YUUNIVARSIITII JIMMAA

KOOLLEEJJII SAAYINSIILEE HAWAASAAFI NAMUMMAA

MUUMMEE FOOKLOORIIFI OGBARRUU OROMOO

SAGANTAA DIGRII 2FFAA FOOKLOORII OROMOOTIIN

PIROOJEKTII KOORSII; ‘Oromo Folk Customs; Course code, OFol 632’

Mata Duree Barruu: “The Siiqqee Institution Of Oromo Women”

Qopheessitoonni/Xiinxaltoonni/: 1.Yezid Abdulkedirfi

2.Teha jemal

Kan Galuuf: Magarsaa Raggaasaa (Gargaaraa Piroofesaraa)

Bitootessa, 2023

Jimmaa, Oromiyaa
 TIIE SIIQQEE INSTITUTION OF OROMO WOMEN

Kuwee Kumsa , (1997) JOURNAL OF OROMO STUDIES:The Siiqqee Institution Of Oromo

Women.Department of Sociology 901 McClung Tower University of Tennessee Knoxville, TN
37996-0490 ,Volume 4, Numbers 1 & 2, (July 1997), pp. 115-152 .

Seensa

Xiinxalli barruu kun barruu qorannoolee oromoo/ Journal Of Oromo Studies / “The Siiqqee
Institution Of Oromo Women” jedhu kan Dr.Kuwee Kumsaatiin Hagaya,1997 “Journal Of
Oromo Studies:Volume 4, Numbers 1 & 2 pp. 115-152 . ”jedhu irratti maxxanfame irratti
qophaa’e.Xiinxalli raawwatamees qabxiilee malleen qorannoo,akkataa odeeffannoon itti
xiinxalame ,Kitaabilee sakitta’amaniifi irraa hafan akkasumas toora xiyyeeffannaa qorannichaa
ciminaafi hanqinoota jiran irratti xiyyeeffatamee ceepha’ame.

Cimina Barruu

Barruun qorannoo mata-duree “The Siiqqee Institution Of Oromo Women”/Jarmiyaa Siiqqee

Dubartoota Oromoo/ jedhu Barruu ‘Journal Of Oromo Studies’ jedhu irratti barraa’ee
maxxanfame kun ciminoota hedduu qaba. Jalqaba seensa irratti waa’ee Qabsoo dubartootaa bifa
adda addaa yeroo fi aadaa adda addaa irratti ol’aantummaa fi cunqursaa godhan
fudhachuun ,Yaada iddama seenaa koorniyaa wal qabsiisuun qabsoo waloo karaa ijaarsa siiqqee
bifa gamtoomeen akka hubatanii hubachiisuuf tolutti kaa’e.Barreeffamni kun yaada-iddama
seenaa ilaalchaDubartotaan/feminiistiin/ Siiqqeen maal akkata’e,mirga akkamii akka qabu
qorachuuf,mallattoo /fakkoommii /akkamii akka qaban qorachuuf, qoqqobbii/dhiibbaa akkamii
akka raawwachiise, kufaatii isaaf maaltu gumaacha ta’e,dubartoota oromoo yeroo ammaatiin
akkamitti shaakalamaa akka jirufi siiqqee bu’uura haaraatiin deebisee jiraachisuuf
qajeeltoowwan abdachiise mara dabalateera.Odeeffannoo walitti qabuuf malawwan muraasni
walitti makamaniiru.Dabalataan Qorannoo mana kitaabaa bal’inaan gaggeessuu bira
darbeme,Ogeessotaa aadaa adda addaaf ,Beektota aadaa Afoola Oromoo adda addaaf Gaaf-
deebiin godhameera.Kana malees qorannoolee hin maxxanfamin,Ergaawwan e-mail hiriyaa
irraafi barreeffama xalayaa hariiroo qunnamtii dhimma kanaaf oole garagaraa eeyyamsiisuun
ragaawwanfunaanamaniiru.Ragaawwan funaanaman kutaa sadiitti (3) qaadamanii
qaacceffamaniiru. Qoqooddiiwwan kanneen ibsuu duratti,Seenduubeen Ummata aadaa kanaan
jiraatuu maal akka fakkaatu qorannoon kun ragaan deeggaree kaa’eera.Ummanni kunis,ummata
aslumaan Gaanfa Afrikaa keessa jiraataa ture ,Hortee hidda dhala sanyii kuush akka ta’efi Yeroo
ammaa kana naannoo gammoojjii Riiftivaalii Guddicha gama lamaan bal’aa lalisaa ta’e bakka
ka’umsa ilmaan namaa keessa akka jiraatan ibseera.

Har’a Itoophiyaa, Keeniyaa fi Somaaliyaa har’aa keessa jiraatu.Namoota miliyoona 25-30 kan
ta’an yoo ta’u, isaan saboota naannichaa keessaa baay’inaan argamu. Impaayera Habashaa
keessatti,ummata isaan hundeessaan qofa yoo ilaalle ,ummaticha keessaa walakkaa ol ta’a.

