Veri

Anatomia ja fysiologia
HYTO 2022-2023
Tänään
opiskellaan
• Veren koostumus=mitä veri
sisältää
• Verisolut ja niiden tehtävät
• Plasma
• Veriryhmät
• Verensiirto
Veren
koostumus=mitä
veri sisältää
• Veri on nestemäistä kudosta
• Veren tehtävä on kuljettaa happea ja
ravinteita ruumiin kaikille soluille.
• Veri siirtää lämpöä kehon eri osiin ja pitää
näin ruumiinlämpömme tasaisena.
• Aikuisella henkilöllä on verta keskimäärin 5
litraa
• Veri sisältää
• verineste eli veriplasma (55 %
tilavuudesta)
• verisolut (45 %).
Verisolut
• Verisoluja on kolmenlaisia;
• Punasolut
• valkosolut
• verihiutaleet

• Verisolut syntyvät luuytimessä

Punasolut
• Punasolut syntyvät luuytimessä
• Punasolu elää 4kk se kiertää koko
elämänsä verisuonistossa ja lopulta kuolee
• Punasoluja syntyy ja kuolee koko ajan,
miljoonia minuutissa
• Punasoluissa on hemoglobiinia, johon
happimolekyylit sitoutuvat
• Vanhat punasolut hajoavat maksassa
pernassa ja luuytimessä.
• Punasolujen hajoaminen=hemolyysi
• Erytropoietiinihormoni säätelee
punasolujen syntymistä
Valkosolut
• Monimuotoisia ja suurempia
kuin punasolut
• Vähemmän kuin punasoluja
• Valkosolujen tehtävä on tuhota elimistöön
tulevat taudinaiheuttajat
• Valkosoluja syntyy
luuytimestä kantasoluista lisää koko ajan
• Osa elää vain muutaman vuorokauden, osa
useita vuosia
• Lymfosyytit, Monosyytit ja Granulosyytit
 Valkosolut ja niiden tehtävät
Valkosolut Kuvaus

Neutrofiilit Tärkein ja yleisin valkosolutyyppi. ​40-75% kaikista valkosoluista

(Granulosyytti) Liikkuvat vapaasti kehon eri kudoksiin.
tuhoavat ja syövät vaurioituneen kudoksen ja kehoon tunkeutuvat mikrobit, kuten
bakteerit
Eosinofiilit Tuhoavat tunkeutuvia bakteereita, viruksia ja loisia ​(1-6% valkosoluista)
(Granulosyytti) Tärkeä rooli tulehduksellisessa vasteessa.
Merkittävä rooli allergisissa reaktioissa​
Basofiilit Taistelevat loistauteja vastaan
(Granulosyytti) Sisältävät hepariinia, joka estää veren hyytymistä.
Estävät allergisia reaktioita vapauttamalla histamiinia
Lymfosyytit eli imusolut Tunnistavat ja tuhoavat mikro-organismeja, vieraiden molekyyleja sekä syöpäsoluja
”Special force” Spesifi immuunipuolustus eli hankittu immuniteetti
”erikoisjoukot” Sijaitsevat imukudoselimissä, esim. pernassa ja imusolmukkeissa.
Monosyytit Syövät sisäänsä bakteereja ja hävittävät kuolleiden solujen jäänteitä.​ (2-10%
valkosoluista)
Kykenevät siirtymään verestä myös muihin kudoksiin, jolloin muuttuva
erilaistuvat makrofageiksi, eli syöjäsoluiksi.
Verihiutaleet
• Pienimpiä veren soluja
• Syntyvät luuytimessä ja elävät
vain muutaman vuorokauden ajan
• Takertuvat toisiinsa ja
ympäröiviin rakenteisiin ja
paikkaavat vaurioita verisuonien
sisällä
• Osallistuvat veren hyytymisreaktioon
• Hyytyminen
 Veren
hyytyminen
• Monimutkainen tapahtuma
• Veri hyytyy jos tulee haava
• Veri voi hyytyä myös jos ihminen ei liiku ->
tulppa verisuonen sisälle
• Kun verisuonen seinä menee rikki
• -> rikki menneet solut erittävät ainetta,
joka houkuttelee paikalle verihiutaleet
• Verihiutaleet menevät rikkinäiseen
kohtaan ja paikkaavat sen
• Jos haava on isompi käynnistyy
hyytymisjärjestelmä (veren proteiini
fibrinogeeni muuttuu fibriiniverkoksi, joka
tukkii haavan)
Plasma
• Plasmaa, eli verinestettä, on 55 % veren
tilavuudesta
• Plasmasta 90 % on vettä.
• Plasmasta 10 % on mm. hapesta,
hiilidioksidista, hormoneista, kuona-
aineista ja plasmaproteiineista.
• Plasmaproteiineja ovat fibrinogeenit,
albumiinit ja globuliinit. Niillä on
merkitystä mm. veren hyytymisessä ja
aineiden kuljetuksessa.
• Plasma kuljettaa mukanaan
ravintoaineita ruoansulatuselimistöstä
muualle kehoomme
Kertaus
• Ihmisen veri sisältää: Plasmaa 55% ja Verisoluja 45%

