Sanxüügiïn Matematik 1

2- r lekc

MKS, Matematik Zagwarqlalyn tänxim

2009 on

Хэрэглээний математикийн тэнхим

 II büläg. Niïlmäl xüügiïn toocoolol
Xugacaany utga ba ündsän bodloguud
 Ängiïn xüügiïn toocoololtoï adilaar niïlmäl xüügiïn toocoolold

todorxoï xugacaany utgand xiïgdäx tölbör quxal üüräg güïcät-

gädäg .

 –lgaataï xugacaany utguudad xiïgdäx tölbörüüdiïg xugacaany näg

ijil utgand ²iljüüläx zamaar xar´cuuldag .

 Xar´cuulax xugacaany utga t n´ erönxiïdöö duryn baïxaar songox

bolomjtoï bögööd t =0 bolon toxirolcson tölbör (xadgalamj,

zääl) xiïgdäx süüliïn xugacaany utgand xargalzax önöögiïn bolon

äcsiïn ünä cänä n´ ilüü sonirxoltoï µm.

Äxlääd bankny praktikt xäräglägddäg , ödröör n´ xüüg nariïn toocox

xosolmol xüügiïg toocoollyg awq üz´e.

1
 Xosolmol xüügiïn toocoolol
Todorxoï kapitalyg baïr²uulax bolon bucaan awax xugacaany utga n´

praktik am´dral däär zaawal ¶mar näg üeiïn äxänd äswäl äcäst taarax

albagüï bögööd änä toxioldold xüüg toocoxdoo ängiïn xüügiïn tom³ëog

niïlmäl xüügiïnxtäï xosluulax ²aardlagataï .

tA  Anx tölbör xiïgdsän xugacaany utga ;

t1  tA xugacaany utga bolon xüü toocox äxniï ognoo xoorondyn

zaï ;

tE  Möngö bucaan olgogdox xugacaany utga ;

t2  süülqiïn üeiïn äxläl bolon möngö bucaan olgogdox tE xugacaany

utgyn xoorondox zaï; (0  t1 ; t2  1)

k  Xugacaany niït bütän üeiïn too.

KtE

Orlogo
0 tA 1 k +1 tE -
|{z}| {z }|{z} t
t1 k t2
Zarlaga
KtA

2
  Xüüg toocooloxdoo äxniï bolon süüliïn xugacaany xäsägt ängiïn

xüü , dund talyn xäsägt n´ niïlmäl xüü bodox tom³ëo xäräglägdänä.

 tA xugacaand KtA anxny kapital tölögdöx bögööd äxniï üeiïn

äcäst (1) tom³ëo ësoor K1 = KtA
(1 + i
t1) bolj ösnö .

 Odoo änä dün k bütän üeiïn tur² (2:1) tom³ëogoor xüü toocogdox
äcäst Kk +1 = K1
(1 + i)
bögööd süüliïn bütän üeiïn
k gäj
garna .

 Äcäst n´ süüliïn dutuu üed (1) ängiïn xüü toocoolox tom³ëog

daxin a²iglawal äcsiïn dün n´ KtE = Kk+1
(1+ i
t2) bolno.

Ädgäär toocoonuudyg nägtgän xosolmol xüüg toocson äcsiïn ünä cäniïg

bodox tom³ëog gargawal

= KtA
(1 + i
t1)
(1 + i)k
(1 + i
t2) :

KtE (2:2)
Mädääj (2:2) tom³ëogoor garaar toocoo xiïxäd xündrältäï. Xangalt-

taï baga x -iïn xuw´d (1 + x)  1 + nx bieläx uqir

n

(1 + i
t)  (1 + i)t:
i
t n´ xangalttaï baga utga awax uqir ingäj oïrolcoolox bolomjtoï .

3
(2:2) tom³ëond oïrolcoo utguudyg orluulbal

KtE  KtA
(1 +
)t1
(1 + i)k
(1 + i)t2 = KtA
(1 + i)t1+k+t2 :
i

Möngö baïr²uulsan niït xugacaag t = t1 + k + t2 gäj tämdägläwäl K0

bolon Kt gäsän anxny bolon äcsiïn kapitalyn xuw´d niïlmäl xüügiïn

üed toocoolox daraax ündsän xar´caa xüqintäï :

Niïlmäl xüü toocoollyn = K0
(1 + i)t = K0
qt (5)

äcsiïn ünä cäniïn tom³ëo Kt

 (2:1) -
gäsän niïlmäl xüügiïn tom³ëonoos ¶lgaataï n´ t iïn utga

odoo büxäl baïx albagüï .

