Professional Documents
Culture Documents
Solution Manual For Practical Problems in Mathematics For Electricians 9th Edition
Solution Manual For Practical Problems in Mathematics For Electricians 9th Edition
To the Instructor v
Section 6 Measure
Unit 26 Length Measure 18
Unit 27 Area Measure 19
Unit 28 Volume and Mass Measure 20
Unit 29 Energy and Temperature Measure 21
Unit 30 Combined Problems on Measure 22
Section 8 Formulas
Unit 34 Representation in Formulas 25
Unit 35 Rearrangement in Formulas 25
Unit 36 General Simple Formulas 26
Unit 37 Ohm’s Law Formulas 27
Unit 38 Power Formulas 28
Unit 39 Combined Problems on Formulas 28
Section 9 Trigonometry
Unit 40 Right Triangles 29
Unit 41 Trigonometric Functions 30
Unit 42 Plane Vectors 30
Unit 43 Rotating Vectors 31
Unit 44 Combined Problems in Trigonometry 32
Unit 45 Number Systems 32
Achievement Reviews
Achievement Review A 33
Achievement Review B 35
Answers to Achievement Review A 38
Answers to Achievement Review B 39
5 Contents To the Instructor 5
TO THE INSTRUCTOR
This text and instructor’s guide are designed to help your students learn mathematics. Explanations are
provided for the benefit of the student as well as the new teacher.
READING A TEXTBOOK
In preparation for the use of any text, the student should be able to observe the particular aids provided.
For example, encourage the student to answer some of these questions:
1. What does the Table of Contents tell me about the areas covered in this book?
2. When was this book copyrighted? Why is this important?
3. What is the difference between a section and a unit?
4. Does this book have spaces for me to write the answers or do I always need my own paper and
pencil? Where can I do my figuring?
5. Does this book have an Index? Glossary? Appendix? If not, why not? If so, what information is
available in them? When do I need to use them?
6. Is there an answer key available?
KANGASTUS.
Hän katsoi sinne pitkään ja kauan samalla kun hänestä tuntui, että
Csillag lensi sinne levitetyin enkelin siivin. Tuo lumoava kuva tuli yhä
lähemmäksi puoleksi peittyneenä ohueen, kyynelistä
muodostuneeseen sumuun.
TALONPOJAN VAIMO.
Ah, miksi oli hän palannut tuntoihinsa jälleen? Miksi olikaan hän
herännyt? Hänellä oli ollut niin ihmeellisen hyvä olla tuossa unholan
rauhassa. Miksi ei tuota rauhallisuutta ollut kestänyt iankaikkisesti,
kunnes nuo siivet olisivat vieneet hänet korkeuksiin, joissa vallitsee
iäinen lepo?
XXVII
AUTTAMATON ASIA.
»Et saa … et saa!» läähätti hän vain, sillä kauhu kuristi hänen
kurkkuaan. Mutta hän ei näyttänyt ollenkaan välittävän vaimonsa
sanoista, vaan toisti kummallisesti: »Ilonka, rakastan sinua»!, ollen
vähältä tukehtua noihin sanoihin. Ja nämä hänen lausumansa sanat
panivat Ilonkan vapisemaan vastustushalusta, sillä ne olivat aivan
samat, joita muinoin onnellisina aikoina eräs ystävällinen ääni oli
mumissut hänen korvaansa kunnioittavan tunteellisesti ja jotka silloin
olivat synnyttäneet hänessä sellaisen jumalallisen onnen tunteen.
»Ilonka!»
Huuto kajahti kovasti ja mahtavasti, ja kuulosti sydäntä särkevältä
voimakkuudessaan. Se oli kuin jonkun kuolettavasti haavoitetun
eläimen viimeinen surkea avun pyyntö.
»Onko se välttämätöntä»?
»Etkö halua tehdä sitä, Ilonka? Olenko sitten loukannut sinua niin
suuresti, että olet määrännyt tämän kauhean rangaistuksen minulle?
Jos niin on, kultaseni, niin usko minua, että olet rankaissut minua jo
tarpeeksi, sillä tekemäni rikos oli vain rakkauteni aiheuttama,
rakkauteni, jota nyt olet haavoittanut niin kuolettavasti, että se lepää
piestynä ja voimatonna jalkaisi juuressa. Et siis halua ojentaa minulle
kättäsi? Etkö tahdo sanoa antaneesi minulle anteeksi, vaikka
rukoilisin tuota anteeksiantoa polvillani»?
»Ja kuin rakkautesi sitten kuin sen olen voittanut», sanoi András
ylpeästi…
Oliko tuo sydäntä särkevä ääni nyyhkytys vaiko huuto, sillä niin
liikuttava se oli, että tuulikin tuntui pysähtyvän kuuntelemaan
säälistä?
»Äitini kuullen haluan sanoa sinulle, Ilonka, että milloin ikinä vain
haluat, olet vapaa palaamaan vanhempiesi luokse, jotka ovat niin
hyvin opettaneet sinulle rehellisyyttä, kunniantuntoa ja
tottelevaisuutta. Ja koska hän hamasta lapsuudestani on tiennyt
jokaisen ajatukseni ja kuullut kaikki rukoukseni, haluan, että hän saa
myös kuulla tämän valani. Kuten tänään vannoin alttarin edustalla,
vannon nytkin vakavan valan kuin kristitty ristillä riippuvan
Jeesuksen nimessä ja kuten ihminen sen nimessä, joka on hänelle
rakkainta maailmassa, kuten minulle on ollut rakkaus tuohon
tyttömäiseen, nuoreen ja enkelimäiseen olentoon, jota olen
kunnioittanut enemmän kuin mitään muuta maailmassa, mutta joka
nyt on haihtunut ikuisiksi ajoiksi mielestäni. Tämän kuolleen
rakkauteni muiston nimessä vannon nyt sinulle, etten milloinkaan
sinun elämäsi aikana enää loukkaa korviasi puhumalla tuosta
rakkaudesta, ja lupaan, etten ikinä sanoin enkä teoin muistuta sinua,
että alhaissyntyinen orjista polveutuva talonpoika on herrasi ja
miehesi! Saat asua kattoni alla tahi muuttaa vanhempiesi luokse,