Dhimma Addunyaa

Boqonnaa Tokko : Seensa

The Rationale to study Dhimma Addunyaa fi Hariiroo Idil-addunyaa
Tokkoffaa , barattoota jijjiirama ijoo siyaasa/ Dhimma addunyaa yeroo ammaa keessatti mul’atu
waliin wal barsiisa, kunis adeemsa gurguddoo addunyaa keenya bocaa jiran kan naannoo fi
daangaa mootummaa kana booda dhimma akka hin qabne, fi korporeeshiniiwwan kaayyoo
isaanii galmaan ga’uuf mootummoota waliin dorgomu
Lammaffaa , qorannoon siyaasa addunyaa yeroo ammaa barbaachisummaan naannoo to’achuu
hir’achuu isaa mul’isa. Biyyoonni naannoo ofii isaanii irraa kiiloo meetira kumaatamaan
fagaatanii waraana loluu danda’u, garuu balaa waraanaa yeroo sanaa kan akka haleellaa
misaa’elaa irraa naannoo ofii isaanii ittisuu hin danda’an.
Sadaffaa , siyaasa addunyaa har’a qorachuun daangaawwan mootummoota sabaa hammam qola
akka ta’anii fi namoonni, yaadonni fi wantootni akkamitti akka salphaatti isaan ce’uu akka
danda’an mul’isa. Dhaabbileen meeshaalee fi tajaajiloota cuqaasuu hantuutee kompiitaraatiin,
osoo manaa hin ba’iin daldaluu danda’u. Maallaqni akka Doolaara Ameerikaa ykn Yuuroo
Awurooppaa kana booda daangaa siyaasaa biyya tokkoo qofa keessatti gatii hin qaban, garuu
addunyaa guutuutti itti fayyadama. Namoonni yeroo kamiyyuu caalaa socho'aa jiru. Kanarraa
kan ka’e, mootummoonni waan daangaa isaanii keessatti deemaa jiru baay’ee irratti to’annoon
isaanii xiqqaachaa dhufeera, dhaabbileen fi gareewwan mootummoota abbaa biyyummaa
qabaniin alatti siyaasa addunyaa gaggeessuu keessatti dhiibbaa guddaa geessisaa jiru.
Walumaagalatti , yeroo dhimma addunyaa fi hariiroo idil-addunyaa barachuu fi qorachuun
barbaachisaa ta’eef mootummoonni akka qooda fudhattoota olaantummaan siyaasa addunyaatti
dursinee ilaallu qormaata keessa jiraachaa jirra.
Global adeemsa diimeessoota hedduu qabuu fi kanneen armaan gadiitiin amala qabu jedhamee
ibsamuu danda’a:
 sochii hawaasummaa fi siyaasaa daangaa mootummaa (siyaasaa) qaxxaamuree diriirsuu
 cimuu ykn guddinni walitti hidhamiinsa hawaasummaa dinagdee irraa kaasee hanga
ikoloojiitti, babal’ina HIV-AIDS, daldalli addunyaa cimsuu irraa kaasee hanga babal’ina
meeshaa waraanaa adda addaatti;
 geejjibaa fi qunnamtii saffisaa ta’uu isaati

1
  bal’inni, ciminni, fi saffisi wal-nyaatinsa addunyaa taateewwan naannoo guddachaa
dhufuun bu’aa addunyaa qabaachuu fi taateewwan addunyaa bu’aa naannoo hamaa
qabaachuu dhufuu danda’a, kunis hubannoo waloo addunyaa akka iddoo hawaasummaa
waliinii guddachaa jiru uumuun, jechuunis addunyaa ta’uu ykn giloobaalizimii ta’uu
danda’a.
 Giloobaalaayizeeshiniin adeemsa naannoo irraa bilisa ta’e of keessaa qaba, Fakkeenyaaf
shororkeessitoonni fi yakkamtoonni biyya keessaa fi addunyaa irratti socho’u.
 Garaagarummaan biyya keessaa fi idil-addunyaa , mootummaa keessaa fi alaa gidduu
jiru akka caccabu qofa hubadhu.
Dhimma Addunyaa

 siyaasa addunyaa qorata haa ta’u malee, damee ogummaawwan adda addaa kan
dinagdee, hawaasummaa, qorannoo aadaa fi seeraa teessuma lafaa, bulchiinsa
mootummaa, qunnamtii, fi haqaa yakkaa irraa liqeessudha.
 Dhimmi addunyaa waliigalaa daayinamiksii siyaasaa fi walqunnamtii qooda fudhattoota
bal’aa (mootummaa fi mootummoota hin taane) gidduutti daangaa qaxxaamuree
addunyaa walitti hidhamtee fi wal-irratti hirkataa ta’e keessatti uumamu qabatee ibsa.
Hojiiwwanii fi hariiroo adda addaa qooda fudhattootaa fi dhaabbilee, dambiiwwanii fi
adeemsa sirna eeguuf uumaman gidduu jiru qorata.
 Siyaasa addunyaa walqunnamtii siyaasaa mootummoota abbaa biyyummaa qaban gidduu
jiru, akkasumas qooda fudhattoota mootummaa hin taane haala addunyaa keessatti.

