Kpl 3.

Miten tieteellinen tutkimus toteutetaan

Psykologian tieteellisen tutkimuksen rakenne ja osat, tiedonkeruutavat, tutkimusraportti,

tutkimuksen periaatteet

Tutkimuksen kulku
1. Tutkimusongelman rajaaminen

2. Tutkimusmenetelmien valinta
- Otos
- Tiedonkeruumenetelmät
- Tutkimusasetelma

3. Aineiston kerääminen ja analysointi

4. Tutkimusraportin kirjoittaminen ja sen asettaminen tiedeyhteisön arvioitavaksi

5. Tutkimuksen julkaiseminen

Yksittäisen tutkimuksen toteuttaessaan tutkija kehittää keinot saada tietoa hyvin tarkkaan
rajatusta aiheesta eli tutkimuskysymyksestä.

Tutkimusongelma
Tutkimusongelma: tutkimuksen tarkka aihe. Ilmoitetaan usein kysymyksen muodossa  Miten 9-
luokkalaisten unen määrä vastaa heidän suorituksiaan tarkkuutta vaativissa tehtävissä?
Tutkimusmenetelmät vaikuttavat tutkimusongelman muotoiluun.

Tutkimusongelman pohjalta muodostetaan hypoteesi eli oletus siitä, millaisia tuloksia

tutkimuksesta saadaan. Hypoteesin avulla varmistetaan, että tutkimus voidaan suunnitella niin,
että se antaa uutta tietoa aiheesta,
Hypoteesin tulee olla koeteltavissa  täytyy olla ainakin teoriassa mahdollista kerätä
tutkimusaineistoa, joka osoittaa hypoteesin virheelliseksi.

Kiinnostava laaja ilmiö Tarkentuva tutkimusongelma Hypoteesi

Jännittämisen vaikutus Vaikuttaako paineen Paineen lisääminen heikentää
suorituksiin lisääminen muistia ja suoritusta erityisesti muistia ja
päättelyä vaativissa tehtävissä päättelyä vaativissa
suoriutumiseen? tehtävissä.

Otos
Tutkimusongelma tulee rajata koskemaan tiettyä ihmisjoukkoa. Tästä joukosta koehenkilöt tulee
valita kattavasti – niin, että he voivat edustaa koko ryhmää.
Perusjoukko: ihmisryhmä, jota tutkimus on rajattu koskemaan (esim. 15-vuotiaat nuoret)
Otos: perusjoukosta rajattu tutkittava osa (ne 15-vuotiaat nuoret, joita tutkitaan)

Tiedonkeruutavat
Tiedonkeruutavat: tutkimuksen aineiston keräämisen keinot
Yleensä tutkimuksessa voidaan käyttää useita tiedonkeruutapoja.
Operationalisointi: asian muuttaminen mitattavaan muotoon

Psykologiassa tyypillisiä tiedonkeruutapoja:

- Havainnointi eli observointi
- Kysely
- Fysiologiset mittaukset
- Psykologiset testit

Erilaiset tutkimusasetelmat vastaavat erilaisiin kysymyksiin

Tutkimusasetelmat: erilaisia tutkimuksen toteuttamisen kokonaisratkaisuja

Kokeellinen tutkimusasetelma

Koeryhmä Kontrolliryhmä
Altistus muuttujalle x Ei altistusta muuttujalle x
(riippumaton muuttuja) (riippumaton muuttuja)
Muuttujan y mittaus Muuttujan y mittaus
(riippuva muuttuja) (riippuva muuttuja)
Tuloksia vertaamalla saadaan selville, vaikuttiko muuttuja x mitattavaan muuttujaan y.

Esimerkkitutkimus:
Ryhmä 1 Ryhmä 2
Lääkkeen nauttiminen Ei lääkettä
Ajokyvyn mittaus Ajokyvyn mittaus
Mittaustuloksia vertaamalla saadaan selville, vaikuttiko lääkeaine ajokykyyn vai ei.