Afaan isaanii, Afaan Oromoo, kan afaan dhalootaa guutuu Afrikaa keessatti baay’inaan
dubbatamuun yoo madaalamu sad.lammaffaan ,Afaan Hawusaa boodatti aanee dubbatama.
(Melbaa, 1991; Kassam fi Megerssa, 1994) kan jedhan kana wabeeffachuun ragaan deeggaree
kaa’eera.

Seenaa dheeraa aadaa walqixxummaa qaban keessatti Oromoon caasaa hawaas-siyaasaa

dimokiraatawaa adda ta’e kan Gadaa jedhamuun beekamu horatee ittiin bulaa ture. Seeruulii,
1922; Haunting foord, 1955; Legesse, 1973; Melbaa, 1991) ,fi sirna herrega yeroo sirrii ta’e kan
adda ta’e, kan Kaalaandarii Ayyaanaa (Megerssa, 1993). Legesse (1973: 279) fa’a
wabeeffachuun kallattii qabsiiseera.

Gadaan Melbaa akka jarmiyaa jireenya hawaasa Oromoo keessatti namni dhuunfaa dhalootaa
hanga du’aatti gogeessa Gadaa keessa lufsiisuun bulchaa kan ture.

Bulchiinsa Sirna Gadaa jelatti , Oromoon jaarraa hedduudhaaf saba Aangoo qabu naannicha
keessatti uumee itti fufsiise. Akka Jalataan (1993:20)wabeeffatee jedhetti, Gadaan, akka
dhaabbata siyaasaa, diinagdee, hawaasummaa, fi amantiitti, kkf utubaa aadaa fi qaroomina
Oromooti. Caasaa siyaasaa Oromoo keessatti dhiirri oromoo hunduu tuuta sadarkaa umurii ture
shanan keessaa tokkotti dhalate.

Gadaa, aangoon paartilee shanan kana keessaa tokko tokkoon gidduutti waggaa saddeet
saddeetitti jijjiiramaa akka ture akeekeera.Bakka dhaabni aangoo gadhiifame gara mana maree
gorsaa ta’etti ce’ee, aangoo dabarsee kenna. Sirnaan gara dhaaba itti aanutti Taatee dabarsuun
aadaa /Dirqama/sirnichaa akka ta’e ibseera.
Filannoo meritocratic/Ulaagaa aadaa,siyaasa sabichaan nama aangoof ta’u filuu/ kan
kaadhimamaa gocha kabajaa isaa tarreessudhaanfi gootummaa fi waliigaltee yaa’iin kan filatamu
ta’a. Caasaa siyaasaa-waraanaa Sirna Gadaa ijaaruu keessatti dubartootni akka hin hirmaanne
godha.

Garuu dubartoonni aangoo fi to'annoo kan Haaraa reef itti madaquuf scene bakka isaan
hubannoo laafaa qaban to’annoo warra hunda caalaa barbaachisoo ta’an irratti aangoo qabu.
maddeen (Legesse, 1973; Bartels, 1983; Waqayyo, 1991) wabeeffachuun kaa’eera.

Ta’us seenaan badhaadhaa fi aadaa walqixxummaa oromoon qabaatus,addunyaa alaa biratti xiqqoo kan
beekamanidha. Ogeeyyiin antiroopooloojii dame Oromoo qofa qorataniiru. Barreessitoonni seenaa
yeroo baay’ee waa’ee kutaalee adda addaa barreessaniiru

maqaa adda addaatiin fi yeroo muraasa qofa maqaa tokkummaa tokko jalatti, Oromoon Hanga
waggoota kurnan lama duratti Oromoo jedhamanii yeroo muraasaaf kan waamaman turan. Keeniyaa
keessa, gosa (gosoota) Oromoo adda addaan kan waamamutujira.Fakkeenya maqaa gosaa isaanii
BOOIan, Gabra, Garrii, Ormaa fi Saaknyyee.

Somaaliyaa keessatti ar'essumaan Jaarsoo, Anniyyaa fi Gurguraa jedhamuun beekamu. Garuu

Maqaadhuma oromoofi qabiyyumaa aadaa maraan Seenaa Habashaa jalatti Seensisan.

Abisiiniyaanonni kalaqa maqaa Gaallaa jedhuun addunyaa guutuutti Oromoo maqaa xureessan.

Oromoon Awurooppaa fi Habashaan balkaname /Habashaa ergama awuroophaa fudhateen/ dhuma

bara 18oos.Koloneeffannaa isaanii jela gale.