Qormaata fi Carraa dhimma addunyaa yeroo ammaa

Qormaata

 Manca’iinsa naannoo
 Baay’ina ummataa garmalee
 Qabeenya dhabuu
 Finxaaleyyii amantii fi sabaa babal’achaa dhufe
 Babal’ina meeshaa waraanaa niwukilaraa, keemikaalaa fi baayoloojii (meeshaa
waraanaa jumlaa balleessu) .
 Kufaatii mootummootaa
 addunyaa irratti saffisaan babal'achaa jiru .
 Falmiin daldalaa babal’achuu isaa
 Garaagarummaan guddachaa dhufe
 Diddaan guddachaa dhufe dhaabbilee idil-addunyaa

2
Carraawwan


Kuufamni beekumsa namaa guddachaa dhufe

Oomishtummaa dinagdee guddachuu

Misooma madda anniisaa haaromfamuu danda’u

Guddina dinagdee saffisaa

Babal’ina dimokiraasii fi dhaabbilee dimokiraasii

Aangoo itti fufiinsa qabu dhaabbilee addunyaa

Lolli biyyoota gidduutti taasifamu hir'achuu .

Babal’achuu seera addunyaa
Irraa Hanga Dhimma Addunyaa?
21ffaa
keessaa inni barbaachisaan tokko Hariiroo Idil-addunyaa irraa gara hariiroo fi dhimmoota
Addunyaatti jijjiirama sababa:-

Walumaagalatti, .
 dhimmoota nageenya addunyaa, .
 dhimmoota naannoo addunyaa, .
 dhimmoota hawaas-dinagdee addunyaa fi
 dhimmoota aadaa addunyaa irratti.
addumaan,
 Teeknooloojii, geejjibaa, fi qunnamtii
 Wal-irratti hirkattummaa fi giloobaalayizeeshinii
 Humna addunyaa caalaatti Chaayinaa, Biraazil, Hindii fi biyyoota gabaa guddachaa jiran
birootti babal’ata.
 Miidiyaa hawaasaa kan akka Feesbuukii fi Tiwiitara dabalatee qunnamtii addunyaa

Boqonnaa Lama: Hariiroo Idil-addunyaa Hubachuu

1.1.1.1.1. Yaad-rimee Hariiroo Idil-addunyaa
IR jechuun maali?
Idil-addunyaa hariiroo ( IR ) qorannoo hariiroo qooda fudhattoota siyaasa idil-addunyaa
gidduu jirudha. Taphattoonni akkasii mootummoota sabaa, dhaabbilee idil-addunyaa, dhaabbilee
miti mootummaa fi korporeeshiniiwwan biyyoota hedduu kan dabalatudha.
IRn yeroo tokko tokko siyaasa idil-addunyaa, qo’annoo idil-addunyaa , ykn dhimma idil-
addunyaa jedhees waama . Keessatti Ameerikaa, IR damee saayinsii siyaasaa yoo ta'u, inni...
akkaadaamii Awurooppaa fi Biriteen keessatti damee ogummaawwan adda addaa mataa isaa
ta’ee fudhatama. IR gosoota xiinxala siyaasaa biroo irraa kan adda isa godhu siyaasni idil-
addunyaa jeequmsa-ykn aangoo mootummaa saba caalu dhabuudhaan kan amala qabu ta’uu

3
isaati. Akkasitti mootummoonni abbaa biyyummaa qaban sirna idil-addunyaa keessatti qooda
fudhattoota barbaachisoo ta’an kanneen jalqabaa ta’us, isaan qofa ta’uu baatus, sababni isaas
seenaa keessatti mootummoonni dhaabbilee naannoo teessuma lafaatiin beekamtii qaban
keessatti humna fayyadamuuf aangoo seera qabeessa qaban waan ta’aniif.
IR walqunnamtii mootummootaa, qooda fudhattoota mootummaa hin taanee fi namoota
dhuunfaa ti. Hariiroon kun dinagdee, siyaasaa, hawaasummaa fi aadaa fi kkf ta’uu kan danda’u
yoo ta’u kaan immoo IR akka waan daangaa qaxxaamuraa gosa hundumaa(siyaasaa, dinagdee fi
hawaasummaa) kamiyyuu ta’etti ilaalu. Innis walqunnamtii namoota, gareewwan, dhaabbilee,
waldaalee, dhaabota, saboota ykn mootummoota gidduutti ykn dhaabbilee idil-addunyaa
kanneenii fi (kan mootummaa hin taane) gidduutti taasifamuudha.
IRn wal-irratti hirkattummaa mootummoota gidduutti, qooda fudhattoota mootummoota
gidduutti sababni isaas addunyaa kana irratti mootummaan of danda’e waan hin jirreef.
Ummanni ykn mootummoonni maaliif wal barbaadu?
 Nageenyaaf - uumama irratti waliin ta'uu
 Hariiroo diinagdeetiif - lama (namoota, maatii, mootummaa,...)jidduutti maaliif?
sababni isaas mootummaan/ummanni of danda’e waan hin jirreef
 Hariiroo hawaasummaa/aadaatiif - nama dhuunfaa/ garee gidduutti ta’uu danda’a
gosoota barnootaa biroo kan akka seenaa ykn falaasama waliin wal bira qabamee yoo ilaalamu
hariiroon idil-addunyaa barnoota dargaggootaati.
IR - waggoota WWI(1914-18) booda akka gosa barnootaa tokkootti mul'ate . Addunyaan
waldhabdee addunyaa lama kan hamaa fi yeroo dheeraa fudhate: WWI(1914-18) fi IIWW (1939-
45). Waraanni kun lubbuu namoota miliyoona kudhaniin lakkaa’aman kan galaafate, jijjiirama
hawaasummaa warraaqsaa addunyaa irratti fide.
maaliif waraanni akkamitti nagaa?
Manneen barnootaa gaaffilee kanaaf deebii kennan lama turan. Realism fi liberalism - tokkoon
tokkoon isaanii gaaffii kanaaf deebii mataa isaanii qabu. yoo waraanni IR akaadaamii dhalche,
nagaa hundeessuun ergama isaa isa jalqabaa ture. dura taa’aan yunivarsiitii jalqabaa hariiroo idil-
addunyaa bara 1919 yunivarsiitii Weels keessatti hundeeffame.
xiyyeeffannaan IR maali? dhimmoota waraanaa fi nagaa, waldhabdee fi tumsa irratti argama.
Maaliif IR?

