International Human Resource

Management Edition Dowling 7th

Edition Dowling Test Bank
Visit to download the full and correct content document: https://testbankdeal.com/dow
nload/international-human-resource-management-edition-dowling-7th-edition-dowling
-test-bank/
Name: Class: Date:

CHAPTER 6 TESTBANK
1. A multinational is a single entity that faces a global environment.
a. True
b. False
ANSWER: True

2. Developments in sophisticated worldwide communications systems provide an acceptable substitute for ‘face to face’
contacts between subsidiary managers and corporate staff.
a. True
b. False
ANSWER: False

3. The way we measure workers’ productivity is exactly the same in an international setting, but the numbers come out
differently because of environmental differences.
a. True
b. False
ANSWER: True

4. If perceived financial benefits and career progression are not met during an assignment, the level of motivation and
commitment will decrease thus affecting performance.
a. True
b. False
ANSWER: True

5. American work methods may be more structured than their foreign counterparts in that individuals have less discretion
in how they approach tasks and problems.
a. True
b. False
ANSWER: False

6. Role expectations are likely to be less complex for the TCN than the PCN.
a. True
b. False
ANSWER: False

7. Often the country assigned to a TCN is perceived by headquarters to be culturally close.

a. True
b. False
ANSWER: True

8. Expatriate performance should be placed within its international as well as organizational context.
a. True
b. False
ANSWER: True

9. Performance management is a part of a multinational’s control system.

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 1

Name: Class: Date:

CHAPTER 6 TESTBANK
a. True
b. False
ANSWER: True

10. An expatriate’s commitment to the parent company and to local operations are both positively related to his or her
intent to stay.
a. True
b. False
ANSWER: True

11. One key function of performance appraisal feedback is that it provides opportunities to improve performance by
identifying gaps that might be eliminated by training and development.
a. True
b. False
ANSWER: True

12. The international business traveler can be described as an expatriate.

a. True
b. False
ANSWER: False

13. The two categories of international staff are expatriate and commuter.
a. True
b. False
ANSWER: False

14. The nature of the international monetary system and local accounting differences may preclude an accurate
measurement of goal attainment results.
a. True
b. False
ANSWER: True

15. A team of evaluators should be used for performance appraisal of an expatriate.

a. True
b. False
ANSWER: True

16. The standardized performance forms in an organization are always reworked to reflect differences in the expatriates’
situation in a foreign country.
a. True
b. False
ANSWER: False

17. Regular feedback is an important aspect in terms of meeting targets and revising goals as well as assisting in
motivation of work effort.

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 2

Name: Class: Date:

CHAPTER 6 TESTBANK
a. True
b. False
ANSWER: True

18. Virtual assignments rarely if ever have performance appraisals.

a. True
b. False
ANSWER: False

19. Formal performance appraisal is commonly on a biannual basis.

a. True
b. False
ANSWER: False

20. A Japanese manager would not directly point out a work-related problem or error committed by a subordinate.
a. True
b. False
ANSWER: True

21. Performance management is part of the control system of a MNE because performance targets are part of formal
control.
a. True
b. False
ANSWER: True

22. Performance management that evaluates and continuously improves individual, subsidiary, and corporate performance
in the absence of clearly defined goals and targets.
a. True
b. False
ANSWER: False

23. Depending on its effect in another market, an MNE might be okay with a given subsidiary’s balance sheet continually
being in the red.
a. True
b. False
ANSWER: False

24. Perceived financial benefits, along with the progression potential associated with an overseas assignment, are often
important motives for accepting the posting.
a. True
b. False
ANSWER: True

25. In recent presentations, there is a concern for overreliance on ‘shareholder value’ models of executive performance in
MNEs.

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 3

Name: Class: Date:

CHAPTER 6 TESTBANK
a. True
b. False
ANSWER: True

26. Role conflict is unlikely to occur when an international manager’s understanding of host-country culture notices that
headquarters’ procedures may lead to ineffective management.
a. True
b. False
ANSWER: False

27. German firms tend to focus on linking performance management results to long-term training and development
activities.
a. True
b. False
ANSWER: True

28. US firms rarely use their standardized appraisal forms for expatriate appraisal.
a. True
b. False
ANSWER: False

29. Leadership style and interpersonal skills are hard goals.

a. True
b. False
ANSWER: False

30. While it may be more automatic for expatriates, host country nationals’ performance appraisal needs to be filtered
with cultural applicability as well.
a. True
b. False
ANSWER: True

31. Performance management:

a. Is a process that enables the MNE to evaluate and continuously improve individual, subsidiary unit and
corporate performance against set goals and targets
b. Is the evaluation of an employee performance and a vehicle to set performance goals
c. Is the process of evaluating business opportunities and planning for new investments
d. Is the process of setting goals for future performance by MHE employees
ANSWER: a

32. The turbulence of the global environment requires that long-term goals be
a. Inflexible to major environment events
b. Realistic and in line with corporate goals
c. Ambitious to meet the growing needs of the organization
d. Flexible to respond to market contingencies
Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 4
Name: Class: Date:

CHAPTER 6 TESTBANK
ANSWER: d

33. Market development in foreign subsidiaries is generally slower and more difficult to achieve without:
a. Supporting infrastructure of the parent b. Formal control mechanism
c. Expatriates from the parent organization d. Cross-culture training
ANSWER: a

34. The impact of the following variables and their interrelationship needs to be considered in determining the expatriate
performance EXCEPT:
a. Compensation package
b. The nature of the task
c. Environment in which the performance occurs
d. Interpersonal relationship with a key official
ANSWER: d

