Full Download Book Principles of Engineering Thermodynamics Si Edition PDF

Principles of Engineering
Thermodynamics Si Edition - eBook

PDF
Visit to download the full and correct content document:
https://ebooksecure.com/download/principles-of-engineering-thermodynamics-si-editi
on-ebook-pdf/
CONVERSION FACTORS
Area: 1 m2 = 104 cm2 = 106 mm2
1 m2 = 10.764 ft2
1 ft2 = 144 in2
1 ft2 = 0.092903 m2
Density: 1 g/cm3 = 1000 kg/m3

1 g/cm3 = 62.428 lbm/ft3
1 lbm/ft3 = 16.018 kg/m3
Energy: 1 J = 0.73756 ft-lbf

1 kJ = 737.56 ft-lbf
1 kJ = 0.9478 Btu
1 ft-lbf = 1.35582 J
1 Btu = 778.17 ft-lbf
1 Btu = 1.0551 kJ
1 kcal = 4.1868 kJ
Energy Transfer Rate: 1 W = 3.413 Btu/h

1 kW = 1.341 hp
1 Btu/h = 0.293 W
1 hp = 2545 Btu/h
1 hp = 550 ft-lbf/s
1 hp = 0.7457 kW
1 ton of refrigeration = 200 Btu/min
1 ton of refrigeration = 211 kJ/min
Force: 1 N = 1 kg-m/s2
1 N = 0.22481 lbf
1 lbf = 4.4482 N
Length: 1 cm = 0.3937 in.

1 in. = 2.54 cm
1 m = 3.2808 ft
1 ft = 0.3048 m
1 mile = 1.6093 km
1 km = 0.62137 mile
Mass: 1 kg = 2.2046 lbm

1 lbm = 0.4536 kg
Pressure: 1 Pa = 1 N/m2
1 Pa = 1.4504 × 10−4 lbf/in2
1 atm = 101.325 kPa
1 bar = 100 kPa
1 lbf/in2 = 6894.8 Pa
Copyright 2022 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. Due to electronic rights, some third party content may be suppressed from the eBook and/or eChapter(s).
Editorial review has deemed that any suppressed content does not materially affect the overall learning experience. Cengage Learning reserves the right to remove additional content at any time if subsequent rights restrictions require it.
1 lbf/in2 = 144 lbf/ft2
1 atm = 14.696 lbf/in2
Specific Energy: 1 kJ/kg = 0.42992 Btu/lbm

1 Btu/lbm = 2.326 kJ/kg
Specific Heat: 1 kJ/kg⋅K = 0.238846 Btu/lbm⋅R

1 kcal/kg⋅K = 1 Btu/lbm⋅R
1 Btu/h⋅R = 4.1868 kJ/kg⋅K
Volume: 1 cm3 = 0.061024 in3

1 m3 = 35.315 ft3
1 L = 0.001 m3
1 in3 = 16.387 cm3
1 ft3 = 0.028317 m3
1 gal = 0.13368 ft3
1 gal = 0.0037854 m3
COMMON CONSTANTS
–
Universal Ideal Gas Constant: R = 8.314 kJ/kmol⋅K
= 1545 ft-lbf/lbmol⋅R
= 1.986 Btu/lbmol⋅R
Standard acceleration due to gravity: g = 9.8067 m/s2

= 32.174 ft/s2
Standard Atmospheric Pressure: 1 atm = 101.325 kPa

= 14.696 lbf/in2
= 760 mm Hg = 29.92 in. Hg
EE Unit Conversion Constant: gc = 32.174 lbm-ft/(lbf-s2)
i
Principles of
Engineering
Thermodynamics
Second Edition, SI Edition
John R. Reisel
University of Wisconsin – Milwaukee
Australia • Brazil • Canada • Mexico • Singapore • United Kingdom • United States
Principles of Engineering Thermodynamics, © 2022, 2016 Cengage Learning, Inc.
Second Edition, SI Edition WCN: 02-300
John R. Reisel Unless otherwise noted, all content is © Cengage.
Senior Vice President, Higher Education & ALL RIGHTS RESERVED. No part of this work covered by the copyright herein
Skills Product: Erin Joyner
may be reproduced or distributed in any form or by any means, except as
Product Director: Mark Santee permitted by U.S. copyright law, without the prior written permission of the
copyright owner.
Senior Product Manager: Timothy L.
Anderson
Learning Designer: MariCarmen Constable For product information and technology assistance,
Associate Content Manager: Alexander contact us at Cengage Customer & Sales Support,
Sham 1-800-354-9706 or support.cengage.com.
Senior Product Assistant: Anna Goulart

For permission to use material from this text or product,
Senior Marketing Director: Jennifer Fink submit all requests online at
www.cengage.com/permissions.
Executive Marketing Manager: Tom
Ziolkowski
Senior Digital Delivery Lead: Nikkita Library of Congress Control Number: 2020948721
Kendrick
ISBN: 978-0-357-11179-6
IP Analyst: Deanna Ettinger
Cengage
IP Project Manager: Nick Barrows 200 Pier 4 Boulevard
Text and Image Permissions Researcher: Boston, MA 02210
Kristiina Paul and Lumina Datamatics USA
Production Service: RPK Editorial Services, Cengage is a leading provider of customized learning solutions with
Inc. employees residing in nearly 40 different countries and sales in more
Compositor: SPi Global than 125 countries around the world. Find your local representative at
www.cengage.com.
Designer: Nadine Ballard
To learn more about Cengage platforms and services, register or access
Manufacturing Planner: Ron Montgomery
your online learning solution, or purchase materials for your course, visit
Cover Designer: Nadine Ballard www.cengage.com.
Cover Image: iStockPhoto.com/Striker77s
Printed in the United States of America

Print Number: 01 Print Year: 2021
To my wife Jennifer, and my children Theresa and Thomas—may
Thermodynamics continue to provide them with modern wonders.
Contents
Preface to the SI Edition viii
Prefaceix
About the Author xiii
Digital Resources xiv
Chapter 1 INTRODUCTION TO THERMODYNAMICS AND ENERGY 1

1.1 Basic Concepts: Systems, Processes, and Properties 6
1.2 An Introduction to Some Common Properties 16
1.3 Zeroth Law of Thermodynamics 24
1.4 Phases of Matter 25
Summary 27
Problems 28
Chapter 2 THE NATURE OF ENERGY 35

2.1 What Is Energy? 35
2.2 Types of Energy 36
2.3 Transport of Energy 40
2.4 Heat Transfer 41
2.5 Work Transfer 48
2.6 Energy Transfer via Mass Transfer 57
2.7 Analyzing Thermodynamics Systems and Processes 59
2.8 Platform for Performing Thermodynamics Analysis 60
Summary 61
Problems 62
Chapter 3
THERMODYNAMIC PROPERTIES
AND EQUATIONS OF STATE 69
3.1 Introduction 69
3.2 Phase Diagrams 69
3.3 The State Postulate 78
3.4 Internal Energy, Enthalpy, and Specific Heats 78
3.5 Equations of State for Ideal Gases 80
3.6 Incompressible Substances 91
3.7 Property Determination for Water and Refrigerants 92
Summary 97
Problems 98
Chapter 4 THE FIRST LAW OF THERMODYNAMICS 107

4.1 Introduction 107
4.2 Conservation of Mass 108
4.3 First Law of Thermodynamics in Open Systems 112
4.4 First Law of Thermodynamics in Closed Systems 144
iv
Contents v
4.5
Thermal Efficiency of Heat Engines, Refrigerators,
and Heat Pumps 150

Summary 155
Problems 156
Chapter 5
INTRODUCTION TO THE SECOND LAW
OF THERMODYNAMICS 173
5.1 The Nature of the Second Law of Thermodynamics 173
5.2 Summary of Some Uses of the Second Law 175
5.3 Classical Statements of the Second Law 176
5.4 Reversible and Irreversible Processes 179
5.5 A Thermodynamic Temperature Scale 181
5.6 Carnot Efficiencies 182
5.7 Perpetual Motion Machines 185
Summary 186
Problems 187
Chapter 6 ENTROPY195
6.1 Entropy and the Clausius Inequality 195
6.2 Entropy Generation 198
6.3 Evaluating Changes in the Entropy of a System 201
6.4 The Entropy Balance 205
6.5 Isentropic Efficiencies 218
6.6 Consistency of Entropy Analyses 228
6.7 Entropy Generation and Irreversibility 230
Summary 234
Problems 236
Chapter 7 POWER CYCLES 251

7.2 The Ideal Carnot Power Cycle 253
7.3 The Rankine Cycle 255
7.4 Gas (Air) Power Cycles and Air Standard Cycle Analysis 287
7.5 Brayton Cycle 288
7.6 Otto Cycle 297
7.7 Diesel Cycle 303
7.8 Dual Cycle 307
7.9 Atkinson/Miller Cycle 310
Summary 310
Problems 310
Chapter 8 REFRIGERATION CYCLES 327

