Katsaus

tieteessä
Riitta Sauni
LT, dosentti, tiimipäällikkö
Työterveyslaitos, Terveys
ja työkyky -osaamiskeskus,
Työterveyshuollon
tutkimus ja kehittäminen -tiimi
Katri Suuronen
FT, erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Terveys
ja työkyky -osaamiskeskus,
Työlääketiede-tiimi
Työperäisen altistumisen arviointi
•• Työpaikan altisteilla tarkoitetaan useimmiten kemiallisia, fysikaalisia tai biologisia haittatekijöitä,
mutta myös esimerkiksi fyysistä tai psykososiaalista kuormitusta.
•• Työturvallisuuslain mukaan työnantajan pitää olla selvillä työpaikan altisteista ja arvioida niiden
aiheuttamat mahdolliset riskit.
•• Työterveyshuolto toimii asiantuntijana, joka auttaa työpaikkoja altisteiden tunnistamisessa ja niiden
aiheuttamien riskien terveydellisen merkityksen arvioinnissa.
•• Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto selvittää työpaikan altisteet ja altistumistasot sekä antaa
näiden perusteella suositukset tarvittavista toimenpiteistä, esimerkiksi määräaikaistarkastuksista
tai suojainten käytöstä.
•• Työperäisten oireiden ja ammattitautien selvittämisessä saatetaan tarvita tarkkoja työntekijä- tai
työpistekohtaisia altistumisselvityksiä.

Altistumisella tarkoitetaan henkilön joutumista
tekemisiin elimistön ulkopuolisten haittaa tai
vaaraa aiheuttavien tekijöiden kanssa. Ihmisen
altistumista elinympäristössään tutkii ympäristö­
lääketiede. Kun kyse on työssä tapahtuvan altis­
tumisen terveydellisen merkityksen arvioinnista,
ollaan työterveyshuollon ja työlääke­t ieteen
­alueella.
Työterveyslääkäri tarvitsee lääketieteellisen
osaamisen lisäksi tietoa mm. työhygieniasta,
toksikologiasta, ergonomiasta ja työpsykologias­
ta. Tässä artikkelissa käsitellään altistumisen ar­
viointia pääasiassa käytännön työterveyslääkä­
rin näkökulmasta, mutta tiedoista on hyötyä
kaikille lääkäreille, jotka ovat kiinnostuneita
työn ja terveyden yhteyksistä ja joutuvat otta­
maan kantaa näitä koskeviin kysymyksiin.
Mitä altisteet ovat?
Työpaikan altisteilla tarkoitetaan useimmiten
kemiallisia, fysikaalisia tai biologisia haittateki­
jöitä, mutta altistumisella voidaan käsittää myös
esimerkiksi altistuminen fyysiselle tai psyko­
sosiaaliselle kuormitukselle (1,2).
Kemialliset altisteet voivat olla kaasuja, aero­
LIITEAINEISTO
soleja tai hiukkasmaisia. Liitetaulukossa 1 on
www.laakarilehti.fi esitetty tavallisimpia kemiallisia altisteita, nii­
den terveyshaittoja, riskitöitä sekä raja-arvoja
Sisällysluettelot (Liitetaulukko 1 lehden internet-sivuilla artikke­
SLL 41/2012 lin pdf-version liitteenä, www.laakarilehti.fi >
Sisällysluettelot > 41/2012).). Fysikaalisiin altis­
teisiin voidaan lukea melu, tärinä, kuumuus,
i­ tiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet, tuber­
kuloosibasillin, virukset, sienet, alkueläimet ja
halkiomadot (3).
Fyysisiä kuormitustekijöitä ovat mm. työ­
asennot, voiman käyttö sekä taakan paino ja
muoto, jotka voivat lisätä riskiä saada tuki- ja lii­
kuntaelinperäisiä oireita ja sairauksia (taulukko
1) (4). Työn psykososiaalisen kuormittavuuden
arviointi koetaan käytännön työssä usein haas­
teelliseksi (5). Psyykkiseen kuormitukseen vai­
kuttavat mm. työmäärän ja työtahdin kohtuulli­
suus sekä mahdollisuus itse vaikuttaa niihin,
työhön sisältyvä vastuu ja työn tavoitteiden sel­
keys (6). Sosiaalista kuormitusta voivat aiheut­
taa esimerkiksi yksin työskentely, hankalat asia­
kas- ja vuorovaikutustilanteet sekä ongelmat tie­
donkulussa, yhteistyön toimivuudessa tai esi­
miestoiminnassa. Liialliselle psykososiaaliselle
kuormitukselle altistuminen voi vaikuttaa sekä
henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin (7,8).
Aina tavoitteena ei kuitenkaan ole altistumi­
sen minimointi. Esimerkiksi yksin työskentely
ei välttämättä ole parempi vaihtoehto kuin tois­
tuvat asiakaskontaktit. Myös valaistuksessa ta­
voitteena on löytää optimaalinen valaistusvoi­
makkuus työhön ja työolosuhteisiin sopien.
Riskin arviointi on
työnantajan tehtävä
Altistumisen arviointia tarvitaan työpaikan ris­
kin arvioinnin perustaksi. Työturvallisuuslaki
määrittelee riskin arvioinnin työnantajan tehtä­

V
kylmyys ja säteily (Liitetaulukko 2). Sosiaali- ja
Vertaisarvioitu
V terveysministeriö on listannut ja luokitellut bio­
logisiksi altisteiksi bakteerit, homeet, niiden
väksi (9). Työnantajan tulee selvittää altisteiden
lisäksi altistuvien työntekijöiden määrä, altisteen
vaarallisuus ja altistumisen todennäköisyys.