35. The employee who oversees and directs the entire foreign operations is:
a. An expatriate b. A structure reproducer
c. A HR manager d. A chief executive officer
ANSWER: d

36. An operative:
a. Is a subsidiary manager
b. Reproduces a foreign subsidiary structure
c. Is an individual whose assignment is to perform functional job task
d. Is an individual sent to a subsidiary to solve a particular problem
ANSWER: c

37. What is a strategic international assignment?

a. A short-term knowledge transfer activity
b. High profile activities that focus on developing a balanced global perspective for the employee
c. An assignment that involves the two-way transfer of existing processes and practices
d. An assignment that focuses on in-country performances and the acquisition of local understanding
ANSWER: b

38. If the PCN is perceived to identify too closely with the host subsidiary concerns:
a. The employee is perceived to be ‘going native’
b. The employee is sent on vacation
c. The employee is removed from the subsidiary
d. The employee is considered to be doing his or her job
ANSWER: a

39. Individuals are likely to blame lack of job discretion on the following:
a. The culture, role, and organization
b. The organization, the job, and the location
Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 5
Name: Class: Date:

CHAPTER 6 TESTBANK
c. The job, location and culture differences
d. Culture, the job and the Chief Executive Officer
ANSWER: b

40. What can be described as the strongest stressors in expatriate “overseas” work environment?
a. Uncertainty regarding culture differences and language
b. Uncertainty regarding objectives, goals, and role requirements
c. Uncertainty regarding job retention
d. Uncertainty of who to report to and who is in the line of command
ANSWER: b

41. A USA manager of German nationality working for a Dutch multinational company is assigned to a position in
Indonesia. Which country is considered the host country?
a. USA b. Dutch
c. Germany d. Indonesia
ANSWER: d

42. The transfer of the individual and accompanying family member into a foreign environment outside of their normal
cultural comfort zones is the definition of:
a. Domestic relocation b. International traveler
c. Expatriate assignment d. Commuter
ANSWER: c

43. What are the five major constraints in terms of multinational strategy and goal setting?
a. Differing societal, legal, economic, technical, and physical demands
b. Differing societal, cultural, economic, technical, and physical demands
c. Differing societal, legal, administrative, economic, and physical demands
d. Differing legal, strategic, administrative, economic, and physical demands
ANSWER: a

44. What are the five variables affecting expatriate performance?

a. Compensation package, task, HQ support, host environment, and culture adjustment
b. Legal, economic, culture adjustment, physical, and task
c. Technical, societal, compensations, HQ support, and host environment
d. Compensation, task, cultural environment, HQ support, and legal
ANSWER: a

45. All of the following are a constraint of goal attainment for the multinational enterprise EXCEPT:
a. Volatility of global environment b. Cross-cultural demands
c. Separation by time and distance d. Non-comparable data
ANSWER: b

46. Which country tends to have administrators with a high level of legal expertise?
a. Sweden b. Germany

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 6

Name: Class: Date:

CHAPTER 6 TESTBANK
c. France d. UK
ANSWER: c

47. Which country has a strong tradition of collective bargaining?

a. Danish b. USA
c. Japan d. Germany
ANSWER: d

48. Which country tends to focus on linking performance management result to long-term training and development
activities?
a. USA b. France
c. Germany d. Australia
ANSWER: c

49. Two countries in which it is common for employees to have input into job goal setting is:
a. USA and Mexico b. Germany and Sweden
c. Canada and Australia d. Japan and Sweden
ANSWER: b

50. An appraisal system which builds upon the employees’ strengths while minimizing their disadvantages uses all of the
following criteria:
a. Hard, soft, and contextual goals
b. Financial, corporate, and cross-cultural goals
c. Interpersonal, financial, and cultural goals
d. Hard goals, cultural, and corporate goals
ANSWER: a

51. What tool assists an organization in collecting accurate performance data and allows for cross-employee comparisons?
a. Local implicit norms b. Standardized appraisal forms
c. Local performance diaries d. Standardized performance goals
ANSWER: b

52. What is the typical frequency of formal performance appraisal for an expatriate?
a. 6 months b. 1 year
c. 18 months d. 2 years
ANSWER: b

53. In which country do managers find it difficult to directly point out a work-related problem or error by a subordinate?
a. USA b. China
c. Japan d. Indonesia
ANSWER: c

54. The dilemma of cultural adaptation of a performance evaluation could be overcome by:
a. The host-country national assisting in devising a suitable system for appraisal
b. Parent company not evaluating the employees
Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 7
Name: Class: Date:

CHAPTER 6 TESTBANK
c. TCN developing the performance appraisal system
d. Offshoring the performance evaluation
ANSWER: a

55. The term ‘whole versus part’ refers to:

a. The idea that a global performance is too complex to be captured by a single performance management system
b. The idea that less than excellent performance outcomes in a given local unit may be acceptable if that unit’s
presence in a location contributes to the greater strategic good
c. The idea that you can best capture performance management by adding up the sum of all the individual
performance outcomes in the various units or parts of the MNE.
d. The idea that a corporate headquarters’ executive can accurately assess the parts (local units) of performance
far more accurately than the whole or overall firm performance
ANSWER: b

56. Web-based platforms of human resource information system that include performance management modules:
a. Create more performance management problems than they solve
b. May be seen as eliminating the separations of time, distance, and culture experienced by multinational firms
c. May be seen as a response to the separations of time, distance, and culture experienced by multinational firms
d. May be seen as increasing and making more obvious the separations of time, distance, and culture experienced
by multinational firms
ANSWER: c

