(eBook PDF) The Phlebotomy Textbook

4th Edition
Visit to download the full and correct content document:
https://ebooksecure.com/download/ebook-pdf-the-phlebotomy-textbook-4th-edition/
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:05 AM Page vii

Preface
The Phlebotomy Textbook, 4th edition, was written to requisition activities, critical thinking review
provide significant updates to phlebotomy technique, questions, answers to study questions and clini-
collection equipment, and identification protocols. cal situation exercises, procedure evaluation
The 4th edition remains comprehensive, integrating forms, and sample course schedules
theory and procedures with particular attention ● A test bank with more than 1,200 questions
to preexamination variables and safety procedures. ● PowerPoint presentations with lecture points
Detailed explanations of procedures are accompanied and illustrations
by visual reinforcement in boxes, tables, highlighted ● An image ancillary, including more than 300 fig-
technical and safety tips, alerts!, and preexamination ures from the text
considerations. Because the role of the phlebotomist
As with previous editions, this edition provides
continues to expand, this textbook includes practical
up-to-date and accurate information that can be used
information on point-of-care testing (POCT) (with
as an instructional text for phlebotomy technician
new accompanying online procedural videos), arterial
programs, medical laboratory technician and medical
puncture, and vascular access devices, as well as
laboratory science programs, medical assisting pro-
specimen processing and other special collection
grams, and cross-training of nurses and other allied
procedures, such as collection of bone marrow and
health personnel. It is an excellent reference for
other body fluids.
health-care professionals currently practicing phle-
To support today’s learner, the fourth edition in-
botomy, for in-house training programs, or for inde-
cludes key points that highlight important informa-
pendent study for national certification examinations
tion at the end of each chapter; full-color, step-by-step
and employee continuing education.
instructions for all procedures; study questions in a
The content of this book has been rearranged so
multiple-choice format to prepare for certification
the chapters are more logically organized for use as a
examinations; clinical situations that emulate actual
syllabus for teaching the course. Each chapter builds
patient scenarios and promote critical thinking and
on information from previous chapters. The book is
evaluation; and icons throughout the text that point
divided into five sections.
readers to accompanying videos and animations.
Section 1, Phlebotomy and the Health-Care
Additional student resources can be found on
Field, describes the role of the phlebotomist in the
the DavisPlus website (davisplus.fadavis.com). These
health-care system. Major topics include regulatory
resources include videos that show step-by-step tech-
issues, clinical laboratory personnel and laboratory
niques and animations that demonstrate concepts,
tests with their clinical correlations, interpersonal
such as reasons for failure to obtain blood collec-
and communications skills, and the latest safety and
tion, hemolysis, blood flow through the heart, and
infection control requirements.
carbon dioxide/oxygen transport.
Section 2, Body Systems, presents the anatomy and
For educators who adopt this text for their course,
physiology of the body systems and includes disorders
Instructor’s Resources are available on the password-
and diagnostic tests for each system. Emphasis is placed
protected DavisPlus website. These resources include:
on the circulatory system, including the composition
● An Instructor’s Guide with suggested assignments of blood, as well as on the structure and function of
and activities, additional clinical situations, the vascular and cardiac systems. A chapter on medical
vii
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:05 AM Page viii
viii Preface
terminology is included to facilitate understanding and
communication in the health-care setting.
Section 3, Phlebotomy Techniques, describes types
of phlebotomy equipment, phlebotomy theory, and
procedures based on the current standards of the
Clinical and Laboratory Standards Institute (CLSI).
Venipuncture complications, preexamination variables,
special collection techniques, dermal puncture, and
arterial blood collection are also included.
Section 4, Additional Techniques, presents infor-
mation on point-of-care testing and the collection and
processing of nonblood specimens, such as bone mar-
row and other body fluids. Computer applications and
the phlebotomist’s role using a laboratory information
system (LIS) are important parts of this unit.
Section 5, Quality Phlebotomy, offers informa-
tion on legal and ethical considerations, the Health
Insurance Portability and Accountability Act of 1996
(HIPAA) and Health Information Technology for
Economic and Clinical Health (HITECH) Act, and
quality management with an emphasis on quality
assessment and quality system essentials.
The Phlebotomy Textbook, 4th edition, is written to
comply with the guidelines established by national
certifying organizations and the essentials published
by the National Accrediting Agency for Clinical Labo-
ratory Science (NAACLS). All procedures are written
in accordance with the most current standards devel-
oped by the CLSI, The Joint Commission (TJC), and
the Occupational Safety and Health Administration
(OSHA), thus enabling this text to be used as a current
reference in any health-care setting.
Highlighted features of this fourth edition include:
● Learning Outcomes and Key Terms at the begin-
ning of each chapter to emphasize important
concepts
● Increased numbers of colored illustrations, pho-
tographs, diagrams, charts, and tables to help
students easily visualize important information
● Full-color, step-by-step Procedures with instruc-
tions to help readers visualize each technique
● Discussion of special collection procedures, in-
cluding use of vascular access devices, arterial
blood collection, bone marrow collection, and
point-of-care testing
● Color-highlighted Technical Tips to empha-
size important points and help readers avoid
complications
● Color-highlighted Phlebotomist Alerts! to empha-
size critical information that can cause the great-
est danger to the patient or the phlebotomist
● Color-highlighted Safety Tips to protect health-
care workers and patients
● Color-highlighted Preexamination Considera-
tions to help readers avoid erroneous laboratory
test results
● Numerous Clinical Situation exercises to facili-
tate critical thinking
● An expanded legal chapter, including discus-
sions on the prevention of medical errors, confi-
dentiality, HIPAA and HITECH, malpractice,
incident reporting, informed consent, and HIV
consent
● Correlation of laboratory tests, diagnostic proce-
dures, diseases, and disorders with each body
system
● Key Points at the end of each chapter that sum-
marize important information
● Multiple-choice study questions to simulate cer-
tification examination questions
● Cross-reference notes that draw attention to
related content in other chapters
● Icons throughout the chapter that point out
additional student resources, such as videos
and animations available online
● Appendices listing collection requirements
for frequently ordered laboratory tests, answers
to study questions and clinical situations, ab-
breviations, and English-Spanish phrases for
phlebotomy
● A Glossary as a quick reference for medical
terminology
● A full-color Tube Guide listing different types
of collection tubes, the additives, the number
of inversions required, and the laboratory uses of
the tubes from the two major manufacturers
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:05 AM Page ix

Reviewers
Rhonda Anderson, PBT(ASCP)CM, Cheri Goretti, MA, MT(ASCP), CMA(AAMA)
BSOM-Healthcare Professor & Coordinator, Medical Assisting & Allied
Instructor, Department of Economic Development Health Programs
and Corporate Training Quinebaug Valley Community College
Greenville Technical College Danielson, Connecticut
Greenville, South Carolina
Randy Charles Gruhlke, MS, PBT(ASCP)
Janet F. Baxter, RN Education Specialist – Associate Program Director,
Instructor, Department of Nursing and Allied Mayo College of Medicine – Mayo Clinic School
Health of Health Sciences
Arkansas State University Newport-Jonesboro Mayo Clinic Rochester
Jonesboro, Arkansas Rochester, Minnesota

Claudia Del Toro, PA-C, MMS Amy L. Raugh, MT, MS(ASCP)

Physician Assistant, Phlebotomy Program Program Director, Phlebotomy Technician Program,
Director Assistant Professor of MLT
UCLA Center for Prehospital Care Harrisburg Area Community College
Los Angeles, California Harrisburg, Pennsylvania

ix
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:05 AM Page x
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:06 AM Page xi
Acknowledgments
We wish to thank the many individuals who spent
much time and effort on the success of this book and
accompanying online resources.
We are greatly indebted to the many dedicated pro-
fessionals at Methodist Hospital, in Omaha, Nebraska
for their enthusiasm and willingness to provide us with
technical expertise and photographic opportunities.
We particularly thank Cyndi Schaer, PBT(ASCP),
Phlebotomy Team Leader, for always being available
to share her expertise, provide charts, forms, and
procedures, and organize the photographic compo-
nent; Brenda Franks, MLS(ASCP), POCT Coordina-
tor, for her invaluable POCT resources; and Jessica
Loontjer, MLS(ASCP), for talent in producing the
videos.
We also appreciate the encouragement from and
dedication of the supportive team at F. A. Davis. A very
special thank you goes to Christa Fratantoro, Senior
Acquisitions Editor, Health Professions; George Lang,
Director of Content Development; Stephanie Kelly,
Developmental Editor; Amelia Blevins, Developmental
Editor of Digital Products; Jaclyn Scarborough, Mar-
keting Manager; Elizabeth Stepchin, Content Project
Manager; and Jason Torres, photographer and video-
grapher, for their enthusiasm and dedication.
xi
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:06 AM Page xii
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:06 AM Page xiii