8.2 The Vapor-Compression Refrigeration Cycle 330
8.3 Absorption Refrigeration 337
8.4 Reversed Brayton Refrigeration Cycle 338
Summary 342
Problems 342
vi Contents
Chapter 9
IDEAL GAS MIXTURES 351
9.1
Introduction 351
9.2
Defining the Composition of a Gas Mixture 352
9.3
Ideal Gas Mixtures 357
9.4
Solutions of Thermodynamic Problems Incorporating Ideal
Gas Mixtures 364
9.5 Introduction to Real Gas Mixture Behavior 370
Summary 372
Problems 372
Chapter 10
PSYCHROMETRICS: THE STUDY OF “ATMOSPHERIC AIR” 383
10.1
Introduction 383
10.2
Basic Concepts and Terminology of Psychrometrics 385
10.3
Methods of Determining Humidity 389
10.4
Comfort Conditions 397
10.5
Cooling and Dehumidifying of Moist Air 399
10.6
Combining the Cooling and Dehumidifying Process with
Refrigeration Cycles 404
10.7 Heating and Humidifying Air 406
10.8 Mixing of Moist Air Streams 410
10.9 Cooling Tower Applications 413
Summary 416
Problems 417
Chapter 11
COMBUSTION ANALYSIS 427
11.1
Introduction 427
11.2
The Components of the Combustion Process 429
11.3
A Brief Description of the Combustion Process 431
11.4
Balancing Combustion Reactions 432
11.5
Methods of Characterizing the Reactant Mixture 437
11.6
Determining Reactants from Known Products 440
11.7
Enthalpy of a Compound and the Enthalpy
of Formation 443
11.8 Further Description of the Combustion Process 445
11.9 Heat of Reaction 446
11.10 Adiabatic Flame Temperature 458
11.11 Entropy Balance for Combustion Processes 462
11.12 The Gibbs Function 465
11.13 Fuel Cells 465
11.14 Introduction to Chemical Equilibrium 468
11.15 The Water–Gas Shift Reaction and Rich Combustion 472
Summary 474
Problems 476
Appendices
A.1 Properties of Some Ideal Gases 489
A.2 Values of the Specific Heats at Different Temperatures
for Common Ideal Gases (kJ/kg ? K) 490
Contents vii
A.3Ideal Gas Properties of Air 491

A.4Ideal Gas Properties of Nitrogen, Oxygen, Carbon Dioxide, Carbon
Monoxide, Hydrogen, and Water Vapor 492
A.5 Thermodynamic Properties of Select Solids and Liquids 498
A.6 Properties of Saturated Water (Liquid-Vapor)—Temperature 499
A.7 Properties of Saturated Water (Liquid-Vapor)—Pressure 501
A.8 Properties of Superheated Water Vapor 503
A.9 Properties of Compressed Liquid Water 508
A.10
Enthalpy of Formation, Gibbs Function of Formation, Entropy,
Molecular Mass, and Specific Heat of Common Substances at 258C
and 1 atm 509
A.11 Values of the Natural Logarithm of the Equilibrium Constant,
ln Kp, for Various Chemical Equilibrium Reactions 510
Index 511
Preface to the SI Edition
This edition of Principles of Engineering Thermodynamics has been adapted to incorporate
the International System of Units (Le Système International d’Unités or SI) throughout the
book.
Le Système International d’Unités

The United States Customary System (USCS) of units uses FPS (foot−pound−second)
units (also called English or Imperial units). This system is also referred to as the
English Engineering (EE) system of units. SI units are primarily the units of the MKS
(meter−kilogram−second) system. However, CGS (centimeter−gram−second) units are often
accepted as SI units, especially in textbooks.
Using SI Units in this Book

In this book, we have used both MKS and CGS units. USCS (U.S. Customary Units) or
FPS (foot-pound-second) units used in the U.S. Edition of the book have been converted to
SI units throughout the text and problems. However, in case of data sourced from handbooks,
government standards, and product manuals, it is not only extremely difficult to convert all
values to SI, but it also encroaches upon the intellectual property of the source. Some data in
figures, tables, and references, therefore, remain in FPS units. Chapters 1 and 2 in particular
contain USCS and FPS units; these chapters introduce you to these systems of units and allow
you to practice converting between the most common systems. For readers unfamiliar with
the relationship between the USCS and the SI systems, a conversion table has been provided
inside the front cover.
To solve problems that require the use of sourced data, the sourced values can be
converted from FPS units to SI units just before they are to be used in a calculation. To
obtain standardized quantities and manufacturers’ data in SI units, readers may contact the
appropriate government agencies or authorities in their regions.
viii
Preface
Mission
Why should an engineering student want to study thermodynamics? The answers are
all around you. Look at all of the devices that use energy—electric lights, automobiles,
computers, smartphones, and so many more. Things that don’t directly use energy likely were
made by machines that do use energy. In today’s world, energy is being used everywhere, and
Thermodynamics is the study of energy. Engineers need to know how to use energy effectively.
As such, the goal of this book is to prepare students to be practicing engineers with an intuitive
understanding of how energy-related systems work and how the performance of such systems
is affected by variations in its operational parameters.
While the basic principles and concepts of thermodynamics were developed well over
100 years ago, they are still being used today to analyze and explain how things work in the
world. Thermodynamics makes all of today’s technology possible, and will continue to power
the development of new technology in the future. Therefore, engineers need to have a strong
fundamental understanding of thermodynamics in order to continue to develop technology to
improve the world.
This textbook is written with the philosophy that it is most important to prepare engineers
to understand how to use thermodynamics in professional practice. Engineers must gain an
intuitive understanding of how changes in a parameter of a system will impact the energy-
related performance of a process. The approach taken in this book is to help students develop
this understanding. Throughout the book, students will be asked to use modern computational
tools of their choosing to quickly vary the parameters of a system so that they can recognize
interactions between features in systems. A historical problem with learning thermodynam-
ics is that it is often taught as a subject that involves only solving individual problems with
tabulated property data. Students who learn thermodynamics in such a manner often end up
as practicing engineers who do not recognize how various parameters may impact the energy
consumption of a piece of equipment or a process. For example, an engineering student may
learn in thermodynamics how to solve for the power required to operate an air compressor.
However, as a working engineer they may not realize that the energy consumption can be
reduced by compressing cold air rather than hot air. As a result, their company may continue
to pull hot air from the interior of a factory into the compressor intake, rather than using cold
exterior air in the winter, which would waste both energy and money. This book aims to cor-
rect this deficiency that has plagued thermodynamics education in the past by encouraging and
directing the students to explore the relationships between system parameters.
Special Features of the Book

Emphasis on Computer-based Properties and Equation Solving Platforms
To aid in their understanding of energy relationships, students are strongly encouraged to
develop computer-based models of devices, processes, and cycles, and to take advantage of
the plethora of Internet-based programs and computer apps for rapidly finding thermodynamic
ix
x Preface
data; these are things that practicing engineers do regularly. Students who are comfortable
with a particular equation-solving platform are encouraged to use that platform for their equa-
tion development. Some platforms may directly connect into thermodynamic property data,
making such platforms potentially easier to use for students already familiar with the plat-
form. Alternatively, an external property-data program can be used to find values for the prop-
erties, and these values can be directly input into an equation-solving program. This approach
allows students to spend more time focusing on thermodynamics and less time learning a new
piece of software.
Parametric Analysis-Based Problems

In keeping with the goal of developing an intuitive understanding of how thermodynamic
systems work, many examples and problems throughout the book guide students to perform
parametric analyses. These problems are designed to isolate a particular quantity and allow the
students to learn how variation of that quantity affects the rest of the system.
Streamlining of Thermodynamic Topics

Another philosophical difference behind this textbook is a streamlining of the material pre-
sented in this book in comparison to other thermodynamics books. The content of this book
focuses on what is most important for most students to learn about thermodynamics as they
strive to become practicing engineers. This is not to say that there are not many other impor-
tant topics in the subject of thermodynamics. However, the author believes that these topics
are more suited for a higher-level engineering thermodynamics course—primarily a course to
be taken by students engaged in graduate studies in energy-related areas.
Course Organization
The content of this book is suitable for either a one-semester course or a two-semester course
sequence for thermodynamics. For a one-semester course, it is suggested that the material
covered be Chapters 1-6, and if time permits some coverage of basic cycles (such as the
basic Rankine cycle or the Otto cycle in Chapter 7, or the vapor-compression refrigeration
cycle in Chapter 8) may be included. A two-semester sequence would include the remainder
of the material in Chapters 7-11 in the second semester of thermodynamics. This second
course focuses on applying the basic principles covered in the first course in practical systems.
Students who complete only the first course will have a strong understanding of the basic
engineering principles of thermodynamics and have some knowledge of the interrelationship
between parameters impacting thermodynamic systems. A student who completes two
courses will have a much deeper understanding of the relationship between thermodynamics
parameters and will be capable of applying thermodynamics in a wide variety of mechanical
systems.
This book aims to make thermodynamics enjoyable for students and help them under-
stand the importance of thermodynamics in today’s world. Many of the problems facing the
world today revolve around the use of energy. Through the use of this book, it is expected that
many more engineers will be prepared and eager to help solve these energy-related problems
by properly applying the classic concepts of thermodynamics.
Preface xi
New in the Second Edition

