B88Vaikuttavaa TKItoimintaa

Kaisa Varis (toim.
)
B
Vaikuttavaa TKI-toimintaa
Karelian tutkimus- ja kehittämishankkeiden
tuloksia 2022
Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:88
Vaikuttavaa TKI-toimintaa
Karelian tutkimus- ja
kehittämishankkeiden tuloksia 2022
Kaisa Varis (toim.)
Karelia-ammattikorkeakoulu 2023
Julkaisusarja B, Oppimateriaaleja ja kokoomateoksia:88
Toimittaja Kaisa Varis, Karelia-ammattikorkeakoulu
Taitto PunaMusta Oy
Kansikuva Jani Laakkonen
© Tekijät ja Karelia-ammattikorkeakoulu
Tämä julkaisu on lisensoitu Creative Commons Nimeä-

EiMuutoksia 2.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
ISBN 978-952-275-388-5
ISSN-L 2323-6876
ISSN 1797-383X
Karelia-ammattikorkeakoulu
Joensuu
2023
julkaisut@karelia.fi
Sisällys
Alkusanat________________________________________________________________ 6
Kaisa Varis
Join-bioerko - koulutusta, kehittäjäverkostoja

ja kansainvälistä yhteistyötä biotaloudessa ________________7
Sini Rantanen, Anniina Kontiokorpi, Kim Blomqvist, Kaija Saramäki
Työssä jatkaminen muistisairauden kanssa_______________ 16

Tuula Kukkonen
Kalevala – mytologiasta arvoa liiketoimintaan___________ 20

Timo Rui, Tarja Kupiainen, Outi Santaniemi, Tuuli Pulkkinen
Maaseutuyritysten asialla – tukea uusiutuvan

energian liiketoimintaan__________________________________________ 26
Kim Blomqvist
Työelämäyhteistyössä tutkintoon - Kokeiluja opintojen

suorittamisesta joustavammin ja aiempaa
osaamista hyödyntäen____________________________________________35
Minna Turunen, Joni Ranta
ENDURANCE-hanke: Yrittäjyyttä ja huippu-urheilua_____ 42

Harri Mielonen
Vahvempaa ohjausosaamista työpaikoille -

Havainnekuvat Karelian opiskelijoiden
työharjoitteluprosessista _________________________________________ 47
Marja-Liisa Ruotsalainen
Kaisa Varis (toim.) | 5

Alkusanat
K
arelia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-
toiminnan (TKI-toiminta) tavoitteena on osallistua yhteiskunnallisten
haasteiden ratkaisemiseen, vahvistaa alueen elinvoimaa, työllisyyttä
ja osaamista sekä kehittää osaamista ja Karelian henkilöstön asian-
tuntijuutta. Keskeisiä kehittämiskumppaneita TKI-toiminnassa ovat yritys- ja
elinkeinotoimijat sekä muut sidosryhmät. Myös Karelian opiskelijat osallistu-
vat aktiivisesti TKI-toimintaan mm. toimeksiantojen ja opinnäytteiden kautta.
Tässä artikkelikokoelmassa esitellään seitsemän Kareliassa vuonna 2022

päättynyttä tutkimus- ja kehittämishanketta, erityisesti niiden tulosten ja
vaikuttavuuden näkökulmasta. Julkaisussa kuvatut hankkeet edustavat mo-
nipuolisesti Karelian vahvuusalueita ja strategisia valintoja. Korona-aika toi
omat haasteensa monen tässäkin julkaisussa esitellyn TKI-hankkeen toteu-
tukseen. Hankkeissa ei kuitenkaan juututtu alkuperäisiin suunnitelmiin, vaan
otettiin ketterästi käyttöön uudenlaisia toimintatapoja ja tehtiin melkoisia di-
giloikkia. Tätä joustavuutta, soveltamista ja uusien ratkaisujen käyttöönottoa
tarvitaan myös tulevissa kehittämishankkeissa.
Kaisa Varis
6 | Vaikuttavaa TKI-toimintaa
Join-bioerko - koulutusta,
kehittäjäverkostoja ja
kansainvälistä yhteistyötä
biotaloudessa
Sini Rantanen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anniina Kontiokorpi, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kim Blomqvist, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaija Saramäki, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
I
tä-Suomen kansainvälisen biotalousosaamisen kehittäminen työelämä-
lähtöisen jatkuvan oppimisen keinoin (Join-bioerko) -hanke toteutettiin
elokuun 2020 ja joulukuun 2022 välisenä aikana. Hankkeen päätavoittee-
na oli kehittää biotalousalaan liittyvää jatkuvan oppimisen koulutustar-
jontaa sekä viedä eteenpäin koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Biotalouden
erikoistumiskoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen olivat tärkeässä roo-
lissa hankkeen toimenpiteissä. Näiden ohella hankkeessa panostettiin kan-
sainvälisen yhteistyön lisäämiseen koulutusvientilähtöisesti sekä biotalouden
toimijaverkoston luomiseen koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen välille.
Hanketta toteutettiin itäsuomalaisten korkeakoulujen yhteistyönä. Tätä kautta
yhdistettiin Karelia-ammattikorkeakoulun, Savonia-ammattikorkeakoulun ja
Itä-Suomen yliopiston laaja-alainen osaaminen biotalouden alalla. Hanketta
rahoitettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta.

Biotalousala tarvitsee osaajia
Biotalous on yksi keskeinen ala kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Biota-

louden tuotteet ja palvelut tarjoavat ratkaisuja siirryttäessä fossiilitaloudesta
kohti hiilineutraalia bio- ja kiertotaloutta. Biotalouden tavoitteena on uusiutu-
vien luonnonvarojen käyttäminen kestävästi energian, tuotteiden ja palvelui-
den tuottamiseen. Kestävyydellä tarkoitetaan sitä, että uusiutuvien luonnon-
varojen käyttö ei aiheuta ekosysteemien köyhtymistä, ja se samalla edistää
talouskehitystä ja luo uusia työpaikkoja. Kestävyyden osalta on tärkeää pa-
nostaa siihen, että biotaloudessa noudatetaan kiertotalouden periaatteita
esimerkiksi ravinteiden kierrättämisen näkökulmasta.
Biotalousala on kansainvälinen kasvuala, jossa korostuu monialaisuus ja jon-

ka osaajia tarvitaan eri sektoreilta. Biotalousosaaja tarvitsee ennen kaikkea
monialaista näkemystä. Esimerkiksi teknisen ja luonnontieteellisen osaami-
sen ohella tarvitaan ymmärrystä ihmisen ja talouden välisistä suhteista sekä
yhteiskunnallisista vaikutuksista ja muutoksesta. Myös tulevaisuuden enna-
kointiosaaminen ja elinikäinen oppiminen korostuvat, koska biotalousala on
edelleen murroksessa ja kehitystä tapahtuu jatkuvasti. Edellä mainitut teemat
ovatkin olleet keskiössä Biotalouden erikoistumiskoulutuksessa ja hankkees-
sa toteutetuissa muissa jatkuvan oppimisen koulutuksissa ja toimenpiteissä
sekä toimijaverkoston luonnissa.
Erikoistumiskoulutusta ja muuta jatkuvan oppimisen

koulutustarjontaa
Itäsuomalainen malli Biotalouden erikoistumiskoulutukselle kehitettiin jo Join-
bioerko -hanketta edeltäneen IS-bioerko -hankkeen avulla. Join-bioerko
-hankkeessa erikoistumiskoulutuksen opintosuunnitelma uudistettiin ja kou-
lutuksen mallia lähdettiin kehittämään edelleen muun muassa siten, että
opintoja oli mahdollista räätälöidä aiempaa paremmin. Lisäksi mahdollistet-
tiin myös pienempien opintokokonaisuuksien suorittaminen koko laajan eri-
koistumiskoulutustutkinnon sijaan. Muutoksien tavoitteena oli palvella ennen
kaikkea enemmän työelämää ja sitä, että opiskelijat voivat kohdentaa opin-
tojaan paremmin omaa tarvettaan vastaaviksi. Koska työelämän hektisyys
ei aina mahdollista laajojen opintokokonaisuuksien suorittamista työn ohella,
pienemmät jatkuvan oppimisen kokonaisuudet tarjoavat tehokkaamman ja
vaihtoehtoisen väylän oman osaamisen kehittämiseen.
Biotalouden erikoistumiskoulutuksen opintosuunnitelma rakentui pakollisis-
ta ja vapaasti valittavista opinnoista
Hankkeen aikana Biotalouden erikoistumiskoulutus toteutettiin kaksi kertaa.

Opinnot aloitti kaikkiaan 29 opiskelijaa, joista 14 suoritti koulutuksen kokonai-
suudessaan hankkeen loppuun mennessä. Kolmannen toteutuksen opinto-
aika jatkuu vielä vuoden 2023 loppuun saakka, joten lisää valmistuneita on
odotettavissa kuluvan vuoden aikana. Muutamien opiskelijoiden osalta opin-
not jäivät kesken, pääsääntöisesti sen vuoksi, että he työllistyivät opintojensa
aikana tai heidän työtehtävänsä muuttuivat olennaisesti, eikä aikaa opintojen
suorittamiseen enää jäänyt.
Jatkuvan oppimisen näkökulmasta pienempiä opintokokonaisuuksia kehi-

tettiin korkeakoulujen avoimiin väyliin ja sen ohella järjestettiin koulutuswe-
binaarisarjoja ja työpajoja. Pienemmistä opintokokonaisuuksista saadun
palautteen perusteella pystytään tulevaisuudessa järjestämään tarkoituk-
senmukaista ja työelämälähtöistä biotalouden alan koulutusta. Hankkeessa
valmisteltiin myös yrityksille suunnattuja tilauskoulutuksia, joita voidaan rää-
tälöidä tilaajan tarpeen mukaisesti esimerkiksi Biotalouden erikoistumiskou-
lutuksen sisältöjen pohjalta.
Edellisten lisäksi hankkeen aikana järjestettiin tavoitteiden mukaisesti mento-

rointikoulutus biotalouden erikoistumiskoulutuksen opiskelijoille ja heidän työ-
elämämentoreilleen. Mentorointikoulutus sisälsi perehtymistä hankkeessa käy-
tettävään mentorointimalliin sekä ideoita ja kokemuksia mentorointiin liittyen.

Verkoston luomista ja koulutusmatkoja
Hankkeen aikana yhteistyö, verkostoituminen, verkostojen rakentaminen ja

niiden kehittäminen yritysten sekä muiden organisaatioiden kanssa oli vah-
vaa ja koko biotalouden alan läpileikkaavaa. Koulutuksien lisäksi järjestettiin
useita matalan kynnyksen verkostoitumistilaisuuksia ja koulutusmatkoja sekä
vahvistettiin ja luotiin lujempaa biotalousalan verkostoa Itä-Suomeen.
Verkostoitumistilaisuudet järjestettiin pääasiallisesti virtuaalisina aamukah-

veina, joissa käsiteltiin monipuolisesti ajankohtaisia biotalousaiheita. Aamu-
kahveja järjestettiin hankkeen aikana yhteensä 11 kpl ja niiden aiheina olivat
mm. energiamurros biotaloudessa, tekstiilien kierrätys, biotalous ja ruoka. Aa-
mukahveilla oli tyypillisesti mukana yksi tai kaksi käsiteltävän aiheen asian-
tuntijaa sekä hankkeen omat asiantuntijat. Tiiviit ja ajankohtaiset tietopaketit
saivat hyvän vastaanoton, ja niihin osallistui laaja joukko biotalouden alan eri
toimijoita, kuten yrittäjiä, kehittämisyhtiöiden edustajia ja biotalouden erikois-
tumiskoulutuksen opiskelijoita. Tapahtumat herättivät mukavasti keskustelua
ja antoivat hyviä verkostoitumis- ja kehittämismahdollisuuksia sekä ideoita
niin osallistujille kuin hanketyöntekijöillekin. Lisäksi tilaisuudet toimivat hyvä-
nä alustana myös biotalouden erikoistumiskoulutuksesta tiedottamiselle sekä
hankkeen eri toimenpiteiden ja opintojaksojen markkinoinnille.
Aamukahvien lisäksi merkittävässä roolissa olivat hankkeen aikana järjeste-

tyt koulutusmatkat, jotka käsittelivät pääasiallisesti ajankohtaisia biotalouden
alan trendejä, kuten biohiilen sekä biokaasun tuotantoa. Koulutusmatkojen
tarkoituksena oli tutustua Suomessa kehitteillä oleviin ja nykyaikaisiin biohii-
len ja biokaasun tuotanto- ja jalostusmenetelmiin sekä monipuolisesti mui-
hin kiertotalouden osa-alueisiin, kuten tekstiilien ja muovien hyödyntämiseen
kestävästi. Tutustumiskohteet olivat tarkoin valittuja ja ne muodostivat laajan
kokonaisuuden jo kauemmin toiminnassa olleista kohteista aina vastaval-
mistuneisiin kohteisiin. Koulutusmatkoilla saatiinkin hyvin läpileikkaava käsitys
muun muassa biohiilen tuotannon sekä teknologian nykytilasta ja kehitykses-
tä. Matkat avasivat myös hyvin biohiileen ja biokaasuun liittyvää erilaista bio-
talouden yrittäjyyttä.
Vuorenmaan maatilan Demeca Oy:n toimittama biokaasun tankkausasema.
Kuva: Kim Blomqvist
Sekä biokaasu- että biohiilialojen yrittäjyyden elinkaarissa oli havaittavissa

samanlaista kehittymistä missä vuosien tutkimus ja yrittäminen on alkanut
tuottaa vihdoinkin tulosta ja vakavasti otettavaa kestävää biotalouden liike-
toimintaa. Covid-19 pandemia aiheutti haasteita matkojen toteuttamisessa,
mutta tietoa voitiin silti
jakaa tehokkaasti koh-
deryhmille mm. lähet-
tämällä matkaraport-
teja suoraan aiemmin
kontaktoiduille yrityk-
sille sekä levittämällä
matkoista kirjoitettuja
blogitekstejä hankkeen
verkkosivuilla sekä sosi-
aalisen median eri ka-
navissa.
Puhdistamolietteestä
valmistettua lietehiiltä
HSY:n koelaitoksella.
Kuva: Kim Blomqvist