Garuu,Humni Awurooppaa kan naannoo sana keessa seene irraa adda fi madaallii humnaa naannoo,
warra dhihaa fi "Qaroominni" fi Abisiiniyaatti maqaa impaayeraa hammayyeessun garaa gahuu
dadhabe ,Qabiyyee Lafa Oromoo Impaayera Habashaa haaraa bocame keessatti bakka guddaan
Qabiyyee isaarratti haala ummanni oromoo hinfeeneen Abisiiniyaa fi kaappitaalizimiin Hawaasummaa
ummata naannichaatti fe’ame. Gadaan bariisaa seenaa Oromoo waliin ugguramee,Afaanii fi
aadaan Oromoo ukkaamfame ykn diigame.

Har'a ammoo Oromoon impaayera Itophiyaa keessa jiru akka harka caalu cunqurfamee
koloneeffannaa Abisiiniyaa lolaaa/abaaraa jiraata. (Jalata, 1993).wabeeffachuun ibseera .
Kutaalee xixiqqoo kanneen Oromoon impaayera Ingilizii yeroo sanaa, amma kan Keeniyaa fi
Somaaliyaa har’aa keessa galfameedha.Isaan kun Humnaan qaama fira ijoo isaanii oromoo irraa
adda bahan.

Har'a namoonni kun akka namoota xiqqaa marginalized ta'anii jiraatu - .dinagdeen kan itti
fayyadaman, siyaasaan kan ol’aantummaa dhabaniifi aadaan kan gadi bu’an ta’uu ibsameera

Yaad-Iddamni seenaa kun hubannoo keenya waa’ee barbaachisaa ta’e tokko Dhaabbata Oromoo
siiqqee jedhamuun beekamuti Seenuuf nu gargaara.

Maalummaa Siiqqee fakkeenya garagaraa fudhachuun ibseera.Kanas gaaf-deebii

dhimmaamtootaaf godhe wabeeffachuun hiika armaan gadii laateera.

"Siiqqeen uleedha, ulee salphaa qofa! , ulee kabaja dubartoota Oromoo agarsiisu.. ", eebba."
meeshaa waraanaa dubartii Oromooti.. ", ulee sirna gaa'elaa intala tokkoof kennamudha.", ulee
amantii dubartoonni Oromoo kadhannaaf itti fayyadamaniidha".

Eeyyee, siiqqeen Maqaa uleeti. Garuu akka beektonni ogbarruu afaan Oromoo jedhanitti , Hiikni
isaa gadifageenyaafi bal’aa ta’ee fakkoommiin badhaadhuun isaa haala seenaa keessatti
barbaadamu qaba.

Gama Seenaa fi Aadaa Keessatti Siiqqee Hordofuutiin gahee dubartootaa yoo ibsu,

Bara bulchiinsa Gadaa dubartoonni caasaa siyaasaa-waraanaa irraa bilisa turan . Gadaa keessatti
hin dhalanne kutaa; tokko qofatti wal fuudhanii turan. (Kelly, 1992:125; Legesse, 1973:19), Bartels
(1983:284) wabeeffachuun ibseera.

Yaadonni wal faallaa ta’an ,kaan Gadaan Dubartoota maddiitti dhiise jedhu.Kaan immoo
Dubartoonni umurii kam keessa jiran hundi, akka qulqulluu fi nagaa jaallattuti ilaalamu." Qumbi
(1989) wabeeffachuun ibse.

Gadaan saala gidduutti qoqqoodinsa gadi fagoo bakka daangaa qaxxaamuru ykn lufu ajaja sun
immoo kan dubartootaaf hin danda'amne ture".
Garuu, qoodinsi gahee saalaa ol’aanaa ta’us, gadaan ture addatti walqixxuma. sababni isaas
domeeniin adda addaa lamaan cimina waan qabaniif wal-irratti hirkattummaa dalagaa fi tokko
gatii gadii/xiqqaa/ hin arganne.wal utuban jechaadha.(Legesse, 1973; megersaa,
1991)wabeeffachuun jedha.

Gama biraatiin dubartoonni akka halagaatti (alaa ykn orma) gosa keessatti . Isaan miseensa gosa
keessa hin turre kan isaan dhalatan, ykn kan itti fuudhaman". Isaan maatii adda addaa sirna gadaa
ittiin bulan gidduutti walitti dhufeenya ture (Legesse, 1973), Garuu Megerssa' mala sakatta'iinsaa
fi madaallii Sirna Gadaatiin Siiqqeen dhaabbata ta’ee ijaaramee akka ture mirkaneessa.

Siiqqeen Yoom Yoomfi Eessatti akka fayyadamamu raga isaa waliin haala armaan gadii
kanaan ibseera.

Fayyadamni siiqqee irra hedduun isaa kallattii safuu waaqaa waliin wal bira qabamee ilaalamuu
qaba.

Yeroo safuun dabu dubartoonni Oromoo siiqqee isaanii fudhachuun bahu. Jila garagaraa
kanneen akka diinagdee, hawaasummaa fi sochii amantii. (sirnaRaawwii jilootaa irraatti) hundaa
irratti hirmaachuuf of harkatti qabatanii bahu.akka mallattoo kabaja isaaniitti fi akka agarsiisa
eenyummaa isaaniitti ,haala gaa’elaa isaaniitu irraa mullata. Qabeenya isaaniif murtaa’e fiixee
isaatiin tuqu kan siiqqee isaanii tuqe abbummaan qabachuu isaanii agarsiisu. (Oromtittii,
1986)wabeeffachuun ibse.

