Vastasaapuneet luokkahuoneissa –

tutkimusnäkökulmia sujuvaan siirtymään

Opetushallitus / Sujuva siirtymä -webinaari 31.8.2023

Vanhempi yliopistonlehtori Maria Ahlholm, Helsingin yliopisto

www.helsinki.fi/yliopisto
Faculty of Educational Sciences Vastasaapuneet luokkahuoneissa / Maria Ahlholm 01/09/2023 1
 Kuka on siirtymän subjekti?

• Valmistavan opetuksen oppilaan näkökulmasta suurin siirtymä

on jo tapahtunut maahanmuuton yhteydessä.
• Kouluopetuksen kannalta kyse on oppilaan siirtymästä
yleisopetuksen opetussuunnitelmaan ja arvioinnin piiriin.
• Sosiaalisesti kyse on usein siirtymästä toiseen luokkaan

ja jopa siirtymästä jälleen uuteen kouluun

sopeutumisesta uusiin kavereihin, koulumatkaan,
opettajaan, muihin koulun aikuisiin, koulutilaan...

www.helsinki.fi/yliopisto
Faculty of Educational Sciences Presentation Name / Firstname Lastname 01/09/2023 2
 Sujuva siirtymä alkaa samana päivänä
kuin valmistava opetus
• Ensimmäinen edellytys on valmistavan opetuksen
järjestäminen lähikoulussa.
• Toinen edellytys on valmistavan opetuksen
opetussuunnitelman noudattaminen myös integraation osalta:

• Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai

perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin
opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-
ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnin tavoitteena on edistää
kotoutumista, opiskeluvalmiuksien ja suomen tai ruotsin kielen taidon
kehittymistä sekä laaja-alaisen osaamisen ja eri oppiaineiden sisältöjen
omaksumista

www.helsinki.fi/yliopisto
 Miten valmiiksi voi valmistavassa
opetuksessa tulla?

• Onko kouluyhteisössä realistinen ymmärrys kielenoppimisen

normaalista tahdista?
• Valmistavan opetuksen tavoitetaso on Eurooppalaista
viitekehystä mukaillen kehittyvä alkeiskielitaito:
arkipäivä, rutiinit, tilanteisuus, nyt-hetki, konkreettiset asiat,
itsestä ja lähipiiristä puhuminen, tunnistaminen ja nimeäminen,
luetteleminen, yksinkertaisen ohjeen mukaan toimiminen,
myöntyminen ja ein sanominen.
• Tällöin ei vielä hallita abstrakteista asioista puhumista,
argumentointia, toisessa ajassa tai paikassa sijaitsevista
ennakoimattomista asioista tai tilanteista puhumista tai
kontekstittomien sanallisten kuvausten ymmärtämistä.

www.helsinki.fi/yliopisto
1.9.2023
Kieleen sosiaalistumisen teoria

• Oppija muokkaa sosiaalista identiteettiään

suhteessa ympäristöönsä päästäkseen siihen
osalliseksi.
• Hän saavuttaa aktiivisen toimijuuden uudessa
kieliyhteisössään omaksumalla sen kielelliset ja
kulttuuriset normit.
• Sosiaalistuminen tapahtuu vuorovaikutuksessa,
epäsymmetristen valtasuhteiden keskellä.
• Ks. Ochs & Schieffelin 1984; Duff 2010; Burdelski &
Howard 2020

www.helsinki.fi/yliopisto
 Valmistavan ja oman äidinkielen
opetuksen tila ja vaikuttavuus
(VOMA) -arviointi 2021‒2022
Oikeus oppia -kehittämisohjelmaan liittyvä kansallinen arviointi, jossa
• tarkasteltiin valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen
tavoitteiden toteutumista ja opetuksen järjestämistapoja
• selvitettiin opetusta ja oppimista edistäviä ja estäviä tekijöitä
• selvitettiin valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen tilaa.