Hankkeessa luvatun verkostotoiminnan suunnitelman osalta päädyttiin hyö-
dyntämään jo olemassa olevia vahvoja biotalouden alan osaamisverkostoja,
kuten Pohjois-Karjalan alueella toimivaa GreenHubia ja Pohjois-Savon alu-
eella toimivaa Pohjois-Savon bio- ja kiertotalouden ekosysteemiä. Hankkeen
aikana kehitettiin niin kutsuttu vuosikello, joka palvelee hankkeessa todettuja
hyviä käytänteitä, luo ja vahvistaa yhteistyötä sekä tuo verkostoille jatkuvuut-
ta biotalouden alalla. Vuosikello kokoaa yhteen biotalouden tapahtumia sekä
koulutuksia, ja sen avulla organisaatiot pystyvät vaivattomasti jäsentämään
ja aikatauluttamaan biotalouden alan eri tapahtumia ja koulutuksia kalente-
rivuoden kierron mukaisesti. Tavoitteena on, että kukin Join-bioerko -hank-
keen toteutuksessa mukana ollut organisaatio ottaa jatkossa vastuulleen
vuosikelloon suunniteltuja toimenpiteitä.
Kansainvälistä koulutusyhteistyötä kehittämässä
Hankkeessa toteutettiin myös vahvasti toimenpiteitä, joiden avulla lisättiin

koulutuksen ja yritysyhteistyön kansainvälisyyttä. Tässä teemassa toteutettiin
ennen kaikkea erilaisia biotalouteen liittyviä koulutusvientikokeiluja sekä
tehtiin yhteistyötunnusteluita puolin ja toisin eri maiden korkeakoulujen
kesken. Koulutusyhteistyön pääkohteiksi valikoituivat lopulta Chile ja sen
neljä yliopistoa (Universidad Católica del Maule, Universidad Austral de
Chile, Universidad de Talca, Universidad de Concepción) sekä Uruguay ja
sen teknillinen yliopisto (Technological University of Uruguay (UTEC)), mutta
yhteyksiä pidettiin yllä myös Tansanian suuntaan, jonne aiemman IS-bioerko-
hankkeen osalta oli tehty koulutusmatka.
Yhteistyön vahvistamiseksi hankkeen aikana toteutettiin koulutusvientimatkat

sekä Uruguayhin että Chileen. Tavoitteena oli rakentaa yhteistyötä, perehtyä
paikallisiin biotalousalan toimijoihin ja heidän osaamiseensa sekä tutustua
maiden biotalousalan toimintatapoihin. Matkojen toteuttaminen jäi hankkeen
viimeisen vuoden ajalle vuonna 2019 iskeneen covid-19-pandemian vuoksi,
mutta se ei lopulta onneksi haitannut yhteistyön kehittymistä. Uruguayn mat-
ka järjestettiin keväällä 2022 ja Chilen matka puolestaan loppusyksystä 2022.
Molemmille matkoille osallistui hankehenkilöitä jokaisesta hankkeessa muka-
na olleesta itäsuomalaisesta korkeakoulusta ja paikan päällä tutustuimme
yhteistyökorkeakoulujen lisäksi myös laajasti maiden erilaisiin biotaloustoi-
mintoihin. Uruguayssa matkareitti kulki mm. eukalyptus- ja mäntyplantaasi-
en, valmistumassa olevan sellutehtaan, vedenpuhdistuslaitoksen sekä oliivi-
tuotetehtaan kautta. Chilessä puolestaan vastassa oli biojätteitä proteiiniksi
jalostavia kärpäsen toukkia, viininviljelyteknologiaan tutustumista ja luonnon-
tilaisia alkuperäismetsiä. Yhteisiä hankeideoita ja koulutusajatuksia syntyi
roppakaupalla ja osa niistä saatiin toteutettuakin jo Join-bioerko-hankkeen
aikana.
Paikallisten omenapuualkuperien viljelmäkoe Valdiviassa, Chilessä.
Kuva: Sini Rantanen
Valdivian lähialueiden luonnonmetsää ja jokimaisemaa Chilestä.

Kuva: Sini Rantanen
Hyvä esimerkki koulutusvientimatkan aikana kehkeytyneistä ja hankkeen aika-

na toteutetuista ideoista ovat uruguaylaisten kanssa yhdessä järjestetyt kan-
sainväliset webinaarit, jotka toteutettiin syksyllä 2022. Webinaarit käsittelivät
puurakentamista sekä biotaloutta yleisesti, ja niihin osallistui sekä opiskelijoita
että korkeakoulujen edustajia molemmilta puolilta maapalloa. Webinaareja
ja yhteisiä koulutuksia järjestettiin myös yhteistyössä chileläisten yhteistyö-
korkeakoulujen kanssa. Opintojaksoja järjestettiin yhteensä kaksi kappaletta
ja molemmat niistä toteutettiin verkkovälitteisesti, maailmantilanteesta joh-
tuen. Oman haasteensa verkkokoulutuksiin toi iso aikaero Etelä-Amerikan ja
Suomen välillä ja muun muassa sen vuoksi toiveet yhteisten fyysisten opinto-

jaksojen järjestämisestä tulevaisuudessa heräsivät. Opintojaksoille hyväksyt-
tiin myös järjestäjäkorkeakoulujen vaihto-opiskelijoita, minkä vuoksi tunnel-
ma oli monin verroin kansainvälinen. Sekä webinaareissa että koulutuksissa
kuultiin aina sekä suomalaisten että uruguaylaisten tai chileläisten esityksiä,
mikä avarsi puolin jos toisin kuuntelijoiden ajatusmaailmaa.
Hankesuunnitelman mukaisesti tehtiin lisäksi Join-bioerkon koulutusviennin

toimintasuunnitelma, jonka avulla hankkeessa kertyneitä kokemuksia voidaan
hyödyntää yhteistyön syventämisessä myös hanketoiminnan päätyttyä.
Biotalouskoulutusta ja verkostoitumista jatkossakin

Biotalouden erikoistumiskoulutuksen mallia ja sisältöjä tullaan hyödyntämään
jatkossa niin biotalouden alan koulutus- ja kehittämistyössä kuin vielä vuoden
2023 ajan meneillään olevassa biotalouden erikoistumiskoulutuksessakin.
Hankkeessa suunnitellut jatkuvan oppimisen opintojaksot ovat tulevaisuu-
dessa tarjolla mukana olleiden korkeakoulujen avoimessa opetustarjonnas-
sa ja koulutuksista on lisäksi koottu yhteenveto Biotalouskoulutus Itä-Suomi
-sivustolle, jota ylläpidetään ja päivitetään hankkeen päättymisen jälkeenkin.
Verkostoitumiseen ja yritysyhteistyöhön liittyen hankkeessa nousi esiin usei-

ta kehittämisideoita, joista osaa on sovellettukin jo mm. biotalouden ekosys-
teemien kehittämisen yhteydessä. Hankeaikana hyväksi todetut biotalo-
usteemaiset aamukahvit jatkavat eloaan siten, että jokainen mukana ollut
korkeakoulu pyrkii jatkossakin järjestämään vähintään yhden aamukahviti-
laisuuden vuodessa. Lisäksi on pohdittu mahdollisuutta järjestää ns. biota-
louspäivät, joiden ideana olisi esitellä itäsuomalaista biotalouteen liittyvää
liiketoimintaa, tutkimusta ja koulutustarjontaa kaikille siitä kiinnostuneille.
Ajatuksena olisi, että biotalouspäivät olisivat vuosittainen tapahtuma, jonka
järjestämisvastuu olisi kiertävä Savonia-AMK:n, Karelia-AMK:n ja UEF:n kesken.
Yhteistyö Uruguayhin ja Chileen biotalouskoulutuksen teemoissa jatkuu puo-

lestaan uusien hankkeiden tiimoilta. Chileläisten kanssa yhteistyötä on ta-
voitteena syventää siten, että henkilökunnan ja opiskelijoiden liikkuvuutta
vahvistetaan ja biotalouteen liittyvää koulutusvientiä konkretisoidaan. Tä-
hän liittyen chileläisten yhteistyökorkeakoulujen henkilökuntaa onkin tulossa
tutustumaan Pohjois-Karjalan ja -Savon biotaloustoimintaan maaliskuussa
2023. Uruguaylaisten kanssa on puolessa käynnissä yhteisen hankesuunnitel-
man valmistelu.
Kaiken kaikkiaan Join-bioerko -hanke loi paljon tärkeitä biotalouden alan ver-
kostoja niin itäsuomalaisten korkeakoulujen kuin kansainvälistenkin korkea-
koulujen sekä alan yritysten ja tekijöiden välille. Erityisesti Karelia-amk:n, Sa-
vonia-amk:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö oli rohkaiseva esimerkki siitä,
että yhteistyö ja verkostojen muodostaminen oman alan toimijoiden kanssa
on mahdollista ja se kannattaa. Hankkeessa opittiin paljon korkeakoulujen
välisestä yhteistyöstä ja sen toteuttamisen mahdollisuuksista ja haasteista.
Saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että korkeakoulujen yhteis-
toiminnassa kannattaa erityisesti panostaa eri toimintojen, kuten esimerkiksi
opiskelijahallintoasioiden, sujuvuuteen jo yhteistyökuvioita suunniteltaessa.

Työssä jatkaminen
muistisairauden kanssa
Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
M
uistisairauteen sairastuneen työntekijän työssä jatkamisen mah-
dollisuuksista ja tukitoimista on toistaiseksi vähän tietoa. Muisti ja
työ -hankkeessa kartoitettiin aikaisempien tutkimusten tuloksia
sekä selvitettiin pohjoiskarjalaisten yritysten ja organisaatioiden
näkemyksiä. Esille nousi tietoisuuden parantamiseen ja osaamisen vahvista-
miseen liittyviä kehittämistarpeita.
Työikäisten muistisairaudet: melko vieras ilmiö

työelämässä
Muistisairauksien lisääntyminen on yleisesti tunnettu ilmiö. Sen sijaan työ-
ikäisten sairastumisesta muistisairauksiin puhutaan melko vähän. Mediassa
nostetaan esille muistisairauksien oireita ja toisaalta ennaltaehkäisyä: otsikot
neuvovat tunnistamaan, milloin voisi olla kysymys muistisairaudesta, ja ju-
tuissa kerrotaan elämäntapojen merkityksestä aivoterveydelle. Toistaiseksi ei
ole juurikaan kiinnitetty huomiota siihen, mitä muistisairauteen sairastuminen
merkitsee työn tekemisen ja työpaikan näkökulmista.
Työssä jatkamisella on monia merkityksiä työkyvyn muutostilanteissa. Yksit-

täisen työntekijän näkökulmasta mahdollisuus tehdä työtä on tärkeätä työn
sisältöjen, merkityksellisen tekemisen, työyhteisössä toimisen ja talouden
näkökulmista. Työnantajalle kokeneen työntekijän osaaminen on arvokasta
pääomaa organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Ikääntyvä yhteiskunta
tarvitsee työssä jatkamisen tukemista ja myös niiden työntekijöiden panosta,
joiden työkyvyssä tapahtuu muutoksia mutta joilla on vielä sekä osaamista
että muuta työkykyä.
Muisti ja työ -hanke
Muisti ja työ -hankkeessa keskityttiin muistisairauteen sairastuneiden työn-

tekijöiden työssä jatkamiseen työpaikkojen ja työyhteisöjen näkökulmasta.
Haluttiin selvittää, minkälaista tutkimustietoa aiheesta löytyy nimenomaan
työn ja työpaikkojen näkökulmasta. Toiseksi tutkittiin, miten pohjoiskarjalai-
set yritykset ja organisaatiot näkevät muistisairaudesta aiheutuvan työkyvyn
muutostilanteen sekä minkälaisia näkemyksiä heillä on työssä jatkamisesta
ja sen edellytyksistä. Hankkeessa haluttiin myös lisätä ilmiötä koskevaa tietoi-
suutta tuottamalla erityyppisiä julkaisuja kuten artikkeleita, blogitekstejä sekä
podcasteja. Hankkeen toiminnasta ja tuloksista on tuotettu julkaisu Tietoa,
osaamista ja avoimuutta : Muistisairauteen sairastuneen työssä jatkaminen
(Kukkonen, T. & Jämsén, A. 2023).
Karelia-ammattikorkeakoulun 1.3.-31.12.2022 toteuttama Muisti ja työ -hanke

oli tiivis selvityshanke. Hanketta rahoitti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto AKKE-
rahoituksella, joka tukee alueiden kestävää kasvua ja elinvoimaa. Hankkeessa
toimivat yliopettaja Tuula Kukkonen ja projektiasiantuntija Arja Jämsén.
Katsaus tutkittuun tietoon
Tutkittua tietoa aihepiiristä haettiin tekemällä kirjallisuuskatsaus. Laajojen tie-

tokantahakujen tuloksena löydettiin 23 tutkimusta, joissa työikäisenä muis-
tisairauteen sairastuneiden tilannetta tarkasteltiin työssä jatkamisen ja työ-
elämän näkökulmasta. Tutkimustietoa on siis kansainvälisestikin toistaiseksi
hyvin vähän.
Tutkimuksissa on todettu, että työikäisten muistisairauksien tunnistamises-

sa on vielä paljon parantamista, ja diagnoosien tekemisessä on viivettä. Sa-
maan aikaan työssä jatkamisen kysymykset pohdituttavat sekä työntekijää
itseään että esihenkilöä ja työyhteisöä. Muistisairauteen liittyy usein stigmaa
ja kielteisiä asenteita. Muistisairauden toteamisen jälkeen lähdetään usein
pohtimaan eläkkeelle siirtymistä, arvioimatta työssä jatkamisen edellytyksiä
perusteellisesti. Työkykyä on usein kuitenkin vielä jäljellä, joten kysymys on
työssä jatkamisen mahdollistamisesta ja tukemisesta. Silloin kun eläkkeelle
siirtyminen on tilanteen arvioinnin jälkeen valittu ratkaisu, siihenkin tarvitaan
toimintamalleja ja tukea.