Dabalataan Fatoo wabeeffachuun," Dubartoonni Oromoo siiqqee isaaniitti fayyadamuun jigaa

sochoosu (COllective labor) yeroo hojii cimaa hojjetanitti. Akkasumas sirni gamtaa isaanii yoom
akka raawwatu hubachiisuuf fayyadamu., Dubartoonni fiixee siiqqee isaanii dhiiga bineensa
wareegamaafi qalame keessa cuuphachuun dhiigachaan adda walii isaanii tuquun akka mallattoo
kakaatti fudhachuun hanga lubbuun jiranitti wal bira dhaabbachuuf,wal deeggaruuf waadaa
waliigalu.

Sirna amantaa keessatti, yeroo Waaqa ykn Ateetee kadhatan waaqa dubartii, siiqqee isaanii
qabatanii, bahu(“Birruu") wabeeffachuun ibseera. Innis dubartoonni Oromoo siiqqee isaaniitti
fayyadamuudhaan akka wal deeggaran taajjaba dubartoota ijoollee hin qabneef mucaa "kadhatu".
Dubartoota Oromoo kan ijoollee hin qabne kabaja xiqqaan ilaalamu,kunis ormaa ,alaafi ha1agaa
ta’anii hafu.Sababni isaas,ilma kan gosa abbaa warraa isaaniitti isaan hidhu oomishuuf hin
danda'anii waan ta'eef. Garuu asittis hawaasni mala qaba.Innis mala madaallii daa’ima
guddifachuu uumee,Bbal’inaan maqaa guddifaccha jedhamuun beekama.

Yeroo sirni eebbaa addaa jirutti maanguddoota lama dubartoonni siiqqee isaanii bifa V
garagalfameen qabatanii namni sunis kana jala darbuun eebba argata. (Oromtittii, 1986)
wabeeffachuun .

Fatoonis yaaduma kanatti walii ,gala itti dabaluudhaanis yeroo sirna dabarsuu aangoo Gadaa
qondaalli haaraa filataman eebba isaanii argachuuf siiqqee gaggeeffame akkasii jala darbu..

Dubartoonni siiqqee isaanii yeroo eebbisan fi yeroo abaaraan ol kaasu . Dubartoonni akka
qulqulluu fi nagaa jaallatanitti waan ilaalamanuuf. Daawwannaa Birruu ,wabeeffachuun, siiqqee
isaaniitti fayyadamuun araara raawwatu.

Harooressa irraa kan hojjetame, siiqqeen sochii jireenyaa; qophii kan gaafa du’aa irraa kan
hafe ,sochii jireenyaa hunda waliin hirmaata.

Akkasitti walga'iin hawaasummaa tokkichi dubartoonni Siiqqee itti hin fayyadamne awwaalcha
irretti qofa . Du'a abbaa warraa isaanii irratti siiqqee cabsuun xumura dalagaalee isaa hojiiwwan
dhuma jireenyaa wajjin agarsiisa.

Yeroo safuu bade fi seera Waaq sarbame Dubartoonni Oromoo siiqqee isaanii kaayyoo siyaasaa
baay’eedhaaf fayyadamu.Dhimma kana irratti waan Magarsaan jedhe wabeeffachuun; siiqqeen
akka meeshaa waraanaatti itti fayyadamuun seera Waaq cabuu fi safuu dabuu ittiin balaaleffatu.

Sarbamni seeraa mirga dubartootaa akka jallina safuutti ilaalama. Garuu yeroo isaan uumamanii
fi mirgi dubartii tokkoo sarbamu, siiqqee ishee qabattee, mana keessaa dhooftee Sagalee iyyaa
dhageessisaa baati. Kunis iyya siiqqee jedhamuun beekama.

Mirgoota tokko tokko fakkoommii Siiqqee agarsiisan:

Mirga Qabeenyaa:

Dubartoonni Qabeenya dhaabbataa kan to’atan yoo ta’u, dhiironni ammoo qabeenya bakkaa
bakkatti sochoo’u to’atu (Waaqayyo, 1991).

Yeroo Sirna Deessee galata galfannaa raawwannu,warra abbaa manaa ,warraa keenyaa fi firoota
keenyaan kabajniifi qabeenyi nuuf kennamaa.

Huqqa'? fi Jilo18,wabeeffachuun “Dubartoonni moo'achuuf waraana hin deeman. Nagaan "wal

lolu", "mo'atus". siiqqee waliin, qabeenya isaanii fiixee isaatiin tuquun mirga qabeenya ofii
kabachiifatu. qabeenya irratti Siiqqeen Tuquun abbummaa isaanii agarsiisu.

