(eBook PDF) CP1150 - Essential

Mathematics, 1st Edition

Visit to download the full and correct content document:
https://ebooksecure.com/download/ebook-pdf-cp1150-essential-mathematics-1st-editi
on/

 


 1st Edition

Essential Mathematics
 Review of Prealgebra

PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 1

Determine the set(s), natural numbers, whole numbers, or integers, to which all possible
numbers described by the statement could belong.
a. The number of children attending kindergarten at Park View Elementary School.
b. The average daily low temperature, in degrees Fahrenheit, in Minneapolis,
Minnesota, over the course of a year.
c. The number of people in the quiet study room in the library at Irvine Valley
Community College.

What’s That Mean? Number Lines

Scale
The scale of a number line is the
distance between the consistent
and evenly spaced tick marks on
the number line.
Number lines are a useful way to visualize numbers. A number line is like a ruler. It
is straight with a consistent scale. This means the tick marks on the ruler are the same
distance apart, and the number of units the marks are apart is called the scale. Numbers
get larger (increase) as we move to the right on the number line. Numbers get smaller
(decrease) as we move to the left on the number line. The positive numbers are to the
right of 0, and the negative numbers are to the left of 0.
The number line below has scale of 1. This is because the tick marks on the line are
1 unit apart.

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

The number line below has scale of 10. The tick marks on the line are 10 units
apart.

50 40 30 20 10 0 10 20 30 40 50

The number line below has scale of 0.5. The tick marks on the line are a half unit
apart.

2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5

Example 2 Finding the scale

Determine the scale of the following number line.

25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25

SOLUTION
The tick marks on the number line are 5 units apart. The scale of this number line
is 5.

PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 2

Determine the scale of the following number line.

15 12 9 6 3 0 3 6 9 12 15

Each number corresponds to one point on the number line. To graph a number on the
number line, we locate its position and draw in a darkened circle.
custom page
4
 Review of Prealgebra

Example 3 Graphing points

Graph the numbers 23, 0, 1, and 4 on the following number line.

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

SOLUTION
The numbers are graphed as darkened circles on the number line.

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 3

Graph the numbers 26, 8, 23, and 7 on the following number line.

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
What’s That Mean?
Relations Between Numbers Notation

When we look at a number line, we can see that some numbers are larger than others. A set of symbols that represents
something can also be called
Mathematicians express this idea by saying that the integers are a number system that
notation. For example, musical
has order. Order means that we can organize a set of numbers from smallest to largest. notation is formed by musical
The symbols given in the following table are mathematical notation used to express notes and other musical symbols.
order in numbers.

Symbols In Words Example

a,b a is less than b 5 , 10

a.b a is greater than b 2 . 22
a#b a is less than or equal to b 21 # 0
a$b a is greater than or equal to b 22 $ 24
Connecting the Concepts
a,b,c b is between a and c, not 3,5,7
including a or c Can something be
a#b#c b is between a and c, 1#1#3 approximately equal to?
including a and c In the last row of the table, we
a5b a is equal to b 252 wrote a < b. The < symbol means
“approximately equal to.” It lets
aÞb a is not equal to b 3Þ5 the reader know that this solution
a<b a is approximately 0.249 < 0.25 is not exact. The solution has been
equal to b rounded or chopped off in some
way. When we find a decimal
approximation to an exact answer,
The symbols #, ,, $, . and Þ are called inequality symbols, and the first six rows in
we will use the approximately
the table are called inequalities. equal to symbol <.

Example 4 Classifying inequalities

Fill in each blank column with , or .. Draw a number line to visualize the correct
relationship between the values. This is especially helpful in comparing two negative
numbers.

a. 22 25
b. 26 21
c. 0 7
▼
custom page
5

What’s That Mean?
Nonnegative
When a quantity takes on only
values that are 0 or positive
(that is, greater than or equal to
0), mathematicians will say the
quantity is nonnegative.
Review of Prealgebra
SOLUTION
Use the following number line to determine which number is larger. Remember that the
numbers to the right are larger.
10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
a. 22 . 25 –2 is to the right of –5
on the number line.
b. 26 , 21 – 6 is to the left of –1
on the number line.
c. 0 , 7 0 is to the left of 7
on the number line.
PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 4
Fill in each blank with , or .. If needed, draw a number line to visualize the correct
relationship between the values.
a. 25 28
b. 3 23
c. 22 0
Absolute Value
CONCEPT INVESTIGATION
What is the distance between a number and zero?
Use the following number line to answer the questions.
10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1. What is the distance between 26 and 0?
2. What is the distance between 6 and 0?
3. What is the distance between 0 and 0?
4. Can a distance be positive?
5. Can a distance be negative?
6. Can a distance be zero?
To discuss distance on a number line, we use the idea of absolute value. Absolute
value is defined to be a distance measurement, so it must be a positive number or 0
(nonnegative). Distances cannot be negative. Therefore, absolute value can never result
in a negative number.
DEFINITION
Absolute Value The absolute value of a number is the distance between
that number and 0.
Note The   symbols are the notation for absolute value.
custom page
6
 Review of Prealgebra

For example,  24  5 4, since the distance between 24 and 0 is 4. See the number
line below.

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Example 5 Finding absolute value

Find the value of the absolute value expressions.

a.  5  b.  27 

SOLUTION
a.  5  5 5, since the distance between 5 and 0 is 5 units.

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

b.  27  5 7, since the distance between 27 and 0 is 7 units.

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 5

Find the value of the absolute value expressions.
a.  10  b.  216 

Example 6 Ordering numbers

Place the following numbers in increasing order (from smallest to largest):

 22 ,  0 ,  3 , 25,  12 

SOLUTION
First, find any absolute values.
 22  5 2
0 5 0
3 5 3
25 5 25
 12  5 12

Order the numbers from smallest to largest.

25, 0, 2, 3, 12
Convert back to the original notation.
25,  0 ,  22 ,  3 ,  12 

PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 6

Place the following numbers in increasing order (from smallest to largest):
 6 ,  24 , –2,  0 , 8

custom page
7

What’s That Mean?
Expression
In English, an expression can
mean a word or a phrase. In
mathematics, an expression is
a mathematical phrase. It is a
combination of numbers and
symbols. An expression does not
contain an equal sign.
What’s That Mean?
Signed Numbers
In algebra, a signed number refers
to a number with either a positive
or negative sign. Positive numbers
are written with no sign. Thus,
5 5 15. Negative numbers are
always written with the negative
sign, such as 25.
Review of Prealgebra
Opposite of a Number
Look at the following number line. The numbers 7 and 27 are the same distance from
0, so they have the same absolute value.
10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Numbers that have the same absolute value but different signs are called opposites.
Another way to read the number 27 (negative 7) is the opposite of 7.
DEFINITION
Opposite of a Real Number The opposite of any number has the same
absolute value but differs in sign.
Note Read 2a as the “opposite of a,” not as “negative a.”
Example 7 Rewriting an expression in sentence form
First, rewrite the math expression as a sentence. Then find the value of the expression.
a. 2 27  b. 2 6 
SOLUTION
a. The expression translates as “the opposite of negative seven.”
2 27  5 7
b. The expression translates as “the opposite of six.”
2 6  5 26
PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 7
First, rewrite the math expression as a sentence. Then find the value of the expression.
a. 2 8  b. 2 21  c. 2 0 
Operations with Integers
We can use the number line to visualize adding and subtracting integers (signed
numbers). Let’s discuss addition first. To add signed numbers, we move to the right on
the number line when adding a positive number. Suppose we want to add 28 1 7. We
start on the number line at 28 and count over 7 units to the right (since 7 is a positive
number). The solution is 21.
8  7  1
10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
We move to the left on the number line when adding a negative number. Suppose we
want to add 22 1 (25). We start at 22 on the number line and move over 5 units to the
left, because 25 is a negative number. The solution is –7.
2  (5)  7
10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Drawing a number line each time we want to add or subtract signed numbers can
be time-consuming. We usually add and subtract signed numbers using the following
steps.
custom page
8
 Review of Prealgebra

What’s That Mean?

Steps to Add or Subtract Integers
1. To add integers with the same sign: Add the absolute values of the numbers. Sum
Attach the same sign of the numbers to the sum. The sum is the result of performing
2. To add integers with different signs: Take the absolute value of each an addition. In 5 1 7 5 12, the
number. Subtract the smaller absolute value from the larger. Attach the sign sum is 12.
of the number that is larger in absolute value.
3. To subtract integers: Change the sign of the second integer (reading left to
right) and add as explained above.