Visualistointi: Hurry Oy
Tietoa pohjoiskarjalaisten yritysten ja organisaatioiden

näkemyksistä
Pohjoiskarjalaisten yritysten ja muiden organisaatioiden kokemuksia ja nä-
kemyksiä selvitettiin kyselyn avulla. Kyselyyn saatiin 76 vastausta, mikä oli
myönteinen yllätys. Aihe selvästi kiinnostaa työelämän toimijoita. Vastaajat
olivat käyttäneet aikaa kyselyyn vastaamiseen: avoimet kysymykset ja vas-
tausvaihtoehdot keräsivät hyvin runsaasti vastauksia. Kyselyn lisäksi toteu-
tettiin kolme syventävää haastattelua, jotka tuottivat lisävalaistusta työssä
jatkamisen kysymyksiin työpaikkojen, esimiesten ja henkilöstöasioita hoitavi-
en henkilöiden näkökulmista. Hankkeessa järjestettiin myös pienimuotoinen
etätyöpaja, jossa työstettiin kehittämisideoita työssä jatkamisen tukemiseksi.
Aineiston perusteella työn muokkaus on tärkein työssä jatkamista tukeva toi-

menpide. Työn muokkaus voi liittyä työtehtäviin, työaikaan, työjärjestelyihin,
työympäristöön tai työn tekemisen tapoihin. Keskeistä on sovittaa työntekijän
osaaminen ja jäljellä oleva työkyky yhteen työn tekemisen tavoitteiden ja käy-
täntöjen kanssa.
Työn muokkaukseen liittyy työyhteisön näkökulmasta usein kysymys yhden-
vertaisuudesta: miksi yhden työntekijän työtä muokataan, ja onko se reilua
muita työntekijöitä kohtaan. Ratkaisujen perusteluja ei voida tuoda esille, ellei
työntekijä itse sitä tee. Tämä puolestaan edellyttää työyhteisön sisäistä luot-
tamusta. Työyhteisön suhtautumisella on erittäin suuri merkitys ratkaisujen
kestävyydelle.
Esihenkilön rooli on erittäin tärkeä: aineistossa korostettiin esihenkilön osaami-

sen ja tuen merkitystä. Tarvitaan tietoa työikäisten muistisairauksien kohtaa-
misesta työelämässä sekä osaamista yksilöllisten ratkaisujen tekemisessä.
Tilanteet ovat aina yksilöllisiä ja muuttuvat sitä mukaa kun työkyky muuttuu.
Yksilölliset ratkaisut olisi tärkeä pystyä perustelemaan koko työyhteisöä kos-
kevilla toimintamalleilla. Näitä ei vielä juurikaan ole erityisesti muistisairauksi-
en suhteen tehty.
Kehittämistyölle on tarvetta
Selvityshankkeessa nousi esille selkeitä kehittämistarpeita tietoisuuden lisää-

miseksi ja osaamisen kehittämiseksi. Tarvitaan yleistä tietoisuuden paranta-
mista, joka koskee meitä kaikkia eri rooleissa: kansalaisina, läheisinä, muisti-
sairauteen sairastuvina ja työyhteisön jäseninä.
Esimiesten osaamisen kehittäminen näyttäytyy erittäin tärkeänä: tieto ilmiös-

tä, muistisairauden ja työn yhteensovittaminen, työkyvyn muutostilanteiden
käsittely ja työn muotoilu vaativat erityistä ja monipuolista osaamista.
Työyhteisöissä tarvitaan tietoa, jonka perusteella muistisairauteen sairas-

tuneen työntekijän työssä jatkamiseen ja sen edellyttämiin toimiin osataan
suhtautua rakentavasti. Osaaminenhan ei katoa diagnosointipäivänä, kysy-
mys on siitä, kuinka työkyvyn muutostilanteeseen suhtaudutaan ja kuinka löy-
detään oman työpaikan arjessa toimivia ratkaisuja ja kyetään niitä jatkuvasti
päivittämään.
Muistisairauteen sairastuneiden työntekijöiden työssä jatkamisen kysymyk-

sistä on nyt saatu pohjatietoa, jonka perusteella voidaan suunnitella jatkoke-
hittämistä. Teema liittyy vahvasti Karelia-ammattikorkeakoulun ikä- ja muis-
tiystävällisyyden kehittämistyöhön.

Kalevala – mytologiasta
arvoa liiketoimintaan
Timo Rui, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tarja Kupiainen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Outi Santaniemi, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tuuli Pulkkinen, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto
K
alevala – mytologiasta arvoa liiketoimintaan oli EAKR-rahoitteinen
hanke, joka toimi 1.4.2020-31.12.2022. Karelia toimi hankkeen koordi-
naattorina, Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimus-
keskus oli toinen partneri. Mukana hanketta tukemassa toimi Karjalai-
sen kulttuurin edistämissäätiö.
Hanke ei syntynyt tyhjästä, vaan sen alkuhistoria ajoittuu usean vuoden taak-
se. Karelia-amk:n yliopettaja, Kalevalasta väitellyt Tarja Kupiainen yhdessä
Itä-Suomen yliopiston professorin Raija Komppulan sekä Karjalaisen kulttuu-
rin edistämissäätiön asiamiehen Satu Kokkosen kanssa olivat jo vuosia ai-
kaisemmin pohtineet Kalevalan hankkeistamista. Pohdinta sai vahvistusta
Pohjois-Karjalan matkailuparlamentin kokouksessa huhtikuussa 2017, kun Visit
Finlandin ja Lapin matkailun edustajat totesivat, että Kalevala ja kalevalaisen
perinne ovat luontaisesti Pohjois-Karjalaan sopivat, vielä tuolloin lähes hyö-
dyntämättömät matkailulliset vetovoimatekijät.
Hankkeen idea
Hankkeen perusideana oli jalostaa kalevalaisuudesta uusi, moderni ja nyky-

aikainen toteutus. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat pohjoiskarja-
laiset mikro- ja pk-yritykset, jotka halusivat kehittää palveluja/tai tuotevali-
koimaansa kalevalaiseen mytologiaan perustuen.
Hankkeen taustana oli tutkimustieto, että erityisesti kansainvälisillä markki-

noilla koetaan kalevalaisuus vetovoimaiseksi, mikä on Pohjois-Karjalan etu
kilpailussa kansainvälisistä asiakkaista ja vientituloista. Kalevalaisuuden ve-
tovoimaisuus perustuu siihen, että Kalevala, sen teemat ja kalevalaiset hen-
kilöhahmot tunnetaan maailmalla laajasti. Kalevala on käännetyin suomalai-
nen teos, sen on käännetty 60 kielelle. Olennaista kuitenkin on, että tradition
myyttiset ja arkityyppiset teemat resonoivat muiden maiden myyttien ja ker-
tomusperinteiden kanssa. Siten henkilötyypit, teemat ja tilanteet ovat tuttuja,
vaikka itse Kalevalaa ei tunnettaisikaan. Tällaisen kollektiivisesti jaetun tiedon
ja kokemuksen varaan voidaan lähteä toteuttamaan globaalisti vetoavia si-
sältöjä perustellusti alueena juuri Pohjois-Karjalasta.
Hankkeen aloitus
Hanke aloitettiin kulttuurisisältöjen teemoittamisella. Niihin liittyen ryhdyttiin Ka-

levalaan ja paikallisiin tarinoihin perustuvaan tarinallistamiseen. Tätä toimin-
taa jatkettiin koko hankkeen ajan Kalevala-asiantuntija ja yliopettaja Tarja Ku-
piaisen johdolla. Tarinallistetut kokonaisuudet muodostivat rungon hankkeen
pysyväksi saavutukseksi nousseelle niin sanotulle digitaaliselle kirjahyllylle.
Hankkeessa tuotettiin yritysten kanssa konsultoiden erilaisiin teemasisältöihin

- kuten sauna, metsä, hyvinvointi- ja luontomatkailu - liittyviä tarinakortteja.
Tarinakorttien sisältöjä ja teemoja laajentamaan koottiin tietopaketteja yrit-
täjien käyttöön. Nämä muodostivat hankkeen työpajojen, Riihien, rungon.

Esimerkki tarinakortista.
Työpajat eli Riihet
Kun hankkeen toiminnan oli ajateltu perustuvan kasvotusten pidettäviin työ-

pajoihin, joita todellakin hankkeen teeman mukaisesti nimitettiin Riihiksi, oli
aloituksen ajoitus ”täydellinen”. Alkukeväästä 2020 Covid-19 pisti maailman
sekaisin ja sulki Suomen, joten vähemmän yllättävästi hankkeen toimintojen
käynnistyminen viivästyi. Koronasta tulikin siitä eteenpäin jatkuva riesa hank-
keen etenemiselle, joko estäen suunniteltuja kehittämistapaamisia, tai sitten
väsyttämällä suoraan tai välillisesti matkailuyrittäjiä.
Riihien tavoitteena oli inspiroida yrityksiä hyödyntämään Kalevalan ja kan-

sanperinteen sekä paikallisten tarinoiden antia palveluiden ja tuotteiden
suunnittelussa, kehittämisessä ja tuotteistamisessa, sekä antaa konkreettisia
työvälineitä työskentelyn tueksi. Kehittämistä lähestyttiin palvelumuotoilun
näkökulmasta asiakas- ja sisältölähtöisesti. Myöhemmin koulutuksiin lisättiin
myös elämysmuotoilu.
Riihissä käsiteltiin yrittäjien lähtökohdista, kehittämiskohteesta ja mielenkiin-
nosta riippuen seuraavia aiheita osallistavan työskentelyn kautta:
1. Kehityskohteen määritys
2. Omien asiakkaiden tunnistaminen
3. Tarinainspiraatio tarinakorttityöskentelyn avulla
4. Sisäinen tuotteistaminen
5. Elämysmuotoilu
6. Palvelupolun hahmottelu
7. Tarinallistaminen
8. Ulkoinen tuotteistaminen
Riihien toiminta räätälöitiin paikkakuntakohtaisesti, tavoitteena tuottaa kulle-

kin yritysryhmälle heille parhaiten sopivia apuvälineitä yrityskohtaisen kehittä-
misen tueksi. Pitkäjänteisen riihityöskentelyn yhteydessä kehitettiin samalla ai-
neettomien kulttuurisisältöjen kaupallistamispolkua, joka tähtää tarinallisen ja
hyvin tuotteistetun palvelu- tai kulutustuotteen kehittämisen sujuvoittamiseen.
Asiakastutkimus
Itä-Suomen yliopisto toteutti asiakastutkimuksen ja tarinallisten tuotteiden

testaamisen kiinalaisille, japanilaisille ja eteläkorealaisille kohderyhmille.
Hankkeen loppuvaiheessa asiakastutkimus laajennettiin koskemaan myös
Saksaa. Tutkimus toi tietoa kohdemaiden matkailijoista ja heidän suhtau-
tumisestaan matkailuteemoihin, sekä kiinnostuksesta Kalevala-teemaisia
matkailutuotteita kohtaan. Tutkimuspaketissa toteutettiin taustatutkimus jo
olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta tekemällä maakohtaiset kirjalli-
suuskatsaukset. Näistä siirryttiin Suomessa asuvien kohdemaiden edustaji-
en teemahaastatteluihin, jonka jälkeen virtuaalisen tuotetestauksen kautta
tutkittiin, miten kiinnostavia eri Kalevala aiheiset teemat ovat matkailun koh-
deryhmille. Virtuaalisen tuotetestauksen tuotteina olivat kalevalainen sauna-
polku, hyvinvointiretriitti Itä-Suomessa ja ”Live Like a Local in Pohjois-Karjala”
-matkailutuotteet.

Nostoja asiakastutkimuksesta
Suomalainen sauna ja kulttuurimme saunayhteys voidaan nähdä ainutlaa-

tuisena, kuten eri rituaalit, saunomisen tärkeys, saunan historiikki ja vaikkapa
sauna luonnon keskellä. Näistä tulee kuitenkin viestiä oikein – mikä tekee suo-
malaisesta saunasta kokemisen arvoisen?
Entä sitten kovin mainostettu suomalainen luonto? Kuinka se erottuu muista,

mitä uutta ja ihmeellistä voimme tarjota? Suomalainen luontosuhde ja luon-
non läheisyys voivat esimerkiksi olla ratkaisevia tekijöitä. Luontokokemusta on
mahdollisuus myös elävöittää tarinoiden ja jopa mytologian kautta, mutta
tarjota myös luonnosta tietoa.
Kulttuurikokemukset ja kulttuurista oppiminen nousivat myös esiin kaikissa

tutkimuksen vaiheissa. Erityisesti virtuaalisessa tuotetestauksessa saatiin viit-
teitä kolmesta kulttuurin kokemisen tasoa:
1) Paikallisen kulttuurin kokeminen – helposti lähestyttävät kulttuurikokemuk-

set, kulttuuri ”maistiaiset”.
2) Vuorovaikutus paikallisen kulttuurin kanssa – syventyminen kulttuurikoke-

mukseen, esimerkiksi tutustumalla paikallisiin.
3) Paikalliseen kulttuuriin uppoutuminen – immersiivinen sukellus paikalliseen

ja suomalaiseen kulttuuriin.
Kulttuurikokemuksien osalta on kuitenkin myös hyvä huomioida, että jo pel-

kästään suomalaisuuden kokeminen voi olla hyvin eksoottista.
Hankkeen tuloksia
Yrityksille hankkeen toiminta-aika oli kieltämättä raskas. Ensin korona, sitä

seurannut todella vilkas kotimaanmatkailukesä 2021 yhdistettynä yhä pa-
henevaan työvoimapulaan väsytti hankkeen kohderyhmää huomattavasti.
Kuten Työn ja hyvinvoinnin ohjelmassa TYÖ2023 on todettu, koronan jälkivai-
kutukset ulottuvat jopa viidestä seitsemän vuoden päähän.
Hankkeen toiminnassa keskityttiin luomaan aineettomien kulttuurisisältöjen

kaupallistamispolkua, jota kehitettiin sekä hankkeen työpajoissa että luomalla
alueen yrittäjien käyttöön tarina-aineistoja ja kokoamalla työkalupakki yritys-
kehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmistä. Aineettomien kulttuurisisäl-
töjen kaupallistamispolku koostuu neljästä osa-alueesta: asiakasymmärrys,
elämysten luominen, tarinoiden hyödyntäminen liiketoiminnassa ja tuotteis-
taminen. Kaupallistamispolusta, Riihissä käytetyistä tehtävistä ja työsken-
telyyn liittyvistä blogiteksteistä koottiin hankkeen päätteeksi pdf-muotoinen
julkaisu, joka toimii työkirjana kelle tahansa tarina- ja asiakaslähtöisestä ke-
hittämisestä kiinnostuneelle.
Kaupallistamispolun lisäksi hankkeen myötä syntyi useita muita julkaisuja.

