1. Faayidaan hariiroo miiraan nageenya qabu maali?

Yeroo hariiroo miiraan nageenya qabu keessa of argattu, carraan sababa kanaan faayidaa
hedduu si mudachuu danda’a. Faayidaan hariiroo miiraan nageenya qabu:
 Gatii fi gatii akka qabdu sitti dhagahama.
 Dhuguma balaa murtii malee of ta’uu dandeessa.
 Dadhabina kee osoo itti hin fayyadamin agarsiisuu dandeessa.
 Ija jabinaan qooduun bilisaan yaada keessan ibsuu dandeessu.
 Argamuu, dhaga’amuu fi hubatamuu sitti dhaga’ama.

Kan caalu ammoo hariiroon miiraan nageenya qabu walitti dhufeenya cimaa uuma.
Walitti dhufeenya ilaalchisee, barreessaan fi piroofeesara qorannoo hojii hawaasummaa
Yunivarsiitii Hiyustaan Brené Brown, akkas jechuun hunda caalaa akkas jedheera: “Walitti
dhufeenya jechuun anniisaa namoota gidduutti yeroo argamu, dhaga’amuu fi gatii akka argatan
itti dhaga’amu jedheen ibsa; murtii malee kennuu fi fudhachuu yeroo danda’an; walitti
dhufeenya irraa rizqii fi humna yommuu argatanis.”

Karaalee torba hariiroo keessan keessatti nageenya miiraa uumuu dandeessan

Akkamitti nageenya miiraa ijaaruu dandeessa jettanii yaaddu moo eessaa akka jalqabdan hin
beektu? Hariiroo kamiyyuu keessatti amantaa fi saaxilamummaa horachuuf karaalee gargaaran
torba caccabsinee jirra.

Daangaa fi hayyama kabaju

Daangaa kaa’uu fi kabajuun daangaa dhuunfaa kaa’uudhaan hariiroo keessatti nageenyaafi
tasgabbii guddisuu danda’a. Daangaa tokko ibsuudhaan, hiriyaan kee filannoo kee akka seenu
hayyamtee kan isaanii akka qooddatan afeerta. Daangaan akka of eeguu qofa osoo hin taane
hariiroo keessan eeguutti yaadi.
 Daangaan qaama, saalaa, sammuu, miiraa, ykn maallaqaa ta’uu danda’a — hundi isaanii
hariiroo fayya qabeessa keessatti kabaja guddisuuf murteessaadha. Erga daangaa kaa’attee
booda atii fi hiriyaan kee kabajuun murteessaadha. Fakkeenyonni daangaawwan nageenya
miiraa guddisan tokko tokko:
 waan siif barbaachisaa ta’e kabajuu
 odeeffannoo dhuunfaa suuta suutaan waliif qooduun
 garmalee of kennuu dhiisuudhaan yeroo kee eeguu
 yeroo yeroo kophaa si barbaachisu bakka gaafachuu
 sadarkaa mijataa kee walitti dhiyeenya irratti waliif dabarsuu
 Walqunnamtii afaaniin ala taʼeef xiyyeeffannaa kenni
 Afaan qaamaa nageenya miiraatiif barbaachisaa dha.
 Sagaleen sagalee, bocni ijaa, haala dhaabbii fi ibsi maaykiroo biroo siifi hiriyaa gaa’elaa
keetiin, hubattus hubachuu baattus walitti fufiinsaan hiikamaa jira. Gorsaan ogeessaa
hayyama qabu kan magaalaa Hiyustaan keessa jiraatu Dr. Jake Porter, “Ija jabaa,
funyaan cimsee dhiibamee fi jechoota gaggabaaboodhaan hiriyoota keessanitti yoo
dhiyaattan, nageenyi isaanitti dhaga’amuu dhiisuu danda’a.”
 Itti dabaluudhaanis, “Asitti furtuun tokkoon tokkoon keenya jechoota dubbannu qofaaf
osoo hin taane akkaataa itti erginuuf itti gaafatamummaa akka qabnu hubachuudha,”
jedheera.
 Hiriyaa gaa’elaa keetti dhiyaachuu kee dura walqunnamtii afaaniin ala ta’e of biraa
qabattee deemtu xiyyeeffannoo kennuu shaakaluun gaariidha. “Yeroo ammaa kana
afaan qaama koo maal waliin wal qunnamsiisaa jira?”
 Dhaggeeffataa cimaa ta'i

Namoonni tasgabbii fi mirkanaa’uu akka itti dhaga’amuuf dhaga’amuu fi hubatamuu isaanii itti
dhaga’amuu waan qabuuf, dhaggeeffachuun sochii qabu hariiroo fayya qabeessa ta’eef qaama
murteessaadha. “Dhaggeeffachuun dammaqinaan yeroo ittisaa fi yaada kee jeequ cinatti
dhiistee, waan hiriyaan kee sitti himu dhugaadhaan fudhattee deemtudha,” jechuun Dr. Isaabel
Morley, ogeettii xiin-sammuu kilinikaa hayyama qabdu kan Masaachusets keessa jiraattu
ibsiteetti.

Itti dabaluudhaanis, “Dandeettiin dammaqinaan dhaggeeffachuu jechuun yeroo sodaan ykn

dhimmi uumamu hundatti hiriyaan kee sitti himuuf mijataa taʼa jechuudha,” jetteetti. “Rakkoon
sun guddachuu ykn hiriyaan kee aarii qabaachuu mannaa, daftee fi salphaatti furuu ni
dandeessa.”

