Professional Documents
Culture Documents
Valokuvan Lait 5 Luku Jpeg85 11
Valokuvan Lait 5 Luku Jpeg85 11
5.1 Yleistä
Tä m ä luku käsittelee valokuvaamisen juridisia rajoituksia ja niiden perusteita.
Analysoinnin kohteena ovat tilanteet, joissa kuvaaminen on kiellettyä tai edellyt-
tää erillistä lupaa sekä tilanteet, joissa kuvan ottaminen on tietyin edellytyksin tai
kokonaan sallittua. Esityksessä selvitetää n henkilökuvaukseen, esinekuvaukseen
tai tiettyihin paikkoihin liittyvät, erityislakeihin perustuvat keskeiset rajoitukset.
Valokuvaamisen rajoituksella tarkoitetaan lakiin tai muuhun säänn ö kseen taikka
keskin äiseen sopimukseen perustuvaa m ää räystä, joka kieltää sananvapauteen kuu-
luvan valokuvaamisoikeuden käyttä misen ja merkitsee vapaan kuvaamisen esty-
mistä. Valokuvaamista on voitu rajoittaa yleisen tai yksilö n edun vaatiman suojan
vuoksi. Rajoitus saattaa perustua esimerkiksi turvallisuusn ä kökohtiin , yksityisyyden
tai omaisuuden vaatimaan suojaan taikka muuhun hyvä ksyttävää n perusteeseen .
Yleensä juridinen sää ntely rakentuu oikeushyvien mää rittä miselle ja oikeuk-
sien , velvollisuuksien ja suojakeinojen kirjaamiselle niin , että laissa on mahdolli-
simman tarkasti punnittu rajoitusten aiheuttamat perus- ja ihmisoikeuksien kol-
lisiotilanteet sekä rajattu kiellon ala ja peruste. Silti yhteentö rm äyksiä saattaa käy-
tä nn ö n tulkintatilanteissa syntyä.
Perus- ja ihmisoikeudet ovat samanarvoisia, eikä niille ole keskin äistä pa-
remmuusjä rjestystä. Yhteensovittaminen on joskus vaikeaa, ja se tehdää n tapaus-
kohtaisesti punniten. Perusoikeudet voivat joutua vastakkain kollisiotilanteessa,
ja yhteentö rm äyksen ratkaisu saattaa merkitä toisen oikeuden käytö n estymistä
kokonaan tai sen käytö n osittaista rajoittamista. Rajoituksen toteutuminen valo-
kuvaamisoikeudessa merkitsee, että valokuvaajan sananvapaus taipuu toisen suo-
jattavan oikeuden edessä, ja tä mä estää valokuvaajaa käyttä m ästä sananvapauteen
kuuluvaa kuvaamisoikeuttaan. Rajoitus merkitsee, että valokuvaaja ei saa kuvata
lainkaan tai että kuvauskielto on voimassa tietyllä alueella, tietyssä tilassa tai ti-
lanteessa taikka tietyn ajan . Jos rajoitusta ei ole, on kuvaaminen luonnollisesti sal-
109
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
125 Von Hannover v. Saksa ( EIT 24.6.2004) , kohta 69: ’’Tuo yksityiselämän suoja ulottuu yli
perhe-el ä mä n piirin ja sisältää myös sosiaalisen ulottuvuuden.”
110
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
111
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
Kuva 5.2:
Tunnistettavaa kuvaamista voi vä lttää niissä kulttuureissa,
joissa ihmiset suhtautuvat kielteisesti kuvatuksi joutumiseen.
Valokuva: Pirkko Pesonen.
112
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
Kuvaamisrajoitukset saattavat
• olla totaalisia ja estää liikkumisen kokonaan tietyillä alueilla
• kieltää kuvaamisen tietyllä alueella
• edellyttää, että kuvaamiseen hankitaan lupa
• oikeuttaa tietyn virkamiehen kieltä mää n liikkumisen ja kuvaamisen .