A key concept behind this book is to keep the amount of content in the textbook manageable
for today’s students. As such, many of the changes in the second edition involve editorial
changes to the content, with the intent of these changes being to improve the pedagogy of the
text.
A new feature found throughout the textbook is “Question for Thought/Discussion.” The
purpose of these questions is to act as a stimulus for students to think about topics related
to Thermodynamics and engineering. The questions are often centered on non-technical
concepts. By thinking about and discussing these questions, students will gain insights into
how energy use impacts individuals and the world. This will help them understand how engi-
neers may use this information as they design and build. Instructors can either ask students to
think about these questions on their own, or they can have class discussions on the topics. An
added benefit is that attention paid to these questions should help programs meet the ABET
student outcomes.
To address their growing use in many internal combustion engines in hybrid vehicles, a
section on the Atkinson and Miller cycles has been added to Chapter 7. While the analysis of
these cycles is not tremendously different from more traditional engine cycles, this section
will draw attention to the evolving nature of engine design.
Finally, over 100 new end-of-chapter problems have been added to the textbook, offering
up a new array of exercises through which students can learn thermodynamics.
Supplements for the Instructor

Supplements to the text include a Solution and Answer Guide that provides complete solutions
to the end-of-chapter problems, Lecture Note PowerPoint™ slides, and an image library of
all figures in the book. These can be found on the password-protected Instructor’s Resources
website for the book at login.cengage.com.
Acknowledgments
I would like to acknowledge the helpful comments and suggestions of the many reviewers of
this book as it underwent development, including
●● Edward E. Anderson, Texas Tech University
●● Sarah Codd, Montana State University
●● Gregory W. Davis, Kettering University
●● Elizabeth M. Fisher, Cornell University
●● Sathya N. Gangadharan, Embry-Riddle Aeronautical University
●● Dominic Groulx, Dalhousie University
●● Fouad M. Khoury, University of Houston
●● Kevin H. Macfarlan, John Brown University
●● Kunal Mitra, Florida Institute of Technology
●● Patrick Tebbe, Minnesota State University, Mankato
●● Kenneth W. Van Treuren, Baylor University
xii Preface
I also wish to thank the reviewers of the first edition for their thoughtful feedback:
●● Paul Akangah, North Carolina A&T State University
●● Emmanuel Glakpe, Howard University
●● James Kamm, University of Toledo
●● Chaya Rapp, Yeshiva University
●● Francisco Ruiz, Illinois Institute of Technology
●● David Sawyers, Ohio Northern University
●● Keith Strevett, University of Oklahoma
●● Victor Taveras, West Kentucky Community and Technical College
Their work has helped immensely in improving this book.
I also wish to thank those who taught me thermodynamics, including Charles Marston
at Villanova University and Normand Laurendeau at Purdue University. Without their out-
standing abilities to teach thermodynamics, I may never have developed the passion I have
for thermodynamics. I also would like to acknowledge my colleagues, both at the University
of Wisconsin—Milwaukee and elsewhere, for their thoughtful discussions on thermodyna
mics education over the years, which helped to form my perspective on how thermodynamics
should be taught. This perspective has reached fruition in this book. The students whom I have
taught over the years also deserve recognition for their patience as I’ve experimented with
different pedagogical approaches.
Finally, I would like to thank all the individuals at Cengage who have been instrumental
in the creation of this book. In particular, I would like to thank Timothy Anderson, Senior
Product Manager; MariCarmen Constable, Learning Designer; Alexander Sham, Associate
Content Manager; and Anna Goulart, Senior Product Assistant. Special thanks are also due to
Rose Kernan of RPK Editorial Services, Inc. Their assistance has been invaluable in bringing
this project to completion.
John R. Reisel
About the Author
John R. Reisel is a Professor in the Mechanical Engineering
Department at the University of Wisconsin—Milwaukee
(UWM). He received his B.M.E., with a minor in
Mathematics, from Villanova University, and his M.S. and
Ph.D. in Mechanical Engineering from Purdue University.
His areas of research interest include combustion, en-
ergy usage modeling, energy efficiency, fuel production,
sustainable engineering, and engineering education. He
has received numerous awards in engineering education,
including the UWM Distinguished Undergraduate Teaching Award and the UWM College of
Engineering and Applied Science Outstanding Teaching Award. He was also a recipient of the
SAE Ralph R. Teetor Educational Award.
Dr. Reisel is a member of the American Society for Engineering Education (ASEE), the American
Society of Mechanical Engineers (ASME), the Combustion Institute, the European Society for
Engineering Education (SEFI), and the Society of Automotive Engineers (SAE). He has served
as division chair of the Engineering and Public Policy Division of ASEE, and program chair of
the Technological and Engineering Literacy/Philosophy of Engineering of ASEE. Dr. Reisel is a
registered Professional Engineer in the state of Wisconsin.
xiii
Digital Resources
New Digital Solution for Your Engineering Classroom

WebAssign is a powerful digital solution designed by educators to enrich the engineering
teaching and learning experience. With a robust computational engine at its core, WebAssign
provides extensive content, instant assessment, and superior support.
WebAssign’s powerful question editor allows engineering instructors to create their own
questions or modify existing questions. Each question can use any combination of text, math-
ematical equations and formulas, sound, pictures, video, and interactive HTML elements.
Numbers, words, phrases, graphics, and sound or video files can be randomized so that each
student receives a different version of the same question.
In addition to common question types such as multiple choice, fill-in-the-blank, essay, and
numerical, you can also incorporate robust answer entry palettes (mathPad, chemPad, calcPad,
physPad, Graphing Tool) to input and grade symbolic expressions, equations, matrices, and
chemical structures using powerful computer algebra systems.
WebAssign Offers Engineering Instructors the Following

●● The ability to create and edit algorithmic and numerical exercises.
●● The opportunity to generate randomized iterations of algorithmic and numerical exer-
cises. When instructors assign numerical WebAssign homework exercises (engineering
math exercises), the WebAssign program offers them the ability to generate and assign
their students differing versions of the same engineering math exercise. The computational
engine extends beyond and provides the luxury of solving for correct solutions/answers.
●● The ability to create and customize numerical questions, allowing students to enter units,
use a specific number of significant digits, use a specific number of decimal places,
respond with a computed answer, or answer within a different tolerance value than the
default.
Visit www.webassign.com/instructors/features/ to learn more. To create an account, instruc-
tors can go directly to the signup page at www.webassign.net/signup.html.
WebAssign Features for Students

Review Concepts at Point of Use
Within WebAssign, a “Read It” button at the bottom of each question links students to corre-
sponding sections of the textbook, enabling access to the MindTap Reader at the precise mo-
ment of learning. A “Watch It” button allows a short video to play. These videos help students
understand and review the problem they need to complete, enabling support at the precise
moment of learning.
xiv
Digital Resources xv
My Class Insights
WebAssign’s built-in study feature shows performance across course topics so that students
can quickly identify which concepts they have mastered and which areas they may need to
spend more time on.
Ask Your Teacher

This powerful feature enables students to contact their instructor with questions about a
specific assignment or problem they are working on.
MindTap Reader
Available via WebAssign, MindTap Reader is Cengage’s next-generation eBook for
engineering students.
The MindTap Reader provides more than just text learning for the student. It offers a
variety of tools to help our future engineers learn chapter concepts in a way that resonates with
their workflow and learning styles.
Personalize their experience

Within the MindTap Reader, students can highlight key concepts, add notes, and bookmark
pages. These are collected in My Notes, ensuring they will have their own study guide when
it comes time to study for exams.
xvi Digital Resources
Flexibility at their fingertips

With access to the book’s internal glossary, students can personalize their study experience by
creating and collating their own custom flashcards. The ReadSpeaker feature reads text aloud
to students, so they can learn on the go—wherever they are.
The Cengage Mobile App

