guutuuf kaappitaalli hojii barbaachisa: 1.1.
• Bittaa meeshaalee jallisii
• Kaffaltii mindaa hojjettootaaf • Kaffaltii
baasii guyyaa guyyaa • Baasii suphaa fi kkf.
Kaappitaala Hojii
Magaalaa guddicha Kaappitaala Dhaabbataa
Fak 4.1 Ejjennoo Kaappitaalaa
KAPITALIZATION
Kaappitaalaayizeeshiniin kutaalee murtii faayinaansii barbaachisoo ta’an keessaa tokko yoo ta’u, kunis hamma waliigalaa
kaappitaalaa yaaddoo daldalaa keessatti qacaramee wajjin kan walqabatudha.
Yaad-rimee kaappitaalaayizeeshinii hubachuun rakkoolee damee bulchiinsa faayinaansii hedduu furuuf

nama geessa. Sababni isaas kaappitaala, kaappitaalaa fi caasaa kaappitaalaa gidduutti burjaajiin waan jiruuf.
Hiika Kaappitaalaayizeeshinii
Kaappitaalaayizeeshinii jechuun adeemsa baay’ina maallaqaa dhaabbati tokko daldala isaa gaggeessuuf
barbaachisu murteessuu jechuudha. Kaappitaalaayizeeshiniin gatii walqixaa kaappitaala aksiyoonaa fi
deebencharii qofa waan ta’eef kuufama fi caalmaa hin dabalatu.
Qubee guddaa 43. 43.
Hiika Kaappitaalaayizeeshinii
Kaappitaalaayizeeshiniin ogeeyyii bulchiinsa faayinaansii adda addaatiin ibsamuu danda’a. Hiikkaawwan keessaa
muraasni akka armaan gadiitti ibsamaniiru:
Akka Guthman fi Dougall jedhanitti, “kaappitaalaayizeeshiniin walitti qabama gatii par

aksiyoonaa fi boondii hin kaffalamiin jiru”.
“Kaappitaalaayizeeshiniin gatii baalansii aksiyoonaa fi boondii hin kaffalamiin jiruudha”.
— Bonneville fi Dewey Akka Arhur
jedhutti. S. Dewing, “kaappitaalli walitti qabama gatii walqixaa aksiyoona hundaati”.
GOSOOTA KAAPITALIZATION
Kaappitaalli maalummaa isaa irratti hundaa’uun gosoota barbaachisoo sadan armaan gadiitti ramadamuu danda’a: •
Kaappitaala ol • Kaappitaala jala • Kaappitaala bishaanii
Kaappitaala Ol’aanaa
Kaappitaala ol’aanaa jechuun dhaabbata sadarkaa sochii fi barbaachisummaa isaatiin walqabatee kaappitaala dabalataa
qabu jechuudha. Karaa salphaadhaan, over capitalization kaappitaala qabatamaan barbaachisu caalaa waan ta’eef
maallaqni sirnaan itti hin fayyadamne.
Akka Bonneville, Dewey fi Kelly jedhanitti, over capitalization jechuun, “yeroo a

daldalli sekuritiiwwan isaa kanneen hin kaffalamiin irratti reetii madaalawaa argachuu hin danda’u”.
Fakkeenya
Dhaabbanni tokko maallaqa qarshii 1000 argachaa jira. 50,000 yoo ta’u, bu’aan eegamu %10 ta’a. Dhaabbanni kun
sirnaan kaappitaala qaba jedhama. Invastimantii kaappitaalaa dhaabbatichaa qarshii 100 haa jennu. 60,000 yoo ta’u,
kaappitaala ol ta’ee hanga qarshii 1000 ta’a. 1,00,000 ta’a. Sadarkaan galii haaraan:
50,000/60,000×100=%8.33 ta'a.
Yeroo dhaabbatichi kaappitaala ol ta’e qabaatu, saffisi galii irraa ni hir’ata

%10 hanga %8.33 ta’a.
Sababoota Kaappitaalli Garmalee

Kaappitaala Ol’aanaa ta’e sababoota barbaachisoo armaan gadii irraa kan ka’e: •
Kaappitaala garmalee dhaabbatichi kennuu. • Kaappitaala guddaa dhala

olaanaadhaan liqeessuu. • Qabeenya dhaabbataa irratti hir’ina gatii gahaa hin taane kennuu.
44. 44.
• Kaffaltii garmalee fedhii gaarii argachuuf. • Sadarkaa gibiraa olaanaa. •

Tilmaama reetii kaappitaalaa jalatti.
Dhiibbaa Kaappitaalli Olka’aa Kaappitaalli
ol ta’e bu’aa barbaachisoo armaan gadii fida: • Saffisa dandeettii galii aksiyoonaa
hir’isuu. • Rakkoon kaappitaala barbaachisaa yaaddoo daldalaa argachuuf.
•.
Gatiin gabaa aksiyoonaa akka gadi bu’u taasisa.
•.
Irra deebiin gurmaa’uu irratti rakkoo uuma.
•. Qabeenya jiru jalatti ykn karaa sirrii hin taaneen itti fayyadamuu ni geggeessa.
Furmaata Kaappitaala Ol’aanaa Gargaarsa
bulchiinsa bu’a qabeessaa fi dizaayinii sirnaa caasaa kaappitaalaatiin Kaappitaala garmalee hir’isuun ni danda’ama. Tarkaanfiiwwan
gurguddoo kaappitaala ol hir’isuuf fudhataman kanneen armaan gadiiti.
• Hoggansi gahumsa qabu kaappitaala ol hir’isuu danda’a. • Kaappitaala aksiyoonaa

filannoo kan sadarkaa bu’aa qoodame olaanaa of keessaa qabu furuu. • Kaappitaala aksiyoonaa kaappitaalaa irra deebiin
gurmeessuu. • Kaappitaala liqaa hir’isuu.
Kaappitaalaayizeeshinii Jala
Kaappitaalaayizeeshinii jalatti yaad-rimee faallaa kaappitaalaayizeeshinii ol ta’ee fi kan uumamu kaappitaalaayizeeshiniin

qabatamaan dhaabbatichaa akka dandeettii galii isaatiin mirkanaa’etti kaappitaalaayizeeshinii irraa gadi ta’ee yeroo ta’udha.
Kaappitaalli jalaa kaappitaala gahaa hin taane kan jedhamu miti.
Kaappitaalaayizeeshinii jalatti Gerstenbergiin ibsamuu danda’a , “korporeeshiniin tokko jalatti ta’uu danda’a
kaappitaala kan ta’u yeroo saffisi bu’aa industirii walfakkaataa keessatti haala adda ta’een ol’aanaa ta’etti”.
Hoagland kaappitaala jalatti “gatii qabeenya dhugaa caalu kan...

walitti qabama aksiyoonaa fi boondii hin kaffalamiin”.
Sababoota Qubee Guddaa Jala
Kaappitaalli jalaa kan uumamu sababoota barbaachisoo armaan gadii irraa kan ka’edha: •
Tilmaama kaappitaalaa barbaachisu jalatti. • Tilmaama galii jalqabaa fi gara fuula duraa jalatti.
• Gahumsa sadarkaa olaanaa eeguu. • Imaammata qooda fudhannaa konsarvaatiivii. • Fedhii
to’annoo fi daldala kaappitaalaa irratti.
Bu’aa Kaappitaala Jalaa Kaappitaala Jala

Bu’aa murtaa’e dhaabbatichaa fi abbootii aksiyoonaa isaa keessatti geggeessa. • Gatii gabaa aksiyoonaa akka
too’atu taasisa. • Gabaa aksiyoonichaa ni dabala.

Qubee guddaa 45. 45.
• To’annoo mootummaa dabalataa fi gibirri akka dabalu taasisuu mala. •

Fayyadamtoonni dhaabbatichaan akka itti fayyadaman itti dhaga’ama. • Dorgommii
olaanaatti nama geessa.
Furmaata Kaappitaala Jala

Under Capitalization tarkaanfiiwwan sirreeffamaa armaan gadii fudhachuun sirreeffamuu ni danda’a:
1. Under capitalization gargaarsa fresh issue of shares tiin beenyaan kaffalamuu danda'a.
2. Gatii walqixaa aksiyoonaa guddisuun kaappitaala jalatti hir’isuuf gargaaruu danda’a.
3. Under capitalization kan jiruuf aksiyoona bonasii kennuudhaan sirreeffamuu ni danda’a
abbootii aksiyoonaa.
4. Karaa qoodamuu aksiyoonaatiin qooda aksiyoona tokkoof hir’isuu.
Kaappitaala Bishaan
Qophaa’e Aksiyooniin yookiin kaappitaalli dhaabbatichaa qabeenya gatii walqixa qabuun kan hin eeramne yoo
ta’e, istookii bishaanii jedhamee waama. Jecha salphaadhaan kaappitaalli bishaan itti naqee jechuun gatii
qabeenya dhaabbatichaa dhugoomuu danda’u gatii kitaabaa isaa gadi jechuudha.
Akka hiika Hoaglanditti , “Istookiin tokko yeroo gatii isaa dhugaa ta’etti bishaan obaafama jedhama
gatii kitaabaa isaa gadi ta’a.”
Sababoota Kaappitaala Bishaan
Bishaan Walumaagalatti kaappitaalli bishaan itti naqame yeroo dhaabbati tokko hundeeffamu kan uumamu yoo ta’u garuu
yeroo umurii daldalaa keessattis ni uuma. Kaappitaala bishaan itti naquuf sababoonni gurguddoon kanneen armaan gadiiti: 1.1.
1. Qabeenya dhaabbatichaa gatii guddaadhaan argachuu.

2. Imaammata hir’ina gatii bu’a qabeessa hin taane fudhachuu.
3. Qabeenyi hin qabamne gatii hin qabne gatii ol’aanaadhaan bitama.
GAAFFII MOODELII
1. Kaappitaalli maali fi kaappitaalli ibsi?

2. Gosoota kaappitaalaa ni ibsi.
3. Qubee guddaa jechuun maali?
4. Gosoonni qubee guddaa maali?
5. Bu’aa under capitalization ibsi.
6. Sababoota qubee guddaa (over capitalization) irratti mari’adhaa.
Fuulli kun
itti yaadee
duwwaa hafe
SEENSA
Kaappitaalli kutaa guddaa hojii daldalaa gosa hundaati, kunis guddina, fi maalummaa yaaddoo daldalaatiin
murtaa’a. Kaappitaalli gargaarsa madda adda addaatiin walitti qabamuu danda’a.
Dhaabbatichi kaappitaala sadarkaa sirrii fi gahaa ta’e yoo qabaate bu’aa olaanaa kan argatu yoo ta’u, abbootii
aksiyoonaa isaaf bu’aa dabalataa kennuu danda’u.
Hiika Caasaa Kaappitaalaa Caasaan

kaappitaalaa gosoota sekuritiiwwanii fi maallaqa walmadaalu kaappitaala uumuu agarsiisa. Innis maddoota
adda addaa maddoota yeroo dheeraa kanneen akka aksiyoona kaappitaalaa, aksiyoona filannoo, liqii, liqii yeroo
dheeraa fi galii qabame walitti makuu dha.
Jechi caasaa kaappitaalaa jedhu hariiroo faayinaansii madda yeroo dheeraa adda addaa kan akka
kaappitaala kaappitaalaa, kaappitaala aksiyoonaa filannoo fi kaappitaala liqaa gidduu jiru agarsiisa. Caasaa
kaappitaalaa mijaawaa ta’e murteessuun gatii dhaabbatichaa wajjin walitti dhiyeenyaan kan walqabatu waan
ta’eef murtii barbaachisaa bulchiinsa faayinaansii ti.
Caasaan kaappitaalaa faayinaansii dhaabbataa dhaabbatichaa kan adda durummaan liqaa yeroo dheeraa
fi kaappitaalaan bakka bu’uudha.
Hiika Caasaa Kaappitaalaa Hiikoonni

armaan gadii ifatti kan jalqaban, hiikaa fi kaayyoo caasaa kaappitaalaa.
Akka hiika Gerestenbeg tti, “Caasaan kaappitaalaa dhaabbata tokkoo kan agarsiisu walnyaatinsa ykn
ijaarsa kaappitaala isaa kan agarsiisu yoo ta’u qabeenya kaappitaalaa yeroo dheeraa hunda kan hammatudha”.
Akka hiika James C. Van Horne, “The mix of a firm’s permanent

faayinaansii yeroo dheeraa liqaa, aksiyoonaa filatamaa, fi aksiyoonaa waliigalaatiin bakka bu’u”.
Akka hiika Presana Chandraatti, “Qaamni faayinaansii dhaabbata tokkoo kaappitaalaa, filannoo fi liqaa
of keessaa qaba”.
48. 48.
Akka hiika RH Wessel, “Maddoota fandii yeroo dheeraa dhaabbata daldalaa keessatti qacaramanii”.
CAASAA FAAYINAANSII
Jechi caasaa faayinaansii jedhu caasaa kaappitaalaa irraa adda. Caasaan faayinaansii paateeniin faayinaansii
waliigalaa agarsiisa. Qabeenya waliigalaa daldalaa faayinaansii gochuuf maallaqni waliigalaa hangam akka
jiru safara.
Caasaa Faayinaansii = Dirqama waliigalaa

Yookaan
Caasaa Faayinaansii = Caasaa Kaappitaalaa + Dirqama yeroo ammaa.

Qabxiileen armaan gadii garaagarummaa caasaa faayinaansii fi kaappitaala gidduu jiru agarsiisu
caasaa.
Caasaa Faayinaansii Caasaa Kaappitaalaa
1. Madda maallaqaa yeroo dheeraa fi yeroo gabaabaa kan hammatu 1. Madda maallaqaa yeroo dheeraa qofa kan hammatudha
kan maallaqaa.
2. Gama itti gaafatamummaa guutuu balance sheet jechuudha. 2. Itti gaafatamummaa yeroo dheeraa dhaabbatichaa qofa
jechuudha.
3. Caasaaleen faayinaansii madda kaappitaalaa hunda of keessaa qabu. 3. Kaappitaala galii kaappitaalaa, filannoo fi qabame of
keessaa qaba.
4. Yeroo murteessan kana caalaa barbaachisaa hin ta'u 4. Murteewwan gurguddoo keessaa isa tokko
gatii dhaabbatichaa. gatii dhaabbatichaa.
Fakkeenya
Odeeffannoo armaan gadii irraa kaappitaala, caasaa kaappitaalaa fi faayinaansii shallagi
caasaa.
Baalansii
Itti gaafatamummaa Qabeenyaa
Kaappitaala aksiyoonaa kaappitaalaa 50,000 Qabeenya dhaabbataa 25,000
Kaappitaala aksiyoonaa filannoo 5,000 Fedhii gaarii 10,000

Debentures jedhaman 6,000 Kuusaa 15,000
Galii qabame 4,000 Bills fudhatamuu qabu 5,000
Bills kaffalamuu qabu 2,000 Liqii qabeeyyii 5,000

Liqeessitoota 3,000 Maallaqa maallaqaa fi baankii 10,000
70,000 70,000
(i) Shallaggii Kaappitaalaa

S. Lakk. Maddoonni Hamma
1. 1. .
Kaappitaala aksiyoonaa kaappitaalaa 50,000
2. 2. .
Kaappitaala aksiyoonaa filannoo 5,000
3. 3. . Debentures jedhaman 6,000 ta’a
Qubee guddaa 61,000 ta’eera

Magaalaa guddicha
Caasaa 49. 49.
(ii) Shallaggii Caasaa Kaappitaalaa
S. Lakk. Maddoonni Hamma Pirooppoorshinii
1. 1. .
Kaappitaala aksiyoonaa kaappitaalaa 50,000 76.92 ta’uu ibsameera
2. 2. .
Kaappitaala aksiyoonaa filannoo 5,000 ta’a 7.69
3. 3. . Debentures jedhaman 6,000 ta’a 9.23
4. 4. .
Galii qabame 4,000 ta’a 6.16.16
65,000 ta’eera 100% .
(iii) Shallaggii Caasaa Faayinaansii
S. Lakk. Maddoonni Hamma Pirooppoorshinii
1. 1. .
Kaappitaala aksiyoonaa kaappitaalaa 50,000 71.42 irratti kan ibsame
2. Kaappitaala aksiyoonaa filannoo 5,000 7.14
3. 3. . Debentures jedhaman 6,000 8.58
4. Galii qabame 4,000 5.72
5. Bills kaffalamuu qabu 2,000 2.85
6. 6. . Liqeessitoota 3,000 4.29
70,000 ta'a 100% .
CAASAA KAPITAALAA GAARII

Caasaan kaappitaalaa gaariin caasaa kaappitaalaa baasii kaappitaalaa giddugaleessaan madaalame xiqqaa
ta’ee fi kanaanis gatii dhaabbatichaa guddaa ta’eedha.
Caasaan kaappitaalaa sirrii ta’e caasaa kaappitaalaa ykn walitti makamuu liqaa fi kaappitaalaa, kan gatii
olaanaa dhaabbatichaa geessu jedhamee ibsamuu danda’a.
Kaayyoo Caasaa Kaappitaalaa

Murtiin caasaa kaappitaalaa kaayyoowwan barbaachisoo lamaan armaan gadii irratti kan xiyyeeffatedha: 1.1.
1. Gatii dhaabbatichaa guddisuu.
2. Baasii waliigalaa kaappitaalaa xiqqeessuu.
Bifa Caasaa Kaappitaalaa

Akkaataan caasaa kaappitaalaa dhaabbata irraa gara dhaabbataatti fi argamuun faayinaansii garaagarummaa qaba.
Akka idileetti bifa caasaa kaappitaalaa armaan gadii qabatamaan jaallatamaadha.
• Aksiyoona kaappitaalaa
qofa. • Aksiyoona kaappitaalaa fi filannoo
qofa. • Iquity fi Debentures qofa. • Aksiyoona
kaappitaalaa, aksiyoona filannoo fi liqii.
50. 50.
WANTOOTA CAASAA KAPITAALAA MURTEESSAN

Caasaa kaappitaalaa dhaabbatichaa yeroo murteessan wantootni armaan gadii ilaalama.
Leverage
Innis waan bu’uuraa fi barbaachisaa ta’eedha, kunis caasaa kaappitaalaa irratti dhiibbaa kan uumudha. Faayinaansii
baasii dhaabbataa kan akka liqaa, kaappitaalaa fi kaappitaala aksiyoonaa filannoo fayyadama. Baasii waliigalaa
kaappitaalaa wajjin walitti hidhata guddaa qaba.
Baasii Kaappitaalaa
Baasii kaappitaalaa caasaa kaappitaalaa dhaabbata tokkoo murteessuuf kutaa guddaa ta’a.
Akka idileetti faayinaansii yeroo dheeraa kan akka kaappitaalaa fi liqaa baasii dhaabbataa kan of keessaa qabu yoo ta’u sochiin.
Yeroo baasii kaappitaalaa dabalu gatii dhaabbatichaas ni hir’ata. Kanarraa ka’uun dhaabbatichi baasii
kaappitaalaa hir’isuuf tarkaanfii of eeggannoo qabu fudhachuu qaba.
(a) Maalummaa daldalaa: Fayyadamni faayinaansii dhala dhaabbataa/bura bu’aa qabu maalummaa
daldalaa irratti hundaa’a. Daldalli kun yeroo dheeraa hojii kan of keessaa qabu yoo ta’e, liqaa
caalaa kaappitaalaa ni gaafata, baasii kaappitaalaas ni hir’isa. (b) Guddina dhaabbatichaa:
Caasaa kaappitaalaa dhaabbata tokkoo irrattis dhiibbaa qaba. Dhaabbatichi kan guddaa yoo ta’e
gargaarsa maddoota keessootiin maallaqa barbaachisu bulchuu danda’a. Garuu yoo xiqqaa ta'e
faayinaansii alaaf ni deemu. Baasii kaappitaalaa olaanaa of keessaa qaba. (c) Ulaagaalee seeraa:
Ulaagaaleen seeraas caasaa kaappitaalaa dhaabbata tokkoo yeroo qoodnu ilaalcha keessa
galchuu keessaa isa tokko. Fakkeenyaaf, dhaabbileen baankii maddoota tokko tokko irraa maallaqa
walitti qabuun daangeffamaniiru.
(d) Ulaagaa invastarootaa: Invastaroota gosa adda addaa irraa maallaqa walitti qabuuf dhaabbileen
madda sekuritiiwwan adda addaa baasuun sirrii ta’a.
Imaammata mootummaa
Gumaan piroomootaraa seera dhaabbatichaatiin murtaa’a. Madda alaa irraa maallaqa guddaa, yeroo
dheeraa sochoosuu daangessuudha. Kanarraa ka’uun dhaabbatichi imaammata mootummaa caasaa
kaappitaalaa ilaalchisee ilaaluu qaba.
TIYOORII CAASAA KAPITAALAA

Caasaan kaappitaalaa murtee faayinaansii dhaabbatichaa keessatti kutaa guddaa ta’ee gatii dhaabbatichaa
irratti dhiibbaa kan uumu yoo ta’u, jijjiirama EBIT fi gatii gabaa aksiyoonaa fida. Caasaa kaappitaalaa, baasii
kaappitaalaa fi gatii dhaabbatichaa gidduu hariiroon jira. Kaayyoon caasaa kaappitaalaa bu’a qabeessa ta’e
gatii dhaabbatichaa guddisuu fi baasii kaappitaalaa hir’isuudha.
Hariiroo caasaa kaappitaalaa, .

baasii kaappitaalaa fi gatii dhaabbatichaa.
Magaalaa guddicha
Caasaa 51. 51.
Tiyoorii Caasaa Kaappitaalaa
Mala Ammayyaa Mala Aadaa (Tra dition al Approach) jedhu
Galii Qulqulluu Galii Operating Qulqulluu M odigliani-M ille r jedhamtu

Akkaataa Akkaataa Akkaataa
Fak 5.1 Tiyoorii Caasaa Kaappitaalaa
Mala Aadaa Mala Galii

Qulqulluu fi mala Galii Hojii Qulqulluu walitti makuu dha. Kanarraa ka’uun akka mala gidduugaleessaattis
ni waama. Akka mala aadaatiin walmakaan liqaa fi kaappitaala kaappitaalaa baasii waliigalaa kaappitaalaa
hanga sadarkaa liqaa murtaa’etti hir’isuun gatii dhaabbatichaa guddisuu danda’a. Haalli aadaa akka jedhutti
Kon daangaa itti gaafatamummaa leverage faayinaansii keessatti qofa kan hir’atu yoo ta’u sadarkaa xiqqaa
yeroo ga’u leverage faayinaansii wajjin dabaluu jalqaba.
Tilmaama
Tiyoorii caasaa kaappitaalaa tilmaama murtaa’e irratti hundaa’uun xiinxala haala tokkoo fi mijataa ta’een:
• Dhaabbanni tokko madda maallaqaa lama qofatu jira; liqaa fi aksiyoona. •

Dhaabbatichi galii isaa keessaa %100 akka bu’aa qoodametti kaffala. • Qabeenyi
waliigalaa kennama malee hin jijjiiramu. • Faayinaansii waliigalaa dhaabbataa ta’ee
hafa.
• Bu’aan hojii (EBIT) ni guddata jedhamee hin eegamu. • Balaan

daldalaa dhaabbataa ta’ee itti fufa. • Dhaabbatichi jireenya bara baraa
qaba. • Investarooti amala sammuu qabu.
Shaakala 1
ABC Ltd., qarshii 1000 barbaada. 30,00,000 warshaa haaraa dhaabuuf gargaareera. Warshaan
haaraan kun galii waggaa dhala fi gibira dura (EBIT) Ruupii kuma 5 ni argamsiisa jedhee eega. Karoora
faayinaansii filachuu keessatti, ABC Ltd., galii aksiyoona tokkorraa argamu (EPS) guddisuuf kaayyoo qaba.
Dhaabbatichi aksiyoona idilee baasuu fi deebii qar. 3,00,000 fi qar. 10,00,000 keessaa qarshii 10,00,000.
15,00,000 ta’a. Gatiin gabaa yeroo ammaa aksiyoona tokkoof qarshii 1000. 250 yoo ta’u, gara qarshii 100tti
gadi bu’a jedhamee eegama. 200 yoo liqeeffame qarshii 100 ol ta’e. 12,00,000 ta'a. Maallaqni safartuu
armaan gadiitiin walitti qabuun ni danda’ama.
52. 52.
–hanga qarshii 1000tti. 3,00,000

%8n –qarshii 100 ol. 3,00,000 hanga qar. 15,000,00
%10n –qarshii 1000 ol. 15,00,000 at 15% Sadarkaa
gibiraa %50 jennee yoo fudhanne dhaabbaticha gorsuu.
Furmaata
Galii Dhala fi Gibira Duraa (BIT) irraa hir’ifame Galii Dhala Gibira Duraa hir’ise: Gibira@50%.
Filannoo biraa
An II III
(Liqaa qarshii 3,00,000) 5,00,000 Qar. 10,00,000 liqaa) 5,00,000 (Liqaa qarshii 15,00,000) 5,00,000
24,000 ta’eera 1,00,000 ta’a 2,25,000 ta’eera
4,76,000 ta’eera 4,00,000 ta’a 2,75,000 ta’eera
2,38,000 ta’eera 2,00,000 ta’a 1,37,500 ta’a
2,38,000 ta’eera 2,00,000 ta’a 1,37,500 ta’a
27,00,000 ta’a 20,00,000 ta’a 15,00,000 ta’a
250 irratti kan argamu 250 irratti kan argamu 200 irratti kan argamu
10800 irratti kan argamu

8,000 7,500
2,38,000 ta’eera 2,00,000 ta’a 1,37,500 ta’a
Lakkoofsa aksiyoonaa 10,800 8,000 ta’a 7,500 ta’a
Galiin aksiyoona tokkorraa argamu 22.03 25. 25. 18.33 irratti
Filannoon wabii qabu kan galii olaanaa aksiyoona tokkorraa kennu hunda caaludha. Kanaaf dhaabbatichi qarshii
1000 akka fooyyessuuf gorfama. 10,00,000 karaa maallaqa liqaa qarshii 10,00,000. 20,00,000 karaa aksiyoona idileetiin.
Shaakala 2
Gatii gabaa dhaabbatichaa, gatii aksiyoonaa fi baasii giddugaleessaa kaappitaalaa odeeffannoo armaan gadii irraa
shallagi.
Galii hojii qulqulluu Qar. 1,00,000
Invastimantii waliigalaa qar. 5,00,000 ta’a
Kaappitaala kaappitaalaa Sadarkaa:
(a) Dhaabbatichi liqaa hin fayyadamne %10
yoo fayyadame (b) Dhaabbatichi qarshii 100 yoo fayyadame.
25,000 debentures 11% (c) Dhaabbatichi qarshii 1000 yoo fayyadame.
4,00,000 debentures 13% Akka qar. Deebiin 5,00,000 dhala %6n walitti qabuun kan danda’amu yoo ta’u, qarshii
100,000 qar. Deebiin 4,00,000 dhala %7n walitti qabuun ni danda’ama.
Furmaata
Shallaggii gatii gabaa gatii dhaabbataa aksiyoonaa fi baasii giddugaleessaa kaappitaalaa.

Magaalaa guddicha
Caasaa 53. 53.
Addatti (a) Liqii Hin Qabu (b) . Qar. 2,50,000 6% (c) . Qar. 4,00,000 7%
debentures ta'a debentures ta’a
Sirna hojii qulqulluu (–) Dhala 1,00,000 ta’a 1,00,000 ta’a 1,00,000 ta’a
(jechuun) .
Baasii liqaa Galii _. 15,000 ta'a 28,000 ta’eera
abbootii aksiyoonaa
Kaappitaalaaf argamu Sadarkaa 1,00,000 85,000 72,000
Kaappitaala Kaappitaalaa 10% . 11% . 13% .
10. 10. 100 100 irratti kan argamu
Gatii gabaa aksiyoonaa 10,000 ta'a × 85,000 × 72,000 ta’eera ×

11. 11. 13. 13.
Qar. 10,00,000/- qarshii 772727/- qarshii 553846/-

Gatii Gabaa dhaabbataa 10,00,000 10,22,727 9,53,846
1,00,000 ta'a 1,00,000 ta’a 1,00,000 ta’eera
1,00,000 100 × 1 , 00
.
000
,.
ta’a 1 00 000 100 × 9 53 846.
,. ,.
10,00,000
ta'a 10 22
100727
× Afaan Oromoo
Dinqisiiso
fi Jechoota
Afaan
Baasii kaappitaalaa giddu galeessaa ta’uu, . isaati, . Oromoo

,. ,.
Galii
Gatii dhaabbatichaa
EBIT
=10% =9.78% =10.48%
V
Yaada
Daataa armaan olii irraa yoo liqiin qar. 2,50,000 fayyadama, gatii dhaabbatichaa dabaluu fi baasii waliigalaa
kaappitaalaa hir’ata. Garuu, yoo liqiin dabalataa bakka kaappitaalaa faayinaansii gochuuf itti fayyadame
jechuunis, qarshii 1000. 4,00,000 debentures, gatii dhaabbatichaa hir’achuu fi baasii waliigalaa kaappitaalaa
dabaluu.
Mala Galii Qulqulluu (NI) Mala

galii qulqulluu Durand yaada dhiheesse. Akka mala kanaatiin murtiin caasaa kaappitaalaa gatii dhaabbatichaa
wajjin barbaachisaa dha. Kana jechuun jijjiiramni caasaa kaappitaalaa baasii waliigalaa kaappitaalaa akkasumas
gatii waliigalaa dhaabbatichaa irratti jijjiirama walgitu fida.
Akka mala kanaatiin baasii waliigalaa kaappitaalaa hir’isuuf faayinaansii liqaa baay’ee fayyadamuu
fi gatii dhaabbataa ni dabalu.
Mala galii qulqulluu tilmaama barbaachisoo sadan armaan gadii irratti hundaa’a: 1. Gibirri
dhaabbilee hin jiru.
2. Liqiin baasii baasii kaappitaalaa irraa gadi ta’a.
3. Itti fayyadamni liqaa ilaalcha balaa invastara hin jijjiiru.
54. 54.
eessa
V = S+B jedhamuun beekama
V = Gatii dhaabbataa
S = Gatii gabaa kaappitaalaa
B = Gatii gabaa liqaa
Gatiin gabaa kaappitaalaa foormulaa armaan gadiitiin mirkanaa’uu danda’a:
NI
S=
K
e
eessa
NI = Galii abbaa aksiyoonaa kaappitaalaaf argamu Ke =
Baasii safartuu kaappitaala kaappitaalaa/kaappitaala Bifa
gatii dhaabbatichaa bu’uura mala NI irratti shallaguuf gargaaru.
Addatti Hamma
Galii hojii qulqulluu (EBIT) . XXX
Xiqqaa: dhala liqii irratti (i) . XXX
Galii abbaa qabeenyaa (NI) . XXX
Sadarkaa kaappitaala kaappitaalaa (Ke) . XXX
Gatii gabaa kaappitaalaa (S) . XXX
Gatii gabaa liqaa (B) 1.1. XXX
Gatii waliigalaa dhaabbatichaa (S+B) . XXX
Baasii waliigalaa kaappitaalaa = Ko = EBIT/V(%) . XXX%
Shaakala 3
(a) Dhaabbanni tokko galii qulqulluu qar. 1,00,000 ta’a. Qarshii 100 qaba. 2,50,000, %8 debentures ta’a.
Sadarkaan kaappitaala walqixxummaa dhaabbatichaa %10 dha. Gatii dhaabbatichaa fi reetii
kaappitaalaa waliigalaa akkaataa mala galii qulqulluutiin (gibira galii tuffachuudhaan) shallagi. (b)
Liqiin liqii gara qarshii 100tti yoo dabale. 4,00,000 ta’a. Gatiin maal ta'a
dhaabbatichaa fi sadarkaa kaappitaala waliigalaa?

Furmaata
(a) Kaappitaala gatii dhaabbatichaa
Qar.
Galii qulqulluu 1,00,000
Xiqqaa: Dhala Debentures %8 irratti qarshii 1000. 2,50,000 20,000
Galii abbootii aksiyoonaa walqixxummaaf argamu Reetii 80,000
kaappitaala kaappitaalaa 10% .
80,000
= × 100 irratti kan argamu
ta’u 10
Magaalaa guddicha
Caasaa 55. 55.
Gatiin gabaa kaappitaalaa = 8,00,000

Gatiin gabaa liqii = 2,50,000
Gatiin dhaabbatichaa = 10,50,000
Shallaggii saffisa kaappitaalaa waliigalaa
Galii EBIT
Baasii waliigalaa kaappitaalaa (Ko ) =
Gatii dhaabbatichaa V
1,00,000
= ×100 ta'a
10,50,000 ta’a
= 9.52% .
(b) Shallaggii gatii dhaabbatichaa yoo liqiin liqii gara qarshii 1000tti ol guddate. 3,00,000 ta'a.
Qar.
Galii qulqulluu 1,00,000
Xiqqaa: Dhala Debentures %8 irratti qarshii 1000. 4,00,000 32,000
Sadarkaa Kaappitaala Kaappitaalaa 68,000
10% .
Gatii gabaa kaappitaalaa = 68,000 × = 6,80,000 ta’a

10. 10.
= 6,80,000 =
Gatii gabaa Debentures 4,00,000 =
Gatii dhaabbataa 10,80,000 ta’a
1,00,000
Baasii waliigalaa kaappitaalaa
= ×10
10,80,000 ta'a
= 9.26% dha.
Haala kanaan, faayinaansii liqaa dabaluu wajjin gatii dhaabbatichaa akka qabu ifaadha
dabaluu fi baasii waliigalaa kaappitaalaa dabaleera.
Mala Galii Hojii Qulqulluu (NOI) Tiyoorii ammayyaa

kan biraa caasaa kaappitaalaa, kan Durand yaada dhiheesse. Kun faallaa mala Galii Qulqulluu (Net Income
approach) ti. Akka mala kanaatiin murtiin Caasaa Kaappitaalaa gatii dhaabbatichaa wajjin walqabatee hin jiru. Gatiin
gabaa dhaabbatichaa jijjiirama caasaa kaappitaalaatiin tasumaa hin tuqamu.
Akka mala kanaatiin jijjiiramni caasaa kaappitaalaa gatii waliigalaa dhaabbatichaa fi gatii gabaa aksiyoonaa
akkasumas baasii waliigalaa kaappitaalaa irratti jijjiirama tokkollee hin fidu.
56. 56.
Malli NI tilmaama barbaachisoo armaan gadii irratti hundaa’a;

Baasii waliigalaa kaappitaalaa dhaabbataa ta’ee jira;
Gibirri dhaabbilee hin jiru;
Gabaa gatii dhaabbatichaa akka waliigalaatti kaappitaala godha;
Gatiin dhaabbatichaa (V) gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu danda’a
EBIT
V=
K
o
Eessa,
V = Gatii dhaabbatichaa
EBIT = Galii dhala fi gibira duraa

Ko = Baasii waliigalaa kaappitaalaa
Shaakala 4
XYZ galiin hojii qulqulluu qarshii 1000 akka argatu eega. 2,00,000 ta’a. Deebiin 8,00,000, %6 qaba.
Sadarkaan kaappitaala waliigalaa %10 dha. Gatii dhaabbatichaa fi reetii kaappitaala kaappitaalaa (Baasii
Kaappitaalaa) akkaataa mala galii hojii qulqulluutiin shallagi.
Yoo liqiin liqii gara qarshii 1000tti ol guddate. 10,00,000 ta'a. Dhiibbaan baay’ina dhaabbatichaa fi reetii
kaappitaala kaappitaalaa irratti maal ta’a?
Furmaata
Galiin hojii qulqulluu = qar. 2,00,000 Baasii

waliigalaa kaappitaalaa = 10% Gatii gabaa
dhaabbatichaa (V) .
EBIT
=
K
o
100
= 2,00,000× ta’a = Qar. 20,00,000 ta’a
10
Gatiin gabaa dhaabbatichaa = qar. 20,00,000 Gadi: gatii gabaa
Debentures= Rs.
8,00,000 12,00,000 Sadarkaa kaappitaala kaappitaalaa (ykn)
baasii
kaappitaalaa (Ke) .
EBIT I ÿ
=
VD ÿ
Bakka, V = gatii dhaabbatichaa

D = gatii kaappitaala liqaa
2,00,000 – 48,000
= ×100
20,00,000 8,00,000 = 12.67% .
ÿ
Magaalaa guddicha
Caasaa 57. 57.
Yoo liqiin liqii gara qarshii 1000tti ol guddate. 10,00,000 yoo ta’u, gatii dhaabbatichaa ni hafa
gara qarshii 100tti jijjiirame. 20,00,000 ta’a. Reetiin kaappitaala aksiyoonaa akka armaan gadiitti ni dabala:
EBIT I ÿ
=
VD ÿ
2,00,000 – 60,000
= ×100 ta'a
20,00,000 10,00,000 ta’a ÿ
1,40,000
= ×100 ta'a
10,00,000 ta’a
= %14 ta’a.
Shaakala 5
Abinaya company Ltd. galii hojii qulqulluu qar. 2,00,000 ta’a. Ni qaba
Qar. 8,00,000 hanga %7 debentures ta’a. Sadarkaan kaappitaala waliigalaa %10 dha.
(a) Gatii dhaabbatichaa fi reetii kaappitaaleeshinii kaappitaalaa (ykn) baasii kaappitaalaa akkaataa mala galii hojii
qulqulluutiin shallagi. (b) Liqiin liqii gara qarshii 100tti yoo dabale. 12,00,000 ta'a. Bu'aan isaa maal irratti ta'a
gatii dhaabbatichaa, reetii kaappitaala kaappitaalaa?

Furmaata
(a) Galii hojii qulqulluu = qar. 2,00,000 Baasii kaappitaalaa
hunda irratti = 10% Gatii gabaa dhaabbatichaa (V) .
NOI(EBIT)
Baasii waliigalaa kaappitaalaa(OK)
= 2,00,000×100/10 = qar.
20,00,000 = qar. 20,00,000

Gatii gabaa dhaabbataa Xiqqoo Gatii gabaa debentures
= Rs. 8,00,000 Gatii gabaa waliigalaa kaappitaalaa = qar. 12,00,000 Sadarkaa
kaappitaala kaappitaalaa (ykn) baasii kaappitaalaa (Ke) .
EBIT I ÿ
=
VD ÿ
2,00,000 56,000
ÿ
= ×100 ta'a
20,00,000 8,00,000 ta’uu ibsameera
ÿ
1,44,000
= ×100
12,00,000 = 12% .
58. 58.
bakka I = Dhala liqaa

V = Gatii dhaabbatichaa
D = Gatii kaappitaala liqaa
I = 8,00,000×7%=56,000 ta’a
V = 20,00,000 ta’a
D = 8,00,000 ta’a
(b) Liqiin liqii qarshii 100 yoo dabale. 12,00,000 yoo ta’u, gatii dhaabbatichaa ni
gara qarshii 100tti jijjiirame. 20,00,000 ta’a.
Sadarkaa Kaappitaala Kaappitaalaa (Ke) .

EBIT I ÿ
=
VD ÿ
2,00,000 84,000 ÿ
=
20,00,000 12,00,000 ta’uu ibsameera
ÿ
= 14.5% ta'a.
bakka I= 12,00,000 %7 = 84,000 ta’etti
Mala Modigliani fi Miller Mala Modigliani

fi Miller murtiin faayinaansii dhaabbata tokkoo gatii gabaa dhaabbata tokkoo gabaa kaappitaalaa mudaa
hin qabne keessatti dhiibbaa akka hin qabne ibsa. Jecha biraatiin mala MMn baasii kaappitaalaa
giddugaleessaa jijjiirama makaa kaappitaalaa liqaa madaalamee ykn caasaa kaappitaalaa dhaabbatichaa
wajjin akka hin jijjiiramne ni eega.
Malli Modigliani fi Miller tilmaama barbaachisoo armaan gadii irratti hundaa’a: • Gabaa
kaappitaalaa mudaa hin qabnetu jira. • Galiin qabame hin jiru. • Gibirri dhaabbilee hin jiru. •
Investarooti sammuudhaan socho’u. • Reeshiyoon kaffaltii bu’aa qoodame %100 dha. • Daldalli
sadarkaa balaa daldalaa walfakkaataa of keessaa qaba.
Gatiin dhaabbatichaa gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu danda’a:

EBIT
(lt) 1.1.
ÿ
K o
Eessa
EBIT = Galii dhala fi gibira duraa
t = Sadarkaa gibiraa
Magaalaa guddicha
Caasaa 59. 59.
Ke
Ko
Sadarkaa
Bu’aa
D/E
Liqaa Balaa Baachuu

Risk Due Liqii
Fak 5.2 Modigliani fi Miller Akkaataa
Shaakala 6
Dhaabbileen lama ‘A’ fi ‘B’ kan jiran yoo ta’u isaanis A faayinaansii isaa keessatti liqaa kamiyyuu kan hin
fayyadamne yoo ta’u, B ammoo qarshii 1000 qaba. 2,50,000 , 6% Debentures
lamaan galii
faayinaansii
dhala fi gibira
isaa duraa
keessatti.
qarshii
Dhaabbileen
100 qabu.
75,000 yoo ta’u, reetiin kaappitaala aksiyoonaa %10 ta’a. Gibirri korporeeshinii %50 ta’a jennee yoo fudhanne gatii
dhaabbatichaa shallagi.
Furmaata
Gatii gabaa dhaabbata A kan liqaa kamiyyuu hin fayyadamne.
EBIT
Vu=
Ko
= 75,000
=75,000×100/10
10/100 ta’a
= Qar. 7,50,000 ta’a

Gatiin gabaa dhaabbata B kan faayinaansii liqaa fayyadamu qarshii 1000. 2,50,000 ta’eera
Vt = Vu + t Vu =
7,50,000, t = %50 kan ta’u qarshii 1000. 2,50,000 = 7,50,000
+ 1,25,000 = qar. 8,75,000 ta’eera
Shaakala 7
Dhaabbilee lamaan 'X' fi 'Y' gita walqixaa tokko keessa jiran ilaalchisee daataa armaan gadii:
60. 60.
Kubbaaniyyaa Kubbaaniyyaa
Baay’ina aksiyoona idilee %5 'X' 75,000 'Y' 1,25,000

debentures 40,000 qar. 1.25 –
Gatii gabaa aksiyoona tokkoof Qar. 1.00 irratti
Bu’aa dhala dura Qar. 25,000 ta’eera Qar. 25,000 ta’eera
Bu’aan dhala deebii erga kaffalanii booda argamu hundi akka bu’aa qoodameetti raabsama.
Mala Modigliani fi Miller jalatti invastimentiin aksiyoona dhaabbata 'X' keessaa %10 qabu tokko qabeenya isaa gara
dhaabbata 'Y'tti jijjiiruun akkamitti akka fooyya'u ibsuun si irraa eegama.
Furmaata
Akka yaada Modigliani fi Miller jedhutti dhaabbileen lama caasaa kaappitaalaa isaaniitiin alatti gama hundaan
walfakkaatan sababa adeemsa arbitrage tiin gatii gabaa adda addaa qabaachuu hin danda’an.
Dhaabbileen walfakkaatan lama caasaa kaappitaalaa isaaniitiin alatti gatii gabaa adda addaa yoo qabaatan, arbitraajiin
kan raawwatamu yoo ta’u, invastaroonnis akka leverage dhaabbataatiin ‘personal leverage’ irratti ni bobba’u. Rakkoo
kenname keessatti arbitraajiin akka armaan gadiitti ni hojjeta.
1. Invastarichi aksiyoona dhaabbata 'X' keessaa %10 gabaa keessatti gurgura
75,000×10/100×1.25=Qar. 9375 2. Liqii qar.
40,000×10/100=Qar. 4000 Leverage dhuunfaa akka leverage dhaabbataatti
fayyadamuuf dhaabbati 'Y' caasaa kaappitaalaa isaa keessatti qabiyyee liqaa hin fayyadamu. Kubbaaniyyaa 'Y'
keessatti aksiyoona 13375 kan kaa'u yoo ta'u, maallaqni waliigalaa 1 fi 2 irraa dhugoome jechuunis, qarshii 1000. 9375
dabalataan qarshii 1000. 4000. Akka kanaan aksiyoona dhaabbata 'Y' keessaa %10.7 qabaata.
Investarri qabeenya isaa akka armaan gadiitti jijjiiruun bu’aa ni argata: Galii
ammaa invastara dhaabbata ‘X’ keessatti Bu’aa duraa Dhala Dhaabbatichaa Qar.
Xiqqeessuu: Dhala Debentures %5 . 25,000
2,000
Bu'aa Dhala booda 23,000 ta’a
Gahee invastara = 10% qarshii 1000. 23,000 jechuunis, qar. 2300 Galii
invastara erga qabannaa gara dhaabbataatti jijjiiree booda Bu’aa duraa Dhala
dhaabbatichaa qar. 25,000 ta’eera
Fedhii Xiqqaa ——
Bu'aa Dhala booda 25,000 ta’eera
13,375 ta’eera
Gahee invastara : 25,000× 1,25,000 = Qar. 2,675 ta’eera
Dhala liqii fudhatame irratti kaffalame 4000×5/100 200 irratti kan argamu
Galii Qulqulluu Invastara 2,475 ta’eera

Magaalaa guddicha
Caasaa 61. 61.
Galiin qulqulluun invastara dhaabbata ‘Y’ keessatti argamu sababa qabiyyee jijjiiruutiin baasii galii dhaabbata ‘X’
irraa argamu caalaa waan ta’eef, invastarichi qabeenyaa isaa gara dhaabbata ‘Y’tti jijjiiruun bu’aa ni argata.
Shaakala 8
Paramount Products Ltd. qarshii 1000 walitti qabuu barbaada. 100 lakh pirojektii adda addaa hojjechuuf. Yeroo ammaa
tilmaamni EBIT pirojektii haaraa kana irraa argamu qarshii 1000 ta’a. 22 lakh pa
Baasii liqaa hanga qarshii 1000 fi dabalatee %15 ta’a. 40 lakh, 16% maallaqa dabalataa hanga fi dabalatee Rs. 50
lakh fi 18% maallaqa dabalataa Rs. 50 lakh ta'a.
Aksiyooniin kaappitaalaa (gatii fuula Ruupii 10) dhaabbatichaa gatii gabaa ammaa Ruupii 100 qaba. 40. Kunis gara
qarshii 100tti gadi bu’a jedhamee eegama. 32 yoo liqiin qarshii 100 ol ta’e. 50 lakh walitti qabama. Filannoon armaan
gadii dhaabbatichi ilaalamaa jira.
Filannoo Liqaa Al-loogummaa
An 50% . 50% .
II 40% . 60% .
III 60% . 40% .
Tokkoon tokkoon filannoof EPS murteessuu fi filannoo kam Dhaabbatichi fudhachuu akka qabu ibsuu.
Sadarkaan gibiraa %50 dha. (ICWA Inter Muddee 1997)
Furmaata
An II III
Al-loogummaa 50,00,000 60,00,000 40,00,000

Liqaa 50,00,000 ta’a 40,00,000 ta’a 60,00,000 ta’a
Maallaqa walitti qabamuu qabu 1,00,00,000 1,00,00,000 ta'a 1,00,00,000 ta’a
EBIT 22,00,000 22,00,000 22,00,000

Xiqqaa: Dhala Liqaa 7,60,000 6,00,000 9,40,000
PBT 14,40,000 16,00,000 12,60,000
Gadi : Gibira @ 50% . 7,20,000 8,00,000 6,30,000
PAT 7,20,000 ta’uu ibsameera8,00,000 ta’uu ibsameera6,30,000 ta’uu ibsameera
Lakkoofsa aksiyoona kaappitaalaa 1,25,000 ta’a 1,50,000 ta’a 1,25,000 ta’a
Qar. 5.76 Qar. 5.33 Qar. 5.04
Yaadannoo Hojii
Shallaggii Dhala Liqaa
Liqaa Waliigalaa An II III
Fedhiin kan: 50,00,000 40,00,000 60,00,000
Ist Rs. 40,00,000 @ 15% Itti aansee 6,00,000 6,00,000 ta’a 6,00,000
–
qarshii 10,00,000 @ 16% Hafnaan qar. 1,60,000 ta’a 1,60,000
– –
10,00,000 @ 18% . 1,80,000 ta’a
7,60,000 ta’a 6,00,000 ta’a 9,40,000 ta’eera

62. 62.
Shaakala 9
Kan armaan gadii daataa Dhaabbata lama ilaalchisee jirudha. X fi Y gita balaa tokko keessaa kan ta’an.
X Y
Lakkoofsa aksiyoona idilee 90,000 1,50,000

Gatii gabaa/aksiyoonaa (Rs.) 1.2 1.0
6% debentures 60,000 –
Bu’aa dhala dura 18,000 ta’u 18,000 ta'a
Bu’aan dhala booda argamu hundi akka qooda fudhattootaatti raabsama.

Akkamitti Modigliani & Miller Approach jalatti invastara aksiyoona %10 qabu ibsi
in Company X keessatti qabannaa isaa gara Kubbaaniyyaa Ytti jijjiiruun ni fooyya’a.
(CA Final Adoolessa 1993)
Furmaata
Dhaabbileen lamaan EBIT qarshii 1000 qabu. 18,000 ta'a. Dhaabbanni X dhala qarshii 1000 kaffaluu qaba. 3600
(jechuunis, qarshii 60,000 irratti %6) fi bu’aan hafe qarshii 1000. 14,400 abbootii aksiyoonaa gidduutti raabsamaa jira.
Dhaabbatichi Y gama biraatiin itti gaafatamummaa dhala waan hin qabneef abbootii aksiyoonaa gidduutti qarshii kuma 18
raabsaa jira.
Investarri kun MM Model jalatti aksiyoona X gurguree gara aksiyoona dhaabbata Y adeemsa arbitrage akka armaan
gadiitti ce’uun haala gaarii qabaata. Yoo aksiyoona X Company gurgure qarshii 1000 argata. 10,800 (aksiyoona 9,000 @
aksiyoona tokkoof qarshii 1.2). Amma liqii %6 qarshii 6000 (jechuunis qarshii 60,000 keessaa 105) fi maallaqa waliigalaa
qarshii 100 keessaa fudhata. 16,800 jechuun aksiyoona Kubbaaniyyaa Y %10 qarshii 1000n bita. 15,000; Kubbaaniyyaa Y
ilaalchisee ejjennoo inni qabu akka armaan gadiitti ta’a:
X Y
Bu’aa (Bu’aa %10) . 1,440 ta’eera 1,800 ta’eera
–
Xiqqoo:Dhala (Ruppii 6,000 irratti %6) 360 irratti
Galii Qulqulluu 1,440 ta’eera 1,440 ta’eera
Haala kanaan Kubbaaniyyaa Y irraa jijjiiramuudhaan invastimentiin galii walfakkaatu qarshii 1000 argachuu danda’a.
1,440 yoo ta’u ammallee maallaqa qarshii 1,440 qaba. 1,800 (jechuunis, Ruupii 16,800 – 15,000) harka isaa jala jira. Galiitiin
osoo hin taane gama kaappitaala qarshii 100 qabaachuun isaa wayya. 1,800 isa waliin kan bakka biraatti invast gochuu
danda’u.
Shaakala 10
Oomishaa jenereetaroota tarbaayinii kan ta’e Gentry Motors Ltd. haala kana keessa jira; EBIT = qarshii 1000. 40 lac.
sadarkaa =35%, kutaa. kan hin kaffalamiin = D = Rs. 20 lac., safartuu Dhala =10%, Ke = 15%, aksiyoona aksiyoonaa hin
kaffalamiin = Lakk = Rs. 6,00,000 fi gatii kitaabaa aksiyoona tokkoof = qar. 10. 10. .
Gabaa oomishaa Gentry tasgabbaa’aa waan ta’eef, Dhaabbatichi guddina hin eegu waan ta’eef galiin hundi akka bu’aa
qoodameetti kaffalama. Liqiin kun boondii bara baraa of keessaa qaba. EBS Gentry fi gatiin isaa aksiyoona tokkoof, Po
maali ? (CS Final Muddee 1998)
Magaalaa guddicha
Caasaa 63. 63.
Furmaata
(a) EBIT 40,00,000 ta’a
2,00,000
dhala @ 10% .
38,00,000 ta’a
13,30,000
Gibira @ 35% .
24,70,000 ta’a
Lakkoofsa aksiyoonaa 6,00,000 ta’a
EPS (ykn Dividend) . Qar. 4.12.12
Ke (kenname) . 15% .
Po (jechuunis, D/Ke) . 4.12/.15 irratti kan ibsame
ÿ Qar. 27.47 irratti kan ibsame
Gaaffiidhuma kana keessatti Dhaabbatichi liqaa isaa qarshii 100 yoo dabale. 80 lakh ta’ee walumaa galatti Rs. 1 crore liqaa haaraa fayyadamuun
aksiyoona isaa gatii amma jiruun bitachuu fi soorama baasuuf, dhala liqaa isaa %12 yoo ta’u, baasii kaappitaalaa isaa %15 irraa gara %17tti ol
guddata. EBIT dhaabbataa ta’ee itti fufa, yoo Dhaabbanni kun caasaa kaappitaalaa isaa jijjiire.
Dhaabbatichi liqaa isaa qarshii 1000n akka dabalu yoo murteesse. 80 lacs yoo ta’e, Dhaabbatichi aksiyoona 80,00,000 ÷ 27.47 = 2,91,226
deebisee bitachuu danda’a. Sana booda kan hafe lakk. kan aksiyoonaa 3,08,774 (jechuunis, 6,00,000 – 2,91,226) ta’a.
Gatiin gabaa aksiyoonichaa akka armaan gadiitti mirkanaa’uu ni danda’a.
EBIT 40,00,000
Dhala @ 12% qarshii 1000 irratti. 1 crore 12,00,000
28,00,000
Gibira @ 35% . 9,80,000
18,20,000
Lakkoofsa aksiyoona kaappitaalaa 3,08,774
EPS Qar. 5.89 irratti kan ibsame
Ke 17% .
Po (jechuunis, D/Ke) . 5.89 irratti kan ibsame
.17.17
= Qar. 34.64 irratti kan argamu
Gatiin 27.47 irraa gara Ruupii 34.64tti ol ka'a jedhamee waan eegamuuf Dhaabbatichi jijjiirraa isaa jijjiiruu mala
caasaa kaappitaalaa liqaa walitti qabuu fi aksiyoona hamma tokko qabachuudhaan.

64. 64.
GAAFFII MOODELII
1. Caasaa kaappitaalaa ni ibsu.

2. Caasaa kaappitaalaa fi caasaa faayinaansii adda baasuu.
3. Caasaan kaappitaalaa inni gaariin maali?
4. Qabxiilee adda addaa caasaa kaappitaalaa irratti dhiibbaa geessisan irratti mari’achuu.
5. Tiyoorii caasaa kaappitaalaa ni ibsu.
6. XYZ Ltd., galii qulqulluu qar. 1,50,000 ta’a. Dhaabbatichi Debenture 5,00,000 keessaa %10 qaba. Reetiin
kaappitaala aksiyoonaa dhaabbatichaa %10 dha. (a) Gatii dhaabbatichaa fi reetii kaappitaalaa waliigalaa
akkaataa mala galii qulqulluutiin (gibira galii tuffachuudhaan) shallagi. (b) Liqiin liqii gara qarshii 100tti yoo
dabale. 7,50,000 fi dhala liqaa gara %9tti jijjiirama. Gatiin dhaabbatichaa fi reetii kaappitaala waliigalaa
maali?
(Deebii (a) qarshii 15,00,000, 10% (b) qarshii 15,75,000 fi 9.52%) .

7. A Company Ltd., galiin hojii qulqulluu tilmaamame qarshii 1000. 75,000 ta’eera. Qarshii 100 qaba. 3,00,000, .
%8 debentures ta'a.
(a) Gatii dhaabbatichaa akkaataa galii qulqulluu banaa 10 fi walumaa galatti shallagi
saffisi kaappitaalaa %10 dha.
(b) Liqiin liqii gara qarshii 100tti yoo dabale. 5,00,000 ta’a. Gatiin dhaabbatichaa fi saffisi kaappitaala
kaappitaalaa maali? (Deebii (a) qarshii 7,50,000, (b) %11.33, %14
8. Akka mala Aadaatti gatii gabaa dhaabbatichaa, gatii aksiyoonaa fi baasii giddugaleessaa kaappitaalaa
odeeffannoo armaan gadii irraa shallagi: Galii Hojii Qulqulluu 1,00,000 Invastimantii Waliigalaa 7,00,000
Sadarkaa kaappitaala kaappitaalaa: (a) yoo dhaabbileen liqaa tokkollee hin fayyadamu 7%. (b) dhaabbatichi
qarshii 1000 yoo fayyadame. 2,00,000 debentures 8% (c) yoo dhaabbatichi qarshii 100,000 fayyadame.
4,00,000 debentures 9% Debentures qarshii 2,00,000 dhala %6n yoo ta’u, Rs. 4,00,000 debentures dhala
%6n yoo ta’u, Rs. 4,00,000 debentures reetii %7n (Deebii 7%, 7.69%, 8.33) dhala.
SEENSA
Baasii kaappitaalaa gatii yaada invastimantii yaaddoo daldalaatiin kenname safaruuf waan ooluuf
murtii invastimantii keessatti qaama murteessaadha. Gatii ammaa maallaqa gara fuula duraa
pirojektoota kaappitaalaa waliin walqabatee jiru murteessuu keessatti akka safartuu hir’inaatti
fayyadama. Baasii kaappitaalaas akka cut-off rate, target rate, hurdle rate fi required rate of return jedhama.
Dhaabbileen madda faayinaansii adda addaa yeroo fayyadaman, hogganaan faayinaansii baasii kaappitaalaa
ilaalchisee murtoo of eeggannoo qabu gochuu qaba; sababni isaas gatii dhaabbatichaa fi dandeettii galii
dhaabbatichaa wajjin walitti dhiyeenyaan kan walqabatu waan ta’eef.
Hiika Baasii Kaappitaalaa

Baasii kaappitaalaa jechuun bu’aa dhaabbati tokko gatii gabaa isaa eeguu fi maallaqa hawwachuuf
invastimantii pirojektii isaa irraa argachuu qabu dha.
Baasii kaappitaalaa jechuun bu’aa invastimantii isaa irraa barbaachisu kan kaappitaalaa, liqaa
fi galii qabame ta’eedha. Dhaabbanni tokko bu’aa saffisa eegameen argachuu yoo dadhabe gatii
gabaa aksiyoonaa ni gadi bu’a, kunis qabeenyi waliigalaa abbootii aksiyoonaa akka hir’atu taasisa.
Hiikaa
Hiikaa fi yaad-rimee baasii kaappitaalaa hubachuuf hiikoonni barbaachisoo armaan gadii yeroo
baay’ee itti fayyadamu.
Akka hiika John J. Hampton “ Baasii kaappitaalaa jechuun sadarkaa bu’aa dhaabbatichi gatii
dhaabbatichaa bakka gabaa irratti guddisuuf invastimantii irraa barbaadudha”.
Akka hiika Solomoon Izraatti, “Baasii kaappitaalaa isa xiqqaa barbaachisudha

safartuu galii ykn safartuu kutaa baasii kaappitaalaa”.
66. 66.
Akka hiika James C. Van Horne tti, Baasii kaappitaalaa “Ramaddii kaappitaala invastimantii pirojektootaaf
taasifamuuf saffisa kutaa. Innis saffisa bu’aa pirojektii tokkoo kan gatii gabaa aksiyoonichaa osoo hin jijjiiramne
dhiisudha”.
Akka hiika Wiliyaam fi Doonaaldsanitti, “Baasii kaappitaalaa yeroo kaffalamuu qabutti qaamolee baasii ba’aa
sanaa dhiyeessuuf galii qulqulluu irraa safartuu argamuu qabu jedhamee ibsamuu danda’a”.
Tilmaama Baasii Kaappitaalaa Baasii

kaappitaalaa tilmaama murtaa’e irratti kan hundaa’u yoo ta’u isaanis baasii kaappitaalaa yeroo shallagamuu fi
safaruun walitti dhiyeenyaan kan walqabatan dha. Yaadonni bu’uuraa sadii akka jiran ilaalamuu qaba: 1.1.
1. Akkasumaan baasii miti. Innis saffisa gufuu qofa.

2. Innis safartuu bu’aa xiqqaadha.
3. Balaawwan barbaachisoo sadii kanneen akka sadarkaa balaa zeeroo, balaa daldalaa fi balaa faayinaansii of keessaa qaba.
Baasii kaappitaalaa gargaarsa walqixxaattoo armaan gadiitiin madaaluun ni danda’ama.

K=rj + b + f.
Bakka, K
= Baasii kaappitaalaa. rj =
Baasii balaa hin qabne gosa faayinaansii addaa. b = Kaffaltii balaa
daldalaa. f = Kaffaltii balaa faayinaansii.
RAMAMMAA BAASII KAAPITALAA

Baasii kaappitaalaa bu’uura maalummaa fi itti fayyadama isaatiin gosoota armaan gadiitti ramadamuu ni danda’a: 1.1.
• Baasii Ifa fi Icciitii. • Baasii

Giddugaleessaa fi Marginal. • Baasii
Seenaa fi Fuulduraa.
• Baasii Addaa fi Walitti Makamaa.
Baasii Ifa fi Icciitii Baasii

kaappitaalaa bu’uura shallaggii baasii kaappitaalaa irratti hundaa’uun baasii ifa ta’e ykn icciitii ta’uu danda’a.
Baasii ifa ta’e jechuun sadarkaa dhaabbatichi faayinaansii bitachuuf kaffaludha. Kun shallagamuu danda’a
gargaarsa walqixxaattoo armaan gadiitiin;
n COt
CIo = ÿ t
(t C)+ .
= 1.
t 1.
Eessa,
CIo = galii maallaqaa jalqabaa
C = yeroo dhimmi ilaallatu keessatti dhangala’aa ba’uu
Baasii kan Kaapshiyaal 67. 67.
N = yeroo maallaqni itti kennamu

T = safartuu gibiraa
Baasii implicit jechuun sadarkaa bu’aa carraa invastimantii isa gaarii dhaabbatichaa fi abbootii aksiyoonaa isaa
wajjin walqabatee pirojektoonni yeroo ammaa dhaabbatichaan ilaalamaa jiran fudhatama yoo argatan dhiifamudha.
Baasii Giddugaleessaa fi Marginal

Baasii kaappitaalaa giddu galeessaa baasii giddugaleessa madaalawaa tokkoon tokkoon qaama kaappitaalaa
dhaabbatichi qacarameedha. Baasii giddugaleessa madaalawaa gosa faayinaansii hunda kan akka kaappitaalaa, liqaa,
galii qabame fi kkf ilaala.
Baasii marginal baasii giddugaleessa madaalawaa faayinaansii haaraa dhaabbatichi walitti qabuudha. Dha
baasii kaappitaalaa dabalataa yeroo dhaabbatichi faayinaansii dabalataa walitti qabuuf deemu.
Baasii Seenaa fi Fuulduraa
Baasii seenaa jechuun baasii akkuma duraan pirojektii murtaa’e tokko maallaqaan gargaaruuf ba’eedha.
Baasii qabatamaa pirojektii kanaan duraa keessatti ba’e irratti hundaa’a.
Baasii gara fuula duraa baasii faayinaansii pirojektii yaadame keessatti eegamudha. Baasii eegamu muuxannoo
kanaan duraa irratti hundaa’uun shallagama.
Baasii Addaa fi Walitti Makamaa

Baasii maddoota kaappitaalaa tokkoon tokkoon kanneen akka kaappitaalaa, liqaa, galii qabamee fi liqii baasii addaa
kaappitaalaa jedhama. Tokkoon tokkoon madda kaappitaalaa adda ta’e murteessuun baay’ee faayidaa qaba.
Baasii kaappitaalaa walnyaataa ykn walitti makame maddoota kaappitaalaa hunda walitti makuu dha.
Akkasumas baasii waliigalaa kaappitaalaa jedhamee waama. Baasii waliigalaa faayinaansii waliigalaa dhaabbatichaa
wajjin walqabatu hubachuuf kan gargaarudha.
BARBAACHISUMMAA BAASII KAPITAALAA

Shallaggiin baasii kaappitaalaa caasaa kaappitaalaa yaaddoo daldalaa murteessuuf kutaa bulchiinsa faayinaansii
baay’ee barbaachisaa dha.
Barbaachisummaa Murtii Baajata Kaappitaalaa Murtiin

baajata kaappitaalaa baay’inaan baasii kaappitaalaa madda tokkoon tokkoo irratti hundaa’a. Akka mala gatii ammaa
qulqulluutti gatii ammaa galii maallaqaa gatii ammaa maallaqa ba’u caalaa ta’uu qaba. Kanaafuu, baasii kaappitaalaa
murtii baajata kaappitaalaaf kan ooludha.
Barbaachisummaa Murtii Caasaa Caasaan

kaappitaalaa walnyaatinsa ykn pirooppoorshinii gosoota sekuritiiwwan yeroo dheeraa adda addaati.
Dhaabbanni tokko maddoota gosa addaa fayyadama yoo baasii kaappitaalaa mijatu ta’e. Kanarraa ka’uun baasii
kaappitaalaa caasaa ilaalchisee murtoo fudhachuuf gargaara.
68. 68.
Barbaachisummaa Jijjiirama Raawwii Faayinaansii Baasii

kaappitaalaa baajata kaappitaalaa, caasaa kaappitaalaa fi gatii dhaabbatichaa irratti dhiibbaa kan qabu
murteessan keessaa isa tokkodha. Kanarraa ka’uun raawwii faayinaansii dhaabbatichaa madaaluuf gargaara.
Barbaachisummaa Murtii Faayinaansii Biroo

Qabxiilee armaan olitti ibsaman irraa kan hafe baasii kaappitaalaa gama biraa tokko tokko irrattis kan akka, gatii
gabaa aksiyoonaa, dandeettii galii sekuritiiwwanii fi kkf irrattis kan oolu waan ta’eef, bulchiinsa faayinaansii
keessatti gahee guddaa qaba.
Shallaggii BAASII KAAPITALAA
Shallaggiin baasii kaappitaalaa kutaalee barbaachisoo lama of keessaa qaba:

1. Safartuu baasii addaa 2. Safartuu baasii
waliigalaa kaappitaalaa
Safartuu Baasii Kaappitaalaa

Innis baasii tokkoon tokkoon maddoota faayinaansii addaa kan akka:
• Baasii kaappitaalaa
• Baasii liqaa • Baasii
qooda filannoo • Baasii galii
qabame
Baasii Kaappitaalaa
Baasii kaappitaala kaappitaalaa saffisa invastaroota gatii aksiyoonaa isaa murteessuuf bu’aa dhaabbatichaa
irraa eegamu hir’isaniidha.
Yaad-rimeen baasii kaappitaala kaappitaalaa (Ke) “Bu’aa xiqqaa dhaabbati tokko gatii gabaa aksiyoonaa
osoo hin jijjiiramne dhiisuuf kutaa pirojektii invastimantii tokkoo kan maallaqa kaappitaalaan maallaqaan
gargaaru irraa argachuu qabu” jedhamee hiikama.
Baasii kaappitaalaa mala armaan gadii irraa shallagamuu danda’a: • Mala
gatii hir’ina (D/P) • Mala gatii hir’ina dabalataa guddina (D/P + g) • Mala gatii
galii (E/P) • Mala oomisha dhugoome.
Mala Gatii Hirmaannaa Baasii

kaappitaala kaappitaalaa sadarkaa hir’ina irraa eegamu sana ta’ee gatii gabaa aksiyoona kaappitaalaa amma
jiru kan eegu ta’a.
Mala gatii qooda fudhannaa gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin madaaluun ni danda’ama:
D. D
K= e
N fuula
Eessa,
Ke = Baasii kaappitaala kaappitaalaa
D = Hirmaannaa aksiyoona kaappitaalaa tokkoof
Np = Galii qulqulluu aksiyoona kaappitaalaa

Shaakala 1
Dhaabbanni tokko aksiyoona kaappitaalaa 10,000 kan qar. 100 tokkoon tokkoon isaanii kaffaltii %10n. Dhaabbatichi waggoota
shanan darbaniif abbootii aksiyoonaa kaappitaalaaf %25 bu’aa kaffalaa kan ture yoo ta’u, gara fuulduraattis kanuma akka ta’u eega.
Baasii kaappitaala kaappitaalaa shallagi. Gatiin gabaa aksiyoona kaappitaalaa qarshii 100 yoo ta’e garaagarummaa qabaa. 175?
Furmaata
D. D
Ke = N
fuula
= 25. 25.
× 100 ta’a
= %22.72 ta’a.
Gatiin gabaa aksiyoona kaappitaalaa qarshii 100 yoo ta’e. 175 irratti.
D. D
K e
=
N fuula
25. 25.
= × 100 ta’a
175 irratti
= 14.28% dha.
Gatii Hirmaannaa Dabalataan Mala Guddinaa Baasii
kaappitaalaa kan shallagamu bu’uura reetii qooda qoodamuu aksiyoona tokkoof eegamu dabalatee guddina bu’aa qoodame irratti
hundaa’uun. Gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin safaruun ni danda’ama: 1.1.
D
K e
=+ g
N fuula
Bakka, Ke
= Baasii kaappitaala kaappitaalaa D =
Hirmaannaa aksiyoona kaappitaalaa tokkoof g
= Guddina qooda irraa eegamu Np = Galii qulqulluu
aksiyoona kaappitaalaa Shaakala 2 (a) Dhaabbanni

tokko aksiyoona haaraa 10000 qarshii 10000 baasuuf
karoorfateera. 100 tokkoon tokkoon isaanii par. Baasii dhangala’aa gatii aksiyoonaa irraa %4 ta’a jedhamee eegama.
Dhaabbatichi bu'aa qarshii 1000 kaffala. 12 jalqaba irratti aksiyoona tokkoof yoo ta’u guddinni bu’aa qoodame %5 akka
ta’u eegama.
Baasii aksiyoona kaappitaalaa haaraa baasuu shallagi.
70. 70.
(b) Gatiin gabaa ammaa aksiyoona kaappitaalaa qarshii 100 yoo ta’e. 120. Baasii shallaggii
kaappitaala aksiyoonaa kaappitaalaa jiru
Furmaata
D. D
(qeenxee) Ke= +g
N
fuula
12. 12.
= +5=17.5%
100 4. ÿ
D. D
(b) . Ke= +g
N fuula
12. 12.
= +5%=15% 120
ta'a
Shaakala 3
Gatiin gabaa amma aksiyoona A Ltd. qar. 95. Baasii floateeshinii qarshii 1000. 5 aksiyoona tokkoof qarshii
1000 ta’a. 4.50 yoo ta’u, saffisa %7n guddachuu akka danda’u eegama. Baasii kaappitaala aksiyoonaa kaappitaalaa
shallaguu qabda.
Furmaata
Gatiin gabaa qar. 95

Hirmaannaa qar. 4.50
Guddinni %7.
D. D
Ke = +g
N
fuula
4.50
= × 100 + 7% .
95. 95.
= 4.73% + 7% = 11.73% .
Mala Gatii Galii Baasii

kaappitaalaa gatii gabaa aksiyoonaa murteessa. Innis abdii galii gara fuula duraa kaappitaalaa irratti hundaa’a.
Foormulaan baasii kaappitaalaa akkaataa mala kanaan shallaguuf gargaaru akka armaan gadiitti ibsameera.
E. E
K =
e
N
fuula
Eessa,
E = Galii aksiyoona tokkorraa argamu

Shaakala 4
Dhaabbanni tokko baasii qarshii 1000 baasuuf yaadaa jira. 75 lakhs hojii isaa babal’isuuf.
Odeeffannoon dhimmi ilaallatu akka armaan gadiitti :
Baay’ina aksiyoona kaappitaalaa jiru =10 lakhs Gatii gabaa
aksiyoona jiruu =Rs.100 Galii qulqulluu Baasii kaappitaala

=Qarshii
aksiyoona kaappitaalaa jiruu fi kaappitaala kaappitaalaa lakkii 100
haaraa
aksiyooniin haaraan gatii qarshii 100 akka bahu tilmaamuun shallagi. 92 kan ta’u yoo ta’u, baasii haaraa baasuuf ammoo
qarshii 1000 ta’a. 2 aksiyoona tokkoof.
Furmaata
Baasii kaappitaala aksiyoonaa kaappitaalaa jiruu: 1.1.
E. E
Ke =
N fuula
100lakhs ta'a
Galii Aksiyoona Tokkoon argamu(EPS) . = = Ruupii 10
10lakhs ta'a
10. 10.
Ke = × 10 ta’a
= 10% .
Baasii Kaappitaala Kaappitaalaa
E. E
Ke =
NP
10. 10.
= × 100 ta’a
92 2. 2. ÿ
= 11.11% ta'a.
Mala Bu’aa Dhugoomfame (Realised
Yield Approach ) Baasii kaappitaala kaappitaalaa shallaguuf mala salphaadha. Mala kanaan baasii kaappitaalaa kan shallagamu
bu’aa qabatamaan invastimentiin dhaabbata tokko keessatti kaappitaala kaappitaalaa isaanii irratti dhugoome irratti hundaa’uun ta’a.
K e =
PVf×D beekama
jedhamuun
Bakka, Ke
= Baasii kaappitaala kaappitaalaa.
PVƒ = Gatii ammaa sababa hir’ina.
D = Hirmaannaa aksiyoona tokkoof.