113
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
tai ottaa kiinni ja pitää sä ilössä. Kiellot koskevat kaikkia, olipa henkilö alueella
luvatta kuvaamis- tai muussa tarkoituksessa.
5.3.3.1 Yleisötilat
Kuvaaminen lentoasemien tiloissa, joihin yleisöllä on vapaa pääsy, on siis sallittua.
Yleisö tiloissa voi kuvata ilman erillistä viranomaislupaa. Liikkumiskielto tietyill ä
alueilla voi merkitä myös kuvaamisoikeuden estymistä, jos kuvausta ei kyetä val-
vomaan ja opastamaan .
114
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
115
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
5.3. 5 Sä ilöönottoyksik öt
116
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
117
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
perusteella.139 Jos lupa myö nnetää n , on sen saajan noudatettava tuomarilta saa-
miaan ohjeita. Oikeudenkäymiskaaren mukaan tuomioistuimen puheenjohtajan
tehtävä on valvoa jä rjestyksen noudattamista istunnossa, antaa siihen m ää räykset
ja mää rätä poistettavaksi henkilö, joka hä iritsee istuntoa tai käyttäytyy sopimat-
tomasti.140 Myös kuvaamista koskevien m ää räysten rikkomisesta voidaan tuomita
jä rjestyssakko. Käytä nn össä tuomioistuin antaa kuvaamisluvan aina istunnon al-
kuun ja asianosaisia kuultuaan muulloinkin , jos asianosaiset eivä t sitä vastusta eikä
heidä n yksityisyyden suojansa ja turvallisuutensa vaarannu. Yleisö n läsn äoloa voi-
daan rajoittaa myös tungoksen välttä miseksi.
Oikeudenkäynti voidaan poikkeuksellisesti pitää suljettuna, jolloin paikalla
saavat olla vain asianosaiset, heid ä n edustajansa ja avustajansa sekä ne, joiden l äsn ä-
olo on käsittelyssä tarpeen.141 Oikeudenkäynnin suljettu käsittely on mahdollinen ,
jos kuultavana on alle 15-vuotias tai henkilö, jonka toimintakykyä on rajoitettu.
Samoin rikosasiassa erityisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä ja asianomistajaa
voidaan kuulla yleisö n läsn ä olematta suljetuin ovin .142 Mikäli istunto käyd ää n
suljetuin ovin yleisö n läsn ä olematta, ei istuntoon pääse myöskää n kuvaaja, ja si-
ten suljettu käsittely merkitsee automaattisesti myös kuvauskieltoa.
On huomattava, että tuomarilla on oikeus m ää rä tä kuvaamisesta prosessin
aikana ja valvoa jä rjestystä. Oikeudenkäynnin on sujuttava häiriöttä, ja sen vuoksi
tuomarilla on laajat oikeudet valvoa kuvaamista ja pää ttää siitä. Prosessia koskevat
mää räykset ovat voimassa silloinkin , kun tuomioistuin suorittaa tehtäviää n oikeus-
salin ulkopuolella, esimerkiksi katselmusta rikospaikalla tai riidan kohteena ole-
van kiinteistö n sijaintipaikalla. Jos tuomari on antanut päätö ksen , jonka mukaan
kuvaaminen on sallittua vain istunnon alussa, ei kuvaaminen istunnon aikana tai
katselmuksessa ole sallittua ilman , että tuomari antaa siihen luvan . Sille, joka kiel-
toa rikkoo , tuomari voi m ää rä tä sakkorangaistuksen .
139 HE 13/2006 vp, s. 62. Myös tapauksessa P4 Radio Hele Norge ASA v. Norja (EIT 6.5.2003)
on todettu , ett ä oikeudenkäynnin radiointia ja televisiointia voidaan rajoittaa.
140 Oikeudenkäymiskaari ( 4 / 1734 ) 14 luku 6 ja 7 § (244 / 2006).
141 Laki oikeudenk äynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 17 §.
142 Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (370/2007) 15 § 1 momentti
6 kohta (13/2016). Ks. HE 66/2015 vp> s. 52.
