Taitotalo, 16.11.

2020, Jesse Laatikainen

Log p,h –tilapiirroksen piirtäminen vaiheittain

Kaupan kylmälaite toimii plussapuolella annettujen alkuarvojen mukaisesti. Kylmäaineena on R134a. Piirrä
prosessin tilapiirros, määritä kylmäkerroin ja määritä imuputkessa olevan imukaasun tilavuusvirta.
Prosessille on annettu alkuarvot.
Alkuarvot:

Te -10 ˚C
Tc +40 ˚C
ΔTsh 10 K
ΔTsc 10 K
ηis 0,7
Pj 80 kW

Kuva 1. Pisteiden numerointi tilapiirroksessa.

Piste h1

Ensin laskemme imukaasun lämpötilan, joka saadaan laskettua lisäämällä höyrystymislämpötilaan tulistus.

TIK = Te + ΔTsh =-10 ˚C + 10 K = 0 ˚C

Nyt voidaan määrittää pisteen h1 sijainti. Piirretään lilalla vaakaviiva höyrystymislämpötilan -10 ˚C kohdalle ja
risteävä punainen viiva imukaasun lämpötilan 0 ˚C mukaisesti. Viivojen risteyskohdasta voimme katsoa entalpian
arvon → h1 = 400 kJ/kg.

Kuva 2. Pisteen h1 määrittäminen.

 Taitotalo, 16.11.2020, Jesse Laatikainen
Piste h2’

Piste h2’ kuvaa puristusta häviöttömässä

prosessissa. Näin ollen sen sijaintia arvioitaessa
hyödynnämme vakioentropiaviivoja, jotka ovat
kaaviossa sinisellä. Arvioimme pisteen h1
sijaintia kahden sinisen viivan välillä ja
seuraamme tuota linjaa kaaviossa ylöspäin
samassa suhteessa. Piirrämme siis apuviivan,
joka kuvassa on vaalean sinisenä. Kuvassa 1
sama prosessiviiva h1 ja h2’ välillä on esitetty
katkoviivalla.

Ylhäälle piirrämme vaakaviivan

lauhtumislämpötilan 40 ˚C mukaisesti. Nyt
saatujen kahden viivan leikkauspisteestä
voimme arvioida entalpian arvon
→ h2’ = 436 kJ/kg.

Kuva 3. Pisteen h2' määrittäminen.

Piste h2

Todellisen puristuksen aiheuttama entalpian kasvu Nyt voimme piirtää lauhtumislämpötilan

saadaan laskettua, kun tiedämme häviöttömän (40 ˚C) vaakaviivalle pisteen h2 kohtaan,
prosessin entalpia-arvon ja isentrooppisen jossa entalpia on 451 kJ/kg.
hyötysuhteen:

Δhhäviötön = h2’ - h1 → (436 – 400) kJ/kg →

Δhhäviötön = 36 kJ/kg

Isentrooppinen hyötysuhde 0,7 on ilmoitettu

lähtöarvoissa ja seuraavan kaavan avulla voimme
laskea todellisen entalpian kasvun:

ηis = Δhhäviötön / Δhtodellinen → Δhtodellinen = Δhhäviötön / ηis

→
Δhtodellinen = 36 kJ/kg / 0,7 = 51 kJ/kg.

h2 = h1 + Δhtodellinen → h2 = 451 kJ/kg. Kuva 4. Pisteen h2 merkitseminen.

 Taitotalo, 16.11.2020, Jesse Laatikainen
Pisteet h3 ja h4
Ensin laskemme nesteen lämpötilan:
TN = Tc - ΔTsc = 40 ˚C – 10 K = 30 ˚C

Nyt voimme määrittää pisteen h3. Voimme

hyödyntää jo aikaisemmassa vaiheessa
piirrettyä lauhtumislämpötilan 40 ˚C
vaakaviivaa. Pystyviiva tulee nesteen
lämpötilan mukaisesti.

Näemme kuvaajan alareunasta, että pisteen h3

entalpian. h3 = 242 kJ/kg.

Pisteellä h4 on sama entalpia kuin h3:lla.

h4 = 242 kJ/kg.

Kylmä- ja lämpökertoimen laskeminen

Kylmäkerroin EER saadaan laskettua kaavalla:

Δhe / Δhpuristus = 158 / 51 = 3,1.
Lämpökerroin COP saadaan laskettua kaavalla:
Δhc / Δhpuristus = 209 / 51 = 4,1.

Huom. Muista myös, että COP = EER + 1. Kuva 5. Pisteiden h3 ja h4 entalpian määrittäminen.

Piste h (kJ/kg) Entalpian muutos Laskukaava h (kJ/kg)

h1 400 Δhe = h1 – h4 158
h2 451 Δhc = h2 – h3 209
h3 ja h4 242 Δhpuristus = h2 – h1 51
h2’ 436

Massavirran laskeminen
Jäähdytysteho on massavirran ja entalpian muutoksen tulosta: Pj = ṁ ∙ ∆he. Tästä voidaan myös johtaa massavirran
laskukaava ṁ = Pj / ∆he = 80 kW / 158 kJ/kg = 0,51 kg/s.

Imukaasun ominaistilavuus saadaan luettua tilapiirroksesta. Tilapiirroksesta voidaan havaita, että v = 0,104 m3/kg.

Imuputkessa imukaasun tilavuusvirta lasketaan seuraavasti:

V� imu = v ∙ ṁ = 0,104 m3/kg ∙ 0,51 kg/s = 0,053 m3/s ≈ 190 m3/h.

Huom. Kompressorin iskutilavuuden täytyy kuitenkin olla

laskettua arvoa suurempi. Karkeasti arvioiden iskutilavuuden
täytyy olla 20–25 % suurempi.

Mikäli neste alijäähdytettäisiin enemmän kuin nyt (esim. 10 K →

20 K) ja massavirta pysyy samana , niin höyrystimen teho Kuva 6. Ominaistilavuuden määrittäminen.
kasvaa, koska entalpian muutoskin kasvaa.
 Taitotalo, 16.11.2020, Jesse Laatikainen
Valmis tilapiirros
Alla tietokoneohjelman piirtämä valmis tilapiirros.