Business and Society Ethics

Sustainability and Stakeholder

Management 10th Edition Carroll
Solutions Manual
Visit to download the full and correct content document: https://testbankdeal.com/dow
nload/business-and-society-ethics-sustainability-and-stakeholder-management-10th-e
dition-carroll-solutions-manual/
 Ch 11, Instructor’s Manual, Business & Society, Carroll 10e

Chapter 11
Business, Government, and Regulation

LEARNING OUTCOMES

After studying this chapter, you should be able to:

1. Articulate a brief history of the changing nature of the government’s role in its relationship
with business.
2. Appreciate the complex roles of government and business.
3. Identify the elements in the complex interactions among business, government, and the
public.
4. Identify and describe the government’s nonregulatory influences, especially the concepts
of industrial policy and privatization.
5. Identify and describe the government’s regulatory influences on business, including the
major reasons for regulation, the types of regulation, and issues arising out of deregulation.

TEACHING SUGGESTIONS

INTRODUCTION – In this chapter the authors examine the relationship between business and
government, along with the general public, which also plays an important role. The central focus
here is the government’s role in influencing business, although, as discussed in the next chapter,
business also influences government.

KEY TALKING POINTS – Many schools provide an entire course titled Business, Government,
and Society, which indicates the centrality of the subject matter in this chapter. Many students
will be quite familiar with the concept that government regulates and influences business (the
focus of this chapter) but will be less cognizant of the reciprocal relationship (Chapter 12).
Because the business/government relationship does flow in both directions, the instructor should
consider covering Chapters 11 and 12 as a single unit, so that students realize the full extent of
the influence each has over the other.

Several books have delved into this subject in some depth. The instructor may want to
incorporate some of their content into the classroom discussion or assign students to read
sections of different books. One of the earlier writings was Taking Care of Business, a 32-page
pamphlet written by Richard Grossman and Frank Adams. This item is currently available
through the Program on Corporations, Law & Democracy (POCLAD) at http://www.poclad.org/.
Other relevant books include:

Bakan, J. 2004. The Corporation. New York: Free Press. (A movie of the same name has been
produced and is currently available on DVD.)

Kelly, M. 2003. The Divine Right of Capital. San Francisco: Berrett-Koehler Publishers, Inc.

Nace, T. 2003. Gangs of America. San Francisco: Berrett-Koehler Publishers, Inc.

Copyright © 2018 Cengage. All rights reserved.

 Ch 11, Instructor’s Manual, Business & Society, Carroll 10e

While many students understand the concept of regulation, they don’t understand the process. At
a basic level, students should understand that Congress creates laws, various regulatory agencies
create rules/regulations within the parameters of those laws and that the public has an
opportunity to comment on the proposed regulations. The first group project in this chapter is
designed to help students understand this concept.

Certain chapter concepts can be illustrated by encouraging students to explore current political
issues: Should the U.S. social security system be privatized? On the other hand, should the U.S.
federalize healthcare? Should the government provide bailout funds to struggling industries?
Should the government further regulate the financial services industry? Students also may want
to explore the concept of deregulation by looking at the impact that this process has had on
certain industries.

PEDAGOGICAL DEVICES – In this chapter, instructors may utilize a combination of:

Cases:
18-Dole’s DBCP Legacy
19-Should Directors Shine Light on Dark Money?
20-DTCA – The Pill Pushing Debate
21-Big Pharma’s Marketing Tactics
22-A Smoke-Free Generation in Tasmania
25-The Hudson River Cleanup and GE
37-Are Criminal Background Checks Discriminatory

Ethics in Practice Cases:

The Marijuana Regulatory Dilemma
Banning the Big Gulp

Spotlight on Sustainability:
Utilities and the Costs of Going Green

Power Point slides:

Visit http://academic.cengage.com/management/carroll for slides related to this and other
chapters.