Karaaleen dhaggeeffannaa dammaqinaan shaakaluu dandeenyu tokko tokko:

mallattoolee dhaggeeffachuu, afaaniin ala ta’an kan akka kolfuu, mataa rukutuu fi ijaan wal
ilaaluu, gaaffii hiriyaa gaa’elaa kee gaafachuu ykn ibsa gaafachuu, waan jedhame gabaabsuu
ykn deebi’ee xiinxaluu.
Iftoomina shaakalu
Iftoominni amantaa fi nageenya miiraa ijaaruuf qaama barbaachisaa dha. Iftoomina yeroo
shaakaltu, miira ati ykn hiriyaan kee waan tokko wal dhoksaa jirtu sitti dhaga’amuu danda’u
dhabamsiifta.
Kutaa jireenya keessanii hunda hiriyaa gaa’elaa keessaniif qooduun isin hin barbaachisu ta’us,
“waa’ee yaada, miiraa fi sochiiwwan keessanii waliigalatti iftoomina qabaachuun wal amantaa,
walqunnamtii fi tasgabbii uumuuf karaa gaarii dha,” jedha Morley.

Faayidaa shakkii sanaa hiriyaa keetiif kenni

Faayidaa shakkii hiriyaa gaa’elaa keessaniif kennuu jechuun murtii balleessuu fi, kanaa mannaa,
kaka’umsa amala isaanii baruuf fedhii qabaachuu jechuudha. “Kaka’umsi namoota baay’een
dammaqaa jalaa kan ta’ee fi yeroo baay’ee mi’a ofii isaanii walitti dhufeenya kanaaf fidan waliin
kan walqabatudha,” jedha ogeessi hariiroo imagoo mirkanaa’e kan magaalaa Baaltimoor keessa
jiraatu Raabii Shlomo Slatkin.

“Maaliif hiriyaan keenya waan isaan hojjete akka raawwate murteessuu fi seenaa tolchuu
yeroo dhiifnu, bakka gara laafinaafi hubannoo irraa gara gaariitti ilaaluu jalqabna,” jechuun
dabalata. “Isaan waliin walii galuu dhiisuu dandeenya, garuu yoo xiqqaate waldhabdee malee
naannoo nageenya qabu uumuu dandeenya.”

Itti gaafatamummaa guddisuu fi hordoffii

Hordoffiin hiriyyaan kee akka ati amanamtuu fi hariiroo sanaaf iddoo guddaa kennitu agarsiisa.
Yeroo waan tokkoof waadaa galtee hordoftu, hiriyaa keetti amanamummaa kee
agarsiisuudhaan dammaqinaan wal amantaa horatta. Ta’us hordofuun halkan tokkotti ta’uu hin
qabu.

Yeroo tarkaanfiiwwan xixiqqoo fudhattullee, hiriyaan kee carraaqqii wal irraa hin cinne gootu
akka argu dandeessisuun hariiroo sanaaf kutannoo akka qabdu isaanitti agarsiisa. Hiriyaa
gaa'elaa kee loop keessa kaa'uuf yaali, kunis sillee of gaafachuuf waan gargaaruuf.

Hiriyoonni gaa’elaa ykn wal’aansa hariiroo ilaalaa

Ilaalchi ogeessa fayyaa sammuu namoota hariiroo keessa jiran waldhabdee mataa isaa irratti
xiyyeeffachuu caalaa waldhabdee furuu irratti xiyyeeffachuudhaan nageenya miiraa akka
ijaaran gargaaruu danda’a.

“Yaaliin hiriyoonni gaa’elaa akkaataa hiriyoonni gaa’elaa akka sirnaatti waliin hojjetan akka
hubatan gargaaruudhaan nageenya miiraa guddisa,” jechuun Poortar ibsa. “Yeroon hiriyoottan
gaa’elaa wajjin hojjedhu, adeemsa akkaataa itti wal lolan caalaa qabiyyee waan isaan wal lolan
irratti fedhiin koo xiqqaadha.”

“Qabiyyee irratti xiyyeeffachuun yeroo kanatti isaan gargaaruu danda’a yeroon falmii gidduu
seenu, garuu yeroo itti aanutti walii galuu dadhaban waajjira wal’aansaatti deebi’uuf qofa,”
jechuun dabalata. “Kana mannaa, jireenyi qormaata karaa isaaniitti darbachuu itti fufee jiruun
milkaa’inaaf isaan qopheessuuf adeemsa haaraa akkaataa itti waldhabdee itti dhiyaatan
uumuuf gargaaruudhaan.”Hariiroo Keessatti.
2.Maaliif Iyyannee(Komannee) fi Akkamitti Dhaabbanna.
Iyyachuun waanuma barame dha. Dhugaa dubbachuuf, nuti isaaf wired taane. Garuu osoo hin
to'atamne hariiroo keenya keessatti rakkoo guddaa uumuu danda'a.

Dishiin ammas tuulamaa waan jiruuf, akka waan hiriyyaa kee si’a miliyoona tokko
qulqulleessuuf gaafatteetti sitti dhaga’ama. Taʼus, yeroo meeqa yoo gaafatte gonkumaa hin
raawwatamu. Maaliif akkas ta'e?
Waan tokkotti gadi bu’uu danda’a: komachuu.
Kun tooftaa waliigalaa, hubatamaa dha. Rakkoo adda baasuun karaalee hedduu sammuu
keenya nageenya nu eegu keessaa isa tokkodha.
Garuu, yoo of eeggannoo hin goone, walitti dhufeenya keenya isa dhiyoo keessattis rakkina
qubeessuu danda’a. Ogeessota hariiroo amanamoo irraa odeeffannoo xiqqoo argachuun
rakkoolee haala adda ta’een furuun ni danda’ama.