 Sanxüügiïn matematikiïn xüräänd erönxiï toxioldold (5) tom³ëo

xäräglägdäx bögööd (2:2)-täï xar´cuulaxad garax baga zärgiïn

zörüüg toocoxgüï baïj bolno.

I Ji²ää 1

4
 Niïlmäl xüügiïn toocoollyn ündsän bodloguud
 (5) ündsän tom³ëo n´ K0, Kt, i (xarg. q äswäl p) bolon t gäsän
xämjigdäxüünüüdiïn xamaarlyg xaruulax bögööd al´ näg guraw n´

ögögdsön üed nögöög n´ toocoolox bolomjtoï .

Kt xugacaany (äcsiïn ünä cänä) utgyg toocoolox: Kt

äcsiïn ünä cänä n´ K0 (anxny kapital ), i (xüügiïn tüw²in ) bolon t

(xugacaa) utguud mädägdäj baïxad (5) tom³ëonoos toocoologdono .

K0 önöögiïn ünä cäniïg toocoolox: Busad utguud n´ mädägdäj

baïxad (5)-d x¶lbar xuwirgalt xiïx zamaar anxny kapital buµu önöögiïn
ünä cänä K0 -iïg toocoolno:

Niïlmäl xüü toocoollyn = (1+

Kt
= Kt
(6)
önöögiïn ünä cäniïn tom³ëo K0
i) t qt

5
 Önöögiïn ünä cänä n´ p xüügiïn tüw²niï (xarg. i = 100
p
bolon

q = 1 + i) üed t xugacaany daraax (ö.x. t xugacaany üeiïn

daraa) äcsiïn kapital Kt -d xüräxiïn tuld t = 0 xugacaand buµu

"odoo" näg udaa gargax möngöniï dün µm.

 1
qt
n´ urwuu diskauntqlagdsan xüqin züïl gäj närlägdäx bögööd

p xüügiïn tüw²niï üed t xugacaany daraa 1 möngöniï nägj

bolj ösöxiïn tuld odoo ( t = 0 xugacaany utgand) baïr²uulax

möngöniï xämjääg zaana .

 Önöögiïn ünä cäniïg oloxyg xüüg bucaan toocox gänä. Äsrägäär

n´ ¶mar näg kapitald xüü toocoxyg xurimtluulax gänä.

Xüü toocox
-
Orlogo Kt
- t
Zarlaga
0 t

K0

Xüüg bucaan toocox

6
 I Ji²ää 2

 –lgaataï xugacaany utguudad tölögdöx tölbörüüdiïg zöwxön ijil

xugacaany utgand xoorond n´ xar´cuulax bolomjtoï .

 Xugacaany utgyn songolt n´ duryn baïxaas gadna tuxaïlbal t =

0 gäj songoj bolno. Üüntäï xolbootoïgoor tölbörüüdiïn önöögiïn
ünä cänüüdiïn xar´cuulaltyn tuxaï ¶rigddag.

I Ji²ää 3

7
Xüügiïn tüw²in p-g toocoolox: Önöögiïn ünä cänä K0 bolon

t xugacaan dax´ äcsiïn ünä cänä Kt gäj ögögdsön bol xüügiïn tüw²niïg
oloxdoo (5) -
tom³ëonoos q iïn xuw´d ¶zguur awax zamaar toocoolno :
r
q
t
=
Kt

K0
) q = t Kt
K0
:

q = 1 + 100
p
buµu p = 100(q 1) xar´caa bielnä gädgiïg toocwol

r 
Kt
p = 100 t
1 : (2:3)
K0

I Ji²ää 4

8
t xugacaany toocoolol: (5) ündsän xar´caanaas -
t äär n´
logarifmqlax zamaar p xüügiïn tüw²niï üed K0 anxny kapital n´ Kt

gäsän äcsiïn dün xürtäl ösöx xugacaag olj bolno :

q
t
=
Kt

K0
) t
ln q = ln
Kt

K0
= ln Kt ln K0 ;
ö x ..
ln Kt ln K0
t = : (2:4)
ln q
 -
Oldoj buï t iïn utga n´ erönxiï toxioldold büxäl baïx albagüï .