57. Performance management systems contribute:

a. Only to formal control, through feedback and appraisal aspects
b. Only to informal control through contributing to shaping corporate culture
c. To both formal control, through feedback and appraisal aspects as well as informal control, through
contributing to shaping corporate culture
d. To standardized control and the communication of the local units’ contribution to global standards
ANSWER: c

58. According to Hays, the ‘troubleshooter’ is:

a. The individual sent from a subsidiary back to headquarters because they are a performance problem
b. The individual in a local subsidiary who holds his or her employees to an impossibly high standard in
performance appraisal reports
c. The individual sent to a local subsidiary to identify and remove redundant employees
d. The individual sent to a local subsidiary to analyze and solve particular operational problems
ANSWER: d

59. A major challenge to global performance management is:

a. How to determine performance criteria and goals related to non-standard assignments, especially for virtual
assignees
b. How to provide performance management forms to all employees
c. How to translate parent country forms into local languages
d. How to determine who is actually filling out the forms in local subsidiaries
ANSWER: a
Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 8
Name: Class: Date:

CHAPTER 6 TESTBANK

60. One problem with an annual performance appraisal is:

a. Managers often miscommunicate how to improve the expatriate’s job performance in a timely manner.
b. Technological improvements have made this particular evaluation obsolete.
c. Employees do not receive consistent frequent feedback needed for improvement
d. Email feedback has replaced the need for a formal employee evaluation
ANSWER: c

61. What are some constraints in evaluating a subsidiary’s performance against expectations?
ANSWER: 1) Whole vs. part – An individual subsidiary’s performance might be below average, but it operates in a
critical region, function or product line, and its continuing presence contributes to the overall good of the
multinational firm.
Performance data are often hard to compare due to differing regulatory and economic contexts.

62. The global environment is volatile, and performance goals set at one time may be impossible to achieve given changes
in exchange rates, unexpected legal and/or regulatory reforms, etc.
3) Separation by time and distance makes it difficult to coordinate processes and convey a standard message on
performance.
4) There are variable levels of maturity and the acceptance of firm norms and values in the various employee groups
around the world.
TOP: Multinational Performance Management
2. MNEs control performance by what means?
ANSWER: According to Figure 6-2 on page 159, formal and informal control activities combine to focus the attention of
the various actors in the MNE on standardized practices (good performance) and socializing employees to
accept, internalize and comply with norms and values that relate to performance requirements. These practices
and norms result in a global mix of strategically linked outcomes and results which are fed back to the
subsidiary and the HQ.

63. Who conducts performance appraisals for expatiates and other international employees?
ANSWER: The possible assessors include:
? The subsidiary’s CEO
? The immediate host country supervisor
? Parent country evaluators
? Local or corporate HR staff.
? These perspectives can be combined using multiple raters.

64. What are the three general types of goals used as the basis for performance criteria?
ANSWER: ? Hard goals – objective, quantitative, and directly measurable.
? Soft goals – relationship or trait based goals.
? Contextual goals – situation-specific goals that take local conditions into account or attempt to reduce or
eliminate contextual difference so as to assist in comparing goal achievement across diverse international
units.

65. How do performance management systems in Germany and France differ?

ANSWER: German systems tend to be more consensual, explicit, ongoing, and informational. However, they are still
formalized under the co-determination system that characterizes German industrial relations practices.

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 9

Name: Class: Date:

CHAPTER 6 TESTBANK
French systems may stress implicit qualities as well as employee development. A degree in a prestigious
university is also a factor to consider in evaluation. Practices tend to vary significantly by industry, with larger
firms having a wider variety of practices.

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 10

Another random document with
no related content on Scribd:
 Niin tuota, kyllä se nyt loppui…

MESTARI salatulla ilolla.

Todellakin? Kertokaa…

KETTUNEN

Ei siinä, herra mestari, ole enää muuta kertomista, kuin että ne

huomenaamuna päättivät mennä työhön — niinkuin herra mestari ja
herra patruuna tuota, sen ovat määränneet. Ja niinhän se ollakin
pitää; minä olen aina sanonut, tuota, että se on kauhiata
kapinoimista jumalan säätämää järjestystä vastaan, kun tuollaisia
lakkoja tehdään.

MESTARI

Oikein sanottu! Kyllä minä koetan muistaa tämän — puhun itse

herra patruunalle… No, eivätkö ne mitään muuta päättäneet — oliko
siellä mitään puhetta kaikkien työhön pääsemisestä?

KETTUNEN raapaisten päätään; typerästi.

Ei — en tuota, minä huomannut….

MESTARI hiukan kärsimättömästi.

Minä tarkoitan, eikö kokouksessa tehty sellaista päätöstä, että

kaikkien työläisten on uudelleen päästävä työhön.

KETTUNEN varmasti.
 Ei, ei! Eihän siellä mitään sellaista päätöstä tehty. Kuinka ne
sentään uskaltaisivat sellaista päättää! Kiittäkööt herra mestaria ja
jumalaa, jos vielä armosta pääsevät työhön!

MESTARI mielissään.

Jaha, jaha! Hyvä on. Te olette kunnon mies, Kettunen — sellaisia

pitäisi kaikkien työmiesten olla — silloin ei syntyäsi tuollaisia lakkoja
ja muita rettelöitä! — Ei siellä muuta sitten ollut…?

KETTUNEN muistellen.

Ei tuota — ei suinkaan, herra mestari…

MESTARI hymyillen.

Hyvä on Kyllä minä sitten tämän muistan.