Contents in Brief
SECTION ONE SECTION FOUR
PHLEBOTOMY AND THE ADDITIONAL TECHNIQUES 353
HEALTHCARE FIELD 1
CHAPTER 13 Point-of-Care Testing 355
CHAPTER 1 Phlebotomy and the CHAPTER 14 Additional Duties of the
Health-Care Delivery System 3 Phlebotomist 393
CHAPTER 2 The Clinical Laboratory 23
SECTION FIVE
CHAPTER 3 Safety and Infection
Control 43 QUALITY PHLEBOTOMY 429
CHAPTER 15 Ethical and Legal Issues 431
SECTION TWO
CHAPTER 16 Quality Management in
BODY SYSTEMS 75
Phlebotomy 443
CHAPTER 4 Basic Medical Terminology 77
CHAPTER 5 Basic Anatomy and APPENDIX A: Common Laboratory Tests
Physiology 93 and the Collection Tube
CHAPTER 6 The Circulatory System 131 Requirements 465
APPENDIX B: Answers to Study
SECTION THREE
Questions 477
PHLEBOTOMY TECHNIQUES 155
APPENDIX C: Answers to Clinical
CHAPTER 7 Venipuncture Equipment 157 Situations 481
CHAPTER 8 Routine Venipuncture 191 APPENDIX D: Abbreviations 487
CHAPTER 9 Preexamination Variables APPENDIX E: English-Spanish Phrases
and Venipuncture for Phlebotomy 495
Complications 223
CHAPTER 10 Special Blood Collection 261 GLOSSARY 497
CHAPTER 11 Dermal Puncture 295 INDEX 511
CHAPTER 12 Arterial Blood Collection 333

xiii
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:06 AM Page xiv
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:06 AM Page xv

Contents
SECTION ONE The Clinical and Laboratory Standards Institute 12
PHLEBOTOMY AND THE The Joint Commission 13
HEALTHCARE FIELD 1 The College of American Pathologists 13
The Commission on Laboratory Assessment 13
CHAPTER 1 Phlebotomy and the The National Accrediting Agency for Clinical
Health-Care Delivery System 3 Laboratory Sciences 13
Learning Outcomes 3 Health-Care Delivery System 13
Key Terms 3 Hospital Organization 14
Introduction 4 Hospital Services and Departments 14
Phlebotomy Now 4 Professional Service Departments 16
Duties of the Phlebotomist 4 Radiography and Diagnostic Imaging 16
Traditional Duties 5 Radiation Therapy 16
Phlebotomy and the Changing Health-Care System 5 Nuclear Medicine 16
Additional Duties of Phlebotomists 5 Occupational Therapy 16
Professional and Personal Characteristics Pharmacy 16
of the Phlebotomist 5 Physical Therapy 16
Dependable, Cooperative, Committed 6
Respiratory Therapy 16
Compassionate, Courteous, Respectful 6
Cardiovascular Testing 16
Integrity, Honesty, Competence 6
Clinical Laboratory 16
Organized, Responsible, Flexible 7
Other Health-Care Settings 16
Appearance 7
Physician Office Laboratories and Group Practices 17
Communication Skills 7
Health Management Organizations
Cultural Diversity 8 and Preferred Provider Organizations 17
Telephone Skills 10 Reference Laboratories 17
Phlebotomy Education and Certification 10 Government and Hospital Clinics 17
Certification 11 Home Health Care 17
Licensure 11 Bibliography 18
Continuing Education 12 Key Points 19
Regulatory Issues 12 Study Questions 20
Clinical Laboratory Improvement Amendments Clinical Situations 22
of 1988 12

xv
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:06 AM Page xvi

xvi Contents

CHAPTER 2 The Clinical Laboratory 23 Key Points 39

Learning Outcomes 23 Study Questions 39
Key Terms 23 Clinical Situations 41
Introduction 24 CHAPTER 3 Safety and Infection Control 43
Anatomical Area 24 Learning Outcomes 43
Cytology 24 Key Terms 43
Histology 24 Introduction 44
Cytogenetics and Flow Cytometry 24 Biological Hazards 44
Clinical Area 24 The Chain of Infection 44
Clinical Laboratory Personnel 24 Healthcare-Associated Infections 46
Laboratory Director (Pathologist) 24 Procedures for Transmission Prevention 47
Laboratory Manager (Administrator) 25 Personal Protective Equipment 50
Section Supervisor 25 Phlebotomy Procedures in Isolation Areas 57
Medical Laboratory Scientist 25 PPE in the Laboratory 58
Medical Laboratory Technician 25 Biological Waste Disposal 59
Medical Laboratory Assistant 26 Sharp Hazards 60
Phlebotomist 26 Bloodborne Pathogens 61
Additional Laboratory Personnel 27 Safety Precautions 61
Clinical Analysis Sections 27 Occupational Exposure to Bloodborne Pathogens
Hematology 27 Standard 62

Key Terms 27 Postexposure Prophylaxis 62

Overview 27 Chemical Hazards 62

Coagulation 28 The GHS Classification and Labeling of
Chemicals 65
Key Term 28
Radioactive Hazards 66
Overview 28
Electrical Hazards 67
Chemistry 28
Fire/Explosive Hazards 67
Key Terms 28
Physical Hazards 68
Overview 30
Bibliography 69
Blood Bank 31
Key Points 70
Key Terms 31
Study Questions 71
Overview 31
Clinical Situations 73
Serology (Immunology) 34
Summary of Procedures for Hand Sanitizing 73
Key Terms 34
Summary of Procedures for Donning
Overview 34 and Doffing PPE 74
Microbiology 34
Key Terms 34 SECTION TWO
Overview 34 BODY SYSTEMS 75
Urinalysis 36
CHAPTER 4 Basic Medical Terminology 77
Key Terms 36
Learning Outcomes 77
Overview 37
Key Terms 77
Bibliography 38
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:06 AM Page xvii

Contents xvii

Introduction 78 Bibliography 126

Word Parts 78 Key Points 127
Prefixes 78 Study Questions 128
Suffixes 79 Clinical Situations 129
Word Roots and Combining Forms 79 CHAPTER 6 The Circulatory System 131
Plural Forms 87 Learning Outcomes 131
Pronunciation Guidelines 87 Key Terms 131
Abbreviations 88 Introduction 132
Bibliography 89 Components 132
Key Points 90 Blood Vessels 132
Study Questions 90 Heart 132
Clinical Situations 91 Blood 141
CHAPTER 5 Basic Anatomy Coagulation and Hemostasis 146
and Physiology 93 Stage 1 146
Learning Outcomes 93 Stage 2 146
Key Terms 93 Stage 3 147
Introduction 94 Stage 4 148
Organizational Levels of the Body 94 Diagnostic Tests 148
Cells 94 Bibliography 150
Tissues 94 Key Points 151
Organs 94 Study Questions 152
Body Systems 94 Clinical Situations 154
Organism 94
Anatomical Description of the Body 94 SECTION THREE
Key Terms 94 PHLEBOTOMY TECHNIQUES 155
Body Positions 95
CHAPTER 7 Venipuncture Equipment 157
Directional Terms 95
Learning Outcomes 157
Body Planes 96
Key Terms 157
Body Cavities 96
Introduction 158
Abdominopelvic Cavity 96
Organization of Equipment 158
Body Systems 97
Phlebotomy Tray 158
Integumentary System 97
Phlebotomy Workstations 158
Skeletal System 99
Drawing Stations 159
Muscular System 102
Infant Cradle Phlebotomy Station 159
Nervous System 105
Equipment Maintenance 159
Respiratory System 108
Evacuated Tube System 160
Digestive System 110
Needles 160
Urinary System 114
Needle Length 160
Endocrine System 117
Needle Gauge 160
Reproductive System 120
Needle Structure 161
Lymphatic System 121
Multisample Needles 161
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:06 AM Page xviii

xviii Contents

Needle Holders 161 Bar Code Technology 196

Needle Disposal Systems 165 Patient Preparation 196
Collection Tubes 165 Positioning the Patient 197
Principles of Color-Coded Tubes 167 Equipment Selection 198
Color-Coded Tubes 168 Sanitize Hands and Apply Gloves 199
Order of Draw 172 Tourniquet Application 199
Syringe System 174 Site Selection 201
Syringes 174 Median Cubital Vein 202
Syringe Needles 176 Cephalic Vein 203
Blood Transfer Devices 177 Basilic Vein 203
Winged Blood Collection Sets 180 Cleansing the Site 204
Combination Systems 181 Assembly of Puncture Equipment 205
Tourniquets 182 Performing the Venipuncture 205
Vein-Locating Devices 182 Examine the Needle 205
Gloves 182 Anchoring the Vein 205
Puncture Site Protection Supplies 183 Inserting the Needle 206
Gauze Pads 184 Filling the Tubes 206
Bandages 184 Removal of the Needle 207
Additional Supplies 184 Disposal of the Needle 207
Slides 184 Labeling the Tubes 208
Biohazard Bags 184 Bandaging the Patient’s Arm 208
Handheld Sanitizers 184 Disposing of Used Supplies 208
Pen 184 Leaving and Thanking the Patient 208
Quality Control 185 Completing the Venipuncture
Bibliography 185 Procedure 209
Transporting Specimens to the Laboratory 209
Key Points 186
Study Questions 187 Bibliography 216
Clinical Situations 188 Key Points 217
Study Questions 218
CHAPTER 8 Routine Venipuncture 191
Clinical Situations 219
Learning Outcomes 191
Summary of the Procedure for
Key Terms 191 Tourniquet Application and Vein Selection 220
Introduction 192 Summary of the Procedure for
Venipuncture Procedure 192 Venipuncture Using an Evacuated Tube
Requisition Form 192
System (ETS) 220
Entering a Patient’s Room 193 CHAPTER 9 Preexamination Variables
Room Signs 193 and Venipuncture
Greeting the Patient 194 Complications 223
Patient Identification 194 Learning Outcomes 223
Inpatient Identification 195 Key Terms 223
Outpatient Identification 195 Introduction 224
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:06 AM Page xix