72. 72.
Baasii Liqaa
Baasii liqaa jechuun baasii gibira booda maallaqa yeroo dheeraa karaa liqiitiin bahudha. Liqiin walqixa, kaffaltii olaanaa
ykn hir’inaan kan kennamu yoo ta’u akkasumas kan bara baraa ykn kan furamuu danda’u ta’uu danda’a.
Liqii Par
Liqiin par means, liqiin kan bahu gatii fuula liqaatiin. Gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu danda’a.
Kd = (1 – t) R. irraa kan fudhatame
Eessa,
Kd = Baasii kaappitaala liqaa
t = Sadarkaa gibiraa
R = Dhala liqii
Liqii Preemiyeemii ykn Hir’isaatiin Ba’e
Liqiin kan ba’e kaffaltii olaanaa ykn hir’ina yoo ta’e, baasii liqaa gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagama.
An
Kd = N
fuula
(1 – t) .
Eessa,
Kd = Baasii kaappitaala liqaa
I = Dhala waggaa kaffalamu
Np = Galii qulqulluu liqii irraa argamu t =
Sadarkaa gibiraa
Shaakala 5 (a)
A Ltd. qar. 10,00,000, %8 debentures kan ta’u par. Sadarkaa gibiraa raawwatiinsa qabu
dhaabbatichi %50 dha. Baasii kaappitaala liqaa shallagi.
(b) B Ltd. qar. 1,00,000, %8 debentures kan ta’u kaffaltiin %10 ta’a. Sadarkaan gibiraa dhaabbaticha irratti
raawwatiinsa qabu %60 dha. Baasii kaappitaala liqaa shallagi. (c) A Ltd. qar. 1,00,000, %8 debentures
hir’ina %5n. Sadarkaa gibiraa
60% yoo ta’e, baasii kaappitaala liqaa shallagi.
(d) B Ltd. qar. 10,00,000, %9 debentures kan kaffaltii %10. Baasii kan...
floatation %2 dha. Sadarkaan gibiraa hojiirra oolu %50 dha. Baasii liqaa-kaappitaala shallagi.
Haala hunda keessatti, akkuma dhaabbatichi herrega irratti qusatutti baasii gibira booda liqaa shallagneerra
liqaa akka madda faayinaansiitti fayyadamuun gibira kaffalu.
Furmaata
An
(qeenxee) Kda = N
(1–t) 1.1.
fuula
8,000
= × (1 – 0.5) .
1,00,000
8,000
= × 0.5 ta’a
1,00,000 =
4% .
An
Kda = N fuula
(1 – t) .
(b) Np = Gatii Fuulaa + Kaffaltii = 1,00,000+10,000=1,10,000

8,000
= × (1 – 0.6) .
1,10,000
8,000
= × 0.6 ta’a
1,10,000 =
2.91% .
An
(c) . Kda = (1 – t) .
N fuula
8,000 ×
= (1 – t) 95,000 ta’a
= 3.37% dha.
An 2. 2.
(d) . Kda = (1 – t), Np= qarshii 1000. (10,00,000 + 1,00,000) ×

N 100 irratti kan argamu
fuula
90,000 ×(1
= – 0.5) 10,78,000 ta’a
= 4.17% = 11,00,000 – 22,000 = qar. 10,78,000 ta’eera
Baasii Liqaa Bara Baraa fi Liqaa Furamuu Danda’u

Saffisa bu’aa liqeessitoonni eeganidha. Liqiin kun dhala murtaa’e qaba.
I1
+ / n(PN )n 1/ ÿ
fuula
Kdb = n(PN )/ 2 + fuula
Eessa,
I = Dhala waggaa kaffalamu
P = Gatii liqaa par
Np = Galii qulqulluu liqii n = Baay’ina
waggoota hanga bilchinaatti
Kdb = Baasii liqaa gibira dura.
74. 74.
Baasii liqaa gibira boodaa gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu danda’a:
K =K ×(1–t) 10. .
d qeenxee db
Eessa,
Kda = Baasii liqaa gibira booda
Kdb = Baasii liqaa gibira duraa t =
Sadarkaa gibiraa
Shaakala 6
Dhaabbanni tokko qar. 20,00,000, %10 debentures kan furuu danda’u hir’ina %5n.
Baasii floateeshinii qarshii 1000 ta’a. 50,000 ta'a. Debentures waggaa 8 booda kan furamuu danda’udha. Gibira duraa
fi gibira booda shallagi. Baasii liqaa sadarkaa gibiraa %55 mirkaneessuu.
Furmaata
= (PN ) .
I 1/n
ÿ
Kdb =
fuula
1 2(PN +) fuula
+
20,00,000 1/8(20,00,000 + 1 2(20,00,000
18,50,000)
=
18,50,000) . +
Hubachiisa Np = 20,00,000 – 10,00,000 – 50,000 ta’a
2,00,000 18750 +
=
19,25,000 ta'a
= %11.36 ta’a.
Gibira Booda Baasii Liqaa Kdb

= Kda (1– t)
=11.36 (1–0.55)
=5.11% dha.
Baasii Kaappitaala Aksiyoona Filannoo

Baasii kaappitaala aksiyoona filannoo galii qulqulluu gurgurtaa aksiyoona filannoo irraa argamuun hir’ina aksiyoona
filannoo waggaa ti.
Aksiyooniin filannoo gosa lama qaba, kan hin furamnee fi kan hin furamne. Baasii kaappitaala aksiyoonaa filannoo
furuu danda’u gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagama:
D. D
K fuula
= fuula
N
fuula
Eessa,
Kp = Baasii qooda filannoo

Dp = Hirmaannaa filannoo dhaabbataa
Baasii qooda filannoo hin furamne gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagama:
D (PN )/n
+ ÿ fuula
fuula
K =
fuula
(PN )/2
+
fuula
Eessa,

Dp = Qooda filannoo dhaabbataa
P = Gatii liqaa par
Np = Galii qulqulluu qooda filannoo n = Lakkoofsa yeroo

bilchinaa.
Shaakala 7
XYZ Ltd. aksiyoona filannoo 20,000, %8 kan Rs. 100 tokkoon tokkoon isaanii. Baasii dhimmaa qarshii 1000. 2 aksiyoona
tokkoof. Baasii kaappitaala aksiyoonaa filannoo shallagi yoo aksiyoononni kun (a) par, (b) kaffaltii %10 fi (c) liqii %6 kan ba’an
ta’e.
Furmaata
D. D
fuula
Baasii kaappitaala aksiyoonaa filannoo Kp =

N
fuula
1,60,000
(qeenxee) Kp = ×100 ta'a
20,00,000 40,000 ta’a ÿ
= 8.16% dha.
1,60,000
(b) . Kp = × 100 ta’a
20,00,000 2,00,000
+ 40,000 ta’uu ibsameera ÿ
= 7.40% ta'a.
1,60,000
I Kp = ×100 ta'a
20,00,000 1,20,000 40,000 ta’uu ibsameeraÿ
ÿ
= 1,60,000
×100 ta'a
18,40,000 ta’a
= 8.69% .
Shaakala 8
ABC Ltd. aksiyoona filannoo 20,000, %8 kan Rs. 100 tokkoon tokkoon isaanii. Waggaa 8 booda kaffaltii %10n kan
furamu. Baasii dhimma kanaa qarshii 1000. 2 aksiyoona tokkoof. Baasii kaappitaala aksiyoonaa filannoo shallagi.
=
D (PN )/n
+ ÿ fuula
fuula
K fuula
(PN + )/2
fuula
76. 76.
+ (22,00,000 19,60,000) 1/
1,60,000 1/8 ÿ
=
+
2(22,00,000 19,60,000) .
= 1,60,000 30,000 +
20,80,000 ta'a
= 9.13% dha.
eessa Dp = 20,000×100×8%=1,60,000 ta’a

P = 20,00,000+2,00,000 =22,00,00 ta’a
Np = 20,00,000 – 40,000 =19,60,000 n =
waggaa 8
Shaakala 9
ABC Ltd. aksiyoona filannoo 20,000, %8 kan Rs. 100 tokkoon tokkoon isaanii kaffaltii %5 kan
waggaa 8 booda furuu danda’u par. Baasii dhimma kanaa qarshii 1000. 2 aksiyoona tokkoof. Baasii
kaappitaala aksiyoonaa filannoo shallagi.
Furmaata
D (PN )/n
+ ÿ fuula
=
fuula
K fuula
(PN + )/2
fuula
+ (20,00,000 20,60,000) 1/2

1,60,000 1/8 ÿ
=
+
(20,00,000 20,60,000) .
= 1,60,000 – 7,500
20,30,000 ta’a
= 7.51% .
eessa Dp = 20,000×100×8%=1,60,000 ta’a
P = 20,00,000 n
= waggaa 8
Np = 20,00,000 + 10,00,000 – 40,000 =20,60,000 ta’a
Baasii Galii Qabame Galiin

qabame madda faayinaansii piropozaala invastimantii keessaa isa tokko; maddoota biroo kan akka liqaa,
kaappitaalaa fi aksiyoona filannoo irraa adda. Baasii galii qabame baasii aksiyoona dabalataa
guutummaatti mallatteeffame walqixa ta’ee fi baasii kaappitaala kaappitaalaatiin kan madaalamudha.
Baasii galii qabame gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu danda’a:
K =K (1 – t) (1 – b) 1. .
r e
Eessa,
Kr = Baasii galii qabame

Ke = Baasii kaappitaalaa t
= Sadarkaa gibiraa
b = Baasii daldalaa (brokerage).
Shaakala 10
Ke (bu’aan abbootii aksiyoonaadhaaf argamu) dhaabbata tokkoo %10, giddu galeessaan gibirri abbootii aksiyoonaa
%30 yoo ta’u %2 baasii daldalaa abbootiin aksiyoonaa yeroo bu’aa isaanii sekuritiiwwan filannoo irratti invast godhan
kaffaluu qaban ta’a jedhamee eegama. Baasii galii qabame maali?
Furmaata
Baasii Galii Qabame, Kr = Ke (1 – t) (1 – b) .

Eessa,
Ke = saffisa bu’aa abbootii aksiyoonaadhaaf argamu
t = safartuu gibiraa
b = baasii daldalaa Kr =
Kanaaf, 10% (1– 0.5) (1–0.02) .
= 10%×0.5×0.98 ta’a
= 4.9% .
Safartuu Baasii Waliigalaa Kaappitaalaa Baasii

kaappitaalaa giddugaleessa madaalawaa fi baasii kaappitaalaa walnyaataa jedhamees ni waama. Giddugaleessa baasii
kaappitaalaa giddugaleessaan baasii fandiin gara fuula duraatti eegamu yeroo dheeraa keessatti baasii gosa kaappitaalaa
murtaa’e tokkoon tokkoon isaa caasaa kaappitaalaa dhaabbilee keessatti pirooppoorshinii isaatiin madaaluudhaan argamudha.
Shallaggiin baasii waliigalaa kaappitaalaa (Ko) tarkaanfiiwwan armaan gadii of keessatti qabata. (a) Baasii
addaatiif ulfaatina ramaduu. (b) Baasii maddoota tokkoon tokkoon isaanii ulfaatina barbaachisaa ta’een
baay’isuu. (c) Baasii waliigalaa ulfaataa ulfaatina waliigalaatiin hiruu.
Baasii waliigalaa kaappitaalaa gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu danda’a;
Ko = Kd Wd + Kp Wp + Ke Nu + Kr Wr
Eessa,
Kd = Baasii liqaa
Ke = Baasii walqixxummaa
Kr = Baasii galii qabame
Wd= Dhibbeentaa liqaa kaappitaala waliigalaa
78. 78.
Wp = Dhibbeentaa qooda filannoo kaappitaala waliigalaa

Nu = Dhibbeentaa kaappitaalaa gara kaappitaala waliigalaa
Wr = Dhibbeentaa galii qabame

Baasii kaappitaalaa giddugaleessa madaalawaa foormulaa armaan gadiitiin shallagama akkasumas:
ÿ jechuun ni danda’ama XW
K w
ÿ jechuun ni danda’ama W
Eessa,
Kw = Baasii kaappitaalaa giddugaleessa madaalawaa
X = Baasii maddoota faayinaansii addaa W =
Ulfaatina, pirooppoorshinii maddoota faayinaansii addaa.
Shaakala 11
Dhaabbanni tokko maddoota maallaqaa adda addaa itti fayyadamaniif caasaa kaappitaalaa fi baasii gibira boodaa
armaan gadii qaba :
Madda Maallaqa Hamma Pirooppoorshinii Baasii gibira boodaa
Qar. %. %.
Liqaa 12,000 ta'a 20. 20. 4. 4.
Aksiyoona Filannoo 15,000 ta'a 25. 25. 8. 8.
Aksiyoona Kaappitaalaa 18,000 ta'a 30. 30. 12. 12.
Galii qabame 15,000 ta'a 25. 25. 11. 11.
Ida'ama 60,000 ta'a 100 irratti kan argamu
Baasii kaappitaalaa giddugaleessa ulfaataa shallaguu qabda.

Shaakala 12
Dhaabbanni tokko kitaaba isaa irratti hanga fi baasii addaa gosa kaappitaalaa tokkoon tokkoon isaa armaan gadii
qaba.
Gosa Kaappitaalaa Gatii Kitaabaa Gatii Gabaa Baasii Addaa (%) .

Qar. Qar.
Liqaa 4,00,000 ta’a 3,80,000 ta’eera 5. 5.
Filannoo 1,00,000 1,10,000 8
Al-loogummaa 6,00,000 9,00,000 15.
Galii qabame 2,00,000 ta’a 3,00,000 ta’a 13. 13.
————— —————
13,00,000 ta’a 16,90,000 ta’eera

————— —————
Baasii giddugaleessaa madaalamee kaappitaalaa armaan gadii

fayyadamuun murteessuu: (a) Ulfaatina gatii kitaabaa, fi (b) Ulfaatina
gatii gabaa.
Akkamitti adda? Haala baasii giddu galeessaa ulfaataa (MBA – PU Nov. 2005) .
kan kaappitaalaa ulfaatina lamaan keessaa tokko fayyadamuun walfakkaata ta’a?
Furmaata
Shallaggii Baasii Kaappitaalaa Giddugaleessa Ulfaatinaa

A. Gatii Kitaaba
Madda Maallaqa Hamma Baasii % (X) . Baasii Ulfaatinaa

Pirooppoorshinii X Baasii (XW) .
Liqaa 4,00,000 5. 5.
20,000
Aksiyoona Filannoo 1,00,000 ta’a 8. 8.

8,000 ta’a
Aksiyoona Kaappitaalaa 6,00,000 ta’a 15. 15. 90,000 ta'a
Galii qabame 2,00,000 ta’a 13. 13. 26,000 ta’eera
ÿW = 13,00,000 ta’a ÿXW = 1,44,000 ta’a
Kw = ÿ jechuun ni danda’ama W
1,44,000
Kw = × 100 = 11.1% ta'a.
13,00,000 ta’a
Shallaggii Ulfaatina Baasii Kaappitaalaa Giddugaleessaa

B. Gatii Gabaa
Madda Maallaqa Hamma Baasii % (X) . Baasii Ulfaatinaa

Pirooppoorshinii X Baasii (XW)
Liqaa 3,80,000 5. 5.
19,000 8,800 13,500
Aksiyoona Filannoo 1,10,000 8. 8.

39,000
Aksiyoona Kaappitaalaa 9,00,000 15. 15.
Galii qabame 3,00,000 ta’a 13. 13.
ÿW = 16,90,000 ta’a ÿXW = 2,01,800 ta’a
K =
w ÿ jechuun ni danda’ama W
2,01,800
Kw = × 100 = 11.9% ta'a.
16,90,000 ta’a
80. 80.
Shaakala 13
ABC Ltd. caasaa kaappitaalaa armaan gadii qaba.
Qar.
Iquity (dividend eegamu 12%) 10,00,000 10% filannoo 5,00,000

8% liqii 15,00,000
%50 akka
safartuu gibira galii, gibira duraa fi booda.
Furmaata
Furmaata baasii kaappitaalaa giddugaleessa madaalawaa agarsiisu:
Addatti Qar. Booda Ulfaatina Baasii
Al-loogummaa 10,00,000 12% . 33.33% . 3.99 irratti kan ibsame
Filannoo 5,00,000 10% . 16.67 irratti kan ibsame 1.67
8% Liqii 15,00,000 ta’a 4% . 50.00 ta’a 2.00

7.66% .
Ulfaatina giddugaleessa baasii kaappitaalaa = 7.66% .
GAAFFII MOODELII
1. Baasii kaappitaalaa maali?

2. Baasii kaappitaalaa ni ibsu.
3. Tilmaama murtaa’e irratti hundaa’uun shallaggii baasii kaappitaalaa. Mari'achuu.
4. Ramaddii baasii ni ibsi.
5. Barbaachisummaa baasii kaappitaalaa kaasuun.
6. Shallaggii maddoota addaa baasii kaappitaalaa ni ibsu.
7. Baasii kaappitaalaa hunda irratti akkamitti shallagama?
8. Shallaggii baasii kaappitaalaa mala adda addaa ni ibsu.
9. Dhaabbanni Raamaa liqii %10 120000 qar. 10 tokkoon tokkoon isaanii kaffaltii %10n.
Baasii floateeshinii %4 dha. Sadarkaan gibiraa dhaabbaticha irratti raawwatiinsa
qabu %55 dha. Baasii kaappitaala liqaa xumuruu. (Deebii 4.26%) .
10. Siva Ltd., liqii %8 8000 qarshii 1000 qar. 100 tokkoon tokkoon isaanii hir'ina %5n.
Komishiniin warra wabii fi daldaltootaaf kaffalamu qarshii 1000 ta’a. 40000. Debentures
waggaa 5 booda kan furamuu danda’udha. Baasii gibira boodaa liqaa safartuu gibiraa
%60 tilmaamuun shallagi. (Deebii 3.69%) .
11. Bharathi Ltd., aksiyoona filannoo %12 4000 kan Rs. 100 tokkoon tokkoon isaanii hir'ina %5n.
Baasii kaappitaala walitti qabuuf bahu qarshii 1000 ta’a. 8000. Baasii kaappitaala filannoo
shallagi. (Deebii 12.90%) .
12. Dhaabbanni gibira %60 kaffala. Baasii gibira boodaa kaappitaalaa aksiyoona filatamaa qarshii 1000n gurgurame
shallagi. 100 %8 waliin. Dividend fi gatii furuu qarshii 110, yoo dhaabbatichi waggaa shan keessatti furu.
(Deebii 9.52%) .
13. Gaheen dhaabbata keessanii gabaa keessatti qarshii 1000n caqasa. 40 yeroo ammaa. Dhaabbatichi bu'aa qarshii
1000 kaffala. 5 aksiyoona tokkoof yoo ta’u gabaan invastarootaa waggaatti %7.5 guddina akka eegu: (i) Baasii
kaappitaalaa kaappitaalaa dhaabbatichaa shallagi. (ii) .
Yoo saffisi guddinaa eegamu %10 pa ta’e Gatii gabaa aksiyoona tokkoof agarsiifame shallagi.
(iii) . Yoo baasii kaappitaalaa dhaabbatichaa %15 ta’ee fi saffisi guddinaa eegamu %10 ta’e pa Gatii gabaa
agarsiifame shallagi yoo bu’aan qar. 5 aksiyoona tokkoof kunuunfamuu qaba.
(Deebii (i) %20, (ii) %1/10, (iii) %1/5
14. Obbo Subramanian abbaa aksiyoonaa Alpha Company Ltd. Galiin dhaabbata Alpha baayyee garaagarummaa
qabaatus, Subramanian akka murteesseetti, bu’aan giddu galeessaa yeroo dheeraa dhaabbatichaaf Rs. 5
aksiyoona tokkoof. Gara fuulduraattis haalli walfakkaataan akka mo’atu ni eega. Jijjiirama sadarkaa xiqqaa Alpha
%40 yoo ilaalle, yoo aksiyoona tokko irratti argamu ta'e, Subramanian gatii akkamii kaffaluuf fedhii qaba Alpha is
shares?
(Deebii Ruupii 12.50%)
15. A Beta Ltd., kuufamni sibiilaa sibiilaa dhumuu fi baasii sibiilli sibiilaa baay’ina hir’achaa dhufe deebifachuuf baasu
waggaa waggaan dabalaa jira. Akka walqixa isaatti galiin dhaabbatichaa fi bu’aan isaa %12 paan hir’achaa jira
Yoo bu’aan bara darbee (DO) qarshii 100 ta’e. 40 yoo ta’u, bu’aan barbaachisu %15 ta’a. Gatiin ammaa aksiyoona
kaappitaalaa dhaabbatichaa maal ta’a?
(Deebii Ruupii 95.14)
16. Wantoonni armaan gadii gama itti gaafatamummaatiin baalansii dhaabbata Vivekananda irraa Mudde 31 bara 2004tti
baafamaniiru.
Kaappitaala kaffale Qar.
2500 Aksiyoona Kaappitaalaa qarshii 1000. 100 250000 ta'a
tokkoon tokkoon Reserve fi Surplus 350000 ta'a
Liqii: 1.1.
10% Debentures 100000 ta'a
12% Liqii Dhaabbilee 300000 ta'a
Odeeffannoon biroo waa’ee dhaabbatichaa akka barbaachisaa ta’etti akka armaan gadiitti kennameera:
Barri xumurame Hirmaannaa (Dividend) kennuu

Galii Giddu-galeessa
Gatii Gabaa Aksiyoona tokkoof Aksiyoona tokkoof Aksiyoona tokkoof
31ffaa Mudde. (Qarshii) (Rs.) (Qarshii)
2004. Bara 2004 7.00 11.00 irratti 80.00
2003. Bara 2003 6.00 irratti 10.00 irratti 60.00 ta’a
2002. Bara 2002 7.00 irratti 8.00 irratti 50.00 ta’a

82. 82.
Gatii kitaabaa akka ulfaatinaa fi reeshiyoo galii/gatii (E/P) akka bu’uura baasii kaappitaalaatti
fayyadamuun, baasii giddugaleessaa kaappitaalaa shallaguun si irraa eegama.
Sadarkaa gibiraa %50 haa fudhannu.
(Deebii. Baasii kaappitaalaa giddugaleessa ulfaataa=10.55%)
17. Kan armaan gadii ibsa faayinaansii Ramakrishna Ltd.
(Qarshii Laakkii)
Bu’aa Hojii 90
Xiqqaa: Dhala Debentures irratti 24. 24.
66. 66.
Xiqqaa: Gibira Galii (%50) . 33. 33.
Bu’aa Qulqulluu 33. 33.
Kaappitaala aksiyoonaa kaappitaalaa (aksiyoonaa Ruupii 10) . 150 irratti
Kuusaa fi Caalmaa 75. 75.
10% Debentures 150 irratti
375 irratti
Gatiin gabaa aksiyoona kaappitaalaa tokkoof 11 yoo ta’u, liqii tokkoof ammoo qarshii 1000 ta’a. 95. 95. .
(i) Galiin aksiyoona tokkorraa argamu maali? (ii)
Baasii kaappitaalaa dhibbeentaa dhaabbatichaaf kaappitaalaaf bahu meeqa fi (Deebii (i) Ruupii 2.20, (ii) 20%) .
fandii debentures?
(iii) Baasii fandii liqii
Gatii Kitaabaa = 5% .
Gatii Gabaa = 5.26%
18. Raj Ltd. yeroo ammaa galii qarshii 1000 argachaa jira. 2,00,000 yoo ta’u qoodni isaas gatii gabaa
qarshii 1000n gurguramaa jira. 160. Dhaabbatichi aksiyoona 20,000 kan qabuu fi liqaa hin qabu.
Galiin dhaabbatichaa tasgabbaa’ee akka turu kan eegamu yoo ta’u, reeshiyoo kaffaltii %100 qaba.
Baasii walqixxummaa maali? Dhaabbileen carraa invastimantii isaanii irraa bu’aa %15 yoo argatan
yoo reeshiyoon kaffaltii %60 ta’e baasii kaappitaalaa dhaabbatichaa maal ta’a?
(Deebii (i) Yeroo reeshiyoon kaffaltii %100, %12.5 (ii) Yeroo
reeshiyoon kaffaltii %60, %13.5 ta’u .
19. Kumar Industries Ltd. qabeenya qar. 80000 kan ta’an yoo ta’u, kunis qarshii 10000n maallaqaan
gargaaramaniiru. 26,000 liqaa fi qar. 45,000 fi kuufamni waliigalaa qarshii 1000. 9,000 Bu’aan
waliigalaa dhaabbatichi dhala fi gibira booda bara Amajjii 31 xumurame 2,000 qarshii 1000 ture.
6,750 ta’eera. Maallaqa liqeeffame irraa dhala %10 kan kaffalu yoo ta’u, gibira %60 keessa jira.
Aksiyoona kaappitaalaa 450 kan qarshii 100 qaba. 100 tokkoon tokkoon isaanii gatii gabaa qarshii
100 gurguraa jiru. 120 aksiyoona tokkoof. Baasii kaappitaalaa giddugaleessa madaalawaa ta’e
maali? (i) EPS qar. 15 (ii) Baasii kaappitaalaa %12.5 (iii) Baasii kaappitaalaa giddugaleessaa 9.74.
SEENSA
Murtiin faayinaansii yaaddoo daldalaa gosa kamiyyuu keessatti kutaalee bulchiinsa faayinaansii murteessoo
fi barbaachisoo ta’an keessaa isa tokkodha. Murtiin faayinaansii sirrii ta’e uwwisa boordii makaa faayinaansii
(Caasaa Kaappitaalaa), hanga waliigalaa kaappitaalaa (kaappitaala) fi baasii kaappitaalaa (Ko ) ilaaluu
qaba. Caasaan kaappitaalaa walnyaatinsa walqixxummaa liqaa yaaddoo daldalaa irratti dhiibbaa waan
qabuuf, bu’aa fi balaa abbaa aksiyoonaa irratti dhiibbaa waan qabuuf, hoggansaaf wantoota gurguddoo
keessaa isa tokkodha. Kanaafuu, walnyaatinsa liqaa fi kaappitaalaa murteessuun kutaa gatii dhaabbatichaa
fi gatii gabaa aksiyoonichaa keessatti gahee guddaa qaba. Walnyaatinsi walqixxummaa liqaa dhaabbatichaa
gargaarsa leverage tiin qoratamuu danda’a.
Yaad-rimeen leverage kutaa kana keessatti ibsameera. Gosaalee fi bu’aa leverage irratti mari’atameera
gama EBIT fi EPS tiin.
Hiika Leverage Jechi

leverage jedhu mala kaayyoo tokko tokko galmaan ga’uuf gargaaru dabaluu agarsiisa. Leverage wantoota
ulfaatoo kaasuun kan barame yoo ta’u, kunis karaa biraatiin hin danda’amu ta’a. Ija faayinaansiitiin, leverage
jechuun dandeettii qabeenya baasii dhaabbataa ykn maallaqa fayyadamuudhaan bu’aa abbootii aksiyoonaa
isaaf argamu guddisuu jechuudha.
Hiika Leverage James

Horne leverage jechuun, “qabeenya ykn fandii dhaabbatichi baasii murtaa’e ykn bu’aa dhaabbataa kaffalu
qacaruu.
Gosoota Leverage
Leverage akkaataa maalummaa makaa faayinaansii dhaabbatichaatiin mata dureewwan gurguddoo sadiitti
ramadamuu danda’a.
84. 84.
Fonqolcha
Faayinaansii Hojiirra oolchuu

Fonqolcha Fonqolcha
Walnyaatinsa
Fonqolcha
Fak 7.1 Gosa Leverage
Dhaabbatichi faayinaansii ykn leverage ykn operating leverage fayyadamuu ni danda’a, EBIT fi EPS
guddisuuf.
LEVERAGE HOJII HOJJECHUU

Leverage hojii invastimantii waliin walqabatee jiru operating leverage jedhama. Sababa baasii
hojii dhaabbataa dhaabbaticha keessatti mul’atuun kan uumamudha. Leverage hojii (operating
leverage) dandeettii dhaabbatichi baasii hojii dhaabbataa fayyadamuun bu’aa jijjiiramni
gurgurtaa galii isaa irratti dhala fi gibira duraa guddisuu danda’u jedhamee ibsamuu danda’a.
Leverage hojii baasii barbaachisoo lama of keessaa qaba viz., fixed cost fi variable cost.
Dhaabbatichi baasii dhaabbataa guddaa fi baasii jijjiiramaa xiqqaa yoo qacare sadarkaa hojii
olaanaa qaba jedhamee yeroo himamu. Haala kanaan sadarkaan leverage hojii hamma caasaa
baasii adda addaa irratti hundaa’a. Leverage hojii gargaarsa xiinxala break even tiin murtaa’uu danda’a.
Leverage hojii gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu danda’a:
C. C
OL =
OPDO
Eessa,
OL = Leverage Hojii
C = Gumaacha
OP = Bu’aa Hojii
Sadarkaa Leverage Hojii

Sadarkaan leverage hojii bu’aa jijjiirama dhibbeentaa gurgurtaa irraa kan ka’e jijjiirama
dhibbeentaa jedhamee ibsamuu ni danda’a. Gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu
danda’a:
Jijjiirama dhibbeentaa bu’aa keessatti

DOL =
Jijjiirama dhibbeentaa gurgurtaa
85. 85.
Fonqolcha
Shaakala 1
Daataa hojii filatame armaan gadii irraa sadarkaa leverage hojii murteessii.
Dhaabbanni balaa daldalaa guddaa qabu isa kami? Maalif?
Kubbaaniyyaa A Kubbaaniyyaa B
qar. Rs.
Gurgurtaa 25,00,000 30,00,000
Baasii dhaabbataa 7,50,000 ta’a 15,00,000 ta’a
Baasii jijjiiramaa akka dhibbeentaa gurgurtaatti dhaabbata A tiif %50, dhaabbata B tiif
ammoo %25 dha.
Furmaata
Ibsa Bu'aa
Kubbaaniyyaa A Kubbaaniyyaa B
qar. Rs.
Gurgurtaa 25,00,000 30,00,000
Baasii jijjiiramaa 12,50,000 7,50,000
Gumaacha 12,50,000 ta’uu ibsameera 22,50,000 ta’uu ibsameera
Baasii dhaabbataa 7,50,000 ta’a 15,00,000 ta’a
Bu’aa Hojii 5,00,000 ta’a 7,50,000 ta’a
Gumaacha
Leverage Hojii =
Bu’aa Hojii
12,50,000
“A” Leverage Dhaabbataa = = 2.52,25,000
5,00,000
7,50,000
“B” Leverage Dhaabbataa = = 3 ta’a
Yaada
Leverage hojii Dhaabbata B kan Dhaabbata A caala; B Dhaabbanni balaa hojii sadarkaa olaanaa
qaba. Amalli bu’aa hojii gurgurtaa wajjin gartokkoon garaagarummaa qabaachuu danda’a,
Dhaabbata B tiif Dhaabbata A wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu ol’aanaadha.
Fayyadama Leverage Hojii

Leverage hojii tooftaalee dhiibbaa jijjiiramni gurgurtaa bu’aa dhaabbatichaa jijjiirama fidu
safaruuf gargaaran keessaa isa tokkodha.
Jijjiiramni gurgurtaa yoo jiraate jijjiirama bu’aa walgitu ni fida.
Leverage hojii (operating leverage) ejjennoo baasii dhaabbataa fi baasii jijjiiramaa adda baasuuf gargaara.
86. 86.
Leverage hojii (operating leverage) hariiroo gurgurtaa fi galii dhaabbatichaa yeroo murtaa’e keessatti qabu
safara.
Operating leverage sadarkaa baasii dhaabbataa kan invast godhame hubachuuf gargaara
baasii hojii hojii daldalaa.
Leverage hojii (operating leverage) bakka hunda caalaa baasii hojii dhaabbataa ibsa.
LEVERAGE FAAYINAANSII
Hojiileen leverage hojiiwwan faayinaansii qaban leverage faayinaansii jedhama. Faayinaansii leverage walitti
dhufeenya galii dhaabbatichaa dhala fi gibira duraa (EBIT) ykn bu’aa hojii fi galii abbootii aksiyoonaa
kaappitaalaaf argamu gidduu jiru bakka bu’a.
Faayinaansii leverage jechuun “dandeettii dhaabbati tokko kaffaltii faayinaansii dhaabbataa fayyadamuun
dhiibbaa jijjiiramni EBIT galii aksiyoona tokko irratti qabu guddisuu” jedhamee hiikama. Bu’aan abbootii
aksiyoonaa akka dabalu abdii jedhuun maallaqa baasii murtaa’een argamutti fayyadamuu kan of keessatti hammatedha.
“Kaappitaala aksiyoonaa waliin liqaa dhala dhaabbataa yeroo dheeraa fi kaappitaala aksiyoonaa filannoo qabu
fayyadamuun faayinaansii leverage ykn daldala kaappitaalaa jedhama”.
Leverage faayinaansii mijataa ykn mijataa hin taane ta’uu danda’a fayyadama fandii baasii dhaabbataa
irratti hundaa’a.
Favorable financial leverage kan uumamu yeroo dhaabbatichi qabeenya maallaqaan bitame irraa galii caalu
argatu, sana booda baasii dhaabbataa itti fayyadama isaanii irratti. Kanarraa ka’uun, leverage faayinaansii pozaatiivii
jedhamuunis ni waama.
Leverage faayinaansii mijataa hin taane kan uumamu yeroo dhaabbatichi galii hamma maallaqni sun baasu hin
argannedha. Kanarraa ka’uun, leverage faayinaansii negaatiivii jedhamuunis ni waama.
Leverage faayinaansii gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu danda’a:
OPDO
FL =
PBT
Eessa,
FL = Leverage faayinaansii
OP = Bu’aa hojii (EBIT) .
PBT = Bu'aa gibira duraa.
Sadarkaa Leverage Faayinaansii

Sadarkaan leverage faayinaansii jijjiirama dhibbeentaa bu’aa gibirri itti kaffalamu sababa jijjiirama dhibbeentaa
galii dhala fi gibira duraa (EBIT) jedhamuun ibsamuu ni danda’a. Kunis foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu
danda’a
Jijjiirama dhibbeentaa Galii gibirri itti kaffalamu

DFL=
Jijjiirama dhibbeentaa EBIT keessatti
Fonqolcha 87. 87.
Hiika Filannoo Faayinaansii Leverage Akka Gitmar

jedhutti, “financial leverage jechuun dandeettii dhaabbati tokko jijjiirama faayinaansii dhaabbataa
fayyadamuun bu’aa jijjiirama EBIT fi EPS guddisuudha”.
EBIT
FL =
EPS
Bakka,
FL = Faayinaansii Leverage
EBIT = Galii Dhala fi Gibira Dura EPS = Galii
Aksiyoona Tokko.
Shaakala 2
Dhaabbanni tokko caasaa kaappitaalaa armaan gadii qaba.
Qar.
Kaappitaala aksiyoonaa 1,00,000 ta’a
kaappitaalaa 10% Prof. kaappitaala 1,00,000 ta’a

aksiyoonaa 8% Debentures 1,25,000 ta’a
EBIT amma jiru qar. 50,000 ta'a. Dhaabbatichi gibira %50 keessa akka jiru mirkaneessuun leverage
faayinaansii shallagi.
Furmaata
Ibsa Bu'aa Qar.
Galii Dhala fi Gibira Dura (EBIT) (ykn) Bu’aa Hojii 50,000 ta'a
. Dhala Deebiin irratti argamu

1,25,000 × 8 × 100
Galii Gibira Duraa (EBT) . 10,000
40,000 ta'a
Gibira Galii 20,000
Bu'aa
20,000 ta’a
Bu'aa Hojii(OP) .
Leverage faayinaansii = Bu'aa Gibira Duraa(PBT) .
50,000
= =1.25
40,000 ta’a
Fayyadama Leverage
Faayinaansii Leverage faayinaansii hariiroo EBIT fi EPS gidduu jiru qorachuuf gargaara.
88. 88.
Faayinaansii leverage jijjiirama galii gibirri itti kaffalamu dhibbeentaa gara jijjiirama dhibbeentaa EBIT safara.
Faayinaansii leverage caasaa kaappitaalaa dhaabbatichaa ilaalchisee murtii faayinaansii bu’aa qabeessa sirrii ta’e
argata.
Faayinaansii leverage meeshaalee barbaachisoo ta’an keessaa isa tokko yoo ta’u kunis kan dhaabbataa safaruuf kan gargaarudha
pirooppoorshinii baasii kaappitaala waliigalaa dhaabbatichaa waliin ta’uu isaati.
Dhaabbatichi maallaqa baasii dhaabbataa baasii olaanaadhaan yoo argate, galii kanneen irraa argamu
qabeenya, galiin aksiyoona tokkoo fi bu’aan kaappitaala kaappitaalaa ni hir’ata.
Dhiibbaa leverage faayinaansii gargaarsa shaakala armaan gadiitiin hubachuun ni danda’ama.
Shaakala 3
XYZ Ltd. karoora faayinaansii lama fayyadamuuf murteessee qarshii 1000 barbaachisa. 50,000 waliigala invastimantiif.
Addatti Karoora A Karoora B
Deebiin (dhala %10) . 40,000 10,000
Aksiyoona kaappitaalaa (tokkoon tokkoon isaanii Ruupii 10) . 10,000 ta'a 40,000 ta'a
Invastimantii waliigalaa barbaachisu 50,000 ta'a 50,000 ta'a
Baay’ina aksiyoona kaappitaalaa 4,000 ta’a 1,000 ta’a
Galiin dhala fi gibira duraa qarshii 1000tti fudhatama. 5,000, fi 12,500 ta’a. Gibirri
saffisi %50 dha. EPS shallagi.
Furmaata
Yeroo EBIT qarshii 1000 ta’u. 5,000 ta’a
Galii dhala fi gibira duraa (EBIT) . 5,000 5,000
Xiqqaa : Dhala liqaa (%10) . 4,000 ta’a 1,000 ta’a
Galii gibira duraa (EBT) . 1,000 ta’a 4,000 ta’a
Gadi : Gibira %50 . 500 ta’e 2,000 ta’eera
Galii abbootii aksiyoonaa kaappitaalaaf argamu. Ruupii 500 qarshii 2,000
Lakkoofsa aksiyoona 1,000 4,000
kaappitaalaa Galii aksiyoona tokkoo (EPS) . qarshii 1000. 0.50 ta’a qarshii. 0.50 ta’a
Galii/Lakk. kan aksiyoona kaappitaalaa
Yeroo EBIT qarshii 1000 ta’u. 12,500 ta’a
Galii dhala fi gibira duraa (EBIT). 12,500 12,500
Xiqqaa: Dhala liqaa (%10) . 4,000 ta’a 1,000 ta’a
(Itti fufa....)
Fonqolcha 89. 89.
Galii gibira duraa (EBT) . 8,500 11,500
Gadi : Gibira %50 . 4,250 ta’a 5,750 ta’a
Galii abbootii aksiyoonaa kaappitaalaaf argamu Lakkoofsa 4,250 ta’eera 5,750 ta’eera
aksiyoonaa kaappitaalaa 1,000 ta’a 4,000 ta’a
Galii aksiyoona tokkorraa argamu 4.25.25 1.44
LEVERAGE HOJII FI LEVERAGE FINANCIAL GIDDUTTI adda baasuu

Leverage Hojii/Leverage Faayinaansii
Leverage Hojii (Operating Leverage) jedhamu Faayinaansii Leverage
1. Leverage hojii hojii invastimantii dhaabbatichaa wajjin 1. Faayinaansii leverage faayinaansii wajjin walqabatee jira
walqabatee jira. sochii dhaabbatichaa.
2. Leverage hojii baasii hojii dhaabbataa dhaabbatichaa of 2. Faayinaansii leverage bu’aa hojii dhaabbatichaa of keessaa qaba.
keessaa qaba.
3. Dandeettii baasii hojii dhaabbataa fayyadamuu bakka 3. Hariiroo EBIT gidduu jiru bakka bu’a
bu’a. fi EPS.
4. Leverage hojii C dhaan shallagamuu danda’a 4. Leverage faayinaansii OP.n shallagamuu danda’a
OL = FL = .
OPDO . PBT
5. Jijjiirama dhibbeentaa bu’aa bu’aa irraa argamu 5. Jijjiiramni dhibbeentaa bu’aa gibirri itti kaffalamu irraa jijjiirama dhibbeentaa gurgurtaa
irraa bu’aa jijjiirama dhibbeentaa EBIT ti. sadarkaa leverage hojii jedhamee waama.
6. Daldalli kaappitaalaan kan hin danda’amne yoo ta’u, 6. Daldalli kaappitaalaa kan danda’amu yeroo
dhaabbatichi leverage hojjechaa jira. dhaabbatichi leverage faayinaansii fayyadama.
7. Leverage hojii baasii dhaabbataa fi baasii jijjiiramaa irratti 7. Faayinaansii leverage bu’aa hojii irratti hundaa’a.
hundaa’a.
8. Sadarkaan gibiraa fi dhala leverage hojii irratti dhiibbaa hin 8. Sababa gibiraa fi dhala irraa kan ka’e leverage faayinaansii ni
geessisu. jijjiirama.
EBIT - EPS Chaartii Break even filannoowwan faayinaansii adda addaa sadii
X1
X2
DR = 70% .
EPS DR = 30% .
X3
DR = 0% .
EBIT
C1 C2 C3
Fak 7.2 EBIT -. EPS Cabsuu Iyyuu Fakkii

90. 90.
Eessa,
DR= Reeshiyoo Liqaa
C1, C2, C3 = Qabxii Dhimma Hin Qabne
X1 , X2 , X3 = BEP Faayinaansii
Faayinaansii BEP
Innis sadarkaa EBIT kan baasii faayinaansii dhaabbataa dhaabbatichaa hunda uwwisudha. Innis sadarkaa EBIT
EPS zeeroo ta’eedha.
Qabxii Dhimma Hin Qabne
Innis bakka tuuta reeshiyoo liqaa adda addaa (dhibbeentaa liqaa kaappitaala waliigalaa dhaabbaticha keessatti
qacaramee) EPS walfakkaataa itti kennudha.
LEVERAGE WALDAA'AA
Dhaabbatichi jijjiirama gurgurtaa kamiyyuu gara jijjiirama fira guddaa ta’etti guddisuuf leverage faayinaansii fi hojii
lamaanitti fayyadamu yeroo fayyadamu jijjiirama fira guddaa galii aksiyoona tokkorraa argamu. Leverage walitti
makame leverage composite ykn total leverage jedhamuunis ni waama.
Leverage walitti makame walitti dhufeenya galii herrega of

gurgurtaa fi galii gibirri itti kaffalamu.
Leverage walitti makame gargaarsa foormulaawwan armaan gadiitiin shallagamuu danda’a:

CL = OL × FL kan jedhu
C. C OPDO C. C
CL = × =
OPDO PBT PBT
Eessa,
CL = Leverage Walitti Makamaa
OL = Leverage Hojii
FL = Faayinaansii Leverage
C = Gumaacha
OP = Bu’aa Hojii (EBIT) .

PBT = Bu’aa Gibira Duraa
Sadarkaa Leverage Walitti Makamaa

Jijjiiramni dhibbeentaa galii aksiyoona tokkorraa (EPS) dhaabbata tokkoo jijjiirama gurgurtaa dhibbeentaa tokkoo
irraa kan maddudha. Kunis sadarkaa gurgurtaa murtaa’e irratti sadarkaa leverage hojii dhaabbatichaa (DOL)
dachaa sadarkaa leverage faayinaansii (DFL) isaa wajjin walqixa.
Jijjiirama dhibbeentaa EPS keessatti

Sadarkaa uwwisa gumaachame =
Jijjiirama dhibbeentaa gurgurtaa
Fonqolcha 91. 91.
Shaakala 4
Kumar company gurgurtaa qarshii 100 qaba. 25,00,000 ta’a. Baasii jijjiiramaa qarshii 1000. 12,50,000 fi
baasii dhaabbataa qar. 50,000 fi liqaa qar. 12,50,000 dhala %8n kaffalamuu qaba. Leverage walitti makame shallagi.
Furmaata
Ibsa Bu'aa
Gurgurtaa 25,00,000 ta’a
Xiqqaa: Baasii jijjiiramaa 15,00,000 ta’a
Gumaacha 10,00,000 ta'a
Xiqqaa: Baasii dhaabbataa 5,00,000 ta’a
Bu’aa Hojii 5,00,000 ta’a
Leverage walitti makame =Leverage hojii×Leverage faayinaansii
Shallaggii leverage faayinaansii

Gumaacha 10,00,000
= = 2. 2.
Shallaggii leverage faayinaansii

Galii Dhala fi Gibira dura (EBIT) . 5,00,000
Xiqqaa: Dhala Dibaantuurii ( 12,50,000 keessaa %8) . 1,00,000
Galii Gibira dura 4,00,000 ta’a

Leverage hojii = = =1.25
Galii Gibira Duraa 4,00,000
Leverage walitti makame = 2 × 1.25 = 2.5

Shaakala 5
Haala 1 fi 2 jalatti leverage hojii, faayinaansii fi walitti makamaa fi karoora faayinaansii X fi Y
akkaataa walduraa duubaan odeeffannoo armaan gadii caasaa hojii fi kaappitaalaa dhaabbata
tokkoo wajjin walqabatu irraa shallagi, akkasumas kamtu gatii olaanaa fi xiqqaa akka kennu
barbaadi ? Dandeettiin dhaabame yuunitii 5000 dha. Waggaa Omishaa fi gurgurtaa dandeettii
dhaabbataa %60.
Gatiin gurgurtaa yuunitii tokkoof qar. 25
Baasii jijjiiramaa yuunitii tokkoof qar. 15

Baasii dhaabbataa: 1.1.
Haala 1.1 : Qar. 10,000 :

Haala 2.1 qar. 12,000 ta'a
92. 92.
Caasaa kaappitaalaa: 1.1.
X (Qarshii) . Y (Qarshii) .
Al-loogummaa 25,000 50,000
Liqii (baasii 10%) . 50,000 ta’a 25,000 ta’a
Furmaata
Omishaa fi gurgurtaa waggaa 60% 5,000 = 3000 Unit

Gumaacha Yuunitii tokkoof Qar.
Gatii Gurgurtaa 25 Yuunitii Tokkoon
Gatii Jijjiiramaa 15 Yuunitii Tokkoon
10 Yuunitii tokkoof
Gumaacha waliigalaa Yuunitii 3000×Rs. 10=Qar. 30,000 Shallaggii
leverage.
Karoora faayinaansii
KAROORA-X KAROORA-Y
Haala 1.1 Haala 2.1 Haala 1.1 Haala 2.1
Gumaacha 30000 ta’a 30000 ta’a 30000 ta’a 30000 ta’a
Bu’aa hojii baasii dhaabbataa (ykn)
EBIT 10000 ta'a 12000 ta’e 10000 ta'a 12000 ta’e
20000 irraa eegalee 18000 ta’e 20000 irraa eegalee 18000 ta’e
Dhala Liqaa %10 50,000 10%
25,000 5000 ta’e 5000 ta’e 2500 ta’e 2500 ta’e
Galii Gibira Duraa (i) Leverage Hojii 15000 ta’e 13000 ta’e 17500 irratti kan argamu 15500 ta’e
Gumaacha 30000 ta’a 30000 ta’a 30000 ta’a 30000 ta’a
20000 irraa eegalee 18000 ta’e 20000 irraa eegalee 18000 ta’e
= 1.5 ta’a 1.67 1.5 1.67
(ii) Fayyadama Faayinaansii
Bu’aa Hojii (op) . 20000 irraa eegalee 18000 ta’e 20000 irraa eegalee 18000 ta’e
Bu’aa Gibira Duraa (PBI) (iii) Leverage 15000 ta’e 13000 ta’e 17500 irratti kan argamu 15500 ta’e
walitti makame
OL × FL = 1.5 × 1.33 ta’a 1.67 × 1.38 ta’a 1.5 × 1.14 ta’a 1.67 × 1.16 ta’a
1.995 ta’e 2.30 1.71 1.94
Gatii olaanaa fi xiqqaa leverage walitti makame.

Gatii Ol’aanaa = 2.30 karoora haala 2 jalatti X.
Gatii Xiqqaa = 1.71 karoora haala 1 jalatti Y.
Fonqolcha 93. 93.
Shaakala 6
Haalota baasii dhaabbataa: (i) Rs. 5,000 fi (ii) qar. 10,000 fi karoora faayinaansii 1 fi 2 odeeffannoo
armaan gadii irraa caasaa hojii fi kaappitaalaa dhaabbata huccuu ilaalchisee :
Qar.
Qabeenya Waliigalaa 30,000 2 60 ta’uu
Jijjiirraa Qabeenya Waliigalaa

Baasii jijjiiramaa akka dhibbeentaa gurgurtaatti ibsameera
Caasaa kaappitaalaa Karoora Faayinaansii
1. 1. 2. 2.
Qar. Qar.
Iquity 30,000 10,000

10% debentures 10,000 ta'a 30,000 ta'a
Furmaata
Shallaggii kan
Leverage Faayinaansii
Karoora
Karoora 1. 1. 2. 2.
Haala An ii An ii
Gurgurtaa 60,000 60,000 60,000 60,000

Xiqqaa : Baasii jijjiiramaa 36,000 ta’a 36,000 ta’a 36,000 ta’a 36,000 ta’a
Gumaacha 24,000 24,000 24,000 24,000

Xiqqaa : Baasii dhaabbataa 5,000 ta’a 10,000 ta'a 5,000 ta’a 10,000 ta'a
Bu’aa hojii (EBIT) 1.1. 19,000 14,000 19,000 14,000

Xiqqaa : Fedhii 1,000 1,000 3,000 3,000
Bu’aa gibira duraa (PBT) . 18,000 13,000 16,000 11,000
Leverage hojii hojjechuu 24,000 ta’a 24,000 ta’a

24,000 ta’uu ibsameera 24,000 ta’uu ibsameera
Gumaacha 19,000 14,000 19,000 14,000

EBIT 1.26 1.71 1.26 1.71
Faayinaansii leverage 19,000 ta’a 14,000 ta’a 19,000 ta’a 14,000 ta’a
EBIT 18,000 13,000 16,000 11,000

PBT 1.05 ta’a 1.07 ta’a 1.18 1.27
Leverage walitti makame 1.32 1.83 irratti 1.49 2.17
LEVERAGE KAAPITAL HOJII HOJJECHUU

Moodeelota haaraa leverage keessaa tokko leverage kaappitaala hojii yoo ta’u kunis invastimantii kaappitaala hojii
ykn qabeenya ammaa dhaabbaticha keessatti argamu argachuuf kan gargaarudha.
Leverage kaappitaala hojii (working capital leverage) bu’aa invastimantii kaffaltii sadarkaa qabeenya
ammaa keessatti argamu safara.
94. 94.
WCL = Jijjiirama Dhibbeentaa ROI keessatti
Jijjiiramni Dhibbeentaa WC dha
Galiin jijjiirama qabeenya amma jiruun kan hin tuqamne yoo ta’e kaappitaalli hojii
leverage gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu danda’a.
CA
WCL =
TA DCA ±
Eessa,
CA = Qabeenya Yeroo Ammaa
TA = Qabeenya Waliigalaa
DCA = Jijjiirama sadarkaa Qabeenya Yeroo

Shaakala 7
Odeeffannoon armaan gadii dhaabbilee lamaaf ni argama.
X Ltd. Y Ltd.
Qabeenya Dhaabbataa Qar. 4,00,000 qarshii 1,00,000

Qabeenya Yeroo Ammaa qar. 10,00,000 qarshii 4,00,000
Qabeenya Waliigalaa 10,00,000. 14,00,000 ta'a 14,00,000 ta’uu ibsameera
Dhala fi gibira dura galii argachuu Qar. 1,50,000 ta’a 1,50,000 ta’a
Galii sensitivity dhaabbilee lamaan %30 wal bira qabuun isin irraa eegama .
sadarkaa qabeenya ammaa isaaniitiin kaffaltii kaffalu.
Furmaata

Leverage kaappitaala hojii = Qabeenya Waliigalaa DCA ±
1,00,000
X Ltd. =
14,00,000 – 3,00,000 ta’a
= 10,00,000
11,00,000 =
0 .90 ta’a
4,00,000
Y Ltd. =
14,00,000 – 1,20,000 ta’a
4,00,000
=
12,80,000 =
0.3125 ta’a
Fonqolcha 95. 95.
Leverage kaappitaala hojii dhaabbilee lamaan yoo ilaalle, sadarkaa qabeenya ammaa X
Ltd. irratti sensitivity galii chargef kan Y Ltd. caalaa guddaadha jechuu dandeenya.
Shaakala 8
Haala A, B fi C fi karoora faayinaansii 1, 2 fi 3 jalatti odeeffannoo armaan gadii kanneen
leverage hojii fi faayinaansii gatii olaanaa fi gatii xiqqaa kennan waliin walqabatan irraa
akkaataa wal duraa duubaan leverage hojii fi leverage faayinaansii shallaguu.
Dandeettii dhaabame (yunitii) . 1,200 ta’eera
Omishaa fi gurgurtaa qabatamaa (yunitii) . 800 ta’e
Gatii gurgurtaa yuunitii tokkoof (Rs.) . 15. 15.
Baasii jijjiiramaa yuunitii tokkoof (Rs.) . 10. 10.
Baasii dhaabbataa (Rs.) Haala A 1,000 ta’a
Haala B 2,000
Haala C 3,000 ta’a
Caasaa Kaappitaalaa Karoora Faayinaansii
12 3.
Al-loogummaa Qar. 5,000 Qar. 7,500 Qar. 2,500 qarshii

Liqaa qar. 5,000 ta’a qarshii 1000. 1000. 7,500 ta’a
Baasii liqaa 2,500 dhibbeentaa 12 ta’eera
(karoora hundaaf) .
(MBA – PU Adoolessa 2005)
Furmaata
ABC 4,000 4,000 2,000 1,000
S – VC jedhamuun beekama
4,000
EBIT 3,000 ta’a
S VC ÿ jechuun ni danda’ama
DOL = EBIT
1.33 2. 2. 4. 4.
123. 123.
Haala A
EBIT 3,000 3,000 3,000
Xiqqaa : Fedhii 600 ta’a 300 ta’a 900 ta’a
EBT 2,400 2,700 2,100

Faayinaansii Leverage 1.25 1.11 1.43
Haala B
EBIT 2,000 2,000 2,000
96. 96.
EBT 1,400 1.43 1,700 1,100
Faayinaansii Leverage ta’uu ibsameera 1.18 1.82 ta’a
Haala C
EBIT 1,000 1,000 1,000
EBT–I 400 ta’e 700 ta’e 100 irratti kan argamu
Faayinaansii Leverage 2.5.5 1.43 10. 10.
Shaakala 9
Dhaabbanni ' XYZ' karoora faayinaansii sadan armaan gadii keessaa filannoo qaba. Isin dirqama
tokkoon tokkoon haalaa keessatti leverage faayinaansii shallaguu.
Karoora I Karoora II Karoora III
Kaappitaala kaappitaalaa Qar. 2,000 qar. Qar. 1,000 qarshii Qar. 3,000 qar.
Liqaa 2,000 ta’eera 1000. 3,000 ta’eera 1,000 ta’a
EBIT Qar. 400 ta’e Qar. 400 ta’e Qar. 400 ta’e
Haala hunda keessatti liqaa irratti waggaatti dhala @10%.
Furmaata
Karoora I Karoora II Karoora III
Qar. Qar. Qar.
EBIT 400 ta’e 400 ta’e 400 ta’e
Dhala Xiqqaa-(I) . 200 irratti kan argamu 300 ta’e 100 irratti kan argamu
EBIT–I 200 irratti kan argamu 100 irratti kan argamu 300 ta’e
FL 2. 2. 4. 4. 1.33
GAAFFII MOODELII
1. Daldala kaappitaalaa irratti yaadannoo barreessi.

2. Leverage kaappitaala hojii jechuun maal jechuudha?
3. Leverage jechuun maali? Gosoota leverage adda addaa kaasuun?
4. Leverage hojii ibsi.
5. Yaad-rimee leverage faayinaansii irratti mari’adhaa.
6. Leverage wal bira qabamee ilaalamu akkamitti shallagama?
7. Leverage kaappitaala hojii ibsi.

Fonqolcha 97. 97.
8. Dhimma dhabuun maal jechuudha?
9. Leverage hojii fi leverage faayinaansii adda baasuu.
10. Fayyadama leverage hojii ibsi.
11. Odeeffannoo armaan gadii irraa leverages hojii, faayinaansii fi walitti makamaa argachuu.
Gurgurtaa 1,00,000
Baasii Jijjiiramaa 60,000
Baasii Dhaabbataa 20,000
Fedhii 10,000
(Deebii OL 2, FL 1.33, LL 2.67) .
12. Arvind Ltd. odeeffannoo armaan gadii qabaa jira. Leverage faayinaansii shallagi
leverage banaa fi leverage walitti makamaa.
Gurgurtaa 50,000 yuunitii qar. 10 tokkoon tokkoon
UC isaanii qar. 6 Yuunitii tokkoof
FC Qar. 1,00,000
Fedhii 5,00,000 keessaa
8 (Deebii FL 1.66, OL 2, CL 3.33) .
13. X Ltd. caasaa kaappitaalaa armaan gadii qabaachaa jira. Leverage faayinaansii, leverage operating fi leverage walitti
makamaa haala lama A fi B fi karoora faayinaansii I fi II qaban akkaataa wal duraa duubaan shallaguu.
Omisha Yuunitii 1,500

Dandeettii yuunitii 1,200 ta’a
Gatii Gurgurtaa Qar. 25. 25.
Baasii Jijjiiramaa Qar. 18. 18.
Haala Baasii Dhaabbataa I Qar. 1,400 qarshii
Haala II 1,400. 2,400 ta’eera
Caasaa kaappitaalaa
QEENXEE B. B
Al-loogummaa 80,000 60,000

Liqaa 20,000 40,000 ta’a
(Deebii. OL 1.2, 1.4, 1.2, 1.4 FL 1.16,
1.2, 1.4, 1.5 CL 1.39, 1.68,
1.68, 2.1) .
98. 98.
14. Dhaabbilee lamaan kanaaf ibsi armaan gadii ni argama.
X Ltd. Y Ltd.
Qabeenya Dhaabbataa 4,00,000 6,00,000
Qabeenya Yeroo Ammaa 6,00,000 4,00,000
Qabeenya Waliigalaa 10,00,000 ta’a 10,00,000
Galii Dhala fi Gibira Dura 1,50,000 1,50,000 ta’a
Jijjiirama sadarkaa qabeenya ammaa %30 gargaarsa kaappitaalaa leverages fayyadamuutiin miira
dhaabbilee lamaan walbira qabuun si irraa eegama.
(Deebii X .73, Y 4.5) .
SEENSA
Hogganaan faayinaansii bu’aan sun abbootii aksiyoonaa gidduutti akkamitti akka raabsamu murtoo of eeggannoodhaan
murteessuu qaba. Murtiiwwan kun gatii yaaddoo daldalaa fi qabeenya abbaa aksiyoonaa wajjin kallattiin kan walqabatan waan
ta’eef, kutaa yaaddoo daldalaa baay’ee barbaachisaa fi murteessaa dha. Akkuma murtii faayinaansii fi murtii invastimantii,
murtiin bu’aa qoodamuus qaama guddaa hogganaa faayinaansii ti. Yaaddoon daldalaa imaammata qooda fudhannaa yeroo
murteessu, wantoota murtaa’an kanneen akka galii qabamee fi maalummaa abbaa aksiyoonaa yaaddoo daldalaa ilaaluu qabu.
Hiika Bu’aa Hirmaannaa
(Dividend Dividend) jechuun bu’aa qulqulluu abbootii aksiyoonaa gidduutti raabsamu yaaddoo daldalaa agarsiisa. Akkasumas
kutaa bu’aa dhimma daldalaa tokkoo jedhamee waamamuu ni danda’a, kunis abbootii aksiyoonaa isaa gidduutti raabsama.
Akka Inistiitiyuutiin Chartered Accountant of India jedhutti, dividend jechuun akka

“bu’aa ykn kuufama kaayyoo kanaaf argamu keessaa abbootii aksiyoonaadhaaf raabsa”.
GOSOOTA HIIKKAA/BIFA HIIKKAA

Hirmaannaan abbootii aksiyoonaa gidduutti bifa maallaqaa yookiin aksiyoonaatiin raabsamuu ni danda’a. Kanaafuu, Dividends
akka armaan gadiitti ramadama:
A. Hirmaannaa maallaqaa
B. Hirmaannaa aksiyoonaa
C. Hirmaannaa boondii
D. Hirmaannaa qabeenyaa

Hirmaannaa (Dividend) kennuu
Hirmaannaa Maallaqaa Hirmaannaa Boondii

Hirmaannaa Aksiyoonaa Hirmaannaa Qabeenyaa
Fak 8.1 Gosoota Hirmaannaa
Hirmaannaa Maallaqaa
Hirmaannaan bifa maallaqaatiin abbootii aksiyoonaaf kan kaffalamu yoo ta’e, bu’aan maallaqaa (cash dividend) jedhama. Yeroo
yeroon kan kaffalamu dhimma daldalaa EAIT (Galii dhala fi gibira booda) irraa bahee. Bu’aan maallaqaa gosoota baratamoo fi
jaallatamoo ta’an yoo ta’u, yaaddoowwan daldalaa harki caalaan isaanii itti aanan.
Hirmaannaa Aksiyoonaa
Bu’aan aksiyoonaa sababa faayinaansii dabalataa walitti qabuun bifa aksiyoonaa dhaabbatichaatiin kaffalama.
Gosa kana jalatti maallaqni yaaddoo daldalaatiin qabama. Hirmaannaan aksiyoonaa dhimma bonasii ta’uu danda’a. Dhimmi kun
abbootii aksiyoonaa yaaddoo daldalaa jiran qofaaf kan kennamudha.
Hirmaannaa Boondii
Hirmaannaan boondii qoodinsa iskiriiptii jedhamuunis beekama. Dhaabbatichi maallaqa gahaa bu’aa maallaqaa kaffaluuf yoo hin
qabaanne, dhaabbatichi gargaarsa boondii ykn nootii kennuutiin guyyaa murtaa’e gara fuulduraatti abbaa aksiyoonaadhaaf akka
kaffalu waadaa seena.
Hirmaannaa Qabeenyaa
Hirmaannaan qabeenyaa bifa qabeenya tokko tokkoon maallaqaan alatti kan kaffalamudha. Haala adda ta'een ni raabsama. Gosti
dividend kun Hindii keessatti hin maxxanfamu.
MURTEE DIVIDEND
Murtiin qooda fudhannaa yaaddoo daldalaa kutaalee murteessoo hogganaa faayinaansii keessaa isa tokko yoo ta’u, guddina yeroo
dheeraa isaa faayinaansii gochuuf hanga bu’aa abbootii aksiyoonaa gidduutti raabsamuu qabuu fi hanga bu’aa akka galii qabameetti
ilaalamuu qabu murteessa. Kanaafuu, murtiin bu’aa qoodame bulchiinsa faayinaansii keessatti gahee guddaa qaba.
Murtiin qooda fudhannaa yaad-rimeewwan barbaachisoo lama kan of keessaa qabu yoo ta’u isaanis kan
hariiroo murtii bu’aa qoodamuu fi gatii dhaabbatichaa gidduu jiru.
Murtii Hirmaannaa 101. 101.1
Tiyoorii Hirmaannaa
Barbaachisummaa dhabuu Dividend Barbaachisummaa Hirmaannaa (Dividend).
Solomoon Mala MM Mala Moodeela Walter Moodeela Gordon
Fak 8.2 Tiyoorii Hirmaannaa
Barbaachisummaa Hir’ina
Bu’aa Akka piroofeesaroota Soloman, Modigliani fi Miller jedhanitti imaammanni bu’aa qoodamuu gatii
aksiyoonaa dhaabbatichaa irratti dhiibbaa hin qabu. Sadarkaa qooda fudhannaa fi gatii dhaabbatichaa
gidduu hariiroon hin jiru. Murteen bu’aa qoodame gatii dhaabbatichaa wajjin kan wal hin qabanne dha.
Modigliani fi Miller yaad-rimee dividend barbaachisummaa hin qabne mirkaneessuuf mala guddaa gumaachaniiru.
Mala Modigliani fi Miller Akka MM jedhutti

haala gabaa mudaa hin qabne jalatti imaammanni qooda fudhannaa dhaabbatichaa barbaachisaa waan hin
taaneef gatii dhaabbatichaa irratti dhiibbaa hin qabu.
“Haala gabaa mudaa hin qabne, invastaroota sammuu qaban, galii qooda fudhannaa fi dinqisiifannaa
kaappitaalaa gidduutti loogiin gibiraa jiraachuu dhabuun, imaammata invastimantii dhaabbatichaa yoo ilaalle,
imaammanni qooda fudhannaa isaa gatii gabaa aksiyoonaa irratti dhiibbaa tokkollee qabaachuu danda’a”.
Tilmaama
Malli MM tilmaama barbaachisoo armaan gadii irratti hundaa’a:
1. Gabaa kaappitaalaa mudaa hin qabne.
2. Investarooti sammuu qaba.
3. Gibirri hin jiru.
4. Dhaabbatichi imaammata invastimantii dhaabbataa qaba.

5. Balaa ykn mirkanaa’uu dhabuu hin qabu.
Ragaa mala MM
Mala MM gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin mirkanaa’uu danda’a:
Bakka,
Po = Gatii gabaa aksiyoonaa tokkoo.
Ke = Baasii kaappitaala kaappitaalaa.
D1 = Dividend dhuma yeroo tokkoffaa irratti argamuu qabu.
P1 = Gatii gabaa aksiyoonaa dhuma yeroo tokkoffaa irratti.
102. 102. Bulchiinsa Faayinaansii
P1 gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu danda’a.

P1 = Po (1+Ke) – D1
Lakkoofsi aksiyoona haaraa bahu foormulaa armaan gadiitiin murtaa’uu danda’a: 1.1.
M × P1 = I – (X – nD1) 1. .
Bakka,
M = Baay’ina aksiyoona haaraa bahu.
P1 = Gatii dhimmi haaraan itti hojjetamuu qabu.
I = Hanga invastimantii barbaachisu.
X = Bu’aa qulqulluu waliigalaa dhaabbatichaa yeroo sanatti. nD1=
Waliigala bu’aa yeroo sanatti kaffalame.
Shaakala 1
X Company Ltd., aksiyoona 100000 kan gatii gabaa ammaa aksiyoonichaa qarshii 100000 qaba. 15 tokkoon
tokkoon isaanii. Dhaabbatichi bu’aan qulqulluun qarshii 1000 akka argatu eega. 2,00,000 waggaa keessatti kan
kaffalu yoo ta’u, gita dureeyyii kan ta’ee fi saffisi kaappitaalaa sirrii ta’e %20 akka ta’u tilmaamameera. Dhaabbatichi
bu'aa qarshii 1000 (dividend) qar. 2.50 bara kanaaf aksiyoona tokkoof.
Gatiin aksiyoonichaa dhuma waggaa irratti maal ta’a (i) yoo qoodni qoodame kaffalamee fi
(ii) yoo bu’aan qoodame hin kaffalamiin ta’e.
Furmaata
(i) Yoo bu’aan qoodame kaffalame

Po = Ruupii
15 Ke = 20%
D1 = 2.50 P1
=?
15 =
15 =
2.50 + P1 = 15 × 1.2 P1 = 18
– 2.50 P1 = qarshii
1000 ta’a. 15.50 (ii)
Bu’aan qoodame yoo hin kaffalamiin
Po = 15 ta’a
Ke = 20% .
D1 = 0 ta’a
Murtii Hirmaannaa 103 irratti
P1 = ?
+
=
+
+
=
0 + P1 = 15×1.20 P1 =
qar. 18. 18. .
Shaakala 2
Dhaabbanni Ram gita balaa kan reetiin kaappitaalaa sirrii ta’e %12 ta’e keessaa tokkodha. Yeroo ammaa
kana aksiyoona 30000 kan qarshii 10000n gurguramaa jiru qaba. 100 tokkoon tokkoon isaanii. Dhaabbatichi
labsii bu’aa qarshii 1000 miliyoona 100 labsuuf yaadaa jira. 6 dhuma bara faayinaansii kanatti aksiyoona
tokkoof. Dhaabbatichi galii qulqulluu qar. 3,00,000 fi piropozaaliin invastimantii haaraa qar. 6,00,000 ta’a.
Tilmaama MM jalatti kaffaltiin bu’aa qoodame gatii dhaabbatichaa irratti dhiibbaa akka hin qabne agarsiisi.
Aksiyooniin haaraan meeqatu bahee fi dhuma waggaatti gatii gabaa maali?
Furmaata Po =
Po = 100 ta’a
D1 = qarshii 1000. 6. 6.
P1 = ?
Ke = 12% .
+
100 =
+
+
100 =
6 + P1 = 112 ta’a
P1 = 112 – 6 P1
= qar. 106. 106.
Dividend hin labsamu
Ke = 12%, Po = 100, D1 = 0, P1 = ?
100 =
100 =
P1 = qarshii 1000. 112. 112.

Shallaggii baay’ina aksiyoona haaraa bahu
Dividends Kanfalame Dividends Hin Kaffalamne
Galii Qulqulluu 300000 300000 ta'a

Waliigala Dividends 180000 –
Galii qabame 120000 irratti kan argamu 300000 ta'a
Baajata Invastimantii 600000 ta'a 600000 ta'a

Maallaqa akka aksiyoona haaraatti
walitti qabamuu qabu 480000 ta'a 300000 ta'a
(Invastimantii – Galii qabame) .