Sarita Käräjähongan opinnäytetyö Synkän matkailun kohteet Pohjois-Karja-
lassa saavutti jopa valtakunnallista huomiota niin iltapäivälehden sivuilla kuin
myöhemmin television ajankohtaisohjelmassakin. Yhteistyössä Hurry Oy:n
kanssa laadittiin yrittäjille suunnattu markkinoinnin opas, joka pitää sisällään
(digitaalisen) markkinoinnin ja sen suunnittelun perusteet. Ja laadittiinpa
hankkeen puitteissa myös englanninkielinen ohjeistus ulkomaiselle matkai-
lijalle, joka on ensi kertaa uskaltautumassa suomalaiseen saunaelämykseen!
Lisätietoa ja digitaalisen kirjahyllyn materiaaleja: https://kalevala.karelia.fi/
Hankkeessa laadittiin ulkomaiselle matkailijalle selkeä ohjeistus saunan käytöstä.

Maaseutuyritysten asialla –
tukea uusiutuvan energian
liiketoimintaan
Kim Blomqvist, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
U
usiuwat-hanke on ollut osa Karelia ammattikorkeakoulun alueellisen
biotalouden ja uusiutuvan energian hankkeiden pitkää jatkumoa. Uu-
siutuwat-hankkeen lähtökohtana oli maaseudun elinkeinotoiminnan
vahvistaminen ja monipuolistaminen parantamalla yritysten energia-
omavaraisuutta, -tehokkuutta ja uusiutuvien energiaresurssien monipuolista
hyödyntämistä. Alueen maaseutuyrityksille ja yritysryhmille on hankkeen aika-
na tarjottu kannattavia yritysten taloutta vahvistavia toimenpiteitä ja yhteis-
työtapoja, osaamisen kehittämistä sekä osaamisen siirtämistä, joiden avul-
la ollaan voitu turvata maaseudun elinvoimaisuutta sekä tuottaa myös yhä
suurempaa energiaomavaraisuutta, energiaturvallisuutta, huoltovarmuutta
ja ympäristöhyötyjä. Hankkeen toiminta aloitettiin 1.1.2019 ja toiminta päättyi
31.12.2022. Hankkeen rahoittajana toimi Euroopan maaseuturahasto.
Hanketta toteuttivat Karelia-ammattikorkeakoulun uusiutuvan energian TKI-

asiantuntijat, energia- ja ympäristötekniikan koulutuksen henkilöstöä sekä
useita insinööriopiskelijoita harjoitteluiden, opinnäytetöiden sekä kehittämis-
tehtävien muodossa. Uusiutuwat-hanketta toteutettiin yhteistyössä hanketta
hallinnoivan Suomen Metsäkeskuksen kanssa.
Uusiutuwat-hankkeen keskiössä olivat erityisesti maaseutu- ja haja-asutus
alueen mikro- sekä pienet ja keskisuuret yritykset. Hanke tarjosi kohderyhmil-
leen uusiutuvan energian ja energia-tehokkuuden palveluja, liiketoiminnan
uudistamisen tukea, sekä malleja vähähiilisyyden parempaan hyödyntämi-
seen maaseutuyrityksissä. Hankkeen aikana pystyttiin luomaan uusia yhteis-
työverkostoja ja ratkaisuja alueelliseen uusiutuvan energian liiketoimintaan,
maaseutuyritysten energiahuoltoon, sekä ympäristömyönteiseen tuote- ja
palvelusuunnitteluun. Hankkeen toimenpiteet koostuivat viidestä eri työpa-
ketista, jotka käsittelevät mm. maaseutuyrityksien uutta energialiiketoimintaa
ja energiaomavaraisuutta, kannattavaa ja puhdasta lähienergian tuotantoa,
maaseutuyritysten hiilineutraaleja tuotteita ja palveluita, energialiiketoimin-
nan mentorointia ja osaamisen kehittämistä sekä viestintää, tiedottamista ja
sidosryhmäyhteistyön kehittämistä.
Uusiutuwat-hanke esittäytyi Silvamessuilla 2019.
Tulosta ja vaikuttavuutta aluekehitykseen
Hankkeen konkreettinen tekeminen ja tulokset rakentuivat pitkälti yrityksille ja

yritysryhmille tarjottaviin palveluihin, kuten ohjaukseen, neuvontaan, teknista-
loudellisiin selvityksiin, tapahtumiin, ekskursioihin sekä erilaisiin selvitystöihin
ja kehittämistehtäviin. Näissä toimenpiteissä hankkeen aikana ovat erittäin
monipuolisesti heijastuneet ja toteutuneet mm. eri uusiutuvan energiaan ja
energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut ja yhteistyö.

Puuartisti-yrityksen aurinkosähköjärjestelmä
Hankkeessa toteutetut nk. liiketoimintadiagnoosit ovat olleet suoraa alueel-

lista kehittämistyötä yrityksiin, ja hankkeen keskeiset tulokset ja vaikutukset
kohdistuvat pitkälti juuri näihin liiketoimintadiagnooseihin. Liiketoimintadiag-
noosien ideana on selvittää kunkin yrityksen kehittämistarpeet. Näitä voivat
olla mm. investointien suunnittelu ja toteuttaminen, kannattavuus, teknologi-
aan tai palveluihin liittyvät selvitykset, uudet palvelut tai tuotteet ja yhteistyö
muiden yrityksien kautta, esimerkiksi alemman tason kehittämishankkeiden
kautta yritysryhminä tai pilotoivina hankkeina.
Hankkeen aikana liiketoimintadiagnooseja yrityksiin tehtiin 135 kpl ja muihin

organisaatioihin 10 kpl. Hankkeen myötävaikutuksesta perustettiin yksi uusi
yritys sekä aloitettiin yksi yritysryhmähanke, tehtiin 12 investointia, liikevaih-
doltaan noin 1,5 miljoonaa euroa uusiutuvaan energiaan ja energiatehok-
kuuteen. Tämän lisäksi 3-5 investointia tullaan toteuttamaan vuoden 2023
aikana. Suurin osa hankkeen aikana toteutuneista investointikohteista toimii
myös Uusiutuwat-hankkeen esimerkillisten uusiutuvan energian tai energia-
tehokkaiden ratkaisujen esittelykohteina.
Tiedonvälitystä demonstraatiokohteiden kautta
Uusiutuwat-hanke oli ensisijaisesti tiedonvälityshanke ja tietoa levitettiin te-

hokkaasti tapahtumien, webinaarien, liiketoimintadiagnoosien sekä ekskur-
sioiden kautta. Hanketta edeltäneen Poveria biomassasta-hankkeen aikana
kehitettyä Energiaraitti-verkostoalustaa on Uusiutuwat-hankkeen aikana uu-
sittu ja kehitetty perusteellisesti. Energiaraitti on toiminut yhteisenä julkaisu-
alusta hankkeen selvityksille, ajankohtaisille uutisille ja tiedotteille, somejulkai-
suille, matkaraporteille sekä erityisesti verkoston oikean toimintaympäristön
yritysten energiatoteutuksien tai toimintamallien esittelykohteille.
Energiaraitin ideana on uusiutuvan energian ja vähähiilisistä ratkaisuista kiin-

nostuneille suunnattu verkosto, joka tarjoaa laajasti tietoa, julkaisuja sekä
esimerkkejä hajautetun uusiutuvan energian käytännön ratkaisuista ja liike-
toimintamalleista. Energiaraittiverkosto on kahden hankkeen toiminta-aikana
saavuttanut vakiintuneen ja tunnistettavan aseman maakunnan uusiutuvan
energian ja vähähiilisten ratkaisujen tiedonvälityspaikkana sekä verkostona.
Energiaraitti sisältää monipuolisesti erilaista mediasisältöä, kuten mm. video-
kuvaa esittelykohteista sekä yrittäjien haastatteluita. Energiaraitin esittelykoh-
teet ovat toimineet ja toimivat monen maakunnallisten ja kansallisten vieraili-
jaryhmien pysähdyspaikkana ja osana kansainvälisten vierailijoiden ohjelmia.
Mottimikon polttopuun toimitusta.

Yhteistyötä yritysten ja opiskelijoiden kanssa
Uusiutuwat-hankkeessa toteutettiin useita selvityksiä erityisesti yrityksistä

kumpuavista kehittämisideoista ja kehittämistarpeista. Hankkeessa järjestet-
tiin tapahtumia sekä osallistuttiin hankkeen sekä yhteistyöyritysten ja muiden
yhteistyössä olevien organisaatioiden voimin tiedonhankintamatkoille, joista
on julkaistu kattavat matkaraportit. Niiden avulla yritykset ovat saaneet mm.
tietoa ja työkaluja oman toimintansa sekä liiketoimintansa kehittämisen tu-
eksi. Lisäksi niiden avulla ollaan voitu selvittää investointitarpeet ja mahdolli-
set jatkokehittämistarpeet yrityksen toiminnan kannalta sekä etsiä tarpeelliset
kanavat ja toteuttajat kullekin kohdeyritykselle. Hankkeen aikana järjestettiin
useita eri ekskursioita yhteistyössä yritysten ja muiden hankkeiden kanssa.
Julkisten selvitysten osalta suuressa roolissa toimivat Karelian energia- ja

ympäristötekniikan opiskelijat, jotka tuottivat merkittävän osan hankkeen jat-
koselvityksistä. Opiskelijat saivat toimeksiannon joko suoraan hankkeelta tai
maakunnan yrittäjiltä itseltään. Suurin osa hankkeen kehittämisideoista ja
selvitystarpeista tulivat liiketoimintadiagnoosien kautta, mutta myös tapah-
tumien ja ekskursioien jälkeen ilmeni erilaisia kehittämistarpeita ja jatkosel-
vityksiä, joita hankkeen aikana toteutettiin monipuolisesti. Kaiken kaikkiaan
hankkeessa toteutettiin 15 kpl julkisia selvityksiä ja koskivat monipuolisesti mm.
uusiutuvaa energian käyttöä, hiilijalanjälkeä, kiertotaloutta sekä biotaloutta.
Hankkeen aikana selvitettiin mm. tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä Poh-

jois-Karjalassa kyselytutkimuksen avulla, uusiutuvan sähkön tuottamista osana
energiayrittäjyyttä, biokaasun liiketoimintamalleja sekä agroekologisten sym-
bioosien mahdollisuuksia, Silva-metsänäyttelyn hiilijalanjälkeä ja päästökom-
pensaatiota, aluelämmöntuotannon elinkaariympäristövaikutukset sekä mo-
nia muita aina vesivoiman tuotannosta polttopuuntuotannon tehostamiseen.
Tuulivoiman tilanne näyttää hyvältä valtakunnallisesti, mutta sitä se ei ole

alueellisesti. Itä-Suomessa tuulivoimalat loistavat poissaolollaan ja syynä
ovat itäraja ja puolustusvoimien tutkajärjestelmät. Kyselytutkimuksen tu-
loksien mukaan pohjoiskarjalaiset suhtautuvat yleisesti hyvin myönteisesti
tuulivoimaan ja näkevät tuulivoiman ympäristöystävällisenä ja tehokkaa-
na keinona hillitä ilmastonmuutosta. Kyselyn perusteella pohjoiskarjalaiset
pitävät tärkeimpinä kehityskohteina aurinkoenergiaa, tuulivoimaa ja bio-
kaasua energiantuotantomme kehittämiseksi Suomessa. Pohjoiskarjalaiset
pitävä tuulivoimaa pääsääntöisesti hyvänä sijoituskohteena ja suhtautumi-
nen lisärakentamiseen maakunnan alueella on myönteistä sekä tuuliosuus-
hankkeisiin löytyy kiinnostusta, mutta suurin osa vastaajista ei ollut valmiita
maksamaan enemmän tuulivoimalla tuotetusta sähköstä. Enemmän tietoa
tuulivoimasta ja sen vaikutuksista kuitenkin tarvitaan yleisellä tasolla.
Tulokset ovat lupaavia, koska halpaa sähköä tarvittaisiin kipeästi Itä-Suomeen
teollisuuden tarpeisiin. Toistaiseksi tuulivoiman yleistymiselle on kuitenkin tur-
vallisuuteen liittyviä esteitä ja haasteita, jotka tulee selvittää. Hankkeessa tar-
kasteltiin myös toista kustannuksiltaan jo melko edullista sähköntuotannon
murroksellista teknologiaa eli aurinkosähkön tuotantoa teollisessa mittakaa-
vassa myös energiayrittäjyyden näkökulmasta. Aurinkovoiman kehityksen
ympärillä on samoja hyviä merkkejä kuin tuulivoimalla muutama vuosi sitten
ja moni teollisen mittakaavan tuulivoimaa tarjoava yritys on siirtynyt viime
aikoina myös teollisen mittakaavan aurinkovoiman puolelle. Vuonna 2022 uu-
tisoitiin useista eri suunnitelmista lisätä aurinkosähkön tuotantoa teollisessa
mittakaavassa merkittävästi myös Pohjois-Karjalaan ja Itä-Suomeen.
Uusiutuwat-hankkeen toimeksiantona tehtiin pienimuotoinen selvitys insinöö-