Su omen Lääkärilehti 41/2012 vsk 67 2911

 Katsaus

Taulukko 1. sittäisen työntekijän, prosessin tai osaston kan­

nalta. Koko työpaikka on tarkastelussa, kun työ­
Työn fyysisen kuormittavuuden tarkastelumalli STM:n työkirjan mukaan terveyshuolto tutustuu uuteen asiakasyrityk­
(2). seensä tai päivittää tietojaan jo hoidossaan ol­
leen yrityksen terveydellisistä olosuhteista. Täl­
TYÖPISTE RUUMIILLINEN KUORMITUS
Työpisteen siisteys ja järjestelyt Jatkuva istuminen tai seisominen löin puhutaan perusselvityksestä, jota voidaan
Kulkutiet ja lattiat Työn tauotus ja työtahti tarvittaessa syventää suunnatuilla selvityksillä
Portaat, tikapuut, luiskat Jatkuvasti samoina toistuvat työliikkeet tai erityisselvityksillä (12).
Työtason korkeus Raskaat nostot tai taakan kannattelu Sekä työpaikkaselvitys että riskin arviointi
Istuin tähtäävät työpaikan vaaratekijöiden tunnistami­
Näytöt ja näyttöpäätteet seen, niistä aiheutuvien riskien merkityksen
määrittämiseen ja riskien priorisoinnin perus­
TYÖASENTO TYÖVÄLINEET JA -MENETELMÄT
Selän asento Työkalut, koneet ja laitteet
teella tehtävistä toimenpiteistä päättämiseen,
Hartioiden ja käsien asento Käsiteltävät kappaleet joten on luontevaa tehdä molemmat työpaikan
Ranteen ja sormien asento Työpisteen tuet ja apuvälineet ja työterveyshuollon yhteistyönä (13). Tällöin
Pään ja niskan asento korostuu työterveyshuollon osaaminen ja vas­
Jalkojen asento tuu terveydelle haitallisten altisteiden tunnista­
misessa ja niiden aiheuttaman riskin terveydel­
lisen merkityksen arvioinnissa. Työpaikkaselvi­
Olennaista riskin arvioinnissa on, että saa­ tyksissä halutaan korostaa myös työpaikan voi­
daan käsitys altistumisen luonteesta ja määräs­ mavaroja – ei siis ainoastaan riskejä, vaan myös
tä, tarvittavista seuranta- ja torjuntatoimenpi­ positiivisia asioita. Tiedostaessaan voimavaroja
teistä ja niiden tärkeysjärjestyksestä. Tässä voi­ antavia ja ei-kuormittavia tekijöitä työpaikka voi
daan käyttää apuna esimerkiksi BS 8800 -stan­ aktiivisesti ryhtyä vahvistamaan omia voima­
dardiin (10) perustuvaa riskien luokittelutau­ varojaan. Työpaikkaselvitys antaa tärkeää tietoa,
lukkoa (taulukko 2). Riski on aina negatiivinen jonka perusteella yritykselle voidaan laatia juuri
tekijä, mutta kuormitus voi olla positiivistakin, sen tarpeisiin perustuva työterveyshuollon toi­
jos se on kohtuullista. mintasuunnitelma.

Työpaikkaselvityksessä Kemikaalialtistuksen arviointi

arvioidaan altistumista Jos työpaikalla on jo hyvin tehty riskin arvioin­
Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon tärkeim­ ti, siitä saadaan paljon arvokasta tietoa, jota voi­
piä työkaluja altistumisen ja työn terveydellisen daan täydentää omien työpaikkakäynnillä saa­
vaaran arvioinnissa (11). Työterveyshuolto voi tujen havaintojen perusteella. Tarpeellisia tie­
arvioida altistumista joko koko työpaikan tai yk­ toja lääkärille ovat tiedot työtilasta, sen yleis­
ilmastoinnista ja kohdepoistosta, altistumis­
tavoista ja -reiteistä, suojainten käytöstä, pro­
Taulukko 2. sessipäästöistä, lähtöaineista ja tuotteista sekä
työn päämäärästä ja tarkoituksesta. Työpaik­
Yksinkertainen terveysriskien luokittelu englantilaisen standardin
kaan tutustuminen paikanpäällä, henkilökoh­
BS8800 mukaan.
tainen työn havainnointi sekä työntekijöiden ja
Vähäiset Haitalliset Vakavat työsuojelusta vastaavien haastattelu antavat
epämukavuus, ­ palovammat, ­ihottumat, myrkytykset, korvaamatonta tietoa altistumisen arvioinnin
ärsytys, ­pitkäkestoisia vakavia ­työperäinen syöpä, pohjaksi.
ohimenevä vaikutuksia, astma, pysyvät vakavat Käyttöturvallisuustiedotteet (KTT) (taulukko
lievä sairaus pysyvät lievät haitat vaikutukset, elämää 3) ja kemikaaliluettelo (14) ovat lääkärille hyviä
lyhentävät sairaudet lähtökohtia kemiallisten tekijöiden aiheuttaman
Epätodennäköinen merkityksetön riski vähäinen riski kohtalainen riski terveysvaaran ja altistumisen arviointia varten.
Työpaikoilla käytetään myös materiaaleja ja val­
Mahdollinen vähäinen riski kohtalainen riski merkittävä riski
misteita, joista ei ole laadittu käyttöturvallisuus­
Todennäköinen kohtalainen riski merkittävä riski sietämätön riski tiedotetta, mutta joista on tarkoituksenmukaista
hankkia muunlainen tuoteseloste tai aine­