Barbaachisaa – Gatii Gabaa
aksiyoona Qar. 106 4528.3 Qar. 112 2678.6
tokkoof Lakkoofsa aksiyoona haaraa bahu irratti kan ibsame irratti kan ibsame
Lakkoofsi waliigalaa aksiyoonaa bakka...
dhuma waggaa 300000 ta'a 30000 ta’a
Aksiyoona jiru 4528.3 irratti kan argamu 2678.6 ta’uu ibsameera
32678.6 ta’uu ibsameera

(+) aksiyoona haaraa ba’e 34528.3 irratti kan argamu
Gatii gabaa aksiyoona tokkoof Qar. 106. 106. 112. 112.
Gatii gabaa aksiyoonaa Qar. 3660000 ta'a 3660000 ta'a
Dividendiin raabsamees raabsamuu baatus gatii gabaa waliigalaa aksiyoonaa irratti jijjiiramni hin jiru.
Shaakala 3
ABC Ltd. kaappitaala qarshii 1000 qaba. 10,00,000 aksiyoona kaappitaalaa qarshii 10,00,000. 100
tokkoon tokkoon isaanii. Aksiyoonichi yeroo ammaa kana par. Dhaabbatichi bu’aa qoodame qarshii 100
labsuuf yaada dhiheessa. 10 dhuma bara faayinaansii kanatti aksiyoona tokkoof. Sadarkaan kaappitaalaa gita
balaa dhaabbatichi keessa jiruuf %12 dha.
Dhuma waggaa irratti MP aksiyoonichaa maal ta’a, yoo (i) Dividend hin
labsamne. (ii) Dividend ni labsama. (iii) Dhaabbatichi bu’aa
qoodame kaffalee bu’aa qulqulluu qarshii 100 qaba jennee yoo
fudhanne. 5,00,000 fi invastimantii haaraa qarshii 100,000 hojjeta. 10,00,000 yeroo sanatti, aksiyoona
haaraa meeqatu bahuu qaba? Moodeela MM fayyadami.
(CA Final Adoolessa 1990)
Furmaata
Akka Moodeela MM tti MP aksiyoonaa ammaa
Po =
(i) Bu’aan qoodame yoo hin labsamne
100 =
100 =
P1 = qarshii
1000. 112 (ii) Yoo qoodni qoodame labsame
100 =
100 =
112 = 10 + P1 ta’e
P1 = 112 – 10 P1
= qar. 102. 102.
(iii) Dhaabbanni bu’aa qarshii 1000 kaffalu yoo ta’e. 10 aksiyoona tokkoof, sana booda baay’inni aksiyoona
haaraa bahu M.
M×P1 = I – (X – nD1) 1. .
M×102 = 10,00,000 – (5,00,000 – 10,000×10) .
102 m = 10,00,000 – 4,00,000 ta’a
M=
= 5882.35 (ykn) 5883 ta’a

Dhaabbatichi aksiyoona haaraa 5883 @ qarshii 1000 baasuu qaba. 102 aksiyoona tokkoof piropozaalota invastimantii isaa
maallaqaan gargaaruuf.
Shaakala 4
Z Ltd., dhaabbata risk alying kan qabu yoo ta’u, kaappitaalaayizeeshiniin isaa %12 ta’a. Yeroo ammaa
kana aksiyoona 8,000 kan hin gurguramne yoo ta’u, qarshii 1000n gurguramaa jira. 100 tokkoon tokkoon isaanii.
Bu’aan bara faayinaansii kanatti qar. 7 aksiyoona tokkoof. Dhaabbatichi galii qulqulluu qar. 69,000 kan ta’u yoo
ta’u, piropozaala invastimantii haaraa qar. 1,60,000 ta’eera. Yaada MM jalatti kaffaltiin bu’aa qoodame gatii
dhaabbatichaa irratti dhiibbaa akka hin qabne agarsiisi. (a) Gatii dhaabbatichaa yeroo bu’aan qoodame kaffalamu.
Gatiin aksiyoonaa dhuma bara faayinaansii kanatti.
P1 = Po (1+Ke) – D1 = 100
(1 + .12) – 7
= 100×1.12 – 7 ta’a
P1 = qarshii 1000. 105 irratti

(b) Baay’ina aksiyoonaa kennamuu qabu.
S=
= sheerii 1400 ta'a
Yaadni MM dhaabbata biraa keessatti ibsames invastimantiin dhaabbatichi herrega kaffaltii bu’aa qoodame
irratti barbaadu faayinaansii aksiyoona kaappitaalaa haaraa ba’e keessaa akka ta’e fudhata.
S=
S = Gatiin dhaabbatichaa akka armaan gadiitti shallagamuu danda’a.
nPo =
nPo = Gatii dhaabbatichaa TE
= Galii Waliigalaa M1 = Gatii

Gabaa dhuma yeroo sanaa Ke = Baasii kaappitaalaa D
= Hirama dhuma waggaa (ykn) yeroo irratti kaffalame N
= Baay’ina aksiyoona jalqaba bara turtii.
nPo =
= 8,00,000 ta’a
Qeeqa mala MM Mala MM qeeqa

murtaa’e of keessaa qaba akkasumas. Qeeqoonni gurguddoon mala MM irratti ka’an kanneen armaan gadiiti.
Mala MM gibirri akka hin jirre fudhata. Jireenya qabatamaa dhaabbatichaa keessatti hojiirra hin oolu.
MM mala akka fudhatutti, balaa fi mirkanaa’uu dhabuun invastimantii hin jiru. Akkasumas ni jira
jireenya daldalaa yeroo ammaa keessatti hojiirra kan hin oolle.
Mala MM baasii floateeshinii fi baasii daldalaa hin ilaalu. Dhiibbaa uumuuf nama geessa
gatii dhaabbatichaa.
Mala MM saffisa hir’ina tokko qofa ilaala, qabatamaan hin jiru.
MM mala akka fudhatutti, invastimentiin amala sammuu qabu qaba. Garuu mirkaneessa kennuu hin dandeenyu
invastaroota hunduu amala sammuu qabu akka qabaatan.
BARBAACHISUMMAA DIVIDEND
Akka yaada kanaatti imaammanni bu’aa qoodame gatii dhaabbatichaa irratti dhiibbaa akka qabutti ilaalama.
Barbaachisummaan bu’aa qoodamuu (dividend relevance) abbootiin aksiyoonaa bu’aa qoodame amma jiru akka filatanii fi
imaammata bu’aa qoodamuu fi gatii dhaabbatichaa gidduutti hariiroon kallattiin akka hin jirre kan agarsiisudha. Barbaachisummaan
yaad-rimee dividend namoota beekamoo lama kan akka Walter fi Gordon tiin kan deeggaramuudha.
Moodeela Walter
Prof. James E. Walter imaammanni dividend yeroo hunda jechuun ni danda’ama gatii dhaabbatichaa irratti dhiibbaa qaba
jechuun falmu.
Moodeelli Walter hariiroo wantoota barbaachisoo armaan gadii gidduu jiru irratti hundaa’a: • Sadarkaa bu’aa I
• Baasii kaappitaalaa (k) .

Akka moodeela Walter tti yoo r > k ta’e dhaabbatichi deebi’ee invastimantii gochuun waan abbootiin aksiyoonaa
argachuu danda’an caalaa argachuu danda’a, yoo galiin isaa isaaniif kaffalame. Hiikni r > k jedhu abbootiin aksiyoonaa
bakka biraatti invast gochuun bu’aa olaanaa argachuu danda’uu isaaniiti.
Dhaabbatichi r = k yoo qabaate galiin qabamuu ykn raabsamuu isaa dhimma dhimma hin qabneedha.
Tilmaama
Moodeelli Walters tilmaama barbaachisoo armaan gadii irratti hundaa’a:
1. Dhaabbatichi faayinaansii keessoo qofa fayyadama.

2. Dhaabbatichi faayinaansii liqaa ykn kaappitaalaa hin fayyadamu.
3. Dhaabbatichi bu’aa fi baasii kaappitaalaa dhaabbataa qaba.
4. Dhaabbatichi kaffaltii dhiheenya kanaa 100 qaba.
5. Dhaabbatichi EPS fi dividend dhaabbataa qaba.
6. Dhaabbatichi umurii baayyee dheeraa qaba.
Walter foormulaa herregaa gatii qooda gabaa murteessuuf gargaaru qopheessee jira.
=
Eessa,
P = Gatii gabaa aksiyoona kaappitaalaa
D = Hirmaannaa aksiyoona
tokkoof r = Sadarkaa bu’aa keessoo
Shaakala 5
Odeeffannoo armaan gadii siif kenname irraa dhaabbatichi imaammata qooda filannoo filannoo akka Moodeela Walter
hordofaa jiraachuu isaa mirkaneessi?
Galii Waliigalaa Qar. 2,00,000 ta’a
Lakkoofsa aksiyoona kaappitaalaa (tokkoon tokkoon isaanii 20,000 qarshii 100) .
Dividend kaffalame Qar. 1,00,000 ta’a

P/E Ratio 10. 10.
Invastimantii Bu’aa 15% .
Dhaabbatichi bu’aa invastimantii haaraa irraa argatu akka eegu eegama. Akkasumas reeshiyoon E/P imaammanni qooda
fudhannaa gatii aksiyoonichaa irratti dhiibbaa akka hin qabne maal ta’uu akka qabu barbaadi? Murtiin keessan yoo reeshiyoon
P/E 7.25 fi dhala % 10 ta’e ni jijjiiramaa?
Furmaata
EPS = = = Qar. 10. 10.
Reeshiyoo P/E = 10
Ke = = 0.10 ta’a
DPS =
= = Qar. 5. 5.
Gatiin aksiyoonaa akka Moodeela Walter tti
P=
=
= Qar. 12.5.5
Kaffaltii Hirmaannaa = ×100 ta'a
= ×100 = %60 ta'a.
r >Ke kanaaf galii %60 raabsuun dhaabbatichi imaammata qooda filannoo filannoo hordofaa hin jiru. Haala
kana keessatti imaammanni bu’aa filannoo dhaabbatichaaf bu’aa qoodame zeeroo kaffaluu yoo ta’u Gatiin Gabaa
ammoo:
P=
P = qarshii 1000. 200 irratti kan argamu
Kanaafuu, MP aksiyoonaa kaffaltii zeeroo hordofuun dabaluu ni danda’ama, kan P/E 10 osoo hin taane 7.25
ta’a sana booda Ke =1=0.138 yoo ta’u haala kana keessatti Ke>r fi MP aksiyoonaa 7.25 dha.
P= .138.138
= 5 + 5.435 ta’a
Shaakala 6
Galiin aksiyoona tokko dhaabbata tokkoo qarshii 1000. 80 yoo ta’u, saffisi kaappitaalaa dhaabbaticha irratti
raawwatiinsa qabu %12 dha. Dhaabbatichi filannoo reeshiyoo kaffaltii %25 (ykn) %50(ykn) %75 fudhachuuf qaba.
Foormulaa kaffaltii qooda fudhannaa Walter fayyadamuun gatii gabaa qooda dhaabbatichaa oomishtummaa galii
qabame (i) 12% (ii) 8% (iii) 5% shallagi.
Furmaata
E = 10 fi Ke=12%=0.12 ta’a
Akka Moodeela Walter's jedhutti gatiin gabaa aksiyoonaa tokkoo
P=
(A) Reeshiyoon kaffaltii %25 yoo ta’e

(i) r=12%=0.12, D=25%of 10=Rs. 2.50
P=
= Qar. 83.33 irratti kan ibsame
R = 8% = 0.08 ta’a
R = 8% = 0.08, D = 25% 10 keessaa = Rs. 2.50
+ ÿ
= = Qar. 62.5.5
Shaakala 7
Daataa armaan gadii irraa, MP aksiyoona ABC Ltd., (i) Walter’s jalatti shallagi
foormulaa; fi (ii) Moodeela guddina bu’aa qoodame.
EPS = qarshii 1000. 10. 10. DPS = qarshii 1000. 6. 6.
Ke = 18% r = 25% .
reeshiyoo qabachuu (b) = 45% .
Furmaata:
(i) Moodeela Walter
P=
=
Murtii Hirmaannaa 111. 111
= Qar. 64.22 irratti kan ibsame
(ii) Moodeela Guddina Hirmaannaa
P=
Qeeqa Moodeela Walter
Qeeqawwan barbaachisoo moodeela Walter irratti dhiyaatan keessaa muraasni kanneen armaan gadiiti:
Moodeelli Walter faayinaansii baafame dhaabbatichi itti fayyadamu akka hin jirre fudhata. Qabatamaan hojiirra
kan oolu miti.
Yeroo hunda deebi’uun hin danda’amu. Bu’aan haala daldalaa irratti hundaa’uun dabaluu ykn hir’achuu
danda’a. Kanarraa ka’uun hojiirra oola.
Akka moodeela Walter jedhutti baasii kaappitaalaa dhaabbataa irratti hundaa’a. Garuu raawwatiinsa hin qabu
jireenya dhugaa daldalaa keessatti.
Moodeela Gordon
Myron Gorden model beekamaa ta’e keessaa tokko kan imaammanni dividend dhaabbata tokkoo gatii isaa irratti dhiibbaa qaba
jedhanii fudhatan keessaa tokko kan yaada kennu yoo ta’u, kunis tilmaama barbaachisoo armaan gadii irratti kan hundaa’edha: 1.
Dhaabbatichi dhaabbata all equity dha.

2. Dhaabbatichi faayinaansii alaa hin qabu.
3. Baasii kaappitaalaa fi bu’aan dhaabbataa dha.

4. Dhaabbatichi jireenya bara baraa qaba.
5. Gibirri hin jiru.
6. Reeshiyoo hariiroo dhaabbataa (g=br).
7. Baasii kaappitaalaa saffisa guddinaa (Ke >br) caala.

112. 112.
Moodeelli Gordon gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin mirkanaa’uu danda’a:
P=
Eessa,
P = Gatii aksiyoonaa
1 – b = reeshiyoo D/p (jechuunis, galii dhibbeentaa akka qooda fudhatutti raabsame) .

Ke = Sadarkaa kaappitaalaa br
= Sadarkaa guddinaa = saffisa bu’aa invastimantii dhaabbata kaappitaalaa hunda qabu.
Shaakala 8
Dhaabbanni Raja invastimantii waliigalaa isaa qarshii 100 irraa %12 argata. 6,00,000 qabeenya ta’uu ibsameera.
Aksiyoona waliigalaa 6,00,000 kan hin gurguramne qarshii 1000 qaba. 10 aksiyoona tokkoof. Reetiin hir’ina
dhaabbatichaa %10 yoo ta’u imaammata galii %40 qabachuu qaba. Gatii aksiyoona isaa Moodeela Gordon
fayyadamuun murteessuu. Dhaabbatichi kaffaltii %60 (ykn) %20 yoo qabaate gatiin aksiyoonichaa maal ta’a?
Furmaata
Akka Gordon's Model jedhutti gatiin aksiyoonaa tokkoo
P=
Kenname: E = %12 kan ta’u qarshii 1000. 10=Qar. 1.20
r = %12=0.12 ta’a
K = %10=0.10 ta’a
t = %10=0.10 ta’a
b = %40=0.40 ta’a
Gatiiwwan foormulaa keessa kaa'i
P=

Dhaabbatichi imaammata kaffaltii %60 yoo hordofe b=20% =0.20 ta’a
Gatiin isaas P=
= 0.05 ta’a
r=4% =0.04, D =25% 10=2.50 keessaa
= = Qar. 41.67 irratti kan argamu
Yoo reeshiyoon kaffaltii %50 ta’e, D=50% 10=Rs. 5

r=12%=0.12, D=50% 10 keessaa = Rs. 5. 5.
= = Qar. 83.33 irratti kan ibsame
r = 8% = 0.08, D = 50% 10 keessaa = 5
+
=
= = Qar. 69.42 irratti kan ibsame
r = 4% = 0.04, D = 50% 10 keessaa = 5
= = Qar. 55.58 irratti kan argamu

114. 114.
C. Yoo reeshiyoon kaffaltii %75 ta’e .
D = 10 keessaa %75 = 7.50

(An) r = 12% = 0.12, D = 75% 10 keessaa = 7.50
ÿ
P=
+
= =
(ii) . r = 8% = 0.8, D = 75% 10 keessaa = 7.50
P=
+
=
= =
(iii) . r = 4% = 0.04, D = 75% 10 keessaa = 7.50
P=
+
=
= =
×
=
ÿ
= =
Yoo kaffaltiin %20 ta’e gatii b=0.60 yoo ta’u gatiin aksiyoonichaas
= = Qar. 120 irratti

Qeeqa Moodeela Gordon
Moodeelli Gordon qeeqa barbaachisoo armaan gadii of keessaa qaba:
Moodeelli Gordon faayinaansii liqaa fi kaappitaalaa dhaabbatichi itti fayyadamu akka hin jirre fudhata. Dha
daldala yeroo ammaa irratti raawwatiinsa hin qabu.
Ke fi r shaakala dhugaa keessatti dhaabbataa ta’uu hin danda’an.
Akka moodeela Gordonitti gibirri dhaabbatichi kaffalu hin jiru. Qabatamaan hojiirra kan oolu miti.
WANTOOTA IMAAMMATA HIIKKAA (DIVIDEND) MURTEESSAN
Ejjennoo Bu’aa Dhaabbatichaa
Murtiin bu’aa qoodamuu (dividend) ejjennoo bu’aa qabu kan yaaddoo daldalaa irratti hundaa’a. Dhaabbatichi bu’aa dabalataa
yeroo argatu abbootii aksiyoonaaf bu’aa dabalataa raabsuu danda’u.
Mirkanaa’uu dhabuu Galii Fuulduraa Galiin
gara fuula duraa waan baay’ee barbaachisaa ta’eedha, kunis imaammata qooda fudhannaa irratti dhiibbaa qaba. Abbaan
aksiyoonaa galii idilee yeroo barbaadu dhaabbatichi imaammata qooda fudhannaa idilee qabaachuu qaba.
Danqaawwan Seeraa
Labsiin Dhaabbilee 1956 kaffaltii fi labsii bu’aa qoodame ilaalchisee daangaawwan hedduu kaa’ee jira. Haaluma walfakkaatuun
labsiin gibira galii bara 1961 kaffaltii bu’aa qoodame irrattis daangaawwan murtaa’an kaa’a.
Ejjennoo Dhangala’aa
( Liquidity Position ) Ejjennoo dhangala’aa dhaabbilee kaffaltii dividend salphaatti akka raawwatamu taasisa. Dhaabbileen
dhangala’aa olaanaa yoo qabaatan dhaabbileen bu’aa maallaqaa kennuu danda’u yoo kana hin taane, qooda aksiyoonaa kaffaluu qabu.
Maddoota Maallaqaa
Dhaabbatichi madda faayinaansii yoo qabaate faayinaansii guddaa sochoosuun salphaa ta’a. Dhaabbatichi galii qabameef hin
deemu.
Saffisa Guddina Dhaabbatichaa
Saffisni guddinaa olaanaan dhaabbatichi abbootii aksiyoonaa isaaf bu’aa dabalataa raabsuu akka danda’u agarsiisa.
Imaammata
Gibiraa Imaammanni gibiraa mootummaas imaammata qooda fudhannaa dhaabbatichaa irratti dhiibbaa qaba. Mootummaan
onnachiiftuu gibiraa yeroo kennu dhaabbatichi bu’aa (dividend) dabalataa kaffala.
Haala Gabaa Kaappitaalaa Haala
gabaa kaappitaalaa irraa kan ka’e imaammanni qooda fudhannaa dhiibbaa irra gahuu danda’a. Yoo gabaan kaappitaalaa prefect
ta’e, dividend ol’aanaa fooyyessuuf nama geessa.
GOSA IMAAMMATA HIIKKAA

Imaammanni bu’aa qoodamuu maalummaa dhaabbatichaa, gosa abbaa aksiyoonaa fi ejjennoo bu’aa argamsiisu irratti
hundaa’a. Bu’uura ibsa bu’aa qoodame dhaabbatichaatiin imaammanni bu’aa qoodame gosoota armaan gadii jalatti
ramadamuu ni danda’a: • Imaammata bu’aa qoodamuu idilee • Imaammata bu’aa qoodamuu tasgabbaa’aa • Imaammata
bu’aa qoodamuu sirrii hin taane • Imaammata bu’aa qoodamuu hin qabne.
Imaammata Hirmaannaa Idilee

Hirmaannaan safartuu barameen kaffalamu imaammata bu’aa idilee jedhamee waama. Gosti imaammataa kun
invastaroota xixiqqaa, namoota soorama bahaniifi kanneen biroof mijataadha.
Imaammata Hirmaannaa
Tasgabbaa’aa Imaammanni bu’aa tasgabbaa’aa jechuun yeroo yeroon kaffaltii bu’aa xiqqaa murtaa’e jechuudha.
Imaammanni bu’aa qoodamuu kun bifa barbaachisoo sadan armaan gadii of keessaa qaba:
Hirmaannaa dhaabbataa aksiyoona tokkoof Reeshiyoo kaffaltii dhaabbataa Hirmaannaa
Ruupii tasgabbaa’aa dabalataan bu’aa dabalataa.
Imaammata Hirmaannaa Sirna

Hin Qabne Dhaabbileen danqaa galii fi hojii daldalaa hin milkoofne yeroo isaan mudatu imaammata bu’aa
qoodamuu sirrii hin taane hordofuu danda’u. Rakkoo maallaqaa guutuuf qophii yeroof taasifamu keessaa isa
tokkodha. Gosoonni kun bu’aa gahaa argachaa jiru. Kaaniif ammoo bu’aan (dividend) hin raabsamu.
Imaammata Hirmaannaa
Hin Qabne Yeroo tokko tokko dhaabbatichi imaammata bu’aa hin qabne hordofuu danda’a sababa ejjennoo kaappitaala
hojii mijataa hin taane hanga guddina yaaddoowwan gara fuula duraatiif barbaachisu irraa kan ka’e.
GAAFFII MOODELII
1. Dividend jechuun maali? Gosoota qooda fudhannaa ibsi.

2. Malawwan murtii bu’aa qoodamuu ni ibsu.
3. Wantoota imaammata qooda qoodamuu irratti dhiibbaa geessisan ibsi.
4. Imaammata qooda fudhannaa gosa adda addaa irratti mari’achuu.
5. Tiyoorii hir’ina hir’ina barbaachisummaa dhabuu fi barbaachisummaa ni ibsu.
6. Qeeqa mala MM ibsu.
7. Tilmaamni moodeela Walter maali?
8. Tilmaamni fi qeeqni moodeela Gordon maali?

9. U Ltd. gita balaa (risk class of capitalization rate) keessaa tokko yoo ta’u kunis %14 dha. Yeroo ammaa
kana aksiyoona 3000 qarshii 1000n qaba. tokkoon tokkoon isaanii 50; waggaa keessatti qarshii
1000000000. 5 akka dividend ta’ee labsameera. Galiin qulqulluun dhaabbatichaa qar. 83,000 ta’eera.
Pirojektii haaraa kanaaf invastimantii qarshii 1000 barbaachisa. 1,20,000 ta’a. Kaffaltiin qooda
fudhannaa gatii dhaabbatichaa irratti dhiibbaa akka hin qabne yaada MM jalatti shallagi.
(ans. dividend kaffalame Rs. 52 baay’ina aksiyoona 1000 fi gatii dhaabbatichaa qarshii 1,50,000.
Hir’ina hin kaffalamiin qarshii 57. Baay’ina aksiyoona kaappitaalaa 37000/57 aksiyoona (approx. 650)
Gatiin dhaabbatichaa . qarshii 1,50,000)
10. X Ltd., aksiyoona 25,000 kan qarshii 1000 qaba ture. 100 tokkoon tokkoon isaanii Ebla 1 kan hin
kaffalamiin yoo ta’u, aksiyoonichi gabaa keessatti walqixa kan bahu yoo ta’u, dhaabbatichi imaammata
bu’aa qoodame keessatti uggurri kaa’e, dhaabbatichi bu’aa qoodame qarshii 100 kaffaluuf
qophaa’eera. 15 bara kaalaandarii ammaa kanaaf aksiyoona tokkoof. Sadarkaan kaappitaalaa %15
dha. Mala MM fayyadamuun gibirri hin jiru jettee tilmaamuun gatii aksiyoonaa dhuma waggaa irratti
shallagi: (a) Yeroo qoodni qooda hin labsamne. (b) Yeroo qoodni qoodamuu (dividend) labsamu. (c)
Galiin qulqulluun qar. 7,50,000 fi bu’aan qoodame kaffalame jennee yoo fudhanne.
(Deebii (a) Qarshii 105 (b) Ruupii 115 (c) Aksiyoona 10,000)
11. Odeeffannoon armaan gadii kan argamu reetii kaappitaala dhaabbata tokkoo ilaalchisee galii aksiyoona
tokkorraa argamu %15 qarshii 100. 75. Invastimantii irratti reetiin mirkanaa’e %14 , %12, %10 dha.
Dhiibbaan imaammanni bu’aa qoodame gatii gabaa aksiyoonaa irratti qabu moodeela Walter hojiirra
oolchuun reeshiyoon kaffaltii bu’aa qoodame (a) 0% (b) 40% (c) 60% (d) 100%) dha.
12. Daataan armaan gadii R Ltd.
— Galiin aksiyoona tokkorraa
argamu Rs. 8 — Sadarkaa bu’aa invastimantii %16 .
— Sadarkaa bu’aa abbootii aksiyoonaa %12 .
Yoo foormulaan gatii bu’uuraa Gordon hojiirra oole yeroo reeshiyoon kaffaltii bu’aa qoodame %25,
%50, %60 fi %100 ta’u gatii aksiyoonaa tokkoo maal ta’a.
(Deebii Ruupii 0, 100, 85.71, fi 66.67)
Fuulli kun
itti yaadee
duwwaa hafe
SEENSA
Jechi Kaappitaala jedhu invastimantii waliigalaa dhaabbata dhaabbata tokkoo maallaqa, qabeenya
qabatamaa fi hin qabamne irratti qabu agarsiisa. Baajata baasuun “Rowland and William” tiin kan
ibsame yoo ta’u, aartii baajata ijaaruudha jechuun ni danda’ama. Baajata karooraa fi gocha
baay’inaafi haalaan ibsame kan bifa diimaa qabudha.
Fakkeenyota baasii kaappitaalaa: 1.
Bittaa qabeenya dhaabbataa kan akka lafaa fi gamoo, warshaa fi maashinarii, fedhii gaarii fi kkf.
2. Baasii ida’amuu, babal’isuu, fooyya’iinsaa fi jijjiirraa gara
qabeenya dhaabbataa ta’e.
3. Qabeenya dhaabbataa bakka buusuu.

4. Pirojektii qorannoo fi misoomaa.
Hiikaa
Akka hiika Chaarlis T. Hrongreen jedhutti, “baajata kaappitaalaa karoora yeroo dheeraa
kaappitaalaa kaappitaala baasuuf yaadame hojjechuu fi faayinaansii gochuudha.
Akka hiika GC Philippatos jedhutti, “baajatni kaappitaalaa carraawwan jiran keessaa dhaabbilee
madda qabeenya faayinaansii ramaduu ilaallata.
Carraa invastimantii ilaaluun, galii pirojektii tokko irraa gara fuula duraatti eegamu, galii battalaa fi itti
aanu pirojektii tokko irraa argamu waliin, yaa’a baasii battalaa fi itti aanu waliin walbira qabuu kan of
keessatti hammate dha”.
Akka hiika seera Riichaard fi Giriin jedhutti, “baajata kaappitaalaa argachuudha
galteewwan bu’aa yeroo dheeraa qaban”.
Akka hiika Lyrich jedhutti, “baajatni kaappitaalaa bu’aa yeroo dheeraa yaaddoo sanaa
guddisuuf jecha misooma kaappitaalaa jiru karoorsuu of keessaa qaba”.
120 irratti Bulchiinsa Faayinaansii
Hiika armaan olii keessatti qabeenyi maallaqaa dhaabbata tokkoo hanqina qabu carraa jirutti fayyadamaa
akka jiru ifatti ibsameera. Kaayyoon waliigalaa dhaabbatichaa irraa bu’aa guddaa argachuu fi baasii baasii
xiqqeessuudha.
Fedhii fi Barbaachisummaa Baajata Kaappitaalaa 1.
Invastimantii guddaa: Baajata kaappitaalaa invastimantii guddaa fandii barbaada, garuu maallaqni jiru
daangeffamaadha, kanaaf dhaabbatichi pirojektoota invastimantii gochuu isaa dura, karoora baasii
kaappitaalaa isaa to’ata.
2. Yeroo dheeraa: Baasii kaappitaalaa uumamaan yeroo dheeraa ykn uumamaan dhaabbataa dha.
Kanaafuu balaan maallaqaa murtii invastimantii keessatti hirmaatu baay’eedha. Balaan olaanaan yoo
hirmaate baajata kaappitaalaa of eeggannoodhaan karoorsuu qaba.
3. Kan hin deebine: Murtoon invastimantii kaappitaalaa kan hin deebine, duubatti hin jijjiiramu. Murteen
qabeenya dhaabbataa bitachuuf erga murtaa’ee booda kasaaraa guddaa osoo hin hirmaachisin
qabeenya sana ofirraa baasuun baay’ee rakkisaadha.
4. Bu’aa yeroo dheeraa: Baajata kaappitaalaa baasii hir’isuu qofa osoo hin taane yeroo dheeraa keessatti
galii kan dabalu yoo ta’u, invastimantii ol ykn isaa ol ykn invastimantii gadi ta’e irraa fagaachuudhaan
bu’aa dhaabbatichaa irratti jijjiirama guddaa fida. Invastimantii ol ta’e qabeenya fayyadamuu dadhabuu
ykn qabeenya dhaabbataa garmalee fayyadamuu akka hin dandeenye taasisa.
Kanaafuu invastimantii kana gochuun dura of eeggannoodhaan karoorsuu fi xiinxaluun pirojektichaa
gadi fageenyaan hojjechuun barbaachisaadha.
Adeemsa BAAJATA KAAPITaalaa
Baajata kaappitaalaa invastimantii maallaqa jiruuf adeemsa rakkisaadha. Faayidaan argamu yeroo dhiyootti qofa
garuu, egeree mirkanaa'aa miti. Haa ta’u malee, tarkaanfiiwwan armaan gadii baajata kaappitaalaaf hordofaman,
sana booda adeemsi salphaa ta’uu danda’a.
Invastimantii Adda Addaa Adda Baasuun Adda Addaa Addaa

Yaada Invastimantii
Qabeenya Jiru Sakatta’uu ykn Walsimsiisuu
Tarkaanfiiwwan
Madaallii Piropozaalota
Qabeenya Sirreessuu Duubdeebii

Raggaasifamuu Xumuraa
Hojiirra oolmaa
Fak 9.1 Adeemsa Baajata Kaappitaalaa

121. 121.
Magaalaa guddicha Baajata baasuu
1. Piropozaalota invastimantii adda addaa adda baasuu: Baajata kaappitaalaa

piropozaalota invastimantii adda addaa qabaachuu ni danda’a. Yaadni carraa invastimantii
hoggansa olaanaa irraa ibsamuu danda’a ykn sadarkaa gadii irraa illee ta’uu danda’a.
Hoggantoonni kutaalee adda addaa murtiiwwan invastimantii adda addaa xiinxaluun,
piropozaalota koree karooraa qaama aangoo qabuuf dhiyaatan ni filatu.
2. Piropozaalota sakatta’uu ykn walsimsiisuu: Koreen karooraa piropozaalotaa fi
sakatta’iinsa adda addaa ni xiinxala. Yaadonni filataman qabeenya dhimmicha jiruun
ilaalamu. Asitti qabeenyi kutaa faayinaansii yaada dhihaate jedhamee waamame. Kunis
qaawwa qabeenyaafi invastimantii gidduu jiru hir’isa
baasii.
3. Madaallii: Erga sakatta’amee booda piropozaalonni mala adda addaa, kanneen akka
piropozaala yeroo kaffaltii deebi’uu, mala gatii ammaa qulqulluu argame, bu’aa herregaa
fi xiinxala balaatiin madaalamu. Tokkoon tokkoon mala madaallii kutaa boqonnaa kanaa
isa boodaa keessatti bal’inaan fayyadamne. Yaadonni dhihaatan kan madaalamu. (a)
Yaada of danda’e (b) Yaada hirkataa (c) Yaada gartokkoon adda ta’e.
Yaadonni walaba ta’an yaada biroo wajjin kan wal hin madaalle yoo ta’u, kanuma
fudhatamuu ykn fudhatama dhabuu ni danda’a. Fudhatamni piropozaalota olaanaa
piropozaalota biroo tokko yookiin isaa ol irratti kan hundaa’u yoo ta’u. Fakkeenyaaf,
babal’inni maashinarii warshaa ijaarsa gamoo haaraa, humna namaa dabalataa fi kkf
fida.Pirojektoonni wal-irraa fagaatan kanneen piropozaalota biroo waliin dorgomanii fi
balaa fi bu’aa, fedhii gabaa fi kkf erga ilaalanii booda piropozaalota hojiirra oolchuuf kan geessudha.
4. Qabeenya sirreessuu: Jijjiirama booda koreen karooraa piropozaalota kamtu bu’aa caalu
ykn ilaalcha dinagdee akka kennu ni tilmaama. Pirojektoonni ykn piropozaalonni haala
maallaqaa yaaddoo sanaaf kan hin mijoofne yoo ta’e, pirojektoonni maalummaa
piropozaalota biroo osoo hin ilaalin ni kufa.
5. Raggaasifama dhumaa: Koreen karooraa yaadota dhumaa ni raggaasisa, gargaarsa
kanneen armaan gadiitiin: (a) Bu’aa (b) Qaamolee dinagdee (c) Faayinaansii cabsuu (d)
Haala gabaa.
Koreen karooraa tilmaama baasii qopheessee hoggansaaf ni dhiyeessa.
6. Hojiirra oolchuu: Abbaan taayitaa gahumsa qabu maallaqa baasee yaada dhihaate
hojiirra ni oolcha. Yaadota dhiyaatan yeroo hojiirra oolchan itti gaafatamummaa
piropozaalotaaf ramaduu, itti gaafatamummaa xumuruu, yeroo ramadame keessatti
ramaduu fi baasii kanaaf bahu hir’isuu. Tooftaalee networkii fayyadaman kanneen akka
PERT fi CPM. Hojiirra oolmaa piropozaalotaa hordofuu fi to’achuuf hoggansa ni gargaara.
122. 122.
7. Gamaaggama raawwii hojii yaada deebii: Sadarkaan dhumaa baajata kaappitaalaa bu’aa qabatamaa
bu’aa istaandaardii wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamudha. Bu’aan badaa ykn mijataa hin taane
rakkoolee adda addaa pirojektichaa adda baasuu fi maqsuu. Kunis egeree yaadota dhiyaataniif
gargaara.
GOSA MURTEE BAAJATA KAPITAALAA

Kaayyoon waliigalaa baajata kaappitaalaa bu’aa guddaa argachuudha. Dhaabbanni tokko bu’aa invastimantii
irraa argamu yoo xiyyeeffate, kaayyoon kun galii guddisuudhaan ykn baasii hir’isuun galma ga’uu danda’a.
Galiin dabalaa jiru babal’isuun ykn guddina hojii sarara oomishaa haaraa dabaluudhaan argamuu danda’a.
Baasii hir’isuu jechuun bu’aa qabeenya dulloome bakka bu’uu jechuudha.
MALA BAAJATA KAAPITALAA MADAALLII

Qabeenyaa fi pirojektoota jiru walsimsiisuudhaan invast gochuun ni danda’ama. Maallaqni jiru yeroo hunda
maallaqa lubbuu qabuudha. Adeemsa murtii invastimantii irratti yaadonni fudhataman kanneen akka naannoo
fi haala dinagdee hedduutu jiru.
Malli madaallii akka armaan gadiitti ramadama: 1.1.
(A) Mala aadaa (ykn mala hir’ina hin qabne) (i) Mala Yeroo Kaffaltii
Deebi’uu (ii) Mala Kaffaltii Booda (iii) Herrega Sadarkaa Bu’aa
(B) Malawwan ammayyaa (ykn malawwan Hir’ina) (i) Mala

Gatii Ammaa Qulqulluu (ii) Mala Sadarkaa Bu’aa
Keessaa (iii) Mala Indeeksii Bu’aa
Malawwan Baajata Kaappitaalaa
Kan aadaa Ammayyaa

Mala Malawwan
Net argamu Sadarkaa Bu’aa argachuu

Kaffaltii deebisuu Kaffaltii booda deebi'uu Herrega
Sadarkaa Bu’aa Gatii Bu’aa Keessaa Indeeksii
Mala Mala
Mala Mala Mala
Fak. 9.2 Mala Baajata Kaappitaalaa
Yeroo Kaffaltii Deebi’uu
Yeroon kaffaltii deebi’uu yeroo invastimantii jalqabaa pirojektii tokko keessatti raawwatame deebifachuuf barbaachisudha.

123. 123.
(Maloota maallaqa baajata kaappitaalaa hir’ifama hin qabne keessaa isa tokkodha).
Invastimantii jalqabaa
Yeroo kaffaltii deebisuu =
Maallaqni waggaa waggaadhaan argamu
Miidhaa mala Kaffaltii Deebi’uu

(Merits of Pay-back method) Miidhaawwan barbaachisoo mala kaffaltii deebisuu
kanneen armaan gadiiti: 1. Shallaguuf salphaa fi hubachuuf salphaadha.

2. Malli kaffaltii deebisuu bu’aa reetii herregaa irratti fooyya’iinsa dabalataa ni kenna.
3. Malli kaffaltii deebisuu sababa dulloomuutiin kasaaraa mudachuu danda’u hir’isa.
Hanqinaalee
1. Gatii yeroo maallaqaa ni tuffata.

2. Yeroo kaffaltii booda maallaqa galu hunda tuffata.
3. Madaallii baajata kaappitaalaa dogoggorsan keessaa isa tokkodha.
Ulaagaalee Fudhachuu /
Diduu Yeroon kaffaltii deebisuu qabatamaan yeroo kaffaltii deebisuu dursee murtaa’e gadi yoo ta’e pirojektichi
fudhatama qabaata ture. Yoo hin taane ni fudhatama.
Shaakala 1
Baasii pirojektii qarshii 1000. 30,000 yoo ta’u, maallaqni galfame qar. 10,000, umriin pirojektichaa...
Waggaa 5. Yeroo kaffaltii deebisuu shallagi.
Qar. 30,000
Furmaata = = Waggaa 3
qar. 10,000 ta'a
Galiin maallaqni waggaa kan shallagamu hanga galii qulqulluu hanga pirojektii hir’ina gatii (Qabeenya) irratti
gibirri osoo hin kaffalamiin dura garuu gibirri erga kaffalamee booda ilaaluun ta’a. Sirrummaa galii argame
invastimantii jalqabaa dhibbeentaadhaan kan ibsamu yoo ta’u, bu’aa hin sirreeffamne jedhama. Rakkoon armaan
olii akka armaan gadiitti shallagama:
Deebi'aa Waggaa
Saffisa bu'aa hin sirreeffamne = × 100 ta’a
Invastimantii
Qar. 10,000
= × 100 ta’a
qar. 30,000 ta'a
= %33.33 ta’a.
Shaakala 2
Pirojektiin tokko qarshii 1000. 20,00,000 yoo ta’u, waggaatti bu’aa qarshii 100,000 argamsiisa. 3,00,000 booda
hir’ina gatii @ 121ÿ2% garuu gibira dura %50. Yeroo kaffaltii deebisuu shallagi.
124. 124.
Bu’aan erga gatii hir’atee booda 3,00,000 ta'a
1,50,000
Gibira 50% .
1,50,000 ta’a
Hir’ina gatii dabaluu 12

1. 1.
20,00,000 %2 2,50,000
Maallaqni dhangala’aa jiru 4,00,000 ta’a
Furmaata
Invastimantii
Yeroo kaffaltii deebisuu =
Dhangala’aa maallaqaa
20,00,000
=
= waggaa 5.
4,00,000 ta’a
Maallaqa Walqixxummaa Hin Qabne
Akka idileetti pirojektoonni maallaqa walfakkaatu hin qaban. Haalota sana keessatti yeroon kaffaltii deebi’uu shallagame, galiin
maallaqaa kuufamaa shallagamee booda ni hiikama.
Shaakala 3
Pirojektoonni tokko tokko maallaqa jalqabaa qarshii 1000 barbaadu. 25,000 ta’eera. Maallaqni galfame 6
waggoonni qarshii 1000. 5,000, qar. 8,000, qar. 10,000, qar. 12,000, qar. 7,000 fi qar. 3,000 ta’eera.
Furmaata
Waggaa Galtee Maallaqa (Rs.) 5,000 Kuufama Maallaqa (Rs.) 5,000
1. 1.
2. 2.
8,000 13,000 23,000
3. 3.
10,000 ta’a ta’a
4. 4.
12,000 ta'a 35,000 ta’eera
5. 5.
7,000 3,000 42,000 45,000
6. 6. ta’a ta’a
Shallaggiin armaan olii akka agarsiisutti waggaa 3 keessatti qarshii 1000. 23,000 deebi'ee argamee jira. 2,000, hafnaan maallaqa
ba’u keessaa ba’eedha. Waggaa 4ffaa keessatti maallaqni galfame qarshii 1000 ta’a. 12,000 ta'a. Yeroon kaffaltii deebi’uu waggaa sadii
hanga afuriitti, akka armaan gadiitti shallagama Yeroon kaffaltii deebi’uu = waggaa 3+2000/12000×ji’a 12 = waggaa 3 ji’a 2 jechuudha.
Mala Bu’aa Deebi’ee Kaffaltii Boodaa Daangaawwan
gurguddoo mala yeroo kaffaltii deebi’uu keessaa tokko galtee maallaqaa yeroo kaffaltii booda argamee fi bu’aan dhugaa pirojektichaa
madaalamuu yoo hin dandeenye ilaalcha keessa galchuu dhabuu isaati. Mala kana irratti fooyya’iinsa gochuuf yeroo kaffaltii booda
fudhatama qabu ilaaluun hojjetamuu danda’a. Bu’aan kun bu’aa kaffaltii boodaa (post pay-back profits) jedhamu.
Magaalaa guddicha Baajata baasuu 125 irratti
Shaakala 4
Odeeffannoowwan armaan gadii irraa shallagi: 1. Yeroo
kaffaltii deebisuu.
2. Bu’aa kaffaltii boodaa fi indeeksii bu’aa kaffaltii boodaa. (a) Maallaqni bahu qar. 1,00,000 qar.
25,000 ta’eera
Maallaqa waggaa waggaadhaan argamu
(Gibira booda gatii hir’isuu dura)

Jireenya Tilmaama Waggaa 6
(b) Maallaqni bahu qarshii 1000. 1,00,000 ta’a
Maallaqa waggaa waggaadhaan argamu
(Gatiin gibirri erga hir’atee booda)
Waggoota shanan jalqabaa Qar. 20,000
Waggoota shanan itti aanan qar. 8,000

Tilmaama jireenyaa Waggaa 10
Gatii baraarsaa Qar. 16,000 ta’eera
Furmaata
(a) (i) Yeroo kaffaltii deebi’uu

=
Maallaqni waggaa 1,00,000
25,000 (ii) Bu’aa kaffaltii

= = Waggaa 4
booda =Galiin maallaqaa
(Umrii tilmaamame – Yeroo kaffaltii deebi’uu) =25,000 (6 – 4) .
=Qar. 50,000 (iii)
Indeeksii bu’aa kaffaltii boodaa 50,000 1,00,000
= × 100 = 50% .
(b) Galiin maallaqaa walqixa waan ta’eef yeroon kaffaltii deebi’uu akka armaan gadiitti shallagama:
(An)
Waggaa Maallaqa Galii (Rs.) . Galii Maallaqa Kuufamaa (Rs.) .
1. 1.
20,000 20,000
2. 2.
20,000 40,000
3. 3.
20,000 60,000
4. 4. 20,000 ta'a 80,000 ta’a
Itti fufa....
5. 5.
20,000 8,000 1,00,000 1,08,000
6. 6.
8,000 8,000 1,16,000 1,24,000
7. 7.
8,000 ta’a 1,32,000 ta’uu
8. 8.
ibsameera
9. 9.
10. 10. 8,000 ta’a 1,40,000 ta’eera
(ii) Bu’aa kaffaltii boodaa.

= Galiin maallaqaa (tilmaama umurii – yeroo kaffaltii
deebi’uu) = 8,000 (10–5) = 8000×5 = 40,000 (iii)
Indeeksii bu’aa kaffaltii boodaa
40,000
= ×100=40%
1,00,000 ta’a
Bu’aa Herregaa ykn Sadarkaa Bu’aa Giddugaleessaa Sadarkaa

bu’aa giddu galeessaa jechuun madaallii pirojektii ilaaluuf bu’aa ykn bu’aa giddugaleessaa fudhatame
jechuudha. Malli kun mala aadaa piropozaalota pirojektii madaaluuf gargaaran keessaa isa tokkodha:
Merits
1. Shallaguuf salphaa fi hubachuuf salphaadha.

2. Galii maallaqaa osoo hin taane odeeffannoo herregaa irratti hundaa’a.
3. Gatii yeroo maallaqaa irratti kan hundaa’e miti.
4. Faayidaa waliigalaa pirojektichaan walqabatee jiru ilaala.
Hanqinaalee
1. Gatii yeroo maallaqaa ni tuffata.

2. Dandeettii deebi’ee invastimantii pirojektii tokkoo ni tuffata.
3. Bu’aa herregaaf maloonni adda addaa fayyadamu. Kanaafuu, shallaggii pirojektichaa irratti
rakkoo tokko tokko fida.
Ulaagaalee Fudhachuu/
Diduu Safartuun bu’aa herregaa qabatamaan sadarkaa bu’aa barbaadamu dursee murtaa’e caalaa
yoo ta’e pirojektichi fudhatama qabaata ture. Osoo hin taane ta'ee ni fudhatama.
Shaakala 5
Dhaabbanni tokko yaada filannoo lama qaba. Bal'inni isaa akka armaan gadiitti dhiyaateera:
127. 127.
Yaada I Yaada dhihaate II
Maashinii Ofumaan Hojjetu Maashinii Idilee qar. 60,000
Baasii maashinichaa Qar. 2,20,000 ta’eera ta'a
Tilmaama jireenyaa Waggaa 51ÿ2 Waggaa 8
Tilmaama gurgurtaa pa Rs. 1,50,000 ta’a qarshii 1000. 1,50,000 ta’a
Baasii : Meeshaa 50,000 ta'a 50,000 ta'a
Hojii humnaa 12,000 ta'a 60,000 ta'a
Overheads Jijjiiramaa 24,000 ta’eera 20,000 ta'a
Bu’aa piropozaalota mala bu’aa invastimantii jalatti shallaga.

(M.Com., Madraas fi Bharathidasan)
Furmaata
Ibsa Bu’aa
Ofumaan kan hojjetu Bakka guddaa kan hin jirre
Maashinii Maashinii
Baasii maashinichaa Qar. 2,20,000 Qar. 60,000 ta'a
Jireenya maashinichaa waggaa 51ÿ2 Waggaa 8
Qar. Qar.
Tilmaama Gurgurtaa (A) 1,50,000 ta’a 1,50,000 ta’a
Xiqqaa : Baasii : Meeshaa 50,000 ta'a 50,000 ta'a
Hojii humnaa 12,000 60,000
Baasii ol’aanaa jijjiiramaa 24,000 ta’a 20,000 ta’a
Hir’ina gatii (1) . 40,000 ta’eera 7,000 ta'a
Baasii Waliigalaa (B) 1,26,000 ta’a 1,37,000 ta’eera
Bu’aa (A) – (B) 1.1. 24,000 ta’eera 12,500 ta’a
Hojjechuu:
(1) Hir’ina gatii = Baasii ÷ Jireenya
Maashinii ofumaan hojjetu = 2,20,000 ÷ 51ÿ2 = 40,000 ta’a
Maashinii idilee = 60,000 ÷ 8 = 7,500 ta’a
Bu’aa giddu galeessaa

Bu’aa invastimantii irraa argamu = × 100 ta’a
24,000 12,500
= × 100 ta’a × 100 ta’a
2,20,000 ta’a 60,000 ta’a
10.9% . 20.8% .
Maashiniin ofumaan hojjetu maashinii idilee caalaa bu'aa guddaa qaba.

Gatii Ammaa Qulqulluu
Malli gatii ammaa qulqulluu malawwan ammayyaa piropozaalota pirojektii madaaluuf gargaaran keessaa isa tokkodha.
Mala kana keessatti maallaqni galfamu gatii yeroo maallaqa sanaa wajjin ilaalama. Gatiin ammaa qulqulluun walitti
qabama gatii ammaa galii maallaqaa fi gatii ammaa dhangala’aa maallaqaa jedhamee ibsa. Gatiin ammaa
qulqulluun garaagarummaa gatii ammaa waliigalaa maallaqa gara fuula duraa fi gatii ammaa waliigalaa maallaqa
gara fuula duraa bahu gidduu jiruu dha.
Merits
1. Gatii yeroo maallaqaa ni beeka.

2. Faayidaa waliigalaa yaada dhihaate irraa maddu ilaala.
3. Filannoo pirojektoota wal-faallaa ta’aniif mala hundarra gaarii dha.
4. Qabeenyi abbootii aksiyoonaa akka guddatu gargaara.
Hanqinaalee
1. Hubachuu fi shallaguuf rakkisaadha.
2. Shallaggii gatiiwwan ammaatiif sababoota hir’ina (discount factors) isa barbaachisa.

3. Pirojektoota jireenya bu’a qabeessa adda addaa qabaniif hin mijatu.
Diduu Gatiin ammaa maallaqa galfame gatii amma maallaqa ba’u caalaa yoo ta’e fudhatama qaba ture. Yoo hin
taane ni fudhatama.
Shaakala 6
Odeeffannoo armaan gadii irraa gatii ammaa qulqulluu pirojektoota lamaan shallaguu fi
pirojektoota lamaan keessaa kamtu hir’ina lamaan keessaa fudhatamuu akka qabu yaada dhiyeessu.
Pirojektii X Pirojektii Y
Invastimantii Jalqabaa Qar. 20,000 Qar. 30,000 waggaa

Tilmaama Jireenyaa waggaa 5 qar. 5 qar. 2,000 ta’eera
Gatii Cirrachaa 1,000 ta’a
Bu’aan gatii hir’isuu duraa fi gibirri booda (dhangala’aa maallaqaa) akka armaan gadiitti argama: 1.1.
Waggaa 1ffaa Waggaa 2ffaa Waggaa 3ffaa Waggaa 4ffaa Waggaa 5ffaa
Qar. Qar. Qar. Qar. Qar.
Pirojektii x 5,000 ta’a 10,000 ta'a 10,000 ta'a 3,000 ta’eera 2,000 ta’eera
Pirojektii y 20,000 ta'a 10,000 ta'a 5,000 ta’a 3,000 ta’eera 2,000 ta’eera
Magaalaa guddicha Baajata baasuu 129. 129.
Hubachiisa : Kanneen armaan gadii sababoota gatii ammaa @ 10% pa 2 ti

Waggaa 1. 1. 3. 3. 4. 4. 5. 5. 6. 6.
Sababa 0.909 ta’eera 0.826 ta’eera 0.751 ta’eera 0.683 ta’eera 0.621 ta’eera 0.564 ta’eera
(MBA, Yuunivarsiitii Maduraayi-Kamaraaj, Caamsaa 2005)

Furmaata
Maallaqa Galuu Gatiin Ammaa Gatii Ammaa Maallaqa Qulqulluu
qar. Dhangala’aa
Waggaa Pirojektii X Rs. Pirojektii Y Rs. 20,000 10,000 5,000 3,000 2,000 1 @ 10% . Pirojektii X Rs. 4,545 8,260 Pirojektii Y Rs. 18,180
5,000 2,000 0.909 0.826 7,510 2,049 8,260 3,755 2,049
1 2. 10,000 10,000 ta’eera 1,242 621 ta’uu 1,242 1,245 ta’uu
3. 3.
3,000 2,000 0.751 ta’eera ibsameera ibsameera
4 1,000 0.683 0.621
5. 0.621 ta’uu
Gatii Cirrachaa ibsameera
Gatii ammaa waliigalaaInvastimantiiwwan jalqabaa 24,227 20,000 34,728 30,000
ta’eera ta’eera
Gatii ammaa qulqulluu 4,227 ta’an 4,728 ta’u
Pirojektiin Y gatii ammaa qulqulluu pirojektii Y ol’aanaa waan ta’eef filatamuu qaba.
Shaakala 7
Kanneen armaan gadii maallaqa pirojektii murtaa’e tokkoo keessaa fi ba’u ti.
Waggaa Dhangala’aa ba’aa Dhangala’aa
0. 0. -.
1,75,000 5,50,000
ta’a 35,000 45,000
1 65,000 85,000
2 ta’a
3 4.
5. 5.
50,000 ta'a
Gatiin baraarsaa dhuma waggaa 5 irratti qarshii 1000 ta’a. 50,000 ta'a. Reetiin kutaa akka %10tti fudhachuun, .
gatii ammaa qulqulluu shallaguu.
Waggaa 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5.
PV 0.909 ta’eera 0.826 ta’eera 0.751 ta’eera 0.683 ta’eera 0.621 ta’eera
Furmaata
Waggaa Maallaqa Galuu Gatii Ammaa Gatii Ammaa
Qar. Faaktarii @ 10% . kan Maallaqa Galii
1. 1.
35,000 45,000 0.909 ta’eera 31,815 37,170
2. 2.
ta’a 0.826 ta’eera ta’a
Itti fufa....
3. 3. 65000 ta’a 0.751 ta’eera 48815 irratti kan argamu
4. 4. 85000 ta’a 0.683 ta’eera 58055 irratti kan argamu
5. 5. 50000 ta'a 0.621 ta’eera 31050 irratti kan argamu
5(Foolmaa) . 50000 ta'a 0.621 ta’eera 31050 irratti kan argamu
Gatii ammaa waliigalaa
kan maallaqa galii ta’e 237955 irratti kan argamudha
Xiqqaa : Gatii ammaa waliigalaa ba’aa

Maallaqa jalqaba irratti ba’e Maallaqa 1,75,000 ta’eera
dhuma Waggaa jalqabaa irratti ba’e

50000×0.909 Gatii waliigalaa ba’aa 45,450
Gatii Ammaa Qulqulluu 2,20,450 17,505
ta’uu ibsameera
Yoo galiin maallaqaa haalawwan sana keessatti hin kennamne shallaggiin galii maallaqaa Bu’aa qulqulluu
gibira booda+Hir’ina gatii ta’a. Haala gosa kana keessatti jalqaba bu’aa Qulqulluu erga hir’ina gatii fi gibira
hir’isuun booda argamu barbaadi sana booda hir’ina gatii itti dabali. Maallaqa galii ni kenna.
Shaakala 8 Odeeffannoo armaan gadii irraa tex and depreciation concept booda barachuu dandeessa.
Baasii Jalqabaa Qar. 1,00,000 ta’a
Tilmaama jireenyaa Waggaa 5
Gatii Cirrachaa Qar. 10,000 ta'a
Bu'aa gibira booda : .
Dhuma waggaa 1 Qar. 6,000 ta’a
2. 2.
Qar. 14,000 ta’eera
3. 3.
Qar. 24,000 16,000
4. 4.
ta’a
5. 5.
Nil
Furmaata Hir’inni gatii mala sarara qajeelaa jalatti shallagameera. Baasii kaappitaalaa %10 fudhatamuu
danda’a. Pa akka armaan gadiitti kennameera.
Waggaa 1 23 4. 5. 5.
Faaktarii PV @ 10% . 0.909 ta’eera 0.826 ta’eera 0.751 ta’eera 0.683 ta’eera 0.621 ta’eera
Maallaqni jalqabaa ba’u – gatii citaa

Hir’ina gatii =
Tilmaama Umrii pirojektichaa
1,00,000 –10,000 5
=
90,000
= = Ruupii 18,000
5. 5.

131. 131
Waggaa Bu'aa Gibira booda Hir’ina gatii 18,000 18,000 Galtee Maallaqa
1. 1.
6,000 14,000 18,000 18,000 18,000 24,000 32,000
2. 2.
24,000 16,000 42,000 34,000
3. 3.
ta’a 18,000 ta’a
4. 4.
5. 5. Nil
Gatii Ammaa Qulqulluu
Waggaa Galtee Maallaqa Faaktarii hir’ina @ 10% Gatii ammaa (Rs.) .
1. 1.
24,000 ta’eera 0.909 ta’eera 21,816 ta’eera
2. 2.
3. 3.
4. 4.
5. 5.
18,000 ta'a 0.621 ta’eera 11,178 ta’eera
Gatii ammaa waliigalaa galii maallaqaa 1,14,190
Xiqqaa : Invastimantii maallaqaa jalqabaa 1,00,000
Gatii ammaa qulqulluu 1,41,90 ta’uu ibsameera
Sadarkaa Bu’aa Keessaa
Sadarkaan bu’aa keessoo tooftaa yeroon sirreeffame yoo ta’u, miidhaa tooftaalee aadaa kan uwwisudha. Jecha biraatiin saffisa
maallaqni hir’ifame gara zeerootti yaa’uudha.
Reeshiyoo armaan gadiitiin ni eegama:
Maallaqa galii
Tarkaanfiiwwan hordofamuu
qaban: Tarkaanfii1. find out

factor Faaktariin akka armaan gadiitti shallagama:
Baasii maallaqaa (ykn) invastimantii jalqabaa

F=
Maallaqa galii
Tarkaanfii 2ffaa. Gatii ammaa qulqulluu pozaatiivii barbaadi
Tarkaanfii 3ffaa. Gatii ammaa qulqulluu negaatiivii barbaadi
Tarkaanfii 4. Gatii ammaa qulqulluu foormulaa barbaadi
Foormulaa
Gatii ammaa qulqulluu pozaatiivii

IRR =Faktarii bu'uuraa + × DP
Garaagarummaan pozaatiivii fi
Gatii ammaa qulqulluu negaatiivii
Faaktarii bu’uuraa = Sadarkaa hir’ina pozaatiivii
DP = Garaagarummaa dhibbeentaa
Merits
1. Gatii yeroo maallaqaa ilaala.

2. Waliigala maallaqa galuu fi bahu tilmaama keessa galcha.
3. Yaad-rimee bu’aa barbaadamu hin fayyadamu.

4. Saffisa bu’aa tilmaama/dhiyoo ta’e kenna.
Hanqinaalee
1. Mala shallaggii walxaxaa of keessaa qaba.

2. Murtee fudhachuuf burjaaja’uu kan danda’u reetii dachaa kan uumudha.
3. Maallaqni gidduugaleessaa hundi reetii keessootiin deebi’ee invastimantii ta’a jedhamee fudhatama
kan deebi’uu.
Diduu Gatiin ammaa waliigalaa walitti qabama dhangala’aa maallaqaa deebi’ee invastimantii walitti makame
gatii ammaa dhangala’aa ba’aa caalaa yoo ta’e pirojektiin yaadame fudhatama qaba. Osoo hin taane ta'ee ni fudhatama.
Shaakala 9
Dhaabbanni tokko pirojektoota lamaan armaan gadii keessaa tokko filachuu qaba:
Pirojektii A Pirojektii B
Baasii qarshii 22,000 20,000 ta'a
Maallaqni galfamu: 1.1.
Waggaa 1ffaa 12,000 ta'a 2,000 ta’eera
Waggaa 2ffaa 4,000 2,000

Waggaa 3ffaa 2,000 ta’a 4,000 ta’a
Waggaa 4ffaa 10,000 ta'a 20,000 ta'a
Mala Saffisa Bu'aa Keessaa fayyadamuun kamtu Filatamaa akka ta'e yaada dhiheessaa.
Furmaata
Baasii maallaqaa
F=
Maallaqa galii
Pirojektii A
Waliigala galii maallaqaa
Galtee Maallaqa =
Lakkoofsa waggoota
28,000 ta’eera
= = 7000 ta’a
4. 4.

133. 133.
= = 3.14 ta’a
7000 ta’a
Faaktariin akkasitti shallagame gabatee II armaan gadii irratti ni argama. Kunis tilmaama safartuu bu’aa hojiirra
ooluu qabu maallaqa safartuu bu’aa keessootiif hir’isuun ni kenna. Kana keessatti pirojektii A reetiin gara %10 kan
dhufu yoo ta’u pirojektii B keessatti ammoo gara %15 dhufa.
Pirojektii A
Galtee Maallaqa Qar. Faaktarii Hir'ina %10 irratti . Gatiin Ammaa Rs.
Waggaa
1. 1. 12000 ta’e 0.909 ta’eera 10908 irratti kan ibsame
2. 2. 4000 ta’e 0.826 ta’eera 3304 irratti
3. 3. 2000. Bara 2000 0.751 ta’eera 1502 irratti
4. 4. 10000 ta'a 0.683 ta’eera 6830 irratti argama
Xiqqaa: Invastimantii Jalqabaa. 22000 irratti kan argamu
Gatii Ammaa Qulqulluu 544 irratti
Gatiin ammaa %10 gara qarshii 100tti dhufa. 22,544 ta’eera. Invastimantiin jalqabaa qarshii 1000. 22,000 ta’eera.
Dhala bu’aa tilmaamaan %10 fudhatamuu danda’a.
Haala sirrii ta’uu caalaa barbaachisu keessatti yaaliin biraa kan %10 ol xiqqoo ol ta’e(saffisa kanaan gatii ammaa
invastimantii jalqabaa caalaa waan ta’eef) fudhatamuu danda’a.
Sadarkaa %12 fudhachuun bu’aan armaan gadii ni mul’ata ture.
Galtee Maallaqa Qar. Faaktarii Hir'ina %12.6 irratti Gatiin Ammaa Rs.
Waggaa
1. 1.
2. 2.
4,000 ta’a 0.794 ta’eera 3,188 ta’eera
3. 3.
4. 4.
21,688 22,000
Gad bu'aa: Gatii Invastimantii Jalqabaa ta’eera
Gatii Ammaa Qulqulluu (–)312
Gatii ammaa qulqulluu pozaatiivii

IRR=Faktarii bu'uuraa + DP ×
Garaagarummaan pozaatiivii fi
Gatii ammaa qulqulluu negaatiivii
Faaktariin bu’uuraa= 10% .
DP = 2% .
544 irratti
= %10 + ×2%
544 – (–312) 544 =
%10 +
×2
856 =
10+1.27 ta’a
= 11.27% dha.
Pirojektii B
Waggaa Galtee Maallaqa Qar. Gatii gadi bu'aa Gatiin ammaa Rs.
Faaktarii %15 irratti .
1. 1.
2,000 ta’eera 0.909# . 1,818 ta’an
2. 2.
3. 3.
4,000 ta’a 0.751 ta’eera 3,004 ta’eera
4. 4.
Gatii ammaa waliigalaa 20,134 20,000
Gad bu'aa: Invastimantii jalqabaa ta’eera
Gatii ammaa qulqulluu 134. 134.
134. 134.
IRR= 10% . 5% .
134–(2676)× irratti kan argamu
= %10 + %0.24 ta’a. IRR = %10.24 ta’a.
Haala kanaan, bu’aan keessoo pirojektii ‘A’ keessatti pirojektii ‘B’ wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu ol’aanaadha.
Kanaaf pirojektiin 'A' filatamaadha.
Shaakala 10
Pirojektiin tokko qarshii 1000. 16,000 yoo ta’u, galii maallaqaa qarshii 1000 ni argamsiisa jedhamee eegama. tokkoon tokkoon isaanii 4,000 5
waggoota. Dhala Bu’aa Shallagi.
Furmaata
=16,000 ta'a
F = 4 ta’a
4,000 ta’a
Dhugaan jiru %6 hanga %8 gidduutti kaa’uu

danda’a 4.221 %6f .
3.993 %8f
4000 × 4.21 = 16,840 4000 × 3.99 =

15,960 %6 gatii ammaa 16,840
16,000
Xiqqaa: Invastimantii
Gatii ammaa qulqulluu 840 irratti kan argamu

8% gatii ammaa 15,960
Gadi: Invastimantii 16,000 –40
IRR = 6% + ×2% 840 – (–40) kan ta’e .
= %6 +1.91% ta'a.
= %7.91 ta’a.
Indeeksii Gatii Ammaa Garmalee
Gatiin ammaa dabalataa bu’uura gatii ammaa qulqulluu irratti hundaa’uun shallagama. Bu’aa isaa dhibbeentaadhaan kenna.
Shaakala 11
Jalqabni meeshaa tokkoo qarshii 1000 ta’a. 10,000 ta'a. Maallaqni waggaa 5f argamu qarshii 1000 akka ta’u tilmaamameera.
3,500 waggaatti. Hoggansi barbaadamu saffisa xiqqaa indeeksii gatii ammaa dabalataa dha.
Furmaata
Gatiin ammaa qarshii 1000. 1 waggaa 5f waggaatti argame gabatee waggaa irraa qabaachuu ni danda’ama.
Gatiin ammaa waggaa 5f waggaatti 3,500 argate.
Gatii ammaa waliigalaa galii maallaqaa

Indeeksii gatii ammaa garmalee =
Gatii ammaa waliigalaa maallaqa ba’e
11,732
= × 100 ta’a
10,000 ta’eera
= 117,32% ta'a.
Raashinii Kaappitaalaa
Raashinii keessatti dhaabbatichi invastimantii daangeffame qofa qaba pirojektoonni akkaataa bu’aa argamsiisuun filatamu.
Pirojektichi walnyaatinsa piropozaalotaa kan socho’ummaa guddaa argamsiisu filateera.
Shaakala 12 Dhaabbanni tokko qarshii 100 qofa qaba jennee haa fudhannu. 20 lakhs invastimantii fi maallaqni
kennamuu hin danda'u. Piropozaalonni adda addaa indeeksii baasii fi bu’aa waliin akka armaan gadiitti dhiyaataniiru.
Abuura Puulii pirojektichaa 6,00,000 Indeeksii Bu’aa
1. 1.
2,00,000 10,00,000 1.46
2. 2.
4,00,000 .098 ta’uu isaati
3. 3. 2.31
4. 4. 1.32
5. 5.
3,00,000 ta'a 1.25
Furmaata
Fakkeenya kana keessatti piropozaalonni hundi lakkoofsi 2 bu’aa tokko ol akka kennu kan eegu yoo ta’u
invastimantii bu’aa argamsiisudha. Baasii waliigalaa pirojektii biroo (bu’aa argamsiisu) hunda irratti invast gochuuf
barbaachisu qarshii 1000. 25,00,000(1+2+3+4+5) ta’us maallaqni waliigalaa dhaabbaticha waliin argamu qarshii
100,000(1+2+3+4+5) ta’a. 20 lakhs fi kana irraa ka’uun dhaabbatichi waliigala keessatti pirojektii walnyaatinsa
kaappitaalaa hojjechuu qaba kan indeeksii bu’aa gadi aanaa qabu waliin piropozaalota bu’aa qaban fudhachuun hin danda’amu.
BALAA FI MIRKANEESSAA HIN TA’E BAAJATA KAAPITaalaa KEESSATTI
Baajata kaappitaalaa tilmaama galii fi ba’aa maallaqaa gara fuula duraa gaafata.
Fuuldurri yeroo hunda mirkanaa’aa hin taane, tilmaamni fedhii, oomishaa, gatii gurgurtaa, baasii fi kkf keessatti, sirrii
ta’uu hin danda’u.
Fakkeenyaaf: Omishni yeroo kamiyyuu dulloome ta'a kanaaf, egeree keessatti hin eegamne. Baajata
kaappitaalaa keessatti herrega balaa ilaaluuf maloonni armaan gadii.
Balaa fi mirkanaa’uu dhabuu baajata kaappitaalaa keessatti maloonni madaallii adda addaa kanneen armaan gadiiti:
1.1.
(i) Sadarkaa kutaa balaa sirreeffame (ykn mala safartuu hir’ina garaagarummaa) (ii) Mala
walqixa ta’uun isaa mirkanaa’aadha. (iii) Teeknika miira namaa kakaasu. (iv) Teeknika
carraa (v) Mala istaandaardii jijjiirama. (vi) Mala jijjiirama waliin gahumsa. (vii) Xiinxala muka
murtii.
(i) Sadarkaa kutaa balaatiin sirreeffame (ykn Mala garaagarummaa) .

Kun mala salphaa keessaa tokko yoo ta’u balaa baajata kaappitaalaa keessatti daballii cut of rate ykn
discount factor dhibbeentaa murtaa’een herrega balaa shallagu.
Shaakala 13 The Ramakrishna Ltd., bittaa invastimantii haaraa ilaaluu keessatti.
Invastimantiiwwan filannoo lama (X fi Y) tokkoon tokkoon isaanii qarshii 10000000 kan baasu jiru. 150000. Galiin maallaqni
akka armaan gadiitti ta’a jedhamee eegama.
Callaa Dhangala’aa
Waggaa Invastimantii X Rs. Invastimantii Y Rs.
1. 1.
60,000 ta'a 65,000 ta’eera
2. 2.
3. 3.
4. 4.
30,000 ta'a 40,000 ta’eera
Dhaabbatichi bu’aa kaappitaalaa %10 irratti xiyyeeffate qaba. Risk premium rate %2 fi
8% invastimantii X fi Y. Invastimantii kamtu filatamuu qaba?
Magaalaa guddicha Baajata baasuu 137. 137
Furmaata
Bu’aan invastimantiiwwan lamaan bu’uura galii maallaqaa gatii ammaa qulqulluu reetii kaffaltii
balaadhaaf sirreeffameen akka armaan gadiitti walbira qabamee ilaalamuu danda’a:
Invastimantii X Invastimantii Y
Faaktarii Maallaqa Hir’ina10% + Galtee %2 = Gatiin Ammaa Gatii gadi bu'aa Galtee Jira
Waggaa %12 Rs. Rs. Faaktarii Maallaqaa Duudhaalee
10% + qar.
8%=18% .
1. 1. 0.893 ta’eera 60,000 45,000 53,580 35,865 0.847 ta’eera 85,000 55,000 71,995 39,490
2. 2. 0.797 ta’eera 35,000 30,000 24,920 19,050 0.718 ta’eera 40,000 40,000 24,360 20,640
3. 3. 0.712 ta’eera ta’a 1,33,415 0.609 ta’eera ta’a 1,56,485
4. 4. 0.635 ta’eera ta’uu 0.516 ta’eera ta’uu
ibsameera ibsameera
Invastimantii X
Gatiin ammaa qulqulluu = 133415 – 150000 =
– qar. 16585 irratti
Invastimantii Y
Gatiin ammaa qulqulluu = 156485 – 150000 = qar. 6485
irratti kan argamu
Investimentiin Y saffisa hir’ina olaanaa ta’een illee gatii ammaa qulqulluu ol’aanaa waan kennuuf,
invastimantiin Y filatamaa ta’uu qaba.
(ii) Mala walqixa ta’uun isaa hin oolu
Akkasumas mala salphaa biraa balaa shallaguuf balaa baajata kaappitaalaa info galii maallaqaa
eegamu hanga murtaa’een hir’isa galii maallaqaa eegamu co-efficient mirkanaa’aa ta’een
baay’isuun qacaramuu danda’a in order galii maallaqaa mirkanaa’aa hin taane gara galii maallaqaa
murtaa’etti.
Shaakala 14
Pirojektoonni lama A fi B. Tokkoon tokkoon isaanii invastimantii qar. 50,000 ta'a. Galiin maallaqaa
eegamuu fi kan waliin gahumsa qabu akka armaan gadiitti:
Waggaa Maallaqa galii Waliin gahumsa Maallaqa galii Shakkii malee

qabaachuun isaa hin oolu Waliin gahumsa qabaachuu
1. 1.
35,000 30,000 .8.8 25,000 35,000 .9.9
2. 2.
ta’a .7 ta’a .8.8
3. 3.
20,000 ta'a .9.9 20,000 ta'a .7
Sadarkaan kutaa balaa irraa bilisa ta’e %10 dha. Pirojektoota lamaan keessaa isa kam akka ta’e yaada kenni. Filatamaa ta'uu qaba.
Furmaata
Shallaggiin Galii maallaqaa kan mirkanaa'aa ta'een:
Waggaa Pirojektii A Pirojektii B
Callaa Shakkii malee Shakkii malee Callaa Shakkii malee Shakkii malee
Dhangala’aa Waliin gahumsa qabaachuu Callaa Dhangala’aa Waliin gahumsa qabaachuu Callaa
Dhangala’aa Dhangala’aa
1. 1.
35,000 .8 28,000 25,000 .9 22,500
2. 2.
30,000 .7 21,000 35,000 .8 28,000
3. 3.
20,000 ta’a .9.9 18,000 ta’a 20,000 ta’a .7 14,000 ta’a
Shallaggii gatiiwwan ammaa galii maallaqaa: 1.1.
Gatii gadi bu'aa Callaa Jira Callaa Jira
Faaktarii @ 10% Galtee Duudhaalee Dhangala’aa Gatii
1. 1. 0.909 ta’eera 28,000 ta’eera 25,452 ta’eera 22,500 ta’a 20,453 ta’eera
2. 2. 0.826 ta’eera 21,000 ta’eera 17,346 ta’eera 28,000 ta’eera 23,128 ta’eera
3. 3. 0.751 ta’eera 18,000 ta'a 13,518 ta’eera 14,000 ta’eera 10,514 ta’eera
Ida'ama 56,316 ta’eera 54,095 ta’eera
Gatii ammaa qulqulluu = qar. 56,316 – 50,000 = qar. 54,095 – 50,000 qar.
6,316 Akka gatii ammaa 4,095 ta’eera
qulqulluu pirojektii A kan pirojektii B caalaa Pirojektiin A filatamuu qaba: (iii) Teeknika miiraa
Yeroo galiin maallaqaa haala adda addaa keessatti miira namaa kakaasu tilmaamni maallaqa gara fuula
duraa tokkoo ol taasifamuu danda’a. Dhangala’oonni kun ‘Abdii gaarii’, ‘baay’ee kan hin oolle’ fi ‘abdii
kutannaa’ irratti ilaalamuu danda’u. Haalota adda addaa sadan kana jalatti gatiiwwan ammaa qulqulluu
baruuf galiin maallaqaa dabalataa hir’ifamuu danda’a.
Haalota sadan jalatti gatiiwwan ammaa qulqulluun baay’ee yoo garaagarummaa qabaatan pirojekticha
keessatti balaan guddaan akka jiru kan agarsiisu yoo ta’u, murtoon invastarichaa pirojektii tokko fudhachuu
ykn diduu isaa hojiiwwan balaa qaban irratti kan hundaa’u ta’a.
Shaakala 15
Obbo Selva pirojektii wal-irraa adda ta'e lama 'X' fi 'Y' ilaalaa jiru. Isin dirqama
odeeffannoo armaan gadii irraa fudhatama pirojektootaa irratti gorsaa.
Magaalaa guddicha Baajata baasuu 139. 139.
Pirojektii X Rs. Pirojektoota Y Rs.
Baasii invastimantii sanaa 1,0,0000 ta'a 1,00,000 ta’a
Waggaa 5f maallaqa waggaatti akka galu tilmaamu
Abdiidhaan kan guutame 60,000 35,000 55,000 30,000
Baay'ee kan hin oolle ta’a ta’a
Abdii kutannaa kan qabu 20,000 ta'a 20,000 ta'a
(Reetiin kutaa %15 jedhamee fudhatamuu danda’a).
Furmaata
Shallaggii gatii ammaa qulqulluu galii maallaqaa saffisa hir’ina %15n.