• Plasma sisältää 90% vettä

• Plasma sisältää 10% = plasmaproteiineja esim. albumiini, fibrinogeeni
ja globuliini
• Plasma kuljettaa ravintoaineita ja hormoneita ja muita aineita

• Verisolut: punasolut, valkosolut ja verihiutaleet =kaikilla on oma

tärkeä tehtävä!
 Verestä tehtävät tutkimukset - Perusverenkuva
LYHENNE MITÄ MITTAA VIITEARVO=norma VIITEARVO MIEHET
ali NAISET
B-Leuk Veren leukosyytit, eli valkosolut 3.4–8.2 E9/ 3.4–8.2 E9/
B-Hb Veren hemoglobiini 117–155 g/l 134–167 g/l
B-Hkr Hematokriitti, eli punasolujen tilavuusosuus 35–46 % 39–50 %
veressä
B-Eryt Veren erytrosyytit, eli punasolut 3.90–5.20 E12/l 4.25–5.70 E12/l
E-MCV Punasolujen tilavuus, eli koko 82-98 fl 82-98 fl
E-RDW Punasolujen koon vaihtelu ≤ 15 % ≤ 14 %
E-MCH Punasoluissa olevan hemoglobiinin määrä 27–33 pg/solu 27–33 pg/solu
E-MCHC Punasoluissa olevan hemoglobiinin 320–355 g/l 320–355 g/l
konsentraatio
B-Trom Veren trombosyytit, eli verihiutaleet 150–360 E9/l 150–360 E9/l

CRP= C-reaktiivinen proteiini = syntyy maksassa jos on tulehdus

B-Gluc= paastoverensokeri 4-6,0mmol/L
Kolesterolit= Veren rasva-arvot
Veriryhmät
• Ihmisillä on erilaisia veriryhmiä.
• Veriryhmä perustuu siihen millainen on ihmisen punasolun rakenne.
• Punasolujen rakenteen mukaan kaikki ihmiset kuuluvat johonkin
veriryhmään.
• Veriryhmiä ovat: A, B, AB ja O

• A-henkilöllä on punasolussa A -veriryhmätekijä

• B –henkilöllä on punasolussa B-veriryhmätekijä
• AB-henkilöllä on punasolussa molempia veriryhmätekijöitä
• O-henkilöllä ei ole veriryhmätekijöitä

• Jos antaa väärää -> punasolut sakkautuu eli verestä tulee liian paksu
nopeasti
Verensiirto
• Verensiirrossa otetaan aina huomioon veriryhmät

• O-veri on hätäverta jota voidaan antaa kaikille

• A veriryhmä voi vastaanottaa A ja O verta.

• B veriryhmä voi vastaanottaa B ja O -verta.
• AB voi ottaa kaikilta muilta verta
• Mutta AB ei voi antaa muille kuin AB

• Kaikki voivat saada oman veriryhmänsä verta