Contents xix

Requisition Forms 224 Tourniquet Application 233

Greeting the Patient 224 Hemoconcentration 234
Sleeping Patients 224 Site Selection 234
Unconscious Patients 224 Areas to Be Avoided 235
Psychiatric Units 224 Damaged Veins 235
Physicians, Clergy, Visitors 224 Hematoma 236
Unavailable Patients 225 Edema 236
Patients in Long-Term Care Facilities 225 Burns, Scars, and Tattoos 236
Home Collections 225 Mastectomy 236
Patient Identification 225 Obesity 236
Missing Identification (ID) Band 225 IV Therapy 237
Unidentified Patients in the Emergency Heparin and Saline Locks 237
Department 225 Vascular Grafts, Fistulas, and Catheters 237
Identification of Young, Cognitively Impaired, Cleansing the Site 237
or Unconscious Patients or Patients Whose
First Language is not English 226 Examination of Puncture Equipment 238
Patient Preparation 226 Performing the Venipuncture 238
Basal State 226 Using a Syringe 238

Preexamination Variables 226 Using a Winged Blood Collection Set 241

Diet 226 Technical Complications 244
Posture 228 Failure to Obtain Blood 244

Exercise 228 Collection Attempts 247

Stress 229 Nerve Injury 247

Smoking 229 Iatrogenic Anemia 247

Altitude 229 Hemolyzed Specimens 248

Age and Sex 229 Reflux of Anticoagulant 249

Pregnancy 229 Partially Filled Tubes 249

Other Factors Influencing Patient Test Results 229 Removal of the Needle 249
Diurnal Variation 229 Hematoma Formation 249

Medications 230 Disposal of the Needle 250

Patient Complications 230 Labeling the Tubes 250
Apprehensive Patients 230 Bandaging the Patient’s Arm 250
Needle Phobia 231 Compartment Syndrome 250

Fainting (Syncope) 232 Accidental Arterial Puncture 251

Seizures 232 Allergy to Adhesives 251

Petechiae 233 Infection 251

Allergies 233 Leaving the Patient 251

Nausea and Vomiting 233 Completing the Venipuncture Procedure 251
Additional Patient Observations 233 Bibliography 251
Patient Refusal 233 Key Points 253
Equipment Assembly 233 Study Questions 254
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:06 AM Page xx

xx Contents

Clinical Situations 256 Study Questions 287

Summary of the Procedure for Clinical Situations 288
Venipuncture Using a Syringe System 257 Summary of the Procedure for an OGTT 289
Summary of the Procedure for Summary of the Procedure for a Blood
Venipuncture Using a Winged Blood Culture Collection 289
Collection Set in a Hand Vein 259
Summary of the Procedure for Blood
CHAPTER 10 Special Blood Collection 261 Specimen Collection From a Vascular
Learning Outcomes 261 Access Device 290
Key Terms 261 Summary for the Procedure for Blood
Collection From an Implanted Port 291
Introduction 262
Summary of the Procedure for a Dorsal
Collection Priorities 262 Hand Vein Blood Collection 292
Routine 262
CHAPTER 11 Dermal Puncture 295
ASAP 262
Learning Outcomes 295
STAT 262
Key Terms 295
Fasting Specimens 262
Introduction 296
Timed Specimens 262
Importance of Correct Collection 296
Glucose Tolerance Tests 262
Composition of Capillary Blood 296
Lactose Tolerance Test 265
Dermal Puncture Equipment 297
Diurnal Variation 265
Dermal Puncture Devices 297
Therapeutic Drug Monitoring 266
Microcollection Containers 300
Blood Cultures 266
Additional Dermal Puncture Supplies 301
Timing of Specimen Collection 267
Dermal Puncture Procedure 301
Collection Equipment 267
Phlebotomist Preparation 301
Blood Culture Anticoagulation 267
Patient Identification and Preparation 301
Cleansing the Site 268
Patient Position 303
Specimen Collection 268
Site Selection 303
Blood Collection From VADs 272
Warming the Site 304
Blood Specimen Collection 273
Cleansing the Site 304
Special Specimen Handling Procedures 276
Performing the Puncture 305
Cold Agglutinins 276
Puncture Device Disposal 306
Chilled Specimens 277
Specimen Collection 306
Specimens Sensitive to Light 277
Capillary Tubes and Micropipettes 306
Legal (Forensic) Specimens 278
Microcollection Tubes 306
Blood Alcohol Specimens 278
Order of Collection 307
Molecular Diagnostics 278
Bandaging the Patient 307
Drug Screening 279
Labeling the Specimen 307
Special Patient Populations 279
Completion of the Procedure 307
Geriatric Population 280
Special Dermal Puncture 313
Pediatric Population 282
Collection of Newborn Bilirubin 313
Bibliography 285
Newborn Screening 314
Key Points 286
Capillary Blood Gases 317
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:06 AM Page xxi

Contents xxi

Preparation of Blood Smears 319 Procedural Errors 341

Blood Smears for Malaria 319 Arterial Puncture Complications 344
Point-of-Care Testing 323 Arteriospasm 345
Bibliography 323 Hematoma Formation 345
Key Points 324 Nerve Damage 345
Study Questions 325 Hemorrhage 345
Clinical Situations 326 Infection 345
Summary of the Procedure for Vasovagal Reaction 345
Collection of Capillary Blood From Thrombus Formation 345
a Finger Puncture 327
Accidental Arterial Puncture 346
Summary of the Procedure for
Collection of Blood by Heel Puncture 328 Specimen Rejection 346
Summary of the Procedure for Bibliography 346
Newborn Screening Blood Collection 329 Key Points 347
Summary of the Procedure for Study Questions 347
Capillary Blood Gas Collection by
Clinical Situations 348
Heel Puncture 330
Summary of the Procedure for
Summary of the Procedure for
Heparin Preparation of a Lubricated
Preparing a Blood Smear From a
and Heparinized Syringe 349
Dermal Puncture 331
Summary of the Procedure for
CHAPTER 12 Arterial Blood Collection 333 the Modified Allen Test 349
Learning Outcomes 333 Summary of the Procedure for
Key Terms 333 Preparing and Administering a Local
Anesthetic 350
Introduction 334
Summary of the Procedure for a Radial
Arterial Blood Gases 334
Artery Puncture 350
Arterial Puncture Equipment 334
Arterial Blood Collection Kit 334 SECTION FOUR
Syringes and Needles 335 ADDITIONAL TECHNIQUES 353
Additional Supplies 336
Arterial Puncture Procedure 336 CHAPTER 13 Point-of-Care Testing 355
Phlebotomist Preparation 337 Learning Outcomes 355
Assessing the Patient 337 Key Terms 355
Steady State 337 Introduction 356
Selecting the Site 337 Advantages of POCT 356

Modified Allen Test 338 Disadvantages of POCT 356

Preparing the Site 340 Regulation of POCT 357

Performing the Puncture 340 Test Complexity Classification 358

Removing the Needle 341 Quality Management 360

Expelling the Air, Capping the Syringe, Inspections 360
and Mixing the Specimen 341 Quality Control 361
Checking the Site 341 External Controls 362
Completing the Procedure 341 Internal Controls 362
Specimen Integrity 341 Electronic Controls 362
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:06 AM Page xxii

xxii Contents

Individualized Quality Control Plan 362 Collection of Throat Culture Specimens 399
Documentation of QC 363 Collection of Sweat Electrolytes 402
Common POCT Errors 365 Collection of Nasopharyngeal
Safety 366 Specimens 403
Procedures 368 Bone Marrow Collection 403
Preexamination Phase 368 Donor Blood Collection 405
Examination Phase 368 Donor Selection 405

Postexamination Phase 369 Donor Registration and Identification 405

Procedure Manuals and Package Inserts 369 Physical Examination 406

POCT Performed Frequently 371 Medical History Interview 406

Glucose Monitoring 371 Donor Collection 406

Glycosylated Hemoglobin/HbA1c 372 Additional Donor Collection 407

Transcutaneous Bilirubin Testing 374 Autologous Donation 407

Hemoglobin Monitoring 375 Therapeutic Phlebotomy 407

White Blood Cell Count 376 Receiving and Transporting Specimens 407
Urinalysis 376 Nonblood Specimens 408
Occult Blood 379 Cerebrospinal Fluid 408