riopinnäytetyönä megawatti-kokoluokan sähkön tuottamisesta aurinkovoi-
malla sekä sen reunaehdoista. Sähkön tuottaminen isommassa kokoluokas-
sa aurinkovoimalla on tullut tuulivoiman tapaan entistä kannattavammaksi.
Mittavan aurinkovoiman hyödyntämisessä, kuten tuulivoimassakin on tun-
nistettu kestävään maankäyttöön liittyviä haasteita. Lämpöyrittäjyys on va-
kiinnuttanut paikkansa maakunnassa, mutta parhaimmillaan sähkömarkki-
noiden lisääntyvä avoimuus voi luoda uutta energiayrittäjyyttä myös sähkön
tuottamiseen isommassa mittakaavassa, ja luoda uutta liiketoimintaa sekä
aluetalousvaikutuksia maaseutualueille.
Biokaasun osalta selvitettiin mm. biokaasun liiketoimintamallien eri vaihtoeh-

toja, painottuen maaseutuyritysten näkökulmaan. Liiketoimintamallien tarkoi-
tuksena on herättää ideoita ja antaa näkökulmia paikalliseen kehitystyöhön,
joka on kuitenkin aina tapauskohtaista. Malleja ei voi soveltaa suoraan vaan
tarvitaan kohdekohtaista liiketoiminnan suunnittelua. Lisäksi selvitettiin usean
maatilan ja muun toimijan energia- ja ravinneomavaraisen yhteistyöverkos-
ton, agroekologisen symbioosin, mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa. Pohjois-
Karjalan kunnista Juuasta, Nurmeksesta ja Kiteeltä löydettiin potentiaalisia
klustereita Palopuron kaltaisen symbioosin muodostamiselle. Selvityksen vali-
koituneilla tutkimuskohteilla on mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa
toimintamallin periaatteiden kaltaisiksi. Symbioosin rakentamiseksi tarvitaan
muun muassa kohtuulliset välimatkat maatilojen välillä sekä riittävä perus-
kuorma energia- ja varsinkin liikennebiokaasun kuluttajia. Kaikissa tapauksis-
sa on kuitenkin havaittavissa symbioottisia piirteitä eri tasolla. Huomattavaa
on, että Suomen ainoassa agroekologisessa symbioosissa, Palopuron mallis-
sa, energiayhtiön vahva mukanaolo sekä erillisen biokaasuyhtiön perustami-
nen ja rooli on ollut edellytys symbioosin synnylle.

Demeca Oy:n maatilakokoluokan uusi biokaasulaitos.
Elinkaarimallinnusta hyödynnettiin opiskelijoiden kehittämistöiden lisäksi mm.

laajemmassa aluelämmön päästöjen tarkastelussa. Tarkastelussa havainnol-
listettiin hakkeella tuotetun aluelämmöntuotannon päästöjä yhdelle tyypillisel-
le laitokselle sekä sitä, miten päästöt kertyivät hakeketjun eri vaiheissa. Selvityk-
sen mukaan hakkeella tuotetussa aluelämmössä päästöjä syntyy jokaisessa
hakeketjun vaiheessa, mutta varsinkin polttolaitoksen merkitys korostuu, sillä
se kuluttaa noin puolet hakeketjussa käytetystä energiasta ja käytetty energia
tuotti myös suurimman osan päästöistä. Täten eniten energiankulutukseen ja
päästöjen määrään voidaan vaikuttaa polttolaitoksella, sillä sen energian ku-
lutus on suurin ja tämän energian tuotosta koostuu suurin osa päästöistä. Mi-
käli laitos käyttäisi täysin uusiutuvista energianlähteistä peräisin olevaa sähköä
lämmöntuotantoprosesseissaan, laskisivat päästöt huomattavasti.
Hankkeen aikana syntyneiden yrityskontaktien avulla pystyttiin myös luomaan

merkittävä maaseutualueiden yritysten verkosto. Liiketoimintadiagnoosien
avulla on voitu rakentaa yritysprofiilia siitä, mitä yritykset tarvitsevat oman
toimintansa kehittämiseen ja mitkä ovat olleet yritysten valmiudet oman toi-
mintansa kehittämiseen.
Hankkeen aikana tehdyillä energia- ja ympäristötekniikan insinööriopiske-

lijoiden opintoihin liittyvillä kehittämistehtävillä voitiin vastata hankkeen ta-
voitteisiin yritysten toiminnan hiilijalanjälkeen ja tuotteiden sekä palveluiden
elinkaareen liittyvissä toimenpiteissä. Kehittämistehtävien avuilla yrityksiin
pystyttiin tekemään esimerkiksi alustavia ympäristökatselmuksia sekä las-
kemaan elinkaarianalyysiä tietyn yrityksen kannalta merkittävän toiminnan
tai palvelun osalta. Kehittämistehtävien tuloksia yritykset pystyvät hyödyntää
vastuullisessa viestinnässä. Yritykset saivat myös työkaluja entistä resurssivii-
saampaan toimintaan ja jatkokehittämiseen.
Projektin selvitykset toimivat ensisijaisesti alueen yrityksien tukena, mutta tar-

joavat myös ammattikorkeakoulun opetukseen uusinta mahdollista tietoa
energiantuotannon ja energiatehokkuuden ratkaisuista sekä resurssiviisaam-
masta toiminnasta. Projektissa mukana olleista yrityksistä saatiin opetuksen
tueksi case-tapauksista, tunnuslukuja ja jatkotutkimusmahdollisuuksia ke-
hittämistehtäviin sekä opinnäytetöihin. Lisäksi laaja verkosto toimi hankkeen
aikana ja hankkeen jälkeen edelleen väylänä myös mahdollisiin työharjoitte-
luihin. Hankkeen aikana kehitetyt hyvien käytänteiden yrityskohteet toimivat
oikeassa toimintaympäristössä ja tarjoavat jatkuvaa tietoa sekä mahdolli-
suutta myös opiskelijoiden vierailla kohteissa.
Haasteiden kautta uusiin toimintatapoihin
Uusiutuwat-hankkeen toteutuksessa ilmeni haasteita erityisesti koronapan-

demian kautta vuosien 2020 ja 2021 aikana, joka osaltaan pakotti etsimään ja
kehittämään uusia keinoja toteuttaa hanketta yritysten suuntaan mm. etäyh-
teyksien avulla. Lisäksi joitakin hankkeen tavoitteita piti muotoilla uudestaan ja
niitä tuli jakaa pienempiin osiin, johtuen osittain erittäin vaikeasta tilanteesta
yrityksissä varsinkin pandemian alussa. Korona toi melkoisia haasteita myös
alemman tason kehittämishankkeiden toteuttamiseen, kuten yritysryhmä-
hankkeisiin. Yrityksissä ei voitu keskittyä toiminnan kehittämiseen, kun suurin
osa ajasta meni selviytymiseen koronan aiheuttamista ongelmista. Hankkeen
aikana valmisteltiin useampaa yritysryhmän kehittämishanketta. Yritysten
kiinnostusta kartoitettiin monelta eri alalta, joita olivat mm. matkailuyrityk-
set, energiaosuuskunnat, pilkeyrittäjät, vähähiilisen koiranruoan valmistus ja
tuotanto, yritysten energiatehokkuus, energiantuotannon optimointi ja tuo-
tantoratkaisut. Kehittämistarpeet jäivät kuitenkin suurelta osin odottamaan
parempia aikoja ja seuraavia hankekokonaisuuksia, joissa niitä voidaan mah-
dollisesti jatkokehittää.
Osittain koronasta johtuvista syistä hankkeelle myönnettiin lisäaikaa vuoden

2022 loppuun asti. Hankkeen lisäajalla käynnistyi meneillään oleva Ukrainan
sota, jonka olisi voinut ajatella vaikuttavan palveluiden kysyntään hiljentä-
västi yritysten kannattavuuden heiketessä. Sodasta aiheutunut energiakriisi
ja energian hintojen nousu johti kuitenkin lisääntyviin yritysten yhteydenot-
toihin. Hankkeen jatkoajalla painotettiin yrityksille suunnattujen elpymisva-
rojen tiedottamista ja yritysten tukena olemisesta. Elpymisvarojen käytöstä ja
hausta tulikin paljon kyselyitä, joiden lisäksi tehtiin paljon myös suoraa kon-
taktointia potentiaalisiin yrityksiin, erityisesti biokaasun ja matalan kynnyksen

energiainvestointien ja energiatehokkuustoimenpiteiden edistämisen osalta.
Yritykset olivat yhä enemmän kiinnostuneita paikallisesta tuotetusta energi-
asta, tuottamaan itse energiaa ja tekemään energiatehokkuustoimenpiteitä.
Myös biokaasuinvestoinneille myönnetty korkeampi tuki herätti kiinnostusta
maatilayrittäjien keskuudessa.
Hankkeen aikana biokaasun edistämistoimenpiteet ja sen eteen tehty työ

edelliset maaseutuhankkeet mukaan lukien alkoivat tuottaa viimeinkin tulos-
ta. Maakunnassa on saatu useita hankkeita etenemään sekä ensimmäiset
biokaasun tankkausasemat konkretisoituivat investointitasolle. Myös biohii-
len ympärille on alkanut muodostua uudenlaista toimintaan investointien ja
hankkeiden myötä.
Kriisien myötä on selvää, että energia ja ilmastoasiat ovat jatkossakin merkit-

tävässä keskiössä ja alalle tarvitaan yhä enemmän kehitystyötä alati nopeu-
tuvaan vihreään siirtymään. On selvää, että Euroopan maaseuturahastoon
tarvitaan jatkossakin energiaan, ilmastoon, biotalouteen sekä kiertotalouteen
liittyviä hankkeita alueellisen kehittämisen sekä yritysten tueksi.
Työelämäyhteistyössä
tutkintoon - Kokeiluja
opintojen suorittamisesta
joustavammin ja aiempaa
osaamista hyödyntäen
Minna Turunen, opinto-ohjaaja, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Joni Ranta, opinto-ohjaaja, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
K
arelia-ammattikorkeakoulun ja työelämän välisessä kumppanuustoi-
minnassa on tunnistettu tarve rakentaa joustavia tapoja osaamisen
näyttöjen toteuttamiseen ja opintojen suorittamiseen kesken jääneiden
ammattikorkeakoulututkintojen loppuunsaattamiseksi.
Työelämäyhteistyössä tutkintoon -hankkeessa kehitettiin pilottina CGI OY:n

ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyömallia tutkintojen loppuunsaatta-
miseksi. CGI-pilotin pohjalta sujuvoitettiin ja selkeytettiin osaamisen tunnis-
tamisen ja tunnustamisen käytänteitä, työn opinnollistamista sekä yksilöllisiä
oppimispolkuja. Formaalin koulutuksen rinnalle on vakiintumassa myös eri-
laisia vaihtoehtoisia tapoja täydentää omaa osaamistaan osaksi yhä yksilöl-
lisempää korkeakoulututkintoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää tämän
kehittämistä valtakunnallisesti laajan asiantuntijaverkoston avulla.

Yhtenä tärkeänä kehittämisalueena hankkeessa on ollut pilotoida kielten
näyttöjen suunnittelupajamallia. Mallin kehitystyössä keskiössä oli opiskeli-
janäkökulmasta katsottuna AHOToinnin (aiemman osaamisen tunnistamisen
ja tunnustamisen) oikea-aikaisuus, selkeys ja tuki. Pajamalli voi toimia myö-
hemmin myös muiden AHOTointien mallina silloin, kun osaamista on useam-
malla opiskelijalla.
Työelämäyhteistyössä tutkintoon –hanke oli William ja Ester Otsakorven sääti-

ön rahoittama ja Karelia-ammattikorkeakoulun toteuttama hanke. Hanke to-
teutettiin vuosina 2021-2022. Hanke oli osa Karelia 2030 -strategian tavoitteita.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet ja tulokset
CGI-pilotti
Kesken jääneiden tutkintojen loppuunsaattaminen on ollut CGI:n ja Karelian

suunnitelmissa jo monta vuotta. Tutkinto edesauttaa yritystä mm. julkisissa
kilpailutuksissa ja työntekijöiden osaamisen tunnustamisen myötä vastuu ja
työhyvinvointi kasvaa.
Hankkeessa pyrittiin luomaan yhteistyömalli, jossa yritys ja yrityksen työnteki-

jät saavat tietoa kesken jääneen tutkintonsa loppuunsaattamisen mahdolli-
suuksista ja vaatimuksista. Tavoitteena oli pilotoida mallin vaiheita tarkoituk-
sena luoda koko Karelia-ammattikorkeakoulua hyödyntävä selkeä ja ketterä
toimintatapa.
Luotu malli nojautuu vahvasti ohjaukseen ja koostuu kahdeksasta erillisestä as-

keleesta (kuvio 1). Pohjana mallille on yrityksen vahva halu tukea työntekijöiden-
sä kouluttautumista ja näiden tutkintojen valmistumista. Prosessissa on vahvas-
ti mukana opinnollistamisen monet muodot sekä osaamisen tunnustaminen.
1. Yrityksen kanssa sovitaan yhteistyöstä ja käytänteistä 
2. Yritys markkinoi sisäisesti kouluttautumismahdollisuutta 
3. Mahdolliset opiskelijat hakevat ryhmään ja perustelevat

hakeutumistaan 
4. Yritys ja koulutusorganisaatio tekee alustavan valinnan

ryhmäksi 
5. Koulutusorganisaation opinto-ohjaaja haastattelee opiskelijat

ja keskustelee tavoitteista, mahdollisuuksista ja vaatimuksista
tutkinnon suorittamiseksi 
6. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen

opiskelusuunnitelma 
7. Opiskelijat aloittavat opintonsa avoimessa

ammattikorkeakoulussa 
8. Opiskelijat hakevat tutkinto-opiskelijoiksi kevään yhteishaussa

tai erillishaussa suoritettuaan 45 op opintoja avoimessa
ammattikorkeakoulussa.
Kuvio 1. Yrityksen ja ammattikorkeakoulun välinen yhteistyömalli.
Hanke mahdollisti yhteistyömallin konkreettisen pilotoinnin vuosien 2021 ja

2022 aikana. Pilotoinnista saatuja kokemuksia hyödyntäen voidaan mallia jal-
kauttaa kaikkiin Karelian koulutuksiin. Hankkeen aikana CGI on tehnyt vastaa-
van yhteistyösopimuksen myös Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun kanssa,
mikä osoittaa mallin tarpeellisuudesta valtakunnallisesti.
Opinnollistaminen ja osaamisen näytöt
Hankkeessa selkeytettiin Karelian HOPS-prosessia (henkilökohtainen opinto-

suunnitelma), osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteitä sekä
työn opinnollistamista. Teemoihin liittyen tehtiin myös benchmarkkausta mui-
hin korkeakouluihin (Lapin amk, Laurea ja Haaga-Helia) sekä Pohjois-Karjalan
koulutuskuntayhtymä Riveriaan.