143 Lov 13.8.1915/ 5 om domstolene (domstolloven ) 131 a §.
118
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
_
144 Katso esimerkiksi Norjan korkein oikeus HR 2016-01769-U ( asia nro 2016/1606).
119
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
120
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
muita tuntomerkkejä sekä sormen-, käden- ja jalanjälkiä. Tietoja saa käyttää vain
rikostutkintaan eikä muuhun tarkoitukseen .
Poliisilla on esitutkintalain 11 luvun 7 §: n nojalla velvollisuus tiedottaa esitut-
kinnasta. Tiedottamisen yleisedellytyksen ä on, että se tehdää n asian edellyttä m ällä
tavalla, mutta kuitenkin niin , ettei ketää n aiheettomasti saateta epäilyksenalaiseksi
ja ettei kenellekää n tarpeettomasti aiheuteta haittaa tai vahinkoa. Henkilö n nimen
ja kuvan saa antaa julkisuuteen vain erityisedellytysten vallitessa. Sen on oltava
välttä mätö ntä rikoksen selvittä miseksi, rikoksesta epä illyn tavoittamiseksi, uuden
rikoksen estä miseksi tai rikoksesta aiheutuvan vahingon estä miseksi. Yleisimmin
rikoksesta epäillyn kuva julkaistaan henkilö n tavoittamiseksi , mutta se voidaan
julkaista myös rikoksen selvittä miseksi ja uusien rikosten estä miseksi. Kuvan jul-
kaiseminen epä illystä esitutkintavaiheessa voi olla tarpeen muiden uhrien tavoit-
tamiseksi, joka puolestaan auttaa rikoksen selvittämistä. Kuvan julkaiseminen voi-
daan arvioida tarpeelliseksi myös, jos rikoksentekijää ei ole saatu kiinni ja on syytä
epä illä, että hä n jatkaa rikollista toimintaansa. Esitutkinnasta tiedottamisessa on
lisäksi noudatettava esitutkintalain 4 luvun periaatteita.
121
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
Poliisilla on oikeus eristää tietty julkinen ja yleinen alue, jos eristä miseen on lakiin
kirjatut ja poliisin toimivaltaan kuuluvat perusteet. Poliisi voi myös mää rätä, että
kaikkien on poistuttava kyseiseltä alueelta. Kansalaisten on noudatettava tä llaista
poliisimää räystä siitä huolimatta, että jokaisella on sananvapaus, johon kuuluu
oikeus saada , vastaanottaa ja lähettää tietoa ja mielipiteitä. Journalistin asema ei
anna erityisoikeuksia eikä vapauta noudattamasta lakien sää nn ö ksiä ja poliisin mää-
räyksiä missää n olosuhteissa. Siten jos esimerkiksi toimittaja ei noudata tuomio-
istuimen tai viranomaisen antamia m ää räyksiä, kuten poliisimiehen k äskyjä , vaan
niskoittelee niitä vastaan , hä n ottaa tietoisen riskin mahdollisista seuraamuksista.
Suomesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa oli käsittelyssä tapaus,
jossa lehtikuvaaja ei totellut poliisin käskyä poliisin saartorenkaan sisältä, vaan h ä n
jatkoi saartorenkaan sisä llä kuvaustyö tää n. EIT:n ratkaisun mukaan lehtikuvaaja
saatiin ottaa kiinni, pidättää ja tuomita, kun tä mä ei totellut poliisin käskyä. Me-
nettely ei loukannut journalistin sananvapautta, vaikka hä nen toimintansa keskey-
tyi tästä syystä. Alla olevaa tapausta on käsitelty tarkemmin kirjan ihmisoikeuksia
koskevassa luvussa.
148 EIT ei katsonut valokuvaajan kohtelun loukanneen journalistin sananvapautta, kun täm ä
oli 17, 5 tuntia pidätettynä Smash Asem - mielenosoituksen yhteydessä ja sen jälkeen oikeus-
prosessissa syytettyn ä. EOAK dnro 3832/ 4 / 06 koski poliisin tekem ää toisen valokuvaajan
lyhytaikaista kahden tunnin pidättämistä samassa mielenosoituksessa. Ratkaisussa poliisin
huomiota kiinnitettiin poliisilain 20 §:n mukaisiin pid ätt ämisen edellytyksiin, mutta valo-
kuvaajan pid ättämisen ei katsottu antavan aihetta muuhun toimenpiteeseen poliisia kohtaan.