To’annoo Dubartummaafi Dhimma hormaataa irratti

Hawaasa Oromoo kolonii duraa keessatti, gaa’elli hayyama intalaatiin alatti hin ta’u.kan
raawwatamu yoo ta’e immoo, al tokko ta’eera taanaan hiikuun hin danda’amu. xumurame"
Gadaan seeras ta'e dhaabbata dhimma addaan bahee ilaallatu hin qabu.Tokkumaa jechuudha.

…polygyny babal’ate bakka dhiironni haadha manaa hedduu qabatanii fi ijoolleen seeraan
dhalatan hundi kan abbaa manaati. Legesse (1973:18-32) qophiin kun kan Wantoota
barbaachisoo tasgabbii maatii keessatti gumaachan.

Waldhabdee dhiironni to'annoo hojii dubartootaafi walhormaanni ka'umsi isaa qabeenya

dhuunfaa ka'uu irraa hordofa".

kaayyoon qabeenyi dhaaltota baayoloojiitti akka darbu mirkaneessuudha. (fuula:124fi 125)

hawaasni abbaa manaa saalqunnamtii dubartootaa adda addaa keessatti argachuu barbaadu
bifaafi sadarkaa adda addaatiin. Jaarraa muraasa dura qofa Awurooppaatti,...

qaama saalaa shamarranii fi dubartoota gita ol'aanaa"qulqullina"n cufamee ture belts" ijoollee
seeraan alaa ittisuuf..'" Dubartoonni Oromoo garuu kanuma bara saalqunnamtii isaanii irratti
to’annoo baay’ee caalu kan qaban fakkaata fi walhormaata. Ijoolleen haati manaatiin dhalatte
hundi seeraan kan abbaa warraati.

Karaa "ammayyeessuu" ta'us baay'een isaa to'annoo kana qabaachuu danda'a badeera, akkasumas
dhiironni Oromoo "ammayyaa" hedduun dhiirummaan isaanii balaadhaaf saaxilame "sabbata
qulqullummaa" sammuu ijaare ta'uu danda'a, naannoowwan duudhaan olaantummaa qaba,
dubartoonni Oromoo ammas to’annoo kan ofii irratti eeggatu saalqunnamtii fi dhala dhabuu.

sodaa jedhu amanee fudhate

"Abbaan koo eenyullee hin beeku" yoo haadha koo ta'e malee.”mammaaksa A/Bartelsi
fakkeenya fudhachuun kaa’u. Shaakala dhaabbata Oromoo [hariiroo gaa'ilaan ala]" (1992).

Yeroo dubartii garayyu (sanyoo)" daawwannaan, kootii fi eeboo isaa ala dhiisee deema manni
sun qabamee akka jiru agarsiisuuf (Legesse, 1973:26) Bartels,1983:218).. Legesse akka
hubachiisutti abbaan manaa dhufee yoo hubate

mallattoo sanaa arginaan , ofirra deebi’aa fi gara mana haadha warraa isaa isa kaanii ykn gara
sanyoo/jaalallee /isaatti deemuu qaba . Yoo kana gochuu dadhabee fi yeroo dheeraa turuu isaa
mirga dubartii sarbuu.

Holcomb "manni qabeenya dhuunfaa kan isheedha" jedha iddoo dhuunfaa fi weeraramuu hin
qabneedha. "

Megerssaan itti dabalee immoo akkas jedhe “weerarri iccitii ishee akka subba banuutti ilaalama"
fi iccitii ishee keessa ilaaluun akka safuu cabsuutti ilaalamaa . Kunis dabaree isaatiin akka jallina
safuutti ilaalama.Haala kanaan sirna koosmii deebisuuf fincila siiqqee gaafata kan seera Waaq

Dubartoonni madaallii kana eeguun akka dirqama qulqulluu isaaniitti ilaaluu danda’u safuu
Waaqa gama hariiroo saalaatiin.

Dhiironni maaliif beekamtii kennu garuu xiqqoo kan nama hawwatu fakkaata. Dhala dhabuun
dubartoota qofa ta'uu hin danda'u.dhokatee, akkasumas mala dubartii ijoollee hin qabneef bakka
buusuuf gargaaru guddifachaa dha.