29 1 2 Suomen Lääkärilehti 41/2012 vsk 67


Kirjallisuutta
1 Martimo K-P, Antti-Poika M, Uitti J.
Työstä terveyttä. Helsinki: Kustan-
nus Oy Duodecim 2010.
2 Murtonen M. Riskien arviointi
työpaikalla. Työkirja. Tampere:
Työsuojeluosasto, Sosiaali- ja
terveysministeriö, 2000.
3 STM:n päätös biologisten tekijöiden
luokituksesta 229/1998.
4 Pääkkönen R, Rantanen S, Uitti J.
Työn terveysvaarojen tunnistami-
nen, 3. korjattu painos. Helsinki:
Työterveyslaitos, 2006.
5 Rantanen S, Pääkkönen R, Jokitulp-
po J, Palmroos P. Kysely työpaikka-
selvityksestä ja riskinarvioinnista.
Työterveyslääkäri 2003;(2):223–
30.
6 Kivistö S, Kallio E. Millaista tämä
työ on henkisen hyvinvoinnin
kannalta – MIVA-kehyksestä apua
työpaikkaselvitykseen. Työterveys-
lääkäri 2009;(1):65–8.
7 Kalimo R, Mutanen P, Pahkin
K, Toppinen-Tanner S. Työssä
jaksamisen voimavarat: työolot
ja yksilölliset tekijät jaksamisen
ennustajina. Työ ja ihminen
2001;15:73–82.
8 Vahtera J, Kivimäki M, Pentti
J, Linna A ym. Organisational
downsizing, sickness absence, and
mortality: 10-town prospective
cohort study. BMJ 2004;328:555.
9 Työturvallisuuslaki. Suomen
asetuskokoelma 738/2002.
10 BS 8800:fi. Ohje työterveys- ja
turvallisuusjohtamisjärjestelmistä.
Suomen Standardoimisliitto, SFS
1998.
11 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö.
Helsinki: Sosiaali- ja terveysminis-
teriö, Työterveyslaitos, 2007.
12 Työterveyshuoltolaki. Suomen
asetuskokoelma 1383/2001.
13 Oksa P, Lappalainen J, Liuhamo M
ym. Pienyrityksen työturvallisuus
ja työterveysriskien hallinta. Työ-
turvallisuus ja työterveyskansio.
Helsinki: Työterveyslaitos, 2012.
14 Valtioneuvoston asetus kemial-
lisista tekijöistä työssä. Suomen
asetuskokoelma 715/2001.
15 Meluasetus. Suomen asetuskokoel-
ma 85/2006.
16 Vainio K, Sauni R, Uitti J, Pääkkönen
R. Käytännön ohjeita uuden melu-
asetuksen pohjalta. Työterveyslää-
käri 2006;(4):98–101.
17 Sosiaali- ja terveysministeriö, Työ-
terveyslaitos. Terveystarkastukset
työterveyshuollossa. Helsinki:
Työterveyslaitos, 2005.
18 Hirvasaho-Tolkki M, Sauni R, Uitti
J, Pääkkönen R. Tärinäaltistumisen
arviointi työpaikalla ja työter-
veyshuollossa. Työterveyslääkäri
2007;(2):83–87.
19 RT 07-10946. Sisäilmastoluokitus
2008. Sisäympäristön tavoitearvot,
suunnitteluohjeet ja tuotevaati-
mukset. RAKTI, SAFA, SKOL, 2009.
20 Kiippa P, Palomäki E, Sauni R, Uitti J.
Miten selvitän potilaan sisäilmaon-
gelmiin liittyvien oireiden syyn?
Työterveyslääkäri 2010;(2):80–85.
Su omen Lääkärilehti 41/2012 vsk 67
Taulukko 3.
Käyttöturvallisuustiedote (KTT).
Tärkein kemikaalin vaaraominaisuuksia koskeva
tietolähde
Päivätty, vakiomuotoinen (vakio-otsikot määrätyssä
järjestyksessä)
Maahantuojan tai myyjän toimitettava pyynnöstä
työpaikalle
Oltava työntekijöiden luettavissa työpaikalla
Ei täydellinen aineosalista
osaluettelo. Tällaisia aineita ovat mm. elintar­
vikkeet, rehut, lääkkeet ja kosmetiikka.
Käyttöturvallisuustiedotteessa ilmoitetaan
mm. koko valmistetta koskevat merkinnät sekä
vaaralliseksi luokitellut aineosat, joiden pitoi­
suus ylittää EU:n asettaman ilmoitusrajan. Esi­
merkiksi akuutisti toksiset tai herkistäviksi luo­
kitellut aineosat tulee mainita käyttöturvalli­
suustiedotteessa, mikäli niiden pitoisuus val­
misteessa on vähintään 0,1 %, kun taas syövyt­
tävät tai siittiösolumutageeniset aineet ilmoite­
taan, jos niiden pitoisuus on vähintään 1 %.
­Aineiden vaaraluokituksissa ja käyttöturvalli­
suustiedotteen laadinnassa voi olla puutteita, ja
valmisteessa voi olla aineosia (ja terveysvaiku­
tuksia), joita ei tiedotteessa ole mainittu.
EU:n kemikaaliasetuksen (Registration, Eva­
luation, Authorisation and Restriction of Che­
micals, REACH) mukaan aineiden ja seosten
käyttöturvallisuustiedotteen liitteeksi tulee lähi­
vuosien aikana ns. altistumisskenaario, jossa
mm. listataan tunnetut käyttötavat ja niissä so­
vellettavat altistumisen raja-arvot. Asetus tuo
myös pakkauksiin ja käyttöturvallisuustiedottei­
siin vaaraa osoittavien standardilausekkeiden
(R-lausekkeet) tilalle uudet vaaralausekkeet
(H-lauseke). Muilta osin käyttöturvallisuustie­
dote pysyy suunnilleen entisenlaisena.
Fysikaalisille tekijöille
altistumisen arviointi
Meluasetus (15) asettaa melualtistukselle ylem­
män toiminta-arvon 85 dB, jonka perusteella
kuuloa pitää suojata suojaimin, ja alemman toi­
minta-arvon 80 dB, jonka perusteella työntekijöi­
den saatavilla pitää olla kuulosuojaimet. Päivit­
täisen melualtistuksen raja-arvo on 87 dB, ja sen
ylittyessä työnantajan pitäisi välittömästi ryhtyä
toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi.
tieteessä
Melua voidaan mitata melumittareilla, joita
on yleisesti työterveyshuoltojen käytössä. Vaati­
vammat melumittaukset ja ns. meluannosmit­
taus vaativat meluun perehtyneen asiantuntijan
osaamista. Työterveyshuollossa toimiville on
julkaistu tarkempia ohjeita melualtistumisen
arvioinnista ja terveystarkastuksista (16,17).
Tärinäaltistukselle on myös asetettu raja- ja
toiminta-arvot (Liitetaulukko 2). Useimmiten
päivittäinen tärinäaltistus voidaan arvioida riit­
tävän tarkasti, kun tiedetään työvälineiden
tärinä­arvot ja liipaisinaika (18). Altistumisen
mittaaminen ja tarkempi kumulatiivisen tärinä­
altistuksen arviointi edellyttävät perehtyneisyyt­
tä asiaan, yleensä työhygieenikon osaamista.
Poikkeaville lämpöoloille altistuminen voi ai­
heuttaa kuormitusta elimistölle. Ilman lämpö­
tilan lisäksi kannattaa huomioida ilman kos­
teus, tuulen nopeus ja altistumisaika. Suomen
sisäilmayhdistys on antanut suosituksen sisä­
lämpötilan tavoitearvoista eri tilanteissa (19).
Säteilyn mittaaminen on yleensä asiantunti­
joiden tehtävä, esimerkiksi Säteilyturvakeskuk­
sen. Ionisoivia säteilyjä ovat esimerkiksi rönt­
gensäteily, gammasäteily ja radonsäteily. Ioni­
soimattomia säteilyjä ovat esimerkiksi ultravio­
lettisäteily, lasersäteily, infrapunasäteily, mikro­
aaltosäteily sekä sähkö- ja magneettikentät.
Puutteellinen valaistus voi lisätä tapaturma­
riskiä ja aiheuttaa silmien väsymistä. Toisaalta
liian kirkas tai vääränlainen valaistus voi aiheut­
taa häikäistymistä, silmien ärsytystä ja päänsär­
kyä. Erilaiset työt vaativat erilaiset valaistusolo­
suhteet. Tyypilliseen näyttöpäätetyöpaikkaan
suositellaan valaistusvoimakkuudeksi 300–500
luksia (lx).
Biologisille tekijöille
altistumisen arviointi
Biologisille tekijöille ei ole vahvistettu työilman
terveysperusteisia raja-arvoja. Altistuminen on
mahdollista töissä, joissa ollaan kontaktissa sai­
raisiin ihmisiin tai eläimiin tai näiden vereen
tai eritteisiin. Altistuminen on mahdollista
myös, jos käsitellään pilaantunutta orgaanista
materiaalia tai oleskellaan kosteusvaurioisessa
rakennuksessa (4). Kosteusvauriomikrobeille al­
tistumisen arviointi vaatii usein asiantuntijan
selvityksiä, jotka koostuvat aistinvaraisesta tar­
kastelusta ja tarvittaessa mittauksista (20). Am­
mattitautitapauksissa altistumisen pitää perus­
tua työpaikan sisäilma- ja rakennusteknisten
2913