LECTURE OUTLINE

I. THE PENDULUM OF GOVERNMENT’S ROLE IN BUSINESS

II. THE ROLES OF GOVERNMENT AND BUSINESS

A. A Clash of Ethical Belief Systems

III. INTERACTION OF BUSINESS, GOVERNMENT, AND THE PUBLIC

A. Government-Business Relationship
B. Public-Government Relationship
C. Business-Public Relationship

Copyright © 2018 Cengage. All rights reserved.

 Ch 11, Instructor’s Manual, Business & Society, Carroll 10e

IV. GOVERNMENT’S NONREGULATORY INFLUENCE ON BUSINESS

A. Industrial Policy
B. Privatization
1. Producing versus Providing a Service
2. The Privatization Debate
C. Other Nonregulatory Governmental Influences on Business

V. GOVERNMENT’S REGULATORY INFLUENCES ON BUSINESS

A. Regulation: What Does It Mean?
B. Reasons for Regulation
1. Controlling Natural Monopolies
2. Controlling Negative Externalities
3. Achieving Social Goals
4. Other Reasons
C. Types of Regulation
1. Economic Regulation
2. Social Regulation
D. Issues Related to Regulation

VI. DEREGULATION
A. Purpose of Deregulation
B. The Changing World of Deregulation

VII. SUMMARY

SUGGESTED ANSWERS TO DISCUSSION QUESTIONS

Students should recognize that their answers to these discussion questions should be well
reasoned and supported with evidence. Although some answers will be more correct than others,
students should be aware that simplistic answers to complex questions, problems, or issues such
as these will never be “good” answers.

1. Question: Briefly explain how business and government represent a clash of ethical
systems (belief systems). With which do you find yourself identifying most? Explain. With
which would most business students identify? Explain.
Answer: As business historians often point out, corporate charters were first issued
explicitly to serve a public good. In that sense, business has changed from a collectivist
ethic, in which the good of the group is placed above the rights or good of individuals, to
its current individualist ethic. Individualism seeks to place the rights of individuals above
the good of the group, and thus supports the profit motive of current businesses.
Government, especially a representative democracy as practiced in the United States, is
formulated to promote the common good. Students will obviously be split in their
preferences for these two ethics, but the prevailing sentiment will most likely be for the
individualistic approach. This is by far the dominant mode of thinking among business
people.

Copyright © 2018 Cengage. All rights reserved.

 Ch 11, Instructor’s Manual, Business & Society, Carroll 10e

2. Question: Explain why the public is treated as a separate group in the interactions among
business, government, and the public. Doesn’t government represent the public’s interests?
How should the public’s interests be manifested?
Answer: Ideally, the public is represented by the government. However, this is an
imperfect process. In addition, the public does not speak with a single voice—there are
many minority views that, while important and relevant, may not be sufficiently
widespread so they garner a voice in government. One of the most dangerous realities in
the United States is the influence of money on the governing process. Michael Walzer, in
Spheres of Justice, warns of the danger of goods from one sphere (e.g., money from the
economic sphere) invading and influencing the goods of another sphere (e.g., power in the
political sphere). Because big business has control of such vast amounts of money and
uses a portion of that currency to influence political power, the public’s influence over the
political process is severely diminished. The Supreme Court’s recent decision in Citizens
United v. Federal Election Commission increased corporate influence in the political
process when the Court ruled that the First Amendment protects a corporation’s right to
fund independent political broadcasts. How to return significant influence over
government to the public is a topic that is both timely and critical. Students may
appreciate this issue even more if they visit the multitude of websites that disclose the
funding sources for various federal and state candidates.

3. Question: What is regulation? Why does government see a need to regulate? Differentiate
between economic and social regulation. What social regulations do you think are most
important, and why? What social regulations ought to be eliminated? Explain.
Answer: Regulation is the act of controlling the activities of others by means of rules, law,
or constituted authority. Typically, government regulates to correct past wrongs, achieve
social goals, control natural monopolies, or control negative externalities. These
regulations fall into two general categories—economic regulations that control commerce
and social regulations that seek to achieve some type of social objective. The needs for
social regulations are numerous. Because of the complexity of our interactions, our society
has the power to do great harm to people and the environment, to the extreme of ending all
life. The unbridled quest for more, and the individualistic ethic have proven to do great
harm to the common good, which is the purview of social regulations. In 2010, Congress
passed the Patient Protection and Affordable Care Act, which extends health insurance to
32 million uninsured people in the United States. This Act has been the subject of
considerable debate, and the social and economic impacts of the new law are still the
subject of substantial discussion in the U.S.