(Annuity of Re. 1 waggaa 5f).
Pirojektii X tiif
Taatee Galiin maallaqaa Faaktarii hir'ina @ 15 % . Gatiin ammaa Rs. Net Gatiin ammaa
waggaa qar. qarshii 100000000.
Abdiidhaan kan guutame 60,000 ta'a 3.3522 ta’uu ibsameera 2,01,132 ta’eera 1,01,132 ta’eera
Baay'ee kan hin oolle 35,000 ta’eera 3.3522 ta’uu ibsameera 1,17,327 ta’eera 17,327
Abdii kutannaa kan qabu 20,000 ta'a 3.3522 ta’uu ibsameera 67,105 ta’eera (32,895) ta’uu ibsameera.
Pirojektii Y. tiif
Taatee Galiin maallaqaa Faaktarii hir'ina @ 15 % . Gatiin ammaa Rs. Net Gatiin ammaa
waggaa qar. qarshii 100000000.
Abdiidhaan kan guutame 55,000 ta’eera 3.3522 ta’uu ibsameera 1,84,371 ta’eera 84,371 ta’eera
Baay'ee kan hin oolle 30,000 ta'a 3.3522 ta’uu ibsameera 1,00,566 ta’eera 566 irratti
Abdii kutannaa kan qabu 20,000 ta'a 3.3522 ta’uu ibsameera 67,105 ta’eera (32,895)
Gatiin ammaa qulqulluun armaan olitti shallagame irratti pirojektiin Y pirojektii X wajjin wal bira qabamee
yoo ilaalamu balaa guddaa akka qabu agarsiisa.Garuu yeroo walfakkaatutti yeroo haala mijataa ta’etti, bu’aa
guddaa qabas. Fudhatamummaan pirojektichaa ilaalcha Obbo Selva balaadhaaf qaban irratti kan hundaa’u ta’a.
Yoo balaa olaanaa fudhachuu danda’e pirojektiin Y bu’aa guddaa argachuu danda’a. (iv) Teeknika carraa
(probability technique).
Teekniikiin carraa (probability technique) tokkoon tokkoon taatee taateewwan gara fuula duraa carraa
firikuweensii firaakshinii wajjin ramadaman agarsiisa. Carraa jechuun carraa taatee gara fuula duraa
jechuudha. Maallaqni waggoota dhufan carraa waliin daran hir’ifame.
Gatiin ammaa ol’aanaa ta’e fudhatama argachuu danda’a.
Shaakala 16
Yaadonni invastimantii wal-irraa fagaatan lama ilaalamaa jiru. Odeeffannoon armaan gadii in available.
Pirojektii A (Rs.) . Pirojektii B ( Qar.) .
Baasii 10,000 ta'a 10,000 ta'a

Maallaqni galii Waggaa Qar. Carraa ta’uu danda’a Qar. Carraa ta’uu danda’a
1. 1.
10,000 ta'a .2.2 12,000 ta'a .2.2
2. 2.
18,000 ta'a .6 16,000 ta’eera .6
3. 3.
8,000 ta’a .2.2 14,000 ta’eera .2.2
Baasii kaappitaalaa (ykn) irratti fudhachuun filannoo pirojektichaa gorsuu:

Furmaata Shallaggii gatiiwwan pirojektii qulqulluu pirojektoota lamaan.
Pirojektii A
Waggaa Faaktarii PV Callaa Carraa ta’uu danda’a Maallaqa Jira
@ 10 % . Dhangala’aa Gatii Gatiin qarshii 1000000000000.
1. 1. 0.909 ta’eera 10,000 .2.2 2,000 1,818
2. 2. 0.826 ta’eera 18,000 8,000 .6 10,800 1,600 8,921
3. 3. 0.751 ta’eera ta’a .2.2 ta’a 1,202
Waliigala Gatii Ammaa 11,941
Baasii Invastimantii 10,000 1,941
Gatii ammaa qulqulluu ta’uu ibsameera
Pirojektii B
Waggaa Faaktarii PV @ 10 Callaa Carraa ta’uu danda’a Gatii Ammaa Maallaqaa Gatii qar.
%. Dhangala’aa
1. 1. 0.909 ta’eera 12,000 .2.2 2,400 2,182 6,938
2. 2. 0.826 ta’eera 14,000 .6 8,400 2,103 ta’uu
3. 3. 0.751 ta’eera 14,000 ta’a .2.2 2,800 ta’a ibsameera
Gatii ammaa waliigalaa 11,223 ta’eera
Baasii invastimantii 10,000 ta'a
Gatii ammaa qulqulluu 1,223 ta’eera
Gatiin ammaa qulqulluun pirojektii A erga fudhatamee booda kan pirojektii B caalaa waan ta’eef
ilaalcha carraawwan galii maallaqaa pirojektiin A bu’aa guddaa kan qabu ta’uu isaati. (v) Mala
istaandaardii jijjiirama Pirojektoonni lama maallaqa ba’u walfakkaataa kan qaban yoo ta’u,
gatii qulqulluun isaaniis walfakkaata waan ta’eef, yeroon istaandaardii galii maallaqaa Pirojektoota
lamaan irraa eegamu walbira qabamee ilaalamuu fi balaa Pirojektootaa safaruuf shallagamuu ni
danda’a. Pirojektiin kun istaandaardii jijjiirama olaanaa qabaachuun isaa isa kaanii wajjin wal bira
qabamee yoo ilaalamu balaa guddaa qaba jedhame.
Shaakala 17.1
Odeeffannoo armaan gadii irraa pirojektii kamtu irratti filatamuu akka qabu mirkaneessi
bu’uura istaandaardii jijjiirama (standard deviation).
Pirojektii X Pirojektii Y
Galii maallaqaa Carraa Galii maallaqaa Carraa

Qar. Qar.
3,200 ta’eera .2.2 32,000 ta’eera .1.1
5,500 ta’a .3 5,500 ta’a .4.4
7,400 ta’eera .3 7,400 ta’eera .4.4
8,900 ta’eera .2.2 8,900 ta’eera .1.1
Furmaata
Pirojektii X
Maallaqa galii Irraa maquu Addababayii Carraa ta’uu danda’a Ulfaatina kan qabu
Karaa irraa maquu Karaa irraa maquu
Giddugaleessa (d) . d2 (td2 ) .
12 3 45.
3,200 (–) 6,250 9,30,25,000 .2.2 18,60,500
5,500 (–) 750 (+) 56,2,500 .3 1,68,750
7,400 1,150 (+) 13,22,500 .3 3,96,750
8,900 ta’a 2,650 ta’a 70,22,500 ta’uu ibsameera .2.2 14,04,500 ta’uu ibsameera
n= 1 ta’a ÿfd2 = 38,30,500 ta’a
2. 2.
beekama fd ÿ jedhamuun
Istaandardii Deeviyeeshinii (6) =

n
3830500 irratti argamu

=
1. 1.
= 1957.2 ta’ee jira
Pirojektii Y
1. 1. 2. 2. 3 45.
3,200 (–) 3,050 9,30,25,000 .1.1 9,30,250
5,500 (–) 750 5,62,500 .4.4 2,25,000
7,400 (+) 1,150 13,22,500 .4.4 5,29,000
8,900 ta’a (+) 2,650 ta’a 70,22,500 ta’uu ibsameera .1.1 7,02,250 ta’uu ibsameera
n= 1 ta’a ÿfd2 = 3830500 ta’a
2. 2.
beekama fd ÿ jedhamuun
Istaandardii jijjiirama(6) =
n
142. 142.
2386500 irratti argamu

=
1. 1.
= 1544.8 ta’a
Istaandardii jijjiirama pirojektii X kan pirojektii Y caalaa waan ta’eef, A balaa guddaa qaba.
(vi) Mala jijjiirama waliin gahumsa

Co-efficient of variation safartuu fira faca’iinsaati. It pirojektoonni asitti baasii walfakkaataa garuu
gatiiwwan ammaa qulqulluu adda addaa, safartuu firootaa, jechuunis, Co-efficient of variation risk
induced ta'uu qaba. Akka armaan gadiitti shallagamuu danda’a:
Istaandardii jijjiirama
Wal-ga’umsa jijjiiramaa = × 100 ta’a
jechuun
Shaakala 18
Fakkii fakkeenya duraanii fayyadamuun co-efficient of variation shallaguu fi kam yaada kennuu
yaadni dhihaate fudhatama argachuu qaba:
Furmaata
1957.2 ×100
ta’uu isaati
Pirojektii X = 6250 ta’e
= %31.31 ta’a.
1544.8 irratti kan argamu
Pirojektii Y = tiif ×100 ta'a

6250 =
%29.52 ta’a.
Akka co-efficient of variation pirojektii 'X' in caalaa sana 'Y' pirojektii X in more risk.
Kanaafuu, pirojektiin Y filatamuu qaba.
(vii) Xiinxala muka murtii Addunyaa

daldalaa ammayyaa keessatti invastimantiiwwan kaa’uun walxaxaa ta’uu fi haala balaa qabu keessatti
murtoo fudhachuun ni mul’ata. Kanaafuu, xiinxalli muka murtii murtoo balaa fi walxaxaa fudhachuuf
gargaara, sababiin isaas taateewwan ta'uu danda'an hunda ilaalee fi tokkoon tokkoon taateewwan ta'uu
danda'an carraa wajjin ramadamu.
Ijaarsa Muka Murtii
1. Rakkoo ibse 2. Filannoo

adda addaa madaaluu
3. Qabxiilee murtii agarsiisuu 4. Carraawwan

gatiiwwan maallaqaa ramaduu 5. Filannoowwan xiinxaluu.
Ulaagaalee Fudhachuu/Diduu
Yoo gatiiwwan ammaa qulqulluun pozaatiivii ta’an pirojektichi fudhatama argachuu ni danda’a yoo kana hin taane ni fudhatama.
Shaakala 19.1
Obbo Kumar yaada invastimantii Ruupii kuma 40 ilaaluu keessatti. Bu’aan yeroo bitaa invastimantii
eegamu akka armaan gadiitti:
Bara I
Taatee Galtee Maallaqa Carraa ta’uu danda’a
(i) 16,000 .3
(ii) 24,000 .5.5
(iii) . 20,000 ta’a .2.2
Bara II
Maallaqni bara1 galfame : 1.1.
16,000 ta’eera 24,000 ta’eera 20,000 ta'a
Galtee Prob Galtee Prob Galtee Prob
Maallaqa Maallaqa Maallaqa
(Rs.) 30,000 (Rs.) 40,000 (Rs.) 5,000
(i) .2.2 .1.1 .2.2
(ii) . 40,000 ta’eera .6 60,000 ta'a .8.8 8,000 ta’a .5.5
(iii) . 50,000 ta'a .2.2 80,000 ta'a .1.1 12,000 ta'a .3
%10 akka baasii kaappitaalaatti fayyadamuun, waa’ee fudhatamummaa piropozaalichaa gorsaa:

Furmaata
Shallaggii gatiiwwan ammaa qulqulluu galii maallaqaa
Waggaa Bara I Waggaa Net Present Rakkoo Net kan eegamu

Prob. II Prob. Gatii Waliinii. Gatii ammaa
Galtee Maallaqa Galtee Maallaqa Galtee
2 30,000 (–) 676 7,584 .06 (–) 40.56

.3 1,6000 .6 .2 40,000 15,844 .18 1,365.12
50,000 ta’a ta’uu ibsameera .06 950.64 ta’uu ibsameera
Maallaqni bahu .1 20,000 14,856 .04 742.80
Rs.40,000 .5 24,000 .8 .1 60,000 31,376 .10 2,550.40
80,000 ta’a 47,896 ta’a .06 2,394.80 ta’eera
.2 50,000 19,480 .04 779.20
.2 20,000 .5 80,000 .3 44,260 .10 4,426.00
1,20,000 ta’a 77,300 ta’a .06 4,638.00 ta’uu ibsameera
1.00 irratti 27,806.40 ta’eera

144. 144.
Piropozaalichi gatii ammaa qulqulluu +27806.40 hir’ina %10n waan argamsiisuuf yaadni biroo fudhatamuu ni
danda’a.
GAAFFII MOODELII
1. Baajata kaappitaalaa maali? Fedhii fi barbaachisummaa isaa ibsi.

2. Adeemsi baajata kaappitaalaa sadarkaaleen maal fa’a?
3. Malawwan adda addaa tooftaalee baajata kaappitaalaa ni ibsu.
4. Balaan fi mirkanaa’uu dhabuun maali?
5. Yeroo kaffaltii odeeffannoo armaan gadii irraa shallagi: Baasii maallaqaa qar. 50,000
fi galiin maallaqni qar. 12,500 ta’a. (Deebii waggaa 4) .
6. Odeeffannoo armaan gadii irraa yeroo kaffaltii deebi’uu pirojektoota 3 shallagi.
Kam dhugaatii qarshii 1000. tokkoon tokkoon isaanii 2,00,000? Pirojektii bu'aa guddaa argamsiisu yaada kenni.
Waggaa Pirojektii I Pirojektii II Pirojektii III
1. 1.
50,000 ta'a 60,000 ta'a 35,000 ta’eera
2. 2.
50,000 ta'a 70,000 ta'a 45,000 ta’eera
3. 3.
50,000 ta'a 75,000 ta’eera 85,000 ta’eera
4. 4.
50,000 ta'a 45,000 ta’eera 50,000 ta'a
–
5. 5. 50,000 ta'a 35,000 ta’eera
7. Maashinichi qarshii 1000 ture. 1,00,000 yoo ta’u, gatii citaa qarshii 1,00,000 qaba. 10,000 waggaa 5 booda.
Bu’aan qulqulluun hir’ina gatii fi gibirri dura argamu yeroo waggoota shaniif qarshii 1000 akka ta’u
tilmaamameera. 20,000, qar. 24,000, qar. 30,000, qar. 26,000 fi qar. 22,000 ta’eera. Gibirri %50 dha.
Yeroo kaffaltii deebi’uu fi saffisa bu’aa herregaa shallagi.
(Deebii waggaa 4 ji’a 3 fi 11.2%)
8. Dhaabbanni tokko maashinii qabatamaan adda ta’e lamaan armaan gadii keessaa tokko filachuu qaba.
Maashiniiwwan lamaan gatii isaanii hir’isuu qabu. NPV shallagi.
Maallaqa galii
Waggaa Maashinii X Maashinii Y
0. 0.
–20,000 5,500 –20,000 6,200
1. 1.
6,200 7,800 8,800 4,300
2. 2. 4,500 3,000 3,700 2,000
3 ta’a ta’a
4.
5. 5.
(Deebii. Maashiniin X ni gorfama)

9. Maashiniin tokko qarshii 1000 ture. 1,25,000 ta’a. Baasii kaappitaalaa %15 dha. Galiin maallaqaa qulqulluu
akka armaan gadiitti argamu:
Waggaa Qar.
1. 1.
25,000 35,000
2. 2.
50,000 40,000
3. 3.
ta’a
4. 4.
5. 5.
25,000 ta’eera
Safartuu bu’aa keessoo shallaguu fi pirojektichi baasii irraa fudhatama argachuu qabaachuu fi dhiisuu
yaada kennuu. isaa (Deebii. Maashinicha diduu)
10. NPU fi IRR jalatti pirojektiin kamtu filatama?
QEENXEE B. B
Maallaqni bahu 2,00,000 ta’a 3,00,000 ta'a
Maallaqni dhuma bara
Waggaa 1 60,000 50,000 40,000 50,000
2 Waggaa 50,000 40,000 60,000 90,000
3 Waggaa 30,000 ta’a 1,00,000 ta’a
4 Waggaa
Waggaa 5
Baasii kaappitaalaa %10 dha.
(Baasii kaappitaalaa gadi waan ta’eef pirojektoota lamaan diduu).
11. Dhaabbanni SP Limited pirojektoota lama kan qabu yoo ta’u, kaappitaala bahu qarshii 1000 barbaachisa.
3,00,000 ta'a. Galiin waggaa erga gatii hir’atee booda garuu gibira dura eegamu akka armaan gadiitti:
1.1.
Waggaa Qar.
1. 1.
9,000 ta’eera
2. 2.
80,000 ta'a
3. 3.
70,000 ta'a
4. 4.
60,000 ta'a
5. 5.
50,000 ta'a
Hir’inni gatii akka baasii jalqabaa %20 fi gibirri galii qulqulluu %50 irratti fudhatamuu ni danda’a:
Si barbaachisa 10 shallagame (a) Yeroo

kaffaltii deebi’uu (c) Akka saffisa bu’aa (b) Gatii ammaa qulqulluu (d)
(e) Sadarkaa bu’aa keessoo. Indeeksii gatii ammaa qulqulluu.
(Deebii waggaa 3.5, qarshii 25,745, %43.437, %108.58, %13.87

12. Odeeffannoo armaan gadii keessaa pirojektii kamtu akka caalu filadhu.
Galtee Maallaqa (Waggaa) . An II
0. 0.
–20,000 7,000 –20,000 8,000
1. 1.
7,000 ta’a 9,000 ta’a
2. 2.
3. 3.
6,000 ta’a 5,000 ta’a
Risk less discount rate %5 dha. Pirojektiin I pirojektii II wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu balaa xiqqaa qaba.
Hooggansi maallaqa galii maallaqaa hir’isuuf reetii kaffaltii balaa %5 fi %10 akka sirrii ta’etti ilaala.
13. Pirojektoonni wal-irraa fagaatan lamatu jira I fi II. Tokkoon tokkoon pirojektootaa invastimantii qarshii
1000 barbaada. 60,000 ta'a. Kanneen armaan gadii galii maallaqaa yoo ta’an, co-efficient akka
armaan gadiitti akka ta’an beekamaadha.
Pirojektii I Pirojektii II
Waggaa Maallaqa galii Mirkanaa’uu Galtee Maallaqa Mirkanaa’uu
Waliin gahumsa qabaachuu Waliin gahumsa qabaachuu
1. 1.
30,000 .7 25,000 .9.9
2. 2.
25,000 ta’a .8.8 25,000 ta’a .8.8
3. 3.
25,000 ta’eera .9.9 30,000 ta'a .7
Sadarkaan kutaa balaa irraa bilisa ta’e %10 dha. Pirojektiin kam akka ilaalamu madaaluu.
(Deebii. Pirojektiin II ilaalama)
14. Obbo X invastimantii wal-irraa fagaatan lama I fi II ilaalaa jiru. Bal'ina armaan gadii irraa gorsa Obbo X.
Pirojektii I Pirojektii II
Baasii invastimantii 75,000 75,000
Galii waggaa waggaa 5 Abdii qaba 37,500 41,250
Baay'ee kan hin oolle 26,250 22,500
Pesionistic kan jedhu 15,000 ta’a 15,000 ta’a
Sadarkaan kutaa %12 dha.
(Deebii. Pirojektiin B filatamaadha)

15. Pirojektoonni wal-irraa fagaatan lama ilaalamaa jiru. Bal'inni armaan gadii kun
jira.
Qar. Bu’aa argachuu Qar. Bu’aa argachuu
-. -.
1. 1.
12,000 12,000
2. 2.
10,000 .2.2 10,000 .2.2
3. 3.
15,000 ta'a .6 20,000 ta'a .6
4. 4.
25,000 ta’eera .2.2 20,000 ta'a .2.2
(Deebii Pirojektii B filadhu)

16. Obbo A pirojektoota invastimantii wal-irraa adda ta’an lama ilaalaa jiru, odeeffannoo armaan gadii
irraa Pirojekticha bu’uura istaandaardii jijjiirama fi mala co-efficient of variation tiin filachuu.
Callaa Pirojektii I Rs. Pirojektii II qar.
15,000 ta'a. 15,000 ta'a
Maallaqa galii Qar. Carraawwan jiran Qar. Carraawwan jiran

Waggaa
1. 1.
3,000 .3 4,000 .1.1
2. 2.
4,000 .2 6,000 .4.4
3. 3.
7,000 ta’a .3 7,000 ta’a .3
4. 4.
6,000 ta’a .2.2 3,000 ta’eera .2.2
(Deebii I qarshii 1673 fi %33.46 II

Ruupii 1581 fi %31.62
Pirojektii filatamaa II)
17. Obbo X pirojekticha invastimantii qar. 26,000 ta’eera. Kan baasii ta'e
yeroo jireenyaa keessatti kan deebi’u yoo pirojektiin kan akka armaan gadiitti ta’e:
Bara I Taatee Maallaqa galii Carraa ta’uu danda’a
qeenxee
12,000 ta'a .2.2
b 14,000 ta’eera .6
c 9,000 ta’eera .2.2
Bara II
Maallaqni galfamu bara ani jirudha.
Qar. 12,000 qar. 14,000 Carraa Galii maallaqaa Carraa Galii maallaqaa Carraa Qar. 9,000 ta’eera
Maallaqa galii
1. 1.
18,000 .3 22,000 .2.2 28,000 .4.4
2. 2.
20,000 .4.4 26,000 .7 32,000 .5.5
3. 3.
20,000 ta’a .3 30,000 ta’a .1.1 35,000 ta’a .1.1
%10 akka itti fayyadama kaappitaalaatti fayyadamuun waa’ee fudhatama piropozaalichaa gorsaa.
(Deebii. Pirojekticha fudhachuu sababni isaas+Rs. 6657 at 10%)
Fuulli kun
itti yaadee
duwwaa hafe
SEENSA
Bulchiinsi kaappitaala hojiis kutaalee barbaachisoo bulchiinsa faayinaansii keessaa isa tokkodha.
Innis faayinaansii yeroo gabaabaa yaaddoo daldalaa kan ilaallatu yoo ta’u kunis daldala bu’aa fi
dhangala’aa gidduutti walitti dhiyeenyaan kan walqabatudha. Bulchiinsi kaappitaala hojii gahumsaan
raawwii hojii yaaddoo daldalaa fooyyessuuf kan geessu yoo ta’u, dhangala’aa yeroo gabaabaa
guutuuf gargaara. Kanarraa ka’uun, qo’annoon bulchiinsa kaappitaala hojii qaama bulchiinsa
faayinaansii barbaachisaa ta’uu qofa osoo hin taane bulchiinsa waliigalaa yaaddoo daldalaa ti.
Kaappitaalli hojii kaappitaala dhaabbataa hin taane jedhamee ibsama garuu itti fayyadamni
kaappitaala hojii baay’inaan mul’atu akka garaagarummaa gatii kitaabaa qabeenya yeroo fi dirqama
yeroo gidduu jirutti ilaaluudha.
Boqonnaan kun dhimmoota barbaachisoo bulchiinsa kaappitaala hojii armaan gadii ilaala. • Hiika
Kaappitaala Hojii • Yaad-rimee Kaappitaala Hojii • Gosoota Kaappitaala Hojii • Fedhii Kaappitaala
Hojii • Qabxiilee Kaappitaala Hojii murteessan • Shallaggii Kaappitaala Hojii • Maddoota
Kaappitaala Hojii • Imaammata Bulchiinsa Kaappitaala Hojii • Kaappitaala Hojii fi Koree Baankii
HIIKKAA KAPITAALA HOJII

Kaappitaalli yaaddoo mata duree gurguddoo lamatti qoodamuu danda’a.
Magaalaa guddicha
Kaappitaala Dhaabbataa Kaappitaala Hojii
Fak 10.1 Kaappitaala Daldalaa
Kaappitaala dhaabbataa jechuun kaappitaala sana, kan invastimantii yeroo dheeraa yaaddoo daldalaatiif
oolu jechuudha. Fakkeenyaaf, bittaa qabeenya dhaabbataa. Akka idileetti uumamaan kan hin deddeebi’amne of
keessaa qaba.
Kaappitaalli Hojii qaama kaappitaalaa kan biraa yoo ta’u kunis ulaagaa guyyaa guyyaa yaaddoo daldalaa
guutuuf barbaachisaadha. Fakkeenyaaf, kaffaltii abbootii liqaa, mindaa hojjettootaaf kaffalamu, bittaa meeshaalee
jallisii fi kkf, akka idileetti uumamaan irra deddeebi’amee kan of keessaa qabudha. Salphaatti gara maallaqaatti
jijjiiruun ni danda’ama. Kanarraa ka’uun kaappitaala yeroo gabaabaa jedhamuunis beekama.
Hiikaa
Akka hiika Mead, Baker fi Malott, “Working Capital jechuun Qabeenya Yeroo” jechuudha.
Akka hiika JSMill tti, “Itti walitti qabaan qabeenya amma jiruu kan hojjetudha
kaappitaala daldala tokkoo”.
Akka hiika Weston fi Brigham jedhutti, “Working Capital jechuun invastimantii dhaabbati tokko
qabeenya yeroo gabaabaa, maallaqa, sekuritiiwwan yeroo gabaabaa, herrega fudhatamuu fi inventaarii
irratti godhu jechuudha”.
Akka hiika Bonnevilletti, “Maallaqa argachuun kamiyyuu kan dabalu
qabeenya amma jiru, kaappitaala hojii dabaluu akkasumas tokko waan ta’aniif”.
Akka hiika Shubinitti, “Kaappitaala Hojii jechuun hanga maallaqaa
baasii dhaabbilee kana hojjechuuf bahu uwwisuuf barbaachisaa ta’e”.
Akka hiika Genestenbergitti, “Kaappitaala naanna’aa jechuun qabeenya yeroo ammaa dhaabbata
tokkoo adeemsa hojii idileetiin bifa tokko irraa gara bifa biraatti jijjiiramu, fakkeenyaaf, maallaqa irraa
gara inventaariitti, inventaarii irraa gara liqiitti, liqii irraa gara maallaqaatti jijjiiramu jechuudha”.
YAAD-RIMEE KAPITAALA HOJII

Kaappitaalli hojii yaad-rimeewwan barbaachisoo lamaan armaan gadii gargaaramuun ramadamuu ykn hubachuun ni
danda’ama.
Hojjechuu Magaalaa guddicha

151. 151
Duuchaa Dimshaashaan
Hojjechuu Hojjechuu
Magaalaa guddicha Magaalaa guddicha
Fak 10.2 Yaad-rimee Kaappitaala Hojii
Kaappitaala Hojii Waliigalaa

Kaappitaalli Hojii Waliigalaa yaad-rimee waliigalaa yaad-rimee kaappitaala hojii murteessuudha.
Haala kanaan kaappitaalli hojii waliigalaa kaappitaala qabeenya waliigalaa hojii daldalaa keessatti invast ta’eedha
dhimma.
Kaappitaalli Hojii Waliigalaa salphaatti qabeenya ammaa waliigalaa yaaddoo sanaa jedhamee waama.
GWC = CA
Kaappitaala Hojii
Qulqulluu Kaappitaalli Hojii Qulqulluu yaad-rimee addaa yoo ta’u, kunis, qabeenya yeroo fi itti gaafatamummaa
yeroo ammaa yaaddoo sanaa kan ilaaludha.
Kaappitaalli Hojii Qulqulluu qabeenya yeroo murtaa’e keessatti itti gaafatamummaa yeroo ammaa yaaddoo
sanaa irratti caaludha.
Qabeenyi amma jiru dirqama ammaa yoo caale hojii gaarii ta’eera jedhama
magaalaa guddicha; faallaadha, kaappitaala hojii Negative jedhama.
NWC = CA – CL jedhamuun beekama
Qaama Kaappitaala Hojii Kaappitaalli

hojii qabeenya yeroo fi dirqama yeroo adda addaa kan uumudha. Kanas chaartii armaan gadiitiin ibsuun ni
danda’ama.
Kaappitaala Hojii
Qabeenya Yeroo Ammaa Itti Gaafatamummaa Yeroo Ammaa
Maallaqa Harkaa Kaffaltii Kaffaltii Qabu
Maallaqa Baankii irratti Liqii Adda addaa
Bills Fudhatama Qabu Baasii Hin Baane
Liqii Adda Addaa Liqii fi Dursa Yeroo Gabaabaa
Dursa Liqii Yeroo Gabaabaa Dividend Kaffalamuu Qabu
Inventaarii Baankii Overdraft
Baasii Dursee Kafalame Tuma Gibiraa
Galii Kuufamaa
GOSA KAAPITALAA HOJII

Kaappitaalli Hojii yeroo irratti hundaa’uun gosoota barbaachisoo sadiitti ramadamuu ni danda’a.
Kaappitaala Hojii
Dhaabbataa Yeroof Jijjiiramaa Walakkaa

Kaappitaala Hojii Kaappitaala Hojii Kaappitaala Hojii
Hojii Waqtii Hojii Addaa

Magaalaa guddicha Magaalaa guddicha
Fak 10.3 Gosoota Kaappitaala Hojii
Kaappitaala Hojii Dhaabbataa

Kaappitaala Hojii Dhaabbataa jedhamuunis beekama. Magaalaa guddoodha; yaaddoon daldalaa yeroo
hunda kaappitaala murtaa’e sadarkaa xiqqaa ta’een eeguu qaba. Sadarkaan Kaappitaala Dhaabbataa
maalummaa daldalaa irratti hundaa’a. Kaappitaalli Hojii Dhaabbataa ykn Dhaabbataa yeroo ykn baay’ina
gurgurtaa osoo hin ilaalin hin jijjiiramu.

153 irratti
Kaappitaala Hojii Dhaabbataa
Hanga
Kaappitaala Hojii Yeroo
Fak 10.4 Kaappitaala Hojii Dhaabbataa
Kaappitaala Hojii Yeroo

Kaappitaala hojii jijjiiramaa jedhamuunis beekama. Innis hanga kaappitaalaa gaaffii Waqtii fi kaayyoo
addaa tokko tokko guutuuf barbaachisudha. Dabalataanis Kaappitaala Hojii Waqtii fi Kaappitaala Hojii
Addaa jedhamee ramadamuu danda’a.
Kaappitaalli fedhii waqtii yaaddoo daldalaa guutuuf barbaachisu Kaappitaala Hojii Yeroo jedhama.
Kaappitaalli barbaachisummaa addaa guutuuf barbaachisu kan akka qorannoo gaggeessuuf duula gabaa
bal’aa eegaluu fi kkf.
Hamma
kan Hojjechuu Yeroof
Magaalaa guddicha Hojjechuu
Magaalaa guddicha
Yeroo
Fak 10.5 Kaappitaala Hojii Yeroo
Kaappitaalli Hojii Walakkaa

Jijjiiramaa Kaappitaalli Hojii murtaa’e sadarkaa dirree irratti hanga sadarkaa murtaa’e tokkootti kan
argamu yoo ta’u sana booda jijjiirama gurgurtaa ykn yeroo irratti hundaa’uun ni dabala.
Kaappitaala Hojii Walakkaa Jijjiiramaa
Hanga
Kaappitaala Hojii
Yeroo
Fak 10.6 Kaappitaala Hojii Walakkaa Jijjiiramaa

BARBAACHISUMMAA KAPITAALA HOJII

Kaappitaalli Hojii yaaddoo daldalaa keessatti qaama barbaachisaa dha. Yaaddoon daldalaa kamiyyuu
Kaappitaala Hojii hamma murtaa’e kan guyyaa guyyaan barbaachisu eeguu fi dirqama yeroo gabaabaa
guutuu qaba.
Kaappitaalli Hojii Kaayyoowwan armaan gadiitif barbaachisa.

1. Bittaa meeshaalee jallisii fi meeshaalee gargaarsaa: Kutaan bu’uuraa adeemsa omishaa,
meeshaalee jallisii dha. Akka fedhii yaaddoo daldalaatiin yeroo baayyee bitachuu qaba. Kanarraa
ka’uun yaaddoon daldalaa kamiyyuu meeshaalee jallisii, kompaawundoota, ispeerii fi kkf bitachuuf
maallaqa murtaa’e akka Kaappitaala Hojiitti qabata.
2. Kaffaltii mindaa fi mindaa: Kutaan Kaappitaala Hojii itti aanu kaffaltii mindaa fi mindaa hojjettootaa
fi hojjettootaaf kaffalamuudha. Faayidaan kaffaltii yeroo yeroon kaffalamu hojjettoota hojii isaanii
keessatti mudaa hin qabne taasisa. Kanaafuu yaaddoon daldalaa tokko kaffaltii mindaa fi mindaa
raawwachuuf hanga kaappitaala hojii gahaa ta’e eega.
3. Baasii guyyaa guyyaa: Yaaddoon daldalaa tokko hojiiwwan ilaalchisee baasii adda addaa guyyaa
guyyaan kan akka boba’aa, humna ibsaa, baasii waajjiraafi kkf guutuu qaba.
4. Dirqama liqii kennuu: Dhimma daldalaa maamilaaf mijaa’ina liqii kennuu fi dirqama yeroo gabaabaa
guutuuf itti gaafatamummaa qabu. Kanaafuu yaaddoon Kaappitaala Hojii gahaa ta’e kennuu qaba.
Iddoo Kaappitaala Hojii/ Iddoo Kaappitaala Hojii Madaalawaa.

Yaaddoon daldalaa tokko gahumsa hojii daldalaa fi bulchiinsa faayinaansii gahumsa qabu fooyyessuuf
ejjennoo Kaappitaala Hojii sirrii ta’e qabaachuu qaba. Kaappitaalli Hojii garmalee fi gahaa ta’uu dhabuun
isaanii yaaddoo daldalaa keessatti rakkoo tokko tokko fida.
A. Sababoota fi bu’aa kaappitaala hojii garmalee. (i) Kaappitaalli

Hojii Garmalee ta’uun meeshaaleen jallisii, qaamolee fi meeshaaleen faayidaa hin barbaachifne
akka kuufaman taasisa. (ii) Kaappitaalli Hojii garmalee ta’e Kaappitaala Hojii garmalee
cufamuu fida. (iii) .
Liqaa badaa ni uuma, yeroo walitti qabama ni hir’isa fi kkf (iv) .
Bu'aa argamu hir'isuuf nama geessa.
B. Sababoota fi bu’aa kaappitaala hojii gahaa dhabuu (i) Kaappitaalli
hojii gahaa ta’uu dhabuun tartiiba baay’inaan isa barbaachisu bitachuu hin danda’u. (ii) .
Karoora hojii hojiirra oolchuu fi galma bu’aa dhaabbatichaa hojiirra oolchuun rakkisaa ta’a.
(iii) Qabeenya dhaabbataa sana gahumsaan itti fayyadamuun waan hin danda’amne ta’a.
(iv) Sadarkaan bu’aan invastimantii hanqina Hojii wajjinis ni gadi bu’a

Magaalaa
guddicha. (v) Hojii waliigalaa daldalaa ni hir’isa.

155 irratti
WANTOOTA BARBAACHISUMMAA KAPITAALA HOJII MURTEESSAN

Kaappitaala Hojii barbaachisu wantoota adda addaa irratti hundaa’a. Fedhii Kaappitaala Hojii
yaaddoo daldalaa murteessuuf seera ykn foormulaan hin jiru. Qabxiileen gurguddoon Kaappitaala
Hojii barbaachisu murteessaa jiran kanneen armaan gadiiti.
Qabxiilee
Hojjechuu
Qabxiilee Qabxiilee
Magaalaa guddicha
Murteessitootni
Qabxiilee
Fak 10.7 Qabxiilee Kaappitaala Hojii Barbaachisu Murteessan
1. Maalummaa daldalaa: Kaappitaalli Hojii yaaddoon daldalaa baay’inaan maalummaa

daldalaa irratti hundaa’a. Yaaddoon daldalaa imaammata liqii jabaa hordofee fi
meeshaalee maallaqa qofaan yoo gurguran Kaappitaala Hojii xiqqaa qabaachuu danda’u.
Dhaabbanni geejjibaa Kaappitaala Hojii xiqqaa kan eegu yoo ta’u, dhaabbati ijaarsaa
ammoo Kaappitaala Hojii guddaa qaba.
2. Marsaa oomishaa: Hammi Kaappitaala Hojii dheerina marsaa oomishaa irratti hundaa’a.
Dheerinni marsaa oomishaa xiqqaa yoo ta’e, Kaappitaala Hojii xiqqaa ta’e eeguu qabu.
Yoo hin taane ammoo Kaappitaala Hojii guddaa qabachuu qabu.
3. Marsaa daldalaa: Jijjiiramni daldalaa haala daldalaa irratti jijjiirama marsaa fi waqtii kan
fidu yoo ta’u, fedhii Kaappitaala Hojii irratti dhiibbaa ni qabaata. Haala guddinaa keessatti
barbaachisummaan Kaappitaala Hojii guddaa yoo ta’u, haala dhiphina sammuu
keessatti barbaachisummaan Kaappitaala Hojii ni hir’ata. Bu’aan daldalaa fooyya’aan
Kaappitaala Hojii barbaachisu akka dabalu taasisa.
4. Imaammata oomishaa: Akkasumas wantoota barbaachisummaa Kaappitaala Hojii
yaaddoo daldalaa irratti dhiibbaa geessisan keessaa isa tokkodha. Dhaabbatichi
imaammata oomisha itti fufiinsa qabu yoo qabate Kaappitaala Hojii idilee barbaachisa.
Imaammanni oomishaa dhaabbatichaa haala ykn haalawwan irratti kan hundaa’e yoo
ta’e, barbaachisummaan Kaappitaala Hojii haal-duree dhaabbatichi kaa’e irratti kan hundaa’u ta’a.
5. Imaammata liqii: Imaammanni liqii gurgurtaa fi bittaa Kaappitaala Hojii yaaddoo daldalaa barbaadu
irrattis dhiibbaa qaba. Dhaabbatichi kaffaltii maamiltoota isaa irraa walitti qabuuf imaammata liqii
bilisaa yoo qabaate, Kaappitaala Hojii dabalataa qabaachuu qabu. Dhaabbatichi guyyaa dhumaa
kaffaltii yoo kaffale suphaa maallaqaa harkaa fi baankii keessa jiru ni uuma.
6. Guddinaa fi babal’ina: Yeroo guddinaa fi babal’ina yaaddoo daldalaa Kaappitaalli Hojii barbaachisu
ol’aanaadha, sababiin isaas Kaappitaala Hojii dabalataa tokko tokko waan barbaaduuf sadarkaa
jalqabaa irratti baasii dabalataa tokko tokko waan fiduuf.
7. Argamuu meeshaalee jallisii: Kaappitaala Hojii barbaachisu keessaa harki guddaan baay’inaan
argama meeshaalee jallisii irratti hundaa’a. Meeshaaleen jallisii qaamolee bu’uuraa adeemsa
oomishaati. Meeshaan jallisii salphaatti yoo hin argamne oomishni akka dhaabbatu taasisa. Kanaafuu,
yaaddoon sun meeshaa jallisii gahaa ta’e eeguu qaba; kanaafis Kaappitaala Hojii hamma tokko
baasuu qabu.
8. Dandeettii galii: Yaaddoon daldalaa dandeettii galii sadarkaa olaanaa kan of keessaa qabu yoo ta’e,
gargaarsa maallaqa hojii irraa argamuun, Kaappitaala Hojii dabalataa maddisiisuu danda’u.
Dandeettiin galii argachuus wantoota Kaappitaala Hojii yaaddoo daldalaa barbaadu murteessan
keessaa isa tokkodha.
Shallaggiin (YKN TILMAMAA) KAAPITALAA HOJII Kaappitaalli Hojii barbaachisu

baay’ina sababoota irratti kan hundaa’u yoo ta’u, isaanis kutaalee darban keessatti kan ilaalamanidha. Amma
mariin akkaataa fedhii Kaappitaala Hojii yaaddoo daldalaa shallagamuu danda’u irratti. Akkasumas wantoota
adda addaa irratti hundaa’uu danda’a garuu maloonni waliigalaa tokko tokko Kaappitaala Hojii tilmaamuuf
fayyadamu.
A. Tilmaama qaamolee mala kaappitaala hojii Kaappitaalli hojii qabeenya
yeroo fi dirqama yeroo adda addaa of keessaa qaba. Kanarraa ka’uun, qabeenyi ammaa akka
inventaariitti hangam akka barbaachisu fi dirqama yeroo gabaabaa guutuuf maallaqa meeqa akka
barbaachisu tilmaamu qabna.
Hogganaan Faayinaansii jalqaba qabeenyaafi Kaappitaala Hojii barbaachisu yeroo murtaa’eef
tilmaama.
B. Mala gurgurtaa dhibbeentaa
Muuxannoo darbe Gurgurtaa fi Kaappitaala Hojii barbaachisu gidduu jiru irratti hundaa’uun gara
fuulduraatti Kaappitaala Hojii barbaachisu tilmaamuuf reeshiyoon murtaa’uu danda’a.
Kaappitaala Hojii barbaachisu tilmaamuuf mala salphaa fi aadaa ta’eedha.
Mala kana jalatti jalqaba reeshiyoo gurgurtaa fi Kaappitaala Hojii barbaaduu qabna sana irratti
hundaa’uun Kaappitaala Hojii barbaachisu tilmaamu qabna. Malli kun hariiroo Gurgurtaa fi Kaappitaala
Hojii gidduu jirus ni ibsa.
C. Marsaa hojii Kaappitaalli
Hojii barbaachisu marsaa hojii daldalaa irratti hundaa’a.
Marsaan hojii meeshaa jallisii argachuu irraa kan jalqabu yoo ta’u, walitti qabama liqii irraa
fudhatamuun xumurama.

157 irratti
Marsaan hojii sadarkaalee barbaachisoo armaan gadii of keessaa qaba:

1. Sadarkaa Meeshaalee Bu’uuraa fi Kuusaa, (R) .
2. Hojii Sadarkaa Adeemsa Keessatti, (W) .
3. Sadarkaa Meeshaalee Xumurame, (F) .
4. Sadarkaa Sassaabbii Liqii, (D) .
5. Sadarkaa Yeroo Kaffaltii Liqeessitootaa. (C) .
O = R + W + F + D–C jedhamuun beekama
D. D W
Fak 10.8 Hojjechuu Magaalaa guddicha Marsaa
Tokkoon tokkoon qaama marsaa hojii foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu danda'a:
Giddugaleessa Istookii Meeshaalee Jallisii

R=
Giddugaleessaan Fayyadama Meeshaalee Jallisii Guyyaatti
Inventarii Hojii Adeemsa Keessatti Giddugaleessaa

W=
Giddugaleessaan Baasii Omishaa Guyyaatti
Giddugaleessaan Inventarii Istookii Xumurame

F=
Giddugaleessaan Baasii Meeshaalee Guyyaatti Gurguraman
Liqii Kitaabaa Giddugaleessaa

D=
Gurgurtaa Liqii Giddugaleessaa Guyyaatti
Giddugaleessaan Liqii Daldalaa

C= .
Giddugaleessaan Bittaa Liqii Guyyaatti
Shaakala 1
Odeeffannoo armaan gadii kitaabota dhaabbata omishaa irraa fudhatame irraa, .
marsaa hojii guyyootaan shallaguu fi hamma kaappitaala hojii barbaachisu: 1.1.
Yeroo Uwwifame Guyyaa 365
Giddugaleessaan yeroo liqii dhiyeessitoonni hayyaman guyyaa 16
Giddugaleessaan Waliigala Liqii Hin Baane 480 00
Fayyadama Meeshaalee Jallisii 4,400 00

Baasii Omishaa Waliigalaa 10,000 00
Baasii Gurgurtaa Waliigalaa 10,500 00
Gurgurtaa waggaa 16,000 00 ta’uu ibsameera
Gatiin Istookii Giddugaleessaa eegame:

Meeshaa Jallisii 320 00 ta’e
Hojii adeemsifamaa jiru 350 00 ta’a
Meeshaalee Xumurame 260 00 ta’e
(ICWA Final, JUNE, 1986 kan fudhatame)
Furmaata
Shallaggii Marsaa Hojii (i) Meeshaalee jallisii istookii
keessatti qabaman:
320 irratti
Giddugaleessaan istookii meeshaalee jallisii qabaman
=
Giddugaleessaan fayyadama guyyaatti 4,400 × 365 ta’a
320 × 365 ta’a
= = guyyaa 275
4,400 ta’eera
guyyaa 16
Xiqqaa: Yeroo liqii giddu galeessaa Dhiyeessitoonni kennaman guyyoota 11
(ii) Hojii adeemsa irra jiru: 1.1.
Giddugaleessaan WIP eegame

=
10,000/365 ta’eera
Giddugaleessaan baasii oomishaa guyyaatti
365 × 320 ta’a

=
= guyyaa 13
10,000 ta'a
(iii) Meeshaa xumurame kan istookii keessatti qabame:
260 irratti
Meeshaalee xumuraman giddu galeessaan kunuunfamaniiru
=
Giddugaleessaan baasii meeshaalee gurguraman guyyaa tokkotti 10,500/365 ta’uu ibsameera
260 × 365 =
= guyyaa 9
10,500 ta'a

159 irratti
(iv) Yeroo liqii liqii qabaniif hayyamame: 1.1.
Giddugaleessaan waliigala liqaa hin kaffalamiin 480 irratti kan argamu
=
Giddugaleessaan gurgurtaa liqii guyyaatti 16,000 × 365 ta’a
365 × 480 ta’a

= = guyyaa 11
16,000 ta’eera
Yeroo marsaa hojii waliigalaa: (i) + (ii) + (iii) + (iv) = guyyoota 44
Baay’ina marsaa Hojii waggaa tokko keessatti = 365/44

= 8.30 ta’a
Baasii hojii waliigalaa

Hanga Kaappitaala Hojii barbaachisu =
Baay’ina marsaa hojii waggaa
tokko keessatti
= 10,500/8.3 = qar.
1,265 Akka
filannootti, hanga kaappitaala hojiis shallagamuu danda’a ture

qaamolee mala kaappitaala hojii tilmaamuun, akka armaan gadiitti:
Gatii Istookii Giddugaleessaa Eegame 320

Meeshaa Jallisii 350 irratti kan argamu
Hojii adeemsifamaa jiru 260 irratti
Meeshaalee Xumurame 480 irratti kan argamu
Giddugaleessaan Liqii Qaban: 1.1. 1,410
Xiqqaa: Giddugaleessaan Liqii kan hin kaffalamiin 145 ta’e
1,265 ta’eera
IMAAMMATA BULCHIINSA KAPITAALAA HOJII

Hoggansi Kaappitaala Hojii imaammata gahumsaan bulchuu fi qabachuu danda’u ni boca; kanaafis hoggansi hariiroo Gurgurtaa fi
Kaappitaala Hojii gidduu jiru irratti hundaa’uun imaammata sadii diriirseera.
1. Imaammata Kaappitaala Hojii Konsarvaatiivii.
2. Imaammata Kaappitaala Hojii Giddugaleessaa.
3. Imaammata Kaappitaala Hojii Aggaammii.
1. Imaammata kaappitaala hojii konsarvaatiivii: Imaammanni Kaappitaala Hojii Konsarvaatiivii jechuun Kaappitaala Hojii
sadarkaa olaanaa ta’e eeguun balaa xiqqeessuu jechuudha. Gosti Imaammata Kaappitaala Hojii kun jijjiirama waqtii hojii
omishaa guutuuf mijataadha.
2. Imaammata kaappitaala hojii giddu galeessaa: Imaammanni Kaappitaala Hojii giddu galeessaa jechuun
akkaataa sadarkaa gurgurtaa giddu galeessaatiin sadarkaa giddu galeessaa kunuunsa Kaappitaala Hojii agarsiisa.
Jijjiiramni Kaappitaala Hojii dhibbeentaa tokko, jechuunis Kaappitaalli Hojii gurgurtaa waliin walqixa
jechuudha.
3. Imaammata kaappitaala hojii aggaammii: Imaammanni Kaappitaala Hojii aggaammii imaammata balaa fi
bu’aa olaanaa qabu keessaa isa tokko yoo ta’u, yeroo murtaa’e keessatti yaaddoo daldalaa keessatti,
Kaappitaala Hojii Aggaammii sadarkaa gadi aanaa kan eegudha.

Imaammata Konsarvaatiivii
Imaammata Giddugaleessaa
Balaafamaa
Imaammata
Gurgurtaa
Fak 10.9 Imaammata Kaappitaala Hojii
MADDOO KAPITAALA HOJII

Kaappitaala Hojii barbaachisu maddoota yeroo gabaabaa fi yeroo dheeraa irraa normalize gochuun ni danda’ama.
Tokkoon tokkoon maddi hanga bu’aa murtaa’etti bu’aa fi daangaa ni qabaata. Itti fayyadamni Kaappitaala Hojii
sadarkaa sadarkaan garaagarummaa qabaachuu danda’a.
Maddoonni
Yeroo dheeraa Yeroo gabaabaa
Shares Debenture Uummataa Liqii Kan qabame

Kuusuu irraa Qophii
Galii argachuu
Kan maallaqaa
Kutaa kutaadhaan
Dhaabbilee
Baankii Liqaa
Liqii fi Guddina
Liqaa
Yeroo gabaabaa
Meeshaalee
Fak 10.10 Maddoota Kaappitaala Hojii


161. 161
Maddoonni armaan olitti ibsaman maddoota keessoo fi madda kaappitaala hojii alaa jedhamuunis
ramadamu.
Maddoonni keessoo kanneen
akka: • Galii qabame •
Kuusaa fi Caalmaa •
Maallaqa Gatii hir’isuu fi kkf.
Maddoonni alaa kanneen
akka: • Debenture fi Kuufama Mootummaa
• Liqii Baankii fi Dhaabbilee Faayinaansii irraa • Dursa fi
Liqii • Qophii faayinaansii kan akka Factoring fi kkf.
Walnyaatinsa Faayinaansii
Murteessuu Walnyaatinsa faayinaansii murteessuun bulchiinsa kaappitaala hojii keessatti qaama
barbaachisaa dha. Murtii kana jalatti hariiroon balaa, bu’aa fi dhangala’aa gidduu jiru kan madaalamu
yoo ta’u, akkasumas gosti faayinaansii kamtu ulaagaa Kaappitaala Hojii yaaddoo daldalaa guutuuf
mijataadha. Walnyaatinsa faayinaansii Kaappitaala Hojii sirrii ta’e murteessuuf malawwan bu’uuraa
sadii jiru.
1. Mala hedging ykn walsimsiisuu 2. Mala
konsarvaatiivii 3. Mala aggaammii.
Mala Hedging Mala

Hedging mala walsimsiisaa jedhamuunis beekama. Mala kanaan yaaddoon daldalaa karoora
faayinaansii umurii qabeenya irraa eegamu umurii madda maallaqaa qabeenya faayinaansii gochuuf
walitti qabame irraa eegamu waliin walsimu fudhachuu danda’a.
Daldalli mala walsimsiisaa yeroo hordofu faayinaansii yeroo dheeraa qabeenya dhaabbataa fi
qabeenya yeroo dhaabbataa fi faayinaansii yeroo gabaabaa qabeenya yeroo ykn jijjiiramaa faayinaansii
gochuuf kan oolu ta’a.
Qabeenya Yeroo Yeroo
Yeroo gabaabaa
Faayinaansii
Qabeenyaa
Qabeenya Yeroo Dhaabbataa
Yeroo dheeraa
Faayinaansii
Qabeenya Dhaabbataa
Yeroo
Fak 10.11 Faayinaansii Mala Walsimsiisaa jalatti

162. 162 Bulchiinsa Faayinaansii
Mala Konsarvaatiivii Mala

kana jalatti tilmaamni faayinaansii qabeenya ammaa keessatti argamu guutuun maddoota yeroo dheeraa
irraa kan maallaqaan deeggaramuu fi maddoonni yeroo gabaabaa immoo barbaachisummaa hatattamaa
qofaaf kan oolu ta’uu qaba. Malli kun yaad-rimee “Bu’aa Xiqqaa – Balaa Xiqqaa” jedhamee waama.
Yeroo gabaabaa
Faayinaansii
Qabeenyaa
Yeroo dheeraa
Qabeenya Dhaabbataa Faayinaansii
Yeroo
Fak 10.12 Mala Konsarvaatiivii
Mala Aggaammii
Mala kanaan tilmaamni qabeenya yeroo ammaa barbaachisu guutuun maddoota yeroo gabaabaa irraa kan
maallaqaan deeggaramuu fi faayinaansii qabeenya dhaabbataa keessaa gar tokko illee maddoota yeroo gabaabaa
irraa kan maallaqaan deeggaramuu qaba. Haalli kun makaan faayinaansii balaa guddaa, baasii xiqqaa fi bu’aa
guddaa akka argamsiisu taasisa.
Yeroo gabaabaa
Faayinaansii
Qabeenyaa Yeroo dheeraa

Faayinaansii
Qabeenya Dhaabbataa
Yeroo
Fak 10.13 Mala Aggaammii


163. 163
KOREE KAPITAALA HOJII FI BANKII

Faayinaansii baankii hanga kaappitaala hojii barbaachisutti dhimma yaaddoo daldalaa baay’ee
barbaachisaa dha. Baankonni yaaddoo daldalaaf faayinaansii ni kennu, ulaagaalee barbaachisan
guutuuf. Faayinaansii baankii to’achuu fi to’achuuf RBI koree hundeessa. Koreewwan kunneen
imaammata faayinaansii baankotaa bocuuf gabaasa argannoowwanii fi yaada murtii waliin dhiyeessu.
Koreen guddichaa fi yaadonni dhiyaatan akka armaan gadiitti dhiyaataniiru.
Koree Waggaa Yaada Gurguddoo
DEHEJIA jechuun ni danda'ama 1969. Bara 1969

Madaallii iyyannoo liqii baankota liqii kennuudhaaf argatan.
TANDON jedhamu 1975. Bara 1975

Baankonni liqii kennuudhaaf madaallii realize raawwachuu qabu Fixation of norms for
bank lending to industry.
CHORE 1980. Bara 1980

Herrega liqii maallaqaa bifurcation hin jiru ulaagaalee sadarkaa olka’aa fi sadarkaa
olka’aa hin taaneef daangaa adda baasu.
MARATHE 1984 irratti Mala lammaffaa industiriidhaaf liqii kennuu, yaad-rimee saffisaa jalqabuu.
KANNAN 1997 irraa eegalee

Liqeessitoota waliin yeroo yeroon gaggeessuu, yeroo yeroon akkaataa liqii hordofuu.
GAAFFII MOODELII
1. Kaappitaalli hojii maali? Hiikaa itti kenni.

2. Yaad-rimee kaappitaala hojii irratti mari’achuu?
3. Gosoonni kaappitaala hojii maal fa’a.
4. Fedhii kaappitaala hojii ni ibsu.
5. Wantoota barbaachisummaa kaappitaala hojii irratti dhiibbaa geessisan qeequun ni ibsu.
6. Imaammata bulchiinsa kaappitaala hojii ni ibsu.
Fuulli kun
itti yaadee
duwwaa hafe
Bulchiinsi Kaappitaala Hojiis qaama barbaachisaa hogganaa faayinaansii ti. Kaayyoon inni
guddaan Bulchiinsa Kaappitaala Hojii Qabeenya Yeroo fi Dirqama Yeroo Bu’a qabeessa
ta’een bulchuu fi Qabeenya Yeroo fi Dirqama Yeroo Lamaanuu hanga gahaa ta’e eeguudha.
Salphaatti Bulchiinsa Qabeenya Yeroo fi Dirqama Yeroo Dhimma daldalaa jedhama.
Bulchiinsi qaamolee ijoo kaappitaala hojii kan akka maallaqaa, inventaarii fi fudhatama qaban
barbaachisummaa olaanaa kan fudhatu sababa dhugaatii guddaan kaappitaala hojii qabeenya kana
keessatti ugguramuu isaati.
Hiika
Bulchiinsi kaappitaala hojii gocha qaamolee kaappitaala hojii kanneen akka maallaqaa,
inventarii hafnaan baankii, fudhatama, kaffaltii, wixinee olka’aa fi liqii yeroo gabaabaa
karoora baasuu, gurmeessuu fi to’achuudha.
Hiika
Akka Smith KV jedhutti, “Hoggansi kaappitaala hojii qabeenya amma jiru, dirqama yeroo fi
hariiroo gidduu isaan gidduu jiru bulchuuf yaaluun rakkoolee uumaman kan ilaallatudha”.
Akka Weston fi Brigham jedhanitti, “Kaappitaalli hojii akka waliigalaatti qabeenya yeroo
ammaa dirqama yeroo irratti caalu jechuudha. Kanaafuu bulchiinsi kaappitaala hojii jechuun
gama hundaan bulchiinsa qabeenya yeroo fi dirqama yeroo lamaanuu agarsiisa”.
BULCHIINSA INVENTARII
Seensa
Inventaariin qabeenya yeroo ammaa yaaddoo daldalaa keessaa isa guddaa ta’a.
Hojiin daldalaa haala gaariin akka gaggeeffamuufis barbaachisaa dha.
Karoorri sirrii bittaa meeshaalee jallisii, qabachuu, kuusuu fi waraabuu akka qaama bulchiinsa inventariitti
ilaalamuu qaba. Bulchiinsa inventarii jechuun, bulchiinsa meeshaalee jallisii fi meeshaalee kanaan walqabatan
jechuudha. Bulchiinsi inventarii maal akka bitamu, akkamitti akka bitamu, hangam akka bitamu, eessaa akka
bitamu, eessa akka kuufatamuu fi yoom akka oomishaaf itti fayyadamnu fi kkf ilaala.
Hiika
Hiikni galmee jechootaa inventarii istookii meeshaalee ykn tarree meeshaalee ti. Afaan herregaatiin inventarii
jechuun istookii meeshaalee xumuraman jechuudha. Ija omishaatiin, inventaariin, meeshaalee jallisii, hojii
adeemsa keessa jiru, manneen daldalaa fi kkf of keessatti qabata.
Gosa Inventaarii
Inventaariin gosoota gurguddoo shanitti ramadamuu danda’a.

A. Meeshaa Jallisii
Qaama bu’uuraa fi barbaachisaa inventarii ti. Kunis meeshaalee hanga ammaatti yaaddoo daldala
omishaa keessatti oomishaaf waadaa hin galledha.
B. Hojii Adeemsa Irra Jiru
Isaanis meeshaalee adeemsa oomishaaf waadaa galan garuu hanga ammaatti hin xumuramne kan
dabalatudha.
C. Meeshaalee
Fayyadamaa Isaan kun meeshaalee fiigicha omishaa sirriitti hojjechuuf barbaachisanidha
adeemsa.
D. Meeshaalee Xumurame
Isaan kun bu’aa dhumaa adeemsa oomishaa yaaddoo daldalaa ti. Fayyadamtootaaf qophiidha.
E. Spares
Akkasumas qaama inventarii yoo ta’u, kunis spares xixiqqoo fi kutaalee of keessatti qabata.
Kaayyoowwan Bulchiinsa Inventaarii Inventaariin

qabeenya ammaa waliigalaa yaaddoo daldalaa keessaa %30–80 qabata. Akkasumas damee Bulchiinsa
Faayinaansii qofa osoo hin taane bulchiinsa oomishaa wajjin walitti dhiyeenyaan kan walqabatu qaama baayyee
barbaachisaa dha. Kanaafuu, murtii kaappitaala hojii kamiyyuu inventaarii ilaalchisee, dalagaa faayinaansii fi
oomishaa yaaddoo sanaa irratti dhiibbaa ni qabaata. Kanaafuu, bulchiinsi inventarii gahumsaan adeemsa
omishaa gosa kamiyyuu keessatti qaama barbaachisaa dha
dhimma.
Kaayyoon gurguddoon bulchiinsa inventarii kanneen armaan gadiiti: • Adeemsa

oomishaa gahumsaa fi sirrii ta’e taasisuu. • Bu’aa guddaa argachuuf inventarii
gaarii ta’e eeguu. • Fedhii waqtii oomishaalee guutuuf.
Hojjechuu Magaalaa guddicha Hooggansa 167. 167
• Fuulduratti daballii gatii akka hin

uumamneef. • Sadarkaa fi bakka inventaarii barbaachisu
mirkaneessuu. • Yoom akka bitamuu fi eessaa akka bitatan
karoorfachuu • Istookii ol fi istookii xiqqaa inventarii lamaanuu irraa fagaachuu.
Tooftaalee Bulchiinsa Inventaarii Bulchiinsi

inventaarii to’annoo fi bulchiinsa inventarii bu’a qabeessa ta’e of keessaa qaba.
To’annoo inventaarii jechuun sirna dhiyeessii baay’inaafi qulqullina inventarii barbaachisu yeroo
barbaadamutti mirkaneessuu fi yeroo walfakkaatutti invastimantii hin barbaachifne inventaarii irratti
ittisu jechuudha. Tooftaalee barbaachisoo armaan gadii barbaachisa.
Tooftaaleen bulchiinsa inventarii gosoota adda addaatti ramadamuu danda’u:
Teeknika Bulchiinsa Inventarii
Tooftaalee Irratti Bu'uureffaman Tooftaalee Ramaddii Tooftaalee Galmee

Baay'ina Ajaja Irratti Hundaa’an Irratti Hundaa’an
ABC VED HML Dulloomuu Eeruu Eeruu

Xiinxala Xiinxala Xiinxala Sagantaa Gabaasuu Bajata
Sadarkaa Murteessuu Sirna Diinagdee

Istookii Murteessuu Istookii Qulqullina
Fak 11.1 Tooftaalee Bulchiinsa Inventaarii
A. Tooftaalee baay’ina ajaja Inventaarii irratti hundaa’an Baay’ina ajaja

inventaarii gargaarsa tooftaalee armaan gadiitiin murteessuu ni danda’ama:
Sadarkaa Istookii
Sadarkaan istookii sadarkaa istookii yeroo hunda yaaddoo daldalaatiin eegamudha.

Kanaafuu, yaaddoon daldalaa adeemsa daldalaa haala gaariin akka gaggeeffamuuf sadarkaa istookii
sirrii ta’e eeguu qaba. Sadarkaan istookii adda addaa baay’ina istookii irratti hundaa’uun murtaa’uu
danda’a.
Sadarkaa Xiqqaa
Yaaddoon daldalaa yeroo hunda sadarkaa xiqqaa istookii eeguu qaba. Yoo istookiin sadarkaa xiqqaa gadi ta’e, sana booda
sababa hanqina meeshaaleetiin hojiin ni dhaabbata.
Sadarkaa irra deebiin ajajaa
Sadarkaan irra deebiin tartiiba sadarkaa xiqqaa fi sadarkaa guddaa gidduutti murtaa'a. Sadarkaan irra deebiin ajajuu sadarkaa
yaaddoon daldalaa sadarkaa kana irratti ajaja haaraa itti kennudha.
Sadarkaa irra deebi'ii ajajuu=fayyadama guddaa × guddaa Yeroo irra deebi'ii ajajuu.
Sadarkaa Ol’aanaa
Innis daangaa guddaa baay’ina inventaariiti, yaaddoon daldalaa eeguu qaba.

Yoo baay’inni daangaa sadarkaa ol’aanaa ol ta’e sana booda overstocking ta’a.
Sadarkaa ol'aanaa = Sadarkaa irra deebi'ii tartiiba + Baay'ina irra deebi'ii tartiiba
– (Fayyadama xiqqaa × Yeroo geejjibaa xiqqaa)
Sadarkaa Balaa
Sadarkaa xiqqaa gadi ta’eedha. Adeemsi oomishaa akka dhaabbatu taasisa.
Yeroo irra deebiin ajajuu guddaa kan

Sadarkaa balaa=Fayyadama giddu galeessaa × bittaa
hatattamaa
Sadarkaa Istookii Giddugaleessaa
Kan shallagamu akka, .
1ÿ2 sadarkaa ol’aanaa baay’ina

Sadarkaa istookii giddu galeessaa= Sadarkaa istookii xiqqaa +
irra deebiin ajajuu
75. 75.
Sadarkaa Gaarii/Sadarkaa Irra Deebiin Tartiiba

500 ta’e
Sadarkaa Istookii Giddugaleessaa

Sadarkaa Istookii
Sadarkaa Xiqqaa
25. 25.
10. 10.
Sadarkaa Balaa
0. 0.
Yeroo
Fak 11.2 Sadarkaa Istookii Murteessuu
Yeroo Dursaa
Yeroon dursaa yeroo yeroo idilee dhiyeessitoota biratti ajaja erga kennanii booda geejjibaa fudhachuu keessatti fudhatamuudha.
Yeroon ajaja sana adeemsisuu fi sana booda raawwachuu keessatti fudhatamu lead time jedhamuun beekama.
Hojjechuu Magaalaa guddicha Hooggansa 169 irratti
Kuusaa
Nageenyaa Istookiin nageenyaa kan agarsiisu inventaarii dabalataa kan yeroon dursaa qabatamaa fi/ykn
saffisi itti fayyadamaa kan eegame caalaa yoo ta’e gadi harkifamuu danda’u jechuudha. Istookiin nageenyaa
baasii carraa fi baasii baattuu inventaariitiin murtaa’a. Yaaddoon daldalaa sadarkaa istookii nageenyaa gadi
aanaa yoo qabaate baasii carraa guddaa kan fidu yoo ta’u, baay’inni istookii nageenyaa guddaan baasii
baattuu ol’aanaa kan of keessaa qabudha.
Baay’ina Tartiiba Diinagdee (EOQ) .

EOQ sadarkaa inventarii baasii waliigalaa inventarii baasii ajajuu fi baasii baattuu of keessaa qabu
agarsiisa. Sadarkaa gaarii murteessuun baasii gosa lama kan akka baasii ajajuu fi baasii baattuu of
keessaa qaba. EOQ sadarkaa inventarii sana kan waliigala ajaja baasii baattuu xiqqeessuudha.
EOQ gargaarsa foormulaa herregaatiin shallagamuu danda’a:
EOQ = 2ab/c ta’a

Eessa,
a = Fayyadama waggaa inventaarii (yunitii) b
= Baasii bittaa ajaja tokkoof c = Baasii baattuu
yuunitii tokkoof
Xiqqaa
Baasii Waliigalaa
Baasii Baachuu
Baasii
Baasii Ajaja
S. S
Guddina Ajaja
Fak 11.3 Baay’ina Tartiiba Diinagdee
Shaakala 1
(a) Baay’ina ajaja dinagdee fi baay’ina ajaja waggaatti irraa
odeeffannoo armaan gadii:
Fayyadama waggaa: Gatii 36,000 ta'a
bittaa yuunitii tokkoof: Rs. 54. 54.
Baasii ajaja ajaja tokkoof: Rs. 150 Baasii

baattuu inventarii giddu galeessa inventarii keessaa %20 dha.
Furmaata
2AO
Inventarii =
C. C
A = yuunitii 36,000 O =
qarshii 1000. 150 irratti
C = 54×10×8 keessaa %20
2×36,000×150 = yuunitii 1,000 ta’a
EOQ = yuunitii 1,000 ta’a
Shaakala 2
Odeeffannoo armaan gadii irraa shallagi, (1) Sadarkaa irra deebiin tartiiba (2) Sadarkaa ol’aanaa
(3) Sadarkaa xiqqaa (4) Sadarkaa giddu galeessaa
Fayyadama idilee: Torbanitti yuunitii 100
Fayyadama guddaa: Torbanitti yuunitii 150
Fayyadamni xiqqaan: Torbanitti yuunitii 50
Baay’ina irra deebi’anii ajajuu (EOQ) 500: yuunitii
Yeroo seensaa: Torban 5 hanga 7
Furmaata
(1) Sadarkaa irra deebiin ajajuu
= Fayyadama guddaa × Yeroo Irra deebiin ajajuu guddaa = 150×7=1050 yuunitii
(2) Sadarkaa Ol’aanaa
= Sadarkaa irra deebi'ii tartiiba+Baay'ina irra deebi'ii tartiiba
–( Fayyadama xiqqaa×Yeroo geejjibaa xiqqaa) = 1050 + 500 – (50 × 5) =

yuunitii 1300
(3) Sadarkaa Xiqqaa
= Sadarkaa irra deebiin ajajuu – (Fayyadama idilee×Yeroo geejjibaa idilee) = 1050 – (100 × 6 )
= yuunitii 450
(4) Sadarkaa Giddugaleessaa
Sadarkaa guddaa + Sadarkaa xiqqaa

=
2. 2.
1300 + 450 ta’a

= = yuunitii 875 ta’a.
2. 2.
171 irratti
Hojjechuu Magaalaa guddicha Hooggansa
TOKNIKOOTA RAMADDII INVENTARII IRRATTI HUNDEEFFAMAN

Xiinxala ABC
Tooftaalee bulchiinsa inventarii gatii fi baay’ina inventaarii irratti hundaa’uun inventarii bakka
sadiitti qoodudha; Meeshaan inventaarii keessaa %10 gatii fayyadama %70 kan gumaachu yoo
ta’u, gosti kun gosa A jedhamuun beekama. Meeshaan inventaarii keessaa gara %20 gatii
fayyadama keessaa gara %20 kan gumaachu yoo ta’u, gosti kun gosa B kan jedhamu yoo ta’u,
meeshaan inventarii %70 ammoo gatii fayyadama keessaa %10 qofa kan gumaachu yoo ta’u,
gosti kun ammoo gosa C jedhama.
Hamma qabachuu danda'uu
Caccabsa Inventarii Gatii fi
Ramaddii Hamma qabachuu danda'uu (%) Gatii (%)
QEENXEE 10. 10. 70. 70.
B. B 20. 20. 20. 20.
C. C 70. 70. 10. 10.
Ida'ama 100 irratti kan argamu 100 irratti kan argamu
Xiinxalli ABC gargaarsa dhiheessi Giraafiksii armaan gadiitiin ibsamuu danda’a.
Gatii kan
Eeruu (%)
AB C
Jildii Inventaarii (%) .
Fak 11.4 XiinxalaABC
Sagantaa Dulloomuu Inventaarii

Inventaariin akkaataa yeroo qabameetti kan ramadamu yoo ta’u akkasumas malan kun sochii
inventaarii adda baasuuf gargaara. Kanarraa ka’uun, akka, xiinxala FNSD— .
eessa,
F = Inventaarii saffisaan socho’u
N = Inventaarii sochii idilee
S = Inventaarii suuta socho’u
D = Inventaarii socho’aa du’e
172 irratti
Xiinxalli kun irra caalaa murtii dhabamsiisaa inventaarii fudhachuuf kan shallagamudha.
Xiinxala VED
Tooftaan kun bulchiinsa inventaarii keessatti meeshaalee dabalataa akka xiinxala ABC keessatti haala gaariin
mijataadha. Inventaariin bu’uura itti fayyadama...
inventarii (inventaarii) ta’e.
V = Meeshaa murteessaa inventaarii

E = Meeshaa barbaachisaa inventarii
D = Meeshaa barbaadamu kan inventaarii
Xiinxala HML
Xiinxala kana jalatti inventaariin bu’uura gatii inventaariitiin bakka sadiitti ramadama.
H = Gatii olaanaa inventaarii

M = Gatii giddu galeessaa inventaarii
L = Gatii inventaarii gadi aanaa
TEEKNIKII BU'UURA GALMEESSAN

A. Baajata inventaarii
Gosa baajata hojii yeroo murtaa’e keessatti tilmaama inventarii yaaddoo daldalaaf barbaachisu haala
mijeessuudha. Baajatni kun muuxannoo darbe irratti hundaa’uun kan qophaa’udha.
B. Gabaasa inventaarii
Gabaasa inventarii yeroo yeroon qopheessuun sadarkaa ajaja, baay’ina bitamuu qabuu fi odeeffannoo biroo
inventaarii wajjin walqabatan hunda ilaalchisee odeeffannoo kenna. Bu’uura gabaasa kanaa irratti hundaa’uun
Hooggansi to’annoo inventaarii fi Hooggansa yaaddoo daldalaa keessatti murtii barbaachisaa ta’e ni fudhata.
Gatii Inventaarii Inventaariin
haalaa fi maalummaa adeemsa omishaa irratti hundaa’uun mala adda addaatiin gatii ni kennama. Malleen
gurguddoon gatii inventarii muraasni akka armaan gadiitti caqafamaniiru:
1. Mala First Out (FIFO) keessaa tokkoffaa .