Garuu dhala dhabuu dhiiraaf malli walfakkaatu jiraa? Dhala dhabuun dhiiraa maaliif yeroo
muraasaaf mari’atama? Ani akkan falmutti haala hawaasa aadaa Oromoo keessaa kan gaa'ela
ala haguuggii hariiroo saalaa dubartiifi dhala dhabuu dhiiraa Kun immoo waan biraa gumaachaa
ta’edha gara tasgabbii maatii Legesse (1973) ragaa ba’etti .
Mirga Hawaasummaa:

Dubartoonni heerumtan siiqqee gurmaa’anii ijaaruuf mirga qabu obboleettii gamtaa. Sababni
isaas dubartoonni akka gareetti ilaalamu halagaa fi kutaa Gadaa keessaa ala ta'anii, walitti
maxxananii fi karaa siiqqee hunduu keessa qabaniin wal lakkaa’aa baratamaa . Akka Megerssa
jedhutti gosa ajaa'ibaa dubartoonni jiraatan keessatti akka ormaatti siiqqeen haadha bakka bu’ee
tokkoon tokkoon isaaniif illee haasa’u kaan immoo "intaloota haadha" jedhanii. Lammaffaa,
dhiironni gaas eyba akka kennu ni hubatu dubartoota tokkicha' carraa tarkaanfii dhaabbataa
sirnaan deeggaramee aangoo," Mirgoota kana gidduu seenuun iyya siiqqee gaafata.

Aangoo Amantii fi Safuu

Dubartoonni sababa liminality isaaniitiin amantii addaa fayyadamu aangoo bakka aangoo
naamusaa fi sirna guddaa itti harkisan. Dhiironni,kanaaf abaarsa isaanii irraa fagaachuun eebba
isaanii barbaaduuf yaalu".

Keelii,(1993:182) wabeeffachuun "Dubartoonni walumaa galatti fakkeenyaa fi siyaasaan" jedha

liminal fi wal-simuun akka gitaatti aangoo qulqulluu addaa argatu,"

Waaq akka kabajamtuu fi kabajamtu ishee taasise.,

Ani tuffii maqaa ta'e, hunda karaadinqiiRacles dubartii sanaa.

Mirgoonni kunneenis siiqqeen bakka bu’u, sarbamuun isaa rakkoof sababa ta’e, .

Qoqqobbii Mirga Siiqqee Kabachiisuu

Seeraa fi qoqqobbii hawaasummaa mirga siiqqee kabachiisu hunduu walitti hidhamiinsa kan
qabuu fi wal-irratti hirkataa ta’uu isaati.

Qoqqobbii salphaa hanga cimaatti,sadarkaan cimina isaanii hamma sarbama seeraa irratti
hundaa’a, .

Irra caalaan isaanii har’a sadarkaa sadarkaan dirqisiifamu ,akkuma sarbamni itti baay'atuu akka
qoosaatti kan ilaalu yoo jiraate balaa guddaa hordofsiisa.
bakka dubartittiin deeggarsa barbaaddutti dubartoota akka isaanii irraa yoo ta’e, dhimmichi
guutummaatti yaaddoo guddaa qaba hawaasa, akkasumas tarkaanfiin waloo gama dubartootaatiin
lamaanuu barbaachisa gama namootaatiinis.

Seera Muka Laaftuu

Hirmaattonni walii galu Gadaa keessatti seerri akka hin dabarree namoota"

Adeemsi seera baasuu gadi irraa gara oliitti kan deemu yoo ta’u, heerri mootummaa yeroo
dabarsuu aangoo waggaa saddeet saddeetitti fooyya’a sirnoota, .

Ibsa Magarsaa wabeeffachuun akkas jedha,kanaan ala hin jiru.

Maqaan muka laaftuu (muka lallaafaa) jedhu akka ta'e agarsiisa kutaalee "lallaafaa" fi dadhaboo
ta'an eeguuf ummatatu seera baase . Eegumsi kun dubartoota jala waan hanqatan kan
haguugudha gosa daangaa kan ta’e.

Haala kanaan dubartiin tokko yoo komatte, dabalataa yakkamaa adabuuf ragaa bahuun hin
barbaachisu, Jecha Ishee akka dhugaatti amanamuu fi gatii fuulaatti fudhatamuu,

Abaarsa Siiqqee

Hawaasa aadaa Oromoo keessatti abaarsa (abaarsi) barbaachisaa dha mala to’annoo
hawaasummaa

(Baartels, 1983; Keelii, 1992) jedhaman. Megerssa Oromoon tokko hamma liminal ta’etti shelhe
endowed akka ta’e hubachiisa humna abaaruu fi eebbisuu qaba".

Qaamaan hamma dadhaban,caalaatti humna hafuuraa ta’an.

Keeliin (1992:216)akka akeekkachiisa humna abaarsa "to'annoo abbaa warraa cimsa; i.e.
to'annoo dhiirotaa."dubartoota irratti kan senior fi juniors irratti ". Haa ta'u malee, isheen illee
ragaa baatee jirti humni kun warra hawaasummaan baay’ee daangaa qaban keessatti cimaa ta’uu
isaa
Kanaaf dubartoonni, maanguddoonni!y, fi baay'ee dargaggoonni humna akkasii kan qaban yoo
ta'u gareewwan olaantummaa qaban kabajuu fi ni kabaju. Abaaruufis eebbisuuf dubartoonni ni
kaasu siiqqee isaanii dhuunfaanis ta’e gamtaan.

