Etusivulle Tilaa

ETUSIVU HS VISIO UUSIMMAT LEHDET

KOTIMAA: Lääkäriliitto kääntää pitkäaikaisen

kantansa – nyt lääkärien koulutukseen lisää
paikkoja

PÄIVÄN TIMANTTI: Syksyllä otetuista määrä-

aikaisista sähkösopimuksista on tulossa
monille kallis loukku

MAINOS: Kokeile HS Miniä maksutta 26.3. asti.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Kotimaa | Junat

Raportti: Suomeen
suunnitellut miljardiraiteet
ovat taloudellisesti
kannattamattomia
Ministeriö: Uusista nopeista
raideyhteyksistä ei saisi
liiketaloudellisesti kannattavia.

Nykyinen päärata Lempäälässä, Mattilan kylän kohdalla.

KUVA: PETE AARRE-AHTIO

Jukka Harju HS
24.1. 11:00 | Päivitetty 12:35

SUOMEN kolmen suuren

raideliikennehankkeen lopulliset
hintalaput ovat yhä hämärän peitossa.
Selvää on vain se, että kalliiksi ne
tulisivat. Yhteishinta on vähintään
kymmenen miljardin luokkaa linjauksista
riippuen.

Valtiovarainministeriö ja
liikenneministeriö panivat hankkeet
läpivalaisuun ja tutkivat niiden rahoitus-
ja investointimahdollisuudet, mutta
tarkan lopputuloksen tiellä on vielä
niiden mukaan liikaa
epävarmuustekijöitä.

Ratahankkeiden tulot eivät kattaisi

kustannuksia eikä mikään kolmesta
hankkeesta nousi liiketaloudellisesti
kannattavaksi, kertoi
valtiovarainministeriön kansliapäällikkö
Juha Majanen raportin
tiedotustilaisuudessa.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Luottokortti
tarpeisiisi
Bank Norwegian

MAINOS PÄÄTTYY

Suurilla raideliikennehankkeilla
tarkoitetaan nykyistä nopeampia
junayhteyksiä väleille Helsinki–Turku,
Helsinki–Tampere ja Helsinki–Porvoo–
Kouvola. Niitä suunnittelee nyt kolme
hankeyhtiötä eli Turun Tunnin Juna Oy,
Suomi-rata Oy ja Itärata Oy.

Raportti ei ota kantaa, pitääkö yhteydet

rakentaa, se ei pane niitä
paremmuusjärjestykseen eikä arvioi,
miten todennäköistä niiden rakentaminen
olisi. Ratoja suunnittelevat hankeyhtiöt
jatkavat työtään.

Majasen mukaan pääviesti on, että ne

olisivat kannattamattomia, isoja
hankkeita, joista jäisi veronmaksajien
maksettaviksi suuret summat, mutta
päätökset niiden rakentamisesta voidaan
tehdä myös muilla kuin taloudellisilla
perusteilla.

Ja joka tapauksessa Turun suunnan ja

pääradan parantamiseksi on jotain
tehtävä.

MINISTERIÖT selvittivät muun muassa

kiinteistökehitysmahdollisuuksia,
liikennöintituloja ja ylipäänsä
investoinnin mittakaavaa. Tavoitteena oli
erityisesti selvittää se, kuinka suurta
julkista eli valtion ja kuntien maksamaa
osuutta ne kukin edellyttäisivät.

Johtopäätöksissään ministeriöt toteavat,

että hankkeiden kustannusarvioihin
liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä.
Niiden suunnittelu on myös eri vaiheissa,
Turun juna niistä pisimmällä.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Turvaa perheesi
edullisesti yhteisellä
henkivakuutuksella

Katso hinta

MAINOS PÄÄTTYY

Jokaisen raidehankkeen
investointikustannuksiin ja
operointikustannuksiin voivat
merkittävästi vaikuttaa monenlaiset
ulkoiset tekijät. Niitä ovat globaali
taloustilanne, inflaatiotaso ja
korkokehitys. Samoin vaikutuksensa tulisi
olemaan matkustajamäärien kehityksellä.

Selvityksen mukaan raidehankkeisiin

tarvitaan ennen kaikkea julkista
rahoitusta, mutta myös käyttäjämaksuja
ja tuloja kiinteistökehityksestä, mutta
nämä kattaisivat vain rajallisen osan
kokonaisinvestoinnista.

KIINNOSTAVA uusi tieto on arvio

ilmastovaikutuksista, joita raiteiden
rakentaminen aiheuttaisi. Ne ovat
valtavat.

Raportin mukaan nykyisiä materiaaleja ja

menetelmiä käyttäen hankkeiden
ilmastopäästöjen laskennallinen
takaisinmaksuaika liikennöinnistä
saatavilla päästövähenemillä on hyvin
pitkä, 140–330 vuotta. Pisin aika olisi
Suomiradan suurnopeusradalla eli
uudella raideyhteydellä.

Takaisinmaksuaika tarkoittaa tässä aikaa,

jossa hankkeen mahdollistaman
liikennöinnin aikaansaama liikenteen
ilmastopäästöjen lasku on kompensoinut
hankkeen rakentamisesta aiheutuvat
päästöt.