21 Oksa P, Palo L, Saalo A, Jolanki R,
Mäkinen I, Kauppinen T. Ammatti-
taudit ja ammattitautiepäilyt 2009.
Työperäisten sairauksien rekisteriin
kirjatut uudet tapaukset. Helsinki:
Työterveyslaitos 2011.
22 Sosiaali- ja terveysministeriön
päätös biologisten tekijöiden
luokituksesta. STM 229/1998.
23 Lindström K, Elo A-L, Hopsu L ym.
Työkuormituksen arviointimene-
telmä TIKKA, 1. painos. Helsinki:
Työterveyslaitos 2005.
24 Taskinen H, Linbohm M-L, Frilander
H. Ohjeet vaaran arvioimisesta
erityisäitiysvapaan tarvetta
harkitessa. Työterveyslaitoksen
julkaisuja 2006.
25 Saalo A, Soosaar A, Länsimäki E,
Kauppinen T. ASA 2009. Helsinki:
Työterveyslaitos, 2011.
26 Priha E, Anttila P, Niskanen J.
Työympäristön haittatekijöiden
yhteisvaikutukset. Helsinki:
Työterveyslaitos, 2007. (Siteerattu
3.3.2012) www.tsr.fi/files/Tietokan
taTutkittu/2006/106296Loppurapo
rtti.pdf
27 Okada A, Miyake H, Yamamura K,
Minami M. Temporary hearing loss
induced by noise and vibration. J
Acoustic Soc Am 1972;51:1240–8.
28 Andersson E, Knutson A, Hagberg
S ym. Incidence of asthma among
workers exposed to sulphur oxide
and other irritant gases. Eur Respir
J 2006;27:720–5.
29 Sauni R, Linna A, Oksa P, Nordman
H, Tuppurainen M, Uitti J. Cobalt
asthma – a case series from
a cobalt plant. Occup Med
2010;60:301–6.
30 Priha E, Pääkkönen R, Anttila P,
Santonen T, Niskanen J. Monialtis-
tuminen haasteena työn terveysris-
kien arvioinnissa. Työterveyslääkäri
2008;26(3):77–82.
31 Suuronen K, Sauni R, Jaakkola M,
Altistumisen arviointi ammatti-
astmaa epäiltäessä. Duodecim
2011;127:2215–22.
32 Nordman H, Oksa P, Karjalainen
A, Koskinen H. Asbestisairauksien
diagnostiikka ja seuranta. Työ
ja ihminen tutkimusraportti 28.
Helsinki: Työterveyslaitos 2006.
33 Starck J, Kalliokoski P, Kangas J,
Pääkkönen R, Rantanen S, Riihimäki
V. Työhygienia. Helsinki: Työterve-
yslaitos, 2008.
34 Rantanen S., Pääkkönen R. Työhy-
gienia. Kemialliset ja fysikaaliset te-
kijät. Työsuojeluhallinto, Tampere
2008
35 Ahonen I, Pääkkönen R, Rantanen
S. Työhygieeniset mittaukset.
Helsinki: Työterveyslaitos, 2007.
36 Aitio A, Luotamo M, Kiilunen M,
toim. Kemikaalialtistuminen.
Biomonitorointi. Helsinki: Työterve-
yslaitos, 1995.
37 Sosiaali- ja terveysministeriön
asetus haitalliseksi tunnetuista
pitoisuuksista. Suomen asetusko-
koelma 1213/2011.
Sidonnaisuudet
Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidon-
naisuutensa seuraavasti (ICMJE:n
lomake):
Riitta Sauni, Katri Suuronen:
Ei sidonnaisuuksia.
29 1 4
Katsaus
tutkimusten raportteihin, tutkittavan henkilön
sekä tarvittaessa työnantajan ja muiden työn­
tekijöiden haastatteluun.
Yleisin infektiivinen työympäristön mikrobi
vuonna 2009 oli myyräkuumetta aiheuttava
Puumala-virus, ja työperäisen tuberkuloosin ta­
pausmäärä oli nousussa (21). Altistumisen ar­
vioinnissa on huomioitava ihmisten yksilölli­
nen herkkyys infektioille ja toisaalta olemassa
oleva rokotussuoja. Jos työssä altistutaan mikro­
beille, joita vastaan on olemassa tehokkaita ro­
kotteita, työnantajan tulee tarjota työntekijöille
rokotusta (22).
Psykososiaaliselle kuormitukselle
altistumisen arviointi
Psykososiaalista kuormitusta ja sille altistumis­
ta voidaan selvittää esimerkiksi havainnoimalla
työtä ja työoloja, haastattelemalla työntekijöitä
ja esimiehiä tai kyselymenetelmillä. Työterveys­
huollon työkalupakkiin kuuluu usein esimer­
kiksi Työstressikysely tai TIKKA-menetelmä
(23), kun psykososiaalista altistumista halutaan
selvittää työyhteisötasolla. Moni ryhmätason ky­
selylomake soveltuu hyvin myös yksilötapaami­
sen haastattelurungoksi vastaanotolle.
Työterveyshuollon suunnattuun työpaikkasel­
vitykseen soveltuvat Työstressikyselyn lisäksi
mm. pohjoismainen työn psyykkisten ja sosiaa­
listen tekijöiden kysely QPSNordic, Parempi
Työyhteisö -kysely (ParTy), Terve organisaatio
-kysely ja Työ- ja hyvinvointibarometri (THB).
Kuormittumisen arvioinnissa käytetään useita
tietolähteitä ja riittävästi mittauksia eri menetel­
millä. Koottuja tietoja yhdistelemällä, vertaile­
malla ja suhteuttamalla muodostetaan käsitys
kuormitustilanteesta.
Erityiskysymyksiä
Perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle
vaaralliset aineet
Työpaikkaselvityksessä ja riskin arvioinnissa
­tulisi kiinnittää huomiota perimälle, sikiölle ja
lisääntymiselle vaarallisiin aineisiin. Jos työpai­
kalla on käytössä aineita, joille altistuminen ei
ole suositeltavaa raskausaikana, tulisi työpaikal­
la olla suunnitelma, miten toimitaan, jos tällai­
sessa työssä oleva nainen tulee raskaaksi.
Vaihto­ehtoja voivat olla esimerkiksi siirtäminen
toiseen työpisteeseen, työtehtävien rajoittami­
nen tai muuttaminen kokonaan, tai jos työpai­
kalla ei voida järjestää raskausaikana turvallista
työtä, on olemassa mahdollisuus jäädä erityisäi­
tiysvapaalle. Suomessa on julkaistu ohjeet vaa­
ran arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta
harkitessa (24).
Syöpävaaralliset aineet
Syöpävaarallisille aineille altistumista arvioi­
taessa on otettava huomioon syöville tyypillinen
pitkä latenssiaika, jolloin kymmeniä vuosia ai­
kaisemmin tapahtuneen altistumisen selvittä­
minen voi olla haasteellista. Syöpäsairauden
vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille am­
matissaan altistuvien rekisteriin (ASA-rekisteri)
tulee ilmoittaa työntekijät, jotka ovat altistuneet
syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ky­
seisenä vuonna merkittävän osan työajastaan,
vähintään 20 työpäivän ajan tai joiden altistumi­
nen on todettu työhygieenisillä mittauksilla
(25).
Pitoisuushuiput ja kemikaalitapaturmat
Altistumiseen voi liittyä korkeita ilmapitoisuus­
huippuja tai merkittäviä iholle pääseviä aine­
määriä joko satunnaisesti tai toistuvasti. Suuril­
la kerta-altistumisilla voi olla vakavia terveysvai­
kutuksia, ja ne voivat koskea yhtä tai useampaa
henkilöä. Jotkin kemikaalit voivat aiheuttaa
hengenvaarallisia myrkytyksiä, ja esimerkiksi
yksikin voimakas, usein tapaturmainen altistu­
minen hengitysteitä ärsyttäville aineille voi ai­
heuttaa RADS:n (reactive airways dysfunction
syndrome). Tällaiset tapahtumat vaativat yleen­
sä laajoja selvityksiä, joissa auttavat työpaikan ja
työterveyshuollon tarkasti kirjaamat tiedot ta­
pahtuneesta sekä mahdollisesti altistuneilta
henkilöiltä kerätyt veri- ja virtsanäytteet. Tapa­
turmaisen altistumisen mahdollisuus tulee ot­
taa huomioon riskin arvioinnissa ja työpaikka­
selvityksissä.
Yhteisvaikutukset
Samanaikaisesti vaikuttavien altisteiden yhteis­
vaikutukset on otettava riskin arvioinnissa huo­
mioon (26). Esimerkiksi samanaikainen altistu­
minen melulle ja tärinälle voi johtaa meluvam­
maan helpommin kuin pelkkä melualtistus
(27). Jos henkilö altistuu sekä ärsyttäville että
herkistäville aineille, on mahdollista, että her­
kistymisriski kasvaa. Esimerkiksi rikkidioksidil­
le ja muille ärsyttäville kaasuille altistuneilla
työntekijöillä on tutkimuksissa näyttänyt olevan
suurentunut riski sairastua astmaan (28,29).
Suomen Lääkärilehti 41/2012 vsk 67