Namoonni hariiroo keessatti maaliif komatu

Hunduu yeroo yerootti komata. Garuu meeqatu garmalee?
“Seera barbaadde yoo ta’e, Joon Gootmaan, ogeessi hariiroo beekamaan, reeshiyoon falfalaa
shan fi tokkoo akka ta’e dubbata,” jetti Maarisaa Flood, leenjistuun hariiroo. “Kana jechuun
yeroo waldhabdee walqunnamtii hamaa hundaaf gaa’elli tasgabbaa’aa fi gammachuu qabu
walqunnamtii gaarii shan ykn isaa ol qaba.”

Yeroo hunda komachaa yoo of argatte sababni bu’uuraa jiraachuu hin oolu. Barbaadduu ta'a:
 walitti hidhamiinsa
 mirkaneessuu
 xiyyeeffannoo
 xumura
 humneessuu
Moodeela ta’uu
 Iyyachuun yeroo ijoollummaa kunuunsitoota keetiin fakkeenya siif ta’uu danda’a. Jaalala
wajjin walqabsiisuu dandeessa ykn fedhii kee guutuuf karaa hundarra gaarii ta’e jettee yaaduu
dandeessa.

Aadaa hawaasummaa
Aadaas ta’uu danda’a. Ayerlaanditti yeroo baayʼee “slagging” jaalala argisiisuuf itti fayyadama.
Yunaayitid Kingidam keessatti nama itti dhihoo sitti dhaga’amu irraa “fincaan baasuu”
dandeessa. Awustiraaliyaa keessatti, “mickey” hiriyoota kee keessaa baasuudha. Bifa
walqunnamtii kun hundi yoo hin baranne dogoggoraan hiikamuu danda’a.

Aarii
Aarii durii waan qabatteef komachuu dandeessa. Haala kana keessatti dhukkubbiin kee bifa
komiitiin gara cinaatti bahuu danda’a.

Hariiroo keessan dhiphisuu qofa osoo hin taane, qorannoon Trusted Source akka agarsiisutti
miira ukkaamsuun fayyaa keessaniif illee hamaa ta'uu danda'a.

Pirojekshinii
“Yeroo waa’ee keenya waan tokko hin jaalanne — akkaataan nuti ilaallu, akkaataa namoota
biroo wajjin walitti dhufeenya qabnu, ykn waanuma fedhe — miira qaanii sana namoota biroo
irratti pirojekteessuu dandeenya,” jedha Kiriis Tiikner, ogeessi gaa’ilaa fi maatii hayyama qabu
Pasadena, California.
Iyyachuun namoota biroo irratti dhiibbaa akkamii akka qabu
Manaa hanga hojiitti komachuun siifi namoota ati dhimmamtu gidduutti waldhabdee uumuu
dandaʼa.

Hariiroo jaalalaa
Iyyachuun, Gottman’s “Four Horsemen of the Apocalypse,” kan moodeela amala wal hiikuu
tilmaamutti geessuu danda’a.
Fardeen Afran kanneen akka:
 qeequu
 tuffii
 ittisa ta’uu danda’a(Defensiveness)
 dhagaadhaan dallaa dhaabuu
“Nagsuun ykn komachuun tooftaa bu’a qabeessa ta’ee argee hin beeku,” jedha Jake Porter,
ogeessi wal’aansa hiriyoottan gaa’elaa Houston, Texas.

“Namni tokko yeroo kuma meeqa hiriyoota isaatti himate akka ilaalu nan gaafadha, achiis
kanneen keessaa meeqatu dhugumatti akka hojjetan nan gaafadha. Gaaffii sanaaf deebiin ani
argadhe: gonkumaa qofa.”

Walitti dhufeenya warraa fi daa’imaa

Ijoolleen odeeffannoo akka ga’eessonni hojjetanitti hin adeemsisan.
Yeroo komattan, mucaan keessan maaliif akkas akka isin mufattan hubachuun isaa rakkisaa
ta’uu danda’a. Amala sana akka nama tokkootti eenyu akka ta’an irraa adda baasuuf rakkachuu
danda’u.
Akkasumas, haala barbaachisaa taʼe irraa hafuu dandaʼu. Fakkeenyaaf, hojiitti guyyaa rakkisaa
waan dabarsiteef, dadhabbiin waan sitti dhaga’ameef ykn oduu gadhee qofa waan argatteef
miira hamaa keessa jirta. Kanaa mannaa, komii kee akka mudaa amala gama isaaniitiin keessa
galchuu danda’u.
Kanarraa kan ka’e, mucaan keessan:
 sodaa
 yakka
 qaanii
 mudaa kan hin qabne ta’uu (perfectionism).
 namoota gammachiisu
 amala irraa fagaachuu
 qola hanqaaquu irra deemuu
  Hariiroo namoota gidduu jiru
Iyyachuun hiriyummaa fi walitti dhufeenya hojii keenyaa irrattis dhiibbaa hamaa geessisuu
danda’a. “Yeroo booda wal irraa fagaachuu dandeenya,” jedha Tickner. “Kana booda nama
biraa nagaa ta’ee, ykn nama affeeru hin argannu, kanaaf karaa itti wal qunnamtii irraa fagaannu
barbaaduu jalqabna.”

Akkamitti komii dhiifna

QorannooTrusted Source akka agarsiisutti waldhabdeen furuun wantoota eegumsa gaa’elaa
keessaa isa tokkodha.

Dhugaa dubbachuuf, “karaan sirrii” itti komatamuu danda’u jira. Walqunnamtiin buʼa
qabeessa taʼe gaarummaa, gara laafinaafi kallattiidhaan kan raawwatamudha.