Hankkeen aikana osallistuttiin Opetus- ja kulttuuriministeriön osaamisen tun-
nistamisen työryhmän järjestämiin kuulemistilaisuuksiin. Valtakunnallises-
tikin on tunnistettu useita yhteisiä haasteita opinnollistamiseen liittyen. Yh-
teisiä osaamisen tunnistamisen haasteita ovat mm. käsitteiden epäselvyys
ja kehittymättömät työkalut osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
Osaamisen arvioimiseen ei ole riittävästi osaamista ja aikaa ja yhteisten pe-
lisääntöjen löytäminen korkeakoulun sisällä voi olla hankalaa. Asenteet työ-
elämässä tai kolmannella sektorilla kartutetun osaamisen hyödyntämiseen,
osaamismerkkien painoarvo ja kevyt työelämärelevanssi aiheuttavat myös
haasteita. Maahanmuuttajien tutkinnon täydennys on hankalaa ja tutkintoon
johtavaan koulutukseen hakeutuminen on liian raskas tie.
Kielten AHOT-työpajat
Yksi Työelämästä tutkintoon -hankkeen tavoitteista oli selkeyttää osaamisen

tunnistamisen prosesseja sekä opiskelijoille että opettajille. Karelian opiskeli-
jajärjestelmä Pepin video-ohjeiden rinnalle laadittiin käyttöön myös kirjalliset
ohjeet eAHOT-hakemusten laatimisesta.
Ohjeiden valmistuttua niiden toimivuutta haluttiin pilotoida kielten näyttö- ja

korvaavuushakemusten suunnittelupajoissa, joissa opiskelija saa ohjausta
Pepin eAHOT-prosessiin ryhtymisessä. Pajojen ideana oli saada mahdolliset
AHOT-hakemusprosessit käyntiin ajoissa ennen kieliopintojen alkua ja Kareli-
an ohjeita noudattaen. Pajat ajoitettiin muutama päivä kieli-infojen jälkeen ja
niihin lähetettiin erilliset sähköpostikutsut. Kevätlukukaudella 2022 järjestettiin
kaksi kielten AHOT-hakemustyöpajaa sote alan uusille opiskelijoille. Syyslu-
kukaudella 2022 järjestettiin kielten AHOT-hakemustyöpajoja kaikille uusille
opiskelijoille. Yhteensä pidettiin kahdeksan pajaa. Yhdenvertaisuuden vuoksi
tilaisuudet toteutettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen myös kahdes-
sa englanninkielisessä koulutusvastuussa.
Koronarajoitteiden vuoksi kahta ensimmäistä AHOT-työpajaa ei voitu kevätlu-

kukaudella 2022 järjestää kampuksella, joten ne pidettiin verkkotapaamisina.
Syyslukukaudella pajoja pidettiin pääasiassa kampuksella. Monimuoto-opis-
kelijoiden pajat järjestettiin edelleen verkkotapaamisina tai hybriditilaisuuk-
sina, jotka myös tallennettiin. Kaikkien pajojen esitysmateriaalit on jaettu
opiskelijoille myös opinto-ohjaajien kautta Ammatillinen kasvu -opintojakson
Moodleen myöhempää käyttöä varten.
AHOT-työpajoissa esiteltiin ensin kielten ja viestinnän opintojaksojen ta-

voitteet ja sisällöt. Tämän jälkeen kerrottiin, kuka voi hakea korvaavuutta tai
osaamisen näyttöä ja kuinka se tehdään. Lopuksi opiskelijat saivat esittää
omia kysymyksiään. Opiskelijoiden kannalta on ollut merkittävää, että omat
kieltenopettajat ovat olleet mukana kertomassa tarkemmin opintojaksoista ja
vastaamassa heti heidän esittämiinsä kysymyksiin.
AHOT-hakemuspilottityöpajojen jälkeen huomattiin, että ohjeita oli vielä tar-
peen tarkentaa. Tavoitteena on, että myös itsekseen Pakissa AHOT-asioihin
tutustuva opiskelija ymmärtää paremmin, miten opintojen korvaamista tai
osaamisen näyttöä haetaan.
Kesken jääneen tutkinnon loppuun saattaminen
Hankkeessa mallinnettiin joustavia tapoja osaamisen näyttöjen toteuttami-

seen ja opintojen suorittamiseen kesken jääneiden ammattikorkeakoulutut-
kintojen loppuunsaattamiseksi (CGI-pilotti). Kesken jääneen tutkinnon suo-
rittamisen mallia benchmarkattiin myös Laurea-ammattikorkeakoulun L 160
-mallista. Hankkeen aikana perehdyttiin kaikkien muiden ammattikorkea-
koulujen käytänteisiin liittyen kesken jääneen tutkinnon loppuun saattami-
seen. Kareliassa pidettiin yhteistyöpalaveri opiskelijapalveluiden ja viestinnän
kanssa siitä, miten tulevaisuudessa Karelian verkkosivujen selkeytys palvelisi
paremmin opintoihin palaavia. Yhdessä aloitettiin myös alustava pohdinta,
että saataisiinko Kareliaan luotua nykyistä sujuvampi malli tutkinnon loppuun
saattamiseksi tulevaisuudessa.
Mitä hankkeesta jäi elämään?
CGI-mallin avulla voidaan systematisoida opintojen loppuun suorittamiseen

liittyviä käytänteitä ja tehostaa markkinointia. Tämä edellyttää yhteisiä sel-
keitä toimintamalleja esim. ahotointiin ja työn opinnollistamiseen. Yksi malli
voisi olla Karelia 160 -mallin systemaattinen kehittäminen. Keväällä 2023 tätä
kehittämisaihioita viedään Kareliassa eteenpäin yhdessä jatkuvan oppimisen
tiimin kanssa. Hankkeen malli on jäänyt elämään Karelian tietojenkäsittelyn
koulutuksessa ja alkavassa ICT Engineering -koulutuksessa ja lähitulevaisuu-
dessa se on tarkoitus markkinoida jatkuvan oppimisen palvelutarjontaan.
Hankkeessa pilotoitiin kieltenopettajien AHOT-hakemustyöpajoja, joissa opis-

kelijat ovat saaneet konkreettista ohjausta hyväksilukuihin ja eAHOT-hake-
mukset ovat olleet paremmin laadittuja. Myös perusteettomat korvaavuus-
kyselyt ja vääränlaiset tai puutteelliset hakemukset ovat vähentyneet, mikä
on säästänyt sekä opiskelijoiden että henkilökunnan aikaa. Ymmärrys kielten
AHOT-hakumenettelystä on hankkeen myötä parantunut opettajien keskuu-
dessa. Hanketyön tuloksia on esitelty paitsi kieltenopettajien tapaamisissa
myös koulutusvastuiden kokoontumisissa. On ilmennyt, että on tarpeen selki-
yttää AHOT-hakemusprosessia myös muille opettajille, koskeehan se kaikkea
opetusta. Kielten AHOT-hakemustyöpajat jäävät osaksi normaalia toimintaa
ja voisivat jatkossa olla myös kieli-infojen yhteydessä pienemmälle opiskelija-
joukolle. AHOT-hakemustyöpajat sopisivat hyvin myös ammatillisiin aineisiin.

Suunnittelimme yhdessä hankkeen keskeisistä teemoista kuusiosaisen pod-
cast-sarjan sekä neljä teemoitettua webinaaria. Näin hankkeen tavoitteiden
ja tulosten levittäminen mahdollistuisi laajemmin ja ketterämmin ja tulokset
jäävät elämään pysyvämmin.
Podcast-sarjan työstössä, Liisa Sandvall, Minna Turunen ja Merja Öhman.
Hankkeen tavoitteista nousi montakin aihiota, joita yhdistelemällä saimme

podcasteihin kuusi erillistä teemaa: Hanke, opinnollistaminen, osaamisen
tunnustaminen 1/2, osaamisen tunnustaminen 2/2, kielten pajamalli ja kesken
jäänyt tutkinto. Podcasteissa olivat mukana Karelian lehtorit Joni Ranta, Minna
Turunen, Liisa Sandvall ja Merja Öhman.
Työelämäyhteistyössä tutkintoon podcast-sarja on kuunneltavissa täältä.
Webinaarien teemat olivat päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö, kielten erilai-

set suoritustavat, aiemmin kesken jääneen tutkinnon loppuun saattaminen ja
opinnollistamisen mahdollisuudet. Webinaareja mainostettiin Karelian intras-
sa ja somessa sekä hankkeen omissa artikkeleissa. Webinaareihin osallistui
Karelian henkilökuntaa, opiskelijoita sekä muiden korkeakoulujen opettajia.
Kehittäminen jatkuu
Karelian opinnollistamisen käytänteet vaativat selkeytystä. AHOTointia ja työn

opinnollistamista koskevat ohjeet päivitetään kevään 2023 aikana uudistu-
vaan opiskelija-Intraan. Työelämäyhteistyössä tutkintoon -hankkeen toimijat
ovat mukana AHOT- ja opinnollistamisohjeiden päivittämisessä. Opiskelijoi-
den näkökulmasta yksinkertaiset ohjeet ja selkeät prosessit ovat tärkeitä. Sa-
massa yhteydessä on syytä varmistaa, että myös englanninkielisten koulu-
tusvastuiden opiskelijat saavat saman tiedon ja ohjeet.
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön ohjeet ovat osa Karelian opinnäytetyön

ohjeistusta ja ne vaikuttavat toimivilta. Tiedottamista ja ohjausta kuitenkin
kaivataan edelleen kaikilla koulutusaloilla, että päiväkirjamuotoista opinnäy-
tetyötä saataisiin käytäntöön nykyistä enemmän. Kevään 2023 aikana päi-
väkirjamuotoisen opinnäytetyön tekemisen mallia markkinoidaan Karelian
YAMK-koulutuksissa entistä vahvemmin yhtenä mahdollisuutena opinnollis-
taa opinnäytetyötä.
Keskeisin kehittämisidea tulevaisuudessa on kesken jääneen tutkinnon lop-

puunsaattamisen sujuvoittaminen - myös toisen korkeakoulun tutkinnon. Ka-
relian verkkosivuilla ei ole helposti löydettävissä tietoa, miten työelämässä ole-
vat voisivat suorittaa tutkintoaan loppuun. Karelia 160 -mallin kehittäminen ja
HOPS-prosessin keskittäminen tässä mallissa olisi tulevaisuudessa hyödyllistä.
Työelämäyhteistyössä tutkintoon – jatkohanke on valmistelussa kevään 2023

ESR-hakuun. Tavoitteena on tuottaa uutta osaamista työelämään avaamalla
joustavimpia väyliä suorittaa kesken tutkinto loppuun sekä lisätä työelämän
ja koulutuksen konkreettista yhteistyötä. Työelämä on murroksessa ja osaa-
misvaatimukset ovat nousseet – korkeakoulututkinto toisi uutta osaamista
kentälle ja samalla vahvistaisi yksilön uraa ja minäpystyvyyttä.