Voimavara­ Yksinkertaisille kemikaaliseoksille altistumi­
lähtöinen ajattelu­ sen haitallisuutta arvioidaan yleisimmin ns.
vaara­indeksimenetelmällä (30). Siinä kunkin ai­
tapa korostaa neen mitattu pitoisuus jaetaan sen työhygieeni­
asioita, jotka sellä laskennallisella ohjeraja-arvolla (Suomessa
­edistävät työhyvin­ HTP-arvot) ja summataan nämä osamäärät
vointia. vaara­indeksiksi. Osamäärien summa ei saa olla
yli 1, jotta seoksen laskennallinen raja-arvo ei
ylittyisi. Suomessa vaaraindeksimenetelmää on
käytetty lähinnä liuotinainealtistusta arvioitaessa.
Miten selvitetään työssään
oireilevan potilaan altistuminen?
Yksittäisen potilaan altistumisen arvioinnissa
potilaalta saatu työanamneesi yhdistetään ylei­
seen tietoon kyseisestä työstä ja erityiseen tie­
toon kyseisestä työpaikasta, esimerkiksi työ­
paikkaselvityksen ja riskin arvioinnin perusteel­
la. Jos yleinen tieto ei riitä, työterveyslääkäri tai
-hoitaja voi tehdä suunnatun työpaikkakäynnin
ja perehtyä itse havainnoimalla kyseisen henki­
lön työhön. Altistumisen arviointi on tärkeää,
jos potilaan oireiden epäillään johtuvan työstä
tai työn pahentavan niitä. Ammattitautiepäilyis­
sä altistumisen selvittäminen on edellytys am­
mattitautidiagnoosille.
Kemikaalialtistumisanamneesin tulee sisäl­
tää olennaiset tiedot työtehtävistä, työtehtävien
jakautumisesta työpäivän tai -vuoron aikana
­sekä potilaan tai hänen samassa tilassa olevien
työntekijöiden käsittelemistä aineista, joista on
syytä hankkia käyttöturvallisuustiedotteet. Li­
säksi hyödyllisiä ovat tiedot työtilasta, sen yleis­
ilmastoinnista ja kohdepoistosta, suojainten
käytöstä, prosessipäästöistä, lähtöaineista ja
tuotteista, työn päämäärästä ja tarkoituksesta
sekä potilaan uran aikana tapahtuneista työteh­
tävien olennaisista muutoksista. Ainakin työter­
veyshuollossa toimivan lääkärin on hyvä opetel­
la potilaan avulla ymmärtämään työprosessi
pääosin, jotta altistumisen määrää ja merkitystä
voidaan arvioida riittävän luotettavasti (31).
Joskus on tarpeena arvioida koko työuran ai­
kana kertynyttä (kumulatiivista) altistumista.
Kokonaismäärästä saadaan kvantitatiivinen ar­
vio, kun altistumistaso kerrotaan altistumisajal­
la. Altistumistaso-arvio voi perustua mittauk­
siin aineen pitoisuudesta työilmassa, työnteki­
jän veressä tai virtsassa. Näin tarkka altistumi­
sen arviointi voi olla tarpeen esimerkiksi epäil­
täessä liuotinaineaivosairautta tai asbestin ai­
heuttamaa ammattitautia.
Su omen Lääkärilehti 41/2012 vsk 67
tieteessä
Asbestille altistuneen työntekijän tutkimuk­
sissa voi olla tärkeää arvioida, onko hän altistu­
nut niin paljon, että säännöllinen seuranta
keuhkoröntgenkuvauksin on perusteltua (32).
Tällöin selvitetään henkilön koko työhistoria, eri
työsuhteet, asbestille altistavat työtehtävät ja nii­
den kesto. Työtehtäviin liittyvä asbestikuitupitoi­
suus (kuituja/cm3) kerrotaan työtehtävien kes­
tolla vuosina, jolloin saadaan ns. kuituvuosiar­
vio. On huomattava, että kuituvuosiarvion virhe­
mahdollisuudet on otettava huomioon ja että
luotettava arvio edellyttää useimmiten altistumi­
sen asiantuntijan työtä ja työhygieenisiä perus­
tietoja. Käytännössä työpaikalta ei useinkaan ole
mittaustietoa, jolloin joudutaan vertaamaan
muista vastaavista töistä tehtyihin mit­tauksiin ja
yleiseen tietoon kyseisen alan altistumisesta.
Samaan tapaan voidaan saada kuva siitä,
kuinka paljon altistavaa pölyä potilas on työ­
uransa aikana hengittänyt, arvioimalla pölymäi­
sistä altisteista ns. milligrammavuodet (mgv/
m3). Tällä voi olla merkitystä pölykeuhkosaira­
uksia tutkittaessa. Liuotinainealtistuksen ar­
vioinnissa puhutaan HTP-vuosista. Tällöin eri
työjaksoissa ollut työilman liuotinainepitoisuus
arvioidaan prosentteina HTP-tasosta ja kerro­
taan työvuosien määrällä.
Myös fysikaalisille tekijöille, kuten melulle tai
tärinälle, altistuminen tulee selvittää ammatti­
tautia epäiltäessä. Diagnoosi saattaa edellyttää
asiantuntijan arviota, joka perustuu työterveys­
huollosta, työpaikalta tai potilaalta saatuihin
mittaustietoihin, aikaisempiin mittaustietoihin
kyseisen tyyppisestä työstä, laitekohtaisiin tie­