Afaan keessan jijjiiri

Maal gochuu qabna Komii Akkaataa itti sirreessuu
Trade a negative for a positive “Ati baay’ee dadhaboodha, ammallee hin uffatin.” Abbaan
manaa kee yommuu uffatu akkas jedhi: “Ati baayʼee sexy fakkaatta. Halkan kana gaarii
fakkaachuuf carraaqqii guddaa akka gootan isinitti himuu nan danda'a. Si dinqisiifadha.”
Himoota “Ani” fayyadami “Yaa ajaa’iba guddaa, ammas kosii baasuu dagatte.” “Erga waadaa
naaf galtee booda kosii sana baasuu dhabuun kee na dhukkubsa.”
Wantoota addaa irratti xiyyeeffadhu “Ati gonkumaa naaf hin bilbiltu.” “Har’a waaree booda,
halluu akkamii gara manaatti fiduu akkan qabu sitti dubbachuuf abdadheen ture. Yeroo ati
deebitee naaf hin bilbiltutti mufachuun natti dhagaʼame.”
Akkamitti gargaaruu akka dandeessan gaafadhu “Yeroo hunda yeroo manaa baatu ibsaa ibsitee
dhiifta.” “Yeroon mana ga’u ibsaa ibsu arguun na mufachiise. Kana irratti akkamitti waliin
hojjechuu dandeenya, akka kaffaltiin ibsaa hangas hin baay’anne?”
Sagalee kee jijjiiri
Wanti ati dubbattu akkuma akkamitti akka dubbattu barbaachisaa dha. Yaadadhu, ati isaan
waliin wal bira qabamee osoo hin taane, atii fi isaan amala hin barbaadamne waliin wal bira
qaba — ati gama tokko jirta.

Miira sitti dhagaʼamu qooduu kee dura, of lafa qabsiisuuf hafuura muraasa baafachuu yaali.
Akkamitti akka sitti dubbatamu akka barbaaddu ilaali. Mucaa keessaa nama ati waliin haasoftu
sanaa yaadi, gaarummaa jaalalaatiin isaanitti dubbadhu.

“Ija lallaafaa, sagalee lallaafaa, tarii kolfa illee ta’een hiriyaa gaa’elaa keetiif nageenya
mallattoo agarsiisi,” jedha Poortar.

“Hiriyaa gaa’elaa kee garee kee keessa akka ta’uuf, faayidaa hariiroo keessaniif akka si waliin
socho’uuf bilbili. Sunis akka waan lamaan keessan waldhabdee keessa jirtan, namni tokko
injifata, namni kaan immoo mo’amutti kaa’uu caalaa baay’ee isin geessisa.”

Yeroo mijataa ta’e filadhu

Yeroon waan hunda. Yoo hiriyaan kee karaa hojiitti geessu balbalaan ba’ee fiigaa jiraate,
yeroon sun yeroo dogoggoraa komii dhiheessuuf. Yeroo xumuraa, dhiheessi ykn guyyaa cimaa
fuuldura isaanii yoo jiraate illee kanuma.

Yeroo lamaan keessan boqonnaa itti dhagaʼamu filachuuf yaalaa. Bakka taa'anii dhimmicha
keessa darbuuf bocu. Sana booda, naannoo isaa parameetaroota tokko tokko saagi.
Fakkeenyaaf, “Waa’ee waan tokkoo daqiiqaa 15f haasa’uu dandeenyaa?” achiis deemaa.

Barreessaa
Dursitee wanta jechuu barbaaddu yoo barreessite karaa irra akka turtu si gargaaruu dandaʼa.
Yaadannoo muraasa kaardii indeeksii irratti barreessuu yaali, ykn akka mataa ol qabattuutti
iimeelii safuu qabu isaaniif ergi.
Fedhii kee irratti xiinxali
Miicca miiccaa hojjechuu dhabuu keetiin hiriyaa keetti iyyachaa jirta jettee yaaduu dandeessa,
garuu carraan isaa kana caalaa baay’ee gad fagoo ta’uu isaati. Joornaalii tokko baasuun qotuu
tokko tokko hojjedhaa. “Dhugumatti kun waa’ee maali?”

“Akkuman hiriyoonni gaaʼelaa wajjin hojjedhutti himu: Rakkoon jiru dhugumatti rakkina taʼuun
isaa yeroo muraasa. Yeroo xiqqoo qabiyyee sadarkaa gubbaa nagging keenyaa jala jiru irratti
xiinxaluuf dabarsuun fedhii baay’ee guddaa, gadi fagoo ta’e mul’isuu danda’a,” jedha Porter.

“Aarii duubatti deebi’uu caalaa, iddoo miiraa sana irraa qooduun, akka gaariitti akka ilaalamu fi
dhaga’amuu fi beekamuuf nu qopheessa. Gabaabumatti, daandii walitti dhiyeenyaa baay’ee
milkaa’aa ta’edha.”

Waan isin irraa eegamu sirreessaa

Iyyachuun qaawwa waan ati eegdu fi dhugaa haala jiru gidduu jiru irraa dhufa. Karaan
salphaan barbaachisummaa komachuu gadhiisuuf nama biraa irraa eegdu keessatti moo’uudha.

Fakkeenyaaf, nama hanga sa’aatii 2 a.m.tti gitaara taphachaa turuu akka jaallatu beekee yoo
fuute, sa’aatii 9 p.m. yeroo dhiyootti sharp.

Haala kana keessatti namni jijjiiramuu danda’u tokko qofa: ati.