- Kokeellinen tutkimusasetelma sopii parhaiten syiden ja seurausten selvittämiseen

- Pyritään luomaan tilanne, jossa yksittäisen syyn vaikutusta voidaan arvioida säädellyssä
tutkimustilanteessa
- Tutkija järjestää olosuhteet, joissa voidaan verrata kahden lähtökohdiltaan samanlaisen
ryhmän tuloksia sen jälkeen, kun toinen ryhmä on altistettu riippumattomalle muuttujalle
ja toinen ei

Riippumaton muuttuja: tekijä, jota tutkija tietoisesti säätelee ja jonka vaikutusta halutaan selvittää
Riippuva muuttuja: ilmiö, johon riippumattoman muuttujan oletetaan vaikuttavan

Koeryhmä: altistetaan riippumattomalle muuttujalle

Kontrolliryhmä: ei altisteta riippumattomalle muuttujalle

Muuttujien tilastollisen yhteyden selvittäminen

Muuttuja: tässä yhteydessä asia, jota tutkimuksessa on mitattu

- Laajan aineiston pohjalta voidaan selvittää, onko kahden muuttujan välillä jokin
säännönmukainen yhteys
Korrelatiivinen tutkimus
- Korrelaation avulla kuvataan yksinkertaista yhteyttä kahden muuttujan mittausten välillä
- Korrelaation perusteella ei voida saada tietoa ilmiön syistä  korrelaatio voi johtua myös
mitattujen muuttujien ulkopuolisesta tekijästä
Positiivinen korrelaatio: kun yhden muuttujan arvon noustessa toisenkin muuttujan arvo nousee
(samoin laskiessa)
Negatiivinen korrelaatio: kun yhden muuttujan arvo nousee, toisen laskee (samoin toisinpäin)

Faktorianalyysillä voidaan etsiä muuttujien välisiä yhteyksiä laajasta aineistosta.

Regressioanalyysillä voidaan arvioida jotakin ilmiötä selittävien tekijöiden suhteellista merkitystä.

Kuvaileva tutkimus ja tapaustutkimus

Kuvaileva tutkimus: tähtää tutkimuskohteen ominaisuuksien tarkkaan kuvaamiseen ja kohteen
mahdollisimman hyvään ymmärtämiseen
- Tutkimusaineiston pohjalta ei voida osoittaa ilmiötä aiheuttavia tekijöitä, mutta saadaan
tietoa siitä, mistä ilmiössä on kyse
- Erityisesti, kun halutaan ymmärtää jotakin inhimillistä kokemusta, tutkia ihmisten välistä
vuorovaikutusta tai ymmärtää jotain erityisen vaikeasti mitattavissa olevaa aihepiiriä

Tapaustutkimus: käytetään, kun halutaan saada syvällistä ja monipuolista tietoa yksittäisestä

ihmisestä, ryhmästä tai tapahtumasta
- Käytetään yleensä silloin, kun ilmiöstä ei muuten voida saada vastaavaa tietoa (esim.
harvinaisten aivovaurioiden yhteydessä)
- On mahdollista saada yksityiskohtaista tietoa tutkimuskohteesta, mutta yleistyksien
tekeminen on hankalaa

Tutkimuksen raportointi ja luotettavuuden arvioiminen

- Aineiston keräämisen jälkeen saatua tietoa analysoidaan
- Tulokset raportoidaan tutkimusartikkelissa

Tutkimusraportin osat
1. Tiivistelmä  lyhyt esittely artikkelin sisällöstä
2. Tutkimusongelma  mitä tutkittiin
3. Menetelmät  miten tutkittiin
4. Tulokset  mitä tuloksia saatiin
5. Pohdinta  miten tuloksia selitetään ja mitä päätelmiä niiden pohjalta voidaan tehdä

- Tutkimusraportti lähetetään muiden tutkijoiden arvioitavaksi ja jos he pitävät tutkimusta

tarpeeksi hyvin toteutettuna, se julkaistaan tieteellisissä lehdissä

Psykologian tärkeimmät tutkimusperiaatteet ovat

1. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen
- Tutkimukseen osallistumisen tulee olla vapaaehtoista
- Osallistuja saa halutessaan keskeyttää tutkimuksen

2. Vahingoittamisen välttäminen
 - Tutkimukseen osallistumisesta ei saa koitua tutkittavalle aineellista, sosiaalista tai
psyykkistä haittaa

3. Yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyvät määräykset

- Tyypillisesti tutkimusaineisto kerätään nimettömänä
- Jos tunnistautumista tarvitaan, tulee tutkimusaineisto säilyttää huolellisesti suojattuna ja
raportoida niin, ettei se paljasta tutkittavien henkilöllisyyttä

Vankilakoe
Philip Zimabrdo, 1971

- Koehenkilöt: 24 miesopiskelijaa, tasapainoisiksi arvioituja

- Koehenkilöt jaettiin satunnaisesti vankeihin ja vartijoihin

- Asuivat tutkimuksen ajan vankilaksi muutetussa laboratoriossa

- Vangit puettiin kaapuihin, he kantoivat jalassaan kahletta ja heitä kutsuttiin numerolla