Example 8 Adding integers

Add the integers.

a. 229 1 15 b. 213 1 18

SOLUTION
a. These two integers have different signs. Take the absolute value of each number
and subtract the smaller absolute value from the larger. Subtract 15 from 29.
29 2 15 5 14
The number that is larger in absolute value is –29, so the answer will be negative.
Attach a negative sign to 14.
229 1 15 5 214
The final answer is –14.
b. These two integers have different signs. Take the absolute value of each number
and subtract the smaller absolute value from the larger. Subtract 13 from 18.
18 2 13 5 5
Since the number that is larger is 118, the answer is 15 or just 5.

PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 8

Add the integers.
a. 242 1 8 b. 212 1 26

Example 9 Subtracting integers

Subtract the integers.

a. 3 2 7 b. 25 2  29 

SOLUTION
a. The two integers are being subtracted. Change the sign of the second number
(7 to 27). Add the two numbers using the rule for adding integers.
3 2 7 5 3 1  27  5 24
The final answer is 24.
b. The two integers are being subtracted. Change the sign of the second integer
(29 to 9). Add the two numbers using the rule for adding integers.
25 2  29  5 25 1  9  5 4
The final answer is 4. ▼
custom page
9
 Review of Prealgebra

PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 9

Subtract the integers.
a. 8 2 15 b. 7 2  210 

Example 10 Rising and falling temperatures

a. If the temperature is 25°F and the temperature rises by 8°F, then what is the new
temperature?
b. If the temperature is 212°F and the temperature drops by 2°F, then what is the new
temperature?

SOLUTION
a. The temperature can be found by adding 25 1 8. These integers have different
signs. The number with the larger absolute value is 8.
F C
50 82553 Subtract 5 from 8, as the number with the larger absolute value is 8.
120
100
40 25 1 8 5 3 The result is positive, as the number with the larger absolute value
30 was positive 8.
80 20
60
The final temperature is 3°F.
10
40 0 b. The temperature can be found by subtracting 212 2 2. To subtract two integers,
20 –10 change the sign of the second integer and add. Therefore, we compute
–20
0 212 1  22  5 214
–20 –30
–40 The final temperature is 214°F.
–40
PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 10
The highest point in the state of California is Mount Whitney, which has an elevation of
14,494 feet, and the lowest point in California is Death Valley, which is 282 feet below
sea level.
© iStockphoto.com/Henryk Lippert

© iStockphoto.com/Tomas Bercic

Source: www.netstate.com/states/geography.

a. Write the elevation of Mount Whitney as an integer. Note: A positive elevation will
be above sea level.
b. Write the elevation of Death Valley as an integer. Note: A negative elevation will be
below sea level.
c. Find the difference in elevation between the highest and lowest points in the state
of California.
Absolute value can be used to find the distance between two points on a number line.

DEFINITION
Distance Between Two Points on the Number Line The distance between
two points on a number line, a and b, can be found as  b 2 a .

custom page
10
 Review of Prealgebra

Example 11 Finding the distance between two points on a number line

Find the distance between 28 and 23.

SOLUTION
One way to find the distance between 28 and 23 is to graph the two points on a number
line and count the spaces in between them.

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Since there are five spaces in between 28 and 23, the distance between these two numbers is 5.
Another way to find the distance between these two points is to use the formula
 b 2 a . Let a 5 28 and b 5 23 and substitute into the formula.
 b 2 a  5  23 2  28  
5  23 + 8 
5 5
55
Note that if we switch the order of the points, the formula still gives the correct answer.
Let a 5 23 and b 5 28 and substitute into the formula.
 b 2 a  5  28 2  23  
5  28 + 3 
5  25 
55

PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 11

Find the distance between 29 and 22.
The two other basic operations are multiplication and division. Recall that multipli-
cation of natural numbers is shorthand for a repeated addition. So 3  4 5 4 1 4 1 4
5 3 1 3 1 3 1 3. So 3  4 is the same as adding 4 three times or adding 3 four times.
Likewise, division of natural numbers is a shortcut for a repeated subtraction. In
12 4 3 5 4, when we repeatedly subtract 3 from 12, we get
12 2 3 5 9
92356
62353
32350
The number of times we subtract 3 from 12 is 4. Therefore, 12 4 3 5 4.
Writing multiplication and division problems as repeated additions and/or subtrac-
tions can be time-consuming. That is why people memorize multiplication tables. The
following Concept Investigation will review the rules for multiplying signed numbers.

CONCEPT INVESTIGATION
What pattern of signs do you see?
1. Complete the following table.

Calculation Result

44 16
43
42
41
40
custom page
11
 Review of Prealgebra

2. What happens to the result as the number you multiply 4 by goes down by 1 in
each row?
3. When you multiply two positive numbers together, is the result a positive or
negative number?
4. Use the pattern from part 1 to complete the following table.

Calculation Result

42 8
41
40
4   21 
4   22 
4   23 
4   24 

5. When a positive number and a negative number are multiplied together, is the result
a positive or negative number?
6. Use a pattern to complete the following table.

Problem Solution

24  4 216
24  3
24  2
24  1
24  0
24   21 
24   22 
24   23 
24   24 

7. When a negative number and a negative number are multiplied together, is the
result a positive or negative number?

Steps to Multiply or Divide Signed Numbers

1. To multiply or divide two integers with the same sign: Multiply or divide
the absolute values of the numbers. The solution is always positive.
2. To multiply or divide two integers with different signs: Multiply or divide
the absolute values of the two numbers. The solution is always negative.

Example 12 Multiplying integers

Multiply the following integers.

a.  23   7  b.  29   26 

SOLUTION
a.  23   7  5 221
The answer is negative, since the two integers have different signs.
b.  29   26  5 54
The answer is positive, since
custom the two integers have the same sign.
page ▼
12
 Review of Prealgebra

PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 12

Multiply the following integers.
a.  22   4  b.  25   23 

Example 13 Dividing integers

Divide the following integers.

227
a. 15 4  25  b.  248  4 12 c. ____
23
SOLUTION
a. 15 4  25  5 23
The answer is negative, since the two integers have different signs.
b.  248  4 12 5 24 Connecting the Concepts
The answer is negative, since the two integers have different signs. Is there more than one way
to write divide?
227
c. ____ 5 9
23 There are several ways to show
The answer is positive, since the two integers have the same sign. division. One way is with the 4
sign, such as 8 4  24 .
PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 13 Another way is with a fraction
bar:
Divide the following integers. 8
___
8 4  24  5 .
216 24
a. 20 4  24  b. ____ c.  227  4 3 Another way is using long
28
division:
8 4  24  means 24
8.
Keep in mind that division by 0 means that 0 is the divisor or is in the denominator.
0
When 0 is the dividend, such as 0 4 16 or ___ , the answer is 0. It is important to note
16
that division by zero is undefined (sometimes, mathematicians say the result of such
16 What’s That Mean?
an operation “does not exist” or “DNE”). We know that 16 4 2 5 8 or ___ 5 8, since
2 Dividend, Divisor, and Quotient
16
8  2 5 16. Now suppose 16 4 0 5 c or ___ 5 c, where c is some real number. This The parts of a division problem
0
would mean that 0  c 5 16, which is impossible. Any number multiplied by 0 is 0. have special names.
Therefore, we say that division by zero is undefined mathematically. Dividend 4 divisor 5 quotient.
Written using a fraction bar,
we have
DEFINITION dividend
________
5 quotient
divisor
Division by 0 If a is a real number, then a 4 0 is undefined. Sometimes, when a fraction
bar is used, the parts are called
the numerator and denominator.
Order of Operations numerator
___________
denominator
In arithmetic, we have the following basic operations.