Pregnancy Testing 380 Synovial Fluid 409

Strep Tests 381 Serous Fluid 409

Influenza A and B 382 Amniotic Fluid 409

Whole Blood Immunoassay Kits 382 Gastric Fluid 410

Blood Coagulation Testing 383 Sputum 410

Platelet Function 384 Buccal Swabs 410

Cholesterol 384 Saliva 410

Arterial Blood Gas, Electrolyte, and Cardiac Hair 410

Markers Analysis 385 Breath 410
Chemistry Multiple Test Panel Monitoring 385 Tissue Specimens 411
Polymerase Chain Reaction Testing 387 Specimen Processing, Accessioning,
Future Applications 388 and Shipping 411
Bibliography 388 Specimen Processing 411

Key Points 389 Centrifugation 412

Study Questions 389 Specimen Aliquot Preparation 412

Clinical Situations 391 Sample Storage 413

Specimen Shipping 414
CHAPTER 14 Additional Duties
Use of the Laboratory Computer 414
of the Phlebotomist 393
Laboratory Information System 416
Learning Outcomes 393
Password 416
Key Terms 393
Data Entry 417
Introduction 394
Bar Codes 417
Patient Instruction 394
Radio Frequency Identification 417
Urine Specimen Collection 394
Reimbursement Codes 417
Fecal Specimen Collection 399
Additional Computer Duties 417
Semen Specimen Collection 399
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:06 AM Page xxiii

Contents xxiii

Bibliography 419 Bibliography 439

Key Points 420 Key Points 440
Study Questions 421 Study Questions 441
Clinical Situations 422 Clinical Situations 442
Summary of the Procedure for the CHAPTER 16 Quality Management
Clean-Catch Midstream Urine Collection
for Women 423 in Phlebotomy 443
Summary of the Procedure for the Learning Outcomes 443
Clean-Catch Midstream Urine Collection Key Terms 443
for Men 423 Introduction 444
Summary of the Procedure for a 24-Hour Quality Assessment 444
(Timed) Urine Specimen Collection 424
Documentation 444
Summary of the Procedure for Urine
Drug Specimen Collection 424 Procedure Manuals 444

Summary of the Procedure for Collection Variables 444

of a Throat Culture Specimen 425 Competency Assessments and CE Records 455
Summary of the Procedure for Collection Quality Management Systems 455
of a Nasopharyngeal Swab 425 Turnaround Time 455
Summary of the Procedure for Collection
Quality System Essentials 455
of a Nasopharyngeal Wash 426
The Lean System 457
Summary of the Procedure for Bone
Marrow Collection 426 Six Sigma 457
Root Cause Analysis 459
SECTION FIVE Bibliography 461
QUALITY PHLEBOTOMY 429 Key Points 462
Study Questions 462
CHAPTER 15 Ethical and Legal Issues 431
Clinical Situations 464
Learning Outcomes 431
Key Terms 431
Introduction 432 APPENDIX A: Common Laboratory Tests
Ethical Issues 432 and the Collection Tube
Patients’ Rights 432 Requirements 465
The Patient Care Partnership 433 APPENDIX B: Answers to Study
Legal Issues 433 Questions 477
Tort Law 433 APPENDIX C: Answers to Clinical
The Health Insurance Portability and Situations 481
Accountability Act of 1996 434
Confidentiality 434 APPENDIX D: Abbreviations 487
Malpractice 434 APPENDIX E: English-Spanish
Patient Consent 435 Phrases for Phlebotomy 495
Respondeat Superior 436
Malpractice Insurance 436
GLOSSARY 497
Risk Management 437
INDEX 511
Preventing Medical Errors 437
Sentinel Events 437
6842_FM_i-xxvi 19/01/19 11:06 AM Page xxiv
Another random document with
no related content on Scribd:
huima aatos, tenhoten hänet heti. Mahdotonta on sanoa, miten se
valkeni noin nuorelle, — johtuiko se tähdistälukijan
kaksinaamaisuudesta, jonka todistajana hän oli ollut, vai jostakin
pojan omassa luonteessa piilevästä ennenaikaisesta terävyydestä.
Äkkiä vain kehittyi hänen aivoissaan täydellinen suunnitelma.
Hänellä oli juuri joitakuita minuutteja harkitsemisaikaa, ennen kuin
saavutti madamen ja sen toteuttamishetki tuli eteen; mutta tämän
kotvasen kuluessa hän ei havainnut siinä mitään vikaa. Häntä pyrki
pikemmin riemastuttamaan se keksintö. Se tyydytti pojan ankaraa
rankaisun ja oikeuden tuntoa. Ja tyydytystäkin paremmin se viehätti
pojan kerkeyttä ilkikurisuuteen ja kepposiin.

Hän ei sen vuoksi tuntenut vähäisintäkään epäilyä, kun hänen oli

esitettävä osansa. Hän suoritti sen säälittä, arveluitta tai vastuuta
ajattelematta — niin, vieläpä saattoi madamea kotiin ja kätkeysi
oviverhojen taakse ollenkaan säikkymättä tulevaista turmaa, ilman
mitään omantunnon nuhteita.

Mutta kun hän oli nähnyt kaiken ja lymyssään lumoutuneena

maaten tarkannut murhenäytelmää; kun hän käsin peittäen korvansa
ja kyyristellen kuin lattian läpi vajotakseen oli kuullut Vidochen
kuolinhuudon ja vavahdellut madamen murtuneen mielen jokaisesta
sanelmasta — kun hän oli hetkuvin polvin ja valkoisin poskin hiipinyt
viimein alas portaita ja paennut kirotusta talosta, silloin poika tiesi
kaikki, tiesi mitä oli tehnyt, ja oli hirmuissaan! Pimeyskin ja jäätävä
pakkanen olivat tervetulleita, kunhan hän vain pääsisi tuosta talosta
ja saisi jättää nuo kummittelevat huudot taakseen. Mutta miten? mitä
tietä? Hän vilisti katua toisensa jälkeen, kujasta kujaan, yli siltojen ja
pitkin laitureita, kirkonovien ja vankilan porttien ohitse. Mutta
kaikkialla nuo näyt ja äänet kulkivat hänen mukanaan, ehättäysivät
edelle, ahdistivat kintereillä. Hän ei saanut unohdetuksi. Kun hän
viimein menehdyksissään heittäysi rikkaläjälle kauppahallien
etäiseen soppeen, tuntui hänen sydämensä olevan
pakahtumaisillaan. Hän oli tappanut miehen. Hän oli tehnyt naiselle
pahempaa kuin tappanut. Hänet hirtettäisiin. Tähdistälukija oli
puhunut hänelle totta; hän oli tuomittu, luovutettu pahalle ja
paholaiselle!

Hän virui pitkän aikaa huohottaen ja väristen, kasvot kätkettyinä, ja

tuon tuostakin tempoi hänen koko ruumistaan tuskan purkaus,
jonkun äkillisen muistivihlauksen aiheuttamana. Paikka, jonka hän oli
melkein tajuttomasti valinnut katkokseen, oli kahden kojun välinen
kulma kauppatorin itäpäässä: tuulensuojainen soppi, johon oli rinnan
korkeudelle kasattu kantopaatsoja ja ruhaa. Sää oli hiukan
vähemmin purevaa siellä kuin ulkopuolella, ja onnekseen hän oli
viskautunut vanhan säkin päälle, jonka hän piankin veti peitokseen.
Muutoin hän olisi varmasti saanut loppunsa. Nyt hän piankin nyyhki
itsensä levottomaan uinahdukseen, mutta vain herätäkseen jonkun
minuutin kuluttua kirkaisten säikähdyksestä ja kolkosti palautuen
kaikkeen ankeuteensa.

Luonto oli kuitenkin jo työssä hänen viihdytyksekseen, ja kurjuus

nukkuu yleensä hyvin. Tovin kuluttua hän torkahti jälleen, ja sitten
uudestaan. Viimein hän vähää ennen aamun valkenemista vaipui
sikeämpään uneen, josta heräsi vasta kun talvinen aurinko oli ollut
lähes tunnin nousseena ja vanhanaikaiset ihmiset alkoivat ajatella
päivällistään.

Avattuaan silmänsä hän makasi tuokion unen ja valveutumisen

vaiheella, rasittajanaan jonkun tuntemattoman hädän tunne. Äkkiä
hänet havahdutti täydellisesti ääni, tyly, käreä ääni, joka puhui
kummallista katumurretta. "Hän on karkuri!" virkkoi ääni lisäten pari
kolme tarpeetonta valaa. "Siitä veikkaan ruojuni, veikkoset! No,
pahapa onkin se puhuri, joka ei kellekään tuule mitään hyvää.
Penkokaa ylös se maitoparta, sivaan! Tuo ei ole oikea tapa. Hei,
antakaas se tänne."

Seuraavassa silmänräpäyksessä poika ponnahti istualleen kivusta

kiljaisten, sillä raskas kantopaatsa putosi hänen sääriluulleen ja oli
katkaista sen. Hän näki vastassaan kolme tai neljä irvistelevää
retkua, joiden silmät kiiluivat tähystäessään hänen samettipukuaan
ja sen pieniä hopeanappeja. Äsken puhunut mies näytti olevan
joukkion johtaja; likainen ristihuulinen ja käsipuoli kerjäläinen.
"Hohoo!" hän hykähti; "sinulla on siis tunto, pikku markiisi, on
vainkin! Lihaa ja verta kuin muutkin ihmiset. Ja kaiketikin taskuissasi
rahaa yösijasi hinnaksi."