- Vartijoilla oli virkapuvut ja pamput

- Vartijoita varoitettiin vankien mahdollisesta vaarallisuudesta

- Vartijat vahtivat vankeja kolmen hengen vuoroissa

- Koe eskaloitui ja siinä esim. käytettiin väkivaltaa vaikka niin ei saanut tehdä
- Koe keskeytettiin 6 päivän jälkeen, vaikka sen piti kestää useamman viikon

Tutkimusta: Onko älykkyys pysyvä ominaisuus vai kovan työn tulosta

Carol Dweck tutkimusryhmineen, 1998
Tavoitteena selvittää, miten 10-12-vuotiaiden lasten suorituksilleen antamat selitykset vaikuttavat
oppimiseen.
Tutkimukseen osallistui 128 viidesluokkalaista.

- Ensin lapset tekivät sarjan päättelytehtäviä, joista tutkijat antoivat heille palautetta
o Ryhmä 1: ”Tuloksesi on hyvä. Työskentelit varmaan kovasti.”
o Ryhmä 2: ”Tuloksesi on hyvä. Oletpa fiksu.”
o Loput: tulosta ei selitetty kehujen yhteydessä
- Riippumaton muuttuja: lapselle syntyvä uskomus oman hyvän tuloksen syistä

- Seuraavana lapset saivat valita, millaisia tehtäviä he tekevät

o Ryhmä 1: 93% valitsi tehtäviä, joista voi oppia paljon vaikka ei vaikuttaisi fiksulta
o Ryhmä 2: 33% valitsi tehtäviä, joista voi oppia paljon vaikka ei vaikuta fiksulta. 67%
valitsi helpompia tehtäviä, joista voi saada paljon oikein ja vaikuttaa fiksulta.
o Kontrolliryhmän lasten valinnat jakautuivat vaihtoehtojen suhteen tasaisesti

- Kun lapset tekivät seuraavaksi vaikeita tehtäviä ja saivat huonoa palautetta, ryhmän 1
lapset olivat sitkeimpiä tehtävän ratkaisemisessa
 - Dweck päättely, että oppimisen kannalta on ratkaisevaa, millaisia onnistumisia ja älykkyyttä
koskevia uskomuksia lapsilla on
- Käsitys siitä, että onnistuminen on työskentelyn tulosta, kannustaa lasta parempiin
valintoihin ja suorituksiin

Palauta mieleen:

Selitä yksittäisen tutkimuksen toteuttamisen päävaiheet.

1. Tutkimusongelman rajaaminen ja hypoteesin luominen
2. Tutkimusmenetelmien valinta: tutkimusasetelma, otos, tiedonkeruumenetelmät
3. Aineiston kerääminen ja analysointi
4. Tutkimusraportin luominen ja tiedeyhteisön arvioitavaksi asettaminen
5. Tutkimuksen mahdollinen julkaiseminen

Mitä tarkoittavat tutkimusongelma, hypoteesi, koeteltavuus ja operationalisointi?

Entä miten nämä käsitteet liittyvät toisiinsa?
Tutkimusongelma: asia jota tutkitaan – usein kysymyksen muodossa.
Hypoteesi: oletus siitä, mikä tutkimuksen lopputulos on
Koeteltavuus: se, että on ainakin teoriassa mahdollista osoittaa hypoteesi virheelliseksi
tutkimuksella
Operationalisointi: asian muuttaminen mitattavaan muotoon

Hypoteesi rajataan tutkimusongelmasta ja on se asia, mitä koetellaan. Operationalisoinnissa

tutkimusongelma muutetaan mitattavaan muotoon.

Millainen on kokeellinen tutkimusasetelma?

Kokeellisessa tutkimuksessa tutkitaan yleensä syy-seuraussuhdetta koe- ja kontrolliryhmän sekä
riippuvan ja riippumattoman muuttujan avulla. Koeryhmä altistetaan riippumattomalle muuttujalle
ja kontrolliryhmä ei. Sitten seurataan, vaikuttaako riippumaton muuttuja riippuvaan muuttujaan,
jolle molemmat ryhmät ”altistetaan”.

Miksi kokeellista asetelmaa arvostetaan tieteessä paljon?

Ehkä, koska kokeellisen tutkimusasetelman luominen monien ilmiöiden yhteydessä vaatii paljon
työtä ja on ylipäänsä hankalaa.

Miten tutkimusta voidaan tehdä silloin, jos kokeellista asetelmaa ei voida käyttää?
- Muuttujien tilastollisia yhteyksiä selvittämällä  korrelatiivinen tutkimus, faktorianalyysi,
regressioanalyysi
- Kuvaileva tutkimus
- Tapaustutkimus