4. Question: Outline the major benefits and costs of government regulation. In general, do
you think the benefits of government regulation exceed the costs? In what areas, if any, do
you think the costs exceed the benefits?
Answer: This will be a difficult question for students to answer, simply because the costs
and benefits have not been quantified for them (or anyone else). Without hard data on
which they can base their answer, the students will rely on their general feelings about
government regulations. Because the prevailing notion about government regulation is
negative (especially among business people), the majority of students will likely answer

Copyright © 2018 Cengage. All rights reserved.

 Ch 11, Instructor’s Manual, Business & Society, Carroll 10e

that it does more harm than good. However, students also may address the costs of
deregulation. As the text notes, “most observers believe that the rescinding of the Glass
Steagall Act prompted the [global recession that began in 2008]”. If this is true, the global
economy will experience the costs of the failure to regulate for some time.

5. Question: What are the trade-offs between privatization and federalization? When would
one or the other be more appropriate? What problems might you foresee and what future
events would merit a shift in the current mix?
Answer: The privatization/federalization debate centers on the question of efficiency.
Proponents of privatization contend that almost everything can be accomplished more
efficiently in the private sector than through government control. Supporters of
federalization contend that there are some functions that cannot be adequately handled by
the private sector. What the two sides often miss is that efficiency may not be the right
criterion upon which to make this decision. Is efficiency the most important factor in
making decisions about the education of our young people? Students may like to debate
whether social security should be privatized. This is a timely issue and one that garners the
interest of a majority of students due to the applicability to their personal lives. On the
other hand, students may like to debate the role that the government should play in
healthcare. Given the current political climate regarding this issue, this topic should be the
subject of a lively debate.

6. Question: What are deregulation and reregulation? Under what circumstances should
each be considered?
Answer: Deregulation is the counterpart to regulation, that can sometime overlap due to a
mix of economic and political decisions that is in a state of flux. Deregulation is used to
remove certain industries from the old-line economic regulations of the past, to keep the
economy in balance. Reregulation comes out of bad experiences after deregulating
industries. Reregulation is used to help find the optimal mix of regulation and deregulation
of industries. Deregulation should be considered to bring some industries up to date in
response to the changing economy. Reregulation should be considered when the
deregulation of industries caused negative effects rather than positive effects.

GROUP ACTIVITIES

Group Activity 1 – The Regulatory Process

While many students understand the concept of regulation, they do not understand the regulatory
process. At a basic level, students should understand that Congress creates laws, various
regulatory agencies create rules/regulations within the parameters of those laws and that the
public has an opportunity to comment on the proposed regulations.

To help students understand this concept, instructors should divide students into groups of three
to four students. Each group should then be assigned a law (preferably one that is studied in this
textbook). The students should research when the law was passed and the regulatory agency
responsible for implementing regulations under the law. They should summarize any regulations

Copyright © 2018 Cengage. All rights reserved.

 Ch 11, Instructor’s Manual, Business & Society, Carroll 10e

created by the appropriate regulatory agency under the law and note any public opposition or
support that was generated during the comment period.

Group Activity 2 - Deregulation

Divide students into groups of three to four students. Have students research (1) how Enron
lobbied Congress to deregulate the wholesale electricity industry and (2) how the deregulation of
the electricity industry has impacted consumers. Students should note any benefits or problems
that have occurred as a result of the deregulation of this industry. Instructors may want to guide
students to the situation that occurred in California as a result of the deregulation of this industry.