9
Xugacaany 1 üe n´ 1 jil bögööd toocoog aldaagüï , ödör büräär n´

gargax ²aardlagataï bol daraax dürmiïg barimtalna:

 -
Äxlääd t iïn utgyg (2:4) xar´caanaas olno .

 Daraa n´ k = btc üed (xamgiïn ix büxäl xäsäg ) Kk = K0
q k

xugacaany utgyg olood süüliïn dutuu üed Kk n´ anxny utga baïx

üed ängiïn xüü toocoolox (1:4) 

tom³ëonoos t üldägdäl xugacaa

n´ bodogdono .

 Äcäst n´ niït xugacaa n´ t

exakt = btc + t:
I Ji²ää 5

10
Jild dawtagdsan bolon tasraltgüï xüügiïn toocoolol
Xüü toocogdox üe n´ ixäwqlän näg jil baïxaas gadna jilääs bogino ,
mön xowor toxioldold jilääs urt baïj bolno . Xäräw xugacaany üe n´

jilääs baga bol jild dawtagdsan xüügiïn toocoolol ¶rigdana .

Jild dawtagdsan xüügiïn toocoollyn xuw´d äcsiïn ünä
cänä
Caa²id bid
1
m
urttaï, m xäsgüüdäd xuwaagdsan nägj urttaï üe (ji²ää
n´ 1 jil ) awq üzäx bögööd K0 xämjääniï kapital baïr²uulsan gäj

üz´e.

Toxirolcson närläsän xüügiïn tüw²in p (xarg. i) n´ anxny üeäs

xamaarax bögööd bogino xugacaany xäsägt noogdox xüügiïn tölbör n´

(1:1) tom³ëo ësoor Z = K0
mi gäj bodogdono .

im = i
m
xämjigdäxüüniïg mön jild dawtagdsan xüügiïn tüw²in gäj
p
närläxääs gadna
m
n´ p närläsän xüüd xargalzax xar´canguï xüügiïn

tüw²in bolno .
Anxny üeiïn tur²id m udaa xüü toocogdox uqir (5) ündsän tom³ëogoor
näg üeiïn daraax äcsiïn ünä cänä n´
 m
= K0
(1 + im)m = K0 1 +
(m) i
K
1
m

bolox ba töstäïgäär n üeiïn daraax utgyg olbol

 m
n
i
Kn
( m)
= K0 1 + : (2:5)
m

11
Ür a²igtaï xüügiïn tüw²ing toocoolox
 p
m
xar´canguï xüügiïn tüw²intäï , jild dawtagdsan xüügiïn üed
( m)
äcsiïn ünä cänä Kn n´ p närläsän xüütäïgäär (5) tom³ëogoor

näg udaa bodogdox Kn äcsiïn ünä cänääs ix utgataï baïna .

 Iïmääs anxny üed ür a²igtaï xüügiïn tüw²in p

e n´ närläsän

-
xüügiïn tüw²in p ääs ix baïna .

p
e ür a²igtaï xüügiïn tüw²ing (xarg. ie)(5) bolon (2:5) gäsän
näg udaagiïn bolon jild dawtagdsan xüügiïn üed xargalzax äcsiïn ünä

cänüüdiïg täncüüläx zamaar toocoolno :

 m

i
= K0 1 + ie = K1(m) = K0 1 +
!
K1 :
m

-
K0 d xuraaj , xuwirgasny daraa
 m
i
e = 1 + m
i 1
buµu
 m 
i
p
e = 100 1+
m
1 : (2:6)