122
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
.
EOAM 10.2 2009 dnro 2065 / 4/07: Poliisilla oli lailliset perusteet diplomaat-
tiajoneuvoon l ä hietä isyydeltä ja ajoneuvon sisälle suuntautuvan valokuvaamis-
kiellon antamiseen käsillä olevassa asiassa.
.
EOAM 29.3 2011 dnro 3674/4/09: Poliisi ei toiminut lainvastaisesti kiel -
täessää n Yhdysvaltojen suurl ä hetystö n aidan valokuvaamisen ulkopuolelta ja
vaatiessaan otettujen valokuvien poistamista kamerasta.
123
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
5.3.8.1 Menettelytavat
Ottaessaan käyttöö n työ pisteiden kameravalvonnan työ nantajan on selvitettävä
keinot, joilla työntekijä n yksityisyyteen puututaan mahdollisimman vä hä n . Ennen
käyttöö nottoa asiasta on neuvoteltava yhteistoimintamenettelyssä taikka vastaavasti
kuulemismenettelyssä, jos yritys ei ole yhteistoimintalain piirissä. Henkilökunnalle
on kerrottava tallenteiden käyttö tarkoituksesta ja kameroiden sijainnista. Niissä
tiloissa, joihin kamerat on sijoitettu, on tiedotettava n ä kyvästi valvontakameroista.
124
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
53.8.2 Seuraamukset
Julkinen tila on kaikille avoin tila, johon kuka tahansa voi mennä lupaa kysymättä.
Julkiset ja yksityiset tilat, joissa ihmiset yleensä oleskelevat , saavat suojaa rikoslain
julkisrauhan sää nn öksillä. Julkisrauha antaa rakennuksen omistajalle oikeuden an -
taa poistumiskäskyjä luvatonta, salaa tai harhauttaen tehtyä tunkeutumista vastaan.
Julkisrauhan piiriin kuuluviksi alueiksi luetaan julkiset ja yksityiset rakennukset ja
tilat, ja m ää räyksen tarkoituksena on suojata rakennuksissa ja huoneistoissa olevien
ja työskentelevien yksityisyyttä. Julkisrauhan piirissä ovat siten virastot, liiketilat,
toimistot, tuotantolaitokset ja kokoustilat sekä muut huoneistot. Nä iden raken-
nusten aidatut piha-alueet ovat yhtä lailla omistajansa käskyvallan piirissä. Myös
125
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
126
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
Alla olevassa ratkaisussa korkein oikeus joutui vertaamaan ns. vanhaa rikoslakia
(39 / 1889) ja rikoslain muutosta (531 / 2000) ja arvioimaan , kumpi laki johti lie-
vempää n tuomioon . Tulkinta koski kotirauhan ja julkisrauhan rikkomista.
Edellä olevassa tapauksessa 130 elä inaktivistia oli matkustanut kahdella bussilla
kettutarhalle mielenosoitukseen ja heistä 30 oli tunkeutunut kettutarhalle vastoin
omistajan kieltoa. Osa tarhaan päässeistä oli valokuvannut ja videoinut tapahtu-
maa. Tuomittuja vastaajia oli kuusi. Kettutarha sijaitsi 70 metrin päässä omista-
jan asuintalosta. Korkeimman oikeuden enemmistön mukaan tilanteeseen soveltui
sekä vanha kotirauhan (39 / 1889) että uusi julkisrauhan rikkomisen ( 531 / 2000)
sää nn ös. Tuomion perustelujen mukaan rikoslain julkisrauhan piiriin kuuluivat
tuotantolaitokset rakennuksineen ja aidattuine piha-alueineen . Lain esitöissä esi -
merkkinä tuotantolaitoksesta mainittiin turkistarhauksessa käytetty eläinsuoja.