INDIVIDUAL ASSIGNMENT

Ask students to research the Patient Protection and Affordable Care Act of 2010. As a starting
point, instructors may want to guide students to the following websites, which summarize the
law:

http://kaiserfamilyfoundation.files.wordpress.com/2011/04/8061-021.pdf

http://www.cbsnews.com/8301-503544_162-20000846-503544.html

In connection with their research, students should prepare a typed-written response to the
following questions:

(1) What are health insurance exchanges?

(2) How will the law affect business? Specifically, what requirements does the law place on
employers?

(3) What is a public option? Why is it controversial? What role does the public option
currently play in healthcare reform?

(4) In your opinion, what role should the government play in healthcare? Explain.

Copyright © 2018 Cengage. All rights reserved.

Another random document with
no related content on Scribd:
The Project Gutenberg eBook of Rautalammin
runoniekan Albert Kukkosen runoja
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.

Title: Rautalammin runoniekan Albert Kukkosen runoja

Author: Albert Kukkonen

Release date: October 8, 2023 [eBook #71833]

Language: Finnish

Original publication: Porvoo: WSOY, 1913

Credits: Tuula Temonen

*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK

RAUTALAMMIN RUNONIEKAN ALBERT KUKKOSEN RUNOJA ***
RAUTALAMMIN RUNONIEKAN ALBERT KUKKOSEN RUNOJA

Kirj.

Albert Kukkonen

Porvoossa, Werner Söderström Osakeyhtiö, 1913.

SISÄLLYS:

Runoilijan alkulause.
Johdanto.
Eero Varis Albert Kukkoselle
Runoilija Pentti Lyytisen patsasta paljastaissa.
Nykyinen aika.
Kansanjuhlassa Rautalammilla.
Kansanopistolla Äänekoskella lukuvuotta alkaissa.
Vanhan miehen miettehiä Lomakurssien lopussa.
Nuorisoseuran kokouksessa.
Vielä virttä viinan töistä.
Maamiespäivillä Rautalammilla.
Pellervon päivillä Helsingissä.
Valtiopäiväin avaamisesta.
Keisari Aleksanterin kuolinpäivästä.
Kiistelystä kielen päältä valtiopäivillä.
Suomenkielen asia ritari- ja aatelisäädyssä valtiopäivillä.
Hiljaiset Valtiopäivät.
Nuorisollen neuvoksi välttämähän väkijuomat.
Entisistä ja nykyisistä ajoista.
Rautatie-kokouksessa Pieksämäellä.
Muistelmia Iisalmen näyttelyssä käynnistä.
Teaterihuoneella juhlassa kylvettäjäin hyväksi Kuopiossa.
Kirurgisessa sairaalassa olostani Helsingissä.
Muistelmia vuosisadan vaihteessa.
RUNOILIJAN ALKULAUSE.

Tähän runokokoelmaani on valittu vanhempana tehtyjä runojani,

mitähän milloinkin on sattunut syntymään. Kun minua on vaadittu
niitä lausumaan useissa tilaisuuksissa, joita en edeltäpäin osannut
ollenkaan ajatella, ja kun olin herkkä rupeemaan, olivat ne sitten
kiireellä kyhättävät. Nuorempana tehdyt runoni eivät tulleet talteen
pannuiksi, sanomalehdissäkin niitä aina oli, ja niin jäi niitä koko
joukko hukkateille ja ijäti unholaan. Ensimäisiä runojani aloin
tekemään noin 28 vuotiaana, vaan ne olivat enemmän leikkisiä ja
rakkauden lauluja. Kun nyt olen jo elänyt elämäni ehtopuoleen, niin
rupesin näitä teoksiani, mitä niistä vielä oli saatavissa, kokoomaan
kirjaan. Päämääränä olen aina koettanut pitää runoudessani sitä
henkeä, että niissä olisi nuorelle kansalle oppimista, erittäinkin mitä
raittiusasiaan tulee, ja että nuoret aina valitsisivat tovereja ja
karttaisivat pahoja seuroja, joihin nuori, kasvava kansa on herkkä
rupeamaan. Jos siis näissä runoissani on jotakin opettavaista,
olkoon se ihmiselämän ja kaiken siihen kuuluvan hyvän ohjeena.
Missä taas ei mitään hyvää ole, jääköön se unholaan.
JOHDANTO.