12
Äsrägääs n´ nägj urttaï üed toocogdox xüügiïn tüw²in p (xarg. i)
ögögdsön bol tuxaïn üeiïg
1
m
urttaï , m xäsägt xuwaasny daraa p
xüügiïn tüw²intäï üed näg udaa toocox äcsiïn ünä cänätäï täncüü

utgad xürgäx niïcsän xüügiïn tüw²in pm iïg^ - (xarg. ^im = 100 ) p^m
olj

bolno . (2:6)-taï töstäïgäär


m 
p = 100
1 + ^im 1
täncätgälääs olbol

m  1=m
= 1 + ^im ^im = 1 +
p p
1+ buµu 1
100 100
bolno. Äcäst n´
 1=m 
^ = 100

p
pm 1+ 1 :
100

13
Tasraltgüï xüüg toocoolox
Xäräw xugacaany üeiïg xuwaaj buï xäsgüüdiïn urtyg ulam boginosgox

tusam äcsiïn ünä cäniïn utguud todorxoï näg x¶zgaar ruu tämüüläx

(ö.x. 1
m
!0 äswäl m !1 üed ) äsäx asuudal n´ tasraltgüï xüüg
toocoolox bodlogod ²iljdäg .
e = 2; 718 281 828 459 : : : n´ Äïleriïn too bol

 m
i

m
lim 1+ = ei
!1 m

x¶zgaaryg a²iglawal , tasraltgüï xüügiïn üed t jiliïn daraax äcsiïn

ünä cäniïn utga

Kt = K0
eit : (2:7)

14
  Tasraltgüï xüügiïn toocoollyn utga n´ ag²in bürt xargalzax

kapitaltaï proporcionaliar xüü toocogdono gäsän üg µm .

 Tasraltgüï xüügiïn zagwar n´ ixäwqlän onolyn tüw²ind ,

tuxaïlbal praktik sonirxlyn üüdnääs opciony üniïg toocooloxod

xäräglägdänä .

 Änä toxioldold i = p
100
xämjigdäxüüniïg xüügiïn ärqim gäj

närlädäg .

Tasraltgüï xüügiïn üed ür a²igtaï xüüg toocoolox

i xüügiïn ärqimtäï tasraltgüï xüügiïn zagwart xargalzax ür a²igtaï
xüügiïn tüw²ing oloxdoo (2:6) tom³ëond m !1 üeiïn x¶zgaart

²iljix zamaar gargana .

e = 100 e 1
i
p :

 Asuult: Öör ¶mar zamaar änä tom³ëog gargax bolomjtoï wä ?

15
 Ür ögööjiïn toocoolol bolon xäräglää
–lgaataï xüügiïn tüw²nüüdtäï xüügiïn toocoolol:
Xugacaany daraalsan üeüdäd pk , k = 1; : : : ; n gäsän ¶lgaataï xüügiïn
tüw²nüüd toocogddog bol äcsiïn ünä cäniïn (5) tom³ëo n´ daraax

baïdlaar öörqlögdönö :

–lgaataï xüügiïn tüw²nüüdäd = K0
q1
q2
: : :
qn

äcsiïn ünä cäniïn tom³ëo Kn

 Änd qk = 1 + 100
pk
, k = 1; : : : ; n täncätgälüüd xüqintäï .

Änä toxioldold "dundaj" ür a²igtaï xüügiïn tüw²niïg (ür ögööj )

oloxdoo däärx tom³ëog (5) Leïbniciïn äcsiïn ünä cäniïn tom³ëotoï

xosluulna :
= K0
q1
q2
: : :
qn = K0
qe
n !
Kn :

Xuwirgalt xiïsniï daraa ür a²igtaï xüügiïn tüw²ind xargalzax xurimt-

lalyn xüqin züïliïg olbol

pn



q
e = q1 q2 ::: qn :

Änä n´ xurimtlalyn xüqin züïlüüdiïn geometriïn dundaj µm . Ändääs

²uud p
e = 100(qe 1) gäj oldono .

16
Nögöö talaas xüügiïn tüw²nüüdiïn

p1 + p2 + : : : + pn
p =
n

gäsän arifmetikiïn dundjiïg toocoolox n´ ür ögööjiïn xuw´d saïn

döxölt boldog , ö.x. p  p
e: Änä n´ jinxänä utgyg oïrolcoogoor

ilärxiïlnä .
Zääliïn baïguullaguudad ösöltiïn utga gäsän oïlgolt örgön xäräglägddäg

bögööd änä n´ ¶mar näg kapital jild dundjaar xädän xuw´ ösöxiïg

xaruulna . Xargalzax utga n´

w =
1

Kn K0
=
q1


q2 :::
qn 1
:
n K0 n

Änä n´ p
e-ääs ix , zarimdaa ilüü ix baïx ba üüniïg ür ögööj gäsän

oïlgolttoï xol´j oïlgox xäräggüï µm .

I Ji²ää 6

17