toihin ja altistumisanamneesiin.
Työhygieeniset mittaukset
Työhygieeniset mittaukset tukevat työpaikan
riskin arviointia ja työterveyshuollon toimintaa
silloin, kun altistumisesta ei saada muuten riit­
tävästi tietoa (33,34). Työhygieenisten mittaus­
ten tavoitteena on selvittää joko työntekijöihin
kohdistuvaa altistumista tai työpaikan olosuh­
teita suojaustoimenpiteitä varten (35). Mittauk­
sia tulisi tehdä, jos työntekijän altistumista vaa­
rallisille kemiallisille tekijöille ei voida muutoin
luotettavasti arvioida tai jos olosuhteissa tapah­
tuu työntekijän altistumista lisäävä muutos
(14). Yleisen työhygieenisen näkökulman lisäk­
si voi esimerkiksi ammattitautia epäiltäessä olla
perusteltua tehdä tarkkoja, työpiste- tai työnteki­
jäkohtaisia mittauksia ja selvityksiä.
2915
 Katsaus
Biologiset altistumismittaukset
Biologisilla altistumismittauksilla eli biomoni­
toroinnilla tarkoitetaan työpaikan altisteiden
(mm. metallien, tiettyjen liuottimien ja orgaa­
nisten yhdisteiden) tai niiden aineenvaihdunta­
tuotteiden määrittämistä veri- ja virtsanäytteistä
(36). Toisin kuin työpaikan ilmasta tehdyt mit­
taukset, biologiset altistumismittaukset antavat
arvion altisteiden imeytymisestä elimistöön ja
mahdollistavat parhaimmillaan altistumisen ar­
vioinnin pitkältäkin ajalta. Niissä otetaan huo­
mioon imeytyminen niin hengitysteitse, ruoan­
sulatuskanavasta kuin myös ihon kautta. Biolo­
giset altistumismittaukset liitetään yleensä
määräaikaistarkastuksiin, jolloin ne mahdollis­
tavat pitkäjännitteisen työsuojelun ja varhaisen
puuttumisen työpaikan kemikaaliongelmiin.
Paljon vai vähän?
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa haitalli­
seksi tunnetut pitoisuudet eli HTP-arvot työnte­
kijöiden hengitysilman epäpuhtauksien pitoi­
suuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaa­
raa työntekijöiden turvallisuudelle, terveydelle
tai lisääntymisterveydelle (37). Jos pitoisuus on
alle 10 % HTP-arvosta, sitä voidaan pitää vähäi­
senä, ja mitä lähempänä HTP-arvoa pitoisuus
on, sitä tärkeämpiä ovat altistumista rajoittavat
toimenpiteet. Esimerkiksi hengitysteiden ärsy­
tysoireissa ja yliherkkyyssairauksissa myös sel­
västi HTP-arvoja pienemmät pitoisuudet voivat
olla terveyden kannalta merkityksellisiä. HTP-
arvot saattavat myös olla perusteiltaan vanhen­
tuneita tai ne perustuvat toksisiin vaikutuksiin,
jotka eivät ole olennaisia kyseisellä työpaikalla.
English summary www.laakarilehti.fi > in english
Assessment of exposures at the workplace
29 1 6
Joillekin altisteille on annettu sitovat raja-­
arvot, joita ei saa ylittää. Nämä altisteet ovat as­
besti, bentseeni, lyijy, vinyylikloridi, kovapuu­
pöly sekä eräät räjäytys- ja louhintatyössä muo­
dostuvat yhdisteet. Työterveyslaitos on asetta­
nut HTP-tasoa matalampia ala- tai työtehtävä­
kohtaisia tavoitetasoja, jotka perustuvat kysei­
sellä alalla tai työtehtävässä todennettuihin par­
haisiin työympäristön hallintatekniikoihin. Ta­
voitetasot kannustavat jatkuvaan työympäristön
parantamiseen, ja niitä voi käyttää esimerkiksi
uusien tilojen suunnittelun tai tilojen korjaus­
ten tukena.
Lopuksi
Nykyaikana työpaikkojen tavoitteena on työ­
hyvinvointi. Se on laaja-alainen käsite, mutta
pohjimmiltaan se rakentuu terveelliselle ja tur­
valliselle työlle. Työn tunteminen on työterveys­
lääkärin ydinosaamista. Työperäisen altistumi­
sen arviointi on osa työpaikkaselvitystä, jonka
perusteella työterveyshuolto voi antaa työpaikal­
le suosituksia altistumisen vähentämiseksi, ku­
ten ohjeita turvallisista työtavoista tai suojautu­
misesta. Riskilähtöisen ajattelun rinnalle on vii­
me aikoina nostettu voimavaralähtöinen
ajattelu­tapa. Se korostaa asioita, jotka edistävät
työhyvinvointia ja joita siten tulisi vahvistaa.
Työkyvyttömyyden ehkäisy ja työurien pidentä­
minen ovat merkittäviä ajankohtaisia haasteita
ja niissä onnistuminen vaatii työterveyshuollol­
ta pitkäjänteisen ehkäisevän toiminnan toteut­
tamista ja nykyistä syvällisempää työpaikkojen
ja työterveyshuollon yhteistyötä myös altistu­
mista ar­vioitaessa. n
Suomen Lääkärilehti 41/2012 vsk 67
 tieteessä
english summary