Hän kiskaisi lapsen luokseen ja kopeloi hänen vaatteitaan, mutta

hän ei löytänyt mitään, ja hänen kasvonsa synkistyivät. "Morbleu!"
hän kirosi. "Pikku hölmö ei ole siepannut mitään mukaansa!"

Toiset miehet keräytyivät ympärille ja tähystivät poikaa ahnaasti.

Keskellä Bondyn metsää ei hän olisi voinut olla turvattomammin
heidän armoillaan kuin tässä kauppatorin hiljaisessa loukossa, missä
hopeanappinen samettinuttu oli yhtä harvinainen näky kuin kappale
alkuperäistä ristinpuuta. Jotkut kodittomat kurjimukset kurkistelivat
pehkuisista tyyssijoista kojujen alta, mutta kenenkään mieleen ei
voinut juolahtaa sekaantua niiden hommiin, joilla saalis oli
hallussaan. Poika taasen tuijotti kiinniottajiinsa jäykästi; hän oli valju,
mykkä, tylsä.

"Perkule, se taitaa tosiaan ollakin pöhkö!" virkkoi muuan tiirottaen

hänen kasvoihinsa.
 "Vielä mitä!" vastasi pojan pitelijä. Ja tylysti tarttuen pojan päähän
leveällä kourallaan hän työkkäsi sormellaan ylös silmäluomen
ikäänkuin tarkastaakseen silmäterää. Poika huudahti kivusta. "Siinä
näätte!" sanoi retkale voitonriemuisesti irvistäen. "Ajua hänellä on.
Kysymyksenä on, mitä hänen kanssaan teemme."

"Onhan sillä vaatteet", mutisi muuan silmäillen poikaa kiihkeästi.

"On aina, puku toki pätee", tuumi toinen. "Ei tarvita minkään
Armand Jean du Plessis de Richelieun terävyyttä sen
hoksaamiseen, veliseni. Ja tietysti niistä hiven heltiää mieheen.
Mutta kenties pystymme hänen suhteensa parempaankin kauppaan.
Hän on karannut. Tunkiolta ei joka päivä löydä tryffeleitä."

"No", kysyivät hänen tyhmemmät kumppaninsa, joiden silmät

alkoivat säihkyä voitonhimosta, "mitä siis, Bec de Lièvre?"

"Jos viemme hänet takaisin kotiinsa, me rehelliset torikantajat, niin

mikseikäs meitä palkittaisi? Mitäs sanotte, veikkoset?"

"Oiva aatos!" sanoi muuan. Samaten toinen. Loput nyökkäsivät.

"Kysy siltä, missä se asuu, ollessaan kotona."

He kysyivät. Mutta Jehan pysyi mykkänä. "Väännä sen käsivartta!"

neuvoi viimeinen puhuja. "Kyllä se pian sanoo. Tai pistä sormesi sen
silmään uudestaan. Helkkarissa, olisikohan se vekara mykkä!" jatkoi
mies tähystäen kummastuneesti pojan älyttömiin kasvoihin ja
kiillottomiin silmiin.

"Kai minä hänelle kielen löydän", vastasi äskeinen tutkistelija

silmäänsä vilkuttaen. "Hei, poikaseni, vastaa nyt ennen kuin sinua
sattuu, vastaatkos? Missä sinä asut?"
 Mutta Jehan pysyi vaiti. Roisto kohotti kätensä. Seuraavana
hetkenä se olisi iskenyt, mutta viime tingassa tuli keskeytys. "Nom
de ma mère!" huudahti lähistöllä joku kummastuneesti. "Siinähän on
minun Jehanini!"

Saalistajista kääntyi kaksi kiukkuisesti häiritsijään, joka oli

keskimittainen ketunsilmäinen mies ja kantoi nälkiintynyttä apinaa
olallaan. "Kuka pyysi sinua puhumaan?" ärähti toinen. "Mene
matkoihisi, miekkonen, tai näverrän sinuun reiän!" huusi toinen.

"Mutta se on minun poikani!" vastasi tulokas, ihan vapisten ilosta

ja ihmetyksestä.

"Se on minun poikani!"

"Sinun poikasi?" huusi Bec de Lièvre halveksivasti. "Sen olet

tosiaan näköinenkin! Kyllä näyttää kuin aterioitsisit kultalautaselta
joka päivä ja käyttäisit pikku herttuaa kantopoikanasi, jo vain! Laputa
siitä, mies; älä yritä peijata meitä, tai sinun käy huonosti!" Ja
vihaisesti muljauttaen hän kääntyi uhriinsa. Mutta vaikka näytösmies
oli arkimus, ei häntä voinut masentaa niin helposti. "Poika se peijaa
teitä!" hän väitti. "Te luulette häntä teikariksi! Mutta hänellä on vain
näytöspukunsa yllään. Hän on ilmassahyppijän apupoika, uskokaa
pois. Hän kierteli tasapainotaiturina minun matkassani kaksi vuotta.
Viime marraskuussa hän karkasi. Jos ette usko minua, niin kysykää
apinalta. Katsokaa, apina tuntee hänet."

Bec de Lièvren täytyi tunnustaa, että apina tosiaan tunsi hänet,

sillä tuskin oli elukka-parka päässyt entisen kisakumppaninsa likelle,
kun se hypähti hänen päälleen ja hyväili häntä, älisten ja inisten niin
inhimilliseen tapaan, että se olisi hyvinkin voinut liikuttaa vähemmin
paatuneita sydämiä. Poika ei kuitenkaan vastannut sen hellyyteen;
mutta hänen silmiinsä tuli ymmärryksellinen ilme, ja äkkiä hän
huokasi kuin olisi hänen sydämensä ollut särkymäisillään.

Anastajat katsoivat toisiinsa. "Vekaran kirotut vaatteet ne meitä

petkuttivat", murisi Bec de Lièvre kiukuissaan. "Ne me ainakin
otamme. Riisukaa se, ja sitte lähtään. Ja pidä sinä hyppysesi irki,
ilmassahyppijämestari, muutoin me hyppäämme nokallesi."

Mutta kun näytösmies riemastuksesta ja suloisista aavistuksista

hytkähdellen selitti antavansa pojasta vaatteissaan écu'n — "ja se on
enemmän kuin varaskalun ostaja teille pulittaisi", hän lisäsi — niin he
alkoivat järkevystyä. Tosin he tuokion kärttivät parempaa hintaa,
mutta kauppa syntyi lopulta écu'stä ja livrestä, ja poika luovutettiin.

Mestari Viekassilmän käsi tulisi hänen kouraistessaan lapsen

kaulusta ja kääntäessään hänet paremmin katseltavakseen. Bec de
Lièvre näki miehen kiihtymyksen ja silmäili häntä uteliaasti.

"Näyt olevan hurjasti mieltynyt poikaan", hän sanoi.

Näytösmiehen silmät välähtivät julmasti. "Niin mieltynyt häneen",

hän vastasi pilkallisesti, "että kun saan hänet kotiin, minä — ka, en
minä vahingoita hänen hienoja vaatteitaan tai kasvojaan taikka
pieniä ruskeita käsiänsä, sillä ne kaikki näkyvät ja ovat minulle rahan
arvoisia. Mutta minä — minä pistän hiilihangon tuleen, ja sitte Jehan-
herra saa riisua uudet vaatteensa, jotteivät kärvenny, ja — minä
opetan hänelle moniaita uusia temppuja hiilihangolla."

"Sinä olet kumma mies", virkkoi toinen. "Hitto vieköön, näytätpä

siltä kuin olisi sinulla hyvä päivällinen tulossa."
 "Niin onkin", vakuutti näytösmies, ja ruma hymy väänsi hänen
kasvojaan. "Olen jäänyt päivällisettä ja illallisetta montakin kertaa,
sitte kun tämä pikku ystäväni suvaitsi karata eräänä iltana, ollessaan
juuri tuottamaisillaan minulle omaisuuden. Mutta nyt aion syödä
päivällistä. Aion aterioida — hänestä!"

"No, mikä mistäkin pitää", vastasi haarahuulinen kerjäläinen

välinpitämättömästi. "Olet maksanut päivällisestäsi ja saat minun
puolestani valmistaa sen mielesi mukaan."

"Sen teen", sanoi näytösmies tuimana. Puhuessaan hän tempasi

pojan melkein koholle jaloiltaan, ja miesten huutaessa hänen
jälkeensä: "Bon appétit!" ja ivallisesti nauraessa hän laahasi
saaliinsa torin avoimen osan poikki ja katosi erääseen niistä
meluisista kujista, jotka silloin välittivät liikennettä kauppahallien
itälaidalta.