Aineisto: opettaja-, rehtori- ja järjestelijäkyselyt keväällä 2021.

Raportti: Venäläinen, S., T. Laimi, S. Seppälä, T. Vuojus, M. Viitala, M. Ahlholm,
S. Latomaa, K. Mård-Miettinen, M. Nirkkonen, M. Huhtanen & J.
Metsämuuronen (2022). Kielellisiä taitoja ja koulunkäyntivalmiuksia. Valmistavan
opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen tila ja vaikuttavuus -arviointi. Julkaisut
19:2022. Karvi.

www.helsinki.fi/yliopisto
Mikä toimii hyvin?
(Sirkku Latomaa)

Myönteinen
Integroinnin sujuvuus: Tietämys
suhtautuminen: kaikki
yhteistyö opettajien valmistavasta
opettajat ovat
kesken, opetuksesta on hyvä
sitoutuneita ja
yhteisopettajuus. koko koulun tasolla.
vastaanottavia.

Valmistavan
"Vuosien saatossa
opetuksen oppilaat Pieni ryhmäkoko (alle
hyviksi hiotut
ovat osa koulun 10 oppilasta).
käytänteet."
toimintaa.

www.helsinki.fi/yliopisto
Mikä ei toimi?
(Sirkku Latomaa)

Integrointiin ei ole
säännönmukaisia Valmistavasta opetuksesta ei Suhtautuminen nihkeää:
käytänteitä: jokainen tiedetä koko koulun tasolla "ylimääräisiä", kuormittavia
rakentaa ne itse, kukaan ei riittävästi. oppilaita.
koordinoi.

Valmistava opetus on
"irrallinen segmentti koulun Ryhmä on kooltaan iso ja
"Toiminta on
arjessa"; valmistava ryhmä luokkatila pieni (tai ei ole
alkutekijöissään."
jää ulkopuolelle koulun omaa luokkaa).
muusta toiminnasta.

www.helsinki.fi/yliopisto 1.9.2023
Valmistavan opetuksen videoaineistot:
Long Second (2011-2016)
Vastaantulo (2017-2019)

www.helsinki.fi/yliopisto
Kielenoppiminen
vuorovaikutuksessa
• Laadullinen tutkimusaineisto kuvaa sitä, että opettajan rekisteri
ei ole kaikilta osin koululaiselle soveltuva kielellinen malli, johon
tämä voisi samastua. Vertaisoppilaan puheen rekisteri on
samastuttavampi malli oppilaalle, ja rekisterien erot näkyvät
kielen rakenteissa.
• Luokkahuonevuorovaikutuksessa usein toistuvat (vaikeatkin)
rakenteet omaksutaan nopeammin kuin harvoin toistuvat
(helpot) rakenteet.
• Esim. venäjänkieliset oppilaat oppivat kieltorakenteen käytön
ennen omistusrakennetta, vaikka omistusrakenne on venäjässä
samankaltainen kuin suomessa (Yli-Piipari, 2021).

www.helsinki.fi/yliopisto
Luokkahuoneen roolit ja
rekisterit
• Opettajien ja oppilaiden kielenkäyttö on erilaista.
• Oppilaat samastuvat intuitiivisesti vertaisten malleihin, ei
opettajan rekisteriin.
• Opettaja ei mallinna kaikkia kielen rakenteita, joita
oppilas tarvitsee.

• Roolien välinen epäsymmetria: opettajan rooliin liittyy

vastuu esimerkiksi oppilaiden toiminnan ohjauksesta,
puheenvuorojen jakamisesta, puutteellisten ilmausten
korjaamisesta sekä vastausten validoinnista (esim.
Andonov, 2013; Gustafsson, 2014; Kauranen, 2020;
Jonkka, 2019)

www.helsinki.fi/yliopisto
Idea kielen oppimisesta "ensin" ja
ryhmään liittymisestä "sitten" ei toimi.