4
  Hariiroon idil-addunyaa dirree qo’annoo yunivarsiitii qofa osoo hin taane jireenya keenya
guyyaa guyyaa (kan idil-addunyaa baay’achaa dhufe) keessatti waan murteessaadha.
Sababni isaas, muuxannoo fi daldala keenya gama idil-addunyaa irraa adda baasuun hin
danda’amu.
 barattoonni fi ogeeyyiin odeeffannoo guyyaa guyyaan gaazexoota, televijiinii fi raadiyoo
irraa argannu akka gaariitti akka hubatan dandeessisa.
1.2.2. Yaad-rimee Sabboonummaa, Saboota fi Naannoolee
Sabboonummaan - dhimma idil-addunyaa keessatti humna dhiibbaa guddaa geessisudha.
 jechuun sabni tokko akkasitti beekamtii argachuu qaba, saboota biroo wajjin mirga
walqixa argachuu qaba, ofiin of bulchuu ykn walabummaa siyaasaa qabaachuu qaba
jedhu dha.
 Aadaa, ka’umsa mootummootaa, waraanaa fi waldhibdee fi adda bahuu wajjin kan
walqabatu yoo ta’u Har’a sabboonummaan dirqisiisaa fi sabummaa yookaan walitti
makamuu yookaan hiree murteeffannaa fi bifa sabboonummaa morkataa gurguddaa
lama i. sabummaa fi sabboonummaa lammummaa
 Addunyaa guutuutti warraaqsaa fi waraanni akka ka’u taasiseera i. e kufaatii impaayera
bara durii, daangaa haaraaf mallattoo, mootummoonni haaraan akka uumaman qaama
humna guddaa qabuu fi seenaa keessatti sirnoota irra deebi’anii bocuu fi cimsuuf kan
ooludha.
 Akka Heywood (2014) jedhutti sabboonummaan doktiriinii sabni akka kutaa siyaasaa
bu’uuraa hawaasa gurmeessuu keessatti mirkaneessudha.
 Innis 'seenaa dhala namaa keessatti ilaalcha milkaa'aa' (Birch, 1989: 3).
Jechoota walqabsiisaa sabboonummaa wajjin walqabatan
qeenxee. saba - Akka Heywood jedhutti, 'saboonni qaamolee seenaa hawaasa sabaa walfakkaataa
ta'an keessaa orgaanikiidhaan kan guddatan yoo ta'u, sheekkoo, sheekkoo fi sirboota keessatti of
mul'isu (2014). Yaadni saba jedhu sabboonummaaf gatii giddugaleessaa qaba; isa malee
sabboonummaan hin jiru ni danda’ama (Greenfeld, 1992; Alter, 1989).
 Saboonni hawaasa orgaanikii hidhata jaallummaa, amanamummaa fi dirqama irratti
hundaa’an ta’uun kan amanaman yoo ta’u, yeroo hunda akka bu’uuraan walfakkaataatti

5
 ilaalamu; qoqqoodinsi biroo toora sadarkaa, gita, naannoo, fi haala tokko tokko keessatti
sabaan kan mul’atu akka ta’etti yaadama (Heywood, 1998) .
 Sabni tokko akka waliigalaatti ‘garee hawaasummaa eenyummaa, seenaa, afaan, tuuta gatii
fi amantaa, dhaabbilee, fi miira naannoo waloo qabu’ jedhamee hubatama. Saboonni aadaa
saba walfakkaataa qabaachuu hin qaban garuu [inni] yeroo baay’ee miira walfakkaataa
agarsiisa’ (Balaam and Veseth, 1996: 456).
b . Nation-state ykn biyya tokko akka waliigalaatti ‘yaad-rimee seeraa garee hawaasummaa
naannoo tokko qabatee fi dhaabbilee siyaasaa waloo fi mootummaa bu’a qabeessa jalatti
gurmaa’e ibsu’ jechuudha .
 gurmaa’ina siyaasaa qaamolee barbaachisoo shan kan akka baay’ina ummataa, naannoo,
abbaa biyyummaa mootummaa fi beekamtii idil-addunyaa qabudha
 qaama siyaasaa fi seeraa , jaarmiyaa siyaasaa, dhaabbata ummataati.
c . Ummanni , kana malees, 'miseensota mootummaa sabaa kan agarsiisu yoo ta'u , yeroo baay'ee
kutaa siyaasaa addaa, innis mootummaa, fi kutaa sabummaa, sanyii ' agarsiisu.
d . National ' qaamni lammiilee guutuu kutaa ykn naannoo naannoo kenname kamiyyuu irraa
adda ta'uu isaati' . Akka idileetti dhimmoota murtaa’oo mootummaa sabaa guutuu uwwisan ibsuuf
itti fayyadama, jechuunis imaammata biyyoolessaa, ilaalcha biyyoolessaa fi kkf.Sabboonummaa,
egaa, miseensummaa ummanni saba tokkoof qabuun sabummaa ta’a.
e . Sabboontonni warra sabboonummaa miira armaan olitti ibsameen deeggaranidha.
Sabboonummaan, akka filannootti, nama ilaalcha biroo hundaaf baasii gochuun saba isaaf of
kennuu ol kaasuuf amala qabu agarsiisuu danda’a (Saylan, 2011:60).
Seerri maali? - qajeelfama qajeelchudha
maal gochuu fi dhiisuu kan jedhu meeshaadha
faayidaan seeraa maali? waldaa namaa bulchuu- sirna idil-addunyaa qajeelchuu.
Seera biyya keessaa - akka waliigalaatti kan bitamu yoo ta'u, yoo hin bitamne ammoo poolisii fi
manneen murtii qoqqobbii ni raawwachiisu. Seerri idil-addunyaa sirnoota seeraa dorgoman irratti
kan hundaa’u yoo ta’u, raawwachiisni waloo hin jiru. Biyya keessaa mootummaan tokko humna
seera qabeessa fayyadamuu irratti monopolii qaba . Seerri biyya keessaa waliin hojjeta in state,
lammiilee fi soft binding
Seerri idil-addunyaa - sirnoota seeraa dorgoman irratti kan hundaa’e yoo ta’u, raawwachiisni
waloo hin jiru , lakk