Hänen taipaleensa oli katettujen solien ja soukkien kujien

sokkeloa, missä poika olisi irralle päästessään kyennyt mitä
helpoimmin pujahtamaan kadoksiin, ja mies pitelikin häntä mitä
varovaisimmin, odottaen hänen milloin hyvänsä intoutuvan
epätoivoiseen vapautumisyritykseen. Mutta Jehan ei ollut se entinen
Jehan, joka oli keikkunut ja kisannut nuoralla ja pahimminkin
kohdeltuna yhä säilyttänyt sisunsa. Hän oli puutunut ruumiillisesti ja
sielullisesti. Hän ei ollut maistanut ruokaa lähes kahteenkymmeneen
tuntiin. Hän oli viettänyt kylmän yön taivasalla. Hän oli kokenut
jännittävää kiihtymystä, kauhua, epätoivoa. Niinpä hän vain
kompastelikin eteenpäin, Vidochen kuolinhuudot korvissaan, ja
nälkiintyneenä, jähmettyneenä, tylsistyneenä hän kuuli
näytösmiehen uhkaukset aivan ilmeettömin kasvoin. Hän oli hyvin
lähellä mielipuolisuutta.
 Ensimältä ei Viekassilmä ottanut huomatakseen tätä kummallista
tunteettomuutta. Hänen mielikuvituksensa hautoi vilkkaasti, miten
hän rankaisisi poikaa, saatuansa hänet viheliäiseen huoneeseensa.
Hän nautti ennakolta kidutuksista, joita tahtoi toimittaa huolellisesti,
jotta ne eivät tekisi pojasta rujoa tai rumaa. Sidottuaan hänet ja
lukittuaan oven ja kuumennettuaan hiilihangon — voi! kylläpä
hänelle koituu hauskaa! Roisto maiskutti huuliansa. Hänen silmänsä
säihkyivät mielihyvästä. Hän riuhtoi poikaa eteenpäin hirveässä
maltittomuudessaan.

Mutta tuokion kuluttua alkoi lapsen käyttäytyminen kiusata häntä.

Hän pysähtyi, piteli poikaa toisella kädellään ja kolhi häntä päähän
toisella, kunnes avuton pökertyi ja riippui hänen kouraisussaan. Sitte
hän kiskaisi pojan jaloilleen ja laahasi häntä kiroillen mukanaan, yhä
vilkuen häneen äkeissään, ikäänkuin olisi hän jotenkuten havainnut
kostonsa pikku esimaun vähemmin tyydyttäväksi kuin oli odottanut.

Ihmisiä kulki edes takaisin siinä pimeässä likaisessa kujassa,

missä tämä tapahtui — solassa, jossa savuttuneet päädyt melkein
ulottuivat yhteen ylhäällä ja katuoja oli töryn tupehduttama — mutta
yksikään ei sekaantunut kohtaukseen. Mitä väliä oli pikku
löylytyksellä? Tai oikeastaan jonkun pojannaskalin hengelläkään?
Vetelehtivät miehenrojot ja homsuiset naiset, jotka kyyristelivät
loukoissa lämpimikseen, nyökyttelivät päätänsä ja katselivat paria
hyväksyvästi. Heillä oli omat mukulansa piestävänä ja asiansa
hoidettavana. Ketään ei ollut pojan puoltajaksi. Ja vielä sata
kyynärää kuljettuaan hän oli tulossa näytösmiehen ullakkokamariin.

Tuolla viimeisellä hetkellä poika heräsi horroksistaan ja oivalsi

asemansa; pelon kouristamana hän heittäysi taaksepäin ja rimpuili
vastaan, kirkuen ja sätkien. Mies tempasi hänet tuimasti koholle ja
sieppasi hänet juuri kannettavakseen, kun muuan henkilö, joka oli jo
kerran sivuuttanut parin, tuli takaisin ja silmäili poikaa uudestaan.
Seuraavana hetkenä laskeusi käsi näytösmiehen käsivarrelle, ja ääni
virkkoi: "Seis! mikä poika tuo on?"

Näytösmies katsahti kysyjään, näki häiritsijän papiksi ja hymähti

ivallisesti. "Mitä se teihin kuuluu, isä?" hän sanoi yrittäen väistää
sekaantujaa sivuliikkeellä. "Ei ainakaan teidän laumanne lampaita."

"Ei, mutta sinä olet!" vastasi pappi kummallisen kaikuvalla äänellä.

Hän oli vanttera, vilkaskasvoinen mies, jonka surumieliset silmät
näyttivät olevan ristiriidassa muun olemuksen kanssa. "Sinä olet! Ja
jollet heti paikalla laske häntä alas ja vastaa kysymykseeni, vintiö,
niin saatkin aikasi tullessa marssia hirttomäelle yksinäsi!"

"Diable!" mutisi näytösmies hätkähtäen, mutta yhä ynseänä. "Kuka

sitten olettekaan?"

"Olen isä Bernard. Tee minulle nyt tiliä tuosta pojasta, ja puhu
totta.
Mitä olet hänelle tehnyt? Niin, kyllä sietääkin sinun vapista, heittiö!"

Sillä näytösmies vapisi. Silloin oli Parisissa isä Bernardin nimi

melkein yhtä tunnettu kuin kardinaali Richelieun. Ei ollut ainoatakaan
rosvoa tai taskuvarasta, pukaria tai huijaria, joka ei tuntenut häntä ja
alakuloisissa puuskissaan — kun viina oli lopussa ja tasku tyhjänä —
uneksinut siitä päivästä, jolloin hän kulkisi isä Bernardin vierellä
Montfauconin mäelle, ainoankaan muun äänen tai katseen
surkuttelematta häntä siinä pinteessä. Siihen aikaan harvinaisen
ihmisystävyyden innostamana oli tämä mies ottanut elämäntyökseen
hoivata kaikkia mestattavaksi tuomittuja, käydä heidän luonaan
vankilassa, olla heidän mukanaan viimeisellä hetkellä, läsnäolollaan
ja viihdytyksellään keventää heidän kärsimyksiänsä maan päällä ja
herättää heitä parempiin ajatuksiin. Tässä työskentelyssään hän oli
saanut niin suuren maineen, että itse kuningas osoitti hänelle
kunnioitustaan ja kardinaali myönsi hänelle erityisiä oikeuksia.
Roskaväki niinikään. Pappi samoili haitatta Parisin kurjimmissa
osissa ja kävi säännöllisesti paikoissa, missä Châtelet-vankilan
päällikkö kymmenkunnan peitsimiehen saattamana ei olisi ollut
hetkeäkään turvassa.

Tämän miehen ankara ääni se sai näytösmiehen seisahtumaan.

Mestari Viekassilmä häkeltyi. Sitte hän mutisi, että poika oli hänen
apupoikansa, että hänen isännyytensä oli pätevä. Hän sanoi sen
jurosti.

"Apupoikasi?" vastasi pappi kulmiansa rypistäen. "Mikä siis olet

miehiäsi?"

"Nuorahyppijä, isä."

"Sitä ajattelinkin. Mutta käyttävätkö temppuilijain pojat

hopeanappisia mustia samettivaatteita?"

"Hänet varastettiin minulta", selitti näytösmies kiihkeästi. Hänellä

oli hyvä omatunto vaatteiden suhteen. "Olen juurikaan saanut hänet
takaisin, isä."

"Kuka hänet varasti? Missä hän on ollut?"

Pappi puhui nopeasti ja melkein kiihtyneesti. Hän tähysti poikaa

tarkoin kaiken aikaa, pidellen häntä käsivarren mitan päässä. "Missä
hän esimerkiksi vietti viime yön?"
 Näytösmies levitti kätensä ja kohautti hartioitaan. "Mistä minä
tietäisin?" hän sanoi. "Minä en ollut hänen mukanaan."

"Hänellä on musta tukka ja siniset silmät!"

"Entä sitte?" tuumi Viekassilmä. "Voin vannoa asiani oikeaksi.

Poika on minun."

"Ja minun!" vastasi isä Bernard tarmokkaasti. "Hän on se, jota

kaipasin!" Papin silmät sädehtivät, hänen runkonsa näytti paisuvan
riemusta. "Deo laus! Deo laus!" hän lausui niin kaikuvasti, että
kourallinen vetelehtijöitä, jotka olivat kerääntyneet ympärille
tuijottamaan ja värisemään, kavahti taaksepäin säikähtyneenä ja teki
ristinmerkkejä. "Poika kuuluu minulle! Jumala on toimittanut hänet
tielleni tänään yhtä selkeästi kuin olisi enkeli taluttanut minua
kädestä. Ja hän lähtee mukanani, hän lähtee mukanani. Joutavia,
mies!" — näytösmiehelle, joka seisoi yrmeänä hänen edessään —
"älä uskallakaan murjottaa minulle. Poika tulee kanssani, sanon.
Tarvitsen häntä erääseen tarkoitukseen. Voit tulla sinäkin, jos
haluat."

"Minne?"

"Châteletiin", vastasi isä Bernard armottomasti naurahtaen. "Et

näy pitävän siitä aatoksesta. Mutta tee miten mielit."

"Te otatte pojan?"

"Suoraa päätä", vastasi pappi.

"Mon Dieu! Mutta ette vain otakkaan!" huudahti näytösmies.