Riitta Sauni
M.D., Ph.D., Team Manager Assessment of exposures at the workplace
Center for Health and Work Ability,
Finnish Institute of Occupational
Health
Workplace exposure is usually understood to mean exposure to chemical, physical or biological
Katri Suuronen
hazards, but excessive physical or psychosocial burdens may also expose employees to health
hazards. According to Finnish legislation employers should be aware of the workplace exposures and
evaluate their risks. The purpose of the workplace risk assessment is to prioritize the most important
hazardous agents and develop practical control methods to protect workers from adverse effects.

Professionals in occupational health care act as experts in recognizing the exposures and evaluating
their impact on workers' health. By regular visits to the workplace occupational health care
professionals identify and evaluate environmental factors that may endanger workers' health. They
should also give guidance regarding suitable control methods and adequate personal protection. Risk
management at the workplace and environmental monitoring by occupational health care may benefit
from each other, and in some cases, they can be combined.

Basic information needed for exposure assessment can be obtained from chemical hazard profiles,
material safety data sheets, safety and hygiene handbooks, and occupational exposure limits or
recommended values. Occupational hygiene measurements play a significant role in the assessment
of chemical, physical and biological agents. Exposure to chemical agents can also be measured from
biological samples, usually blood or urine. Data gathered from employees, employers and safety
managers by interviews and questionnaires provide valuable information on all exposures, but
especially on psychosocial factors. Medical surveillance of workers employed in high-risk occupations
is needed in order to monitor workers' health and discover adverse health effects and possible early
signs of disease.

Su omen Lääkärilehti 41/2012 vsk 67 2916a

 Liitetaulukko 1.

Esimerkkejä kemiallisista altisteista, niiden vaikutuksista terveyteen, altistavista töistä sekä haitalliseksi tunnetut
pitoisuudet (HTP-arvot) (37).

Altiste Vaikutukset terveyteen Töitä, joissa altistuminen mahdollista HTP-arvot

(HTP 8h)

Epäorgaaniset pölyt
Epäorgaaninen hengitysteiden ärsytysoireet monet teolliset ja tuotannolliset työt 10 mg/m3
pöly (hengittyvä)
Kvartsi hengitysteiden ärsytysoireet, silikoosi, kiven louhinta ja jalostus, kaivostyöt, piidioksidi,
keuhkosyöpä ­rakennusteollisuus, rakennustyöt, valimot kiteinen (kvartsi)
0,05 mg/m3

Asbesti keuhkopussin paksuntumat, plakit, asbestoosi, rakennusten ja laivojen purkutyöt, 0,1 kuitua/cm3
­keuhkosyöpä, mesoteliooma autojen huoltotyöt

Metallit
Kromi ihottuma allerginen nuha, astma, ruostumattoman teräksen valmistus ja työstäminen, kromiyhdisteet 0,5 mg/m3
keuhko- ja nenä­sivuontelosyöpä esim. hitsaus, kromaatit 0,05 mg/m3
metallien elektrolyyttinen pintakäsittely (kromaatit),
nahan parkitseminen
Nikkeli ihottuma allerginen nuha, astma, ruostumattoman teräksen työstäminen, esim. 0,1 mg/m3
keuhko- ja nenäsivu­ontelosyöpä hitsaus, metallien elektrolyyttinen pintakäsittely,
­kultasepänteollisuus

Koboltti allerginen kosketusihottuma, astma, kovametalliteollisuus, ­metallien elektrolyyttinen 0,05 mg/m3

keuhkofibroosi (kovametallipölyn aiheuttama)
Lyijy hermostovaikutukset, ­verisoluvaikutukset,
­lisääntymis-terveysvaikutukset,
akuutti lyijymyrkytys
­pinnoitus, ­muoviteollisuus (kobolttikatalyyttien
käsittely), keramiikka-teollisuus (kobolttia sisältävät
väriaineet)
elektroniikkateollisuus, ­metalli- ja ­ 0,1 mg/m3
konepaja-teollisuus, valimotyöntekijät, hitsaajat

Arseeni keuhkosyöpä, valimotyö, kuparin ja nikkelin rikastus, 0,01 mg/m3

verisolumuutokset, anemia ­puunkyllästeiden ­valmistus ja käyttö, ­
saastuneen maan puhdistustyö, ­ongelmajäteala

Orgaaniset pölyt

Puupöly hengitysteiden ärsytysoireet, allerginen ihottuma, sahaajat, sorvaajat, hiojat, kirvesmiehet, metsurit 5 mg/m3
allerginen nuha, astma (muut kuin kotimaiset
­puulaji, esim. abatsi), syöpä (tammi, pyökki)
Vilja- ja hengitysteiden ärsytysoireet, allerginen ihottuma, leipurit, kondiittorit, kokit, elintarviketyöntekijät 2 mg/m3
jauhopöly allerginen nuha, astma
Tekstiilipöly hengitysteiden ärsytysoireet valmisvaateteollisuuden ompelijat, vaatturit, 5 mg/m3
ateljee- ja kotiompelijat sekä verhoilijat
Eläinten hengitysteiden ärsytysoireet, allerginen nuha, maatalousyrittäjät, koe-eläinten hoitajat, –
epiteelipöly astma, allerginen ihottuma muu eläinhoito- ja -lääkintätyö

Muovikemikaalit (mm. liimat, pinnoitteet, hartsit, mm.)