Kirjoittanut Kaarle Krohn.

Rautalampi on kieltämättä ihanan luontonsa puolesta

merkillisimpiä seutuja Keski-Suomessa. Mutta se on merkillinen
toisessakin suhteessa: keskuksena sille talonpoikaisrunoudelle, jolla
1800 luvun alkupuolella oli kukoistusaikansa. Rautalammilla eli
tämän runouden kuuluisin edustaja Paavo Korhonen. Kustavi
Grotenfeltin julkaisussa Kahdeksantoista runoniekkaa on näytteitä
viiden Rautalampilaisen runoista. Viimeisenä ja kaikista nuorimpana
siinä esiintyy Albert Kukkonen, joka vielä elää Rautalammilla
Hinkkalan talon isäntänä ja jonka myöhempiä runoja tarjona oleva
kokoelma sisältää.

Konneveden rannalla Kivisalmen eteläpuolella kauniin lahden

pohjukassa on Hinkkalan talo, jossa Albert Kukkonen syntyi 14 p.
helmik. 1835. Hänen isänsä Gabriel Eerikinpoika Kukkonen (k. 1873)
oli Vihtori Lounasmaan kuvauksen mukaan, joka vuonna 1863
kolmen muun ylioppilaan kera asui Hinkkalassa hyvää suomenkieltä
oppiakseen, arvokas, älykäs ja kirjallisuutta harrastava mies.
Ylioppilaat olivat pahemmassa kuin pulassa isännän kanssa
keskustellessaan, sillä hän muisti kaikki, mitä oli lukenut, ja
valtiollisista sekä yhteiskunnallisista asioista oli hänellä selvemmät ja
kypsyneemmät mielipiteet kuin heillä. —Ajatuksensa hän lausui —
selvästi, sujuvasti ja pontevasti. Olisi valittu tuomiokunnan
edustajaksi valtiopäiville, mutta kieltäytyi heikon terveytensä vuoksi.

Äiti Helena Gustaava, omaa sukua Närhi (k. 1851) mainitaan

Lounasmaan muistelmissa hyväntahtoiseksi emännäksi, joka
ylioppilaita kohteli kuin omia poikiaan.

Hinkkalan asukkaita on myös Julius Krohn, joka viittä vuotta

aikaisemmin V. Öhbergin kera oli asettunut Rautalammille samassa
tarkoituksessa, kirjeessä vanhemmilleen (20/9 1858) kuvaillut.
»Ensin läksimme Hinkkalaan, missä Sanmark ja muut (neljä
viipurilaista ylioppilasta) olivat kesää viettäneet. Ihmisiä tapasimme
siellä sellaisia, ettei parempia voi itselleen toivoa: kohtelijaita,
ystävällisiä ja teeskentelemättömiä. Kaikki talossa oli hollantilaiseen
tapaan puhdasta ja huolellisesti järjestettyä. Isäntä puhui
mieltymyksellä hänen luonaan asuneista rakkaista herroistaan.» —
Myöhemmässä kirjeessään toisen talon isäntää kiittäessään hän
lisää: »vaan Hinkkalan vanhuksen veroinen hän ei ole likimainkaan.»

Yhdenikäisen Albert Kukkosen oli Julius Krohn saanut hyväksi

ystäväkseen, jonka kanssa käsitysten kävi vierailuilla. Erityisenä
ystävänään hänet mainitsee myös Lounasmaa. »Hän jo silloinkin
runoja sepitteli ja joutoaikoina uutterasti luki kirjoja ja sanomalehtiä,
isällä kun oli jotenkin runsasvarainen kirjasto ja taloon tuli Suometar
sekä ainakin kolme muuta sanomalehteä. Yhdessä me haaveilimme
suomalaisuuden edistyksestä ja kansamme tulevaisuudesta.»