Korkeimman oikeuden tuomion mukaan ’’ lainuudistuksessa on siten toisaalta
sä ilytetty kotirauhan suoja asunnon pihapiirin ja siihen kuuluvien rakennus-
ten osalta, mutta toisaalta erotettu omaan erityiseen rikostunnusmerkistöönsä
sellaiset tilat , joita käytet ää n muuhun tarkoitukseen kuin asumiseen. Raken-
nusten ja tilojen käyttö tarkoituksen korostuminen uusissa sää nn öksissä puol-
taa sellaista tulkintaa, ett ä vastaajien menettelyä voimassa olevan lain kannalta
on arvioitava julkisrauhan rikkomisena” .
Vammalan kä rä jäoikeus oli tuominnut kaksi alle 18-vuotiasta tekijää sakko-
rangaistuksiin ja neljä tekijää kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistuk-
seen kotirauhan rikkomisesta, mutta Turun hovioikeus muutti ehdolliset vankeus-
rangaistukset neljän kuukauden mittaisiksi. Korkein oikeus muutti syyksi luetut
127
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
128
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
152 Ks. MTV 29.3. 2001, Helsingin Sanomat 3.4.2001 ja Kaleva 2.7.2001 . Kakunheittokuvia
löytyy vielä kin internetist ä.
129
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
tä ll ö in saattaa
muodostua se, mikä on kunkin tekijä n osuus teossa ja ovatko kaikki
osallistuneet itse tekoon aidossa yhteisymm ä rryksessä ja siten tekijä kumppaneina.
Jos esimerkiksi osa tekijöistä kiipeää julkisrauhan aluetta rajaavan rakennuksen ai-
dan yli ja osa j ää aidan ulkopuolelle kuvaamaan , ovatko kaikki vaiko vain aidan
sisä lle kiivenneet tunkeutujat julkisrauhan rikkojia ?
Julkisrauhan alueeseen kuuluvissa tiloissa saa siis yleensä vapaasti kuvata. Tiloissa,
joihin yleisö pääsee vapaasti, voi kuvata, kunhan kuvaaminen ei loukkaa siellä
olevan henkilö n yksityisyyttä. Usein asiakaspalvelutehtävissä toimivat tai asiak-
kaat kokevat kuvaamisen viranomaisen toimipisteissä hä iritseväksi ja tilannetta ei
kyetä selvittä m ää n muuten kuin kuvauskiellolla. Kiellot ovat johtaneet kantelui-
hin eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka on useimmiten todennut kuvauskielto-
jen olleen perusteettomia.
153 Katso myös Helsingin käräjäoikeuden ratkaisu Helsingin KO 22.11 . 2017/ 147603.
130
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
131
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
.
EOAE 14.6 2005 dnro 405/4/03: Pää tös kanteluun kuvaamislupia koske -
vassa asiassa.
Kyseinen ratkaisu koski toimittajan tekemää kantelua vuonna 2003. H ä n oli ha-
lunnut kuvata Helsingin rautatieasemaa uutistarkoituksessa. Vartijat pyysivät hä-
neltä kuvauslupaa, jota toimittajan mukaan ei tarvittu . Kuvauslupaa oli perusteltu
turvallisuusvaatimuksilla ja yrityskuvan valvontaan liittyvillä seikoilla. Vastaavan-
laisia ongelmia oli ollut Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Helsingin metrossa.