Polyuretaani­tuotteet, hengitysteiden ja ihon ärsytysoireet, ruiskumaalarit, muovituotteiden valmistajat, isosyanaatit 0,035 mg/m3
isosyanaatti­kovetteet astma, ­allerginen ihottuma ­lääkintävahtimestarit (kipsaus), valimohartsien
valmistus ja käsittely, lattioiden ja putkien
pinnoittajat, rakennusala
Epoksituotteet allerginen ihottuma, muovituotteiden valmistajat
(hartsit ja kovetteet) hengitysteiden ja ihon ärsytysoireet, rakennusala: lattioiden ja putkien pinnoittajat,
astma (harvoin) ­kirvesmiehet ja maalarit
­hiilivoimalaitos
ilmailu-, vene-, urheiluväline- ja voimalaitos- ja
­sähköteollisuus, lujitemuoviteollisuus

29 1 6 b Suomen Lääkärilehti 41/2012 vsk 67

 tieteessä
Liitetaulukko 1.

Esimerkkejä kemiallisista altisteista, niiden vaikutuksista terveyteen, altistavista töistä sekä haitalliseksi tunnetut
pitoisuudet (HTP-arvot) (37).

Altiste Vaikutukset terveyteen Töitä, joissa altistuminen mahdollista HTP-arvot

(HTP 8h)

Akrylaatit ja allerginen ihottuma, astma (harvoin) muovituotteiden valmistajat -syanoakrylaatit 1 mg/m3

­metakrylaatit graafinen teollisuus: painolevyjen valmistajat, metyylimetakrylaatti
­painovärit 42 mg/m3
parketti­pinnoitteet, lakat
hammaslääkärit ja -hoitajat, h
­ ammasteknikot,­
­hammas- ja luuprotetiikka ­
kosmetologit, rakennekynsien ja tekoripsien
asennus

Fenoli­ allerginen ihottuma hengitysteiden ja vaneri- ja lastulevyteollisuus, valimohartsien käyttö

formaldehydihartsit ihon ärsytysoireet, astma (harvoin) ja valmistus, puusepänteollisuus, rakennusala

Polyesterihartsit ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet, lujitemuovien valmistajat ja laminoijat,

hermostovaikutukset (liuottimet) vene- ja kulkuneuvoteollisuus, maalinvalmistus

Kaasut

Haihtuvat ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet ja syöpymät, rikkidioksidi: rikkihapon valmistus, valimotyö, rikkidioksidi: 2,7 mg/m3
­rikkiyhdisteet toksinen pneumoniitti akuutti rikkivetymyrkytys; metallien peittaus (1 ppm) rikkivety:
(mm. rikkidioksidi ja tajuttomuus ja hengityksen lamaantuminen rikkivety ja sen johdannaiset: sellunvalmistus, 7 mg/m3 (5 ppm)
rikkivety) öljynjalostuksen rikinpoisto, ­jätevesien puhdistus,
karjanhoito

Liuottimet

Moottoripolttoaineet väsyneisyys, päänsärky, muistin ja polttoaineiden valmistus ja kuljetus vaihtelee

Hiilivetyliuottimet ­keskittymiskyvyn heikkeneminen, liuottimia sisältävien tuotteiden valmistus: ­liuotinainekohtaisesti
unihäiriöt ja ärtyneisyys, liuotinaivosairaus ­maalituotteet, liimat, painovärit, pesuaineet
­liuottimien ja niitä sisältävien tuotteiden käyttö:
maalaus ja lakkaus, liimaus, painotyö, pesut

Su omen Lääkärilehti 41/2012 vsk 67 2916c

 Liitetaulukko 2.

Fysikaalisia altisteita, niiden kohteita ja raja-arvoja.

Altiste Kohteet tai vaikutukset terveyteen Altistuminen Raja- tai suositusarvot

Melu Kuulovaurio Koneet, laitteet, resonanssi Alempi toiminta-arvo: 8 h, 80 dB(A)

Impulssimelun huippuarvo 135 dB(C)
Ylempi toiminta-arvo:
8 h, 85 dB(A) Impulssimelun huippuarvo
137 dB(C)
Raja-arvo: 8 h, 87 dB(A)
Impulssimelun huippuarvo 140 dB(C)
Tärinä
Käsiin kohdistuva Valkosormisuus Tärisevät käsityökalut, Toiminta-arvo 8 h 2,5 m/s2
Yläraajan polyneuropatia esim. porat, hiomalaitteet Raja-arvo, 8 h 5 m/s2

Koko kehoon kohdistuva Alaselkäkivut Trukit, metsäkoneet, Toiminta-arvo, 8 h 0,5m/s2

maasto- ym. ajoneuvot Raja-arvo, 8 h 1,15 m/s2

Säteily
Ionisoiva Koko keho Ydinvoimalat, röntgentutkimukset, Vuosiannos 20 mS/a
radioaktiivisten aineiden käsittely
Ultravioletti Silmä- ja ihovammat Hitsaus, laser 1 mW/m2

Radioaallot Koko keho Antennit, radio- ja puhelinlaitteet 10 W/m2

Mikroaallot Silmät, koko keho Teollisuuden mikroaaltouunit, 50 W/m2

matkapuhelimet ja mastot
Laserit Silmä- ja ihovammat Leikkauslaserit metalliteollisuudessa
ja leikkaussaleissa
Infrapuna Silmä- ja ihovammat valimot, lasi- ja metalliteollisuus 100 W/m2

Lämpöolot
Työ kylmässä Koko keho, kädet, jalat, kasvot Ulkotyöt, puutteellisesti suojatut työt, > 15 °C, suositus
jäähdyttämö- ja kylmävarastotyöt
Työ kuumassa Koko keho Työprosessista aiheutuvat < 28 °C, suositus
lämpöongelmat

29 1 6 d Suomen Lääkärilehti 41/2012 vsk 67