Nama si mufachiisu hundee irraa fudhachuu shaakaluu yaali. Wantoota isaan irraa jaallattu
irratti xiyyeeffadhu. Walitti dhufeenya sanaan akkamitti adda taʼee mulʼachuu akka dandeessu
murteessii.

Tarree galateeffannaa tolfadhu

Qorannoowwan akka argisiisutti galateeffachuun akkaataa hariiroo itti ilaaltu irratti dhiibbaa
guddaa geessisuu dandaʼa. Guyyaa hunda yeroo wal fakkaatutti, amaloota nama si mufachiise
sanaa jaallattu dabalatee wantoota galateeffattu 3 hanga 10 tarreessi.

Hiriyaan koo garmalee yoo komate maal gochuu danda’a?

Isaanitti deebisee daawwitii godhaa
Hiriyaan kee yeroo hunda yoo komatu, gara garaa gaaffii isaaniitti darbi. Akkana jedhi, “Kosii
sun akka baafamu ni barbaadda jechuu kee nan dhaga’a. Kana sirritti dhaga’aa?”

Depersonalize gochuu
Yoo hiriyaan kee yeroo hunda waa’ee waan tokkoo komatu, yaadadhu: waa’ee kee miti.
Hundaa jalatti akka si jaallatan yaadachuuf yaali; fedhii isaanii bu’a qabeessa ta’een dabarsuu
qofaaf rakkachaa jiraachuu danda’u.

Ofii keetiif dhaabbadhu

Yoo komiin sun si miidhe daangaa kaasi. Akkas jechuu dandeessa, “Waan kanaan akka mufatte
naaf gala, garuu waan amma jette adeemsisuuf yeroo muraasa na barbaachisa. Mee yeroo
biraatti waa’ee kanaa haa dubbannu.”

Akkamitti akka sitti dhagahamu nuuf qoodaa

“Yeroo hunda na nag” jechuun deebisee dhukaasuun qormaata ta’uu danda’a, garuu sun
qophii balaa ti. Kanaa mannaa, hima “Ani” jedhu fayyadami. Wanta akka, “Sagalee sana
yommuu fayyadamtu na dhukkubsa” jedhu yaali.

Yaala hiriyoottan gaa’elaa yaada kenni

Iyyachuun akka mallattoo dhimma guddaa tokkootti yaaduun gargaaraa ta’uu danda’a.
Qaamni sadaffaan kaayyoo qabu kutaa sana keessa jiru waan ta’aa jiru hiika akka argattu si
gargaaruu danda’a.
 “Hojii wal’aansaa keessatti, of keessa gadi fageenyaan ilaaluu jalqabna, kutaa keenya isa
miidhame, ykn qaana’e, ykn bade arganna,” jedha Tickner. “Hiriyoonni gaaʼelaa meeshaalee fi
shaakala salphaa taʼus humna guddaa qaban, walitti dhufeenya uumuu, wal qunnamtii lallaafaa
fi komii hirʼisan baratu.”

Maaltu itti aanee jira?

Komii sitti qajeelfamee komachuun ykn dhaga’uun waanuma barame dha. Garuu yeroo
garmalee baay'atu hariiroo fayya qabeessaa fi gammachiisaa ta'e karaa gufachiisuu danda'a.

Flood, “Aadaa akkamitti akka jaallannu nu hin barsiifne keessa jiraanna” jedheera.
“Dhimmichi komii osoo hin taane, saanduqa inni keessa seenudha.Hundi keenya wantoota nu
mufachiisan irratti hiriyyaa keenyaaf yaaddoo kaasuuf mirga qabna, garuu karaa fayya-
dhabeessa ykn summii ta’een raawwachuu miti.”

3. Faayidaan wal’aansa hiriyoottan gaa’elaa maali?

Yoo hariiroo haaromsa barbaadde, gorsi filannoo guddaa siif ta’uu danda’a.
Haalli keessan maal iyyuu yoo ta’e, wal’aansa hiriyoottan gaa’elaa irratti hirmaachuu fi
meeshaa walitti dhufeenya nama jaallattu wajjin qabdu gadi fageessuuf gargaaru
argachuudhaan faayidaa argachuu dandeessa.
“Faayidaan wal’aansi hiriyoottan gaa’elaa dhuma hin qabu. Gochi wal’aansa hiriyoottan
gaa’elaa barbaaduu qofti barbaachisummaa fi barbaachisummaa hariiroo keessan irratti
kennitan agarsiisu ta’uu danda’a,” jetti Nikki Young, LMFT.

“Kaayyoon koo wal’aansa hiriyoottan gaa’elaa keessatti hiriyoonni gaa’elaa akkaataa jireenya
akka gareetti waliin keessa deeman barsiisuudha, kanaaf dhumarratti, ‘Heey, deeggarsa nuuf
godhameef galatoomi, garuu as irraa arganne’,” jechuun dabalti.
Faayidaan wal’aansa hiriyoottan gaa’elaa kanneen armaan gadii of keessatti qabachuu danda’a:
 haasawa ijaarsa qabu haala mijeessuuf gargaaru giddu-galeessa qaama sadaffaa
qabaachuu
  karaa haaraa hiriyaa gaa’elaa kee wajjin itti wal qunnamtu argachuu
 hariiroo keessan keessatti dhiphinaafi waldhabdee hir’isuu
 yeroo fi jecha keetiin itti yaadanii ta’uu
 hariiroo keessan fooyyessuuf yeroo itti of kennitan kaa’uu
 mata dureewwan rakkisoo irratti mari’achuuf wal’aansa keessatti bakka nageenya
qabuu fi tasgabbaa’aa uumuu
 tooftaalee walitti dhufeenya miiraa fi qaamaa guddisuuf gargaaran shaakaluu
 hariiroo keessan dursa kennuudhaaf karoora hojii uumuu
 hariiroo keessan keessatti haalawwan miidhaa geessisan ykn miidhaa geessisan adda
baasuu fi naannoo isaanii hojjechuu
 wal amantaa deebi’anii ijaaruu
 hariiroo keessan keessatti daangaa fayya qabeessa ta’e diriirsuu
 ogeessa fayyaa dhimmoota bu’uuraa fi miira akka jiran hin beekne adda baasuu
danda’u qabaachuu
 waldhabdee bulchuuf dandeettii gatii guddaa qabu argachuu fi horachuu
 waan waloo argachuu fi karaa jaalalaa fi gaarummaadhaan walitti dhufeenya uumuu
barachuu
 hariiroo keessan keessatti akka deeggaramuu fi dhaggeeffatamuun akka isinitti
dhaga’amu
 hariiroo keessatti fedhii fi fedhii kee adda baasuuf dandeettii ijaaruu