Available on iOS and Android smartphones, the Cengage Mobile App provides convenience.
Students can access their entire textbook anyplace and anytime. They can take notes, high-
light important passages, and have their text read aloud whether they are online or off.
To learn more and download the mobile app, visit www.cengage.com/mobile-app/.
Another random document with
no related content on Scribd:
»Mutta, äiti, etkö luule paholaisella joskus olevan sormensa
pelissä?»
»En», vastasi hän, »en usko paholaiseen. Jumala on häntä

vahvempi. Ja jos olemme sellaisia kuin olemme, on se vain siksi,
että Jumala niin tahtoo…»
Ja äiti oli todellakin tyytyväinen siihen, mitä hänen Jumalansa

tahtoi, sillä hän ei tahtonut mitään, mikä oli vaikeaa.
Hän tahtoi ensinnäkin, että äiti ja tytär pysyisivät aamuisin

vuoteessa niinkauan kuin heitä halutti, mikä olikin mukava paikka
voi- ja hunajakakkujen nakertelemiseen ja kahvin juontiin. Sitten hän
määräsi heidät kylpemään ja voitelemaan ruumiinsa kallisarvoisilla
voiteilla, pitämään kasvojaan hiljaisella tulella poreilevan maidon
höyryssä, hieromaan hiuksensa kiiltäviksi myskille tuoksuvalla
manteliöljyllä ja kiilloittamaan kyntensä ruusunpunaisella voiteella.
Silmäripsien, kulmien, huulten ja poskien hoito kysyi suurta taitoa. Ja
kun kaikki tämä oli tehty, oli syötävä aamiaista, poltettava ja otettava
ruokalepo. Auringon ehtiessä laskulleen oli noustava, poltettava
hyvänhajuisia yrttejä, nautittava virvokkeita ja ryhdyttävä pääasiaan:
laulamaan, tanssimaan ja juhlimaan puoliyöhön saakka.
Äitini oli paljon rikkaampi isääni, ja mielettömästä tuhlaamisesta

huolimatta omaisuus, jonka hän oli sijoittanut veljiensä
hämäräperäisiin yrityksiin, tuotti sellaiset summat, että hän saattoi
kuukausittain panna säästöön (yhä vain noiden veljien huostaan)
rahaa Kiraa ja minua varten.
En tunne tarkoin äitini tarinaa. Muistan kuitenkin hänen

maininneen, että hänen vanhempansa olivat olleet rikkaita
hotellinpitäjiä. Hänen isänsä, hyvä ja hurskas turkkilainen, oli
lähetetty Stambulista XVIII:sta vuosisadan lopulla Pyhän Portin
edustajana Ibrailaan avaamaan siellä hotelli. Hänen tehtävänään oli
ottaa vastaan ja majoittaa kaikki ne ylhäiset henkilöt, jotka sulttaani
lähetti pashalikiinsa. Hänellä oli kolme vaimoa, kaksi kreikatarta ja
yksi romaniatar. Näistä oli viimemainittu äitini äiti. Kahdella muulla oli
kolme poikaa, joista yksi tuli mielipuoleksi ja hirttäytyi. Mutta äitini
samoinkuin hänen molemmat velipuolensakin viihtyivät kodissa vain
temmeltäessään siellä lapsina. Tässä talossa näyttää olleen
pääharrastuksena koota rahaa ja rukoilla kahta Jumalaa kolmella eri
kielellä.
Molemmat pojat antautuivat salakuljettajiksi, ja äitini, joka silloin

vielä oli hyvin nuori, oli valmis seuraamaan heitä, kun kelpo
turkkilaisemme yhtäkkiä päätti naittaa hänet vakavalle,
sydämettömälle miehelle, isälleni, joka rakastui tyttöön,
»luultavastikin», niinkuin äitini sanoi, »sillä hetkellä, jolloin Jumala
niisti nenäänsä». Isoisäni antoi isälleni paljon rahaa ja luovutti
äidilleni suuren osan omaisuudestaan, jota hän saisi hallita mielensä
mukaan, mutta vain sillä ehdolla, ettei eroaisi miehestään. Heitettynä
näin miehen syliin, jota hän inhosi, äitini alistui turkkilaisen tahtoon,
peljäten muuten joutuvansa perinnöttömäksi, voitti hänen
luottamuksensa monivuotisella vaivantakaisella uskollisuudellaan, ja
onnistui hänen kuollessaan saamaan haltuunsa itselleen määrätyn
omaisuuden, minkä uskoi molempien veljiensä huostaan, jotka
jumaloivat häntä.
Silloin alkoi tuo elämä täynnä juhlia, huvituksia ja mieletöntä

rakkautta, joka minulla oli silmieni edessä ja jota isäni ei voinut estää
kaikesta julmuudestaan huolimatta. Äitini olisi mielellään lahjoittanut
hänelle perintönsä, jos olisi saanut takaisin vapautensa, mutta isäni
tahtoi kostaa kärsimänsä häpeän. Viedessään erojaispäivänä pois
kaiken, mikä oli hänen omaansa, hän oli sanonut äidilleni, osoittaen
Kiraa ja minua:
»Nuo kaksi käärmeensikiötä jätän sinulle. He eivät ole minun

lapsiani, he ovat tulleet äitiinsä!»
»Tahtoisitteko heidän sitten olevan isänsä kaltaisia?» oli äitini

vastannut. »Te olette kuivettunut, sydämetön mies, kuollut, joka
estää eläviä elämästä… Minua vain ihmetyttää, että teidän kuivasta
rungostanne on voinut versoa tuo kuiva vesa, joka totisesti on teidän
poikanne, vaan ei minun».
Äitini oli oikeassa sanoessaan, että tuo kuollut esti meitä

elämästä. Ja niin hän teki yhä suuremmassa määrin. Tietäen, että
äidilleni olivat hänen kasvonsa yhtä kalliit kuin elämä, hän löi häntä
mieluiten tähän hänen elämänsä ytimeen, ja lopulta tuo onneton
nainen sai hoidella itseään viikon ja kauemminkin, ennenkuin
sinelmät ja haavat katosivat. Tuona aikana ei voinut olla puhettakaan
huvittelemisesta tai mussafirien vierailuista. Tämä synkistytti äitini
mieltä eikä hän enää hellinyt meitä niinkuin ennen. Ja ensi kertaa
näin hänen itkevän epätoivoissaan.
Mutta tämä epätoivo pani hänet etsimään korvausta

kymmenkertaisella kiihkolla, vain raivostuttaakseen hirmuvaltiasta.
Ja hän onnistui tässä niin hyvin, että tuo raivo kävi meille kaikille
kohtalokkaaksi.
Eräänä iltana talo oli täpötäynnä mussafireja. Heitä oli ainakin

seitsemän. Äitini oli antanut kiinnittää seinille neljä kynttilänpidintä,
suuresta kattokruunusta puhumattakaan. Laskin kynttilät: niitä oli
kaksikymmentäneljä. Valo oli sokaiseva. Samana päivänä hän oli
kutsunut lukkosepän ja panettanut pihaporttiin suuren lisälukon, joka
avautui vain avaimella. Näin varustautuneena hän antautui niin
hurjan ilon valtaan, etten moista ollut koskaan nähnyt. Luulen vielä
tänäänkin hänen aavistaneen onnellisen elämänsä pian olevan
lopussa ja tahtoneen elää sen mahdollisimman täysipitoisesti.
Seitsemästä kutsuvieraasta oli kolme kreikkalaista soittoniekkaa,

joiden maine senaikaisissa juhlissa oli laajalti tunnettu. Avatessaan
tanssiaiset äitini antoi kullekin heistä pienen nahkakukkaron, missä
oli kymmenen kahdentoista frangin dukaattia kirjailtuun
silkkinenäliinaan käärittynä, ja sanoi:
»Palicarias… [Kreikankieltä ja merkitsee: rohkea mies.] Näissä

kukkaroissa on viisi kertaa niin paljon kuin ansaitsette koko yön
soitosta. En tarjoa sitä teille vain anteliaisuuttani. Tässä talossa
maksetaan ilo kalliisti, ja saattaisi tapahtua, että teidän olisi
poistuttava ikkunasta: ovatko säärenne norjat?…»
Ja hän avasi ikkunat, joiden alla ammotti jyrkkä kallionkuilu.

Palicariat kumartuivat katsomaan ulos, tarkastelivat jyrkännettä,
punnitsivat kullan painoa hypitellen kukkaroita käsissään ja ilmaisivat
suostumuksensa lausuen kohteliaasti Evallah!… Ja nyt alkoi leikki,
laulu ja tanssi.
Klarinettia, huilua ja kitaraa käsiteltiin taidokkaasti. Leväten

sohvalla vierekkäin Kira ja äiti kuuntelivat ihastuneina romanialaisten
Doinain ensin valittavaa sitten kiihkeää tarinaa, riutuvia turkkilaisia
romansseja ja kreikkalaisia paimenlauluja, joita nuo neljä mussafiria
säestivät kättentaputuksin, yhtyen joskus laulamaankin.
Joka leikin ja laulun jälkeen äitini tarjoili liköörejä, kahvia ja

vesipiippuja poltettavaksi. Kaksi isoa leivostarjotinta veti
houkuttelevina puoleensa herkkusuiden katseet.
Kun minun ei tuona iltana tarvinnut pitää vartiota, tanssin sisareni
ja äitini kanssa, yksikseni ja molempien kanssa yhtaikaa, niin että
päätäni huimasi. Tanssi oli lyhyen lapsuuteni suuri intohimo, ja siten
saavutin Kiran kaikkein hellimmät hyväilyt. Arabialainen vatsatanssi,
jonka suoritin yksin, oli tuona viimeisenä iltana niin vivahdusrikas,
että soittoniekat, jotka olivat asiantuntijoita, lausuivat mairittelevia
arvosteluja ja syleilivät minua haltioissaan. Kira oli hurmautunut. Äiti
huudahti:
»Hän on totisesti minun poikani, siitä ei ole epäilystäkään…!»
Levähdettäessä ja miesten istuessa matolla turkkilaiseen tapaan,