KETTUNEN

Kiitoksia, kiitoksia vaan! — (Entistä nöyremmin, aivankuin uuden

ajatuksen valtaamana.) — Niin tuota, kyllä minä kaikkeni koettaisin
mestarin hyväksi… jos tuota — se Korpi poikineen ei enää tulisi
tehtaalle… Ja se Suonpää, se on ihan kauhia hunsvotti! — On aivan
synti ja häpeä, että se saa olla, tuota. — (Katsahtaa mestariin.) —
Niin, minä tarkoitan sitä, että kyllä mestari tuota, on äärettömän
hyvä, ihan liian hyvä kun voi sitä lainkaan kärsä…

MESTARI on ensin näyttänyt äreältä ja neuvottomalta, mutta sitten

hän kysyy äkkiä, silmät välähtäen.

Oliko Kettunen silloin kuulemassa, kun Suonpää puhui

yhdistyksellä, ettei kenenkään pitäisi mennä
asevelvollisuuskutsuntaan?

KETTUNEN innostuen.

Juu, juu! Kyllä minä tuota, kuulin!

MESTARI

Eikö se myöskin ole puhunut yhteiskunnan kumoamisesta?

KETTUNEN kostonhimoisesti.

Juu, juu kyllä se puhuu mitä vaan! Ei niin pahaa ole, jota sellainen
ei puhuisi! — (Nopeasti, miltei kirkuen.) — Tietysti! Yhteiskunta nurin
— että saataisiin minun rahani! Nähkääs herra mestari… minulla on
pankissa 2,673 markkaa rahaa, ja sen, juuri sen ne tahtoisivat
julkeasti ryöstää… Ja sitten tasata tietysti yhdistyksen jäsenten
kesken! Mutta minä, tuota, en luovu rahoistani — en, en! Minä,
tuota…

MESTARI keskeyttäen.

Se olikin hyvä, että Kettunen on itse kuullut… Kun minulla on

täällä kirje sen Suonpään toimista… enkä ole kaikkea kuullut itse,
niin kai Kettunen allekirjoittaa sen…? — (Hakee kiihkeästi.) — Kas,
tässä se on.

KETTUNEN ottaa kirjelmän, ja lukee ääneenkin muutamia kohtia.

"Yllyttänyt tottelemattomuuteen esivaltaa vastaan" — "luvannut

kumota laillisen hallituksen". — (Raapaisee päätään ja sanoo
epäröiden.)
 En tuota tiedä, jos se ihan näin sanoi… se puhui jotain
yhteiskunnan kumoamisesta…

MESTARI äreästi

No, mutta onhan se sama asia!

KETTUNEN pelästyen.

Niin, kai herra mestari tuota, sen paremmin tietää, tietysti… Ja jos
herra mestari kerran tuota, tietää ja tahtoo, niin kyllä minä tuota…

(Menee pöydän ääreen ja kirjoittaa nimensä paperiin.)

MESTARI

Hyvä on! Kettunen pitää nyt sitten mielessään, etten minä ole
missään tekemisissä tämän kirjeen kanssa. Nähkääs, se on
mukavampi näin, kun — kun minä en ole kaikkea itse kuullut…

KETTUNEN

Niin kai… mestari saa vain luottaa minuun… — (Istahtaa,

huomaamattaan, mutta hypähtää äkkiä ja sähisee kasvot kivusta ja
suuttumuksesta vääntyen.) — Mutta tuleeko se Korpi sitten varmasti
pois täältä… ja, ja varsinkin se pojan hunsvotti, lurjus?

MESTARI joka ei ymmärrä Kettusen kiihtymyksen syytä,

huomauttaa kylmästi.

Kyllä minä sitten teen, niinkuin parhaaksi näen.

KETTUNEN nöyrästi.
 Tietysti herra mestari itse parhaiten tietää… enhän minä, minä
tuota… Jaa, ehkä minä, tuota, saan nyt sitten mennä…?

MESTARI hyvästellen kädestä.

Hyvästi vaan, hyvästi vaan!

KETTUNEN

Hyvästi, herra mestari! Ja nöyrimmät kiitokset, tuota,

lupauksistanne…

(Menee.)

MESTARI kävelee edestakaisin hykerrellen käsiään mielihyvästä.

Seisahtuu keskelle lattiaa ja jupisee itsekseen.

— Jaha, koska ne eivät päättäneet — niin kyllä minä päätän —

(Laskee sormillaan.) — Suonpää — Korpi — hänen poikansa. Hm.
— (Menee telefooniin.) — Saanko patruuna Jönssonille. — Onko se
herra patruuna? Jaha, hyvää iltaa, tämä on Holm. Minulla on nyt
oikein hyviä uutisia! Senjälkeen kun soitin, kävivät monet työmiehet
ilmoittamassa, että tulevat työhön milloin tahansa. Ja äsken oli
lakkolaisilla yhteinen kokous, jossa päättivät lopettaa lakon ja palata
huomenna töihin ilman mitään ehtoja. — (Paussi.) — Niillä ei
onneksi ollut mitään avustusrahastoa, ja kyllä routa porsaan kotiin
ajaa! — (Nauraa ivallisesti.) — Kyllä se oikein oli niille lurjuksille, kun
menivät levittämään minusta sellaista — ihan perätöntä valhetta! —
(Paussi. — Sitten jatkaa omituisen mielistelevällä äänellä.) — Minun
pitäisi taas puhua herra patruunalle siitä — siitä eroittamisasiasta.
Minä olen edelleenkin sitä mieltä, että jos ne kiihottajat, joiden
ansiota tämä lakko oli — jos ne saavat rauhassa jatkaa
kiihotustyötään, niin pian liittyy suurin osa työväestä yhdistykseen ja
me saamme uuden lakon, joka ei lopu näin helpolla. Sentähden
pahimmat pitäisi eroittaa — nyt kun on sopiva tilaisuus. — (Paussi.)
— Niin, ainakin ne kolme, joista olen puhunut — sitä vaatii
ehdottomasti tehtaan ja herra patruunan etu. Ensiksi Kaarlo
Suonpää; sitten Vilho Korpi. — (Paussi.) — Niin — kyllä hän
tavattoman hyvä työmies on, mutta hän juuri on suurin syyllinen
tähän lakkoon. — (Paussi.) — Tietysti en minä millään tavalla tahdo
tehdä herra patruunan tahtoa vastaan, mutta minun täytyy kuitenkin
ilmoittaa, että tuo Korpi on erittäin älykäs mies, se saa täällä niin
paljo aikaan, että minä en voi mennä vastaamaan tehtaan
turvallisuudesta, enkä työväestön kuuliaisuudesta ja
rauhallisuudesta. — (Paussi — iloisesti.) — Herra patruuna siis
suostuu Korven eroittamiseen. — (Paussi.) — Kiitos, kiitos! Nuori se
kyllä vielä on, mutta isänsä sisu sillä näyttää olevan. — (Paussi.) —
Niin, niin, en minä nyt tällä kerralla useampaa… ehkä ne toisetkin jo
tuosta huomaavat… — (Paussi.) — Kiitoksia vain — herra patruuna
saa täydellisesti luottaa minuun siinä suhteessa! Hyvästi, herra
patruuna!