Sitä vaikutusta, joka ylioppilaista jäi nuoren Albert Kukkosen

mieleen, on hän kuvannut runossa »Nuorille oppilaisille, jotka v.
1858 Hinkkalassa kortteeria pitivät», joka usean aikaisemman runon
kera on säilynyt Julius Krohnin kokoelmissa. — Heitä, jotka eivät ole
menneet herrain huoneisiin, isoisiin ystäviin, hän on oppinut
tuntemaan:

Siinä seurassa samassa,

Kun on kulettu yhessä,
Talonpoikien tavalla
Aina puheita puhuttu.
———
Vaan olen tuntenut tukulta,
Ett' on aina alhaisuutta,
Eikä yhtään ylpeyttä
Teissä, aivan oppilaiset.
Minä kiitän mielelläni
Alhaisuuttani alati,
Kun olen nähnyt nöyryytenne.
Alhaisuus on arvon juuri,
Joka säädyssä sopiva;
Vaan ylpeys on yksi niistä
Vihattavista vioista,
Joka Aatamin alensi
Alas onnen kukkulalta.

Ylioppilaitten vaikutus näkyy myös hänen runollisen

harrastuksensa heräämisessä. Se on Rautalammin
talonpoikaisrunouden jatkoa, mutta ulkopuolelle sen piirin
kehittynyttä. Sen kehittäjinä ovat olleet toiselta puolen uudempi
kirjallinen sivistys toiselta puolen vanhempi kansanruno, joka
uudemman sivistyksen edustajain välityksellä kirjallista tietä tuli
tunnetuksi ja ymmärretyksi.
 Albert Kukkonen on aikoinaan kirjoittanut »Runon teosta»
sepitelmän, joka selvästi kuvaa hänen kirjallisia vaikutelmiaan.

Rupeaisinpa runollen,
Läksisinpä laulutyöllen,
Kuin ois oppia otsassa,
Tuntoa tuolla tukan alla
Eli taitoa takana;
Vaan olen aivan oppimaton
Kirjoitusta koittamahan,
Paperille piirtämähän.
———
Kuin ois kaunis Kalevala,
Kantelettaret kädessä,
Niissä oppia olisi,
Oivallista ojennusta,
Kaikki kaunista tekoa,
Niissä on runot rustattuna,
Niissä laulut laitettuna,
Sananlaskutkin saneltu,
Kaikki laatunsa mukaiset,
Joka sorttihin sopivat:
llolaulut, surulaulut,
Miesten laulut, naisten laulut,
Vaimojen valituslaulut,
Laulut lapsille hyville,
Laulut päiville pahoille,
Neitosille naitaville,
Kosioillen katsottuna.
Vielä on vanhan Väinämöisen
Loihturunot runsahasti
 Kalevalahan koottu,
Joissa on oppi oivallinen,
Kaikki taito tarpeellinen,
Suomen kielellen sopiva
Suomalaisten suosioksi.
———
Kiitän vielä viimeseksi
Niiden herrojen hyvyyttä,
Jotka ylös ottelevat,
Vanhat laulut laittelevat,
Kelpo kirjaksi kyhäävät.
Olkoon kiitos kirjoitettu,
Sanottu Savon ukolta,
Teillen taitavat tekiät,
Hyvät herrat Helsingissä,
Että ootten etsinynnä
Suomesta suloiset laulut.
Niinpä saatamme sanoa
Maamme puolelta puhua:
Ei ne herrat helpommasti
Maata, ruualle rupia,
Jotka kaikki kiertelevät,
Laajaa maata matkustavat,
Suomen sukua hakevat.
Suomella on vähän sukua,
Aivan vähä aatelia,
Vielä on Virossa vähäsen,
Venäjällä veikkosia.