äänekkäästi vesipiippuja poltellen, Kira ryhtyi tiedustelemaan, mihin
oli jäänyt eräs hänen kaikkein hartaimmista ihailijoistaan.
»Hän nyrjäytti nilkkansa kieriessään alas rinnettä viime kertaa

täällä käydessään!» vastasi hänen vierustoverinsa.
Ja yleisen ilon vallitessa hän kertoi, kuinka tuo kunnon mies nyt
raivosi vuoteessaan seuranaan hierojansa. Kitaransoittaja, pieni
pyylevä mies, alkoi huolestua. Hän meni ikkunaan ja mittasi
silmillään välimatkaa. Eräs mussafireistä tyynnytteli häntä:
»Ei se ole kovin korkea! Enintään kaksi metriä. Ei vain saa hypätä
liian paljon eteenpäin, vaan on liuttava hiljalleen pitkin kallion
kuvetta. Rinteen juurelta löydätte fetsinne ja kitaranne!»
Kaikki nauroivat, ja tanssi alkoi uudelleen.
*****
Tämä sattui kesäkuun vaiheilla, hiukan ennen elonkorjuuta.

Pihanpuoleisia ikkunoita kaihtoivat raskaat uutimet, mutta Tonavan
puolisissa oli vain ohuet puoliverhot. Ja me olimme kaikki hyvin
väsyneitä, kun rusko tuona aamuna loi ruutuihin kultahohdettaan.
Haukoteltiin… Poltetuista yrteistä huolimatta oli huoneen ilma
tupakan savusta tympeää.
Äitini meni ikkunan luo, avasi sen ja hengitti syvään raitista

ilmaa… Hänen vierellään seisten Kira ja minä katselimme, kuinka
aamuaurinko jo valaisi soita ja piilipuumetsikköä. Äitini sanoi sitten
vieraiden puoleen kääntyen:
»Kas niin, ystäväni, nyt on juhla päättynyt!… On mentävä

nukkumaan».
Samassa kaikki säpsähtivät, sillä pihasta kuului ikäänkuin

ihmisruumiin mätkähdys, kun se putoaa raskaasti maahan, ja
hetkistä myöhemmin rasahti lukko ja ulko-ovi kääntyi saranoillaan.
Äitini huusi:
»Paetkaa!… He ovat kiivenneet kiviaitauksen yli!»
Ja kun isä poikineen jo kolkutti ovella, heittäytyivät kutsuvieraat

ulos molemmista ikkunoista, unohtaen kaiken varovaisuuden,
ikäänkuin olisivat heitä tuolla alhaalla odottaneet höyhenpatjat.
Ensimäisinä pelastautuivat soittoniekat, jäljessätulevien töykkiessä
heitä selkään, vaikka olivatkin aikaisemmin varoittaneet heitä
hyppäämästä liian etäälle. Muutamassa silmänräpäyksessä oli talo
tyhjänä, ja mussafirit kierivät toinen toisensa perässä alas
hiekkaiselle rannalle; mutta juhlan jälkien poistamisesta ei ollut
puhettakaan.
Ja silloin äiti avasi urhoollisena oven. Samassa tartuttiin hänen
tukkaansa ja hänet heitettiin maahan; veli teki samoin Kiralle. Ja
minä, poissa suunniltani nähdessäni sisartani näin julmasti
piestävän, sieppasin vesipiipun ja iskin sillä veljeäni päähän. Hän
hellitti otteensa ja painaen käsin vertavuotavaa päätään, hyökkäsi
kimppuuni. Hän oli melkein kaksikymmenvuotias ja hyvin voimakas.
Hän pieksi minua, kunnes sai kyllikseen ja kunnes veri virtasi
suustani ja nenästäni.
Tällävälin oli äitini sananmukaisesti piesty hengettömäksi. Hän

makasi siinä vaatteet riekaleina, melkein alastomana ja pyörryksissä,
isän yhä vielä lyödessä häntä. Kun veljeni meni pesemään veristä
päätään, juoksi Kira laatikolle, vetäen sieltä esiin tikarin. Mutta me
jähmetyimme paikoillemme, niin kauhea oli näky edessämme: isällä
oli kädessä puukantainen sandaali — sen oli joku mussafireista
paetessaan pudottanut — ja kannalla hän löi kasvoihin äitiparkaani,
joka tuskin liikutti sormeakaan. Hänen vertavuotavat kasvonsa olivat
yhtenä haavana.
Kira syöksyi esiin iskeäkseen tuota raakalaista selkään, hoiperteli

ja kaatui pyörtyneenä maahan. Isä nosti hänet ylös, heitti erääseen
suureen vaatekomeroon ja salpasi oven. Minut hän jätti veljeni
vartioitavaksi, joka sitoi päätään suurella nenäliinalla. Sitten hän
nosti äidin selkäänsä ja kantoi hänet pihaan, ja hetken päästä kuulin,
kuinka kellarin raskas luukku putosi kumahtaen tuon onnettoman
ylle, sulkien hänet kuin hautaan. Palattuaan sisään isä tuli minua
kohti puristetuin nyrkein ja loi minuun sellaisen katseen, että luulin
viimeisen hetkeni tulleen. Mutta hän ei kajonnut minuun, vaan sanoi:
»Siinä ollaan, häh!… Sinä puhkaiset veljeltäsi pään ja sisaresi, tuo

portto, aikoi tappaa minut! No niin, nyt on teidän tarinanne lopussa!»
He sammuttivat kynttilät ja laahasivat minut mukanaan.
Kulkiessamme pihan poikki minä vilkaisin kellarinluukkuun: suuri
riippulukko sen suulla teki kaiken paon mahdottomaksi. Ja minä
nyyhkytin ajatellessani, että äitiparkani makasi tuolla hirvittävässä
haudassa haavoittuneena, vertavuotavana, mutta vielä eläen,
sillävälin kuin Kira nääntyi epätoivoon vankilassaan.
Ulkona oli jo päivä. Turkkilaisia hiilenkantajia, reppu selässä ja

teräväpäinen keppi kädessä oli menossa työhön satamaan. Ja mihin
olin minä menossa?…
Isän taloon tultuamme minut heti pantiin vääntämään tahkoa, jolla

oppipojat teroittivat kirveitä, saksia ja talttoja. Ympärilläni oli sikin
sokin tammen, lehmuksen ja poppelin runkoja sekä rattaiden osia,
kuten pyöriä, akseleita, vaununaisoja, pyöränpuolia. Ja kaiken tämän
yllä kasottain höylänlastuja.
Ennen puoltapäivää ei minulle annettu mitään syötävää. Työhön

tottumattomana minä kaaduin uupuneena maahan. Veljeni ruoski
minua ja vanha palvelijatar toi minulle syötäväksi vain leipää, oliiveja
ja vettä.
Mutta surullisinta oli havaita, että minua vartioitiin joka puolelta ja

että pako oli mahdoton. Iltapäivällä väänsin vielä tahkoa, ja kun
voimani pettivät, potkaisi veljeni minua ohikulkiessaan. Hän ja isäni,
samoinkuin kaikki työmiehet, ahersivat nahkaesiliinat vyöllään, tullen
ja mennen vakavina, jöröinä, rypyssä kulmin, keskellä tätä
harmautta, missä kuului vain työkalujen ääntä, selityksiä tai lyhyitä
käskyjä.
Illalla minut suljettiin huoneeseen, jonka ikkuna oli varustettu

rautaristikolla. Maaten lattialla olkipatjalla minä vietin yöni pimeässä
ja itkin ajatellessani noita rakkaita olentoja, jotka olivat vielä
onnettomampia kuin minä.
Seuraava päivä oli edellisen kaltainen. Sydän täynnä tuskaa minä

mietin itsekseni, voisiko isäni julmuus mennä niin pitkälle, että hän
jättäisi nuo piestyt ja sairaat naiset tykkänään unohduksiin. Illan
tultua minä päätin itkeä vähemmän ja koettaa pelastautua hinnalla
millä tahansa.
Pihalla olin nähnyt eri kokoisia tikapuita ja kopissani oli röykkiö