Sytyttää taas sikaarin ja kävelee muutaman kerran lattialla

edestakaisin; napsahuttaa sitten sormiaan ja sanoo puoliääneen. —
"Kaikki käy kuin rasvattu!"

Pomo tulee sisään ja asettaa pitkän koneenavaimen nurkkaan.

MESTARI ystävällisesti.

No, onnistuitteko?

POMO
 Onnistuin minä sentään lopulta…

MESTARI iloisesti.

Hyvä on, hyvä on! Vaikkei nyt enää muutenkaan ole mitään hätää
— huomenna alkavat työt! — (Tarjoaa sikaarin.) — Tässä olisi,
pankaa sauhuksi.

POMO hämmästyneenä.

Todellakin! Onko lakko loppunut? Onko patruuna antanut myöten?

— (Ottaa koneellisesti sikaarin.)

MESTARI

Ei — sitä hän ei ole tehnyt! — (Avomielisesti.) — Vaikka kyllä hän,

näin meidän kesken puhuen, olisi jo monta kertaa antanut perään —
jollen minä olisi saanut häntä vakuutetuksi voitostamme… Mutta
minä toimitin myöskin voiton. — No istukaa, istukaa ja pankaa
sauhuksi 1 Ja mitä äskeiseen tulee — niin se saa olla kokonaan
unohdettu…

POMO änkyttää epäröiden.

Niin minä tarkoitin todella hyvää… Ajattelin, pelkäsin että

mestarille kävisi huonosti… jos he saavat tietää… että se onkin
herra mestari, joka todella on ollut ihankuin johtaja

MESTARI innostuneena.

Johtaja! Se on oikea sana! Se minä olen ollut… Mutta eivät ne

minulle mitään mahda — kun karjasen, niin hajaantuvat kuin
lampaat! — Jaa… tässä muistaissani ilmoitan, että olen aikonut
toimittaa teille 50 mk kuukautisen palkankorotuksen — koska lakko
meni näin hyvin.

POMO muuttuen heti nöyremmäksi.

Kiitoksia, kiitoksia, herra mestari… Kyllä minä… minä sitten

koetan…

MESTARI

Minä luotan nyt siihen. — (Nojautuu taaksepäin, puhallellen savuja

ja puhuu ensin kuin itsekseen.) — Jaa, kyllä sitä tuntee kuin taakasta
päässeensä ja samalla tyydytystä, kun on yksin saanut aikaan
tuollaisen voiton, siinä on täytynyt häärätä yöt ja päivät — ja käyttää
järkeä. — Te ette voi aavistaa, miten paljon siinä täytyy ajatella ja
miten monenlaisia keinoja käyttää ennenkuin saa masentumaan…

POMO näyttää nololta ja kiusaantuneella.

Ei minulla taida enää tänään olla mitään tehtävää…

MESTARI

Ei kai! Ja huomenaamuna sitten aletaan täydellä höyryllä! Hyvää

yötä, hyvää yötä!

(Pomo menee.)

(Kävelee innostuneena pari kertaa edestakaisin lattialla, sitten

vilkaisee kelloaan ja alkaa sulkea kirjoituspöydän laatikoita.)

(Silloin kuuluu kolme kovaa koputusta. Mestari säpsähtää ensin,

mutta hillitsee itsensä ja huutaa. — "Sisään!")
 (Hetken äänettömyyden jälkeen aukenee ovi ja sisään astuu
Kaarlo. Hän vapisee vilusta ja kuumeesta, hänen kasvonsa ovat
tavattoman kalpeat ja hän huohottaa kuin nääntymäisillään; hän
pysähtyy ovelle äänettömänä ja tuijottaa mestaria hillitystä vihasta ja
kuumeesta hehkuvilla silmillään.)

MESTARI pelästyneenä.

Miksi tulette näin myöhään…? Mitä asiata? Onko teillä… minulle

asiata…?

KAARLO lausuu vieraalla, käheällä äänellä kuin iskien.

Miksei Korvolle anneta jauhoja kauppiaasta?

MESTARI hämmentyy hetkeksi, mutta sitten ärähtää röyhkeästi.

Mitä se sinulle kuuluu?

KAARLO vähän äänekkäämmin.

Se kuuluu! Koska te olitte kieltänyt! Kauppias sanoi.