Runossaan »Työn arvosta», joka samoinkuin runo »Entisistä

Rautalammin runoniekoista» on painettuna kokoelmaan
Kahdeksantoista runoniekkaa, Albert Kukkonen kuitenkin lausuu,
että on »kyntömiehellä kynänä aurankurki kämmenpäässä». Jos
uutteralla maanviljelijällä lisäksi on yhteishyvän harrastuksia ja
kunnallisia luottamustoimia, jää runoileminen syrjään, kun hän on
paraissa työvoimissaan. Vasta vanhemmalla iällä pääsevät runolliset
taipumukset jälleen oikeuksiinsa. Sillä välin on kasvanut nuori polvi,
joka kansakoulussa on oppinut panemaan arvoa vanhaan runouteen
ja alkaa vaatia sen viimeistä edustajaa virittämään kanneltansa
juhlatilaisuuksissa. Ulkopuolellakin omaa pitäjää tulee laulajavanhus
tunnetuksi. Pohjois-Hämeen kansanopiston alkajaisissa,
Kylpyvieraitten iltamassa Kuopion teatteritalolla ja Pellervon päivillä
Helsingissä hänen on esiintyminen juhlarunoilijana. Loistokohtana
kuitenkin pysyvät yliopistollisten lomakurssien lopettajaiset 20 p.
elok. 1898. Tästä juhlasta kertoo Uusi Suometar: »Mutta kun iäkäs
rautalampilainen talonisäntä Albert Kukkonen astui puhujalavalle ja
lausui sepittämänsä runon Vanhan miehen miettehiä lomakurssien
lopussa, niin sitten se vasta ilo nousi. Hyvä-huudoista ja
käsientaputuksista ei tahtonut loppua tulla. Nuoret neitoset riistivät
ruusukimput rinnoiltaan ja kiinnittivät ne ukon takin rintapieliin. Sitten
miehet istuttivat äijän tuolille ja riemukulussa kantoivat häntä ympäri
salia toisten laulaessa »Arvon mekin ansaitsemme Suomenmaassa
suuressa». Päivälehti lausuu tapahtumasta: »Illan innostus kohosi
korkeimmilleen, kuin runoilija-vanhus lausui sepittämänsä runon.
Palokunnan sali täyttyi myrskyisistä käsientaputuksista ja hyvä-
huudoista. Eläköön huudettua riensi muutamia naisia ja miehiä
runoilijavanhuksen luo. Pian istui ukko ylhäällä, ja Arvon mekin
ansaitsemme sävelten kaikuessa kannettiin häntä ympäri salia.»

Kenties Albert Kukkonen ei vielä jääkään viimeiseksi runoniekaksi

Rautalammilla, vaan on hänen esimerkkinsä herättävä harrastusta
vanhan runomitan käyttämiseen nousevassa nuorisossa. Hänen
täyttäessään 70 vuotta (14/2 1905) lausui hänen serkunpoikansa
Eero Varis seuraavan hänen kunniakseen sepittämänsä runon.
EERO VARIS ALBERT KUKKOSELLE

Saanko minäkin sanoa,

Poika parraton puhua,
Isännällen ijällisellen,
Hopeahapsellen hyvällen.
Tämän päivän päähän päässyt,
Vuosikaudet vieritellyt,
Täysikymmenten luvussa
Seitsemännen saavuttanna.
Siis on aikaa jo eletty
Albertilla aikalailla,
Tie on pitkä tallustettu,
Polku kaitainen kulettu,
Elon askeleet otettu.
Kuitenkin on kunnialla
Tämä Kukko kulkenunna
Elon teillä ahtahilla.
Ei oo viina vietellynnä,
Eikä polkenna puteli
Miehen mainetta, nimeä.
Ei oo uni uuvuttanna
Virumahan vuotehella,
Lojumahan laiskan lailla.
Ain' oli eellä ensimäissä
Töissä, toimessa todella,
Neuvomassa nuorempia
Työtä vääntämään väellä,
Hiki päässä heilumahan.
Vielä ehti ensimäisnä
Kuntalaisena kävellä,
Kokoukset koplotella,
Joiss' oli aina johtajana,
Puhujana puolestamme.
Vielä virret viimeiseksi
Laittoi aina laulettavat.