karkeatekoisia rattaanpuolia: siinä piili todellakin vapaus. Palvelijatar
toi päivällisen, joka oli leipää ja juustoa, ja sanoi ilkeästi:
»Täällä ei ole yhtä mukavaa kuin kotona, vai kuinka? Näes, elämä
ei ole vain huvia, siinä on kärsimystäkin, he, he, he!»
Ja hän sulki oven jälkeensä. Nukahdin heti. Kun heräsin, oli vielä
yö. Makasin valveilla ja itkin, muistaessani äitini verentahraamia
kasvoja. Sitten kukko alkoi kiekua, ja näin aamun sarastavan. Talo
uinui unten helmassa. Avasin nopeasti ikkunan ja irroitin hiljaa
rattaanpuolalla rautaristikon, joka ei ollut kovin paksu. Pihassa oli
kirves iskettynä puunrunkoon. Kiskaisin sen irti, otin pienet tikapuut
kainalooni, nousin toisia myöten ylös ja kiipesin yli aidan. Toiselle
puolelle päästyäni juoksin minkä jalat kantoivat pitkin satamaan
vievää tietä.
Oli tuskin päivä, kun saavuin sen kallionrinteen juurelle, jonka

partaalla talomme nukkui epätoivon unta. Ja nyt aloin kiivetä tätä
rinnettä, jota pitkin olin sitä ennen vain liukunut alas.
Ylös päästyäni asetin tikapuut seinää vasten ja sydämeni rajusti

lyödessä iskin nyrkilläni ikkunaruutuun, joka meni helisten sirpaleiksi.
Hetkiseksi minut valtasi voimakas mielenliikutus, kun samassa kuulin
Kiran vienon äänen huutavan komerosta:
»Sinäkö se olet, Dragomir?»
Kuullessani rakkaan siskoni näin huutavan minua nimeltä, värisytti

minua ja huusin vastaan:
»Minä se olen! Tulen vapauttamaan teitä!»
Ja minä tunkeuduin sisään aukosta ja avasin salvan. Kalpeana,

kasvot itkusta turvonneina Kira heittäytyi kaulaani ja kysyi kiihkeästi:
»Entä äiti?… Entä äiti?»
»Hänet on teljetty kellariin. Meidän on vedettävä hänet sieltä

päivänvaloon ja paettava!»
Ovi oli lukittu ulkoapäin avaimella. Avasin ikkunan ja hyppäsin

pihaan. Väänsin kirveellä irti kellarinluukun säpit ja laskeuduin Kiran
seuraamana alas portaita. Homeen, hapankaalin ja mädäntyneiden
vihannesten haju pisti nenäämme, sillä pariin kolmeen vuoteen ei
kukaan ollut käynyt kellarissa. Siellä mateli kilpikonnia, ja niiden
munia — hiukan suurempia kuin linnunmunat — oli rivissä
seinävierillä. Keskellä tätä kurjuutta oli äitini viettänyt kaksi
vuorokautta.
Löysimme hänet seisomassa pää käärittynä riepuihin, jotka hän oli

repinyt risaisista vaatteistaan. Autoimme hänet niljaisia portaita ylös.
Ja kun ulkona näimme, mitä oli jäljellä häikäisevän kauriista
äidistämme, lankesimme hänen jalkoihinsa, niinkuin langetaan
marttyyrin jalkoihin. Toinen silmä oli siteessä, mutta tulehtuneet
kasvot, murskattu nenä, haljenneet huulet ja hyytyneen veren
peittämä kaula ja rinta osoittivat, missä tilassa hän oli. Myöskin kädet
olivat veriset ja yksi sormista poikki.
Hän nosti meidät ylös ja sanoi raukeasti:
»Paetkaamme ennen kaikkea!… Ja ottakaa mukaan hiukan

ruokaa».
Me palasimme sisään, missä naiset kiireesti peseytyivät ja

pukeutuivat. Äitini otti mukaansa lippaan, jossa säilytettiin kalleuksia
ja rahaa, ja me laskeuduimme hitaasti alas rinnettä, heitettyämme
tikapuut sisäpuolelle ja suljettuamme ikkunan, josta niin monet
mussafirit olivat pelastautuneet. Kohtalo oli määrännyt, että talon
haltijattaren itsensä oli lopuksi poistuttava sitä tietä.
Tuntia myöhemmin olimme Cazassuun vievällä tiellä, aivan

viljapeltoihin peittyneinä. Saavuttuamme kahden kukkulan luo, joita
siihen aikaan sanottiin nimellä tabie [linnake, vallike], äitini pysähtyi.
Istuessamme siinä ruohikossa kukkuloiden suojassa, jotka estivät
meitä näkymästä tielle, äiti puhui suunnilleen näin:
»Lapseni… Olin valmistautunut kokemaan paljon kovaa isänne

taholta, mutta en olisi luullut hänen voivan raadella minua näin,
antamatta minulle samalla kuoliniskua, sillä tietäkää, että vasen
silmäni on melkein poissa kuopastaan. Tämä on minulle pahempaa
kuin kuolema… Jumala on luonut minut elämän iloja varten,
samoinkuin myyrä on luotu elämään kaukana valosta. Ja samoinkuin
tällä eläimellä on kaikki, mitä se tarvitsee tullakseen toimeen maan
sisässä, samoin oli minullakin kaikkea, mitä tarvitsin voidakseni
nauttia elämän riemuista. Olin tehnyt sen lupauksen, että päättäisin
päiväni, jos minut pakotettaisiin muuhun elämään, kuin mihin tunsin
edellytyksiä ruumiissani. Tänään muistan tuon lupaukseni. Minä
jätän teidät… Lähden kauas luotanne hoitamaan itseäni. Jos voin
pelastaa silmäni ja poistaa rumentavat jäljet kasvoistani, jään eloon
ja saatte vielä minut nähdä… Jos menetän silmäni, ette näe minua
enää koskaan. Ja nyt kuunnelkaa, mitä sanon: sinä, Kira, jollet —
niinkuin luulen — tunne kutsumusta hyveeseen, mikä on Jumalasta
ja mihin on antauduttava ilomielin, niin älä ole hyveellinen, tekopyhä
ja kova, älä nouse Luojaasi vastaan, vaan ole mieluummin sellainen,
miksi hän on sinut luonut: rakasta nautintoa, vieläpä irstailuakin,
mutta älä koskaan ole sydämetön! On parempi niin. Ja sinä,
Dragomir, jollet voi olla hyveellinen, niin ole sellainen kuin ovat äitisi
ja sisaresi, ole vaikkapa varas, mutta varas, jolla on sydäntä, sillä,
lapseni, ihminen ilman sydäntä on kuollut, joka estää eläviä
elämästä. Sellainen oli isänne…
»Nyt teidän on jäätävä tähän auringonlaskuun saakka. Jos nousisi

sade tai ukonilma, niin älkää etsikö suojaa puiden alta, vaan
kätkeytykää syvennykseen, jonka näette kukkulan kupeessa. Vähän
jälkeen iltasoiton tulee kaksi ratsastavaa miestä noutamaan teidät ja
ottamaan teidät suojelukseensa. He ovat veljeni, kaksi sydämen ja
kunnian miestä. En voi viedä teitä heidän luokseen, sillä te olette
vielä lapsia, ja voisitte tahtomattanne paljastaa heidät. Mutta jolleivät
he saapuisi ennen auringonlaskua, niin palatkaa kaupunkiin ja
vedotkaa sen ravintoloitsijan vieraanvaraisuuteen, joka piti huolen
ruoastamme. Mutta älkää poistuko huoneestanne, ennenkuin veljeni
tulevat! Vielä on sydämelläni jotakin: ruumiinne on alttiina kauheille
taudeille. Jumalan armosta en minä ettekä te tunne näitä
kärsimyksiä, mutta lukemattomat ihmiset riutuvat niiden taakan alla.
Muistakaa heitä onnessanne ja luovuttakaa joka vuosi osa
rahoistanne laitokselle, jossa näitä sairaita hoidetaan! Jätän teille
paljon rahaa veljieni huostaan…»
Näin sanoessaan hän otti lippaastaan kaksi sormusta, jotka hän
solmi silkkinenäliinan kulmaan ja pisti Kiran povelle, suuteli meitä
niin pitkään, pitkään, ja kääntyi menemään, kokonaan kätkeytyneenä
huppupäähineella varustettuun kauhtanaansa.
Ehdittyään noin kolmenkymmenen askeleen päähän meistä hän

kääntyi katsomaan taakseen, painoi molemmat kädet huulilleen ja
ojentaen sitten ylös käsivartensa viittasi etusormellaan kohti
taivaanlakea, kääntyi ja katosi näkyvistämme.
»Mitä tuo merkitsi?» kysyin minä Kiralta.
»Rakas veljeni, se merkitsi sitä, että me näemme toisemme jälleen

taivaassa», vastasi hän.
Senjälkeen en ole nähnyt äitiäni…
*****
Yksin jääneinä me unohdimme, että olimme nälkäisiä, ja itkimme