DEFINITIONS
Basic Operations The basic operations used in arithmetic are as follows.
1. Addition The two (or more) numbers being added are called addends or
terms. The result of an addition is called a sum.
2. Subtraction The result of a subtraction is called a difference.
3. Multiplication The two (or more) numbers being multiplied are called
factors. The result of a multiplication is called a product.
4. Division The result of a division is called a quotient.
custom page
13

What’s That Mean?
Evaluate
In mathematics, to evaluate
something means to compute the
numerical value.
Connecting the Concepts
Why does a subtraction symbol
separate terms?
Recall that subtraction is the same
as adding the opposite of the
second number.
2 2 3 5 2 1  23 
Therefore 2 and 23 are the two
terms being added.
Review of Prealgebra
There are many times in a problem when we are faced with calculating more than one
operation. For example, suppose we want to find the value of 4  3 1 8.
Janelle says to evaluate the multiplication first and then do the addition. Thus, we
would get 4  3 5 12 and then compute 12 1 8 5 20. But Curtis says to do the addition
first and then the multiplication (working right to left). This would give us 3 1 8 5 11
and then 4  11 5 44. This is not the same result at all.
43185?
Janelle Curtis
4  3 1 8 5 12 1 8 5 20 4  3 1 8 5 4  11 5 44
In mathematics, there cannot be two different answers, 20 and 44, for the same
problem, 4  3 1 8.
To see which answer is correct, let’s think about this problem in context. Suppose we
buy four items for $3.00 each and one item for $8.00. How much did we spend? The
four items at $3.00 cost $12.00, and then we add on the $8.00 for a total of $20.00. Thus,
we know that 20 is the correct answer.
Because of this potential for confusion, mathematicians have come up with an order-
of-operations agreement. This agreement will tell us in what order we should perform
operations. In arithmetic, terms are identified as the quantities that are being added or
subtracted. To determine the number of terms in an expression, look for the quantities
that are separated by addition or subtraction symbols.
Example 14 Identifying terms
Identify the terms in each expression below.
a. 6 2 4  5 1 10 4 2 b. 8 4 4 2 16 1 9  3 2 5 c. 50  2 4 10
SOLUTION
a. This expression has three terms. Terms are things we add or subtract, so they will
be separated by addition and subtraction symbols. The terms in the expressions
above are circled.
6 2 4  5 1 10 4 2
b. This expression has four terms. Remember, the terms are things we add or subtract,
so they will be separated by addition and subtraction symbols. The terms are
circled.
8 4 4 2 16 1 9  3 2 5
c. This expression has one term. There are no additions or subtractions.
50  2 4 10
PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 14
Identify the terms in each expression.
a. 4 2 2  6 1 8 b. 3  7 2 10 4 2  3 2 5  4 1 1 c. 265 4 5  4
Now that we have learned to identify terms, we can use the order-of-operations
agreement.
custom page
14
 Review of Prealgebra

Steps to Use the Order-of-Operations Agreement

1. Circle or underline the terms. (Remember: Terms are parts that are added or
subtracted.)
2. Evaluate the operations (multiplications and divisions) inside of each term,
working from left to right.
3. Add and subtract the simplified terms, working from left to right.

Example 15 Placing the operations in order

Simplify each expression.

a. 9 2 6  3 1 2 b. 48 4 3  4
c. 7  5 2 10 4 2 1 5  2 d. 36 4 9  3 2 2  4 1 7  2 2 5

SOLUTION
First, circle the terms. Then working from left to right inside each term, do the multipli-
cations and divisions. Do the additions and subtractions last, working from left to right. What’s That Mean?
a. This expression has three terms. Simplify
926312 Circle the terms. In mathematics, to simplify
something means to use arithmetic
5926312 Do the operation in each term. or algebraic operations to express
5 9 2 18 1 2 Add and subtract in order the answer in the simplest possible
from left to right. form. In this chapter, we will work
5 29 1 2
with arithmetic. In later chapters,
5 27 we will work with both arithmetic
and algebraic operations.
b. There are no additions or subtractions, so this expression has one term.
48 4 3  4 Circle the term.
5 48 4 3  4 Inside the term, do the operations in
order, working from left to right.
5 16  4
5 64

c. This expression has three terms.

7  5 2 10 4 2 1 5  2 Circle the terms.
5 35 2 5 1 10 Do the operations inside each term.
5 30 1 10 Do additions and subtractions,
working from left to right.
5 40

d. This expression has four terms.

36 4 9  3 2 2  4 1 7  2 2 5 Circle the terms.
5 4  3 2 8 1 14 2 5 Do the operations inside each term.
5 12 2 8 1 14 2 5 Do the additions and subtractions,
working from left to right.
5 4 1 14 2 5
5 18 2 5
5 13

PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 15

Simplify each of the following expressions.
a. 24 4 2  3 b. 9 1 6  5 2 8 4 4 c. 6 4 3 1 4  5 2 2  2 1 24 4 8

custom page
15
 Review of Prealgebra

R.1 Exercises
For Exercises 1 through 10, classify each number as
For Exercises 21 through 26, list all numbers in the
a natural number, a whole number, or an integer. If a
given set.
number belongs to more than one set, list all possible
sets it belongs to. 21. All integers between –5 and 1, including –5 and 1.
1. 0 2. 6 22. All integers between 22 and 4, including 22 and 4.
3. 220 4. 27 23. All natural numbers between –5 and 5, not including
–5 and 5.
5. 11 6. 0
24. All natural numbers between –6 and 4, not including
7. 29 8. 23
–6 and 4.
9. 1 10. 21
25. All whole numbers between –4 and 0, including –4 and 0.
For Exercises 11 through 20, determine the set(s), natural 26. All whole numbers between –3 and 3, including
numbers, whole numbers, or integers to which all possible –3 and 3.
numbers described by the statement could belong.
For Exercises 27 through 30, determine the scale of the
11. The population of Los Angeles, California, each year.
number line.
12. The number of people in a crowd at the beach.
27. 20 16 12 8 4 0 4 8 12 16 20
13. The population of Norfolk, Virginia.
14. The number of children attending Sullivan Middle 28. 35 28 21 14 7 0 7 14 21 28 35
School graduation.
15. The number of kittens in a local animal shelter. 29. 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5
© 2010 photog67. Image from BigStockPhoto.

30. 1 0.75 0.5 0.25 0 0.25 0.5 0.75 1

For Exercises 31 through 36, graph each number on a

number line like the one below.
com.

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

16. The number of puppies in a local animal shelter. 31. 25 32. 22 33. 1
34. 9 35. 24 36. 27

For Exercises 37 through 44, use an appropriate

inequality symbol (,, ., #, or $) between the two
numbers.
© iStockphoto.com/Aldo Murillo

37. 25 215 38. 26 0

39. 23 23 40. 8 8
41. 24 23 42. 29 28
43. 0 27 44. 0 21
17. The number of hours worked weekly by a Home Depot
employee. For Exercises 45 through 52, find the value of the
absolute value expression. See Example 5.
18. The number of hours worked yearly by an auto worker.
45.  23  46.  211  47.  8 
19. The daily high temperature in Missoula, Montana.
48.  0  49.  16  50.  9 
20. The daily high temperature in Honolulu, Hawaii.
51.  27  52.  215 
custom page
16
 Review of Prealgebra