Siis nyt suonetten sanoa,

Ilmituoda mun iloni
Kaiken nuorison nimessä,
Kunniani, kiitokseni
Niistä neuvoista jaloista,
Opin oivan antamasta,
Jonka näissä nähdä saapi
Kävellessä katsomassa
Tämän talon tanhuvia;
Niissä ahkeruus näkyypi,
Työ ja toimi tunnetahan
Nuorten neuvoksi jaloksi,
Kansan kasvavan varaksi.
 RUNOILIJA PENTTI LYYTISEN PATSASTA PALJASTAISSA 29 p.
heinäk. 1900.

Mistä saisin nyt sanoja,

Lausehia luontevia,
Kun on alkaissa asian
Ajatukset ahtahimmat,
Kun on kielet kankeiksi
Käyneet Väinön kantelessa
Nykyajan asujillen,
Laulun mahti laulajillen
Rautalammin rantasilla.
Toista oli aika ennen,
Kun me katsomme jälellen
Kulunutta aikakautta,
Vuosisadan alkupuolta:
Ei ollut lamassa laulut,
Virret veisaten vähennä,
Ruostununna runon mahti,
Kun ne ukkoset elivät
Rautalammin rantamailla.
Niit' oli nuottue nimeltä,
Kokemass' oli kolme miestä:
Ensin kuulu Korhosemme,
Suurin laulaja Savossa,
Sitten pillit pienen Pentin,
Toimen miehen Toholahden
Kaikuivat joka kylässä;
Vielä virret Ihalaisen,
Jussin juttuja monia
Ompi mielessä monella,
Varsinkin on vanhemmilla.
Ei silloin sivuhun jäänyt,
Mit oli maassa merkillistä,
Se lauluksi laitettuna,
Runopukuhun puettu.
Siis pitäisi Suomen kansan
Muistaa maamme laulajoita,
Antaa näillen suuri arvo
Edesmenneillen monillen,
Runoilijoillen runsahillen.
Se on lahja Luojan lahja,
Se on lahja synnynnäinen;
Niit' ei synny joka päivä,
Ei vielä monta vuodessakaan.
Niinpä ovat nämä hetket
Sitä varten valmistettu,
Pienen Pentin penkereellen
Panna tässä patsas ylös,
Laulajallen muistomerkki
Hautakummun kunniaksi
Sillen maallen siunatullen,
Missä kaikki matkamiehet
Vaivoistamme väsyneenä
Saamme laskea levollen.
Vielä virkkaisin enemmän,
Lausuisinpa laulajoista,
Vaan kun puuttunen puhetta,
Laviampaa lausumista.
Kun ois miehellä minulla
Koppa Paavo Korhoselta,
Täysi tietäjän sanoja,
Eli Pentiltä puheita,
Lyytiseltä lyijypännä,
Ihalaisen innostusta,
Kyllä sitten kuulisitten,
Sanomist' ois sangen paljon.
Vaan on miehet menneet meiltä,
Tulleet turpehen omaksi;
He vaan jättivät jälellen
Perinnöksi poikasillen
Laulut suuret lapsillensa.
Siispä suosi vielä nytkin
Rautalammin rantalainen,
Kansa nuori kasvavainen,
Älä heitä hylkyteillen
Kuihtumahan runokukkaa,
Vaan sä koeta kostutella,
Tainta vielä virkistellä,
Että se eläisi henki,
Mik' oli miesten muinoisien
Eikä jäis mahti maanrakohon,
Vaikka mahtajat menevät.
Niinpä tämän laulajakin
Ompi ollut oppipoika
Pitäjässä runomiesten;
Kun on seutu synnyttännä
Niinkin monta merkillistä,
Laadullista laulajata,
Joitten muistollen mukailin,
Runorivit kirjoittelin
Patsasta nyt paljastaissa,
Itsekki ijän lopussa,
Kohta haudan partahalla.
Ehkä kohta katkeaapi
Senkin kieli kanteleesta.
Kuitenkin tään kirjottelin,
Runomuotohon mukailin,
Kun vielä vaativat minua
Lausumahan lausuntoni
Patsasta nyt paljastaissa.