6
humna monopolii tokko.
 seera naannoo armaan olii osoo hin taane seera mootummaa gidduu jiruudha
 seera hariiroo naannoolee gidduu jiru bulchudha
 innis hojiiwwan haala, IO, namoota dhuunfaa gidduutti haala tokko tokko keessatti fi
hidhata lallaafaa dha.
Garaagarummaa seera addunyaa fi seera biyya keessaa
 Daangaa hojiirra oolmaa- naannolee gidduutti vs namoota dhuunfaa gidduutti
 Qaama seera baasu- paarlaamaa hin jiru vs paarlaamaa hin qabu
 Mala raawwachiisummaa- humni poolisii hin jiru vs humna poolisii qaba
 Subjects- haala vs namoota dhuunfaa

1.3. Maalummaa fi Jijjiirama Hariiroo Idil-addunyaa

Ka’umsi sirna addunyaa ammayyaa qaroomina durii Giriikii fi Roomaa durii irraa hordofamuu
danda’a. Yaadonni siyaasaa barbaachisoo afur— mootummaa naannoo, abbaa biyyummaa,
sabboonummaa fi dimokiraasii—mootummaa durii kana irraa kan dhufanidha.
Awurooppaa bara gidduu galeessaa keessatti dhaabbileen lama turan ardii kana akka
waliigalaatti – Waldaa (Kaatolikii) fi Impaayera irratti aangoo fakkeessuun
Kaatolikii / Waldaa - aangoo hafuuraa turte, giddu-galeessi ishee Roomaa keessa ture.
Yihudoota xiqqaa irraa kan hafe, Awurooppaanonni hundinuu Kiristaanota waan ta’aniif
dhiibbaan Waldaa fagootti babal’atee jireenya namootaa keessatti gadi fageenyaan seene .
Impaayerri kun – Impaayera Roomaa Qulqulluu jedhamuun kan beekamu – jaarraa kurnaffaa
keessa giddu galeessa, baay’inaan afaan Jarmanii dubbatan, Awurooppaa keessatti hundeeffame.
Kutaalee Xaaliyaanii, Faransaay fi Nezerlaand fi Beeljiyeem har'aas of keessatti hammateera.
Kufaatii Impaayera Roomaa bara giddu galeessaa hanga bara 1500tti hordofee bulchiinsi gama
tokkoon aangoo waliigalaa fi gama biraatiin aangoo naannoo, sadarkaa xiqqaa irratti boqote.
Sirni addunyaa amma jiru naannoo jaarraa 15ffaa keessa guddachuu kan jalqabe yoo ta’u,
adeemsa ida’amuu fi bittinnaa’uu aangoo siyaasaa duraaniitiin kan mallatteeffame irraa kan ka’e
mootummoonni ammayyaa uumamuu jalqaban. Waliigaltee Weestifaaliyaa (1648), taateewwan
biroo caalaa, jijjiirama sirna durii fi haaraa gidduu jiru daangeesse. Mootummaan abbaa
biyyummaa giddu galeessa isaa ta’ee sirni haaraan guddachaa jiru kun anarchical dha.