ENDURANCE-hanke:
Yrittäjyyttä ja
huippu-urheilua
Harri Mielonen, lehtori/tiimivalmentaja, Endurance-hankkeen projektipäällikkö,
Karelia-ammattikorkeakoulu
U
rheilu on ollut vuosisatojen ajan suosituin vapaa-ajanviettotapa ja
tärkeä osa yhteiskuntaa. Myös yrittäjyys on ollut pitkään osa yhteis-
kuntia ja auttanut ihmisiä kehittymään sosiaalisesti ja taloudellises-
ti. Yrittäjyyden rooli EU:ssa on nykyisten sosioekonomisten haasteiden
vuoksi suurempi kuin koskaan, ja uusia yrittäjyyden muotoja syntyy koko ajan.
Urheilulla ja yrittäjyydellä on paljon yhteistä, mutta tämä yhteys jää usein il-
man huomiota ja niiden yhteisiä piirteitä hyödynnetään harvoin.
Karelia-ammattikorkeakoulu oli yksi kahdeksasta yhteistyökumppanista seit-

semästä maasta (Belgia, Bulgaria, Kroatia, Suomi, Italia, Slovakia ja Espanja)
kansainvälisessä ENDURANCE - Entrepreneurial Capacity-building for Sport
-hankkeessa. Hanketta rahoitti Erasmus+, ja se alkoi marraskuussa 2020 ja
päättyi marraskuussa 2022. Hankkeen tärkeimmät konkreettiset tulokset olivat
kattavat kartoitusraportit urheilun ja yrittäjyyden yhteneväisyyksistä sekä verk-
kokoulutusmateriaalipaketti. Päätoteuttajana hankkeessa oli slovakialainen
Comenius-yliopisto ja hanke jakaantui seuraaviin neljään osakokonaisuuteen:
1. Vuorovaikutteisen OER-verkkoalustan perustaminen ENDURANCE-koulutusta
varten. (Vastuullinen toteuttaja IWS, Espanja)
2. Urheilun ja yrittäjyyden dynamiikan, yhteisten piirteiden ja yhteyksien kar-

toittaminen. (Vastuullinen toteuttaja Comenius-yliopisto, Slovakia)
3. Koulutusmoduulien ja -työkalujen kehittäminen. (Vastuullinen toteuttaja

Karelia-ammattikorkeakoulu, Suomi)
4. Yrittäjyys- ja urheilukeskustelun edistäminen poliittisella tasolla ENDURANCE

Green Paperin avulla. (Vastuullinen toteuttaja Bulsport, Bulgaria)
Viitekehys yrittäjyyden ja urheilun yhtäläisyyksistä
ENDURANCE-hankkeen aikana kumppanit tutkivat useita urheiluyrittäjyy-

teen liittyviä akateemisia lähteitä ja dokumentteja, joissa kuvataan näiden
kahden asian välisiä yhteyksiä. Lisäksi haastateltiin urheilijoita ja käytiin läpi
useita väitöskirjoja. Tältä pohjalta kehitettiin viitekehys, jossa nostettiin esiin
seuraavat teemat:
1. Urheilulle ja yrittäjyydelle yhteiset yksilölliset persoonallisuuden piirteet
Persoonallisuuden piirteet ja kognitiiviset ominaisuudet, joiden ansiosta ur-

heilijat ovat todennäköisemmin taipuvaisia harkitsemaan yrittäjyyttä ja jotka
parantavat heidän mahdollisuuksiaan menestyä liiketoiminnassa. Urheilijat
kohtaavat uransa aikana monia haasteita, jotka tietämättään valmistavat
heitä yrittäjyyden maailmaan.
2. Muut yksilötason yrittäjyyttä edistävät tekijät
Tekijät, jotka liittyvät pääasiassa yksilön henkilökohtaiseen- ja perhetaustaan,

verkostoihin, urheilu-uran aikana hankittuihin taitoihin, urheilu- ja lajiosaa-
miseen, koulutustaustaan ja resurssien saatavuuteen. Henkilökohtaisten
ominaisuuksien lisäksi on olemassa useita yksilötason muuttujia, jotka vah-
vistuvat urheilun kautta tai sen seurauksena, ja näitä voidaan hyödyntää yrit-
täjyydessä.
3. Ulkoiset yrittäjyyttä tukevat ja käynnistävät tekijät
Tekijät, kuten urheiluinfrastruktuuri ja urheiluyhteisöt, käytännöt ja ohjelmat,

yrittäjyysilmapiiri ja suotuisa liiketoimintaympäristö, kulttuuriset ja sosiaaliset

normit, yrittäjyyden esteet ja/tai siirtyminen urheilusta yrittäjyyteen ja yrittä-
jyyttä tukevat järjestelmät. Ulkoinen ympäristö ja yrittäjyyttä tukevat ja edistä-
vät tekijät ovat luonnollisesti erilaisia kussakin maassa, ja ne voivat vaihdella
myös alueellisella tai paikallisella tasolla.
4. Pedagogiset lähestymistavat ja koulutus
Koulutustarjonta sisällön ja pedagogiikan osalta. Esimerkkejä yrittäjyyskas-

vatuksen ja -koulutuksen hyvistä käytännöistä; yleisen ja räätälöidyn koulu-
tustarjonnan saatavuus; koulutustyypit; asianmukaiset opetusmenetelmät ja
pedagogiset lähestymistavat.
5. Urheilun ja yrittäjyyden yhdistäminen yhteiskunnallisen

vaikutuksen aikaansaamiseksi
Kuinka urheiluyrittäjyys edistää sosiaalista osallisuutta, sosiaalisen vakauden

ja rauhan ylläpitämistä, terveellistä vapaa-aikaa ja sosiaalista vuorovaiku-
tusta, työpaikkojen luomista ja paikallistaloutta; miten sosiaaliset liiketoimin-
tamallit voidaan muuttaa kaupallisiksi malleiksi; miten perinteisistä hyötyjistä
voidaan tehdä asiakkaita.
Rakennettua viitekehystä hyödynnettiin ja sen pohjalta tehtiin vuoden 2021 ai-

kana seitsemässä eri maassa kattava kartoitus urheilun ja yrittäjyyden yhte-
yksistä. Kartoituksen tulokset koostettiin kolmeksi eri raportiksi:
1. ENDURANCE-raportti urheilun ja yrittäjyyden yhtäläisyyksistä
2. Luettelo suosituksista ja onnistumis- ja epäonnistumistekijöistä urheilun ja

yrittäjyyden yhdistämisessä.
3. Akateeminen kirjallisuuskatsaus ja tiivistelmä.
Kartoitusraporteissa tiivistetään edellä mainitut näkökohdat urheilun ja yrit-

täjyyden yhteisiä piirteitä ja yhteyksiä koskeviksi havainnoiksi. Kartoitusjakson
aikana tuotettiin myös suosituksia ammatillisen koulutuksen ja urheilujärjes-
telmän oppijoille ja opettajille. Suosituksia laadittaessa käytettiin menestys- ja
epäonnistumistekijöiden yhdistelmää urheilun ja yrittäjyyden yhdistämiseksi
ja kestävän uran saavuttamiseksi. Jokainen kumppani keräsi myös tietoa ja
koosti muutaman tapaustutkimuksen ja esimerkin hyvistä käytännöistä oman
maan toimintaympäristöstä.
Kartoituksen tulokset ovat saatavilla ilmaiseksi ja monikielisenä versiona

hankkeen virallisella OER-foorumilla kartoitus -välilehdellä.
Verkkokoulutusmoduulit
ENDURANCE-hankkeen päätavoitteena oli kehittää kahdeksan verkkokoulutus-

moduulia, joiden sisältö palvelee urheilu-uralta yrittäjäksi aikovaa. Jokainen
hankekumppani toteutti yhden moduuleista ja Karelia koordinoi kehityspro-
sessia. Koulutusmoduulit suunniteltiin sekä kartoitustulosten että eurooppa-
laisen Entrecomp-yrittäjyystaitojen viitekehyksen (Entrecomp) pohjalta.
Seuraavat kahdeksan koulutusmoduulia ovat hankkeen konkreettisin tuotos:
1. Innovaatiotaidot
2. Projektinhallinnan perusteet
3. Johtaminen ja itsensä johtaminen
4. Markkinointi
5. Digitaaliset taidot
6. Rahoitus ja talous
7. Brändäys
8. Yrityksen perustaminen
Koulutusmoduulit ovat saatavilla ilmaiseksi ja monikielisenä versiona hank-

keen virallisella OER-foorumilla koulutus -välilehdellä.
Moduulit ja koulutussisältö testattiin ja validoitiin pilottiversiona ennen julkai-

sua yhteensä lähes 750 henkilön kanssa (muun muassa yliopisto-opiskelijoi-
ta, urheilijoita, vastavalmistuneita, tulevia yrittäjiä, ammattilaisia ja koulutta-
jia) Pilotissa saatujen palautteiden pohjalta hienosäädettiin lopulliset versiot
moduuleista ja tämän lisäksi koostettiin ohjeisto ja suositukset verkkokoulu-
tuksen käyttäjille. Tämä dokumentti löytyy monikielisenä versiona hankkeen
virallisella OER-foorumilla suositukset -välilehdellä.
Koronaviruspandemia toi haasteita ENDURANCE-hankkeen toteutukseen.

Kumppanit seitsemästä maasta pystyivät työskentelemään vain etänä.
Kumppanit tapasivat säännöllisesti etäkokouksissa, ja kehitystyötä vie-
tiin eteenpäin erilaisten yhteistyövälineiden ja yhteistoiminnallisten alusto-
jen avulla verkossa. Erikoista aikaa kuvaa hyvin se, että ensimmäisen kerran

kumppanit tapasivat henkilökohtaisesti vasta hankkeen päätöskokouksessa.
Kaiken kaikkiaan hankkeen lopputulokseen ja tuotettuihin materiaaleihin oltiin
tyytyväisiä. Kulttuurierot ja eri maiden omanlaiset työkulttuurit toivat työhön
useita haasteita, mutta loppujen lopuksi kaikki sujui hyvin. Prosessi oli alusta
alkaen hyvin suunniteltu ja kaikkien kumppaneiden roolit olivat selkeät. Hyvän
suunnittelun ansiosta ENDURANCE-palapeli saatiin koottua yhteen ja lopputu-
loksena oli toimiva kokonaisuus.
Lähteet
ENDURANCE. 2021. Commonalities between Sport and Entrepreneurship. https://www.

enduranceproject.eu/pdf/ENDURANCE_IO2T1_aggregated_report_FINAL.pdf
ENDURANCE. 2021. List of Recommendations and Success/Failure Factors (SFFs) in linking

Sport and Entrepreneurship. https://www.enduranceproject.eu/pdf/ENDURANCE_
IO2T2_Recommendations_&_SFFs_FINAL.pdf
European Commission. The European Entrepreneurship Competence Framework.

https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1317&langId=en
Mielonen, H. 2022. The ENDURANCE project – How to harness sport skills in entrepreneur-
ship. Teoksessa Ilvonen, A., Malvela, P., & Varis, K. (Eds.) 2022. New Perspectives on
Internationalisation and Applied Research 2022. Publications of Karelia University of
Applied Sciences B, Handbooks and Article collections: 84.
Vahvempaa ohjausosaa-
mista työpaikoille -
Havainnekuvat
Karelian opiskelijoiden
työharjoitteluprosessista
Marja-Liisa Ruotsalainen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
U
udet visualisointityökalut mahdollistavat perinteisten kirjallisten oh-
jeiden lukemisen sijaan tiedon ja ymmärryksen omaksumisen kuvien
ja videoiden kautta. Mobiilisti toimiminen aika- ja paikkariippumatto-
masti on perusedellytys koulutusaineistojen saavutettavuudelle. Ke-
hittämistyö vaatii aina resurssointeja henkilöstökuluista tuotteiden ja palvelui-
den ostoihin, unohtamatta viestinnän panostuksia. Vuosina 2020-22 toteutui
William ja Ester Otsakorven Säätiön tuella Työelämän ohjausosaamisen ke-
hittäminen - työorganisaatioiden harjoitteluohjaajien perehdytysympäristön
kehittämishanke TOOKE.

Kehittämistyön monet ulottuvuudet
Kehittämistyö ei pysähdy globaaleihin ja eurooppalaisiin kriiseihin. Toisinaan

se voi hidastua ja joskus muuttaa suuntaa, mutta innovointi, uteliaisuus ja ta-
voitteen saavuttamisen tahtotila vievät asioiden uudelleen muotoilua eteen-
päin myös ruohonjuuritasolla. Usein alkuperäisen tarpeen rinnalle löytyy uusia
kehittämiskohteita, joita joudutaan samanaikaisesti ratkomaan.
Karelia-ammattikorkeakoulussa ymmärrettiin, että niin opiskelijat kuin työelä-

mä ovat kiireisiä ja monen asian yhtäaikaisia monisuorittajia. Asioiden sisäis-
tämisen tulee tapahtua nopeasti ja ymmärrettävästi, joten ohjeistukset tulee
luoda yksiselitteisiksi. Karelia-amk:ssa on ollut yleinen kirjallinen prosessikuvaus
työharjoitteluun liittyen, mutta opiskelijoiden harjoittelujen ohjeet ja toiminta-
tavat ovat koulutusalakohtaisia, johtuen eri ammattialojen ja opintosuunnitel-
mien rakenteista suhteessa tutkintojen suorittamisen aikatauluihin. Siirryttäessä
2020-luvulle on myös visuaalisen ja interaktiivisen oppimisaineiston tekeminen
välttämätöntä ihmisten muuttuneiden vuorovaikutustapojen vuoksi.
TOOKE-hankkeen kehittämistyön taustana oli havainto, että Kareliassa opis-

kelijoille annettujen harjoitteluohjeissa ei systemaattisesti huomioitu työnan-
tajaa harjoittelun ohjaajana ja opiskelijan osaamisen kehittymistä tukevana
tahona työharjoittelujen toteutuksissa. Esimerkiksi sellaisissa pk-yrityksissä,
joissa ei ole aiemmin ollut ammattikorkeakouluopiskelijaa työharjoittelussa,
voivat työnantajat kokea epävarmuutta siitä, millaisia tehtäviä opiskelijoille
voi vastuuttaa ja mikä on heidän oma roolinsa vastuullisena ohjaajana. Opis-
kelijat odottavat harjoitteluistaan sopivan haastavia ja omaa osaamista ke-
hittäviä työtehtäviä. Työnantajaorganisaatioilta odotetaan perehdytystä ja
hyvinä harjoittelunohjaajina toimimista. Osana harjoitteluaan opiskelija ha-
luaa kuulla osaamisensa kehittymisestä palautetta, sekä ymmärtää häneen
kohdistuvia odotuksia.
TOOKE-hankkeen tiimi
Karelian henkilöstöstä TOOKE-hankkeen kehittämistyöryhmään kuului-

vat liiketalouden lehtorit Ulla Kärnä ja Pekka Sivonen ja restonomikoulutuk-
sen lehtori Mikko Lahti. Mukana olivat myös Karelian pedapalveluista moni-
muotopedagogiikan suunnittelija Antti Kauppila ja vastuuprojektipäällikkönä
projektiasiantuntija Marja-Liisa Ruotsalainen. Tämä kokoonpano toi yhteen
vahvan harjoittelujen ohjausosaamisen, kohderyhmäymmärryksen Karelian
moninaisuudesta työharjoittelujen ohjauksessa, teknistä ja teknologista tai-
toa sekä ennen kaikkea halua tuoda tärkeäksi koettuun asiaan ammatillinen
näkemys ja kokemus kaikkien hyödyksi. Työskentely yhdessä oli alusta pitäen
systemaattista säännönmukaisine tapaamisineen etäyhteyksin yhteen ää-
neen ajattelemisen merkeissä sekä yksilö- tai pienryhmätyöskennellen kehit-
tämistyön eri vaiheissa.
Kehittämistyön alku ja sivupolut
Lähtökohta kehittämistyölle oli Karelian tutkintosääntö, joka määrittää har-