Gocha waloo,haa ta’u malee, humna guddaa fi bu’a qabeessa ta’uun isaa ni amanama dhuunfaa.

Kanaaf sodaan abaarsa siiqqee akka ofirraa ittisuutti hojjeta, namootas waan dheekkamsa
dubartootaa ni kakaasa jedhanii amanan irraa fagaachuu.

Iyyaa Siiqqee

Akka Megerssa jedhutti iyya siiqqeen of duuba deebisuu biraa ture.Yeroo sarbamni mirga ishee
hamaa ta’ee fi to’achuun hin danda’amne qoqqobbii armaan olii kamiinuu dubartiin Oromoo
siiqqee ishee qabdee, mana keessaa dhooftee, siiqqee ol kaaftee, iyyi, .

Maaliif jettee iyyiti? Eenyuutu ala jira? Deeggarsa akkamii barbaadaa jirti? Iyyaa siiqqee haala
walqunnamtii dubartoota Oromooti.

karaa itti Waaq jeeqamee fi thatsafuu fakkaatu walitti himan.

Dubartoonni nagaa fi tasgabbii deebisuun dirqama isaanii isa qulqulluu ta’ee ilaalu ofWaaq..
Akkasitti gaafa mirgi ishee sarbamu dubartiin tokko siyaasa lolti lolaa fi iyya deeggarsa
sochoosuuf

Karaa iyyaa siiqqee, Megerssa eega, dubartittiin gamtaa siiqqee akkas jechuun waamti:

"Intala Aayyaa dhageettee? Oduun si geettee?"

Megerssa dubartoonni iyya siiqqee dhagahan hundi, isaanii akka qabatan mirkaneessa siiqqee
ofii, mana isaanii keessaa dhoo'anii, siiqqee isaanii ol kaasanii walitti makamaniiru iyya keessa.

Akkasumas siiqqee cabsuun dubartii sana ajjeesuutti ilaalama. Haala kanaan, deebii iyyaa
duraatiif

siiqqee bakka dubartoonni akka ijoollee durbaa haadha tokkootti waamaman, tokkoon tokkoon

dubartiin siiqqee ishee qabdee iyyatti makamti akkas jettee: "Eeyee dhagahee! Oduun na gahee!"
Godaansaa Siiqqee:

Dubartoonni walitti dhufanii mari'atu. Megerssa jedha, yoo isaan dhimmichi sarbama seeraa
hamaa ta’uu isaa murteessu, Manaafi ijoollee isaanii dhiisuun godaansa siiqqee (siiqqee trek)
irratti ka’an.(Godaansa labsatan).

Isaan ganda keessaa bahanii muka qilxuu, akka dubartiitti fudhatamu jalatti walitti qabamu.Erga
achitti walitti qabamanii booda dubartoonni hayyuu (hoggantoonni) seera qara'u Waaq fi seera
nama"

Falaasama duuba jiru hunda irra deebi’anii dubbatu siiqqee mirga bakka walgahiin dammaqiinsa
gadi fageenya qabu itti fudhatu iddoo.

Hanga guyyaa namni sarbama raawwate adabamee ajaja Waaqaa fi nageenyi karaatti deebi'a -
smhanga haqni raawwatamee safuu deebi'utti"

Gandatti deebi'ee, Megerssa eega, si'ool ni hiika Dhiirota ja'i: "Ibiddi biyyaa dhaame [Ibiddi
biyya guutuu deeme."ala]!" Ibiddi dhaamuun kufaatii hawaasaa fi baduu agarsiisa kan jireenyaa,

Filannoo Gadaa Irraa Ugguruu

Dubartoonni Maqaa warra dhiiraatti waamamuu malee gahee biraa hin qaban .Gahee biraa
Mulqaman).

Dhaabbanni Siiqqee Kolonii Booda

Kufaatii Gadaa

Sirni Gadaa fi dhaabbati isaa siiqqee hin turre taateewwan istaatiksii". Faallaa kanaatiin jijjiirama
keessa darbaa turaniiru osoo hin mo’amin durallee, Daayinamiksiin garuu hunda keessatti
walfakkaata hin turre kutaalee Oromoland Akkasumas yeroo tokkotti hin raawwatamne".
Duudhaalee Durii Irratti Haaraa Olkaa’uu

Ijaarsa hawaasummaa Abisiiniyaa fe'uu wajjin, cimsee sadarkaa parriarchal fi qoqqobbii haaraa
gosa fiwudaalaa irratti grafted ta’e Duudhaalee Oromoo. (Bulcha, 1988; Tolesa, 1990; Jalata, 1993;
Megerssa, 1993).

Tarsiimoo Dubartootaa fi Jireenya Siqqee

Aadaan Siiqqee Onnee Oromoo keessatti gadi fageenyaan hundee godhatee

jira.Koloneeffattoonni Aadaafi amantii isaanii itti fe’uu barbaadanus kan hin fudhanne
ta’uu isaaniiti.

qaama ummataa fi amala isaanii".