7
Jijjiiramni hedduun bara 1700 fi 1800 keessa uumamee sirna idil-addunyaa irratti dhiibbaa
guddaa geessiseera. Yaad-rimeen abbaa biyyummaa ummataa uumamuun isaa yaada eenyutu
seera qabeessaan mootummaa to’ata jedhu jijjiirama kan of keessaa qabu ture. Mirgi
waaqummaa moototaa yaada aangoo siyaasaa ummata irraa dhufuu qaba, ykn dhufuu qaba
jedhuuf bakka kenne. Jaarraa lamaan kana keessatti sirnichis kan dhihaa ta’ee fi qindaa’inni
maltipoolaar sadarkaa olaanaa irra ga’e.
Waliigaltee Weestifaaliyaa, bara 1648
 lola mootummaa fi waldaa gidduu jiruudha
 lola waggaa 30tti xumuramedha
 akkaataa haaraa siyaasa idil-addunyaa qindeessu kan agarsiisudha.
 siyaasni idil-addunyaa dhimma hariiroo mootummoota gidduu jiruu fi kutaalee siyaasaa
biroo hin turre.
 Mootummoonni hundi abbaa biyyummaa turan jechuunis mirga addaa naannoo ofii
bulchuu fi socho’uu, mootummoota biroo wajjin walqabatee.
 Mootummoonni hundi sirnaan walqixa waan turaniif mirgaa fi dirqama wal fakkaatu kan
qaban yoo ta’u, kunis rakkoo sirna dhabdummaa==> mootummaan giddugaleessaa
dhabamuu fide. sana booda, ambaasaaddaroota, dippilomaasii fi imbaasii hundeeffame
kana irra aanuuf jecha hariiroon mootummaa walxaxaa ta’e.
Itti fufiinsa akkasumas jijjiirama IR bara 1648, 1789, 1918, 1945, fi 1990 hubachuuf seenaa.The
Peace of Westphalia in 1648, fakkeenyaaf, jalqaba bara mootummoota naannoo qaban agarsiise.
Faranjoonni Warraaqsi bara 1789 sabboonummaa ammayyaa fi gaa'ela kan sabaa fi mootummaa.
Bara 1918tti, Waraanni Addunyaa Tokkoffaan xumuramuu isaatiin, Ameerikaan humna guddaa
taatee mulʼatte; komunizimiin Raashiyaa keessatti injifate; akkasumas impaayeroonni
koloneeffataa saffisa guddaadhaan manca’an. Bara 1945tti, xumurri Waraana Addunyaa
Lammaffaa meeshaa waraanaa jumlaa fayyadamuu fi agarsiiftuu jalqabaa Gamtaa Sooviyeet
wajjin waldhabdee dhufuu isaa wajjin wal simu ture. Dhumarratti, addunyaan bara 1990tti
mul’ate, xumura Waraana Qorqorroo wajjin, baduu Gamtaa Sooviyeet fi komunizimii kan
agarsiise yoo ta’u, dhimmoota hedduu boqonnaawwan itti aanan keessatti ilaallu, kan akka
waldhabdee sabaa fi sabboonummaa, kan toora shororkeessummaa addunyaa dabalatee qooda
fudhattoota mootummaa hin taane cimsuu, fi namoomaa idil-addunyaa
seera mirgaa.
8
1.4.4. Taphattoonni Hariiroo Idil-addunyaa
hariiroo idil-addunyaa keessatti qooda fudhattoonni gosa lama qabu isaanis qooda fudhattoota
mootummaa fi mootummaa hin taane dha.
1. qooda fudhattoota mootummaa- Hariiroon Idil-addunyaa (IR) akka aadaa isaatti
walqunnamtii mootummootaa fi mootummoota gidduu jiru irratti xiyyeeffate qooda fudhattoota
jalqabaa turan. Mootummoonni hundi walqixaa fi abbaa biyyummaa kan qaban yoo ta’u IR
keessatti murtoo kan kennan turan.
2. Taphattoota mootummaa hin taane- qooda fudhattoonni mootummaa hin taane maali? nama
ykn qaama kamiyyuu kan gahee IR keessatti gatii guddaa qabu taphate. Taphattoonni
mootummaa hin taane namoota dhuunfaa ykn jaarmiyaa humna dinagdee, siyaasaa ykn
hawaasummaa humna guddaa qabaniifi sadarkaa biyyaalessaa fi yeroo tokko tokko idil-
addunyaatti dhiibbaa uumuu kan danda’an yoo ta’u, biyya ykn mootummaa murtaa’e kamiyyuu
keessa osoo hin taane ykn michuu ta’uu danda’aniidha.
Fakkeenyaaf:- IGO(UN, WTO, WB, IMF), MNC, Dhaabbilee miti mootummaa

1.5. Sadarkaalee Xiinxala Hariiroo Idil-addunyaa

Bara jalqabaa IR – jedhaa, bara 1919 irraa eegalee hanga Waraana Addunyaa Lammaffaa
boodaatti – wanti aadaa ykn baratame jedhamuu danda’u baay’een isaa sadarkaa xiinxala adda
addaa ykn ilaalcha ti’oorii gidduutti addaan baafamuu danda’u kamiyyuu kan hin ilaallanne yoo
ta’u, bara 1950moota irraa eegalee, . Kenneth Waltz’s (1959) kan qorannoo IR tiif bu’uura
xiinxala (analytical framework) jalqabe
 dhuunfaa- dhuunfaa—dhiibbaa namoonni akka dhuunfaatti ykn akka gosaatti imaammata
irratti qaban;
 mootummaa - akkaataa gurmaa’insaa fi hojiin mootummaa tokkoo imaammata irratti
dhiibbaa geessisu
 sirna idil-addunyaa- dhugaawwan alaa fi dhiibbaa imaammata biyya tokkoo irratti
dhiibbaa geessisan.
Sadarkaa dhuunfaa
Hariiroon idil-addunyaa ilaalcha namoota dhuunfaatiin xiinxaluun ni danda’ama. Asitti amala,
kaka’umsa, amantaa fi kallattii namni dhuunfaa taatee idil-addunyaa addaa tokko irratti dhiibbaa
uumuu keessatti qabu ilaalla turre. Gocha namoota dhuunfaa yoo ilaalle, dhiibbaa uumamni

9
namaa qabu irrattis bobba’uun nu barbaachisuu hin oolu. Kunis saayikoloojii fi miira gochaa fi
murtoo namootaa duuba jiru, sodaa fi mul’ata isaanii akkasumas odeeffannoo argachuu fi
dandeettii jijjiirama fiduu isaanii keessatti mul’achuu danda’a. Qabxiileen xiin-sammuu sadarkaa
miseensota hawaasaa dhuunfaa ykn garee tokkoo qofa irratti dhimma hin qaban. Akkasumas,
yeroo yaadni addaa fi ilaalchi hoggantoota siyaasaa fi qooda fudhattoota ijoo murtii fi amala
isaanii irratti dhiibbaa uumuu danda’u hundatti, xiinxala imaammata alaa keessatti waan
barbaachisaa dha..
Sadarkaa dhuunfaa fi, jedhaa, gocha addaa namoota adda ta’an kanneen damee ummataa
keessatti raawwataman irratti xiyyeeffachuun–namoota siyaasaa, dippilomaatota ykn baankota
haa ta’an – waa’ee sababoota fi bu’aa taatee sanaa irra deebi’anii xumura adda addaa akka
geessinu nu taasisa