2. Mala Duraa Bahuu (LIFO) keessatti Dhuma .
3. Mala First Out (HIFO) keessatti Ol’aanaa .
4. Mala First Out (NIFO) keessatti dhiyoo .
5. Mala Gatii Giddugaleessaa
6. Mala Istookii Bu’uuraa

7. Mala Gatii Istaandardii
8. Mala Gatii Gabaa
Shaakala 3
Odeeffannoowwan armaan gaditti kennaman irraa kaardii galmee manneen daldalaa ol
barreessi : 1988 Guraandhala 1, Opening stock 1,000 units at Rs. 26 tokkoon tokkoon isaanii.
5 Bitamaniiru Yuunitii 500 qarshii 1000n. 24.50 tokkoon tokkoon isaanii.
7 Bahee Yuunitii 750 ta’a.
10 Bitamaniiru 1,500 yuunitii qarshii 1000n. 24 tokkoon tokkoon
12 Bahee isaanii. yuunitii 1,100 ta’a. 1,000 qarshii 1000n. 25
15 Bitamaniiru tokkoon tokkoon isaanii.
25 Bitamaniiru 1,500 yuunitii qarshii 1000n. 26 tokkoon tokkoon
29 Bahee isaanii. yuunitii 1,500 ta’a.
Mala FIFO fi LIFO kennuu fudhachuu fi gatii aksiyoonaa cufiinsaa mirkaneessuu.
BULCHIINSA MAALLAQAA
Yaaddoon daldalaa gaggeessaa daldalaa idileedhaaf qabeenya fi tajaajila argachuuf kaffaltii raawwachuuf
maallaqa barbaada. Maallaqni maallaqni kutaalee barbaachisoo fi ijoo ta’an keessaa isa tokko
qabeenya yeroo ammaa.
Maallaqni maallaqa yaaddoon daldalaa tokko daangaa tokko malee battalumatti baasuu danda’uudha.
Jechi maallaqa callaa jedhu saantima, maallaqa, cheekiin dhimmi daldalaa qabamee fi hafnaan herrega
baankii isaa keessa jiru kan hammatudha. Bulchiinsi maallaqaa maallaqa galii fi ba’u, dhangala’aa maallaqaa
yaaddoo keessa jiruu fi hafnaan maallaqaa dhaabbatichi qabate fi kkf of keessaa qaba.
Kaka’umsa Maallaqa Qabuu

1. Kaka’umsa daldalaa
Adeemsa hojii idilee keessatti daldala faayinaansii gochuuf maallaqa idilee barbaachisu guutuuf
maallaqa callaa ykn maallaqa dhiyoo qabachuuf kaka’umsa ta’a. Bittaa meeshaalee jallisii
raawwachuuf, baasii kaffaluuf, gibira, dividend fi kkf kaffaluuf maallaqni barbaachisaadha.
2. Kaka’umsa of eeggannoo
Innis kaka’umsa maallaqa callaa ykn maallaqa dhiyoo akka kuushitti qabachuun taateewwan hin
eegamne guutuuf. Haala hin eegamne kan akka, lagannaa lolaa fi kkf guutuuf maallaqni
barbaachisaadha.
Nagahee
(A) First in First out Mala Mala FIFO
Dhimmoota
irratti
174 Madaallii
Guyyaa Addatti Qty. Hanga Sadarkaa Qty. Hanga Sadarkaa Qty. Hanga Sadarkaa
Yookaan Yuunitii Qar. P. Qar. Yuunitii qarshii 100000000. P. Qar. Yuunitii Qar. P. Qar.
Wabeeffannaa
Guraandhala 1 Madaallii
B/d 1,000 26.00 irratti 26,000 26,000
5. 5. GRN Lakk. 500 ta’e 24.50 irratti 12,250 ta’eera 1,000 ta’a 26.00 irratti 12,250 6,500
500 ta’e 24.50 irratti 12,250 6,500
7. 7. MR Lakk. 750 ta’e 26.00 irratti 19,500 ta’a 250 irratti kan argamu 26.00 irratti 12,250
500 ta’e 24.50 irratti 36,000 ta’a
10. 10. GRN Lakk. 1,500 ta’eera 24.00 irratti 36,000 ta’eera 250 irratti kan argamu 26.00 irratti
500 ta’e 24.50 irratti
1,500 ta’eera 24.00 irratti
250 irratti kan argamu 26.00 irratti 6,500
500 ta’e 24.50 irratti 12,250 8,400
350 irratti kan argamu 24.00 irratti ta’a 1,150 ta’eera 24.00 irratti 27,600 ta’a
12. 12. MR Lakk. 1,100 ta’eera
15. 15. GRN Lakk. 1,000 ta’a 25.00 irratti 25,000 ta’eera 1,150 24.00 irratti 27,600 25,000
1,000 ta’a 25.00 irratti 15,600 ta’a
17. 17. MR Lakk. 500 ta’e 24.00 irratti 12,000 ta'a 650 ta’e 24.00 irratti
1,000 ta’a 25.00 irratti 25,000 ta’eera
18. 18. MR Lakk. 300 ta’e 24.00 irratti 7,200 ta’eera 350 irratti kan argamu 24.00 irratti 8,400
1,000 ta’a 25.00 irratti 25,000 8,400
25. 25. GRN Lakk. 1,500 ta’eera 26.00 irratti 39,000 ta’eera 350 irratti kan argamu 24.00 irratti ta’a
Faayinaansii
Bulchiinsa 29. 29. MR Lakk
1,000 25.00 ta’a
150 irratti
1,500 ta’eera
24.00 irratti
26.00 irratti
8,400
25,000 ta’a
3,900 ta’eera
1,000 ta’a
1,500 ta’eera
1,350 ta’eera
25.00 irratti
26. 26.
26.00 irratti
25,000 ta’eera
39,000 ta’eera
35,100 ta’eera
Istookii cufiinsaa yuunitii 1,350 qarshii 1000n. 26 tokkoon tokkoon = qar. 35,100 ta’eera
Hubachiisa : Lakk GRN = Lakkoofsa Yaadannoo Meeshaalee Argaman.
Lakk MR = Lakkoofsa Gaaffii Meeshaa.

(B) Mala jalqabaa keessaa isa dhumaa (LIFO) .

Hojjechuu
Nagahee Dhimmoota Madaallii
Guyyaa Addatti Qty. Maallaqa Sadarkaa Rs. P. Qty. Hanga Sadarkaa Yuunitii Qty.
Magaalaa
guddicha Maallaqa Sadarkaa Rs.
Yookaan Yuunitii Qar. Rs. P. Qar. Yuunitii P. Qar.
Guraandhala 1
Wabeeffannaa
Madaallii
Hooggansa
B/d 1,000 26.00 irratti 26,000 26,000
5. 5. GRN Lakk. 500 ta’e 24.50 irratti 12,250 ta’eera 1,000 ta’a 26.00 irratti 12,250 ta’a
500 ta’e 24.50 irratti
7. 7. MR Lakk. 750 ta’e 26.00 irratti 19,500 ta’a 250 irratti kan argamu 26.00 irratti 6,500 ta’a
500 ta’e 24.50 irratti 12,250 ta’eera
10. 10. GRN Lakk 1,500 ta’eera 24.00 irratti 36,000 ta’eera 250 irratti kan argamu 26.00 irratti 6,500
500 ta’e 24.50 irratti 12,250 36,000
1,500 ta’eera 24.00 irratti ta’a
250 irratti kan argamu 26.00 irratti 6,500
500 ta’e 24.50 irratti 12,250 8,400
350 irratti kan argamu 24.00 irratti ta’a 1,150 ta’eera 24.00 irratti 27,600 ta’a
12. 12. MR Lakk 1,100 ta’eera
15. 15. GRN Lakk 1,000 ta’a 25.00 irratti 25,000 ta’eera 1,150 24.00 irratti 27,600 25,000
1,000 650 25.00 irratti 15,600 25,000
17. 17. MR Lakk. 500 ta’e 24.00 irratti 12,000 ta'a ta’a 24.00 irratti 8,400 25,000
1,000 ta’a 25.00 irratti 8,400 25,000
18. 18. MR Lakk. 300 ta’e 24.00 irratti 7,200 ta’eera 350 irratti kan argamu 24.00 irratti 39,000 19,500
1,000 350 25.00 irratti
25. 25. GRN Lakk. 1,500 ta’eera 26.00 irratti 39,000 ta’eera ta’a 24.00 irratti
1,000 25.00 irratti
1,500 ta’a 26.00 irratti
29. 29. MR Lakk. 1,500 26.00 ta’a 39,000 ta’eera 750 ta’e 26.00 irratti
400 ta’e 24.00 irratti 9,600 ta’eera
200 irratti kan argamu 25.00 irratti 5,000 ta’a
Istookii Cufiinsaa = yuunitii 1,350, gatii qarshii 1,350. 34,100 (750×26+400×24+200×25) ta'uun isaa ni yaadatama.
Hubachiisa : Lakk GRN = Lakkoofsa Yaadannoo Meeshaalee Argaman; Lakk MR = Lakkoofsa Gaaffii Meeshaa.
irratti
175
3. Kaka’umsa tilmaama
( speculative motive ) Kaka’umsa maallaqa qabachuun carraawwan akkaataa idileetti adeemsa hojii
idileetiin ala jiran dafanii fayyadamuudha. Carraa meeshaalee jallisii gatii hir’ifameen bitachuu ykn gatii
mijataadhaan bitachuu guutuuf maallaqni murtaa’e barbaachisaadha.
4. Kaka’umsa beenyaa
Baankonni tajaajila ykn liqii murtaa’e kennaniif beenyaa kaffaluuf maallaqa qabachuuf kaka’umsa ta’a.
Baankonni tajaajila adda addaa yaaddoo daldalaaf ni kennu, kanneen akka cheekiin qulqulleessuu,
maallaqa dabarsuu fi kkf.
Tooftaalee Bulchiinsa Maallaqa

Dhangala’aa maallaqaa bulchuun kutaalee barbaachisoo lama qaba:
A. Maallaqa Saffisaan Walitti Qabuu.

B. Kaffaltii Saffisiisuun.
Saffisaan Maallaqa Sassaabuu

Yaaddoon daldalaa damee Maallaqa Saffisaan maamiltoota irraa walitti qabuu irratti xiyyeeffachuu qaba.
Kanaafis yaaddoon karoora sirnaa fi tooftaalee qulqullaa’an qopheessa. Tooftaaleen kunniin kan kaayyeffate,
maamila saffisaan akka kaffalu jajjabeeffamuu qabuu fi kaffaltiin maamila irraa osoo hin tursiisin. Yaaddoon daldalaa
Saffisaan Maallaqa Sassaabuu tooftaalee barbaachisoo ta’an tokko tokko akka armaan gadiitti hojiirra oolcha:
Kaffaltii Hatattamaa Maamiltoonni
Yaaddoon daldalaa maamilchi gargaarsa hir’ina, dhiyeessii addaa fi kkf dhiyeessuutiin hatattamaan akka
kaffalu jajjabeessu qaba.Kaffaltii maamiltootaa harkifachuu hir’isuuf kan gargaaru yoo ta’u dhaabbatichi maamiltoota
irraa harkifannaa akka hin uumamne ni danda’a. Dhaabbileen tooftaalee kaffaltii ariifachiisaa kanneen akka
meeshaalee kaffaltii, haguuggii teessoo ofii chaappaa fi kkf fayyadamuu danda’u.
Kaffaltii Dafanii Gara Maallaqaatti Jijjiiruu
Yaaddoon daldalaa kaffaltii saffisaan gara maallaqaatti jijjiiruu ilaalchisee tarkaanfii of eeggannoo fudhachuu
qaba. Kanaafis dhaabbileen tooftaalee tokko tokko kanneen akka postal float, processing float, bank float fi deposit
float fayyadamuu danda’u.
Baankii Xiyyeeffannoo
Hojimaata walitti qabuu kan kaffaltiin wiirtuuwwan walitti qabuu naannootti faca’aniif raawwatamu, fi baankota
biyya keessaa keessatti kuufamuun saffisaan qulqulleessuudha. Sirna kaffaltii giddugaleessa hin taanee fi bakka
walitti qabama dachaa ta’eedha.
Sirna Sanduuqa Qulfii
Hojimaata walitti qabuu kaffaltoonni kaffaltii ykn cheekiin isaanii gara saanduqa poostaa dhiyoo jirutti erguun
baankii dhaabbatichaatiin qulqullaa’uudha. Yeroo hedduu baankichi cheekicha akka galchu
herrega dhaabbilee keessatti. Sirna saanduqa qulfii jalatti yaaddoon daldalaa saanduqa qulfii waajjira poostaa
wiirtuuwwan walitti qabuu barbaachisoo maamiltoonni kaffaltii itti erganitti qacaratu. Baankonni biyya keessaa
saanduqa sana banuun maallaqa maamiltoota irraa argame akka fudhatan hayyamameera.
Kanarraa kan ka’e yeroo poostaa irratti qusannaan dabalataa tokko tokko baankii concentration wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu ni jira.
Kaffaltii Saffisiisuu Bulchiinsi

maallaqaa bu’a qabeessa ta’e gama maallaqa isaa fi fudhatama qabu saffisaan walitti qabuu qofa osoo hin
taane maamiltoota ykn dhiyeessitootaaf maallaqa isaanii saffisiisuu irratti xiyyeeffachuu qaba. Maallaqni akka
bahu suuta jechuu jechuun kaffaltii harkifachuu ykn kaffaltii irraa fagaachuu miti. Maallaqni maallaqaa suuta
baasuun gargaarsa maloota armaan gadiitiin ni danda’ama: 1. Kaffaltii maallaqaa dafee kaffaluu irraa
fagaachuu Dhaabbatichi kaffaltii isaa guyyaa kaffaltii isa dhumaa qofa kaffaluu qaba. Dhaabbatichi maallaqa
dursee kaffaluu yoo irraa fagaate dhaabbatichi maallaqa sana of biraa qabachuu kan danda’uu fi kan
kaayyoo biraatiif oolu danda’a.
2. Sirna kaffaltii giddugaleessaa

Sirni walitti qabama giddugaleessa hin taane maallaqa saffisaan walitti qabuu ni taasisa. Kanarraa
ka’uun sirni maallaqaa giddugaleessaan baasuun herrega keenya irraa walitti qabuuf yeroo fudhata
akkasumas guyyaa sanatti kaffaluu dandeenya.
Moodeelota Bulchiinsa Maallaqa

Moodeelotni bulchiinsa maallaqaa malawwan akkaataa bulchiinsi maallaqaa dhaabbaticha keessatti
gaggeeffamu ilaalchisee bu’uura murtaa’e kennan xiinxalu. Moodeelotni bulchiinsa maallaqaa yaad-rimeewwan
ti’oorii gara mala xiinxalaatti hojiirra oolmaa herregaa waliin guddisuudha. Moodeelotni bulchiinsa maallaqaa
sadii kan jiran yoo ta’u isaanis damee faayinaansii irratti baay’ee jaallatama.
1. Moodeela Baumol
Kaayyoon bu’uuraa moodeela Baumol hanga baasii xiqqaa jijjiirraa maallaqaa fi baasii carraa bade
murteessuudha.
Innis moodeela hafnaan daldalaa baasii xiqqaa ta’e kan kennu yoo ta’u, fedhiin maallaqaa mirkanaa’inaan
tilmaamuun akka danda’amu kan fudhatuu fi guddina jijjiirraa sirrii ta’e kan murteessudha.
Baasii jijjiirraa waliigalaa yeroo tokkoof gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu danda’a:
Tb
t=
C. C
eessa,
T = Waliigala maallaqa daldalaa yeroo b = Baasii jijjiirraa
tokkoof
C = Gatii sekuritiiwwan gabaadhaaf dhiyaatan
Baasii carraa gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu danda’a;

C. C
i=
2. 2.
eessa,
i = dhala argame
C/2 = Hafnaan maallaqaa giddu galeessaa
Jijjiirraan maallaqaa sirrii ta’e gargaarsa foormulaa armaan gadiitiin shallagamuu danda’a;
2bT
C=
An
eessa,
C = Hanga jijjiirraa sirrii b = Baasii jijjiirraa
gara maallaqaatti lootii ykn daldala tokkoof
T = Maallaqa barbaachisu tilmaamame i
= dhala argame
2. Moodeela Miller-Orr
Moodeelli kun kan yaadame Miller Orr dha. Moodeelli kun sadarkaa madaallii maallaqaa isa gaarii ta’e kan
baasii bulchiinsa maallaqaa xiqqeessuu murteessuudha. Moodeelli Miller-Orr gargaarsa foormulaa armaan
gadiitiin shallagamuu danda’a;
bE (N) +
C= iE (M) jedhamu.
t
eessa,
C = Baasii waliigalaa bulchiinsa maallaqaa
b = baasii dhaabbataa jijjiirraa tokkoof
E(M) = hafnaan maallaqaa guyyaa giddu galeessaa eegamu
E (N) = baay’ina jijjiirraa eegamu t = Baay’ina
guyyoota yeroo i = baasii carraa bade
3. Moodeela Orgler
Moodeelli Orgler bulchiinsa maallaqaa oomishaa fi gama biroo yaaddoo daldalaa wajjin walitti makamuu ni
kenna. Bulchiinsa maallaqaa sirrii ta’e murteessuuf sagantaa sarara dachaa fayyadama.
Moodeelli Orgler kan bocame yoo ta’u, tuuta kaayyoo dhaabbatichaa irratti hundaa’ee fi kan
tuuta danqaalee dhaabbatichaa.
BULCHIINSA FUDHATAMU
Jechi fudhatama qabu jedhu liqaa maamiltoonni adeemsa hojii idilee keessatti gurgurtaa meeshaalee ykn
tajaajiloota irraa maddan yaaddoo isaaniif qaban jedhamee hiikama. Qabeenya yeroo ammaa yaaddoo
daldalaa keessaa kutaalee gurguddoo keessaa tokko kan ta’e liqiin fudhatamaadha. Innis kan uumamu
gurgurtaa liqii maamiltootaaf qofa waan ta’eef, Fudhatama Herregaa ykn Fudhatama Kaffaltii jedhamuunis beekama.
Hoggansi herrega fudhatama qabu adeemsa murtii kennuu invastimantii maallaqaa qabeenya kana
keessatti bu’aa waliigalaa invastimantii dhaabbatichaa guddisuuf kan gargaaru ta’uu ibsameera.
Kaayyoon bulchiinsa fudhatama qabu hanga qabxiin sun ga’utti gurgurtaa fi bu’aa guddisuudha, bakka
bu’aan invastimantii fudhatama maallaqa dabalataa irratti argamu baasii maallaqa liqii dabalataa sana
faayinaansii gochuuf walitti qabame irraa gadi ta’etti.
Baasii dheereffamuu liqii fi herrega fudhatama waliin walqabatee jiru adda baafama
akka armaan gadiitti:
A. Baasii Walitti Qabuu
B. Baasii
Kaappitaalaa C. Baasii Bulchiinsaa
D. Baasii Durtii.
Baasii Walitti
Qabuu Baasii kun maamiltoota gurgurtaan liqii itti raawwatame irraa fudhatama walitti qabuu keessatti bahu.
Baasii
Kaappitaalaa Kun baasii gurgurtaa liqii deeggaruuf kaappitaala dabalataa fayyadamuu irratti bahu kan filannoo
biraa bakka biraatti qacaramuu danda’udha.
Baasii Bulchiinsaa
Kunis herrega fudhatama qabu bifa mindaa hojjettoota galmee herregaa maamiltoota waliin walqabatu, baasii
qorannoo fi kkf eeguuf qabamaniif baasii bulchiinsaa dabalataati.
Baasii Durtii
Baasii durtii (default costs) kan kaffalamuu (over dues) kan deebifamuu hin dandeenyedha. Yaaddoon daldalaa
sababa dandeettii dhabuu maamiltootaatiin over dues deebifachuu dadhabuu danda’a.
Qabxiilee Guddina Fudhatama Ilaaluu Hammi

fudhatama yaaddoo daldalaa sababoota adda addaa irratti hundaa’a. Wantoota barbaachisoo ta’an keessaa
muraasni kanneen armaan gadiiti:
1. Sadarkaa Gurgurtaa
Sadarkaan gurgurtaa wantoota barbaachisoo ta’an keessaa isa tokko yoo ta’u kunis guddina fudhatama
dhaabbatichaa murteessa. Dhaabbatichi sadarkaa gurgurtaa guddisuu yoo barbaade imaammata liqii fi
haalawwan isaanii bilisa gochuu qabu. Dhaabbileen gurgurtaa dabalataa yeroo eegan carraan fudhatama guddaa ta’e ni jiraata.
2. Imaammata Liqii
Imaammanni liqii istaandaardii liqii fi xiinxala murteessuudha. Dhaabbata irraa gara dhaabbataatti ykn yeroo tokko
tokko illee oomisha irraa gara oomishaatti industirii tokko keessatti garaagarummaa qabaachuu danda’a.
Imaammanni liqii bilisaa baay’ina gurgurtaa akka dabalu kan taasisu yoo ta’u, akkasumas guddina fudhatama qabu
ni dabala. Imaammanni liqii cimaan guddina liqii hir’isa.
3. Haala Liqii
Haalli liqii haalawwan kaffaltii deebi’uu liqii irraa barbaadamu kan ibsu yoo ta’u, haala liqii irratti hundaa’a,
guddinni liqii fudhatamuu dabaluu ykn hir’achuu danda’a. Kanaafuu, yeroon liqii sababoota guddina fudhatama
irratti dhiibbaa geessisan keessaa isa tokkodha.
4. Yeroo Liqii
Yeroo gurgurtaa liqii yoo ta’e liqiin daldalaa maamilaaf itti babal’atudha.
Akka idileetti 'Net days' tiin ibsama.
5. Hir'ina Maallaqa
Hir’inni maallaqaa maamiltoonni guyyaa kaffaltii dursanii akka kaffalan kaka’umsa ta’a. Maamilaaf guyyaa
kaffalamuu isaa dura kaffaltii isaaf hir’inni addaa ni kennama.
6. Bulchiinsa Fudhatama Akkasumas
wantoota guddina fudhatama dhaabbaticha keessatti dhiibbaa geessisan keessaa isa tokkodha. Hoggansi mala
sirnaan fudhatama qabu irratti yeroo of keessatti hammate dhaabbatichi guddina fudhatama qabu hir’isuu danda’a.
Shaakala 4
Boordiin daayirektaroota Aravind mills limited sadarkaa sochii oomisha yuunitii 30,000 waggaa sanaaf
kaappitaala hojii barbaachisu agarsiisu akka qopheessitan isin gaafatee jira. Caasaan baasii oomisha
dhaabbatichaa sadarkaa sochii armaan olitti ibsameef akka armaan gadiitti kennameera.
Baasii Yuunitii tokkoof (Rs.)

Meeshaalee jallisii 20
Hojii kallatti 5. 5.
Overheads 15. 15.
Ida'ama 40. 40.
Bu'aa 10. 10.
Gatii gurgurtaa 50
(a) Muuxannoon darbe akka agarsiisutti meeshaaleen jallisii istookii keessatti kan qabaman yoo ta’u, giddu galeessaan kan
Ji'a 2.
(b) Hojii adeemsifamaa jiru (meeshaalee ilaalchisee %100 kan xumurame yoo ta’u, humna namaa fi
overheads) oomisha walakkaa ji’aa ta’a. (c)
Meeshaaleen xumuraman giddu galeessaan ji’a 1f istookii keessa jiru.
(d) Liqii dhiyeessitootaaf hayyamame: ji’a 1. (e) Liqii liqii qabaniif
hayyamame: ji’a 2. (f) Hafnaan maallaqaa xiqqaan Ruupii 25,000 ni
qabama jedhamee eegama.
Ibsa kaappitaala hojii barbaachisu qopheessuu.
Furmaata
Omishni waggaatti = yuunitii 30,000
Omishni waggaatti = 12% 30,000 =2,500 yuunitii
Meeshaalee jallisii pm Rs. 20×2500 = 50,000 Hojjetaa
pm Rs. 5×2,500 = 12,500 Baasii ol’aanaa pm
Rs. 15×2,500 = 37,500 1,00,000 ta’a
Ibsa kan Ulaagaalee Kaappitaala Hojii
Addatti Qar. Qar.
Qabeenya yeroo ammaa
Kuusaa meeshaalee jallisii (ji’a 2) 50,000 x 2 1,00,000 ta’a

Hojii adeemsifamaa jiru (ji’a 1/2) .
Meeshaalee jallisii = 50,000 x 1ÿ2 25,000
Hojii humnaa = 12,500 x 1ÿ2 x 50/100 3,125
Baasii olka’aa = 37,500 x 1ÿ2 x 50/100 9,375 ta’a
37,500
Istookii meeshaalee xumuraman (ji’a 1) 1, 00,000 x 1 1,00,000
Liqii qabeeyyii (ji’a 2) 1,00,000 x 2 2,00,000

Hafnaan maallaqaa barbaachisa 25,000 ta’uu ibsameera
4,62,500 ta’a
Xiqqaa: itti gaafatamummaa ammaa

Liqeessitoota (ji’a 1) 50,000 x 1 50,000 ta'a
(Kaappitaala hojii barbaachisa) . 4,12,500 ta’a
Shaakala 5
Odeeffannoo armaan gadii yaaddoo daldalaa tokkoo irraa tilmaama kaappitaala hojii barbaachisu
qopheessuu.
Gurgurtaa waggaa tilmaamame 10,000 yuunitii
Gatii gurgurtaa qar. 10 yuunitii tokkoof

Bu’aa qulqulluu gurgurtaa irraa argamu dhibbeentaa 20% .
Yeroo liqii giddu galeessaa maamiltootaaf hayyamame Torban 8
Yeroo liqii giddu galeessaa dhiyeessitoonni hayyamu Torban 4
Giddugaleessaan qabannaa aksiyoonaa gama gurgurtaa barbaachisuun Torban 12
Taateewwan tasaaf %10 hayyamuu
Furmaata
Qabeenya Yeroo Ammaa Qar.
80,000×8 ta’a
Liqii qabeeyyii (torban 12,307 ta’eera
8) 52
(baasiidhaan) .
80,000×12 ta'a
Stock (torban 12) . 18,462 ta’eera
52. 52.
30,770 ta’eera
Xiqqaa: Itti Gaafatamummaa Yeroo Ammaa
80,000× 4 52
Liqii (torban 4) . 6,154 ta’an
ta’a
24,616 2,462
Haala tasaaf %10 itti dabali 27,078
Kaappitaala Hojii Barbaachisu ta’uu ibsameera
Yaadannoo Hojii
Gurgurtaa = 10000×10 = qar. 1,00,000 Bu'aa %20
qarshii 100,000. 1,00,000 = qar. 20,000 Baasii
Gurgurtaa=Qarshii 1,00,000 – 20,000 = Qar. 80,000 ta'a
Yaaddoo daldalaa waan ta’eef baasii gurgurtaa bittaa akka ta’etti fudhatama.
Shaakala 6
Odeeffannoowwan armaan gadii yaaddoo daldalaa tokkoo irraa tilmaama kaappitaala hojii barbaachisu qopheessuu.
Gurgurtaa waggaa tilmaamame Qar. 6,50,000 ta’a
Dhibbeentaa bu’aa qulqulluu gurgurtaa irraa 25% .
argamu Yeroo liqii giddu galeessaa liqii abbootiidhaaf Torban 10
hayyamame Yeroo liqii giddu galeessaa abbootiin liqii Torban 4
hayyamu Giddugaleessaan qabannaa aksiyoonaa gama barbaachisummaa Torban 8
gurgurtaatiin Taateewwan tasaaf %20 hayyamuu
(M.Com., Yuunivarsiitii MS Adoolessa 2001)

Furmaata
Qabeenya Yeroo Ammaa Qar.
5,20,000 10 ×
Liqii qabeeyyii (torban 10) (baasii) . 1,00,000 ta’a
52. 52.
5,20,000 8 ×
Stock (torban 8) . 80,000 ta'a
52. 52.
1,80,000 ta’eera
Xiqqaa: Itti Gaafatamummaa Yeroo Ammaa
5,20,000 4 ×
Liqii ( torban 4) 52 40,000 ta’eera
1,40,000
Haala tasaaf %20 itti dabali 28,000
(Kaappitaala Hojii Barbaachisa) . 1,68,000 ta’a
Gurgurtaa Nootii
Hojii =Rs. 6,50,000 Bu’aa
25/125 kan qar. 6,50,000 = qar. 1,30,000 Baasii Gurgurtaa=Qar.

6,50,000–1,30,000=Qar. 5,20,000 Yaaddoo daldalaa waan ta’eef baasii
gurgurtaa bittaa akka ta’etti fudhatama.
Shaakala 7
Waraqaan baasii Performa dhaabbata tokkoo odeeffannoo armaan gadii ni kenna:

Qaamolee baasii
Meeshaa 35% .
Hojii Kallatti 25% .

Baasii ol’aanaa 20% .
Odeeffannoon dabalataa kanneen jiran: (i)

Sadarkaa sochii yuunitii 2,50,000 akka qabaatu yaadameera. (ii) Gatiin gurgurtaa qarshii 1000
ta’a. 10/- yuunitii tokkoof (iii) Meeshaaleen jallisii giddu galeessaan ji’a tokkoof manneen
daldalaa keessa turuu qabu. (iv) Nyaatni xumurame giddu galeessaan ji’a tokkoof istookii keessa jiraachuu qaba.
(v) Liqiin liqii qabaniif hayyamamu ji’a 3 ta’a. (vi) Liqiin dhiyeessitoonni hayyamaman ji’a 2 ta’a.
Ibsa kaappitaala hojii barbaachisu, baasii dursaa qopheessuun si irraa eegama

herrega bu’aa fi kasaaraa fi baalansii dhaabbatichaa akka mirkaneessu
Kaappitaala Aksiyoonaa Qar. 12,00,000

10% Debentures qarshii qar.
Qabeenya Dhaabbataa 3,00,000 qar. 11,00,000 ta’a
Furmaata
Ibsa kan Kaappitaala Hojii
Addatti Qar. Qar.
Kuusaa Meeshaalee Bu’uuraa (Ji’a 1) (5,00,000 x
35% x 1/12) . 72,917 ta’eera
Hojii adeemsa irra jiru (ji'a 1/2) .
Meeshaalee (25,00,000 x 35% x 1/24) . 36,458
Hojii hojjetaa (25,00,000 x 25% x 1/24) . 26,041
Baasii ol’aanaa (25,00,000 x 20% x 1/24) . 20,833 ta’uu ibsameera 83,332 ta’eera
Istookii meeshaalee xumuraman (ji’a tokko) .
Meeshaalee (25,00,000 x 35% x 1/12) . 72,917
Hojii hojjetaa (25,00,000 x 25% x 1/12) . 52,083
Baasii ol’aanaa (25,00,000 x 20% x 1/12) . 41,667 ta’uu ibsameera 1,66,667 ta’eera
Liqii qabeeyyii (ji’a 2) Baasiin
Meeshaalee (25,00,000 x 35% x 3/12) . 2,18,750
Hojii hojjetaa (25,00,000 x 25% x 3/12) . 1,56,250
Baasii ol’aanaa (5,00,000 x 20% x 3/12) . 1,25,000 ta’a 5,00,000
8,22,916 ta’a
Xiqqaa: Itti gaafatamummaa yeroo ammaa
Liqii (Ji’a 2) meeshaalee jallisii 25,00,000 x 35% x 2/12
1,45,833 ta’eera
Kaappitaala hojii qulqulluu barbaachisa 6,77,083 ta’eera
Raaguu Bu'aa fi KisaaraaHerrega
Dr. Cr.
Gara Meeshaaleetti Baasii meeshaalee gurguramaniin 20,00,000 ta’a
(25,00,000 x 35%) . 8,75,000 ta’eera
Gara Mindaa
(25,00,000 x 25%) . 6,25,000 ta’a
Gara Overheads tti
(25,00,000 x 20%) . 5,00,000 ta’a
20,00,000 ta’a 20,00,000 ta’a
To Baasii meeshaalee gurguraman 20,00,000 Gurgurtaan 5,00,000 25,00,000 ta’a
To Bu'aa Waliigalaa
25,00,000 ta’a 25,00,000 ta’a
To Interest on
debentures jedhaman 30,000 Bu’aa waliigalaatiin 4,70,000 5,00,000 ta’a
To Bu'aa qulqulluu
5,00,000 ta’a 5,00,000 ta’a

Baalansii Raaga
Itti gaafatamummaa Qar. Qabeenyaa Qar.
Kaappitaala aksiyoonaa 12,00,000 ta'a Qabeenya Dhaabbataa 11,00,000 ta’a
Bu'aan 4,70,000 ta’eera Kuusaa
qulqulluun %10 debentures 3,00,000 ta'a Meeshaa jallisii 72,917 ta’eera
Madda 1,45,833 ta’eera Hojii adeemsa keessa jiru 38,458
Meeshaalee xumuraman 1,66,667
Liqii qabeeyyii 5,00,000
Maallaqa Maallaqaa fi Hafnaan Baankii 2,37,791 ta’uu ibsameera
21,15,833 ta’eera 21,15,833 ta’eera
Shaakala 8
Selva and Co. daldala bitachuu kan barbaadu yoo ta’u si mariisiseera qabxiin tokko kan ati isaan gorsuu qabdu
giddu galeessaan kaappitaala hojii kan waggaa tokkoffaa hojii keessatti barbaachisudha.
Tilmaama armaan gadii kennitee, lakkoofsa shallagame irratti %10 akka dabaltu qajeelfama kennitee jirta, kunis
taateewwan tasa akka uumaman hayyamuuf.
(i) Maallaqa istookiidhaaf uggurame: Istookii Lakkoofsi bara kanaa
oomisha xumurame Istookii suuqii, 3,000

meeshaalee fi kkf, (ii) Giddugaleessa liqii 5,000
kenname: Gurgurtaa biyya keessaa liqii torban 4

26,000
1
Gurgurtaa al-ergii— 2.
torban liqii 65,000 ta’a
1 (iii) Kaffaltii mindaa fi oomishaalee biroo irratti torban 12 duubatti

1. 1.
Kaffaltii- hafuu 2,40,000 ta’eera
1. 1.
meeshaalee fi kkf.— Kiraa manaa, Rooyaaltii

Ji’a 12 Istookii
fi 36,000
kkf.—Ji’a 4 Hojjettoota barreessaa— Ji’a 12 8,000 ta’a

1. 1.
60,000 ta'a
1
Hoji-geggeessaa- 2.
ji'a 4,000 ta’a
1. 1.
Baasii adda addaa— Ji’a 12 (iv) Dursee kaffaltii 36,000 ta’eera
Baasii Adda Addaa (dursee kurmaana kurmaanaan kan 6,000
kaffalamu) (v) Bu’aa hin baafamne giddu galeessaan waggaa guutuu 9,000 ta’a
Giddugaleessa hanga kaappitaala hojii barbaachisu shallaggii kee ibsi.

Furmaata
Addatti Qar.
Kuusaa oomishaalee xumuraman 3,000

Kuusaa meeshaalee manneen daldalaa fi kkf. 5,000 ta’a
Liqii adda addaa (a)
Biyya keessaa (torban 4) 2,60,000 × 4/52 (b) Gurgurtaa 20,000 ta'a
1 1.5 12.
Al-ergii (1 2.
torban) 65,000 × 1.5
1,875 ta’eera
21,875
Kaffaltii dursee 6,000 × 1ÿ4 1,500
31,375
1 1.5 12.
Xiqqaa: Kaffaltii mindaa irratti duubatti hafuu (1 2.
torban) 24,000 × 1.5
6,923 ta’uu ibsameera
1 6
Istookii, Meeshaalee fi kkf (1 2.
ji'oota) 8000 × 12.
4,500 ta’a
61
Kiraa manaa, Rooyaaltii fi kkf (ji'a 6) 8000 × 12. 12.
4,000 ta’a
1 1.5 12.
Hojjettoota barreessaa (1 2.
ji'a) 60,000 × 1.5
7,500 ta’a
1 .5
Hoji-geggeessaa ( 2.
ji'a) 4000 × 12.
167. 167
1 1.5 12.
Baasii Adda Addaa (1 2.
ji’oota) 36,000 × 1.5
4,500 ta’a
27,590 3,785
Kaappitaala Hojii Qulqulluu 379 ta’uu
Dabalata: 10% Margin for Contingencies ibsameera
Kaappitaala hojii qulqulluu barbaachisa 4,164 ta’an
Shaakala 9
Waraqaan baasii raawwii dhaabbata tokkoo adda addaa armaan gadii kenna: Elements of Cost Amt.
Yuunitii tokkoof (Rs.) .
Meeshaalee Jallisii 140 Hojii Kallatti 60 Baasii Ol’aanaa 70 Baasii Waliigalaa 270
Bu’aa 30 Gatii Gurgurtaa 300
Odeeffannoowwan biroo kanneen akka:
Meeshaaleen jallisii giddu galeessaan ji’a tokkoof istookii keessa jiru. Meeshaaleen adeemsa irra jiru irratti
giddu galeessaan walakkaa ji’aaf. Meeshaaleen xumuraman giddu galeessaan ji'a tokkoof istookii keessa jiru.
Liqiin dhiyeessitoonni hayyamaman ji’a tokko – liqiin maamiltootaaf hayyamamu ji’a lama. Torban muraasa booda duubatti
kaffaltiin mindaa 1 1 2. 2.
hafu. Kaffaltii baasii ol’aanaa irratti harkifachuun ji’a tokko. Tokko afraffaan
kan oomishaa maallaqaan gurgurama. Maallaqni harkaa fi baankii jiru qarshii 1000 ta’a jedhamee eegama. 50,000 ta'a.
Ibsa kaappitaala hojii faayinaansii barbaachisu agarsiisu qopheessuun si irraa eegama,

sadarkaa sochii yuunitii oomishaa 2,40,000. Omishni waggaa guutuu walqixa akka gaggeeffamu
tilmaamuun ni danda’ama; mindaa fi baasii ol’aanaa haala walfakkaatuun kan walitti qabamu yoo
ta’u yeroon torban 4 ji’a tokkoon walqixa.
Hubachiisa: Bara = 4×12 = torban 48
Furmaata
Addatti Qar. Qar.

140
(i) Kuusaa meeshaalee jallisii (torban 4) 2,40,000 × 48.
28,00,000 ta’a
= 7,00,000× 4 (ii)
Hojii adeemsa irra jiru (torban 2) .

Meeshaalee jallisii 7,00,000 × 2 14,00,000 ta'a
60. 60.
Hojii kallatti 2,40,000 × 48 , 3,00,000 × 2 ta’a 6,00,000 ta’a

70
Baasii ol aanaa 2,40,000 × 48.
7,00,000 ta’a
350000 × 2 ta’a 27,00,000 ta’a
(iii) Istookii gaarii xumurame (torban 4) .

Meeshaalee Jallisii 7,00,000× 4 28,00,000
Hojii Kallatti 30,000 × 4 1,20,000
Baasii ol aanaa 3,50,000 × 4 14,00,000 ta’uu ibsameera
54,00,000 ta’eera
(iv) Liqii Adda Addaa (torban 8) .

3
Meeshaalee Jallisii 7,00,000 × 8 × 4.
42,00,000 ta’eera
3
Hojii Kallatti 3,00,000 × 8 × 4.
18,00,000 ta’a
3
Baasii olka’aa 3,50,000 × 8 × 4.
21,00,000 ta’a 81,00,000
Maallaqa harkaa fi Baankii keessatti 50,000 ta’a
1,90,50,000 ta’a
(–) Dirqama Yeroo Ammaa (i)
Liqeessitoota adda addaa (torban 4) 7,00,000 × 4 (ii) Mindaa Hin 28,00,000
1. 1. 3. 3.
kaffalamiin (torban 1 ) 3,00,000 × (iii) Kaffaltiiduubatti

2. 2.
baasii ol’aanaa
hafummaairratti
(torban 2. 2.
4,50,000 ta’a
4) 3,50,000 × 4 14,00,000 ta'a 46,50,000 ta’eera
Kaappitaala Hojii Qulqulluu barbaachisa 1,44,00,000 ta’eera
Shaakala 10
Obbo Siivaan daldala daldalaa haaraa daldaluu waan barbaadaniif odeeffannoo armaan gadii
kenna. (i) Waliigala tilmaamni gurgurtaa waggaa tokko keessatti qarshii 1000 ta’a. 20,00,000 ta’a.
(ii) Baasii isaa tilmaama dhaabbataa Baasii qar. 3,000 ji’atti dabalataan jijjiiramaa
baasii galii isaa keessaa %10 waliin wal gitu.

(iii) Tokkoon tokkoon oomishaaf gatii gurgurtaa kan baasii bittaa isaa ta’u 1 33
3 % kan caalu
murteessuu ni eega.
(iv) Waggaa tokko keessatti yeroo jaha aksiyoona isaa garagalcha jedhee eega.
(v) Gurgurtaa fi bittaan waggaa guutuu walqixa ni babal’ata. Gurgurtaan hundi maallaqaan kan ta'u ta'us bittaadhaaf
liqii ji'a tokkoo ni eega.
Shallaggii
(i) Bu’aa isaa waggaa sanaaf tilmaamame. (ii)

Giddugaleessa kaappitaala hojii inni barbaadu.
Furmaata
(i) Tilmaama bu’aa Obbo Siivaa waggaa sanaa

Gurgurtaa 20,00,000 ta’a
1. 1. 1
(–) Bu’aa Waliigalaa ( 20,00,000 × 33 133 ) .

3. 3. 3.
5,00,000
Baasii meeshaalee gurguraman 15,00,000

Bu’aa Waliigalaa 5,00,000 ta’a
(-) Baasiiwwan
Dhaabbataa (3,000×12) . 36,000
Jijjiiramaa 20,00,000×10/100 2,00,000
2,36,000
Bu’aa Qulqulluu 2,64,000 ta’uu ibsameera
(ii) Ibsa kaappitaala hojii

Addatti Qar.

Kuusaa
Galiin aksiyoonaa dachaa 6 ta'a 2,50,000 ta’eera
Baasii meeshaalee gurguraman

Jijjiirraa Istookii =
Giddugaleessaan istookii baasii irratti
15,00,000 ta’a
6=
Giddugaleessaan istookii baasii
6 × Giddugaleessaan istookii baasii = 15,00,000
15,00,000 ta’a
Giddugaleessaan istookii baasii irratti = = 2,50,000 ta’a
6. 6.
Callaa
Baasii dhaabbataa guutuuf = 3,000
Baasii jijjiiramaa guutuuf
10
20,00,000 × × = 16,667 ta’a 19,667 ta’eera
100 ta’e 1 12.
Liqii qabeeyyii
–
(gurgurtaan hundi maallaqa qofaaf waan ta'eef)
2,69,667 ta’eera
Xiqqaa: Dirqama Yeroo: 1.1.
Liqeessitoota (ji'a 1) .
15,00,000 × ta'a 1 12.

1,25,000 ta’a
Kaappitaala hojii barbaachisa 1,44,667 ta’eera

Shaakala 11
Odeeffannoo armaan gaditti kenname irraa madaallii pirojektii qopheessuun isin irraa eegama
sheet, herrega bu’aa fi kasaaraa fi sana booda tilmaama kaappitaala hojii barbaachisu. (a) Kaappitaala aksiyoonaa
kenname 6% debentures 5,00,000
2,50,000
Qabeenya Dhaabbataa baasii irratti 2,50,000 ta’a
(b) Reeshiyoon gatii gurgurtaa irraa eegamu

Meeshaalee jallisii 45% .
Hojii humnaa 20% .
Overheads 15% .
Bu'aa 20% .
1. 1.
(c) Meeshaaleen jallisii giddu galeessaan 1f mana kuusaa keessatti ni qabamu ji’oota.
2. 2.
(d) Meeshaaleen xumuraman giddu galeessaan ji’a 2f istookii keessa turu. (e) Omishni bara darbe
keessa yuunitii 2,40,000 yoo ta’u, akka

bara ammaa keessattis reetii eeguu.
(f) Tokkoon tokkoon yuunitii oomishaa walakkaa ji’aaf adeemsa irratti akka hafu ni eegama. (g) Liqiin
maamiltootaaf hayyamamu ji’a lama yoo ta’u, dhiyeessitoonni kennanis ji’a tokko ta’a. (h) Gatiin gurgurtaa qarshii 1000
ta’a. 6 yuunitii tokkoof. (i) Marsaan oomishaa fi gurgurtaa idilee ni jira. (j) Shallaggiin liqaa gatii gurgurtaatiin raawwatamuu
ni danda’a.
Furmaata
Qar.
(i) Shallaggii gurgurtaa
Gurgurtaa Waliigalaa = 2,40,000×6 14,40,000 ta’eera
(ii) Shallaggii Maallaqa inventaarii keessatti uggurame. (a) Istookii
Meeshaalee Jallisii
45. 45. 1.5
1,44,000× ta'a × 81,000 ta’eera

100 irratti kan argamu 12. 12.
(b) Istookii meeshaalee xumuraman baasiidhaan
(Meeshaalee + Hojii + Baasii Ol’aanaa) .
80 2 × × 100 12.
1,44,000 ta’eera Afaan Oromoo fi
1,92,000 ta’eera
Jechoota Dinqisiiso
(c) Hojii baasiitiin hojjetamaa jiru

(Meeshaalee + Hojii + Baasii Ol’aanaa) .
80 .5 ×
144000× 48,000 ta’eera
100 12 (iii)
Shallaggii Maallaqa Liqii irratti cufame

Waliigala gurgurtaan 14,40,000
2. 2.
Liqii qabeeyyii = 14,40,000× 12 2,40,000 ta’eera

(gatii
gurgurtaatiin, akka kennameetti) .
(iv) Shallaggii abbootii liqaa

(Meeshaalee Jallisiif)
45. 45.
Bittaa Waliigalaa = 14,40,000× 100 6,48,000 ta’eera
1. 1.
Liqeessitoota = 6,48,000× 54,000 ta’eera

12. 12.
bu'aafi kasaaraa
Herrega tilmaamame
To Gatii Meeshaalee gurguraman : . Gurgurtaadhaan 14,40,000 ta’eera
Gara Meeshaalee Jallisii 6,48,000

Gara Labour 2,88,000
Gara Overheads tti 2,16,000
Gara Bu'aa Waliigalaa 2,88,000 ta’uu ibsameera
14,40,000 15,000 14,40,000
Gara Dhala Debentures irratti 2,73,000 Bu’aa Waliigalaatiin 2,88,000 ta’a

Gara Bu'aa Qulqulluutti ta’a
2,88,000 ta’eera 2,88,000 ta’eera
Baalansii tilmaamame
Saaxilamummaa Qar. Qabeenyaa Qar. Qar.
Kaappitaala Aksiyoonaa 5,00,000 ta’a Qabeenya Dhaabbataa (baasiitiin) . 2,50,000 ta’eera
6% Debentures 2,50,000 Qabeenya Yeroo Ammaa
Bu’aa fi Kasaaraa A/c 2,73,000 Kuusaa 81,000
Liqeessitoota 54,000 ta’uu ibsameera Hojii Adeemsa Irra Jiru 48,000
Meeshaalee Xumurame 1,92,000
Liqii qabeeyyii 2,40,000 ta’a
5,61,000
Maallaqa fi Baankii (Balance for) . 2,66,000
10,77,000 ta’uu ibsameera
10,77,000 ta’eera
Shaakala 12 VSM
Ltd. daldala gurgurtaa guddaa irratti bobba’ee jira. Odeeffannoowwan armaan gadii irraa kaappitaala hojii isaan barbaachisu tilmaamuun si
irraa eegama.
Gurgurtaan Waggaa Tilmaamame Rs. 130 lakhs Bu’aa qulqulluu baasii
gurgurtaa irraa argame dhibbeentaa 25% Yeroo liqii giddu galeessaa liqii
qabaniif hayyamame torban 8.
Giddugaleessaan yeroon liqii liqii kennitoonni hayyamu torban 4.
Giddugaleessaan istookii torban 8 baatu (gama gurgurtaa barbaachisuun).
Lakkoofsa shallagame irratti : 10% dabaluudhaan taateewwan tasa akka uumaman hayyamuuf.
(MBA/MK Yuunivarsiitii Caamsaa 2005)
Furmaata
Gurgurtaa 1,30,00,000
Bu'aan waliigalaa gurgurtaa irraa %25 32,50,000
Baasii meeshaalee gurguraman 97,50,000 ta’uu ibsameera
Ibsa kaappitaala hojii agarsiisu
Addatti Qar.

8 ) 52
(i) Liqii qabeeyyii (97,50,000 x argamu

irratti kan
15,00,000 ta’a
8
(ii) Istookii (97,50,000 x ). 15,00,000 ta’a
52.
Qabeenya ammaa waliigalaa 30,00,000 ta’a
(–) Dirqama Yeroo Ammaa
4 ) 52
Liqeessitoota (97,50,000 x argamu

irratti kan
7,50,000 ta’a
Kaappitaala hojii qulqulluu 22,50,000
Dabalaa: Taateewwan tasa 10% . 2,25,000
Kaappitaala Hojii Qulqulluu Barbaachisu 24,75,000 ta’uu ibsameera
Shaakala 13
Tilmaama kaappitaala hojii barbaachisu qopheessuu. (i) Gurgurtaa waggaa tilmaamame
—yunitii 80,000. (ii) Gatiin gurgurtaa qar. 8 yuunitii tokkoof. (iii) Bu’aa dhibbeentaa
20%. (iv) Liqii liqii qabaniif hayyamame—torban 10. (v) Liqii dhiyeessitootaaf hayyamame
—torban 8. (vi) Giddugaleessa qabachuu aksiyoonaa (gama gurgurtaatiin)—torban 10.
(vii) Taateewwan tasaaf %20 hayyamuu.
(MFM/Bharathidasan AP, 2002) kan jedhuun ibsameera.

Furmaata
Gurgurtaa 80,000 Yuunitii
Gatii Gurgurtaa qar. 8. 8.
Waliigala gurgurtaa bara Qar. 6,40,000

Gurgurtaa qar. 6,40,000
Bu'aa gurgurtaa irraa %20 argachuu 1,28,000
Baasii Meeshaalee Gurguraman 5,12,000 ta’a
Addatti Qar.
10
i. Liqii kan qaban (5,12,000 x 52 ). 98,462 ta’eera
10
ii. Istookii (5,12,000 x ) 52 Qabeenya 98,462 ta’eera
Yeroo
Waliigalaa Hir’isuu : Dirqama 1,96,924 ta’eera
Yeroo
8. 8.
Liqeessitoota (5,12,000 x ) 52 78,769 ta’eera
Kaappitaala Hojii Qulqulluu 1,18,155
Dabalaa : Taateewwan tasa 20% . 23,631
Kaappitaala Hojii Qulqulluu Barbaachisu 1,41,786 ta’uu ibsameera
Bulchiinsa Maallaqa
Shaakala 14
Dhaabbanni tokko qarshii 1000 qaba jedhee eega. 37500 maallaqa harkaa Ebla 1, fi tilmaama ejjennoo maallaqaa
ji’oota sadan keessatti qopheessuu si gaafata.
Ebla, Caamsaa fi June odeeffannoon armaan gadii isiniif dhiyaata:
Ji'a Gurgurtaan Mindaa Bittaa Rs. Baasii Baasii Gurgurtaa Waajjira

qar. Qar. Warshaa qar. Baasii qar.
Qar.
Fulbaana 75,000 45,000 9,000 7,500 6,000 4,500

Sadaasa 84,000 48,000 9,750 8,250 6,000 4,500
Ebla 90,000 52,500 10,500 9,000 6,000 5,250
Ta'uu mala 1,20,000 60,000 13,500 11,250 6,000 6,570
Waxabajjii 1,35,000 ta’a 60,000 ta’a 14,250 ta’uu ibsameera 14,000 ta’uu ibsameera 7,000 ta’a 7,000 ta’a
Odeeffannoo Biroo:
(i) Yeroo liqiin dhiyeessitoota hayyamame ji’a 2. (ii) Gurgurtaa

maallaqaa fi yeroon liqii maamiltootaaf liqiidhaaf hayyamame keessaa %20 ji’a tokko ta’a. (iii) Kaffaltii baasii hunda
harkifachuu:ji’a 1.
(iv) Gibira galii qar. 57,500 June 15 kaffalamuu qaba. (v) Dhaabbatichi abbootii
aksiyoonaadhaaf bu’aa (dividend) fi hojjettootaaf bonasii qarshii 1000 kaffaluu qaba. 15,000 fi qar. 22,500 baatii
Ebla keessa akka ture ibsameera. (vi) Warshaan tokko Caamsaa keessa akka fudhatamuu fi kaffaltiin
akka kaffalamu ajajameera. Baasiin isaa qarshii 1000 ta'a. 1,20,000 ta’a.
(Yuunivarsiitii Periyar M.Com., Adoolessa 2005)
Callaa Baajata kan Ebla, Ta'uu mala, Waxabajjii
Addatti Ebla Waxabajjii
Madaallii Baniinsaa b/d 37,500 Caamsaa

Gurgurtaa (i) Maallaqa 18,000 10,950 27,000
%20 (ii) Gurgurtaa liqii 67,200 ta’a 24,000 72,000 96,000 ta’a
(Ji'a tokko)
Waliigala Gahee (A) 1.1. 1,22,700 ta’a 1,06,950 ta’eera 1,23,000 ta’eera
Kaffaltii : 1 .
Bituu 45,000 48,000 52,500
Kaffaltii 10,500 13,500 14,250
Baasii Warshaa 8,250 9,000 11,250
Baasii Waajjira 6,000 6,000 6,000
Baasii Gurgurtaa 4,500 ta’uu ibsameera 5,250 ta’uu ibsameera 6,570
Gibira Galii – – 57,500 ta’uu ibsameera
Hirmaannaa Abbootii Aksiyoonaa 15,000 – –
Bonus hojjettootaaf 22,500 ta’a – –
Baasii Biqiltootaa – 1,20,000
–
Kaffaltii Waliigalaa (B) . 1,11,750 2,01,750 1,48,070
Madaallii c/d (AB) . 10,950 ta’a (–)94,800 (–)25,070

Baankii Overdraft – (+)94,800 ta’uu ibsameera (+)25,070 ta’uu ibsameera
Dhaabbatichi haala liqii olka’aa (overdraft facility) qopheessee jira jedhamee fudhatame.
Bulchiinsa Fudhatama
Shaakala 15
Akkaataan yeroo walitti qabuu Dhaabbata tokkoo akka armaan gadiitti argama:
• Ji’uma tokkotti gurgurtaa %10
• Ji’a lammaffaa keessatti gurgurtaa %20
• Ji’a sadaffaa keessatti gurgurtaa %40
• Ji’a afraffaatti gurgurtaa %30
Gurgurtaan dhaabbatichaa kurmaana sadan jalqabaa waggaa kanaa akka armaan gadiitti dhiyaateera.
Ji'a Kutaa I. Kutaa I Kutaa II Kutaa III
Jalqaba 15,000 7,00 22,500
Lammaffaa 15,000 15,000 15,000
Sadaffaa 15,000 22,500 7,500
45,000 ta’a 45,000 ta’a 45,000 ta’uu ibsameera

Guyyoota Hojii 90. 90. 90. 90. 90. 90.
Giddugaleessa umrii liqii shallaguu fi bu’aa irratti yaada kennuu qabda.
(MFM/Yuunivarsiitii Bharathidasan AP 2001)

Furmaata
Yeroon walitti qabama imaammata dhaabbatichaa akka agarsiisutti, dhuma ji’a tokkoon tokkootti liqiin hin
kaffalamiin gurgurtaa ji’aa keessaa %90, gurgurtaa ji’a darbee keessaa %70 fi gurgurtaa ji’a lama dura taasifame
keessaa %30 kan of keessaa qabu ta’a.
Ibsa Herrega fudhatama qabuu fi umrii isaanii.

Gurgurtaa I Kutaa II Kurmaana III Kurmaana
30% Ji'a 1ffaa 4,500 2,250 6,750

70% Ji'a 2ffaa 10,500 10,500 10,500
90% Ji'a 3ffaa 13,500 ta’a 20,250 ta’a 6,700 ta’a
28,500 ta’a 33,000 ta’eera 24,000 ta’eera
Herrega fudhatama qabu (Liqii qaban) .

Giddugaleessi fudhatama qabu = Gurgurtaa
× Lakkoofsa guyyoota hojii
28,500 33,000 24,000

= ×90 × 90 ta’a × 90 ta’a
45,000 ta’a 45,000 ta’a 45,000 ta’a
= Guyyaa 57 Guyyaa 66 Guyyaa 48 Giddugaleessi umriin fudhatama

qabu sababa gurgurtaan jijjiirama waan ta’eef dhiibbaa qaba.
GAAFFII MOODELII
1. Kaayyoo inventaarii irratti mari’achuu.

2. Tooftaalee to’annoo inventarii adda addaa ni ibsu.
3. Tooftaaleen ramaddii inventarii maali?
4. Kaka’umsa maallaqa qabachuu ibsi.
5. Tooftaalee bulchiinsa maallaqaa irratti mari’achuu.
6. Hoggansi fudhatama qabu maali? Ibsi.
7. S Ltd. daldala gurgurtaa guddaa irratti bobba’ee jira. Odeeffannoowwan armaan gadii irraa kaappitaala hojii
barbaachisu shallaguu qabda.
Gurgurtaa waggaa pirojektii Qar. 208 lakk
% bu’aa qulqulluu baasii gurgurtaa irratti argamu 1 33 %

3.
Giddugaleessaan yeroon liqii hayyamame Dr. Torban 6 Yeroo liqii
giddu galeessaan hayyamame Crs. Torban 3 Giddugaleessaan
istookii (gama gurgurtaatiin) Torban 6 %10 dabaluudhaantasaa

balaaakka
uumamu hayyamuuf.
(Deebii lakk 29.7)
8. Obbo Santosh waliin walqabatee ibsi armaan gadii daldala daldalaa jalqabuu barbaadu. Ati
shallaguuf barbaachisu. (a) Bu’aa
tilmaamu. (b) Kaappitaala hojii
barbaachisu.
Gurgurtaa waggaa tilmaami –
Qar. 12,00,000 ta'a
– 1 33 %
Bu’aa bittaa irraa eegamu Baasii 3.
dhaabbataa qar. galgala sa'aatii 3,000. kana keessaa Hir’inni
gatii qarshii 1000 ta’a. 600 fi jijjiiramaa Baasii PLL a/c irraa kaffalamu
gurgurtaa %8 waliin walqixa.

Stock term over – Yeroo 6
Gurgurtaa fi bittaa waggaa guutuu walqixa ni raawwatama Liqeessitoonni liqii ji’a 1

hayyamaman
Liqii kan qaban liqii ji'a 2 hayyamame
Gurgurtaa maallaqaa irraa %30.
(Deebii (a)Bu’aa qulqulluu qarshii 1,68,000 (b) Kaappitaala hojii qarshii 32,25,400)
9. Kaappitaala hojii adda addaa armaan gadii irraa shallagi:

Qar.
(a) Baasii Waggaa: 1.1.

Kaffaltii 52,000
Manneen Kuusaa fi Meeshaalee 9,600
Mindaa Waajjira 12,480
Kiraa 2,000
Baasii Biroo 9,600 ta’a
(b) Giddugaleessaan hamma istookii kunuunfamuu qabu: 1.1.

Istookii meeshaalee xumuraman 1,000
Kuusaa meeshaalee fi manneen daldalaa 1,600 ta’a
Baasii dursee kaffalamu: 1.1.

Dursa kurmaana 1,600 pa
kurmaanaan (c) Gurgurtaa Waggaa
Gabaa Manaa 62,400
Gabaa Biyya Alaa 15,600 ta’a

(d) Kaffaltii baasii irratti duubatti hafummaa: 1.1.

1
Kaffaltii 1 2. torbanitti
Manneen Kuusaa fi Meeshaalee 11. 11. ji’oota

2. 2.
Mindaa Waajjira 11. 11. ji’oota

2
Kiraa Ji'a 6
Baasii Biroo (e) Liqii 11. 11. ji’oota

2. 2.
maamiltootaaf hayyamame : .
Gabaa Manaa Torban 6
1
Gabaa Biyya Alaa 1 2. torbanitti
(M.Com. Raajastaan) jedhamu.

(Deebii 5,230) .
10. Arvind Ltd. sadarkaa sochii dhaabbata kaappitaala hojii Rs. 2,40,000 ta'a. Caasaa baasii adda addaa
dha:
Baasii Yuunitii Tokkoof
Qar.
Meeshaalee jallisii 30. 30.
Kallattiin humna 10. 10.
namaa ol’aanaa 20. 20.
Bu’aa 60. 60.
15
Waliigalaa Gatii 75.
gurgurtaa (a) Meeshaaleen jallisii giddu galeessaan ji’a 1f kuusaa keessa jiru. (b)
Hojii adeemsa irra jiru (meeshaalee ilaalchisee %100 kan xumurame yoo ta’u, humna namaa fi baasii ol’aanaa
oomisha walakkaa ji’aa %50. (c) Meeshaaleen xumuraman giddu galeessaan ji’a tokkoof mana kuusaa
keessa turu. (d) Dhiyeessitoonni ji’a tokko maamiltootaaf 2 ji’oota (shallaggiin maamiltootaa gatii gurgurtaa irratti
taasifamuu danda’a) (e) Hafnaan maallaqaa xiqqaan barbaachisu qarshii, 30,000. (f) Omishni waggaa guutuu walqixa
ta’a.
(Deebii qarshii 46,80,000)
11. Boordiin Daayirektaroota Dhaabbata Injinariingii Nanak Private Ltd. sadarkaa hojii qarshii 1000 ta’eef ibsa Kaappitaala
hojii barbaachisu agarsiisu akka qopheessitan isin gaafatee jira. 1,56,000 yuunitii oomishaa ta’eera.
Odeeffannoowwan armaan gadii shallaggii keessaniif ni argamu: (A) .

Yuunitii tokkoof
Meeshaalee Jallisii
Hojii Kallatti
Overheads
(Rs.)
Bu'aa 90
Gatii gurgurtaa yuunitii tokkoof 40 75 205 60 265
(B)
(i) Meeshaaleen jallisii istookii keessa jiru, giddu galeessaan ji’a tokko.
(ii) Meeshaaleen adeemsa irra jiru, giddu galeessaan torban 2. (iii)
Meeshaaleen xumuraman istookii keessa jiru, giddu galeessaan ji’a tokko.
(iv) Liqii dhiyeessitoonni hayyamaman, ji’a tokko. (v) Yeroo kaffaltii liqii irraa
hafu, ji’a 2.
(vi) Kaffaltii mindaa irratti duubatti hafummaa, . 2. Torban 1. 1
(vii) Kaffaltii baasii ol’aanaa irratti duubatti hafummaa ji’a tokko

ta’a. Omishni %20 maallaqaan gurgurama. Maallaqni harkaa fi baankii jiru qarshii 1000 ta’a
jedhamee eegama. 60,000 ta'a. Omishni waggaa guutuu walqixa akka gaggeeffamu fudhatamuu
qaba; mindaan fi baasii ol’aanaa haala walfakkaatuun kan walitti qabamu yoo ta’u yeroon torban
4 ji’a tokkoon walqixa. (CA Xumuraa)
(Deebii 66,06,000) .
12. Dhaabbanni Ltd. tokko waraqaa baasii armaan gadii dhiyeessa:
Element of cost Raw
material Labor — — 45% .
15% Overheads — 25% Odeeffannoon dabalataa armaan
gadii ni argama. (i) Meeshaaleen jallisii torban 5 aksiyoona
keessa turu. (ii)
Cash in processing torban 4. (iii) Meeshaalee xumuraman
mana ofii keessatti torban 6. (iv) Yeroo liqii maamiltootaaf
torban 8 dhiyeessii torban 4. (v) Mindaa kaffaltii torban 2
duubatti hafuu. (vi) Gatii gurgurtaa yuunitii tokkoof qar. 60.
60. .
Sadarkaa hojii hunda keessatti gumaacha yuunitii oomishaa 1,04,000 yeroo sanatti hojjetameef
%15 dabaluudhaan kaappitaala hojii barbaachisu qopheessuun si irraa eegama.
(Deebii qarshii 20,17,100)

Hubachiisa: Liqii qaban, baasii irratti hundaa’uun shallagi.
13. Ebla 1 daayreektarri dhaabbata XYZ Ltd. hanga kaappitaala hojii waggaa 4ffaa dhufuuf barbaachisu
beekuu barbaada. Kaappitaala hojii fi baasiidhaaf Baalansii qopheessuu.
Kaappitaala aksiyoonaa ba’e — Rs. 3,00,000 6% Debentures (kaffaltii lola’aa

qabeenya irratti) — Rs. 1,00,000 Qabeenya dhaabbataa — Rs. 1,50,000
Omisha bara darbee — 72,000 units Sadarkaan walfakkaataan bara
keessatti itti kana
fufuu
qaba.
Waraqaan baasii kan armaan gadiiti:

Meeshaalee jallisii — %40 ta’a.
Qajeelfama — 15% .
Overheads — 25% .
Meeshaaleen jallisii ji’a 1f, adeemsa walakkaa ji’a keessatti, meeshaalee xumuraman ji’a lamaaf
mana kuusaa keessatti turuu qabu.
Liqiin abbootii idaa ji’a 2 fi liqii kennitootaaf ji’a 1 hayyamame.
Gatiin gurgurtaa qar. 8. 8. .
Hojiin adeemsa keessa jiru 100% jedhamee fudhatamuu danda’a.
Meeshaalee keessatti guutuu, tokko %50 karaa kallatti fi baasii ol’aanaatiin guutuu.
(Deebii W/C qarshii 1,72,800; NP 1,09,200; B/S 4,00,000; qarshii
58,000 maallaqa/lakkoofsa madaallii baankii)
Boqonnaan kun faayinaansii addaa barbaachisoo ta’an tokko tokko kan akka liizii, kaappitaala veenturee,
invastimantii kallattiin alaa fi kkf kan ilaalu yoo ta’u akkasumas boqonnaan kun faayidaa fi miidhaa, hojiirra
oolmaa iddoo fi dhaabbata amma jiru keessatti, kanneen dhiyeessaa jiran kan hammatedha.
Isaan kun yaaddoo daldalaaf faayinaansii. Kutaan kun kutaalee gurguddoo armaan gadii kanneen akka:
1. Faayinaansii Liizii 2.
Kaappitaala Veenturee
3. Faaktariingii 4.
Invastimantii Kallatti Biyya Alaa 5.
Baankii Daldalaa 6. Sadarkaa Liqii 7.
Mutual Funds
FAAYINAANSII LIISII
Faayinaansii liizii mala beekamaa fi beekamaa faayinaansii qabeenya irratti hundaa’e keessaa isa tokko yoo
ta’u, kunis faayinaansii liqii irraa filannoodha. Liiziin waliigalteedha. Waliigaltee qaamni tokko, kireeffataan
(abbaan qabeenyaa) qabeenya tokkoo itti fayyadama qabeenya sanaa liizii biraatiif akka kennuuf walii galu,
kaffaltii kiraa yeroo yeroon kaffalamuu isaatiin.
Liiziin waliigaltee waliigaltee abbaa qabeenyaa fi fayyadamaa qabeenyichaa gidduutti taasifamuudha

yeroo murtaa’eef kiraa yeroo yeroon kaffalamuun.
Hiika Liizii Liiziin kan

hiikamuu danda’u qophii waliigaltee qaamni qabeenya tokko qabu qabeenya sana kan biraaf akka itti
fayyadamuuf, mirga qabeenya sana yeroo murtaa’e keessatti fayyadamaadhaaf itti fayyadamuu, bifa kaffaltii
yeroo yeroon ilaaluuf kan kennu ta’uu ni danda’a, . kaffaltii dabalataa waliinis ta’e osoo hin kaffalamiin.