For Exercises 53 through 58, place the list of numbers in For Exercises 81 through 86, find the distance between
increasing order ( from smallest to largest). the two points on the number line. See Example 11.
23
___ 1 81. Find the distance between 7 and 22.
53. 3 21 2.95 0.5 __
2 3
82. Find the distance between 5 and 26.
21
___
54. 22 5 21.75 3.5 24.5 83. Find the distance between 21 and 29.
4
55.  25  25  22  22 84. Find the distance between 28 and 222.
56.  8  28  20  0
85. Find the distance between 216 and 235.
2
__
57.  24  23.5  25  4.2 86. Find the distance between 226 and 25.
3
5 9
58. 27  27  __  21  __  23  For Exercises 87 through 100, multiply or divide as
4 3
indicated without a calculator.
For Exercises 59 through 64, first rewrite the 87. 3 22  88. 5 26 
mathematical expression in sentence form and
89.  24   5  90.  23   15 
then find the value of the expression.
91.  23   26  92.  25   29 
59. 2 5  60. 2 25  61. 2 22 
93.  224  4  28  94.  212  4  23 
62. 2 24  63. 2 26  64. 2 2 25  
95.  30  4  25  96.  27  4  29 
For Exercises 65 through 76, add or subtract the integers 97. 9 4 0 98. 25 4 0
without a calculator.
99. 0 4 8 100. 0 4  22 
65. 23 1  25  66. 24 1  29 
For Exercises 101 through 108, identify the terms in
67. 16 1  27  68. 28 1 15
each expression.
69. 213 1 6 70. 220 1 12
101. 23 1 5  6
71. 27 2 9 72. 26 2 13
102. 16  3 1 9
73. 24 2  28  74. 27 2  21 
103. 224 4 3  7
75. 212 2  211  76. 217 2  218 
104. 100   22  4 5
For Exercises 77 through 80, use the information given in 105. 3 1 22 4 11 2 16 4 4
each exercise to answer the questions.
106. 42 4 5 2 26  7 1 12
77. At noon, it was 223°F outside. The temperature drops
3 degrees in an hour. What is the new temperature? 107. 92   28  1 26 4 13 2 1 1 7  23 
108.  25    26  2 4 4  22  1 10 2 4  22 
78. At 10:00 A.M., it was 26°F, and the temperature rose
20 degrees by 1:00 P.M. that afternoon. What was the
For Exercises 109 through 118, identify the number
temperature at 1:00 P.M.?
of terms. Then simplify using the order-of-operations
79. Assume that depths below the ocean’s surface are agreement.
represented by negative values and heights above the
109. 16 4  28   3 110.  225  4 5   24 
ocean’s surface are represented by positive values. Ray
and Karin are scuba diving in the Bahamas. They are 111. 29 1 3  5 112. 6   22  1 18
at 30 feet below the surface of the ocean, and they dive
113. 9 1 24 4 3 2 3   22 
another 20 feet. Now what is their depth?
114. 56 4  28  1 3  5 2  27 
80. The Badwater Ultramarathon is a 135-mile race that
is run every year in California. The runners begin 115. 214 4 2 1 5  4 4 10 2  21 
in Death Valley, at an elevation of 282 feet below
116. 9  4 4  26  2  216  1 8  2
sea level. They end up at the Mount Whitney Portal,
which is 8360 feet above sea level. What is the total 117. 100 4 50  3 2 2   27  1 4  2 2 22 
change in elevation that the runners experience in
118. 32 4  28  1 3  7 2 9 2 48 4 12  5
the race?

custom page
17
 Review of Prealgebra

R.2 Operations with Fractions

LEARNING OBJECTIVES
Find the prime factorization.
Reduce a fraction to lowest terms.
Find an equivalent fraction.
Graph fractions on a number line.
Add and subtract fractions.
Multiply and divide fractions.
Use the order-of-operations agreement with fractions.

Prime Numbers and Prime Factorization

Prime numbers are natural numbers greater than 1 that are evenly divisible only by
themselves and 1. Natural numbers that are not prime are said to be composite numbers.
Prime numbers are useful in several applications, including cryptography. Cryptogra-
phy is the mathematics of encoding and decoding information. When you purchase an
item over the Internet, your credit card information is most often encoded by using a
procedure that uses prime numbers.

What’s That Mean? DEFINITION

Factor
A factor of a number divides the
number evenly. For example, 3 is
a factor of 6, since
64352
We say that 2 and 3 are factors
of 6.
To factor a number means to
write it as a product. For example,
one factorization of 6 is 2  3, and
another is 6  1.
Prime Numbers Prime numbers are natural numbers greater than 1 that
are divisible only by themselves and 1. The prime numbers are the infinite set
{2, 3, 5, 7, 11, 13, 17, 19, . . .}.
In this course, we will encounter prime numbers when we are “factoring” a num-
ber (or expression). We will use the following fact. Any natural number greater than 1
may be factored uniquely by using only prime numbers. This factorization is called the
prime factorization of the number.
To find the prime factorization of a number means to write the number using only
prime numbers as the factors. When we say that the factorization is unique, we mean
that there is only one final answer.

Example 1 Writing a number with prime factors only

Write the prime factorization of each number.

a. 12 b. 30 c. 48

SOLUTION
a. 12 Think of any factorization of 12.
534 4 is not prime, so we continue to factor.
5322 Factor 4 into prime factors.

Note that in the last step, 4 is not a prime number, and we factor 4 into its prime
factors, that is, we write 4 5 2  2. ▼

custom page
18
 Review of Prealgebra

We could start the problem by rewriting 12 5 6  2. Then factor 6 as 6 5 3  2.

12
562 6 is not prime, so we continue to factor.
5322 Factor 6 into prime factors.

Notice that the final answer is the same.

b. 30 Think of any factorization of 30.
556 Keep factoring until only prime factors remain.
5523
5235
c. Another way to factor is by using a factor tree.

48

12 4 Only the factors at the bottom of each

branch of the tree are part of the prime
4 3 2 2 factorization.

2 2

48 5 2  2  2  2  3

PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 1

Write the prime factorization of each number.
a. 32 b. 10 c. 100

We use the idea of prime factorization to find the greatest common factor (GCF)
for a list of numbers.

Steps to Find the Greatest Common Factor

1. Write the prime factorization of each number.
2. The greatest common factor is the product of the common prime factors.

Example 2 Finding the greatest common factor

Find the GCF for each set of numbers.

a. 8 and 20 b. 12 and 18

SOLUTION
a. First, find the prime factorization of both 8 and 20.
85245222
20 5 4  5 5 2  2  5
The GCF is the product of the common factors. Therefore, the
GCF is 2  2 5 4
b. Find the prime factorization of both 12 and 18.
12 5 4  3 5 2  2  3
18 5 2  9 5 2  3  3
The GCF is the product of the common factors. Therefore, the
GCF is 2  3 5 6 ▼
custom page
19
 Review of Prealgebra

PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 2

Find the GCF for each set of numbers.
a. 4 and 22 b. 64 and 32

What’s That Mean? Simplifying Fractions and Equivalent Fractions

Fraction
A fraction is often thought of as
a part of a whole. People will say
that something is “only a fraction
of the cost,” meaning that the
object costs only part of what it
should. A fraction can also refer
to the breaking up of a whole.
“The land was partitioned into
fractions” means that the whole
(the land) was broken into smaller
parts (the fractions).
Sometimes a fraction will
represent more than 1. In this case,
the fraction is called an improper
fraction.
There are many times when we want to express the idea of a fractional part of some-
thing. For example, we may work only half a day and, therefore, receive half of our
1 1
daily pay. The fraction __ represents half. In a fraction such as __ , there are special names
2 2
for the number on the top of the fraction and the number on the bottom.
DEFINITION
a
Numerator and Denominator In the fraction __ , the value of a is called the
b
numerator. The value of b is called the denominator. The – symbol is called
the fraction bar.
numerator
__
a fraction bar
b denominator

2
What’s That Mean? When we write a fraction such as __ , it represents the shaded part of the circle.
4
Numerator and denominator
The denominator of a fraction
tells us (denominates) how many
equal-sized pieces the whole is 2– 
divided into. For example, in the 4
2
fraction __ , the whole is divided
4
up into four equal-sized pieces.
The numerator of a fraction tells 1
When we write the fraction __ , it represents the shaded
us (enumerates) how many of the 2
equal-sized pieces to consider. part of the circle. Because these two fractions represent the
2 1– 
In the fraction __ , we count 2 of same portion of the circle, they are equivalent fractions. This
4 2
the 4 equal-sized pieces. 2 1 2 1
means that __ 5 __ . The right side of this equation, __ 5 __ , is
4 2 4 2
said to be reduced to lowest terms.

Steps to Reduce a Fraction to Lowest Terms

1. Find the GCF for the numerator and denominator.
2. Factor the numerator and denominator, using the GCF as one of the factors.
3. Divide out the GCF from the numerator and denominator. The remaining
fraction will be the reduced or simplified form of the fraction.

Example 3 Reducing fractions to lowest terms

Reduce each fraction to lowest terms.

9 16 25
a. ___ b. ___ c. ___
18 36 70 ▼
custom page
20
 Review of Prealgebra

SOLUTION
a. The GCF for 9 and 18 is 9. Divide out 9 from the numerator and denominator of
the fraction.
9
___ 9 1
5 ____ 5 __
18 92 2
Skill Connection
b. The GCF for 16 and 36 is 4. Divide out 4 from the numerator and denominator of
Fraction Bar
the fraction.
The fraction bar, such as the bar in
16
___ 44
____ 4
__ 9
5 5 the fraction ___ , may be thought of
36 94 9 18
as a division line. This might help
c. The GCF for 25 and 70 is 5. Divide out 5 from the numerator and denominator of you to remember that fractions
the fraction. come from dividing integers.
25
___ 55 5
5 _____ 5 ___
70 14  5 14

PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 3

Reduce each fraction to lowest terms. What’s That Mean?