Sababoota wal’aansa hiriyoottan gaa’elaa si barbaachisuu danda’an

Yeroo wal’aansa hiriyoottan gaa’elaa irratti waadaa galuu jennu, hiriyyoonni sababa
waldhabdee, dhiphina ykn wal amantaa dhabuu fiduu kamiinuu wal’aansa jalqabuu danda’u.
Hiriyoonni gaa’elaa yaala barbaaduu danda’u:
 amanamummaa dhabuu ykn gowwoomsaa booda amantaa deebisee ijaaruu
 yoo quufa dhabuun sitti dhaga’ame walitti dhiyeenya qaamaa fi miiraa guddisuu
 miidhaan qaamaa irra gahe (trauma) mo’achuu
  ce’umsa tokko waliin keessa darbu, akka warra ta’uu ykn sochii guddaa akkaataa warra
ta’an irratti ilaalcha wal faallessu keessa naanna’uu
 hiriyoota gaa’elaa tokkoof ykn lamaan isaaniif fayyina jeequmsa fayyadama wantootaa
bulchuuf gargaara
 waa’ee hariiroo sanaa caalaatti baradhu
 yeroo hojiin jireenyaa keessatti akka bade itti dhaga’amu tasgabbii argachuu
 yeroo nama jaallattu dhabuun gadda deggersa argachuu
 hariiroo keessan keessatti bashannanaa fi ibsaa keessan deebiftanii qabsiisaa
 waldhabdee karaa hubannoo qabuun furuu
 gargaarsa qaama sadaffaatiin barbaachisummaa fi cimina hariiroo tokkoo ni ibsu
 karaa dhala dhabuu hojjechuu
 maatii walmakaa fi warraa gargaaruu
 dhiibbaa hojii fi jijjiirama hojii keessa naanna’uu
 rakkoo maallaqaa ni danda’a

“Yeroo baay’ee, hiriyoonni gaa’elaa hariiroo isaanii keessatti hamma muddama irra ga’anitti
yaala barbaaduuf eegu. Akkasumas yeroon kun yeroo wal’aansa hiriyoottan gaa’elaa
barbaaduuf mijataa ta’uu hin oolu ta’us, maaloo gorsi hiriyoonni gaa’elaa karaa deeggarsa sirrii
ta’uu isaa mirkaneessuuf dhiyeessaa waliin mari’adhaa,” jedha Young.

Garuu haala balaa ykn hamaa ta’e keessatti ogeeyyiin fayyaa sammuu daandii biraa gorsuu
danda’u.

“Yeroon wal’aansi hiriyoonni gaa’elaa hin agarsiifamne jira, kan akka haalawwan jeequmsa
maatii amala ykn dhimma itti fufiinsa qabu. Haalota akkanaa keessatti, teraappiistichi gorsa
dhuunfaa kanaa mannaa gorsuun isaa hin oolu,'' jetti.

4. Mallattoolee hariiroo summii maal fa’a?

 Maalummaa walitti dhufeenya kanaa irratti hundaa’uun mallattoon summii dhokataa ykn
baay’ee ifa ta’uu danda’a jechuun barreessituu kitaaba “Gammachuu Sodaa irraa kan ka’e”
jedhu Kaarlaa Maarii Maanlii, PhD.

Yeroo hariiroo summii keessa jirtan, yeroo hunda alaabaa diimaan akka mul’atu hubachuun
salphaa ta’uu dhiisuu danda’a. Kun hundinuu, mallattoowwan kana keessaa tokko tokko ofii
kee, hiriyaa gaaʼelaa kee ykn hariiroo sana keessatti hubachuu dandeessa turte.

1. Deeggarsa dhabuu
“Hariiroon fayya qabeessa ta’e, inni kaan gama jireenyaa hunda keessatti akka milkaa’u arguuf
fedhii waliinii irratti hundaa’a,” jedha Karaaballoon. Garuu yeroo wantootni summii ta'an
bu'aan argame hundi dorgommii ta'a.

Gabaabumatti yeroon waliin dabarsitan kana booda miira gaarii isinitti hin dhagahamu.
Deeggarsi ykn jajjabina sitti hin dhaga’amu, akkasumas akka siif mul’atan amanachuu hin
dandeessu. Kanaa mannaa, fedhii fi fedhiin kee dhimma akka hin qabne, waan barbaadan
qofaaf akka dhimmaman yaada sitti dhaga’amuu danda’a.

2. Walqunnamtii summii qabu

Gaarummaa fi wal kabajuu mannaa, haasofni keessan irra caalaan isaa qoosaa ykn qeeqaan
kan guutamee fi tuffiidhaan kan boba’udha — a predictor of divorceTrusted Source.