sylitysten, kunnes vaivuimme väsymyksen ja helteen uuvuttamina
hyväätekevään uneen. Herättyämme meistä tuntui siltä, kuin emme
enää olisi kuuluneet tähän maailmaan, että oli tapahtunut jotakin
kauheaa, emmekä enää tietäneet, ahdistiko meitä painajainen, vai
oliko tähänastinen elämämme ollut vain unta. Kevein hengähdyksin
kuljetti tukahduttava länsituuli luoksemme tuoksuja edessämme
leviäviltä pelloilta, ja perhoset, sudenkorennot ja ampiaiset
ahdistelivat meitä lakkaamatta täynnä elämisen iloa, johon emme
voineet yhtyä.
Tuli iltasoiton aika… Painuen kohti taivaanrantaa aurinko alkoi

kadottaa loistettaan… Kävimme levottomiksi ja katseemme
suuntautuivat tutkivina autiolle tielle, mihin äiti eli kadonnut.
Nousimme kukkulalle, ja nyt näimme tomupilven kohoavan ilmaan
kaukana Cazassuun vievällä tiellä. Muutaman minuutin kuluttua tuli
näkyviin kaksi ratsastajaa, jotka ajoivat täyttä laukkaa, jättäen
tomujuovan jälkeensä. Juoksin alas kukkulalta, peljäten hevosten
polkevan minut jalkoihinsa, sillä kavioiden rytmikäs kapse kantautui
jo korviini. Mutta Kira ei seurannut minua. Seisoen harjanteella,
kevyt hame tuulessa liehuen, hän huiskutti nenäliinaansa ja huusi
riemusta, ratsastajien kiivaasti lähestyessä. Peltoon tultuaan he
taluttivat hevosia suitsista, ja irroitettuaan kuolaimet päästivät ne
valloilleen kukkuloiden väliin, jotka estivät niitä näkymästä tielle.
Kira riensi nopeasti alas rinnettä, riuhtaisi siteen päästään ja

kauniin kullankeltaisen tukan valahtaessa olkapäille hän heittäytyi
tuntemattomien enojensa jalkoihin, jotka seisoivat edessämme
pitkinä ja hartiakkaina kuin kaksi tuuheaa tammea. He olivat
kookkaita kuin jättiläiset, näköjään neljänkymmenen ja
viidenkymmenen välillä, toinen hiukan toista nuorempi. Päässä heillä
oli turbaanit, ja hiukset olivat leikatut päänahkaa myöten. Parta ja
viikset peittivät kokonaan suun. Suurten silmien katse oli
läpitunkeva, sietämätön, mutta kirkas ja suora. Heidän karvaiset
kätensä näyttivät karhunkäpäliltä. He olivat mustia kuin paholaiset,
puettuna kun olivat ghebaan [talonpoikien käyttämä kauhtana], joka
peitti heidät kaulasta polviin saakka.
Hetkisen he seisoivat näin katsellen meitä, minua, joka seisoin

siinä kuin olisin nähnyt edessäni kaksi taruolentoa, ja Kiraa, joka
makasi heidän jaloissaan. Sitten he riisuivat vaippansa ja näin
heidän olevan puettuina turkkilaisittain hihattomaan takkiin,
roimahousuihin ja leveään punaiseen villavyöhön. Mutta vielä
enemmän kauhistuin huomatessani heidän olevan asestettuina
hampaita myöten kuin oikeat kreikkalaiset rosvot: olalla
lyhytpiippuiset pyssyt, vyössä pistoolit ja isot puukot.
Salaman välkähdyksenä herää Kirassa tällä hetkellä kauhea

intohimo. Yhdellä ainoalla rukouksella, jolla hän kääntyy näiden
voimakkaiden miesten puoleen, hän tuhoaa kokonaisen perheen,
joutuen itsekin oman kostonhimonsa uhriksi.
Vanhempi miehistä nosti Kiran seisoalleen, ja pannen kätensä

hänen olkapäilleen katsoi häntä silmiin. Viiksien heikosta
värähdyksestä arvasin huulten niiden alla hymyilevän. Mutta
kirkkaampana kuvastui hymy hänen silmistään. Metallisointuisella ja
matalalla äänellä hän sanoi romaniaksi:
»Tyttöseni! Mitä kieltä puhut mieluiten, turkinkreikan- vaiko

romaniankieltä?»
»Romaniankieltä», vastasi tyttö empimättä, katsellen häntä

ihmeteltävän rohkeasti.
»Ja nimesi?»
»Kira».
»Kas näin, Kiralina, minä suutelen sinua enona, mutta onnellinen

se kuolevainen, joka saa poimia huultesi kirsikat rakastajana!…»
Hän suuteli tyttöä ja työnsi hänet sitten veljensä luo.
»Ja sinä, kelpo Dragomir, näytätpä kovin säikähtyneeltä» sanoi

hän, suudellen minua.
Ja laskien pyssynsä maahan vaippansa päälle hän lisäsi:

»Partammeko sinua noin peloittavat?»
Näin sanoen hän heittäytyi pitkäkseen ruohikkoon ja veti minut

luokseen. En uskaltanut vastata mitään. Hän tiukkasi yhä:
»Tiedätkö, Dragomir, mitä pelko on?»
»Kyllä», vastasin arasti.
»Mitä sinä pelkäät?…»
»Aseitanne, teillä on niitä liikaa».
Hän purskahti kaikuvaan nauruun:
»Ha! ha! ha!… Kunnon Dragomir! Ei ole koskaan liiaksi aseistettu,

kun on huonoissa väleissä Jumalan ja hänen maallisen oikeutensa
kanssa! Mutta sinun iälläsi ei tällaista ymmärretä…»
Tällöin Kira heittäytyi polvilleen, risti kätensä kuin rukoukseen ja

huusi:
»Minä ymmärrän, minä!»
»Ja mitä ymmärrät muka sinä, Kira Kiralina, suloinen

ruusunnuppu?»
»Ymmärrän, että ihmiset ovat pahoja ja että sinä rankaiset

heitä!…»
»Hyvä, Kiralina!» huusi hän, paukauttaen käsiään yhteen.

»Hautoisiko nuori sydämesi kostoa?»
»Niin, pyhää ja oikeutettua kostoa!»

Ja näin sanoen hän tarttui maassa makaavaan raskaaseen
pyssyyn, suuteli sitä ja huusi:
»Tämä sinun on vielä tänä iltana laukaistava kohti isäni rintaa!…

Ja veljeni tekee oikeutta vanhemmalle veljelleni! Tehkää se, minä
vannotan teitä äitini nimeen, joka on jättänyt meidät! Kostakaa
kahden orvon puolesta, ja olen orjattarenne! Ottakaa minut
mukaanne!…»
Eno otti aseen hänen käsistään ja sanoi vakavaksi käyden:
»Kira, Jumala on erehtynyt tehdessään sinusta naisen!… Kostosta

puhuttaessa arvelin, että haluaisit toimittaa selkäsaunan joillekin
ihailijoille, jotka ehkä ovat suudelleet sinua vastoin tahtoasi. Mutta
sinä puhutkin asioista, jotka jo ovat askarruttaneet ajatuksiamme, ja
kaadat öljyä tuleen…»
Hetken vaiettuaan hän lisäsi:
»Sanohan, sinä pieni paholainen, etkö kuitenkin tyrmistyisi, jos

näkisit tänä yönä isäsi pään seulaksi ammuttuna?»
Silmät suurina ja hehkuvin poskin tyttö vastasi:
»Minä kastaisin käteni hänen vereensä ja pesisin sillä kasvoni!…»
Eno rypisti kulmiaan ja jäi tuijottamaan laskevan auringon

tulikehrään, kuin olisi hän kuunnellut paimenpillin ääntä, joka valitti
jostakin kaukaa. Sitten hän alkoi puhua veljensä kanssa
kreikankieltä katkoen omituisesti sanat, jotta häntä ei olisi
ymmärretty.
Hevoset kulkivat ympärillämme ruohoa haukkoen ja päristellen,
säyseinä kuin kaksi lammasta, yön laskeutuessa tummenevien
kukkuloiden ylle.
Kaikki vaikenivat… Viileä ilma pani Kiran värisemään, ja jatkaen

yhä puhettaan matalalla äänellä eno otti molemmat vaipat ja kääri
meidät niihin. Näin me istuimme pimeään saakka. Silloin molemmat
miehet nousivat. Vanhempi sanoi sisarelleni:
»No niin, Kira Kiralina, sinä pieni suloinen kyykäärme:

tapahtukoon tahtosi!… Toivomuksesi on saanut vereni kiehumaan.
Vielä tänä yönä me yritämme…»
Kira polvistui ja suuteli hänen kättään. Minä tein samoin, tarttuen

kädestä toista veljeäni, joka kysyi minulta:
»Dragomir, vaaditko sinäkin kostoa?»
»Minä vihaan isääni ja veljeäni», sanoin minä. Vanhempi hyppäsi

satulaan ja nosti Kiran eteensä, kun taas nuorempi istutti minut
taakseen hevosen selkään ja sitoi nahkahihnalla kiinni itseensä.
Pelloilla ajettiin käyden, mutta tielle päästyä iski edellinen
kannuksensa hevosen kylkiin, joka porhalsi laukkaan, meidän
seuratessamme parinkymmenen askeleen päässä heidän
jäljessään.
Näin ajettiin sen verran aikaa, mikä menee savukkeen