Raivostus hääti hetkeksi pelon. Hän tarttui lapsen käsivarteen. "Hän
on minun poikani! Häntä ei viedä, sen sanon!" huusi hän melkein
vaahdoten vimmasta. "Hän on minun!"

"Epatto! Elukka! Hirtehinen!" jyrisi pappi vastaukseksi. "Käden

käänteessä voisin sinkauttaa sinut viereiselle kadulle. Hellitä, tai
minä — kas, hyvä on itsellesi, että tulet järkiisi. Mene nyt! Matkoihisi
— tai yhdestä ainoasta sanastani rientäisi tähän kymmenenkin
apuria, jotka —"

Hän ei lopettanut lausettaan, sillä näytösmies peräytyi

masentuneena ja seisoi loitompana väkijoukossa, ilkeyden ja
raukkamaisen pelon taistellessa hänen kasvoillaan. Pappi otti pojan
leppeästi syliinsä ja katseli tätä. Hänen kasvonsa kävivät silloin
ihmeellisen lauhkeiksi. Synkät silmäkulmat silisivät, huulten jäykkä
piirre katosi. "Toimittakaa hiukan vettä"; hän sanoi likeisimmälle
miehelle, isolle tummapintaiselle etelämaalaiselle. "Lapsi on
pyörtynyt."

"Suokaa anteeksi, isä", vastasi mies, "hän on kuollut".

Mutta isä Bernard pudisti päätänsä. "Ei, poikani", hän sanoi

säveästi;
"Hän, joka johdatti minut tänne tänään, pitää pienokaisen hengissä
hiukan kauvemmin. Jumalan tiet eivät milloinkaan pääty umpikujaan.
Tuokaa vettä. Hän on vain tainnuksissa."
IX.

Oikeuden edessä.

Siitä saakka kun Condén prinssin oli myrkyttänyt hänen

palvelijansa Brillaut — prinsessan houkutuksesta, kuten väitettiin ja
yleiseen uskottiin — ei mikään tuonlaatuinen murhenäytelmä ollut
herättänyt Parisissa suurempaa kohua kuin hra de Vidochen murha.
Tihutapauksen kummalliset seikat — jotka eivät kertomisessa
menettäneet mitään — sen joutuminen heti ilmi, näennäinen
vaikuttimen puute sekä rikollisen vaimon rikkaus ylhäinen syntyperä
ja nuoruus tekivät jutun hyvin mielenkiintoiseksi, olletikin kun
Parisissa oli seurustelukausi silloin vilkkaimmillaan eikä valtiollisessa
elämässä ollut mitään merkillistä tekeillä. Ei puhuttu mistään muusta
perheissä tai tenniskentällä, Louvren suuressa lehterisuojamassa tai
kardinaalin odotushuoneessa. Pahantekijä ja uhri olivat yhtä hyvin
tunnettuja. Hra de Vidoche oli ainakin ollut huomattava seuramies,
joskaan ei mikään suosikki. Hänet oli valittu esittämään erästä osaa
kuninkaallisessa ryhmässä joulukarkeloiden aikana. Hänen
keimailunsa mademoiselle de Farincourtin kanssa oli ollut kyllin
selkeätä, aiheuttaakseen sekä hauskuttelua että uteliaisuutta. Ja jos
madame olikin vähemmän tuttu ilmiö hovissa, jos hän oli hiukan
turhantarkan maineessa ja ilmaisi maalaissävyä, joka ei sitä
käsitystä vastustanut, — jos hän oli vielä vähemmän suosittu kuin
miehensä, niin hänen asemansa suurena perijättärenä ja vanhan
suvun viimeisenä antoi hänelle loistetta, joka nyt saattoi hänet
hyvinkin huomatuksi.

Halukkaasti olisivat korkea-arvoiset vallasnaiset lähteneet

vaunuissaan Châteletiin tuijottamaan häntä sen ajan julmaan
tapaan, hyörimään vangin ympärillä hänen kurjuudessaan, sitte
innokkaasti kertoillakseen, miltä hän näytti ja mitä hänellä oli yllään
ja mitä hän sanoi tyrmässä. Mutta madame säästyi tästä — tästä
pahemmasta kidutuksesta kuin piinapenkki oli — sillä lääkäri oli
kieltänyt päästämästä ketään hänen luokseen. Hän selitti asian
vankilanjohtajalle niin jyrkästi — vakuuttaen hänelle, että jos vangille
ei myönnettäisi täydellistä vuorokauden lepoa, ei hänen hengestään
eikä järjestään voisi vastata — että tämä virkamies, joka chevalier de
Guet'n tavoin oli vanha soturi, epäsi kärttävimmätkin pyynnöt eikä
laskenut ketään hänen kammioonsa, lukuunottamatta isä Bernardia,
jolla oli kuninkaan valtuutuksen nojalla vapaa pääsy kaikin ajoin.
"Koettelemusta tulee kyllin myöhemmällä", hän sanoi sadattaen.
"Jos hän teki sen, niin hän saa rangaistuksensa. Mutta tänään
hänen pitää saada hiukan rauhaa."

Tässä kohden torjuttuna kävi suuri maailma vain yhä

uteliaammaksi; se pani liikkeelle yhä eriskummallisempia juttuja ja
nyökkäili ja vilkutti silmää ja kuiski yhä uutterammin. Pantaisiinko
hänet kidutukseen? Ja penkkiinkö vai jalkapihtiin vai
vesikoetukseen? Ja kuka oli mies? Tietysti jutussa oli mies. Jos hra
de Vidoche olisi myrkyttänyt hänet, niin se olisi ollut selvää,
käsitettävää, ilmeistä, koska jokainen tiesi — ja niin edelleen ja niin
edelleen, mademoiselle de Farincourtin nimeä mainittaessa aina
välillä.

Luultiin madamea ensin tutkittavan suljettujen ovien takana, mutta

myöhään jouluaaton aattoiltana tuli Châteletin päällikölle sinetitty
määräys, jossa hänen käskettiin toimittaa madame palvelijoineen ja
kaikki muut juttuun kuuluvat henkilöt oikeuspalatsiin seuraavaksi
aamuksi. Niin myöhä kuin olikin, levisi uutinen kaikkialle Parisissa
vielä samana iltana. Bastiljiin teljetty marski Bassompierre kuuli sen
ja pahoitteli, ettei hän voinut päästä katsojaksi. Huhuttiin itse
kuninkaan tulevan saapuville, ja väitettiinpä, että oikeudenkäyntiä oli
joudutettu hänen mielikseen. Varmaa oli, että puolet hovia olisi siellä,
ja toisetkin puolet, jos riittäisi tilaa. Ylhäiset vallasnaiset, jotka eivät
olleet kyenneet valtaamaan Châteletia, toivoivat onnistuvansa
paremmin oikeuspalatsissa, ja rikosoikeuden ensimäinen presidentti
ja jutun käsittelyyn määrätyt tuomaritkin saivat varhain aamulla
tukuttain kiihkeitä pyyntökirjelmiä.

Madame de Vidoche, palvelija ja kamarineito tuotiin Châteletista

Conciergerie-vankilaan tuntia ennen päivänkoittoa — madame
apunaisensa kanssa vaunuissaan, mies jalkaisin. Se kylmä aamuajo
oli sellainen, mitä Jumalan kiitos harvat joutuvat kokemaan. Melkein
vielä tyttönä sortuneen vaimon kauhuaavistuksiin liittyi muistojen
ahdistus; tietoisuutta siitä, mitä hän oli tehnyt, painosti musertavana
naisen hirmustuminen uhkaavasta tuomiosta, häpeästä ja
tuskallisista kärsimyksistä ja kuolemasta. Mutta kenties tuntui
hänestä yhtä vihlovalta kuin mikään muu se äkillinen yksinäisyyden
ja eristyksen tunne, joka hänet valtasi, kun hän kyyristeli
ajoneuvojensa oviverhojen suojaamassa sopessa ja kuuli kamalat
huudot, joilla vaunujen ilmestymistä kaikkialla tervehdittiin. Tosin istui
vankilanpäällikkö vastapäätä häntä, mutta tämän kasvot olivat
tuimat. Kuljetettava ei enää ollut hänelle nainen, vaan vanki,
murhaajatar, hirviö. Ja kadut olivat väkeä tulvillaan kylmästä ja
varhaisesta hetkestä huolimatta. Pont au Changella ihmiset juoksivat
vaunujen vieressä ja yrittivät nähdä häntä vilahdukselta ja pilkkasivat
ja lauloivat ja huusivat. Ja kun tultiin oikeuspalatsiin, oli samanlaista
siinä Conciergerien huoneessa, missä hänen oli odotettava, ylös
oikeussaleihin johtavilla portailla ja kaikkialla; joka paikassa oli niin
tiheässä kasvoja — tuijottavia, uteliaita kasvoja — että vartijat
vaivoin saivat raivatuksi hänelle tietä. Mutta hän oli työnnetty
kaikkien ulkopuolelle. Hän ei enää kuulunut heihin — elolliseen
maailmaan. Yksikään ei virkkanut hänelle ystävällistä sanaa;
ainoakaan katse ei kuvastanut myötätuntoa tai surkuttelua. Äkkiä,
silmänräpäyksessä, satojen tähystäessä häntä, hän — hento nainen
— huomasi olevansa hylkiö, saastainen, kammottu. Ilmiö, ei enää
henkilö. Vanki, ei enää nainen.

