Virtsaneritys

Anatomia ja fysiologia
Hyto 2022-2023
Tänään
opiskellaan
• Virtsanerityselimistön
rakenne
• Munuaisten tehtävät
• Virtsanmuodostus eli
miten munuaiset tekevät
virtsaa
• Virtsanerityksen säätely
Virtsanerityselimistö

• Kaksi munuaista
• Kaksi virtsanjohdinta
• Virtsarakko
• Virtsaputki
Virtsanmuodostus

• Virtsanmuodostus on elimistön tärkein

tapa poistaa kuona-aineita
• Vatsaontelossa sijaitsevat munuaiset
huolehtivat virtsanmuodostuksesta
• Virtsaa muodostuu keskimäärin 1,5 litraa
vuorokaudessa
• Virtsassa on pääasiassa vettä, ureaa ja
suoloja

• Virtsanmuodostus= diureesi
Munuaiset
• Sijaitsevat selkärangan
molemmin puolin alimpien
kylkiluiden suojassa.
• Pavunmuotoinen, noin 10-12cm
• Munuaisilla on paljon tärkeitä
tehtäviä
• Ihminen ei voi elää ilman
munuaisia, mutta yhdellä
munuaisella pärjää
Munuaisen
tehtävät
• Poistaa kuona-aineita tekemällä
virtsaa
• Ylläpitää nestetasapainoa
• Osallistuu suola-aineenvaihduntaan
(säätelee natriumin ja kaliumin
eritystä virtsaan)
• Säätelee elimistön kalsium-ja
fosfaattipitoisuutta
• Osallistuu D-vitamiinin
aineenvaihduntaan
• Valmistaa hormoneja esim.
Erytropoietiini ja Reniini
Munuainen
Munuaisen sisällä on noin miljoona nefronia
eli munuaisen toiminnallista yksikköä.
Virtsanmuodostaminen

• Munuaisten tärkeä tehtävä on tehdä virtsaa

• Virtsa syntyy munuaisten sisällä olevissa
nefroneissa
• Munuaiset suodattavat verestä alkuvirtsaa
• Alkuvirtsaa syntyy vuorokaudessa 160-180 litraa
• Suurin osa alkuvirtsasta palaa takaisin
verenkiertoon
• Munuaiset valmistavat alkuvirtsasta noin 1-2 litraa
valmista virtsaa vuorokaudessa
Nefronin rakenne

• Munuaiskeränen
• Hiussuonikeränen ja Bowmanin kotelo

• Munuaistiehyt
• proksimaalinen kiemuratiehyt,
• Henlen linko,
• distaalinen kiemuratiehyt.

• Kokoojaputki
Virtsan valmistuksen vaiheet (Nefronin tehtävät)
1. Suodatus
• Munuaisvaltimot tuovat 1,5L verta minuutissa munuaisiin.
• Veri tulee kovalla paineella hiussuonikeräseen.
• Hiussuonten seinämien rei’istä suodattuu keräsen koteloon
plasmaa- > alkuvirtsaa
2. Takaisinimeytyminen
• Alkuvirtsaan suodattuneet elimistölle tärkeät aineet imeytyvät
munuaistiehyistä takaisin hiussuoniin, esim. aminohapot,
glukoosi ja suolat.
• Suurin osa alkuvirtsasta siirtyy takaisin verenkiertoon
munuaistiehyestä ja kokoojaputkesta (virtsa väkevöityy)
3. Eritys
• Virtsaan siirtyy verestä aktiivisen kuljetuksen avulla suola-
ioneja, happoja, emäksiä, kuona-aineita ja vierasaineita.
• Jäljelle jäänyt virtsa jatkaa matkaansa kokoojaputkea pitkin
munuaisaltaaseen, ja sieltä virtsajohtimia pitkin virtsarakkoon
 Virtsatiet ja
virtsaaminen
• Munuaisaltaasta virtsa valuu virtsajohtimia pitkin
virtsarakkoon.
• Virtsarakosta lähtee virtsaputki, joka tuo virtsan pois
elimistöstä.

• Kun virtsarakkoon kertyy tarpeeksi virtsaa (n.150ml)

syntyy virtsaamisheijaste-> tuntuu virtsaamisen
tarpeena
• Tieto virtsarakon seinämän venymisestä kulkee
selkäytimen virtsaamiskeskukseen
• ->Samalla viesti kulkee hermoja pitkin aivoihin.
• Ihminen voi pidätellä virtsaa tahdonalaisesti mutta
kun virtsaa on noin 500ml rakossa se on lähes
mahdotonta
Virtsanerityksen
säätely
1. Paikallinen säätely= munuainen
itse säätelee
• Nefronin hiussuonikeräsen
verisuonet reagoivat
verenpaineen vaihteluihin
• -> vaikka verenpaine vaihtelee
verenvirtaus nefronissa pysyy
samana
Virtsanerityksen säätely
2. Hormonaalinen säätely
• Hitaampaa kuin paikallinen säätely
• Hormonit reagoivat vasta kun muutos ollut pidemmän aikaa
• Jos ihminen juo liian vähän
-> keskushermoston janokeskus reagoi
-> Hypotalamus erittää antidiureettista hormonia (ADH)
-> ADH lisää virtsan takaisinimeytymistä nefronissa
-> virtsaa tulee vähemmän ja se on väkempää (oranssia)
• Jos ihminen juo paljon
-> ADH hormonin eritys vähenee
-> veden takaisinimeytyminen vähenee
-> virtsaa tulee paljon ja se on laimeaa
 Virtsanerityksen
säätely
2. Hormonaalinen säätely
• RAA-järjestelmä= reniini-angiotensiini-
aldesteroni –järjestelmä
• Säätelee elimistön nestetasapainoa ja
suolatasapainoa ja verenpainetta
• Aktivoituu jos verenpaine on pitkään matala
munuaisvaltimoissa tai nefronissa on paljon
natriumia
->Munuainen tekee Reniini-hormonia
-> Reniini aktivoi angiotensiinihormonin
-> Angiotensiini aktivoi lisämunuaista tekemään
Aldesteronia.
-> Aldesteronin vaikutuksesta natrium ja vesi
tulevat takaisin elimistöön ja kalium menee
virtsaan eli pois elimistöstä
-> Verenpaine nousee
 Virtsanerityksen
säätely

• 3. Hermostollinen säätely
• Vähäisempää kuin paikallinen ja
hormonaalinen säätely
• Vain stressitilanteissa ja hätätilanteissa
• Kun sympaattinen hermosto aktivoituu
virtsanmäärä vähenee
 Harjoituskysymyksiä
• Mitkä ovat munuaisen
tehtävät?
• Miten munuainen tekee
virtsaa?
• Mitä tarkoittaa
virtsaamisheijaste?
• Miten elimistö säätelee
virtsaneritystä?