polttamiseen. Kun oli saavuttu kaupungin lähistölle, käännyttiin
vasempaan vievälle tielle, joka laskee suoraan Tonavan rantaan.
Outo yöllinen ratsastus sai minut hetkittäin luulemaan, että
paholainen kuljetti minua muassaan. Häikäisevässä kuutamossa,
joka hopeoi tien, hulmusivat Kiran hiukset ilmassa kuin hajonnut
kuontalo.
Hetkistä myöhemmin me aloimme laskeutua alas rinnettä. Kun

joen välkkyvä vyö tuli näkyviin, hiljensivät hevoset hurjaa vauhtiaan
ja pysähtyivät äkkiä seljametsikön laitaan. Olimme Katagatz-
nimisellä paikalla, tunnin jalkamatkan päässä satamasta ja
kodistamme. Laskeutumatta alas satulasta lähestyivät miehet
toisiaan ja puhuivat keskenään jotakin, jota en ymmärtänyt. Sitten
vanhempi pani kaksi sormea suulleen ja päästi pitkän, kimeän
vihellyksen ja lyhyen väliajan jälkeen vielä kaksi hyvin lyhyttä.
Hetkisen kuluttua tuli seljapuiden välistä näkyviin vanha

valkopartainen turkkilainen, joka lähestyi meitä, laahustaen
puukenkiään, ja tervehdi, pannen käsivarret ristiin rintansa yli.
Enoni vastasivat turkinkielellä:
»Hyvää iltaa, Ibrahim».
Hän otti hevosia suitsista ja me seurasimme häntä. Aivan

seljametsikön toisella puolen, Tonavan rannalla, oli hänen
olkikattoinen majansa, jota tulvavedet huuhtelivat. Hän oli kravun
kalastaja, harjoittaen samalla pientä vesimelonin viljelystä. Hänen
kolmannen ammattinsa voi helposti arvata. Hän vei hevoset
meriruo'oista kyhättyyn vajaan ja meni sitten majaansa, johon toinen
enoistani seurasi häntä, viipyen sisällä vain hetkisen. Sitten hän tuli
ulos yksin, nosti Kiran syliinsä ja lähti kiireesti matkaan. Hänen
veljensä teki samoin minulle. Ja kantaen meitä näin kuin kahta pikku
lasta, miehet suuntasivat kulkunsa jokivartta pitkin satamaa kohti.
Heidän jalkansa upposivat kosteaan liejuun. Ja askelten alla
rasahtelivat kuivuneet oksat.
*****
Kallion juurelle saavuttuamme aloimme kiivetä ylös sitä pitkin. Talo

oli pimeänä, ja me huomasimme, että särkynyt ikkuna oli tukittu
laudoilla. Enomme kuuntelivat, löivät sitten laudat sisään
pyssynperällä, ja me tunkeuduimme sisään. Vanhin sanoi meille:
»Menemme pihaan ja piilottaudumme kellariin. Tarvittaessa

jäämme sinne aamuun saakka. Sulkekaa ikkuna, sytyttäkää kuusi tai
seitsemän kynttilää, syökää jotakin, ja paneutukaa riisuutumatta
maata sohvalle, ymmärrättekö, sohvalle, mutta älkää sammuttako
valoa! Jos he tulevat ja alkavat kysellä teiltä jotakin, vastatkaa heille
mitä tahansa: he eivät kauan vaivaa teitä kyselyillään. Mutta
siirtäkää hiukan verhoja pihanpuolisten ikkunain edestä! Se on hyvin
tärkeää!… Älkääkä unohtako pysytellä sohvalla».
He katosivat ikkunasta.
Ah, tämän yön tunteja! Vaikka eläisin tuhat vuotta, muistaisin vielä
kuollessanikin nuo kauheat hetket…
Vihasin säälimätöntä isääni, samoinkuin tuota olentoa, joka oli

hänen kaltaisensa. Mutta… viha saattaa toivomaan jonkun ihmisen
kuolemaa, kun taas murhaamiseen vaaditaan… niin, mitä? En tiedä!
Aioin sanoa, että siihen vaaditaan julmuutta; mutta eihän Kira ollut
julma, siitä olin varma.
Entä sitten?… Kuinka surullista on olla ihminen ja ymmärtää

elämää vähemmän kuin eläimet! Miksi asustaa ihmisrinnassa sääli
vihan ohella?…

Full Download Book Principles of Engineering Thermodynamics Si Edition PDF

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Full Download Book Principles of Engineering Thermodynamics Si Edition PDF

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Principles of Engineering

Thermodynamics Si Edition - eBook

Density: 1 g/cm3 = 1000 kg/m3

Energy: 1 J = 0.73756 ft-lbf

Energy Transfer Rate: 1 W = 3.413 Btu/h

Length: 1 cm = 0.3937 in.

Mass: 1 kg = 2.2046 lbm

Specific Energy: 1 kJ/kg = 0.42992 Btu/lbm

Specific Heat: 1 kJ/kg⋅K = 0.238846 Btu/lbm⋅R

Volume: 1 cm3 = 0.061024 in3

Standard acceleration due to gravity: g = 9.8067 m/s2

Standard Atmospheric Pressure: 1 atm = 101.325 kPa

EE Unit Conversion Constant: gc = 32.174 lbm-ft/(lbf-s2)

Australia • Brazil • Canada • Mexico • Singapore • United Kingdom • United States

Senior Product Assistant: Anna Goulart

Cover Image: iStockPhoto.com/Striker77s

Printed in the United States of America

Chapter 1 INTRODUCTION TO THERMODYNAMICS AND ENERGY 1

Chapter 2 THE NATURE OF ENERGY 35

Chapter 4 THE FIRST LAW OF THERMODYNAMICS 107

Chapter 7 POWER CYCLES 251

Chapter 8 REFRIGERATION CYCLES 327

A.3Ideal Gas Properties of Air 491

Le Système International d’Unités

Using SI Units in this Book

Special Features of the Book

Parametric Analysis-Based Problems

Streamlining of Thermodynamic Topics

New in the Second Edition

Supplements for the Instructor

New Digital Solution for Your Engineering Classroom

WebAssign Offers Engineering Instructors the Following

WebAssign Features for Students

Ask Your Teacher

Personalize their experience

Flexibility at their fingertips

The Cengage Mobile App

To learn more and download the mobile app, visit www.cengage.com/mobile-app/.

»En», vastasi hän, »en usko paholaiseen. Jumala on häntä

Ja äiti oli todellakin tyytyväinen siihen, mitä hänen Jumalansa

Hän tahtoi ensinnäkin, että äiti ja tytär pysyisivät aamuisin

Äitini oli paljon rikkaampi isääni, ja mielettömästä tuhlaamisesta

En tunne tarkoin äitini tarinaa. Muistan kuitenkin hänen

Molemmat pojat antautuivat salakuljettajiksi, ja äitini, joka silloin

Silloin alkoi tuo elämä täynnä juhlia, huvituksia ja mieletöntä

»Nuo kaksi käärmeensikiötä jätän sinulle. He eivät ole minun

»Tahtoisitteko heidän sitten olevan isänsä kaltaisia?» oli äitini

Äitini oli oikeassa sanoessaan, että tuo kuollut esti meitä

Mutta tämä epätoivo pani hänet etsimään korvausta

Eräänä iltana talo oli täpötäynnä mussafireja. Heitä oli ainakin

Seitsemästä kutsuvieraasta oli kolme kreikkalaista soittoniekkaa,

»Palicarias… [Kreikankieltä ja merkitsee: rohkea mies.] Näissä

Ja hän avasi ikkunat, joiden alla ammotti jyrkkä kallionkuilu.

Klarinettia, huilua ja kitaraa käsiteltiin taidokkaasti. Leväten

Joka leikin ja laulun jälkeen äitini tarjoili liköörejä, kahvia ja

»Hän on totisesti minun poikani, siitä ei ole epäilystäkään…!»

Levähdettäessä ja miesten istuessa matolla turkkilaiseen tapaan,

»Hän nyrjäytti nilkkansa kieriessään alas rinnettä viime kertaa

Kaikki nauroivat, ja tanssi alkoi uudelleen.

Tämä sattui kesäkuun vaiheilla, hiukan ennen elonkorjuuta.

Äitini meni ikkunan luo, avasi sen ja hengitti syvään raitista

»Kas niin, ystäväni, nyt on juhla päättynyt!… On mentävä

Samassa kaikki säpsähtivät, sillä pihasta kuului ikäänkuin

Chapter 1 INTRODUCTION TO THERMODYNAMICS AND ENERGY 1

Chapter 2 THE NATURE OF ENERGY 35

Chapter 4 THE FIRST LAW OF THERMODYNAMICS 107

Chapter 7 POWER CYCLES 251

Chapter 8 REFRIGERATION CYCLES 327