3 21 32 Reduce to lowest terms

a. ___ b. ___ c. ___ There is another common way to
27 30 48
say reduce a fraction to lowest
To reduce a fraction to lowest terms, divide the numerator and denominator by terms. It is to simplify the fraction
the GCF. To rewrite a fraction as an equivalent fraction, multiply the numerator and to lowest terms. Sometimes
denominator by the same factor. We often use equivalent fractions to make two or more the instructions will just say
fractions have a common denominator. “reduce the fraction” or “simplify
the fraction.” The reduced or
simplified answer is also known
Steps to Write an Equivalent Fraction as simplest form. This means
a ? there are no common factors
1. When given the problem __ 5 __ , find the missing factor c such that b  c 5 d.
b d other than 1 in the numerator and
ac denominator.
2. Multiply the numerator and denominator by the missing factor c: ____ . This
bc
will give the equivalent fraction with a denominator of d.

Example 4 Writing an equivalent fraction

Rewrite each fraction as an equivalent fraction with the given denominator.

2 ? 5 ?
a. __ 5 ___ b. __ 5 ___
3 12 7 42

SOLUTION
a. Comparing the denominators of 3 and 12, we have that 3  4 5 12. Therefore, we
multiply the numerator and denominator by 4.
24
____ 8
5 ___
34 12
b. Comparing the denominators of 7 and 42, we have that 7  6 5 42. Therefore, we
multiply the numerator and denominator by 6.
56
____ 30
5 ___
76 42

PRACTICE PROBLEM FOR EXAMPLE 4

Rewrite each fraction as an equivalent fraction with the given denominator.
6 ?
___ 3 ?
a. ___ 5 b. __ 5 ___
11 33 8 56
custom page
21
Another random document with
no related content on Scribd:
käynnissä olevaa taloudenkoneistoa, talouden, jossa hänkin ehkä on
saava paikan, mutta joka on hänelle vielä aivan outo.

»Voinko saada puhutella rouva Hirschfeldiä?»

»Kyllä tietenkin, mutta mitä te oikeastaan haluatte», kysyi palvelus

tyttö ihmeissään. Hän oli luultavasti luullut Hannan kuuluvan perheen
seurapiiriin.

»Sanokaa, että rouva Berg on lähettänyt minut.»

»Astukaa sisään; minä sanon heti rouvalle.»

Palvelustyttö vei Hannan tyhjään ruokasaliin. Sitten hän avasi

oven viereiseen huoneeseen ja sanoi:

»Täällä on eräs neiti… rouva Bergin luota…»

»Hyvä! Pyydä häntä odottamaan hetkinen.»

Ja Hanna odotti. Noin kymmenen minuutin kuluttua tuli viereisestä

huoneesta kaksi naista, toinen arkipuvussa, toisella hattu päässä ja
palttoo yllä. Rouva saatteli nähtävästi jotain vierasta.

»Tervehtikää sisartanne. Olipa hauskaa, että tulitte… Älkää

unohtako minua!» Tähän tapaan sujui keskustelu.

Hanna oli noussut, mutta häntä ei huomattu. Vasta kun rouva

palasi takaisin, hän tervehti Hannaa päännyökkäyksellä.

»Suokaa anteeksi, että olette saanut odottaa. Olkaa hyvä, astukaa

sisään.»
 Ja hän meni edellä viereiseen huoneeseen, joka oli
yksinkertaisesti, mutta kodikkaasti sisustettu sali. Hanna seurasi
häntä.

»Rouva Berg on siis lähettänyt teidät? Istukaa!»

Ja rouva Hirschfeld istuutui sohvaan.

»On, sain rouva Hirschfeldin osoitteen toimistosta. Herrasväki

haluaa opettajatarta?»

»Mutta te näytätte hyvin nuorelta, hyvä neiti. Kuinka vanha te

olette?»

»Jo yli kahdenkymmenen.»

»Missä olette ollut ennen?»

»Minulla ei ole vielä milloinkaan ollut paikkaa.»

»Vai niin. Oletteko musikaalinen? Se on pääehtoni. Mutta ennen

kaikkea, mistä saan tietää teistä jotain?»

Hanna hätkähti.

»Miten niin?»

»Tarkoitan, kenen suosituksia teillä on?»

»Rouva Bergin…»

»Niin, niin, mutta se ei ole kylliksi.»

Hanna oli hämillään.

 »Olen vieras täällä. Minulla ei ole ketään tuttuja Wienissä…»

»Mistä te sitten olette? Kenelle voi kirjoittaa ja kysellä teistä?»

Hanna tuli tulipunaiseksi. Sitäpaitsi ei häntä miellyttänyt rouva eikä

kotikaan, joten hän ei muuta toivonut kuin voivansa päästä sieltä.
Mutta hän ei tiennyt oikein, miten pelastua.

»Suokaa minun kysyä: miten monta lasta minun tulisi opettaa ja

miten vanhoja he ovat?»

»Minulla on kolme pientä tyttöä, yhdentoista-, kymmenen- ja

seitsemänvuotiaita, sekä kuuden vuoden vanha poika, jotka
joutuisivat teidän hoitoonne; molempia nuorempia varten on minulla
lastentyttö.»

Hannaa puistatti. Tämä ei ainoastaan ollut pätevä syy, vaan

todellinen aihe olla ottamatta paikkaa vastaan.

»Oh ei, hyvä rouva, se menisi yli voimieni. Enempää kuin yhtä,
enintään kahta oppilasta en voi opettaa.»

Hanna nousi.

»Anteeksi, että olen vaivannut! Hyvästi!»

»Hyvästi», vastasi rouva Hirschfeld liikahtamatta paikaltaan.

Hanna poistui ruokasalin ja etuhuoneen kautta meluavien lasten

ohi, tapasi pesijättären, joka kantoi alushameita korissa päänsä
päällä, ja kiiruhti sitten portaita alas. Hän istuutui odottaviin vaunuihin
ja antoi ajurille seuraavan osoitteen:

»Jägerzeile N:o 29.»

 Siellä ei rouva ollut kotona. Kolmannessa paikassa hän sai tietää,
että eräs toinen neiti oli jo otettu. Neljäs osoite vei niin
köyhännäköiseen ympäristöön, että hän jo portaissa kääntyi takaisin.

Sitten hän otti viimeiseksi säästämänsä osoitteen, koska se

miellytti häntä eniten. Se oli hotellin osoite. Täällä hän ehkä tapaisi
matkustavaisia, ehkä ulkomaalaisia, ja mieluimmin hän halusikin
kauas Itävallasta.

»Hotel Metropoliin», sanoi hän ajurille.

Hetkisen kuluttua vaunut pysähtyivät kauniin hotellin eteen. Hanna

meni ovenvartian luo.

»Rouva von Bogdanovic?» kysyi hän.

»Toinen kerros, N:o 16.»

Hän meni portaita ylös ja koputti ovelle.

»Entrez», huudettiin sisältä.

Hanna astui sisään.

Eräs nainen istui sohvassa lukien sanomalehteä. Kolme suurta

matkakirstua vaatteineen ja pukutarpeineen oli matolla. Sängyllä oli
useita suurempia ja pienempiä paketteja, luultavasti äsken tehtyjä
ostoksia. Huoneen täytti hajuvesien, nahkatavaroiden ja paperossien
tuoksu.

»Suokaa anteeksi», sanoi Hanna kynnyksellä. »Oletteko rouva

von
Bogdanovic?»
 »Olen, olen, astukaa sisään!» sanoi nainen ranskaksi. Hän oli
kaunis, tummasilmäinen ja mustatukkainen, noin kolmenkymmenen
ikäinen ulkomaalainen. »Teidät on varmaankin lähetetty tänne
Kärnthner-kadun toimistosta?»

Hanna vastasi myöntävästi ranskankielellä.

»Istukaa… Ah, miten kaunis te olette!»

»Rouva…»

»Niin, folie a croquer… une amour de petite femme. Ja te tahdotte

ruveta opettajattareksi!»

»Se on aikomukseni.»

»Teillä ei olisi mitään vastaan lähteä Serbiaan saakka?»

»Mitä kauemmaksi, sen parempi.»

»Ja te tyytyisitte neljäänsataan tukaattiin?»

»Kyllä.»

»Mutta oletteko musikaalinen?»

»Hyvin musikaalinen.»