Sadarkaa garee
Xiinxalli sadarkaa garee xiinxala sana gareewwan gosa murtaa’ootti, akkaataa isaan sadarkaa
mootummaa wajjin walitti dhufeenya qabaniifi dhimmoota isaan ilaalan ilaalchisee dimenshinii
addunyaa kabajuun eessatti akka of dhaabatan yaala ture. Fakkeenyi kanaa hojii Engelen fi kkf
irraa hubachuun ni danda’ama. (2012), kanneen rakkoo maallaqaa addunyaa ‘bulchiinsa ogeeyyii
dogoggoraa’ jechuun kan mari’atan yoo ta’u, gahee siyaasaan geengoowwan teeknokraasii fi
to’annoo dimokiraatawaa boordii baankotaa fi korporeeshiniiwwan gurguddoo irratti qabaachuu
dhabuu isaanii akeeku. Xiinxalli sadarkaa garee imaammata alaa irratti xiyyeeffate, fakkeenyaaf,
gahee gareewwan lobbii fi akkaataa isaan murtee biyyaalessaa dhimma tokko irratti dhiibbaa
geessisan ilaala. Miira kanaan, xiinxalli sadarkaa gareetiin godhamu gocha gareewwan namoota
dhuunfaa, kan akka filattota biyya tokkoo hundaa fi akkaataa isaan filannoo waliigalaa irratti
yaada isaanii itti ibsan, dhaabbileen siyaasaa duula isaanii keessatti dhimmicha fudhachuu isaanii
caalaatti fedhii qabaata ykn sochiiwwan hawaasummaa dhiibbaa rakkoon kun hawaasa irratti
fidu qolachuuf ijaaraman.

Xiinxalli sadarkaa mootummaa mootummoonni qooda fudhattoota idil-addunyaa barbaachisoo

waan ta’aniif addunyaan siyaasni haala gaariin hubatamuu kan danda’u imaammanni alaa
siyaasaan akkamitti akka dhiibbaa irra ga’u irratti xiyyeeffachuudhaani caasaa mootummootaa,
qooda fudhattoota imaammata baasan isaan keessa jiran, fi walqunnamtii qooda fudhattoota
imaammataa gidduu jiru. Imaammanni alaa adeemsa murtee tokkoon hin bocamu. Kanaa

10
mannaa, maalummaa sirrii adeemsa sanaa gosa sirna siyaasaa, gosa haalaa, gosa dhimmichaa fi
wantoota keessoo hirmaatan dabalatee jijjiiramoota baay’eedhaan jijjiirama. Mootummoonni
dhaabbilee walxaxaa yoo ta’an, daayinamiksiin keessoo isaanii ykn biyya keessaa isaanii gocha
idil-addunyaa isaanii irratti dhiibbaa qaba. Tuutni dhimmoota keessoo tokko aadaa siyaasaa
irratti xiyyeeffata: amantaa bu’uuraa, yeroo dheeraaf saba tokkoo. Tuutni dhimmoota keessoo
kan biraan dhiibbaa imaammata baasuu qooda fudhattoota imaammata alaa adda addaa irratti
xiyyeeffata. Isaan keessaa hoggantoota siyaasaa, jaarmiyaalee birokraasii, seera baastoota,
paartilee siyaasaa fi mormitoota, gareewwan dantaa, fi ummata. Tokkoon tokkoon isaanii
imaammata alaa irratti dhiibbaa kan geessisan yoo ta’u, dhiibbaan isaanii garuu akkaataa gosa
mootummaa, haalaa fi imaammata dhimmi ilaallatu irratti hundaa’uun garaagarummaa qaba.
Yeroo baayyee hoggantoonni mootummaa qooda fudhattoota imaammata alaa baasuuf humna
guddaa qabanidha. Dhaabbileen birokraasii akka idileetti qooda fudhattoota humna guddaa
qaban lammaffaadha.

XIINXALA SADARKAA SIRNA. Milkaa’uuf biyyoonni yeroo baay’ee haala qabatamaa sirna
idil-addunyaa keessatti filannoo imaammataa gochuu qabu. Kanaafuu, xiinxalli sadarkaa sirnaa
haala qabatamaan sirna idil-addunyaa imaammata alaa irratti dhiibbaa akkamii akka geessisu
qorata. Maalummaa sirna kenname kamiyyuu wantootni hedduun murteessu. Qabxiileen sirnaa
caasaa isaa kan dabalatudha amala, hariiroo aangoo, dhugaa dinagdee, fi seera amala. Amalli
caasaa tokko akkaataa aangoon itti gurmaa’udha. Sirni idil-addunyaa horizontal, . abbaa
biyyummaa mootummaa irratti kan hundaa’e waan ta’eef, anarchical dha. Haa ta’u malee,
giddugaleessa gochuun haaraan ni jiru humnoota sirna gara caasaa dhaabbataa ta’etti jijjiiraa jiran .
Amalli caasaa kan biraan immoo irra deddeebiin, bal’ina, fi sadarkaa wal-nyaatinsa sirni tokkoo
ti. Sirni amma jiru wal-irratti hirkataa ta’aa kan dhufe yoo ta’u, dhimmoota babal’achaa jiran
keessatti walqunnamtiin baay’achaa dhufeera. Keessattuu wal-irratti hirkattummaa dinagdee
guddaadha. Hariiroo aangoo yeroo xiinxallu, wanti barbaachisaan baay’ina utubaawwan sirna
tokko keessa jiranii fi akkaataan hariiroo idil-addunyaa sirni tokko wiirtuu humnaa, ykn utubaa
meeqa akka qabu irratti hundaa’uun garaagarummaa qaba. Sirni amma jiru baay’ee sirna
unipolar ykn sirna unipolar daangeffame kan Ameerikaan ol’aantummaa qabu fakkaata. Haalli
aangoo amala sirnaa kan biraati. Wanti haala dubbii (contextual factor) tokko haala kenname
keessatti hojiirra oolmaa aangoo ti. Gama biraatiin haala kanaa walitti dhufeenya walxaxaa
biyyoota 200tti siqan gidduu jiruu fi biyyoonni humna qaban illee wal-jijjiirraa dippilomaasii,