www.helsinki.fi/yliopisto 1.9.2023
Yhteenvetoa

• Integraatio yleisopetukseen ei selvitysten ja etnografisten tutkimusten

mukaan toteudu aina ollenkaan, ja harvoin ideaalilla tavalla.
• Valmistavassa opetuksessa on tällä hetkellä laaja rakenteellinen
ongelma: alkuvaiheessa, kun oppilaat tarvitsisivat kaverikielen
mallia sosiaalistuakseen suomen/ruotsinkieliseen vertaisryhmään, heidät
usein sijoitetaan samaan ryhmään toisten vastasaapuneiden kanssa ja
integraatio yleisopetukseen toteutetaan puutteellisesti.
• Hidas konkreettiseen kieleen sosiaalistuminen näkyy vaikeutena omaksua
abstraktimpaa tiedonalojen kielen tasoa. Tämän vuoksi alkuvaiheen
oppiminen hidastuu, jos oppilaalla ei ole koulun ulkopuolisia kontakteja
suomea/ruotsia puhuviin samanikäisiin. Myöhemmin, kun oppilas tarvitsisi
opettajan eriytettyä tukea oppimiseen, järjestelmä tarjoaa tavallisesti
yleisopetuksen ryhmää yhden opettajan johdolla.

www.helsinki.fi/yliopisto
 Opettajan tuen tarve ja tarjonta

Tiedonalojen kielen opiskelun vaiheessa

opettajan tuen tarve kasvaa.
Koulutusjärjestelmä tarjoaa tässä vaiheessa
siirtymistä suureen vertaisryhmään, jossa
aikuisen tuki vähenee.
Uuteen kieliyhteisöön sosiaalistumisen
alkuvaiheessa arkisten ikätasoisten mallien
tarve on suuri. Koulutusjärjestelmä tarjoaa
tässä vaiheessa vahvaa aikuisen tukea.

www.helsinki.fi/yliopisto
 Kieleen sosiaalistuminen

Vertaismallit Opettajan tuki

Arjen rekisterit Tiedonalojen kielet
Konkretia Abstraktit käsitteet
Vuorovaikutuksen kieli
Koulun kieli
Osallistujien
Ryhmän homogeenisyys
heterogeenisyys

www.helsinki.fi/yliopisto
 Surkea skenaario

• Valmistava opetus toteutuu muusta kouluyhteisöstä eristyneessä ryhmässä.

Opettajalla ei ole opetuskokemusta eikä hän tunne koulun tapoja.
Integrointitunteja ei saada toimimaan. Koulunkäynninohjaajia ei perehdytetä.
Muiden luokkien oppilaat eivät vieraile koskaan valmistavassa luokassa.
Välitunneilla valo-oppilaat ovat keskenään. Sosiaalinen kaverisuomi ei kehity.
• Valmistavan vuoden jälkeen oppilaan sosiaalinen ja kielellinen ympäristö vaihtuu
täysin.
• Oppilas aloittaa sopeutumisen uuteen kouluun alusta. Oppilaan vanhemmat
putoavat kelkasta. Uudella opettajalla on epärealistiset odotukset valmistavan
opetuksen jälkeisestä kielitaidosta. Tiedot eivät siirry oppilaan mukana.
Odotetaan, että oppilaalla olisi kyky ymmärtää oppikirjojen tekstiä ja
normaalitempoista opetuspuhetta. Oppilas käy s2-tunneilla, mutta muuten hän
jää ilman tukea.