Aangoo Safuu qabachuu

To'annoo Gadhiisuu Diduu

Akka Holcomb jedhutti", dubartoonni Oromoo ammallee ciminaan qabatu aangoo fi to'annoo
gatiiwwan haaraa fe'anis" Dhiirota sadarkaa akka mataa maatii maqaa qofa.

"Akkaataa dhiironni itti dubbatan miti," Holcomb "akkaataa isaan dubartoota isaaniitti amala
qabantu" jechuun falma hammam akka isaan kabajan himan.

Dubartoonni yoo walii hin galle homaa ni hojjeta ture, wanti tokkollee hin ta'u ture,"

Kufaatii misiyoonota duuba humni dhugaa humna Oromoo ta'uu isaa hubachuun ishee
ajaa'ibsiifatte dubartoota.

Siqqee isaanii irraa fakkeessuun aangoo naamusaa, dubartoonni ammallee ergama aadaa isaanii
kan nagaa raawwatu fi araara garee fi namoota dhuunfaa Oromoo"
Fincila Siiqqee fi Adabbii

Keeliin (1992:168-9) waa’ee sheekkoo Akoo Boneya, kan dubartii Oromoo humna qabduu fi
finciltuu. Qajeelfama ishee, Keelii ilaala, "dubartoonni booda bitamuu dhabuu isaaniif chaartara
kenneera." gara bulchiinsa dhiiraatti."

Dubartoonni Orma xiqqoo eegu sirna cirracha kiisha qulqulluu isaanii keessatti of yaadachiisuuf
deeggarsa fincila Akoo Boneyaaf.

Quunnamtii Qaama Saal-Qunnamtii/Qaama Hormaataa/Qulqulleessuu

qunnamtiin ammallee jira hawaasaan akka iddoo dhuunfaa isaanii kan hin weeraramneetti
kabajaman.

Maatii Oromoo "ammayyaa" keessattillee Paastaroota fi lallabdoo wangeelaa Presbiteriyaan

bakka amantiin Oromoo itti ilaalamu "paganism" fi maqaan Waaq jedhu Waaqa kiristaanaaf kan
fudhatame, .

Dubartoonni Oromoo ammas aadaa isaanii eeggatan.

Maqaan Ateetee, waaqa dubartii akkuma sirban waamaman, . may sometiInes wajjin burjaaja'uu
danda'a maqaa Maariyaam macaafa qulqulluu, dubartoonni Oromoo garuu kan isaanii
eeggataniiru sirna dhalootaa aadaa Oromoo intact."
Oromummeessuu

Sirnoonni kun dubartootaaf bakka addaa bakka argatan uumu waliin hafuura obboleettiitiin
dhaloota kabajuu fi deggeruuf dubartoota ijoollee hin qabne waliin boo’uu fi Ateetee
kadhachuudhaan

wajjin

Siiqqee Bu'uura Haaraadhaan Dammaqsuu

Qajeelfamni siiqqee inni guddaan ijaaruudha jedheen amana obboleettii fi michuu ta'uun
cunqursaa ofirraa ittisuuf".

Dubartoonni Oromoo dhiibamanii jiru hanga sadarkaa gadii dinagdee, siyaasaa fi

hawaasummaatti gadi bu’a sadarkaa sadarkaa cunqursaa addunyaa guutuu mul'achaa jiru".

Garuu isaan wantoota dadhaboo ulfaatina sodaachisaa kana jalatti salphaatti caccaban miti

Isaan, dhugumatti, akkuma jijjiiramaa jiranitti sirnicha qormaata keessa galchaa jiru isa.

Adeemsa qabsoo isaanii daayinamikii adda addaa kana keessati kan abdiin siiqqee bu'uura
haaraan deebisee dammaqsuu qoratamuu qaba, .

Gahee Koorniyaa Diduu

Obboleettii siiqqee keessatti dubartoonni Oromoo mirga isaanii falmachaa turan dameewwan
hawaasummaan ibsaman keessatti gahee saalaa addaan baafame".
Dubartoonni Oromoo hedduun qabsoo hadhaawaa irratti gaggeessaa turaniiru gama tokkoon
cunqursaa sabaa, gama biraatiin immoo cunqursaa koorniyaa.

Siiqqee deebifachuu

Waggoota qabsoo bilisummaa Oromoo keessatti dubartoonni Oromoo hedduun gareewwan

Maarkisistii irratti xiyyeeffatan jalatti gurmaa’anii akkas jedhaman qofa gaaffii saalaa gita jalatti
galchuu, fi osoo hin kaasin

imperialism fi colonialism ala jiru

Gurmaa'aniiru fuuldura bilisummaa biyyoolessaa adda addaa jalatti akka gadi bu’u qofa itti
himama cunqursaa koorniyaa gara cunqursaa sabaa, akka hin kaasneef osoo hin taane diinni
sabaa ala jira

Goolaba