11
tumsa namoota biroo dhimmoota adda addaa irratti qabaachuu isaaniiti. Kanaaf, aangootti
fayyadamuu dura, dhiibbaa yeroo dheeraa ilaalchi biyyoota biroo shallaguun ogummaadha.
Normoonni gatiiwwan akkaataa amala murteessuuf gargaaraniifi tilmaamamuu danda’uu
sadarkaa tokko tokko uumuudha sirna keessatti. Norm sirnichaa jijjiiramaa jira. Fakkeenyaaf,
biyyoonni haaraan hedduun... seera sirnichaa amma jiru tokko tokko mormuudhaan, irra caalaan
isaanii aadaa warra dhihaa irraa kan maddan ta’uu isaaniiti.

Caasaa Sirna Idil-addunyaa

Hayyoonni Hariiroo Idil-addunyaa aangoo siyaasaa yeroo baay’ee gosoota sirnoota gurguddoo
sadiitti raabsama jechuun ni dubbatu isaanis: (i) sirna uni-polar, (ii) sirna bipolar fi, (iii) sirna
multipolar dha.

Sirna idil-addunyaa uni-polar keessatti mootummaan humna siyaasaa, dinagdee, aadaa fi

waraanaa guddaa qabu tokkotu jira kanarraa ka’uun dandeettii mootummoota biroo
guutummaatti to’achuu.

bipolar , fakkeenyaaf, mootummoonni olaantummaa qaban lama (super powers) kan jiran yoo
ta’u, mootummoonni humna xiqqaa qaban ammoo karaa ijaarsa gamtaa fi farra gamtaatiin gama
lamaanitti makamu. Rakkoon sirna baay’ee siyaasa tapha zeeroo-sum’f saaxilamaadha sababiin
isaas humni guddaan tokko yeroo bu’aa argatu inni kaan mo’amuun isaa waan hin oolle.

Fkn USA fi USSR

poolaarii baay’ee seenaa keessatti baay’inaan kan mul’atudha. Yeroo naannoo Waraana
Addunyaa Tokkoffaa sirna addunyaa idilee ture. Yeroo baayyee mootummoonni humna walqixa
qaban adda addaa aangoof wal dorgoman kan calaqqisiisudha. Mootummoonni hariiroo tapha
zeeroo-sum waliin qaban jijjiiruun barbaachisaa miti. Sirna akkanaa keessatti aangoo osoo hin
argatin ykn hin dhabin jijjiirama fiduun ni danda’ama.

Yaad-rimeewwan bu’uuraa Jechoota ijoo tokko tokko IR/System keessatti

Aangoon maali?
 Aangoon maallaqa siyaasa addunyaati.
 Maallaqni dinagdeef akkuma ta’e aangoonis hariiroo idil-addunyaa (siyaasa) ta’a.
12
  Sirna idil-addunyaa keessatti aangoon dhiibbaa walqabataa qooda fudhattootaa kan
murteessu yoo ta’u, caasaa sirna idil-addunyaa ni boca.
 dhaabbata siyaasaa ol aanaadha
Anarchy jechuun maali?
 seeraa fi sirna diigamuu agarsiisa, .
 isa jechuun haala itti dhabamuudha aangoo (mootummaa) . sirna sadarkaa biyyaalessaa
ykn idil-addunyaa/addunyaa keessatti haa ta’u.
 aangoo giddu galeessa kan hin qabnee fi dhaabbileen waliinii seera waloo kabachiisuuf
mirga qaban hin jiran.
 addunyaan addunyaa namni hundi of ilaalu malee sirnicha akka waliigalaatti namni hin
ilaalledha.
Abbaa Biyyummaa jechuun maali?
Abbaan biyyummaa hariiroo idil-addunyaa keessatti yaad-rimee bu’uuraa kan biraa yoo ta’u,
ibsa: (i) mootummaan tokko qaama naannoo isaa keessatti aangoo isa dhumaa (abba
biyyummaa keessoo) fi, (ii) mootummaan hawaasa addunyaa keessatti hirmaachuu isaa (abba
biyyummaa alaa) jedhamee hiikamuu danda’a. Gabaabumatti, abbaa biyyummaa jechuun
sirna idil-addunyaa irraa mootummoonni dachaa lama fudhachuu, jechuunis imaammata alaa
keessatti ofiin of bulchuu fi dhimma biyya keessaa isaa keessatti walabummaa/bilisummaa
agarsiisa.
Tiyoorii Hariiroo Idil-addunyaa
ti'ooriiwwanii fi falaasamni maali ?
Tiyoorii- yaada abstraaktii Falaasama
 qabatamaadha yaadadha malee saayinsii miti
 tuuta yaadota hin mirkanoofne
 saayinsaawaa taateewwan qabatamaa hin taane ibsuu

Idealism/Liberalism
 liberalism pluralism jedhamuunis kan beekamu, kun jechuun wal-irratti hirkattummaa
pluralism jechuudha fi projects a different image siyaasa addunyaa.