»Sepä mainiota. Te miellytätte minua suuresti ja jos minusta

riippuisi, ottaisin teidät heti, koska te olette niin hienon arvokas ja
ihastuttava… Mutta olen saanut tämän toimen serkultani
Belgradista… Minun täytyy ensin kirjoittaa hänelle ja lähettää hänelle
valokuvanne, todistuksenne ja suosituksenne. Tahdotteko tuoda ne
minulle?»
 Hannan sydäntä kouristi. Siis hän ei onnistunut tälläkään kertaa.
Hän nousi.

»Hyvä», sanoi hän, »toimitan ne.»

Hän päätti neuvotella rouva Bergin kanssa siitä, miten hankkisi

suosituksia.

»Hyvä on», vastasi rouva von Bogdanovic. »Kuitenkin tahdon

huomauttaa teille, että teidän paperienne ohella lähetän sinne
monen muunkin. On siis mahdollista, ettette tule valituksi, mikä
minua tulisi hyvin surettamaan. Adieu, mignonne!»

Hanna tunsi itsensä hyvin väsyneeksi näistä turhista käynneistä ja

ajoi kotiin.

Seuraavana päivänä aikaisin hän meni rouva Bergin luo. Tämä oli
juuri saapunut toimistoon ja luki saapunutta postia.

»Hyvää huomenta, neiti! Suokaa anteeksi, mutta ettekö odottaisi

hetkisen, kunnes olen lukenut postin.»

Hanna odotti. Muutaman minuutin kuluttua rouva Berg katsahti

ylös.

»Kas niin, nyt olen vapaa. Näissä kirjeissä ei ollut mitään

kummempaa!»

»Ne olivat kai perheiltä, jotka tarvitsevat kotiopettajatarta?» sanoi

Hanna.

»Enemmän kotiopettajattarilta, jotka pyrkivät perheisiin», vastasi

rouva Berg. »Eräs rouva, jolla on seitsemän lasta, hakee
opettajatarta, joka kolmensadan guldenin palkasta vuodessa opettaa
soittoa, kieliä ynnä vielä muitakin aineita; ja viisi kirjettä on neideiltä,
jotka hakevat paikkaa perheissä, missä on vain yksi tytär
opetettavana ja palkkaa kahdeksansataa guldenia. Se on kauheaa!
Entä te, hyvä neiti, mitä uutisia tuotte?»

»Olin eilen neuvomienne henkilöiden luona…»

»Ettekä löytänyt sopivaa. Se ei minua ensinkään kummastuta; ei

se tavallisesti menekään niin pian.»

»Ei, rouva Berg, en ole löytänyt mitään sopivaa ja pelkään, etten

koskaan onnistukaan, sillä minua kohtaa joka suunnalla suuri este.
Kaikkialla kysytään minulta suosituksia ja minulla ei ole niitä…»

»Mitenkä niin? Totta kai teillä on joku tuttu, joka tuntee teidät ja
johon te voitte vedota?»

»Ei, rouva Berg, minä olen outo täällä. Te ette eilen: kysynyt
sellaisista mitään ettekä myöskään sanonut, että niitä tarvitaan…»

»Siksi että se on luonnollista. En luullut teidän hakevan paikkaa,

jos teillä ei olisi ketään, joka voisi taata rehellisyytenne.»

»Ei — ketään.»

»Mutta, neiti, te vallan pelotatte minua.»

»Mutta jospa minulla olisi syyni esiintyä vallan muukalaisena,

jospa perhesuhteet olisivat pakottaneet minut vieraalla nimellä
hakemaan leipäansiota…»
 »Silloin ette voi hakea paikkaa minun kauttani», keskeytti rouva
Berg kylmästi. »Täytyyhän teidän itsennekin ymmärtää, etten voi
haittaamatta toimistoani suositella niin nuorta ja kaunista henkilöä,
joka mahdollisesti…»

Hanna lensi tulipunaiseksi.

»Oi hyvä Jumala, taasen epäluuloja. Eikö ihmisen ulkonäöstä jo

voi päättää, onko hän rehellinen ja siveä vai eikö? Eikö kasvatukseni
ole takeena siitä, että olen hyvästä perheestä?»

»Tosin kyllä, mutta jos teillä on syytä salata perheenne nimi, niin
syy voi olla sitä laatua, ettette ole sopiva kasvattamaan nuoria
tyttöjä, ja edesvastuu olisi minun. Kas tässä, neiti, on
sisäänkirjoitusrahanne… Olen pahoillani, että olen pakotettu
poistamaan teidät kirjoistani.»

Hanna ei ottanut rahoja, kumarsi vain äänetönnä ja meni ovea

kohden.
Loukkaus kouristi hänen kurkkuaan.

Rouva Berg seurasi häntä.

»Avatkaa sydämenne minulle, rakas lapsi», sanoi hän. »Te näytte

olevan onneton. Kertokaa kohtalonne minulle. Ehkäpä minä voin
antaa teille jonkun neuvon.»

Hanna pudisti päätään.

»En, en», sanoi hän vaivalloisesti. »Kiitän teitä… kiitän

sydämestäni. Hyvästi!»
 Ja hän kiiruhti pois. Hän heittäysi ohiajaviin vaunuihin ja ajoi kotiin.
Hänen täytyi jälleen saada itkeä.
XVII.

Mutta kyyneleet eivät auta. Hanna ajatteli sinne ja tänne. Mitä hänen
oli nyt tekeminen. Oh, hänen elämäntarinansa ei ollut omiaan
herättämään myötätuntoa. Hän oli aivan masennuksissa rouva
Bergin sanoista: »jos teillä on syytä salata perheenne nimi, niin syy
voi olla sitä laatua, ettette ole sopiva kasvattamaan nuoria tyttöjä.»
Ja asianlaita olikin niin. Hänhän oli rikollinen, langennut. Kuinka hän
ei ollut ajatellut tätä ennen, mitenkä hän oli voinut pitää itseään
siveänä ja ylväänä ja unohtaa, että vaimo, joka jättää miehensä
heittäytyäkseen rakastajansa syliin, on viimeinen, jonka hoitoon äiti
uskoo nuoret tyttönsä?

Ei, sen tuuman täytyi raueta. Kotiopettajattareksi hän ei voinut

ruveta.

Mutta mihin hänen pitäisi ryhtyä? Kuolla hän ei enää tahtonut;

itsemurhanajatukset saivat hänet halveksimaan itseään. Hän oli jo
kauan ollut tietoinen siitä, että oli kykenevä näyttelemään loistavaa
osaa maailmassa. Tottuneena siihen, että, missä hyvänsä
näyttäytyikään, hänen kauneuttaan ja viisauttaan ihailtiin, ei hän
voinut uskoa näiden avujen, jotka nyt olivat arvottomia, kuihtuvan
yksinäisessä hotellihuoneessa.
 Mitä tehdä? Mitä tehdä?

Hän toisti tämän kysymyksen ääneen, kulkiessaan yhtämittaa

edestakaisin huoneessa. Hän tiesi olevansa kykenemätön
vastaamaan siihen. Toisinaan hän pysähtyi ja painoi päänsä kylmää
seinää vasten. »Tätä yksinäisyyttä suuressa maailmassa en kestä.
Minun täytyy saada puhua omaisieni kanssa…»

Ja hän istuutui kirjoituspöydän ääreen kirjoittamaan. Molemmat

itsemurhakirjeet Dori tädille ja Ewaldille olivat vielä siinä. Hän repi ne
pieniksi palasiksi lukematta edes niitä.

Kastaessaan kynänsä musteeseen hän ei vielä tiennyt mitä

kirjoittaa. Hänen aikomuksensa ei ollut kirjoittaa mitään erikoista,
vaan yleensä tarve äärettömässä yksinäisyydessään saada puhella
niiden kanssa, jotka olivat kerran tunteneet ja rakastaneet häntä,
pakotti häntä tarttumaan kynään.

Ajattelematta tai etsimättä sanoja hän antoi kynän kiitää paperilla.