Hiriyyoota ykn miseensota maatii keetiif yaada snide remarks yeroo dubbattu of qabattaa?
Tarii yeroo kutaa biraa keessa jiran sagalee qoosaadhaan waan dubbatan irra deebitee
dubbatta ta’a. Falmii fi diinummaa hin oolle irraa boqonnaa argachuuf qofa, bilbila isaanii irraa
fagaachuu illee jalqabuu dandeessa.

3. Inaaffaa ykn hinaaffaa

 Yeroo yerootti hinaaffaa xiqqoo mudachuun gaarii ta’us, inaaffaan kee milkaa’ina hiriyaa
gaa’elaa keetii akka gaariitti akka hin yaadne yoo si dhorke dhimma ta’uu akka danda’u
Caraballo ibsa.

Inaaffaanis akkasuma. Eeyyee, miira namaa uumamaan guutuu ta’eedha. Garuu shakkii fi wal
amantaa dhabuu yeroo hunda sitti fidu, dafee hariiroo keessan mancaasuu jalqabuu danda’a.

4. Amaloota to’achuu
Hiriyaan kee yeroo hunda eessa akka jirtu ni gaafataa? Tarii yeroo ati battalumatti
barreeffamaaf deebii hin kennine ykn hanga ati kennitutti irra deddeebitee ergaa barreeffamaa
siif hin ergin ni aaru ykn ni aaruu danda’a.

Amaloonni kun hinaaffaa ykn wal amantaa dhabuu irraa kan maddan ta’uu danda’u, garuu
to’annoon akka barbaachisu yaada kennuu danda’u — lamaan isaanii iyyuu summii hariiroof
gumaachuu danda’u. Yeroo tokko tokko yaaliiwwan to’annoo kunniin miidhaa fayyadamuus
yaada kennuu danda’u (kana irratti bal’inaan booda).

5. Aarii
Haaloo qabachuu fi walitti dhiyeenya irratti chips akka fester gochuu.

“Yeroo booda mufannaa ykn aariin ijaaramee boolla xiqqaan baayʼee guddaa akka taʼu gochuu
dandaʼa,” jechuun Karaaballoon hubachiiseera.

Akkasumas, yeroo wanti tokko si dhiphisu dubbachuun nageenyi waan sitti hin dhaga’amneef
komii kana callistee hoosisuuf kan barbaaddu ta’uu kee hubadhu. Hiriyaan kee yaaddoo kee
akka dhaggeeffatu amanachuu yoo dadhabde, hariiroon kee summii ta’uu danda’a.

6. Amanamummaa dhabuu
Yeroo hunda waa’ee bakka jirtuu ykn eenyuun akka wal argitu soba tolchitee of argatta —
kunis hiriyaa gaa’elaa kee wajjin yeroo dabarsuu irraa fagaachuu waan barbaadduuf yookaan
dhugaa yoo itti himte akkamitti akka deebii kennan waan yaaddofteef ta’e.
7. Akkaataa kabaja dhabuu
Yeroo dheeraa booda harkifachuu, taateewwan akka tasaa “dagachuu” fi amala biroo yeroo
keetiif kabaja dhabuu agarsiisan alaabaa diimaa dha jedha Manly.

Namoonni tokko tokko karoora yeroon baasuu fi eeguu irratti dhuguma rakkachuu akka
danda’an yaada keessa galchaa, kanaaf waa’ee amala kanaa haasawa jalqabuun gargaaruu
danda’a. Yoo itti yaadanii hin taane, maaliif akka si dhiphisu erga ibsitee booda fooyya’iinsa
tokko tokko hubachuu dandeessa.

8. Amala maallaqaa hamaa

Yeroo baay’ee faayinaansii hiriyaa gaa’elaa waliin qooduun akkaataa maallaqa kee itti baastu
ykn itti qusattu irratti waliigaltee sadarkaa tokko tokko of keessaa qaba. Kana jechuun, hiriyaan
tokko meeshaalee hiriyaan inni kaan hin raggaasifne irratti maallaqa baasuu yoo filate summii
ta’uun dirqama miti.

Haa ta’u malee, waa’ee faayinaansii keessanii waliigaltee irra geessee fi hiriyaan tokko
meeshaalee tikkeettii guddaa qaban bitachuudhaan ykn maallaqa guddaa baasuudhaan yoo
ta’e, waliigaltee sana yeroo hunda yoo hin kabajne summii ta’uu danda’a.

9. Dhiphina yeroo hunda

Qormaatni jireenyaa idilee kan dhufu — dhukkubni miseensa maatii, hojii dhabuu — hariiroo
keessan keessatti dhiphina tokko tokko uumuu akka danda’u beekamaadha. Garuu yeroo
hunda qarqara irra of argachuun, yeroo dhiphinni maddoota alaa irraa dhufu si mudachuu
baatus, agarsiiftuu ijoo wanti tokko akka cufame agarsiisudha.
Dhiphinni itti fufee jiru kun fayyaa qaamaa fi sammuu irratti miidhaa geessisuu kan dandaʼu siʼa
taʼu, yeroo baayʼee gadda, sammuu fi qaamaan dadhabbiin ykn akka waliigalaatti fayyaa
dhabuun sitti dhagaʼamuu dandaʼa.

10. Fedhii kee tuffachuu

Waan hiriyaan kee gochuu barbaade hunda waliin deemuun, yeroo fedhii kee ykn sadarkaa
mijataa kee faallaa ta'ettillee, mallattoo summii mirkanaa'aadha jedha ogeettiin xiin-sammuu
kilinikaa Catalina Lawsin, PhD.