MESTARI silmät välähtäen.

Vai sanoi kauppias niin. No niin! Minä tein sen — Patruunan

käskystä…
Entä sitten?

KAARLO

Miksi, miksi? Minä tahdon tietää sen!

MESTARI pilkaten.
 Vai tahdotteko te vieläkin! No hyvä! Sentähden, että tämän jälkeen
ei
Korpi enää tule tehtaaseen, tule tehtaaseen.

KAARLO läähättää ja änkyttää katkonaisesti.

Tarkoitatteko, että hän joutuu pois? Korpi, joka on ollut täällä

tehtaan perustamisesta asti. Ajetaanko hänet pois?

MESTARI hymähtää hiukan nähdessään sanojensa murhaavan

vaikutuksen.

No, mitenkä sen ottaa!

KAARLO kiihkeästi ja tuskallisesti.

Ei, ei! Se on mahdotonta! Peruuttakaa se! Teidän täytyy peruuttaa

se!

MESTARI

Täytyy! Kuka minut pakottaa? Sitäpaitsi — se on patruunan

toimenpide…

KAARLO harvakseen, syyttävästi.

Se on teidän tointanne! Te olette sen järjestänyt! Te, te!

MESTARI

Älkää huutako! — (Kostonhimoisesti.) - Se on oikeastaan sivuasia,

kenen tointa se on — pääasia on, että hän menee täältä. Ja jollei ole
muuta asiaa, niin lähtekää tekin täältä — ehkä tehtaaltakin… Se on
minun mielipiteeni.

KAARLO yhä nousevalla vihalla.

No, minä en huuda… Mutta Korpea ei ajeta kuin koiraa! Te itse

menette ennen… Niin, lähtekää te pois tältä tehtaalta! Se on minun
mielipiteeni!

MESTARIN silmät välähtävät kiukusta ja epämääräisestä pelosta.

Hän hillitsee kuitenkin itsensä ja sanoo puoleksi ivallisesti.

Pois? Minä! Miksi niin…?

KAARLO

Te olette tehnyt täällä niin paljon pahaa… En voi kärsiä, että te

jäätte tänne!

MESTARI koettaa vieläkin puhua pilkallisesti, vaikka vapisee

raivosta.

Vai niin… Te ette voi kärsiä minua… Mutta herra ei näytä vielä
tietävän, että hän huomenna lähtee täältä toisten villitsijäin mukana.
— Pahaenteisesti. — Tänne ei kukaan teistä koskaan tule takaisin
— eikä teitä muuallakaan avosylin työhön oteta… Ymmärrättekö…?

KAARLO hiljaa, jännittyneenä.

Aiotteko te Korvenkin tulevaisuuden tehdä tuollaiseksi…

MESTARI aivankuin vihastaan juopuen.

 Tulevaisuudestanne minä viis — sen saatte nähdä — kun
odotatte… Mutta täältä menette huomenna — ellei muuten min
vankikyydillä. Te olette nähtävästi unohtanut, että minulla on vieläkin
eräs varma keino jälellä…

KAARLO kuumeisen nopeasti ja tuskallisesti.

Minä kyllä menen ilman muuta - se ei mitään merkitse. Mutta,

mutta antakaa Korven jäädä… Häneltä on lakon aikana mennyt
kaikki, paljon lapsia — pienin vielä sairaana Mihin hän joutuu
keskitalvella, kun kaikkialla on niin kova työttömyys…? — (Katsoen
maahan, jatkaa hän aivankuin ponnistellen.) — Mestari… minä
menen heti, jo tänä yönä… koetan unohtaa kaikki, kaikki — mutta
antakaa, antakaa Korven olla työssä…

MESTARI keskeyttää voitonriemuisesti, pilkaten.

Oo — vai jo toinen ääni kellossa! Mutta se on jo myöhäistä!

Minulle ei rankaisematta syydetä sikamaisuuksia! — Matkien. —
"Minä en voi kärsiä teitä!" Mitä se on? — (Lyö raivokkaasti
nyrkkiänsä pöytään.) — Te, sinä, nulikka! Sinä olet ollut täällä vain
minun armostani! Olisin voinut koska tahansa lähettää sinut ikuiselle
tielle! Ja sinä uskallat — uskallat sanoa, ettet, ettet kärsi minua
tehtaassa! Tiedä huutia — lurjus, nulikka, sinä…! — (Vaikenee
niinkuin ei löytäisi kyllin tehokasta nimitystä.)

KAARLO näyttää ensin omituisen avuttomalta, lamautuneelta,

mutta käsittäessään turhaan nöyrtyneensä, valtaa hänen kuumeisen
olemuksensa villi viha, ja se kiihtyy jokaisesta sanasta.

Niin — minä en kärsi! Te olette… teidän tähtenne jouduimme

häviöön… Ja sitten aijotte vielä ajaa pois Korven… te, te.. —
(Muistaa äkkiä ja lausuu raskaasti ja läpitunkevasti kuin tahtoisi
surmata sanoillaan.) — Niin — te tapoitte Halosen — teidän
tähtenne hän hirtti itsensä!

MESTARI änkyttää tolkuttomasti.

Mitä… onko hän…? Minkätähden…?

KAARLO samoin kuin ennen.

Te pakoititte hänet uhkauksillanne pettämään toverinsa —

sentähden hän sen teki. Ilahduttaako teitä työnne…?

MESTARI tointuen uudestaan heräävästä vihasta.

Mitä… sinä uskallat… teet täällä…? Pois täältä… tiehesi! Muuten

käy huonosti — huonosti sanon minä.

KAARLO uhkaavasti.