»Ewald, loukattu, vihastunut puolisoni… En kirjoita pyytääkseni

sinulta jotain, herättääkseni sääliäsi tai saadakseni anteeksi. On
tekoja, joita mies ei voi antaa anteeksi, sen tunnen. Mutta minun
täytyy sisäisestä pakosta sanoa, että olen onneton. Se on
oikeudenmukainen rangaistus harha-askeleestani. En kerro tätä
voittaakseni myötätuntoasi, vaan teen sen siksi, että se kenties
tuottaa sinulle lohdutusta. Loukattu on tunteva itsensä
levollisemmaksi, kun tietää, että kohtalo on hänen puolestaan
kostanut. Miksikä minä, joka olen loukannut sinua sydänjuuriasi
myöten, nyt jättäisin sen sinulle kertomatta. Olen rakastanut sinua
sydämeni pohjasta ja mennessäni luotasi tunsin katkeraa surua
sinulle tuottamani iskun johdosta. Nyt voin hiukan lieventää
kirvelevän haavan tuskaa, ja minä teen sen myös. Vielä muutakin
voin kertoa, joka kirvoittaa, joka vähentää tunteittesi katkeruutta.
Sinä tiedät, että jättäessäni meidän… sinun kotisi huuleni olivat
vielä puhtaat, ja nyt, kun minua on rangaistu heikkoudestani, ovat
ne yhtä puhtaat kuin silloinkin, sen vannon. Se ei kuitenkaan ole
minun ansioni, enkä tahdo esittääkään sitä siinä valossa, mutta
totta se on. Mutta luulen, että tieto tästä tosiseikasta on tuottava
lohtua — ei, ei lohtua — mutta helpotusta sinulle. Hyljätyn puolison
on tietysti kauheata ajatella, että hänen kerran niin lämpimästi
rakastamansa vaimo lepää toisen sylissä. Vihan,
mustasukkaisuuden ja häpeän puna nousee tätä ajatellessa hänen
poskilleen — Minä olen tehnyt sinut niin sanomattoman
onnettomaksi, mutta minä tahdon edes hiukan lieventää näitä
tuskia, kun kerran siihen pystyn. — Oletko arvannut, että mies, jota
seurasin, oli kreivi Edelberg? Olet kai kuullut, mimmoisen kohtalon
hän sai? Minä odotin häntä — ja hän oli kuollut. En nähnyt häntä
enää sen jälkeen kuin lupasin paeta. Jos minä pyytäisin sinua
ottamaan minut takaisin kotiisi, niin voisit luulla kaiken tämän
olevan valhetta, jolla tahdon puhdistaa itseni, mutta hetkeäkään en
ole voinut uskoa jälleennäkemisen mahdollisuutta — enkä sitä
toivokaan, joten voit uskoa joka sanani. Ne ovat ainoat, mitä minä,
joka olen pirstannut elämänonnesi, enää voin sinulle antaa. Ehkä
halveksit minua niin, että kaikki, mikä minua koskee, on sinulle
yhdentekevää; ehkä on sinusta tämä lahjani arvoton. Mutta
toisinkin voi olla ja siksi kirjoitan. Hyvästi!

Hanna.»

Sitten hän otti toisen arkin.

 »Kallis, vanha lapsuuden ystäväni! — Olen yksin, aivan yksin ja
onneton. Tarvitsen neuvoa ja apua; kaipaan ystävää, jonka sylissä
voin itkeä, kättä, joka minut kohottaa, hyväilevää ääntä, joka
toruessaankin mainitsee nimeäni. Älä hylkää minua! Tiedän tosin,
että olet ankara — harhaanjoutuneista olet aina puhunut kylmästi,
mutta jos rikollinen on kasvattilapsesi? Kirjoita minulle joitakuita
rivejä nähdäkseni, saanko luonasi turvapaikan. En tarkoita, että
tahtoisin tulla taloosi. Mennyt on mennyttä, en koskaan tahdo
saapua kaupunkiinne, ihmisten luo, joiden edessä aina olisin
pakotettu painamaan rikoksellisen pääni alas… ei, tahdon pois,
kauas Itävallasta ja jos suinkin mahdollista Euroopastakin. Luotasi
en hae muuta turvaa kuin moraalista, pyydän vain saada kertoa
tilastani, rukoilen lupaustasi auttaa minua. Tahtoisin ansaita leipäni;
tahtoisin seuranaisena joutua vieraaseen maahan, mutta kun
kukaan ei anna minulle suosituskirjettä, on se tie suljettu. Mutta
kaikesta tästä saat kuulla sitten vasta, kun olet minulle kirjoittanut:
Puhu, rakas lapsi raukkani! Minä säälin sinua!

Osoitteella 'A.Z. N:o 20 poste restante Wien, odotan kaivaten

kirjettäsi.»

Hanna sulki nämä molemmat kirjeet ja pani ne hotellinoven

viereiseen postilaatikkoon. Sitten hän palasi huoneeseensa
rauhoittuneena ja melkein tyytyväisenä. Nyt hänellä oli taasen
hiukan toivoa, eikä ihminen enempää tarvitsekaan saadakseen
voimia kestämään elämän koulussa. Seuranainen; — tämän
ajatuksen hän sai kirjoittaessaan, samoin kuin sen, että Dori täti
antaisi hänelle suosituksen ja auttaisi häntä tämän uuden tuuman
toteuttamisessa. Hän ei ollut enää niin yksin. Miksei hän ennen ollut
huomannut kirjoittaa vanhalle ystävälleen? Myöskin hänen Ewaldille
kirjoittamansa kirje jätti mieleen rauhoittavan tunteen… kuten aina
hyvän työn tekeminen. Ewald ei ole enää yhtä onneton tietäessään,
ettei vaimonsa lopulta kuitenkaan ollut uskoton.

Rauhoittaakseen ärtyneitä hermojaan hän kirjoitti seuraavan

ilmoituksen: »Nuori neiti, osaava täydellisesti saksaa, ranskaa ja
englantia, etevä pianisti, hakee paikkaa seuranaisena, mieluimmin
ulkomailla. Vastausta odottaa S.T.R. N:o 75 poste restante. Wien.»
Hän vei tämän ilmoituksen useaan lehteen, ja hänen ajatuksensa
keskittyivät nyt postitoimiston ympärille, josta hän odotti tärkeitä
tietoja.

Hän saattoi jo neljäntenä päivänä odottaa tiedonantoja.

Levottomana hän meni postikonttoriin. Monta kertaa eksyttyään hän
vihdoin löysi poste restante osaston. Käytävässä hän tapasi useita,
jotka lukivat kirjeitään. Hän avasi asianomaisen oven ja astui sisään.

Hetkisen odotuksen jälkeen oli hänen vuoronsa.

»A.Z. N:o 20?» sanoi hän vavisten.

Postivirkailija otti levollisesti esiin pakan kirjeitä ja silmäili noin

kolmeakymmentä päällekirjoitusta.

»Ei ole», vastasi hän yhtä levollisesti ja pani kirjeet takaisin

A-osastoon.

»Entä S.T.R. N:o 75?» kysyi Hanna vielä kerran.

Uusi pakka otettiin esiin.

»Ei tässäkään.»
 Raskain mielin Hanna poistui ja lohdutti itseään sillä, että
huomenna onnistuu paremmin.

Neljännellä kerralla hänen alettuaan jo tottua vastaukseen: »Ei

mitään», otti postivirkailija yhtä välinpitämättömästi kirjeitä
kummastakin pinkasta ja ojensi ne Hannalle.

Kirjeitä oli neljä. Hanna otti ne vastaan sykkivin sydämin ja riensi

ulos katsomatta niihin. Hän istuutui odottaviin vaunuihin, käski kuskin
ajaa hotelliin ja alkoi tarkastella päällekirjoituksia. Yksi niistä oli Dori
tädiltä, hän tunsi heti käsialan. Nuo kolme muuta olivat Wienistä,
eikä Hanna tuntenut käsialoja. Ne hän luki ensin. Mutta niissä ei ollut
mitään mielenkiintoista. Ensimäinen oli paikanvälitystoimistosta
ohjelmineen; toisessa tarjottiin taloudenhoitajattaren toimi ja
kysyttiin, osasiko hän keittää ruokaa; kolmannessa pyydettiin häntä
lähettämään todistuksensa ja suosituksensa mukanaseuraavalla
osoitteella.

Sitten hän avasi Dori tädin kirjeen. Tätä hän juuri oli niin
levottomasti odotellut. Hän levitti paperin. Siinä oli vain muutamia
rivejä otsakirjoituksetta. Ensi silmäykseltä Hanna saattoi jo huomata
ettei kirje tuonut lohtua. Kirjeen ulkonäöstä voi jo päättää, mitä se
tuo, vaikkei se vielä ole puhunutkaan. Kenraalitar kirjoitti todellakin
seuraavasti:

»Minua ihmetyttää, että langennut henkilö, joka käytöksellään on

tuottanut minulle häpeää, vielä rohkenee kirjoittaa minulle ja
rukoilla myötätuntoani. Onneton kohtalo on sellaisessa
tapauksessa todistuksena Jumalan oikeudentunnosta, sillä
Jumalan käsi osuu kaikkiin rikollisiin. Jos useampia kirjeitä saapuu,
heitetään ne avaamattomina tuleen.
 Dorothea von Orfalvy.»