Hänelle asetettiin istuin, ja hän vaipui sille, tuntematta ensimältä

muuta kuin tuollaisen tuijottelun tuottamaa häpeätä. Mutta piankin
hänen täytyi nousta ja tehdä vala, ja sitte — mikäli hän alkoi tajuta
muita seikkoja, mikäli tungoksen täyttämän suojaman yksityispiirteet
tunkeusivat hänen tajuntaansa ja hän näki, kutka olivat tuomarit, ja
kuuli itseänsä haastettavan vastaamaan kysymyksiin, joita hänelle
tehtäisiin — hänet valtasi itsevarjeluksen vaisti, halu puhdistautua,
pelastua ja elää. Myöhäinen vaisti, sillä tähän asti olivat kaikki hänen
ajatuksensa kohdistuneet mieheen, jonka hän oli surmannut —
puolisoonsa; mutta sitä rajumpana havahtui se vaisti. Hänen
silmänsä kävivät kirkkaiksi, sydän alkoi sykkiä nopeasti. Hänen
päätänsä huimasi.

Hän tiesi ainoastaan yhden pelastuskeinon, ainoastaan yhden

miehen, joka saattoi auttaa häntä, ja presidentin juuri ollessa
haastamaisillaan hänet puhumaan hän kääntyi tästä ja katseli
ympärilleen. Hän tähysti oikealle ja vasemmalle, sitte taaksensa,
keksiäkseen Notredamen. Tähdistälukija kykeni puhdistamaan
hänet, jos puhui totta! Hän tiesi sanoa, että häneltä oli tultu
ostamaan loihtua eikä myrkkyä! Ja ainoastaan hän! Mutta missä hän
oli? Tuossa oli kamarineito, vapisten ja itkien kuulustelunsa
odotuksessa. Tuossa oli kamaripalvelija, valjuna ja peloissaan. Pari
sataa välinpitämätöntä katselijaa oli paikalla. Mutta Notredame?
Häntä ei näkynyt. Hän ei ollut saapuvilla. Tästä varmistuttuaan vaipui
vanki takaisin epätoivoisesti voihkaisten. Hän luopui jälleen toivosta.
Sadat uteliaat silmät näkivät punan haihtuvan hänen poskiltaan;
hänen silmänsä himmenivät, hän painui kokoon.

Tutkinto alkoi. Hän ilmoitti nimensä kumeana kuiskauksena.

Ranskan tuomioistuimissa oli silloin ja on vieläkin tapana käyttää

syytetyn henkilön raskautukseksi kaikkinaista itsekavallusta tai
mielenliikutusta. Tuomarien velvollisuutena on alituiseen ja tiukasti
tarkata vankia, ja oikeuden presidentti ei tällaisessa tilaisuudessa
suinkaan voinut olla havaitsematta mitään, mikä pisti tavallisenkin
katsojan silmään. Poiketen senvuoksi säännöllisestä kyselykaavasta
hän kumartui eteenpäin ja kysyi madamelta, mikä häntä vaivasi.

"Tahdon kutsuttavaksi Solomon Notredamen", vastasi madame de

Vidoche, nousten seisaalle ja puhuen tukehtuneella äänellä.

"Se lienee juuri sama mies, jolta ostitte myrkyn?" sanoi tuomari
ollen vilkaisevinaan muistiinpanoihinsa.

"Niin, mutta lemmenjauheena — en myrkkynä", selitti madame

kuiskaten.
"Tahdon hänet tuotavaksi tänne."
 "Haluatte kuulustelua vastatusten hänen kanssaan?"

"Niin."

"Solomon Notredameksi nimitetyn miehen kanssa?"

"Niin."

"No, toivomuksenne täytetäänkin sitte kyllä piakkoin", vastasi

tuomari nojautuen taaksepäin ja luoden omituisen silmäyksen
virkaveljensä. "Olkaa huoletta. Ja nyt, madame"; hän jatkoi
vakavasti, kääntyen jälleen tähystämään häntä, "on minun
velvollisuutenani auttaa teitä lausumaan ja teidän velvollisuutenanne
tunnustaa vilpittömästi kaikki, mitä tiedätte tästä jutusta. Olkaa siis
hyvä ja malttukaa, vastataksenne kysymyksiini täydellisesti ja
totuudenmukaisesti, jos toivotte armoa täällä ja tämän jälkeen. Siten
säästätte itseltänne tuskaa ja samaten tutkijoiltanne, sekä voitte
pahimmassa tapauksessa parhaiten ansaita kuninkaan
sääliväisyyttä."

Hänen lausuessaan tämän kehoituksensa madame piteli kiinni

aidakkeesta, jonka takana hän seisoi, ja näytti olevan
pyörtymäisillään, joten presidentti odotti tuokion ennen kuin ryhtyi
asiaan. Syytetty oli tosiaan aavemainen. Hänen valkoiset kasvonsa
hohtivat usman läpi, joka virralta nousten sankkeni nopeasti
suojamassa, niinkuin haaksirikkoutuneessa hylyssä hetkiseksi
sumun ja pärskeen ja myrskyn läpi vilahtavat kasvot. Vallasnaiset,
jotka olivat tunteneet hänet vertaisenaan ja nyt sydämettömästi
tirkistivät alas häneen lehteriltä, tunsivat mieluisaa kiihtymyksen
väristystä ja kuiskivat, että he eivät olleet tyhjänpäiten uhmanneet
aamukylmää. Oikeussalissa ei ollut ainoatakaan miestä, joka ei olisi
luullut hänen kaatuvan.
 Mutta naisissa on sitkeyttä, joka kärsimysten hetkinä verrattomasti
voittaa miesten kestävyyden. Suunnattomalla ponnistuksella
madame pääsi tointumaan. Hän vastasi presidentin alkukysymyksiin
heikosti, mutta selvästi; ja kun hänet johdettiin suoraa päätä
kertomaan käynnistään Notredamen luona, tajusi hän asemansa
kyllin hyvin, tehostaakseen nimenomaan kahta hänelle tärkeätä
seikkaa — että hän oli mennyt ostamaan lemmenjuomaa eikä
myrkkyä ja että hän oli ensin saanut ohjeekseen nauttia sen itse.
Jälkimäinen vakuutus teki hätkähdyttävän vaikutuksen oikeussalissa.
Se oli aivan odottamaton. Ja vaikka yhdeksänkymmentäyhdeksän
sadasta piti sitä epätoivoisen naisen rohkeana keksintönä,
myönsivät kaikki, että se lisäsi jutun jännittävyyttä.

Luonnollisesti presidentti piti häntä lujalla näistä vakuutuksista.

Hän yritti sekä suostuttelulla että vastaväitteitä esittämällä saada
syytettyä peräytymään niistä. Mutta tämä ei taipunut, eikä häntä
saatu eksytetyksi kertomaan mitään niiden kanssa ristiriitaista.
Vihdoin presidentti luopui. "Hyvä on, jätämme sen silleen", hän
sanoi, ja niin salavihkaa oli vangin kertomus voittanut myötätuntoa
hänen puolelleen, että suojamassa ihan kuului yleinen huojennuksen
humahdus. "Me siirrymme eteenpäin, jos suvaitsette. Poika, joka
saavutti teidät kadulla ja puheenne mukaan muutti kaikki — kuka
hän oli, madame?"

"En tiedä."

"Olitte nähnyt hänet ennen?"

"En."

"Eikö hän ollut avaamassa ovea, kun tulitte Notredamen taloon?"

 "Ei."

"Eikä lähtiessännekään?"

"Ei."

"Kuinka siis saatoitte tietää, madame, että hän tuli tuon katalan
henkilön lähettämänä, jonka luona olitte käynyt?"

"Hän sanoi niin."

"Ja tahdotteko te väittää meille", muistutti tuomari, "että pelkästään

tuon tuntemattoman pojan sanasta, saamatta vakuudeksi mitään
tunnussanaa tai valtuuttavaa merkkiä, te jätitte sikseen Notredamen
ohjeitten pääkohdan ja annoitte rohdon miehellenne, sen sijaan että
olisitte sen itse nauttinut?"

"Tahdon."

"Epäilemättänne sen olleen muuta kuin mitä olitte pyytänyt?"

"Niin."

"Madame", virkkoi tuomari verkalleen, "se on uskomatonta". Hän

vilkaisi virkaveljiinsä ikäänkuin kysyäkseen heidän mielipidettään. He
nyökkäsivät. Hän kääntyi jälleen vankiin. "Ettekö tekin huomaa sitä?"
hän sanoi melkein lempeästi.

"En", vastasi madame lujasti. "Se on totta."

"Kuvatkaa se poika, olkaa hyvä."

"Hänellä oli — luullakseni hänellä oli mustat vaatteet", vastasi

syytetty, häilyen ensi kertaa. "Hän näytti noin kahdentoista vanhalta."