joittelun tavoitteet ja merkityksen osana opiskelijan ammatillista kehittymistä.
Kehittämistyö käynnistyi selvityksillä: opiskelijoille toteutettiin kyselytutkimus
ja YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin työelämän odotuksia ja näkemyksiä.
Näin kartoitettiin molempien kohderyhmien näkemykset ja kokemukset. Li-
säksi käytiin läpi eri koulutusten kirjalliset ohjeistukset. Selvitysten jälkeen yh-
denmukaistettiin harjoitteluohjeistuksia ja työstettiin yhtenäistä harjoittelu-
prosessin kuvausta.
Kuten kehittämistyössä usein, myös TOOKE-hankkeessa tuli tarve varsinaisen

päätavoitteen lisäksi suorittaa erinäisiä rinnakkaisprosesseja, jotka osaltaan
edesauttavat päätavoitteen levittymistä ja toiminnallisuutta hankkeen pää-
tyttyä. Kolme sivupolkua olivat:
1) Digitaalisen harjoitteluprosessin ohjaus- ja seurantajärjestelmän hankinta

laadunvarmistuksen tueksi. Tämä oli oma kehittämisprosessinsa 2021-22, jos-
sa selvitettiin järjestelmän soveltuvuutta Karelian nykyiseen opintojärjestelmä
Peppiin. Valituksi tuli Workseed, jonka pilotointia tehtiin v. 2022 ja jonka käyt-
töönotto tapahtuu laajemmin vuoden 2023 aikana.
2) Digitaalisen, aika- ja paikkariippumattoman kohtaamisalustan hankinta

parantamaan opiskelijoiden ja työnantajien kohtaamista. Erilaisten alustojen
vertailun jälkeen valituksi tuli Tuudo-mobiilisovellus, joka otettiin käyttöön v.
2022. Tuudosta löytyy myös TOOKE-hankkeen tuottama havainnekuva työ-
harjoitteluprosessista.
3) Uraohjauskoulutuksen (4 op) toteuttaminen Karelian opoille, harjoitteluoh-

jaajille ja työuraohjausta tekeville vuonna 2022. Koulutuksen yhteisöllisenä ta-
voitteena oli edistää tulevaisuusorientoitunutta uraohjausta sekä työelämän
skenaarioiden tunnistamiseen perustuvaa ohjauskulttuuria. Lisäksi tavoit-
teena oli luoda uraohjaukselliseen pedagogiikkaan liittyviä toimintamalleja,
jotka edistävät korkeakouluopiskelijoiden kykyä tunnistaa ja arvioida osaa-
mistaan ja kiinnostuksiaan sekä valmiuksiaan jatkokoulutus- ja työllistymis-
mahdollisuuksien suhteen. Koulutuksessa osallistuja kehitti osaamistaan
tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen teoreettisista lähtökohdista, korkea-
kouluopiskelijoiden jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista sekä oman alansa
kehitystrendeistä työelämässä.

Työelämäorganisaatioille ja opiskelijoille havainne
kuvat harjoitteluprosessista
TOOKE-hankkeessa laadittiin harjoitteluprosessikuvaukset ja useita käsikir-
joituksia, joiden pohjalta monimuotopedagogiikan suunnittelija ja yhteistyö-
kumppanit sekä opiskelijat työstivät animaatiot ja videot.
Työelämän ohjausosaamisen kehittämiseksi tehtiin työpaikkojen harjoitte-

luohjaajien tueksi interaktiivinen havainnekuva. Se näyttää harjoittelun etene-
misen sekä auttaa ymmärtämään miksi ja milloin tehdään harjoitteluun liitty-
viä dokumentteja ja käydään keskusteluja. Videoita ja selitetekstejä sisältävä
kuva on tehty työnantajien rohkaisemiseksi toimia harjoittelupaikan tarjo-
ajana. Havainnekuvasta saa yleisnäkemyksen ja yksityiskohtia klikkailemalla
tarkempaa tietoa oman tarpeensa mukaan aika- ja paikkariippumattomas-
ti nettipalveluna. Visualisoinnissa on pyritty saavutettavuuteen kaikin tavoin
tuomalla ääniraitojen lisäksi tekstitykset videoihin suomeksi ja englanniksi.
Kuva 1. Havainnekuva työharjoitteluprosessista työnantajille.
Kuva 2. Havainnekuva opiskelijan harjoitteluprosessista
Lanseeraus syksyllä 2022
ThingLink-alustaan tehdyt havainnekuvat siis sisältävät käsikirjoitetun harjoit-

teluohjausprosessit suomeksi ja englanniksi, ja asiasisältö esitetään kuuden vi-
deon kautta sekä selitetekstein. Videoissa on sekä perinteisempiä opiskelijoiden
ja työnantajien haastatteluja että tätä tarkoitusta varten teetettyjä animaatio-
hahmoja sisältäviä prosessikuvausvideoita niin ääninäyttelijöin kuin tekstityksin.
Työantajat löytävät havainnekuvat helposti Karelian verkkosivuilta. Opiskeli-

joilla on käytössään oma sisäinen intra, jossa harjoitteluasiat on ohjeistettu.
Lanseeraukseen kuului omat esittelydiat Karelian kampuksien info-televisi-

oissa, jolloin tieto tuli kaikille kampuksilla liikkuville. Harjoitteluprosessin vas-
tuukoulutuspäälliköt huolehtivat yhdessä opiskelijapalveluiden kanssa niiden
säännöllisestä näkyvyydestä. Erityisesti Kareliassa ohjaustyötä tekeville ker-
rottiin TOOKE-hankkeen tuloksista ja kehittämistyöstä Uraohjauskoulutuksen
tapaamisissa viisi kertaa vuoden 2022 aikana. Opiskelijoiden paljon käyttä-
mässä TUUDO-sovelluksessa on työharjoitteluprosessille oma alasivunsa.
Lanseeraukseen kuuluivat myös sosiaalisen median kampanjat, kuten Kareli-

an Opiskelijalähettiläiden somenostot talven 2022-23 aikana. Karelian omissa
somekanavissa (LinkedIn, Facebook, Instagram) oli myös kampanja ennen
hankkeen päättymistä.
Kirjallisia julkaisuja tehtiin tukemaan tiedon levittämistä Karelian verkko- ja

tiedotuslehtien lisäksi Pohjois-Karjalan Kauppakamarin lehteen.

Kareliassa visualisointi ja infografiikka edistävät
oppimista
TOOKE-hankkeen kehittämistyönä luotiin työharjoitteluun selkeät ja käy-
tännölliset ohjeistukset niin työnantajaorganisaatiolle kuin opiskelijoille. Ha-
vainnekuvissa on visualisoitu harjoitteluun meneville opiskelijoille harjoitte-
lukäytänteitä ennen harjoittelua, harjoittelun aikana ja harjoittelun jälkeen.
Työnantajille tehtiin prosessikuvaus, joka toivottavasti rohkaisee harjoittelijoi-
den ottamiseen sekä vahvistaa työnantajien ohjausosaamista.
Lähteet ja hankkeen julkaisut
Kärnä, U., Lahti, M., Ruotsalainen M-L. 2021. Harjoitteluiden ohjaus Kareliassa – aina voi
parantaa. Vasu-verkkojulkaisu 3/2021, Karelia-amk. https://vasu.karelia.fi/2021/06/07/
harjoitteluiden-ohjaus-kareliassa-aina-voi-parantaa/
Lahti, M. 2021. Opettajan työelämäjakso Pohjois-Karjalan Osuuskaupassa : Kokemuksia,

huomioita ja tuloksia. Pulssi-portaali 28.9.2021. https://www.karelia.fi/2021/09/opetta-
jan-tyoelamajakso-pohjois-karjalan-osuuskaupassa-kokemuksia-huomioita-ja-tu-
loksia/
Pöppönen, E. 2021. Työelämän harjoitteluohjaajien ja ammattikorkeakoulun yhteistyön

kehittäminen. Opinnäytetyö. Johtaminen ja liiketoimintaosaaminen YAMK. Karelia-
ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203153537
Ruotsalainen, M-L. 2022. Uusi visualisointi helpottaa työharjoittelun onnistumista. Kare-

lian tiedostuslehti 2022, 40-41.
Ruotsalainen, M-L. 2022. Ota harjoittelija –opas. Pohjois-Karjalan Kauppakamarilehti 4/22.
Kärnä, U. & Sivonen, P. 2022. Uudet yhtenäiset harjoitteluohjeistukset helpottavat opis-

kelijaa ja työnantajaa. Pulssi-portaali 13.12.2022. https://www.karelia.fi/2022/12/uudet-
yhtenaiset-harjoitteluohjeistukset-helpottavat-opiskelijaa-ja-tyonantajaa/

B88Vaikuttavaa TKItoimintaa

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

B88Vaikuttavaa TKItoimintaa

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Kaisa Varis (toim.

Kaisa Varis (toim.)

Toimittaja Kaisa Varis, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kansikuva Jani Laakkonen

Tämä julkaisu on lisensoitu Creative Commons Nimeä-

Join-bioerko - koulutusta, kehittäjäverkostoja

Työssä jatkaminen muistisairauden kanssa_______________ 16

Kalevala – mytologiasta arvoa liiketoimintaan___________ 20

Maaseutuyritysten asialla – tukea uusiutuvan

Työelämäyhteistyössä tutkintoon - Kokeiluja opintojen

ENDURANCE-hanke: Yrittäjyyttä ja huippu-urheilua_____ 42

Vahvempaa ohjausosaamista työpaikoille -

Kaisa Varis (toim.) | 5

Tässä artikkelikokoelmassa esitellään seitsemän Kareliassa vuonna 2022

Kaisa Varis (toim.) | 7

Biotalous on yksi keskeinen ala kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Biota-

Biotalousala on kansainvälinen kasvuala, jossa korostuu monialaisuus ja jon-

Erikoistumiskoulutusta ja muuta jatkuvan oppimisen

Hankkeen aikana Biotalouden erikoistumiskoulutus toteutettiin kaksi kertaa.

Jatkuvan oppimisen näkökulmasta pienempiä opintokokonaisuuksia kehi-

Edellisten lisäksi hankkeen aikana järjestettiin tavoitteiden mukaisesti mento-

Kaisa Varis (toim.) | 9

Hankkeen aikana yhteistyö, verkostoituminen, verkostojen rakentaminen ja

Verkostoitumistilaisuudet järjestettiin pääasiallisesti virtuaalisina aamukah-

Aamukahvien lisäksi merkittävässä roolissa olivat hankkeen aikana järjeste-

Sekä biokaasu- että biohiilialojen yrittäjyyden elinkaarissa oli havaittavissa

Kaisa Varis (toim.) | 11

Kansainvälistä koulutusyhteistyötä kehittämässä

Hankkeessa toteutettiin myös vahvasti toimenpiteitä, joiden avulla lisättiin

Yhteistyön vahvistamiseksi hankkeen aikana toteutettiin koulutusvientimatkat

Valdivian lähialueiden luonnonmetsää ja jokimaisemaa Chilestä.

Hyvä esimerkki koulutusvientimatkan aikana kehkeytyneistä ja hankkeen aika-

Kaisa Varis (toim.) | 13

Hankesuunnitelman mukaisesti tehtiin lisäksi Join-bioerkon koulutusviennin

Biotalouskoulutusta ja verkostoitumista jatkossakin

Verkostoitumiseen ja yritysyhteistyöhön liittyen hankkeessa nousi esiin usei-

Yhteistyö Uruguayhin ja Chileen biotalouskoulutuksen teemoissa jatkuu puo-

Kaisa Varis (toim.) | 15

Työikäisten muistisairaudet: melko vieras ilmiö

Työssä jatkamisella on monia merkityksiä työkyvyn muutostilanteissa. Yksit-

Muisti ja työ -hanke

Muisti ja työ -hankkeessa keskityttiin muistisairauteen sairastuneiden työn-

Karelia-ammattikorkeakoulun 1.3.-31.12.2022 toteuttama Muisti ja työ -hanke

Katsaus tutkittuun tietoon

Tutkittua tietoa aihepiiristä haettiin tekemällä kirjallisuuskatsaus. Laajojen tie-

Tutkimuksissa on todettu, että työikäisten muistisairauksien tunnistamises-

Kaisa Varis (toim.) | 17

Tietoa pohjoiskarjalaisten yritysten ja organisaatioiden

Aineiston perusteella työn muokkaus on tärkein työssä jatkamista tukeva toi-

Esihenkilön rooli on erittäin tärkeä: aineistossa korostettiin esihenkilön osaami-

Selvityshankkeessa nousi esille selkeitä kehittämistarpeita tietoisuuden lisää-

Esimiesten osaamisen kehittäminen näyttäytyy erittäin tärkeänä: tieto ilmiös-

Työyhteisöissä tarvitaan tietoa, jonka perusteella muistisairauteen sairas-

Muistisairauteen sairastuneiden työntekijöiden työssä jatkamisen kysymyk-

Kaisa Varis (toim.) | 19

Hankkeen perusideana oli jalostaa kalevalaisuudesta uusi, moderni ja nyky-

Hankkeen taustana oli tutkimustieto, että erityisesti kansainvälisillä markki-

Hanke aloitettiin kulttuurisisältöjen teemoittamisella. Niihin liittyen ryhdyttiin Ka-

Hankkeessa tuotettiin yritysten kanssa konsultoiden erilaisiin teemasisältöihin

Kaisa Varis (toim.) | 21

Työpajat eli Riihet

Kun hankkeen toiminnan oli ajateltu perustuvan kasvotusten pidettäviin työ-

Riihien tavoitteena oli inspiroida yrityksiä hyödyntämään Kalevalan ja kan-

2. Yritys markkinoi sisäisesti kouluttautumismahdollisuutta 