www.helsinki.fi/yliopisto
1.9.2023
 Parempi skenaario

• Valmistava opetus toteutetaan lähikoulussa. Koulussa on useita opettajia,

jotka ovat vuorollaan opettaneet valo-ryhmää. Rehtori huolehtii, että
valmistavaa luokkaa ei koskaan anneta epäpätevälle eikä kouluyhteisön
ulkopuolelta tulevalle. Opettajan päätehtävä on johdattaa vastasaapuneet
osaksi kouluyhteisöä. Integrointi on itsestään selvää ja sitä toteutetaan
kaksisuuntaisesti. Koulunkäynninohjaajien rooli on näkyvä erityisesti
syksyisin tai kun uusia oppilaita tulee valoon, jolloin panostetaan sosiaalisiin
peleihin, leikkeihin ja ryhmäytymiseen koulun kaikkien ryhmien kesken.
Kaverisuomi alkaa kehittyä nopeasti.
• Myös oppilaan vanhemmat tutustuvat kouluun ja sen käytänteisiin.
Moniammatillinen tiimityö on koulun arkea.
• Kouluyhteisön opettajille ja koulunkäynninohjaajille on kehittynyt vahva
ymmärrys alkavasta kielitaidosta. Yleisopetukseen siirrytään liukuen.
Opettajaresurssia varataan erityisesti käsitteiden avaamisen vaiheeseen.
Tuttu valo-opettaja voi välillä opettaa yleisopetuksen ryhmää.

www.helsinki.fi/yliopisto
01/09/2023
Ahlholm, Piippo & Portaankorva-Koivisto (toim.)
Koulun monet kielet, AFinLA-e 13, 2021
Vastasaapuneet luokkahuoneissa, Vastapaino, 2023

www.helsinki.fi/yliopisto 1.9.2023
 Lähteet …
Ahlholm, M. & Latomaa, S. (2023). Opetusryhmien kielellinen heterogeenisyys opettajan näkökulmasta. Esitelmä
Opettajankoulutuspäivillä 17.8.2023, Jyväskylän yliopisto.
Ahlholm, M., Väätäinen, E. & Latomaa, S.
(tulossa). Vastasaapuneet ja osallisuuden rakentuminen yhteisissä ja erillisissä luokkahuoneissa. Hyväksytty julkaistavaksi AFinLA
ry:n vuosikirjassa 44.
Burdelski, M. J. & K. M. Howard (2020). Introduction. Teoksessa M. J. Burdelski & K. M. Howard (eds.)
Language socialization in classrooms. Culture, interaction and language development. Cambridge University Press, 1–26.
DOI: https://doi.org/10.1017/9781316946237.001
Duff, P. A. (2010). Language socialization. In Hornberger, N. H., McKay, S. L., and Lee, S. (eds.), Sociolinguistics and
Language Education: New Perspectives on Language and Education. Bristol, UK: Multilingual Matters, 427–454.
Kramsch, C. (ed.) (2002). Language Acquisition and Language Socialization: Ecological Perspectives. London: Continuum.
Long Second (2011–2016) & Vastaantulo (2017–2019), https://blogs.helsinki.fi/vastaantulo/tutkimus/
Ochs, E. & B. B. Schieffelin (1984). Language socialization: three developmental stories. Teoksessa R. A. Shweder & R. A.
Levine(eds.), Culture Theory: Essays on Mind, Self, and Emotion. Cambridge: Cambridge University Press.
OKM (2022). S2-opetuksen nykytilan arviointi. Owalgroup 17.3.2022, 54–63.
Venäläinen, S., T. Laimi, S. Seppälä, T. Vuojus, M. Viitala, M. Ahlholm, S. Latomaa, K. Mård-Miettinen, M. Nirkkonen, M.
Huhtanen & J. Metsämuuronen (2022). Kielellisiä taitoja ja koulunkäyntivalmiuksia. Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen
opetuksen tila ja vaikuttavuus -arviointi. Julkaisut 19:2022. Karvi.
Yli-Piipari, M. (2021). Venäjänkielinen alakoululainen suomen rakenteiden oppijana –omistuslauseen ja kieltolauseen kehittyminen
oppimisen alkuvaiheessa. Teoksessa M. Ahlholm, I. Piippo & P. Portaankorva-Koivisto (toim.) Koulun monet kielet. AFinLA-e, 13,
113–140. https://journal.fi/afinla/article/view/100171

www.helsinki.fi/yliopisto