13
  liberalism mana barumsaa yaada yaada bilisummaa fi walqixxummaa namoota
dhuunfaa irratti hundaa’eedha.
 akkuma dhugaa (realism) duudhaa dheeraa dha.
 akka warra dhugaa (realists) irraa adda ta’ee, liberalistoonni ilaalcha abdii guddaa
qabu gara hman nature ykn liberaaloonni ilaalcha abdii qabu IRs irratti qooddatu
 akkuma realism mootummaan IRs keessattis qooda fudhattoota ijoodha, garuu
liberalism qooda fudhattoota mootummaa hin taane kan akka IOs, MNCs And NGOs
tiif gahee dabalata
Liberaalotaaf
 ilmi namaa sammuu qaba, gaarii dha.
 mootummaan aangoo isaanii filannoo ummataa irraa oofa
 qorannoon siyaasa idil-addunyaa hundee yaada siyaasaa bilisaa jaarraa 17ffaa keessa
Joon Look, yaada liberaalummaa isa jalqabaatiin ture
Siyaasa idil-addunyaa qorachuuf tilmaama barbaachisaa tokko tokko liberaal
 namoonni dhuunfaa qooda fudhattoota idil-addunyaa jalqabaati, namoota dhuunfaa
akka wiirtuu uumama cufaatti kaa’u.
 dantaan mootummaa daayinamiksii yoo ta’u, of ilaaluu fi kan biroo =tumsa
ilaalchisee
 namoonni dhuunfaas ta’e dantaan mootummaa haala keessoo fi alaa bal’aa adda
addaatiin bocama.
 dantaan waliinii sirna idil-addunyaa keessatti tumsa itti fufsiisuu danda’a
 safuun siyaasa addunyaa keessatti bakka qaba
 siyaasa biyya keessaa siyaasa idil-addunyaa caalaa barbaachisaa dha.

Dhugaa (Realism) dhugaa (Realism).

 siyaasa politik dhugaa ykn aangoo ykn siyaasa aangoo irratti hundaa’eedha
 realism jalqaba IR akaadaamii irraa kaasee yaada siyaasa addunyaa irratti
olaantummaa qabu ture
 realism yaada IRs isa durii fi yeroo baay’ee fudhatamudha

14
  realism mala qajeelaa IRs irratti
Warra dhugaa (realists) ta'aniif
 ilmi namaa hamaadha, ofittoodha
 waldhabdeen waan hin oolledha
 siyaasni hundi qabsoo aangooti(Morgenthan, 1948) .
Tilmaama barbaachisaa tokko tokko kan Realism siyaasa idil-addunyaa qorachuuf
 Mootummoonni qooda fudhattoota barbaachisoodha
 sirni idil-addunyaa sirna hin qabnee fi waldhabdee dha
 mootummaan hundinuu jiraachuuf aangoo hordofa
 madaallii mootummaa to doorsisa irratti
 safuun siyaasa addunyaa keessatti bakka hin qabu
 siyaasa biyya keessaa caalaa siyaasni idil-addunyaa barbaachisaa dha
 humni yaad-rimeewwan giddugaleessaa IR keessatti argamaniidha
 jijjiiramni sirna idil-addunyaa hanga qoodinsa aangoo ilaalchisee waraanaan ta’a.
Caasaa/Maarkisizimii
Maarkisizimiin ilaalcha hawaasni kaappitaalistii gita wal faallessu lamatti qoodameera jedhee
falmudha
 gita daldalaa burjaajjii fi
 proletariat gita hojjetaa
Proletariatonni araara burjaajjii mindaa isaanii fi kanaaf sadarkaa jireenya isaanii to’atan jala
jiru. Maarkis dhuma irratti hawaasni gitaa xumuramuu fi burjaajjii proletariat tiin kuffisuu
abdate.
 gita akka sababoota qoodamanii IR keessatti
 waa’ee misooma dinagdee fi sarbama mirga namoomaa ilaalchisee
Ijaarsa (Constructivism) jedhu
Ijaarsi (constructivism) yaada biraa kan yeroo baay’ee akka giddu galeessaatti ilaalamu yoo ta’u,
yeroo kana garuu yaadota ijoo fi yaadota qeeqaa booda qorru gidduutti. Hayyoota ilaalcha biroo
irraa adda ta’ee, ijaarsitoonni barbaachisummaa gatiiwwanii fi fedhii waliinii namoota dhuunfaa
waltajjii addunyaa irratti walqunnaman gidduu jiru ibsu.

15
wiirtuu ijaarsaa ibsuuf, hundeen hariiroo idil-addunyaa walqunnamtii namoota gidduu jiru
keessatti jiraachuu isaati.
Ijaarsi (constructivism) hubachuun yaadonni ykn akka yeroo baay’ee ‘norms’ jedhamanitti
humna akka qaban hubachuudha. IR, egaa, imala jijjiirama hin dhumne kan kuufama seera
fudhatama qabu kan darbee fi seera gara fuula duraa mul’achaa jiru kan galmeessudha.
Tiyoorii Qeeqa
Malawwan qeeqaa jechuun ti’ooriiwwan bal’aa kanneen malawwan idilee dirree irratti
mul’ataniif deebii kennuudhaan hundeeffaman kan agarsiisu yoo ta’u, isaanis irra caalaa
liberaalizimii fi riyaalizimii dha. Gabaabumatti, ti’ooristoonni qeeqxoota amala addaa tokko
qooddatu – isaan tilmaama damee IR keessatti barame kan erga hundeeffamee kaasee
giddugaleessa ta’e mormu. Haala kanaan, haalli jijjiirame mala haaraa addunyaa nuti keessa of
argannu hubachuuf, akkasumas gaaffii keessa galchuuf caalaatti mijatu barbaadu.Tiyoorii
qeeqaan ejjennoowwan akkaataa idileetti IR keessatti tuffataman ykn bira darbaman waan adda
baasaniif gatii guddaa qabu. Akkasumas namoota dhuunfaa yeroo baayyee marginalized ta’aniif
sagalee ni kennu, keessumaa dubartootaa fi kanneen Global South irraa dhufaniif.

Boqonnaa Lammaffaa: Imaammata Dhimma Alaa fi Dippilomaasii

Hubachuu
Seensa

16
17