Akka hiika waldaa liizii meeshaalee UKtti, liizii jechuun waliigaltee qabeenya murtaa’e oomishtoota
ykn gurgurtoota qabeenya akkasii kireeffataan filate kireeffachuuf xiqqaa fi liizii gidduutti taasifamuudha.
Liiziin abbummaa qabeenya sanaa ni qabata. Liiziin qabeenya dabarsee yeroo murtaa’eef kaffaltii
irratti qabeenyicha ni fayyadama.
Qaamolee Liizii Liiziin

kutaalee barbaachisoo fi jaallatamoo faayinaansii qabeenya irratti hundaa’e keessaa isa tokkodha. Qaamolee
barbaachisoo armaan gadii of keessaa qaba. Namni tokko osoo waa’ee liizii qorachuu hin deemin dura
qaamolee kana hubachuu qaba.
1. Qaamolee: Isaan kun bu’uuraan qaamolee lama waliigaltee faayinaansii liizii, jechuunis abbaa
qabeenyaa fi fayyadamaa qabeenya sanaati.
2. Liizii: Liiziin abbaa qabeenyaa liizii ta’ee jiruudha. Liiziin waldaa dhuunfaa, dhaabbilee
aksiyoonaa, korporeeshinii ykn dhaabbilee faayinaansii ta’uu danda’u.
3. Liizii: Liiziin tajaajila qabeenya waliigaltee liiziitiin kennamu fudhataa dha.
Qabeenyi liizii dhaabbilee ykn dhaabbilee ta’uu danda’a.
4. Daldalaa liizii: Daldalaan liizii bakka bu’aa liizii (abbaa qabeenyaa) fi kireeffataa gidduu jirudha.
Waliigaltee liizii qopheessuu keessatti akka giddu-galeessaatti hojjeta. Kutaaleen baankii daldalaa
baankota biyya alaa, dhaabbilee ijoo baankii hindii fi baankota dhuunfaa biyya alaa akka daldaltoota
liizii ta’anii hojjechaa jiru.
5. Qabeenya liizii: Qabeenyi liizii warshaa, maashinarii, meeshaalee, lafa, konkolaataa,

warshaa, gamoo fi kkf ta’uu danda’a.
Yeroo Liizii
Yeroon liizii yeroo waliigaltee liizii hojiif itti hafudha.
Yeroon liizii waliigaltee keessatti yookiin hanga qabeenyi sun xumuramutti murtaa’uu ni danda’a.
Kiraa Liizii
Yaadni liizii daldala liiziidhaaf liiziidhaaf kaffalu kiraa kiraa ti.
Gosa Liizii Liiziin

akka yaad-rimee faayinaansii tokkootti qophii qaamolee lama gidduutti yeroo murtaa’eef taasifamuudha.
Liiziin akkaataa maalummaa waliigaltichaatiin gosa adda addaatti ramadamuu ni danda’a. Gosoonni
gurguddoon liizii kanneen armaan gadii akka armaan gadiitti:
(A) Liizii yeroo liizii irratti hundaa’e 1. Liizii
Faayinaansii
2. Liizii Hojii (B) Liiziin
mala liizii irratti hundaa’e 1. Gurgurtaa fi deebi’ee
liizii
2. Liizii kallatti
201 irratti
Kan adda ta'e Faayinaansii
(C) Liizii qaamolee dhimmi ilaallatu irratti hundaa’e

1. Liizii invastara tokkoo 2. Liizii leveraged
(D) Liizii naannoo irratti hundaa’e 1. Liizii
biyya keessaa
2. Liizii idil-addunyaa
1. Liizii faayinaansii
Liiziin faayinaansii liizii kaffaltii guutuu jedhamees ni waama. Liizii yeroo dheeraa keessaa tokko
waan ta’eef osoo waliigalteen hin xumuramin haqamuu hin danda’u. Jechoota umurii dinagdee
qabeenyichaatti dhiyaataniif liizii jechuudha, kaffaltiin waliigalaa yeroo liizii keessatti baasii jalqabaa
liizii qabeenya liizii irraa guddaa ta’uu isaati.
Fakkeenyaaf: Warshaa qacaruu, ykn yeroo dheeraaf ijaaruu. Baasii suphaa wajjin walqabatu hunda
of keessatti qabata.
2. Liizii hojii
Liiziin hojii liizii tajaajilaa jedhamees ni waama. Liiziin hojii liizii yeroo gabaabaa fi haqamuu danda’u
keessaa isa tokkodha. Umurii dinagdee qabeenyichaa caalaa yeroo gabaabaaf liizii jechuudha,
akka waliigalaatti kaffaltiin yeroo liizii keessatti kaffalamu baasii jalqabaa liizii qabeenya liizii irraa
gadi ta’a. Fakkeenyaaf: Imala murtaa’eef konkolaataa kireeffachuu. Baasii hunda kan akka mindaa
konkolaachisaa, suphaa, boba’aa, suphaa fi kkf of keessatti qabata.
3. Gurgurtaa fi liizii deebisuu
Gurgurtaa fi liizii deebisuu liizii jalatti liiziin qabeenya tokko maallaqaan nama liizii fudhachuuf jiruuf
gurguree booda qabeenya walfakkaatu sana deebisee liiziidhaan deebisee, itti fayyadama isaaf
kaffaltii yeroo yeroon kaffaludha. Dhaabbata liizii hojii ykn liizii faayinaansii keessatti ta’uu danda’a.
Malawwan liizii mijataa ta’an keessaa tokko yoo ta’u kunis dhangala’aa faayinaansii dhaabbatichaaf
haala mijeessa.
4. Liizii kallatti
Liiziin kan abbaa qabeenyaa fi fayyadamtoota qabeenya hariiroo kallattii qabu yeroo ta’u liizii kallattii
jedhamee waama. Liiziin kallattiin liizii Dipartite (qaama lama liizii keessatti) yookiin liizii Tripartite
ta’uu danda’a. (Qaama sadii liizii keessatti)
5. Liizii invastara tokkoo
Liiziin kan qaama lama qofa jechuunis liizii yeroo ta’ee fi liizii invastara tokkoo jedhamee kan
waamamu yoo ta’e. Investara (abbaa qabeenyaa) tokko qofa of keessaa qaba. Akka idileetti
gosootni liizii hundi kanneen akka hojii, maallaqaan, gurgurtaa fi liizii deebisuu fi liizii kallattiin
gosoota kana jalatti dhufaa jiru.
6. Liizii leveraged
Gosti liizii kun baasii kaappitaalaa sadarkaa olaanaa qabeenyaafi meeshaalee argachuuf kan ooludha.
Liizii kanaan qaamoleen sadii hirmaatan; kireeffataa, liqeessaa fi kireeffataa.
Liizii leverage jalatti liiziin akka hirmaataa kaappitaalaa baasii waliigalaa qabeenya sanaa keessaa
firaakshinii kan dhiyeessu yoo ta’u, liqeessaan ammoo kutaa guddaa kan dhiyeessudha.
202 irratti
7. Liizii biyya keessaa
Daldala liizii keessatti qaamoleen lamaan kan mana jireenyaa biyya tokkoo yoo ta’an liizii biyya
keessaa jedhamee waama.
8. Liizii idil-addunyaa
Daldalli liizii fi qaamoleen liizii kan mana jireenyaa biyyoota adda addaa yoo ta’an liizii idil-addunyaa
jedhamee waama.
Faayidaa Liizii Faayinaansii

liizii maddoota faayinaansii ammayyaa keessaa tokko yoo ta’u, kutaa faayinaansii qabeenya irratti hundaa’e
dhaabbatichaa keessatti gahee guddaa qaba. Faayidaawwan barbaachisoo armaan gadii qaba.
1. Faayinaansii qabeenya dhaabbataa

Faayinaansii liizii invastimantii guddaa lafaa fi gamoo, warshaa fi maashinoota fi meeshaalee
dhaabbataa biroo, kanneen daldala keessatti itti fayyadamaniif faayinaansii sochoosuuf gargaara
dhimma.
2. Faayinaansii qabeenya irratti hundaa’e
Liiziin qabeenyaafi meeshaalee dhaabbatichaaf bitachuuf mijaa’ina faayinaansii ni kenna. Kanarraa

ka’uun madda faayinaansii barbaachisaa fi dabalataa taphata.
3. Mijataa
Faayinaansii liizii qabeenya dhaabbataa osoo hin bitatin itti fayyadamuuf mijataa dha. Gosti
faayinaansii kun kan mijatu dhaabbatichi qabeenya yeroo murtaa’e ykn kaayyoo addaa qofaaf kan itti
fayyadamudha. Dhaabbatichi qabeenya ykn meeshaalee dhaabbataa argachuuf maallaqa guddaa
baasuu ykn invast gochuu hin qabu.
4. Dhala gadi aanaa
Kiraan liizii waliigaltee liiziitiin kan murtaa’u yoo ta’u, qabeenya yaaddoon daldalaa itti fayyadamu
irratti hundaa’a. Kiraan liizii safartuu dhala faayinaansii liizii dhala dhaabbataa akka faayinaansii liqaa
ykn liqii kaffalamuu wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu xiqqaa ta’uu danda’a.
5. Salphaa Sirna
liizii fi qophiin mijaa’ina faayinaansii liizii baay’ee salphaa fi salphaadha. Liiziin qabeenya ykn
meeshaalee dhaabbataa kireeffataan fayyadamuuf yoo walii gale qophiin liizii irra caalaa xumurama.
6. Baasii daldalaa
Dhaabbatichi faayinaansii karaa liqaa ykn kaappitaalaa yeroo sochoosu akka baasii daldalaatti
maallaqa tokko tokko kaffaluu qabu. Garuu faayinaansii liizii yoo ta’e, baasii daldalaa ykn baasii lola’aa
maddoota faayinaansii biroo wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu baay’ee xiqqaadha.
7. Balaa hir’isuu
Faayinaansii liizii balaa faayinaansii kireeffataa hir’isa. Kanarraa ka’uun qabeenya sana bituun isa hin
barbaachisu akkasumas jijjiiramni gatii qabeenya sana irratti yoo jiraate kireeffataa irratti dhiibbaa hin geessisu.
Kan adda ta'e Faayinaansii 203 irratti
8. Filannoo fooyya’aa
Amma guyyoota tokkotti baankonni daldalaa fi dhaabbileen faayinaansii irra caalaan isaanii yaaddoo
industirii kanaaf faayinaansii liizii kennaa jiru. Isaan keessaa gariin isaanii dhaabbata faayinaansii liizii
addaa qabu. Qophii faayinaansii liizii saffisaa fi saffisaa ta’e kennuudhaaf kan hundeeffamanidha.
Dhaabbilee Faayinaansii Liizii Hindii Yeroo

ammaa kana faayinaansii liizii yaaddoo daldalaa irra caalaan madda faayinaansii beekamaa fi bu’a qabeessa
ta’a. Barbaachisummaa faayinaansii liizii waliin, amma guyyoota baankonni fi dhaabbileen faayinaansii gargaarsa
maallaqaa liizii yaaddoo industirii kanaaf ni kennu. Dhaabbileen armaan gadii Hindii keessatti beekamoo fi
faayinaansii liizii bal’inaan kan kennan yoo ta’u:
Dhaabbileen faayinaansii liizii Hindii gareewwan armaan gadii keessatti ramadamuu danda’u.
Dhaabbilee Liizii
Damee Mootummaa Damee Dhuunfaa
Dhaabbilee Liizii Dhaabbilee Liizii
Liiziin kan Liiziin kan Liizii Maallaqa

Guddina Addaa Dhaabbata Dhaabbata
Dhaabbilee Dhaabbilee
Fak 12.1 Dhaabbilee Liizii
Dhaabbilee Misoomaatiin Liizii Dhaabbileen

misoomaa Hindii hundi yaaddoowwan industiriitif gargaarsa faayinaansii liizii kennaa jiru. Dhaabbata faayinaansii
liizii damee mootummaa Hindii keessaa muraasni kanneen armaan gadiiti: • Dhaabbata Liqii fi Invastimantii
Industirii Hindii (ICICI) • Dhaabbata Faayinaansii Industirii Hindii (IFCI) • Baankii Invastimantii Industirii
Hindii (IIBI) • Dhaabbata Misooma Industirii Xixiqqaa (SIDC) • Dhaabbata Invastimantii Industirii
Mootummaa (SIIC) .
Dhaabbilee Addaatiin liizii Dhaabbileen

faayinaansii addaa yaaddoo industirii kanaaf faayinaansii liizii ni kennu. Dhaabbilee faayinaansii liizii kennan
keessaa muraasni kanneen armaan gadiiti.
• Dhaabbata Inshuraansii Jireenyaa Hindii (LIC) •

Dhaabbata Inshuraansii Waliigalaa Hindii (GIC) .
• Yuunitii Tirastii Hindii (UTI) •

Dhaabbata Faayinaansii Misooma Mana Jireenyaa Hindii (HDFC) .
Dhaabbata Liizii Damee Dhuunfaa

Dhaabbileen liizii damee dhuunfaas yaaddoowwan industiriitif gargaarsa maallaqaa ni kennu.
Fakkeenyonni dhaabbilee liizii damee dhuunfaa Hindii kanneen armaan gadiiti:
• Express Leasing Limited •

Dhaabbata Liizii Jaarraa 20ffaa Ltd. • Dhaabbata
Liizii Jalqabaa Hindii • Mazda Leasing Limited •
Grover Leasing Limited
Dhaabbata Faayinaansii Damee Dhuunfaa

Dhaabbileen faayinaansii damee dhuunfaa damee faayinaansii liizii irrattis hirmaatu. Fakkeenyonni dhaabbilee
faayinaansii damee dhuunfaa kanneen armaan gadiiti:
• Dhaabbata Invastimantii fi Faayinaansii Cholamandal Ltd. • Dcl

Finance Limited
• Sundaram Faayinaansii Liiteedii •
Anaagiraam Faayinaansii Liiteedii •

Nagarjuna Faayinaansii Liiteedii.
KAPITAALII VENTURE
Seensa
Faayinaansii Venture Capital gosa haaraa gidduu galeessa faayinaansii yoo ta’u, bara 1980moota keessa Hinditti
mul’ateera. Gargaarsa maallaqaa yeroo dheeraa pirojektootaaf kennamu yoo ta’u, isaanis oomishaalee, kalaqa,
yaadaafi teeknooloojii haaraa beeksisuudhaaf hundeeffamaniiru. Faayinaansii kaappitaala veenturee daldala
balaa irratti xiyyeeffate kan invastimantii guddaa of keessaa qabuu fi waggaa 5 hanga 7 booda bu’aa argamsiisuuf
caalaatti mijataadha.
Hiika Kaappitaala Veenture Jechi

Venture Capital fund jedhu yeroo baay’ee Mutual funds ykn Institutional investors agarsiisuuf kan gargaarudha.
Keessattuu daldala teeknooloojii irratti xiyyeeffatee fi beekumsa baay’ee barbaadu keessatti daldala dhuunfaa
xiqqaa, hin galmoofne, balaa guddaa qabu, dargaggootaa fi xixiqqaadhaaf faayinaansii kaappitaalaa ykn
kaappitaala balaa ni kennu.
Venture Capital pirojektoota teeknooloojii olaanaa balaa guddaa of keessaa qaban fi ammas bu’aa olaanaa argachuuf carraa cimaa
qaban maallaqaan gargaaruuf bifa kaappitaalaa ykn walakkaa kaappitaalaatiin fandii yeroo dheeraa jedhamee waama.
Hiika Kaappitaala Veenturee

Akka Jame Koloski Morries jedhutti, kaappitaalli veenturee sanyii, jalqabbii fi faayinaansii sadarkaa jalqabaa
kennuu fi akkasumas babal’ina dhaabbilee duraan qabaniif maallaqa kennuu jedhamee hiikama
dandeettii daldalaa isaanii agarsiisaniiru garuu hanga ammaatti gabaa sekuritiiwwan mootummaa ykn maddoota maallaqa
dhaabbilee liqii irratti xiyyeeffatan argachuu hin dandeenye. Venture Capital faayinaansii leveraged buy out keessattis
hoggansa ni kenna.
Labsiin faayinaansii bara 1995 Veenture Kaappitaalli pirojektoota teeknooloojii asoosama irratti hundaa’an keessatti
invastimantii kaappitaalaa yeroo dheeraa guddina guddaa fi bu’aa faayinaansii agarsiisuu danda’u jechuun ibsa.
Amaloota Kaappitaala Veenturee
Kaappitaalli Veenturee amaloota barbaachisoo armaan gadii of keessaa qaba: (1)
Kaappitaalli Veenturee faayinaansii balaa olaanaa fi bu’aa olaanaa irratti hundaa’e of keessaa qaba.
(2) Faayinaansii Kaappitaala Veenturee meeshaalee faayinaansii kaappitaalaa fi kuusaa kaappitaalaa ti.
(3) Kaappitaalli Veenturee meeshaalee dhala giddu galeessaa qaban ni kenna.
(4) Kaappitaalli Veenturee ba’aa maallaqaa yaaddoo daldalaa jalqaba irratti hir’isa
waltajjii.
(5) Venture Capital industirii balaa irratti xiyyeeffatee fi teeknooloojii olaanaa irratti hundaa’eef mijataadha.
Veenture Capital In India ICICI
Venture Capital Faayinaansii Venture Capital Faayinaansii Hindii keessatti isa jalqabaati. Bara 1988 dhaabbata waloo ICICI
fi UTIn jalqabame.
UTIn bara 1990tti faayinaansii walitti qabuuf Iskimii Yuunitii Kaappitaala Veenturee (VECAUS-I) jalqabe.
Dhaabbanni Misooma Teeknooloojii fi Odeeffannoo (TDICI) Venture guddaa biraati

Dhaabbata faayinaansii kaappitaalaa Hindii.
Dhaabbanni Faayinaansii Kaappitaala Riskii fi Teeknooloojii Ltd. (RCIFC) indaastiriiwwan teeknooloojii irratti
hundaa’aniif faayinaansii Kaappitaala Veenturee ni kenna.
Baankiin ANZ Grindlays fandii Venture Capital damee dhuunfaa Hindii isa jalqabaa hundeesse.
SBI fi Baankiin Kanaaraas Faayinaansii Kaappitaala Veenturee irratti hirmaatu. Isaan ni dhiyeessu
yookaan kaappitaala kaappitaalaa yookaan liqii haalduree.
S.Lakk Maqaa Kaappitaala Veenturee Waggaa Maallaqa Hoggansa jala jiru
1. Alliance Venture Capital Advisors Ltd 2. APIDC–Fandii Ta'uu mala. 1997 SWISS TEC VCF qarshii qar. 1000 Miliyoona
Kaappitaala Veenturee 3. Baring Private Equity Partners India Hagayya 1989 APIDE – VCF qarshii 1000. 300 Miliyoona
Ltd. Jan. 1992 BII – fandii qarqara galaanaa irraa
4. Baankii Kanaaraa Veenture Kaappitaala Fandii Ltd. Fulbaana 1995 Kaappitaala Veenturee Baankii Kanaaraa
qarshii Miiliyoona 164.25
5. Draaper Intarnaashinaal 6. Gujarat Amajjii 1994 DII Qar. 2090 Miiliyoona
Venture Finance Ltd. Bitootessa. 1990 GVCF Rs. 240 Miliyoona
7. HSBC Bulchiinsa Kaappitaala Dhuunfaa Moorisiyaas Ltd. Apl. 1995 Fandii kaappitaalaa HSBC qarshii 1000. 2400 miliyoona 8. ICF Advisors Pvt. Ltd.
Bitootessa. 1997 Fandiin kaappitaalaa Hindii Rs. 750 Miliyoona

9. 9. .
IL fi FS Veenture Korporeeshinii Ltd. Fulbaana 1986 Fandiin IT qarshii 1000. 100 Miliyoona
10. Indus Venture Management Ltd. Fulbaana 1989 IVC Rs. 210 Miliyoona
Itti fufa....
11. 11. . IDBI Bitootessa. 1984 IDBI – qarshii 1000000. 1823.32 Miiliyoona
12. 12. .
Kaappitaala Veenturee Industirii Ltd. Sep. 1996 TN Venture fund qarshii 1000. 90 Miiliyoona Invastimantii Naandii
13. 13. . $ 30 Miliyoona International Venture Capital

Management Ltd. Fulbaana 1996 JFE–$ Miiliyoona 24 Hagayya 1995 Hagayya 1995 MM fandii Rs. 200 Miliyoona
14. JF Elektiraa Advaayizars Indiyaa Ltd.
15. Tajaajila Kaappitaala Marigold Ltd.
16. Dhaabbata Invastimantii Pathfinder Ltd. Adoolessa 1993 Qar. 299.50 Miiliyoona
17. Dhaabbata Kaappitaala Riskii fi Invastimantii Pvt. Ltd. Guraandhala 1998 Ebla. 1990. Bara 1990 qarshii Miliyoona 1000
18. SIDBIIN jedhu Qar. 600 Miliyoona
19. TDICI Ltd. Guraandhala 1998 Qar. 5500 fi Doolaara Miiliyoona 75 qarshii. 18 Crore
20. Kitven jedhamu Hagayya 1998
FACTORING jedhu
Faaktariingiin tajaajila bifa faayinaansii qabuu fi kaffaltii liqii gara maallaqaatti jijjiiruu kan of keessaa qabudha.
Fudhatama herregaa, kaffaltiin herregaa deebi’ee argamu fi kaffaltiin liqii biroo gurgurtaa liqii irraa maddu,
kitaaba herregaa keessatti akka liqii kitaabaatti ni mul’ata. Asitti balaan liqii, balaa liqii gahumsa liqii qabuu fi
akka baay’ina balaa tasaafi bu’aa ba’uutti hirmaata. Balaawwan kun kan fudhataman factor liqii liqii kana osoo
hin gargaaramin bituu fi yeroo yeroon isaa ga’etti walitti qabuudha. Wantoonni baalansii kun maallaqa bakka
bu’aa factoring irraa argamuun bakka bu’u.
Factoring “Invoice Agent” ykn bittaa fi hir’ina “receivables” hunda jedhama.
Isaan kun gargaaraa ykn gargaarsa malee ta’uu kan danda’an ta’us, akka idileetti balaan kun kan fudhatamu
bakka bu’aa factoring dha. Sadarkaan hir’ina gatii dhala, balaa liqii fi balaa kasaaraa ijoo fi dhala maallaqa
hirmaate irratti argamu kan hammatudha.
Oduu durii Factoring irratti
Myth Dhugaa
Factoring is nothing but bill discounting or bill finance Factoring fi bill discounting oomisha adda addaa lama gabaa adda addaa lamaaf kan qophaa’ani dha.
Factoring “Open account sales” kan jedhu yoo ta’u, baay’inaan gabaa
bitaa kan tajaajiludha. Hir’inni kaffaltii akka idileetti gabaa gurguraa
keessatti baay’inaan mul’ata. Factoring unlike bill discounting hariiroo
walitti fufiinsa qabu dhiyeessa.
Factoring daldala baankotaa hir'isa Faaktariingiin faayinaansii qofa osoo hin taane paakeejii tajaajiloota akka
walitti qabuu fi hordoffii tokkoon tokkoon invoice, inshuraansii liqii of
keessatti qabata. Deeggarsa MIS fi kkf, akkasumas fayyaa maamiltoota
baankii fooyyessa, maallaqa karaa factoring fooyyessa, marsaa oomishaa
fi barbaachisummaa kaappitaala hojii dabalataa ni dabala. Factoring
bu’uuraan liqii gabaa baasii guddaa qabu bakka buusuuf malee faayinaansii
baankii hir’isuu hin qabu.
Itti fufa....
Factoring liqii baasii guddaa qabuudha Dhala baankotaa wajjin wal bira qabamee kan ilaalamu.
(SSI – 13.50% hanga 15.75% SSI hin taane 13.50% hanga
17.25%) Fedhii PLR SBI filannoodhaan dhiyeessuu)
Kaffaltiin tajaajila factoring ol'aanaadha Kaffaltiin Tajaajilaa %0.1 hanga %0.3 qofa yoo ta’u, hir’ina
Bills keessatti kaffaltiin walitti qabuu %0.5 hanga %0.6 ta’a.
Faaktariingiin yuunitii omishaa qofaaf kan yaadamedha Dameelee hunda jechuunis Manufacturing, Trading fi
Services irratti kan babal’ate.
Daangaan factoring MBBF/ Madaalamee keessa seena Factoring akka qajeelfama RBItti itti gaafatamummaa Yeroo
Faayinaansii baankii biroo jedhamee ramadamuu kan qabu yoo ta’u Factoring
liqii gabaa bakka bu’a malee liqii baankii bakka hin bu’u.
Seenaan Faaktariingii Jalqabaa Faaktariingii

Roomaa keessatti akka warra Roomaatiin itti fayyadamaa tureetti hin galmaa’in. Haa ta'u malee jechi
'factoring' jedhu hundee Roomaa qaba. Innis gocha Laatiin ‘facio’ jedhu irraa kan argame yoo ta’u, “inni
waan tokko hojjetu” jedhamee hiikamuu danda’a. Bara Roomaa kun bakka bu’aa abbaa qabeenyaa,
jechuunis hogganaa daldalaa isaa kan agarsiisu ture. Jechi hundee industirii wajjin waan wal qabatu
ta'us, akkuma isaan maamiltoota isaanii rakkoo maallaqaa isaaniitiin gargaaruuf yaalan.
Faaktariin Ameerikaa keessatti

Faaktariin Ameerikaa keessatti jaarraa 19ffaa keessa kan ka’e yoo ta’u, kunis bu’aa kallattiin
oomishtoonni humna gurgurtaa isaanii dirree irratti qunnamtii dhaabbataa fi yeroon ta’e qabaachuu
dadhabuu isaaniiti. Yeroo sanatti akkuma har’aa humni gurgurtaa kanfaltii komunikeeshiniin ture.
Gurgurtaan hundi balaa oomishtootaa yoo ta’e, gurgurtaan sun eenyutti liqiidhaan akka gurguru
ilaalchisee of eeggannoo akka godhu kaka’umsa hin qabu ture.
Gama biraatiin ammoo oomishtoonni fagoo jiran balaa liqii gurgurtaa irratti raawwachuuf haala hin
turre. Balaan meeshaalee daldalaa mudaa qaban ykn wal hin simne oomishtoota biratti hafe. Balaan
liqii amma falmii qulqullina, hojii fi walsimsiisaa meeshaalee irraa adda bahee ture. Utuu baay'ee hin
turin gurgurtaan kun akka dhaabbilee gurgurtaa walaba ta'ee hojjechuu jalqabe.
Oomishtoota tokkoo ol ta’aniif socho’uun isaanii waanuma barame ture. Ammas booda dalagaa
gurgurtaa faankishinii liqii irraa adda baafamee “Traditional Factoring” akka ummanni beekutti, yeroo
sanatti, Ameerikaa keessatti guddate ture.
Factoring in India
Baankonni akka waliigalaatti kaffaltii walitti qabuu fi herrega hir’isuu fi gargaarsa waliin ni kennu. Isaanis
faayinaansii kaappitaala hojii kan kennan biiliiwwan kana irratti hundaa’uun maallaqa bilchinaan
ramadaman. Kaffaltiin akkanaa yoo baay’inaan kuufame ejjennoo dhangala’aa fi gahumsa
dhaabbatichaa irratti ba’aa kan ta’u yoo ta’u, daangaa liqii baankota irraa dhufu ni hir’isa. Kanaafuu
dhaabbatichi liqaa kitaabaa kana baalansii irraa baasuuf sababa tokkotti ramaduun barbaachisaa ta’ee itti dhaga’ama.
Kunis fe’iinsa hojii hir’isa, solvency dabaluu fi ejjennoo dhangala’aa dhaabbatichaa fooyyessa.
Bara 1998tti gareen qorannoo dura taa’ummaa CS Kalyana Sundram jalatti tajaajila factoring Hindii
keessatti, heera isaanii, haala gurmaa’insaa fi bal’ina hojii qorachuuf hundeeffame. Gareen kun tajaajila
factoring Hindii keessatti ogummaa ogummaa madaallii liqii, liqaa walitti qabuu fi bulchiinsa galmee gurgurtaa,
fi tajaajiloota kanaan walqabatan biroo qaban kennuudhaaf ejensiiwwan addaa ykn dhaabbilee ijoo akka
hundeeffaman yaada dhiyeessera.
Sassaabbii fi kaffaltii deebisuu irratti yeroon hin kaffalle ykn harkifachuun ammallee hafuu danda’a kunis balaa
factor kaffaltii tokkoof fudhachuu qabuudha. Gareen kun tajaajila kanaaf carraa gaarii gara qarshii 100tti
tilmaamamu. 4000 crores irra caalaa rakkoo walitti qabuu ta’ee kan mul’atu yoo ta’u, harkifannaa walitti qabuu
fi rakkoo dhangala’aa kanaan dhufu.
Boodarra gabaasa Koree Vaghul haaromsa gabaa maallaqaa irratti tajaajilli factoring akka qaama
meeshaalee gabaa maallaqaatti Hinditti misoomuu akka qabu mirkaneessee jira.
Meeshaaleen haaraan hedduun duraanuu kan akka ragaa Hirmaannaa, waraqaa daldalaa, Ragaa kuufamaa fi
kkf dhiyaataniiru, garuu tajaajilli factoring Hinditti hamma guddaa hin guddanne.
Baankiin Riizarvii baankonni tokko tokko dhaabbilee ijoo dhaabbilee tajaajila akkasii barbaadaniif
barbaachisummaa akka kunuunsan bu’uura zooniitiin akka hundeessan hayyameera. Akkasitti Baankii
Kanaaraa, Baankii Mootummaa Hindii, Baankii Biyyaalessaa Punjaab fi baankonni muraasni biroo waliin ta’uun
waan tokko tokko akka hundeessan hayyamameera, Zoonii Bahaa, Dhihaa, Kaabaa fi Kibbaaf. Adeemsi
gochichaa dimension gatii hin agarsiifne, hanga ammaatti.
Akkaataa Hojii Dhaabbanni

tokko liqii isaa factor gochuu yoo barbaade tarree maamiltootaa, sadarkaa liqii isaanii, hanga bilchina isaa
keessatti hirmaatee fi haalawwan biroo ni dhiyeessa. Faaktarichi tarree bitattootaa qoratee tarree mirkanaa’e
keessa yoo jiraate, faaktarichi murtoo maamiltootaa fi maallaqa isaan fudhatamuu danda’an hunda bu’uura
hir’ina jumlaatiin kenna. Faaktarichi sana booda tarree mirkanaa’e ilaalchisee sanadoota hunda fudhatee hanga
%80 hanga %90 kan kaffalamu komishinii hir’isuun dhaabbatichaaf kan kaffalu yoo ta’u kunis dabaree isaatiin
meeshaalee kana, bu’uura herregaa irraa kan kaasu yoo ta’u, dhangala’aa maallaqaa kan agarsiisu yoo ta’u,
kunis kanfaltii kaffaltii barreeffame waliin wal bira qabamee yoo ilaalamu dhaamsuu.
Tajaajilli factoring tajaajila armaan gadii kenneera:

1. Bittaa liqaa kitaabaa fi fudhatama.
2. Bulchiinsa galmee gurgurtaa maamiltootaa.
3. Dursee kaffaltii liqaa gartokkoon ykn guutummaatti.
4. Liqaa kitaabaa yookiin liqii kitaabaa yookiin sanada waliin yookiin sanada malee walitti qabuu.
5. Balaa liqii dhiyeessitootaa uwwisuu.
6. Liqaa kitaabaa maamiltootaa osoo hin fayyadamiin hojjechuu.
Maaliif Factoring?
Factoring kutaa yaaddoo daldalaa keessaa isa barbaachisaa fi hin oolle keessaa tokko yoo ta’u kunis fedhii
maallaqaa yeroo gabaabaa yaaddoo sanaa kan guutudha. Faaktariingiin sababoota armaan gadiitiin yaaddoo
industiriitiif mijataa dha.
1. Deebii ariifataa–Murtii yeroon maamila irratti xiyyeeffate fi murtii qoqqobbii irratti

torban tokko keessatti.
2. Baasii xiqqaa.
3. Kaffaltiin tajaajilaa gadi aanaa (0.1% hanga 0.3%).
4. Margiin gadi aanaa (%20 irraa eegalee).
5. Faayinaansii battalaa–tokkoon tokkoon invoice irratti.
6. Yeroo ayyaana arjummaa.
7. Dhangala'aa maallaqaa ni fooyyessa.
8. Liqeessitoota adda addaa bakka bu’a.

9. Gurgurtaa irratti haala fooyya’aa ta’een gurgurtaa ni dabala.
10. Marsaa hojii baay’ee fi bu’aa baay’ee.
11. Himannaan dursee deebisuu hin jiru.
12. Dantaa oomisha guyyaa guyyaa irratti.
13. Hojiirra oolchuuf baayyee salphaadha.
14. Yeroo liqii jijjiiramaa.

15. Hanga yeroo ayyaanaatti dhala adabbii hin qabu.
16. Bittaa maallaqaa ni humneessa.
17. Maqaa liqii ni fooyyessa.
18. Hordoffii tokkoon tokkoon invoice.
19. Walitti qabama liqii.
20. Gabaasa MIS akka maamiltoota invoice yeroon darbee madaallii dhaabbataa dandeessisuun
maamiltoota.
21. Kaffaltii buufata ala jiru reetii maqaatiin.
Makaaniksii Faaktariingii
(1) Meeshaaleef Ajaja ni kenna .

MAAMILAA (GURRAACHA) . MAAMILII (BITTAA) .
(3) Meeshaalee Beeksisa Waliin Geejjibsiisuu

Faaktarii kaffalaa.
.
. .
Kaffaltii.
(8)
maamiltootaa
murteessuu
Daangaa
(2) invoice
Koppii
(4) Dursee
kaffaltii
hanga
%80 .
(5) kaffalamiin
Hafnaan
hin
(9)
Kaffalamne
Guyyaa
Hordoffii
Gatiin
Kan
Hin
(7)
SABABA
(6) Ibsa Ji’aa
Fak 12.2 Makaaniksii kan Faaktarii gochuu

210 irratti
Tarkaanfiiwwan factoring gochuuf barbaachisan

kanneen armaan gadiiti: 1. Maamilchi gurguraa (maamila) biratti ajaja kenna.
2. Faaktarichi fi gurgurataan waa’ee haalawwan adda addaa irratti waliigaltee factoring ni seenu
kan factoring jedhu.
3. Waliigaltee gurgurtaa bitaa waliin taasifamee meeshaan ni dhiyaata. Icha

invoice beeksisa factor kaffaluuf waliin ergama.
4. Koppii invoice gurgurtaa armaan olii uwwisu factor, kan galmee gurgurtaa kunuunsu.
5. Faaktarichi gatii invoice %80 dursee kaffala.
6. Ibsi ji’aa factoriin bitataaf ergama.
7. Invoice hin kaffalamiin yoo jiraate tarkaanfiin hordoffii ni jalqabama.
8. Bittaan yeroon liqii hayyamame yeroo xumuramu invooyisii ni qulqulleessa.
9. Hafnaan baasii factoring %20 hir’ise factoriin maamilaaf kaffala.
Gosoota factoring
(1) Faaktariingii beeksifame: Asitti maamilchi waa’ee ramaddii liqaa faaktarii tokkoof kan beeksisu
yoo ta’u, akkasumas kaffaltii dhaabbatichaaf osoo hin taane faaktarichaaf akka raawwatu qajeelfama.
Kunis yeroo hunda sheekkoo tokkoon kan raawwatamu yoo ta’u, invoicen factor sanaaf ramadameera
ykn gurgurameera.
(2) Faaktariingii hin beeksifamne yookiin iccitii: Haala kana jalatti, qophiin dhiyeessaa/
faaktarichaa maamilaaf hin ibsamu yoo ykn hanga waliigaltee cabsi gama maamilaatiin,
yookiin addatti, bakka factor of ilaalutti balaadhaaf saaxilamuuf.
(3) Faaktariingiin gargaaramuun yookiin gargaaraa malee: Qophii gargaarsaa jalatti maamilchi
liqaa factoritti gurgurame ilaalchisee balaa liqii ni baata. In without recourse factoring
keessatti liqiin badaan factoriin baatama.
(4) Hirmaannaa Baankii Faaktarii: Maamilchi kuufama faaktarii irratti kaffaltii lola’aa baankota
fayyadu uumuun kuufama kana irraa liqii ni fudhata.
(5) Faaktarii Al-ergii: Yeroo baay’ee sababoonni lama jiru: sababa al-ergii fi sababa galtee. Inni
duraa invoice maamila al-ergii kan bitu yoo ta’u, maamiltoonni biyya alaa yoo kaffaltii hin
raawwanne balaa dhufu ni fudhata. Sababa fageenya, haala adda addaa ykn haroo
odeeffannootiin, sababni al-ergii yeroo baay’ee bakka bu’aa tokkotti uuma, sababa galtee
jedhamuun beekamu, hojii bulchiinsaa liqaa maamiltoota isaa al-ergii irraa qabu tajaajiluu.
INVESTII KALLATTII ALAA

Akka hiika JMF kenneetti FDIn gosa invastimantii idil-addunyaa yoo ta’u, kaayyoo dhaabbata
jiraataa dinagdee tokko keessatti (invastara kallatti ykn dhaabbata abbaa) ‘dantaa waaraa’ fi to’annoo
dhaabbata dinagdee biraa keessa jiraatu ( dhaabbata invastimantii kallatti).
Kan adda ta'e Faayinaansii 211 irratti kan ibsame
Hiikni IMF FDI qaamolee adda addaa hanga kudha lama kan of keessatti hammate yoo ta’u, isaanis:
kaappitaala kaappitaalaa, galii dhaabbilee biyya alaa deebi’anii invast godhame, liqii yeroo gabaabaa fi
yeroo dheeraa dabalatee daldala liqaa dhaabbilee gidduutti, liqii daldalaa biyya alaa (liizii faayinaansii,
liqii daldalaa, gargaarsa , boondii), maallaqa malee kaappitaala argachuu, invastimantii invastaroota
kaappitaala vantage biyya alaatiin hojjetame, daataa dhaabbilee FDI al-kallattiin qabaman argachuu,
kaffaltii to’annoo, kaffaltii dorgommii hin taane fi kkf.
FDI Hindii keessatti
FDIn bifa invastimantii armaan gadiitiin kan hayyamamudha: Karaa

walta’iinsa faayinaansii; Karaa walta’iinsa waliinii fi tumsa teeknikaatiin;
Karaa gabaa kaappitaalaa Karaa Fayyadama Yuuroo.
Karaa Ramaddii Dhuunfaa ykn Qoodinsa Filannoo

1. Mootummaan qajeelfama walta’iinsa biyya alaa/teeknikaa karaa ofumaan hojjetuu fi walta’iinsa
faayinaansii/teeknikaa biyya alaa jalatti ventures/tie-ups duraanii Hinditti akka yaadannoo pireesii
Lakk 18 (1998) tti gamaaggameera, yaadni haaraan akka kennamu murtaa’eera. invastimantii
biyya alaatiif/walta’iinsi teeknikaa kana booda daandii ofumaan hojjetamu jalatti kan hayyamamu
ta’a, imaammata dameelee akkaataa qajeelfama armaan gadiitiin. (a) Dursee hayyamni
mootummaa kan barbaachisu haala invastimentiin biyya alaa damee ‘walfakkaataa’ irratti
dabarsuu teeknooloojii/ waliigaltee mallattoo daldalaaf dhaabbata waliinii jiru yoo qabaate qofa
ture.
(b) Haalota armaan olitti ibsaman keessattillee, kanneen armaan gadii ilaalchisee hayyamni
mootummaa hin barbaachisu ture : (1) Invastimantii fandii kaappitaala veenturee SEBItti
galmaa’een hojjetamuu qabu.
(2) Invastimantiiwwan walta’iinsaa gareewwan lamaan keessaa tokkoon %3 gadi yoo
ta’e; yookaan
(3) Bakka jirutti, veenturee/walta’iinsi hin jirre ykn dhukkubsate. (c) Waliigaltee
waliinii guyyaa Guraandhala, 12, 2005 booda ajajamuu qabu ilaalchisee, waliigaltee walta’iinsaa
yoo ta’e dantaa michoota walta’iinsaa eeguuf keewwata ‘waldhabdee dantaa’ of keessaa
qabaachuu ni danda’a michoota keessaa tokko damee sochii dinagdee ‘walfakkaataa’
irratti dhaabbata waloo biraa ykn dhaabbata ijoo guutummaatti abbummaa qabu
hundeessuuf barbaadan.
2. Daangaa FDI tajaajila geejjibaa qilleensaa (daandiiwwan qilleensaa biyya keessaa) karaa
ofumaantiin hanga %49 fi lammiilee Hindii jiraattota hin taane (RRI) hanga %100 karaa ofumaan
(hirmaannaan kallattiinis ta’e al-kallattiin daandiiwwan qilleensaa biyya alaatiin hin hayyamamu ).
3. Invastimantii alaa damee baankii keessatti daran bilisa ta’ee jira, FDI kitaabota damee dhuunfaa
keessatti daangessuun gara %74tti karaa ofumaan hojjetamu jalatti dabalatee, invastimantii FIIs.
212. 212.
4. FDI telecom irratti tarkaanfiiwwan nageenyaa murtaa’an hordofuun gara %74tti ol guddateera.
Hagayya 1991 hanga Hagayya 2004tti piropozaalota FDI 926 qarshii 1000. 41,368 crore
raggaasifameera. Galiin FDI qabatamaan tilmaamaan qarshii 1000. 5,763 crore Guraandhala
2001 fi Hagayya 2004 gidduutti qofa erga bara 1991 jalqabamee as telekoomii keessatti
dhangala’aa waliigalaa FDI keessaa gara %56 ture.Gama FDI raggaasisuutiin dameen
telekoomii wabii humnaa fi boba’aa booda sadarkaa lammaffaa irratti argama.
5. FDI damee ijaarsaa irratti banamee jira. Ammas dameewwan dabalataa tokko tokko albuuda
daldalaa fi sooramaa waliin wal bira qabamee ilaalamu mootummaa jala jiru.
6. Kutaan FDI tokko NRIs irraa dhufa, rakkoo NRIs mudatu to’achuuf mootummaan hojimaata
invastimantii rakkina irraa bilisa ta’ee fi qulqulleessuu haala mijeessuuf Ministeera NRI adda
ta’e hundeessee jira.
Qorannoon Walbira Qabsiisuu Hindii fi Chaayinaa Gidduutti
Biyya Galtee FDI ($bn) .

Hindii 0.08 0.24 0.54 0.97 2,15 2.53 3.35 2.64 2.17 2.32 3.40 3.45 4.27
Chaayinaa 4.32 16.16 27.52 33.79 36.85 40.18 44.24 45.46 40.2 40.72 46.88 52.74 53.51
FDI Addunyaa 1581 168 208 226 332 338 473 691 1087 1388 818 679 560
*.
2.22 6.67 13.23 14.98 10.80 11.90 9.35 6.58 3.71 2.93 5.73 7.77 9.56
** **
6.06 0.14 0.26 0.43 0.65 0.75 0.71 0.38 0.20 0.17 0.42 0.51 0.76 ta’uu ibsameera
*.
FDI Chaayinaa keessatti akka % FDI Addunyaa.
** **
FDI Hindii keessatti akka % FDI Addunyaatti.
Maddi : UNCTAD, Gabaasa Invastimantii Addunyaa, Dhimmoota Adda Addaa (1991–2004).
Invastaroota Dhaabbilee Biyya Alaa (FIIs) .

Mootummaan Gamtaa Investarooti Dhaabbilee Biyya Alaa gabaa sadarkaa tokkoffaa fi lammaffaa
Hindii keessatti akka seenan hayyameera, kunis imaammata bilisa ta’e (liberalized policy resume)
jalatti. FIIn kaappitaalaa guddaan seenuu fi ba’uun sochii miiraa irratti dhiibbaa qaba. Fedhii FII eeguun
daldaltoonni fuulduraan fiiguu sadarkaa murtaa’ees kallattii gabaa murteessa.
FIIn sekuritiiwwanii fi gabaasa irratti hojjechuuf akka walitti hidhamiinsaatti ejensii muuduu qabu.
Herregni guyyaa guyyaan eegamuu qaba. Gabaasni walakkaa moodeela eegduun SEBI fi RBItti
dhiyaachuu qaba. SEBIn kitaabota herregaa FII galmaa’e irratti kallattiin sakatta’iinsa gaggeessuu ni
danda’a. Investarri Dhaabbata Biyya Alaa tokko dursee hayyama Boordaatiin eegduu biyya keessaa
tokkoo ol muuduun ni hayyamamaaf garuu herrega xiqqaa FII tokkoof eegduu tokko qofa muudamuu
ni danda’a.
SEBI fi FIIs
SEBIn qajeelfama galmee FII fi hojii isaanii Hindii keessatti bara 1992 Fulbaana, 1993 ifoomseera
SEBIn FII 12 gabaa Aksiyoonaa Hindii keessatti invast gochuuf galmee kenneera. Dhuma bara 1996tti
FIIn 97, 439 SEBItti galmaa’aniiru. SEBIn FIIn galmaa’an sekuritiiwwan gabaa sadarkaa tokkoffaa fi
lammaffaa irratti daldalaman hunda irratti akka invast godhan hayyameera, kanneen keessaa:
kaappitaala, sekuritiiwwan biroo fi meeshaalee dhaabbilee OTCEI dabalatee burjaajjii aksiyoonaa irratti tarreeffaman.
Akka dambii bara 1995 bahetti namni kamiyyuu ragaa SEBIn kenname yoo qabaate malee akka invastara
dhaabbata biyya alaa tokkootti sekuritiiwwan bitachuu ykn gurguruu ykn karaa biraatiin daldaaluu hin danda’u.
Ragaan kun FII’f kan kennamu erga ilaalanii booda qofa ture— 1. Galmee hojii
iyyataa, galmee ogummaa, dandeettii ogummaa, qulqullina maallaqaa, muuxannoo, maqaa waliigalaa
haqummaa fi amanamummaa.
2. Iyyataan qaama to’annoo biyya alaa dhimmi ilaallatuun kan qajeelfamuu fi dhiisuu isaa.
3. Iyyataan tumaalee seera FERA bara 1973, invastimantii Hindii keessatti akka FIItti hojjechuuf hayyamni
kennameefii jiraachuu isaa.
4. Iyyataan ta’uu fi dhiisuu isaa
(a) Dhaabbata Hindiin alatti akka Fandii Sooramaa hundeeffame ykn hundeeffame
ykn Mutual Fund ykn Investment Trust, ykn
(b) Dhaabbata Bulchiinsa Qabeenyaa yookiin Dhaabbata Kaadhimamaa yookiin Hogganaa Poortiifooliyoo
Baankii yookiin Dhaabbataa, Hindiin alatti hundeeffame yookiin hundeeffame fi maallaqa bu’uura
bal’aa bakka bu’uun Hindii keessatti invastimantii gochuuf yaada dhiyeessu yookiin (c) Abbaa
Imaanaa yookiin Abbaa Aangoo Abbaa Seeraa, kan hundeeffame yookiin hundeeffame Hindiin ala jiruu fi
fandii bu’uura bal’aa bakka bu’uun Hindii keessatti invastimantii gochuuf yaada dhiyeessu.
Ragaan kun guyyaa kenname irraa eegalee waggaa 5f hojiirra oola. Tumaaleen ni
waraqaa ragaa haaromsuuf kan hojjetame.
FIIn kallattiin ajaja akka kennan ni hayyamamaaf. FII'f koodii adda addaa kan kennamu yoo ta'u, istookiin
lakkoofsa koodii fayyadamuu qaba. Lakkoofsi koodii SEBIn mirkanaa'uu qaba.
Daldalli FII bakka bu’uun raawwatamu hundi bu’uura geejjibaa ta’uu qaba. Kana jechuun FIIn galmaa’an gurgurtaa
gabaabaa irratti bobba’uu waan hin qabneef bittaa hunda geejjibaa fudhachuu fi sekuritiiwwan gurguraman geejjibaa
kennuu qabu .
Galtee kaappitaala biyya alaa haala mijeessuudhaaf dambiiwwan invastimantii FII ilaalchisee fooyya’iinsi
taasifameera. Isaanis armaan gaditti kennamaniiru.
1. SEBIn FIIn kooppii RBI kan lootii gabaa waliin mirkanaa’e bakka aksiyooniin itti gurguramuu fi eegduun
tokko bakka isaanii bu’ee sanada jijjiirraa mallatteesse akka walitti qabsiisan bilisa taasiseera.
2. Daangaan dhuunfaa FIIs invastimantii dhaabbata tokko keessatti dhibbeentaa 5 irraa gara dhibbeentaa 10tti
ol guddateera. Kana malees, dhaabbata kamiyyuu unlisted stock akka ta’an hayyamameera.
Tarreen FIIs dabaleera.
3. Dambiiwwan SEBI (FIIs) 1995, FIIn kaappitaala qofa osoo hin taane meeshaalee liqaa qaamolee dhaabbilee
irrattis akka invast godhan akka hayyamuuf jijjiiramaniiru. FIIn Guraandhala 15, 1997 irraa eegalee
maallaqa hanga dhibbeentaa 100 meeshaalee liqaa dhaabbilee Hindii keessatti karaa fandii liqaa
dhibbeentaa 100 adda ta’een akka invast godhan hayyamameera.
4. SEBIn Dambii SEBI (FIIs) 1997 fooyyesse, FIIs dirqama akka ta’uuf, qabaachuu
sekuritiiwwan qarshii 1000. Kanneen keessaa 10 crore akka dantaa mataa isaaniitti.
5. Ji'a Juun bara 1998 SEBIn hayyame

(a) FIIn dhaabbilee hin galmoofne irratti karaa liqaa %100n invast gochuu fi dhiyeessii banaa bu’uura
dambiiwwan SEBI bara 1997tiin dhiyaateef deebii kennuudhaan kallattiin tasgabbii isaanii caalbaasii
gochuu.
214. 214.
(b) SEBI adeemsa raggaasisuu Herrega Xiqqaa FII galmaa’ee salphiseera. (c) SEBIn FIIn
waliigalteewwan bu’aa irraa argamu akka bitatan hayyameera, kunis aksiyoona irratti kan daldalamudha
waljijjiirraa.
6. Invastimantiin waliigalaa FII/NRI/OCB baajata gamtichaa bara 1997–98tti kaappitaala dhaabbatichaa
keessaa dhibbeentaa 30tti ol guddateera. Ministirri Maallaqaa haasaa baajata isaanii Fulbaana
bara 2000 taasisaniin daangaa kana dhibbeentaa 40 akka ta’u beeksisaniiru.
BANKII DALDALAA
Seensa
Baankii daldalaa tajaajila faayinaansii kaffaltii irratti hundaa’e keessaa isa tokko yoo ta’u kunis tajaajila wabii, gorsaa
fi tajaajiloota biroo yaaddoo daldalaa wajjin walqabatan kan hammatudha. Jechi baankii daldalaa jedhu biyyoota adda
addaa keessatti jechoota adda addaatiin itti fayyadamaa tureera. UK keessatti baankii daldalaa mana fudhachuu fi
baasuu jedhamee kan waamamu yoo ta’u USA keessatti ammoo baankii invastimantii jedhamuun beekama.
Hiikni
Baankii daldalaa jechuun sekuritiiwwan dhaabbilee mallatteessuu fi dhimma akka walitti makamuu
dhaabbilee irratti maamiltoota gorsudha. Baankii daldalaa bu’uuraan tajaajila baankii tajaajila faayinaansii
hin taane kan akka bulchiinsa dhimmaa, bulchiinsa poortifooliyoo, bulchiinsa qabeenya, wabii dhimmoota
haaraa, galmeessaa, ergamtoota jijjiirraa aksiyoonaa, imaanaa, liizii kennuu, gorsa pirojektii, liqii biyya
alaa fi kkf kennuudha baankonni daldalaa bifa baankii, dhaabbilee faayinaansii, dhaabbata yookiin
dhaabbataatiin hojjechuu ni danda’u.
Baankii Daldalaa Hindii Hinditti

tajaajilli baankii daldalaa jalqabaa bara 1967 qofa Baankii Nashinaal Grindlays tiin kan jalqabame yoo ta’u,
itti aansee Baankii Citi bara 1970. Bara 1972tti Baankii Mootummaa Hindii kutaa baankii daldalaa jalqabe,
itti aansee Baankii ICICI bara 1973. Yeroo ammaa kana irra caalaan kan damee mootummaa, damee
dhuunfaa, baankota daldalaa fi dhaabbilee faayinaansii kutaa tajaajila baankii daldalaa adda ta’e
hundeessan.
Ramaddii Baankii Daldalaa Akkaataa

dambii Boordii Jijjiirraa Sekuritiiwwan Hindiitti baankonni daldalaa bu’uura sochii isaanii fi gahaa
kaappitaalaa isaaniitiin gosoota armaan gadiitti ramadamu.
Baankiin daldalaa Boordii Jijjiirraa Sekuritiiwwan Hindii keessatti of galmaa’uu qaba.
Ramaddii Qabeenya qulqulluu xiqqaa for Hojiiwwan SEBIn Hayyamaman

Ga’umsa kaappitaalaa
Ramaddii I Qar. 5 Crore Hogganaa Dhimmaa, Gorsaa, Gorsaa, .
Underwriter fi Hogganaa Poortiifooliyoo
Ramaddii II Qar. 50 Lakhs Gorsaa, Gorsaa, Underwriter fi
Hogganaa Poortiifooliyoo
Ramaddii III Qar. 20 Laakkii Gorsaa, Gorsaa, Barreessaa Wabii
Ramaddii IV –NIL Tajaajila Gorsaa fi Gorsaa qofa.

Hojiiwwan Baankii Daldalaa Baankiin

daldalaa tajaajila faayinaansii hin taane keessaa isa tokko yoo ta’u, kunis dameelee dhaabbilee, baankota
daldalaa fi dhaabbilee faayinaansiitiif kan kennudha. Hojiiwwan gurguddoon baankii daldalaa akka armaan
gadiitti ibsamaniiru.
1. Hoggansa, Gabaa fi Underwriting dhimmoota haaraa.
2. Tajaajila faayinaansii pirojektii fi guddina pirojektii.
3. Siindikeeshinii liqii fi mijaa’ina biroo.
4. Liizii pirojektii dabalatee liizii.
5. Tajaajila gorsaa dhaabbilee.
6. Tajaajila gorsaa invastimantii.
7. Waliigaltee bitame.
8. Kaappitaala veenture.
9. Mutual funds fi fandii qarqara galaanaa irraa fagaatan.
10. Bulchiinsa Invastimantii.

11. Tajaajila invastimantii lammiilee Hindii jiraattota hin taaneef.
12. Hooggansi waraqaa daldalaa irratti hojjetu.
13. Bulchiinsa tiraazirarii.
14. Daldala aksiyoonaa.
15. Tumsa Biyya Alaa fi faayinaansii maallaqa alaa.
16. Gorsa Industiriiwwan Xixiqqaa.
17. Gorsa Caasaa Kaappitaalaa dameelee waldaa hojii gamtaa.
18. Fedhii kaappitaala hojii guutuu.
Dhaabbilee Baankii Daldalaa

Hinditti tajaajilli baankii daldalaa gosoota dhaabbilee armaan gadiitiin kennama:
Dhaabbilee Baankii Daldalaa
Baankota Daldalaa Dhaabbilee Finfinnee Gorsa Dhuunfaa
Fak 12.3 Dhaabbilee Baankii Daldalaa
Baankonni daldalaa armaan gadii hojii baankii daldalaa raawwachuuf dhaabbilee ijoo guutummaatti kan
qabanidha.
Baankii Mootummaa Hindii – SBI Capital Markets Limited.
Baankii Kanaaraa – Tajaajila Faayinaansii Baankii Kaan Daangeffame
Baankii Baaroodaa – Tajaajila Maallaqaa BOB Limited.
Baankii Grindlays – Baankii Daldalaa Grindlays Limited.

ICICI, IFIC fi IDBI fakkeenya dhaabbilee faayinaansii All India keessaa muraasa
kanneen hojii baankii daldalaa keessatti hirmaatan.
DSP Financial Consultants, Credit Capital Finance Corporation Limited, JM Financial and Investment
Services Limited fakkeenya dhaabbilee gorsaa dhuunfaa hojii baankii daldalaa hirmaachisaa jiran keessaa
muraasa.
SADARKAA LIQII
Seensa
Sadarkaan liqii tajaajila faayinaansii kaffaltii irratti hundaa’e keessaa isa tokko yoo ta’u kunis dhaabbilee addaa
kanneen akka CRISIL, ICRA fi CARE irraa kan kennamudha. Innis mala amanamummaa fi hojiirra oolmaa
meeshaa liqii ittiin baafamuudha. Yeroo baayyee carraaqqii invastaroota meeshaa faayinaansii keessatti balaa
kaffaltii dhabuu xiqqeessuu ykn dhabamsiisuuf godhanidha. Tajaajilli sadarkaa liqii invastarootaaf faayidaa qaba.
Akka Boordiin Jijjiirraa Sekuritiiwwan Hindii jedhutti sadarkaan liqii dhaabbilee gabaa aksiyoonaa keessatti
galmeessuuf mala dirqamaa yoo ta’u akkasumas dameelee dhaabbilee gargaarsa maallaqa dhaabbataa,
waraqaa daldalaa fi kanneen birootiin kaappitaala walitti qabuu barbaadaniif barbaachisaa dha meeshaalee
yeroo gabaabaa.
Hiika Sadarkaa Liqii Sadarkaan

liqii gocha meeshaalee liqiitiif gatiiwwan ramaduu danda’uu tilmaamuun ykn madaaluudhaan, fi mallattoo
dursee murtaa’een ibsuudha.
“Sadarkaan liqii akkaataa qulqullina invastimantii isaaniitiin boondii kennuu qofaaf kan qophaa’edha”.
Sadarkaan liqaa dhaabbataa ykn bulchiinsa magaalaa madaallii yeroo ammaa dirqama murtaa’e tokko
ilaalchisee gahumsa liqii dirqamaa ti.
Kaayyoowwan Sadarkaa Liqii
Kaayyoowwan barbaachisoo sadarkaa liqii kanaa kanneen armaan

gadiiti: • Liqii irratti naamusa fayya qabeessa ta’e kaa’uu. • Bakka
bu’iinsa maallaqaa fi kanneen biroof amantaa guddaa kennuu. • Qajeelfama
mootummaa invastimantii dhaabbilee irratti bocuuf haala mijeessuu. • Baankota daldalaa,
daldaltootaa fi qaamolee qajeelfama baasan gargaaruu. • Odeeffannoo ibsuu, sadarkaa
herregaa fooyya’aa fi kkf jajjabeessuu • Dhaabbata sadarkaa olaanaa qabuuf baasii dhala hir’isuu.
Sadarkaa Liqii Hindiitti
Sadarkaan liqii Hindii keessatti bara 1988 irraa eegalee kan jalqabu yoo ta’u, yeroo ammaa kana dhaabbileen sadarkaa liqii sadarkaa
kennuu irratti baay’ee jaallataman afur jiru.
217 irratti
Kan adda ta'e Faayinaansii
Raawwii Hojii Bizinesii Sadarkaa Liqii Hindii

Qar. in crore jedhamuun beekama
1994–95tti bara 1994-95 1995–96tti bara 1995-96

Ejensii Sadarkaa Kennuu Kuufamaa Hanga Amajjii 96
Lakkoofsa Hanga Lakkoofsa Hanga Lakkoofsa Hamma
CRISAL 384 irratti 24,544 ta’eera 427 irratti kan argamu

43,086 ta’eera 1736. Bara 1736 1,14,873 ta’eera
ICRA 212. 212. 5,343 ta’eera 293 irratti 75,742 ta’eera 778 irratti kan argamu
93,380 ta’eera
KUNUNSA 184 irratti 8,403 ta’eera 217 irratti 13,909 ta’eera 445 irratti 23,638 ta’eera
Ida'ama 780 irratti kan argamu

38,290 ta’eera 937 irratti kan ibsame
1,32,737 ta’eera 2,959 ta’eera 2,31,891 ta’eera
Bu’uura Sadarkaa Liqii

Dhaabbileen sadarkaa liqii kennuu mallattoo sadarkaa dhaabbata liqii fudhateef kennuudhaaf
odeeffannoowwan barbaachisoo armaan gadii ilaalu; 1. Seenaa seenaa dhaabbatichaa.
2. Galmee hojii dhaabbatichaa.

3. Gahumsa faayinaansii fi ejjennoo bu’aa qabeessa.
4. Gahumsa hojii.
5. Gahee gabaa dhaabbatichaa.
6. Gahumsa hojjetaa fi jijjiirraa isaanii.
7. Abdii gara fuula duraa.
Tajaajila Odeeffannoo Sadarkaa Liqii Hindii Limited (CRISIL) .

Tajaajilli Odeeffannoo Sadarkaa Liqii Indiyaa Limited dhaabbata sadarkaa liqii kennuu Hindii keessatti
isa jalqabaa yoo ta’u, Guraandhala 1988 ICICI, UTI, LIC, GIC fi ADB waliin ta’uun. Kaayyoowwan
gurguddoo Tajaajila Odeeffannoo Sadarkaa Liqii Indiyaa Limited kan armaan gadiiti.
(a) Dibiincharii, sagantaa kuufama dhaabbataa, meeshaalee yeroo gabaabaa fi kkf dhaabbilee
sadarkaa kennuu.
(b) Gabaasa dhaabbataa yaaddoo daldalaaf kennuu. (c)
Qorannoowwan industirii gaggeessuu.
Mallattoolee Sadarkaa Liqii Tajaajila Odeeffannoo Sadarkaa Liqii India Limited
Yeroo dheeraa Yeroo giddu galeessaa Yeroo gabaabaa Yaada
Meeshaa Meeshaa Meeshaa
AAA FAAA P1 Nageenya Ol'aanaa
AA FAA P2 Nageenya Ol'aanaa
QEENXEE FA P3 Nageenya Gahaa
–
BBB – Nageenya Giddugaleessaa
Itti fufa....

BB FB P4 Nageenya Ga’aa Hin Qabne
B. B FC -.
Balaadhaaf kan saaxilamu
C. C
-. -.
Balaa Guddaa
D. D FD P5 Durtii
Bu’aa Hojii Sadarkaa Liqii Tajaajila Odeeffannoo Sadarkaa Liqii Hindii Limited
Tajaajilli Odeeffannoo Sadarkaa Liqii Hindii Limited dhaabbilee sadarkaa liqii Hindii keessatti
beekamoo fi gurguddoo ta’an keessaa tokko yoo ta’u, damee dhaabbilee fi baankiidhaaf sadarkaa liqii kennu.
Raawwiin hojii Tajaajila Odeeffannoo Sadarkaa Liqii Hindii Limited gabatee armaan gadii irratti
ibsameera:
(Qarshii miliyoonaan)
Meeshaalee 1994-95tti bara 1994-95 1995-96tti bara 1995-96

Kuufamaa Hanga Amajjii 96
Debenture 103 irratti 7,641 ta’eera 161. 161 13,342 ta’eera 646 ta’e 45,700 ta’eera
Kuufama dhaabbataa 97. 97. 9,130 ta’eera 218 irratti kan ibsame
14,153 ta’eera 543 irratti 38,625 ta’eera
21. 21.
Waraqaawwan Daldalaa 137 1,629 ta’eera 3,255 ta’eera 459 irratti kan ibsame
11,415 ta’eera
Kaan 49. 49. 6,144 ta’an 27. 27. 12,336 ta’eera 88. 88. 19,133 ta’eera
Ida'ama 384 irratti 25,544 ta’eera 427 irratti kan argamu

43,086 ta’eera 1,736 ta’eera 1,14,873 ta’eera
Maddi: gabaasa RBI.
Ejensii Odeeffannoo Invastimantii fi Sadarkaa Liqii Hindii Limited (ICRA) .

Ejensiin Odeeffannoo Invastimantii fi Sadarkaa Liqii Tajaajila Odeeffannoo Sadarkaa Liqii Hindii
Limited cinatti tajaajila sadarkaa liqii guddaa kennan keessaa isa tokkodha. Irra caalaa meeshaalee
liqaa yeroo gabaabaa, yeroo giddu galeessaa fi yeroo dheeraa dhaabbilee dhaabbilee fi baankii
sadarkaa kennuudhaaf kan hundeeffame dha. Bara 1991 dhaabbilee baankii fi faayinaansii adda
duree ta’aniin hundeeffame.
Mallattoolee Sadarkaa Liqii Odeeffannoo Invastimantii fi Ejensii Sadarkaa Liqii kan

Hindii Daangeffame
LAAA MAAA A1 Nageenya Ol'aanaa
LAA MAA A2 Nageenya Ol'aanaa
LA MA A3 Nageenya Gahaa
LBBB – –
Nageenya Giddugaleessaa
LBB MB –
Nageenya Ga’aa Hin Qabne
LB MC A4 Balaadhaaf kan saaxilamu
LC – – Balaa Guddaa
LD MD P5 Durtii
Bu’aan Hojii Ejensii Odeeffannoo

Invastimantii fi Sadarkaa Liqii ICRA kan Hindii Limited damee sadarkaa liqii meeshaalee adda addaa
irrattis ga’umsa gaarii agarsiisaa jira. Bu’aan hojii Ejensii Odeeffannoo Invastimantii fi Sadarkaa Liqii
Hindii Limited gabatee armaan gadii irratti ibsameera:
Meeshaalee 1994–95tti bara 1994-95 1995–96tti bara 1995-96 Kuufamaa Hanga Amajjii 96
Debenture 45. 45. 1,779 ta’eera 66. 66. 8,224 ta’eera 223 irratti 18,599 ta’eera
Kuufama dhaabbataa 87. 87. 540 irratti kan argamu 192. 192. 50,507 ta’eera 360 irratti 54,481 ta’eera
Waraqaawwan Daldalaa 80. 80. 3,023 ta’eera 35. 35. 17,011 ta’eera 195 irratti 22,299 ta’eera
Ida'ama 212. 212. 5,343 ta’eera 293 irratti 75,742 ta’eera 774 irratti kan argamu
93,380 ta’eera
Maddi: gabaasa RBI
Xiinxala Liqii fi Qorannoo Daangeffame (CARE) .

Xiinxala Liqii fi Qorannoo Limiteetiin Adoolessa bara 1993 Baankii Misooma Industirii Hindiitiin kan
hundeeffame yoo ta’u, Xiinxala Liqii fi Qorannoo Limiteetiin meeshaalee yeroo dheeraa, yeroo
giddugaleessaa fi yeroo gabaabaas sadarkaa kenna.
Mallattooleen sadarkaa Xiinxala Liqii fi Qorannoo Liiteedii akka armaan gadiitti caqafamaniiru:
Mallattoolee Sadarkaa Liqii Xiinxala Liqii fi Qorannoo Limited
KUNUNSA AAA KUNUNSA AAA PR1 Nageenya Ol'aanaa
KUNUNSA AA KUNUNSA AA PR2 Nageenya Ol'aanaa
KUNUNSA A KUNUNSA A PR3 Nageenya Gahaa
-.
CARE BBB CARE BBB Nageenya Giddugaleessaa
KUNUNSA BB KUNUNSA BB Nageenya Ga’aa Hin Qabne
Kunuunsa B Kunuunsa B PR 4. Balaadhaaf kan saaxilamu
-.
Kunuunsa C Kunuunsa C Balaa Guddaa
KUNUNSA KUNUNSA PR5 Durtii
Bu’aa Hojii Xiinxala Liqii fi Qorannoo Daangeffame Xiinxala Liqii fi

Qorannoo Damee ka’umsa damee sadarkaa liqii meeshaalee adda addaatiif sadarkaa kan kennu
keessaa isa tokkodha. Bu’aan hojii Xiinxala Liqii fi Qorannoo Daangeffame akka gabatee armaan
gadii irratti ibsametti:

Meeshaalee 1994-95tti bara 1994-95 1995-96tti bara 1995-96
Kuufamaa Hanga Amajjii 96
Debenture 34. 34. 3,429 ta’eera 54. 54. 9,330 ta’eera 93. 93. 13,572 ta’eera
Kuufama dhaabbataa 112. 112. 1,639 ta’eera 39. 39. 1,692 ta’eera 179 irratti 3,704 ta’eera
Waraqaawwan Daldalaa 38. 38. 3,335 ta’eera 124. 124. 2,887 ta’eera 173 irratti 6,362 ta’eera
Ida'ama 184 irratti 8,403 ta’eera 217 irratti 13,909 ta’eera 445 irratti 23,638 ta’eera
Maddi: gabaasa RBI
FANDII WALII
Seensa
Mutual fund tajaajila faayinaansii fandii irratti hundaa’e keessaa tokko yoo ta’u, invastaroota xixiqqoodhaaf
faayidaa gabaa aksiyoonaa kan kennudha. Yaad-rimeedha, invastaroota xixiqqoo qusannoo isaanii walitti qabuun
haala amanamaa akkasumas bu’aa argamsiisuun akka invast godhan hawwachuuf kan geessudha. Daldalli
mutual funds biyyoota guddatan keessatti baayyee jaallatamaadha biyyoota guddachaa jiran kan akka Hindii
keessattis saffisaan guddachaa jira. Mutual funds akka walitti hidhamiinsa invastaraa fi gabaa aksiyoonaa
gidduutti hojjetu. Amma Hinditti hojiin fandii walta’iinsaa dhaabbilee faayinaansii damee mootummaa, dhuunfaa fi alaatiin raawwatama.
Ka’umsa Fandii Walta’iinsaa

Bara 1822tti yaad-rimeen fandii walta’iinsaa Beeljiyeem keessatti argame. Bara 1868tti balaa gabaa sekuritiiwwanii
keessatti babal’isuuf imaanaa mootummaa koloneeffataa biyya alaa Ingilaanditti hundeeffame.
Yaad-rimeen mutual funds gara USAtti babal’atee dhaabbileen mutual funds tokko tokko hundeeffamaniiru. Unit
Trust of India bara 1964 dhaabbata maallaqa walta’iinsa damee mootummaa ta’ee mootummaa giddugaleessaatiin
hundeeffame. Hinditti fandii walta'iinsaa isa jalqabaati.
Caasaa Mutual Fund Hindii keessatti
Dameewwan Fandii Walta’iinsaa
Jijjiirraa Sekuritiiwwanii Waldaa Waldaa

Boordii Hindii Maallaqa
Mutual Fund
Ispoonsara ta'e Boordii Amaanaa Eegduu Invastara
Fak 12.4 Caasaa Mutual Fund Hindii

Hiika Mutual Fund Mutual

fund jechuun invastaroota qusannoo isaanii walitti qabuun portfoolii sekuritiiwwan adda addaa irratti invast
gochuuf kaayyoo bu’aa hawwataa fi gatii isaanii dinqisiifachuu qabaniif konkolaataa invastimantii dha.
Mutual fund jechuun imaanaa qusannoo hawwatu yoo ta’u, sana booda gabaa kaappitaalaa keessatti invast godhama.
Akka SEBI jedhutti, mutual fund define jechuun akka fandii, bifa imaanaatiin kan hundeeffame yoo
ta’u, meeshaalee gabaa maallaqaa dabalatee, sekuritiiwwan irratti invastimantii gochuuf skiimii tokkoo fi
isaa ol jalatti karaa gurgurtaa yuunitii ummataaf ykn kutaa ummataa tokkoof maallaqa walitti qabuuf .
Inistiitiyuutiin dhaabbata invastimantii kan US defined mutual fund dhaabbata tajaajila
faayinaansii abbootii aksiyoonaa irraa maallaqa argatu, invastimantii godhu, bu’aa irraa argatu,
akka guddatu gochuuf yaalu fi gatii invastimantii isaa amma jiruuf gaaffii irratti maallaqa abbootii
aksiyoonaa kaffaluuf walii galuudha.
Faayidaa Mutual Funds

Mutual fund faayidaa barbaachisoo armaan gadii of keessaa qaba:
1. Invastaroota garee xixiqqaa fi giddu galeessaa hawwachuu: Fandiin walta’iinsaa garee
invastaroota galii gadi aanaa fi giddu galeessaa qaban gidduutti qusannoo ni jajjabeessa sababiin
isaas yuunitiin fandii walta’iinsaa yuunitii tokkoon qarshii 1000n waan argamuuf. 10 fi dachaa gatii walfakkaataatiin.
2. Bu’aa hawwataa: Invastarichi mutual fund irratti yoo invast godhe, mutual fund gabaa
aksiyoonaa waliin waan walqabateef bu’aa hawwataa argachuu danda’u. Faayidaan gabaa
aksiyoonaa gara invastaroota fandii walta’iinsaa deema.
.__
4. Bu’aa mirkaneessuu : Fandiin walta’iinsaa ogeeyyii damee bulchiinsa invastimantiitiin kan

hoogganamu yoo ta’u; kanarraa ka’uun balaan waan hin jirreef mutual fund bu’aa mirkanaa’e dhiyeessa.
5. Hir’ina gibiraa: Fandiin waliinii kan boondii misooma bu’uuraalee misoomaa yoo ta’e, .
invastimantii fandii walta’iinsaaf hir’inni gibiraa ni jiraata.
6. Dhangala’aa: Invastimantii fandii walta’iinsaa invastimantii dhangala’aa irratti hundaa’e keessaa isa tokko yoo
ta’u yeroo kamiyyuu deebi’ee kaappitaala ta’uu ykn yeroo kamiyyuu yuunitii fandii walta’iinsaa gurguramuu danda’a.
7. Mijachuu: Invastimantii mutual fund warra invastimantii gochuu ykn invastimantii
isaanii gurguruun yuunitii mutual fund gurguruun deebisuu barbaadaniif invastimantii
mijataa ta’e keessaa isa tokkodha.
8. Daddabbii: Mutual fund iskimii tokko irraa gara iskiimii isa kaaniitti dabarfamuu danda’a
bu’uura haala gabaa amma jiruun.
9. Faayidaa namoota xiqqaa: Iskimiiwwan invastimantii fandii walta’iinsaa baay’ee mijatoo
soorama dullumaa, dubartoota abbaan manaa irraa du’e dubartoota gita giddu galeessaa fi kkf.
10. Gumaacha dinagdee: Dhaabbileen fandii walta’iinsaa amala qusannaa namoota gita giddu
galeessaa ni guddisu. Kanarraa ka’uun maallaqni iskiimota fandii walta’iinsaa irratti invast
godhamu hojiiwwan dinagdee gurguddoo kanneen akka ijaarsa misooma bu’uuraalee
misoomaa riqicha, gamoo fi kkf irratti invast godhama.
222. 222 irratti

Gosa Mutual Fund
Ilaalcha Iskimii kan Qabxii poortifooliyoo kan Bakka qabxii Ilaalcha

abbummaa
Qabxii hojii kan Ilaaluu
Ilaaluu
Guddina Galii Madaalawaa ta'e
Uummata Dhuunfaa
Damee Damee MF
Kan mana keessaa Kan addunyaa Naannoo Damee

Fandii Fandii Fandii Fandii
Banaan xumurame Cufamee xumurame

Iskiimii Iskiimii
Fak 12.5 Gosoota Fandii Walta’iinsaa
Yuunitii Fandii Walta’iinsaa Damee
Mootummaa Yuunitii Tirastiin Hindii bara 1964 irraa eegalee fandii walta’iinsa damee mootummaa keessaa tokko
yoo ta’u hanga bara 1987tti damee fandii walta’iinsaatiin aangoo monopolii kan qabu yoo ta’u, bara 1987 booda
Baankonni Daldalaa Damee Mootummaa fi Dhaabbanni Inshuraansii Jireenyaa Hindiis seeneera gara hojiiwwan
fandii walta’iinsaatti. Baankii Mootummaa Hindii, Baankii Kanaaraa, Baankii Biyyaalessaa Punjaab, Dhaabbata
Inshuraansii Waliigalaa hojiiwwan fandii waliinii damee mootummaa keessaa muraasa.
Fandii Walta’iinsaa Damee Dhuunfaa
UTI fi baankota daldalaa damee mootummaatiin alatti dhaabbileen faayinaansii damee dhuunfaa tokko tokkos
bara 1990 irraa eegalee Hinditti sochii fandii walta’iinsaa seenaniiru. Fandiin walta’iinsaa Kothari Pioneer, fandii
walta’iinsaa jaarraa digdamiiffaa, fandii walta’iinsaa ICKI, fandii walta’iinsaa Morgan Stanly, fandii walta’iinsaa
Taurus fi fandii walta’iinsaa CRB fakkeenyota fandii walta’iinsaa damee dhuunfaa keessaa muraasa.
Fandii Walta’iinsaa Banaa (Open

Ended Mutual Fund ) Yuunitiiwwan yeroo kamiyyuu gatii fandii murteesseen yeroo itti fufiinsaan gurguramanii fi
furaman Gatiin Qabeenya Qulqulluu (NAV) akka fandii walta’iinsaa banaa ta’etti waama. Mutual fund kun yeroo
bilchinaa murtaa’e hin qabu. Maallaqni invastaroota fandii kana keessatti invast godhan irratti daangaa kan hin
jirre yoo ta’u, yeroo murteessan hundatti yuunitii kana gara fandii walta’iinsaatti deebi’anii gurguruu danda’u.
Qabeenya Qulqulluu Gatiin fandii walta’iinsaa foormulaa armaan gadiitiin shallagama:
Gatii qabeenya qulqulluu fandii .