Niin teille käy huonosti jollette lähde — teidän täytyy mennä pois
täällä! - (Hiljemmin.) - Sillä te olette tehnyt sellaisen rikoksen, että,
että…

MESTARI

Rikoksen? Sinulle? Mitä minä sinulle olen tehnyt…?

KAARLO tuskasta ja raivosta käheällä äänellä.

Te olette raiskannut minun morsiameni? Kurja konna! Murhaaja!

MESTARI tolkuttomasti.
 Mitä, mitä sanot…? Lurjus! Vankeuteen toimitan… Siperiaan,
siellä istut… lurjus! — (Ikäänkuin kostonhimosta huumautuen
unohtaa hän kaiken varovaisuuden ja sähisee röyhkeästi ilkkuen.) —
Ja tiedä se, että minä teen ja tulen aina tekemään, mitä itse tahdon!
Morsiamesi! Entä sitten? Kyllä se sinulle vielä kelpaa…

KAARLON hampaat kirskahtavat terävästi, hän astuu askeleen

eteenpäin, ärjähtäen hurjistuneena.

Kuolema ja helvetti! Nyt riittää! Kysyn viimeisen kerran: lähdetkö

täältä?

MESTARI änkyttää pelosta ja kiukusta vavisten.

En koskaan sinun käskystäsi… senkin, senkin roisto! Mitä nyt…

sinä…

KAARLO

Vai et mennyt…

(Hypähtää notkeasti ovelle, vääntää sen lukkoon ja pistää

avaimen taskuunsa. Hänen kuolemankalpeat kasvonsa näyttävät
pelottavilta ja silmissä leiskahtaa julma, mieletön riemu.)

Hyvä on!

MESTARI pälyilee kauhistunein katsein ympärilleen, ähkyen.

Mitä tämä on…? Päästäkää, päästäkää minut… pois, minä

tahdon…

KAARLO huutaa kaameasti.

 — Myöhäistä! Et enää mene täältä!

(Hän kyyristyy hiukan ja tuijottaa hetken kuin sekopäisenä

kuumeesta kiiluvin silmin vihollistaan. Mestari käyttää tätä
toimettomuutta hyväkseen, hyökäten äkkiä telefooniin.)

MESTARI kiertää telefoonin kampia vimmatusti ja parahtaa

hätääntyneenä.

Poliisikamari! Apua Jönssonin tehtaalle! Täällä… apua!

(Kaarlo aikoo ottaa revolverin taskustaan mutta se takertuu taskun

vuoriin. Mestari huomaa sen, heittää kuulotorven ja siepaten
nurkasta pomon jättämän koneavaimen aikoo hyökätä Kaarlon
kimppuun.)

(Mutta viime hetkellä saa Kaarlo revolverin irti taskustaan ja

ojentaa sen mestaria kohti. Mestarin ase putoaa kolahtaen lattialle,
hän pakenee kamariinsa ja lukitsee oven, huutaen eläimellisellä
äänellä)

Apua… auttakaa, auttakaa! Minut murhataan… murhataan!

(Kaarlo ei puhu enää mitään. Hurjalla vimmalla potkaisee hän

oven säpäleiksi ja syöksyy mestarin huoneeseen. Sieltä kuuluu
askelten töminää, mestarin hätähuuto joka vaikenee korahtaen
revolverin laukaukseen. Sitten seuraa hiljaisuus ja hetken kuluttua
tulee Kaarlo takaisin revolveri kädessään.)

(Hän seisahtuu keskelle huonetta ja katselee ympärilleen kuin

mieletön — ikäänkuin heräisi pitkästä unesta tietämättä missä on.
Näin seisoo hän kauan äänettömänä — pari kertaa vain raskaasti
huokaa.)
 (Äkkiä hän katsahtaa revolveriin ja hänen kasvoilleen häilähtää
ikäänkuin pelastavan ajatuksen varjo, hänen rintansa alkaa kohoilla
entistä raskaammin, kalpeat kasvot muuttuvat omituisen päättäväksi
ja samalla surullisiksi. Sitten katsahtaa kerran ympärilleen kuin
hyvästellen, kohottaa revolverin piipun ohimoansa vastaan ja
ummistaa silmänsä…)

(Mutta juuri silloin alkaa kuulua kiireisiä, läheneviä askeleita, arka

koputus ja vihdoin hätäinen,, tuskallinen kuiskaus.)

ANNI

Kaarlo, Kaarlo — oletko siellä? Sano, sano, oletko siellä?

(Äänettömyys. Kaarlon revolveri vaipuu alas.)

ANNI

Voi jumala! Hän on kuollut… Avaa, avaa… Kaarlo…

(Kuuluu useampia askeleita.)

KORVEN ÄÄNI

Onko hän siellä? Mitä?

(Yhä enemmän askeleita ja muuta melua.)

POLIISIN ÄÄNI röyhkeänä.

Mitä täällä on tapahtunut? Täältä pyydettiin apua. Onko ovi

suljettu?
 (Koputtaa lujasti.)

POLIISI

Avatkaa poliisimestarin nimessä!

KAARLO ei vieläkään liikahda paikaltaan — katsahtaa vain

ympärilleen kuin piiritetty metsäneläin.

ANNI vihlovalla, sydäntäsärkevällä äänellä.

Kaarlo, jumalan tähden — oletko, oletko sinä siellä? Jos elät, niin
aukaise…

(Kaarlo säpsähtää niinkuin olisi saanut ankaran iskun. Astuu

askeleen, mutta epäröi vieläkin hetken; sitten heittää revolverin
luotaan ja menee raskain askelin aukaisemaan oven.)