5.43.3 Terveyskeskukset
Julkisrauhan alue voi olla sellainen, että se jo itsessää n liittyy siellä olevien yksityis-
elämä n suojan piiriin ja indikoi jotakin heidän yksityiselämästää n. Siitä huolimatta
kameroiden ja kamerapuhelimien käyttöä niissä tiloissa ei voida kokonaan kieltää
eikä yleistä kuvauskieltoa asettaa. Esimerkiksi jonkun henkilö n oleskelu terveys-
keskuksen asiakkaiden odotustilassa tai käyskentely sairaalavaatteet yllä sairaalan
käytävillä osoittaa, että henkilö on asiakkaana terveydenhuollon laitoksessa. Tieto
on arkaluonteinen , ja terveydenhuoltohenkilö kunta on velvollinen pitä m ää n tie-
don salassa. On mahdollista, että kamerapuhelimen käytöllä voidaan loukata toisen
132
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
133
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
5.4.3.6 Vaalikuvaus
134
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
135
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
5.4.37 Museot
136
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
EOAE 1.3. 2010 dnro 2998 /4/08: Taidemuseon kuvauskiellon tulisi perus-
tua lakiin.
137
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
5.5.1 Salakatselu
Henkilö iden katselu tai kuvaaminen oikeudettomasti teknisillä laitteilla on kielletty
silloin , kun henkilöt ovat paikassa, johon liittyy olettamus yksityisalueesta. Täl-
laisia tiloja ovat kotirauhan suojaamat paikat sekä yksityisiä toimia varten luodut
tilat muuallakin kuin kotirauhan piirissä, kuten kä ym älä t, pukuhuoneet, suihkut
ja sovituskopit. Suojaa saavat myös julkisrauhan alueella olevat tilat, joihin ylei-
söllä ei ole vapaata pääsyä, sillä edellytyksellä , että kuvaaminen ja tarkkailu louk-
kaavat kuvattavan yksityisyyttä.
138
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
Kuva 5.5.1:
Asuttavassa veneessä oleva
henkilö on kotirauhan suo-
jaama. Hänen kuvaamisensa
edellytt ää suostumusta.
Kotirauhan suojaamassa
paikassa olevien seuranta,
katselu ja kuvaaminen
on kiellettyä kaikenlai-
silla teknisillä laitteilla.
Ollakseen laissa tarkoite-
tulla tavalla kiellettyä ku-
vaaminen voi olla valo-
kuvaamisen kaltaista, tie-
tyn hetken kuvaamista tai
luonteeltaan jatkuvaa vi-
deokameralla kuvaamista
tai siihen rinnastettavaa
toimintaa . Kuvaamisen
tuloksena ei tarvitse vä littömästi syntyä kuvaa tai sen negatiivia, vaan lainkoh-
dassa tarkoitettua kuvaamista voi olla kaikkien sellaisten tekniikoiden käyttä mi-
nen , joilla informaatiota tallennetaan tai siirretää n tallennettavaksi niin , että se
voidaan myö hemmin saattaa kuvan muotoon. 157 Kameran ja kuvaajan sijainnilla
ei ole merkitystä. Sekä suoja-alueen uiko- että sisä puolelta tapahtuva oikeudeton
kuvaus voi merkitä salakatselua.
Salakatselun kiellon kohteena ovat kotirauhan suojaamassa paikassa, intiimi-
tiloissa ja julkisrauhan suojan alueella suljetussa tilassa tai aidatulla alueella olevat
henkilöt, eikä heihin voi heidä n tietä m ä ttää n suunnata teknisiä tarkkailulaitteita ja
-kameroita. Julkisrauhan alueella suljetulla tai aidatulla alueella olevan tarkkailun
on ollakseen kriminalisoinnin piirissä loukattava kohteiden yksityisyyttä.
Suojaa kaikkea salakuvausta vastaan saavat siis kaikki suojatussa asumiseen
liittyvässä paikassa ja intiimitiloissa laillisesti oleskelevat. Suojaamisintressi perus-
tuu siihen , että pukuhuoneissa, suihkuissa , käymälö issä , sovituskopeissa ja muissa
139
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
140
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
141
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
ihmisten tai omaa seksin harrastamistaan k ä nnykä llä, mink ä jälkeen videota on
useimmiten jaettu eteenpä in kavereille tai internetin kuvasovelluksiin ja asia on
tullut julkisuuteen . Tuomitut rangaistukset ovat olleet sakkorangaistuksia.
142
VALOKUVAAMISEN RAJOITUKSET
5.5.3 Salakuuntelu
143