Gatiin qabeenya qulqulluu yuunitii =
Baay’ina yuunitii hin xumuramne
Mutual Fund Cufame Xumurame
Fandiin walta’iinsaa cufame yeroon bilchinaa murtaa’e waggaa lamaa hanga 15 ta’e qaba. Yuunitiiwwan fandii
walta’iinsaa cufame yeroon bilchinaa dura fandii walta’iinsaatiin deebi’anii hin bitaman ykn hin furaman. Investarooti
yeroo cufiinsa booda kallattiin fandicha irraa yuunitii bitachuu hin danda’an.
Mutual Fund Guddina Maddisiifame
Invastimantiiwwan fandii walta’iinsaa kanneen aksiyoona kaappitaalaa guddina olaanaa irratti xiyyeeffate irratti deebi’anii invast godhaman
fandii walta’iinsaa guddina irratti xiyyeeffate jedhamanii waamamu. Bu’aa olaanaa kan of keessaa qabu yoo ta’u, dandeettii guddinaa kan qabudha.
Fandii Walta’iinsaa Galii Argamu
Invastimantiin invastimantii isaaniif galii idilee yoo barbaade, fandii walta’iinsaa galii irratti xiyyeeffate filachuu danda’u.
Invastaroota isaaf galii idilee ni kenna.
Fandii Walta’iinsaa Madaalawaa
Balanced mutual fund jechuun invastimantii mutual fund sekuritiiwwan dhaabbataa akkasumas boondii mootummaa
keessatti walitti makamuudha. Investarooti filannoo nageenyaatiin bu’aa giddu galeessaa argachuu danda’u.
Fandii Walta’iinsaa Biyya Keessaa
Muutual fund qusannoo biyya ykn naannoo murtaa’e tokko irraa yeroo sochoosu, domestic mutual fund jedhama.
Fandii Walta'iinsa Addunyaa
Yeroo aksiyooniin invastimantii mutual fund gabaa addunyaa guutuu keessatti biyya fandicha eegaltu irraa bilisa ta’een
daldalamu.
Fandii Walta’iinsaa Naannoo
Fandiin walta’iinsaa naannoo murtaa’e ykn biyya tokko kan of keessaa qabu yoo ta’u, fandii walta’iinsaa qarqara galaanaa (off shore
mutual fund) jedhamuunis ni waama.
Fandii Walta’iinsaa Damee
Faandiiwwan walta’iinsaa damee industirii murtaa’e tokko irratti kan adda ta’an yoo ta’u kunis fandii aggaammii (aggressive funds) of
keessaa qaba.
Mutual Fund Kurnan Ol'aanoo

• Fandii Walta’iinsaa UTI • Reliance Mutual Fund
• Fandii Walta’iinsaa ICICI Prudential • Fandii Walta’iinsaa HDFC
• Fandii Walta’iinsaa Franklin Templeton • Fandii Walta’iinsaa Birla Sun Life • Fandii Walta’iinsaa
SBI • Fandii Walta’iinsaa DSP Merrill Lynch • Fandii
• Fandii Walta’iinsaa Kotak Mahindra Walta’iinsaa Tata
224 irratti
GAAFFII MOODELII
1. Gosoota liizii ni ibsu.

2. Faayidaa faayinaansii liizii irratti mari’achuu.
3. Amaloota kaappitaala veenturee ni ibsu.
4. Gosoota factoring ibsi.
5. FDI jechuun maali? Ibsi.
6. Hojiiwwan baankii daldalaa irratti mari’achuu.
7. Gahee dhaabbilee sadarkaa liqii kennan qeequun madaaluu.
8. Gosoota fandii walta’iinsaa tarreessu.
SEENSA
Faayinaansii gama sochii dinagdee fi daldalaa biyyattii keessatti gahee olaanaa qaba.
Yaaddoo daldalaa gahumsaa fi bu’a qabeessa ta’e bulchuuf dhangala’aan faayinaansii sirnaa fi gahumsa qabu
barbaachisaadha. Qophiin faayinaansii yaaddoo daldalaa barbaadamuuf, sirnaan kunuunfamuu fi karaa dhaabbilee
fi gabaa qajeelfama qabuun kan darbu ta’uu qaba. Hinditti bu’aa imaammata dinagdee haaraa kanaan fedhiin
dhaabbilee faayinaansii fi gabaa mul’achaa jiru ilaalamuu qaba. Sirni faayinaansii Hindii dhiiga haaraa guddina
dinagdee sabaatti galchuuf yeroo hunda fi milkaa’inaan guddateera. Kanarraa ka’uun guddinni dinagdee fi
misoomni sirna faayinaansii biyyattii qajeelfama qabuu fi haala gaariin diriire irratti kan hundaa’e qofaadha.
SIRNA FAAYINAANSII HINDIYAA KEESSATTI
Sirni faayinaansii yaad-rimee bu’uuraa guddina industirii sabaati. Sirni faayinaansii dhangala’aa faayinaansii gahaa
fi sirrii ta’e gara kutaalee barbaachisanitti ni kenna. Sirni faayinaansii Hindii qaamolee barbaachisoo afran kanneen
akka:
• Dhaabbilee Faayinaansii
• Gabaa Faayinaansii
• Meeshaalee Faayinaansii
• Tajaajila Faayinaansii.
Sirni faayinaansii tuuta dhaabbilee walxaxaa fi walitti dhiyeenyaan walitti hidhaman ykn walitti makaman,
gochaalee ergamtoota, gabaa, daldala, himannaa fi itti gaafatamummaa dinagdee keessatti mul’atu kan agarsiisudha.
Sirni faayinaansii maallaqa, liqii fi faayinaansii yaaddoo qaba. Sadan kun
kutaaleen baay’ee walitti dhiyeenyaan kan walqabatan yoo ta’u tokkoon tokkoon kutaalee irratti kan hundaa’anidha.
Sirna Faayinaansii
Kan maallaqaa Kan maallaqaa Kan maallaqaa Kan maallaqaa

Dhaabbilee Gabaawwan Tajaajila Meeshaalee
Fak 13.1 Sirna Faayinaansii
Dhaabbileen faayinaansii qaama guddaa sirna faayinaansii Hindii ti. Kanarraa ka’uun, qaamoleen IFS
hundi kallattiinis ta’e al-kallattiin dhaabbilee faayinaansii wajjin waan walqabataniif qaamolee 1FS
biroo caalaa barbaachisummaa qaba. Dhaabbileen faayinaansii gargaarsa kenniinsa meeshaalee
faayinaansiitiin misooma dinagdeetiif tajaajila adda addaa kennaa jiru.
Dhaabbileen faayinaansii dhaabbilee baankii fi baankii hin taane jedhamuun ramadamuu danda’u.
Amma Hinditti dhaabbileen faayinaansii hundi sirnaan kan to’atamanii fi kan to’ataman ta’uu isaaniiti
akkaataa.
Baankii Baankii hin taane
.
Kan daldalaa Waldaa hojii gamtaa Kan hin- anking b Kan hin- anking b
Baankota Baankota Dhaabbilee Finfinnee Faayinaansii kan hin taane
Dhaabbilee
Fak 13.2 Dhaabbilee Faayinaansii
Dhaabbilee Baankii
Dhaabbileen baankii guddina dinagdee sabaa keessatti qaama ijoodha. Daldalli faayinaansii biyya
kamiyyuu invastaroota irraa kaasee hanga industirii barbaachisutti sirnaan qindaa’uu qaba.
Dhaabbileen baankii gama qusannaa fi invastimantii maallaqa mootummaa irraa argamu fi liqii
yaaddoo daldalaaf liqii kennuu irratti gahee olaanaa qabu.
Dhaabbileen Baankii Hindii bakka boordii lamatti ramadamuu danda’u : 1.1.
(1) Baankota Daldalaa (2) Baankota Waldaa Hojii Gamtaa
Baankota Daldalaa
Baankonni Daldalaa maallaqa kuufamaa sochoosuu fi faayinaansii baasuuf barbaachisoo ta’aniidha.
Baankonni daldalaa Hindii dhaabbilee faayinaansii durii, gurguddoo fi saffisaan guddachaa jiranidha.
Hojiin baankota daldalaa inni guddaan maallaqa kuufamaa fudhachuu fi liqii ummataaf kennuudha.
Baankonni daldalaa Hindii gosoota armaan gadiitiin ramadamuu danda’u:
Baankota Daldalaa Sagantaa Qaban
Baankonni sagantaa qaban kanneen Dambii Baankii sagantaa lammaffaa keessatti hammatamanidha
Kan maallaqaa Sirna 227 irratti
Labsii 1965 fi kanneen biroo baankota sagantaa hin qabneedha. Labsii dambii Baankii sagantaa lammaffaa keessatti
hammatamuuf baankichi guutummaatti haal-duree armaan gadii guuta:
• Kaappitaala kaffalee fi kuufamni qarshii 100 gadi hin taane ta’uu qaba. lakh shan. • Dhimmi
isaa haalaan akka gaggeeffamus RBI quubsuu qaba. • RBI waliin kuufama hamma murtaa’e
qabachuun dirqama.
Baankota Biyyoolessa ta’an
Dhaabbilee faayinaansii akka meeshaa guddina dinagdee fi hawaasummaa guddina dinagdee fi hawaasummaa haala
kaayyoo qabuun itti fayyadamuu fi qabeenya faayinaansii irratti monopolii irra aanuuf mootummaan Hindii bara Ministira
Muummee Indiraa Gaandiitti baankota daldalaa 20 biyyoolessa taasise.
July 19, 1969 baankota 14 biyyoolessa gochuun jalqabaa baankota armaan gadii waliin raawwatame: 1. Baankii
Hindii
2. Baankii Yuuniyeenii Hindii

3. Baankii Baroodaa
4. Baankii Mahaaraashtraa
5. Baankii Biyyaalessaa Punjaab

6. Baankii Hindii
7. Baankii Biyya Alaa Hindii
8. Baankii Giddugaleessaa Hindii
9. Baankii Kanaaraa
10. Baankii Siindikeetii 11.

Baankii Daldalaa Yunaayitid
12. Baankii Allahabaad
13. Baankii Yunaayitid Hindii
14. Baankii Deenaa
Ebla 15, 1980 biyyoolessummaan lammaffaan baankota armaan gadii waliin raawwatame: 1. Baankii Andhra
2. Baankii Korporeeshinii 3.
Baankii Haaraa Hindii
4. Baankii Daldalaa Oromiyaa
5. Baankii Punjaab fi Sind 6. Baankii

Vijaya Onkoloolessa bara 1993
baankii haaraan Hindii Baankii Biyyaalessaa Punjaab waliin walitti makame, Amajjii 2007tti Baankii Bhart Overseas
Baankii Hindii Overseas waliin walitti makame kanaaf, yeroo ammaa biyyattii keessatti baankota biyyoolessa ta’an 19
qofatu jira RBI malees.

Baankii Mootummaa Hindii (SBI) .

The largest Public sector bank of India which was created after nationalization of Imperial Bank of India in 1955.
Amma baankota daldalaa gurguddoo Hindii fi gama dameetiin addunyaa irratti guddaa ta'ee jira.
Akka qaama Baankii Mootummaa guddaa Hindii irraa, dhaabbileen ijoo torba jiru: 1. Baankii
Mootummaa Bikaner fi Jaayipur 5. Baankii Mootummaa Hayidaaraabaad 2. Baankii
Mootummaa Indoor 6. Baankii
Mootummaa Maaysoor 7. Baankii Mootummaa Saurashtra
3. Baankii Mootummaa Paatiyaala
4. Baankii Mootummaa Tiraavaankoor
Sirna Baankii Hindii
Baankii Riizarvii Hindii
Baankota Sagantaa Qaban Baankota Sagantaa Hin Qabne
Kan daldalaa Kan daldalaa

Waldaa Hojii Gamtaa Mootummaa Waldaa Hojii Gamtaa Giddugaleessaa
Baankota Baankota
Baankota Baankota
Baankota Hindii Baankota Biyya Alaa
Damee Mootummaa Dameelee Dhuunfaa

Baankota Baankota
SBI fi isaa Kanneen biroo Biyyoolessaa RRB

Dhaabbilee ijoo Baankota
Fak 13.3 Sirna Baankii Hindii
Guddinaa fi Caasaa Baankota Daldalaa Hindii
S. Lakk. Addatti 1951. Bara 1951 1986 irraa eegalee 1996 irraa kan fudhatame 2002. Bara 2002 2005. Bara 2005
1. 1. . Lakkoofsa Sch. Baankota 92. 92. 79. 79. 91. 91. 98. 98. 98. 98.
-.
2. 2. . Lakkoofsa RRB 194 irratti 196. 196. 196. 196. 196. 196.
3. 3. . Baay’ina kanneen Non-Sch. Baankota 474 irratti kan argamu 3. 3. 3. 3. 4. 4. 4. 4.

Kan maallaqaa Sirna 229 irratti kan ibsame
Baankota Damee Dhuunfaa
Isaan kun baankota biyya alaa fi dhuunfaa biyya keessaa kan hammatanidha. Baankonni biyya alaa kuufama
waliigalaa indaastirii baankii keessaa %8.5 yoo ta’u, baankonni dhuunfaa biyya keessaa ammoo kuufama
waliigalaa indaastirii baankii keessaa %5.8 qaba. Yeroo ammaa kana baankonni dhuunfaa biyya keessaa 31 fi
baankonni biyya alaa 33 Hinditti hojjechaa jiru.
Baankota damee dhuunfaa dhaloota durii Hindii keessatti argaman kanneen

armaan gadiiti: • Baankii Bharat Overseas Ltd. • Baankii City Union Ltd. • Baankii
Liqii Misooma Ltd. • Baankii Ing Vysya Ltd. • Baankii Karnataka Ltd.
• Baankii Gooftaa Kirishnaa Ltd.

• Baankii Nainital Ltd.
• SBI Kom. fi Intl. Baankii Ltd.
• Baankii Merkaantiilii Tamilnaadu Ltd.
• Baankii Raajastaan Ltd. • Baankii

Kaatolikii Sooriyaa Ltd. • Baankii
Dhanalakshmi Ltd.
• Baankii Federaalaa Liitid.
• Baankii Gaanesh kan Kurndwad Ltd.
• Baankii Jammu & Kashmir Ltd. • Baankii

Karur Vysys Ltd. • Baankii Lakshmi Vilas Ltd.
• Baankii Raatnakar Ltd.
• Baankii Sangli Ltd. • Baankii

Hindii Kibbaa Ltd.
• Yunaayitid Weestar Baankii Ltd.
Baankota Haaraa Damee Dhuunfaa Keessatti
Bara 2000tti mootummaan Hindii sadarkaa seensaa damee dhuunfaatiin walqabatee mootummaan baankota
biyyoolessa ta’an keessatti qabu %51 irraa gara %33tti hir’isuun ture. RBIn bara 2003tti kanaanis baankota
dhuunfaa Hinditti akka hundeeffaman kallattii baase. Baankota haaraa damee dhuunfaa keessatti argaman
keessaa muraasni akka armaan gadiitti:
• Baankii UTI Ltd.
• Baankii Indus Ind Ltd.
• Baankii ICICI Ltd.
• Baankii Amaanaa Addunyaa Ltd.

• Baankii HDFC Ltd.
• Baankii Centurian Ltd.
• Baankii Punjaab Ltd. •
Baankii Taayims Ltd.
• Baankii IDBI Ltd.
• Baankii Liqii Misooma Ltd. • Baankii
Kotak Mahindra Ltd.
Baankota Biyya Hindii keessa

jiran RBIn baankota biyya alaa adda addaatiif hayyama kennuudhaan Hinditti akka hojjetan taasisaa tureera.
Baankonni biyya alaa fi biyyoota hedduu 33 har’a Hinditti hojjechaa jiru. Baankonni biyya alaa gurguddoon gabaa
baankii Hindii keessatti taphatan kanneen armaan gadiiti. • Baankii ABN-Amroo NV
• Baankii Daldalaa Abu Daabii Ltd.

• Baankii Ameerikaan Eekspress
Ltd. • Baankii Antwerp Diamond NV
• Baankii Arab Baanglaadeesh Ltd. •
Baankii Idil-addunyaa Indooneezhiyaa
• Baankii Ameerikaa NA
• Baankii Baahireen fi Kuweet BSC
• Baankii Seeylon •
Baankii Barclays PLC •
BNP Paribas
• Baankii Daldalaa Chinatrust
• Baankii Chohund
• Siitiibaankii NA
• Baankii Kaaliyoon
• Liqii Liyoonees •
Baankii Deutshe AG
• Baankii Ing NV •
Baankii JP Morgan Chase •
Baankii Krung Thai Dhaabbata Mootummaa Ltd.
• Baankii Mashreq psc • Baankii Dhaabbataa
MIZUHO Ltd.
Kan maallaqaa Sirna 231. 231.
• Baankii Idil-addunyaa Omaan SAOG

• Waldaa Waliigalaa
• Baankii Soonaalii
• Baankii Chaartara Istaandardii
• Baankii Mootummaa Moorisiyaa Ltd.
• Dhaabbata Baankii Sumitomo Mitsui

• Baankii Noova Soctia
• Baankii Tookiyoo-Mitsubishi, Ltd. • Baankii

Misooma Singaapoor Ltd. • Dhaabbata Baankii Hoong
Koong fi Shaangaayii Ltd. • Baankii UFJ Ltd.
Dhaabbilee baankii hin taane

Dhaabbilee baankiitiin alatti dhaabbileen baankii hin taane sirna faayinaansii Hindii fooyyessuuf hojii isaanii
raawwachaa jiru. Dhaabbileen baankii hin taane gosoota gurguddoo lamaan armaan gadiitti ramadamuu danda’u:
1.1.
1. Dhaabbilee Faayinaansii baankii hin taane.

2. Dhaabbilee baankii hin taane Dhaabbilee faayinaansii hin taane.
Dhaabbilee Faayinaansii baankii hin taane

Dhaabbileen Faayinaansii baankii hin taane tajaajila fandii irratti hundaa’e kanneen akka invastimantii,
inshuraansii, fandii walta’iinsaa fi dhaabbilee liqii kennaa jiru:
NBFI
Dhaabbilee Sadarkaa Biyyaalessaa Dhaabbilee Sadarkaa Naannoo
Kan maallaqaa Invastimantii

SFC
IFCI jedhamuun beekama IDBI ICICI LIC jedhamuun beekama UTI
Fak 13.4 Dhaabbilee Faayinaansii baankii hin taane
KORPOREESHIINII FAAYINAANSII INDUSTRII HINDIYAA (IFCI) .

Origin
Industrial Finance Corporation of India, baankii misoomaa jalqabaa Hindii keessatti kan hundeeffame July, 1,
1948tti labsii addaa akka Industrial Finance Corporation of India Act 1948 paarlaamaa keessatti raggaasisuun
ture.
Korporeeshiniin faayinaansii Industirii Kaappitaala Hindii kaappitaala aksiyoonaa kaffalame qarshii 1000n jalqabame.
10 crore. Kaappitaalli aksiyoonaa kun kan gumaache Baankii Riizarvii Hindii, baankota sagantaa qabaniin ture.
Dhaabbilee inshuraansii, imaanaa invastimantii fi baankota waldaa hojii gamtaa. Korporeeshiniin faayinaansii industirii
Hindii gargaarsa baasuu boondii, liqii, kuufama ummataa fi dursee RBI irraa fudhachuun kaappitaala dabalataa walitti
qabuu danda'a.
Kaayyoowwan
Kaayyoon korporeeshinii faayinaansii Industirii Hindii liqii yeroo giddu galeessaa fi dheeraa yaaddoo industirii Hindii
keessumaa industiriidhaaf salphaatti akka dhiyaatu gochuudha.
• Meeshaalee oomishaa, kunuunsuu ykn hiriiruu • Industirii albuudaa •

Industirii doonii • Industirii hoteelaa
• Humna ibsaa ykn humna maddisiisuu ykn raabsuu
Hojiiwwan
Hojiiwwan ijoo korporeeshinii faayinaansii Industirii Hindii kanneen armaan gadiiti: 1. Liqii fi dursa kennuu.
2. Aksiyoonaa fi debentures yaaddoo industiriitiin lola’u irratti mallatteessuu.

3. Liqii gabaa kaappitaalaa irraa fudhatame wabii kennuu.
4. Meeshaalee kaappitaalaa galchuu ilaalchisee kaffaltii yeroon itti darbe kan mirkanaa’een wabii ni kenna
yaaddoo jedhu qaba.
5. Hojii baankii daldalaa kan of keessatti hammatedha.

6. Gargaarsa addaa dubartoota, SSI fi naannoo duubatti hafoo.
7. Gorsa teeknikaa, gabaa fi faayinaansii.
Hoggansa
Korporeeshiniin faayinaansii industirii Hindii boordii daayirektarootaatiin kan hoogganamu yoo ta’u kunis
daayreektaroota 12 fi dura taa’aa yeroo guutuu tokko of keessaa qaba. Daarektaroonni kunneen keessaa muraasni
IDBI, mootummaa Giddugaleessaa, Baankii Daldalaa Sagantaa, Baankota Hojii Gamtaa fi Dhaabbilee Inshuraansiitiin
kan kaadhimaman ta’uu ibsameera.
Deeggarsa Dhaabbata Faayinaansii Industirii Hindii Tajaajila

faayinaansii yaaddoo industiriitiif kennamu irraa kan hafe Dhaabbanni faayinaansii industirii Hindii dhaabbilee tokko
tokko ni guddisa: • Dhaabbata Faayinaansii Tuurizimii Hindii Ltd. • Dhaabbata Misooma Hooggansaa. • Dhaabbata
Faayinaansii Kaappitaala Riskii fi Teeknooloojii Ltd.

• Dhaabbata gorsa teeknikaa. • Dhaabbata

odeeffannoo invastimantii fi sadarkaa liqii Hindii.
Bu’aa Hojii Bara

1970–71 liqiin qoqqobbii irra kaa’ame qarshii 1000 ture. 32.2 yoo ta’u, bara 1998tti qarshii 1000tti ga’eera. 8684 ta’eera.
Waliigalaan korporeeshinii faayinaansii Industirii Hindiin qoqqobbii irra kaa’e dhuma Amajjii 1999tti qarshii 1000
ture. 47245 ta’eera. Now-a- days Korporeeshiniin faayinaansii industirii Hindii damee industirii giddu galeessaa fi
guddaa Hindii keessatti gargaarsa maallaqaa gosa hunda kennuu.
KORPOREESHIINII LIQAA INDUSTRIAL FI INVESTMENTII HINDIYAA(ICICI) .

Ka’umsa
Dhaabbanni Liqii fi Invastimantii Industirii Hindii Guraandhala, 5 1955 akka Public Ltd. Companies under the
companies act. Hirmaannaa invastaroota biyya alaa kan qabu baankii misoomaa qofa.
Kaappitaala Aksiyoona kaffalame Kaappitaalli Dhaabbata Liqii fi Invastimantii Industirii Hindii qarshii 1000. 25 kan
gumaachan yoo ta’u, kunis baankota daldalaa, dhaabbilee inshuraansii, invastaroota biyya alaa UK, USA, Jarman,
Faransaayii fi Jaappaan irraa dhufaniin gumaacheera.
Kaayyoo
Kaayyoowwan gurguddoo Dhaabbata Liqii fi Invastimantii Industirii Hindii kanneen armaan gadiiti: 1. Kaayyoowwan
gurguddoo Dhaabbata Liqii fi Invastimantii Industirii Hindii kanneen armaan gadii dhiyeessuu:
2. Dhaabbilee wabii misoomsuu, yuunitii damee dhuunfaa gargaaruu.
Hojiiwwan
Hojiiwwan gurguddoon Dhaabbata Liqii fi Invastimantii Industirii Hindii kanneen armaan gadiiti.
• Industiriiwwan damee dhuunfaa babal’isuu. • Liqii ykn

wabii liqii Ruupii ykn maallaqa biyya alaatiin kennuu. • Aksiyoonaa fi deebenturee fi daayirektarii
maallaqa aksiyoona ba’eef mallatteessuu. • Kaappitaala dhuunfaa jajjabeessuu fi guddisuu. • Babal’ina
waliin abbummaa dhuunfaa invastimantii industirii guddisuu
kan gabaa invastimantii.
Manaajimantii
Dhaabbanni Liqii fi Invastimantii Industirii Hindii boordii daayirektarootaatiin kan hoogganamu yoo ta'u kunis dura
taa'aa yeroo guutuu ta'a. Daarektaroonni kunneen kan kaadhimaman abbootii aksiyoonaa Mootummaa, Baankii
Riizarvii Hindii Biyya Alaa fi IDBI dha.
Deeggarsa Dhaabbata Liqii fi Invastimantii Industirii Hindii Dhaabbanni Liqii fi

Invastimantii Industirii Hindii Hindii keessatti tajaajila faayinaansii adda duree fi bal’aa ta’e keessaa isa
tokkodha. Kanneen armaan gadii deeggarsa Dhaabbata Liqii fi Invastimantii Industirii Hindii ti. • Dhaabbata
Baankii ICICI Ltd. • Dhaabbata Sekuritiifi Faayinaansii ICICI Ltd. • Dhaabbata Bulchiinsa Qabeenya ICICI
Ltd. • ICICI Trust Ltd.
• Tajaajila Daldalaa ICICI Ltd. •

Dhaabbata Liqii ICICI Ltd.
Bu’aa Hojii
Dhaabbanni Liqii fi Invastimantii Industirii Hindii yaaddoowwan industiriitiif gargaarsa maallaqaa kenne bara
1961–62tti bifa 145.8 corer gara Rs. 34,220 crore bara 1998–99tti liqii waliigalaa bara 1998–99 qoqqobbii
irra kaa’ame keessaa %33 faayinaansii dhaabbilee, %29 bu’uuraalee misoomaa, tokkoon tokkoon isaanii
19.5 indaastiriiwwan gaazii boba’aa fi petrochemicals.
BANKII MISOOMAA INDUSTRII HINDIYAA (IDBI) .
Ka’umsa Baankiin Misooma Industirii Hindii seera paarlaamaa jalatti July 1st 1964 dhaabbata RBI jalatti
guutummaatti kan hundeeffame ture. Fulbaana 1976tti baankii of danda’ee fi of danda’e ta’e.
Baankiin
Misooma Industirii Kaappitaalaa Hindii kaappitaala jalqabaa kaffalamee qarshii 1000n jalqabame. 100
crores fi amma gargaarsa kennuu aksiyoona, debenture fi kuufama ummata irraa fudhachuudhaan
kaappitaala dabalataa walitti qabuu danda'a.
Kaayyoowwan
Kaayyoon ijoo Baankii Misooma Industirii Hindii kanneen armaan gadiiti.
• Hundeeffama liqii, faayinaansii garee, fi tajaajila faayinaansii kennuu
pirojektoota haaraa.
• Babal’isuu, ammayyeessuun adda addaa fi fooyya’iinsa teeknooloojii kanneen jiran

Yaaddoo industirii.
• Oomishaalee faayinaansii adda addaa hedduu dhiyeessuu. •
Hojii baankii daldalaa ni raawwata.
Hojiiwwan
Hojiin Baankii Misooma Industirii Hindii akka armaan gadiitti dhiyaateera.

1. Faayinaansii kallatti—Liqii pirojektii, liqii lallaafaa, liqii misooma teeknikaa, meeshaalee

faayinaansii fi kkf.
2. Faayinaansii al-kallatti—Irra deebiin faayinaansii gochuu, kaffaltii irra deebiin hir’isuu, kaappitaala sanyii gara haaraatti
abbootii qabeenyaa.
3. Gargaarsa addaa—Maallaqa gargaarsa misoomaa guddisuu.
4. Gargaarsa waliigalaa—Sochiiwwan beeksisa faayinaansii hin taane kan akka gabaa, qorannoo, gorsaa fi kkf.
Manaajimantii
Baankii Misooma Industirii Hindii boordii daayirektarootaatiin kan hoogganamu yoo ta’u kunis daayreektaroota 14 fi dura taa’aa
yeroo guutuu tokko of keessaa qaba. Daarektaroonni kunneenis mootummaa, Baankii Riizaarvii Indiyaa, boordii seera
dhaabbilee, dhaabbilee inshuraansii fi industirii adda addaatiin kan kaadhimaman ta’uu ibsameera.
Deeggarsi Baankii Misooma Industirii Hindii akka armaan gadiitti dhiyaateera.

• Baankii IDBI Ltd.
• Tajaajila Gabaa Kaappitaalaa IDBI Ltd. • Fandii

Waliinii IDBI.
• SIDBI jedhu
• Dhaabbata IDBI Intech Ltd.
Baankiin Misooma Industirii Hindii dhaabbilee armaan gadii hundeessuuf gargaareera: • Dhaabbata Gorsa Teeknikaa. •
Baankii EXIM.
• Inistiitiyuutii Misooma Abbootii Qabeenyaa. • Tajaajila Sadarkaa

Liqii fi odeeffannoo India Ltd.
Bu’aa Hojii Gargaarsi
waliigalaa Baankii Misooma Industirii Hindii bara 1998–99tti qoqqobbii irra kaa’ame qarshii 1000 ture. 25,555 crores, kana
keessaa %96.7 gargaarsa kallattiif kan deemu yoo ta’u, %0.4 kan refinance ti. Baankii Misooma Industirii Hindii hanga dhuma
Amajjii 1999tti guyyaa hundeeffame irraa eegalee qarshii 100000000000000000000000000000000000000000000000000000000.
1,07,264 ta’eera.
BANKII IJAARSA INDUSTRII HINDIYAA (IRBI) .

Ka’umsa
Ebla bara 1971tti Dhaabbanni Ijaarsa Industirii Hindii (IRCI) IDBI fi baankota misoomaa fi damee mootummaa birootiin
hundeeffame. IRCI bara 1985tti labsii addaa paarlaamaa keessatti baheen irra deebiin hundeeffamee Baankii Ijaarsa Industirii
Hindii jedhamee moggaafame.
Baankiin
Ijaarsa Industirii Kaappitaalaa Hindii kaappitaala jalqabaa kaffalamee qarshii 1000n jalqabame. 50 kan ta’u yoo ta’u kunis
mootummaa giddugaleessaa, Baankii Riizarvii Hindii, SCB fi adda addaatiin gumaacha
dhaabbilee faayinaansii. Kaappitaala dabalataa gargaarsa kennuu aksiyoona, debenture fi kuufama ummata irraa
fudhachuun walitti qabuun ni danda’ama.
Kaayyoowwan
Baankiin Ijaarsa Industirii Hindii irra caalaa kutaalee industirii dhukkubsatan Hindii keessatti deebisanii dhaabuuf
hundeeffame.
• Tarkaanfiiwwan industirii dhukkubsatan adda baasuu fi sirreessuu. •

Yuunitii industirii dhukkubsatan deebisanii ijaaruuf gargaarsa maallaqaa ni kenna. • Yuunitii
dhukkubsattootaa gara yuunitii bu’aa argamsiisutti guddisuu.
Hojiiwwan
Hojiiwwan gurguddoo Baankii Ijaarsa Industirii Hindii Ejensii liqii fi deebisanii ijaaruu haaromsa industirii
ammayyeessuu, deebisanii dhaabuu, babal’ina, gurmaa’insa haaraa, adda addaa fi sababeeffachuu kan armaan
gadiiti. Liqii fi dursa kennuudhaaf aangoo kan qabu:
• Aksiyoonaa, aksiyoonaa fi boondii wabii gochuu. •

Liqii fi dursa, raawwii hojii fi kaffaltii yeroon itti darbe wabii ni kenna. • Baasii kaappitaalaa,
meeshaalee madaallii dabaluu fi kkff gargaarsa ni kenna.
Manaajimantii
Baankii Ijaarsa Industirii Hindii dura taa’aa yeroo guutuu waliin Boordii daayirektarootaatiin kan hoogganamudha.
Daarektaroonni kan kaadhimaman mootummaa giddugaleessaa, Baankii Riizarvii Hindii, Baankii daldalaa
Gabatee fi dhaabbilee faayinaansiitiin ta’uu ibsameera.
Deeggarsa Baankii Ijaarsa Industirii Hindii
Amajjii 27 bara 1997 Baankiin Ijaarsa Industirii Hindii gara Baankii Invastimantii Industirii Hindii Ltd (IIBI)tti
seera dhaabbileetiin jijjiirame. IIBIn damee ijaarsa deebisanii ijaaruu irratti akka dhaabbata qindeessituutti hojjeta.
Bu’aa Hojii Baankiin

Ijaarsa Industirii Hindii kutaalee industirii dhukkubsatan adda addaatiif gargaarsa maallaqaa qoqqobbii kaa’eera.
Baankiin Ijaarsa Industirii Hindii qoqqobbii qar. 92 crores bara 1980– 81 garuu gara Rs. 4526 bara 2002–03tti
ture. Gargaarsa maallaqaa guutuu Hindii keessatti %80 gumaacheera.
KORPOREESHIINII FAAYINAANSII MOOTUMMAA (SFC) .
Ka’umsa
Mootummaan giddu galeessaa labsii addaatiin Korporeeshinii Faayinaansii Naannoo hundeessuun sadarkaa
naannootti Industiriiwwan Xixiqqaa fi Industiriiwwan Giddugaleessaa akka guddisan murteesse. It is called as
State Finance Corporation Act 1951. Akka labsii kanaatiin mootummaan naannoo Korporeeshinii Faayinaansii
Naannoo hundeessuuf aangoo kennameefii jira. Yeroo ammaa kana kunniin Dhaabbata Faayinaansii Mootummaa
18 Hindiitti argamudha.
Dhaabbileen Faayinaansii Mootummaa Kaappitaalaa kaappitaala kaffalame qarshii 1000 irraa eegalee ni
qabaatu. 50 lakhs hanga Rs. 5 kan ta’u yoo ta’u kunis mootummaa naannoo, Baankii Daldalaa Gabatee, Baankii
Riizaarvii Hindii fi dhaabbilee faayinaansii adda addaatiin kan gumaachu ta’a.
Kaayyoowwan
• Industiriiwwan xixiqqaadhaaf gargaarsa maallaqaa kennuu • Industiriiwwan

xixiqqoo, gandaa fi kotteejjii guddisuu • SSI’f mijaa’ina bu’uuraalee misoomaa
kennuu
Hojiiwwan
• Liqii yeroo dheeraa Industirii Xixiqqaatiif kennuu. • Baankii

Riizaarvii Hindii fi Baankii Misooma Industirii Hindii irraa deebi’anii maallaqaan gargaaruu • Gargaarsa
Ejensii Misooma Idil-addunyaa (IDA) fi maallaqa biyya alaa irraa
IDBI irraa liqii kireeffachuu
Manaajimantii
Dhaabbanni Faayinaansii Mootummaa Boordii daayirektaroota Mootummaa Naannoo, Mootummaa
Giddugaleessaa, Baankii Riizarvii Hindii, Baankii Daldalaa Gabatee fi Dhaabbilee Faayinaansii akka
daayreektaroota kaadhimamaniitti Koorporeeshinii Faayinaansii Mootummaatti ijaaramaniin kan hoogganamu dha.
KORPOREESHIINII FAAYINAANSII MOOTUMMAA TAMIL NADU KEESSATTI
Dhaabbanni Invastimantii Industirii Madraas (MIIC) bara 1949 irraa eegalee, seera dhaabbileetiin kan jalqabame
yoo ta’u, maqaan isaas Korporeeshinii Invastimantii Industirii Taamiil Naaduu (TIIC) jedhamee moggaafame.
Innis Hinditti Dhaabbata Faayinaansii Mootummaa isa jalqabaa ture, erga Seera Dhaabbata Faayinaansii
Mootummaa, 1951 hundeeffamee booda, Korporeeshiniin Faayinaansii Mootummaa jalqabaa bara 1953tti Punjaab ture.
BANKAA GALTEE AL-ERII (EXIM BANK) .
Baankiin
Origin EXIM Guraandhala bara 1982 guutummaatti mootummaa giddugaleessaa ta’ee hundeeffame.
Baankii
kaappitaalaa EXIM kaappitaala kaffalame qarshii 1000n hundeeffame. 50 crores. RBI irraa fi akkasumas
mootummaa giddugaleessaa irraa boondii fi deeggarsa mootummaa irraa kennuudhaan kaappitaala daran walitti
qabuuf aangoo qaba.
Kaayyoowwan
Baankiin EXIM irra caalaa kaayyoo al-ergii fi daldala Hindii guddisuuf hundeeffame. Kaayyoon isaas kanneen
armaan gadiiti: • Hojii al-ergii fi galtee guddisuu • Ulaagaalee faayinaansii al-ergitootaa guutuu • Al-ergitootaaf
wabii kennuu fi mijaa’ina sharafa alaa taasisuu.

Hojiiwwan
Baankonni EXIM hojiiwwan barbaachisoo armaan gadii ni raawwatu:
1. Liqii kallattiin Hindii fi alaa galtee fi al-ergii ni kenna.

2. Liqii fi dhiyeessitoota liqii deebisee maallaqaan ni kenna.
3. Rediscounts usance kaffaltii al-ergii kaffaltii al-ergii baankotaaf.
4. Faayinaansii invastimantii biyya alaa ni kenna.
5. Faayinaansii galtee hedduu.

6. Liqii ergaa duraa maallaqa alaa.
7. Sagantaa faayinaansii meeshaalee oomishaa.
8. Gorsa daldalaa fi gargaarsa ogummaa (BATA).
Hooggansa
Baankii EXIM guutummaatti mootummaa giddugaleessaa keessaa tokko waan ta’eef, hoggansi guutuun mootummaa
giddugaleessaatiin to’atama.
Bu’aa Hojii Daldalli

baankota EXIM hojii al-ergii fi galtee Hindii qofaaf kan ooludha. Waliigala liqii fi kan hin kaffalamiin qarshii 1000
gaheera. 16.16 waggoota kurnan jalqabaa hojii isaa keessatti. Bara 1990–91 keessa qoqqobbii qarshii 1000. 1984
yoo ta’u gara qarshii 1984tti ol guddateera. 12011 crore bara 2002–03tti ture. Gaheen baankii EXIM faayinaansii
industirii keessatti bara 2002–03tti %2.11 ture.
BANKII BIYYOOLESSAA MISOOMA QONNAA FI BADIYAA

Ka’umsa
Baankiin Biyyaalessaa misooma qonnaa fi baadiyyaa seera Paarlaamaa akka dhaabbata giddugaleessaa ykn
ol’aanaa damee qonnaa fi baadiyyaa faayinaansii gargaarutti baaseen Yaada koree qorannoo liqii baadiyyaa Guutuu
Hindii irratti hundaa’uun July 12, 1982 hundeeffame. Hojii Dhaabbata Deebi’ee Faayinaansii fi Misooma Qonnaa
(ARDC) fi kutaa liqii Qonnaa Baankii Riizarvii Hindii fudhateera.
Kaappitaala Baankiin Biyyaalessaa Misooma Qonnaa fi Baadiyyaa Kaappitaala kaffalame qar. 100 crore kan
Mootummaa fi Baankii Riizarvii Hindiitiin maallaqa walqixa ta’een mallatteesse. Liqii addaa Mootummaa
Giddugaleessaa irraa argamu irraa kaappitaala dabalataa walitti qabuun ni danda’ama.
Kaayyoowwan
Kaayyoon ijoo Baankii Biyyaalessaa Misooma Qonnaa fi Baadiyyaa kanneen armaan gadiiti: • Qonna, Industiriiwwan
Xixiqqaa fi Gandaaf gargaarsa deebisanii maallaqaan gargaaruu

Industiriiwwan.
• Misooma baadiyyaa walitti hidhameef hojii beeksisa ni raawwata • Mootummaa naannoo

waliin faayinaansii qonnaa ni qindeessa • Qorannoo fi misooma qonnaa, industirii baadiyyaa
irratti ni raawwata
Hojiiwwan
Baankiin Biyyaalessaa gadi lakkifamuu qonnaa fi misooma baadiyyaa:
Ejensiiwwan sadan armaan olii kabajuun, Waldaa Hojii Gamtaa, Baankota Daldalaa, fi Baankota Baadiyyaa
Naannoo ilaalchisee wabii gosa hunda kan kennu yoo ta’u, kana irratti mootummaas ni gorsa. Kaappitaala
aksiyoonaa baankii waldaa hojii gamtaa akka mallatteessaniif mootummaa naannoof liqii ni kenna.
Qorannoo qonnaa fi misooma baadiyyaa guddisuuf gargaara. Baankiin biyyoolessaa misooma qonnaa fi
baadiyyaa pirojektoota madaallii fi hordoffii maallaqaan gargaaraman ni raawwata. Misooma, hojii fi qindoomina
liqii baadiyyaa waliin walqabatee jiruuf itti gaafatamummaa qaba.
Bulchiinsa
Baankiin Biyyaalessaa Misooma Qonnaa fi Baadiyyaa guutummaatti mootummaa giddugaleessaatiin kan
hoogganamu yoo ta’u, kanarraa ka’uun kan hoogganamu boordii hoggansa mootummaa giddugaleessaa hundeesseen.
Bu’aa Hojii Baankiin

Biyyaalessaa Misooma Qonnaa fi Baadiyyaa bara 1986 keessa waajjiraalee naannoo 28, waajjiraalee aanaa
336, waajjira xiqqaa tokko Port blair fi seelii addaa tokko Srinagar keessatti hojjeta.Baankii Biyyaalessaa Misooma
Qonnaa fi Baadiyyaa sanctioned short-term credit to Industiriiwwan Xixiqqaa qar. 400 yoo ta’u gara qarshii 100tti
ol guddateera. 1200 crore bara 1990-91tti argate. Gara qarshii 1000tti dhiyaatu. 400 hojiiwwan adda addaatiif liqii
yeroo giddu galeessaa ta’uun kan kenname yoo ta’u, qar. 200 akka liqii yeroo dheeraa kaappitaala aksiyoonaa
dhaabbilee waldaa hojii gamtaa gumaachutti qoqqobbii irra kaa’ameera.
Baankiin Biyyaalessaa Misooma Qonnaa fi Baadiyyaa sagantaalee biyyoolessaa gargaarsa jumlaa qonnaan
bultoota xixiqqaa fi marginal hojiirra oolchuuf baankota deebisee maallaqaan gargaareera. Hojii misoomaa
dameewwan huccuu harkaa irra deebiin maallaqa ni kenna. Baankota waldaa hojii gamtaa mootummaatti
deebi’ee faayinaansii ni babal’isa, Waldaalee Hojii Gamtaa industirii fi artiistota baadiyyaa wabii mootummaa
naannootiin kaappitaala bilookii ni kenna. Haalli naannoo tajaajilaa baankota daldalaa baankii Biyyaalessaatiin
misooma qonnaa fi baadiyyaa gargaarsa addaa adda addaatiin kan deeggaramuudha.
DHAABBATA FAAYINAANSII ADDAA
Dhaabbileen faayinaansii addaa mootummaan dameelee industirii adda addaa Hindii keessatti gargaarsa
faayinaansii fi faayinaansii hin taane kennuudhaaf hundeesse kanneen armaan gadiiti.
• Dhaabbata Liqii fi Invastimantii Doonii Hindii (SCICI), 1986. • Liizii fi Tajaajila Faayinaansii
Bu’uuraalee Misoomaa (IL fi FS), 1988. • Dhaabbata Misooma Teeknooloojii fi Odeeffannoo
Hindii (TDICI), .
1988 irraa eegalee.
• Dhaabbata Faayinaansii Kaappitaala Riskii fi Teeknooloojii Limiteedii (RCTFC), 1988.

• Dhaabbata Faayinaansii Tuurizimii Hindii (TFCI), 1989. • Baankii Misooma
Indaastirii Xixiqqaa Hindii (SIDBI), 1989. • Dhaabbata Faayinaansii Misooma Bu’uuraalee
misoomaa (IDFC), 1997.
DAMEE INSUURAANSII HINDIYAA KEESSATTI
Inshuraansii tajaajila faayinaansii fandii irratti hundaa’ee fi dhala namaaf haala uwwisa balaa kennu keessaa isa tokkodha.
Gabaa Hindii keessatti dandeettii guddaa jiru hubachuun dhaabbileen inshuraansii biyya alaa gara Hindii seenuu kan jalqaban
yoo ta’u dhaabbileen baankii (SBI, ICICI fi kkf) illee daldala inshuraansii irratti fedhii guddaa agarsiisaniiru, kunis teeknooloojii
addunyaa fi jijjiirraa tajaajilaa sababa kan gabaan Inshuraansii Hindii naannoo Eeshiyaa keessatti guddina olaanaa galmeesse
yoo ta’ellee qoodni Hindii kaffaltii inshuraansii addunyaa irraa %0.5 (1998) kan Ameerikaa dhibbeentaa 24.2 fi Jaappaan
dhibbeentaa 21 gadi ta’us. Taphattoonni dhuunfaa Hindii fi biyya alaa irraa dhufan, ummata inshuraansii qabu keessaa
dhibbeentaan 25 qofti dhaabbilee jiraniin inshuraansii akka haguugame sirriitti beeku kunis gabaan inshuraansii Hindii dandeettii
fayyadamuu gahaa akka qabu kan dabalatudha. Adeemsa kana keessatti IRDAn dhaabbilee inshuraansii jireenyaa dhuunfaa 12
fi inshuraansii waliigalaa 9f galmee kennameefii jira. Dhaabbileen inshuraansii damee mootummaa jiran yoo hammataman
yeroo ammaa gama jireenyaatiin dhaabbileen inshuraansii 14, daldala inshuraansii waliigalaa irratti ammoo dhaabbileen 13 jiru.
Dameewwan inshuraansii Hindii keessatti gosoota armaan gadiitiin ramadameera:
Damee Inshuraansii

Baraarsa Baraarsa
Inshuraansii Jireenyaa Inshuraansii Waliigalaa Inshuraansii Jireenyaa Inshuraansii Waliigalaa
LIC kan Hindii Inshuraansii Jireenyaa Poostaa
Biyyoolessa Hindii Haaraa Ibidda Bahaa fi Yunaayitid Hindii

Baraarsa Mirkaneessuu Waliigala Korporeeshinii
Korporeeshinii Baraarsa inshuraansii
Korporeeshinii
Fak 13.5 Damee Inshuraansii

Kan maallaqaa Sirna 241. 241
Dhaabbata Inshuraansii Jireenyaa Damee Dhuunfaa keessaa muraasni

• Dhaabbata Inshuraansii Jireenyaa ICICI Prudential Limited. •
Dhaabbata Inshuraansii Jireenyaa ING Vysya Limited. • Dhaabbata
Inshuraansii Jireenyaa Istaandardii HDFC Limited. • Dhaabbata
Inshuraansii Jireenyaa Birla Sun Limited. • Dhaabbata Inshuraansii
Jireenyaa SBI Limited. • Dhaabbata Inshuraansii Jireenyaa Om Kotak
Limited. • Dhaabbata Inshuraansii Jireenyaa Meet. • Dhaabbata
Inshuraansii Jireenyaa Allianz Bajaj Limited. • Dhaabbata Inshuraansii
Jireenyaa Max New Yark Limited. • Dhaabbata Inshuraansii Jireenyaa
Tata AIG Limited. • Dhaabbata Inshuraansii Jireenyaa AMP Sanmar
Limited.
Dhaabbata Inshuraansii Waliigalaa Damee Dhuunfaa Hindii keessaa muraasni kanneen armaan gadiiti:
• CH NBH Assn Dhaabbata Inshuraansii Waliigalaa. • Dhaabbata Inshuraansii Waliigalaa ICICI
Lombard. • Dhaabbata Inshuraansii Waliigalaa Bajaj Allianz. • Dhaabbata Inshuraansii Waliigalaa
AIG. • Dhaabbata Inshuraansii Waliigalaa IFFCO Tookiyoo. • Dhaabbata Inshuraansii Waliigalaa
Rooyaal Sundaram. • Dhaabbata Inshuraansii Waliigalaa Reliance.
KORPOREESHIINII INSUURAANSII JIREENYAA HINDIYAA

Dhaabbanni Inshuraansii Jireenyaa Hindii (LIC) bara 1956tti dhaabbilee inshuraansii 245 biyyoolessa
gochuun hundeeffame. Kaayyoon inni jalqabaa biyyoolessa ta’uu dantaa abbootii imaammataa dhaabbilee
inshuraansii dhuunfaatiin maallaqa dogoggoraan akka hin fayyadamnee fi akka hin saamamne eeguu ture.
Lammaffaa, kaayyoon biyyoolessaa invastimantii maallaqaa sekuritiiwwan mootummaa irratti kallattiin
galchuudhaan, kutaa xiqqaa damee dhuunfaaf dhiisee ture.
LIC dhaabbilee faayinaansii yeroo dheeraa biroo irraa wanti mallatteessu fi adda godhu, hojii dachaa
lamaa kan sochii qusannoo yeroo dheeraa fi akkasumas karaa bu’a qabeessa ta’e raawwachuu isaati.
Ejensiiwwan biroo dhiyeessitoota fandii mootummaa fi Baankii Riizarvii Hindii irraa argamanidha.
Gahee LIC
Hojiileen LIC bal’inaan bakka lamatti ramadamuu danda’u. Tokkoffaa, qusannoo waliigaltee yeroo dheeraa
ni sochoosa. Abbootiin imaammataa isaa LIC akka imaanaa maallaqa isaanii, madda fandii hatattamaa balaa
maallaqaa kamiyyuu irraa of eeguu fi yeroo hojii irraa soorama ba’anitti maallaqa walitti qabuutti ilaalu. Akka
ejensii tokkootti guyyoota roobaatiif jecha qusannoo facaasuuf kan qophaa’edha.
242. 242.
Waggoota afurtama darban hojii isaa keessatti, concentration colossal ture

maallaqa harka korporeeshinii mootummaa monolithic kanaa keessa jira.
Qabeenyi akkasitti LIC abbootii imaammataa irraa argatu karaa adda addaatiin kaayyoo adda addaatiif
invast godhama. Bu’uuraan LIC dhaabbata invastimantii ti. Invastara guddaa maallaqa sekuritiiwwan
mootummaa gabaaf dhiyaatan irratti qabudha. Ebla, 1975 irraa eegalee seera inshuraansii bara 1938 kwt 27A
fooyya’een LIC galii kaffaltii olaanaa kuufame keessaa %50 gadi hin taane sekuritiiwwan mootummaa gabaaf
dhiyaatan irratti invast gochuun dirqama. Kana keessaa %25 gadi hin taane sekuritiiwwan mootummaa
giddugaleessaa keessatti. Kana malees qaamolee mirkanaa’an kan akka boordii ibsaa ykn mootummaa
naannoo iskiimota hawaasummaa irratti xiyyeeffatan kan akka ibsaa, mana jireenyaa, dhiyeessii bishaanii fi
kkf liqii kennuu qaba.
Dhibbeentaan 12.5 kan hafe kallattiin bifa bittaa aksiyoonaa fi liqiitiin damee dhuunfaaf gochuun ni
danda’ama. Kana malees damee dhaabbilee dhuunfaaf liqii kan kennu yoo ta’u, aksiyoonaa fi liqii industirii
dhuunfaa mallatteessuudhaan pirojektoota faayinaansii taasisa. Gumaan inni faayinaansii industirii damee
dhaabbilee dhuunfaa keessattis al-kallattiin. Invastimantiin kaappitaala aksiyoonaa fi boondii IFCI, SFC, UTI fi
IDBI bifa liqii kallattiin gara damee dhuunfaatti deebi’a. LICn dhimmoota haaraa mallatteessuu irrattis bobba’ee
jira.
LICn gabaa sekuritiiwwanii Hindii keessatti gahee olaanaa qaba. Faayidaa dinqisiifannaa gatii gara fuula
duraa haammachuuf jecha yeroo gabaan dull (bearish) fi gatiin gadi aanaa ta’ettillee ni bita. Akkasumas yeroo
baay’ee yeroo gabaan gatii ol’aanaadhaan jijjiiramu aksiyoona aksiyoona isaa irraa hin gurguru.
Lakki Gibira Galii gareewwan galii olaanaa qabaniif karaa imaammata LIC kaka’umsa kan kennu ta’us,
ummanni inshuraansii sababa qaala’iinsa jireenyaa yeroo dheeraatiin gatii dhugaa qusannoo yeroo dheeraa
isaa hin argatu. Uwwisa balaa irraa kan hafe, saffisi bu’aa LICn dhiyeessu miidiyaalee qusannaa biroo wajjin
wal bira qabamee yoo ilaalamu baay’ee gadi aanaadha. Dhugaadha LIC saffisa saffisaan guddateera ta’us
gahumsa hojii fi ilaalcha kalaqaa isaatiin ergaa inshuraansii jireenyaa caalaatti hawwataa gochuu yoo danda’e
saffisa saffisaa ta’een guddachuu danda’a.
DHAABBILEE INSUURAANSII WALIIGALAA
Dhaabbanni Inshuraansii Waliigalaa Hindii(GIC) bara 1972tti seera inshuraansii waliigalaa (Nationalization)
Act 1972 jalatti akka dhaabbata mootummaatti kan hundeeffame yoo ta’u, biyyoolessa ta’uu isaa dura
dhaabbileen gurguddoon muraasniifi gara dhaabbileen xixiqqoo gara 100 ta’an daldala kana keessa turan.
Yuunitiiwwan kun hundi walitti makamuun irra deebiin gurmaa’anii deeggarsa afur GICtti gurmaa’aniiru. Isaan ... dha:
• Dhaabbata Inshuraansii Biyyaalessaa
• Dhaabbata Inshuraansii Haaraa Hindii •
Dhaabbata Inshuraansii Ibiddaa fi Waliigalaa Bahaa •
Dhaabbata Inshuraansii Ibiddaa fi Waliigalaa Yunaayitid Hindii.
Guraandhala 1, 1973 dhaabbilee inshuraansii Hindii hunda keessaa gara GICtti jijjiiraman.
Amalli GIC kanaa tajaajila inshuraansii balaa gosa tokko tokko akka
qabeenya qaamaa gosa adda addaa balaa ibiddaa ykn balaa irraan kan ka’e dhabuu fi dhukkuba dhuunfaa fi balaa
irraa kan ka’e dhabuu. Inshuraansii tajaajila qofa bita malee qabeenya maallaqaa kamiyyuu miti. Sekuritiiwwan biroo
mirkanaa’an keessatti qabeenya bal’aa harkisu.
Akka giddu-galeessa faayinaansii tokkootti GICn maallaqa karaa of eeggannoo qabuun dursa kennuu
biyyaalessaa ilaaluu fi imaammata isaanii jalatti himannaa hin eegamne guutuudhaan invast godha. GICn
sekuritiiwwan mootummaa giddugaleessaa kuufama haaraa dhibbeentaa 25 fi sekuritiiwwan biroo mirkanaa’an
keessaa yoo xiqqaate %10 qabachuu akka qabu seeraan dirqama.
Dhaabbileen kunneen aksiyoonaa fi liqii damee dhaabbilee irratti invast gochuu ni danda’u. Garuu kaappitaala
dhaabbata tokkoo %5 hin caalu. Akkasumas dhimmoota haaraa wabii gochuu fi industiriidhaaf liqii yeroo kennuu
irratti hirmaata.
UNIT TRUST OF INDIA

Origin
Unit trust bara 1964 seera addaa maqaa Unit Trust of India Act 1963 jedhuun paarlaamaa keessatti ragga’een kan
hundeeffame yoo ta’u, kaayyoon isaas sochii mutual fund Hindii keessatti hojjetamu beeksisuu fi to’achuuf ture.
Kaappitaala Kaappitaalli jalqabaa Unit Trust of India qarshii 1000 ture. 5 crores kan gumaache Baankii Riizaarvii
Hindii, Dhaabbata Inshuraansii Jireenyaa, Baankii Mootummaa Hindii, Baankota Daldalaa Gabatee fi baankota
biyya alaa irraati. Unit Trust of India kaappitaala dabalataa karaa boondii baasuu, kuufama fi liqii Baankii Riizarvii
Hindii fi Dhaabbata Inshuraansii Jireenyaa irraa fudhachuun walitti qabuu danda’a.
Kaayyoowwan
Unit Trust of India kaayyoowwan gurguddoo armaan gadiitiin hojjechaa jiru:
• Amala qusannaa invastaroota xixiqqaa fi giddu galeessaa guddisuu. • Invastaroota

xixiqqaa fi giddu galeessaaf faayidaa jijjiirraa aksiyoonaa kennuu. • Invastimantii adda addaatiin
balaa invastarootaa hir’isuu. • Maallaqa kana kaayyoo daldalaaf invast gochuu.
Hojiiwwan
Unit Trust of India hojiiwwan barbaachisoo armaan gadii raawwata:
• Maallaqa karaa fandii walta’iinsaatiin sochoosuu. • Liqii yeroof

kennamu kennuu.
• Kaffaltii Irra Deebiin Hir’isuu.
• Liizii meeshaalee fi bittaa kiraa ni raawwata. • Faayinaansii mana

jireenyaa fi ijaarsaa . • Tajaajila baankii daldalaa. • Tajaajila bulchiinsa
poortifooliyoo.
Management
Unit Trust of India boordii Amaanaa walabaa fi dura taa’aa yeroo guutuu ta’een kan hoogganamu yoo ta’u, kunis
mootummaan kan muudamudha. Abbootiin imaanaa kunneenis Baankii Riizarvii Hindii, Dhaabbata Inshuraansii
Jireenyaa, Baankii Mootummaa Hindii fi baankota daldalaa birootiin kan kaadhimaman ta’uu ibsameera.
Dhaabbilee ijoo Unit Trust of India
Unit Trust of India tajaajila idilee isaaniitiin alattis waldaa fi garee dhaabbilee tokko tokko hundeessee jira:
• Jijjiirraa Sekuritiiwwan UTI Daangeffame –1994 •

Baankii UTI Liitid–1994
• Tajaajila Gorsaa Invastimantii UTI Daangeffame–1988 •

Tajaajila Invastaroota UTI Daangeffame–1993
• Inistiitiyuutii Gabaa Kaappitaalaa UTI–1989 • UTI

dhaabbilee ykn dhaabbilee armaan gadii hundeessuuf gumaacheera: • Tajaajila Odeeffannoo Sadarkaa
Liqii Indiyaa Limited (CRISIL) • Ejensii Odeeffannoo Invastimantii fi Sadarkaa Liqii Hindii Limited (ICRA) •
Xiinxala fi Qorannoo Liqii Daangeffame (CARE) • Mana Faayinaansii Hir’ina Hindii (DFHI) • Dhaabbata
Qabduu Aksiyoonaa Hindii Daangeffame (SHCIL) • Jijjiirraa Kaawuntarii Hindii Daangeffame (OTCEI)
Iskiimoota Yuunitii Tirastii Hindii
Unit Trust of India yeroo adda addaatti skiimii adda addaa jalqabe. Iskimiiwwan gurguddoon Unit Trust of India
kanneen armaan gadii jalatti argamu:
• Iskiimii Yuunitii–64 •
Iskiimii Galii Ji’aa • Iskiimii Fandii

Kolleejjii fi Hojii Daa’immanii • Karoora Yuunitii Grihalakshmi
• Fandii Boondii UTI
• Fandii Gabaa Maallaqaa UTI •

Fandii Damee Guddina UTI
• Qoodaa Master UTI.
Bu’aa Hojii Unit Trust of India Hanga bara

1987tti UTIn damee hojii baankii daldalaa irratti aangoo Monopoly qaba.
Gama agarsiistota kuufamaatiin iskiimota waliigalaa keessaa %34, qabeenya socho’e keessaa %83, invastimantii
%82 fi herrega yuunitii qabate keessaa %81 qaba
4ffaa dhuma bara 1995-96. Qabeenyi qulqulluun waliigalaa Unit Trust of India karaa iskiimota banaatiin
sochoose bara 2002-03tti Ruupii Kuma 7092 yoo ta’u, iskiimonni cufame ammoo Ruupii Kuma 3.85 ture.
Raawwiin Guddina Yuunitii Tirastii Hindii gabatee armaan gadii irratti ibsameera.
Waggaa Gurgurtaa Deebi'ee bitachuu Deebi’ee Bittaa Invastimantii akka % Gurgurtaa
1964-65tti bara 1964 19. 19. 0.4 25. 25. 2.06
1985-86tti bara 1985-86 892 irratti kan ibsame 63. 63. 3218 irratti kan argamu 7.06
1995–96tti bara 1995-96 6373 irratti argama 7643 irratti kan argamu 56620 irratti argama 119.92 irratti kan argamu
2000–01tti bara 2000 7910 irratti kan argamu 10491 irratti kan argamu 69346 irratti argama 132.63 irratti argama
2002–03tti bara 2002-03 5767 irratti kan argamu 11194 irratti kan ibsame 51990 irratti kan ibsame 194.10 irratti kan ibsame
Maddi: gabaasa UTI
DHAABBILEE FAAYINAANSII HIN TAANE BANKII TA'E

Dhaabbileen faayinaansii hin taane baankii hin taane tajaajila kaffaltii irratti hundaa’e ummataaf kennaa
jiru, kan akka baankii daldalaa, wabii, gorsaa fi kkf.Dhaabbileen kunneen gargaarsa maallaqaa kamiyyuu
ummataaf hin liqeessan malee tajaajila faayinaansii ni kennu.
NBNFI
Qophii Pirojektii Gorsa Sadarkaa Liqii Wabii Baankii Daldalaa
Fak 13.6 Baankii hin taane Dhaabbilee faayinaansii hin taane
GABAA FAAYINAANSII
Waliigaltee gabaa faayinaansii sekuritiiwwan faayinaansii ykn meeshaalee fi tajaajila faayinaansii.
Sadarkaa adda addaa fi sadarkaa lammaffaa, gabaa maallaqaa fi gabaa kaappitaalaa, gabaa gurmaa’ee
fi hin gurmoofne gabaa ofiisaa fi walfakkaatu, akkasumas gabaa biyya alaa fi biyya keessaa jedhamee
ramadamuu ni danda’a. Gabaa faayinaansii yaaddoo industirii kanaaf dhiyeessii maallaqaa fi kaappitaalaa
akkasumas amala qusannaa fi invastimantii ummataa ni guddisa. Lakkoofsa salphaa keessatti gabaan
faayinaansii gabaa meeshaalee faayinaansii adda addaa (aksiyoonaa, liqii, boondii, kaffaltii tizrii, kaffaltii
daldalaa fi kkf) fi tajaajila faayinaansii (baankii daldalaa, wabii fi kkf) ilaallatudha.
Gabaawwan faayinaansii ramaddii gurguddoo lamatti qoodamuu danda’u:

A. Gabaa kaappitaalaa B. Gabaa maallaqaa
Gabaa Finfinnee
Gabaa Maallaqaa Gabaa Kaappitaalaa
Gabaa Sadarkaa Duraa Gabaa Lammaffaa Gabaa Sadarkaa Duraa Gabaa Maallaqaa
Maallaqa Bilbilaa Tiraazirarii Kan daldalaa Yeroo gabaabaa Kuusaa

Gabaa Liqaa
Gabaa Gabaa Bill Gabaa Bills Gabaa Liqii Gabaa
Kaawuntarii Irra Istookii Naannoo Biyyoolessa

Jijjiirraa Hindii Waljijjiiruu Birrii Istookii
(OTCEI) jedhamu. (RSE) jedhamu. (NSE) jedhamu.
Fak 13.7 Gabaa Faayinaansii
Gabaa Kaappitaalaa
Gabaa kaappitaalaa mala gurmaa’e irratti maallaqa-kaappitaala ykn faayidaa faayinaansii namoota dhuunfaa ykn
qusattoota dhaabbilee irraa gara industirii bu’a qabeessaa fi gahumsaan dabarsuu irratti jedhamee ibsamuu ni danda’a.
Guddinni gabaa kaappitaalaa bu’a qabeessa ta’e qusannoo, sirna faayinaansii haala gaariin qindaa’ee fi baay’ina abbootii
qabeenyaa ummata isaa irratti hundaa’a.
Gabaa kaappitaalaa akkuma gabaan maallaqaa gabaa fandii yeroo gabaabaa ta’e, gabaa fandii yeroo dheeraa ti. Innis
mijaa’ina hunda fi qophii dhaabbilee maallaqa yeroo liqii fi liqii kennuu (maallaqa yeroo giddu galeessaa fi yeroo dheeraa)
agarsiisa. Kaayyoo invastimantiif kaappitaala hin hojjetu.
Fedhiin kaappitaala maallaqaa yeroo dheeraa baay’inaan indaastiriiwwan omishaa damee dhuunfaa fi qonnaa irraa
kan dhufu yoo ta’u, mootummaa irraa baay’inaan kaayyoo misooma dinagdeetiif kan dhufudha. Invastimantiin mootummaa
giddugaleessaa fi naannoolee baasii dinagdee akka geejjibaa, jallisii fi misooma humnaa qofa osoo hin taane industirii bu’uuraa
fi yeroo tokko tokko industirii meeshaalee fayyadamaa illee waan ta’eef gabaa kaappitaalaa irraa maallaqa guddaa barbaadu.
Dhiyeessiin maallaqaa gabaa kaappitaalaaf oolu baay’inaan qusattoota dhuunfaa, qusannoo dhaabbilee, baankota, dhaabbilee
inshuraansii, dhaabbilee faayinaansii addaa fi mootummaa irraa argama.
Dhaabbilee keessaa kanneen armaan gadii eeruun ni danda’ama: 1.
Baankonni daldalaa invastaroota barbaachisoo yoo ta’an, garuu baay’inaan sekuritiiwwan mootummaa fi hamma xiqqaa
ta’een liqii dhaabbilee irratti fedhii qabu.
2. LIC fi GIC gabaa kaappitaalaa Hindii keessatti barbaachisummaan isaanii guddachaa jira, haa ta’u malee isaanii
fedhiin guddaan ammallee sekuritiiwwan mootummaa irratti argama.
3. Provident funds meeshaa qusannaa guddaa ta’us invastimantiin isaanii irra caalaa sekuritiiwwan mootummaa keessatti
argama.
4. Dhaabbilee addaa erga Walabummaa booda hundeeffaman, viz. kan IFCI, ICICI, IDBI, UTI fi kkf, kun
hundinuu damee dhuunfaaf kaappitaala yeroo dheeraa dhiyeessuuf kan kaayyeffate dha.
Gabaa kaappitaalaa Hindii keessatti ramadamuu danda'a
• Gabaa Gilt-edged Sekuritiiwwan Mootummaa fi Walakkaa mootummaa; • Gabaa

Sekuritiiwwan Industirii; • Dhaabbilee Faayinaansii Misooma (DFI), fi • Dhaabbilee
Faayinaansii baankii hin taane (NBFC) .
Gabaa Kaappitaalaa Hindii
Gilt-edged kan ta’e Sekuritiiwwan Industirii Misooma Finfinnee Kan maallaqaa

Gabaa Gabaa Dhaabbilee (DFI) . Giddu-galeessitoota
Dhimmoota Haaraa Kuusaa Dhimmoota Durii

Gabaa Waljijjiiruu Gabaa
IFCI jedhamuun beekama ICICI jedhamuun beekama SFCwwan IDBI IIBI UTI
Daldalaa Waloo Liizii Imala balaa qabuu fi sodaachisaa Kaan

Baankota Maallaqa Dhaabbilee Magaalaa guddicha Dhaabbilee
Fak 13.8 Gabaa Kaappitaalaa Hindii
Gabaa Gilt-edged gabaa sekuritiiwwan Mootummaa fi walakkaa mootummaa yoo ta’u, isaanis dhala
dhaabbataa kan qabaniifi RBIn kan deeggaramaniidha. Sekuritiiwwan
isaanii
gabaa
tasgabbaa’aa
kana keessatti
waandaldalaman
ta’aniif baankotaa
gatii fi
dhaabbilee birootiin baay’ee barbaadamu.
Gabaa sekuritiiwwan industirii gabaa aksiyoonaa fi liqii dhaabbilee damee dhaabbilee ti. Gabaa kun
dabalataan (a) Gabaa Dhimmoota Haaraa; kaappitaala haaraa bifa aksiyoonaa fi liqiitiin walitti qabuuf, fi (b) Gabaa
Dhimmoota Durii; aksiyoonaa fi liqii dhaabbilee jiranii bitachuu fi gurguruuf–gabaan kun yeroo baay’ee gabaa
aksiyoonaa ykn burjaajjii aksiyoonaa jedhamuun beekama.
Gabaawwan lamaan walqixa barbaachisoo dha, garuu yeroo baayyee gabaan dhimmoota haaraa kan mijatu
yeroo mijaa’inni dabarsuu sekuritiiwwan jiran baay’ee ta’e qofa. Gabaa kaappitaalaas Gabaa Kaappitaalaa
Sadarkaa Duraa fi Gabaa Kaappitaalaa Lammaffaa jedhamuun ramadama.
Gabaa kaappitaalaa jalqabaa gabaa dhimmoota haaraa kan agarsiisu yoo ta’u, kunis dhimma aksiyoonaa,
aksiyoona filannoo fi liqii dhaabbilee mootummaa miti mootummaa, akkasumas dhaabbilee Mootummaatiin
kaappitaala haaraa walitti qabuu, akkasumas haaraa walitti qabuu wajjin kan walqabatu dha kaappitaala
dhaabbilee Mootummaatiin fi dhimma boondii damee mootummaa.
Gabaa kaappitaalaa sadarkaa lammaffaa ammoo gabaa sekuritiiwwan dullooman ykn duraan ba’aniidha. Innis
Gabaa Nageenya Industirii ykn burjaajjii aksiyoonaa bakka sekuritiiwwan industirii itti bitamanii fi gurguraman, fi Gabaa
Gilt-edged kan mootummaa fi walakkaa mootummaa, sekuritiiwwan itti daldalaman irraa kan ijaarame dha.
MIBOR fi MIBID
June 15, 1998 Birrii Istookii Biyyaalessaa liqii Gabaa Maallaqa Waamichaa Baankota Gidduuf Reference Rates haaraa
lama jalqabe. Reetiiwwan kunniin Sadarkaa Dhiyeessii Baankii Gidduu Mumbaayi (MIBOR) fi Sadarkaa Caalbaasii
Baankii Gidduu Mumbaayi (MIBID) dha.
MIBOR agarsiiftuu Landing Rate liqii ta’a kunis MIBID landing rate nagahee ta’a.
Gabaa Aksiyoonaa
Hindiin sirna gabaa aksiyoonaa haala gaariin guddate kan qabdu yoo ta’u, kunis addunyaa guddachaa jirtu keessatti
kanneen hunda caalan keessaa isa tokkodha. Gabaa aksiyoonaa Eeshiyaa keessatti durii keessaa tokko qaba. Birriin
aksiyoonaa jalqabaa bara 1875 Bombaay (Mumbaayi) keessatti kan hundeeffame yoo ta’u, yeroo daldaltoonni
aksiyoonaa rakkoo isaan mudate keessatti kufaatii hamaa sekuritiiwwanii hordofuun, waldaa amala fi dantaa daldaltoota
aksiyoonaa fi aksiyoonaa dhalootaan jiraatan eeguuf murteessan.
Hindiin baay’ina aksiyoonaa qabattee sadarkaa lammaffaa qabdi, abbootii aksiyoonaa naannoo 1.5 crore qaba; itti
aansee Yunaayitid Isteetis Ameerikaa kan abbootii aksiyoonaa gara 5 crore qabdu qofa. Hindiin gama kanaan biyyoota
akka Jaappaan, Yunaayitid Kingidam fi Faransaayiin haalaan dursitee jirti, lakkoofsi Hindii dinqisiisaa fakkaachuu
danda'a, garuu baay'ina ummataa waliigalaa keessaa dhibbeentaa 1.5 qofa ta'a.
Biyyattiin abbootii liqii baay'ee kan qabdu yoo ta'u, lakkoofsi isaanii naannoo lakkii 50 (miiliyoona 5) ta'a. Asitti
abbootiin liqii irra caalaan isaanii abbootii aksiyoonaa ta’uu kan barbaadan ta’uu isaanii hubachuun barbaachisaadha,
sababiin isaas liqiin isaanii gara aksiyoona kaappitaalaatti akka jijjiiramu eegaa jira. Fedhiin gabaa kaappitaalaa
guddachuun bu’aa industirii dabaluu, hubannoon namootaa guddachuu fi gabaa kaappitaalaa addunyaa ta’uu irraa kan
maddedha.
Gabaa kaappitaalaa Hindii gabaa jalqabaa (gabaa dhimmoota haaraa) fi gabaa lammaffaa jedhamuun qoodamuu
danda’a.
Gabaa Duraa Gabaa

jalqabaa jechuun set up indaastirichi gosoota sekuritiiwwan adda addaa baasuun maallaqa ittiin walitti qabu jechuudha.
Sekuritiiwwan kunneen kallattiin invastaroota dhuunfaa fi dhaabbileef kan kennamanidha. Gabaa jalqabaa hojii
barbaachisaa dabarsuu qusannoo, keessumaa kan dhuunfaa, Mootummaa fi dhaabbilee damee mootummaa ni
raawwata.
Gabaa sadarkaa duraa keessatti dhimmoonni haaraan sekuritiiwwan bifa Dhimmoota Mootummaa, Dhimmoota
Mirgaa fi Ramaddii Dhuunfaatiin dhiyaatu. Hojiin isaa gahumsaan kan danda’amu giddu-galeessitoota faayinaansii fi
dhaabbilee faayinaansii yoo ta’u, isaanis maamiltootaaf daldala faayinaansii yeroo dheeraa kan qopheessanidha.
Dhimmi sekuritiiwwan gabaa jalqabaa keessatti argaman karaa (i) Piroospeektas, (ii) Gurgurtaaf dhiyeessuun, fi (iii)
Dhuunfaa kaa’uutiin raawwatamuu ni danda’a. Sekuritiiwwan dhiyaatan
karaa piroospeektasiin ummataaf kallattiin invastarichaan kan mallatteessaman ta’uu isaaniiti. Dhaabbileen
maallaqa kennan dhiyeessicha kana karaa miidiyaalee adda addaatiin bal’inaan beeksisu. Boordiin Jijjiirraa
Sekuritiiwwan Hindii (SEBI) dhimmoota adda addaa garee sadii jechuunis Dhimmoota haaraa, Dhimmoota mirgaa
fi Dhimmoota Filannoo jedhamuun ramadee jira.
SEBIn eegumsa invastarootaaf ifa sirrii ta’e kennuu ilaalchisee qajeelfama adda addaa baaseera. Qajeelfamni
kun dhaabbileen kaappitaala kennan sirnaan kabajuu qabu. Qajeelfamni SEBIn baase bal’inaan kaappitaala
dhaabbileen kennu ilaalchisee ulaagaalee barbaachisan kan hammatudha. Qajeelfamni kun seera To’ataa
Dhimmoota Kaappitaalaa (CCI ) 1947 erga haqamee booda dhaabbilee hunda irratti raawwatiinsa qaba.
Guddinni gabaa kaappitaalaa sadarkaa tokkoffaa, kan walakkeessa bara saddeettamaa keessa jalqabee fi
sana booda saffisaa dhufe, bara 1995tti saffisa isaa hir’achuu jalqabe.Sochii qabeenya gabaa sadarkaa tokkoffaa
keessatti suuta jechuu kanaaf sababoonni hedduun jiru. Keessattuu, bu’aan dhimmoota haaraa irraa argamu gadi
aanaan, gariin isaanii gabaa aksiyoonaa irratti kufaatii kan fidan yoo ta’u, amantaa invastarootaa waan cabse fakkaata.
Gabaa Lammaffaa
Gabaa lammaffaa jechuun sirna neetworkii gurgurtaa fi bittaa sekuritiiwwan itti aanuuf gargaaru jechuudha.
Invastimentiin tokko iyyachuu fi ramadamuu danda’a, lakkoofsa murtaa’e sekuritiiwwan dhaabbata baasee gabaa
jalqabaa keessatti. Haa ta’u malee, sekuritiiwwan erga ramadaman booda, sana booda gabaa sadarkaa lammaffaa
qofa keessatti gurguramanii bitamuu danda’u.
Nageenyi tokko gabaa jalqabaa keessatti ni mul’ata, sochiin isaa booda garuu gabaa sadarkaa lammaffaa
keessatti raawwatama. Gabaa sadarkaa lammaffaa gabaa kaappitaalaa keessatti burjaajjii aksiyoonaatiin bakka
bu’a. Birrii aksiyoonaa invastarootaaf sekuritiiwwan akka daldalan bakka gabaa qindaa’aa ta’e ni kenna.
Birrii aksiyoonaa gatiin sekuritiiwwanii humnoota gabaatiin akka murtaa’u hayyama.
Adeemsi caalbaasii fedhii fi dhiyeessii irraa kan yaa’u yoo ta’u, tokkoon tokkoon wabii jalatti kan argamudha. Kana
jechuun gatii addaa wabii tokkoo xiqqaa fi guddaan haala caalbaasiitiin murtaa’a jechuudha.
Jijjiirraan aksiyoonaa gabaa miseensonni (daldaltoonni aksiyoonaa) fi invastaroota irratti hirmaatan kan kennu
yoo ta’u, kunis kanneen lammaffaaf dhangala’aa akka ta’u taasisa. Yeroo ammaa kana Hinditti jijjiirraan aksiyoonaa
22 hojjechaa jiru. Jijjiirraa Istookii Hindii keessatti mirkanaa’e akka armaan gadiitti: 1. Jijjiirraa Istookii Meerut,
Meerut (UP) .
2. Birrii Istookii UP, Kanpur (UP) .
3. Birrii Istookii Mumbaayi, Mumbaayi (Mahaaraashtraa) .
4. Jijjiirraa Kaawuntarii Hindii, Mumbaayi (Mahaaraashtraa) .
5. Birrii Istookii Biyyaalessaa, Mumbaayi (Mahaaraashtraa) .
6. Birrii Aksiyoonaa Puune, Pune (Maharashtra) .
7. Birrii Aksiyoonaa Ahmedabad, Ahmedabad (Gujarat) .
8. Birrii Istookii Souraashtraa, Raajkot (Gujarat) .
9. Birrii Aksiyoonaa Vaadodara, Vadodara (Gujarat) .
10. Birrii Istookii Baangaloorii, Baangaloorii(Karnatakaa) .
11. Birrii Aksiyoonaa Kanaaraa, Mangalore (Karnataka) .

