Paleontologia

Skorpionit ovat hämähäkkien vanhin laji, ja varhaisimmat tunnetut löydöt ovat peräisin
siluurikaudelta[6][7]. Fossiileista skorpioneista on kuvattu 131 lajia, joista yli 60 on löydetty hiilikauden
kerrostumista. Permikautiset skorpionilöydöt ovat hyvin harvinaisia, ainoa hyvin säilynyt yksilö löytyi
saksalaisen Chemnitzin kaupungin läheltä[8]. Ulkoisesta samankaltaisuudestaan huolimatta
paleotsooiset skorpionit (eurypteridae) eivät ole skorpionien sisäryhmä. Se, oliko skorpionien esi-isien
ensisijainen elämäntapa vesielämä, on edelleen ratkaisematon kysymys[1].

Rakenne

Runko

Skorpionin ruumis koostuu pienestä pääkallonrungosta eli prosomasta ja pitkästä vatsalaukusta eli
opisthosomasta, jossa erotetaan kaksi jakoa: leveämpi etummainen jako, joka rajoittuu tiiviisti
pääkallonrunkoon ja muodostaa sen (skorpionin ruumiin) kanssa kokonaisuuden (praeabdomen eli
mesosoma), ja takimmainen jako, kapea, 5-osainen postabdomen (lat. postabdomen eli metasoma),
joka on jyrkästi erillään preabdomenista ja jolla on pyrstön kaltainen rakenne. Postabdomenin
viimeiseen segmenttiin liittyy toinen päärynänmuotoinen segmentti (telson), joka päättyy ylöspäin
taivutettuun neulaan, jonka päällä on kaksi myrkkyrauhasen reikää.

Skorpionin koko ruumista peittää kitiininen kuori, joka on alla olevan hypodermisen kerroksen tuote.
Rintakehän selkäpuolta peittävä kephalothorakaalinen scutum, jonka jälkeen preabdomen-alueella
segmenttien lukumäärän mukaan 7 selkä- ja vatsakalvoa, jotka on yhdistetty toisiinsa pehmeällä kalvolla,
ja lopuksi postabdomen-alueella 5 suljettua tiheää kitiinirengasta, jotka on yhdistetty ohuella nahalla.

Raajat

Kuusi raajaparia on kiinnittynyt rintakehään vatsapuolella, joista kaksi etummaista paria toimii leukoina,
kun taas neljää muuta paria käytetään liikkumiseen. Ensimmäinen raajapari, chelicerae, sijaitsee
suuaukon yläpuolella, ja se vastaa sijainniltaan muiden niveljalkaisten ensimmäistä antenniparia ja
fysiologiselta toiminnaltaan tammenterhoja. Chelicerae ovat muodoltaan pieniä 3-jäsenisiä pihtipareja,
ja niitä käytetään ruoan pilkkomiseen. Toisen parin, pedipalpsin, raajoissa on kuusi segmenttiä. Kaksi
viimeistä muodostavat suuret pihdit, joiden avulla skorpioni voi tarttua saaliiseen.

Ruoansulatusjärjestelmä

Suolisto koostuu kolmesta osasta: etu-, keski- ja takasuolesta. Suuaukko sijaitsee vatsanpuoleisella
sivulla ja johtaa lihaksikkaaseen nieluun, joka johtaa ruokatorveen, joka on aluksi hyvin kapea ja
myöhemmin laajenee kahden suuren sylkirauhasen ulostulokanavia varten. Ruokatorvi johtaa
keskisuoleen, johon preabdomenissa avautuu viisi paria suuren monilohkoisen maksan ulostulokanavia,
jotka täyttävät kaikki muiden elinten väliset aukot. Keskisuoli siirtyy vähitellen lyhimpään paksusuolen
takaosaan, joka avautuu peräaukon kanssa viimeisen segmentin ventraalisella puolella.

Hermosto

Hermosto koostuu supraglottisesta ganglionista, ocologista