Surun valtaamana ja katkerin mielin Hanna rypisti kirjeen. Sen

kirjoittaja oli varmaankin ylpeillyt siitä. Sehän osoitti arvokkuutta,
oikeutettua ankaruutta, ja oli samalla jumalallisen oikeuden
mukainen rangaistus. Kenraalitar varmaankin onnitteli itseään
osoittamastaan luonteenlujuudesta. Ehkä hän hetkisen oli taistellut ja
toivonut voivansa ojentaa rukoilevalle kätensä, mutta oli sitten
voittanut heikkoutensa ja ilmituonut oikeutetun ylenkatseensa.
XVIII.

Ewald Ballmann ei ollut saanutkaan vaimonsa kirjettä. Hän ei ollut

kuullut myöskään mitään vaimoraukkansa kirjeestä kummitädilleen.
Molempien kirjeiden saapuessa pikkukaupunkiin oli Ewald Ballmann
matkustanut pois, jättämättä minkäänlaista osoitetta. Kirje
palautettiin Wieniin, ja kun lähettäjän nimeä ei saatu selville kirjeen
sisällyksestä, hävitettiin se postikonttorissa satojen muiden kanssa,
jotka eivät olleet saapuneet määräpaikkaansa.

Vaimonsa kadottaminen oli Ballmannille kova isku, ja siihen

yhdistyvä häpeä tuntui hänestä mahdottomalta kantaa. Mitenkä hän
voisi näyttäytyä tuttujensa parissa? Mitenkä hän saattaisi hoitaa
virkaansa, pitää luentojansa, kun kaikki pikkukaupungin
juorunhaluiset tiesivät hänen kohtalostaan?… Sillä mistä muusta
puhuttaisiinkaan perheissä ja kahvikesteissä kuin juuri kauniin
Hanna Ballmannin karkaamisesta?

Hän ei voinut ymmärtää tätä. Hänen rauhaisa, hauska kotinsa oli

sortunut.

Hannan karkaamisen jälkeisenä päivällä hän ilmoitti olevansa

sairas, ja sairas hän todella olikin. Hänellä oli kuumepuistatuksia, ja
hänen päänsä tuntui raskaalta. Dori täti oli mitään aavistamatta tullut
hakemaan Hannaa kävelylle.

»Missä on rouvasi, hyvä ystävä?» kysyi hän astuen sisään.

Ballmann nousi sohvalta, jolla oli maannut. Vanha rouva huomasi

silloin vasta, miten murtuneen näköinen hän oli.

»Jumalan tähden! Oletko sairas?»

Ballmannin suuri tuska ja suru purkautui nyt vihana hänen

edessään seisovaa vastaan. Hänellehän hän oli uskonut vaimonsa
ja hänen hoidossaan Hanna oli syöksynyt turmioon. Katkeran
vihansa valtaamana hän lähestyi kenraalitarta. Tämä vetäytyi
kauhistuneena askeleen taaksepäin ja kysyi uudestaan:

»Missä on vaimosi?»

»Minulla ei ole vaimoa. Hänet on syösty turmioon…»

»Oletko suunniltasi?»

»Olin silloin, kun uskoin nuoren vaimo raukkani..» Hänellä oli kova
sana huulilla, mutta hän hillitsi itsensä… »maailmannaisen
huostaan.»

»Mutta selitä toki…»

»Ei ole mitä selittää… Olen niin sanomattoman onneton… miksi

vielä koskea häpeääni? Minulla ei ole teille mitään sanottavana.
Minä vihaan teitä… ja tahdon olla yksin.»

Hänen silmänsä paloivat, hänen ruumiinsa vapisi, ja hän osoitti

ovea. Kauhun valtaamana kenraalitar syöksyi ulos. Ulommassa
huoneessa hän tapasi palvelustytön.

»Sano minulle, Betti, mitä on tapahtunut… Onko herra sairas, entä

missä on Hanna?»

»Oi, armollinen rouva, rouva meni pois eilen illalla.»

»Mitä sinä sanot?»

»Portinvartian vaimo näki hänen hiipivän pois, eikä hän ole tullut
takaisin. Herra on itkenyt koko yön tuolla; saatoin kuulla sen oven
läpi. Vasta aamulla hän meni sänkykamariin ja heittäytyi vuoteelle —
ja olen nähnyt, että kaikki laatikot ovat avatut ja että paperipalasia on
lattialla. Aamiaistakaan ei herra ole tahtonut, raukka. Vein hänelle
kahvia, mutta ei hän siihen koskenutkaan.»

Kenraalitar kuunteli kauhuissaan. Hänen epäluulonsa kohdistuivat

heti Edelbergiin, sillä terävällä katseellaan hän oli huomannut asiain
tilan; mutta hän ei ollut siitä välittänyt, eikä ollut voinut aavistaakaan,
että siitä sukeutuisi täydellinen häväistysjuttu. Ehkä hänen
leväperäisyydessään oli moittimisen syytä, ja siksi hänen vihansa
nuorta rouvaa kohtaan oli sitäkin rajumpi. Ainoa mitä hän nyt saattoi
tehdä, oli hänen mielestään vihansa ja halveksumisensa
näyttäminen maailmalle, sillä hän tahtoi osoittaa omaavansa
järkkymättömät mielipiteet. Hänen silmissään ei Hanna koskaan
saisi armoa — sitä vaati hänen oma arvonsa. Tämän sortuneen
kodin raunioissa, kodin, josta onneton oli paennut ja jossa hyljätty
puoliso itki, rouva von Orfalvy ajatteli ainoastaan omaa mainettaan.
Mikä ikävä, alentava juttu!

Ballmann ilmoittautui monena päivänä sairaaksi. Hän vietti

päivänsä synkissä mietteissä. Hänestä tuntui mahdottomalta ryhtyä
jälleen työhönsä. Silloin tulikin pelastus. Tavallisesti seuraa
elämässä onnettomuutta uusi onnettomuus, mutta niin ei tapahtunut
Ewaldille. Häntä ei kohdannut mikään uusi onnettomuus, päinvastoin
alkoi onni hänelle hymyillä. Vanha setä, jonka perillinen hän oli,
mutta jota hän ei ensinkään tuntenut, joten hänen kuolemansa ei
voinut vaikuttaa häneen masentavasti, veti viimeisen henkäyksensä
hiukan ennen Hannan pakoa, ja neljäntenä päivänä tämän jälkeen
Ballmann sai tiedon siitä, että oli ainoana perillisenä perinyt
melkoisen omaisuuden, omaisuuden, joka oli kymmenkertaisesti
suurempi hänen odottamaansa.

Tämä lievensi hänen tuskaansa, sillä nyt hänen ei tarvinnut jatkaa

elämäänsä entiseen tapaan ja oleskella sellaisten ihmisten joukossa,
jotka tunsivat hänen häpeänsä. Hän päätti lähteä matkoille. Hän
olikin kauan toivonut voivansa matkustaa vieraisiin maihin ja hän
tunsi, että matkustaminen vaimentaisi hänen sydämensuruansa.

Heti saatuaan mainitun tiedonannon hän meni johtajan puheille ja

pyysi eroa virastaan. Kaikeksi onneksi oli loma-aika aivan lähellä,
joten Ewald saattoi vaikeuksitta heti jättää paikkansa. Käymättä
kenenkään luona — Dori tätiä hän ei mistään hinnasta halunnut
nähdä — ja jättämättä edes osoitettaan hän lähti seuraavana
päivänä kaupungista. Hänen matkansa ensimäisenä päämääränä oli
Frankfurt am Main, jossa hänen setänsä oli kuollut, ja siellä hän sai
nostaa perintönsä. Siihen kuului kaksi suurta taloa. Hän järjesti
asiansa ja muutaman viikon kuluttua hän matkusti Hampuriin, missä
astui ensimäiseen New-Yorkiin menevään laivaan, sillä hän tahtoi
ainiaaksi jättää »vanhan maailman» selkänsä taa.