12. Birrii Istookii Bhubaneshwar, Bhubaneshwar (Oromiyaa) .

13. Birrii Aksiyoonaa Kaalkutaa, Kaalkutaa (Beengaal Dhihaa) .
14. Birrii Istookii Delhii, Delhii.
15. Birrii Istookii Guwahaati, Guwahati (Asaam) .
16. Birrii Istookii Hayidaaraabaad, Hayidaaraabaad (Andiraa Praadeesh) .
17. Birrii Aksiyoonaa Jaayipur, Jaayipur (Rajasthan) .
18. Birrii Istookii Ludhiana, Ludhiana (Punjab) .
19. Birrii Aksiyoonaa Cheenaayi, Cheenaayi (Taamiil Naaduu) .
20. Birrii Aksiyoonaa Koombaatoor, Koombaatoorii (Taamiil Naaduu) .
21. Birrii Istookii MP, Indoor (Madhya Pradesh) .
22. Birrii Istookii Magadh, Paatnaa (Bihar) .
23. Jijjiirraa Istookii Kaappitaalaa, Keeraalaa Ltd. Tiruvananthapuram (Keeraalaa) .
24. Birrii Aksiyoonaa Koochin, Koochin (Keeraalaa) .
Gabaa sadarkaa lammaffaa Hindii keessatti guddina kan argate yeroo Over The Counter Exchange of India
(OTCEI) fi National Stock Exchange (NSE) hundeeffamanidha. NSE fi OTCEI Dhaabbata Faayinaansii guutuu
Hindiitiin kan hundeeffame yoo ta’u, jijjiirraan aksiyoonaa biroo bifa waldaa ta’uun isaanii hubatamuu danda’a.
Malawwan Kaappitaala Walitti Qaban

Aksiyoona: Yoo biraatiin ‘aksiyoona idilee’ jedhamuun kan beekaman kunniin aksiyoona kaappitaala
dhaabbatichaa ba’e keessatti kan qabaman yoo ta’u, haalawwan abbaan qabeenyaa ‘miseensa’ dhaabbatichaa
akka ta’u, walgahii waggaa irratti sagalee kennuu fi daayreektaroota filachuuf mirga kan qaban, akkasumas karaa
bu’aa qoodamuutiin hirmaachuu kan danda’anidha bu’aa dhaabbatichaa keessatti. Abbootiin aksiyoonaa idilee
balaa haftee daldalaa kan baatan: kaffaltii bu’aa qoodamuu irratti abbootii aksiyoonaa fi abbootii aksiyoonaa filannoo
booda sadarkaa kan qaban yoo ta’u, itti gaafatamummaa kun gatii aksiyoonichaa fi daangaa wabii isaan kennan.
Debentures: Sekuritiiwwan dhala dhaabbataa qaban kan dhaabbilee daangeffaman liqii yeroo dheeraa
deebisuuf kennaman. Jechi kun yeroo tokko tokko liqii dhala wabii qabu irratti qabiyyee kamiyyuu agarsiisuufis ni
fayyadama. Debentures guyyaa furuu (jechuunis gatii maqaa isaanii liqeessaan abbaa qabeenyaaf deebisuu),
debentures yeroo baay’ee wabii qaba. Dhaabbatichi bu’aa argatus argachuu baatus dhala liqii kaffalamuu qaba.
Yoo kaffaltiin hin kaffalamiin abbootiin qabeenyaa qulqulleessuu dirqisiisuu fi qabeenya dhaabbatichaa irratti
himannaa isaanii keessatti abbootii aksiyoonaa hunda dursuu ni danda’u. Dhala liqiin baasu gartokkoon dhala
yeroo dheeraa yeroo sanatti ture irratti gartokkoon immoo gosa liqii irratti kan hundaa’u yoo ta’u, garuu haala
kamiinuu, sababa balaa gadi aanaa kanaan walqabatee aksiyoona filannootiin kan ba’u gadi ta’a. Aksiyooniin
Deebiinture dhaabbilee bu’aan isaanii tasgabbaa’aa ta’ee fi qabeenya dhaabbataa guddaa qaban, dhaabbilee
qabeenya akkasii faayinaansii gochuuf baay’ee mijata.
Debentures jijjiiramuu danda’u: Isaan kun guyyaa murtaa’e gara fuula duraatti gatii murtaa’een aksiyoonicha
gara aksiyoona idileetti jijjiiruuf filannoo qabatu. Filannoon kun kan beenyaa kaffalamu dhala liqii idilee caalaa gadi
aanaa ta’een yoo ta’u, liqiin jijjiiramuu danda’u garuu invastaraaf, wabii isaa osoo hin aarsaa godhin, gara fuulduraatti
aksiyoona kaappitaalaa gatii salphaadhaan bitachuuf abdii waan dhiyeessaniif hawwataadha. Sababa kanaaf,
deebentariin jijjiiramuu danda’u kan kennamu yeroo kaappitaala kaappitaala kaappitaala ykn sekuritiiwwan dhala
dhaabbataatiin walitti qabuun rakkisaa ta’ettidha. Dhaabbanni tokko gabaa jalqabaa keessatti kaappitaala walitti
qabuu kan danda’u karaa sadii qaba.
DHIMMAA UMMATA
Akkaataan sekuritiiwwan kennuu baay’ee barbaachisaa ta’e kan ta’e dhimmi ummataa gurgurtaa sekuritiiwwan
ummata bal’aaf kan of keessatti hammatedha. Dhaabbanni dhimma ummataaf dhiyeessu tokko beeksisa seeraan
gaazexoota irratti ba’een ummata beeksisa, unka iyyannoo karaa daldaltoota aksiyoonaa fi kanneen birootiin akka
dhiyaatu kan taasisu yoo ta’u, maallaqa maallaqaan bitamuu guyyoota sadii hanga torbaatiif banaa ta’ee akka turu
taasisa. Yoo dhimmichi garmalee mallatteeffame, akkaataan ramaddii kan murtaa’u burjaajjii aksiyoonaa dhimmichi
akka galmaa’uuf yaadame waliin mari’achuun ta’a.
Erga akkaataan qoodinsaa xumuramee booda dhaabbatichi gorsa/xalayaa ramaddii ajaja deebi’uu waliin, yoo
jiraate, poostaadhaan erga. Kunis erga maallaqni maallaqaan bitamuu cufamee torban 10 keessatti raawwatamuu
qaba jedhameera. Yeroo ramaddiitti maallaqni guutuun yoo hin gaafatamin, hafnaan bilbila tokko ykn lama booda
waama. Xalayaan qoodinsaa ragaa aksiyoonaa (ykn ragaa liqii, akka haala isaatti), erga baankii kaffaltiin hafnaan itti
raawwatamuun sirnaan erga chaappaa godhamee booda kan jijjiiramu ta’a.
Dhugaadha, namni ramadame yoo barbaade xalayaa ramaddii sana ofuma isaatii sanada jijjiirraa waliin
dabarsuudhaan gurguruu danda’a. Abbaan ramadame akkuma dhaabbatichi waamameetti maallaqa waamuuf
kaffaluu yoo dadhabe aksiyoonichi fudhatamuuf itti gaafatamummaa qaba. Haala akkasii keessatti, ramadamaan
maallaqa duraan kaffalame kamiyyuu deebisuuf ulaagaa hin guutu. Dhaabbanni haaraan piroomootarootaan
hundeeffame galmee hojii hin qabneen aksiyoona isaa walqixa baasuun kan dirqama ta’u yoo ta’u, dhaabbileen biroo
ammoo kaffaltii olaanaadhaan ummataaf akka baasu hayyamameera.
Dhimma Mirgaa
Dhimmi mirgaa abbootii aksiyoonaa jiraniif mirga kennuudhaan gabaa jalqabaa keessatti sekuritiiwwan gurguruu kan
dabalatudha. Dhaabbanni tokko kaappitaala kaappitaalaa dabalataa yeroo baasu sadarkaa jalqabaatti abbootii
aksiyoonaa jiraniif bu’uura piroo rata (proportional) tiin dhiyaachuu qaba. Kunis seera dhaabbilee bara 1956 kwt 81
jalatti kan barbaachisu yoo ta’u, abbootiin aksiyoonaa garuu murtii addaatiin mirga kana gartokkoon yookiin
guutummaatti dhabuun dhaabbati tokko kaappitaala dabalataa ummataaf akka baasu dandeessisuu ni danda’u.
Ramaddii Dhuunfaa
Ramaddii dhuunfaa keessatti maallaqni gabaa jalqabaa keessatti kan walitti qabamu invastaroota tokko tokkoof
sekuritiiwwan dhuunfaan kennuudhaan osoo wabii (inshuraansii balaa wabiitiin) hin gargaaramin.
Investarooti haala kana keessatti dhaabbilee faayinaansii, baankota daldalaa, dhaabbilee biroo, abbootii aksiyoonaa
dhaabbilee beeksisa, fi hiriyoota fi michoota piroomootarootaatiin ta’uu danda’a.
Aksiyoona Garee A fi Garee B

Aksiyoononni tarreeffaman bakka lamatti qoodamu: Aksiyoona Garee A (sekuritiiwwan qulqullaa’an ykn
aksiyoona murtaa’e jedhamuunis ni waamamu) fi aksiyoona Garee B (sekuritiiwwan hin qulqullaa’in ykn aksiyoona
hin ibsamne jedhamuunis ni waamamu).
Aksiyoona garee A tiif, yeroo herregaa tokko irraa gara yeroo herrega biraatti daldala dabarsuudhaaf
mijaa’inni ni jira; aksiyoona garee B tiif akkas miti. Aksiyooniin garee A bu’uuraan dhaabbilee gurguddoo,
hundeeffamanii fi bu’uura invastaroota bal’aa qabaniifi baay’ee dammaqinaan daldalaman bakka bu’a.
Daldalli aksiyoona kana keessatti raawwatamu gara fuulduraatti taasifamuu waan danda’uuf aksiyoononni kun daldala
tilmaama baay’ee hawwatu.
Kunis sababa aksiyoononni kun, wantootni biroo walqixa ta’uu isaaniitiin, dachaa gatii olaanaa ajajuuf kan
yaalan fakkaata. Kunis aksiyooniin tokko garee B irraa gara garee Atti yeroo ce’u hundatti gatiin gabaa isaa akka
ol ka’u irraa ifa ta’a; akkasumas, aksiyooniin tokko garee A irraa gara garee Btti yeroo ce’u gatiin gabaa ni hir’ata.
Jijjiirraan Istookii Mumbaayi ulaagaalee hedduu fayyadamuun aksiyoona tarree hin ibsamne irraa gara
tarree ibsametti jijjiiruuf gargaara. Kanneen ijoo ta’an dhaabbatichi bu’uura kaappitaalaa qarshii 100 qabaachuu
qaba. 10, kaappitaalli gabaa Ruupii 10. 25–30 crore, qabeenya ummataa dhibbeentaa 35 hanga 40, ummata
aksiyoonaa 15,000 hanga 20,000 sadarkaa kaffaltii bu’aa fi dandeettii guddina gaarii.
BOORDII SEEKURITII FI JIJJIIRRAA HINDIYAA (SEBI) .

Bara 1988 SEBIn hojii bulchiinsaa Ministeera Maallaqaatiin uumame. Ergasii SEBIn suuta suutaan aangoo
baay’ee kennamaa dhufeera. Seera to’annoo dhimmoota kaappitaalaa haqamuu fi bara 1992tti seera SEBI
tumamuu isaatiin dambii gabaa jalqabaa eegumsa SEBI ta’eera. Dabalataanis, Ministeerri Maallaqaa aangoo
hedduu seera waliigalteewwan sekuritiiwwanii (dambii) bara 1956 akkasumas SEBIf dabarseera.
SEBIn osoo hin hundeeffamin dura seerotni ijoo gabaa sekuritiiwwan Hindii bulchan Seera To’annoo Dhimmoota
Kaappitaalaa bara 1956 (gabaa jalqabaa bulchu) fi Seera Waliigaltee Sekuritiiwwanii (Dambii) bara 1956 (gabaa
sadarkaa lammaffaa bulchu) turan. Aangoon danbii Ministeera Maallaqaa Mootummaa Hindii keessatti To’ataa
Dhimmoota Kaappitaalaa (gabaa jalqabaatiif) fi Kutaa Jijjiirraa Istookii (gabaa sadarkaa lammaffaatiif) kan
kenname ture.
Hojiiwwan
1. Seerri SEBI SEBI aangoo seeraan tumame hidhachiise.

2. Dhimmoota adda addaa ilaaluuf itti gaafatamummaa SEBItti kenneera
gabaa kaappitaalaa wajjin walqabatee.
Hojiiwwan ijoo SEBI: 1. daldala
burjaajjii aksiyoonaa fi gabaa sekuritiiwwan biroo kamiyyuu keessatti raawwatamu to’achuudha. 2.
hojii giddu-galeessitoota gabaa kaappitaalaa (daldaltoota, baankota daldalaa, hoggantoota portfolio fi kkf)
galmeessee ni to’ata.
3. hojii fandii walta’iinsaa galmeessee ni to’ata. 4. dhaabbilee ofiin of

bulchan ni beeksisa, ni to’ata. 5. gabaa sekuritiiwwanii keessatti gocha
daldalaa sobaa fi haqa qabeessa hin taane dhorkuu. 6. barnoota invastarootaa fi leenjii
giddu-galeessitoota gabaa sekuritiiwwanii ni jajjabeessa. 7. daldala keessaa sekuritiiwwan dhorkuu. 8.
aksiyoona guddaa argachuu fi dhaabbilee fudhachuu ni to’ata. 9. hojiiwwan biroo ajajamuu danda’an ni
raawwata.
Hojimaata Daldalaa Bulchiinsa Aksiyoonaa

Sekuritiiwwan burjaajjii aksiyoonaa keessatti daldalamuu kan danda’an yoo burjaajjii aksiyoonaa sanatti ykn
burjaajjii aksiyoonaa biroo kamiyyuu keessatti galmaa’e qofaadha. Tarreefamni hojimaata ittiin, dhaabbati kennu
waliigaltee, waliigaltee galmee jedhamuun waamamu, burjaajjii aksiyoonaa waliin gochuu qabuu fi keewwata
waliigaltee galmee odeeffannoo ibsuu, kaffaltii kaffaltii galmee komii invastarootaa sirreessuu ilaallatan kabajuu
qaba kkf.
Erga tarreeffamee booda wabiin kun burjaajjii aksiyoonaa biroo irrattis daldalamuu danda'a. Gurgurtaa fi
bittaa (daldalli) sekuritiiwwan burjaajjii aksiyoonaa keessatti raawwatamuu kan danda’u daldaltoota aksiyoonaa
galmaa’an qofaan. Invastimentiin daldala seenuuf barbaadu tokko daldaltoota aksiyoonaa keessaa tokko waliin
ajaja kennuu qaba. Sirna 'outcry' daldaltoonni itti iyyaa turan keessatti waliigalteewwan sa'aatii muraasa
keessatti kan mirkanaa'an yoo ta'u sirna iskiriinii irratti hundaa'e keessatti garuu waliigalteewwan battalumatti
mirkanaa'u. Sana booda invastimentichi yoo gurgurtaan sekuritiiwwan sana geejjibsiisu ni kenna, yookiin yoo
wabii bitame kaffaltii sana daldalaa aksiyoonaadhaaf ni kenna.
Daldalaan aksiyoonaa dabaree isaatiin kaffaltii sekuritiiwwan gurguraman ni raawwata ykn ragaa wabii
sagantaa qubsuma jijjiirraa aksiyoonaa xumuramuu irratti bitame ni kenna.
Walumaagalatti, daldalli xumuruuf guyyoota 15 hanga 20 fudhata. Jijjiirraan Istookii Biyyaalessaa fi Jijjiirraan
Over The Counter Exchange of India (OTCEI) erga hundeeffamanii kaasee sadarkaa biyyaatti sirna kompiitara
saatalaayitii waliin walqabatee jiruun hojjechaa turaniiru. NSE waliin walsimsiisuuf, jijjiirraan aksiyoonaa
Mumbaayi, Delhii, Ahmedabaad, fi Kaalkutaa, hojii isaanii sirna 'outcry' irraa gara kan kompiitaraan hojjetamutti
jijjiiraniiru. Daldalli burjaajjii aksiyoonaa kanneen keessatti taasifamu amma karaa sirna iskiriinii onlaayinii
kompiitara irratti hundaa’een raawwatama.
Adeemsa Gabaa Kaappitaalaa Dhiheenya

Kana Waggoota dhiyoo asitti dhaabbileen Faayinaansii Baankii Hin Taane, haala adda addaatiin “dhaabbilee
faayinaansii ykn korporeeshinii” jedhamanii waamaman. Dhaabbileen faayinaansii guutuu biyyattii keessatti
mushroomanii guddina ariifataa agarsiisaa turaniiru. Dhaabbileen faayinaansii ykn korporeeshiniiwwan kun,
kaappitaala mataa isaanii baayyee xiqqaa–Rs. 1 lakh dhala hawwataa fi onnachiiftuu biroo dhiyeessuun
ummata irraa maallaqa kuufamaa walitti qabuu turaniiru.
Daldaltoota jumlaa fi gurgurtaa, industirii xixiqqaa fi namoota ofiin hojjetaniif liqii dursanii kennu. Liqiin
isaanii harki guddaan qaamolee baankota daldalaatti hin dhiyaanne ykn kanneen lammaffaatiin liqii dhorkamaniif
kennama. Dhaabbileen faayinaansii liqii akka waliigalaatti wabii hin qabne kan kennan yoo ta’u, dhala yeroo
sanatti kaffalamu akka waliigalaatti waggaatti dhibbeentaa 24 hanga 36 gidduutti argama.

Lakkoofsi burjaajjii istookii ofiisaa (SE) Hindii keessatti bara 1979–80tti sagal irraa gara 23tti ol
guddateera.Dhugaa dubbachuuf, bara 1993-94 hanga 2000-03tti lakkoofsi SE 23 ta’ee hafeera. Hindiin
SE gurmaa’anii fi beekamtii qaban addunyaa irratti baay’inaan hin qabdu. Hundi isaanii SEBIn kan
qajeelfamudha. Isaanis yookaan waldaalee tola ooltummaa, bu’aa hin arganne (viz., Mumbai, Ahmedabad,
Indore), yookaan dhaabbilee mootummaa daangeffaman (viz., Calcutta, Delhi, Bangalore), yookaan
dhaabbata wabiidhaan daangeffame (viz., Chennai, Hayidaaraabaad).
BSEn Hinditti burjaajjii aksiyoonaa muummee ykn apex ti. Hamma kaappitaala haaraa walitti qabame,
jijjiirraa gabaa sadarkaa lammaffaa fi kaappitaalaayizeeshinii fi waliigala dhaabbilee tarreeffamanii fi
kaappitaala isaanii kaffalameen guddinaan isa guddaadha. Akkasumas gabaa durii ta’ee dhaabbataadhaan
beekamtii kan argate yoo ta’u, jijjiirraa biroof beekamtiin kennamu waggaa shaniin al tokko haaromfama.
Daldalli ishee kana booda Mumbaayi qofa keessatti kan daangeffame miti; dhuma bara 1997tti magaalonni
biroo 100 ta’an kanneen daldala itti hundeesse turan.
NSEI sirna daldalaa guutummaatti ofumaan hojjetu, elektirooniksii, iskiriinii irratti hundaa’e qaba.
IDBIn kan ispoonsara ta’ee fi dhaabbilee liqii yeroo biroo, LIC, GIC, dhaabbilee inshuraansii biroo,
baankota daldalaa, fi dhaabbilee faayinaansii birootiin waliin kan ispoonsara ta’u yoo ta’u; viz., SBI Caps,
SHCIL, fi ILFs. Kaayyoon isaas : (a) toora qunnamtii mijaawaa ta’etti fayyadamuun invastarootaaf sirna
daldala sekuritiiwwanii guutuu biyyattii keessatti walqixa qaqqabummaa fi haqa qabeessa, gahumsa qabu,
guutummaatti iftoomina qabu kennuu, (b) marsaa qubsumaa gabaabaa fi sirna qubsuma galmee kitaabaa
kennuu, (c) hanga gabaa aksiyoonaa Hindii gabaa idil-addunyaa waliin walsimsiisuu, (d) gabaa sadarkaa
lammaffaa meeshaalee liqaa kanneen akka boondii mootummaa fi dhaabbilee guddisuu.
Bara 1992 kan hundeeffame yoo ta'u, Hinditti sirna daldalaa otomaatikiin ring less kan iskiriinii irratti
hundaa'e kan jalqabaa ta'eera. UTI, ICICI, IDBI, IFCI, LIF, GIC, SBI Caps, fi CANBANKn akka dhaabbataatti
seera dhaabbilee bara 1956 kwt 25 jalatti kan guddifamu yoo ta’u, teessoo isaa Mumbaayitti argama.
Kaayyoon isaas : (a) dhaabbileen baasii xiqqaa fi haala mijaawaa ta’een kaappitaala gabaa irraa akka
walitti qaban gargaaruu; (b) invastaroota gabaa kaappitaalaa nagaa fi mijataa ta’een akka argatan
gargaaruu; (c) fedhii dhaabbilee jijjiirraa ofiisaa biroo irratti galmaa’uu hin dandeenye guutuu; (d) rakkoo
sekuritiiwwan dhangala’aa hin qabne, qubsuma harkifachuu, fi gatii haqa qabeessa hin taane invastaroota
mudatu dhabamsiisuuf. Jijjiirraan biyyaalessaa fi naannoo biroo 20 wiirtuuwwan magaalota gurguddoo fi
magaalota biroo Hindii keessatti argamu.
Raawwii Hojii kan Birrii Istookii
Waljijjiiruu Lakk Gabaa Ida'ama Dhaabbataa

Dhaabbilee (1) . Qubee guddaa (2) . Miseensota Miseensota
(3) . (4) .
1. Ahmedabad jedhamuun beekama 551 irratti kan ibsame

7,681 ta’eera 285(323) tiin kan tumame. 49(151) jalatti tumame.
2. Baangaloorii 253 irratti 17,812 ta’u 230(245) tiin kan tumame. 51(114) jalatti tumame.
3. Bhubaneshwar jedhamtu 43. 43. 887 irratti kan argamu

222(233) jalatti tumame. 8(18) tiin.
Itti fufa....
4. 4. . Kaalkutaa 1,962 ta’eera 77,131 ta’eera 861(987) irratti kan ibsame. 78(200) tiin.
5. Koochiin 90. 90. 7,244 ta’an 488(464) tiin kan tumame. 38(75) tiin.
6. Koombaatoorii 86. 86. 1,233 ta’eera 192(182) tiin kan tumame. 42(62) jalatti tumame.
7. 7. . Delhii 1,579 ta’eera 30,465 ta’eera 379(374) tiin kan ibsame. 65(212) jalatti tumameera.
8. Gaawaati 175 irratti 786 irratti kan argamu

206(175) tiin kan tumame. 0(5) .
9. Hayidaaraabaad 520 irratti kan argamu

11,917 ta’eera 304(306) jalatti tumame. 23(120) tiin.
10. Jaayipur 145 irratti 4,004 ta’eera 587(555) irratti kan ibsame. 0(19) tiin.
11. Ludhiana 227 irratti 7,198 ta’eera 275(302) tiin kan tumame. 48(85) tiin kan ibsame.
12. Madhya Pradesh jedhamuun beekama 229 irratti kan ibsame

6,645 ta’eera 188(188) tiin kan tumame. 11(34) tiin.
13. Cheenaayii 593 irratti 28,604 ta’eera 200(186) tiin kan tumame. 49(71) jalatti tumame.
14. Magadh 29. 29. 246. 246. 193(199) tiin kan tumame. 3(20) tiin.
18. 18. 3,183 ta’eera

15. Manglore jedhamuun beekama 147(116) tiin kan tumame. 2(11) tiin.
16. Mumbaayi 3,990 ta’eera 5,63,748 ta’eera 608(665) irratti kan ibsame. 71(446) tiin kan ibsame.
17. NSEI jedhamuun beekama 422. 422 irratti

2,17,721 ta’eera 873(1036) jalatti tumameera. 736(918) tiin kan tumame.
18. OTCEI jedhu 88. 88. 643 irratti 785(883) irratti kan ibsame. 544(675) irratti kan ibsame.
19. Pune 121. 121. 12,533 ta’eera 197(197) tiin kan tumame. 23(59) jalatti tumame.
20. Saawuraashtraa kutch 36. 36. 1,999 ta’eera 437(436) tiin kan tumame. 38(85) tiin.
21. Uttar Pradesh jedhamuun beekama 321 irratti kan ibsame

7,260 ta’eera 507(518) tiin kan ibsame. 13(103) jalatti ibsame.
22. Vaadodaaraa 372 irratti 10,633 ta’eera 312(319) jalatti tumame. 25(65) jalatti ibsame.
23. Waliigala 11,750 ta’eera 10,19,573 ta’eera 8,476(9519) ta’uu ibsameera. 1,917(3794) ta’uu ibsameera.
Maddi : SEBI, Gabaasa Waggaa fi RBI, Gabaasa Waggaa.
JECHA GABAA SHARE

Gatii gaafadhu: Gatii gadi aanaa gurgurataan tokko wabii yeroo sanaa dhiyeessuuf fedhii qabu; 'dhiyeessii' jedhamuunis
beekama. Namni tokko wabii bitachuuf jecha gabaa yoo seene yeroo baayyee gatii gaafatame ni kaffala.
Bear: Nama gatiin akka gadi bu’u eegee fi bu’aa argachuuf abdatee sekuritiiwwan gurguru
kana booda gatii gadi aanaadhaan deebi’anii bituu.
Caalbaasii: Gatii namni tokko aksiyoona bitachuuf itti qophaa’u.
Brokerage: Himata daldalaan tokko bittaa fi gurgurtaa aksiyoonaa keessatti akka bakka bu’aa ta’ee hojjechuu
isaatiin kaffalu.
Bull: Nama gatiin ni dabala jedhee sekuritiiwwan bitu akkasitti kenna

bu’aa argateen irra deebi’ee gurguruuf carraa argate.
Filannoo bilbilaa: Filannoo nama fudhateef guyyaa murtaa’e ykn sana dura aksiyoona bu’uuraa gatii murtaa’een
bitachuuf mirga kennuu, garuu dirqama miti.
Hir’ina gatii: Maallaqa kutaa baasii sanaaf kaffalamu, ykn gatii kitaabaa
qabeenya dhaabbataa, kan dhumarratti yeroo itti fayyadama ala ta’u hin deebine.
Dividend: Bu’aa qulqulluu dhaabbata tokkoo keessaa kutaa tokko abbootii aksiyoonaa akka badhaasa dhaabbaticha
keessatti invastimantii godhaniif qooduun. Yeroo baayyee gatii walqixaa dhibbeentaadhaan ykn saantima aksiyoona tokkoof
jedhamee ibsama.
Iquity: Jecha waliigalaa abbummaa gatii sekuritiiwwanii hafnaan deebii irratti.

Istookii guddinaa: Istookii babal’ina gara fuula duraatiif abdii gaarii qabu, kunis bu’aa kaappitaalaa
waadaa seena. Abdiin galii battalaa xiqqaa ta’uu danda’a.
Itti gaafatamummaa daangeffame: Itti gaafatamummaa abbaa aksiyoonaa gosa dhaabbata kanaa hanga
kaappitaala hin kaffalamiin aksiyoona isaa irratti argamutti daangeffama.
Ajaja gabaa: Ajaja wabii tokko gatii itti aanu argamuun bitachuuf ykn gurguruuf. Ajajni bittaa gatii gadi
aanaa jiruun kan raawwatamu yoo ta’u, ajajni gurgurtaa ammoo gatii olaanaa jiruun raawwatama. Ajajni gabaa
hundi ajaja guyyaa ti.
Mutual funds: Gosa invastimantii dhaabbata invastimantii maallaqa abbootii aksiyoonaa irraa walitti
qabuun portfolio istookii, boondii ykn sekuritiiwwan biroo keessatti invast godhu.
Fandiiwwan kunneen invastarootaaf faayidaa adda addaa fi bulchiinsa ogummaa ni kennu.
Tajaajiloota kanaaf akkaataa idileetti kaffaltii bulchiinsa kan kaffalan yoo ta’u, kunis piroospeektas keessatti
ibsamuu qaba. Tokkoon tokkoon fandii walta’iinsaa kaayyoo fi tooftaa invastimantii mataa isaa qaba.
NASDAQ (National Association of Securities Dealers Automated Quotations): NASDn kan qabamee fi kan
hojjetamu NASDAQ networkii kompiitaraan sekuritiiwwan kaawuntariitiin daldalaman akkasumas sekuritiiwwan
tarreeffaman hedduudhaaf quotation gatii kan kennudha.
Gatii banaa: Gatii wabii tokko guyyaa daldalaa keessatti itti jalqabu.
Poortiifooliyoo: Investaroota sekuritiiwwan gosa adda addaa qaban.
Aksiyoona filannoo: Himata an qabeenya, galii fi bu’aa qoodameef aksiyoona idilee ol sadarkaa garuu
abbootii liqaa fi abbootii liqii gadi ta’a. Aksiyoononni kun yeroo baayyee safartuu qooda fudhannaa murtaa’e
qabu.
Premium: Hanga wabiin tokko gatii isaa ol itti caqasame ykn bahu. Faallaa 'hir'ina'.
Wabii: Meeshaa dantaa abbummaa korporeeshinii (istookii), hariiroo liqaa korporeeshinii ykn qaama
mootummaa (boondii) waliin qabu, ykn mirga abbummaa karaa konkolaataa invastimantii akka filannoo, mirgaa
fi wabii bakka bu’u.
Stag: Nama gurgurtaa sekuritiiwwan haaraa argachuuf iyyatu
battalumatti bu’aa argachuun faallaa kan yeroo dheeraa qabachuuf invast godhu.
Gatii walqixaa: Gatiin walqixaa yaadannoo keessatti ibsamee fi iskiriiptii aksiyoonaa irratti barreeffama.
Gatiin walqixaa aksiyoona kaappitaalaa akka waliigalaatti qarshii 10000000. 10 (maallaqa baay’ee beekamaa
ta’e) ykn Rs.100. Akka qajeelfama SEBItti dhaabbati kamiyyuu Ebla bara 2000 irraa eegalee dhimma haaraa
qabate dhufu gatii walfakkaataa aksiyoona isaanii Ruupii 10 ta’uu qaba.
Gatii kitaabaa: Gatiin kitaabaa aksiyoona kaappitaalaa
=
Uumamaan gatii kitaabaa aksiyoona kaappitaalaa akkuma reeshiyoon kuusaa fi caalmaa kaappitaala
kaappitaalaa kaffalamee dabalaa deemuun dabaluu danda’a.
Gatii gabaa : Gatiin gabaa aksiyoona kaappitaalaa gatii gabaa keessatti itti daldalamuudha. Gatiin kun
dhaabbata gabaa aksiyoonaa irratti galmaa’ee fi dammaqinaan daldalameef salphaatti hundeeffamuu danda’a.
Dhaabbata gabaa aksiyoonaa irratti galmaa'ee garuu baayyee xiqqaa daldalameef. Caqasa gabaa amanamaa
argachuun rakkisaadha. Dhaabbata gabaa aksiyoonaa irratti hin tarreeffamneef, namni tokko osoo daldalamee
gatiin gabaa isaa maal akka ta’u tilmaamuun ni danda’ama.
Daldala keessaa: Daldala gabaa aksiyoonaa namoota dhaabbilee aksiyooniin isaanii daldalamu irratti
beekumsa 'keessaa' qabaniin. Namoonni keessaa daayreektaroota ykn hojjettoota sadarkaa olaanaa ykn
odiitara dhaabbatichaa illee ta’uu danda’u. Daldalli keessaa Hinditti yakka adabamuudha.
Gabaa meeshaalee gara fuula duraa: Qaamolee gabaa sekuritiiwwan Hindii keessaa tokko gabaa
meeshaalee gara fuula duraati. Kunis daldala elektirooniksii guutuu biyyattii fi qaqqabummaa gabaa
jalqabuudhaan kan hojjetu yoo ta’u, akkuma gabaa aksiyoonaa bara 1994–96tti raawwatame.
Daldala achitti raawwatameef jijjiirraan haaraan uumameera: Jijjiirraa Meeshaalee Biyyaalessaa (NCDEX),
Jijjiirraa Meeshaalee Hedduu (MCX) fi Jijjiirraa Meeshaalee Hedduu Biyyaalessaa (NECE). Jijjiirraan Bu’aa
Meeshaalee Biyyaalessaa jijjiirraa meeshaalee gara fuula duraa isa guddaa ta’ee mul’ateera.
Indeeksii Gatii Aksiyoonaa Guddaa Gabaa Aksiyoonaa Beekamaa Addunyaa Keessatti
Mumbaayi — DOLEX, SENSEX, S fi PCNX, NIFTY SHANTA

Niiw Yoork — DOW JONES
Tookiyoo — NIKKEI
Firaankifart — MID DAX
Hoong Koongi — HANG SENG
Singaapoor — SIMEX, YEROO STRAITS
Sensex: Indeeksii Miiraa Jijjiirraa Istookii (yeroo baay’ee SENSEX jedhamuun kan waamamu)
giddugaleessa herregaa ulfaataa gatii garee aksiyoonaa indeeksii aksiyoona miiraa keessatti hammatamaniin
walqabatee calaqqisiisa. Fakkeenyaaf, Bombay Stock Exchange Sensitive index garee aksiyoona 30 sensitive
ta’eedha.
Maqaan indeeksii gatii aksiyoonaa jijjiirame

Gaafa 28 July, 1988, indeeksii gatii aksiyoonaa ijoo akka armaan gadiitti moggaafamaniiru:
Maqaa Durii Maqaa Haaraa
NSE – 50 — S fi PCNX Nifty

Kiriisil 500 — S fi PCNX–500
Gabaa Maallaqaa
Gabaa maallaqaa kutaa gabaa faayinaansii Hindii keessaa tokko yoo ta’u kunis yeroo gabaabaaf
barbaachisummaa faayinaansii yaaddoo industirii fi daldalaa kan kennudha. Gabaa maallaqaa ammas
meeshaalee gabaa maallaqaa keessatti fayyadaman irratti hundaa’uun gosoota armaan gadiitti qoodameera.

Gabaa maallaqaa haala gaariin qindaa’e imaammata maallaqaa bu’a qabeessa ta’eef bu’uura ta’a.
Gabaa maallaqaa jechuun gabaa liqii fi liqii maallaqa yeroo gabaabaa jedhamee hiikamuu danda’a. Bakka
maallaqni yeroo gabaabaa invastimantii ta’uu danda’u kan baankotaa fi dhaabbilee faayinaansii biroo harka
jiru liqeessitoota dhaabbilee, namoota dhuunfaa fi mootummaa of keessaa qabuun caalbaasii itti dhiyaatanidha.
Baankiin Riizarvii dhangala’aa maallaqaa fi liqiin gara gabaatti seenu waan to’atuuf gabaa maallaqaa
Hindii keessatti bakka olaanaa qaba. Gabaa maallaqaa Hindii haala armaan gadiitiin ramadama: Gabaa
maallaqaa Hindii kutaa lama of keessaa qaba: Damee hin gurmoofnee fi gurmaa’e.
Dameen hin gurmoofne kun baankota dhalootaan jiraatan kanneen hojii baankii sarara aadaatiin hojjetan of
keessaa qaba. Dameen gurmaa’e kun Baankii Riizarvii, Baankii Mootummaa Hindii fi baankota isaa waliin
hojjetan, baankota biyyoolessa 19 fi baankota damee dhuunfaa biroo, Hindii fi biyya alaa of keessatti qabata.
Gabaa maallaqaa gurmaa’e Hindii keessatti gabaa xiqqaa kan akka Tiraazirarii hedduu qaba
Gabaa Biilii: Gabaa Biilii Daldalaa fi Gabaa Maallaqa Waamicha Baankota Gidduu.
Yaada koree Sukhmoy Chakravarty kan gamaaggama irratti
hojjechaa Sirna Maallaqaa, RBIn haaromsa gabaa maallaqaa walitti fufiinsaan jalqabeera.
Gabaasa Koreen Narasimhan Hojii Sirna Faayinaansii Hindii,
(1991) gabaa maallaqaa Hindii irrattis yaada barbaachisoo kennaniiru.
Akka imaammata farra qaala'iinsa jireenyaa isaatti, RBI imaammata cimaa to'annoo fi dambiiwwan
dhala hordofeera. Reetiin kuufama baankotaa, reetii liqii baankotaa fi dhaabbilee faayinaansii dhugaa
dubbachuuf, dhala gosa hunda to’annoo fi dambii cimaa RBI jala ture.
Bara 1988 irraa eegalee RBIn dursa baankii hundaaf tumaa sillaasee (waggaatti %16.5) kaa’ee, kanaa
mannaa waggaatti yoo xiqqaate %16 murteessee jira.
Baankonni dhala kaffalamu daangaa madaalawaa keessa akka turu akka mirkaneessan
gaafatamaniiru. Itti aansuudhaan, daangaa dhala bilbila baankota gidduu fi maallaqa beeksisa gabaabaa,
kuufama yeroo gabaabaa gidduutti, herrega irra deebiin hir’isuu fi hirmaannaa baankota gidduutti Caamsaa
1989 irraa eegalee kaa’amee reetiin humnoota gabaatiin akka murtaa’u hayyamameera.
Gabaa Maallaqa Hindii
Baankii Qindaa'e Baankii Hin Gurmaanne Gabaa xiqqaa

Damee Damee
Maallaqa Bilbilaa Gabaa Bill Labsii Guyyoota 364 Ragaaleen... Kan daldalaa
Gabaa Gabaa Kuufama (CD) . Waraqaawwan (CPs) .
Kan daldalaa Tiraazirarii

Kaffaltii Labsii (guyyoota 91) .
Fak 13.9 Hindii Maallaqa Gabaa

1. Gabaa maallaqaa bilbilaa: Gabaa maallaqa yeroo baayyee gabaabaa ta’ee fi gaaffii irratti deebi’ee kan
kaffalamuu fi yeroon bilchina isaa guyyoota 15 gadi ta’uu isaati. Gabaa maallaqa bilbilaa irra caalaa
naannoolee industirii fi daldalaa gurguddoo kanneen akka Delhii, Mumbaayi, Kolkataa, Cheenaayiifi
Ahmedabad keessatti argama.
2. Gabaa maallaqa tiraazirarii: Maallaqni tiraazirarii meeshaalee faayinaansii yeroo gabaabaa keessaa
tokko yoo ta’u, isaanis gabaa maallaqaa irratti kan hojjetanidha. Tiraazirarii gosa maallaqa faayinaansii
ykn waadaa mootummaan maallaqa yeroo gabaabaa walitti qabuuf baasudha. Turtiin kaffaltiin
tiraazirarii guyyoota 14 hanga guyyoota 364tti garaagarummaa qaba.
Akka aadaa keenyaatti gabaan maallaqaa Hindii meeshaalee liqii yeroo gabaabaa gahaa ta’uu
dhabuun rakkachaa ture. Yaada Garee Hojii Vaghul irraa kennameen RBIn meeshaalee gabaa
maallaqaa haaraa hedduu dhiyaateera.
Kaffaltii tiraazirarii: Meeshaalee liqii yeroo gabaabaa mootummaan itti kennu. Kaffaltiin kunneen
yeroo bilchinaa booda waadaa nama baattuuf kaffalamuu qabuudha. Wixineen seeraa kun
caalbaasiidhaan Gabaa Maallaqaa fi Kutaalee Mootummaaf kan dhiyaatudha.
Torban torbaniin baankota, manneen hir’ina gatii fi daldaltoota irraa caalbaasiin ni affeerama. Wixineen
Tiraazirarii mootummaan fedhii maallaqaa jijjiiramaa jiru guutuuf mala maallaqa liqeessuuf mala
baay’ee jijjiiramaa fi gatii salphaa ta’e ni kennu.
Yeroo darbe maallaqni tizrii guyyoota 91 qofa kan ture yoo ta'u, gabaa maallaqaa Hindii keessatti kan
daldalamu ture. Meeshaaleen haaraan RBIn dhiyaate: kaffaltii tizrii guyyoota 182, kaffaltii tizrii guyyoota
364, kaffaltii tizrii yeroo dheeraa, sekuritiiwwan Mootummootaa guyyaa qaban, waraqaa ragaa
kuufamaa fi waraqaa daldalaati.
Yeroo tokkotti fedhiin maallaqa tizrii baankota daldalaa ilaalcha Raashinii Dhangala’aa Seeraan (SLR)
qofaan kan bulfamu ture. Kun kana booda dhugaa miti. Kana malees, daldalli gabaa sadarkaa
lammaffaa isaan keessatti raawwatamu barbaachisummaan bulchiinsa bu’a qabeessa ta’e bulchiinsa
dhangala’aa yeroo gabaabaa baankota daldalaatiin itti dhaga’ameen dabalaa dhufeera.
Kaffaltiin tizrii guyyoota 182 kaffaltii dhala jijjiiramaa yoo ta’u, caalbaasii torban lamatti al tokko
raawwatamuun gurguramaa ture. Bu’aan waraqaawwan guyyaa dheeraa qaban kanaa meeshaa
dhangala’aa baay’ee ta’eef hawwataa ta’ee ture. Isaanis kaffaltiin maallaqaa guyyoota 364n bakka
bu’aniiru. 364 days treasury bills baankotaa fi dhaabbileen faayinaansii qabeenya liqii isaanii fi
invastimantii yeroo barbaachisummaa salphaatti qulqullaa’uu hin dandeenye, kasaaraa guddaa osoo
hin geessisin caalaa baay’ee waan caaluuf, kaffaltii yeroo dheeraa qabuuf fedhii qabaachuuf bal’inni
guddaan jira. Haala kanaan Wixineen Tiraazirarii guyyoota 364 meeshaa barbaachisaa Mootummaan
gabaa irraa liqii fudhachuu fi akkasumas meeshaa gabaa maallaqaa adda duree ta’aniiru, bu’aan
isaanii haala gabaa baay’ee kan calaqqisiisu ta’uu isaatiin.
Dhaabbileen faayinaansii reetii bu’aa guyyoota 364 Tiraazirarii irratti argamu–yeroo ammaa naannoo
dhibbeentaa 12.5 hanga 13–akka reetii anchor bu’uura meeshaaleen safartuu dhala itti yaa’anitti
beekamtii kennu.
Torban lamatti al tokko kan dhiyaatan biiliiwwan kun, waggaatti gara qarshii 1000 fida. 20,000 Crores
Mootummaaf kennameera. Wixineen seeraa kun guutummaatti gabaan kan qabaman yoo ta’u, RBIn
hin mallatteessisu. RBI bara 1997tti Labsii Tiraazirarii lama dabalataan dhiyaate: (i) guyyoota 14
Labsii Tiraazirarii Giddugaleessaa Ebla bara 1997 irraa eegalee safartuu hir’ina dhala karaa fi hiika
dursa Mootummaa Hindiif kennamu waliin walqixa ta’een–wixiiwwan kun fedhii Mootummoota
Naannoo, baankota giddugaleessaa biyya alaa fi qaamolee adda baafaman biroo (kunniin maallaqa
caalmaa kan qaban yoo ta’u yeroo baayyee gabaabaaf invastimantii gochuu ni danda’ama), (ii) Gosa
haaraa Biilii Tiraazirarii guyyoota 14, yeroo jalqabaaf ji’a Juun 1997tti tarkaanfiidhaan gurguramee
ulaagaalee bulchiinsa maallaqaa kutaalee dinagdee adda addaa guutuuf.
Sekuritiiwwan Mootummaa Guyyaa Qaban: Mootummaan Hindiis sekuritiiwwan guyyaa qaban (kan
bilchina waggaa 5 fi bilchina isaanii waggaa 10) bu’uura caalbaasiitiin gurguruuf murteessee jira.
Kaayyoon murtii Mootummaa kanaa: (i) sekuritiiwwan guyyaa qaban akka meeshaa maallaqaa bu’aa
jijjiiramaa qabuutti misoomsuu; (ii) meeshaalee faayinaansii invastaroota irraa eegamu waliin walsimu
dhiyeessuu; fi (iii) fedhii Mootummaa kallattiin gabaa irraa guutuuf.
Guddinni baay’ee hawwataan caalbaasii deebi’ee bitachuu (Repos, gabaabumatti), Muddee 1992 irraa
eegalee, sekuritiiwwan Mootummaa Giddugaleessaa guyyaa qaban ilaalchisee jalqabuu isaati. Repos amma
hojii gabaa RBI keessatti amala idilee ta'eera. Kaayyoon Repos tokko jijjiirama yeroo gabaabaa dhangala’aa
gabaa maallaqaa walqixxeessuudha.
Sekuritiiwwan Mootummaa gabaa irraa yeroo deebi’anii bitaman RBIn baankota daldalaaf kaffaltii kan
raawwatu yoo ta’u kunis dhangala’aa isaanii irratti dabalata. Repos jijjiirama cimaa gabaa maallaqaa keessatti
mul’atu wal qixxeessuuf meeshaa faayidaa qabu ta’ee guddachaa jira.
Hir'ina fi Faayinaansii Mana Hindii Ltd. (DFHI) .

DFHIn buufata doonii paakeejii haaromsa gabaa maallaqaa ta’ee hundeeffameera. Fedhii yeroo dheeraaf mana
hir'ina gatii Hindii keessatti ture kan guutu yoo ta'u, kunis baankotaa fi dhaabbilee faayinaansii irraa kaffaltii fi
waraqaa yeroo gabaabaa biroo ni bita. Haala kanaan DFHIn baankotaa fi dhaabbileen faayinaansii maallaqa
hojii malee isaanii yeroo gabaabaaf biilii fi waraqaa guyyaa gabaabaa irratti akka invast godhan dandeessisa.
Baankonni sekuritiiwwan yeroo gabaabaa isaanii DFHItti gurguranii maallaqa argachuu danda’u, yoo isaan
barbaachise, invastimantii isaanii osoo hin jeeqin. DFHIn gabaa maallaqaa yeroo gabaabaa keessatti baayyee
sochii kan godhe yoo ta’u, tasgabbii waliigalaa gabaa maallaqaa keessatti gumaacha bu’a qabeessa taasiseera.
3. Gabaa kaffaltii daldalaa: Qoodinsi xiqqaan gabaa maallaqaa kan biraan gabaa kaffaltii daldalaa ti.
Wixineen daldalaa ykn waraqaan jijjiirraa meeshaa gabaa maallaqaa yeroo gabaabaa, kan mari’atamuu
fi ofumaan qulqulleessudha. Kaffaltii qulqulluu, kaffaltii sanadaa, kaffaltii biyya keessaa, kaffaltii biyya
alaa, kaffaltii mana jireenyaa fi kaffaltii dhiyeessii fi kkf jedhamee ramadamuu ni danda’a.
Waraqaa Daldalaa (CP) .

Waraqaan daldalaa (CP) kun dhaabbilee qabeenyi isaanii qar. 5 crores. CPn dachaa qarshii 1000n kennama.
25 lakhs yoo xiqqaate qarshii 100000000000000000000000000. 1 crore. Bilchinaan CP ji’a 3 hanga 6 gidduutti
argama. CPn kan kennaman safartuu hir’ina bilisaan murtaa’a.
Hanga CP guddaan dhaabbati tokko walitti qabuu danda’u faayinaansii baankii ol’aanaa hayyamame irraa
%20 (amma gara %30tti ol guddateera) irratti daangeffameera. Kaayyoon CP beeksisuu kan...
Kan maallaqaa Sirna 261. 261
liqeessitoonni dhaabbilee sadarkaa olaanaa gama tokkoon madda liqii yeroo gabaabaa isaanii adda adda akka
taasisan, gama biraatiin ammoo baankotaa fi dhaabbilee faayinaansii gabaa maallaqaa keessatti argamaniif
meeshaa dabalataa akka kennan dandeessisa.
4. Ragaa kuufama(CD): CDn meeshaa gabaa maallaqaa barbaachisaa ta’e kan biraati. Isaanis baankotaan
dachaa qarshii 1000n kan kennamanidha. 25 lakhs yoo ta’u, maallaqni xiqqaan qarshii 1000. 1 crore.
Bilchinaan isaa ji’a 3 hanga waggaa tokkoo gidduutti argama. Isaanis gatii fuula isaanii irraa hir’ifameen
kan kennaman yoo ta’u, safartuun hir’ina akkaataa haala gabaatiin bilisaan kan murtaa’udha. CDn
guyyaa kenname irraa eegalee guyyoota 45 booda bilisaan kan dabarfamuu danda’udha.
Fandii Walta’iinsaa Gabaa Maallaqaa(MMMFs) .

Ebla bara 1992 Mootummaan meeshaalee Gabaa Maallaqaa namoota dhuunfaa bira ga’uuf kaayyeffatee Fandii
Walta’iinsa Gabaa Maallaqaa (MMMF) hundeessuun isaa beeksise. Baankonni daldalaa sagantaa qabaniifi
dhaabbileen faayinaansii mootummaa MMMF ni hundeessu turan. Aksiyooniin/yunitiin MMMF namoota dhuunfaa
qofaaf ni kennama ture. Gama kanaan, UTI fi fandii walta’iinsaa biroo kanneen qusannoo gita giddu galeessaa
(fi akkasumas dhaabbilee dabalatee kanneen biroo) invastimantii aksiyoonaa gabaa kaappitaalaa keessatti
sochoosaa turan irraa adda ta’u.
Keessattuu jalqabbii Mootummaan bara 1999–2000tti fudhate hordofuun, fandiin walta’iinsaa Hinditti kutaa
gabaa faayinaansii barbaachisaa ta’ee mul’ateera. Baajata rakkoolee iskimii UTIs US 64 waliin walqabatan
furuu fi ilaalcha gibiraa galii karaa fandii walta’iinsaatiin argamu bilisa taasisuu. The now qusannoo namoota
dhuunfaa/maatii miliyoonaan lakkaa’aman kutaalee biyyattii adda addaa uumuun gara invastimantii meeshaalee
kaappitaalaa fi liqaa lamaanitti geessu keessatti gahee murteessaa qaba.
Industiriin fandii walta’iinsaa bara faayinaansii kana keessatti kalaqa hedduu agarsiiseera. Imaammanni
maallaqaa fi liqii bara 1999–2000 fandii walta’iinsaa gabaa maallaqaa abbootii yuunitiidhaaf haala barreeffama
cheekiin akka kennan hayyameera. Muutual Funds tokko tokko abbootiin yuunitii isaa herrega qusannaa baankii
murtaa’e irratti cheekiin akka kennan hayyamuun haala barreessuu cheeki daangeffame hojiirra oolchaniiru.
Gamaaggamni Imaammata Maallaqaa fi Liqii Giddugaleessaa murtee baankonni daldalaa sagantaa qaban
Gilt Funds fi warra Liquid income Schemes of Mutual Funds kanneen baay’inaan (korpus keessaa dhibbeentaa
80 gadi hin taane) invast irratti invast godhaniif haala “barreessuu cheeki” akka dhiyeessan hayyamuu
beeksiseera meeshaalee gabaa maallaqaa. Guddinni guddaan biraa fandiin damee dameewwan akka
teeknooloojii odeeffannoo, qoricha, meeshaalee fayyadamaa saffisaan socho’an fi kkf irratti xiyyeeffate uumamuu
isaatiin walqabatee ture.Hanga walfakkaatuun barbaachisaa kan ta’e, Invastimantii dhibbeentaa 100 sekuritiiwwan
Mootummaa irratti tilmaamuun Dedicated Gilt Fund uumamuu isaati, kunis Gabaa Gilt dhaqqabamaa taasiseera
invastaroota xixiqqoodhaaf. Dematerialization guddisuuf jecha indaastiriin mutual fund oomisha kalaqaa
invastimantii sekuritiiwwan dematerialized qofa irratti haala mijeessuu fi wabii kamiyyuu kutaa dematerialized
keessatti yuunitii iskimichaaf jijjiiru jalqabe.
Fandii Kaappitaala Veenturee (VCFs) .
Baajata Gamtaa bara 1999–2000 sochii kaappitaala veenturee irratti invastimantii olaanaan barbaachisaa ta’uu cimsee ibseera
(invastimantii hojiiwwan dinagdee balaan olaanaa ta’ee fi kalaqni guddaan itti hirmaatu fkn dhaabbilee beekumsa irratti hundaa’an
keessatti). Misooma/agarsiisa teeknooloojiif maallaqa walitti qabuuf gabaa kaappitaalaa argachuun rakkisaa waan ta’eef,
keessumaa industirii xixiqqaa fi giddu galeessaaf VCF gama kanaan gahee guddaa qaba.
Fandiin Veenturee Biyyaalessaa indaastirii Sooftiweerii fi IT (NVFSIT) bara faayinaansii kanatti eegale haala kanaan kaasuun
barbaachisaadha. Baankiin Misooma Industirii Xixiqqaa Hindii (SIDBI) Venture Capital Ltd. (SVCL) NVFSIT kan bulchu yoo ta’u,
kunis dhaabbata guutummaatti SIDBI jalatti kan argamudha. Duubbee guddina kanneeniin SEBIn dhimmoota adda addaa fi
naannoowwan ijoo guddina indaastirii VCF Hindii adda baasuuf adeemsa walqunnamtii hirmaattoota indaastirichaa fi ogeeyyii
waliin jalqabe.
Tajaajila Faayinaansii
Tajaajilli Faayinaansii sirna faayinaansii biyyattii keessatti qaama biraa fi kan hin oolledha. Akka idileetti tajaajilli faayinaansii kan
kennamu dhaabbilee faayinaansii baankii hin taaneen yoo ta’u boodarra dhaabbilee tajaajila faayinaansii baankii hin taane
jedhamee waama. Tajaajilli faayinaansii bakka gurguddoo lamatti qoodama kan akka:
Tajaajila Faayinaansii
Fandii Bu'uura godhate Bu'uura Kaffaltii
Waloo Imala balaa qabuu fi sodaachisaa

Liizii Qacaruu Daldalaa Liqaa Pirojektii
Fandii Magaalaa guddicha Maallaqa Bituu Baankii Sadarkaa kennuu Gorsa kennuu
Fak 13.10 Tajaajila Faayinaansii
Tajaajila Faayinaansii Fandii Irratti Hundaa’e
Tajaajila faayinaansii fandii irratti hundaa’e kan akka liizii, kaappitaala veenturee, bittaa kiraa, inshuraansii fi fandii walta’iinsaa fi
kkf Sababni isaas, tajaajiloonni kunneen maallaqa bakka tokko irraa gara bakka biraatti, nama tokko irraa gara nama biraatti
dabarfamuu wajjin kan walqabatu waan ta’eef.
Tajaajila Faayinaansii Kaffaltii Irratti Hundaa’e
Tajaajila faayinaansii kaffaltii irratti hundaa’e kan akka baankii daldalaa, wabii, gorsa pirojektii, sadarkaa liqii fi kkf, sababni isaas,
tajaajiloonni kun kan akka baankii daldalaa, wabii, gorsa pirojektii, sadarkaa liqii fi kkf, sababni isaas, tajaajiloonni kun dabarsoo
maallaqaa kamiinuu kan wal hin qabanne waan ta’eef
gochaalee.
Dhaabbilee Faayinaansii baankii hin taane (NBFC) .

Ramaddiin NBFC fi maalummaa hojiiwwan isaanii ijoo yeroo ammaa RBIn hordofaa jiru,
kanneen Gareen Hojii Shaah irratti mari’ateen baay’ee wal fakkaatu, kanneen armaan
gadiiti:
1. Dhaabbata liizii meeshaalee (ELC) jechuun dhaabbata hojii isaa isa ijoo ta’ee,
hojii liizii meeshaalee yookiin faayinaansii hojii akkasii raawwachaa jiru kamiyyuu
jechuudha.
2. Dhaabbata faayinaansii kiraa-bittaa (HPFC) jechuun dhaabbata hojii isaa isa ijoo
ta’ee, daldala kiraa-bittaa ykn faayinaansii daldala akkasii raawwachaa jiru
kamiyyuu jechuudha.
._
4. Dhaabbata invastimantii (IC) jechuun dhaabbata akka isaatti itti fufee jiru kamiyyuu jechuudha
daldala ijoo, sekuritiiwwan argachuu.
5. Dhaabbata liqii (LC) jechuun dhaabbata hojii isaa isa ijoo ta’ee, liqii yookiin dursa
kennuudhaan yookiin karaa biraatiin hojii kan ofii isaatiin alatti hojii kamiifuu
faayinaansii kennuu jechuudha. Ramaddiin kun dhaabbata liizii meeshaalee ykn
dhaabbata faayinaansii kiraa-bittaa ykn dhaabbata faayinaansii mana jireenyaa hin dabalatu.
6. Dhaabbata faayinaansii faayidaa waliinii (MBFC) jechuun seera dhaabbilee
bara 1956 (1 bara 1956) kwt 620A tiin Mootummaa Giddugaleessaan kan
beeksise kamiyyuu jechuudha.
7. Dhaabbata baankii hin taane adda addaa (MNBC) jechuun dhaabbata itti fufee jiru jechuudha
hunda yookiin gosoota daldalaa armaan gadii keessaa
kamiyyuu : (a) Daldala yookiin qophii kamiyyuu dhaabbatichi maamiltoota lakkoofsa murtaa’e
waliin waliigaltee tokkoon tokkoon isaanii akka ta’e akka piroomootaraatti, hoogganaa
yookiin bakka bu’aa ta’ee bulchuu, gaggeessuu yookiin to’achuu yeroo murtaa’e
keessatti maallaqa murtaa’e kutaa kutaadhaan kan mallatteesse yoo ta’u, maamiltoonni
akkasii tokkoon tokkoon isaanii dabaree isaatiin, akkaataa carraatiin yookiin
caalbaasiidhaan yookiin caalbaasiidhaan yookiin haala biroo waliigaltee keessatti
tumameen murtaa’een badhaasicha argachuuf mirga akka qabaatu hamma. (b) Bifa
chit yookiin kuri biroo gosa daldalaa armaan olitti ibsame irraa adda ta’e kamiyyuu gaggeessuu.
Daldala biroo daldala armaan olitti ibsame waliin walfakkaatu hojjechuu ykn raawwachuu
ykn irratti bobba’uu ykn raawwachuu.
8. Dhaabbata Baankii Hin Taane (RNBC) jechuun dhaabbata skiimii yookiin qophii
kamiinuu, maqaa waamame kamiinuu, maallaqa yeroo tokkoo yookiin kutaadhaan
karaa gumaachaa yookiin maallaqa galchuutiin yookiin gurgurtaa yuunitii yookiin
waraqaa ragaa yookiin kan birootiin maallaqa kamiyyuu argatu jechuudha.
meeshaalee, yookiin haala biroo kamiinuu fi akkaataa hiika Qajeelfama Dhaabbilee
Faayinaansii Baankii Hin Taane (Baankii Riizarvii) bara 1977 yookiin akka haala isaatti, kanneen Adda ad
Dhaabbilee Baankii Hin Taane (Reserve Bank) Directions, 1977 dhaabbata inshuraansii
ykn dhaabbata fuula duraa irratti kan tokkoo hanga torbaa ta’e miti.
GAAFFII MOODELII
1. Sirna faayinaansii ibsuu?

2. Qaama guddaa sirna faayinaansii ni ibsi?
3. Akkaataa seera RBI tiin ramaddii baankii adda addaa irratti mari'achuu?
4. Gahee NBFI dinagdee Hindii keessatti qabu ibsi?
5. Gabaa faayinaansii maali?
6. Meeshaa gabaa maallaqaa ibsi?

7. Meeshaaleen gabaa aksiyoonaa gurguddoon maal fa’a?
8. Raawwii gabaa aksiyoonaa Hindii irratti mari’achuu.
9. Tajaajilli faayinaansii maali?
10. Tajaajila faayinaansii gosoota adda addaa NBFCn kennu ni ibsu.

11. Gahee Dhaabbata Inshuraansii Jireenyaa Hindii irratti mari’achuu.

Financial Management (WWW - Accfile.com)

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Financial Management (WWW - Accfile.com)

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Machine Translated by Google

Machine Translated by Google

BOQONNAA - 1 SEENSA BULCHIINSA FAAYINAANSII 1–10 irratti

Hiika Faayinaansii Bizinesii 2.

Hiika Bulchiinsa Faayinaansii 3

Daangaa Bulchiinsa Faayinaansii 4.

Kaayyoowwan Bulchiinsa Faayinaansii • Bu’aa guddisuu • 5. 5.

Falmii mijataa bu’aa guddisuuf • Falmii mijataa hin taane 5

bu’aa guddisuu • Hanqina bu’aa guddisuu • Qabeenya guddisuu • Falmii 6

mijataa qabeenya guddisuu • Falmii mijataa hin taane qabeenya guddisuu 6.

Malawwan Bulchiinsa Faayinaansii • Mala aadaa 7

Hojiiwwan Hogganaa Faayinaansii 8. 8.

Barbaachisummaa Bulchiinsa Faayinaansii • Karoora 9

faayinaansii • Maallaqa argachuu • Maallaqa sirnaan 9

fayyadamuu • Murtee faayinaansii • Bu’aa fooyyessuu 9.

• Gatii dhaabbatichaa guddisuu 10. 10.

Gaaffiiwwan Moodeela 10. 10.

BOQONNAA - 2 XIINXALA IBSA FAAYINAANSII 11–24 irratti

Hiikaa fi Hiika • Ibsa galii 12.

• Ibsa ejjennoo • Ibsa jijjiirama 12. 12.

Tooftaalee Xiinxala Ibsa Faayinaansii • Xiinxala ibsa walbira 14

qabaa • Xiinxala baalansii walmadaalchisuu • Xiinxala herrega 15

bu’aa fi kasaaraa walbira qabamee ilaalamu • Xiinxala adeemsa 15.

• Xiinxala guddina waliigalaa 16

Ibsa Dhangala’aa Maallaqaa • 19 19

Garaagarummaa dhangala’aa maallaqaa fi ibsa dhangala’aa maallaqaa gidduu jiru 20.

Xiinxala Reeshiyoo Afaan Oromoo

• Reeshiyoo sochii • 22.

Reeshiyoo kaffaltii • Afaan Oromoo

Reeshiyoo bu’aa 22. 22.

Gaaffiiwwan Moodeela 24. 24.

BOQONNAA - 3 MADDA FAAYINAANSII 25–39 irratti

Faayinaansii yeroo dheeraa barbaachisu ykn Kaappitaala dhaabbataa barbaachisu • 25

Faayinaansii yeroo gabaabaa barbaadu ykn Kaappitaala hojii barbaachisu 25

• Amaloota faayinaansii nageenyaa • Gosoota 28.

faayinaansii nageenyaa • Sekuritiiwwan 28. 28.

Kaappitaalaa • Amaloota aksiyoona 28.

kaappitaalaa • Faayidaa aksiyoona 29

kaappitaalaa • Miidhaa aksiyoona kaappitaalaa 30

• Aksiyoona filannoo hin furamne 31. 31.

• Aksiyoona filannoo hirmaataa • Aksiyoona filannoo 31. 31.

hin hirmaanne • Aksiyoona filannoo jijjiiramuu danda’u • 31

Aksiyoona filannoo hin jijjiiramne • Amaloota aksiyoona 31

filannoo • Faayidaa aksiyoona filannoo • Miidhaa aksiyoona 31.

filannoo 31. 31.

Aksiyoona Yeroo Tursiifame 32.

Aksiyoona Par Hin Qabu 32

Sekuritiiwwan liqii kennuu • 33

• Gosoota liqii • Amaloota liqii • 33. 33.

Faayidaa liqii • Miidhaa liqii 34

Maallaqa gatii hir’isuu • Galii 35

qabame • Faayidaa galii qabame • 35

Miidhaa galii qabame 36

Faayinaansii Liqii • 37.

Dhaabbilee faayinaansii • Baankota 37. 37.

daldalaa • Liqii yeroo gabaabaa • 37

Gaaffiiwwan Moodeela 38. 38.

BOQONNAA - 4 KAAPITALIZATION 41–45 irratti kan argamu

Seensa 41. 41.

Hiika kaappitaala dhaabbataa • Amala 41. 1.

kaappitaala dhaabbataa • Kaappitaala hojii 42. 42.

Hiika qubee guddaa • Hiika qubee guddaa 42

Gosoota Kaappitaala • Kaappitaala 43 43