(Poliisit, Anni, Emil ja Korpi astuvat sisään. Etummainen poliisi

osoittaa toverilleen Kaarloa ja menee suoraan mestarin
huoneeseen.)

TOINEN POLIISI lähenee Kaarloa epävarmasti.

Oletko sinä tuota… Mitä täällä on tapahtunut? Mitä, mitä sinä

täällä teet… näin myöhään?

POLIISI ilmestyy mestarin huoneen ovelle ja änkyttää

kauhistuneena.

Mestari… on murhattu…

(Kaikki seisovat lamaantuneina hämmästyksestä.)

 KORPI mutisten kuin itsekseen.

Onko se totta…?

POLIISI tekee äänettömän merkin toverilleen läheten Kaarloa — ja

sitten he yhtäkkiä tarttuvat häneen ja kytkevät käsirautoihin.

Mitä sinä olet tehnyt, roisto! Tunnustatko rikoksesi? Sinä olet

vangittu — murhasta… Kaikki vastarinta turhaa. — (Toiselle
poliisille.) — Ilmoita heti patruunalle.

(Tämä lähtee telefooniin. Soittaa Jönssonnille.)

KAARLO masentuneesti.

Vangitkaa vain — minulle on nyt kaikki samantekevää. —

(Itsekseen.) —
Mutta miksei, miksei hän luvannut mennä?

POLIISI mutisten.

Vai samantekevää… niin, kai se on samantekevä, kun ihminen on

tapettu… — (Asettuu valppaana seisomaan Kaarlon taakse.)

TOINEN POLIISI puhun telefooniin.

Onko se herra patruuna? Tämä on mestarin konttorissa. Täällä on

tehty kamala murha — mestari Holm on ammuttu… Niin juuri täällä.
Tahtooko herra patruuna tulla itse tänne? Jaha, kyllä me
odotamme…

(Asettaa kuulotorven paikoilleen ja sanoo toiselle poliisille.)

 Patruuna tulee tänne — meidän täytyy odottaa, kunnes hän
tulee…

KORPI palaa mestarin huoneesta, astelee hitaasti Kaarlon luokse,

ja lausuu hetken äänettömyyden jälkeen raskaan liikutuksen
valtaamana.

Voi Kaarlo — mitä sinä olet tehnyt? Miksi, miksi? Ellet itseäsi
ajatellut, niin etkö muistanut köyhien yhteistä suurta asiaa? Olethan
aina myöntänyt, ettei murhilla ja väkivaltaisuuksilla saada mitään
aikaan, paitsi vahinkoa. Juuri tänä iltana sinä selitit sitä
kokouksessa. Olet selittänyt toisille, varoitit sellaisesta ja nyt…?
Miten se on mahdollista?

KAARLO epätoivoisesti, tolkuttomasti.

Voi antakaa, antakaa anteeksi… Minä en ymmärrä itsekään, miten

se oikein tapahtui… Minä päätin vielä täälläkin, etten saa menettää
malttiani ja koetin puhua kauniisti, pyysin. Mutta kun se alkoi ilkkua,
pilkata, silloin tuntui niinkuin päässäni olisi alkanut hurjasti pyöriä,
kohista — enkä muistanut, huomannut mitään, ennenkuin kaikki oli
myöhäistä… Voi minua… voi…

KORPI värisevin äänin, lohduttavasti.

Kaarlo parka — en minä sinua enää syyttää tahtonut… Minä kyllä

ymmärrän, että tämä on onnettomuus, jolle et ole voinut mitään…
Tulin vaan sanoneeksi kun pelkään, että tämän tähden aletaan
ahdistaa muutenkin heikkoja työväenjärjestöjä, vainota
toimihenkilöitä, leimataan ehkä murhamiehiksi — niin on muuallakin
tehty… Se olisi niin suuri vahinko…
 KAARLO kohottaa raudoitetut kätensä kasvoilleen, ähkyen
tuskallisesti.

Ja minä, minä, minä…

EMIL katkeran toivottomasti

Entä sitten? Eihän tästä muutenkaan ikinä tule sen parempaa!

Nytkin kärsittiin viikkokaudet ja palkaksi saadaan lähteä maantielle
pakkaseen, nyt kun ei enää jaksa kävellä. Ja pienet viattomat
lapsetkin ovat ihan turhaan kituneet ja kuolleet suorastaan nälkään.
Se on jotain, jotain…

KAARLO kuin itsekseen, vapisevalla äänellä.

Se juuri kauheinta onkin. Ken eilenkin oli hautausmaalla ei

koskaan voi unhottaa sitä pitkää kirstujonoa, ja äitejä jotka vilusta
väristen tuijottivat pienokaisiaan jotka lepäsivät viime kehdoissaan
niin surkean laihoina ja hentoina kuin kuoliaaksi paleltuneet
linnunpojat.

KORPI on kuunnellut synkän, neuvottoman näköisenä, mutta

äkkiä hänen katseensa kirkastuu ja hän lausuu innostuneena.

Ei pojat — he eivät ole kuolleet turhaan… Nuo hennot laihtuneet

ruumiit tulevat haudoistakin huutamaan kärsimyksistään, meidän
taistelustamme. Nuo pakkasen jäykistämät pikku suut puhuvat
ikuisella äänettömyydellään vakuuttavammin kuin mitkään sanat,
herättäen tuhansia työläisiä ajattelemaan asemaansa. Ja kun
olosuhteet pakottavat työläisluokan järjestymään, siis kehittämään,
sivistämään itseänsä, saa se samassa suhteessa yhä enemmän
vaikutusvaltaa — ja parantaa myöskin yhtämittaa asemaansa. Ja