Siten hankkeiden ilmastovaikutukset

näyttävät olevan selvästi negatiivisia.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY

Se kuitenkin muistuttaa, että jos

infrastruktuurirakentamisen alalla
tehdään tulevaisuudessa uusia
teknologisia innovaatioita, on
mahdollista, että arviot muuttuisivat
merkittävästikin vähäpäästöisemmiksi.

Päästövähennysten saavuttaminen vaatisi

esimerkiksi fossiilittoman teräksen ja
vähäpäästöisen betonin hyödyntämistä,
biopolttoaineiden käyttöä työkoneissa,
samoin maa- ja kiviaineksen hankinnan ja
kierrättämisen tarkkaa suunnittelua.

ALUSTAVA hinta-arvio selvityksen mukaan

Tunnin juna -hankkeelle (Espoo–Salo-
oikorata, Salo–Turku kaksoisraide) on 3,4
miljardia euroa.

Hyvin alustava hinta-arvio Lentoradalle

puolestaan on 2,7 miljardia euroa. Hyvin
alustava hinta-arvio Lentorata–Tampere
välille on joko 1,3 miljardia, jos vain
nopeutetaan nykyistä päärataa, tai 2,8
miljardia, jos tehdään kokonaan uusi
raidelinjaus.

Hyvin alustava hinta-arvio Itärata-

hankkeelle on 1,8 miljardia.

Laskelmissa hankkeet aiheuttaisivat

huomattavat menot julkiselle taloudelle:
Itäraja aiheuttaisi keskimäärin 33
miljoonan euron vuosittaisen menon 65
vuoden ajan, Suomi-rata samassa ajassa
noin 50 miljoonan euron menon ja Turun
tunnin juna suunnilleen saman verran.

Asiavirhe

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Liikenne Investoinnit

Joukkoliikenne Junat

Rakentaminen Talous

Tampere Turku

Ympäristö Jukka Harju

Luitko jo nämä?

Kommentit (85)
Uusin ensin Vanhin ensin Suosituin ensin

Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla

nimellä. Lue lisää

Merja Virta Ilmoita asiaton viesti

17:21

Jos radoille on tarvetta eli riittävän monet sitä

tarvitsevat, on ne hyvä rakentaa. Itse en käyttäisi.
Mutta jos verorahoin ne radat toteutetaan, ei pidä
päästää ulkomaisia taikka yksityisiä toimijoita
tekemään bisnestä meidän investoimilla
rataverkoilla/junilla. Jos yksityisiä
junaoperaattoreita päästetään niitä
hyödyntämään, on niiden maksettava täydet
investointikustannukset korkoineen
veronmaksajille takaisin.

Vastaa viestiin Hyvin argumentoitu (0)

Miika Reinikainen Ilmoita asiaton viesti

17:15

Viimeistään nyt nämä hankkeet pitäisi haudata ja

keskittyä pieniin parannuksiin nykyinfrassa ja
suuriin parannuksiin matkustusmukavuudessa. Jos
jopa ilmastolle, veronmaksajasta puhumattakaan,
on näistä hankkeista enemmän haittaa kuin hyötyä,
valmistelun välittömästä lopettamisesta ei pitäisi
olla kahta sanaa.

Vastaa viestiin Hyvin argumentoitu (7)

Virpi Tervonen Ilmoita asiaton viesti

15:02

Erkki Kolehmainen: Mitkä ovat sitten näiden

ratojen vaihtoehtojen ilmastovaikutukset.
Moninkertaiset! Raideliikenne on kustannustehokas
tapa kuljettaa matkustajia ja rah... Näytä lisää

Kiina ei liene ilmastopolitiikan osalta hyvä

mallimaa.

Vaikka juna kulkeekin sähköllä, on

ilmastovaikutuksiin laskettava mukaan maisemaan
kohdentuvat metsähakkuut ja muu rakentaminen.
Lentorata on aivan järjetön hanke. Mitkähän
lienevät todellisuudessa ne kokonaisvaltaiset
perusteet. Oma valistunut veikkaukseni on
kiinteistöbisnes Tampereen suunnalla.

Vastaa viestiin Hyvin argumentoitu (5)

Näytä lisää

Kirjaudu sisään osallistuaksesi

keskusteluun
Luo tunnus tai kirjaudu sisään, jotta voit
kommentoida ja arvioida muiden kommentteja.
Kirjautuneena saat käyttöösi myös artikkelin
tallennuksen ja aiheiden seuraamisen.

Luo tili Kirjaudu sisään

Osaston luetuimmat

Tilaa HS:n tuoreimmat

uutiset sähköpostiisi
Kirjaudu Sanoma-tilillä tilataksesi uutiskirjeen.
Jos sinulla ei vielä ole Sanoma-tiliä, voit
helposti luoda uuden.

Luo tili Kirjaudu

Uutiset Lehdet
Etusivu Päivän lehti
Uusimmat Näköislehti
Luetuimmat Muut lehdet

Tuki ja palaute Ilmoita Hesarissa

Asiakaspalvelu Perheilmoitukset
Yhteystiedot Mainostajalle
Lähetä palautetta

Käyttöehdot Tietosuojalauseke
Tietosuojakuvaus Evästekäytännöt
Evästeasetukset
Käyttäytymiseen perustuva mainonta

Lataa sovellus – se on paras tapa kokea Hesari