Boqonnaa guyyaa dhaloota haadha keetii magaalaa keessaa si baasu karoorfatan jedhi. Garuu
guyyoota maaltu mijata jedhanii yeroo si gaafatan, guyyoonni kamiyyuu gaarii akka ta’an
cimsitee dubbatte — hanga guyyaa dhaloota haadha keetii gaafa 17 hin hafnetti.

Lola jalqabuu waan hin barbaanneef, kana akeekuu hin barbaaddu. Kanaaf ati, “Guddaa!
Baay’een gammada.”

11. Hariiroo bade

Hiriyyootaafi maatii wajjin yeroo dabarsuu dhiifteetta, yookaan hiriyaa gaa’elaa kee waliin
waldhabdee akka hin uumamneef yookaan hariiroo kee keessatti maaltu akka ta’u ibsuuf.

Akkasumas, hiriyaa gaa’elaa kee wajjin walitti dhufeenya qabaachuun (ykn waa’ee hariiroo
keessanii yaadda’uun) yeroo boqonnaa keessan baay’ee akka fudhatu hubachuu dandeessa.

12. Of kunuunsuu dhabuu

Hariiroo summii qabu keessatti amala of kunuunsuu barame dhiisuu dandeessa jechuun Lawsin
ibsa.

Hojiiwwan bohaartii yeroo tokko jaallattu irraa fagaachuu, fayyaa kee tuffachuu fi yeroo
boqonnaa kee aarsaa gochuu dandeessa. Kun ta’uu kan danda’u humna sochiiwwan kanaaf
waan hin qabneef ykn yeroo ati waan mataa keetii hojjettu hiriyaan kee waan hin fudhanneef
ta’uu danda’a.

13. Jijjiirama abdachuu

Jalqaba irratti hammam akka bashannanne waan yaadattuuf hariiroo sana keessa turuu
dandeessa. Tarii ofii fi gocha kee qofa yoo jijjiirte isaanis ni jijjiirama jettee yaadda ta’a.

14. Qola hanqaaquu irra deemuu

Rakkoo fiduudhaan dhiphina garmalee kaasta jettee yaadda, kanaaf waldhabdee irraa
fagaattee dhimma kamiyyuu ofitti qabatta.

Hariiroo summii qabu sirreessuun ni danda’amaa?

Namoonni baay’een hariiroon summii qabu akka badiisaatti fudhatu, garuu yeroo hunda akkas
miti.

Wanti murteessaa ta’e? Hiriyoonni lamaan jijjiirama barbaaduu qabu jedha Manly. “Yoo
michuu tokko qofti akkaataa fayya qabeessa uumuuf invast godhe, — kan nama dhibu —
carraan jijjiiramni uumamuu xiqqaadha.”

Mallattoolee muraasa waliin hojjechuu dandeessan:

1. Itti gaafatamummaa fudhachuu
Atii fi hiriyaan kee hariiroon sun rakkachaa akka jiru yoo beektanii fi fooyyessuu yoo
barbaaddan daandii sirrii irra jirtu.
Amaloota darban hariiroo kana miidhan hubachuun gama lamaan murteessaadha jedha
Manliin dabalata. Fedhii of beekuu fi itti gaafatamummaa ofitti fudhachuu calaqqisiisa.

Karaa biraatiin yoo dubbanne, hiriyyoonni lamaan summii kanaaf gumaacha gochuu keessatti
gahee isaanii fudhachuu qabu, aarii irraa kaasee hanga hinaaffaatti hanga waa’ee yaaddoo fi
mufannaa dubbachuu dhiisuutti.
 2. Invastimantii gochuuf fedhii qabaachuu
Atii fi hiriyaan kee lamaan isaanii iyyuu hariiroo kana fooyyessuuf invast gochuuf fedhii
qabduu? Sun mallattoo gaarii dha.

“Kun fedhii haasawa gadi fageessuuf qabaachuudhaan mul’achuu danda’a,” jedha Manly, ykn
yeroo idilee yeroo qulqullina qabu waliin dabarsuudhaaf adda baasuudhaan.

3. Komachuu irraa gara hubannootti ce'aa

Lamaan keessan iyyuu haasawa komachuu irraa fagaatee caalaatti gara hubannoo fi
barachuutti qajeelchuu yoo dandeesse, karaan fuulduratti tarkaanfachiisu jiraachuu danda’a.

Fakkeenyaaf, “Badii kee ti” ykn “Yeroo hunda XYZ hojjetta” jechuu mannaa, “Wal hubanne natti
fakkaata, kanaaf irra deebi’ee haa yaalnu” ykn “Maaliif dhiphinni fi mufannaa akka sitti
dhaga’amu naaf gala — akkamitti sana irratti waliin hojjechuu dandeenyaa?”

Tooftaaleen qunnamtii kun gargaaruu danda’u.

Gargaarsa alaatif banaa ta’uu
Yeroo tokko tokko, karaa gorsa dhuunfaa ykn hiriyoottan gaa’elaa, wanti tokko karaa sirrii
ta’etti akka deebi’uuf gargaarsa si barbaachisuu danda’a.

Dhimmoota hariiroo wal irraa hin cinne furuuf gargaarsa ogeessaa argachuun salphina hin
qabu. Yeroo tokko tokko, waan summii kanaaf gumaachu hunda hariiroo keessaa fudhachuu
hin dandeessu, gorsitoonni hariiroo ilaalcha giddu galeessa ta’ee fi deeggarsa loogii hin qabne
akka dhiyeessan leenji’u.